NRO 8/2020 Ammatillisen koulutuksen uudistus siirsi oppimisen painopistettä työpaikoille. Tekijä selvittää miten muutos on edennyt. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Reformi pelkoja parempi 18 Kohtaavatko koulutus ja tarpeet? 24 Yhteistyö toimii Joensuussa 42 Med yrkesexamen mot framtiden 48 Tanssii koirien kanssa 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten Teema: AMMATILLINEN KOULUTUS Tekija?_2020_08_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2020_08_kansiarkki.indd 1 12.8.2020 12.25 12.8.2020 12.25
LIITTO TIEDOTTAA AMMATTIOSASTOJEN TOIMINTA ? ? Teollisuusliitto velvoittaa siirtämään pitämättömät kevätkokoukset sekä jäsentilaisuudet ja koulutukset aikaan, jolloin viranomaiset ovat poistaneet kokoontumisrajoitukset. ?? Päätöksen taustalla on eduskunnan 21.4. hyväksymä väliaikaislaki, joka antaa yhdistyksille mahdollisuuden poiketa säännöistä ja yhdistyslaista ja pitää yhdistyksen kokous 30.9.2020 mennessä. Katso ammattiosastosi ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta LIITON TOIMINTA ?? Aluetoimistot on avattu tietyin rajoituksin. Henkilökohtainen jäsenpalvelu toimistoissa toteutetaan ajanvarauksella. ??? Oman asiointiajan voi varata puhelimitse tai sähköpostilla suoraan aluetoimitsijalta tai toimistosihteeriltä: www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot ??? Paperiset työttömyyskorvaushakemukset pyydetään jättämään aluetoimiston postilaatikkoon. KOULUTUSTOIMINTA ?? Teollisuusliiton kurssit ovat käynnistyneet uudestaan. Koulutuksissa huomioidaan koronan aiheuttamat rajoitukset. ?? Syksyn alueellisille viikonloppukursseille ilmoittaudutaan uuden kurssijärjestelmän kautta: teollisuusliitto.etapahtuma.fi ?? Voit opiskella myös maksutta verkossa liiton urapalvelussa: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto TILANNE MUUTTUU PÄIVITTÄIN, SEURAA LIITON JA TYÖTTÖMYYSKASSAN SIVUJA! www.teollisuusliitto.fi, www.teollisuuskassa.fi, www.tekijälehti.fi. Muista myös Teollisuusliiton sosiaalisen median kanavat: Facebook, Twitter ja Instagram. TEOLLISUUSLIITON TOIMINTA PALAUTUU KORONARAJOITUKSIN TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 MA–PE KLO 8.30–15 JÄSENPALVELU 020 690 446 MA–TI, PE KLO 8.30–15 KE 8.30–18 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPALVELU 020 690 455 MA–KE, PE KLO 8.30–15 2 Tekijä 8/2020 JÄSENRISTEILY SIIRTYY 10.–11.4.2021 Teollisuusliiton syyskuun jäsenristeily siirretään ajalle 10.–11.4.2021 koronatilanteen vuoksi. Tehdyt matkavaraukset ovat voimassa. Matkanvaraajien ei tarvitse tehdä toistaiseksi mitään. Seuraa lisätietoja liiton viestintäkanavista! Tekija?_2020_08_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2020_08_kansiarkki.indd 2 12.8.2020 12.25 12.8.2020 12.25
JA RN O A RT IK A TU O M A S IK O N EN 8/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN ? ”Oli hienoa opiskella uutta ammattia niin, ettei tarvitse koko ajan istua koulun penkillä”, sanoo Valtran maatalouskoneasentaja Elina Kinnunen. Teema: AMMATILLINEN KOULUTUS ? Suurin osa opiskelijoista sanoo oppivansa parhaiten nimenomaan työpaikalla, kertoo Riverian rehtori Esa Karvinen. 6 24 ”NUORIA PITÄÄ OHJATA JA KANNUSTAA” Joensuussa Riveria-ammattioppilaitos kouluttaa uusia ammattilaisia yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutus pitää rakentaa niin, että yritykset kokevat sen omaa toimintaansa hyödyttäväksi. Esimerkiksi John Deeren kanssa paketti toimii. TYÖPAIKALLA OPPIMISEN MERKITYS KOROSTUU KANSI Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen uudistus leikkasi oppilaitosten rahoitusta lähes 250 miljoonalla eurolla ja siirsi opetusta työpaikoille, mikä ei ole tapahtunut ongelmitta. Hyviäkin esimerkkejä oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä on, yhtenä niistä Valtran Suolahden traktoritehdas. 18 KOHTAANTOONGELMAAN APUA ERIKOISTUMALLA Miten koulutus ja teollisuuden tarpeet kohtaavat? Tällä hetkellä on pula esimerkiksi hitsareista, CNC-koneistajista ja teollisuusompelijoista. Tekija?_2020_08_sisus.indd 3 Tekija?_2020_08_sisus.indd 3 12.8.2020 13.32 12.8.2020 13.32
4 Tekijä 8/2020 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 16 .9 . AJASSA 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 FAKTA Opintojen rahoitus ja opintososiaaliset edut 15 KEKSINTÖ Peruskoulun tavoitteena tasa-arvo 16 NÄKIJÄ Koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen 18 Koulutetaanko liikaa vai liian vähän? 23 VIERAILIJA TKI-kehittäjä Tom Tuunainen TYÖSSÄ M IS KA PU U M A LA JO H A N N ES TE RV O JY RK I LU U KK O N EN ? ARBETSLIVET ”Det bästa är att man får vara ute i skogen hela dagarna”, säger skogsmaskinförare Patricia Enström. ? HARRASTAJA Ylöjärveläisen Kia Kleemolan tanssiparina on useimmiten 8-vuotias kääpiövillakoira Sara. Kleemola suosittelee koiratanssia kaikille, jotka tykkäävät opettaa koiralleen temppuja. ? NÄKIJÄ ”Muutaman päivänkin opetus on tehty taloudellisesti edulliseksi oppilaitokselle. Tämä onkin ammatillisen reformin vahvoja puolia”, sanoo Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen. LIITOSSA 32 TYÖYMPÄRISTÖ Työmatkoillekin tavoitteeksi nolla tapaturmaa 34 TYÖKAVERIT Vesa Liikanen ja André Viio, Kone Hissit 36 Tekijänuorille koulua ja työtä vuorotellen 38 Jyväskylän vaneritehtaalta lähes 150 työttömäksi 40 MAAILMA Oppisopimuskoulutukseen potkua verotuksella 41 Lyhyet 42 Utbildningen sker allt mer på jobbet 44 Möter utbildningen industrins behov? 46 Brief in English 47 Työttömyyskassa / A-kassan VAPAALLA 48 HARRASTAJA Koiratanssinharrastaja Kia Kleemola 50 Pulmat 51 Sarjakuva Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta, Medialogistiikka ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2020_08_sisus.indd 4 Tekija?_2020_08_sisus.indd 4 12.8.2020 13.33 12.8.2020 13.33
8/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 19.8.2020 Ura-avain numero yksi Y li 40 prosenttia perusopetuksen vuonna 2020 päättäneistä nuorista hakeutui ammatilliseen keskiasteen koulutukseen. Ammattiin pätevöittävien opiskelujen jälkeen he ovat ikäluokkansa ensimmäinen työelämään siirtyvä ryhmä. Työuran varrella yritysten muuttuvien tilanteiden ja henkilökohtaisten valintojen myötä vankka ammatillinen osaaminen ja sen kehittymistä tukeva koulutus on edelleen avain työstä tai työttömyyden kautta uuteen työhön siirryttäessä. Olennainen ero lähtöasetelmaan verrattuna on se, että työuran aikana tapahtuvan ammatillisen oppimisen tarve käsittää koko ikäluokan. Siinä on lyhyesti kuvattuna tausta sille, miksi ammatillista koulutusta täytyy vaalia läpi työuran toteutuvana prosessina. Mitä paremmin kouluttamisessa onnistutaan, sitä vähemmän työmarkkinoilla on väliinputoajia. Se puolestaan tarkoittaa omalla työllään itsensä ja perheensä elättävien ihmisten joukon kasvua ja yhteiskunnallisen tuen tarvitsijoiden määrän vähentymistä. Ammatillinen keskiasteen koulutus on parin viime vuoden aikana ollut lujilla. Se patistettiin ylhäältä ohjaten tiukalla aikataululla vaativan muutoksen polulle samalla kun resursseja leikattiin merkittävästi. Kehitystyötä on pystytty viemään vaativassa asetelmassa eteenpäin. Esimerkiksi oppilaitosten rooli opiskelijoiden työpaikoilla tapahtuvan oppimisen organisoinnissa ja toteuttamisessa on paikoitellen edistynyt verrattain lyhyessä ajassa huomattavasti. Uuden toimintamallin rakentaminen valmiiksi valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi vie aikansa, joka mitataan vuosissa. Sen takia oppilaitoksille on syytä antaa työrauha ja riittävät resurssit uusien käytäntöjen suunnittelemista, testaamista ja toteuttamista varten. Tähtäin on asetettava toiminnan pitkäjänteisyyteen, saavutettavien kehitysaskelien pysyvyyteen ja järjestelmän eheyteen korkean ja tasaisen laadun tuottajana. Samankaltainen kehityskaari on tarpeen saada aikaiseksi myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Koulutuksen järjestäjien yhteistyö työtä tarjoavien yritysten ja organisaatioiden kanssa on tehokkain tapa uudistaa, täydentää ja lisätä aikuisena opiskelevien ammattitaitoa. Samalla se on suorin reitti töihin. Toinen tärkeä elementti on koulutuksen korkea ja valtakunnallisesti tasavertainen laatu niin, että aikuiset opiskelijat voivat luottaa ammatillisen pätevyytensä koulutuksella kohentuvan ja työnantajat voivat luottaa saavansa osaavia työntekijöitä. Koulutuksesta käytävällä keskustelulla on taipumus painottua järjestelmäkeskeiseksi. Sille on löydettävissä perustelunsa ja painotuksensa. Järjestelmä ei ole itsetarkoitus, mutta sen toimivuus, opiskelijoille osoitettava riittävä taloudellinen tuki mukaan lukien, on edellytys sille, että opiskelijat voivat saavuttaa oppimistuloksia ja kokea kasvavansa ammattilaisina ja ihmisinä. Siksi oppisisällöissä pitää olla pääasian eli ammatillisen pätevöitymisen lisäksi myös yleissivistäviä sekä ymmärrystä itsestä ja ympäröivästä todellisuudesta lisääviä aineksia. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Maaliskuusta asti olemme eläneet koronapandemian aikaa. Teollisuusliitonkin jäsenet ovat joutuneet lomautetuksi ja osa irtisanotuksikin pandemian aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Onko tästä seurauksena samantapainen pahoinvoinnin ylisukupolvinen kierre kuin 1990-luvun lamalla? (…) Toivon sydämestäni, että kansanedustajamme osaavat nyt olla kaukokatseisia, ja saamme suunnitellusti kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutuksen, mikä pitää heidät tutkitusti kiinni elämässä.” MIRJA SUHONEN Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Tekija?_2020_08_sisus.indd 5 Tekija?_2020_08_sisus.indd 5 12.8.2020 13.33 12.8.2020 13.33
8/2020 Tekijä 7 AJASSA 8/2020 Tekijä 7 ? Elina Kinnunen jätti vakityönsä ja kouluttautui oppisopimuksella maatalouskoneasentajaksi. Teema: AMMATILLINEN KOULUTUS Mihin menet, ammatillinen koulutus? Ammatillinen koulutus on ollut viime vuosina murroksessa. Sipilän hallitus teki ammattikoulujen rahoitukseen rajut leikkaukset. Nykyhallitus sen sijaan panostaa koulutukseen lisärahaa, päämääränä oppivelvollisuuden pidennys ja toisen asteen maksuton opetus. Mahdollisuus opiskella aikuisiällä joustavasti on politiikan kentällä laajasti kannatettu tavoite, ja työssäoppimista lisätään yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN ? Tekija?_2020_08_sisus.indd 7 Tekija?_2020_08_sisus.indd 7 12.8.2020 13.33 12.8.2020 13.33
8 Tekijä 8/2020 ”A mmatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi.” Vuoden 2018 alusta voimaan tullutta uudistusta perusteltiin hallitusohjelmassa Juha Sipilän (kesk) porvarihallitukselle ominaisella markkinointikielellä. Käytännössä ammatillisten oppilaitosten rahoitusta leikattiin lähes 250 miljoonalla eurolla. – Ei se lopputulos ollut kuitenkaan niin karmea kuin olisi voinut ajatella. Tällä hetkellä olen taas vähän optimistisempi, sanoo Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Hannu Siltala. Siltalan optimismin syynä ovat toisaalta Antti Rinteen / Sanna Marinin (sd) punamultahallituksen koulutuslinjaukset. Toisaalta taas vuoden 2018 uudistus on saanut joitain asioita liikahtamaan oikeaankin suuntaan. – Hyvä juttu oli, että nuoret ja aikuisopiskelijat yhdistettiin saman lainsäädännön alle. Ennen oli olemassa vain yhteishaku, nyt on myös jatkuva haku. Eli aikuiset ja peruskoulunsa päättäneet nuoret voivat hakea pitkin vuotta opiskelemaan. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä on myönteisiä esimerkkejä, joskin ne koskevat enimmäkseen isoja firmoja. Yksi hyvä esimerkki on Suolahdella Valtran traktoritehdas, joka on saanut oppisopimuskoulutuksen toimimaan. moottorivarustelusta aina sinne, kun renkaat laitetaan traktorin alle. Tässä näkee, mistä se traktori oikein koostuu. Mutta jos tekee vain yhtä hommaa, niin silloin ei ole välttämättä mitään hajua, mitä linjan toisessa päässä tapahtuu. KÄYTÄNNÖN TYÖT EDELLÄ Teoriaosuutta kurssilaiset kävivät opiskelemassa koulutusta järjestäneen POKE:n eli Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston tiloissa Äänekoskella ja Saarijärvellä. Kinnusta miellytti se, että koulutuksen pääpaino kuitenkin oli selvästi käytännön töissä. – Oli hienoa opiskella uutta ammattia niin, ettei tarvitse koko ajan istua koulun penkillä. Olisiko sitä teoriaa ollut 20–30 päivää. Siellä käytiin läpi esimerkiksi huoltoa, hydrauliikkaa ja moottoritekniikkaa. Niille, jotka harkitsevat, kannattaako oppisopimuskoulutukseen hakeutua, Kinnunen antaa perusteita. – Meillä investoidaan tehtaaseen, eli voisi ajatella, että toiminta on Suolahdessa vakaalla pohjalla. Työyhteisö on tosi hyvä ja ei se palkkakaan huono ole. Pääsee monipuolisesti opettelemaan näitä töitä. ? Oppisopimuskoulutus antoi kokonaiskuvan traktoritehtaan toiminnasta, sanoo Elina Kinnunen. ”Olin onnesta soikeana” – Mahtava onnenpotku oli. Olin onnesta soikeana. Ja oli kyllä huojentunut olo, kun syksy oli näyttänyt niin hiljaiselta, muistelee Elina Kinnunen viime vuoden elokuuta. Tuolloin hänelle tarjottiin vakituista työsopimusta, vaikka koulutus oli päättymässä vasta marraskuussa. Kinnunen suoritti maatalouskoneasentajan ammattitutkinnon Valtran oppisopimusopiskelijoiden toisella kurssilla. – Mieheni oli ensimmäisellä kurssilla, hän oli tykännyt ja sai täältä vakipaikan. Nyt me molemmat päästiin vuorotöistä eroon ja saadaan olla omalla paikkakunnalla päivätöissä. Se oli mukavaa, kun lähdin varttuneella iällä opiskelemaan uutta ammattia, kertoo Kinnunen, joka aiemmin työskenteli Metsä Woodin vaneritehtaalla Suolahdella. Riskinotto ja vakityöstä lähteminen osoittautui kannattavaksi liikkeeksi. Erityisesti Kinnunen on tyytyväinen koulutuksen kautta tulleeseen monitaitoisuuteen. Koska opiskelijat kiersivät eri työvaiheissa, traktorinteon kaikki vaiheet tulivat tutuiksi. – Voimansiirtotehtaassa pääsee näkemään vaihdelaatikon kasauksen alusta loppuun. Ja kokoonpanotehtaassa tulee vaiheet tutuksi Tekija?_2020_08_sisus.indd 8 Tekija?_2020_08_sisus.indd 8 12.8.2020 13.33 12.8.2020 13.33
8/2020 Tekijä 9 Pääluottamusmies: Jonkin verran jumppaamista vaadittiin alussa Ammatillisen koulutuksen uudistus ja oppisopimusopiskelijoiden tulo Valtralle vuonna 2018 toivat pääluottamusmies Ville Kivimäen työpöydälle uudenlaisia edunvalvontakysymyksiä. – Oli ensin kyllä ihmettelemistä, että miten tätä amisreformia omalla työpaikalla sovelletaan, muistelee Kivimäki. Yksi ratkaistava asia oli opiskelijoiden palkkataso. – Työehtosopimuksen mukainen oppisopimusopiskelijoiden taulukkopalkka on pohjana. Se lähtee asteittain nousemaan, ja kun osaaminen karttuu, pääsee meidän tuotantopalkkiojärjestelmän piiriin, Kivimäki kertoo. Toinen kysymys oli, mitä opiskelijoille maksetaan tilanteessa, jossa he tuuraavat vakituisia työntekijöitä. – Päädyttiin siihen, että he saavat saman palkan kuin tuurattava ja pidetään huolta, ettei tuuraus haittaa opiskelua, kertoo Kivimäki, joka on tyytyväinen työnantajan kanssa tehtyyn sopimukseen. – Aivan alkuvaiheessa meillä oli työntekijöiden porukassa ehkä epäluuloja, että otetaanko tänne opiskelijoita tekemään halpatyötä. Mutta nämä ajatukset karsiutuivat aika pian. Oppimista on tapahtunut koko työyhteisössä. Yksi oivallus on ollut työpaikkaohjaajien tärkeys. He tuntevat tuotannon ja auttavat toteuttamaan opiskelijan HOKS:ia eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa. – Työpaikkaohjaajien kautta oppilas saa tukea ja opiskelun rytmitys sujuu. He osaavat viedä oppilaan oikeille työpisteille niihin töihin, joita juuri siinä kohtaa tutkintoa vaaditaan. Vielä meillä on kuitenkin kehittämisen paikka työpaikkaohjaajien roolissa, Kivimäki selvittää. PAIKALLISET SITOUTUVAT VAHVEMMIN Oppisopimusjärjestelmää muokataan Valtralla koko ajan, ja pääluottamusmiehellä on omat kehitysehdotuksensa. Koulutusta järjestävältä POKE:lta eli Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolta Kivimäki toivoo enemmän yhteistyötä työpaikkaohjaajien kanssa. AJASSA ? ? Pääluottamusmies Ville Kivimäki, koulutustoimintaa koordinoiva Erkki Liimatainen ja koulutuksen kautta työpaikan hankkinut Elina Kinnunen tuntevat Valtran oppisopimusjärjestelmän. Tekija?_2020_08_sisus.indd 9 Tekija?_2020_08_sisus.indd 9 12.8.2020 13.34 12.8.2020 13.34
10 Tekijä 8/2020 – Meillä taas saisi vielä tarkemmin miettiä koulutuksen alussa, mitkä ovat työnantajan tarpeet. Voisi tehdä täsmäkoulutusta niihin hommiin, joihin on vaikea löytää koulutettua ihmistä. Näin työnantaja ja opiskelijat hyötyisivät molemmat. Tärkeää Kivimäen mielestä on myös tuoda rehellisesti esille, että vaikka koulutuksen tarkoituksena on saada yritykselle osaavaa työvoimaa, ei kyseessä ole lupaus työllistymisestä. – Me ei harhauteta opiskelijoita sillä, että työpaikka olisi varma asia. Jos heitä ei palkata, niin he saavat kuitenkin tutkinnon. Lisäksi Kivimäki ottaa esiin aluepoliittisen näkökulman ja korostaa koulutuksen merkitystä Äänekosken seudulle. – Kun koulutetaan tämän seutukunnan ihmisiä, niin sitoutuminen on vahvempi kuin silloin, jos asuttaisiin kauempana. Siinä syntyy symbioosi työnantajan ja opiskelijan välille, ja tämä on pitkäjänteistä toimintaa. ”Rehtori” viihtyy roolissaan Erkki Liimatainen tunnetaan Valtralla ”rehtorina”. Hänen vetämissään ryhmissä oppisopimusopiskelijoista koulutetaan maatalouskoneen asentajia. – Tämä on ollut aika suosittua. Kaksi ryhmää meillä on ollut, molemmissa seitsemän opiskelijaa. Kolmas ryhmä olisi ollut tänä keväänä, mutta korona sotki suunnitelmat, sanoo Liimatainen. ”Koulu” sai alkunsa toimitusjohtaja Jari Rautjärven ideasta. Valtra ja koulutuksen järjestäjä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto eli POKE mainostivat hanketta netissä, paikallislehdissä ja muissa medioissa. – Ensimmäiseen ryhmään tuli hakemuksia noin 20, toiseen jo lähes 40. Maine oli kiirinyt. Ikähaarukka oli kaksikymppisestä päälle viisikymppiseen, ja monenlaista alanvaihtajaa oli, ? Erkki Liimatainen arvioi, että oppisopimuskoulutuksiin liittyvät asiat vievät hänen työajastaan noin kolmanneksen. Tekija?_2020_08_sisus.indd 10 Tekija?_2020_08_sisus.indd 10 12.8.2020 13.34 12.8.2020 13.34
8/2020 Tekijä 11 esimerkiksi useampi vanerityöntekijä, kertoo Liimatainen. Liimatainen koordinoi toimintaa, on yhteishenkilönä POKE:n suuntaan ja valitsee opiskelijat yhteistyössä linjaesimiesten kanssa. Valittujen kanssa tehdään vuoden mittainen määräaikainen työsopimus. – Pari kertaa kuussa he ovat POKE:n Äänekosken tai Saarijärven toimipisteessä, siellä hoidetaan teoriaopinnot. Meillä he ovat kuusi viikkoa yhdellä esimiesalueella oppimassa sen töitä ja siirtyvät sitten seuraavalle. Eli he näkevät voimansiirtotehtaan, kokoonpanon, varustelun ja niin edelleen. ESIMIESTEN SITOUTTAMINEN OPITTIIN KANTAPÄÄN KAUTTA Koulutuksen läpikäyneistä muutama on keskeyttänyt. Suurin osa on kuitenkin työllistynyt Valtralle joko vakituisesti tai määräaikaisesti. ”Rehtorin” ja koulutuksen järjestäjien osaaminenkin on matkan varrella karttunut. Muun muassa esimiesten sitouttaminen hankkeeseen oli aluksi puutteellista, mutta nyt tilanne on jo toinen. – Ensimmäisen ryhmän aikana esimiehillä oli vielä asennetta, että ei haluta ketään, kun nehän täytyy perehdyttää ja se vie resursseja. Mutta toisen ryhmän kanssa kyseltiin jo, että koska ne opiskelijat tulevat meidän alueelle, ja esimiehille tuli vähän keskenään narunvetoa, että minä haluan sen ja sen kaverin tänne, Liimatainen kuvailee. Liimataisen ammattinimike on matkustuskoordinaattori, ja hän vetää Valtralla muun muassa turvallisuusperehdytyksiä ja tulityökoulutuksia. Oppisopimusopiskelijoiden ohjaamiseen hän Ensimmäistä kurssia valmisteltaessa Valtralla hämmästyttiin hakijoiden kovatasoisuutta. – Kun nähtiin, että ihmiset ovat valmiita jopa jättämään päivätyöt meidän takia, niin se kasvatti vastuun tunnetta. Tuli ajatus, että nyt tästä on pakko tehdä hyvä. Valtra on saanut panostuksilleen vastinetta. Suuronen kehuu oppisopimuskoulutettuja monisanaisesti: – Todella hyviä henkilöitä on saatu, osaavia ammattilaisia. Ovat kiertäneet meidän eri osastot, ovat monitaitoisia ja sitoutuneita. Meillä on 500 tuotantotyöntekijää, ja joka vuosi heistä eläköityy jokin määrä. Tämä on yksi keino kasvattaa hyviä traktorintekijöitä. ? AJASSA Henkilöstöjohtaja: Saamme monitaitoisia, sitoutuneita ammattilaisia – Oppirahoja maksettiin, kun ei ennen ollut sellaista tehty. Paljon yllättäviä haasteita on tullut vastaan, myöntää henkilöstöjohtaja Jari Suuronen (kuvassa). – Mutta siitä se lähti, ja kakkoskurssi meni jo paremmin kuin ensimmäinen. Ei työ aivan nollapisteestä alkanut, sillä oppisopimuksia yrityksessä oli tehty aiemminkin, mutta ei systemaattisesti kurssittaen. Hanke vei sekä henkilöstöresursseja että rahaa. – Se vaatii jonkun, joka koordinoi toimintaa. Ja euroja, merkittäviä määriä. Me saatiin kuitenkin paikallisesti sovittua asiat pääluottamusmiehen kanssa, Suuronen sanoo. ? Työpaikkaohjaajien roolissa meillä on vielä kehittämisen varaa, sanoo pääluottamusmies Ville Kivimäki. arvioi työajastaan kuluvan noin 30 prosenttia. Erilliskorvausta ”rehtorina” olosta ei makseta; käytäntö on hänen ammattiliittonsa Pron työehtosopimuksen mukainen. Työtehtävänä opiskelijoiden ohjaaminen on ollut mieluisa. – Toimitusjohtaja ja hr-päällikkö tulivat minulta kyselemään, että kiinnostaisiko tällainen. Ja on kyllä ollut tosi mielenkiintoinen juttu. Tekija?_2020_08_sisus.indd 11 Tekija?_2020_08_sisus.indd 11 12.8.2020 13.35 12.8.2020 13.35
12 Tekijä 8/2020 SATSAUS AIKUISOPISKELIJOIHIN TOI TULOSTA KOUVOLASSA TES-KIRJAUKSIA TYÖSSÄOPPIMISESTA JA TYÖPAIKKAOHJAAJISTA Ammatillisen koulutuksen uudistus eli reformi tarkoitti KSAO:ssa eli Kouvolan seudun ammattiopistossa kahden oppilaitoksen yhdistymistä. – Ennen oli aikuisopisto ja ammattiopisto erikseen, sanoo talotekniikan tiiminvetäjä Hannu Salminen (kuvassa). – Se on toteutunut, että opetus saatiin enemmän työelämälähtöiseksi. Ja tämähän oli reformin juurisyy. Vuosittain KSAO:ssa opiskelee runsaat 3 000 henkeä, ja Salmisen arvion mukaan noin kolmasosa on aikuisopiskelijoita. Heidän määränsä on kasvanut koko 2010-luvun ajan, siis jo useita vuosia ennen reformia. Se on paljolti seurausta oppilaitoksen omista linjauksista. – Meillä tehtiin tietoinen päätös, että alettiin panostaa aikuisopiskelijoihin. Tutkinnoista suosituin on sähköautomaatio, johon on runsaasti ensisijaisia hakijoita. – Sähköautomaation opiskelijoilla on usein vahva motivaatio ja he valmistuvat hyvin. Putkiasentajiksi halutaan myös, sillä alalla on hyvä työllisyystilanne, kuvaa Salminen. Prosessinhoitajan tutkinto oli Kouvolassa välillä jo vaaravyöhykkeessä. – Se meinasi tyrehtyä, kun paperiteollisuus uhkasi Suomesta loppua. Mutta opetusministeriö antoi siihen lisämäärärahaa, koska asia nähtiin tärkeäksi. ”MENNÄÄN FIRMAAN JA PUHUTAAN SAMAA KIELTÄ” Yritysyhteistyö on toinen asia, johon KSAO panostaa merkittävästi. Kumppaneina on etenkin alueen suurimpia yrityksiä, kuten UPM, Stora Enso, KSS Energia ja Kymen Seudun Osuuskauppa. Lisäksi oppilaitoksen joka tiimissä on työelämäopettaja. – Kun sähkötekniikan opiskelijat valmistuivat toukokuun lopussa, niin työelämäopettaja lähti kiertämään sähköfirmoja ja selvittämään niiden tarpeita, Salminen kertoo. KSAO järjestää yrityksille säännöllisesti infotilaisuuksia; niitä pidettiin myös ammattikoulu-uudistuksen voimaantulosta. Salmisen havainto on, että isot yritykset tuntevat uuden järjestelmän paremmin kuin pienet. KSAO pyrkii jakamaan tietoa muun muassa työpaikkaohjaajien roolista. – Me on tehty niin sanottu salkkumalli. Mennään firmaan ja käydään heidän ehdoillaan asioita läpi, jätetään kasvatusopin sivistyssanat pois ja puhutaan samaa kieltä heidän kanssaan. Eräänä syynä tiedon puutteeseen on, että kun reformi tehtiin, viestinnässä oli puutteita. – Tiedottamisessa oli silloin vääriä painotuksia, siinä olisi tarvittu enemmän konkretiaa. Yrityksille tuli pelkoja, että he joutuvat nyt opettajiksi. Mutta eihän se opetusvastuu kouluilta mihinkään häviä. Opettaja toimii opettamisen asiantuntijana työelämäjaksollakin, muistuttaa Salminen. Teollisuusliitto pyrkii työehtosopimusten kautta edistämään työpaikalla tapahtuvaa ammatillista oppimista ja opiskelua. Sopimuksiin on tavoiteltu muun muassa kirjauksia siitä, että oppimista tukeva työpaikkaohjaaja olisi oikeutettu ajankäyttöön ja korvauksiin. Hänen tulisi siis saada muista töistään vapautusta voidakseen käyttää riittävästi aikaa työssäoppijoiden kanssa, eikä hänen ansiotasonsa saa ainakaan laskea ohjaamistehtävien takia. Alla on poimintoja Teollisuusliiton voimassa olevista työehtosopimuksista. Lista ei ole välttämättä kattava. Työnantajaliitot ovat monilla aloilla olleet vastahakoisia vahvistamaan työpaikkaohjaajien asemaa työehtosopimuksissa. ? TEKNOLOGIATEOLLISUUS: Työnantaja ja koulutuksen järjestäjä solmivat opiskelijaa koskevan koulutussopimuksen. Työpaikkaohjaajan on saatava ohjausosaamisen kannalta tarpeellinen koulutus, perehdytys on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Ohjaamistyöhön ja ohjauksen suunnitteluun on varattava riittävästi aikaa. Jos työpaikkaohjaajan varsinainen KU VA T: JU H A M ET SO Tekija?_2020_08_sisus.indd 12 Tekija?_2020_08_sisus.indd 12 12.8.2020 13.35 12.8.2020 13.35
8/2020 Tekijä 13 työ keskeytyy, ohjausajalta maksetaan keskituntiansion mukainen palkka. ? KEMIAN SEKTORI (muut paitsi autoala ja autonrengasala eli yhteensä 10 työehtosopimusta): Työehtosopimuksissa todetaan koulutustarve sekä se periaate, että työpaikkaohjaajana toimimisesta ei synny ansionmenetystä. ? MAASEUTUELINKEINOT, PUUTARHA-ALA, TURKISTUOTANTOALA, VIHERJA YMPÄRISTÖRAKENTAMISALA: Työpaikkaohjaajan tehtävä vaikuttaa vaativuusryhmän määrittelyyn korottavasti. Valmistautumiseen ja varsinaiseen ohjaustyöhön on annettava riittävästi aikaa. Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että työpaikkaohjaajalla on riittävä osaaminen ja että hän saa tarvittaessa alan erityispiirteet huomioivan koulutuksen. Koulutusaika on palkallista, työnantaja vastaa kuluista. ? TAIMITARHA-ALA: Perehdytykseen ja työn opastukseen käytetyiltä tunneilta maksetaan erilliskorvauksena, siis normaalipalkan päälle, 10 prosenttia henkilökohtaisesta aikapalkasta. ? MEDIAJA PAINOALA: Työpaikkaohjaajalle varataan riittävä aika tehtäviinsä, huomioon otetaan sekä suunnitteluettä koulutusaika. ? TEKSTIILIALA, TEKSTIILIHUOLTOALA, LASITUSALA: Työnantajan tulee ilmoittaa pääluottamusmiehelle oppisopimusja koulutussopimusoppilaista. AJASSA MAKSUTON KOULUTUS JA LISÄRAHAA OPETTAJIIN Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus on nykyisen hallitusohjelman myötä toteutumassa. Oppivelvollisuusikää korotetaan 18 vuoteen. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 syksyllä. – Hallituksen koulutuspolitiikka lähtee siitä, että oppivelvollisuusiän laajennus on tosi tärkeä uudistus, joka nostaa suomalaisten osaamistasoa, sanoo Anna Mäkipää. Opetusministeri Li Anderssonin erityisavustajana toimiva Mäkipää katsoo, että koronakriisin takia otettu valtionvelka ei ole syy uudistuksen perumiselle tai lykkäämiselle. – Nykyisenä aikana ja koronaepidemian seurauksena osaamisen tarve ei ole ainakaan vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Satsaukset osaamiseen ovat tie ulos koronakriisistä. Valmistelussa olevassa hallituksen esityksessä oppimateriaalit, työvälineet ja työasut tulevat opiskelijalle ilmaisiksi. Maksuttomuus jatkuisi sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Hallitus on myös sopinut 235 miljoonan euron lisärahoituksen ammatillisten oppilaitosten henkilöstökuluihin neljän vuoden ajalle. Rahalla palkataan uusia opettajia, ohjaajia ja tukihenkilöitä sekä lisätään nykyisen henkilökunnan opetustunteja. – Viime syksynä jaettiin jo 20 miljoonaa, ja 80 miljoonaa jaettiin kesäkuussa koulutuksen järjestäjille. Syksyllä asiaan palataan jatkon osalta, kertoo Mäkipää. Yksi tärkeä hallituksen tulevaisuushanke on myös jatkuvan oppimisen uudistus, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle mahdollisuus päivittää osaamistaan. Uudistus toteutetaan kolmikantaisesti, ja sen yhteydessä tarkastellaan muun muassa muutosturvaa ja työttömyysturvaa. Lisäksi ammatilliselle koulutukselle on käynnistymässä laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma Oikeus osata. – Osaamista on kehitettävä ja uudistettava koko työuran ajan. Se on paras turva muuttuvassa maailmassa, sanoo Mäkipää. TYÖSSÄOPPIMINEN Osa opintoja ja korvaa nykyään usein vanhan ilmauksen työharjoittelu. Työssäoppiminen voi perustua joko oppitai koulutussopimukseen. ? OPPISOPIMUS Opiskelija tekee määräaikaisen työsopimuksen ja on työsuhteessa työnantajaan. Lisäksi työnantaja tekee sopimuksen koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppisopimus voi tähdätä tutkintoon, tai sen kautta voi suorittaa osan tutkinnosta. Opiskelija hankkii osaamisensa pääosin työpaikalla käytännön töissä. Teoriaosuuksia suoritetaan usein opetusta järjestävän oppilaitoksen tiloissa. ? KOULUTUSSOPIMUS Opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa. Koulutussopimus tehdään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan edustajan välillä. Se annetaan tiedoksi opiskelijalle. Sekä oppiettä koulutussopimuksen osana opiskelijalle tulee työpaikalla laatia henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Tekija?_2020_08_sisus.indd 13 Tekija?_2020_08_sisus.indd 13 12.8.2020 13.35 12.8.2020 13.35
14 Tekijä 8/2020 AMMATILLINEN PERUSTUTKINTOKOULUTUS JA VALMENTAVA KOULUTUS Ovat opiskelijalle maksuttomia. Oppimateriaaleista ja tarvikkeista, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle, voidaan periä maksu. Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon johtava koulutus voi olla maksullinen. Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa olevan opiskelijan päivittäinen ateria on maksuton sellaisina päivinä, jolloin hän henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan on läsnä koulutuspaikassa. Asuminen oppilaitoksen asuntolassa voi olla maksullista. OPINTOTUKI Opintotukea voit hakea jo vaikka ennen opintojen alkua. Opintotukihakemuksen voit tehdä sähköisesti Kelan asiointipalvelussa. Saat tarvittaessa opintotukihakemuksen Kelan toimistosta tai opintotoimistosta, joihin voit myös palauttaa hakemuksen täytettynä. OMAEHTOINEN OPISKELU TYÖTTÖMYYSETUUDELLA Työttömyysetuudella voidaan tukea päätoimista perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutusta. TE-toimisto arvioi ennen koulutusta täyttyvätkö opiskelun tukemisen edellytykset. Opiskelun aikana maksetaan työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. AIKUISKOULUTUSTUKI Kun harkitset opiskelemaan lähtemistä, katso täyttyvätkö kaikki yleiset aikuiskoulutustuen saamisedellytykset: ? Sinulla on vähintään kahdeksan vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa (yhtäjaksoisuutta ei edellytetä) ? Olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden haetun tukijakson alkamiseen mennessä (yhtäjaksoisesti tai useammassa osassa) ? Asut Suomessa ja kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin ? Sinulle on myönnetty opintovapaa ? Opiskelet suomalaisen julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa (esim. ammattioppilaitos tai ylempi korkeakoulu) ? Opintosi johtavat tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen tai ovat sinulle ammatillista lisäja täydennyskoulutusta nykyiseen työhösi tai ammattiisi. Esimerkiksi perusja aineopinnot sekä polkuopinnot kuuluvat tuen piiriin. Tuen saamisedellytykset tutkitaan vasta hakemuksen käsittelyvaiheessa. AIKUISKOULUTUSTUKI MUUTTUI 1.8. Tuen suuruus määräytyy tulojesi perusteella uudistetun laskentakaavan perusteella. Uusi laskentakaava kannustaa työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Tuen määrä, tuen kuluminen ja opintovaatimukset muuttuvat. Tuen määrä muuttuu joissakin tapauksissa. Voit arvioida tietyn tukikuukauden aikaista aikuiskoulutustuen määrää laskurin avulla: www.työllisyysrahasto.fi Opintovaatimukset vaihtelevat: Jos tuloja on tukikuukauden aikana yli 50 % normaalista palkasta, edellytetään tukikuukauden aikana suoritettavaksi vähintään 2 opintopistettä. Jos tuloja on 50 % tai alle normaalista palkasta, edellytetään suoritettavaksi 4 opintopistettä. Tukikuukaudet kuluvat tulojen mukaan: Jos tuloja on tukikuukauden aikana yli 50 % palkasta, tukikuukausia kuluu 0,5. Jos tuloja on 50 % tai alle normaalista palkasta, tukikuukausia kuluu 1. Käytännössä siis niin sanotussa osa-aikaisessa opiskelussa opintojen ei tarvitse edetä yhtä nopeasti, ja tukikuukausia on enemmän käytössä. TUKIKUUKAUDEN TULOT HUOMIOIDAAN MAKSUAJANKOHDAN MUKAAN Kaikkien aikuiskoulutustuen saajien tuloja tarkastellaan jatkossa maksuajankohdan mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi heinäkuussa tehdyn työn palkka katsotaan tuloiksi sille kuukaudelle, kun se sinulle maksetaan. Kun tarkastellaan sivutuloja maksuajankohdan mukaan, voidaan hyödyntää paremmin tulorekisteristä saatavia tietoja. Näin myös kaikkien aikuiskoulutustuen saajien tuloja tarkastellaan samalla tavalla 1.8.2020 lähtien. Tuen määrä lasketaan hakemiskuukautta edeltävien 12 kuukauden palkkatietojen perusteella. Jos olet ollut esimerkiksi palkattomasti perhevapailla, sairauslomalla tai vaikkapa opintovapaalla, kyseiset jaksot voidaan ohittaa ja palkkatiedot ilmoitetaan pidemmältä ajalta niin, että palkalliset 12 kuukautta täyttyvät. AMMATTITUTKINTOSTIPENDI Kun mietit, oletko oikeutettu ammattitutkintostipendiin, katso täyttyvätkö kaikki saamisedellytykset: ? Sinulla on vähintään viisi vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa (yhtäjaksoisuutta ei edellytetä) ? Olet suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon kokonaisuudessaan. Korkeakoulusta valmistuneet eivät ole oikeutettuja ammattitutkintostipendiin. ? Asut Suomessa ja kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin sekä tutkinnon suorittamishetkellä että stipendin hakemisen hetkellä. ? Olet alle 68-vuotias tutkinnon suorittamispäivänä (tutkintotodistuksen päivämäärä) Sinulla on vuosi aikaa hakea ammattitutkintostipendiä tutkintotodistuksen päivämäärästä alkaen. Ammattitutkintostipendi maksetaan aina päätöstä seuraavana maanantaina, jonka maksuajoon stipendi ennättää. Kyseessä on veroton kertakorvaus. Tarkista myös työehtosopimuksestasi, onko siellä ammattitutkinnon suorittamisesta määräystä stipendin maksamisesta. KARI HYYTIÄ OPINTOJEN RAHOITUS JA OPINTOSOSIAALISET EDUT FAKTA Tekija?_2020_08_sisus.indd 14 Tekija?_2020_08_sisus.indd 14 12.8.2020 15.00 12.8.2020 15.00
8/2020 Tekijä 15 AJASSA KEKSINTÖ Peruskoulu tuo tasa-arvoa ? Peruskoulu on sosiaalinen ja koulutuksellinen keksintö. 9-vuotisen, maksuttoman peruskoulun esikuva saatiin Ruotsista, mutta vaikutteita otettiin myös muualta Euroopasta. Tavoitteena oli yhteiskunnallista tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävä, kaikille yhtenäinen koulutusjärjestelmä. Aikaisemmin opinnot jatkuivat kansalaiskoulussa, jos pyrkiminen oppikouluun sakkasi tai opintoihin ei ollut rahaa. Vuonna 2018 opetushallituksen mukaan peruskoulun suoritti 56 700 nuorta. Suomalaisen peruskoulun oppimistulokset ovat olleet läntisten teollisuusmaiden eli OECD-maiden vertailussa parhaimpia. Viime vuosina tulokset ovat pudonneet. Toisen asteen opinnoissa on vaikea pärjätä, jos peruskoulun matemaattiset aineet ja lukutaito ovat jääneet kehnolle tolalle. Huonoa opintomenestystä voi monissa kunnissa paikata kymppiluokalla. Hallitus on esittänyt 19 miljoonan vuosittaista satsausta opinto-ohjaukseen vuodesta 2021 lähtien. Siihen kuuluisi tehostettu, henkilökohtainen oppilaanohjaus yhteensä 10 000:lle 8.ja 9.-luokkalaiselle. Vaikka peruskoulu on vähentänyt varallisuuserojen vaikutusta opiskeluvalintoihin, raha vaikuttaa yhtä toisen asteen opinnoissa. Nuorisobarometrin mukaan jopa 17 prosenttia nuorista on joutunut karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan takia. Rahanpuute kuuluu myös toisen asteen opintojen keskeyttämisen syihin. Tämän takia hallitus on laajentamassa oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen siten, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen tutkinnon. Syksystä 2021 lähtien 16–19-vuotiaat lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat saavat opetuksen ja ruokailun lisäksi maksuttomat opiskelumateriaalit. Tällä hetkellä ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat joutuvat maksamaan oppimateriaalit, opiskelussa tarvittavat henkilökohtaiset työvälineet ja -varusteet sekä erilaiset sertifikaatit. Työvälineitä ovat esimerkiksi kokin veitset, kampaajien sakset, turvajalkineet ja laskimet. Sertifikaatteja ovat muun muassa työturvallisuuskortti, ensiapukortti ja tulityökortti. Toisen asteen koulutukseen haki keväällä 58 600 perusopetuksen suorittanutta. Hakijat jakaantuivat lähes tasan ammatilliseen koulutuksen ja lukion kesken. YHDEKSÄN SADASTA KESKEYTTÄÄ Peruskoulun jätti kesken lukuvuonna 2018–2019 yhteensä 443 oppilasta. Oppivelvollisuutensa kevätlukukaudella kokonaan laiminlyöneitä oli 91. Oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta koulusta eronneita oli yhteensä 352. Yhteensä 8,7 prosenttia nuorista keskeytti opintonsa ammatillisessa koulutuksessa lukuvuonna 2017–2018, kun lukiossa keskeyttäneiden osuus oli 3,2 prosenttia. Ammatillisia opiskelijoita oli toissa vuonna Opetushallituksen mukaan runsaat 289 200. Osa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä ei jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset, käy ilmi Tilastokeskuksen koulutustilastoista. OPPIMATERIAALEIHIN TUKEA Kela maksaa automaattisesti oppimateriaalilisää 46,80 euroa kuukaudessa opiskelijoille, jotka saavat opintotukea. Myös alle 17-vuotias voi saada oppimateriaalilisää. Alle 20-vuotias opiskelija voi saada opintorahaa ja opintotuen asumislisää, jos hän asuu muualla kuin vanhempansa luona. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan kaikista opiskelijoista kolme kymmenestä oli pienituloisia vuonna 2018. Pienituloinen on esimerkiksi yksin asuva, jonka nettotulot ovat alle 1 250 euroa kuukaudessa. YLI 8 000 JÄÄ JÄLKEEN LUKUTAIDOSSA Yli 8 000 lasta kustakin ikäluokasta jää ilman jatko-opintoihin riittävää lukutaitoa, kertoo Opettajien Ammattijärjestö OAJ. OECD arvioi joka kolmas vuosi tehtävässä ns. Pisa-tutkimuksessa 15-vuotiaiden koululaisten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vaikka suomalaisten lukutaito on maailman kärkeä, tulokset ovat heikentyneet. Vuonna 2018 Suomea paremmin lukutaidossa pärjäsivät Kiina, Singapore ja Viro. Matematiikan taidoissa Suomi on 79 maan vertailussa sijalla 16. Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECDmaiden suurimmat. Perhetausta näkyy aiempaa selvemmin lasten taitotasossa. TEKSTI TIINA TENKANEN / UP KUVA IMAGOIMAGESSTOCK / LEHTIKUVA Tekija?_2020_08_sisus.indd 15 Tekija?_2020_08_sisus.indd 15 12.8.2020 13.35 12.8.2020 13.35
16 Tekijä 8/2020 NÄKIJÄ Nivelet kuntoon ja elämä hallintaan A nssi Tuomisen vastuulla on sekä ammatillinen koulutus että lukio. Kajaani on puolet Kainuusta, ja kun Kuusamo, vaikka Pohjois-Pohjanmaan puolella onkin, on erillissopimuksella mukana, saadaan koko ikäluokka kuvaannollisesti saman koulutusliikelaitoksen katon alle. Toiminta-alueella peruskoulun päättää vajaa 1 000 nuorta, ja ammatilliseen koulutukseen hakee myös aikuisia alan vaihtajia, näyttötutkinnon suorittajia ja maahanmuuttajia. KUORRUTUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN? – Toki ammatillisen koulutuksen reformi kuorrutettiin kauniilla sanoilla, mutta eihän siihen olisi lähdetty, jollei koulutuksen määrärahoista olisi leikattu 25 prosenttia. Poliitikkojen oli helpompi puhua ”uudistamisesta”. Kaikkein kovimmin leikkaukset iskivät ammatilliseen koulutukseen, ja eniten ne näkyvät heikoimmassa asemassa olevien oppijoiden kohdalla, Tuominen toteaa. Tuominen painottaa, että reformi sysäsi liikkeelle myös positiivisia asioita. Oli pakko notkistua muutosprosessiin, jossa inhimilliset arvot – motivointi, innostaminen ja itseohjautuvuus – ovat kaiken keskiössä. – Innostusta ei voi opettaa, mutta innostus voi tarttua. Se on kuin laumasuoja. Nuoren on vaikea olla hällä väliä -asenteella, kun ympärillä on innostava opettaja ja innostunut ryhmä. Olemme hakeneet muualta kokemuksia ja malleja tähän, vaikka ei nyt keneltäkään opettajalta vaadita, että joka aamu pitäisi säkenöidä kuin tähtisadetikku, Tuominen naurahtaa. – Olemme kehittäneet pedagogisia menetelmiä. Muualta Suomesta käydään nyt katsomassa mallia meidän YritysAmis -pedagogiikasta ja Nuori Yrittäjyys -toiminnasta. Siinä perustetaan oikeita yrityksiä ja näkee ihan konkreettisesti, mitä elementtejä pitää yrityksessä hallita, jotta tuote tai palvelu menestyy. – Tietysti ne ulospäin suuntautuneet ja aktiivisimmat ovat kaikkein voimakkaimmassa roolissa, mutta kaikki tehdään yhdessä, tiimioppimisen menetelmien kautta. LISÄÄ RASVAA TÄHÄN NIVELEEN Miten motivoida työntekijää ottamaan työssäoppija siipiensä suojaan, jos lisäpalkkiota ei makseta eikä työaikaa vapauteta ohjaamiseen? Miten motivoida yritys satsaamaan työssäoppijoihin? Mitään korvaustahan ei tule, eikä esimerkiksi tiukkojen vaatimusten hoiva-aloilla tai sähkötöissä työssäoppija edes saa tehdä töitä kuin rajallisesti. ”Työssäoppiminen on se nivel, mikä pitää saada vielä toimimaan. Silloin ohjaajan korvausasiat nousevat vääjäämättä keskusteluun”, sanoo Anssi Tuominen ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Monelle nuorelle elämänhallinta on kuitenkin se vaikein oppiaine. ”Innostusta ei voi opettaa, mutta innostus voi tarttua.” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT MISKA PUUMALA Tekija?_2020_08_sisus.indd 16 Tekija?_2020_08_sisus.indd 16 12.8.2020 13.35 12.8.2020 13.35
8/2020 Tekijä 17 AJASSA Miten motivoida pienyritys sitoutumaan oikein ”nohevaan” oppisopimuskoulutettavaan? Hänestähän kaavailtiin uutta Jaskaa eläköityvän Jaskan tilalle, mutta sitten Ville-Petteri ilmoittaakin, ettei hän tähän firmaan jää, vaan että hän jatkaa ammattikorkeakouluun. Kajaanissa viimeisin kuvio on suomalaisittain vielä hyvin tavallinen. Tuominen sanoo, että 37 prosenttia Kainuun ammattiopiston opiskelijoista jatkaa vielä Kajaanin ammattikorkeakouluun. Tuominen ”ymmärtää hyvin” nuo edellä kuvatut kysymykset ja sanoo, että koulutusuudistuksen tuo nivel onkin saatava toimimaan paremmin. On nostettava kissa pöydälle ja otettava kustannukset mukaan keskusteluun. TYÖTTÖMYYDESTÄ TYÖVOIMAPULAAN – Aiemmin Kainuu kilpaili työttömyystilastojen ykkössijasta Pohjois-Karjalan ja Lapin kanssa. Nyt Kainuussa on työvoimapula. Ikäluokat ovat vuosi vuodelta pienentyneet samaan aikaan kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle. – Transtech on kainuulaisittain iso yritys. Se on raideliikenneyrityksenä myös ekologisesti uskottava, ja nuorille kestävä kehitys on tärkeä arvo. Sen ovat Greta Thunberg ja muut osoittaneet. – Mutta Transtech on Kajaanista katsoen syrjässä. Ja jos isä oli siellä töissä, äiti ei nyt suosittele sinne hakeutumista, sillä tehtaalla oli vuoroin lomautuksia, vuoroin niin kiirettä, ettei mitään tolkkua. – Transtech ei käännytä ketään työnhakijaa pihaltaan, ja jos jotain osaamista puuttuu, yrityksen henkilöstöosasto on hyvin pian tuossa meidän pihallamme uuden rekrynsä kanssa. Sitten kartoitetaan yhdessä, mitä osaamista vielä puuttuu, ja opetus räätälöidään aivan tarpeen mukaan. – Muutaman päivänkin opetus on tehty taloudellisesti edulliseksi oppilaitokselle. Tämä onkin ammatillisen reformin vahvoja puolia, Tuominen arvioi. Transtechiin on perustettu myös oppisopimusryhmiä, samoin kaivosyhtiö Terrafameen eli entiseen Talvivaaraan, jonka kolmeen 25 hengen ryhmään on ollut joka kerta ylenmäärin hakijoita. Yritysten kanssa tehty yhteistyö on oleellinen osa toimintaa. Mutta yhtä hyvin Tuominen toivottaa tervetulleeksi ammattiyhdistysliikkeen yhteydenotot. MITEN ELÄMÄ HALLINTAAN? – Nuorilla on kovemmat paineet kuin ennen, vaikka suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle helpottaakin nyt työelämään pääsyä. Mutta nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koko ajan. Useimmiten opintojen keskeyttäminen ei johdu niinkään teknisten taitojen oppimisvaikeuksista, vaan elämänhallinnan puutteista, Tuominen kuvaa. Kajaanissa ammattiopiston keskeyttämisprosentit ovat valtakunnallisesti katsoen pienet. Koko henkilöstö, ei vain opinto-ohjaajat tai psykologit, ovat mukana nuoria tukemassa. – Jos nuori on ryhtynyt avautumaan ja keskustelemaan, vaikka ammatillisen aineen opettajan kanssa, siinä on mahdollisuus läpimurrolle. Siinä nuori on löytänyt aikuisen, johon hän luottaa. Ehkä löytyy taas kipinä jatkaa opintoja, Tuominen kuvaa. Kajaanissa on myös Valma eli ammatilliseen koulutukseen valmistavaa opetusta. Valmaan saa lähteä Tuomisen sanojen mukaan ”parkkiin” vaikka muutamaksi kuukaudeksi tai koko lukuvuodeksikin tutustumaan eri aloihin ja varmentamaan opintojen loppuun saattamista. Tuomisen mukaan yli puolet valmalaisista on huhtikuuhun mennessä, syksyllä aloitettuaan, palannut tavanomaista tutkintoaan suorittamaan tai muuten päässyt eteenpäin. Ammatillisen koulutuksen uudistukset ovat tuoneet kouluihin vielä lisähaasteita niiden leikkausten lisäksi, jotka merkitsivät 25 prosentin vähennystä myös koko henkilöstöön. Haasteista yksi on jatkuva haku. – On aika vaativaa saapua yksin ryhmään lokakuisena maanantaiaamuna verrattuna siihen, että kaikki aloittaisivat yhdessä samaan aikaan, jolloin ryhmäytyminen on helpompaa. Koulutusliikelaitoksen johtaja ei ole kapinoimassa suunniteltua oppivelvollisuuden pidentämistä vastaan. Mutta kysymyksiä hän siitä heittää. – On totta, että tässä yhteiskunnassa on vaikea selvitä ilman toisen asteen koulutusta. Mutta auttaako velvollisuus sitä viimeistä kymmenettä osaa, jolla on vaikeuksia elämänhallinnan kanssa? Onko meillä resursseja hakea sitä kadoksissa olevaa nuorta loppumattomiin? Otettaisiinko nyt aikalisä ja keskusteltaisiin kunnolla nämä kustannuskysymykset? ? ”On vaikea selvitä ilman toisen asteen koulutusta.” ”Nuorilla on kovemmat paineet kuin ennen.” ANSSI TUOMINEN Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja, EDUKAI Oy:n hallituksen puheenjohtaja, OKM:n osaamisen ennakointifoorumin ohjausryhmän jäsen, OKM:n ja TEM:n yhteisen oppisopimuskoulutuksen kehittämistyöryhmän jäsen ja Vuokatin säätiön hallituksen jäsen. Tekija?_2020_08_sisus.indd 17 Tekija?_2020_08_sisus.indd 17 12.8.2020 13.36 12.8.2020 13.36
8/2020 Tekijä 19 ? AJASSA ”K oko valtakunnan alueella koneja metallialan teollisuudella on suurin pula hitsareista ja toiseksi CNC-koneistajista”, sanoo koulutuskeskus Salpauksen opetusalajohtaja Risto Salmela. Koulutuskeskus Salpaus on toisen asteen oppilaitos, joka järjestää ammatillista koulutusta aikuisille ja nuorille. Oppilaitos toimii Päijät-Hämeen alueella Lahdessa, Asikkalassa ja Heinolassa viidellä kampuksella. Salpauksessa opiskelee vuosittain noin 14 000 opiskelijaa. Salmelan mukaan Päijät-Hämeen koneja metallialan teollisuudella on tarvetta motivoituneista työntekijöistä, joilla on perusosaaminen kunnossa. Salpauksen leipälajeja ovat levytyö, hitsaus, koneistus ja koneasennus. – Hitsareiden puutteeseen pystytään vastaamaan aika hyvin. Koulutusta järjestetään Heinolassa ja Lahdessa. Yhteishaussa oli viime vuona koneja tuotantotekniikkaan Heinolassa kolme ensisijaista hakijaa ja tänä vuonna 13, Salmela kertoo. – Heinolassa iso merkitys on ollut yhteistyö peruskoulujen ja konepajojen kanssa. Kolmikantainen yhteistyö on tuonut houkuttelevuutta ja hakijoita. Työpaikat ovat luvanneet työssäoppimisja kesätyöpaikkoja. Hitsareita on kysytty Turkua myöten laivateollisuuteen. PERUSTAIDOT RIITTÄVÄT, ALANVAIHTAJIA ENEMMÄN Yritykset eivät välttämättä tarvitse erityistaitoja hallitsevia työntekijöitä, vaan perustaidot riittävät. Tärkeinä pidetään työelämävalmiuksia, työaikojen noudattamista ja piirustusten lukutaitoa. Erityistaidot voidaan opiskella yrityksissä. Salpauksessa koulutukseen hakijoiden ikä on vähitellen nousussa. – Esimerkiksi Lahdesta oli 27 ensisijaista hakijaa koneja tuotantotekniikkaan. Paikkoja oli kaikkiaan 40. Keväällä jatkuvan haun kautta on ollut 35 hakijaa, Salmela sanoo. – Vanhemmat hakijat ovat hyvin monenlaisia. Koneistuspuolella on enemmän alanvaihtajia. Hitsauspuolelle on hakijoina entistä enemmän lähihoitajia ja kaupan alalla työskenteleviä naisia. Koneja tuotantotekniikan vetovoima näkyy siinä, että on mahdollisuus päästä paremmin palkattuihin töihin. Lisäksi työtavat ja laitteet ovat muuttuneet tavattomasti. Enää ei ole nokisia työpajoja, ja hitsauslaitteet ovat hallittavuudeltaan kehittyneet. TYÖN PERÄSSÄ MUUTTAMINEN HANKALOITUNUT Salmelan mukaan uusi ilmiö on se, että opiskelijat eivät enää halua niin helposti muuttaa työn perässä kuin menneinä vuosikymmeninä. – Nykyään ihmiset suhtautuvat työpaikan tai paikkakunnan vaihtoon nihkeästi. Meillä on alkamassa projekti Länsi-Suomen telakoiden auttamiseksi. Monelle on vaikea lähteä. Perheellisillä se on ymmärrettävää, mutta samaa ilmenee sinkuillakin. Yhteenvetona nykymuotoinen oppija koulutussopimusopiskelu toimivat Salmelan mielestä kohtuullisen hyvin. – Oppisopimuskoulutus on lähtenyt rullaamaan ja tuonut uutta draivia. Nykyinen laki sallii lähiopintoihin tulevan opiskelijan siirtämisen jossain vaiheessa oppisopimuspuolelle. Yritykset voivat katsella oppilasta ensin koulutussopimuksen ja myöhemmin oppisopimuksen aikana. Näin yritykset saavat haluamaansa työvoimaa, Salmela kuvailee. – Koulutussopimuspuolella alku oli vaikeaa, mutta nyt näyttää jo paljon paremmalta. Paljon on satsattu yritysten ja opiskelijoiden tapaamisiin. Miten koulutus ja tarpeet kohtaavat? Miten ammatillisen koulutuksen aloituspaikat ja valmistujat kohtaavat työmarkkinoiden tarpeiden kanssa? Tekijä luotasi tilannetta työvoimapulasta kärsivillä koneja metallialalla sekä tekstiilija muotialalla. TEKSTI HANNU SILTALA JA ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2020_08_sisus.indd 19 Tekija?_2020_08_sisus.indd 19 12.8.2020 13.36 12.8.2020 13.36
20 Tekijä 8/2020 Teollisuusompelijoista huutava pula MAAHANMUUTTAJISTA HELPOTUSTA TYÖNTEKIJÄTARPEESEEN? Tekstiilija muotialan yrityksissä työntekijäpulaan on toivottu helpotusta myös maahanmuuttajista. Teollisuusliiton erityisalojen sektorin tekstiilija muotialasta vastaava sopimusasiantuntija Markku Aaltovirta kertoo, että hyviä esimerkkejä on, mutta vielä aivan liian vähän. – Onnistuneita kokemuksia on esimerkiksi Ursuit Turussa, joka valmistaa raskasta tekstiiliä eli sukelluspukuja. He ovat saaneet maahanmuuttajataustaisia ompelijoita. STJM:n Kohola kertoo, että viime vuonna työnantajaliitolla oli Maahanmuuttajat töissä tekstiilija muotialalla -hanke, jota tehtiin yhteistyössä maahanmuuttajien työllistymistä edistävän Startup Refugees -järjestön kanssa. – Heillä on osaajapankki, josta etsittiin maahanmuuttajaosaajia, joilla on kokemusta alasta. Etsinnässä löytyi muun muassa vaatturi-, korjaamisja ompelijaosaamista. Yrityksissä suomen kieli ja englanti ovat toistaiseksi vahvassa asemassa esimerkiksi työohjeiden vuoksi. Kokeilun aikana ei kuitenkaan rekrytointeja saatu vielä tehtyä. NUORILLA VANHENTUNEITA KÄSITYKSIÄ ALAN TÖISTÄ Myös tekstiilija muotialalla työntekijöiden muuttaminen paikkakunnalta toiselle työn perässä on haasteellista. – Esimerkiksi Helsingissä ei ole alan tuotantoa, vaan työt ovat pienemmillä paikkakunnilla, joille ihmisten on usein vaikea siirtyä, Auri Kohola sanoo. – Positiivisiakin tapauksia on, joissa hakijoita on ollut satojen kilometrien päästä. Usein kyse on silloin myös brändin tunnettuudesta ja työnantajan vetovoimasta. Ompelun lisäksi tekstiilien teollisessa tuotannossa on monenlaisia muitakin tarpeita. – Alan osaamistarpeissa kannetaan huolta myös esimerkiksi laboranteista ja prosessityöntekijöistä. Nuorilla on aika vanhentuneita käsityksiä siitä, millaista työskentely teollisessa ympäristössä on. Haluamme saada mielikuvat muuttumaan. Nykyään esimerkiksi prosessityöntekijän työ on modernia, eikä fyysisesti niin raskasta kuin ennen. – Tekstiilija muotialan perustutkinnon tekstiilin valmistajia voisi kouluttaa oppisopimuksella, mutta koulutuksen järjestäjiä ei juuri ole. Monet yritykset kouluttavatkin virallisten tutkintojen – Sarjatuotantoon erikoistuvan ompelijan perustutkintoa voi opiskella tällä hetkellä kuudessa eri oppilaitoksessa. Kovin paljoa hakijoita ei kuitenkaan ole, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n osaamisen ja tulevaisuuden asiantuntija Auri Kohola. Suomen Tekstiili & Muoti ry (STJM) on tekstiili-, vaateja muotialan yritysten työmarkkinajärjestö. Alalla toimii Suomessa noin 3 400 yritystä, jotka työllistävät noin 22 000 ihmistä. Koholan mukaan tekstiilija muotialan koulutuksen ja työvoimatarpeen kohtaamisen suurimpia ongelmia on koulutuksen vetovoiman puute. – Suurimmissa ompelijoita kouluttavissa kaupungeissa, kuten Turku, Tampere ja Jyväskylä, saatiin viime kevään yhteishaussa hyvin hakijoita alalle. Eniten hakijoita oli Helsingissä, jossa koulutetaan paljon mittatilausompelijoita. Pienemmillä paikkakunnilla haetaan enemmän jatkuvan haun kautta ympäri vuoden, Kohola kertoo. – Alan opiskelijoille on tyypillistä, että monet ovat ammatinvaihtajia ja aikuisopiskelijoita ja että moni haluaa erikoistua mittatilausompelijaksi. Alan työpaikkojen kannalta mittatilausompelijan koulutus on osin ongelmallinen, koska silloin tekijällä ei ole kokemusta teollisen ompelemisen tahdista ja työtehtävistä. Kun teollisia ompelijoita ei löydy, ovat yritykset palkanneet myös mittatilausompelijoita. Aina koulutuspaikkakunnat ja yritykset eivät kohtaa myöskään alueellisesti. Esimerkiksi Itä-Suomessa yritysten on vaikea löytää ompelijoita, koska oppilaitokset ovat monesti vähintään kahden tunnin ajomatkan päässä. OPETTAJIEN JA YRITYSTEN YHTEYKSIÄ LISÄTTÄVÄ Tekstiilija muotialallakin käytetään oppisopimuskoulutusta, mutta Koholan mielestä sitä voisi hyödyntää enemmänkin. – Ompelijat eivät ole ainoita, joista on pulaa. Tarvitaan myös esimerkiksi tekstiilien valmistajia. Ammatillisista tutkinnoista on tehty nyt niin joustavia, että pienikin ala tarjoaa mahdollisuuden kouluttaa väkeä yksilöllisesti. – Tarvitaan oppilaitosten ja yritysten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Opettajat, joilla on kokemusta teollisissa tekstiilialan yrityksissä työskentelystä, alkavat kadota. Opettajilla pitäisi olla enemmän kontakteja yrityksiin ja sitä kautta tietoa yritysten arjesta, Kohola arvioi. Tekija?_2020_08_sisus.indd 20 Tekija?_2020_08_sisus.indd 20 12.8.2020 13.36 12.8.2020 13.36
8/2020 Tekijä 21 AJASSA sijaan uusia osaajia itse työn ohessa, Kohola sanoo. KORONA MUISTUTTANUT HUOLTOVARMUUDESTA Koronapandemia on tuottanut tekstiilija muotialalle toisaalta yllättäviä onnia onnettomuudessa, toisaalta huolta huoltovarmuudesta. – Suodatinkankaita valmistavalla AhlstromMunksjöllä siirryttiin 12-tuntiseen työaikaan, kun siellä alettiin valmistaa koronasuojaukseen sopivaa materiaalia suuressa määrin. Valmistajia, jotka jalostavat tämän materiaalin suojamaskeiksi, on jo tiedossa. Moni pienempi yritys pelastuu, kun kakkostuotteesta tuleekin ykköstuote, Teollisuusliiton Aaltovirta uskoo. STJM:n Koholan viesti on, että kotimaisten tekstiiliyritysten rooli Suomen huoltovarmuudessa olisi taattava. – Esimerkiksi puolustusvoimien kannalta on tärkeää, että huoltovarmuus toimii. Toivottavasti valtio tukee kotimaisia yrityksiä esimerkiksi taisteluasuhankinnoissa. Poikkeuksellinen aika on avannut silmät sille, kuinka tärkeää kotimainen osaaminen ja tuotanto on. Nuoretkin ovat koronakriisin aikana huomanneet tekstiilialan mahdollisena työllistäjänä. Samalla STJM on halunnut tuoda esille myös sitä, miten kotimaisen tuotteen hinta muodostuu. – Valitettavasti yli puolet suomalaisista pitää 50 euroa maksavia paitoja liian kalliina. Jos paita tehtäisiin alle 50 eurolla, siinä ei jää paljoa jaettavaa tuotannontekijöille, Kohola muistuttaa. KOHTAANTO RATKAISTAAN YHTEISTYÖLLÄ Mistä sitten apu tekstiilija muotialan työn ja koulutuksen kohtaanto-ongelmaan? STJM:n Kohola ja Teollisuusliiton Aaltovirta vannovat yhteistyön nimiin. – Kohtaanto-ongelmat ratkaistaan muun muassa osaamiskeskittymillä. Oppilaitokset voisivat erikoistua voimakkaammin. Oppilaitoksilla olisi omia profiileja, omaa erityisosaamista, ja lisäksi yhteistyössä kehiteltäisiin asioita yritysten kanssa. Herkällä korvalla on kuunneltava eri osapuolia, Kohola näkee. – Tämä ala pitää saada mediaseksikkääksi, jotta nuoret voivat pitää alaa kiinnostavana. Palkkaukseen pitäisi pystyä satsaamaan, eli porkkanoita sinnekin. Oppilaitokset ja yritykset entistä tiiviimpään yhteistyöhön, Aaltovirta summaa. ? Tekija?_2020_08_sisus.indd 21 Tekija?_2020_08_sisus.indd 21 12.8.2020 13.36 12.8.2020 13.36
Forssan ammatti-instituutti | Faktia Oy LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO VARASTOALA Lähiopetus paikan päällä tai verkon kautta kotona! KULJETUSALA Iltaopetuksena KULJETUSPALVELUJEN OSAAMISALA 15.9.2020 alkaen Kiinnostaako sinua kuljetusala tai haluat korottaa ajokorttiluokkaasi? Puuttuuko sinulta toisen asteen ammatillinen tutkinto tai haluat vaihtaa alaa. Lisätietoja: Salla Sarlin p. 050 432 7188 VARASTOALAN AMMATTILAISEKSI oppisopimuksella 20.8.2020 alkaen Varastologistiikka teknistyy vauhdilla. Digitalisaatio, automatisaatio ja verkkokauppa muuttavat materiaalin ja tuotteiden käsittelyä organisaation sisällä. Lisätietoja: Vesa Rantala p. 040 347 4042 Lisätietoja ja hakeutuminen: www.lhkk.fi/koulutushaku Vielä ehdit! Tarjoamme myös laajan valikoiman erilaisia ammattipätevyysja korttikoulutuksia myös yrityksen omissa tiloissa. Kysy lisää, p. 03 245 7395. Valmennamme sinusta kestävän tulevaisuuden moniosaajan. Meiltä valmistuu ammattilaisia metsiin, meijereihin, maatiloille, liha-, puutarhaja viheralalle. HAMIsta valmistuu myös liikenneopettajia. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi HAMI tarjoaa laajaa lisäja täydennyskoulutusta. Tutustu tarjontaan ja hae koulutuksiin jatkuvassa haussa: www.hami.fi Rakennamme kanssasi kestävän, käytännönläheisen ja hyvinvointia edistävän tulevaisuuden. Tervetuloa opiskelemaan Tervetuloa opiskelemaan Hämeen ammatti-instituuttiin! Hämeen ammatti-instituuttiin! AMMATILLISEEN KEHITTYMISEEN • perustutkintoja • ammattitutkintoja • erikoisammattitutkintoja • oppisopimuskoulutusta www.luksia.fi • työvoimakoulutusta • lyhytkoulutusta (kortit, passit, ammattipätevyydet) • henkilöstökoulutusta JATKUVA HAKU KAKSOISTUTKINTO KANSAINVÄLISYYS Luksia on Länsi-Uudellamaalla toimiva toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Toimipaikat sijaitsevat Lohjalla, Vihdin Nummelassa, Espoossa ja Kirkkonummen Jorvaksessa. Monialaista ammatillista koulutusta ja osaavia asiantuntijapalveluita #ammattitaitoa Opetamme sinut manuaalitai CNC-koneistuksen, hitsauksen, levytöiden tai koneenasennusja kunnossapitotöiden ammattilaiseksi. Päätä kuinka hyväksi haluat, me opetamme taidot sinulle. Konetekniikka tarjoaa mahdollisuuksia tekijöille, jotka haluavat nähdä kättensä jäljet välittömästi. Koneistusta opiskellaan TAKKissa konemäärältään Suomen suurimassa metallitöiden työhallissa. Ammattitaitoisten kouluttajien luotsauksessa tehdään oikeita töitä oikeilla koneilla. Hitsauskoulutuksen modernit hitsauspisteet sekä uudenaikaiset levyntyöstökoneet takaavat, että pääset hiomaan taitosi huippuunsa parhaassa mahdollisessa ympäristössä. Pätevyystodistuksemme hyväksytään maailmanlaajuisesti. Lisätiedot koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää puh. 044 7906 651, marko.kankaanpaa@takk.fi #o sa aj ia tö ih in | w w w .t ak k. fi | ta m pe re en ai ku is ko ul ut us ke sk us terästä osaamisesi TAKKista lähtee maailmalle teräksisiä metallimiehiä ja -naisia. Koneistajat ja hitsaajat ovat kysyttyjä osaajia teollisuuden palveluksessa Suomessa ja ulkomailla. m i l l i l l e e n 22 Tekijä 8/2020 Tekija?_2020_08_sisus.indd 22 Tekija?_2020_08_sisus.indd 22 12.8.2020 16.25 12.8.2020 16.25
AJASSA 8/2020 Tekijä 23 VIERAILIJA Esineiden internet – uhkien internet? TOM TUUNAINEN E sineiden internet (engl. Internet of Things , lyhyemmin IoT) on teknologia, jonka avulla yhdistetään kaikenlaisia laitteita toisiinsa internetin avulla. Nämä laitteet tekevät elämästämme tehokkaampaa ja päivittäisistä rutiineista vaivattomampaa. Niiden avulla voimme muun muassa lisätä kotien turvallisuutta, esimerkiksi hallita valoja ja lukkoja etänä. Myös teollisuus on huomannut esineiden internetin mahdollisuudet. Nämä ”älykkäät” laitteet ovat jo varsin sujuvasti sulautuneet osaksi elämäämme, mutta ne jättävät meidät myös alttiiksi verkkorikollisuudelle. Iso osa kaikista Kyberturvallisuuskeskuksen haittaohjelmahavainnoista on keskuksen mukaan IoT-laitteista, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä internetiin. Laitteita tulee markkinoille nopeassa tahdissa, ja tuotantopaine saattaa johtaa ei-toivottuihin tietoturva-aukkoihin. Rikollisen hyökkäyksen kohteena voi siis olla niin älyvalaisin kuin tehtaan ohjausjärjestelmä. Ne saattavat sisältää tietoa, jota ei ole tarkoitettu levitettäväksi eteenpäin, tai sitten niiden kautta pääsee murtautumaan muihin laitteisiin. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan monet yritykset – yksityishenkilöistä puhumattakaan – eivät kykene havaitsemaan murtautumista IoT-laitteeseen sen koko elinkaaren aikana. Miten siis kaikkialle levittäytyneiden, jatkuvasti verkossa olevien laitteiden tietoturva tulisi hoitaa? Tietoturva ei tarkoita pelkästään teknologisia ratkaisuja, vaan se tarkoittaa kaiken tiedon suojaamista. Yksityishenkilöiden suojattaviin tietoihin kuuluvat esimerkiksi henkilötunnus ja pankkitiedot. Yritysten arkaluontoisiin tietoihin kuuluvat vuorostaan asiakasja suunnittelutiedot, kuten myös patenttioikeudet. Jos joku pääsee kahvinkeittimen kautta laiteverkkoon kiinni, saattaa siitä pahimmassa tapauksessa aiheutua merkittävää taloudellista haittaa. Rikollinen saattaa ehkä ryhtyä ohjaamaan isoa tuotantokonetta, jolla voi olla hengenvaarallisia seurauksia. Tietoturva kannattaa ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Eihän korvapuustiakaan leivota siten, että kaneli, voi ja sokeri ripotellaan pullan päälle jälkikäteen. Tietoturvakäytäntöjä ei siis voi lisätä menestyksellisesti jo valmiiseen tuotteeseen. Turvan tulee olla sisäänrakennettua, ja jotta vältytään turhilta jälkikäteiskustannuksilta, tulee tietoturva ottaa huomioon jo hankintavaiheessa. Tarkista edes, että laitteita voi päivittää ja että niille voi myös asettaa salasanan. Tällä hetkellä IoT-laitteille ei ole olemassa varsinaista viranomaissääntelyä, mutta sitä kehitetään. Valitettavaa on tosin, että hallitukset ryhtyvät vaatimaan tietoturvatoimenpiteitä vasta nyt, kun internetiin kytkettyjen IoT-laitteiden lukumäärä vastaa maailman väkilukua miltei kaksinkertaisesti. Kun laiteja palveluntarjoajat sekä muut toimijat tekevät yhteistyötä tietoturva-asiantuntijoiden kanssa, on se useimmissa tapauksissa tuottanut parempia ja turvallisempia kokonaisuuksia. Kun pyrimme tähän, lisäämme yritysten kilpailukykyä, ja teemme samalla tulevaisuudesta miellyttävämmän meille kaikille. ”Tietoturva kannattaa ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.” Kirjoittaja on Centriaammattikorkeakoulun TKI-kehittäjä Tekija?_2020_08_sisus.indd 23 Tekija?_2020_08_sisus.indd 23 12.8.2020 13.36 12.8.2020 13.36
24 Tekijä 8/2020 Tiiviillä yhteistyöllä työelämään ”Tajusin, että tutkinto on hankittava. Ei niinkään lukemalla, vaan tekemällä.” JETRO FRIMAN Koneasentajaopiskelija Koneasentajaksi valmistuva joensuulainen Jetro Friman (vas.) on tyytyväinen John Deerellä saamaansa ohjaukseen. Yksi metsäkoneyhtiön koulutetuista työpaikkaohjaajista on Riina Kukkonen (oik). Tekija?_2020_08_sisus.indd 24 Tekija?_2020_08_sisus.indd 24 12.8.2020 13.36 12.8.2020 13.36
8/2020 Tekijä 25 Riveria-ammattioppilaitos Joensuussa kouluttaa uusia ammattilaisia lujassa liitossa työpaikkojen kanssa. Koneasentajaksi opiskelevan Jetro Frimanin kädenjälki näkyy jo maailmalla John Deeren metsäkoneissa. ? TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA TYÖSSÄ Koneasentajaksi valmistuva joensuulainen Jetro Friman (vas.) on tyytyväinen John Deerellä saamaansa ohjaukseen. Yksi metsäkoneyhtiön koulutetuista työpaikkaohjaajista on Riina Kukkonen (oik). Tekija?_2020_08_sisus.indd 25 Tekija?_2020_08_sisus.indd 25 12.8.2020 13.37 12.8.2020 13.37
26 Tekijä 8/2020 E i kummoinenkaan opiskelija, kuvailee joensuulainen Jetro Friman, 21, itseään ja motivaation puutetta peruskoulun vuosina. Vielä armeijaan lähtiessään Friman tuumaili, että jospa jonkin työpaikan ovet avautuisivat ilman sen kummempia opintoja. Vuosi armeijassa oli hyvä kokemus, tervetullut potku persuksille. – Armeijassa tajusin, että tutkinto on hankittava. Ei niinkään lukemalla, vaan tekemällä. Käytännön tekemisessä tiesin olevani aika nopeakin oppija, Friman kertoo. Metallin hän valitsi alakseen pitkälti kaveripiirin suosituksesta. Ammatillisten opintojen henkilökohtainen opintopolku tarkoittaa sitä, että jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilöllinen etenemissuunnitelma. Polkua rakennettaessa huomioidaan monipuolisesti aiempi kokemus ja osaaminen, joka on voinut karttua, JOHN DEERE FORESTRY OY KOTIPAIKKA Tampere, metsäkonetehdas Joensuussa PERUSTETTU Vuonna 2000. Joensuun tehdas perustettu vuonna 1972 nimellä Rauma-Repola, myöhemmin Lokomo Forest ja Timberjack. OMISTAJA Yhdysvaltalainen Deere & Company TUOTANTO Metsäja maatalouskoneet HENKILÖSTÖ Noin 800, joista Joensuun tehtaan työntekijöitä n. 360 LIIKEVAIHTO 553,5 milj. euroa (2019) RIVERIA-AMMATTIOPPILAITOS KOULUTUSYKSIKÖT Joensuu, Kitee, Outokumpu, Lieksa, Nurmes ja Valtimo OPISKELIJOITA Noin 16 000 TYÖNTEKIJÖITÄ Noin 740 TYÖELÄMÄN OPPIMISPAIKKOJA 11 600 TOIMIALAT Teknologia sekä palvelut ja hyvinvointi PERUS-, AMMATTIJA ERIKOISTUTKINTOJA 160 Tekija?_2020_08_sisus.indd 26 Tekija?_2020_08_sisus.indd 26 12.8.2020 13.37 12.8.2020 13.37
8/2020 Tekijä 27 TYÖSSÄ vaikka harrastuksen kautta. Jetro Frimanin opintopolusta suunniteltiin kolmivuotinen. Nyt nuorukaisella on takana kaksi vuotta Riverian koneja tuotantotekniikan perustutkinnon opintoja. Opintojen ensimmäinen vuosi kului pääosin luokkaopinnoissa. – Nyt toisena opiskeluvuonna olen päässyt oikeisiin töihin. Ensimmäisellä koulutusjaksolla olin Waratahilla, joka valmistaa harvesteripäitä Deeren metsäkoneisiin. Sitten pääsinkin oppimaan Deerelle. Toukokuun lopulla päättyneen Deere-jakson jälkeen kesällä oli taas aika tarttua lukuhommiin. Yleisaineita Friman opiskelee mielellään verkko-opintoina. – Ruotsia, englantia, matikkaa, fysiikkaa, kemiaa, yhteiskuntaoppia – kyllä ne aineet saan järjestymään, motivaatio on nyt toista kuin yläkoulussa. VÄHEMMÄLLÄ ENEMMÄN Riverian rehtori Esa Karvinen kuvaa toisen asteen koulutusreformia tarpeelliseksi, mutta myös historiallisen suureksi ja rajuksi muutokseksi. Reformiin liittyi iso rahoitusuudistus, jonka Karvinen tulkitsi valtiovallan selkeäksi viestiksi – ”vähemmällä on saatava aikaan enemmän”. Enää ei ole olemassa kolmivuotista ammattikoulua, ei lukukausia eikä käsitteenä perinteistä työssäoppimistakaan. – Sen sijaan meillä on toimintavuosi, koulutuksiin jatkuva haku, yksilöllisesti laaditut opintopolut, opetusta ja valmistuneita ympäri vuoden. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen tarjolla on koulutussopimus ja oppisopimus. Lähtökohtana on, että jokainen opiskelee jossain vaiheessa koulutussopimuksella. Reformin myötä työpaikalla tapahtuva oppiminen onkin lisääntynyt. Parhaassa tapauksessa mestarikin voi oppia kisälliltä, tietää Deeren Joensuun-tehtaan loppukokoonpanon esimies Marko Pakarinen. Jetro Frimania hän kehuu ripeäksi oppijaksi. ? JO H N D EE RE JO EN SU U Tekija?_2020_08_sisus.indd 27 Tekija?_2020_08_sisus.indd 27 12.8.2020 13.42 12.8.2020 13.42
28 Tekijä 8/2020 28 Tekijä 8/2020 VAHVASTI VOITON PUOLELLA – Tänä keväänä teimme opiskelijoille kyselyn siitä, miten opiskelijat itse kokevat oppivansa parhaiten. Suurin osa vastaajista kertoi oppivansa parhaiten nimenomaan työpaikalla. Toiseksi eniten mainintoja sai lähiopetus, vasta sen jälkeen etäopetus, Karvinen kertoo. Oppimisen painopisteen siirtyminen työpaikoille herätti reformin alkuvaiheessa huolta, jopa närääkin. Omakohtainen kokemus siitä on myös Deeren loppukokoonpanon esimiehenä työskentelevällä Marko Pakarisella. – Oma tytär oli reformin tullessa ammattikoulussa. Tilannetta kun sivusta seurasin, niin mietitytti, että heitetäänkö nämä opiskelijat nyt firmojen armoille. Vaan eihän siinä sitten niin käynytkään, tietää Pakarinen, joka sittemmin on itsekin ottanut Deerellä vastuuta opiskelijoiden työpaikkaohjaamisesta. Työpaikkaohjaajan koulutuksen on saanut kaikkiaan reilut 20 deereläistä. Riverian antamaan koulutukseen on ollut paljon intoa ja halukkuutta. – Nuoria pitää ohjata ja kannustaa, antaa opiskelijoille riittävät tiedot ja taidot. Meillä ihmisiltä on tullut oppilaitosyhteistyöstä vain positiivista palautetta, Pakarinen kertoo. Myös Jetro Frimanilla on käytännön työkokemuksesta silkkaa hyvää sanottavaa. Työkaverit ovat ottaneet tulokkaan hienosti vastaan. Hän on deereläinen deereläisten joukossa, osa tiimiä Riverian rehtori Esa Karvinen kannustaa yrityksiä kehittämään työnantajamielikuvaansa ja kilpailemaan kyvykkäästä työvoimasta. Vuonna 2003 Joensuussa jännitettiin, keskittääkö John Deere Forestry Oy metsäkonetuotantonsa Ruotsin Filipstadiin vai Joensuuhun. Joensuu voitti – asenteen mitalla. Kun Deere valitsi Joensuun, osasiko kukaan uneksiakaan siitä hyvästä, jota päätös Joensuuhun ja koko maakuntaan nyt säteilee. Lokomo Forestista ja Timberjackista John Deere Forestry Oy:ksi kasvanut yritys on maailman suurin metsäkoneiden valmistaja. Deere valmistaa kaikki puutavaralajimenetelmän metsäkoneensa Joensuussa. Sitten vuodesta 1972 yhtiö kertoo valmistaneensa yli 32 000 metsäkonetta. Tehtaan valmistuskapasiteetti on kahdeksan konetta päivässä. Deere työllistää Suomessa lähes 800 ihmistä. Heistä Joensuun tuotantolaitoksella töitä tekee noin 500 henkilöä. Yhtiön pääkonttori ja suunnitteluosasto on Tampereella. 2010-luvulla Deere on investoinut Joensuun tuotantoonsa noin 50 miljoonaa euroa. Tuorein iso investointi tehtaan kokoonpanoja koeajotiloihin sekä komponenttivalmistuksen lisäkapasiteettiin käynnistyi viime vuonna. Kaikkiaan noin 15 miljoonaa euroa maksavien uudistusten on määrä valmistua vuonna 2021. Tekija?_2020_08_sisus.indd 28 Tekija?_2020_08_sisus.indd 28 12.8.2020 13.42 12.8.2020 13.42
8/2020 Tekijä 29 ? TYÖSSÄ Jetro Frimanille yksi työelämäjakson huippuhetkistä oli se, kun hän ensimmäisen kerran kokosi ohjaamohytin alusta loppuun. ja mukana tuotannon viikkoja kuukausipalavereissakin. Ja mikä tärkeintä, työelämätaitoja opettelevalla on ollut mahdollisuus kysyä ja saada vastauksia. – Otin varman päälle ja kysyin usein neuvoa. Ajattelin, että on viisasta opetella asiat perusteellisesti heti alussa, ja jatko on sitten helpompaa. Koulutusjaksonsa aikana Friman on työskennellyt Deerellä kolmella eri työpisteellä kooten polttoainetankkeja ja ohjaamohyttejä. Yksi työelämäjakson huippuhetki nuorukaiselle oli se, kun hän ensimmäisen kerran kokosi ohjaamohytin alusta loppuun. VIESTINTÄÄ JA VUOROPUHELUA Riverian rehtori myöntää, että osassa yrityksistä työpaikalla tapahtuvaan kouluttamiseen suhtaudutaan yhä nihkeästi. Ollaan sitä mieltä, ettei kouluttaminen ole yrityksen hommaa. Hankalalta voi tuntua ajatus siitäkin, että nokkela koulutettava ottaa opin ja meneekin kilpailijalle töihin. – Vastuu koulutuksesta on Riverialla, ei työpaikalla. Meidän pitää osata rakentaa koulutus työpaikalla niin, että yritykset kokevat asian tarpeelliseksi ja heidän omaa toimintaansa hyödyttäväksi. Arki yrityksissä on kiireistä, siksikin Karvinen painottaa hyvän kommunikaation merkitystä ja koulutussopimusten selkeätä sapluunaa. Yhteys ohjaavaan opettajaan pidetään tiiviinä. – Jos ongelmia tai puutteita ilmenee, meidän on syytä ihan ensimmäiseksi katsoa peiliin. Olemmeko viestineet asioista selkeästi, rakensimmeko yhteisymmärrystä riittävästi, miten voimme parantaa toimintaamme? Selvä se, että mitä paremmin kouluttaminen on suunniteltu, sitä parempi on myös lopputulos. Viestinnän merkitystä korostava Karvinen myöntää senkin, että koulutuspaletin uudelleenrakentamisessa oppilaitoksen omalta henkilöstöltä vaaditaan myös poisoppimisen taitoja. – Työelämä pyörii kesälläkin, emme mekään voi entiseen tapaan ajatella, että lukuvuosi päättyy kevääseen ja sitten lähdetään lomalle. Oma haasteensa on siinäkin, että opettajat hallitsevat kaikki talon koulutustuotteet ja tutkinnot – mitä kaikkea Riverialla on yrityksille tarjota ja ihan koko maakunnan alueella. Oppilaitoksen avautuminen ja asiakaslähtöinen toimintatapa luontuvat eri tavalla henkilökunnalle. Osa opettajista kokee mieluisana yhteydenotot yrityksiin, osalle jalkautuminen kentälle voi tuntua isolta siirtymältä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Opittavaa on siis opettajillakin. ARVIOINNIN AIKA Koulutussopimuksen mukaan oppilaan arvioinnin tekevät yhdessä opettaja ja työelämän edustaja. Jetro Frimanin tapauksessa arviointilomake odotti Tekija?_2020_08_sisus.indd 29 Tekija?_2020_08_sisus.indd 29 12.8.2020 13.42 12.8.2020 13.42
30 Tekijä 8/2020 toukokuun lopulla täyttämistä Marko Pakarisen työpöydällä. – Arvioidaan työtaito, vuorovaikutussuhteet, työajankäyttö, tilaa on myös vapaamuotoisille kommenteille. Ja täytyy Jetrosta todeta, että niin on teräväpäinen kaveri, että nopeasti on hommat oppinut. Noin 17-vuotisen kokemuksensa perusteella Pakarinen arvioi, että yhdeksän kymmenestä opiskelijasta on ”timanttista laatua”. Moni oppija on opiskelujaksonsa perusteella saanut jalan tukevasti oven väliin ja jossain vaiheessa työllistynyt Deerelle. – Menestyminen on opiskelijasta itsestään kiinni. On joskus käynyt niinkin, että kun kaverin koulutusjakso kuun viimeisenä päivänä päättyi, niin seuraavan kuun ensimmäisenä päivänä hänet oli jo pestattu tehtaalle töihin. Yhdessä käytännön asiassa Pakarisella on selkeä ohje kaikille, jotka mielivät astua tehtaan ovesta sisälle: Ikinä milloinkaan ei pidä opiskelijan äidin tai isän ryhtyä kyselemään ja soittelemaan koulutussopimuspaikan perään. Luuriin pitää osata tarttua ihan itse. JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ Riveria on panostanut yritysten palvelemiseen nimeämällä oman yritysasiamiehen sekä teknologiasektorille että palveluja hyvinvointisektorille. Joensuun Deeren-tehtaan tuotantopäällikkö Ari Toivanen kehuu oitis sitä, miten yritysasiamiehen tulo on ollut selvä parannus yhteistyön kehittämiseen. – On selkeä etu, että asiat lähtevät hoitumaan yhden ihmisen kautta. Ja totta vie paljon niitä, yhteisiä hoituvia asioita onkin. Jo 17 vuotta Deerellä työskennellyt Toivanen kiteyttää ammattikouluyhteistyön merkityksen yhteen sanaan – elintärkeää. – Yhteistyön juuret ovat todella syvällä. On ollut työssäoppijoita, oppisopimusopiskelijoita, joustavan oppisopimuksen opiskelijoita, rekrykoulutuksia, kursseja. Kuluvan vuoden keväällä Riveria teki Deerelle jälleen työntekijöiden osaamiskartoitusta. Riveria tutkii tilanteen ja tekee ehdotuksia siitä, miten osaamista juuri nyt kannattaa lähteä vahvistamaan. – Oppilaitoksen tehtävä on tuottaa opetuspalveluita. Meidän jokapäiväinen tehtävämme ”EI ENÄÄ HARJAN VARRESSA HARJAANTUMISTA” Takavuosiin verrattuna oppimiskulttuurissa on loikattu aimo harppaus eteenpäin. Tätä mieltä on Deeren Joensuun-tehtaan pääluottamusmies Kauko Keränen arvioidessaan nuorten opiskelijoiden mahdollisuuksia saada paras mahdollinen hyöty ja oppi irti työpaikkajaksoilla. – Oppiminen ei enää ole harjan varressa harjaantumista, kuten joskus takavuosina. Aikanaan ehdin kantaa paljonkin huolta siitä, että oppimisjakso työpaikalla saattoi olla perin yksipuolinen kokemus. Kenenpä motivaatio ei olisi koetuksella, jos kuukausi toisensa perään putsailet tehtaan lattiaa. Keräsen mielestä työntekijät suhtautuvat varsin positiivisesti opiskelijoiden ohjaamiseen. Negatiivista palautetta ei kuulu. Suhtautumista ohjaamiseen tukee myös nykyinen palkkausmalli – urakkatyössä ohjaaminen saatettiin ajoin kokea hidasteeksi. Maailma ei kuitenkaan pääluottamusmiehenkään mielestä ole vielä tykkänään valmis, aina on varaa parantaa. Ensinnäkin hän näkisi hyvänä sen, että työntekijälle maksettaisiin työpaikkaohjauksesta jonkinlainen korvaus. Lisää jämäkkyyttä hän toivoo myös työpaikalla tapahtuvien koulutusjaksojen suunnitelmallisuuteen. – Koulutussuunnitelmia voitaisiin tehdä vielä nykyistäkin tarkemmin niin, että opiskelija tietää jo taloon tullessaan, mitä erilaisia oppimisen mahdollisuuksia ja vaiheita jaksoon kulloinkin kuuluu. On kaikkien etu, että opiskelija kokee työpaikkajakson ? Deeren tuotantopäällikkö Ari Toivanen kehuu Riverian yritysasiamieskäytäntöä. Asiat oppilaitoksen ja yrityksen välillä hoituvat yhden ihmisen kautta. Tekija?_2020_08_sisus.indd 30 Tekija?_2020_08_sisus.indd 30 12.8.2020 13.42 12.8.2020 13.42
8/2020 Tekijä 31 ”Nuoria pitää ohjata ja kannustaa, antaa opiskelijoille riittävät tiedot ja taidot. Meillä ihmisiltä on tullut oppilaitosyhteistyöstä vain positiivista palautetta.” MARKO PAKARINEN Loppukokoonpanon esimies TYÖSSÄ on valmistaa metsäkoneita, Toivanen linjaa työnjakoa. Kartoituksen jälkeen osaamista lähdettäneen jälleen täydentämään muun muassa korttikoulutuksin. Erikseen Toivanen mainitsee Riverian ansiot luokkahitsauskoulutuksessa. – Riverialla on hyvää konekapasiteettia, hitsausrobotteja, käsihitsauspisteitä ja levytyökoneita. Työelämän oppimispaikkojen, kumppanuussopimusten ja yhden luukun periaatteella yrityksiä palvelevan yritysasiamiehen lisäksi Riveria kehittää työelämäopettaja-mallia. Siinä mallissa opettajan työhuone siirtyy koululta yrityksen tiloihin. Yksi työelämäopettaja työskentelee jo nyt PohjoisKarjalan Osuuskaupassa. ? John Deeren pääluottamusmies Kauko Keränen nostaa keskusteluun työpaikkaohjauksesta maksettavan korvauksen sekä koulutusjaksojen suunnitelmallisuuden kehittämisen. mielekkäänä mahdollisuutena kehittyä. Niinhän se kumminkin on, että oppiminen on yhä vahvemmin painottunut luokkaopetuksesta työpaikalla oppimiseen. Keränen on työskennellyt Deerellä noin 30 vuotta, ja siitä ajasta pääluottamusmiehenä noin kahdeksan vuotta. Pitkällä kokemuksella Keränen tietää senkin, että tämän päivän opiskelijoilla on hyvät valmiudet koulutussopimusjaksolle tullessaan. On kuitenkin yksi kestoaihe, josta nuoria on ojennettava. – Se on se kännykän räplääminen. Perehdyttämisvaiheessa asiasta pitää painavasti muistuttaa. Tekija?_2020_08_sisus.indd 31 Tekija?_2020_08_sisus.indd 31 12.8.2020 13.42 12.8.2020 13.42
32 Tekijä 8/2020 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Lähdetään työmatkallekin ihan nollilta! ”Liikenne on monelle työpäivän vaarallisinta aikaa. Työpaikoilla on sovellettava nolla tapaturmaa -ajattelua myös työmatkoihin ja asetettava selkeät tavoitteet tapaturmien vähentämiseksi”, sanoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Kerttuli Harjanne. kuin työnantajan etu, että yhä suurempi osa työmatkoista tehtäisiin jalan tai pyörällä. Ratkaisevan tärkeä merkitys kevyiden kulkumuotojen lisääntymiseen on työnantajan tarjoamilla kunnollisilla suihkuja pukeutumistiloilla ja pyörien säilytystiloilla. T apaturmavakuutuskeskuksen viimeisimmän, vuoden 2019 ennakkotilaston mukaan Suomessa sattui 24 000 työmatkatapaturmaa. Lukumäärä on kasvanut noin 7 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Työmatkatapaturmista suurin osa, yli 70 prosenttia, on liukastumisia, kaatumisia ja kompastumisia. Vuonna 2015 sattui 14 807 näihin liittyvää työmatkatapaturmaa. Toiseksi yleisin työmatkatapaturman sattumistapa on yhteentörmäys auton kanssa (yli 10 prosenttia). Vaikka useat työmatkatapaturmat liittyvät erilaisilla kulkuvälineillä liikkumiseen, yhteen laskettunakin näiden osuus on pienempi kuin kävellessä sattuneiden työmatkatapaturmien. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi autosta ulos astuessa ja liukastuessa liikkumistavaksi tilastoihin merkitään ”jalan”. Vuosina 2005–2014 työmatkatapaturmissa on kuollut yhteensä 177 palkansaajaa. Suurimmassa osassa kuolemaan johtaneista työmatkatapaturmista sattumistapana on ollut yhteentörmäys auton kanssa tai ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen. Julkisessa liikenteessä sattuu verrattain vähän työmatkatapaturmia. Naisille sattuu miehiä enemmän havereita. Naiset kulkevat työmatkansa useammin jalan kuin miehet, jotka menevät töihin enemmän henkilöautolla. Naiset käyttävät myös liukastumisille altistavia, sileäpohjaisia ja korkeakorkoisia kenkiä. HYÖTYJÄ JA RISKINARVIOINTIA Työmatkaliikunnan hyödyt ovat haittoja suuremmat. On niin työntekijän Itse kukin voi sitten tehdä oman osuutensa. Päivän sää ja oma mahdollinen väsymystila pitää ottaa huomioon kulkutavan valinnassa. Heijastimet heiluvat pimeällä, pyörä ja sen varusteet ovat kunnossa kaikissa keleissä, kiirettä ei pidetä eikä omaa tai toisten kulkua riskeerata istumalla auton rattiin, vaikka arviointikykyä sumentaisi alkoholi tai huumaavat lääkkeet tai aineet. LAKI MUUTTUI Tieliikennelain uudistukset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Yhtenä merkittävänä uudistuksena on ennakointivelvollisuus. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Pyörässä on nyt oltava punaista valoa näyttävä takavalo, kun ajoneuvoa ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa huonontunut. Laissa todetaan myös, että jalankulkijan on ”yleensä” käytettävä heijastinta pimeällä liikkuessaan ja pyöräilijän kypärää ajaessaan. Koko liikennekulttuuria ajatellen merkittävä uudistus on pyöräkadun saapuminen Suomeen. Auto väistää pyöräilijää eli autoilijan on annettava pyöräkadulla polkupyöräilijälle esteetön kulku. Ajonopeus on hidastettava pyöräilijöille sopivaksi. Auton pysäköinti pyöräkadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Lähteet: Tapaturmavakuutuskeskus, Työturvallisuuskeskus, Traficom ”Työmatkaliikunnan hyödyt ovat haittoja suuremmat.” Pyörässä on oltava punainen takavalo. Työpaikan lähiympäristön pitää olla turvallinen niin autolla, kävellen, polkupyörällä kuin joukkoliikenteelläkin työmatkojaan kulkeville. Työmatkatapaturmien tarkastelu on hyvä ottaa mukaan työsuojelun yhteistoimintaan ja riskien arviointiin. Vaaralliset paikat työpaikan lähiympäristössä voidaan kartoittaa työntekijöille tehtävällä kyselyllä. Sen jälkeen laaditaan suunnitelma, jonka toteutuksella tavoitellaan nollaa tapaturmaa liikenteessä. Turvallisuuden edistämiseen liittyvät hankkeet, kampanjat ja kilpailut sekä niihin liittyvä palkitseminen kannustavat työyhteisöä toimimaan. Työnantaja voi vaikuttaa siihen, milloin ja missä työ alkaa ja sallia joustoja vuorojen alkuun etenkin pahimmilla keleillä. Piha-alueiden valaistus, liukkaudentorjunta ja lumenpoisto on hoidettava kunnolla. Työnantaja voi levittää tietoa turvallisesta työmatkaliikkumisesta ja jakaa heijastimia, heijastinliivejä, pyöräilykypäriä tai liukuesteitä. LE H TI KU VA / D A N IE L SI M O N Tekija?_2020_08_sisus.indd 32 Tekija?_2020_08_sisus.indd 32 12.8.2020 13.42 12.8.2020 13.42
8/2020 Tekijä 33 TYÖSSÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Miten korona on vaikuttanut työpaikoilla? Koronaepidemia on pysynyt Suomessa hyvin hallinnassa, kun rajoitukset on otettu vakavasti. Teollisuusliiton sopimusaloja epidemia on koetellut kuitenkin hyvin eri tavoin. Toisissa työpaikoissa työntekijöitä on lomautettu, toissa on pulaa työväestä. Nähtäväksi jää, hiipiikö korona uuteen hyökkäykseen, kun yöt ovat alkaneet jälleen pimetä lämpimän kesän jälkeen. Selvää on, että edelleen pitää olla varuillaan ja noudattaa viranomaisten ohjeita. Yhdessä asiassa työpaikoilla on tuntuva petraamisen paikka. Kevään ja alkukesän aikana työpaikoilta kantautui viestejä, ettei työsuojeluhenkilöitä päästetty mukaan miettimään, miten työpaikoilla hoidetaan korona-asiat. Opetellaan parempaa yhteistoimintaa! Työsuojeluhenkilöillä on hyvä käsitys työpaikkojen olosuhteista, työtavoista ja käytänteistä. Tätä osaamista pitää hyödyntää. Marjatiloilta on puolestaan tullut joitain yhteydenottoja kuljetuksista työkohteisiin. Pakettiautolla ei kuljeteta 25 mansikanpoimijaa samalla kertaa! Tämä esimerkki kuljetuksista on tieliikennesäännösten vastainen, yleisen turvallisuuden lisäksi. Vaarojen ja riskien arviointi on otettava vakavasti, eritoten epidemian aikoina. ? TYÖKALUJA OPPIMISEEN TYÖ2030 STARTTAA VARMISTA TELMAN TULO JULKAISUT Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema Telma lehti muuttuu tilauspohjaiseksi numerosta 3/2020 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen Telma -lehden lukija tilaa lehden itselleen. Jos siis haluat saada maksuttoman Telma -lehden kotiin kannettuna, tilaa lehti osoitteessa www.telma-lehti.fi/tilaus . Lukija hallinnoi itse tilaustaan, ilmoittaa osoitemuutoksesta tai peruu lehden OmaTelmapalvelussa. Voit lukea Telma -lehteä maksutta myös osoitteessa www.telma-lehti.fi . HUOM! Jos tietosi on tallennettu työsuojeluhenkilörekisteriin viimeistään 24.4.2020, sinun ei tarvitse tilata lehteä erikseen, vaan se lähetetään sinulle automaattisesti. Rekisteriä hallinnoi sosiaalija terveysministeriö ja sitä ylläpitää Työturvallisuuskeskus. Rekisteriin tallennetaan työnantajien ilmoitusten perusteella työsuojelun yhteistoimintatyöpaikat ja niiden yhteistoimintahenkilöstön tiedot. Ilmoituksen tekee työsuojelupäällikkö tai muu työnantajan valtuuttama henkilö. ”Tärkeä osa yhteistyötä on muokata koulutus vastaamaan työelämän tarpeita.” TYÖELÄMÄ Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma TYÖ2030 on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Hanke lykätään liikkeelle Finlandia-talossa pidettävällä kutsuvierastilaisuudella elokuun lopussa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria Suomessa ja nostaa maa digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaattoriksi vuoteen 2030 mennessä. Työn murroksen ja teknologian aiheuttamat muutokset sekä koronakriisistä selviytyminen edellyttävät työpaikoilta toimintatapojen uudistumista. Tällä voidaan vaikuttaa työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn sekä Suomen työelämäbrändiin maailmalla. Ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos, ja laajassa yhteistyöjoukossa on mukana SAK. Finlandiatalon starttitilaisuudessa puhuu ammattiliittojen edustajana STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Koko hanke on sosiaalija terveysministeriön vastuulla, ja Finlandiatalossa pitää puheenvuoron myös hankkeen johtoryhmän toinen puheenjohtaja, valtiosihteeri Saila Ruuth. Tilaisuus on vapaasti seurattavissa suorana verkkolähetyksenä 31.8. klo 14–17 ja se löytyy jälkeenpäin myös tallenteena samasta osoitteesta, ks. videolinkki sivun lopussa: www.ttl.fi/tuottavuutta AMMATILLINEN KOULUTUS Oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyö on avain onnistuneeseen oppimiseen. Uudista yhteistyötä! -työkirja ja muut Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen julkaisut tarjoavat työkaluja työpaikan ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyöhön. Hanke loppui heinäkuussa, mutta julkaisut ovat ladattavissa edelleen ilman kuluja. Työpaikkojen ja oppilaitosten välinen keskustelu vahvistaa oppilaitosten työelämätuntemusta, turvaa työpaikoille ammattitaitoista työvoimaa sekä auttaa rakentamaan sujuvia oppimispolkuja opiskelijoille. Tärkeä osa yhteistyötä on muokata koulutus vastaamaan työelämän tarpeita. Työpaikkojen ja oppilaitosten toimijoilla on oltava ymmärrys työelämän muuttuvista haasteista. Työkirjassa on käytännönläheisiä ja uudenlaista ajattelua tukevia tehtäviä, joita työpaikan ja oppilaitoksen edustajia suositellaan tekemään yhdessä. www.ttl.fi > hae: ”ammattitaitoa” TYÖPAIKKA OPPILAITOS OPISKELIJA Tekija?_2020_08_sisus.indd 33 Tekija?_2020_08_sisus.indd 33 12.8.2020 13.43 12.8.2020 13.43
34 Tekijä 8/2020 ”Kasvu hissiasentajaksi vie kymmenen vuotta” Koneen hissiasentajaksi valmistutaan yhtiön oman hissikoulun kautta – mutta oikeasti työn oppii vasta tekemällä, sanovat hissiasentajat Vesa Liikanen ja André Viio. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVA PEKKA ELOMAA 34 Tekijä 8/2020 TYÖKAVERIT ANDRÉ VIIO Hissiasentaja Kone Hissit Oy VESA LIIKANEN Hissiasentaja, luottamusmies Kone Hissit Oy Tekija?_2020_08_sisus.indd 34 Tekija?_2020_08_sisus.indd 34 12.8.2020 13.43 12.8.2020 13.43
8/2020 Tekijä 35 SARJA JATKUU. Kertokaa meille hyvästä työkaveruudestanne, saatamme tehdä teistä jutun: tekija@teollisuusliitto.fi ANDRÉ: Allekirjoitan tuon täysin. Me olemme noviiseja vielä pitkän aikaa. Mutta on hyvä, että meillä löytyy vanhempia, keille voi soittaa ja pyytää neuvoa. ”VUOROVAIKUTUSTAITO TARPEEN” VESA: Kun tehdään vähän isompia hissejä, siinä André on nähnyt mitä homma voi olla rankimmillaan. Joutuu osaamaan kaikkea: hitsausta, sähköhommia ja hissiasennusta. Välillä maalataan ja välillä tehdään jalkalistoja. ANDRÉ: Viimeisin projekti on ollut silmiä avaava. Ei sitä yksinään pystyisi tekemään. Kaikki osat ja tavarat ovat niin painavia, että meiltä kahdeltakin loppuvat voimat kesken. Työ on monipuolista ja vaatii erilaisia kädentaitoja ja siihen päälle vielä vuorovaikutustaitoja. VESA: Taloissa joutuu asukkaiden tai firman ihmisten kanssa tulemaan toimeen. Ei voi ajatella, että on paikan kuningas. Siellä joutuu sanomaan rouville ja herroille huomenta ja vähän väistelemään asukkaiden tieltä. ”MOLEMMILLA OMA TAPANSA NOLLATA” VESA: Ennen koronaa harrastin kahvakuulaa, uintia ja kävin lenkkeilemässä. Moottoripyöräilen ja käyn vähän viihteellä. Kun treenaa fysiikkaa, on duunissa helpompaa. ANDRÉ: Harrastan korealaista kamppailulajia taekwondoa, pyöräilen ja vaellan. Fyysisestä kunnosta on pidettävä huolta, että jaksaa työskennellä. VESA: En tiedä oikein pääkaupunkiseudulta hissiasentajia, jotka olisivat läheisiä kavereita keskenään. Tietenkin me saatamme kaupungilla nähdä jossakin baarissa tai bileissä, mutta muuten aika vähäistä on yhteydenpito vapaa-ajalla. ANDRÉ: Vaikka vierekkäin asuttaisiin, tuskin oltaisiin raskaan työpäivän jälkeen yhdessä. Tulee sen verran paljon katsottua toista. Molemmilla on oma tapansa nollata päivä. Me tulemme hyvin toimeen ja pystymme työskentelemään yhdessä. ”PITÄÄ LUKEA IHMISTÄ” VESA: Ei minulla ole yhtään kollegaa, jonka kanssa en tule toimeen. Kaikkien kanssa on hauskaa ja toisten kanssa vielä hauskempaa. Hissimies on hissimies ja jutut sen mukaisia. Nuoremmat asentajat oppivat sen pikkuhiljaa. Asentajan työ on raakaa peliä ja huumori on mustaa. ANDRÉ: Mustaa huumoria en ole sisäistänyt vielä ihan samalla kaliiperilla kuin Vesa. Aina joskus minulta irtoaa vitsi, mutta olen enemmän hiljaa. Meillä voi mennä pari tuntiakin, että kumpikaan ei sano mitään. Rokki soi yleensä aika kovaa. Kuulosuojaimet ovat päässä. VESA: Kun opastaa nuoria, siinä menee aina muutama päivä tai viikko, ennen kuin tajuaa, mitä kenellekin kannattaa puhua. En minä kaikille ole samanlainen. Jos huomaan, että on uskovaisesta perheestä, en heitä pervoläppiäni silloin, vaan yritän olla normaali. Pitää lukea ihmisiä. ? 8/2020 Tekijä 35 VESA LIIKANEN: Tutustuimme Andrén kanssa, kun Ilmarisen pääkonttorille Ruoholahteen uusittiin neljän hissin ryhmä kesällä 2017. Hän osallistui siihen apumiehenä. André oli mukana puoli vuotta, kunnes pääsi opiskelemaan Koneen hissikouluun. ANDRÉ VIIO: Olen kotoisin Tampereelta, ja entiseltä ammatiltani keittiömestari. Toimin ravintola-alalla yli 15 vuotta. Kun tuli lapsia, ajattelin, että pitäisi tehdä jotain muuta. Vaimo ehdotti, että rupeaisin opiskelemaan sähköalaa. Löysin iltakoulun. Kävin päivisin töissä ja olin illat koulussa. Huomasin 2017 kesällä, että Koneella oli tarjolla apumiehen paikka ja siinä vaatimuksena sähkötausta. Pääsin Vesan mukaan. Syksyllä alkoi tuntua, että tätä voisi tehdä ammatikseen. Hain Koneen hissikouluun. Opiskelu kesti kaksi vuotta. Valmistuin marraskuussa 2019. ”PITÄISI PÄÄSTÄ HISSIÄ TEKEMÄÄN” VESA: Andrén opiskeluaikana olimme firman pikkujoulussa. Hän sanoi, että pitäisi päästä tekemään koko naisia hissejä ja tuli mukaan. Olin vieressä opastamassa. Katajanokalla André teki ensimmäisen oman hissinsä. En ollut virallisesti mentori. Olen ollut firmassa 22 vuotta. Osaan auttaa, että saadaan hommia eteenpäin. Ainakin yritän. ANDRÉ: Opiskelun alussa istuimme koulun penkillä puoli vuotta, ja kävimme viikon–parin mittaisilla harjoituskierroksilla viisi toimintoa läpi: huolto, modernisointi, uudistuotanto, porraspuoli ja ovipuoli. Opiskelimme teoriassa, mitä hissit, ovet ja portaat ovat ja miten ne toimivat. Sitten aloitimme harjoittelun, missä olimme asentajan mukana tekemässä hissejä. Sen jälkeen tuotannon puolella piti tehdä kolme hissiä yksin. Lopuksi pääsin tekemään näyttötyötä. VESA: Olen itsekin käynyt Koneen koulun. Kun André oli apumiehenä, hän vaikutti olevan ihan kelpo ainesta: oli rauhallinen ja oppi virheistä. Suosittelin häntä kouluun. ANDRÉ: Vesa on minulle tietyn tyyppinen tukipilari. Opiskeluaikana ja sen jälkeenkin hänelle on pystynyt soittamaan ja pyytämään tukea. ”JOS KIROILEN, KIROILEN ITSELLENI” ANDRÉ: Päällepäin Vesa on juro, vähän pelottavankin näköinen, moottoripyörällä kulkeva, molemmat kädet tatuointeja täynnä. On se semmoinen, että jos hän kadulla tulisi vastaan, enkä tuntisi, voisin vaihtaa tien toiselle puolen. VESA: Heh, heh… ANDRÉ: Mutta aika hyvin me sitten tultiin juttuun. Nykyisinkin teemme hissejä yhdessä. Aika nopeasti ulkokuori antoi kertoa, että kyseessä on luotettava, osaava henkilö. Vittuilun määrä on vakio, eikä se siitä ole muuttunut mihinkään. Se tapahtuu hyvässä hengessä. Työ on raskasta, ja jotta siinä kestää, pitää olla vähän puupää itsekin. VESA: Joo… Sanon koulukundeille, jotka tulevat, että jos kiroilen, en minä heille kiroile. Kiroilen itselleni. Olen tehnyt jonkin hölmön virheen, joka pitää korjata. Kun kimpassa asennetaan, vaatii kymmenen vuotta, että sinua pystyy sanomaan hissiasentajaksi. Sitten sitä työtä vähän alkaa ymmärtää isossa kuvassa. TYÖSSÄ "Työ vaatii kädentaitoja sekä vuorovaikutustaitoja." Tekija?_2020_08_sisus.indd 35 Tekija?_2020_08_sisus.indd 35 12.8.2020 15.01 12.8.2020 15.01
Opetuksen järjestämistavat vaihtelevat kouluittain, mutta päälinjaus on, että Jopo-luokkalainen työskentelee työpaikalla kahtena päivänä viikossa ja on kolmena päivänä koulussa. Teppooppilas on työpaikalla viikon tai kaksi kerrallaan, yhteensä 5–7 viikkoa lukuvuoden aikana. Työelämäpainotteinen yläkouluopetus on kiinnostanut kovasti muitakin kuntia, ja malliin on käyty tutustumassa, kertoo Vantaan opetustoimen asiantuntija Kirsi Viitaila. Työelämäpainotteinen opetus laajenee muuallekin Suomeen. – Kokeiluja on meneillään ainakin Helsingissä ja Kuopiossa. Turussa kokeiluja on tehty aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksessa. PALJON ON NIITÄ, JOITA TEKEMINEN KIINNOSTAA Vantaalaisen Lehtikuusen koulun Teppooppilaanohjaaja Mari Nilsen kuvaa työelämäpainotteista perusopetusta menestykseksi. – Palaute on ollut huippuhyvää. Meillä on paljon innokkaita tekijäpoikia ja tekijätyttöjä. Oppilaanohjaaja Mari Nilsenin Teppo-oppilaat keväthetkessä toukokuun lopussa. Marin ympärillä Riku, Erik, Sajjad, Veeti, Henna, Anri, Matleena, Rosa, Iina, Sofia, Roosa, Esther, Ah, Laura, Frida, Emma, Babette, Markus ja Acacia. Työelämäpainotteinen perusopetus (Teppo) poikkeaa perinteisestä joustavasta perusopetuksesta (Jopo) siten, että opetuksen ja ohjauksen järjestäminen ei ole sidottu luokkamuotoiseen malliin. Peruskoulussa ja töissä Työelämäpainotteinen yläkouluopetus Vantaalla kerää kiitosta niin oppilailta, vanhemmilta, aineenopettajilta kuin työnantajilta. Vantaan 8.–9.-luokkalaiset ovat voineet osallistua useilla työelämäviikoilla rikastettuun opetukseen kaksi täyttä lukuvuotta. TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA PEKKA ELOMAA ”R eipas ja ystävällinen työssäoppija. Hän on nopea oppimaan ja hänellä on jo hyvin osaamista alan tehtävistä, jopa enemmän kuin monilla ammattikoulusta harjoitteluun tulevilla.” Näin kommentoi autokorjaamoyrittäjä kyselyssä, jonka Vantaan opetustoimi teki työelämäpainotteisesta yläkouluopetuksesta keväällä tänä vuonna. Vantaalla jo kolmisensataa oppilasta on osallistunut uudenlaiseen Teppo-opetustapaan. Teppomallin ja joustavan perusopetuksen Jopo-mallin ero on siinä, että Jopo on luokkamuotoista opetusta, eikä Jopo ole uutta toimintaa. Vantaalla on 14 Teppo-koulua ja 5 muuta yläkoulua, joissa on joustavan perusopetuksen Jopo-luokka. 36 Tekijä 8/2020 Tekija?_2020_08_sisus.indd 36 Tekija?_2020_08_sisus.indd 36 12.8.2020 13.43 12.8.2020 13.43
8/2020 Tekijä 37 TYÖSSÄ TEPPO JA JOPO ? Joustavassa työelämäpainotteisessa perusopetuksessa vuorottelevat työssäoppimisjaksot työpaikoilla ja opetusjaksot koululla. Vantaalla tarjotaan 8.–9.-luokkalaisille oppilaille työelämäpainotteista opetusta joko joustavan perusopetuksen luokassa (Jopo) tai joustavan ei-luokkamuotoisen perusopetuksen kautta (Teppo). ? Teppo-mallissa yläkoululaisella on 5–7 viikkoa työssäoppimisjaksoja lukuvuodessa. Oppilailla on oma Teppo-oppilaanohjaaja. Koulujaksoilla oppilaat opiskelevat tavallisen luokkansa kanssa. ? Jopo-mallissa on oma 10–13 oppilaan Jopo-luokka ja -opettaja. Työssäoppimisjaksoja on noin puolet kouluvuodesta, esimerkiksi kolme päivää viikossa koulussa ja kaksi päivää viikossa työpaikoilla. Jopo ei ole uutta toimintaa. Työelämäpainotteinen opiskelu on monelle sopiva tapa käydä peruskoulua. Työnantajan näkökulmasta tämän kautta saa ilmaiseksi koulutettua kesäja kausityöntekijöitä. Kirsi Viitaila vahvistaa, että negatiivisia kommentteja ei ole juuri tullut kyselyissä esiin. Jokunen kommentti on voinut olla työelämämuotoisen opetuksen rankkuudesta, mutta oppilaiden palautteen keskiarvo on kouluarvosanana yli yhdeksässä. Nilsen on taustaltaan ammatillinen opettaja ja nyt tyytyväinen työelämäpainotteisen opon työhönsä ja mahdollisuuteen toimia konsultoivana oppilaanohjaajana uusille kouluille. Vantaalla työelämäpainotteisia Teppo-opoja on kaikkiaan 14, kullakin koululla omansa. Nilsen on todistanut työelämäjaksoja, jotka nostavat oppilaan uskoa itseen, aikatauluttamistaitoja ja oma-aloitteisuutta. Joidenkin niin sanottujen hulivilioppilaiden täydelliset työelämäjaksot ovat erityisesti lämmittäneet hänen mieltään. Työelämäpainotteinen opetus on tuonut uskoa ja toivoa oppilaiden lisäksi myös vanhemmille ja aineenopettajille. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille työelämäpainotteinen opetus on ollut erityisen merkityksellistä. Työelämäjaksoilla he pääsevät kunnolla sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. – Teppo-malli sopii ihan kaikille oppilaille. Kysyntä työelämäpainotteiseen opetukseen on suurta. Paikat täyttyvät nopeasti, Viitaila sanoo. VANTAAN TYÖELÄMÄPAINOTTEINEN YLÄKOULUOPISKELU ON MENESTYS Työelämäpainotteisen opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluu työssäoppimisjaksojen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen, jaksojen opinnollistaminen ja arviointi yhteistyössä aineenopettajien kanssa sekä oppimissuunnitelmien laatiminen. Yksilöja ryhmäohjauksissa erityisenä näkökulmana on jatko-opinnot sekä työelämätaidot. Sidosryhmäyhteistyötä opo tekee huoltajien, toisen asteen ja työelämän edustajien kanssa. Vantaalaiset yläkoululaiset ovat olleet työelämäjaksoilla esimerkiksi autokorjaamoissa, puutarhoissa, kaupoissa, leipomoissa, ravintoloissa, mallitoimistoissa ja päiväkodeissa. Työpaikkoja on järjestynyt ympäri pääkaupunkiseutua. – Emme ole taipuneet siihen väitteeseen, ettei noin nuoria voi ottaa töihin. Jos työnantaja epäilee, onko järkeä ottaa 8-luokkalaista, niin sanoisin, että monella teppoilijalla on kevätpuolella kokemusta jo 3–4 työelämäjaksosta. Nilsen on huomannut, että hänen oppilaillaan olisi paljon kiinnostusta esimerkiksi tekstiilija muotialalle, media-alalle ja puusepänteollisuuteen. Työssäoppimispaikkoja esimerkiksi näille aloille kaivataan lisää. Nilsen aloittaa työnsä uuden yrityksen kanssa lähettämällä esitteen ja videon työelämäpainotteisesta opetuksesta. – Paasaan iloisena enkä lähde pois, ennen kuin he lupautuvat ottamaan oppilaan. Myöhemmin nuori itse kysyy harjoittelupaikkaa yrityksestä. VUOROIN TYÖSSÄOPPIMISJAKSOILLA, VUOROIN KOULUJAKSOILLA Viime lukuvuonna Vantaalla pilotoitiin yhteistyötä ammattioppilaitos Varian kanssa. Viitisenkymmentä yläkoululaista pääsi tutustumaan viikoksi ammatillisiin opintoihin. Varia järjestää myös muita lyhyempiä tutustumismahdollisuuksia kaikille perusopetuksen ysiluokkalaisille, mutta Teppoja Jopo-oppilaiden Varia-viikot eroavat niistä laajuudessaan. Oppilaiden ohjaamisessa Variaan tutustumisviikolle pyritään varmistamaan, että oppilas on todella kiinnostunut alasta ja sitoutunut tutustumisviikkoon. Tavoitteena ammattioppilaitosyhteistyössä on, että nuorelle varmistuu, mihin hän hakee yhdeksännen luokan jälkeen ja että keskeyttämiset vähenisivät. Tulevana lukuvuonna toimintaa pyritään laajentamaan lukioihin. Kun pääsee viikoksi mukaan opetukseen, päätöksen yhteishaun oppilaitoksesta tekee silloin toivottavasti nuori itse eikä äiti, isä tai kaveri, Nilsen ja Viitaila kertovat. NUORI SAA LOISTAA TÄSSÄ OPISKELUMUODOSSA Korona-aika on kaventanut nuorten työllistymismahdollisuuksia. – Nuorille kaikki työkokemukset ovat äärimmäisen tärkeitä, Viitaila sanoo. Viitailan kokoamissa kyselyvastauksissa työelämäpainotteisesta opetuksesta eräs oppilas vastaa näin: ”Rehellisesti ilman Jopo-luokkaa en tiiä missä olisin mun arvosanojen kanssa. Jopoluokka antaa paljon mahdollisuuksia ja tutustuminen työelämään avaa monia ovia.” ”Tää homma on antanut ihan superpaljon mun elämään! Oon oppinut paljon ja saanu sellasia avaimia, mitä ”normaalilla” koulunkäynnillä ei saisi”, sanoo toinen. Vanhemmat ovat kommentoineet näin: ”Arvosanat parantuneet, ei lintsaamista.” ”On hienoa, että tässä opiskelumuodossa nuorelle annetaan mahdollisuus loistaa.” ? Tekija?_2020_08_sisus.indd 37 Tekija?_2020_08_sisus.indd 37 12.8.2020 13.43 12.8.2020 13.43
”Ketään ei jätetä yksin” UPM sulki vaneritehtaansa Jyväskylässä heinäkuun lopussa ja jätti 147 ihmistä työttömäksi. Huonossa tilanteessa hyvää on perusturvaa parempi paketti uudelleen työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Eikä ketään jätetä yksin, pääluottamusmies lupaa. Vaneritehtaalaiset ovat pääluottamusmiehen mukaan tavattoman pettyneitä siihen, että UPM päätyi lopettamaan tehtaan, vaikka UPM Plywood tahkosi viime vuonna kovaa tulosta ja koko konsernilla oli ennätysvoitot. – Mutta se on sanottava, että saimme hyvässä hengessä neuvoteltua työnantajan kanssa perusturvaa paremman paketin, pääluottamusmies Jarno Kemiläinen kertoo. – Jos yhtään on miettinyt opiskelemista uuteen ammattiin, kannattaa opiskelukortti katsoa nyt! Vaneritehtaalaisilla ei ole lomien jälkeen työvelvoitetta irtisanomisajaltaan eikä palkanmaksu katkea, vaikka saisi töitä tai lähtisi opiskelemaan. Jos opiskelupaikka tutkintoon heltiäisi heti syyskuussa, opintoja voisi suorittaa täydellä palkalla seuraavat kuusi kuukautta. – Tämän perään voisi vielä opiskella 200 päivää korotetulla ja sitten vielä 200 päivällä tavallisen suuruisella ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella. Tutkintoa opiskelevalle UPM korvaa tietokonekuluja, kirjoja ja kurssimaksuja 2 000 euron edestä. – UPM maksaa myös maksullisia koulutuksia 5 000 euroon asti, jos se auttaa työllistymään, jos haluaisi lähteä vaikka taksiajolupaa hankkimaan. Kemiläinen kertoo, että vaneritehtaalla saatiin muutosturva kattamaan kaikki vakinaiset työntekijät, ei vain viisi vuotta talossa olleet kuten laki määrittelee. VALMENNUSTA TULEVAAN, KAIKILLE Jokainen saa halutessaan tavata konsulttiyrityksen henkilökohtaisen muutosvalmentajan. Työntekijöille on myös jo pidetty informaatiotilaisuuksia, joissa ovat olleet mukana Teollisuusliitto, Teollisuuden työttömyyskassa ja TE-keskus. Pääluottamusmies tietää, että jotkut aktiivisimmat lähtivät jo heti yt-neuvotteluista uutisen kuultuaan soittelemaan Jyvässeudun työnantajille. Kaikille ei työn hakeminen ole kuitenkaan helppoa, kun viimeisimmästä opiskelusta on jo vuosikymmeniä. – Jotkut ovat tehneet täällä 20–30 vuotta työtä. Oma tehtävä ja rutiinit osataan. Mutta ihan kaikilla ei ole edes pankkitunnuksia. On todella haastavaa etsiä töitä, jos ei ole älypuhelinta eikä voi selata TE-palvelujen sivuilta vapaita työpaikkoja. Ilman pankkitunnuksia ei pysty edes ilmoittautumaan netissä työnhakijaksi TE-toimistoon eikä muidenkaan viranomaisten sivuille. – Mutta jokaisen kanssa käydään läpi kaikki, ihan perusasiatkin, jos tarvetta on. Jokaisen kanssa katsotaan, mitä koulutusta tarvitaan. Ketään ei jätetä yksin, Kemiläinen alleviivaa. Toisaalta tehtaan väessä on heitäkin, joilla on jo pitkään ”muhinut päässä” oman yrityksen perustaminen. – Oma yritys on varmasti hyvä vaihtoehto joillekuille. Henkilöllä on mahdollisuus saada 10 000 euron starttiraha, jos hän käy TE-toimiston yrittäjäkurssin ja saa Gradiasta yrityksen perustamisneuvonnasta myönteisen lausunnon liikeidealleen ja -suunnitelmalleen. Onhan se tuntuva summa. KAUPUNKI JA YRITYKSET HEREILLE – Kaikkihan tietävät, missä jamassa kuntien taloudet ovat. Samaan aikaan hoiva-aloilla on huutava pula käsistä. Kemiläinen – Jyväskylän kaupunginvaltuutettu – kaavailee, että nyt kannattaisi koota kiinnostuneista vaneritehtaan työntekijöistä 20–30 hengen oppisopimuskoulutettavien ryhmä. Opiskelijat saisivat itselleen lähihoitajan koulutuksen, ja kaupungin kotihoito lisää työntekijöitä. Pääluottamusmies alleviivaa sitäkin, että vaneritehtaalta vapautuu nyt prosessiteollisuuden ammattilaisia, jotka ovat tottuneet vuorotyöhön. – Pienellä muuntokoulutuksella yritykset saisivat itselleen hyviä työntekijöitä, olipa materiaalina puun sijasta muovi tai metalli, kun prosessiteollisuus on sinänsä jo tuttua. Mutta on aivan luonnollista, että kaikki eivät voi lähteä kauaksi Jyväskylästä, perhetai muista syistä. Lue laajempi versio jutusta: ww.tekijälehti.fi SUVI SAJANIEMI UPM Plywoodin vaneritehtaan portilla heinäkuun lopussa vasemmalta Jari Savolainen, Milja Torstensson, pääluottamusmies Jarno Kemiläinen ja työsuojeluvaltuutettu Matti Väänänen. Heillä on takanaan yhteensä 105 työvuotta tehtaalla. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 38 Tekijä 8/2020 Tekija?_2020_08_sisus.indd 38 Tekija?_2020_08_sisus.indd 38 12.8.2020 13.43 12.8.2020 13.43
8/2020 Tekijä 39 Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tekija?_2020_08_sisus.indd 39 Tekija?_2020_08_sisus.indd 39 12.8.2020 13.43 12.8.2020 13.43
40 Tekijä 8/2020 LE H TI KU VA / D PA / JU LI A N ST RA TE N SC H U LT E MAAILMA Yritysverolla varoja oppisopimuskoulutukseen OPPISOPIMUS Saksankielisessä Euroopassa on pitkä oppisopimuskoulutuksen perinne. Moni siirtyy peruskoulusta suoraan työssäoppimiseen, Sveitsissä jopa kaksi kolmasosaa. Saksalaiset kutsuvat omaa koulutusmalliaan duaalikoulutukseksi eli kahden järjestelmän koulutukseksi. Se tarkoittaa työn ja opintojen limittämistä kiinteästi yhteen. Suomen hiljan uusiksi muokattu oppisopimusjärjestelmä on saanut paljon vaikutteita Saksasta. Saksassa opiskelijoiden korvauksen taso on ammattiliitoille tärkeä asia. Se määritellään työehtosopimuksissa, ja esimerkiksi IG Metall pyrkii jatkuvasti nostamaan sitä enemmän kuin muita palkkoja. Laki määrittää koulutettavien vähimmäiskorvaukset 515–620 euron välille kuukaudessa, mutta esimerkiksi terästeollisuuden sopimus takaa 980–1 197 euron korvauksen. Liitto valvoo muutoinkin tarkasti opiskelijoiden etuja työpaikoilla. – Pidämme huolta siitä, että opintosuunnitelmaa noudatetaan, eikä opiskelijoilla teetetä mitään opinnoille vieraita tehtäviä, sanoo liiton Volkswagenin Osnabrückin yritysneuvoston jäsen Petra Nolte liiton verkkosivuilla. Saksassa on työpaikoilla oma lakisääteinen opiskelijoiden ja nuorten etuja valvova elin, Jugendund Auszubildendenvertretung JAV. Sen toiminta kattaa alle 25-vuotiaat työntekijät ja sille valitaan oma edustaja tai neuvosto. Laki säätää, että JAV:n luottamushenkilöille on taattava työpaikka opintojen VAARALLISIN MAA AY-AKTIIVEILLE FILIPPIINIT Heinäkuussa 2016 alkaneella presidentti Rodrigo Duterten kaudella Filippiineillä on murhattu 43 ay-aktiivia. Tämä tekee siitä erään maailman vaarallisimman maan työntekijöiden oikeuksien puolustajille. Lokakuussa 2018 aseistettu joukko saapui Sagayin sokeriruokoviljelmille ja ampui yhdeksän NFSWammattiliiton jäsentä. Pelottelu tekee tehtävänsä: alueen 335 000 sokeriruokoviljelmien työläisestä vain 10 000 on järjestäytynyt. Vaalikampanjassaan Duterte lupasi lakkauttaa maan endo järjestelmän. Se sallii työntekijöiden palkkaamisen vain kuuden kuukauden määräajaksi. Näin he eivät saa vakituisten työntekijöiden etuja eivätkä oikeutta järjestäytyä. Presidentti ei ole pitänyt lupaustaan vaan kumosi vuonna 2019 veto-oikeudellaan lain, joka olisi parantanut järjestelmää. MAAILMANPARANTAMISEN ETULINJASSA URUGUAY Maailman työjärjestö ILO hyväksyi kesäkuussa 2019 yleissopimuksen numero 190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä. Uruguaysta tuli kesäkuussa 2020 maailman ensimmäinen sen ratifioinut maa. Nopean toiminnan takana oli ammattiliittojen onnistunut kampanjointi. Maan ammattiliittojen keskusjärjestö PIT-CNT teki jo 15 vuotta sitten vastaavat ehdotukset lakimuutoksiksi. Vuodesta 2009 maassa on ollut laki seksuaalisen häirinnän kitkemisestä työpaikoilla. Yleissopimuksen siirtäminen käytäntöön vaatii silti uusia lakimuutoksia. Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n Global Rights Index 2020 -raportissa Uruguay on ainoa Euroopan ulkopuolinen maa, joka yltää niiden maailman 12 parhaan maan joukkoon, joissa ay-oikeuksien loukkaukset ovat vain satunnaisia. jälkeen. Suoja kestää vuoden opintojen päättymisen jälkeen. Monessa maassa oppisopimuskoulutuksen kuluja katetaan yrityksiltä perittävällä erillisellä verolla. Tanskassa näin kerätään vuosittain 670 miljoonaa euroa. Tuotolla korvataan yrityksille valtaosa oppisopimuksessa olevien palkkakuluista. Järjestelmä tasaa oppisopimuksen kuluja eri yritysten kesken ja tuo hyötyjä niille, jotka oppilaspaikkoja tarjoavat. Silti veron tuottoa ei ole pystytty kokonaisuudessaan käyttämään ja tänä vuonna sitä peritään vähemmän. Ranskassa vastaavaa veroa on eri muodoissaan peritty jo vuodesta 1925. Verosta on voinut vähentää omat oppisopimuskulut. Veron tarkoitus on kannustaa yrityksiä tarjoamaan koulutuspaikkoja. Britanniassa konservatiivihallitus sääti vuodesta 2017 yli kolmen miljoonan punnan liikevaihdon saavuttaville yrityksille 0,5 prosentin oppisopimusveron niiden koko palkkasummasta. Yrityksillä on kaksi vuotta aikaa käyttää maksamansa vero omaan oppisopimuskoulutukseensa. HEIKKI JOKINEN ? Automekatroniikka-asennuksen oppisopimusopiskelija Jiyan Kizilboga tutki Volkswagen Touraniin tullutta näädän nakertamaa vauriota VW-korjaamolla Hannoverin lähellä Saksassa heinäkuun lopussa. Ala-Saksin osavaltiossa opiskelijoiden lukukausi alkaa epävarmoissa tunnelmissa, mikä ilmenee vähempinä oppisopimushakijoina, harvempina harjoittelupaikkoja tarjoavina työnantajina ja täyttämättöminä harjoittelupaikkoina. Tekija?_2020_08_sisus.indd 40 Tekija?_2020_08_sisus.indd 40 12.8.2020 13.43 12.8.2020 13.43
8/2020 Tekijä 41 LYHYET LIITOSSA TIETOA JÄSENTEN TYÖSTÄ JA VAPAA-AJASTA JÄSENTUTKIMUS Teollisuusliiton jäsentutkimuksen toinen ja kolmas luku on julkaistu liiton verkkosivuilla kesän aikana. Toinen luku keskittyy teollisuusliittolaisten työmarkkinaasemaan, työaikamuotoihin, työssä viihtymiseen ja työmarkkinoiden rakenteellisen muutoksen vaikutuksiin. Kolmas luku käsittelee teollisuusliittolaisten vapaa-aikaa ja sen viettotapoja. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasentutkimus JUKKA PERÄMÄKI VOITTOON MOOTTORISAHAUKSEN SM-KILPAILU käytiin 8.8. Punkaharjulla. Mitalistit: 1. Jukka Perämäki (kesk.) 2. Jarmo Laatikainen (oik.) 3. Jukka Kylliäinen (vas.) ? Jäsenpalvelu on palannut normaaliin päivystysaikaan: Ma – ke ja pe 8.30 – 15.00, torstaisin suljettu. Palvelunumero: 020 690 446 ? Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? Kannatusjäsenten jäsenmaksu muuttui %-perusteiseksi ja on 1 % sopimusaloilla tehdystä työstä saadusta ennakon pidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Kannatusjäsenet ovat liiton jäseniä, eikä heillä ole työttömyyskassan jäsenyyttä. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Huolehdi että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – se nopeuttaa etuuksien maksatuksia! JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LUETUIMMAT HEINÄKUU www.tekijälehti.fi ? UPM sulkee Jyväskylän vaneritehtaan – Pääluottamusmies: ”Ketään ei jätetä yksin” ? Ammattiosastojen yhteisillä mökeillä voi käydä, lomailla ja talkoilla ? HARRASTAJA Ari Liukkonen ja koukuttava golf ? TOIMIJA Väinö Achrén: ”Ammattiliiton merkitys korostuu” ? Tupakointi vaarantaa koko maapallon terveyden Tuotantoavustaja Katri Lehmusvuori puhdistaa kotelointikone Roopea Kiillon tehtaalla Turussa. SA M I PE RT TI LÄ SA RI KO TI VI RT A OSALLISTUJAN AREENAT – KUUKAUDEN KURSSI 5.–30.10. MURIKKA-OPISTO, TAMPERE KOULUTUS Kurssi on täydennyskoulutusta luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja järjestöaktiiveille. Se koostuu neljästä teemaviikosta, joista jokainen voi muodostaa itselleen sopivan kokonaisuuden. Opiskelu perustuu itsenäisiin oppimistehtäviin ja yhdessä oppimiseen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.murikka-opisto.fi/1kkos SYVENNÄ TIETOJASI KUUKAUDEN KURSSILLA! URAVALMENNUSTA FACEBOOKISSA URAPALVELUT Teollisuusliiton jäsenten käytettävissä on monipuoliset urapalvelut. Verkkopalvelussa voit osallistua webinaareihin sekä katsoa webinaaritallenteita ja videoita kirjastosta. Palvelun kautta voit myös varata ajan uravalmentajan ohjaukseen. Facebook live -valmennukset ovat valmennustapahtumia, jotka pidetään Teollisuusliiton urapalvelut -Facebook-ryhmässä kerran kuukaudessa. Parhaan hyödyn saat osallistumalla reaaliaikaisesti valmennukseen. Voit kuitenkin katsoa valmennuksen koska tahansa tallenteena. ONNEA GRAFINET! PALKINTO Kansan Sivistysrahaston alla toimivan Mediaalan rahaston vuoden 2020 palkinto on jaettu Teollisuusliiton esityksestä Viestintäalan toimihenkilöiden valtakunnalliselle ammattiosastolle Grafinetille. Palkinnon perusteluissa todetaan, että ammattiosasto toimii esimerkillisellä tavalla kehittäessään työpaikkojen työolosuhteita ja työehtoja. Osasto järjestää kokouksia, kursseja ja luentotilaisuuksia sekä ohjaa jäsentensä harrastusja vapaa-ajanviettotoimintaa erilaisin avustuksin. Jäseniä kannustetaan myös lisäämään ammatillista pätevyyttään ja osallistumaan järjestökoulutuksiin mm. vuosittain haussa olevan koulutusapurahan tukemana. www.grafinet.fi FACEBOOK LIVE -VALMENNUKSIA ? 23.9. klo 11.30–12.30: Osaan, onnistun ja opin lisää ? 28.10. klo 11.30–12.30: Lisää jaksamista niin töissä kuin vapaa-ajalla ? 25.11. klo 11.30–12.30: Viihdytään yhdessä! ? 16.12. klo 11.30–12.30: Henkilökohtaiset tavoitteeni vuodelle 2021 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/urapalvelut Tekija?_2020_08_sisus.indd 41 Tekija?_2020_08_sisus.indd 41 12.8.2020 13.58 12.8.2020 13.58
42 Tekijä 8/2020 Proffs med verktyg för livet TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO ”Det bästa är att man får vara ute i skogen hela dagarna.” PATRICIA ENSTRÖM Studietiden för dem som i år får sin yrkesexamen har präglats av nedskärningar i yrkesutbildningen, målet att flytta över allt mer av utbildningen till arbetsplatserna – och en minst sagt exceptionell coronavår. Tekijä tog en pratstund med två unga yrkesproffs från Yrkesakademin i Österbotten. F ör Patricia Enström från Kvevlax blev yrkesvalet ett beslut hon tog redan tidigt. Att arbeta i skogen var inget nytt för Patricia vars pappa vid sidan om jordbruk och djuruppfödning också driver ett företag som specialiserat sig skogsgallring. YRKESUTBILDNING PATRICIA ENSTRÖM – När jag var 14 sa jag till pappa att jag vill komma med och jobba i skogen och testa motorsågen. Pappa köpte en egen liten motorsåg åt henne. Snabbt avancerade hon till de större. I maj fick Enström sin examen från Yrkesakademin i Österbotten. – Det var ju ingen dimission på grund av coronan, utan betygen kom hem på posten. PATRICIA ENSTRÖM Skogsmaskinförare Korsholm Tekija?_2020_08_sisus.indd 42 Tekija?_2020_08_sisus.indd 42 12.8.2020 13.44 12.8.2020 13.44
8/2020 Tekijä 43 ARBETSLIVET ”En del firmor ser kanske bara studerande som arbetskraft. Du står vid en CNC-fräs med ett färdigt inmatat program och lär dig egentligen ingenting.” KASPER HAGNÄS Under utbildningen har hon också hunnit göra ett utbyte till Sverige, där hon praktiserade i Uppsala och samlade på sig erfarenhet av tyngre skogsmaskiner. – En del av terminologin är annorlunda i Sverige, men visst funkade det bra. Man gör en bedömning av läget, handlar det om en första gallring eller andra gallring, vart ska det, till UPM i Kristinestad eller till kraftverket Vasklot i Vasa, berättar hon. Det är mycket annat än att bara köra skogsmaskin som hör till yrkesexamen. – Det finns mycket att lära sig i certifiering av trä, viltvårdsåtgärder och vattenvårdsåtgärder, nämner Enström. Den enda negativa sidan av arbete som skogsmaskinförare hon kommer på är att arbetet kan bli lite ensamt ibland. De goda sidorna väger upp det med råge. – Men man får vara ute i skogen hela dagarna. Man kan kanske se en räv när man ska börja jobba på morgonen. Ett avklarat yrkesprov innehåller bland annat 200 arbetstimmar ensam i maskin. KASPER HAGNÄS VerkstadsmekanikeVasa – Vi byggde en mikrobil i slöjden på 9:an. Det var egentligen där som det gick upp för mig vad jag ville börja göra i framtiden, säger Kasper Hagnäs från Vasa. Han fick ut pappren från YA i våras, strax innan coronapandemin satt så gott som hela samhället på paus. – Första året gick ganska långt i skolan, men på tvåan var det redan så gott som 50–50 mellan skolan och praktik. Man lär sig kanske jobba enligt det som krävs på en viss arbetsplats, men hur mycket den bredare yrkesskickligheten utvecklas hänger mycket på arbetsplatsen. – En del firmor kanske ser studerande bara som arbetskraft. Du står vid en CNC-fräs med ett färdigt inmatat program och lär dig egentligen ingenting. Hagnäs säger ändå att det varierar mycket mellan arbetsplatserna och till exempel svetspraktiken var något som var riktigt bra och gav mycket. – I skolan har läraren kanske tid med bara en studerande i taget. På jobbet kan du alltid dra någon i ärmen om du har något att fråga. Han hade egentligen avklarat alla studierna redan på vårvintern strax innan coronapandemin ställde till det. Direkt efter examen landade Kasper Hagnäs en tillsvidareanställning på Famkro i Vasa. Företaget som specialiserar sig på målande av skeppsmotorer är underleverantör till bland annat Wärtsilä. För tillfället arbetar han med så kallade eftermålningen. KASPER HAGNÄS Verkstadsmekaniker Vasa KASPER HAGNÄS Hon anser att samarbetet mellan skolan och hemmet fungerat bra. Trävarubranschen överlag och speciellt skogsmaskinsförarna är lugnt minst sagt en mansdominerad yrkesgrupp. Hon var den enda flickan av 16 studerande på klassen, vilket hon tyckte gick riktigt bra. – Det är en kul utbildning och jätteintressant. Det som är bra är att man kan ta lastbilskörkort i skolan. Hon rekommenderar också att man tänker på vilka fördelar en viss utbildning kan ha. Patricia Enströms sikte är inställt på att i någon gång i framtiden jobba som skogsvårdsrådgivare. Följande steg är vidare studier till skogsingengör. Utbildningen på svenska finns i Ekenäs i Raseborg, men Patricia valde att söka till en finskspråkig utbildning i Tammerfors, vid yrkeshögskolan TAMK. – Jag tänkte att jag vill satsa på att lära mig finska samtidigt. Jag var ganska nervös inför inträdesprovet, och nu väntar jag på att få höra om jag kommit till andra skedet. ? – Det är nog det roligaste jobbet jag haft hittills. Dagarna går snabbt då man inte bara jobbar vid en och samma maskin. Av de runt 15 studerande som började samtidigt som Hagnäs, uppskattar han att så gott alla fått sin examen och de flesta har hittat jobb. I juli inledde Hagnäs sin beväringstjänst vid Nylands Brigad i Dragsvik. Det är ändå tryggt att det finns ett jobb att återvända till. – Det som är bra med mitt jobb är att man kan kombinera det bra med till exempel studier. Men inte kan jag säga att jag har bråttom bort från militären, säger han. Tekija?_2020_08_sisus.indd 43 Tekija?_2020_08_sisus.indd 43 12.8.2020 13.44 12.8.2020 13.44
44 Tekijä 8/2020 Möter utbildningen industrins behov? "I hela landet råder det brist på svetsare och CNCoperatörer inom maskinoch metallbranschen", säger utbildningschef Risto Salmela på utbildningscentret Salpaus. Salpaus är en utbildningsenhet på andra stadiet som varje år erbjuder utbildning för 14 000 ungdomar och vuxna på fem campus i Lahtisregionen. Enligt Salmela är metallindustrin i Päijänne-Tavastland i behov av motiverade arbetstagare som sitter på grundläggande kunskaper i arbetet. – Vi klarar rätt så bra att svara på det skriande behovet av svetsare, då vi utbildar både i Lahtis och Heinola. Samarbetet med grundskolorna och företagen har fungerat bra. Arbetsplatserna har utlovat sommarjobb och praktikplatser. Det har kommit förfrågningar om svetsare för varvsindustrin i Åbo. Företagen är nödvändigtvis inte i behov av anställda med specialkunskaper utan grundläggande färdigheter räcker till mer än väl. I praktiken betyder det att man till exempel klarar av att hålla tiderna och läsa ritningar. De företagsspecifika specialuppgifterna kan man lära sig på jobbet. Medelåldern för dem som söker till utbildningarna har stigit under de senaste åren, anser Salmela. – De lite äldre sökande är en brokig grupp. Inom maskintekniken finns det flera branschbytare. Bland svetsarna finns det allt fler kvinnor som arbetat som närvårdare och inom handeln. Det som lockar i maskinoch produktionsteknik är chansen till bättre avlönade jobb. Dessutom har både arbetssätt och maskinerna förändrats en hel del. Det handlar inte längre om sotiga Kan yrkesutbildningen svara på de behov som finns på arbetsmarknaden? Tekijä kollade läget i två branscher som tampas med brist på arbetskraft maskinoch metallbranschen och textilbranschen. TEXT HANNU SILTALA OCH ASKO-MATTI KOSKELAINEN ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS ILLUSTRATION TUOMAS IKONEN Tekija?_2020_08_sisus.indd 44 Tekija?_2020_08_sisus.indd 44 12.8.2020 13.44 12.8.2020 13.44
8/2020 Tekijä 45 I TIDEN verkstäder och svetsmaskinerna har utvecklats och är lättare att hantera idag. SVÅRARE ATT FLYTTA EFTER JOBB Salmela anser att studerande inte är i samma utsträckning som tidigare beredda på att flytta efter jobb. Han anser att det är frågan om ett nytt fenomen. – Vi har inlett ett projekt med varven i västra Finland. Det verkar som att det är svårt för många att åka iväg. Jag förstår det när det gäller folk som har familj, men det samma verkar gälla också för singlar. Salmela anser också att de olika utbildningsavtalen med arbetsplatserna fungerar rätt så bra. – Utbildningen genom läroavtal rullar på och det har fört ny ”drive” med sig. Lagen gör det till exempel möjligt att flytta över en studerande från närstudier till läroavtal. Företagen kan bekanta sig med en studerande under utbildningsavtal och senare genom läroavtal. På så sätt kan företagen få den arbetskraft de behöver, säger Salmela. Slut på sömmerskor? – Man kan ta en examen för sömmerskor specialiserade för serieproduktion på sex läroanstalter i landet. Det är ändå inte många som söker till utbildningarna, säger Auri Kohola på branschorganisation för mode och textil, Suomen Tekstiili ja Muoti. Runt 3 400 företag är verksamma inom textiloch modebranschen i Finland och de anställer sammanlagt omkring 22 000 människor. Kohola anser att det största matchningsproblemet inom textilindustrin och yrkesutbildningen är helt enkelt att utbildningarna inte lockar studerande. Dessutom ligger utbildningarna i de större städerna, medan arbetsplatserna finns runtom i landet. – Det är ofta frågan om vuxna studerande och branschbytare och de NY INFORMATION OM MEDLEMMARNAS LIV MEDLEMSUNDERSÖKNING Det andra och tredje kapitlet i Industrifackets medlemsundersökning har publicerats på förbundets webbsidor under sommaren. Det andra kapitlet lägger fokus på medlemmarnas ställning på arbetsmarknaden, arbetstid, hur man trivs på jobbet och hur de strukturella förändringarna på arbetsmarknaden påverkat medlemmarna. I det tredje kapitlet presenteras hur medlemmarna i Industrifacket tillbringar sin fritid. Läs mer på: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus IF METALL FLYTTAR FRAM KONGRESS SVERIGE IF Metall, Sveriges största fackförbund inom industrin, tvingades på grund av coronapandemin skjuta fram sin kongress. Kongressen skulle ursprungligen gå av stapeln i Stockholm i våras. Kongressen kommer att genomföras i kraftigt nedbantad form i Västerås 23–27 november. Endast medlemmar med närvaroplikt kommer att kunna delta; kongressombud, förbundsstyrelse, revisorer, valberedning samt centrala och lokala ombudsmän. IF Metall representerar drygt 300 000 medlemmar i den svenska industrin, bland annat inom metall-, plast-, läkemedels-, byggnadsämnes-, kemioch verkstadsindustrin. vill ofta specialisera sig till att skräddarsy kläder. Det är problematiskt med tanke på jobben inom branschen eftersom arbetstagarna då inte har erfarenhet av de arbetsuppgifter och den arbetstakt som gäller i industriellt arbete. Möjligheten till läroavtal utnyttjas i modeoch textilbranschen till en del, men Kohola skulle gärna se att det blev vanligare. – Det är inte bara sömmerskor det är brist på. Det behövs också till exempel textiltillverkare, processkötare och laboranter i branschen. Yrkesexamina är så flexibla i dagens läge att även mindre branscher kan erbjuda individuell utbildning. Markku Aaltovirta, avtalsexpert för textiloch modebranschen, vid Industrifacket, säger att det finns förhoppningar om att invandrare ska hitta jobb i branschen. Han anser ändå att det tillsvidare finns allt för få uppmuntrande exempel. – Vi har goda erfarenheter till exempel från Ursuit i Åbo, de tillverkar dykardräkter. De har fått in flera sömmerskor med invandrarbakgrund. Förutfattade meningar och fördomar om jobbet kan också spela in, tror både Kohola och Aaltovirta. – Unga har en föråldrad uppfattning om vad industriarbete egentligen är. Vi vill ändra på det. Idag är processkötarens arbete inte lika fysiskt ansträngande som tidigare, säger Kohola. Hur ska man då råda bot på matchningsproblemen mellan jobb och utbildning i textil-och modeutbildningen? Både Kohola och Aaltovirta rekommenderar samarbete. –Läroanstalterna skulle kunna specialisera sig mer. Skolorna kan ha en egen profil, egna specialområden och saker skulle utvecklas i samarbete med företagen, säger Kohola. – Vi måste göra branschen mediasexig, så att ungdomarna hittar den. Samtidigt behövs det också morötter på lönesidan. Dessutom borde samarbetet mellan skolorna och företagen samarbeta mer, summerar Aaltovirta. ? KURSER OCH EVENEMANG ? 5 –9.10. Grundkurs i arbetarskydd (flyttad från våren), Helsingfors ? 17 – 18.10.2020 FFC: Tvärfacklig kurs för Österbotten (flyttad från våren), Sokos Hotel Royal, Vasa. ? 26 – 30.10 Grundkurs för förtroendemän (flyttad från våren), Helsingfors ? 21 – 22.11. FFC:s svenskspråkiga seminarium, Helsingfors Mer information och anmälningar: www.teollisuuliitto.fi/svenska-kurser MEDLEMSKRYSSNINGEN FLYTTAS ? Nytt datum är 10-11 april 2021. Följ med uppdateringarna på förbundets kanaler. Tekija?_2020_08_sisus.indd 45 Tekija?_2020_08_sisus.indd 45 12.8.2020 13.44 12.8.2020 13.44
46 Tekijä 8/2020 Work, study or both? BRIEF IN ENGLISH Nowadays working life demands new kinds of skills from all of us. In many cases there is even a need for new professional training and exam requirements. This is possible, too, for adults and there are benefits to make it feasible to learn more. If you do not have any qualifications as of yet, or would like to acquire further ones, apprenticeship training (oppisopimus) is one possibility. It is a fixed-term employment contract, in which an employer trains the employee. At least 80 per cent of the training takes place in the workplace and the remaining 20 per cent in an educational institution. This means some 1–4 days of theoretical studies per month, either on the spot or online. Apprenticeship training makes it possible to receive a salary simultaneously with studies, and also earn valuable work experience. There are more than 160 qualifications to choose from by apprenticeship. The apprenticeship can last from a couple of weeks to 36 months: you can study for a whole degree or a portion of it. Completing the upper secondary qualification (ammatillinen perustutkinto ) takes 2–3 years, completing the vocational and specialist vocational qualification (ammattija erikoisammattitutkinto ) 1–1.5 years. During an apprenticeship, you are an employee and get a salary in line with the collective agreement. There are even some social benefits, like per diem (daily allowance) and travel compensations, paid by the educational institution that organises the studies. The Industrial Union is working hard to better training possibilities. Shop stewards see that students are treated well and the Union collective agreements support those who are guiding students at work. More info on www.oppisopimus.fi/en SUPPORT FOR FULL TIME STUDIES Those with at least eight years of employment history can receive an adult education allowance (aikuiskoulutustuki) for full-time studies. This requires an unpaid leave for at least two months and a maximum of 15 months studies in a Finnish public education system. The studies can, however, be organised flexibly and do cover various forms of studies. The other main conditions for eligibility are that you live permanently in Finland and you are covered by Finnish social security, you have been employed by your current employer for at least one year at least 18 hours a week and you do not receive other benefits like unemployment allowance or some type of pension. From the beginning of August 2020, some minor changes will be made to the law concerning the adult education allowance scheme. The eligibility criteria remain the same as before but there are some changes in the actual amount of the benefit. If, for example, your normal salary was 2,500 euro in a month and you earn a maximum of 250 euro in a month during the studies, the monthly benefit is 1,352.32 euro. With the same normal salary, but with earnings of 1,000 euro a month during studies the benefit will be 853.32 euro a month. The scheme is run by the state Employment Fund and their homepage www.tyollisyysrahasto.fi has comprehensive information in English. HEIKKI JOKINEN 46 Tekijä 8/2020 HOW TO APPLY FOR EARNINGS-RELATED ALLOWANCE n Register with the TE Office no later than the first day of unemployment or lay-off. n Make sure that you have paid your membership fees until the beginning of unemployment. n Send the first or follow-up application for the earnings-related allowance and attachments via eService . eService requires online banking credentials. Electronically submitted application is immediately at our disposal. n Log in to eService from our web page. Application forms in paper are also available for download at our web page. n First application can be submitted after two full calendar weeks. Application can be sent to us after the application period has ended. n Fill in follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday or for a calendar month. n Up-to-date information of processing status of applications can be found from unemployment fund’s web page > Entire processing status . ENCLOSE WITH THE FIRST APPLICATION ? Pay certificate from your employer for at least 26 weeks preceding your unemployment or lay-off. ? Notice of dismissal when employment relationship of an indefinite duration has been terminated. ? Notice of temporary lay-off, if you have been temporarily laid off. ENCLOSE WITH THE FIRST OR FOLLOW-UP APPLICATION (ON DEMAND) ? Copy of the decision of a social benefit granted to you. Information on benefits received from Kela need not to be sent. ? Revised tax card, if you wish to change your tax percentage. You can also send it via Tax Administration’s MyTax e-service. ? Salary information, if you have worked part-time or casually full-time during the application period. ? Employment contract, if you have started a part-time job. ? Tax decision, if you have earned income from agriculture or other entrepreneurship. WEBSITE www .teollisuuskassa.fi/en; eService and contact PHONE SERVICE 020 690 455 mon– wed and fri 8.30 am –3 pm POSTAL ADRESS P.B. 116, 00531 Helsinki PERSONAL CUSTOMER SERVICE Closed until further notice due to coronavirus epidemic UNEMPLOYMENT FUND OF FINNISH INDUSTRIAL WORKERS eService is always open when you prefer More information on fund’s web page! Tekija?_2020_08_sisus.indd 46 Tekija?_2020_08_sisus.indd 46 12.8.2020 13.44 12.8.2020 13.44
8/2020 Tekijä 47 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Suljettu toistaiseksi koronavirustilanteen vuoksi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhett. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors PERSONLIG KUNDSERVICE Stängd för tillfället p.g.a. coronavirusepidemin INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 8/2020 Tekijä 47 HOW TO APPLY FOR EARNINGS-RELATED ALLOWANCE n Register with the TE Office no later than the first day of unemployment or lay-off. n Make sure that you have paid your membership fees until the beginning of unemployment. n Send the first or follow-up application for the earnings-related allowance and attachments via eService . eService requires online banking credentials. Electronically submitted application is immediately at our disposal. n Log in to eService from our web page. Application forms in paper are also available for download at our web page. n First application can be submitted after two full calendar weeks. Application can be sent to us after the application period has ended. n Fill in follow-up application for four calendar weeks from Monday to Sunday or for a calendar month. n Up-to-date information of processing status of applications can be found from unemployment fund’s web page > Entire processing status . ENCLOSE WITH THE FIRST APPLICATION ? Pay certificate from your employer for at least 26 weeks preceding your unemployment or lay-off. ? Notice of dismissal when employment relationship of an indefinite duration has been terminated. ? Notice of temporary lay-off, if you have been temporarily laid off. ENCLOSE WITH THE FIRST OR FOLLOW-UP APPLICATION (ON DEMAND) ? Copy of the decision of a social benefit granted to you. Information on benefits received from Kela need not to be sent. ? Revised tax card, if you wish to change your tax percentage. You can also send it via Tax Administration’s MyTax e-service. ? Salary information, if you have worked part-time or casually full-time during the application period. ? Employment contract, if you have started a part-time job. ? Tax decision, if you have earned income from agriculture or other entrepreneurship. eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekija?_2020_08_sisus.indd 47 Tekija?_2020_08_sisus.indd 47 12.8.2020 13.44 12.8.2020 13.44
48 Tekijä 8/2020 Tanssiparina koira HARRASTAJA Kia Kleemola Ylöjärveltä on harrastanut koiratanssia kuusi vuotta. Koirakon toinen osapuoli on kääpiövillakoira Sara, joka oppii temput nopeasti. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN KIA KLEEMOLA Eläintenhoidon opiskelija Koulutuskeskus Salpaus Ylöjärvi Tekija?_2020_08_sisus.indd 48 Tekija?_2020_08_sisus.indd 48 12.8.2020 13.45 12.8.2020 13.45
8/2020 Tekijä 49 H elle ei hidasta 8-vuotiasta kääpiövillakoira Saraa, kun se pääsee harjoittelemaan koiratanssia emäntänsä Kia Kleemolan kanssa kotipihallaan Ylöjärven Mutalassa. – Istu. Odota. Sara, hop! Hyvä, hienosti, Kleemola ohjaa ja kannustaa koiraansa, kun se hyppää ilmavasti punaisen renkaan läpi. Koiratanssi on musiikin tahdissa suoritettava tottelevaisuusohjelma. Siinä yhdistyvät koirankoulutustaidot ja luova ilmaisu. Kleemola innostui lajista kuusi vuotta sitten. – Olen pienestä asti harrastanut tanssia. Äitini ehdotti minulle koiratanssia, koska tykkään tanssia ja minulla on koira. Kleemola on varttunut koiraperheessä. Hänen molemmat vanhempansa ovat kisanneet koirien esteratakilpailussa eli agilityssä, ja perheessä on nytkin kuusi koiraa. – Nautin siitä, että saan harrastaa yhdessä koirani kanssa, Kleemola sanoo. Lajin alkeet Kleemola opetteli paikallisen koirakouluttajan kurssilla. Sen jälkeen hän on harrastanut koiratanssia omatoimisesti. MAKUPALAT MAISTUVAT Kleemola kävelee reippaasti nurmikolla. Sara puikkelehtii hänen jalkojensa välistä puolelta toiselle. Seuraavassa hetkessä kaksikko hyppää yhtä aikaa ilmaan. – Tämä on meidän molempien suosikkiliike. Sarasta näkee, että se nauttii. Kun otan makupalat esiin, niin se heti tietää, mitä tehdään ja innostuu salamannopeasti. Makupaloilla onkin melkoinen menekki, kun kaksikko harjoittelee koiratanssin perusliikkeitä, kuten pyörähdyksiä, kiertämisiä, pujotteluja ja tassuilla tehtäviä temppuja. – Sara on todella miellyttämishaluinen. Se oppii temput hyvin nopeasti, Kleemola kertoo. Koiratanssissa on kaksi sarjaa: vapaatanssi eli freestyle ja seuraaminen musiikin tahdissa eli HTM (heelwork to music ). Kleemola kisaa Saran kanssa vapaatanssissa. – Se sopii paremmin minun ja koirani luonteelle kuin HTM. Siinä saa tehdä ihan mitä tahansa temppuja. Taitotasonsa mukaisesti koiratanssijat kisaavat kolmessa luokassa. Kleemola ja Sara ovat edenneet alokasluokasta avoimeen luokkaan. – Tavoitteenani on päästä voittajaluokkaan, mutta en ole pitänyt kiirettä. Kisamaiset treenit jäävät meillä paitsioon. Se on varjopuoli siinä, etten treenaa seurassa. Koirakko harjoittelee viikoittain ja tarvittaessa useamminkin. – Jos minulla on jokin ihan uusi temppu, jonka haluan Saran oppivan, saatamme treenata päivittäin. Se riippuu ihan omasta ja koiran fiiliksestä. Viime viikkoina Kleemola on opettanut Saralle maassa kierimistä. Myös ympyrän juoksemista vastapäivään pitää vielä harjoitella. “EI BALLADIA SÄHKÖJÄNIKSELLE” Mustaturkkinen Sara pyörii vinhaa vauhtia itsensä ympäri. Kun Kleemola menee polvilleen nurmikolle ja VAPAALLA huutaa selkä , hyppää Sara omistajansa lapojen päälle. – Koiratanssi vaatii ohjaajalta heittäytymistä. Sinun täytyy tuntea koirasi ja tietää, miten se käyttäytyy. Kaikilta ei myöskään onnistu koreografian tekeminen musiikkiin. Ohjelma kestää kaikissa luokissa puolestatoista minuutista neljään minuuttiin. Koira saa olla liikkumatta paikallaan korkeintaan noin kymmenen sekuntia kerrallaan. – Sara on aikamoinen sähköjänis. Sen kanssa koreografioiden pitää olla kovatempoisia. Niissä on paljon hyppyjä ja pomppuja. Saralla menee hermo, jos ei mitään tapahdu. Kleemola on tanssinut Saran kanssa muun muassa Lauri Tähkän, Juha Tapion ja Justin Timberlaken musiikin tahtiin. – Kun minulla on tuollainen koira, en voi tehdä sen kanssa mitään hidasta balladia. Musiikin pitää olla jotain vähän vauhdikkaampaa, Kleemola nauraa. PERUSKUNTO RIITTÄÄ Koiratanssiesityksellä voi olla jokin teema, ja ohjaaja voi halutessaan hyödyntää rekvisiittaa. Renkaan lisäksi Kleemola käyttää kaktusta, sateenvarjoa ja vatia. – Pakita, hän sanoo ja Sara ottaa takatassuillaan askeleita taaksepäin. Etutassuillaan se nojaa sateenvarjoon, jota Kleemola pitää käsiensä välissä. Kilpailuissa tuomarit kiinnittävät huomiota koirakon teknisiin ansioihin, taiteelliseen vaikutelmaan ja esityksen koreografiaan. – Kisoissa meitä molempia hermostuttaa ja sitä kautta tulee ääntelemistä ja kieltämistä. Silloin Sara ei tee kaikkia temppuja, vaikka kotona tekee ne hienosti. Erityisesti Saran äänteleminen suorituksen aikana on hidastanut koirakon etenemistä voittajaluokkaan. – Koiratanssissa ei saisi haukkua tai ääntelehtiä, enkä minä saa kytkettyä sitä Saralta pois. Se laskee pisteitämme. Toisaalta olen sitä mieltä, että ääntely on osa tätä koiraa. Jos koiratanssissa haluaa kilpailla, on hankittava Suomen Palveluskoiraliiton lisenssi, Kleemola opastaa. Hänestä laji sopii kaikille, jotka tykkäävät opettaa koiralleen temppuja. – Ohjaajalta ei vaadita kovaa kuntoa. Joissain tempuissa auttaa, jos ohjaajalla on notkeutta, mutta hänen ei tarvitse juosta ympäri kenttää kuten agilityssä. Kuumana kesäpäivänä puolen tunnin treeni riittää. Vielä muutama hyppy omistajan käsien läpi, ja sitten Saran onkin jo syytä päästä varjoon huilaamaan. – Hieno tyttö, Kleemola kehuu koiraansa harjoitusten päätteeksi. ? ”En hae koiralta täydellisyyttä. Nautin siitä, että saan harrastaa yhdessä koirani kanssa”, sanoo eläintenhoitajaksi opiskeleva Kia Kleemola. Tekija?_2020_08_sisus.indd 49 Tekija?_2020_08_sisus.indd 49 12.8.2020 13.45 12.8.2020 13.45
50 Tekijä 8/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Kenen ensimmäinen levytetty laulu alkoi sanoilla: ”Minut tunsi kaikki naiset kaupungin”? 2. Paljonko Suomessa on lypsylehmiä? 3. Mikä on möljä ? 4. Mitä jatkosodan aikana (1941–1944) tapahtui Suomen väkiluvulle? 5. Mikä on äiti vironkielessä? 6. Missä Afrikan valtiossa on eniten asukkaita? 7. Minkä lajin Suomen ennätysnainen on Krista Tervo? 8. Kuka kirjoitti Papin tyttären ja Papin rouvan ? 9. Montako ääntiötä on suomenkielessä? 10. Mikä on erityisesti Pohjanmaalla perinteeksi tullut mökkikauden päättäjäisjuhla? VA ST A U KS ET : 1. Ir w in G oo dm an in . 2. N oi n ne ljä nn es m ilj oo na (2 59 00 ke vä äl lä 20 20 ). 3. La it ur i. 4. Se ka sv oi . 5. Em a. 6. N ig er ia . 7. M ou ka ri nh ei to n. 8. Ju ha ni A ho . 9. Ka hd ek sa n: a, e, i, o, u, y, ä, ö. 10 . Ve ne ts ia la is et . 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekija?_2020_08_sisus.indd 50 Tekija?_2020_08_sisus.indd 50 12.8.2020 13.45 12.8.2020 13.45
8/2020 Tekijä 51 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2020_08_kansiarkki.indd 51 Tekija?_2020_08_kansiarkki.indd 51 12.8.2020 12.25 12.8.2020 12.25
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. LIITTO KOULUTTAA Yhteistyöstä voimaa työsuojeluun! Tartu hetkeen – ja työpaikkasi työsuojeluasioihin! Koulutus koukuttaa! Tartu hetkeen – arkityö ratkaisee Tartu hetkeen – arkityö ratkaisee -kurssi on tarkoitettu kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille ja se vahvistaa valmiuksia puuttua työpaikan työsuojelun epäkohtiin. Kaikilla työpaikan työntekijöillä on tärkeä rooli oman työpaikkansa työsuojelun kehittämisessä ja työsuojeluyhteistyön ylläpitämisessä. Mitä kaikkea tämä pitääkään sisällään? Tule kuulemaan aiheesta lisää oman alueesi viikonloppukurssille syksyllä. Myös kahdelle keväällä perutulle kurssille on löytynyt uusi ajankohta. Ilmoittaudu mukaan! KAAKKOIS-SUOMI – SAVO-KARJALA ? 3.–4.10. Holiday Club Saimaa, Lappeenranta (ilmoittautuminen 17.9. mennessä) VAASA – KESKI-SUOMI ? 14.–15.11. Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä (ilmoittautuminen 29.10. mennessä) OULU – LAPPI ? 14.–15.11. Sokos Hotel Eden, Oulu (ilmoittautuminen 29.10. mennessä) VARSINAIS-SUOMI – SATAKUNTA ? 28.–29.11. Sokos Hotel Vaakuna, Pori (ilmoittautuminen 12.11. mennessä) HÄME – PIRKANMAA ? 28.–29.11. Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna (ilmoittautuminen 12.11. mennessä) Kaikille kursseille pääset ilmoittautumaan osoitteessa teollisuusliitto.etapahtuma.fi kirjautumalla sisään omalla sukunimelläsi, syntymäajalla ja jäsennumerolla. Koulutuskalenterista voit valita ”Valtakunnallinen viikonloppukoulutus”, jolloin kalenteri näyttää kaikki kurssit ja voit valita oman alueesi tilaisuuden. Tekija?_2020_08_kansiarkki.indd 52 Tekija?_2020_08_kansiarkki.indd 52 12.8.2020 12.25 12.8.2020 12.25