Kuona käyttöön KIERTOTALOUS TOIMII MERI-LAPISSA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 8/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 20 Millä palkalla elää? 26 Kesäduuni pikahuollossa 36 Tätä jäsentapahtumilta odotetaan 42 Björkboda – vad hände sen? 48 Rautalankaa ja kaipuuta 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_8_kansiarkki.indd 1 13.8.2019 12.59
Racer-kengissä on maailman kehittynein kantavaimennus, jonka perustana on Sievi FlexEnergy joustoelementti. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. Sporttisen kevyt rakenne, hengittävä ja anatomisesti jalkaa tukeva muotoilu sekä käyttömukavuutta lisäävä Boa®kiristysmekanismi tekee Racer Freestä ylivoimaisen turvajalkineen. Sporttisen kevyt ja hengittävä uutuus! S ie vi Fl ex En erg y -joustoelemen tti po hja n sis ällä PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_8_kansiarkki.indd 2 13.8.2019 8.54
KA N N EN KU VA : JA A KK O H EI KK IL Ä 8/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 20 RIITTÄÄKÖ PALKKA ELÄMISEEN? Palkalla pitäisi tulla toimeen, mutta yhä useampi joutuu toteamaan, ettei näin ole. 26 ”TYKKÄÄN MEKANIIKASTA JA RUUVAAMISESTA” ”Asiakkaiden tapaaminen on mukavaa, ja hauskinta on yhteiset jutut työkavereiden kanssa”, sanoo Vaasan Rinta-Joupilla kesän työskennellyt Juan Jose Garcia. 6 JÄTTEESTÄ RAAKA-AINEEKSI KANSI Kemi-Tornion alueen teollisuuskeskittymä on kiertotalouden edelläkävijä. Meri-Lapissa tuotetaan 130 rekkalastillista teollisuuden sivutuotteita joka päivä, eikä sitä haluta hukata. Teollisen kiertotalouden tuotteita hyödynnetään muun muassa maarakentamisessa, kemikaalien tuotannossa, betonituotteissa, ravinteina ja energiana. KIERTOTALOUS TEOLLISUUS 2 Tekijä_2019_8_sisus.indd 3 13.8.2019 15.02
4 Tekijä 8/2019 ? HARRASTAJA Oraksen pääluottamusmies Marko Iltanen laulaa rautalankaa kaipauksesta ja elämästä The Beatfox -yhtyeessä. ? KESÄPÄIVÄ Millaisia tapahtumia ja jäsenetuja Teollisuusliiton jäsenet toivovat? ? Det här ”dårhuslåset” tillverkades i fabriken i Björkboda på Kimitoön. Låsproduktionen kom igång i slutet av 1800-talet och fortsatte fram till i våras, de sista åren under Abloy. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 KOKIJA Asentaja Pentti Sihvonen 18 ILMIÖ Asunto on sijoitus – tai sitten ei TYÖSSÄ 24 Elholta maatalouskoneita Koreankin pelloille 34 TYÖYMPÄRISTÖ Ennaltaehkäisy työterveyshuollon ytimessä 42 Björkboda låsfabrik lades ner. Vad hände sen? LIITOSSA 36 Häme–Pirkanmaan kesäpäiväläiset toivovat lisää perhetapahtumia 39 OIKEUS Työturvallisuusrikoksista korvauksia työntekijöille 40 MAAILMA Yli 100 maata rajoittaa työntekijöiden oikeuksia 41 Lyhyet 46 Brief in English 47 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 48 HARRASTAJA Rautalankasolisti Marko Iltanen 50 Pulmat 51 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 18.9. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_8_sisus.indd 4 13.8.2019 14.40
BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 8/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 21.8.2019 Kasvu, työllisyys ja toimeentulo T eollisuusliiton omaksuman teollisuusja elinkeinopoliittisen ajatusmallin kolme kärkeä ovat vakaa talouskasvu, mahdollisimman korkea työllisyysaste ja työntekijöiden kunnollinen toimeentulo. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan ymmärrys vientiteollisuuden merkityksestä talouden tukipilarina, vankkaa kilpailukykyä, laadukkaita tuotteita ja palveluja, toimen piteitä työllisyysasteen kohottamiseksi sekä oikeudenmukainen palkkaus ja työehdot. Tätä kokonaisuutta pohjustavat keskeiset taloudelliset ulottuvuudet ovat maailmantalous ja EU:n sisämarkkinat. Suomen on vaikutettava avoimen talouden, esteittä toimivien markkinoiden ja terveen kilpailun puolesta. Kansantalouden tasolla jo mainittujen tavoitteiden edistämiseen niveltyy joukko tiiviisti toisiinsa kytkeytyviä osia. Palapelin voi aloittaa työvoimasta. Yrityksissä tarvitaan koulutettu, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä turvalliset, kehittyvät, laadukkaasti suunnitellut ja toteutetut työolot ja -prosessit. Ilman niitä esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöön ottamisesta ei tulla saamaan saavutettavissa olevaa hyötyä irti. Oikeudenmukaisella palkkauksella puolestaan tarkoitetaan pohjimmiltaan sitä, että työstä saatavalla tulolla voi tulla toimeen, elättää itsensä ja perheensä. Sen toteutumiseksi tarvitaan esimerkiksi ostovoiman turvaavia palkkaratkaisuja. Teollisen toiminnan edistämiseksi tarvitaan kasvuun ja menes tymiseen tähtäävää tutkimus-, kehitysja innovaatiopolitiikkaa sekä rohkeutta ja kärsivällisyyttä tuloksia tavoiteltaessa. Innovaatioiden ja tuotekehityksen yksi tärkeä rajapinta on kestävä ja vastuullinen ilmastopolitiikka. Suomessa toimiva teollisuus on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna jo edistyksellisen toimijan asemassa, mutta paljon on vielä saavutettavissa. Järkevä ohjenuora on kehittää teollisuutta ennemmin Suomessa kuin päästää se rajojen tuolle puolen, jolloin takeet kestävän kehityksen huomioon ottamisesta voivat olla kevyet. Silloin huomio on kiinnitettävä kotimaassa toimivan teollisuuden toimintaympäristöön. Suomessa se on vakaa. Muita tarvittavia tekijöitä ovat esimerkiksi kilpailukykyinen sähkön hinta ja saatavuus sekä hyvin toimiva infrastruktuuri. Edellä kuvatun lisäksi tarvitaan myös yhteiskuntavastuullista yrityspolitiikkaa, jotta kasvun, toimeentulon ja työllisyyden tavoitteet voivat rinnakkain toteutua. Kysymyksessä on vuorovaikutussuhde. Viennin ja teollisuuden menestys ovat Suomen hyvinvoinnin ja työllisyyden kulmakiviä. Verovaroin ylläpidettävän hyvinvointimallin tarjoamat julkiset palvelut kuten koulutus sekä toimintaympäristöä muokkaavat ja kehitystä edistävät ohjelmat ja rahoitusmallit puolestaan ovat kestävän elinkeinopolitiikan harjoittamisen edellytyksiä. Niiden kanssa täysin verrannollisia kasvun ja menestyksen rakentajia omassa roolissaan ovat osaavat ja yrityksille tulosta tekevät työntekijät. Siinä on samalla piirrettynä se iso kuva, joka on olemassa myös silloin, kun on aika neuvotella työehdoista, palkkauksesta ja työajoista, jossa kokonaisuudessa yksi osa on Teollisuusliiton tavoittelema palkattomien kiky-tuntien poistaminen. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. "Kun tiedetään, että työhön tai ammattiin liittyvän koulutuksen keskeinen pitkän aikavälin vaikutus on työmotivaation kohoaminen, voi tulla mieleen ihmetys. Onko työmotivaatiota suomalaisessa työelämässä liikaa, kun sen kasvuun ei haluta sijoittaa?" VESA HOLAPPA Teollisuusliiton Murikka-opiston rehtori Teollisuusliiton teollisuusja elinkeinopoliittinen ohjelma www.teollisuusliitto.fi/ tepo Tekijä_2019_8_sisus.indd 5 13.8.2019 14.40
KIERTOTALOUS Tässä osassa kerromme jätteen kierrätyksestä yritysnäkökulmasta esimerkkinä Meri-Lapin kiertotalousmalli. Tekijä -lehdessä 7/2019 käsittelimme teemaa kansalaisen näkökulmasta. Outokummun Tornion terästehtaan tuotannon sivuvirtana syntyy kuonaa, josta valmistetaan myyntiin maarakentamisessa käytettävää ferrokromikuonaa 700 000 tonnia ja kuvassa näkyvää vaaleaa teräskuonaa vajaat 300 000 tonnia vuodessa. Teräskuonan Outokumpu käyttää itse omiin rakennushankkeisiinsa. 6 Tekijä 8/2019 2 Tekijä_2019_8_sisus.indd 6 13.8.2019 14.40
? Yhden jäte on toisen raaka-aine Meri-Lapin kiertotalousmallissa teollisuusyritykset tekevät poikkeuksellista yhteistyötä. Toisten sivuvirtoja hyödyntämällä on aiemmin jätteeksi luokitellusta materiaalista voitu kehittää ekologisia tuotteita, jotka vähentävät hukkaa ja säästävät ympäristöä. TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ 8/2019 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2019_8_sisus.indd 7 13.8.2019 15.35
8 Tekijä 8/2019 M eri-Lapissa tuotetaan teollisuuden sivutuotteita 1,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Määrän on arvioitu vastaavan 130 rekkalastillista tavaraa vuoden jokaisena päivänä. Sitä ei haluta hukata. Näitä teollisen kiertotalouden tuotteita hyödynnetään jo nyt muun muassa maarakentamisessa, kemikaalien tuotannossa, betonituotteissa, ravinteina ja energiana. Teollisessa kiertotaloudessa materiaalien määrät ovat valtavia. Suomessa syntyvästä jätteestä yli 95 prosenttia syntyy muualla kuin kotitalouksissa. Tähän liittyy huikeita liiketaloudellisia mahdollisuuksia. Meri-Lapissa arvioidaan olevan parikymmentä teollisen kiertotalouden aihiota jo kehitteillä. Työllisyysvaikutus niissä olisi parhaimmillaan 400 työpaikkaa. Outokummun Tornion terästehdas on alueen merkittävin teollinen toimija, jonka palveluksessa työskentelee suoraan 2 200 työntekijää sekä urakoitsi joiden ja alihankkijoiden kautta 600 työntekijää. Kierrätysmateriaalien ja sivuvirtojen hyötykäyttö on varapääluottamusmies Tommi Sauvolaisen mielestä kasvattanut yhtiötä jo vuosikymmenien ajan. – Me ajattelemme, että kiertotalous on ensinnäkin ekologisesti kestävää, mutta se kykenee myös luomaan pysyviä työpaikkoja Tornion seudulle. Haalarissa ei tarvitse aina lukea ”Outokumpu”. Ammattiosaston jäsenmäärä on 1990-luvulta lähtien vähintäänkin tuplaantunut. SUOMI ON EDELLÄKÄVIJÄ Suomi on edelläkävijä kiertotaloudessa. Euroopan komissio valitsi vuonna 2014 Lapin modernin klusterikehittämisen Euroopan mallialueeksi luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa. Sitra valittiin viime vuonna maailman johtavaksi kiertotaloustoimijaksi Maailman talousfoorumissa. Kemin Digipolis Oy:llä on ollut merkittävä rooli kiertotalousmallin rakentamisessa. Kiertotaloudessa ei jaeta pikavoittoja. – Aivan ensimmäiseksi pitää kyetä löytämään toimijoiden keskinäinen luottamus, sanoo Digipoliksessa teollisuuspalvelujen kehittämis ohjelmaa aiemmin pitkään vetänyt Kari Poikela. Kun maahan laadittiin vuonna 2016 maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden toimintaohjelman tiekartta, Sitra nimesi yhdeksi avainhankkeeksi Kemi-Tornion teollisen kiertotalouden innovaatioalustan. Digipolis, Kemin kaupunki, Lapin ammattikorkeakoulu ja Sitra ovat yhdessä teollisuuden ja palveluyritysten kanssa luoneet suomalaisen ekoteollisuuspuistojen mallin. Siinä lähellä sijaitsevat yritykset jakavat esimerkiksi tietoa ja osaamista sekä materiaaleja, vettä, energiaa ja infrastruktuuria keskenään. – Kemi-Tornion ekoteollisuuspuisto on muihin puistoihin verrattuna fyysisesti laaja alue, mutta sen sisällä tehdään kiinteää yhteistyötä etäisyyksistä huolimatta, kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen Sitrasta kiittelee. Meneillään olevan hankkeen myötä Kemiin sijoitettiin Suomen ensimmäinen valtakunnallinen teollisen kiertotalouden osaamiskeskus. Kiertoja biotalouskeskuksen johtajana nykyisin toimiva Poikela pitää alueen vahvuutena mahdollisuutta hyödyntää eri toimijoiden tuotannon sivuvirtoja toimialarajat ylittävällä tavalla. Hän iloitsee erityisesti kaivosteollisuuden kanssa tapahtuvasta laajenevasta yhteistyöstä. Kiertotalouskeskuksen yhdessä Tapojärvi Oy:n kanssa rakentama pilottihanke sivukivikasojen ekologisen päällysrakenteen kehittämisestä palkittiin tänä vuonna kansainvälisellä Global Slag -innovaatiopalkinnolla. Palkinto myönnettiin kuonapohjaisen geo poly meerin tuotteistamistyöstä Outokummun alihankkijana toimivalle Tapojärvelle. Geopolymeeripintarakenne on tiivis, veden ja hapen pitävä rakenne, jolla voidaan peittää kaivosten sulfidiset sivukivikasat. Tähän tarkoitukseen on tyypillisesti käytetty HDPE-muovikalvoa. – Tätä rakennetta on testattu Kittilän kultakaivoksella. Kykenemme vastaamaan kaivosteollisuuden globaaleihin ympäristöhaasteisiin, Poikela myhäilee. Kiertoja biotalous ovat Kemin kaupungin strategisia kehittämisaloja. Digipolis on kaupungin tytäryhtiö. Kaupunginjohtaja Tero Nissisen mielestä mainittu kaivosalan pilottihanke on hyvä l Meri-Lapissa on maailman pohjoisin bio-, metalli-, kaivosja energiateollisuuden keskittymä. Yritykset sijaitsevat ympyrässä, jonka halkaisija on 25 kilometriä. Alueen sisällä on kolme suurta teollisuuskeskittymää ja noin 100 teollisuuspalveluihin keskittynyttä pk-yritystä. l Elinvoimaisella talousalueella syntyy noin 80 % Lapin teollisuustuotannosta ja 7 % koko Suomen viennistä. Alueen yritysten viennin arvo on yli 4 mrd. euroa vuodessa. l Teollisuusyrityksissä on 4 000 työpaikkaa. Laskettaessa mukaan alihankintaketjut ja muut työllistävät vaikutukset on työpaikkoja yhteensä 15 000–20 000. TORNIO KEMI Tapojärvi Outokummun terästehdas LNG-terminaali Metsä Group Stora Enso Outokummun Kemin kaivos MERI-LAPPI Tekijä_2019_8_sisus.indd 8 14.8.2019 9.23
8/2019 Tekijä 9 esimerkki nykyisten rahoitus instrumenttien liiallisesta jäykkyydestä. – Kyse oli vain reilun 200 000 euron hankkeesta. Mukana oli parikymmentä yritystä. Joillekin rahoittajille mainittu summa oli liian suuri ja toisille liian pieni. Menetimme vuoden etsiessämme riittävän joustavaa rahoitus meka nismia, Nissinen lähettää päättäjille terveisiä. ROMUSTA KIERRÄTYSTERÄSTÄ Outokummun Tornion terästehdas on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos. Outokumpu-konsernin kestävän kehityksen johtaja Juha Ylimaunu toteaa tehtaalla valmistetun teräksen metallisisällön kierrätystason olevan noin 85 prosenttia. Outokumpu ostaa kierrätysterästä etupäässä pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Joitakin eriä ostetaan myös Rotterdamin isosta kierrätysteräspörssistä, johon tulee tavaraa muistakin maanosista. – Romurauta ostetaan tiettyinä standardien mukaisina laatuina, joihin kaikki toimittajamme ovat sitoutuneet, Ylimaunu selittää. Kupari tai sinkki romuraudan joukossa ovat ruostumattomalle teräkselle myrkkyä. Niiden löytyminen sulatuksessa saattaa johtaa koko sulatuksen romuttamiseen. Kierrätysteräksen eri sulatusvaiheissa otetaankin useampia analysoitavia näytteitä, joiden avulla korkea laatu ja muiden metallien määrän minimaalisuus varmistetaan. – Olemme joutuneet palauttamaan toimittajille kokonaisia laivalasteja, mikä tarkoittaa tuhansia tonneja epäkuranttia raaka-ainetta, toteaa Outokummun Tornion ja Ruotsin Avestan raaka-aineiden hankintajohtaja Tarja Elf. Teräksestä tekee ruostumattoman juuri kromi, jota Outokumpu saa omistamastaan Kemin kaivoksesta louhitusta kromiittimalmista. Ruostumattoman teräksen valmistuksen eri vaiheissa ja muissakin metallurgisissa prosesseissa tarvitaan myös kuonanmuodostajia. – Ferrokromia sulatettaessa kuonanmuodostaja on kvartsiitti. Näistä kuonanmuodostajista muodostuu merkittävä sivumateriaalivirta, joka pitää saada kiertoon, Ylimaunu selittää. Kuonan tärkein tehtävä on prosessin aikana vastaanottaa syntyviä hapetustuotteita ja suojata terästä ilman hapettavalta vaikutukselta. Kuona erotellaan sulasta joko kaatamalla tai laappaamalla konvertterista tai valokaariuunista. Kuonaa tehdään kahta lajia, ferrokromikuonaa 700 000 tonnia ja teräskuonaa 300 000 tonnia vuodessa. Mustaa ferrokromikuonaa Outokumpu on myynyt vuosikymmenien ajan. Kuonaa käytetään lähinnä rakennustarkoituksiin, erityisesti maarakentamiseen. ? AJASSA KIERRÄTYSTERÄS Outokummun Tornion terästehdas valmistaa vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia ruostumatonta terästä kierrätysteräksestä. Sitä kutsuttiin ennen romuraudaksi. Kierrätysterästä käytetään 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tekijä_2019_8_sisus.indd 9 13.8.2019 14.43
10 Tekijä 8/2019 – Tätä kuonaa ohjataan myös muuhun teollisuuteen. Kromin korkean sulamispisteen vuoksi sitä käytetään tulenkestävien tiilien valmistamiseen. Vaalean teräskuonan käytämme suurimmaksi osaksi itse, Ylimaunu selventää. Outokumpu käyttää kuonien prosessointiin alihankkijana terästehtaan kupeessa sijaitsevaa monialayritystä Tapojärveä. Sekä ferrokromiettä teräskuonassa on arvometalleja, jotka Tapojärvi erottelee ja palauttaa Outokummulle. Samalla kuonat käsitellään uudelleenkäyttöä varten. Konverttereissa ja valokaariuuneissa käytetään tulenkestäviä tiiliä, jotka Tapojärvi murskaa niiden tullessa käyttöikänsä päähän ja tekee niistä tulenkestävää massaa, minkä Outokumpu voi käyttää jälleen uudestaan. HIILIJALANJÄLKI MAAILMAN ALHAISIN Outokummun Tornion tehtaiden hiilijalanjälki on ruostumattoman teräksen valmistuksessa maailman alhaisin. Se perustuu Ylimaunun mukaan erityisesti omaan ferrokromiin, joka TA PO JÄ RV I O Y ? Outokummun ferrokromiuunista kuona tulee isona palana, joka on syötemateriaali Tapojärven ferrokromirikastamolle tehtaan vieressä. ? Rikastamossa palasta erotetaan murskaamalla metallit, jotka käytetään ferrokromituotteina, ja kuona päätyy murskeena myyntiin. Kuvassa karkeaa ferro kromia metallierotteena. Pinnassa kromin kimallusta. ? Tapojärven ferrokromikuonan käsittelylaitoksella (alla) murske seulotaan fraktioihin. Kiviaines on valmis myytäväksi terästehtaan ulkopuolisille asiakkaille. Outokummun Tornion terästehtaan sivutuote päällikkö Eveliina Karjalainen ja Tapojärvi Oy:n tuotantopäällikkö Joonas Tapojärvi käsissään OKTO-mursketta. Tekijä_2019_8_sisus.indd 10 13.8.2019 14.43
8/2019 Tekijä 11 valmistetaan erittäin tehokkaasti ja vähähiilisellä sähköllä. Alhaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavat myös integraation tuomat edut. – Meillä on ferrokromisulatto, terässulatto, kuumavalssaamo ja kylmävalssaamo samalla alueella. Se mahdollistaa sulan ferrokromin käytön terästehtaalla, Ylimaunu selittää. Terästeollisuuden valssaamot ovat perinteisesti saattaneet sijaita eri paikkakunnilla, jopa eri maissa, mikä on pakottanut yhtiöt hillijalanjälkeä kasvattaviin ylimääräisiin kuljetuksiin. Integraatio antaa Outokummulle merkittävän kilpailuedun. Sulaa ferrokoromia ei pystytä käyttämään missään muualla. Outokummun kehittämillä teknisillä ratkaisuilla kyetään tuotantoprosessin eri vaiheissa monin tavoin säästämään ja kierrättämään. Sivutuotepäällikkö Eveliina Karjalainen kertoo, kuinka integraation ansiosta jatkuvavalukoneessa valetut, 14 metrin mittaisiksi katkaistut reilun 20 tonnin painoiset teräsaihiot voidaan toimittaa kuumina kuumavalssaamolle. ? AJASSA KUONASTA TUOTTEEKSI l Outokumpu käynnisti tuotteistamis prosessin 2000-luvun alkupuolella kuonatuotteiden määrän kasvun ja loppusijoittamisen vaikeutumisen johdosta. Nykyisin Outokummun yhteistyökumppanina OKTOrakennustuotteiden myynnissä toimii Destia Oy. Outokummun alihankkija Tapojärvi Oy valmistaa OKTO-murskeet ilmajäähdytetystä kuonasta osana omaa tuotantoprosessiaan. – Joitakin pieneriä jatkojalostamme itse seulomalla päätuotteista erikoisfraktioita, joita ei Tapojärven tuotantoprosessista suoraan saa, sanoo tuotepäällikkö Juha Mustaniemi Destiasta. OKTO-eristeen valmistaa Outokumpu itse granuloimalla eli rakeistamalla paineellisen vesisuihkun avulla. Tornion kaupunki käyttää eristettä kaikissa kadun rakennustöissä korvaamaan suodatinkerroksena käytettävää luonnonhiekkaa. – Eristettä käytetään myös talonrakennuksen pohjatäytöissä. Mursketta olemme käyttäneet vähäisemmin kantavissa kerroksissa esimerkiksi tenniskentillä ja jalkapallokentällä, toteaa Tornion kaupungin tekninen johtaja Markus Kannala. OKTO on geoteknisiltä ominaisuuksiltaan luonnonhiekkaa parempi materiaali. Sillä on hyvä vedenläpäisevyys. Veden kapillaarinen nousukorkeus on alhainen. Luonnonhiekkaa heikompi lämmön johtavuus tekee siitä paremman eristeen. – Kuonapohjaisella tuotteella toteutettavat rakenne kerrokset ovat ohuemmat kuin luonnonhiekalla. Perusmaahan kohdistuva kuormitus on pienempi. Se auttaa painumien hallinnassa pehmeillä alueilla, Kannala selittää. Tornion kaupunki käyttää vanhojen katu rakenteiden ja kunnallistekniikan saneeraamisessa OKTO-tuotteita. Tässä työmaassa on uusittu jätevesiviemäri ja vesijohto sekä lisätty hulevesiviemäröinti. Vanhojen kerrosten poistamisten jälkeen leikkuupohjalle asennetaan suodatinkangas. Sen päälle rakennetaan neljä raekooltaan vaihtelevaa katukerrosta, joista suodatinkerrokseen käytetään OKTO-mursketta. Uuden katurakenteen annetaan tiivistyä "omalla painollaan" liikenteen alla pari talvikautta. Sen jälkeen kohde asfaltoidaan. JA N N E M A LI LA /T O RN IO N KA U PU N KI Outokumpu valmistaa itse OKTO-eristettä sulasta ferro kromikuonasta granuloimalla eli rakeistamalla paineellisen vesisuihkun avulla. Materiaalin käyttöä voidaan perustella myös ympäristö syillä. Se korvaa arvokkaan ja hupenevan luonnon hiekan käyttöä. Kuljetusetäisyydetkin ovat lyhyet. Parhaimmillaan pohjoisen soraja moreenipatjat voivat toimia jättimäisinä vedensuodattimina, mikäli niitä ei kaiveta ja kuljeteta pois. Kaupungin lisäksi Tornion asukkaat ovat hyödyntäneet jo vuosikymmenien ajan OKTO-tuotteita vastaavilla tavoilla. Tekijä_2019_8_sisus.indd 11 13.8.2019 14.44
12 Tekijä 8/2019 – Ei tarvitse käyttää niin paljon polttokaasua aihion lämmittämiseen, Karjalainen sanoo. Kuumavalssausta varten aihio on kuumennettava yli 1 200 asteeseen. Niin ferrokromi tehtaalla kuin kuumaja kylmävalssaamollakin hyödynnetään polttoenergiana sulatusprosessissa syntyvää häkäkaasua. Tornion Voima käyttää myös Outokummun häkäkaasua raaka-aineenaan energian tuotannossa. Se välittää kaukolämpöä sekä kaupungille että Outokummulle. Terästehtaan häkäkaasua ostaa myös Röyttän satamassa sijaitseva kalkkitehdas SMA Mineral. Torniossa kyetään saavuttamaan vieläkin alhaisempi hiilijalanjälki tulevien tehokkaampaan teknologiaan ohjautuvien korvausinvestointien ansiosta. Kesäkuussa vihittiin käyttöön pohjoismaiden suurin LNG-varasto tehtaan satamassa. Outokumpu on suurin osakas terminaalin omistavassa Manga LNG Oy:ssä. – Olemme investoineet tehtaalle merkittävästi maakaasun käyttöönottamiseksi. Terminaali maksoi noin 100 miljoonaa euroa. Lisäksi Outokumpu investoi noin 30 miljoonaa euroa siirtyäkseen käyttämään nesteytettyä maakaasua. Tämä vähentää Tornion tehtaiden CO2ja typpi oksidipäästöjä 10–20 prosenttia, Ylimaunu kertoo. HIILTÄ EI VOI KIELTÄÄ Antti Rinteen hallitusohjelmassa pyritään yltämään hiilineutraaliuteen jo vuonna 2035. Lisäksi hiilinegatiivisuuteen sitoudutaan pian vuoden 2035 jälkeen. Hallitus vaatii EU:ta saavuttamaan hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050 ja tiukentamaan vuoden 2030 päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin. Jos tavoitteet halutaan käytännössäkin toteuttaa, uusia käyttökelpoisia teknologioita ja hiilinieluja tulisi Ylimaunun mielestä olla nykyistä enemmän. – Ruostumatonta terästä ei ole ilman ferrokromia. Ferrokromin valmistuksessa hiili on ainoa mahdollinen kromimalmin pelkistin. Jos ferrokromia ei voi enää tehdä hiilellä, silloin ei maailmassa olisi enää ruostumatonta terästä. Hiilen kieltäminen johtaisi moniin kohtuuttomiin seurauksiin. Ruostumattoman teräksen puuttuessa hygienian taso sairaaloissa tai keittiöissä romahtaisi. Ylimaunu pitää EU-tason päättäjien tietämättö myyttä kiertotalouden lainalaisuuksista uhkana terästeollisuudelle. Sekä komissiossa että europarlamentissa käytetyissä puheenvuoroissa on vaadittu haitallisten aineiden poistamista teräksen kierrätyksestä. Kiellettäviksi on ehdotettu muun muassa nikkeliä, kromia ja muita vastaavia metalleja. – Ne ovat täysin välttämättömiä seosaineita ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Jossakin muussa olomuodossa nämä aineet voivat toki olla haitallisia, mutta ei teräksessä missään sen elinkaaren vaiheessa. Sen sijaan hallitusohjelman mukainen sähköveron laskeminen EU:n minimitasoon samalla tavalla kuin Ruotsissa kannustaa teollisuutta metallien kierrätykseen jatkossakin. – Uudessa järjestelyssä minimivero maksetaan vain kerran ilman monimutkaista palautus menettelyä, mikä on selkeä parannus, Ylimaunu kehuu. Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä painottaa, että kierto talouteen siirtymisessä tarvitaan niin elinkeinoelämää kuin viranomaisia. Kuluttajatkin ovat tärkeitä. Jokaisella on oma roolinsa, tehtävänsä, velvollisuutensa ja vastuunsa. – Valtion roolina on luoda toimintaympäristö, joka mahdollistaa ja vauhdittaa siirtymistä kiertotalouden mukaisiin tuotantoja kulutustapoihin, Pajukallio korostaa. Valtioneuvoston ja ympäristöministeriön tehtävänä on luoda kiertotaloutta edistäviä ohjauskeinoja. Taloudelliset ohjauskeinot voivat olla porkkanaa, kuten investointien ja tutkimuksen tukemista, tai keppiä kuten veroja. – Lainsäädäntö on tärkeä ajuri. Fiksu ja toimintavarmuutta tuova säätely on edellytys uusien kierto talouden arvoketjujen syntymiselle. Euroopan komissio julkaisi laajan kiertotaloussuunnitelman joulukuussa 2015. Osana suunnitelmaa valmisteltiin EU:n muovistrategia ja kertakäyttömuoveja koskeva direktiivi. Direktiivi tuo teollisuudellemme mahdollisuuksia muovia korvaavien materiaalien kehittäjinä ja valmistajina. Kemi-Tornion alueella oleva raskas prosessiteollisuus on yksi Suomen talouden ja hyvinvoinnin lähteistä. Pajukallion mukaan alueellisilla keskittymillä on vahvuutena myös hyvät kumppanuudet niin suomalaisten kuin globaalienkin toimijoiden kesken. – Jos ruostumatonta terästä tarvitaan tulevaisuudessakin ja sitä valmistetaan pienimmällä hiilijalanjäljellä Outokummulla Suomessa, onko silloin järkevää kiristää hallinnollisia ohjauskeinoja EU-alueella siten, että täällä toimivien yritysten kilpailukyky vaarantuu globaaleilla markkinoilla, kysyy Nani Pajunen. Jos Outokummun kaltaiset yritykset eivät voi toimia kannattavasti EU:n alueella johtuen liian suurista tuotantokustannuksista, voisimme jäädä unionin alueella tulevaisuudessa täysin tuonnin varaan. Silloin mahdollisuutemme vaikuttaa esimerkiksi käytettävien materiaalien ja valmistettavien tuotteiden ympäristövaikutuksiin kapenevat Pajusen mielestä olennaisesti. Meri-Lapissa teollisuuden kiertotalous toimii jo. Tornion terästehtaalla ruostumatonta terästä tuotetaan kierrätysteräksestä, jota laivataan pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Sivutuotteena syntyvä kuona käytetään rakentamiseen. Ferrokromikuonasta valmistetaan tulenkestäviä tiiliä, jotka murskataan käyttöikänsä päässä ja käytetään uudelleen. Sulatusprosessissa syntyvä häkäkaasu hyödynnetään polttoenergiana ja sitä myös myydään. ? K IERTOTALOUS Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. SIVUVIRTA Pääasiallisen tuotteen valmistus prosessissa syntyvät erilaiset sivutuotteet, kuten hukkalämpö, jotka ovat usein uudelleen hyödyn nettävissä. Metallurgisen prosessin sivutuote on kuona. SYSTEEMINEN MUUTOS Toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuoro vaikutusten samanaikainen muutos, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvin voinnille ja kestävälle kehitykselle. www.sitra.fi/ tulevaisuussanasto Tekijä_2019_8_sisus.indd 12 13.8.2019 14.44
8/2019 Tekijä 13 AJASSA KIERTOJA BIOTALOUSKESKUS l Suomen ensimmäinen valtakunnallinen teollisen kiertotalouden osaamiskeskus perustettiin Kemiin vuonna 2018. Kiertoja biotalouskeskuksen perustajina toimivat Kemin Digipolis Oy, Kemin kaupunki sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Sitra on myöntänyt keskukselle 600 000 euron tuen. Kiertotalouskeskus johtaa Suomessa Ekoteollisuuspuistojen verkostoa, joka koostuu ekoteollisuuspuistoista, niiden alueilla toimivista kehitysyhtiöistä ja muista keskeisistä toimijoista. Kansallinen verkosto järjestää eri puolilla maata työpajoja. Osallistujat hakevat uusia, konkreettisia teollisen kiertotalouden kehittämismahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja hankkeita. Parhaat käytännöt kootaan ekoteollisuuspuistojen toimintamalliksi. Lapin ammattikorkeakoulu johtaa opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistä kiertotalousopetuksen kehittämishanketta, jonka käynnistämisessä myös Sitra oli mukana. Kemin Digipolis on perustajajäsen pohjoismaisessa teollisen kiertotalouden verkostossa Nordic Industrial Symbiosis Network. Kansainvälinen yhteistyö kattaa Euroopan lisäksi etenkin Aasian. Kansainvälistä verkostoitumista on tapahtunut myös Sitran World Circular Economy Forum -konferensseissa Suomessa ja Japanin Yokohamassa. Kiinalainen valtiojohtoinen China Association of Circular Economy (CACE) ja Digipolis sopivat viime vuonna kiertotalouden kehittämisyhteistyöstä. l Suomen kiertotaloutta edistetään aluksi viidellä painopistealueella: KIERTOTALOUS Alkutuotanto Materiaalin prosessointi Valmistava teollisuus Jakelu Kauppa Yritykseltä yritykselle Kuluttaja Käyttö 1 2 5 3 Kysyntä synnyttää kestävien tuotteiden ja hyödykkeiden tarjonnan. Jokainen kulutuspäätös vie joko kohti kiertotaloutta tai poispäin siitä. Elinkaarensa lopussa tuote ja materiaali palautuu takaisin kiertoon – samaan elinkaareen tai jonkun toisen tuotteen elinkaareen. Jätteeksi päätyminen mahdotonta tai hyvin harvinaista. Yritykset hankkivat ja edellyttävät alihankkijoiltaan helposti vaihdettavia osia ja komponentteja, joita voi korjata – kiinteiden ja kertakäyttöisten sijaan. Ne tarjoavat myös huoltopalveluja myymiinsä ratkaisuihin. Myy entistä enemmän palveluita tavaroiden sijaan ja kertoo tavaroiden ostajille huoltoja korjauspalveluista, ympäristövaikutuksista, materiaaleista ja elinkaaren loppuvaiheen jatkokäytöstä. Tuotteiden ja materiaalien siirtäminen on kestävämmällä pohjalla, kun käytetään eri sektoreiden yhdessä koordinoimia kuljetuksia, uusiutuvia polttoaineita sekä yhteisomistuksessa olevia kuljetusvälineitä. Teollisuus saa tarkat tiedot käyttämistään materiaaleistaan. Siten ne voidaan tunnistaa ja erotella tuotteen elinkaaren lopussa. Markkinoille tuodaan pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan korjata ja huoltaa. Alkutuotannon raaka-aineet ovat pääomaa, jonka hyvä huolenpito on kestävien ratkaisujen edellytys. Kiertotalouden tavoite on pitää Suomi elinvoimaisena niin ihmisille kuin luonnollekin. Prosessien suunnittelu vaikuttaa valtavien raaka-ainemäärien energiantarpeeseen ja ylijäävän materiaalin määrään. Sivuvirtojen hyödyntäminen otetaan huomioon esimerkiksi YVAja ympäristölupaprosesseissa. 4 Elinkaari jatkuu uudessa kierrossa 1 2 3 4 5 Kestävä ruokajärjestelmä Kuluttajat valitsevat ruokaa, joka on tuotettu alkutuotannosta lähtien raaka-aineita viisaammin käyttäen. Päästöt ja resurssien kulutus on pienempää. Metsäperäiset kierrot Suomi on johtava biokiertotalousmaa korkealuokkaisen metsätalouden ja teollisuuden ansiosta. Globaali kilpailukyky nousee uusilla kaupallisilla tuotteilla, palveluilla, yhteistyömalleilla ja digiteknologialla. Tekniset kierrot Neitseellisten raaka-aineiden vähäinen käyttö rakentaa kilpailuetua. Samoin maksimoidaan materiaalien ja tuotteiden elinkaarien pituus sekä uudelleenkäytön mahdollisuudet. Liikkuminen ja logistiikka Liikkuminen kehittyy saumattomaksi, älykkyyttä ja fossiilittomia polttoaineita hyödyntäväksi. Uudelle tasolle vievät liikkuminen palveluna, jakamistalous ja optimoidut sekä puhtaat kuljetukset. Yhteiset toimenpiteet Systeemiseen muutokseen tarvitaan lainsäätäjää, yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kuluttajia ja kansalaisia sekä elinvoimaisia alueita. Viestintä ja monimuotoinen vuorovaikutus on erityisen tärkeää yhteisten toimenpiteiden toteutumiseksi. NÄIN SYNTYY SUOMESSA Tuotetta tulisi käyttää mahdollisimman pitkään, sitä on huollettava ja tarvittaessa korjattava sekä osia vaihdettava. Elinkaaren lopussa siitä saadaan osat tai materiaali uudelleen käyttöön jonkun toisen tuotteen elinkaareen. Sitran laatiman kansallinen kiertotalouden tiekartan painopistealueet. www.sitra.fi/ kierrolla-karkeen Tekijä_2019_8_sisus.indd 13 13.8.2019 14.44
KOKIJA ”Teen palkkatyötä ilman paineita” ”Yllätyin itsekin, että on ihan eri fiilinki tehdä työtä, kun se on vapaaehtoista. Tuntuu, että enää en ole puun ja kuoren välissä”, luonnehtii Pentti Sihvonen. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT LAURI ROTKO P entti Sihvonen jäi työttömäksi 62 vuoden iässä. Työja elinkeinotoimistossa antoivat rivien välistä ymmärtää, että uuden työpaikan löytäminen on epätodennäköistä. – Viikon kaksi kävelin itsekseni ja totesin, että tämä ei ole minun juttuni. Mieleen oli jäänyt, kuinka yksi johtaja aikoinaan pohdiskeli, että jos ovesta kävelee työnhakija sisään ja sanoo, että olen hyvä kaveri tekemään töitä, niin hän melkein palkkaisi saman tien. Niinpä lähdin työpaikoille kysymään töitä. Lahdessa asuvan Sihvosen työnhakukierrokseen sisältyi muutama paikallinen yritys ja henkilöstöpalvelu Kilta. – Työnantajat ottivat minut yli kuusikymppisenä työnhakijana asiallisesti vastaan. Töitä ei sillä haavaa ollut kenelläkään tarjota, mutta parista paikasta kehottivat ottamaan uudestaan yhteyttä, ellei töitä parin kuukauden sisällä löytyisi. Rivien välistä saattoi lukea, että kyllä he ikäkysymystä mielessään puntaroivat, mutta syrjinnän kokemusta ei syntynyt. – Killassa kävin juttelemassa ilman suurempia odotuksia, mutta sieltä otettiin jo parin päivän päästä yhteyttä. Padasjoen Metallissa oli töitä tarjolla. Otin tehtävän heti vastaan. – Soittivat sittemmin TE-toimistostakin, kun ei ollut lappuja kuulunut. Ihmettelivät, mistä olen voinut 14 Tekijä 8/2019 Tekijä_2019_8_sisus.indd 14 13.8.2019 14.44
8/2019 Tekijä 15 AJASSA ? ”Työnantajat ottivat minut yli kuusikymppisenä työnhakijana asiallisesti vastaan.” töitä saada. Vielä enemmän hämmentyivät, kun kuulivat, että maaliskuussa 2018 alkanut työsuhde jatkui niillä näkymin vuoden loppuun asti, Sihvonen myhäilee. KONKARI PADASJOELLA Metallityön konkari Sihvonen sai myös Padasjoen Metallissa asiallisen vastaanoton. Ei siis muuta kuin asentajan ammattinimikkeellä työn syrjään kiinni. – Kun vieraaseen paikkaan menee, niin onhan siinä se, että aluksi ei tahdo löytää juuri mitään. Hyvä jos itsensä isosta hallista. Käsikoneet ja kaikki vehkeet olivat täysin erilaisia. Siinä sai vähän aikaa katsella, että jaa, tällainen tapaus. – Työnohjausta ei isommin ollut, mutta jos en muuta ole oppinut niin sen, että kehtaan kysyä ilman, että tunnen itseni tyhmäksi, kun en jotain tiedä. – Sellaista se on työvuosien aikana ollut aikaisemminkin, itse oppimista ilman koulutusta. Esimerkiksi levyhommissa levytyskuvan ja kappaleen taivutteleminen oikeaan mittaan loksahti aika äkkiä kohdalleen. Sitten se on helppoa, kun sen kerran tajuaa. Sihvonen otti uudet tehtävät nopeasti haltuun. Häneltä sujuvat yhtä lailla asennusja huoltotyöt kuin sorvin ja jyrsinkoneen käyttö ja sahauskin. Osaaminen johti tarjoukseen siirtyä talon kirjoille. – Sanoin, että tulen, jos saan täydet lomaoikeudet. Neuvottelimme, mutta sopimusta ei syntynyt. En viitsi joka vuosi olla ilman lomia ja lomaltapaluurahoja. Ei siinä ole mitään järkeä. – Pysyin Killan kirjoilla. Sen kautta minulla on täydet lomat ja parempi työterveyshuolto kuin Padasjoen Metallissa olisi. Liikuntasetelitkin tulevat kerran kuukaudessa. Nuo jutut ovat toimineet Killassa älyttömän hyvin. Se oli yllätys. Tuntuu, että ne pitävät työntekijöistään kiinni. PAINEISTA RIISUTTU PALKKATYÖ Sihvonen olisi päässyt eläkkeelle viime joulukuussa, jos olisi halunnut. Hän kuitenkin jatkoi työntekoa Padasjoen Metallissa. – Työn tekeminen on loppujen lopuksi ihan kivaa. En kai mä tätä muuten tekisi. Siitä yllätyin itsekin, että on ihan eri fiilinki, kun se on vapaaehtoista. Teen kaiken mahdollisimman hyvin, mutta paineita ei ole, eikä hermoilla tarvitse. – On vaan jotenkin sellainen rento olo. Ei tarvitse elää puun ja kuoren välissä. Tietää, että jos rupeaa jollain tavalla ottamaan päähän, niin voi sanoa, että eiköhän tämä ollut tässä. Sihvosen työsopimus voidaan päättää kahden viikon irtisanomisajalla molemmin puolin. – Killasta ovat kuitenkin sanoneet, että töitä riittää. Jos ei Padasjoen Metallissa, niin sitten jossain muualla. Siinä mielessä työuran jatkuminen tuntuu olevan koko lailla omissa käsissä. Padasjoen Metallilla on toimipisteet Padasjoella ja Lahdessa. – Padasjoessa ei ole kannaltani muuta vikaa kuin 57 kilometrin etäisyys kotoa. Siellä on ihan lupsakat hommat. Mitään ei tarvitse itse nostaa, kun osat voi laittaa nosturilla paikoilleen. Välillä olen työskennellyt myös Lahden toimipisteessä. Se on töiden ja matkojen puolesta passeli paikka. PALKKATYÖTÄ PAINEIDEN KERA Sihvonen aloitti työuransa vuonna 1975. Hän valmistui asentajakoneistajaksi Lahden ammattikoulusta ja sai heti vakituisen työpaikan elintarviketeollisuudelle koneita valmistaneesta Kujanen Oy:stä. – Kujanen oli ihan mukava työpaikka, mutta siinä näki, miten vaikeaksi yrityksen kasvattaminen voi muodostua. Investointeja tehtiin, mutta rahat eivät tilauskannan vaihdellessa ilmeisesti riittäneet satsauksen läpiviemiseen. Ennakoin tilanteen, ja ehdin pois pari vuotta ennen kuin se meni nurin. Sihvonen siirtyi Insinööritoimisto Hurskaisen palvelukseen helmikuussa 1988. Siellä hän teki kaikkia muita metallitöitä paitsi hitsausta. Vuosien vieriessä työtehtäviin sisältyivät asennus, koneistus, levytyöt, särmäys, kanttaus ja lävistys. – Valmistimme pakkauskoneita. Suurimmat menivät IKEAlle huonekalujen pakkaamista varten. Pienemmillä pakattiin esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia pahvilaatikoihin. Materiaalina käytimme ruostumatonta terästä ja alumiinia, kun Kujasella käytettiin pääasiassa mustaa rautaa. Yritys kävi läpi omistajamuutoksia. Sihvosen puheessa vilahtelevat Tampella, Enso ja JOT. – Omistajapohja vaihtui, henkilöstön määrä vaihteli, mutta muutokset eivät tuntuneet tuotannossa juuri mitenkään. Hommat pyörivät samalla tavalla koko ajan. Kuluvan vuosikymmen puolivälin jälkeen yritys alkoi lomauttaa väkeä. Sihvosen mukaan tavoitteena oli saada työntekijät irtisanoutumaan, jotta yritys säästäisi palkkakuluissa. Tuotantoa alettiin myös siirtää toiselle paikkakunnalle, mistä tarjottiin palkollisille komennustöitä. – Työreissut olisivat kestäneet 3–4 viikkoa putkeen. Väittivät, että vaihtoehtoa ei ole. Vastasin, että aina on vaihtoehto. Sanoin itseni irti 30 työvuoden jälkeen. On parempi lähteä kuin menettää hermonsa tilanteessa, jossa tulevaisuutta ei tavallaan ollut nähtävissä. TURHIA KÄRHÄMIÄ Sihvonen on toiminut työurallaan parinkymmenen vuoden ajan luottamusmiehenä. Hänen mukaansa asioista pystytään sopimaan, kunhan lähtökohdat ovat kunnossa. AJASSA Tekijä_2019_8_sisus.indd 15 13.8.2019 14.44
Pentti Sihvonen asentaa moottorin viilunkuljettimeen. ? TYÖSSÄ ELÄKKEELLÄ l Vanhuusja työkyvyttömyyseläkkeellä tehty työ ei vaikuta maksussa olevan vanhuuseläkkeen suuruuteen, mutta kasvattaa tulevaa eläkettä 1,5 % palkasta ylimpään eläkeikään asti (68 vuotta). Uusi eläke kertyy ansio tuloista, joita ovat kaikki saadut veronalaiset tulot, kuten erilaiset palkan lisät ja lomaraha. l Ansiotulot saattavat vaikuttaa ennen eläkkeelle jäämistä ansaittuun eläkkeeseen. Riippuu siitä, millä eläkkeellä on. Vanhuuseläkkeellä tai osittaisella vanhuuseläkkeellä voi tehdä töitä niin paljon kuin haluaa. Myös perhe-eläkkeen rinnalla saa työskennellä rajoituksetta. Työkyvyttömyys-, työuraja osa-aika eläkkeessä työn ja ansioiden määrää on sen sijaan rajoitettu. l Jos tekee töitä vanhuuseläkkeen rinnalla, nykyisen työsuhteen tulee päättyä ja on solmittava uusi työsopimus. Saman työnantajan palveluksessa jatkettaessa työsuhteen ehtojen pitää muuttua, on esimerkiksi siirryttävä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. l Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voi jatkaa töissä entiseen tapaan. Palkka ei vaikuta osittaisen vanhuuseläkkeen suuruuteen, mutta tulevaa eläkettä se kasvattaa ylimpään vanhuuseläkeikään asti. l Kun jää täysipäiväiseksi eläkeläiseksi, on aika hakea eläkettä uudelleen. Vanhan eläkkeen lisäksi tililleen saa eläkkeen, jonka ansaitsi tehdessään töitä eläkkeellä ollessaan. Jos töitä teki vanhuuseläkkeen rinnalla, voi saada uutta eläkettä täytettyään 68 vuotta. Jos teki töitä työ kyvyttömyyseläkkeen rinnalla, alkaa saada uutta eläkettä kun täyttää vanhuuseläkeiän tai kun työsuhde myöhemmin päättyy. l Eläketuloa verotetaan kuten palkkatuloa. Lopullisen vero prosentin ratkaisee se, kuinka paljon on kalenterivuoden aikana eläketuloa ja palkkatuloa yhteensä, ja niihin liittyviä vähennyksiä. Kannattaa hankkia kaksi verokorttia, sekä eläketuloa että palkkatuloa varten, jotta maksaisi koko ajan oikean määrän veroa. www.ilmarinen.fi/henkiloasiakas/elakkeella/toissa-elakkeella TYÖSSÄ ELÄKEIKÄISENÄ l Mitä pidempään työskentee ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä, sitä suuremman työeläkkeen saa. Jos eläkettä ei ota maksuun heti vanhuuseläkeiän alarajalla, saa eläkkeeseensä 0,4 % lykkäyskorotuksen jokaiselta kuukaudelta. Korotus koskee koko työuran aikaista eläke kertymää, joka on ansaittu vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä. l Lykkäyskorotus ei ole sidoksissa työntekoon – sen saa riippumatta siitä, työskenteleekö alimman vanhuuseläkeiän jälkeen vai ei. Jos työskentelet, sinulle kertyy lisäksi työstä 1,5 % uutta työeläkettä ylimpään eläkeikään asti. www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/ tyossa-jatkaminen-kannattaa/ Eläköityminen on aina yksilöllinen tapahtuma. Ota yhteyttä omaan eläkeyhtiöösi! 16 Tekijä 8/2019 – Työnantaja saa parhaan lopputuloksen, kun pitää työntekijät tyytyväisinä. Joustaminenkin toimii, kun se on molemminpuolista. Jos menet pyytämään vapaapäivää, ja vastaus on, että kyllähän se käy, niin sitten kun työnantaja vuorostaan kysyy, että voitko tehdä pidempää päivää, että saadaan tilaukset valmiiksi, niin kyllähän sekin käy. – Jos jousto rupeaa olemaan vain toiseen suuntaan, niin sehän ei pitkään pelaa, tai jos toinen rupeaa vetämään tiukkaa linjaa, niin sitten vetää toinenkin. Niin se vaan menee, halusi sen uskoa tai ei. Sihvosen mukaan suurin osa työelämän kärhämistä on turhia siksi, että ongelmat liittyvät usein asenteisiin eivätkä asioihin. – Luottamusmiehen tehtävä on loppujen lopuksi aika helppo hoitaa, kun ei yritä pelata pelejä tai juonia ja kun toimii rauhallisesti, vaikka vastapuoli vähän kimpoilisi. Jos molemmin puolin pysytään asialinjalla, eikä ruveta halkomaan pilkkuja, niin se menee ihan hyvin. – Kunhan ymmärtää, että pykälät ja ohjeet ovat olemassa, niin riitaa on oikeastaan vaikea saada aikaiseksi, Sihvonen toteaa. l Tekijä_2019_8_sisus.indd 16 13.8.2019 14.44
Tekijä_2019_8_sisus.indd 17 13.8.2019 14.44
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* 18 Tekijä 8/2019 ILMIÖ Suomi on täynnä tyhjiä asuntoja. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa noin 337 000 asunnossa ei asunut vaki tuisesti ketään. Tilasto ei ole aivan aukoton, sillä mukaan lasketaan myös kakkosasunnot tai vuodenvaihteessa tyhjillään olleet asunnot, joihin on tulossa uudet asukkaat. Useimmiten tyhjät asunnot sijaitsevat väärissä paikoissa. Ne tönöttävät maaseudulla, kaukana kasvavista kaupungeista ja työpaikoista tai kylissä, joissa työpaikat vähenevät. Isoissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunki seudulla puolestaan asuntoja ei ennätetä rakentaa siihen tahtiin kuin kaupunkiin olisi halukkaita tulijoita. Tämä nostaa asuntojen hintoja. Ihmisille tämä HINTAERO näkyy monella tavalla. Siilin järveläisen asuntovelallisen suurta hupia voivat olla helsinkiläisten kiinteistöjen myynti-ilmoitukset. Kun Kruununhaasta voi saada noin 275 000 eurolla 30 neliön yksiön, saisi samalla rahalla Siilinjärveltä pari vuotta sitten rakennetun 130 neliön omakotitalon. Pienellä ja syrjäisellä paikkakunnalla asuva ei välttämättä ole voittaja. Pääkaupunkiseudulta asunnon ostava voi olla lähes varma, että asunnon hinta nousee ostamisen jälkeen. Asunnon ostaminen on SIJOITUS, joka kasvaa korkoa. Tosin syrjäseuduilla asunnon ostamista voisi verrata ennemmin auton ostamiseen, koska asunnon arvo vain laskee tulevaisuudessa. Monilla alueilla uuden omakotitalon rakentamiseen voi joutua ottamaan VELKAA huomattavasti paljon enemmän, kuin talon arvoksi tulee. Asunnon arvo paljastuu vasta, kun sitä yrittää rakentamisen jälkeen myydä. Monet taloustieteilijät ovat pitkään olleet sitä mieltä, että OMISTUSASUMISEN suosiminen verotuksessa vähentää ihmisten muuttamista työn perässä. Erityisen suuri riski tähän on alueilla, joissa on vain yksi tai muutama iso työnantaja. Kun tällainen iso työnantaja lopettaa toimintansa, eivät asunnot mene enää kaupaksi. Ihmiset eivät kuitenkaan mielellään muuta pois, koska eivät saa asunnosta omia rahojaan takaisin. Edelliset kaksi hallitusta alensivat ASUNTOLAINOJEN KORKOJEN VÄHENNYSOIKEUTTA verotuksessa ja pyrkivät näin tekemään asunnon omistamista vähemmän houkuttelevaksi. Uusi hallitus poistaa vähennysoikeuden kokonaan hallituskauden aikana. Lisäksi hallitus aikoo lisätä VALTION TUKEMAA ASUNTORAKENTAMISTA kasvavilla alueilla ja laatia kahdeksanvuotisen asuntopolitiikan kehittämisohjelman. Neliöt väärässä paikassa TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP MUUTAMA KASVUALUE Aluekehittämisen konsulttiyhtiö MDI latasi toukokuussa monen kaupungin päättäjän mielestä murheelliset näkymät väestönkasvulle. Yhtiön konsulttien mukaan väestö kasvaa vuoteen 2040 mennessä reilusti lähinnä pääkaupunki seudulla, Tampereella, Turussa ja Porvoossa. Väestö kasvaa konsulttien arvion mukaan vain 11 kaupungissa. Väestömäärä laskee, koska ihmisiä kuolee vanhuuteen ja toisaalta lapsia syntyy vähemmän. Konsulttien arvion mukaan Suomi ei pysty houkuttelemaan tarpeeksi maahanmuuttajia varsinkaan maakuntien keskuskaupunkeihin. Perinteisesti kasvavat yliopisto kaupungitkin ovat ongelmissa, sillä niiden väestönkasvu on tullut enimmäkseen lähialueelta muuttavista nuorista. Syntyvyyden laskun takia nuoria ei lähi alueilla enää ole. YKSI TEHDAS EI RIITÄ Uusikaupunki on iloinnut autotehdas Valmet Automotiven uusista tilauksista ja lisätyöpaikoista. Alueen kunta päättäjät ovat toivoneet uusien työntekijöiden muuttavan kaupunkiin, mikä lisäisi verotuloja. Kaupungin väestömäärä kääntyi laskuun viime vuonna. Paikkakunnalle on muuttanut vain pieni osa tehtaaseen työllistyneistä. Kaupungin vetovoima ei monelle nuorelle riitä. Epävarmuutta lisää, että autotehdas on hyvin riippuvainen yhdestä asiakkaasta. Monet työntekijöistä eivät halua heti ostaa omaa asuntoa. Uusikaupunki toivoo vuokraasuntojen houkuttelevan niitä, jotka kulkevat töihin esimerkiksi Raumalta ja Turusta. Kaupunkiin onkin rakennettu tai rakennetaan parhaillaan yhteensä noin 200 vuokraasuntoa. Pääkaupunkiseutu: Muu Suomi: osakehuoneistot osakehuoneistot omakotitalot 80 85 90 95 100 105 110 115 120 omakotitalot LÄ H DE : Ki in te is tö je n hi nn at , Ti la st ok es ku s 2010=100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vanhojen osakehuoneistojen ja omakotitalojen hintakehitys Tekijä_2019_8_sisus.indd 18 13.8.2019 14.44
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Tekijä_2019_8_sisus.indd 19 13.8.2019 14.44
20 Tekijä 8/2019 Tekijä_2019_8_sisus.indd 20 13.8.2019 14.44
8/2019 Tekijä 21 ? AJASSA P alkalla pitäisi tulla toimeen, mutta yhä useampi eurooppalainen joutuu toteamaan, ettei näin ole. Suomessakin on arviolta 60 000 työssäkäyvää köyhää. Välttämättömiin menoihin tarvitaan rahaa eri tavalla perhetilanteiden ja asuinpaikan mukaan, tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitokselta muistuttaa. Alle 45-vuotiaan yhden hengen taloudessa tarvitaan välttämättömiin menoihin 1 380 euroa pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa 1 131 euroa kuukaudessa, käy ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen laskemista kohtuullisen minimin viitebudjeteista. Vastaavasti kahden aikuisen ja kolmen teini-ikäisen perheen välttämättömät menot ovat pääkaupunkisedulla 4 250 euroa ja muualla 3 770 euroa kuukaudessa. – Isoimmat menoerät ovat asuminen ja ruoka. Mukana ovat kulkeminen, terveys ja muut tarpeelliset menot. TUET PAIKKAAVAT PALKKAA Kauhanen muistuttaa, että palkan riittäminen ei ole yksiselitteinen asia. Esimerkiksi 1 300 euron saaminen puhtaana käteen vaatii paljon työpätkiä palvelualoilla. – Osa-aikaisen yleinen ansio oli toissa vuonna 1 380 euroa kuukaudessa ennen veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Moni tekee työtä nollatuntisopimuksilla, jolloin työtuntien määrä voi jäädä hyvin alhaiseksi. Noihin ansioihin pääseminen ei ole kaikille itsestäänselvyys. Yksityisillä palvelualoilla epäsäännöllisiä ansioita tai pieniä työtuntimääriä paikataan yleensä sovitellulla päivärahalla. – Päälle tulevat asumistuet, mutta silti ihminen voi joutua turvautumaan toimeentulotukeenkin. TALOUS KEIKAHTAA HELPOSTI Teollisuudenkin palkansaajaperhe joutuu venyttämään senttejään, jotta Kuluttajatutkimus keskuksen kohtuullisen minimin kulutustason takaava budjetti saadaan kasaan. – Jos perheessä on kolme kasvavaa teiniä, ruoka menotkin voivat kasvaa melkoisiksi, Kauhanen toteaa. Perhe näyttäisi selviävän muualla Suomessa pienemmillä kuluilla, mutta perheen pitää varautua yllättäviin menoeriin. Kauhanen muistuttaa, että monella paikkakunnalla ei ole toimivaa joukkoliikennettä, vaan perheellä pitää olla oma auto. Jos se menee rikki, korjaamiseen on löydyttävä rahaa. Myös yllättävät sairausmenot voivat sekoittaa perheen talouden. – Toinen yllättävä tilanne voi olla työttömyys. Jos vielä ansiosidonnaiselta putoaa työmarkkinatuelle, moni joutuu hakemaan lisäksi toimeentulotukea, Kauhanen sanoo. – Perusturvan taso on niin alhainen, ettei se riitä kohtuullisen minimin toimeentuloon. Suomessa perustuslain mukaan kuuluu riittävä toimeentulo kaikille. Kuitenkin Suomi on saanut huomautuksia, ettei perusturva ole riittävällä tasolla. Perusturva on kehittynyt hitaammin kuin yleinen ansiotaso. MIHIN RAHA RIITTÄÄ Yksi tapa mitata palkan riittävyyttä on arvioida sen ostovoimaa. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Teknologiateollisuus ry vetoavat usein siihen, että Suomessa palkkataso on selvästi kilpailijamaita, lähinnä Saksaa ja Ruotsia, kovempi. Kauhasen tekemistä palkkavertailuista käy ilmi, että Saksassa palkka riittää paremmin elinkustannuksiin kuin Suomessa. – Vaikka Saksa on palkoissa Suomea jäljessä, siellä palkalla saa enemmän kuin meillä. Ostovoimakorjatussa vertailussa Ruotsi jää hieman jälkeemme, vaikka muuten palkat ovat samaa tasoa. Kun työ ei kukista köyhyyttä Monen palkka ei riitä edes minimielinkustannuksiin. TEKSTI BIRGITTA SUORSA/UP KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekijä_2019_8_sisus.indd 21 13.8.2019 14.44
22 Tekijä 8/2019 Jyväskylän yliopisto keräsi vuonna 2015 talteen työssäkäyvien köyhien tarinoita Työssä ja köyhä! -aineistoon. Kertomuksissa näkyy Jakosen mukaan suomalainen sisu ja selviämisen eetos. Köyhät työssäkäyvät laskevat, mistä ruoasta saa edullisimmin proteiineja, jotta nälkä pysyisi poissa. Vanhemmat kulkevat vanhoissa kuluneissa vaatteissa kustantaakseen lastensa harrastuksia. Suomi on saanut jatkuvasti huomautuksia Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta, että perusturvamme taso on liian alhainen. Huomautus on annettu myös työmarkkinatuen tasosta. Perustukien taso on noussut hitaammin kuin ansiotulot, lisäksi indeksikorotusten jäädyttäminen on pitänyt tuet matalina. Ihmisoikeusliitto luovutti toukokuussa hallituksen rakentajille vetoomuksen perusturvan tason nostamiseksi. Sen mukaan perusturvan parantaminen ei voi jäädä odottamaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. KAMELIN SELKÄ VOI KATKETA Pahimmassa riskissä työssäkäyvistä köyhistä ovat yksinasuvat, satunnaisia töitä tekevät ja yksinhuoltajat. Yksittäinen isompi menoerä tai elämänmuutos voi suistaa hauraan talouden kokonaan. Varsin usein syynä on äkillinen, vakava sairastuminen tai pitkäaikaissairaus. Iäkkäiden pikavipit ja ulosottovelat ovat Takuusäätiön mukaan kasvaneet huolestuttavasti. Omien menojensa lisäksi vanhukset ovat velkaantuneet rahoittaessaan lastensa talouksia, säätiö toteaa. Yksi taustasyy ikääntyneiden velkaantumiseen ovat pienet eläkkeet. Viime vuonna 60–64-vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskieläke on 1 835 euroa kuukaudessa. Tosin miesten keskieläke on 2 075 euroa ja naisten 1 605 euroa kuukaudessa. Mitä rikkonaisempi työura on, sitä heikompaa eläkettä saa tulevaisuudessa. Pitkät työttömyysja vanhempainvapaiden jaksot alentavat tulevaa eläkettä. Eläkkeellä on vielä ikäpolvia, joiden eläke alkoi karttua pitkällä aikuisuudessa, sillä työeläkejärjestelmä otettiin käyttöön 1960-luvulla. Taiteilijat pääsivät eläkejärjestelmän piiriin vasta vuonna 1986. Mikäli työeläkettä ei ole kertynyt tai sitä on minimimaalisen vähän, eläkeläinen saa takuueläkettä 785 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen varassa oli viime vuoden lopussa reilut 29 000 yli 65-vuotiasta. Nuoremmissa ikäluokissa takuueläkettä sai vain hieman harvempi. Yleensä pieniä eläkkeitä paikataan eläkeläisten asumistuella. Työssäkäyvien köyhien osuus kasvaa Työssäkäyvien köyhien määrä on lisääntynyt vauhdilla koko Euroopassa 2000-luvulla. Yksin Saksassa heidän osuutensa palkansaajista kasvoi noin kuudesta prosentista liki kymmeneen vuosina 2006–2016. Tutkijoiden mukaan uudet työpaikat näyttävät syntyvän aloille, joilla ei ole tarjota riittävästi työtunteja tai muutoin riittävää toimeentuloa. Suomessa työssäkäyvien köyhien määräksi arvioidaan 60 000 ihmistä. Heistä palkansaajia on 26 000. Loput ovat itsensätyöllistäjiä ja muita yrittäjiä. VÄHÄLLÄ TULTAVA TOIMEEN Työ on parasta sosiaaliturvaa, sanotaan usein. Työssäkäyvästä köyhästä lause tuntuu pahalta tai ainakin oudolta, sillä usein palkan lisäksi toimeentuloa on haettava Kelasta. Tavallisimmin pieniä tuloja paikataan asumistuella, ja joskus myös toimeentulotuella. Kelan tilastojen mukaan vuokra-asumista tuettiin toissa vuonna keskimäärin 326 eurolla kuukaudessa ja saajien keskimääräinen kuukausiansio oli ennen tukea 910 euroa kuukaudessa. Luvu issa eivätkä ole mukana opiskelijat eivätkä eläkeläiset. Tämän vuoden huhtikuun lopussa perustoimeentulotukea sai kaikkiaan 234 000 suomalaista. Heistä liki puolet asui yksin. Tietoa tuen saajien työssäkäynnistä ei ole. Yksinasuvalle perustoimeentulotuki on 497 euroa ja yksinhuoltajalle 547 euroa kuukaudessa. Summalla katetaan Kelan mukaan ravintoja vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehden tilaus, puhelinja tietoliikenne ja muun muassa harrastusja virkistystoiminta. NÄKYMÄTÖNTÄ VÄKEÄ Työssäkäyviä köyhiä ei tunnisteta Suomessa kuten ei muuallakaan EU:ssa, muistuttaa tutkija, yli opistonlehtori Mikko Jakonen artikkelissaan Työssäkäyvän köyhän elämä vaatii jokapäiväistä rohkeutta (Kaikenlaista rohkeutta, Gaudeamus, 2019). Kun ongelmaa ei tunnisteta, ei ratkaisujakaan ole. Elämä on jatkuvaa taiteilua, jotta toimeentulo riittäisi elinkustannuksiin. ”Heille ainoa varmuus on, että kun jostain tulee lisää, niin toisaalta leikataan”, Jakonen kirjoittaa. Mistään raukoista ei kuitenkaan ole kyse. Tekijä_2019_8_sisus.indd 22 13.8.2019 14.44
8/2019 Tekijä 23 AJASSA Työssäkäyvien köyhien eläkekertymät jäävät vähäisiksi, joten työuran aikainen köyhyys ennakoi köyhyyttä myös eläkeiässä. KÖYHYYS OSUU LAPSIIN Köyhissä eli hyvin pienituloisissa talouksissa asuu erilaisten selvitysten mukaan noin 100 000–120 000 lasta Suomessa. Siis useampi kuin joka kym menes lapsi elää perheessä, jossa menot joudu taan karsimaan minimiin. Tämä näkyy lasten vähäisissä harrastuksissa, lukion välttämisenä ja jopa ammatti koulun keskeyttämisenä, koska välineisiin tai kirjoihin ei ole varaa. Tilastokeskuksen Findikaattorin mukaan lapsi perheköyhyys nousi yli kymmenen prosentin 2000luvun alussa. Lapsilisien indeksin jäädyt tämiset vuosien varrella näkyvät tilastoissa. Vaikka lapsilisiä maksetaan kaikille lapsiperheille, köyhissä perheissä niiden merkitys on suurempi kuin hyvin toimeentulevissa. Köyhyystutkija Juho Saari on sanonut, että yksi keino välttää lapsiperheköyhyyttä on pysyä parisuhteessa ja välttää kotihoidontuelle jäämistä. Köyhät itse ovat kertoneet eroavansa tai muutta vansa erilleen saadakseen parempia tukia. Kaikista lapsiperheistä vajaa kolmannes on yhden vanhemman perheitä. Mitä van hemmasta lapsesta on kyse, sitä todennäköi semmin vanhemmat ovat muuttaneet erilleen. Jakonen huomauttaa, että perhe voi olla köyhä, vaikka vanhempi kävisi normaalipalkkaisessa kokoaikaisessa työssä. Aina ei ole kyse vähäisistä työtunneista, vaan toisinaan toimeentulon tähden tehdään useaa eri työtä. ”On todennäköistä, että he joutuvat ainakin silloin tällöin turvautumaan sosiaaliturvaan, sukulaisten apuun, lainaan, pikavippeihin tai useampaan yhtäaikaiseen työhön selvitäkseen arkipäivän kuluista”, Jakonen toteaa. Läheiset eivät välttämättä huomaa, kuinka pienillä tuloilla toinen joutuu tulemaan toimeen tai että tämä näkee ajoittain nälkää. Jos käteen jäävä palkka ei riitä välttämättömiin menoihin, keinot keksitään. Jyväskylän yliopiston keruuaineistossa ihmiset painottivat yhteiskunnan turvaverkon tärkeyttä ja olivat huolissaan sen alasajosta. Eräs kolmen lapsen yksinhuoltaja kertoo: ”Kaikesta on selvitty! Kela, sossut, lastensuo jelu, psykopoli, kirkon diakoniatyö, korvapoli, sairaalat, terveyskeskukset, perhetyöntekijät, lääkärit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, lymfa hoitaja, hermoratahieroja, ystävät ja sukulaiset ovat auttaneet. Ilman näitä emme olisi tässä. Ei ole yksin tarvinnut selvitä.” l Tekijä_2019_8_sisus.indd 23 13.8.2019 14.44
Pohjanmaalta Koreaan Maatalouskoneita valmistavalle Elholle tuli viime vuonna 50 vuotta mittariin. Nyt katse on suunnattu ulkomaille ja paukkuja laitetaan yhä enemmän tuotekehitykseen. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT JOHANNES TERVO K onttorin seinällä komeileva kartta puhuu puolestaan. Maat, jonne Elho vie tuotteitaan, on väritetty punakynällä. Lukuun ottamatta Antarktista ei kartalta löydy maanosaa, jossa Pännäisissä valmistettuja maatalouskoneita ei näkyisi. Yli kaksi kolmasosaa Elhon tuotannosta viedään ulkomaille, ja viennin osuus tulee liikkumaan noin 90 prosentissa kymmenen vuoden kuluessa. Tärkeimpiä vientimaita ovat Kanada ja Etelä-Korea sekä suurten maatalousyksiköiden Australia. – Maataloudessa trendi on kohti harvempia, mutta isompia yksiköitä. Maatalouden tuottavuuden on parannuttava globaalilla tasolla. Tällä hetkellä vielä suuri osa maailman maataloustyöstä tehdään härkien avustuksella, hiljattain työssään aloittanut toimitusjohtaja Michel Johansson sanoo. ? Tage Enfors ja Kim Sandén vastaavat esikokoonpano-osastosta. Työ on muuttunut jonkin verran vuosien saatossa, sillä valmistamme nykyään niin monia eri malleja, Enfors sanoo. 24 Tekijä 8/2019 Tekijä_2019_8_sisus.indd 24 13.8.2019 14.45
TYÖSSÄ Elhon tuotteiden valmistus tapahtuu Pännäisten tehtaalla Pedersöressä. Sekä tuore toimitusjohtaja että pääluottamus Kim Virkama painottavat, että tämä on asian laita myös tulevaisuudessa. Yrityksellä menee hyvin, tilauksia tulee ja henkilöstömäärä on kasvanut kolmanneksella parissa vuodessa. Suurin ongelma onkin työvoimapula. Naapurikunta Luoto (Larsmo) ylpeilee tällä hetkellä maan alhaisimmalla työttömyysluvulla Pedersören tullessa hyvänä kakkosena. Työttömyysluku pysyttelee alle kolmessa prosentissa. Ruotsinkielisellä seudulla on rekrytoitu työntekijöitä muun muassa Unkarista ja Baltian maista sekä turvapaikanhakijoina tulleita irakilaisia. – Porukka on yleensä pysynyt täällä pitkään. Itsekin olen oikeastaan koulutukseltani puuseppä, mutta olen ollut täällä yli 25 vuotta, Virkama sanoo. UUSIA TEKIJÖITÄ OPPILAITOSYHTEISTYÖLLÄ Elho valmistaa muun muassa käärintäkoneita, karhottimia, niittomurskaimia ja rehunjakeluvaunuja. Hydrauliikkavetoinen kivenkeräyskone on muodos tunut varsinaiseksi hittituotteeksi. – Jos valmistamamme pöyhimet laitettaisiin jonoon, niitä riittäisi Kokkolaan saakka, Virkama sanoo ylpeänä. Virkama kehuu yhteistyötä alueen ammattillisen oppilaitoksen Optiman kanssa. Sen kautta moni nuori on tullut Elholle työharjoitteluun – ja monet heistä jääneet töihin. Yksi nuorista osaajista, Andreas Gleisner, hitsaa niittomurskaimeen tulevaa osaa. – Täällä on hyvää porukkaa töissä. Saa rauhassa tehdä töitä eikä piiska viuhu, sanoo yrityksessä kaksi vuotta työskennellyt Gleisner. Gleisner aloitti työt Elholla päästyään armeijasta. – Lähden ehkä opiskelemaan joskus tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä viihdyn täällä tosi hyvin. Tämä sopii minulle, varsinkin kun rakennan taloa. Suurin osa Elhon työntekijöistä on päivävuorossa, mutta tietyt tehtävät ovat luonteeltaan vuorotyötä. Gleisnerille vuorotyö ei aiheuta harmia – enimmäkseen. No, eihän se tietenkään kauniina elokuun iltana ole kivaa istua täällä hallissa hitsaamassa. Esikokoonpanoalue on Tage Enforsin valtakuntaa. Enforsilla on parhaillaan mittarisarja työn alla. – Aloitin työt täällä tammikuussa 1990. Työ on kyllä muuttunut jonkin verran, valmistamme useampia malleja nykyään, Enfors sanoo. Seinillä lojuu hyllymetreittäin purnukoita täynnä pieniä osia – harjaantumattomalle katsojalle saman näköisiä. Enfors tuntee jokaisen osan nimeltä. – Tage hoitaa kaikki tilaukset, ja voin kertoa, että se ei ole mikään pikkuhomma, sanoo Kim Sandén. Teollisuuden trendi on kohti koko ajan lisääntyvää automatisaatiota. Näin myös Elholla. Yritys on investoinut kahteen hitsausrobottiin ja laserleikkaajalinja uusittiin pari vuotta sitten. – En usko, että kukaan jää kaipaamaan niitä töitä, joita tehtiin poralla ja saksilla, Virkama sanoo. LUOTTAMUSMIESTÄ TARVITAAN Noin puolet tuotannon sadasta työntekijästä on Teollisuusliiton jäseniä. Luku voisi olla korkeampikin. Varsinkin nuorten kohdalla YTK:hon eli Loimaan kassaan kuuluminen on yleisempää, pääluottamusmies sanoo. Syytä löytyy myös varmasti siitä, että yksi jos toinenkin Elhon työntekijä on maanviljelijä tai yksityis yrittäjä päivätyön ohessa. – Olen kevään aikana saanut vähintään kolme YTK:laista käännytettyä, Virkama sanoo. Ammattiosasto järjestää muun muassa suosittuja jääkiekkoreissuja. Virkama painottaa, että suhteet työnantajaan ovat yleisesti ottaen hyvällä tolalla. – Niin kauan, kun minä olen ollut pääluottamus miehenä, ei meillä ole ollut suurempia ongelmia. Emme ole kaikesta samaa mieltä, mutta aina ollaan päästy yhteisymmärrykseen. Toimitusjohtaja Johansson on samaa mieltä. – Olisi todella lyhytkatseista lähteä tyhjän pomottelun tielle. Silloinhan työntekijä lähtee heti. Itse olen toki sitä mieltä, että kaiken sopimisen tulisi olla paikallista, mutta kyllä täällä tarvitaan henkilöä, joka edustaa henkilöstöä. Tekijä vieraili Pännäisissä vain pari päivää sen jälkeen, kun Elholla vietettiin uuden varastoraken nuksen harjakaisjuhlia. Kasvanut kysyntä ulkomailla on saanut johdon ajattelemaan uusia laajennuksia tontin rajojen tullessa vastaan. Täällä Pedersöressä ei näköjään puutu tulevaisuuden uskoa tai itseluottamusta. – Kai meidän on ilmoitettava, jos lähdemme tuota kasitietä siirtämään, Johansson sanoo pilke silmäkulmassa. l AB EL-HO OY KOTIPAIKKA Pedersöre PERUSTETTU 1968 TUOTANTO Maatalous koneet (70% vientiin ulkomaille) HENKILÖSTÖ Noin 140, joista 100 tuotannossa. LIIKEVAIHTO 19,8 miljoonaa euroa (2018) – En usko, että kukaan jää kaipaamaan niitä töitä, joita tehtiin poralla ja saksilla, pääluottamusmies Kim Virkama sanoo. ? Andreas Gleisner on suunnitellut ja tuunannut hitsaus maskinsa itse. 8/2019 Tekijä 25 Tekijä_2019_8_sisus.indd 25 13.8.2019 14.45
KUVAT JOHANNES TERVO TEKSTI SUVI SAJANIEMI 26 Tekijä 8/2019 26 Tekijä 8/2019 Kesätyöläinen Garcia Tekijä_2019_8_sisus.indd 26 13.8.2019 14.45
8/2019 Tekijä 27 8/2019 Tekijä 27 ? Kesätyöläinen Garcia TYÖSSÄ ”Olen pikahuollossa. Joillain on kiire autonsa kanssa. Korjaamme, ja sitten asiakas lähtee tyytyväisenä”, sanoo automekaanikko Juan Jose Garcia. Tekijä_2019_8_sisus.indd 27 13.8.2019 14.45
”Täällä Vaasan Rinta-Joupilla on kivat työkaverit. Jos on auto, jota et tunne hyvin, aina autetaan. Ketään ei jätetä yksin. Valmistuin keväällä automekaanikoksi, kahdessa vuodessa. Olin nopeampi kuin muut. Heiltä meni kolme vuotta. Autot ovat mielenkiintoisia, tykkään mekaniikasta ja ruuvaamisesta.” 28 Tekijä 8/2019 28 Tekijä 8/2019 Tekijä_2019_8_sisus.indd 28 13.8.2019 14.45
8/2019 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? 8/2019 Tekijä 29 Työnjohtaja Johan Norrgård Tekijä_2019_8_sisus.indd 29 13.8.2019 14.46
”Olin täällä jo viime kesänä töissä ja työharjoittelussa. Tykkäsivät. Nyt minulla on varmuudella töitä elokuun loppuun. Haluaisin jäädä. Asiakkaiden tapaaminen on minusta mukavaa. Kaikkein hauskinta tänä kesänä ovat olleet yhteiset jutut työkavereiden kanssa vapaaajalla. Kalastuskilpailussa meidän joukkue tuli toiseksi seitsemästä veneestä.” 30 Tekijä 8/2019 30 Tekijä 8/2019 Kesätyöntekijä Leevi Talso ja automekaanikko Samuli Kujala Pääluottamusmies Jari Mattila Tekijä_2019_8_sisus.indd 30 13.8.2019 14.46
8/2019 Tekijä 31 TYÖSSÄ 8/2019 Tekijä 31 Asiakas Jarmo Meltoranta Tekijä_2019_8_sisus.indd 31 13.8.2019 14.46
”Kävin Suomessa ensimmäistä kertaa lomalla nuorena. Tosi hieno maa, kaikki metsät, joet ja meret! Päätin, että jonain päivänä tämä on minun kotini, ainakin yritän. Kun olin ihan lapsi, iskällä oli autokorjaamo. Opin automekaanikoksi oppisopimuksella yrityksessä Espanjassa. Muutin Suomeen kaksi vuotta sitten. Kunhan kasvan ammatissa, haluan perustaa oman korjaamon, olla oma pomoni.” 32 Tekijä 8/2019 32 Tekijä 8/2019 JUAN JOSE GARCIA IKÄ 27 vuotta KOTIPAIKKAKUNTA Vaasa AMMATTI Automekaanikko TYÖPAIKKA Rinta-Joupin Autoliike Oy, Vaasa AMMATTIOSASTO Vaasan autokorjaamotyöväen ao. 172 Tekijä_2019_8_sisus.indd 32 13.8.2019 14.47
8/2019 Tekijä 33 TYÖSSÄ Tekijä_2019_8_sisus.indd 33 13.8.2019 14.47
SAIRAANHOITOA TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEYDESSÄ l Halutessaan työnantaja voi järjestää työn tekijöilleen myös yleislääkäritasoisen sairaanhoidon työterveyshuollon yhteyteen. Tällöin työntekijät voivat hoidattaa siellä muitakin kuin työperäisiä vaivoja ja sairauksia työnantajan ja työterveys huollon solmiman sopimuksen mukaisesti. Kela korvaa työn antajille sairaanhoidon kustannuksista 50 %. 34 Tekijä 8/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Työterveyshuolto ei ole mitä tahansa terveydenhoitoa Työterveyshuollon perimmäisenä tarkoituksena ei ole nopeuttaa pääsyä lääkäriin arkisissa vaivoissa. Ydintä ovat työperäisten terveysongelmien ennaltaehkäisy ja työkyvyn ylläpito. TEKSTI SAILA RUUTH PIIRROS PENTTI OTSAMO U seimmat työntekijät hahmottavat työterveyshuollon nopeana kanavana hankkia helpotusta flunssaan ja muihin arkisiin terveysvaivoihin. Sairaanhoito ei kuitenkaan ole työterveyshuollon keskeisintä toimintaa. Työterveyshuollon suuri lupaus on työ peräisten sairauksien ja vammojen ennaltaehkäiseminen ja työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen. Työlääketiede on yksi lääketieteen osa-alueista. Työlääketiede tutkii työn ja työympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen ja kehittää tätä kautta jatkuvasti uusia keinoja työstä johtuvien sairauksien ehkäisemiseksi. Erikoistuvan työterveyslääkärin on suoritettava kuuden vuoden mittainen koulutusohjelma. Työterveyshuollon ammattilaiset edistävät työntekijöiden terveyttä ja työn turvallisuutta yhdessä työpaikkojen kanssa. Työympäristöstä katoaa hyvän työsuojeluja työterveystoiminnan ansiosta esimerkiksi pöly-, melutai ergonomiaongelmia. Yksittäisen työntekijän hoidossa työpaikan tuntemus on työterveyshuollolle ensisijaista. Esimerkiksi ammattitautitutkimuksiin tehtävän lähetteen täytyy perustua työntekijän oireiden selvittämisen lisäksi työolosuhteiden tuntemiseen. Työntekijällä onkin aina – myös silloin, kun sairaanhoitoa ei ole työterveyshuollosta ostettu – oikeus hakeutua työterveyslääkärin vastaanotolle, jos epäilee oireiden tai sairauden aiheutuneen työstä tai työpaikan olosuhteista. ENNALTAEHKÄISY TOIMINNAN YDINTÄ Vaikuttavin työterveystoiminta perustuu työpaikan ja työterveyshuollon tiiviiseen yhteistyöhön. Jos työnantaja ei osoita pienintäkään kiinnostusta työpaikan olosuhteiden ja työhyvinvoinnin parantamiseen, on myös työterveyslääkärin varsin helppo jäädä terveysasemalleen ottamaan vastaan yksittäisiä työntekijöitä ja hoitamaan heidän satunnaisia sairauksiaan ilman kokonaiskuvaa työpaikasta. Fiksu työnantaja vaatii työterveyshuollolta vastinetta rahoilleen laittaen itsekin aikaa ja vaivaa hyvään pohjatyöhön. Työntekijöiden terveyden ja työn turvallisuuden parantaminen perustuu työpaikan ongelmien tunnistamiseen. Tämän jälkeen suunni tellaan ja tehdään oikeaan osuvat toimenpiteet. Lopulta seurataan, millaisiin tuloksiin toimenpiteet johtavat. Käynnit työpaikalla samoin kuin työpaikkaselvitykset ovat välttämättömiä hyvin toimivalle työterveyshuollolle. Silloin työterveyden ammattilaiset pystyvät näkemään yksittäisten työntekijöiden terveyspulmien taakse ja tunnistamaan työyhteisön ja työympäristön laaja-alaisempia ongelmia. Työnantajalle maksu voi olla kallis, jos työn terveellisyyden ja turvallisuuden tai työhyvinvoinnin kehittämistä ei oteta vakavasti. Suurella todennäköisyydellä työnantaja on näet silloin tuomittu maksamaan suuret kulut työntekijöiden runsaista sairauslomista ja pahoinvoinnin aiheuttamasta tehottomasta työskentelystä. l LAKISÄÄTEINEN ELI ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO Jokaisella työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveys huolto. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat mm: l työterveyshuollon työpaikkaselvitykset l altistumisten vuoksi tehtävät terveystarkastukset l työnantajan ja työntekijäntuki ja neuvonta Kela korvaa työnantajille ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 %. Tekijä_2019_8_sisus.indd 34 13.8.2019 14.47
"Suomalainen yhteistyö, vuorovaikutus ja yhdessä kehittäminen työpaikoilla on ainutlaatuista maailmassa. Työsuojelutoiminnallemme tyypillinen tapa viedä turvallisuusasioita yhdessä eteenpäin on kilpailutekijä, jota ei ole vielä osattu riittävästi hyödyntää." Näin arvioi Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola kiitos puheessaan Nolla tapaturmaa -foorumissa, kun hänelle oli luovutettu historian viides Jorma Saari -palkinto. Tunnustuspalkinto myönnetään työ turvallisuuden edistämiseksi tehdystä pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä. – Toivon, että Nolla tapaturmaa -foorumi toimii edelleen vuoropuhelun edistäjänä Suomessa, jotta työpaikoilla saadaan yhä laajemmin kaikki mukaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tätä työtä tehdään yhdessä. Juha Pesola osoitti palkinnon niille sadoille työsuojeluvaltuutetuille, jotka ovat puurtaneet töitä työpaikoilla paremman työympäristön ja työhyvinvoinnin eteen. PUUPÖLYLLE KOVEMPI KURI ALTISTEET EU:n päivitetyssä syöpä direktiivissä kovapuupölykin sai aiempaa tiukemman, sitovan rajaarvon. Kovapuu pölyä on lehtipuiden pöly. Havupuista syntyy pehmytpuupölyä, joka sekin on syöpä vaarallista, muttei samassa määrin. Puupölyä syntyy aina, kun puuta työs tetään. Suurimmat hengitysteihin pääsevät pölyhiukkaset voi silmin havaita. Suurin osa on kuitenkin niin pieniä, että ne huomaa vain esimerkiksi viistossa auringonvalossa. Sahaamisen tai hiomisen kaltaisen puun työstön lisäksi puu pölylle altistavat siivous ja kunnossapitotyöt. – Puu on hyvä kasvualusta monenlaisille mikrobeille, bakteereille ja sienille, joille voi myös altistua erityisesti siivous ja kunnossa pitotöissä, toteaa Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Liukkonen. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on oltava tietoinen työpaikan altisteista ja siitä, millaisille pitoisuuksille työntekijät altistuvat. Jos altistumista ei pystytä muutoin luotetta vasti arvioimaan, työpaikalle on tilattava asianmukainen, työhygieeninen selvitys mittauksineen. – Sitovat rajaarvot eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö pitoisuus saisi jossakin kohtaa tuotanto laitosta ylittää arvoa. Raja arvot on asetettu nimenomaan altistumiselle, Liukkonen muistuttaa. Työnteon satunnaisuus korkean pitoi suuden kohteessa voi merkitä, että altistu minen ei ylitä rajaarvoa. Siksi sanotaankin, että pitoisuus mitataan, altistuminen arvioidaan. Rajaarvon kiristämisen on väitetty johtavan suureen investointitarpeeseen, mikä ajaisi etenkin pienempiä yrityksiä vaikeuksiin. Näin ei välttämättä ole. – Työvälineitä ja tapoja muuttamalla tai purunpoiston pienillä muutostöillä voidaan saada pölypitoisuutta pienenemään riittävästi. Paineilman käyttö kannattaa minimoida pölyn leviämisen vähentämiseksi, Liukkonen toteaa. Pölynpoisto ja ilmanvaihtojärjestelmien uusimista saatetaan kuitenkin joskus tarvita. Investoinnit on suunniteltava huolellisesti, jotta pölypitoisuudet ja altistuminen todella vähenevät. Viimesijaisena ratkaisuna ovat henkilösuojainten käyttö. SAILA RUUTH Lue lisää: www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/puupoly/ 8/2019 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ ON KILPAILUTEKIJÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PÄIVYSTYS 020 690 449, KLO 8.30–15 Työpaikkamme palkkaa lisää työn tekijöitä. Työntekijöiden määrä ylittää 20 henkilöä, ja olemme perustamassa työsuojelu toimikuntaa. Mitä asioita toimikunnassa tulee käsitellä? Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia seikkoja ja toimenpiteitä. Samoin seurataan toimien toteutumista ja vaikutuksia. – Fyysinen ja psykososiaalinen kuormittuminen, kemialliset ja biologiset tekijät, työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja koneturvallisuus. – Töiden ja työtilojen uudelleen järjestelyjen, organisaatiomuutosten, henkilöstö järjestelyjen, koneja laitehankintojen vaikutukset fyysiseen ja psykososiaaliseen kuormittumiseen samoin kuin opastukseen ja ohjeistukseen. – Terveyteen, turvallisuuteen, työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet ja kehittä misohjelmat kuten työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. – Työpaikan riskien arvioinnissa ja työpaikka selvityksessä esille tulleet asiat sekä niistä johtuvat toimenpiteet. – Työpaikalla järjestettävän perehdyttä misen ja työnopastuksen toteuttaminen ja järjestäminen. – Turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat työpaikan seurantatiedot sekä niiden pohjalta päätetyt toimenpiteet. Seurantatietoja ovat muun muassa turvallisuushavainnot, vaara tilanteet, sattuneet tapaturmat, väkivalta tilanteet ja sairauspoissaolojen yhteenvetotiedot. Myös työterveyshuollon toteuttamista koskevat asiat ja työsuojelun toimintaohjelman tavoitteet tulee käsitellä yhteistoiminnassa. ? M A IJA -L EE N A M ER IV IR TA /T YÖ TE RV EY SL A IT O S Tekijä_2019_8_sisus.indd 35 13.8.2019 14.47
”Koko perheen tapahtumat parhaita” ”S ellaiset ovat parhaita tapahtumia, mihin voi ottaa perheen mukaan. En oikein muuta toivokaan. Ne ovat hienoja juttuja, sanoo Riihimäen Rauta-Metallissa työskentelevä tervakoskelainen Petri Hellberg. Hänen mukanaan kesäpäivillä Särkänniemessä olivat vaimo Tuula Hellberg, 15-vuotias tytär Ronja, 13-vuotias poika Joonatan ja 11-vuotias Peppi-Lotta. Perhe on osallistunut liiton perhetapahtumiin ennenkin, ja Särkänniemen lisäksi koettua on tullut muun muassa Hämeen linna ja Puuhamaa. Huvipuistot ovat Hellbergin mukaan lapsille kaikkein mielekkäimpiä paikkoja. – Linnanmäki, Särkänniemi tai muukin paikka käy. Tapahtumia tärkeämpää on hänen mielestään kuitenkin liiton tarjoama turva. – Itse olen ollut 22 vuotta samassa työpaikassa. Kun on ollut turvallinen, varma työpaikka, niin liiton kanssa ei ole tarvinnut hirveästi asioida. Työpaikalla on ollut aktiivisia liiton ihmisiä ja heidän kauttaan olen saanut tietoa asioista. Kaikkein tärkeintä on, että liitto pitää työelämässä meidän puoliamme. PERHEIDEN JAKSAMINEN KAIPAA TUKEA – Jotakin sellaista pitäisi kehittää, jossa pystytään tukemaan ihmisiä kovan arjen keskellä. Ihmisillä on työpaineita ja nykyinen arki vaatii paljon. Toivon sellaisia tapahtumia, jotka tukevat työssä ja kotona jaksamista, sanoo toipumisorientaatioprojektissa työskentelevä sastamalalainen kokemusasiantuntija Veera Salonen. Hänen mukaansa kesätapahtumat palvelevat osaltaan perheiden henkistä hyvinvointia. Liiton tarjonta voi Salosen mielestä olla myös kursseja ja koulutusta. – Jos koko ajan joutuu kamppailemaan kiireen keskellä, on tärkeää saada tukea jaksamiseen. Tämänkaltaiset kurssit voivat jopa ehkäistä loppuunpalamista. Entä millaista jäsenetua Salonen henkilökohtaisesti liitolta toivoisi? – Viimeksi olemme perheen kanssa puhuneet kalastusluvasta. Se liittyy luontoon, eikä ole kauhean kallis harrastus ja Suomessa on siihen hyvät mahdollisuudet. Kalastuslupaan liittyvä alennus kiinnostaisi itseäni kovasti. Siitä hommasta tykkää koko perhe. Tampereen Särkänniemessä Häme-Pirkanmaan kesäpäiville osallistuneet jäsenet kertoivat, millaisia tapahtumia ja jäsenetuja he Teollisuusliitolta toivovat. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JYRKI LUUKKONEN 36 Tekijä 8/2019 HÄME–PIRKANMAA KESÄPÄIVÄ 8.6. SÄRKÄNNIEMI, TAMPERE ? Niko Lenkkeri, Sofia Irri ja Veera Salonen Sastamalasta. ? Valkeakoskelainen Mika Toivonen sekä lapset Minttu ja Nooa. PERHETAPAHTUMAT Teollisuusliitossa perheille kohdistettuja tapahtumia on alueittain pitkin vuotta. www.teollisuusliitto.fi/ tapahtumat Tekijä_2019_8_sisus.indd 36 13.8.2019 15.55
SUOMI TÄYNNÄ KIEHTOVIA KOHTEITA – Olen kiinnostunut urheilutapahtumista. Olisi hienoa, jos niihin saisi alennuksia. Esimerkiksi Suomen miesten jalkapallojoukkueen karsintapeleihin olisi kiva päästä, kertoo Lempäälän Lindströmin mattopesulassa työskentelevä valkeakoskelainen Mika Toivonen. Myös Kuusamon Karhunkierroksen tapaiset retket tai Power Park -huvipuisto Pohjanmaalla ovat Toivosen mielestä kiehtovia kohteita, kuten myös hämäläisten oma Särkänniemi. – Itse en tosin uskalla mennä muualle kuin Tukkijokeen ja joihinkin kesyimpiin laitteisiin, muissa pää menee pyörälle, hän naurahtaa. Riihimäen Lasiliirissä karkaisu-uunin perämiehenä ja CNS-koneistajana työskentelevä hausjärveläinen Jenni Turpeinen on mielellään osallistunut sekä liiton kesäettä talvipäiviin. – Perheelle järjestettävät seikkailupäivät olisivat kiva idea. Toivon myös jotain sellaisia tapahtumia, joissa voisi kokeilla eri lajeja jousiammunnasta kartingajeluun. Ja lisää kesäpäiviä pitää saada ehdottomasti, Turpeinen vaatii. ? 8/2019 Tekijä 37 LIITOSSA ? Hellbergin perhe Tervakoskelta: Joonatan, Petri, Peppi-Lotta, Tuula ja Ronja. ? Hausjärveläiset Jenni ja Miro Turpeinen. Tekijä_2019_8_sisus.indd 37 13.8.2019 14.47
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. SYKSYN KURSSEJA OMALLA ALUEELLASI Työelämän tietopakki LIITTO KOULUTTAA 14.–15.9.. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel, Vantaa ilmoittautuminen 29.8. mennessä VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Scandic Pori Verktygsback i arbetslivet Holiday Club Caribia, Åbo anmälningar senast 29.8 21.–22.9. HÄME–PIRKANMAA Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna ilmoittautuminen 5.9. mennessä KAAKKOIS-SUOMI–SAVOKARJALA Scandic Joensuu TAI Sokos Hotel Seurahuone Savonlinna 28.–29.9. VAASA–KESKI-SUOMI Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä ilmoittautuminen 12.9. mennessä OULU–LAPPI Sokos Hotel Arina, Oulu Työn imua etsimässä Miten onnistutaan työntekijöinä yhdessä, yhteisissä tavoitteissa? Keskustellaan työkaveruudesta, onnistumisista, palautteista ja siitä, miltä työyhteisö tuntuu. Kurssilla koetaan myös liikunnan iloa. Kurssi on suunnattu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. 5.–6.10. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Holiday Club Caribia, Turku ilmoittautuminen 19.9. mennessä HÄME–PIRKANMAA Holiday Club Tampereen Kylpylä 26.–27.10. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Haaga Central Park, Helsinki ilmoittautuminen 10.10. mennessä VAASA–KESKI-SUOMI Härmän Kylpylä, Ylihärmä 16.–17.11. KAAKKOIS-SUOMI–SAVOKARJALA Holiday Club Saimaa, Lappeenranta ilmoittautuminen 31.10. mennessä OULU–LAPPI Holiday Club Kuusamon Tropiikki ILMOITTAUDU sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat tai koulutusyksikköön koulutus@teolllisuusliitto.fi tai puh. 020 774 1042 / Päivi Mäensivu-Lunnas. Uutta tietoa luottamushenkilöille! Oppimisen ja liikunnan iloa! Mikäli sinulla tai muilla työpaikkasi luottamushenkilöillä ei ole vielä riittävästi tietoa uudesta työaikalaista, vuosilomalain muutoksista ja muista ajankohtaisista edunvalvonnan asioista, niin tämä kurssi on tarkoitettu juuri sinulle/teille. Kurssi on suunnattu luottamusmiehille, työsuojeluhenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille. 38 Tekijä 8/2019 Tekijä_2019_8_sisus.indd 38 14.8.2019 14.40
Tuomiot työturvallisuusrikoksista Mekaanisessa metsäteollisuudessa toimiva työnantaja joutui maksamaan kahdelle työntekijälle korvaukset työturvallisuusrikoksista. TEKSTI PETTERI RAITO TAPAUS 1 Työtapaturma sattui pöytäsirkkelillä, jossa ei ollut teräsuojaa, jakoveistä eikä työntökahvaa. Työtapa oli ollut työnantajalla käytössä vuosien ajan. Työntekijän toisen käden sormista kaksi sahautui tapaturmassa lähes irti ja kahteen tuli syviä haavoja. Vammat vaativat leikkausja muuta hoitoa ja kymmenen kuukauden sairausloman, jonka aikana työntekijä oli työnantajalla työkokeilussa. Työntekijälle aiheutui tapaturmasta toiminnallista haittaa myös arkisissa askareissa. Hän ei vammojensa vuoksi voinut työskennellä entisessä tehtävässään, vaan tehtävät ovat saman työnantajan palveluksessa muuttuneet. l Syyttäjä ajoi syytettä työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta työnantajayhtiötä, työsuojelu päällikköä ja esimiehenä toiminutta työnjohtajaa vastaan. l Työntekijä yhtyi syyttäjän ajamaan syytteeseen, ja vaati korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 7 500 euroa, pysyvästä kosmeettisesta haitasta 4 500 euroa sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. l Vastaajat kiistivät syytteet ja työntekijän vahingonkorvausvaatimukset. TAPAUS 2 Työtapaturma oli putoamis onnettomuus rakennustyömaalla kolmen metrin korkeudesta. Väliaikainen laudoista koostunut työskentelytaso petti kattopalkkeja asennettaessa. Putoamissuojaa, turvaverkkoja tai -valjaita ei ollut käytössä. Työnantajan mukaan turvalaitteiden käyttö ei olisi ollut mahdollista. Työtapaa oli käytetty yrityksessä vuosien ajan samalla tavalla. Työntekijän toinen kantapää murtui tapaturmassa. Vamma vaati leikkausja muuta hoitoa ja kahdeksan kuukauden sairausloman. Työntekijälle aiheutui tapaturmasta toiminnallista haittaa. Jalka kipeytyy rasituksessa. Työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutusyhtiö oli maksanut työntekijälle haittarahaa pysyvästä toiminnallisesta haitasta 9 479 euroa. l Syyttäjä ajoi syytettä työturvallisuusrikoksesta työnantajayhtiötä, työsuojelupäällikköä, asennustiimin vastaavaa työntekijää ja esimiestä vastaan. l Työntekijä vaati korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 3 800 euroa, pysyvästä toiminnallisesta haitasta 10 000 euroa, josta vähennetään tapaturmavakuutuksesta maksettu osuus sekä korvauksena ansionmenetyksestä noin 5 300 euroa. Lisäksi vaatimus sisälsi oikeudenkäyntikulut sekä korvauksia lääkeja matkakuluista. Vastaajat kiistivät syytteet molemmissa työtapa turmissa ja työntekijöiden vahingonkorvausvaatimukset. l Vastaajat kiistivät syytteet ja työntekijän vahingonkorvausvaatimukset. Asioissa päädyttiin yhteiseen pääkäsittelyyn käräjä oikeudessa: TAPAUS 1 TAPATURMA VÄLTETTÄVISSÄ TEKNISIN RATKAISUIN l Pöytäsirkkelillä tapahtuneessa työtapaturmassa käräjäoikeus katsoi, että työsuojelu päällikkö ja esimies olivat syyllistyneet työturvallisuusrikokseen ja vammantuottamukseen. Edelliselle tuomittiin 55 ja jälkimmäiselle 40 päiväsakkoa. l Henkilövastaajat ja yhtiö tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan työntekijälle korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 6 000 euroa, pysyvästä kosmeettisesta haitasta 4 500 euroa ja oikeudenkäyntikuluista noin puolet vaadituista. l Käräjäoikeus katsoi, että työtapaturma olisi voitu välttää teknisin ratkaisuin eli suojaamalla sahan terä. Työnantajan katsottiin laiminlyöneen valvoa, että pöytäsirkkeli varustetaan asianmukaisilla suojilla. Työnantaja oli sallinut työntekijöiden vaarallisen työtavan. Käräjäoikeus arvioi, että työntekijä oli hyvin kokenut, mutta vastuu työturvallisuudesta on työnantajalla. Sahan terä oli suojattu onnettomuuden jälkeen. TAPAUS 2 SUOJAVARUSTEITA KÄYTETTÄVÄ KORKEALLA TYÖSKENNELTÄESSÄ l Putoamistapaturmassa käräjäoikeus katsoi, että työsuojelupäällikkö ja esimies olivat syyllistyneet työturvallisuusrikokseen. Edelliselle tuomittiin 55 päiväsakkoa ja jälkimmäiselle 30 päiväsakkoa. l Henkilövastaajat ja yhtiö tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan työntekijälle korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 3 000 euroa, korvauksena ansionmenetyksestä 3 816 euroa sekä noin puolet vaadituista oikeudenkäyntikuluista ja korvauksia lääkkeistä ja matkakuluista. Vaatimus pysyvän toiminnallisen haitan korvauksesta hylättiin, koska sen katsottiin tulleen jo korvatuksi tapaturmavakuutuksesta. l Käräjäoikeus katsoi lainsäädännön olevan selvä, että suojavarusteita on käytettävä korkealla työskenneltäessä. Lautojen käyttäminen työtasona oli sallittua, mutta sen lisäksi olisi pitänyt käyttää turvavaljaita tai -verkkoa. Turvavälineiden käyttäminen ei olisi ollut teknisesti mahdotonta kuten työnantaja väitti. Vastuuta työtasona käytettävien lautojen kestävyydestä ei voinut sälyttää työntekijälle. Yhtiössä ei ollut menettelyä sille, miten lautojen kestävyys olisi varmistettu. Vaikka yhtiössä oli tehty kattavat riskien arvioinnit, niissä ei käsitelty riskejä työn suorittamisen tasolla, vaan työnantaja oli luottanut työntekijöiden havaitsevan riskit ja työturvallisuuden edellyttämät toimenpiteet. Työnantaja oli sallinut vaarallisen työtavan ja laiminlyönyt riittävän ohjeistuksen työn turvalliseksi tekemiseksi. Työtä ei ollut järjestetty siten, että suojavarusteiden käyttö olisi ollut mahdollista. YHTIÖ TUOMITTIIN YHTEISENÄ RANGAISTUKSENA 25 000 EURON YHTEISÖSAKKOON. TUOMIOT OVAT LAINVOIMAISIA. LIITTO ANTOI MOLEMMISSA TAPAUKSISSA JÄSENILLEEN OIKEUSAVUN. 8/2019 Tekijä 39 SYKSYN KURSSEJA OMALLA ALUEELLASI Työelämän tietopakki LIITTO KOULUTTAA LIITOSSA OIKEUS Tekijä_2019_8_sisus.indd 39 13.8.2019 14.47
CR ED IT IT BURUNDI ETELÄ-SUDAN JEMEN KESKI-AFRIKKA LIBYA PALESTIINA SOMALIA SUDAN SYYRIA ALGERIA BANGLADESH BRASILIA FILIPPIINIT GUATEMALA KAZAKSTAN KOLUMBIA SAUDI-ARABIA TURKKI ZIMBABWE w w w .it uc -c si .o rg / 40 Tekijä 8/2019 MAAILMA Huonoimmat maat työntekijöille JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS Perustaviin ihmisoikeuksiin kuuluva ammatillinen järjestäytymisoikeus heikkeni maailmassa viime vuonna. Toissa vuonna 92 maata rajoitti oikeutta perustaa ammattiliittoja tai liittyä niihin, viime vuonna luku nousi 102 maahan. Kymmenessä maassa murhattiin viime vuonna yhteensä 53 ammattiliittojen aktiivia. Pelkästään Kolumbiassa murhia tehtiin 34. Tiedot ovat ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesällä julkis tetusta raportista ITUC Global Rights Index 2019 . Se vertailee työntekijöiden oikeuksien toteutumista 145 maailman maassa 97 eri kriteerin perusteella. Tiedot hankitaan vuosittain kansallisilta ammattiliitoilta ja uusi raportti on järjestyksessä kuudes. Raportti jakaa maat viiteen luokkaan oikeuksien toteutumisen perusteella. Maita, joissa ei ole mitään takeita oikeuksien toteutumisesta on 35. Niistä kymmenen maailman huonointa maata työntekijöille ovat Algeria, Bangladesh, Brasilia, Filip piinit, Guatemala, Kazakstan, Kolumbia, SaudiArabia, Turkki ja Zimbabwe. Näidenkin alle jää vielä yhdeksän romahtanutta maata, kuten Burundi, Somalia, Syyria ja miehitetty Palestiina, joissa ei ole käytännössä mitään lain turvaa työntekijöille. Parhaimpaan ryhmään, jossa oikeuksien loukkaukset ovat satunnaisia, nousee TUBETTAJAT LUOTTAVAT METALLILIITTOON SAKSA Tuhannet ihmiset ansaitsevat Saksassa rahaa tekemällä videoita YouTubeen. Kun yhtiö huononsi ehtojaan keväällä 2017, tubettajat perustivat oman YouTubes Union -ryhmän. Nyt 15 000 ihmisen ryhmä haluaa saada mainosrahan ehdot reilummiksi ja läpinäkyviksi. Tänä kesänä tubettajat sopivat yhteistyöstä IG Metall -liiton kanssa. Liitolla on vuodesta 2015 ollut joukkoistushanke, jolla pyritään kohentamaan digitaalisessa alustataloudessa työsken televien asemaa. Yhdeksän saksalaista alustatalouden yhtiötä on jo sitoutunut IG Metallin laatimaan alan eettiseen toimintaohjeistoon. IG Metallin toinen varapuheenjohtaja Christiane Benner sanoo YouTuben kaltaisten yhtiöiden muuttavan jatkuvasti sääntöjään kasvattaakseen voittojaan. Tällöin videoiden tekijöiden edut jäävät syrjään. KAIVOSMIEHILLE SOTILAIDEN ELÄKE ALBANIA Kaivostyöläisten sekä öljy-, kaasuja metalliteollisuuden työläisten eläkkeet nousevat sotilaiden eläkkeiden tasolle. Nyt laiksi muuttuneen aloitteen teki maan ammattiliittojen katto järjestö BSPSH syyskuussa 2017. Laki koskee vähintään kuusi vuotta näiden alojen työtä tehneitä. Vuonna 2015 liitto sai jo kaivostyö läisten eläkeiän lasketuksi 55 vuoteen. Lisäksi 300 kaivostyöläistä saavat nyt puoli vuotta maksamatta olleet palkkansa. Eläkkeiden turvaaminen kertoo ammattiliittojen mahdollisuudesta vaikuttaa. 12 maata. Mukana ovat kaikki pohjois maat ja Euroopan ulkopuolelta vain Uruguay. Heikoin alue työntekijöille on Lähiitä ja PohjoisAfrikka. SaudiArabian siirto työläisillä ei ole käytännössä mitään työhön liittyviä oikeuksia. Se jättää 90 prosenttia työntekijöistä vaille lain suojaa. Viime vuonna indonesialainen siirto työläinen teloitettiin SaudiArabiassa, koska hänen kerrottiin tappaneen itsepuolustuksena työnantajansa tämän yrittäessä raiskata hänet. Pulmat lisääntyivät Euroopassakin, jossa 40 prosenttia maista rajoittaa järjestäytymisoikeutta ja puolet oikeutta työ ehtosopimuksiin. Kesäkuussa murhattiin 2 018 italialaisen maatyö läisten USBliiton aktiivi Soymayla Sacko. Liitto toimii maatyöläisten surkean aseman parantamiseksi. Yritysten ahneus vaikuttaa hallituksiin ja saa ne toimimaan työntekijöiden oikeuksia vastaan, sanoo ITUC:n pää sihteeri Sharan Burrow. – Tarvitsemme uuden yhteiskunta sopimuksien työntekijöiden, hallitusten ja liikeelämän välille rakentamaan luottamusta ihmisten menettäessä uskonsa demokratiaan. On aika muuttaa säännöt. – Tässä kamppailussa ammattiliitot ovat eturintamassa, Burrow muistuttaa. HEIKKI JOKINEN Tekijä_2019_8_sisus.indd 40 14.8.2019 9.42
8/2019 Tekijä 41 LYHYET LIITOSSA TALKOOTUNNIT EIVÄT OLE RATKAISU Teollisuusliiton mukaan kilpailukykysopimuksella on ollut myönteinen vaikutus Suomen kilpailukykyyn ja talouteen, mutta kikyn vaikutusta ei kuitenkaan pidä yliarvioida. – Varsinkin sen työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta. Liiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet vaihtelevia. Kiky sovittiin tiettynä aikana tiettyjen tarkoitusten saavuttamiseksi. Nyt palkattomalle lisätyölle ei ole enää olemassa perustetta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Liiton teknologiasektorilla työajan pidennys sovittiin määräaikaiseksi ja se on jo irtisanottu päättymään tämän vuoden lopussa. Liitto tavoittelee palkattomien lisätyötuntien poistamista myös niissä 25 sopimuksessaan, joissa pidennys on mukana sopimustekstissä. PERUSTEET SULKEMISELLE ONTUVAT METSÄTEOLLISUUS Metsäyhtiö Stora Enso suunnittelee sulkevansa sahansa Kiteellä Pohjois-Karjalassa vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma johtaisi 85 työpaikan vähenemiseen. Perusteet toiminnan päättymiselle ja tuotannon keskittämiselle ovat vähäiset. Yhtiön tiedotteissa tämän vuoden näkymiä kuvataan hyviksi. Kiteen sahan tuloksentekokyky on ollut hyvällä tasolla. Teollisuusliitto paheksuu yhtiön suunnitelmia ja edellyttää 5.8. käynnistyneiltä yhteistoimintaneuvotteluilta aitojen vaihtoehtojen hakemista toiminnan jatkamiseksi Kiteellä. VARAPUHEENJOHTAJA HELI PUURA SAK:HON Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Heli Puura siirtyy SAK:n työehdot -osaston johtajaksi. Puura on aiemmin työskennellyt mm. SAK:ssa, STTK:ssa ja TEAM-liitossa. Työehdot -osasto vastaa SAK:ssa työlainsäädäntöön ja työehtoihin liittyvästä vaikuttamisesta ja valmistelusta sekä SAK:n kansainvälisestä vaikuttamisesta. – Vaikka työmarkkinakeskusjärjestöjen rooli on murroksessa, se on edelleen keskeinen työlainsäädännön valmistelussa. Kolmikantaisesta lainvalmistelusta kannattaa pitää kiinni, sillä se antaa hyvän pohjan lainsäädännön tasapainoiseen kehittämiseen. On innostavaa tulla töihin SAK:hon. Järjestö on vahva palkansaajien edunvalvoja, jossa on paljon huippuluokan asiantuntijuutta, Puura sanoo. HAE OPPILAITOSTIEDOTUSKURSSILLE 14.–15.9. Murikka-opisto, Tampere Kurssilla perehdytään liiton oppilaitostiedottamiseen, käytäntöihin sekä materiaaliin. Oppilaitostiedottaja saa valmiudet esiintymiseen sekä oman tiedottamisen kehittämiseen. Alle 36-vuotiaille jäsenille. Lue lisää ja ilmoittaudu 31.8. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/oppilaitostiedotuskurssi EHDOTA NUORELLE DUUNARI-STIPENDIÄ Työelämän nuori osaaja on esimerkillisellä aktiivisuudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Stipendi luovutetaan SAK:n edustajiston syyskokouksessa 21.11. Lue lisää: www.sak.fi/duunaristipendi NUORTEN TYÖTTÖMIEN LEIRI 23.–29.9. Muonio Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen Tatsin leiri Teollisuusliiton työttömille alle 35-vuotiaille jäsenille. Mukaan ensimmäiset 15 ilmoittautunutta. Ohjelmassa mm. työhönvalmennusta, yhdessäoloa, saunomista ja Lapin luonnosta nauttimista. Leiri on maksuton, myös matkakulut korvataan. Yhteiskuljetus mahdollinen. Ilmoittaudu 15.9. mennessä: annukka.kalliokoski@tatsi.org. KIILA-KUNTOUTUSTA PUUALALLE Kylpylähotelli Kunnonpaikassa Kuopiossa alkaa 21.10. alle 67-vuotiaille puualalla työskenteleville kuntoutus (alkuja lopputapaamiset sekä kolme ryhmäjaksoa noin vuoden sisällä). Tavoite on parantaa ja tukea työkykyä sekä edistää työelämässä pysymistä. Maksuton kuntous sisältää majoituksen ja täysihoidon. Lisätietoa: www.teollisuusliitto.fi/kiila-kuntoutus Pentti Hartikainen / Teollisuusliitto, puh. 050 406 0638 Jani Heikkurinen / Kunnonpaikka, puh. 044 788 9493 VERKOSSA TEOLLISUUSLIITON KEILAMESTARUUSKILPAILU 30.9.–20.10. Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, Tampere Kuuden sarjan kilpailu. Pelitapa eurooppalainen. Lue lisää ja ilmoittaudu 22.9. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/ keilamestaruus UUSI OPAS AMMATTIOSASTON PYÖRITTÄMISEEN Ammattiosaston toimintavuosi -opas auttaa osaston toimihenkilöitä jokavuotissa rutiineissa, esimerkiksi kevätja syyskokousten järjestelyissä, jäsenyysasioissa ja talouden ja hallinnon hoitamisessa. Liitteenä mallit kokousasia kirjoista ja muista toimintaan liittyvistä lomakkeista. Lataa opas: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosaston_toimintavuosi_opas LUETUIMMAT HEINÄKUU www.tekijälehti.fi ? På Hilding Anders i Närpes ? REPORTAASI Sahan uusi elämä ? Nolla tonnia jätettä – miten siihen päästään? ? SARJAKUVA Tapio Tomsten ? Kun reiluus katosi työstä – pakkoyrittäjyys hiipi varhaisjakeluun RANNALTAONGINTAKILPAILU Helsinki–Uusimaa Kalakerho Teka 8.9. klo 9–13 Linlo, Kirkkonummi www.teollisuusliitto.fi/ rannaltaongintakilpailu KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta l Itsemaksavat Säästöpankin, Handelsbankenin ja POPpankin e-laskuasiakkaat! E-lasku on aiemmin lähetetty nollasummaisena. Pankkinne käytäntö on muuttunut, ja jäsenmaksuna näkyy 0,01 euroa, mikä tulee itse korjata. Jäsenmaksu on 1,45 % veronalaisesta ansiosta ja summan voi laskea kätevästi jäsenmaksulaskurin avulla. l eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA VIELÄ EHDIT! LÄHDE KUNNON TYÖN LÄHETTILÄÄKSI! Koulutus 28.–29.9. Haku 26.8. asti www.sask.fi VIELÄ EHDIT! Tekijä_2019_8_sisus.indd 41 13.8.2019 14.48
42 Tekijä 8/2019 ”Vi var ett tufft gäng” Hur har det gått för de anställda vid Abloys låsfabrik i Björkboda stängde efter tio år av mörka moln och hot? Jobb finns men inte nödvändigtvis längre på hemön. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM P ressmeddelandet om avslutandet av mer än 270 år av industriell produktion i Björkboda publicerades på efter middagen den 16 februari. Beskedet kom inte direkt som en nyhet för de anställda. Fabriken hade varit hotad senast 2010 och 2014. Personalstyrkan hade redan krympt genom tidigare uppsägningar och pensioneringar. Den sista fastanställnigen gjordes för tio år sedan och investeringarna i själva fabriksbyggnaden hade legat på is i flera år. Huvudförtroendeman Kenneth Lindblom hör till de sista som lämnade fabriken bakom sig. Född och uppväxt i byn började han jobba på låsfabriken år 1971. Tillsammans blev det 46 år. Det är dock inte rekord inom släkten. – Det blev inte lika många år på jobbet som för farsan, han var 52 år på fabriken, säger Lindblom. Då Lindbloms dotter jobbade en tid på fabriken var hon det femte generationen som jobbat med lås. – Det var kanske lite annat på den tiden då jag började, när det fanns mer av den gamla patronandan. Det blev lätt så att man jobbade här, när man är uppväxt i byn, säger Lindblom. – Inte var det meningen att jag skulle bli huvudförtroendeman, men det bara blev så. Jag hade hand om arbetarskyddet i 30 år, och huvudförtroendeman var jag i minst 10 år. Tina Granberg var själv heller inte den första i sin släkt på låsfabriken i Björkboda. Mamma och syster har båda jobbat på fabriken. Hon hade inga planer på anställning på fabriken men det blev 21 år. Både Lindblom och Granberg minns den sociala biten på det tidigare jobbet med värme. – Man visste precis hur den och den var, säger Granberg. Abloy Oy har slutfört samarbetsförhandlingarna som inleddes i oktober 2017 för enheten i Björkboda på Kimitoön. Produktionen och logistikfunktionerna koncentreras till Joensuu. Personalminskningarna gäller hela enhetens personal. Tekijä_2019_8_sisus.indd 42 13.8.2019 14.48
8/2019 Tekijä 43 ARBETSLIVET Hur har det gått för de anställda vid Abloys låsfabrik i Björkboda stängde efter tio år av mörka moln och hot? Jobb finns men inte nödvändigtvis längre på hemön. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM – Ibland visste man kanske lite för mycket om varandra också, tillägger Lindblom med ett skratt. Till sist handlade det kanske om en lättnad för de anställda även om orsakerna bakom nedläggningen grämde. – Det är som vi har talat med gänget. Det skulle ha funnits mera förståelse för beslutet om fabriken skulle ha gått på minus men det var plus hela vägen under de sista 10–15 åren, säger Lindblom. Bodagänget hade förgäves försökt få koncernledningen att inse fördelarna med fabriken på Kimitoön, till exempel närheten till flera olika hamnar och det faktum att det fanns duktig och erfaren personal. – Det fanns en stress kring vems tur det är nu att få gå, säger Granberg. Eftersom alla visste åt vilket håll det lutade fanns det också en känsla av att man satt i samma båt. – Tröskeln mellan ledning och verkstadsgolvet fanns nog egentligen inte, speciellt under de sista åren, säger Lindblom. EN HANDFULL FORTFARANDE UTAN JOBB Då det slutliga nedläggningsbeslutet kom låg personalstyrkan på runt 50 anställda. Koncernledningen i Finland erbjöd jobb för 28 personer i Joensuu, närmare 600 kilometer från Kimitoön. Endast en anställd nappade på erbjudandet att flytta till norra Karelen – för att återvända efter en tid. Hydraulikfirman Wipro i Bjärnå, syltoch safttillverkaren Meritalo i Salo, tegelfabriken i Mjösund, fiskfabriken Salmonfarm i Kasnäs. Det är bland annat inom de här företagen Björkbodagänget hittat sig själva. Det sneglas också på Valmet Automotives batterifabrik i Salo. – Det är kanske en handfull som inte hittat jobb. Själv börjar jag ha åldern inne, säger Lindblom. Det är bland annat jordgubbsodling som håller den tidigare huvudförtroendemannen sysselsatt. – Konstigt hur man hade tid med allt möjligt då man jobbade, men nu räcker inte tiden till. FABRIK MED LÅNGA ANOR Det var Mikael Hising som grundade ett järnbruk vid Björkboda träsk år 1732. Tillverkningen av lås och nycklar i Björkboda kom igång mot slutet av 1800-talet efter att Björkboda bruk köpts upp av målarmästare Ulrik Palmu från Helsingfors. ? Tina Granberg och Kenneth Lindblom är nöjda över att så många tidigare anställda hittat nya jobb. ? De äldsta delarna av fabriksbyggnaden byggdes i början av 1920-talet. ? Det har blivit matvaror i stället för järn, men jag har hittat ett nytt, bra gäng, säger Pamela Palomäki-Heinonen. Kunden Mikael Koivisto har också tidigare jobbat på låsfabriken i Björkboda. Mynämäki Aura Ekenäs Bjärnå Humppila Jokioinen Pohja Urjala Asikkala Dragsfjärd Kasnäs Mjösund Sagu Björkboda Pyhäjärvi Hollola Eura Kirkkonummi Janakkala Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Nastola Pargas HUITTINEN Hangö LOIMAA RAASEPORI FORSSA AKAA KARKKILA SOMERO LAITILA RAUMA SALO LOHJA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ PORVOO KERAVA LAHTI ÅBO ESPOO VANTAA HELSINKI Kimitoö 50 km Tekijä_2019_8_sisus.indd 43 13.8.2019 14.48
44 Tekijä 8/2019 Han hämtade låssmeder från Eskilstuna i Sverige för att gå in för att producera lås. Familjen Frisk tog senare över företaget och ägde det i flera decennier innan Wärtsilä år 1977 moderniserade fabriken. På taket står fort farande Abloy som ett minne av den sista ägaren. På 1950-talet jobbade runt 250 personer vid fabriken. Antalet hade sjunkit till 140 vid början av 2000-talet. Då produktionen var som störst tillverkades det mer än fyra miljoner lås per år i Björkboda. I dagens läge finns det bara en låsfabrik kvar i Finland då Abloy koncentrerat verksamheten till Joensuu. FRÅN LÅS TILL GLASDÖRRAR En bit från den livligt trafikerade Åbovägen, invid en sandväg i Sagu ligger några fabrikshallar. Förutom Tina Granberg jobbar sex andra tidigare anställda vid Abloy här i Sagu. Granberg har jobbat här i ett år. Pocadel är det enskilda företag som anställt flest tidigare abloyiter, både på fabriksgolvet och på kontoret – för tillfället fem inom produktion och två på kontoret. Företaget tillverkar brandsäkra glasdörrar och andra glaskonstruktioner för passagerar f artyg. Pocadel är ett växande exportföretag med drygt 20 anställda vars produkter hittas bland annat på lyxkryssare världen över. ? Tapani Kaaja och Esa Fromholdt har tillsammans över 60 års erfarenhet av låstillverkning. Nu är de åter jobbkompisar på Pocadel i Sagu. Jag trodde aldrig att jag skulle hitta jobb så nära hemmet. Jag har nu lika lång väg till jobbet nu som till ”boda”, säger Leena Miettinen. ? Det är alltså en ansenlig del av personalstyrkan som kommit från Abloy. Esa Fromholdt är en av dem som nuförtiden hoppar i bilen hemma i Dalsbruk om morgnarna och styr kosan mot Sagu. Han jobbade sista tiden på Boda som testoperatör. –Det är bra att folk har hittat jobb, till och med de som är i 60-årsåldern, trots att det talas mycket om åldersrasism, säger Fromholdt. Han har själv snart ett år bakom sig på nya jobbet och säger sig trivas bra. – Det räcker med millimeter, inte tusendelsmillimeter som det blir i låstillverkningen. Tekijä_2019_8_sisus.indd 44 13.8.2019 14.49
8/2019 Tekijä 45 FACKET Låstillverkning är en sån specialbransch där vissa arbetsuppgifter kan vara krävande. Den senaste tidigare anställda vid låsfabriken som nu hittat sig på Pocadel är Tapani Kaaja. Han stegade in på Pocadel för bara två veckor sedan. – Något måste man göra före man har pensionen inne, säger Kaaja och skrattar. VI HAR FÅTT ENGAGERAT FOLK – Jag är inte glad för att fabriken i Björkboda stängde, men för oss har det varit innebar det att vi har fått engagerade arbetstagare som är med att jobba och har en lång erfarenhet med att jobba inom industriell produktion, säger Pocadels vd Maria Perrakoski. För tillfället byggs det mer kryssningsfartyg än någonsin tidigare och det verkar som om det finns en efterfrågan för flera år framöver. – Det har varit svårt satt rekrytera arbetskraft i Sagu så jag var i kontakt med huvudförtroendemannen Kenneth Lindblom i Boda och det var så det hela började, säger Perrakoski. Tina Granberg, som ar den första att nappa på chansen, säger att hon trivs med det nya jobbet men att det nog varit frågan om en omställning. – Jämfört med Boda är det en ganska mansdominerad arbetsplats… och sen är det ju helt finskspråkigt, säger hon. Seija Koivusalo som jobbat länge i huset förhåller sig positivt till de nya kollegerna. – Det är helt okej med nya jobbkompisar, inga problem, säger hon. JAG HAR LÄRT MIG ATT SOVA OM MORGNARNA För flera av de tidigare anställda på Björkboda låsfabrik har nya inneburit branschbyte. Jobben inom industrin är avsevärt färre på Kimitoön vilket lett till att flera har slagit sig in på vårdbanan. Bland annat äldreomsorgen har gett tidigare Abloy-anställda möjligheten till jobb på Kimitoön. För Pamela Palomäki-Heinonen som jobbat 20 år på låsfabriken började ett nytt kapitel i arbetslivet. Efter att ha testat två olika jobb hittade hon ett jobb i en matbutik i Dragsfjärd. Ett jobb hon stortrivs med. – Den sista tiden på låsfabriken måste jag vakna klockan fyra för att hinna till jobbet. Här jobbar jag mest kvällar nuförtiden. Jag har lärt mig att sova på morgonen, säger hon. Sju år sedan slog konkursen på FN-Steel i Dalsbruk mot Kimitoön. Palomäki-Heinonen hade nyss flyttat till ”Bruket” där hennes man jobbade för FN-Steel. Tanken var att Palomäki-Heinonens man skulle cykla till jobbet medan hon tar bilen till fabriken i Björkboda. Det blev inte riktigt så. – Tre veckor efter att vi köpt hus så kom konkursen, säger hon. I stället fick de tänka om. Senare hittade hennes man jobb i Salo. Palomäki-Heinonen tycker att det viktigaste är att ingen behövt flytta från orten efter att Abloy valde att lägga ner enheten i Björkboda. – Jag kommer nog att sakna fabriken så länge jag lever även om jag trivs jättebra med mitt nuvarande jobb, säger hon. MINNEN OCH FRAMTIDEN Det är lugnt i Björkboda. Bara en bil kör förbi. En fastighets förmedlare från Åbo har varit och kollat in fabriken. På en skylt görs reklam för fotbollslaget FC Bodas hemmamatch i helgen. FC Boda som hört till toppskiktet till division 2 håller nu till i fyran. – Förr fanns det skola, post, butik här i byn. Nu finns det egentligen bara låsmuseum kvar, säger Granberg. Lindblom tillägger att det också fanns två barer i byn. Låsmuséet håller till en byggnad som varit arbetarbostad på 1800-talet och där det senare funnits apotek och bankkontor. Minnen finns det gott om. Stormen Tapani under julhelgen 2011 är något man inte glömmer i första taget. Flera träd hade fallit i närheten av fabriken och strömavbrott ställde till det. – Vi kom hit och satt här i mörkret. Man var ju utan ström hemma också så här satt vi med mössorna på och smutsigt hår, säger Granberg. Vad som kommer att ske nu med den tomma fabriken är inte klart. På ön finns det gott om industrihallar som väntar på nya ägare och på att någon satsar på att hitta ny användning för dem. – Inte är det ju så mycket man kan göra när stora koncerner bestämmer att lägga ner fabriker, men det måste jag säga att vi var nog ett tufft gäng som orkade till slutet, säger Lindblom. l PÅ SVENSKA I HÖST 14–15.9 Verktygsback i arbetslivet, Åbo, hotell Caribia 30.9–4.10 Fortsättningskurs för förtroendemän 1, Helsingfors 28.10–1.11 Fortsättningskurs för förtroendemän 2, Helsingfors 12–13.10 Medlemsforum, Murikka-institutet 13–15.11 Kompletteringskurs, Murikka-institutet (för förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige) 23–24.11 FFC:s svenska seminarium, Helsingfors Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/ svenska-kurser KOM PÅ KURS! Tekijä_2019_8_sisus.indd 45 13.8.2019 14.49
BRIEF IN ENGLISH Omavastuu tapahtumaan on 2 euroa istumapaikkaa kohden. Lippujen myynti alkaa 26.8. ja jatkuu niin kauan kuin paikkoja on vapaana. Lue lisää: www.teollisuusliitto.?/sirkus-?nlandia Helsinki-Uusimaa-alueen Ratkiriemukas perhetapahtuma 5.10. Sirkus Finlandiassa S irk u s F in la n d ia 46 Tekijä 8/2019 BASICS OF WORKING LIFE: COLLECTIVE AGREEMENT l THE COLLECTIVE AGREEMENT specifies the minimum terms and conditions of an employment relationship. Collective agreements form one of the most important membership benefits offered by trade unions. Collective agreements have improved many legal terms and conditions affecting employee status. Employees do not need to participate in collective bargaining, as the negotiations are conducted by the trade union and the employer association. Finnish legislation does not stipulate a minimum salary. Minimum salaries are specified in industry-specific collective agreements. Moreover, collective agreements are used to agree on, for example, the grounds for employment, salary raises and regulations concerning working hours, overtime work, midweek holidays and evening and weekend work. The generally applicable terms and conditions of the collective agreement must be applied to all industry employees regardless of whether they are trade union members. The system works as long as the membership rate is sufficiently high. The generally applicable nature of the collective agreement can be lost. The alternative is a normally binding collective agreement which binds the contracting parties only. This autumn Finland is heading towards a collective bargaining round. The existing collective agreements start to expire after summer. To find the collective agreement of your branch, go to: www.teollisuusliitto.fi/organised-sectors www.teollisuusliitto.fi/basics THE ACTIVATION MODEL COMES TO AN END l The activation model for unemployed people is to be scrapped, the Minister of Social Affairs and Health Aino-Kaisa Pekonen (Left Alliance) says. She estimates that due to the time needed for the necessary legal changes in Parliament it will be the beginning of the next year before the activation model is confined to history. This so called activation model is the brainchild of the previous right-wing PM Sipilä government. What has resulted in real terms is that an unemployed job-seeker forfeits 4.65 percent of his or her benefit if they are deemed to be less than active in their search for employment. A large number of unemployed people have been unable to meet the criteria in spite of serious attempts to do so and have instead seen their unemployment benefits dip. The legislation is widely seen as being ineffective in helping people get employment, and unfair and penalising towards the unemployed. This controversial legislation has led to a number of strikes and was probably one of the reasons behind the PM Sipilä Centre Party collapse at the polls in the April parliamentary elections. The new PM Rinne Government promised in their government programme to scrap the activation model. However, the Centre Party – which continues to be part of the new government – demanded an additional sentence saying that this will only happen once there are effective measures in place to increase the level of employment. HEIKKI JOKINEN Tekijä_2019_8_sisus.indd 46 13.8.2019 14.49
8/2019 Tekijä 47 n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i e-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. 8/2019 Tekijä 47 KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot WEBBPLATS teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2019_8_sisus.indd 47 13.8.2019 14.49
R aumalainen rautalankayhtye The Beatfox on tanssittanut yleisöä 33 vuotta. Yhtyeen unelmana on saada ensimmäinen omia lauluja sisältävä levy valmiiksi ensi kesäksi. – Meitä on seitsemän kaveria bändissä. Koska kaikilla on oma työ ja harrastukset ja muu elämä, niin levyn teko on vähän pitempi projekti. Me olemme ennen tehneet muiden säveltämiä kappaleita, covereita. Niitä on helpompi toteuttaa. Mutta nyt pitäisi saada semmoinen levy ulos, missä on mukana ihan omia, kertoo yhtyeen laulaja ja sanoittaja Marko Iltanen. Levyn sisältö tulee Iltasen mukaan olemaan ”semmoista hieman nopeampitempoisempaa rautalankaa”. – Olemme huomanneet, että ihmiset tykkäävät sitä tanssia, ja saksofonisoolot sopivat siihen loistavasti. Iltasen roolina yhtyeessä on laulamisen lisäksi tehdä tekstejä lauluihin yhdessä rumpali Aku Laineen kanssa. – Ne laulut, joita olemme rumpalin kanssa koittaneet sanoittaa, kertovat kaipauksesta ja elämästä. Niissä on kitara, taivas ja tähdet ja rakkaus. Ne ovat aiheita, mistä aina löytyy sanottavaa. – Sielunmaisemasta ne laulut tulevat. Pitää vain katsoa, ettei niistä tule liian henkilö kohtaisia. Tosi monet suomalaiset rautalankakappaleet kertovat naisista, rakkaudesta ja kaipuusta. Aika vähän suomalaisessa rautalangassa on onnellisia kappaleita. Sanat Iltanen synnyttää laulun melodiaa hyräilemällä. – Kun jotain sanoja tulee mieleen, otan sanelimen ja laulan siihen, niin muistan ne seuraavalla kerralla. Kun minulla on aikaa tehdä sanoituksia, niin ei aina välttämättä tule mieleen mitään. Mutta esimerkiksi äsken tein suomenkieliset sanat yhteen rokkikappaleeseen parissa minuutissa. ILTASILLA ON AINA LAULETTU Iltasen ensimmäinen julkinen esiintyminen bändin solistina tapahtui 20-vuotiaana automaatioasentajaksi valmistuessa ammattikoulun juhlissa. Kappaleen nimi oli Salattu suru . Laulutekniikkaa hän oli jo sitä ennen harjoitellut raumalaisissa kuoroissa. – Musiikkimakuni on ihan laidasta laitaan. Olen kuunnellut iskelmää ja tanssimusiikkia jo nuorena. Kari Tapio ja Topi Sorsakoski ovat olleet joskus isoja juttuja. Kipinän iskettyä Iltanen opetteli soittamaan kitaraa ja suomenteli siinä sivussa lauluja. Marko Iltasen veli Toni oli vuonna 1986 perustetun The Beatfox -yhtyeen laulusolisti, mutta 2012 hän siirtyi perustamaansa Vallan tuntemattomat -nimiseen bilebändiin ja 48 Tekijä 8/2019 Kitara, rakkaus ja tähdet Rautalankamusiikki on Oraksen pääluottamusmiehen Marko Iltasen intohimo. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ ? Rautalankamusiikin ytimessä basisti Pertti Tiejoki, kitaristi Sami Räikkönen, laulaja Marko Iltanen ja saksofonisti Ari Mattila. Bändin suuria esikuvia ovat muun muassa The Beatles, Kari Tapio ja Rauli "Badding" Somerjoki. ? The Beatfox keikkaili kesäkuun 29. päivä Laitilan Panimoravintola Kukon terassilla. Esiintymisiä on vuodessa noin 15. 48 Tekijä 8/2019 HARRASTAJA Tekijä_2019_8_sisus.indd 48 13.8.2019 14.49
vapautuneelle laulajan paikalle valittiin Marko. Sukuperintönä musiikki on aina raikunut perheen juhlissa. – Äidinisäni Lindroosin Matti oli rumpali tanssi yhtyeessä. Toisella enolla Timo Lindroosilla on UusiQ niminen bändi, ja toinen eno Tapani Lindroos on Feeniks yhteen laulaja. Velipoika laulaa. Kaikki laulavat. Bänditoiminnan lisäksi Marko ja Toni Iltanen esiintyvät kahdestaan. – Soitan kitaraa itsekseni ja olemme käyneet veljen kanssa juhlissa soittamassa ja laulamassa. Molemmat laulavat ja soittavat kitaraa. Veli soittaa huomatta vasti paremmin. Yleensä soitan rytmiä ja veli soittaa soolot ja kaikki hienoudet. – Musiikki kuuluu jokapäiväiseen elämään. Kitara minulla on mukana, kun menen jonnekin. – Bändissä soittajat ovat niin loistavia, etten ole viitsinyt ottaa omaa soitinta mukaan. Olen keskittynyt vain laulamiseen. Välillä tulee käsille sellainen olo, ettei tiedä mitä tekisi, soittajan levottomat sormet perinyt Iltanen naurahtaa. BÄNDIKAVEREINA LIITON MIEHET The Beatfox on iso bändi. Rauman seudulta kotoisin olevaa kuutta muusikkoa yhdistää se, että heistä jokainen saa leipänsä teollisuudesta. Iltasen lisäksi saksofonisti Ari Mattila ja basisti Pertti Tiejoki ovat Teollisuusliiton jäseniä ja rumpali Aku Laine ja kitaristi Jussi Tittonen kuuluvat Paperiliittoon. Kitaristi Sami Räikkönen on toimihenkilönä virvokkeita valmistavassa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa. Miesten työajat ovat vaihtelevia, mikä hankaloittaa aikataulujen yhteen sovittamista. – On viittä vuoroa, kolmea vuoroa ja viikonloppu töitä. Itsellä on helpompaa, kun olen päivävuorossa. Levyhankkeessa ayliikkeeseen kuulumisesta on miehille konkreettista hyötyä. – Apuraha SAK:n kulttuurirahastosta auttaa kattamaan levyn tekoon vaadittavat perusmaksut. Teosto ottaa osansa ja painokulut ovat isot. Miksaajamme Jani Koivunen osaa toimia studio henkilönä ja masteroijana. Meillä on kaikki valmista, kun vain saamme aikaa järjestettyä. l 8/2019 Tekijä 49 VAPAALLA MARKO ILTANEN Pääluottamusmies Oras Oy Eurajoki ? Rautalankamusiikin ytimessä basisti Pertti Tiejoki, kitaristi Sami Räikkönen, laulaja Marko Iltanen ja saksofonisti Ari Mattila. Bändin suuria esikuvia ovat muun muassa The Beatles, Kari Tapio ja Rauli "Badding" Somerjoki. Tekijä_2019_8_sisus.indd 49 13.8.2019 14.49
50 Tekijä 8/2019 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???????????? ???????????????????????? ???????????? ???????????????????????? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Minkä kahden kaupungin välille rakennetaan Raide-Jokeri? 2. Mikä on Reetta Hurskeen laji? 3. Kuka sävelsi pianokappaleen Für Elise ? 4. Kumpi painaa enemmän: sata tonnia muovia vai tuhat kiloa kultaa? 5. Mihin vuodenaikaan järjestettiin Antiikin olympialaiset? 6. Mikä on Tarzanin pojan nimi? 7. Mitä naudanfilettä T-luupihvi sisältää? 8. Millä nimellä Norma Jeane Baker näyttelijättärenä tunnettiin? 9. Mitä tarkoittaa ex tempore ? 10. Mikä lintu ääntelee huu huu huu hu huu ? VA ST A U KS ET : 1. H el si ng in ja Es po on . 2. 10 m et ri n ai da t. 3. Lu dv ig va n Be et ho ve n. 4. Sa ta to nn ia m uo vi a. 5. Ke sk ik es äl lä . 6. Ko ra k. 7. Se kä si sä et tä ul ko fil et tä . 8. M ar ily n M on ro e. 9. Va lm is ta ut um at ta , ha rj oi tt el em at ta . 10 . Se pe lk yy hk y. Tekijä_2019_8_sisus.indd 50 13.8.2019 14.49
8/2019 Tekijä 51 Racer-kengissä on maailman kehittynein kantavaimennus, jonka perustana on Sievi FlexEnergy joustoelementti. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. Sporttisen kevyt rakenne, hengittävä ja anatomisesti jalkaa tukeva muotoilu sekä käyttömukavuutta lisäävä Boa®kiristysmekanismi tekee Racer Freestä ylivoimaisen turvajalkineen. Sporttisen kevyt ja hengittävä uutuus! S ie vi Fl ex En erg y -joustoelemen tti po hja n sis ällä VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_8_kansiarkki.indd 51 13.8.2019 8.54