AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Ingressi kanteen aruodios vendandame estotat iostiam audistrum et puamus velissi tem explabo rumet. 8 Duunarin oikeudet uhattuna 10 Mitä kuuluu, ammatillinen koulutus? 28 Merimerkkien mestarit 40 Nuoret huolissaan hallituksesta 48 Yrkesutbildning i Svenskfinland 53 The right to strike Metsäterapiaa Sienimetsässä kuljeskellessa nollautuvat arjen työt meluisassa hallissa, sanoo joensuulainen Milla Viljakainen. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 9/2023 Tekija?_2023_09_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2023_09_kansiarkki.indd 1 5.9.2023 11.44 5.9.2023 11.44
Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12. Valitaan työsuojeluvaltuutettu! Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit Osallistu syyskokoukseen! Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_9_23_syyskokoukset.indd 1 Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_9_23_syyskokoukset.indd 1 5.9.2023 10.12.44 5.9.2023 10.12.44 Tekija?_2023_09_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2023_09_kansiarkki.indd 2 5.9.2023 11.44 5.9.2023 11.44
9/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 9 / 23 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 13.9.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Työssäkäyvien köyhyys on monen teollisuusliittolaisen ongelma. ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö 28 TYÖPAIKALLA Tuukka Tvilling työkavereineen valmistaa lyhtyjä maailman merille. A N N IK A RA U H A LA JU H A TA N H U A 10 HARRASTAJA Milla Viljakaiselle sienestys on sukupolvelta toiselle jatkunut perintö. JA RN O A RT IK A 54 KANNESSA PÄÄJUTTU Ammatillisen koulutuksen ja yritysten yhteistyö hakee uomaansa. Opiskelija Rasmus Nieminen uskoo työllistyvänsä hyvin. Tekija?_2023_09_sisus.indd 3 Tekija?_2023_09_sisus.indd 3 6.9.2023 13.55 6.9.2023 13.55
4 Tekijä 9/2023 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : JA RN O A RT IK A 28 TYÖPAIKALLA Porvoon SPX:n lyhdyt hallitsevat maailman meriä 36 TYÖYMPÄRISTÖ Nosturien vuositarkastuksia jätetään tekemättä 38 AMMATTILAINEN Teollisuusputkiasentaja Markku Tytärniemi 40 TAPAHTUMA Nuoret seikkailivat Forssan Ay-mazingissä 42 JÄSENTUTKIMUS 2023 Luku 1: Liitto pysyy jäsenten pulssilla 45 MAAILMA Israelissa työlupia käytetään väärin 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Sienestäjä Milla Viljakainen 56 HISTORIA Vuonna 1954 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 15 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 16 HETKESSÄ Murikka-opisto, Tampere 18 AVAAJA Tyrmäävä hallitusohjelma: ”Varmasti vastustamme” 10 PÄÄJUTTU Ammatillisen koulutuksen perusta kunnossa, toteutus ontuu 18 KOKIJA Vanhempi huoltoasentaja Mika Päivärinta 20 KATSAUS Työntekijöiden ostovoima koetuksella 24 KEKSINTÖ Painettu elektroniikka taipuu tarpeeseen 26 PÖRSSIKATSAUS Yhtiöt pärjäsivät markkinoiden pyörteissä 48 YRKESUTBILDNING ”Regeringen får inte glömma att yrkesstuderande lär för livet” 51 REGERINGSPROGRAMMET Industrifacket står inte och ser på om anställningsvillkoren hotas 53 LABOUR LAWS We have the right to strike AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA A N TT I H YV Ä RI N EN TU O M A S IK O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Jyrki Virtanen Riku Aalto Seuraava numero ilmestyy 11.10. Tekija?_2023_09_sisus.indd 4 Tekija?_2023_09_sisus.indd 4 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Valtiontalous ei perustele työntekijöihin kohdistuvia heikennyksiä V altiontalouden tasapaino on tärkeä tavoite, ja sen tasapainossa pitäminen on tärkeä tehtävä. Valtion ei pidä joutua velkatai velanhoitokriisiin. Siitä kärsivät kaikki. Valtiontalous ei kuitenkaan ole kriisissä. Jotain tästä kertonee jo sekin, että valtionvelan kansainväliset luottoluokittajat ovat arvioineet Suomen talouden näkymät vakaiksi ja pitäneet Suomen luokituksen ennallaan toiseksi parhaimmalla mahdollisella tasolla. Leikkauksiksi ja heikennyksiksi luonnehdittavia kansalaisiin kohdistuvia politiikkatoimia on tyypillisesti perusteltu valtiontaloudesta huolehtimisella. Kielenkäyttö on usein nojannut pakkoon. Raskaiden toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä tai muuten käy kalpaten. Politiikkatoimet eivät kuitenkaan ole automaattisia seurauksia jostain tietystä taloudellisesta tilanteesta. Ne ovat valintoja. Joskus aikaisemmin kansalaisten palveluihin ja erityisesti huonommassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvia leikkauksia perusteltiin negatiivisella yhdenvertaisuudella. On jokaisen velvollisuus osallistua ja kiristää vyötä. Vallitseva tilanne on toinen. Kaikki eivät ole talkoissa mukana. Maan hallituksen linjaamat heikennykset kohdistuvat työntekijöihin ja työttömiin. Näköala on synkkä. Kun irtosanomiskynnystä madalletaan, seuraus on työsuhteiden epävarmuuden lisääntyminen. Kun työttömyysturvan tasoa alennetaan rajusti nykyiseen verrattuna, astuvat taloushuolet ja epävarmuus aikaisempaa herkemmin osaksi työttömien arkea. SAK:n laskelmien mukaan suurimmalle osalle työttömistä jäisi maan hallituksen toteuttamien heikennysten jälkeen käteen 900 euroa kuukaudessa. Se on pieni summa missä päin Suomea tahansa. Kun edellä kuvatun lisäksi työttömyyden aikana ei saisi tulevaisuudessa ansaita itsenäisesti senttiäkään ilman, että työttömyysturvaa leikataan, eikä aikuiskoulutustukea ole saatavilla, on rakennettu ilkeä loukku. Valtion ensi vuoden talousarvio vaikuttaa suoraan kansalaisten käytettävissä oleviin tuloihin ja tukipalvelujen määrään ja laatuun. Erityisen huonossa asemassa ovat ihmiset, jotka joutuvat useiden heikennysten kohteeksi. Ahdinko ja sen kasautuminen vaikeuttavat elämässä eteenpäin pääsemistä. Tämän vaihtoehtona päättäjillä on edelleen käytettävissä leikkausten välttäminen ja kannustavien tukipalvelujen tarjoaminen. Maan hallituksen työntekijöihin kohdistamiin heikennyksiin reagoitiin ay-liikkeessä, Teollisuusliitossa ja sen aktiivisten jäsenten keskuudessa ensin ehkä hieman epäuskoisesti; voiko tämä olla totta? Tilanteen valjettua tahtotila vahvistui nopeasti. Työntekijöiden ja heitä edustavien tahojen useat viestit on jo raportoitu mediassakin. Edunvalvonnan aika on nyt. ? ”Edunvalvonnan aika on nyt.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekija?_2023_09_sisus.indd 5 Tekija?_2023_09_sisus.indd 5 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
6 Tekijä 9/2023 HETKESSÄ Kuva Emmi Kallio Tekija?_2023_09_sisus.indd 6 Tekija?_2023_09_sisus.indd 6 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 7 AJASSA 23.8.2023 kello 11.43 Murikka-opisto, Tampere Tekija?_2023_09_sisus.indd 7 Tekija?_2023_09_sisus.indd 7 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
8 Tekijä 9/2023 Hallitusohjelma kurittaa duunaria T eollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen kävivät alkukesällä kuultavina hallitusneuvotteluissa, joissa kirjoitettiin Petteri Orpon oikeistohallituksen ohjelma. Hallitusohjelmasta tuli lopulta erittäin työntekijävastainen. Hallitus aikoo muun muassa rajata lakko-oikeutta, leikata työttömyysturvaa ja lisätä työnantajan valtaa työpaikoilla. – Ensivaikutelma oli tyrmäävä. Hallitusohjelmaan on kirjattu kaikki asiat, jotka olivat Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien listoilla, Aalto sanoo. Kesällä alkanutta lakko-oikeuteen liittyvää kolmikantaista valmistelua voi pitää poliittisena teatterina, jossa lopputuloksiin ei enää voi vaikuttaa. – Työnantajien ei tarvitse neuvotella. Heillä on saletissa, mitä tulevat saamaan, Aalto toteaa. Moni työntekijä äänesti hallituspuolue perussuomalaisia, joten työntekijöiden äänen olisi voinut kuvitella vaikuttavan hallituksen linjaan. – Perussuomalaisten osaaminen työelämäkysymyksissä on heikkoa. Se konkretisoituu, kun katsoo hallitusohjelman kirjauksia. Turhaan kannettiin neuvotteluihin esityksiämme työntekijän aseman parantamisesta, Aalto sanoo. Orpon hallitusohjelmaa voi pitää vielä rajumpana kuin Sipilän hallituksen (2015–2019), joka muistetaan kilpailukykysopimuksen läpi runnomisesta. – Nykyinen ohjelma on vielä yksipuolisemmin rakennettu, Virtanen vertailee. VASTATOIMIA TULOSSA Hallituksen suunnitelmissa on, että lakko-oikeuden rajaukset tulevat eduskunnan käsittelyyn jo lokakuun puolivälissä. Esimerkiksi poliittiset lakot on tarkoitus rajoittaa yksipäiväisiksi. – Ensin hallitus rajoittaa lakko-oikeutta, jotta se voi myöhemmin viedä muita asioita helpommin lainsäädäntöön, Aalto sanoo. Teollisuusliiton hallitus päätti 22.8. kokouksessaan, että liitto aloittaa järjestöllisten toimenpiteiden valmistelun vastalauseena työntekijöiden oikeuksien, etuuksien ja työehtojen kurjistamiselle. – Kannattaa tutustua hallitusohjelman kirjauksiin, niin syntyy käsitys, miksi olemme erityisen huolissamme, Aalto viestittää liiton jäsenille. Jo aiemmin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n hallitus päätti 14.8. aloittaa järjestöllisen valmiuden kohottamisen, sillä kolmikantainen lakivalmistelu on osoittautunut näennäiseksi. – On hyvä varautua siihen, että järjestöllisiä toimia on tulossa, jos hallitus vie esityksiä eteenpäin. Varmasti vastustamme, kun meillä on vielä vastustamisen mahdollisuus, Aalto sanoo. Järjestölliset toimet voivat rajuimmillaan tarkoittaa laajoja lakkoja. – Työntekijät eivät jää odottelemaan ilman vastatoimia, jos oikeuksia loukataan, Virtanen sanoo. PERUSTUKSET HORJUVAT Hallituksen suunnittelemat muutokset paikalliseen sopimiseen ravistelevat suomalaisten työmarkkinoiden ja työelämän perustuksia. Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin jopa luottamusmiesten ohi rapistaa vuosikymmenten aikana rakennettua sopimisen järjestelmää ja kulttuuria. – Työntekijöiden edustusjärjestelmät halutaan romuttaa. Se tulee aiheuttamaan kaaosta ja tulehtunutta ilmapiiriä työpaikoilla, Virtanen sanoo. Oikeistohallituksen ohjelma on kuin suoraan työnantajapuolen kynästä, eikä työntekijöille ole annettu todellista mahdollisuutta vaikuttaa valmisteluun. Teollisuusliitto lupaa vastatoimia, jos hallitus lähtee toteuttamaan työntekijöitä koskevat heikennykset. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekija?_2023_09_sisus.indd 8 Tekija?_2023_09_sisus.indd 8 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 9 Alakohtaisesti kaikille samat vähimmäistyöehdot takaavat yleissitovat työehtosopimukset horjuvat, jos yrityksillä ei ole enää tarvetta järjestäytyä. – Järjestäytymättömät yritykset saisivat samat oikeudet kuin järjestäytyneet, mutta ei samoja velvollisuuksia, Aalto tiivistää. TURVATTOMUUS LISÄÄNTYY Oikeistohallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet tarkoittavat konkreettisia heikennyksiä ihmisten arkeen. – Kyse on siitä, että työntekijä ei voi enää puolustaa työehtojaan samalla tavalla kuin aiemmin. Se heikentää ihmisten kykyä elättää itsensä, Aalto sanoo. Työsuhteiden irtisanomisten helpottaminen saattaa tarkoittaa, että jatkossa esimerkiksi työntekijän kirjoittama kriittinen some-päivitys voi olla irtisanomisperuste. Epävarmuutta lisää myös korkeintaan vuoden määräaikaisten työsuhteiden salliminen ilman perustetta. – Näin hallitus tekee työntekijän aseman turvattomaksi, Aalto sanoo. Suomalainen lomautusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti vertailtuna erittäin joustava, mikä mahdollistaa yritysten sopeutumisen suhdanteisiin. Teollisuudessa lomautukset ovat yleisimmin 90 päivän mittaisia. Hallitus suunnittelee ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason leikkaamista 20 prosentilla, kun työttömyys on kestänyt 8 viikkoa, eli 56 päivää. Tämä voi johtaa siihen, että lomautetut vaihtavat alaa, eivätkä enää palaa suhdanteen parantuessa. – Työttömyysturvan leikkauksella vaarannetaan lomautusjärjestelmän toimivuus, Virtanen toteaa. VAIKUTUKSET VALUVAT TES-PÖYTIIN Rasismikohuissa kipuilleen hallituksen luottamuksesta äänestetään eduskunnan istuntokauden alkaessa syyskuussa. On ennakoitu, että oikeistohallitus pysyisi koossa. – Voidaan olettaa, että hallitusohjelmaan kirjatut esitykset menevät läpi eduskunnassa, Aalto sanoo. Lakien muuttaminen työntekijöille epäedullisemmaksi tarkoittaa sitä, että työntekijäpuolen on haettava omansa työehtosopimusneuvottelujen kautta. – Tämä ei lopu siihen, että eduskunta säätää lakeja. Asiat ovat jokaisessa työehtosopimuspöydässä seuraavalla kierroksella, Aalto sanoo. – Lainsäädännön muutokset valuvat tes-pöytiin, mutta myös työpaikoille, kun paikallinen sopiminen vapautetaan yrityksiin, joissa ei ole siihen osaamista, Virtanen sanoo. ? AJASSA + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidan 51. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen kannustavat liiton jäseniä perehtymään hallitusohjelmaan ja sen vaikutuksiin jäsenten omassa arjessa. IND UST RIA L UN IO N, 22 AU GU ST 202 3 Gov ern men t Pro gra mm e wea ken s em ploy ees ’ eve ryd ay live s and righ ts Pre cario usn ess of em ploy men t ? Fixe d-te rm em plo ym ent con trac t with out just ifica tion . ? Lay -off with only one wee k’s notic e. ? Sick nes s pen alty fine – first sick day unp aid . ? Dism issa l act – in futu re, no weig hty rea son is nee ded for dism issa l. ? Co -op era tion oblig atio n lifte d for com pan ies with few er tha n 50 em plo yee s. Min imu m tim es for con duc ting coope ratio n neg otia tion s halv ed in all com pan ies. ? Reem plo ym ent oblig atio n lifte d for com pan ies with few er tha n 50 em plo yee s. Univ ersa lity of colle ctiv e agre em ents and pos itio n of sho p stew ard s ? Loc al agre em ent bin din g on eve ryo ne can be con clud ed eve n with out con sult ing the sho p stew ard – the em plo yer’s dec isio n-m akin g pow er incre ase s. ? Univ ersa lity of colle ctiv e agre em ents wea ken ed/ elim ina ted – the em plo yer has no inte rest in belo ngin g to an em plo yers ’ asso cia tion . ? Forc ed leg isla tion ente rs into forc e – pre ven ts em plo yee s from agre eing on term s and con ditio ns of em plo ym ent bett er tha n tho se set out in law . Res tric ting the righ t to strik e ? Res tric tion s on the righ t to strik e in effe ct as early as autu mn 202 3 – rest ricts pro test s aga inst oth er wea ken ing initia tive s. ? Strik e fine s incre ase d – inclu din g pers ona l fine s. ? Dura tion of polit ica l strik es not mo re tha n 1 day . ? Sup port strik es rest ricte d – stro ng sec tors can not sup port wea ker one s. Cut s to ben efits ? Prio r em plo ym ent req uire me nt for earn ing s-re late d une mp loym ent allo wa nce exte nde d to 12 mo nth s. ? Link ing of the prio r em plo ym ent req uire me nt to euro s earn ed – wea ken s the acc ess of part -tim e and inte rm itte nt wo rkers to earn ing s-re late d une mp loym ent sec urity . ? Gra dua tion of earn ing s-re late d une mp loym ent allo wa nce – 20% cut afte r 8 wee ks. ? Pos itio n of the eld erly wea ken s – age -re late d ben efits of une mp loym ent sec urity will be rem ove d. ? Wa iting day s will be incre ase d from 5 to 7 day s and any holid ay com pen satio n paid will pos tpo ne entit lem ent to une mp loym ent allo wa nce . ? Abo litio n of pro tec tion com pon ents – no sho rtterm tem pin g job s whe n une mp loye d. ? Abo litio n of child incre me nts – will incre ase child pov erty . ? Job alte rna tion lea ve will be abo lish ed. ? Adu lt edu cati on allo wa nce will be abo lish ed. INDUS TRIFAC KET 22.8.20 23 Regerin gsprog ramme t försäm rar arbetst agaren s vardag och rättigh eter Otrygg anställn ing. ? Arbetsa vtal om anställn ing för viss tid utan grunda d anledn ing. ? Permitt ering med endast en veckas varsel. ? Sjukdo msböte r – första sjukfrå nvarod agen obetald . ? Sparkla gen – i fortsätt ningen behövs det inget vägan de skäl för uppsä gning. ? Samarb etsskyld igheten slopas för företag med färre än 50 anställd a. Minimit iden för samarb etsförfa randen skärs ned till hälften i alla företag . ? Återan ställnin gsskyld igheten slopas för företag med färre än 50 anställd a. Kollekti vavtale ts bindan de karaktä r och förtroe ndemä nnens ställnin g ? Ett lokalt avtal som är bindan de för alla till och med förbi förtroe ndema nnen – arbetsg ivaren får större besluta nderätt . ? Kollektiv avtalet s allmän t bindan de karaktä r blir svagare /slopa s helt – arbetsg ivaren har inget intresse av att tillhöra arbetsg ivarförb undet. ? Tvångs lagar träder i kraft – hindra r männis kor från att avtala om arbetsv illkor som är bättre än lagen. Begrän sning av strejkrä tten ? Begrän sninga r av strejkrä tten redan hösten 2023 – begrän sar protest er mot andra försäm ringar. ? Strejkb öterna höjs – även de person liga bötern a. ? Politiska strejke r får vara högst en dag. ? Stödstr ejker begrän sas – starka sektore r kan inte stödja svagare . Nedskä rningar i förmån erna ? Arbetsv illkoret för den inkom strelate rade dagpe nning blir 12 månad er. ? Arbetsv illkoret euroise ras – försäm rar deltids anställd as och kortjob bares möjligh et att få inkom strelate rad dagpe nning. ? Den inkom strelate rade dagpe nninge n gradera s – efter 8 veckor görs en nedskä rning på 20 procen t. ? De äldres ställnin g försäm ras – de åldersre laterad e förmån erna inom utkom stskydd et för arbetslö sa slopas. ? Självris kdaga rna 5 ? 7, och semest erersät tningen period iseras. ? Skydds delarna slopas – inga kortjob b som arbetslö s. ? Barnfö rhöjnin garna slopas – barnfa ttigdom en ökar. ? Alterne ringsle dighete n avskaff as. ? Vuxenu tbildnin gsstöd et avskaff as. TEOL LISUU SLIIT TO 22.8.2 023 Hallitu sohje lma heike ntää työnte kijän arkea ja oikeu ksia Työsu hteen epäva rmuus ? Määr äaika inen työso pimus ilman perus tetta. ? Loma utus vain viikon varoit usaja lla. ? Saira ussak ko – ensim mäine n päivä palka ton. ? Potku laki – irtisan omise en ei jatkos sa tarvit a paina vaa syytä ? Yt-ve lvoite pois alle 50 heng en yrityk sistä. Yt:n vähim mäisa jat puole en kaikis sa yrityk sissä. ? Takai sinott ovelv oite pois alle 50 heng en yrityk sistä. TES:n yleiss itovuu s ja luotta musm iesten asem a ? Kaikk ia sitova paika llinen sopim us jopa ohi luotta musm iehen – työna ntaja n päätö svalta kasva a. ? TES:ie n yleiss itovuu s heikke nee/p oistuu – työna ntaja lla ei intres sejä kuulu a työna ntaja liittoo n. ? Pakko lait voima an – estää sopim asta lakia parem pia työeh toja. Lakko -oike uden rajoit tamin en ? Lakko -oike uden rajoit ukset jo syksy llä 2023 – rajoitt aa prote stoim asta muita heike nnyks iä vasta an. ? Lakko sakko ja korote taan – myös henki lökoh taine n sakko . ? Poliitt isten lakko jen kesto enintä än 1 päivä n. ? Tukila kkoja rajoite taan – vahva t alat eivät voi tukea heiko mpia . Leikka ukset etuisu uksiin ? Ansio sidon naise n työss äoloe hto 12 kuuka uteen . ? Työss äoloe hdon eurois tamin en – heike ntää osa-a ikaiste n ja pätkä työlä isten mahd ollisuu tta pääs tä ansio turva n piiriin . ? Ansio sidon naise n porra stus – 8 viikon jälkee n 20 % leikka us. ? Ikään tyneid en asem a heikke nee – työttö myyst urvan ikäsid onna iset edut pois. ? Omav astuu päivä t 5 ? 7 ja lomak orvau s jakso tetaa n. ? Suoja osat pois – ei lyhyit ä keikka töitä työttö mänä . ? Lapsi korotu kset pois – lisää lapsik öyhyy ttä. ? Vuoro tteluv apaa lakka uteta an. ? Aikuis koulu tustuk i lakka uteta an. LATAA JA TULOSTA Listaus hallitusohjelman heikennyksistä työntekijän arkeen ja oikeuksiin: www.teollisuusliitto.fi / tyopaikkatiedotteet Tekija?_2023_09_sisus.indd 9 Tekija?_2023_09_sisus.indd 9 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
Räätälöityä ohjausta ja yritysyhteistyötä Markus Terho harjoittelee hitsaamista. Vuonna 2022 koneja tuotantotekniikan opinnot aloittanut Zerom Zemikeal asettaa muoviputkia peilihitsauslaitteeseen. Lehtori Asko Hänninen seuraa. PÄÄJUTTU 10 Tekijä 9/2023 Tekija?_2023_09_sisus.indd 10 Tekija?_2023_09_sisus.indd 10 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
Ammatillinen koulutus on perusteiltaan kunnossa. Silti moni tekniikan alojen opiskelija valmistuu työttömäksi, vaikka teollisuudessa kärsitään työvoimapulasta. Opiskelijoiden tuen tarpeeseen vastaaminen ja tiiviimpi yhteistyö yritysmaailman kanssa ovat ratkaisun avaimia. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT JUHA TANHUA Aarne Alanen mittaa manuaalisorvilla työstämäänsä kappaletta mikrometrillä. Lehtorit Tiina Pekurinen ja Sauli Hakala arvioivat Salpauksen nykyisten tilojen olevan toimivat. 9/2023 Tekijä 11 >> Tekija?_2023_09_sisus.indd 11 Tekija?_2023_09_sisus.indd 11 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
12 Tekijä 9/2023 PÄÄJUTTU ”Opiskelu on kuin hyvin rasvattu kone, kun on omaaloitteinen ja uskaltaa kysyä ” H itsauksen ja työstökoneiden äänet hallitsevat äänimaisemaa Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksen koneja tuotantotekniikan tiloissa, kun opiskelijat harjoittelevat työelämässä tarvittavia taitoja. Käsikäyttöisen sorvin äärellä harjoitustyötä tekee opiskelija Aarne Alanen. Metallikappale pitää työstää haluttuun mittaan ja toleranssi on 0,002 millimetriä. Alanen mittaa kappaletta mikrometrillä ja toteaa sen olevan toleranssissa. – Kyhäilen taidot kasaan, että pääsee oppisopimuksella yritykseen, Alanen kertoo. Syventäviä opintoja keväällä aloitellut Alanen kertoo, että seuraavaksi vuorossa on perehtyminen tietokoneohjattuun CNC-koneistukseen. – Käsillä tekeminen on hauskempaa, mutta ala on tietokoneilla tekemistä, Alanen sanoo. Opettajat ja opintojen olosuhteet kaikkinensa saavat häneltä kiitosta. – Opiskelu on kuin hyvin rasvattu kone, kun on oma-aloitteinen ja uskaltaa kysyä, Alanen sanoo. Koneja tuotantotekniikka oli Alasen ykkösvaihtoehto, sillä koneistusala on mielenkiintoinen. – Palkkataso on hyvä ja yrittäjyysmahdollisuudet kiinnostavat. ERILAISIA OPPIJOITA Lehtori Antti Myllärinen seuraa Alasen työskentelyä sivusta ja kertoo, että rauhallisuus on tärkeää työstökoneiden kanssa, sillä laitteiden voimat voivat olla tappavia. – Matemaattiset taidot ja kolmiulotteinen hahmotuskyky ovat tärkeitä. Ilman niitä on hankalaa, Myllärinen toteaa alan vaatimuksista. Opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistaminen on opettajan ominaisuus, joka kehittyy kokemuksen karttuessa. Myllärinen kertoo, että suomen kieli on useille opiskelijoille haaste, jonka yli päästään käyttämällä aikaa. – Jokainen on erilainen oppija, Myllärinen sanoo. Tietokoneohjatun työstökoneen parissa ovat opiskelijat Rasmus Nieminen ja Roope Laesvaara. Nieminen työstää harjoitustyönä metallisia shakkinappuloita. Nyt valmistuu hevonen. Nieminen kertoo valmistuvansa syksyllä 2023 levyseppähitsaajaksi ja koneistajaksi. – Alalla on hyvät työllistymismahdollisuudet, enkä halunnut lukioon, Nieminen kertoo perusteet opiskelualan valintaan. Laesvaara kertoo lähtevänsä kesällä armeijaan, joten opintojen valmistuminen siirtyy vuodella. Koneistajan työ on hänellä kiikarissa, mutta hitsarin paperitkin sisältyvät suunnitelmiin. Nieminen ja Laesvaara pitävät Salpauksen opiskeluympäristöä toimivana. – Täällä oppii koneiden käyttöä laidasta laitaan, Laesvaara sanoo. – Välineet on, mutta niitä ei aina löydy, Nieminen sanoo ja viittaa siihen, että opiskelijat eivät aina palauta välineitä paikoilleen. VAUHTI KIIHTYNYT Koneja tuotantotekniikan tiloissa on 40 työpistettä hitsauksen harjoitteluun. Kipinät kestävän verhon takaa löytyy opiskelija Markus Terho, joka aloitti opinnot alkuvuonna 2023. – Näitä saa tehdä niin paljon kuin haluaa, Terho sanoo ja näyttää harjoitustöissä syntyneitä metallikappaleita. Koneistus on hänen ykköskiinnostuksensa, mutta opiskelu ei ole ehtinyt vielä siihen vaiheeseen. – Opintoja on vielä paljon edessä, ei ole kiire, Terho sanoo. Hän valitsi opintoalansakin rennolla otteella. – Metallijuttuja halusin osata ja jotenkin Koulutuskeskus Salpauksessa haastatellut koneja tuotantotekniikan opiskelijat kertovat olevansa tyytyväisiä opintoihin. Opettajien mukaan perusteet ovat kunnossa, mutta tahtia on kiihdytetty ja opiskelijoiden kirjo on entistä laajempi. Tekija?_2023_09_sisus.indd 12 Tekija?_2023_09_sisus.indd 12 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 13 >> päädyin tänne, Terho sanoo. Lehtori Sauli Hakala on tehnyt opettajan töitä 1980-luvun lopulta saakka. – Meillä on täällä siistit ja toimivat tilat, Hakala sanoo. Hänen kokemuksensa on, että vuosien mittaan opintojen tahtia on kiihdytetty, minkä seurauksena yrityksiin lähtee nykyisin töihin myös raakileita tekijöitä. – Toinen oppii käsillä tekemisen, mutta toinen ei millään, sanoo lehtori Tiina Pekurinen. Pekurinen pohtii, että koneja tuotantotekniikan perusasiat pysyvät ajan mittaan melko muuttumattomina, mutta työpaikat ovat monenlaisia. – Isoissa tehtaissa työntekijät tekevät yhtä tai kahta vaihetta, pienemmissä työ on moniosaamista, Pekurinen sanoo. TYÖT EIVÄT LOPU Muovintyöstöpuolella lehtori Asko Hänninen kertoo, että opinnoissa käytettävä muovi on peräisin Salpauksen keittiöstä. Ruokaa tulee keittiöön muovisangoissa, jotka rouhitaan raaka-aineeksi. Hänninen kertoo, että Päijät-Hämeestä löytyy muoviteollisuutta, joten alan osaajille on kysyntää. Salpauksen opetusympäristön hän arvioi monipuoliseksi. – Täällä on suuri osa yleisimmistä muovityöstölaitteista, Hänninen sanoo. Opiskelija Kati Roihas viimeistelee 3D-tulostimella valmistettua muovipurkkia. Tammikuussa 2023 opinnot aloittanut Roihas valitsi koneja tuotantotekniikan, sillä käsillä tekeminen on tuttua ja metalliala kiinnostaa. – Hyvin on mennyt. Paljon olen oppinut uutta, Roihas sanoo. Työpaikkojen arkea on nähty opintojen osana tehdyllä yritysvierailulla. Roihaksen suunnitelmissa on valmistua kahdessa vuodessa ja työllistyä konetai automaatioasennukseen. – Työt eivät lopu tältä alalta, Roihas sanoo. AJASSA "Käsillä tekeminen on hauskempaa, mutta ala on tietokoneilla tekemistä", Aarne Alanen sanoo. Tekija?_2023_09_sisus.indd 13 Tekija?_2023_09_sisus.indd 13 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
14 Tekijä 9/2023 PÄÄJUTTU Koulutuksen resurssien jako on iso yhteiskunnallinen kysymys perustutkinnoista lyhennettäisiin kaksivuotisiksi. – Herättää ristiriitaisia ajatuksia, että lähdettäisiin lyhentämään tutkinnon pituutta kategorisesti, Salmela sanoo. Hän muistuttaa, että jo nykyään opintoja räätälöidään opiskelijoiden tilanteen ja tarpeen mukaan, joten opinnot eivät tänäkään päivänä ole määrämittaisia. Salpauksessa opiskelee vuosittain noin 13 000 henkeä, josta kaksi kolmesta tulee jatkuvan haun kautta. Kolmannes tulee suoraan peruskoulusta. Ammatillisten opintojen lyhentäminen myös rajaisi jatko-opintomahdollisuuksia. – Umpiperää ei pitäisi tehdä. Se ei olisi hyvä asia yhteiskunnan näkökulmasta. TUKEA ELÄMÄNHALLINTAAN Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden elämänhallinnan ongelmat ovat iso haaste oppilaitoksille. Asia koskee sekä peruskoulusta tulevia että varttuneempia. – Opiskelijoilla on elämänhallinnan ongelmia tosi paljon kaikilla aloilla. Salpaus pyrkii vastaamaan ongelmiin tarjoamalla opojen, kuraattoreiden ja psykologien palveluja. Kampuksella on myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhoitaja. Peruskoulusta tulevilla opiskelijoilla voi olla ongelmia perusasioissa, kuten lukemisessa ja matematiikassa. Ammatillisessa koulutuksessa onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijan tilanne tunnistetaan ja opinnot suunnitellaan sen mukaan. – Opiskelijoiden hyväksi tätä tehdään. Meillä on yhteiskunnallinen vastuu, että saamme opiskelijat valmistumaan ja yhteiskuntakelpoisiksi, Salmela sanoo. Koulutuskeskus Salpauksen opetusalajohtaja Risto Salmela kertoo, että Teknologiaosaamisella tulevaisuuteen – tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen palvelukykyselvitys vahvisti olemassa olevia käsityksiä. Työelämäpalvelut on määritelty Salpauksen yhdeksi strategiseksi kulmakiveksi, mutta yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä on vielä parantamisen varaa. – Se on yksi kehittämisen paikka, että opettajat ja työpaikkaohjaajat olisivat mahdollisimman paljon tekemisissä. Pyrimme tekemään kumppanuussopimuksia ja kannustamme ottamaan oppisopimusopiskelijoita, Salmela kertoo. Nykyisin yritykset käyvät oppilaitoksessa paikan päällä kertomassa toiminnastaan ja tarjolla olevista töistä. Oppiminen aidossa yritysympäristössä on merkittävä osa opintoja. – Soisi, että yritykset olisivat enemmänkin mukana kumppanuuksissa, mutta pienemmillä yrityksillä arki vie resurssit. Tekniikan aloilla on töitä tarjolla Lahden seudulla ja työt ovat kohtuullisesti palkattuja. – Toivottaisiin, että tekniikan aloille tulisi enemmän opiskelijoita, Salmela sanoo. Opettajien löytäminen ei ole helppoa. Salpauksessa esimerkiksi sähköalan opettajista on huutava pula. Yritykset haalivat paljon tekniikan alojen osaajia. – Palkassa ei voida kilpailla, ja opettajuus on haaste, jos siitä ei ole kokemusta. RESURSSEJA TARVITAAN JATKOSSAKIN Salpauksessa tekniikan alojen vuonna 2018 valmistuneet opetustilat ja opetuksessa käytettävät koneet ovat ajan tasalla, joten työelämän vaatimuksiin pystytään vastaamaan kohtalaisen hyvin, opetusalajohtaja arvioi. Yritysten ja opiskelijoiden tarpeisiin pitää pystyä vastamaan jatkossakin, mutta esimerkiksi jokainen uuden koneen hankinta on iso ponnistus. – Koneistuspuolella koneet ovat valtavan kalliita. Yksi työstökeskus maksaa 150 000–200 000 euroa, Salmela kertoo. Hän pohtii, että valtiovalta voisi ottaa huomioon alojen opetuskaluston hintaerot ja kompensoida kalliiden alojen hankintoja. Resurssien kohdentaminen eri aloille on kysymys, johon ei ole suoraviivaisia vastauksia. – On iso yhteiskunnallinen kysymys, suunnataanko resurssia esimerkiksi tekniikan aloille ja miten arvotetaan kulttuurialoja suhteessa tekniikan aloihin. YHTEISKUNTAAN EI UMPIPERIÄ Valtiovarainministeriö ehdotti keväällä 2023, että säästösyistä iso osa kolmevuotisista ammatillisista Opetusalajohtaja Risto Salmela Koulutuskeskus Salpauksesta kertoo, että varsinkin koneistuksen opetuksessa käytettävät laitteet ovat erittäin suuria hankintoja oppilaitokselle. Tekija?_2023_09_sisus.indd 14 Tekija?_2023_09_sisus.indd 14 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 15 AJASSA >> Perusta kunnossa, toteutus ontuu Maaliskuussa 2023 julkaistun selvityksen tilasivat Teknologiateollisuus ry, Teollisuusliitto ja 25 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. – Suuri osa oli tyytyväisiä koulutuksen laatuun, mutta työllistymisen tulokset eivät ole hyviä. On vähän hämmentävää, mistä se johtuu, Tammilehto sanoo. Tekniikan aloilta työllistytään heikommin kuin kaikilta ammatillisen koulutuksen aloilta keskimäärin. Kun kaikki alat otetaan huomioon, vuoden kuluttua valmistumisesta 69 prosenttia on töissä. Yksi keino parantaa työllistymistä on pyrkiä varmistamaan, että tekniikan aloille tulee opiskelijoita, jotka aidosti haluavat alan töihin. – Pitää lisätä tietoa ja mahdollisuuksia tutustua siihen, mitä nykyaikainen teollisuus on. Tammilehto korostaa, että puhuttaessa ammatillisesta koulutuksesta kyse ei ole vain nuorten koulutuksesta. Työelämän nopea muutos esimerkiksi digitalisaation myötä luo paineita myös aikuisten ja työssä olevien osaamisen kehittämiseen. PERUSASIAT PAREMMIN Tammilehdon johtopäätös on, että koulutusjärjestelmää ei tarvitse lähteä rakentamaan uusiksi, mutta järjestelmän sisällä riittää kehitettävää. Rasmus Nieminen valmisti harjoitustyönä metalliset shakkinappulat. Roope Laesvaaran (oikealla) opinnot valmistuvat armeijan jälkeen. Tekniikan alojen ammatilliseen koulutukseen ollaan pääosin tyytyväisiä, kertoo tuore selvitys. Moni opiskelija kuitenkin valmistuu työttömäksi, vaikka alaa vaivaa työvoimapula. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä on varaa parantaa. Tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen tilanne on nyt monilla mittareilla hyvä. Opiskelijat, oppilaitokset ja yritykset ovat pääosin tyytyväisiä tilanteeseen. Tyytyväisyydestä huolimatta moni opiskelija valmistuu työttömäksi, vaikka tekniikan aloilla kärsitään työvoimapulasta. Viime vuosina keskimäärin 60 prosenttia tekniikan aloilta valmistuneista on töissä vuoden päästä valmistumisesta. Vastaavasti noin neljännes on työttömänä, ja loput muun muassa jatko-opinnoissa ja varusmiestai siviilipalveluksessa. Nämä tiedot käyvät ilmi Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Mika Tammilehdon tekemästä selvityksestä Teknologiaosaamisella tulevaisuuteen – tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen palvelukykyselvitys . Tekija?_2023_09_sisus.indd 15 Tekija?_2023_09_sisus.indd 15 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
16 Tekijä 9/2023 PÄÄJUTTU – Paljon on tekemistä, mutta paljon on tehtävissä. Perusasiat pitää tehdä paremmin. Selvityksessä käytettiin laajaa olemassa olevaa tilastotietoa, mutta myös oma tiedonkeruu oli keskeisessä roolissa. Selvityksessä pidettiin seitsemän alueellista työpajaa. – Kutsuttiin yrityksiä, ammatillisen koulutuksen edustajia ja muita sidosryhmiä tulevaisuustyöpajoihin. Käytiin keskustelua ja mietittiin tulevaisuutta. Vuoropuhelu tuotti mielenkiintoista tietoa, Tammilehto kertoo. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö on yksi kehittämiskohde. Yhteistyö on erityisen tärkeää silloin, kun opiskelijat tulevat yrityksiin oppimaan työpaikalla. – Tuli viestiä, että opiskelijat vain tulevat ja ovat yrityksen kontolla. Yritykset kaipasivat enemmän opetushenkilöstön apua. Osapuolien tulee olla samalla sivulla, jotta opiskelija saa tarvitsemansa henkilökohtaisesti räätälöidyn tuen työssäoppimiseen. – On luottamuskysymys, että työpaikka ja oppilaitos tietävät, että toinen hoitaa hommansa, Tammilehto sanoo. Muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen on tärkeää koko suomalaisen teollisuuden näkökulmasta. – Yrityksillä on kova halu olla mukana. Monille tämä on kriittinen kysymys. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö voi parhaimmillaan parantaa sekä hetkessä reagointia että pidemmän aikavälin suunnittelua. Tammilehto pohtii, että yrityksillä on paras tieto tämän hetken tarpeista ja oppilaitoksilla on mahdollisuus katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. HUOLTA RESURSSEISTA Ammatilliseen koulutukseen käytetään vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Kaikkiaan ammatillisen koulutuksen tarpeen arvioidaan tulevina vuosina laskevan, mutta tekniikan aloilla tarve on kasvamaan päin. Oppilaitokset ovat huolestuneita tulevien vuosien rahoituksen riittävyydestä. Yksi merkittävä kuluerä tekniikan aloilla on konekannan pitäminen ajan tasalla. Teollisuuden koneet ovat isoja investointeja koulutuksen järjestäjille. Myös osaavan opetushenkilökunnan riittävyys on ongelma tekniikan aloilla. Selvityksen mukaan tällä hetkellä 83 prosenttia opettajista täyttää kelpoisuusehdot. – Kun alalla on hyvä suhdanne, yksityinen sektori vetää osaajia. Valtaosa koulutuksen järjestäjistä ilmoitti, että on vaikea saada osaavia opettajia. Tammilehto arvioi, että nykyisen tasoisella rahoituksella on mahdollista pärjätä tulevaisuudessa, kun se käytetään järkevästi. – Rahasta pitää saada enemmän irti. HUOMIO HENKILÖKOHTAISTAMISEEN Ammatilliseen koulutukseen tulevien opiskelijoiden taso on kirjava. Osa pystyy toimimaan itsenäisesti ja oppimistulokset ovat hyviä, mutta Kati Roihas hioo 3D-tulostimella valmistettua muovipurkkia. Työt eivät lopu tältä alalta. KATI ROIHAS Koneja tuotantotekniikan opiskelija Tekija?_2023_09_sisus.indd 16 Tekija?_2023_09_sisus.indd 16 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 17 AJASSA Yritystenkin pitää olla aktiivisia TEKNIIKAN ALAT Teollisuusliitto oli mukana tilaamassa tekniikan alojen koulutuksen tilannetta kartoittanutta selvitystä. Ammatillisen koulutuksen asiantuntija, äskettäin eläkkeelle jäänyt Kari Hyytiä kertoo, että alojen työvoimapula loi tarpeen selvitykselle. – Ongelma lähtee siitä, että yritysten käyttöön ei tule hyvää työntekijäainesta tarpeeksi. Puutteita on lähdetty selvittämään, Hyytiä kertoo. Korkean teknologian osaaminen ja vientialat ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukipilareita. Tekniikan alojen työvoimapuola on siis iso yhteiskunnallinen kysymys. – Työvoiman tarve vain kasvaa, kun suurten ikäluokkien rippeetkin poistuvat työelämästä. HAASTEITA RIITTÄÄ Vuoden 2018 alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi muun muassa yhdisti nuorisoja aikuisopinnot. Hyytiä katsoo, että iso uudistus ei ole vielä maalissa. – Reformi tehtiin, mutta koulutus ei vielä pelaa, miten sen pitäisi pelata, Hyytiä sanoo. Opettajapula on yksi opetuksen laatua ja yritysyhteistyötä jarruttava tekijä. – Hyvä opettaja, joka tuntee alueen elinkeinoelämän, on arvokas oppilaan työllistymisenkin kannalta. Teollisuusliitto tyrmäsi valtiovarainministeriön alkuvuonna 2023 tekemän ehdotuksen ammatillisten opintojen lyhentämisestä. Säästösuunnitelmat ovat hankalia tekniikan aloille, joissa koulutustarve on kasvussa. – Uhkana on rahoituspohjan rämettyminen. Jos valtiovalta alkaa säästää, samasta potista kilpailevat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatillinen koulutus. ASENNE KUNTOON Terästäytymisen varaa on myös yrityksissä. Hyytiä peräänkuuluttaa, että osaaminen pitäisi ottaa keskeiseksi osaksi yritysten strategioihin. Osaavien tekijöiden passiivinen odottelu tuskin kantaa hedelmää. – Oppiva organisaatio näkyy ulospäin ja on vetovoimatekijä. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö on yksi ratkaisun avain työvoimapulan torjunnassa. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta voidaan tehostaa. – Se on oikea suuntaus, että opitaan aidossa työympäristössä. Oppivassa organisaatiossa työpaikkaohjaajat ja koko työyhteisö pitävät huolta uusista työntekijöistä. Hyytiä on havainnut esimerkkejä yritysten asennevammasta. Joissain yrityksissä saatetaan ajatella, ettei laiteta panoksia koulutukseen, koska valmis osaaja saattaa lähteä oppisopimuksen jälkeen kilpailijan leipiin. TIETOA VALINTOJEN TUEKSI Opintojen valmistumisen ja työllistymisen takana ovat myös osalle perusasiat, kuten lukeminen ja laskeminen, ovat haasteita. Peruskoulun oppimäärän paikkaaminen on vaikeaa ammatillisessa koulutuksessa. – Ylipäätään osaamisen tasoon pitää kiinnittää huomiota. Opetusta ja ohjausta pitää pystyä kohdistamaan enemmän opiskelijoille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Suomessa työikäisen väestön määrä on laskussa, joten työvoimaa tullaan tarvitsemaan myös ulkomailta. Tämäkin haastaa koulutusjärjestelmää, sillä opiskelijoiden kirjo näyttää kasvavan entisestään. – Tilanne korostaa henkilökohtaistamista, eli että pystytään tunnistamaan, mistä pisteestä opiskelija lähtee liikkeelle ja mikä on tavoite, Tammilehto sanoo. ? motivaatioon liittyvät tekijät. Tulokset paranevat, jos tekniikan aloille hakeutuu opiskelijoita, joilla on realistinen käsitys alasta. – Mielikuvat ovat edelleen vääristyneitä, Hyytiä sanoo. Olisi tärkeää, että tekniikan aloista jaetaan tietoa hyvissä ajoin peruskoulussa. Teknisen työn vähennys peruskoulussa ei ole palvellut tätä tavoitetta. Jos aloista ei ole tietoa, on hankala tehdä motivoituneita valintoja ammatilliseen koulutukseen haettaessa. – Kiinnostuttaisiin jo peruskouluiässä tekniikan aloista. Ei vain ajauduttaisi aloille kaveripiirin mukana, Hyytiä kuvailee toivottavaa tilannetta. Hän arvioi, että tekniikan alojen koulutuksesta tehty selvitys antaa realistisen kuvan nykytilanteesta. – Järjestelmä on hyvä, mutta heikkoja kohtia pitäisi kehittää. Selvityksessä keskityttiin seuraavien tekniikan alojen ammatilliseen koulutukseen: ? Elektroniikka ja automatiikka ? Kone-, energiaja sähkötekniikka ? Mekaniikka ja metalliala, moottoriajoneuvo-, laivaja lentokonetekniikka ? Tietojenkäsittelyja tietoliikenne (ICT) ? Sähkö ja energia Tekija?_2023_09_sisus.indd 17 Tekija?_2023_09_sisus.indd 17 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
”Työt ulkomailla ovat avartaneet maailmankuvaani ” V anhempi huoltoasentaja Mika Päivärinta on kiertänyt työnsä puolesta maailmaa ristiin rastiin koko työuransa, lähes 35 vuotta. – Etelämantereella en ole käynyt, Päivärinta vitsailee. Sinne hänen tuskin tarvitsee lähteä, sillä Etelämantereella ei ole asutusta. Päivärinta huoltaa työkseen Valmetin paperikoneita. – Minulle kertyy 150–200 matkapäivää vuodessa. Niistä puolet on ulkomaanpäiviä. Syyskuussa 18 Tekijä 9/2023 esimerkiksi olen ensin viisi päivää Valkeakoskella ja seuraavan viikon Saksassa. Päivärinta pääsi matkatöiden makuun jo opiskeluaikana. Hän aloitti opinnot Valmetin Rautpohjan tehtaiden konepajakoulussa elokuussa 1988. – Olin vielä koulun kirjoilla, kun tulin seuraavan vuoden tammikuussa puoleksi vuodeksi työharjoitteluun Valmetin huolto-organisaatioon. Syksyllä 1989 Päivärinta lähti ensimmäiselle ulkomaan komennukselleen Skieniin Norjaan. – Minua kiinnosti matkatöissä se, että työpaikat vaihtuvat. Työ ei ole vain yhdessä konepajassa nököttämistä ja kun alkuun pääsin, niin en ole enää tullut jääneeksi paikalleni. VÄHÄN VAPAATA Aluksi Päivärinta teki paljon töitä kotimaassa, mutta kun paperikoneiden määrä Suomessa väheni, siirtyivät työt yhä enenevässä määrin ulkomaille. – Työt ulkomailla ovat avartaneet maailmankuvaani. Olen paljon nähnyt monenlaisia ihmisiä ja kulttuureita verrattuna siihen, jos olisin tehnyt työurani Suomessa. Jyväskyläläinen huoltoasentaja Mika Päivärinta on noin puolet vuodesta poissa kotoa. Hänellä on kassi aina pakattuna, sillä lähtö toiselle puolelle maailmaa saattaa tulla lyhyellä varoituksella. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN KOKIJA Lomalla en lähde ulkomaille. Minulle tulee vuodessa paljon lähtöjä, koska työmatkani ovat yleensä lyhytkestoisia, kertoo vanhempi huoltoasentaja Mika Päivärinta. Tekija?_2023_09_sisus.indd 18 Tekija?_2023_09_sisus.indd 18 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
AJASSA 9/2023 Tekijä 19 Päivärinnan ulkomaankomennukset kestävät tavallisesti vuorokaudesta viikkoon tai kahteen. Vapaa-aikaa työpäiviin ei juuri jää. Huoltoasentajat tekevät töitä kahdessa vuorossa. – Työpäivät ovat yleensä 12-tuntisia. Työpaikan ja hotellin väliseen matkaan voi hyvin tunti luiskahtaa suuntaansa. Kun pääsen hotellille, siinä ei ole paljoa enää tehtävissä. Hotellin aamiaisen ja työpaikan lisäksi Päivärinta tutustuu maahan tien päällä. – Jos pääsen valoisan aikaan liikkumaan, niin voin katsella maisemia auton ikkunasta. Joskus harvoin, jos olemme työmaalla viikonlopun yli, voimme tehdä retken lähiseudulle. Kanadassa työskennellessään Päivärinta pääsi käymään Kalliovuorilla Jasperin kansallispuistossa. – Siellä maisemat sattuivat tällaisen pohjoismaalaisen silmään kyllä todella mukavasti. TOISENLAISIA TAPOJA Viimeksi Päivärinta ihasteli maisemia Italiassa Gardajärven rannalla elokuussa. – Se oli viikon telahuoltoreissu. Lensimme Milanoon ja sieltä ajoimme Toscolano Madernoon. Gardajärvi on todella hienoa seutua, ja elokuussa hitonmoinen turistirysä. Länsi-Euroopassa työolot eivät Päivärinnan mukaan juuri poikkea Suomesta, mutta toisin on vaikkapa Afrikassa, Kaukoidässä ja Venäjällä. – Joskus mummot kävelevät työmaalla paljain jaloin ja räpsyttelevät varpuluudillaan lattioita, ja meillä on täysi turvavarustus kypäriä myöten. Silloin mietin, että elämmekö samaa päivää. Muutenkin työturvallisuus on kehittyvissä maissa usein retuperällä, Päivärinta sanoo. – Tehtaissa on pimeää, kaiteita saattaa puuttua ja ritilät ovat ruosteessa. Lattiassa voi olla reikä, jota ei ole millään tavalla merkitty, ja avojohtoja ja piuhanpäitä roikkuu miten sattuu. Etenkin Aasiassa ruuat ovat eksoottisia, Päivärinta sanoo. – Siellä syödään tikkuista kalaa. Niissä on enemmän ruotoja kuin lihaa, ja riisiä on tarjolla joka aterialla. Aina välillä joku porukasta saa pahan vatsapöpön. Minä olen toistaiseksi säästynyt. KASSI AINA PAKATTUNA Kun Päivärinta ei ole huoltohommissa, istu lentokoneessa tai autossa, hänet löytää arkisin Valmet Technologies Oy:n asennusvarastolta Jyväskylän Savelasta. – Täällä pakkaamme työkalukuutiot ja kontit lähetyskuntoon. Tavarat pitää laittaa hyvissä ajoin valmiiksi ja lähettää työmaalle. Saksaankin kontti lähti kaksi viikkoa etukäteen. Asennusvarastolla on aina lähtövalmiita kontteja, sillä työkomennus toiselle puolelle maapalloa saattaa tulla lyhyellä varoitusajalla. – Minulla on kassi aina pakattuna. Matkatyöt eivät juuri haittaa Päivärinnan arkea. – Silloin kun on tiedossa jotain tapahtumaa, joka vaatii läsnäoloa kotimaassa, niin aika hyvin olen saanut asiat työnantajan kanssa sovittua, kun olen hyvissä ajoin ilmoittanut häistä, hautajaisista tai harrastuksista. VAPAA-AJAN MATKAILU EI KIINNOSTA Työkeikat voivat myös peruuntua viime tipassa. Viimeksi näin kävi elokuussa, kun Päivärinnan piti lähteä viikoksi Yhdysvaltoihin Chicagon kupeeseen. – Lento oli varattu maanantaille. Esimies soitti lauantai-iltana kymmenen yli kahdeksan, ettei meidän tarvitsekaan lähteä. Se ei ollut ensimmäinen kerta eikä suuri yllätyskään. Peruutuksen taustalla olivat taloudelliset syyt. – Yhdysvalloissa joku ekonomi oli laskenut, että heillä on varaa seisottaa paperikonetta vain kymmenen tuntia. Olisimme tarvinneet kaksi vuorokautta koneen huoltamiseksi. Päivärinta ei ole pahoillaan, vaikka kaksi viikkoa valmisteltu työmatka jäikin väliin. Seuraava viikko olisi ollut ihan yhtä haukottelua aikaeron vuoksi, hän sanoo. – Erityisesti lännestä kotiinpäin palatessa rytmin takaisin kääntäminen on minulle haastavaa. Minulta menee monta päivää ja yötä sekaisin ennen kuin saan unirytmistä kunnolla kiinni. Vapaa-ajallaan Päivärinta ei reissaa. – Lomalla en lähde ulkomaille eikä edes kotimaan matkailu isommin kiinnosta, vaikka Suomessa olisi paljon nähtävää. Viihdyn mökillä. Kalastelen ja käyn metsällä. ? Työkalujen ja tarvikkeiden lisäksi huoltokontista löytyy mikroaaltouuni, jotta yövuoro voi lämmittää ruuat työmaalla. Päivisin syömme yleensä tehtaan ruokalassa, Päivärinta kertoo. Tekija?_2023_09_sisus.indd 19 Tekija?_2023_09_sisus.indd 19 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 21 AJASSA >> S AK:n toteuttama kysely kertoi viime keväänä, että 11 prosenttia duunarityötä tekevistä on suuressa köyhyysriskissä. Matalatuloisempien osalta tilanne ei ole niin yllättävä. Kun arki on normaalistikin tiukkaa, hintojen nopea nousu kurjistuttaa entisestään. Yllättävämpää oli, että 31 prosenttia kyselyyn vastaajista arvioi, että jos he saisivat 250 euroa vähemmän palkkaa kuussa käteen, eläminen muuttuisi taloudellisesti mahdottomaksi. Pesukoneen tai puhelimen rikkoutuminen siis voisi sysätä joka kolmannen duunarin sukulaisten, ystävien, Kelan tai pikavippien tuen varaan. Teollisuusliitto kysyi hyvin samanlaisia kysymyksiä jäsenistöltään viime vuoden loka–marraskuun ostovoimakyselyssä. Jäsenistä peräti 64 prosenttia arvioi, että elämästä tulisi taloudellisesti selvästi hankalampaa, jos he saisivat 250 euroa vähemmän palkkaa kuussa. Kyselyn mukaan Teollisuusliiton jäsenistä omat kulutusmahdollisuudet arvioi huonoiksi 32 prosenttia ja taloudellisen kokonaistilanteen huonoksi arvioi viidesosa jäsenistä. – Työssäkäyvien köyhyys on monen teollisuusliittolaisen ongelma. Palkalla ei välttämättä tulla toimeen, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo. Syitä heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on monenlaisia. Ostovoimakyselyn tulosten Monessa perheessä on pitänyt luopua jostain totutusta, kun hinnat ovat kallistuneet. Syy hintojen nousuun on karu ja raadollinen: sota Euroopassa. TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ KUVITUS TUOMAS IKONEN Miksi palkka ei riitä? perusteella näyttää siltä, että erityisesti yksinhuoltajat, naiset ja nuoret ovat tiukoilla. Anttila kertoo, että 45 prosentilla alle 36-vuotiaiden kotitalouksissa jää kuukausittain rahaa käytettäväksi "tosi vähän". Monet nuorista myös asuvat yksin, mikä entisestään vaikeuttaa pärjäämistä. Anttila kertoo, että taloudellisesti tiukoilla ovat myös perheelliset duunaripariskunnat. – Nykyiset nuoret aikuiset eivät välttämättä saavuta vanhempiensa toimeentulotasoa. Nyt se alkaa näyttää selvältä ainakin osan kohdalla. Teollisuusliiton ostovoimakyselyssä pyydettiin jäseniä myös arvioimaan oman kotitalouden tilannetta vuoden päästä. Jäsenistä 34 prosenttia arvioi, että taloudellinen kokonaistilanne on vuoden päästä selvästi huonompi. – Olen huolissani tilanteesta. Sekä hyvinvointi että pahoinvointi kasaantuvat. Jo nyt on nähtävissä, että ihmiset ovat karsineet välttämättömistäkin menoistaan. Venäjä käynnisti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Syitä nykyiseen duunareiden ahtaaseen taloudelliseen tilanteeseen voidaan hakea sodan lisäksi vuosien takaa. Ostovoima on nimittäin vuoden 2008–2009 finanssikriisistä lähtien kasvanut Suomessa selvästi maltillisemmin kuin monissa vertailumaissa. – Kun sitten talouteen tuli ylimääräinen shokki, niin duunariammateissa köyhyysriski uhkaa kovemmin kuin aikaisempina vuosikymmeninä, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila arvioi. Tekija?_2023_09_sisus.indd 21 Tekija?_2023_09_sisus.indd 21 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
22 Tekijä 9/2023 OSTOVOIMA KÄRSI YKSIPUOLISUUDESTA Rahalla on voimaa. Viime vuodesta lähtien tuo voima laski nopeasti, kun tavaroiden hinnat kallistuivat laajalti. Tätä rahan arvoa mittaa ostovoima. – Termillä viitataan siihen, mikä on oman euron aito voima, kun henkilö menee kauppaan tekemään ostoksia, Knuutila kertoo. Usein ostovoimalla tarkoitetaan reaalipalkkoja. Silloin maksetuista palkoista on vähennetty keskimääräisen inflaation vaikutus. Tällä mittarilla viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen. Reaalipalkat laskivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,4 prosenttia. Viimeksi yhtä raju pudotus oli yli 60 vuotta sitten. Käytännössä pudotus tarkoittaa sitä, että keskimäärin suomalaisten ostovoima on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010. Joillakin aloilla ostovoima on jopa laskenut reilussa kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi metalliteollisuudessa reaalipalkat ovat laskeneet vuodesta 2010 noin 1,5 prosenttia. KILPAILIJAMAAT EDELLÄ Finanssikriisin jälkeinen vuosikymmen oli hitaan talouskasvun ja maltillisen inflaation aikaa. Tämä näkyi ostovoimassa. 2010-luvulta lähtien suomalaisten reaalipalkat ovat madelleet hitaasti ylös. Parhaimpana vuotena reaalipalkat nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia, toisaalta muutamana vuotena reaalipalkat ovat jopa heikentyneet vajaan prosentin. – Suomen kehitys on poikennut moniin maihin, kuten Saksaan tai Ruotsiin verrattuna. Ostovoiman nousu on ollut hitaampaa, Knuutila sanoo. – Tuottavuuden rooli ostovoimassa on aivan ratkaiseva. Ostovoima voi kasvaa kestävällä tavalla ainoastaan, kun se mukailee työn tuottavuuden kehitystä. Kansakunnan tasolla tuottavuutta mitataan vertaamalla bruttokansantuotetta käytettyjen työtuntien määrään. Myös sillä mittarilla Suomi on kehittynyt hitaasti kilpailijamaihin verrattuna. – Suomen talous on seisonut harvemmalla isolla jalalla kuin monissa muissa maissa. Kun useampi tukijaloista sai tälliä, se johti heikompaan tuottavuuskehitykseen. Sen takia ei ole ollut eväitä ostovoiman nousulle. Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että työn tuottavuuden paraneminen ei tarkoita sitä, että duunarit repivät sitä selkänahoistaan. Yksinkertaistettuna tuottavuutta voi parantaa tekemällä asioita fiksummin tai kehittämällä fiksumpia tuotteita. ASUMISKUSTANNUKSET NOUSIVAT Ostovoiman kehittyminen näkyy erilaisille kotitalouksille eri tavalla. Työn ja talouden tutkimuslaitos Labore on tutkinut usean vuoden ajan, miten talouden mittarit näkyvät konkreettisesti erilaisissa kotitalouksissa. Kun näiden esimerkkiperheiden tilanteita katsotaan, palkansaajaperheiden ostovoima on kasvanut vuosittain keskimäärin 0,5–1,0 prosenttia vuosina 2013–2021. – Heikointa ostovoiman kehitys on ollut vuokralla asuvalla palkansaajaperheellä, jonka ostovoima on kasvanut keskimäärin 0,3 prosenttia vuosittain, Laboren tutkija Eetu Isotalo kertoo. 2010-luvulta aina pandemiaan asti vuokrat nousivat varsin reippaasti omistusasumisen kustannuksiin verrattuna. Toki alueellisia eroja oli. Laboren tarkastelussa asuminen olikin tärkeä erottaja perheiden välillä. Siinä missä vuokralla asujien ostovoima parani hitaasti, asuntovelallisen toimihenkilöperheen ostovoima kasvoi hieman enemmän aina viime vuoteen asti. Tämä johtui ennen kaikkea matalista koroista, mutta Isotalo muistuttaa, että myöskään toimihenkilöperheen säännölliset kulut eivät juuri kasvaneet matalan inflaation takia. HYVÄTULOISILLA MENI PAREMMIN Ostovoima ei ole parantunut yhtä hyvin kaikissa tuloluokissa. Tätä voi tarkastella, kun suomalaiset jaetaan kymmeneen eri tuloluokkaan, jossa jokaisessa tuloluokassa on yhtä paljon henkilöitä. Ylimmän tuloluokan ostovoima on kasvanut reilun kymmenen vuoden aikana eniten ennen kaikkea kasvaneiden pääomatulojen ansiosta. – Heti finanssikriisin jälkeen olimme enemmän samassa veneessä. Pari vuotta myöhemmin erkaantuminen alkoi ja pääomatulot alkoivat Knuutila kertoo, että syynä on Suomen talouden rakenteen sekä maailman muuttuminen. 2010-luvulla Nokia ja sen ympärille rakennettu elektroniikkateollisuus sukelsi. Samaan aikaan paperiteollisuuden hinnat laskivat. 2010-luvun lopulla myös Venäjän vienti alkoi näyttää yhä vaikeammalta ja epävarmemmalta, kun Venäjä hyökkäsi Krimille. Kaikki tämä laski tuottavuutta. Työssäkäyvien köyhyys on monen teollisuusliittolaisen ongelma. Palkalla ei välttämättä tulla toimeen. KATSAUS Tekija?_2023_09_sisus.indd 22 Tekija?_2023_09_sisus.indd 22 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 23 AJASSA kasvaa palkkatuloja enemmän, Knuutila kertoo. Matalan inflaation aikana pörssikurssit ja kiinteistöjen hinnat nousivat, kun niin isot kuin pienetkin sijoittajat hakivat tuottoa jostain muualta kuin heikosti tuottavista joukkolainoista. Eikä pörssiyhtiöilläkään mennyt huonosti. Helsingin pörssissä listatut yhtiöt tekivät keskimäärin hyvää voittoa ja maksoivat osakkeenomistajille jatkuvasti parempia osinkoja. Tuottavuuden kehittäminen jäi ainakin tilastojen valossa vähemmälle huomiolle. – Asiaa on vaikea yleistää, mutta lähtökohtaisesti voi ajatella niin, että jos pörssiyhtiö tekee hyvää tulosta ja jakaa ison osan omistajille, niin yhtiön johtajilla ei ole parempaa ideaa. Jos johdolla on tiedossa jokin hirvittävän hyvä kohde, niin kyllä he sinne investoivat. VASTUULLISET PALKANKOROTUKSET Lukuisilla aloilla käytiin viime keväänä työtaisteluja. Työntekijät ovat vaatineet parempia palkkoja, jotta he pystyisivät säilyttämään elintasonsa. – Mielestäni kuluvalla neuvottelukierroksella on saatu reippaat, mutta varsin vastuulliset palkkaratkaisut. Palkankorotukset paikkaavat tulevaa inflaatiota, mutta vuoden 2022 pudotus varmaankin jää kärsittäväksi. Käytännössä se tarkoittaa, että tuottavuutta pitäisi edelleenkin pystyä nostamaan. Varsinkin, kun yritykset ovat kärsineet nousseista energiakustannuksista. Katse siis kääntyy organisaatioiden henkilöstöön, niin toimihenkilöihin, johtajiin kuin duunareihinkin. Heidän pitää kehittää mullistavampia tuotteita sekä keksiä parempia tapoja tuottaa komponentteja, koneita ja palveluita. Ja sitten pitää vielä varmistaa, että tuottavuuden paraneminen näkyy myös duunareiden tilipusseissa. ? Tuottavuutta voi parantaa tekemällä asioita fiksummin. Tekija?_2023_09_sisus.indd 23 Tekija?_2023_09_sisus.indd 23 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
24 Tekijä 9/2023 KEKSINTÖ Painettu elektroniikka on pian kaikkialla Ohuita, kevyitä, joustavia ja venyviä. Sellaisia ovat uudet painetun elektroniikan tuotteet, joita VTT on kehittänyt yhdessä suomalaisten yliopistojen ja yritysten kanssa parinkymmenen vuoden ajan. – Täällä on investoitu merkittävästi näidentuotteiden kehittämiseen, ja Suomi onkin yksi maailman johtavista maista tällä alalla, kertoo VTT:n asiantuntija Antti Kemppainen. VTT:n painetun elektroniikan pilottitehdas PrintoCent sijaitsee Oulussa. Sen laboratorioissa voidaan valmistaa ja testata tuotteiden prototyyppejä. Tutkimustyössä on mukana yli sata suomalaista asiantuntijaa. – Tutkimus alkoi vuosituhannen vaihteessa paperija painoteollisuuden ja VTT:n yhteistyönä. Uudet painomenetelmät mahdollistavat, että tuotteita voidaan tulostaa jatkuvassa rullaprosessissa. Niiden avulla elektroniikkalaitteita voidaan sulauttaa erilaisten materiaalien kuten muovin, lasin, tekstiilien ja rakennusmateriaalin sisään. Vuosittainen tutkimusja kehityssopimus kattaa lähes sata yritystä neljässä eri maanosassa. Kaikkiaan VTT tekee yhteistyötä painetussa elektroniikassa eri hankemuodoissa noin kahdensadan yrityksen kanssa. – Elektroniikkalaitteissa perinteisesti käytetyt vihreät, paksut ja jäykät piirilevyt ovat sekoitus lasikuitua, hartsia ja metallia. Mutta nyt meillä on käytössä uudenlaisia materiaaleja, joiden ympäristökuormitus on aiempaa pienempi. Fossiilipohjaiset materiaalit voidaan korvata kevyemmillä, biopohjaisilla tai jopa biohajoavilla materiaaleilla, Kemppainen toteaa. Eräs ala, jossa painettua elektroniikkaa voidaan hyödyntää paljon, on terveysteknologia. Ajatuksena on valmistaa kevyitä ja ohuita tuotteita. – Hyvä esimerkki on älylaastari, jonka tapaisia ihoon liimattavia mittalaitteita tulee markkinoille koko ajan enemmän. Sen avulla voidaan seurata ja mitata vaikka sydänkäyrää sairaalan ulkopuolella, Kemppainen toteaa. – Tieto voi siirtyä älypuhelimen kautta pilvijärjestelmään ja sieltä eteenpäin lääkärille. Pikadiagnoosit iholta, syljestä tai hiestä säästävät terveydenhuollon resursseja tulevaisuudessa. Varusmiehet marssivat älypohjallisilla Oululaisyritys MoveSole on tutkinut älypohjallisia varusmiehillä, jotka saivat mittauspohjalliset kenkiinsä viidentoista kilometrin metsämarssille. Mobiilija sensoriteknologiaan perustuvat mittauspohjalliset ovat osa varusmiehille tehtyä kävelyn tutkimusta. Siinä on haettu uutta tietoa laboratorion ulkopuolelta, kun on selvitetty väsymisen ja kuormituksen vaikutuksia ihmisen kävelyyn ja paineen jakautumiseen jalkapohjan alla. Ei-toivotut muutokset kävelyssä ja virheet askelluksessa voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia ja kiputiloja jalkaterässä tai jalassa. Edistyksellistä lattian lämmitystä Yksi Suomen monista kymmenistä painetun elektroniikan yrityksistä on oululaislähtöinen The Warming Surfaces Company, joka on syntynyt VTT:n spin off -yrityksenä. Yrityksen kehittämät uudet tuotteet eroavat perinteisistä lämmitysratkaisuista siinä, että niissä lämmitysjärjestelmä integroidaan materiaalina käytetyn kovapainelaminaatin sisälle eikä lattiamateriaalin alle. Kun lämmitys on laminaatin sisällä, on lämmön tuntu välitön. Integroidun laminaatin paksuus on vain 0,1 milliä, joten se ei lisää laminaatin paksuutta. Yritys kehittää parhaillaan lämmityssovelluksia myös muille pintasisustusmateriaaleille, kuten kankaille. Kevyttä ja kompaktia muotoilua pintoihin Oululainen TactoTek kehittää ja lisensoi rakenteellisen elektroniikan valmistustekniikkaa, jota sovelletaan autojen, lentokoneiden ja kotien älykkäisiin pintoihin. Muovin sisälle integroitu painettu sekä perinteinen elektroniikka on kevyttä ja kompaktia, mikä voi vähentää yli puolella laitteiden kokoa ja siten ympäristökuormitusta. Vajaa sata henkeä työllistävän TactoTekin asiakkaina on muun muassa maailman suurimpia autonvalmistajia ja alihankkijoita. Tuotteissa korostuvat toiminnallisuus, ergonomia ja estetiikka. Älykkäät pinnat voivat olla esimerkiksi valaisevia ja samalla kosketuskytkimiä ilman erillistä elektroniikkaa. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA VTT Tekija?_2023_09_sisus.indd 24 Tekija?_2023_09_sisus.indd 24 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 25 AJASSA sähköalan ammattilaiseksi ota yhteyttä Koulutuspäällikkö Jari Hietanen puh. 044 7906 540 jari.hietanen@takk.fi syksyllä alkavia koulutuksia • TUKES Sähköturvallisuustutkintoon valmistava koulutus • Sähköja automaatioalan perustutkinto ja ammattitutkinto Lisätiedot: takk.fi/sahko Alihankintamessuilla osastolla d12 #osaajiatöihin | Tampereen Aikuiskoulutuskeskus | www.takk.fi Lukio (myös verkossa) Suomen kurssit Aikuisten peruskoulu Tutustu myös Kaikki on mahdollista. Opiskele koko tutkinto tai vain yksittäisiä aineita. Ilmoittaudu ja aloita heti! te ki jä le ht i.f i Tekija?_2023_09_sisus.indd 25 Tekija?_2023_09_sisus.indd 25 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
26 Tekijä 9/2023 6 Teollisuusliiton tutkimusyksikön kuudes pörssikatsaus kertoo keskeisistä pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Seitsemäs osa ilmestyy syksyllä 2024. Koko juttusarja on luettavissa Tekijän verkkolehdessä www.tekijälehti.fi . IS TO CK Venäjän markkinoiden menetys kuritti joitakin pörssiyhtiöitä tilikaudella 2022. ilmastotoimista johtuva inflaatio. Jotkin pörssiyhtiöt kertovat työvoimapulasta. Monet pörssiyhtiöt ovat pystyneet tilikauden 2022 aikana silti parantamaan kannattavuuttaan eli ne ovat pystyneet siirtämään kohonneita kustannuksia tuotteidensa hintoihin. Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Euroopan Unionin asettamilla pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla on ollut seurauksia. Monet suomalaiset pörssiyhtiöt ovat myyneet Venäjän toimintojaan pois. Vienti Venäjälle on romahtanut. Useat merkittävää vientiä Venäjälle harjoittaneet pörssiyhtiöt ovat vähentäneet vientiään tai luopuneet siitä kokonaan. Venäjältä pakotteiden alaisia raaka-aineita tuoneet yhtiöt ovat joutuneet etsimään korvaavia raaka-ainetoimittajia muualta. YHTIÖKOKOUKSET PALAAMASSA NORMAALIIN Keväällä 2023 varsinaiset yhtiökokoukset pystyttiin jo järjestämään M onien suomalaisten teollisten pörssiyhtiöiden tilikausi 2022 oli tilikautta 2021 parempi. Talouden tunnuslukujen valossa useilla yhtiöillä on mennyt hyvin. Ne ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja lisänneet henkilöstönsä määrää. Useimpien pörssiyhtiöiden tilauskannat olivat 31.12.2022 edellisvuotta korkeammalla tasolla. Päämarkkina-alueen eli Euroopan talouskasvu oli vuonna 2022 vielä hyvä. Komponenttipula, tarjontaketjun häiriöt ja logistiset ongelmat helpottivat hieman vuoden 2022 kuluessa. Vastoinkäymisiäkin on riittänyt. Metalliraaka-aineiden hinnat olivat edelleen vuonna 2022 korkealla tasolla. Energianhinta nousi voimakkaasti kesällä ja taas loppuvuonna 2022. Raakaöljyn hinta nousi voimakkaasti vuoden 2022 alkupuoliskolla, mutta palasi vuoden loppupuoliskolla takaisin vuoden alun tasoon. Raakapuun tuonti Venäjältä loppui kesällä 2022 ja se korvautui tuonnilla muista maista sekä kotimaan hakkuiden lisäämisellä. Puun kantohinnat nousivat kuukausi kuukaudelta vuoden 2022 aikana ja hintojen nousu on jatkunut vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana. Taakkana on edelleen varsinkin koronaelvytyksestä, sodasta ja tavanomaisina ajankohtina ja pääosin läsnäolokokouksina. Samalla etukäteen äänestäminen varsinaisen yhtiökokouksen esityslistan asiakohdista ja kokouksen seuraaminen etänä näyttävät jääneen ainakin vielä yhdeksi yhtiökokoukseen osallistumisen vaihtoehdoksi. OSINGONJAKO JATKUNUT VIIME VUODEN TASOLLA Helsingin pörssissä noteerattujen teollisuusyhtiöiden osingonjako tilikaudelta 2022 ylsi edellisen tilikauden tasoon. Nokia on palannut osingonjakajaksi. Neste nousi osingonjakokuninkaaksi. Suurimmassa osassa pörssiyhtiöitä varsinainen yhtiökokous päätti suoraan koko osingonjaosta. Vain muutamissa pörssiyhtiöissä varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään ainakin osasta osingonjakoa. PÖRSSIKURSSIT LASKENEET KEVÄÄSTÄ LÄHTIEN Suomessa pörssikurssit kävivät huipussaan elokuussa 2021. Sen TEKSTI MIKA KÄRKKÄINEN Pörssiyhtiöt pärjäsivät hyvin Raakapuun tuonti Venäjältä loppui kesällä 2022 ja se korvautui tuonnilla muista maista sekä kotimaan hakkuiden lisäämisellä. PÖRSSIKATSAUS Tekija?_2023_09_sisus.indd 26 Tekija?_2023_09_sisus.indd 26 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 27 ? Seurattavista pörssiyhtiöistä kaikki ovat kasvattaneet tilikauden 2022 aikana liikevaihtoaan. Nesteen, Outokummun, Stora Enson, UPM-Kymmenen, Wärtsilän ja Metson liikevaihdon kasvu johtuu etenkin niiden valmistamien tuotteiden hintojen noususta. Valmetin kohdalla liikevaihdon ja henkilöstön määrän hurjat kasvuluvut johtuvat yritysostosta (Neles). Nokia, Valmet, Metso, Neste ja Sanoma ovat lisänneet merkittävästi henkilöstönsä määrää tilikauden 2022 aikana. Nokian renkaiden ja Stora Enson henkilöstön määrä on vähentynyt osaltaan yhtiöiden Venäjän toimintojen supistumisen vuoksi. ? Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (3), sekä puutuote (2). Mukana on 8 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. ? Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena. ? Taulukon luvut kuvaavat yritysten maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla. ? Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä saattavat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus liikevaihtoon. ? Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa vaikkapa peräkkäistenkin vuosien yhteen laskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. ? Kaikkien tarkasteltavien yhtiöiden toiminta on tilikaudella 2022 ollut nettotuloksella mitaten kannattavaa. Jokaisen kannattavuus on toimialaansa verrattuna ollut hyvä. Kuudella tilauskantansa ilmoittaneella yhtiöllä tilauskanta on kasvanut tilikauden 2022 aikana. Tilauskantojen kasvu on jatkunut edelleen tilikauden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Nokian tilauskanta on pienentynyt. jälkeen ne palasivat keväällä 2022 tavanomaisemmalle tasolleen. Notkahduksia nähtiin helmikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa 2022. Maaliskuusta 2023 lähtien pörssikurssit kääntyivät taas laskuun ja ovat elokuuhun mennessä pudonneet noin 13 prosenttia (OMXHPIindeksi). ? 1 200 1 000 800 600 400 200 OSINGONJAKO 2019–2022 Miljoonaa euroa Nokia Outokumpu Metso Valmet Wärtsilä Kone Konecranes Neste Nokian Renkaat Caverion Sanoma Stora Enso UPM Kymmene Seuratusta 13 yhtiöstä 11 on jakamassa tilikaudelta 2022 suurin piirtein saman verran tai enemmän osinkoa kuin vuotta aiemmin. Kuviossa tilikausien 2019–2021 osingot kuvaavat toteutunutta osingonjakoa. Tilikauden 2022 osingot tarkoittavat yhtiökokousten päätösten ja valtuutusten mukaisia osinkojen enimmäismääriä. Niistä kaikki eivät ole vielä toteutuneet. AJASSA KONSERNI LIIKEVAIHTO 2022, MILJ. € TILAUSKANTA 21.12.22, MILJ. € NETTOTULOS 2022, % HENKILÖSTÖ 31.12.22, YHT. Nokia* Outokumpu* Kone Wärtsilä Valmet* Metso* Konecranes* Caverion Neste* Nokian Renkaat* Sanoma Stora Enso* UPM Kymmene 24 911 +12% 9 494 +31% 10 906 +4% 5 842 +22% 5 074 +29% 5 295 +25% 3 364 +5% 2 352 +10% 25 707 +69% 1 776 +3% 1 298 +3% 11 680 +15% 11 720 +19% 19 500 –4% 9 026 +5% 5 906 +1% 4 403 +7% 3 825 +8% 2 901 +42% 1 943 +4% +10,0% +11,6% +7,5% +3,8% +6,4% +8,7% +5,6% +2,6% +9,1% +6,4% +8,3% +12,6% +14,3% 87 010 +1% 8 600 –1% 63 280 +1% 17 590 +1% 17 550 +23% 16 710 +7% 16 530 0% 14 490 +1% 5 250 +7% 4 550 –7% 5 620 +5% 20 880 –5% 17 240 +1% SEURANTA Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset, pörssitiedotteet ja Alma Media *merkittävä valtio-omistus Tekija?_2023_09_sisus.indd 27 Tekija?_2023_09_sisus.indd 27 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
9/2023 Tekijä 29 Merten liikennemerkkien tekijät Lähes kaikki Suomen vesillä vilkkuvat merilyhdyt valmistetaan Porvoossa, ja sieltä lähtee lyhtyjä myös ympäri maailman valtameriä. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT ANNIKA RAUHALA TYÖSSÄ >> Mikael Nylund on elektroniikka-asiantuntija, jonka päätehtävänä ovat huoltotyöt, ja milloin niitä ei ole, hän osallistuu tuotannon töihin. >> Tekija?_2023_09_sisus.indd 29 Tekija?_2023_09_sisus.indd 29 6.9.2023 12.37 6.9.2023 12.37
30 Tekijä 9/2023 ”T ämä ODSL-lyhty on sektoriloisto eli siinä on erivärisiä sektoreita, selittää Tuukka Tvilling. Hän paitsi tekee työkseen merimerkkeihin kuuluvia lyhtyjä, katselee niitä myös vapaa-aikanaan. – Nykyään kylläkin enää suplaudan päältä. Aikaisemmin minulla oli sellainen parikymppinen peräprutku, mutta myin sen muutama vuosi sitten. SPX Aids to Navigation Oy:n tehdas Porvoossa valmistaa merimerkkejä veneitten ja isojenkin laivojen turvaksi. Kevääseen saakka yritys tunnettiin nimellä Sabik Oy. Nimenmuutos oli seurausta siitä, että Porvoon tehdas ja Suomen osakeyhtiö Kaj Eriksson testaa väyläloistoja, joiden paristo kestää 1–2 vuotta. >> TYÖPAIKALLA SPX AIDS TO NAVIGATION OY KOTIPAIKKA Porvoo PERUSTETTU 1992 (ks. toimitusjohtaja Mansnerin haastattelu) TUOTANTO Merenkulun turvalaitteita vientiin ympäri maailmaa; pieniä määriä myös raideja tieliikenteen merkkejä OMISTUS Kuuluu yhdysvaltalaiseen SPX-konserniin, osakkeet omistaa holding-yhtiö SPX Technologies HENKILÖSTÖ 35, joista tuotannossa noin 15 LIIKEVAIHTO 17,5 miljoonaa euroa (2022) Tekija?_2023_09_sisus.indd 30 Tekija?_2023_09_sisus.indd 30 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 31 ovat vuodesta 2019 olleet osa yhdysvaltalaista SPX-konsernia. Se on maailman suurin merenkulun turvalaitteitten valmistaja, joskin konsernin ydinliiketoimintaa ovat lämmitys, ilmanvaihto ja teollisuuden ratkaisut. TESTAUS LUO DISKOTUNNELMAA Tämähän on kuin yökerhon diskossa, on vierailijan ensimmäinen ajatus, kun astutaan tuotantotilojen halliin. Sen seinustalla parin–kolmenkymmenen sentin korkuiset lyhdyt välkyttävät parin sekunnin välein vihreää valoa. – Mittaradaksi tätä nimitetään. Tarkoitus on testata, että lyhdyt toimivat niin kuin pitää ennen kuin ne viedään merelle. Ne saavat vilkkua melkein vuorokauden, sanoo Kaj Eriksson. Hän on ollut SPX:ssä ja sitä edeltäneissä yrityksissä töissä 20 vuotta. Syntyjään hän on Porvoosta, koulutukseltaan tuotantoteknikko ja tekee haastatteluhetkellä lopputarkastusta Norjaan meneville lyhdyille. – Tässä erässä on 160 lyhtyä, ne ovat väyläloistoja. Minä katson, että kaikki parametrit ovat kunnossa. Kyllä siinä työssä monta päivää menee. Lyhtyjä on useampaa tyyppiä käyttötarkoituksen mukaan: merkitystä on sillä, onko lyhty vain varoitusmerkki, joka viestittää ”älä aja tänne”, vai ohjaako se alusta väylän suuntaan. – Wide -tyyppiset lyhdyt valaisevat läheltä leveästi, narrow -lyhdyissä valo ylettyy kauemmas. Väreinä on vihreää, punaista TYÖSSÄ Tuukka Tvillingin kädessä on VP-160 -lyhty, joka kiinnitetään aurinkopaneeleilla varustettuun poijuun. >> >> Tekija?_2023_09_sisus.indd 31 Tekija?_2023_09_sisus.indd 31 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
32 Tekijä 9/2023 ja valkoista. Norjalaisilla on erityisen kova vaatimustaso, joka perustuu heidän lainsäädäntöönsä, jossain muualla riittäisi pienempi määrä lyhtyjä tai vähäisempi valoteho, Eriksson kertoo. Tilauksen on tehnyt Kystverket eli Norjan merenkulkuviranomainen. Norja on tärkein yksittäinen vientimaa Suomen SPX:n tuotteille. Esimerkiksi kalankasvatusaltaiden ympärille tarvitaan suuret määrät loistoja. ÄLYKKÄÄT JA JÄÄTÄ KESTÄVÄT MERKIT Merimerkkejä ei Porvoossa tehdä alusta loppuun vaan tavallisesti ne kootaan muualta toimitetuista komponenteista. – Esimerkiksi nämä poijut tulevat Joensuusta. Täällä kasataan niiden sisälle patteri, joka tulee meille Virosta. Ja tutkaheijastin, joka tulee Karjaalta, sen avulla poijun sijainti on koko ajan tiedossa, kertoo Tvilling. Teknologian rooli merimerkeissä kasvaa. Kun tieliikenteen yhteydessä puhutaan älyliikenteestä, viitataan yleensä autojen ominaisuuksiin, mutta maantien poskessa seisovat liikennemerkit ovat vielä suurimmaksi osaksi pelkkää alumiinia ja vaneria, eikä niiden tarvitse olla itsevalaisevia. Vesilläkin on toki yhä kummelien tapaisia, vuosisatoja käytettyjä yksinkertaisia navigoinnin apukeinoja, mutta ”älymerkkejä” on vuosi vuodelta enemmän. – Nykyäänhän lyhtyihin saa yhteyden vaikka Bluetoothilla. Niistä pystyy lukemaan akun kunnon, ne voi tarvittaessa sammuttaa, voi muuttaa vilkun aikaväliä tai valotehoa… Tvilling kuvailee. Myös tieliikenteessä ja rautateillä käytettäviä merkkejä valmistetaan Porvoon tehtaassa, mutta niiden osuus on vähäinen. – Olisiko ehkä jotain kymmenen prosenttia koko tuotannosta. Esimerkiksi kehä ykkösen Mestarintunnelissa Espoossa on meidän opasteita. Yksi SPX Aids to Navigationin valmistama, erityisosaamista vaativa merimerkkien alalaji ovat jääpoijut. Ne tehdään punametallista eli kuparin, sinkin ja tinan seoksesta, jotta ne olisivat tarpeeksi vahvoja kestämään ahtojäiden puristuksen. – Poiju voi olla jään alla koko talven mutta pomppaa ylös keväällä, kun jäät sulavat. Niitä menee pohjoismaihin ja Kanadaan, sanoo Tvilling. LIUKUVA TYÖAIKA MIELLYTTÄÄ Varastotyöntekijä Riku Gustafsson tuo laatikoita hyllyyn trukilla. Hän tekee sitä, mitä milloinkin tarvitaan. – Vastaanottoa, lähetystä, pakkausta, purkamista, loppukokoonpanoa. Viimeksi tänään kasasin kalapoijuja. Ja kaikkea varastotyöhön liittyvää hommaa, eli tietokoneella istumista myös. 24-vuotias Gustafsson on aiemmin ollut Nesteen, Puolustusvoimien ja Viesmannin palkkalistoilla. SPX:llä hän arvostaa etenkin liukuvaa työaikaa. Riku Gustafssonin ammattinimike on varastotyöntekijä, mutta työnkuvaan kuuluu myös muun muassa tuotteiden kokoamista. >> Suurin osa on ruotsinkielisiä, ja alakerran taukohuoneessa puhutaan paljon ruotsia. TYÖPAIKALLA Tekija?_2023_09_sisus.indd 32 Tekija?_2023_09_sisus.indd 32 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 33 – Kuuden ja kahdeksan välissä aloitan, lähteä voi kahden ja neljän välissä. Tänään olen tullut kuudeksi. Hän on paljasjalkainen porvoolainen, mutta kuuluu loviisalaisen Tuukka Tvillingin kanssa tehtaan kielivähemmistöön: suomenkielisiin. – Suurin osa on ruotsinkielisiä, ja alakerran taukohuoneessa puhutaan paljon ruotsia. Pitäisi minunkin sitä varmaan osata, mutta ei tullut koulussa opittua, sanoo Gustafsson. – Minä ymmärrän jollain tavalla, mitä kahvipöydässä poristaan, mutta en pysty niihin keskusteluihin paljon osallistumaan, kertoo Tvilling. Heille työkaverit puhuvat suomea, ja työhön liittyvät ohjeistukset ovatkin yleensä suomeksi tai englanniksi. VAKAA TYÖNANTAJA Merimerkkejä tarvitaan eri puolilla maailmaa aina, ja SPX sekä sen edeltäjä Sabik ovat TYÖSSÄ Kalapoijuja käytetään merkitsemään muun muassa lohenkasvatusaltaita. Punametallista valmistetut jääpoijut eivät hajoa edes ahtojäiden rutistuksessa. >> >> ERI MAIDEN MERENKULKUVIRANOMAISET VAKIOASIAKKAINA SPX Aids to Marine Solutions Oy:n ikä ei ole aivan yksiselitteisesti määritettävissä. – Nykyinen y-tunnus perustettiin vuonna 1992, kun takana oli konkurssi ja uusi yritys jatkoi vanhojen tuotteiden valmistamista. Mutta tuotteiden historia ylettyy 1970-luvulle, jolloin Suomessa ensi kertaa alettiin tehdä valolaitteita merimerkkeihin, taustoittaa toimitusjohtaja Lars Mansner. 1980-luvulla Ollituote Oy:lle kuulunut liiketoiminta siirtyi yritysoston kautta Porvooseen Renko-tuotteille. – Vanhimmat työntekijät meillä ovat olleet mukana 40 vuotta, Mansner kertoo. Välillä liiketoiminta oli kanadalaisomistuksessa, ja nyt yritys on osa amerikkalaista SPX-jättikonsernia. Ennustettavuutta bisnekseen tuo, että merkittävä osa asiakkaista on merenkulkuviranomaisia eri maista. – Myyntimme riippuu siitä, miten paljon viranomaisille on budjetoitu rahaa ostoihin. Lisäksi merimerkit ovat asiakkaille välttämättömiä hankintoja. – Ne ovat must have -tuotteita. Jos infrastruktuuria hajoaa, tilalle täytyy saada uutta. Toisaalta jos talous on tiukalla, silloin toimivia laitteita ei paljon päivitetä ennen kuin ne on pakko vaihtaa. Suomi ei Mansnerin mukaan ole yritykselle kovin iso markkina-alue. Eniten myydään Norjaan, mutta kysyntää on kaikissa maailman kolkissa. – Myös sisävesistöissä ja jokialueilla tarvitaan meidän tuotteitamme. Oikeastaan ainoat kohteet merenkulun turvalaitepuolella, mihin emme toimita paljon tavaraa, ovat öljynporauslautat ja tuulivoimapuistot. SPX Aids to Marine Solutions Oy on selvästi maailman suurin merimerkkien valmistaja. – Seuraavaksi suurimman kilpailijan liikevaihto on ehkä puolet tai kolmasosa meidän liikevaihdostamme. Tekija?_2023_09_sisus.indd 33 Tekija?_2023_09_sisus.indd 33 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
34 Tekijä 9/2023 olleet työntekijän näkökulmasta varmoja työnantajia. – Eipä meillä ole yt-neuvotteluja ollut. Ei silloinkaan Sabikin aikana, kun meillä oli kanadalainen Carmanah omistajana, muistelee kymmenen vuotta talossa ollut Tuukka Tvilling. Tvillingin mukaan yrityksen neuvottelukulttuuri on kuitenkin ohut ja henkilöstöasioiden hoitoon ei ole satsattu tarpeeksi. – Esimerkiksi liukuva työaika lukee meillä varastotyöntekijöillä työsopimuksessa, ja ”Nämä lyhdyt menevät Norjaan ja niiden täytyy kestää koviakin myrskyjä”, kertoo Kaj Eriksson. >> TYÖPAIKALLA meitä on kolme. Mutta nyt on jonkin aikaa ollut käytäntönä, että yhden pitää aina olla neljään asti siltä varalta, että tulisi vielä jotain tavaraa. Oletus on, että me keskenämme sovimme, kuka tänne jää. Tätä systeemiä ei ole kirjattu mihinkään vaan se tuli suullisena ilmoituksena, eikä sitä ole meille millään tavalla kompensoitu. Tvillingin kokemus on myös, että päätösten perusteluista, kuten henkilökohtaisten palkkojen määräytymisestä on vaikea saada tietoa. Palkkataso tehtaalla on kuitenkin kohtuullinen. – Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen kuuluvat paikalliset erät on jaettu kaikille samansuuruisena prosenttikorotuksena, se on positiivista. Vuokratyöntekijöitä ei ole käytetty vuosikausiin, vaan työt hoidetaan talon omalla väellä, jota tosin voisi olla runsaamminkin. – Ainakin varastossa saisi olla. Jos tulee lyhtyjä paljon, niin äkkiä loppuu kädet kesken. ? MERIMERKKISANASTOA LOISTO Yleisnimi kiinteälle, valaistulle merimerkille. Päiväloiston valo on yleensä päivällä vahva ja yöllä heikompi; varoitusloisto osoittaa esim. vedenalaisen kaapelin sijainnin; kalastusloisto on tavallisesti kalastajien ylläpitämä. TUTKAMERKKI Tutkaheijastimella varustettu merkki. LINJAMERKKI Osoittaa, missä väylä kulkee. REUNAMERKKI Osoittaa väylän reunan sijainnin. POIJU Kelluva merkki, yleensä ankkuroitu pohjaan. VIITTA Kuten poiju, mutta kapeampi ja kiinnitetty kireämmin ankkurilla, joten liikkuu vähemmän kuin poiju. KUMMELI Kivestä, puusta, betonista tms. materiaalista rakennettu, rannalla oleva merkki, useimmiten valaisematon. Lähde: Väylävirasto (vayla.fi) Lyhdyt saavat vilkkua melkein vuorokauden ennen kuin ne viedään merelle. Tekija?_2023_09_sisus.indd 34 Tekija?_2023_09_sisus.indd 34 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 35 "Nykyään lyhtyihin saa yhteyden vaikka Bluetoothilla." TUUKKA TVILLING Varastotyöntekijä TYÖSSÄ Tekija?_2023_09_sisus.indd 35 Tekija?_2023_09_sisus.indd 35 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
36 Tekijä 9/2023 Tarkastamaton nosturi on turvallisuusuhka T yöpaikan nostinlaitteiden kunto täytyy tarkastuttaa vuosittain laillistetulla nosturitarkastajalla. – Tarkastamaton nosturi voi aiheuttaa jopa kuolemantapauksen, sanoo ylitarkastaja Sampo Pelkonen Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Yleisimpiä tarkastettavia nostimia ovat korjaamojen autonostimet, muun muassa kuormaautoissa käytettävät lastausnostimet, teollisuuden siltanosturit ja rakennustyömaiden torninosturit. – Nostimet on luetteloitu laissa erityistä vaaraa aiheuttaviksi. Tarkastuksia ei ole säädetty huvikseen. Aluehallintovirastot valvovat, että yritykset hoitavat velvoitteensa. Vuonna 2023 elokuun alkupuolelle mennessä aluehallintovirastot olivat tehneet kaikkiaan 524 tarkastusta, joista 100:ssa oli havaittu laiminlyöntejä nostinten lakisääteisissä vuositarkastuksissa. – Jos olisi noin paljon autoja vuosikatsastamatta, nousisi siitä meteli, Pelkonen vertaa. Alkuvuoden tarkastuksista 133 kohdistui autoalan yrityksiin. Näissä avin tarkastuksissa löytyi laiminlyöntejä 28 yrityksestä, eli enemmän kuin joka viidennestä. – Autoalalla on paljon nostimia ja laiminlyöntejä. Vuonna 2022 tarkastuksia tehtiin kaikilla toimialoilla 837, ja laiminlyöntejä löytyi 103 kappaletta. Pelkonen kertoo, että tarkastuksia Koonnut Antti Hyvärinen kohdennetaan aloille, joissa puutteita on havaittu eniten. TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ JA NUUKUUTTA Nostimien vuositarkastusten laiminlyöntiin on Pelkosen arvion mukaan kaksi pääsyytä. Toinen on tietämättömyys ja toinen tarkoituksellinen säästäminen vuositarkastusten kuluista. Vuositarkastusten hinnat vaihtelevat alueittain ja tarkastuksia tekevien yritysten mukaan, mutta hinnat vaihtelevat erityisesti tarkastettavien laitteiden mukaan. Yksinkertaisen autonostimen tarkastus on selvästi halvempi kuin suuren teollisen siltanosturin. Pelkonen kertoo, että vuositarkastusten laiminlyönnit ovat yleisimpiä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Jos aluehallintoviraston tarkastaja huomaa vähäiseksi tulkitun rikkomuksen, aluksi yritys saa kehotuksen hoitaa nostimen vuositarkastus kuntoon määräajassa. Jos yritys ei noudata kehotusta, tehdään asiasta viranomaispäätös, jonka tueksi asetetaan uhkasakko. Jos uhkasakkokaan ei tepsi, rikkomuksesta ilmoitetaan poliisille ja asia käsitellään käräjäoikeudessa rikosasiana. Vakavasta rikkomuksesta voi tulla suoraan poliisiasia ilman kehotuksia ja uhkasakkoja. Pelkonen kannustaa työntekijöitä ja heidän edustajiaan pitämään huolta, että työnantaja teettää nosturien lainmukaiset tarkastukset. – Työntekijöillä on oikeus kysyä, onko nosturit tarkastettu. Kyse on nimenomaan heidän turvallisuudestaan. Toimitusjohtajat eivät yleensä hääräile nosturihommissa. Jos nostinten tilanne ei selviä työpaikalla kysymällä, on työntekijöiden mahdollista tehdä asiasta ilmoitus aluehallintovirastolle. ? Työpaikoilla käytettävien nosturien vuositarkastuksia laiminlyödään huomattavan usein. Tänä vuonna aluehallintovirastojen tekemissä tarkastuksissa noin joka viidennessä on havaittu puutteita. Työntekijöillä on oikeus kysyä, onko nosturit tarkastettu. Kyse on nimenomaan heidän turvallisuudestaan. TYÖYMPÄRISTÖ IS TO CK + LUE LISÄÄ Autokorjaamolle iso lasku tarkastusten laiminlyönneistä. www.tekijalehti.fi/tyossa Tekija?_2023_09_sisus.indd 36 Tekija?_2023_09_sisus.indd 36 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 37 Vastuullisuusohjelma tuottaa tulosta 2 200 yhteydenottoa Olen ollut kuukauden sairauslomalla puusepän ammatistani. Nyt työterveyslääkärini ehdotti, että kokeilisin työskentelyä osasairauspäivärahalla. Työnantajani mukaan se ei ole mahdollista, koska työaikani on vain 32,5 tuntia viikossa. Onko asia näin? Tämän vuoden alusta osasairauspäivärahalla on mahdollista työskennellä, kun viikoittainen työaika on vähintään 30 tuntia, eli sinun työtäsi voidaan keventää määräajan lyhentämällä työaikaa 40–60 prosenttia. Ehtona ovat lääkärin suositus joko Atai B-todistuksella sekä työnantajan kanssa tehty kirjallinen, määräaikainen työsopimus osa-aikatyöskentelystä. Nämä dokumentit toimitetaan Kelalle. Työnantaja maksaa sinulle palkan tehdyistä työtunneista ja Kela osasairauspäivärahan, joka on puolet sairauspäivärahasta. Osa-sairauspäivärahaa maksetaan maksimissaan 150 arkipäivää. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ KEMIANTEOLLISUUS Työtapaturmat ovat vähentyneet kemianteollisuuden Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä, kertovat vastuullisuusohjelman tulokset viime vuodelta. Vuonna 2022 vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia sattui viisi kappaletta miljoonaa työtuntia kohti. Tämä on 78 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000 ja 16 prosenttia vähemmän verrattuna vuoteen 2021. "Suomessa ohjelmaan on sitoutunut noin 100 yritystä." HÄIRINTÄ JA KUORMITUS Työsuojeluviranomaiselle tuli vuonna 2022 häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyviä yhteydenottoja yhteensä noin 2 200 kappaletta. Yhteyttä ottaneet työntekijät tekivät noin 240 kirjallista valvontapyyntöä. Tarkastuksia tehtiin noin 90, joista noin puolessa havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Yleisimmin työnantaja ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan tiedon työssä kuormittumisesta tai työntekijän kokemasta häirinnästä. Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620. Työsuojeluviranomaiselle voi antaa nimettömän vihjeen työpaikalla esiintyvästä häirinnästä tai kuormituksesta. Lue lisää: www.tyosuojelu.fi/ tyoolot/psykososiaalinenkuormitus PÄIVYSTÄJÄ Ohjelma kattaa noin 80 prosenttia kemianteollisuuden tuotannosta ja 60 prosenttia henkilöstöstä. Kemianteollisuus ry koordinoi ohjelman toteutusta. Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat mukana ohjelman seurannassa ja kehittämisessä. Responsible Care -tulokset verkossa: www.responsiblecare.fi Responsible Care on kemianteollisuuden kansainvälinen, kestävää kehitystä tukeva vastuullisuusohjelma. Suomessa vuonna 1992 aloitetussa ohjelmassa on mukana noin 100 yritystä. Turvallisuutta yhteistyöllä -tilaisuudet alkavat YHTEISTOIMINTA Syksyllä 2023 starttaavat uudet Teollisuusliiton työympäristöyksikön järjestämät alueelliset tilaisuudet työturvallisuuden ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämiseksi. Tilaisuuksiin kutsutaan työpaikkojen työsuojeluvaltuutetut ja työturvallisuustyöstä vastaavat työnantajan edustajat. Ohjelmassa on työsuojeluviranomaisen ja muiden asiantuntijoiden puheenvuoroja, keskustelua sekä yhteistä työpajatyöskentelyä. Ensimmäiset tilaisuudet ovat Seinäjoella 13.10., Kuopiossa 8.11. ja Rovaniemellä 22.11. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Motivoithan työnantajan edustajat mukaan. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/turvallisuutta-yhteistyolla-tilaisuudet Tekija?_2023_09_sisus.indd 37 Tekija?_2023_09_sisus.indd 37 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
MARKKU TYTÄRNIEMI Teollisuusputkiasentaja Viafin Processing Piping Oy Keminmaa AMMATTILAINEN 38 Tekijä 9/2023 Tekija?_2023_09_sisus.indd 38 Tekija?_2023_09_sisus.indd 38 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 39 ”Kun tarkasti mitattu napsahtaa paikalleen….” ”Kun oikein kinkkisessä osassa on paljon sivuheittoja ja vajaita osakäyriä, kun sitä on joutunut tarkasti mittaamaan ja sitten kun se osa napsahtaa paikalleen, siitä saa onnistumisen tunteen. Minä tykkään työstäni. Saan olla oman työkohteeni päällä ja toteuttaa kohteen omalla rytmilläni ja näkemykselläni. Jos halutaan ihan alusta lähteä liikkeelle työssäni, niin työnjohto antaa kohteen ja sen piirustukset. Pitää perehtyä niihin ja katsoa tarvittavien materiaalien lista. Varastomies kerää sitten putket, pultit, tiivisteet, käyrät… mitä se putkityökohde nyt tarvitseekaan. Teemme töitä aina työparina, minä asentajana katkon putken osia, hitsari hitsaa, ja kaiken järjen mukaan kaiken pitäisi aina sopia paikalleen. Mutta miten hyvin suunnittelijan ajatukset siellä suunnittelupöydällä sopivat siihen kiinteistöön? Merkittävä osa asentajan työtä on tarkistaa mitat etukäteen. Varsinkin, jos ollaan liikkeellä isoilla putkilla, tulee isoja virheitä, jos mitat eivät täsmääkään.” VAIHTELUA JA HYVIÄ TYÖKAVEREITA ”Pieninä palasina on leipä maailmalla, sieltä se on kerättävä. Nyt pääsen kulkemaan työmaalle Kemiin kotoa Keminmaalta, mutta välillä ollaan Oulussa, välillä Ruotsissa tai Norjassa, Venäjälläkin olen ollut. Mutta minulle se ei ole ongelma. Työympäristöt vaihtuvat, tapaa uusia ihmisiä, vähän haasteitakin on, esimerkiksi kieliasioissa. Ja minulla on Viafinissä hyvät työkaverit! Yleensäkin komennusmiehet ovat tosi leppoisaa ja huumorintajuista porukkaa. Nyt tehdään niin sanottuja tisuritöitä täällä (Metsä Fibren sellutehtaan) vesilaitoksella. Katsomme, että kaikki putkiliitokset ovat paikallaan, pultit tiukalla, paikkamaalaukset tehtyinä ja yleensä kohde valmiina ja luovutuskunnossa. Tämä on kansainvälinen työmaa, ja minä olen tykännyt. Intialaiset kaverit ovat tavattoman ystävällisiä ja avuliaita. Täällä on miehiä myös entisistä itäblokin maista, Virosta ja Latviasta, ja Unkarista on ollut telinemiehiä. Kaikki ovat ystävällisiä ja ammattitaitoisia. Itäblokin kavereilla ei englanti ole niin vahva, mutta hyvin paljon puhuvat kännykän kääntäjään ja antavat sitten puhelimen keskustelukaverille. Se on aivan toimiva systeemi. Minulla kiinnostus ammattiin lähti varmaan siitä, että isä oli putkiasentaja. Tämä on käsityöammatti, eikä tätä opi muuta kuin tekemällä. Mutta projektit on viety niin tiukalle, ettei nuoria enää oteta mukaan työkohteisiin. Minusta saisi olla kuten ennen; nuori saisi olla kokeneemman mukana oppimassa. Iän myötä askeleeni ovat varmistuneet, ja joku työtä pelkäämätön, terävä nuori mies saisi olla esimerkiksi minun mukanani. Voisin vaikka sanoa, että alapa sinä tuosta nurkasta. Pikkaisen päältä valvoisin, mutta nuorella silmä kehittyisi ja oikealla kannustuksella hän saisi itsevarmuutta ja alkaisi luottaa siipiinsä.” ? Tämä on käsityöammatti, eikä tätä opi muuta kuin tekemällä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT NINA SUSI TYÖSSÄ Vihkoa ei ole mukana, joten mittoja voi kätevästi kirjoittaa muistiin hanskojen pintaan. Tytärniemi sanoo arvostavansa työmaan ammattitaitoisia ja avuliaita ulkomaalaisia työkavereita, joita on Intiasta saakka. VIAFIN PROCESSING PIPING OY PERUSTETTU 2011. Vuonna 2018 yritys siirtyi Viafin Service Oy -konsernin tytäryhtiöksi. TUOTANTO Prosessiteollisuuden putkistojen urakointi ja kunnossapito HENKILÖSTÖ 152 Tekija?_2023_09_sisus.indd 39 Tekija?_2023_09_sisus.indd 39 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
40 Tekijä 9/2023 TAPAHTUMA ”Lakko-oikeudesta en halua luopua ” Kaupunkiseikkailu pisti Teollisuusliiton nuorten jäsenten aivonystyrät liikkeelle ja toi hien pintaan Etelä-Suomen alueen nuorten Ay-mazing -tapahtumassa Forssassa. Oikeistohallituksen suunnitelmat lakko-oikeuden rajaamisesta vetivät ilmeet vakaviksi. H allituksen aikeet rajata lakko-oikeutta huolettivat Forssaan Hotel Fabrikiin elokuisena viikonloppuna kokoontuneita Teollisuusliiton nuoria jäseniä. – Jostain muusta voisi neuvotella, mutta lakko-oikeudesta en halua luopua. Todella ikävää, jos joudumme taistelemaan siitä, sanoo CNC-koneistaja Mikael Suhonen Riihimäeltä. Kaikkiaan 15 nuorta osallistui kaksipäiväiseen Ay-mazing -tapahtumaan elokuun kolmantena viikonloppuna. Tapahtuma oli suunnattu kaikille Teollisuusliiton Etelä-Suomen alueen alle 36-vuotiaille jäsenille. – Olen ollut jo Metalliliiton aikaan mukana nuorten tapahtumissa. Näissä on aina hyvä yhteishenki ja mahtavaa porukkaa, Suhonen sanoo. Lauantaina päivä alkoi liiton, aluetoiminnan ja nuorisotoiminnan esittelyllä. Lounaan jälkeen aluetoimitsija Toni Vehmola avasi osallistujille muun muassa järjestäytymisen ideaa. – Olen kuullut asiat moneen kertaan, mutta hyvä niitä on silti aina kerrata, Suhonen sanoo. Hän on työskennellyt teollisuusvaihteita valmistavan Kumeran palveluksessa 12 vuotta. Liittoon Suhonen liittyi jo opiskeluaikana etujen houkuttelemana. – Saan vastinetta jäsenmaksulle aina, kun lähden mukaan liiton tapahtumiin. Lisäksi käyn usein liiton mökillä etenkin Tammisaaressa, sillä olen kova kalastamaan. ”LIITTO PITÄÄ JÄSENTENSÄ PUOLTA” Lakko-oikeuden mahdollisen rajaamisen lisäksi prosessityöntekijä Julia Mäkistä huolestuttaa hallituksen aikeet heikentää työttömyysturvaa. – Arvostan sitä, että liitto pitää jäsentensä puolta. Työehtosopimuksen merkitys korostuu nyt, kun meillä on lomautuksia, ja lakkoiltukin on jo kerran minun työurani aikana. Mäkinen on ollut töissä SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla viisi vuotta ja on viihtynyt siellä hyvin. Hän toimii siltanosturin kuljettajana. Saan vastinetta jäsenmaksulle aina, kun lähden mukaan liiton tapahtumiin. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT EMMI KALLIO – Meillä on hyvä vuorojärjestelmä. Teen neljä 12-tuntista vuoroa ja sitten minulla on kuusi vapaata. Vuorojärjestelmän avulla on helppo suunnitella elämää eteenpäin. Kiitosta saavat myös työkaverit. – Meillä on niin hyvä työporukka, etten ihan hevillä vaihtaisi, Mäkinen sanoo. Forssaankin hän tuli kahden työkaverinsa kanssa. Kolmikko osallistui alueelliseen nuorisotapahtumaan ensimmäistä kertaa. – Ammattiosaston nuorisovastaava kyseli, että kiinnostaisiko meitä lähteä ja sitä kautta päädyimme tänne. Olen ollut kerran ammattiosaston nuorten tapahtumassa. Forssan-viikonlopulta Mäkinen odotti eniten lauantaina iltapäivällä ohjelmassa ollutta kaupunkiseikkailua. – Se oli tämän reissun porkkana. Yhdessä tekeminen ja uudet tuttavuudet kiinnostavat. Mikä voisi olla parempaa tekemistä lauantai-iltana kuin mennä ympäri Forssaa, hän kysyy. KYLMÄÄ KYYTIÄ Kolmelta iltapäivällä osanottajat jaettiin neljään joukkueeseen ja he kirmasivat seikkailemaan Forssan keskustaan yhdysvaltalaisen tosi-tv-sarjan Amazing Racen hengessä. – Tunnen paikat kuin omat taskuni ja tiedän kaikki oikoreitit, mitä Google Maps ei näytä. Vain voitto kelpaa, sanaili keltaisen joukkueen kapteeni, forssalainen Kaapo Karvonen ennen kisaa. Hän toimii Forssan Metallityöväen ammattiosaston nuorisovastaavana ja kuuluu alueelliseen nuorisojaostoon ja oli sitä kautta myös järjestämässä Forssan-tapahtumaa. Tekija?_2023_09_sisus.indd 40 Tekija?_2023_09_sisus.indd 40 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 41 – Tapahtuma herätti paljon kiinnostusta, mutta monilla oli jo ostettuna liput Blockfestille Tampereelle eivätkä he siksi päässeet mukaan, Karvonen harmittelee. Liittoon Karvonen liittyi kolmisen vuotta sitten, kun hän aloitti työt oppisopimuksella Parmarinella. Yritys rakentaa vessoja uusiin kerrostaloihin ja hotelleihin. – Nyt liiton jäsenyydestä on hyötyä, kun minut lomautettiin heinäkuun lopussa. En jäänyt yksin lomautuslapun kanssa. Liitosta on turvaa. Hän toivoo, että näin on jatkossakin. – Olen huolissani siitä, mitä kaikkea hallitus vielä keksiikään ja kuinka kylmää kyytiä meille työntekijöille on tulossa. Varsinkin lakko-oikeuden rajaaminen pelottaa. FORSSASSA SOSIAALISTUMASSA Lappeenrantalainen Jyri Eerola kisasi punaisten joukkueessa ja eteni rastilta toiselle juoksujalkaa, mutta kaupunkiseikkailun voittoon se ei silti ihan riittänyt. Eerolaa se ei harmittanut. – Kaupunkiseikkailu oli oikein positiivinen kokemus. Iltapäivä oli liikunnantäyteinen ja sisälsi paljon aivopähkinöitä, summaa Ovako AB:llä teräksen vuorottajana Tuomas Klemola, Roni Niemelä ja Mikael Suhonen pallottelivat. Kotikenttäetu toi voiton keltaiselle joukkueelle kaupunkiseikkailussa. Joukkueessa kilpailivat forssalaisen Kaapo Karvosen (keskellä) lisäksi Roope Pirttiniemi (takana vasemmalla) ja Arttu Jokikota. työskentelevä Eerola. Hän ei ollut ensimmäistä kertaa Teollisuusliiton nuorten tapahtumassa. Helmikuussa Eerola osallistui Kouvolassa järjestettyyn Teollisuusmeetingiin. Forssaan hän lähti, kun kaveri pyysi. – Hän sai minut ylipuhuttua. Se on harvinaista, että lähden tähän vuodenaikaan johonkin, kun huomenna alkaa karhun ja sorsan metsästys. Lauantai-ilta huipentui allasbileisiin forssalaisessa viihdeuimala Vesihelmessä. Live-musiikista vastasi Sini & Simi. – Onhan tällaiseen tapahtumaan hauska lähteä, kun täältä saa uusia kavereita ja sosiaalistuu, Eerola sanoo. Kun puhe kääntyy syksyyn ja hallituksen suunnitelmiin, hän vakavoituu. – Lakko-oikeuteen ei pitäisi kajota, koska se on se viimeinen kunnon sotakirves, jos mikään muu ei auta. Jos se viedään pois, ei tässä sitten ole enää mitään järkeä, Eerola miettii. ? + KATSO LISÄÄ kuvia tapahtumasta www.tekijalehti.fi/liitossa Liiton Etelä-Suomen alueen nuorten tapahtumaan osallistuneet Julia Mäkinen, Matias Jokinen ja Roope Pirttiniemi työskentelevät samassa vuorossa SSAB:llä Hämeenlinnassa. LIITOSSA Tekija?_2023_09_sisus.indd 41 Tekija?_2023_09_sisus.indd 41 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
42 Tekijä 9/2023 Liitto pysyy jäsenten pulssilla TEKSTI ANU-HANNA ANTTILA KUVA SAMI PERTTILÄ GRAFIIKKA SOLE LÄTTI, SAMI MYLLYNIEMI JA EMILIE UGGLA T eollisuusliiton Jäsentutkimus 2023 keräsi huiman vastaajamäärän. Työelämän käytettävissä olevista jäsenistä peräti 21 976 vastasi kyselyyn. Vastausaktiivisuus kohosi 21,5 prosenttiin. Tutkimustietoa kerättiin sähköisellä kyselyllä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tammi–helmikuussa vastaamaan kutsuttiin kaikki työelämän käytettävissä olevat jäsenet. Nuori metallimies toteaa kyselyyn vastaamisella olevan merkitystä, jotta ”liitto pysyy jäsenten pulssilla”. Pulssi on mitä mainion sana kuvaamaan sitä, mitä kyselytutkimuksella mitataan: kunkin jäsenen erilaisia kokemuksia, asenteita ja näkemyksiä liittyen työelämään ja laajemmin yhteiskuntaan. KYSELY KOETTIIN MIELEKKÄÄKSI Kun tutkimuksentekijät noudattavat hyvää tieteellistä käytäntöä, he ottavat vastaajat ja heidän näkemyksensä vakavasti. Myös jäsenet suhtautuivat jäsenkyselyyn myönteisesti ja täyttivät lomakkeen huolella. Jäsentutkimus on selvästi innostanut kertomaan omista kokemuksista ja näkemyksistä. Palaute vaihtelee sisällöltään laidasta laitaan. Huolenaiheita riittää ja motkotettavaakin. Osa epäili, että vastaukset ”katoavat johonkin” tai ”heitetään silppuriin”. Näin ei ole käynyt. Seikkaperäisistä vastaksista selviää, että kysely on koettu enimmäkseen mieluisaksi. – Kyselyn täyttäminen oli piristävää, se sai minut ajattelemaan omia näkemyksiäni ja JÄSENTUTKIMUS 2023 Tuotantotyöntekijä Jussi Kahri jauhemaalaa kylvökoneen säiliötä Tume-Agrin tehtaalla Janakkalassa. Tekija?_2023_09_sisus.indd 42 Tekija?_2023_09_sisus.indd 42 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 43 TOIMIALAT Metalliteollisuus Kemianteollisuus Puutuoteteollisuus Muu teollisuus Palvelulliset alat Alkutuotanto 57 13 11 8 8 4 % % SUKUPUOLI Miehet Naiset 77 23 % % LIITOSSA 1 JÄSENTUTKIMUS 2023: PERUSDUUNARI MUIDEN JOUKOSSA ”Perusduunari muiden joukossa” -jäsentutkimuksen tulokset ilmestyvät luku kerrallaan. Tässä jutussa kerrotaan lyhyesti ensimmäisestä ”Liitto pysyy jäsenten pulssilla” -luvusta. Jäsentutkimuksessa luodaan yleiskuva teollisuusliittolaisten tilanteista työelämässä. Lisäksi kerrotaan, keitä teollisuusliittolaiset ovat ja mitä he ajattelevat. Yleiskuvaa muodostettaessa ei kuitenkaan unohdeta yksittäistä jäsentä, vaan perusduunarin ääni kuuluu läpi tutkimusraportin. Tutkimukseen osallistui noin 22 000 jäsentä. Jäsentutkimus 2023 -tutkimusraportti on luettavissa liiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi/jasentutkimus-2023 kyseenalaistamaan tiettyjä asenteitani, toteaa nuori metallityöntekijä. Palautteessa monet toteavat vastanneensa kysymyksiin totuudenmukaisesti ja rehellisesti. Kun asenne on kunnossa, on tuotettu tieto luotettavaa. HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ Jäsentutkimus 2023 -kyselyaineisto on käsitelty, koodattu ja analysoitu hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen ja yksilönsuojaa kunnioittaen. Vastaajien kaikki tarkat tunnistetiedot on poistettu aineistosta jo ennen tilastollista analyysivaihetta. Näin vastauksia ei voida yhdistää tiettyyn yksittäiseen jäseneen tai hänen työpaikkaansa. Tutkimustuloksia jäsennellään iän ja sukupuolen lisäksi myös alueen perusteella. Ikäryhmiä on ryhmitelty neljä: alle 36-vuotiaat, 36–45-vuotiaat, 46–55-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat. – Iän ja sukupuolen lisäksi tärkeä taustatieto on toimiala. Muita taustamuuttujia ovat esimerkiksi koulutustaso, kotipaikkakunta, perheja elämäntilanne, työmarkkina-asema ja työpaikan koko, selventää tutkimuksen toteutuksesta vastannut erikoistutkija Sami Myllyniemi. LOMAKETUTKIMUS TUOTTAA TILASTOTIETOA Vertailtavuuden vuoksi valmiit kysymyskokonaisuudet ovat pääosin samoja kuin vuoden 2020 jäsentutkimuksessa. Vuosien 2020 ja 2023 väliin mahtuu kolme koronavuotta ja Ukrainan sota, jotka ovat vaikuttaneet teollisuusliittolaisten arkeen. Vertailun avulla voidaan havaita muutoksia ja pysyvyyksiä eli asioita, jotka eivät muutu. – Tilastollisessa tutkimuksessa selvitetään, mikä on tyypillistä tai yleistä. Samalla arvioidaan myös tulosten yleistettävyyttä, täsmentää Myllyniemi. PERUSDUUNAREITA ON MONEKSI Jäsentutkimus 2023 edustaa hyvin teollisuusliittolaisia pienoiskoossa. Naisjäsenet ovat vastanneet kyselyyn hieman miesjäseniä yleisemmin ja vanhemmat jäsenet nuoria ahkerammin. Jäsentutkimuksen vastauksista yli puolet oli metalliväeltä. Kemianja puutuotealoilla työskentelevistä reilu kymmenesosa osallistui tutkimukseen. Muilla teollisuudenaloilla ja palvelullisilla aloilla työskentelevien vastaajien osuus oli hieman alhaisempi. Vähiten vastauksia tuli alkutuotannossa työskenteleviltä. – Vastauksia tuli eniten suurimpien ammattiosastojen jäseniltä. Miehiä on 77 prosenttia vastaajista. Naiset vastasivat kuitenkin aktiivisemmin, sillä vastausprosentti on korkeampi kuin osuus jäsenmäärästä, sanoo Myllyniemi. Vastaajien työmarkkina-asemaa tarkasteltaessa selviää, että heistä on työssä enin osa. Yleisimmin oli suoritettu ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. – Vastaajien keski-ikä on noin 46-vuotta. Kaikkein tyypillisin jäsen on keski-ikäinen mies, joka työskentelee metallialalla. Tulos on sama kuin kolme vuotta aiemmin, Myllyniemi toteaa. ? Tekija?_2023_09_sisus.indd 43 Tekija?_2023_09_sisus.indd 43 6.9.2023 14.30 6.9.2023 14.30
44 Tekijä 9/2023 ”Tykkään saada paljon tietoa” KATI TEPPONEN Ao:n hallituksen jäsen, Mikkelin teva ao. 551, Mölnlycke Health Care Oy Mikkeli ”Koulutustoiminnan kurssi oli silmiä avaava ja hyödyllinen kokemus. Olen tällä hetkellä opintovapaalla ja opiskelen liiketaloutta. Pystyin hyödyntämään kurssin oppeja myös merkonomiopintojen markkinointiviestinnän osiossa, eli miten markkinoida koulutuksia ja tehdä mainoksia. Kurssi avasi myös sitä, miten kauan aiemmin jotain kurssia, tapahtumaa tai reissua pitää alkaa järjestellä, ja mitä kaikkea pitää tehdä ja ottaa huomioon. Osana kurssia soittelimme myös ammattiosaston jäsenille ja tarjosimme koulutuksia. Hyvin saimme jäseniä lähtemään mukaan. Lähdin ensimmäiseen liiton koulutukseen vuonna 2019, ja sen jälkeen olenkin käynyt melkein 20 eri kurssia. Tykkään saada paljon tietoa ja verkostoitua ihmisten kanssa. Koulutukset ovat myös hyvä irtiotto arjesta. Työpaikalla olen yrittänyt paukuttaa ihmisille, että kannattaa hakea ja lähteä koulutuksiin. Kannustamme toisiamme ja keräämme ihmisiä samoille kursseille, ettei tarvitse yksin lähteä. Minusta on myös leivottu ammattiosastomme seuraava sihteeri, joten seuraavaksi haluan oppia lisää siitä tehtävästä.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tarjolla lähija verkkokoulutusta! Liitto kouluttaa: Murikan kursseja lokakuussa 2.–6.10. Ammattiosaston johtaminen 2.–4.10. Kansantalouden kurssi 9.–13.10. Luottamusmiesten peruskurssi 9.–13.10. Paikallinen sopiminen 9.–13.10. Koulutustoiminnan kurssi 16.–19.10. Teknologiateollisuuden palkkaja työsuhdekurssi 16.–20.10. Järjestäjä 2 16.–20.10. Työsuojelun peruskurssi 23.–27.10. Luottamusmiesten jatkokurssi 23.–27.10. Hyvä juttu julkisuuteen 23.–27.10. Työsuojelun jatkokurssi 23.–27.10. Luottamusmiesten peruskurssi 23.–24.10. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen 26.–27.10. Työturvallisuuskorttikurssi Uudet itseopiskelukurssit Jäsenhankinta kuuluu kaikille -itseopiskelukurssin tarkoituksena on Teollisuusliiton jäsenhankinnan aktivointi ja tiedon kartuttaminen. Luottamusmiehen itseopiskelukurssi on tarkoitettu uusille luottamusmiehille ja luottamusmiestehtävästä kiinnostuneille. Kurssille on koottu hyödyllisiä vinkkejä ja se antaa pohjatietoa osallistuessasi varsinaisiin koulutuksiin. Saat linkin kursseille viikon kuluessa ilmoittautumisesta. Kurssien aineisto on kokonaan verkossa ja voit käydä sen läpi omaan tahtiisi kuukauden kuluessa. Työsuojeluvaltuutetun itseopiskelukurssi on tulossa myöhemmin. Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2023_09_sisus.indd 44 Tekija?_2023_09_sisus.indd 44 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 45 LIITOSSA MAAILMA A FP / LE H TI KU VA / A SH RA F A M RA ISRAEL Kansainvälisen työjärjestö ILO:n pääsihteeri Gilbert F. Houngbo esitti kesällä järjestön yleiskokoukselle laajan raportin työntekijöiden olosuhteista Israelin miehittämässä Palestiinassa. Selvitys on karua luettavaa, mutta erityisesti nousee esiin Israelin luoma nöyryyttävä työlupajärjestelmä. Kymmenet tuhannet epätoivoisesti Israelista työtä etsivät palestiinalaiset joutuvat maksamaan välittäjille luvistaan. Israelin Pankin tutkimusosasto laskee, että maassa työskentelee työluvalla 53 000 palestiinalaista, 39 000 tulee töihin laittomasti muurin aukoista ja 58 000 on ostanut työluvan laittomilta välittäjiltä. Pulman ydin on työlupa. Ilman sitä ei maahan töihin pääse, ja luvat on sidottu yhteen työnantajaan. Kun työ loppuu, lupakin raukeaa. Menettely muistuttaa Persianlahden maiden kafala-lupajärjestelmää. Viime keväänä Georgian Tbilisissä järjestetyn Global Solidarity -konferenssin yhteydessä israelilaisen ammattiliitto Maanin johtaja Assaf Adiv kertoi työlupiin liittyvän paljon rikollisuutta. – Työnantaja voi pyytää 300 lupaa, jos he tarvitsevat kahdeksan työntekijää. Kukaan ei tarkista tätä. Loput luvat myydään välittäjien kautta. Palestiinalaiset maksavat luvista yleensä 2 500 shekeliä (610 euroa) kuussa. Tämä raha palaa Israeliin ja työnantajalle. Adiv korostaa, että toiminta vaatii kaksi osapuolta: israelilaisen työnantajan ja palestiinalaisen välittäjän. Pieni siivu rahasta menee välittäjälle. Israel on pyrkinyt viime vuosina korjailemaan järjestelmää, mutta vaikutukset ovat vähäisiä. Virallinen peruste nykykäytännölle on kansallinen turvallisuus. – Mutta nyt Israel ei tiedä, kuka tulee maahan töihin ja mihin, koska luvat ostetaan välittäjiltä ja moni tulee ilman niitä. Adiv sanoo. Lisäksi työtapaturmissa turvaa ei ole, koska työntekijä on eri työpaikassa kuin hänen työlupansa määrää. Molemmat työnantajat voivat vetäytyä vastuusta. Maan kampanjoi, että palestiinalaisille myönnettäisiin nykymallisen luvan sijasta green card , henkilöön eikä työnantajaan sidottu työlupa. ? Koonnut Heikki Jokinen Vestas-yhtiön ennätyslakko SAKSA IG Metall -liitto pääsi kesällä sopimukseen Vestastuuliturbiinivalmistajan kanssa Saksassa ennätyksellisen 123 lakkopäivän jälkeen. Lakot jatkuivat marraskuusta 2022, jonka ajan yrityksen saaminen ensin neuvotteluihin ja sitten sopimukseen kesti. Saavutettu sopimus tuo 5,4 prosentin korotuksen ensi vuoden alusta ja vuodesta 2025 alan sopimuksen mukaiset korotukset. Yhtiö maksaa lisäksi kaikille 2 750 euron inflaatiokorvauksen kahdessa erässä. Osa-aikaeläke määräytyy jatkossa alan yleisen sopimuksen mukaan. Monikansallinen tanskalaisyhtiö Vestas toimii Suomessakin. Ei vettä janoisille YHDYSVALLAT Ainakin 42 työntekijää kuoli kuumuuden vuoksi Texasissa vuosina 2011– 2022, Yhdysvaltain työtilastotoimisto laski. Se uskoo määrän olevan oikeasti tätäkin isompi. Viime aikojen helle on nostanut työntekijöiden suojelun kuumuudelta vahvasti esille. Texasissa Dallasin ja Austinin kaupungit määräsivät rakennustyöläisille yhden 10 minuutin vesija varjotauon joka neljäs tunti. Texasin republikaanikuvernööri Greg Abbott piti tätä ylimitoitettuna. Hän hyväksyikin kesällä lain, joka mitätöi kaikki kaupunkien vastaavat määräykset. Vain kolme osavaltiota suojelee maatalouden työntekijöitä kuumuuden vaaroilta, kirjoittaa Idaho Capital Sun . Ne ovat Kalifornia, Oregon ja Washington. Muissa työntekijöitä suojelevat määräykset on joko kumottu tai niitä ei ole saatu voimaan. Palestiinalaiset työntekijät ja kauppiaat jonottivat Beit Hanounin rajatarkastuspisteeseen Gazassa toukokuussa 2022. Työlupa luo laajan rikollisuuden ”Tykkään saada paljon tietoa” KATI TEPPONEN Ao:n hallituksen jäsen, Mikkelin teva ao. 551, Mölnlycke Health Care Oy Mikkeli ”Koulutustoiminnan kurssi oli silmiä avaava ja hyödyllinen kokemus. Olen tällä hetkellä opintovapaalla ja opiskelen liiketaloutta. Pystyin hyödyntämään kurssin oppeja myös merkonomiopintojen markkinointiviestinnän osiossa, eli miten markkinoida koulutuksia ja tehdä mainoksia. Kurssi avasi myös sitä, miten kauan aiemmin jotain kurssia, tapahtumaa tai reissua pitää alkaa järjestellä, ja mitä kaikkea pitää tehdä ja ottaa huomioon. Osana kurssia soittelimme myös ammattiosaston jäsenille ja tarjosimme koulutuksia. Hyvin saimme jäseniä lähtemään mukaan. Lähdin ensimmäiseen liiton koulutukseen vuonna 2019, ja sen jälkeen olenkin käynyt melkein 20 eri kurssia. Tykkään saada paljon tietoa ja verkostoitua ihmisten kanssa. Koulutukset ovat myös hyvä irtiotto arjesta. Työpaikalla olen yrittänyt paukuttaa ihmisille, että kannattaa hakea ja lähteä koulutuksiin. Kannustamme toisiamme ja keräämme ihmisiä samoille kursseille, ettei tarvitse yksin lähteä. Minusta on myös leivottu ammattiosastomme seuraava sihteeri, joten seuraavaksi haluan oppia lisää siitä tehtävästä.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Tarjolla lähija verkkokoulutusta! Liitto kouluttaa: Murikan kursseja lokakuussa 2.–6.10. Ammattiosaston johtaminen 2.–4.10. Kansantalouden kurssi 9.–13.10. Luottamusmiesten peruskurssi 9.–13.10. Paikallinen sopiminen 9.–13.10. Koulutustoiminnan kurssi 16.–19.10. Teknologiateollisuuden palkkaja työsuhdekurssi 16.–20.10. Järjestäjä 2 16.–20.10. Työsuojelun peruskurssi 23.–27.10. Luottamusmiesten jatkokurssi 23.–27.10. Hyvä juttu julkisuuteen 23.–27.10. Työsuojelun jatkokurssi 23.–27.10. Luottamusmiesten peruskurssi 23.–24.10. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen 26.–27.10. Työturvallisuuskorttikurssi Uudet itseopiskelukurssit Jäsenhankinta kuuluu kaikille -itseopiskelukurssin tarkoituksena on Teollisuusliiton jäsenhankinnan aktivointi ja tiedon kartuttaminen. Luottamusmiehen itseopiskelukurssi on tarkoitettu uusille luottamusmiehille ja luottamusmiestehtävästä kiinnostuneille. Kurssille on koottu hyödyllisiä vinkkejä ja se antaa pohjatietoa osallistuessasi varsinaisiin koulutuksiin. Saat linkin kursseille viikon kuluessa ilmoittautumisesta. Kurssien aineisto on kokonaan verkossa ja voit käydä sen läpi omaan tahtiisi kuukauden kuluessa. Työsuojeluvaltuutetun itseopiskelukurssi on tulossa myöhemmin. Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2023_09_sisus.indd 45 Tekija?_2023_09_sisus.indd 45 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
46 Tekijä 9/2023 LYHYET TALOTEOLLISUUS Pientaloja Pyhännällä valmistava Jukkatalo Oy kertoi työntekijöille maanantaina 28.8. yhtiön menevän konkurssiin. – Uutinen tuli siinä mielessä puskista, että edellisellä viikolla kerrottiin töitä olevan ainakin jouluun asti, kertoo pääluottamusmies Harri Pernu. Myös aluetoimitsija Asko Alasalmi Teollisuusliiton Pohjois-Suomen toimintaalueelta kertoo, että Jukkatalon konkurssiuutinen yllätti, vaikka alan vaikeudet ovat olleet tiedossa. Lue pidempi juttu: www.tekijalehti.fi/uutiset ? Hallitusohjelma kurittaa duunaria – "Varmasti vastustamme" ? Teräsmiesten ja -naisten työ vaikuttaa Ovakon tehtaalla ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Nyt jos koskaan tarvitaan liittoa – ”Stressaava syksy tulossa” ? ”Uutinen tuli puskista” – Jukkatalon konkurssi yllätti työntekijät LUETUIMMAT ELOKUUSSA www.tekijälehti.fi Hallitusohjelmaa kansankielellä ? 16.9. klo 12–15 Järvenpää, Järvenpää-talo, Hallintokatu 4 ? 16.9. klo 12–15 Kuopio, Hotelli Iso-Valkeinen, Majaniementie 2 ? 16.9. klo 13–16 Tampere, Tuulensuun Palatsi, Hämeenkatu 30 #PAINAVASYY SAK järjestää alueellisia #PainavaSyy tilaisuuksia, joissa hallituksen politiikan sisältö avataan kansankielelle. Tilaisuuksissa on paikalla SAK:n ja liittojen johtoa, SAK:n asiantuntijoita ja kansanedustajia. Maksuttomat tilaisuudet on tarkoitettu SAK:n jäsenliittojen jäsenille ja aktiivitoimijoille, minkä lisäksi ne ovat medialle avoimia. Lounastarjoilu alkaa tuntia ennen tilaisuuden alkua ja päätteeksi kokoonnutaan cocktail-tarjoilun äärelle. SAK ei vastaa osallistujien kilometritai päivärahakuluista, mutta tilaisuuksiin on organisoitu maksuttomia yhteiskuljetuksia, joihin voit ilmoittautua alla olevan linkin kautta. Ilmoittaudu: www.teollisuusliitto. fi/painavasyytilaisuudet Katso parhaat tunnelmat! JÄSENRISTEILY Teollisuusliiton jäsenristeily 2023 pidettiin 9.–10.9. Baltic Princessin kyydissä. Ohjelmassa oli huippuesiintyjiä, hyvää ruokaa, parasta seuraa ja hauskaa tekemistä. Katso risteilyn tunnelmia verkkolehdestä: www.tekijalehti.fi/liitossa JY RK I LU U KK O N EN M IS KA PU U M A LA Jukkatalon konkurssi yllätti työntekijät, pääluottamusmies Harri Pernu kertoo. ”Uutinen tuli puskista” Pohjoismainen ay-liike on huolestunut Suomen suunnasta, sanoo EAY:n varapääsihteeri Claes-Mikael Ståhl. SAK:n kaikille avoin ja maksuton tapahtuma: Kuljemmeko kohti blokkiutuvaa, eriytyvää ja repivää tulevaisuutta vai onko Suomi myös tulevaisuudessa yhtenäinen ja vahva kansakunta? www.tulevaisuustanaan.fi Lue juttu: www.tekijalehti.fi/uutiset NORDIC-IN Sokos Hotel Tripla Pasila, Helsinki Tekija?_2023_09_sisus.indd 46 Tekija?_2023_09_sisus.indd 46 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 47 JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Viikolla 32 on lähetetty erokirjeet jäsenille, joiden jäsenmaksutiedot eivät ole olleet kunnossa vuonna 2022. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi eläkepäätöksestä tai työeläkekortista kopio, jossa ilmoitat myös eläkkeen alkamispäivämäärän. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Jäsenpalvelut toivottaa hyvää syksyä! www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi Tilaa jäsenkalenteri 2024 JÄSENETU Jos olet jo aikaisemmin tilannut Teollisuusliiton kalenterin, saat sen myös tänä vuonna automaattisesti. Jos et vielä ole tehnyt tilausta, se onnistuu helposti eAsioinnissa. Katso ohjeet ja tilaa: www.teollisuusliitto.fi/ jasenkalenteri Jäsenet, jotka eivät voi käyttää eAsiointia, voivat tilata jäsenkalenterin ottamalla yhteyttä Tule Kulttuuriviikonloppuun jäsenpalveluun puhelimitse 020 690 446 tai sähköpostitse jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai vierailemalla aluekeskuksessa (www.teollisuusliitto.fi/toiminta-alueet). Kalenterit toimitetaan tilaajille loppuvuodesta 2023. ? Murikka-opisto 14.–15.10. Kulttuuriviikonlopun aikana muun muassa osallistutaan Juha Viitalan vetämälle biisileirille, päivitetään medialukutaitoa ja illalla nautitaan Teollisuusliiton jäsenten bändeistä! Luvassa on ravintoa niin mielelle kuin keholle, sekä tietysti huikean hyvää seuraa. Kulttuuriviikonloppu on kaikille jäsenille avoin tilaisuus. Liitto maksaa osallistujien majoituksen ja ruokailut Murikassa sekä matkat julkisen liikenteen taksojen mukaan. Mukaan mahtuu 80 osallistujaa ja yhdestä ammattiosastosta voi osallistua 2–4 henkilöä. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kulttuuriviikonloppu Syksyn parhaat tuotteet: www.teollisuusliitto.fi/soppi Kuuntele Tekijöitä PODCAST Elokuussa alkoi Teollisuusliiton uusi podcast-sarja Tekijät , joka pureutuu teollisuusalojen ammattien ytimiin opintopolkuja ja työnkuvia avaten. Tekijät esittelee ammatillisen osaamisen vaativuutta ammatillista uraa ja siihen johtavaa koulutusta harkitseville. Sarja osoittaa, että ammatillinen koulutus kannattaa ja teollisuudenalojen ammatinharjoittajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tavataan messuilla ALIHANKINTAMESSUT Teollisuusliitto on mukana Tampereen Alihankintamessuilla 26.–28.9. Messut järjestetään Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa, Ilmailunkatu 20. Löydät liiton osaston E-hallista, paikalta E1132. Pääset messuille maksutta, kun rekisteröidyt etukäteen. Tervetuloa moikkaamaan! Lue lisää messuista ja rekisteröidy etukäteen: www.teollisuusliitto.fi/alihankintamessut Tekijät ilmestyy kuusi kertaa elo–lokakuun 2023 aikana Teollisuusliiton Duunivalmennuksen sivuilla: teollisuusliitto.duunivalmennus.com Tekija?_2023_09_sisus.indd 47 Tekija?_2023_09_sisus.indd 47 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
48 Tekijä 9/2023 Lärdom för livet S kolåret har börjat och i korridorerna på yrkesutbildaren Axxells enhet i Karis i Raseborg traskar ungdomar omkring på campus eller hänger vid soffgrupperna. En vänlig men bestämd röst i högtalarsystemet påminner studerande om var mopederna ska stå parkerade så att klagomål från stadens håll kan undvikas. – Man ska komma ihåg att de här är tonåringar, säger Harry Åkerfelt, enhetschef för de tekniska utbildningarna vid Axxell då han traskar bland de studerande och hälsar till höger och vänster. På de tekniska linjerna studerar runt 400 blivande yrkesproffs, både ungdomar, vuxna branschbytare och personer som håller på med påbyggnadsstudier i samma utrymmen. Det erbjuds sammanlagt drygt 100 yrkesinriktade studiehelheter på läroanstalter runtom i Svenskfinland. Det finns stora regionala skillnader i hur populär yrkesutbildningen är som ett alternativ efter grundskolan. I Österbotten söker drygt hälften av ungdomarna till en yrkesinriktad utbildning, medan i Nyland ligger andelen på runt 25 procent. För svenskspråkiga ungdomar i huvudstadsregionen kan det vissa år röra sig om bara runt en på tio studerande som söker till yrkesskola. Yrkesutbildningen i Finland har under de senaste åren gått igenom omfattande reformer. På Axxell i Karis önskar lärarna att beslutsfattarna förstår att det inte är enbart ett jobb man studerar för. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM Andra årets metallstuderande Albin Heiseler och Melker Amper tycker att de har fått bra grunder i skolan, men att man lär sig mer ute i arbetslivet. >> YRKESUTBILDNING Tekija?_2023_09_sisus.indd 48 Tekija?_2023_09_sisus.indd 48 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 49 PÅ SVENSKA De blivande plåtslagare-svetsarna Melker Amper från Pojo i Raseborg och Albin Heiseler från Ingå har nyss inlett sitt andra år på metallinjen vid Axxell, ett antal erfarenheter rikare efter första årets UA-perioder (Utbildning i arbete) och sommarjobb. Den största skillnaden mellan skola och praktik är arbetsmiljön, anser killarna. – Här är det skydd på alla maskiner och städat i verkstaden. På arbetsplatserna kan det vara metallbackar och rör huller om buller och man får stiga över arbeten för att komma fram till bandsågen, säger Amper. Här måste det finnas utrymme i verkstaden. Till exempel har den vagn Finlands Lucia färdas och lyser upp mörkret i Helsingfors tillverkats av studerande. undervisning. Han har drygt 20 år bakom sig som lärare i yrkesämnen och en klar åsikt i frågan om två-årig yrkesutbildning. – Inte är det på något sätt optimalt. Vi gick ju redan tidigare mot utbildningen på två och ett halvt då finansieringsmodellen ändrades men märkte att det inte riktigt fungerade. Lundell anser också att beslutsfattarna ska komma ihåg att yrkesutbildningarna på andra stadiet är skolor – inte fabriker. – Timantalet i utbildningen är ju ändå samma så det skulle bli väldigt långa dagar. Om man bara öser på och öser på så kanske inte så mycket fastnar i huvudet. Dessutom är det redan många som avlägger sin examen på en kortare tid, då utbildningen i allt högre grad bygger på en modell med studiemoduler och arbetsprov. Nästan hälften av lärarna uppgav att det inte finns svenskspråkiga läromedel i branschen. För både Amper och Heiseler har det varit klart från första början att det är yrkesutbildning som gäller efter grundskolan. Båda övervägde också andra alternativ än metall men närheten till hemmet vägde tungt. Studielinjerna för skogsarbete och lantbruk finns på Axxells enhet i Brusaby på Kimitoön, vilket skulle ha inneburit en betydligt längre väg till skolan. På det stora hela är båda nöjda med studierna, även om de anser att det skulle få gå framåt i raskare takt. – Man får en bra grund här men nog lär man sig mer om jobbet på arbetsplatsen. Det kan hända att man går igenom på en vecka det som man lär sig på en månad i skolan. ”DET SKULLE BLI LÅNGA DAGAR” Det har redan en längre tid talats om att yrkesutbildningen ska effektiveras. I våras presenterade finansministeriet idén om att dra ner på tiden på tiden för yrkesutbildningarna för att få unga ut i arbetslivet snabbare. Enligt ministeriet kunde staten spara drygt 100 miljoner euro om 40 procent av de yrkesinriktade grundutbildningarna förkortades från tre år till två. Intill metallverkstaden följer de knappt 20 nya ettorna på VVS-linjen med lärare Tom Lundells >> “I dagens läge är det nästan en förutsättning för fastanställning att man har en examen. Annars blir det ofta tidsbundna kontrakt på varandra”, säger Harry Åkerfelt, enhetschef för tekniska ämnena vid Axxell. Lärare Tom Lundell tror inte att en två-årig yrkesutbildning inom de tekniska utbildningarna är en bra idé. ”Det blir väldigt långa dagar för de studerande och man kan inte bara ösa på”. Tekija?_2023_09_sisus.indd 49 Tekija?_2023_09_sisus.indd 49 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
50 Tekijä 9/2023 YRKESUTBILDNING ? 30.10–1.11 Styrelse ABC, Murikkainstitutet ? 13–15.12 Kompletteringskurs, Murikkainstitutet OBS! Julbord på Murikka 14.12! Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri Anmälningen kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. KURSER OCH EVENEMANG Enhetschef Harry Åkerfelt anser att det också stundvis verkar som om det inte riktigt alltid bland de som tycker till om utbildningen riktigt har koll på hur den i verkligheten ser ut idag. – Det är ju inte så att man går metallinjen och blir svetsare utan det är en examen som också förbereder till exempel för underhållsarbeten inom industrin eller till att jobba med försäljning, säger han. På andra håll har man presenterat idéer om skära i timantalet för så kallade gemensamma ämnen som språk, matematik och samhällslära. Tanken rimmar illa med målet på att inte skapa återvändsgränder på studiestigen. Det ska vara möjligt att bli doktor i teknik med en yrkesexamen i bagaget. De senaste åren har runt 6o procent av dem som tagit en yrkesexamen inom de tekniska branscherna varit i arbetslivet ett år efter examen. En knapp fjärdedel har varit arbetslösa och resten i vidare studier eller i militäreller civiltjänstgöring. På Axxell är uppfattningen att de utexaminerade från de tekniska linjerna rätt bra hittat arbete. Här kan det spela in att de studerande kommer i stort sett från längs hela sydkusten och därför inte söker jobb på en och samma ort, tror man här. I antal studerande hör inte de tekniska linjerna till de som lockar mest i Finland. Utbildningsprogram inom socialoch hälsovården och handeln är populärast om man ser till antalet studerande. I metallverkstaden är det dags för ”metalltvåorna” att söka sig mot matsalen för lunch. Albin Heiseler och Melker Amper känner att de är inne på rätt bana. – Jag vill jobba med maskiner i framtiden, säger Heiseler. – Gärna får det vara omväxling så att man inte sitter på samma ställe hela tiden, konstaterar Amper. ? Brist på läromedel på svenska En rapport från tankesmedjan Magma från ifjol konstaterar att en stor del av yrkesutbildningarna på svenska i Finland står helt utan grundläggande läromedel. I undersökningen kom det fram att så gott som alla lärare i yrkesämnen använder sig i huvudsak av läromedel som de själva tagit fram. Hela 44 procent eller så gott som hälften uppger att det helt enkelt inte finns läromedel utgivna på svenska i Finland i deras bransch. Någon tradition av utbredd läromedelsproduktion för yrkesutbildningen på svenska i Finland har inte funnits. Det är rätt så vanligt att man tar till läromedel från Sverige. Det här kan i sin tur vålla problem med terminologin som skiljer sig mellan Finland och Sverige. Bristen på läromedel ökar i viss mån på arbetsbördan för lärare inom yrkesutbildningen, slår rapporten fast. + Visste du att sjömärken som tillverkas i Borgå hjälper sjöfarare att hitta rätt på alla världens hav? Läs arbetsplatsreportaget från SPX Aids to Navigation på www.tekijalehti.fi/svenska ”Det är trevligt att det är färre studerande som avbryter studierna, det var vanligare tidigare”, säger Tom Wernér, lärare vid metallinjen. >> Tekija?_2023_09_sisus.indd 50 Tekija?_2023_09_sisus.indd 50 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Regeringsprogrammet en kalldusch för arbetstagarna Högerregeringens program är som direkt rivet ur arbetsgivarpartens önskelista och löntagarna har inte fått en verklig chans att påverka beredningen. Industrifacket lovar att ta till åtgärder om regeringen går in för att köra igenom försämringar i arbetarnas vardag. TEXT ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS FOTO ANTTI HYVÄRINEN Virtanen är också orolig över skrivelserna i regeringsprogrammet gällande lokala avtal. Det innebär en ordentlig omställning i arbetslivet. Lokala avtal ska vara möjliga även i icke-organiserade företag och utan att ta hänsyn till huvudförtroendemannen. – Man vill skrota arbetstagarnas representation på arbetsplatserna. Det kommer att orsaka kaos och dålig stämning på arbetsplatserna, säger Virtanen. Regeringen planerar också att göra det lättare att säga upp människor samt att införa rätten att endast erbjuda visstidsanställning på upp till ett år utan en giltig orsak. ? I ndustrifackets ordförande Riku Aalto och arbetsmarknadschef Jyrki Virtanen besökte i somras Ständerhuset där programmet för Petteri Orpos regering utarbetades. Regeringsprogrammet blev väldigt löntagarfientligt. Regeringen vill bland annat gå åt strejkrätten, skära i arbetslöshetsskyddet och öka arbetsgivarnas makt på arbetsplatserna. – Vid första anblick var de en riktig kalldusch. Där stod alla saker som också fanns i Finlands näringsliv EK:s Företagarna i Finlands listor, säger Aalto. Trepartsamarbetet arbetsgrupperna som arbetade med strejkrätten anser Aalto vara bara politisk teater. – Arbetsgivarna behöver inte förhandla på allvar. De har klart för sig vad de kommer att få, konstaterar Aalto. Flera arbetstagare lade sin röst på sannfinländarna så man skulle kunna anta att det skulle inverka på regeringens linje. – Sannfinländarnas kunnande när det kommer till arbetslivsfrågor är tunt. Det blir tydligt då man ser på vad som står i programmet. Jyrki Virtanen anser att det nuvarande regeringsprogrammet är hårdare och betydligt mer ensidigt än det som regeringen Sipilä följde 2015–2019. FACKET STÅR INTE OCH SER PÅ Regeringen planerar att ta upp begränsningarna i strejkrätten i riksdagen redan i oktober. Industrifacket anser att det handlar om att göra det svårare att protestera mot regeringens politik. Industrifackets styrelse beslöt att förbundet inleder förberedelser för att motarbeta regeringens försämringsplaner. – Det lönar sig att bekanta sig med regeringsprogrammet så får man en uppfattning om varför vi är speciellt oroliga, säger Aalto. Om det går riktigt långt kan det bli frågan om strejker. – Arbetarna kommer inte bara att stå och se på utan att ta till åtgärder om deras rättigheter hotas, säger Virtanen. Industrifackets ordförande Riku Aalto och arbetsmarknadschef Jyrki Virtanen anser att Industrifacket talade för döva öron i regeringsförhandlingarna. + LÄS MER på www.tekijalehti.fi/svenska IND UST RIA L UN ION , 22 AUG UST 202 3 Gov ernm ent Prog ram me wea kens em ploy ees’ ever yda y lives and righ ts Prec ario usne ss of em ploy men t ? Fixe d-te rm em ploy men t con trac t with out justifi catio n. ? Layoff with only one wee k’s notic e. ? Sick ness pen alty fine – first sick day unp aid. ? Dism issa l act – in futu re, no weig hty reas on is nee ded for dism issa l. ? Coope ratio n oblig atio n lifte d for com pan ies with few er tha n 50 em ploy ees. Minim um tim es for con duc ting coope ratio n neg otia tion s halv ed in all com pan ies. ? Reem ploy men t oblig atio n lifte d for com pan ies with few er tha n 50 em ploy ees. Univ ersa lity of colle ctive agre em ents and posit ion of sho p stew ard s ? Loc al agre em ent bind ing on eve ryon e can be con clud ed eve n with out con sultin g the sho p stew ard – the em ploy er’s dec ision -m akin g pow er incre ase s. ? Univ ersa lity of colle ctive agre em ents wea kene d/e limin ate d – the em ploy er has no inte rest in belo ngin g to an em ploy ers’ asso ciati on. ? Forc ed legis latio n ente rs into forc e – prev ents em ploy ees from agre eing on term s and con ditio ns of em ploy men t bett er tha n thos e set out in law . Rest rictin g the righ t to strik e ? Rest rictio ns on the righ t to strik e in effe ct as early as autu mn 202 3 – restr icts prot ests aga inst othe r wea kenin g initia tive s. ? Strik e fine s incre ase d – inclu ding pers ona l fine s. ? Dura tion of polit ical strik es not more tha n 1 day. ? Sup port strik es restr icte d – stro ng sect ors can not sup port wea ker one s. Cuts to ben efits ? Prio r em ploy men t requ irem ent for earn ings -rela ted une mplo ym ent allo wan ce exte nde d to 12 mon ths. ? Link ing of the prio r em ploy men t requ irem ent to euro s earn ed – wea kens the acc ess of part -tim e and inte rmitt ent work ers to earn ings -rela ted une mplo ym ent secu rity. ? Gra dua tion of earn ings -rela ted une mplo ym ent allo wan ce – 20% cut afte r 8 wee ks. ? Posit ion of the elde rly wea kens – age -rela ted ben efits of une mplo ym ent secu rity will be rem ove d. ? Wa iting day s will be incre ase d from 5 to 7 day s and any holid ay com pen satio n paid will post pon e entit lem ent to une mplo ym ent allo wan ce. ? Abo litio n of prot ectio n com pon ents – no sho rtterm tem ping jobs whe n une mplo yed . ? Abo litio n of child incre men ts – will incre ase child pov erty. ? Job alte rnat ion leav e will be abo lishe d. ? Adu lt edu catio n allo wan ce will be abo lishe d. TEOLLIS UUSLIIT TO 22.8.202 3 Hallituso hjelma heikentä ä työntekijä n arkea ja oikeuksia Työsuhte en epävarm uus ? Määräaik ainen työsopim us ilman perustett a. ? Lomautu s vain viikon varoitusa jalla. ? Sairaussa kko – ensimmä inen päivä palkaton . ? Potkulak i – irtisanom iseen ei jatkossa tarvita painava a syytä ? Yt-velvo ite pois alle 50 hengen yrityksistä . Yt:n vähimm äisajat puoleen kaikissa yrityksissä . ? Takaisino ttovelvoit e pois alle 50 hengen yrityksistä . TES:n yleissitov uus ja luottamu smiesten asema ? Kaikkia sitova paikalline n sopimus jopa ohi luottam usmiehe n– työnanta jan päätösva lta kasvaa. ? TES:ien yleissitov uus heikkene e/poistu u – työnanta jalla ei intressejä kuulua työnanta jaliittoon . ? Pakkolait voimaan – estää sopimast a lakia parempia työehtoja . Lakko-oik euden rajoittam inen ? Lakko-o ikeuden rajoitukse t jo syksyllä 2023 – rajoittaa protesto imasta muita heikenny ksiä vastaan. ? Lakkosak koja koroteta an – myös henkilöko htainen sakko. ? Poliittiste n lakkojen kesto enintään 1 päivän. ? Tukilakko ja rajoiteta an – vahvat alat eivät voi tukea heikomp ia. Leikkauk set etuisuuks iin ? Ansiosid onnaisen työssäolo ehto 12 kuukaute en. ? Työssäolo ehdon euroistam inen – heikentä ä osa-aika isten ja pätkätyö läisten mahdollis uutta päästä ansioturv an piiriin. ? Ansiosid onnaisen porrastu s – 8 viikon jälkeen 20 % leikkaus. ? Ikääntyn eiden asema heikkene e – työttöm yysturva n ikäsidonn aiset edut pois. ? Omavast uupäivä t 5 ? 7 ja lomakorv aus jaksoteta an. ? Suojaosa t pois – ei lyhyitä keikkatö itä työttöm änä. ? Lapsikoro tukset pois – lisää lapsiköyh yyttä. ? Vuorotte luvapaa lakkaute taan. ? Aikuiskou lutustuki lakkaute taan. INDU STR IFAC KET 22.8 .202 3 Rege rings prog ramm et försä mrar arbe tstag aren s vard ag och rätti ghet er Otry gg anst ällni ng. ? Arbe tsav tal om anst ällnin g för viss tid utan grun dad anle dnin g. ? Perm itteri ng med enda st en veck as vars el. ? Sjukd oms böte r – först a sjukf rånv arod age n obet ald. ? Spa rklag en – i forts ättn inge n behö vs det inge t väga nde skäl för upps ägni ng. ? Sam arbe tssky ldigh eten slop as för föret ag med färre än 50 anst ällda . Minim itide n för sam arbe tsför fara nden skärs ned till hälft en i alla föret ag. ? Återa nstä llning ssky ldigh eten slop as för föret ag med färre än 50 anst ällda . Kolle ktiva vtale ts bind ande kara ktär och förtr oend emä nnen s ställ ning ? Ett loka lt avta l som är bind ande för alla till och med förb i förtr oend ema nnen – arbe tsgiv aren får störr e besl utan derä tt. ? Kolle ktiva vtale ts allm änt bind ande kara ktär blir svag are/ slop as helt – arbe tsgiv aren har inge t intre sse av att tillhö ra arbe tsgiv arfö rbun det. ? Tvån gsla gar träd er i kraft – hind rar män nisko r från att avta la om arbe tsvill kor som är bätt re än lage n. Begr änsn ing av strej krätt en ? Begr änsn inga r av strej krätt en reda n höst en 2023 – beg räns ar prot este r mot andr a försä mrin gar. ? Strej kböt erna höjs – även de pers onlig a böte rna. ? Polit iska strej ker får vara högs t en dag . ? Stöd strej ker beg räns as – stark a sekt orer kan inte stöd ja svag are. Neds kärn inga r i förm åner na ? Arbe tsvill kore t för den inkom strel ater ade dag penn ing blir 12 mån ade r. ? Arbe tsvill kore t euro isera s – försä mrar delti dsan ställd as och kortj obb ares möjl ighe t att få inkom strel ater ad dag penn ing. ? Den inkom strel ater ade dag penn inge n grad eras – efter 8 veck or görs en neds kärn ing på 20 proc ent. ? De äldre s ställn ing försä mras – de ålde rsrela tera de förm åner na inom utko msts kydd et för arbe tslös a slop as. ? Själv riskd aga rna 5 ? 7, och sem este rersä ttnin gen perio dise ras. ? Skyd dsde larna slop as – inga kortj obb som arbe tslös . ? Barn förhö jning arna slop as – barn fatti gdo men ökar . ? Alter nerin gsle digh eten avsk affas . ? Vuxe nutb ildnin gsstö det avsk affas . På Industrifackets webbsida hittar du en lista över regeringens planer på olika försämringar i löntagarnas trygghet. Du kan printa ut listan och till exempel dela med dig av innehållet på jobbet. Tekija?_2023_09_sisus.indd 51 Tekija?_2023_09_sisus.indd 51 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
52 Tekijä 9/2023 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2023_09_sisus.indd 52 Tekija?_2023_09_sisus.indd 52 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
9/2023 Tekijä 53 IN ENGLISH We have the right to strike LABOUR LAWS The right to strike is one of the most crucial instruments in the trade union movement’s toolbox. It is the last resort for wage and salary earners should collective bargaining fail. The Finnish constitution guarantees the freedom to organise in a trade union. The right to strike is also guaranteed under Finnish legislation. A strike means employees temporarily stop work. It can be a total work stoppage or cover only some part of the work done in the company or in the branch. The union decides the form, length and coverage of the strike. A strike is always a collective measure, not individual. Employment continues during the strike, but without salary. To compensate for this loss, the unions offer strike pay. The union is responsible for the strike, not individual employees. The employer has no right to pressure or discriminate against striking people in any way, neither during the strike nor after it. Once a collective agreement is signed strikes against it become illegal. Employers buy industrial peace with the agreement, too. During that time, even short strikes are considered illegal. The Labour Court decides on such cases. It may also order the union or its local chapter to pay a fine. Individual union members never have to pay fines, always the union. But, once the agreement expires, there is no legal restriction on strikes. The union planning to strike must deliver a strike warning no later than 14 days before the start of the strike. It is given to the employer and the National Conciliator. There can also be fully legal strikes that do not focus on the collective agreement. A sympathy strike is organised to show support for the strike of another branch or union. It is a solidarity action for people usually in a very difficult situation in their own collective bargaining. Another legal form of a strike is a political strike. It is not against one's own collective agreement but, for instance, a demonstration against some planned legislation to undermine the position of wage and salary earners. ? In December 2019, some 35,000 Industrial Union workers were striking for three days to advance collective bargaining. At the factory of Nokian Tyres, members of the Industrial Union and Trade Union Pro were picketing together. Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen JY RK I LU U KK O N EN Strange Government plans afoot GOVERNMENT PROGRAMME Since June, Finland has had a very right-wing government led by PM Petteri Orpo. It combines swinging the balance in the labour market in favour of employers and company owners with making life harder for immigrants. As one of their most urgent tasks, the government plans to curb the right to strike this autumn. One plan is to limit the right to conduct political strikes. According to the Government Programme, this right shall be limited to one day. The same urgency concerns union solidarity actions. These should be "proportionate in relation to the objectives" and "only affect the parties to the labour dispute". This would mean goodbye to solidarity actions for weaker unions in need. A strange and perhaps not even legal plan is to make union members pay a 200 euro fine should they continue a strike which the Labour Court has found to be unlawful. The purpose of this is obviously to scare people away from joining strikes in general. However, the fine would only cover those extremely rare cases when illegal strikes continue after a court decision. These government ideas are not yet laws. But one thing is certain, unions will defend their members’ right to strike. Tekija?_2023_09_sisus.indd 53 Tekija?_2023_09_sisus.indd 53 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
Luonto on aina antelias MILLA VILJAKAINEN Koneenvalvoja Thermo Fisher Scientific Oy, Joensuu HARRASTAJA HARRASTAJA 54 Tekijä 9/2023 Tekija?_2023_09_sisus.indd 54 Tekija?_2023_09_sisus.indd 54 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
– Huhtasieni on hyvä maastoutuja ja erinomainen ruokasieni. Se näyttää vähän korvasieneltä, mutta on malliltaan hiippalakkinen. SIEDÄTYSHOITOA Sienestysreissut ovat mitä parhainta hyötyliikuntaa. Askelia tulee valtavasti, tasapainotreeni vaihtelevissa maastoissa on vertaansa vailla. – Tulee lihaskuntoakin vahvistettua, kun retken päätteeksi ne täydet korit on kannettava sieltä metsästä poiskin. Niin uskomattoman paljon hienoja asioita ja elämyksiä kuin metsä tarjoaakaan, hyttyset, mäkäräiset, hirvikärpäset, punkit ja kottaraisen kokoiset paarmat koettelevat sienestäjän kärsivällisyyttä. Pitkälahkeista ja hihaista ylle, vaikka kuumakin olisi. Lopun edestä hyttysmyrkkyä. – Niitäkin tarvitaan, vaikka siedätyshoitoa on metsäreissuilla saanut näinkin pitkään. Tänä vuonna ostin varalta hirvikärpästakin. Kun hirvien kulkupaikoille osuu, saa kärpäsiä nyppiä itsestään koko ajan. Tänä vuonna harmia on ollut eritoten mäkäristä, jotka tuppaavat silmiin. Pitää ehkä hommata suojalasit. KURKISTUS PUUN TAKAA Milla Viljakainen tuntee lähimetsänsä. Yhden kerran jo vuosikymmeniä sitten hän kertoo eksyneensä, kun pimeys verotti suuntavaistoa. Pohjanpystykorva Allu ja äiti löysivät eksyneen läheltä mökkiä. Napsun verran jännittävämpi oli tilanne, kun Viljakainen yhtenä illansuuna päätti lähteä tarkistamaan läheisen hakkuuaukean korvasienitilannetta. Reitti oli kivikkoinen, joka askelta piti katsoa. – Sitten asiakseen ryhdyin katsomaan maisemia. Siellä edessä se aukkokin jo häämötti. Mitä muuta näkyi… kaarre, puita, tumma hahmo… Siis tumma hahmo! Karhu se sieltä kurkki puun takaa, yhtä hölmönä kuin minä sitä. Poikasia ei näkynyt, arvelin, että jos vielä kännykällä kuvan otan. Vaan sitten lähti karhu laukalle. Otin minäkin sukkelat jalat alle. ? Hyvinä vuosina metsä antaa ahkeralle myös lisätienestejä. Milla Viljakaiselle on kertynyt vakituisia asiakkaita, jotka jättävät sienitilauksensa jo sesongin alussa. 9/2023 Tekijä 55 VAPAALLA Milla Viljakaiselle jokainen vuosi on hyvä sienivuosi, olipa saalis iso tai pieni. Kuluva vuosi on ollut erityisen hyvä, niin mahtavia ovat varsinkin kantarellisaalit olleet. Viljakaisen sienikeidas sijaitsee Juuassa. Sen tarkempia sijaintikoordinaatteja himosienestäjältä on turha udella. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA ”M etsä on terapiaa. Siellä nollautuu kaikki – saa kulkea rauhassa, ajatella omia ajatuksiaan. Mitä parhain vastapaino työlle meluisassa hallissa, joensuulainen Milla Viljakainen kiteyttää. Keskeytymätön kolmivuorotyö Thermo Fisher Scientificissä koneenvalvojana vaatii huolellisuutta ja tarkkuutta. Ruiskuvalukone nakuttaa lääketeollisuuden tarvikkeita. Niitä Viljakainen valmistaa, tarkastaa ja loppupakkaa kolmivuorotyönä. Jahka vapaapäivät koittavat, auton keula kääntyy Juuan korpimaisemiin. – Nuorena ei aina ollut suurinta herkkua lähteä metsään ötököiden syötiksi. Vaan sinne se oli lähdettävä äidin kanssa. Äiti poimi marjat ja sienet, niin oli tehnyt jo mummokin. Nyt aikuisena Viljakainen on onnellinen saamastaan perinnöstä. Sienestys on harrastus, jota odottaa joka vuosi yhtä innokkaasti. ”SIENIÄ NIIN ETTÄ LIVETTÄÄ” – No kyllä löytyi! Sieniä oli kuin tarjottimella, vaikkei metsä ollut entuudestaan tuttu. Viljakainen viittaa tämän jutun kuvaustilanteeseen. Hän valikoi sopivan kuvauspaikan silmättyään puustoa auton ikkunasta. – Kantarelleja oli niin että livettää, torppaa Viljakainen luulot lavastuksesta. Vuosikymmenten kokemuksella sienestäjän silmästä on tullut tarkka. Kantarellikeitaan tunnusmerkeiksi taitaja mainitsee sekametsän, sammalikon, heinikon ja kosteikon. Polkujen varsiakin kannattaa tarkkailla. Viljakaisen sienikoriin valikoituu keväisin myös korvasieniä. Niitä hän lähtee katsastelemaan toukokuun tuntumilla hiekkapohjaisilta hakkuualueilta. Tatteja kasvaa varmimmin kuusikoissa ja männiköissä. Tänä vuonna niitä on Juuasta löytynyt perin harvakseltaan. Suolasienistä Viljakaisen suosikki on haaparousku. Vuoden sato on ollut mainio. Mustatorvisieniä konkarisienestäjä halajaa, mutta tutuimmissa maastoissa niitä ei tunnu kasvavan. Sienikauden lopun herkkuja suppilovahveroita puolestaan löytyy hyvinkin. Neuvo sienestäjille kuuluu, että kerätä kannattaa vain niitä lajeja, jotka varmuudella tunnistaa. Harkiten on laajentunut myös Viljakaisen sienivalikoima. Viime vuonna kattaukseen tuli mukaan huhtasieni. Tekija?_2023_09_sisus.indd 55 Tekija?_2023_09_sisus.indd 55 6.9.2023 12.38 6.9.2023 12.38
56 Tekijä 9/2023 56 Tekijä 9/2023 Fi nl ay so ni n te ht ai de n he nk ilö ku nt al eh ti Yh dy sl an ka uu ti so i vu on na 19 54 Fo rs sa n te ht aa n ke hr ää m ös sä kä yt tö ön ot et ui st a uu si st a pu ke ut um is ja pe se yt ym is ti lo is ta . N ai st en pe su hu on ei si in ol i as en ne tt u m yö s ku va ss a nä ky vä t ja lk ai np es ua lt aa t. Ku nn ol lis ia so si aa lit ilo ja ei va nh as sa te hd as ra ke nn uk se ss a ol lu t ai em m in ol lu t. U us ie n pe su ja pu ku ti lo je n lis äk si ty ön te ki jä t sa iv at si is ti t ru ok ai lu hu on ee t. V U O N N A 19 54 HISTORIA Kuva Aallon valokuvaamo/Forssan museo Teksti Marita Viinamäki/Työväenmuseo Werstas Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 16:12 Lähden polkemaan töistä kotiin 17:44 Muru mikset vastaa?? Missä oot? 16:15 Hyvä! Nähdään kohta 16:35 Sitä soitin, että voitko käydä kaupassa. Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2023 Teollisuusliit on jäsenelle Tekija?_2023_09_sisus.indd 56 Tekija?_2023_09_sisus.indd 56 6.9.2023 12.39 6.9.2023 12.39
9/2023 Tekijä 57 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 16:12 Lähden polkemaan töistä kotiin 17:44 Muru mikset vastaa?? Missä oot? 16:15 Hyvä! Nähdään kohta 16:35 Sitä soitin, että voitko käydä kaupassa. Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2023 Teollisuusliit on jäsenelle Tekija?_2023_09_sisus.indd 57 Tekija?_2023_09_sisus.indd 57 6.9.2023 12.39 6.9.2023 12.39
58 Tekijä 9/2023 PULMAT Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Taukovisa Teollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneiden keski-ikä oli A) 35 vuotta B) 46 v. C) 54 v. D) 63 v. Miten iso osa Teollisuusliiton jäsenistä tekee tutkimuksen mukaan vuorotyötä? A) 15 % B) 25 % C) 35 % D) 45 % Valtakunnansovittelijana toimii A) Anu Sajavaara B) Minna Helle C) Esa Lonka D) Lauri Ihalainen Hallitusohjelman mukaan ansiosidonnaista päivärahaa leikataan kahden kuukauden työttömyyden jälkeen A) 5 % B) 10 % C) 20 % D) 30 % Mikä keksintö toi A. I. Virtaselle Nobelin palkinnon vuonna 1945? A) kuulalaakeri B) separaattori C) AIV-rehu D) ikiliikkuja Ruotsin kuninkaan Kaarle Kustaan järjestysnumero on A) 5. B) 10. C) 16. D) 24. Mitä alkuainetta ihmisen kehossa on eniten? A) happea B) vetyä C) hiiltä D) typpeä Paljonko aitoja on 110 metrin aitajuoksussa yhdellä radalla? A) 6 B) 8 C) 10 D) 12 Wilma Murto sai seiväshypyn MM-pronssia tuloksella A) 475 cm B) 480 cm C) 495 cm D) 505 cm Mikä lintu on kuvassa? A) Sillinsuolaaja B) Mateenmaustaja C) Kuhankeittäjä D) Lohenloimuttaja 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: B D A C C C A C B C 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tekija?_2023_09_sisus.indd 58 Tekija?_2023_09_sisus.indd 58 6.9.2023 12.39 6.9.2023 12.39
9/2023 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12. Valitaan työsuojeluvaltuutettu! Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit Osallistu syyskokoukseen! Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_9_23_syyskokoukset.indd 1 Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_9_23_syyskokoukset.indd 1 5.9.2023 10.12.44 5.9.2023 10.12.44 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekija?_2023_09_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2023_09_kansiarkki.indd 59 5.9.2023 11.44 5.9.2023 11.44
Hallitusohjelma heikentää työntekijän arkea ja oikeuksia Työsuhteen epävarmuus ? Määräaikainen työsopimus ilman perustetta. ? Lomautus vain viikon varoitusajalla. ? Sairaussakko – ensimmäinen päivä palkaton. ? Potkulaki – irtisanomiseen ei jatkossa tarvita painavaa syytä. ? Yt-velvoite pois alle 50 hengen yrityksistä. Yt:n vähimmäisajat puoleen kaikissa yrityksissä. ? Takaisinottovelvoite pois alle 50 hengen yrityksistä. TES:n yleissitovuus ja luottamusmiesten asema ? Kaikkia sitova paikallinen sopimus jopa ohi luottamusmiehen – työnantajan päätösvalta kasvaa. ? TES:ien yleissitovuus heikkenee/poistuu – työnantajalla ei intressejä kuulua työnantajaliittoon. ? Pakkolait voimaan – estää sopimasta lakia parempia työehtoja. Lakko-oikeuden rajoittaminen ? Lakko-oikeuden rajoitukset jo syksyllä 2023 – rajoittaa protestoimasta muita heikennyksiä vastaan. ? Lakkosakkoja korotetaan – myös henkilökohtainen sakko. ? Poliittisten lakkojen kesto enintään 1 päivän. ? Tukilakkoja rajoitetaan – vahvat alat eivät voi tukea heikompia. Leikkaukset etuisuuksiin ? Ansiosidonnaisen työssäoloehto 12 kuukauteen. ? Työssäoloehdon euroistaminen – heikentää osa-aikaisten ja pätkätyöläisten mahdollisuutta päästä ansioturvan piiriin. ? Ansiosidonnaisen porrastus – 8 viikon jälkeen 20 % leikkaus. ? Ikääntyneiden asema heikkenee – työttömyysturvan ikäsidonnaiset edut pois. ? Omavastuupäivät 5 ? 7 ja lomakorvaus jaksotetaan. ? Suojaosat pois – ei lyhyitä keikkatöitä työttömänä. ? Lapsikorotukset pois – lisää lapsiköyhyyttä. ? Vuorotteluvapaa lakkautetaan. ? Aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Nyt on #PainavaSyy toimia! Osallistu! ? Seuraa liiton viestintää. ? Jaa materiaalia työpaikalla ja somessa. ? Juttele työkavereittesi kanssa tilanteesta. ? Rohkaise liittoon kuulumattomia työkavereitasi liittymään jäseneksi. ? Osallistu ammattiosastosi kokouksiin. Lataa ja tulosta viereinen listaus osoitteesta teollisuusliitto.fi/tyopaikkatiedotteet/ (Listaus on saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi) Tekija?_2023_09_kansiarkki.indd 60 Tekija?_2023_09_kansiarkki.indd 60 5.9.2023 11.44 5.9.2023 11.44