AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Teollisuusliittolaiset vaikuttavat paremman työelämän ja maailman puolesta alkaen työpaikoilta aina kansainvälisiin kattojärjestöihin.Tänä syksynä jos koskaan yhteisvoimaa tarvitaan. Teema: TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 8/2023 8 Paneelista suuntaa 22 Imatran teräskourat toimivat 32 ”Jäsenet eivät niele mitä tahansa” 40 Så vill Industrifacket påverka 45 Decent work for everyone 46 Pyöräreissuilta näköaloja VAI KUTTA MIS TYÖ Tekija?_2023_08_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2023_08_kansiarkki.indd 1 8.8.2023 13.12 8.8.2023 13.12
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. 31.8. asti ma–pe klo 8.30–12.00. Tekija?_2023_08_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2023_08_kansiarkki.indd 2 8.8.2023 12.19 8.8.2023 12.19
8/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 8 / 23 PÄÄJUTTU Teollisuusliittolaiselle Inga Jaskola-Ihalmolle oikeistohallituksen suunnitelmat tuottavat epävarmuutta. Liitto vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon monin eri tavoin. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 16.8.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI HARRASTAJA Ilpo Sirniön harrastus sai alkunsa työmatkapyöräilystä ja laajeni sittemmin ulkomaanmatkoihin asti. Vaikuttamiskanavat on rakennettava sen mukaan, missä meidän jäsenistöämme koskevat päätökset tehdään. JARI HAKKARAINEN Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö 32 TAPAHTUMA Auli ja Juha Juutinen Itä-Suomen Me olemme liitto -jäsentapahtumassa. JY RK I LU U KK O N EN A KS EL I M U RA JA A N N IK A RA U H A LA 10 46 Tekija?_2023_08_sisus.indd 3 Tekija?_2023_08_sisus.indd 3 9.8.2023 13.32 9.8.2023 13.32
4 Tekijä 8/2023 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : EM IL IE U G G LA 22 TYÖPAIKALLA Imatran Ovakolla vihreä siirtymä on mahdollisuus 28 TYÖYMPÄRISTÖ Lakivääntöä työntekijöiden puolesta pilkku pilkulta 32 TAPAHTUMA Kuopion kesätunnelmissa syksyn haasteet jo mielessä 34 EDUNVALVONTA Työelämää paremmaksi lakilausunto kerrallaan 37 MAAILMA Solidaarisuus yhdistää maailman ay-liikkeen 39 LYHYET 46 HARRASTAJA Pyöräilevä kansalaisaktiivi Ilpo Sirniö 48 HISTORIA Vuonna 1919 50 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Nollatoleranssimielenosoitus, Helsinki 08 AVAAJA Jäsenpaneeli tuo jäsenen äänen liiton toimintaan 10 PÄÄJUTTU Liiton ääntä kuunnellaan oikeistohallituksessakin 16 NÄKIJÄ Sektorijohtaja Toni Laiho 18 KATSAUS On vaikutettava kaikkialla missä päätöksiä tehdään 40 INTRESSEBEVAKNING Industrifacket för medlemmarnas sak både hemma och på bortaplan 45 SOLIDARITY Decent work for everyone AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA SO IL A PU U RT IN EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJA Antti Hyvärinen 040 571 7228 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti TU O M A S IK O N EN Lastaaja Ville Nuutinen Ovakon tehtaalla Imatralla. Seuraava numero ilmestyy 13.9. Tekija?_2023_08_sisus.indd 4 Tekija?_2023_08_sisus.indd 4 9.8.2023 13.32 9.8.2023 13.32
8/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Jäsenten tarpeet vaikuttamistyön perustana S uuri osa Teollisuusliiton jäsenten etujen ajamiseksi tekemästä työstä ei näy ulospäin juuri millään tavalla. Se on työtä, joka tulee havaittavaksi vasta vaikutustensa kautta. Tulosten havaitseminen puolestaan voi olla työelämän arjessa vaikeaa siksi, että vaikutukset toteutuvat ja ovat usein arvioitavissa vasta pidemmällä aikavälillä. Osa näkymättömyydestä on johtunut myös siitä, että liitto on toisinaan ollut vaatimaton raportoimaan saavutuksistaan. Vaikuttamisja muu työ voi onnistua vain, kun liitossa tiedetään, mitkä sen jäsenten työelämään liittyvät tarpeet, toiveet ja odotukset ovat. Jäsentutkimukset ja muut kyselyt auttavat pitämään huolen siitä, että jäsenten mielipiteet ja arkiset kokemukset työpaikoilta ohjaavat liiton toimintaa. Toisaalta yrityksiä ja työmarkkinoita käsittelevät selvitykset ja tutkittu tieto tukevat työehtosopimusneuvotteluja ja poliittisiin päättäjiin kohdistuvaa vaikuttamista. Vaikuttamisen avainsanoja ovat ennakointi ja huolellinen valmistelu. Sen jälkeen kyse on tavoitteiden läpiviemisestä erilaisten lainsäädäntö-, neuvottelu-, kuulemis-, yhteistyöja sovittelumenettelyjen läpi. Niissä pärjääminen on oma osaamisalueensa, jossa tarvitaan rutiinien hallinnan lisäksi valppautta ja nopeaa toimintakykyä. Kun useiden tahojen keskenään erilaiset tavoitteet kohdistuvat esimerkiksi tiettyyn lainsäädännön muutokseen, ei prosessi välttämättä etene minkään osapuolen odotusten mukaisesti. Yllätykset ovat mahdollisia. Vaikuttamistyön laajuutta voi tarkastella myös jäsenten kotipaikasta liikkeelle lähtien. Kunnallisella tasolla esimerkiksi elinkeinopolitiikka ja lasten päivähoito ovat asioita, joihin liitto haluaa jäsentensä etujen ajajana vaikuttaa. Kansallisella tasolla työmarkkinoita ja työelämää ohjaava lainsäädäntö sekä maan hallitusten ohjelmat ja toiminta ovat olennaisia vaikuttamisen kohteita. Euroopan unionissa vaikuttamisen kohteet voivat olla hyvin laajoja kuten ilmastopolitiikka, tai hyvin yksityiskohtaisia kuten työntekijöitä suojaavien rajaarvojen määritteleminen. Laajimmillaan vaikuttaminen käsittää koko maailman. Siinä Teollisuusliitto toimii osana työntekijöiden kansainvälisiä kattojärjestöjä, joissa sillä on tunnustettu asema. Jos Teollisuusliitto ei nostaisi jäsentensä tarpeita vaikuttamisen areenoilla esiin, ei sitä mikään muukaan taho tekisi. Sama pätee jäsenten etujen ja oikeuksien edistämiseen ja puolustamiseen esimerkiksi mediassa asioihin kantaa ottamalla tai järjestöllisiä painostustoimenpiteitä toteutettaessa. Tekijän tässä numerossa tarkastellaan Teollisuusliiton vaikuttamistyön laajaa kokonaisuutta. Lukijalle toivottavasti avautuu se, mitä kaikkea liitossa tehdään sekä mihin kaikkeen ja millä tavalla se jäsentensä etujen ajajana haluaa vaikuttaa. ? ”Jos Teollisuusliitto ei nostaisi jäsentensä tarpeita vaikuttamisen areenoilla esiin, ei sitä mikään muukaan taho tekisi.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekija?_2023_08_sisus.indd 5 Tekija?_2023_08_sisus.indd 5 9.8.2023 13.32 9.8.2023 13.32
6 Tekijä 8/2023 HETKESSÄ Kuva Emmi Korhonen / Lehtikuva 19.7.2023 kello 18.51 Nollatoleranssi! Rasistit ulos hallituksesta -mielenosoitus Helsinki Tekija?_2023_08_sisus.indd 6 Tekija?_2023_08_sisus.indd 6 9.8.2023 13.32 9.8.2023 13.32
8/2023 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_2023_08_sisus.indd 7 Tekija?_2023_08_sisus.indd 7 9.8.2023 13.32 9.8.2023 13.32
8 Tekijä 8/2023 Jäsenten ääni kuuluviin T eollisuusliiton jäsenpaneelin avulla tuotetaan tietoa työmarkkinoista, työelämästä, yhteiskunnallisista ja muista liiton toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista jäsenen näkökulmasta. – Jäsenpaneelin idea sai alkunsa Teollisuusliiton alkuaikoina. Liiton strategiassa jäsenet ovat ytimessä, ja mietimme, millä keinoilla voisimme saada jäsenet osallistumaan liiton toimintaan muutenkin kuin vain viiden vuoden välein liittokokousten yhteydessä, kertoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. – Juuri tämänkaltaista jäsenpaneelia ei tietääkseni muilla suomalaisilla ammattiliitoilla ole. Lähin verrokki on ehkä SAK:n luottamushenkilöpaneeli, Anttila kertoo. Jäsenpaneeli koostetaan vuosittain joka syksy. Edellisen vuoden panelistit voivat halutessaan jatkaa aina seuraavanakin vuonna. Vaihtuvuutta kuitenkin on, nykyisessä paneelissa uusia vastaajia on yli 60 prosenttia. Kauden 2022–2023 paneelissa on ollut mukana reilut 2 800 teollisuusliittolaista. Nuoria alle 36-vuotiaita on noin kuudennes, 36–45-vuotiaita reilu neljäsosa, 46–55-vuotiaita kolmasosa ja yli 55-vuotiaita neljäsosa. Panelisteista reilu neljäsosa (27 %) on naisia ja enemmistö (72 %) miehiä. Luottamustehtäviä on neljäsosalla (24 %) panelisteista. Eniten osallistujia on Varsinais-Suomesta (14 %), Uudeltamaalta (13 %) ja Pirkanmaalta (12 %) – Jäsenpaneelin osallistujamäärää ei ole rajattu, vaan kaikki työelämässä mukana olevat, joilla on toimiva sähköpostiosoite, ovat tervetulleita mukaan, Anttila muistuttaa. VASTAUKSET KÄSITELLÄÄN LUOTTAMUKSELLISESTI Jäsenpaneelin kyselyillä tuotetaan tietoa jäsenistön näkemyksistä ja tunnustellaan yleistä ilmapiiriä. Kyselytuloksia hyödynnetään Teollisuusliiton päätöksenteossa ja toiminnan tukena sekä jäsenpalvelujen kehittämisessä. – Jos haluaa liiton jäsenenä kertoa mitä mieltä on asioista ja tulla kuulluksi, niin jäsenpaneeli on se väylä, Anttila sanoo. Vastaukset käsittelee luottamuksellisesti liiton tutkimusyksikön kyselytiimi, käytännössä erikoistutkija Sami Myllyniemi Anttilan lisäksi. – Vastauksista siivotaan pois yksittäisten jäsenten tunnistetiedot eli ne pseudonymisoidaan. Joten ei tarvitse pelätä, että vastauksista voitaisiin tunnistaa yksittäinen vastaaja tai hänen työpaikkansa. Avovastauksetkin käydään tarkasti läpi ja niistä poistetaan mahdolliset tunnistetiedot, Anttila selventää. Jäsenpaneelin säännöllisesti toistuvia osia ovat esimerkiksi ostovoimakysely, työtaistelumittari ja vaaleihin liittyvät kyselyt. Teollisuusliiton jäsenpaneeli on jokaisen liiton jäsenen väylä vaikuttaa liiton suuntaan ja päätöksiin. Kutsu osallistua jäsenpaneeliin saapuu syyskuussa. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekija?_2023_08_sisus.indd 8 Tekija?_2023_08_sisus.indd 8 9.8.2023 13.32 9.8.2023 13.32
8/2023 Tekijä 9 Tämän syksyn osalta Anttila korostaa erityisesti työtaistelumittarin merkitystä. Petteri Orpon oikeistohallituksen ohjelma uhkaa monia työntekijöiden etuja lakko-oikeuden rajoittamisesta alkaen. – Nyt jos koskaan kannattaa ilmoittautua jäsenpaneeliin ja kertoa liitolle mielipiteensä! Anttila kehottaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Kyselytuloksia hyödynnetään Teollisuusliiton päätöksenteossa ja toiminnan tukena sekä jäsenpalvelujen kehittämisessä. AJASSA Jäsenpaneelin vastaukset käsittelee luottamuksellisesti liiton tutkimusyksikön kyselytiimi Anu-Hanna Anttila ja Sami Myllyniemi. Työtaistelumittari Teollisuusliiton jäsenten työtaisteluvalmiutta on mitattu vuodesta 2019. Valmiutta erilaisiin työtaistelutoimiin kysytään jäsenpaneeliin ilmoittautuneilta. Työtaistelumittari on yksi niistä tavoista, jolla jäsenpaneelin osallistujat voivat vaikuttaa liiton päätöksentekoon. Jäsenpaneelikyselyn avulla rakennetaan niin kutsuttu työtaistelumittari, jonka tuloksia käytetään Teollisuusliiton päätöksenteossa. Sen tuloksia hyödynnetään etenkin, jos tes-neuvottelut sakkaavat ja liitossa joudutaan pohtimaan työtaistelutoimia. Kyselyllä tiedustellaan kunkin omaa halukkuutta osallistua erilaisiin työtaistelutoimiin. Joulukuussa 2022 toteutettuun uusimpaan työtaistelumittarikyselyyn vastasi 1 812 jäsenpanelistia. Vastausaktiivisuus oli korkea: 62 prosenttia vastasi kyselyyn. Vastanneista jäsenistä reilu neljäsosa (28%) oli luottamustehtävissä toimivia aktiiveja. Työtaistelumittari kertoo, että jäsenten oma valmius työtaistelutoimiin oli joulukuussa 2022 korkea. Työtaisteluvalmius oli 75 prosenttia, mikä on korkeampi kuin edellisvuonna (+4 %-yksikköä). Valmiusaste saadaan selville, kun lasketaan yhteen kyselystä erittäin valmis, valmis ja melko valmis -vastausten osuudet. Joulukuussa 2022 koostettu työtaistelumittari kertoo, että jäsenistä selvä enemmistö oli valmis ylityökieltoon (82 %), myötätunnon osoituksiin (78 %) ja lakkoihin (75 %). Vähiten oltiin valmiita osallistumaan mielenilmaukseen (50 %). ANU-HANNA ANTTILA Tekija?_2023_08_sisus.indd 9 Tekija?_2023_08_sisus.indd 9 9.8.2023 14.01 9.8.2023 14.01
8/2023 Tekijä 11 >> Nyt jos koskaan tarvitaan liittoa Teollisuusliiton yhteiskuntavaikuttamistyö pitää jäsenten puolta avaamalla keskusteluja, ottamalla kantaa ja vaikuttamalla päätöksentekoon. Liiton jäsen Inga Jaskola-Ihalmo kertoo, että oikeistohallituksen suunnitelmat aiheuttavat epävarmuutta työelämään ja toimeentuloon. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ANNIKA RAUHALA JA ANTTI HYVÄRINEN AJASSA "Pitää miettiä lasten tulevaisuutta, siksi muutokset stressaavat eniten", sanoo teollisuusliittolainen Inga Jaskola-Ihalmo. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 40–41 Tekija?_2023_08_sisus.indd 11 Tekija?_2023_08_sisus.indd 11 9.8.2023 13.32 9.8.2023 13.32
12 Tekijä 8/2023 PÄÄJUTTU ”Stressaava syksy tulossa ” Oikeistohallituksen suunnitelmat ja hintojen nousu tuovat epävarmuutta Inga Jaskola-Ihalmon lapsiperheen arkeen. Liitolta hän toivoo jämäkkyyttä sosiaaliturvan ja työelämän heikennysten torjuntaan. "V akituinen työpaikka olisi suuri unelma. Haaveilen taloudellisesta riippumattomuudesta, kertoo helsinkiläinen Inga Jaskola-Ihalmo. Hän on Teollisuusliiton jäsen viestintäalan toimihenkilöiden Grafinet ry:ssä. Jaskola-Ihalmo työskentelee hallinnon assistenttina Vihreä Keidas ry:ssä, joka tukee haastavassa elämäntilanteessa olevia sekä syrjäytyneitä. Aiemmin hän on tehnyt töitä muun muassa puhelinpalvelussa ja henkilöstöassistenttina. Jaskola-Ihalmolla on todettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD sekä suolistosairaus, jotka rajoittavat työllistymistä. Nykyisissä töissä hän muun muassa valokuvaa ja tekee päivityksiä sosiaalisen median kanaviin. Joulukuussa 2022 alkanut työ on palkkatuettua. Jaskola-Ihalmo kertoo, että tällä hetkellä päällimmäisenä selvitettävänä asiana on, voiko hän saada jatkoa tuelle ja pysyä nykyisessä mieluisassa työpaikassa. Tukijärjestelmien pykälien tulkinta ei ole aina helppoa. – Pitää lukea pienet präntit ja selvittää itse. TULEVAISUUS HUOLENA Jaskola-Ihalmon ruokakuntaan kuuluvat aviomies, 10ja 15-vuotiaat tyttäret sekä kaksi kissaa. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seuraukset ovat tuntuneet arjessa. – Hintojen nousu stressaa. Perhe on tehnyt valintoja, jotta rahat riittävät. Vessapaperi on vaihdettu halvempaan ja suosikkivirvoitusjuoma on pitänyt vaihtaa edullisempaan vaihtoehtoon. Maksuttomista harrastuksista on otettu ilo irti. – On ihanaa, että järjestetään ilmaisia tapahtumia ja kulttuuria. Petteri Orpon johtaman oikeistohallituksen alkutaivalta Jaskola-Ihalmo on seurannut kielteisin tuntein. Suunnitellut leikkaukset esimerkiksi sosiaaliturvaan ovat puhuttaneet hänen lähipiirissään. – Lähinnä olen ollut järkyttynyt ja pahoilla mielin. Välillä puhelin on täytynyt laittaa pois ja välttää uutisten lukemista. – Pitää miettiä lasten tulevaisuutta, siksi muutokset stressaavat eniten. Hulluksi tulee, jos koko ajan miettii näitä asioita. KIRISTYKSET VOIVAT PASSIVOIDA Hallitusohjelmassa linjataan, että vuoden määräaikaiset työsuhteet mahdollistetaan ilman perusteluja. Aiemmin määräaikaisuudelle on pitänyt kertoa syy. Ohjelmassa myös asetetaan tavoitteeksi, että ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, jollei työehtosopimuksessa sovita toisin. Lisäksi hallitus suunnittelee helpottavansa työntekijöiden irtisanomista. Jaskola-Ihalmo pohtii, että palkaton sairauslomapäivä voi johtaa kipeänä työskentelyyn. Varsinkin pienten lasten vanhemmille poissaoloja voi kertyä paljonkin lasten sairastamisten takia. Hallituksen tavoitteena on purkaa työllistymisen esteitä. Jaskola-Ihalmo pohtii, että työsuhteen ehtojen heikentäminen voi päinvastoin passivoida. – Jos on muutenkin vaikeaa, saattaa tulla pelkoa pärjäämisestä ja ihminen jää kotiin. HEIKKOJA PAINETAAN MAAHAN Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen. Nykyisin ansiosidonnaista päivärahaa on saanut oltuaan noin 6 kuukautta töissä edellisen 28 kuukauden aikana. Tekija?_2023_08_sisus.indd 12 Tekija?_2023_08_sisus.indd 12 9.8.2023 13.32 9.8.2023 13.32
8/2023 Tekijä 13 AJASSA >> Muutoksista kärsivät eniten ne, joilla on talousongelmia. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa on tarkoitus myös porrastaa. Kahden kuukauden työttömyyden jälkeen päivärahaa leikataan 20 prosenttia ja myöhemmin vielä 5 prosenttia lisää. Jaskola-Ihalmo kertoo, että hänellä on nyt kuuden kuukauden työssäoloehto täynnä, mikä antaa turvaa tulevaisuuteen. Pätkätöitä tekeville työssäoloehdon tiukentaminen tuo epävarmuutta. – Jos et saa päiviä täyteen, tulee paineita. Hallitusohjelmassa myös linjataan muutoksia muuhun sosiaaliturvaan. Perusturvan saamiseen halutaan lisää velvoitteita ja asumistukea leikataan. Hallituksen tavoitteena on luoda yksi yleisturva, joka yhdistää nykyisiä sosiaaliturvan muotoja. Jaskola-Ihalmo arvioi, että leikkaukset ja ehtojen kiristykset iskevät juuri heikoimmassa asemassa oleviin. – Muutoksista kärsivät eniten ne, joilla on talousongelmia. Ihmiset, jotka ovat valmiiksi masentuneita, ovat varmasti ihan maassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös jotain myönteistä. – Lapsilisän nosto totta kai lämmittää sydäntä. EI HILJAISTA HYVÄKSYNTÄÄ Hallitusohjelmaan on kirjoitettu monia työmarkkinoiden perusteita keikuttavia linjauksia. Lakkooikeutta halutaan rajoittaa ja säätää työntekijöille henkilökohtaisia sakkoja laittomaksi todettuihin lakkoihin osallistumisista. Hallitus myös haluaa mahdollistaa työpaikoilla tehtävän paikallisen sopimisen ohi ammattiliittojen ja luottamusmiesjärjestelmän. Jaskola-Ihalmo toivoo, että Teollisuusliitto vastustaa työntekijöiden aseman heikennyksiä ja pitää jäsentensä puolta tasapuolisesti. – Haluan uskoa, että liitto vaikuttaa, eikä hyväksy asioita hiljaa. Teollisuusliitto on näkyvä näissä asioissa, mutta monet asiat voisi tehdä isomminkin. Vaikuttamista tarvitaan kaikilla tasoilla. Jaskola-Ihalmo kertoo antavansa haastatteluja vaikuttaakseen ja tuodakseen näkökulmia esiin. Jos oikeistohallitus pysyy kasassa, se alkaa toteuttaa ohjelmaansa eduskunnassa kesän istuntotauon jälkeen. – Stressaava syksy on tulossa. Pitää vain mennä eteenpäin. A N N IK A RA U H A LA "Haaveilen taloudellisesta riippumattomuudesta", sanoo Inga Jaskola-Ihalmo. Tekija?_2023_08_sisus.indd 13 Tekija?_2023_08_sisus.indd 13 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
14 Tekijä 8/2023 Pitkäjänteistä työtä Teollisuusliitto vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä julkisuudessa että taustalla. Julkisten keskustelujen avaaminen ja vaikuttaminen puolueisiin ovat yhteiskuntavaikuttamisen ydintä. Y hteiskuntavaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa pikavoitot ovat harvinaisia, mutta sinnikkyys yleensä palkitaan. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta ja ulkoisen viestinnän päällikkö Eetu Kinnunen kertovat, että eduskuntavaaleihin liittynyt kampanjatyö laitettiin kunnolla vauhtiin vuotta ennen kevään 2023 vaaleja. – Kampanjan on vastattava jollain tavalla yhteiskuntatilanteeseen, jotta sen pohjalta keskustellaan ja puolueet joutuvat kommentoimaan, Nevaranta sanoo. Eduskuntavaalien teemoja kartoitettiin liiton sisällä sekä yhdessä muun ay-liikkeen kanssa. Tavoitteena oli ennakoida, mitkä teemat todennäköisesti nousevat vaalien keskiöön. – Teimme muiden liittojen kanssa yhteistyössä kyselyjä. Kentältä nousseita ajatuksia testattiin laajemmin työntekijäväestöön, Kinnunen kertoo. KIKY-MAKSUT KESKUSTELUISSA Teollisuusliiton tavoiteohjelmassa vaalikaudelle 2023–2027 on laaja kattaus muun muassa työelämän ja työmarkkinoiden kehittämisestä, työvoimapulan ratkaisemisesta, kestävästä kasvusta, liikenneyhteyksien ylläpidosta ja metsäpolitiikasta. – Liiton valtuustossa on käsitelty paljon samankaltaisia asioita, jotka löytyvät ohjelmasta. Ideaalitilanteessa ammattiosastoilta ja jäseniltä tulee tahtotila ja se hioutuu konkreettiseksi esitykseksi, Nevaranta sanoo. PÄÄJUTTU A N TT I H YV Ä RI N EN Tekija?_2023_08_sisus.indd 14 Tekija?_2023_08_sisus.indd 14 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 15 AJASSA Teollisuusliiton esiin nostamista vaaliteemoista valtakunnalliseen keskusteluun nousi erityisesti niin sanottujen kiky-maksujen palauttaminen työnantajien maksettavaksi. Kyseiset 2,05 prosentin suuruiset työnantajamaksut siirrettiin vuonna 2017 työntekijöiden harteille Sipilän hallituksen läpi runnomassa kilpailukykysopimuksessa. Nevaranta ja Kinnunen alleviivaavat, että ohjelmatavoitteiden täytyy olla aidosti toteuttamiskelpoisia, jotta ohjelma on uskottava. Perustuslain kannalta ongelmallisia tai ilmiselvästi ylimitoitettuja tavoitteita ei kannata lähteä ajamaan. – Välillä täytyy hioa omia teriä tylsemmiksi, Nevaranta sanoo. Kevään eduskuntavaaleissa suosituimmaksi puolueeksi nousi kokoomus, jonka johdolla muodostettu oikeistohallitus on odotetusti osoittautunut työntekijävastaiseksi. Perinteiset työväenpuolueet SDP ja vasemmistoliitto jäivät oppositioon. ÄÄNI KUULUI SÄÄTYTALOLLA – Teollisuusliitto oli useita kertoja kuultavana hallitusneuvottelujen yhteydessä, Nevaranta kertoo. Puheenjohtaja Riku Aalto ja työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen kävivät Säätytalolla kuultavana muun muassa teollisuuspolitiikkaan ja paikalliseen sopimiseen liittyen. – Liiton johto on päässyt Säätytalon sisäpuolelle katsomaan neuvottelijoita silmiin ja kertomaan, miten asiat ovat, Nevaranta sanoo. Teollisuusliiton viesti oli, että valtakunnallinen sopiminen on paras keino sopia säällisistä työehdoista ja luoda yrityksille reilut kilpailuolosuhteet. Neuvottelijoille tehtiin selväksi, että liitto ei kannata nyt hallitusohjelmassa sovittuja heikennyksiä palkansaajaväestölle. – Tällä hallituspohjalla olemme enemmän puolustamassa palkansaajien oikeuksia kuin kehittämässä asioita. Sinipunahallitus olisi pystynyt tekemään enemmän uudistuksia, Nevaranta sanoo. Vaikka Petteri Orpon hallitus kirjoitti monin tavoin työntekijävastaisen hallitusohjelman, sen linjauksiin on edelleen mahdollista vaikuttaa. Moni perussuomalaisia äänestänyt työntekijä ei välttämättä allekirjoita sosiaaliturvan leikkauksia tai työelämän heikennyksiä. – Tämä luo pohjaa, että on mahdollista vaikuttaa oikeistohallituksen politiikkaan vaalikauden aikana, Kinnunen sanoo. On myös muistettava, että hallitusohjelman kirjaukset eivät vielä takaa tavoitteiden päätymistä lainsäädäntöön. Alkutaipaleellaan rasismikohujen keskellä olleen hallituksen on myös pysyttävä koossa, jos se aikoo toteuttaa tavoitteensa. – Matka Säätytalolta eduskuntaan on yllättävän pitkä, Nevaranta sanoo. VAIKUTTAMISTA KAIKILLA TASOILLA Yhteiskuntavaikuttamisessa keskeistä on olla yhteydessä poliittisiin puolueisiin. – On tärkeää vaikuttaa puolueiden ohjelmiin, jolloin puolueet tavallaan tekevät työn puolestasi, Nevaranta sanoo. On mahdollista vaikuttaa oikeistohallituksen politiikkaan vaalikauden aikana, Timo Nevaranta ja Eetu Kinnunen sanovat. Heidät kuvattiin Helsingin Säätytalon edustalla kesäkuussa hallitusneuvottelujen ollessa käynnissä sisällä. >> Puoluekokouksiin osallistuminen on yksi yhteiskuntavaikuttamisen muoto. – Kun olet läsnä, se on osoitus, että haluat olla tekemisissä puolueen kanssa. Kun toistat tätä vuodesta toiseen, se kantaa hedelmää, Nevaranta kertoo. Vaikuttamisen näkyvintä osaa ovat liiton julkiset kannanotot ajankohtaisiin aiheisiin ja liiton järjestämien mediatilaisuuksien perusteella kirjoitetut jutut eri medioissa. Julkisuudessa näkyvät ulostulot ovat kuitenkin pieni osa liiton yhteiskuntavaikuttamistyön kokonaisuudessa. Arviolta noin kymmenen prosenttia näkyy ja loput yhdeksänkymmentä prosenttia tehdään taustalla. – Toiveena on, että koko ajan kasvatettaisiin sitä osuutta, joka näkyy jäsenistölle, Kinnunen kertoo. Myös median kanssa toimiminen on pitkäjänteistä työtä. – Rakennamme hyviä suhteita ja luottamusta toimituksien edustajiin, Nevaranta kertoo. Poliittiset päättäjät tekevät viimekädessä ratkaisut, mutta ministeriöt tekevät valmistelutyöt päätösten taustalla. Siksi myös ministeriöihin on tärkeää pitää yhteyttä. – Hallitukset vaihtuvat, mutta hallinto jatkuu, Nevaranta sanoo. ? Teollisuusliitto oli useita kertoja kuultavana hallitusneuvottelujen yhteydessä. A N TT I H YV Ä RI N EN Tekija?_2023_08_sisus.indd 15 Tekija?_2023_08_sisus.indd 15 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
16 Tekijä 8/2023 ”Haluamme ennakoida maailman muutosta ” T eollisuusliitossa Toni Laiho on kemian sektorin johtaja. Hänen mukaansa biotalouden tuomat muutokset koskettavat joko suoraan tai epäsuoraan lähes kaikkea teollisuustyötä. – Biotalous on kaikki liiton 35 sopimusalaa poikkileikkaava teema. Se on meidän jäsenistömme edunvalvontaa, että katsotaan, mihin suuntaan maailma on menossa. Biotaloustyöryhmän toiminta istuukin hyvin Teollisuusliiton liittokokouksen vuosille 2023–2028 hyväksymään Edellä muutosta -strategiaan.Sen kantava ajatus on, että liiton on ennakoitava muutoksia ja toiminnallaan varauduttava niihin sen sijaan, että toimintaa yritetään sopeuttaa jo tapahtuneisiin muutoksiin. POTENTIAALIA SATAANTUHANTEEN UUTEEN TYÖPAIKKAAN Työryhmä perustettiin vuonna 2018 Teollisuusliiton aloittaessa toimintansa. – Me tuemme liiton kannanmuodostusta biotaloudesta. Työryhmässä on edustus liiton eri sektoreilta, kuten tutkimuksesta, ulkoisesta viestinnästä ja edunvalvonnasta, Laiho sanoo. Biotalous työllistää Suomessa runsaat 300 000 ihmistä, ja vuonna 2021 sen osuus kansantalouden tuotoksesta oli 17 prosenttia. Suurin työllistäjä alan sektoreista on maatalous, joka tarjoaa elannon noin 60 000 hengelle. Määrä on tosin ollut laskussa, NÄKIJÄ mutta muun muassa elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus ja biotalouden palvelut ovat kasvualoja. – Potentiaali on todella suuri. Satatuhatta uutta työpaikkaa lähivuosina on Suomen kansalliseen biotalousstrategiaan kirjattu tavoite. Työryhmä haluaa myös vaikuttaa biotalouteen liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon, eli lobbaustakin harjoitetaan. – Olemme pyytäneet kokouksiimme asiatuntijoita kuultaviksi, ja meiltä on käyty muualla. Esimerkiksi metsätalouden piireissä tiedetään, että Teollisuusliitolla on alan asiantuntemusta, ja meitä kyllä kuunnellaan siellä. OMA TYÖKOKEMUS ANTAA PERSPEKTIIVIÄ Biotaloustyöryhmä on käsitellyt poliittisesti kiistanalaisiakin aiheita. Yksi sellainen on turpeen energiakäyttö. Työryhmän näkemys on, että totaalikielto ei olisi järkevä. – Se johtaisi todennäköisesti siihen, että poltetaan enemmän muita fossiilisia, arvioi Laiho. Toinen keskusteluissa ollut kysymys on hallitusneuvotteluissa hankaluuksia tuottanut polttoaineiden jakeluvelvoite, joka merkitsee, että yritysten edellytetään toimittavan kulutukseen tietty prosenttiosuus biopolttoaineita. Työryhmällä ei asiaan ole kantaa, mutta Laiho itse ei pidä velvoitteen laskua kovin toimivana ratkaisuna. – Kannatan halvempia polttoaineita, mutta ei se niin mene, että pienennetään velvoitetta, ja automaattisesti pumppuhinta laskee. Siihen vaikuttaa moni muukin asia. Mutta tämä siis on minun yksityisajatteluani. Laiholla on työhistoriansa kautta tuntumaa biotalouteen, sillä hän oli aiemmin töissä Nesteen jalostamolla Porvoossa. Hän ajaa hybridiautolla, ja työmatkat Porvoon ja Helsingin välillä hoituvat sähkömoottorilla. Miten hän näkee tieliikenteen tulevaisuuden: siirtyykö se biopolttoaineiden kautta jossain vaiheessa täysin sähköiseksi? Iso kuva on, että maailma vihertyy. Nämä asiat tulevat meille myös sopimuspöydissä vastaan monella eri tavalla, Teollisuusliiton biotaloustyöryhmän puheenjohtaja Toni Laiho arvioi. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA ANTTI HYVÄRINEN Esimerkiksi metsätalouden piireissä tiedetään, että Teollisuusliitolla on alan asiantuntemusta, ja meitä kyllä kuunnellaan siellä. Tekija?_2023_08_sisus.indd 16 Tekija?_2023_08_sisus.indd 16 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 17 – Autokanta sähköistyy, siihen ohjaavat lainsäädäntö ja taloudelliset porkkanat. Mutta työryhmässä on mietitty, onkohan sähkökin vain välivaihe ja käykö niin, että vetyautot ovat pitkällä aikavälillä tulevaisuuden ratkaisu. PANOSTUKSIA VAADITAAN, MAHDOLLISET TUOTOT VIELÄ ISOMMAT Kansallinen biotalousstrategia tukee päämäärää hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Tähän pääsy vaatii yhteiskunnalta ja teollisuudelta skarppaamista monessa kohtaa. – Materiaalien kierrätettävyyttä täytyy parantaa niiden alkukaaren kohdalla eli valmistuksessa. Niiden käyttö pitää saada tehokkaammaksi ja loppusijoitus on hoidettava viisaasti. Nämä tavoitteet vaikuttavat vahvasti myös Teollisuusliiton jäsenten työhön. – Osa jäsenistä on töissä suoraan alkutuotannossa eli maaja metsätaloudessa. Jotkut ovat pellolla tai kasvihuoneissa, jotkut kaatavat puita metsässä. Toiset valmistavat koneita, kemikaaleja ja lannoitteita, joita käytetään alkutuotannossa. Meidän väkeämme on töissä sahoilla, energiantuotannossa, loppusijoituksen parissa… luettelee Laiho. Vaikka vihreä siirtymä mielletään joskus jopa teollisuuden uhkaajaksi, Laihon mielestä näkyvissä on enemmän myönteisiä mahdollisuuksia. Eräs kiinnostava projekti on työnantajaliiton Kemianteollisuus ry:n Hiilineutraali kemia , joka pyrkii muuttamaan alan hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. – Se on intohimoinen hanke yrityksille. Ne tajuavat, että kannattaa olla etupellossa mieluummin kuin takapellossa. Laiho on vakuuttunut, että Suomeen on odotettavissa huomattavia biotalouteen liittyviä investointeja. Esimerkiksi suomalainen akkuklusteri sekä osaaminen lannoitealalla ja biomuovin kehittämisessä ovat vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa. Hän korostaa, että viime kädessä kyse on maailmanlaajuisesta, vääjäämättömästä kehityskulusta. – Ruoan, veden ja energian tarve maailmassa on kovassa kasvussa. Samaan aikaan kohdataan ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkuus, nytkin Euroopan vilja-aitta on sodassa. Yhtälö on vaikea, mutta se on pakko ratkaista, ja Suomella voi olla siinä merkittävä rooli. ? Olen vakuuttunut, että Suomeen on odotettavissa huomattavia biotalouteen liittyviä investointeja. TONI LAIHO Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja (2017–). Työskennellyt Nesteen jalostamolla Porvoon Kilpilahdessa operaattorina, toiminut vuoron luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä. Vuonna 2006 Kemianliittoon toimitsijaksi, sittemmin TEAM:issa sopimusasiantuntijana ja neuvottelupäällikkönä. AJASSA Tekija?_2023_08_sisus.indd 17 Tekija?_2023_08_sisus.indd 17 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 19 AJASSA >> M aailmasta eristäytyminen on nykyaikana varsin kehno strategia. Koska teollisuusyritykset ja niiden markkinat ovat kansainvälisiä ja globaaleja, pitää myös teollisuusalojen ammattiliittojen edunvalvonnan olla kansainvälistä. – Jokaisessa liittomme ammattiosastossa on jäseniä, jotka ovat kytköksissä kansainväliseen tasoon kansainvälisen kaupan kautta. Jokaisen jäsenemme tulevaisuuteen vaikuttavat päätökset, joita tehdään esimerkiksi Euroopan unionin eri päätöksentekoelimissä, Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Jari Hakkarainen sanoo. Hakkarainen korostaa, että vaikuttamisen pitää sen takia olla laajempaa kuin kansallinen poliittinen päätöksentekotaso. – On mentävä pidemmälle kuin hallitusohjelma ja eduskunnan lainsäädäntötyö. Vaikuttamiskanavat on rakennettava sen mukaan, missä meidän jäsenistöämme koskevat päätökset tehdään, Hakkarainen linjaa. PITÄÄ KERÄTÄ JOUKKOVOIMAA Kansainvälinen edunvalvontatyö perustuu periaatteessa samoihin taikasanoihin kuin ayliikkeen kansallisen tason edunvalvonta. Tarvitaan joukkovoimaa ja solidaarisuutta. Tämä tarkoittaa, Monet Suomessa toimivat teollisuusalan yritykset ovat voimakkaasti kansainvälisiä, ja siksi myös ammattiyhdistysliikkeen on otettava kansainvälinen näkökulma huomioon työpaikkatasolta aina globaalille tasolle saakka. Yhteistoiminta istuttaa solidaarisuuden siemeniä ja ravitsee liittojen vaikutusmahdollisuuksien kasvua. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Yhteistyö tuottaa suurimman sadon että on luotava yhteinen näkemys siitä, mitä tavoitellaan ja tavoiteltava sitä yhdessä ja toinen toista tukien. Jari Hakkarainen korostaa, että ensimmäinen askel on löytää yhteinen näkemys suomalaisten ammattiliittojen kesken. – Ensin pitää löytää suomalaisten, yleensä teollisuussektorilla toimivien ammattiliittojen, yhteinen näkemys asiaan, jota halutaan edistää. Yleensä löydämme 99-prosenttisesti yhteisen sävelen asioihin, joilla on kansainvälisen edunvalvonnan ulottuvuus. Kun yhteinen nuotti on löydetty, suunnataan katse kohti pohjoismaista yhteistyötä. Edunvalvontatyö on kuin sipulin kuorimista, jossa edetään kerros kerrokselta kohti ydintavoitetta. – Kun kansallinen yhteisymmärrys on liittojen välillä löydetty, menemme pohjoismaisen teollisuusfederaation pöytään, ja etsimme yhteisen pohjoismaisen näkemyksen esillä olevaan asiaan. Yhteinen pohjoismainen näkemys löytyy yleensä yli 90-prosenttisesti. – Sen jälkeen menemme yhteiseen eurooppalaiseen pöytään, jossa vaikutamme lähinnä Euroopan unionin instituutioihin eli EU-komissioon ja EU-parlamenttiin. Ja sitten sen jälkeen tulee globaalit pöydät, joiden kautta pyritään vaikuttamaan globaaleihin instituutioihin, jotka ovat Tekija?_2023_08_sisus.indd 19 Tekija?_2023_08_sisus.indd 19 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
20 Tekijä 8/2023 työelämää lähellä eli Maailman talousjärjestöön WTO:hon ja Kansainväliseen työjärjestöön ILO:hon, Hakkarainen selostaa taktiikkaa. Hakkarainen korostaa etenkin pohjoismaista tasoa. Pohjoismaiset teollisuusalojen ammattiliitot löytävät yhteisen sävelen melko helposti, koska maiden yhteiskunnat, elinkeinorakenne ja aykulttuuri ovat samankaltaisia. – Noin 200 000 Teollisuusliiton jäsenen vaikutusvalta on kansainvälisesti huomattavasti rajatumpi kuin noin miljoonalla pohjoismaisella teollisuustyöntekijällä. Tämä on marssijärjestys, johon Teollisuusliiton kansainvälinen vaikuttaminen perustuu. SAK VASTAA ISOSTA KUVASTA Ay-liikkeen kansainvälisessä edunvalvonnassa roolinsa on myös palkansaajakeskusjärjestöillä. SAK:n kansainvälinen edunvalvonta keskittyy etenkin työelämäkysymyksiin, jotka koskevat kaikkia sektoreita eli niin teollisuutta, kuljetusalaa, yksityistä palvelualaa kuin myös julkisen sektorin työtä. joten sen nykyistä tarkemmasta sääntelystä hyötyvät kaikkien alojen työntekijät. Ristelä korostaa myös kansainvälisen edunvalvontatyön ihmisoikeusulottuvuutta. Työntekijöiden perusoikeudet ovat uhattuina monin paikoin maailmaa. Suomalaisen ay-liikkeen kannattaa edistää ay-oikeuksien toteutumista myös Suomen rajojen ulkopuolella, koska perusja ihmisoikeuksien polkemisella on ikävä tapa levitä globaalisti. – Suomen lähialueilla esimerkiksi ValkoVenäjällä ihmisoikeusja demokratiakehitys on huolestuttava. Sen myötä myös vapaata ammattiyhdistystoimintaa edustavien ay-aktiivien tilanne on maassa vaikea, Ristelä kertoo. SOLIDAARISUUS KUULUU PERUSARVOIHIN Sekä SAK:n Pekka Ristelä että Teollisuusliiton Jari Hakkarainen korostavat solidaarisuustyön merkitystä yhtenä ay-liikkeen kansainvälisen toiminnan kulmakivenä. Kaikki ei ole vain omista lähtökohdista kumpuavaa edunvalvontaa, vaan ay-liikkeen perusajatuksena on auttaa niiden maiden ammattiliittoja, joissa toiminta on ajettu ahtaalle. Tämä tosin voidaan nähdä myös edunvalvonnan näkökulmasta. Jos suomalainen ay-liike tukee ay-liikettä kehittyvissä maissa, se vähentää köyhyyttä näissä maissa. Tämä taas vähentää siirtolaispainetta köyhistä maista läntisiin teollisuusmaihin. Solidaarisuustyöllä on myös toinen edunvalvontanäkökulma: – Jos kehittyvien maiden ay-liikettä tukemalla paikallinen palkkataso nousee, nostaa tämä myös kansainvälisten yritysten kynnystä siirtää tuotantoaan näihin maihin, Hakkarainen sanoo. Teollisuusliitto auttaa ammattiliittoja kehittyvissä maissa tukemalla Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen eli SASK:n työtä. Hankkeissa edistetään yleensä ammatillista järjestäytymistä suoraan tai epäsuorasti. Työ tapahtuu yleensä yhteistyössä globaalien ammattiliittojen kuten IndustriALL Global Unionin kanssa. SASK:n kautta tapahtuva solidaarisuustyö on osa Suomen virallista kehitysyhteistyötä, ja sen hankkeet rahoitetaan pääosin Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahoista. Teollisuusliitto ja muut SASK:n jäsenjärjestöt kustantavat hankkeiden omarahoitusosuuden. Koska hallitusohjelmassaan Suomen uusi hallitus uhkaa leikata merkittävästi kehitysyhteistyömäärärahoja, on sillä todennäköisesti vaikutus myös SASK:n ja sitä kautta myös Teollisuusliiton solidaarisuustyöhön kehittyvissä maissa. RAJAT YLITTÄVÄÄ AMMATTIOSASTOTOIMINTAA Kansainvälinen edunvalvonta ulottuu myös työpaikkaja siten myös ammattiosastotasolle. EU-lainsäädäntö puhuu eurooppalaisista – Lähtökohtaisesti menee niin, että asiat, jotka koskevat kaikkia SAK:hon kuuluvia jäsenliittoja, menevät SAK:n hoitoon. Alaja yrityskohtaiset asiat menevät sitten jäsenliittojen kansainvälisen vaikuttamisen kautta, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo. Tällä hetkellä SAK:n kansainvälistä edunvalvontatyötä työllistää etenkin alustatyö ja siihen liittyvän direktiivin valmistelu Euroopan unionissa. Alustatyössä työtä tehdään tyypillisesti yrittäjän asemassa toimeksiantoina, jotka tulevat mobiilisovelluksen kautta. Ruokalähettipalvelut Wolt ja Foodora ovat esimerkkejä alustataloudesta. Kiistaa on muun muassa siitä, tulisiko alustatyö tulkita palkkatyöksi vai ei. Ristelä huomauttaa, että alustatyö ei koske pelkästään yksityistä palvelusektoria, vaan alustatyötä teetetään paljon myös kuljetussektorilla. On mahdollista, että alustatyön teettäminen yleistyy jollain aikavälillä kaikilla toimialoilla, Vaikuttamiskanavat on rakennettava sen mukaan, missä meidän jäsenistöämme koskevat päätökset tehdään. KATSAUS Tekija?_2023_08_sisus.indd 20 Tekija?_2023_08_sisus.indd 20 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 21 AJASSA Kehittyvien maiden ay-liikettä tukemalla paikallinen palkkataso nousee, mikä nostaa yritysten kynnystä siirtää tuotantoaan näihin maihin. yritysneuvostoista eli EWC-toiminnasta (European Work Council). Tällä tarkoitetaan henkilöstön edustajien ja työnantajien yhteistyötä suuryrityksissä, jotka toimivat useammassa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltiossa. – Jos yrityksellä on toimintaa kahdessa eri EUtai ETA-maassa ja työntekijöitä on yhteensä vähintään tuhat, niin yrityksen tulee käynnistää yritysneuvostotoiminta, jos henkilöstö sitä vaatii. Käytännössä tämä on ammattiliiton eurooppalaisen edunvalvontatyön jatkumo, Hakkarainen kertoo. EWC:t perustuvat EU-direktiiviin ja Suomessa sovellettavaan lakiin yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä. Suomalaisissa yrityksissä toimii noin 200 teollisuusliittolaista EWC-edustajaa. EWC-toiminnan kautta voidaan esimerkiksi paremmin koordinoida tilanteita, joissa usean EU-maan alueella toimiva yritys pyrkii siirtämään tuotantoaan korkeamman palkkatason maasta matalamman palkkatason maahan. Käytännössä EWC-toiminnan käynnistäminen voi olla kitkaista. Kokemusta toiminnan käynnistämisen vaikeudesta on muun muassa Škoda Transtechin pääluottamusmiehellä Jouni Lämpsällä, joka on työpaikkansa EWC-edustaja. – Olemme käynnistelleet EWC-toimintaa jo vuodesta 2018, mutta se ei ole lähtenyt kunnolla vielä käyntiin. Syynä on se, että Tšekeissä Škodan tehtaalla toimii niin monta ammattiliittoa, että yhteistyön aloitus ei ole aivan yksinkertaista, Lämpsä sanoo. Hän huomauttaa, että monessa keskisen Itä-Euroopan maassa ammattiliitot ovat melko heikkoja, mikä vaikeuttaa rajat ylittävää yhteistyötä. Lämpsä ei kuitenkaan ole menettänyt toivoaan. – EWC-toiminta olisi meillä todella tärkeää, jotta voidaan paremmin koordinoida konsernin henkilöstöasioita kansalliset rajat ylittäen. Uskon, että se vielä nytkähtää eteenpäin, Lämpsä summaa. ? + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 42–43 Tekija?_2023_08_sisus.indd 21 Tekija?_2023_08_sisus.indd 21 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 23 Teräsmiesten ja -naisten työ vaikuttaa Ovakon Imatran terästehtaalla työntekijöiden vaikuttamistyö näkyy niin tehtaan työympäristön, työehtojen kuin hiilineutraalin tuotannon kehittämisessä. TEKSTI AULI TERÄVÄ KUVAT SOILA PUURTINEN TYÖSSÄ >> Näytesahaaja Minna Matikainen on tehtaan teräsnaisia. ”Harrastan triathlonia ja juoksen maratoneja ja sadan kilometrin ultrajuoksuja.” >> Tekija?_2023_08_sisus.indd 23 Tekija?_2023_08_sisus.indd 23 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
24 Tekijä 8/2023 V enäjän rajalta parin kilometrin päässä sijaitseva Imatran terästehdas on kuvauksellinen paikka isoine tiilirakennuksineen, tehdashalleineen, romuvuorineen ja teräspalkkipinoineen. Anna Abreun tuotantoyhtiö saikin vuonna 2011 luvan kuvata tehtaalla musiikkivideon Hysteria . Siinä kahdella esiintyjällä on minimaaliset suojavarusteet. Toisin on todellisuudessa. Tehtaalle ei ole menemistä ilman suojakypärää, -haalareita, -laseja ja turvakenkiä. Tehtaalla 31 vuotta työskennellyt työsuojeluvaltuutettu Jari Suikkanen valvoo, että sääntöjä noudatetaan ja töitä tehdään turvallisesti. TEHDASKIERROKSILLA KYSELLÄÄN KUULUMISIA Turvallisuuspäällikkö Timo Virtanen painottaa jokaisen omaa tarkkuutta työssään. Töissä pidetään myös turvallisuusvartteja ja Vihreä siirtymä nähdään Ovakolla mahdollisuutena. Terästehtaassa on jo vähennetty päästöjä. Tulevaisuudessa on tarkoitus korvata teräksen jälkikäsittelyssä käytettävä maakaasu vedyllä. >> TYÖPAIKALLA työntekijöiltä toivotaan puutteista ja havainnoista ilmoituksia esimiehille. – Viimeisin turvallisuusprojekti liittyi kulkuteihin. Rekkaja trukkiliikenne aiheuttaa vaaratilanteita, Suikkanen mainitsee. Hän kiertää joka viikko pääluottamusmies Tomi Kovasen kanssa jossain päin tehdasta. – Silloin madaltuu myös kynnys ottaa työsuojeluun liittyviä asioita puheeksi. Välillä pyydetään myös keskusteluapua. Työsuojelukokouksia pidetään kolmen kuukauden välein ja luottamusmiesten kokouksia kuukausittain. Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontuu neljästä viiteen kertaan vuodessa ja johtoryhmä kerran kuukaudessa. Kovanen edustaa siellä työntekijöitä. TYÖSUOJELUSSA ISO ORGANISAATIO Osastoja tehtaalla on seitsemän ja niissä kaikissa oma luottamusmies sekä varamiehet. Pääluottamusmiehellä on varapääluottamusmies. Lisäksi on työsuojeluvaltuutettu, Tekija?_2023_08_sisus.indd 24 Tekija?_2023_08_sisus.indd 24 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 25 työsuojeluasiamies sekä kolme yhdysmiestä. Tehtävänimikkeitäkin 550 työntekijän yrityksessä on yli sata, mutta kaikki eivät ole käytössä. Tomi Kovanen on pääluottamusmies jo kolmannessa polvessa. Ovakon aiemmista pääluottamusmiehistä Jukka Kärnä ja Nina Malm ovat päätyneet vaikuttamistyössään kansanedustajiksi asti. Onko Kovasella sama tavoite? – Tällä hetkellä päämääräni on työssä pääluottamusmiehenä ja vapaa-ajalla kuntapolitiikassa. Ovakolla aloitin teräksen lastauksessa vuonna 2011 ja pääluottona olen ollut reilun vuoden. KOSKAAN EI TIEDOTETA LIIKAA Työntekijöiden ääni yrityksessä kuuluu Kovasen mukaan luottamushenkilöiden kautta, toisaalta esimiesten kautta taas alaspäin. – Tiedonkulussa on aina parannettavaa, mutta siinä on tapahtunut vuosikymmenen aikana isoa kehitystä. Työntekijöitä kuunnellaan enemmän ja heidän mielipiteitään kysellään varsinkin heidän työhönsä liittyvissä asioissa. Kovasen mielestä työntekijöiden kantoja voitaisiin ottaa vielä enemmän huomioon esimerkiksi suunniteltaessa tehtaalle uusia projekteja. – Monesti sitten käyttöönotossa huomataan, että lattiatasollakin olisi ollut paljon tietoa, joka olisi auttanut projektin valmistumista ja käyttöönottoa. Mutta tässäkin varmasti tullaan näkemään parannusta. VIHREÄ SIIRTYMÄ MAHDOLLISUUS Teollisuusliiton hallinnossa Ovakolta on liiton valtuustossa edustajana Eero Ruottinen. Kovanen on liiton hallituksen varajäsen. Tehtaan luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet sekä työsuojelutoimijat ovat olleet monessa Teollisuusliiton koulutuksessa mukana ja vieneet samalla viestiä eteenpäin. Viherhömppäpuheet ovat terästehtaalla loppuneet jo aikoja sitten. Vihreään siirtymään ollaan tyytyväisiä ja sitä ei nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena. TYÖSSÄ ”Työnantajan kanssa on vallinnut hyvä henki”, sanoo pääluottamusmies Tomi Kovanen. Taustalla näkyvän maalauksen on tehnyt Otto Mauravaara, joka työskenteli Ovakolla vuodesta 1965 vuoteen 2013. Turvallisuuspäällikkö Timo Virtanen tuntee Ovakon. Hän on ollut terästehtaalla töissä 24 vuotta. >> >> OVAKO METALS OY AB PERUSTETTU 1915 nimellä Elektrometallurgiska AB KOTIPAIKKA Imatra TUOTANTO 200 000 tonnia terästuotteita vuodessa HENKILÖSTÖ 550, joista työntekijöitä 430 LIIKEVAIHTO 288,9 milj. euroa (3/2022) Tekija?_2023_08_sisus.indd 25 Tekija?_2023_08_sisus.indd 25 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
26 Tekijä 8/2023 Ovako on vähentänyt jo monilla toimilla hiilidioksidipäästöjä ja toimenpiteet jatkuvat. – Työntekijät näkevät vihreän siirtymän mahdollisuutena pitää nykyiset työpaikat täällä Imatralla, ja miksei tulevaisuudessa voisi tulla lisääkin työpaikkoja. Asiakkaat maailmalla vaativat tuotteilta entistä enemmän vihreyttä ja kun meillä jo valmiiksi tehdään kiertoromusta terästä, niin olemme yksi vähiten ilmastoa kuormittavista terästehtaista jo nyt, Kovanen kertoo. MIKÄ ON ASIALLINEN SYY? Uusi hallitusohjelma on puhuttanut tehtaan kahvipöydissä ja käytävillä. Varsinkin irtisanomisen perusteet tulevaisuudessa ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Irtisanomisperusteena pelkkä ”asiallinen syy” vaikuttaa epämääräiseltä. Tähän asti laissa on mainittu ”asiallinen ja painava syy”. Pääluottamusmies Kovanen arvelee, että siihen tarvitaan varmasti oikeudelta useampikin ennakkotapaus ennen kuin selviää, mitä asiallinen syy käytännössä tarkoittaa. Ovakolla tehdään töitä hyvin vaihtelevissa vuoroissa. Vuorot riippuvat paljon työtehtävistä. Vuoroja on saatu työntekijöiden pyynnöstä myös muutettua ja syksyllä muuttuu muutaman tehtävän vuorot työntekijöiden ehdotuksesta. Tehtaan sisällä voi myös siirtyä tehtävästä toiseen. Eri osastoilla joustetaan puolin ja toisin. Poikkeusoloissa kuten tuotantohäiriötilanteissa tai ylitöissä työntekijät ovat usein valmiita joustamaan. Joustoa tarvitaan myös toiseen suuntaan. JAPANILAISET TOIVAT VAKAUTTA Ovako siirtyi muutama vuosi sitten japanilaisomistukseen. Miten se on näkynyt? – Omistajan edustajia on muutamia kerrallaan tehtaalla ja prosesseihin on tehty pientä viilausta. Leveämmät hartiat tuovat myös vakautta, eikä laiva keiku niin helposti kuin aiemmin. Omistajavaihdos näkyy myös siten, että välittäminen on lisääntynyt Ovakolla. Onko se sitten uuden omistajan vai ajan tuomaa positiivista muutosta, vaikea sanoa, Kovanen pohtii. Ovakolaisuus siirtyy helposti isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Laadunvalvonnassa näytesahaajana työskentelevän Minna Matikaisen tytär aloitti viime syksynä tehtaalla kaksivuotisen oppisopimuskoulutuksen. Hakijamäärä yllätti: 150 hakijasta tehtaan ulkopuolelta valittiin koulutukseen 14 henkilöä ja sisältä viisi. Terästehtaalla oli 1980-luvulla oma ammattikoulu. Nyt siihen on tavallaan palattu takaisin. Matikainen tuli ensimmäisen kerran terästehtaalle töihin 2017. – Jatkojalostukseen lämpökäsittelypuolelle. Sitten pääsin hienovalssille. Parin vuoden kuluttua tuli irtisanomiset. Seuraavana kesänä pääsin keskusvarastolle kesätöihin, samoin vuonna 2021. Nyt teen aamuja iltavuoroja laadunvalvonnassa. Matikainen sanoo tykkäävänsä työstään. Hän sahaa sorvilla ja jyrsimellä näytteitä ohjeiden mukaan. Matikainen on tehtaan teräsnaisia. Hän harrastaa triathlonia ja juoksee maratoneja ja satasen ultramatkoja. Liikunnan harrastaminen näkyy olemuksesta. PIIRAISEN PITKÄ TYÖURA Valukonemies Anssi Piirainen valmistui Ovakon ammattikoulusta 1977. – Valmistuneita oli 11. Yksi kaveri on minun lisäkseni vielä täällä töissä. Piiraisen työura on kestänyt yli 45 vuotta. Hän muuraa välillä tulitiiliä valualtaaseen, kiipeää portaita ylös ja alas ja kulkee sulan Valukonemies Anssi Piirainen on pitkän linjan ovakolainen. Hänen työpisteessään allasosastolla ei tule vilu. ”Yli 45 vuoden työurani aikana olen tarvinnut vain kerran takkia töissä.” >> TYÖPAIKALLA + LUE LISÄÄ Rautatiekiskoista erikoisterätuotteisiin – Ovakolla yli sadan vuoden historia www.tekijalehti.fi/tyossa Tekija?_2023_08_sisus.indd 26 Tekija?_2023_08_sisus.indd 26 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 27 TYÖSSÄ teräksen täyttämän altaan päällä. Toki on altaassa kansi, mutta sen alla lämpöä 1 500–1 800 astetta. Työ vaatii tarkkuutta jo turvallisuussyistä. – Ei työ aina niin mieluisaa ole, varsinkaan helteillä. Lämpötila työpisteessä kun voi nousta 42 asteeseen, sanoo 62-vuotias valukonemies. Hän sanookin olevansa pakkasten ystävä, jo aiemman hiihtoharrastuksenkin takia. OVAKOLAISIA SUVUSSA Piiraisen vaimon ukki oli kaivamassa kuoppaa, kun terästehdasta ryhdyttiin aikoinaan rakentamaan. – Isäni oli tehtaalla töissä vuodesta 1962 lähtien, veli on töissä tuolla yläkerrassa, sedän poika ja pojan tytär ovat myös ovakolaisia. Mutta on täällä isompiakin sukuja ollut töissä. Japanilaisten insinöörien kanssa Piirainen sanoo tulevansa toimeen Google-kääntäjän avulla. – Hyvin kohteliaita he kyllä ovat. Piirainen on pohtinut parannusehdotuksia tehtäviin ja niitä hän on saanut vietyä myös eteenpäin. Teollisuusliiton edeltäjän Metalliliiton hallinnossakin hän on ollut vaikuttamassa asioihin 2000-luvulla, niin hallituksessa kuin valtuustossa. Piirainen sujauttaa käsipaperin kypärän alle ja jatkaa töitään. Paperi imee enimmät kosteudet, eivätkä silmät niin äkkiä kastu hiestä. HYVÄHENKINEN TYÖPAIKKA Energiakriisistä johtuvat kansalliset tukitoimet Euroopassa vaikeuttavat tervettä kilpailua alalla. Teräksestä on ylitarjontaa. Ovako pärjää laadulla ja joustavuudella. Se voi tehdä tarvittaessa myös pieniä erikoiseriä. Tehtaan arvot ovat vastuullisuus, uudistuminen ja osaaminen. Työpaikkaa työntekijät kehuvat hyvähenkiseksi. Palkassa tietenkin on aina parantamisen varaa, mutta toisaalta tarjolla on ison talon edut: työterveys, sairauskassa, työpaikkaruokala ja vuoroissa joustoa. Tarvittaessa voi myös siirtyä työstä toiseen. Työntekijöistä on järjestäytyneitä noin 94 prosenttia. ? Kohti hiilineutraalia terästuotantoa Ovako rakentaa vetytehtaan Hoforsin terästehtaalleen. Laitoksen tuottamaa vetyä käytetään teräksen kuumentamiseen ennen valssausta, mikä tekee Ovakosta ainutlaatuisen maailmassa. Fossiilivapaa vety tulee korvaamaan nestekaasun: se on iso harppaus kohti hiilineutraalia teräksentuotantoa. Suunnitelmana on käyttää paikallista vedyntuotantoa vuoteen 2030 mennessä kaikissa Ovakon yksiköissä, joissa terästä valssataan, edellyttäen, että fossiilivapaata sähköä on hyvin saatavilla. – Teemme yhteistyötä Kemiran kanssa. Ensimmäinen vetyputki on tarkoitus rakentaa Joutsenosta Imatralle. On puhuttu vuodesta 2026. Ovakossa on toki tehty jo tätä ennen investointeja päästöjen vähentämiseksi, kertoo henkilöstö-, viestintä-, ympäristöja turvallisuusjohtaja Helena Kumpulainen. Kumpulaisen mukaan hallitusohjelmaa ei Imatralla ole vielä analysoitu tarkkaan. – Ovakolla ei ole liiemmin palkattu määräaikaisia työntekijöitä. Vakituinen työsopimus on kilpailuvaltti, joten en usko, että kynnys määräaikaisiin sopimuksiin merkittävästi madaltuu uuden hallitusohjelman myötä. Manipulaattori Suvi Pehkonen injektoi terästä. Hän tekee töitä puoli tuntia kerrallaan, sillä työ on fyysisesti vaativaa. Olemme yksi vähiten ilmastoa kuormittavista terästehtaista jo nyt. Tekija?_2023_08_sisus.indd 27 Tekija?_2023_08_sisus.indd 27 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
28 Tekijä 8/2023 Me väännämme! J enni Uljas on koulutukseltaan kemisti. Hän istuu Teollisuusliiton edustajana ministeriöiden kolmessa eri työryhmässä. Niissä sorvataan Suomen kantoja EU:n direktiiveihin ja muotoillaan muutakin lainsäädäntöä. Teollisuusliitto on mukana myös soveltamassa direktiivejä meidän lainsäädäntöömme. Suomalaisissa työryhmissä istuvat asiantuntijoiden ohella valtiovallan, työnantajien ja työntekijöiden edustajat. EU-koneisto kysyy aina ”sosiaalipartnereiden” eli työnantajien ja työntekijöiden edustajien kantoja kemikaalilainsäädännön muutoksiin. – Minun mielestäni sosiaalija terveysministeriön HTP-jaosto on meille kaikkein tärkein, Uljas arvioi. HTP-termi tarkoittaa kemiallisten aineiden haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia, jotka pitäisi suomalaisilla työpaikoilla alittaa työntekijöiden vaarallisen altistumisen estämiseksi. Niitä pohditaan aina ilmi tulevan uuden tiedon valossa. – Me teemme uuden HTP-kirjan, jos arvoja pitää päivittää, Uljas kertoo. ASBESTI KIERTÄÄ LUUPPIA ETUC on eurooppalaisten ammattiliittojen kattojärjestö, ja se on vaikuttamassa sosiaalipartnerina EU:n asbestidirektiivin uudistamiseen. – Direktiivi on pyörinyt EU:ssa aina uusia kierroksia jo vuosia. Nyt olemme pattitilanteessa. Komissio esittää uuden ehdotuksen. Sitten ETUC lobbaa parlamenttia, ja parlamentti antaa uuden tiukemman linjauksen. Se taas ei kelpaa komissiolle, ja luuppi alkaa uudestaan. Saisimmepa ulos edes jotakin, Uljas huokaisee. Euroopassa ei saa louhia asbestia, mutta Suomen maaperässä asbestia Koonnut Suvi Sajaniemi ja Asko-Matti Koskelainen on laajalti ja paljon. Suomalaisia kaivostyöläisiä altistuu asbestikuiduille, kun niitä sisältäviä malmioita louhitaan ja räjäytetään. Komission ehdottamaa mittaustekniikkaa voitaisiin Uljaksen mielestä hyödyntää kaivoksissa niin, että altistuminen vähenisi nykyisestä. Teollisuusliitossa moni tekee hartiavoimin töitä, jotta muut eurooppalaiset ymmärtäisivät Suomen kaivosten tilanteen. LYIJY – TODELLAKIN MYRKYLLISTÄ – Lyijy on erittäin haitallinen kemiallinen tekijä kaikille. On päivänselvää, että lyijyn raja-arvo on vanhentunut, Uljas toteaa. Lyijylle altistutaan esimerkiksi valimoissa ja nykyisin yhä useammin akkuteollisuudessa ja kierrätyslaitoksissa. Erityisen vaarallista lyijy on synnyttäville henkilöille, sillä lyijyaltistus voi johtaa sikiövaurioihin. – Mutta miten hoitaa siirtymä niin, ettei työmarkkinoiden segregaatio lisäänny tai työntekijöiden toimeentulo vaarannu? Uljas miettii. Asiantuntija toteaa, että kaikki nuoret naiset eivät eri syistä edes voi synnyttää eli täyskielto lyijytyöstä ei ehkä olisi se paras ratkaisu. Uljas ei haluaisi nähdä aloja, joihin naiset eivät voisi työllistyä lainkaan. Samaten vanhempien miesten puettaminen raskaisiin hengityssuojaimiin ei välttämättä olisi oikea ratkaisu. Heidät täytyy suojata heidän tarvitsemansa tason mukaisesti, mutta ei niin matalalle tasolle kuin sikiöiden suojaamiseen on välttämätöntä. – Nyt ollaan asiaa luultavasti ratkomassa sillä, että synnyttämään pystyvien henkilöiden veren lyijypitoisuuksia monitoroidaan muita tarkemmin ja tiheämmin. ? ”Me olemme pitämässä työntekijöiden puolta. Olemme vaikuttamassa kaikkeen kemikaalilainsäädäntöön. Joskus väännetään tekstiä tiukasti, pilkku pilkulta”, toteaa Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljas. LUE LISÄÄ Katso HTParvojen perustelumuistiot: www.tyosuojelu.fi > hae: ”perustelumuistiot” TYÖYMPÄRISTÖ JA A KK O H EI KK IL Ä + LUE LISÄÄ Pidempi versio Tekijän verkkolehdessä: www.tekijalehti.fi/tyossa Työsuojeluvaltuutettu Jaska Puijola näytti asbestilta suojautumisen mallia Elijärven kaivoksen portilla maaliskuussa 2022. Tekija?_2023_08_sisus.indd 28 Tekija?_2023_08_sisus.indd 28 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 29 Yhteistyötä ennakolta Mitä työturvallisuusasioita pitää huomioida, jos työntekijä työskentelee yksin? Työantajan on aina selvitettävä ja arvioitava työn vaarat. Jos yksin tehtävään työhön riskienarvioinnin perusteella liittyy haittaa tai vaaraa, työnantajan pitää huolehtia, että yksintyöskentelyssä vaara vältetään kokonaan tai on mahdollisimman vähäinen. Vaara voi olla joko fyysinen tapaturman vaara, tai esimerkiksi väkivallan uhka. Työntekijälle on järjestettävä mahdollisuus ottaa aina yhteyttä esimerkiksi esimieheen tai toiseen työntekijään, sekä tarvittaessa avun nopeaan hälyttämiseen. Perehdytykseen, perusteellisiin turvallisuusohjeisiin ja oikeiden työtapojen kouluttamiseen pitää kiinnittää erityisen paljon huomiota. Yksintyöskentely voi lisätä työntekijän psykososiaalista kuormitusta, mikä pitää ottaa huomioon vaarojen arvioinnissa. Yksintyöskentelyyn käytettävän ajan olisi hyvä olla mahdollisimman pieni. Tietyissä erityisen vaarallisissa työtehtävissä ei saa työskennellä yksin ollenkaan. Myös alle 18-vuotiaan nuoren yksintyöskentelyä on rajoitettu niin, ettei nuori saa työskennellä yksin, mikäli työhön liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ TYÖTURVALLISUUS Verta, virtsaa ja puhallutusta – ne ovat työterveyshuollon jälkikäteisiä keinoja mitata työntekijän altistumisia. Liiton työympäristöyksikön tavoitteena on vähentää vaaroja työpaikoilla jo ennakkoon. Työympäristöasiantuntija Juha Sutinen kuvailee työympäristöyksikön käytännön vaikuttamistyötä näin: – Ideana on tehdä työpaikalla yhteistyötä suunnitelmallisesti niin, että sairaustapaukset ja tapaturmat vältetään. On keskeistä saada työnantaja mukaan kehityshankkeisiin. Valta on joka tapauksessa työnantajalla. Mikään ei lähde liikkeelle, jos työnantaja ei ole mukana. – Kaiken työturvallisuustoiminnan kulmakivi työpaikoilla on vaarojen arviointi. Sitten löydetään tekniset ratkaisut niiden poistamiseksi ja vähentämiseksi, tai jos tämä ei onnistu, turvaudutaan henkilökohtaisiin suojaimiin. Yhteistyön hierarkiassa ykkössijoilla ovat jäsenet, ammattiosastot ja työpaikat. SAK:laisten liittojen yhteisissä työryhmissä sorvataan puolestaan lausuntoja ja vaikutetaan esimerkiksi sosiaalija terveysministeriön lakihankkeisiin. Yhteistyökumppaneina ovat jatkuvasti myös Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes ja Tapaturmavakuutuskeskus. Eikä Sutinen vielä maininnut AVI:en työsuojelun vastuualueita tarkastajineen, jotka ovat ”hyvin keskeinen kumppani”. TYÖKALUISSA LÖYTYISI Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa -hankkeessa saatiin aikoinaan järeitä tuloksia. Aivan esimerkinomaisesti eräänkin yrityksen 30 prosentin sairauspoissaolojen ”katastrofaalinen” tilanne saatiin kääntymään terveemmälle tolalle. Sutinen korostaa, että Työkaaren työkalut ovat edelleen täysin maksutta yritysten käytössä, samoin kemianteollisuus voi käyttää useampaankin ohjelmaa työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kohentamiseksi. Työterveyshuolto on Sutiselle ”linjaorganisaatiosta ja arjen tekemisistä” vapaa lääketieteellinen konsultti. Asiantuntija suree, ettei pk-yrityksissä ole riittävästi tietoa tämän tahon hyödyntämisestä. – Se on koulutuskysymys, Sutinen toteaa ja kertoo, että yksikössä on jo tähänkin liittyen laadinnassa pk-yrityksille suunnattu hanke työturvallisuuden tason nostamiseksi. PÄIVYSTÄJÄ "Ideana on tehdä työpaikalla yhteistyötä suunnitelmallisesti niin, että sairaustapaukset ja tapaturmat vältetään." JUHA SUTINEN Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Tekija?_2023_08_sisus.indd 29 Tekija?_2023_08_sisus.indd 29 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Arjen pyörityksessä on jo tarpeeksi, joten anna meidän hoitaa vakuutuksesi kuntoon. Kun koti on Turvassa, voit ottaa rennommin. Turvan laaja kotivakuutus tarjoaa aitoa vastinetta rahalle: se turvaa kotona ja mökillä, niin rakennukset kuin irtaimistonkin. Hanki mielenrauhaa kotiisi osoitteesta turva.fi/koti Jos oikein kiinnostuit, lue tämäkin: Kampanja-aika 4.7.-31.8.2023. Alennus koskee uutta kotivakuutusta, niin irtaimistoa kuin rakennustakin. Alennuksen saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen jälkeen saat ammattiliiton jäsenenä rahanarvoisen edun: jatkuvan 10 % alennuksen! Nyt kotivakuut us vuodeksi -25 % Laske rimaa, mutta älä vakuutuksissa T U R V A K E N G Ä T k äy t t ö m u k av u u t ta t u r va l l i s u u d e s ta t i n k i m ät tä EN IS O 20 34 5: 20 11 S3 SR C H RO ES D Superominaisuudet: Perusominaisuudet: • WHITELAYER® naulaanastumissuoja • STYROSOFT® pohjallinen • Lämmön kestävä pohja aina 300°C asti. • AIRTOX PRO pikakiristys • Kevyt vettähylkivä nanotekninen päällinen • TPA-Plast kevyt kärkisuoja • EVA kehittynyt joustava keskiosa • Leveä skandinaavinen lesti • Öljyn, hapon ja polttoaineiden kestävä ulkopohja Askelterapia.fi verkkokaupasta kattava mallisto uuden sukupolven Airtox turvajalkineita. Valikoimastamme löydät myös sukat, pohjalliset ja tuet jalkaterveyden ylläpitämiseksi. FS55 turvakenkä FS55 turvakenkä AIRTOX ALEKOODI : Koodi voimassa 30.9.2023 asti www.aske lterapia.? ALENNUS -10% Tekija?_2023_08_sisus.indd 30 Tekija?_2023_08_sisus.indd 30 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Arjen pyörityksessä on jo tarpeeksi, joten anna meidän hoitaa vakuutuksesi kuntoon. Kun koti on Turvassa, voit ottaa rennommin. Turvan laaja kotivakuutus tarjoaa aitoa vastinetta rahalle: se turvaa kotona ja mökillä, niin rakennukset kuin irtaimistonkin. Hanki mielenrauhaa kotiisi osoitteesta turva.fi/koti Jos oikein kiinnostuit, lue tämäkin: Kampanja-aika 4.7.-31.8.2023. Alennus koskee uutta kotivakuutusta, niin irtaimistoa kuin rakennustakin. Alennuksen saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen jälkeen saat ammattiliiton jäsenenä rahanarvoisen edun: jatkuvan 10 % alennuksen! Nyt kotivakuut us vuodeksi -25 % Laske rimaa, mutta älä vakuutuksissa T U R V A K E N G Ä T k äy t t ö m u k av u u t ta t u r va l l i s u u d e s ta t i n k i m ät tä EN IS O 20 34 5: 20 11 S3 SR C H RO ES D Superominaisuudet: Perusominaisuudet: • WHITELAYER® naulaanastumissuoja • STYROSOFT® pohjallinen • Lämmön kestävä pohja aina 300°C asti. • AIRTOX PRO pikakiristys • Kevyt vettähylkivä nanotekninen päällinen • TPA-Plast kevyt kärkisuoja • EVA kehittynyt joustava keskiosa • Leveä skandinaavinen lesti • Öljyn, hapon ja polttoaineiden kestävä ulkopohja Askelterapia.fi verkkokaupasta kattava mallisto uuden sukupolven Airtox turvajalkineita. Valikoimastamme löydät myös sukat, pohjalliset ja tuet jalkaterveyden ylläpitämiseksi. FS55 turvakenkä FS55 turvakenkä AIRTOX ALEKOODI : Koodi voimassa 30.9.2023 asti www.aske lterapia.? ALENNUS -10% Tekija?_2023_08_sisus.indd 31 Tekija?_2023_08_sisus.indd 31 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
32 Tekijä 8/2023 Lupsakka jäsentapahtuma toi kesäsään Savoon Itä-Suomen Me olemme liitto -jäsentapahtuma oli huippusuosittu. Paikat menivät parissa minuutissa. Sata jäsentä mahtui mukaan Kuopiosta Savonlinnaan laajentuneeseen tapahtumaan. Kun tietovisan vastaukset olivat löytyneet luontopolulta, maistuivat savumuikut ja muut savolaiset herkut Kallaveden aalloilla. A ivan kuin säiden haltija olisi tiennyt, että kesäkuun toiseksi viikonlopuksi tarvitaan kaunista säätä. Alkukesän ennätyskylmyys vaihtui melkein helteeksi, kun Teollisuusliiton Itä-Suomen toiminta-alue vietti Me olemme liitto -jäsentapahtumia Kuopiossa ja Savonlinnassa. – Tilasimme hyvän kelin, ja tuli paras mahdollinen. Nyt on mukavan rauhallista. Eduskuntavaalit ja liittokokous ovat takana ja lomat edessä. Toivottavasti ei vain olisi tyyntä TEKSTI VUOKKO VILJAKKA KUVAT AKSELI MURAJA myrskyn edellä, sanoi Kuopion jäsentapahtuman avannut aluetoimitsija Mika Kolehmainen. Me olemme liitto -jäsentapahtuma pidettiin nyt toisen kerran. Itä-Suomen alueella on 25 331 Teollisuusliiton jäsentä ja 76 ammattiosastoa. Heistä satakunta onnekasta aveceineen pääsi viikonlopun viettoon kylpylähotelli Rauhalahteen Kuopioon sekä Spahotel Casinolle Savonlinnaan. Savolaisen lupsakkaaksi rakennettu viikonloppuohjelma oli monelle Kuopiossa mieleen. Ryhmä lähti lauantaina luontoon hankkimaan tietokilpailuvastauksia liiton toimintaa ja yhteistyökumppaneita esitteleviltä rasteilta. Illan kruunasi risteily Kallavedellä. TAPAHTUMA Kuopiolaiset Auli ja Juha Juutinen iloitsevat siitä, että liiton aluetoimisto on nykyisin Varkauden sijasta heitä lähellä Kuopiossa. Kuvassa myös Itä-Suomen aluetoimitsijat Mika Kolehmainen (vas.) ja Jouni Larmi. Tekija?_2023_08_sisus.indd 32 Tekija?_2023_08_sisus.indd 32 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 33 LIITOSSA PAIKAT LOPPUIVAT NELJÄSSÄ MINUUTISSA – Ensimmäinen tapahtuma Kuopiossa oli vuosi sitten niin suosittu, että paikat loppuivat neljässä minuutissa. Järjestimme siksi nyt sen rinnalle toisen tapahtuman Savonlinnaan, kertoi Itä-Suomen aluetoiminnan sihteeri Suvi Niskanen. Paikat täyttyivät tälläkin kertaa minuuteissa. Kuopiolaiset Auli ja Juha Juutinen eivät mahtuneet viime kesänä mukaan, mutta nyt onnisti. – Sain ilmoittautumisajasta etukäteen tekstiviestin. Kun haku aukesi, ilmoitin meidät sillä sekunnilla. Täällä sitä nyt ollaan, iloitsi venetarvikkeita Kuopiossa valmistavassa VA-Tarvike Oy:ssä työskentelevä Auli Juutinen. Juutiset liittyivät liittoon, kun Piretta ja Turo tekivät Kuopiossa vielä vaatteita. Kuopiossa oli aikoinaan 4 000 tekstiilialan työpaikkaa, mitkä työllistivät myös heidät. Nyt siellä ei valmisteta enää lainkaan vaatteita teollisesti. Juha Juutinen on niin vannoutunut liiton mies, ettei ole eronnut liitosta, vaikka työskentelee nykyisin kouluavustajana. Olkapääleikkaus pakotti hänet jättämään työnsä viisi vuotta sitten kartonkipakkauksia Kuopiossa valmistavan DS Smithin tehtaalta. – Onneksi nykyinen työni ei ole vakituista ja voin kuulua edelleen Teollisuusliittoon, hän kertoi. Juutisten mukaan pienempi liitto oli heille aikoinaan kuin perhe, mutta suuressakin on etunsa. Teollisuusliiton synnystä on viisi vuotta. – Alkukankeudet ovat takana. Nyt kaikki toimii mainiosti. Suuressa liitossa on voimaa, eikä tulevaisuus siksi pelota. Lakko-oikeuden rajoittaminen ei taatusti onnistu. Liitto ei anna pois sitä, mitä on kerran saanut, he uskovat. MURIKKA ON KUIN TOINEN KOTI Binderholz Nordic Oy:n Nurmeksen sahan pääluottamusmies, sahan kunnossapidossa työskentelevä Antti Smura ja Koneurakointi Simo Kuittinen Oy:n pääluottamusmies, metsäkoneenkuljettaja Juha Meriläinen Nurmeksesta ihastelivat hyvää keliä. Toisensa jo Puuliiton ajoilta tunteneet miehet olivat seuranneet tarkasti Säätytalon neuvotteluja. Heillä oli selvä viesti uudelle hallitukselle: – Jos lakko-oikeutta rajataan, voi olla, että tavataan eduskuntatalon edessä. Eivät jäsenetkään niele mitä tahansa. Hirvittää, mitä tuleman pitää. Turha kuvitella, että ansiosidonnaisen porrastaminen vähentäisi työttömyyttä. Onneksi Teollisuusliitolla on leveät hartiat ja vaikutusvaltaa. Smura tapasi ensimmäisellä tehtävärastilla tutun miehen, Murikka-opiston työsuojeluopettaja Pentti Hartikaisen, joka esitteli opiston toimintaa ja arvuutteli pulttien painoja. – Murikka on meille teollisuusliittolaisille kuin toinen koti. Olen käynyt siellä lukuisilla kursseilla. Mahtava paikka, Smura kehui ja sai Hartikaisen hymyilemään. HERMES-SOVELLUS LAAJENEE Teollisuusliiton hallinnoimaa Hermes-sovellushanketta rastillaan esitelleellä projektikoordinaattori Henri von Adlerkronella oli iloisia uutisia: luotettavaa tietoa suomalaisesta työelämästä kausityöntekijöille viidellä kielellä tarjoava mobiilisovellus on laajenemassa uusiin kieliin ja useammille toimialoille. Sinne on tulossa myös yleistietopaketti Teollisuusliitosta. Suomessa kaksi ja puoli vuotta asuneet, Joroisten Järvikylässä työskentelevät ukrainalaiset, Yana Hatsenko ja Vitali Hatsenko olivat iloisia, että pääsivät tutustumaan uusiin ihmisiin. – Täällä on niin rauhallista ja turvallista. Ukrainassa oleva sota ja Kahovkan murtuneen padon tuhot tuntuvat nyt edes hetken vähän kaukaisemmilta, Yana Hatsenko sanoi. Liiton vakuutuskumppani Turva esitteli rastillaan jäsenvakuutusten etuja. Aluetoimitsijat Mika Kolehmainen ja Jouni Larmi päivystivät viimeisellä rastilla. He varmistivat, että jokainen löysi viimeistään sieltä oikeat vastaukset tietokilpailukysymyksiin. – Tämä on todella suosittu tapahtuma. Ohjelma on tarkoituksella väljä ja avecit pääsevät edullisesti mukaan, Larmi sanoi. Kaikkien tietokilpailulomakkeen palauttaneiden kesken arvottiin kolme palkintoa. Antti Smura voitti Turvan ja Juha Ritola Rauhalahden lahjakortin. Teollisuusliiton repun sai Jouni Virtanen. ? Nurmeslaiset Tiina (vas.) ja Juha Meriläinen sekä Antti Smura arvuuttelivat pulttien painoja Murikka-rastilla. Tekija?_2023_08_sisus.indd 33 Tekija?_2023_08_sisus.indd 33 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
34 Tekijä 8/2023 ”Lakimuutoksiin vaikutettava mahdollisimman aikaisin ” Teollisuusliitto vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön esimerkiksi antamalla lausuntoja lakien valmisteluvaiheessa. Liiton oikeudellinen yksikkö seuraa tarkasti lakimuutosten valmistelua. tilaisuus mennä asiasta kuultavaksi, kertoo Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio. – Asiasta riippuen kuultava asiantuntija voi olla sitten meiltä oikeudellisesta yksiköstä tai esimerkiksi sopimussektoreilta tai yhteiskuntasuhteiden yksiköstä, Tapio kuvailee. Selvitysvaiheen jälkeen lainvalmistelun kunnolla käynnistyessä ministeriön työryhmään osallistuvat yleensä keskusjärjestöjen kuten SAK:n edustajat. Teollisuusliitto pyrkii myös tässä vaiheessa vaikuttamaan lainvalmisteluun aktiivisesti yhteistyössä muiden liittojen kanssa. – Tässä vaiheessa mahdollisuudet vaikuttaa ovat nähdäkseni suurimmillaan. Työryhmän saatua mietintönsä valmiiksi hallituksen lakiesitysluonnoksen muodossa kovin suuria rakenteellisia muutoksia ei yleensä enää tehdä, Tapio kertoo. LIITTO LAUSUU AKTIIVISESTI Monesti lakiuudistuksia valmisteltaessa käytetään myös avointa lausuntomenettelyä, jolloin kaikilla halukkailla tahoilla kuten järjestöillä ja viranomaisilla on mahdollisuus jättää lakimuutoshanketta koskeva lausuntonsa. – Seuraamme lainvalmistelua tiiviisti ja harkitsemme aina tapauskohtaisesti, onko meidän syytä lausua kyseisestä muutosesityksestä. Koskettaako se Teollisuusliiton jäsenistöä tai on muutoin työntekijöiden näkökulmasta merkittävä? – Pyrimme antamaan lausuntoja aktiivisesti. Kovin suuria muutoksia lakiesityksiin ei enää lausuntovaiheessa välttämättä saada, mutta on jo periaatteellisesti tärkeää, että käymme lakiesitykset tarkasti läpi ja pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön ja sen perusteluihin, Tapio sanoo. YHTEISTÄ RINTAMAA Anna Tapion mukaan eri ammattiliitot ja SAK pyrkivät myös yhdessä koordinoimaan lausuntojaan ja vaikuttamaan lakihankkeisiin samansuuntaisesti. – Useamman liiton samansuuntainen lausunto on varmasti omiaan kasvattamaan lausuntojen painoarvoa, Tapio kertoo. Teollisuusliittolaisten näkökulmasta tärkeitä lakiuudistuksia viime vuosina ovat olleet esimerkiksi työaikalain ja yhteistoimintalain kokonaisuudistukset, perhevapaauudistus sekä työsopimuslain soveltamisalan muutokset, Tapio listaa. – Tärkeintä on, että pääsisimme vaikuttamaan lakiuudistuksiin aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silloin vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat, Tapio sanoo. ? On tärkeää, että käymme lakiesitykset tarkasti läpi ja pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön ja sen perusteluihin, Anna Tapio sanoo. KI TI H A IL A Pyrimme antamaan lausuntoja aktiivisesti. EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen T eollisuusliiton lausunnot lakiesityksiin syntyvät useimmiten Teollisuusliiton oikeudellisessa yksikössä, tarpeen mukaan yhteistyössä liiton muiden yksiköiden kanssa. – Usein ministeriö asettaa ensin työryhmän selvittämään lainsäädännön muutostarpeita ja valmistelemaan siitä mietintöä. Tässä vaiheessa myös meille voi tarjoutua Tekija?_2023_08_sisus.indd 34 Tekija?_2023_08_sisus.indd 34 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
8/2023 Tekijä 35 LIITOSSA KI TI H A IL A Kattavalla oikeusavulla pelotevaikutus Selkeyttä epäselvään oikeustilaan OIKEUSAPU Teollisuusliiton oikeusapu on poikkeuksellisen laaja, sillä se kattaa jäsenen oikeudenkäyntikulut ilman omavastuuosuutta ja oikeudenkäyntikulujen enimmäismäärää koskevia rajoituksia. Jos jäsen häviää jutun ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut tuomitaan hänen maksettavakseen, liitto korvaa myös nämä kulut jäsenen puolesta. – Teollisuusliiton kattava oikeusapu mahdollistaa sen, että jäsen uskaltaa tarvittaessa lähteä hakemaan pienempiäkin ja riskialttiimpia saatavia oikeusteitse ilman pelkoa monesti kymmeniin tuhansiin euroihin nousevien oikeudenkäyntikulujen kaatumisesta omaan niskaan, kuvailee Teollisuusliiton juristi Susanna Holmberg. Kattava oikeusapu antaa liitolle myös paremmat edellytykset vaikuttaa käytännön työelämään laajemminkin ajamalla myös epävarmoja, mutta LAIT Yhteiskunnan ja työelämän kehittyessä lait ja niiden tulkinnat kaipaavat ajoittain selventämistä. Oikeustilan ollessa epäselvä Teollisuusliitto voi yrittää viedä tapauksen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi ennakkopäätöksen saamiseksi. Korkein oikeus voi ennakkopäätöksillään selventää epäselvää laintulkintaa ja ohjata siten käytännön lain soveltamista ja muiden tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä vastaavissa tilanteissa. Korkeimman oikeuden ratkaisut eivät rinnastu velvoittavuudeltaan lainsäädäntöön, mutta käytännössä varsinkin hyvin perustelluilla ennakkopäätöksillä on usein merkittävä painoarvo muita vastaavantyyppisiä tapauksia ratkaistaessa. Ratkaisun saaminen korkeimmasta oikeudesta edellyttää kuitenkin lähes aina korkeimman oikeuden myöntämää valituslupaa ja valituslupa voidaan myöntää vain laissa säädetyin rajatuin edellytyksin. Korkein oikeus on esimerkiksi kesäkuussa 2023 myöntänyt valitusluvan Teollisuusliiton jäseniä koskevassa asiassa, jossa työnantaja maksoi ylityökiellon aikana ylityötä tekeville työntekijöilleen selvästi suuremman ylityökorvauksen kuin työehtosopimus edellytti. Teollisuusliitto on katsonut menettelyn syrjivän ylityökieltoon osallistuneita työntekijöitä ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Valituslupaa on hiljattain haettu myös toisessa Teollisuusliiton jäseniä koskevassa asiassa, jossa erimielisyys koskee työajan tasaamislisäsaataviin sovellettavaa kanneja vanhentumisaikaa. sähköalan ammattilaiseksi ota yhteyttä Koulutuspäällikkö Jari Hietanen puh. 044 7906 540 jari.hietanen@takk.fi syksyllä alkavia koulutuksia • TUKES Sähköturvallisuustutkintoon valmistava koulutus • Sähköja automaatioalan perustutkinto ja ammattitutkinto Lisätiedot: takk.fi/sahko #osaajiatöihin | Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi koko jäsenistön kannalta merkittäviä oikeusjuttuja. Liiton oikeusapu myönnetään tapauskohtaisesti harkiten. Kattavalla oikeusavulla on myös pelotevaikutus. Se viestii ulospäin, että liitolla on tahto ja resurssit edistää jäsentensä oikeuksia tarvittaessa myös oikeusteitse. – Oikeusavussa ei ole saataville alarajaa. Työnantaja ei siis voi laskea sen varaan, ettei teollisuusliittolainen työntekijä uskaltaisi viedä riita-asiaansa oikeuteen. Teollisuusliitto on esimerkiksi ajanut ja voittanut oikeusjutun, jossa iso joukko työntekijöitä vaati työnantajalta syrjinnästä ay-toiminnan perusteella 100 euron vahingonkorvausta per henkilö. – Harva uskaltaisi lähteä satasen vuoksi omilla rahoilla oikeuteen, mutta liiton oikeusavulla se on mahdollista, Holmberg sanoo. Liiton oikeusavulla jäsen voi lähteä hakemaan saatavia oikeusteitse ilman pelkoa oikeudenkäyntikulujen kaatumisesta omaan niskaan, Susanna Holmberg sanoo. Tekija?_2023_08_sisus.indd 35 Tekija?_2023_08_sisus.indd 35 9.8.2023 13.33 9.8.2023 13.33
ole väärä” ”Mikään kysymys ei PILLE MULLOLA Isokyrö, Vaasan Muovityöntekijät ao. 596 / Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, Polyno Oy Tervajoki ”#Ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille -kurssilla tuli paljon tietoa siitä, mitä ammattiosasto tekee. Kurssin jälkeen olen pystynyt kertomaan työntekijöille enemmän ammattiosaston toiminnasta. Sain uusia ideoita siitä, mitä kaikkea ammattiosasto voi tehdä. Kurssilla mikään kysymys ei ollut väärä. Kurssilla käsiteltiin esimerkiksi toimipaikkakartoitusta. Kurssin jälkeen ryhdyin tarkistamaan, ovatko oman työporukan tiedot oikein. Saatiin vääriä tietoja korjattua. Liiton koulutukset ovat mahtavia, olen kaikille kehunut niitä. Kurssin muista osallistujista saa uusia kavereita, joilta voi kysyä apua. Kursseilla tulee myös liiton työntekijöitä tutuksi. Kasvokkain on helpompi oppia uutta tietoa kuin vain lukemalla netistä. Jatkossa haluan oppia lisää luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävistä. Kursseilla saa myös tietoa, mitä on menossa työmarkkinoilla ja mitä ollaan päättämässä. Teollisuusliitto tekee hyvää työtä, jäseniä ei jätetä ikinä pulaan. Iso kiitos kaikille liiton kouluttajille ja koko liitolle koulutusten järjestämisestä! Suosittelen kaikille jäsenille lähtemistä kursseille.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa: Murikan kursseja syyskuussa 5.9. Paikallisen sopimisen monimuotokurssi 1. osa (kemian alat ja puusepänteollisuus) 11.–15.9. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 11.–15.9. Järjestäjä 1 18.–20.9. Hyvinvointi työyhteisössä 23.–24.9. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus 25.–27.9. Virtaa jäsenhankintaan 25.–29.9. Yhdistyksen taloudenhoito Syksyn viikonloppukurssit alueilla Työelämän tietopakki 2023 – täydennyskoulutusta luottamushenkilöille 16.–17.9. Uusimaa ja Etelä-Suomi 23.–24.9. Lounais-Suomi ja Pohjanmaa 7.–8.10. Pohjois-Suomi 18.–19.11. Sisä-Suomi ja Itä-Suomi #ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille 23.–24.9. Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi 7.–8.10. Lounais-Suomi ja Sisä-Suomi 28.–29.10. Etelä-Suomi ja Uusimaa Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.? Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.?/kouluttaudu Aloita syksy kouluttautumalla! 2023_08_Liitto kouluttaa.indd 1 28.7.2023 12.03.52 Tekija?_2023_08_sisus.indd 36 Tekija?_2023_08_sisus.indd 36 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
8/2023 Tekijä 37 LIITOSSA MAAILMA LA SS I KA A RI A Kädenojennus maailmalle SOLIDAARISUUS Ammattiyhdistysliike on aina yhdistänyt paikallisuuden ja kansainvälisyyden. Se toimii työpaikoilla jäsentensä arjessa ja hyväksi, mutta ei käännä selkäänsä muunkaan maailman köyhille ja sorretuille. Yhteisten etujen puolustaminen vaatii usein rohkeutta. Ay-aktiiveja murhattiin vuonna 2022 kaikkiaan 13 maassa, kertoo maailman ay-liikkeen kattojärjestö ITUC. Aktiivien pahoinpitelyt, pidätykset ja työstä erottamiset ovat yleisiä. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen yhteinen työelämän ihmisoikeusjärjestö. SASK toimii eri puolilla maailmaa ja Teollisuusliitolla on monia yhteisiä hankkeita sen kanssa. Pienikin sijoitus solidaarisuustyöhön tuo tuloksia. Hankkeiden voimaa kasvattaa ulkoministeriöltä saatu hanketuki. Kumppaneina on paikallisia ammattiliittoja sekä ayliikkeen maailmanjärjestöjä. Ammattiliitot ovat kaikkialla tehokas väline tasa-arvon edistämiseksi ja ihmisten auttamiseksi. Omatkin jäsenemme hyötyvät, koska opimme muiden kokemuksista. Suomalaisten hankkeet ovat käytännönläheisiä. Mosambikissa opetettiin neuvottelutaitoja työntekijöille ja heidän edustajilleen. Tulokset tutkittiin: palkattomat työtunnit vähenivät niillä työpaikoilla, joilla tätä koulutusta oli. Teollisuusliiton tukema SASK:n Nepalin metsähanke tuki ammattiliittoja. Ne solmivat neljä uutta työehtosopimusta. Liitot saivat vuodessa 10 500 uutta jäsentä ja työturvallisuus parani metsäsektorilla. Ay-toiminta on vaarallista Filippiineillä: vuodesta 2016 on tapettu 52 ay-aktiivia. Teollisuusliitto tukee maan metalliliitto PMA:n jäsenhankintaa ja toimintaa. Näin sen mahdollisuudet neuvotella sopimuksista ja kohentaa työsuojelua paranevat. Malawin pulma on syvä köyhyys. Erityisen heikoilla ovat hiilikaivoksissa työskentelevät naiset. He tekevät pitkää päivää ja työvarusteiksi riittävät varvastossut. SASK kuuli tästä ja sen tuella koulutettu liiton toimitsija puuttui asiaan. Tuloksena naisten yövuorot lopetettiin. He saivat samat varusteet kuin miehetkin sekä pukuhuoneet ja vessat. ? Koonnut Heikki Jokinen "Työntekijän paras suoja on toimiva ammattiliitto ja joukkovoima", sanoo Tendai Makanza. Hän on teollisuuden maailmanliiton IndustriALLin Etelä-Afrikan aluetoimitsija, joka koordinoi SASKin hanketta kohentaa Malawin hiilikaivoksissa työntelevien naisten asemaa. Lue lisää: www.sask.fi Kaiken se kestää BRASILIA Joskus sopimukseen pääsy kestää. Brasilialaiselta lentokonevalmistaja Embraerilta se kesti 32 vuotta. Yhtiö sopi loppukeväästä Sao Paolon osavaltiossa sijaitsevan tehtaansa metalliliiton kanssa vuoden 1990 työehtosopimukseen liittyvän palkkakiistan. Yhtiö jätti maksamatta sopimuksen mukaiset korotukset ja liitto vei asian työoikeuteen kesäkuussa 1991. Yhtiö maksoi vuosien mittaan korotuksia joillekuille, ei kaikille. Nyt työoikeus sai aikaan sovun 160 kansiota asiapapereita synnyttäneessä jutussa. Korvaukseen oikeutetut 263 ihmistä on nimetty. Summan määrittelykin vaati työtä, sillä 1990-luvun alussa Brasiliassa jylläsi hyperinflaatio. Finnairilla on laivastossaan 12 Embraer 190 -lentokonetta. Armoa oikeuden sijasta MADAGASKAR Presidentti armahti kesäkuussa E-toile -tekstiilija vaatetehtaan ammattiosaston edustaja Sento Changin. Hän istui vankilassa yhdeksän kuukautta vuoden tuomiostaan. Vankilaan hän joutui teosta, jota edes Suomen uusi oikeistohallitus ei vielä ole keksinyt kieltää. Hän raportoi sosiaalisessa mediassa työtovereilleen tehtaan johdon kanssa käymistään neuvotteluista työolojen parantamiseksi. Vuoden tuomio tuli puolueelliseksi arvioidussa pikaoikeudenkäynnissä. Syyte sisälsi tietosuojarikkomuksen, valtion omaisuuden loukkaamisen ja luottamuksellisten tietojen julkistamisen. Tapaus synnytti maailmanlaajuisen tukikampanjan Changille. Oikeus kieltäytyi käsittelemästä asiaa uudelleen, mutta solidaarisuuskampanjan Madagaskarille tuoma kielteinen huomio johti armahdukseen. ole väärä” ”Mikään kysymys ei PILLE MULLOLA Isokyrö, Vaasan Muovityöntekijät ao. 596 / Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, Polyno Oy Tervajoki ”#Ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille -kurssilla tuli paljon tietoa siitä, mitä ammattiosasto tekee. Kurssin jälkeen olen pystynyt kertomaan työntekijöille enemmän ammattiosaston toiminnasta. Sain uusia ideoita siitä, mitä kaikkea ammattiosasto voi tehdä. Kurssilla mikään kysymys ei ollut väärä. Kurssilla käsiteltiin esimerkiksi toimipaikkakartoitusta. Kurssin jälkeen ryhdyin tarkistamaan, ovatko oman työporukan tiedot oikein. Saatiin vääriä tietoja korjattua. Liiton koulutukset ovat mahtavia, olen kaikille kehunut niitä. Kurssin muista osallistujista saa uusia kavereita, joilta voi kysyä apua. Kursseilla tulee myös liiton työntekijöitä tutuksi. Kasvokkain on helpompi oppia uutta tietoa kuin vain lukemalla netistä. Jatkossa haluan oppia lisää luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävistä. Kursseilla saa myös tietoa, mitä on menossa työmarkkinoilla ja mitä ollaan päättämässä. Teollisuusliitto tekee hyvää työtä, jäseniä ei jätetä ikinä pulaan. Iso kiitos kaikille liiton kouluttajille ja koko liitolle koulutusten järjestämisestä! Suosittelen kaikille jäsenille lähtemistä kursseille.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa: Murikan kursseja syyskuussa 5.9. Paikallisen sopimisen monimuotokurssi 1. osa (kemian alat ja puusepänteollisuus) 11.–15.9. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 11.–15.9. Järjestäjä 1 18.–20.9. Hyvinvointi työyhteisössä 23.–24.9. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus 25.–27.9. Virtaa jäsenhankintaan 25.–29.9. Yhdistyksen taloudenhoito Syksyn viikonloppukurssit alueilla Työelämän tietopakki 2023 – täydennyskoulutusta luottamushenkilöille 16.–17.9. Uusimaa ja Etelä-Suomi 23.–24.9. Lounais-Suomi ja Pohjanmaa 7.–8.10. Pohjois-Suomi 18.–19.11. Sisä-Suomi ja Itä-Suomi #ajatuspaja – apulantaa ammattiosastoille 23.–24.9. Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi 7.–8.10. Lounais-Suomi ja Sisä-Suomi 28.–29.10. Etelä-Suomi ja Uusimaa Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.? Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.?/kouluttaudu Aloita syksy kouluttautumalla! 2023_08_Liitto kouluttaa.indd 1 28.7.2023 12.03.52 Tekija?_2023_08_sisus.indd 37 Tekija?_2023_08_sisus.indd 37 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
38 Tekijä 8/2023 Uudenmaan sirkuspäivä 23.9. Tule viettämään riemukasta lauantaipäivää Sirkus Finlandiassa, Helsingin Kaisaniemessä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita Teollisuusliiton Uudenmaan alueen jäsenet perheineen. Lipunmyynti alkaa 1.9. kello 9. Omavastuuhinta 2 euroa / lippu. Sirkukseen mahtuu noin 1 200 henkilöä. Lue lisää ja osta lippusi: www.teollisuusliitto.fi/sirkuspaivatapahtuma-uusimaa K U VA : S IR K U S FIN LA N D IA Yhteistyössä: Mukana alan merkittävimmät toimijat ja uusimmat innovaatiot. Lisäksi messujen ohjelmassa tehdään kattava katsaus puualan tulevaisuuteen. Katso lisää ja rekisteröidy kävijäksi jo tänään: WWW.PUUMESSUT.FI PUUTEOLLISUUDEN YTIMESSÄ PUU 2023 -MESSUT JYVÄSKYLÄSSÄ Ilkka Hämälä Mari Pantsar Harald Klüh Perttu Pölönen Antti Koulumies Juha Rantanen KEYNOTE-PUHUJINA TAPAHTUMASSA Tekija?_2023_08_sisus.indd 38 Tekija?_2023_08_sisus.indd 38 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
8/2023 Tekijä 39 LIITOSSA LYHYET JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi eläkepäätöksestä tai työeläkekortista kopio, jossa ilmoitat myös eläkkeen alkamispäivämäärän. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Jäsenpalvelut toivottaa hyvää alkavaa syksyä! www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi Aalto paljasti Sulo Penttilän reliefin LUETUIMMAT HEINÄKUUSSA www.tekijälehti.fi ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Pelastavatko pienydinvoimalat suomalaisen terästeollisuuden? ? Irtisanoutuminen ei muuta sääntöjä kesälläkään ? "Hallituksen ja puheenjohtajiston koon pienentäminen on merkittävä muutos" ? Työttömyys on järjestelmän häiriö HISTORIA Teollisuusliiton edeltäjän Metalliliiton puheenjohtajana vuosina 1967–1983 toimineen Sulo Penttilän syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta 17.6.2023. Sen kunniaksi Töysän museolla Alavudella paljastettiin 9.6. Sulo Penttilän reliefi. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistutti tilaisuuden juhlapuheessa ajoista, jolloin Penttilä toimi Metalliliiton puheenjohtajana. Vuosina 1967–83 ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytykset kehittyivät suuresti. Esimerkiksi liittokokouksessa 1971 Penttilä ajoi vahvasti läpi päätöstä liiton omasta koulutuskeskuksesta. Murikkaopisto valmistui Tampereen Teiskoon vuonna 1977 ja sai kansanopiston aseman vuonna 1980. Penttilä kannusti kaikkia opiskelemaan, koska hän ei itse suutarin poikana saanut nuorena siihen mahdollisuutta. Reliefihankkeen puuhamiehenä toimi töysäläissyntyinen Mikko Paavola. Tilaisuudessa Sulo Penttilän sukulaisia edusti Paavo Penttilä. Ruostumattomasta teräksestä valmistetun reliefin kustannuksista vastasivat Teollisuusliitto ja SAK. JORMA SAARIMÄKI JO RM A SA A RI M Ä KI Sulo Penttilän puheenjohtajakaudella luotiin monia asioita, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä, Riku Aalto muistutti. Hae KSR:n apurahaa nyt! Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö, ja rahaston alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Viimevuotisten hakemusten perusteella Teollisuusliiton rahastosta myönnettiin apurahoja esimerkiksi orkesterin äänitysja studiokuluihin, musiikin tuottamiseen ja julkaisemiseen, kuvanveistotöiden materiaaleihin, kuvataideja valokuvanäyttelyiden kuluihin ja perinnekeräyshankkeeseen. Anna luovuutesi kukkia ja hae sille rohkeasti tukea! Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. Lue lisää: www.sivistysrahasto.fi/apuraha Tekija?_2023_08_sisus.indd 39 Tekija?_2023_08_sisus.indd 39 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
40 Tekijä 8/2023 ”Det blir en stressig höst ” "D et skulle vara en dröm att få ett fast jobb, säger Inga JaskolaIhalmo från Helsingfors. Hon är medlem i Industrifacket genom INTRESSEBEVAKNING Regeringens planer och de stigande priserna skapar oro i Inga JaskolaIhalmos familj. Hon hoppas att Industrifacket gör allt för att stoppa försämringen av arbetslivet och den sociala tryggheten. TEXT ANTTI HYVÄRINEN FOTO ANNIKA RAUHALA OCH ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS "De som lider mest av förändringarna är de som redan har det svårt med ekonomin", säger Inga Jaskola-Ihalmo. tjänstemannafacket inom kommunikationsbranschen Grafinet rf. Jaskola-Ihalmo jobbar som administrativ assistent på Vihreä Keidas rf, som är en förening som stöder människor som har det jobbigt och riskerar att marginaliseras. Tidigare har hon jobbat med telefonservice och som personalassistent. En utmaning i arbetslivet för Jaskola-Ihalmo har varit aktivitetsoch uppmärksamhetsstörningen ADHD och en tarmsjukdom som medfört en del begränsningar. Hon började på sitt nuvarande jobb i december 2022. Det är ett lönesubventionerat arbete. Jaskola-Ihalmo berättar att hon nu håller på att utreda om det går att förlänga stödperioden så att hon skulle kunna fortsätta med jobbet hon trivs så bra med. Det är inte alltid så lätt att hitta rätt i den snåriga paragrafdjungeln kring olika stöd. – Man måste alltid läsa den lilla texten och själv ta reda på saker. FRAMTIDEN OROAR Jaskola-Ihalmon delar hem med man, två döttrar (10 och 15 år) samt två katter. – Allt blir dyrare och det stressar mig. Familjen gör nu noggranna val för att pengarna ska räcka till. Toapappret byttes ut mot ett billigare och favoritdrycken fick också bli kvar på butikshyllan och ersättas med ett billigare alternativ. Avgiftsfria hobbyer har blivit en källa till glädje för familjen. – Det är fantastiskt att det finns olika gratisevenemang. Jaskola-Ihalmo har följt med Petteri Orpos högerregerings första tid. Nedskärningarna i den sociala tryggheten har väckt mycket diskussion i närkretsen. – Framför allt har jag varit chockad och illa till mods. Regeringsprogrammet innehåller bland annat en skrivning om att det ska vara möjligt med tidsbundna anställningar på ett år – utan någon given orsak, i motsats till nuläget. Det ska också bli lättare att säga upp en anställd. Regeringen vill också att den första dagen av sjukledighet ska vara oavlönad. Jaskola-Ihalmo tror att det kommer att leda till att folk jobbar trots att de är sjuka. Regeringen vill förlänga arbetsvillkoret för inkomstrelaterat arbetslöshetsskydd till 12 månader. I nuläget räcker det med att man jobbat sex månader under de föregående 28 A N N IK A RA U H A LA Tekija?_2023_08_sisus.indd 40 Tekija?_2023_08_sisus.indd 40 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
8/2023 Tekijä 41 PÅ SVENSKA månaderna. Efter två månader av arbetslöshet ska dagpenningen minska med 20 procent och ännu ytterligare fem procent i ett senare skede. För snuttjobbare blir situationen väldigt osäker. Regeringen har som mål att aktivera människor och riva hinder för att anställa människor. Jaskola-Ihalmo tror ändå att det kan ha motsatt effekt. – Om man annars också har det svårt kan det bre på en rädsla om hur man ska klara sig och sen blir man bara hemma. Arbetar på lång sikt Industrifacket påverkar samhälleligt både i offentligheten och i bakgrunden. Vad gör egentligen förbundets enhet för samhällspåverkan? Att jobba med samhällspåverkan innebär ett långsiktigt arbete. Snabbvinsterna rasslar sällan in men uthållighet brukar leda till belöning. Chefen för samhällspåverkan vid Industrifacket, Timo Nevaranta, och chefen för extern kommunikation Eetu Kinnunen berättar att arbetet inför senaste riksdagsval inleddes i god tid. – Kampanjen måste väcka diskussion och tvinga partierna att ta ställning, säger Nevaranta. Förbundet vaskade fram viktiga valteman i samarbete med andra fackförbund. Ett tema som verkligen slog igenom i valdebatten var slopandet av de sista så kallade ”kiky”-avgifterna. Både Nevaranta och Kinnunen vill understryka att de mål som förbundet lägger fram alltid också måste gå att genomföra i praktiken. Det lönar sig inte att lägga fram allt för stora mål och inte krocka med grundlagen. – Ibland måst man lite slipa bort de vassaste kanterna, medger Nevaranta. Ordförande Riku Aalto och arbetsmarknadsdirektör Jyrki Virtanen besökte Ständerhuset och berättade om förbundets syn på bland annat industripolitiken och lokala avtal. Industrifackets budskap är att kollektivavtal på riksnivå fortsättningsvis är det bästa sättet att garantera bra villkor och sund konkurrens. 10 PROCENT SYNLIGT ARBETE Flera arbetare som lagt sin röst på sannfinländarna kanske inte nödvändigtvis stöder den nedskärningspolitik som väntar. – Det här skapar en möjlighet till att påverka regeringens politik under valperioden, säger Kinnunen. Dessutom måste man komma ihåg att det att något står i regeringsprogrammet inte automatiskt betyder att det också kommer att införas i lagstiftningen. – Vägen från Ständerhuset till riksdagen kan vara förvånansvärt lång, säger Nevaranta. Industrifackets utspel i offentligheten är bara en liten del av förbundets samhällspåverkan. Uppskattningsvis tio procent av arbetet sker i offentligheten och resten i bakgrunden. – Vi hoppas att vi hela tiden ska kunna öka den andel som medlemmarna kan se, säger Kinnunen. Jaskola-Ihalmo önskar att Industrifacket motsätter sig de försämringar som regeringen vill införa och samtidigt försvarar alla medlemmar. – Jag vill tro att facket verkligen vill påverka och inte godkänner det här i tystnad. Industrifacket är stort och synligt men i vissa frågor skulle vi kunna vara ännu synligare. Om regeringen inte faller i startgroparna ska den börja förverkliga sitt program då riksdagen samlas efter sommarpausen. – Det kommer att bli en stressig höst men vi måste bara kämpa vidare. ? A N TT I H YV Ä RI N EN "Det är möjligt att påverka högerregeringens politik under valperioden", säger Timo Nevaranta och Eetu Kinnunen. Tekija?_2023_08_sisus.indd 41 Tekija?_2023_08_sisus.indd 41 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
42 Tekijä 8/2023 Samarbete över gränserna Det är inte i dagens läge en särskilt fruktbar strategi att vända sig inåt och isolera sig från omvärlden. Då de flesta industriföretag är verksamma på en global marknad måste också facken jobba internationellt för att driva medlemmarnas intressen. TEXT ALEKSI VIENONEN ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS ILLUSTRATION TUOMAS IKONEN "I varenda en av fackavdelningarna i vårt förbund finns det medlemmar som utgör en del av den internationella nivån genom världshandeln. Varenda en av våra medlemmar påverkas av de beslut som görs i de olika EU-organen, säger chefen för internationell verksamhet vid Industrifacket, Jari Hakkarainen. Därför måste man gå längre än bara Finlands riksdag och regering när Industrifacket vill påverka. – Vi bygger våra påverkningskanaler enligt var man fattar de beslut som kommer att påverka våra medlemmar, intygar Hakkarainen. Fackens internationella påverkningsmöjligheter bygger i princip på samma magiska ord som fackens arbete på hemmaplan: kollektiv styrka och solidaritet. Det betyder att det måste skapas en gemensam överenskommelse om vad man egentligen strävar efter, kämpa för att nå målet tillsammans och stöda varandra under arbetet. Hakkarainen berättar att det i praktiken handlar om att först ska de olika finländska industrifacken forma en gemensam åsikt som man vill föra fram. – I regel hittar vi till 99 procent en gemensam melodi då det kommer till frågor som berör internationell intressebevakning. Efter att man hittat en gemensam ståndpunkt så riktar man blicken mot det nordiska samarbetet. Fackens intressebevakning kan jämföras med att skala lök – för varje lager kommer man närmare kärnan, det slutliga målet. – När det kommer till nordiskt samarbete är vi ofta till 90 procent av samma åsikt. Efter den nordiska nivån följer EU-institutionerna det vill säga EU-kommissionen och EUINTRESSEBEVAKNING Tekija?_2023_08_sisus.indd 42 Tekija?_2023_08_sisus.indd 42 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
8/2023 Tekijä 43 PÅ SVENSKA ? 23–24.9 Arbetslivets verktygsback, Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki ? 30.10–1.11 Styrelse ABC, Murikka-institutet Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri Kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. KURSER OCH EVENEMANG också kallas. Frågan är huruvida plattformsarbete räknas som lönearbete eller inte. Ristelä påpekar att frågan om plattformsarbete inte enbart gäller de privata servicebranscherna utan har blivit vanligare även inom transportbranschen. Det är möjligt att plattformsarbete på längre sikt utvidgas. Därför gynnas anställda i alla branscher av en mer strikt reglering. EN INTERNATIONELL FACKAVDELNING? Internationell intressebevakning sker även på arbetsplatser och i fackavdelningar. Ett europeiskt företagsråd, det vill säga EWC (European Works Council) är av arbetstagarna valda representanter, som i samråd med ledningen behandlar frågor som berör arbetstagarna. Ett EWC ska grundas om ett företag har minst 1 000 anställda i EUeller EES-länder och 150 anställda i minst två EU/ EES-länder. I finländska företag verkar runt 200 EWC-ombud inom Industrifacket. Inom ramen för EWC kan man till exempel bättre koordinera situationer där ett företag som är verksamt i flera EU-länder vill flytta sin produktion till ett land med lägre lönenivå. I praktiken kan det ändå vara trögt att få i gång EWC. Det vet Skoda Transtechs huvudförtroendeman Jouni Lämpsä som också är EWC-ombud på sin arbetsplats. – Vi har försökt få i gång verksamheten sedan 2018, men det har inte riktigt fungerat. Orsaken är att det finns så många fackföreningar som verkar på Skodas fabrik i Tjeckien att det inte är alldeles enkelt att inleda ett samarbete, säger Lämpsä. Han påpekar att i flera östoch centraleuropeiska länder är fackföreningarna rätt svaga vilket försvårar det gränsöverskridande samarbetet. Lämpsä har inte gett upp hoppet. – EWC-verksamheten skulle vara väldigt viktig för oss så att vi bättre kan koordinera i personalfrågor inom koncernen. Jag tror vi kommer framåt med det. ? Vi bygger våra påverkningskanaler enligt var man fattar de beslut som kommer att påverka våra medlemmar. parlamentet. Efter det gäller det att försöka påverka globala institutioner som världshandelsorganisationen WTO och FN-organet Internationella arbetsorganisationen ILO, förklarar Hakkarainen taktiken. Hakkarainen vill lyfta fram speciellt den nordiska dimensionen eftersom ländernas samhällen, näringsstruktur och fackliga kultur ligger så nära varandra. – Runt 200 000 medlemmar i Industrifacket spelar på den internationella planen en mindre roll än runt en miljon nordiska industriarbetare. Det här bygger Industrifackets internationella verksamhet på. + Solidaritet är en hörnsten i fackföreningsrörelsens arbete. Läs mer om Industrifackets internationella solidaritetsarbete på www.tekijalehti.fi/svenska FFC SVARAR FÖR STORA BILDEN Fackliga centralorganisationer spelar en viktig roll i det internationella arbetet. FFC:s internationella intressebevakning fokuserar framför allt på frågor gäller som alla sektorer, det vill säga så väl industri, transport, service som den offentliga sektorn. – I regel är det så att frågor som gäller alla FFC:s medlemsförbund sköts av centralorganisationen. Branschoch företagsspecifika frågor sköts genom fackförbunden, säger Pekka Ristelä, chef för internationella ärenden vid FFC. För tillfället är det framför allt plattformsarbetet och hur det ska regleras inom EU som ligger på arbetsbordet på FFC. Matbudsföretagen Wolt och Foodora är exempel på företag inom plattformsekonomin eller gigekonomin, som det Tekija?_2023_08_sisus.indd 43 Tekija?_2023_08_sisus.indd 43 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
44 Tekijä 8/2023 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2023_08_sisus.indd 44 Tekija?_2023_08_sisus.indd 44 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
8/2023 Tekijä 45 IN ENGLISH Decent work for everyone SASK Solidarity is an important part of the DNA of the trade union movement. Not only for members in their own countries, but also for the poor and exploited people throughout the world. Trade union activity can be dangerous. According to the global trade union movement organisation ITUC, union activists were murdered in 13 countries in 2022. All kinds of harassment is commonplace, too, like battery, arrest and baseless dismissal. The Industrial Union supports many trade union and working life projects around the world. These are financed from the Union budget. The Trade Union Solidarity Centre of Finland SASK is the solidarity and development cooperation organisation of Finnish trade unions, with a focus on labour rights. The Industrial Union is also a member of SASK, and run several projects together with it. The Ministry of Foreign Affairs usually supports these projects, too, multiplying the original financial input of the Union. Trade unions are doing very practical work in many places. They are instrumental in improving the situation of working peoples' lives. For this reason, the local partners of the Industrial Union projects are usually trade unions. Sometimes the cooperation also covers the Global Unions like IndustriALL. The Industrial Union projects are of a very practical nature. They can for instance aim at improving occupational health in certain working places or advancing collective bargaining. All this benefits the Industrial Union members, too. We can learn many things from the other unions. In Malawi, SASK heard about the situation of women in the coal mines. They worked long days and slippers were deemed good enough as safe shoes. SASK had supported local unions and trained their representative, who took to action. Result: women no longer do night shifts. They got the same protective gear as men and their own locker room and toilet. Now, the Industrial Union is working on a project to make Brazilian industrial unions stronger. The goal is that unions can be a strong voice in working life issues and in a just green transition. ? Real results in Mozambique “African trade union activists are the strongest activists I know", says Tendai Makanza, IndustriALL Global Union regional officer in the SubSaharan Africa. She coordinates the SASK project to improve women’s situation in Malawi coal mines. Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english TRAINING Do the union development projects have real, concrete results? Are they really improving the life of working people? The answer is yes. In March, three Finnish researchers published a three-year study of a SASK project in Mozambique. SASK supported five local trade unions to organise training for employees and their representatives. These unions also covered industrial work. The researchers compared working places where the training was given with those without it. The results of the study were clear. Even two short days of training did help to improve terms of work. The study indicates that the group that participated in training on labour matters had a slight increase in salaries, while those without training had a loss in salaries. Furthermore, the trained workers had an increase in the number of paid hours worked as they worked less non-paid hours. Their pay also rose. This did not happen at the workplaces without training. At the workplaces with training, the unions were able to keep their members. At the workplaces without training, union membership dropped. Union training focused on labour rights and negotiation skills. Better knowledge of these gave self-confidence and had a positive influence on the terms of work. LA SS I KA A RI A Compiled by Heikki Jokinen Tekija?_2023_08_sisus.indd 45 Tekija?_2023_08_sisus.indd 45 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
Pyöräilevä kansalaisaktiivi ILPO SIRNIÖ Projektityöntekijä, eläkeläinen Tampere 46 Tekijä 8/2023 HARRASTAJA HARRASTAJA Ulkomailla pyöräilleessään Ilpo Sirniö ihailee maisemia ja ihmettelee ohittamiensa työmaiden työturvallisuuden puutteita. Satulassa tekemiään havaintoja hän hyödynsi myös kuntapolitiikassa. Ilpo Sirniö käyttää pyöräillessään kypärää ja ranteeseen kiinnitettävää peiliä, jonka avulla hän pystyy seuraamaan takana tulevaa liikennettä. Tekija?_2023_08_sisus.indd 46 Tekija?_2023_08_sisus.indd 46 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
O ranssi paita vilahtaa koivujen välistä, kun Ilpo Sirniö ajaa pyörällään Ahvenisjärven rantaa Hervannassa Tampereella. Hänelle kertyy keskimäärin 2 000 kilometriä kesässä. – Tämä on nautiskelua. En polje kilometrejä, vaan maisemat ja nähtävyydet ovat pääasia. Kulttuurikohteiden ja historiallisten paikkojen takia voi aina poiketa reitiltä, hän sanoo. Sirniö on aktiivinen muutenkin kuin vain pyörän selässä. Viimeiset 40 vuotta hän on toiminut yhteiseksi hyväksi ensin ay-liikkeessä ja sitten kuntapolitiikassa. Kaikki sai alkunsa, kun parikymppinen Sirniö valittiin Tampellan kompressoriyksikön työsuojeluasiamieheksi. – Minulla on ollut aina voimakas oikeudenmukaisuudentaju. Haluan, että ihmisiä kohdellaan hyvin. Jos on olemassa sääntöjä ja sopimuksia, niitä pitää noudattaa. Sittemmin Sirniö toimi osaston luottamusmiehenä, pääluottamusmiehenä ja ammattiosasto 195:n puheenjohtajana. Teollisuusliiton edeltäjässä Metalliliitossa hän vaikutti liittotoimikunnassa ja hallituksessa. – Työehtosopimukset ovat tärkeintä, mistä olen ollut ay-liikkeessä päättämässä, sanoo aikanaan Metalliliiton työehtosopimusneuvottelukunnassa istunut Sirniö. PYÖRÄLLÄ HOLLANTIIN Aluksi Sirniö harrasti työmatkapyöräilyä. Ulkomailla pyöräilystä hän innostui liityttyään kuntoliikunnan erikoisseuraan, Tampereen kuntoliikuntaan. – Teimme ensin kotimaassa erilaisia teemalenkkejä, kuten Kokkolasta kotiin tai Lähde Lappeenrantaan , ja sitten joku sai päähänsä, että mitäs jos lähdettäisiin ulkomaille. Sirniön ensimmäinen ulkomaanreissu suuntautui Hollantiin vuonna 2008. Hän on pyöräillyt myös Ranskassa, Saksassa ja Tšekissä. Kesäkuussa hän kävi pyöräretkellä Itävallassa. – Lähdimme Krimmlistä ja sieltä pikkuhiljaa koukimme Salzburgiin. Koitimme vältellä kaikista isoimpia mäkiä. Ulkomailla ajamme aina vuokrapyörillä, Sirniö kertoo. Neljässä päivässä hän pyöräili 200 kilometriä. Erityisesti matkalta jäivät mieleen Krimmlin vesiputoukset, jotka ovat Keski-Euroopan korkeimmat. Satulassa istuessaan Sirniö ehtii havainnoida myös ympäristöä. – Työturvallisuus on monissa Euroopan maissa paljon huonommalla tasolla kuin meillä. Suojavarusteet ovat työmailla usein puutteellisia, ja sähköjohdot roikkuvat miten sattuu. VALOKUVIA KOKOUKSIIN Vuonna 2004 Ilpo Sirniöstä tuli Tampereen kaupunginvaltuutettu. Hän istui valtuustossa kaikkiaan neljä kautta vuoteen 2021 saakka. – Jos on toiminut ammattiosastossa tai pääluottamusmiehenä ja käynyt Murikan kursseilla, on hyvät edellytykset hoitaa luottamustehtäviä, Sirniö sanoo. Kun hän puhui työpaikalla äänestämisen merkityksestä, vastaus oli yleensä, että politiikka ei kiinnosta tai että se on syvältä. – Vastasin, että monet asiat elämässä ovat politiikkaa, kuten koulut, tiet ja terveydenhuolto. Politiikka on tavallisten, yhteisten asioiden hoitamista ja se koskee kaikkia. Sirniö vaikutti muun muassa Tampereen kaupunginhallituksessa ja yhdyskuntalautakunnassa, jossa päätetään esimerkiksi maankäytöstä, liikenteestä ja rakentamisesta. – Lautakunnan jäsenissä oli sellaisiakin, joilla ei ollut edes ajokorttia. Teitä suunnitellessa minulla oli paljon käytännön hyötyä siitä, että olin ajanut sekä pyörällä että autolla. Ulkomailla pyöräillessään Sirniö katseli usein kevyenliikenteenväyliä, teitä ja risteyksiä ja vertasi niitä Tampereella tehtyihin ratkaisuihin. – Välillä näytin kokouksissa valokuviakin muun muassa siitä, että rotvallissa eli jalkakäytävän reunakivessä ei tarvitse olla korkeaa kulmikasta reunaa. SOPII KAIKENKUNTOISILLE Pyöräily sopii Sirniön mukaan kaikenkuntoisille, etenkin jos alla on sähköpyörä. – Se laskee kynnystä lähteä myös ulkomaille. Siinä ei vastatuuli ja mäet haittaa. Sähköpyörällä voi tehdä päivässä jopa sadan kilometrin lenkin ja sillä pääsee halutessa maastoonkin. Lajista kiinnostuneille Sirniö suosittelee Pyhäjärven kierrosta. Kolmenkymmenen kilometrin reitti kulkee Pyhäjärven rantamaisemissa Tampereella, Nokialla ja Pirkkalassa. – Kotimaassa pyöräily on todella edullista. EteläSuomessa on paljon aamiaismajoituspaikkoja, joissa voi yöpyä. Joulukuussa eläkkeelle jäänyt Sirniö on vähitellen luopunut kaikista luottamustehtävistään. Eläkepäivinään hän aikoo tehdä vapaaehtoistyötä ja tietysti pyöräillä. ? ”Pyöräillessä mieli lepää. Se on loistava rentoutumismuoto. Pyörällä voi halutessaan pysähtyä melkein mihin vaan”, sanoo Keski-Euroopassakin useaan otteeseen pyöräillyt Ilpo Sirniö. 8/2023 Tekijä 47 VAPAALLA TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekija?_2023_08_sisus.indd 47 Tekija?_2023_08_sisus.indd 47 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
Kestävät koneet teollisuuteen, metallialan ammattilaisille. Koneilla, akuilla ja latauslaitteilla on kolmen (3) vuoden takuu, ilman rekisteröitymistä. Lue lisää: metabo.fi Erottamaton yhteys teollisuuteen yli 90 vuoden ajan: Metabon huipputeknisten ratkaisujen avulla hallitset haasteesi metallin työstämisessä. Tarkka, turvallinen ja vaivaton. Akkukäyttöisinä tai johdollisina. Metabon virallinen maahantuoj a Suomessa on Koki Finland Oy Metabon maahantuon ti on 1.6.2023 siirtynyt meidän omaan myyntiyhtiö ömme Koki Finland Oy (aiemmin Hikoki Power Tools Finland Oy). Tiedustelut: info@metab o.fi Tekija?_2023_08_sisus.indd 48 Tekija?_2023_08_sisus.indd 48 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
8/2023 Tekijä 49 Jä se nt en vi rk is ty st oi m in ta ol i al us ta al ka en os a am m at ti yh di st ys te n to im in ta a. Ke sä is in ol i ta va lli st a m en nä yh de ss ä re tk ei le m ää n lu on to on va ik ka pa va in ka up un ki en la it am ill e. M yö he m m in ha nk it ti in m yö s om ia ke sä nv ie tt op ai kk oj a va pa aaj an re nt ou tu m is ee n. Ku va ss a H el si ng in Ki rj at yö nt ek ijä in Yh di st yk se n nu or is oos as to n jä se ni ä vi et tä m äs sä ke sä pä iv ää H el si ng in Tu lli sa ar es sa . V U O N N A 19 19 HISTORIA Kuva Helsingin kaupunginmuseo Teksti Marita Viinamäki/Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Kestävät koneet teollisuuteen, metallialan ammattilaisille. Koneilla, akuilla ja latauslaitteilla on kolmen (3) vuoden takuu, ilman rekisteröitymistä. Lue lisää: metabo.fi Erottamaton yhteys teollisuuteen yli 90 vuoden ajan: Metabon huipputeknisten ratkaisujen avulla hallitset haasteesi metallin työstämisessä. Tarkka, turvallinen ja vaivaton. Akkukäyttöisinä tai johdollisina. Metabon virallinen maahantuoj a Suomessa on Koki Finland Oy Metabon maahantuon ti on 1.6.2023 siirtynyt meidän omaan myyntiyhtiö ömme Koki Finland Oy (aiemmin Hikoki Power Tools Finland Oy). Tiedustelut: info@metab o.fi Tekija?_2023_08_sisus.indd 49 Tekija?_2023_08_sisus.indd 49 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
50 Tekijä 8/2023 PULMAT Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Taukovisa Vuorotteluvapaan enimmäiskesto on ollut 6 kk. Hallitusohjelman mukaan se on vastedes A) 12 kk B) 8 kk C) 4 kk D) kk (vuorotteluvapaa lopetetaan) Pääministeri Petteri Orpo on koulutukseltaan A) insinööri B) juristi C) teologian tohtori D) valtiotieteen maisteri Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa työnvaativuusryhmän 1 tuntipalkka on A) 9,49 € B) 9,96 € C) 10,46 € D) 10,99 € Kesäja heinäkuun ylin lämpötila Suomessa tänä kesänä oli 31,6 C. Se mitattiin 20.6. A) Hangossa B) Vaasassa C) Kankaanpäässä D) Heinolassa Suomen lämpöennätys on Joensuun lentoasemalla Liperissä vuonna 2010 mitattu A) 34,7 °C B) 36,1 °C C) 37,2 °C D) 39,0 °C Mitä tutkii ornitologi? A) lintuja B) metalleja C) kirjallisuutta D) vainajan kuolinsyytä Minkä maan parlamentti on riigikogu? A) Ruotsin B) Viron C) Turkin D) Japanin Kuka on päähenkilö tuoreessa, paljon huomiota herättäneessä amerikkalaisessa elokuvassa? A) He-Man B) Pinokkio C) Barbie D) Tuhkimo Mikä on Afrikan tähti -pelin arvokkain jalokivi rahassa mitattuna? A) Rubiini B) Smaragdi C) Topaasi D) Safiiri Mikä Euroopan maa on kuvassa? A) Viro B) Tanska C) Sveitsi D) Islanti KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA EMILIE UGGLA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Oik eat vas tau kse t: D D A C C A B C A C 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10 10 Tekija?_2023_08_sisus.indd 50 Tekija?_2023_08_sisus.indd 50 9.8.2023 13.34 9.8.2023 13.34
8/2023 Tekijä 51 Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–ke ja pe klo 8.30–15, to suljettu tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. 31.8. asti ma–pe klo 8.30–12.00. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekija?_2023_08_kansiarkki.indd 51 Tekija?_2023_08_kansiarkki.indd 51 8.8.2023 12.19 8.8.2023 12.19
Parempaa työelämää. Maahanmuuttajan kannattaa liittyä liittoon Yuliia Bielokrynytska toimii työpaikkansa pääluottamusmiehenä. Hän auttaa muitakin ulkomaalaistaustaisia työnantajan ja työntekijöiden välisissä asioissa. Turvallisuus on Yuliialle tärkein syy kuulua Teollisuusliittoon. Työpaikastaan hän on kiitollinen. Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys työelämässä. TES takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi Tekija?_2023_08_kansiarkki.indd 52 Tekija?_2023_08_kansiarkki.indd 52 8.8.2023 12.20 8.8.2023 12.20