Aleksi Monteiro on kesätöissä Kempillä Lahdessa. Parasta on asennustyö ja työkaverit. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 7/2021 Työkesä Kesätyöntekijät kiittävät toimivaa työyhteisöä ja liiton tuomaa turvaa. 6 Tes tuo joustoa työaikaan 18 Vuokratyön oltava tilapäistä 24 Puistotaitajia tarvitaan 40 Kaskö går vidare 46 Voiko sähköautoja tuunata? 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekija?_07_2021.indd 1 Tekija?_07_2021.indd 1 24.6.2021 10.32 24.6.2021 10.32
NÄIN TAVOITAT KESÄLLÄ Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto Asematie 4–10, 01300 Vantaa Toimistosihteeri 020 774 1305 Varsinais-Suomen aluetoimisto Linnankatu 50, 2. krs, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori Toimistosihteeri 020 774 1343 Hämeen aluetoimisto Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna Toimistosihteeri 020 774 1362 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka Toimistosihteeri 020 774 1393 Savo-Karjalan aluetoimisto Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus Toimistosihteeri 020 774 1402 Keski-Suomen aluetoimisto Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä Toimistosihteeri 020 774 1412 Vaasan aluetoimisto Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 Lapin aluetoimisto Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio Toimistosihteeri 020 774 1441 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi ma–pe klo 8.30–15 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi 5.–30.7. avoinna ma–to klo 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi 28.6.–6.8. avoinna ma–pe klo 8.30–12 TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi ma–pe klo 8.30–15 LIITTO TIEDOTTAA A LU ET O IM IS TO T K E S K U S TO IM IS TO Aluetoimistoille vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. ALUETOIMISTOT SULJETTUINA 28.6.–30.7. Tekija?_07_2021.indd 2 Tekija?_07_2021.indd 2 24.6.2021 10.32 24.6.2021 10.32
7/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ TEOLLISUUSLIITTO Pl 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.teollisuuskassa.fi ? Sähköinen asiointi ma–pe klo 8.30–15 PE KK A EL O M A A KA N N EN KU VA LA U RI RO TK O A N N IK A RA U H A LA USKALTAAKO VUOKRATYÖNTEKIJÄ SAIRASTAA? Vuokratyöntekijän pitäisi joustaa, eikä saisi sairastaa, ansaita lomaa tai saada lapsia. Vain pieni osa vuokratyöntekijöistä haluaisi pysyä vuokratyöläisinä, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija arvioi. ”AINA ON HYVÄ MIELI TULLA TÖIHIN” KANSI Parasta kesätyössä on vaihtelevat työtehtävät ja myönteinen työilmapiiri, sanovat Tekijän haastattelemat nuoret kesäduunarit. ”Jos ei tiedä jotain, on turvallista kysyä”, sanoo Borealis Polymersin instrumenttiasentaja Niina Hertteli. PUISTOT EIVÄT SIISTIYDY ITSESTÄÄN Viheralueiden hoitoon erikoistuneen Vihervarikko Oy:n työntekijöiden töihin kuuluu esimerkiksi roskisten tyhjennystä, ruohonleikkuuta ja leikkikenttien välineiden huoltoa. Työ on vaihtelevaa ja itsenäistä. 24 ? Puistotyöntekijä Pekka Pyötsiä höyryttää rikkaruohoja lakoon Helsingin Lauttasaaressa. 18 TU O M A S IK O N EN 8 Tekija?_07_2021.indd 3 Tekija?_07_2021.indd 3 24.6.2021 11.18 24.6.2021 11.18
t?§ 4 Tekijä 7/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 18 .8 . 24 Viheralueet eivät pysy kunnossa itsestään – tekijöitä tarvitaan 32 TYÖYMPÄRISTÖ Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmat unohtuvat liian usein 34 VALTUUSTO Liiton vuosikertomus ja tilinpäätös koronavuodelta 2020 hyväksyttiin etäkokouksessa 37 MAAILMA Kolumbialaiset vastustavat hallitusta lakoilla 38 TYÖTTÖMYYSKASSA Avoin työttömyyskassa aloittaa vuodenvaihteessa 46 HARRASTAJAT KESÄEXTRA Miten sähkö muuttaa autoharrastusta? Janne Cederlund ja Atte Kaartosalmi 50 Pulmat 51 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Työaikalaki perustuu työehtosopimusten olemassaoloon 08 KANSI Kesätöistä oppia ja eväitä tulevaisuuteen 16 PÖRSSIKATSAUS Pörssiyhtiöt selvisivät koronavuodesta pelättyä paremmin 18 Vuokratyöntekijä lähtee ensimmäisenä, kun talous notkahtaa 22 KEKSINTÖ Kerrosviljely auttaa veden ja viljelymaan vähyyteen ? HARRASTAJAT KESÄEXTRA Miten käy autoharrastuksen kun sähköautot valloittavat markkinoita? Teollisuusliittolaiset autoharrastajat Janne Cederlund ja Atte Kaartosalmi lähtivät koeajolle. ? TYÖTTÖMYYSKASSA ”Mitä isompi kassa, sitä helpompi on saada jäsenistön ääni kuuluviin”, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen. Uusi Avoin työttömyyskassa aloittaa vuodenvaihteessa. ? AVAAJA Jos yleissitovia työehtosopimuksia ei olisi, työajan määräytyminen pelkän työaikalain perusteella olisi paljon jäykempää. Työajat pitenisivät ja joustot vähenisivät. 46 38 6 40 I TIDEN Hamnen och trävaror viktiga då Finlands minsta stad återhämtar sig 43 FACKET Ny A-kassa efter årsskiftet 44 BRIEF IN ENGLISH Make the deal of your life 45 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA KI TI H A IL A LA U RI RO TK O Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 39 Lyhyet Tekija?_07_2021.indd 4 Tekija?_07_2021.indd 4 24.6.2021 10.33 24.6.2021 10.33
7/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.7.2021 Huomisen työelämää rakennetaan kesätöissä ”T yöpaikalla sanoivat, että sinullahan näyttävät työt sujuvan jo melko mallikkaasti. Vielä kun parannat tekemistä tuosta ja tuosta kohdasta, niin sinusta tulee täysi ammattilainen.” Tämän kaltaisista lauseista on moni pidempi työura tietyssä yrityksessä ja tuotannon alalla alkanut. Eikä kysymys välttämättä ole edes järjestystä palautetilaisuudesta, vaan arkisesta juttelusta työn lomassa. Kannustamisen vaikutus on ihmeellinen. Se toimii motivoivana ja voimaannuttavana tekijänä, ja avaa myönteisiä näköaloja omiin mahdollisuuksiin, toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen. Työpaikalla tapahtuva rakentava kannustaminen ei ole katteetonta kehumista, vaan se on reilua arvioivaa palautetta. Ihmiset havaitsevat herkästi näiden kahden eron. Perusteeton kehu ei lämmitä mieltä. Se voi tuntua kiusalliseltakin. Asiasta annettu perusteltu palaute herättää ajattelemaan ja auttaa jäsentämään ajatuksia omista tavoitteista ja mahdollisuuksista. Oppimisen ja työnteon sujumisen kannalta tilanne on parhaimmillaan, kun kannustavaa palautetta osataan ja voidaan antaa vuorovaikutteisesti. ”Kaikkihan sen nyt tietää, että ei tuota hommaa noin voi hoitaa.” ”Taisit nukkua koulussa, kun tämä asia opetettiin.” Tämän kaltaisista tölväisyistä on moni työura jäänyt tietyn yrityksen tai toimialan kiinnostavuudesta huolimatta kesken. Kysymys on harkitsemattomasta toiminnasta. Jos töiden tekemisessä on korjattavaa, pitää se tietysti työntekijälle kertoa. Korjaava palaute otetaan parhaiten vastaan, kun arvioinnissa keskitytään työsuoritukseen ja sen ohjaamiseen ilman, että arvostelua kohdistetaan henkilöön. Jotta palaute voi toimia opastavana, pitää sen olla asiasisällöltään selvä. Kuuntelu ja keskustelu vievät ymmärtämistä eteenpäin ja ovat jo osa kannustamista. Ongelma on sekin, jos palautetta ei anneta lainkaan. Se luo tyhjiön, jossa suunnistaminen on vaikeaa. Halusimme tai emme, tarvitsemme toisia ihmisiä vähintään aika ajoin kertomaan meille, mikä toiminnassamme meni oikein ja mikä meni pieleen. Se on tärkeä osa sitä matkaa, jolla voimme kehittyä työntekijöinä ja ihmisinä. Tänä kesänä työpaikoilla on viime vuoden notkahduksen jälkeen jälleen arviolta 150 000–200 000 kesätyöntekijää, mahdollisesti jopa enemmänkin. Hyvillä ja kannustavilla kokemuksilla, asiantuntevalla perehdyttämisellä, sopimusten mukaan toimisella ja reilulla kohtelulla rakennetaan työelämää, jolla Suomi pärjää myös tulevaisuudessa. Huomisen ammattilaiset, työntekijät ja johtajat ovat tänään kesätöissä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi "On oleellista, että myös ammattiyhdistysliike seuraa maailman menoa, pysyy kyydissä ja osaa sopeuttaa toimintatapojaan tarpeen tullen – mieluusti jopa ennakoiden. Jos nyt perustettaisiin aivan uusi ammattiliitto puhtaalta pöydältä, olisivatko toimintamallit, rakenteet ja vipstaakit samanlaisia kuin 1800-luvulla? Eivät varmaankaan, kun ei ole maailmakaan. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että liikkeen arvot ja tavoitteet ovat ennallaan." MIKKO HAKKARAINEN Teollisuusliiton kansainvälinen asiantuntija Tekija?_07_2021.indd 5 Tekija?_07_2021.indd 5 24.6.2021 10.33 24.6.2021 10.33
Ilman tessejä työajat pitenisivät ja joustot vähenisivät T yöaikalaki antaa työaikaan liittyvät minimimääräykset ja jättää alakohtaisen soveltamisen valtakunnallisten työehtosopimusten tehtäväksi. Työaikalain säädöksistä on mahdollista poiketa laajasti työehtosopimuksilla, jotka valtakunnalliset työntekijöiden ja työnantajien yhdistykset solmivat. Lähes kaikista työaikalain pykälistä on mahdollista sopia toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Muun muassa työajasta, ylityökorvauksista, lepoajoista, liukuvasta työajasta ja varallaolosta voidaan sopia toisin. JÄRJESTÖT SOPIVAT JOUSTOISTA Sopimusasiantuntija Petri Ahokas Teollisuusliiton kemian sektorilta muistuttaa, että työaikojen paikallisen sopimisen perusta on lain mukaan työehtosopimuksissa. Ilman työmarkkinajärjestöjen sopimuksia työaikalaki on määräyksiltään jäykkä. – Kaikki työelämän lainsäädäntö on kirjoitettu olettamalla, että on yleissitovat työehtosopimukset, Ahokas toteaa. Hän laskee, että kemian sektorilla siirtyminen puhtaasti työaikalain minimivaatimusten varaan tarkoittaisi työaikamuodosta riippuen 162–254 tunnin lisäystä vuosityöaikaan. Lain mukaan säännöllinen työaika on pääsääntöisesti enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Siinä tapauksessa, että yleissitovat työehtosopimukset lakkaisivat olemasta, korostuisivat työntekijäkohtaiset työsopimukset. Ahokas pohtii, että tuntipalkkaista työtä tekeville tilanne olisi selkeä työajan lisääntyessä, mutta kuukausipalkalla työskenteleville ei. Epätasa-arvo voisi siis tätä kautta lisääntyä, kun palkanmäärityksen pohja olisi epäselvä. ALAKOHTAISIA SOVELLUKSIA Sopimusasiantuntija Janne Heinimäki Teollisuusliiton teknologiasektorilta kertoo, että esimerkiksi kaivosalalla on työehtosopimuksen perusteella mahdollista rakentaa työvuorojärjestelmiä, joissa tehdään yli kahdeksan tunnin päiviä ja pidetään vastaavasti enemmän vapaapäiviä, eli tasoitetaan työaikaa työehtosopimuksen mukaisesti. – Kaivokset sijaitsevat usein syrjäisissä paikoissa, joten useamman päivän vapaajaksot työtuntijärjestelmän kautta ovat rekrytointivaltti, Heinimäki kertoo. Myös esimerkiksi työviikon aloitushetkestä voidaan sopia työehtosopimuksilla. Vuorotyössä työntekijöiden vapaiden kannalta voi olla merkitystä, alkaako työviikko sunnuntaina kello 22 tai maanantaina kello 7. – Se jäykistää olennaisesti asioita, jos mennään tismalleen työaikalain mukaan, Heinimäki kertoo. Työaikalaki on kirjoitettu olettaen, että työmarkkinoilla on yleissitovat työehtosopimukset. Lain määräyksistä on mahdollista sopia toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA 7 AVAAJA 6 Tekijä 7/2021 Tekija?_07_2021.indd 6 Tekija?_07_2021.indd 6 24.6.2021 10.33 24.6.2021 10.33
Laki antaa perusraamit, ja työehtosopimuksissa on sovittu käytännöstä. TYÖAIKA ON JAKSAMISKYSYMYS Sopimusasiantuntija Jarmo Tuomainen Teollisuusliiton puutuotesektorilta laskee, että ilman työehtosopimuksia pelkän työaikalain pohjalta toimittuna sektorin töissä vuosittainen työaika voisi olla jopa 200 tuntia nykyistä pidempi. Hän muistuttaa, että työajasta sovittaessa on otettu huomioon työntekijöiden jaksaminen alan töissä. – Nykyinen työaika ei missään tapauksessa ole liian lyhyt. Tuomainen kertoo, että mekaanisessa metsäteollisuudessa tehdään harvoin yli kahdeksan tunnin työvuoroja. Puusepänteollisuudessa pidempää vuoroa tehdään jonkin verran kesäsesongin aikana. Jos työehtosopimuksista siirryttäisiin työaikalain varaan, työntekijöiden työpäivät todennäköisesti pitenisivät ja yritysten olisi hankalampi saada työvuorot soveltumaan työn vaatimuksiin. – Tuskaa koettaisiin molemmin puolin, Tuomainen tiivistää. LAAJAT SOPIMISEN MAHDOLLISUUDET Sopimusasiantuntija Riitta Koskinen Teollisuusliiton erityisalojen sektorilta arvioi, että nykyinen työaikalaki on kohtalaisen hyvin kiinni tämän päivän työelämässä. – Laki antaa perusraamit, ja työehtosopimuksissa on sovittu käytännöstä, Koskinen sanoo. Hän pohtii, että nykyiseen yleissitovien työehtosopimusten aikaan on totuttu siinä määrin, että aina ei ymmärretä, mitä laki linjaa ja mitkä asiat on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken. Esimerkiksi vuorolisistä ei säädetä työaikalaissa. Laissa säädetty säännöllinen työaika on jäykkä esimerkiksi kausityötä sisältävillä aloilla . Erityisalojen sektorilla kausitöitä tehdään muun muassa maaseutuelinkeinoissa sekä viherja ympäristörakentamisalalla. Koskinen kertoo, että erityisalojen sektorin työehtosopimuksissa on eroja, mutta niissä on laajasti sovittu joustomahdollisuuksista liittyen työvuorojen pituuksiin, työtuntien tasoittumisjaksoihin ja paikalliseen sopimiseen. – Kaikissa sopimuksissa paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat hyvin laajat ja niitä myös käytetään, Koskinen toteaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. T?§ 7/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_07_2021.indd 7 Tekija?_07_2021.indd 7 24.6.2021 10.33 24.6.2021 10.33
Kesä duunissa, työura edessä Teollisuuden kesätyöpaikkojen tarjonta on palautumassa koronaa edeltävälle tasolle. Monipuoliset työtehtävät ja positiivinen työilmapiiri ovat kesätyön parhaita puolia. Teollisuusliiton jäsenyyden nuoret kokevat tärkeäksi turvaksi. Tekijä haastatteli kesätyöntekijöitä Suolahden Metsä Woodilta, Porvoon Borealis Polymersilta sekä Lahden Kempiltä. 8 Tekijä 7/2021 TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN ? Sini Kautto työskentelee toista kesää Suolahden havuvaneritehtaalla. Tekija?_07_2021.indd 8 Tekija?_07_2021.indd 8 24.6.2021 10.33 24.6.2021 10.33
7/2021 Tekijä 9 ? AJASSA Tekija?_07_2021.indd 9 Tekija?_07_2021.indd 9 24.6.2021 10.33 24.6.2021 10.33
10 Tekijä 7/2021 Työilmapiiri houkutti toiseksi kesäksi vaneritehtaalle Suolahden vaneritehtaalla hiomakoneella työskentelevä Sini Kautto kertoo, että työpaikan hyvä henki ja tasa-arvoinen kohtelu tekivät paluusta helppoa. KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN S ini Kautto, 22, työskentelee nyt toista kesää Metsä Woodin Suolahden havuvaneritehtaalla Äänekoskella Keski-Suomessa. – Oli tuttu paikka, jonne tulla. Olin suorittanut harjoittelunkin täällä opiskelun aikaan, Kautto kertoo. Tehdas on tuttu, sillä hän on lähtöisin Äänekoskelta ja isä työskentelee samalla tontilla sijaitsevalla koivuvaneritehtaalla. Ensimmäisenä vuonna hän oli töissä puoli vuotta, ja toisena työrupeama on neljän kuukauden mittainen. Toiseksi kesäksi tulo oli helppo valinta, sillä työilmapiiri miellyttää. – Työntekijät kohtelevat toisiaan tasa-arvoisesti, ja toisia autetaan tarpeen mukaan, Kautto kertoo. Useat työtehtävät ovat tulleet tutuiksi. Hän on työskennellyt vaneritehtaalla sahalla, hiomakoneella sekä pakkaamossa. Tänä vuonna työt ovat olleet pääosin hiomakoneella. ITSENÄISTÄ TYÖSKENTELYÄ Tavallinen työvuoro alkaa työvaatteiden vaihdolla, suojavarusteiden tarkastuksella ja töihin sisään leimautumisella. Vuoronvaihdon yhteydessä käydään edellisen vuoron työntekijän kanssa keskustelut, onko jotain, mitä seuraavan vuoron tulisi tietää. Työpisteessä on neljä tietokoneen näyttöä, joilta seurataan vanerilevyjen laatua ja levyjen etenemistä kuljettimella sekä nähdään koneen säädöt ja kuitataan poikkeustilanteet. Hiomakoneen säädöt ja laaduntarkkailu ovat keskeisitä työtehtäviä. Työpäivään kuuluu myös kaikilta linjoilta tuttuja ylläpitotöitä. – Tarkastetaan koneen kuntoa ja siivotaan paikkoja, Kautto kertoo ja muistuttaa puupölyn poiston olevan myös työturvallisuuskysymys. Kautto on suorittanut sähköja automaatioalan ammattiopinnot. Hän laskee, että varsinkin opintojen kautta saadut turvallisuustiedot sopivat suoraan vaneritehtaan töihin. – Koulutuksen perusteella ymmärtää myös paremmin sähkölaitteita ja koneita. Se helpottaa itse työtehtävän omaksumista, Kautto pohtii. UUDET OPETETAAN PERUSTEELLISESTI Perehdytykselle Kautto jakaa kiitosta. – Uutena tulee, niin koneille koulutetaan tosi Suolahden vaneritehtaat ovat Sini Kautolle tuttuja jo opiskelun aikaan suoritetusta harjoittelusta. Tekija?_07_2021.indd 10 Tekija?_07_2021.indd 10 24.6.2021 10.34 24.6.2021 10.34
7/2021 Tekijä 11 ? AJASSA hyvin. Sitä mukaa, kun kone on hallussa, annetaan vastuuta. Ei tarvitse pelätä, että joutuu heti jäämään yksin, Kautto kertoo. Toisena vuonna koneille tulo kävi sulavasti. Korona-aikana tehtaan turvallisuusja muita käytäntöjä on kerrattu verkkokoulutuksina. Turvallisuushavaintoja kannustetaan tekemään ennakoivasti. Poikkeusaikana kasvomaskit ovat tulleet uutena suojavarusteena. Perinteisempiä ovat kuulosuojaimet, kypärät ja turvakengät. Tehtaalla liikkuu trukkeja ja rekkoja, joten turvallisten kulkureittien tunteminen on tärkeää. – Täytyy noudattaa yleisiä ohjeita, eikä juoksennella päättömästi, Kautto tiivistää. Työ on enimmäkseen itsenäistä, mutta apu löytyy viereiseltä työpisteeltä, jos tarvetta syntyy. – Ei tarvitse jännittää, uskaltaako kysyä neuvoa. JÄSENYYS TUKENA JA TURVANA Teollisuusliiton jäseneksi Kautto liittyi viime vuonna. Luottamusmiehet ottivat yhteyttä liittymisen tiimoilta, ja suosittelija löytyi läheltä. – Isä mainitsi, että kannattaa liittyä, Kautto kertoo. Sini Kautto ei ole ollut aktiivinen ammattiyhdistystoiminnassa, mutta pitää jäsenyyttä tärkeänä. – Jäsenyys on tuki ja turva, johon nojata, jos tulee sopimusten kanssa ongelmia. JOHTOTEHTÄVÄT TAVOITTEENA Kautto aloitti alkuvuonna tradenomiopinnot ammattikorkeakoulussa Lahdessa. – Olen keskittynyt johtamisen eri muotoihin ja hallintoon, Kautto kertoo. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä muotoutumassa. Yksi mahdollisuus on jatkaa ammattikorkean jälkeen maisteriopintoihin. Tulevaisuuden toivetyöstä Kautto ei vielä osaa sanoa tarkemmin, mutta isot yritykset kiinnostavat organisaatioina. Johtopuolen työ teollisuudessa ei ole poissuljettu vaihtoehto. – Omalla tavallaan teollisuus kiehtoo, kun teknistä puolta olen itse lukenut, Kautto kertoo. Myös ensi kesän suunnitelmat Kautto tarkentaa myöhemmin. Oman tulevan alan työt kiinnostavat, mutta kolmaskin kesä vaneritehtaalla on mahdollinen. VANERITEHDAS PYÖRII TÄYSILLÄ ”Ei tarvitse jännittää, uskaltaako kysyä neuvoa.” Suolahden vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt reilussa viidessäkymmenessä jo kymmenisen vuotta. Koronaaikanakin kesätyöntekijöiden tarve on ollut ennallaan. Metsä Woodilla on Äänekosken Suolahdessa samalla tontilla havuja koivuvaneritehtaat, jotka toimivat omina yksiköinään. Tehtailla tuotetaan vuodessa havuvaneria noin 150 tonnia ja koivuvaneria 30–40 tonnia. Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kertoo, että tehtailla on yhteensä noin 380 työntekijää tuotannossa. Toimihenkilöitä on reilu 30. Työntekijät jakautuvat tehtaiden kesken suurin piirtein tasan, sillä pidemmälle jalostettu koivuvaneri vaatii useampia työvaiheita. Havuvaneritehtaalla tehdään pääsääntöisesti kolmivuorotyötä, jossa ainut keskeytys on sunnuntaina, jolloin tehdään vain aamuvuoro. Koivuvaneritehtaalla tehdään viikonloppuisin vähemmän vuoroja. Kesäisin koivuvaneritehdas pysäytetään neljäksi viikoksi ja havuvaneritehdas viikoksi. KESÄTÖIDEN MÄÄRÄ PYSYNYT VAKIONA Kesän aikana tehtaille otetaan reilu 50 kesätyöntekijää, joista valtaosa tulee havuvaneritehtaan puolelle. Korona-aikakaan ei ole notkauttanut määrää. – Tuotannon pitää pyöriä, Kääriäinen toteaa. Tällä hetkellä tilauskanta näyttää parhaalta miesmuistiin, joten tuotanto pyörii täysillä. Kesätyöntekijät työskentelevät havuvaneritehtaan kaikilla linjoilla alkaen tukinkäsittelystä ja päättyen pakkaukseen. Kesätyöntekijöistä valtaosa on ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijoita. Myös toisen asteen ammattiopiskelijoita on töissä. Vaihtuvuus on kesien välillä suurta, sillä insinööriopiskelijat suuntaavat usein toisena kesänä oman alan töihin. Kääriäinen arvioi, että 20–30 prosenttia kesätyöntekijöistä on tuttuja edellisiltä kesiltä. – Toivottaisiin, että joukossa olisi sellaisia, jotka haluaisivat sitoutua pidemmäksi aikaa, Kääriäinen sanoo. ALKUPEREHDYTYS SIIRRETTY TYÖNANTAJALLE Vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden alkuperehdytyksen on noin kolmen vuoden ajan hoitanut työnantaja. Aiemmin alkuperehdytyksen piti työsuojeluvaltuutettu. Alkuperehdytyksen jälkeen esimiehet jatkavat opastusta ja ohjaavat kesätyöntekijät työpisteelle, jossa kokenut työntekijä opastaa käytännön työskentelyyn. Kahden viikon opastuksen jälkeen uusi työntekijä suorittaa turvallisuuteen painottuvan näytön, jossa katsotaan, pystyykö tekijä itsenäiseen työskentelyyn. Kääriäinen pohtii, että alkuperehdytyksen siirtäminen työnantajalle oli muutos huonompaan suuntaan. Siirto vaikeutti myös uusien työntekijöiden tavoittamista ja Teollisuusliiton jäseniksi saamista. Kääriäinen kertoo, että työnantajan jarrutustoimista huolimatta kesätyöntekijöiden järjestäytymisaste on ollut noin 70 prosentin luokkaa. Tänäkin kesänä sama on tavoitteena. Vakituisten työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 97 prosenttia. Tekija?_07_2021.indd 11 Tekija?_07_2021.indd 11 24.6.2021 10.34 24.6.2021 10.34
12 Tekijä 7/2021 Aika kuluu nopeasti mieleisissä töissä KUVA LAURI ROTKO K oneasentaja Aleksi Monteiro, 18, on kesätöissä hitsausvälineitä valmistavan Kemppi Oy:n Lahden tehtaalla. Marraskuussa 2019 ensimmäisen kerran Kempille töihin tullut Monteiro on tehnyt lukuisia eri työtehtäviä. Hän on muun muassa kasannut muuntajia, tehnyt asennustöitä, hitsannut sekä työskennellyt pakkaamossa. – Mieluisin homma on asennustyö, Monteiro sanoo. Välillä opinnot loppuun suorittamassa käynyt Monteiro on Kempin palkkalistoilla tämän vuoden loppuun, jolloin vuorossa on armeija. Alustavasti on jo sovittu, että asepalveluksen vapailla olisi mahdollista käydä tutuissa töissä. SOSIAALINEN TYÖYHTEISÖ Monteiron tavallinen työpäivä alkaa aamuseitsemältä. Sisään kuittaamisen lisäksi aamun rutiineihin kuuluu työporukan moikkaaminen ja työtehtäviin tarttuminen. Kesäkuussa moni työpäivä kului kytkentäkopissa muuntajien valmistuksessa. – Se on yksi parhaimmista hommista. Aika kuluu siinä nopeasti, Monteiro sanoo. Päivävuorojen tekeminen on lähtökohta, mutta ajoittaiset iltavuorot tuovat mukavaa vaihtelua. Työyhteisöä hän kuvailee sosiaaliseksi ja avuliaaksi. – Positiivista väkeä. Kaikki auttavat toisiaan. KOULUSTA HYVÄT LÄHTÖTIEDOT Koneasentajan koulutusta Monteiro pitää hyvänä pohjana Kempin töihin. Koulun penkiltä sai hyvät lähtötiedot tekniikasta ja teollisuudesta. Monteiro muistelee, että ensimmäisinä työpäivinä ilmassa oli jännitystä ja suorituspainetta, mutta asettuminen työhön oli lopulta kivutonta. – Oppi uutta ja alkoi nauttia töistä. Työturvallisuutta Monteiro pitää hyvänä ja suojavälineitä toimivina. Esimerkiksi pakkaamossa niittauskonetta käytettäessä kuulosuojaimet ovat tarpeen ja suojalasit estävät kytkentätöissä metallipölyn päätymisen silmiin. Turvallisista työskentelytavoista Monteiro antaa esimerkin hitsauslaitteen koestuksesta: vihreä maajohto kytketään aina ensimmäisenä ja otetaan irti viimeisenä, jotta sähköiskun vaaraa ei ole. Koneasentaja Aleksi Monteiro on viihtynyt hitsauskoneita valmistavan Kempin tehtävissä. Armeija katkaisee työrupeaman, mutta palvelusvapaillakin on tarkoitus käydä töissä. Työsuojeluvaltuutettu Niina Villgren kertoo, että Kempillä uusien tuotantotyöntekijöiden perehdytys ja opastus hoidetaan kolmiportaisesti. Ennen ensimmäistä työpäivää työntekijöille lähetetään kotiin sähköinen perehdytyspaketti, jossa on tietoa muun muassa työpaikalle saapumisesta, työvaatetuksesta ja sisään leimautumisesta. Ensimmäisenä päivänä uudet työntekijät saavat henkilöstöosaston edustajilta perehdytyksen, jossa käydään läpi Kempin historiaa, palkkajärjestelmää ja muita yleisiä käytäntöjä. Kolmannessa vaiheessa siirrytään tuotantotiloihin, jossa uusille työntekijöille on nimetty esimiehet ja opastajat. Opastukseen on varattu 2–4 viikkoa ja siihen kuuluvat työympäristöasiat sekä itse työhön opastus. – Ensimmäisten päivien aikana tulee paljon asiaa. Useamman viikon opastuksella taataan se, että ne oikeasti jäävät mieleen, Villgren sanoo. Opastajille järjestetään koulutuksia, jotta opastus on yhdenvertaista ja tasalaatuista. VAKAVILTA TYÖTAPATURMILTA VÄLTYTTY Kempin elektroniikkatehdas ja tuotantotehdas sijaitsevat Lahdessa samalla tontilla. Elektroniikkatehtaassa valmistetaan muun muassa hitsauslaitteiden piirija ohjauskortteja. Tuotantotehtaassa muun muassa kootaan, koestetaan ja pakataan hitsauslaitteet maailmalle lähetystä varten. Villgren kertoo, että työsuojelussa huomio kiinnittyy muun muassa työkoneiden ja työkalujen turvalliseen käyttöön, työergonomiaan sekä turvalliseen liikkumiseen tehtaalla, jossa on trukkiliikennettä. UUSIEN PEREHDYTYKSESSÄ KOLME VAIHETTA Tekija?_07_2021.indd 12 Tekija?_07_2021.indd 12 24.6.2021 10.34 24.6.2021 10.34
7/2021 Tekijä 13 AJASSA ? ”LIITTO ON SUN PUOLELLA” Monteiro liittyi Teollisuusliiton jäseneksi opiskeluaikaan noin kolme vuotta sitten. Oppilaitoksen käytävällä oli esittelypiste, jossa kehotettiin liittymään. Hän pitää jäsenyyden kautta tulevaa tietoa tarpeellisena. Varsinaisesti liiton palveluja ei vielä ole tarvinnut käyttää, mutta tarve voi tulla yllättäenkin. – Jos jotain tapahtuu, liitto on sun puolella, Monteiro toteaa. Tulevaisuuden suuntia Monteiro ei vielä ole tarkasti pohtinut. Seuraavaksi kiikarissa on armeija. – Aliupseerikurssi pitää suorittaa. Sotilaspoliisin uraakin olen miettinyt. Konetekniikan insinöörin opinnotkin ovat olleet pohdinnassa. Mieluisista tulevaisuuden työtehtävistä Monteirolla on selvä kuva. – Tykkään koneiden huoltamisesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmärtää, miten kone toimii. ? Aleksi Monteiro kertoo koneasentajan opintojen olleen hyvä pohja Kempin tehtäviin. Viime vuosina vakavilta työtapaturmilta on vältytty. Villgren kertoo, että yleisimmät tapaturmat tulevat käsiin, mutta yleensä niistä on selvitty laastareilla. Jos työtapaturmia kuitenkin sattuu, apu on lähellä. Kempin työterveyshuolto sijaitsee samalla tontilla tehtaiden kanssa. ERGONOMIA TÄRKEÄ TOISTOTYÖSSÄ Työergonomiassa Kempillä on menossa hanke, jossa asiantuntijoiden kanssa on käyty läpi työn mikrotauotusta ja työasentoja tasapainottavia vastaliikkeitä. – Toistotyössä ergonomian korostaminen on tärkeää, Villgren kertoo. Lähes kaikki Kempin työpisteet on varustettu sähkötasoilla, joten työntekijät voivat istua tai seisoa työskennellessään. Villgren ei ole huomannut, että työtapaturmat lisääntyisivät kesäaikaan, jolloin uusia työntekijöitä on paljon. Hän pohtii, että tapaturmariski voi kasvaa silloin, kun työstä on tullut rutiininomaista, jolloin keskittyminen herpaantuu tai ajatus karkaa. KESÄTYÖPAIKKOJA NORMAALI MÄÄRÄ Kempillä on Lahdessa henkilöstöä 430 henkeä, joista tuotannossa työskentelee 250 henkeä. Tänä vuonna Kempillä on 45 kesätyöntekijää, joiden lisäksi kahden viikon mittaiset harjoittelujaksot tekee 21 henkeä. Kesätyöntekijät ovat toisen asteen opiskelijoita, ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoita sekä työttömiä työnhakijoita. Kesätyöpaikkojen määrä on palannut normaalivuosien tasolle. Koronavuonna 2020 Kempille ei otettu lainkaan kesätyöntekijöitä. ”Opastukseen on varattu 2–4 viikkoa.” Tekija?_07_2021.indd 13 Tekija?_07_2021.indd 13 24.6.2021 10.34 24.6.2021 10.34
14 Tekijä 7/2021 Jokainen työpäivä ollut erilainen Instrumenttiasentaja Niina Hertteli työskentelee Borealis Polymersin petrokemian tehtaalla Porvoon Kilpilahdessa. KUVAT ANNIKA RAUHALA ”K atselin netistä, missä on töitä tarjolla, ja päätin lähteä opiskelemaan automaatioasentajaksi, kertoo Niina Hertteli, 21. Alkukesällä ammattitutkinnon valmiiksi saanut Hertteli on kesäharjoittelijana Borealis Polymers Oy:llä Porvoon Kilpilahdessa. Borealis valmistaa muun muassa muovin raaka-aineita ja muoveja. Jättimäiselle tehtaalle töihin tulo jännitti etukäteen. – Kuvittelin, että täällä on ukkoja, joilla toisen käden tilalla on venttiiliavain, Hertteli naurahtaa. Jännitys osoittautui turhaksi, sillä työyhteisö on ottanut positiivisesti vastaan. – Aina on hyvä mieli tulla töihin. Ilmapiiri on vastaanottavainen. Täällä ei kommentoida, että on nainen. Aiemmista miesvaltaisista opinnoista ja töistä on kertynyt epämiellyttäviäkin kokemuksia. Hertteli on työskennellyt aiemmin muun muassa rakennuksella. VIANETSINTÄ ASENTAJAN ARKEA Muovin raaka-aineita valmistavalla olefiinitehtaalla instrumenttiasentajan työ on usein vianetsintää, jossa selvitetään syitä ja poissuljetaan mahdollisia aiheuttajia. – Lämpömittari näyttää pakkasen puolta, niin johdot ovat väärin päin, Hertteli antaa esimerkin. Vianetsinnässä myös työkokemuksella on merkittävä osa. – Jos ei tiedä jotain, on turvallista kysyä, Hertteli sanoo ja kertoo saaneensa hyvää opastusta tehtäviin ja työturvallisuuteen. Tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan. – Työpäivä riippuu siitä, millaisia vikoja tai remppoja sattuu olemaan listalla, Hertteli kertoo. ? Niina Hertteli kertoo saaneensa laadukasta opastusta Borealiksen työtehtäviin. Tekija?_07_2021.indd 14 Tekija?_07_2021.indd 14 24.6.2021 10.34 24.6.2021 10.34
7/2021 Tekijä 15 AJASSA Töihin tullessa on kuitenkin tiedossa yksi päivittäinen rutiini. – Se on varmaa, että aamulla juodaan kahvit. KOULUSTA POHJA, LIITOSTA TURVA Kilpilahden tehtaat ovat ainutlaatuisia, joten automaatioasentajan koulutus ei suoraan pysty valmistamaan kaikkiin tehtäviin. – Koulusta sai ympäripyöreästi käsityksen, mistä on kyse, Hertteli pohtii. Hertteli kertoo, että korona-aika vaikeutti opintoja, sillä iso osa tehtiin etänä ja teorian tasolla. Ammattikoulutus on kuitenkin ollut hyvä pohja, jolta ponnistaa nykyisiin työtehtäviin. Teollisuusliiton jäseneksi Hertteli liittyi tultuaan Borealikselle töihin. – Luottamusmies sanoi, että kannattaa liittyä ja kertoi, mitä hyötyä jäsenyydestä on. Perustelut vakuuttivat, sillä aiemmin hän ei ole ollut ammattijärjestöjen jäsen. – Jäsenyys on hyvä turva, Hertteli toteaa. MIELENKIINTOINEN MAAILMA Tulevaisuuteen Hertteli suhtautuu avoimesti. Sopimus Borealiksella päättyy elokuun loppuun, mutta pidempikin työskentely voisi tulla kyseeseen. – Minulla ei ole kiveen hakattuja suunnitelmia. Tarkoitus olisi jatkaa opintoja. Lähtökohtaisena ajatuksena on lukea automaatioinsinööriksi, mutta monet muutkin asiat kiinnostavat. Hän kertoo lukevansa suurella mielenkiinnolla muun muassa psykologiaa, biologiaa, historiaa. – On kiehtovaa ymmärtää paremmin ympäröivää todellisuutta, Hertteli kertoo. Kunnianhimoa riittää myös pianonsoittoon. – Unelmia on paljon, mutta se on positiivinen ongelma, Hertteli sanoo. ? KESÄTYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ PALAUTUMASSA NORMAALIIN Teollisuudessa kesätyöpaikkoja on tarjolla vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna, kertoo SAK:n toukokuussa tehty luottamushenkilöpaneeli. Kyselyyn vastanneista teollisuuden luottamushenkilöistä 67 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan vuonna 2021. Vastaajista 23 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan enemmän kuin viime vuonna. 58 prosenttia kertoi, että kesäduunareita palkataan saman verran kuin vuonna 2020. Koronaa edeltävänä vuonna 2019 teollisuuden luottamushenkilöistä 71 prosenttia kertoi, että heidän työpaikalleen palkataan kesätyöntekijöitä, vuonna 2020 osuus oli 58 prosenttia. Vastaavia havaintoja on tehty Teollisuusliitossa. Esimerkiksi Kemian sektorilta arvioidaan, että korona-aikana kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla hieman normaalivuosia vähemmän, mutta määrä on palautumassa totutulle tasolle. Tänä vuonna kesätöiden määrä on normalisoitunut erityisesti isoissa yrityksissä. Teollisuudessa kesätyöntekijöiden perehdytys hoidetaan yleensä suunnitelmallisesti. Luottamushenkilöpaneelin vastaajista 86 prosenttia kertoo, että kesätyöntekijöille on tehty perehdytyssuunnitelma. SAK:n, Akavan ja STTK:n maksuton kesäduunari-info palvelee kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15 elokuun loppuun asti. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nettilomakkeella sekä WhatsApp-sovelluksella numeroon 040 747 1571. Kesäduunarin muistilista, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja yhteydenottolomake löytyvät osoitteesta www.kesaduunari.fi . MUOVEJA ELÄMÄN ERI ALUEILLE Borealis Polymers valmistaa muovin raaka-aineita ja muoveja, joita käytetään monilla elämän alueilla. Yritys valmistaa muoveja jatkojalostettavaksi muun muassa autoteollisuuteen, lääketeollisuuteen, rakentamiseen ja elintarviketeollisuuteen. Kiertotalouden ratkaisuihin perustuvat muovit ovat kasvava osa liiketoimintaa. Borealis toimii Porvoossa Kilpilahden 1 300-hehtaarisella tehdasalueella, jossa toimii myös Nesteen jalostamo. Tuotantolaitoksilla työskentelee työntekijöiden henkilöstöryhmästä noin 400 henkeä. Kaikkiaan Borealis työllistää noin 900 henkeä. Borealiksen pääluottamusmies Einari Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöitä on otettu vuosittain noin 60 henkeä. Määrä ei ole notkahtanut korona-aikana, sillä tuotteiden kysyntä on kasvanut poikkeusaikana. – Kesätyö on paras ja luontaisin reitti tulla töihin, Grönberg sanoo. Tehtailla käsitellään myrkyllisiä ja syttyviä aineita, joten turvallisuuden takaaminen on toiminnan lähtökohta. Uudet työntekijät saavat turvallisuuspainotteiset koulutukset ennen työmaalle pääsyä, ja turvallisuusosaamista pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella. Tehtailla luottamushenkilöiden verkoston yksi keskeinen tehtävä on kehittää turvallisuutta ja työhyvinvointia yleensä. – Pyritään kehittämään työyhteisöä, jotta se voisi paremmin, Grönberg sanoo. Pääluottamusmiehen mukaan Borealiksella järjestäytymisaste on 90 prosentin tuntumassa. Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöiden järjestämisessä on haasteensa, sillä heidän elämäntilanteensa ovat moninaisia. Pääluottamusmiehen viestin kärki on selkeä, kun liittoon kuulumisen hyödyistä tulee kysymys. – Merkittävin etu on työehtosopimus. Tekija?_07_2021.indd 15 Tekija?_07_2021.indd 15 24.6.2021 10.34 24.6.2021 10.34
16 Tekijä 7/2021 4 Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Viides osa ilmestyy kesällä 2022. Koko juttusarja on luettavissa Tekijän verkkolehdessä www.tekijälehti.fi IS TO CK Korona-aika vesittänyt pörssiyhtiöiden tunnuslukuja toteuttamatta. Sen vuoksi osinko jäi niissä ennalta suunniteltua osingonjaon enimmäismäärää pienemmäksi. Keväällä 2021 varsinaiset yhtiökokoukset kyettiin järjestämään tavanomaisina ajankohtina, vaikkakin poikkeusjärjestelyin. Suurimmassa osassa pörssiyhtiöitä varsinainen yhtiökokous päätti suoraan koko osingonjaosta. Nytkin silti muutamissa pörssiyhtiöissä varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osasta osingonjakoa. Yhtiökokousten järjestelyissä on ollut yhtiökohtaista vaihtelua. Tyypillisen järjestelyn mukaan osakas on voinut osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen joko äänestämällä ennakkoon tai asiamiehen välityksellä sekä esittämällä etukäteen vastaehdotuksia ja kyselytunnilla kysymyksiä. Ennakkoon äänestäminen tarkoittaa sitä, että ilmoittautumisen yhteydessä osakas äänestää ennakkoon varsinaisen yhtiökokouksen esityslistan kohdista yhtiön nettisivuilla tai lähettää sieltä lataamansa ja täyttämänsä äänestyslomakkeen annettuun osoitteeseen sähköpostitse tai kirjepostitse. Korona-ajan aiheuttamat lommot pörssiyhtiöiden toiminnassa ovat monelta osin oikenemassa. S uomalaisten pörssiyhtiöiden tilikausi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Koronarajoitukset ovat haitanneet niiden toimintaa. Useissa pörssiyhtiöissä on käyty vuoden kuluessa koronasta johtuvat yt-neuvottelut, joista on seurannut lomautuksia ja irtisanomisia. Kuitenkin näyttää siltä, että pörssiyhtiöt ovat selvinneet koronavuodesta pelättyä vähemmin vaurioin. Toipuminen niistä on alkanut. Keväällä 2020 koronarajoitustoimet viivästyttivät varsinaisten yhtiökokousten järjestämistä. Aluksi näytti siltä, ettei koronakevät vähennä osinkojen määrää. Useassa pörssiyhtiössä varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään joko kokonaan tai osittain osingonjaosta. Joissakin niistä hallitukset käyttivätkin harkintaa ja jättivät suunniteltua osingonjakoa PÖRSSIKATSAUS Tekija?_07_2021.indd 16 Tekija?_07_2021.indd 16 24.6.2021 11.08 24.6.2021 11.08
7/2021 Tekijä 17 Seuratusta 13 yhtiöstä vajaa puolet on jakamassa tilikaudelta 2020 suurin piirtein saman verran tai enemmän osinkoa kuin vuotta aiemmin. Kuviossa tilikausien 2017–2019 osingot kuvaavat toteutunutta osingonjakoa. Tilikauden 2020 osingot tarkoittavat yhtiökokousten päätösten ja valtuutusten mukaisia osinkojen enimmäismääriä. Metso Outotec -yhtiöllä ei ole osinkohistoriaa aiemmilta tilikausilta. Lähteet: Yhtiöiden Pörssitiedotteet KONSERNI LIIKEVAIHTO TILAUSKANTA NETTOTULOS HENKILÖSTÖ 2020 MILJ. EUROA 31.12.2020 MILJ. EUROA 2020, % 31.12.2020 ? Nokia 21 870 -6 % .. +6,7 89 980 -5% ? Outokumpu* 5 639 -12 % .. -1,2 9 920 -4 % ? Kone 9 938 -1 % 7 729 -4 % +9,8 61 380 +2% ? Wärtsilä 4 604 -11 % 5 057 -14 % +2,9 17 790 -5 % ? Valmet* 3 740 +5 % 3 257 -2 % +6,4 14 050 +3 % ? Metso Outotec* 3 899 -2 % 2 366 -4 % +6,6 15 390 -3 % ? Konecranes 3 179 -4 % 1 715 -6 % +5,2 16 860 +4 % ? Caverion 2 155 +1 % 1 609 -4 % +0,6 15 160 -7 % ? Neste* 11 751 -26 % .. +10,4 4 830 -11 % ? Nokian Renkaat 1 314 -17 % .. +6,5 4 610 -5 % ? Stora Enso* 8 553 -15 % .. +5,1 22 320 -8 % ? UPM Kymmene 8 580 -16 % .. +8,6 18 020 -4 % ? Sanoma 1 061 +16 % .. +9,1 4 810 +35 % ? Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteen laskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. ? Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. Suuremmat ja kannattavimmat yritykset ovat yleensä sijoituskohteina kiinnostavimpia. Tämä näkyy korkeampana pörssikurssina. Näillä yrityksillä on yleensä myös suurin kansantaloudellinen merkitys. ? Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena. ? Taulukon luvut kuvaavat yritysten maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla. ? Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus liikevaihtoon. ? Seurattavista pörssiyhtiöistä Valmet, Caverion ja Sanoma ovat kasvattaneet tilikauden 2020 aikana liikevaihtoaan. Sanoma, Konecranes, Valmet ja Kone ovat lisänneet henkilöstönsä määrää tilikauden 2020 aikana. Sanoman kovat kasvuluvut perustuvat yrityskauppoihin. Sanoma osti tilikaudella 2020 Alma Media Kustannusja Alma Manu -yhtiöt. Metso jakautui heinäkuussa 2020 Metsoja Neles-yhtiöiksi, joista Metso edelleen yhdistyi Outotecin kanssa Metso Outotec -yhtiöksi. Melkein kaikkien tarkasteltavien yhtiöiden toiminta on tilikaudella 2020 ollut nettotuloksella mitaten kannattavaa. Outokumpu jäi kuitenkin miinukselle. Kaikilla kuudella tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta on pienentynyt tilikauden 2020 aikana. Tilikauden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä tilauskannat kääntyivät kasvuun. Asiamiehen välityksellä äänestäminen tarkoittaa sitä, että osakas viestittää äänestysohjeensa asiamiehelle, joka toimii sen mukaan. Äänestykseen otettavat vastaehdotukset on tyypillisesti pitänyt lähettää annettuun osoitteeseen etukäteen. Kysymyksiä on usein voinut esittää kokouksen esityslistan asiakohdista tätä varten järjestetyllä kyselytunnilla verkossa. OSINGONJAOSSA MENEE IHAN HYVIN Seurattavista 13 pörssiyhtiöstä Kone, UPM-Kymmene, Valmet, Konecranes, Sanoma ja Caverion näyttävät jakaneen osinkoja suurin piirtein samansuuruisena tai suurempana kuin viime tilikausina. Nokia ja Outokumpu eivät ole kahdelta viimeisimmältä tilikaudelta jakaneet ollenkaan osinkoa. Muilla osinko on vaihdellut tilikaudesta toiseen. PÖRSSIKURSSIT YLITTÄNEET REIPPAASTI KORONAA EDELTÄVÄN TASON Koronakeväästä 2020 seurasi notkahdus pörssikursseihin. Se on nähtävissä Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden pörssiarvojen muutoksista kootussa OMXHPI-indeksistä. Pudotus alkoi helmikuun 2020 puolen välin paikkeilla ja jatkui maaliskuun 2020 loppupuolelle. Sen jälkeen indeksi kääntyi nousuun. Koronaa edeltävä taso ylitettiin joulukuussa 2020 ja kesäkuussa 2021 oltiin jo 16 prosenttia sitä korkeammalla tasolla. MIKA KÄRKKÄINEN AJASSA AJASSA AJASSA OSINGONJAKO 2017–2020 1 200 1 000 800 600 400 200 Miljoonaa euroa Nokia Metso Outotec Kone Wärtsilä Konecranes Valmet Outokumpu Caverion UPM Kymmene Stora Enso Neste Nokian Renkaat Sanoma SEURANTA Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset ja Alma Media Tekija?_07_2021.indd 17 Tekija?_07_2021.indd 17 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
7/2021 Tekijä 19 ? AJASSA V uokratyötä pitäisi käyttää tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Näin ei tapahdu. – Minun kokemukseni mukaan vuokratyötä tehdään pikemmin useita vuosia kuin useita kuukausia. Vuokratyöntekijät voivat olla samassakin firmassa vuosikausia. Sitten kun tulee ensimmäinen notkahdus, vuokratyöntekijät saavat lähteä. Näin kuvailee vuokratyön todellisuutta Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimusasiantuntija Pasi Karttunen, joka on myös liiton ja Teknologiateollisuus ry:n välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä pohtivan työryhmän jäsen. On arvioitu, että 2–6 prosenttia työntekijöistä Suomessa on vuokratyöntekijöitä alasta ja tilanteesta riippuen. Niin sanotut henkilöstöpalveluyritykset, eli vuokrafirmat, esittelevät hanakasti, miten joustavaa ja vapaata vuokratyö on, ja siksi niin haluttua. Onkohan? Vain pieni osa vuokratyöntekijöistä haluaisi pysyä vuokratyöläisinä, Karttunen arvioi. Hän sanoo esimerkinomaisesti, että 30 vuokratyöläisen joukosta ehkä 5 haluaa pysyä sellaisessa työsuhteessa. Ehdoton valtaosa haluaisi vakinaisen paikan. – Muistan omasta ajastani Konecranesilla Hyvinkäällä, että työnantaja halusi vuokratyöntekijöiden muodostavan noin 20 prosentin puskurityövoiman. Osalle työntekijöistä tämä oli saatu myytyä niin, että kun tulee yt-neuvottelut, vakinaiset ovat suojassa, vuokratyöntekijät joustavat. Tämä on työnantajien hajota ja hallitse -politiikkaa. Myös teknologiateollisuuden nykyinen työehtosopimus sanoo, että työn vähentyessä on ensin luovuttava vuokratyöntekijöiden käytöstä. Vuokratyöntekijän työ on useimmiten täysin riippuvainen käyttäjäyrityksen tilauksesta. Karttunen toteaa, että tästä syystä harva vuokratyöntekijä uskaltaa nousta tilaajafirmaa vastaan, oli kohtelu lähes millaista tahansa. KUKA HYÖTYY ENITEN? – Juuri kun vuokratyöntekijä oli oppinut ne vaikeimmatkin työt, hän lähti, jos vain sai muualta vakinaisen paikan. Se oli todella turhauttavaa, eikä varmasti mitenkään tuottavaa toimintaa firman kannalta, Karttunen kertoo kokemuksistaan. – Työnantajien mielestä hyvinä aikoina vuokratyöntekijöiden käyttö on hirveän edullista ja kannattavaa. Kun menee huonommin, myönnetään, ettei se niin halpaa ollutkaan, Karttunen jatkaa. Vuokrafirmat ja käyttäjäyritykset tekevät salaisia sopimuksia siitä, missä aikarajoissa käyttäjäyrityksen omille kirjoille ottaminen on mahdollista ja mitä sakkoja on mahdollisesti maksettava. Vuokratyön käyttö ei voi Karttusesta olla halpaa muutenkaan. Iso vuokrayritys pyörittää suurta organisaatiota rekrytoijineen ja asiantuntijoineen. Käyttäjäyrityksen palvelumaksujen on katettava ne – ja sitten vielä vuokrafirman voitot. Karttunen kertoo, että työehtosopimusten palkkataulukoita noudatetaan myös vuokratyöntekijöiden kohdalla nykyisin paremmin kuin aiemmin. Lomien laskemisen ontuu edelleen. Samoin sen työehtosopimuksen määräyksen noudattaminen, että pääluottamusmiehelle on kerrottava etukäteen vuokratyöntekijöiden käytöstä. Näiden asioiden kuntoon saattamisen ohella Karttunen vaatii ennen kaikkea työsuhdeturvan nostamista ”yksi-yhteen” vakinaisten kanssa. – Eikä missään eduissa, esimerkiksi tuotantopalkkioissa, saisi olla eroja vakinaisiin työntekijöihin nähden. Haetaan vuokratyöntekijää, saadaan ihminen Vuokratyöntekijän pitäisi joustaa. Parasta olisi, kun hän ei koskaan sairastaisi, ansaitsisi lomaa tai saisi lapsia. Ihmiselle näin kuitenkin käy. Miten turvata niiden ihmisten edut, jotka tekevät vuokratyötä? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_07_2021.indd 19 Tekija?_07_2021.indd 19 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
20 Tekijä 7/2021 Ei vapautta vaan pakko Vakinaisilla työntekijöillä on Huovilan mukaan todellisuudessa usein paljon isompi vapaus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa kuin vuokratyöntekijöillä. Monet yritykset käyttävät vuokratyötä rekrytointikanavana. Huovila muistuttaa käyttäjäyrityksen ja vuokrafirman solmimista rekrytointisopimuksista, joista ei edes saada tietoa ja jotka estävät vakinaiseksi työntekijäksi pääsemistä. – Vaikka yritys palkkaisikin uusia työntekijöitä, siellä vuokratyössä jo oleminen ei ole mikään varma rekrytointikanava. Yllättävän paljon on heitä, jotka joutuvat tahtomattaan tekemään vuosikausia vuokratöitä. OSAAJIA VAI KULUERIÄ? – Näkeekö työnantaja työntekijät vain kuluja tuottavina käsipareina? Vai näkeekö hän työntekijät henkilöinä, joita kannattaa arvostaa ja sitouttaa yritykseen? Huovila kysyy. SAK:n asiantuntija on varma, että myös bisnes hyötyy vakinaisista työntekijöistä. Paitsi sitoutuneiden ja ideoitaan antavien työntekijöiden kautta, myös siksi, ettei aikaa mene koko ajan vaihtuvien työntekijöiden perehdyttämiseen. Työehtosopimusten yleissitovuuden lopettaminen iskisi Huovilasta nimenomaan ei-tyypillisissä työsuhteissa oleviin työntekijöihin, joista moni on ulkomaalainen. He ovat usein jo kielitaitosyistä haavoittuvammassa asemassa työmarkkinoilla kuin suomalaiset. Raskaussyrjintä, lomien muuttaminen lomakorvauksiksi vaikka pitäisi antaa lomaa, sairauteen liittyvä syrjintä, kaikki tämä on tuttua vuokratyössä. – Minä toivon, että mahdollisimman moni vuokratyöntekijä liittyisi liittoon. Silloin ammattiliitot voisivat puuttua ongelmiin. KALLISTA ON, KÄYTTÄJÄYRITYKSELLE Työelämätutkija Paul Jonker-Hoffrén Turun yliopistosta oli mukana epätyypillistä työtä, siis myös vuokratyötä luodanneessa, Pohjoismaiden ministerineuvoston Future of Work -tutkimuksessa. Tutkimus keskittyi majoitusja ravintolaalaan ja rakennusalaan. – Yritykset käyttävät vuokratyövoimaa joustavuuden takia. On juridisesti usein helpompaa käyttää vuokratyövoimaa kuin solmia määräaikaisia työsuhteita. Olen ymmärtänyt rivien välistä, että sinänsä vuokratyö on kallista käyttäjäyritykselle, mutta sitä en tiedä, kuinka paljon. Tutkija toteaa, että eri aloilla ja eri yrityksissä käytetään vuokratyötä eri tavoin. Tutkimuksessa nähtiin, että ”parhaimmassa tapauksessa” vuokratyöntekijät olivat aidosti osa työyhteisöä. – Laki laahaa perässä. Vuokratyöntekijälle pitäisi saada sama työsuhdeturva kuin mitä on suoraan käyttäjäyrityksen palveluksissa olevilla, vaatii Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Susanna Holmberg. – Vaikka työvoiman tarve olisi pysyväkin, vuokratyöntekijän työsuhde on sidoksissa käyttäjäyrityksen tilaukseen ja määräaikainen. Ja sitten vuokratyöntekijä vaihdetaan toiseen, jos käyttäjäyrityksessä siltä tuntuu. Syynä voi olla esimerkiksi sairausloma. Lain mukaan riittää, että vuokratyöntekijälle annetaan selvitys asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta. Holmberg painottaa, että vuokrayrityksen pitäisi kuitenkin aina tutkia, onko sillä muissa tilaajayrityksissä tälle vuokratyöntekijälle soveltuvia työtehtäviä tarjolla. Vuokratyöntekijä on työsuhteessa vuokrafirmaan, eikä työsuhteen laatu sinänsä saisi olla peruste määräaikaisuudelle. – Mutta tämä on harmaata aluetta. Työsuhde on voitu lopettaa kuukausia ennen työsuhteen arvioitua päättymisaikaa. Kun tilaajayritys lakkaa tilaamasta, näitä käytetään hyväksi. Hyvin vähän saadaan ennakkotapauksia, Holmberg toteaa viitaten siihen, että ammattiliitot eivät ole voineet viedä montaakaan juttua vuokratyöntekijöiden kohtelusta oikeuteen, sillä riidat yleensä sovitaan ennen oikeudenkäyntiä. JOUSTO LÖYTYISI VAKINAISISTA – Vuokratyötä ei yleensä tarvita. Joustavuuden vaatimukset on jo työehtosopimuksilla ratkottu. Omankin työvoiman työaikoja pystytään hyvin järjestelemään erilaisilla mekanismeilla. Tämä on SAK:n työehtoasiantuntijan Karoliina Huovilan ”tulokulma” työnantajien hokemiin siitä, että ilman vuokratyötä ei yrityksissä pärjättäisi. Ymmärrystä ehkä löytyisi johonkin todelliseen ruuhkahuippuun, mutta vakinaista työtä ei pidä teettää vuokratyöntekijöillä. Vuokratyö saattaa Huovilasta sopia opiskelijalle tai sille, joka kammoaa leipääntymistä ja haluaakin vaihtaa työpaikasta toimeen. Mutta useimmille vuokratyöläisille tarjotaan pikemminkin pakkoja, ei vapauksia. – Vuokratöiden vapaus on usein illuusio. Ansioiden epävarmuuden takia vuokratyöntekijän on pakko ottaa vastaa kaikki vuorot, joita tarjotaan. Työntekijä ei voi lainkaan vaikuttaa työnsä määrään tai työvuoroihin, hänen on vain odotettava, mitä tarjotaan. Suurin osa vuokratyöntekijöistä hyötyisi vakinaisen työpaikan eduista, työaikojen ennustettavuudesta ja tasaisemmista ansioista. Tekija?_07_2021.indd 20 Tekija?_07_2021.indd 20 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
7/2021 Tekijä 21 AJASSA – Riippuu myös siitä, kuka vuokratyötä tekee. Valtaosa on suhteellisen nuoria, heille vuokratyö sopii ehkä todella hyvin. Vuokratyö on väylä alalle ja siitä saa työkokemusta. Jonker-Hoffrén kuitenkin tunnustaa, että vuokratyön yleisyydestä ei ole tarkkoja tietoja, eikä tässäkään tutkimuksessa saatu helpolla haastateltua itse vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöstä työllistymisen väylänä vakitöihin tutkija toteaa, että käyttäjäyrityksen mielestä hyvä vuokratyöntekijä on tietysti hyvä myös vuokrayrityksen mielestä. Hänestä halutaan pitää kiinni, ja sitä kautta sopimukseen mahdollisesti upotetut maksut tulevat ymmärrettäviksi. Ammattiliittojen pitäisi Jonker-Hoffrénistä tiivistää yhteistyötään vuokratyön epäkohtien poistamiseksi. – Työelämästä pitää tehdä reilu kaikille. Varsinkin ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien valvontaa pitäisi tehostaa. Tutkija on itse kotoisin Hollannista, ja hän sanoo, että siellä on tiukemmat määräykset ketjuvastuusta ketjun joka lenkissä kuin Suomessa. Tätä hän suosittelee Suomeenkin, vaikka Hollannissa vuokratyöllä onkin eri muotoja kuin meillä. Aluehallintovirastollekin tulisi saada enemmän toimivaltuuksia. VAAROJA JÄÄ SELVITTÄMÄTTÄ Hanna-Kaisa Rajala toimii ylitarkastajana työsuojelun vastuualueella Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Hän kertoo, ettei tälläkään virastolla ole täsmällistä tilastotietoa vuokratyöntekijöistä, mutta aina vain enemmän heitä on. – Henkilöstövuokraus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa työelämässä. Vuokrafirmoihin tehdyissä tarkastuksissa havaittujen puutteiden listassa toistuvat samantyyppiset asiat. – On saatettu tehdä työterveyshuollon työpaikkaselvitys vain vuokratyöyrityksen oman toimiston työntekijöistä. Ei ole huomioitu käyttäjäyrityksessä työskenteleviä vuokratyöntekijöitä. Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia ei ole tehty kattavasti. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos vuokratyöntekijä työskentelee erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa tehtävissä. Puutteiden listaan Rajala nostaa vielä sen, etteivät vuokratyöfirmat kerro vuokratyöntekijälle kaikkia lain vaatimia, kirjallisia työnteon ehtoja. Ei esimerkiksi kerrota, miten vuosiloma määräytyy eikä hänelle selvitetä määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan asiakastilauksen syytä ja kestoa. Ylitarkastajan mukaan niin käyttäjäyrityksen kuin tilaajayrityksen pitäisi kantaa omat vastuunsa ja tehdä myös yhteistyötä. Valvonnan vuosikausien kokemuksensa hän summaa näin: – Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa samoin kuin työpaikkaselvitysten kattavuudessa on kyllä vielä tekemistä. ? Tekija?_07_2021.indd 21 Tekija?_07_2021.indd 21 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Maalaa kirkkain värein ja rohkein vedoin – turvaa elämääsi henkivakuutuksella Elämä on elämyksiä ja kokemuksia varten. Elä itsesi näköistä elämää ja huomaa syy hymyyn. Kun sinulle rakkaat ihmiset on vakuutettu, niin ei tarvitse murehtia menneisyyttä tai tulevaisuutta, sillä elämä on tässä ja nyt. Teollisuusliiton jäsenenä saat nyt 30 % alennuksen 1.1.–31.7.2021 ostettuun Henkikultatai Parikultavakuutukseen ensimmäiseksi vuodeksi. Henkikulta ja Parikulta ovat ammattiliittoon kuuluville Turvan asiakkaille yksinoikeudella tarjottavia kuolemanvaravakuutuksia, jotka myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Ensimmäisen vuoden jälkeenkään ei hinta päätä huimaa, vaan se on räätälöity ammattiliiton jäsenille edulliseksi. Hyödynnä etusi ja soita 01019 5110 tai jätä tarjouspyyntö osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua henkivakuutusta. –30 % Teollisuusliiton jäsenenä saat Henkikultatai Parikulta-vakuutuksen ensimmäiseksi vuodeksi. Maalaa sinä seuraavaksi vaikka Tyrannosaurus rex, niin minä maalaan äidille kukkia. 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 21.4.2021 7.26.39 21.4.2021 7.26.39 22 Tekijä 7/2021 KEKSINTÖ SALAATTITORNEJA SINGAPORESSA Maailman ensimmäinen kaupallinen kerrosviljelmä Sky Greens Farms avattiin Singaporeen vuonna 2012. Manhattanin kokoisessa kaupunkivaltiossa on rajoitetusti tilaa viljelylle, joten suurin osa ruoasta tuodaan Singaporeen ulkomailta. Sky Greensin salaatit ja yrtit kasvatetaan yli sadassa tornissa, joilla on korkeutta yhdeksän metriä. Viljelmiä on päällekkäin lähes 40:ssä kerroksessa. Yritys käyttää patentoitua järjestelmää, joka hyödyntää hydrauliikkaa korkeiden rakenteiden kokoamisessa. Kerrosviljely nojaa huipputeknologiaan ? YK:n ennusteiden mukaan kaksi kolmesta maapallon asukkaasta asuu kaupunkialueella vuoteen 2050 mennessä. Maapallon väestön kasvaessa 10 miljardiin kasvaa myös ruoan tarve. Pulaa tulee niin vedestä kuin viljelymaasta. Tähän haasteeseen, ruoantuotannon turvaamiseen, on etsitty maailmalla osaratkaisua vertikaalieli kerrosviljelystä. Suomessa alan edelläkävijä on Lapinjärvellä ItäUudellamaalla sijaitseva Robben Pikku Puutarha, jolla on perinteisten kasvihuoneiden lisäksi yksi Euroopan suurimmista kerrosviljelmistä. Yrityksen perustaja, toimitusjohtaja Robert Jordas kiinnostui kerrosviljelystä kymmenisen vuotta sitten. Jo sitä ennen, 2000-luvun alussa, hän aloitti kotitilallaan erikoiskasvien viljelyn kasvihuoneissa ja mietti uudenlaisia tapoja viljelyn kehittämiseen. Nyt yrityksellä on kasvihuoneita hehtaarin verran ja kerrosviljelmiä puolisen hehtaaria. Viljelyssä on lähes kolmekymmentä erilaista kasvia: yrttejä ja salaatteja sekä salaatintaimia. Jordasin mukaan kerrosviljelyä on kehitetty maailmassa monessa paikassa vähän erilaisena. Kysymys on oikeastaan kasvihuoneviljelyn modernista versiosta, jossa käytetään huipputeknologiaa tarkoin kontrolloidussa ympäristössä. Kerrosviljelyn eräs haaste on suuret perustamiskustannukset. Robben Pikku Puutarha on kuitenkin osoittanut, että investoinnit ovat kannattaneet ja että kerrosviljely on tuottavaa liiketoimintaa. – Uskon, että kerrosviljelyn pinta-ala tulee satakertaistumaan maailmassa seuraavan viiden vuoden aikana, Jordas toteaa. Kerrosviljely on kehittynyt yhtä jalkaa LED-teknologian kanssa. Energiatehokkaat LED-valot säteilevät kasvien kasvulle optimaalisia valon taajuuksia. Valoissa käytetään yleensä punaisia, sinisiä ja valkoisia lamppuja, joilla voidaan vaikuttaa muun muassa kasvuvauhtiin, kukintaan ja kasvin juuren kehittymiseen. Viljely tapahtuu suljetussa ja eristetyssä tilassa, jossa voidaan ylläpitää optimaalisia kasvuolosuhteita vuoden ympäri ilman erillistä lämmitystä. Suljetussa tilassa kasvit välttyvät kasvitaudeilta ja tuholaisilta. Monessa kerroksessa olevat viljelylinjastot säästävät tilaa ja mahdollistavat viljelyn kaupunkialueilla. Kerrosviljelyä on harjoitettu esimerkiksi merikonteissa. Kasvit tarvitsevat vettä hyvin vähän, sillä kasvuvesi voidaan käyttää uudelleen, jolloin vettä ja ravinteita ei mene hukkaan. Vuosina 2017–2019 Robben Pieni Puutarha teki yhteistyötä Fujitsun kanssa, joka on maailman toiseksi suurin it-alan yritys. Kolmivuotisessa projektissa kerättiin sensoreilla tietoa lämpötilan, valon, kastelun ja kasvualustan vaikutuksista satoon, mitä sitten analysoitiin optimaalisten kasvuolojen kehittämiseksi. Vaikka Suomi on pieni maa, löytyy täältä Robert Jordasin mukaan paljon kerrosviljelyyn liittyvää tietotaitoa. Myös Jordasin oma yritys on mukana asiantuntijana puolessa tusinassa hankkeessa, joita toteutetaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tällä hetkellä kerrosviljelystä ollaan kiinnostuneita erityisesti Yhdysvalloissa, Lähi-idässä sekä Kiinassa ja muualla Aasiassa. Puhtaasta vedestä on monin paikoin pula, minkä lisäksi se on kallista. Suljetuissa viljelyoloissa säästytään myös oikullisilta säiltä sekä kasvitaudeilta ja tuholaisilta. SATOA MAAN ALTA POMMISUOJASTA Vuonna 2015 aloittanut Growing Underground -yritys tuottaa yrttejä ja salaatteja maan alla Britanniassa Lontoossa. Tilat on rakennettu toisen maailmansodan aikaiseen pommisuojaan, jonne on mahtunut aikoinaan 8 000 ihmistä. Tuotanto perustuu LED-valaistukseen ja vesiviljelyyn. Yritys käyttää viljelyyn 70 prosenttia vähemmän vettä kuin vastaava avomaalla sijaitseva viljelmä. Satoa maanalainen kerrosviljelyfarmi tuottaa 12 kertaa enemmän kuin keskiverto kasvihuone, mutta kuluttaa energiaa vain neljä kertaa enemmän. VALON TAAJUUDELLA YHTEYS VITAMIINEIHIN Robert Jordasin mukaan kerrosviljelyä koskevissa tutkimuksissa on noussut esiin, että esimerkiksi rucolalle eli sinappikaalille saadaan korkeammat C-vitamiinipitoisuudet, kun LED-valolle valitaan tietty taajuus. Tomaatin viljelyssä sopivalla valaistuksella voidaan nostaa C-vitamiinin määrää jopa yli 30 prosenttia. Sininen valo vaikuttaa erityisesti kasvuun. Valoja säätämällä pystytään kasvattamaan myös yrttien öljypitoisuutta, jolloin niistä saadaan aromikkaampia. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA ROBBES LILLA TRÄDGÅRD Tekija?_07_2021.indd 22 Tekija?_07_2021.indd 22 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Maalaa kirkkain värein ja rohkein vedoin – turvaa elämääsi henkivakuutuksella Elämä on elämyksiä ja kokemuksia varten. Elä itsesi näköistä elämää ja huomaa syy hymyyn. Kun sinulle rakkaat ihmiset on vakuutettu, niin ei tarvitse murehtia menneisyyttä tai tulevaisuutta, sillä elämä on tässä ja nyt. Teollisuusliiton jäsenenä saat nyt 30 % alennuksen 1.1.–31.7.2021 ostettuun Henkikultatai Parikultavakuutukseen ensimmäiseksi vuodeksi. Henkikulta ja Parikulta ovat ammattiliittoon kuuluville Turvan asiakkaille yksinoikeudella tarjottavia kuolemanvaravakuutuksia, jotka myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Ensimmäisen vuoden jälkeenkään ei hinta päätä huimaa, vaan se on räätälöity ammattiliiton jäsenille edulliseksi. Hyödynnä etusi ja soita 01019 5110 tai jätä tarjouspyyntö osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua henkivakuutusta. –30 % Teollisuusliiton jäsenenä saat Henkikultatai Parikulta-vakuutuksen ensimmäiseksi vuodeksi. Maalaa sinä seuraavaksi vaikka Tyrannosaurus rex, niin minä maalaan äidille kukkia. 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 21.4.2021 7.26.39 21.4.2021 7.26.39 Tekija?_07_2021.indd 23 Tekija?_07_2021.indd 23 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
24 Tekijä 7/2021 Puistotyöntekijä Pekka Pyötsiä torjuu rikkaruohoja höyryävän kuumalla vedellä Helsingin Lauttasaaressa. Tekija?_07_2021.indd 24 Tekija?_07_2021.indd 24 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
7/2021 Tekijä 25 TYÖSSÄ ? Vihreiden alueiden taitajat Vihervarikko Oy huolehtii, että viheralueet ovat kunnossa ja ympäristö siistinä. Työntekijät antavat kiitosta tehtävien vapaudesta ja työporukan rempseästä hengestä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PEKKA ELOMAA P uistotyöntekijä Pekka Pyötsiä starttaa auton lavalla kyydissä olevan dieselmoottorin käyntiin. Aluillaan on puiden juurille kasvaneiden rikkaruohojen höyrytys, jossa ei käytetä torjunta-aineita. – Pannu kuumentaa pelkkää vettä, Pyötsiä kertoo. Rikkaruohot lakoavat, kun hän suihkuttaa höyryävän veden puiden juurelle Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa puistossa. Höyrytys tehdään pari kertaa kesässä. Neljättä kesää Vihervarikko Oy:llä työskentelevä Pyötsiä kertoo, että työnkuvaan kuuluu höyrytyksen lisäksi muun muassa kitkentää, ruohonleikkausta ja raivausta. Säät vaikuttavat työnkulkuun. Toukokuun lopussa pääkaupunkiseudulla puhaltanut myräkkä esimerkiksi tarkoitti seuraavan päivän kuluvan raivaustöissä. Aiemmin Pyötsiä on työskennellyt vihersisustajana, eli sisätilojen kasvit olivat hänen alaansa. Nykyinen kausityö ulkoilmassa sopii hänelle mainiosti. – On tämä aivan erilaista ja vapaampaa. Julkisilla paikoilla ihmiset tulevat satunnaisesti juttelemaan työntekijöiden kanssa, mutta myös eläinten kanssa on ajoittain kohtaamisia. Tekija?_07_2021.indd 25 Tekija?_07_2021.indd 25 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
26 Tekijä 7/2021 – Piti siirtyä, kun viisi–kuusi valkoposkihanhea alkoi tulla päälle, Pyötsiä muistelee taannoista tapausta. Varisten kanssa ollaan puolestaan tekemisissä, kun roskia on jäänyt lintujen nokkien ulottuviin. Vuodesta 1991 ammattiliittoon kuulunut Pyötsiä kertoo jäävänsä eläkkeelle parin–kolmen vuoden kuluttua. Hän on suunnitellut menevänsä työuran loppuun nykymallilla. – Toivottavasti olen täällä töissä eläkkeelle saakka. KESÄ ON KIIREISINTÄ AIKAA Vihervarikko Oy on vuosituhannen vaihteessa aloittanut viheralueiden hoitoon erikoistunut yritys. Työnjohtaja Jussi Nyman kertoo, että toiminta alkoi viherrakennuskohteiden takuuhoidosta ja on laajentunut kuntien ja kiinteistöjen viheralueiden hoitoon. ? Aiemmin vihersisustajana sisätiloissa työskennellyt Pekka Pyötsiä pitää ulkoilmasta ja puistotyön vapaudesta. VIHERVARIKKO OY PERUSTETTU 1999 KOTIPAIKKA Tuusula TOIMIALA Viheralueiden hoitopalvelut HENKILÖSTÖ 30 LIIKEVAIHTO 1,7 milj. euroa (2020) Tekija?_07_2021.indd 26 Tekija?_07_2021.indd 26 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
7/2021 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? – Usein olemme aliurakoitsijana viherhommissa, Nyman toteaa. Urakoihin kuuluvat usein roskisten tyhjennys, ruohonleikkuu, kukkien istutus, kitkentä, pensaiden ja puiden hoito ja rikkakasvien torjunta. Myös leikkikenttien välineiden huolto, syksyn lehtien poisto, luistinratojen kunnossapito sekä hiekoitushiekan poisto keväällä saattavat kuulua urakoihin. Uudellamaalla sekä Lahden alueella toimiva yritys työllistää vuodessa noin 30 henkeä. Valtaosa työntekijöistä on keväästä syksyyn mukana olevia kausityöntekijöitä. Vakituiset työntekijät hoitavat työt talvikaudella, jolloin he myös pitävät lomiaan. – Talvella pari–kolme henkeä on kerralla töissä, Nyman kertoo. Kausityöntekijöissä on kaiken ikäisiä. Osa käy kausitöissä opiskelujen välillä ja osa on lähellä eläkeikää. Nyman laskee, että pisimpään mukana olleet kausityöntekijät ovat nyt kuudetta sesonkia töissä. Kesäkuu on kiivainta aikaa Vihervarikon vuodenkierrossa. – Kaikki kasvaa ja voikukat ovat korkeita, Nyman toteaa. Kesäkukat vaativat varsinkin alkuvaiheessa kolmekin kastelukertaa viikossa. Nyman muistelee, että juhannusaattonakin on käyty kasteluhommissa, jotta kukat eivät kuolisi. LEIKKIKENTÄT KUNTOON RUTIINILLA Leikkikenttien välineiden tarkastukset ja huolto kuuluvat Nymanin työnkuvaan. Hän laskee, että hoidossa on nyt nelisenkymmentä kenttää. Peruskorjauksen tarpeessa olevia leikkikenttiä on paljon, joten kunnossapitotyötä riittää. Nyman laskee, että lähes joka leikkikenttävierailulla löytyy jotain korjattavaa. ? Työnjohtaja Jussi Nyman ja puistotyöntekijä Jaana Holm tarkastelevat bussipysäkin roska-astian kuntoa Espoonlahdessa Espoossa. Tekija?_07_2021.indd 27 Tekija?_07_2021.indd 27 24.6.2021 10.36 24.6.2021 10.36
28 Tekijä 7/2021 28 Tekijä 7/2021 – Jos laite on rikki, pitää sulkea purkamalla tai aitaamalla. Lippusiima ympärillä ei riitä. Usein leikkikentän laitteeseen tilataan varaosa, jonka Nyman käy myöhemmin asentamassa paikoilleen. Leikkikenttien huoltajan työ on vastuullista, sillä monen kiikkujan ja liukumäen laskijan turvallisuus on kyseessä. – Niin paljon on tehnyt tätä, että oppii katsomaan, mitkä osat kuluvat ja aiheuttavat vaaraa, Nyman kertoo. KORONA TUONUT LISÄÄ ROSKAA Puistotyöntekijä Jaana Holm avaa roska-astian kyljen ja ottaa säkin lava-auton kyytiin Espoossa Espoonlahdessa sijaitsevalla bussipysäkillä. – Take away -roska on lisääntynyt räjähdysmäisesti, Holm kertoo korona-ajan ilmiöstä. Jo muutaman noutolounaan pakkaukset saattavat tukkia jäteastian. Roskiin liittyvä työmäärä kasvoi Vihervarikolla viime syksynä jopa 40 prosenttia tavalliseen verrattuna. Julkisen liikenteen maskisuositukset ja -pakot ovat näkyneet pysäkeillä. – Maskit ovat pitkin puskia, Holm hymähtää. Ihmiset eivät usein uskalla heittää kevyttä maskia syvälle roskikseen. Astiat näyttävät siksi täydemmiltä kuin ovat, ja tuuli sekä linnut levittelevät roskiksen suulle jääneitä maskeja ympäristöön. Holm vinkkaa, että omilla nyöreillään rullalle sidottu maski on helpompi heittää roskiksen perukoille. Kahvinjuojille Holm viestittää, että kertakäyttömukit olisi hyvä laittaa roskikseen tyhjänä ja kokoon rutisteltuna. Se helpottaa tyhjentäjän työtä, eivätkä astiat täyty ennen aikojaan. Jaana Holm kertoo, että roskikset täyttyvät entistä nopeammin korona-aikana. ? Leikkipuistojen laitteiden tarkastukset ja huollot kuuluvat Jussi Nymanin työnkuvaan. PÖRISEVIÄ KONEITA JA SOME-PÄIVITYKSIÄ Jussi Nyman kertoo, että puistotyöntekijät saavat kuulla monenlaisia tarinoita ohikulkijoilta. Osa antaa palautetta itse töistä, mutta moni hakee vain juttuseuraa. – Muiltakin elämänalueilta avaudutaan kuin viherhommista, Nyman toteaa. Hän muistelee, että taannoin Lauttasaaren poppelien kaadosta syntyi keskustelua. Tiedotus ei ilmeisesti ollut tavoittanut alueen ihmisiä, joten kaatotyöt tulivat osin yllätyksenä. – Siitä tuli haloo. Sosiaalisen median aikakaudella epäsuorat kanssakäymiset ovat lisääntyneet. Nyman muistelee tapausta, jossa hän oli ruohonleikkurin kanssa jumissa. Ohikulkija lähestyi tilannetta, jolloin ensin saattoi ajatella, että hän on tulossa auttamaan. Kulkija kuitenkin nappasi tilanteesta kuvan ja poistui. – Nykyään jengi kuvaa kännykällä ja laittaa someen, Nyman päivittelee. Myös töiden laatu määrittää paljon kohtaamisten luonnetta. Kesäkukkien nyppijän työtä tullaan ihastelemaan helpommin kuin konevoiman käyttöä. – Kun käyttää pöriseviä koneita, niin ei saa kavereita, Nyman toteaa. ”Työporukka on rempseää ja rentoa.” JAANA HOLM Puistotyöntekijä Tekija?_07_2021.indd 28 Tekija?_07_2021.indd 28 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
7/2021 Tekijä 29 ? TYÖSSÄ Työntekijät kantavat roskasäkit irti vartalostaan, sillä sisällöstä ei voi olla varma. Holm toteaa, että alueen huumeenkäyttäjät ovat usein kohteliaita, eli piikit on laitettu takaisin tuppeen ennen roskiin heittoa. Vähemmän kohteliaat kulkijat puolestaan tuikkaavat roskapönttöjä palamaan. Holm kiittää lämpimästi alueen useita vapaaehtoisia roskanpoimijoita. – Ilman heitä ympäristö olisi paljon ikävämmän näköinen. Roskapussien rahtauksessa syntyy ajoittain Holmin sanoin mielenkiintoisia työasentoja. Kroppa on kuitenkin kestänyt työn rasitusta. – Siinä ne jäsenet vahvistuvat. Ei tarvitse käydä salilla työpäivän jälkeen. KAUNIS LUONTO LÄHELLÄ Työpäivät vaihtelevat, sillä eteen tulee monenlaista tehtävää. Joskus haetaan merenrannasta polkupyöränraatoja ja joskus noudossa on eläimenraato. Holm kertoo, että kerran on tullut ilmoitus kuolleesta joutsenesta. Etsintä tuotti tulosta, mutta haaskaeläimet olivat ehtineet ensin, sillä ilmoitukset tulevat tehtävälistalle pienellä viiveellä. – Lihaklöntti ja sulkia oli jäljellä, Holm kertoo. Kolmatta kesää Vihervarikolla työskentelevä Holm teki aiemmin töitä kierrätyskeskuksella, mutta puutarhakoulutuksen kautta hän siirtyi nykyisiin töihin. – Tykkään olla kesän töissä, aivan mahtavaa. Luonto on lähellä ja saa ajella kauniissa paikoissa. Holm kehuu työyhteisön henkeä ja toimivaa kommunikaatiota. Tieto vaihtaa omistajaa viestisovelluksen avulla ja juttu luistaa kollegoita kohdattaessa. – Työporukka on rempseää ja rentoa. VAIHTELEVA JA ITSENÄINEN TYÖ Puistotyöntekijä Deenesh Ramsahye aloitti työpäivänsä kukkien kastelulla ja jatkoi Helsingin Lehtisaareen leikkaamaan ruohoa siimaleikkurilla. – Päivässä on viidestä kuuteen erilaista tehtävää, Ramsahye kertoo. Tehtävien vaihtelu ja työnkuvan vapaus miellyttävät. – Harvassa työssä saa toimia näin itsenäisesti. Neljättä kesää Vihervarikolla työskentelevä Ramsahye on aiemmin tehnyt Isossa-Britanniassa Kausityö on sopinut Pekka Pyötsiälle. Talvet hän viettää kotitöiden parissa. ? Puistotyöntekijä Deenesh Ramsahye leikkaa nurmea siimaleikkurilla Helsingin Lehtisaaressa. Tekija?_07_2021.indd 29 Tekija?_07_2021.indd 29 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
30 Tekijä 7/2021 parinkymmenen vuoden rupeaman toimistotöissä. – Tarvitsin vaihtelua. Hänen oli tarkoitus muuttaa suomalaisen puolison ja perheen kanssa takaisin Isoon-Britanniaan, mutta brittien ero EU:sta mutkisti paluuta. – Minun oli helpompi jäädä Suomeen, Ramsahye kertoo. Nyt hän opiskelee logistiikkaa Metropoliaammattikorkeakoulussa ja toiveissa on avata uutta työuraa opintojen viitoittamalla tiellä. LIITON JÄSENYYS ON ÄSSÄ HIHASSA Teollisuusliiton jäsenyys on Ramsahyelle selkeä valinta. Hän uskoo kollektiiviseen neuvotteluvoimaan ja turvaan. – Jäsenyys on kuin ässä hihassa. Britanniassa varttunut Ramsahye on nähnyt sikäläisen ammattiyhdistysliikkeen heikentymisen 1980-luvulla Margaret Thatcherin pääministerikaudella. Aiempaan kotimaahansa verraten Ramsahye puhuu lämpimästi suomalaisesta ? Deenesh Ramsahye teki 20 vuotta toimistotöitä Isossa-Britanniassa ennen Suomeen tuloa. Nykyisin hän opiskelee logistiikkaa. ammattiyhdistysliikkeestä, jonka vahva asema on ollut hänelle positiivinen yllätys. Tähän mennessä hän on tarvinnut liiton palveluja veroasioiden selvittämisessä, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. KAUSITÖISTÄ VAKINAISEKSI Jussi Nyman on työskennellyt Vihervarikolla vuodesta 2004. Yhden kesän kausityön jälkeen hänet vakinaistettiin. Nyman on suorittanut ympäristönhoitajan koulutuksen. Hän pohtii, että koulutus helpotti alan töihin pääsyä, mutta sisällöt eivät suoraan palvelleet työtehtäviä. – Koulu oli ihan jotain muuta, Nyman sanoo ja kertoo opiskelleensa muun muassa ulkoilureittien ja vesistöjen kunnostusta. Noin vuosi sitten hän suoritti viheraluemestarin erityisammattitutkinnon, josta on hyötyä, sillä jotkut urakoitsijat vaativat työnjohtajalta tiettyä pätevyyttä. Nyman on toiminut kaksi kautta myös työpaikan luottamusmiehenä. Virallisen luottamustoimen hän on sittemmin jättänyt, eikä pienellä työpaikalle ole valittu luottamushenkilöitä. Nyman on kuitenkin edelleen työpaikalla se, jolta kysytään luottamusmiehen tontille kuuluvia asioita muun muassa sopimuksiin ja muihin käytäntöihin liittyen. TYÖSUOJELUA KAHDELLA TASOLLA Työntekijöiden perehdytyksessä ja työsuojelussa on usein kaksi tasoa. Pääurakoitsijalla saattaa olla oma monistenippunsa tai verkkoperehdytyksensä, jonka työntekijät käyvät läpi. Lähempänä Vihervarikon työarkea on koneisiin, työkaluihin ja turvallisuusohjeisiin tutustuminen. Työtapaturmat ovat olleet Nymanin mukaan harvinaisia. Tarkimpana pitää olla ruohonleikkurien, siimaleikkurien ja raivaussahojen kanssa. – Onneksi harvoin tapahtuu mitään. Yleisimmät ovat liukastumisia ja kaatumisia, Nyman sanoo. Ruohonleikkurin sinkoamat kivet eivät lähtökohtaisesti ole vaara leikkurin käyttäjälle, mutta esimerkiksi bussin ikkuna on saattanut kokea kovia. Nyman kertoo, että pääurakoitsijalta tulevat työsuojelumääräykset eivät aina suoraan sovi viheralueilla tehtävään työhön. – Jossain piti oikeasti kitkeä kypärä päässä, Nyman naurahtaa. ? ”Harvassa työssä saa toimia näin itsenäisesti.” DEENESH RAMSAHYE Puistotyöntekijä Tekija?_07_2021.indd 30 Tekija?_07_2021.indd 30 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
7/2021 Tekijä 31 ”Aina on riski, että monta urakkaa loppuu yhtä aikaa, mutta onneksi työn määrä on pysynyt melko vakiona.” JUSSI NYMAN Työnjohtaja TYÖSSÄ Tekija?_07_2021.indd 31 Tekija?_07_2021.indd 31 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
32 Tekijä 7/2021 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Laki on niin kuin se unohdetaan Yli 30 hengen työpaikoilla on tehtävä tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Niin sanoo Suomen laki. Tätä ei aina noudateta, paljastui luottamushenkilökyselyssä. Naisjäsenille tehdyssä kyselyssä nousi kärkevimmin esiin eriarvoinen palkkaus. T eollisuusliiton sähköiseen kyselyyn tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmista vastasivat 977 työpaikan pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Vastaajista melkein 30 prosenttia totesi, ettei suunnitelmia ole tehty tai että heillä ei ole tietoa asiasta. Noin 70 prosenttia vastaajista kertoi, että tehtyjä suunnitelmia ei ole toteutettu työpaikalla tai he eivät osaa sanoa, onko vai ei. ”AKTIIVISESTI EDISTETTÄVÄ” Työntekijälle tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakien perimmäisenä tavoitteena on saada työympäristö terveelliseksi ja ehkäistä kaikkinainen syrjintä ja epäasiallinen kohtelu töissä. – Lait lähtevät siitä, että työnantajan on aktiivisesti edistettävä yhdenvertaista kohtelua ja naistenja miesten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmissa pitää tarkasti pohtia koko työntekijän työkaari työhönottotilanteesta työsuhteen päättymiseen, samoin pelisäännöt ja toimet, joilla puututaan syrjivään ja epäasialliseen kohteluun. Suunnitelmien tulee olla tärkeä osa uuden työntekijän perehdytystä, sanoo Sari Kola Teollisuusliiton työympäristöyksiköstä. Kolan vastuulla sosiaalija työympäristöasiantuntijana ovat liitossa myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymykset. – Meidät yllätti, että edes luottamusmiesorganisaatiossa ei ole riittävästi tietoa eikä osaamista tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Jos ei tiedä, ei myöskään hoksaa. Mutta apu on lähellä! Liitto tarjoaa kolmen päivän Yhdenvertainen työelämä -kurssin kaksi kertaa vuodessa, toisen Murikassa, toisen Hakaniemessä Helsingissä. EURO EI VAIN KASVA EUROKSI Naisille suunnattuun sähköiseen Arvon mekin ansaitsemme -kyselyyn saatiin vastaukset 4 671 naisjäseneltä. Vastanneista 60 prosenttia kertoi kokeneensa työpaikalla sukupuolesta johtuvaa syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Kaikkein eniten naiset kokevat eriarvoista kohtelua palkkauksessa, työtehtävien jaossa ja ammattitaidon arvostuksessa. – Ei oikeastaan hämmästyttänyt, että palkkaus nousi jälleen ykköseksi, sanoo järjestötoimitsija Kirsti Anttila Teollisuusliiton järjestöyksiköstä. – Sekä työpaikkojen tasa-arvokampanjoissa että tämän kyselyn avovastauksissa tulee esiin, että työkuormaa ei oteta huomioon. Naisten monitaitoisuutta ei myöskään hyödynnetä, Anttila toteaa. Kyselyn mukaan syinä ovat esimerkiksi miespuolisten työnjohtajien asenteet tai jako naisten ja miesten töihin. ”Huono johtaminen” on Anttilasta myös iso tekijä naisten syrjittyyn asemaan. AKKAIN JUTTUJA? Juha Pakarinen on joensuulaisen Thermo Fisher Scientific Oy:n yli 400 tuotantotyöntekijän pääluottamusmies ja liiton työympäristöja tasa-arvojaoston jäsen. – Raskaammalla puolella on aika paljon niitä kaksilahkeisia, jotka pitävät tasa-arvoa akkain juttuina. Mutta tasa-arvoa ei pidä nähdä miesten ja naisten vastakkainasetteluna, se on paljon muutakin, Pakarinen toteaa. – On väännettävä paljon rautalankaa. Ja keskusteltava, keskusteltava ja keskusteltava. Palkkakartoitus ja tarkka seuranta siitä, miten vapautuviin työpaikkoihin haetaan ja sijoitutaan, siinä on Pakarisen tarjoamia esimerkkejä käytännön työkaluiksi tasa-arvon toteuttamiseen. Lue jutun pidempi versio: www.tekijälehti.fi ONKO TYÖPAIKKASI TASA-ARVOJA YHDENVERTAISUUSASIOITA SELVITETTY HENKILÖSTÖLLE TEHDYLLÄ KYSELYLLÄ? n=972 Lähde: Teollisuusliitto Kyllä on, säännöllisesti Kyllä on, mutta epäsäännöllisesti Ei ole tietääkseni ikinä ”Työntekijät kokevat, että heitä ei kohdella tasapuolisesti.” 10 28 62 % Tekija?_07_2021.indd 32 Tekija?_07_2021.indd 32 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
TYÖHYVINVOINTI Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia siitä, kohentaako fyysisesti raskas työ kuntoa. Tuoreen tutkimustiedon mukaan tällainen työ lisää sydänja verenkiertoelimistön sairauksia riippumatta vapaa-ajan liikunnasta. Toisaalta norjalaistutkimuksessa nimenomaan fyysisesti raskasta työtä tekevät miehet elävät istumatyössä olevia miehiä pidempään. – Työnantaja voi kannustaa työyhteisöä liikuntaharrastusten pariin monella tapaa. Voi tukea lajikokeiluja tai luoda mahdollisuuksia harrastaa yhdessä jotakin lajia esimerkiksi tunnin viikossa työajalla, sanoo vanhempi tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitokselta. Lajisuosituksia voidaan antaa. Hengityssuojaimia paljon työssään käyttävien tulisi vahvistaa hengitysmekaniikkaa, 7/2021 Tekijä 33 TYÖSSÄ TYÖSSÄ MISSÄ KUNTO PIILEE? KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? ja soveliaihin lajeihin kuuluvat jooga, vesiliikunta ja sauvakävely. Työterveyslaitos koordinoi Suomessa eurooppalaista työsuojelukampanjaa. Kampanjan suomalaisille verkkosivuille on jo kerätty esimerkkejä, videoita, tutkimustuloksia, linkkejä ja vinkkejä. Käy tutustumassa: www.ttl.fi/ terveellinentyo/kevenna-kuormitusta HYVIN EI SAA TEHDÄ KIIRE SAK:n viimeisimmässä työolobarometrissa 28 prosenttia vastasi, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kun haluaisi. Jatkotutkimukseen otettiin eri aloilla työskenteleviä vastaajia, ja heidän kanssaan pureuduttiin tunteen syntymisen syihin ja siihen, mitä sille voisi tehdä. – Useat vastaajat kertoivat, että varsinaisen työsuorituksen ympärillä on työtehtäviä, joita ei ole mahdollista tehdä työajalla. Tästä syntyy kokemus, ettei työlle ole riittävästi aikaa, sen laatu kärsii tai sitä ei arvosteta, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kertoo. Työ sisältää usein varsinaisen työn lisäksi ylimääräistä työtä, oheistyötä ja metatyötä. Ylimääräinen työ on sellaista, joka vain täytyy tehdä, eikä sitä osata aina ennakoida eikä siihen varata aikaa. Oheistyö puolestaan on yleensä työnantajan määrittelemää ja ainakin osaksi huomioimaa työtä, kuten siirtymiset ja raportointi. Metatyö on sellaista työtä, Kaaduin polkupyörällä työmatkalla. Korvataanko vahinko työnantajan ottamasta lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta? Polkupyörällä kaatuminen korvataan muiden työmatkatapaturmien tavoin silloin, jos on käytetty kodin ja työpaikan välistä tavallista reittiä. Vähän voi reitiltä poiketa, esimerkiksi käydä ruokakaupassa tai hakea lapsen päivähoidosta. Korvaus kattaa kuitenkin vain ”matkalla” sattuneet vahingot, ei esimerkiksi kompastumista kaupassa. Reitin muututtua korvauksen voi saada vain, jos muuttamisen syy on niin arkipäiväinen ja säännöllinen toiminta, että sitä voidaan verrata esimerkiksi käyntiin ruokakaupassa. Vakuutusoikeuden ratkaisun mukaan työtapaturmana ei korvattu loukkaantumista, kun työntekijä vei kirjeen kaupan yhteydessä olleeseen asiamiespostiin ja liukastui. Työtapaturmavakuutuksesta maksettavia korvauksia ovat esimerkiksi sairaanhoitokulut, ansionmenetyskorvaukset, erilaiset kuntoutuskorvaukset ja pysyvästä haitasta maksettava haittaraha. jonka työntekijä kokee tärkeäksi työn onnistumisen kannalta, mutta työnantaja ei tunnista sitä työksi. Tutkimus osoitti, että johto on yhä etäämmällä ymmärtäen yhä vähemmän työn koko kuvaa. Etäältä johdettua työtä täytyy valvoa eri välinein ja menetelmin. Tämä lisää näkymätöntä työtä ja työntekijän tunnetta riittämättömyydestä ja kiireestä. Lisätietoja: www.sak.fi > hae: ”hyvin ja huolellisesti” ”Työnantaja voi kannustaa työyhteisöä liikuntaharrastusten pariin monella tapaa.” IS TO CK Tekija?_07_2021.indd 33 Tekija?_07_2021.indd 33 24.6.2021 11.08 24.6.2021 11.08
Koronavuosi koetteli ja opetti T eollisuusliiton valtuusto hyväksyi vuoden 2020 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 21. kesäkuuta pidetyssä etäkokouksessa. Kokouksen toinen osa järjestetään 12.–13. elokuuta Vantaalla. Vuonna 2019 aloitetut työehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen alkuvuodesta 2020. Työnantajien koventuneet asenteet sopimusjärjestelmää kohtaan tulivat näkyviin. Osassa liiton työehtosopimuksia neuvottelut saatiin päätökseen normaalisti, mutta osassa jouduttiin käymään raskaat työtaistelut ennen kuin sopimukset sovittelun kautta syntyivät. Työtaistelut koskettivat eniten mekaanista metsäteollisuutta. Teollisuusliitto onnistui keskeisissä tavoitteissaan eli kiky-tuntien poistamisessa ja ostovoimaa lisäävässä Teollisuusliiton toiminnan painopisteet vuonna 2020 olivat järjestäytyminen ja sen edistäminen, työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen kasvattaminen. palkkaratkaisussa. Ansiotason nousu oli vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia. Kun hinnat kallistuivat vuoden aikana 0,3 prosenttia, nousivat reaaliansiot 1,5 prosenttia. Työehtosopimuskierroksesta tehtiin laaja analyysi. Sen tuloksia hyödynnetään kesän jälkeen alkavalla sopimuskierroksella, jota leimaavat Metsäteollisuus ry:n päätös vetäytyä sopimustoiminnasta ja Teknologiateollisuus ry:n päätös siirtää sopimustoiminta uudelle työnantajayhdistykselle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. JÄSENHANKINTA JA JÄSENPITO Korona osui voimallisesti järjestäytymisen ja jäsenhankinnan edistämiseen. Suuri osa jäsentilaisuuksista ja koulutuksista jouduttiin perumaan. Toimintaa jatkettiin sähköisin välinein. Työpaikkakartoituksia toteutettiin, ja esimerkiksi puutuotesektorin järjestäytymistä TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA 34 Tekijä 7/2021 TEOLLISUUSLIITON KEVÄTVALTUUSTO 21.6. Tekija?_07_2021.indd 34 Tekija?_07_2021.indd 34 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
selvitettiin etänä. Järjestämiskampanjoita toteutettiin 27 työpaikalla. Jäsenhankintaa varten valmistettiin monikielinen Me olemme liitto -paketti sekä erilaisia videoita. Jäsenhankinnassa tehtiin aikaisempaa enemmän työtä ulkomaalaistaustaisten työtekijöiden kanssa. Liiton tarjoaman edunvalvonnan ja jäsenpalvelun rinnalla jäsenet odottavat paljon luottamusmiehiltä ja ammattiosastoilta. Muutamilla toiminta-alueilla käynnistettiin luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, joiden toimintaa pidettiin onnistuneena. Syksyllä 2020 käynnistettiin maksamattomien jäsenmaksujen takia erottamisuhan alla olevien jäsenten kontaktointi. Rästiin jääneiden jäsenmaksujen takia erotettujen jäsenten määrä väheni reippaasti. Opiskelijajäsenyys on väylä liiton jäsenyyteen. Oppilaitostiedottamisen rinnalla järjestettiin kaksi kampanjaa opiskelijajäsenten hankkimiseksi. Tuloksena oli noin 2 300 uutta opiskelijajäsentä. Jäsenpalveluissa otettiin käyttöön pidennetty päivystys keskiviikkoisin. Jäsenpalvelua kehitettiin myös uusilla tietoteknisillä järjestelmillä. Niihin sisältyvät esimerkiksi sähköinen kurssinhallintajärjestelmä Telmo ja edunvalvonta-asioiden hoitamiseen tarkoitettu Keissi. VAIKUTTAMISTA MONELLA TASOLLA Ennen marras–joulukuussa järjestettyjä luottamusmiesvaaleja toteutettiin puhelinkampanja, jossa entisiä luottamusmiehiä kannustettiin asettumaan uudelleen ehdolle. Luottamusmiehille tuotettiin runsaasti tietoa sisältävä starttipaketti. Liiton verkkosivujen työympäristöasioita käsittelevä osio uudistettiin. Työsuojeluvaltuutetuille aloitettiin uutiskirjeiden lähettäminen. Aluetoiminnan ja aluetoimistoverkoston nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä tehtiin selvitys. Ammattiosastojen kehityskeskusteluja jatkettiin. Ensimmäiset ay-klinikat eli matalan kynnyksen koulutusja tiedotusfoorumit järjestettiin vuoden loppupuolella Teams-tilaisuuksina. Teollisuusliitolta pyydettiin aikaisempaa enemmän lausuntoja valtionhallinnon hankkeisiin. Liitto esimerkiksi antoi lausunnon yt-lain muuttamisesta ja osallistui yritysvastuulain sekä kausityötä ja työperäistä maahanmuuttoa koskevien lakien valmisteluun. Vaikuttamisen yksi saavutus oli se, että maan hallitus aloitti hallituskaudet ylittävän teollisuuspoliittisen strategian valmistelun. Teollisuusliitto jatkoi aktiivista toimintaa myös kansainvälisillä foorumeilla. Vuoden 2020 alussa toteutettiin liiton ensimmäinen jäsentutkimus Enemmän kuin numero tilastoissa . Se julkaistiin multimediakokonaisuutena liiton verkkosivuilla ja juttusarjana Tekijä -lehdessä. Viestintää lisättiin vuoden aikana oikeustapauksista ja sopimusneuvotteluista. Jäsenpalveluja kehitettiin monipuolisesti. Esimerkiksi kesäkuussa avattiin Työtori -palvelu yhteistyössä Duunitorin kanssa. Lentopalloliiton kanssa käynnistettiin kaksivuotinen yhteistyö. Siirtyminen etätöihin ja virtuaaliseen työskentelyyn onnistui hyvin. Henkilöstö sai koulutusta digityökalujen käyttöön. Henkilöstö osallistui laajasti työtehtäviensä kannalta olennaiseen koulutukseen. Osaaminen kehittyi ja karttui. Tavoiteltavaa jäi esimerkiksi markkinointiosaamisen kehittämisessä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä. ? Lue lisää kokouksesta www.teollisuusliitto.fi ja www.tekijälehti.fi. TILINPÄÄTÖS Valtuusto hyväksyi liiton vuoden 2020 tilinpäätöksen. Se osoitti 26,2 miljoonan euron ylijäämän, kun talousarviossa ylijäämäksi oli arvioitu 4,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 508 336 823 euroa. Oman pääoman osuus on 98 prosenttia. 7/2021 Tekijä 35 LIITOSSA ? Teollisuusliiton kevätvaltuuston ensimmäinen osa pidettiin etäkokouksena. Puheenjohtajisto kokoontui Helsingissä; vasemmalta valtuuston kolmas varapuheenjohtaja Anne Baltzar, ensimmäinen varapuheenjohtaja Jouni Larmi, liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen ja liiton puheenjohtaja Riku Aalto. ”Tarvitaan kunnolliset sopimukset. Muuten mikään ei ole varmaa.” RIKU AALTO Teollisuusliiton puheenjohtaja LIITTO NEUVOTTELEE TYÖEHTOSOPIMUKSET Valtuusto päätti 21.6.2021 muuttaa ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että liiton ja ammattiosastojen tehtävänjako työehtosopimusneuvotteluissa on varmasti selvä. Tehtävänjako on se, että Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimukset. Ammattiosastot voivat edelleen tehdä liiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia. Muutoksessa korostetaan Teollisuusliittoa työehtosopimusosapuolena, mikä on alun perinkin ollut ammattiosastojen sääntöjen henki. Ammattiosastojen sääntöjen täsmentävän uudistamisen taustalla ovat työnantajaliittojen ajamat työmarkkinapolitiikan muutokset. Sääntömuutoksella suojataan myös luottamusmiesten asemaa työpaikoilla. Tekija?_07_2021.indd 35 Tekija?_07_2021.indd 35 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. First Step -kursseja ensikertalaisille Viikonloppukursseja alueilla First Step -kursseja Murikan ensikertalaisille ? 9.—13.8. First Step – työelämän pelisäännöt ja liikunnan ilo ? 9.—13.8. First Step – työturvallisuuteen ja terveyteen ? 9.—13.8. First Step – yhdessä toimiminen ja liikunnan ilo Kassan palvelut -webinaari 14.9. VIIKONLOPPUKURSSEJA ALUEILLA ? 11.–12.9. Työelämän tietopakki 2021 (Oulu–Lappi, Scandic Kajanus) ? 11.–12.9. Työelämän voimavarareppu (Varsinais-Suomi–Satakunta) ? 11.–12.9. Työelämän voimavarareppu (Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala) WEBINAARI TYÖTTÖMYYSKASSAN PALVELUISTA ? 14.9. klo 18 Kassan palvelut tutuksi Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/uudet-duunivalmennuswebinaarit-teollisuusliittolaisille MURIKAN SYYSKUUN KURSSEJA ? 2.–3.9. Työturvallisuuskorttikurssi ? 3.–5.9. Naiset toimijoina ? 3.–5.9. Toimiva kokous ? 6.–8.9. Toimivat ja terveelliset työajat ? 6.–10.9. Fortsättningskurs för förtroendemän ? 6.–10.9. Työsuojelun jatkokurssi ? 6.–10.9. Tietotekniikan täydennyskurssi ? 13.–17.9. Järjestäjä 1 ? 13.9.–3.12. Järjestäjän harjoitteluja valmennuskurssi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_07_2021.indd 36 Tekija?_07_2021.indd 36 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
7/2021 Tekijä 37 LIITOSSA U N IV ER SA L IM A G ES G RO U P / LE H TI KU VA / M IY ER JU A N A MAAILMA Miksi Kolumbian lakot eivät lopu? KOLUMBIA Laajat lakot ovat jatkuneet Kolumbiassa jo huhtikuun lopulta. Maan hallinto vastasi niihin rajulla väkivallalla, ja olot maassa ovat muuttuneet sekaviksi. Lakot käynnisti oikeistopresidentti Iván Duquen esittämien elintarvikkeiden veronkorotusten vastustus. Turhautuminen maan oloihin oli kuitenkin kytenyt jo pitkään, ja lakkoliikehdintä sai sen purkautumaan. Ammattiliittojen lakkoihin liittyi muita kansalaisjärjestöjä sekä maan köyhtynyttä keskiluokkaa. Taustalla on maan yhä syvenevä eriarvoisuus. Maan tilastokeskus Danen mukaan vuonna 2020 köyhyydessä eli 43 prosenttia kansasta. Vuotta aiemmin luku oli 36 prosenttia. Maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC luokittelee Kolumbian maailman kymmenen työntekijälle huonoimman maan joukkoon. Väkivalta leimaa monen elämää. Maa on Filippiinien jälkeen maailman toiseksi vaarallisin ay-aktiiveille. Viime vuonna heitä murhattiin 18. Murhien takaa löytyy monesti huumekaupan ja hallinnon yhteen kasvaneita intressejä. Presidentti Duguen hallinto jätti osittain toteuttamatta vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan lopettaneen rauhansopimuksen. Puolisotilaallisia joukkoja toimii yhä, nyt yhä vahvemmin rikollisuuteen kytkeytyneinä. Mielenosoitukset vaativat lisäksi poliisin väkivallan lopettamista. Viime vuoden syyskuun mielenosoituksissa poliisi tappoi VIETNAMIN VAI SUOMEN MALLI? VIETNAM Heinäkuussa 2019 Vietnam ratifioi kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 98, joka takaa järjestäytymisvapauden. Taustalla on EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimus. Se edellyttää, etteivät Vietnamin työolot poikkea liikaa EU:sta ja maa hanki siten itselleen epäreilua kilpailuetua. Nyt Vietnam ottaa askeleita tämän toteuttamiseen käytännössä. Maa sallii jatkossa yrityskohtaiset työntekijöiden organisaatiot, jotka voivat neuvotella yrityksen työehdoista ja jopa mennä yhden työpaikan lakkoon. Laajemmin ne eivät saa liittoutua eivätkä tehdä koko alan työehtosopimuksia. Kommunistisen yksipuoluemaan työehtosopimusmalli muistuttaa hämmästyttävän paljon sitä, jota Suomen metsäteollisuuden työnantajat meille kaipaavat. PALJONKO TES TUO LISÄÄ LIKSAA? RUOTSI Ammattiliitto IF Metall laski, mikä on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen arvo yksittäiselle työntekijälle. Kun palkka on 3 020 euroa kuussa ja työtä tehdään kahdessa vuorossa, työehtosopimuksen tuoma lisäetu vuodessa on 12 230 euroa. Mukaan on laskettu sopimuksen tuoma palkankorotus, vuorolisät, lomakorvaus, työajan lyhennys sekä erilaiset vähimmäistason ylittävät vakuutusmaksut. Ruotsin työehtosopimukset sisältävät yleensä niitä. Kun liiton jäsenmaksu tällä tulotasolla on 610 euroa vuodessa, jäsenyys ja sen mahdollistama työehtosopimus tuovat vuodessa hyvän tuoton, 11 620 euroa. ainakin 13 ihmistä. Siksi on häkellyttävää, että hallitus lähetti poliisin käyttämään entistäkin kovempaa väkivaltaa. Ihmisoikeusjärjestö Temblores rekisteröi lakkojen ensimmäisen kuukauden aikana 3 789 hallituksen joukkojen väkivaltaista tekoa mielenosoittajia vastaan. Poliisin tekemään väkivaltaan kuolleita on ilmeisesti jo yli 70. Maan media raportoi, että ainakin sata pidätettyä on kadonnut. Talousministeri ja ulkoministeri ovat jo jättäneet hallituksen laajan kansainvälisen arvostelun vuoksi. Ammattiliittojen keskusjärjestö CUT johtaa laajapohjaista keskuslakkokomiteaa, joka pyrkii neuvotteluihin hallituksen kanssa. Se vaatii elämiseen riittävää palkkaa, tulevaisuuden mahdollisuuksia nuorille ja väkivaltaisen mellakkapoliisin Esmadin lakkauttamista. Toukokuun lopulla päästiin jo esisopimukseen, mutta kesäkuun alussa CUT keskeytti neuvottelut. Sen mukaan hallitus ei toteuta osuuttaan sopimuksesta. Ammattiliitot maailman eri puolilla ovat jo pitkään vedonneet Kolumbian presidenttiin todellisten neuvottelujen aloittamiseksi lakkokomitean kanssa. HEIKKI JOKINEN ? Mielenosoittajat suojautuivat omatekoisilla kilvillä mellakkapoliisin vesitykiltä kesäkuun alussa Medellínissä Kolumbiassa hallituksenvastaisten mielenosoitusten jatkuttua viidettä viikkoa. Tekija?_07_2021.indd 37 Tekija?_07_2021.indd 37 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
”Historiallinen päätös” Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja työttömyyskassa Finka muodostavat kaikille palkansaajille avoimen kassan. 190 000 jäsenen Avoin työttömyyskassa aloittaa vuodenvaihteessa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA KITI HAILA A voin työttömyyskassa, eli A-kassa, aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 1.1.2022. Asia varmistui kesäkuun puolivälissä, kun Teollisuuden työttömyyskassa ja Rakennusalan työttömyyskassa päättivät kokouksissaan sulautumisesta Avoimeksi työttömyyskassaksi. Työttömyyskassa Finka vahvisti sulautumispäätöksen huhtikuussa. Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen katsoo, että ison kassan on helpompi saada jäsenistön ääni kuuluviin ja palvella monipuolisesti. – Olo on tosi helpottunut. Historiallinen päätös tehtiin, Niskanen sanoo. Kaikille palkansaajille avoin A-kassa tulee olemaan 190 000 jäsenellään Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Teollisuuden työttömyyskassassa on nykyisin noin 135 000 jäsentä. – Mahdollisuudet on parantaa palveluja, kun taustalla on isompi kassa, Niskanen arvioi tulevaa. Lähtökohtana on, että A-kassalla on kattavat puhelinja sähköiset palvelut. Palveluja kehitetään jäsenistön palautteen pohjalta. – Kun tulee laajempi kirjo aloja, niin myös palvelut kehitetään uuden jäsenistön mukaisiksi, Niskanen toteaa. JÄSENYYDET SIIRTYVÄT AUTOMAATTISESTI Kassojen sulautuminen ei edellytä toimenpiteitä perustajakassojen nykyisiltä jäseniltä, sillä jäsenyys siirtyy automaattisesti. A-kassan jäsenmaksu on euromääräinen ja asettuu kilpailukykyiselle tasolle. Niskanen kertoo, että työttömyyskassojen toimiala elää muutoksien keskellä. Kassojen yhdistymiset ovat olleet tavallisia viime vuosina. 1980-luvulla Suomessa oli vielä satakunta työttömyyskassaa, mutta nykyään luku on parissa kymmenessä. Ison toimijan on helpompi olla vaikuttamassa muutosten suuntiin. – Mitä isompi kassa, sitä helpompi on saada jäsenistön ääni kuuluviin, Niskanen sanoo. A-kassan vakavaraisuus ja monialaisuus tasaavat työttömyyteen liittyviä kausija toimialapiikkejä. Perustavat työttömyyskassat maksoivat koronavuonna 2020 etuuksia yhteensä noin 421 miljoonaa euroa. KETTERYYTTÄ SÄÄNTÖMUUTOKSILLA Hallinnollisesti A-kassa syntyy siten, että Rakennusalan työttömyyskassa ja työttömyyskassa Finka sulautuvat Teollisuuden työttömyyskassan, joka muuttaa nimensä Avoimeksi työttömyyskassaksi. Niskanen arvioi, että edustajiston kokouksessa hyväksytyt sääntömuutokset helpottavat tuleviin muutoksiin reagoimista. Jatkossa kassaa hallitsee vuosittain kokoontuva kassan kokous ja sen valitsema hallitus. Edustajiston kokousta uuden kassan säännöissä ei enää ole. Avoimen työttömyyskassan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. A-kassan hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen. Hallituksen jäseniksi valittiin myös Turja Lehtonen, Timo Korpijärvi, Susanna Holmberg, Ville-Petteri Risberg, Tiina Nurmi-Kokko sekä Kimmo Lundén. ? Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen kassan edustajiston kokouksessa, joka järjestettiin etäyhteyksien avulla. 38 Tekijä 7/2021 TYÖTTÖMYYSKASSA Tekija?_07_2021.indd 38 Tekija?_07_2021.indd 38 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
? Sadat tuhannet työssäkäyvät huolehtivat läheisistään – ”Äidin muutto lähelle oli hyvä ratkaisu” ? 190 000 jäsenen Avoin työttömyyskassa aloittaa vuodenvaihteessa – ”Historiallinen päätös” ? BLOGI: Anu-Hanna Anttila: Miten kävisi palkkojen, jos työntekijä sopisi niistä itse ilman työehtosopimuksia? ? BLOGI: Mikko Hakkarainen: Muutoksen tuulissa ? KEVÄTVALTUUSTO: Koronavuosi koetteli ja opetti LUETUIMMAT KESÄKUU www.tekijälehti.fi Pesulassa työskentelevä Sari Liukkonen on muistisairaan äitinsä omaishoitaja. MUISTA JÄSENEDUT! Matkaja tapaturmavakuutukset, lomaosakkeiden äkkilähdöt, hotellien, kylpylöiden ja risteilyjen tarjoukset, polttoaineiden alennukset, Cityshopparin edut... Liiton monipuolisista jäseneduista saat hyötyä ja iloa kesään! www.teollisuusliitto.fi/jasenedut YLI SATA TEOLLISUUSLIITTOLAISTA VALTUUSTOIHIN KUNTAVAALIT Kuntavaalit käytiin sunnuntaina 13.6. Vaaleissa valittiin oman kuntansa valtuustoon ainakin yli sata teollisuusliittolaista. Teollisuusliitto on julkaissut tiedot ennakkoon liitolle ehdokkuudestaan ilmoittaneiden vaalimenestyksestä. Katso, kuinka oman kuntasi teollisuusliittolaiset ehdokkaat pärjäsivät vaaleissa: www.teollisuusliitto.fi/kuntavaalit TOIMIALAKATSAUS: JÄSENTEN LOMAUTUKSET VÄHENTYNEET TYÖMARKKINAT Kesäkuussa julkaistun Teollisuusliiton toimialakatsauksen mukaan työllisyystilanne ei näytä yhtä harmaalta kuin vuosi sitten, mutta epävarmuus leimaa edelleenkin työmarkkinoita. Liiton tutkimusyksikön laatima toukokuun tilannekuva osoittaa, että työpaikoilla käydään melko laajasti yt-neuvotteluja, ja vaikeasti työllistyvien määrä näyttää kasvavan. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä lomautukset ovat koskeneet enimmillään 7 100 teollisuusliittolaista. Tilanne on kevään aikana parantunut: toukokuussa lomautettuja oli 6 140. Korona-ajan lomautukset ovat koskeneet erityisesti metallialojen jäseniä, joita toukokuussa oli lomautettuna 4 360. Toiseksi eniten on lomautettuja ollut puuteollisuudessa, toukokuussa luku oli 1 080 jäsentä. Irtisanottavien liiton jäseniä oli toukokuussa 1 160 henkeä. AY-MYYTIT MURSKAKSI MEDIATAITOPÄIVILLÄ 11.–12.9. LAPLAND HOTEL TAMPERE Tule mediataitopäiville murtamaan ay-liikkeeseen liitettyjä myyttejä! Miten viestiä ay-toiminnasta hauskasti ja kiinnostavasti somessa? Miten murskata väärät tiedot tiukalla faktalla? Viikonlopun aikana opit uusia mediataitoja tai kehität taitojasi entisestään. Samalla pääset viettämään mukavaa viikonloppua samanhenkisten ihmisten seurassa. Mediataitopäivät on tarkoitettu työmarkkinoiden käytössä oleville Teollisuusliiton ja PAMin jäsenille. Mediataitopäiville valitaan 20 osallistujaa Teollisuusliitosta. Valinnan tulokset ilmoitetaan kaikille viimeistään 17.8. Lue lisää ja hae 8.8. mennessä: www.tsl.fi > hae: "ay-myytit" TAPATURMAVAKUUTUS TÄYDENTYY JÄSENVAKUUTUS Liitto on vakuuttanut työelämän käytettävissä olevat jäsenet vapaa-ajan tapaturman varalle vakuutusyhtiö Turvassa. Jatkossa tapaturmaan liittyvä ensimmäinen hoitolaitoskäynti Pihlajalinnassa sujuu Teollisuusliiton jäseneltä omaa rahaa käyttämättä 250 euroon asti ilman omavastuuta, jos kuulut liiton vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen hoitokulujen piiriin. Näytä vain TaskuTurvasta Teollisuusliiton suorakorvauskorttia. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/tapaturmavaku utus 7/2021 Tekijä 39 LYHYET LIITOSSA TILAA OSASTOLLESI KESÄN KIVOIMMAT JUTUT AMMATTIOSASTOJEN PUODISTA Osta osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi ? Ammattiosastojen omat tuotteet JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Jäsenpalvelun kesäaikana (28.6.–6.8.) puhelinpäivystys ma–pe klo 8.30–12. ? Luottamusmies, muistathan pyytää kesätyöntekijän jäseneksi. Liittymisen voi tehdä helposti ja nopeasti sähköisesti www.teollisuusliitto.fi/liity-jaseneksi ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33% ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenyysyksikkö toivottaa aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Tekija?_07_2021.indd 39 Tekija?_07_2021.indd 39 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
40 Tekijä 7/2021 REPORTAGE Kaskö reser sig Kaskö gick på en jättesmäll då Metsä-Botnias fabrik lades ner för tolv år sedan. Idag ser man ändå framåt i Finlands minsta stad och det skapas nya arbetstillfällen i träförädlingsindustrin. M etsä-Botnias cellulosafabrik, som i mångt och mycket var synonymt med Kaskö i flera årtionden, lade ner verksamheten år 2009 och skeppade i väg maskinparken till Indien. I ett skede jobbade fler än var tionde Kasköbo på fabriken, som inledde verksamheten i slutet av 1970talet, och i praktiken stod den för levebrödet för många, många fler i nejden. Då det slutliga nedläggningsbeslutet stod klart jobbade runt 300 personer på fabriken. I dagens läge arbetar runt 80 personer på det som finns kvar, det vill säga Metsä Boards kemotermomekaniska massafabrik. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO En av dem som minns turerna kring nedläggningen mer än väl är Kari Häggblom, tidigare anställd vid fabriken och ordförande för fackavdelningen. Numera är han pensionär, men samtidigt också turismföretagare och ordförande för stadsfullmäktige. Han minns väl den sista tiden på cellulosafabriken och vad nedstängningen innebar för Kaskö. – Det var ju så att vi gjorde produktionsrekord efter att beslutet om nedstängning stod klart. Vi anställda gjorde också upp ett sparprogram, men inte ville de högsta cheferna lyssna på oss, säger Häggblom. I början av år 2017 låg arbetslösheten på knappt under 20 procent och kommunen klassades till och med som en döende kommun. Finlands minsta stad, som burit titeln allt sedan grundandet 1785, visar ändå nu ett litet plus i invånarantalet efter årtionden av liten men stabil minskning. Idag hörs det ändå en hel del goda nyheter, även om nyheterna från Kaskö på riksnivå de senaste åren allt som oftast kretsat kring en möjlig kommunsammanslagning med grannen i norr, Närpes. Det är inte många som rör sig bland de idylliska trähusen på de lugna sommarsoliga gatorna, men Nu börjar man se att folk som vuxit upp här i Kaskö köper upp av husen och gör om dem till sommarstugor, säger Kari Häggblom. Tekija?_07_2021.indd 40 Tekija?_07_2021.indd 40 24.6.2021 10.37 24.6.2021 10.37
7/2021 Tekijä 41 I TIDEN ? i hamnen går det rätt så livat till. Godstransporterna har ökat och det är speciellt skogsindustrin det gäller. Lastfartyget M/s Sea Endurance ligger vid kajen och lastar vita paket prydda med den kännspaka Metsä-logon. En bit bort, mot innerhamnen, står ett annat fartyg och lastar torv. Inte energitorv för förbränning utan för att användas på tulpanodlingarna i Nederländerna. I Kaskö är man därför nöjd med Trafikledsverkets beslut att förlänga underhållet av tågbanan till Kaskö hamn under de följande åren. VIRKET SKA IN I UGNEN I närheten av hamnen står virkesstaplarna och talar sitt tydliga språk. Här tillverkar personalen på Lunawood sedan fem år tillbaka produkter i värmebehandlat trä för byggändamål. Största delen av produkterna går på export. – I varmare länder till exempel gillar de att det inte sipprar ut någon koda i hettan, vilket det inte gör heller om träet är värmebehandlat, säger huvudförtroendeman Vesa Virtanen. Han har arbetat på anläggningen i två decennier, redan under den tidigare ägaren. Då var läget i Kaskö inte precis det bästa. – Vi tänkte att månne de kommer att lägga ner hela fabriken, då det ändå var frågan om en kanske lite väl liten verksamhet för en stor firma som Metsä. I ett skede var vi bara åtta anställda i produktionen och två inhyrda truckförare. Nu är vi 25 anställda och det finns behov för fler, säger Virtanen. Samtidigt har också produktionen av värmebehandlat trä så gott som tredubblats till 60 000 kubik på ett år. Företaget har också fabriker i Idensalmi och Joensuu. Företaget har ingen egen sågverksamhet, utan virket kommer från så gott som varje sågverk i landet, berättar Virtanen. Själva processen går ut på att bräderna staplas, placeras i ugnen där det genomgår värmebehandlingen, torkas, och packas in. – Man höjer sakteligen värmen till runt 200 grader, vi vill inte att det blir sprickor. Sen beror det lite på hurdana egenskaper man önskar, men i regel tar behandlingen ungefär ett dygn. Vi har fyra ugnar i gång. Det skulle nog finnas plats för en femte på KASKÖ – FINLANDS MINSTA STAD GRUNDAT 1785 FOLKMÄNGD 1 280 (2020) STÖRSTA ARBETSGIVARE Kaskö stad, Metsä Board, Silva Shipping Kaskö hamn, KAS-telineet Speciellt dagis och skola funkar bra här, lite som språkbad med svenskoch finskspråkig skola i samma byggnad, säger Josefine Kaas. Vesa Virtanen är huvudförtroendeman på Lunawood. Precis som de flesta anställda är han själv inte kasköbo. Det finns egentligen inte riktigt jobb här i Kaskö i min egen bransch, bilbranschen. Då blir det att söka jobb i Vasa eller Seinäjoki, säger Cynthia Kreitzfeld. Tekija?_07_2021.indd 41 Tekija?_07_2021.indd 41 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
42 Tekijä 7/2021 tomten, men cheferna har inte ännu tagit beslutet, säger Virtanen. Inte långt från Lunawoods fabrik ligger träförädlingsfabriken Aureskosken Jalostamotehdas som exporterar hyvlad vara. Där har man också för ett knappt år sedan tagit i bruk en ny produktionslinje och gjort flera nyanställningar. De flesta av de anställda på Lunawood pendlar från närliggande Kristinestad och Östermark. Virtanen kör själv till jobbet från Kauhajoki. Men visst finns här också en och annan kasköbo. Cynthia Kreitzfeld är inne på sin tredje dag på sommarjobb på Lunawood. Hon har återvänt till staden där hon växte upp och här ska hon jobba i alla fall fram till slutet av september. Precis som många andra ungdomar i Kaskö har hon sökt sig bort för att studera. – Jag känner ju till det här när jag jobbat här tidigare så det är bra. Det finns egentligen inte riktigt jobb här i Kaskö i min egen bransch, bilbranschen. Då blir det att söka jobb i Vasa eller Seinäjoki. ”SOM TUR KLARADE VI OSS UTAN PERSONSKADOR” Det har ändå inte bara gått från framgång till framgång på Lunawood. En tisdagskväll i november ifjol fick huvudförtroendemannen ett samtal. En av byggnaderna stod i lågor. – Den brann ner till grunden snabbt. Som tur klarade vi oss ändå utan några personskador. Och produktionen stannade inte heller helt och hållet. Efter branden har man sett över vissa arbetssätt och installerat fler sprinklers. – Tidigare jobbade man alltid ensam då man övervakade processen. Nu har vi alltid en vakt som går runt och det har varit snack om att i framtiden ska det alltid vara två vid monitorerna av säkerhetsskäl. Huvudförtroendemannen ser framtiden som rätt så ljus. – Företaget har investerat sex miljoner i år i Kaskö, så visst tror jag att här finns en framtid. ”NU HANDLAR DET OM ATT SE FRAMÅT” Den heta potatisen då. Kan Kaskö klara sig som en självständig kommun? Kari Häggblom funderar en stund och tittar till fisken han röker, innan han svarar. – Nu handlar det om att se framåt. Vi måste aktivt försöka aktivt få nya etableringar hit. Det är väl bättre att försöka få in något nytt än att börja skära ner i servicen. Han vill lyfta fram möjligheterna till distansarbete som blir allt vanligare, vilket kan locka människor till Kaskö för lugnare tempo och kanske billigare boende. – Om inte vi får ekonomin i skick, så kommer ju nog diskussionerna om fusion i gång igen, säger Häggblom. Han har själv motsatt sig fusionsplanerna. På kajen sitter en man och metar med ögonen fast spända i flötet. – Jag har varit och bygga upp en cellulosafabrik och jag har varit med om att köra ner den, en vinstbringande fabrik, säger Matti Luoma-Keturi, som år 1977 såg en annons i tidningen, svarade på den och hittade sig på Metsä-Botnia, där han jobbade fram tills slutet. Nu är det pensionsdagar han tillbringar med fiske i olika former och Luoma-Keturi väntar på att MetsäBotnias fiskeklubbs metetävling ska sparka i gång om några timmar. – Jag förlorade min hörsel där på fabriken. Det var ett sjuhelvetes oljud i kompressorrummet. Men vårt skift fick alltid beröm. Vi skötte oss bra, berättar han. – Cheferna erbjöd ju nog jobb i Raumo efter nedläggningsbeslutet, men jag hade nästan pensionen inne. Min son nappade på det, han bor där fortfarande. Jag har byggt mitt hus här i Kaskö. Luoma-Keturi säger att han inte bryr sig så mycket om fusionsfrågan. Eller ens om fisken nappar en vacker dag som denna. Det viktigaste är att få ”tömma huvudet” och träffa gamla jobbkompisar från fabriken. ? Frakten i Kaskö hamn har ökat avsevärt under de senaste åren. Det är framför allt skogsindustrin som använder sig av hamnen. De tidigare Metsä-Botnia anställdas fiskeoch friluftslivsklubb är fortfarande en viktig del av Matti LuomaKeturis liv. Tekija?_07_2021.indd 42 Tekija?_07_2021.indd 42 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
7/2021 Tekijä 43 FACKET A-KASSAN INLEDER SIN VERKSAMHET VID ÅRSSKIFTET Industrins arbetslöshetskassa, Byggbranschens arbetslöshetskassa och Arbetslöshetskassan Finka har fastställt beslutet om att gå samman och bilda A-kassan. Den nya arbetslöshetskassan inleder sin verksamhet 1.1.2022. Avoin työttömyyskassa, dvs. A-kassan, kommer att bli med sina 190 000 medlemmar en av Finlands största arbetslöshetskassor. Fusionen av kassorna förutsätter inga åtgärder av de nuvarande medlemmarna i de tre grundande kassorna, eftersom medlemskapet i kassan överförs automatiskt. A-kassans medlemsavgift är fast belopp i euro och kommer att fastställas till en mycket konkurrenskraftig nivå. Avoin työttömyyskassa är som namnet säger öppen för löntagare inom alla branscher och kassan kommer aktivt att sträva efter att öka medlemsantalet. De grundande arbetslöshetskassorna betalade ut förmåner till ett värde av sammanlagt 421 miljoner euro ifjol. KURSER PÅ SVENSKA! Ett tungt coronaår gav lärdom Industrifackets styrelse godkände årsberättelsen och bokslutet för 2020 under distansmötet den 21 juni. Mötet slutförs 12–13. augusti i Vanda. Industrifacket lyckades med sina viktiga mål för avtalsrörelsen, det vill säga en löneuppgörelse som förbättrade arbetarnas köpkraft samt slopandet av de så kallade ”kikytimmarna”, som infördes inom ramen för konkurrenskraftsavtalet. Följande avtalsrörelse kommer präglas av vissa stora arbetsgivarförbunds beslut att inte förhandla om rikstäckande kollektivavtal eller att flytta över avtalsfrågorna på en ny förening, Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Pandemin har också tvingat förbundet att tänka om kring flera verksamhetsområden som till exempel utbildning och regional verksamhet. Läs mer om Industrifackets fullmäktigemöte på Tekijäs webbsidor www.tekijalehti.fi/svenska INDUSTRIFACKETS FULLMÄKTIGE VÅRMÖTE 21.6 FÖRBUNDET FÖRHANDLAR OM KOLLEKTIVAVTAL Industrifackets fullmäktige bestämde 21.6.2021 att ändra på modellstadgorna för fackavdelningarna. Avsikten är att göra ansvarsfördelningen mellan förbundet och fackavdelningen under kollektivavtalsförhandlingarna tydligare. Industrifacket förhandlar om arbetsvillkoren och ingår kollektivavtalen. Fackavdelningarna kan ingå lokala avtal som följer och utgår från kollektivavtalet. Industrifacket betonar sin roll som avtalspartner, vilket också ursprungligen varit andan i modellstadgarna för fackavdelningarna. Orsaken till en uppdatering av reglerna för fackavdelningarna är de förändringar som arbetsgivarförbunden gått in för på arbetsmarknaden. Genom regeländringen skyddar man också förtroendemännens ställning på arbetsplatserna. TEXT JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA Industrifackets 1. vice ordförande Turja Lehtonen (t.v.) och Jarmo Markkanen, ordförande för fullmäktige. Fokus år 2020 låg på organisering, kollektivavtal och en utveckling av personalens kunnande. ? 6-10.9 Helsingfors Fortsättningskurs för förtroendemän, del 1 Anmälningar via Telmo KVINNOKRAFT – regional träff för kvinnor i Industrifacket ? 11.9 Vasa Anmälningar: lyyti.in/ KvinnokraftVasa ? 18.9 Hangö Anmälningar: lyyti.in/ KvinnokraftHango Tekija?_07_2021.indd 43 Tekija?_07_2021.indd 43 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
Maksutonta koulutusta lomautetuille ja työttömille! Taidolla TYÖHÖN! Koulutuksessa kehitetään työssä ja työnhaussa tarvit tavaa osaamista, kuten digitaitoja, vuorovaikutustaitoja, kirjoitus taitoja ja matemaattisia taitoja sekä työelämätaitoja. Tavoitteena on löytää oma motivaatio ja polku jatkuvan oppimisen tielle. Tule mukaan ja innostu itsesi kehittämisestä. Seuraava kurssi järjestetään etänä 9.8.–2.9.2021 ma–to klo 9.00–15.30 Katso lisätietoja ja ilmoittaudu netissä: taidollatyohon.fi 44 Tekijä 7/2021 Make the deal of your life BRIEF IN ENGLISH Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Kassan puhelinpalvelu on auki normaalisti koko kesän. Obs! Kassans telefontjänst är normalt öppen hela sommaren. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan In 1917, the Finnish Parliament made a historic decision: daily working hours were limited to eight hours a day and a maximum of 47 hours a week. Working on Sundays now offered better pay. The law was the goal of the labour movement and passed due to a general strike in November 1917. In 2021, the law is still basically the same. Except that now the legal maximum weekly working time is 40 hours since we introduced free Saturdays from the mid 1960's on. So why do most of us work less than 40 hours a week? The answer is collective bargaining. The law sets the limit, but with collective agreements it is possible to make better deals for employees. This is the essence of collective bargaining and for this reason some hard-line employers want to scrap the system. They dream of making the law a directive for terms of work, at least for those without strong negotiation power. As the Finnish labour market system is based on collective bargaining our legislation does not stipulate too much on the actual terms of work. No need for legislation when the unions take care of the pay rises and other benefits for the employees. For many this is, surprisingly enough, a surprise. Ask your colleagues, for instance, how many paid public midweek holidays do we have according to legislation. Many would count the same in days like Christmas, Easter and Midsummer. But no, we have just one. Only one, Independence Day. All the rest have been agreed in collective agreements. Without these, no free Christmas or Easter. Only business as usual. The same is true of the holiday bonus. Today, a 50 per cent bonus of one month holiday is the norm. However, this is not stipulated in law either. In 1971, the Metal Workers' Union – predecessor of the Industrial Union – were the first to get this in their agreements after a seven-week strike. The list of benefits from collective agreements versus legislation is long. The law gives sick pay for a maximum of nine working days, annual leave of maximum five weeks, no minimum pay, no pay increases, no shift bonuses, no per diems on work trips, no shop steward system to defend employees´ rights, to name but a few. All this, and much more are thanks to collective agreements which give better benefits to all. Not only for those who succeed to squeeze a bit better benefits from their boss. These benefits are not only for those with steady jobs. Union deals cover summer jobs and short-term employment, too. The trade union movement is campaigning now to make collective agreements better known, under the slogan Make the Deal of your Life. On the page suntessi.fi you will find information also in English and Swedish. HEIKKI JOKINEN HAE KSR:N APURAHAA ELOKUUSSA Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö, ja sen alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. www.sivistysrahasto.fi Tekija?_07_2021.indd 44 Tekija?_07_2021.indd 44 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
7/2021 Tekijä 45 7/2021 Tekijä 45 Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Kassan puhelinpalvelu on auki normaalisti koko kesän. Obs! Kassans telefontjänst är normalt öppen hela sommaren. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Tekija?_07_2021.indd 45 Tekija?_07_2021.indd 45 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
46 Tekijä 7/2021 Sähköä pellin alle Sähköautot muuttavat liikennettä sekä harrasteautojen laittamista. Muutos on hidas eikä ollenkaan pelottava. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO ATTE KAARTOSALMI Tampere Kesätyöntekijä, SSAB, Hämeenlinna Tietotekniikan insinööriopiskelija, Tamk JANNE CEDERLUND Tampere Asentaja, Patria Land, Hämeenlinna Konetekniikan insinööriopiskelija, Tamk HARRASTAJAT KESÄEXTRA Tekija?_07_2021.indd 46 Tekija?_07_2021.indd 46 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
7/2021 Tekijä 47 VAPAALLA O lipa kerran, reilut sata vuotta sitten, automobiili. Sen käyttövoimaksi pohdittiin niin kaasua, sähköä kuin bensaakin. Moderni ihminen näki tulevaisuuden öljyssä – loppu onkin autoilun historiaa. – Sähkö oli mukana alkumetreiltä alkaen, ja sähköautoja on tutkittu koko ajan. Hypet tulevat kymmenen vuoden sykleissä, sanoo teknologiapäällikkö Panu Sainio Aalto-yliopistosta. Sainio on tehnyt diplomityön aurinkosähkökilpa-autoista, ja liikenteen sähköistyminen on kiinnostanut häntä aina. Hän uskoo, että nyt autojen sähköistyminen menee maaliin asti. Millainen maali on? Sitä on vielä vaikea sanoa, mutta polttomoottorin kuolema on liioittelua. – Polttomoottorin mekaaninen yhteys renkaaseen katkeaa, mutta polttomoottori ei katoa vielä vuosikymmeniin. Tulemme näkemään erilaisia sähköja polttomoottorien yhdistelmiä ja jotain biopolttoainesekoituksia. Näiden suhde ja akkujen koko sitten vaihtelee paikallisten markkinoiden mukaan. Tähän saakka käsistään kätevä intoilija on voinut rakentaa auton hakemalla sen vaikka osa kerrallaan pellonlaidan puuhamaasta. Vuosikymmeniä torin laidoilla on kurkittu konepellin alle ja kuunneltu miten moottori kehrää ja basso jyskää. Miten sähköautot muuttavat asetelmaa? Jos veekasit katoavat, millä taajamien äänimaailma täytetään perjantai-iltaisin? Muuttuuko viimeisillä euroilla tankkaaminen sen miettimiseen, miten sähköauton latauspisteellä saisi tiristettyä sähköä jollain vippaskonstilla? Sähköauton moottori on aivan eri peli kuin polttomoottori – onko sen ropailu edes mahdollista? Tätä täytyy pohtia alaa tuntevien kanssa. RAHA UPPOAA AUTOON Ahveniston moottoriradalla kireäksi viritetty Nissan Micra kiusaa rata-Bemaria parin kierroksen ajan. Sitten BMW näyttää voimansa ja menee menojaan. Parkkipaikalla menoa katsoo kaksi teollisuusliittolaista autoharrastajaa. Atte Kaartosalmen vuoden 2003 Golf GTI ja Janne Cederlundin automaattivaihteinen BMW 330 vuodelta 2004 kiiltelevät kesän auringossa. – On sitä myllytettykin 19 tuntia, nauraa Kaartosalmi kiiltävänmustan Golfin vierellä. Myllytys on auton maalipinnan kiillottamista koneellisesti, jolloin pinnasta saadaan äärimmäisen kova, kiiltävä ja likaa hylkivä. Kaartosalmi opiskelee tietotekniikan insinööriksi ja on kesätöissä Hämeenlinnan SSAB:llä. Cederlund opiskelee konetekniikan insinööriksi ja käy töissä rakentamassa panssariajoneuvoja Patrialla. – Valtaosa käteen jäävästä rahasta menee auton laittoon ja varaosiin, Cederlund nauraa. – Haen netistä paljon tietoa, miten autosta saadaan parempi alkaen moottorista aina sisustaan saakka. Auton pitää näyttää hyvältä myös ulospäin. Kaartosalmi on panostanut Golfin sisustaan. – Ensi kesänä keskityn ulkopuoleen. Myös koneen rakentaminen kiinnostaisi, mutta siihen palaa sen verran rahaa, ettei siihen opiskelijan budjetilla pysty, hän hymyilee. VIRITTÄMISEN UUDET TUULET Cederlund ja Kaartosalmi pohtivat, miten sähköautoja voi virittää mieleisekseen. – Konetta ei samalla lailla voi ottaa auki, mutta alustaa voi virittää, vanteita vaihtaa, ja kun tulee uusia malleja ja sukupolvia, ehkä myös sisustusta voi muuttaa mieleisekseen, Kaartosalmi sanoo. – Mutta kyllä tuo koneen virittäminen on auton laitossa oleellista. Cederlundia mietityttää yksilöllisyys. – Jokainen rakentaa nykyautoissa esimerkiksi pakoputkiston omalla tavallaan. Mutta jos sähköautoon voi hankkia tehopaketin netistä ja madaltaa auton samoilla osilla muiden kanssa, onko niissä mitään poikkeavaa, joka kiinnostaisi muitakin harrastajia? Aalto-yliopiston Sainio muistuttaa, että näitä asioita on pohdittu myös aiemmin. – Kun autoihin tuli sähköiset ruiskut, sanottiin että niitä ei voi virittää. Sitten alkoi lastuttaminen. Virittämisestä tuli jopa helpompaa ja toisaalta siitä tuli palvelua, jota jokaisen ei tarvinnut osata itse. Eivät kaikki osanneet säätää Weberin kaasuttimiakaan. Sainio uskoo, että intohimo autojen laittamiseen jatkuu kuten ennenkin – tosin se muuttaa muotoaan. Laitettavaa riittää edelleen sisustassa, alustassa, värityksessä. Moottoripuolella tarvitaan toki enemmän osaamista sähköstä, ohjelmistoista ja käyttöliittymistä. – Mutta harrastus on globaalia. Harrastajia, jotka haluavat ostaa toisiltaan palveluja, löytyy kyllä, ja uusille jutuille on netissä valtava markkinointikanava. HURJIEN TEHOJEN AUTOT Myös Cederlundin ja Kaartosalmen puheissa vilisevät YouTube-kanavat ja muu autosisältö, mitä netistä haetaan ja hyödynnetään. Siellä on tutkittu myös speksit autosta, jota ollaan nyt lähdössä koeajamaan: täyssähköinen Audi e-tron. Se tarjoaa sutjakkaa suorituskykyä: 300 kilowattia eli reilu neljäsataa hevosvoimaa ja 600 newtonin vääntö liikauttavat Audin nollasta sataan alle kuudessa sekunnissa. Sähköautot tarjoavatkin parhaimmillaan hurjaa suorituskykyä, ja oleellista on myös viiveetön vaste ajopolkimen painamiseen. Sähkömoottoreissa on Sainion mukaan potentiaalia enemmän kuin niistä otetaan vielä irti. – V8-moottorien viehätys on aina ollut muhkea vääntö, ja sähköautoissa on samaa ilmiötä. Ne tarjoavat jännemmän ajettavuuden – tulemme näkemään eräänlaisen väännön inkarnaation. Autoilun viehätys tuskin siis katoaa sähköautojen myötä. – Sähköautosta saa tehot irti heti. Sitä ei kotipihalta lähtiessä tarvitse lämmitellä kuten polttomoottoria, ennen kuin sille antaa tossua, Sainio hymyilee. HELPPOA JA HURJAA Cederlund ja Kaartosalmi palaavat koeajolenkiltä. Takana on niin kaupunkiajoa, hitaampaa kruisailua ? Tekija?_07_2021.indd 47 Tekija?_07_2021.indd 47 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
48 Tekijä 7/2021 lähiöissä kuin polkaisut moottoritiellä. Miehillä on muikeat ilmeet. – Olen positiivisen yllättynyt, erittäin hyvä valinta. Autossa on paljon tekniikkaa, ajomukavuutta ja se on vaivaton ajaa, sanoo Cederlund. – Iso plussa myös ohjauksesta. Se on sähköisesti tehostettu, mutta siinä on hyvä tuntuma ja se toimii hyvin matalan painopisteen kanssa. Ja kyllähän kiihtyvyys hymyilyttää, ei voi mitään, hän virnistää. Molempien miesten arvioissa toistuvat sanat pehmeys, ajamisen helppous, ajotuntuma. – Mukava ajaa, mukava olla kyydissä, ja varsinkin kaupungissa sähköauton helppous tulee hyvin esille. Voisihan tuollaista miettiä, jos ei olisi opiskelija, Kaartosalmi nauraa lähes 90 000 euron Audin penkissä. POLTTOMOOTTORI EI KUOLE Autojen sähköistymisessä ei sinänsä ole mitään uutta. – Autohan on ollut jo pitkään täynnä sähköä ja tietokoneita, nyt myös voimalinja sähköistyy. Akkuteknologia, akkujen kierrätys tai latausinfra ovat muutoksen nopeutta rajoittava tekijä, mutta eivät enää este, Sainio sanoo. Sähköautojen yleistyminen on vääjäämätöntä, mutta perinteisten autojen katoaminen katukuvasta on vielä kaukana. Monet autovalmistajat ovat ilmoittaneet, että ne luopuvat polttomoottorien kehittämisestä tai valmistuksesta lähivuosina, mutta Sainio ei tätä niele. – Polttomoottorilla tulee olemaan vielä iso rooli apuvoimanlähteinä tai erilaisissa hybridiratkaisuissa. Polttomoottorien hyötysuhde, tehokkuus ja mukavuus ovat sitä paitsi kehittyneet jatkuvasti. SÄHKÖAUTOJEN HANKINTAA TUETAAN ? Liikenteen päästöt ovat viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä (vrt. 2005). ? Sähköauto on ajettaessa päästötön – mutta jos akut ladataan hiilestä paahdetulla sähköllä, osa ekologisuudesta katoaa taivaan tuuliin. Myös akkumetallien louhinta vaatii energiaa, ja akkuteollisuutta varjostaa lapsityövoiman käyttö osassa kaivoksia. ? Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 45 000 ladattavaa hybridiä sekä 10 000 täyssähköautoa. Julkisia latauspaikkoja oli noin 1 300, niissä 4 800 latauspistettä. ? Sähköauton autovero sekä vuotuinen ajoneuvovero ovat päästöttömyyden takia polttomoottoriautoja huomattavasti pienemmät. ? Uuden sähköauton ostaja voi saada 2 000 euroa hankintatukea vuoden 2021 loppuun saakka. ? Vuoden 2021 alusta uusien, työsuhdekäyttöön otettavien täyssähköautojen verotusarvoa laskettiin 170 eurolla kuukaudessa. Työsuhdeautoilija pääsee samalla verotusarvolla kiinni merkittävästi arvokkaampaan täyssähköautoon kuin mihin verotusarvo riittäisi polttomoottoriautossa. ? Halvin sähköauto Suomessa on Seat Mii, hinta noin 15 000 euroa. Vuoden 2021 aikana markkinoille on tulossa myös Dacia Spring, sen hinnaksi on kaavailtu noin 10 000 euroa. HARRASTAJAT KESÄEXTRA Tekija?_07_2021.indd 48 Tekija?_07_2021.indd 48 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
7/2021 Tekijä 49 VAPAALLA ÄLY MUUTTAA LIIKENTEEN Alalla kuin alalla kehitys menee eteenpäin. Sähköautotkin ovat luonnollinen jatkumo liikkumisen kehittymistä, Sainio muistuttaa. Kauan sitten kaikki matkat käveltiin. Sitten kesytettiin hevonen, joka oli liikkumisen ja työnteon perusyksikkö. Pellolla hevosen korvasivat traktorit, muun liikkumisen polkupyörä, juna ja lopulta auto. Nyt hevoset ovat muuttuneet kalliiksi harrastukseksi, ja samoin voi käydä autoille. Kehitys tuo myös turvallisuutta. Autot sähköistyvät ja niihin tulee yhä lisää älyä. – Lapsenlapseni ihmettelevät aikanaan, että kun isoisä oli nuori, ajettiin autolla satasta, ihan itse. Sehän tarkoitti hurjaa kuolemanvaaraa, kun kahden auton kohtaamisnopeus oli 200 kilometriä tunnissa! Sainio pohtii. Ennen pitkää autot ajavatkin itse paikasta toiseen – laajemman, koko liikennettä ohjaavan järjestelmän kaitsemana. – Sata vuotta sitten pihat olivat täynnä hevosia. Kun mennään sata vuotta eteenpäin, pihoissa on jotain, joka näyttää autolle, mutta jolla ei ole mitään tekemistä nykyauton kanssa. Se, että itse ajaisin Espoosta Jyväskylään, on yhtä epätodennäköistä kuin että purjehtisin Skotlantiin. ? LYHYT SANASTO ? SÄHKÖAUTO Autoa liikuttaa sähkömoottori (tai useampi), joka saa virtansa akuista. Kun sähkö loppuu, päättyy matkanteko, joten pidemmät matkat vaativat suunnittelua latauspaikoista. Auton toimintasäde riippuu akun kapasiteetista – tällä hetkellä keskivertosähköautolla pääsee kertalatauksella 300–400 kilometriä. Pakkasella toimintasäde voi laskea merkittävästi. ? LATAUSHYBRIDI / PISTOKEHYBRIDI Autossa on sekä polttomoottori (bensa/diesel) että sähkömoottori akkuineen. Ladatut akut mahdollistavat autosta riippuen noin 30–60 kilometrin ajon sähköllä. Kun sähkö loppuu, matka jatkuu polttomoottorin voimin. Kiihdytyksissä sähköja polttomoottori voivat myös toimia yhdessä. ? ITSELATAAVA HYBRIDI Autossa on polttomoottorin apuna sähkömoottori, mutta akkuja ei voi ladata. Auto sen sijaan varastoi ja hyödyntää jarrutusenergiaa. Janne Cederlundia ja Atte Kaartosalmea miellytti sähköauton pehmeä kulku niin tiellä kuin mukulakivikaduilla. Eri sukupolven autoilla on kaikilla sama tehtävä: viedä ihmisiä ja tavaraa paikasta toiseen. ? Sähköauton konepellin alla ei ole konetta, vaan lähinnä pieni tavaratila latauskaapeleille. LUE LISÄÄ: ? Liikenneopettaja huolissaan turvallisuudesta ja ajo-opetuksesta ? Romahtaako polttomoottoriautojen arvo? Autokauppiaat vastaavat www.tekijälehti.fi Tekija?_07_2021.indd 49 Tekija?_07_2021.indd 49 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
50 Tekijä 7/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_07_2021.indd 50 Tekija?_07_2021.indd 50 24.6.2021 10.38 24.6.2021 10.38
7/2021 Tekijä 51 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_07_2021.indd 51 Tekija?_07_2021.indd 51 24.6.2021 10.39 24.6.2021 10.39
IHANAA KESÄÄ Teollisuusliitto toivottaa sinulle hyvää kesää! Työehtosopimuksella on suuri merkitys jokaisen elämään. TES turvaa etusi niin, että sinäkin saat viettää kesää rennolla mielellä! Katso lisää: suntessi.fi KAIKILLE JÄSENILLE! TES-kampanjassa mukana: Jari Lahtinen, kokoonpa nija Elina Kinnunen, tuotannon työnte kijä Tekija?_07_2021.indd 52 Tekija?_07_2021.indd 52 24.6.2021 10.39 24.6.2021 10.39