Jätteen jalostajat Clean Turku ajaa teollisuuden kasvua puhtaammin, kestävämmin ja kierrättäen. CH Bioforcen Lari Vähäsalo esittelee biomassasta valmistettua 3D-tulostusmateriaalia. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Kassan maksatus sujuu 16 Pitkän oikeustaistelun voitto 26 Koboltista töitä Kokkolassa 50 Sikten på hösten på Loval 56 Hevonen palkitsee luottamuksella 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 9/2020 Tekija?_2020_09_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2020_09_kansiarkki.indd 1 8.9.2020 11.27 8.9.2020 11.27
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! ? ? Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? ? Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. ? ? Syyskokouksen järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon, että kokouksen henkilövalinnoista on pidettävä erillinen ehdokasasettelukokous, jos ammattiosaston kevätkokous on niin päättänyt. VALITAAN LUOTTAMUSMIES! ? ? Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. ? ? Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. ? ? Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/materiaalitilaukset LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Tekija?_2020_09_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2020_09_kansiarkki.indd 2 8.9.2020 12.01 8.9.2020 12.01
KA N N EN KU VA : VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 9/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ EVÄÄT HYVÄÄN KUNTOUTUKSEEN Onnistuneen kuntoutuksen avainroolissa on työterveyshuolto. Siellä pitäisi tunnistaa henkilöt, joilla on työkyvyn kanssa ongelmia, ja miettiä ratkaisuja yhdessä työpaikan kanssa. JO H A N N ES TE RV O SUUNTAVIITAT PUHTAAMPAAN TEOLLISUUTEEN KOBOLTTIA KOKKOLASTA MAAILMALLE Yli sata teollisuusliittolaista saa elantonsa koboltin jalostuksesta Kokkolan Freeport Cobaltilla. Koboltti on yksi tärkeä ainesosa akuissa, joita käytetään esimerkiksi matkapuhelimissa, tietokoneissa ja sähköautoissa. 26 8 20 TU O M A S IK O N EN KANSI Clean Turku -hanke haluaa kääntää teollisuutta kestävämmäksi: Hiili tilinpäätöksiin, sellutehtaissa puu tehokkaammin käyttöön, sähköautojen akuista litium kiertoon… Moni hankkeen yrityksistä on vielä autotallivaiheessa, mutta odotettavissa on laajempaa toimintaa. ? Teemu Lagrenilla (taustalla) ja Frank Hagströmillä riittää työtä varmistaa valvomossa, että tuotantoprosessi pelaa kuten pitää. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 3 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 3 9.9.2020 11.08 9.9.2020 11.08
4 Tekijä 9/2020 26 Koboltti työllistää Kokkolassa 34 TYÖYMPÄRISTÖ Reilu työsuhde alkaa jo työpaikkailmoituksesta 37 Ammattiosasto Lajupekin työntekijöiden tukena 38 VALTUUSTO Kevätkokous summasi vuoden 2019 43 TOIMIJA Työsuojeluvaltuutettu Timo Paija 45 OIVALTAJA Luottamusmies Suvi Luukkonen 46 JÄSENTUTKIMUS, OSA 2 Kolme neljästä sanoo, että töihin on mukava mennä 56 HARRASTAJA Islanninhevosharrastaja Soile Säiniö 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Työttömyyskassa selviytynyt hyvin kriisissä 08 KANSI Clean Turku ajaa puhtaampaa teollisuutta 16 KOKIJA Irtisanottu ja oikeustaiston voittanut Auvo Itäpää 19 ILMIÖ Etätyö lisääntyy teollisuudessakin 20 Kuntoutujasta tuli asiakas 24 Mielipide 25 Lyhyet Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 14 .10 . Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? HARRASTAJA Nokialainen Soile Säiniö on omistanut islanninhevosia liki 30 vuotta. Hevoset ovat temperamentin mukaan tulisia kilpahevosia tai rauhallisia ratsuja, Säiniö kertoo. ? VALTUUSTO Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous paketoi vuoden 2019. Kokous järjestettiin koronaepidemian takia poikkeuksellisesti vasta elokuussa. ? TOIMIJA Linnavuoren Agco Powerin työsuojeluvaltuutettu Timo Paija levittää työturvallisuuden sanomaa osuvilla videoilla. Kuva Paijan räjähdysvaarallista tilaa käsittelevältä turvallisuusvideolta. 56 38 48 MAAILMA Ay-oikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet 49 Lyhyet 50 ARBETSLIVET Nya fabrikshallen stod klar – då kom coronan 52 FACKET Nästan höst då fullmäktige samlades till vårmöte 54 BRIEF IN ENGLISH Everyone has the right to rehabilitation 55 Työttömyyskassa/ A-kassan 43 H A RR I N U RM IN EN KI TI H A IL A AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA Uusi palsta! Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 4 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 4 9.9.2020 12.24 9.9.2020 12.24
9/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.9.2020 Koronakriisi on pidettävä lestissään K oronapandemia on maailmanlaajuinen kriisi. Suomi on yhtenä kärsijänä muiden joukossa koettanut löytää keinoja kriisin haittavaikutusten minimoimiseksi ja siitä yli pääsemiseksi. Pandemian ensimmäisen aallon alkuvaiheissa asioita kyettiin lupauksia herättävästi ratkaisemaan yksissä tuumin, tehokkaasti ja laajalla rintamalla. Hetken aikaa näytti siltä, että Suomi oli jälleen löytämässä yhden tärkeimmän vahvuutensa: yhdessä sopimisen, jossa jokainen osapuoli ymmärtää kokonaisuuden merkityksen. Etsikkoaika kuitenkin päättyi ennenaikaisesti elinkeinoelämän edustajien äänekkääseen irtiottoon. Ensisijaisesti kansalaisten terveyteen kohdistuva uhka ja siihen liittyvä todennäköisesti väliaikainen tuotteiden ja palvelujen kysynnän alentuminen käännettiin yritysten kilpailukykyongelmaksi, josta ruvettiin puhumaan pysyviä ratkaisuja edellyttävänä olotilana. Tähän vinosti muotoiltuun ongelmaan tarjoillut lääkkeet ovat pääosin samat kuin elinkeinoelämän edustajilta on aikaisemminkin kuultu: suorat ja välilliset tulonsiirrot kansalaisilta yrityksille ja työntekijöiden aseman heikentäminen. Samoin on uhkaileva retoriikka entisellään. ”Suomi ajautuu ahdinkoon, jos elinkeinoelämän tahtoa ei noudateta. Vaihtoehtoja ei ole.” Menettelytavat ovat pahaenteisten puheiden looginen jatkumo. Tarjolla on ollut ylemmyydentuntoista kovistelua keskustelun ja neuvottelemisen sijaan. Edellä kuvattu toimintamalli ei kuitenkaan ole kotimainen keksintö tai jokin vain Suomessa tapahtuva ilmiö, vaan sen juuret voidaan paikantaa taloustieteilijä Milton Friedmanin pystyttämään Chicagon koulukuntaan. Sen harjoittaman taloustieteen käytäntöön sovellettuna oppina on aiheuttaa kansantalouteen shokki tai käyttää jotakin olemassa olevaa kriisiä hyväksi niin, että yritysten taloudellista ja toiminnallista asemaa vahvistetaan muiden toimijoiden kustannuksella. Se, mitä elinkeinoelämän edustajat nyt ovat vaatineet toteutettavaksi, ei siten edusta uutta oivallusta aikamme akuutin ongelman ratkaisemiseksi, vaan pyrkimyksenä on hoitaa uutta vaivaa vanhalla laastarilla. Tämänkaltaista kehitystä Suomessa ei tarvita. Sisäinen repiminen johtaa sisäiseen heikkouteen. Samalla on hyvä havaita, että äänekkäimmän huutelun takaa on eri osapuolten esittäminä löydettävissä tutkimisen arvoisia ideoita, kehityssuuntia ja ratkaisumalleja yritysten toimintakykyyn ja työllisyyteen sekä ihmisten toimeentuloon ja terveyteen liittyen. Niiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan keskustelua, kuuntelua ja osapuolten pitkäjänteistä sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Kriisiä ei pidä käyttää valtapyrkimysten edistämiseen. Tavoitteeksi on asetettava sisäinen yhtenäisyys. Se johtaa myös ulkoiseen vahvuuteen. Kriisi on pidettävä lestissään. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Ammattiyhdistysliike on esittänyt oikeudenmukaisia korjauksia työttömyysturvaan ja etenkin lyhytaikaisten ja matalapalkkaisten työntekijöiden asemaan työttömyyden kohdatessa. Näihin eivät työnantajajärjestöjen edustajat, eivätkä heidän äänitorvensa halua tarttua. Näyttää siltä, että heidän intressinsä on kurjistaa työntekijöiden sekä työttömien asemaa.” JARI NILOSAARI Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 5 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 5 9.9.2020 11.09 9.9.2020 11.09
6 Tekijä 9/2020 Maksatus sujuu mallikkaasti V altakunnallisen median uutisointi työttömyyskassojen tolkuttoman pitkiksi, jopa useiksi kuukausiksi venyneistä päivärahahakemusten käsittelyajoista on vain kapea kuva todellisuudesta. Huomiotta jäivät ne kassat, joissa maksatus sujui mallikelpoisesti ja jotka saivat siitä jäseniltään kiitosta. – Jotenkin uutisoinnissa työttömyyskassat on niputettu yhteen. Luodaan kuva huonoimman ja negatiivisimman esimerkin mukaan ja yleistetään se koskemaan kaikkia kassoja. Mutta kaikilla kassoilla ei ole pitkä käsittelyaika tai huono tilanne, tai jäsenet eivät ole tyytymättömiä, eivät esimerkiksi meillä, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen (kuvassa). – Meillä on hyvä hakemusten käsittelytilanne, lyhyt käsittelyaika, ja jäsenemme ovat meihin tyytyväisiä. Mutta tämä uutinen ei myy. Halutaan tuoda esiin vain joidenkin kassojen antamaa tietoa; että käsittelyajat venyvät, kun hakemuksia saapuu yhtä aikaa paljon. HAKEMUKSET KÄSITELLÄÄN VIIKOSSA Syyskuun ensimmäisellä viikolla Teollisuuden työttömyyskassan käsittelyaika oli noin viikko, mutta viikon loppua kohti käsittelyaikaa oltiin kuromassa jälleen alle viikkoon. – Elokuussa keskimääräinen käsittelyaika oli noin viikko. Parhaimmillaan käsittely sujui parissa päivässä, Niskanen kertoo. Mikään helppo rasti sujuvaan maksatukseen pääsy ei ollut. Koronan aiheuttama hakemusten ruuhka merkitsi kassalle valtavaa työmäärän lisäystä. – Keväällä maaliskuussa lähtivät hakemusmäärät kasvuun. Kesäkuun loppuun asti oli noin 60 prosenttia enemmän hakemuksia kuin viime vuonna vastaavana aikana. – Tänä vuonna olemme maksaneet ansiopäivärahaa yli 44 900 jäsenelle elokuun loppuun mennessä. Viime vuonna vastaavana aikana päivärahan saajia oli 22 149. Todella huimaa on ollut etuuksien saajien määrän nousu. – Olemme maksaneet tänä vuonna 170,5 miljoonaa euroa elokuun loppuun mennessä. Viime vuonna vastaavana aikana luku oli noin 114 miljoonaa euroa. KASSA HAASTOI ITSENSÄ Niskasen mukaan teollisuusalojen suurimmassa työttömyyskassassa tulee monenlaista asiakaspalautetta muun muassa palvelua koskien. – Mutta pääasiassa palaute on ollut viime ajat myönteistä. – Keväällä käsittelyaika oli pitempi, ja silloin totta kai tuli palautetta käsittelyajasta. Meillä on ollut käsittelyaikatavoite kaksi viikkoa. Työttömyysturvalaissa käsittelyaika on kuukausi ikään kuin takuuna. Me olemme asettaneet sellaisen vaateen itsellemme, että käsittelyaika ensimmäisissä hakemuksissa ei saisi ylittää kahta viikkoa ainakaan kovin paljon. – Olemme hyvin pysyneet tavoitteessa näiden vuosien aikana. Jo paljon ennen koronaa olemme tehostaneet toimintaamme. Teollisuuden työttömyyskassa selviytyi kiitettävästi koronan ensimmäisestä aallosta. Se on varautunut uuteen hakijaruuhkaan. TEKSTI JARI ISOKORPI GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 9 AVAAJA Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 6 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 6 9.9.2020 13.04 9.9.2020 13.04
9/2020 Tekijä 7 AJASSA Jäsenten rahan saantia varmistamaan luotiin kesäkuussa peruspäivärahan suuruinen työttömyyskorvauksen ennakkomaksu. – Jos käsittelyaika venyy yli kahden viikon, ennakkomaksu lähtee jäsenen tilille ilman, että hänen tarvitsee itse sitä edes hakea. Ennakkomaksu on käytössä tilanteissa, joissa käsittelyaika näyttäisi ylittävän kaksi viikkoa. VARAUTUMINEN TOISEEN AALTOON Koronakriisin iskiessä kassassa kaikki resurssit keskitettiin palvelemaan pääasiaa, työttömyyskorvauksien nopeaa maksatusta. – Organisoimme työnkulkuja entistä joustavammiksi, sujuvammiksi ja tehokkaammiksi. Lisäsimme automaatiota ja työvoimaa, Niskanen kertoo. – Meillä on nyt noin 30 työntekijää enemmän kuin ennen koronaa. Olemme saaneet liitolta työntekijöitä apuun muun muassa puhelinpalveluihin ja yhteistoimintaneuvottelujen tietojen hankkimiseen työpaikkojen luottamushenkilöiltä. Omat ylityöt käynnistimme heti keväällä. – Yt-tietojen keruuta työpaikoilta on tehostettu. Yritämme saada ajoissa tiedon, kuinka paljon työpaikalta tulee hakemuksia, milloin ne meille tulevat ja millaisista lomautuksista on kyse. Päivitämme ennusteita viikoittain. – Olemme lisänneet viestintää jäsenille ja luottamushenkilöille ja muokanneet tietoa helposti löydettäväksi ja ymmärrettäväksi. Kun koronakriisi alkoi, yhteydenpitoa työnantajiin tiivistettiin. Myös muuta sidosryhmäviestintää on lisätty. Niskanen arvioi kassan valmiuden hyväksi tilanteen pahenemisen varalle. – Tarpeen tullen vahvistamme eri tavoin toimintaamme. Työpaikoilta ja luottamushenkilöiltä saamme arvioita tulevasta tilanteesta. Mitä enemmän saamme tietoa etukäteen, sitä paremmin jäsenten palvelu sujuu. Viestintä on tärkeää. Isoin asia mitä voimme tehdä, on työvoiman lisääminen riittävän ajoissa. ? AJASSA Halutaan antaa ymmärtää, että kassat toimivat huonosti, vaikka se ei pidä paikkaansa. UUSI PALSTA! AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevalta ihmiseltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook. com/teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSAN ENSIHAKEMUSTEN KÄSITTELYYNOTTOAIKA Vuosi 2020 Päivää tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu 25 20 15 10 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Lä hd e: Te ol lis uu sli itt o Työttömyyskassan eAsiointi on auki ympäri vuorokauden – lähetä hakemukset, liitteet ja yksityisviestit samasta sähköisestä palvelusta. Kirjaudu eAsiointiin osoitteessa www. teollisuuskassa.fi. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 7 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 7 9.9.2020 11.09 9.9.2020 11.09
Kasvua haetaan puhtaasta teollisuudesta Teollisuus kääntää kasvukurssia kestävämpään suuntaan. Clean Turku -hankkeessa hiili halutaan tilinpäätöksiin debitin ja kreditin rinnalle niin, että teollisuuden arvot näkyvät rahavirtojen rinnalla. Sellutehtaat voivat uusilla innovaatioilla käyttää puuta jopa kymmeniä prosentteja tehokkaammin. Sähköautojen törmäyksenkestävät akut halutaan murskata, ja ottaa litium kiertoon. TEKSTI SINI SILVÀN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 8 Tekijä 9/2020 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 8 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 8 9.9.2020 11.09 9.9.2020 11.09
? ”Siella? missa? on ongelma, on ratkaisu. Emme me mita?a?n muuta ollakaan kuin Pelle Pelottomia”, Lari Va?ha?salo (vas.) CH Bioforcesta toteaa yritta?ja?kumppaninsa Sebastian von Schoultzin kanssa. 9/2020 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 9 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 9 9.9.2020 11.10 9.9.2020 11.10
K asvua ja uutta liiketoimintaa haetaan nyt teollisuuden mahdollisuuksista toimia puhtaammin, kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteilla. Yksi kasvun kärkialoista on clean . Sanalla voidaan tarkoittaa biotaloutta, puhdasta teollisuutta, kiertotaloutta, resurssiviisautta, resurssien tehokasta käyttöä, biodiversiteettiä ja ilmastonmuutoksen hillintää. Kun kuuntelee Clean Turku -kärkihankkeen johtajaa Linda Fröberg-Niemeä, on pakko terästäytyä. Termit ovat kunnianhimoisia, mutta muuttuuko kaunis clean konkretiaksi? Kuka puhuu Fröberg-Niemen kanssa samaa kieltä? Onko teollisuus todellakin menossa kohti kestävämpää kasvua? Clean Turku -hankkeessa on mukana korkeakouluja, niin Turun yliopisto, Åbo Akademi kuin Turun ammattikorkeakoulu, julkisen tahon toimijoita, mutta myös yllättävän paljon yrityksiä. Mukana on tuttuja nimiä. Tai miltä kuulostavat Valmet Technologies, Neste Oil ja sen Naantalin jalostamo, Nordkalk sekä Paroc. Osa on startupja kasvuyrityksiä, joilla on uusia ratkaisuja bioja kiertotalouteen, kuten Crisolteq, CH-Bioforce ja Renotech. Nimilistaa riittää. ”Nyt suomalainen nuuka tapa elää siirretään teollisuuteen.” 10 Tekijä 9/2020 PUHDAS JA NUUKA TEOLLISUUS Fröberg-Niemi luovii tässä verkostossa ja on ikään kuin luomassa satamaa, johon yritykset voivat kiinnittyä. – Cleantech on termeistä vanhin ja merkitsee puhdasta teknologiaa. Se on lähtenyt suomalaisesta teollisuudesta ja teollisuuden uudistumisesta. Mietitään tehokkaampaa veden, energian ja materiaalin käyttöä valmistuksessa. Puhtaalla teknologialla päästään askel kerrallaan lähemmäs vähäpäästöisempää tuotantoa ja teollisuutta, Fröberg-Niemi sanoo. Biotalous ja kiertotalous ovat tulleet mukaan myöhemmin, ne ovat talouden uusia muotoja. Fröberg-Niemen mukaan ne ovat enemmän kuin yksi teknologia tai asia, jota tarkastellaan kerrallaan. Sen sijaan katsotaan yhteiskunnan murrosta, jossa pyritään energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen. Puhutaan kokonaisesta systeemisestä muutoksesta . – Kiertotalous tarkoittaa sitä, että neitseellisen raaka-aineen käyttö ei ainakaan lisääntyisi. Biotalous taas luo biopohjaisia raaka-aineita ja vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Samalla nämä ovat EU:n yhteisiä tavoitteita fossiilittoman yhteiskunnan rakentamiseen. Ei ole kestävää, että synnytetään suuria määriä jätteitä. Kallisarvoiset raaka-aineet halutaan saada pysymään kierrossa pitempään. RAISION IHMEELLINEN KEMIANLAAKSO Fröberg-Niemi puhuu biopohjaisista tekstiileistä, muoveista ja liimoista. Siitä, mitä kuluttajat näkevät ympäristöystävällisempänä. Miten lähellä tämän kaiken toteutuminen on? Raision tehtaiden vanhaan, tyhjäksi jääneeseen laboratoriokeskittymään on noussut Smart Chemistry Park. Pienten yritysten yhteinen pelikenttä, kuin pieni piilaakso. Sytytyslankana on kuitenkin kemian ja erityisesti prosessikemian osaaminen. – Paikka on sekä Suomessa että Euroopan tasolla ainutlaatuinen. Mukana on 14 pienempää yritystä ja noin 60 yritystä tiiviissä verkostossa. Siellä on osaamista käsitellä biopohjaisia massoja ja teollisuuden sivuvirtoja uusiksi tuotteiksi, Fröberg-Niemi sanoo. Raisiossa CH Bioforcessa tekniikan tohtori, tuotekehitysjohtaja Lari Vähäsalo kertoo tekniikasta, jolla liki mikä tahansa biomassa, niin panimoteollisuuden mäski kuin selluteollisuuden sivuvirtana pitkälti taivaan tuuliin palava hemiselluloosa, muuttuu pitkäketjuisemmaksi raaka-aineeksi. Tätä biomateriaalia voidaan ? ”On tärkeää, että nimenomaan nämä tutkimusaihiot, startupit jalkautuvat oikeasti teollisuuteen. Skaalaus ja pilotointi käytäntöön on kallis matka, mutta se on tehtävä”, Clean Turun johtaja Linda FröbergNiemi sanoo. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 10 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 10 9.9.2020 11.10 9.9.2020 11.10
9/2020 Tekijä 11 käyttää liimoiksi, 3D-tulostusmateriaaliksi tai lääketeollisuuden aihioiksi. Puhumattakaan siitä, että saadaan ravintokuitua, jota voidaan ripotella viilin päälle aamupalalla. Myös Fortum haistoi Smart Chemistry Parkista bisneksen ja osti siellä toimivan Crisolteqin osaamisen itselleen. Crisolteq on kehittänyt akkumetallien talteenottoa, erottelua ja käyttöä uudestaan akkujen valmistukseen. – Akkuteollisuus tarvitsee arvometallien louhintaa, ja niiden käytön ei haluta olevan kertaluontoista. Sillä tavalla Crisolteq on kiertotalouden edelläkävijäyritys, metallit laitetaan uudestaan kiertoon ja tässä vaaditaan hydrometallurgista osaamista, Fröberg-Niemi kuvailee. Raision kemiakeskittymässä on myös Renotech, jolla on osaamista käsitellä energiateollisuuden teollisuusjätettä biotuhkaa sekä ennen kaikkea viedä kiertotalouden osaamista suurteollisuuteen. Kun pystytään muokkaamaan tuhkan koostumusta, sitä voidaan käyttää sideaineena, rakennusmateriaaleina tai muuna raaka-aineena muulle teollisuudelle. Sen sijaan, että se olisi jäte. Turussa rannikkokaupunkina on päätetty luopua läjityksestä merialueille vuoteen 2024 mennessä. Mitä sen jälkeen tehdään? Voisiko meren pohjasta ruopattavaa löysää savimaata stabiloida biotuhkalla, että sitä voisi käyttää maanrakennusaineena? Tätä ongelmaa ratkotaan Paraisilla Nordkalkin vetämässä rakentamisen ja kierrätyksen klusterissa. – Tietoa on valtavasti, tässäkin ollaan pilotointi ja skaalausvaiheessa. Kuka ottaa riskin, kenellä on niin iso intressi, että voidaan erikoistua tällaiseen. KIELITAITOA LÖYTYY SUURIMMISTA YRITYKSISTÄ Linda Fröberg-Niemi sanoo, että suurimmat yritykset puhuvat kiertotaloudesta, biotaloudesta ja puhtaasta teollisuudesta samaa kieltä. Ne ovat muutoksissa vetureita. Mutta mukaan tarvitaan kaikki yritykset. Lainsäädännöllä päästään siihen, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisessa yritysja koulutuskentässä. – Hiilineutraalisuustavoitteet ja kestävän kehityksen keskustelut ovat mukana koronaelvytyspaketissa. Samalla eurolla luodaan ratkaisu, joka on samalla kestävämpi. Vuoteen 2050 mennessä tapahtuu paljon. Teollisessa mittakaavassa tuotanto muuttuu. – Clean Turku on yhteiskunnan systeemistä muutosta, kun kuluttajan tuote kiertää. Toimintatapa on kestävä. Perinteisesti suomalainen on toiminut tosi kestävästi. Tavarat on käytetty uudestaan sellaisena kuin ne ovat. Nyt nuuka tapa elää siirretään teollisuuteen. Työntekijän pitää hallita prosesseja, että lopputuote on puhtaampi. Kun uudet yritykset saavat kasvua cleantechista, se tarkoittaa samalla työtä ja teollisia työpaikkoja. ? AJASSA Renotechin osaamista on saada jäte muuttumaan uudeksi käyttökelpoiseksi materiaaliksi. Tässä käytössä on Renotechin valmistamaa hiekkapuhallusmateriaalia. ? Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 11 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 11 9.9.2020 11.10 9.9.2020 11.10
12 Tekijä 9/2020 AUTOTALLISSA SYNTYVÄT SUURIMMAT YRITYKSET? Smart Chemistry Parkin innostus tarttuu. Siellä toimivan CH Bioforcen lähtökohta on klassinen. Tuotekehitysjohtaja Lari Vähäsalo opiskeli Åbo Akademin puuja paperikemian laboratoriosta tekniikan tohtoriksi, liiketoimintajohtaja Sebastian von Schoultz filosofian maisteriksi. – Me oikeastaan halusimme testata omia ideoita, meillä oli autotallissa oma pieni reaktori, johon Paraisten metsistä haettiin puuta, Vähäsalo kuvailee. Silloin, vuonna 2012, Suomen paperija selluteollisuutta oltiin ajamassa alas. Kaksikko halusi kokeilla ja kehittää jotain sellaista, joka mullistaisi sellun tuotannon kannattavuutta. – Heti ensimmäisten testien yhteydessä huomattiin, että on kompastuttu johonkin uuteen ilmiöön. Minkä tahansa biomassan pystyi fraktioimaan eli jaottelemaan pääkomponentteihin tehokkaasti. Kaiken ytimenä on menetelmä, jossa biomassasta on onnistuttu erottamaan pitkäketjuista sokeria. Lyhytketjuisena hemiselluloosa on haurasta ja sellaisenaan vaikeasti hyödynnettävää. Pitkäketjuisena se on mainiota, mutta sen valmistamiseen tarvitaan kemiallista osaamista. CH Bioforce on patentoinut menetelmänsä, mutta tietää faktat: – Ei kannata käsillään istua. Jossain vaiheessa joku löytää vaihtoehtoisen tavan. – Vuonna 2015 täytyi poistua autotallista, Vähäsalo nauraa. Nyt Raision tehdasalueella on CH Bioforcen pilottituotantotehdas. Siellä toimii yrityksen kehittelemä erotteluprosessi metsätalouden biomassoille, mutta myös muille biomassoille. Biomassasta erotetaan hemiselluloosaa ja ligniiniä puhtaina elementteinä. Ne ovat käytettävissä muille toimialoille, kosmetiikkateollisuuteen, tekstiiliteollisuuteen, elintarvikkeisiin, muoveihin, liimojen tai polyuretaanilevyjen raaka-aineena. Lisäksi prosessissa tuotetaan puhdasta selluloosaa, jollaisena se soveltuu viskoosiprosesseihin eli tekstiileihin. Tuotannossa pystytään mistä tahansa biomassasta, kuten puusta, oljesta, bambusta, kaurasta, hampusta tai vaikka hevosenlannasta, tekemään korkean jalostusasteen tuotteita. Suunnitelmat ovat valmiina ensimmäisen teollisen mittakaavan laitoksen rakentamiseen Raision tehtaan alueelle parin vuoden kuluttua. – Tämän vuoden aikana on tarkoitus laittaa lapio maahan, von Schoultz kertoo. Vähäsalo kertoo, että nykyisissä sellutehtaissa hemiselluloosa ja ligniini poltetaan taivaan tuuliin. Käytännössä 50 prosenttia kuivasta puusta menee hiilidioksidina tehtaan piipusta ulos. Osa tätä energiaa tuotannossa tarvitaankin. Lämpöarvo ei ole likimainkaan se arvo, mitä ? Renotechin kehityspäällikkö Valter Wigren on itse puikoissa tekemässä kalsinointikoetta korkealämpouunissa. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 12 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 12 9.9.2020 11.10 9.9.2020 11.10
9/2020 Tekijä 13 Teollisuusliitto hioo strategiaa biotalouteen Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho vetää liiton bioja kiertotalousryhmää. Parhaillaan liitossa rakennetaan keskeisiä linjauksia siitä, mitä biotalouden kokonaisuus tarkoittaa suomalaiselle työelämälle, ja mitkä ovat Teollisuusliiton ajatukset tästä. Liitto rakentaa biotalousstrategiaa, joka kattaa myös cleantechia, vähähiilisyyttä, kiertotaloutta, puhdasta teollisuutta – kokonaisuus on vedetty yhden otsikon alle. – Biotalous ulottuu kaikille sopimusaloille, Teollisuusliitossa niin puuja metsäpuolen työehtosopimuksissa kuin kemianteollisuudessa. Nyt katsotaan vielä puuja hiilivetykemian yhdistyminen. Hyvä esimerkki on Äänekosken sellutehdas ja sen tuotevirtojen hyödyntäminen uudella tavalla. Biotaloudessa on Laihon mukaan Suomelle valtava potentiaali, jota pitää pystyä hyödyntämään. – Osa vanhoista tehtaista konvertoituu biotalouden ja cleantechin puolelle. Siinä pitää olla mukana. Bioja kiertotalouden kasvu tulee Laihon mukaan vaikuttamaan työpaikkoihin paljon. Se voi merkitä uutta työtä tai vanha saa uusia muotoja. Käytettävät raaka-aineet ja lopputuotteet muuttuvat. Työn vaativuus tulee kasvamaan biotalouden kehittyessä. Tapahtuu tuotekehitystä bio-etuliitteellä. Energia-ala on tässä tärkeänä mukana. joita ei ole vielä olemassakaan. Jätebisnes on jo muuttunut, ja se on kymmenen vuoden kuluttua hyvin erilainen. Myös puu raaka-aineena muuttuu. – Näen itse suurimman muutoksen, kun puupuolen osaaminen liitetään kemian osaamiseen. Suunnittelupöydällä ne ovat valtavia mahdollisuuksia raaka-ainevalmistukseen ja lääketeollisuuteen. Hirveä määrä potentiaalia. Toisten jätteet ovat toisille raaka-aineita, millä päästään kiertotalouteen kiinni. Pitää myös seurata, mitä muualla Euroopassa tehdään ja miten se vaikuttaa Suomeen. Keskivertokansalainen on jo syvästi tietoinen näistä asioista, ja se näkyy ihmisten normaalissa elämässä. – Taustalla ovat valtiovallan ja yhteiskunnan sekä EU:n tavoitteet hiilivapaasta yhteiskunnasta. – Tässä on mielenkiintoista se, miten eri osapuolet näkevät asian omalta kannaltaan, ja meidän tulee nähdä, millainen on kokonaisuus bioja kiertotalous. Teollisuusliittona, suurimpana ammattiliittona, meillä pitää olla siitä näkemys. Bioja kiertotalouson ilmiö, joka ulottuu joka alalle. Laiho muistuttaa, että muutamia vuosia sitten öljybisneksessä ei ajateltu ympäristöasioita. Nyt syntyy myös uudenlaista betonirakentamista, energiatehokkuus on tärkeää, hukkalämpöä otetaan talteen, puurakentamisessa mietitään hiilijalanjälkeä ja hiilen sitomista. Syntyy sellaisia teollisuuden lohkoja, ? AJASSA samasta biomassasta saataisiin jalostamalla se korkeammalle jalostusasteelle. Eikö Äänekoskella uudella sellutehtaalla sitten jo tehdä näin? Vähäsalon mukaan missään sellutehtaassa ei vielä tehdä näin. – Jos meidän prosessimme yhdistettäisiin olemassa olevaan sellutehtaaseen, pystyttäisiin raaka-aineen jalostusarvo nostamaan 50 prosentista 80–90 prosenttiin, ja silti tehdas saisi myös tarvitsemansa energian. – Esisuunniteltu tehdaskokonaisuus on meidän kauppamateriaalimme. Maksavia asiakkaita on ollut alusta asti. Vaikka 2016 perustetun CH Bioforcen konsepteilla ei ole vielä toteutettu suurta tehdasta, sillä on isoja asiakkaita, kuten AB InBev, maailman suurin olutpanimo. Sen tuotemerkkejä ovat Becks, Budwiser sekä Corona. Yritykselle syntyy maailmanlaajuisesti 40 miljoonaa tonnia mäskiä vuodessa. Siitä pystytään muokkaamaan biotuotteita. Vaikka jo nyt mäskiä käytetään rehuna, suurin osa käytetään maanparannusaineena. – Waste to value , jätteestä arvoksi -ajattelu on hyvin läsnä täällä. Kun nostetaan tuotteen jalostusarvoa tehtaalla, jo kymmenesosan kokoinen KI TI H A IL A Tulevaisuudessa suuri muutos on puualan ja kemian osaamisen yhdistyminen, näkee Toni Laiho. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 13 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 13 9.9.2020 11.10 9.9.2020 11.10
”Litiumakut on nähty jätteenä, Harjavallassa ne nähdään raaka-aineena." 14 Tekijä 9/2020 tehdas nykyisiin sellutehtaisiin verrattuna on kannattavaa liiketoimintaa. RENOTECH NOSTAA KIERTOTALOUDEN KIRJANPITOON Renotechille Smart Chemistry Park tarkoitti hakeutumista saman henkiseen porukkaan, kehityspäällikkö Valter Wigren kertoo. Mutta yrityksessä ei olla eilisen teeren poikia, Renotechin perustaja, toimitusjohtaja Bob Talling on ollut tekemässä erilaisia kiertotalouteen liittyviä asioita vähintään 40 vuotta. Hän aloitti hiilidioksidivapaista sementeistä jo 1980-luvun lopulla. – Silloin sitä kutsuttiin resurssiviisaudeksi, Wigren sanoo. Nyt hiilidioksidien vähennys merkitsee paljon enemmän. Renotech tarjoaa kuitenkin pelkkien rakennusmateriaalien sijaan kiertotalouteen liittyvää osaamista suurteollisuuteen. – Me pystymme kertomaan, miten asiat tehdään ja miten paljon se maksaa. Terästai energiateollisuudella voi olla vähintään kymmeniä tonneja, pahimmillaan useita miljoonia tonneja nykyisellään käyttökelvotonta jätettä. Me tuomme osaamista ja prosesseja, joilla näille voidaan tehdä jotain. Wigren sanoo, että kiertotalous on ollut tuloillaan suurteollisuuteen, niin metsä-, teräs, kuin rakennusteollisuuteen. Kaikki myöntävät, että hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä, mutta miten se on tehtävä? – Me näytämme, miten se tehdään. Osaaminen löytyy, ellei meiltä, niin meidän verkostoltamme, kun yritykset keskittävät osaamisensa omien tuotteidensa parantamiseen. Wigren korostaa, että kiertotaloudessa on tyypillistä, ettei kyse ole yhden yrityksen sisäisistä prosesseista. – Tässä ei auta kuin kokemus, se että on ollut pitkään mukana. Olemme mukana kiertotalouden jalkautumisessa. Ei vain jätevirroissa, mutta myös raaka-aineissa, että mahdollisimman vähän menisi hukkaan. – Nyt katsotaan paitsi mitä on myyty, paljonko on voittoa, mutta kirjanpitoon tulee indeksinä myös hiilidioksidi. Miten se saadaan talouspuolella näkyviin, eikä vain markkinointipuolen juhlapuheisiin. Se, mihin Renotech on menossa, ovat ulkomaat, josta rakennusteollisuuden partnereita kiertotalouden periaatteilla ja tekniikoilla haetaan esimerkiksi Nigeriasta. – Nyt liikevaihto tulee konsultoinnista, tulevaisuudessa tuotteista. Kun Wigren tuli mukaan alalle, hän todella pohti sitä, kuka määrittelee kiertotalouden ja ”kuka puhuu sen äänellä”. – Olin sitä mieltä, että kiertotalous on kemiaa, hajotat asian osiin, teet siitä uutta. Se oli hyvin tekninen näkökulma. Mutta tarvitaan myös tarinaa ja arvoja, pitää olla kirjanpidossa lisää sarakkeita. Tarinat muuttavat maailmaa, ei se, että teen jonkun teknisen revoluution, vaan että ihmiset saadaan innostumaan siitä. Smart Chemistry Park tarkoitti, että tullaan yhteiseen pöytään, avataan sitä, mitä volyymeja kiertotaloudessa liikkuu. AKUT KIERTOON HARJAVALLASSA Sähköautoilijoiden on syytä painaa mieleensä paikkakunta nimeltä Harjavalta. Siellä on jo nyt teollisen mittakaavan pilottilaitos litiumakkujen ja niiden materiaalien kierrätykseen. Fortumin ostaman Crisolteqin osaaminen hydrometallurgisessa kierrätyksessä on yksi syy siihen, että sähköautolla ajajan omatunto voi olla hivenen puhtaampi. Pilottilaitos on vasta alku, suunnitelmat uuden tehtaan rakentamiseksi ovat käynnissä. Investointimääristä ei voida pörssiyhtiössä kertoa. Akkuklusterin tulevaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että Turun yliopistossa on uusi akkuteknologian professuuri. Akkuteollisuudessa on myös tarve kierrätysmateriaaleille, mihin Fortum ja Tero Holländer Harjavallassa satsaavat. ”Toteutuessaan tehtaalla on merkittävä työllistävä vaikutus.” ? FO RT U M Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 14 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 14 9.9.2020 11.11 9.9.2020 11.11
9/2020 Tekijä 15 – Toteutuessaan tehdas on suuri ja sillä on merkittävä työllistävä vaikutus, kyse on teollisen mittakaavan prosesseista, Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer kertoo. – Tähtäämme globaaliin toimintaan. Harjavallalla on siinä iso rooli. Alueella on osaajia, joilla on kokemusta tämän tyyppisestä tekemisestä, viranomaisyhteistyö on ollut tosi hyvää. Täällä yhdistyy aika moni asia. Fortum katsoo akkujen olevan kokoaan suuremmassa roolissa osana energiantuotantoa. Harjavaltaan on syntymässä kokonainen akkuklusteri, josta Crisolteq ja Fortum ovat vain osa. Mukana ovat myös nikkelijalostaja Nornickel Harjavalta Oy sekä BASF Battery Material Finland Oy:n Harjavallan akkumateriaalitehdas, joka on heinäkuussa saanut Turvallisuusja kemikaaliviraston luvat. – Litiumakut on nähty jätteenä, Harjavallassa ne nähdään raaka-aineena. Meidän roolimme on kierrättää akkujen valmistuksesta tulevia sivuvirtoja ja käytöstä poistettuja akkuja, Holländer kertoo. Raaka-aineet, joita otetaan talteen ovat akkujen tuotannolle tärkeitä: nikkeliä, kobolttia, mangaania ja myöhemmin litiumia. Muidenkin materiaalien hyödyntämistä tutkitaan. – Akkuteollisuus kehittyy tosi nopeasti. Tarve ja kysyntä kierrätysperäisille materiaaleille on kova, Holländer sanoo. Ensin sähköajoneuvojen akut esikäsitellään. Autoista irrotetut akkumodulit analysoidaan, esipuretaan ja kierrätetään mekaanisesti esimerkiksi murskaamalla. Jos akkumoduli on hyvässä kunnossa, on mahdollista, että se käytetään uudelleen, eli puhutaan akkujen second life -käytöstä. Näistä akuista voidaan rakentaa akkujärjestelmiä ja tehdä energiavarastoja. – Harjavallassa tähtäin on nimenomaan litiumakkujen materiaalien kierrätyksessä. Akuista erotetaan niin sanottu musta massa, joka käsitellään Harjavallassa Crisolteqilla ja kierrätetään hydrometallurgian avulla akkuteollisuuden raaka-aineeksi. MITEN MURTAA MURTAMATON AKKU Ehkä suurin haaste akkujen kierrätyksessä on, että ne pitäisi suunnitella paremmin kierrätettäviksi. Sähköautojen akut on suunniteltu kestämään kolaritilanteessa lähes kaikkea. Kierrätyksen näkökulmasta taas olisi hyvä, jos akku olisi helposti purettava. Kaikkien etu kuitenkin on, että ne päätyvät kierrätykseen. Akun osuus ajoneuvon massasta on aika suuri, ja myös direktiivit ohjaavat ajoneuvojen kierrätykseen. – Pidämme tärkeänä, että ne akut, jotka poistuvat Euroopassa käytöstä, myös kierrätettäisiin Euroopassa. Keskeistä on, että akkuihin tarvittavia raaka-aineita pystytään tuottamaan läpinäkyvästi ja kestävästi, Holländer tähdentää. ? AJASSA CH Bioforcen alkutaival alkoi Sebastian von Schoultzin autotallissa, koska juuri siihen talliin saatiin voimavirtaa. Sieltä siirryttiin Raision tehtaiden vanhoihin laboratorioihin. Tulevaisuus näyttää, rakennetaanko jatko sellutehtaan mittakaavaan. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 15 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 15 9.9.2020 11.11 9.9.2020 11.11
16 Tekijä 9/2020 ”Ajojahti tuli työnantajalle kalliiksi” ”O len aina uskaltanut sanoa ääneen, kun olen nähnyt vääryyksiä. En ole ennenkään ollut työnantajan suosiossa. Olen ollut pari vuotta myös osaston luottamusmiehenä, kertoo Auvo Itäpää vuosistaan koneenhoitajana Nokian Raskaat Renkaat Oy:n eri tuotantolinjoilla. Ylöjärveläinen Itäpää sai työpaikan ”Raskailta” vuonna 2003. Naapurikunnassa Nokialla sijaitsevan erikoisrenkaiden valmistajan piti olla lopun iän varma työpaikka, vähän samaan tapaan kuin mitä paperitehtaista on ollut tapana puhua; kunnon tehdastyötä kunnon palkalla vuorotyölisineen. Ja varman leivän tehdas takasikin – kunnes Itäpäälle sattui vuonna 2009 työtapaturma, jossa hän loukkasi kätensä. Jos tapahtumien kulku tapaturman jälkeen esitetään pikakelauksena, asiat menivät näin: Itäpää joutui pitkälle sairauslomalle. Hän palasi ja pärjäsi. Hänet lomautettiin. Hän palasi. Hänet KOKIJA ”Minulle ja Teollisuusliitolle joukkuevoitto!” Auvo Itäpään irtisanominen Nokian Raskailta Renkailta oli laiton ja yrityksen toiminta syrjivää. Näin päätti Turun hovioikeus huhtikuussa. Kalliiksi tuli yritykselle sairauslomalta palaavan työntekijän ajojahti, Itäpää arvioi. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 16 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 16 9.9.2020 11.11 9.9.2020 11.11
9/2020 Tekijä 17 ? AJASSA just sairauslomalta. Siinä oli isommat ruuvit, kovempi nopeus ja kaikki tilanteet syntyvät nopeammin. – Mutta minähän pärjäsin! Ja tykkäsin, vaikka se oli kovatahtista ja raskasta. Siinä oli tekemisen meininki. Koneen vastaanottopäässä sai todellakin huhkia, mutta se ei ollut niin pikkutarkkaa kuin Rollerkoneella. Työpäivä meni aina nopeasti. Itäpää työskenteli kaksi vuotta ja neljä kuukautta koneella ilman ongelmia, siis joulukuuhun 2012. Silloin tehtaalla käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen Itäpäälle lyötiin lappu käteen, jossa kerrottiin, että hänet on lomautettu ”toistaiseksi”. Vielä rujomman ilmoituksen sai samassa tehtaassa työskennellyt Minna Itäpää. – Samoissa yt-neuvotteluissa vaimoni Minna irtisanottiin. Olihan se härskiä touhua. Siinä vaiheessa meillä oli viisi alle 11-vuotiasta lasta. ”RASKAALLE KONEELLE, MIKSI?” Itäpään lomautus vain jatkui ja jatkui, mutta 17.3.2014 Itäpää pääsi palaamaan töihin. – Vasta siinä vaiheessa, kun tehdas oli rekrytoimassa uusia työntekijöitä, minut kutsuttiin takaisin. Pakkohan heidän oli, muutenhan he olisivat taas rikkoneet lakia. Työpisteeksi osoitettiin, ilman mitään neuvonpitoa Itäpään kanssa, vanha Roller-kone. Siihen oli tehty Itäpään lomautuksen aikana remonttia ja sen automatisointi oli kesken. – Vähän ihmettelin, että miksi minut sinne laitettiin, mutta ajattelin, mennään nyt sitten. Mutta käsi joutui siinä aivan ihmeellisiin työasentoihin, kun kaikki nosturitkaan eivät aina toimineet ja isoja holkkeja joutui nostelemaan ja siirtelemään käsin. Sen koneen kevyimmätkin holkit painoivat varmaan 15 kiloa, Itäpää arvioi. Käsi ei kestänyt tätä raskaaksi tiedettyä konetta, ja Itäpää joutui taas sairauslomalle 2.5.2014. – Heillä ei muuta työtä ollut tarjolla. Jäin sitten oottelemaan. Tutkikaa, jospa jotain tulisi. Nyt jo kuuden lapsen isänä Itäpää ei halunnut jättää kaikkea yhden rengasvalmistajan varaan. Hän oli edelleen vakinaisessa työsuhteessa yritykseen, joten hän haki ja sai opintovapaata. Se alkoi elokuussa 2015, ja Itäpää ryhtyi opiskelemaan mielenterveysja päihdetyön lähihoitajaksi. – Hyvä, että pääsin tekemään jotakin! Ja sosiaalipuoli kiinnosti. Saa tehdä töitä ihmisten kanssa ja työllä on merkitystä. Itäpää valmistui lähihoitajaksi 7.4.2017. Huomionarvoista on, että Itäpään käsi kesti opintojen aikana myös esimerkiksi kolmen kuukauden harjoittelun vanhainkodissa. – Eihän hoitotyö ole kevyttä, kaukana siitä! Opintojen loppupuolella Itäpään esimies Arto Forsman otti häneen yhteyttä. Kun vakinaista hoitotyötä Itäpäällä ei tuolloin ollut, sovittiin työhöntulotarkastuksesta ja paluuneuvottelusta. Työterveyslääkäri katsoi tarkastuksessaan 27.3.2017, että Itäpää on sopiva työhön tehtaalla, kunhan terveyttä seurataan ja kunhan kiertävää ja toistuvaa ranneliikettä vältetään. Toistoliikkeitä ei siis kielletty kokonaan. – Ja fysioterapeutti totesi lausunnossaan, että voimat olivat kasvaneet ja liikerajoitukset vähentyneet laitettiin liian raskaaksi tiedettyyn työhön. Hän joutui sairauslomalle. Hän sai opintovapaata. Hän halusi palata. Hänet irtisanottiin tilaisuudessa, joka kääntyi työhönpaluuneuvottelusta työsuhteen päättämiskuulemiseksi. Ensin Tampereen käräjäoikeudessa puitu ja sitten Turun hovioikeuteen viety juttu päättyi lopullisesti Itäpään voittoon kesäkuussa 2020. Renkaat joutui maksamaan Itäpäälle korvaukset perusteettomasta työsuhteen päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästä, kummankin osapuolen kaikki oikeudenkäyntikulut ja korvauksia Työllisyysrahastolle. "Tässähän sen näkee ihan konkreettisesti, mitä liitto merkitsee." Itäpäälle oli myönnetty liiton oikeusapu. Liitto kantoi siis riskin käräjöinnistä. Asianajaja Tuula Lehtinen, liiton palkkaama varatuomari, saa Itäpäältä eli oikeustermein kantajalta vain ja ainoastaan ylistystä osakseen. – Onhan se nyt ihan eri juttu, kun asianajaja vetää oikeudessa esiin pykälän pykälän perään, luettelee ennakkotapauksia ja muistuttaa siitä, mitä aiempi oikeuskirjallisuus on todennut. – Tässähän sen näkee ihan konkreettisesti, mitä liitto merkitsee. Kun vääryys sattuu omalle kohdalle, liitolta saa apua, Itäpää kuvaa ammattiliiton oikeusavun merkitystä. MISTÄ KAIKKI ALKOI? – Tein töitä renkaiden esivalmistelussa Roller-koneella, jossa kaikki oli aika pitkälle käsityötä. Oltiin aloittelemassa aamuvuoroa 13. lokakuuta 2009. Pujotin metalliholkin ympärille kangasta. Yleensä holkki lähtee pyörimään ihan ryömien, mutta se lähtikin pyörimään yhtäkkiä hirveällä nopeudella ja haukkas hanskastani kiinni. Putosin kuin käsivarsiheitolla kahden telan väliin. Kyynärja värttinäluut murtuivat. Itäpää kertoo, että työnantaja on saanut tästä onnettomuudesta työturvallisuusrikoksena yhteisösakot. Teknisen muutoksen takia holkin pyöriminen oli jäänyt edellisvuorossa liian nopeaksi, eikä asiaa ollut kerrottu Itäpäälle. Murtuman hoito ei mennyt ihan lääketieteen oppikirjojen mukaan. – Luut ovat luutuneet 14 astetta vinoon, Itäpää toteaa ja kertoo, ettei leikkaushoitoa katsottu kuitenkaan tarpeelliseksi. Ja ”konservatiivisessa” eli kipsaushoidossa nähtiin sellainenkin vaihe, että kipsi pamahti poikki omia aikojaan, kaupan kassalla ollessa. Pitkän sairausloman ja kuntoutuksen jälkeen, 16. elokuuta 2010, Itäpää palasi takaisin töihin. Jälkeenpäin Itäpää on mietiskellyt, oliko jo tuolloin kyse yrityksestä savustaa hänet ulos tehtaalta. – Olihan se vähän hassua, että minut laitettiin kovana koneena tunnetulle LT35:lle, vaikka olin tullut ”Ajojahti tuli työnantajalle kalliiksi” Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 17 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 17 9.9.2020 11.12 9.9.2020 11.12
18 Tekijä 9/2020 KOKIJA Yritys ei ollut selvittänyt Itäpään työkykyä eikä yrittänyt mukauttaa töitä yrityksen omissa töissä vammautuneelle Itäpäälle, vaikka muita työntekijöitä oli siirretty kevyempiin töihin. Yritys ei ollut antanut Itäpäälle aikaa valmistautua kuulemiseen. Ja sekin sinetöitiin toteen näytetyksi, että yritys oli irtisanonut Itäpään ilman lain vaatimaa asiallista ja painavaa syytä. Itäpää tekee nyt yöhoitajan/yövahdin töitä yksityisessä lastenkodissa. – Olen tykännyt kovasti. Näen, että pystymme auttamaan nuoria ja perheitä, tämähän on paljon myös perhetyötä. Yötyökin sopii minulle. Paljon en jää jälkeen edes palkoissa Renkaitten työntekijöille. Itäpää vetää yhteen koko oikeusprosessin toteamalla, että hän haki ennen kaikkea oikeutta, ei rahaa. Pörssifirmankin olisi Itäpäästä kannattanut noudattaa lakia ja oikeutta. Sairauslomalta palaavan työntekijän ajojahti kävi lopulta kalliiksi Raskaille Renkaille. – Minä laskin, että tämä kaikki maksoi firmalle 120 000 euroa. Ja laittomasta irtisanomisesta me saatiin hovissa joukkuevoitto äänin 3–0! ? vuoteen 2014 verrattuna. Sovimme sitten Forsmanin kanssa kahdenkeskisen neuvonpidon maanantaiksi 3.4.2017 kello 14.30. Forsman sanoi, että katsellaan sinulle sitten vuorolistaa ja työvarusteita. Minut piti laittaa pocket-koneelle. NEUVOTTELU KÄÄNTYI KUULEMISEKSI – Enhän minä sitä irtisanomisilmoitusta tietenkään allekirjoittanut! Itäpään työhönpaluuneuvottelu oli viikonlopun aikana muuttunut kuulemistilaisuudeksi, mutta hän sai tiedon asiasta esimies Forsmanilta vasta samaisena maanantaiaamuna kello 9.30. Tilaisuudessa työntekijän tukena oli myös pääluottamusmies Jari Honkaniemi. – Lähdettiin siitä sitten pääluottamusmiehen koppiin keskustelemaan. Soiteltiin kai liittoonkin. Minä tiesin heti, että tässä on monta asiaa aivan pielessä. Minun ei annettu edes kokeilla työskentelyä pocket-koneella, vaikka käteni oli paremmassa kunnossa kuin vuonna 2014. Ja he halusivat irtisanoa minut vielä ollessani opintovapaalla, Itäpää mainitsee osoittaen näin vain muutaman niistä vääryyksiä, joihin yritys syyllistyi. Liitosta (tuolloin vielä Itäpään tapauksessa TEAMista) tuli nopeasti päätös oikeusavun myöntämisestä. Siitä lähti pyörä pyörimään, ja vuoden 2018 liittofuusion jälkeen Teollisuusliitto hoiti Itäpään oikeusjutun loppuun asti. – Yhteistyötähän tämä on, minun ja asianajan ja liiton välillä. Paljon joutui tietysti itse tekemään ja motivaatio piti olla. Mitä enemmän pystyin löytämään todisteita ja henkilötodistajia, sitä vahvemmilla oltiin, Itäpää toteaa ja haluaa erityisesti kiittää hänen puolestaan todistaneita Jari Honkaniemeä ja Janne Tervaista. Asianajaja Lehtistä Itäpää kehuu esimerkiksi Raskaitten Renkaitten pörssitiedotteen vuodelta 2017 ja TE-toimiston rekryilmoitusten esiin kaivamisesta. Ne osoittivat, miten yritys oli haalimassa kymmenittäin uusia työntekijöitä tuotantoonsa miljoonainvestointiensa takia, mutta silti Itäpäälle ei voitu sitten niin millään löytää soveliasta työtä – jos hänen nyt olisi annettu edes kokeilla työtä jossain työpisteessä. Käräjäoikeuden istunto pidettiin vuoden 2018 lopulla, ja ratkaisu tehtiin 8.1.2019. Se oli kantajaa vastaan, eli Itäpää hävisi jutun. – Osasin kyllä puolustaa itseäni. Sehän oli helppoa, minähän puhuin koko ajan totta, olin ihan liekeissä. Ilmoitin tietysti heti tyytymättömyyteni päätökseen. Myös liitto ja juttua hoitanut asianaja pitivät käräjäoikeuden tuomiota perusteluineen varsin yllättävänä ja oikeudellisesta näkökulmasta ilmeisen virheellisenä lähtötilanne huomioon ottaen. Tuomiosta päätettiin siis valittaa. HOVI OIKAISI, HOITOTYÖ MIELUISTA Turun hovioikeuden päätös tuli lainvoimaiseksi 8.6.2020, kun vastaaja eli Nokian Raskaat Renkaat ei enää yrittänyt hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta hovissa häviämäänsä juttuun. Näin oli toteen näytetty, että yritys oli syrjinyt Itäpäätä terveydentilan perusteella. Oikeustaisto vaati paljon paperityötä myös Auvo Itäpäältä itseltään. Tapahtumat lykkäsi liikkeelle työtapaturma, jossa Itäpään oikean käden kyynärja värttinäluut murtuivat. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 18 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 18 9.9.2020 11.12 9.9.2020 11.12
9/2020 Tekijä 19 AJASSA ILMIÖ Etätyö ujuttautuu huoltoonkin Keväällä monen toimistotyöläisen ja opettajan työmatka lyheni huomattavasti. Ruuhkabussit jäivät väliin ja ajomatkat ajamatta, kun työpaikalle siirtymiseen riitti LÄPPÄRIN KÄYNNISTÄMINEN. VIDEOPALAVERIT, virtuaalikahvittelut ja mikrofonin mykistämistoiminto tulivat tutuiksi. Myös media täyttyi erilaisista etätöitä koskevista jutuista, joissa annettiin vinkkejä työergonomiasta, kokousetiketistä ja taukojumpasta. Vähemmälle huomiolle jäi julkisuudessa etätyön MAHDOTTOMUUS TEHDASTÖISSÄ ja konepajoissa. Moni työtehtävä vaatii sitä, että joku on vääntämässä ruuvia tiukalle tai hiomassa hitsausroiskeita kulmahiomakoneella. Eikä isoja laitteita ja koneita voi huoltaa tai varaosia vaihtaa etänä. Tosin monet teollisuusyhtiöt huomasivat koronaviruksen aikaan, että etähuolto on osin mahdollista. Aina ei tarvitse lähettää paikalle omaa huoltohenkilöä. Niin sanotut ETÄHUOLTOPALVELUT ottivat teollisuuden toimijoiden kuten Valmetin, Wärtsilän ja Kalmarin edustajien mukaan eräänlaisen KORONALOIKAN. Käytännössä yhtiöt pystyvät videon avulla NEUVOMAAN PAIKALLISTA HUOLTOHENKILÖÄ vaihtamaan vaikkapa varaosan kohta kohdalta neuvoen. Toisessa päässä tarvitaan vain älypuhelin ja verkkoyhteys. Koronaviruksen takia tehtyjen rajoitusten, lentojen vähentymisen ja KARANTEENIVAATIMUSTEN takia yritykset ovat kiinnostuneet myös etänä tehtävistä OHJELMISTOPÄIVITYKSISTÄ sekä laitteista, jotka ilmoittavat osien kulumisesta ja määräaikaishuolloista hyvissä ajoin. Etähuoltopalveluita oli pakko lisätä koronan takia, mutta yhtiöiden edustajat uskovat monien KÄYTÄNTÖJEN JÄÄVÄN PYSYVIKSI. Yrityksille tämä voi tuoda merkittäviä säästöjä. Reissussa viihtyvälle huoltohenkilölle kehitys ei välttämättä ole niin mukava. Mikäli yritys lähettää entistä harvemmin oman huoltohenkilön paikalle, voivat työt vähentyä. Vähintäänkin TOIMENKUVA VOI MUUTTUA. Ehkä joistakin huoltohenkilöstä tulee tulevaisuudessa pikemminkin toimistossa istuvia asiakasneuvojia. Toisaalta asentajia ei voi kokonaan toimistotyöläisiksi opettaa, sillä huoltotyön metkuja ei toimistossa istumalla opi. TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP ETÄTÖISSÄ EHKÄ JOPA MILJOONA Koronaviruksen takia miljoona suomalaista siirtyi etätöihin, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela arvioi blogissaan. Tämä tarkoittaisi noin 50 prosenttia työtätekevistä. Vielä kaksi vuotta sitten osuudeksi arvioitiin 28 prosenttia. Euroopan elinja työolojen kehittämissäätiön Eurofondin mukaan jopa 59 prosenttia suomalaisista siirtyi työskentelemään kotona koronatilanteen takia. Osuus oli suurin Euroopassa. Kyselyissä etätyön osuus vaihtelee melkoisesti. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista siirtyi etätöihin. Taloustutkimuksen mukaan 76 prosenttia kertoi siirtyneensä etätöihin kokonaan tai lähes kokonaan. HÄIRIÖTEKIJÄT LASKEVAT TUOTTAVUUTTA Tutkimusten mukaan työntekijän tuottavuus on parempi etätöissä. Koronan aikana ei kuitenkaan välttämättä otettu tuottavuusloikkaa. Etätöiden parempi tuottavuus johtuu siitä, että työntekijöillä on kotona vähemmän häiriötekijöitä. Kuitenkin koronakriisin aikaan häiriötekijöitä riitti kotonakin. Monessa perheessä lapset piti ottaa pois koulusta tai päiväkodista. Etätöihin jouduttiin myös siirtymään kiireellä. Kotoa ei välttämättä löytynyt rauhallista työtilaa, yhteydet saattoivat pätkiä ja palaverikäytännöt aiheuttaa sekaannuksia. Vaikka etätyöt olisivatkin menneet hyvin, pidemmällä tähtäimellä pakotettu etätyö luultavasti heikentäisi tuottavuutta. Monet innovaatiot syntyvät siitä, että ihmiset pääsevät pallottelemaan ideoita yhdessä. Se onnistuu parhaiten kasvokkain. ETÄTÖITÄ TEKEVIEN OSUUS TYÖSSÄKÄYVISTÄ % 30 25 20 15 10 5 1997 2003 2008 2013 2018 Lä hd e: Ti la st ok es ku s 4 6 9 16 28 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 19 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 19 9.9.2020 11.12 9.9.2020 11.12
9/2020 Tekijä 21 ? AJASSA ”K untoutus toimii hyvin ja osittain vähemmän hyvin. Terveydenhuollon vastuulla olevaa lääkinnällistä kuntoutusta ei hyödynnetä riittävästi, eikä sitä ole kaikilta osin riittävästi resursoitu”, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt on tautiryhmä, joka aiheuttaa merkittävän lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen. On näyttöä, että riittävän aikaisin aloitetulla kuntoutuksella voidaan saavuttaa hyviäkin tuloksia. Kaikkialla Suomessa kuntoutusta ei kuitenkaan saa samalla tavoin. TYÖELÄKEYHTIÖT PATISTAVAT OTTAMAAN UUTTA SUUNTAA Kun työkyvyn menetyksen uhka on konkreettinen, rooliin astuvat työeläkeyhtiöt. Niiden järjestämässä ammatillisessa kuntoutuksessa tavallisin menetelmä on ollut työkokeilu. Vaihtoehtona on uudelleenkoulutusta, työvalmennusta ja esimerkiksi ammatillista koulutusta. – Kun kyse on tapaturmista ja ammattitaudeista, jotka aiheuttavat ammatillista työkyvyttömyyttä, vakuutuslaitosten tarjoama ammatillinen kuntoutus on hyvinkin merkittävä, Haring sanoo. Ammatillisen kuntoutuksen on laskettu maksavan itsensä takaisin, jos työntekijä on sen jälkeen töissä puolentoista vuoden ajan. Sosiaalisesta kuntoutuksesta, eli esimerkiksi päihdekuntoutuksesta, vastaavat kunnat. Koska kuntoutuksen sisältöä ei ole määritelty tarkkaan, tästä helposti myös karsitaan. TYÖTERVEYSHUOLLOLLA SUURI VASTUU Työterveyshuolto on avainroolissa. Siellä pitäisi tunnistaa henkilöt, joilla on työkyvyn kanssa ongelmia, ja miettiä ratkaisuja, kuten työn mukauttamista tai koulutusta yhdessä työpaikan kanssa. – Tärkeintä olisi tunnistaa työkykyongelmat jo silloin, kun ne eivät vielä aiheuta sairausloman tarvetta tai eläkeratkaisuja. Ratkaisuja pitäisi miettiä, kun terveydentilassa tai fyysisessä jaksamisessa tapahtuu muutoksia ja miten osatyökykyiset pystyisivät jatkamaan töissä, Haring sanoo. Työttöminä ja kokonaan työvoiman ulkopuolella on iso joukko ihmisiä, joilla on paitsi tarvetta myös oikeus kuntoutukseen. Heidän työkykyongelmiinsa pitäisi reagoida perusterveydenhuollossa. – On selkeä vaje, jos nämä ihmiset eivät osaa hakeutua tai heitä ei osata ohjata kuntoutukseen, Haring sanoo. Ratkaisu voisi löytyä tulevaisuuden sote-keskushankkeista, joihin on suunniteltu työkyvyn arviointiosaamista. Kuntoutujasta tuli asiakas Kuntoutus elää, kun yhteiskunta muuttuu. Itse kuntoutuja on nyt asiakas ja sellaisena entistä aktiivisempi. Etäkuntoutus hakee rooliaan. Esimerkiksi Kelan kuntoutusten suunnittelussa katsotaan koko suomalaista yhteiskuntaa ja mennään asiakas ja palvelu edellä. Työterveyshuollon rooli on olennainen. TEKSTI SINI SILVÀN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 21 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 21 9.9.2020 11.12 9.9.2020 11.12
22 Tekijä 9/2020 Kelan ammatillisten kuntoutuspalveluiden vastuusuunnittelijalle Leena Penttiselle tärkeää on nähdä yhteiskunnan koko kuva. Kun Kela suunnittelee kuntoutusta, pitää tietää esimerkiksi työmarkkinatilanne sekä syrjäytyneiden ja koulupudokkaiden määrä. Minkälaista uutta tutkimusta tehdään mielenterveysongelmista, fyysisestä puolesta tai sosiaalituista? Kuinka paljon ihmisiä on töissä, kuinka moni joutuu työttömäksi? Kuntoutuksen pitää olla räätälöityä myös eri ikäisille. – Aina mennään palvelu edellä, Penttinen sanoo. Kela järjestää niin kuntoutuspsykoterapiaa, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, sopeutumisvalmennuksia eri sairauksiin kuin ammatillista kuntoutusta. Penttisen mukaan on mietittävä, mikä on itse kunkin kuntoutuksen tarve. Onko niska-hartiaseudun tai alaraajojen ongelmia? Ovatko kyseessä ahdistuneisuustai paniikkihäiriöt tai onko ongelmia henkisen jaksamisen kanssa? Jos esimerkiksi työkyky on olennaisesti heikentynyt, tarjotaan ammatillista KIILA-kuntoutusta. Kelalla on myös mielenterveyskuntoutusta, TULES-kursseja tukija liikuntaelinsairauksista kärsiville sekä muita sairausryhmäkohtaisia kuntoutusvaihtoehtoja työikäisille. KIILA OTTAA IHMISEN KOKONAISUUTENA Lakisääteisen ammatillisen KIILA-kuntouksen erityispiirre on, että asiakasta katsotaan kokonaisuutena. Sisältö on rakennettu työkykyyn liittyvien asioiden ympärille ja siihen, mikä on asiakkaan suhde työhön, työkykyyn, työssä selviytymiseen ja jaksamiseen. – Ihmistä ja työkyvyn olennaista heikentymistä tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti, kun hänelle tehdään kuntoutuspäätös. Mitä tarkoittaa ”ettei jaksa enää töissä”? Mistä se johtuu, mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Kuntoutus on asiakkaan ja toimintaympäristön prosessi, Kelan Leena Penttinen sanoo. Enää ei ”mennä kuntoutukseen ja tulla sieltä pois”. Kuntoutus aloitetaan moniammatillisen työryhmän tuella. Katsotaan sairautta, terveyttä, psyykkistä, fyysisistä ja sosiaalista näkökulmaa suhteessa työkykyyn ja rakennetaan kuntoutuksen suunnitelma. – Kelan tehtävä on auttaa, Penttinen korostaa. Hänelle on tärkeää, että jokainen saa juuri tarvitsemaansa kuntoutusta. Kun tarve tiedetään, vaihtoehto löytyy KIILA ANTAA ROOLIT TYÖNANTAJALLE JA TYÖTERVEYSHUOLLOLLE Työnantaja ja työterveyshuolto ovat mukana KIILA-kuntoutuksen prosessissa sekä sen alkuettä loppuvaiheessa. Tätä kuntoutusta voivat hakea työntekijöilleen ja jäsenilleen niin työnantajat, yhdistykset, liitot kuin yhdistykset. Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi kertoo, että liitto on hakenut KIILA-kuntoutusta esimerkiksi luottamusmiehille sekä Ouluun että Helsinkiin. Tällä ammattiryhmällä on erityisiä paineita. Oman työpaikan vertaistuki puuttuu ja samalla työ kuormittaa, kun hoidetaan toisten asioita. – Ammattiliitto on tärkein tuki työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. Näemme hyvin tärkeänä, että KIILA-kuntoutuksessa voimme olla mukana työnantajan roolissa, kuulemassa ja kertomassa, miten voidaan auttaa. Luottamusmieskurssien lisäksi Teollisuusliiton kautta löytyy KIILA-kursseja erityisaloille, teknologiasektorille ja kemian aloille. Tämän vuoden loput KIILA-kuntoutukset on peruttu koronapandemian takia ja niitä siirretään ensi vuoteen. – Toivottavasti kiinnostusta on ja virustilanne mahdollistaa silloin kurssien pitämisen, Lumijärvi toivoo. TYÖTERVEYSHUOLTO TARVITSEE LISÄÄ OSAAMISTA Lumijärvi pohtii, että työterveyshuollossa laajemmat kokonaisuudet eivät aina tule mieleen. Esimerkkinä tuore tapaus, jossa työnantaja on kutsunut työntekijän irtisanomiskuulemiseen perusteena ”vaara, että työntekijä voi tulla työkyvyttömäksi”. Tällainen työkyvyttömyyden uhka oikeuttaa kuitenkin ammatilliseen kuntoutukseen. – Työpaikoilla ei tunnisteta työkykyongelmia, eikä käytetä niitä mahdollisuuksia, mitä kuntoutuksella olisi saatavissa. Mahdollisuuksista ei tiedetä ja työterveyshuolto ei osaa. 90 sairauspäivän jälkeen on pidettävä neuvottelut, mutta niissä ei ole sosiaalialan asiantuntemusta. Kenelläkään eivät herää hoksottimet siihen, että olisi mahdollisuuksia niin sairausryhmäkohtaisiin, KIILA-kuntoutuksiin tai jokaisen työntekijän subjektiiviseen oikeuteen työeläkeyhtiön ammatilliseen kuntoutukseen, jos on työkyvyttömyyden uhka, Lumijärvi sanoo. KIILA-kurssi sisältää 10–13 ryhmämuotoista avotai laitosvuorokautta. Lisäksi on yksi Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 22 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 22 9.9.2020 11.12 9.9.2020 11.12
9/2020 Tekijä 23 AJASSA avopäivä ja kolmesta viiteen yksilöllistä käyntikertaa. Kurssi toteutetaan 1–1,5 vuoden aikana. Ryhmässä on viidestä kahdeksaan osallistujaa. Kurssin lopussa on päätöstilanteen arviointi, johon osallistuvat asiakkaan lisäksi lähiesimies ja työterveyshuollon edustaja. – Näen KIILA-kuntoutuksen merkityksenä työkyvyn parantamisen, tukemisen ja työelämässä pysymisen, kuntoutuksia suunnitteleva Penttinen kertoo. Jokaisella on subjektiivinen ja lakisääteinen oikeus KIILA-kuntoutukseen, jos myöntökriteerit täyttyvät ja lääkäri kirjoittaa B-lääkärinlausunnon. Kuntoutusta järjestetään kahdella eri tavalla. Mikäli liitto tai työpaikka ei hae kuntoutusta, työntekijä voi henkilökohtaisesti hakea KIILA-yksilöpalvelujen kursseille. Ne järjestetään hieman pienemmissä ryhmissä ja niissä painottuvat yksilölliset käyntikerrat. – Kuntoutuksesta on hyviä tarinoita ja onnistumisia. Kun ihmiset hakevat kuntoutukseen, tavoitteet saattavat kirkastua vasta siellä. Kun ihminen pysähtyy miettimään, hänellä on omaa aikaa itselle – voidaan unohtaa työ, vaikka puhutaan työstä. Yksi asiakas sanoi, että tämä on parasta, mitä minulla on koskaan ollut, Penttinen kertoo. OSATYÖKYVYTÖN TAI SITTENKIN OSATYÖKYKYINEN Penttinen korostaa määrittelyjen tärkeyttä. Osatyökykyisen kohdalla tulee keskittyä siihen, mitä työkykyä on jäljellä ja mihin työhön se sopii. Kelalla osatyökykyyn liittyviä palveluita ovat TEAK eli työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus työikäisille. Siinä tavoitteena siirtyä palkkatyöhön tai vaikka yrittäjäksi. Ammatillinen kuntoutusselvitys AKSE arvioi ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeita ja luo edelleen kuntoutuksen suunnitelmaa. Kolmantena ovat ammatilliset Taito-kurssit, joissa tavoitteena ovat opinnot tai työllistyminen. Osatyökykyisten kohdalla tärkeä on osasairaspäiväraha, jolla ehkäistään työelämästä syrjäytymistä. – On selkeää näyttöä tukija liikuntaelinsairauksissa, että varhainen töihin palaaminen, vaikka osa-sairaspäivärahan kanssa, on hyödyllistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ongelma on se, että jäljelle jäävälle työkyvylle ei löydykään helposti töitä. Pitäisi olla järjestelmä, että löydettäisiin myös osatyökykyiselle näitä työpaikkoja, Haring sanoo. EDULLISTA, ILMAISTA, JOSKUS PALKALLISTA Lumijärvi kertoo, että moni suuri työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutukset ovat pääosin ilmaisia ja niihin voi saada myös kuntoutusrahaa. Tämä on monelle ratkaiseva asia. Kelan kuntoutuspsykoterapia on iso sektori ja poikkeus siinä, että omavastuut ovat melko suuria. – Jos ajatellaan, että mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomat ja Kelan päivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina, niin mielenterveysperäiselle työkyvyttömyydelle pitäisi pystyä tekemään jotain, Haring sanoo. – Näen kuntoutuksen osana laajaa edunvalvontaa. Miten ihmiset säilyttäisivät työpaikkansa vaivojenkin kanssa, ja miten helpotetaan myös luottamushenkilöiden jaksamista, Lumijärvi sanoo. ? Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 23 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 23 9.9.2020 11.13 9.9.2020 11.13
24 Tekijä 9/2020 MIELIPIDE www.tekijälehti.fi/mielipide KAIPOLA JA TYÖTTÖMYYSPUTKI Suomessa pääomavaltaisilla aloilla palkkakustannusten osuudet ovat järjestään alle kymmenen prosenttia yritysten kokonaiskustannuksista. Tätä luokkaa ne ovat myös UPM:n osalta. Eli palkkakustannukset eivät olleet Kaipolan alasajoon sen paremmin syynä kuin istuvan hallituksen vero-, energiatai ilmastopolitiikkakaan. Syylliset löytyvät UPM:n omistajista: institutionaaliset suursijoittajat, jotka haluavat osakkeistaan maksimaaliset osingot nopeasti. Kaipolan voittoa tuottavan tehtaan alasajolla saatiin UPM:n pörssikurssia nostettua ja pidettyä painopaperin markkinahinta mahdollisimman korkealla. Toisinkin olisi voitu toimia: harjoittaa määrätietoista innovaatiota eli kehittää Kaipolaankin uusia puukuitupohjaisia tuotteita ja niille markkinoita. Tämä aika kiistattomine ilmastonmuutoksineen tarjoaisi ehkä parhaimmat edellytykset kannattaviin ja järkeviin investointeihin, mitä ihmiskunnan teollisen historian aikana on koskaan ollut. Tällaisiin uuden teknologian uusinvestointeihin olisi tämä istuva hallituskin varmasti suhtautunut yritysmyönteisellä tavalla eri tukien muodossa. UPM kuitenkin valitsi toisin ja tästä hyvästä miljardööri Björn Wahlroos palkitsee Jussi Pesosta seitsemän miljoonan euron vuosipalkalla. Tässä Kaipolan alasajon tilanteessa tuli täälläkin paperimiehille ja -naisille hätä erittäin tärkeän mutta maanisella vimmalla vainotun työttömyysputken säilymisestä. Tässäkin tilanteessa työttömyysputki helpottaisi yt–menettelyä melkoisesti, kun siihen voisi laittaa kaikki putki-iän saavuttaneet ikääntyneet paperiduunarit molemmista Jämsänjokilaakson tehtaista. Näin tukipakettiresurssit, mitä neuvotelluksi saadaankaan, voitaisiin keskittää vielä potentiaalisessa työiässä olevien tukemiseen. Täten heille saataisiin avitettua mahdollisimman hyvä uusi alku jatkaa Kaipolassa katkennutta työuraansa muualla. Samaten jotkut nuoremmista Kaipolan työntekijöistä saisivat paikan Jämsänkosken tehtailta sieltä putkeen menevien vapautuvista vakansseista. Tämähän tarkoittaisi käytännössä vähempää määrää niin sanottuja kovia lopputilejä. Tämä tietysti edellyttää, että työttömyysputki säilytetään, ja että työnantaja on näillä järjestelyillä halukas minimoimaan kovat lopputilit. Kannattaa muistaa seuraavissa vaaleissa äänestyskopissa ketkä ansioturvaa ja sen lisäpäiviä oikeasti puolustivat ja ketkä sitä olivat tuhoamassa ja tarjoamassa tilalle valohoitoa ja muuta humpuukia. TAPIO NIEMELÄ Hitsaaja, komennusmies evp Jämsä Lähetä mielipidekirjoitus: tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä-lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki Kaappaa kaveri mukaan ja ilmoittaudu! PÄIVÄT 31.10.–1.11. Murikassa T E U N LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusnuorten-paivat LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU www.teollisuusliitto.fi/ nuoret-mukana Vuoden suurin nuorten tapahtuma! Muista myös nuorten kurssi! NUORET MUKANA TEOLLISUUSLIITOSSA 7.–11.12. Murikassa Viisi päivää vaikuttamista Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 24 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 24 9.9.2020 11.13 9.9.2020 11.13
SAK: PITKÄN TYÖURAN TEHNEITÄ EI VOI JÄTTÄÄ TYHJÄN PÄÄLLE TYÖTTÖMYYSTURVA Julkinen keskustelu pyörii numeroiden ympärillä ja unohtaa ihmiset, joiden elämä voi mennä raiteiltaan työttömyyden kohdatessa. SAK:n hallitus vaati syyskuun alussa työttömyysturvan lisäpäivien säilyttämistä. – Eläkeputkesta puhuttaessa häivytetään sitä tosiasiaa, että työttömyysturvan lisäpäivillä olevat ovat ikääntyviä pitkäaikaistyöttömiä. Tämän vuoden alusta lisäpäivien ikäraja nousi jo 62 vuoteen. Näiden ihmisten uudelleen työllistyminen on hyvin vaikeaa, ja siksi heidän taloudellinen pärjäämisensä on turvattava, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. SAK vaatii, ettei budjettiriihessä tehdä päätöstä työttömyysturvan lisäpäivien poistosta. SAK on valmis keskustelemaan ikääntyvien työllisyyden parantamisesta. Tällöin pöydällä on kuitenkin oltava myös se, miten ikääntyvien työssäjaksamista ja työkykyä parannetaan. SAK:n hallitus vaatii, että yritysten on kannettava vastuunsa irtisanomistilanteissa. Yhteiskuntavastuun tarve näkyy esimerkiksi Jämsän Kaipolan tehtaan tapauksessa. Kaipolasta irtisanottavien joukossa on monia työttömyysturvan lisäpäivien poistamisen ensimmäisiä uhreja. LYHYET AJASSA AJASSA 9/2020 Tekijä 25 LYHENNYS KORVATTU LOMAUTUKSIA AVOKÄTISEMMIN TYÖAIKA Eurooppalaiset maat ovat vastanneet eri tavoin koronakriisin mukanaan tuomiin työllisyysongelmiin. Useissa maissa on otettu käyttöön lyhennetyn työajan järjestelmiä, joissa valtio korvaa osan ansiomenetyksestä. Niissä työntekijän ansiotaso on säilynyt selkeästi korkeampana kuin Suomessa käytössä olevassa lomautusmenettelyssä. Toisaalta lyhennetyn työajan järjestelmissä tukea maksetaan yleensä lyhyemmän ajan kuin suomalaisessa lomautusjärjestelmässä. Tällaisiin johtopäätöksiin päädyttiin Teollisuusliiton, Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron selvityksessä. Selvityksen tehnyt työmarkkinakonsultti Jyrki Raina tutki työsuhteiden säilyttämisen keinoja Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Itävallassa ja Espanjassa. ? Kuuden tunnin työpäivä ei ole utopiaa – KWH Pipen expääluottamusmies: ”Tuottavuuden nousu oli huomattava” ? BLOGI Jari Nilosaari: Happea häkämyrkytyksen sijaan ? Kevätvaltuustosta selkeä sanoma: ”Kyykyttäminen ei työtä tuo” ? UPM sulkee Jyväskylän vaneritehtaan ? Mihin menet, ammatillinen koulutus? ELORANTA JATKAA, SYVÄRINEN VARAPUHEENJOHTAJAKSI Elokuun lopussa kokoontunut SAK:n edustajisto valitsi Jarkko Elorannan jatkamaan keskusjärjestön puheenjohtajana. Eloranta on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja tehnyt pitkän uran ay-liikkeessä. SAK:ta hän on johtanut vuodesta 2016. SAK:n hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin filosofian maisteri Katja Syvärinen. Aiempi varapuheenjohtaja Matti Huutola on jäämässä eläkkeelle tänä syksynä. Syvärisellä on laaja kokemus strategisesta viestinnästä, osallisuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisestä sekä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Hän on viimeksi toiminut vanhempana neuvonantajana viestintätoimisto Kaskas Mediassa. KUUNTELE: MAAILMAN ONNELLISIN TYÖKANSA? SAK:n uusi podcast haastaa pohtimaan miten voimme töissä – ja kuinka voimme vaikuttaa työhyvinvointiin. Puhetta työpaikkakiusaamisesta, työelämän muutoksista, oman motivaation löytämisestä ja esimerkiksi digitalisaation vaikutuksista työelämässä. Podcast löytyy esimerkiksi Spotify:sta haulla työkansa tai osoitteesta www.sak.fi/podcast . YHTEISTOIMINTAA KEHITETÄÄN TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ry aloittavat uuden yhteistyöhankkeen. TYÖ2030ohjelman rahoittamassa Yhteistoiminnan kehittäminen teknologiateollisuudessa tasomittauksen digitaalista vertailutietoa hyödyntämällä -hankkeessa luodaan työkalu, joka helpottaa yhteistoiminnan tasomittausten tekemistä sekä tiedon analysointia. – Meillä on pitkät perinteet yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen kehittämisessä. Tasomittauksella yritys saa selville, ovatko yhteistoiminnan peruspilarit kunnossa vai onko jossain vielä kehitettävää. Toimiva yhteistoiminta tuo yritykselle ketteryyttä ongelmatilanteisiin ja työhyvinvointia henkilöstölle, sanoo Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Kari Lähteenmäki. Syyskuuhun 2021 kestävän hankkeen rahoitus on 55 000 euroa. TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. YT-NEUVOTTELUJA LÄHES TUHANNELLA TYÖPAIKALLA KORONAKRIISI Elokuussa koronakriisin alkamisen jälkeen käydyt yt-neuvottelut olivat Teollisuusliiton tietojen mukaan koskeneet yli 920 työpaikkaa. Kaikkiaan lomautuksiin päätyneillä työpaikoilla työskentelee lähes 50 000 Teollisuusliiton jäsentä. Lomautettuja jäseniä on ollut lähes 26 000 ja irtisanottuja hieman yli 1 000. LUETUIMMAT ELOKUU www.tekijälehti.fi Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 25 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 25 9.9.2020 11.13 9.9.2020 11.13
26 Tekijä 9/2020 Prosessityöntekijä Jukka-Petri Harju Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 26 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 26 9.9.2020 11.13 9.9.2020 11.13
9/2020 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? Koboltin jalostus työllistää Kokkolassa Koboltin jalostaja Freeport Cobalt on merkittävä työllistäjä Kokkolassa. Tuotannossa tekee työtään yli sata teollisuusliittolaista. TEKSTI JARI HAKALA KUVAT JOHANNES TERVO Freeport Cobaltilla suojautuminen kannattaa ottaa tosissaan, sillä kobolttipöly voi mahdollisesti aiheuttaa syöpää. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 27 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 27 9.9.2020 11.14 9.9.2020 11.14
28 Tekijä 9/2020 K okkolan suurteollisuusalueella toimiva koboltin jalostaja Freeport Cobalt Oy lukeutuu edelleen toimialansa isoihin yrityksiin. Ei kovinkaan kauan sitten yhtiö oli vielä jopa suurin teollinen toimija koko maailman koboltinjalostuksen tuotantoketjussa. Kiinalaisten mukaantulo myös koboltinjalostukseen on pienentänyt yrityksen markkinaosuutta aikaisemmasta. Osansa oli toki myös siinä, että yhtiöstä iso siivu siirtyi viime vuoden lopussa yrityskaupan myötä Umicorenimiselle yhtiölle. Freeportin omistuspohja on Yhdysvalloissa, Umicoren Belgiassa. Ladattaviin akkuihin suuntautuva niin sanottu Precursor-osa yrityksestä on nyt Umicorella. Niissä akuissa käytetään tyypillisesti ainesosina koboltin lisäksi nikkeliä ja mangaania. FREEPORT COBALT OY PERUSTETTU Aloitti nykymuodossaan 2013. Jakautui viime vuonna yrityskaupan seurauksena kahteen yhtiöön; Freeport Cobalt Oy:hyn ja Umicore Finland Oy:hyn. KOTIPAIKKA Kokkola TUOTANTO Kobolttijalosteita: hienopulvereita ja kemikaaleja HENKILÖSTÖ 191, joista tuotannossa 109 LIIKEVAIHTO Vuoden 2020 arvio noin 200 milj. euroa Silmäsuihkun on pakko olla saatavilla heti, jos kobolttikemikaaleja joutuu silmään. Kobolttipölyn kulkeutumista valvomoon pyritään estämään kenkäsuojaimien ja tarramattojen avulla. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 28 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 28 9.9.2020 11.14 9.9.2020 11.14
9/2020 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? – Oli työkavereita, jotka olivat tehneet työtä yhdessä 25 vuotta ja kulkeneet työmatkat samalla autolla. Yhtäkkiä toinen menikin Umicoren puolelle, ja toinen jäi tänne. Se oli työntekijöille tavallaan suurin shokki, että kuka menee mihinkin ja kuka jää tänne. Hyvää oli kuitenkin se, että tieto kunkin tulevasta työpaikasta tuli kiitettävän nopeasti yrityskaupan jälkeen, Freeport Cobaltin tuotantotyöntekijöiden pääluottamusmies Juha Hassel sanoo. Yritysten jakautumisen seurauksena työpaikkojen menetyksiä ei Hasselin mukaan tullut. Ennen yrityskauppaa Freeportilla työskenteli kaikkiaan noin 450 ihmistä. Kaupan myötä yrityksessä tekee työtään nyt reilut 190 henkeä, joista 109 tuotannon puolella. Loput työntekijät siirtyivät Umicorelle. Yrityskauppa synnytti pikemminkin uusia työpaikkoja niin Umicorelle kuin Freeportille. Jälkimmäiselle reilut 15. – Uusia paikkoja tuli muun muassa kunnossapitoon, instrumenttija sähkömiehille, Hassel kertoo. Koboltti on yksi tärkeä ainesosa muun muassa litiumoksidiakuissa, joita käytetään esimerkiksi matkapuhelimissa, kannettavissa tietokoneissa ja sähköautoissa. Freeport Cobaltin yksi merkittävimmistä asiakasryhmistä onkin akkuteollisuudessa. Sinne lähtevä koboltti on pulverimaisessa muodossa ja koostumukseltaan joko kobolttisulfaattia tai kobolttioksidia. Suurteollisuusaluetta halkovien junanraiteiden päässä siintävästä Ykspihlajan satamasta lähtee meriteitse maailmalle 20 000 kilon painoisia kobolttijalostekontteja. Yhden kontin sisältö riittää yrityksen kehitysja hallintojohtajan Thomas Slotten mukaan kaikkiaan neljän miljoonan kännykän akun tarpeisiin. ? Sähköasentaja Tino Kiviniemi on ollut Freeportilla töissä pari vuotta. Sitä ennen 24-vuotias Kiviniemi pyörähti yrityksessä myös kesätöissä. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 29 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 29 9.9.2020 11.14 9.9.2020 11.14
30 Tekijä 9/2020 30 Tekijä 9/2020 – Yhdessä älypuhelimen litiumoksidiakussa on kobolttia noin viisi grammaa, Slotte kertoo. MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ Slotten mukaan Freeport Cobaltilla toivotaan kumpaisenkin yrityksen menestymistä. – Massan suuruus tekee meistä kannattavan. Ennen tuoreinta yrityskauppaakin koboltin jalostuksen omistajuudet Kokkolassa ovat vaihtuneet. Pääluottamusmies Hassel kertaa lyhyesti historian: Ensimmäinen jalostuksen aloittanut yritys oli Outokumpu Oy, jonka kobolttituotanto Kokkolassa alkoi vuonna 1968. Vuonna 1993 yritys siirtyi amerikkalaisomisteiselle OM Group Inc:lle, ja vuonna 2013toiselle amerikkalaisyhtiölle – eli nykyiselle omistajalle – Freeport-McMoRan Inc:lle. Yritys on aina ollut merkittävä työllistäjä – oli omistajana toiminut kuka tahansa. Paitsi akkuteollisuuteen, lähtee jalostettua kobolttia eri muodoissaan Kokkolasta myös kovametallija pigmenttisekä katalyyttiteollisuuteen. ALANVAIHTAJIA Osa Freeport Cobaltilla työskentelevistä ihmisistä on aiemmin työskennellyt tyystin eri alan töissä. Hyvästä esimerkistä käy sekä yrityksen tuotantotyöntekijöiden pääluottamusmies Juha Hassel että työsuojeluvaltuutettu Risto Willman. – Opiskelin ammattikoulussa autonasentajaksi. Niitä hommia en tehnyt kuitenkaan päivääkään, vaan toimin lihanleikkaajana useamman vuoden. Viimeksi Snellmanilla Pietarsaaressa kymmenkunta vuotta. Sitten rupesin miettimään, onko minun pakko seisoa nauhan vieressä lopun elämääni, Willman kertoo. Liukuhihnan äärellä tapahtunut lihanleikkaajan työ vaihtui työvoimapoliittiseen koulutukseen ja prosessinhoitajan ammattitutkintoon. – Freeportille tulin vuoden 1999 lopussa työharjoitteluun. Välillä kävin puolentoista vuoden lenkillä hienokemikaaleja valmistavalla KemFinellä, ja takaisin Freeportille menin 2004. Sillä tiellä ollaan edelleen, Willman kertoo. Hasselin taustalta taas löytyy reilut 24 vuotta jatkuneet ravintolan ovimiehen ja sairaalan suljetulla osastolla tapahtuneet mielenterveyshoitajan työt. Koboltin jalostuksen Hassel aloitti koulutuksen kautta vuonna 2005 silloisella OMG Chemicalsilla. Työsuojeluvaltuutettu Risto Willman (vas.) ja pääluottamusmies Juha Hassel tulivat aikanaan Freeport Cobaltille täysin eri alan töistä. Freeport Cobaltin kehitysja hallintojohtaja Thomas Slotten mukaan yhdessä älypuhelimessa on kobolttia noin viisi grammaa. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 30 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 30 9.9.2020 11.15 9.9.2020 11.15
9/2020 Tekijä 31 ? Pitkän pätkän yrityksen vaiheista on nähnyt Jukka-Petri Harju, joka on tienannut elantonsa suurteollisuusalueen koboltin jalostuksessa jo 25 vuotta kahden eri työnantajan leivissä. Työnkuvaan mahtuu sekä prosessinhoitoa että huoltotyötä. Harjun työosastolla koboltti jalostetaan maailmalle lähteviksi lopputuotteiksi. – Työ on oikein OK, ainakin päivävuorossa. Ja ilman tuurauksia se on päivävuoroa aina, Harju sanoo. Harju kertoo kevään korona-ajoista Freeportissa Harjun työosaston porukka jaettiin kolmeen osaan, joista kussakin tehtiin työtä muista osista erillään. – Yhdessä työporukassa oli 4–6 kaveria. Hyvin oltiin koronan varalta varauduttu. Yksi työn varjopuolista Freeportilla on se, että työ on pölyistä. Suojautuminen terveydelle haitallisen ja mahdollisesti jopa syöpää aiheuttavan ? Kokkolassa toimiva Freeport Cobalt valmistaa kobolttijalosteita eli hienopulvereita ja kemikaaleja. TYÖSSÄ Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 31 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 31 9.9.2020 11.15 9.9.2020 11.15
32 Tekijä 9/2020 Globaalin teollisuuden, jonka tuotteiden kauppaa käydään ympäri maailmaa, tunnistaa yleensä sitä, että työntekijät eivät aina tiedä, mihin lopputuotteet päätyvät. Yhtä vähän pystyy – tai tahtoo – Freeportin asiakaskunnasta kertomaan myöskään kehitysja hallintojohtaja Slotte. Iso osa asiakkaista on joka tapauksessa akkuteollisuudesta. – Suoraan akkuja tarvitseville loppuasiakkaille meiltä ei mene mitään. Meidän kobolttimme lähtee akkujen katodimateriaalia tarvitsevalle teollisuudelle, josta se menee seuraavaan vaiheeseen, eli katodin ja anodin yhdistäville valmistajille. Akkuteollisuutta on Japanissa, Kiinassa ja Koreassa. Euroopassakin sitä on, ei tosin vielä isommassa mittakaavassa. Suurille mobiililaitevalmistajille Kokkolassa jalostettua kobolttia päätyy mitä todennäköisemmin, sillä amerikkalainen Apple mainitsee Kokkolan yksikön yhteiskuntavastuuraportissaan. Jos tieto ei herkkien asiakkuussuhteiden johdosta aina välttämättä välity ulkopuolisille, kulkee se pääluottamusmies Hasselin mukaan sen sijaan kiitettävästi työnantajan ja työntekijöiden välillä asiasta kuin asiasta. TYÖVOIMAA LÖYTYY Hassel kertoo, että nuoret eivät välttämättä tiedä kemian prosessiteollisuudesta kovinkaan paljon. Heitä saattaa kiinnostaa enemmän esimerkiksi peliala ja siihen liittyvä koodaustyö. Työntekijöitä on kyllä Freeportillekin silti tulossa. – Hiljattain avoinna oli 15 työpaikkaa. Kyllä me saimme valita tulijat, Slotte sanoo. Tunnettuutta myös nuorten parissa on lisätty henkilöstöpäällikkö Katriina Rekilän mukaan tekemällä muiden suurteollisuusalueen yritysten kanssa tiivistä yhteistyötä niin Kokkolan seudun kuin Oulun ammattija ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kanssa. Freeport Cobaltin kemikaalipuolen kymmenkunnan ajolinjan kaikki työntekijät työskentelevät prosessinhoitajan ammattinimikkeellä. – Ajolinjoja vaihdetaan jatkuvasti ja sitten mennään alakertaan pakkaamaan. Kaikki osaavat kaiken, ja työnkierto lisää työn mielekkyyttä, Hassel kertoo. Yksi Freeportin nuorimmista työntekijöistä on 27-vuotias Matias Ström. Vuoden mittaisella oppisopimuksella työskennelleelle Strömille tuli hiljattain vuoden jatkopesti. Freeportille Ström tuli Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksesta. – Miten oma työtilanne kehittyy jatkossa, sitä en tiedä vielä, Ström kertoo. – Oikein paljon tykkään paikasta, ja olen viihtynyt täällä. Tällä hetkellä pakkaan, mutta muuten työtä vaihdellaan, ja jokainen tekee kaikenlaisia hommia. Matias toivoisi olevansa töissä Freeportilla myös tulevaisuudessa. – Sitä vastaan ei minulla olisi mitään, Ström sanoo ja jatkaa kobolttisulfaatin pakkaamista tuhannen kilon vetoisiin säkkeihin. ? kobolttipölyn varalle on kuitenkin hoidettu yrityksessä kiitettävästi. Tästä osoituksena on hankittu moottoroituja suojainmaskeja, joiden hinnaksi Hassel kertoo toistatuhatta euroa kappaleelta. Noita suojaimia tulee lähitulevaisuudessa jokaisen työntekijän käyttöön. Tähän asti on menty osin ei-moottoroiduin suojaimin, joiden suojausluokka on kuitenkin ollut kaikkein korkein, eli P3. – Hyviä ovat nekin suojaimet, Harju kertoo. MELUISTA, PÖLYISTÄ JA LÄMMINTÄ Freeportilla tehdään myös jatkuvia pölymittauksia, ja työntekijöiden terveyttä seurataan. Pölytasoa mitataan tuotantotilojen ilmasta, ja työntekijöiden virtsoja seulotaan kobolttipitoisuuksien mittaamiseksi. Melulta ja lämmöltäkään ei työssä voi välttyä. Meluntorjunnassa auttavat kuulosuojaimet. – Lämpö saattoi nousta tuotantohallissa yli neljäänkymmeneen asteeseen, mutta nyt kun saatiin ilmanvaihto, halli jäähtyy aivan eri lailla, Harju jatkaa. ? Yrityksessä otetaan käyttöön uudet suojaimet, joita on varastoituna neukkarin nurkkaan. Henkilöstöpäällikkö Katriina Rekilä esittelee suojaimia. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 32 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 32 9.9.2020 11.15 9.9.2020 11.15
9/2020 Tekijä 33 ”Tällä hetkellä pakkaan, mutta muuten työtä vaihdellaan, ja jokainen tekee kaikenlaisia hommia.” MATIAS STRÖM Prosessinhoitaja TYÖSSÄ Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 33 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 33 9.9.2020 11.15 9.9.2020 11.15
34 Tekijä 9/2020 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Tasa-arvoinen kohtelu luo reiluutta työelämään Kaikkien yhdenvertaisen kohtelun on lähdettävä jo työpaikkailmoituksesta. T yöpaikkailmoitus kertoo vaatimukset, joilla työtehtävästä suoriutuu. Lähinnä tämä tarkoittaa koulutusja työkokemusta, mutta ilmoitus voi antaa tietoa myös erityisvaatimuksista, esimerkiksi infoajokortista, hitsausluokista tai tiettyjen tietokoneohjelmien tai kielien osaamisesta. Ilmoituksen pitää olla oikeassa suhteessa todellisiin ja merkityksellisiin vaatimuksiin. Työpaikkaa ei saa ilmoittaa pelkästään naisen tai miehen haettavaksi, ellei työn erityisyys vaadi hakijalta tiettyä sukupuolta, fyysisiä ominaisuuksia tai vastaavaa. Tällainen työ voi olla esimerkiksi sairaan tai vammaisen henkilökohtaisena avustajana toimiminen. Terveysvaatimuksissa on oltava erittäin tarkkana. Mikäli työtehtävä ei aidosti vaadi työntekijältä tiettyä terveydentilaa tai -tasoa, niiden vaatiminen muuttuu syrjinnäksi. Työpaikkailmoitus voi kuitenkin kertoa sen, että työn suorittaminen vaatii tiettyä terveydellistä tilaa. Tällaisia työtehtäviä on muun muassa pelastustoimen, ilmailualan ja merenkulun ammateissa. TYÖNANTAJALLA VASTUU SUUNNITELMISTA Työpaikan tasa-arvoista ja syrjintää kitkevää toimintaa ohjaavat työpaikan tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Vastuu suunnitelmien laadinnasta on työnantajalla, yhteistoiminnassa työntekijöiden edustajien kanssa. Nämä suunnitelmat velvoittavat aktiiviseen toimintaan reilun työpaikan synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi, ja niitä on päivitettävä määräajoin. Tapahtumat, muutokset ja määräajat kannattaa kirjata suunnitelmiin – näin kaiken toteuttamistakin on helpompi seurata. Reilun työpaikan ylläpitäminen on kaikkien vastuulla. Jokaisen työntekijän pitää ilmoittaa epäkohdista ja tehdä näin oma osuutensa työpaikan hyvinvoinnin eteen. Tämä vaatii avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Usein itse uhrilta puuttuu tieto omista oikeuksista. Hänen voimavaransa voivat olla heikentyneet tai puuttuva kielitaito voi olla esteenä sille, että syrjinnän tai epäoikeudenmukaisen kohtelun uhri jaksaisi viedä asiaansa eteenpäin. Työpaikan luottamushenkilöt kehittävät ja valvovat yhdessä tehtyjen suunnitelmien ja pelisääntöjen noudattamista. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevissa asioissa he ovat riippuvaisia muista työntekijöistä, joiden on annettava todenperäisiä tietoja ja kerrottava kokemuksiaan esimerkiksi työsuhteen ehdoista, palkoista, sairauspoissaoloista ja häirinnästä. Luottamushenkilöt voivat pyydettäessä ja luvan asianosaiselta saatuaan antaa tietoa viranomaiselle, työterveyshuollolle ja ammattiliitolle. AVI VALVOO YHDENVERTAISUUSLAKIA Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoo yhdenvertaisuuslakia työelämässä. Työsuojeluviranomainen sai vuoden 2019 aikana 500 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa ja 180 valvontapyyntöä, joista 110 johti tarkastuksen tekemiseen. Noin joka kolmannessa tapauksessa työnantaja oli toiminut vastoin syrjintäkieltoa. Valvontapyynnöistä noin 30 prosenttia koski terveyttä. Tyypillisesti työsopimus purettiin koeaikana tai sitten määräaikaista sopimusta ei jatkettu terveydellisistä syistä. Myös toistaiseksi voimassa oleva työsuhde saatettiin päättää, vaikka syy verhottiin joksikin muuksi kuin työntekijän terveydentilasta johtuvaksi. Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten tasa-arvosta annettua lakia. Tasa-arvon edistämisen ohella lain tavoitteena on parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Työsuojeluviranomaisen tehtävä on siis valvoa yhdenvertaisuuden toteutumista ja tasa-arvovaltuutetun puolestaan tasa-arvolain noudattamista. Nämä asiat kietoutuvat tiiviisti yhteen, eikä lakeja kannata liikaa pohtia. Tärkeintä on aloittaa ratkaisun etsintä ongelmiin ja välttää niiden pitkittyminen ja tulehtuminen. Teollisuusliiton työympäristöyksikkö tukee, neuvoo, opastaa ja kouluttaa tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioissa. Annamme tukea, kun työpaikka etsii menetelmiä ja keinoja ongelmien ratkaisuun. SARI KOLA Hitsausluokkien kaltaisia, tehtävään vaadittavia pätevyyksiä saa sisällyttää työpaikkailmoituksiin, mutta vaatimusten on aina aidosti liityttävä tehtävästä suoriutumiseen. RO BE RT JA N SS O N Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 34 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 34 9.9.2020 11.16 9.9.2020 11.16
9/2020 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ VASTUULLISUUS TUONUT TURVAA JA KESTÄVYYTTÄ TULE EI TULE ILMAN TÖITÄ "Kolmella viidestä työntekijästä on tukija liikuntaelinongelmia." KEMIANTEOLLISUUS Responsible Care -ohjelmaan on sitoutunut Suomessa neljä viidesosaa alan yrityksistä. Tämä kansainväliseksi vastuullisuusohjelmaksi kuvattu RC velvoittaa yritykset kehittämään toimintaansa 30 eri aihealueella ja raportoimaan niistä. Tarkkailussa ovat muiden muassa työhyvinvointi, turvallisuus, resurssitehokkuus ja päästöt. Tapaturmataajuus on laskenut selvästi ja laski edelleen vuonna 2019. Suomessa on kansainvälisen vastuullisuusohjelman parissa tehty töitä vuodesta 1992.Nyt siihen on sitoutunut 98 yritystä. Tämä kattaa 80 prosenttia kemianteollisuuden tuotannosta ja 60 prosenttia henkilöstöstä. Ohjelman toteutusta TYÖKYKY Miljoonat työntekijät ympäri Eurooppaa kärsivät työperäisistä tukija liikuntaelinten eli tule-sairauksista. Nämä ovat työn aiheuttamia tai pahentamia lihasten, nivelten ja jänteiden vaurioita, jotka heikentävät elämänlaatua ja työkykyä. Ne ovat myös yleisimpiä työkyvyttömyyden, sairausloman ja varhaiseläkkeen syitä. Euroopan työolotutkimuksen (2019) mukaan kolmella viidestä työntekijästä on näitä tukija liikuntaelinongelmia. Yleisimpiä tule-vaivoista ovat selkäja yläraajakivut. Niiden kehittymiseen voivat vaikuttaa fyysisten kuormitustekijöiden ohella myös organisatoriset, psykososiaaliset ja yksilölliset tekijät. Naiset kärsivät tule-sairauksista miehiä useammin. LISÄTIETOJA: WWW. RESPONSIBLECARE.FI KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Työnantaja haluaa meidän kaikkien käyttävän kasvomaskia koronan vuoksi. Täytyykö meidän? Vaikka maski ei ole suojain, käsitellään niitä usein kuin suojaimia. Työpaikoilla henkilökohtaisten suojainten käytön pitää aina perustua riskinarviointiin ja olla viimeinen keino, kun muut keinot eivät riitä. Työpaikoilla, kuten muuallakin, ensisijaisia toimia ovat etäisyyden pitäminen muihin ja hyvä käsija yskimishygienia ja ennen kaikkea se, että kipeänä pysytään kotona. Työpaikoilla työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava työjärjestelyillä ja teknisillä toimilla, jotta turvavälejä voi pitää ja käsiä pestä riittävän usein. Ilmanvaihdon on oltava kunnossa. Mikäli näiden toimien jälkeen työterveyshuollon kanssa riskiä arvioitaessa päädytään siihen, että maskeja on syytä käyttää, työnantajan pitää hankkia ja huoltaa maskit sekä opettaa, valvoa ja mahdollistaa niiden oikeanlainen käyttö. Mikäli työnantaja edellyttää maskien käyttöä, työntekijöiden täytyy niitä käyttää kuten muitakin työnantajan edellyttämiä henkilösuojaimia. Työpaikoille maskisuositukset ja -ohjeet antaa edelleen Työterveyslaitos. Lisätietoja: hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ ohje-yrityksille www.teollisuusliitto.fi/ hengitysmaskit koordinoi Kemianteollisuus ry, ja ohjausryhmässä ovat mukana Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Viime vuonna neljänneksessä yrityksistä ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa omalle henkilöstölle tai urakoitsijoille. Hyvä kehitys koski myös energiankulutusta, kasvihuonepäästöjä ja jätteiden määrää. Kemianteollisuus tavoittelee nyt myös hiilineutraalisuutta 25 vuoden päästä. LISÄTIETOJA: WWW. HEALTHYWORKPLACES. EU/FI kysymykseen 79 prosenttia työntekijöistä, kun esimerkiksi Ruotsissa luku oli 69 ja Virossa 70. EU ja Euroopan työterveysja työturvallisuusvirasto OSHA aloittavat lokakuussa kampanjan työperäisten tule-sairauksien taltuttamiseksi iskulauseenaan Terveellinen työ – Työn keventämisen keinot . Tekijä tulee seuraamaan kampanjaa. Suomi on tilastojen kärjessä, kun työntekijöiltä on kysytty, kärsivätkö he yhdestä tai useammasta tule-sairaudesta. Suomessa on nimittäin vuonna 2019 myönteisesti vastannut Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 35 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 35 9.9.2020 11.16 9.9.2020 11.16
36 Tekijä 9/2020 TILAA TURVALIIVIT PUODISTA NÄY SYYSPIMEÄLLÄ TYÖPAIKALLA JA VAPAALLA Osta omasi osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi VAIN 6,40 € / KAPPALE Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 36 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 36 9.9.2020 11.16 9.9.2020 11.16
9/2020 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ Tukea Lajupekin työntekijöille Hyvinkään teollisuustyöntekijöiden ammattiosasto järjesti elokuun viimeisenä päivänä Veikkarin teollisuusalueella tukitilaisuuden Lajupekin työntekijöille. Lajupekilaisten lisäksi paikalle saapui teollisuusliittolaisia useilta Hyvinkään alueen muilta työpaikoilta. Lajupek Oy on Hyvinkäällä toimiva hienomekaniikan sopimusvalmistaja. Yrityksessä on 35 työntekijää. He ovat tyytymättömiä yrityksessä pitkään vallinneeseen huonoon tilanteeseen. – Olemme jo vuosien ajan joutuneet katsomaan sitä, kuinka sopimuksia jätetään noudattamatta ja tieto ei kulje. Tämän vuoden aikana on palkkoja jäänyt maksamatta tai niitä on maksettu virheellisesti. Ongelmien korjaaminen on ollut vaikeaa, koska kaikesta pitää asioida toimitusjohtajan kanssa, mutta neuvotteluvälit eivät ole olleet kunnossa, pääluottamusmies Petri Kärki tiivistää. VETOOMUS TYÖNANTAJALLE Koettujen ongelmien takia työntekijät kirjoittivat työnantajalle yhteisen vetoomuksen. Siinä esitettiin rakentavasti asialliseen, ammattiylpeään ja yhteistyötä korostavaan sävyyn ongelmien ratkaisemista neuvotellen ja sopien. Työnantajalta odotettiin vetoomukseen vastausta elokuun viimeiseen päivään mennessä. Tukitilaisuus oli ajoitettu juuri tähän yhteyteen, mutta toivottua viestiä ei työnantajalta tilaisuuteen saatu. – Työnantaja ei reagoinut esityksiimme. Neuvotteluista ei ole puhettakaan. Saneleminen jatkuu. Olemme yhtä kypsiä kuin nuo makkarat tuossa grillissä, Kärki kommentoi pettyneenä tukitilaisuuden osallistujille. Kärki ja työsuojeluvaltuutettu Pasi Katila käyvät asetelmaa hetken läpi Lajupekin työntekijöiden kanssa. Sen jälkeen Kärki kertoo, että työntekijät ovat päättäneet palata töihin vasta seuraavaan aamuvuoroon. – Toivoin, että tällaiseen ei tarvitse ryhtyä. Odotimme, että saisimme keskusteluyhteyden aikaiseksi. Vetoomuksemme oli asiallinen. Työntekijät ovat sen takana, mutta se ei johtanut eteenpäin. – Sen takia päätimme siirtyä astetta kovempiin toimenpiteisiin. Tavoitteemme on edelleen, että saamme neuvotteluyhteyden aikaiseksi ja asiat sovittua, Kärki linjaa. – Meillä ei ollut eikä edelleenkään ole muuta vaihtoehtoa kuin ruveta ottamaan kantaa asiaan. Palkat pitää maksaa oikein ja ajallaan ja tiedon pitää kulkea, Katila vaatii. ENSIMMÄINEN EDISTYSASKEL Lajupekin työntekijät palasivat töihin syyskuun ensimmäisenä päivänä aamuvuoroon. Pääluottamusmies Kärjen mukaan nopeasti edenneillä toimenpiteillä oli vaikutusta työnantajaan. – Keskusteluyhteys työnantajan kanssa löytyi. Pientä edistymistä on tapahtunut. Esimerkiksi tiedottamista käytiin jo jonkin verran yhdessä läpi. – Toivon, että menemme jatkossakin eteenpäin ja saavutamme haluamamme tilanteen yrityksessä. Se tilanne on sellainen, että yritys menestyy, sopimuksia noudatetaan, yhteistoiminta sujuu osapuolten kesken ja tieto kulkee, Kärki sanoo. SOPIMUKSIA NOUDATETTAVA Tukitilaisuuteen osallistunut hissivalmistaja Koneen pääluottamusmies Kari Purmonen on harmistunut Lajupekin työntekijöiden puolesta. – Vastustan tuollaista toimintaa, mitä Lajupekin johto on harjoittanut. Se ei ole kenenkään etu, että sopimuksia ei noudateta. Jos vaikka palkoissa ei noudateta sopimuksia, niin sehän vääristää kilpailuakin. Toisaalta kyllä ihmisten pitää voida luottaa siihen, että palkanmaksu toimii. Eikä tämä ole koronasta kiinni, vaan kysymyksessä on pidempään jatkunut ongelma. – Tukitilaisuus on hyvä tapa nostaa asioita esiin. Toivottavasti tapaus saisi parhaan mahdollisen lopputuloksen, että asiat hoidettaisiin kuntoon sopimusten tasolle, Purmonen sanoo. Samaa toivoo Lajupekilla aikaisemmin työskennellyt Sini Salminen, joka nykyään ansaitsee elantoaan Konecranesilla vuokratyöntekijänä. – Töiden tekemisen rinnalla toimin Lajupekilla työsuojeluvaltuutettuna. Tiivistetysti voi sanoa, että hankalaa se työnantajan kanssa toimiminen oli. Pidän entisten työkavereiden puolta, Salminen toteaa. PETTERI RAITO Pääluottamusmies Petri Kärjen mukaan työntekijöiden tavoitteena on saada asiat Lajupekissa kuntoon. KI TI H A IL A TILAA TURVALIIVIT PUODISTA NÄY SYYSPIMEÄLLÄ TYÖPAIKALLA JA VAPAALLA Osta omasi osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi VAIN 6,40 € / KAPPALE Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 37 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 37 9.9.2020 11.16 9.9.2020 11.16
Valtuusto paketoi vuoden 2019 V altuusto hyväksyi liiton vuoden 2019 toimintakertomuksen. Toimintasuunnitelman mukaiset painopisteet olivat 1) työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen, 2) yhteiskuntavaikuttamisen lisääminen ja 3) aluetoimistoverkoston, aluetoiminnan ja ammattiosastojen kehittäminen. ? Toimintavuoden 2019 iso yksittäinen ponnistus olivat vaikeaksi osoittautuneet, vuoden 2020 puolelle jatkuneet työtaistelutoimenpiteiden kautta edenneet työehtosopimusneuvottelut. Ne johtivat lopulta liittoa tyydyttäneisiin ratkaisuihin. Samalla neuvottelukierroksesta saatiin kokemusta ja oppia seuraavia neuvotteluja varten. ? Yhteiskuntavaikuttamiseen kuului päättäjien, virkamiesten ja toimittajien tapaamisia sekä lausuntojen ja kannanottojen tekemistä liiton nimissä ja verkostojen kanssa. Tarkoituksena oli liiton tavoitteiden ja näkyvyyden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Teollisuusliittoa kuunneltiin, ja liiton resursseja osallistua ja vaikuttaa erilaisissa työryhmissä ja toimielimissä arvostettiin. ? Ammattiosastojen kehityskeskustelut ehdittiin käydä suurimmaksi osaksi vuoden 2019 aikana. Niitä jatketaan tänä vuonna. Keskustelujen tulokset analysoidaan. Aluetoimistoissa otettiin käyttöön asianhallintajärjestelmä Keissi, jolla sujuvoitetaan jäsenten asioiden hoitamista ja yhteistyötä aluetoimistojen ja keskustoimiston välillä. Aluetoimistojen kehittämistä varten perustettiin työryhmä, joka jättää raporttinsa vuoden 2022 kevääseen mennessä. Vuoden 2019 muut painotukset olivat järjestäytyminen ja jäsenten aktivoinnin parantaminen, jäsenpalvelun kehittäminen ja tiedon ja osaamisen parantaminen sekä henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittäminen. TILINPÄÄTÖS ? Valtuusto hyväksyi liiton vuoden 2019 tilinpäätöksen. Se osoitti 60,7 miljoonan euron ylijäämän, kun talousarviossa ylijäämäksi oli arvioitu 6,2 miljoonaa euroa. Ylijäämän taustalla on suurelta osin Kojamon listautumisen yhteydessä myydyistä Kojamon osakkeista saatu myyntitulo. Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan jälkeinen kulujäämä oli –12,5 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous järjestettiin koronaepidemian takia poikkeuksellisesti vasta elokuussa. Kokouksen päätösten pätevyyteen myöhennetty ajankohta ei vaikuttanut. TEKSTI PETTERI RAITO JA SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA oli 46 403 140 euroa, mikä on 352 euroa maksavaa jäsentä kohden. Jäsenmaksutuotot 33 893 787 euroa alittivat arvioidun 5,8 prosentilla. Taseen loppusumma oli 484 484 849 euroa. Oman pääoman osuus on 97 prosenttia. ? Vuoden 2019 syysvaltuustossa oli esillä aloite sairauskassan perustamisesta Teollisuusliiton jäsenille. Keskustelu johti selvityksen tekemiseen. Selvityksessä kävi ilmi, että sairauskassan perustamispääoma ja vuosittain perimä jäsenmaksu nousisivat kohtuuttoman suuriksi. Myös organisaatio muodostuisi raskaaksi. Tämä ei täytä jäseneduille asetettua kustannustehokkuuden kriteeriä. Toisaalta Teollisuusliitolla ei ole syytä tukea kehitystä, missä yhteiskunnalle ja työnantajille kuuluvat velvoitteet korvataan vähitellen muilla järjestelyillä, kuten yksityisellä palvelutarjonnalla. AMMATTIOSASTOJEN ESITYKSET ? Valtuusto sai käsiteltäväkseen 92 esitystä 37 ammattiosastosta. Esitykset jakautuivat liiton toimintoihin seuraavasti: järjestötoiminta 40, teknologiasektori 23, talous 7, hallinto 5, viestintä 5, koulutus 4, puutuotesektori 2, yhteiskuntasuhteet 2, Murikka 2, tutkimus 1 ja tietohallinto 1. Valtuuston vastaukset lähetetään esityksiä tehneille ammattiosastoille. ? Esityksistä käytyjen keskustelujen jälkeen päätettiin, että Teollisuusliitto jatkaa työtään työnantajamaksujen palauttamiseksi takaisin aikaisemmalle tasolle. Nuorisojaoston tehtäväksi annettiin nuorisotoiminnan kokonaisuuden arvioiminen niin, että siinä otetaan huomioon esitetty valtakunnallisen, matalan kynnyksen tapahtuman järjestäminen nuorille ja nuorisotoiminnan taloudelliset resurssit. HENKILÖMUUTOKSET VALTUUSTOSSA Anne-Mari Toikalle myönnettiin ero valtuuston jäsenyydestä. Valtuuston jäseneksi nousee Jouni Ojala. Pasi Jolkkoselle myönnettiin ero valtuuston ensimmäisen varajäsenen tehtävästä. Jukka Tähkäselle, Sami-Jussi Elolle ja Kimmo Loukusalle myönnettiin ero valtuuston toisen varajäsenen tehtävästä. 38 Tekijä 9/2020 TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS, VANTAA 20. –21.8.2020 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 38 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 38 9.9.2020 11.16 9.9.2020 11.16
TYÖSSÄOLOEHTOON HELPOTUSTA Liiton puheenjohtaja Riku Aalto nosti puheessaan esiin koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot ja muistutti, että myös ay-liike on ollut mukana kriisin hoidossa. Hän totesi, että jäykäksi haukuttu työmarkkinajärjestelmä on osoittanut käyttökelpoisuutensa pystyessään sopimaan joustoista, jotka auttavat yrityksiä selviytymään kriisistä ja antavat lomautusten ja irtisanomisten kohteeksi joutuville lisäturvaa. Työnantajaliitot ovat Aallon mukaan suhtautuneet tilanteeseen vielä maltillisesti, mutta samaa ei voi sanoa keskusjärjestö EK:sta. Kokoomuksen esittämä ja EK:n kannattama ajatus, että kaikki työttömyysvakuutusmaksua maksavat olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen, on Aallon mukaan ongelmallinen. – En näe kovinkaan suureksi ongelmaksi sitä, että ihminen, joka ei halua maksaa pientä lisämaksua tietynlaisesta vakuutusturvasta ei sitten pääsekään sen piiriin. Aallon mukaan isompi ongelma on se, että on paljon erityisesti nuoria työntekijöitä, joiden työssäoloehto tai ansiot eivät täytä ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksiä. He maksavat kuitenkin työttömyysvakuutusmaksua ja jopa työttömyyskassan jäsenmaksua, mutta eivät koskaan pääse hyötymään siitä mitään. – Eikö reilua olisi se, että työssäoloehtoa helpotettaisiin merkittävästi, jotta hekin voisivat hyötyä maksamistaan maksuista? AY-LIIKE MUKANA EPIDEMIAN TORJUNNASSA Liiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtosen mukaan maan hallitus tarttui nopeasti toimeen kriisin alussa ja on tehnyt paljon toimia, joilla epidemian vaikutuksia pyritään lieventämään. Talkoissa ovat myös työmarkkinaosapuolet vahvasti mukana, Lehtonen totesi. – Itseasiassa toimia on pohdittu perinteisessä kolmikannassa, joten huhut sen kuolemasta ovat jälleen ennenaikaisia. Sitä soisi käytettävän muulloinkin. Lehtosen mukaan työnantajaleiristä kuuluu jatkuvasti kritiikkiä muun muassa yritysten kustannuskilpailukykyyn ja paikalliseen sopimiseen sekä työpaikkatason joustoihin liittyen. – Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky ei ole sovituista palkankorotuksista vaarantunut, vaikka toisenlaisiakin äänenpainoja kuulee. Me olemme globaaleista markkinoista riippuvainen, vientiin nojaava talous. Jos markkinat ja kysyntä sakkaavat, se näkyy myös meillä. TYÖNTEKIJÖISTÄ EI KORONALASKUN MAKSAJIA Liiton 2. varapuheenjohtaja Jari Nilosaari otti kantaa työnantajaliittojen ja EK:n esityksiin koronakriisistä selviämiseksi. – Olen tyrmistyneenä seurannut työnantajien ja oikeiston käyttäytymistä alkuvuoden ja alkusyksyn ajan. EK ja muut työnantajajärjestöt sekä oikeisto ovat yhdenmukaisesti lähteneet kiristyslinjalle. Niiden mukaan ainut lääke koronasta johtuvista alasajoista ulospääsemiseen on kiristää työttömyydestä kärsivien ja työntekijöiden asemaa. Nilosaari vetosi kaikkiin jäseniin. Hänen mukaansa nyt on viimeinkin aika herätä. – Edellisen hallituksen rajut toimet ja työnantajajärjestöjen esitykset tarvitsevat vahvan vastavoiman. Se voima on järjestäytyminen työpaikoilla. 9/2020 Tekijä 39 LIITOSSA ? Valtuuston jäsenet kuuntelivat ajankohtaista tilannekatsausta vakavin ilmein. Edessä Marko Kemppainen takanaan Sandra Roos, Tuula Hyvärinen ja Simo Raudaskoski. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 39 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 39 9.9.2020 11.27 9.9.2020 11.27
Valtuuston yleiskeskustelussa kärkevimmin nousivat esiin työnantajien ja valtiovarainministeriön kelvottomat esitykset työllisyyden nostamiseksi. Tässä poimintoja keskustelusta. Teknologiasektorin Jouni Jussinniemi (kuvassa) Pyhäkummusta totesi koronasta, että epidemian aikana kasvaneen työttömyyden syynä ei ole osaamisen tai kilpailukyvyn puute. Syynä on epidemian aiheuttama maailmanlaajuinen kysyntäkriisi. – Työttömyysetujen heikentäminen ei luo työtä. Suomalainen työntekijä ei saa olla kertakäyttöhyödyke, joka voidaan heittää syrjään. Jussinniemen mielestä sen sijaan pitää varmistaa yritysten kyky vastata tulevaan kysyntään. Maan infrastruktuuri, maantiet ja rautatiet, on pidettävä kunnossa. Siellä olisi miljardien investoinnit – ja työtä – odottamassa. Janne Vainio, teknologiasektorin edustaja Raisiosta, piti surkuhupaisana sitä, että Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sekä kauhistelevat veroja että ovat kuitenkin vaatimassa valtiolta tukea yrityksille. – Harmaa talous ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on Suomen suurimpia ongelmia. Joka päivä tässä maassa tehdään työtä, joka ehkä juuri ja juuri yltää palkaltaan minimiin, mutta kaikki lisät ja korvaukset jäävät maksamatta. Näin ei voi jatkua! ”KYYKYTTÄMINEN EI TYÖTÄ TUO” TYÖ VIE VOIMAT, EI ELÄKKEELLE Teknologiasektoria edustava Arto Liikanen (kuvassa), liiton hallituksen jäsen Muuramesta, valotti eläkeputken välttämättömyyttä. – Pitkään fyysisessä työssä olleiden iäkkäiden työntekijöiden kunto ei vain riitä siihen, mitä yritykset vaativat. Työntekijä ei pääse alimpaan eläkeikään, mutta mikään yritys ei heitä ota. Ainoa kunniallinen vetäytymistapa on eläkeputki. Teknologiasektorin Aimo Lahtinen Hallista totesi, että työttömyyskorvauksen porrastaminen ja vuorotteluvapaan ja työttömyyskorvauksen lisäpäivien poisto tähtäävät kaikki samaan. – Tavoitteena on kyykyttää ja alistaa ja pakottaa työntekijä ottamaan vastaan työtä millä ehdoilla tahansa. Kemiläinen Tommi Sauvolainen teknologiasektorilta kuvaili, että valtiovarainministeriö pitää eläkeputken ja muiden työttömiä suojaavien asioiden poistamista ”käänteentekevänä työllisyystemppuna”. – Mikään näistä ei lisää työllisyyttä. Toivotaan, että hallitus jättää viisaasti huomioimatta tämän EK:n, Kokoomuksen ja valtiovarainministeriön märän unen. KOULUTUS TYÖLLISTÄÄ, EIVÄT LEIKKAUKSET Yleiskeskustelussa tähdennettiin aikuiskoulutuksen tärkeyttä työllistymisen kannalta. Helsinkiläinen Anna Andersson kemian sektorilta kuvasi valtiovarainministeriön ehdotusta aikuiskoulutustuen poistamisesta tai muuttamisesta lainaksi sanalla ”järkyttävä”. – Koulutuksella Suomi on tähän hyvinvointiin ponnistanut. Karita Lahtinen teknologiasektorilta Helsingistä kertoi omista ja muiden kokemuksista siitä, miten nimenomaan aikuiskoulutustuki on mahdollistanut uuden ammatin, jopa useamman, opiskelun. – Kuinka moni 40tai 50-vuotias aloittaisi opiskelun, jos aikuiskoulutustuki heikkenisi tai muuttuisi lainaksi? Teollisuusliiton on sanottava ehdoton ei heikennyksille! Liiton hallituksen jäsen Mari Tuomaala (kuvassa) Torniosta ja teknologiasektorilta ihmetteli hänkin, miksi paikallisen sopimisen merkitystä ei tivata sitä markkinoivilta tahoilta. – Me (ay-liike) olemme kysyneet konkreettisia kysymyksiä, miten paikallinen sopiminen nostaisi työllisyyttä. Mutta poliitikot eivät kysy. Teollisuuden työttömyyskassalle satoi kiitoksia melkein puhujalta kuin puhujalta. Maksatukset ovat hoituneet mallikkaasti, ja liiton jäsenet ovat saaneet korvausrahansa nopeasti. – Haluan kiittää työttömyyskassaa. Omalla työpaikallani on lomautettuja, kaikki he ovat saaneet rahansa nopeasti. Sääliksi vain käy YTK:n jäseniä, sanoi teknologiasektorin Mari Raikisto Noormarkusta. ? 40 Tekijä 9/2020 Talvityövaatteet Takki • takaa pidennetty malli • EN ISO 20471 luokka 2 • koot: 2XS-5XL ADAMIITTI PAT522P/O/K/2XS/5XL 109, 109,-Housut • korotettu vyötärö • irrotettavat olkaimet • EN ISO 20471 luokka 1 • koot: 2XS-5XL, D88-D116 AMETISTI PAT555P/O/K-2XS/5XL-D88/D116 99, 99,-• 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstop -päällikangas • vedenja tuulenpitävä, hengittävä • teipatut saumat, tikkivuori • EN 343 vedenpitävyysluokka 3, hengittävyysluokka 1 • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta K O P Takista myös naisten malli fl.keltainen/musta, koot: XS-2XL! Turvajalkine Viper Roller High + S3 • päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua • komposiitti varvassuoja • komposiittitekstiili naulaanastumissuoja • Sievi DUAL Comfort -pohjallinen • Öljynja useiden kemikaalien kesto • koot 35-47 SK52150-35/47 179 179,,-Tarjoukset voimassa 31.10.2020 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% Verkkokauppamme on aina auki! PAINATUSPALVELUT MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! Tekijä 16.9.2020 TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS, VANTAA 20. –21.8.2020 LUE LISÄÄ valtuuston päätöksistä ja puheenvuoroista: www.teollisuusliitto.fi, www.tekijälehti.fi Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 40 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 40 9.9.2020 11.23 9.9.2020 11.23
9/2020 Tekijä 41 Talvityövaatteet Takki • takaa pidennetty malli • EN ISO 20471 luokka 2 • koot: 2XS-5XL ADAMIITTI PAT522P/O/K/2XS/5XL 109, 109,-Housut • korotettu vyötärö • irrotettavat olkaimet • EN ISO 20471 luokka 1 • koot: 2XS-5XL, D88-D116 AMETISTI PAT555P/O/K-2XS/5XL-D88/D116 99, 99,-• 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstop -päällikangas • vedenja tuulenpitävä, hengittävä • teipatut saumat, tikkivuori • EN 343 vedenpitävyysluokka 3, hengittävyysluokka 1 • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta K O P Takista myös naisten malli fl.keltainen/musta, koot: XS-2XL! Turvajalkine Viper Roller High + S3 • päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua • komposiitti varvassuoja • komposiittitekstiili naulaanastumissuoja • Sievi DUAL Comfort -pohjallinen • Öljynja useiden kemikaalien kesto • koot 35-47 SK52150-35/47 179 179,,-Tarjoukset voimassa 31.10.2020 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% Verkkokauppamme on aina auki! PAINATUSPALVELUT MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN! Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita omalla logollasi! Tekijä 16.9.2020 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 41 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 41 9.9.2020 11.23 9.9.2020 11.23
42 Tekijä 9/2020 ILMOITUS Varaudu elämään, hanki henkivakuutus Tiina ja Hannu Stark eivät aikailleet yhteisen elämän ja perheen perustamisen kanssa. Jo vuoden päästä seurustelun aloittamisesta he menivät naimisiin, ja sitä ennen he ostivat asunnon. Nyt avioliittoa on takana viisi vuotta. ”Meillä molemmilla on aika perinteiset arvot, ja kun se oikea tuli kohdalle, päätimme vakiintua. Yhteiselle asunnolle oli tarvetta siksikin, että olimme asuneet kahdella paikkakunnalla”, Tiina kertoo. Yhteiset valinnat toivat mukanaan halun huolehtia omasta rakkaasta, ja Starkit ottivat parihenkivakuutuksen osana tavallista taloudenhoitoaan. Taloudenhoitoon kuuluvat myös muut tavalliset turvat: koti-, auto-, mökkija matkavakuutukset. ”Halusimme mielenrauhaa sen varalle, että jos elämässä sattuu jotakin ikävää, niin toinen voi jatkaa samanlaista elämää kuin meillä nykyisin on. Toiselle ei tule velkataakkaa, eikä hänen ole pakko muuttaa pois tästä asunnosta”, Hannu perustelee. Pariturvaa muutamassa minuutissa Kun henkivakuutus tuli ajankohtaiseksi, Starkit suuntasivat nettiin. Oli iloinen yllätys, kuinka helppoa pariturvan hankkiminen on. ”Tietojen täyttämiseen meni vaivaiset pari minuuttia, ja vakuutus saatiin heti voimaan”, Tiina kertoi. Pariskunta hoiti asian työpäivän jälkeen kotona. Sitä ennen he kirkastivat itselleen vakuutusmäärän, sillä edunsaaja oli jo päätetty. Se oli luonnollisesti oma aviopuoliso, jonka kanssa oli yhteistä omaisuutta ja haave perheen perustamisesta. Vakuutusmäärä on se rahallinen korvaus, jonka toinen saa, jos toinen menehtyy. Starkit ynnäsivät siihen mukaan asuntovelan ja molempien vuosiansiot tasavertaisesti. ”Meidän vuosiansiomme ovat suurin piirtein samalla tasolla, mikä teki vakuutusmäärän määrittämisestä helpompaa, ja vakuutusmaksu jakautuu tasan meidän kesken. Jos tilanne olisi se, että toinen vanhemmista on pääasiallinen elannon tuoja, olisi tärkeää vakuuttaa hänet”, Hannu pohtii. Se tuli yllätyksenä, että Starkit saivat alennusta vakuutusmaksusta, joka täysimääräisenäkin tuntui edulliselta. ”Kun mietin henkivakuutusmaksua, voin sanoa, että molempien vanhempien vakuuttaminen on edullista. Se on pieni summa mielenrauhasta”, Hannu sanoo. Henkivakuutusmaksun alennus tuli siitä, että Tiina kuuluu Kalevan ja Ifin yhteistyöliittoon. Vakuutussummasta leikkautui liiton vuosimaksun suuruinen siivu. Ennakoi, saat mielenrauhaa Starkien elämä siirtyi tälle uudelle vaihteelle joulukuussa 2018, kun perheen ”joulukäärö” putkahti maailmaan kuukauden etuajassa. Heti, kun tilanne oli tasaantunut, Starkit pitivät jo perinteeksi muodostuneen vakuutusja taloustuokionsa – olihan kuviossa uusi muuttuja, lapsi. Vakuutusja talousasioita sekä suurempia hankintoja pohditaan Starkeilla noin puolen vuoden välein. Starkit kävivät läpi myös henkivakuutuksensa vakuutusmäärän, mutta pitivät sen ennallaan. ”Mahdolliset ikävät asiat tuntuvat usein kaukaisilta, mutta koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Siksi on parempi järjestää perusasiat kuntoon, niin voi elää arkea huoletta”, Tiina kokee. Teollisuusliiton jäsenenä sekä sinä että puolisosi saatte Primus-henkivakuutuksen markkinoiden parhaaseen hintaan. Laske vakuutuksesi hinta if.fi/teollisuusliitto Elämässä voi sattua ja tapahtua kurjiakin juttuja, vaikka nyt pyyhkii hyvin. Juuri siksi espoolaiset Tiina ja Hannu Stark ovat ottaneet henkivakuutuksen. Jo pelkkä ajatus taloudellisesta turvasta tuo mielenrauhaa ja vapauttaa elämään Felix-vauvan kanssa. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 42 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 42 9.9.2020 11.23 9.9.2020 11.23
9/2020 Tekijä 43 ”Hei, millos tulee seuraava video?” TIMO PAIJA ”Yleensä idea turvallisuusvideon aiheesta syntyy EHS-ryhmän kokouksessa, jossa istun työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna. Ja sitten minä rupean tekemään. Kaatumisvideossa pingviinikävelin. Annoin siis vinkin, ettei pingviini liukastu jäällä. Mattopuukkotapaturmia oli ollut paljon. Kun yt-neuvottelukunnassa ehdotin aiheesta videota, laskeutui vaivaantunut hiljaisuus. Mutta videon jälkeen viime vuonna ei ollut yhtään mattopuukkotapaturmaa. Sitä en tiedä, oliko tämä videon ansiota. Tavoitteena on saada joka kuukausi uusi video julki, mutta korona on vähän sekoittanut asioita. Jotain mun pitää saada räjäyttää! Sen verran olen katsellut tv-sarjoja ja leffoja. Kun kemikaali-insinööri ehdotti, että Ex-tilastakin (räjähdysvaarallinen tila) pitäisi saada video, ymmärsin, että nyt mä saan sen räjähdyksen. Muistin, että paloharjoituksissa oli tehdaspalokunnalla ollut savukone. ”Juu, saat lainaan.” Kokeiltiin perjantaina, mutta maanantaina kuvauksissa ei lähtenyt toimimaan. Tehdaspalvelun kunnossapidosta lähti varmaan viisi äijää korjaamaan. Lioteltiin, annettiin ensiapua, kuvausaikatauluakin siirrettiin. Joka päivä seurattiin, olisiko jo pöhinää. Perjantainakaan ei toiminut. Yksi työkaveri soittaa bändissä, heillä on kuulemma kone, josta lähtee kunnon savut! Mutta kuvauksissa ei lähtenyt. Taas kunnossapito paikalle, oli jo ulkopuolisiakin työntekijöitä auttamassa. Kunnossapidon päälliköitäkin tuli siinä jo mukaan, että pöhinää saatiin. Pomoilla oli keskenään whatsapp-ryhmä, josta esimies näki Citymarketin kassalla videota varten tehdyn savun. Esimies kysyi, onko kp-osasto räjähtänyt? Sen verran teatteritaustaa on, että olin vuosina 1995–1998 Turussa harrastajateattereissa lavastajana ja vähän sellaisena joka paikan höylänä. Turun keskiaikapäivillä hoidin muutaman roolin sijaisuuden. Videoinnin olen oppinut (tietysti!) katselemalla YouTubesta videoita. Rekvisiittaa etsimässä ja muutenkin auttamassa ja ideoimassa on varsinkin rautavaraston väki, myös laitosmiehiä. Mutta kuka vaan haluaa mukaan, saa tulla! Työnantaja on suhtautunut videoihin hyvin, ja johto on ottanut ylipäänsä enemmän vastuuta turvallisuudesta. Tehtaalla tehdään esimerkiksi turvallisuuskävelyitä. Johtoryhmän jäsenet ovat välillä ihmeissään kierroksella: Meillä on täällä tällaisiakin paikkoja! Ainakin jotkut tykkäävät videoiden huumorista. Minulta kysellään: Hei, millos tulee seuraava video?” Katso Timo Paijan turvallisuusvideot liukkaudesta ja räjähdysvaarallisesta tilasta: www.tekijälehti.fi TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JYRKI LUUKKONEN LIITOSSA TOIMIJA TIMO PAIJA Työsuojeluvaltuutettu Agco Power Oy Linnavuori Linnavuoren metallityöväen ao. 134 ILMOITUS Varaudu elämään, hanki henkivakuutus Tiina ja Hannu Stark eivät aikailleet yhteisen elämän ja perheen perustamisen kanssa. Jo vuoden päästä seurustelun aloittamisesta he menivät naimisiin, ja sitä ennen he ostivat asunnon. Nyt avioliittoa on takana viisi vuotta. ”Meillä molemmilla on aika perinteiset arvot, ja kun se oikea tuli kohdalle, päätimme vakiintua. Yhteiselle asunnolle oli tarvetta siksikin, että olimme asuneet kahdella paikkakunnalla”, Tiina kertoo. Yhteiset valinnat toivat mukanaan halun huolehtia omasta rakkaasta, ja Starkit ottivat parihenkivakuutuksen osana tavallista taloudenhoitoaan. Taloudenhoitoon kuuluvat myös muut tavalliset turvat: koti-, auto-, mökkija matkavakuutukset. ”Halusimme mielenrauhaa sen varalle, että jos elämässä sattuu jotakin ikävää, niin toinen voi jatkaa samanlaista elämää kuin meillä nykyisin on. Toiselle ei tule velkataakkaa, eikä hänen ole pakko muuttaa pois tästä asunnosta”, Hannu perustelee. Pariturvaa muutamassa minuutissa Kun henkivakuutus tuli ajankohtaiseksi, Starkit suuntasivat nettiin. Oli iloinen yllätys, kuinka helppoa pariturvan hankkiminen on. ”Tietojen täyttämiseen meni vaivaiset pari minuuttia, ja vakuutus saatiin heti voimaan”, Tiina kertoi. Pariskunta hoiti asian työpäivän jälkeen kotona. Sitä ennen he kirkastivat itselleen vakuutusmäärän, sillä edunsaaja oli jo päätetty. Se oli luonnollisesti oma aviopuoliso, jonka kanssa oli yhteistä omaisuutta ja haave perheen perustamisesta. Vakuutusmäärä on se rahallinen korvaus, jonka toinen saa, jos toinen menehtyy. Starkit ynnäsivät siihen mukaan asuntovelan ja molempien vuosiansiot tasavertaisesti. ”Meidän vuosiansiomme ovat suurin piirtein samalla tasolla, mikä teki vakuutusmäärän määrittämisestä helpompaa, ja vakuutusmaksu jakautuu tasan meidän kesken. Jos tilanne olisi se, että toinen vanhemmista on pääasiallinen elannon tuoja, olisi tärkeää vakuuttaa hänet”, Hannu pohtii. Se tuli yllätyksenä, että Starkit saivat alennusta vakuutusmaksusta, joka täysimääräisenäkin tuntui edulliselta. ”Kun mietin henkivakuutusmaksua, voin sanoa, että molempien vanhempien vakuuttaminen on edullista. Se on pieni summa mielenrauhasta”, Hannu sanoo. Henkivakuutusmaksun alennus tuli siitä, että Tiina kuuluu Kalevan ja Ifin yhteistyöliittoon. Vakuutussummasta leikkautui liiton vuosimaksun suuruinen siivu. Ennakoi, saat mielenrauhaa Starkien elämä siirtyi tälle uudelle vaihteelle joulukuussa 2018, kun perheen ”joulukäärö” putkahti maailmaan kuukauden etuajassa. Heti, kun tilanne oli tasaantunut, Starkit pitivät jo perinteeksi muodostuneen vakuutusja taloustuokionsa – olihan kuviossa uusi muuttuja, lapsi. Vakuutusja talousasioita sekä suurempia hankintoja pohditaan Starkeilla noin puolen vuoden välein. Starkit kävivät läpi myös henkivakuutuksensa vakuutusmäärän, mutta pitivät sen ennallaan. ”Mahdolliset ikävät asiat tuntuvat usein kaukaisilta, mutta koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Siksi on parempi järjestää perusasiat kuntoon, niin voi elää arkea huoletta”, Tiina kokee. Teollisuusliiton jäsenenä sekä sinä että puolisosi saatte Primus-henkivakuutuksen markkinoiden parhaaseen hintaan. Laske vakuutuksesi hinta if.fi/teollisuusliitto Elämässä voi sattua ja tapahtua kurjiakin juttuja, vaikka nyt pyyhkii hyvin. Juuri siksi espoolaiset Tiina ja Hannu Stark ovat ottaneet henkivakuutuksen. Jo pelkkä ajatus taloudellisesta turvasta tuo mielenrauhaa ja vapauttaa elämään Felix-vauvan kanssa. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 43 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 43 9.9.2020 11.23 9.9.2020 11.23
LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI 44 Tekijä 9/2020 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. LIITTO KOULUTTAA Opi omalla alueellasi! Murikassa on huomioitu koronaohjeistukset! Osallistu osastosi kehittämiseen! Murikan syksyn kursseja ? Järjestävä ammattiosasto, 1. osa 5.10.–7.10. ? Grundkurs i arbetarskydd (Flyttad från våren) 5.10.–9.10. Helsingfors ? Työntekijän sosiaaliturva 14.10.–16.10. ? Työsuojelun peruskurssi 12.10.–16.10. ja 19.–23.10. ? Luottamusmiesten peruskurssi 12.10.–16.10. Helsinki ja 2.–6.11. Murikka ? Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus 17.10.–18.10. Kaikki Murikan tulevat kurssit löydät osoitteesta www.murikka-opisto.fi/koulutuskalenteri Toiminnan pulssi – ammattiosastojen kehittämiskoulutukset Murikassa Nyt on mahdollisuus lähteä porukalla hakemaan uutta sykettä osaston toimintaan, tavata alueen muita aktiiveja sekä ideoida tulevaisuuden ammattiosastoa – hauskaa illanviettoa unohtamatta. Koronan vuoksi peruuntuneita kursseja on siirretty ensi vuoteen. ? 10.–11.10.2020 Häme–Pirkanmaa ? 14.–15.11.2020 Helsinki–Uusimaa ? 23.–24.1.2021 Vaasa–Keski-Suomi ? 23.–24.1.2021 Svenskspråkiga fackavdelningarna ? 13.–14.2.2021 Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala ? 6.–7.3.2021 Varsinais-Suomi–Satakunta Tartu hetkeen – arkityö ratkaisee -kurssit alueilla Kohderyhmänä kaikki työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet. Kurssi vahvistaa valmiuksia puuttua työpaikan työsuojelun epäkohtiin. ? 3.–4.10. Holiday Club, Saimaa ? 14.–15.11. Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä Sokos Hotel Eden, Oulu ? 28.–29.11. Sokos Hotel Vaakuna, Pori Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Valtakunnallisten viikonloppukurssien ilmoittautuminen on muuttunut. Kursseihin pääset ilmoittautumaan osoitteessa teollisuusliitto.etapahtuma.fi kirjautumalla sisään omalla sukunimelläsi, syntymäajalla ja jäsennumerolla. Ilmoittautumislomake on osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi/ toiminnan-pulssi-v-s Osallistujia voi olla 8 yhdestä osastosta. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 44 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 44 9.9.2020 11.24 9.9.2020 11.24
9/2020 Tekijä 45 ”Turvallisuus oli huomioitu hyvin Murikassa” Suvi Luukkonen osallistui luottamusmiesten jatkokurssille Murikka-opistossa helteisellä elokuun viikolla ensimmäisten joukossa, kun opiston ovet avattiin kevään ja kesän jälkeen. Kurssilaisten turvallisuus koronavirukselta oli varmistettu niin hyvin, ettei Luukkonen jännittänyt tartuntavaaraa. Ryhmäkokoja on opistossa pienennetty, ja Luukkosen kurssille osallistui kahdeksan henkilöä. Samaan aikaan Murikassa järjestettiin kaksi muuta kurssia. Luukkonen laskeskelee, että opistolla oli silloin kaikkiaan alle 30 kurssilaista. – Pystyimme pitämään turvavälit, ja käsidesiä oli tarjolla joka paikassa. Ryhmätyöt tehtiin nyt pareittain. Hanskoja ja maskeja sai, jos halusi. Turvallisuus oli hyvin huomioitu, ja siitä huolehtimista painotettiin heti maanantaina, kun tulimme opistolle. Saimme myös toimintaohjeet siltä varalta, jos tulee oireita. Keväällä piirit olivat pienet, Luukkonen kuvaa korona-aikaa. Ystävien ja sukulaisten tapaaminen oli vähissä. Perustyönsä hän on voinut tehdä turvallisin mielin, sillä töissäkin kivenmurskauskomponenttien vastaanotossa, hyllytyksessä ja tuotantoon toimittamisessa on tilaa eikä kukaan työkaveri ole ihan vieressä. Viikon poissaolo perusarjesta piristi Luukkosta. Tiedollisen hyödyn lisäksi hän nautti siitä, että sai käydä valmiiseen ruokapöytään, lenkkeillä iltaisin kauniissa järvimaisemissa ja tutustua uusiin ihmisiin. Luukkonen haki kurssilta syventävää tietoa luottamusmiehen toimintaan. Häntä kiinnosti muiden työpaikkojen käytännöt ja toimintatavat. Keskustelut ja kertomukset siitä, miten muissa työpaikoissa oli viety asioita eteenpäin ja ratkottu esimerkiksi työaikaongelmia tai sairausajan palkanmaksua, olivat hyödyllisiä. – Kävimme läpi harjoitustapauksia ja eri työpaikkojen ongelmakohtia ja haimme niihin ratkaisuja. Selvitimme ongelman ydintä ja pohdimme, miten lakitekstejä tulkitaan. Tietoja etsittiin Finlexistä, oman alan eli teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta ja luottamusmiehen lakikirjasta. – Tykkään tutkia ja etsiä tietoa. On tärkeää osata perustaa argumentit tietoon – lakiin tai ennakkotapaukseen – eikä vain mielipiteeseen. Kehittyminen on kivaa. Kurssipäivät kuluivat nopeasti eivätkä tuntuneet raskailta, koska koulutus oli jaksotettu keskusteluihin, tiedonhakuun ja liiton lakimiehen luento-osuuksiin. Luukkonen arvostaa oikeudenmukaisuutta ja lähti siksi mukaan luottamustoimintaan. Kaikkien ihmisten tasapuolisen kohtelun merkitys näkyi jo ala-asteella, kun hän sai luokkakaveriaan paremmat pisteet täysin samanlaisesta koevastauksesta. Luukkosen oli pakko selvittää opettajalta, mistä epäoikeudenmukaisuus johtui. Lopulta kaverin arvosana nostettiin samaksi kuin Luukkosen. LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI LIITOSSA OIVALTAJA Suvi Luukkosen luottamusmiesten jatkokurssin toinen osa on Murikkaopistolla syyskuussa. Aiemmin hän on osallistunut Luottamusmiesten peruskurssille ja Hyvinvointi työyhteisössä -kurssille. SUVI LUUKKONEN Logistiikkatyöntekijä, logistiikkaosaston luottamusmies Metso Outotec, Tampere Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7 TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA MARJO NURMI Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 45 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 45 9.9.2020 11.24 9.9.2020 11.24
Loppujen lopuksi kaikki hyvin J äsenkyselyyn osallistuneista 13 500 yli 80 prosenttia teki ansiotyötä vastausajankohtana. Muista työsuhteisista lomautettuna oli parisataa jäsentä eli reilut kaksi prosenttia. Yhtä usea oli työstä vapaalla eli pitkällä sairauslomalla, perhevapaalla tai vuorotteluvapaalla. Joka kymmenes oli vastaushetkellä työttömänä. Kaikista jäsenkyselyyn osallistuneista on enemmistö tehnyt töitä viimeisten kolmen vuoden aikana. Reilusti yli puolen (70 %) työsuhde Teollisuusliiton jäsentutkimuksen toinen luku keskittyy erityisesti teollisuusliittolaisten työmarkkina-asemaan, työaikamuotoihin ja työssä viihtymiseen. Lisäksi luvussa käsitellään työmarkkinoiden rakenteellisen muutoksen vaikutuksia teollisuusliittolaisilla aloilla. on pysynyt samana näiden vuosien aikana. Neljäsosalla (26 %) työsuhteita on ollut 2–4. Enemmän kuin viisi työsuhdetta on ollut vain harvalla (2 %) viimeisten kolmen vuoden aikana. Vain hyvin harva vastanneista (1,6 %) on ollut koko kolmen vuoden aikana pois työmarkkinoiden käytöstä tai työnhakijana. Kyselyyn vastanneista 11 050 työtätekevästä huomattava osa (92 %) työskentelee toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella eli heillä on vakituinen työ. Kokoaikaisesti työtä tekee vielä useampi (96 %) vastanneista. Osa-aikaisesti työskentelee muutama sata (4 %) vastanneista. Osa-aikatyö voi olla normaalia, kuten esimerkiksi jakajilla. VUOKRALLA JA LAINASSA Moni teollisuusliittolainen työskentelee vuokratyöntekijänä tai alihankkijan leivissä. Jäsenkyselyyn vastanneista vuokratyöntekijöitä on muutama sata (3 %). Vuokratyötä tehdään yleisimmin puusepänja JÄSENTUTKIMUS 2020 2 46 Tekijä 9/2020 Meyer Turku Oy:n telakalla rakennetaan risteilyaluksia, matkustaja-autolauttoja sekä erikoisaluksia. TEKSTI TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKKÖ KUVA SAMI PERTTILÄ LUE LISÄÄ jäsentutkimuksen tuloksista: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 46 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 46 9.9.2020 11.24 9.9.2020 11.24
9/2020 Tekijä 47 metalliteollisuudessa, tekstiilihuoltoalalla, huoltoja kunnossapidon ja peltija teollisuuseristealoilla sekä jakelussa. Näillä kaikilla aloilla 4–5 prosenttia vastaajista on vuokratyöntekijöitä. Usein vuokratyö on ainoa keino työllistyä, kun muuta ei ole tarjolla. Alihankkijan tai vuokrafirman kirjoissa olevat voivat työskennellä yhteisellä työpaikalla tilaajayrityksen väen kanssa kuukausia tai jopa vuosia. Osa vuokratyöntekijöistä siirtyy tilaajayritykseen työsuhteiseksi, jos työtä ja taitoa riittää. Erilaiset ansiotyön tekemisen muodot ovat yleistyneet, ja etenkin työmarkkinoille tulevat uudet työntekijät törmäävät niihin. Vuokratyön lisäksi keikkatyötä tekee muutama sata vastaajaa (3 %). Yleisintä keikat ovat peltija teollisuuseristysalalla sekä huoltoja kunnossapitoalalla, joiden vastaajista kertoo reilu kymmenesosa olevansa keikkahommissa. Kausityöksi omaa työtään kuvaa hieman harvempi (4 %). Kausityötä vastaajista tekevät yleisimmin metsäja metsäkonealoilla työtä tekevät. Myös viikonloppuisin työtä tekee useita satoja (6 %) vastaajista. Sopimusaloista eniten viikonloppuisin työskennellään maaseutuelinkeinoissa (26 %), jakelussa (23 %), kaivosalalla (19 %) ja puutarha-alalla (17 %). Jäsenkyselyyn vastanneista pieni osa (3 %) työskentelee siten, että on useampi työsuhde yhtä aikaa. Vastanneista noin sadalla (1 %) osa työstä on yrittäjätyötä. PÄIVÄTYÖ JA VUOROTYÖ YHTÄ YLEISIÄ Kyselyyn vastanneista jäsenistä puolet (51 %) työskentelee työsopimuksilla, jotka on solmittu 2010-luvulla. Neljäsosan (23 %) työsuhteet ovat alkaneet vuosina 2000–2009. 1990-luvulla alkaneissa työsuhteissa vastanneista työskentelee kuudesosa (15 %). Reilu kymmenesosa (11 %) on aloittanut nykyisessä työssään jo vuosikymmeniä sitten ennen 1990-luvun lamaa. Pisimmät työsuhteet ovat alkaneet 1970-luvulla, jolloin 1950luvulla syntyneet ovat aloittaneet työuransa. Pitkää työpäivää ja -viikkoa puurtavilla metsäalan työntekijöillä on vastanneista kaikkein pisimmät ja vakaimmat työsuhteet. He työskentelevät esimerkiksi Metsähallituksen ja metsänhoitoyhdistysten palveluksessa. Yli kolmasosan (36 %) työsuhde on kestänyt vähintään 30 vuotta. Jäsenkyselyssä tiedusteltiin työn tekemisen ajoista. Teollisuusliittolaisten töistä vain osa tehdään niin sanotun normaalin työajan puitteissa. Työaikamuodon osalta vastaajat jakautuvat tasaisesti kahtia: puolet tekee päivätyötä (54 %) ja puolet vuorotyötä (46 %). Päivätyötä tehdään autoja konealalla, metsäalalla ja peltija teollisuuseristysalalla lähes poikkeuksetta (yli 90 % vastaajista). Teollisuusliiton sopimusaloista vuorotyö on yleistä tietyillä sopimusaloilla. Vastaajista vuorotyö on yleisintä jakelussa, mekaanisessa metsäteollisuudessa, kaivosalalla, metsäkonealalla sekä kemian alojen prosessiteollisuudessa. Näillä aloilla vuorotyöläisten osuus vastanneista on yli puolet (58–80 %). Työtekijämäärissä eniten vuorotyötä tehdään suurimmilla sopimusaloilla eli metalli-, puuja kemianteollisuuden aloilla. TÖIHIN ON MUKAVA MENNÄ Jäsenkyselyyn vastanneista kolme neljästä sanoo, että töihin on mukava mennä. Työ on mielekästä, työkaverit ja pomo mukavia ja työnteko sujuu. Eroa ei juuri ole miesten ja naisten kohdalla, eikä ikäkään vaikuta työn mielekkääksi kokemiseen. Neljäosalle töihin lähteminen on ikävää, sillä jokin hiertää. Kun tarkastellaan sitä, tekeekö koulutustaan vastaavaa työtä, eroa löytyy miesten ja naisten välillä selvästi. Naiset työskentelevät miehiä yleisemmin vähemmän vaativissa ja suorittavissa työtehtävissä. Ikä ei niinkään vaikuta tähän. Osa vastanneista haluaisi päästä tekemään oman alansa työtä tai vaihtaa työpaikkaa muusta syystä. Työ voi olla yksitoikkoista ja vähemmän vaativaa – ja palkka matala. Yleisestä jaksamisesta ja pärjäämisestä kertoo se, voisiko tehdä enemmän töitä vai onko jo nykyinenkin määrä liikaa. Reilu 60 prosenttia liiton miehistä ja naisista kokee, että töitä voisi olla enemmän. Alle 36-vuotiaat ovat erityisen halukkaita kasvattamaan työmäärää. Osalla into liittyy ansioiden pienuuteen, osa-aikatyöhön tai matalapalkka-alaan. Osa taas hinkuu ylitöitä tai muuten pidempää työpäivää. Monella vastanneella hyvät työtoverit, mukava työtiimi ja asiansa osaava esimies vaikuttavat eniten työn mielekkyyteen. Parhaiten työssään viihtyvät ja kokevat tekemisensä mielekkääksi ne, jotka työskentelevät omalla ammattialallaan ja nauttivat tekemisestä. Työyhteisön ongelmien lisäksi työn yksitoikkoisuus, kiire ja kehno palkka tekevät työstä vähemmän mukavaa. ? LIITOSSA Naiset Miehet 18–35-vuotiaat 36–65-vuotiaat Teen koulutustani vastaavaa työtä, % Voisin tehdä enemmän töitä, % Teen vähemmän vaativia töitä, % Nykyinen työmäärä on liikaa, % 53 70 47 30 69 57 31 43 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 47 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 47 9.9.2020 11.24 9.9.2020 11.24
48 Tekijä 9/2020 A FP / LE H TI KU VA / M U N IR U Z ZA M A N MAAILMA Maailma ei ole ay-onnela AY-OIKEUDET Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset olivat maailmassa vuonna 2019 yleisempiä kuin kertaakaan seitsemään vuoteen. Tämän kertoo ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesäkuussa julkistettu raportti ay-oikeuksien tilasta maailmassa. Vuosittain julkaistava raportti selvittää oikeuksien toteutumista 144 maassa. Niistä 123 loukkasi lakko-oikeutta, 115 työehtosopimusten solmimisen vapautta ja 106 oikeutta perustaa ammattiliitto tai liittyä siihen. Osassa maita tilanne on vieläkin synkempi. Työntekijöitä pidätettiin tai vangittiin 61 maassa, 51 maassa he kohtasivat väkivaltaa, ja yhdeksässä maassa ay-aktiiveja murhattiin. ITUC Global Rights Index 2020 -raportti tarkastelee oikeuksien toteutumista 97 eri kriteerin perusteella. Ne pohjautuvat Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksiin. Kuten aiemminkin, heikoin alue työntekijöille on Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Alueen romahtaneissa valtioissa Syyria, Jemen ja Libya mitkään oikeudet eivät toteudu. Israelin miehittämässä Palestiinassa tilanne on myös erittäin huono. Kaikki alueen 18 maata loukkasivat järjestäytymisja lakko-oikeutta, 17 maata oikeutta neuvotella työehtosopimuksista. Kovakourainen oikeuksien polkija SaudiArabia uudisti viime vuonna työlakejaan, mutta teon vaikutusta ei vielä voitu arvioida. Raportti jakaa maat viiteen luokkaan oikeuksien toteutumisen perusteella. VALSSAAJA VARMISTI VAKUUTUKSET RUOTSI Yksityiskohdat kannattaa tarkistaa. Niin teki valssaaja Lars Eriksson, Ovakon Smedjebackenin terästehtaan ammattiosaston vakuutusvastaava. Hän alkoi selvittää yhtiön eläkemaksuja ja löysi sieltä virheen. Työehtosopimuksessa sovittuja ylimääräisiä eläkemaksuja ei ollutkaan maksettu ylitöistä. Näin oli käynyt muillakin yhtiön tehtailla. Liitto ja Ovako olivat pian yhtä mieltä puuttuvan summan suuruudesta. Sen sijaan siitä, miten korvata maksamattoman rahan arvon kasvu, jouduttiin neuvottelemaan pitkään. Nyt IF Metallin työehtosopimukseen kuuluvat ovakolaiset ovat saaneet yhteensä 1,26 miljoonaa euroa lisää eläketileilleen. Dagens Arbete -lehti kysyi tehtaalla vuodesta 1974 työskennelleeltä Erikssonilta miten työtoverit ovat kiittäneet. No, saihan sitä muutaman taputuksen olalle, hän sanoo. TIETOA TEKSTIILITEOLLISUUDESTA TEKSTIILITEOLLISUUS Uusi verkkosivu Fashion Checker pyrkii auttamaan suurten muotiyritysten vastuullisuuden selvittämisessä. Sivuston takana ovat alaa pitkään seuranneet Clean Clothes Campaign ja Fair Action sekä järjestöjä Indonesiasta ja Hongkongista. Sivuilta voi hakea tietoa eri tuotemerkkien mukaan. Joukossa on suomalaisiakin yrityksiä, kuten Marimekko, Luhta ja Kesko. Tuotemerkin sivu kertoo muun muassa, kuinka suuri osa työntekijöistä saa elämiseen riittävää palkkaa, ja yhtiön alihankkijat. Yritysten avoimuus arvioidaan sekin. Pulma on tiedon häviäminen alihankintaketjussa. Aina palkkatason arviota ei voi tehdä. Sivuston osoite on www.fashionchecker.org . Niidenkin alle jää vielä yhdeksän romahtanutta maata, joissa laillinen järjestelmä on rikkoutunut kokonaan. Maita, joissa ei ole mitään takeita oikeuksien toteutumisesta on 32. Niistä kymmenen maailman huonointa maata työntekijöille ovat jo viime vuonna listalla olleet Bangladesh, Brasilia, Filippiinit, Kazakstan, Kolumbia, Turkki ja Zimbabwe. Uusina joukkoon joutuivat Egypti, Honduras ja Intia. Honduras on yksi maista, joissa ay-aktiiveja murhataan ja heitä uhkaillaan väkivallalla. Marraskuussa 2019 Chiquita-banaaniplantaasien työntekijöiden ammattiliiton johtaja Jorge Alberto Acosta ammuttiin biljardisalilla. Liitto oli aiemmin vastustanut 77 päivän lakolla yhtiön järjestämän terveydenhoidon heikentämistä. Vaikka raportin löydökset ovat järkyttäviä, joissakin maissa mennään vieläkin pidemmälle, sanoo ITUC:n pääsihteeri Sharan Burrow. Koronaviruksen vastaisten toimien tekosyyllä ajetaan työläisten oikeuksien vastaista linjaa. – Tämä täytyy pysäyttää ja kääntää toiseen suuntaan, hän sanoo. HEIKKI JOKINEN Bangladeshilaiset työläiset vaativat turvallisempia työoloja ja parempia palkkoja vappumarssilla 1. toukokuuta 2019. Bangladesh on yksi maailman heikoimmista maista työntekijöiden oikeuksien toteutumisessa. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 48 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 48 9.9.2020 11.38 9.9.2020 11.38
? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe klo 8.30–15, ke 8.30–17. Palvelunumero 020 690 446 ? Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Jäädessäsi eläkkeelle, muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Jäsenet, joilta puuttuu jäsenmaksua tai jäsenmaksuvapautta ajalla 1.1.–31.3.2020 saavat kyselykirjeen puuttuvasta ajasta viikolla 38. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – se nopeuttaa etuuksien maksua. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LYHYET KOLMEN LIITON JÄTTIKASSALLE VIHREÄÄ VALOA TYÖTTÖMYYSKASSA Teollisuuden työttömyyskassa, Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa sekä Rakennusalan työttömyyskassa ovat päättäneet aloittaa valmistelut sulautumisesta yhdeksi suurkassaksi. Mikäli sulautuminen etenee suunnitellusti, uusi kassa aloittaisi toimintansa 1.1.2022. Kolmen työttömyyskassan sulautumisesta on käyty neuvotteluja kuluvan vuoden aikana. Uudesta työttömyyskassasta on tulossa selkeästi maan suurin ammattiliittotaustainen työttömyyskassa ja maan toiseksi suurin kassa. Teollisuuden kassalla oli viime vuoden lopussa reilut 139 000, Julkisten ja hyvinvointialojen kassalla reilut 141 000 ja Rakennusalan kassalla reilut 45 000 jäsentä eli yhteensä yli 326 000 jäsentä. TILAA LIITON KALENTERI VUODELLE 2021 JÄSENKALENTERI Teollisuusliiton jäsenkalenteri on jäsenetu, jonka tilaaminen on liiton jäsenelle maksutonta. Jos olet tilannut kalenterin viime vuonna, tilauksesi on edelleen voimassa. Jos sinulle ei ole aikaisemmin tullut jäsenkalenteria, tee kalenteritilaus verkossa: Liiton verkkosivuilta www.teollisuusliitto.fi klikkaa painiketta eAsiointi . Kirjaudu henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Klikkaa Jäsentiedot . Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa . Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan . Paina Tallenna . Kalenterit postitetaan tilaajille jäsenrekisterin mukaisiin osoitteisiin loppuvuodesta. Jäsenet, jotka eivät voi käyttää eAsiointia, voivat tilata jäsenkalenterin ottamalla yhteyttä jäsenyysyksikköön puhelimitse 020 690 446 tai sähköpostitse jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai vierailemalla aluetoimistolla. ALUETOIMISTOILLE AJANVARAUKSELLA Aluetoimistot on avattu tietyin rajoituksin. Henkilökohtainen jäsenpalvelu toimistoissa toteutetaan ajanvarauksella. Oman asiointiajan voi varata puhelimitse tai sähköpostilla suoraan aluetoimitsijalta tai toimistosihteeriltä: www.teollisuusliitto.fi/ yhteystiedot. Paperiset työttömyyskorvaushakemukset pyydetään jättämään aluetoimiston postilaatikkoon. UUSI ILMOITTAUTUMISJÄRJESTELMÄ MURIKKAAN KURSSIT Murikassa otetaan käyttöön uusi ilmoittautumisjärjestelmä Telmo marraskuusta 2020 alkaen. Siihen kirjaudutaan sukunimellä, syntymäajalla ja jäsennumerolla. Järjestelmä näyttää avoinna olevat kurssit, joista valitaan haluttu kurssi. Järjestelmä on jo käytössä alueellisissa viikonloppukoulutuksissa. Järjestelmään pääset osoitteesta: teollisuusliitto.etapahtuma.fi LIITOSSA 9/2020 Tekijä 49 SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. www.teollisuusliitto.fi/korona MATKUSTUSOHJESÄÄNNÖN MUUTOS POIKKEUSAIKANA KILOMETRIKORVAUKSET Koronatilanteen vuoksi Helsingin Hakaniemessä sijaitsevalle Murikan toimipisteelle voi halutessaan matkustaa omalla autolla. Silloin auton käytöstä korvataan 0,25 euroa / kilometri. Jos samalla autolla matkustaa vähintään kaksi kurssin osallistujaa, oman auton käytöstä korvataan 0,43 euroa / kilometri. Omaa autoa käytettäessä parkkimaksut korvataan tositteiden mukaan. Korvattavuus koskee kodin ja majoittumispaikan välisiä matkoja. Industrifacket 2021 MAKSUTON JÄSENETU! KULTTUURIVIIKONLOPPU MURIKASSA 17.–18.10. Viikonlopun ohjelma koostuu kulttuurista ja yhdessä tekemisestä. Lisäksi heittäydytään musiikin tuottamisen salaisuuksiin. Tilaisuus on avoin kaikille Teollisuusliiton kulttuurija vapaaaikatoiminnasta kiinnostuneille jäsenille. Oheisohjelmana on Häme–Pirkanmaan alueen taideharrastajien näyttelyn avajaiset. Liitto maksaa osallistujien majoituksen ja ruokailut Murikassa sekä matkat julkisen liikenteen taksojen mukaan. Lisätietoa ja ilmoittautuminen 5.10. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/kulttuuriviikonloppu Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 49 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 49 9.9.2020 11.31 9.9.2020 11.31
50 Tekijä 9/2020 ”Hoppas allt snart blir som förr” Lovisaföretaget Loval har producerat värmeelement i 60 år. Coronapandemin har delvis strypt efterfrågan – men det finns också ljusglimtar. ? Det här är ett helt bra jobb, bra folk. Man får jobba långt i egen takt, säger Eemeli Juutilainen som lägger ihop och packar växelvärmare. E konomer och företagsledare har efter sommarledigheterna varannan dag berättat för människorna på tv-sofforna och vid kaffeborden att industrins utsikter inför hösten och slutåret ser oklara, om inte direkt dystra, ut. Det är ändå inte någon direkt domedagsstämning som möter en på Loval, utan en ganska uppsluppen stämning. Handspritsflaskorna och lapparna med uppmaningar om att hålla distansen skvallrar ändå om ”det nya normala”. Personalen på Loval har i flera decennier tillverkat elvärmeelement, och olika typer av uppvärmningslösningar som används från allt mellan reservvärmare för jordvärmepumpar till kaffekokare och ugnar på restauranger i Centraleuropa. Problemet är att läget för tillfället kan beskrivas som rätt så tudelat, berättar huvudförtroendeman Enver Tonka och vice huvudförtroendeman Eetu Kiiveri. Kort och gott kan man säga att till exempel reservvärmepumpar till byggnadsindustrin går bra medan efterfrågan på den typ TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM LOVAL OY GRUNDAT 1960 HEMORT Lovisa PRODUKTION Elvärmelement PERSONAL Drygt 230, i produktion 190 OMSÄTTNING 34,2 miljoner (2020) Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 50 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 50 9.9.2020 11.31 9.9.2020 11.31
9/2020 Tekijä 51 ARBETSLIVET Det svåraste är att man inte vet vad som kommer att hända och när beställningarna börjar rassla in, säger Eetu Kiiveri och Enver Tonka. av produkter som går till restauranger, caféer och barer står däremot så gott som stilla. – Allt beror förstås på hur läget ser ut i Europa i höst. Men det här är ju något som ingen kan veta. Vi lever i ovisshet, säger Kiiveri. – Coronan slog hårt på i våras, men just nu verkar det som om ledningen kanske ser små strimlor av hopp i framtiden, intygar Tonka. Loval är väldigt långt ett exportföretag med Tyskland, Sverige, Schweiz och Storbritannien som största marknadsområde. Runt 80 procent av produktionen går på export. NYA UTRYMMEN Ägaren sedan mitten av 1990-talet, den svenska koncernen Nibe industrier, har de senaste åren gjort investeringar i miljonklassen i fabriken. Det senaste exemplet är en ny fabrikshall. Byggarbetet inleddes våren 2019 och togs officiellt i bruk i maj, mitt under coronavåren. Prislappen låg på runt fem miljoner, berättar Kiiveri. De senaste åren har också inneburit flera nyrekryteringar i huset, så det finns nog en grundläggande tro på företaget. Bland annat lagret och expeditionen finns nu på den så kallade nya sidan och de har gjorts om så att avdelningarna för leveranserna och det som kommer står invid varandra – med kvalitetskontrollen i mitten. Här arbetar Seija Eerola. Idag är det rätt så lugnt då det är måndag, mot slutet av veckan blir det bråttom, berättar hon. Eerola, liksom hela den övriga personalen var permitterad i en vecka i juli, mitt under semesterperioden. – Hoppas bara att allt skulle återgå till det vanliga. Att allt skulle bli som förr, säger hon medan hon packar. På den så kallade gamla sidan är Ralf Söderholm en av teamledarna, eller ”etumies”, som det kort och gott heter här. Han jobbar på en av cellerna som tillverkar specialserier. – Ingen dag är likadan då det ofta handlar om småserier. Vi kan göra upp till tio serier per dag och vi gör mycket för hand här. Oljevärmare till Wärtsilä, Valmet. Det kan gå fem år före jag ser samma produkt igen, berättar Söderholm. Ovissheten gällande coronaviruset och dess verkningar på exporten hänger ändå i luften. – Får se om det kommer en till permitteringsvecka här snart, säger Söderholm. – Det ska man vara glad över att här på fabriken har vi inte haft några som blivit sjuka, säger Tonka. Förbi går också en av de nyare anställda på fabriksgolvet, Wilhelm Enberg från Mörskom, som arbetar med underhållet. Tidigare jobbade han på Nestes raffinaderi i Sköldvik, men har nu ett år bakom sig på Loval och trivs bra med de mångsidigare arbetsuppgifterna. – Det jag gillar med att jobba här är att det finns mer utmaningar. På mitt tidigare jobb var det bara att gå efter ritningarna, en lampa lyste och sen gick man dit och fixade problemet. Här måste man känna sig fram och söka fram felet. FÖRÄNDRINGAR PÅ VÄG? Förtroendemännen anser att diskussionsklimatet på arbetsplatsen på det stora hela är bra. – Inte har vi haft några större problem under min tid och det går bra att diskutera om frågor som berör personalen. Det som man fortfarande kunde förbättra på är informationsgången på fabriken. Plötsligt kan det komma information om att den och den uppgiften eller personen ska flytta, säger Kiiveri. En fråga för arbetarskyddet är värmen och temperaturväxlingarna. På den så kallade gamla sidan kan temperaturerna stiga högt på grund av de flera ugnarna. Vid årsskiftet kommer också företagets långvariga vd att gå i pension. – Det innebär kanske några utmaningar då högsta ledningen och förtroendemannaorganisationen byts ut samtidigt, men jag tror att det kommer att gå bra, säger Kiiveri, som på grund av att han får nya arbetsuppgifter på företaget inte längre kan fortsätta som förtroendeman. –Det har hänt tidigare, för tio år sedan. Då var vi alla nya, men det gick bra så jag är inte orolig, säger Kiiveri. Men först borde man klara av en global pandemi. ? Arbetskarriärerna har i regel varit långa på Loval. Ralf Söderholm har trivts på sitt yrkeslivs andra arbetsplats i 43 år. ”Jag har två arbetskompisar i mitt team som jobbat längre här” säger han. "Ingen dag är likadan då det ofta handlar om småserier." Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 51 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 51 9.9.2020 11.32 9.9.2020 11.32
52 Tekijä 9/2020 Fullmäktigemöte med säkerhetsavstånd "C oronapandemin har på många sätt påverkat våra liv. Det handlar inte bara om risken att insjukna. Den globala pandemin har medfört även arbetslöshet och permitteringar och inskränkningar av människors grundläggande rättigheter", konstaterade ordförande Riku Aalto i början av sitt anförande. Enligt Aalto har Finland hittills både haft turen med sig men också en förmåga att motarbeta den kris som pandemin förorsakat. Samtidigt oroade han sig för exportindustrins framtidsutsikter. INDUSTRIFACKETS FULLMÄKTIGE, VANDA 20–21.8.2020 Industrifackets fullmäktige samlades till vårmöte den här gången då de första löven började bli gula. TEXT JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA – Smittoläget har varit på en rimlig nivå och vi har tillsvidare klarat av de ekonomiska påfrestningar coronaviruset orsakat bättre än flera andra länder. Trots det är strukturen på vår exportsektor sådan att vi även i bästa fall kommer ännu lida länge av ovissheten, sa Aalto. Aalto påminde också att facket tagit en aktiv roll i att sköta den akuta krisen. Han påpekade att det arbetsmarknadssystem som gång på gång kallas stelt och gammalmodig åter igen har visat vad det går för då man genast i början av krisen klarade av att avtala om tillfälliga åtgärder som ska hjälpa företagen över den värsta krisen och samtidigt förbättrar skyddet för dem som utsätts för uppsägningar och permitteringar. Industrifacket har inte varit immunt för pandemins ekonomiska verkningar. Förbundet samarbetsförhandlade i våras och arbetsuppgifter omfördelades medan permitteringar kunde undvikas. – Dessutom har naturligtvis våra förtroendevalda på arbetsplatserna gjort ett ypperligt jobb under de här utmanande tiderna, tackade Aalto. STÖD TILL FACKAVDELNINGARNA Coronarestriktionerna har tvingat Industrifacket att ställa in utbildningar och andra evenemang. I fullmäktige togs därför fram ett förslag om att fackavdelningarna därför skulle utdelas en tilläggsåterbetalning av medlemsavgifterna. Det rör sig om en summa på totalt två miljoner euro. – Jag tänker så, att eftersom vi i det här läget inte har försett medlemmar med kurser och medlemsevenemang så är det rimligt att förse avdelningarna med tilläggsresurser för lokal verksamhet, sade Aalto. ? Riku Aalto, Anne Baltzar, Jarmo Markkanen, Jouni Larmi och Turja Lehtonen. Fullmäktige behandlade sammanlagt 92 motioner som skickats in från 37 fackavdelningar. Svaren skickas till de fackavdelningar som gjort motionerna. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 52 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 52 9.9.2020 12.43 9.9.2020 12.43
9/2020 Tekijä 53 FACKET Industrifackets ordförande Riku Aalto anser att diskussionen om arbetslöshetsskyddet, som piskats upp av Samlingspartiet och Finlands näringsliv EK, är skev. Enligt Aalto ligger de största problemen i systemet med inkomstrelaterat arbetslöshetsskydd i att arbetsvillkoret eller inkomstkraven ofta inte uppfylls för att få inkomstrelaterat stöd. Det gäller speciellt för många unga arbetstagare. – Skulle det inte vara rättvist om man lättade märkbart på arbetsvillkoret så att även de skulle få någon nytta av de arbetslöshetsförsäkringsavgifter de betalar? Ett annat alternativ vore att Skatteverket återbetalar de avgifter som man burit upp om arbetsvillkoret inte uppfylls. Industrifackets vice ordförande Turja Lehtonen påminde i sitt anförande om att företagens konkurrenskraft skapas på arbetsplatserna. – Ett fokus i förbättringen av konkurrenskraften måste ligga på att kontinuerligt förbättra förutsättningarna för likvärdigt bemötande, samarbete, diskussion och informationsutbyte på arbetsplatserna. – Det är solklart att företagets produktivitet ökar om man lyckas med det här. För tillfället tar de finländska industriföretagen allt JÄTTEKASSA FICK GRÖNT LJUS Industrins arbetslöshetskassa, Kassan för den offentliga sektorn och välfärdstjänsterna och Byggbranschens arbetslöshetskassa har beslutat att inleda förberedelserna för att gå samman till en stor arbetslöshetskassa. Om fusionen fortskrider enligt planerna kommer den nya arbetslöshetskassan att inleda sin verksamhet 1.1.2022. Den nya arbetslöshetskassan blir landets största arbetslöshetskassa med facklig bakgrund och samtidigt landets näst största arbetslöshetskassa. Tillsammans har de tre kassorna fler än 326 000 medlemmar ifjol av vilka runt 140 000 hörde till Industrins arbetslöshetskassa. Kassorna betalade ifjol ut sammanlagt 403 miljoner euro till över 66 000 av sina medlemmar. BESTÄLL MEDLEMSKALENDERN 2021 Om du beställde en kalender förra året gäller din beställning fortfarande. Industrifackets medlemskalender är en medlemsförmån som medlemmarna kan beställa gratis. Om du inte har fått en medlemskalender tidigare, kan du enkelt beställa den på nätet genom e-Tjänsten. Medlemmar som inte har tillgång till e-Tjänsten kan beställa medlemskalendern genom att kontakta medlemskapsenheten, till exempel via telefon 020 690 446 eller per e-post jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi , eller genom att besöka ett regionkontor. LÄS MER PÅ www.tekijälehti.fi/ svenska KURSERNA I GÅNG IGEN! KURSER OCH EVENEMANG ? 5 –9.10 Grundkurs i arbetarskydd (flyttad från våren), Helsingfors ? 17 – 18.10 FFC: Tvärfacklig kurs för Österbotten (flyttad från våren), Sokos Hotel Royal, Vasa. ? 26 – 30.10 Grundkurs för förtroendemän (flyttad från våren), Helsingfors ? 21 – 22.11 FFC:s svenskspråkiga seminarium, Helsingfors Mer information och anmälningar: www.teollisuuliitto.fi/svenska-kurser för ofta inte till vara på personalens kunskapsresurser, sa Lehtonen. ETT TACK TILL KASSAN Det var arbetsgivarnas och finansministeriets förslag på hur sysselsättningen ska växa som väckte mest diskussion under den allmänna diskussionen på Industrifackets fullmäktigemöte. – De som arbetat länge med fysiskt ansträngande arbete kommer helt enkelt inte upp till den nivå som företagen idag förutsätter. Det kan jag säga i egenskap av att jag länge varit huvudförtroendeman. Arbetstagaren kommer inte upp till den lägsta möjliga pensionsåldern, men inget privat företag vill ha dem. Pensionsslussen är den enda vägen ut med hedern i behåll, sa Arto Liikanen från Muurame. Flera gånger om tackades också Industrins arbetslöshetskassa. Kassan har skött utbetalningarna på ett föredömligt sätt under våren och sommaren. – Ett stort tack till kassan! Väldigt bra service, som det är en glädje att göra reklam för på jobbet, summerade Anna Andersson från Helsingfors. Under coronasommaren har medlemmarna i YTK eller den så kallade Loimaakassan fått vänta på sina ersättningar i upp till två månader medan Industrins arbetslöshetskassa som bäst legat på 1–2 dagar. – Loimaakassan ber om hjälp av staten. Men bra service kommer inte till ett billigt pris, så sila snacket, löd Voikkaabon Ari Kunttus hälsningar till YTK. ? Industrifackets kursverksamhet kommer igång igen efter vårens uppehåll och under hösten erbjuds både grundkursen för förtroendemän och grundkursen i arbetarskydd på svenska. Industrifacket tar myndigheternas rekommendationer och direktiv gällande coronaviruset på stort alvar och tagit till åtgärder för att erbjuda en trygg utbildningsmiljö. Deltagarantalet är lägre än tidigare vilket gör det lättare att hålla avstånden. Kursdeltagarna erbjuds enkelrum för övernattning och det finns både ansiktsmasker, engångshandskar och handsprit att tillgå i kursutrymmet. Vid behov kan man resa med privatbil till Murikkainstitutets utbildningslokal i Helsingfors. I så fall ersätts 0,25 euro/ kilometer då man färdas i egen bil. Om minst två personer som ska delta i samma utbildning reser i samma bil är ersättningen 0,43 euro/ km. Parkeringsavgifterna ersätts också mot kvitto. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 53 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 53 9.9.2020 11.32 9.9.2020 11.32
54 Tekijä 9/2020 Everyone has the right to rehabilitation BRIEF IN ENGLISH When working in Finland, you have the right to rehabilitation in the event of illness or any impairment that makes it more difficult to work. Rehabilitation is generally designed to accommodate individual needs and conducted by competent medical experts. The main scheme is called Kiila rehabilitation. The purpose is to support people’s ability to continue working in good health. As the goal is to help people stay working, rehabilitation must begin early enough so as to safeguard a worker’s ability to remain economically active. Kiila rehabilitation might be for you whether you are employed or self-employed, have an illness or health problem that hampers working and think that the help received from occupational health care is not sufficient or adequate. The actual rehabilitation itself is planned individually, based on a medical evaluation of your circumstances. It is normally organised in small groups, often made up of 3 to 5 people working in the same branch. Usually it includes 8–9 days treatment in centres of occupational well-being and rehabilitation. These are located all around the country. Also, one day group treatment and 4–8 individual visits are included. All this will take place within a one and a one and a half year time span. Ideally rehabilitation should be sought in cooperation with occupational health care, but it is also possible to apply for it by getting a so called doctor’s certificate B which can be issued by any medical doctor. Once that is done, one only needs to fill in the form for Kiila rehabilitation on Kela’s webpages (Kela being the Social Insurance Institution of Finland). There is even a possibility to apply for the services of an interpreter for those with limited command of Finnish or Swedish. Kela has comprehensive information in English about Kiila on their pages www. kela.fi. Kiila rehabilitation does not cost anything. Many employers will continue to pay salary when joining it, but if this is not the case, you can apply for a rehabilitation allowance and travel costs from Kela. IMPORTANT TO ACT IN TIME Occupational health care has a key role in rehabilitation, says Kari Haring, the Medical Adviser of the Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK in an article in Finnish for Tekijä magazine. – It is crucial to recognise problems concerning someone’s ability to work early on, before there is a need for sick leave or taking an early pension. It is equally important to think of solutions when changes in the ability to work become apparent and how incapacitated persons might continue in working life, Haring stresses. Unions have the right to apply for Kiila rehabilitation for their members, too. The Industrial Union has applied for rehabilitation for example in Oulu and Helsinki for their shop stewards. HEIKKI JOKINEN Ihan Suomessa. Talvija kevätviikkojen haku käynnistyy Teollisuusliiton jäsenille: Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 1–22/2021 ovat jäsenten haettavissa 15.9.2020 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Loviisassa, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 13.10.2020 (haettavat viikot löytyvät sivustolla painikkeen ARVONTA alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 16.10.2020. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 23.10.2020 klo 10. Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät osoitteessa www.holidayclub.fi /yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: teollisuusliitto ja salasanalla: teollisuusloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15), yrityspalvelu@holidayclub.fi Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 54 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 54 9.9.2020 11.32 9.9.2020 11.32
9/2020 Tekijä 55 9/2020 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Suljettu toistaiseksi koronavirustilanteen vuoksi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhett. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors PERSONLIG KUNDSERVICE Stängd för tillfället p.g.a. coronavirusepidemin INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 55 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 55 9.9.2020 11.32 9.9.2020 11.32
56 Tekijä 9/2020 Islanninhevosten lumoissa Hevoshulluus iski nokialaiseen Soile Säiniöön kolmevuotiaana. Parasta on, kun hevonen palkitsee hoitajansa luottamuksellaan, sanoo islanninhevosiin ihastunut Säiniö. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT HARRI NURMINEN HARRASTAJA SOILE SÄINIÖ Asentaja Nokia Hessu on älykkäin hevonen, jonka olen tavannut, sanoo lähes 30 vuotta islanninhevosia omistanut nokialainen Soile Säiniö. Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 56 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 56 9.9.2020 11.32 9.9.2020 11.32
9/2020 Tekijä 57 VAPAALLA P ieni, mustavalkoinen islanninhevosvarsa käyskentelee emänsä kanssa laitumella Soile Säiniön tallin kupeessa Nokialla. – Varsa on silmäteräni. Se syntyi kesäkuun lopulla niin kuumana päivänä, että pistin sille nimeksi Helle, Säiniö kertoo. Virallisesti varsan nimi on Maríuerla fra Silmänen. Säiniön tallin kaikilla neljällä asukkaalla on pitkät, islanninkieliset nimet. – Maailmanlaajuinen islanninhevosrekisteri määrittää, että hevosella pitää olla islanninkielinen etunimi ja sukunimi, josta ilmenee, mistä hevonen on peräisin. Maríuerla tarkoittaa västäräkkiä, Säiniö kertoo. Fra Silmänen taas tulee varsan kotitilan nimestä. – Tykkään islanninhevosista, koska ne ovat kevyitä ratsastaa, sosiaalisia keskenään, näppäränkokoisia ja luonteeltaan ystävällisiä. Hevosiin Säiniö ihastui jo lapsena. – Olin kolme, kun setäni nosti minut työhevosensa paljaaseen selkään, ja siitä se hevoshulluus alkoi. Ratsastuskoulussa aloitin 9-vuotiaana, Säiniö muistelee. SÄÄNKESTÄVÄ MENOPELI Tallissa 2-vuotias Athena hirnuu, kun Säiniö nostaa satulan Hessun selkään. Sitä ennen hän on harjannut hevosen huolella ja puhdistanut sen kaviot. – Me olemme touhunneet yhdessä 16 vuotta. Hessu on arvonsa tunteva vanha herra ja tietää jo, mitä tässä tapahtuu, Säiniö juttelee ja kiristää satulavyön. Islanninhevosia Säiniöllä on ollut pian 30 vuotta. – Ensimmäisen kerran näin islanninhevosia kilpailemassa vuonna 1993. Kiinnitin heti huomiota niiden erikoisiin askellajeihin, sopusuhtaisuuteen ja viehättävään ulkonäköön. Vielä samana vuonna Säiniö osti ensimmäisen islanninhevosensa. – Minulla oli silloin pieni, vanha hirsinavetta. Ei sinne mitään lämminveriratsua olisi voinut ottaakaan. Sen sijaan tuli sitten tällainen säänkestävä menopeli. Säiniön mukaan islanninhevoset ovat helppohoitoisia ja kestävät hyvin kylmää. Paksun talvikarvan alta kuoriutuu kesäksi kiiltäväkylkinen, kevytrakenteinen ratsu. OMAT ASKELLAJIT Islanninhevosten myötä Säiniön harrastukseen tuli uusia haasteita. Käynnin, ravin ja laukan lisäksi niillä on näet kaksi muutakin askellajia. – Kaikilta islanninhevosilta pitää löytyä töltti. Se on nelitahtinen askellaji, jossa jokainen jalka askeltaa maahan vuorotellen. Tölttiä voi mennä hitaasti tai jopa laukan vauhtia. Osalta islanninhevosista löytyy myös liitopassi. Siinä hevosen samanpuoleiset jalkaparit liikkuvat yhtä aikaa, ja välissä on liitovaihe, jolloin kaviot eivät osu maahan lainkaan. –Vaativuus tulee siitä, että kaikki askellajit pitäisi saada pysymään hyvässä tasapainossa keskenään, Säiniö selventää. Säiniö hakee satulahuoneesta kypärän ja laittaa Hessulle kuolaimet suuhun. Sitten hän taluttaa hevosen tallin eteen ja kiipeää matalalle jakkaralle. – Säästän hevosta ja käytän jakkaraa, niin minun ei tarvitse keikuttaa satulaa kyljeltä toiselle, Säiniö sanoo ja suuntaa Hessun kanssa kivituhkakentälle. RATSASTUS KYSYY KUNTOA Lämmittelykierroksen jälkeen Säiniö lisää vauhtia. Hessun harja hulmuaa ja hiekka pöllyää, kun parivaljakko kiitää tölttiä radalla. Ratsastus ei vaadi voimaa, mutta kuntoa se kyllä kysyy, Säiniö sanoo. – Jos ratsastajalla on huono kunto ja kehonhallinta, hän pomppii satulassa kuin perunasäkki, eikä hevonenkaan pysty suorittamaan siltä pyydettyjä tehtäviä. Hevosista on tullut Säiniölle elämäntapa. Hän ei voisi kuvitella elävänsä ilman niitä. Välillä hän valjastaa hevosensa kärryjen eteen tai ratsastaa niillä maastossa. – Metsässä ratsastaminen on rauhoittavaa. Sekin on jännää, kun hevosella menee metsään, niin metsän eläimet eivät pelkää hevosta, vaan niitä näkee hyvinkin läheltä. Ratsastus ja hevostenhoito tarjoavat Säiniön mukaan hyvää vastapainoa työlle. – Hevosten kanssa pitää olla sataprosenttisesti läsnä. En voi miettiä mitään muuta. Elämän kriisitilanteissa hevoset ovat olleet se pelastava juttu, Säiniö kertoo. KUMPPANUUS PARASTA Hevosenpito vaatii Säiniön mukaan aikaa, sitoutumista, tietotaitoa ja asianmukaiset tilat. – Jos hevosia pystyy pitämään kotona, se ei ole mahdottoman kallista. Me olemme mieheni kanssa ihan tavallisia työläisiä. Hevoset ovat opettaneet Säiniölle pitkäjänteisyyttä, malttia ja riskienhallintaa. Pahoilta loukkaantumisilta hän on säästynyt. – Kerran olen saanut lievän aivotärähdyksen, kun ratsastin ilman satulaa, ja hevonen pelästyi jotain ja löi liinat kiinni. Lähdin kuin katapultti, Säiniö kertoo. Hän on osallistunut myös kilpailuihin Norjaa ja Ahvenanmaata myöten. Säiniö luonnehtii islanninhevoskilpailuja kouluratsastuksen ja raviajon välimuodoksi. – Kisoissa on mielekkäintä käydä mittauttamassa hevosen kanssa tehdyn harjoittelun ja yhteistyön tulos. Säiniö laskeutuu alas satulasta, taluttaa Hessun tallin eteen ja riisuu siltä satulan. Hellepäivän kunniaksi molemmat ovat ansainneet suihkun. Hevostenhoidon suola on kumppanuus, Säiniö sanoo. – Kun ne laittavat pehmeän turpansa vasten poskeani ja vähän puhaltavat ja tervehtivät hörisemällä, se on parasta. ? Soile Säiniön tallin uusin tulokas on kesäkuussa syntynyt rohkea ja vauhdikas Helle. Se on sekä omistajansa että emänsä Ymmin silmäterä. Islanninhevosten lumoissa Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 57 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 57 9.9.2020 11.33 9.9.2020 11.33
58 Tekijä 9/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Minkä maalainen on videoiden jakeluun erikoistunut sosiaalinen media TikTok? 2. Montako miljoonaa sikaa on Suomessa? 3. Kenen kirjoittama romaani sijoittuu kuuteen tuntiin ja 50 neliöön? 4. Missä senaatissa istuu Kamala Harris? 5. Mikä kerake on toiselta nimeltään? 6. Kuka Teflon Brothersin laulun sankari kuvataan sanoilla ”liian pikanen, vähän likanen, mielenvikanen”? 7. Minkä lajin urheilija on Aaron Kangas? 8. Miksi 5 000 vuoden takaisestä keramiikasta käytetään nimeä Pöljän tyyppi? 9. Miten nopeasti sisään hengitetyt asbestikuidut poistuvat kehosta? 10. Missä kielessä r lausutaan rahisten tai joskus ikään kuin kurlaten? VA ST A U KS ET : 1. Ki in al ai ne n. 2. N oi n m ilj oo na . 3. Vo lt er Ki lp i (A la st al on sa lis sa ). 4. Yh dy sv al to je n. 5. Ko ns on an tt i. 6. M ar ad on a. 7. M ou ka ri nh ei tt äj ä. 8. En si ke rt aa ky se is tä as be st ik er am iik an la jia lö yd et ti in Si ili nj är ve n Pö ljä lt ä. 9. N e ei vä t po is tu la in ka an . 10 . Ra ns ka ss a. 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 58 Tekija?_2020_09_sisus uusi.indd 58 9.9.2020 11.33 9.9.2020 11.33
9/2020 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2020_09_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2020_09_kansiarkki.indd 59 8.9.2020 11.27 8.9.2020 11.27
60 Tekijä 9/2020 Sievi AirRacer yhdistää maailman kehittyneimmän FlexEnergykantavaimennuksen sekä Sievin patentoiman edistyksellisen SieviAir®-pohjaratkaisun. Sievin FlexEnergy -joustoelementti on jalkineen koko kantaosan kattava joustopala, jonka avulla jalkineeseen saadaan erinomainen iskunvaimennus. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. SieviAir®-pohjaratkaisu poistaa jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden kengästä pohjan sivussa olevien virtauskanavien kautta, minkä ansiosta jalkine hengittää jokaisen askeleen myötä. Air Tekija?_2020_09_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2020_09_kansiarkki.indd 60 8.9.2020 11.27 8.9.2020 11.27