• Kangastuksia Tekstiilituotantoa meillä, haavettako? Roosa Alerinne ompelee Jokipiin Pellavassa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 9/2022 6 Strategian kulmakivet esiin 28 Korttien tarkat tekijät 40 Nuoret muuttavat toimintaa 50 Nu talar vi pengar 56 Tankotanssi jumppaa aivojakin 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten
• LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! ? ? Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? ? Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. VALITAAN LUOTTAMUSMIES! ? ? Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. ? ? Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. ? ? Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.
• 9/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ JY RK I LU U KK O N EN KA N N EN KU VA JO H A N N ES TE RV O OIKEUDENMUKAISUUTTA VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN Ilmastonmuutosta torjutaan siirtymällä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Mutta miten käy niiden, joiden työt ja alat katoavat? VASTUUTA VAATTEISIIN KANSI Tekstiilit ovat osa Euroopan ylikulutusongelmaa. Voisiko vastuullinen tuotanto olla osa ratkaisua? 30 MILJOONAN KORTIN TEKIJÄT Kirjapaino Karissa Jyväskylässä painetaan jo joulukortteja. Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta ja keskittymiskykyä. ? Mauri Lund painaa kortteja kuusivärisellä painokoneella. 28 8 20 TU O M A S IK O N EN
• 4 Tekijä 9/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 12 .10 . 40 NUORISOTOIMINTA Uudenmaan nuoret pohtivat liiton kehittämistä 42 LIITTOKOKOUS 2023 Vaalikelpoisuus ja ilmoitus liittokokouksesta 45 TOIMIJA Tes-neuvottelukunnan jäsen Dennis Rönnkvist 47 OIVALTAJA Inventoija Hanneli Hämäläinen 28 Kortintekijöillä tarkka katse ja käsi 36 TYÖYMPÄRISTÖ Turvallisesta työstä kaikkien perusoikeus 39 Lyhyet 56 HARRASTAJA Tankotanssija Niina Silanen 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Strategian kulmakivet, osa 1: Työmarkkinatoiminta 08 KANSI Vastuullisista tekstiileistä töitä Suomeen? 16 KOKIJA UPM:n pääluottamusmiehet Jarno Merisalo ja Kari Rikkilä 19 ILMIÖ Negatiivinen tulovero on tuki 20 Oikeudenmukaisesta siirtymästä turvaa muutoksissa 24 PÖRSSIKATSAUS Pörssiyhtiöt ponnistavat koronakyykystä 27 Lyhyet ? HARRASTAJA ”Tekee aivoille hyvää suunnitella, miten yhdistää liikkeitä”, kertoo tankotanssin kilpasarjaan tähtäävä Niina Silanen. ? NUORISOTOIMINTA Amanda Lindström ja Laura Törmänen osallistuivat Uudenmaan nuorten liittoiltaan. ”En tiennyt mitä odottaa, mutta illat ovat olleet tosi kivoja”, Lindström sanoo. 56 40 48 MAAILMA Venäjän autoteollisuus vaikeuksissa 49 Lyhyet 50 FACKET Dennis Rönnkvist vill att fältets röst hörs 52 ARBETSLIVET En god arbetsmiljö är en grundrättighet 54 BRIEF IN ENGLISH Your local branch needs you 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA A N N IK A RA U H A LA M A RK KU TI SS A RI N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 TAITTAJA (09/2022) Mari Piironen PunaMusta Oy KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa.
• 9/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.9.2022 Vastuu valtiksi K emiin ollaan pystyttämässä tekstiilikuitutehdasta, ja langan kehräämönkin perustamista suunnitellaan suomalaisin voimin aivan vakavissaan. Tämä tapahtuu maassa, jonka tekstiiliteollisuus koki aikanaan rujon alamäen niin, että miesmuistillakin voi tuon ajanjakson apeuden vielä tavoittaa. Ovatko maailmankirjat vai onko horisonttiin tähyäjillä sekstantti sekaisin? Vastaus molempiin kysymyksiin on kieltävä. Kyse on siitä, että kotimaisella tekstiilija muotialalla nähdään faktojen pohjalta terävästi tulevaisuuteen. Siellä siintää mahdollisuuksia, joiden tavoittelemiseen on syytä ryhtyä nyt. Innostavan näkymän taustalla ovat kansainväliset trendit ja se, mikä Suomessa on mahdollista ja osataan tehdä. Kehityksen ajureina toimivat ekologisuus ja vastuullisuus. Niistä molemmista on suomalaisilla toimijoilla valistunut näkemys ja vankka ote. Suomalaisen tekstiilija muotialan arvioidaan olevan vastuullisuudessa ja kiertotalouden ratkaisuissa eurooppalaisittain kärkijoukoissa. Kasvun eväät ovat raaka-ainetuotannon lisäksi myös toimialan arvoketjun muissa osissa, kuten raaka-aineiden jatkojalostamisessa, kierrätysratkaisuissa, brändien eli tuotemerkkien tunnettuuden kasvattamiseen perustuvassa liiketoiminnassa sekä älyja teknisissä tekstiileissä. Suomi ei ole ainut maa, jossa kansainväliset trendit on havaittu ja josta halutaan tulla uusilla tuotteilla kansainvälisille markkinoille sieltä sievoinen siivu itselle kaapaisten. Haaste on sama kuin ennenkin. Kansainvälinen kilpailu kohdataan ja siinä pitää pärjätä ulkomailla ja kotimaassa. Tekemistä riittää ja paljossa pitää onnistua, mutta suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisen toteuttamisen rinnalla on paikallaan suoda sijaa myös ennakkoluulottomuudelle ja rohkeudelle. Eivät ne kilpailijatkaan virheettömiä suorituksia tee, eivätkä osaa ennustaa, mihin tämän päivän investoinnit ja kehitystoiminta voivat 15 vuoden aikana johtaa. Onnistumisen kenties tärkein osa on siinä, että annetaan itselle mahdollisuus onnistua. Suomessa tulevaisuutta on mahdollista rakentaa ja kehittää yksityisen ja julkisen sektorin ja toisaalta yritysten ja niiden henkilöstön yhteistyöllä. Tekstiilija muotialan osapuolet ovat asettelemassa tulevaisuuden kasvuohjelman elementtejä paikoilleen. Toimialan työmarkkinajärjestöt Suomen Tekstiili & Muoti ry, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat ottaneet tässä työssä näkyvän roolin. Vastuullisuus on erinomainen toimintapa. Se voi myös olla tekstiilija muotialan uuden menestystarinan avain. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Toisaalla turvallisuudesta on tullut yrityksen toimintaa ja tuloksen tekoa tukeva kunnia-asia, joka on aina mielessä. Toisaalla työturvallisuuteen liittyvät asiat koetaan bisnestä haittaavina häiriötekijöinä. Asenne-ero ratkaisee, tuntuuko asia mahdolliselta vai mahdottomalta.” JENNI ULJAS Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija
• Töitä säällisillä ehdoilla T eollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut. Uuden strategian kulmakiviä on neljä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat. – Työmarkkinatoiminta on hyvin laaja kokonaisuus. Se liippaa organisaation sisällä jokaisen toimenkuvaa, sanoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Toiminnan ytimessä ovat jäsenten jokapäiväisten työehtojen ja aseman turvaaminen ja parantaminen. Näkyvimmillään työmarkkinatoiminta on työehtosopimusneuvottelujen aikaan, mutta siihen sisältyy monenlaista vaikuttamista. Työpaikkojen erimielisyyksien ratkaisu on keskeinen osa toimintaa. – Työmarkkinatoiminta on myös koulutusta, tiedottamista ja luottamusmiesten aseman parantamista ja kehittämistä työpaikoilla, Virtanen luettelee. Koko toiminnan perusta on laaja ja aktiivinen jäsenkunta. – Suurin haaste on saada työpaikkojen työntekijät kiinnostumaan työehdoistaan ja omien etujensa valvonnasta. Sitä kautta pystytään vastaamaan paremmin myös muihin haasteisiin, Virtanen sanoo. YLEISSITOVUUS KESKEINEN KYSYMYS Työehtosopimusten yleissitovuuden määrittely on noussut tärkeäksi kysymykseksi työmarkkinoilla. – Vaikka työntekijöiden järjestäytyminen olisi kuinka hyvä, se ei takaa yleissitovuutta, Virtanen tiivistää ongelman ytimen. Nykyisin valtakunnallisesta työehtosopimuksesta tulee yleissitova, eli kaikkia alan yrityksiä koskeva, kun sopimuksessa mukana olevissa järjestäytyneissä yrityksissä työskentelee vähintään noin puolet kyseisen alan työntekijöistä. – Työlainsäädäntö on tehty heikomman suojaksi, mutta tämä elementti on työnantajan käsissä, Virtanen sanoo. SOPIMISEN KULTTUURI ON KILPAILUETU Suomalainen sopimiseen perustuva työmarkkinajärjestelmä on säilyttämisen arvoinen. – Näen sopimusyhteiskunnan kehittämisen mahdollisuutena. Sitä kautta yritykset ja työntekijät pärjäävät paremmin, Virtanen sanoo. Hän arvioi, että sopimusyhteiskunnalle löytyy kannatusta valtaosasta yrityksiä. Sopimisen kulttuuri luo vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Ei ole kenenkään etu, jos työmarkkinoilla pitää jatkuvasti olla sammuttamassa tulipaloja. Teollisuusliiton uusi strategia rakentuu neljästä kulmakivestä. Liiton työmarkkinatoiminta on kulmakivi, joka kehittää ja turvaa oikeudenmukaista ja hyvää työelämää Suomessa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS VELI-PEKKA HEINO JA EMILIE UGGLA 9 AVAAJA 6 Tekijä 9/2022
• Yhteisvoimin tehdään, jotta strategia ja tavoitteet ovat yhteisiä. – Ay-liikkeenä ajatellaan joka ratkaisussa, että Suomessa olisi työtä jatkossakin ja jäsenillä olisi säälliset työehdot ja palkat. Siksi tätä tehdään, Virtanen toteaa. Strateginen suunnittelu on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää ja viedä määrätietoisesti eteenpäin. Samalla myös valmistaudutaan eri kehityskulkuihin. – Ilman strategiaa laivamme seilaa tuuliajolla ilman päämäärää, Virtanen kuvailee. STRATEGIA KÄYTÄNTÖÄ LÄHELLE Strategiassa tunnistetaan ongelmia ja linjataan niihin ratkaisuja. Yleissitovuuden heikkoudet ovat tulleet ilmeisiksi, kun työnantajapuolella on tehty irtiottoja valtakunnallisesta tes-toiminnasta. – Lainsäädännön puutteet eivät ole aiemmin tulleet esille, kun on menty jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä työnantajapuolen kanssa, sanoo kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä. Teollisuusliitto haluaa olla aloitteellinen. – Strategia tulee olemaan vastaus siihen, miten halutaan kehittää työmarkkinoita, Heino sanoo. Uuteen strategiaan kirjoitetaan selvästi se, kuka tekee mitäkin. – Linkki tavoitteiden ja tekijöiden välillä on tärkeä, Heino sanoo. Ammattiosastoja pyydetään järjestämään loppuvuoden aikana jäsenille tilaisuuksia, joissa keskustellaan strategiasta ja laaditaan strategian sisältöön liittyviä liittokokousaloitteita. – Kun strategiaa työstetään keväällä, jäsenten ääni pitää kuulua siinä, Heino sanoo. Porukalla rakennettuihin suunnitelmiin on yleensä mielekästä sitoutua. – Yhteisvoimin tehdään, jotta strategia ja tavoitteet ovat loppujen lopuksi yhteisiä, Heino sanoo. Tavoitteena on, että strategia on niin selvästi kirjoitettu, että sen vieminen käytäntöön on helppoa. – Päästään suoraan asiaan, eikä tarvita tulkkia väliin, Heino sanoo. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä. 9/2022 Tekijä 7 AJASSA JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS YH TE ISK UN TA VA IK UT TA MI NE N TYö MA RK KIN ATO IM INT A MAHDOLLISTAJAT: Jäsenet Osaaminen Viestintä Tietojärjestelmät Liiton talous Osa 1: Työmarkkinatoiminta STRATEGIAN KULMAKIVET
• Kurikan Jalasjärvellä toimivan tekstiilitehdas Jokipiin Pellavan yhtenä valmistusmateriaalina on yrityksen nimen mukaisesti pellava. Kuvassa yksi siitä syntyvistä tuotteista, eli pellavaliina. Pikamuoti jääköön pois muodista Pikamuoti tuottaa ompelijamaissaan valtaisan määrän ihmisoikeusrikkomuksia ja saasteongelmia. Eurooppaan se luo jätevuoria. Löytyisikö puupohjaisista uutuuskuiduista ja kierrätyksestä ratkaisuja? Toisiko vastuullisuus ja ympäristön kunnioittaminen lisää töitä Suomeen? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JOHANNES TERVO 8 Tekijä 9/2022
• 9/2022 Tekijä 9 ? AJASSA Pikamuoti jääköön pois muodista V aateja tekstiiliteollisuuden osuudeksi ilmastoa lämmittävistä päästöistä on arvioitu 4–10 prosenttia. Maailmanlaajuisesti tekstiilien tuotanto on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 lukien. Eurooppalainen keskivertokuluttaja ostaa vuodessa 26 kiloa tekstiilituotteita, ja pois heitetyistä vanhoista vaatteista suurin osa menee sekajätteeksi, joko kaatopaikoille tai polttoon. Vaatteiden laatu on heikentynyt. Euroopassa ennen kaikkea pikamuoti on lyhentänyt vaatteiden käyttöikää ja luonut jopa vaatteiden kertakäyttöä. Eivätkä vaatteet kierrä. Vain prosentti tekstiilikuiduista palautuu kuiduiksi. Kierrätetyksi kuiduksi väitetyt kuidut ovat useimmiten peräisin muovipulloista, ja kaikista ”vastuullisuudesta” kertovista väitteistä noin 40 prosenttia on harhaanjohtavia. ”Luomupuuvillaa” myydään kaupoissa paljon enemmän kuin mitä sitä tuotetaan. Kierrätystä hidastavat vielä luonnonkuitujen sekaan halpuuttamisen tai muiden syiden takia ympätyt tekokuidut. Erityisesti joustoa tuova elastaani voi aiheuttaa epäpuhtauksia tämän hetken kierrätysteknologioissa. Vain pieni osuus pitkien ja monipolvisten, maailmanlaajuisten toimitusketjujen ongelmista näkyy eurooppalaisissa tilastoissa tai eurooppalaisten kuluttajien vaivoina. Arviolta 15 prosenttia tekstiilien tuotantoketjun vaatimista luonnonvaroista eli fossiilisista polttoaineista, lannoitteista, mineraaleista, metalleista tai biomassasta kulutetaan EU-maissa. Eikä tässä luonnonvarabudjetissa ole vielä edes vettä, jota kuluu varsinkin puuvillan kasvattamiseen valtaisia määriä. Tästä kielii maailman suurimpiin kuuluneen Aral-järven kohtalo. Järvi vuodatettiin kuiviin puuvillapeltoja kastelemalla. ”Vain pieni osuus pitkien ja monipolvisten, maailmanlaajuisten toimitusketjujen ongelmista näkyy eurooppalaisissa tilastoissa tai eurooppalaisten kuluttajien vaivoina.” Eurooppaan tuoduissa tekstiileissä on ainakin 60 sellaista väriainetta, jotka tiedetään syöpävaarallisiksi tai riskeiksi lisääntymisterveydelle. Tekstiiliteollisuus käyttää edelleen myös ”ikuisuuskemikaaleja”, eli perja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä. Ne voivat aiheuttaa syöpiä ja alentaa hedelmällisyyttä. Pitkät toimitusketjut hämärtävät sen, miten luotettavina voi pitää edes vastuullisuussertifikaateilla leimattuja ja markkinoituja tuotteita. Sertifikaatti ei aina takaa sitä, etteikö ketjun alkupäässä olisi orjatyötä, lapsia töissä, laittomia tai kohtuuttomia ylitöitä, vaarallisia työolosuhteita, erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista häirintää tai syrjintää. Järjestäytymisoikeus ammattiliittoihin loistaa poissaolollaan. Kymmenen ammattiyhdistysoikeuksia raskaimmin rikkovan maan listalla ovat esimerkiksi Bangladesh ja Turkki. Ne ovat maita, joista EU:hun tuodaan suuria määriä tekstiilejä. Tällainen kuva piirtyy kansainvälisen tekstiilituotannon ongelmista EU:n virallisista raporteista samoin kuin kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen paljastuksista. ”VASTUULLISUUS – MEIDÄN ISKUN PAIKKA” – Kuluttajat ovat viisastuneet. Tusinamuoti kärsii inflaation, mikä on hyvä asia. Tämä on juuri se paikka, missä Suomi pääsee iskemään. Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho uskoo tekstiilija muotialan tulevaisuudennäkymiin maassamme. Laiho oli allekirjoittamassa heinäkuista julkilausumaa, jossa liitto yhdessä alan työnantajaliiton ja Ammattiliitto Pron kanssa vaatii tekstiilija muotialan kasvuohjelmaa hallitusohjelmaan. ”Globaalisti tekstiilija muotiala on erittäin merkittävä kasvuala, jossa suomalaiset vahvuudet – ekologisuus ja vastuullisuus – nousevat koko ajan keskeisempään asemaan”, julkilausumassa sanotaan. Tuoreimpana alan kehittymisen esimerkkinä mainitaan 400 miljoonan euron investoinnin vaativan tekstiilikuitutehtaan perustaminen Kemiin. Julkilausumassa kaavaillaan myös, että ala kasvaa Suomessa raaka-aineiden jatkojalostuksen, kierrättämisen, brändiliiketoiminnan, älytekstiilien ja teknisten tekstiilien ansiosta. – Valtion tuen pitäisi olla mittava ja merkittävä, Laiho sanoo. Sektorijohtaja huomauttaa, että nimenomaan valtion tuki tutkimukseen ja tuotekehittelyyn on aikanaan synnyttänyt kokonaisia uusia tuotannonaloja Suomeen. Laiho korostaa, että kierrätyksellä ja aiemmin pelkiksi jätteiksi jääneiden teollisuuden
• 10 Tekijä 9/2022 Kuviollisen kankaan kutomiseen tarkoitettu Jacguardkutomakone kuuluu Jokipiin Pellavan konearsenaaliin. Roosa Alerinne on Jokipiin Pellavan kuopus. Hän on ehtinyt työskennellä yrityksessä puolitoista vuotta. Työsopimus syntyi rekrykoulutuksen kautta. sivuvirtojen jalostamisella voidaan Suomeen synnyttää uusia teollisia työpaikkoja tekstiilija muotialalle. Viimeaikaiset kriisit, koronapandemia ja Ukrainan sota mukaan lukien, ovat puolestaan osoittaneet, miten haavoittuvia pitkät, globaalit toimitusketjut ovat. Tämä kannustaa siirtämään tuotantoa taas Eurooppaan. Myöskään koulutusta ei Laihon mielestä pitäisi unohtaa, jos edellä mainitussa kasvuohjelmassa ennustellut 17 000 uutta työpaikkaa aidosti syntyisivät. – Vanhaa, perinteikästä tekstiiliosaamista tarvitaan jo nyt. Ja vielä enemmän, jos ala lähtee kasvamaan kestävämpien tuotteiden ja täällä kehitettyjen, ekologisesti ja ympäristöä säästäen tuotettujen kuitujen ansiosta, Laiho arvioi viitaten erityisesti selluloosaan eli metsäteollisuuteen pohjautuvien innovatiivisten kuitujen kehittämiseen. UUDET KUIDUT KIINNOSTAVAT – Raaka-ainepohjan uudistaminen herättää aivan valtaisasti kansainvälistä mielenkiintoa, kuvailee Suomen Tekstiili & Muoti ry:n eli alan työnantajajärjestön toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. Tässä Niinikoski viittaa peräti seitsemään erilaiseen tekstiilikuituun, joita Suomessa on kehitelty joko selluloosasta tai sitten vaatejätteestä tai niiden yhdistelmistä. Niinikoski toteaa, että kaksi niistä on jopa kaupallistamisvaiheessa: Infinited Fiber Companyn jo edellä mainitun Kemin tehtaan ohella Spinnovan täysin selluloosaan pohjautuva kuitutehdas on nousemassa Jyväskylään. Niinikoski myhäilee vielä, että Spinnova suunnittelee myös kehräävänsä lankaa. – Kehräämö? Eurooppaan? toimitusjohtaja kertoo alan eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kyselevän aivan ällikälle lyötyinä. Koko ala on kuitenkin maailmanlaajuisesti kovassa murroksessa. – Vastuullisuus ja digitalisaatio ajavat murrosta eteenpäin, Niinikoski arvioi. Digitalisaatio tarkoittaa esimerkiksi osittain mittatilauksena tehtyä massatuotantoa tai sitä Niinikosken omaa visiota, että kuluttaja pystyisi tutkimaan kaupassa vaatteen materiaalit, hoito-ohjeet ja todellisen alkuperän QR-koodin skannaamalla. Niinikoski painottaa kuluttajien valintojen merkitystä. Varsinkin nuoret haluavat jo ostaa laadukasta, valikoiden vaatteitaan jälleenmyyntiarvo mielessään. Niinikoski toteaa, että se jää vielä nähtäväksi, miten suuren markkinan valtaavat muidenkin kuin juhlavaatteiden vuokraus tai tuote palveluna. – Vaihdetaanko lakanat niin, että seuraavat tuodaankin pestyinä kotiin? Niinikoski kysyy. KESTÄÄKÖ VASTUULLISUUS KASVUA? ”Kestävä talouskasvu on aikamme vaarallisimpia myyttejä.” Niin otsikoitiin eräs asiantuntija-artikkeli. Ja vastuullisen liiketoiminnan suomalaisprofessori on varoittanut: ”Pelkkä kuidun kierrättäminen ja öljyja selluloosapohjaisten kuitujen korvaaminen ei riitä.” Kierrättäminen kuluttaa näet edelleen ? ?
• 9/2022 Tekijä 11 ? AJASSA Juttu jatkuu sivulla 14 runsaasti energiaa, kemikaaleja ja vettä. Niinikoski ei hätkähdä asiantuntijoiden mantraa, jonka mukaan vain tosiasiallista kulutustamme, myös vaatteiden ja tekstiilien kulutusta, on leikattava rajusti, jotta ilmastonmuutoksen ja elonkirjon katoamisen kaltaiset globaalit ongelmat saadaan selätettyä. – Tekstiilien tuotannon kasvu ei ole taittumassa. Koko globaali vaatemarkkina on 700 miljardia euroa, ja se kasvaa 1 prosentilla vuodessa. Mutta vastuullinen muoti kasvaa eniten. – 80 prosenttia kestävyysratkaisuista tehdään suunnittelijan pöydällä, Niinikoski painottaa. Valmisteilla oleva, tuotekohtainen ekologisen suunnittelun EU-asetus tulee vaatimaan laadukkaampia ja kestävämpiä tekstiilejä ja vaatteita. Niiden on oltava korjattavissa ja kierrätettävissä. Valheellisia vastuullisuusväittämiä ei saa esittää. Ensivaiheessa yritysten on paljastettava, jos ne tuhoavat valmiita vaatteita ja seuraavaksi tuhoaminen kielletään. Julkisissa hankinnoissa on varjeltava ennen kaikkea myrkyttömyyttä ja ympäristön suojelua koko tuotantoketjussa. Niinikoski korostaa, että yritykset ottavat jo nyt niin ekologisen kuin sosiaalisenkin vastuunsa erittäin vakavasti. Alan suomalaisia toimijoita Niinikoski kehottaa miettimään automaation tuomia kasvumahdollisuuksia. Hän muistuttaa vielä, että automatisointi ja digitalisointi ovat saaneet Suomessa teknologiateollisuudenkin kukoistamaan. Koulutuksen puolella hän iloitsee siitä, että Tampereen ammattikorkeakoulussa voi taas aloittaa tekstiili-insinöörin opinnot. MITTARIT PUNAISELLA, TOIMITTAVA NYT! – Holtiton ylikulutuksemme ei voi jatkua. Monet ympäristön tilan mittarit ovat jo nyt punaisella. Meillä ei ole aikaa odottaa uusia teknisiä innovaatioita, vaikka Infinited Fiberin ja Spinnovan kaltaiset uudet kuidut näyttävätkin lupaavilta. Näin toteaa ilmastoasiantuntija Lasse Leipola Finnwatchista. Se on Teollisuusliitonkin rahoittama, yritysten globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Leipola oli vastuussa Finnwatchin tuoreesta, pikamuodin vaikutuksia käsitelleestä raportista. ”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.” Vanha sanonta viittaa siihen, että vain laadukkaat vaatteet kestävät käyttöä, ja siihen perustuvat myös EU:n tekstiilistrategian suunnitelmat. – Mutta nähtäväksi jää, miten strategian vaatimus kestävyydestä ja korjattavuudesta toteutuu käytännössä, Leipola pohtii. KAIKILLA TOIMIJOILLA ON VASTUUNSA Leipola toteaa, että alan ongelmien ratkaisijoiksi tarvitaan niin yrityksiä, valtiota kuin kuluttajiakin, lopulta myös ay-liikettä. Jokipiin Pellavalla on tuotantotilojensa yhteydessä myös myymälä. ”Holtiton ylikulutuksemme ei voi jatkua. Monet ympäristön tilan mittarit ovat jo nyt punaisella.”
• 12 Tekijä 9/2022 Tekstiilitehdas Jokipiin Pellavan valtteina ovat täysi kotimaisuus, laatu ja yhä enenevässä määrin myös ympäristötietoisuus. TEKSTI JARI HAKALA Jokipiin Pellava on ollut toiminnassa yli 100 vuotta. Kurikan Jalasjärvellä sijaitsevan tehtaan perinteisiin on nyt sekoitettu myös ympäristötietoisuus. Muutamassa vuodessa lähes tuplattu liikevaihto ei onnistuisi ilman kovan ammattitaidon omaavia työntekijöitä. Parinkymmenen hengen porukkaan tuotannon puolella kuuluu yli 30 vuotta tehtaalla työskennellyt kutoja Sirkku Perkiö. Tehtaan materiaalit eli puuvilla, villa ja pellava ovat käyneet Perkiölle tutuiksi. Perkiön kutomakoneen ja työpisteen seinän takaa löytyy loimaamo. Sieltä Perkiön käsiteltäviksi päätyy sadoista ja taas sadoista langoista koostuvat loimet. Kutojan käsissä ne alkavat jo muistuttaa ompelua vaille valmiita kylpyja keittiöpyyhkeitä tai saunassa käytettäviä laudeliinoja ja -tyynyjä. Nämä tuotteet ovat vain esimerkkejä, sillä yrityksen valikoima kattaa kaikkiaan tuhansia erilaisia myyntiartikkeleita. Hurja lukumäärä johtuu siitä, että ehdottomasti suurin osa Jokipiin valikoimasta päätyy yritysten liikeja yrityslahjoiksi. Lahjatuotteiden on erotuttava joukosta ja vastattava tilauksen tehneen yrityksen tarpeita. – En osaa edes sanoa, montaako eri mallia olen tuotteita tänä vuonna tehnyt. Niin paljon niitä on ollut, Perkiö kertoo. Kutoja ei kehuskele ammattitaidollaan. Vaatimattomaan tyyliin Perkiö toteaa, että kaikki osaaminen on kartutettu tekemällä. Tekemistä on Jokipiin Pellavan porukasta monilla riittänytkin. Keskimääräiset työurat yrityksessä liikkuvat 25–30 vuoden välillä. POHDINTOJA, JA PAIKALLISTA SOPIMISTA Perkiö kaipaa aikoja, jolloin Suomessa oli nykyistä enemmän tekstiiliteollisuutta. Kaukoidästä saapuvat vaatteet eivät Perkiötä kiehdo, vaan hän hankkii mieluummin ja mahdollisuuksien mukaan kotimaisia tuotteita. Perkiön mielessä käy toisinaan myös Laatua ympäristön ehdoilla Sirkku Perkiö on pisimpään Jokipiin Pellavalla työskennelleitä. Työuraa on kestänyt yli 30 vuotta. ? ?
• 9/2022 Tekijä 13 AJASSA ? Sulassa sovussa. Jokipiin Pellavalla tieto yrityksen tekemisestä ja tilasta kulkee jouhevasti työntekijöiden ja johtoportaan välillä. Kuvassa toimitusjohtaja Markku Laurila (vas.) ja pääluottamusmies Antti Kallioniemi. ”Ei lankoja Kiinan uiguurialueilta.” se, millaisissa olosuhteissa vaatteita joudutaan esimerkiksi Aasiassa tekemään. Tehtaan työporukka on naisvaltaista. Tuotannossa tekee työtä vain kaksi miestä, joista toinen on pääluottamusmies Antti Kallioniemi. – Tessiä on sovellettu tuotantolisissä vähän työpaikkakohtaisesti. Kutomossa prosessi on vielä kesken. Palavereja siitä, missä yrityksen asioissa mennään, pidetään viikoittain perjantaisin, Kallioniemi sanoo. TARKKOINA LANGOISSA JA KIERRÄTYKSESSÄ Jokipiin Pellavalla ollaan tarkkoina käytettävien lankojen alkuperästä. Epäilyksiä ei pitäisi olla siitä, että raaka-aine olisi peräisin erittäin vakavista ihmisoikeusloukkauksistaan tunnetulta Kiinan uiguurialueelta. Pellavalanka hankitaan Italiasta, ja lankoihin käytetty pellava kasvatetaan Hollannissa, Belgiassa tai Ranskassa. Puuvillalanka tulee Saksasta, jossa lanka värjätään. Värjäämön käyttämä raakalanka on toimitusjohtaja Mauri Laurilan mukaan peräisin Euroopasta. Villa ostetaan ranskalaisesta kehräämöstä, joka käyttää vain eurooppalaista villaa. Halpaa lanka ei ole. Laurilan mukaan tänä vuonna lankojen hintaan on jo tullut 34 prosentin korotus ja siihen päälle tulee vielä loppuvuodesta 8 prosenttia. Myös pakkausmateriaalien hinnat ovat nousseet. Jotta omat kustannukset tulisivat katetuiksi, pitäisi asiakashintoihin laittaa roimat 22 prosenttia lisää. – Tiukka paikka. Hinnankorotukset ovat aivan älyttömiä, emmekä tiedä yhtään, mihin ne perustuvat, toimitusjohtaja ihmettelee. Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestö Finnwatchin tuoreen raportin mukaan tekstiilija vaatetusalan kiertotalousratkaisut ovat vielä alkutekijöissään. Jokipiin Alona Tatarenko työskenteli ennen Jalasjärvelle tuloaan maailmanpolitiikan keskipisteeseen nousseessa Zaporizzjan ydinvoimalassa Ukrainassa. Insinöörin työ vaihtui Jokipiin Pellavalla laadunvalvontaan. Pellava kantaa kuitenkin oman kortensa kekoon. Siellä valmistettuja ja loppuun käytettyjä tekstiilejä kierrättää Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Heidän toimipisteessään Paimiossa ne revitään. Syntyneestä silpusta tehdään muun muassa lankaa. – Valmistimme jo ensimmäisiä tuotteita kierrätetystä langasta, Laurila kertoo. Ympäristötietoisuuteen kuuluu se, että yrityksessä ei jätettä synny. Suunnittelu ja valmistus lähtevät siitä, että kaikki kudottu materiaali käytetään. Tuotteita tehdään kysynnän mukaan, joten ylijäämää tai turhia varastoja ei synny. Lahjapakkaukset ovat aaltopahvisia ja kierrätettäviä. Kaikki Jokipiihin tulevat materiaalien pakkauslaatikot käytetään Jalasjärvellä itse uudelleen. Mukana tulevat muovit menevät muovinkeräykseen ja käyttökelvoton pahvi omaansa. ? ? JOKIPIIN PELLAVA OY PERUSTETTU 1920 KOTIPAIKKA Jalasjärvi, Kurikka TUOTANTO Tekstiilit, erityisesti pellavasta valmistetut liikeja henkilöstölahjat yrityksille ja yhteisöille HENKILÖSTÖ 30, joista tuotannossa noin 20 LIIKEVAIHTO 3,85 milj. euroa (vuonna 2021)
• 14 Tekijä 9/2022 – Pitkäikäisten vaatteiden huoltoa ja korjaamista. Mieluummin tuuletusta kuin pesemistä. Vaatteiden kierrättämistä vaatteina, ja niiden lainaamista tai vuokraamista. Suomalaisyrityksistä Leipola toteaa, että niin ympäristökuin sosiaaliseenkin vastuuseen kiinnitetään enenevästi huomiota. Mutta esimerkiksi myymälän tai konttorin energiapäästöjen vähentäminen on sinänsä hyvä, mutta kuitenkin riittämätön ilmastotoimi, koska ehdoton valtaosa alan ongelmista on ulkoistettu kehittyviin maihin. – On vaikea nähdä, miten vaatebrändin toiminta voisi olla ilmastoystävällistä, jos toiminta perustuu neitseellisten kuitujen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ratkaisun avaimia on Leipolan mielestä myös valtioilla. Julkiset hankinnat ovat iso osa kunkin maan kulutusta ja vaikuttavat merkittävästi päästöihin. Hinnan sijasta hankintoja pitäisi ohjata laatu, ekologinen kestävyys ja ihmisoikeuksista huolehtiminen. Julkisella sektorilla on vielä rutkasti petrattavaa teoissaan. Esimerkiksi muutaman vuoden takainen Finnwatchin raportti maailmanmaineen saavuttaneen äitiyspakkauksen tuotteiden alkuperästä oli karua luettavaa. Tuotteita eniten toimittava suomalaisfirma ei edes vastannut Finnwatchin kysymyksiin vastuullisuudesta. Raportin jälkeen Kela on tosin muuttanut toimintaansa. Valtiolla on myös verotyökalu käytössään. Ruotsin mallia seuraten korjauspalveluiden arvonlisäveroa voitaisiin Leipolan mielestä alentaa. Se tekisi vaatteiden korjauttamisen edullisemmaksi ja houkuttelevammaksi. Ay-liikkeellä on Leipolan mielestä erityinen velvollisuus olla vahtimassa niin sanotun vihreän siirtymän vaikutuksia maailman arviolta 300 miljoonan tekstiilityöläisen oloihin. – Työntekijöillä on ensinnäkin oltava oikeus tehdä työtä, joka ei aiheuta vahinkoa. – Toiseksikin, ay-liikkeen on oltava nostamassa keskusteluun vihreän siirtymän vaikutuksia ja sitä, miten siirtymän vaatimat nopeat muutokset toteutetaan työntekijöiden kannalta oikeudenmukaisesti, Leipola sanoo. “PELLAVAKUITU – SAIRAAN HYVÄ” – Oma toiveeni on, että lähtisimme tutkimaan luonnonkuituja, joilla korvaisimme öljypohjaisia kuituja. Luonnonkuituihin kannattaisi satsata, pellava on esimerkiksi sairaan hyvä kuitu. Näin innostuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Taina Kamppuri, joka oli ensimmäinen kirjoittaja viime vuonna julkaistussa tekstiilialan tiekartassa vuodelle 2035. Muiden haastateltavien tavoin Kamppuri alleviivaa, että Suomessa kehitteillä olevat ja osin jo kaupallistetut kuidut ovat tuotantoprosesseiltaan aidosti ympäristöystävällisiä. Niitä vahditaan kuidun koko elinkaaren paljastavilla laskennoilla, esimerkiksi LCA-metodilla. Vertailun vuoksi Kamppuri mainitsee viskoosin. Sen tuotantoprosessi keksittiin 150 vuotta sitten ja siinä käytetään edelleen erittäin myrkyllistä rikkihiiltä. Spinnovan kaltainen selluloosakuitu ei hajoa myöskään mikromuoviksi kuten tekokuidut tekevät meidän kaikkien pesukoneissa. Kamppuri alleviivaa, että myös kuitujen kierrätyksen kehittämisessä Suomi on ihan maailman huipulla. – Mutta kierrätys ei riitä. Jos ei olisi pikamuotia, ei syntyisi niin paljon kierrätettävää. Vaatteiden pitäisi olla muodiltaan ajattomia. Eihän siinä ole mitään järkeä, että tehdään 8–12 mallistoa vuodessa ja tehdään niin huonolaatuisia vaatteita, että ne heitetään yhden käyttökerran jälkeen pois, Kamppuri kuvailee. Erikoistutkija nostaa esiin myös hampun kasvattamisen. – Hamppu kasvaa siemenestä satoon sadassa päivässä, joten on täysin mahdollista, että yhden kauden aikana voidaan kasvattaa useampi kuin yksi sato. Me tiedämme, että hamppu on luja tekstiilikuitu. Kasvaessaan hamppu myös elvyttää maaperää, ja se on hyvä puhdistamaan likaantunutta maata. Siitä saa myös elintarviketeollisuuteen kelpaavia siemeniä. Kamppurista on suorastaan ”järkyttävää”, että Euroopassa kasvavat luonnonkuidut samoin kuin täällä tuotettu villa on unohdettu. Ne nähdään vain joinain marginaalisina erikoisuuksina. Tutkija toistaa vielä, että niitä kannattaisi tutkia tekokuitujen käytön vähentämiseksi. – Puuvillalla ei kaikkea pystytä korvaamaan. ? LÄHTEITÄ: VTT: Taina Kamppuri, Katri Kallio, Satu-Marja Mäkelä, Ali Harlin: Finland as a forerunner in sustainable and knowlede-based textile industry – Roadmap for 2035 FINNWATCH: Mitä pikamuodin jälkeen. Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä vaateja tekstiiliteollisuudessa 2/2022 Kaalimaan vartijat 2. Sertifiointija auditointijärjestelmien laatua tarkasteleva seurantaraportti 4/2022 Halpatuotantoa hikipajoissa. Äitiyspaikkaukseen sisältyvien tuotteiden sosiaalinen vastuullisuus 1/2019. EUROOPAN UNIONI: Kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskeva EU:n strategia TIEDOTUSVÄLINEET: Yleisradio, Helsingin Sanomat, The Guardian
• AJASSA 9/2022 Tekijä 15 Monenlaista pellavaista. Sekaan mahtuu myös froteekangasta. ”Vanhaa, perinteikästä tekstiiliosaamista tarvitaan jo nyt.” TONI LAIHO Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja
• 16 Tekijä 9/2022 – Se oli selkeää, että UPM oli tyytymätön kahteen– kolmeen edelliseen tes-kierrokseen, Rikkilä kertoo. UPM kutsuu Lappeenrannassa sijaitsevaa Kaukaan tehdasaluetta biometsätalouden integraatiksi, jossa valmistetaan sellua, aikakauslehtipaperia, sahatavaraa, energiaa, biopolttoaineita, biokemikaaleja ja lääketeollisuuden tuotteita. Tilanne oli ensin rauhallinen, mutta lähestyttäessä syksyä 2021 ja yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluja työnantajalta alkoi tulla erinäisiä avauksia. – Pelolla johtamista se oli. Sanottiin, että jos Metsäteollisuudessa yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirtyminen vaati vääntönsä. UPM:n Kaukaan tehtaan pääluottamusmiehet Jarno Merisalo ja Kari Rikkilä kertovat, miltä neuvottelukierros näytti saman tehtaan eri osastoilta katsottuna. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ARI NAKARI ”K un uutinen tuli, ajattelin, että tässä voi käydä vielä hullusti, kertoo UPM:n Kaukaan selluja paperitehtaiden pääluottamusmies Kari Rikkilä. Uutinen kertoi loppuvuonna 2020, että työnantajia edustava Metsäteollisuus ry lopetti valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Täytenä yllätyksenä irtiottoa ei voinut pitää, sillä työnantajaleirissä kaikki eivät olleet valtakunnallisen sopimisen kannalla. KOKIJAT ”Rivit vahvistuivat entisestään” JARNO MERISALO Pääluottamusmies UPM:n Kaukaan saha, Lappeenranta Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto 724:n puheenjohtaja KARI RIKKILÄ Pääluottamusmies UPM:n Kaukaan selluja paperitehtaat, Lappeenranta Paperiliiton hallituksen jäsen
• ? 9/2022 Tekijä 17 AJASSA työehtosopimusta ei synny, näin ja näin tullaan menettelemään, Rikkilä kertoo. UPM:n pyrkimyksenä oli ohittaa liiton edustajat ja kutsua suoraan luottamushenkilöitä neuvottelemaan työehdoista. – Vastailtiin, että ei kiinnosta. Paperiliitto neuvottelee, Rikkilä kertoo. AJAT MUUTTUIVAT Kaukaan sahan pääluottamusmiehelle Jarno Merisalolle viime työehtosopimuskierros oli ensimmäinen pääluottamusmiehenä. – Edeltäjä varoitteli, että ajat voivat muuttua radikaalistikin. Siinä hypättiin syvään päähän, Merisalo kuvailee. Alkuvuonna 2021 UPM Timber piti yt-neuvottelut, joiden seurauksena Kaukaan sahan pientukkilinja suljettiin ja työt loppuivat 15 tuotannon työntekijältä. Alkuvuoden yt-neuvottelut ja väen vähennykset olivat tuoreessa muistissa, kun tes-neuvottelukierrosta käynnisteltiin syksyllä 2021. – Edellisestä hulabaloosta siirryttiin keskusteluihin tesseistä, Merisalo sanoo. Mekaanisessa metsäteollisuudessakin UPM:n ajatuksena oli, että työntekijät neuvottelevat ja Teollisuusliitto olisi vain taustalla. – Tehtiin siinä vaiheessa selväksi, että liitto neuvottelee ja me tuomme omilta kulmiltamme viestit neuvotteluihin, Merisalo kertoo. Paperiliiton ja UPM:n erimielisyys oli näkyvästi esillä julkisuudessa, mutta mekaanisen metsäteollisuuden puolella neuvottelukierroksen lähestyminen ei nostanut kierroksia mediassa. – Timberin puolella oltiin syrjässä julkisesta pommituksesta, Merisalo pohtii. VÄÄNTÖJEN KAUTTA SOPIMUKSIIN Syksyllä 2021 yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut saatiin monissa yrityksissä käyntiin. Stora Enso solmi työehtosopimuksen Paperiliiton kanssa jo lokakuun alussa. – Kysyttiin UPM:ltä, että jos kopioitaisiin Storan sopimus, mutta se ei käynyt. Pitkään oli ongelmana, ettei työnantaja näyttänyt vaateitaan, Rikkilä kertoo. Vuoden lähestyessä loppuaan UPM:n ja Paperiliiton neuvottelut alkoivat näyttää vaikealta savotalta. Esimerkiksi vuorovapaat olivat musta vaate yrityksen ylimmälle johdolle. – Loppuun asti yritettiin, mutta alkoi näyttää, ettei sopimusta saada syntymään, Rikkilä kertoo. Paperiliitto aloitti vuoden alussa lakon, joka kesti lopulta 112 päivää. Selluliiketoiminnan neuvottelutulos syntyi ensimmäisenä ja graafisten papereiden viimeisenä valtakunnansovittelijan toimiston kautta. Neuvottelut olivat pitkään takkuisia myös mekaanisen metsäteollisuuden puolella. Teollisuusliiton näkökulma oli, että UPM:n kanssa neuvotellaan uutta sopimusta vanhan pohjalta. – Työnantaja tarjosi puhdasta paperia neuvottelujen pohjaksi. Tunnustelut katkesivat siihen. Kuukauden tauon jälkeen työnantajapuoli alkoi kosiskelemaan takaisin neuvotteluihin, Merisalo kertoo. Neuvottelut etenivät UPM:n kanssa pitkään hyvin hitaasti, mutta joulukuun alussa asiat menivät maaliin yllättävänkin nopeasti. – Ensin yrittivät saada läpi karmeita muutoksia, mutta työnantaja lähti kuitenkin sovinnon tielle, Merisalo kertoo. Teollisuusliiton hallitus hyväksyi UPM:n kanssa syntyneet neuvottelutulokset sahaja vaneriliiketoimintoihin 10. joulukuuta. Jälkikäteen pohdittuna työnantajapuolen henkilövaihdoksilla saattoi olla merkitystä. UPM Timberin johtaja oli vaihtunut ennen neuvotteluja. Sopuisa alku on monelle johtajalle mieleen. – Näkemykseni on, että se osittain helpotti eteenpäin menemistä, Merisalo arvioi. TEKIJÄT VAIHTUVAT Yrityskohtaisiin neuvotteluihin siirtyminen tarkoitti myös sitä, että UPM irtisanoi kaikki aiemmin työpaikoilla solmitut paikalliset sopimukset. – Katsoin pomoja silmiin ja kysyin, että haluatteko oikeasti sanoa irti paikalliset sopimukset, Rikkilä kertoo. Paikallisten sopimusten merkitys tuli ilmeiseksi, kun toimintaa jatkettiin uusien liiketoimintakohtaisten työehtosopimusten piirissä. ”Vuoden lähestyessä loppuaan UPM:n ja Paperiliiton neuvottelut alkoivat näyttää vaikealta savotalta.” Jarno Merisalo kertoo, että sahalla järjestäytymisaste on tasan sata. Se helpottaa esimerkiksi paikallisten sopimusten neuvottelua. ?
• Kari Rikkilä on työskennellyt Kaukaassa vuodesta 1983. Hän kertoo, että takavuosina tehtaan työntekijät viettivät useammin vapaa-aikaa yhdessä. ? 18 Tekijä 9/2022 YHTEISÖLLISYYS VÄHENTYNYT UPM:llä on Kaukaassa noin 1 000 työntekijää, joista noin 400 on töissä selluja paperitehtaiden tuotannossa ja noin 110 sahan tuotannossa. Kari Rikkilä on työskennellyt Kaukaassa vuodesta 1983. – Tiistaina pääsin armeijasta, keskiviikkona kysyin töitä ja torstaina aloitin tehtaalla, Rikkilä kertoo työuran alusta. Vuodesta 2011 hän on toiminut selluja paperitehtaiden pääluottamusmiehenä. Paperiliiton hallituksessa hän vaikuttaa nyt kolmatta kautta. Jarno Merisalo tuli vuonna 1997 töihin Kaukaan vaneritehtaalle, joka lopetettiin vuonna 2008. Kaukaaseen hän tuli takaisin vuonna 2013, kun sahalta avautui työpaikka. Sahalla hänet valittiin pääluottamusmieheksi pari vuotta sitten, kun luottamustehtäviin tuli sukupolvenvaihdos. Laajalla tehdasalueella toiminnot ja työt ovat eriytyneet, eli esimerkiksi paperitehtaan ja sahan työntekijät eivät kohtaa usein. – Normaalissa työnteossa ei hirveän paljon olla tekemisissä, mutta porukka käy esimerkiksi samalla kuntoiluhallilla, Rikkilä kertoo. Takavuosina yhteinen tekeminen oli vilkkaampaa, sillä tehtaan väki harrasti porukalla ja tunsi toisensa nykyistä paremmin. Esimerkiksi osastojen väliset urheilukisat olivat yleisiä. – Maailma on muuttunut, ja työnteosta tullut enemmän puurtamista. Nykyään harrastukset ovat erikseen työn ulkopuolella, Merisalo pohtii. – Samat paikalliset sopimukset on tehty uudelleen, kun ilman ei voida toimia, Merisalo kertoo. Metsäteollisuuden kiristynyt tilanne on johtanut myös siihen, että työntekijät vaihtuvat entistä tiheämmin. – Tuli ilmiö, että porukka otti lopputilejä ja lähti muualle, Rikkilä kertoo. Vaihtuvuutta on ollut myös työnjohtopuolella. – Ei päästä tasaiseen työntekoon, kun irtisanoutumisia tulee, Merisalo pohtii. Puun hinnan nousun saattelemana UPM Timber on tehnyt viime aikoina ennennäkemätöntä voittoa. Kaukaan sahallakin työtä riittää ja määräaikaisia tekijöitä on vakinaistettu. Pidempään sahalla työskennelleet konkarit joutuvat kuitenkin painamaan ylitöitä. – Runkoporukka tekee vajaalla töitä ja kuormittuu, Merisalo sanoo. Vuorotyö ja kova työtahti kuluttavat työntekijöitä, mistä kertovat esimerkiksi yleistymään päin olevat uniongelmat. – Kun mieli uupuu, kroppakin kränää, Merisalo tiivistää. VOIMAA TARVITAAN JATKOSSAKIN Työehtosopimusneuvottelut etenivät eri tahtiin UPM:n liiketoiminnoissa. Lähtökohdat olivat kuitenkin eri työntekijäryhmissä samat: periksi ei anneta. – Oltiin UPM:ään ja johdon toimintaan niin kyllästyneitä, Merisalo kertoo. Toisten yritysten ja naapuriliiton tehdessä sopimuksia Kaukaan selluja paperitehtailla pohdittiin omaa tilannetta. – Kun muut isot yritykset tekivät sopimuksia, työpaikalla kysyttiin, miksi meille ei tehdä, Rikkilä kertoo kahvipöytäkeskusteluista. Kaukaan tehdasalueella saha pyöri normaaliin tapaan samaan aikaan, kun paperiliittolaisten työt olivat lähes neljä kuukautta lakossa. Pääluottamusmiehet arvioivat, ettei sopimuskierros jättänyt arpia työntekijäryhmien välille. – Toimitaan täysin erilaisilla työehtosopimuksilla. Ei oikein voi verrata liiketoimintoja, Merisalo pohtii. Neuvottelukierros näytti, että yhteisvoimaa tarvitaan työehtojen säilyttämiseen. – Rivit vahvistuivat entisestään, Rikkilä kertoo. Kaukaan selluja paperitehtailla järjestäytymisaste on lähes sata, eli käytännössä kaikki vakituiset työntekijät kuuluvat liittoon. Sahalla järjestäytymisaste on tasan sata. – Kun tehdään paikallisia sopimuksia, järjestäytymisasteesta on kyllä apua, Merisalo antaa esimerkin. Vääntöjen jälkeen työehtosopimukset saatiin solmittua UPM:n kanssa, mutta tulevaisuutta on hankala ennustaa. – Voiko tämä enää mennä tämän hullummaksi, Merisalo kysyy. – Ei tästä puulaakista voi sanoa, mitä on vielä tulossa, Rikkilä vastaa. – Voimaa tarvitaan työntekijäpuolella jatkossakin, Merisalo toteaa. ?
• ILMIÖ SOSIAALITURVAA UUDISTETAAN Negatiivisen tuloveron selvitys oli osa valtion sosiaaliturvan uudistustyötä. Asiantuntijoista ja puolueiden edustajista koostuvan komitean työ jatkuu vuoteen 2027 asti. Komitean tarkoituksena on yksinkertaistaa järjestelmää ja mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan helpompi yhteensovittaminen erilaisissa elämäntilanteissa. Toisin sanoen uudistetun sosiaaliturvajärjestelmän halutaan lisäävän työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Uudistuksia on tarkoitus toteuttaa vähitellen. Syksyllä komitean on tarkoitus edetä yksityiskohtiin, mikä tarkoittaa, että puolueiden on alettava ottamaan kantaa millaista sosiaaliturvaa ne kannattavat. Ei vero vaan tuki TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ Kouluajoilta moni muistaa, että kaksi miinusta muuttuu plussaksi. Tästä on kyse myös äkkiseltään erikoiselta kuulostavassa NEGATIIVISESSA TULOVEROSSA. Negatiivinen tulovero on malli, joka kohdistuisi ennen kaikkea matalatuloisiin henkilöihin. Heidän tulojaan ei mallissa verotettaisi, vaan valtio maksaisi heille tukea kuukausittain. Negatiivinen tulovero voidaan toteuttaa monella tavalla. Niin sanottu UNIVERSAALI MALLI takaa tietyn minimitulotason kaikille kyseisessä maassa asuville. Tässä mallissa negatiivisella tuloverolla voitaisiin korvata kaikki sosiaalietuudet. Kuukaudessa tietyn rajan alle tienaavat siis saisivat kuukausittain tukea, kun taas rajan yli tienaavat eivät saisi tukea, vaan maksaisivat veroja. Nykyinen SOSIAALITURVA on SYYPERUSTEINEN eli ETUUKSIA, kuten työttömyyspäivärahaa ja asumistukea, myönnetään POIKKEUKSELLISISTA SYISTÄ. SYYPERUSTEISESSA MALLISSA voidaan valita jokin tietty TUKI tai VEROETU, jonka jakamiseen sovelletaan negatiivisen tuloveron ideaa. Ajatus negatiivisessa tuloverossa on sama kuin PERUSTULOSSA, jota Suomessa kokeiltiin 2017–2018. Molempien ideana on YKSINKERTAISTAA TUKIJÄRJESTELMIÄ ja KANNUSTAA työttömiä OTTAMAAN VASTAAN lyhytaikaistakin TYÖTÄ. Näiden kahden keskeisin ero on, että perustulossa maksetaan aina kaikille sama kuukausittainen korvaus. Korkeatuloisimmilta se vain verotetaan myöhemmin pois. Käytännössä negatiivinen tulovero voi olla vaikea toteuttaa kuukausittain, koska kansalaisten tulot, verovähennykset ja erilaiset etuudet vaihtelevat. Koska negatiivinen tulovero kytkeytyy SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄÄN, siihen kohdistuu paljon odotuksia ja ideologisia vääntöjä. Jos negatiivinen tulovero otettaisiin käyttöön vain jonkin etuuden osalta, se ei todennäköisesti juuri yksinkertaisi tukijärjestelmää. Jos taas negatiivisella tuloverolla korvattaisiin kaikki tuet, olisi se iso muutos nykyiseen etuuksien perusteita arvioivaan järjestelmään. Siksi jotkut vastustavat sitä. Negatiivinen tulovero ei ole vielä missään käytössä, mutta ensimmäisiä kokeiluja tehtiin Kanadassa ja Yhdysvalloissa jo 1970-luvulla. SELVITYS TYRMÄSI Suomen valtiovarainministeriö julkaisi kesällä selvityksen yhdestä negatiivisesta tuloveromallista. Työryhmä ei suosittele mallin käyttöönottoa eikä pidä kokeilun toteuttamista mahdollisena ensi vuonna. Selvityksen perusteella malli ei kannusta työttömiä nykyistä enempää vastaanottamaan työtä. Lopputulos ei ollut yllätys, sillä selvityksessä tarkasteltiin työtulovähennyksen korvaamista negatiivisen tuloveron mallilla. Työtulovähennys tehdään automaattisesti kaikille palkkaa, palkkioita tai muita vastaavia saaville. Työtulovähennystä ei tehdä etuuksista, kuten työttömyyspäivärahoista. Siksi tarkastelussa ollut malli ei olisi muuttanut työttömien kannustimia lainkaan. Jo nykyisin työtön saa ansaita 300 euroa kuussa menettämättä tukiaan ja niistäkin tuloista työtulovähennys tehdään joka tapauksessa. NEGATIIVISEN TULOVERON VAIKUTUS VEROASTEESEEN 35 30 25 20 15 10 5 –5 –10 9 000 18 000 27 000 36 000 45 000 54 000 Valtiovarainministeriön työryhmän selvittämän negatiivisen tuloveromallin vaikutus veroasteeseen ensi vuonna Työtulotuen vaikutus palkkatulon veroasteeseen ml. maksut Veroaste, % Palkkatulo, euroa vuodessa Lä hd e: Va lti ov ar ai nm in is te riö Veroaste ml. maksut 2023 Veroaste ml. maksut 2023 negatiivisen tuloveron mallilla 9/2022 Tekijä 19
• 20 Tekijä 9/2022
• 9/2022 Tekijä 21 ? AJASSA T uuli on kääntynyt. Niin Euroopan unioni kuin yksittäiset ihmiset ovat halukkaita torjumaan ilmastonmuutosta. Myös eurooppalaiset ammattiliitot, Teollisuusliitto mukaan lukien tukevat vihreää siirtymää. Mutta miten käy niille, joiden työpaikat tai alat katoavat? Puhutaan oikeudenmukaisesta siirtymästä. – Vaikka kyseessä on välttämätön muutos, se ei ole näiden duunareiden vika, jotka aloilla työskentelevät. Yhteiskunnan on tultava vastaan, ettei isku ole niin kipeä, elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen SAK:sta kuvaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia. EU on luonut oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kompensoimaan muutosta. Just Transition Fund eli JTF tarjoaa tukea vuoteen 2027 niille alueille ja toimialoille, joita hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen koettelee. – Ei se mitenkään täydellinen ratkaisu ole, mutta tässä saadaan vähän lisäaikaa maailman mullistusten vuoksi, Muranen sanoo. Hän uskoo, että löytyy mekanismeja, joilla työntekijät pystyvät kouluttautumaan uudelleen. On muutosturvan kaltaisia työkaluja rakennemuutosalojen ihmisille. Oikeudenmukainen siirtymä koko EU:n tasolla on kuitenkin tarpeen. Sillä saadaan legitimiteetti eli oikeutus kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle. – Nyt on hyvä ajankohta miettiä asiaa, sillä ihmisten arkea ovat alkaneet nakertaa energian hinnat. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kytkeytyy energian hinnannousuun. Toisaalta muutos on nopeuttanut fossiilisista polttoaineista luopumista. Samaan hetkeen ovat osuneet Suomesta katsottuna erikoisilta tuntuvat päätökset, kun sekä Saksa että Belgia ovat vähentäneet ydinvoimakapasiteettia. Viimeisimpänä Eurooppaa koettelee kuivuus. – Tästä tulee aika vaikeakin vääntö. Elämme kiinnostavia aikoja politiikassa. SUOMI VOI SILTI OLLA ARMOLLISESSA ASEMASSA Vaikka isku on dramaattinen turvealalle, ja turkistarhoja uhkaa arvomaailman muutos, niin Puolassa tai Saksassa on satoja tuhansia töissä hiiliteollisuudessa. Puhumattakaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kehittyviin maihin. On kuitenkin hyvä tunnistaa rakennemuutoksen ilmiöt, sillä ne leikkaavat läpi koko yhteiskunnan. Miten nykyinen teollisuus ja ylipäätään elinkeinoelämä pystyy ylläpitämään työpaikkoja ja toimeliaisuutta? Polttomoottoriauton sadat öljyiset osat, varaosateollisuus ja huoltomontut vaihtuvat sähköauton harvoihin liikkuviin osiin. Ratkaisujakin on. Suomalainen akkuteollisuus kehittyy ja Uusikaupunki rakentaa sähköautoja. Yhtenä esimerkkinä on pienydinvoima, jossa VTT:llä on Suomessa poikkeuksellista osaamista. – Fossiilisten polttoaineiden jalostus hiipuu, mutta kemianteollisuus jatkuu, vaikka materiaalit vaihtuvat. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta asiat eivät silloin muutu. On toiveikas olo, miten tämä vaikuttaa työllisyyteen, Muranen sanoo. – Koronasta voisi sanoa, että se oli esimerkki yhteiskunnallisesta shokista meidän elinaikanamme. Aika päättäväisesti ja varsin onnistuneesti siihen on pystytty maailmassa vastaamaan. Oikeudenmukainen matka hiilivapaaseen maailmaan Fossiilisista polttoaineista halutaan jo eroon, erityisesti Venäjältä tulevista. TEKSTI SINI SILVÀN KUVITUS TUOMAS IKONEN
• 22 Tekijä 9/2022 – Koen tärkeänä, että Suomi, meidän päättäjämme ja hallitus kävisivät huolella läpi, miten tässä aikaikkunassa voitaisiin JTF-rahojen jakokriteerejä muuttaa, että se tukisi oikeasti kärsineitä ihmisiä suoraan. Pitäisi olla jotain tehtävissä. Puhun yleisesti alan puolesta, Rantonen sanoo. Hänen mukaansa nyt olisi äärimmäisen tärkeää nähdä kauemmas, tehdä suunnitelmaa yli vuoden 2025. Energiaturpeella pitäisi olla yhteiskunnallisesti hyväksytty rooli energiapaletissa. Silti hänkin arvioi, että jo vuosikymmenen lopulla energiaturpeen merkitys tulee olemaan minimaalinen. – Silloin pärjätään toivottavasti jo muilla ratkaisuilla. TURKISALA SINNITTELEE OMASSA STRESSITESTISSÄÄN Turkisala on paineessa, joka ei ole vielä konkretisoitunut Suomessa. Useassa Euroopan maassa koko toimiala on ajettu alas. – Turkiselinkeinolle on etsitty uutta strategiaa ja vuonna 2035 meillä on hiilineutraali turkistila. Hyvin tiukasti otetaan huomioon ympäristöja eläinten hyvinvointikysymykset, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton FIFUR:in toiminnanjohtaja Marja Tiura sanoo. – Uskon vahvasti turkisalan tulevaisuuteen Suomessa ja EU:ssa. Suomi on ollut edelläkävijä tilasertifiointijärjestelmässä. Meillä on valtavan hyvä data ja tieto, mikä on eläinten hyvinvoinnin taso. Voiko tästä kiittää kettutyttöjä, jotka patistivat alaa? Tiura nauraa, että jos laveasti tulkitsee niin kyllä. Hän kertoo alan kunnianhimoisista ratkaisuista: käytetään aurinkokennoenergiaa, rasva muutetaan biodieseliksi, ruhot jauhetaan rehuksi. Tuotantoprosessista ei jää mitään yli. – Olisi hirveän tärkeä, kun puhutaan turkiselinkeinosta, että otettaisiin asiasta selvää. Puhtaimmillaan ala edustaa kiertoja biotaloutta. Turkis on materiaali muiden materiaalien joukossa. Alalla on viimeisimpien vuositilastojen mukaan noin 3 000 työpaikkaa. Mutta jos syntyisi poliittinen päätös, että turkistuotanto halutaan Suomessakin ajaa alas? Silloin sekin muuttuu yhdessä yössä kriisialaksi. TARVITAAN KOKONAISKUVA JA SUUNTA, MIHIN MENNÄÄN Kauppatieteiden tohtori Paavo Järvensivu edustaa vuonna 2015 perustettua monitieteistä Bios-tutkimusyksikköä, joka tutkii ympäristöja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. – Jotta tulevaisuudessa on edellytyksiä Keski-Suomi turvetuotantoalueineen on yksi maakunnista, jotka valmistautuvat muutokseen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahoitusta on sinne jo myönnetty. Ensimmäiset eurot Keski-Suomen 47,2 miljoonan euron potista saadaan ensi vuonna. Raportti elokuulta 2022 kertoo, etteivät asiat silti ole menneet kuin Strömsössä. ”Vaikuttaa siltä, että rahoitus ja toimenpiteet eivät juurikaan kohdennu heihin, jotka jäävät ilman työtä ja toimeentuloa (…) Myös rahaston viivästyminen johtaa kovaan kiireeseen vuonna 2023. Pahimmillaan merkittävä osa rahoitusta jää hyödyntämättä, vaikka maakuntatasolla toimittaisiin kuinka ripeästi.” Neovan eli entisen Vapon turvetuotannon johtaja Pasi Rantonen kertoo, että turveala joutui vuonna 2021 todella kovaan syöksyyn. Ala työllisti vielä neljä vuotta sitten Suomessa suoraan 2 500 henkilöä ja välillisesti puolet lisää. Turve nähtiin poliittisesti yhtenä helpoimmista tavoista vähentää päästöjä. Suomen hallitus teki päätöksen, että turpeen käyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Varsinaisen niskalaukauksen antoi päästökauppa. Se teki turpeesta niin kalliin, että ostajat kaikkosivat. – Puolittuminen tapahtuikin vuoteen 2022 mennessä. Se teki todella rumaa jälkeä tässä kentässä, Rantonen kertoo. Turveyrittäjille tämä tarkoitti sanelupolitiikkaa: ”Voit turvetta tänne lämpölaitokselle ajaa, mutta hinta on tuo”. Oli tahoja, jotka eivät ostaneet enää mitään. Turvekauppa loppui kuin seinään. Tuli konkursseja ja jouduttiin realisoimaan omaisuutta. Näin teki myös alan suurin toimija Neova, joka selvisi tekemällä yli 100 miljoonan euron alaskirjaukset. JTF-rahasto ei ehtinyt alan kriisihetkellä apuun. Rahasto perustuu siihen, että monipuolistetaan alueellista elinkeinoa ja tuetaan työvoimaa uudelleen koulutuksella. Ajatuksena se on hyvä, mutta hidas. – Eniten ovat kärsineet suoraan työtä tehneet ihmiset tai yritykset. Heille ei ole suoraa tukea, jolla olisivat tästä päässeet yli. Yrittäjät ja työntekijät ovat kärsineet jo liki kaksi vuotta. Kun yritys on mennyt vararikkoon, se on siinä. Ei paljon lämmitä, jos maakunta retostelee, että rahoitusta tulee, kun yrittäjän elämäntyö on mennyt. SUORAAN SYÖKSYYN SYNTYI PIENI TASANNE Ukraina muutti tilannetta. Kun Venäjän energiapuutuotanto pysähtyi, myös turvetta tarvittiin. Se hidasti turpeen kysynnän laskua, vaikka päästökauppa pitää hinnan todella korkeana. Syntyi pieni tasanne, joka tasoitti alaspäin syöksyä. Turveala sai dramaattisen iskun
• ”Myös globaali oikeudenmukaisuus painaa. Mistä otetaan mineraalit akkuihin ja millaisia ovat halpojen vaatteiden vaikutukset.” 9/2022 Tekijä 23 AJASSA taloudelle ja elinkelpoiselle planeetalle ylipäätään, täytyy siirtyä radikaalisti vähemmän kasvihuonepäästöjä aiheuttavaan tuotantoon. Lisäksi luonnonvarojen käyttö on saatava kestävälle tasolle, tätä ei käytännössä vielä edes säädellä, hän huomauttaa. – Se, missä olemme olleet jäljessä, on suunnitelmallisuus ja sen mukainen proaktiivinen toiminta. Yksi hokema on, että kaikki tapahtuu nyt ”yhtäkkiä”, vaikka asiat ovat tavallaan olleet tiedossa vuosikymmeniä. Päästökaupan tie on ollut liian hidas. Ennen kaikkea tarvittaisiin kokonaiskuva ympäristön reunaehdoista ja muutoksista, jotka teollisuuden tuotannossa ja yhteiskunnan perusjärjestelmissä on saatava aikaan. Tarvitaan tutkimuksia, kaupallisia innovaatioita ja investointeja. On oltava aktiivisuutta ja keskinäistä koordinointia. – Jos on kokonaisempi ymmärrys ja tietopohja, eri tahot voivat ennakoida toimintaansa. Tuotannossa pidetään huolta, että uutta taloutta ja työpaikkoja syntyy. Myös globaali oikeudenmukaisuus painaa. Mistä otetaan mineraalit akkuihin ja millaisia ovat halpojen vaatteiden vaikutukset. – Ilman muuta rikkaissa maissa myös kulutusta täytyy vähentää. EDESSÄ UUDENLAISET JÄLLEENRAKENNUKSEN VUODET? Ja kun talvea kohti mennään, energiakriisiä pukkaa Euroopassakin. Silti Järvensivukaan ei näe mielekkäänä vaihtaa kaikkia polttomoottoriautoja sähköisiksi, vaan luoda enemmän moottoritonta liikkumista, julkista liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Siitä, millaisia autot ja liikennejärjestelmät ovat tai miten ne on tuotettu, päästään kaupunkisuunnitteluun ja ihmisten käyttäytymiseen. – Muutokset eivät välttämättä ihmiselämälle ole niin kummallisia kuitenkaan. Tarvitaan ohjenuora, ymmärrettävä tarina, mitä kohti kuljetaan. Suomessa ollaan ylpeitä sotien jälkeisestä jälleenrakennusajasta. Nyt voisi olla kyse jostain samankaltaisesta. – Loisi tiettyä selkärankaa, jos oltaisiin tekemässä yhteistä ekologista jälleenrakennusta. – Mahdollisuuksia on, jos ei niin härkäpäisesti pidetä kiinni vanhoista, vaan luodaan näkymä uuteen. Onhan Suomessa nähty Nokia-ihmeitä ennenkin. – Eikä se ehkä mitään ihmeitä vaadi. Keskittynyttä suunnitelmallista tekemistä, se olisi minun mielestäni se avain. ?
• 24 Tekijä 9/2022 5 Teollisuusliiton tutkimusyksikön viides pörssikatsaus kertoo keskeisistä pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Kuudes osa ilmestyy syksyllä 2023. Koko juttusarja on luettavissa Tekijän verkkolehdessä www.tekijälehti.fi. IS TO CK PH O TO Useat pörssiyhtiöt ponnistaneet ylös koronakyykystä harjoittaneet yhtiöt ovat joutuneet ongelmiin viennin määrien romahdettua. Venäläisiä raaka-aineita käyttäneet yhtiöt ovat joutuneet etsimään korvaavia raaka-aineita muualta, ja useiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Taakkana on lisäksi varsinkin koronaelvytyksestä, sodasta ja ilmastotoimista johtuva inflaatio. Keväällä 2022 varsinaiset yhtiökokoukset kyettiin järjestämään tavanomaisina ajankohtina, mutta usein poikkeusjärjestelyin. Niissä on yleistynyt käytäntö, jonka mukaan yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden ostamisesta, osakeannista ja osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutukset ovat määrällisesti vastanneet jopa lähes 10 prosenttia nykyisten osakkeiden määrästä. Valtuutus näyttää usein olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Pörssiyhtiöt saattavat käyttää hankkimiaan omia osakkeita maksuvälineenä yrityskaupassa ja välineenä johdon palkitsemisessa. Hallituksen valtuuksilla omien osakkeiden hankkimisella saatetaan myös turvata suurimpien osakkeenomistajien omistusten likviditeettiä eli helppoutta muuttaa niitä rahaksi. Korona-ajan laihempien vuosien jälkeen teollisuuden moniin pörssiyhtiöihin osui viimein lihavampi vuosi. S uomalaisten pörssiyhtiöiden tilikausi 2021 on ollut tilikautta 2020 parempi. Talouden tunnuslukujen valossa useilla yhtiöillä on mennyt suorastaan hyvin. Ne ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja palkanneet lisää henkilökuntaa. Niiden tilauskannat olivat 31.12.2021 hyvällä tasolla. Haasteitakin on samalla ollut. Useiden pörssiyhtiöiden toimintaa haittasivat edelleen komponenttipula, tarjontaketjujen häiriöt, logistiset ongelmat ja korkeat raaka-aineiden hinnat. Syksyllä 2021 riesaksi ilmestyi energian hintojen nousu. Haasteet jatkuvat. Helmikuun 2022 lopulla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja Euroopan Unionin asettamien pakotteiden ja Venäjän asettamien vastapakotteiden seurauksena energianhinta on vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla noussut dramaattisesti. Useat suomalaiset pörssiyhtiöt ovat myyneet Venäjän toimintojaan pois, ja samalla monet merkittävää vientiä Venäjälle PÖRSSIKATSAUS
• 9/2022 Tekijä 25 1 200 1 000 800 600 400 200 M ilj . eu ro a Nokia Kone Wärtsilä Stora Enso Neste Nokian Renkaat UPM Kymmene Metso Outotec Valmet Konecranes Osingonjako 2018–2021 Caverion Sanoma Outokumpu KONSERNI LIIKEVAIHTO TILAUSKANTA NETTOTULOS HENKILÖSTÖ 2021, MILJ. EUROA 31.12.2021 MILJ. EUROA 2021, % 31.12.2021 Nokia 22 202 +2 % 20 300 +22% +9,5 86 370 –4% Outokumpu* 7 709 +36 % .. +7,8 9 400 –5 % ? Kone 10 514 +6 % 8 564 +11 % +9,8 62 720 +2% ? Wärtsilä 4 778 +4 % 5 859 +16% +4,8 17 310 –3 % ? Metso Outotec* 4 236 +8 % 3 536 +49 % +7,9 15 630 +2 % ? Valmet* 3 935 +5 % 4 096 +26 % +7,1 14 250 +1 % ? Konecranes 3 185 +0 % 2 036 +19 % +6,1 16 580 –2 % ? Caverion 2 139 -1 % 1 863 +16 % +2,1 14 300 –6 % Neste* 15 148 +29 % .. +7,8 4 880 +1 % Nokian Renkaat 1 714 +30 % .. +12,0 4 920 +7 % UPM Kymmene 9 814 +14 % .. +12,3 16 970 –6 % Stora Enso* 10 164 +19 % .. +12,3 22 100 -5 % Sanoma 1 251 +18 % .. +9,1 5 360 +17 % ** ** ** **muutos edellisestä vuodesta *merkittävä valtio-omistus SEURANTA Seuratusta 13 yhtiöstä 10 on jakamassa tilikaudelta 2021 suurin piirtein saman verran tai enemmän osinkoa kuin vuotta aiemmin. Kuviossa tilikausien 2018–2020 osingot kuvaavat toteutunutta osingonjakoa. Tilikauden 2021 osingot tarkoittavat yhtiökokousten päätösten ja valtuutusten mukaisia osinkojen enimmäismääriä. Niistä kaikki eivät ole vielä toteutuneet. LÄHTEET: Yhtiöiden pörssitiedotteet ? Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteen laskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osingot ovat tilikaudelta 2021 palautuneet koronaa edeltävälle tasolle. ? Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (3) sekä puutuote (2). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. ? Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena. ? Taulukon luvut kuvaavat yritysten maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla. ? Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus liikevaihtoon. Seurattavista pörssiyhtiöistä Konecranesia ja Caverionia lukuun ottamatta kaikki muut ovat kasvattaneet tilikauden 2021 aikana liikevaihtoaan. Outokummun, Stora Enson ja UPM Kymmenen liikevaihdon kasvu johtuu varsinkin niiden valmistamien tuotteiden hintojen noususta. Kone, Valmet, Metso Outotec, Neste, Nokian Renkaat ja Sanoma ovat lisänneet henkilöstönsä määrää tilikauden 2021 aikana. Muiden yhtiöiden henkilöstön määrä on vähentynyt. Sanoman suuret kasvuluvut perustuvat yritysostoihin. Stora Enson ja UPM Kymmenen henkilöstön vähenemiset ovat osaltaan seurausta tuotantolaitosten sulkemisesta. Kaikkien tarkasteltavien yhtiöiden toiminta on tilikaudella 2021 ollut nettotuloksella mitaten kannattavaa. Niiden kaikkien kannattavuus on toimialallaan ollut hyvä. Jokaisella seitsemällä tilauskantansa ilmoittaneella yhtiöllä tilauskanta on kasvanut tilikauden 2021 aikana. Tilauskantojen kasvu on jatkunut edelleen tilikauden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. LÄHTEET: Yhtiöiden vuosikertomukset, pörssitiedotteet ja Alma Media. Esimerkiksi Nokia hankki aikoinaan johdonmukaisesti omia osakkeitaan ja mitätöi ne, jolloin jäljelle jäävien osakkeiden kurssi teoriassa nousi. Osakeantia pörssiyhtiöt käyttävät yleensä pääomien hankkimiseksi yhtiöön. Varsinkin suunnattua osakeantia ne käyttävät myös yrityskaupan maksumekanismina. Todettakoon, että monenkaan pörssiyhtiön hallitus ei näytä juurikaan käyttävän valtuuksiaan omien osakkeiden ostamiseen, osakeantiin ja osakkeiden luovuttamiseen. Kyseessä on useimmiten toimenpide, jolla yhtiö varautuu ennakoimattomiin tulevaisuuden tilanteisiin. OSINGONJAKO PALAUTUNUT TAVANOMAISIIN EUROMÄÄRIIN Helsingin pörssissä noteerattujen teollisuusyhtiöiden osingonjako on tilikaudelta 2021 palautunut suurin piirtein koronaa edeltävien tilikausien 2015–2018 lukemiin. Tilikausilta 2019–2020 osingonjako jäi selvästi vaatimattomammalle tasolle. Enimmässä osassa pörssiyhtiöitä varsinainen yhtiökokous päätti suoraan koko osingonjaosta. Vain muutamissa pörssiyhtiöissä varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osingonjaosta. PÖRSSIKURSSIT KORONAA EDELTÄVÄLLÄ TASOLLA Suomessa pörssikursseihin osui helmi–maaliskuussa 2020 koronan aiheuttama notkahdus. Sen jälkeen kurssit kääntyivät nousuun. Koronaa edeltävä taso ylitettiin joulukuussa 2020 ja syys–joulukuussa 2021 yllettiin jo 20–25 prosenttia korkeammalle tasolle. Vuoden 2022 alusta pörssikurssit kääntyivät laskuun ja heinäkuussa 2022 oli pudottu lähelle koronaa edeltävää tasoa (OMXHPI-indeksi). ? MIKA KÄRKKÄINEN AJASSA
• WALK ON AIR ESITTELYSSÄ JALAS? TIO MALLISTO. UUTUUS Uusi kolmikerroksinen JALAS? TIO (Three-In-One) pohja on ainutlaatuinen. Valkoinen kerros antaa vakautta, musta kerros antaa hyvän pidon ja keltainen JALAS? ComSoft Air™ pohja koostuu mikroilmakuplista, jotka tekevät kengän erittäin pehmeäksi ja mukavaksi. Tutustu tarkemmin:
• ? Edessä poikkeukselliset palkkaneuvottelut – ”Kiky-maksujen siirrolla olisi vaikutusta” ? Jättirekrytoinneista massiivisiin vähennyksiin ? BLOGI: Arto Helenius: Rohkeasti pois poteroista ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? BLOGI: Jari Nilosaari: Ideologinen vai asiapohjainen syksy? LUETUIMMAT ELOKUU www.tekijälehti.fi Yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta esitteli liiton budjettiriihitavoitteet 10.8. A N TT I H YV Ä RI N EN A N TT I H YV Ä RI N EN EHDOTA NUORTA OSAAJAA DUUNARI-STIPENDI SAK hakee kahta Duunari-stipendin saajaa vuodelle 2022. Stipendit myönnetään enintään 35-vuotiaille osaajille, jotka ovat omalla aktiivisuudellaan edesauttaneet duunariammattien ja ammattiyhdistystoiminnan arvostuksen nostamista nuorten keskuudessa. Ehdotuksia voi jättää syyskuun ajan. Jaettavat kaksi Duunari-stipendiä ovat molemmat arvoltaan 750 euron suuruisia. Lähetä ehdotuksesi 30.9. mennessä sähköpostilla osoitteeseen jarjesto@sak.fi otsikolla ”Duunari-stipendi 2022”. Lue lisää: www.sak.fi > hae: ”ehdota nuorta osaajaa” WALK ON AIR ESITTELYSSÄ JALAS? TIO MALLISTO. UUTUUS Uusi kolmikerroksinen JALAS? TIO (Three-In-One) pohja on ainutlaatuinen. Valkoinen kerros antaa vakautta, musta kerros antaa hyvän pidon ja keltainen JALAS? ComSoft Air™ pohja koostuu mikroilmakuplista, jotka tekevät kengän erittäin pehmeäksi ja mukavaksi. Tutustu tarkemmin: LYHYET AJASSA POIKKEUKSELLISET PALKKANEUVOTTELUT PALKANKOROTUKSET Syksyllä neuvotellaan vuoden 2023 palkankorotuksista muun muassa teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Maailman tilanne on muuttunut kuluvan vuoden aikana radikaalisti, mikä näkyy myös neuvottelupöydissä. – Asetelma on hyvin poikkeuksellinen, toteaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on korottanut inflaatiota, ja esimerkiksi energian hinta on ollut kovassa kasvussa. Toisaalta monien teollisuusyritysten tilauskirjat ovat täynnä ja tulosta syntyy. – Yrityksillä menee pääsääntöisesti hyvin. Palkanmaksuvaraa on, Aalto sanoo. Vuoden 2022 palkankorotukset sovittiin vuoden alussa ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua, joten inflaatio on laukannut oletettua kovemmin. Suomalaisten ostovoima, eli palkan suhde hintoihin, on heikentynyt tänä vuonna. – Teollisuusliiton jäsenistön odotukset ovat korkealla ja niin pitää ollakin. Odotetaan tuntuvia palkankorotuksia, Aalto arvioi. Palkkaneuvottelut on määrä saada ratkaisuun syyskuun loppuun mennessä. Jos vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopuun, tulevat työehtosopimukset kokonaisuudessaan irtisanottaviksi loppuvuoden aikana. Lue lisää: www.tekijälehti.fi > hae: ”palkkaneuvottelut” Puheenjohtaja Riku Aalto kertoi medialle työmarkkinatilanteesta tiedotustilaisuudessa 10.8.2022. PÄÄTÖKSET HAASTEISIIN NÄHDEN HYVÄT BUDJETTIRIIHI Marinin hallitus on vaalikauden viimeisessä budjettiriihessä laatinut pohjan ensi vuoden talousarvioksi. Talousarviossa korostuvat tarve saattaa vaalikauden aikana hallitusohjelmassa päätetyt hankkeet loppuun ja vastata Venäjän Ukrainassa käynnistämän laittoman hyökkäyksen aiheuttamaan energiakriisiin ja elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hintojen noususta johtuvaan inflaatioon. Hallitus tukee kohonneesta sähkön hinnasta kärsiviä kotitalouksia alentamalla sähkön arvonlisäveroa määräaikaisesti 10 prosenttiin ja tarjoamalla suoraa tukea pahiten sähkön hinnannoususta kärsiville kotitalouksille verovähennyksen ja pienituloisille kohdistetun suoran energiatuen muodossa. Päätökset vastaavat Teollisuusliiton asettamia tavoitteita toimien kohdentamisesta pienija keskituloisiin kotitalouksiin. Polttoaineen hinnan voimakas nousu rasittaa erityisesti niitä palkansaajia, joiden on käytettävä omaa autoa työn ja kodin välisiin matkoihin. Siksi päätös jatkaa matkakuluvähennyksen korotusta vuodelle 2023 otetaan ilolla vastaan. Teollisuusliitto on jo aiemmin esittänyt, että palkansaajien ostovoimaa vahvistettaisiin perumalla kiky-ratkaisussa työnantajilta työntekijöille tehty sosiaalivakuutusmaksujen siirto. Tällainen päätös olisi julkisen talouden kannalta neutraali ja vastaisi suhdannetilanteeseen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”budjettiriihen päätöksiä” 9/2022 Tekijä 27 9/2022 Tekijä 27 KASVU HIDASTUU, MUTTA KRIISITUNNELMIIN EI SYYTÄ TALOUS Teollisuuden ja talouden suhdanteet sekä työllisyys ovat edelleen hyvällä tasolla. Merkkejä käänteestä on kuitenkin ilmassa. Teollisuusliiton tutkimusyksikkö ennustaakin käännettä heikompaan vuoden lopulla. Teollisuustuotannon arvioidaan kääntyvän laskuun viimeistään lokakuussa. Tähän on syynä kysynnän heikkeneminen EU-alueella. Lisäksi inflaatiohuipun pitkittyminen, valtion vauhdikas velkaantuminen ja palkansaajien ostovoiman pienentyminen lisäävät taantuman riskiä. Suomen teollisuudella menee silti toistaiseksi hyvin. Yritysten kilpailukyky ja kannattavuus ovat kunnossa. Ukrainan sodan vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi ja toimitusketjujen häiriöt on onnistuttu pitämään kurissa. Teollisuus onkin toiminut kasvun veturina Suomen taloudelle. Tutkimusyksikön näkemyksen mukaan tilauskertymä on lähtenyt laskuun ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Tätä kautta teollisuudenkin tilanne tulee heikkenemään vuoden lopulla. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”talouskasvu hidastuu”
• 28 Tekijä KUVAT JYRKI LUUKKONEN TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN Tarkkaa työtä Kirjapaino Karissa Jyväskylässä painetaan noin 30 miljoonaa korttia vuodessa.
• 9/2022 Tekijä 29 9/2022 Tekijä 29 TYÖSSÄ Kuvis ?
• 30 Tekijä 9/2022 30 Tekijä 9/2022 ”Kerään ja tarkastan aineiston ja asemoin sen painoarkille työtilauksen mukaan. Sitten tulostan painopellit ja teen glitterja foliofilmit. Työnkuvaani kuuluu huolehtia, että painokoneella on tavaraa ja että kortit lähtevät ajoissa tuotantoon. Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta ja keskittymiskykyä. Virheitä tulee helposti, jos ajatus ei ole mukana siinä, mitä tekee.” JONI SOLEHMAINEN Painopinnanvalmistaja
• 9/2022 Tekijä 31 TYÖSSÄ 9/2022 Tekijä 31 Foliointi saa kortit kimaltamaan. Toni Poutanen tarkistaa, että korttien kultaus on millilleen kohdillaan. ”Teen kultauksia kaksiosaisiin onnittelukortteihin. Kohopaino on minun juttuni. Työ on tarkkuutta vaativaa, ja se sopii luonteelleni”, sanoo kohopainaja Toni Poutanen. ?
• 32 Tekijä 9/2022 32 Tekijä 9/2022 ”Päivät eivät ole samanlaisia. Kortteja on monenlaisia, ja vaihtelua tuo sekin, että työskentelen kahdella eri koneella”, sanoo painaja Jani Holmberg. Postikortti täytti Suomessa viime vuonna 150 vuotta. Kirjapaino Karissa niitä painetaan noin 15 miljoonaa vuodessa. Joulu on yhä korttien kulta-aikaa. Joulukortit painetaan pääosin kesällä, kertoo paperinleikkaaja Harry Saero. ? ?
• 9/2022 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ 9/2022 Tekijä 33 ”Painan kortteja kuusivärisellä painokoneella, jossa on kääntölaite ja lakkayksikkö. Saan ajettua kortin molemmat puolet kerralla. Kortin taustaan eli sekundapuolelle on mahdollista ajaa kahta väriä ja priimapuolelle neljää väriä ja sitten vielä lakka päälle. Nyt katson, että korttien väriarvot ovat kohdallaan. Hyvältä näyttää!” MAURI LUND Painaja ?
• 34 Tekijä 9/2022 34 Tekijä 9/2022
• TYÖSSÄ 9/2022 Tekijä 35 KIRJAPAINO KARI KY PERUSTETTU 1966 KOTIPAIKKA Jyväskylä OMISTAJAT Sisarukset Minna Kesonen, Heidi Poikolainen ja Jari Pynnönen TUOTANTO Korttipainaminen, painatustuotteet ja suoramarkkinointiratkaisut. Kirjapainon lisäksi yhtiöön kuuluu toimistotukku ja verkkokauppa. HENKILÖSTÖ Noin 60, joista 25 tuotannossa kirjapainossa LIIKEVAIHTO 19 miljoonaa euroa (2021) ”Nuuttaan kortteja vuonna 1950 valmistetulla Heidelbergin sylinterikoneella. Ilman nuuttausta kartonki ei taivu nätisti. Tätä konetta ei ole koskaan tarvinnut korjata. Kun sitä muistaa öljytä ja rasvata, niin se pyörii. Vanhan koneen kanssa täytyy tosin olla varovainen, koska siinä ei ole turvalaitteita. Se pysähtyy vain kammesta.” ARI LIUKKONEN Koneenhoitaja, pääluottamusmies ”Korttitilaukset tulevat minulle Kartolta ja Paletilta Exceltaulukkoina. Teen ensin työlistan, johon listaan arkin kaikki kortit ja työvaiheet. Sitten teen paperisen leiska-arkin, jonka mukaan tehdään asemointi. Tykkään työstäni ja minulla on mukavat työkaverit. Olen viihtynyt täällä 36 vuotta.” PAULA TOIVONEN Repron asiakaspalvelija, työsuojeluvaltuutettu
• 36 Tekijä 9/2022 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Vihdoinkin – turvallisesta työstä perusoikeus! Vuonna 2013 Rana Plaza -tehtaan romahduksessa kuoli yli 1 100 työntekijää. Katastrofin maailmanlaajuisen huomion jälkeenkin monien työolot ovat pysyneet hengenvaarallisina. Ay-liike on ajanut pitkään oikeutta turvalliseen ja terveelliseen työhön kaikille. Kesäkuussa oikeus kirjattiin kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimuksiin. T ähän asti työelämän perusoikeuksia ovat olleet järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus, kaikenlaisen pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman poistaminen ja syrjinnän kielto. ILO:n kesäkuisessa työkonferenssissa työterveys ja -turvallisuus nostettiin niiden rinnalle viidenneksi perusoikeudeksi. Ydinsopimusten asemaan nostettiin sopimukset numero 155 ja 187. Lakimies Paula Ilveskivi SAK:sta painottaa, että nyt jokaisen ILO:n jäsenmaan velvollisuutena on edistää turvallisuutta riippumatta siitä, onko sopimuksia ratifioitu eli viety kansalliseen lainsäädäntöön. Ilveskivi pitää hyvänä, että tähän liittyy myös vuotuinen seuranta. Kun kansallisia raportteja käsitellään ILO:n kokouksessa, joutuu jäsenvaltio puutteiden paljastuessa niin sanotusti häpeäpaaluun. Suomenkin hallitus joutuu vastaamaan ILO:n kysymyksiin. Ilveskiven mukaan melko läheltäkin löytyy työntekijöiden oikeuksien rapauttamisyrityksiä. Sipilän hallituksen esittämät pakkolait, Suomen Yrittäjien jatkuvat hyökkäykset ay-liikettä vastaan, EK:n päätös vetäytyä neuvotteluista ja UPM:n yritykset hajottaa neuvotteluja sopimusjärjestelmää voivat johtaa työelämän perusoikeuksien loukkauksiin. ”EI ENÄÄ RANA PLAZOJA” – Vieläkin kylmät väreet kulkevat selkäpiissä, Ilveskivi kuvailee järkytyksen tunteitaan. Yli 1 100 työntekijää kuoli ja yli 2 500 loukkaantui vuonna 2013, kun bangladeshilainen Rana Plaza -vaatetehdas romahti ja paloi. Katastrofin kansainvälinen huomio ei ole tuonut ratkaisevaa muutosta työoloihin. Maailmanlaajuisesti kolme miljoonaa työntekijää kuolee vuosittain edelleen työtapaturmissa ja työn tuottamiin sairauksiin. Kymmenet miljoonat sairastuvat tai vammautuvat työnsä takia. Ilveskivi korostaa, että ILO:n uudet sopimukset antavat ay-liikkeelle työkaluja työolojen korjaamiseen. – Nyt voimme vedota ILO:n perussopimuksiin kansainvälisillä foorumeilla. ILO:lla on myös velvollisuus tehdä teknistä yhteistyötä jäsenmaidensa kanssa eli auttaa perusoikeuksien toteuttamisessa. Qatar on tunnettu jalkapallopyhättöjä rakentavien vierastyöläisten raskaista ihmisoikeusloukkauksista. Ilveskivi sanoo, että Qatarissakin on otettu ”pieniä askelia” työolojen kohentamisessa muiden muassa ILO:n ansiosta. – Mutta missä jamassa olisimmekaan ilman kansainvälisiä sopimuksia? Ilveskivi kysyy. On totta, että edes Suomen kaltaisessa, oikeusvaltioksi väitetyssä EU-maassa ei etenkään ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä tai kaltoin kohtelua ole pystytty estämään. Jouduttiinhan Suomi taas ilmiantamaan ay-liikkeen kansainväliselle kattojärjestölle ITUC:lle, kun UPM-metsäjätti kieltäytyi ensin neuvottelemasta kollektiivisista työehdoista. Lakimies painottaa myös, että Suomenkin työlainsäädön taustalla ovat tukena ja lähteinä kansainväliset sopimukset ja että hallitukset ottavat vakavasti ILO:sta tulevat kysymykset perusoikeuksien toteutumisesta. ”KESKEINEN TAVOITE LÄPI” – Tulee lämmin olo, kuvailee Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita iloa siitä, että ay-liikkeen vaatimus työsuojelusta perusoikeutena saatiin ILO:ssa läpi. – Kenttätyötä tekevien työsuojelutarkastajien lukumäärä on vähentynyt Suomessa. Nyt voimme vedota perusoikeuteen, kun yritämme saada lisäpontta viranomaisvalvontaan, Kotaviita kaavailee. Suomessakin, Kotaviidan sanoin, tarvitaan ”lisäbuustia”. – Meillä on yrityksiä, jotka eivät piittaa lainsäädännöstä tai työehtosopimuksista. Monille käy huonosti suomalaisellakin työpaikalla, Kotaviita viittaa vakaviin työtapaturmiin ja kuolemantapauksiin. Työnantajia Kotaviita muistuttaa siitä, että ennakoiva toiminta turvallisuuden eteen merkitsee säästöjä esimerkiksi sairausmenoissa ja vakuutusmaksuissa. – Ihan kaikessa. Turvallinen työpaikka on kaikkein tuottavin työpaikka. ? LE H TI KU VA / A FP PH O TO / M U N IR U Z ZA M A N
• ALTISTUKSET Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin tiedotteen mukaan kaikilta di-isosyanaatteja työssään käyttäviltä on löydyttävä koulutus 24.8.2023 jälkeen aineiden aiheuttamien astmojen ja allergioiden välttämiseksi. Turvallista käyttöä koskeva koulutus on työnantajien vastuulla. Teollisuusliiton kemikaaliasiantuntija on todennut aiemmin uskovansa, että teollisuus on onnistunut lykkäämän isosyanaattien varsinaisen käytön rajoittamista saadessaan sen sijasta läpi tällaisen koulutusvaatimuksen. Lue lisää: www.tukes.fi/kemikaalineuvonta 9/2022 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ DI-ISOSYANAATTIEN KÄYTTÄJÄT ON KOULUTETTAVA YLI VIISIKYMPPISILLE OIKEUKSIA VÄHENTÄÄ YÖTÖITÄ? PALAUTUMINEN Uusien tutkimustulosten perusteella Työterveyslaitos suosittelee yli 50-vuotiaille nykyistä parempia mahdollisuuksia yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen. – Ikääntyessä sopeutuminen yötyöhön heikkenee ja vuosien myötä tulevat lisärempat voivat lisätä palautumistarvetta raskaiden työvuorojen jälkeen. Juuri yötyön määrää vähentämällä ja pitkiä työaikoja välttämällä voimme tutkimusten mukaan parhaiten vähentää vuorotyön terveysriskejä, painottaa tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta. Vaikutusmahdollisuudet vähentäisivät todennäköisesti sairauspoissaoloja ja pidentäisivät työuria. Työterveyslaitoksen päivitetty Työaikojen liikennevalomalli antaa suosituksia myös yli 50-vuotiaille. www.ttl.fi > hae: ”työaikojen kuormittavuuden arviointi” ILMOITUKSET AMMATTITAUDEISTA VÄHISSÄ TYÖPERÄISET SAIRAUDET Työsuojeluviranomainen muistuttaa työterveyshuollon lääkäreitä tekemään ammattitauti-ilmoitukset viipymättä. Ilmoittaminen on lääkärin lakisääteinen velvollisuus. Työterveyslaitoksen arvion mukaan vain noin neljäsosassa tapauksista työsuojeluviranomaisille tehdään lakisääteinen ilmoitus ammattitaudista tai sen epäilystä. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Kuulin, että perhevapaat ovat uudistuneet. Mitä niistä pitää nyt tietää? Uudistuksen tavoitteena on huomioida paremmin erilaiset perhetilanteet, saada hoitovastuut jakautumaan perheissä tasaisemmin ja lisätä oikeuksia valita, miten vapaita pidetään. Nyt käytetään termejä raskaana oleva tai synnyttävä vanhempi ja toinen vanhempi. Äitiystai isyyspäivärahoista ei enää puhuta. Lakiuudistus astui voimaan 1.8.2022 koskien niitä perheitä, joilla lapsen laskettu syntymäaika on aikaisintaan 4.9.2022. Tällöin raskausrahakausi alkaa aikaisintaan 1. elokuuta. Jos lapsi on syntynyt ennenaikaisesti, viimeistään 29. heinäkuuta, vanhempainpäivärahat maksetaan vanhan lain mukaan. Uudistus koskee myös adoptioperheitä, jos lapsi on otettu hoitoon aikaisintaan 31.7.2022 ja vanhempainpäivärahoja on alettu maksaa vasta 1.8.2022. Synnyttävä vanhempi saa raskausrahaa 40 päivää ennen laskettua aikaa, tarvittaessa sitä ennen erityisraskausrahaa. Vanhempainrahaa maksetaan 320 arkipäivää, ja ne jakautuvat kahden vanhemman perheessä tasan. Osan vanhempainrahapäivistä voi kuitenkin luovuttaa toiselle vanhemmalle tai lapsen muulle hoitajalle. 18 arkipäivää vanhemmat voivat pitää yhtä aikaa. Vanhempainvapaata voi pitää eri pituisissa jaksoissa, myös osittaisena, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Työehtosopimuksiin neuvotellaan muutoksia vanhempainvapaiden palkanmaksujakson pituuksiin. Tietoa on tärkeä saada etenkin tilanteissa, joissa työperäisiä sairastumisia esiintyy yksittäisellä työpaikalla runsaasti. Ilmoituksen voi tehdä sähköisellä lomakkeella: www.tyosuojelu.fi > hae: ”ilmoitus ammattitaudista” Di-isosyanaatteja käytetään esimerkiksi automaaleissa. ? PE KK A EL O M A A ”Ilmoittaminen on lääkärin lakisääteinen velvollisuus.”
• 38 Tekijä 9/2022 12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa kalareissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee keli. Onko kaikki ok? 09:12 Kamat purettu. Nyt vavat kyytiin ja veneelle. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi uutta alkua helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus 6,77 €/kk Teollisuusliito n jäsenelle vain Hintaesimerk ki vuonna 2022: 30-vuotias Teollisuusliito n jäsen, korvaussumm a 100 000 €.
• 9/2022 Tekijä 39 TYÖSSÄ LYHYET 12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa kalareissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee keli. Onko kaikki ok? 09:12 Kamat purettu. Nyt vavat kyytiin ja veneelle. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi uutta alkua helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus 6,77 €/kk Teollisuusliito n jäsenelle vain Hintaesimerk ki vuonna 2022: 30-vuotias Teollisuusliito n jäsen, korvaussumm a 100 000 €. JÄTTIREKRYTOINNEISTA MASSIIVISIIN VÄHENNYKSIIN AUTOTEHDAS Uudenkaupungin autotehtaalla on kuljettu puolentoista vuoden aikana jättirekrytoinneista massiivisiin työntekijöiden irtisanomisiin ja lomautuksiin. Valmet Automotive Oy ilmoitti maaliskuussa 2021 rekrytoivansa tuhat uutta työntekijää. Uusista työntekijöistä puolet tarvittiin Uudenkaupungin autotehtaalle ja loput kahdelle akkutehtaalle. Reilua vuotta myöhemmin huhtikuussa 2022 yritys ilmoitti aloittavansa muutosneuvottelut, joiden seurauksena työt päättyivät autotehtaalla noin 1 200 hengeltä. Heistä noin tuhat on yrityksen omia työntekijöitä, joista kolmannes irtisanottiin ja loput lomautettiin toistaiseksi. Työt loppuivat myös noin 200 vuokratyöntekijältä. Työntekijöiden vähentämisen keskeinen syy on, että MercedesBenzin GLC-katumaasturin valmistus loppui kesäkuussa. – Sopimuksen päättyminen on ollut tiedossa pidemmän aikaa, mutta tilanne aiheutti työntekijöiden keskuudessa hämmästystä ja kummastusta, kertoo pääluottamusmies Jouni Varjonen. Kysymyksiä on tullut muun muassa lomautuksista. Tehtaan työntekijät edustavat noin 80 kansallisuutta, joten kaikille ei ollut selvää, miten suomalainen lomautusjärjestelmä toimii. Heinäkuussa Valmet Automotive ilmoitti tehneensä MercedesBenz Group AG:n kanssa sopimuksen Mercedes-AMG GT -urheiluauton valmistuksesta. Tuotanto alkaa vuoden 2023 loppupuolella ja työllistää noin 200 henkeä. Lue lisää: www.tekijälehti.fi > hae: ”jättirekrytoinneista” KEMIANTEOLLISUUS AVAA OVIAAN NUORILLE OPPISOPIMUS Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus ry ovat osana alan työehtosopimusta sopineet oppisopimusmallista, jolla yritysten ovia avataan myös alle 18-vuotiaille nuorille. Oppisopimusta on perinteisesti hyödynnetty vähän kemianteollisuudessa, ja siitä ovat pääosin hyötyneet aikuisopiskelijat. Pilottivaiheessa mukana olevien neljän ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat voivat hakea mukaan oppisopimusmalliin jo alkuvuodesta 2023. Kemianteollisuuden oppisopimusmallissa uutta on erityisesti palkkamalli, jossa palkka nousee opintojen edistymisen mukaan suoritettujen näyttökokeiden perusteella. Ensimmäinen vuosi opinnoista suoritetaan oppilaitoksessa, toinen ja kolmas vuosi mahdollisimman tiiviisti yrityksessä. – Toivomme tämän mallin lisäävän nuorten kiinnostusta kemianteollisuuden töihin. Samalla uskomme uuden oppisopimusmallin osaltaan vastaavan kemianalojen työpaikoilla vallitsevaan työntekijäpulaan, sanoo Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho. Oppisopimusmallin pilottivaiheessa on mukana neljä merkittävää kemianteollisuuden yritystä eri puolilla Suomea: Nesteen Porvoon jalostamo, Nokian Renkaat, Oulun Kemira ja Kokkolan Umicore. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”kemianteollisuus avaa” VA LM ET A U TO M O TI VE SUOMEN TAITAVIMMAT KISAAVAT MAAILMALLA WORLDSKILLS Mitä vaaditaan, että pääsee edustamaan Suomea muiden maailman taitavimpien nuorten joukkoon? Tekijän verkkolehdessä kolme Teollisuusliiton alojen nuorta Hannu Helve, Jenna Maukonen ja Rasmus Joki kuvailevat oman polkunsa vuoden 2022 ammattitaidon MM-kisoihin. Suomen maajoukkue kokoontui syyskuun alussa Säätytalolla Helsingissä kisaajien lähettämistilaisuuteen. ”Olkaa ylpeitä ammattitaidostanne”, kehotti tilaisuuden juhlapuheen pitänyt opetusministeri Li Andersson. Vuoden 2022 kisat ovat poikkeukselliset, sillä Kiinaan suunnitellut kilpailut peruttiin koronan takia, ja kisat pidetään hajautetusti 15:ssä eri maassa kolmella eri mantereella. Tämän takia harjoittelu kisoihin on vaatinut tavallistakin enemmän sitkeyttä ja päämäärätietoisuutta. Lue lisää: www.tekijälehti.fi > hae: ”taitajien tarinat” Hannu Helve, Jenna Maukonen ja Rasmus Joki lähtevät edustamaan Suomea ammattitaidon MM-kisoihin. PA TR IK LI N D ST RÖ M Uudenkaupungin autotehtaan tuotannossa on vähennysten jälkeen 1 200–1 300 työntekijää. Lä hd e: A -k as sa 8/2021 8/2022 1/2022 Muut päivärahan saajat A-kassa / Ansiopäivärahan saajat ja lomautettujen osuus kuukausittain 8/2021–8/2022 Lomautetut 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 13 712 ansiopäivärahan saajaa
• Nuoret voivat muuttaa jämähtänyttä toimintaa ”T eatteri vai risteily? Risteily vai teatteri? Kahvia vai pullaa? Ammattiosaston toiminta voi helposti pyöriä näiden juttujen ympärillä, sanoo Iida Tiainen. Helsingin Hakaniemeen Teollisuusliiton toimistolle kerääntyneitä nuoria hymyilyttää. Reaktioista päätellen Tiaisen kuvaus vastaa monen omia kokemuksia. – Ei teatterissa ja risteilyissä mitään vikaa ole. Mutta ajassa kiinni pitäisi olla ja toimintaa kehittää. Ettei se jämähdä eläkeläisten teatteri-illoiksi niin, Miten saada nuorille jalansijaa ammattiosastossa, millaisia nuorten omien tapahtumien pitäisi olla? Näitä pähkittiin Uudenmaan nuorten liittoillassa. että kaikki tehdään vuodesta toiseen samalla kaavalla. Ja tämä on se syy, miksi nuoria tarvitaan, lisää Tiainen. Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alueen nuorisojaoston järjestämässä Nuorten liittoillassa oli neljä osiota. Niistä viimeiseen puhujavieraaksi pyydetty Iida Tiainen on nyt 39-vuotiaana ammattiosasto Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistyksen (701) puheenjohtaja ja todiste siitä, että nuorten on mahdollista päästä vaikuttamaan ja muuttamaan asioita ja nousemaan aikanaan vaikka osaston johtoon. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT ANNIKA RAUHALA 40 Tekijä 9/2022 NUORISOTOIMINTA Tino Halttunen (vas.), Laura Törmänen ja Amanda Lindström pohtivat liiton toimintaa Uudenmaan nuorten liittoillassa elokuussa Helsingin Hakaniemessä. Liittoillan puhujavieraana oli Iida Tiainen (oik.)
• NUORISOVASTAAVASTA SIHTEERIKSI JA PUHEENJOHTAJAKSI Tiainen itse liittyi aikanaan opiskelijajäseneksi Puuliittoon ollessaan viherrakentamisen artesaanin koulutuksessa. – Siellä oli koulun pöydällä liiton esitteitä, ja liitosta tuli kai joku puhumaan meille. Se tyyppi oli tosi mukava, ja minä liityin, kun opiskelijajäsenyys ei maksanut mitään. Ensimmäiseksi Tiainen meni Puuliiton valtakunnalliseen tapahtumaan. – Oli hienoa tajuta, että vitsi, meitähän on ympäri Suomea samanhenkisiä tyyppejä. Seuraava askel oli meno ammattiosaston kokoukseen. Tuolloin parikymppistä Tiaista jännitti hiukan. – Ajattelin, että kokous on varmaan pönötystä ja kestää jotain kolme tuntia. Että minä en ymmärrä mistään mitään. Mutta oikeastaan olikin hauskaa seurata kokouskäytäntöjä. Pian hän oli ammattiosaston nuorisovastaava. ”Yli-ikäisenä” eli 36 vuotta täytettyään Tiaisesta tuli sihteeri, ja puheenjohtajana hän on toiminut vajaan vuoden. Yksi hänen saavutuksiaan on, että kokouksiin voi nyt osallistua etänä Teamsin kautta. – Tehtiin huima teknologiaharppaus tähän päivään. Korona oli siinä vauhdittajana. PUUSEPPÄOPISKELIJOILLA HYVÄT ENSIKOKEMUKSET LIITOSTA Amanda Lindström tuli Nuorten liittoiltaan ystävänsä Laura Törmäsen seurassa. Liittoilta oli jopa syynä siihen, että hän liittyi Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi alkuvuodesta. – Meidän koululla joku puhui jotain Teollisuusliitosta, olikohan se tutor? Liittyminen jäi tekemättä, mutta Laura oli liittynyt ja hän sai sähköpostia nuorten illoista. Minäkin liityin, niin pääsin mukaan. 28-vuotias Lindström ja 29-vuotias Törmänen opiskelevat puusepiksi ja tuntevat toisensa koulun kautta. – Opiskelin ennen pelialaa, mutta käsillä tekeminen miellyttää. Olen myös taiteellinen ihminen, ja puuseppä pääsee luomaan asioita, taustoittaa Törmänen opiskeluvalintaansa. – Minä opiskelin yliopistossa latinaa ja antiikin kulttuuria, mutta ei se ollut minun juttuni, vaikka olikin tosi mielenkiintoista. Puusepän opintoihin hain, kun olen aina haaveillut, että rakentaisin itse oman kotini. Minäkin olen aina tykännyt tehdä käsillä, piirtää ja maalata, selittää Lindström. Nuorten liittoillat ovat molempien mielestä olleet hyvin myönteinen kokemus. – En tiennyt, mitä odottaa. Mutta nämä ovat olleet tosi kivoja. Arvokasta tietoa on tullut ammattiliitosta ja työelämästä ylipäätään, sanoo Lindström. – Liitto ajaa tärkeitä asioita, ja minulle jäseneksi liittyminen oli automaattinen juttu. Täällä on ollut tosi hyvä henki, Törmänen kertoo. Kaverukset kuuluvat Tiaisen johtamaan puuseppien ammattiosastoon. Sen tapahtumissa he eivät vielä ole käyneet, mutta tämäkin on suunnitelmissa. Tiaisen puheenvuorolla oli vaikutusta; hän korosti ammattiosaston kokousten olevan avoimia kaikille jäsenille. – Iidan jutuista heräsi mielenkiinto. Varmaan jossain vaiheessa menemme kokoukseen. ”MIHIN HALUAISI MENNÄ OMAN KAVERIN KANSSA?” Asentajana Lohjalla työskentelevä Tino Halttunen, 34, on aiemmin toiminut omassa ammattiosastossaan nuorisovastaavana. Hänen kokemuksensa vahvistaa sitä, mitä Törmänen ja Lindström kertoivat omista osallistumisen syistään. – Kun tapahtumiin tulijoilta kysyy, mikä sai heidät lähtemään, selvästi yleisin vastaus on, että luottamusmies tai työkaveri ehdotti. Enemmän tulee tätä kautta kuin somesta. Ja jos yksi kaveri lähtee katsomaan, mitä ammattiosaston jutuissa tehdään, niin voi olla, että mukaan lähtee vielä joku toinenkin. Tyypillistä nuorten iltojen tekemistä Teollisuustyöväen Hakkilan Ammattiosasto 12:ssa, johon Halttunen kuuluu, ovat olleet karting-autoilla ajo, värikuulasota ja saunaillat. – Meillä on pyritty rakentamaan tapahtumat miettimällä sitä, , mihin ja mitä tekemään haluaisi mennä oman kaverin kanssa. Kevätja syyskokouksen jälkeen on lähdetty yhdessä syömään. Risteilylläkin on käyty, joskaan ei vuosittain. – Ehkä joka toinen vuosi keskimäärin. Laiva ei välttämättä ole nuorille enää ihan ykkösjuttu. ? 9/2022 Tekijä 41 LIITOSSA ? Dennis Pussinen, Johanna Wunsch, Amanda Lindström ja Laura Törmänen Nuorten liittoillassa. ”Pitäisi olla ajassa kiinni ja kehittää toimintaa. Tämä on se syy, miksi nuoria tarvitaan.”
• 2022 2023 LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk­ seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. 31.10. mennessä liit­ tyneet jäsenet ovat vaalikel­ poisia ja voivat toimia valitsija­ yhdistysten allekirjoittajina 20.11. mennessä ilmoitus liitto­ kokouksesta ammatti­ osastoille 10.12. mennessä liit­ tyneet jäsenet ovat ääni­ oikeutettuja 21.1. mennessä on toimitettava liittokokous­ aloitteet kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. klo 12–16 valitsija­ yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti­ äänestys 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere­ talossa Liittokokous 2023 Vaalikelpoisuus Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosas­ tojen varsinaiset jäsenet. Työmarkkinoiden käytettä­ vissä olevalla tarkoitetaan: z 15–68­vuotiasta palkansaajaa ja työtöntä työnhakijaa z yrittäjäjäsentä z osittaisella eläkkeellä olevaa z jäsenmaksusta sääntöjen mukaan vapautettuja varsinaisia jäseniä, mikäli jokin edellä olevista kohdista täyttyy
• 2022 2023 LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk­ seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. 31.10. mennessä liit­ tyneet jäsenet ovat vaalikel­ poisia ja voivat toimia valitsija­ yhdistysten allekirjoittajina 20.11. mennessä ilmoitus liitto­ kokouksesta ammatti­ osastoille 10.12. mennessä liit­ tyneet jäsenet ovat ääni­ oikeutettuja 21.1. mennessä on toimitettava liittokokous­ aloitteet kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. klo 12–16 valitsija­ yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti­ äänestys 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere­ talossa Liittokokous 2023 Vaalikelpoisuus Liittokokousedustajien vaalissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia (eli ketkä voivat asettua ehdolle) ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosas­ tojen varsinaiset jäsenet. Työmarkkinoiden käytettä­ vissä olevalla tarkoitetaan: z 15–68­vuotiasta palkansaajaa ja työtöntä työnhakijaa z yrittäjäjäsentä z osittaisella eläkkeellä olevaa z jäsenmaksusta sääntöjen mukaan vapautettuja varsinaisia jäseniä, mikäli jokin edellä olevista kohdista täyttyy Teollisuusliitto ry:n 23. varsinainen liittokokous Teollisuusliitto ry:n 23. varsinainen liittokokous pidetään Tampereella Tampere-talossa 22.–24. toukokuuta 2023 alkaen ensin mainittuna päivänä kello 10.00. Varsinaisen liittokokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty liiton hallituksessa 27.1.2022. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 5. §:ssä mainittujen asioiden lisäksi esitykset sääntöjen muuttamiseksi. 23. varsinaisen liittokokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä liiton hallitukselle kirjallisina neljä (4) kuukautta ennen liittokokousta, viimeistään 21.1.2023. Liittokokousedustajat valitaan vaalipiireittäin suhteellisella vaalilla. Äänioikeutettuja ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat ammattiosastojen varsinaiset jäsenet. Vaalit järjestetään sähköisesti ja postitse. Sähköinen äänestys alkaa 10.3.2023 kello 09.00 ja päättyy 31.3.2023 kello 12.00. Postiäänestys alkaa 10.3.2023 ja päättyy 31.3.2023 kello 12.00, jolloin äänestyslipun sisältävän palautuskuoren on oltava ilmoitetussa postilokerossa. Äänioikeutettu voi käyttää vain yhtä äänestystapaa. Teollisuusliitto ry RIKU AALTO TURJA LEHTONEN puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja Industrifacket rf:s 23:e ordinarie förbundskongress Industrifacket rf:s 23:e ordinarie förbundskongress äger rum i Tammerfors i Tammerforshuset den 22–24 maj 2023 med början den först nämnda dagen kl. 10.00. Besluten om tidpunkt och plats för den ordinarie förbundskongressen fattades av Industrifackets styrelse 27.1.2022. Vid kongressen behandlas utöver de frågor som nämns i 5 § i stadgarna även förslag till ändring av stadgarna. Ärenden som är avsedda att behandlas av den 23:e ordinarie kongressen ska lämnas skriftligen till förbundsstyrelsen fyra (4) månader före förbunds kongressen, senast 21.1.2023. Kongressombuden väljs genom proportionella och valkretsvisa val. Fackavdelningarnas ordinarie medlemmar som står till arbetsmarknadens förfogande är röstberättigade. Röstningen sker elektroniskt och per post. Den elektroniska röstningen börjar 10.3.2023 kl. 9.00 och avslutas 31.3.2023 kl. 12.00. Poströstningen börjar 10.3.2023 och slutar 31.3.2023 kl. 12.00, då det returkuvert som innehåller röstsedeln ska finnas i meddelad postbox. Den röstberättigade kan lägga sin röst på endast ett av sätten. Industrifacket rf RIKU AALTO TURJA LEHTONEN ordförande 1 vice ordförande
• 44 Tekijä 9/2022 Hae Teollisuusliiton jäsenhintaisia talvija kevätlomia Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 1–22/2023 ovat jäsenten haettavissa 14.9.2022 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 10.10.2022. Jäsenhintaiset lomat arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 13.10.2022. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet lomaajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 20.10.2022 kello 10. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu ensin sivulle yhteisellä käyttäjätunnuksella teollisuusliitto ja salasanalla teollisuusloma. Hakemusta varten tulee lisäksi rekisteröityä tai kirjautua omalla jäsennumerollasi, lisätietoja löydät sivuilta. Jäsenetu Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 arkisin klo 9–15 yrityspalvelu@holidayclub.fi JÄSENETU Tilaa jäsen kalenteri 2023 Jos olet jo aikaisemmin tilannut Teollisuusliiton kalenterin, saat sen myös tänä vuonna automaattisesti. Jos et vielä ole tehnyt tilausta, se onnistuu helposti eAsioinnissa. NÄIN TEET TILAUKSEN: • Klikkaa eAsioinnin painiketta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. • Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi. • Klikkaa Jäsentiedot. • Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. • Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Kalenterit toimitetaan tilaajille loppuvuodesta 2022.
• DENNIS RÖNNKVIST ”Työskentelen Jervois Finland Oy:ssä Kokkolassa. Teemme kobolttia autojen akkuteollisuuteen. Kolme ja puoli vuotta sitten lopetin pääluottamusmiehen hommat. Kymmenen vuotta riitti, erilaisia luottamustehtäviä jäi edelleen. Ammattiosaston hallituksessa olen ollut yli 20 vuotta. Olin monta vuotta varalla kemian perusteollisuuden tes-neuvottelukunnassa. Vuonna 2021 kesän jälkeen siirryin varsinaiseksi jäseneksi. Ei ollut hirveästi ennakkoon käsitystä, missä on mukana, mutta silmät ovat auenneet. Selkeästi tehtävänä on viedä kentän viesti neuvottelupöytään. Työehtosopimuskierroksen alla neuvottelukunnassa koottiin osastojen tes-esityksiä ja käytiin läpi sitä pakettia. Ensin odoteltiin ja ihmeteltiin, milloin neuvottelut päästään aloittamaan. Sitten neuvottelut alkoivat ja menimme Helsingissä Eteläranta kymppiin tutustumaan työnantajapuolen edustajiin. Tes-muutosesityksiä oli kymmeniä sivuja. Äkkiä kävi selväksi, että neuvotteluissa saattaa mennä jokunen päivä. En ollut aiemmin osallistunut neuvotteluihin, joten kaikki oli uutta. En ole herkkähipiäinen, mutta työnantajapuolen asennoituminen oli välillä ikävää. Loppusuoran joinain päivinä neuvottelut alkoivat yhdeksältä aamulla ja loppuivat yhdeksältä illalla. Jokainen ymmärtää, että kun on 12 tuntia istunut neuvotteluhuoneessa ja pinnistellyt ajatuksia, niin se ei ole kevyttä hommaa. Kuusi päivää oli pisin aika, joka tuli oltua poissa kotoa. 500 kilometrin päähän kotiin pääsi aina päiväksi tai kahdeksi ja sitten takaisin neuvotteluihin. Sellaista oli noin kaksi kuukautta. Oli siinä taukojakin välillä, esimerkiksi joulutauko vietettiin. Kyllähän se neuvottelutulos oli helpotus. Päästiin lopputulemaan, jonka voi itse hyväksyä. Monta isoa heikennystä saatiin torjuttua. On jo työ ja tuska, että saadaan säilytettyä työehdot. Kentältä ei sinänsä tullut suoraa palautetta neuvottelujen tuloksesta, mutta sektorijohtokunnalta tuli palautetta ja johtokunnalle avattiin neuvottelua ja tuloksia. Työehtosopimus on mahdottoman tärkeä. Se on tärkein asia, minkä takia liittona ollaan olemassa. Tiedän, miten paljon jotkut ihmiset ovat vuosikymmenten aikana tehneet työehtojen eteen töitä. Haastavaa on ollut, ja haastavaa tulee varmasti olemaan seuraavissakin neuvotteluissa. Mukava on kuitenkin olla omalta osalta viemässä kentän viestiä neuvotteluihin.” ? TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ 9/2022 Tekijä 45 LIITOSSA TOIMIJA ”Viedään kentän viesti neuvottelupöytään” DENNIS RÖNNKVIST Kemian perusteollisuuden tes-neuvottelukunnan jäsen Jervois Finland Oy, Kokkola OMG Kemia ao. 594
• LIITTO KOULUTTAA LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Osastojen koulutusviikonloppu Murikassa 22.–23.10. ? 1. #toimsu – ammattiosaston toiminnan suunnittelu ? 2. #ajassa – ajankohtaista edunvalvonnasta ? 3. #vaalit2023 – liittokokousvaalit, eduskuntavaalit ja liittokokous 2023 Työyhteisön DNA – viikonloppukoulutusta kaikille jäsenille ? 8.—9.10. Scandic Imatran valtionhotelli, Imatra ? 8.—9.10. Yyterin virkistyshotelli, Pori ? 15.—16.10. Holiday Club Tampere kylpylä ? 15.—16.10 Sokos Hotel Flamingo, Vantaa ? 5.—6.11. Spahotel Casino, Savonlinna ? 19.—20.11. Härmän kylpylä, Ylihärmä ? 19.—20.11. Lapland Hotels Äkäshotelli, Ylläs Tarjolla kolmen tunnin koulutuspaketteja osastoaktiiveille ja muille jäsenille: Murikan kursseja lokakuussa ? 3.—7.10. Hyvä juttu julkisuuteen ? 3.—4.10. Työturvallisuuskorttikurssi ? 3.—7.10. Yhdistyksen taloudenhoito ? 3.—7.10. Englannin alkeet työelämässä ? 10.—14.10. Työsuojelun peruskurssi ? 10.—14.10. Fortsättningskurs för förtroendemän ? 12.—14.10. Toimivat ja terveelliset työajat ? 17.—21.10. Työsuojelun peruskurssi ? 17.—21.10. Neuvottelutaito ? 17.—20.10. Teknologiateollisuuden palkkaja työsuhdekurssi ? 17.—21.10. Järjestyksenvalvojan peruskurssi ? 22.—23.10. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus ? 24.—28.10. Työoikeus ? 24.—28.10. Työsuojelun jatkokurssi Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Murikasta eväitä ammattiosastoille Työyhteisön DNA kaikille jäsenille 220828_Tekijä_0922 Liitto kouluttaa.indd 1 220828_Tekijä_0922 Liitto kouluttaa.indd 1 7.9.2022 12:15:46 7.9.2022 12:15:46
• TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JYRKI LUUKKONEN – Olin ollut aktiivinen ammattiosaston tapahtumissa, mutta ennen sitä viikonloppua minulla ei ollut paljonkaan tietoa Murikasta, muistelee Hanneli Hämäläinen ensimmäistä käyntiään Murikka-opistossa viime keväänä. Kyseessä oli liiton koulutusyksikön järjestämä viikonloppukurssitus ammattiosastoille. Hämäläisen ammattiosastosta Uudestakaupungista lähti Tampereelle bussikuljetuksella noin 15 henkeä, mutta osallistujia oli myös muualta Suomesta. Kurssilla jaettiin tietoa Teollisuusliiton toiminnasta, etenkin koulutuksista. Tapahtuman yhtenä tavoitteena oli, että ensikertalaisten kynnys lähteä kursseille madaltuisi, ja moni saikin opiskeluun kipinän – myös Hämäläinen. – Siellä kun käytiin opinto-opasta läpi, että mitä erilaisia kursseja on, niin nehän olivat tosi kiinnostavia. On hieno mahdollisuus liitolta, että jäsenet pääsevät kouluttamaan itseään lisää. Viikonloppukurssin jälkeen Hämäläinen on käynyt Murikassa myös liikuntapainotteisella, viisi päivää kestäneellä Next Step -kurssilla. Molemmilla kerroilla seurana oli kaksoissisko Henna. Kaksosten suhde on erittäin läheinen. He muuttivat Pohjois-Savon Juankoskelta lounaisrannikolle Uuteenkaupunkiin ja menivät autotehtaalle töihin vuonna 2017. – Minä muutin ensin ja Henna tuli muutaman OSASTOJEN KOULUTUSVIIKONLOPPU kuukauden perässä. Tosi paljon me tehdään asioita yhdessä ja vapaa-ajallakin käydään samoissa jutuissa. Hanneli Hämäläinen työskentelee inventoijana. Hänen tehtäviinsä kuuluu seurata, miten paljon eri materiaaleja ja osia tehtaalla on omasta takaa, ja onko jokin ehkä loppumassa kesken. Kurssille lähtö ei työpaikalla tuottanut nikotteluja. – Tarpeeksi ajoissa kun ilmoitti esimiehelle, niin ihan hyvin järjestyi. Koska sekä ammattiosaston järjestämä viikonloppukoulutus että Next Step olivat koukuttavia kokemuksia, siskokset ovat jo ehtineet kysellä, milloin ilmestyy liiton opinto-opas vuodelle 2023. – Kuulemma vasta joulukuussa tulee opas. Mutta paljonhan niitä kursseja on, toivottavasti joihinkin pääsee. Murikassa on hyvä, että se ei ole vain luokkaopiskelua ja lukemista, vaan siellä tehdään myös paljon ryhmätöitä ja tutustutaan uusiin ihmisiin. Ne eivät ole mitään puuduttavia reissuja. Alustava suunnitelma seuraavista opinnoista Hämäläisellä jo onkin. – Ihmissuhteet työpaikalla olisi yksi sellainen kurssi, jonne minä haluaisin. Ja tietotekniikan syventävällä kurssilla voisi olla hyvä käydä, koska pyörittelen paljon Exceleitä omassa työssäni. ?? ”Hieno mahdollisuus, että pääsee kouluttamaan itseään” 9/2022 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA ? Opiskelu Murikassa ei ole vain luokkaopiskelua ja lukemista, vaan myös ryhmätöitä ja tutustumista uusiin ihmisiin, Hanneli Hämäläinen kertoo. LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Osastojen koulutusviikonloppu Murikassa 22.–23.10. ? 1. #toimsu – ammattiosaston toiminnan suunnittelu ? 2. #ajassa – ajankohtaista edunvalvonnasta ? 3. #vaalit2023 – liittokokousvaalit, eduskuntavaalit ja liittokokous 2023 Työyhteisön DNA – viikonloppukoulutusta kaikille jäsenille ? 8.—9.10. Scandic Imatran valtionhotelli, Imatra ? 8.—9.10. Yyterin virkistyshotelli, Pori ? 15.—16.10. Holiday Club Tampere kylpylä ? 15.—16.10 Sokos Hotel Flamingo, Vantaa ? 5.—6.11. Spahotel Casino, Savonlinna ? 19.—20.11. Härmän kylpylä, Ylihärmä ? 19.—20.11. Lapland Hotels Äkäshotelli, Ylläs Tarjolla kolmen tunnin koulutuspaketteja osastoaktiiveille ja muille jäsenille: Murikan kursseja lokakuussa ? 3.—7.10. Hyvä juttu julkisuuteen ? 3.—4.10. Työturvallisuuskorttikurssi ? 3.—7.10. Yhdistyksen taloudenhoito ? 3.—7.10. Englannin alkeet työelämässä ? 10.—14.10. Työsuojelun peruskurssi ? 10.—14.10. Fortsättningskurs för förtroendemän ? 12.—14.10. Toimivat ja terveelliset työajat ? 17.—21.10. Työsuojelun peruskurssi ? 17.—21.10. Neuvottelutaito ? 17.—20.10. Teknologiateollisuuden palkkaja työsuhdekurssi ? 17.—21.10. Järjestyksenvalvojan peruskurssi ? 22.—23.10. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus ? 24.—28.10. Työoikeus ? 24.—28.10. Työsuojelun jatkokurssi Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Murikasta eväitä ammattiosastoille Työyhteisön DNA kaikille jäsenille 220828_Tekijä_0922 Liitto kouluttaa.indd 1 220828_Tekijä_0922 Liitto kouluttaa.indd 1 7.9.2022 12:15:46 7.9.2022 12:15:46 HANNELI HÄMÄLÄINEN Inventoija Valmet Automotive Oy, Uudenkaupungin autotehdas Uudenkaupungin autoja metallityöväen ao. 268
• 48 Tekijä 9/2022 LE H TI KU VA / A FP MAAILMA Autoteollisuus syöksykierteessä VENÄJÄ Avtovaz-autotehdas ilmoitti heinäkuun lopussa, että se sulkee kokonaan tehtaansa Udmurtian pääkaupunki Iževskissa. Ilmoitus kertoo Venäjän autoteollisuuden romahtamisesta maan hyökättyä helmikuussa Ukrainaan. Iževskin tehtaalla oli ennen sotaa 3 200 työntekijää, ja se valmisti 130 000 Lada Vesta -autoa vuodessa. Tehdas esitteli toiveikkaana Vestan uuden mallin vain kaksi päivää ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyksensä. Toisin kävi kuin toivottiin. Autoissa käytettiin paljon muista maista tuotuja osia, ja sota lopetti pääosin niiden tuonnin. Maaliskuussa Iževskin tehtaan työläiset lomautettiin. Nyt irtisanotaan 1 800 työntekijää, jäljelle jää 200. Irtisanottuja kehotettiin joko etsimään uusi työ yhtiön sisältä tai hyväksymään kertakorvauksena summa, joka vastaa 5–7 kuukauden vähimmäispalkkaa. Yläraja on 183 348 ruplaa (2 980 euroa). Avtovaz ilmoitti, että se tuo markkinoille vuonna 2023 Iževskissa tehtävän sähköauto Lada e-Larguksen. Suunnitelma on epärealistinen; osia on edelleenkin vaikea saada ja yhtiön osaaminen sähköautoissa on vähäistä. Sähköautojen latausverkossakin on vielä hiukan tihentämistä ennen sitä. Verkkolehti Meduzan mukaan Udmurtiassa on nyt 10 latausasemaa. Toukokuussa maan hallitus osallistui autotehtaiden tukemistalkoisiin uudella asetuksella: venäläisissä autoissa ei TYÖNTEKIJÖILLE HUONOIMMAT MAAT TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUDET Ammattiliittojen maailmanjärjestö ITUC:n yhdeksäs vuosittainen raportti työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta kertoo suuremmasta määrästä loukkauksia kuin kertaakaan aiemmin. Järjestäytymistä rajoittavien maiden määrä oli viime vuonna 106, nyt 113. Kaikkiaan 50 maassa työntekijöihin kohdistui väkivaltaa, viime vuonna 45 maassa. Ay-aktiiveja tapettiin 13 maassa. Lakko-oikeutta loukkasi 87 prosenttia tutkituista 148 maasta. Maailman kymmenen huonointa maata työntekijöille olivat Bangladesh, Brasilia, Egypti, Eswatini, Filippiinit, Guatemala, Kolumbia, Myanmar, Turkki ja Valko-Venäjä. enää tarvita ABS-antureita, ESP-ajonvakautusjärjestelmää, turvatyynyjä eikä turvavöiden esikiristimiä. Lisäksi ympäristömääräyksiä höllennettiin rankasti. Autojen tuotanto keskittyy jatkossa Togliattiin, Avtovaz ilmoitti. Yhtiö haluaa pelastaa 42 000 työntekijän tehtaan. Togliatissakin on jouduttu tekemään lyhennettyjä työviikkoja. Togliatti on autotehtaan hallitsema kaupunki Samaran alueella. Nykyisen nimensä kaupunki sai Italian kommunistipuolueen johtaja Palmiro Togliatilta, joka auttoi kun Neuvostoliitto pääsi 1966 Fiatyhtiön kanssa sopimukseen Lada-tehtaan rakentamisesta. Ranskalainen Renault omisti 68 prosenttia Avtovazista. Sodan alettua se myi osuutensa yhdellä ruplalla valtiolliselle, automalleja kehittävälle venäläiselle Namiyhtiölle ja sen Moskovan autotehdas päätyi Moskovan kaupungille. Renault kirjasi tästä 2,2 miljardin euron tappion. Moskovan pormestari ilmoitti, että kaupunki aloittaa uudelleen Moskvitšautojen valmistamisen. Mediatietojen mukaan maan paristakymmenestä autotehtaasta toimii nyt kunnolla vain kaksi. Venäjän teollisuusministeriö ennustaa, että autojen myynti putoaa maassa tänä vuonna 51 prosenttia edellisvuodesta. HEIKKI JOKINEN Avtovazin Togliatin tehtaan työntekijät poistuivat työpaikaltaan maaliskuussa 2022. Ranskalainen autovalmistaja Renault myi toukokuussa enemmistöosuutensa Avtovazista Venäjän valtiolliselle yhtiölle yhdellä ruplalla. VICTORIA'S SECRET TAKASI MILJOONAKORVAUKSET HAITI JA THAIMAA Tekstiilityöläisten liitot saivat valtion maksamaan alan työläisille matkaja lounastukea 135 miljoonalla gourdella (1,1 miljoonaa euroa). Hurjasti nousevien hintojen vuoksi tuki on elintärkeä. Aiemmin tänä vuonna Haitin vähimmäispalkkaa nostettiin ammattiliittojen järjestämien mielenosoitusten seurauksena. Keväällä Thaimaankin tekstiilityöläiset saavuttivat merkittävän voiton. Victoria's Secret, Lane Bryant ja Torrid -rintaliivejä honkonglaisomisteisessa tehtaassa ommelleet 1 250 työläistä saivat maaliskuussa 2021 potkut ilman 30 päivän erokorvausta. Ammattiliittojen kampanjan ja painostuksen tuloksena Victoria's Secret järjesti lainan tehtaan omistajalle, joka maksoi korvaukset korkojen kanssa. Summa oli 281 miljoonaa bahtia (7,8 miljoonaa euroa). ?
• YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN TELAKAT Meyerin telakoiden väki Saksasta ja Suomesta vahvisti ja lujitti yhteistyötään, kun saksalaisdelegaatio vieraili Turussa telakalla ja Helsingissä Teollisuusliiton toimistolla elokuun loppupuolella. Meyer-konsernilla on kolme telakkaa, kaksi Saksassa ja yksi Suomen Turussa. EU-säädösten mukaista eurooppalaista yritysneuvostoa Meyerilla ei kuitenkaan ole. Verkostoon kuuluu myös Meyerin perheen omistamat runsaat 40 muuta yritystä kahdeksassa eri EU-maassa. Yhteistyön siivittäjäksi Meyerin työntekijät ovat perustaneet oman verkostonsa. Apuna ovat Teollisuusliitto ja saksalaisten telakkatyöläisten etuja puolustava IG Metall, eli Saksan metalliliitto. – On hyvä saada tietoa todellisesta tilanteesta myös työntekijäpuolelta. Silloin ei jäädä vain työnantajan puolelta tulevan informaation armoille, toteaa IG Metallin rannikkoseutujen aluesihteeri Heiko Messerschmidt. Myös Saksan telakoilla on vaikea puolustaa siirtotyöläisten etuja. Miten saada työskentelymaansa kieltä osaamattomat liittymään liittoon? Miten selättää ammattitaitoisten työntekijöiden pula? Miten selvitä koronapandemian kaltaisesta kriisistä? Kummassakin maassa ay-väki taistelee samanlaisten ongelmien kanssa. – Ideana ei olekaan se, että IG Metall tulee neuvomaan, että nyt teidän pitää tehdä näin. Meidän pitää yhdessä ja yhteistyöllä keksiä ratkaisut, IG Metallin kansainvälisen osaston Kathrin Schäfers painottaa. Lue lisää: www.tekijälehti.fi > hae: ”telakkaväki” ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Viikolla 35 on lähetetty erokirjeet jäsenille, joiden jäsenmaksutiedot eivät ole olleet kunnossa vuonna 2021. ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Vuoden 2023 kalenterin voit tilata eAsioinnista tai soittamalla Jäsenpalveluun. Mikäli olet kalenterin aikaisempina vuosina tilannut, on tilauksesi edelleen voimassa. ? Jäsenpalvelut toivottaa hyvää syksyä! JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA Saksalaisvieraat ja Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron johto kokoustivat yhdessä Teollisuusliiton talossa Hakaniemessä. TU U KK A RA N TA LA VOIMAVARAKAHVILAT JATKUVAT LUOTTAMUSHENKILÖT Teollisuusliitto järjestää syksyn aikana kuusi voimavarakahvilaa, jotka on suunnattu pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Voimavarakahvilassa jaetaan ajatuksia ja kokemuksia, saadaan ja annetaan tukea ja keskustellaan erilaisista tilanteista työpaikoilla. Tilaisuuksia on samana päivänä kaksi, toinen aamupäivällä ja toinen alkuillasta. Tilaisuudet ovat valtakunnallisia ja osallistujamäärä on rajattu, joten muista varata paikka ja myös peruuttaa se, jos et pääsekään osallistumaan. Voimavarakahvilat järjestetään 21.9., 18.10. ja 23.11. Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut saavat kutsun sähköpostilla. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta. KULTTUURIVIIKONLOPPU MURIKASSA 15.–16.10. KAIKKI JÄSENET Murikka-opiston viikonlopun aikana muun muassa pohditaan liittokokouksen ja eduskuntavaalien merkitystä ja keinoja lisätä äänestysaktiivisuutta, tutustutaan Tatsin uuteen työttömien ensiapupakettiin, avataan digitaalinen videoja valokuvanäyttely sekä valmistetaan koruja ja linnunpönttöjä. Tapahtuma on avoin kaikille jäsenille. Lue lisää ja ilmoittaudu 29.9. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/kulttuuriviikonloppu TENU-PÄIVÄT MURIKASSA 29.–30.10. NUORET Teollisuusnuorten päivät on valtakunnallinen tapahtuma Tampereen Murikka-opistolla kaikille alle 36-vuotiaille Teollisuusliiton jäsenille ja opiskelijajäsenille. Päivien ohjelmassa on tutustumista Teollisuusliiton nuoriin aktiiveihin, ryhmätöitä ajankohtaisista aiheista sekä illalla naamiaiset. Parhaat asut palkitaan, joten mielikuvitus saa lentää! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusnuorten-paivat SYYSTUOTTEILLA VALOA PIMEÄÄN SOPPI TES tuo varmuutta työelämään, Sopin syystuotteet tuovat valoa pimeään vuodenaikaan. Teollisuusliiton verkkokauppa Soppi päivittää tuotevalikoimiaan sesonkiluonteisesti muutaman kerran vuodessa. Trendikkäät pimeän vuodenajan tuotteet ovat juuri saapuneet valikoimiimme. Sopista löytyy esimerkiksi heijastava puffihuivi, heijastinliivi, otsalamppu sekä polkupyörän valot. Käy tutustumassa! www.teollisuusliitto.fi/soppi LYHYET LIITOSSA 9/2022 Tekijä 49
• 50 Tekijä 9/2022 ”Vi för fram fältets röst i förhandlingarna” TEXT ANTTI HYVÄRINEN FOTO ESKO KESKI-VÄHÄLÄ ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS ? ”Jag hade egentligen inte en så klar uppfattning om vad jag gett mig in på, men nu har mina ögon öppnats”, säger Dennis Rönnkvist som sitter i kollektivavtalsdelegationen för kemisk basindustri. ”J ag jobbar på Jervois Finland Oy i Karleby. Vi tillverkar kobolt för batteriindustrin. För tre och halvt år sedan slutade jag som huvudförtroendeman. Tio år var tillräckligt, men jag har fortfarande flera andra förtroendeuppdrag. Jag har suttit i fackavdelningens styrelse i mer än 20 år. Jag var i flera år ersättare i kollektivavtalsdelegationen. Efter sommaren 2021 blev jag ordinarie medlem. Jag hade inte en så klar uppfattning om vad jag egentligen gett mig in på, men nu har mina ögon öppnats. Vår uppgift är att föra fram verkstadsgolvets åsikt till förhandlingsborden. I början av avtalsrörelsen samlade vi i delegationen alla motioner från fackavdelningarna och började gå igenom hela paketet. Till en början bara väntade vi på att förhandlingarna skulle komma i gång. Sedan inleddes förhandlingarna och vi åkte till Helsingfors och arbetsgivarborgen Södra kajen 10 för att lära känna DENNIS RÖNNKVIST Kollektivavtalsdelegationen för kemisk basindustri Jervois Finland Oy, Karleby OMG Kemia avd. 594
• MOTIONER TILL FULLMÄKTIGE GENOM EN NY TJÄNST Industrifacket har i augusti tagit i bruk en ny e-tjänst för förtroendevalda. Inledningsvis kan fackavdelningens ordförande, vice ordförande och sekreterare använda tjänsten. I början kan man lämna in motioner till höstens fullmäktigemöte 28–29.11. Avsikten är att man senare också ska ha möjligheten att skicka in förslag till exempel inför avtalsförhandlingarna. Motioner tas inte längre emot per e-post. Sista datum för att lämna in motioner inför fullmäktigemötet hösten 2022 är 28 september. Senare i höst kommer tjänsten att bli tillgänglig för huvudförtroendemän. Avsikten är att e-tjänsten ska utvidgas till att också innehålla de arbetsuppgifter som kommer med att sköta fackavdelningens ärenden. 9/2022 Tekijä 51 arbetsgivarsidans representanter. Det fanns flera tiotals sidor med förslag till förändringar i avtalet. Snabbt blev det alltså klart att förhandlingarna kan ta några dagar. Jag hade aldrig tidigare deltagit i sådana förhandlingar så allt var alldeles nytt för mig. Jag är inte lättretlig men arbetsgivarsidans attityd var ibland riktigt otrevlig. På slutrakan inleddes förhandlingarna ibland klockan nio på morgonen och avslutades klockan nio på kvällen. Ja, alla förstår att det inte är precis ett lätt jobb att sitta i ett förhandlingsrum i tolv timmar och hela tiden vara skarp. Som mest var jag sex dagar borta hemifrån. Jag hade en hemresa på 500 kilometer och alltid nu och då åkte jag hem för en vända och återvände efter en dag eller två. Det pågick i ungefär två månader. Visst hade vi förhandlingspauser också, till exempel under julen. Förhandlingsresultatet blev en lättnad. Vi fick ett resultat som man själv kan stå bakom. Till exempel fick vi förhindrat flera försämringar. Det krävs en massa arbete och slit bara för att upprätthålla anställningsvillkoren som de är. Vi fick inte så mycket direkt feedback från fältet om förhandlingsresultatet men sektordirektionen kommenterade och vi öppnade också upp förhandlingarna och resultaten för direktionen. Kollektivavtalet är otroligt viktigt. Det är den viktigaste orsaken till att vi finns, förbundet. Jag vet hur mycket arbete som krävts av människor under årtionden för anställningsvillkoren. Förhandlingarna var en utmaning och det är säkert att utmaningar väntar också i följande förhandlingar. Det är ändå trevligt att för egen del ha fått föra fram verkstadsgolvets röst i förhandlingarna.” ? FACKET KURSER OCH EVENEMANG PÅ SVENSKA • Hur ser ditt fackförbund ut 2023–2028? 17.11 i Seinäjoki, Hotel Alma En tvåspråkig tillställning som berör förbundets mål och strategi. Svenskspråkiga fackavdelningsaktiva från hela landet kan delta. Tilläggsuppgifter: Regioncentret i Österbotten. • 19–20.11 FFC: s seminarium, Helsingfors Tilläggsuppgifter: kristiina.linna@sak.fi VEM BESLUTER OM AVTALEN? Det är Industrifackets styrelse eller fullmäktige som i sista hand gör beslutet om kollektivavtal. Målen för kollektivavtalen uppställs utgående från fackavdelningarnas initiativ, de slutliga besluten om målen tas av fackets styrelse utifrån sektordirektionens förslag. Medlemmarna i kollektivavtalsdelegationerna utses inom förbundet och kan bestå av personer som är anställda av förbundet eller personer som har förtroendeuppdrag inom förbundet. Om sektordirektionen på förslag av avtalsbranschens kollektivavtalsdelegation konstaterar att ett förhandlingsresultat har uppnåtts, tar styrelsen ett beslut om att förhandlingsresultatet ska godkännas som ett nytt kollektivavtal. Styrelsen kan även vid behov överföra ärendet till behandling i fullmäktige. Det är även styrelsen eller fullmäktige som besluter om att säga upp ett avtal. FÖRTROENDEMANNAVAL INOM INDUSTRIFACKETS BRANSCHER Inom största delen av Industrifackets branscher ordnas förtroendemannaval inom november–december. I valet väljer man förutom huvudförtroendeman också vice huvudförtroendeman samt avdelningsförtroendemän. Förtroendemännens mandatperiod är två år. Förtroendemannen representerar både arbetstagarna och fackavdelningen på arbetsplatsen.
• 52 Tekijä 9/2022 Säker och hälsosam arbetsmiljö en grundläggande rättighet V arje år dör nästan tre miljoner människor på grund av sitt arbete och miljontals skadas eller blir sjuka. Nu blir säker och hälsosam arbetsmiljö en grundläggande rättighet efter ett beslut på FN-organet Internationella arbetsorganisationens (ILO) årliga arbetskonferens. Tillsammans med de fyra övriga grundläggande rättigheterna i arbetslivet, som är förbud mot barnarbete, förbud mot tvångsarbete, förbud mot diskriminering samt rätten till föreningsfrihet och kollektiva förhandlingar, ingår rätten till en säker arbetsmiljö nu till de så kallade kärnkonventionerna. En grundläggande rättighet innebär att den måste följas i de av sammanlagt 187 medlemsländer som inte antagit kärnkonventionen. Därför är det frågan om ett viktigt steg för att förbättra arbetsmiljön för arbetstagare i länder där lagstiftning kring arbetsmiljö saknas. ARBETSMILJÖ OROAR INDUSTRIARBETARE I SVERIGE Sex av tio industriarbetare i Sverige är oroade för att de inte kan jobba ända fram till pensionsåldern. Det kommer fram i en färsk rapport som fackförbundet IF Metall låtit göra. Oron för att drabbas av olycksfall eller bli sjuk på grund av brister i arbetsmiljön har vuxit. En av tre industriarbetare (34 procent) oroar sig väldigt eller ganska ofta för att drabbas av olycksfall eller ohälsa på jobbet. Det är en ökning från 2018 och 2020 då 26 procent svarade samma sak. En av fyra (23 procent) har aldrig fått en introduktion om säkerheten eller riskerna på sin arbetsplats, något som krävs i svenska Arbetsmiljöverkets föreskrifter. LE H TI KU VA / A FP PH O TO / M U N IR U Z ZA M A N ARBETSLIVET TEXT JOHANNES WARIS På arbetsplatser utan skyddsombud (arbetarskyddsfullmäktige) har hälften – 51 procent – inte fått en introduktion om säkerheten på arbetsplatsen. Värst var läget inom textilindustrin och plastindustrin. Rapporten bygger på en undersökning genomförd sommaren 2022 med 12 000 respondenter. IF Metall organiserar fler än 300 000 industriarbetare i Sverige bland annat inom teknologi-, stål-, kemioch gruvindustrin. Inför det svenska valet i september tog IF Metall fram ett program med fyra punkter. En av målsättningarna är att ingen ska dö på jobbet. Förbundet kräver att de regionala skyddsombuden måste garanteras inträde till fler arbetsplatser. Den kommande regeringen måste i högre grad prioritera kampen mot arbetsmiljöbrott och det ska råda nolltolerans mot dödsolyckor, arbetsrelaterade skador eller sjukdom. I fjol dog 48 personer på jobbet i Sverige. ? Fler än 1100 textilarbetare dog i den tragiska olyckan vid textilfabriken Rana Plaza i Dhaka i april 2013, då en fabriksbyggnad rasade samman. Efter katastrofen höjdes röster runtom världen för satsningar på arbetsmiljö och arbetarsäkerhet. ?
• 9/2022 Tekijä 53 FACKET Har du redan beställt förbundets medlemskalender 2023? Industrifackets medlemskalender är en medlemsförmån som medlemmarna kan beställa gratis. Om du inte har fått en medlemskalender tidigare, kan du enkelt beställa den på nätet. Klicka på E-tjänsten på webbsidan och logga in med dina personliga nätbankskoder eller mobil-id. Om du beställde en kalender ifjol gäller din beställning fortfarande. Förtroendemän kan beställa ett litet antal kalendrar för utdelning. Delta i fackavdelningens höstmöte! Det börjar bli dags för fackavdelningarnas höstmöten. Enligt Industrifackets stadgar ska höstmötet hållas inom oktober–november och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. Mötena är öppna för alla medlemmar i fackavdelningen. På höstmötet har medlemmarna möjlighet att påverka den egna fackavdelningen genom att välja styrelsen för nästa år eller för en tvåårs period, om fackavdelningen har bestämt så. På höstmötet godkänns också verksamhetsplanen och budgeten för följande år. Facket förhandlar i ett förändrat läge I början av september inledde Industrifacket förhandlingarna om löneförhöjningarna för år 2023 bland annat inom teknologiindustrin och kemiindustrin. Världsläget har förändrats avsevärt på ett år, vilket också märks av vid förhandlingsborden. – Utgångsläget är väldigt exceptionellt, konstaterar Industrifackets ordförande Riku Aalto. Rysslands anfallskrig mot Ukraina har bidragit till att inflationen skenar bland annat på grund av de stigande energipriserna. Samtidigt är orderböckerna fyllda i flera industriföretag och det rapporteras om goda resultat. – I regel går det bra för företagen, så visst finns det rum för löneförhöjningar, säger Aalto. Lönenivån för 2022 sattes i början av året då Ryssland ännu inte hade gått till ett fullskaligt militärt angrepp mot Ukraina. Det innebär att inflationen stigit mer än man förutspådde vid årsskiftet. Finländarnas köpkraft har försämrats i år. I praktiken betyder det att man får mindre köpt för samma summa. – Medlemmarna har höga förväntningar och så ska det vara. Det finns förväntningar på ett lönelyft som verkligen syns i plånboken, säger Aalto. Avsikten är att förhandlingarna om löneförhöjningarna ska vara klara senast i slutet av september. Om parterna inte når en överenskommelse innebär det att kollektivavtalen kan sägas upp under slutet av året. Ordförande Riku Aalto berättade om läget på arbetsmarknaden under en pressträff 10.8.2022. Fackcentralen FFC söker två mottagare av Donarstipendiet år 2022. Stipendierna delas ut till yrkesproffs som är högst 35 år gamla och som genom sin egen aktivitet har bidragit till att höja uppskattningen för praktiska donaryrken och facklig verksamhet bland unga. Det går att föreslå lämpliga mottagare fram till 30.9. Du kan skicka in ditt fritt formulerade förslag per e-post till adressen jarjesto@sak.fi med rubriken ”Donarstipendiet 2022”. Stipendierna delas ut vid FFC:s representantskapsmöte 24–25.11. FFC belönar unga med donarstipendium A N TT I H YV Ä RI N EN
• 54 Tekijä 9/2022 Your local branch needs you BRIEF IN ENGLISH There are local branches of the Industrial Union all around the country. In total, there are some 500 branches covering various regions of Finland and professions in the union. Now is the time to have some say and influence: the local branches will hold their autumn general meetings in October and November. When joining the union you become a member of a local branch. Depending on your workplace, the local branch can cover one workplace or several ones. In any event the local branches organise many activities and all members are welcome to participate. The main goal of the local branch is to bring wage and salary earners as well as students in the area together to defend their interests and improve their economic and social situation. This takes many forms, depending on the local branch in question. Together with the shop steward the local branch, for instance, monitors that laws and collective agreements are being adhered to in the workplace. But life is not just about laws and agreements. Recreational, social and cultural activities are a vital part of the work of local branches. In this is area wishes of the branch members are extremely important. Only if it knows what the members want can the local branch board organise right kind of activities. You want to have a fishing outing? Or a trip to the theatre? An all-family summer event? Please let the branch board know what you would like to have. Most probably they do not have telepathic skills to read members’ minds. The most important guiding document for a local branch is the action plan. It is adopted – together with the budget – in the autumn general meeting of the local branch. Members on the spot at the general meeting have the right to decide what these documents contain. By joining the meeting and airing your point of view you might be able to see that the activities you wish for are considered to be included in the branch’s activities. Another very important issue at the autumn general meeting is elections. The meeting elects the chairperson and other members of the board. They have a great responsibility of advising and guiding the local branch. The more members in attendance at the general meeting, the stronger the mandate the board has. You can become a candidate yourself. Depending on the local branch there are many specialised areas, too, that need people. For instance, those in charge of youth work, educational work, culture and recreational activities, equality issues and international activities. Local branches have their springtime general meetings in March and April. These meetings endorse reports on branch activies as well as finances. HEIKKI JOKINEN TAKKissa hitsaat taitosi huippuunsa Vahvuuksina tarkkuus ja hahmotuskyky? Opiskele manuaalija CNC-koneistuksen, hitsauksen, levytöiden tai koneenasennusja kunnossapitotöiden ammattilaiseksi! Osaamisellasi on kysyntää teollisuudessa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lisätiedot: takk.fi/metalli #osaajiatöihin | Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi millilleen ei riitä ota yhteyttä Koulutuspäällikkö Jari Hietanen puh. 044 7906 540 jari.hietanen@takk.fi t ekijälehti.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA!
• Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi
• 56 Tekijä 9/2022 HARRASTAJA TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA MARKKU TISSARINEN Paluuta ei ole Harrastetasolle. Niina Silanen tähtää tankotanssissa nyt kilpasarjaan. Lajissa viehättää myös aivojen jumppaaminen. Miten luoda oman pään visioista konkreettinen kilpaohjelma? NIINA SILANEN Työsuojeluvaltuutettu Metsä Wood Oy, Punkaharjun tehtaat Punkaharju, Savonlinna
• 9/2022 Tekijä 57 VAPAALLA KATSO VIDEO: YouTube: Hae ”POSA Silanen” P unkaharjulainen Niina Silanen kävi lapsuutensa Savonlinnassa kerran viikossa telinevoimistelussa. Aikuisemmalla iällä seurasi hiphop-tanssi ja ”epätasaisen tasaisesti” harrastettu kuntosalitreeni ryhmäliikuntatunteineen. Pohjia siis oli, kun Silanen äkkäsi kuusi vuotta sitten Eastpoledancen ilmoituksen tankotanssin ensimmäisestä alkeiskurssista Savonlinnassa. – Ja sille tielle jäin. KUNTOA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ – Tulivat liikkeet tutuiksi. Opin, mitä pittää tehdä, minne tulloo käsi, minne jalka. Turvallisuudestakin puhuttiin. Alkeisja jatkokursseilla innostus puraisi Silaseen sen verran syvästi, että harrastaja sai lähteä vaativammille ”irtotunneille” ja tankosalilla piti käydä treenaamassa jo kaksi kertaa viikossa. Lopulta ”tankoilua” piti lähteä harjoittelemaan salilla myös omatoimisesti. Ja nyt on päädytty siihen, että Silanen on ohjannut Eastpoledancen aloittelijoita parin vuoden ajan ja osallistunut harrastetasolla kansainvälisen POSA-tankotanssiliiton säännöillä SMja MM-kilpailuihin. Kyse ei ole vain voimailukuntoilusta vaan paljon muustakin. – Meitä on alle kymmenen, jotka ovat olleet Savonlinnassa mukana alusta lähtien. Tankoporukassa on hirveän hyvä ryhmähenki. Myös matkan varrella uusina mukaan tulleet otetaan avosylin vastaan. Tämä on yhteisöllistä. – Treenikaverin saa aina mukaan, jos vaikka tarvitsee jonkun spottaamaan (tukemaan), ettei rämähdä sieltä tangolta alas. Ja kaikki tsemppaavat toisiaan. Kun joku onnistuu, se kyllä salilla raikuu, Silanen kuvailee. TANSSIA JA AKROBATIAA Tankotanssiin kuuluu 3–4 metrin tangon kanssa tehtävät akrobaattiset liikkeet samoin kuin lattiatason usein tanssilliset liikkeet musiikin säestyksellä. Kilpailuissa kunkin osallistujan ohjelma on harrastetasolla kolmen ja puolen minuutin mittainen. Kilpailujen kahdesta tangosta ”staattinen” ei pyöri, ”spinnitangoksi” kutsuttu pyörii. – Tankotanssi on kasvava laji, Silanen toteaa. Hän uskoo, että harrastuksen yleistyessä strippitankoiluun liittyvät ennakkoasenteet murenevat, ja aletaan ymmärtää, että kyseessä on vaativa kuntoiluja kilpaurheilulaji. Heinäkuun 2021 SM-kisoissa Silanen tuli toiseksi. Se avasi mahdollisuuden osallistua myös joulukuun MM-kisoihin Italian Bolognassa, joissa hän tuli seitsemänneksi. – Eräs miespuolinen kaverini näki MM-kilpailujen ohjelmani YouTubesta. Hän sanoi, että ohhoh, ei tuo niin helppoa olekaan, Silanen kuvaa ennakkoluulojen karisemista. ”Tekee aivoille hyvää suunnitella, miten yhdistää liikkeitä”, Niina Silanen kertoo. Kukin voi käydä katsomassa Silasen ohjelman MM-kisoista. Samalla voi miettiä, miten paljon vaatii, kun nainen kiipeää sulavasti ylös tankoa tai kun hän pelkillä käsivoimillaan pyörähtää suorastaan leijaillen tangon ympäri. Tai kun lattiatason osuudessa Silanen heittää voltin ja kietoo akrobaattiset liikkeensä taidokkaaksi kokonaisuudeksi. – Kaverit sanoivat ohjelmasuoritukseni nähtyään: Se oli elämäsi veto! Niin se olikin. Sellaisen kun saisin aina! TAVOITTEITA JA KONKRETIAA – Hyvä kun uskalsin lähteä Bolognaan. Nyt tiedän, miten toimia. Silanen kertoo treenaavansa nyt entistä kovempaa. Hän on asettanut vuoden 2023 kisoihin tavoitteeksi kilpasarjaan siirtymisen. – Minulla piti olla ensi vuonna välivuosi kilpailuista. Mutta kun olin avustajana SM-kisoissa kilpatasolla, muutinkin mieleni. Haluan nostaa omaa tasoani. Tiedän, että kärkipäässä taso on kova, mutta saan kyllä apuja. Treenejä on nyt vähintään kolme kertaa viikossa ja maanantaisin Silanen vetää tankosalilla tunnin. Ohjelmistossa on verkottuminen toisten salien ja toisten kaupunkien harrastajien kanssa, kun hän osallistuu ”workshoppeihin” taitojensa hiomiseksi. Silanen kertoo itsekin ”koutsaavansa” muutamaa oman salin harrastajaa, joilla on tavoitteena kisaaminen. Silanen on satsannut liikkuvuusohjelmaan. Siinä huolletaan kehoa ja keskitytään venyttelyyn ja palautumiseen. Suomen Tankotanssiliiton järjestämässä MM-leirityksessä viime vuoden syyskuussa Silaselle nimittäin paljastui, että voimaa hänessä pesii, mutta taipuisuudessa ja notkeudessa olisi kehitettävää. Kerran kilpatasolle osallistuttuaan tankotanssijalla ei ole enää paluuta harrastajatason kilpailijaksi. Kun kilpasarjassa pakollisten liikkeiden määrä ja vaatimustaso on korkeampi, avaa se Silasen mielestä mahdollisuuksia. – Tykkään tosi paljon koreohommista. Tekee aivoille hyvää suunnitella, miten yhdistää liikkeitä. Minulla on hirveästi visioita päässä, mutta niiden saattaminen konkreettiseksi ohjelmaksi on vaikeaa. Silanen haluaa kehittää koko lajin tunnettuutta ja suosiota. – Lapset ovat luonnollisia kiipeilijöitä, Silanen kuvailee ja jatkaa, että nimenomaan lapsille ja nuorille tarjottujen kurssien kautta lajin suosio kasvaisi ja joku ehtisi kehittyä todella korkealle taitotasolle. ?? ?
• 58 Tekijä 9/2022 PULMAT Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ?? HAASTAVAMPI ?? VISAINEN HELPPO ?? HAASTAVAMPI ?? VISAINEN SANARISTI Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla
• 9/2022 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO
• Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys työelämässä. TES takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi Pekka Hildén, varhaisjakaja Mitä enemmän meitä kuuluu liittoon, sitä vahvempi jäsenyys on. "Työelämää pitää kehittää ja parhaiten se onnistuu yhdessä tekemällä. Liitossa on voimaa. Kannattaa ainakin ottaa selville, mitä kaikkea liitto tekee”, Pekka sanoo.