EDUNVALVONTA Teema: Työehtosopimus on tärkein jäsenetu. Luottamusmies ja liitto auttavat, jos työpaikalla on ongelmia. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Liitto neuvottelee puolestasi 8 Tes turvaa selustan 26 Sopiminen alkaa luottamuksesta 36 Vaikka oikeuteen asti 42 Nu inleds avtalsförhandlingarna 48 Duunarin puolustaja NRO 8/2021 Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 1 10.8.2021 10.42 10.8.2021 10.42
syytä liittyä Teollisuusliiton jäseneksi 5 T YÖ EH TO SO PI M U KS ET E DUT H YV Ä TY ÖE LÄ MÄ T UR VA Y HT EIS VO IM A # LIITY Kun liityt Teollisuusliiton jäseneksi, Teet Elämäsi Sopparin! ME OLEMME LIITTO. Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin. Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä, samaa vaatii niiden säilyttäminen. Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina. Jäsenmaksu on sijoitus siihen, että meillä on voimaa vaikuttaa. Saan paremmat työehdot Työehtosopimuksissa määritellään minulle paljon paremmat ehdot kuin laki määrää. Tällaisia ovat mm. jopa tuhansia euroja paremmat vuosiansiot, lyhyempi työaika, sairausajan palkka ja äitiysja isyysvapaan palkka. Turvaan selustani työelämässä Saan luottamushenkilöiden tuen työpaikallani sekä neuvontapalvelut ja oikeusavun ongelmatilanteissa. Saan ansiosidonnaisen työttömyysturvan työttömyyskassan kautta. Pääsen mukaan vahvaan joukkueeseen Olen osa jotain isompaa kokonaisuutta, jossa aktiiviset jäsenet yhdessä huolehtivat kaikkien työntekijöiden eduista. Liitto antaa äänen myös työpaikan hiljaisille. Voin vaikuttaa omaan työelämääni Minun työni on arvokasta. Pystyn liiton kautta kehittämään työelämää vielä reilummaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Lisäksi liiton osaavat asiantuntijat tekevät jatkuvaa vaikutustyötä työelämän parantamiseksi. Saan rahanarvoisia etuja Liiton kautta saan paljon rahanarvoisia etuja, kuten laadukkaat koulutukset, urapalvelut, edulliset matkaja tapaturmavakuutukset, kohtuuhintaiset lomakohteet ja polttoainealennukset. suntessi.fi KATSO LISÄÄ Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 2 10.8.2021 10.42 10.8.2021 10.42
8/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ Leikkaa viereinen sivu irti ja laita työpaikkasi ilmoitustaululle! VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ KA N N EN KU VA EM IL IE U G G LA SOPIMINEN ON MYÖS KILPAILUETU Tehokkuutta ja tuottavuutta saavutetaan paremmin sopimalla kuin määräämällä, muistuttavat Teollisuusliiton sektorijohtajat. TESSISTÄ PERÄLAUTA JA VAKAUTTA KANSI Yleissitova työehtosopimus määrittää palkan ja työehtojen vähimmäistasot. Se estää palkkojen polkemista ja epäreilua kilpailuetua. Neljä teollisuusliittolaista pääluottamusmiestä eri sektoreilta kertoo, mitä työehtosopimus heille merkitsee. KESKUSTELLEN MUOTOILTU, LUOTTAMUKSELLA KARAISTU Fiskarsin Iittalan lasitehtaalla onnistunut yhteistoiminta syntyy keskustelusta, luottamuksesta ja yhteisestä sopimisesta. Yhteinen henki punnitaan, kun tulee vaikeita hetkiä. 26 8 ? Aalto-vaasi syntyy Iittalan lasitehtaalla seitsemän hengen tiimillä ja monen eri valmistusvaiheen kautta. 18 TU O M A S IK O N EN ? Tekija?_08_2021_sisus.indd 3 Tekija?_08_2021_sisus.indd 3 11.8.2021 14.08 11.8.2021 14.08
4 Tekijä 8/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 15 .9 . 26 Fiskarsilla onnistunut yhteistoiminta on keskustelua ja luottamusta 32 TYÖYMPÄRISTÖ Työpaikan turvallisuuskin riippuu työehtosopimuksista 34 Työrauha menisi työehtosopimusten mukana 36 Jäsenen asialla oikeuteen asti 39 MAAILMA Maailmalla monenlaisia järjestelmiä sopimiseen 41 Lyhyet 48 HARRASTAJA Mielipidekirjoittaja Matti Rajala 5o Pulmat 51 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimukset 08 KANSI Tessistä minimitasot ja vakautta työpaikalle 16 NÄKIJÄT Parasta on auttaminen, sanovat liiton puhelinpäivystäjät 18 Sopimisen kulttuuria ei pidä rikkoa 22 VIERAILIJA SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta 24 Näin tes-neuvottelut etenevät ? HARRASTAJA Matti Rajala on aktiivinen mielipidekirjoittaja. Tänä vuonna hän on kirjoittanut muun muassa yleissitovan työehtosopimuksen merkityksestä. Teksteillään Rajala haluaa herätellä etenkin niitä työntekijöitä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon. ? ERIMIELISYYSASIAT JA OIKEUSAPU ”Todella paljon riita-asioita sovitaan, mutta työnantaja vie niitä nyt pidemmälle”, sanoo Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg. 48 36 42 I TIDEN Förbundet förhandlar fortsättningsvis om arbetsvillkoren 44 I TIDEN Förtroendemän inför förhandlingarna: ”Hösten kan bli svår” 46 BRIEF IN ENGLISH Fighting wage dumping with collective agreements 47 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA KI TI H A IL A VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_08_2021_sisus.indd 4 Tekija?_08_2021_sisus.indd 4 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
8/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 18.8.2021 Työehtosopimukset uudessa valossa T yöehtosopimuksiin on melko yleisesti suhtauduttu itsestäänselvyyksinä. Asiakirjoina, jotka parin vuoden välein ilmestyvät kuin automaatista. Neuvottelukierrosten tuloksia arvioitaessa on keskitytty enimmäkseen palkankorotusten tasoon ja yksittäisten sisältökysymysten ruotimiseen, ja sille pohjalle koettu tyytyväisyys tai tyytymättömyys on perustettu. Työehtosopimusten olemassaolon tai sopimusjärjestelmän arvo ei ole aikaisemmissa keskusteluissa erityisemmin saavuttanut sijaa. Näin ei tapahtunut silloinkaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtautui työmarkkinoiden sopijaosapuolena toimimisesta. Siitä seurasi keskitetyn sopimisen loppu. Kilpailukykysopimus ja kamppailu siitä irtaantumiseksi viittasivat myös selvästi siihen, että työnantajien pyrkimyksenä on muuttaa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää omaksi eduksensa. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan vielä havahduttaneet palkansaajia laajasti pohtimaan työehtosopimusten ja omien työehtojen merkitystä tai niiden puolustamisen tärkeyttä. Huolestuneet viestit työehtosopimustoiminnan tulevaisuudesta eivät suuria kuulijakuntia saavuttaneet. Tilanne on nyt muuttunut. Työehtosopimusten merkitys ja arvo on löydetty uudestaan. Muutoksen moottorina ovat toimineet Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n taannoiset ilmoitukset vetäytyä työehtosopimustoiminnasta. Kysymykset siitä, mitä muutos tarkoittaa ja mitä siitä seuraa palkansaajien edunvalvonnalle, nousivat edellä mainittujen ilmoitusten jälkeen nopeasti esiin. Sen myötä viestit työehtosopimusten tärkeydestä työntekijöiden kollektiivisena turvana, työehtojen minimitasojen määrittelijänä ja tosiasiallisena paikallisen sopimisen mahdollistajana pelkkään lainsäädäntöön verrattuna ovat tavoittaneet vastaanottajansa ja saaneet vastakaikua. Teollisuusliitto on valmistautunut alkavaan sopimuskierrokseen huolellisesti. Liiton asiantuntijat ovat osana valmisteluja käyneet tiiviin ja edelleen jatkuvan vuoropuhelun luottamushenkilöiden ja jäsenten kanssa. Kiinnostus neuvotteluja kohtaan on virinnyt. Tieto siitä, että neuvottelukierroksella on välittömien tulosten lisäksi vaikutuksensa myös työmarkkinatoiminnan tulevaisuuteen, on levinnyt jäsenten keskuuteen. Työehtosopimuksia ja neuvotteluja käsittelevälle tiedolle on syntynyt tarve ja kysyntä. Tällä kaikella on palkansaajien näkemyksiä ja tavoitteita tukeva merkityksensä neuvottelukierroksen läpi viemisessä. Teollisuusliitolla on 17 eri työnantajaliittoa sopimusosapuolina. Niistä kahta lukuun ottamatta kaikki jatkavat neuvottelutoimintaa aikaisemmalta pohjalta uusien työehtosopimusten solmimiseksi. Teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden työnantajien toiminnan muutos ei siten läpäise työmarkkinoita, mutta tuo kokonaisuuteen oman erityisyytensä. Monet kysymykset ovat neuvottelukierroksen kynnyksellä vielä auki, mutta ainakin yksi asia on selvä. Työehtosopimukset näkyvät nyt uudessa valossa. Kun niitä ei enää pidetä itsestäänselvyyksinä, on palattu perusasioiden ääreen. Työehtosopimusten merkitys ja tarve rakentaa työntekijöiden edunvalvonta niiden pohjalle on havaittu ja tiedostettu. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_08_2021_sisus.indd 5 Tekija?_08_2021_sisus.indd 5 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
Teollisuusliitto on valmis neuvotteluihin T eollisuusliitto on valmistautunut Riku Aallon mukaan työehtosopimusneuvotteluihin tehokkaasti ja huolellisesti eri näkökohdat huomioon ottaen. – Me olemme kertoneet luottamushenkilöille ja jäsenille, mistä työehtosopimuksissa ja neuvottelukierroksessa on kysymys. Tavoitteemme ovat selvät ja kyky neuvotella on olemassa. Pystymme puolustamaan työehtoja viime kädessä painostustoimin järjestöllisesti ja taloudellisesti. – Lisäksi kevätvaltuustossa muutimme ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että ne eivät voi tehdä työehtosopimuksia. Neuvottelumandaatti on Teollisuusliitolla. Näin ollen työnantajat eivät voi painostaa luottamusmiehiä tekemään paikallisia työehtosopimuksia, Aalto toteaa. TEOLLISUUSLIITON TAVOITTEET Teollisuusliiton 35 sopimusalan yhteiset neuvottelutavoitteet ovat 1) ostovoimaa tukeva, reaalipalkkoja korottava solidaarinen palkkaratkaisu, 2) keskeisten työehtojen turvaaminen kaikilla sopimusaloilla, 3) työehtosopimusten sosiaalisten määräysten parantaminen, 4) henkilöstön edustajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen, 5) vuokratyön, ulkopuolisen työvoiman käytön, kausija matkatyön sopimusmääräysten kehittäminen, 6) työssäoppimisen, perehdyttämisen ja työnopastuksen kehittäminen sekä 7) paikallisen sopimisen hallinta ja osaamisen lisääminen. – Saimme ammattiosastoilta kaikkiaan 1 059 esitystä sopimustavoitteiksi ja työehtosopimusten kehittämiseksi. Tältä pohjalta muotoilimme yleiset tavoitteemme. Niiden lisäksi tulevat sopimuskohtaiset tavoitteet, joiden määrittelemisessä neuvotteluprosessissa mukana olevilla sopimussektoreiden johtokunnilla ja sopimusalojen neuvottelukunnilla on keskeinen rooli. – Lopputuloksena on se, että yleisten tavoitteiden lisäksi myös sopimusalakohtaiset kehitystarpeet tulevat täsmällisesti huomioon otetuiksi. MUUTOS NEUVOTTELUASETELMASSA Vielä edellisellä työehtosopimuskierroksella työnantajia edustaneet Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat omilla päätöksillään lopettaneet työehtosopimustoiminnan. Siksi mekaanisessa metsäteollisuudessa käydään yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut. Teknologiateollisuuden tilanne puolestaan riippuu siitä, millaiseksi sopimustoimintaa varten perustetun Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kattavuus kehittyy. Aallon mukaan Teollisuusliiton linja uudessa tilanteessa on selvä. – Odotamme elokuun loppuun ja arvioimme, tuleeko Teknologiateollisuuden työnantajista meille varteenotettava neuvotteluosapuoli vai ei. – Siitä riippumatta viestimme Teknologiateollisuus ry:lle ja Metsäteollisuus ry:lle on, että ne saavat keskittyä hoitamaan valitsemiaan tehtäviä. Ne ovat riisuneet vaikutusja puhevallan työmarkkinakysymyksissä ja työehtosopimustoiminnassa itseltään pois. On turha kysellä kansallisen kilpailukyvyn perään, kun on itse rikkonut toimivan järjestelmän. – Työnantajien on hyväksyttävä esimerkiksi se, että palkankorotukset saattavat eriytyä sopimusaloittain ja yrityksittäin. Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan Teollisuusliitto neuvottelee työehtosopimukset kaikille sopimusaloillensa, riippumatta siitä käydäänkö neuvottelut valtakunnallisina vai yrityskohtaisina. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA 8 AVAAJA 6 Tekijä 8/2021 Tekija?_08_2021_sisus.indd 6 Tekija?_08_2021_sisus.indd 6 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
Tähän työhön me tarvitsemme kaikki mukaan. PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET Teollisuusliitolla on 17 eri työnantajaliittoa sopimusosapuolina. Suurin osa työnantajajärjestöistä toimii siis samoin kuin aiemminkin, mutta Aalto arvioi neuvottelukierroksen poikkeuksellisen tärkeäksi. – Kysymys on samanaikaisesti siitä, minkälaiset työehdot saamme jäsenillemme neuvoteltua ja siitä minkälainen sopimusjärjestelmä meillä Suomessa tulevaisuudessa on. Tämän hetken lisäksi puhumme vaikutuksista, jotka ulottuvat vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän. Aallon mukaan työntekijöiden on tärkeä havaita, kuinka korkeilla panoksilla neuvottelut käydään. – Työehtosopimusten merkitys on työehtojen määrittelyn ja niiden työntekijöitä suojaavan sisällön rinnalla siinä, että kun ne on solmittu, ei niitä voi yksipuolisesti muuttaa. Ilman työehtosopimuksia tällaista kollektiivista suojaa ei ole, vaan jokainen työntekijä on asiansa kanssa yksin. – Jos työnantaja niissä olosuhteissa jonain päivänä hyvää hyvyyttään jotain antaa, voi se sen mitään kyselemättä myöhemmin ottaa pois, kenties korkojen kera. Sama koskee muitakin työpaikan asioita silloin kun ne ovat pelkästään työnantajan direktio-oikeuden varassa. SUOMEN MALLIA EI OLE Metsäteollisuus ry ilmoitti noin vuosi sitten lopettavansa työehtosopimusten tekemisen. Aalto muistuttaa, että järjestön hallituksen puheenjohtajana toiminut, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoi silloin julkisuudessa, että tavoitteena on työnantajan direktio-oikeuden lisääminen. – Samalla isännät ilmoittivat, että heitä ei kiinnosta, minkälaisia sopimuksia muissa yrityksissä tai toimialoilla tehdään. Jo tämä tarkoitti sitä, että palkanmuodostuksen vientisektorivetoista Suomen mallia ei enää ole. Työnantajat sen upottivat, mutta tämän ne jättävät aktiivisesti kertomatta. Aallon mukaan osa työnantajista toimii ideologisin perustein. – Pyrkimys ay-liikkeen murtamiseen on nähtävissä. Tähän pitäisi yhteiskunnassa reagoida voimakkaasti. Esimerkiksi sijoittajat voisivat vastuullisuuden näkökulmasta miettiä, laittavatko rahoja yrityksiin, jotka torpedoivat työntekijöiden neuvottelumahdollisuuden ja irtaantuvat kansainvälisistä standardeista ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksista. JÄRJESTÄYTYMINEN TURVAA TOIMINNAN Aalto kannustaa kaikkia luottamushenkilöitä ja jäseniä työpaikoilla ja ammattiosastoissa huolehtimaan siitä, että myös työkaverit kuuluvat Teollisuusliittoon. – Neuvottelut ovat nyt lähempänä yksittäisiä ihmisiä kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti me teemme linjauksia ja ratkaisuja, jotka vaikuttavat kauaskantoisesti ammattiyhdistysliikkeen kykyyn huolehtia työntekijöiden asioista, työmarkkinatoimintaan ja koko yhteiskuntaan. – Tähän työhön me tarvitsemme kaikki mukaan. Kysymys on jokaisen omista työehdoista ja yhteisestä tulevaisuudesta, Aalto summaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 8/2021 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_08_2021_sisus.indd 7 Tekija?_08_2021_sisus.indd 7 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
Kaikille samat säännöt Yleissitova työehtosopimus on tärkeä, koska se määrittää palkan ja työehtojen vähimmäistasot. Näin se suojaa työntekijöitä. Tes hyödyttää myös työnantajia estämällä sitä, että jotkin yritykset pyrkisivät saamaan kilpailuetua ja vähentämään kustannuksiaan polkemalla palkkoja. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN, PAULA MYÖHÄNEN, JUSSI PARTANEN JA ANNIKA RAUHALA M olempien osapuolten edun mukaista on, että kun työehtosopimuksessa on määritelty paljon asioita, niistä ei jouduta enää erikseen kiistelemään työpaikalla. Sen sijaan paikallisesti on mahdollista sopia asioista toisin kuin työehtosopimuksessa, kunhan minimitasoista pidetään kiinni. Onnistuneen paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että neuvotteluja käydään tasavertaisesti ja otetaan huomioon sekä työnantajan että työntekijöiden edut. Tekijä haastatteli neljää pääluottamusmiestä, joiden työpaikat edustavat liiton eri sektoreita ja sopimusaloja. Yrityksistä kaksi jatkaa työehtosopimusten tekemistä, yhdessä tilanne on vielä auki ja yhdessä työehtosopimusta ei enää vuodenvaihteen jälkeen uusita, vaan työehdot sovitaan paikallisesti. 8 Tekijä 8/2021 Tekija?_08_2021_sisus.indd 8 Tekija?_08_2021_sisus.indd 8 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
”Tes määrää minimitasot ja luo vakautta työpaikalle.” 8/2021 Tekijä 9 ? AJASSA Tekija?_08_2021_sisus.indd 9 Tekija?_08_2021_sisus.indd 9 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
10 Tekijä 8/2021 ”Työnantaja ei voi ehdottaa ihan mitä vain” mitä kuuluu heidän direktio-oikeutensa piiriin ja mitä ei. Ehkä jossain kohtaa työnantajapuoli kokee ne tessin määrittämät minimitasot ongelmaksi. Mutta ilman niitä alettaisiin työsuhteessa olevia kyykyttää pahasti, Hagelberg sanoo. ”OSINGOT YKKÖSPRIORITEETTI YRITYKSILLE” Vaikka työehtosopimukset eivät ole maalitehtaalla liipasimella, paikallisia sopimuksia on viimeisen vuosikymmenen mittaan irtisanottu työnantajan puolelta. Alkuna tälle kehitykselle oli Tikkurilan listautuminen pörssiyhtiöksi vuonna 2009. – Meidän paikallisia sopimuksia on karsittu aika reilulla kädellä. Kaikilta henkilöstöryhmiltä on esimerkiksi palvelusvuosilahjoja otettu pois, vain tasavuosikymmenistä yrityksen palveluksessa saa vapaita. Ammattiosastojen virkistystoimintaakin tuettiin ennen, nyt on kaikki tällaiset jutut poistettu, kertoo Hagelberg. Aikanaan Tikkurila kuului paikallisen sopimisen edelläkävijöihin. ”Y leissitova työehtosopimus on todella tärkeä. Se on viimeinen perälauta, jota huonommin ei paikallisesti voi sopia. On paljon asioita, joita ei tarvitse edes ruveta käsittelemään, koska tes on olemassa. Työnantaja ei voi ehdottaa meille ihan mitä vain, sanoo Kai Hagelberg. Tikkurilan maalitehtaalla kymmenen vuotta pääluottamusmiehenä toiminut Hagelberg pitää selvänä, että osapuolet eivät olisi tasaveroisia paikallisessa sopimisessa, jos työehtosopimusta ei olisi olemassa. – Ankeita aikoja se toisi tullessaan. Isot firmat toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Rahallisista korvauksista ja pekkasista väännettäisiin… vai tulisiko edes vääntöä ilman perälautaa? Työnantajan saneluksihan se varmaan menisi. Ainakaan aivan pian tuollainen tilanne ei ole Tikkurilan työntekijöillä edessä. Kemianteollisuuden työnantajaliitto ei ole vihjaillut irtautuvansa valtakunnallisista työehtosopimuksista. – Varmaan työehtosopimus on ihan hyödyllinen opus myös työnantajille. Se määrittelee, KAI HAGELBERG Varastotyöntekijä, pääluottamusmies Tikkurila Oyj, Vantaa Työntekijöitä noin 200 Tekija?_08_2021_sisus.indd 10 Tekija?_08_2021_sisus.indd 10 11.8.2021 14.09 11.8.2021 14.09
? AJASSA – Työaikapankit on tehty ajat sitten. On ollut Savutonta Tikkurilaa ja muita projekteja. Mutta viimeiset vuodet on pääsääntöisesti saatu kuulla työantajalta siitä, mitä on jätetty pois käytöstä. Ajatus ilman yleissitovuutta ja työehtosopimuksia saavutettavasta yhteisestä hyvästä ei siis ole Tikkurilan työntekijöiden kokemusten perusteella uskottava. – Ykkösprioriteetti yrityksille on osingot, kaikki toiminta tähtää siihen, että niitä pystyttäisiin maksamaan. Muutenkin maailma on sellaisessa mallissa, että usko yhteiseen hyvään on koetuksella. Työehtosopimus antaa selkänojan pääluottamusmiehelle PAIKALLINEN SOPIMINEN TOIMII, JOS KUMPIKIN SAA JOTAIN Kun Tikkurilassa käsitellään työehtoja tai -oloja, pääluottamusmies pyrkii aina selvittämään työntekijöiden näkemykset. – Ensin asioita käsitellään ammattiosaston johtoryhmässä. Sitten on edunvalvontaryhmä, jossa kaikki osastot ovat edustettuina. Meillähän on kolme tehdasta: tuotanto, logistiikka ja kunnossapito, kertoo Hagelberg. Keskusteluyhteys työantajan kanssa on toimiva. – Kuukausittaiset vakiopalaverit on hr-osaston kanssa sovittu. Vaikkei olisi aina erityisesti agendaakaan, pidetään kuitenkin yhteyttä. Hagelberg painottaa, että eräistä negatiivisista kokemuksista huolimatta hän on paikallisen sopimisen kannattaja. – Mutta työehtosopimuksen pitää aina olla siellä sopimisen taustalla. Silloin paikallinen sopiminen toimii, kun molemmilla osapuolilla on puhtaat jauhot pussissa ja molemmat saavat siitä itselleen jotain. Tänä päivänä työnantajapuolelle paikallinen sopiminen usein vain tarkoittaa, että he sanovat, mitä tehdään, ja henkilöstöryhmät kumartavat. T oimintaedellytyksiä ei pääluottamusmiehellä oikein olisi ilman työehtosopimusta, arvioi Harri Saarenmaa. – Työehtosopimus on ihan olennainen osa tätä hommaa. Se antaa selkänojaa kaikelle, mitä tehdään. Sen ansiosta pääluottamusmies on oikeutettu tiedonsaantiin yrityksen tilanteesta ja työnantaja on velvollinen antamaan tietoa, jotta voidaan sopia asioista tasapuolisesti. Kun työnteon vähimmäisehdot on määritelty työehtosopimuksessa, neuvottelujen käyminen työpaikalla on lähtökohtaisesti paljon helpompaa. – Yleissitovuuden merkitys on siinä, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, eli työmarkkinoille ei tule monen kerroksen väkeä. Jotkin yritykset kuitenkin haluavat aina teettää hommat mahdollisimman halvalla, ja se tuottaisi epätervettä kilpailua. Työehtojen pysyminen ”säädyllisinä” on yleissitovan työehtosopimuksen ansiota, näkee Saarenmaa. Mikään itsestäänselvyys asia ei ole, koska työnantajia on niin monenlaisia. Mutta kun joka asiasta ei tarvitse erikseen kinastella, myös työrauha pysyy paremmin yllä. ”Kaikki toiminta tähtää siihen, että pystyttäisiin maksamaan osinkoja.” 8/2021 Tekijä 11 HARRI SAARENMAA Koneenhoitaja, pääluottamusmies Suominen Kuitukankaat Oy, Nakkila Työntekijöitä noin 75 Tekija?_08_2021_sisus.indd 11 Tekija?_08_2021_sisus.indd 11 11.8.2021 14.10 11.8.2021 14.10
”Jos vihreää kirjaa karsisi, lähtisi paljon hyvää pois" ”Kokeilu meillä kesti yhden vuoden, ja sitten porukka äänesti, jatketaanko.” V altava työkuorman lisäys sekä työnantajalle että työntekijöiden luottamushenkilöille. Tätä tarkoittaisi yleissitovasta työehtosopimuksesta luopuminen ja sen korvaaminen paikallisesti neuvotelluilla työehdoilla, ennustaa Jani Närhi. – Jos ajattelee työehtosopimuksen laajuutta, eihän yrityksistä löydy sen paremmin työnantajan kuin työntekijöittenkään puolelta ketään, joka osaisi sellaisia asioita sopia, sanoo Närhi. 12 Tekijä 8/2021 KAIKENKATTAVA PAIKALLINEN SOPIMINEN HANKALAA Kuinka pääluottamusmies Saarenmaa toimisi, jos hän itse joutuisi tilanteeseen, jossa kaikki työehdot olisi sovittava työpaikalla? – Heikkoa semmoinen paikallinen sopiminen olisi. Täytyisi varmaan porukalla kokoontua ja miettiä, mitä ruvetaan sopimaan ja mitkä ovat tavoitteet. Mutta lomapalkka, lomarahat, pekkaset, kaikki on sovittu tessissä. Eli se olisi vaikeaa. Ei se ainakaan niin helppoa tule olemaan, mitä Teknologiateollisuus ehkä ajattelee, Saarenmaa miettii. – En oikein usko, että sellaista meidän työnantajakaan haluaisi, ainakaan ihan suoralta kädeltä. Toistaiseksi kyse onkin vasta ajatusleikistä, sillä Suominen Kuitukankaat on Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsen, eikä tämän työnantajaliiton suunnalta ole väläytelty työehtosopimuksista irtautumista. Saarenmaa miettii vielä, mihin johtaisi sellainen tilanne, jossa pääluottamusmieskin ohitettaisiin työehdoista sovittaessa. – Entä jos mentäisiin siihen, että työnantaja neuvottelee yksittäisten työntekijöitten kanssa? Silloin varmaan pärjäisivät ne, jotka ovat isoäänisimpiä, ja hiljaisemmat jäisivät jalkoihin. UUSI TYÖAIKAMALLI TYÖNTEKIJÖIDEN ALOITTEESTA Suominen Kuitukankaat noudattaa tekstiilija muotialan työehtosopimusta, joka antaa laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Tätä mahdollisuutta Nakkilassa on myös paljon käytetty. Viisi vuotta sitten yrityksessä aloitettiin kokeilu 12-tuntisesta työajasta. Ensin tehdään kaksi vuoroa kello 6–18, sitten kaksi yövuoroa kello 18–6, sen jälkeen seuraa kuuden päivän vapaa. – Kokeilu meillä kesti yhden vuoden, ja sitten porukka äänesti jatketaanko tätä. Siinä vaiheessa, kun kokeiluun lähdettiin, noin kaksi kolmasosaa kannatti. Kun äänestettiin jatkosta, 93 prosenttia oli puolesta. Nekin, jotka vastustivat, eivät olleet erityisesti systeemiä vastaan. Heille vain olisi omaan elämäntilanteeseen 8 tuntia sopinut paremmin, Saarenmaa selvittää. Hän uskoo, että nyt työaikakäytännölle ei löytyisi enää ollenkaan vastustajia. Järjestelyllä on ollut tekstiilialaan laajempaakin vaikutusta. – Silloisen työehtosopimuksen mukaan 12-tuntinen työpäivä ei olisi ollut mahdollistakaan, mutta seuraavalla sopimuskierroksella se jo vietiin tessiin. Nyt sitä käytetään joissain muissakin paikoissa. Saarenmaa korostaa vielä, että aloite asiassa tuli työntekijöiden puolelta. – Ihan lattiatasolta sitä juttua lähdettiin viemään eteenpäin. Tämä on hyvä esimerkki tuloksesta, joita saavutetaan yhdessä neuvottelemalla eikä sanelemalla. JANI NÄRHI Pääluottamusmies Moventas Gears Oy, Jyväskylä Työntekijöitä noin 200 Tekija?_08_2021_sisus.indd 12 Tekija?_08_2021_sisus.indd 12 11.8.2021 14.10 11.8.2021 14.10
8/2021 Tekijä 13 AJASSA Hän muistuttaa, että laki ei suojaa tai paranna työntekijöiden työehtoja niin kuin työehtosopimus. Lisäksi lainsäätäjät eivät ole työelämän asiantuntijoita, mutta neuvotteluosapuolet työehtosopimusneuvotteluissa ovat. He edustavat työelämää ja omaa alaansa. – Voihan aina lyödä vaikka yhden A4-arkin tai 10 sivua täyteen tekstiä nykyisen 168 sivun sijaan ja sanoa, että siinä on meidän tes. Mutta jos nykyistä vihreää kirjaa ryhtyy karsimaan, kukaan ei voi sanoa, ettei kyse olisi työehtojen heikentämisestä. Sieltä lähtisi paljon hyvää pois. JATKUUKO TES-AIKA MOVENTAS GEARSILLA? Riittävän laaja ja yksityiskohtainen paikallinen sopiminen voisi pääluottamusmies Närhen mielestä ehkä jotenkuten onnistua isoissa konserneissa. Niillä on aikaa käytettävänä sekä resurssit hankkia neuvotteluihin tarvitsemansa apu ja tieto. – Mutta pienissä yrityksissä, joissa omistaja voi olla yksi työntekijä muitten joukossa, ei ole aikaa perehtyä pykäliin eikä varaa ostaa lakipalveluita. Se, että yrityksissä on täysin erilaiset työehdot, asettavat ne kilpailutilanteessa ihan eri asemaan. On muistettava, että 93 prosenttia kaikista yrityksistä on pieniä, alle kymmenen hengen yrityksiä, sanoo Närhi. Tuulivoimaloiden vaihteita valmistava Moventas Gears Oy on valinnan edessä. Aikooko yritys liittyä työehtosopimuksia neuvottelevan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseneksi vai neuvotella työehdoista paikallisesti? Työnantaja ei ole suostunut kommentoimaan asiaa, joten tietoa ei ollut saatavissa vielä tämän lehden mennessä painoon. ”KUIN SEINÄ SELÄN TAKANA” Vaikka työehtosopimus on tärkein turva työntekijöille, se ei ole riittävä. Siihen on kirjattu vain minimiehdot. – Se on kuin seinä selän takana, siitä sinua ei voi työntää läpi. Mutta jos yrityksessä asiat ? ”On ihan eri asia, huutaako yksi ihminen Hakaniemessä parvekkeelta vai huutaako miljoona ihmistä.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 13 Tekija?_08_2021_sisus.indd 13 11.8.2021 14.10 11.8.2021 14.10
14 Tekijä 8/2021 Huoli tulevasta painaa, jäsenillä iso tiedon tarve Teollisuusliitto on kuitenkin Langin mukaan valmistautunut sopimuskierrokseen hyvin. Hän kertoo saaneensa pääluottamusmiehenä liitolta tukea ja Hakaniemessä aina vastatun puhelinsoittoihin. UHKANA TYÖEHTOJEN ERIYTYMINEN Valtakunnallisen, yleissitovan työehtosopimuksen Lang näkee työntekijöiden yleisturvana. – Sovitaan samat vähimmäismääräykset työntekijöille, estetään palkkakilpailua ja palkkojen dumppaamista. Työnantajillekin työehtosopimus on tarjonnut varmuuden siitä, että kaikki yritykset lähtevät liikkeelle samalta viivalta. – Urakkatarjouksia tehdessä on voinut luottaa, että kilpailijat noudattavat samoja työehtoja ja että niillä on samat palkkakulut. Lang kertoo, ettei ole erityisen huolestunut isoista yrityksistä, mutta varsinkin pienimmille firmoille saattaa tulla houkutus kasvattaa katetta käymällä työntekijän palkkapussilla. – Minä katson pitemmälle kuin vain tähän sopimuskierrokseen. Mietin, mikä tilanne on 10 vuoden päästä. Työehdot voivat lähteä eriytymään. sitä, että myös molemmat luopuvat jostakin. Hyvä paikallinen sopimus on saamista ja luopumista oikeassa suhteessa. JÄRJESTÄYTYMINEN ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ Teknologiateollisuuden työehtosopimus on tarjonnut Suomen laajimmat mahdollisuudet siihen, että asioista voidaan paikallisesti sopia toisin. Pääluottamusmies arvioikin, että jos yritystason sopiminen ei ole toiminut riittävän hyvin, peiliin katsomisen paikka olisi lähinnä työnantajilla. – Työnantajaliitto ei ole hoitanut omiaan. Meillä on kyllä Teollisuusliitossa hoidettu neuvottelukoulutukset, mutta onko työnantajapuolella? Närhi kysyy. Näköpiirissä on, että Teknologiateollisuus ry:n toiminta tulee lisäämään lakkoja ja horjuttamaan työrauhaa monessa paikassa. Työntekijöiden turvana työehtosopimusten rapauttamista vastaan on järjestäytyminen. – On ihan eri asia, huutaako yksi ihminen Hakaniemessä parvekkeelta vai huutaako miljoona ihmistä. Jäsenet ovat liiton voima. Tämän tilanteen pitäisi avata kaikkien silmät. Närhi muistuttaa historiasta: Suomen ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin vuonna 1900 kirjapainoalalle. – Tätä korttitaloa on rakennettu nyt 121 vuotta. Jos joku puhaltaa sen nurin, mistä löytyy uusia rakentajia? Rikkominen onnistuu äkkiä, korjaaminen ei. toimivat hyvin, sitä seinää ei huomata ollenkaan. Kaikki eivät edes tiedä, että monet asiat eivät tule työehtosopimuksesta, vaan että ne on paikallisesti sovittu, vertaa Närhi. Työpaikka ei voi toimia pelkästään työehtosopimuksen pykälien varassa, koska ne eivät ota huomioon kaikkien yritysten olosuhteita. – Yrityksillä on erilaiset tilauskannat ja toimitusaikataulut. Sama ei toimi kaikkialla. Kun sovitaan paikallisesti, työnantaja saa myytyä, asiakas saa tuotteen ajallaan ja työntekijä saa ehkä jonkin lisäansion tai palkallista vapaata siitä, että tulee tiettyyn aikaan töihin. Työvuoromallit onkin yksi lukuisista asioista, joista Moventasilla on sovittu. Muita ovat esimerkiksi vuosiloman palkanmaksu, matka-ajan korvaus ja nollatuntisopimuksien käyttö. – Aikapalkka on sidottu osaamiseen. Ei tähdätä pelkästään siihen, että palkka ei voi pudota, vaan että meillä palkka voi myös nousta. Työhön opastuksesta ja perehdytyksestä maksetaan lisää, viikkolepokorvauksestakin on sovittu paremmin kuin työehtosopimuksessa, Närhi luettelee. Sopiminen ei ole helppoa työtä. Oikeanlainen paikallinen sopiminen kuitenkin tuottaa win-win -tilanteita eli ratkaisuja, joista hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. – Kun molemmat osapuolet kokevat saavansa jotakin, molemmat voittavat. Yleensä se, että molemmat osapuolet saavat jotakin, tarkoittaa U PM:n työntekijät elävät nyt epävarmuuden keskellä, kertoo pääluottamusmies Marko Lang. Yritys on jäsenenä työnantajaliitto Metsäteollisuus ry:ssä, joka on ilmoittanut, että se ei enää solmi valtakunnallisia työehtosopimuksia. – Metsäteollisuuden ilmoituksesta lähtien meidän jäsenillämme on tosi paljon pelkoa siitä, mihin työelämä menee ja mitä tapahtuu yksittäiselle työntekijälle. Millä ehdoilla ja millaisella palkalla tehdään töitä? Millä työajalla? Mitkä ovat sosiaaliset määräykset? Keväästä asti UPM Plywood, Teollisuusliiton neuvottelijat ja Plywoodin Suomen tehtaiden pääluottamushenkilöt ovat käyneet neuvotteluja, joiden tarkoituksena on tuottaa sopimus korvaamaan vuoden lopussa umpeutuvaa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. – Olen varautunut siihen, että tämä ei tule olemaan helppo rasti vaan rankka rypistys. Kun nykytessiä katsoo, niin se on 92 sivua sisällysluetteloineen. Kirja on pitkän ajan aikana muotoutunut tällaiseksi. Mitään turhaa siinä ei ole, joka sivulla on merkitys. Tietysti työnantajalla ja työntekijöillä on molemmilla omat muutostarpeensa, sanoo Lang. Tekija?_08_2021_sisus.indd 14 Tekija?_08_2021_sisus.indd 14 11.8.2021 14.10 11.8.2021 14.10
8/2021 Tekijä 15 AJASSA KYSYMYKSIIN VASTAAMISTA JA JALKATYÖTÄ Viestintä jäsenille on nyt yksi Teollisuusliiton suurimmista haasteista. – Moni on hoomoilasena. On ollut aika yleinen ajattelutapa, että työehdot ovat asia, joka vain tulee jostain. Parin vuoden välein ne tessit uusitaan, joskus niissä on vähän parempia juttuja ja joskus huonompia, kuvailee Lang. Keskeneräisistä neuvotteluista tiedottaminen on kuitenkin herkkää puuhaa. – Siinä saa olla sukkasillaan. Kun ihmisillä on epävarma olo, he oikovat lukiessaan ja tekevät helposti kaikenlaisia tulkintoja. Esimerkkitapaukseksi Lang ottaa kesäkuussa julkaistun liiton tiedotteen, jossa kerrottiin, että ammattiosastot eivät tee yrityskohtaisia sopimuksia. – Sitä tulkittiin niin, että sopimusneuvottelut olisivat poikki. Siitähän ei ollut kyse, jäsenille vain tiedotettiin valtuuston tekemästä muutoksesta liiton ammattiosastojen mallisääntöihin. Yksittäinen luottamusmies on tiedon välittäjänä hyvin tärkeässä roolissa. Hänen on osattava vastata jäsenten kysymyksiin tai ainakin tiedettävä, mistä vastaus hankitaan. Jalkatyötä tarvitaan nyt paljon, korostaa Lang. – Työntekijän pitäisi tuntea olonsa turvatuksi ja tietää, mitä tapahtuu ja milloin. Näen myös arvoa siinä, että jäsenillä on tietoa siitä, mitä me haluamme, mikä on meidän tavoitteemme ja mitä me ajamme sopimuksiin. TES EI OLE ESTÄNYT PAIKALLISTA SOPIMISTA Paikallista sopimista on UPM:ssä ja Pelloksen tehtaalla harjoitettu kauan. Tuloksia on tullut. Johtoajatuksena on ollut tehdä sopimuksia, jotka ovat sekä oikeudenmukaisia että tasapuolisia kaikille niille, joita ne koskevat. – Viime vuonna saatiin sovittua iso palkkarakenneuudistus. Ennen meidän kolmella tehtaalla oli jokaisella oma palkkarakenne, nyt porttien sisäpuolella kaikkien palkka määräytyy samoin. Palkkauksesta tuli selkeämpi ja reilumpi. Myös 12 tunnin työpäivästä on sovittu, se on parantanut jaksamista. Erikoista on kuitenkin, että julkisessa keskustelussa ja mediassa on toistuvasti vaadittu paikallisen sopimisen lisäämistä ikään kuin se olisi resepti kaikkiin yritysten ongelmiin. Työehtosopimuksista vetäytymisen on väitetty edistävän paikallista sopimista. – Ymmärrän työnantajan kantaa ja näen, mikä heillä on pointtina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin asiasta samaa mieltä. Mutta lisääntyykö se tehdaspaikkakunnalla tehtävä aito paikallinen sopiminen vielä nykyisestä? En usko, että juurikaan lisääntyy, sanoo Lang. ? MARKO LANG Pääluottamusmies UPM Plywood Oy Pelloksen vaneritehdas, Mikkeli Työntekijöitä noin 450 ”Työntekijän pitäisi tuntea olonsa turvatuksi ja tietää, mitä tapahtuu.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 15 Tekija?_08_2021_sisus.indd 15 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
16 Tekijä 8/2021 NÄKIJÄT Teollisuusliiton palvelunumerojen päivystäjät ratkovat kymmeniä tuhansia edunvalvontaongelmia vuodessa. Kaksi liiton asiantuntijaa kertoo, mitä jäsenet kysyvät ja millaista päivystäjän työ on. ”Lähelle jäsentä” ”T yösuhdeneuvonnan päivystys on minusta tärkeä osa edunvalvontaa. Jäsen saa soittaa ja kysyä, oliko se näin? Minä pidän päivystämisestä. Siinä pääsee lähelle jäsentä. Näin kuvaa työsuhdeneuvonnan päivystystyötä sopimusasiantuntija Satu Nurminen-Hämäläinen. Soittajina ovat pääluottamusmiehet, muut luottamustehtävissä toimivat, liiton tavalliset jäsenet ja aivan kuten työympäristöyksikön päivystyksessä, myös palkanlaskijat. – Pääluottamusmies on soittaessaan useimmiten jo ottanut asioista selvää ja hakee vain vahvistusta käsitykselleen esimerkiksi työehtosopimuksen tulkinnasta. Jäsen kysyy useimmiten sen sijaan: Miten tämä asia on? Hyvin tavanomaisesti kysymykset liittyvät myös lakipykäliin, Nurminen-Hämäläinen kertoo. – Palkanlaskijat hakevat meiltä apuja siksi, että Teknologiateollisuus ry ei heitä neuvo, jos palkanlaskentayritys ei ole sen jäsen. Kyseessä ovat kuitenkin meidän jäsentemme palkat. Isossa tilitoimistossa voi olla laskettavana monien eri tessien (työehtosopimusten) alaisia palkkoja, ne eivät voi tuntea kaikkien sopimusten määräyksiä. ”SOITAN KOLLEGALLE” Teknologiasektorilla työskentelevä NurminenHämäläinen myöntää, että esimerkiksi maatalousalojen työehtosopimukset ovat hänelle vähän tuntemattomampia. Oljenkortena ei voi käyttää yleisöltä kysymistä, joten on kilautettava kaverille. – Jos en pysty vastaamaan kysymykseen, soitan usein kollegalle tai otan muuten selvää, ja soitan sitten itse kysyjälle takaisin. Sopimusasiantuntija kertoo, että palkitsevinta on huomata, kun kysyjä voi suorastaan ”piristyä” saatuaan johonkin rassaavaan kysymykseen vastauksen. Päivystäjälle tulee tunne, että on pystynyt auttamaan. Kaikkea ei työehtosopimusten asiantuntijuus kuitenkaan kata. – Vaikeinta on silloin, kun kuuntelee jonkun soittajan henkilökohtaista tuskaa. Silloin koen, että ammattitaitoni ei riitä. Tällainen puhelu alkaa yleensä ihan tavanomaisella kysymyksellä esimerkiksi siitä, milloin lomarahat on maksettava. Mutta siitä alkaa kiertyä esiin vaikea elämäntilanne. Kysymys esitetään ehkä siksi, että rahat on saatava heti tai talo lähtee alta. Tai puolisolta on terveys mennyt. Puretaan elämän julmuutta. Nurminen-Hämäläinen uskoo, että pelkkä kuuntelu saattaa kuitenkin auttaa näitä jäseniä, varsinkin, jos ei ole läheistä, jolle purkautua tai jos ei halua paljastaa talousahdinkoaan ystäville. MIES, JOKA OLI NIIN VIHAINEN – Oudoin päivystyspuheluni oli kai tämä. Mies soitti todella, todella vihaisena, kiroili ja riehui. Odottelin varsinaista kysymystä. Vähitellen tämä pääluottamusmies alkoi rauhoittua ja pyyteli kovasti anteeksi. Noin 20 minuutin puhelun lopussa mies kertoi lähteneensä neuvottelupöydästä, jotta ei olisi sanonut pahasti työnantajalle. Mitään kysymystä ei ollut. Päästeli vain höyryjä palatakseen neuvottelupöytään. Nurminen-Hämäläinen painottaa, että tällaisia ”ääripään” puheluita on hyvin harvoin. Tietokonepohjainen asianhallintajärjestelmä puolestaan auttaa näkemään heti, jos soittaja on jo aiemmin kilautellut samasta asiasta ja yrittää nyt ”kalastella” itselleen mieluista vastausta. Päivystäjän on nimittäin annettava oikea tulkinta ja vastaus, vaikka soittaja olisikin vakuuttunut olevansa itse oikeassa. Samaten järjestelmästä näkee, jos joku ei-jäsen yrittää hyödyntää liiton jäsenille tarkoitettua palvelua. Päivystystyötä voisi Nurminen-Hämäläisestä vielä kehittää niin, että vuodenkierron mukaisista, ajankohtaisista tes-kysymyksistä olisi liiton nettisivuilla sopimuskohtaiset tiedot. Jäisi paremmin aikaa muista asioista soittavien kysymysten selvittelyyn. – Tietojen ajan tasalla pitäminen vähentäisi päivystyspuheluita. Aika monet jäsenet käyttävät nettisivustoja tiedon hakemiseen. TEHTÄVÄ: VASTATA Työsuojeluvaltuutettu koko porukan puolesta, suojaverkon aukoista tantereeseen pudonnut jäsen, palkanlaskija. Siinä on työympäristöyksikön päivystykseen soittavien ryhmien tyyppiedustajat. Ja kaikille haetaan vastaus. – Työsuojeluvaltuutetulla on soittaessaan sellainen myönteinen kehittämisen värinä päällä. Pitääkö työnantajan korvata näkökyvyn mukaan hiotut suojalasit? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA ”Aika monet jäsenet käyttävät nettisivustoja tiedon hakemiseen.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 16 Tekija?_08_2021_sisus.indd 16 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
8/2021 Tekijä 17 AJASSA AJASSA vanhaa, vaan alati pätevää neuvoa: Heti lääkäriin, jos töissä tai työmatkalla sattuu! Tärkeää on myös saada työnantajan tapaturmailmoitukseen riittävän seikkaperäinen selostus tapahtumasta. TURVAVERKON PETTÄESSÄ – Sairausajan palkan päättyessä Kela saattaakin arvioida, että sairaus ei kuulu korvattaviin sairauksiin. Tässä kohtaa Suomessa tapahtuu sellainen asia, että henkilö putoaa kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Jäljelle jää vain toimeentulotuki. Sitäkään ei saa, jos on omaisuutta. Raskaimmaksi Sutinen kokee päivystyksessä sen, että usein jäsen haluaisi lähteä valituksen tielle. Päivystäjä ei kuitenkaan voi eikä saa antaa turhaa toivoa. – Kannattaa aina soittaa päivystykseen, niin voimme yhdessä arvioida, onko valituksella mahdollisuus menestyä, ja kartoittaa muut mahdollisuudet. Työympäristöyksikössä tietenkin aina tuetaan ja neuvotaan jäsentä, ja tarpeen mukaan myös valitetaan työntekijän puolesta. Mutta prosessi voi kestää vuosia vaatien myös lääketieteellistä ja juridista selvitystyötä. Päivystystyössään Sutinen pitää palkitsevimpana sitä, että usein jäseniä ja työyhteisöjä pystytään aidosti auttamaan. ”Ja jos Juha Sutinen ei itse pysty, niin sitten Sutinen etsii sen, joka pystyy.” Niin mutta entäs ne hiotut suojalasit? – Kyllä, kyllä työnantajan on maksettava, jos työntekijällä on normaalistikin silmälasit, ja jos vaaranarvioinnin ja teknisten toimien jälkeen riski jää. ? Tämä on työympäristöasiantuntija Juha Sutisen mukaan malliesimerkki ensimmäisen suuren soittajaryhmän tiedusteluista. Tehdään töitä koko porukan puolesta ja yritetään suojella valtuutetun edustamaa väkeä. Toisen ryhmän muodostavat taloudelliseen ja usein myös suureen henkiseen ahdinkoon joutuneet jäsenet. – Nämä jäsenemme ovat aidosti hankalassa tilanteessa. He ovat pudonneet sosiaaliturvan ulkopuolelle. Noin kerran viikossa meille tulee myös seksuaaliseen häirintään tai kiusaamiseen liittyvä puhelu. Usein tilanne on kestänyt aivan liian kauan. On voitu romahtaa täysin tai ainakin oltu sairauslomilla somaattisten vaivojen takia. Valitettavasti on hirveän korkea kynnys lähteä soittamaan tällaisesta asiasta. Kolmantena ryhmänä ovat sitten palkanlaskijat, Sutinen kertoo. He vain tekevät asiallisesti työtään ja vaikkapa tiedustelevat, miten lasketaan sairauslomalla olevan työntekijän vuosilomapalkka. Ja sitten on vielä tasaisesti soittava neljäs ryhmä, jonka olisi pitänyt mennä heti lääkäriin. – Työntekijä liukastuu työmatkalla. Suomalaisena hän ensin katsoo, ettei vaan kukaan nähnyt. Hän ei mene lääkäriin vaan töihin. Siellä hän alkaa oireilla, mutta tuumaa menevänsä lääkäriin huomenna. Hänellä on sitten lääkäriaika kahden päivän päästä, ja vasta siellä tehdään tapaturmailmoitus. Näin kulkee usein tapaturmien ongelmatapaus, sillä kahden välipäivän jälkeen vakuutusyhtiötä saattaa olla vaikea vakuuttaa, että loukkaantuminen sattui työmatkalla. Sutinen haluaa toistaa yksikön Päivystäjän kultaisimpia neuvoja on Juha Sutisen mukaan tämä: Heti lääkäriin, jos töissä tai työmatkalla sattuu! Satu Nurminen-Hämäläisen mielestä palkitsevinta päivystämisessä on se, että usein tuntee aidosti auttavansa soittajaa. ”Kaikille haetaan vastaus.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 17 Tekija?_08_2021_sisus.indd 17 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
8/2021 Tekijä 19 ? AJASSA S uomalaisesta sopimisen kulttuurista puhutaan usein. Mitä tällä tarkoitetaan, miten se on syntynyt ja miltä sen tulevaisuus näyttää? – Suomalainen sopimisen kulttuuri on vuosikymmenten aikana meidän työmarkkinoillamme syntynyt tapa hoitaa yhteisiä asioita, sanoo Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. Hänen mielestään tulopoliittiset tupo-ratkaisut olivat merkki hyvästä sopimisen kulttuurista. Työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta katsoivat yhdessä kokonaisuutta, ja sen pohjalta vedettiin suuria linjoja. – Sopimisen kulttuuri syntyy siitä, että kukaan ei ole kohtuuttomin vaatimuksin liikkeellä. Työnantajapuolen Elinkeinoelämän keskusliitto EK lopetti vuonna 2016 keskitettyjen tupo-ratkaisujen tekemisen. Metsäteollisuus ry ilmoitti loppuvuonna 2020, ettei se enää neuvottele valtakunnallisia työehtosopimuksia. – Mennään vastakkainasettelun ja ehdottomien vaatimusten suuntaan, missä on katastrofin ainekset, Alapartanen arvioi. Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen pohtii, että hyvään sopimisen kulttuuriin kuuluu asiallinen ja maalaisjärkeen perustuva sopiminen. Teknologiateollisuus ry ilmoitti alkuvuonna 2021, ettei se enää tee työehtosopimuksia. Samalla perustettiin uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry, johon valtakunnallisia työehtosopimuksia haluavat yritykset voivat liittyä. Virtanen näkee, että nykyiseen työmarkkinatilanteeseen on tultu parin vuosikymmenen kehityksen kautta. – Työnantajapuoli pyrkii heikentämään ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvahvuutta ja vahvistamaan omaa määräysvaltaansa. Työnantajapuolen ratkaisut vievät työmarkkinoita väkisinkin rauhattomaan suuntaan. – Työnantajajärjestöt arvostelevat järjestelmää milloin mistäkin syystä, jolloin unohdetaan, että sopimuksissa on useita asioita työnantajan aseman turvaamiseksi. Sopimusten ansiosta muun muassa työrauha yrityksissä on tässä maassa hyvä, Virtanen sanoo. SOPIMISELLA PITKÄ HISTORIA Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist pohtii, että suomalaisen sopimisen kulttuurin lähtölaukaus oli niin sanottu tammikuun kihlaus vuonna 1940, jolloin työnantajaosapuoli tunnusti työntekijäliitot neuvotteluosapuoliksi. – Paljon on saavutettu neuvonpidoissa, jotka ovat hyödyttäneet molempia osapuolia. Työnantajapuolen irtiottoja seurataan erityisalojen sektorilla tarkasti, vaikka sektorin 16 sopimusalalla ollaan jatkamassa neuvotteluja entiseen tapaan. Juha Sipilän hallituksen vuonna 2016 läpi ajama työehtoja heikentänyt kilpailukykysopimus oli isku suomalaiselle sopimisen kulttuurille, arvioi Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho. – Välit loittonivat työpaikoilla, ja hyvä paikallinen sopiminen katosi. Hänen arvionsa mukaan hyvä sopimisen kulttuuri on palautettavissa entistä paremmalle tasolle. Kemian sektorin työehtosopimuspöydistä ei ole tullut irtiottoja, joten neuvottelut jatkuvat entiseltä pohjalta. On tärkeää, että neuvottelupöydän molemmin puolin ollaan vilpittömiä ja sopimuksiin kirjataan selkeästi, mitä on tarkoitettu. – Suomalainen sopimisen kulttuuri on rehellistä sopimista, Laiho toteaa. Paljon on saavutettu sopimalla Suomalainen sopimisen kulttuuri on rehellisyyttä, kohtuullisuutta, maalaisjärkeä ja yhteistä hyötyä, kertovat Teollisuusliiton sektorijohtajat. Joidenkin työnantajajärjestöjen irtiotot työehtosopimustoiminnasta rapistavat luottamusta. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_08_2021_sisus.indd 19 Tekija?_08_2021_sisus.indd 19 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
20 Tekijä 8/2021 Yleissitovat työehtosopimukset ovat työmarkkinoiden perusta Tällä hetkellä näyttää, että suhdannekehitys on suotuisa ja tilauskirjat täynnä, mikä voi heijastua neuvotteluihin. Alapartanen kuitenkin toivoo, että osapuolet pystyvät katsomaan sopimisen pidempää linjaa, sillä suhdanteet vaihtelevat. – Jos päällimmäisenä ovat suhdannekysymykset, neuvotteluprosessi menee entistä raadollisemmaksi. Se ottaa, kellä on voima, Alapartanen toteaa. Paikallisen sopimisen lisääminen on työnantajapuolen asialistalla korkealla. Yleissitovien työehtosopimusten tekemisen lopettaminen sopii huonosti tavoitteeseen, sillä työlainsäädännössä paikallinen sopiminen on sidottu yleissitoviin tesseihin. – Tosiasiassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia heikennetään, Alapartanen sanoo. Jos työehtosopimusten ulkopuolisten yritysten määrä kasvaa, kasvaa myös valtiovallan valvontaurakka työehtojen suhteen. Nykyisessä järjestelmässä ajatuksena on ollut, että työmarkkinaosapuolet valvovat sopimusten noudattamista. – Järjestelmä on rakennettu yleissitovien työehtosopimusten maailmaan, Alapartanen sanoo. SÄÄNNÖT TORJUVAT SEKASORTOA Teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen vertaa työehtosopimusta liikennesääntöihin. Sekasorto valtaa helposti liikenteen tai työpaikan, jos yhteisiä sääntöjä ja tulkintoja ei ole. – Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on ollut neuvotella jäsenille minimiturva. Sen päälle on saanut sopia mitä tahansa työpaikoilla, Virtanen toteaa. Hän ihmettelee, miksi työpaikoilta on karsittu kannustinjärjestelmiä ja samalla alettu puhua, että työehtosopimuksiin täytyy saada lisää kannustinelementtejä. – Työnantajat haluavat eriarvoisen jakopolitiikan minimiehtoihin, Virtanen toteaa. Teknologiateollisuus ry:n päätös lopettaa työehtojen neuvotteleminen ja perustaa uusi työnantajajärjestö valtakunnallisten tessien neuvottelijaksi luo alalla hajaannusta. Osa yrityksistä jatkaa valtakunnallisten sopimusten piirissä, osa sopii yrityskohtaisesti ja osa poistuu työehtosopimusjärjestelmästä kokonaan. Neuvottelemisen määrä kasvaa ja rauhattomuus lisääntyy, sillä nykyisin yli 3 500 työpaikkaa noudattaa teknologiateollisuuden yleissitovaa työehtosopimusta. Työnantajan irtiotto koskettaa myös malmikaivosten sopimusalaa. – En usko, että moni yritys on halunnut tällaista. Ne, jotka ovat kovimmin huutaneet, ovat saaneet tahtonsa läpi, Virtanen kuvailee. Yleissitovat työehtosopimukset ovat keskeinen osa suomalaisia työmarkkinoita. Yleissitovalla työehtosopimuksella tarkoitetaan työehtosopimusta, jota jokainen alan työnantaja on velvollinen noudattamaan vähimmäistasona solmimissaan työsuhteissa. – Yleissitovuus luo yrityksille tasapuolisen kustannustason. Samalla yksittäisen työntekijän riistoon liittyvät mahdollisuudet pienenevät oleellisesti, puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen toteaa. Yleissitovan tessin pitää olla valtakunnallinen ja alalla edustavana pidetty. Sopimuksesta tulee yleensä yleissitova, jos sopimuksen piirissä on vähintään noin puolet sopimusalan palkansaajista. Sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta päättää, onko työehtosopimus yleissitova. Yleissitoviksi vahvistetut työehtosopimukset löytyvät Finlex-verkkopalvelusta. Työja elinkeinoministeriön Työehtosopimusten kattavuus vuosina 2017/2018 -julkaisun mukaan yksityisen sektorin palkansaajista kaksi kolmasosaa työskenteli järjestäytyneelle työnantajalle. Yli neljännesmiljoona suomalaista palkansaajaa kuului työehtosopimusten piiriin yleissitovuuden perusteella. Jos työehtosopimus ei ole yleissitova, on se normaalisitova. Työnantaja on velvollinen noudattaman normaalisitovaa työehtosopimusta, jos se kuuluu sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon tai on neuvotellut yrityskohtaisen työehtosopimuksen ammattiliiton kanssa. EDUNVALVONTA TIUKKENEE Puutuotesektorilla Metsäteollisuus ry:n irtiotto tarkoittaa, että mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvotellaan yrityskohtaisesti. – Kun mennään uuteen maailmaan, edellyttää se ammattiliitolta entistä tiukempaa edunvalvontaa, Alapartanen sanoo. Hän arvioi, että työehtosopimusten merkitys työrauhan takeena ei ole muuttunut ajan kuluessa. Edelleen yrityskohtaisissakin neuvotteluissa on kyse siitä, paljonko työnantaja on valmis maksamaan työrauhasta. Bioteollisuuden työehtosopimus on ollut aiemminkin taustaltaan yrityskohtainen Vapo Oy:tä tytäryhtiöineen koskeva sopimus, joten sen neuvotteluihin Alapartanen ei ennakoi mullistuksia. Myöskään puusepänteollisuuden sopimusalalle ei ole tiedossa muutoksia sopimisen kulttuuriin. Tekija?_08_2021_sisus.indd 20 Tekija?_08_2021_sisus.indd 20 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
8/2021 Tekijä 21 AJASSA Teknologiateollisuuden uuden työnantajayhdistyksen jäsenyritysten määrä ja sitä kautta kattavuus selviävät vasta neuvottelujen kynnyksellä. – Neuvotellaanko kokonaan uutta, vai onko vanha sopimus pohjalla. Vaikealta näyttää tällä hetkellä. Tässä ei välttämättä luottamus ole kaikista vahvinta, Virtanen toteaa. TYÖMARKKINAOSAPUOLET TUNTEVAT ALANSA – Kyllähän työehtosopimuksien lähtökohtana on molempien osapuolien hyöty, toteaa erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist. Yksittäinen työntekijä tarvitsee tuekseen joukkovoimaa, jotta voi neuvotella tasaväkisesti työnantajaosapuolen kanssa. Työnantaja puolestaan ostaa sopimuksilla ennustettavuutta ja työrauhaa. – Kun on vakaat työmarkkinat ja sopimusta noudatetaan, kukaan ei saa ansiotonta etua, Rosqvist toteaa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on arvoitu, että minimiehdot on parasta määrittää alakohtaisesti sopimalla, eikä lakia säätämällä, koska sillä olisi liian ohjaava vaikutus. – Työmarkkinaosapuolet tuntevat omat alansa ja niiden lainalaisuudet, joten ne osaavat paremmin määritellä palkan ja muiden etujen muodostusta, Rosqvist perustelee. Erityisalojen sektorin 16 sopimusalalle syksyn neuvottelukierros ei ole tuomassa työnantajapuolen irtiottoja. – Aloilla tuntuu olevan hyvin toisia kunnioittava ja neuvotteleva sopimiskulttuuri, Rosqvist kuvailee. Haastavia neuvotteluja sektorijohtaja ennakoi turvetuotantoalalle sekä mediaja painoalalle, joissa näkymät ovat olleet heikkoja. – Yleinen näkymä on, että mitään ylivoimaista ei ole tulossa vastaan erityisaloilla, Rosqvist sanoo. SOPIMINEN KILPAILUVALTTINA Kemian sektorilla työehtosopimusneuvotteluihin lähdetään perinteisistä asetelmista. Sopimusaloja on 12 ja neuvottelukumppaneita kolme. – Jos halutaan tehokkuutta ja tuottavuutta, yleensä saavutetaan parempi tulos sopimalla kuin määräämällä, sanoo kemian sektorin johtaja Toni Laiho. Hänen mukaansa työehtosopimuksen tehtävä on määritellä selkeät säännöt, mutta samalla antaa soveltuvilta osin poikkeamismahdollisuuksia. – Sellaista työehtosopimusta ei voi tehdä, joka antaisi vastauksen kaikkiin tilanteisiin, Laiho sanoo. Hän muistuttaa, että paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat tähän asti olleet työehtosopimuksissa laajempia kuin niiden toteutunut käyttö. Korona-aika lyö vielä leimansa tulevaan työmarkkinakierrokseen. – Jos ajattelee EU:n ja jenkkien maksamia elvytysrahoja, on mahdollista, että nähdään syksyllä isoja kasvulukuja, Laiho pohtii. Kenkäja nahkateollisuuden edelliset neuvottelut ajoittuivat syvään korona-aikaan, mikä näkyi lopputuloksissakin. – Mietintä on erilaista ja keskustelu on vaikeampaa, kun ollaan syvällä kuopassa, Laiho sanoo. Sopiminen on kuitenkin mahdollista ja kannatettavaa kaikenlaisina aikoina. – Suomalainen yhteiskunta pärjää minkä tahansa kilpailijamaan kanssa, kun sovitaan asioista, Laiho sanoo. ? Tekija?_08_2021_sisus.indd 21 Tekija?_08_2021_sisus.indd 21 11.8.2021 14.11 11.8.2021 14.11
VIERAILIJA Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja. JARKKO ELORANTA Jäsenet ansaitsevat työehtosopimuksen tuoman turvan 22 Tekijä 8/2021 S yksyn neuvottelukierrokselle lähdetään koronapandemian vuoksi poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että talouden avautuminen, ihmisten patoutuneet kulutustarpeet ja valtioiden suuret elvytyspaketit vetävät taloutta ylöspäin vauhdilla. Toimialojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Matkailu-, tapahtuma-, kulttuurija ravintola-ala ovat aivan toisessa tilanteessa kuin vaikkapa mekaaninen metsäteollisuus, jossa kysyntä on kovaa ja tuotteet käyvät kaupaksi ympäri maailmaa. Syksyyn tuo epävarmuutta myös työnantajaliittojen yksipuoliset päätökset irtautua nykyisestä tavasta neuvotella työehtosopimuksia. Suomalainen sopimusjärjestelmä ja työntekijöiden työehtojen taso pohjautuvat valtakunnallisiin, yleissitoviin työehtosopimuksiin. Nyt tiedämme, että ne katoavat varmuudella metsäteollisuudesta. Teknologiateollisuudessakin sopimiseen on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Teknologiateollisuuden uusi malli antaa mahdollisuuden siihen, että alalle solmitaan yleissitovia työehtosopimuksia, mutta asiasta ei ole varmuutta. Valittu toimintamalli nostaa kynnystä yleissitovan valtakunnallisen työehtosopimuksen syntymiselle. Yritykset, jotka jäävät uuden työnantajayhdistyksen ulkopuolelle, voivat solmia oman yrityskohtaisen työehtosopimuksensa. Minkälaista sopimisen rakennetta ja sopimuspolitiikkaa uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry tavoittelee? Ensimmäinen etappi on se, että alan yritykset laajasti hakeutuisivat sen jäseniksi. Työnantajien laaja järjestäytyminen on edellytys yleissitovalle työehtosopimukselle. Oma tarinansa on uuden työnantajayhdistyksen sopimuspolitiikka ja tavoitteet työehdoille. Ollaanko valmiita tekemään nykyistä työehtosopimusta vastaava sopimus vai haetaanko merkittäviä muutoksia työn tekemisen ehtoihin? Ennakkoaavistuksen työnantajien tavoitteista saa aikaisemmilla neuvottelukierroksilla esitetyistä tavoitteista ja julkisuuteen tulleista vaatimuksista. Työnantajat haluavat luopua palkkojen yleiskorotuksista ja heidän pitäisi saada entistä enemmän yksipuolisesti päättää kenelle palkankorotuksia annetaan. Työnantajat haluavat lisätä työaikaa ja maksaa vain työnteosta. Tämä tarkoittaa sitä, että lomarahoista tai sairausajan palkoista halutaan tinkiä. Työehtosopimuksista työnantajat haluavat väljiä raamisopimuksia, jolloin iso osa asioista voitaisiin päättää työpaikoilla. Hyvinä aikoina malli voi toimia, mutta huonompana aikana työntekijöiden turva olisi nykyistä heikompi. Kukapa ei haluaisi lähettää laskua naapurille, jos sen vain pystyy tekemään. Suomalaisen työehtojärjestelmän murros koskettaa ensivaiheessa Teollisuusliiton ja Paperiliiton jäseniä. Asia on kuitenkin ammattiyhdistysliikkeen yhteinen. Jos työehtosopimukset katoavat tai niiden sisältö heikkenee huomattavasti nykyisestä, on selvää, että vaikutukset leviävät jokaiselle toimialalle. Tässä tilanteessa tarvitsemme vahvaa liittojen välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Ja vanhaa tuttua solidaarisuutta niin liittojen välillä kuin liittojen sisällä. Haluamme, että jokainen työntekijä saa palkankorotuksen ja toimivan työehtosopimuksen turvakseen. Siinä meillä jokaisella riittää työtä tehtäväksi. ”Tarvitsemme vahvaa liittojen välistä yhteistyötä.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 22 Tekija?_08_2021_sisus.indd 22 11.8.2021 14.12 11.8.2021 14.12
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Maalaa kirkkain värein ja rohkein vedoin – turvaa elämääsi henkivakuutuksella Elämä on elämyksiä ja kokemuksia varten. Elä itsesi näköistä elämää ja huomaa syy hymyyn. Kun sinulle rakkaat ihmiset on vakuutettu, niin ei tarvitse murehtia menneisyyttä tai tulevaisuutta, sillä elämä on tässä ja nyt. Teollisuusliiton jäsenenä saat nyt 30 % alennuksen 1.1.–31.8.2021 ostettuun Henkikultatai Parikulta-vakuutukseen ensimmäiseksi vuodeksi. Henkikulta ja Parikulta ovat ammattiliittoon kuuluville Turvan asiakkaille yksinoikeudella tarjottavia kuolemanvaravakuutuksia, jotka myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Ensimmäisen vuoden jälkeenkään ei hinta päätä huimaa, vaan se on räätälöity ammattiliiton jäsenille edulliseksi. -30 % Teollisuusliiton jäsenenä saat Henkikultatai Parikulta-vakuutuksen ensimmäiseksi vuodeksi. Vielä ehdit! Pyydä tarjous henkivakuutuksesta turva.fi/teollisuusliittokampanja ja osallistut samalla 200 € arvoisen Elämyslahjakortin arvontaan! Hyödynnä etusi ja jätä tarjouspyyntö osoitteessa turva.fi/teollisuusliittokampanja, niin otamme sinuun yhteyttä. Samalla osallistut 200 € arvoisen Elämyslahjakortin arvontaan. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua henkivakuutusta. Elä rohkeasti unelmiasi – elämä on elämyksiä varten. Tekija?_08_2021_sisus.indd 23 Tekija?_08_2021_sisus.indd 23 11.8.2021 14.12 11.8.2021 14.12
24 Tekijä 8/2021 TES on tärkein jäsenetusi * Mahdollinen optiovuosi 31.1.2023 saakka. Teknologiasektori Kemian sektori Puutuotesektori Erityisalojen sektori * * * * Työehtosopimus (TES) on liiton sopimusaloilla tehtävää työtä ja sen teettämisen ehtoja määrittelevä perussopimus. Työehtosopimuksen sisältämät ehdot ovat luonteeltaan minimiehtoja, joita työnantajan pitää vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä. Työehtosopimuksista on neuvoteltu jo vuosikymmenten ajan. Niistä on tullut suomalaisen työelämän sääntelyn ja kehittämisen kivijalka. Tähän asti Teollisuusliitto on neuvotellut ja solminut työehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Sopimusneuvottelujen tapa on nyt kuitenkin osittain muuttumassa, koska osa työnantajaliitoista on ilmoittanut jättäytyvänsä pois sopimustoiminnasta. Metsäteollisuus ry ilmoitti muutoksesta mekaanisessa metsäteollisuudessa lokakuussa 2020. Teknologiateollisuus ry päätti irtautua sopimustoiminnasta omilla sopimusaloillaan tämän vuoden maaliskuussa, ja sen rinnalle perustetun työehtosopimuksia tekevän Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenmäärästä ja kattavuudesta ei ole vielä varmuutta. SANASTOA ? EUROTAI SENTTILINJA tarkoittaa kaikille palkansaajille sovittuja eurotai senttimääräisiä korotuksia prosentuaalisten korotusten sijaan. ? LIITTOERÄ on yleiskorotuksen lisäksi sovittava palkkojen korotuserä, jonka työehtosopimusosapuolet voivat sopia siirrettäväksi paikallisesti sovittavaksi. ? NORMAALISITOVUUS tai normaalisitova työehtosopimus koskee vain alalla toimivia, työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon järjestäytyneitä yrityksiä. Työntekijäliiton ja työnantajaliiton kesken solmituissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia kohtia mm. vuosilomasta, ylitöiden määräytymisestä ja työajan tasaamisesta, sekä paikallisesti sovittavia kohtia. ? PALKKARATKAISU on ammattiliiton ja työnantajaliiton työehtosopimusneuvotteluissa tehty sopimus palkoista. ? PERÄLAUTA tarkoittaa työehtosopimusmääräystä, jossa on määritelty menettelytavat, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu. ? REAALIPALKKA on palkan ostokyky. Se kertoo, kuinka paljon palkalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. ? SOPIMUSKAUSI on työehtosopimuksen voimassaoloaika. ? TYÖEHTOSOPIMUS on ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema sopimus kyseisen alan työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista. Se sisältää määräykset esimerkiksi palkasta, työajasta, sairausajan palkasta ja arkipyhäkorvauksista. ? VALTAKUNNANSOVITTELIJAN tehtävänä on sovitella ammattija työnantajaliiton välisiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja. ? YLEISSITOVUUS ja yleissitova työehtosopimus tarkoittavat sopimusta, jota jokaisen kyseessä olevalla alalla toimivan työnantajan on noudatettava. Yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisessa ei ole väliä kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon. ? YRITYSKOHTAINEN TYÖEHTOSOPIMUS koskee vain yhtä yritystä. Yrityksen ja työntekijäliiton välisissä neuvotteluissa on tyypillisesti myös edustaja siitä yrityksestä, jota työehtosopimus koskee. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/suomi-tes-sanakirja ? MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN yrityskohtainen malli poikkeaa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelutavasta siinä, että työehtoneuvottelukunnan rinnalla toimivat neuvottelutiimit , jotka koostuvat Teollisuusliiton puutuotesektorin vastuuhenkilöistä ja kulloisenkin yrityksen pääluottamusmiehestä tai pääluottamusmiehistä. Neuvottelutiimi hyväksyy neuvottelutuloksen, jota mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunta käsittelee ja esittää sektorijohtokunnalle neuvottelutuloksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Näillä johtokunnan päätösesityksillä sopimus etenee liiton hallitukselle hyväksyttäväksi. Hallitus voi siirtää sopimusten hyväksyntäoikeuden myös liiton johtoryhmälle. ? TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA ei ole vielä valmisteltu virallista hyväksymismallia yrityskohtaisille työehtosopimuksille. Teknologiateollisuuden työnantajien yhdistyksen kanssa mahdollisesti neuvoteltavan sopimuksen kanssa toimitaan kuten aiemmin toimittiin Teknologiateollisuus ry:n kanssa. TYÖEHTOSOPIMUSTEN VOIMASSAOLO TYÖEHTOSOPIMUKSET Turvetuotantoala 31.10.2021 Malmikaivokset 30.11.2021 Peltija teollisuuseristysala 30.11.2021 Puolustusministeriön työpaikat 30.11.2021 Teknologiateollisuus 30.11.2021 Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta 30.11.2021 Tekninen huolto ja kunnossapito 30.11.2021 Jalometalliala 31.12.2021 Kemian perusteollisuus 31.12.2021 Muovituoteja kemian tuoteteollisuus 31.12.2021 Öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuus 31.12.2021 Mekaaninen metsäteollisuus 31.12.2021 Tekstiilija muotiala 31.12.2021 Autonrengasala 31.1.2022 Fiskarsin työntekijät 31.1.2022 Kumiteollisuus 31.1.2022 Lasikeraaminen teollisuus 31.1.2022 Maaseutuelinkeinot 31.1.2022 Metsäala 31.1.2022 Metsäkoneala 31.1.2022 Puutarha-ala 31.1.2022 Suorajakelu 31.1.2022 Tekstiilihuoltoala 31.1.2022 Turkistuotantoala 31.1.2022 Viherja ympäristörakentamisala 31.1.2022 Harjaja sivellinalat 28.2.2022 Kenkäja nahkateollisuus 28.2.2022 Veneenrakennusteollisuus 28.2.2022 Bioteollisuus 28.2.2022 Puusepänteollisuus 28.2.2022 Jakelu 28.2.2022 Mediaja painoala 28.2.2022 Taimitarha-ala 28.2.2022 Viestintäalan toimihenkilöt 28.2.2022 Lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusala 31.1.2024 Tekija?_08_2021_sisus.indd 24 Tekija?_08_2021_sisus.indd 24 11.8.2021 14.12 11.8.2021 14.12
NÄIN TES-NEUVOTTELUT ETENEVÄT Tämän lehden lisäksi tietoa työehtosopimuksista ja syksyn neuvotteluista on liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi sekä Tekijän tulevissa numeroissa ja verkkolehdessä www.tekijälehti.fi . ESITYKSISTÄ TAVOITTEIKSI ? Liitto pyytää ammattiosastoilta muutosesityksiä työehtosopimuksiin. ? Keskustoimisto ja sektorijohtokunnat johtavat osastojen esityksistä liiton yleiset ja sopimusalakohtaiset neuvottelutavoitteet. ? Hallitus käsittelee kokonaisuuden ja lyö lukkoon keskeiset linjat ja tavoitteet niin, että sopimusalojen alakohtaisille tavoitteille jää tilaa. IRTOSANOMISESTA KOHTI NEUVOTTELUJA ? Hallitus irtisanoo sektorijohtokuntien esityksestä sopimusalojen työehtosopimukset päättymään niiden sopimuskausien lopussa. ? Työehtosopimukset irtisanotaan kussakin sopimuksessa määriteltyä irtisanomisaikaa noudattaen. ? Tieto irtisanomisista toimitetaan asianosaisiin työnantajaliittoihin ja valtakunnansovittelijalle. VALMISTELUA JA TUNNUSTELUA ? Neuvotteluja valmistellaan A) liiton toimistolla, B) sopimusalojen työehtoneuvottelukunnissa ja C) sektorijohtokunnissa. ? Työnantajaliittojen kanssa käydään tunnusteluja ja sovitaan neuvottelujen aloittamisajankohdista sopimusaloittain. NEUVOTTELUT SOPIMUSALOITTAIN KÄYNNISTYVÄT SOPIMUS SYNTYY Jos hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen sopimusalan uudeksi työehtosopimukseksi, se astuu voimaan sopimuksessa määrättynä päivänä. HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN ? Jos neuvottelut eivät johda Teollisuusliittoa tyydyttävään tulokseen, hallitus päättää jatkotoimenpiteistä kyseessä olevan sopimusalan sektorijohtokunnan esityksestä. NEUVOTTELUTULOKSESTA HYVÄKSYNTÄÄN/HYLKÄÄMISEEN ? Jos neuvottelutulos syntyy, työehtoneuvottelukunta esittää sektorijohtokunnalle sen hyväksymistä. ? Sektorijohtokunta tekee hallitukselle esityksen joko neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai sen hylkäämisestä. ? Hallitus joko A) hyväksyy tai B) hylkää esityksen tai C) voi lähettää asian liiton valtuuston päätettäväksi. Erityisten tilanteiden varalta myös liittoäänestys on liiton sääntöjen mukaan mahdollinen. NEUVOTTELUA TYÖTAISTELU-UHAN ALLA ? Jos julistetaan työtaistelutoimenpide, kuten ylityökielto tai lakko, siitä tehdään ilmoitus valtakunnansovittelijalle ja asianosaiselle työnantajaliitolle. Tässä vaiheessa kyse on työtaistelu-uhasta. ? Liiton keskuslakkotoimikunta aloittaa mahdollisen työtaistelun valmistelun. ? Neuvotteluja pyritään jatkamaan työnantajaliiton kanssa. SOVITELLEN SOPIMUKSEEN ? Jos neuvottelut eivät etene, valtakunnansovittelija ottaa yhteyttä ja käynnistää johdollaan neuvottelut. Valtakunnansovittelija antaa sovintoehdotuksen työehtosopimukseksi. ? Sektorijohtokunta tekee liiton hallitukselle esityksen ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. ? Hallitus päättää sovintoehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. ? Jos sovintoehdotus hyväksytään, työtaistelu-uhka perutaan ja solmitaan uusi työehtosopimus. HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN ? Jos sovintoehdotus hylätään, sovittelu keskeytetään ja työtaistelu aloitetaan tai yritetään sopua liittojen keskinäisin neuvotteluin. SOVITELLEN SOPIMUKSEEN ? Jos liittojen neuvottelut eivät edelleenkään tuota tulosta, valtakunnansovittelija pyrkii tekemään uuden sovintoehdotuksen, jonka osapuolet voivat hyväksyä. AJASSA 8/2021 Tekijä 25 Tekija?_08_2021_sisus.indd 25 Tekija?_08_2021_sisus.indd 25 11.8.2021 14.12 11.8.2021 14.12
26 Tekijä 8/2021 ”Olen ylpeä, että saan tehdä tällaisia esineitä ja opetella taidetta. Tykkään fyysisestä työstä”, hioja ja laadunvalvoja Susanna Ilmanen sanoo. Tekija?_08_2021_sisus.indd 26 Tekija?_08_2021_sisus.indd 26 11.8.2021 14.12 11.8.2021 14.12
8/2021 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? Yhdessä puhuen ja sopien Onnistunut yhteistoiminta työpaikalla vaatii keskustelua, luottamusta ja yhteistä sopimista. Fiskarsin Iittalan lasitehtaalla päästään parempaan tulokseen työntekijöitä kuuntelemalla. TEKSTI SINI SILVÀN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ L asinpuhaltajamestari Heikki Ollitervon työpisteellä on 47 astetta lämmintä. Ollitervo kertoo, että töitä tehdään 8 tunnin vuoroissa, nonstop-mallilla. Töitä tehdään aina 45 minuuttia, mitä seuraa vartin tauko. Tämä on yksi paikallisista työaikasopimuksista, joita pääluottamusmies Timo Viitanen on ollut solmimassa. Myös tehtaan kannalta keskeytymätön työ on paras toimintatapa. Muottien lämpö pysyy, ja prosessi jatkuu. – Ei tähän ole ikinä valmis, koko ajan oppii uutta ja pääsee tekemään myös taide-esineitä, Ollitervo kertoo. Ollitervo tuli Iittalaan aikanaan metsäkoneenkuljettajaksi. Vuokraemäntä kuitenkin vinkkasi, että lasinpuhaltajia tarvittaisiin. Siitä alkoi ura, jota on kestänyt 27 vuotta. Nyt myös Ollitervon poika on aloittanut työt samassa tiimissä. Siitä isä on ylpeä ja iloinen. ENEMMÄN KUIN TAVALLINEN TEHDAS Erityisesti suupuhalluksessa rakentuu vahva linkki tekijän ja tuotteen välille. Tehtaalla on taiteilijoita ja puhallusmestareita, jotka tunnetaan nimeltä kautta Suomen. – Hieno asia, tehtaanjohtaja Heikki Väänänen arvioi. Väänänen on ollut tehtaan johdossa kolme vuotta, sitä ennen globaaleissa kehitystehtävissä Nokialla ja Fiskarsilla. Niissä asioita on katsottu enemmän operaatiot kuin työehtosopimus edellä. – Asioita ei tulkita enää 2020-luvulla tes-kourassa, mutta koko ajan keskustellaan johdon ja henkilöstön edustajien kanssa. On jatkuvaa tiedon vaihtoa, jaetaan näkemyksiä. Reiluja päätöksiä puolin ja toisin, molempien pitää ymmärtää toisiaan. Selkeimmin yhteydenpito näkyy välittömänä, mutta tavoitteellisena yhteistyönä pääluottamusmiehen kanssa. Kulmakivinä ovat palaverit parin viikon välein. Pääluottamusmies Viitanen kertoo, että yhdessä käydään läpi työja tilaustilannetta, investointeja ja henkilöstöasioita. – Kaikki koetetaan käydä läpi, Viitanen sanoo. – Pääluottamusmies tuo esiin, mitä ääniä hän kuulee kentältä. Itse tuon avoimesti esiin, mitä johdossa keskustellaan. En usko hedelmälliseen lopputulokseen, jos minulla on eri tiedot kuin työntekijöillä. Kaikkihan eivät ole aina samaa mieltä, se ei ole edes kovin eteenpäin vievää. On tärkeää, Tekija?_08_2021_sisus.indd 27 Tekija?_08_2021_sisus.indd 27 11.8.2021 14.12 11.8.2021 14.12
FISKARS FINLAND OY AB IITTALAN LASI PERUSTETTU 1881 nimellä Iittalan lasitehdas KOTIPAIKKA Iittala TUOTANTO Lasituotteet, esimerkiksi keittiöön ja sisustukseen. Pohjoismaiden suurin käyttölasia tuottava yksikkö. HENKILÖSTÖ Noin 190, josta tuotannossa noin 170. LIIKEVAIHTO 1,1 mrd. euroa (Fiskars Oyj Abp, 2020) 28 Tekijä 8/2021 – Vaihtuvuutta on aina, onhan meillä lähes 200 ihmistä töissä. Olemme analysoineet lähtijöitä parin vuoden aikana ja kun loogiset tapaukset, eläköitymiset ja äitiyslomat poistetaan, vaihtuvuus ei ole kovin suurta. Mutta toki alanvaihtajia aina löytyy, onhan työ fyysisesti hyvin vaativaa. SUUNTA ETEENPÄIN Koko ajan tehdään uutta ja investoidaan. Uudet sosiaalitilat, 300 neliön laajennus, tuo työviihtyvyyttä. Jäähdytysjärjestelmää rakennetaan parhaillaan. Pienenä yksityiskohtana on tehdassalin käytävän varressa ilmoitustaulu. Joku jätti idean, että kahvinkeittoon tarvittavan energian voisi ottaa aurinkopaneeleilla. Hyviä aloitteita otetaan käyttöön ja niistä palkitaan. – Ei tarvitse olla miljoonan euron idea. Jotkut voivat olla arjen työhön tai tuotantoon liittyviä asioita, Viitanen sanoo. että on kulttuuri, joka sallii keskustelun, Väänänen toteaa. Viitaselle keskusteluista on ollut hyötyä. Se, että myös henkilöstö saadaan mukaan keskusteluun, on seuraava askel. Hyviä juttuja, aamupalavereja ja kokoontumisia henkilöstöryhmittäin aloitettiin jo ennen koronaa. Pääluottamusmies on työntekijöiden kanssa samalla puolella, mutta myös tehtaan puolella. – Ei kukaan halua, että tehdas loppuu täältä. Näin vanhassa tehtaassa toimintatapojen nykyaikaistaminen ja yhteisen edun saavuttaminen on iso askel. Luottamuksen luominen on olennaista. Viitanen on yhdeksättä vuotta tehtaan pääluottamusmiehenä. Hän arvioi, että yhteistoiminta on ollut opettelua puolin ja toisin. Kun hän aloitti, kokonaisuuteen kuului myös Nuutajärven lasitehdas. Työntekijöitä oli 230, nyt 160. – Kyllä siinä on aika paljon kompromisseja tehty. Tuotannon arvo on aika sama kuin silloin kahdella tehtaalla ja tuotantomäärällä. Yhteistoiminta punnitaan, kun tulee vaikeita hetkiä. Vuoden 2016 isojen irtisanomisten jälkeen on ollut rauhallisempaa. Tehtaalla on ollut asioita, joihin pääluottamusmiehen on pitänyt puuttua, kuten työaikaan ja palkkaukseen. Siinä syntyneitä solmuja on purettu ja rakennettu uutta liitonkin tuella. – On ollut palavereja, joissa on Teollisuusliiton tuella purettu auki asioita, jotta puolin ja toisin ymmärrettäisiin realiteetit. Siinä päästiin todella hyvään alkuun ja siitä on ollut iso apu. Tehtaanjohtajan vaihtuessa rakentaminen jäi ehkä kesken. Toisaalta pöytä putsattiin ja aloitettiin uudelleen. Viitanen katsoo, että eteenpäin on menty harppauksin. – Kasvutarinaksi tätä voisi sanoa. Nyt rakennetaan ennakoivaa yhteistyötä. Ensin keskustellaan ja sitten tehdään päätöksiä. Hän pitää tärkeänä, että tehtaan ja varsinkin yrityksen johto kuuntelisi työntekijöitä, eikä vain toisin päin. Yleensä asiat ovat pieniä. Iso näkemysero on siinä, miksi töitä tehdään. Työntekijät käyvät töissä palkan takia. Siksi moni myös lähtee. – Palkalla pitäisi tulla toimeen ja pystyä kilpailemaan, Viitanen toteaa. Väänänen kommentoi, että työntekijöitä on kuunneltu ja monia muutoksia tehty. Hänen mukaansa kemianteollisuuden sisäisessä vertailussa palkat ovat koulutustasoon suhteutettuna kilpailukykyisiä. Tekija?_08_2021_sisus.indd 28 Tekija?_08_2021_sisus.indd 28 11.8.2021 14.12 11.8.2021 14.12
8/2021 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Hioja, laadunvalvoja Susanna Ilmanen on vuoden alusta alkaen tehnyt töitä hiojana. Hiomo on ollut miesten valtakuntaa, nyt hän on siellä ainoa nainen. – Minua on ainakin kehuttu, hän nauraa. – Tosi kiva on ollut oppia uutta. Hän asettaa Mari-linnun puisiin jigeihin, joilla se pysyy paikallaan. Valo osoittaa katkaisukohdan, ylimääräinen lasi sahataan pois. Seuraavaksi hän hioo, viimeistelee ja pakkaa tuotteen. Työssä kädet ovat välillä märät ja hiekkaiset. Aiemmin hän teki töitä 12 vuotta tehtaan konepäässä laadunvalvojana ja pakkaamassa. – Ihan kuin olisi tullut uuteen työpaikkaan, kun vaihtoi hommaa. Se innostaa. Olen ylpeä, että saan tehdä tällaisia esineitä ja opetella taidetta. Tykkään fyysisestä työstä. En haluaisi tehdä muuta, vaikka tämä on todella raskasta ja kroppa on kovilla. TUHAT TOISTOA VUORON AIKANA Laadunvalvoja Minna Ahlsten pakkaa Kastehelmilaseja laatikoihin ällistyttävällä vauhdilla. Laseja tulee hihnalta vajaat tuhat tunnissa. Kädessä on rasitusvamma, mikä on pistänyt opettelemaan pakkaamista kättä säästäen. Silti hän ihmettelee päässeensä melko vähällä 22 työvuoden jälkeen. Vuorotyö ja tuhansia toistoja vuoron aikana on kova tahti, lämmintä on hellepäivänä 34 astetta. – Kotiin kun pääsen, olen vähän aikaa jalat suorana sohvalla tai pihalla, että pysähdyn. ? ”Olen saanut aikaan vissyt. Kun ihmisiä alkoi pyörtyä lattialle, saatiin työnantaja järjestämään kaikille juotavaa”, varatyösuojeluvaltuutettu Eila Ilmén-Punkari kertoo. Oikealla pääluottamusmies Timo Viitanen. ”Luottamuksen luominen on olennaista, ilman sitä ei tule mitään.” TIMO VIITANEN Pääluottamusmies Tekija?_08_2021_sisus.indd 29 Tekija?_08_2021_sisus.indd 29 11.8.2021 14.12 11.8.2021 14.12
LUE LISÄÄ: HYVÄ YHTEISPELI VEITSENTERÄLLÄ UPM-Kymmenen Alholman sahalla työstä on yhteistoiminnalla saatu mukavampaa ja turvallisempaa, ja neuvottelukulttuuri on toiminut hyvin. Metsäteollisuus ry:n päätös irtautua työehtosopimuksista pistää miettimään, miten jatkossa käy, sanovat pääluottamusmies Vuokko Piippolainen ja työsuojeluvaltuutettu Sami Kettula. PUHEYHTEYS TOIMII JOKA PÄIVÄ Pohjanmaan Rakennuspellillä Seinäjoella asiat toimivat. Työnantajan kanssa keskustellaan hyvissä väleissä, puheyhteys on joka päivä, kertoo pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Juha Linna (kuvassa). www.tekijälehti.fi 30 Tekijä 8/2021 30 Tekijä 8/2021 – Työtilanne on todella hyvä. Nyt haetaan lisää puhaltajia. Ei vain korvaamaan eläköityviä, vaan että väkimäärää nostettaisiin pitkästä aikaa. Viitasen näkökulmasta yleissitovien työehtosopimusten merkitys korostuu. Myös työntekijöiden keskuudessa mietitään, mitä tulee tapahtumaan. – Nyt on helpompi saada ihmisiä liittymään liittoon. Järjestäytymisen merkitys näkyy, kun sitä aletaan uhata. Kaikki eivät ymmärrä, miten isoista asioista puhutaan. Työehtosopimuksilla on sovittu sairausloma-ajan palkat, isyysja äitiysvapaat, lomarahat ja kaikki. Järjestäytyminen on ainoa keino. Ei kukaan pysty yksin neuvottelemaan. Tehtaanjohtaja Väänänen toteaa, ettei ole kokenut kolmen vuoden aikana työehtosopimuksia esteeksi. Jos ne eivät anna vastauksia kaikkeen, ne kuitenkin luovat raameja. Iittalan lasitehtaalla on pitkä historia, mihin mahtuu myös tulisia sieluja. – On henkilöitä, jotka ovat olleet melkein 50 vuotta töissä tehtaalla. Minulla tulee elokuussa kolme vuotta, se ei ole mikään aika. Mutta olemme kolmen vuoden aikana saaneet systemaattisesti parannettua yhteistyötä kaikilla tasoilla. Väänäsellä on halu pistää projekteja eteenpäin. Tulokset näkyvät työhyvinvointimittareissa, lukemat ovat nousseet. – Omassa dna:ssani on, että kehitetään koko ajan, mikä ottaa toki aikaa. Rakastan tehdasta samalla lailla kuin henkilöstön edustajatkin. Haluan tehtaan ja sen tuotannon henkilöstön parasta. Ehkä meidän lääkkeemme ovat vain välillä erilaisia. ? Ahlsten tietää jälkikäsittelyssä liki kaikesta kaiken. Hän on ollut pakkaamassa, mattauksessa, liimauspisteessä ja puhalluspään liinoilla, välillä hiomossakin. – On pyritty työn kiertoon. Silloin menevät pitkät 12 tunnin vuorot nopeammin. Työ on kuitenkin pakkotahtista. Vaikka työpisteeltä voi poistua, säätämään vaikka robottiin juuttunutta tarralappua, pakattavat lasit kasaantuvat. Ahlsten on kuitenkin pitänyt tärkeänä pitää tauot ja hyödyntää uutta sosiaalitilaa. Pääluottamusmies toteaa, että paikallisesti sovittu työaikamalli 12 tunnin vuoroista on ollut iso juttu, joihin ihmiset ovat tyytyväisiä. Aloitteet työaikamalliin ovat tulleet työntekijäpuolelta, mutta hyötyä on myös tehtaalle. – Vuorosysteemi tarkoittaa rankempia työpäiviä, mutta enemmän vapaa-aikaa ja palautumista työputken välillä. On muutenkin pystytty sopimaan esimerkiksi lasten sairauteen liittyen paikallisia sopimuksia. Myös tehtaanjohtaja Väänänen nostaa 12 tunnin vuoromallin hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä. Iittalan vuoromalli on kiinnostanut esimerkkinä myös muita yrityksiä kemianteollisuudessa. VISSY PAIKKAA HIKEÄ SELÄSSÄ Eila Ilmén-Punkarin käsissä on leipälapion mallinen räätälöity työväline. Siihen hän koukkaa toisella puisella apuvälineellä pari jalallista Kastehelmi-viinilasia. Niistä jokainen tarkastetaan. Ilmén-Punkari on tehnyt töitä pitkään työsuojeluvaltuutettuna ja neuvoo nyt varalla seuraajaansa. – Olen saanut aikaan vissyt. Kun ihmisiä alkoi pyörtyä lattialle, saatiin työnantaja järjestämään kaikille juotavaa. Parannuksia on tehty myös työpöytiin. Sähköiset pöydät nousevat eri pituisille sopiviksi. Ja uusista sosiaalitiloista sanottiin, että ”nyt se Eilan toive toteutuu”. – Riskinarviolla sain paljon aikaan. Viitanen kertoo, että esimerkiksi työaikamuutokset eivät ole olleet helppoja prosesseja. Aikaa saattaa hyvinkin mennä vuosi, että saa tietyn asian läpi. Asioita on yleensä otettu kokeilun kautta käyttöön. Hän toteaa, että yleensä molemmat osapuolet voittavat ja sellaista sopimisen pitäisi ollakin. ? Lasinpuhaltajamestari Heikki Ollitervo pitää erityisesti puhaltamisesta puumuotteihin, jolloin muotti on märkä, syntyy savua ja lasin pinnasta tulee elävä. JO H A N N ES TE RV O Tekija?_08_2021_sisus.indd 30 Tekija?_08_2021_sisus.indd 30 11.8.2021 14.13 11.8.2021 14.13
8/2021 Tekijä 31 TYÖSSÄ ”Kotiin kun pääsen, olen vähän aikaa jalat suorana sohvalla tai pihalla, että pysähdyn.” MINNA AHLSTEN Laadunvalvoja Tekija?_08_2021_sisus.indd 31 Tekija?_08_2021_sisus.indd 31 11.8.2021 15.12 11.8.2021 15.12
32 Tekijä 8/2021 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI ”Me valvomme valvojien etua” ”V armaan toimitusjohtaja Virtanen sitten sanoisi, että työsuojeluvaltuutetun vapautus on tunti kalenteriviikossa jopa keskisuuressa tai suuressa yrityksessä, Kotaviita sanoo viitaten siihen, mitä laissa sanotaan. Työstä vapautukset ovat työehtosopimuksessa, niin ovat myös valtuutetun saamat korvaukset puhumattakaan yleisemmistä sosiaalisista kysymyksistä. – Toisaalta työsuojelun valvontalaissa on määritelty työsuojeluvaltuutetun yhteistoimintatehtävät ja oikeudet. Me pidämme niistä kiinni, vakuuttaa Kotaviita. MIKSI RIKKOA HYVÄ? Työympäristöpäällikköä harmittavat tavattomasti Minna Helteen ja muiden työnantajapuolen johtajien puheet siitä, että liitot eivät pysty uudistumaan ja ovat kankeita. – Meillä on esimerkiksi aivan ainutlaatuinen tuote, työympäristöpäivät. Istumme yhteiseen pöytään työntekijöiden, työnantajan ja liiton edustajien kanssa. Viemme omilla resursseillamme ilmaiseksi työympäristötietoutta ja taitoa ja tahtoa yleensä alle 50 hengen yrityksiin, joilla on usein eniten kehitettävää työturvallisuudessa ja -terveydessä. Päivistä on saatu hyvää palautetta, asioita on saatu yrityksissä kuntoon ja toimintaa kehitetty yhdessä, Kotaviita kertoo esimerkkinä Teollisuusliiton toiminnasta työnantajien kanssa. – Liiton sopimusaloilla on edelleen paljon pakkotahtisuutta, toistotyötä, työtapaturmia, ammattitauteja ja altisteita. Työn suunnittelu yhteisesti työntekijöiden kanssa on aivan keskeinen asia, jos työ halutaan muuttaa sekä turvallisemmaksi ja sujuvammaksi että tuottavammaksi, Kotaviita sanoo. KEMIASSA SOPIMINEN ARVOSSAAN Teollisuusliiton kemian sektorilla solmitaan yleissitovat työehtosopimukset kolmen liiton, Kemianteollisuus ry:n, Autoalan Keskusliiton ja Autonrengasliiton, kanssa. Sektorijohtaja Toni Laiho iloitsee siitä, että neuvottelukumppanit arvostavat edelleen yhteistä sopimista, ja samalla myös työsuojeluvaltuutettujen työtä. Useimmissa sektorin työehtosopimuksissa työsuojeluvaltuutetulla on yhdenvertaiset vapautukset työstä ja korvaukset pääluottamusmiehen kanssa. Valtuutettu neuvottelee työpaikalla omien aiheidensa asiat pääluottamusmies tukenaan, ja toisinpäin. He ovat parhaimmillaan vahva työpari, Laiho kuvaa. Työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita painottaa, että työn suunnittelu yhdessä työntekijöiden kanssa lisäisi niin turvallisuutta kuin tuottavuutta. ”Me valvomme työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen ja asiamiesten etuja ja toimintaedellytyksiä. Miten he pystyisivät puolestaan valvomaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä, jos työehtosopimusten yleissitovuus murtuisi?” kysyy työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita. Ja kun valtuutetun annetaan kehittyä työssään, tulee hänestä usein myös kouluttaja. – Valtuutetulta oppi tarttuu ehkä paremminkin kuin maksettua konsulttia kuunnellessa, Laiho arvioi. Kemianteollisuuden työpaikoilla on jo pitkään satsattu – tuloksia tuottaen – turvallisuuteen monien yhteisten hankkeiden muodossa. Osaltaan yhteistyötä on hiottu ja syvennetty sen ansiosta, että sopimusaloilla toteutetaan jatkuvan neuvottelun periaatetta ja pidetään yhteisiä seminaareja, kursseja ja koulutuksia. Viimeksi teemana on ollut paikallinen sopiminen. – Sen sijaan, että oltaisi huudeltu tuolla Hesarin sivuilla, ollaan yhdessä tehty, Laiho korostaa. – Yhteisillä onnistumisilla ja saavutuksilla on taipumus heijastua kaikkeen muuhunkin tekemiseen. Rakentuu yhteistyötä ja luottamusta. Sopimusalojensa työturvallisuushuolista Laiho nostaa esiin sen, että kaikesta hyvästä kehityksestä huolimatta hitaasti sairastuttavien kemikaalien vaaraa ei vieläkään ymmärretä riittävästi. – Akuissa käytetyn koboltin tapaisia syöpävaarallisia aineita on kokonainen nippu. Niiden tutkimista pitää jatkaa. Ja viranomaisten pitää edelleen valvoa etenkin alalle uusina tulevien yritysten toimintaa, Laiho vaatii. Muuten käsissämme voi olla joskus vuosien päästä asbestin kaltaisen ”hyvän”, mutta tappavan aineen vaikutusten jälkihoito. KI TI H A IL A Tekija?_08_2021_sisus.indd 32 Tekija?_08_2021_sisus.indd 32 11.8.2021 14.13 11.8.2021 14.13
VAIKUTA LAINSÄÄDÄNTÖÖN, VAIKUTA TYÖOLOIHIN kansallisissa elimissä, jotka muodostavat Suomen kantoja, laativat suomalaisia lakeja ja miettivät niistä kertovaa viestintää. Esimerkkinä toimii syöpädirektiivin päivitys. Ensin mietimme eurooppalaisten järjestöjen kanssa yhteiset kantamme siitä, mille aineille toivomme uusia rajaarvoja tai muuta sääntelyä. Sen jälkeen lobbaamme yhdessä eli vaikutamme päättäjiin. Osallistumme sekä eurooppalaisen ay-liikkeen eri tahojen että Suomen virallisen kannan muodostamiseen UUSI NÄKÖKULMA PELAAMISEEN TURVALLISUUSPELI – Asiat pysyvät helposti ylätason keskusteluna. Tavoitteena on tuoda uusi näkökulma yritysturvallisuuden tiedostamiseen ja kehittämiseen, kertoo sopimusasiantuntija Jukka-Pekka Hiltunen digitaalisesta korttipelistä. Teollisuusliiton, Teknologiateollisuuden ja Topaasia-yrityksen yhdessä kehittämän, käyttäjilleen maksuttoman pelin tarkoituksena on saada yrityksissä käyntiin keskustelu kaikista turvallisuuden osatekijöistä. Netin kautta pelattavassa digipakassa on neljä maata ja niiden alla 13 korttia. Kukin maa edustaa yritysturvallisuuden yhtä osa-aluetta, ja korteissa on sitten niihin liittyviä väittämiä. Pelaajia voi olla 4–8. – Jokainen pelaaja valitsee itselleen tärkeimmän väittämän. Kukin näkee reaaliajassa toisten valinnat. Nousiko kortti, joka puhuu henkilösuojaimista, vai kortti, joka puhuu läheltä piti -ilmoituksista? Kuinka turvallisia ovat toimitilat tai piileekö riskejä alihankintaketjuissa? Esimerkiksi näihin liittyviä väittämiä sitten pohditaan. Mitä asialle voidaan tehdä, miten toimet toteutetaan ja missä aikataulussa? – Työntekijät ovat äärimmäisen tärkeä osa yritysturvallisuutta, asiantuntija painottaa. Koko henkilökunta olisi saatava mukaan turvallisuuspeliä pelaamaan. – Olemme pelanneet tätä etäyhteyksin välillä Turku–Tampere–Helsinki ja hyvin on toiminut. Tietysti peliä voi pelata myös samassa tilassa, Hiltunen kehaisee kokemustensa todistamaa pelaamisen helppoutta. Tämä liittojen yhteinen turvaponnistus on saanut Työturvallisuuskeskuksen rahoituksen. Peli on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Syksyllä on tavoitteena saada noin 50 yrityksen korttipelit pystyyn, ja vetovastuu peluuttamisesta on Topaasialla. Hiltunen toivoo yhteydenottoja nyt erityisesti työntekijöitten luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta. – Ettei turvallisuus jäisi ylätason puuhasteluksi. Saataisiin kaikkien yrityksessä työskentelevien näkemykset esiin. Kysy lisää: Sopimusasiantuntija Jukka-Pekka Hiltunen, puh. 040 769 4698, jukka-pekka.hiltunen@teollisuusliitto.fi direktiivin valmisteluvaiheessa. Kun direktiivi on hyväksytty, olemme mukana kolmikannassa tekemässä siitä kansallista lainsäädäntöä Suomeen ja osallistumme tarvittaessa tiedotukseen ja koulutukseen. Sosiaaliturvaan (sairausvakuutus-, tapaturma-, työttömyysja eläkeasioihin) liittyvä lainsäädäntö on pitkälti kansallista. Siksi lakimuutokset ovat suoraviivaisempia ja nopeammin alkuun saatettavia kuin EU:ssa. Eduskunnan voimasuhteet näkyvät selvemmin sekä lopputuloksessa että kolmikannan roolissa. Näitäkin asioita pohditaan ja valmistellaan ja niiden puolesta vaikutetaan jatkuvasti. Jotta liittomme pystyy vaikuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla, vaaditaan kaikilta osapuolilta vahvaa tahtoa, tiukkaa asiantuntemusta sekä laajaa verkostoitumista. JENNI ULJAS EDUNVALVONTA Lait säätelevät laajasti työehtoja ja -oloja, mutta lähes kaikkea voidaan toki parantaa sopimuksilla. Liittomme osallistuu lainsäädännön valmisteluun sekä kansallisella että EU-tasolla, yksinkin, mutta usein myös yhteistyössä muiden kanssa. Erityisesti SAK:lainen ay-liike ja teollisuuden palkansaajajärjestöt yhdessä muodostavat kantoja ja vaikuttavat päättäjiin. Tavoitteena on saada lainsäädäntö huomioimaan työntekijöiden alisteinen asema ja ennakoimaan ja estämään työntekijöiden hyvinvointia haittaavat tekijät. Suuri osa lainsäädännön pohjasta tulee nykyään EU:sta. Niinpä pohdimme eurooppalaisten sisarjärjestöjemme kanssa lainsäädännön keinoja työntekijöiden työolojen ja aseman kohentamiseksi. Toimimme asiantuntijoina monissa 8/2021 Tekijä 33 TYÖSSÄ TYÖSSÄ ”Syksyllä on tavoitteena saada noin 50 yrityksen korttipelit pystyyn.” KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Voinko liittyä Teollisuusliiton jäseneksi ollessani Kelan sairauspäivärahalla? Varsinaiseksi jäseneksi, jolloin sinulle kuuluvat kaikki jäsenetuudet, voit liittyä, kun sinulla on palkkatuloa taikka työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Mikäli olet jo Teollisuusliiton jäsen, mutta et ole varma mikä jäsenyytesi tila on, voit tarkistaa asian helposti Teollisuusliiton verkkosivuilla olevan e-asioinnin kautta, tai voit olla yhteydessä Teollisuusliiton jäsenyysyksikköön sähköpostitse jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puhelimitse 020 690 446. ”Suuri osa lainsäädännön pohjasta tulee nykyään EU:sta.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 33 Tekija?_08_2021_sisus.indd 33 11.8.2021 14.13 11.8.2021 14.13
34 Tekijä 8/2021 TYÖRAUHA Työehtosopimus on työrauhan tae Jos työnantajat purkavat työehtosopimukset, he purkavat samalla myös työrauhan. ”J os tehdään vain paikallisia sopimuksia, niin lakkoa on oikeus käyttää joka työpaikalla. Työnantajat saisivat miettiä tätä puolta, sanoo Antti Koskela. Ekonomistina toimihenkilöiden keskusjärjestössä STTK:ssa työskentelevä Koskela näkee, että lakkojen todennäköisyys kasvaa merkittävästi, mikäli työnantajat alkavat isolla joukolla irtautua yleissitovista työehtosopimuksista. Tutkimustieto eri maista näyttää Koskelan mukaan, että lakkokortin käyttäminen voi monesti olla työntekijöille kannattava valinta. – Lakko tai lakon uhka on työntekijöille viime kädessä ainoa keino vaikuttaa funktionaaliseen tulonjakoon, eli palkkatulojen ja yritystoiminnan voittojen väliseen suhteeseen. Jos tätä keinoa ei ole olemassa, niin palkat jäävät junnaamaan eivätkä nouse tuottavuuden kasvun mukana. PALKKOJENPOLKUKILPA TEKEE HALLAA TUOTTAVUUDELLE Työehtosopimusten yleissitovuus on merkinnyt yrityksille sitä, että niiden välisessä kilpailussa vähimmäisvaatimukset ovat kaikille samat. Palkoilla on voinut kilpailla, mutta vain ylittämällä työehtosopimuksen vähimmäistason. Ilman yleissitovuutta palkkakilpa myös toiseen suuntaan on mahdollista. – Tilanne, jossa yritykset ryhtyvät kilpailemaan siitä, kuka maksaa huonoimmat palkat ja tarjoaa huonoimmat työehdot, vie tuottavuutta alaspäin, sanoo Tapio Bergholm. – Tuottavuuden rakenteellisen kehityksen kannalta ei ole järkevää keskittyä pitämään TEKSTI MIKKO NIKULA KUVITUS EMILIE UGGLA OIKEUSKÄYTÄNTÖ MÄÄRITTÄÄ SALLITUT TYÖTAISTELUTOIMET Työehtosopimuksella tavoitellaan työrauhaa, johon sitoutuvat sopimuksen molemmat osapuolet. Voimassa olevaa työehtosopimusta vastaan ei saa suunnata työtaistelutoimenpiteitä. – Laki velvoittaa työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksiä sekä yksittäisiä työnantajia. Yksittäistä työntekijää työrauhavelvollisuus ei koske, sanoo varatuomari Harri Hietala, joka on toiminut pitkään työnantajajärjestöissä ja ollut yhteistoiminta-asiamiehenä vuosina 2014–20. Työrauhavelvoite on voimassa niin kauan kuin työehtosopimuskin. Kun työehtosopimus päättyy, siirrytään sopimuksettomaan tilaan, jolloin myös työsuhteen ehtoihin liittyvät työtaistelutoimet ovat sallittuja. Työtaistelutoimenpiteen käsite on työehtosopimuslaissa, mutta laki ei kuvaile sen sisältöä. – Se, mikä Suomessa katsotaan työtaistelutoimenpiteeksi, perustuukin oikeuskäytäntöön, Hietala kertoo. TYÖSULKU ON TYÖNANTAJIEN VASTINE LAKOLLE Työtaisteluoikeus on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan Suomessa laaja. Sitä voi pitää työelämän perusoikeutena, jota turvataan myös monissa kansainvälisissä sopimuksissa. – Silloinkin kun työehtosopimus on voimassa, sallittuina on pidetty työtaisteluita, jotka on järjestetty poliittisiin päätöksiin vaikuttamiseksi tai toisten työntekijöiden laillisen työtaistelun tukemiseksi. Työntekijöiden järjestämä lakko on selvästi yleisin työtaistelutoimenpide. Työnantajilla on kuitenkin työtaistelutoimenpiteenä ja painostuskeinona käytettävissään työsulku. – Työsulku tarkoittaa, että työehtosopimusta neuvottelevaan ammattiliittoon kuuluvilta työntekijöiltä estetään töihin tulo ja keskeytetään heidän palkanmaksunsa. Lähihistorian merkittävin työsulku järjestettiin paperiteollisuudessa vuonna 2005, ja se kesti noin kuusi viikkoa, sanoo Hietala. Myös elintarviketeollisuudessa vuonna 2010, hiihtokeskuksissa vuonna 2017 ja mekaanisessa metsäteollisuudessa joulukuussa 2019 työnantajat julistivat työsulun. Tekija?_08_2021_sisus.indd 34 Tekija?_08_2021_sisus.indd 34 11.8.2021 14.13 11.8.2021 14.13
8/2021 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ pystyssä yrityksiä, jotka eivät sopeudu markkinoihin eivätkä pysty maksamaan samoja palkkoja kuin muut. Filosofian tohtori ja Itä-Suomen yliopiston dosentti Bergholm on tutkinut Suomen työmarkkinahistoriaa laajasti. Hän arvioi, että yleissitovuuden hylkiminen on työnantajilta osa pitemmän aikavälin suunnitelmaa: tavoitteena ei ole nopea yleinen palkkatason lasku vaan ammattiliittojen perusrakenteen murskaaminen. – Useinhan palkkausjärjestelmän muutoksissa työnantaja heittää rahaa yli pöydän, että saisi tahtonsa läpi, ei silloin heti pyritä heikennyksiin. Tämä on ideologinen hanke, ja taustalla on se, että tiettyjen suuryritysten johtajien mielestä on jo nöyryyttävää sanoa päivää työntekijöitten edustajille. He haluavat luottamusmiehet pois pöydästä ja täyden päätösvallan itselleen. Jos työnantajat yksipuolisesti romuttavat yleissitovuuden, työntekijöiden järjestäytymisen tärkeys korostuu. – Järjestäytymisprosentti kertoo kyvyn lakkoon ja kyvyn painostaa työnantajaa palkankorotuksiin, tiivistää Koskela. – Kyse on siitä, voivatko työntekijät vielä tulevaisuudessa osallistua oman elämänsä hallintaan, muotoilee Bergholm. LAKKOJEN ISO MÄÄRÄ SUOMESSA ON MYYTTI Julkisessa keskustelussa oikeistopoliitikot ja työnantajien edustajat toistavat usein väitettä, jonka mukaan Suomessa lakkoillaan paljon. Toistaiseksi väite ei ole pitänyt paikkaansa. Tavallisimmin vertailukohteena on Ruotsi. – Suomi on ollut lakkojen määrässä eurooppalaista keskitasoa, mutta meillä on lakkoja enemmän kuin Ruotsissa. Työnantajat kuitenkin esittävät asian niin kuin Ruotsi olisi tyypillinen eurooppalainen maa. Sitä se ei ole, siellä lakkoja on selvästi keskiarvoa vähemmän, Koskela kertoo. Ruotsin vähäistä lakkoilua selittää Koskelan mukaan se, että työnantajat noudattavat työehtosopimuksia, vaikkei maassa olekaan lakiin perustuvaa yleissitovuutta. – Ruotsi on konsensusyhteiskunta. Noin 90 prosenttia ruotsalaisesta työvoimasta on työehtosopimuksen piirissä. Bergholm tulkitsee, että kansainvälisesti katsottuna suomalaiset työnantajat ovat ajastaan jäljessä ”vallankaappausyrityksensä” kanssa. – Muualla maailmassa tehtiin tällaisia temppuja 1980-luvulla, sanoo Bergholm. ? YLEISSITOVA TYÖEHTOSOPIMUS on kyseessä, jos sopimusalan työntekijöistä noin 50 prosenttia työskentelee työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Päätösvalta siitä, katsotaanko työehtosopimus yleissitovaksi, on sosiaalija terveysministeriön alaisella yleissitovuuslautakunnalla. Yleissitovaa sopimusta täytyy noudattaa kaikkien alan työnantajien, myös liittoon kuulumattomien. NORMAALISITOVA TYÖEHTOSOPIMUS velvoittaa vain yritystä, joka kuuluu sen solmineeseen työnantajaliittoon. ”Kyse on siitä, voivatko työntekijät vielä tulevaisuudessa osallistua oman elämänsä hallintaan.” Tekija?_08_2021_sisus.indd 35 Tekija?_08_2021_sisus.indd 35 11.8.2021 14.13 11.8.2021 14.13
Löytyvätkö perusteet, löytyvätkö todisteet? ”T odella paljon riita-asioita sovitaan, mutta minun kokemukseni mukaan työnantaja vie niitä nyt pidemmälle. Vasta siinä vaiheessa, kun kannetta jo viritellään, alkaa sovintohalukkuutta löytyä, Holmberg kuvaa viimeisen vuosikymmenen aikana näkemäänsä linjamuutosta. – Yhtenä syynä voi olla yritysten ottamien oikeusturvavakuutusten yleisyys. Usein vakuutus vaatii jonkinlaisen oikeusprosessin korvausten maksamiseksi. OIKEUSAVUN POLKU Oikeusapu on teollisuusliittolaisen jäsenetu. Jos apu myönnetään, liiton lakimies tai sen valtuuttama asianajotoimisto hoitaa koko oikeusprosessin ilman jäsenelle koituvia kuluja. Ennen pitkällistä tuomioistuintaivalta pyritään aina ensin sovintoon. Työpaikan pääluottamusmies yrittää selvitellä ja ratkoa työntekijän ja työnantajan välille syntynyttä riita-asiaa silloin, kun yritys on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Riita voi koskea esimerkiksi työsuhteen perusteetonta päättämistä tai saamatta jääneitä palkkoja. Jos sopua ei synny, pääluottamusmies voi lähettää asiasta erimielisyysmuistion liittoon. Järjestäytymättömästä työpaikasta oikeusapuhakemus lähtee liittoon suoraan. Asian selvittelytyötä voivat liitossa tehdä kyseisen sektorin ja työympäristöyksikön asiantuntijat ja juristit. – Mitä oikein on tapahtunut? Sitä käydään läpi ja yritetään kerätä kaikki mahdollinen näyttö, Holmberg kertoo. Lopullisen oikeusapupäätöksen tekee liiton oikeudellisen yksikön kokous, jossa katsotaan, onko tapauksella mahdollisuus menestyä. Kokoukselle asian valmistelee joku yksikön omista juristeista. – On muistettava, että epäreilu kohtelu ei ole aina laitonta. Me katsomme, löytyykö kanteeseen oikeudellisia perusteita ja löytyykö näyttöä. Lakimies on myös jo perannut, onko asiasta aiempaa ”Ei kannata tuikata tulistuksissaan työsuhdepapereita takkaan irtisanomisen jälkeen”, neuvoo liiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg. Asiakirjat kannattaa säästää todisteiksi mahdollisesti laittomasta irtisanomisesta. Se on tyyppiesimerkki liiton ajamista oikeusapujutuista. oikeuskäytäntöä ja mitä oikeuskirjallisuus sanoo. Arvioimme, onko meillä mahdollisuutta voittaa juttu. Jos asia näyttää olevan kiikun kaakun, myönnämme oikeusavun siinäkin tapauksessa, Holmberg kertoo liiton sisäisistä punninnoista. Tämän jälkeen asiaa yritetään vielä kerran sovitella työnantajan kanssa ennen kuin varsinainen kanne lähtee. Järjestäytynyt työnantaja haastetaan työsuhdeasioissa työtuomioistuimeen, muut käräjäoikeuteen. Joissain työehtosopimuksissa on kirjaus välimiesoikeudesta. Käräjäoikeuden käsitellessä työturvallisuusrikosta, joka liittyy esimerkiksi syrjintään tai työtapaturmaan, samassa yhteydessä pyritään käsittelemään myös vahingonkorvausasiat. Holmbergin mukaan nykyisin asiat jäävät harvoin vain käräjäoikeusasteelle, vaan häviäjä valittaa hovioikeuteen. – Korkeimmalta oikeudelta valituslupa onkin jo paljon tiukemmassa, Holmberg kuvailee. MITÄ JÄSEN VOI TEHDÄ? Holmberg kehottaa ottamaan hyvin varhaisessa vaiheessa yhteyttä liittoon. – Saatavien kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä. Ja selvittelytyöhön menee aina paljon aikaa. Holmberg kehottaa jäseniä säästämään kaikki palkkakuitit ja muut mahdolliset asiakirjat. Vaikka kuinka suututtaisi, takkaan ei parane papereita pistää. – Kannattaa kirjoittaa asiat ylös. Samoin kannattaa muistuttaa mahdollisesti todistajiksi tulevia työkavereita siitä, että he painaisivat asiat mieleensä, Holmberg neuvoo. Kokemus kertoo, että kaikkein vaikeimmin todistettavia asioita ovat häirintä ja epäasiallinen kohtelu. – Useimmiten tällainen käytös tapahtuu kahden kesken, Holmberg toteaa. Vaikeasti todistettaviin tapauksiin kuuluvat myös perusteettomat irtisanomiset koeajalla. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA KITI HAILA 36 Tekijä 8/2021 ERIMIELISYYSASIAT JA OIKEUSAPU Tekija?_08_2021_sisus.indd 36 Tekija?_08_2021_sisus.indd 36 11.8.2021 14.13 11.8.2021 14.13
– Todistustaakka on käänteinen. Työnantaja voi vain sanoa, ettei työntekijä ollut ”sovelias” työhön. Työntekijän on todistettava, että hänet on irtisanottu epäasiallisella perusteella. PALJON MUUTAKIN KUIN OIKEUSJUTTUJA – Meille tulee runsaasti sähköposteja ja puhelinsoittoja, neuvomme ja autamme, Holmberg kertoo. Yksikkö osallistuu työlainsäädännön valmisteluun. – Iso puheenaihe on ollut yt-lain uudistus. Annoimme siitä lausunnon. Oikeudellinen yksikkö kouluttaa Murikan ja ammattiosastojen kursseilla. Ja kouluttaa itseäänkin. Holmberg kertoo, että SAK:n juristit saavat koko ajan ”mentor-koulutusta” viimeisistä EU:n tuomioistuimen päätöksistä, jotka liittyvät työoikeuteen. Yksikkö tekee Holmbergin mukaan myös paljon ”tukityötä” talon sisällä eli auttaa Teollisuusliiton muita yksiköitä. Liiton lakimiehet istuvat myös tes-neuvottelupöydissä ja neuvotteluja tukevissa taustaryhmissä. NIIN, NE TESSIT? – Oudossa tilanteessa ollaan, jos yleissitovia työehtosopimuksia ei enää ole. Koko suomalainen työlainsäädäntö on rakennettu sen varaan, että säännöksiä täsmennetään alakohtaisissa työehtosopimuksissa, Holmberg alleviivaa. Teknologiateollisuuden Minna Helle on ehdottanut ”työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä” seuraavalla tavalla. Helle ei puhu Teknologiateollisuus ry:n tiedotteessa mitään itse työntekijöiden demokraattisesti valitsemien edustajien nostamisesta yrityksen hallintoon. Sinne voitaisiin Helteen mielestä sen sijaan nostaa työnantajan valitsema henkilö. Teknologiateollisuus lupaa valintaperusteista armollisesti, että ”niistä kerrottaisiin henkilöstölle etukäteen”. – Silloinhan tämä henkilö on työnantajan valitsema. Hänelle ei tule myöskään irtisanomissuojaa kuten henkilöstöedustuslain mukaisesti valituille henkilöille, Holmberg huomauttaa. Olipa tes-tilanne mikä tahansa, lain suomat mahdollisuudet työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi oikeusaputapauksissa tullaan käyttämään viimeistä pykälää myöten. – Näytämme työnantajille, että olemme tosissamme. Me vaadimme jäsenelle tehokkaasti ne oikeudet, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat. Joskus on myös haettava oikeusjutun kautta selkeys oikeuskäytäntöön, Holmberg toteaa. 8/2021 Tekijä 37 LIITOSSA ? Oikeudellista yksikköä vetävä Susanna Holmberg kertoo työhön kuuluvan myös koulutusta ja avustamista liiton sisällä. LUE LISÄÄ: Kuinka monta oikeusjuttua liitto hoiti viime vuonna? www.tekijälehti.fi Tekija?_08_2021_sisus.indd 37 Tekija?_08_2021_sisus.indd 37 11.8.2021 14.13 11.8.2021 14.13
38 Tekijä 8/2021 Mitä tehdä, kun työsuhteessa on ongelmia? Jos työpaikalla tulee ongelmia, liitosta saa apua. Luottamusmies, liiton aluetoimistot ja keskustoimisto neuvovat. Tarvittaessa liitto ajaa jäsenen asian oikeuteen asti. T oisinaan asiat ajautuvat ristiriitaan työpaikalla ja tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan apua. Paras tapa aloittaa tilanteen selvittely on keskustella esimiehen kanssa. Avoin tilanteen läpikäynti edesauttaa usein asian selvittämistä. Mikäli yhteisymmärrystä ei löydy, on hyvä ottaa yhteyttä luottamusmieheen, jonka tehtävänä on pyrkiä yhteensovittamaan näkemyseroja työntekijöiden ja työnantajan välillä. Kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiestä, ja silloin apua saa liitosta. Jäsen voi ottaa yhteyttä liiton aluetoimistoon, oman sopimusalan asiantuntijaan liiton keskustoimistolla tai liiton puhelinpäivystykseen. Saatavilla on ammattilaisten joukko; työehtosopimusten tulkinnan lisäksi jäsenen käytössä on työturvallisuusasioiden, oikeudellisten asioiden, järjestöllisten asioiden ja kansainvälisten asioiden erityistuntemus. Päivystyksessä jäsenelle vastaavat kaikkien sopimusalojen asiantuntijat vuorollaan. Mikäli asia koskee sopimusalaa, joka ei kuulu päivystäjän vastuulle, asioista otetaan selvää. Tarvittaessa pyydetään vastuuasiantuntijan apua työehtosopimuksen tulkintaan. JOKAISEN JÄSENEN ASIAT YHTÄ TÄRKEITÄ Erimielisyyksillä on erilaisia mittasuhteita, mutta asia hoidetaan samalla tarmolla, oli kyseessä yksittäisen työntekijän tilanne tai isompaa joukkoa koskeva asia. Asioita voidaan kuitenkin laittaa tärkeysjärjestykseen, mikäli tietyn asian hoitamisella on määräajasta johtuva kiire. Kun jäsen ottaa yhteyttä liittoon, liitosta ei heti suoraan oteta yhteyttä työnantajaan. Usein auttaa, että jäsen saa ymmärryksen oikeuksistaan ja pystyy itse hoitamaan asiaa saamiensa tietojen avulla. Oikean lähestymiskulman valitseminen on tärkeää, ja myös siinä liitto yrittää auttaa jäsentä. Yhteydenottoa ei tarvitse arkailla sen vuoksi, että asia lipsuisi työnantajan tietoon jäsenen tahtomatta – niin ei käy. Mikäli jäsen haluaa, että liitto ryhtyy hoitamaan asiaa hänen puolestaan, on hänen annettava kirjallinen suostumus valtakirjalla ja jätettävä oikeusapuhakemus liitolle tutkittavaksi. Luottamusmies voi siirtää asian liiton hoidettavaksi kirjaamalla erimielisyysmuistion. Liiton asiantuntija pyrkii neuvottelemaan työnantajan tai työnantajajärjestön kanssa ja sitä kautta hakemaan ratkaisua tilanteeseen. Mikäli asia jää silti erimieliseksi, siirtyy asia oikeusapuharkintaan. OIKEUSAPUHARKINTA SELVITTÄÄ PERUSTEET JA NÄYTÖN Teollisuusliiton oikeudellinen yksikkö päättää tapauskohtaisesti oikeusavun myöntämisestä tai hylkäämisestä. Oikeusapuharkinnassa pohditaan asian oikeudelliset perusteet, vaatimukset ja näyttö. Jotta oikeusapu voidaan myöntää, pitää työnantajan olla toiminut lain tai työehtosopimuksen vastaisesti. Usein pelkästään lakia lukemalla ei vielä voida sanoa, onko tapauksessa rikottu lakia. Ennen oikeusapuharkintaa juristi käy läpi asiaan soveltuvaa oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta, jotta asia voidaan perustella oikeudellisesti. Tämän lisäksi juristi käy läpi näytöt, jotka tukevat jäsenen ja työnantajan väitteitä. Kun oikeudelliset perusteet, vaatimukset ja näyttö ovat selvät, juristi esittelee tapauksen liiton oikeudellisen yksikön kokouksessa. Oikeudellinen yksikkö tekee esityksen perusteella yhdessä päätöksen siitä, myönnetäänkö asialle oikeusapu. Oikeudellinen yksikkö harkitsee, onko jutulla menestymismahdollisuuksia oikeudessa. Oikeusapuharkintaa voidaan tehdä joskus pitkäänkin, ja silti tarvitaan vielä lisäselvityksiä ennen kuin oikeusapu voidaan myöntää. Harkinta on aina oikeudellista ja jäsenmyönteistä, mikä tarkoittaa sitä, että oikeusapu myönnetään, mikäli jutulla uskotaan olevan vähänkään menestymismahdollisuuksia. OIKEUSAPU KATTAA OIKEUDENKÄYNTIKULUT Kun riita-asialle on myönnetty oikeusapu, ottaa asiaa hoitava juristi yhteyttä työnantajaan asian sopimiseksi ilman oikeudenkäyntiä. Mikäli sopua ei synny, nostetaan asiassa kanne yleisessä tuomioistuimessa, työtuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa. Toisinaan liitto hyödyntää tuomioistuinsovittelua, joka on osoittautunut tehokkaaksi riidanratkaisukanavaksi. Liiton oikeusapu kattaa kaikki jäsenelle syntyvät oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa, myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, mikäli juttu hävitään. Oikeusapu myönnetään kutakin oikeusastetta varten erikseen. ? ERIMIELISYYSASIAT JA OIKEUSAPU TEKSTI SUSANNA HOLMBERG JA MARI TUOMAALA Liiton oikeusapu kattaa kaikki jäsenelle syntyvät oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa. Tekija?_08_2021_sisus.indd 38 Tekija?_08_2021_sisus.indd 38 11.8.2021 14.13 11.8.2021 14.13
8/2021 Tekijä 39 LIITOSSA EU RO O PA N PA RL A M EN TT I MAAILMA Sopimisen monta tietä TYÖEHTOSOPIMUKSET Miltä työehdoista sopimisen suunta näyttää maailmalla? Suora vertailu eri maiden välillä on vaikeaa. Kunkin maan työehtosopimusjärjestelmä on kokonaisuus, jota ei voi siirtää paloina maasta toiseen. Saksan sopimusjärjestelmä on erittäin hajautettu, työehtosopimuksia on 80 000. Jokaisessa osavaltiossa tehdään omat sopimukset ja yritykset liittyvät niihin usein erikseen. Työehtosopimukset kattavat Saksassa puolet työntekijöistä. Vielä 20 vuotta sitten kattavuus oli kaksi kolmasosaa. Sopimuksia noudattavilla yrityksillä on selkeästi paremmat edut työntekijöilleen. Suomalainen UPM ilmoitti joulukuussa 2012 irtautuvansa Saksan paperiteollisuuden työehtosopimuksesta. Liitoille se ei käynyt ja työntekijät järjestivät varoituslakkoja. UPM joutui perumaan puheensa ja pysymään työehtosopimuksessa. Yleissitovat sopimukset ovat vähentyneet liki olemattomiin. Niihin tarvitaan sekä työnantajien että ammattiliittojen puolto, eivätkä työnantajat anna niitä enää juuri koskaan. Bremenin, Berliinin ja Thüringenin osavaltiot esittivätkin tänä vuonna, että lakia muutettaisiin. Toisenkin osapuolen puolto ja yleinen etu riittäisivät yleissitovuuteen. Suuri osa työntekijöiden vaikuttamisesta hoituu Saksassa jo sata vuotta toimineiden lakisääteisten yritysneuvostojen kautta. Koska sopimusten kattavuus on vähentynyt, Saksa kohensi toukokuussa yritysneuvostolakiaan. VÄHIMMÄISPALKKA EI OLE VÄHIMMÄISPALKKA PALKAT Puolet EU-maista sallii säädetyn vähimmäispalkan leikkaamisen, selvitti Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC. Yhdeksän EU-maata sallii alle 21-vuotiaille maksettavan alle vähimmäispalkan. Alankomaissa vähennys on jopa 70 prosenttia, ja 18-vuotias saattaa ansaita vuodessa vain 10 917 euroa 21 835 euron vähimmäispalkan sijasta. Eräissä jäsenmaissa saa laillisesti alittaa myös muun muassa kotiapulaisten, kausityöläisten, merimiesten tai julkisten töiden tekijöiden vähimmäispalkat. Portugalissa vammaisille on sallittua maksaa vain puolet vähimmäispalkasta eli 388 euroa kuussa. Kyproksella vähimmäispalkat osin syrjäyttävät työehtosopimukset, ja maan hallitus on määrännyt vähimmäispalkat 22 ammatissa, kullekin eri tasoisina. PAAVI YLISTÄÄ TYÖEHTOSOPIMUKSIA VATIKAANI Paavi Franciscus asettui jälleen tukemaan ammattiliittoja tervehdyksessään Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuosikokoukselle juhannuksen alla. "Etsikäämme ratkaisuja, jotka auttavat meitä rakentamaan työn uuden tulevaisuuden, joka perustuu säädyllisiin ja arvokkaisiin työoloihin, jotka pohjautuvat työehtoneuvotteluihin", Franciscus sanoi. Hän sanoi, että nykytilanne muistuttaa vuotta 1931, jolloin suuren laman aikaan hänen edeltäjänsä Pius XI "tuomitsi työntekijöiden ja yritysten epätasapainon räikeänä epäoikeudenmukaisuutena, joka antoi pääomalle vapaat kädet ja keinot". Paavin mukaan ammattiliitoilla on nyt kaksi suurta haastetta. Ensimmäinen on "paljastaa ne mahtavat, jotka polkevat kaikkein haavoittuvimpien oikeuksia". Toinen on puolustaa niitä, joilla ei ole työtä eikä oikeuksia. Neuvostojen perustamista yksinkertaistetaan, edustajien irtisanomissuojaa parannetaan ja neuvostojen vaikutusvaltaa lisätään. Vastaan äänestivät populistinen laitaoikeisto AfD sekä liberaalien FDP. Meillä vain työehtosopimukset takaavat yritysneuvostoja vastaavat toimintamahdollisuudet. Siksi tes-järjestelmämme horjuminen leikkaisi rajusti työntekijöiden sananvaltaa työoloihinsa. Muissa pohjoismaissa sopimustoiminta on yhä kattavaa. Korona-aika osoitti toimivan neuvottelujärjestelmän tarpeen. Tanskassa kolmikantaa kehuttiin, koska tilanteen vaatimat sopimukset tehtiin nopeasti ja joustavasti. Pohjolassa pelkona on sen sijaan mahdollinen EU:n vähimmäispalkkasäädös. Sen pelätään murentavan sopimusvapautta. Euroopan unioni ymmärtää työehdoista sopimisen tärkeyden. Euroopan parlamentti päätti kesäkuussa, että Euroopan sosiaalirahasto ESF+:n 90 miljardin euron budjetista on osoitettava riittävästi rahoitusta työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen. Tämä summa on vähintään 0,25 prosenttia maan ESF+rahoista, mikäli komissio niin maakohtaisesti edellyttää. HEIKKI JOKINEN ? Euroopan parlamentti päätti kesäkuussa, että Euroopan sosiaalirahasto ESF+:n budjetista on osoitettava riittävästi rahoitusta työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen. Rahastosta vastaa työllisyyden ja sosiaalisten oikeuksien komissaari, luxemburgilainen Nicolas Schmit. Tekija?_08_2021_sisus.indd 39 Tekija?_08_2021_sisus.indd 39 11.8.2021 14.14 11.8.2021 14.14
40 Tekijä 8/2021 LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tule syksyiseen Murikkaan Murikan syyskuun kursseja ? 20.—22.9. Kemialliset tekijät työpaikalla ? 20.—22.9. Autoalan täydennyskurssi – palkkaustekniikka ? 20.—24.9. Työsuojelun peruskurssi ? 20.—24.9. Sihteerinä yhdistyksessä ? 22.—24.9. Kunnallisen luottamustehtävän perusteet ? 27.—29.9. Hyvinvointi työyhteisössä ? 27.9.—1.10. Ammattiosaston johtaminen ? 27.9.—1.10. Tietotekniikan peruskurssi ? 27.9.—1.10. Luottamusmiesten jatkokurssi Webinaari työttömyyskassan palveluista ? 14.9. klo 18 Kassan palvelut tutuksi Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/uudet-duunivalmennuswebinaarit-teollisuusliittolaisille Viikonloppukursseja alueilla Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Kassan palvelut -webinaari 14.9. Viikonloppukursseja alueilla ? 25.—26.9. Työelämän tietopakki 2021 (Varsinais-Suomi–Satakunta) ? 25.—26.9. Työelämän tietopakki 2021 (Vaasa–Keski-Suomi) Tekija?_08_2021_sisus.indd 40 Tekija?_08_2021_sisus.indd 40 11.8.2021 15.12 11.8.2021 15.12
TAVOITTEENA YHTEINEN TES METSÄTEOLLISUUDESSA TYÖEHTOSOPIMUKSET Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro tiivistävät yhteistyötään mekaanisen metsäteollisuuden tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluissa. Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat liitot tavoittelevat neuvotteluissa yhteisiä sopimuksia alan työpaikoille. Liittojen tiivistyvän yhteistyön taustalla on muun muassa Metsäteollisuus ry:n ilmoitus jättäytyä pois sopimustoiminnasta mekaanisessa metsäteollisuudessa. Metsäteollisuus ei siis enää neuvottele jäsenyritystensä puolesta toimialan työehtosopimuksia. Teollisuusliiton nykyinen sopimus mekaanisessa metsäteollisuudessa päättyy 31.12.2021. Pron sopimus päättyy 28.2.2022. Teollisuusliitto edustaa suurinta työntekijäjoukkoa metsäteollisuudessa. Mekaanisessa metsäteollisuuden sopimusten piirissä on noin 12 000 työntekijää. ? Jäsenpalvelu on palannut normaaliin päivystysaikaan: ma–ke ja pe 8.30–15.00, torstaisin suljettu. ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA TILAA KESÄN KIVOIMMAT JUTUT AMMATTIOSASTOJEN PUODISTA TILAA OSASTOLLESI KESÄN KIVOIMMAT JUTUT AMMATTIOSASTOJEN PUODISTA Osta osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi ? Ammattiosastojen omat tuotteet ? Kuuden tunnin työpäivä ei ole utopiaa – KWH Pipen expääluottamusmies: ”Tuottavuuden nousu oli huomattava” ? Isoveli valvoo työntekijää – ”Kun ei tiedetä, missä menee sallitun raja, siihen ei puututa” ? Kesä duunissa, työura edessä ? Kameravalvonnasta sovittava yhteistoiminnassa – Toimitsija: Kaikki muut keinot käytettävä ensin ? AVAAJA: Ilman työehtosopimuksia työajat pitenisivät ja joustot vähenisivät LUETUIMMAT HEINÄKUU www.tekijälehti.fi KWH Pipen 6 tunnin malli 1996–2012 on tunnettu työajan lyhennyskokeilu. Mallin isä oli tuolloinen pääluottamusmies Roger Svanfors. SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. www.teollisuusliitto.fi/korona 8/2021 Tekijä 41 LYHYET LIITOSSA Maksutonta koulutusta lomautetuille ja työttömille! Taidolla TYÖHÖN! Koulutuksessa kehitetään työssä ja työnhaussa tarvit tavaa osaamista, kuten digitaitoja, vuorovaikutustaitoja, kirjoitus taitoja ja matemaattisia taitoja sekä työelämätaitoja. Tule mukaan ja innostu itsesi kehittämisestä. Hybridilähikoulutukset: Kauniainen, Työväen Akatemia 13.9.–8.10.2021 Helsingin seutu, 11.10.–4.11.2021 Kauniainen, Työväen Akatemia 25.10.–18.11.2021 Tampere, Voionmaa opisto 8.11.–2.12.2021 Ilmoittaudu netissä: taidollatyohon.fi Tekija?_08_2021_sisus.indd 41 Tekija?_08_2021_sisus.indd 41 11.8.2021 15.21 11.8.2021 15.21
Industrifacket redo att förhandla I ndustrifacket har enligt Riku Aalto förberett sig väl inför avtalsrörelsen. – Vi har berättat för de förtroendevalda och medlemmarna vad det handlar om det här med kollektivavtal och förhandlingar. Våra mål är klara och vi har en förmåga att förhandla om dem. I sista hand kan vi försvara anställningsvillkoren genom olika stridsåtgärder. – Industrifackets fullmäktige ändrade på modellstadgarna för fackavdelningarna så att fackavdelningarna inte längre kan göra upp kollektivavtal. Det är Industrifacket som har mandat att förhandla. Det innebär att arbetsgivarna inte kan utföra påtryckningar på förtroendemännen för att de ska göra upp lokala kollektivavtal, konstaterar Aalto. INDUSTRIFACKETS MÅL Industrifackets gemensamma mål för samtliga 35 avtalsbranscher är 1) en solidarisk löneuppgörelse som höjer reallönerna, 2) att anställningsvillkoren tryggas i samtliga branscher, 3) förbättra de sociala punkterna i kollektivavtalen, 4) förstärka de förtroendevaldas ställning och rättigheter, 5) utveckla skrivelserna som gäller hyresarbete, säsongsarbete och resor i arbete 6) förbättra möjligheterna till inlärning i arbete och inskolning på arbetsplatserna och 7) öka kunnandet kring lokala avtal. – Vi fick sammanlagt 1 059 motioner från fackavdelningarna. Utgående från de här förslagen formade vi våra gemensamma mål. Dessutom kommer sektordirektionerna och kollektivavtalsdelegationerna att spela en viktig roll. – Förutom de allmänna målen ska också utvecklingsbehoven i de olika avtalsbranscherna beaktas, säger Aalto. FÖRÄNDRINGAR I FÖRHANDLINGSLÄGET Under de senaste kollektivavtalsförhandlingarna satt arbetsgivarförbunden Skogsindustrin rf och Teknologiindustrin rf. vid samma bord med Industrifacket. Båda organisationerna har meddelat att de inte längre förhandlar om kollektivavtal. Därför kommer förhandlingarna för den mekaniska skogsindustrins del att föras på företagsnivå. När det kommer till teknologiindustrin hänger mycket på hur den nya arbetsgivarföreningen Teknologiateollisuuden työnantajat utvecklas och om den får samlat medlemsföretag till den grad att det rör sig om en trovärdig förhandlingspart. Industrifackets linje i det förändrade läget är klar, enligt Aalto. – Vi väntar fram till slutet av augusti och gör sen bedömning om huruvida Teknologiateollisuuden työnantajat blir en förhandlingspart för oss eller inte. – Oberoende hur det blir så är vår hälsning till Teknologiindustrin och Skogsindustrin att de hädanefter får koncentrera sig på de uppgifter som de valt att sköta. De har gjort sig av med rätten att påverka och uttala sig om arbetsmarknadsfrågor och kollektivavtal. Det är onödigt att ropa om Finlands konkurrenskraft då man själv gått in för att ha sönder ett system som fungerade. – Arbetsgivarna måste acceptera till exempel det att löneförhöjningarna kan börja dra ifrån varandra mellan branscherna, men också mellan företagen. Industrifacket har avtal med 17 olika arbetsgivarförbund. De flesta arbetsgivarförbund kommer alltså att förhandla om arbetsvillkoren, precis på samma sätt som tidigare, men Aalto anser ändå att följande avtalsrörelse kommer att vara speciellt viktig. – Det handlar samtidigt om hurdana arbetsvillkor våra medlemmar har och hur avtalssystemet i framtiden kommer att se ut. Vi talar inte enbart om vad som kommer att hända nu utan om följder som sträcker sig fram över år eller årtionden. Ordförande Riku Aalto intygar att förbundet förhandlar om kollektivavtal för alla avtalsbranscher oberoende om förhandlingarna förs på riksnivå eller med företagen. TEXT PETTERI RAITO FOTO KITI HAILA ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS 42 Tekijä 8/2021 Tekija?_08_2021_sisus.indd 42 Tekija?_08_2021_sisus.indd 42 11.8.2021 14.14 11.8.2021 14.14
Det är viktigt att arbetstagarna förstår hur höga insatserna är när man sätter sig vid förhandlingsbordet. – Kollektivavtalets betydelse kommer också fram i det att då man ingått ett avtal så kan inte en part börja ensidigt och ändra på innehållet. Utan kollektivavtal finns inte den här typen av kollektivt skydd, utan varje arbetstagare står ensam. – Om arbetsgivaren då någon dag av godhet ger något så kan arbetsgivaren också senare ta bort det, så där bara utan att fråga, kanske med ränta. Det gäller också för andra frågor på arbetsplatserna om man endast går enligt arbetsgivarens direktionsrätt. FINNS INGEN ”FINLANDSMODELL” Skogsindustrin rf meddelade för ungefär ett år sedan att förbundet inte längre ingår några kollektivavtal. Aalto påminner om att styrelseordförande Ilkka Hämälä, vd för Metsä Group, då var ute i offentligheten och krävde en mer omfattande direktionsätt för arbetsgivarna. – Samtidigt sade höjdarna att de inte bryr sig om hurdana avtal man gör upp i andra företag eller branscher. Det här i sig innebär att det inte längre finns någon exportdriven Finlandsmodell kvar när det kommer till lönebildning. Arbetsgivarna slopade modellen, men det vill de inte tala om. Aalto anser att en del av arbetsgivarna utgår från en ideologisk grund i sina handlingar. – Vi kan se en strävan efter att knäcka fackföreningsrörelsen. Det borde man reagera kraftigt på i samhället i stort. Till exempel kan placerare fundera om de vill lägga pengar på företag som torpederar arbetarnas möjligheter att förhandla om arbetsvillkor och lösgör sig från och internationella standarder och internationella avtal inom ramen för FN-organisationen ILO. ORGANISERING SKAPAR TRYGGHET Aalto uppmuntrar nu alla förtroendevalda och medlemmar på arbetsplatserna att se till att också arbetskompisarna hör till facket. – Förhandlingarna förs nu på en nivå som ligger närmare enskilda människor än tidigare. Samtidigt gör vi beslut som på lång sikt kommer att påverka fackets förmåga att sköta arbetstagarnas ärenden, arbetsmarknaden och hela samhället. – Vi måste få alla med i det här arbetet. Det handlar om varje människas egna arbetsvillkor och vår gemensamma framtid, sammanfattar Aalto. ? 8/2021 Tekijä 43 I TIDEN ”Vi måste få alla med i det här arbetet.” RIKU AALTO Industrifackets ordförande Tekija?_08_2021_sisus.indd 43 Tekija?_08_2021_sisus.indd 43 11.8.2021 14.14 11.8.2021 14.14
44 Tekijä 8/2021 ”SKRATTRETANDE SNACK FRÅN ARBETSGIVARHÅLL” D et hörs skrattretande snack från arbetsgivarsidan. Man gnäller i medierna om arbetskraftsbrist men samtidigt vill man inte betala en lön man kan leva på till yrkesskickliga arbetare. Visst är det ett minst sagt intressant experiment vissa arbetsgivarförbund nu gått in för. Det är skamligt att de som under coronapandemin talat om ett gemensamt talko nu i stället ställer till med en sådan här cirkus. Inom kemiindustrin, dit också ädelmetallbranschen hör, är läget ändå som tur tills vidare sådant att arbetsgivarna vill förhandla om allmänbindande kollektivavtal för branschen. Gällande löneförhöjningarna är det viktigaste att lönepåslaget tryggar köpkraften – och gärna lite till på det. Vi har en för lång historia av att gå på ”nollan” eller till och med på minuslinjen. Lönen räcker helt enkelt inte till i huvudstadsregionen. Tidigare gjordes det löneuppgörelser som innehöll någon form av Helsingforstillägg. Priset på boende i Nu gäller det Det är i ett förändrat läge Industrifacket den här gången inleder kollektivavtalsförhandlingarna. Hur tänker förtroendemän i olika branscher inför hösten? TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM OCH JOHANNES TERVO huvudstadsregionen ligger på en hutlös nivå och stiger hela tiden. Jag har en förhoppning om att vi i Finland skulle kunna återgå till en förhandlingskultur där man på riktigt kan förhandla och där inte den starkare bara använder sig av sin direktionsrätt. Vi har tidigare haft ett fungerande förhandlingssystem. Vi kan gå tillbaka till det i stället för hela vägen till 1800-talet, som det nu ser ut. ? ANNA ANDERSSON Kalevala Koru Oy Helsingfors Ädelmetallbranschen TUOMAS JAKOVESI K. Hartwall Oy Ab Sibbo Teknologiindustrin ”VIKTIGT ATT TRYGGA FÖRTROENDEMANNENS STÄLLNING” A rbetsgivarförbundens påhitt orsakar nog en del gråa hår. Vi får se om den här snöbollen som Skogsindustrin rf. genom sitt beslut satte i rullning sprider sig ytterligare. I höstens förhandlingar är det ytterst viktigt att se till att förtroendemännens ställning och hela förtroendemannaorganisationen tryggas i avtalet. Det ska man absolut inte tumma på. Det brukar gå så att om man ger lillfingret dras hela handen av. Det har blivit tydligt att alla inte riktigt har på det klara vad det egentligen innebär om vi Tekija?_08_2021_sisus.indd 44 Tekija?_08_2021_sisus.indd 44 11.8.2021 14.14 11.8.2021 14.14
8/2021 Tekijä 45 KURSER PÅ SVENSKA KVINNOKRAFT – regional träff för kvinnor i Industrifacket ? 11.9 Vasa ? 18.9 Hangö Anmälningar via Lyyti: lyyti.in/KvinnokraftVasa och lyyti.in/KvinnokraftHango Grundkurs i arbetarskydd, Murikkainstitutet ? 11–15.10 Anmälningar via Telmo inte längre skulle ha ett allmänbindande kollektivavtal. Där har också vi förtroendevalda en del att göra genom att berätta om det på arbetsplatsen. För vår egen arbetsplats del är jag inte så orolig. Vi har massor med arbete nu och takten ökar hela tiden. Någon coronakris kan man inte tala om för vår del. Arbetsgivaren är ett familjeföretag och de har sagt att de gärna fortsätter med det nuvarande avtalssystemet. Inte vill de lägga resurser på att börja förhandla med de anställda en och en. ? JUKKA RÖNTYNEN Nordkalk Oy Ab Pargas Gruvbranschen STEFAN SJÖLUND Oy Nautor Ab Jakobstad/Pedersöre Båtbyggnadsindustrin ”KOLLEKTIVAVTAL GARANTERAR ARBETSFREDEN” K ollektivavtalen garanterar arbetsfreden, så det gynnar också arbetsgivarna. Så tänker jag. Löneförhöjningar är en sak. Vi har inte här i Pargas brukat hojta om hur många procent vi minst ska ha. Jag skulle säga att vi är realistiska. I stället har vi fört fram vikten av skiftes-, miljöoch gruvtillägg och det är viktigt den här gången också. Det har gjorts nivåhöjningar men de brukar släpa efter en aning. Vi har tidigare förhandlat lokalt om många frågor men visst måste man i ärlighetens namn säga att det också blir hela tiden svårare och svårare. För vår egen del återstår det också att se vad ägarbytet innebär då en brittisk gruvmineralkoncern gått in för att köpa Nordkalk. I det här skedet märks det inte av på något sätt. Det är ganska lugnt efter semestersäsongen. Det som också är viktigt är att se till att arbetarskyddsfrågor inte bara är tomt prat. Hos oss har man gjort framsteg och arbetsgivaren har bundit sig till arbetet. På det stora hela verkar det som om man nu på många sätt lägger säkerheten i första rummet medan det tidigare endast var produktionen som gällde. ? ”HÖSTEN KAN BLI SVÅR” J ag sitter i kollektivavtalsdelegationen för branschen och vi har samlats till möte en gång över nätet. Det kan nog hända att hösten kommer att bli svår. Det var ju inte lätt senast heller och speciellt inte då det förhandlades om ”kiky”. Båtbyggnadsbranschens kollektivavtal hör inte till de första som löper ut, utan det dröjer till våren. Det är så vi vill ha det eftersom vi är en så pass liten bransch. De lägsta löneklasserna enligt avtalet ligger på en för låg nivå. Vi har haft bra med jobb och levererat 12, 13 båtar i år innan semestern. Ifjol gick det också riktigt bra. I nuläget jobbar 240 anställda i produktion på Nautor och runt 120 genom underleverantörer och bemanningsföretag. Tanken med hyresarbetskraft är ju att det ska tas in när det finns ett behov under de så kallade topparna – inte hela tiden. Det är något som kanske borde föras fram mer i förhandlingarna, då det är frågan om något som gäller de flesta avtalsbranscher. ? I TIDEN Tekija?_08_2021_sisus.indd 45 Tekija?_08_2021_sisus.indd 45 11.8.2021 14.15 11.8.2021 14.15
46 Tekijä 8/2021 Fighting wage dumping with collective agreements BRIEF IN ENGLISH In Finland, the minimum terms of employment – like pay, holidays and working hours – are usually agreed between trade unions and employers' associations. There is no minimum pay provision in the legislation. This is defined for every branch in their collective agreement. In January this year, there were 164 generally binding valid collective agreements. This makes up more than half of all collective agreements. What is this generally binding collective agreement and how does it work? It simply means that all employers in a certain branch must follow such collective agreement as a minimum level for the terms of employment. Though the actual deal is done between a trade union and an employers' association of that very branch, being generally binding extends the validity of the agreement even to those companies which are not members of the employer association. This guarantees the same minimum conditions and pay to all. It is a benefit for both employees and employers. Wage dumping harms both: Workers would get low pay and employers would face unfair competition from companies which dump wages. Many countries do have some kind of practise of generally binding collective agreements. But the form varies a lot. In Finland, the practise is quite comprehensive. When the collective agreement is not generally binding, but so called normally binding, it is adhered to only by those companies that are members of the employers' association or those who sign it separately. The latest research on the coverage of collective agreements gives the figures from 2017. Then, 1.2 million employees in the private sector were covered by collective agreements. Without the system of generally binding agreements, 270,000 of these employees would have been left out of the minimum terms and collective agreement. Having a collective agreement makes a real difference. Under the law there is no provision for many of the benefits workers take for granted. Without collective agreements there would be no agreed pay increases, no holiday bonus, no shift bonuses, no per diem on work trips or no free holidays during the year, like Christmas, Easter and Midsummer. Not every collective agreement is generally binding. Usually, this status demands that more than half of the employees in that branch are working in companies that are members of the employers' association. The Ministry of Social Affairs and Health appoints the Advisory Board for Ratification of the Validity of Collective Agreements. It is composed of experienced judges and researchers and decides whether an agreement gets the generally binding status. HEIKKI JOKINEN HAE KSR:N APURAHAA ELOKUUSSA Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö, ja sen alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. www.sivistysrahasto.fi Tekija?_08_2021_sisus.indd 46 Tekija?_08_2021_sisus.indd 46 11.8.2021 15.13 11.8.2021 15.13
8/2021 Tekijä 47 8/2021 Tekijä 47 Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Kassan puhelinpalvelu on auki normaalisti koko kesän. Obs! Kassans telefontjänst är normalt öppen hela sommaren. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Tekija?_08_2021_sisus.indd 47 Tekija?_08_2021_sisus.indd 47 11.8.2021 14.15 11.8.2021 14.15
48 Tekijä 8/2021 Keskustelun herättäjä HARRASTAJA MATTI RAJALA Pöytyä Veneenrakentaja (työtön) Hevimusiikin pauhatessa kuulokkeissa Matti Rajala näpyttelee mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista eri lehtiin. Palaute kirjoituksista on enimmäkseen myönteistä. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Tekija?_08_2021_sisus.indd 48 Tekija?_08_2021_sisus.indd 48 11.8.2021 14.15 11.8.2021 14.15
8/2021 Tekijä 49 VAPAALLA P öytyäläisestä Matti Rajalasta tuli mielipidekirjoittaja vajaa kymmenen vuotta sitten, kun hän toimi pääluottamusmiehenä silloisessa työpaikassaan. – Sen yrityksen ansiosta aktivoiduin ay-toimintaan. Minua motivoi tietoisuuden lisääminen tavalliselle kansalle, Rajala perustelee intoaan lähettää kirjoituksiaan eri lehtiin. Hänen mielestään valtamediassa kuuluu turhan vahvasti työnantajaosapuolen ääni. – Jos työntekijät eivät tuo esiin faktatietoa esimerkiksi Teknologiateollisuuden irtautumisesta työehtosopimuksesta, niin kuka sitä sitten tuo, hän kysyy. Tästäkin teemasta Rajala kirjoitti yleisönosastoon. – En saanut kirjoitustani läpi Turun Sanomiin , koska se oli silloin niin ajankohtainen aihe ja siitä kirjoitti moni muukin. Kirjoitus ei mennyt kuitenkaan hukkaan. Se löysi paikan Auranmaan Viikkolehdestä , joka on Loimaan seudulla kaksi kertaa viikossa ilmestyvä paikallislehti. – Kaikki sinne lähettämäni kirjoitukset on julkaistu. Paikallislehdet ottavat todella mielellään vastaan kirjoituksia eri näkökulmista. POSITIIVISEEN SÄVYYN Rajala suosii mielipidekirjoituksissaan tiivistä tyyliä. Kirjoitus ei saa koskaan olla liian pitkä, hän sanoo. – Elämme nopeassa yhteiskunnassa, jossa ihmiset eivät jaksa lukea pitkiä kirjoituksia. Tekstin pitää mahtua A4-arkille, jotta ihmisillä riittää mielenkiinto lukea se loppuun. Maaliskuussa Turun Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Rajala pohtii etäopetuksen toimivuutta näin: “Miten käsityötä opiskeleva voi oppia saman asian etäyhteyden välityksellä kuin koulussa lähiopetuksena?” Tekstissä on vajaat 2 400 merkkiä. Mielipidekirjoituksessa on syytä keskittyä olennaiseen, Rajala vinkkaa. – Minullakin on monta kertaa lähtenyt teksti rönsyilemään, mutta rönsyt on vaan pakko karsia pois, Rajala opastaa. Hän pitää tärkeänä sitä, että kirjoittaja pysyy asialinjalla. – Yritän pitää kirjoituksissani positiivisen näkökulman. Kunnioitan vastapuolta enkä mene henkilökohtaisuuksiin, vaikka olemmekin asioista eri mieltä. "LISÄÄ FAKTAA” Rajala käsittelee kirjoituksissaan aina jotakin ajankohtaista asiaa. Aiheita hän saa esimerkiksi kuunnellessaan radiouutisia. – Mielipidekirjoituksen laatiminen vaatii pientä tutkimista etukäteen, etten vaan levitä mitään väärää tietoa. Se on tärkeää, Rajala sanoo. Tänä vuonna Rajala on avannut sanaisen arkkunsa muun muassa työhyvinvoinnista, äänestämisen tärkeydestä ja vuokratyön ketjuttamisesta. Juhannukseen mennessä häneltä oli julkaistu jo kuusi mielipidekirjoitusta. – Joka vuosi en todellakaan ole näin ahkera. Kuntavaalit ja työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset ovat aktivoineet minua. Kun on aiheita, olen aktiivinen, hän sanoo. Rajala laatii mielipidekirjoituksensa aiheesta riippuen joko yksityishenkilönä, Pöytyän kunnanvaltuutettuna tai Turun puuseppäin ammattiosaston puheenjohtajana. Hän ottaa kantaa myös sosiaalisessa mediassa. Sanomalehtien yleisönosastot ovat hänelle kuitenkin ensisijainen kanava. – Sosiaalisessa mediassa elämme omassa ay-kuplassamme. Mistä muualta kuin mielipidekirjoituksista ne, jotka eivät kuulu liittoon, saisivat tietoa, Rajala kysyy. HEVIN TAHTIIN Kun mielipidekirjoitus on muhinut aikansa Rajalan päässä, hän istuu tietokoneen ääreen joko kotona tai ammattiosaston toimistolla. – Pistän kuulokkeet päähän ja laitan hyvää, erittäin raskasta hevimusiikkia soimaan ja alan kirjoittaa. Valmista syntyy tavallisesti 5–10 minuutissa. Kirjoittamiseen Rajala ei ole saanut erillistä oppia, mutta kaikkia aiheesta kiinnostuneita hän kehottaa hakeutumaan Murikka-opiston kirjoittamisen kursseille. – Mitä enemmän kirjoitan, sitä omemmalta se tuntuu, Rajala toteaa. Hän suosittelee mielipidekirjoittamista kaikille, joilla on asiaa. – Meillä liikkuu jatkuvasti suoranaisia valheita uutisotsikoissa ja sosiaalisessa mediassa. Tarvitsemme lisää faktapohjaisia kirjoituksia, Rajala linjaa. VAIKUTTAVUUS PALKITSEE Rajala saa mielipidekirjoituksistaan enimmäkseen myönteistä palautetta. Sitä tulee sähköpostitse, Turun Sanomien kommenttipalstalla ja Facebookissa, jos hän on jakanut tekstin siellä. – On aina hyvä, jos kirjoitus herättää keskustelua, on se sitten puolesta tai vastaan, hän sanoo. Aina palaute ei ole asiallista, mutta yöuniaan Rajala ei kuitenkaan ole menettänyt. – Kerran minulle on jopa soitettu, korotettu ääntä ja haukuttu, mutta sanotaanko näin, että se kirjoitus meni kyllä oikeaan osoitteeseen, Rajala nauraa. Hänestä työväestön asioista ei voi pitää liikaa ääntä. – Uskon, että tietoisuus esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa, jos yleissitova työehtosopimus purkautuu, lisää järjestäytyneisyyttä, koska kyse on rahasta ja työehdoista. Kun kirjoitus on valmis lähetettäväksi lehteen, Rajala kokee helpotuksen tunnetta. – Olen saanut vietyä omat ajatukseni maailmalle. Jos joku vielä lukee kirjoitukseni ja reagoi siihen, sillä on ollut jotain vaikuttavuutta. Sitä varten minä tätä teen. ? ? ”Se on palkitsevaa, jos joku ventovieras kommentoi kirjoitustani. Silloin sillä on ollut jotain vaikuttavuutta”, sanoo ahkera mielipidekirjoittaja Matti Rajala. Tekija?_08_2021_sisus.indd 49 Tekija?_08_2021_sisus.indd 49 11.8.2021 14.15 11.8.2021 14.15
50 Tekijä 8/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_08_2021_sisus.indd 50 Tekija?_08_2021_sisus.indd 50 11.8.2021 14.15 11.8.2021 14.15
8/2021 Tekijä 51 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 51 Tekija?_08_2021_kansiarkki.indd 51 10.8.2021 10.42 10.8.2021 10.42