WWW. TEKIJÄLEHTI.FI NRO 10/2018 NYT RIITTI ”Muuta keinoa ei jäänyt” Iskun ammattiosaston hallituksen jäsen Nina Päivärinta, Lahti 2 Valitaan luottamusmies 18 Yhteisösakoissa lepsu linja 28 Lappsetilla tehdään unelmia 48 Nu räcker det! 54 Keilailussa haastaa itsensä 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1810_kannet.indd 1 9.10.2018 8:43:28
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. l Syyskokouksen järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon, että kokouksen henkilövalinnoista on pidettävä erillinen ehdokasasettelukokous, jos ammattiosaston kevätkokous on niin päättänyt. VALITAAN LUOTTAMUSMIES! l Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. l Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. l Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/materiaalitilaukset LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastosi syyskokous: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta TEKI1810_kannet.indd 2 9.10.2018 8:44:47
10/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 18 YHTEISÖSAKOISSA LEPSU LINJA Yritys voidaan tuomita työturvallisuus rikoksesta jopa 850 000 euron sakkoihin. Tyypillinen yhteisö sakko on kuitenkin vain 5 000 euroa. 28 ”ME TEEMME UNELMIA” Leikkivälineitä Rovaniemellä valmistava Lappset kasvaa kovaa vauhtia. Yrityksen tarkoitus on palkata parissa vuodessa sata ihmistä lisää. ”Ennen oli muutama perusväri, nyt kuunnellaan asiakasta”, sanoo ruiskumaalari Vesa Vanhatalo. 6 YHDENVERTAISUUDEN PUOLESTA KANSI Lähes 22 000 työntekijää 150 työpaikalta oli lakossa keskiviikkona 3. lokakuuta. Lakko oli mielenilmaus irtisanomissuojan puolesta. 48 FÖR JÄMLIKHET PÄRMEN Nästan 22 000 arbets tagare på 150 arbetsplatser strejkade onsdagen den 3 oktober. Strejken var en åsiktsyttring för uppsägningsskyddet. LAKOSSA 3.10. KANNEN KUVA: LAURI ROTKO TEKI1810_3-58.indd 3 11.10.2018 7:04:14
4 Tekijä 10/2018 ? Hevosala elää työntekijöiden rakkaudesta lajiin, mutta omistautumista käytetään myös räikeästi väärin. ”Tämä on todella vaikea ala”, sanoo hevosalan ammattiosaston puheenjohtaja Laura Reponen. ? Venator ilmoitti syys kuussa yllättäen, että Porin pigmentti tehdas suljetaan ja 450 ihmistä menettää työpaikkansa. Pääluottamus mies Ari Dahlberg kävi uutisen jälkeen neuvottelemassa tilanteesta Teollisuusliitossa Helsingissä. ? HARRASTAJA Mira Tuovinen aloitti keilaamisen kuusi vuotta sitten. Omat mittatilauksena teetetyt pallot maksavat, mutta ovat hintansa arvoiset, Tuovinen sanoo. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 NÄKIJÄ Dosentti Jaana Paanetoja 17 VIERAILIJA Freelancetoimittaja Juhani Aro 22 Hevosalalla omistautumista käytetään väärin 26 KEKSINTÖ Voiteluöljyn etäseurannalla vähemmän konerikkoja? TYÖSSÄ 36 Venatorin tehtaan lopetus järkyttää Porissa 38 TYÖYMPÄRISTÖ Yhteishanke korostaa työhyvinvointia tuottavuuden tekijänä 51 Gör inte som alltid förr LIITOSSA 40 Murikan rehtori Vesa Holappa kehittää maltilla 45 OIVALTAJA Murikan opettaja Juha Vasara 46 MAAILMA Meksikossa liittojohtaja maanpaosta senaattiin 47 Lyhyet 53 Työttömyyskassa VAPAALLA 54 HARRASTAJA Keilaaja Mira Tuovinen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 14.11. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1810_3-58.indd 4 10.10.2018 14:33:38
10/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.10.2018 Yhdenvertaisuuden puolesta PETTERI RAITO Päätoimittaja L ähes 22 000 työntekijää 150 työpaikalta vastusti maan hallituksen lakiesitystä irtisanomissuojan heikentämisestä osallistumalla Teollisuusliiton organisoimaan vuorokauden pituiseen lailliseen lakkoon 3. lokakuuta. Viesti maan hallitukselle oli selvä. Irtisanomissuojaa ei saa heikentää, eikä pienten työpaikkojen työntekijöitä voi asettaa heikompaan asemaan suurempien työpaikkojen työntekijöihin nähden. Yhdenvertaisuus on arvo, jonka suhteen valmiutta kompromissien tekemiseen ei ole. Teollisuusliiton toteuttamien työtaistelutoimenpiteiden eli lakon ja edelleen jatkuvan ylityökiellon taustalla ovat myös maan hallituksen jo aikaisemmin työntekijöiden ja työttömien asemaan yksipuolisesti kohdistamat heikennykset. Ne on toteutettu, vaikka vuonna 2016 tehdyn kilpailukykysopimuksen (kiky) hyväksymisen yhtenä tärkeänä perusteluna työn tekijöiden puolella olivat maan hallituksen antamat lupaukset, joiden mukaan työntekijöiden asemaa ei hallituskauden aikana enää heikennetä eikä työttömyysturvaan kajota. Lisäksi työmarkkinoihin liittyvät asiat luvattiin valmistella kolmikantaisesti. Edellä kuvatun perusteella syntyneen petetyksi tulemisen kokemuksen seurauksena työntekijöiden keskuudessa on kirkastunut, laajentunut ja vahvistunut näkemys siitä, että maan hallituksen ajama kielteinen työmarkkinakehitys on pysäytettävä nyt. Hallituksen harjoittama taktiikka, jossa se ensin ilmoittaa kovista toimenpiteistä, joista se sitten vastalauseiden takia osin luopuu kuitenkin haluamansa tavoitteen saavuttaen, ei enää pure. Kuvio on jo nähty. Esimerkiksi silloin, kun työntekijät taipuivat kiky-sopimukseen sitä rankempien pakkolakien torjumiseksi. Pakottamisesta ja lupailuista koostuvaan pyöritykseen ei enää suostuta. Lakossa olleilta työpaikoilta kiirineet tunnelmat viestivät valmiudesta uusiin työtaistelutoimenpiteisiin, mikäli maan hallitus ei vedä esitystä irtisanomislaista takaisin. Juuri tällä haavaa lakiesityksen takaisinvetäminen näyttää muodostuneen myös jonkinasteiseksi edellytykseksi sille, että luottamusta rakentaviin keskusteluihin voitaisiin laajemmin ryhtyä. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että työtaistelutoimenpiteet eivät ole itsetarkoitus. Niiden käyttäminen ja niillä uhkaaminen ovat viimeinen keino asioiden edistämiseksi, mikäli keskusteluilla ja neuvotteluilla ei saavuteta tuloksia. Nyt järjestöllisten toimenpiteiden käyttämiseen on jouduttu siksi, että maan hallitus ei ole ollut kiinnostunut työntekijöitä edustavien tahojen näkemyksistä, saati osoittanut halua asioiden yhteiselle valmistelulle, vuoropuhelulle tai neuvotteluille. Teollisuusliiton hallitus on 5.10. pitämässään kokouksessa päättänyt koventuvista järjestöllisistä toimenpiteistä irtisanomissuojan puolustamiseksi. Toimenpiteiden yksityiskohdat ja toteuttamisen aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Hannu Siltala: Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ”Ammatillisen koulutuksen uusi nuorisoja aikuiskoulutuksen yhdistävä lainsäädäntö tuli voimaan tämän vuoden alusta. (…) Koulutusuudistus on iso haaste myös luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Tärkeää onkin, että koulutussopimusoppilaista huolehditaan. Työpaikoilla ei saa syntyä tilanteita, joissa koulutussopimusoppilaita hyväksikäytetään toisarvoisissa tehtävissä ilmaisena työvoimana.” TEKI1810_3-58.indd 5 10.10.2018 14:33:42
6 Tekijä 10/2018 LAKOSSA 3.10. KU VA LA U RI RO TK O Isku Interior Lahti klo 6.50 TEKI1810_3-58.indd 6 10.10.2018 15:52:02
? ”Muuta keinoa ei jäänyt” 10/2018 Tekijä 7 AJASSA Varoitus maan hallitukselle. Tuen osoitus irtisanomissuojan puolesta. Lähes 22 000 teollisuusliittolaista työntekijää 150 työpaikalta oli lakossa keskiviikkona 3. lokakuuta. Työtaistelun jatkamiseenkin ollaan valmiita. ”Muuta keinoa ei jäänyt” TEKSTI SUVI SAJANIEMI, ASKO-MATTI KOSKELAINEN JA PETTERI RAITO TEKI1810_3-58.indd 7 10.10.2018 15:52:08
8 Tekijä 10/2018 LAKOSSA 3.10. ”Olen ylpeä meidän porukoista” LA U RI RO TK O että työntekijät ovat ymmärtäneet hyvin lakkoon menon syyt. Päivärinta itse alleviivaa sitä, miten kylmää kyyti on ollut jo pitkään. – Vähävaraisia ja köyhiä on kohdeltu todella julmasti koko hallituskauden ajan. Työttömiä on kyykytetty. Vaikka täällä olevilla onkin nyt töitä, he ymmärtävät, että työttömyysturvan leikkaukset voivat joskus iskeä myös omalle kohdalle. ”MISSÄÄN NIMESSÄ EMME SAA NYT ANTAA PERIKSI” Nina Päivärinta puolestaan kertoo viimeksi eilen jutelleensa hänelle entuudestaan vain hyvän päivän tutuksi jääneen tehtaalaisen kanssa lakon syistä. – Kerroin miten asiat ovat, ja totesin, että meille (ammattiliitoille) ei jäänyt enää muuta keinoa. Hän oli hyvin ymmärtäväinen ja kannusti vielä, että missään nimessä emme saa nyt antaa periksi. Päivärinnalla on erittäin hyvässä muistissa Sipilän hallituksen työntekijävastaisten toimien jatkumo, mikä lakkovahdin mielestä oikeuttaa täysin tämän päivän toimet, ja vielä muutakin. – Pakkohan meidän on kiristää ruuvia, kun hallitus aloitti ensiksi vuonna 2015 pakkolaeilla. Sitten tuli se ruton ja koleran väliltä oleva kikysopimus. Sitten hallitus rikkoi kiky-sopimusta vastaan, kun tuli aktiivimalli ykkönen. Kikyssähän sovittiin, että enää ei tule heikennyksiä työttömyysturvaan, mutta niitä on tullut. Ansiosidonnaisesta päivärahasta leikattiin 100 päivää, ja aktiivimalli ykkönen on sekin leikannut työttömyysturvaa. – On selvää, että jossain vaiheessa se viimeinen niitti tulee, ja se on nyt. Työministerin eiliset puheet eivät muuta yhtään mitään, sillä itse asia, epätasaarvoisuus ei muutu. Minusta on tavattoman hyvä, että SAK:lta tuli yhtenäinen kanta. Mikään muu ei käy kuin lakiesityksen vetäminen pois! ”Hienosti on lakko purrut”, sanoo tyytyväisenä pääluottamusmies Seppo Päivärinta. Hän on seissyt vuoronvaihdon aamuvarhaiset tunnit lakkovahtina Iskun tehtaan portilla Lahdessa. 350 tuotannon työntekijää ovat pysyneet poissa. Aamu on vilakka Isku Interiorin tehtaan portilla. Muutama edellisen vuorokauden puolella alkaneen yövuoron tehnyttä työntekijää on jo lähtenyt. Iskun alueella on usempi muu yritys, joiden työt eivät ole lakossa. Nyt kysytään jokaiselta tulijalta, minne on matka. Lakkovahtia pitävät pääluottamusmiehen ohella Iskun ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja Eero Nieminen ja hallituksen jäsen Nina Päivärinta. – Lankapajalle? Ok, hyvää työpäivää! Nina Päivärinta huikkaa iloisesti auton kuljettajalle, joka on pysäyttänyt autonsa lakkovahtien rintaman nähtyään. Oikeilla asioilla ollaan. Pääluottamusmies Seppo Päivärinta kertoo, että vakinaista tuotannon väkeä huonekalutehtaalla on täsmällisesti laskettuna 296 henkeä ja vuokraväkeä kuutisenkymmentä. Hän toteaa, Katso video lakkopäivän tunnelmista Lahden Iskulla: www.tekijälehti.fi Isku Interiorilla Teollisuusliiton jäsenten lakko piti sata prosenttisesti, iloitsivat Nina Päivärinta ja Eero Nieminen. ? Ylitöiden enimmäis määrän tiukentaminen toisi lisää työpaikkoja Suomeen, Seppo Päivärinta painottaa. Isku Interior Lahti klo 7.20 VIDEO TEKI1810_3-58.indd 8 10.10.2018 14:34:05
10/2018 Tekijä 9 AJASSA ? PÄÄLUOTTAMUSMIES MARKO KEMPPAINEN: ”MEILLÄ ON TYHJÄ TEHDASSALI” l Marko Kemppainen kertoo, että työntekijät ovat ymmärtäneet lakon perustelut. – Kikystä on lähdetty, on aktiivimalli ykköstä ja kakkosta, ja hallituksen lupauksia, ettei se puutu työntekijöiden asemaan. Lupaukseen luottaen kikyyn lähdettiin hampaita kiristellen, mutta hallitus on syönyt sanansa. Nyt on katkaistava tämä peli. Lakkopäivä sujui rauhallisesti. – Yhteydenottoja ei ole tullut. Liitosta saatu selkeä ohjeistus jätti kyselyt minimiin. Lakkoavustus on koettu tärkeäksi. Kemppainen on kummeksunut yrittäjien ajatuksia, että työn tekijöistä täytyy päästä eroon. – Tuntuu kummalliselta, että ongelmien kohdatessa ensimmäisenä ajatuksena on antaa työntekijälle kenkää. Mihin on jäänyt ajatus ihmisten auttamisesta ja yhteistoiminnasta työpaikalla? Ei ole yrittäjä tehtäviensä tasalla, jos ei kuuden kuukauden koeajalla huomaa, onko henkilöstä hänelle työntekijäksi. ”NÄIN PALJON EI KETÄÄN SAA ALISTAA” Eero Nieminen kertoo, että hän on saanut – nimenomaan saanut, ei joutunut – keskustelemaan lakosta päivittäin. – Työntekijöiden keskustelutyyli on ollut hyvä ja kannustava. Minulle on sanottu sen olevan hienoa, että liitto on työntekijöiden puolella konkreettisesti. Hyvä, että toimitaan. Nieminen kuittaa yrittäjäpuolelta tulleet väitteet ”ulkoparlamentaarisesta toiminnasta” asiattomiksi. – Näin paljon ei työntekijöitä, tai ylipäänsä keitään ihmisiä, saa alistaa. Hallituksen sanelupolitiikka sotii demokratiaa vastaan. Kun hallitus itse sortaa työntekijöitä eikä suostu keskustelemaan tai neuvottelemaan, pakkohan meidän on silloin toimia. Iskun lakkovahdit uskovat, että aivan toisenlaiset toimet kuin huterin perustein annettavat potkut ja karenssirangaistukset loisivat töitä Suomeen. – Ylitöitä pitäisi rajoittaa. Ylityökielto on paljastanut, että isoillakaan tehtailla vuorot eivät pyöri, ne ovat pulassa. Olen ihmetellyt, kuinka ylityökielto voi vaikuttaa näin vahvasti, Nina Päivärinta huomauttaa. – Jos ylitöiden enimmäisrajaa tiukennettaisiin, tulisi Suomeen todella paljon työpaikkoja. Tällä olisi iso vaikutus, Seppo Päivärinta komppaa. YTK:laisille Nina Päivärinta haluaa muistuttaa, että eipä ole Yleinen Työttömyyskassa täällä portilla työnteki jöiden oikeuksia puolustamassa. Sehän on vain kassa, ei liitto. Eipä ole kuulunut YTK:lta lausuntoja siitä, miten väärin irtisanomissuojan heikentäminen on. Eikä lakkoavustus kuulu YTK:laisille. – He ovat valintansa tehneet, Riku Aalto sanoi. Minusta se oli liiton puheenjohtajalta ihan hyvin sanottu. SUVI SAJANIEMI IRTISANOMISSUOJAN PUOLESTA Teollisuusliiton hallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista irtisanomissuojan yhdenvertaisuuden puolesta. Ensimmäinen vaihe eli ylityökielto astui voimaan 17.9. ja jatkuu toistaiseksi. Toinen vaihe eli lakkopäivä 3.10. pysäytti työt noin 150 liiton toimialojen työpaikalla, joista oli lakossa lähes 22 000 työntekijää. Teollisuusliiton hallitus päätti 5.10., että liitto koventaa järjestöllisiä toimia. Jatkotoimien yksityiskohdat ja niiden toteutusaikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Liitto harkitsee painostustoimista luopumista, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomis laiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle. PÄÄLUOTTAMUSMIES ATTE KILPINEN: ”TÄSSÄ ON KYSE SOLIDAARISUUDESTA” l Atte Kilpisen mukaan työntekijät ymmärtävät, miksi koneet eivät lakkopäivänä pyöri 400 hengen firmassa. Myös Ammattiliitto Pro on täysillä mukana. Lakkovahdit tekivät aamuvuoronsa kello viidestä kahdeksaan. Muutamalle rikkurille jouduttiin tehtaalle menosta huomauttamaan. Tehtaan johtaja oli toki harmitellut, kuinka paljon lakko tehtaalle maksaa. Kilpinen oli muistuttanut, että lakko olisi ollut estettävissä, jos työnantajaliiton kautta menisi sen suuntainen viesti hallitukselle. – Yritykset ovat saaneet hyötyä Sipilän hallituksen toimista. Eivät työnantajat ole sijaiskärsijöitä. Ne ovat hyötyneet ja tulevat hyötymään. Entä jos päivän lakko ei saa hallitusta näkemään järjen valoa? – Jatkotoimia pitää ryhtyä suunnittelemaan. Tästä ei periksi anneta. PA U LA M YÖ H Ä N EN JO H A N N A KO KK O LA Mölnlycke Healthcare Mikkeli klo 7.55 Excel Composites Joensuu klo 14.30 TEKI1810_3-58.indd 9 10.10.2018 14:34:06
10 Tekijä 10/2018 PÄÄLUOTTAMUSMIES TONI KERÄNEN: ”NYT ON AIHETTA LAKKOON” l Toni Keränen kertoo, että terästehtaalla oli lakkopäivänä hiljaista. Lakossa oli 1 500 henkilöä, joista 350 oli prolaisia. – Ollaan yksissä tuumin irtisanomislain heikentämistä vastaan. Laki suo meille tällaisen yhteiskuntavaikuttamisen keinon, ja kun siihen on aihetta, sitä on syytä käyttää. Julkisuudessa on keskusteltu, onko oikein, että työnantajat joutuvat kärsimään hallituksen ja ay-liikkeen välisestä kiistasta. Keränen kuitenkin näkee, että työnantajalla on omia kanaviaan mahdollisuus vaikuttaa hallitukseen. – Meillä valtion omistama Solidium on yksi iso omistaja, joten sitä kautta on suorakin yhteys, Keränen näkee. Keränen lähettää terveisiä pääministeri Juha Sipilälle. – Pitäisi ottaa lakki kouraan, myöntää virhearviointi ja perääntyä. Toivon, että liittojen yhteiset terveiset ovat niin painavia, että se menee perille. PÄÄLUOTTAMUSMIES KIMMO NATUNEN: ”IHMISET TARVITSEVAT TYÖSUHDETURVAA” l Kimmo Natunen kertoo, että lakkopäivä sujui mallikkaasti vaneritehtaalla. Natusen mukaan työntekijöiltä on tullut myönteistä palautetta siitä, kuinka työntekijöiden oikeuksia puolustetaan. – Työelämän lainsäädännön on tarkoitus suojata työntekijää. Siksi sen heikentäminen ei ole hyväksyttävää. Irtisanomissuojaa heikentävä lakiesitys olisi ajamassa erikokoiset työpaikat eriarvoiseen asemaan. Natunen muistuttaa, että kun kiky-sopimus tehtiin, työntekijäpuolelle luvattiin, ettei työelämälainsäädäntöön tehdä tällä hallituskaudella enää huononnuksia. Hänen mielestään liittojen järjestöllisiä toimia täytyy jatkaa, kunnes lakiesitys on kaatunut. Työllistämisen edistämiseen on etsittävä ratkaisuja kolmi kantaisen valmistelun kautta, hän näkee. – Ihmiset tarvitsevat työsuhdeturvaa. Irtisanomisen pelko ei saa olla koko ajan läsnä. VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES KALLE FORSMAN: ”NYT EI PIDÄ ANTAA PERIKSI” l Kalle Forsman näkee, että jos nyt annetaan periksi, voi tulevaisuudessa tulla kipeämpiäkin asioita, esimerkiksi yleissitovuuteen puuttumista. Hallituksen muutokset irtisanomissuojaan eivät kelpaa. – Eihän lakiehdotuksen eriarvoinen kohtelu muutu, vaikka firman kokoa muuteltaisiin. – Jos irtisanomiseen on syytä, Suomessa pystyy irtisanomaan lakien ja asetusten mukaan. Yrittäjän ei pidä ihmetellä, jos joutuu vaikeuksiin irtisanoessa laittomasti esimerkiksi sairauslomalla olevan. Irtisanomissuojan hapertaminen ei tuo uusia työpaikkoja. Forsman painottaa, että työväenpuolueet ovat esittäneet monta hyvää ehdotusta työllisyyden parantamiseen. – Ymmärrän kyllä, että pienyrittäjälle ensimmäisen tai toisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys. Mutta miksei työllistämistä voisi sitten tässä tilanteessa tukea? PÄÄLUOTTAMUSMIES NIINA MALM: ”MEILLÄ ON VALVEUTUNEITA IHMISIÄ” l Niina Malm kertoo, että työntekijät ovat hyvin ymmärtäneet, miksi lakossa ollaan. Tehtaalla työskentelee noin 470 Teollisuusliittoon järjestäytynyttä työntekijää. Tehdas tyhjeni ja seisahtui aamukuudeksi. Lakkopäivän juoksutus sujui jouhevasti. – Porukka on ollut ryhdikästä ja täsmällistä. Esimerkiksi lakkovahdit olivat paikalla juuri kuten on sovittu. Malmin mukaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat kulmakivet, joista täytyy pitää kiinni. – Kaikille pitää olla samat säännöt. Toiveissani on, että yhdenvertainen työlainsäädäntö olisi koko Euroopan laajuinen malli. En voi käsittää sitä, että maan hallitus on kovalla kädellä ruvennut yksipuolisesti ronkkimaan hyvällä tolalla olevia asioita. Tällainen meno ei voi jatkua. JY RK I LU U KK O N EN A RI N A KA RI JA RN O VU O RI N EN M A RK KU TI SS A RI N EN UPM Plywood Savonlinna klo 6.20 Nokian Renkaat Nokia klo 5.50 Outokumpu Stainless Tornio klo 6.50 Ovako Imatra klo 11.40 TEKI1810_3-58.indd 10 11.10.2018 7:42:55
10/2018 Tekijä 11 YLITYÖKIELTO 17.9. ALKAEN Ylityökielto paljasti alimiehityksen Teollisuusliitto pysäytti ylityöt liiton työpaikoilla maanantaina 17.9. vastatoimena maan hallituksen irtisanomislakiesitykselle. Tekijän haastattelemat pääluottamusmiehet kertoivat jo ensimmäisellä viikolla, miten ylityökielto näkyi heti työpaikkojen toiminnassa. TEKSTI JARI ISOKORPI, ASKO-MATTI KOSKELAINEN JA SUVI SAJANIEMI YLITYÖKIELTO PALJASTI JATKUVAN ALIMIEHITYKSEN NESTE Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoi, että ylityökielto vaikutti nopeasti ja laajasti Kilpilahden öljynjalostamolla. – Esimerkiksi vajaamiehitystä vuoroissa ja viiveitä logistiikassa laivoihin. Yhdellä tuotantolinjalla on iso huoltoseisakki tulossa, ja jos ylityökielto pitkittyy, se vaikuttaa siihen seisakkiin rajusti, Ryynänen kuvaili. Ryynäsen mukaan ylityökielto on nostanut selkeästi esiin ongelman, että työpaikalla on tavallisestikin resurssipula, eli tuotanto on koko ajan pyörinyt ylitöiden varassa. – Vuorot on resursoitu ihan liian tiukalle, ne eivät kestä edes sairaspoissaoloja. Ryynänen haluaa muistuttaa, että tämä riita ei kuitenkaan ole työntekijöiden ja työnantajan välillä, vaan maan hallitusta vastaan. – Sellaista viestiä on tullut kentältä, ettei pidä tehdä mitään kompromissiratkaisua. Joko se lakiesitys poistuu, tai sitten katsotaan tämä homma viimeiseen asti. TYÖNANTAJA YRITTÄÄ RIKKOA RINTAMAA VALMET AUTOMOTIVE Uudenkaupungin autotehtaan pää luottamus mies Mauri Partanen kertoo, että ylityökielto vaikutti nopeasti Suomen suurimmalla tehtaalla, jossa työskentelee noin 3 500 työntekijää. – Ylityökielto on vähentänyt tuotantoa, eli henkilöstömitoitus on ollut niukka. Varsinaista, totaalista pysähtymää ei ole tapahtunut, mutta suunnitelmien mukaista automäärää ei ole valmistettu. Työnantaja on yrittänyt rikkoa työntekijöiden yhteisrintamaa. Kun tavallisesti autotehtaan työviikko on maanantaista lauantaihin ja sunnuntaisin ei ole tehty tuotantoa, työnantaja on jatkanut tuotantoa sunnuntaillekin ja tarjonnut mahdollisuutta tehdä ylitöitä sunnuntailisillä. Partanen haluaisi, että kaikki työntekijät näkisivät tilanteen suuremman kuvion. – Sipilän hallitus haluaa tällä kajota työsopimuslakiin. Se on ihan satavarma, että vaikka se alkaisi näin pienemmillä työpaikoilla, niin ei kauaa kestä, kun EU-tuomioistuin muuttaa sen yhdenvertaisuuslain mukaisesti koskemaan kaikkia. Ja sen jälkeen ei ole pysyväisluontoisia työsuhteita kenelläkään. TEHTAILLA YLITYÖKIELTO PUREE METSÄ WOOD Pääluottamusmies Osmo Kääriäisen mukaan ylityökielto alkoi vaikuttaa jopa yllättävän selvästi puutuotteita valmistavan Metsä Wood Suolahden toimintaan. – Kuluvalla kaudella meillä on jouduttu turvautumaan ylitöihin nykyisen markkinatilanteen takia. Työaika muotomme eivät vastaa kysynnän vaatimuksia, vaan tuotantoa on jouduttu paikkaamaan ylitöillä. Kääriäinen pitää hienona, että ylityökiellossa ovat kaikki liitot takana. – Tämä ei ole yhden yksittäisen tai kahden liiton juttu, vaan se on kaikkien yhteinen asia. YLITYÖKIELTO ALKOI TUNTUA HETI NOKIAN RENKAAT Pääluottamusmies Petri Sorvalin mukaan ylityökielto vaikutti yllättävän paljon jo kahdessa, kolmessa päivässä. – Meillä on työnantajan politiikka ollut jo pitkän aikaa sellainen, että poissaolot korvataan ylitöillä, ja nyt kun ylitöitä ei tehdä, niin se näkyy välittömästi. Tuotanto jää jälkeen. On jonkinmoista pelkoa siitä, saadaanko renkaita liikkeisiin kohta alkavaan sesonkiin mennessä. Sorvalin mukaan emoyhtiön reagointi tilanteeseen on ollut yllättävän rauhallinen. – Näkemykseni mukaan työnantaja on ymmärtänyt, että tässä asiat riitelevät. Nokian Renkaat ei ole varsinainen kohde näille toimenpiteille, vaan toimenpiteet kohdistuvat Suomen hallituksen kaavailuihin. OSUI PAHAAN AIKAAN NOVART Puusepänteollisuuden työpaikalla Lahden Novartilla ylityökielto on pääluottamusmies Auvo Mäkelän mukaan pitänyt, mutta paineet ovat kovat. – Meidän talolle tämä osui kokonaisuutena niin pahaan aikaan kuin vain voi olla. Runsaista sairaspoissaoloista johtuen tuotanto on jäljessä, Mäkelä sanoi. Mäkelän mukaan ylityöt eivät ole koskaan ratkaisu. Tilannetta mutkistaa se, että ylityökielto koskettaa työnantajan lisäksi kipeästi myös työntekijöihin. – Tuotantopalkkiomme putoavat huomattavasti, koska toimitustäydellisyys laskee. Ihmiset olisivat halunneet tehdä ylitöitä, jotta saataisiin jälkijättämä kiinni. Kuormituksemme on suunniteltu kolme viikkoa eteenpäin sellaiseksi, että tilanne olisi pitänyt saada ajantasaiseksi pienillä ylitöillä. Lisää luottamusmiesten kertomaa sekä artikkeli ylitöiden määrästä: www.tekijälehti.fi/ uutiset MITEN PALJON YLITÖITÄ TEHDÄÄN? Suomen virallisen tilaston mukaan 14 prosenttia teollisuuden työntekijöistä tekee ylitöitä. Jos ne teetettäisiin tavallisen työajan puitteissa, Suomeen syntyisi laskennallisesti tuhansia uusia työpaikkoja. – Laskennallisesti ylityötuntien määrä vastaa vähintään 6 000 henkilötyövuotta. Kun lukuun lisätään arvio tilastoimattomasta ylityöstä, henkilötyövuosia tulee reippaasti lisää, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö AnuHanna Anttila toteaa. Teollisuuden ylityötuntimäärät ovat Anttilan mukaan tätä nykyä ”kestämättömällä” pohjalla. Kasvaneet tilausmäärät ja noususuhdanne lisäävät työmäärää. Silti hyvänäkin aikana työtehtäviä tehdään ylitöinä ja vuokratöinä, eikä palkata lisää väkeä. Vuokratyöntekijät eivät uskalla kieltäytyä töistä, sillä seuraavaa kutsua ei ehkä tulisi. Ihmiset uupuvat, eikä näillä keinoin Suomessa pidennetä työuria, vaikka tuo tavoite niissä kauniissa juhlapuheissa kertautuukin. – Yrityksiä pyöritetään liian pienellä väkimäärällä. Talouskurin retoriikka pelottelee yrittäjiä palkkaamasta työntekijöitä vedoten siihen, että eihän taloudella mene hyvin. Todellisuudessa Suomen taloudella on mennyt vuodesta 2016 lähtien oikein mukavasti. ? Ovako Imatra klo 11.40 TEKI1810_3-58.indd 11 10.10.2018 14:34:10
14 Tekijä 10/2018 NÄKIJÄ Lojaliteettivelvoite työntekijän turvana oikeudessa Työnantajan lojaliteettieli uskollisuusperiaate on työsuhteessa vaikuttava sopimusoikeuden yleinen periaate. Se on työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetojan mukaan noussut parin viime vuoden aikana vahvasti työoikeudelliseen keskusteluun. Sitä tullaan aiempaa enemmän käyttämään oikeuteen asti edenneissä riitajutuissa vahvistamaan työntekijäpuolen vaateita. TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT PEKKA ELOMAA L ojaliteettivelvoitteeseen viitataan muun muassa työsopimuslain esitöissä. Se velvoittaa työnantajan ottamaan huomioon työntekijän edut silloinkin, kun työnteko estyy työntekijästä johtuvasta syystä. Työnantajan on selvitettävä työnteon jatkamista mahdollistavia vaihtoehtoja työnteon keskeyttämisen sijaan. Velvoitteen rikkominen voi johtaa seuraamuksiin. Korkein oikeus tuomitsi vuonna 2016 työnantajan ensimmäistä kertaa lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta vahingonkorvauksiin. Tämä ennakkotapaus on kannustanut työntekijöiden edustajia käyttämään velvoitetta kannetta vahvistavana perusteena. – Kyse oli lentoasemalla työskennelleestä turvatarkastajasta, jonka epäiltiin syyllistyneen rikokseen. Ilmailulain mukaisesti häneltä poistettiin väliaikaisesti kulkuoikeus transit-alueelle, mikä esti hänen työntekonsa, työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja kertoo. Työntekijälle ei ollut maksettu palkkaa työnteon keskeytyksen ajalta. Työnantaja ei ollut riittävästi selvittänyt, millaisiin työtehtäviin hänet olisi voitu keskeytyksen välttämiseksi sijoittaa, eikä ollut yksilöidysti tarjonnut hänelle muutakaan työtä. – Korkein oikeus velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta laiminlyönnistä aiheutuneesta ansionmenetyksestä. ÄLÄ PARJAA TYÖNANTAAJASI Paanetoja muistuttaa työntekijän lojaliteettivelvoitteen, mistä on säädetty työsopimuslaissa, sitovan työntekijää tekemään työnsä huolellisesti työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia määräyksiä noudattaen. Työntekijän on myös vapaa-ajallaan pidättäydyttävä toimista, jotka horjuttavat hänen ja työnantajan välistä luottamusta. Velvoitteen rikkominen voi johtaa työsopimuksen purkamiseen esimerkiksi silloin, kun työntekijä esiintyy julkisuudessa työnantajan mainetta vahingoittavalla tavalla. Lojaliteettivelvollisuus siis rajoittaa työntekijän sananvapautta. Hän ei voi kirjoittaa yleisönosastoon tai mekastaa sosiaalisessa mediassa työnantajaansa parjaavalla tavalla. ”Työnantajakin voidaan tuomita velvoitteen rikkomisesta vahingonkorvauksiin.” TEKI1810_3-58.indd 14 10.10.2018 15:55:33
10/2018 Tekijä 15 AJASSA – Vaikka teksti olisi tarkoitetulle suljetulle piirille Facebookissa, niin sen tuleminen työnantajan tietoon voi aiheuttaa työntekijälle haitallisia seuraamuksia, Paanetoja varoittaa. – Jos työntekijä on sairauslomalla ja laittaa nettiin kuvan itsestään lekottelemassa aurinkorannalla, saattaa perustellusti herätä epäilys sairauslomaoikeuksien väärinkäytöstä ja lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta. Mikäli työpaikalla on aitoja epäkohtia, ne tulee lähtökohtaisesti käsitellä työyhteisön sisällä. Seuraavaksi voi kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen. Vasta viime kädessä ongelman kanssa voi mennä julkisuuteen. Työnantajalle on annettava mahdollisuus korjata epäkohta. TEE RAJASI SELVÄKSI Jaana Paanetoja on oikeustieteen tohtori ja arvostettu asiantuntija työoikeus kysymyksissä. Opetusja kulttuuriministeriö asetti hänet huhtikuussa tutkimaan häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua elokuvaja teatterialalla. Hän luovutti selvityksensä ministeriölle syyskuussa. – Seksuaalinen häirintä on oikeastaan häirinnän muodoista helpoin havaita. Kun ajatellaan häirintää ja epäasiallista kohtelua, ilmiö ei olekaan niin selvärajainen. Rakennustyömaalla sallitaan ronskimpaa puhetta kuin jossain toimistossa. Kaikessa häirinnässä on kuitenkin kyse ihmisen subjektiivisesta kokemuksesta. Se auttaa myös piirtämään rajan. Yksilön kokiessa tulleensa loukatuksi ja hänen puuttuessaan siihen niin, että tapahtunut menee esimiehen tietoon, on työnantajan tartuttava ongelmaan. Jos työnantaja ei niin tee, menettelyä voidaan pitää syrjintänä. – Kun häirinnän kohteeksi joutunut sanoo häiritsijälle, että lopeta, en halua enää kuulla näitä juttuja, niin siinä on se raja, Paanetoja vielä kiteyttää. Työsuojeluviranomaiset saavat paljon yhteydenottoja myös sellaisilta työntekijöiltä, joiden mielestä työnantaja hiillostaa heitä työnteossa ja vaatii liikaa. Paanetojan mielestä normaali työnjohtovallan käyttäminen ei ole epäasiallista kohtelua. – Mikäli asetetaan kohtuuttomia vaatimuksia ja eri toten, jos niitä asetetaan työyhteisössä vain yhdelle työntekijälle eikä muille, niin silloin työnantajan toiminnassa voi olla epäasiallisuutta. KENKÄÄ PÄRSTÄKERTOIMELLA? Paanetoja ei innostu työllistämiskynnystä alentamaan pyrkivästä ja lausuntokierrokselle edenneestä hallituksen esityksestä heikentää irtisanomissuojaa pienissä, viimeisimmän tiedon mukaan alle 10 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Työntekijän irtisanominen helpottuisi, jos hän horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa. Esitys asettaa kyseisen kokoluokan yritykset ja niiden työntekijät eriarvoiseen asemaan. On puhuttu ”pärstäkerroinpykälästä”, jolla päästäisiin hankalista työntekijöistä eroon. – Meillä on jo olemassa työn tekijän irtisanomisesta ja työsopimuksen purkamisesta lakiperusteet, joiden välinen rajanveto ei ole mutkatonta. Irtisanominen on mahdollista sekä työntekijän henkilöön liittyvällä syyllä että työnantajan toimintaan liittyvällä taloudellisella ja tuotannollisella syyllä. Purkuperuste liittyy aina työntekijään. Irtisanomisja purkuperusteen välillä saattaa olla vain aste-ero. Työsuhteessa on työntekijän virheiden ja laiminlyöntien ”sallittu alue”, millä tapahtuvaa moitittavaa käyttäytymistä työnantajan on siedettävä. Päätös tehdään kussakin tapauksessa esille tulleiden tosiseikkojen kokonaisharkinnan perusteella. – Jos hallituksen esitys menee läpi, saisimme asteikkoon yhden portaan lisää. En juristina ihan heti keksi, miten tekisin rajanvedon esityksessä mainitun käyttäytymisen ja yleisen irtisanomisperusteen välillä, Paanetoja huokaisee. Hänen mielestään aikaisempaa lievempi irtisanomisperuste voisi äärimmäisessä tapauksessa johtaa siihen, että työnantaja voi käytännössä irtisanoa työntekijän perusteetta, jos ihmiset eivät rohkene lähteä sitä riitauttamaan vaikea selkoisen lainsäädännön takia. l ”Kun häirinnän kohteeksi joutunut sanoo, että lopeta, niin siinä on se raja.” ”Työnantajaa ei voi parjata sosiaalisessa mediassa.” Lue lisää verkko-oppaasta: Konfliktit työpaikalla – hyvän työilmapiirin juridiikkaa. Jaana Paanetoja (2018) edita.editapublishing.fi/ konfliktit-tyopaikalla-lataa-opas Lue sivu 45: Tuntuvat korvaukset työntekijälle TEKI1810_3-58.indd 15 10.10.2018 15:55:34
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* TEKI1810_3-58.indd 16 10.10.2018 14:34:15
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* 10/2018 Tekijä 17 Sinä päivänä ei paljon töitä tehty. Oli D-day. Jokainen tiesi, että päätökset on tehty ja lähtö tulee joillekin. Olin lähtijöiden joukossa. Alkoivat printtimiehen ihmeelliset seikkailut työttömyysmaailmassa. Meitä on lähipiirissäni kahdenlaisia työttömiä. Nuoria, joille sanotaan, että sinulta puuttuu kokemusta. Ja sitten minä, varttunut, jota ei syytetä kokemuksen puutteesta, muttei suurin surminkaan sanota, että olet ihan liian vanha. Miten ihmeessä sitä kokemusta saa, jollei pääse ensimmäiseenkään työpaikkaan? Entä varttunut, joka ei enää tunnu kelpaavan mihinkään? Ei vaikka osaisi, haluaisi ja kykenisi. Ole siinä sitten näiden kanssa. Aikanaan irtisanomisaikani päättyi. Olin jo valmistautunut hyvissä ajoin ilmoittautumalla työnhakijaksi TE-toimistoon. Se oli torstai. Puhelin soi perjantaina. Langan päässä oli TE-toimiston virkailija, ikäiseni mies. Hän oli oikein mukava ja palvelualtis. Kokemus oli suorastaan miellyttävä. Päätimme puhelun yksissä tuumin. Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto työttömyyskassaa varten lähti saman tien. Siis, hei! Stop! Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto? Mitä se tarkoittaa? Selitys tuli heti. Se tarkoittaa, ettei TE-toimisto näe estettä työttömyysturvan maksamiselle. Kaksi kirjainta y ja t ovat ratkaisevat. Kun ne surullisen kuuluisat yt-neuvottelut käydään ja niiden tuloksena saat potkut, asia on selvä. Viiden päivän omavastuuajan jälkeen alkaa ansiosidonnainen päiväraha rullata. Jos olisit itse irtisanoutunut, aiheuttanut potkusi esimerkiksi juopottelemalla, kieltäytynyt koulutuksesta tai työvoimasuunnitelman laatimisesta, olisi lausunto ollut kielteinen. Esimerkiksi. Muitakin syitä on. Silloin kassa ei voi maksaa työttömyyspäivärahaa. Kannattaa siis olla tarkkana, kun asioi TE-toimiston kanssa. Ei ole sama, mihin niitä rukseja nettisivuilla lykkäät. Jollet osaa, pyydä apua. Ihmisen kanssa asiointi kasvokkain on nykyään työttömyysasioissakin harvinaista. Mutta siitä se alkaa työttömäksi opiskelu. Tärkeintä on ilmaista, ettet ole työtön omaa syytäsi. Se on kaiken pohja, jolle tuleva rakentuu. Olen 60-vuotias. Samassa rytäkässä potkut sai minua muutaman vuoden vanhempi ystäväni. Hän ei asu saman TE-toimiston alueella kuin minä. Hänellä kävi huonompi tuuri virkailijan kanssa. Hänet tällättiin oitis kurssille. En tiedä, mitä hyötyä pian eläkeiässä olevalle on jostain työnhakukurssista. Mutta kohtelu. Se oli ynseää. On tuurista kiinni, millaisen virkailijan kohdalleen saa. Olen työttömäksi opiskelun siinä vaiheessa, että yritän karistaa työministeri Jari Lindströmin (sin.) aktiivimallia pois harteiltani. Ja sehän on todella vaikeaa. Media-alalla on hurjasti työväkeä tarjolla verrattuna vapaisiin työpaikkoihin. Lyhyellekin keikalle on tulijoita enemmän kuin Lapissa on sääskiä. Vallitsee työnantajan markkinat. Kun vihdoin löydät sen keikan ja saat siitä rahaa, se vähentää korvauksesi määrää. Entä jollei edes keikkatöitä ole tarjolla? Silloin korvausta vähennetään vajaat viisi prosenttia. Mikä muu kuin työttömyyskorvausten leikkausautomaatti tämä aktiivisuusmalli on? Työttömyysopiskeluni saldo puolen vuoden ajalta tähän mennessä: Hakemuksia lähetetty: noin 30 kappaletta. Työtarjouksia TE-keskukselta 0, työtarjouksia vapailta markkinoilta 0, työhaastatteluun kutsuja 0. Taitaa työttömyysopintojeni päättäminen olla niin kuin valmistuminen entisellä ikuisella opiskelijalla: hämärän peitossa. l AJASSA VIERAILIJA ”Tärkeintä on ilmaista, ettet ole työtön omaa syytäsi.” JUHANI ARO Kirjoittaja on freelancetoimittaja. Ihmeelliset seikkailuni työttömyysmaailmassa TEKI1810_3-58.indd 17 10.10.2018 14:34:16
18 Tekijä 10/2018 TEKI1810_3-58.indd 18 10.10.2018 14:34:20
10/2018 Tekijä 19 AJASSA ? L ain mukaan yritys voidaan tuomita työturvallisuusrikoksesta enintään 850 000 euron sakkoihin. Keskimäärin yhteisösakot ovat olleet 10 700 euroa, tyypillisesti 5 000 euroa. Kuolemantuottamuksissa tuomiot ovat olleet kovemmat. Tuolloin yhteisösakko on ollut keski määrin 20 600 euroa. Oikeussosiologian professori Anne AlvesaloKuusi ja tutkijatohtori Liisa Lähteenmäki tutkivat, millaisia tuomiota työturvallisuusrikok sista annettiin vuosina 2010–2014 ja millaisille organisaatiolle. Oikeudessakin työnantajaorganisaatio vältti useimmiten rangaistuksen. Yhteisösakkoja määrättiin vain yhdessä tapauksessa neljästä, käy ilmi Työterveyslaitoksen julkaisemasta loppuraportista Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuus muuttuvan työelämän ja lain säädännön käytännöissä . Tosin samassa orga nisaatiossa työskentelevä esimies, muu työn johtaja tai johtaja saattoi saada sakot kyseisestä rikoksesta. Tutkijoiden mukaan yhteisösakot ovat pienet verrattuna yritysten tuloksellisuuteen. Sakkoja pitäisi korottaa. Lakia ei välttämättä tarvitsisi muuttaa, vaan rangaistuskäytäntöä, Alvesalo Kuusi sanoo. – Jos yritysten saamat yhteisösakot suhteu tetaan yritysten talouteen, niin ”yrityksen päivä sakot” ovat 35 kertaa pienemmät kuin vastaavat henkilöiden saamat sakot. Henkilöille määrättiin yleensä 24–29 päivä sakkoa, mutta yhteisösakko oli keskimäärin alle prosentin työnantajaorganisaation tuloksesta. ASENTEET MENNEILTÄ VUOSIKYMMENILTÄ Osaksi syy pieniin yhteisösakkoihin on profes sorin mukaan ajattelumallissamme. Olemme jämähtäneet tuomioistuimia myöten menneille vuosikymmenille. – Ajatellaan, että yritys tekee yleistä hyvää tarjoamalla työpaikkoja ja että suuressa kuvassa yksittäiset onnettomuudet jotenkin kuuluvat asiaan. ”Rapatessa roiskuu” asenteesta ei ole päästy eroon. Yksittäisen ihmisen tai omaisten murhe onnet tomuuden tapahduttua ei tunnu painavan paljoa vaa’assa, kun katsotaan koko yhteiskunnan etua. Kuitenkin lainsäädännössä on selvät pykälät, mitkä ovat työturvallisuusrikoksia ja minkälaisia tuomioita niistä voi antaa. Tutkijat huomauttavat, että vasta vuodesta 2003 lähtien organisaatiota on voitu tuomita työturvallisuusrikoksista. Sitä ennen vastuuseen asetettiin vain henkilöitä. PÖRSSIYRITYKSETKIN TUOMIOLLA Toisin kuin luulisi, tyypillinen työturvallisuus rikokseen syyllistynyt yritys ei ole pieni ja talo udeltaan heikko. Puolella liikevaihto ylitti 10 miljoonaa euroa, ja miltei joka neljännessä tapa uksessa liikevaihto oli yli 50 miljoonaa. Oikeuteen päätyi enemmän vakavaraisia suuryrityksiä kuin varattomia pienyrityksiä. Yhteisösakkotuomioita saivat myös suuret, tunnetut pörssiyhtiöt. Niillä työturvallisuuden kunnossa pitäminen ei ole kiinni rahasta. Kuitenkin osa yrityksistä totesi oikeudessa, että työsuojelu oli laiminlyöty kustannussäästöjen takia. Yritys pääsee helpolla työturvallisuusrikoksesta Yritys voidaan tuomita työturvallisuusrikoksesta yhteisösakkoihin. Kuitenkin oikeus pitää tavallisemmin syyllisenä yksittäistä ihmistä kuin yritystä. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1810_3-58.indd 19 10.10.2018 15:56:52
20 Tekijä 10/2018 Työturvallisuusrikosten rangaistuksia kovennettava Tutkituissa tapauksissa kyse oli oikeuden mukaan tavallisimmin laiminlyönnistä. Joko työhön perehdytys tai laitteiden tai koneiden turvallisuus tai turvalaitteet oli lyöty laimin. Niiden takia 131 ihmistä vammautui ja 12 kuoli. ONGELMIA TUNNISTAMISESSA Työturvallisuusrikoksissa työntekijälle koituneet vammat olivat useimmiten murtumia tai murskaantumisia tai raajan amputoitumisia. Yleisimmin vammat syntyivät kontaktista laitteen kanssa. Kun yritykselle tuomittiin yhteisösakkoja, kyse oli useimmin laiminlyönnistä, joka koski työnantajan yleistä huolehtimisvelvollisuutta, työn vaarojen selvittämistä ja arviointia tai työntekijälle annettavaa opetusta ja ohjausta. Työtapaturmien määrä kasvaa hyvinä talousvuosina, ja siten myös työturvallisuusrikosten mahdollisuus. Tapaturmavakuutuskeskus pitää huolestuttava, että työtapaturmien määrän lisäksi myös niiden taajuus nousee. Yhtenä syynä on uusien työntekijöiden perehdytyksen unohtaminen tai laistaminen. Vielä viime vuoteen saakka teollisuuden tapaturmataajuus laski. Kun vuonna 2006 sattui 50 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, toissa vuonna vastaavasti 33. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan nyt mennään huonompaan suuntaan, sillä miljoonaa työtuntia kohti sattui 38 työtapaturmaa. Professori Alvesalo-Kuusi sanoo, että vakavaa työtapaturmaa tutkiva poliisi ei läheskään aina tunnista tapahtunutta rikokseksi, saati mieti yrityksen vastuuta. – Poliisilla ei ole rutiinia hahmottaa työnantajaorganisaation vastuuta tutkinnan alusta lähtien. Jos ei heti alkuvaiheessa ryhdytä selvittämään organisaation osuutta tapahtuneeseen, tuomioitakaan ei tule. Kun poliisi on saanut koulutusta, työturvallisuusrikoksia on päätynyt enemmän oikeuteen. Pirkanmaalla tapausten määrä kasvoi huimasti, kun työsuojeluviranomaiset ja syyttäjä ryhtyivät tekemään yhteistyötä. Myös syyttäjillä on Alvesalo-Kuusen mukaan korkea kynnys viedä tapauksia oikeuteen. Tuomioistuimilla on hankaluuksia hahmottaa työnantajan vastuuta, mikä näkyy pienissä yhteisösakoissa. Aikanaan vakavaakin työtapaturmaa pidettiin pitkälti työntekijän omana vikana. Häntä syytettiin huolimattomuudesta, varomatto muudesta tai suojainten käytön laiminlyönnistä. Sittemmin vastuuta on siirretty esimiehille ja muulle työnjohdolle, lopulta kokonaisille organisaatioille. Silti yksittäisen syyllisen hakeminen onnettomuuteen on edelleen ennemmin sääntö kuin poikkeus. Työturvallisuusrikoksista tuomittiin vuosina 2010–2015 kaikkiaan 288 ihmistä ja 158 työorganisaatiota. Sakot langetettiin helpommin keskijohdolle ja työnjohdolle kuin ylimmälle johdolle. Jos työnantajaorganisaatio tuomittiin yhteisö sakkoihin, ylimmälle johdolle määrättiin harvoin rangaistus. OIKEUTEEN VAIN MURTO-OSA Vain murto-osa työturvallisuusrikoksista päätyy tuomiolle. Vuonna 2014 poliisin tietoon tuli 1 225 työturvallisuusrikosta, mutta tuomio annettiin vain 128 tapauksessa ja yhteisö sakkoja tuomittiin 37 työnantajaorganisaatiolle. Professori Anne Alvesalo-Kuusen mukaan oikeuteen päätyy vain jäävuoren huippu, sillä työturvallisuusrikoksia tapahtuu paljon tiedettyä enemmän. Jonkinlaista suuntaa antavat Tapaturmavakuutuskeskuksen luvut. Niiden mukaan palkansaajille sattui toissa vuonna liki 90 000 työpaikkatapaturmaa, teollisuudessa eniten metallituotteiden valmistuksessa. Kaikkiaan työpaikkatapaturmissa kuoli 20 ihmistä. Kaikki työtapaturmat eivät täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Lain mukaan kyse on rikok sesta, kun työnantaja tai tämän edustaja rikkoo tahallaan tai huolimattomuudesta työturvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa tai mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen muun muassa laiminlyömällä valvontavelvollisuutensa. TEKI1810_3-58.indd 20 10.10.2018 14:34:23
10/2018 Tekijä 21 AJASSA USEITA RIKOKSEN UUSIJOITA Useimmiten työturvallisuusrikoksesta on tuomittu yhteisösakkoja teollisuusyritykselle, liki 60 prosentissa tapauksista. Toiseksi eniten tuomiolla ovat olleet rakennusalan yritykset. Kyseessä ei aina ole satunnaistapauksesta. Useammassa kuin joka viidennessä yrityksessä oli sattunut työtapaturma tai läheltä piti -tilanne jo ennen tuomittua rikosta. Varsinaisia rikoksen uusijoita oli joukossa useita. Pahimmillaan sama teollisuusyritys oli syyllistynyt työturvallisuusrikokseen neljä kertaa viiden vuoden aikana. Neljä yrityksistä oli syyllistynyt rikokseen useammin kuin kaksi kertaa saman jakson aikana. Alvesalo-Kuusi sanoo, että yhteisösakosta jää merkintä rikosrekisteriin. Rikoksen uusiminen johtaa yleensä kovempiin tuomioihin, mutta yhteisösakosta saatua rangaistusta ei aina huomioida. – Asiaa pitäisi kysyä tuomioistuimilta, sillä yksilön osalta rikosrekisterillä on merkitystä. Lain mukaan rikoksesta saatu hyöty voidaan tuomita valtiolle. Työturvallisuusrikoksissa näin on menetelty ani harvoin. Aineiston perusteella rikoshyöty tuomittiin valtiolle vain kymmenessä tapauksessa, keskimäärin hyödyksi arvioitiin 230 euroa. KOVEMPIA RANGAISTUKSIA Teollisuusliitossa arvioidaan, että yhteisösakot voisivat olla merkittävästi suurempia. – Sakot ovat niin pieniä, että suurempi vaikutus on tuomioiden saamalla julkisuudella, imago tappiolla. Järjestelmän toimivuudelle olisi parempi, että yritys katsottaisiin aina vastuulliseksi työturvallisuusrikoksessa, työympäristöpäällikkö Juha Pesola sanoo. Harmaan talouden tutkijat ovat vaatineet, että työturvallisuusrikoksista saatu taloudellinen hyöty pitäisi määrätä aina valtiolle. Alvesalo-Kuusi huomauttaa, että työturvallisuusrikoksen takia saadut kustannussäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin rikoksesta määrätyt sanktiot ja vahingonkorvaukset. – Pienet yhteisösakot eivät viesti selvästi, että työturvallisuuskustannukset pitää ottaa huomioon bisnestä tehtäessä. Lain mukaan yhteisösakkoja määrätessä arvioidaan myös työnantajaorganisaation taloudellinen tila. Käytännössä tämä ei näy. Tutkimuksessaan Alvesalo-Kuusi ja Lähteenmäki esittävät, että yhteisösakot tulisi suhteuttaa yrityksen kokonaistaloudelliseen tilanteeseen. Yhteisösakot kasvaisivat selvästi nykyisistä. – Tuomioistuinten pitäisi katsoa yritysten taloutta ja suhteuttaa rangaistus henkilöiden, yritysten ja niiden tulojen kesken, Alvesalo-Kuusi toteaa. l TEKI1810_3-58.indd 21 10.10.2018 14:34:23
”Aina löytyy se joku, joka tekee vaikka ihan sillä palkalla, että saa ratsastaa. ” Hevosalan ammattiosaston puheenjohtaja, ratsastuksen opettaja Laura Reponen HEVOSALA l Työllistää 15 000 henkilöä koko tai osaaikaisesti. Palkattuja työntekijöitä vain joka neljännellä yrityksellä, suurimmilla talleilla lähes 10 työntekijää. l Yrityksiä noin 3 000. Tarjoavat mm. hevosten kasvatusta, ratsastuspalveluita, ravivalmennusta, hevosten kuntoutusta ja eläin avusteisia sosiaali ja terveyspalveluita. l Liikevaihto ratsu ja ravivalmennustalleilla keskimäärin reilut 100 000 euroa. 1 TEKI1810_3-58.indd 22 10.10.2018 14:34:29
Sairaana töissä seitsemän euron palkalla Hevosala elää työntekijöiden rakkaudesta lajiin. Omistautumista käytetään myös räikeästi väärin. TEKSTI TUA ONNELA KUVAT JUHA METSO 10/2018 Tekijä 23 AJASSA maksamatta. Todella pienillä palkoilla venytään uskomattomiin suorituksiin. Esimerkiksi hyvin vaativia ja vastuullisia töitä saatetaan teettää alimman vaativuusryhmän palkalla. Ongelmia on tullut vastaan myös työsuojeluhallinnon tekemissä tarkastuksissa. Vuosina 2017–2018 hevosalan yrityksiin tehtiin yhteensä 12 tarkastusta. Niissä annettiin kaikkiaan 42 toimintaohjetta ja 12 kehotusta hevosalan työnantajille eli keskimäärin 3,5 toimintaohjetta ja 1 kehotus per tarkastus. Se on selvästi enemmän kuin tarkastuksissa keskimäärin. Puutteita oli esimerkiksi työsuojelun yhteistoiminnassa, työympäristössä, työn vaarojen ja haittojen arvioinnissa ja henkilösuojaimissa. ”AINA LÖYTYY SE JOKU” Se, että juuri hevosalalle on pesiytynyt niin paljon ongelmia, ei ole sattumaa. Talli ei ole ihan tavallinen työpaikka. Kun tyypillinen nuori iloitsee ensimmäisen kesätyöpaikkansa tuomasta palkasta, tallilla lantaa lappavalle nuorelle raha on sivuseikka. Pääasia ovat hevoset. Jo niiden seura käy palkasta, puhumattakaan mahdollisuudesta ratsastaa ja päästä valmennuksiin. Näin alkoi myös Marjon ura. – En kuvitellut, että tämä olisi normaali ala. Tiesin, että päivät ovat ympäripyöreitä ja rahaa tulee vähän. Mutta ei silloin nuorena vielä tajunnut, että se haittaisi. Vietin silloin vapaaaikanikin tallilla ja ajattelin, että mihin minä sitä rahaa muka tarvitsisin, Marjo kertoo. Aikuisena rahalle alkaa löytyä tarpeita, mutta silloin asioita on enää vaikea muuttaa. Kun työntekijä alkaa kysellä oikeuksiensa perään, työnantajan silmään se näyttää vain yhtäkkiä heränneeltä joustamattomuudelta. Palkoista puhuttaessa tallinpitäjä saattaa muistuttaa, miten paljon työntekijä on saanut ilmaisia valmennuksia. Harrastuksen ja työn ohut raja muuttuu taakaksi. Samaan aikaan tallille tulee koko ajan uusia innokkaita nuoria. ? H evosenhoitaja Marjon pitäisi työehtosopimusta varovaisesti tulkiten tienata reilut yhdeksän euroa tunnilta. Se ei ole paljon, mutta Marjon korvaan se on ylimaallinen summa. Hän ei ole koskaan kuullut kenestäkään hevosenhoitajasta, joka tienaisi niin paljon. Marjo on ollut töissä usealla tallilla, nähnyt alaa monelta kantilta kymmenen vuoden ajan ja suorittanut alan tutkinnon. Hänen tuntipalkkansa on ollut korkeimmillaan 7,5 euroa. Marjo ei ole koskaan saanut sunnuntai kor vauksia, eikä hänelle ole koskaan maksettu ylitöistä. Hän ei tunne hevosalalta ketään, jolle olisi. Hän on ollut lukuisat kerrat sairaana töissä, oksentanutkin töiden lomassa, sillä sairaslomia ei katsota hyvällä. Ruokataukoja voi periaatteessa pitää, mutta jos jotain jää tauon takia tekemättä, se pitää tehdä työpäivän päälle. – Ei monella tallilla edes ole tarkkaa työaikaa. On vain tehtäviä, jotka pitää ehtiä tehdä. Kerran, kun yksi hevonen sairastui, työaikani oli joka päivä kello 6.30–17. Sain minä siitä kiitoksen, Marjo sanoo. ”TODELLA VAIKEA ALA” Marjon tarina ei ole hevosalalla harvinainen. Samankaltaisiin ovat törmänneet niin Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kuin Hevosalan ammattiosaston puheenjohtaja Laura Reponen. – Tämä on todella vaikea ala, Reponen huokaa. Reponen on parhaillaan töissä tallilla, jossa asiat on hoidettu hyvin. Palkka on kunnollinen ja työajat sitä, mitä on sovittu. Hän on kuitenkin nähnyt omakohtaisesti alan toisen puolen: alipalkkauksen, ongelmat ylitöiden korvaamisessa, jopa lomista syyllistämisen. Vasama puolestaan käsittelee hevosalalla työskentelevien Teollisuusliiton jäsenten esiin tuomia ongelmatapauksia. Hän kuvailee niitä härskeiksi. – On ollut selkeää alipalkkausta, on vaadittu olemaan aina töissä ja ylityökorvauksia on jätetty HEVOSALA l Työllistää 15 000 henkilöä koko tai osaaikaisesti. Palkattuja työntekijöitä vain joka neljännellä yrityksellä, suurimmilla talleilla lähes 10 työntekijää. l Yrityksiä noin 3 000. Tarjoavat mm. hevosten kasvatusta, ratsastuspalveluita, ravivalmennusta, hevosten kuntoutusta ja eläin avusteisia sosiaali ja terveyspalveluita. l Liikevaihto ratsu ja ravivalmennustalleilla keskimäärin reilut 100 000 euroa. TEKI1810_3-58.indd 23 10.10.2018 14:34:34
24 Tekijä 10/2018 – Aina löytyy se joku, joka tekee vaikka ihan sillä palkalla, että saa ratsastaa. Tiedän esimerkiksi paikkoja, joissa leiriavustaja tekee viikon ajan yhden ihmisen työt ja saa siitä 50 euroa, Laura Reponen kertoo. Eikä työntekijöiden rakkaus lajia ja hevosia kohtaan katoa aikuisenakaan. Siihen työnantajan on helppo vedota, kun työpäivä lähenee loppuaan ja hevoset ovat vielä juottamatta. Lähdetkö kotiin ja annat hevosten olla janoissaan? – Sitoutuminen ja kiinnostus alaa kohtaan on niin supervahvaa. Se saa ihmiset taipumaan hurjiin suorituksiin, Vasama sanoo. TYÖEHDOT PIKAOPPAASEEN? Mikä sitten pelastaisi hevosalan työntekijät? Marjo, Riikka Vasama ja Laura Reponen nostavat kaikki esiin saman asian: tiedon. Innokkailla nuorilla, jotka alalle tulevat, HEVOSALA l Ratsutallien määrä kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. l Hevosten määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä 75 000:sta 90 000:een vuoteen 2030 mennessä. LÄHDE: Hevosalan osaamiskeskus Hippolis 2 TEKI1810_3-58.indd 24 10.10.2018 14:34:37
10/2018 Tekijä 25 AJASSA NÄENNÄISYRITTÄJYYS PISTEENÄ IIN PÄÄLLÄ Monet hevosenhoitajat ja ratsastuksenopettajat tekevät töitään toiminimi yrittäjinä. Osalle se sopii hyvin: yrittäjä voi myydä osaamistaan moniin eri paikkoihin, valita työaikansa ja ehkä päästä palkkatyötä paremmille ansioillekin. Alalla on kuitenkin myös yrittäjiä, jotka eivät ole valinneet asemaansa itse. – On aika yleistä, että tallinpitäjät pyrkivät saamaan kaikki työntekijänsä yrittäjiksi. Se on kätevää: kun joku sairastuu, otetaan vain toinen, eikä sairastuneelle tarvitse maksaa, hevosenhoitaja Marjo kertoo. Marjon ja Laura Reposen tiedossa on tapauksia, joissa hevosalan työn antaja ilmoittaa, ettei enää palkkaa ketään, vaan hommiin pääsee vain toimi nimellä. Työntekijöille jää silloin niukasti valinnanvaraa: joko perustaa yritys tai yrittää etsiä töitä muualta. Myös Riikka Vasama on kuullut ilmiöstä. Pakolla tai puolipakolla yrittäjiksi joutuneet ovat työmarkkinoilla kurjassa asemassa. He kantavat yrittämisen riskiä, mutta eivät nauti sen eduista. Monesti heidän asemansa ei edes muistuta oikeaa yrittämistä, ja siksi työmarkkinakeskusteluun onkin syntynyt sana näennäisyrittäjä. Marjo kertoo, että hevosalan näennäisyrittäjille saatetaan esimerkiksi antaa työvuorolistat aivan samaan tapaan kuin palkansaajille. Ne on otettava mukisematta vastaan, tai töitä ei enää tarjota. Palkansaajasta näennäisyrittäjän erottaa vain se, ettei hänellä ole turvanaan työehtosopimusta. Myös näennäisyrittäjille maksettavat korvaukset ovat olemattoman pieniä suhteessa yrittäjyyden kustannuksiin. Esimerkiksi Facebookissa pyörii ilmoituksia, joissa tallitai opetustöitä tekevälle yrittäjälle luvataan maksaa 15 euroa tunnilta. – 25 euroa on eniten, mistä olen kuullut. 15 euroa on ihan normaali, Marjo vahvistaa. TIETÄISIVÄTPÄ ASIAKKAAT Marjon mielestä hevosalan työntekijöiden oloja pohdittaessa on tärkeää nähdä alan kokonaisuus. Hän ei halua syyttää työntekijöiden kohtelusta yksinomaan tallinpitäjiä. Tallin pyörittäminen ei Suomessa ole kummoinen bisnes. Moni talliyrittäjä elää itsekin jaksamisen ja pärjäämisen rajoilla, lappaa lantaa paperihommien ja opettamisen ohella ja yrittää säästää viimeiset pennit hevosten laadukkaaseen hoitoon. Marjo haluaa kertoa tarinansa ennen kaikkea, jotta ihmiset tietäisivät. Hän toivoo, että hevosalan työntekijät aktivoituisivat puolustamaan oikeuksiaan ja että tallien asiakkaat kiinnostuisivat kysymään, miten työntekijät voivat. – Minä olen ajatellut niin, että nyt joko teen oman osani sen eteen, että tämä minulle rakas ala muuttuu, tai sitten vaihdan alaa. l ei ole monesti aavistustakaan siitä, millaisia oikeuksia heille kuuluu. Osa ongelmista voisi ratketa jo pelkästään tietoa lisäämällä. – Työehdoista pitäisi olla saatavilla tietoa lyhyessä helppolukuisessa muodossa, jota voisi jakaa, Marjo ehdottaa. Toinen tärkeä keino parantaa hevosalan työntekijöiden oloja on järjestäytyminen. Oikeuksien puolustamiseen tarvitaan joukkovoimaa ja ammatti liiton tukea. Hevosalan pienillä työpaikoilla tieto jäsenyydestä ja sen hyödyistä ei kuitenkaan kulje samalla tavalla itsestään kuin monilla suurilla. Reponen kertoo, että tästä syystä Hevosalan ammattiosasto on pyrkinyt lisäämään näkyvyyttään erityisesti nuorten keskuudessa. Marjo puolestaan toivoo Teollisuusliitolta lisää ihan suoraa mainostusta. – Monet tutut tällä alalla eivät edes tiedä, mihin liittoon he voisivat kuulua, hän sanoo. ”On aika yleistä, että tallin pitäjät pyrkivät saamaan kaikki työntekijänsä yrittäjiksi." Laura Reponen TEKI1810_3-58.indd 25 10.10.2018 14:34:38
l Voiteluöljy maksaa suhteellisesti niin vähän, että öljyn yksittäisiin laatutekijöihin ei kiinnitetä raskaassa teollisuudessa liiemmin huomiota. Monelle riittää, kunhan koneikkovalmistajan asettama viskositeetti taso täyttyy. Huolto vaihtaa öljyt, kun sen aika on. Tuotannon seisokin hinta on sen sijaan iso tikki, vallankin, jos seisokki tulee ennakoimatta. Kolmisen vuotta sitten kaksi öljyasiantuntijaa Viktor Laitinen ja Mikko Oksanen totesivat, että tuotannolle kriittisten koneiden vikaantumista pitäisi voida ennakoida. Yleensä heidät pyydettiin paikalle vasta, kun haveri oli jo sattunut. Syntyi idea voiteluöljyn syvemmän laadun etäseurannasta ja analysoinnista. Kaikissa pyörivissä koneissa on voitelu öljyä, jonka laatua valvomalla ja seuraamalla konerikot ja sen myötä kalliit seisokit voisi saada vähenemään. Valtaosa konerikoista johtuu kokonaan tai osittain voiteluöljyn suorituskyvyn heikkenemisestä. Reilut kaksi vuotta sitten Jyväskylään perustettu Fluid Intelligence Oy yrittää saada raskaan teollisuuden ymmärtämään, että sinänsä pienestä menoerästä eli voiteluöljystä voi saada suuria säästöjä. Yhtiön asiakaspalvelusta vastaava Oksanen sanoo, että ajattelutapaa ja vakiintuneita toimintamalleja on vaikea muuttaa. Raskaassa teollisuudessa on totuttu siihen, että koneiden ja laitteiden huolto kuuluu lattiatasolle tai se on ulkoistettu kokonaan. Poikkeuksia on vain muutamia. Kun voiteluöljyn suorituskykyä, lämpötilaa ja esimerkiksi puhtautta seurataan, muutoksista voidaan päätellä tuotannon riskipaikat. Toisinaan ratkaisut ovat yksinkertaisia. Esimerkiksi kivijalostuksessa louhintakoneiden hydrauliikkaöljyt aiheuttivat etämittausten mukaan liikaa kitkaa. Kun öljy analysoitiin, syyksi paljastui öljyyn päätynyt lika. Sitä saatiin vähennettyä parantamalla suodattimia ja laitteistoa. Raskaan teollisuuden prosesseissa ratkaisut ovat erilaiset. Antureita asennetaan kriittisiin kohtiin, joista voidaan seurata etä mittauksella öljyn toimivuutta. Näin päästään juurisyihin kiinni ja estämään laiteviat. Fluid Intelligencen mukaan tuotannon säästöt ovat jopa 40–50 prosenttia. Sopivien laitteiden ja järjestelmien hankkiminen ei ole ollut Oksasen mukaan helppoa, sillä paras osaaminen on hajallaan ympäri maailmaa. 26 Tekijä 10/2018 KEKSINTÖ Voitelua valvomalla seisokit minimiin TEKSTI BIRGITTA SUORSA /UP MUUTAKIN KUIN KITKAN POISTOA Voitelulla halutaan ensisijaisesti poistaa kitkaa, mutta voiteluöljyllä on muitakin tehtäviä. Sen pitää sitoa epäpuhtauksia, jäähdyttää, eristää ja suojata. Synteettisiin voiteluöljyihin saadaan mineraaliöljyjä helpommin haluttuja ominaisuuksia, esimerkiksi hapettumis kestävyyttä ja alhainen jähmepiste. Mineraaliöljytuotteet ovat yleensä synteettisiä öljytuotteita edullisempia. Biopohjaiset voiteluöljyt valtaavat markkinoita vähitellen. Iisalmelainen Jarmat valmistaa biopohjaisia voitelu aineita glyserolista, jota syntyy bio dieselin sivuvirtana. KYMMENESOSA LISÄAINEITA Voiteluöljystä noin kymmenesosa on lisäaineita. Niillä parannetaan öljyn kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, kuten kylmän ja kuuman kestoa. Lisäaineilla muun muassa estetään voiteluöljyn vaahtoaminen, torjutaan biologisia kasvustoja ja korroosiota. Toisaalta niillä alennetaan kitkaa sekä kasvatetaan viskositeettia ja paineen kestoa. Voiteluöljyihin voidaan lisätä vielä jälkikäteen aineita, joiden avulla voidaan todeta mahdolliset vuotokohdat. Teknologian tutkimuskeskus VTT on tutkinut, voitaisiinko lisäaineiden nano partikkelit korvata puolet halvemmilla biopohjaisilla nanohiilimateriaaleilla. Ainakin lämmönkestävyyden osalta tulokset olivat lupaavia. KIERRÄTYSPAKKO Niin teollisuudessa kuin kotitaloudessa käytetyt voiteluöljyt pitää kierrättää. Ympäristöön päätyessään öljyt pilaavat muun muassa pohjavesiä. Suomeen tuodaan arviolta 30 000 tonnia voiteluöljyjä vuodessa, mutta tästä osa päätyy muualle kuin kierrä tykseen. Esimerkiksi Oriveden kulta kaivos palautti muutama vuosi sitten kierrätykseen reilusti alle kymmenes osan tilaamastaan voiteluöljystä. Käytetty voiteluöljy jaetaan hyvä laatuiseen mustaan ja hyvälaatuiseen kirkkaaseen voiteluöljyyn. Nämä pitää ensisijaisesti uudistaa ja kierrättää takaisin voitelukäyttöön. Sen sijaan tavallisilta kuntalaisilta kerätty käytetty voiteluöljy päätyy polttolaitoksiin energialähteeksi. Kierrätyspakko on ollut voimassa kuusi vuotta. Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Sennheiser HD 800 S -kuulokkeet 1369 ,90 Apurahalla 71,00/kk (24 kk) Legendaarisen HD 800:n S-versio nostaa rimaa entisestään. Kosmeettisen päivityksen lisäksi elementtiä ja akustointia on muutettu toistamaan alimmat ja keskitaajuudet hieman aiempaa paremmin. Verk.com/56693 Hae Apurahaa musiikkielämyksiin TEKI1810_3-58.indd 26 10.10.2018 14:34:40
Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Sennheiser HD 800 S -kuulokkeet 1369 ,90 Apurahalla 71,00/kk (24 kk) Legendaarisen HD 800:n S-versio nostaa rimaa entisestään. Kosmeettisen päivityksen lisäksi elementtiä ja akustointia on muutettu toistamaan alimmat ja keskitaajuudet hieman aiempaa paremmin. Verk.com/56693 Hae Apurahaa musiikkielämyksiin TEKI1810_3-58.indd 27 10.10.2018 14:34:41
28 Tekijä 10/2018 "Ennen oli muutama perusväri, nyt kuunnellaan asiakasta. Tuotteiden värikirjo on valtava", sanoo ruiskumaalari Vesa Vanhatalo, joka tuli taloon yhtiön siirtäessä alihankintatyön itselleen. TEKI1810_3-58.indd 28 11.10.2018 7:45:23
10/2018 Tekijä 29 ? ”Me teemme unelmia” Leikkija liikuntavälineitä valmistava Lappset Group Oy teki viime vuonna historiansa toiseksi parhaan tuloksen. Rovaniemeläinen perheyritys kasvaa voimakkaasti ja vakinaisti viime vuonna kymmenenkunta työntekijää tuotantoon. Lappsetin tarkoitus on palkata kahdessa vuodessa 100 henkilöä lisää. TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT TIMO LINDHOLM PORTAAT, TORNI JA LIUKUMÄKI Lisaleikkipuistovälineet kuuluvat Lappsetin alle nelivuotilaille leikkijöille tarkoitettuun tuoteryhmään. Leikkikentän peruselementit ovat portaat, jotka nousevat torniin, mistä päästään liukumäkeen. Torni muodostuu neljästä tolpasta, jotka sidotaan puomilla neliön muotoon. Näin syntyy tornin lattia. Lisatuotteeseen kuuluu toinen matalampi torni, johon yhdeltä sivulta kiinnittyy hiekkalaatikko. Takaosassa on toimintaseinä siihen upotettuine peleineen. Peruskenttää voidaan kasvattaa melkein rajattomasti. Tornissa jää kaksi sivua vapaiksi, joihin kiinnitetään erilaisia moduuleita. Niitä voivat olla esimerkiksi kaaririippusillat, palomiehen tangot ja köysisillat. Laajimmissa rakennelmissa pystyy leikkimään samanaikaisesti kymmeniä lapsia. TYÖSSÄ TEKI1810_3-58.indd 29 10.10.2018 14:34:45
30 Tekijä 10/2018 L appsetin Rovaniemen tehtaalla ollaan helpottuneita myönteisestä käänteestä. Vain kolme vuotta aiemmin konsernin tulos oli tappiollinen, minkä vuoksi talossa käytiin yt-neuvottelut. Parikymmentä toimihenkilöä irtisanottiin. Koko henkilökunta lomautettiin kymmeneksi päiväksi. – Lomautusten kanssa kävi niin, että töiden alkaessa lisääntyä kaikki eivät lopulta ehtineet niihin osallistua, kertoo Lappsetin varapääluottamusmies Heini Portimo. Tällä hetkellä tuotannossa on 88 vakinaista ja 43 määräaikaista työntekijää. Heidän lisäkseen taloon palkattiin kiireisimpien kuukausien ajaksi noin 50 sesonkityöntekijää. Jos syksyllä käytävät neuvottelut tietyistä projekteista onnistuvat, kaupat merkitsevät tuotannossa jälleen kymmenen työn tekijän lisäystä. ”Meillä oli lomautuksia, mutta töiden lisääntyessä kaikki eivät ehtineet niihin edes osallistua.” HEINI PORTIMO Varapääluottamusmies TEKI1810_3-58.indd 30 10.10.2018 14:34:51
10/2018 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? Talossa on ollut jo 20 vuotta palkitsemisjärjestelmä, jonka kaikille yhteisenä mittarina käytetään tällä hetkellä konsernin liikevoittoa. Lappset jakoi henkilökunnalleen viime vuonna ennätyksellisen suuret bonukset. Ruiskumaalari Vesa Vanhatalolle se oli iloinen yllätys. – Eihän työnantajan olisi välttämättä tarvinnut maksaa mitään. Kaikki on plussaa, Vanhatalo myhäilee. – Bonuksen määrä riippuu tehdyistä työtunneista. Saamani palkkio oli satoja euroja ja vastasi melkein yhden palkkajakson ansiota, Portimo toteaa tyytyväisenä. Takavuosina omistajaperheen taholta viljeltiin lausumaa, joka on jäänyt elämään työntekijöiden mieliin: ”Ei kukaan täällä rahan takia ole, mehän teemme unelmia.” Lauseen alkuosa hymyilyttää palkansaajaa, mutta unelmien tekemisestä on tehtaalla helppo olla samaa mieltä. TEEMAPUISTOSTA TULI MENESTYSTUOTE Lappset Group Oy on Euroopan johtavia leikkija liikuntapaikkavälineiden sekä teemoitettujen aktiviteettipuistojen valmistajia. Konserniin kuuluu 14 tytäryhtiötä yhdeksässä eri maassa. Tuotanto on jakautunut kolmen tehtaan kesken. Kotimaassa Rovaniemellä tehdään puusta valmistettavat tuotteet, metalliosat ja metalliset sarjat Tallinnassa Virossa sekä pääosa puistoja kadunkalusteista Enköpingissä Ruotsissa. Toimiala on maailmalla sirpaloitunut. Lappset on Suomessa markkinajohtaja ja Pohjoismaissakin yksi kolmesta suurimmasta yrityksestä. Muualla Euroopassa toimitaan usein vain paikallisesti. – Talouskriisi vaikutti toimialaamme todella paljon. Julkiset investoinnit vähentyivät, eikä puistoja rakennettu enää niin paljon, kuvailee toimitusjohtaja Tero Ylinenpää. TEKI1810_3-58.indd 31 10.10.2018 14:34:56
32 Tekijä 10/2018 Uutta liiketoimintaa etsittäessä syntyi idea teemapuistoista. Lappset ehdotti vuonna 2011 Rovio Entertainmentille lisenssisopimusta. Ensimmäinen maailmankuulujen Angry Birds -hahmojen pohjalle rakentunut leikkipuisto nousikin seuraavana vuonna Särkänniemeen. Seuraavat aktiviteettipuistot rakennettiin Vuokattiin ja Kuusamoon kylpylä hotellin yhteyteen. Teemapuistoista alkoi kasvaa toinen tukijalka rovaniemeläiskonsernin liiketoimintaan. Puistoja rakennettiin Rovion kanssa ympäri maailmaa toista kymmentä, mutta vuonna 2014 yhteistyö päättyi. Kauppa tärkeimmän vientimaan Venäjän kanssa laski jyrkästi pakotteiden ja ruplan arvon romahtamisen myötä. Taloudellisen tilanteen heikentyminen johti vuonna 2015 leikkauksiin ja henkilöstövähennyksiin. Lappset nousi pian jaloilleen. Konsernin rakennetta uusittiin ja solmittiin merkittäviä yhteistyösopimuksia. Tärkeä kumppani on maailman suurimpiin kuuluva leikkikaluvalmistaja, amerikkalainen Mattel. Teemapuistoissa on kyse yleensä sisäaktiviteettipuistoista, joiden toteuttaminen ei ole kiinni vuodenajoista. Niiden valmistaminen onkin tasoittanut kesään painottunutta sesonkivaihtelua. Kauppaan kuuluu käytännössä aina myös puistojen asentaminen paikan päällä. Lappsetin toiminta tulee laajenemaan Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Elokuussa yhtiö rakensi Shanghaihin Pipsa Possu -teemapuistoa englantilaiselle Merlin Entertainmentsille, joka on maailman toiseksi suurin elämyskohteiden operaattori. Lappsetin tuore kauppasopimus Merlinin kanssa on miljoonien eurojen arvoinen ja konsernin historian merkittävin. Lappsetin liiketoimintaa nojaa edelleen perinteisten leikkipuistojen valmistamiseen lapsille, mutta markkinointi ulottuu nykyään kaikenikäisiin asiakkaisiin. Ikääntymisen myötä fyysinen aktiivisuus ja hyvinvointi korostuvat. Lappset on toteuttanut Espanjassa tuhansia senioripuistoja, mutta myös Kiinassa on lähdetty rakentamaan liikuntapaikkoja vanhenevalle väestölle. LAPIN MÄNTY TAIPUU MONEKSI Lappsetin tehtaalla leijuu häkellyttävän vahva tuoreen puun tuoksu ja koneiden meteli peittää puheen alleen. Työstövaiheissa puusta irtoaa myös ohutta kaikkialle tunkeutuvaa pölyä. Sitä poistetaan esimerkiksi vastikään hankitulla tehokkaalla imurilla, jolle on rakennettu oma linjasto. – Käsityökaluilla työskenneltäessä ei imureita ole. Osa työntekijöistä käyttääkin hengityssuojia. Kuuloja silmäsuojaimet ovat meillä pakollisia, Portimo kertoo. Työskentelyä seuraamalla ei ole helppoa saada kokonaiskuvaa valmistuksesta tai itse lopputuotteista. Tuotannossa työskentelevä Matti Vaara sanoo, etteivät työntekijät itsekään aina tiedä, mihin heidän valmistamansa komponentit lopulta päätyvät. – Me luemme aina putkelta sitä tuotantolinjaa. Valmiita tuotteita voi katsoa vaikka esitteistä, konepuusepäksi jo 1980-luvun alussa valmistunut Vaara naurahtaa. ? ”Käytössä on vajaat 50 eriväristä ja vahvuista laminaattilevy vaihtoehtoa”, selittää Matti Vaara siirtäessään levyä nosturilla paloittelusahan pöydälle. ? ”CNCohjelma määrittää kappa leen kiinnityksen, kun poraava terä tekee avausreiän ja raakatyöstön”, kertoo Juha Hiltunen. TEKI1810_3-58.indd 32 10.10.2018 14:34:58
10/2018 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ TEKI1810_3-58.indd 33 11.10.2018 7:46:52
34 Tekijä 10/2018 Otetaanpa puun reitistä selvää. Ensiksi on mentävä metsään, eikä mihinkä tahansa metsään. Lappsetin raaka-aine hankitaan pääsääntöisesti PEFC-sertifioiduista, pohjoissuomalaisista metsistä. Puu voidaan jäljittää sen kasvumetsään saakka. Mäntypuu tulee tehtaalle karvalankkuna, höyläämättömänä sahattuna puutavarana, aihiotuotantoon, missä tiiminvetäjänä toimii Juha Pitkäniemi. – Höyläämisen yhteydessä lankku mitallistetaan ja jaotellaan tarvittaviin erilaisiin laatuihin eli laadullistetaan, metsämekaanikon koulutuksen saanut Pitkäniemi selittää. Sahaus tapahtuu kameravalvotulla katkontalinjalla. Kamera kykenee löytämään sahapöydällä kulkevasta lankusta kaikki pintaviat: ylisuuret oksat, pihkataskut, mustat oksat ja halkeamat. Saha katkaisee lankun pintavian molemmin puolin. Katkaistut laatukappaleet liitetään sormijatkoslinjalla yhteen ja laitetaan liima väliin. Sormijatkettu puutavara pilkotaan vielä kaappasahalla sopivan kokoisiksi aihioiksi. Aihiot muokataan tuotantohallissa CNC-koneilla tarvittaviksi komponenteiksi. Massiivipuutuotteet menevät tuotannosta painekyllästykseen, minkä jälkeen ne kuivatetaan. Kuivaamosta tuotteet viedään joko suoraan pakkaamoon tai kokoonpanoon. Asiakkaan toivomuksesta puuosia myös maalataan. Laminaattilevyt ovat CNC-käsittelyn jälkeen valmiita tuotteita. Vanerilevyt sen sijaan viedään maalaamoon. ? Juha Pitkäniemi kasaa oikean mittaisiksi sahattuja aihioita kuljetettaviksi tuotantoon CNCkoneille työstettäviksi. TIIMITYÖTÄ JA LEAN-AJATTELUA Lappsetilla aamuvuoro aloittaa kuudelta ja lopettaa kahdelta iltapäivällä. Iltavuorolaiset tekevät toitä puoleenyöhön saakka neljänä päivänä viikossa, jolloin viikkotunnit tulevat täyteen. Työtaakan niin vaatiessa otetaan käyttöön myös päivävuoro kello 6.00–14.30. Heini Portimo kertoo heillä olevan työajan suhteen käytössä joustojärjestelmä, joka sallii työajan liukumat 40 tuntiin saakka suuntaan tai toiseen. Jouston kerryttäminen on vuorotyössä joskus hankalaa. Tuotantotiloissa huomio kiinnittyy lattiassa pitkin ja poikin kulkeviin teippauksiin. Se on lean -filosofiaa: kulkuväylät on pidettävä avoimina trukkeja ja muita kuljettimia varten. Samoin työkalujen on oltava ojennuksessa ja oikeilla paikoillaan. Tehtaalla on kolmen vuoden ajan ajettu sisään lean -toimintatapaa, joka on kehitetty alun perin LAPPSET GROUP OY PERUSTETTU 1970 KOTIPAIKKA Rovaniemi OMISTAJA Ikäheimojen perhe TUOTANTO Leikkija liikuntapaikkavälineitä HENKILÖSTÖ Konsernissa noin 400, joista Suomessa 200 ja tuotannossa 131 TEKI1810_3-58.indd 34 10.10.2018 14:35:03
10/2018 Tekijä 35 TYÖSSÄ Toyotan autotehtaalla. Sen avulla pyritään muun muassa parantamaan laatua, pienentämään kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Näkyvintä lean -muutosta edustaa siirtyminen tiimityöskentelyyn. – Pyrimme työnkiertoon. Työntekijöiden on oltava yhä enemmän moniosaajia, toteaa CNC-tiimin vetäjänä toimiva Matti Vaara. – Työskentelen päätoimisesti robotin kanssa tolppalinjalla, missä tehdään tolpat ja liimataan pultit, mutta siirryn välillä myös muihin työpisteisiin, selittää Portimo omaa työtään. Tiimityö kerää työntekijöiltä enimmäkseen kiitosta. Se on parantanut myös keskusteluyhteyttä johtoon päin. Joka aamu tehtaan kahvihuoneessa järjestetään tuotantovartti, missä työnjohtajat keskustelevat ajankohtaisista ongelmista tuotantopäällikön johdolla. – Leanin myötä työntekijät ovat saaneet ”kiihdytyskaistan” omille ideoilleen tai toiveilleen. Jos on ollut tarvetta vaikkapa nostimista, niitä on toimitettu meille aiempaa nopeammin, Vaara kehuu. Tehtaalla toimii seitsemän tiimiä. Juha Hiltunen valittelee sitä, ettei tiimien välistä keskustelua juuri tapahdu. Hänen työskennellessään vielä maalaamossa syntyi ongelma pakkaamon tiimin kanssa, jolta ei saatu ajoissa ohjausta lavan oikeaan pakkaamiseen. – Lava tuli bumerangina takaisin ilman selityksiä. Pitäisi välillä sekoittaa tiimejä, että tiedettäisiin, mitä naapurissa tehdään, tuotannossa työskentelevä Hiltunen ehdottaa. Lean -filosofian mukaisesti tavaraa ei enää valmisteta paljoakaan varastoon. Nyt pyritään tavaran nopeaan virtaamiseen ja tilausohjautuvuuteen. Vaara myöntää, että pienten sarjojen tuotannossa joskus tympäisee ”joka viikko tehdä samaa palikkaa”. Portimon mielestä autotehtaan työskentelymalli ei ole sellaisenaan soveltuva puusepänteollisuuteen. – Se ei aina toimi, että tehdään vain tarpeen mukaan. Jos valmistat neljän kappaleen sarjaa, niin yksi voi hyvinkin haljeta kyllästyskuivauksessa ja jää uupumaan sarjasta. l TYÖTÄ JA PERHE-ELÄMÄÄ Varapääluottamusmies Heini Portimo kohtasi aamuvuorosta lähtiessään iltavuoroon saapuneen miehensä Reima Portimon, jonka kanssa vaihtoi nopeat kuulumiset ennen poistumistaan. Rutiini on toistunut jo vuosikymmenen ajan. Aviopari tapasi toisensa ensimmäisen kerran Lappsetin tehtaalla. Reima työskentelee nyt aihiotuotannossa sormijatkoskoneella. Heillä on yksi yhteinen lapsi, 8-vuotias Piitu-tyttö. Tytön ollessa pienempi vuoronvaihto tapahtui pihalla. Aamuvuoroon tullut puoliso nosti tytön ja hänen turvaistuimensa iltavuoroon tulleen polkupyörästä oman pyöränsä kyytiin. – Työnantaja on joustanut perheemme kanssa hyvin. Jos menimme molemmat aamuvuoroon kuudeksi, saimme venyttää tulomme seitsemään. Ei tarvinnut repiä tyttöä niin aikaisin ylös sängystä päiväkodin ollessa vielä kiinni. TEKI1810_3-58.indd 35 11.10.2018 7:48:33
36 Tekijä 10/2018 Tehtaan lopetus järkyttää Poria Venator ilmoitti syyskuussa yllättäen, että vuosikymmeniä huipputulosta tehnyt Porin pigmenttitehdas suljetaan vuoteen 2021 mennessä. Tehtaan henkilöstö, 450 ihmistä, menettää työpaikkansa. TEKSTI JARI ISOKORPI A lun perin valtion Vuorikemia-nimellä perustama, sittemmin kansainväliseen omistukseen siirtynyt tehdas on valmistanut kemikaaleja 61 vuotta. Viime vuonna sattuneeseen tulipaloon asti henkilöstö on kokenut sen erittäin kannattavaksi ja turvalliseksi työpaikaksi. Keskiviikkona 12. syyskuuta konserni ilmoitti tehtaan sulkemisesta, koska omistajan mielestä sen uudistaminen toissatalven palon jälkeen tulisi liian kalliiksi. Matkan varrella menestystuotetta titaanioksidia valmistanut tehdas on kokenut ison joukon omistajavaihdoksia. Valtionyhtiö siirtyi ensiksi osaksi Kemiraa ja vuonna 2008 osaksi saksalaista Sachtleben Chemietä, jonka puolestaan amerikkalainen kemianjätti Huntsman-konserni vuonna 2013 hankki itselleen. Viime vuonna Huntsman perusti Venator-yhtiön, johon Porin tehdas liitettiin. Vuoden 2017 alussa tehtaalla riehui tulipalo, joka aiheutti huolta henkilökunnassa. – Se palo oli järkytys työntekijöille. Toiveet heräsivät, kun omistaja ilmoitti, että tehdas rakennetaan uuteen uskoon, koska tämä on koko firman lippulaiva. Kaikki uskoivat. Omistaja söi sanansa, tehtaan pääluottamusmies Ari Dahlberg kertoo. – Omistaja on jo tienannut tehtaalla kaksi miljardia euroa rahaa. Ei sillä ole huolta. MENESTYSTUOTE ULOS SUOMESTA Porin pigmenttitehtaan poistumisen myötä Suomesta katoaa menestyksekäs tuote. Dahlbergin mukaan ennen paloa tehtaalla oli vain kaksi tappiollista vuotta sen yli puolivuosisataisen historian aikana. – Tehdas oli tuottava. Me vedimme kymmenen vuotta saksalaisia perässä. Porin tehtaalla tehtiin konsernin kate. Ennen Huntsmanin ostoa vuonna 2011 teimme 50 miljoonaa euroa puhdasta voittoa ja vuonna 2012 sata miljoonaa euroa puhdasta voittoa. Dahlbergin mukaan tehtaan palo ehkä oli sen kohtalon ratkaissut tapahtuma tai sitten ei. – Isojen päälliköiden ajatuksista ei tiedä, ostivatko he hyvin toimivan firman voittojen takia vai siksi, että he saivat hyvät tuotteet. Se ei ole paljastunut ja tuskin koskaan paljastuu. Maailmanluokan tuotemerkit he saivat kaupassa. PORILAISTA OSAAMISTA VAIKEA KORVATA Porin tehtaan alasajo alkoi heti. – Meille ilmoitettiin, että välittömästi ruvetaan purkamaan laitteita ja siirtämään niitä muille tehtaille. Vaihtoehtoina ovat Italian, Espanjan, Englannin ja Yhdysvaltojen tehtaat sekä Saksan kaksi tehdasta. – Kannattava tuotanto poistuu Suomesta. Kilpailijoille omistajat eivät halua sitä myydä, koska se voisi aiheuttaa heille ongelmia. Se on aika julmaa. Porin tehdas jatkaa yhä 20 prosentin tuotannolla. – Se on sellaista, jonka pohja valmistetaan Italiassa tai Saksassa ja syötetään meillä tuotantoon ja ajetaan sellaiseksi tuotteeksi kuin asiakas haluaa. Meillä tehdään se loppusilaus, mitä he eivät muualla pysty tekemään. Väen vähentämisen aikataulua ei kukaan tehtaalla tiedä. – Kauhu on päällä kaikilla, joka henkilöstöryhmällä. Se on ensimmäinen kerta minun 26 vuoden työhistoriani aikana, kun kaikki tehtaalla asemasta riippumatta pitävät yhtä. KI TI H A IL A TEKI1810_3-58.indd 36 10.10.2018 14:35:06
10/2018 Tekijä 37 TYÖSSÄ Tehtaan lopetus järkyttää Poria Dahlberg arvioi, vaikka hän ei pystykään olemaan siitä varma, että 450 työntekijästä yli sata henkeä jää noin kolmeksi vuodeksi. – Pitkä aika se todennäköisesti on, koska ne eivät ulkomailla pysty tekemään sitä laatua, mitä me teemme. KARMEA JÄRKYTYS Porin pigmenttitehtaalle luonteenomaista ovat olleet pitkät, jopa sukupolvesta toiseen jatkuvat työsuhteet. – Itse olen ollut 26 vuotta töissä, isäni oli 42 vuotta ja velipoika 37 vuotta kyseisessä laitoksessa, mainitsee Dahlberg. Lopetusilmoitus tuli hänen mukaansa yllätyksenä myös tehtaan johdolle. – He tiesivät siitä keskiviikkoaamuna kymmeneltä, luottamusmiehet kello 12.30, kello 13 se tiedotettiin henkilökunnalle ja kello 15 pidettiin kaupungintalolla lehdistötilaisuus. Tieto lopetuksesta oli tehtaalla Dahlbergin mukaan ”karmea järkytys”. – Jos vastaan sydämestä, miltä tuntuu, niin sanon samalla tavalla kuin silloin keskiviikkona Ylen haas tattelussa, että vituttaa kuin pientä oravaa. Sitä tunnetta eivät mitkään sanat riitä kuvaamaan. – Tämä merkitsee valtavasti Porin kaupungille. Veroäyri nousee huomattavasti ja asuntojen hinnat laskevat, kun ei ole enää ostajia. Tämä on koko talousalueen ihmisille järjettömän rankka homma. – Meillä on töissä paljon nuoria, joilla on valtavat velat. He ovat laskeneet hyvän työnantajan varaan, joka ollut maailman huippu alallansa. Nyt heille tulee isku suoraan leukaan. Porista löytyy työtä osalle, mutta muut joutuvat lähtemään uudella koulutuksella jonnekin muualle. Näin siinä käy. USKO PAREMPAAN Tehtaan myynnit ja ulkomaalaisomistus eivät Dahlbergin mielestä ole koituneet kansalliseksi tai työntekijöiden onneksi. – Ei missään nimessä. Valtio hölmöyttään myi Kemiran pienissä paloissa pois. Siitä olisi saanut kymmenkertaisen hinnan järkeistämällä. – Kemiran aikaan meillä oli hyvät palkat. Nyt kun on oltu ulkomaisessa omistuksessa, palkkoja on syöty. – Uskon silti, että jotain hyvää vielä tapahtuu. Meillä on hyvä laitos, hyvällä paikalla. Jotain uutta pitää keksiä, mitä tuolla pystyy hyödyntämään, jotta saadaan taas työpaikkoja ja veronmaksajia. "Näillä mennään ja uskotaan parempaan. Tämä sattuu moneen, tiedän sen. Itseenikin sattuu. On kova paikka!" Tulipalo teki tuhoja silloisella Huntsmanin pigmentti tehtaalla 30. tammikuuta 2017. Venatorin pääluottamusmies Ari Dahlberg kävi tuoreeltaan tehtaan lopettamisuutisen jälkeen neuvottelemassa tilanteesta Teollisuusliiton toimitsijoiden kanssa Helsingissä 14. 9. ? ? KI TI H A IL A LE H TI KU VA / PE TR I H A KO SA LO TEKI1810_3-58.indd 37 10.10.2018 14:35:08
38 Tekijä 10/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Kuuntele – ja tienaa rahaa ”Kuuntele, kunnioita, odota, puhu suoraan.” Siinä ovat kultaiset säännöt aitoon yhteistyöhön työpaikoille. Teknologiateollisuuden kehittämishankkeen jatko Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia nostaa entistä vahvemmin esiin sen, että satsaaminen työhyvinvointiin parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. P rojektipäällikkö Kirsi Mäkelä on vetänyt nykyistäkin Työkaari hanketta, missä Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro, YTN ja Teknologiateollisuus ry ovat kehittäneet yhteistyössä työhyvinvointia. Suuren EU-rahoituksen saanut jatko tuolle kehittämishankkeelle on nimeltään Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia. Se pyörähtää käytännössä vauhtiin vuoden 2019 alusta. Mäkelä kertoo, että juuri nyt haetaan uusia yrityksiä mukaan hankkeeseen. Kohderyhmänä ovat ennen kaikkea pk-yritykset. Hän huomauttaa, että tietysti vanhatkin Työkaari -yritykset ovat lämpimästi tervetulleita jatko hankkeeseen. Niin sanotusta vanhasta Työkaaresta otetaan matkaan mukaan ennen kaikkea yhteistyön tekeminen. – Lähtökohtaisesti parhaimmat tulokset saadaan aikaan niin, että työn antaja ja kaikki henkilöstöryhmät tekevät yhteistyötä, Mäkelä tiivistää. – Olemme havainneet myös sen, että toisilta oppiminen on tärkeää. Kun olemme tuoneet yrityksiä yhteen, ja myös henkilöstöä on aina ollut mukana, kysymykset pysyvät konkreettisella tasolla. Se, joka on kokenut samat haasteet ja ongelmat, osaa parhaiten puhua siitä, miten ne ratkaistaan. – Ei ratkaisuja voi tietenkään suoraan kopioida, mutta omalle työpaikalle saa paljon ideoita. Mäkelä viittaa tässä niihin yritysverkostoihin, joita hankkeen puitteissa perustettiin. Alueelliset verkostot eri puolilla Suomea ovat tavanneet säännöllisesti toisiaan eri yrityksissä kiertäen. ”Isäntäyritys” on esitellyt tuotantoaan ja sen ajankohtaisia asioita on nostettu vähän enemmän esiin. – Näitä verkostoja tullaan jatkossa vielä terävöittämään, tai mikähän se oikea termi nyt olisi. Verkostossa toimivat yritykset pysyvät paremmin kärryillä toistensa kehityshankkeista. Verkostossa tiedetään, mitä suunnitelmia on tehty ja miten niitä edistetään. Kaikkea ei heti tarvitse saada valmiiksi, palastellen edetään, Mäkelä kuvaa. MIKÄ MUUTTUU? Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -hankkeessa satsataan nyt työhyvinvoinnin ohella aiempaa vahvemmin kahteen teemaan, tuottavuuteen ja työelämän murrokseen. KIRSI MÄKELÄ Projektipäällikkö Teknologiateollisuus Puh. 050 5389 668 kirsi.makela@ teknologiateollisuus.fi JUHA PESOLA Työympäristöpäällikkö Teollisuusliitto juha.pesola@ teollisuusliitto.fi KYSY LISÄÄ! M IK KO LE H TI M Ä KI TEKI1810_3-58.indd 38 10.10.2018 16:00:25
10/2018 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ OTA YHTEYTTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 VAARA VAANII MATKALLA TAPATURMAT Päivän valoisa aika on lyhentynyt kesäkuusta lähtien. Kuljemme työmatkat usein hämärässä tai myöhemmin syksyllä aivan pimeässä. Tämä lisää työ matkojen riskejä. Säätila vaikuttaa näkyvyyteen. Talvella tähän lisätään liukkaus. Nämä olosuhteet myötävaikuttavat siihen, että Suomessa sattuu vuosittain noin 20 000 työmatka tapaturmaa. Pienillä asioilla saadaan reilusti lisää turvallisuutta liikenteeseen. Hyvää syksyä ja turvallisia työmatkoja! JUHA SUTINEN TURVALLISEN TYÖMATKAN AINEKSET OVAT YKSINKERTAISET ? Ennen liikenteeseen lähtöä katsotaan ulos ikkunasta ja arvioidaan säätila. Liukkaus, sade ja pimeys moninkertaistavat riskit. Liukkauteen pitää varustautua kunnolla, laittaa esimerkiksi liukuesteet kenkiin ja varustaa polkupyörä nasta renkailla ja auto kunnollisilla talvirenkailla. ? Nukutaan riittävät yöunet. Liikenteeseen ei silloin tarvitse lähteä väsyneenä. ? Varataan reilusti aikaa työmatkaan, sillä kiire on usean onnettomuuden syy. Liikenteeseen pitää myös aina keskittyä, oli siellä mukana sitten autolla, pyörällä, veneellä tai jalan. ? Jokaisen pitää myös näkyä liikenteessä. Heijastinliivi päälle, niin jalan tai pyörällä kulkeva työmatkalainen näkyy kunnolla. Nykyautoissa eivät takavalot pala, jos valoa on riittävästi. Valitettavasti automatiikka ei huomioi sumua eikä sadetta, eli huonossa kelissä on itse laitettava sumu valo päälle. – Nostamme entistä vahvemmin esiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyden, Mäkelä toteaa. Mäkelä kertoo, että hankkeen tavoitteena on kerätä kovaa dataa siitä, miten taloudellisesti kannattavaa työhyvinvointiin satsaaminen yritykselle on. Syyskuussa Helsingissä pidetyssä Työkaari -seminaarissa esiteltiin jo vanhassakin hankkeessa saavutettuja mainioita onnistumisia. MSK Cabinsin työsuojelupäällikkö Teemu Suokko esimerkiksi kertoi, että tehtaan erään alueen muutostöiden jälkeen samalla tuotantopanoksella saatiin 50 prosenttia enemmän tuotosta. Rahassa tämä tarkoitti täsmälleen laskettuna 117 227 euron tuottoa vuodessa yritykselle. Ossi Aura Consulting Oy:n Ossi Auralla oli puolestaan analyysi 225 teolli suusyrityksestä, joiden keskimääräinen liikevaihto oli 91 miljoonaa euroa. Auran laskelmien mukaan tällaisissa yrityksissä työhyvinvointiin panostaminen toi miljoonia lisää käyttö katteeseen. Huonoimpien ja parhaimpien firmojen ero käyttökatteessa oli 6,8 miljoonaa. Työkaari hankkeen myötä työ keveni, mutta tuotos nousi MSK Cabinsillä. Yhteistyötä tekivät tuotantopäällikkö Taneli Mikkola (vas.), työsuojeluvaltuutettu Jukka Puskala ja työsuojelupäällikkö Teemu Suokko. ? KIRSI MÄKELÄ Projektipäällikkö Teknologiateollisuus Puh. 050 5389 668 kirsi.makela@ teknologiateollisuus.fi JUHA PESONEN Työympäristöpäällikkö Teollisuusliitto juha.pesola@ teollisuusliitto.fi ALLERGIAA KASVIHUONEILLA? AMMATTITAUDIT Työterveyslaitos selvittää työntekijöiden altistumista ja allergisoitumista vihanneskasvihuoneissa esiintyville tekijöille. Keskiössä ovat torjuntaeliöt ja tuotantokasvit. Tutkimuksella yritetään varhaistaa sairauksien tunnistamista ja kehittää terveellisempiä tuotantotapoja. Vuosittain muutamilla vihanneksia tuottavien kasvihuoneiden työntekijöillä on todettu allergisia ammattitauteja, esimerkiksi nuhaa, astmaa tai ihottumaa. Sairaudet ovat aiheutuneet muiden muassa niistä eliöistä, joita käytetään biologiseen torjuntaan. Myös tomaatit, kurkut tai paprikat ovat voineet aiheuttaa ammattitauteja. Tutkimus toteutetaan kasvihuoneilla tehtävillä mittauksilla, työntekijöiden kyselyja lääketieteellisillä tutkimuksilla ja aiempien potilastapausten analyysillä. Hanke toteutetaan vuosina 2018–2020, ja sen pää rahoittajat ovat Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto. Tutkimukseen haetaan lisää kasvihuoneyrittäjiä. Lisätietoja hankkeesta antaa projektipäällikkö, työterveys huollon erikoislääkäri Pirjo Hölttä, pirjo.holtta@ttl.fi LI IK EN N ET U RV A Toinen hankkeen kärkiteema on työelämän murrokseen valmentaminen. Mäkelä kuvaa, että maailma ja työelämä sen mukana digi talisoituu yhä vahvemmin. – Työntekijöillä voi olla esimerkiksi pelkoja sen suhteen, riittääkö oma ammattitaito. Hanke auttaa työpaikkoja löytämään tapoja tukea työntekijöitä työelämän muutoksissa. MITÄ JA MITEN? Hankkeessa on menossa markkinointi ja valmisteluvaihe. Mäkelä kehottaa yrityksiä ottamaan nyt yhteyttä projektiin. Hanke on pk-yrityksille ilmainen. – Yrityksessä hanke alkaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden analyyseillä. Niiden perusteella työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat, yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, tekevät suunnitelman, jota lähdetään toteuttamaan. Hanke tarjoaa valmennuksia, työkaluja ja verkostoitumista, Mäkelä toteaa. Hankkeen perusta on osallistaminen ja osallistuminen , joiden edellytykset kiteytyvät projektipäällikölle aidon vuoropuhelun eli dialogin periaatteisiin. Ne esitteli syyskuisessa seminaarissa Ville Häll: – Kuuntele, kunnioita, odota, puhu suoraan. l Työhyvinvointia ja tuottavuutta kehitetään samanaikaisesti, työnantaja ja henkilöstö yhdessä. l Pääkohderyhmä ovat pk-yritykset. KIINNOSTUITKO HANKKEESTA? Ilmoittautua voi osoitteessa: www.tyokaari.fi TEKI1810_3-58.indd 39 10.10.2018 14:35:14
Holappa pitää Murikan kulmakivet paikoillaan Uusi rehtori Vesa Holappa aikoo luotsata Murikkaa eteenpäin maltillisen kehittämisen taktiikalla. T eollisuusliiton oman opinahjon, Työelämän kansanopisto Murikan uusi rehtori Vesa Holappa pääsee oman arvionsa mukaan aloittamaan tehtävänsä hoitamisen toimivan koulutusjärjestelmän, komeaksi ja teknisesti ajantasaiseksi saneeratun rakennuksen, hyvien olosuhteiden ja palvelujen sekä kauniin luonnon suomalla perustalla. – Perinteinen sisäoppilaitostyyppinen opisto alkaa olla ammattiyhdistyskentässä jonkinsorttinen harvinaisuus, mutta juuri siksi uskon, että Murikalle on paikkansa. Kun koulutus, palvelut, olosuhteet ja ympäristö ovat kunnossa, kaikki kiiltää ja on puts plank, niin kyllä sillä on houkuttelevuutta lisäävä merkitys. Kiinnostusta on osoitettu kovasti sekä Teollisuusliitosta että sen ulkopuolelta. – Samalla olen iloinen siitä, että Murikan remontin aikana hankalissa olosuhteissa erinomaisen suuren kiitoksen arvoisesti venynyt, tehtäväänsä vihkiytynyt, osaava ja ammatti taitoinen henkilökuntamme on saanut ansaitsemansa työympäristön. – Nyt he pääsevät toden teolla toteuttamaan opetustyötä ja tarjoamaan opiskelijoille ajantasaisia sisältöjä aikuisille tarkoitettuja koulutusmenetelmiä hyödyntämällä ja soveltamalla. Koulutus on yhteistoiminnallista. Viisautta on erityisesti osallistujilla ja jäsenillä. Vältämme tiedon kaatamista, Holappa tiivistää. Murikan kulmakivet tulevat Holapan mukaan säilymään myös oppisisältöjä ajatellen ennallaan. – Ensisijaisen kohderyhmän muodostavat Teollisuusliiton jäsenet ja aktiivit. Tavoitteena on, että edunvalvontaja järjestöosaaminen pysyy mahdollisimman korkealaatuisena. Sen rinnalla tarjoamme edelleen esimerkiksi työelämätaitoja tukevaa koulutusta kuten kirjoittamis-, puheja esiintymistaidon kursseja ja tietotekniikan opetusta. – Myös muksukurssit pysyvät ohjelmistossa. Ne ovat perheille todellinen mahdollisuus viettää lasten kanssa mukava viikko. Itse saa koulutusta ja lapset ovat ohjatussa päivätoiminnassa. 40 Tekijä 10/2018 JY RK I LU U KK O N EN TEKI1810_3-58.indd 40 10.10.2018 14:35:15
VASTAUKSIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN Vaikka suuria muutoksia ei ole odotettavissa, saatetaan joitain säätöjä Holapan mukaan tehdä. – Verkkoja etäopetus on sellainen alue, mitä meidän pitäisi pyrkiä kehittämään. Ihmisten irtaan tuminen työelämän ja perheen velvoitteista voi tulevaisuudessakin olla jossain määrin vaikeaa. Meillä pitäisi ehkä nykyistä paremmin olla vastauksia heidän tarpeisiinsa. – Toisaalta työelämää ohjaavan lainsäädännön jatkuva muuttuminen pitää ottaa huomioon. Se vaikuttaa edunvalvonnan koulutuksiin. Esimerkiksi luottamusmieskursseilla lähestymistavan pitää olla aika yleisellä tasolla eli annetaan perustieto ja työehtosopimuksen lukutaito ja opetetaan luottamus miehiä vielä aikaisempaa enemmän etsimään ja hakemaan tietoa omatoimisesti, aluetoimistojen, liiton päivystyksen tai muiden toimitsijoiden kautta. – Samalla on hyvä muistaa, että tämä ei ole Murikan sisäinen kuvio, vaan suunnittelumalli on pelkistetysti se, että liitto esittää ja me toteutamme koulutuksen resurssiemme mukaisesti. KOULUTUS EI KUKKAROA RASITA Murikan yksi vahvuus on mahdollisuus ja tavoite luoda opiskelijoille koulutuspolkuja. – Ajatus on se, että ihmiset eivät ahmisi kaikkea mahdollista tietoa vähän epämääräisessä järjestyksessä, vaan etenisivät mahdollisimman systemaattisesti. Perusasiat ensin ja jatkoja täydennys koulutukset sitten niiden perään. Toinen tärkeä tavoite on, että aktiivit ja hallinnon jäsenet kävisivät järjestään meidän pitkät koulutukset eli kolmen kuukauden kurssit. Niiden rinnalla pystymme kehittämään myös liiton henkilökunnan tietotasoa ja osaamista. Jäsenen näkökulmasta olennainen kysymys on, mitä koulutukseen lähteminen maksaa? Holapan vastaus on ytimekäs. Ei mitään, tai korkeintaan aika vähän. – Työnantajatuen piirissä olevat kurssit ovat osallistujille maksuttomia. Niiden aikana palkka juoksee, matkat maksetaan ja Murikassa on täysi ylläpito. Työnantajatuen rinnalla toteutettavilla niin sanotuilla järjestökursseilla osallistujille puolestaan maksetaan kurssistipendi ja koulutuspäiväraha, jotka yhdessä ovat yli 70 euroa verottomana. Sen lisäksi korvataan matkat ja tarjotaan täysylläpito. Ja se asian ydin eli korkea tasoinen opetus on aina jäsenmaksuun sisältyvä etu. – Liiton halu satsata koulutukseen ja opiskelijoille osoittama taloudellinen tuki ovat todella tärkeitä linjauksia. Toisaalta Murikan saneerauspäätös on ollut aivan julmettu satsaus. Noin 15 miljoonaa euroa on valtava määrä rahaa. Tässä yhteydessä en malta olla sanomatta, että esimerkiksi juuri tänne niitä julkisuudessa parjattujakin liiton sijoitustoiminnan tuottoja on ansiokkaasti kohdennettu kaksisataa t uhantisen jäsenistön vapaan sivistystyön ja vapaa-ajan palvelujen kehittämiseen. MURIKKA TULEVAISUUDESSA Murikan väellä on meneillään työntäyteinen syksy. Holapan mukaan näköala on valoisa ja myönteinen. Hän toivoo, että toiminta niin sanotusti lähtisi lentoon. – Voihan se olla joskus niinkin, että ollaan siinä tilanteessa, että asiakkaita on niin paljon, että ollaan pulassa, että on myyty punaiselle, että mitäs sitten tehdään? Luulen kuitenkin, että jos asioista ei tee ongelmaa, niin positiivisella hengellä niitä pystytään ratkaisemaan. – Juuri nyt odotamme opiskelijakatraan monipuolistumista. Tieto Murikasta ei ole vielä läpäissyt jäsenkuntaa. Toinen mielenkiintoinen kehityspiirre on, että meiltä on jälleen alettu kysyä suoria yrityskohtaisia koulutuksia. Saa nähdä löydetäänkö Murikka ja Teollisuusliitto kumppaniksi organisaatioiden kehittämisessä ja yritysten tarvitsemissa kehitysprojekteissa laajemminkin. Niissä olemme mukana resurssiemme sallimissa ja perustehtävämme ohjaamissa rajoissa. Kun Holapalta kysyy, minkälaisen Murikan hän näkee viiden vuoden päästä, tulee vastaus empimättä. – Visioni on se, että olemme SAK:laisen liikkeen merkittävin koulutusinstituutio, jonka asiakkaina on suurin osa keskusjärjestön liitoista. Toimimme sekä Tampereen Teiskossa että Helsingissä. Meillä on kiinteä suunnitteluja palautejärjestelmä liiton ja muidenkin työelämän koulutusta tarjoavien tahojen kanssa. PETTERI RAITO 10/2018 Tekijä 41 LIITOSSA Vesa Holappa näkee Murikan tulevaisuuden valoisana. ? ? Liiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljas vetää kurssia aiheesta Kemikaalit ja työympäristö. JY RK I LU U KK O N EN "Tavoitteena on, että edun valvonta ja järjestäminen pysyvät korkea tasoisena." TEKI1810_3-58.indd 41 11.10.2018 7:51:55
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Murikka on meidän kaikkien yhteinen kohtaamispaikka LIITTO KOULUTTAA 5.–7.11. Kansantalous, Hakaniemi 5.–9.11. Kokoustoiminta 12.–14.11. Some-kurssi 12.–16.11. Puheviestinnän perusteet – ilo puhua 19.-21.11. Yhdenvertaisuus työpaikalla 19.–23.11. Tietotekniikan täydennyskurssi 21.-23.11. Työpaikkaohjaajakoulutus 26.-30.11. Työelämän englantia 10.–14.12. Kirjoitan – siis ajattelen 10.–14.12. Järjestötoimijan perusteet KAIKILLE JÄSENILLE Työelämässä tarvitaan monenlaista osaamista. Ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan esimerkiksi vuorovaikutusja neuvottelutaitoja. Myös tietotekniikasta on tullut osa arkea, digitaitoja tarvitaan yhä enemmän ja useammin. 42 Tekijä 10/2018 Lisätietoa ja kurssihakemus: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tule siis Murikkaan kehittämään taitojasi ja ilmoittaudu pikaisesti! Aktiivinen kansalainen tarvitsee osaamista myös työn ulkopuolella. On hyvä hallita vaikkapa kokouskäytännöt, olitpa sitten ammattiosaston, vanhempainyhdistyksen tai vaikka taloyhtiön hallituksessa. Kielitaidosta tai hyvästä kirjoitustaidostakin on monessa tilanteessa hyötyä. Murikassa on laaja valikoima kursseja, joilla voit lisätä työelämätaitoja ja yhdistysosaamista. Kurssit ovat avoimia kaikille työelämässä toimiville jäsenille ja opintovapaalaki takaa niihin opiskeluoikeuden. Työnantaja myöntää kurssiajalle opintovapaan ja liitto maksaa opetuksen, majoituksen ruokailuineen sekä matkakulut. Mahdollista ansionmenetystä korvataan verottomalla kurssipäivärahalla 39,35 €/päivä ja kurssistipendi on 35,43 €/päivä. TEKI1810_3-58.indd 42 10.10.2018 14:35:16
”Murikassa syntyy paljon spontaania keskustelua” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA JYRKI LUUKKONEN Yhteys työpaikkojen arkeen ja käytännönläheisyys. Nämä tekijät leimaavat vahvasti Murikka-opiston työsuojelukursseja, luonnehtii työsuojeluaineiden opettaja Juha Vasara. – Täällä kursseilla tulee aina vastaan paljon konkreettisia tilanteita ja esimerkkejä siitä, mitä opiskelijoitten omilla työpaikoilla on tapahtunut. Vertailukohtana Vasaralla on akateeminen maailma. Hän aloitti Murikassa toukokuussa, mutta oli sitä ennen reilut kymmenen vuotta turvallisuustekniikan opettajana ja yrityshankkeiden toteuttajana Tampereen teknillisellä yliopistolla, jossa hänen erityisalaansa olivat turvallisuusjohtaminen ja riskienhallinta työpaikoilla. Sopiva hetki vaihtaa töitä koitti keväällä, kun Vasara jätti tarkastettavaksi väitöskirjansa, jonka aiheena oli turvallisuusvaatimusten hallinta kansainvälisessä liiketoiminnassa. – Huomasin netistä työpaikkailmoituksen, että Murikka-opisto hakee opettajaa. Tehtävä vaikutti kiinnostavalta, hän kertoo. Vasara palkattiin toukokuussa ja hän aloitti työsuojelukurssien vetämisen kesäkuussa. Uudessa työssään hän on pannut merkille teollisuus liittolaisten kovan motivaation. – Murikassa paistaa läpi opiskelijoiden innokkuus, halu saada tietoa ja osaamista omaan työsuojelutehtävään sekä kehittää oman työpaikan työoloja ja turvallisuutta. Seurauksena aktiivisesta asenteesta on myös vahva vuorovaikutus kurssilaisten välillä. – Täällä syntyy paljon keskustelua ja tiedonvaihtoa. Yliopistolla sitä ei niin paljon ja spontaanisti tapahtunut. Opiskelijoiden palaute on keskeistä, kun Vasara suunnittelee kurssien sisältöä ja toteutusta. Myös liiton työympäristöyksikkö on tärkeänä tukena. – Heidän kauttaan tulee tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu ja millaisia asioita kannattaa kursseilla nostaa käsittelyyn. ”Murikassa syntyy paljon keskustelua ja tiedonvaihtoa. Yliopistolla sitä ei niin paljon ja spontaanisti tapahtunut”, työsuojeluaineiden opettaja Juha Vasara sanoo. ? 10/2018 Tekijä 43 LIITOSSA OIVALTAJA Murikka on meidän kaikkien yhteinen kohtaamispaikka LIITTO KOULUTTAA JUHA VASARA Työsuojeluaineiden opettaja TEKI1810_3-58.indd 43 11.10.2018 7:50:36
10/2018 Tekijä 45 LIITOSSA EDUNVALVONTA 10/2018 Tekijä 45 LIITOSSA Lojaliteettivelvoite hovioikeuden puntarissa Yritys irtisanoi työsuojeluvaltuutettuna toimineen työntekijän työsuhteen lojaliteettivelvoitteen rikkomiseen ja epäasialliseen käyttäytymiseen vedoten. Hovioikeus totesi irtisanomisen laittomaksi. l Irtisanomisen taustalla oli työntekijän yritykseen kohdistama kritiikki. Sen aiheena oli huoli yrityksen harjoittamasta vuokratyövoiman käytöstä. Kritiikin kanavina toimivat suullisen viestinnän rinnalla sähköposti ja työntekijän Facebook-profiili. Facebookkommentointi sisälsi asiaintilan sekä työntekijän omien arvioiden ja tuntojen arkikielisen kuvailemisen lisäksi linkin kotimaiseen voimasanan nimessään sisältävään iskelmäteokseen. Yritys oli antanut työntekijälle varoituksen ennen irtisanomista samoilla lojaliteettivelvoitteen rikkomisen ja epäasiallisen käytöksen perusteilla kuin irtisanominenkin toteutettiin. Yrityksen mukaan työsuojeluvaltuutetun asemassa olleen työntekijän irtisanomiselle oli saatu etukäteen henkilöstön hyväksyntä. Teollisuusliitto ajoi tapausta oikeusapukäytäntönsä mukaisesti. Liitto kiisti varoituksen aiheellisuuden ja katsoi, ettei irtisanomiselle ollut perusteita. Liiton esittämän kannan mukaan varoitukseen johtanutta Facebook-päivitystä voidaan pitää korkeintaan lievänä työsuhteen ehtojen laiminlyöntinä tai rikkomuksena, minkä takia työntekijälle annettu varoitus on aiheeton ja joka tapauksessa annettu hyvin vähäisestä rikkomuksesta. Näin ollen työntekijälle ei ollut annettu asianmukaista varoitusta ennen työsopimuksen irtisanomista eikä yrityksellä ollut perusteita työsopimuksen irtisanomiselle. Lisäksi Teollisuusliitto arvioi, että yritys ei ollut osoittanut hankkineensa työntekijöiden enemmistön suostumusta ennen työsuojeluvaltuutetun asemassa olleen työntekijän työsopimuksen irtisanomista. PERUSTEETON VAROITUS JA IRTISANOMINEN Itä-Suomen hovioikeus tarkasteli päätöksessään varoituksen antamisen ja irtisanomisen perusteita. Yrityksen työntekijälle antamaa varoitusta arvioidessaan hovioikeus ei pitänyt sitä aivan aiheettomana, mutta katsoi sen annetun niin vähäpätöisestä toiminnasta, että se ei vaikuta työsuhteen päättämiskynnyksen ylittymiseen. Näin ollen yritys ei ollut antanut työntekijälle asiallista varoitusta ennen työsuhteen irtisanomista. Irtisanomisen perusteita arvioidessaan hovioikeus piti työntekijän osin harhaanjohtavaa tietoa sisältänyttä menettelyä moitittavana, mutta totesi, että työntekijälle ei ollut annettu asiallista varoitusta ennen irtisanomista eikä aikaa korjata käyttäytymistään. Hovioikeus katsoi, että työnantajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä työntekijän irtisanomiselle. Hovioikeus kiinnitti päätöksessään huomion myös siihen, että asiassa ei ole riittävällä varmuudella tullut näytettyä, että henkilöstön enemmistön suostumukset oli saatu ennen kuin työsuojelu valtuutetun asemassa toimineen työntekijän työsuhde irtisanottiin. Pää luottamusmiehen tai työ suojeluvaltuutetun irtisanomiselle lainsäädännössä asetettu lisäedellytys ei täyttynyt. SANANVAPAUTTA HARJOITETTAVA ASIALLISESTI Vaikka työntekijän yritykseen kohdistaman kritisoinnin takana on hovioikeuden arvion mukaan ollut kysymys todenmukaisista vuokratyövoiman käyttöön liittyvistä asioista, pitää viestinnän sen mukaan olla kyseisenlaisissa tilanteissa aina asiallista. Perustuslain mukaista oikeutta sananvapauteen pitää käyttää asiallisesti riippumatta siitä ilmaistaanko asioita työkavereille, työnantajalle tai ulkopuolisille henkilöille. Työntekijöiden lojaliteettivelvoite yritystä kohtaan koskee myös vapaa-aikaa. Näin ollen myös sosiaalisessa mediassa toimimiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Siellä jaettua tietoa ja kielenkäyttöä puntaroidaan viimeistään lakitupaan asti jouduttaessa useista näkökulmista ja perusteellisesti. Kyseessä olevassa tapauksessa hovioikeus totesi, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että varoitukseen johtaneesta Facebookpäivityksestä olisi yrityksen väittämän mukaisesti aiheutunut ongelmia työntekijöihin tai asiakassuhteisiin liittyen. Asiassa jäi myös näyttämättä, että työntekijän Facebook-profiili olisi ollut julkinen, kuten yritys väitti. Toisaalta päivitys arvioitiin sisällöltään suppeaksi ja sellaiseksi, että sen ei olisi voinut katsoa antavan ainakaan ulkopuolisille lojaliteetti velvoitteen vastaista informaatiota tai osoittavan epäasiallista käytöstä. Päivityksestä ei selvinnyt, miten se tarkalleen ottaen liittyy työntekijän työhön. Facebook-profiili ei sisältänyt tietoja työntekijän työpaikasta, eikä työntekijän Facebook-kavereina ollut yrityksen asiakasyritysten edustajia. Huomionarvoista päätöksessä oli myös rajanveto pääluottamusmiehen aseman sekä työsuojeluvaltuutetun ja varapääluottamusmiehen aseman välillä. Koska työntekijä ei toiminut yrityksessä pääluottamusmiehenä, ei hänellä hovioikeuden mukaan ollut erityistä oikeutta kritisoida työnantajaa tai olla suoraan yhteydessä työntekijöihin erityiseen asemaan vedoten. Huoli vuokratyövoiman käytöstä olisi pitänyt ilmaista toisia kanavia käyttämällä. Tämän taustalla on yleinen linjaus, jonka mukaan henkilön asema luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna pitää ottaa huomioon seikkana, jonka perusteella mainitussa asemassa toimivalla työntekijällä on laajempi oikeus esittää kritiikkiä kuin tavallisilla työntekijöillä. Tätä voidaan perustella sillä, että luottamusmies edustaa ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työntekijöitä työpaikalla. Toinen huomionarvoinen seikka on, että hovioikeus katsoi, että työntekijän irtisanomisen jälkeen yritykseen kohdistamalle epäasiallisia ilmaisuja sisältäneelle kritiikille ei pidä antaa painoarvoa irti sanomisperusteita arvioitaessa. TUNTUVAT KORVAUKSET TYÖNTEKIJÄLLE Hovioikeuden tuomio on lainvoimainen. Sen mukaan yritys velvoitettiin maksamaan työntekijälle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 24 189,79 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. Yrityksen maksettavaksi sälytettiin myös työntekijäpuolen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Ne ovat yhteensä 21 400 euroa. Lisäksi yritys velvoitettiin maksamaan Työttömyysvakuutusrahastolle 11 158,25 euroa viivästyskorkoineen. PETTERI RAITO TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 ma–pe 8.30–15 Oikeusapu on jäsenmaksuun sisältyvä etu Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ liiton-oikeusapu Pitääkö työpaikalla olla luottamusmies? Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12.2018 www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit TEKI1810_3-58.indd 45 10.10.2018 14:35:20
LE H TI KU VA / A FP /P ED RO PA RD O 46 Tekijä 10/2018 MAAILMA LIITOSSA Maanpaosta senaattiin MEKSIKO Kaivostyöläisten Los Mineros -liiton puheenjohtaja Napoleón Gómez Urrutia vannoi valansa Meksikon senaatin jäsenenä elokuun lopussa. Uusi senaatti ratifioi heti syyskuussa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 98. Se takaa järjestäytymisja sopimisoikeuden. Gómez johti liittoa vuonna 2006, kun räjähdys Grupo Méxicon omistamassa Pasta de Conchos -hiilikaivoksessa vaati 65 työntekijän hengen. Liitto syytti yhtiötä yli 40 turvallisuusmääräyksen laiminlyömisestä. Maan hallitus siirsi Gómezin syrjään liiton johdosta ja tappouhkauksia alkoi kertyä. Hänen oli pakko paeta perheineen Kanadaan Yhdysvaltain United Steelworkes -liiton tuella. Pian Gómezin paon jälkeen häntä vastaan nostettiin syyte, jonka mukaan hän olisi kavaltanut yli 46 miljoonaa euroa liitolta. Meksiko jätti Interpolille etsintäkuuluksen Gómezista, eikä hän voinut poistua Kanadasta. Yksitoista oikeudenkäyntiä myöhemmin liittovaltion oikeus totesi vuonna 2014 syytteen perustuslain vastaiseksi. Los Mineros -liitto valitsi Gómezin puheenjohtajakseen koko maanpaon ajan. Kesäkuussa meksikolaiset äänestivät presidentikseen vasemmistolaisen Andrés Manuel López Obradorin. Hänen Morenapuolueensa sai enemmistön sekä edustajanhuoneeseen että senaattiin. Yksi valituista senaattoreista oli 12 vuotta maanpaossa ollut Gómez. Hän otti paikkansa KEMIANTEOLLISUUDELLE 4,6 PROSENTIN KOROTUS SAKSA Syyskuussa solmittu kemianteollisuuden sopimus nostaa palkkoja 3,6 prosenttia ja kaksinkertaistaa lomarahan. Korotus palkkoihin on yhteensä 4,6 prosenttia, laskee kemianliitto IG-BCE. Kaikille maksetaan myös 280 euron kertakorvaus 15 kuukauden sopimuksen astuessa voimaan. Lomaraha on jatkossa 1 200 euroa, vuorotyötä tekeville 1 320 euroa. Lisäksi jouluksi maksetaan 13. kuukausipalkka, joka on 95 prosenttia yhden kuukauden palkasta. Sopimus nostaa suhteessa eniten matala palkkaisten ja oppisopimuksella olevien tuloja. Työn joustavuutta työntekijöiden tarpeiden mukaan lisätään jatkossa sovittavin tavoin. Tällä halutaan tehdä kemianteollisuudesta houkuttelevampi työpaikka. AY-JOHTAJIA TUOMIOLLA VALKO-VENÄJÄ Oikeus tuomitsi elokuussa kaksi ay-johtajaa ehdollisen vankeuteen sekä sakkoihin laajaa kansainvälistä huomiota herättäneessä jutussa. Heiltä kiellettiin lisäksi luottamustoimien hoitaminen viideksi vuodeksi. Väitetyistä veropetoksista rangaistut ovat radioja sähköteollisuuden REP-liiton puheenjohtaja Gennadi Fedinich sekä liiton rahastonhoitaja Ihar Komlik. Syytteen takana on tosiasiassa liiton toiminta vuoden 2016 ”loislakia” vastaan. Sen mukaan niiden, jotka eivät ole maksaneet veroa puoleen vuoteen, on maksettava valtiolle erityinen vero. Laki iski työttömiin, ja liitot reagoivat keräämällä adresseja sekä laajoin mielenosoituksin. Teollisuuden ammattiliittojen maailmanjärjestö IndustriAll seurasi tarkasti oikeudenkäyntiä. Se pitää tuomiota poliittisena ja tavoittelevan ay-liikkeen vaientamista. ? Los Mineros ammattiliiton kaivostyöläiset osoittivat mieltään entisen puheenjohtajansa Napoleón Gómez Urrutian puolesta Mexico Cityssä 29. elokuuta, kun Urrutia vannoi valansa Meksikon senaatin jäsenenä. senaatissa tuhansien kannattajien hurratessa rakennuksen edustalla. Haastatteluissaan Gómez lupaa toimia tinkimättömästi työntekijöiden oikeuksien palauttamiseksi. Meksiko on ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n raporteissa jatkuvasti pohjakastissa, jossa oikeus järjestäytymiseen ei toteudu. Maassa on tavallista, että yhtiön johto ylläpitää omaa suojeluliittoaan, jonka kanssa se tekee työntekijöiden selän takana ”työehtosopimuksen”. Oikeita ammattiliittoja estetään toimimasta sekä laillisin että laittomin keinoin, myös raa’alla väkivallalla. Muutos on alkanut, sillä uusi vasemmistolainen senaatti ratifioi vuosia vahvistamatta roikkuneen ILO:n yleissopimuksen 98. Se takaa järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden. Amerikan mantereilla on nyt vain yksi maa, joka ei ole sopimukseen liittynyt: Yhdysvallat. Presidentti López nimittää tulevaan hallitukseensa työministeriksi 31-vuotiaan juristi Luisa María Alcalden. Hän lupaa työläisten aidon edustusoikeuden toteutuvan. Työntekijät saavat sanoa sanansa työehtosopimuksiin ja se tapahtuu läpinäkyvästi sekä puolueettomasti, Alcalde sanoo. HEIKKI JOKINEN TEKI1810_3-58.indd 46 10.10.2018 14:35:21
LIITON PALVELUNUMEROT MA–PE KLO 8.30–15 TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 JÄSENPALVELU 020 690 446 (torstaisin suljettu) 10/2018 Tekijä 47 LYHYET LIITOSSA TYÖAIKA – MONIPUOLISIA JA YKSILÖLLISIÄ RATKAISUJA Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus järjestävät yhteisiä työaikatilaisuuksia. AIHEET Yhteistoiminta ja paikallisen sopimisen tavoitteet ja edellytykset l Paikallisesti sovittavat ja työehto sopimuksen tarjoamat työajan järjes tämismahdollisuudet l Yksilöllisten työaika tarpeiden huomioon ottaminen l Paikallisesti sovittu työaikajärjestely 31.10. TURKU 1.11. TAMPERE 13.11. SEINÄJOKI 14.11. OULU Osallistumisesta sovittava työn antajan kanssa. Työnantaja hoitaa myös ilmoittautumisen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ tyoaikatilaisuudet MAKSUTON JÄSENILLE JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LIITTOHALLINNOT 5.10. ”Suomen nykyistä hyvinvointia ei ole luotu pakkolaeilla, vaan toimiva yhteiskunta on rakennettu yhteis työssä hallitusten, työnantaja ja työntekijäliittojen kesken” , Teollisuusliiton hallituksen jäsen Sami Ryynänen sanoi SAK:laisten liittojen hallintojen kokouksessa Helsingissä. ”Kun hallitus, huolimatta monista yrityksistämme, ei ole ottanut neuvoja kuuleviin korviinsa, on korkea aika viimeistään nyt ottaa aikalisä ja kutsua osapuolet neuvottelupöytään. Kyllä tässä maassa on sopimalla saatu ratkaisuja aikaan ennenkin.” KATSO MUUT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN ILMOITUKSET: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojentoiminta KI TI H A IL A ALLEKIRJOITA VETOOMUS Voimme olla edelläkävijä yritys vastuussa. #ykkösketjuun kampanja haluaa Suomeen ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain. Laki velvoittaa yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. www.ykkösketjuun.fi LUETUIMMAT SYYSKUU tekijälehti.fi ? Miten ylityökielto vaikuttaa? ? Miten paljon ylitöitä tehdään? ? Lakkoliivit päälle 3. lokakuuta ? Työntekijöiden aseman heikentäminen on pysäytettävä ? Harrastaja : Kaninkasvattaja Terhi Järvinen VERKOSSA VALTAKUNNALLINEN TEOLLISUUSNUORTEN PÄIVÄT Murikka-opisto 3.–4.11. Kaikille alle 36vuotiaille liiton jäsenille. Tapahtumassa käsitellään eduskuntavaalien tärkeyttä ayliikkeen sekä nuorten näkökulmasta, pääluottamusmiesvaaleja ja tarjotaan uusia näkökulmia kampanjatyöskentelyyn. Illalla livemusiikkia tarjoaa Fool Overload . Linjaautokyyti Tampereen junaasemalta. Tapahtuma on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 21.10. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusnuortenpaivat TARKISTA AMMATTIOSASTOSI SYYSKOKOUSTIEDOT! l Teollisuusliiton eAsioinnissa voit katsoa jäsentietojasi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä työtaistelutilanteessa. l Ilmoita jäsenrekisteriin (jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi) kun työelämässä tapahtuu muutoksia tai jäät eläkkeelle, vanhempainlomalle, lähdet opiskelemaan tai menet armeijaan/siviilipalvelukseen l Työnantajaperinnässä olevien jäsenmaksutarkkailu alkaa. Tarkista eAsioinnissa että jäsenmaksutietosi ovat kunnossa ajalla 1.1.–30.6.2018. Mikäli jäsenmaksutiedoissasi on katkoa, ota yhteyttä jäsenpalveluun, puh. 020 690 446. MUISTA JÄSENEDUT www.teollisuusliitto.fi/ jasenedut www.sak.fi/ammattiliitot/ jasenedut K atso ilmoitus, Tekijän sivu 52. ILMOITTAUDU LUOTTAMUSMIESTEEMASEMINAARIIN! www.teollisuusliitto.fi/ teemaseminaari HAUSKA AUTTAA! Teollisuusliitto on jälleen auttamassa maailman lapsia, ole sinäkin. Lahjoita NENÄPÄIVÄkeräykseen: www.nenäpäivä.fi/ teollisuusliitto Tai tekstaa teollisuusliitto numeroon 16499 (10 euroa). TEKI1810_3-58.indd 47 11.10.2018 7:53:26
48 Tekijä 10/2018 I STREJK 3.10 ”Det fanns ingen annan utväg” En varning åt regeringen. Ett stöd för uppsägningsskyddet. Nästan 22 000 av Industrifackets medlemmar på 150 arbetsplatser strejkade onsdagen den 3 oktober. TEXT SUVI SAJANIEMI, ASKO-MATTI KOSKELAINEN OCH PETTERI RAITO FÖR UPPSÄGNINGSSKYDDET Industrifackets styrelse beslöt den 24 augusti om omfattande, stegvis framskridande åtgärder som stöd för ett jämställt uppsägningsskydd. Det första skedet, det vill säga övertidsförbudet trädde i kraft den 17 september och gäller tills vidare. Det andra skedet, strejkdagen den 3 oktober stoppade arbetet på omkring 150 arbetsplatser inom Industri fackets branscher. Industrifackets styrelse beslöt den 5 oktober att förbundet tar till hårdare organisationsmässiga åtgärder. Detaljerna om och tidtabellen för de fortsatta åtgärderna meddelas senare. Facket överväger att avstå från påtryckningsåtgärderna om regeringen drar tillbaka förslaget till en ny uppsägning lag och förbinder sig till att inte längre komma med nya propositioner till riksdagen som försämrar arbetslivet. TEKI1810_3-58.indd 48 10.10.2018 14:35:31
10/2018 Tekijä 49 I TIDEN ? Eero Nieminen, Nina Päivärinta och Seppo Päivärinta var strejkvakter vid Isku i Lahtis. ”Det fanns ingen annan utväg” ”Jag är stolt över vårt gäng” ”Strejken har gått bra”, säger huvudförtroendeman Seppo Päivärinta belåtet. Han har stått som strejkvakt vid porten till Iskus fabrik i Lahtis vid skiftbytet tidigt på morgonen. 350 produktionsarbetare har hållit sig borta. LA U RI RO TK O Det är en kylig morgon vid porten till fabriken Isku Interior . Några av arbetstagarna som hade börjat sitt nattskift under det föregående dygnet har redan gått för dagen. På Iskus område finns flera andra företag där man inte strejkar. Alla som kommer till platsen får frågan om vart de är på väg. Som strejkvakter fungerar vid sidan om huvudförtroendemannen styrelseordförande Eero Nieminen och styrelsemedlem Nina Päivärinta från fackavdelningen för Isku. – På väg till trådverkstaden? OK, trevlig arbetsdag! Nina Päivärinta ropar glatt till föraren som har stannat bilen efter att ha sett strejkvakterna som samlats. Huvudförtroendemannen Seppo Päivärinta säger att antalet ordinarie produktionsarbetstagare på möbelfabriken är 296 och antalet inhyrda arbetstagare ett sextiotal. Han konstaterar att arbetstagarna har förstått orsakerna till strejken. Päivärinta understryker att löntagarna har fått utstå mycket redan under en längre tid. – Mindre bemedlade och fattiga har behandlats verkligen grymt under hela regeringsperioden. De arbetslösa har förödmjukats. Även de som nu har ett jobb, förstår att nedskärningarna i utkomstskyddet för arbetslösa någon gång kan gälla också dem. ”VI FÅR INTE GE EFTER NU” Nina Päivärinta berättar hur hon senast i går pratat med en bekant fabriksarbetare om orsakerna till strejken. – Jag förklarade hur läget är och konstaterade att det inte längre fanns någon annan utväg för oss (facket). Han var mycket förståelsefull och uppmuntrade oss till att under inga omständigheter ge efter nu. Päivärinta har i färskt minne den rad av löntagarfientliga åtgärder som regeringen Sipilä vidtagit, vilka enligt strejkvakten ger full rätt till dagens åtgärder, och mer därtill. – Vi är tvungna att dra åt skruven, regeringen började ju med tvångslagarna 2015. Sedan kom konkurrenskraftsavtalet som är som att välja mellan pest och kolera. Därefter bröt regeringen mot konkurrenskraftsavtalet i och med den första aktiveringsmodellen. I konkurrenskraftsavtalet enades man ju om att utkomstskyddet för arbetslösa inte längre kommer att försämras, vilket ändå har skett. Den inkomstrelaterade dagpenningen skars ner med 100 dagar och den första aktiveringsmodellen har också skurit ner utkomstskyddet för arbetslösa. – Det är klart att den sista spiken i kistan kommer i något skede, och det skedet är nu. Arbetsministerns anföranden i går ändrar ingenting, för själva saken, nämligen ojämlikheten förändras inte. Jag tycker att det är utomordentligt bra att FFC enades om en gemensam ståndpunkt. Det enda möjliga är att lagförslaget dras tillbaka! “SÅ HÄR MYCKET FÅR INGEN UNDERKUVAS” Eero Nieminen berättar att han har fått, uttryckligen fått, inte varit tvungen att, diskutera strejken på daglig basis. – Diskussionerna bland de anställda har varit bra och inspirerande. Jag har fått höra att det är fint att facket är på de anställdas sida rent konkret. Det är bra att det nu görs någonting. Nieminen avfärdar företagarsidans påståenden om ”utomparlamentarisk verksamhet” som osakliga. – Så här mycket får man inte underkuva arbetstagare, eller någon annan överhuvudtaget. Regeringens diktat strider mot demokratin. När regeringen förtrycker löntagarna och inte går med på att diskutera eller förhandla är vi ju tvungna att agera. Strejkvakterna vid Isku tror att helt andra åtgärder än avsked på oklara grunder och karensstraff skulle skapa arbete i Finland. – Övertidsarbete borde begränsas. Övertidsförbudet har visat att inte ens skiftena i stora fabriker fungerar, och att de har problem. Jag har förundrat mig över hur övertidsförbudet kan inverka så här mycket, säger Nina Päivärinta. – Om den övre gränsen för övertidsarbete stramas åt skulle antalet arbetstillfällen i Finland öka rejält. Det skulle ha en stor inverkan, säger Seppo Päivärinta. De YTK-medlemmar som slunkit in genom portarna vill Nina Päivärinta påminna om att Allmänna Arbetslöshetskassan inte står vid porten för att försvara arbetarnas rättigheter. Det är ju bara en a-kassa, inte ett fackförbund. YTK har inte heller gett några utlåtanden om hur fel det är att försvaga uppsägningsskyddet. Medlemmar i YTK får inte heller strejkunderstöd. – Riku Aalto konstaterade att de har gjort sitt val. Jag tycker att det var riktigt bra sagt av ordföranden. SUVI SAJANIEMI ? Isku Interior Lahtis kl. 5.56 TEKI1810_3-58.indd 49 10.10.2018 14:35:36
50 Tekijä 10/2018 HUVUDFÖRTROENDEMAN ATTE KILPINEN: ”DET HÄR HANDLAR OM SOLIDARITET” l Enligt Atte Kilpinen förstår de 400 anställda på företaget varför maskinerna inte är i gång på strejkdagen. Fackförbundet Pro är också med för fullt. Strejkvakterna gjorde sitt morgonskift mellan klockan fem och åtta. Man blev tvungen att anmärka på några strejkbrytare som ville gå till fabriken. Fabrikschefen var naturligtvis förargad över hur mycket strejken kostar fabriken. Kilpinen hade påmint om att strejken skulle ha kunnat förhindras om ett meddelande om detta gått via arbetsgivarförbundet till regeringen. – Företagen har dragit nytta av regeringen Sipiläs agerande. Arbetsgivarna behöver inte lida i andras ställe. De har dragit nytta av situationen och kommer att fortsätta att göra det. Vad om endagsstrejken inte får regeringen att ta sitt förnuft till fånga? HUVUDFÖRTROENDEMAN KIMMO NATUNEN: ”MÄNNISKOR BEHÖVER ANSTÄLLNINGSTRYGGHET” l Kimmo Natunen säger att strejkdagen förlöpte föredömligt på fanerfabriken. Enligt Natunen har de anställda kommit med positiv respons på hur deras rättigheter försvaras. – Syftet med arbetslagstiftningen är att skydda arbetstagaren. Det är därför oacceptabelt att försvaga den. Ett förslag som försvagar uppsägningsskyddet skulle försätta arbetsplatser av olika storlek i en ojämlik ställning. Natunen påminner om att när konkurrenskraftsavtalet ingicks blev arbetstagarparten lovad att inga ytterligare försämringar av arbetslagstiftningen skulle göras under denna regeringsperiod. Han anser att fackets organisatoriska agerande måste fortsätta tills lagförslaget faller. När det gäller att främja sysselsättningen måste man söka lösningar genom trepartsberedning, säger han. – Människor behöver anställningstrygghet. Man ska inte hela tiden behöva vara rädd för att bli uppsagd. HUVUDFÖRTROENDEMAN MARKO KEMPPAINEN: ”VI HAR EN TOM FABRIKSSAL” l Marko Kemppainen säger att arbetstagarna har förstått motiveringarna till strejken. – Det började med konkurrenskraftsavtalet, sedan kom första och andra aktiveringsmodellen, och regeringens löften om att inte lägga sig i arbetstagarnas ställning. Vi litade på löftet och gick in för konkurrensavtalet med långa tänder, men regeringen har svikit sitt ord. Nu måste vi få slut på spelet. Strejkdagen förlöpte lugnt. – Ingen har kontaktat oss. Tack vare de tydliga anvisningar som facket gav blev det minimalt med frågor. Strejkunderstödet ansågs som viktigt. Kemppainen har förundrat sig över företagarnas tankar om att det är nödvändigt att göra sig av med arbetstagare. – Det verkar konstigt att den första reaktionen på problem är att ge sparken åt arbetstagare. Vad hände med tanken på att hjälpa människor och samarbeta på arbetsplatsen? HUVUDFÖRTROENDEMAN NIINA MALM: ”VI HAR UPPLYSTA MÄNNISKOR” l Niina Malm säger att arbetstagarna har förstått varför de strejkar. Fabriken sysselsätter cirka 470 organiserade arbetstagare i Industrifacket. Fabriken tömdes på folk och stannade av sex på morgonen. Strejkdagen förlöpte smidigt. – Folk har varit rakryggade och punktliga. Till exempel strejkvakterna var på plats precis som överenskommit. Enligt Malm är likvärdighet och jämlikhet hörnstenar som man ska hålla sig till. – Samma regler ska gälla för alla. Det är min förhoppning att vi skulle få en jämlik arbetslagstiftning som omfattar hela Europa. Jag kan inte förstå hur landets regering med hård hand har börjat ensidigt rota i saker som är i ordning. Så här kan det inte fortsätta. VICEHUVUDFÖRTROENDEMAN KALLE FORSMAN: ”NU SKA VI INTE GE UPP” l Kalle Forsman ser att om vi ger upp nu kan det komma emot ännu svårare saker i framtiden, såsom till exempel avsaknaden av kollektivavtalens allmänbindande karaktär. Regeringens ändringar i uppsägningsskyddet duger inte. – Inte ändras ju den ojämlika behandlingen i lagförslaget, även om storleken på företaget ändras. – Om det finns orsak till uppsägning kan man i Finland säga upp med stöd av lagar och förordningar. En företagare ska inte bli förvånad om han eller hon råkar i svårigheter vid olaglig uppsägning av någon som till exempel är sjukledig. En uppluckring av uppsägningsskyddet skapar inga nya arbetstillfällen. Forsman understryker att arbetarpartierna har lagt fram många goda förslag till förbättring av sysselsättningen. HUVUDFÖRTROENDEMAN TONI KERÄNEN: ”NU FINNS DET ANLEDNING TILL STREJK” l Toni Keränen säger att det var tyst på stål fabriken på strejkdagen. I strejken deltog 1 500 personer, av vilka 350 var medlemmar i Pro. – Vi står gemensamt mot en underminering av uppsägningslagen. Lagen ger oss denna möjlighet till samhällspåverkan som det är skäl att utnyttja när det finns orsak till det. Man har diskuterat i offentligheten om det är rätt att arbetsgivarna får lida på grund av konflikten mellan regeringen och facket. Keränen ser dock att arbetsgivarna har möjlighet att påverka regeringen via sina egna kanaler. – Hos oss är statsägda Solidium en stor ägare som erbjuder möjlighet till direkt kontakt, säger Keränen. Keränen skickar hälsningar till statsminister Juha Sipilä. – Det är skäl att ta mössan i näven, medge sina felbedömningar och ge efter. Jag hoppas att fackets gemensamma hälsningar väger så tungt att de når fram. Ovako Imatra Nokian Renkaat Nokia Outokumpu Stainless Torneå Upm Plywood Nyslott Mölnlycke Healthcare S:t Michel Excel Composite Joensuu FOTO JOHANNA KOKKOLA, JYRKI LUUKKONEN, PAULA MYÖHÄNEN, ARI NAKARI, LAURI ROTKO, MARKKU TISSARINEN OCH JARNO VUORINEN TEKI1810_3-58.indd 50 10.10.2018 14:35:39
10/2018 Tekijä 51 Planerna i skick på arbetsplatsen BEHÖVER UPPDATERING VERKSAMHETSPROGRAMMET FÖR ARBETARSKYDDET Det här fungerar som en handbok för arbetarskyddsverksamheten på arbetsplatsen och som botten för kartläggningen av risker. Verksamhets programmet innehåller bland annat en beskrivning av arbetsplatsen, utvecklingsbehov och arbetarskyddsansvarsfördelningen. Mer information: www.tyosuojelu.fi/web/sv eller arbetsmiljöenhetens jour, 020 690 449 FÖRETAGSHÄLSOVÅRDENS VERKSAMHETSPLAN Företagshälsovårdens verksamhetsplan grundar sig på arbetsplats utredningen. Företaget har en skyldighet att låta göra ett program för arbetsplatsen. Planen kan vara en del av verksamhetsprogrammet för arbetarskyddet. Verksamhetsplanen innehåller bland annat arbetsförhållandena på arbetsplatsen. Mer information: www.ttl.fi/sv/ eller arbetsmiljöenhetens jour, 020 690 449 ARBETSPLATSENS JÄMSTÄLLDHETSPLAN Arbetsgivaren måste se till att det finns en jämställdhetsplan på alla företag med minst 30 anställda. Planen innehåller till exempel en utredning över löneskillnader mellan kvinnor och män samt vilka åtgärder som gjorts för att förhindra diskriminering på grund av kön. Mer information: www.thl.fi/sv/web/jamstalldhet eller arbetsmiljöenhetens jour, 020 690 449 ARBETSPLATSEN JÄMLIKHETSPLAN Arbetsgivaren måste se till att det finns en jämlikhetsplan på alla företag med minst 30 anställda. Planen innehåller åtgärder som gjorts för att förhindra diskriminering vid anställning, planering av utbildning, tillgång till utbildning samt vid utdelning av arbetsuppgifter. Mer information: www.yhdenvertaisuus.fi/sv eller arbetsmiljöenhetens jour, 020 690 449 PERSONALOCH UTBILDNINGSPLANEN Alla företag med minst 20 anställda ska göra en personaloch utbildningsplan. I planen ska komma fram de åtgärder som gjorts för att utveckla och upprätthålla arbetstagarnas kompetens. Planen ska också innehålla information om personalstrukturen. Mer information: www.tem.fi/sv/personal-och-utbildningsplanen eller arbetsmiljöenhetens jour, 020 690 449 l Föregående lista innehåller bara huvudpoängerna i vad som skall utredas och lyftas fram. l Det är också skäl att gå igenom arbetsplatsens rusmedelsprogram. l När man börjar planera och uppdatera programmen är det viktigt att repetera innehållet och målsättningarna. Det är uppdateringsdags. När man utvecklar arbetsplatsen gäller det att ärligt lyfta fram och på riktigt gå igenom problemenen. TEXT JUHA SUTINEN ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND ILLUSTRATION PENTTI OTSAMO Utgångspunkten för uppdateringsarbetet bör vara att inte göra som alltid förr! ARBE TSMILJÖ I bästa fall fungerar planer och program som naturliga delar av produktionen som samtidigt utvecklar verksamheten och förbättrar stämningen på arbetsplatsen. Som en följd mår arbetstagarna bättre och företagets resultat förbättras. Det är fullt möjligt att utveckla produktionen och trivseln i arbetet, om planerna och programmen görs i verkligt samarbete med personalen. När planerna görs upp måste problemen lyftas fram ärligt och frågorna gås igenom grundligt. Innan uppdateringsjobbet inleds, är det bra att påminna sig om produktionsoch personalstrukturen. Det ger en bra grund för planeringsarbetet. Ett bra planeringsarbete kräver alltid också en kartläggning över risker på arbetsplatsen och en arbetsplatsutredning från företagshälsovården. ARBETSLIVET KOM PÅ KURS! 14–16.11 Kompletteringskurs, Murikka För förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige. Aktuella frågor. www.teollisuusliitto.fi/sv/svenska-kurser/ SISTA CHANSEN TEKI1810_3-58.indd 51 10.10.2018 14:35:40
52 Tekijä 10/2018 Ja! Måste det ?nnas en förtroendeman på arbetsplatsen? Förtroendemannaval 1.11–31.12.2018 www.teollisuusliitto.?/sv/fortroendemannaval Tampereen Aikuiskoulutuskeskus hakee opiskelijoita Koneenasentajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen • aloitus 19.11.2018 • kesto 8–16 kuukautta • edellytyksenä perustutkinto sähkö-, metalli-, konetai ajoneuvolinjalta Koulutuksen järjestää Tampereen Aikuiskoulutuskeskus. Työssäoppiminen tapahtuu Metso Minerals Oy:ssä. Hakemukset 29.10.2018 mennessä. Täytä hakulomake osoitteessa www.takk.fi/tamtol Koulutuksen ajalta Tampereen Teollisuusoppilaitos maksaa teknologiateollisuuden oppilaspalkkaa. Lisätiedot Koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää puh. 044 7906 651 marko.kankaanpaa@takk.fi Tampereen Teollisuusoppilaitos Tampereen Aikuiskoulutuskeskus LUE LISÄÄ + ILMOITTAUDU HETI osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/teemaseminaari Luottamusmiesten teemaseminaari 4.–5.12.2018 TEKI1810_3-58.indd 52 10.10.2018 14:35:41
10/2018 Tekijä 53 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivähaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä. ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg. ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut. ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA TEKI1810_3-58.indd 53 10.10.2018 14:35:41
54 Tekijä 10/2018 Sosiaalinen yksilölaji vei mukanaan ”Joku viehätys siinä on, että pallo pyörii keiloja kohti ja sitten rämähtää”, Mira Tuovinen aprikoi. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT LAURI ROTKO MIRA TUOVINEN Ilmoitusvalmistaja Kaleva Media Haukipudas 54 Tekijä 10/2018 HARRASTAJA TEKI1810_3-58.indd 54 10.10.2018 14:35:52
10/2018 Tekijä 55 VAPAALLA M ira Tuovinen aloitti keilaamisen kuusi vuotta sitten. Lajin pariin hänet houkutteli pitkäaikainen työkaveri ja ystävä Mailis Lievonen. – Lähdin kokeilemaan. Liikuntaa harrastamaan. Aluksi oli vaikeata. Pallo tuntui painavalta ja viihtyi paljolti rännissä. Oman ystävän ja uuden porukan kanssa harrastaminen ja harjoitteleminen tuntui kuitenkin hauskalta. Syttyi motivaatio tulosten parantamiseen ja itsensä voittamiseen. Tuovinen tiivistää keilaamisen yksilölajiksi, joka on samalla myös sosiaalinen joukkuelaji. – Kun keilahallille menee, niin sillä ei ole väliä, mitä seuraa itse kukin edustaa. Kaikki juttelevat keskenään, kannustavat toisiaan ja opastavat kysyttäessä. Toisaalta kaikille annetaan tila tekemiselle ja keskitty miselle. Neuvoja ei mennä tuputtamaan, Tuovinen kuvailee. Aluksi keilaseura Röökynöissä ja sen jälkeen OLS:n (Oulun Luistinseura) keilaseurassa harjoitellut Tuovinen on nostanut tuloskeskiarvonsa noin 141 pisteeseen. – Sen perusteella arvioin hyvän ja huonon päivän eron. Jos pystyn heittämään keskiarvoni ylittävän tuloksen, tuntuu se hienolta. Sitä vastoin keskiarvon alle jääminen harmittaa, ja joskus se korpeaa aika kovastikin. Silloin meinaavat pallot lentää Merikosken virtaan. – Paljon on päivästä kiinni. Välillä kulkee mainiosti, mutta välillä menee pieleen. Siitä syntyvä tunteiden vuoristorata ja sen käsitteleminen ovat osa harrastusta. Mira Tuovinen näyttää vaihe vaiheelta, miten keilaajan heitto lähtee. www.tekijälehti.fi ? Kuusi vuotta keilailua harrastanut Mira Tuovinen tähtää kansalliselle tasolle. VIDEO TEKI1810_3-58.indd 55 10.10.2018 14:35:57
56 Tekijä 10/2018 KOHTI KANSALLISTA TASOA Tuovinen käyttää kilpailuissa kahta palloa, jotka ovat ykkösja paikkopallo. Ne ovat hänelle sopivan painoisia eli 13-paunaisia, mikä on kiloiksi muunnettuna hieman alle kuusi. Palloihin on porattu reiät omistajansa sormien mittojen mukaisiksi. – Omien pallojen hankkiminen kannattaa, vaikka onkin aika arvokasta. Keilailu on ihan eri maailma itselle sopivilla välineillä kuin halleilta löytyvillä yleispalloilla heitettäessä. Hallipallot ovat harvoin omille sormille sopivat ja ne kulkevat radalla suoraviivaisesti. Niistä puuttuu pallon sisälle asennettu kierteen tuottava paino. Tuovinen harjoittelee sydänsuvea lukuun ottamatta viikoittain. Sen päälle tulevat kilpailut. – Käyn heittämässä alueellisia viikkokisoja ja osallistun seuran kuukausikisoihin. Valtakunnan tasolle en ole vielä lähtenyt, kun en ole mielestäni tarpeeksi hyvä. Sopiva tavoite voisi olla, että kun parin vuoden päästä siirryn seniorisarjaan, niin tasoni on siihen mennessä noussut jo niin, että sitten lähden seuran matkassa kansallisiin koitoksiin. OULUSTA HÄMEENLINNAAN LIITON KISOIHIN Tuovinen saapui sunnuntaina 30. syyskuuta Teollisuusliiton Hämeenlinnassa järjestettäviin keilamestaruuskilpailuihin yhdessä Mailis Lievosen ja Kari Loposen kanssa. Kolmikko päätti osallistumisesta heti, kun kuuli, että kisat järjestetään. – Liiton kisoihin on mukava osallistua. Lähtemistämme edisti se, että ammattiosastomme Oulun Kirjatyöntekijöiden Yhdistys päätti maksaa meille matkat ja osallistumisen. Kuuden kilpasarjan heittäminen kesti noin kaksi tuntia. Siihen sisältyi Tuovisella yksi tyylikäs 181 pistettä tuottanut ja yksi epäonnistunut sarja. Keskiarvoksi tuli noin 139 pistettä, joka on hieman alle hänen keskiarvotuloksensa. Jos tunteiden vuoristo rata Tuovisella kisan aikana toteutui, niin sitä ei päälle päin huomannut. – Sujui heitto tai sarja hyvin tai huonosti, niin suoritus nollataan ja aloitetaan alusta. Ei voi jäädä märehtimään, eikä olettaa mitään edellisten heittojen perusteella. Toisaalta omaa tekemistä ei pidä ruveta vertailemaan muiden kilpailijoiden tuloksiin. – Ei muuta kuin lisää harjoittelua ja ensi vuonna uudestaan, Tuovinen totesi napakasti mutta hyväntuulisesti kisaurakan päätteeksi. l Teollisuusliiton keilakisat sopivat aloittelijoille ja aktiiveille Teollisuusliiton ensimmäiset keilamestaruuskisat jatkuvat Hämeenlinnan keilahallissa 21.10. asti. Mestaruudet ratkotaan kuuden sarjan kilpailulla eurooppalaisella pelitavalla. Kilpasarjat ovat miehet, naiset ja veteraanit. Yksilökilvan lisäksi järjestetään joukkuekilpailu kaksihenkisin miesja naisjoukkuein. – Kilpailuun voivat osallistua aktiiviset kilpakeilaajat, harrastelijat ja aloittelijat. Vähemmän heittäneet saavat tasoituspisteitä Suomen Keilaliiton määrittelemien keskiarvotasoitusten mukaisesti. Täys määräinen tasoitus on 44 pistettä per sarja. Se voi vaikuttaa tuloksiin hyvinkin paljon, kilpailun järjestäjinä toimivat Pekka Ahtila ja Pentti Lähde kannustavat. Kilpailun isäntänä toimii Hämeenlinnan Metallityöväen Ammattiosasto 43. Järjestelytyöryhmään kuuluvat Ahtilan ja Lähteen lisäksi Risto Kanervio ja Matti Kaskela. – Joku meistä neljästä on kaikkina kisapäivinä keilahallilla kilpailunjohtajan tehtävissä paikalla. Huolehdimme yhdessä hallin henkilökunnan kanssa siitä, että kilpailut sujuvat jouhevasti. Meiltä voi myös kysyä, jos vaikka toiminta kilpailupaikalla ei olisi vielä tullut tutuksi, Ahtila sanoo. Liiton keilamestaruuskisoja on tarkoitus järjestää tulevina vuosina eri puolilla Suomea kiertävänä tapahtumana. – Ajatus on se, että eri paikkakuntien ammattiosastot ottaisivat kopin ja rupeaisivat järjestämään kisoja tulevina vuosina. Tehtävä ei lopulta ole kovin vaativa. Meiltä saa käyttöön perusrungon, että mitkä asiat pitää ottaa huomioon ja mitä järjestelyjä kilpailutapahtuman jalkeille nostamisessa tarvitaan, Lähde kertoo. LA U RI RO TK O Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Kotona rentoudutaan, nautitaan, kerätään voimia. Puuhataan, siivotaan, kokataan. Juhlitaan ja pyöritetään arkea. Kotona myös sattuu ja tapahtuu, ja silloin on hyvä olla Turvassa. Turvan kotivakuutus turvaa elämäsi tärkeimmän paikan ja rakkaimmat esineet. Nyt saat 20 % alennuksen kerrostai rivitalon kotivakuutuksesta ensimmäiseksi vuodeksi verkkokaupasta kampanjakoodilla TUTUSTU2018. Lue lisää osoitteesta turva.fi/koti. Etu koskee Turvan uusia kotivakuutusasiakkaita ja se on voimassa 31.10.2018 asti. Elä täysillä – Turva turvaa 20 % Nyt kerrostai rivitalon kotivakuutuksesta VIELÄ EHTII Teollisuusliiton keilamestaruuskilpailuiden viimeinen kisapäivä on 21.10. Ilmoittautumis ohjeet ja tulokset: www.keilahalli.net/ teollisuusliitonmestaruuskilpailut TEKI1810_3-58.indd 56 10.10.2018 14:36:02
LA U RI RO TK O Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Kotona rentoudutaan, nautitaan, kerätään voimia. Puuhataan, siivotaan, kokataan. Juhlitaan ja pyöritetään arkea. Kotona myös sattuu ja tapahtuu, ja silloin on hyvä olla Turvassa. Turvan kotivakuutus turvaa elämäsi tärkeimmän paikan ja rakkaimmat esineet. Nyt saat 20 % alennuksen kerrostai rivitalon kotivakuutuksesta ensimmäiseksi vuodeksi verkkokaupasta kampanjakoodilla TUTUSTU2018. Lue lisää osoitteesta turva.fi/koti. Etu koskee Turvan uusia kotivakuutusasiakkaita ja se on voimassa 31.10.2018 asti. Elä täysillä – Turva turvaa 20 % Nyt kerrostai rivitalon kotivakuutuksesta TEKI1810_3-58.indd 57 10.10.2018 14:36:02
58 Tekijä 10/2018 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN 1. Missä maassa kehitettiin maailman ensimmäiset autojen talvirenkaat? 2. Kuka kirjoitti urheilijaelämästä kertovan kirjan Tuntematon Kimi Räikkönen ? 3. Millainen ihminen on megalomaani ? 4. Mikä savolainen kotitarve-esine on melekutin ? 5. Mitä kello on Ruotsissa, kun se Suomessa on 10? 6. Onko tyyrpuuri vasemmalla vai oikealla puolen laivaa? 7. Mikä on papintappaja? 8. Millainen on japanilainen lakko? 9. Minkä maan korkein vuori Galdhøpiggen? 10. Mikä turmelee miesten elämää amerikkalaisessa kansanlaulussa The House of the Rising Sun ? VA ST A U KS ET : 1. Su om es sa 19 30 -l uv ul la . 2. Ka ri H ot ak ai ne n. 3. Su ur uu de nh ul lu . 4. Lu si kk a. 5. Yh de ks än . 6. O ik ea lla . 7. Pu is sa vi ih ty vä ko va ku or ia in en . 8. Ty ön te ki jä t te ke vä t ty öt ä, m ut ta ka nt av at m ie lt ä os oi tt av aa ky lt ti ä ka ul as sa an . 9. N or ja ss a. 10 . U hk ap el ir iip pu vu us . TEKI1810_3-58.indd 58 11.10.2018 7:20:07
10/2018 Tekijä 59 LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1810_kannet.indd 59 9.10.2018 8:45:54
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • www.sievi.com Kun työ vie sinut vaihteleviin olosuhteisiin, jalkineen rakenne suojaa ja tukee nilkkaa. Boa ® -mekanismi antaa mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istu-vuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Jalkineet ovat myös nopeat ja helpot riisua: nauhoitus vapautuu vaivattomasti nostamalla rullaa. XL-lesti on normaalia lestiä laajempi, minkä ansiosta jaloilla ja varpailla on enemmän tilaa. Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen kestävää nahkaa ja mikrokuitua • Hengittävä 3D-dry ® vuorimateriaali • Kevyt, metalliton varvassuoja • Teräksinen, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty H IG H Sievi Roller High XL+ S3 – Jalkineet vaihteleviin työtilanteisiin SUOMI_ROLLERHIGHXL_TEKIJA_210x265+5_TAKAKANSI_021018.indd 1 2.10.2018 9.12 TEKI1810_kannet.indd 60 9.10.2018 8:46:22