AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 9/2024 8 Muutoksissa voitava vaikuttaa 28 Akunvalmistus vaatii puhtautta 38 Kemikaaliriskit kuriin 46 Efter nedläggningen i Lappvik 51 Three month rule increases risks 52 Kyyhkyjä kyttäämässä Emerson Gutierrez pelaa koripalloa yhdessä vaunutehtaan filippiiniläisten työntekijöiden kanssa. Pallon toiselta puolen Škoda Transtechin Otanmäen vaunutehtaan työntekijöistä joka kolmas on tullut ulkomailta. Miltä elämä Kainuun korvessa tuntuu? Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 1 3.9.2024 12.50 3.9.2024 12.50
Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. Valitaan luottamusmies! Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Osallistu syyskokoukseen! Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 2 3.9.2024 12.50 3.9.2024 12.50
9/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 9 / 24 TYÖPAIKALLA Anastasija Cherednuchenko työskentelee Valmet Automotiven Uudenkaupungin akkutehtaalla. Työssä korostuvat puhtaus, järjestys ja hankaussähkön välttäminen. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Tarvitaan mukaan ottavaa vuoropuhelua, sillä ihmisillä on valtavan paljon kokemuksen kautta tullutta viisautta. MINNA MATTILA-AALTO Työtehoseuran tutkimusja kehittämispäällikkö siv u 18 10 PÄÄJUTTU Cesar Mortelin (selin) vapaapäivä vaunutehtaalta kului koripallokentällä. M IS KA PU U M A LA VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 28 HARRASTAJA Ari-Pekka Vuoriselle metsästys on elämäntapa. JY RK I LU U KK O N EN 52 KANNESSA 11.9.2024 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 3 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 3 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
4 Tekijä 9/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : M IS KA PU U M A LA 28 TYÖPAIKALLA Valmet Automotiven akkutehtaalla järjestäytyminen nousussa 36 TYÖYMPÄRISTÖ Päihdeohjelma ehkäisee riskikäytön haittoja 38 TAPAHTUMA Heskivan ay-koulussa opittiin kemikaaliturvallisuutta 40 EDUNVALVONTA Työtaistelun alaisista töistä palkitseminen oli syrjintää 43 MAAILMA Britanniassa uusi hallitus kumoaa lakkolain 52 HARRASTAJA Kyyhkynmetsästäjä Ari-Pekka Vuorinen 54 HARRASTAJAT Moottoripyöräkerho Metal Riders Finland 57 HISTORIA Vuonna 1930 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Ruostejärvi, Tammela 08 AVAAJA Hallituksen aikeet kaventaisivat vaikuttamismahdollisuuksia 10 PÄÄJUTTU Töihin Suomeen tullaan eniten nyt Filippiineiltä 18 NÄKIJÄ Tutkimusja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto 20 KATSAUS Työn tuottavuus ja palkankorotukset kulkevat käsi kädessä 24 PÖRSSIKATSAUS Pörssiyhtiöillä meni huonommin 26 KEKSINTÖ Robottibussit kulkevat jo kaduilla 46 PÅ JOBBET Vad hände efter att SSAB lade ner fabriken i Lappvik? 49 HÖSTMÖTE Vill du påverka i facket? 51 THREE MONTH RULE A growing risk for exploitation AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta För Säde Sundberg innebar SSAB:s nedläggning i Lappvik en flytt från metalljobb till kemiindustrin. TU O M A S IK O N EN 44 LYHYET A N TT I YR JÖ N EN Seuraava numero ilmestyy 9.10. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 4 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 4 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Työttömyyden kokemus kovenee T yönhakijoiden keskitulo SAK:n aloilla ennen veroja on 1 356 euroa kuukaudessa. Miehillä luku on 1 400 ja naisilla 1 300 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käyttöön jää miehillä noin 1 050 ja naisilla 975 euroa kuukaudessa. Suomessa köyhyysrajaksi on määritelty noin 1 400 euroa kuukaudessa. Näin ollen SAK:laisten alojen työnhakijat sijoittuvat keskitulolla mitattuna rajan alapuolelle. Ei tarvitse olla erityisasiantuntija päätelläkseen, että elämä edellä mainituilla tuloilla on niukkaa. Asuminen, ruoka, terveydenhoito, vaatetus ja liikkuminen muodostavat menoerän, jonka hintalappu on armoton missä päin Suomea tahansa. Raha on pienituloiselle jatkuva murhe. SAK:n toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työnhakijasta arvioi, että 250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi heidän elämästään mahdotonta. Samansuuruinen yllättävä menoerä on pelottava näkymä ja toteutuessaan ahdinko. Jos kännykkä tai pesukone rikkoutuu, on todennäköisin ratkaisu olla pakon sanelemana hankkimatta uusia. Epävarmuus keikuttaa arkea, nakertaa jaksamista ja aiheuttaa pitkittyessään riskin terveyden heikentymiselle. Maan hallituksen päättämät syyskuun alussa voimaan astuneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset tarkoittavat 2 000 euron tuloilla 261 euron leikkausta kuukaudessa, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta. Jos työttömyys kestää kahdeksan kuukautta, on leikkaus 326 euroa kuukaudessa. Niiden rinnalla vaikuttavat hallituksen tekemät aikaisemmat sosiaaliturvan leikkaukset ja arvonlisäveron korotus. Alle 30-vuotiaista hälyttävän moni eli noin joka toinen raportoi siitä, että rahat eivät tahdo riittää ruokaan ja vaatteisiin. Vanhemmissa ikäryhmissä työttömyyden ongelmaan sisältyy myös kokemus ikäsyrjinnästä. Hallituksen toteuttamat leikkaukset ja esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen koventavat työttömyyden kokemusta ja lisäävät syrjäytymisriskiä kaikissa ikäluokissa. Toteutunut syrjäytyminen on taakka yksilöille, julkiselle taloudelle ja yhteiskunnalle. Maan hallituksen toteuttamien leikkausten takana on ajatusmalli, jonka mukaan routa ajaa työttömät töihin. Todellisuudessa leikkaukset vaikeuttavat työnhakijoiden elämäntilannetta ja kaventavat mahdollisuuksia etsiä töitä, mikä sekin maksaa rahaa. Toisaalta työn tarjonta ei lisäänny työnhakijoita kurittamalla. Tarjonta on muutenkin olemassa. Työnhakijoiden ensisijainen tavoite on päästä töihin, mikäli terveys vain antaa myöten, tai ellei jokin muu seikka, kuten mahdottomat työmatkat, asetu esteeksi. Suomessa on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa. Toiveet paremmasta tulevaisuudesta ovat valtion osoittaman tuen vähentyessä yhä enemmän työnantajien käsissä. Tehokas lääke työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan on kokoaikainen työ, jolla tulee toimeen. ? Tehokas lääke työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan on kokoaikainen työ, jolla tulee toimeen. PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 5 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 5 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
6 Tekijä 9/2024 HETKESSÄ Kuva Harri Nurminen 24.8.2024 kello 14.26 Forssan autoalan työntekijäin ammattiosasto 79 järjesti jäsenilleen mato-ongintakilpailun. Kisaan osallistuivat muun muassa Asko Saarinen (vas.), Keijo Syrjänen ja Keijo Sällinen. Ruostejärvi, Tammela Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 6 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 6 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 7 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 7 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
8 Tekijä 9/2024 Aika aidoille muutosneuvotteluille hupenee V uoden 2022 alusta astui voimaan uusi yhteistoimintalaki, joka toi monille työpaikoille velvoitteen lisätä työnantajan ja työntekijöiden välistä säännönmukaista vuoropuhelua. Laki myös vahvisti henkilöstön edustajan oikeutta tehdä muutosneuvottelujen kuluessa ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Myös henkilöstön edustusta yritysten hallintoelimissä koskevaa sääntelyä täsmennettiin. Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus haluaa muuttaa yhteistoimintalakia jälleen. Ensimmäisen vaiheen muutoksia koskeva lausuntokierros päättyi 23. elokuuta. Ensimmäisen vaiheen merkittävimpiä muutoksia on lain soveltamisrajan nosto. Aiemmin lain soveltamisen piiriin ovat kuuluneet vähintään 20 henkeä työllistävät yritykset. Nyt hallitus haluaa rajan nousevan vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin. Uudessa laissa 20–49 henkeä säännöllisesti työllistävät yritykset saisivat tiettyjä jatkuvaa vuoropuhelua ja muutosneuvotteluja koskevia, kevennettyjä velvoitteita. Useille työntekijöille juuri muutosneuvottelut ovat tilanteita, joissa yt-lain määräykset tuntuvat konkreettisimmillaan. Yt-laki määrää muun muassa mistä syistä neuvotteluita on käytävä, milloin ne pitää aloittaa, mitä asioita neuvotteluissa on käytävä läpi sekä neuvotteluiden kesto, jollei toisin sovita. Muutosneuvottelutermi saa monet säikähtämään, sillä usein neuvottelut aiheutuvat yrityksen halusta vähentää tai lomauttaa työntekijöitään. AITOJEN NEUVOTTELUIDEN MAHDOLLISUUS VÄHENEE Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön va. päällikkö Susanna Holmberg kertoo, että juuri muutosneuvottelut tuottavat edelleen yksikköön kyselyitä jäsenistöltä. Neuvotteluissa tapahtuneet menettelyvirheet ovat myös aiheuttaneet oikeustoimia. – Kyselyt liittyvät usein neuvotteluihin kutsumiseen, työnantajan tiedonantovelvollisuuksiin sekä neuvottelujen päättymiseen, kun työntekijöillä on tunne, että työnantaja oli tehnyt päätökset jo ennakkoon, Holmberg sanoo. Holmbergin mielestä muutosneuvotteluiden ongelmat aiheutuvat siitä, että edelleenkään joissakin yrityksissä neuvotteluiden käymistä ei pidetä merkityksellisenä. – Henkilöstön edustajat saattavat kokea, etteivät he ole aidosti saaneet mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, vaan yrityksessä päätökset on tehty ennen neuvotteluiden aloittamista. Sitä lain mukaan ei saa tehdä. Henkilöstön tunne kaventuneista vaikutusmahdollisuuksista saattaa kasvaa edelleen. Hallitus esittää, että työvoimankäytön vähentämistä koskevissa muutosneuvotteluissa neuvotteluaika puolitettaisiin. Jatkossa laissa säädetty vähimmäiskesto neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä riippuen on joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää. – Huoleni on, että neuvotteluaikojen puolittaminen vähentää aitojen neuvotteluiden mahdollisuutta. Hallitus on muuttamassa vasta kaksi vuotta vanhaa yhteistoimintalakia. Lakimuutokset ovat kaventamassa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA AVAAJA Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 8 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 8 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 9 Neuvotteluaikojen pituudella on myös taloudellista merkitystä työntekijöille. Ajat vaikuttavat osaltaan siihen, milloin esimerkiksi irtisanotun tai lomautetun palkanmaksu loppuu yrityksestä. Teollisuusliitto katsoo lakiesitykseen antamassaan lausunnossa, että aikojen mittava muuttaminen tarkoittaa merkittävää tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille. Holmberg muistuttaa, että lakimuutoksista huolimatta työehtosopimuksissa voi olla sovittuna neuvotteluajoista. Silloin neuvottelut käydään tes-määräysten mukaisesti. Hallituksen lakimuutosten tavoitteena on keventää yhtiöiden henkilöstöja hallinnollisia menoja. Pienet yritykset saavat vielä erityiskevennyksen. – 20–49 hengen yritysten ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita, jos ne irtisanovat enintään 19 ihmistä 90 päivän aikana. Tällaiset aikarajoitteet johtavat helposti lainkiertoon, Holmberg sanoo. HENKILÖSTÖEDUSTUS MUUTOSLISTALLA Yhteistoimintalakia saatetaan muuttaa jälleen. Hallitus pohtii lain henkilöstön edustusta yritysten hallintoelimissä koskevien määräysten muutostarpeita ensi keväänä. Nykylain mukaan vähintään 150 henkeä työllistävissä yrityksissä henkilöstöllä on oikeus vaatia henkilöstöedustusta yrityksen toimielimissä, joissa käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Huoleni on, että neuvotteluaikojen puolittaminen vähentää aitojen neuvotteluiden mahdollisuutta. SUSANNA HOLMBERG Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön va. päällikkö AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Yt-lain soveltamisen ulkopuolella TYÖ-JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE ILMOITETUT MUUTOSNEUVOTTELUT 2022 Lähde: Työja elinkeinoministeriö Yt-lain soveltamisen muutosten kohteena Yt-lakia sovelletaan 0–19 henkeä työllistävät 20–49 henkeä työllistävät 50+ henkeä työllistävät Kaikki yhtiöt yhteensä Muutosneuvotteluiden lukumäärä Muutosneuvotteluiden lukumäärä, joissa irtisanomistarve neuvottelujen alussa Muutosneuvotteluiden lukumäärä, joissa lomautustarve neuvottelujen alussa Henkilöstön määrä, henkilötyövuotta 386 221 162 468 289 1 078 631 438 191 367 2 500 1 621 858 838 534 3 964 2 474 1 458 1 498 190 – Lain mukaan henkilöstön on päästävä oikeasti päättävään elimeen, ei mihinkään näennäiseen, erillisenä luotuun kokoonpanoon, Holmberg muistuttaa. – On kuitenkin hyvä tiedostaa, että esimerkiksi yrityksen hallituksessa henkilöstön edustajilla on samat vastuut kuin muillakin hallitusjäsenillä. Lain mukaan henkilöstöedustajille on järjestettävä tarvittavaa koulutusta ja toivottavasti tämä myös ymmärretään. ? Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 9 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 9 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
10 Tekijä 9/2024 PÄÄJUTTU Maailmalta Kainuun korpeen Kajaanin Otanmäen asuinalue rakennettiin Kajaanin Otanmäen asuinalue rakennettiin aikoinaan Kainuun korpeen Suomen suurimman aikoinaan Kainuun korpeen Suomen suurimman rautakaivoksen kupeeseen. Pääkadun talojen rautakaivoksen kupeeseen. Pääkadun talojen nimet, kuten Happo, Lyhty ja Titaani muistuttavat nimet, kuten Happo, Lyhty ja Titaani muistuttavat yhä kaivostoiminnan historiasta. Tänä päivänä yhä kaivostoiminnan historiasta. Tänä päivänä alueella asuu väkeä ympäri maailmaa, ja moni heistä alueella asuu väkeä ympäri maailmaa, ja moni heistä työskentelee vaunuvalmistaja Škoda Transtechilla. työskentelee vaunuvalmistaja Škoda Transtechilla. TEKSTI TEKSTI RIITTA SAARINEN RIITTA SAARINEN KUVAT KUVAT MISKA PUUMALA MISKA PUUMALA Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 10 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 10 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 11 AJASSA >> Nkemakolam Stanley ajattelee, että hänen elämänsä perusedellytykset täyttyvät hyvin, kun hän on työssä Transtechilla. O tanmäen kaivos perustettiin 1950luvulla. Se fuusioitui myöhemmin Rautaruukin kanssa. Kun kaivostoiminta päättyi 1985, alkoi Rautaruukki valmistaa kiskovaunuja. Kiskokaluston valmistusta jatkaa nykyään Škoda Transtech, joka toimittaa maailmalle junanvaunuja ja matalalattiavaunuja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun uuden pikaraitiolinjan vaunut on valmistettu täällä. – Transtechilla on yli 700 työntekijää, joista noin 250 on tullut tänne ulkomailta. Joukossa on hitsaajia, mekaanikkoja ja sähköasentajia. Monet ovat tulleet tänne rekrytointifirmojen, kuten Baronan, SOL-Henkilöstöpalveluiden, Kipinän tai Sihdin kautta, kertoo Transtechin pääluottamusmies Jouni Lämpsä. – Ensimmäiset, venäläiset vuokratyöntekijät tulivat taloon vuonna 2008. Venäläiset ovat edelleen suurimpien kansallisuusryhmien joukossa, vaikka viime aikoina tänne on tullut enemmän filippiiniläisiä. Myös indonesialaisia on paljon. Kaikkiaan Transtechin työntekijät edustavat pariakymmentä eri kansallisuutta. Joukossa on ollut muun muassa ukrainalaisia, valkovenäläisiä, puolalaisia, romanialaisia, virolaisia, kazakstanilaisia ja uzbekistanilaisia. KARAOKEA JA KORIPALLOA Oliver Mortel on yksi niistä yli viidestäkymmenestä filippiiniläisestä hitsaajasta, jotka työskentelevät Transtechilla. Hän jakaa asuntonsa veljensä Cesarin kanssa. Filippiiniläiset ovat suurin yksittäinen kansallisuusryhmä Transtechilla. Heidän joukossaan on myös pari naista. Batangasin provinssista kotoisin oleva Oliver opiskeli hitsaajaksi lukion jälkeen ja työskenteli Mitsubishi Hitachin palveluksessa. Yritykset hakevat työntekijöitä internetilmoitusten kautta, minkä jälkeen sopivat hakijat pääsevät testeihin. Oliver tuli Suomeen 2022 vuoden marraskuussa, mutta ehti työskennellä sitä ennen vuoden Škodalla Tšekissä. Hänet kuten monet muut maanmiehensä rekrytoitiin Eurooppaan Baronan kautta. Haastatteluhetkellä Oliverin ja Cesarin tupa on täynnä, kun Leonard, Adrian, Marvin, Emerson ja Gerald ovat tulleet vieraisille. Miehet syövät yhdessä ja viihtyvät vapaaaikana muutenkin yhdessä. Toisinaan he kokoontuvat laulamaan karaokea tai pelaamaan shakkia tai koripalloa, joka on varsin suosittu urheilulaji Filippiineillä. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 11 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 11 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
12 Tekijä 9/2024 Muhammad Fikri on löytänyt Suomessa uuden harrastuksen. Tiktok-videoiden avulla hän kertoo seuraajilleen, minkälaista elämä Suomessa on. >> PÄÄJUTTU Fikri työskentelee Transtechilla sähköasentajana. Hän on käynyt kotimaassaan lukion jälkeen nelivuotisen polyteknisen opiston, minkä jälkeen hän opetti pari vuotta islaminuskoa uskonnollisessa koulussa. Kaksi vuotta sitten hän meni naimisiin ja pyöritti sen jälkeen ruokabisnestä vaimonsa Miftahulin kanssa. He valmistivat monenlaisia herkkuja, joita myivät katukojussa. Mahdollisuudesta hakeutua sähköteknikon töihin Eurooppaan Fikri sai tiedon vanhan opinahjonsa kautta. Läpäistyään Škodan testit ja saatuaan viisumin Fikri pääsi lähtemään Tšekkiin viime vuoden marraskuussa. Siellä hän työskenteli maanmiestensä kanssa Plzeninissä, joka on Škoda Transport -konsernin kotipaikka. – Myöhemmin meiltä sitten kysyttiin, ketkä olisivat halukkaita lähtemään töihin Suomeen. Meitä oli kaikkiaan parikymmentä sähköasentajaa ja mekaanikkoa, jotka tulimme Baronan kautta tänne Otanmäkeen, kertoo Fikri, joka jakaa asuntonsa kolmen muun indonesialaisen kanssa. Suomessa Fikri on löytänyt uudenlaisen harrastuksen, mihin hänellä ei ollut aikaa kotimaassaan. Hän on halunnut kertoa maanmiehilleen elämänmenosta Suomessa ja on tehnyt täältä kymmenittäin TikTokvideoita. Niissä on esitelty muun muassa Oliverin perheeseen kuuluu vaimo Leni, 8-vuotias poika Sam ja 4-vuotias tytär Shamira, jotka jäivät Filippiineille. Siitä tulee marraskuussa kolme vuotta, kun Oliver on viimeksi tavannut perheensä. Tänä jouluna hän pääsee vihdoin käymään kotona. Kotiikävää lievittävät pitkät videopuhelut. – Olemme kaikki perheellisiä ja lähetämme kotiin rahaa aina, kun saamme palkan, joka maksetaan kahden viikon välein. Summat vähän vaihtelevat, mutta lähetämme keskimäärin puolet palkastamme perheelle. Tuemme sillä rahalla lasten koulutusta ja maksamme ruokaja lääkekuluja, miehet kertovat. – Olen pystynyt tukemaan lasteni yliopistoopintoja, kun olen työskennellyt ulkomailla, kertoo Gerald Sibuyo, joka ehti työskennellä kaksitoista vuotta Etelä-Koreassa ennen kuin palasi kotiin Filippiineille juuri ennen koronapandemiaa. – Tykkään laittaa ruokaa ja leipoa vaikka banaanileipää silloin, kun minulla on oikein kova ikävä perhettäni. Toivon, että sitten joskus, kun palaan kotiin, minulla on mahdollisuus matkailla yhdessä vaimoni kanssa. TIKTOK-VIDEOITA SUOMESTA Muhammad Fikri on kotoisin Acehista Indonesiasta. Huhtikuussa Suomeen tullut Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 12 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 12 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 13 Nkemakolam Stanley toivoo voivansa perustaa vielä jonain päivänä perheen. AJASSA >> Täällä on hyvin hiljaista ja rauhallista ja sataprosenttisen turvallista. NKEMAKOLAM STANLEY kaupan pullonpalautusja punnitusjärjestelmiä, Kajaanin linnaa, mustikanpoimintaa ja pohjoisen yötöntä yötä. Fikrin eksoottisilla videoilla on tuhansia katsojia. – Hankin itselleni maastopyörän, jolla ajan aina lauantaisin Kajaaniin katselemaan paikkoja sekä tekemään ostoksia ja TikTokvideoita. Vajaan neljänkymmenen kilometrin ajomatkaan menee aikaa kaksi tuntia yhteen suuntaan, mutta minä pidän pyöräilystä. Otanmäestä ei kulje viikonloppuisin busseja Kajaaniin, joten silloin pitää järjestellä kimppakyytejä. Muslimina Fikri noudattaa halal-ruokavaliota. Kajaanissa on yksi kauppa, joka myy halal-ruokaa. Kotiin tullessa pyörän tarakalla kulkee isot kantamukset riisiä ja muuta ruokatavaraa. Kajaanissa sijaitseva moskeija on auki vain muslimien pyhäpäivänä perjantaina, joten siellä Fikri on käynyt vain pari kertaa. – Kun pääsen kotiin töistä, otan ensimmäiseksi esiin rukousmattoni ja pidän rukoushetken. Soitan sitten vaimolleni pitkän, joskus tuntikausia kestävän videopuhelun. En tiedä vielä, haluaisinko jäädä Suomeen, vaikka viihdyn täällä hyvin. Mahdollisesti, jos vaimoni tulisi tänne, miettii Fikri. – Tiesin Suomesta entuudestaan, että tämä on maailman onnellisin maa. Täällä on tilaa hengittää ja paljon mahdollisuuksia tehdä kaikenlaista. Koripallo on Filippiineillä hyvin suosittu urheilulaji. Sitä on mahdollista pelata myös Otanmäessä, kesällä ulkona ja talvella sisällä. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 13 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 13 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
14 Tekijä 9/2024 Siitä tulee marraskuussa kolme vuotta, kun Oliver Mortel on viimeksi tavannut vaimonsa ja lapsensa. Tulevana jouluna hän pääsee vihdoin käymään kotimaassaan Filippiineillä. Muhammad Fikri on jo tottunut marjastaja. Mustikkaan pääsee miltei kotiovelta. Cesar Mortel laulaa karaokea, kun filippiiniläiset kokoontuvat yhteen. STIPENDIT AUTTOIVAT ALKUUN Nigerialainen Nkemakolam Stanley aloitti hitsaajana Transtechilla tämän vuoden toukokuussa. Sitä ennen hän oli ehtinyt työskennellä kotimaassaan jo pitkään suurten kansainvälisten yritysten palveluksessa. Ibon osavaltiosta kotoisin olevan Stanleyn elämän alkutaival ei ollut helppo, sillä hän menetti vanhempansa jo nuorella iällä ja muutti pikkuveljensä kanssa sen jälkeen isoäidin hoiviin. Silloin kun isä vielä eli, Stanley autteli tätä usein kaikenlaisissa korjaushommissa, joissa tarvittiin kädentaitoja. – Hain lukion jälkeen stipendiä, jotta pääsisin opiskelemaan Nigerdocktelakkayrityksen koulutuskeskukseen Lagosiin. Läpäisin stipendin edellyttämät kokeet, ja ensimmäisen opiskeluvuoteni maksoi Exxon Mobil -öljy-yhtiö. Kahden seuraavan opiskeluvuoden sponsorina toimi Nigerdock, jonka palvelukseen siirryin heti valmistumiseni jälkeen. Opiskelu oli koko ajan hyvin käytännönläheistä. Nigerdockin jälkeen Stanley työskenteli muun muassa eteläkorealaisen Samsungin ja italialaisen Saipemin palveluksessa. Välillä hän kävi lyhyellä työkomennuksella Kongon demokraattisessa tasavallassa. Ajatuksissa oli kuitenkin hakeutua töihin ulkomaille. – Hain työhön Kanadaan ja Yhdysvaltoihin, koska siellä maksetaan hitsaajille hyvää palkkaa. Sain kuitenkin takaisin kielteisiä vastauksia. Mietin myös Eurooppaa, ja sitten kun SOL haki hitsaajia Suomeen, päätin hakea tänne. Nyt Stanley asuu reilun 700 asukkaan Otanmäessä. Samassa huoneistossa asuu uzbekistanilainen työkaveri. Vapaa-aikana Stanley kuuntelee mielellään Bob Marleyn ja Akonin musiikkia tai katselee amerikkalaisia elokuvia. Toisinaan hän käy kuntoilemassa Otanmäen urheilukeskuksessa. – Sopeudun mielestäni hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Täällä on hyvin hiljaista ja rauhallista ja sataprosenttisen turvallista. Elämän perusedellytykset täyttyvät hyvin. Täällä on tilaa hengittää ja paljon mahdollisuuksia tehdä kaikenlaista. MUHAMMAD FIKRI PÄÄJUTTU Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 14 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 14 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 15 AJASSA >> ”Haluamme olla työyhteisössä samaa porukkaa kaikkien kanssa riippumatta kansallisuudesta”, toteaa Transtechin pääluottamusmies Jouni Lämpsä. Unelmoin vielä perheen perustamisesta, sillä olen jo aika vanha. Nigeriassa ihmiset avioituvat yleensä paljon nuorempina. JÄSENYYS KIINNOSTAA SELVÄSTI – Meillä on täällä sellainen tapa, että pyrimme ottamaan kaikki ystävällisesti vastaan. Haluamme olla työyhteisössä samaa porukkaa kaikkien kanssa riippumatta kansallisuudesta, pääluottamusmies Jouni Lämpsä toteaa. – Pääluottamusmiehenä haluan tiedottaa kaikille työntekijöille, mitä ammattiliiton ja ammattiosaston jäsenyys merkitsee: se vie kohti tasa-arvoisempaa työelämää. Ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa puhutaan enimmäkseen englantia, joten Lämpsä on tiedottanut liiton asioista myös englanniksi. Kiinnostus ay-asioihin näyttää kasvavan koko ajan, sillä uusia työntekijöitä liittyy jäseniksi jatkuvasti. Ay-toiminta ei kuitenkaan välttämättä ole niin yleistä eikä aktiivista heidän omassa maassaan. Eikä aina edes sallittua. Lämpsä on työskennellyt Transtechilla vuodesta 1995 saakka ja toiminut yrityksessä pääluottamusmiehenä kahdeksantoista vuoden ajan. Mies luettelee pitkän listan jäsenyyden myötä tulevia hyötyjä. Viimeisenä hän nostaa esiin yhteisöllisyyden. – Siinä tulee se yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Liiton tuki ja SAK:n liitot yhdessä, siihen perustuu se meidän voima. Suomeen halutaan työntekijöitä Aasiasta Työperäinen maahanmuutto on jatkunut vielä tänä vuonna historiallisen korkealla tasolla. Eniten hakemuksia on tullut Filippiineiltä, Vietnamista, Intiasta, Thaimaasta ja Venäjältä. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Venäjä oli vuonna 2022 suurin yksittäinen maa työperäisissä oleskelulupahakemuksissa, mutta tämän ja viime vuoden aikana on ykköseksi noussut Filippiinit. Hallitusohjelmassa on nostettu kumppanuusmaiksi kansainvälisen työvoiman rekrytoinnissa Brasilia, Filippiinit, Intia ja Vietnam. Filippiinit liitettiin listalle viime vuonna. Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela on huomannut muutoksen myös omassa työssään. Useissa maissa toimiva Barona on Suomen suurin henkilöstöpalveluyritys. Se on tehnyt kansainvälisiä rekrytointeja viidentoista vuoden ajan. – Vielä kymmenen vuotta sitten meille tuli eniten työntekijöitä itäisestä Keski-Euroopasta. Saamme sieltä työvoimaa edelleen, mutta kiinnostus hakeutua Suomeen on vähentynyt siellä elintason noustessa. Osaajille on myös avautunut enemmän mahdollisuuksia, kun yhä useammat maat tavoittelevat heitä töihin, Koskela toteaa. – Parin viime vuoden aikana me olemme rekrytoineet ulkomailta noin 700 työntekijää vuodessa. Eniten tulijoita on Filippiineiltä ja sen jälkeen eri Itä-Euroopan maista. Kolmanteen ryhmään kuuluvat intialaiset ja indonesialaiset. Tulijoista kolmasosa on sijoittunut hoitotyöhön, minkä lisäksi Suomeen on tullut paljon hotellija ravintola-alan työntekijöitä. Kolmas tärkeä ala on teollisuus. – Teollisuuden alan osaajat tulevat pääosin Filippiineiltä. Rekrytoinnit Venäjältä ja Ukrainasta ovat käytännössä kokonaan jäissä. Osaajia tulee konepajateollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat hitsaaja ja koneistaja, Koskela toteaa. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 15 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 15 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
PÄÄJUTTU Miksi sitten juuri Filippiinit on niin suuri lähtömaa? Kymmenkunta kertaa Filippiineillä käyneen Koskelan mukaan siihen on useita syitä. PERUSASIAT HOUKUTTELEVAT – Ensinnäkin Filippiineiltä on aina lähdetty ulkomaille töihin. Toisekseen maasta löytyy hyvää osaamista edellä mainittuihin ammatteihin. Kolmanneksi tulijat puhuvat poikkeuksetta hyvää englantia. Lisäksi on vielä kulttuurinen yhteensopivuus ja kyky sopeutua, mikä helpottaa Suomeen integroitumista, vaikka ei mikään varsinainen valintakriteeri olekaan, Koskela luettelee. Koskelan mukaan tilastot kertovat myös sen, että filippiiniläisten maakohtainen pysyvyys Suomessa on hyvin suuri: yli 90 prosenttia kymmenen vuoden jälkeen. – Kyllä Suomeen halutaan tulla. Filippiiniläisiä houkuttelevat Suomeen sellaiset perusasiat, jotka ovat meille itsestään selviä. Näitä ovat puhdas luonto, turvallisuus sekä vakaa, toimiva yhteiskunta. Filippiineillä valtio kontrolloi ja rekisteröi ulkomaisten yritysten rekrytointitoimintaa muun muassa siten, että niillä täytyy olla maassa paikallinen yhteistyökumppani. Kaikki työja muut ehdot tarkastetaan ja hyväksytetään viranomaisilla ennen rekrytointien aloittamista. – Olen saanut käydä kertomassa heille, kuinka suomalainen työelämä toimii. Toisinaan viranomaistenkin on vaikea uskoa sitä, että samasta työstä maksetaan Suomessa samaa palkkaa kaikille, Koskela toteaa. – Suomeen tullaan aina työluvalla ja työsuhteen ehdot pätevät kaikkiin. Täällä ei tunneta mitään erillistä vierastyöläisluokkaa, kuten vaikka joissain Lähi-idän maissa. Meillä ulkomailta tullut työntekijä voi hakea pysyvää oleskelulupaa ja hän voi saada Suomen kansalaisuuden. Myös perheen yhdistäminen on mahdollista, Koskela toteaa. Valitettavasti Koskelakin on kuitenkin joutunut kuulemaan tarinoita, että kaikki ei ole mennyt aina niin kuin olisi pitänyt. – Aina löytyy toimijoita, jotka eivät noudata sopimuksia, mikä on yksiselitteisesti tuomittavaa. Työsuojeluviranomaisten tehtävä on valvoa ja tehdä tarkastuksia, jos on aihetta epäillä, että palkka ja muut työsuhteen ehdot eivät noudata sopimuksia. – Olemme vähän huolissamme tilanteesta silloin, jos tulijalla ei ole kieltä, jolla integroituisi yhteiskuntaan. Esimerkiksi englannin taitoa, jotta ymmärtäisi ja jolla tulisi ymmärretyksi. Ilman sitä on vaikeaa päästä täysjäseneksi yhteiskuntaan. SIGNAALI MUUTOKSESTA? Tampereen ammattikorkeakoulussa erityisasiantuntijana työskentelevä Päivi Vartiainen on tutkinut väitöskirjassaan filippiiniläisten sairaanhoitajien polkuja Suomeen rekrytointiprosessien ja sopeutumisen näkökulmasta. – Silloin kun aloittelin väitöskirjan tekemistä viitisentoista vuotta sitten, herätti aihe vähän ihmetystä, koska filippiiniläisiä tuli Suomeen työhön silloin niin vähän. Tilanne on nyt aivan toinen. Määrällinen nousu on ollut 16 Tekijä 9/2024 Toisinaan viranomaistenkin on vaikea uskoa sitä, että samasta työstä maksetaan Suomessa samaa palkkaa kaikille. ELINA KOSKELA Kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja, Barona PA SI SA LM IN EN Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 16 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 16 4.9.2024 15.10 4.9.2024 15.10
AJASSA aivan älyttömän nopeaa, Vartiainen toteaa. – Työja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomeen rekrytoitiin Filippiineiltä viime vuonna jo 1 300 lähihoitajaa. Ravintolaja suurtaloustyöntekijöitä tuli kolmesataa ja hitsaajia ja kaasuleikkaajia yli sata. Muille kuin hoitoalalle tulevien työntekijöiden määrät ovat vielä pieniä, mutta tämä on selvä signaali siitä, että tilanne on muuttumassa. Filippiiniläiset ovat Vartiaisen mukaan pidettyjä työntekijöitä, koska he eivät valita vähästä. Heitä pidetään yleisesti joustavina ja ahkerina. Haastatteluissa on tosin noussut esiin myös se, että ihmiset joustavat, kun eivät uskalla olla joustamatta. – Hyvin monet filippiiniläiset jäävät Suomeen pitkäksi aikaa, jopa 10–15 vuodeksi, mutta suunnittelevat palaavansa lopulta takaisin kotimaahansa, kun ovat säästäneet taloon tai lasten koulumaksuihin, Vartiainen sanoo. – Sitten on tietysti eri asia, jos he saavat perheen tänne. Silloin tänne halutaan jäädä lasten vuoksi. Perheenyhdistäminen ei kuitenkaan ole helppoa, varsinkaan jos tulorajoja aiotaan korottaa entisestään. REKRYTOINNIT VILLI KENTTÄ Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan Filippiineiltä lähtee vuosittain yli miljoona naista ja miestä työhön muualle. Kaikkiaan joka kymmenes filippiiniläinen 120-miljoonaisesta kansasta työskentelee ulkomailla, millä on valtava merkitys Filippiinien kansantaloudelle, kun siirtolaiset lähettävät rahaa perheilleen. Filippiiniläisten voi olla vaikea uskoa, että meillä ammattiliittoon kuuluminen on ihan ok eikä mitään radikaalia toimintaa. PÄIVI VARTIAINEN Erityisasiantuntija, Tampereen yliopisto 9/2024 Tekijä 17 Tänä vuonna Vartiainen on ollut mukana tekemässä selvitystä Filippiinien kansainvälisen työvoiman ekosysteemistä. Selvityksen tilaajina ovat Business Finland ja KEHAkeskus eli ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämisja hallintokeskus. – Tarkoituksena on ollut kartoittaa toimijoita Filippiineillä. Valtiojohtoisesti hallinnoidun systeemin sisällä on paljon niin yksityisiä kuin kolmannen sektorin toimijoita. Lisäksi on haluttu selvittää muun muassa sitä, minkälaista työvoimatarjontaa siellä on näille hallitusohjelmassa määritellyille aloille, Vartiainen toteaa. – Rekrytointi on Suomessa vähän sellainen villi kenttä. Kuka tahansa voi perustaa rekrytointifirman ja hakea Filippiineiltä kumppanin. Ei ole olemassa minkäänlaista rekisteriä, johon suomalaiset yritykset voisivat ilmoittaa, minkä alan ihmisiä he rekrytoivat ja keiden filippiiniläisten yritysten ja muiden toimijoiden – kuten vaikka kielikoulujen – kanssa ne tekevät yhteistyötä. Vartiainen on toiminut myös valmentajana monikulttuurisissa työyhteisöissä ja ollut mukana asiantuntijana ammattiliittojen, kuten Tehyn, SuPerin ja PAMin filippiiniläisille suunnatuissa tilaisuuksissa. – Käsitykseni mukaan filippiiniläisillä on halukkuutta ay-toimintaan, mutta samalla myös pelokkuutta, sillä Filippiineillä ammattiliittoon kuuluminen voi olla vaarallista. Se voidaan nähdä siellä poliittiseksi kannanotoksi. Filippiiniläisten voi olla vaikea uskoa, että meillä ammattiliittoon kuuluminen on ihan ok eikä mitään radikaalia toimintaa. ? EM M I SU O M IN EN PA SI SA LM IN EN Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 17 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 17 4.9.2024 15.11 4.9.2024 15.11
18 Tekijä 9/2024 Työkuormitus kasvaa koko ajan T yökuormitus suomalaisten työelämässä on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen, tietää tutkija Minna MattilaAalto, jolta on tänä vuonna ilmestynyt teos Työn tasapainottamisen taide – Taitotietoa työkuormituksen hallintaan yhdessä Anneke Leinosen kanssa. Työelämän muutoksia mittaavan Työ olobarometrin mukaan lähes puolet palkansaajista arvioi työn rasittavan henkisesti. Ruumiillisesti raskaaksi työn kokee kolmannes palkansaajista. Ruumiilliseen työkuormitukseen liittyvät tukija liikuntaelinsairaudet ovat merkittävin syy tekijöiden siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle. Työhyvinvointi ei ole parantunut vuoden 2019 jälkeen. Kohonneen työuupumisriskin ryhmään kuuluu jo yli 600 000 työtä tekevää suomalaista. Työn rasittavuutta ilmentävät Mattila-Aallon mukaan kiire, puutteellinen tauotus sekä heikot mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin ja työtahtiin. Työssä saatetaan kohdata myös väkivallan uhkaa ja häirintää sekä syrjintää. Työkuormaan voivat vaikuttaa lisäksi esihenkilön toiminta ja ristiriidat työpaikalla. DATAA KERÄTÄÄN YHÄ ENEMMÄN – Mikä sitten on johtanut työkuormituksen lisääntymiseen? Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa kerättävän datan lisääntyminen ja työelämän muuttuminen entistä nopeasyklisemmäksi, Mattila-Aalto toteaa. – Tuotettavan tiedon määrä on moninkertaistunut, ja datan keräämiseen on valjastettu koko NÄKIJÄ työtä tekevä kansa. Työn tekemisen oheen on tullut tiedon keräämistä, jotta pystytään seuraamaan tekemistä ja mittaamaan tuloksia. Mattila-Aallon mukaan meillä istuu vielä aika sitkeästi se ajatus, että jotkut työt ovat niin yksinkertaisia ja helppoja, että kuka tahansa voi niitä tehdä ja tulla työhön hyvin vähällä koulutuksella. – Kun olen tehnyt tutkimusta teollisuudessa, olen huomannut joidenkin ajattelevan, että tällaista työtä ei tarvitse organisoida mitenkään. Ja kun sitten katsotaan oikeasti, niin ne työt ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Tutkijan mielestä työn monimutkaisuutta yritetään toisinaan ratkaista sillä, että työ pirstaloidaan eri vaiheisiin. Työpaikoilta tulee viestiä, että varsinkin nuoret kyllästyvät silloin helpommin työhön. Heille ei muodostu käsitystä siitä, miten joku työvaihe liittyy kokonaisuuteen. Kun jollekin annetaan tehtäväksi vain pienenpieni prosessin osa, ei se tyydytä ihmisen tarvetta kehittyä työssään. Tosin niitäkin on, jotka pitävät työn toistuvuudesta. – Kirjoitan työssäni paljon ennakkokäsityksistä, joita me laahaamme mukanamme. Nämä koskevat ”muiden” töitä. Ajattelemme, että jotkut työt ovat alempiarvoisia, koska niiden tekijät selviytyvät työstään helpommalla kuin me itse. ONKO KYSELYISTÄ HYÖTYÄ? Mattila-Aalto on törmännyt tutkijan työssä usein siihen, että työntekijät pitävät työhyvinvointikyselyjä ja kehityskeskusteluja turhauttavina ja Työkuormitus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tuottavaa työ on, kuinka ihmiset jaksavat työtä ja kuinka työvoimaa on saatavilla. Minna Mattila-Aalto on tutkinut sitä, kuinka työelämän toimijat voisivat luoda keskenään työn tasapainottamisen taidetta. Tavoitteena olisi se, että työntekijän toimintakyky ja työn vaatimukset kohtaisivat. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA JANI LAUKKANEN Datan keräämiseen on valjastettu koko työtä tekevä kansa. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 18 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 18 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
AJASSA 9/2024 Tekijä 19 tyhjänpäiväisinä. He kokevat, että niistä ei ole heille mitään konkreettista hyötyä. – Kehityskeskusteluissa olisi hyvä keskittyä kolmeen asiaan. Mitä työntekijälle kuuluu, missä hän haluaa työssään onnistua ja kuinka esimies pystyy auttamaan häntä tässä. Esimieshän saa keskustelun kautta kullanarvoista tietoa alaisen työn sisällöstä. Miten esimies pystyy ylipäänsä johtamaan, jos hän ei tiedä, mitä työtä alainen tekee tai mitä vaatimuksia työ hänelle asettaa? – On virhe ajatella, että kun työpaikalla käydään kehityskeskusteluja ja tehdään työhyvinvointikyselyjä ja työsuojeluriskikartoituksia, niin kaikki olisi hyvin. Tutkimustulos edustaa vain keskiarvoa. Siitä häviävät helposti tilanteet ja kokemukset. Selvityksistä ei nouse välttämättä esiin se, että organisaation joissain osissa voi olla suuriakin ongelmia. MITÄ TEHDÄ ONGELMILLE? Mattila-Aallon mukaan yli 70 prosenttia työsuojelutehtävissä toimivista kertoi haastatteluissa, että työntekijöiden työkuormitus kyllä tunnistettiin, mutta ongelmille ei oikein osattu tehdä mitään. – Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että työt ovat hyvin erilaisia, kuten myös niihin liittyvät vaatimukset. Tänä päivänä meillä keskustellaan paljon esimerkiksi aivotyökuormasta, mutta se, miten se näkyy työssä, jää työntekijöiden varaan. Heidän täytyy pohtia, mitä se tarkoittaa juuri heidän työssään ja mitä sille pitäisi tehdä. Mattila-Aalto kannustaa työpaikalla kaikkia aktiiviseen vuoropuheluun. Työkuormituksen tasapainottaminen vaatii tutkitun tiedon lisäksi taitoa tunnistaa ja puida omia ja yhteisöjen käsityksiä työstä ja ihmisestä. Haitalliselle työkuormitukselle on rajansa, joka tulee vastaan, kun ihmisen sietokyky ylittyy. – Yritän sanoa kirjassani, että nyt tarvitaan mukaan ottavaa vuoropuhelua, sillä ihmisillä on valtavan paljon kokemuksen kautta tullutta viisautta. Ensimmäiseksi ihmiset täytyy saada mukaan kertomaan, miten he kokevat asiat, jotta löydettäisiin yhteinen käsitys tilanteista työpaikoilla. Nyt monet jäävät ongelmiensa kanssa ihan yksin. – Työkuormituksesta ja haasteista työpaikoilla puhutaan nykyään niin paljon, että se vaikuttaa jo merkittävästi nuorten työelämää koskeviin asenteisiin. Nuoret pelkäävät työelämää työkuormituksen takia. Siksi aikuisten kannattaa miettiä, millä tavalla he puhuvat työstä. ? Ihmisillä on työelämässä valtavan paljon kokemuksen kautta tullutta viisautta. MINNA MATTILA-AALTO Työskentelee Työtehoseurassa tutkimusja kehittämispäällikkönä. Valtiotieteiden tohtori sekä aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteri, työfysioterapeutti ja tuotekehittäjä. Lisäksi johtamiskysymyksiin erikoistunut ammattiopettaja, henkilöstökouluttaja, työyhteisövalmentaja ja -sovittelija. Kehittänyt palvelujärjestelmien, yritysten, työyhteisöjen, johdon sekä asiantuntijoiden toimintaa systeemisen yhteiskehittämisen periaatteella. Tarkastelee työtä keskeisenä intressinä kokonaiskestävyyden parantaminen. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 19 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 19 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 21 AJASSA >> ”T uottavuudessa on kyse siitä, paljonko ja kuinka laadukasta tavaraa tehtaassa saadaan valmiiksi työtunnin aikana. Talouskasvua syntyy siitä, jos saadaan tehtyä enemmän tai parempilaatuista tavaraa, määrittelee Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. Jos tehdas onnistuu parantamaan tuottavuutta, seurauksena on tuotannon jalostusarvon nousu. Tällöin on ratkaistava kysymys, miten arvonnousu jaetaan yrityksen omistajien ja tehtaan työntekijöiden kesken, eli nousevatko palkat samaan tahtiin kuin tuottavuus. Suomessa on ollut vallalla niin sanottu palkkanormiajattelu. – Tapana on ollut, että arvonnousu pannaan puoliksi omistajien ja palkansaajien välillä. Näin ei välttämättä tehdä joka vuonna, mutta siihen on pyritty pitkällä aikavälillä. Oikeaa jakosuhdetta ei sanele mikään taloustieteen oppikirja tai teoria, vaan palkoista sovittaessa kysymys on kaupankäynnistä, jossa työntekijät myyvät työpanostaan työnantajalle. – Viime vuosina varsinkin työnantajat tuntuvat etääntyneen palkkanormiajattelusta ja korostavat kilpailukykyä entistä enemmän. ”PALKKATASOA EI TARVITSE SOVITTAA NIIN, ETTÄ HEIKOIMPIA YRITYKSIÄ TUETAAN” Eklund on havainnut julkisessa keskustelussa esiintyvän usein väärinkäsityksiä siitä, mistä Tuottavuus ja palkat elävät kansantalouden tasolla symbioosissa. Lyhyellä aikavälillä ne voivat erkaantua toisistaan, mutta pitkällä aikavälillä niiden tulisi kehittyä samaan tahtiin. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVITUS TUOMAS IKONEN Tuottavuudesta talouskasvua ja palkankorotusvaraa tuottavuus koostuu. Etenkin työntekijöiden ominaisuuksien vaikutusta siihen yliarvioidaan. Se on kyllä yksi tuottavuuteen vaikuttava tekijä, muttei ainoa. – Esimerkiksi tuotantovälineet vaikuttavat paljon. Uusilla ja hyvillä koneilla pystytään tekemään tavaraa tehokkaammin kuin vanhoilla, usein myös parempaa laatua. Myös työnjohdon laatu on merkittävä tuottavuustekijä. Ja tietenkin yrityksen on kyettävä myymään valmistamansa tavara. – Kun tuotteita saadaan hyvin kaupaksi ja tilausten määrä kasvaa, tehtaan käyttöaste on korkeampi. Tämä tarkoittaa, että työntekijät tekevät työtunnin aikana enemmän sitä, mitä varten heidät on palkattu. Eli tuottavuus paranee, kun tehtaalla ei tule niin paljon tyhjäkäyntiä, Eklund selittää. Tuottavuuskeskustelu koskee yleensä sitä, miten Suomen kansantalouden tuottavuus suhteessa palkkoihin on kehittynyt. Yksittäisessä yrityksessä kehityksen suunta voi luonnollisesti olla mitä tahansa, muistuttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. – Jos koko talouden tuottavuus kasvaa prosentin vuodessa, se ei tarkoita, että jokaisessa yrityksessä jokaisen työntekijän tuottavuus kasvaa prosentin. Eri alojen tuottavuus voi olla hyvin erilainen, ja alojen sisällä on isoja eroja. Hyvän tuottavuuden yritykset valtaavat lisää markkinoita, heikon tuottavuuden firmat pienentyvät. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 21 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 21 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
22 Tekijä 9/2024 Kun yrittäjät vaativat palkkojen paikallista sopimista, perusteluna käytetäänkin monesti juuri ahdingossa olevia heikon tuottavuuden yrityksiä. Niiden palkanmaksukyky jää jälkeen yleisestä tuottavuuskehityksestä, joka määrittää pitkälti sitä, paljonko yleissitovissa työehtosopimuksissa korotetaan palkkoja. – Kansantalouden näkökulmasta palkkojen neuvottelujärjestelmää ja palkkatasoa ei tarvitse sovittaa niin, että heikoimpia yrityksiä tuetaan. Se on markkinataloutta, että jotkut putoavat pois ja tekevät konkursseja, ja niiden tilalle sitten tulee uusia yrityksiä. Tämä on niin sanottua luovaa tuhoa. Kaukoranta huomauttaa, että ”luovaa tuhoa” on toki syytä hillitä yhteiskunnan toimilla siten, ettei talouden rakennemuutoksista aiheudu työttömyyttä kohtuuttoman paljon. Vaikka Suomen tuottavuuskehitys on ollut kymmenkunta vuotta heikompaa kuin Ruotsissa, Ilkka Kaukoranta uskoo, ettei ole mitään syytä, miksi asiantila olisi pysyvä. Hänen mielestään kyse on satunnaisvaihtelusta, jonka voi odottaa tasaantuvan pitkällä aikavälillä. – Suomi ja Ruotsi ovat hyvin samankaltaiset yhteiskunnat. Molemmissa on korkeasti koulutettu väestö ja hyvin toimivat instituutiot. Mutta kun pienessä kansantaloudessa tulee sellaisia shokkeja kuin Suomessa Nokian alamäki tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan, toipuminen ja uusi nousu kestää aina aikansa. Jossain Saksassa tällaiset takaiskut hukkuvat helpommin talouden isoon massaan. TAANTUMASSA PALKAT JA TUOTTAVUUS ERKAANTUIVAT Vuonna 2008 Suomen talouden sysäsi taantumaan kansainvälinen finanssikriisi, joka tuli yllätyksenä myös taloustieteilijöille. Tuottavuuden ennustettiin kehittyvän suotuisasti, joten työmarkkinoilla käytiin palkkaneuvotteluja optimistissa tunnelmissa ja sovittiin tuntuvista korotuksista. Kriisin iskettyä tuottavuus heikentyi, kun palkat olivat nousseet, mutta tilaukset ja tehdyt työtunnit lähtivät laskuun. – Se oli negatiivinen tuottavuusshokki. Työn yksikkökustannukset kasvoivat selvästi enemmän kuin tuottavuus. Etenkin pienessä avotaloudessa tämä tarkoittaa, että työpaikkoja tuhoutuu enemmän kuin uusia syntyy, sanoo Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren johtaja Mika Maliranta. Taantumavuosina Suomen kustannuskilpailukyky heikentyi verrattuna kilpailijamaihin. – Tällaista tilannetta voi ratkoa kahdella tavalla. Voi joko tavoitella sitä, että palkat kasvavat hitaammin kuin muualla tai tuottavuus kasvaa paremmin. Suomi käytti ensimmäistä keinoa, koska tuottavuus oli takkuillut jo vuosien ajan: vuonna 2016 solmittiin kilpailukykysopimus, jota Juha Sipilän (kesk) hallitus ajoi voimakkaasti. Sen kivijalkana oli nollalinja, eli palkkoja ei millään alalla korotettu. Vaikka kiky-sopimus oli palkansaajille kova pala muun muassa siksi, että työaikaa pidennettiin ilman palkkavaikutusta, Suomen suhteellinen kustannuskilpailukyky kuitenkin parani; kilpailijamaat eivät käyttäneet vastaavia keskitettyjä ratkaisuja. – Palkkojen ja tuottavuuden suhde on kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta korjautunut. Vuosina 2005–10 Suomen kilpailukyky oli poikkeuksellisen hyvä, nyt ollaan lähellä 2000-luvun alun tasoa ja lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa, kuvailee Maliranta. Vuoden 2016 jälkeen näyttää tapahtuneen pysyvä siirtymä maltillisempaan palkkakehitykseen. Tästä kertovat Laboren tilastoanalyysit SUOMEN TUOTTAVUUS LAAHAA RUOTSIN PERÄSSÄ Suomea vertaillaan usein niin sanottuihin luonnollisiin verrokkimaihin, kuten Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Näissä maissa tuotantorakenne on samankaltainen kuin Suomessa, ja yritykset kilpailevat usein samoilla markkinoilla samoista asiakkaista. Tuottavuus vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä on kunkin maan kilpailukyky, ja 2000luvulla tuottavuuden kehitys on ollut Suomessa heikompaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Timo Eklund näkee selitykseksi sen, että kilpailijat ovat kyenneet luomaan kansainvälisille markkinoille kehittyneempiä ja arvokkaampia tuotteita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan hyvää hintaa. Uusien digitaalisten palveluiden kohdalla ero on erityisen selvä. – Ruotsilla on Klarnat, Spotifyt ja kukoistava viihdeja kulttuurivienti, sanoo Eklund. Klarna on maksuja ostopalvelu, Spotify on musiikin suoratoistopalvelu. Kun yrittäjät vaativat palkkojen paikallista sopimista, perusteluna käytetään monesti ahdingossa olevia heikon tuottavuuden yrityksiä. KATSAUS Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 22 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 22 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 23 AJASSA saman työnantajan palveluksessa ja samoissa tehtävissä jatkavien työntekijöiden palkoista. – Tämä on sikäli mielenkiintoinen ryhmä, että heidän palkkakehityksensä kertoo, miten paljon samasta työstä milloinkin maksetaan. LAADUN MUUTOKSET JA JULKINEN SEKTORI VAIKEITA MITATTAVIA Tuottavuuden mittaaminen ja tilastointi voi olla monimutkaista. Kun matkapuhelimia valmistava yritys kehittää uuden mallin, jossa on älykkäämpiä ominaisuuksia kuin vanhassa luurissa, tuotannon laatu on parantunut, mutta miten paljon? Valmistettujen puhelinten kappalemäärä ei tietenkään ole riittävä mittari. – Periaatteessa tuottavuuslaskelmissa samoin kuin tilinpidossa muutenkin pyritään ottamaan tuotoksen ja arvonlisäyksen laatu huomioon. Se tapahtuu hintaindeksin kautta. Hintaindeksit erittelevät, mikä osa hinnan noususta on tapahtunut laadun paranemisesta, selvittää Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto. Toisin sanoen tilastoissa mitataan uuden puhelinmallin myynnin arvo ja erotetaan hinnan muutoksesta se osa, jonka voi arvioida selittyvän uusilla ominaisuuksilla. Kansantalouden tuottavuuslukuihin vaikuttaa myös julkisen sektorin tuottavuus, jonka mittaaminen on erityisen haastavaa, koska julkisen sektorin tuotoksilla ei ole markkinahintaa. Siihenkin on kuitenkin menetelmänsä. Suomen työmarkkinajärjestelmässä julkisen sektorin palkkataso on perinteisesti ollut riippuvainen yksityisen sektorin palkoista. Teollisuusliiton Timo Eklund pitää tätä lähtökohtaa perusteltuna. – Koska julkisen puolen tuottavuus on vaikeammin määriteltävissä, on luontevaa ajatella, että palkat siellä noudattelevat yksityisen sektorin tasoa. Mutta jos työntekijöiden määrä kasvaa paljon julkisella sektorilla ja pysyy samana yksityisellä sektorilla, julkisen sektorin rahoittaminen yksityisen sektorin palkkaverotuloilla vaikeutuu, sanoo Eklund. ? Palkkojen ja tuottavuuden suhde on kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta korjautunut. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 23 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 23 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
24 Tekijä 9/2024 7 Teollisuusliiton tutkimusyksikön seitsemäs pörssikatsaus kertoo keskeisistä pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Kahdeksas osa ilmestyy syksyllä 2025. Koko juttusarja on luettavissa Tekijän verkkolehdessä www.tekijälehti.fi . IS TO CK Edellisvuotta heikommasta pärjäämisestä huolimatta pörssiyhtiöillä on riittänyt rahaa osingonjakoon entiseen malliin. YHTIÖKOKOUKSET TOTTUNEET UUTEEN NORMAALIIN Keväällä 2024 varsinaiset yhtiökokoukset järjestettiin tavanomaisina ajankohtina ja pääosin läsnäolokokouksina. Mahdollisuudesta seurata kokousta etänä ja äänestää etukäteen varsinaisen yhtiökokouksen esityslistan asiakohdista näyttää tulleen uusi normaali käytäntö. OSINGONJAKOON NÄYTTÄÄ OLLEEN VARAA Helsingin pörssissä noteerattujen teollisuusyhtiöiden osingonjako tilikaudelta 2023 ylsi edellisen tilikauden tasoon. Neste, Kone, UPM Kymmene ja Nokia kilpailivat osingonjakokuninkuudesta. Useimmissa pörssiyhtiöissä varsinainen yhtiökokous päätti suoraan koko osingonjaosta. Vain muutamissa varsinainen yhtiökokous H eikko talouden tilanne näkyi monien suomalaisten pörssiyhtiöiden tunnusluvuissa tilikaudella 2023. Useissa pörssiyhtiöissä tilauskannat 31.12.2023 jäivät edellisvuotta matalammalle tasolle ja tuotannon määrä väheni. Lukuisissa pörssiyhtiöissä on käyty muutosneuvotteluita vuoden 2023 ja kevään 2024 aikana. Työvoimapulasta puhutaan nyt aiempaa vähemmän. Päämarkkina-alueen eli EU-alueen talouskasvu oli hidasta vuoden 2023 aikana. Suomi on niitä EU-jäsenmaita, joihin Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja Venäjän vastatoimet ovat osuneet kipeimmin. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat myyneet Venäjän toimintonsa pois. Venäläisen puun kadottua markkinoilta suomalaisen tukkipuun ja varsinkin kuitupuun kantohinnat ovat nousseet vuoden 2023 ja kevään 2024 aikana. Jotkin asiat ovat menneet parempaan päin. Metallien raaka-aineiden hinnat olivat vuonna 2023 edellisvuotta matalampia. Sähkönhinta on vuonna 2023 pysytellyt selvästi vuotta 2022 alemmalla tasolla. Myös raakaöljy on vuonna 2023 ollut edellisvuotta halvempaa. Pahin inflaatiokin on talttunut. valtuutti hallituksen päättämään ainakin osasta osingonjakoa. PÖRSSIKURSSIT VIELÄ JUMITTAVAT Helsingissä pörssikurssit kääntyivät maaliskuusta 2023 lähtien laskuun saavuttaen pohjan lokakuussa 2023. Sen jälkeen ne ovat hieman nousseet. Elokuussa 2024 oltiin noin 15 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna maaliskuuhun 2023 (OMXHPI-indeksi). HELSINGIN PÖRSSI ALAMÄESSÄ Helsingin pörssiä on jo pidemmän aikaa vaivannut näivettyminen. Monet siinä noteeratut pörssiyhtiöt ovat pienentyneet reippaasti vuosien kuluessa. Esimerkiksi Stockmann, Sanoma, Fortum, Outokumpu, HKScan, Componenta, Bittium ja Teleste ovat kuihtuneet parhaista päivistään. Monille merkittävän kokoisille yhtiöille on TEKSTI MIKA KÄRKKÄINEN Pörssiyhtiöt menestyneet aiempaa huonommin Pörssiyhtiöiden ahdinkoa on helpottanut edellisvuotta edullisempi sähkön hinta. PÖRSSIKATSAUS Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 24 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 24 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 25 AJASSA KONSERNI LIIKEVAIHTO TILAUSKANTA ** NETTOTULOS HENKILÖSTÖ 2023, MILJ. EUROA MILJ. EUROA 2023, % 31.12.2023 ** 31.12.2023 Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset, pörssitiedotteet ja Alma Media muutos edellisestä vuodesta * merkittävä valtio-omistus SEURANTA ? Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (3) sekä puutuote (2). Mukana on 8 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. ? Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena. ? Taulukon luvut kuvaavat yritysten maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla. ? Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstön määrässä saattavat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus liikevaihtoon. ? Helsingin pörssissä on noteerattuna vajaa 140 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa. Joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa vaikkapa peräkkäistenkin vuosien yhteen laskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. ilmaantunut ulkomainen ostaja, joka on vetänyt ne pois pörssistä. Pörssistä ovat tällä tavoin lähteneet esimerkiksi Vacon, Pöyry, Ramirent, Cramo, Amer ja Tikkurila. Aivan äskettäin pörssistä ovat lähteneet Uponor ja Caverion. Uusia isoja yhtiöitä ei ole juurikaan ilmaantunut pois lähteneiden tilalle. Kasvukertomukset ovat Helsingin pörssissä olleet viime aikoina harvinaisia. ? 1 200 1 000 800 600 400 200 OSINGONJAKO 2020–2023 Miljoona euroa Nokia Valmet Metso Kone UPM Kymmene Neste Stora Enso Wärtsilä Nokian Renkaat Konecranes Outokumpu Caverion Sanoma Seuratusta 13 yhtiöstä 9 on jakamassa tilikaudelta 2023 suurin piirtein saman verran tai enemmän osinkoa kuin vuotta aiemmin. Kuviossa tilikausien 2020–2022 osingot kuvaavat toteutunutta osingonjakoa. Tilikauden 2023 osingot tarkoittavat yhtiökokousten päätösten ja valtuutusten mukaisia osinkojen enimmäismääriä. Niistä kaikki eivät ole vielä toteutuneet. ? Seurattavista pörssiyhtiöistä liikevaihtoaan ovat tilikauden 2023 aikana kasvattaneet Wärtsilä, Valmet, Metso, Konecranes, Caverion ja Sanoma. Outokummun, Stora Enson, Nesteen ja UPM Kymmenen liikevaihto on pienentynyt osaltaan niiden valmistamien tuotteiden hintojen laskun seurauksena. Neste ja Valmet ovat lisänneet henkilöstönsä määrää tilikauden 2023 aikana. Nokia, Stora Enso ja UPM Kymmene ovat vähentäneet henkilöstönsä määrää tehostamistoimilla. Nokian renkaiden henkilöstön määrä on vähentynyt yhtiön myytyä Venäjän toimintonsa. ? Kaikkien tarkasteltavien yhtiöiden toiminta on tilikaudella 2023 ollut nettotuloksella mitaten kannattavaa. Nokia, Wärtsilä ja Konecranes ovat kasvattaneet tilauskantaansa vuonna 2023. Valmetin tilauskanta pieneni vuonna 2023 ja vielä keväällä 2024. Koneen tilauskanta kääntyi vuoden 2024 alusta kasvuun. Nokia* Outokumpu* Kone Wärtsilä Valmet* Metso* Konecranes* Caverion Neste* Nokian Renkaat* Sanoma Stora Enso* UPM Kymmene 22 258 6 961 10 952 6 015 5 532 5 390 3 966 2 490 22 926 1 173 1 392 9 396 10 460 84 550 8 750 63 540 17 810 19 160 17 140 16 590 14 820 6 020 3 440 5 590 19 850 16 580 +7,3 +2,7 +8,9 +5,7 +6,7 +10,2 +7,3 +2,3 +9,7 +3,9 +5,0 +2,5 +7,2 22 000 8 715 6 694 3 973 2 951 3 040 1 908 –10 –26 +0 +3 +9 +2 +18 +6 –11 –34 +7 –19 –10 –3 +2 +0 +1 +9 +2 +0 +2 +11 –24 –0 –5 –4 +13 –3 +13 –9 –23 +5 –2 % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 25 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 25 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
26 Tekijä 9/2024 KEKSINTÖ Robottibusseja koekäytössä kaduilla Tampereella, Lempäälässä ja Kuopiossa on voinut nähdä liikenteessä tänä vuonna uudenlaisia ajoneuvoja: turvakuljettajan kanssa eteneviä robottibusseja. – Meillä on nyt henkilöliikenteessä kolme bussia ja yrityskäytössä yksi bussi Kempowerilla Lahdessa, kertoo myyntitoiminnoista vastaava Mika Rytkönen suomalaisesta Remoted-yrityksestä, joka tarjoaa ja suunnittelee robottibussipalveluja täydentämään kaupunkien paikallista joukkoliikennettä. – Kyse on nelivuotisesta SHOWkokeiluhankkeesta, johon on saatu rahoitusta EU:lta. Laajassa hankkeessa on mukana kaikkiaan kolmetoista maata ja parikymmentä kaupunkia. Syyskuussa päättyvälle hankkeelle on luvassa jatkoa ensi vuonna. Kaupunkien katukuvassa näkyneet pienikokoiset robottibussit ovat saaneet osakseen myönteistä huomiota. Asiakaspalaute on ollut Rytkösen mukaan rohkaisevaa. Tampereella robottibussi on liikkunut Lintuhytin alueella Hervannassa ja Savilahdessa Kuopiossa. Lempäälässä ajanut robottibussi on kooltaan tilavin. Siinä on kaksikymmentäkaksi istumapaikkaa. Syöttöliikennettä palvelevista matkoista ei peritä maksua. Ajoneuvot ja reitit on integroitu joukkoliikennejärjestelmään. Aikataulut löytyvät reittioppaista. – Robottibusseja valmistetaan nykyään monissa maissa, kuten Virossa, Ranskassa, Turkissa, Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa, Rytkönen luettelee. Tampereen bussi on valmistettu Virossa, Lempäälän bussi Turkissa ja Kuopion bussi Uudessa-Seelannissa. – Tarkoituksena on vertailla eri ajoneuvovalmistajien kyvykkyyksiä ja seurata, kuinka bussit toimivat eri olosuhteissa. Suomalainen talvi on haaste kaikille ajoneuvoille, mutta yllättävän hyvin on selviydytty. Kaikkein tärkein oppi on Rytkösen mukaan se, että pitää osata varautua erilaisiin tilanteisiin ja ratkoa haasteita etukäteen. Turvallisuuteen halutaan panostaa. Ajonopeus vaihtelee 20–25 kilometriin tunnissa. Nyt liikennöivissä robottibusseissa on ollut mukana turvakuljettaja, joka on ratkonut ongelmia tarvittaessa ja opastanut asiakkaita. Hankkeen seuraavassa vaiheessa bussien pitäisi liikennöidä itsenäisesti siten, että turvakuljettaja seuraisi ajoa etävalvontakeskuksesta. – Teknologia on kehittynyt tosi vauhdikkaasti jo tämän neljän vuoden aikana. Aikoinaan hissejäkin kuljettivat hissipojat ja -tytöt. Kuljemme samanlaista polkua tässäkin etenemällä vaiheittain. Robottibussin käyttöönottoon vaaditaan kokeilulupa liikenneja viestintävirasto Traficomilta. ? Apuna erilaisia teknologioita Robottiauto on itseohjautuva, automatisoitu ajoneuvo. Se toimii tietokoneen ohjauksessa ja pystyy ajamaan ja navigoimaan itsenäisesti havainnoimalla ympäristöä. Robottiautot käyttävät apunaan erilaisia teknologioita, kuten tekoälyä, antureita, kameratekniikkaa ja lidar-valotutkajärjestelmiä. Nykyään lukuisat autonvalmistajat kehittävät autonomisia autoja. Viisiportaisessa luokituksessa taso 5 tarkoittaa täyttä automaatiota, jolloin ihmiskuljettajalla ei ole minkäänlaista roolia auton ohjausjärjestelmässä. Testiradoilta liikenteeseen Hyödyt puntarissa Itseohjautuvien robottibussien käyttöönottoa tutkitaan ja testataan eri puolilla maailmaa, mutta kaupallisia palveluja on vielä tällä hetkellä tarjolla rajoitetusti. Itseohjautuvan liikenteen eduiksi voidaan nähdä tehokkuus, liikenneturvallisuus, ympäristöystävällisyys ja saavutettavuus. Tavoitteena on vähentää yksityisautoilua. Tehokkuus paranee liikenteen sujuvoitumisen myötä. Ennakoivalla toiminnalla pystytään vähentämään liikenneonnettomuuksia. Itseohjautuvat julkisen liikenteen ajoneuvot voivat olla sähkökäyttöisiä tai hyödyntää vähäpäästöisiä energialähteitä. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA REMOTED Testiradoilla itseohjautuvia autoja esiteltiin ensimmäisen kerran Britanniassa 1960-luvulla. 1980-luvulla ne osasivat liikkua jo tavallisilla teillä. Vuonna 2021 robottibusseja käytettiin liikkumiseen olympialaisten aikana Tokiossa urheilijoiden majoitusja suorituspaikkojen välillä. Suomessa Vantaan asuntomessuilla kävijöillä oli mahdollisuus kulkea kesällä 2015 pienten automaattibussien kyydissä. Sen jälkeen robottibusseja on kokeiltu muun muassa Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Lahdessa. Olemme valmiit tekemään rakkaiden ihmisten eteen paljon – ja kaikkemme. Arjen pieniä ja elämän suuria tekoja. Entä pysähdytkö koskaan miettimään, kuinka läheisesi pärjäävät, kun et enää ole täällä? Juuri nyt pysähdyit. Henkivakuutus on rakkaudenosoitus läheisillesi. Sen ei tarvitse olla kallis, vaan voit valita Turvassa-henkivakuutuksen, joka on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen. Sen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2024 Teollisuusliit on jäsenelle Laske oma hintasi! turva.fi/henkivakuutus Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 26 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 26 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
Olemme valmiit tekemään rakkaiden ihmisten eteen paljon – ja kaikkemme. Arjen pieniä ja elämän suuria tekoja. Entä pysähdytkö koskaan miettimään, kuinka läheisesi pärjäävät, kun et enää ole täällä? Juuri nyt pysähdyit. Henkivakuutus on rakkaudenosoitus läheisillesi. Sen ei tarvitse olla kallis, vaan voit valita Turvassa-henkivakuutuksen, joka on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen. Sen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2024 Teollisuusliit on jäsenelle Laske oma hintasi! turva.fi/henkivakuutus Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 27 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 27 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 29 Akkutehtaalla puhtaus on puoli työtä Valmet Automotiven Uudenkaupungin akkutehtaalla työnteon perustana on äärimmäinen puhtaus ja hankaussähkön välttäminen. Akkutehtaan työntekijöiden järjestäytyminen on noussut roimasti parissa vuodessa. TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ TYÖSSÄ >> Jere Sedergrenin työtakissa on monta merkkiä, mutta on miehellä monta virkaakin: pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja akkutehtaan rescue-koulutettu. >> Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 29 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 29 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
30 Tekijä 9/2024 K un olemme vaihtaneet kaksi kertaa suojavaatteita, kävelleet parin jalkapallokentän verran autotehtaan poikki ja läpäisseet hankaussähkötestin, pääsemme tutustumaan Valmet Automotive EV Power Oy:n Uudenkaupungin akkutehtaaseen pääluottamusmies Jere Sedergrenin johdolla. Hän pyytelee anteeksi tarkkuutta ja puhtauden vaatimusta, mutta osaa selittää vierailijoille syynkin: hankaussähkö voi vioittaa litium-ioni-akkujen osia, ja silloin valmis akku olisi heti lähdössä susi. – Puhtauden lisäksi täällä on paljon testausta ja muuta toimintaa, jossa käytetään korkeajännitteistä sähköä. Oikeastaan käsittelemme kaikkia materiaaleja niin kuin ne olisivat räjähdysaineita, Sedergren selventää. TYÖPAIKALLA PERUSTETTU Vuonna 2021 KOTIPAIKKA Uusikaupunki OMISTAJA Valtionyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy (noin 40 %), Kokkilan perheen Pontos Oy (noin 40 %) ja kiinalainen akkuvalmistaja CATL (noin 20 %). TUOTANTO Akkuja hybridiautoihin Uudessakaupungissa, Salossa sekä Saksan Kirchardtissa. HENKILÖSTÖ noin 400, joista tuotannossa noin 260 LIIKEVAIHTO 248,3 milj. euroa (2023) VALMET AUTOMOTIVE EV POWER OY RESCUE-MERKKI MONESSA HIHASSA Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jere Sedergrenin hihassa on useampikin tarrakiinnitetty merkki. Merkki, jossa lukee Rescue kiinnittää huomiota. Sama merkki on monen muunkin akkutehtaalaisen hihassa. Mikä ihmeen ”pelastus”-merkki? – Rescue tarkoittaa, että henkilö on saanut laajemman turvakoulutuksen. Hänen tulee hallita poikkeustilanteet kuten tehtaan evakuointi tai tajuttoman henkilön elvyttäminen. Myös defibrillaattorin [sydäniskurin] käyttö kuuluu koulutukseen, Sedergren kertoo. Hänen mukaansa noin joka viidennes tehtaalainen on käynyt rescue -koulutuksen: esimiehet, tiimivastaavat, jotkut prosessioperaattorit ja korvaajat. – Yllättäviä vaaratilanteita voi ilmaantua, ja siksi on hyvä, että mahdollisimman monella on laaja turvakoulutus, Sedergren toteaa. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 30 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 30 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 31 Tarkkaa työtä akkutehtaan Uudenkaupungin yksikössä tekee noin 260 työntekijää ja noin 150 toimihenkilöä, eli kaikkiaan väkeä on yli 400. Salon yksikössä henkilöstöä on lähes 800. Salossa valmistetaan akkuja kevytja ladattaviin hybrideihin, Uudessakaupungissa pelkästään ladattavien hybridiautojen akkuja. Tämän lisäksi Valmet Automation tekee omalla merkillään myös liikkuviin työkoneisiin käytettäviä akkujärjestelmiä. Koska autoilu sähköistyy vauhdilla, Uudenkaupungin akkutehtaalla töitä riittää. Nelivuorojärjestelmä on jatkuva, eli akkuja syntyy kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaisin. Akkutehtaan aloittaessa vuonna 2021 väkeä oli noin 30 henkeä, joten toiminta on laajentunut kovasti. AKUN TEKIJÄT MONESTA MAASTA Akkutehtaalla Ukissa on yli 20 kansallisuutta; jos Salon yksikkö otetaan mukaan, eri kansallisuuksia on yli 60. Kaikki kyltit ja ohjeet ovat kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Jere Sedergrenillä työkieli on usein englanti. Kiertokäynnillämme kaikki työntekijät tervehtivät häntä. Eräällä linjalla testauksia tekemässä on kaksi nuorta ukrainalaista naista. Hyvin näkyy työ sujuvan, ja vielä vähän jaksetaan hymyilläkin vierailijoille. – Ukrainasta tuli sodan takia väkeä aika paljon. Muualta entisestä itäblokista on myös monia tulijoita. He sopeutuvat usein nopeiten suomalaiseen itsenäiseen työnteon tapaan, Sedergren toteaa. – Intialaiset ja srilankalaiset ovat ahkeria ja jopa häiritsevän kohteliaita. "Sir" tulee vähän TYÖSSÄ Valmet Automotiven akkutehtaassa yleisvaikutelma on pitkälle viety siisteys ja järjestelmällisyys. >> >> Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 31 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 31 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
32 Tekijä 9/2024 joka väliin, mikä on hieman hämmentävää tavalliselle suomalaiselle. Kansallisuuksien kirjo on laaja. Sedergrenin mukaan akkutehtaalla on naisia enemmän kuin tehtaissa Suomessa yleensä, yli kolmannes tai lähes puolet. HARRIKKA-MUMMI HOITAA PUUTARHAA Monien kansallisuuksien joukossa löytyy aivan supisuomalaisiakin tekijöitä. Yksi tällainen on Kirsi Urpanen, joka operaattorina 4-linjalla kokoaa moduuleja eli ”blokeja”. Työssään rauhallisesti ZVE-mattoja nostava rouva on vapaa-ajallaan ei-niin-tavallinen-isoäiti. – Minulla on kolme lastenlasta, ja he kutsuvat minua muun muassa Harrikkamummiksi, kertoo Urpanen. Harley-Davidson-moottoripyörällä huristeleva Urpanen tuli autotehtaalle töihin 2011, koska työ siivoustyönohjaajana kävi liian raskaaksi. Vuoden 2021 alussa hän siirtyi akkutehtaalle. Läheisiä työkavereita Urpasella on kymmenkunta. – Onhan se hienoa, että on koko ajan uutta ja enemmän tehtävää. Kaiken aikaa, kun laajennetaan ja lisätään tuotantoa, voi uskoa, että töitä riittää. Että voi päästä tältä tehtaalta sitten joskus eläkkeelle, Urpanen toteaa. TYÖPAIKALLA Tankkipelistä oppia järjestämiseen Jere Sedergren on harrastanut aktiivisesti seikkailuja roolipelien pelaamista konsoleilla. Ainakin sujuva englannin kielen taito on videopeleistä tarttunut, mistä on selvää hyötyä pääluottamusmiehenä toimimiselle monikansallisessa työyhteisössä. Mikä on suosikkipelisi? – Kyllä se on japanilainen roolipeli Final Fantasy VII. Se oli samalla 1980-luvun lopulla alkaneen pelisarjan ensimmäinen Euroopassa julkaistu osa (vuonna 1997). Sellainen tieteisfantasiapeli, Sedergren kertoo. Hän on pelannut World of Tanks -peliä kymmenen vuotta. Tankkija roolipeleissä taitojaan hionut Sedergren on saanut aikaan muutoksen Valmet Automotiven akkutehtaan järjestäytymisasteelle. Vuonna 2021 järjestäytymisaste oli noin 40 prosenttia, nyt vuonna 2024 Teollisuusliittoon on järjestäytynyt yli 90 prosenttia työntekijöistä. Melkoinen pomppaus muutamassa vuodessa! – Suuri osa työntekijöistä akkutehtaalla oli nuorta ja kokematonta, ja monella ulkomaalaisella on vähän tai vain huonoja kokemuksia ay-liikkeestä. Esittelin aluksi itseni ja aloin jokaisessa tilaisuudessa kertoa, miten ay-liike toimii Suomessa ja miten me toimimme täällä tehtaalla, toteaa Sedergren. Hänen mukaansa "puskaradion avulla" työntekijät saivat tietää, että heille on tukena pääluottamusmies, joka kuuntelee ja on aktiivisesti läsnä. – Sitten varsinkin uudet työntekijät tulivat vetämään minua hihasta ja kysyivät, että voiko liittyä liittoon. Esimerkiksi nyt [kevään lopulla] on tullut 23 uutta jäsentä viikossa, Sedergren kertoo. Ei huono resepti mille tahansa Teollisuusliiton työpaikalle kokeiltavaksi. Akkutehtaan työntekijöistä noin 35–40 prosenttia on tullut autotehtaalta. Hybridiautojen akkuja kokoava Surkew Omar Ali pitää työtään mukavana ja mielenkiintoisena. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 32 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 32 4.9.2024 14.35 4.9.2024 14.35
9/2024 Tekijä 33 Hän arvostaa työssään sitäkin, että vuoron loputtua työasiat jäävät tehtaalle, voi keskittyä muuhun elämään. Harrastuksena hän hoitaa puutarhaa, Manu-mäyräkoiraa ja tietysti ajaa Harley-Davidsonilla, ”naisten pyörällä”, joka sopii hänen hieman yli 150-senttiselle varrelleen parhaiten. – Ajamme puolison kanssa prätkillä pitkin Suomea, varsinkin kesälomalla, ja yleensä suuntana on H-DCF International Rally. Tänä vuonna se olisi Rukalla, Harrikka-mummi Urpanen kertoo. ISÄN JA ISOISÄN NIMEEN Aavistuksen kauempaa on Surkew Omar Ali. Hän kertoo ensimmäisen nimen olevan etunimensä, toisen isän nimi ja kolmannen isoisän nimi. Siis patronyymi eli isännimi, jollaisia Suomessakin käytettiin ennen 1922 säädettyä sukunimilakia. Suomeen 2008 saapunut irakilainen on ollut Valmet Automotiven palveluksessa noin 9 vuotta, josta akkutehtaalla vajaa 3 vuotta. Nyt hän kokoaa hybridiauton akkuja. – Irakista minulla ei ole mitään teknisen alan koulutusta, autonasentajan koulutuksen hankin Suomessa. Autoihin liittyvä tekeminen on mukavaa. Autonasennuksia en enää osaisi tehdä, koska työllistyin tänne heti valmistuttuani, sanoo Omar Ali. Hänellä ei ole suunnitelmia opiskella autoalaa pitemmälle, koska nykyinen työ on mielenkiintoinen ja sopiva. Myös vaimo ja puolitoistavuotias tytär vievät oman aikansa. Jos aikaa jää, hän käy kuntosalilla. Nelivuorojärjestelmää työssä hän pitää hyvänä, koska se tuottaa pidempiä vapaita. TYÖSSÄ >> AUTOTEHTAALLA TUOTANTOA SUOMESSA, SAKSASSA JA PUOLASSA Uudenkaupungin akkutehtaan emoyhtiö Valmet Automotive Oyj (vuoteen 1995 Oy Saab-Valmet Ab) on Mercedes-Benz Carsin sopimusvalmistaja, mutta tarjoaa palveluja myös muille yrityksille. Uudenkaupungin tehdas on valmistanut Mercedes-Benz A-sarjaa vuodesta 2013 alkaen ja Mercedes-Benz GLC:tä vuosina 2017–2022. Nyt tuotannossa on myös neliovinen Mercedes-AMG GT Coupé. Kuuluisin Uudenkaupungin autotehdas on Saabin valmistuksesta. Ruotsalaista autoa valmistettiin 1970–2003 yhteensä 738 135 kappaletta. Muita Uudessakaupungissa valmistettuja autoja ovat muun muassa Opel Calibra ja Porsche Boxster. Konsernissa on 3 500 työntekijää Suomessa, Saksassa ja Puolassa. Anastasija Cherednuchenkon lisäksi akkutehtaalla työskentelee melkoinen joukko ukrainalaisia. Tehtaalla on edustettuna noin 20 eri kansallisuutta. Operaattori Kirsi Urpanen on tarkka työssään 4-linjalla. Vapaa-aikanaan hän hoitaa puutarhaansa ja ajaa moottoripyörällä Harrikka-mummina. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 33 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 33 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
34 Tekijä 9/2024 Entä jatkossa, onko toiveena lisää lapsia? – Toivottavasti, sellaiset 3–4 olisi hyvä määrä, Surkew Omar Ali naurahtaa. HYVÄ PÖSSIS TEHTAALLA Pääluottamusmies Jere Sedergren on tällä hetkellä myös työsuojeluvaltuutettu. Hän oli aikaisemmin varana, kun Uudenkaupungin ja Salon yksiköillä oli yhteinen pääluottamusmies. Ukin yksikkö laajenee koko ajan. Ukin akkutehtaalle valittiin oma ensimmäinen pääluottamusmies kaudelle 2023–2024 ja oma työsuojeluvaltuutettu kaudelle 2024–2025. Kun autotehtaan puolella on hiljaisempaa, kuten juuri nyt, voivatko autotehtaan työntekijät siirtyä akkutehtaalle? – Kyllä voivat, vaikka ne ovat kaksi erillistä yritystä samassa konsernissa. Akkutehtaan työntekijöistä noin 35–40 prosenttia on tullut autotehtaalta. Työhön meillä ei tarvitse aikaisempaa koulutusta, mutta totta kai työkokemuksesta autotehtaalla tai muualla teollisuudessa on apua, sanoo Sedergren. Hän kiittelee välejä työnantajaan. Esimerkiksi Salon ja Ukin pääluottamusmiehen toimien jakaminen eli pääluottamusmiesten lisäämisen yhdestä kahteen sovittiin hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. – Myös työntekijöiden välillä on vain vähän ristiriitoja. Mutta ainahan on jotain soviteltavaa, kun on paljon ihmisiä tekemässä tarkkaa työtä tarkkojen ohjeiden mukaan, Sedergren muotoilee. Hän kertoo ylempien johtajienkin toivottaneen hänet tervetulleeksi, kun hän palasi Teollisuusliiton kuukauden mittaiselta Osallistujan areenat -kurssilta Murikasta. Jotain hankauksia oli ilmaantunut pääluoton poissa ollessa. – Kyllähän sellaiset tervetuliaiset kurssin jälkeen hyvältä tuntuivat. Yleensäkin täällä tehtaalla on hyvä työilmapiiri, oikein hyvä pössis, Jere Sedergren toteaa. ? TYÖPAIKALLA KALAISA TEOLLISUUSKAUPUNKI Haris Iqbal Gondal skannaa akun osan qr-koodia. Jokainen osa on merkitty ja on siten jäljitettävissä. Pääluottamusmies Jere Sedergren juttelee Venni Hasteen kanssa. Haste työskentelee fleksi-linjalla, jossa on vielä paljon käsityötä. Linja automatisoidaan syksyn aikana. Uusikaupunki (ruots. Nystad , alunperin Kalainen ) kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan, asukkaita siellä on noin 15 000. Kuningas Kustaa II Aadolf perusti kaupungin vuonna 1617. Suuren Pohjan sodan päättänyt Ruotsin ja Venäjän välinen rauha solmittiin Uudessakaupungissa vuonna 1721. Kaupungin tärkein toimiala on teollisuus, joka työllistää joka kolmannen työssäkäyvän. Valmet Automotiven lisäksi kaupungissa toimii muun muassa Yaran lannoitetehdas ja Vahteruksen lämmönvaihtimia valmistava tehdas. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 34 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 34 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 35 "Kaiken aikaa, kun laajennetaan ja lisätään tuotantoa, voi uskoa, että töitä riittää." KIRSI URPANEN Operaattori TYÖSSÄ Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 35 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 35 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
36 Tekijä 9/2024 Päihdeohjelma lisää työturvallisuutta V uonna 2022 Suomessa sattui Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan 92 000 työtapaturmaa. Varsinaista tilastotietoa siitä, millainen osuus alkoholilla tai muilla päihteillä on ollut tapaturmissa ei ole. Aalto-yliopistossa on kuitenkin arvioitu ulkomailta saadun tilastotiedon ja matematiikan perusteella, että Suomessa esimerkiksi alkoholi olisi osatekijänä vähintään 5 000 ja enimmillään yli 10 000 työtapaturmassa vuosittain. On arvioitu, että esimerkiksi niin sanotuista alkoholin riskikuluttajista eli runsaasti alkoholia käyttävistä noin 85 prosenttia ja alkoholiriippuvaisistakin noin 70 prosenttia on työelämässä. Työtapaturmat ovat vain pieni osa alkoholin ja muiden päihteiden runsaan käytön aiheuttamista ongelmista työelämässä. Sairauspoissaolojen kasvu, työtehon lasku, riistoriitojen lisääntyminen työpaikalla sekä mielenterveysongelmat ovat vain muutamia esimerkkejä päihteiden käytön haitoista työelämässä. – Alkoholin suurkuluttajilla toki ongelmia näkyy, kuten sairauspoissaolojen suuri määrä ja myös työkyvyttömyyseläkkeen riski kasvaa, Työterveyslaitoksen tutkija Mirkka Vuorento kertoo päihteiden käytön ongelmista työelämässä. Koonnut Tiia Kyynäräinen PÄIHDEOHJELMA JOKA ORGANISAATIOON Lain mukaan työnantajalla on oltava käytössä työterveyshuoltolaissa tarkoitettu kirjallinen päihdeohjelma, mikäli hän teettää työntekijöillään huumausainetestin. Työterveyslaitos kuitenkin suosittaa yrityksiä laatimaan ohjelman ilman huumetestaustakin. Päihdeohjelma on ohjeistus, jossa organisaatio määrittelee, miten henkilöstön päihteiden käyttöön, tupakointiin ja rahapelaamiseen suhtaudutaan ja miten niihin liittyvät ongelmat käytännössä pyritään ratkaisemaan rakentavasti sekä työntekijän että organisaation eduksi. Päihteiden käyttö on työturvallisuusriski. Päihdeohjelma auttaa ennaltaehkäisemään riskikäytön haittoja. Runsaasti alkoholia käyttävistä noin 85 prosenttia ja alkoholiriippuvaisistakin noin 70 prosenttia on työelämässä. TYÖYMPÄRISTÖ IS TO CK JA EM IL IE U G G LA >> Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 36 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 36 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 37 Kiila-kuntoutusta tarjolla Tiekartta sai jatkokauden Mistä saan tietoa työpaikalla käytettävien kemikaalien vaaroista ja turvallisesta käytöstä? Työpaikallasi käytettävien kemikaalien vaarallisuudesta ja turvallisesta käytöstä löydät tietoa käyttöturvatiedotteista. Kemikaalientoimittajien on velvollisuus toimittaa kemikaalitoimituksien yhteydessä työpaikallesi käyttöturvatiedotteet, sekä aina päivitetyn uuden version. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että kaikista vaaralliseksi luokitelluista kemikaaleista on saatu käyttöturvallisuustiedote ja että käyttöturvallisuustiedotteet ovat työntekijöiden saatavilla. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ KARSINOGEENIT Erilaiset syöpäsairaudet aiheuttavat edelleen eniten työperäisiä kuolemia EU:n alueella. Tilastojen mukaan yli 100 000 ihmistä kuolee vuosittain syöpiin, joiden alkuperä on jokin henkilön työssään saama altistus. Kesäkuussa ETUC, Business Europe, Euroopan komissio sekä 11 EU:n jäsenmaata sopivat uudesta jatkokaudesta tiekartalle, jolla pyritään ehkäisemään työntekijöiden altistumista erilaisille karsinogeeneille työpaikoillaan. Jatkokausi oli jo kolmas peräkkäinen ja se jatkuu vuoden 2027 joulukuun loppuun. Tiekartta on ei-lakiin perustuva hanke, jolla pyritään varmistamaan, että laissa määrätyt suojaustoimet otetaan työpaikoilla käyttöön. Ammattiliittojen rooli on ollut keskeinen työntekijöiden terveellisen ja turvallisen työympäristön takaamisessa. LUOTTAMUSHENKILÖT Kiila-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja tukea työkykyä sekä edistää työelämässä pysymistä. Kuntoutuksessa käsitellään psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä työhön liittyviä asioita yksilöllisesti ja ryhmässä. Kuntoutus on tarkoitettu kaikille työssä oleville, kun työkyky on heikentynyt ja työssä suoriutumisessa on vaikeuksia. Kuntoutukseen hakeudutaan työterveyshuollon kautta. Teollisuusliitto järjestää luottamushenkilöiden kuntoutuskurssia Rokuan kuntoutuskeskuksessa. Lue lisää ja hae 20.9. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/ kiila-kuntoutusta PÄIVYSTÄJÄ + LUE LISÄÄ Päihdeohjelmatyökalu: hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/ tyokalut/paihdeohjelmatyokalu Työnantajan velvollisuus on myös varmistaa riittävä perehdytys kemikaalien parissa työskenteleville. Työntekijöiden velvollisuuksiin kuuluu noudattaa käyttöturvatiedotteissa mainittuja turvallisen käytön ohjeistuksia. – Työterveyslaitoksella on tarjolla työpaikkojen tueksi päihdeohjelmatyökalu, jonka avulla organisaatiot voivat laatia itselleen sopivan päihdeohjelman, Vuorento sanoo. – Tarjolla on yksinkertainen perusmalli, johon yritys lisää vain nimen ja päivämäärän ja sen jälkeen paperin voi tulostaa. Mutta kannustamme organisaatioita räätälöimään itselleen sopivan mallin. Vuorento korostaa, että päihdeohjelma olisi hyvä laatia yhdessä työnantajan, henkilöstön tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa. Yksinkertaisessa mallissa käydään läpi työpaikan päihteiden käytön ja rahapelaamisen ongelmien ennaltaehkäisevät toimet riskiarvioinnista, ongelmien tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Lisäksi siinä käydään läpi työnantajan, esihenkilöiden, työsuojelun, terveydenhuollon sekä työntekijöiden vastuut. Ohjelmassa annetaan myös ohjeet päihteiden, tupakkatuotteiden ja rahapelaamisen haittojen ennaltaehkäisyyn. – Päihdeohjelma auttaa ennaltaehkäisemään päihteistä ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja sekä vähentämään niistä aiheutuvia riskejä. Ohjelma pyrkii myös alentamaan päihdeja rahapelaamisesta aiheutuvia kustannuksia. ? Kannustamme organisaatioita räätälöimään itselleen sopivan mallin. Yli 100 000 ihmistä kuolee vuosittain syöpiin, joiden alkuperä on jokin henkilön työssään saama altistus. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 37 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 37 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
38 Tekijä 9/2024 TAPAHTUMA Uutta ja kerrattavaa riittää kemikaalien riskeistä Heskivan ay-koulun kemikaalivaarojen kurssilla käytiin läpi työturvallisuuden kannalta olennaisia asioita. Etenkin työnantajan rooli ja vastuu herätti runsaasti puheenvuoroja. Kemikaalioppien virkistämisen ohessa puheeksi nousi myös ammattiyhdistystoiminnan nykytilanne. K esäpäivä on kääntymässä kohti iltaa, kun ammattiosastojen yhteistyöryhmä Heskivan järjestämän ay-koulun kurssi kemikaaliriskeistä on alkamassa Teollisuusliiton tapahtumatilassa Helsingin Hakaniemessä. Tiukan kolmen tunnin aikana on tarjolla asiaa kemiallisista tekijöistä, niiden vaaroista, työnantajan vastuualueista, ajankohtaisista lainsäädännön muutoksista sekä hyödyllisistä tiedonlähteistä. Illan kouluttajana toimiva Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljas avaa keskustelun yksinkertaisella kysymyksellä: mitä odotatte tältä kurssilta? – Tietoa siitä, mikä meidät tappaa, kuuluu vakava vastaus eturivistä. Kurssin tarjonta herättää paljon kysymyksiä ja saa osallistujat jakamaan omia tarinoitaan työuriensa varrelta. Kestoaihe asbesti nousee esille kerta toisensa jälkeen, kuten myös työnantajan vastuu kemikaaliriskeistä perehdyttämisessä ja niiden valvonnassa. Jokaiselta irtoaa tarinaa kohdatuista riskeistä. Kärynneet kulmakarvat ovat kokemuksista vähiten vaarallisia. VOITON PUOLELLE JÄÄTY Pitkäaikainen ammattiyhdistysaktiivi ja ammattiosasto 77:n opintosihteeri Seppo Palkki kuuntelee kurssin sisältöä tarkasti. Jokapaikan höyläksi itseään kuvaileva Palkki liittyi ammattiosaston jäseneksi vuonna 1989. – Työpaikalla oli silloin tuotannossa noin 99 prosentin järjestäytymisaste ja siinä toisen nuoren työkaverin kanssa taidettiin olla ainoat, jotka eivät liittoon kuuluneet. Ei sitä vielä nuorena jannuna TEKSTI SEMI SALMIKANNAS KUVAT ANTTI HYVÄRINEN kiinnostanut, vaikka liitosta tiesikin. Kerran rupatellessa tiimin vanhemmat kollegat vitsailivat, että voisivat istua meidät ulos, niin siitä mentiin juoksujalkaa luottamusmiehen pakeille liittymään, Palkki muistelee. Ammattiyhdistystoiminta ja koulutukset ovat antaneet Palkille paljon vuosien aikana. Vahva yhteisöllisyys on tuonut mukanaan uusia tuttavuuksia ja reissuja. Halu kehittää itseään on tuonut miehen kerta toisensa jälkeen mukaan koulutuksiin. – Jäsenmaksu on pieni hinta maksettavaksi tästä kaikesta mitä on vuosien aikana saanut, että voiton puolelle on jääty, Palkki sanoo. Vantaalaisen Meconet Oy:n pääluottamusmiehenä ja ensimmäisenä varatyösuojeluvaltuutettuna toimiva Sami Heikkinen on koulutusveteraani. Hän on ehtinyt käydä jo kaikki työsuojeluja luottamusmieskurssit, joita on Murikka-opistolla saatavilla, joten lisäkoulutusta on haettava ay-koulusta. – Vahvistan täällä omaa ammattitaitoani hankkimalla uutta tietoa ja vahvistamalla vanhoja oppeja. Uuden tiedon saaminen ajaa jopa arki-iltana kolmeksi tunniksi kurssille istumaan, Heikkinen kertoo. AY-KOULUTUSTA PIENELLÄ BUDJETILLA Kurssin järjestänyt Heskiva on Helsingin, Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan alueella toimivien ammattiosastojen yhteistyöryhmä. Heskiva on ollut toiminnassa vuodesta 2018 alkaen järjestäen koulutuksia ja muuta toimintaa ammattiosastojen jäsenille. – Koulutusten järjestäminen on tärkeää yleissitovuuden säilyttämisen ja yhtäläisyyden lisäämisen kannalta. Aktiivijäsenethän näillä kursseilla eniten Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 38 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 38 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 39 LIITOSSA käyvät, mutta jatkuvasti yritetään aktivoida rivijäseniä. Esimerkiksi viime vuonna ay-koulun päätöstapahtumassa mentiin hohtokeilaamaan, mikä houkutteli paikalle pari ihan uutta tyyppiä, kertoo Heskiva-yhteistyöryhmän puheenjohtaja Markku Kyröläinen. – Porukan aktivoiminen on kyllä osoittautunut vaikeaksi, vaikka kovaa työtä asian eteen tehdäänkin, Palkki mainitsee. Yhteistyöryhmän koulutukset pyörivät pienellä budjetilla. Ammattiosastot eivät omista budjeteistaan jaa varoja yhteistyöryhmän käyttöön, joten toiminta on kurssimaksujen varassa. Jäsenten kurssikerran 13 euron kurssimaksuilla katetaan päätöstapahtuman kulut eikä paljoa muuta. – Tässä olisi kyllä liiton apu tarpeen. Onneksi nyt kun olemme suunnitelleet alueellista luottamushenkilökoulutusta, niin sen avuksi olemme saamassa Uudenmaan toiminta-alueelta rahoitusta, Kyröläinen kertoo. MUISTIN VIRKISTYSTÄ, UUTTA ASIAA JA TYÖPAIKALLE VIETÄVÄÄ Elokuinen aurinko on suuntaamassa kohti taivaanrantaa, kun viimeinen dia pyörähtää näytöllä. Asiaa olisi enemmänkin kuin yhteen iltaan mahtuu, kemikaalilainsäädäntö kun sisältää Euroopan monimutkaisimpia koukeroita. Paikalta lähdetään hyvissä mielin, vaikka pieneksi jäänyt osallistujamäärä latistaakin. Tärkeimmäksi illan annista koetaan vanhojen asioiden virkistäminen, vaikka etenkin ajankohtaispäivitykset tarjosivat myös uutta. – Saipahan taas työpaikalle vietävää, hymähtää Heikkinen saaden käsiinsä parikin vihkoa tiukkaa kemikaaliasiaa mukaan otettavaksi. – Heti huomenna otetaan työnantajan kanssa kemikaaliriskit puheeksi. Tuleville kursseille on toiveissa saada enemmänkin jäseniä paikalle. Heskivan ay-koulun päätöstapahtumassa on tänä vuonna luvassa yhteisen päivällisen lisäksi pakohuonepeli. Sitä ennen on vielä luvassa kaksi kurssi-iltaa. – Nyt kun on vielä lokakuussa tulossa ay-koulun kurssi poliittisten lakkojen vaikutuksista ja TES-neuvotteluista, niin se on aihe, jonka pitäisi kiinnostaa ihan kaikkia jäseniä. Nyt on sun asioista kyse, kertoo Tikkurilan metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja Petteri Vattulainen. – Kaikki koulutuksesta ja toiminnasta kiinnostuneet voivat ehdottomasti ottaa Heskivaan yhteyttä, tokaisee vielä Palkki. ? Markku Kyröläinen nostaa jäsenten aktivoimisen ay-koulun yhdeksi tärkeimmiksi tavoitteista. Työympäristöasiantuntija Jenni Uljas valisti kurssilaisia kemikaaliriskeistä, työnantajan vastuista ja tuoreista lainsäädännön muutoksista. Markku Kyröläinen (vas.), Seppo Palkki, Jenni Uljas, Petteri Vattulainen ja Sami Heikkinen jakoivat kokemuksiaan ja muistojaan kemikaaleihin liittyvistä vaaratilanteista. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 39 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 39 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
40 Tekijä 9/2024 ”Tarjous, josta ei voi kieltäytyä ” oli syrjivä Korkein oikeus linjasi, että ylimääräisen taloudellisen edun maksaminen työtaistelun alaisista töistä on syrjintää. Yhdenvertaisuuslain perusteella 31 Teollisuusliiton jäsentä sai 1 000 euron hyvityksen. palkkaa vastaava summa tai annettiin viikon palkallinen vapaa. Oikeuden papereista käy ilmi, että yrityksen ylityötarjousta oli työpaikalla kuvailtu ”tarjoukseksi, josta ei voi kieltäytyä”. Kahdeksan työntekijää hyväksyi yhtiön ylityötarjouksen. Korkeimman oikeuden päätöksessä todetaan, että ”ylityötarjous on saattanut ammattiliittoon kuuluneet ja sen ylityökiellon velvoittamat työntekijät tosiasiassa epäedullisempaan asemaan kuin ammattiliittoon kuulumattomat työntekijät”. Kyseessä on päätös, joka vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, arvioi Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön va. päällikkö Susanna Holmberg. – Työntekijät näkevät, että heillä on ammattiyhdistystoiminnan suoja, ja työnantaja oppii olemaan rikkomatta työntekijän oikeuksia, Holmberg sanoo. ENNAKKOPÄÄTÖS LUO OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Tapauksessa oli kantajana 45 työtaisteluun osallistunutta Teollisuusliiton jäsentä, jotka työskentelivät yrityksen kahdessa toimipisteessä samalla paikkakunnalla. Teollisuusliitto myönsi jäsenilleen oikeusavun ja vei asian oikeuteen. Käräjäoikeus ratkaisi asian työntekijöiden eduksi, mutta hovioikeus kallistui työnantajan puolelle. Lopulta korkein oikeus kumosi aiemmat päätökset ja ratkaisi asian pääosin työntekijöiden eduksi. Korkein oikeus ei ole aiemmin antanut ennakkoratkaisua vastaavantyyppisestä syrjintätilanteesta. Ennakkoratkaisut luovat uutta oikeuskäytäntöä. – Tuomioistuimet noudattavat hyvin korkeimman oikeuden linjauksia, Holmberg sanoo. Korkein oikeus siis katsoi ennakkopäätöksessään, että ylimääräisten Korkeimman oikeuden päätös vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, arvioi Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön va. päällikkö Susanna Holmberg. TU U KK A RA N TA LA § EDUNVALVONTA Koonnut Antti Hyvärinen K orkein oikeus päätti heinäkuussa 2024, että Pirkanmaalla toimiva yritys syrji vuonna 2018 Teollisuusliiton jäseniä tarjoamalla tavallisesta poikkeavia etuja työtaistelun alaisista ylitöistä. Oikeusasteissa käsitellyt tapahtumat ajoittuvat syksyyn 2018, jolloin Teollisuusliitto julisti ylityökiellon, joka oli osa laillista poliittista työtaistelua. Ylityökiellon aikana yritys tarjosi osalle työntekijöistä mahdollisuuden tehdä viikonloppuna ylitöitä siten, että yhtenä lauantaina tehdystä 16 tunnin laskennallisesta ylityöstä maksettiin korvauksena 44 tunnin Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 40 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 40 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 41 LIITOSSA Oikeudenkäynti on aina riski, mutta uskallamme viedä epävarmempiakin juttuja oikeuteen. Lakiesitys kasvattaa hyväksikäytön riskiä ULKOMAALAISLAKI OrponPurran hallitus esittää lakimuutosta, jonka mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden pitää työsuhteen päätyttyä löytää uusi työ kolmen kuukauden aikana. Jos näin ei tapahdu, työntekijä menettää oleskeluluvan Suomessa. Erityisasiantuntijoille aikarajaksi esitetään kuutta kuukautta. Teollisuusliitto on jättänyt lakiesityksestä lausunnon, jonka mukaan esitys ei ole perusteltu tai järkevä. Esitys ei vastaa yhteiskunnan eikä työntekijöiden tarpeita ja se perustuu vaillinaiselle ymmärrykselle työmarkkinoiden toiminnasta. Esityksessä on myös merkittäviä ristiriitoja hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Näitä tavoitteita ovat esimerkiksi maahanmuuttajien hyväksikäytön vähentäminen, kotoutuminen Suomeen työntekemisen kautta sekä nykymuotoisen saatavuusharkinnan puolustaminen. Hallituksen esittämä kolmen kuukauden aikaraja uudelleen työllistymiselle on liian lyhyt. Kielitaidon ja verkostojen puuttuminen, puutteellinen suomalaisen yhteiskunnan ja työnhakutapojen tuntemus sekä rekrytoinneissa tapahtuva syrjintä hidastavat oleellisesti maahanmuuttajien työllistymistä. Työnvälittämisestä ei saa lain mukaan ottaa korvausta työntekijältä. Ulkomaalaislain muutokset kasvattavat oleellisesti riskiä tarttua laittomiin maksullisiin työnvälitystarjouksiin tai muuten epämääräisiin työtarjouksiin. etujen tarjoaminen työtaistelun alaisista töistä syrjii muita työntekijöitä heidän ammattiyhdistystoimintansa perusteella. – Kuinkahan paljon tätä on tapahtunut aiemmin muilla työpaikoilla? Holmberg pohtii. Nyt oikeudelliseen tilanteeseen on saatu selvyyttä, joten jatkossa työnantajien kannattaa harkita kahdesti työtaistelun alaisiin töihin houkuttelua. OIKEUSAPU KATTAA JÄSENTEN KAIKKI KULUT Korkeimman oikeuden mukaan syrjintä kohdistui toisen toimipisteen 31 työntekijään, jotka olisivat pystyneet tekemään ylityönä teetettyä työtä ilman erillistä perehdytystä. Oikeus tuomitsi yrityksen maksamaan 1 000 euron hyvityksen jokaiselle syrjitylle työntekijälle. Oikeus hylkäsi työntekijöiden vahingonkorvausvaatimukset saamatta jääneestä palkasta. Korkein oikeus määräsi molemmat osapuolet maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, sillä asia oli oikeudellisesti niin epäselvä, että molemmilla osapuolilla oli perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Teollisuusliiton oikeusapu kattaa kaikki jäsenten oikeudenkäyntikulut. Kyseisessä syrjintätapauksessa korkeimman oikeuden päätös saatiin lähes kuusi vuotta käsiteltyjen tapahtumien jälkeen, ja liiton oikeudenkäyntikulut olivat kymmeniä tuhansia euroja. – Koko ajan on riskinä, että hävitessä olisi voinut joutua maksamaan vastapuolenkin kulut. Oikeudenkäynti on aina riski, mutta uskallamme viedä epävarmempiakin juttuja oikeuteen, Holmberg sanoo. ? Marjanpoimijoiden oikeudet parantumassa KAUSITYÖLAKI Orpon-Purran hallitus esittää kausityölakiin muutosta, joka lisää luonnontuotteiden keruun kausityölain soveltamisen piiriin. Käytännössä tämä koskee kolmansista maista Suomeen tulevia ulkomaalaisia marjanpoimijoita. Teollisuusliitto on antanut lakimuutosta kannattavan lausunnon. Teollisuusliitto on marjanpoimijoita ja alkutuotannon työntekijöitä edustava ja työehdoista sopiva ammattiliitto. Marjanpoimijoiden työ on selkeästi kausiluontoinen. Poimijoiden työsuhteisuus helpottaa hyväksikäyttöön puuttumista ja parantaa työntekijöiden oikeuksia, sillä työsuhteisuus siirtää yrittäjäriskin työnantajalle, jolle se kuuluukin. Muutos tuo poimijat työlainsäädännön sekä yleissitovan maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen piiriin. Kyseisen työehtosopimuksen on solminut Teollisuusliitto ja Maaseudun Työnantajaliitto. Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama toivottaa esitetyt muutokset tervetulleiksi. – Marjanpoimijoiden hyväksikäyttö Suomessa ja heidän oikeuksien laiminlyönti ovat jatkuneet aivan liian pitkään. Esitetty muutos on tervetullut ja pitkään odotettu edistysaskel. + LUE LISÄÄ Teollisuusliiton tiedote ja lausunto: www.teollisuusliitto.fi/ muutokset-ulkomaalaislakiin + LUE LISÄÄ Teollisuusliiton tiedote ja lausunto: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuhteisuus-on-tarpeellinen Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 41 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 41 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
42 Tekijä 9/2024 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Kouluttaudu itse ja innosta työkavereitakin mukaan! ”Kouluttautuminen on kaikkien oikeus” SOILE RUOKONEN Sihteeri, Uudenkaupungin Teollisuustyöntekijät ao. 268, tiiminvetäjä, Vahterus Oy Kalanti, Laitila ”Viime syksynä #Ajatuspaja-kurssilla käytiin läpi ammattiosaston kehittämistä ja jäsenhankintaa. Sain tärkeää tietoa, josta on ollut hyötyä, kun näitä asioita on töissä mietitty. Kokonaisuudesta ja kouluttajista jäi hyvä fiilis. Voin suositella kurssille osallistumista lämpimästi kaikille liiton jäsenille. Myös vanhat konkarit voivat lähteä rohkeasti mukaan. Murikan hienoutta ei pysty oikein sanoin selittämään. Loppuvuodesta on edessä mielenkiintoinen Työelämän tietopakki -koulutus, jossa odotan oppivani lisää käytännön aiheista. Siitä on myös etua, jos päätän asettautua ehdolle pääluottamusmiesvaaleissa. Ilman liiton kursseja en edes miettisi ehdolle lähtemistä. Työpaikalla ihmiset kyselevät luottamusasioista, kun tietävät että olen koulutuksissa käynyt. HR ei meinannut aluksi myöntää lupaa osallistua koulutuksiin, koska en ole luottamustehtävissä. Asia kuitenkin ratkesi, sillä onhan kouluttautuminen meidän kaikkien oikeus.” Liitto kouluttaa Viikonloppukursseja alueilla #ajatuspaja – Tervetuloa Teollisuusliittoon (jäsenille, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet koulutuksiin) 5.—6.10. Itä-Suomi (Rantasalmi) ja Pohjois-Suomi (Kajaani) 12.—13.10. Uusimaa (Espoo) ja Sisä-Suomi (Tampere) 12.—13.10. #thoughtworkshop – Welcome to Industrial Union (Espoo) Työelämän tietopakki 2024 (luottamushenkilöille ja muille kiinnostuneille) 26.—27.10. Pohjanmaa (Ylihärmä) 26—27.10 Arbetslivets verktygsback (Ylihärmä) 16.—17.11. Uusimaa (Helsinki) ja Pohjois-Suomi (Rovaniemi) 23.—24.11. Sisä-Suomi (Jyväskylä) ja Itä-Suomi (Tahko) 30.11.—1.12. Etelä-Suomi (Vierumäki) ja Lounais-Suomi (Salo) Murikan kursseja lokakuussa 2.—4.10. Autoalan täydennyskurssi – palkkaustekniikka 4.10. Paikallisen sopimisen monimuotokurssin 1 osa (kemia/puusepänteollisuus) 4.—6.10. Naiset toimijoina 7.—11.10. Järjestötoimijan perusteet 7.—11.10. Luottamusmiesten peruskurssi 7.—11.10. Basic Course for Shop Stewards 12.—13.10. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus 14.—16.10. Kansainvälinen edunvalvonta ja solidaarisuus 14.—18.10. Luottamusmiesten jatkokurssi 14.—18.10. Järjestäjä 2 21.—25.10. Neuvottelutaito 28.—30.10. Hyvinvointi työyhteisössä 28.10.—1.11. Luottamusmiesten jatkokurssi 28.10.—1.11. Puheviestinnän perusteet 28.10.—1.11. Luottamusmiesten peruskurssi 31.10.—1.11. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 42 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 42 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 43 MAAILMA Koonnut Heikki Jokinen ”Emme palkkaa paskiaisia” IRLANTI Laittomasti erotettu saa mittavat korvaukset periaatteellisesti tärkeässä asiassa työntekijän sananvapaudesta. Irlannissa toimiva israelilainen tietotekniikkayhtiö Vix erotti lokakuussa Courtney Careyn tämän arvosteltua sosiaalisessa mediassa Israelin sodankäynnin tapaa Gazassa. Yhtiön toimitusjohtaja ilmoitti julkisesti erottamisen syyksi "We don't hire assholes" , kertoo Irish Independent -lehti. Tämä ei riittänyt syyksi laittomia erottamisia valvovalle komissiolle. Se määräsi Vixin maksamaan 35 000 euroa Careylle. Osa korvauksesta johtuu siitä, että Careyn on ollut vaikeaa löytää uutta työtä tietotekniikka-alalta. Hän kertoo Irish Timesille , että hän on joutunut kuin mustalle listalle. Muun muassa miljoonien seuraajien sosiaalisen median vaikuttaja Israelista viestii Careyn tukevan terroristeja. Vuosituhansien työrupeama YHDYSVALLAT Milloin yhdysvaltalaisen työntekijän olisi ollut aloitettava uransa, jotta hän pääsisi toimitusjohtajan yhden vuoden tuloihin, kysyy keskusjärjestö AFL-CIO. Maan 500 suurimman pörssiyhtiön työntekijälle se tarkoittaisi vuotta 1755 – siis aikaa, kun Yhdysvaltoja ei vielä ollut olemassakaan. Avokätisimmässä yhtiössä mediaanipalkkaisen työntekijän olisi yltääkseen toimitusjohtajansa vuoden 2023 tuloihin ollut aloitettava työt vuonna 8345 ennen ajanlaskun alkua. Siis vajaat 8 000 vuotta ennen Ateenan Akropoliin temppelien rakentamista. Viime vuonna suuryhtiöiden toimitusjohtajien tulot nousivat kuusi prosenttia, voitot 11 prosenttia ja kuluttajahinnat kolme prosenttia, AFL-CIO listaa. LIITOSSA TEOLLIS UUSLIITT OLAISEN LEHTI WWW.TE KIJÄLEH TI.FI NRO 3/2023 8 Tekno avasi sopimise n 20 Kanneoik eus kiinni eduskunn asta 38 Nuoret kaipaava t tietoa 51 Flera avtal i mål 53 1,517 candidat es to choose from 54 Jäällä arki unohtuu Äänestä! Liittokoko usvaalit 10.–31.3. 3/2023 Tekijä 45 LIITOSSA MAAILMA LE H TI KU VA / IIM A G ES / EY EV IN E / M A RT YN W H EA TL EY Lakko-oikeus uhattuna BRITANNIA Oikeistohallitus rajoittaa lailla lakko-oikeutta. Tämä ei ole uutta, konservatiivihallitukset ovat monesti olleet ay-oikeuksien kimpussa. Pääministeri Rishi Sunakin hallitus julkisti tammikuussa 2023 lakiesityksen, joka leikkaa vahvasti lakkooikeutta. Se säätää, että määrätyillä kuudella alalla, kuten opetus, liikenne ja tulli, vain osittainen lakko sallitaan. Työnantaja voi näillä aloilla nimetä toiminnan pyörittämiseen tarvittavan "kohtuullisen" määrän työntekijöitä, joilla ei ole lakko-oikeutta. Jos työntekijä meneekin lakkoon, hänelle on laillista antaa potkut. Laki määrää liiton "kohtuullisiin toimiin", jotta sen työhön määrätyt jäsenet eivät lakkoile. Jos se ei onnistu, liitto voidaan määrätä maksamaan jopa yli miljoonan euron vahingonkorvaus. Määritelmän epämääräisyys on kuin pistooli liiton ohimolla. Britanniassa on nähty laajoja lakkoja viime aikoina. Myös julkisella alalla, jonka työntekijöitä hallitus nyt haluaa kurittaa. Konservatiivit laskevat, että esimerkiksi liikenteen lakot herättävät ärtymystä, jolla voidaan nostaa puolueen heikkoa kannatusta. Tämä ei ole lainkaan varmaa. Monilla lakoista on kansan tuki, ja helmikuun alussa puoli miljoonaa ihmistä oli päivän lakossa lakia vastaan. Konservatiivipääministeri Edward Heath hävisi vuonna 1974 vaalit pitkälti hänen hallituksensa laatiman, lakko-oikeutta rajoittaneen lain vuoksi. Heinäkuussa 1972 pidätettiin viisi pääluottamusmiestä, Pentonville Five . Konservatiivien lain luoman viranomaisen mukaan he eivät toimineet kielletyn lakon estämiseksi. Työnantajan palkkaama yksityisetsivä tunnisti miehet. Pidätys nosti mielenosoitusten ja lakkojen aallon, joka pakotti hallituksen löytämään asiasta juridisen muotovirheen. Pääluottamusmiehet vapautettiin viikossa, Heath hävisi seuraavat vaalit ja laki muutettiin. Margaret Thatcher romutti 1980-luvulla työntekijöiden ja liittojen oikeuksia, joita työväenpuolue on hallituksessa palauttanut. Britanniassa on kuitenkin yhä lakkojen järjestämistä pikkutarkasti sääntelevä laki. ? Koonnut Heikki Jokinen Republikaanit kurittavat liittoa YHDYSVALLAT Floridassa 4,5 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Silti republikaanikuvernööri Ron DeSantis haluaa murskata liitot. Niistä suurin on 150 000 jäsenen opettajien ammattiliitto. DeSantis esitti tammikuussa useita opettajien liiton toiminnan rajoituksia. Ne kieltäisivät liiton aineiston jakamisen kouluissa ja kaiken ay-toiminnan työaikana. Työehdoista neuvottelemiseen vaadittava järjestäytymisaste nousisi 50 prosentista 60 prosenttiin. Hän kieltäisi jäsenmaksujen perimisen suoraan palkasta ja vaatisi liitolta vuosittain täyden selvityksen kaikista tuloistaan ja menoistaan. Liiton johdon tai juristien palkka ei saa ylittää liiton jäsenen ylintä palkkaa. Jos republikaanihallinto epäilee liittoa "petoksesta, tuhlauksesta tai väärinkäytöstä", se voi teettää liitossa tutkimuksia. Liiton on joka vuosi hankittava jäseniltään todistus, että he tietävät jäsenyyden olevan vapaaehtoista ja haluavat jatkaa liiton jäseninä. Työnantaja maksaa jäsenmaksut TANSKA Yli tuhannen työntekijän Billundin lentokenttä maksaa kaikkien työntekijöidensä ammattiliiton jäsenmaksut, kun liitto kuuluu FH-keskusjärjestöön. Jäsenmaksu lisätään palkan päälle. Päätös kattaa kaikki ammatit. Järjestäytymisaste nousi 95 prosenttiin. Lisästä voi kieltäytyä. Korkein oikeus päätti vuonna 2015, että on laillista, että ammattiliiton jäsenet saavat parempia etuja kuin järjestäytymättömät työntekijät. Lakkoilijat osoittivat mieltään Iso-Britannian pääministeri Rishi Sunakin virka-asunnon edessä Lontoossa, kun jopa puoli miljoonaa brittiläistä opettajaa ja muuta julkisten alojen työntekijää oli lakossa parempien palkkojen puolesta keskiviikkona 1.2.2023. Tekijässä 3/2023 kerroimme, kuinka Britannian silloinen oikeistohallitus rajoitti lakko-oikeutta lailla. Uusi työväenpuolueen hallitus aikoo nyt kumota lakkolain. Käyttökelvoton laki roskiin BRITANNIA Työväenpuolueen uusi hallitus ryhtyy heti työntekijöiden oikeuksien parantamiseen pitkän konservatiivihallinnon jäljiltä, kertoo Observer -lehti. Ensimmäiseksi saa kyytiä Rishi Sunakin hallituksen viime vuonna säätämä lakkooikeutta rajoittava laki. Konservatiivien laki sääti kuudelle alalle, kuten liikenne, tulli ja opetus, vain osittaisen lakko-oikeuden. Työnantajilla on oikeus nimetä ihmiset, jotka eivät saa lakkoilla. Jos joku meneekin lakkoon, on laillista antaa hänelle potkut. Ammattiliittojen on ryhdyttävä "kohtuullisiin toimiin" estääkseen työhön määrättyjen jäsentensä lakot. Mikäli liitto ei siinä onnistu, sille voidaan määrätä mittava vahingonkorvaus. Oikeistopoliitikot väittivät lailla ehkäistävän lakkoja. Todellisuudessa yksikään työnantaja ei ole kertaakaan käyttänyt lakia. He tietävät sen vahingoittavan syvästi työmarkkinaosapuolten välejä. "Laki ei koskaan toiminut, sitä ei koskaan käytetty, yritykset eivät halunneet sitä ja menetimme silti enemmän työpäiviä lakoissa kuin Ranska tai Espanja", Observer siteeraa lähdettä hallituksen piiristä. Brittikonservatiivien laki muistuttaa Orpon-Purran hallituksen toimia: lakko-oikeutta rajoitetaan ja lakkosakkoja nostetaan reilusti. Rajoituksia hallituksemme perusteli poliittisten lakkojen määrällä – jotka käytännössä johtuivat lakkorajoitusten vastustamisesta. Ammattiliitoissa ollaan tyytyväisiä onnettoman lain kumoamisesta, kertoo The Guardian . Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen maassa on hallitus, joka ei hyökkää ammattiliittoja vastaan, eräs lähde kertoi helpottuneena lehdelle. Keskusjärjestö TUC:n pääsihteeri Paul Nowak muistuttaa, että lakot ratkaistaan neuvottelupöydässä, ei säätämällä erimielisyys pois lailla. – Se, että yksikään työnantaja ei ole käyttänyt lakia lakon murtamiseen, kertoo paljon. Hekin näkevät, kuinka myrkyllinen laki on. Nyt on uuden, aikuisen ajan aika työmarkkinasuhteissa, Nowak sanoo. ? Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Kouluttaudu itse ja innosta työkavereitakin mukaan! ”Kouluttautuminen on kaikkien oikeus” SOILE RUOKONEN Sihteeri, Uudenkaupungin Teollisuustyöntekijät ao. 268, tiiminvetäjä, Vahterus Oy Kalanti, Laitila ”Viime syksynä #Ajatuspaja-kurssilla käytiin läpi ammattiosaston kehittämistä ja jäsenhankintaa. Sain tärkeää tietoa, josta on ollut hyötyä, kun näitä asioita on töissä mietitty. Kokonaisuudesta ja kouluttajista jäi hyvä fiilis. Voin suositella kurssille osallistumista lämpimästi kaikille liiton jäsenille. Myös vanhat konkarit voivat lähteä rohkeasti mukaan. Murikan hienoutta ei pysty oikein sanoin selittämään. Loppuvuodesta on edessä mielenkiintoinen Työelämän tietopakki -koulutus, jossa odotan oppivani lisää käytännön aiheista. Siitä on myös etua, jos päätän asettautua ehdolle pääluottamusmiesvaaleissa. Ilman liiton kursseja en edes miettisi ehdolle lähtemistä. Työpaikalla ihmiset kyselevät luottamusasioista, kun tietävät että olen koulutuksissa käynyt. HR ei meinannut aluksi myöntää lupaa osallistua koulutuksiin, koska en ole luottamustehtävissä. Asia kuitenkin ratkesi, sillä onhan kouluttautuminen meidän kaikkien oikeus.” Liitto kouluttaa Viikonloppukursseja alueilla #ajatuspaja – Tervetuloa Teollisuusliittoon (jäsenille, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet koulutuksiin) 5.—6.10. Itä-Suomi (Rantasalmi) ja Pohjois-Suomi (Kajaani) 12.—13.10. Uusimaa (Espoo) ja Sisä-Suomi (Tampere) 12.—13.10. #thoughtworkshop – Welcome to Industrial Union (Espoo) Työelämän tietopakki 2024 (luottamushenkilöille ja muille kiinnostuneille) 26.—27.10. Pohjanmaa (Ylihärmä) 26—27.10 Arbetslivets verktygsback (Ylihärmä) 16.—17.11. Uusimaa (Helsinki) ja Pohjois-Suomi (Rovaniemi) 23.—24.11. Sisä-Suomi (Jyväskylä) ja Itä-Suomi (Tahko) 30.11.—1.12. Etelä-Suomi (Vierumäki) ja Lounais-Suomi (Salo) Murikan kursseja lokakuussa 2.—4.10. Autoalan täydennyskurssi – palkkaustekniikka 4.10. Paikallisen sopimisen monimuotokurssin 1 osa (kemia/puusepänteollisuus) 4.—6.10. Naiset toimijoina 7.—11.10. Järjestötoimijan perusteet 7.—11.10. Luottamusmiesten peruskurssi 7.—11.10. Basic Course for Shop Stewards 12.—13.10. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus 14.—16.10. Kansainvälinen edunvalvonta ja solidaarisuus 14.—18.10. Luottamusmiesten jatkokurssi 14.—18.10. Järjestäjä 2 21.—25.10. Neuvottelutaito 28.—30.10. Hyvinvointi työyhteisössä 28.10.—1.11. Luottamusmiesten jatkokurssi 28.10.—1.11. Puheviestinnän perusteet 28.10.—1.11. Luottamusmiesten peruskurssi 31.10.—1.11. Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 43 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 43 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
44 Tekijä 9/2024 LYHYET TY Ö EL Ä M Ä TU TK IM U ST A Työttömyysbarometri SAK:n alojen työnhakijoiden työnhaku ja toimeentulo SA K TYÖTTÖMYYSBAROMETRI SAK:n uuden tutkimuksen mukaan työllistymisen esteistä merkittävimmäksi koetaan ikäsyrjintä. Hallituksen työttömyysturvaleikkaukset siirtävät työttömänä olevia entisestään köyhyysrajalle ja sen alle. Kuluneen vuoden aikana työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin Suomessa. Työja elinkeinoministeriö TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 306 000 työtöntä työnhakijaa, heistä noin kaksi kolmesta (204 000) on enintään toisen asteen (yleensä lukio tai ammattikoulu) koulutuksen suorittaneita. SAK:n työttömille työhakijoille tekemän tutkimuksen mukaan merkittävin työttömyyden syy työuran loppupäässä on koettu ikäsyrjintä. – Ikäsyrjintä liittyy usein ennakkoluuloihin vanhempien työntekijöiden terveyden ja osaamisen suhteen. Jos he pääsevät näyttämään taitonsa työkokeilun tai palkkatuen avulla, he saavat todennäköisemmin työpaikan, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo. Ikäsyrjintä koetaan suurimmaksi esteeksi työllistymiselle TAPAHTUMA Kulttuuriviikonloppu järjestetään tänä vuonna 12.–13.10. Murikassa Ukrainan ja rauhan teemalla. Tilaisuus on suunnattu ensisijaisesti työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Liitto maksaa osallistujien majoituksen ja ruokailut Murikassa sekä matkat julkisen liikenteen taksojen mukaan. Mukaan mahtuu 80 osallistujaa ja yhdestä ammattiosastosta voi osallistua enintään 4 henkilöä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittaudu 26.9. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/ kulttuuriviikonloppu Kulttuuria rauhan puolesta LUETUIMMAT ELOKUUSSA ? Riku Aalto: “The Finnish welfare society needs workers” ? Rules of working life in English at Murikka: “Without information, you’re lost” ? “Get the Hermes app, join the union and know your rights” – members of foreign background praise the Industrial Union’s expanding services ? Epäterve kilpailu uhkaa viedä työt rehellisiltä metsäpalveluyrittäjiltä –"Ammattilainen ei enää kelpaa" ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat LUE LISÄÄ SAK:n työttömyysbarometri 2024: www.sak.fi > hae: ”työttömyysbarometri” TAPAHTUMA Tulevaisuus tänään on kaikille avoin ja ilmainen SAK:n tapahtuma, joka tarjoaa avartavaa keskustelua työelämän tulevaisuudesta. Tämän vuoden tapahtumassa tavoitellaan maailman parasta työelämää. Lue lisää: www.tulevaisuustanaan.fi TYÖMARKKINAT Teollisuusliitto esitti syyskuun alussa, että Petteri Orpon hallituksen tulisi tehdä budjettiriihessään päätös työmarkkinamallia koskevan lainsäädännön valmistelun lopettamisesta. Päätöksellä hallitus tukisi käynnistyvien työehtosopimusneuvotteluiden onnistumisen edellytyksiä. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto katsoo, että hallituksen on annettava työmarkkinajärjestöille työrauha tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. – Palkanmuodostukseen liittyvät asiat kuuluvat työmarkkinaosapuolille, eikä lainsäädännöllä tule rajoittaa osapuolten toimintaedellytyksiä. Kasvun tukemisen pitäisi olla hallituksen tärkein prioriteetti, Aalto sanoo. Lue lisää: www.teollisuusliitto. fi/tyomarkkinamallin-valmistelu Työmarkkinamallin valmistelu lopetettava www.tekijälehti.fi Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 44 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 44 4.9.2024 15.38 4.9.2024 15.38
9/2024 Tekijä 45 TUTKIMUS Vuoden 2024 ensimmäisellä puolikkaalla työttömien teollisuusliittolaisten määrä on vähentynyt selvästi. Tammikuussa työttömänä oli noin 7 150 jäsentä ja heinäkuussa noin 5 750. Kuluvan vuoden mittaan lomautettujen jäsenten määrä on vähentynyt vielä enemmän. Tammikuussa lomautettuna oli 8 700 jäsentä, heinäkuussa 3 700. – Erityisesti kokoaikaiset lomautukset ovat vähentyneet roimasti. Lomautukset liittyvät heikkoon suhdanteeseen, joten töihin palaaminen ennakoi kyllä parempia aikoja, selventää Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Merkkejä työllisyysnäkymien kohenemisesta on ilmassa. Teollisuusliittolaisista useat työskentelevät suurten yritysten palveluksessa. Niiden tuotannon koheneminen luo työtä myös alihankkijayrityksissä työskenteleville. Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä sinetöi työllisyyskehityksen. – Melkein vuoropäivin tulee viestiä käänteestä parempaan ja sen lykkääntymisestä. Tosiasiassa teollisuudessa on mahdollisuus voimakkaaseen kasvuun heti, kun maailmankauppa ja investoinnit piristyvät. Kilpailukyky on kunnossa ja tehtailla on vapaata kapasiteettia, toteaa Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ talouden-ja-tyollisyyden-seuranta Heinäkuussa 5 000 lomautettua vähemmän JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalvelun puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti, näin toimien nopeutat etuuksien maksua. Jäädessäsi eläkkeelle lähetä kopio eläkepäätöksestä jäsenpalveluun. ? Vuonna 2024 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Saitko tekstiviestillä kyselyn touko–kesäkuun jäsenmaksuista? Jos jätit soittopyynnön, puhelu tulee numerosta 045 782 00599. Tavoittelemme sinua kolmesti. www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA tekijälehti.f i Lä hd e: Te ol lis uu sl iit to 7/2023–7/2024 TYÖTTÖMÄT JA LOMAUTETUT TEOLLISUUSLIITON JÄSENET 8 000 6 000 4 000 2 000 7 2023 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 2024 Työtön Kokoaikaisesti lomautettu Osa-aikaisesti lomautettu Esitykset syysvaltuustolle 25.9. mennessä VALTUUSTO Teollisuusliiton valtuuston sääntömääräinen syyskokous järjestetään 25.–26.11.2024. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 5. §:n määräämät asiat. Esityksiä valtuuston kokoukselle voivat tehdä ammattiosastot. Esitykset valtuuston sääntö-määräiselle syyskokoukselle tehdään liiton luottamushenkilöiden asiointipalvelussa. Esityksiä luottamushenkilöiden asiointipalvelun kautta pääsee tekemään ammattiosaston nimenkirjoittajat vahvan tunnistautumisen kautta. Esitykset syyskokoukselle on tehtävä viimeistään keskiviikkona 25.9.2024. Luottamushenkilöiden asiointipalvelu: asiointi.teollisuusliitto.fi Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 45 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 45 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
46 Tekijä 9/2024 Ett nytt kapitel S enast Tekijä besökte SSAB:s fabrik i Lappvik höll ett femtiotal anställda i gång det som fanns kvar av produktionen. Två år innan hade det starkt kritiserade beslutet kommit. Rörproduktionen skulle koncentreras till enheten i Tavastehus och fabriken i Lappvik, som varit i gång sedan 1960-talet, skulle läggas ner. Arbetarskyddsfullmäktige Ulf Heimberg hade fullt upp med att arbeta med frågor som hade att göra med bekämpning av coronaviruset på arbetsplatsen samtidigt som ett sorgearbete pågick. Ett använt munskydd vajade i vinden i stängslet. Hösten 2024 har den stora SSAB-texten försvunnit från skylten vid vägen, liksom Rautaruukki-texten försvann tio år tidigare. Det är en bekant man som hälsar på oss på parkeringsplatsen. Den nordiska ståljättens namn på skjortan har bytts ut mot det internationellt klingande Port of Lappvik. – Jag kunde inte hålla mig borta, säger Heimberg. Heimberg arbetar som fastighetsskötare på industritomten. Han blev anställd för att hålla koll på fastigheten redan efter nedläggningen. Ett drygt år efter nedläggningen, i april 2022, meddelade två företag inom båtbranschen, Nylund’s Boathouse från Raseborg och Marine Alutech från Salo att de tillsammans under namnet Port of Lappvik köper upp området. Sedan i fjol håller också Gränsbevakningsväsendet För fyra år sedan lade SSAB ner rörfabriken i Lappvik i Hangö. De anställda har gått vidare och de allra flesta hittat nya jobb. Ulf Heimberg lämnade aldrig fabriken. TEXT JOHANNES WARIS FOTO ANTTI YRJÖNEN PÅ JOBBET ”Att jobba aktivt med arbetarskyddet. Det tror jag alla vi som kommer från rörfabriken i Lappvik har med oss fortfarande”, säger Säde Sundberg. Hon jobbar nu som flera andra tidigare arbetskompisar på kemiindustribolaget Genencors fabrik i Hangö. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 46 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 46 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 47 PÅ SVENSKA rörfabrikens nedläggning kom 2018 jobbade 115 personer där. INTE FÖRSTA GÅNGEN För Ulf Heimberg personligen var nedläggningen av fabriken inte den första gången som arbetsplatsen helt enkelt upphörde att finnas till. – Jag var med då Skogby såg lades ner i slutet av 1980-talet. Det fanns män, framför allt ungkarlar, som hade flyttat från en annan ort och inte riktigt hittade sin plats. Alkohol var ofta med i bilden och jag vet om åtminstone två personer som tog livet av sig, säger Heimberg. Då SSAB lade ner i Lappvik var det ett antal som blev och väntade in pensionen. De allra flesta hittade ändå jobb relativt snabbt. – Det var många som gick till Fiskars Finland och SBA i Raseborg som anställde då och Helkamas fabriker i Hangö. Det fanns ett antal som nappade på erbjudandet att åka till Tavastehus, men de flesta av dem till i hamnen i Lappvik, vilket också för med sig stabila inkomster. Tidigare SSAB-anställda Säde Sundberg kör in på parkeringsplatsen på sin Triumph och gör oss sällskap då vi går in. – Jag känner igen den här lukten på något sätt. Det känns bekant men samtidigt ändå inte. Det har nog varit en hel del stress i den här hallen, säger Sundberg och skrattar. I betonggolvet syns fortfarande märken efter tunga rörhögar. Där det tidigare producerades stålrör är det nu båtar av olika slag som står i förvar eller väntar på service. – Jag tänker att det är bra att det ändå kom någon typ av verksamhet hit rätt så snabbt, så att inte fastigheten och området hann bli förfallet, säger Sundberg. Inledningsvis hette det att det nya arrangemanget skulle kunna föra med sig omkring 100 jobb. Heimberg uppskattar att det i nuläget jobbar runt 40 personer på området. Då beslutet om Ulf Heimberg har personligen varit med om två industrinedläggningar. >> >> En dörr stängdes men i stället har andra öppnats. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 47 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 47 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
48 Tekijä 9/2024 bor kvar i Västnyland. En familj med rötterna i norra Finland sökte sig till Brahestad och SSAB:s stålverk där. Det var också många som fick jobb på enzymtillverkaren IFF:s, tidigare Genencors, fabrik i Hangö. Fabriken anställer runt 150 personer idag. En av dem är Säde Sundberg som jobbat med logistik som tjänsteman på kemiföretaget. – Jag har alltid varit intresserad av att lära mig nytt och det finns det möjlighet till, speciellt när företaget växer och bygger ut. Många känner också att det här är en säker arbetsplats och att det nu är möjligt att till exempel köpa hus och grunda familj, säger Sundberg. NYA BANOR För vissa av de tidigare anställda innebar nedläggningen branschbyte eller skolbänken. Lina Forsberg jobbade som truckförare ända fram till slutet år 2020. Hon gick arbetslös i en vecka innan hon fick jobb i en annan av Industrifackets branscher då hon började jobba för tvätteriet Clean Kalle i Raseborg. Det blev några månader av jobb där innan tanken på utbildning inom det sociala området började växa sig starkare. Nu jobbar Forsberg som personlig assistent på deltid. Dessutom har hon axlat ansvar inom en organisation i tredje sektorn. – Jag har nyss börjat som verksamhetsledare för Västnylands hörselförening. Det är en annan typ av jobb än jag gjort tidigare. På fabriken visste jag att jag jobbar måndag till fredag. Nu är arbetstiderna friare. Forsbergs pappa, som också jobbade på rörfabriken, hittade också efter nedläggningen snabbt jobb på en firma i Karis. Hon saknar inte fabriksjobbet, men ibland nog det att ha en konkret arbetsgemenskap. – Nu jobbar jag ju en hel del ensam hemifrån. Mitt liv har inte blivit sämre. En dörr stängdes, men i stället har andra dörrar öppnats, säger Forsberg. I Lappvik sätter sig Ulf Heimberg i ”koppin” vid tidigare fabriksporten. På kaffekoppen i hans hand står det fortfarande SSAB. – Det är ett avslutat kapitel. Fortfarande håller jag fast vid att det var fel beslut att lägga ner rörfabriken. Men det är inte förbjudet att göra fel beslut. ? PÅ JOBBET Säde Sundberg och Ulf Heimberg är nöjda över att den tidigare rörfabrikens utrymmen är i användning. www.teollisuusliitto.fi/sv/fortroendemannaval Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 48 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 48 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 49 PÅ SVENSKA Påverka i facket – delta i höstmötet Snart dags att välja förtroendeman Kom ihåg att beställa Industrifackets kalender Om du vill ha Industrifackets medlemskalender för 2025 ska du göra beställningen i E-tjänsten. Det gäller även om du redan har beställt en medlemskalender under tidigare år. Kalendern är fortsättningsvis gratis och den kan beställas fram till 31.12.2024. Kalendrarna skickas ut till medlemmar i december 2024 och januari 2025. www.teollisuusliitto.fi/sv/ fackavdelningarnas-verksamhet E-tjänsten för förtroendevalda: asiointi.teollisuusliitto.fi Så här beställer du kalendern i E-tjänsten: ? Klicka på E-tjänsten på hemsidan. ? Logga in med dina personliga nätbankskoder. Identifiering är möjligt även med Mobil ID. ? Klicka på Medlemsinformation. ? Gå till Medlemsförmåner och klicka på Redigera. ? Under Kalender välj Jag beställer. Klicka på Spara. www.teollisuusliitto.fi/sv ? 26–27.10 Arbetslivets verktygsback, Härmä Spa ? 13–15.11 Kompletteringskurs, Helsingfors Anmäl dig via Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri KURSER OCH EVENEMANG Motioner till Industrifackets fullmäktigemöte senast 25.9 Det lagstadgade höstmötet i Industrifackets fackavdelningar ska äga rum i oktober-november och möteskallelsen ska skickas ut minst två veckor före mötet. Det här är en chans för medlemmar att påverka och säga sin åsikt om verksamheten i facket. Kom ihåg att anmäla om valet av förtroendevalda i avdelningen till förbundet genom E-tjänsten. www.teollisuusliitto.fi/sv/fortroendemannaval Snart är det dags för förtroendemannaval på arbetsplatserna i Industrifackets branscher. Förtroendemannen väljs genom val som vid behov ordnas på arbetsplatsen 1.11–31.12. Samtidigt väljs också viceförtroendemän och beroende på arbetsplatsens storlek också avdelningsförtroendemän. Kom ihåg att för att en medlem ska ha rätt att ställa upp som kandidat ska kandidaten vara medlem i den fackavdelning som organiserar arbetstagarna på arbetsplatsen. Fackavdelningen har rätt att ordna förtroendemannaval på arbetsplatsen. Valmaterial finns på Industrifackets webbsidor. Industrifackets fullmäktige samlas till ordinarie höstmöte 25–26.11.2024. Fackavdelningarna kan lägga fram motioner genom E-tjänsten för förtroendevalda. Motionerna till höstmötet bör skickas in senast onsdagen den 25 september. Kollektivavtalsinitiativ som gäller förändringar i kollektivavtalen behandlas i samband med kollektivavtalsförhandlingarna. Regioncentret i Österbotten flyttar Industrifackets regioncenter i Österbotten flyttar till nya utrymmen i Vasa. Från och med måndagen 9.9 håller Industrifacket till på adressen Kvarngatan 15, 65100 Vasa. Håll utkik på Industrifackets webbsidor för mer information. www.teollisuusliitto.fi/sv Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 49 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 49 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! In the app, employees and employers can easily check the terms and conditions of employment of their sector, including wages, working hours and holidays. Switching between languages in the multilingual app makes interaction easier in situations where the employee and employer do not share a language. Essential content in the app is available also without a mobile connection. Reliable, free, no authentication required. Protect your future – join Industrial Union! Industrial Union (Teollisuusliitto) is a trade union that looks after your interests in working life. If you study or work in a sector that is represented by Industrial Union, this union is for you. As a member of Industrial Union, you are protected! The Teollisuusliiton Hermes app is free of charge for all users. The terms and conditions of employment listed in the app are based on sectorspecific collective agreements between Industrial Union and employers’ federations. As a member of Industrial Union, you have access to personal counselling and help on employment-related matters, free training and other benefits. Learn more and join today! D O W N L O A D T H E T E OL L IS U U SL I I TO N H ER M ES AP P The Teollisuusliiton Hermes app includes the following five industries: Rural industries, Horticultural branch, Manual work in forestry, Plant nursery branch and also Technology industry as the latest. In future, we are about to extend the app to cover even more industries. Tekijä_6_2024_Hermes.indd 2 Tekijä_6_2024_Hermes.indd 2 8/20/2024 3:57:42 PM 8/20/2024 3:57:42 PM Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 50 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 50 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 51 IN ENGLISH Strong opposition to Alien Act amendment plan THREE MONTH RULE In Finnish political history, there has seldom, if ever, been any proposed legislation that has come in for such fierce criticism as the new proposal for amendment of the Aliens Act by the right-wing Orpo-Purra Government. As always, new bill proposals are sent out for comments that may be submitted by all interested parties. These are published on the website lausuntopalvelu.fi . One of the key proposals concerns the holder of a residence permit issued based on employment. Should he or she become unemployed, according to the dream of the right-wing Government, he or she must leave Finland with their family in three months, if the residence permit has been valid for under two years. For specialists, startup entrepreneurs and middle or top managers, the time limit would be six months. Of the 131 comments delivered – mostly from unions, employers' associations, state offices, universities, industry federations and NGO's – all but one said no to the three months limit. The main lines of criticism were pretty much in unison: Finland needs new labour from abroad. This should be made easier, not more difficult or impossible. A major number of comments proposed the time limit to be at least six months for all, or one year. Now, the Government has to decide what to do with its unhappy proposal. When forming the Government, the right-wing Coalition Party and the far-right Finns Party made a barter: the Coalition Party got a bunch of new labour laws benefitting unilaterally employers and the Finns Party got laws against immigrants. So now that labour laws have been mostly modified, with this law the Coalition Party is now repaying its debt to the Finns Party. The employers' associations were happy to welcome other Orpo-Purra duo laws benefitting them though creating problems in the labour market. Now, they oppose this law that would harm business and create problems in the labour market as well. The bill applies only to those with a residence permit issued based on employment, not citizens of EU and EEA Countries. ? According to the Industrial Union, the amendments to the Aliens Act will increase the risk of workers taking dubious job offers. + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen A growing risk for exploitation UNION COMMENTS The Industrial Union sees no grounds for the Government proposal for amendments in the Alien Act. Nor are the planned changes reasonable. The draft does not answer the needs of society and is based on an inadequate understanding on how the labour market works. The proposed three month time limit to find new employment is too short for anyone, the union says. It´s especially difficult for a person coming from abroad. Lack of networks and language skills, insufficient knowledge of how Finnish society works and discrimination when it comes to recruiting hinder finding employment. The risk to use illegal paid employment services or to grab other suspicious jobs will grow, the union stresses. Also, the union is worried about employment prospects of immigrants that are already in Finland. They must have real possibilities to find work, this should be the focus. The proposed legislation would weaken the position of an immigrant worker in the workplace. The union frequently witnesses situations, where the employer is exploiting the worker threatened with losing their job and being expelled from Finland. The new law would make employees even more vulnerable. IS TO CK Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! In the app, employees and employers can easily check the terms and conditions of employment of their sector, including wages, working hours and holidays. Switching between languages in the multilingual app makes interaction easier in situations where the employee and employer do not share a language. Essential content in the app is available also without a mobile connection. Reliable, free, no authentication required. Protect your future – join Industrial Union! Industrial Union (Teollisuusliitto) is a trade union that looks after your interests in working life. If you study or work in a sector that is represented by Industrial Union, this union is for you. As a member of Industrial Union, you are protected! The Teollisuusliiton Hermes app is free of charge for all users. The terms and conditions of employment listed in the app are based on sectorspecific collective agreements between Industrial Union and employers’ federations. As a member of Industrial Union, you have access to personal counselling and help on employment-related matters, free training and other benefits. Learn more and join today! D O W N L O A D T H E T E OL L IS U U SL I I TO N H ER M ES AP P The Teollisuusliiton Hermes app includes the following five industries: Rural industries, Horticultural branch, Manual work in forestry, Plant nursery branch and also Technology industry as the latest. In future, we are about to extend the app to cover even more industries. Tekijä_6_2024_Hermes.indd 2 Tekijä_6_2024_Hermes.indd 2 8/20/2024 3:57:42 PM 8/20/2024 3:57:42 PM Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 51 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 51 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
Kyyhkyjahdissa ARI-PEKKA VUORINEN Putkiasentaja-hitsaaja Sastamala Metalli ja LVI Lundgren Oy Huittinen 52 Tekijä 9/2024 HARRASTAJA HARRASTAJA Ari-Pekka Vuorisen metsästyskausi alkoi elokuussa kyyhkyjahdilla. Hän tavoittelee jahdista aina saalista, mutta pakollista sen saaminen ei silti ole. Luonnossa nollaan itseni, hän sanoo. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 52 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 52 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
A urinko ei ole vielä noussut, kun Ari-Pekka Vuorinen nousee autosta Nokian Sarkolassa, heittää repun selkäänsä, ottaa haulikon mukaansa ja suuntaa vasta puidulle hernepellolle. – Kello soitti 3.15. Kyyhkyn paras lentoaika on yleensä siinä auringonnousun aikaan. Silloin olisi hyvä olla jo passipaikalla, Vuorinen juttelee. Hän kuuluu Suoniemen metsästysseuraan ja on kulkenut metsällä lapsesta asti isänsä ja setänsä jalanjäljissä. – Tulin ensimmäisen kerran hirvijahtiin sellaisena tiitiäisenä, olisinko ollut kolmannella tai neljännellä luokalla, ja jäin koukkuun. Nykyään metsästys on minulle elämäntapa. Metsästyskausi alkaa 10. elokuuta kyyhkyn metsästyksellä. – Tämä on jahtikauden avaus. Olen odottanut tätä pitkän kevään ja kesän. Minua kiinnostavat kaikki jahtimuodot, mutta jänisja rusakkojahti ajavalla koiralla on kaikkein hienointa. NAAMIOVERKON SUOJISSA Ensitöikseen Vuorinen valitsee pellon laidalta mieleisen passipaikan. Sen edustalle sänkipellolle hän asettelee kaksitoista muovista kyyhkynkuvaa houkutuslinnuiksi. Kuvat nähdessään sepelkyyhky kuvittelee, että pellolla on muitakin lintuja ja luulee, että sinne on turvallista laskeutua syömään peltoon jääneitä herneitä, jotka ovat sen herkkua. – Lintu kiertää vähän aikaa pellon yläpuolella ja sitten sen uteliaisuus voittaa ja se laskeutuu kuville tai jos ei laskeudu, niin ainakin se kiertää ampumaetäisyydellä. Vuorisella on yllään ruskeankirjava maastopuku ja lippalakki. Metsän puolelle hän virittelee naamioverkon ja peittää sitten kasvonsa maastokuvioisella tuubihuivilla. – Mitä vähemmän lintu näkee minua, sen parempi. Kyyhkyt ovat arkoja ja niillä on hyvä näkö. KYTTÄYSMETSÄSTYSTÄ Aurinko nousee ja ensimmäiset kyyhkyt lähestyvät hernepeltoa. Ne kuitenkin lentävät niin korkealla, että Vuorinen ei edes tähtää. – Kaikki laukaukset pitää ampua siten, että on mahdollista osua. Mitään eläintä ei voi ampua niin, että kunhan kokeilin. Metsästäjät pyrkivät välttämään haavakoita kaikin keinoin. Vuorisella on päällekkäispiippuinen 12-kaliiberinen haulikko. Kyyhkysjahdissa hän käyttää panoksia, joiden haulikoko on 2,5–2,75 millimetriä. – Kirkkaalla säällä kyyhky lentää paljon korkeammalla kuin pilvisellä taivaalla. Haulikko on tehokas kantamaan 25–35 metrin päähän. Puiden latvoja korkeammalle ei kannata tähdätä. Passissa on syytä olla aloillaan ja hiljaa. – Tämä on kyttäysmetsästystä. Joskus lähestyvän kyyhkyn voi myös kuulla, sillä sen siivistä kuuluu lentäessä pieni suhina. IRTIOTTO ARJESTA Ari-Pekka Vuorinen suosittelee metsästystä kaikille, jotka viihtyvät luonnossa. Kyyhkyjahtiin päästäkseen täytyy suorittaa metsästyskortti ja liittyä metsästysseuraan. Seura huolehtii metsästysmaiden vuokraamisesta, sillä metsästys vaatii maanomistajan luvan. – Jos laji kiinnostaa, kannattaa hakea moneen seuraan. Usein auttaa, jos tunnet jonkun seuran jäsenen, joka voi suositella sinua, Vuorinen vinkkaa. Metsästysvarusteisiin menee rahaa ja autollakin tulee ajettua paljon, mutta harrastus ei Vuorisen mukaan silti kaadu rahaan. – Varusteita on monen hintaisia ja niitä saa myös käytettynä. Vuoriselle metsästys tarjoaa irtioton arjesta. – Minä nollaan itseni luonnossa. Se tekee pääkopalle todella hyvää. Vaikka tulisin kotiin kaikkeni antaneena, olen silti levänneempi, kun olen käynyt metsällä. EI SAALISPAKKOA Pieni kyyhkysparvi lentää Vuorisen passipaikan yli. Hän kohottaa aseen, tähtää ja ampuu. Yksi linnuista putoaa metsään parinkymmenen metrin päähän. – Yhdessä linnussa ei ole vielä paljon syötävää, mutta neljästä saa jo hienon aterian. Vuorinen tavoittelee jahdista aina saalista, mutta ilmankin sitäkin voi kotiin palata. – Siitä ei kannata masentua, jos saalista ei tule. Uudet kudit vaan piippuun ja seuraavana aamuna uudestaan. Jahdin päätteeksi Vuorinen suolistaa ja nylkee saaliin. – Kun lihan on itse metsästänyt ja valmistanut, se maistuu kaikista parhaimmalle. Kyyhkysen rintapalat Vuorinen paistaa pannulla ja lisää joukkoon kermaa. – Riista on puhtainta mahdollista lihaa. Tiedän tasan tarkkaan, mistä se on peräisin eikä sitä ole kasvatettu, pakkosyötetty tai pakattu muoviin. ? Ari-Pekka Vuorinen asettelee houkutuslinnut aamuvarhaisella vastapuidulle hernepellolle Nokian Sarkolassa. Houkutuslintuina voi käyttää myös harakan tai variksen kuvia, hän kertoo. 9/2024 Tekijä 53 VAPAALLA Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 53 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 53 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
54 Tekijä 9/2024 HARRASTAJA HARRASTAJAT METAL RIDERS FINLAND RY Perustettu 1998 Murikka-opistolla Kotipaikka Tampere www.metalriders.fi Pyörämerkistä viis, tärkeintä tasavertaisuus Metal Riders Finland on koonnut yhteen moottoripyöräilyn harrastajia jo vuodesta 1998 alkaen. Kokoontumisissa tärkeintä ei ole ajaminen, vaan yhdessä ajan viettäminen. TEKSTI SEMI SALMIKANNAS KUVAT TOMMI ANTTONEN K euruulla Keurusharjun loma-asuntojen pihamaalla seisoo parkissa sulassa sovussa Kawasakeja, Harley-Davidsoneja, Suzukeja, Yamahoita, BMW:itä ja yksi Vespakin. Onneksi emme ole eksyneet pahamaineisen liivijengin pakeille, vaan Teollisuusliiton jäsenten muodostaman moottoripyöräkerho Metal Riders Finland ry:n syyskokoontumiseen. Pihalla jatkuu tasainen puheensorina ja joukosta erottuu murre poikineen. Jäseniä riittää ympäri Suomen aina Hangosta Lappiin asti. Tällä kertaa mukaan kokoontumiseen on päässyt 22 henkilöä, vajaa kolmasosa koko kerhon vahvuudesta. YHTEISÖLLISYYS KAIKEN YTIMESSÄ Yhteinen harrastus tuo jäseniä vuosittaisiin kokouksiin, mutta myös reissulle ympäri Suomea ja Eurooppaa. Yhdessä on käyty ainakin Virossa, Latviassa ja Norjassa. Vaikka merkeissä on eroa, yhteinen sävel löytyy merkkirajojen ylitse. – Tämä on helppo ja matalan kynnyksen porukka tulla mukaan. Pyörät ja jäsenet ovat erilaisia, mutta olemme kaikki tasavertaisesti samalla viivalla, kertoo Kone Hissit Oy:n varapääluottamusmies Tapio Kuhmonen. Lämmin yhteisöllisyys paistaa joukosta. Huulenheiton lomassa Lappeenrannan K-Auton työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies Riku Karhunen tarjoaa Kuhmosen Harley-Davidsonista tonnin. Tarjous ei mene lävitse. Innokkaana moottoripyörämiehenä Karhuselta löytyy omasta takaa neljä pyörää, tällä kertaa matkaan on lähdetty vuoden 2013 Kawasakilla. – Täällä on motoristeja, joilla on erilaisia kokemuksia ja paikkasuosituksia jaettavana. Kun saa tietää, että kerholainen on omalla lähiseudulla liikkeellä, niin häntä kutsuu herkästi saunomaan, Karhunen kertoo. VIIDENKYMPIN VILLITYS TOI MUKAAN Kerhon ikähaarukka on komea, sillä nuorimmalla ja vanhimmalla jäsenellä on eroa viisikymmentä vuotta. Viisikymmentä on myös muuten tuttu luku, sillä moottoripyörän selkään nousemisen taustalta löytyy usein viidenkympin villitys. – Nettimotossa tuli vähän seikkailtua, ensin tarttui silmään vähän kevyempää pyörää ja siitä se sitten lähti, kertoo myös viidenkympin villityksen innoittama Josadoor Oy:n pääluottamusmies Ismo Antikainen. Antikainen, kuten moni muu, sai tietää Metal Ajankohtaiset aiheet ajavat myös Tapio Kuhmosen vakavaksi. "Väärällä polulla ollaan”, kuuluu toteamus. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 54 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 54 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 55 VAPAALLA Pyörämerkistä viis, tärkeintä tasavertaisuus Ridersista Murikka-opiston kurssilla kurssikaverin vinkkaamana. Hän pyrkii olemaan kaikissa kerhon tapahtumissa mukana. – Onhan tämä kokoontuminen ihan ykkösjuttu. Olo tuntuu aina nuoremmalta, kun pääsee pyörän selkään, myhäilee Antikainen. Siilinjärveläinen Jukka Tuppurainen, Valmet Juankosken ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu, liittyi kerhon jäseneksi viisi vuotta sitten melkein heti moottoripyörän hankittuaan. – Halu löytää samanhenkisiä kavereita toi mukaan. Parasta on moottoripyöräaiheista puhuminen, mutta myös kuulumisten vaihtaminen. Tämä juttuseura on henkisestikin tärkeää, Tuppurainen kertoo. SYKSYN SUUNNASTA HUOLTA Puhetta kokoontumisissa riittää laidasta laitaan. Vaikka ammattiyhdistysaiheet eivät keskiössä olekaan, ne nousevat myös esiin. Tuleva syksy ja työehtosopimusneuvottelut puhuttavat. – Maan hallituksen muutoksethan ovat tässä puhuttaneet ja vielä on kiharainen syksy tulossa, toteaa Porista saapunut Componenta Castings Oy:n luottamusmies ja ensimmäinen varatyösuojelumiesvaltuutettu Ari Saukkokoski. – Paljon on sopimuksia katkolla ja saa nähdä tuleeko paikallisia sopimuksia, samaa matkaa Porista ja Componentalta matkannut pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Timo Jokinen komppaa. – Paljon on saanut työpaikalla vastailla käytännön kysymyksiin heikennyksistä. Keväältä on jäänyt revanssihenkeä, mutta myös epävarmuutta tulevasta, muistelee Tuppurainen. KOHTI TULEVAISUUTTA Ajanvieton lomassa hoidetaan myös sääntömääräisen syyskokouksen asiat järjestykseen. Kaksitoista vuotta kerhossa mukana ollut nykyinen Teollisuusliiton Itä-Suomen aluetoimitsija Jussi Rantanen jättää kerhon puheenjohtajan tehtävät. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin lopulta Metso Oy:ssä työskentelevä CNC-koneistaja Joni Nurminen. Lisäksi suunnitellaan muun muassa seuraavan vuoden kokoontumisia. – Ensi vuodelle pyrimme saamaan ennakoivan ajon kouluttajan, eli kustannetaan jäsenelle koulutus. Näin voitaisiin kokoontumisissa järjestää ennakoivan ajon kursseja, Rantanen kertoo. Uudet jäsenet ovat aina tervetulleita toimintaan mukaan. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Teollisuusliiton jäsen, henkilökuntaan kuuluva tai perheenjäsen sekä kuka tahansa moottoripyöräilystä kiinnostunut, jota kaksi kerhon jäsentä suosittelee jäseneksi. Jäsenyyteen kuuluu myös Suomen motoristit ry:n (SMOTO) jäsenyys. – Tähän mennessä ei ole ketään tarvinnut pois käännyttää, Rantanen kertoo. ? Moottoripyöräily on Jukka Tuppuraiselle omaa aikaa ja oma juttu. Kerhotoiminnan ulkopuolella hän nauttii yksin ajamisesta. "On mahtavaa, että mukana on niin nuorta kuin vanhempaa polvea”, Jussi Rantanen toteaa. Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 55 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 55 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
56 Tekijä 9/2024 56 Tekijä 9/2024 Hae Teollisuusliiton jäsenhintaisia talvija kevätlomia Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 1—22/2025 ovat jäsenten haettavissa 12.9.2024 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaan Rauhassa, Sallassa, Tampereen Kehräämössä, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 10.10.2024. Jäsenhintaiset lomat arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 15.10.2024. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 22.10.2024 kello 10. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu ensin sivulle yhteisellä käyttäjätunnuksella teollisuusliitto ja salasanalla teollisuusloma. Hakemusta varten tulee lisäksi rekisteröityä tai kirjautua omalla jäsennumerollasi. Lisätietoja löydät sivuilta. Holiday Club Yrityspalvelu • puh. 0300 870 903 arkisin klo 9—15 • yrityspalvelu@holidayclub.fi JÄSENETU t ek ijä le ht i.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA BLOGEJA, VIDEOTA JA VALOKUVIA! Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 56 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 56 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 57 Pa lk ko je n la sk u se kä ty öt tö m yy s ko et te liv at su ur ta os aa su om al ai si st a ty öl äi si st ä 19 20 ja 19 30 -l uk uj en va ih te en pu la vu os in a. Te ol lis uu st yö vä es tö st ä pa hi m m ill aa n jo ka ne ljä s ol i ty öt tö m yy sk or ti st os sa . Ku va ss a ty ös ke nn el lä än Lo vi is an Sa ha ni em es sä si ja in ne el la sa ha lla , jo ka jo ut ui lo pe tt am aa n to im in ta ns a ke sä llä 19 31 la m an ai ka na . Sa ha ty öl äi se t ol iv at yk si pa hi te n la m as ta kä rs in ei st ä ty ön te ki jä ry hm is tä . V U O N N A 19 30 HISTORIA Kuva Mauno Mannelin / Loviisan kaupunginmuseo Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 57 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 57 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
58 Tekijä 9/2024 PULMAT Taukovisa Mitä työtodistukseen ei tarvitse kirjata? A) työnantajan nimeä B) työtehtäviä C) työsuhteen kestoa D) arviota työntekijän taidoista Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu täytyy valita, kun yrityksessä on työntekijöitä vähintään A) 5 B) 10 C) 15 D) 20 Ammattiliitto SMU edustaa A) muusikkoja B) museotyöntekijöitä C) muotisuunnittelijoita D) merimiehiä Millä hinnalla Suomessa voi hankkia autoonsa yksilöllisen rekisterikilven? A) 850 € B) 1 200 € C) 1 530 € D) 1 900 € Valtioiden lipuissa kaikkein yleisin väri on A) valkoinen B) sininen C) punainen D) keltainen Mitä väriä ei ole minkään valtion lipussa? A) oranssia B) ruskeaa C) mustaa D) vaaleanpunaista Uhanalainen jokihelmisimpukka on A) raakku B) vaakku C) kaakku D) paakku Mikä on todennäköisyys saada kolikonheitosta kolme perättäistä klaavaa tai kruunaa? A) 1/5 B) 1/6 C) 1/8 D) 1/10 Iso Paha Susi puhalsi sadussa nurin kahden possun talot muttei kolmatta, koska se oli tehty A) tiilistä B) betonista C) savesta D) laudoista Mikä myrkyllinen sieni on kuvassa? A) kangaskeltavalmuska B) kehnäsieni C) ruskokärpässieni D) haisuseitikki KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: D B D A C D A C A C 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU 10 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 58 Tekijä_2024_09_sisusOK.indd 58 4.9.2024 14.36 4.9.2024 14.36
9/2024 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. Valitaan luottamusmies! Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Osallistu syyskokoukseen! Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 59 3.9.2024 12.50 3.9.2024 12.50
Jäsenkalenteritilaus uudistuu: tilaa vuoden 2025 kalenteri eAsioinnista Jäsenkalentereiden tilaustiedot päivitetään ja kaikkien, jotka haluavat saada Teollisuusliiton jäsenkalenterin vuodelle 2025, täytyy tehdä tilaus eAsioinnissa. Tämä koskee myös niitä, jotka ovat jo aiempina vuosina tilanneet jäsenkalenterin. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tilata kalenterin jäsenpalvelustamme: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puh. 020 690 446 ma–pe kello 8.30–12. Tilaa kalenteri näin: 1. Klikkaa eAsioinnin painiketta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. 2. Kirjaudu henkilökohtaisilla verkkopankki tunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 3. Klikkaa Jäsentiedot. 4. Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. 5. Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Tekijä_9_2024.indd 2 Tekijä_9_2024.indd 2 8/28/2024 3:18:33 PM 8/28/2024 3:18:33 PM Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 60 Tekijä_2024_09_kansiarkki.indd 60 3.9.2024 12.50 3.9.2024 12.50