Masennus ajaa yhä useamman työelämästä eläkkeelle TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 10/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 2 Valitaan työsuojeluvaltuutettu! 14 Tekijä tunnetaan omaksi 28 Hirrestä syntyy talo kuin talo 50 Flyttlådan packad på SBA 56 Metsästyksestä yhteistä aikaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_10_kansiarkki.indd 1 8.10.2019 14.50
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. l Syyskokouksen järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon, että kokouksen henkilövalinnoista on pidettävä erillinen ehdokasasettelukokous, jos ammattiosaston kevätkokous on niin päättänyt. NYT VALITAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU! l Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. l Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. l Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. ARBETARSKYDDSVAL 1.11–31.12. Katso ammattiosastosi syyskokous: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit Läs mera och ladda ner valmaterial: www.teollisuusliitto.fi/ arbetarskyddsval Tekijä_2019_10_kansiarkki.indd 2 8.10.2019 14.50
KANNEN KUVA: KITI HAILA 10/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 28 LIIMATEN JA HÖYLÄTEN Honkarakenteella Karstulassa tehdään liima hirsistä niin kerrostalo, kirkko kuin sairaalakin. Työtä keventää hirsinen huumori. 16 NÄIN TESSISTÄ NEUVOTELLAAN Työehtosopimus on Teollisuusliiton jäsenen tärkein jäsenetu. Miten sopimukset syntyvät Teollisuusliiton ja työnantajaliittojen neuvotteluissa? Så här går förhandlingarna vidare ? ”Meillä on asiat kunnossa. Töitä on mukava tehdä, kun on hyvä ilmapiiri”, sanoo höyläri Juha Valkeinen. 53 SOPIMUS SYNTYY Liiton hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen sopimusalan uudeksi työehtosopimukseksi, astuu se voimaan sopimuksessa määrättynä päivänä. 6 ONKO VIKA MEISSÄ VAI TODELLISUUDESSA? KANSI Yli puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä, ja yhä useampi joutuu masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Miten työelämää ja yhteistä todellisuuttamme pitäisi parantaa? Tekijä_2019_10_sisus.indd 3 9.10.2019 11.21
4 Tekijä 10/2019 ? HARRASTAJAT Suomenpystykorva Joiku on yhdistänyt Virpi Juslinin ja Jani Ropposen niin metsästyksessä kuin rakkaudessakin. ? VÄITTÄJÄT Riittävätkö eläkevarat tuleviin eläkkeisiin? Keskustelemassa Liberan Tere Sammallahti ja Telan Nikolas Elomaa. ? OIVALTAJA Sirpa Ikonen kävi Taitava työnhakija -verkkokurssin, teki työhakemuksen sen opeilla – ja sai työpaikan. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 LUKIJATUTKIMUS Tekijä koetaan omaksi ja hyödylliseksi 18 KOKIJA Kylmälaiteasentaja Jarkko Saarela 21 VIERAILIJA Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala 22 VÄITTÄJÄT Nikolas Elomaa vs. Tere Sammallahti 24 ILMIÖ Päästökauppa 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Valosta tulosta ja hyvinvointia 38 Miten kävi Björkbodan lakkautetun lukko tehtaan työntekijöille? 50 SBA Interior i Raseborg flyttar medan produktionen är igång 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Liitossa ei jää yksin, kertoivat jäsenet tervetulokurssilla 44 MAAILMA Brexit huolestuttaa liittoja 45 Koulutuksen siirto työpaikoille yskii 47 OIVALTAJA Sihteeri Sirpa Ikonen 48 OIKEUS Syrjityille lakkoilijoille korvauksia 49 Lyhyet 54 Brief in English 55 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJAT Metsästäjät Virpi Juslin ja Jani Ropponen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 13.11. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_10_sisus.indd 4 9.10.2019 11.22
10/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.10.2019 Eroon epäreiluudesta K un suomalaisesta työelämästä etsii viime vuosien suurimpia harmituksen aiheita työntekijöille, tarvetta hienosyiseen seulontaan ei ole. Ilmiselvä vastaus on kilpailukykysopimus eli kiky ja sen mukainen 24 tunnin ylimääräinen palkaton työaika. Sellaista työpaikalla käyntiä tai työntekijöiden yhteisissä tilaisuuksissa vierailua ei ole vastaan tullut, jossa ei vähintään jossain vaiheessa olisi noiduttu kikyä maanrakoon. Viimeisin vahvistus kikyn ennemmin haitalliseksi kuin hyödylliseksi kokemisesta saatiin SAK:n elokuussa toteuttamasta luottamushenkilö kyselystä. Enemmän kuin yhdeksän kymmenestä luottamushenkilöstä arvioi, että työajan palkaton pidennys oli työntekijöiden kannalta epäreilu ratkaisu. Sen rinnalla kuusi kymmenestä luottamusmiehestä oli havainnut kikyn vaikeuttaneen työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Noin kolmannek sessa työpaikoista työajan pidentäminen oli lisännyt ristiriitoja työnantajan ja työntekijöiden välillä. Myönteisiä vaikutuksia luottamus henkilöt eivät juuri raportoineet. Yritysten pärjääminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat tavoitteita, joiden taakse moni mielellään asettuu. Hyvinvointia haluavat kaikki, mutta eri asia on, millä keinoilla sitä tavoitellaan. Yksi selitys kikyn poikkeuksellisen suureksi nousseelle vastustukselle voikin olla siinä, että palkattoman lisätyön rakenteellisen pakon kautta toteutettu läpiajaminen upposi liian syvälle sen kohteena olleiden työntekijöiden henkilökohtaisen kontrollin alueeseen. Kuusi minuuttia päivässä ei enää ollutkaan vain kuusi minuuttia päivässä. Kysymys oli yksilöiden itsemääräämisoikeuden loukkauksesta. Edellä kuvatun kokemuksen syntyminen on ymmärrettävää. Yksi arvokkaimmista asioista, jonka ihminen elämänsä aikana omistaa, on aika. Sen arvo on jakamaton ja kaikille sama. Siihen kytkeytyy saumattomasti päätösvalta, kuinka aikansa käyttää. Myydäkö se esimerkiksi palkkaa vastaan työnantajalle vai käyttääkö jollain muulla tavalla? Tätä valinnan mahdollisuutta ei työajan palkattoman lisäyksen ylhäältä pakotetussa toteuttamisessa ihmisille annettu. Kysymys siitä, onko ihminen olemassa taloutta vai talous hyvinvoinnin rakentamista varten, piirtyi vastakkainasetteluna niin terävästi esiin, että jännitteiden ja ristiriitojen lisääntyminen oli väistämätöntä. Juuri siinä muodostui myös se perusta, jonka pohjalta epäreiluuden kokemuksista raportoidaan edelleen. Palkattoman lisätyön tekemiseen ei ole totuttu tai mukauduttu. Se korventaa tunteita yhä. Osansa kritiikistä ovat saaneet myös ammattiliitot, jotka nurkkaan ajettuina päättivät karvain mielin hyväksyä kikyn torjuakseen siihen nähden maan edellisen hallituksen kaavai luissa olleet paljon suuremmat uhat eli pakkolait, irtisanomissuojan heikentä misen ja vielä pidemmän ylimääräisen palkattoman työajan. Kun työntekijöiltä kysytään, kikystä halutaan päästä yksiselitteisesti eroon. Se on taustatekijä, jonka huomioon ottamista ei käynnissä olevalla neuvottelu kierroksella voi sivuuttaa. Samalla se voi olla avain sen miettimiseksi ja siitä sopimiseksi, mitä reilu työelämä on. PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKIJÄ KUUNTELEE JA KEHITTÄÄ Tekijän kesällä tehty lukijatutkimus osoittaa, että lehti on reilun puolentoista vuoden ilmestymisensä aikana saavuttanut vankan jalansijan jäsenten ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Tekijä koetaan omaksi, hyödyllistä tietoa tarjoavaksi ja keskustelua herättäväksi lehdeksi. Lukijatutkimusta käytetään Tekijän kehittämisen apuna. Lue tutkimuksesta sivulta 14. Toimitukselle voi muutenkin antaa palautetta ja ideoita tai lähettää mielipidekirjoituksia: tekija@teollisuusliitto.fi Tekijä_2019_10_sisus.indd 5 9.10.2019 13.11
Älkää säätäkö päätänne, vika lienee todellisuudessa Maailman onnellisimmaksi maaksi väitetyssä Suomessa määrättiin viimeisimmän tilaston mukaan masennuslääkkeitä 559 000 henkilölle. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien luku nousi kolmatta vuotta peräkkäin. Lääkitseminen ei merkitse terveeksi tulemista, varsinkaan, jos ”sairaus” ei ole ihmisessä. Pitäisikö työelämä ja todellisuus parantaa? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA 6 Tekijä 10/2019 Tekijä_2019_10_sisus.indd 6 9.10.2019 11.22
Älkää säätäkö päätänne, vika lienee todellisuudessa ? Maailman onnellisimmaksi maaksi väitetyssä Suomessa määrättiin viimeisimmän tilaston mukaan masennuslääkkeitä 559 000 henkilölle. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien luku nousi kolmatta vuotta peräkkäin. Lääkitseminen ei merkitse terveeksi tulemista, varsinkaan, jos ”sairaus” ei ole ihmisessä. Pitäisikö työelämä ja todellisuus parantaa? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT KITI HAILA Elämäni M:n kanssa Yritän nousta sängystä, mutta M vetää minut takaisin sänkyyn: ”Ei kannata, liian raskasta. Mitä hyötyä siitä edes on, mitä hyötyä sinustakaan kenellekään on”, hän sanoo tuhahtaen ja kääntää selkänsä ikkunasta paistavaa aurinkoa vasten. Niinpä makoilemme siinä monta tuntia, tuijottaen ikkunasta hiljalleen huojuvia puita. Yritän muutaman kerran saada M:n kanssani nousemaan ylös, mutta ajatuskin kahvinkeitosta saa hänet kiroamaan ja luettelemaan kuinka monta erilaista asiaa pitää tehdä, jotta saa sen kahvin vihdoin suuhunsa. Ei kannata vaivautua, minä alistun tyynesti ja jatkan tuijottelua... Elämäni M:n kanssa Yritän nousta sängystä, mutta M vetää minut takaisin sänkyyn: ”Ei kannata, liian raskasta. Mitä hyötyä siitä edes on, mitä hyötyä sinustakaan kenellekään on”, hän sanoo tuhahtaen ja kääntää selkänsä ikkunasta paistavaa aurinkoa vasten. Niinpä makoilemme siinä monta tuntia, tuijottaen ikkunasta hiljalleen huojuvia puita. Yritän muutaman kerran saada M:n kanssani nousemaan ylös, mutta ajatuskin kahvinkeitosta saa hänet kiroamaan ja luettelemaan kuinka monta erilaista asiaa pitää tehdä, jotta saa sen kahvin vihdoin suuhunsa. Ei kannata vaivautua, minä alistun tyynesti ja jatkan tuijottelua... 10/2019 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2019_10_sisus.indd 7 9.10.2019 11.22
... Vihdoin puolen päivän jälkeen potkin M:n väkisin ylös sängystä. Keitän kahvit vastustelusta huolimatta. Sitten alkaa se paniikin omainen hössötys, kun ei mitään ole saatu aikaiseksi. Ei ole imuroitu, ei pesty pyykkiä, tiskitkin tiskaamatta… Silmät pyörii päässä, hiki pukkaa otsalta, kiire, kiire, kiire… Kunnes lysähtää itkien pöydän ääreen. Ei tästäkään mitään tullut… Niin on huono ja laiska ihminen, kun ei sen vertaa saa itseään niskasta kiinni. Mitäpä tuohon sanoisi, vastaan on turha väittää, tuommoinen saamaton nahjus se on ollut jo pidemmän aikaa. Jotain sillä on päässä vikaa, ryhdistäytyisi ja ajattelisi positiivisesti. Maailmassa on paljon muita, joilla on oikeastikin syytä surra, hyvinhän tuolla kaikki on. Lähtisi ulos välillä, ja laittaisi elämänsä kuntoon. Mitä ihmisetkin ajattelisivat, jos tietäisivät kuinka likaista täällä on... 8 Tekijä 10/2019 L ääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimean ja Kelan vuosittain keräämä Suomen lääketilasto kertoo, että mielenterveysongelmat yleistyvät ja kroonis tuvat eli pitkittyvät. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että iso osa kansasta syö mieleen ja kehoon vaikuttavia psyykelääkkeitä. Pahojakin sivuvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä syödään ainakin Suomessa osin siksi, että psyko terapiaa ei ole helposti saatavilla. Masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Viime vuonna masennuksen perusteella jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 3 500 henkilöä. Heistä naisia oli yli kaksi kolmasosaa, ja naisista kolme viidestä oli yli 45-vuotiaita. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä naisista yli viidesosalla työ kyvyttömyyden syynä oli masennus. Masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuosina 2007–2015. Kolmena viime vuotena määrä on taas noussut, erityisesti naisilla. Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa. NUORETKIN VÄSYVÄT Raija-Riitta Luiro-Piippo on ABB Drivesin Helsingin Pitäjänmäen tehtaan pitkäaikainen pääluottamusmies. Hän on yrityksen yhteistyöryhmän jäsen. Luiro-Piippo kuvaa, että yrityksessä on hyvin toimiva ja laaja työterveyshuolto vakinaisille työn tekijöille. Työterveyshuollonkin toimintaa käsitellään yt-ryhmässä säännöllisesti. Samalla paljastuvat työntekijöiden sairauksien trendit ja lääkitykset. – Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat nousevat esiin, varsinkin keskivaikeaa masennusta on paljon. – Minä seuraan luonnollisesti ennen kaikkea tuotannon työntekijöitä. Mielenterveyden horjumisen takana on paljon erilaisia asioita, esimerkiksi ihmissuhdeongelmia. Mutta olen erityisen huolissani siitä, että yhä nuoremmat näyttävät väsyvän. – Väsymyksestään kertovat työntekijät valittavat, että työ on stressaavaa. Työ on kuormittavaa ja staattisesti raskasta. Tulosta seurataan herkeämättä, ollaan hyvin tiukkoina. Jos saavut kaksi–kolme kertaa muutaman minuutin myöhässä ruokatunnilta, saat suullisen varoituksen. – Meille sanotaan, että pelisääntöjen on oltava samat kaikille. Mutta onko tämä työhyvinvointia? Luiro-Piippo kysyy. Kattava työterveyshuolto merkitsee myös mahdollisuutta käydä psykologilla. – Ei meillä loppumattomiin esimerkiksi unilääkkeitä määrätä. Jos käynnit työterveyshuollossa jatkuvat, kyllä ryhdytään kyselemään hyvässä mielessä selityksiä. Työterveyshuollossa haetaan myös tarpeen mukaan osa-aikatyötä ja viimeiseen asti yritetään välttää työkyvyttömyyseläke, Luiro-Piippo alleviivaa. Pääluottamusmies onkin enemmän huolissaan vuokratyöntekijöistä, joilla on vielä usein nollatuntisopimuksia ja joilla ei ole oikeutta ABB:n työterveyshuollon palveluihin. – Vuokratyöntekijät vain katoavat, jos he väsyvät. Meille ei tule tietoa syistä tai sairauksista. Heillä on oma työterveys palvelunsa, josta emme saa tietoja, Luiro-Piippo toteaa. – Pitää kysyä, mistä nämä kaikki mielenterveysongelmat oikein johtuvat, pääluottamusmies jatkaa. – Nollatuntisopimukset ja vuokratyö saattavat sopia opiskelijan elämäntilanteeseen. Mutta useimmat eivät tee vuokratyötä vapaaehtoisesti. Vuokratyöntekijälle ei ole kiinnekohtaa elämässä eikä hän voi välttämättä tehdä normiasioita, kun ei tiedä, saako huomenna tulla töihin. Ei voi perustaa perhettä eikä pankista saa lainaa. Pääluottamusmies ei ylipäänsä hyväksy sitä, että tavallista työntekijää syyllistetään tai että hänet jopa ajetaan sairauteen yhteiskunnallisten ongelmien takia. – Matala palkkataso on valtava stressi. Nuoret perheet ovat todella lujilla. Ei ole aikaa eikä rahaa, kun vanhemmat tekevät ylitöitä. Suomen asunto politiikka on aivan sairasta. Ajattelepa, Wienissä kolmen huoneen vuokra-asunnon saa 700 eurolla, täällä 1 400 eurolla. Täällä maksetaan asumistukea työssä käyvillekin. Pitäisi puuttua siihen, miksi vuokrat ovat korkeat. MITÄ OLISI TEHTÄVISSÄ? Luiro-Piippo sanoo, että jokainen meistä saattaa tunnistaa työtoverinsa masennusoireet. – Tulee ylivilkkautta tai ennen sosiaalinen ihminen vetäytyy vain omiin oloihinsa. Perisuomalainen ”masennuslääke” eli alkoholi näkyy sekin selvästi. – Ihmisen elämänhallinta menee, myöhästelyt yleistyvät, koko persoona muuttuu. Mutta jokaisen pitää olla niin rohkea, että ottaa asian puheeksi. Mikset voisi puhua työtoverisi kanssa asiasta ja olla mukana hoitoonohjauksessa? Sinähän pelastat sen ihmisen! Pääluottamusmies toteaa, että jokaisen pitäisi pystyä kysymään työkaveriltaan: ”Miten menee?” Myös esimiehellä pitäisi olla niin luottamukselliset välit alaisiinsa, että hän pystyy esimerkiksi masennuksen oireiden ilmestyessä ohjaamaan tätä Yleisimmät työkyvyttömyys eläkkeelle siirtymisen syyt: Tukija liikunta elinsairaudet 33 % ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 31 % LÄHDE: Eläketurvakeskus Tekijä_2019_10_sisus.indd 8 9.10.2019 11.22
”Tulosta seurataan herkeämättä, ollaan hyvin tiukkoina. Jos saavut 2–3 kertaa muutaman minuutin myöhässä ruokatunnilta, saat suullisen varoituksen” . 10/2019 Tekijä 9 ? AJASSA työterveyshuoltoon ja avun ääreen. Samaten esimies on mukana työn sopeuttamisessa tarpeen mukaan. ABB:lläkin on tarjolla mitä moninaisimpia harrasteryhmiä. Luiro-Piippo yllyttää kaikkia työntekijöitä nappaamaan kiinni oman yrityksensä tukemista tai järjestämistä ryhmistä. Toiset ihmiset ja ryhmässä tekeminen on tutkimustenkin mukaan ehdottomasti paras lääke ja ennaltaehkäisyn keino mielenterveysongelmiin. ONKO LÄÄKKEISTÄ MITÄÄN APUA? Masennuslääkkeen ja plasebon eli lumelääkkeen vaikutusten välillä ei ole eroa kuin äärimmäisen syvästi masentuneiden ryhmässä. Silloinkin ero syntyy ilmeisesti vain siksi, että lumelääke ei tehoa äärimmäisen syvästi masentuneisiin yhtä hyvin kuin se tehoaa kaikkiin muihin masentuneisiin. Tällaiseen analyysiin on päätynyt useampikin yhteenveto lukuisista yksittäisistä tutkimuksista. Vastaavanlaisia analyysejä on viime vuosikymmeninä ilmestynyt lääketieteellisissä aikakauslehdissä. Muissa länsimaissa on jo yleistä tietoa, että masennus lääkkeet eivät tehoa lievään tai keskivaikeaan masennukseen sen paremmin kuin lumelääke. Jotkut masentuneet tuntevat olonsa kyllä helpottuvan lääkkeiden myötä, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä he saavat apua niistä siksi, että he uskovat saavansa niistä apua. Psykoterapia, liikunta, vertaistuki ja monet muut lääkkeettömät hoidot ovat osoittautuneet kerta toisensa jälkeen vähintään yhtä hyviksi, elleivät paremmiksi masennuksen hoitomuodoiksi kuin lääkkeet. Toisin kuin psyykelääkkeillä, lääkkeettömillä hoidoilla on käytännössä vain ja ainoastaan hyviä sivuvaikutuksia. Skitsofrenian hoitamiseen käytetyt ”uuden polven antipsykoottiset” lääkkeet eivät nekään kestä vertailua lääkkeettömyyteen. WHO eli YK:n alainen Maailman terveysjärjestö käynnisti vuonna 1969 seurantatutkimuksen skitsofreenikkojen hoidosta länsimaissa ja niin sanotuissa kehitysmaissa. Viiden vuoden jälkeen kehitysmaiden skitso freenikot olivat paljon todennäköisemmin oireettomia ja heidän sosiaalinen tilanteensa oli poikkeuksellisen hyvä. ”WHO:n tutkimus oli länsimaiden psykiatri yhteisölle kiusallinen (…) tutkimuksessa on täytynyt olla jokin virhe!” kirjoittaa mielenterveyden hoidon historiaa tutkinut professori Petteri Pietikäinen ironisesti kirjassaan Hulluuden historia . Pietikäinen kertoo, että näinpä WHO käynnisti uuden tutkimuksen vuonna 1978. Paljastui, että suurin syy siihen, että kehitysmaiden potilaat voivat jatkuvasti paremmin kuin länsimaiden, oli kuitenkin lääkkeiden vähäinen käyttö. Kaikkein parhaiten näyttivät voivan potilaat Agrassa Intiassa. Siellä jatkuvaa lääkehoitoa sai vain 3 prosenttia potilaista, kun länsimaissa luku oli 61 prosenttia. Pietikäinen toteaa, että tutkimusten viesti on selvä: niissä maissa, joissa skitsofreniapotilaita ei sairauden varhaisvaiheessa pidetty säännöllisesti lääkehoidossa, enemmistö toipui sairaudestaan ja pärjäsi hyvin 15 vuotta myöhemmin. Pietikäinen tekee historiakirjassaan tämän johtopäätöksen: ”Perinteisesti vallan kohteena ollut mielenterveyspotilas on (…) siirretty mekaanisista rajoitteista, pakkopaidasta ja lobotomiasta kemiallisiin pakotteisiin ja farmakologiseen pakkopaitaan. Kyse on valtavasta ihmiskokeesta, jossa pitkäaikaislääkitty antaa kasvot modernille biokemialliselle kontrollille.” Pietikäinen on vain yksi monista, jotka epäilevät pelkkiin lääkkeisiin perustuvan psykiatrian tulokselli suutta. Vaihtoehto on olemassa, ja Suomestakin sellainen löytyy; Keroputaan malli . Pietikäinen toteaa: ”Torniossa sijaitseva Keroputaan sairaala on viime vuosina herättänyt kansainvälistä kiinnostusta hyvien hoitotulostensa ansiosta. Hoidon salaisuus ei ole sen kummempi kuin että hoitoon pääsee nopeasti, siihen tulevat mukaan myös sairastuneen läheiset ja lääkkeiden tyrkyttämisen sijaan hoito rakentuu tasa-arvoisen keskustelun ympärille. Sairastunut ei koe olevansa yksin tai että häntä ei kuunnella tai että hän olisi pelkkä ylhäältä annetun hoito intervention kohde.” PE KK A EL O M A A RAIJA-RIITTA LUIRO-PIIPPO Pääluottamusmies ABB Drives, Helsinki Tekijä_2019_10_sisus.indd 9 9.10.2019 11.22
10 Tekijä 10/2019 HOITO POTILAAN TARPEEN MUKAAN Psykologi Aku Kopakkala toimi Mehiläisessä työpsykologian ja psykoterapian palveluiden johtajana 10 vuotta ja sen jälkeen neljä vuotta kuntoutusjohtajana. Kopakkala on pitänyt esillä muun muassa sitä, että SSRI-lääkkeet eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eivät sovellu pitkäaikaiskäyttöön ja saattavat kroonistaa masennuksen. Kopakkala on nyt yksi Mielipalvelut Oy:n työntekijöistä ja puheenjohtajana avoimessa kansalaisryhmässä, joka perusti Tarpeenmukainen hoito (Taho) yhdistyksen 2016 joulukuussa. Taho ylläpitää Mad in Finland -nimistä nettisivustoa. Kopakkala aloittaa Tekijälle antamansa haastattelun siteeraten Pekka Saurin lausumaa: ”Älkää säätäkö päätänne, häiriö on todellisuudessa” , josta tämän artikkelin otsikkokin on mukailtu. Pitkän kokemuksensa Kopakkala tiivistää tähän: ”Hoidettu masennus paranee usein huonommin kuin hoitamaton.” Psykologin mielestä koko terveydenhoito järjestelmämme katsoo asioita ammattilaisten ja heidän työpaikkojensa, ei potilaan, näkökulmasta. – Hämmästelen sitä, miten vähän lääkärit tietävät serotoniinilääkkeiden haittavaikutuksista tai jos tietävät, miksi he eivät kerro niistä potilaille. Potilaiden kokemusten pitäisi kuitenkin olla tärkeitä terveydenhoidolle. – Serotoniinilääkkeiden varmin vaikutus on seksuaalisen halun tai kyvyn katoaminen. 96 prosenttia lääkkeiden käyttäjistä kärsii eriasteisesti näistä sivuoireista, Kopakkala kertoo. Siinä mielessä serotoniinilääkkeillä on vaikutuksia ihmisen mieleenkin, että ne vähentävät tunne kokemusten skaalaa. – Ihminen tuskin itkee. Mikään ei tunnu oikein miltään. Lääke kietoo käyttäjänsä kelmuun, jossa masennuksen ja ahdistuksen kestää paremmin. Ihminen voi saada joksikin aikaa helpotuksen, mutta vaikutus ei kestä. Kopakkala luettelee lääkkeettömiä, hyvin tehoavia hoitoja masennukseen: psykoterapiat, lyhytterapiat, liikunta ja ryhmäliikunta, tietyt lisäaineet ja preja probiootit, masennusta helpottava ruokavalio, kirkasvaloja muut valohoidot, aikabiologiset hoidot, ekspressiivinen kirjoittaminen. Kopakkala naurahtaa, että esimerkiksi liikunta on pomminvarma tuki masennuksesta toipumiseen. Kopakkalan mukaan ihmiset olisivat ”vallankumouksellisempia”, jos jopa miljoona suomalaista ei söisi turruttavia mielialalääkkeitä. Yhteiskunnallisista ongelmista, kuten nuorten syrjäyttä misestä tai ilman elvyttävää, tiivistä työyhteisöä tehtävästä liian pakkotahtisestä työstä, tehdäänkin yksilön ongelmia. Vuosikausia työterveyshuollon potilaita vastaanotta neella psykologilla ei ole ruusuista kuvaa kaikkien suomalaisyritysten toiminnasta. – Oli työpaikkoja, joissa tavattoman monet söivät masennuslääkkeitä. Yritykset, jotka jakoivat hyvää tulosta omistajilleen, eivät välttämättä kohdelleet hyvin työntekijöitään. Työntekijät vaihdettiin vain aina uusiin työntekijöihin. Kopakkala toteaa, että ahdistus ja masennus ovat täysin todellisia tunteita ja ne aiheuttavat täysin todellista tuskaa. Hän kuitenkin toivoo, etteivät potilaat enää uskoisi nopeaan pilleriparantumiseen, sillä sellaista ei ole olemassa. Jos masennuksen taustalla on esimerkiksi työn stressaavuus, epäoikeudenmukainen johtaminen, kiusaaminen tai muu selkeästi työstä johtuva syy, Kopakkala kehottaa käyttämään joukkovoimaa. – Älä jää yksin, vaan puhu työkavereille ja luottamusmiehille. Suomen lain mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus työn psyykkisen kuormittavuuden mittaamiseen. Käyttäkää tätä oikeutta! Puhukaa myös työterveyshuollossa siitä, että haluatte vierottua masennuslääkkeistä. Kertokaa, että haluatte muunlaisia ratkaisuja. On tärkeää, että tavalliset ihmiset ryhtyvät vaatimaan muutosta. JOS EI SAIRASTUTTAISI OLLENKAAN? Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta pitää psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmää parhaimpana keinona parantaa vakava masennus. Sitä lievempiin masennustiloihin riittää psykoterapia eikä lääkehoitoa tarvita. Hänestä on myös paljon keinoja, joilla mielenterveysongelmia ehkäistään jo ennakolta. – Järkevintä olisi satsata iältään nuorimpiin ja lapsiin. Parhaimmassa tilanteessa tukea tarvitsevat perheet saisivat sitä helposti ja jonottamatta jo äitiysneuvolassa. Tukea voisi saada kotiinkin. Päiväkodeissa olisi työntekijöillä niin hyvät oltavat, etteivät lasten hoitajat koko ajan vaihtuisi. Päiväkotien ryhmäkokoja ei olisi kasvatettu liian suuriksi, eikä työn tekijöillä olisi näin ollen stressiä tai kiirettä. Koulussa ja opiskelun aikana mielenterveyden ensiapua olisi saatavilla nopeasti. – Työelämäkin voi varmasti altistaa mielenterveyden ongelmille. Jos vaatimukset koko ajan vain kasvavat ja kasvavat, yhä useampi murtuu paineen alla, Partonen arvioi. – Nykyajan tekniikka mahdollistaa työnantajalle työntekijöiden jatkuvan valvonnan. Ihmisen mielelle ei ole hyväksi, että jokin suorite pitää tehdä pakotetusti tietyssä ajassa ja että suoritteiden määrää jatkuvasti kasvatetaan. – Työ voi vielä jäädä kesken tai työ tehdään hutaisten, Partonen kuvailee. Partonen antaa myös julkisuudelle ja toimittajille roolia mielenterveyden ylläpidossa. – Ihmisillä on aina omiakin voimavaroja selviytyä mielenterveyden ongelmista. Julkisuudessa pitäisi painottaa enemmän näitä hyviä asioita, puhua osallistumisesta myönteisyyteen. Ihminen voi hyvin, jos hän tuntee olevansa merkityksellinen osa yhteisöä eikä häntä jätetä yksin. Partonen kehottaa käyttämään yhteisön voimaa työpaikalla myös silloin, kun esimerkiksi esimiehen taitamattomuus tai tämän omat ongelmat luovat sinne sietämättömän tilanteen. – En minä nyt ihmisiä kapinoimaan yllytä, mutta on jo eri asia, jos kaksikin ihmistä ottaa ongelmat yhdessä esiin. Tekijä_2019_10_sisus.indd 10 9.10.2019 11.23
... Ilta alkaa hämärtää, kämppäkin näyttää pimeässä paremmalta, vain pieni valo loistaa ikkunasta sekaiselle pöydälle. Varjo ilmestyy valoon ja katoaa sitten. Se saa M:n ajattelemaan kuolemaa. Kuinka suuri helpotus se olisikaan, ei olisi muuta kuin tyhjyyttä, ei ääntä, ei valoa, ei mitään… Minä säikähdän tuollaista ajattelua ja lähden nopeasti kauppaan karkuun. Mutta tietenkin M seuraa perässä, kuin tuo nopeasti välähtänyt varjo. Kaupassa on pakko kulkea nopeasti, pää alaspäin painuneena, ettei vaan kukaan tunnista ja tule juttusille. Tunnen M:n paniikin itsessäni, paiskon ostokset kärryyn ja suorastaan juoksemme takaisin autolle. Kotona kauppakassin sisällön nähdessään M purskahtaa uudelleen itkuun. Valittaa, ettei ole mitään, mikä maistuisi ja julistaa ruokalakon. Yritän houkutella ja maanitella, mutta en minäkään oikeastaan halua syödä. Istumme vaitonaisina keittiön pöydän ääressä, jossa olemme tänään viettäneet lähestulkoon koko päivän. Suihkuunkaan en häntä saa, joten väsyneenä rojahdamme sänkyyn. Uni välttelee tuloaan, vihdoin aamuyöllä nukahdamme levottomaan uneen. Herätyskello soi 5.15. Väsyttäisi niin kovin, mutta velvollisuudet kutsuvat. M seuraa vastahakoisesti perässäni keittiöön. Eväsleipien teon aikana M alkaa vastustella, kompromissina laitan leivän päälle pelkkää juustoa, se on mietoa, sen saa ehkä syötyä päivän mittaan. Työpäivä on yhtä taistelua: On minä, joka olen aina iloinen, puhelias, nauravainen ja aikaansaava. Sitten on M, joka ei puhu, ei halua nähdä ketään, synkistelee ja unohtelee asioita. Hänen on vaikea keskittyä tai aloittaa mitään uutta tehtävää. Koko ajan M häiritsee minua negatiivisuudellaan ja halutto muudellaan. Hän vetää minua päivän edetessä yhä enemmän omaan maailmaansa, syvemmälle ja syvemmälle. Jossain vaiheessa yritän pyytää työkaverilta apua, mutta sanat juuttuvat kurkkuuni... 10/2019 Tekijä 11 ? AJASSA Työterveyshuollosta Partonen sanoo, että se toimii kyllä hyvänä ”sisäänheittäjänä” systeemiin, kun on kyse psyykkisistä ongelmista. Mutta seuranta puuttuu. – Työterveyshuollon pitäisi seurata paljon tiiviimmin potilasta sen jälkeen, kun hän on ensimmäistä kertaa käynyt vastaanotolla. On otettava huomioon työ. Ehkä työssä vaaditaan tukitoimia? Soittelua puolin ja toisin olisi myös hyvä olla ja sopimus siitä, milloin seuraavaksi tavataan. TOIVO ON TOISISSAMME Leelo Raamat Meyerin telakalta on Teollisuusliiton työympäristöja tasa-arvojaoston jäsen. Virolaistaustaisena Raamat on joutunut hämmästelemään, miten ensisijaista lääkkeiden määrääminen mielenterveysongelmiin nimenomaan nuorille Suomessa on. – Terveyskeskuslääkäri voi kirjoittaa psyyke lääkkeitä, vaikka minusta ensisijaisesti pitäisi tarjota terapiaa. On helppo keino kirjoittaa jonojen vähen tä mi seksi lääkkeitä. Kokemukseni mukaan terapiaa on tarjolla liian vähän, mutta joskus lääkkeet ovat tarpeellisia, Raamat arvioi. Masennus on usein eri ongelmien vyyhti. Yksinäisyys tiedetään kuitenkin henkisesti hyvin murskaavaksi, ja siihen Raamatkin viittaa. – Ihminen jää usein hyvin yksin. Pohjoismaalainen yhteiskunta on hyvin suorituskeskeinen. Teollisuusliitto tekee Raamatin mielestä tavallaan jo mielenterveystyötä niin, että liitto järjestää tapahtumia ja toimintaa, joihin kaikki ovat tervetulleita. – Näin ihmiset löytävät toisia ihmisiä. Tässä lienee asian ydin, suurin toivo löytyy toisistamme. Kuten mielenterveyskuntoutuja Mauri Kukkonen Pietikäisen kirjassa asian ilmaisee: ”Moni tabletti tarvis syödä vähemmän, kun olis ystäviä, tuttavia, joiden kanssa vois elää sitä elämäänsä… Mä olisin varmaan kaivannut enemmän ystävää ja vaikeuksien jakajaa kun jotain semmosta terapeuttia.” LÄHTEITÄ : Petteri Pietikäinen: Hulluuden historia. Gaudeamus. Tallinna 2013. Iris Pasternack: Tautitehdas . Miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita. Atena. Keuruu 2015. Peter Gotzsche: Tappava psykiatria ja lääkinnän harha. Sitruuna Kustannus. Norhaven 2016. Aku Kopakkala: Masennus, suuri serotoniinihuijaus . Basam Books. Tallinna 2015. LEELO RAAMAT Hitsaaja-asentaja Meyer, Turku Tekijä_2019_10_sisus.indd 11 9.10.2019 11.23
...Kotimatkalla M usuttaa minua kiihdyttämään auton vauhtia, irrottamaan turvavyön ja ajamaan päin puuta. Ohikiitävän hetken haluan totella, haluan niin kovin totella, mutta jokin minussa kieltää. Päästän hitaasti auton vauhdin laskemaan, vapisen. Ihmettelen, kuinka kauan pystyn torjumaan tuo hypnoottisen äänen, joka kuiskailee hiljaisuudesta ja rauhasta. Kuinka kauan vielä minussa on elossa se jokin, joka ei anna periksi? En tiedä vastausta ja se saa minut pelkäämään entistä enemmän. Kotiin päästyäni olen jo rauhoittunut tuon välikohtauksen aiheuttamasta kauhusta ja sulkenut sen pois mielestäni. En kuitenkaan pääse eroon M:stä, joka nyt syyllistää minua siitä, etten saanut töissä tarpeeksi tehtyä. Kuinka monta asiaa unohdin tehdä, kuinka monta puhelua minun piti soittaa. Jatkuva nalkutus, hän seuraa perässäni suihkuun, puhua pälpättää, kun yritän katsoa TV:tä. Puhe jatkuu vielä sängyssäkin, aihe tosin on jo vaihtunut siihen, etten saanut töiden jälkeenkään tehtyä kotitöitä vaan makasin vain sohvalla apaattisena. Ruokaakin olisi voinut tehdä ja syödä… Yritän nukahtaa, päivä on vienyt voimani täydellisesti. M kuitenkin jatkaa, nyt hän on jo siirtynyt siihen, kuinka laiminlyön niitä harvoja ystäviä ja sukulaisia, joita minulla on... 12 Tekijä 10/2019 Kurssilta ensiapu mielelle Wärtsilässä Vaasassa pyritään ylläpitämään henkilöstön työhyvinvointia erilaisten vapaaehtoisten koulutusten ja harrastuskerhojen avulla. Tarjolla on koulutusta myös henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA JOHANNES TERVO l Wärtsilä Finlandin Vaasan yksikössä on toteutettu henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen tarkoitettuja Mielenterveyden ensiapukurssi 1 -koulutuksia jo seitsemän kertaa. Suomen Mielenterveysseuran kehittämästä kurssista on paikallisten Pohjanmaan Kriisikeskus Valon kouluttajien kanssa räätälöity työyhteisölle soveltuva koulutus, johon kuka tahansa Wärtsilän työntekijöistä tai toimihenkilöistä voi ilmoittautua. Koulutus on suunnattu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita oman tai läheisten henkisen hyvinvoinnin vahvistamisesta ja ylläpitämisestä. – Koulutus on ollut hyvin suosittua ja siitä on tullut hyvää palautetta. Vuodesta 2016 lähtien yhteensä 130 henkilöä on osallistunut tähän koulutukseen, kertoo työntekijöiden hyvinvointipalveluista vastaava Tarja Kuja-Panula. Kiinnostuksen herääminen tapahtui normaalin kaavan mukaan: ensin siitä innostuivat naiset ja sen jälkeen miehet. Nyt kiinnostus on levinnyt toimihenkilötasolta tehtaalle työntekijöiden pariin, mihin on varmasti vaikuttanut hyvä palaute. Tekijä_2019_10_sisus.indd 12 9.10.2019 15.08
... Otan unilääkkeen toivoen saavani edes muutaman tunnin unen ennen seuraavaa päivää. Hyvää yötä seuralaiseni, hyvää yötä Masennus! Huomenna aloitamme taas uuden päivän taistellen. Joku päivä jompikumpi meistä voittaa, ja salaa toivon, että se olen minä. Julkaisemme Teollisuusliiton jäsenen kirjoittaman tarinan poikkeuksellisesti nimettömänä. 10/2019 Tekijä 13 AJASSA Kurssilta ensiapu mielelle Wärtsilässä Vaasassa pyritään ylläpitämään henkilöstön työhyvinvointia erilaisten vapaaehtoisten koulutusten ja harrastuskerhojen avulla. Tarjolla on koulutusta myös henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA JOHANNES TERVO – Kiire ja keskeytykset työssä, työn tuoma vastuu, epävarmuustekijät, työyhteisön vuorovaikutus, runsas matkustelu, palautumisen puute ja tietysti myös kotiasiat vaikuttavat siihen, miten paljon työ kuormittaa henkisesti, pohtii työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Ari Rintala. Työn ja vapaa-ajan rajan häviäminen ja jatkuva tavoitettavissa oleminen vain lisäävät henkistä kuormitusta. Miten työtä tai työntekotapoja sitten pitäisi muuttaa, jotta työ ei olisi niin kuormittavaa? Nyholm, Rintala ja Kuja-Panula keskustelevat asiasta ja ovat lähes liikuttavan yksimielisiä. Työnkuvan muuttu minen ei saisi aiheuttaa uupumusta. Palautu minen on tärkeää ja se pitäisi ottaa huomioon myös työn suunnittelussa. Työn onnistumisista pitäisi pystyä iloitsemaan yhdessä ja muutoksiin suhtautua avoimesti. Omalla suhtautumisella työhön ja sen muutoksiin on siis väliä. – Monesti esimies on avainasemassa tässäkin asiassa, Rintala toteaa. Wärtsilä tarjoaa koulutusta myös esimiehille, jotta he kehittyisivät esimiehen roolissaan. TYÖHYVINVOINTI ON TÄRKEÄÄ Rintala toivoo, että Suomessa otettaisiin oppia ruotsalaisesta työelämästä ja keskusteltaisiin enemmän työhön liittyvistä asioista. Ehkä se nostaisi myös työhyvinvointia. Mielen hyvinvointi ei ole vakio, vaan siihen vaikuttavat monet asiat. Jokaisen täytyy itse pyrkiä löytämään omat voimavaransa, joiden avulla pääsee eteenpäin. Ehkä mielenterveyskurssin käyneet osaavat paremmin tunnistaa myös läheistensä ongelmat ja ottaa ne puheeksi heidän kanssaan. – Pääsääntöisesti meillä jokaisella on vastuu omasta työnhyvinvoinnistamme. Kannattaa miettiä, mitä itse tekee, eikä vain odottaa jonkun muun tekevän jotain, Rintala miettii. Rintala ja Kuja-Panula laskeskelevat, että Wärtsilässä on paljon työnantajan tarjoamia koulutusmahdollisuuksia. Henkistä hyvinvointia pyrkii lisäämään myös tuttu yrityspappi, joka kiertää tehtaalla joka viikko ja jolle työntekijät ovat vuosien varrella oppineet puhumaan. ”Omaa pappia” pyydetään monesti papiksi myös wärtsiläläisten perhetapahtumiin. Mielenterveyden ensiapukoulutuksia joka tapauksessa jatketaan, ja uusia tulijoita rohkaistaan osallistumaan niihin. Ehkä riittävällä toistojen määrällä koulutukseen saadaan myös niitä henkilöitä, joille koulutus olisi erittäin tärkeä. – Niitä, jotka ulospäin hehkuvat, mutta ovat sisältä aivan rikki, Nyholm miettii. l RYHMÄSSÄ OLI HELPPO PUHUA Viiteen kolmen tunnin tapaamiskertaan jaettu koulutus ei ole pelkkää luentoa. Tapaamisissa annetaan riittävästi aikaa asioiden pohtimiseen, käytännön harjoitusten tekemiseen ja ennen kaikkea keskusteluun. – Tunnelma ryhmässä oli avoin ja lämmin, ja käydyissä keskusteluissa oli helppo avautua toisille ryhmäläisille, kertoo sähköasentaja Jarkko Nyholm, joka osallistui koulutukseen viime vuoden lopulla. Nyholmin mukaan ryhmän sisäinen luottamus syntyi todella nopeasti. Jopa niin nopeasti, että kouluttajakin ihmetteli sitä. Vahva ryhmähenki johti siihen, että ryhmäläiset ovat tavanneet vapaa-aikanaan myös koulutuksen päätyttyä. Mielenterveyskoulutus sai Nyholmin miettimään sekä tämänhetkistä hyvinvointiaan että myös asioita, jotka ovat tapahtuneet menneisyydessä, mutta jääneet painolastiksi nykyisyyteen. Koulutuksessa ihmistä käsiteltiin kokonaisuutena eikä esimerkiksi eroteltu työja kotiasioita toisistaan. WÄRTSILÄ ON PIONEERI Pohjanmaan Kriisikeskus Valon johtaja Anne Salovaara-Kero kiittelee Wärtsilän päätöstä ryhtyä toteuttamaan koulutusta yrityksen sisäisenä koulutuksena. Hän sanoo Wärtsilän olleen pioneeri tässä asiassa ainakin Pohjanmaalla, ehkä jopa koko maassa. – Mielenterveyden ensiapukurssi sopii hyvin työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitoon. Se on ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan ja antaa osallistujilleen mahdollisuuden avautua ja saada vertaistukea, hän toteaa. Erityisesti Salovaara-Keroa ilahduttaa, että viimeksi Wärtsilän työhyvinvointitapahtumassa Kriisikeskus Valon pisteessä kävi useita henkilöitä, jotka kehuivat koulutusta parhaaksi koulutukseksi, johon he ovat osallistuneet. Wärtsiläläiset saavat kiittää Tarja Kuja-Panulaa siitä, että koulutus on otettu osaksi Wärtsilän laajaa koulutustarjontaa. Työhyvinvoinnin eteen oli aiemmin järjestetty useita fyysisen terveyden tietoiskuja ja koulutuksia. Koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, Kuja-Panula etsi myös henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä. Mielenterveyden ensiapukurssi oli yksi hänen löytä mistään vaihtoehdoista. Kuja-Panula on ollut mukana kehittämässä Suomen Mielenterveysseuran koulutusohjelmiston Työelämän mielenterveys -kurssia. TYÖ RASITTAA MYÖS HENKISESTI Monesti työn rasittavuudesta puhutaan lähinnä sen fyysisen rasittavuuden lähtökohdista. Nykyinen hektinen työelämä kuitenkin rasittaa henkisesti niin duunareita kuin johtajia. Lue lisää Mielenterveyden ensiapu kurssin saamasta palautteesta: www.tekijälehti.fi Mielenterveyden ensiapukurssi on saanut työntekijöiltä hyvää palautetta Vaasan Wärtsilällä, kertovat sähköasentaja Jarkko Nyholm, hyvinvointipalveluista vastaava Tarja Kuja-Panula ja työsuojeluvaltuutettu Ari Rintala. ? Tekijä_2019_10_sisus.indd 13 9.10.2019 11.23
LOMA EI KUULU KAIKILLE 20 Lapset ja työaika 26 Ensi talven sukset tehdään nyt 36 Muksut mukana Murikassa 42 Sömn, motion och näring 46 Sahurit kilpasilla 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEOLLISUUSL IITTOLAISEN LEHTI NRO 7/2018 TEKIJÄLEHTI. FI TEKI1807_ka nnet.indd 1 29.6.2018 9:21:03 Kuona käyttöön KIERTOTALO US TOIMII MERI-LAPISS A TEOLLISUUS LIITTOLAISE N LEHTI NRO 8/2019 WWW.TEKIJ ÄLEHTI.FI 20 Millä palkalla elää? 26 Kesäduuni pikahuolloss a 36 Tätä jäsentapahtu milta odotetaan 42 Björkboda – vad hände sen? 48 Rautalankaa ja kaipuuta 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_8_k ansiarkki.indd 1 13.8.2019 12.59 TEOL LISUU SLIIT TOLA ISEN LEHT I NRO 5/20 18 TEKIJ ÄLEH TI.FI Idän isänn ät tuliva t suom alaisi lle työpa ikoille . Mahd ollisu us vai uhka ? 18 Soten valuv iat 30 Sylin tereit ä siisti nä sisät yönä 42 Järjes tämis ellä uusia toimi joita 50 De sår årlige n 18 miljo ner frön 56 Laval la Irwin inä 59 Sarja kuva : Tapio Toms ten KIIN ALA INEN JUT TU TEKI 1805 _kan net.in dd 1 8.5.2 018 7:25: 51 TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 01/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 18 Amisuudistus kaipaa korjausta 28 Tuulilaseja tarkkuudella 36 Taidonnäyte: Pelastautumispuku 50 Ekeri satsar på egen produktion 56 Käsitöiden tuhattaituri 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten MITÄ TEHDÄ MUOVILLE Tekijä_2019_01_kansiarkki.indd 1 7.1.2019 15.55 14 Tekijä 10/2019 Omaksi koettu, hyödyllinen ja luettu Teollisuusliiton jäsenlehti Tekijä on omaksi koettu, hyödyllistä tietoa tarjoava, luettu ja keskustelua herättävä lehti. Painettu lehti on tunnetumpi kuin verkkolehti. TEKSTI PETTERI RAITO LEHTI TAVOITTAA JÄSENET Tekijän kesäkuussa toteutettu lukijatutkimus osoittaa, että lehti on verrattain lyhyen ilmestymisensä aikana saavuttanut vankan jalansijan jäsenten ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Painettua lehteä lukee usein tai silloin tällöin 83 prosenttia jäsenistä ja 91 prosenttia luottamusmiehistä. Tarkemmin eroteltuna jäsenistä lehteä lukee usein noin 47 prosenttia, silloin tällöin noin 36 prosenttia, harvoin 11 prosenttia ja ei koskaan noin 4 prosenttia. Luottamusmiehistä Tekijää lukee usein 60 prosenttia, silloin tällöin noin 30 prosenttia, harvoin 9 prosenttia ja ei koskaan alle prosentti. Lehden lukemisen aktiivisuus vaihtelee ikä ryhmittäin. 55 vuotta täyttäneistä jäsenistä lehteä ilmoittaa lukevansa usein tai silloin tällöin 91 prosenttia, 35–54-vuotiaista 81 prosenttia ja alle 35-vuotiaista noin 73 prosenttia. Liiton jäsenenä lehden tuntee omaksi tai osittain omaksi hieman yli 80 prosenttia jäsenistä. Alle 35-vuotiaista tämän arvion antaa 40 prosenttia, 35–54-vuotiaista 45 prosenttia ja yli 55-vuotiaista 50 prosenttia. Luottamusmiehistä lehden omaksi tai osittain omaksi kokee 91 prosenttia. Liki 86 prosenttia jäsenistä arvioi Tekijän kokonaan tai osittain itselleen hyödylliseksi. 21 prosenttia alle 35-vuotiaista pitää lehteä hyödyllisenä ja 65 prosenttia osittain hyödyllisenä. Vanhemmista ikäryhmistä yli 30 prosenttia pitää lehteä hyödyllisenä ja 50 prosenttia osittain hyödyllisenä. Luottamusmiehistä noin 93 prosenttia arvioi Tekijän hyödylliseksi ja osittain hyödylliseksi. TYÖPAIKKAJUTUT JA HAASTATTELUT KIINNOSTAVAT Hieman yli 91 prosenttia jäsenistä ja 96 prosenttia luottamusmiehistä arvioi Tekijän jutut kokonaan tai osittain kiinnostaviksi. Viisi kiinnostavinta aihepiiriä ovat työpaikka jutut ja haastattelut, työehtoja koskevat asiat, liiton kannanotot ja päätökset, alueelliset aiheet ja työaikakysymykset. Niistä kiinnostuneiden osuus vaihteli 57 ja 74 prosentin välillä. Vähiten kiinnostavat aihepiirit olivat tasa-arvo, muiden maiden teollisuustyöläiset, kansainvälinen ammattiyhdistystoiminta sekä sarjakuva ja pulmat. Näistä kiinnostuneiden osuus vaihteli 13 ja 26 prosentin välillä. Luottamusmiehet ovat jäseniä enemmän kiinnostuneita ay-liikkeen toiminnasta ja tulevaisuudesta, ammattiosastojen ja liiton toiminnasta, ammatillisesta koulutuksesta ja työpaikoilla tapahtuvista muutoksista. Sitä vastoin jäsenet ilmaisivat esimerkiksi suuremman kiinnostuksen kansain välistä ay-toimintaa kohtaan kuin luottamusmiehet. Nuorten alle 35-vuotiaiden vastaajien keskuudessa muista ikäryhmistä erottuvat kiinnos tuksen aiheet ovat tulevaisuus ja keksinnöt, Suomen taloudellinen kehitys ja poliittinen tilanne sekä nuoret. Tietoa liiton toiminnasta kertoi saavansa 93 prosenttia jäsenistä ja 97 prosenttia luottamusmiehistä. YMMÄRRETTÄVÄ JA LAADUKAS Vastaajilta kysyttiin mielipidettä painetun lehden koosta, painojäljestä, paperin laadusta, valokuvien, värien ja grafiikan käytöstä, tekstin luettavuudesta ja ulkoasusta kokonaisuutena. 89–94 prosenttia jäsenistä ja 87–95 prosenttia luottamusmiehistä arvioi nämä laatutekijät erinomaiseksi tai hyväksi. Heikon arvion antavien osuus vaihteli 0,6 ja 1,6 prosentin välillä molemmissa ryhmissä. Lehdessä käytetty kieli arvioitiin 97 prosentin painoarvolla helposti ymmärrettäväksi. Juttuja, kuvia, tekstiä ja sivuja arvioitiin olevan sopivasti niin, että vastausprosentit vaihtelivat 76 ja 83 välillä. Lopuista vastaajista suurempi osa arvioi kaikkia edellisiä olevan ennemmin liian vähän kuin liikaa. TEOLLISUUSLIITTOL AISEN LEHTI NRO 8/2018 TEKIJÄLEHTI.FI Mestarin ja kisällin paluu Toni Ahonen valmensi Joonas Halmeesta eristyspeltisepän Kotkan Lämpösululla 18 Kojamo: Vastauksia kysymyksiin 26 Purjeveneitä maailmalle 36 Tutkimalla tietoa liitolle 42 Nautor har vind i seglen 48 Viimeinen nyrkkeilyottelu 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1808_kannet.in dd 1 7.8.2018 10:40:08 TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 9/2018 TEKIJÄLEHTI.FI 2 Lähde syyskokoukseen! 18 Työvoimapalvelut mullistuksessa 28 Työnä tehdä puhdasta 50 Stor frihet i skogsarbete 56 Kaneista eettistä lihaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Mihin katosi duunarin arvo? Ay-liike päätti lähteä järjestöllisin toimin vastustamaan työelämän kurjistamista TEKI1809_kannet.indd 1 4.9.2018 13:20:24 LUKIJATUTKIMUS 2019 LUKIJATUTKIMUKSEN TULOKSET Tekijä_2019_10_sisus.indd 14 9.10.2019 11.23
Kuona käyttöön KIERTOTALO US TOIMII MERI-LAPISS A TEOLLISUUS LIITTOLAISE N LEHTI NRO 8/2019 WWW.TEKIJ ÄLEHTI.FI 20 Millä palkalla elää? 26 Kesäduuni pikahuolloss a 36 Tätä jäsentapahtu milta odotetaan 42 Björkboda – vad hände sen? 48 Rautalankaa ja kaipuuta 51 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_8_k ansiarkki.indd 1 13.8.2019 12.59 TEOLLISUUSL IITTOLAISEN LEHTI NRO 2/2019 WWW.TEKIJÄ LEHTI.FI Kun reiluus katosi työstä PAKKOYRITTÄ JYYS HIIPI VARHAISJAKE LUUN 2 Lähde kevätkokouks een! 16 Työllisyys edellä vaaleihin 30 Villasta lankaa neulojille 50 Sågen går het på Alholmen 56 Bändi on kuin parisuhde 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_02_ kansiarkki.indd 1 5.2.2019 14.17 10/2019 Tekijä 15 AJASSA Arviot muuttuvat jonkin verran juttujen pituuksista kysyttäessä. Noin 65 prosenttia vastaajista katsoi lyhyitä ja pitkiä juttuja olevan sopivasti, mutta hieman yli 20 prosentin mielestä lyhyitä juttuja on liian vähän ja hieman yli 15 prosentin mielestä pitkiä juttuja on liikaa. Mainosten määrää piti sopivana 58 prosenttia vastaajista. 23 prosenttia arvioi niitä olevan liikaa. Tekijä ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Tätä piti sopivana hieman yli 80 prosenttia vastaajista. Liian suureksi sen arvioi yli 10 prosenttia ja liian vähäiseksi 4 prosenttia vastaajista. JUTUISTA KESKUSTELLAAN TÖISSÄ JA KOTONA Tekijä herättää keskustelua ennen muuta työvoima poliittisista aiheista. Keskustelua Tekijän jutuista kertoi heränneen usein tai silloin tällöin 56 prosenttia luot tamusmiehistä ja 28 prosenttia jäsenistä. Suurin osa keskusteluista, 58 prosenttia, tapahtui työpaikalla. Loput 42 prosenttia keskusteluista tapahtui kotona, ammatti osastossa, Murikassa ja sosiaalisessa mediassa. Eniten keskustelua aiheuttaneita aiheita olivat esimerkiksi aktiivimalli, kiky, työehtosopimukset, laki asiat, lakko, vaalit ja työpaikkavierailut. Keskusteluja käytiin työkavereiden, ayaktiivien ja puolisojen ja kave reiden kanssa. Luottamushenkilöt keskustelevat Tekijän jutuista enemmän töissä kuin jäsenet. Naiset keskus televat jutuista miehiä todennäköisemmin muualla kuin töissä. Mielenkiintoinen tulos on se, että kotimaisten suur alueiden perusteella tarkasteltuna tutkimuksessa annetut vastaukset ovat varsin lähellä toisiaan. Sama pätee sektoreihin. Eroja on melko vähän. Nähtävissä kuitenkin esimerkiksi on, että eniten lehti tunnetaan kokonaan omaksi puutuotesektorilla 52 prosentin vastausosuudella ja vähiten erityisalojen sektorilla 37 prosentin osuudella. VERKKOLEHTEÄ EI VIELÄ TUNNETA Tekijän verkkolehti on luottamusmiehille ja jäsenille vielä melko tuntematon kanava. Sitä lukee usein tai silloin tällöin 31 prosenttia luottamusmiehistä ja 13 prosenttia jäsenistä. Heistä selvästi suurin osa arvioi verkkolehden hyväksi tai erinomaiseksi. Verkkolehden lukemisessa ero ikäryhmien välillä on pieni. Miehet ja naiset lukevat printti ja verkko lehteä toisiinsa verrattuna tasaisesti. Sama pätee eri sopimus sektoreilla työskenteleviin jäseniin. Verkkolehden lukemi sessa käytetyt välineet ovat tietokone, matkapuhelin ja tabletti. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä useammin lukemisessa käytetään kännykkää. l TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tekijän lukijatutkimuksen toteutti Teollisuusliiton tutkimusyksikkö. Kysely lähetettiin liiton jäsen ja luottamuspaneelille. Vastausaika oli 28.5.–11.6.2019. Kyselyyn vastasi 960 jäsentä ja 245 luottamus miestä eli yhteensä 1 205 henkilöä. ETEENPÄIN ASKEL KERRALLAAN Lukijatutkimusta käytetään Tekijän kehittämisen apuna. Esimerkiksi viestit lyhyiden juttujen jossain määrin koetusta vähäisyydestä ja pitkien juttujen liiallisuudesta sekä suoraan eri sopimusalojen työpaikoilta ja jäsenten asioista nousevien juttu aiheiden lisäämisestä on asetettu toimituksessa suunnittelu pöydälle. Uudistukset toteutetaan liukuvasti pala kerrallaan. ANNA PALAUTETTA, KERRO MISTÄ SINÄ HALUAISIT LUKEA! tekija@teollisuusliitto.fi LUOTTAMUSMIEHET Luen painettua lehteä USEIN SILLOIN TÄLLÖIN 60 % 31 % HARVOIN EN KOSKAAN 9 % 0,4 % Luen verkkolehteä USEIN TAI SILLOIN TÄLLÖIN 31 % JÄSENET Luen painettua lehteä USEIN SILLOIN TÄLLÖIN 47 % 36 % HARVOIN EN KOSKAAN 11 % 5 % Luen verkkolehteä USEIN TAI SILLOIN TÄLLÖIN 13 % JÄSENET Koen lehden omaksi KYLLÄ OSITTAIN EN 46 % 35 % 13 % Koen hyödylliseksi KYLLÄ OSITTAIN EN 33 % 52 % 10 %. Jutut kiinnostavat KYLLÄ OSITTAIN EI 29 % 62 % 10 % Saan tietoa liiton toiminnasta KYLLÄ EN 93 % 4 % Kieli on helposti ymmärrettää KYLLÄ EI 97 % 2 % LUOTTAMUSMIEHET Koen lehden omaksi KYLLÄ OSITTAIN EN 67 % 24 % 7 % Koen hyödylliseksi KYLLÄ OSITTAIN EN 50 % 43 % 4 %. Jutut kiinnostavat KYLLÄ OSITTAIN EI 44 % 52 % 4 % Saan tietoa liiton toiminnasta KYLLÄ EN 97 % 2 % Kieli on helposti ymmärrettää KYLLÄ EI 98 % 0,4 % TEOLLISUU SLIITTOLA ISEN LEHTI NRO 6/2018 TEKIJÄLEH TI.FI Ihmisen kokoinen terve elämä Marilla Hokkanen hakee hyvinvointia unesta, ravitsemuk sesta ja liikunnasta 18 Yksityistäm inenkö tehokasta? 30 Pommeja pakoon Suomeen 42 Jäsenristeil y keräsi yhteen 50 Står stadigt på tre ben 56 Kalastukse n polte 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1806 _kannet.in dd 1 5.6.2018 12:35:05 TEOLLISUUSLIIT TOLAISEN LEHTI NRO 1/2018 TEKIJÄLEHTI.FI ”Aitaus, josta ei pääse ulos” TOMI MARJUAHO Pitkäaikaistyött ömänä eriarvoisessa Suomessa 20 Cobotista työkaveri 28 Karhulan valimon uusi nousu 40 Valtuusto ärähti aktiivimallista 50 Nytänk på gammal fabrik 56 Metsuri sahaa bluesia 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEK1801_kann et.indd 1 9.1.2018 8:50:44 TYÖVOIMAPULA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 9/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 2 Lähde syyskokoukseen! 16 Miten kiky vaikutti? 26 Painotalon pidempi toimintalinja 50 Hur påverkade kiky? 56 Kuraa, pärinää ja laatuaikaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Väärässä paikassa tai väärin koulutettuja? Vai onko työnantaja haluton maksamaan ammattitaidosta? Tekijä_2019_9_kansiarkki.indd 1 10.9.2019 10.58 Tekijä_2019_10_sisus.indd 15 9.10.2019 11.23
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 16 Tekijä 10/2019 TES on tärkein jäsenetusi l Työehtosopimus (tes) on liiton sopimus aloilla tehtävää työtä ja sen teettämisen ehtoja määrittelevä perus sopimus. Työehtosopimuksen sisältämät ehdot ovat luonteeltaan minimiehtoja, joita työnantajan pitää vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä. Työehtosopimus sisältää määräykset esimerkiksi palkasta, työajasta, sairausajan palkasta ja arkipyhäkorvauksista. l Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Neuvottelukierros etenee vakiintunutta kaavaa noudattaen. l Työehtosopimuksista on neuvoteltu vuosikymmenten ajan. Niistä on tullut suomalaisen työelämän sääntelyn ja kehittämisen kivijalka. Samalla niiden yhteyteen on ajan saatossa versonut oma kielellinen viidakkonsa. SANASTOA EUROTAI SENTTILINJA tarkoittaa kaikille palkansaajille sovittuja eurotai senttimääräisiä korotuksia prosentuaalisten korotusten asemasta. LIITTOERÄ on yleiskorotuksen lisäksi sovittava palkkojen korotuserä, jonka työehtosopimusosapuolet voivat sopia siirrettäväksi paikallisesti sovittavaksi. LIITTOKIERROKSELLA ammattiliitto ja työnantajaliitto neuvottelevat ja sopivat palkkaratkaisusta. Liittokierroksella neuvotteluihin eivät osallistu keskusjärjestöt eikä maan hallitus. PALKKARATKAISU on ammattiliiton ja työnantajaliiton työehtosopimus neuvotteluissa tehty sopimus palkoista. PERÄLAUTA tarkoittaa työehtosopimusmääräystä, jossa on määritelty menettelytavat, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu. REAALIPALKKA on palkan ostokyky. Se kertoo, kuinka paljon palkalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. SOPIMUSKAUSI on työehtosopimuksen voimassaoloaika. VALTAKUNNANSOVITTELIJAN tehtävänä on sovitella ammattija työnantajaliiton välisiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja. TYÖEHTOSOPIMUS on ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema sopimus kyseisen alan työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista. Se pitää sisällään muun muassa palkat, työajat ja lomat. YLEISSITOVUUS ja yleissitova työehtosopimus tarkoittavat sopimusta, jota jokaisen kyseessä olevalla alalla toimivan työnantajan on noudatettava. Yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisessa ei ole väliä kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ay-sanasto SOPIMUSTEN VOIMASSAOLO Malmikaivokset 31.10.2019 Peltija teollisuuseristysala 31.10.2019 Puolustusministeriön työpaikat 31.10.2019 Teknologiateollisuus 31.10.2019 Autoalan kauppaja korjaamoala 31.10.2019 Jalometalliala 31.10.2019 Huolto ja kunnossapito 31.10.2019 Kemian perusteollisuus 30.11.2019 Kenkäja nahkateollisuus 30.11.2019 Kumiteollisuus 30.11.2019 Lasikeraaminen teollisuus 30.11.2019 Muovituoteja kemiantuote teollisuus 30.11.2019 Öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuus 30.11.2019 Mekaaninen metsäteollisuus 30.11.2019 Fiskarsin työntekijät 30.11.2019 Lasitus-, rakennuslasitus ja lasinjalostus 30.11.2019 Tekstiilija muotiala 30.11.2019 Taimitarha-ala 31.12.2019 Tekstiilihuoltoala 31.12.2019 Autonrengasala 31.1.2020 Harjaja sivellinalat 31.1.2020 Veneenrakennusteollisuus 31.1.2020 Bioteollisuus 31.1.2020 Puusepänteollisuus 31.1.2020 Jakajat 31.1.2020 Maaseutuelinkeinot 31.1.2020 Mediaja painoala 31.1.2020 Metsäala 31.1.2020 Metsäkoneala 31.1.2020 Puutarha-ala 31.1.2020 Turkisala 31.1.2020 Viestintäalan toimihenkilöt 31.1.2020 Viherja ympäristorakentamisala 31.1.2020 Turvetuotantoala 31.10.2020 Jos optio-oikeutta käytetään sopimukset päättyvät *31.12.2020 tai **31.1.2021 Teknologia sektori Kemian sektori Puutuotesektori Erityisalojen sektori Teknologiasektori avasi tes-neuvottelut 29.8. Takaa vasemmalta sektori johtokunnan puheenjohtaja Janne Vainio ja johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sekä sektori johtokunnan varapuheenjohtaja Juha Pöllänen. Selin Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. Kemian sektorin neuvottelut käynnistyivät 17.9, erityisalojen sektorin 7.10. ja puutuotesektorin 8.10. * ** ** ** ** PE KK A EL O M A A Tekijä_2019_10_sisus.indd 16 9.10.2019 14.50
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10/2019 Tekijä 17 AJASSA NÄIN TES-NEUVOTTELUT ETENEVÄT Tietoa työehtosopimuksista ja käynnissä olevista neuvotteluista löydät liiton verkkosivuilta ja Tekijän tulevista numeroista. ESITYKSISTÄ TAVOITTEIKSI l Liitto pyytää ammattiosastoilta esityksiä työehtosopimusmuutoksiksi. l Keskustoimisto ja sektorijohtokunnat johtavat osastojen esityksistä liiton yleiset ja sopimusalakohtaiset neuvottelutavoitteet. l Hallitus käsittelee kokonaisuuden ja lyö lukkoon keskeiset linjat ja tavoitteet niin, että sopimusalojen alakohtaisille tavoitteille jää tilaa. IRTOSANOMISESTA KOHTI NEUVOTTELUJA l Hallitus irtisanoo sektorijohtokuntien esityksestä sopimusalojen työehtosopimukset päättymään niiden sopimuskausien lopussa. l Irtisanomiset toteutetaan kussakin työehtosopimuksessa määriteltyä irtisanomisaikaa noudattaen. l Tieto irtisanomisista toimitetaan asianosaisiin työnantajaliittoihin ja valtakunnansovittelijalle. VALMISTELUA JA TUNNUSTELUA l Neuvotteluja valmistellaan A liiton toimistolla, B sopimusalojen työehtoneuvottelukunnissa ja C sektorijohto kunnissa. l Työnantajaliittojen kanssa käydään tunnusteluja ja sovitaan neuvottelujen aloittamisajankohdista sopimusaloittain. . . . . . . NEUVOTTELUT SOPIMUSALOITTAIN KÄYNNISTYVÄT . . . . . . . SOPIMUS SYNTYY Jos hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen sopimusalan uudeksi työehtosopimukseksi, astuu se voimaan sopimuksessa määrättynä päivänä. HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN l Jos neuvottelut eivät johda Teollisuusliittoa tyydyttävään tulokseen, hallitus päättää jatkotoimenpiteistä kyseessä olevan sopimusalan sektorijohtokunnan esityksestä. NEUVOTTELUTULOKSESTA HYVÄKSYNTÄÄN/HYLKÄÄMISEEN l Jos neuvottelutulos syntyy, työehtoneuvottelukunta esittää sektorijohtokunnalle sen hyväksymistä. l Sektorijohtokunta tekee hallitukselle esityksen joko neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai sen hylkäämisestä. l Hallitus joko A hyväksyy tai B hylkää esityksen tai C voi lähettää asian liiton valtuuston päätettäväksi. Erityisten tilanteiden varalta myös liittoäänestys on liiton sääntöjen mukaan mahdollinen. NEUVOTTELUA TYÖTAISTELU-UHAN ALLA l Jos julistetaan työtaistelutoimenpide kuten ylityökielto tai lakko, siitä tehdään ilmoitus valtakunnansovittelijalle ja asianosaiselle työnantajaliitolle. Tässä vaiheessa kyse on työtaistelu-uhasta. l Liiton keskuslakkotoimikunta organisoi mahdollisen työtaistelun toteuttamisen. l Neuvotteluja pyritään jatkamaan työnantajaliiton kanssa. SOVITELLEN SOPIMUKSEEN l Jos neuvottelut eivät etene, valtakunnansovittelija ottaa yhteyttä ja käynnistää johdollaan neuvottelut. Valtakunnansovittelija antaa sovintoehdotuksen työehtosopimukseksi. l Sektorijohtokunta tekee liiton hallitukselle esityksen ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. l Hallitus päättää sovintoehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. l Jos sovintoehdotus hyväksytään, työtaistelu-uhka perutaan ja solmitaan uusi työehtosopimus. HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN l Jos sovintoehdotus hylätään, sovittelu keskeytetään ja työtaistelu aloitetaan tai yritetään sopua liittojen keskinäisin neuvotteluin. SOVITELLEN SOPIMUKSEEN l Jos liittojen neuvottelut eivät edelleenkään tuota tulosta, valtakunnansovittelija pyrkii tekemään uuden sovintoehdotuksen, jonka osapuolet voivat hyväksyä. Tekijä_2019_10_sisus.indd 17 9.10.2019 11.23
18 Tekijä 10/2019 KOKIJA Asentaja Saarela muutti Rovaniemelle Jarkko Saarelan tie Hyvinkäältä Rovaniemelle rakentui pala kerrallaan todeksi. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT JOUNI PORSANGER K irkkonummella syntynyt Jarkko Saarela asui työuransa alkutaipaleen Hyvinkäällä. Työpaikkoina olivat Ritaspuu Oy:n saha ja siellä erilaiset sahatyöt sekä koneistajan tehtävä Pivatic Oy:ssä. Vuonna 1999 Saarela havaitsi, että puolustusvoimat haki asentajaa Riihimäen elektroniikkalaitokselle huoltotehtäviin. – Vaikka olin kouluttautunut Konecranesilla koneistajaksi, en pitänyt ammattia omanani. Se oli silloin alkujaan pakko ottaa se työ, minkä sai. Toisaalta ajattelin, että valtion leipä on pitkä ja kapea. Tuntui, että siinä olisi varma työnantaja. Pistin hakemuksen sisään, mutta en saanut paikkaa, Saarela kertoo. Parin päivän kuluttua puhelin kuitenkin pirahti. – Puolustusvoimista soittivat. Samalla Riihimäen varikolla oli lvi-asentajan paikka vapaana. Kysyivät, ottaisinko pestin? Otin, vaikka en tiennyt lvi-töistä juuri mitään. Saarela suuntautui kylmälaitteiden asentamiseen ja huoltoon. – Kävin kylmälaiteasentajan kursseja, opiskelin laitteita itse ja tein töitä niiden kanssa. Tehtävänkuva sisälsi puolustusvoimien koko Suomen alueella käytössä olleen erilaisen kaluston ja miehistötilojen jäähdytysjärjestelmien asennukset, huollot ja kunnossapidon. Tekijä_2019_10_sisus.indd 18 9.10.2019 11.24
10/2019 Tekijä 19 AJASSA ? "Jos yhtään työn perässä muuttamista harkitsee, kannattaa riski ottaa. Elämänpiiri laajentuu, kokee ja näkee asioita, mitä ei muuten tapahtuisi." MILLOGIN LEIPIIN Vuonna 2009 puolustusvoimat ulkoisti varikkotoimin tojaan Millog Oy:lle. Saarela siirtyi uuden työnantajan palvelukseen. Työt pysyivät entisellään. Sen myötä jatkuivat myös komennustyömatkat Rovaniemen varuskuntaan. – Komennusreissut saattoivat kestää pari viikkoa kerrallaan. Paikkakunta alkoi tulla tutuksi. Ajan myötä tapahtui sitten niin, että tapasin nykyisen vaimoni Rovaniemellä. Sitä seurasi tiivis matkustelu Hyvinkään ja Rovaniemen väliä parin vuoden ajan, oli komennus reissuja tai ei. Se alkoi tuntua jatkuvalta lentokoneessa istumiselta ja lompakossa. Vuonna 2015 puolustusvoimat ulkoisti myös korjaamo toimintojaan Millogille. – Siinä vaiheessa olin ensimmäisenä käsi ojossa valmiina siirtymään Rovaniemelle, jos sopiva tehtävä löytyisi. Vasta suorittamani kylmälaiteasentajaluvat tekivät siirron säännösten puolesta mahdolliseksi. Työnantaja puolestaan näki synergiahyödyn siinä, että Rovaniemellä olisi oma kylmälaiteasentaja sen sijaan, että työt hoidettaisiin komennustehtävinä Riihimäeltä käsin. – Asia hoitui työnantajan puolelta hienosti ja kiitoksen arvoisesti. Meikäläiselle siirto Rovaniemelle oli lottovoitto. SUTJAKKA MUUTTO Perheettömänä miehenä Saarelan päällimmäisin muuttamiseen liittynyt huolenaihe oli saada omistus asunto Hyvinkäältä myytyä. – No, sekin järjestyi, joten ainoaksi urakaksi jäi ylimääräisistä tavaroista eroon pääseminen ja muutto kuorman kuskaaminen Rovaniemelle. Muuton hoiti rovaniemeläinen yrittäjä, jolla oli sopivasti toimitus Hyvinkään suuntaan niin, että minun kamppeeni kulkivat paluukuormassa. Tavaraa siirtyi puoli kuormaautollista. –Siitä kun kuulin, että Rovaniemeltä löytyy työpaikka, vierähti pari kuukautta ja muutto oli hoidettu. Puolentoista viikon ajan majailin vanhempien luona, kun omaa asuntoa ei Hyvinkäällä enää ollut. Se oli kaikkinensa nopea ja yllättävän helppo projekti. SOPEUTUMINEN OTTI AIKANSA Kun Saarelan tutut Hyvinkäällä kuulivat, että tämä on muuttamassa pohjoiseen, arvelivat he, että veikkonen ei taida tietää, mihin on ryhtymässä. – Mitä sinä sinne pakkasten ja pimeyden sekaan muutat, kummastelivat. Vastasin, että pakkasta on, jos pakkasia tulee. Kaikkeen tottuu. Asettuminen uudelle paikkakunnalle ei kuitenkaan tapahtunut ilman totuttelua. Muutos on muutos, myös silloin, kun sen pohjavire on myönteinen. – Ensimmäinen vuosi oli hankala. Rovaniemi oli paikkana tuttu, mutta uusia ystävyyssuhteita ei ollut vielä muodostunut. Esimerkiksi pitkien pyhien aikana huomasin kaipaavani kavereita ja sukulaisia. Silloin tuli käytyä aika usein Hyvinkäällä tuttuja tapaamassa. Siitä on jo päästy yli. Pidämme kuitenkin vanhojen kaverien kesken edelleen yhteyksiä. Kuulumiset pitää vaihtaa. Yllättävän hienosti asiat menivät siinäkin suhteessa. Saarela on löytänyt Rovaniemellä ystäviä harras tusten kautta. – Hommasin esimerkiksi Rovaniemen Palloseuran ja Rovaniemen Kiekon kausikortit. Etenkin kiekkojouk kuetta seuraan tarkasti. Paikallisia seuroja on mukava kannattaa ja siinä samalla tapaa uusia ihmisiä. – Muita harrastuksiani ovat kuntosali ja vesijetti. Kaupungin läpi virtaava joki on hieno elementti itses sään ja hyvä paikka harrastaa. Kun työpäivän jälkeen päästelee jetillä kunnon lenkin joella, niin siinä ne työajatukset karisevat. KODIN PAIKKA Saarelan kokemuksen mukaan elämänmeno on Rovaniemellä erilaista kuin mihin hän oli Hyvinkäällä tottunut. – Jo ensi kokemus komennusreissuilla oli, että ihmiset ovat hyvin ystävällisiä. Ventovieraidenkin kanssa jutellaan pitkät pätkät. Tuntuma ei ole muutaman vuoden aikana muuttunut. – Toinen ero on se, että pohjoisessa kaikkialle on pitkä matka. Sen havaitsi heti, kun lähti autolla ajelemaan sillä ajatuksella, että käynpä vähän paikkoja katselemassa. Esimerkiksi Inari on taipaleen takana, mutta maisemat ovat upeita. Eikä se pimeyskään ole Saarelaa rassannut. – Rovaniemellä on vuoden mittaan enemmän pimeätä aikaa kuin EteläSuomessa. Kesällä puoles taan on enemmän valoa, kun aurinko ei laske lainkaan. Eivät ne ole minua häirinneet, eikä pakkanenkaan. Kaikkeen tottuu. Saarelan mukaan koti on siellä, minne sen tekee. – Koskaan ei voi sanoa jääkö tänne, mutta tällä hetkellä koti on yhdessä vaimon kanssa Rovaniemellä ja Rovaniemi tuntuu kotoisalta paikalta asua. – Kokemuksesta voin sanoa, että jos yhtään työn perässä muuttamista harkitsee, niin riski kannattaa ottaa. Elämänpiiri laajentuu, kokee ja näkee asioita, mitä ei muuten koskaan tapahtuisi, Saarela tiivistää. TYÖT PÄIVÄVUOROSSA Saarela arvioi töidensä muuttuneen myönteiseen suuntaan. – Tehtävänkuvani on laajentunut. Riihimäellä tein yhtä ja samaa hommaa eli töitä kylmälaitteiden parissa, mutta täällä olen päässyt opettelemaan Tekijä_2019_10_sisus.indd 19 9.10.2019 11.24
20 Tekijä 10/2019 uusia asioita. Niitä ovat esimerkiksi hinattavien ja kiinteiden voimakoneiden huollot, niihin liittyvä koekäyttö ja paperityöt. – Oppi on karttunut pääasiassa kokeneempien työkaverien neuvoja kuuntelemalla ja itse tekemällä, mutta koulutukseenkin lähtemistä voisin harkita. Millogin Rovaniemen toimipaikassa on 13 työntekijää. Työt hoidetaan päivävuorossa. Toisinaan tehdään ylitöitä. Työmatkoilla käydään vuorotellen. Varuskunnan harjoitusten aikana osa työntekijöistä on jatkuvassa valmiudessa. – Työ tuntuu mielekkäältä, kun ei tarvitse keskittyä vain yhteen tehtävään. Se on kasvattanut ammattitaitoa ja tuonut mielenkiintoa työhön. Nälkää on edetä uralla eteenpäin. Haluaisin erikoistua ja ottaa stepin asentajasta esimerkiksi johonkin järjestelmäkohtaiseen asiantuntijatehtävään. ALUEELLINEN LUOTTAMUSMIES Saarela on Millogin Rovaniemen, Tervolan ja Sodankylän alueen luottamusmies. Hänen mukaansa yritys on edistynyt alkuaikojensa toiminnan osin yskähdelleestäkin käynnistämisestä runsaasti. – Vaikka meille yritettiin markkinoida, että mikään ei muutu, kun siirrytään puolustusvoimista Millogiin, niin muutosvaihehan siinä oli kysymyksessä. Oli erilaisia käsityksiä, tulkintoja ja särmikkäitäkin kantoja, joita piti selvitellä, sovitella ja neuvotella. Nuo vaiheet ovat jo takanapäin. – Aina tulee pieniä juttuja, mutta kaikkinensa olen aika tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen yrityksessä ja suhteisiin työnantajan kanssa, Saarela sanoo. l ? Jarkko Saarela tarkistaa MPV-25 -maston vaijerin. "Koskaan ei voi sanoa jääkö tänne, mutta tällä hetkellä koti on yhdessä vaimon kanssa Rovaniemellä ja Rovaniemi tuntuu kotoisalta paikalta asua." Tekijä_2019_10_sisus.indd 20 9.10.2019 11.24
10/2019 Tekijä 21 VIERAILIJA Osaamisen digireformi? V erkkoyhtiö Google ilmoitti taannoin 600 miljoonan euron lisäinvestoinnista Haminan datakeskukseen ja kahteen tuulivoimahankkeeseen. Samaan pakettiin liittyi myös Googlen hyväntekevyysorganisaation rahoitus työn tekijöiden digitaitojen kehittämiseksi kymmenillä eri paikkakunnilla Suomessa. Kyse on kahdesta neljään päivään kestävistä täsmä jaksoista, jotka Työväen Sivistysliitto toteuttaa. Koulutus on tarpeen. Asian uutisoinnissa viitattiin SAK:n työolobaro metrin 2018 tuloksiin, joiden mukaan noin 70 prosenttia SAK:laisista työntekijöistä käyttää työssään muutakin teknologiaa kuin kännykkää tai sähköpostia. Kolmasosa työntekijöistä potee digiahdistusta, tulkitsen samaa lähdettä. Elämme syvää murrosta. Alustatalous merkitsee työn organisointia uudella tavoin. Netti on infrastruktuuri, jonka päälle rakennetaan palveluja. Tekoäly on lukuisin tavoin näkymättömästi läsnä niin työelämässä kuin vapaaajallakin. Useat tulevaisuuden tutkijat ovat ennakoineet, että kokonaiset ammattialat tulevat katoamaan lähivuosi kymmeninä. Opetus ja kulttuuriministeriön Työn murros ja elinikäinen oppiminen raportissa (2018) arvioidaan että ”35,7 prosenttia ammateista on Suomessa vaarassa”. Hassua, että tämä tiedetään desimaalin tarkkuudella. Digitalisaatiota koskeva keskustelu saa aika ajoin paniikinomaisia piirteitä. Onko kaikki hektisyys ja kuumeinen väsäily todellakin aina paikallaan? Miksi esimerkiksi käyttöjournalismin metaforat ovat tässä aiheessa niin kuumottavia? ”Käynnissä on kilpajuoksu teko älyn aikaan”. Sitaatti oli pääuutissivun nosto (Helsingin Sanomat 21.9.2019) jutussa, joka käsitteli Googlen investointia. Itse olin ymmärtänyt, että olemme jo tekoälyn ajassa. Ei johdu pelkästään edellisen, Sipilän hallituksen, toimista niin sanotun digiloikan vauhdittamiseksi, valtionhallinto on käynnistänyt ja tuottanut kuluvalla vuosikymmenellä leegioittain digitalisaatio haasteeseen liittyviä työryhmäesityksiä, raportteja, visiojulistuksia, foorumeita ja areenoita. Toimijat eivät välttämättä tiedä toistensa töistä, eivätkä tiedot ja linjaukset aina kasaannu jaetun tietopohjan perustoilta. Toisaalta jotkin tulevaisuusarviot ja selvitykset toistuvat dokumentista toiseen. Tällainen on esimerkiksi yhdysvaltalaisen McKinseykonsultti toimiston raportti, jonka arviot automaation vaikutuksista tunnutaan otettavan annettuina, vaikka kriittistä suomalaista työelämätutkimus takin olisi tarjolla. Visiot eivät aina näytä valmistelluilta ja koordinoiduilta. Ei mietitä mikä olisi pitkäkestoista systeemistä uudistusta tukeva tarpeeksi pitkä aikajänne. Uudistuksia näytetään organisoitavan massiivisissa ylätason työryhmissä ilman että ihmiset, joita uudistukset koskevat, pääsevät ääneen. Sanottu tarkoittaa sitä, että osaamisen digireformit valmistellaan ilman tarpeeksi herkkää kosketusta perustason käytäntöarkkitehtuureihin. Ja miksi puhutaan vain osaamisesta? Jotta nämä asiat tulevat luontevaksi osaksi ihmisten arkea, tarvitaan aikaa, pedagogista näkemystä ja sisältöä. Mallin digireformille voisimme ottaa kaukaisen lähimenneisyyden yhdestä huimimmasta sosiaalisesta innovaatiosta, siitä miten peruskouluuudistus toteutettiin. Se toteutettiin tavalla, josta voisimme kuumeisessa nykyisyydessämme oppia enemmän. LUE LISÄÄ: Tommi Hoikkala & Tomi Kiilakoski: Digitalisaation pedagogiikka ja jatkuvan oppimisen ristiriidat. Teoksessa Koulutuksen digiloikka – Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä . Teollisuuden palkansaajat ry. Edistysraportti 01 (2018). www.tpry.fi TOMMI HOIKKALA Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori sekä sosiologian ja taide kasvatuksen dosentti. AJASSA ”Uudistuksia organisoidaan ilman että ihmiset, joita uudistukset koskevat, pääsevät ääneen.” Tekijä_2019_10_sisus.indd 21 9.10.2019 11.24
22 Tekijä 10/2019 VÄITTÄJÄT Onko eläkejärjestelmä oikeudenmukainen? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO ELÄKEJÄRJESTELMÄ EI KESTÄ IKÄÄNTYVÄN SUOMEN ONGELMIA. NIKOLAS ELOMAA: Kyllä se kestää. Siihen on rahastoitu sen verran varoja, että pienenevätkin ikäluokat otetaan huomioon. Tiedämme, paljonko lapsia syntyy, ja pystymme arvioimaan talouskasvua, palkkoja ja sijoitustuottoja. TERE SAMMALLAHTI: Riippuu tarkastelun parametreistä. Jos tulevaisuuden veronmaksajan ostovoimasta ei välitetä ja työeläkemaksun suuruudelle ei nähdä ylärajaa, silloin se voi kestää. ELOMAA: Järjestelmää tarkastellaan koko ajan. Vuonna 2017 eläkeuudistus tehtiin nimenmaan siksi, että huomattiin tilanteen muuttuneen syntyvyyden osalta, ja lisäksi talouteen tuli paha notkahdus. SAMMALLAHTI: Huoltosuhde heikkenee, ja uusi taantuma on kulman takana. Eläkejärjestelmä ei vaikuta olevan kestävällä pohjalla. NUORET EIVÄT LUOTA SUOMALAISEEN ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN. SAMMALLAHTI: Nuoret eivät luota järjestelmän kestävyyteen. Moni ajattelee, että heille jää maksajan rooli ja oma eläke jää saamatta. ELOMAA: Aika harva alle 30-vuotias miettii eläkeasioita, ikävä kyllä. Kun epäluottamuksesta puhutaan koko ajan, kyselyiden tulos on aina sama: nuoret eivät luota. Mutta Eläketurvakeskuksen barometrissä näkyy, että vanhemmiten luottamus nousee huristen. NYKYNUORET MAKSAVAT SUHTEELLISESTI ENEMMÄN TULEVASTA ELÄKKEESTÄÄN KUIN JO ELÄKKEELLÄ OLEVAT IHMISET MAKSOIVAT. SE EI OLE REILUA. SAMMALLAHTI: Eläkejärjestelmä on epäreilu nuoria kohtaan. Kun järjestelmä lanseerattiin, työeläkemaksut olivat 5 prosenttia, nyt ollaan 25:ssä ja nostopainetta on edelleen. ELOMAA: Luvut tuntuvat isoilta. Mutta kun järjestelmä alkoi, työeläkkeitä ei ollut rahastoitu, suurin osa eläkkeistä oli kansaneläkkeitä ja äijät kuolivat 65-vuotiaina. Nyt he elävät melkein 80-vuotiaiksi. Maksujen nousu johtuu osittain siitä, että me elämme niin pitkään. JOTKUT POLIITTISET NUORISOJÄRJESTÖT OVAT EHDOTTANEET, ETTÄ NYKYISIÄ ELÄKKEITÄ PITÄISI LEIKATA, JOTTA NUORTEN ELÄKKEISIIN RIITTÄISI RAHAA. ONKO SE REALISMIA? ELOMAA: Eläke on palkasta säästettyä varallisuutta vanhuutta tai työkyvyttömyyttä varten. Ei kukaan ota varoja pankkitililtäsikään, jos olet sinne säästänyt. Ehdottomasti vastustan ajatusta. SAMMALLAHTI: Ongelma on siinä, että koko järjestelmä on rakennettu kestämättömäksi, mutta sen muuttaminen on poliittisesti ja juridisesti haastavaa. Ideaalimaailmassa järjestelmä ajettaisiin pitkällä siirtymäajalla alas ja siirrettäisiin painopiste yksityisen eläkevakuuttamisen suuntaan. Eläkejärjestelmä ei voi olla koskematon monoliitti. ELOMAA: Meillähän on hyvin solidaarinen järjestelmä, jossa kaikki ovat samassa veneessä. Muualla, missä tuetaan yksilöllistä säästämistä, pärjäävät ne, jotka muutenkin pärjäävät hyvin. Toiselle puolelle kansasta ei jää oikein mitään, hyvä jos rahaa ruokaan. TERE SAMMALLAHTI SISÄLTÖJOHTAJA AJATUSPAJA LIBERA Tekijä_2019_10_sisus.indd 22 9.10.2019 11.24
10/2019 Tekijä 23 ELÄKEJÄRJESTELMÄ EI KESTÄ IKÄÄNTYVÄN SUOMEN ONGELMIA. NIKOLAS ELOMAA: Kyllä se kestää. Siihen on rahastoitu sen verran varoja, että pienenevätkin ikäluokat otetaan huomioon. Tiedämme, paljonko lapsia syntyy, ja pystymme arvioimaan talouskasvua, palkkoja ja sijoitustuottoja. TERE SAMMALLAHTI: Riippuu tarkastelun parametreistä. Jos tulevaisuuden veronmaksajan ostovoimasta ei välitetä ja työeläkemaksun suuruudelle ei nähdä ylärajaa, silloin se voi kestää. ELOMAA: Järjestelmää tarkastellaan koko ajan. Vuonna 2017 eläkeuudistus tehtiin nimenmaan siksi, että huomattiin tilanteen muuttuneen syntyvyyden osalta, ja lisäksi talouteen tuli paha notkahdus. SAMMALLAHTI: Huoltosuhde heikkenee, ja uusi taantuma on kulman takana. Eläkejärjestelmä ei vaikuta olevan kestävällä pohjalla. NUORET EIVÄT LUOTA SUOMALAISEEN ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN. SAMMALLAHTI: Nuoret eivät luota järjestelmän kestävyyteen. Moni ajattelee, että heille jää maksajan rooli ja oma eläke jää saamatta. ELOMAA: Aika harva alle 30-vuotias miettii eläkeasioita, ikävä kyllä. Kun epäluottamuksesta puhutaan koko ajan, kyselyiden tulos on aina sama: nuoret eivät luota. Mutta Eläketurvakeskuksen barometrissä näkyy, että vanhemmiten luottamus nousee huristen. NYKYNUORET MAKSAVAT SUHTEELLISESTI ENEMMÄN TULEVASTA ELÄKKEESTÄÄN KUIN JO ELÄKKEELLÄ OLEVAT IHMISET MAKSOIVAT. SE EI OLE REILUA. SAMMALLAHTI: Eläkejärjestelmä on epäreilu nuoria kohtaan. Kun järjestelmä lanseerattiin, työeläkemaksut olivat 5 prosenttia, nyt ollaan 25:ssä ja nostopainetta on edelleen. ELOMAA: Luvut tuntuvat isoilta. Mutta kun järjestelmä alkoi, työeläkkeitä ei ollut rahastoitu, suurin osa eläkkeistä oli kansaneläkkeitä ja äijät kuolivat 65-vuotiaina. Nyt he elävät melkein 80-vuotiaiksi. Maksujen nousu johtuu osittain siitä, että me elämme niin pitkään. JOTKUT POLIITTISET NUORISOJÄRJESTÖT OVAT EHDOTTANEET, ETTÄ NYKYISIÄ ELÄKKEITÄ PITÄISI LEIKATA, JOTTA NUORTEN ELÄKKEISIIN RIITTÄISI RAHAA. ONKO SE REALISMIA? ELOMAA: Eläke on palkasta säästettyä varallisuutta vanhuutta tai työkyvyttömyyttä varten. Ei kukaan ota varoja pankkitililtäsikään, jos olet sinne säästänyt. Ehdottomasti vastustan ajatusta. SAMMALLAHTI: Ongelma on siinä, että koko järjestelmä on rakennettu kestämättömäksi, mutta sen muuttaminen on poliittisesti ja juridisesti haastavaa. Ideaalimaailmassa järjestelmä ajettaisiin pitkällä siirtymäajalla alas ja siirrettäisiin painopiste yksityisen eläkevakuuttamisen suuntaan. Eläkejärjestelmä ei voi olla koskematon monoliitti. ELOMAA: Meillähän on hyvin solidaarinen järjestelmä, jossa kaikki ovat samassa veneessä. Muualla, missä tuetaan yksilöllistä säästämistä, pärjäävät ne, jotka muutenkin pärjäävät hyvin. Toiselle puolelle kansasta ei jää oikein mitään, hyvä jos rahaa ruokaan. NUORTEN KANNALTA EI OLE REILUA, ETTÄ ELÄKEIKÄ KARKAA KOKO AJAN KAUEMMAS. SAMMALLAHTI: En pidä sitä epäoikeudenmukaisena, koska elinikä nousee. Ei voida olla järjestelmässä, jossa opiskellaan ensin 30-vuotiaaksi, ja lopussa ollaan 30 vuotta eläkkeellä. Pitää olla mahdollisuus vetäytyä varhaiseläkkeelle, jos oma pörssi kestää, mutta kaikilla myös mahdollisuus kohtuullisen mittaiseen eläkeaikaan. ELOMAA: Varmasti kaikkia harmitti, että elinikä nousi. Mutta aika moni ymmärsi, miten mahdoton yhtälö on, jos ollaan 50 vuotta eläkkeellä. SAMMALLAHTI: Ehkä mun sukupolvi on ensimmäinen, joka miettii, pitääkö työuran loppua täysin tiettyyn pisteeseen? Ehkä tulevaisuudessa ”eläkeikäisenä” tehdään osapäiväisiä töitä jaksamisen mukaan? ELOMAA: Onhan siihen houkuttimia, eli jos teet töitä eläke ikärajan yli, eläke alkaa karttua tosi hyvin. SAMMALLAHTI: Työ on yhteisöllinen asia ja tuo elämään muutakin kuin rahaa. Suomalaisilla on vähän väärä asenne, kun ajatellaan, että pitää päästä ikuiselle lomalle, vaikka lyhyemmätkin työpätkät toisivat elämään terveitä rutiineja ja esimerkiksi yksinäisille vanhuksille sosiaalisia kontakteja. ELOMAA: Ettei kävisi niin, että se, jolla ei ole varaa jäädä eläkkeelle, joutuu jäämään työelämään ja ne, joilla on antoisa lisäeläke, jäävät ennenaikaisesti sieltä pois? EI OLE MORAALISESTI OIKEIN, ETTÄ JOTKUT SAAVAT JÄRJETTÖMÄN KOKOISIA KUUKAUSIELÄKKEITÄ. ELOMAA: Tavattoman suuret palkat – joista työeläke kertyy – ovat osakkeenomistajien tai jopa valtio-omistajan käsissä. Monenkymmenen tonnin eläkkeet eivät kuitenkaan tule työeläkejärjestelmästä, vaan yritysten kassasta. Ne ovat ottaneet kalliita lisäeläkkeitä vakuutusyhtiöistä. SAMMALLAHTI: Jos firma haluaa johtajasopimuksilla maksaa yksityisellä sektorilla lisäeläkettä, go for it . Isoin ongelma on itse eläkejärjestelmä. ELÄKEJÄRJESTELMÄ ON LIIAN MONIMUTKAINEN TAVALLISEN IHMISEN YMMÄRRETTÄVÄKSI. SAMMALLAHTI: Suomalaiset ovat fiksua kansaa, ja järjestelmä on ymmärrettävä. Data vain on piilossa, se pitäisi tuoda jäsennellyssä muodossa esiin. ELOMAA: Lisäksi äänessä on paljon eri tahoja ja jokaisella oma lehmä ojassa. Asiantuntijapainotteinen pieni ryhmä keskustelee keskenään, ja suurin osa ihmisistä ihmettelee, loppuvatko rahat vai ei. SAMMALLAHTI: On huolestuttavaa, että keskustelu pyörii pienen ammattilobbyn ja asiantuntijoiden asettamissa raameissa. Ja kun politiikka tulee mukaan ja on 1,5 miljoonaa ääntä jaettavissa, osa poliitikoista on valmiita sanomaan mitä tahansa. ELOMAA: Varsinkin vaalien alla informaatio on oman kannattajakunnan näköistä. Meillä on 1,5 miljoonaa eläkeläistä, ja nuorisojärjestöillä on oma vinkkelinsä. Palkansaajia ei juuri keskustelussa näy. NIKOLAS ELOMAA EDUNVALVONTAJOHTAJA TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka eläkejärjestelmän rakennelma kestää: www.tekijälehti.fi AJASSA ELÄKE SUOMESSA Suomen lakisääteinen eläkevakuutus koostuu Kelan hoitamasta kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä sekä eri työeläkelaitosten hoitamasta työeläkkeestä. Kansaneläke ja takuueläke kattavat koko väestön. Työeläketurva kattaa koko työvoiman, mukaan lukien yrittäjät. Työeläke turvaa työntekijänä tai yrittäjänä toimineen henkilön kulutustason säilymisen kohtuullisena. Kansan eläke yhdessä Kelan maksaman takuueläkkeen kanssa turvaa kaikille eläkeläisille perustoimeentulon. Lähde: Eläketurvakeskus, www.etk.fi VIDEO Tekijä_2019_10_sisus.indd 23 9.10.2019 11.24
24 Tekijä 10/2019 ILMIÖ Päästökaupassa saastuttaja maksaa TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Tehtaat, autot, sähkölaitokset, lehmät ja lento koneet tupruttavat ja hönkivät PÄÄSTÖJÄ ilma kehään siihen tahtiin, että maapallomme ei kestä. Yrityksillä ei ollut pitkään aikaan KANNUSTEITA vähentää päästöjä, koska ne sai tuprutella taivaalle ilmaiseksi. Päästökauppa on kehitetty muuttamaan tuotantoa ympäristöystävällisemmäksi. Päästökaupan periaate on, että yrityksen pitää maksaa saastuttamisesta riihikuivaa rahaa. Päästökaupassa päähuomio on HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖISSÄ. Jotta yritys voi tuprutella tonnin hiilidioksidia, siihen pitää olla hankittuna yksi päästöoikeus. Tunnetuin ja laajin PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄ on käytössä EU-maissa. Päästökauppaa käydään kuitenkin myös alueellisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa, Etelä-Koreassa sekä jossain määrin Kiinassa. Kaikkiaan toiminnassa tai suunnitteilla on yhteensä 57 päästökauppajärjestelmää. EU:n päästökaupassa ovat mukana energianja lämmöntuotannon, energiaintensiivisen teolli suuden sekä EU:n sisäisten lentojen hiilidioksidipäästöt. Kokonaan päästökaupan ulkopuolella puolestaan ovat toistaiseksi esimerkiksi maa talouden, liikenteen ja kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöt. Päästökauppa ei ole maailmanlaajuista. Siksi siitä on pelätty aiheutuvan EU:ssa toimiville kansainvälistä kauppaa tekeville yhtiöille KILPAILUKYKYHAITTAA. Tämän vuoksi EU:n jäsenvaltiot jakavat yrityksille päästöoikeuksia ilmaiseksi tarkkaan määriteltyjen sääntöjen mukaisesti. Lisäksi jotkut yritykset voivat hakea toimintamaassaan KOMPENSAATIOTUKEA. Tätä perustellaan riskillä, että yritykset muuten siirtäisivät tuotantoaan alueelle, jossa ei tarvitse maksaa saastuttamisesta. Puolet kaikista markkinoille vuosittain annetuista päästö oikeuksista on jaettu ilmaiseksi. Toisen puoliskon valtiot huutokauppaavat viikoittain. Yritykset voivat myös ostaa PÄÄSTÖOIKEUKSIA muilta yrityksiltä joko suoraan tai päästöoikeuksien pörssistä. Joka vuosi EU vähentää markkinoille jaettavien päästöoikeuksien määrää eli PÄÄSTÖKATTOA. Nyt on käynnissä päästökaupan kolmas vaihe, jonka aikana päästökattoa leikataan vuosittain 1,74 prosenttia. Vuosina 2021–2030 päästökattoa leikataan vuosittain 2,2 prosenttia. Lisäksi ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien osuutta vähennetään. Vaikka päästökaupassa on ongelmia, on se osoittanut tehonsa. Päästökaupassa mukana olevilla aloilla päästöt ovat laskeneet nopeammin kuin niillä aloilla, jotka eivät ole päästökaupan piirissä. HINTA NOUSUSSA EU:n päästökauppajärjestelmän murheenkryyni oli pitkään hinta. Kun hiilidioksiditonnin päästä misestä joutui pitkään maksamaan vain viisi euroa, ei järjestelmä ohjannut vähentämään päästöjä. Suurin syy hinnan alhaalla pysymiseen oli ylitarjonta. Päästö kauppa aloitettaessa vuonna 2005 ei tiedetty, kuinka vakava ilmaston tilanne oli. Siksi päästöoikeuksia laskettiin liikkeelle liikaa. Kun päälle tulivat vielä finanssikriisi ja taantuma, yritykset supistivat tuotantoaan ja päästöoikeuksia jäi yrityksille varastoon tuleville vuosille. Kesällä 2019 päästöoikeuden hinta oli noin 28 euroa. Energiayhtiö Gasum ennusti keväällä, että hinta pysyy lähivuodet 25–30 euron välillä. Hinnan tasaantuminen tuolle tasolle nostaa odotuksia järjestelmän toimivuudesta. Muutama perusongelma kuitenkin säilyy. Koska kaikki saastuttajat eivät ole järjestelmän piirissä ja oikeuksia jaetaan ilmaiseksi, arviolta vain 25 prosenttia kaikista EU:n hiilidioksidipäästöistä on todellisuudessa päästökaupassa mukana. YLIJÄÄMÄ IMETÄÄN Vuoden alusta lähtien päästökauppajärjestelmää on paikattu markkinavakausvarannolla. Eli käytännössä päästöoikeuksien ylijäämää imetään markkinoilta varastoon. EU:ssa on määritelty maksimija minimimäärät markkinoilla oleville päästöoikeuksille. Jos maksimiraja ylittyy, jäsenmaiden huutokauppaamia oikeuksia vähennetään. Päästöoikeuksia voi silloin ostaa pörssistä. Jos tarjontaa päästöoikeuksista alkaa taas olla liian vähän, näitä oikeuksia palautetaan markkinoille. Tämän vuoden aikana elokuuhun mennessä markkinoilta oli imetty päästöoikeuksia noin 265 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa, että huutokaupattavien oikeuksien määrä väheni tänä vuonna 40 prosenttia ennakoidusta. Jos ylitarjonta markkinoilla näyttää olevan pysyvää, voidaan päästöoikeuksia mitätöidä kokonaan vuodesta 2023 alkaen. Tämä on todennäköistä, sillä Kööpen haminan yliopiston Peter Birch Sørensenin tutkimuksen mukaan ylijäämäoikeuksia on markkinoilla vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. 25 20 15 10 5 30 25 20 15 10 5 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Päästöikeuden hinta EU-alueella, euroa/hiilidioksiditonni Lähde: Gasum Aidosti asiantunt evaa palvelua! Turvajalkineet • varvassuoja komposiittia ja naulaanastumissuoja terästä • öljyn ja useiden kemikaalien kesto (pohja) Takki • EN ISO 20471 luokka 2 • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta • koot: 2XS-5XL P K O K Naisten malli! • väri: fl.keltainen/musta • koot: XS-2XL PAT522N-XS/2XL 109,Housut • EN ISO 20471 luokka 1 • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta • koot: 2XS-5XL, D88-D116 P K O PAT555P/O/K-2XS/5XL-D88/D116 99,• 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstoppäällikangas • vedenja tuulenpitävä, hengittävä • EN 343 vedenpitävyysluokka 3, hengittävyysluokka 1 Talvityövaatteet Roller High+ S3 • koot 39-47 SK52185A-39/47 169,Roller High XL+ S3 • XL-lesti • koot 39-47 SK52157-39/47 169,AMETISTI ADAMIITTI PAT522P/O/K-2XS/5XL 109,TYÖVAATE Extrat Meillä hinnat sisältävät ALV 24% Tarjoukset voimassa 30.11.2019 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi IKH_Tekija-lehti_210x297_161019.indd 1 02/10/2019 9.31 Tekijä_2019_10_sisus.indd 24 9.10.2019 11.24
Aidosti asiantunt evaa palvelua! Turvajalkineet • varvassuoja komposiittia ja naulaanastumissuoja terästä • öljyn ja useiden kemikaalien kesto (pohja) Takki • EN ISO 20471 luokka 2 • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta • koot: 2XS-5XL P K O K Naisten malli! • väri: fl.keltainen/musta • koot: XS-2XL PAT522N-XS/2XL 109,Housut • EN ISO 20471 luokka 1 • värit: fl.punainen/musta, fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta • koot: 2XS-5XL, D88-D116 P K O PAT555P/O/K-2XS/5XL-D88/D116 99,• 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstoppäällikangas • vedenja tuulenpitävä, hengittävä • EN 343 vedenpitävyysluokka 3, hengittävyysluokka 1 Talvityövaatteet Roller High+ S3 • koot 39-47 SK52185A-39/47 169,Roller High XL+ S3 • XL-lesti • koot 39-47 SK52157-39/47 169,AMETISTI ADAMIITTI PAT522P/O/K-2XS/5XL 109,TYÖVAATE Extrat Meillä hinnat sisältävät ALV 24% Tarjoukset voimassa 30.11.2019 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi IKH_Tekija-lehti_210x297_161019.indd 1 02/10/2019 9.31 Tekijä_2019_10_sisus.indd 25 9.10.2019 11.25
Tekijä_2019_10_sisus.indd 26 9.10.2019 11.25
SUOMALAISILLA ON EU:N 7. PISIMMÄT TYÖURAT 38 VUOTTA 7 KK ec.europa.eu/eurostat PISIN TYÖURA ON RUOTSISSA JA LYHIN ITALIASSA 10/2019 Tekijä 27 LYHYET AJASSA KI TI H A IL A LUETUIMMAT SYYSKUU www.tekijälehti.fi ? Jäsenristeilyllä pomodeittiä ja tessicocktaileja ? Kun työ ei kukista köyhyyttä ? Kiteen sahalle olisi ostaja, Stora Ensolla ei myyntihaluja ? NÄKIJÄ Kiky antoi yrityksille merkittävän kilpailuedun ? BLOGI Arto Helenius : TES on minimipalkkaa parempi ratkaisu TUNTEITA JA TULEVAISUUTTA KESKUSTELUTILAISUUS SAK:n Tulevaisuus tänään -tapahtuma 5. 10. tarjosi näkymiä työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin ja uusiin ratkaisuihin kahdeksassa eri keskustelussa. Päivän päättäneessä Tunteet ja työelämä -keskustelussa pohdittiin mitä tekemistä tunteilla on työelämän kanssa. Paljonkin – tunteet kuuluvat työpaikalle, mutta kaikki tunnereaktiot eivät. Hyvä fiilis syntyy reilusta meiningistä, vuorovaikutuksen osaavasta pomosta ja kivasta työporukasta. ”Esimiesten on pidettävä huoli siitä, ettei työntekijöillä ole koskaan työssään niin kiire, etteivät he ehdi käydä taukotilassa kahvilla, syömässä ja juttelemassa työkavereiden kanssa.” SUSANNA PUUMI Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työsuojelupäällikkö ”Palkkausjärjestelmä kannattaa suunnitella yhdessä työntekijöiden kanssa. Ihmisten osallistaminen ja asioista keskusteleminen on hyvä tapa vähentää kielteisiä tunteita.” FRANK MARTELA Aalto-yliopiston tutkijatohtori Lue lisää ja katso videot keskusteluista: www.sak.fi MILLAISTA TOIMINTAA TYÖTTÖMILLE? KYSELY Työttömien tukiyhdistys Tatsi, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ja Työväen Sivistysliitto kysyvät tällä hetkellä työelämän ulkopuolella olevilta, miten järjestöjen koulutusta ja työttömiä tukevaa toimintaa pitäisi kehittää. Vastaajien kesken arvotaan palkintoja. Lue lisää ja vastaa kyselyyn: www.tatsi.org/kysely TUETTUA HYVINVOINTIA LOMAT Hyvinvointilomat ry järjestää tuettuja täysihoitolomia lapsiperheille, työttömille sekä eläkeläisille. Tuettu loma myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Hyvinvointilomat ry tekee päätökset lomavalinnoista. Tutustu tarjontaan ja hae – kaikilla on oikeus lomaan! www.teollisuusliitto.fi/hyvinvointilomat EHDOTA NUORELLE DUUNARI-STIPENDIÄ Työelämän nuori osaaja on esimerkillisellä aktiivi suudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Stipendi luovutetaan SAK:n edustajiston syyskokouksessa 21.11. Lue lisää: www.sak.fi/duunaristipendi VIELÄ EHTII ”Työnantajat, koulutuksen järjestäjät sekä ammattija työnantajajärjestöt ovat lähes yksimielisiä ohjauksen ja opastuksen tärkeydestä. Herääkin kysymys, eikö uusia työntekijöitä enää perehdytetä ja ohjata ajan ja resurssien puutteen vuoksi, oli kyseessä sitten opiskelija, harjoittelija tai valmis ammattilainen. Samanaikaisesti väestö vanhenee ja osaajista on huutava pula. Mistä niitä saadaan, jos kukaan ei ota vastuuta? Odottavatko yritykset valmiita 25–35-vuotiaita moniosaajia, joilla on 45 vuoden työkokemus?” KARI HYYTIÄ Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija ”Pohjoismaisen näkemyksen mukaan meidän pitäisi puhua minimipalkan sijaan työstä ansaittavasta elämiseen riittävästä vähimmäisansiosta. Sen tasoa määriteltäessä on otettava huomioon, että työntekijän kokonaisansioon sisältyy rahapalkan lisäksi esimerkiksi oikeus vuosilomaan, sairaslomaetuihin, eläkkeeseen, lisiin ja lepoaikoihin.” ARTO HELENIUS Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija ”Teollisuusliitto on ottanut kantaa Suomen EU-puheenjohtajakauteen. Se on esittänyt tavoitteissaan ja tuoreessa teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan, että Suomi tekisi aloitteen valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden kasvuohjelman luomisesta Eurooppaan. Tämä tukisi teollisten investointien kasvua Euroopassa.” VELI-MATTI KAUPPINEN Teollisuusliiton viestintäasiantuntija YLEISSITOVUUS EI OLE SUOMALAINEN OIKKU SEMINAARI Jyrki Raina (vas.) vertaili Kunnon työn päivän seminaarissa 7.10. Helsingissä työehtosopimusten yleissitovuutta kuudessa Euroopan maassa. Samalla entinen teollisuuden maailmanliiton pääsihteeri puhkoi suomalaisen median valhekuplia. Yleissitovuus on normi Euroopassa, ei suomalainen kummajainen. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelupäällikkö Petteri Oksa (oik.) jatkoi kuplatyötä. Yritykset saavat ensi vuonna jo 4 miljardia euroa vuodessa tulonsiirtoina palkansaajilta. Lue lisää: www.tekijälehti.fi METSÄALAN KOULUTUKSEEN HAETAAN IDEOITA JOUKKOISTUS Metsäkoulutus ry järjestää vuosittain lokakuussa metsäalan koulutuksen kehittämiseen liittyvän hankeideahaun, josta parhaita Metsäkoulutus suosittaa Metsämiesten Säätiön apurahojen hakuun. Metsäkoulutuksen hallitus päättää mitkä ideat etenevät säätiön hankehakuun. Lue lisää ja lähetä ideoita 31.10. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/metsaalan-koulutuksen-hankehaku BL O G I w w w .t ek ijä le ht i.f i/ bl og i Tekijä_2019_10_sisus.indd 27 9.10.2019 11.25
28 Tekijä 10/2019 Tekijä_2019_10_sisus.indd 28 9.10.2019 11.25
10/2019 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Hirttä joka nurkalle ”Höylään ja liimaan ja puristan vain.” Vanhasta iskelmästä mukailtu lause kuvaa hyvin, miten Honkarakenteella Karstulassa tehdään liimahirsistä nykyaikaisia rakennuksia. Perinteisestä petäjästä kohoaa vaikka kirkko kylään tai sairaala kaupunkiin, ulkomaillekin. Pakkolomista huolimatta tehtaalla kukoistaa hirsinen huumori. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN ? Liimahirsien on päästävä läpi VTT:n asettamista vähimmäisvaatimuksista. Saumat pitävät, vakuuttaa laadunvalvoja Hannu Liimatainen 37 vuoden honkakokemuksella. H O N KA RA KE N N E/ PÄ IV Ä KO TI , ES PO O Tekijä_2019_10_sisus.indd 29 9.10.2019 11.25
30 Tekijä 10/2019 N urkaton talo? – Kyllä pyöreänkin hirsitalon pystyisi tekemään! Mutta nurkattomuudella tarkoitamme taloa, jossa ei ole ulkonevia ristinurkkia. Kaavamääräykset eivät salli perinteistä pitkää hirsinurkkaa omakotitaloihin Suomessa. Näin kertoo Honkarakenteen tuotantojohtaja Jari Fröberg. Tuotantojohtajan kanssa hirsirakentamisen saloja ovat toimiston kahvihuoneessa selittämässä pääluottamusmies, lautatavara työn tekijä Juha Sekki ja työsuojeluvaltuutettu, sormijatkaja Jukka Huhtanen. Kirvesmies Sekki on ollut tehtaalla töissä 22 vuotta ja kirvesmies, teollisuuspuuseppä Huhtanen 31 vuotta. Kolmikko pääsee piankin sopuun siitä, että vasta neljättä vuotta hirsituotantoa johtava Fröberg vielä oppii asiat, kunhan tuotannon väki jaksaa opettaa… "Ihmisillä on puhumisen tarvetta. Me kierretään ja jututetaan väkeä tehtaalla. Teemme paljon ennaltaehkäisevää työtä Sekin Juhan kanssa." JUKKA HUHTANEN Työsuojeluvaltuutettu (oik.) Tekijä_2019_10_sisus.indd 30 9.10.2019 11.25
10/2019 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? LIIMAHIRSI ON PÄÄTUOTE Honkarakenteen päätuote on liimahirsi. Perinteisistä pyöröhirsistä tehtyjä rakennuspaketteja on tuotannosta enää 4–5 prosenttia. Vientiin menee nyt tuotannosta 40 prosenttia, kun kotimaan kysyntä on kasvattanut nousukauden myötä osuuttaan. – Liimahirressä ei ole eroa pyöröhirteen, se on vain useammasta puusta tehty ja muoto on erilainen, Huhtanen toteaa. Karstulan tehtaalle tulee ympäri Suomen sijaitsevilta sahoilta standardien mukaista puu tavaraa. Tehtaalla ei enää itse tehdä kuivausta, vaan sahatavara pätkitään, liitetään yhteen sormijatkamalla ja liimaamalla, työstetään hirsiksi ja kootaan rakennuspaketeiksi. Pyöröhirsi ”elää” kuivuessan pitkään. Liimahirsi täyttää helpommin nykyaikaiset rakennusmääräykset lämmöntasauksen vähimmäisvaatimuksista alkaen. – Olemme olleet Hongalla kehityksen kärjessä, mehän ne hirsirakentamisen uuden keksinnöt ollaan tehty, Huhtanen vakuuttaa. Esimerkiksi nousee painumaton hirsi. Sellainen syntyy, kun välilamelli liimataan hirteen pystyyn. – Tällainen hirsi estää pystysuuntaisen liikkeen. Silloin voidaan tehdä rakenteita kiinni toisiinsa, esimerkiksi monimutkaisia kattorakennelmia, Fröberg toteaa. Painumattoman hirren ansiosta rakennukseen voi tehdä vaikka lasisen seinän tai liittää siihen kivimateriaaleja. HIRSI RATKOO SISÄILMAPULMIA – Melkein kaikki koulut ovat homeessa. Jotakinhan niiden tilalle pitäisi rakentaa, Huhtanen lohkaisee julkisen rakennuskannan alennustilasta. ? "Joka ikinen kerta olen saanut uusia kokemuksia ja uutta virtaa!" Jukka Huhtanen on tehnyt montaa eri työtä tehtaalla. Hän yllyttää kaikkia muitakin töiden kierrättämiseen. Tekijä_2019_10_sisus.indd 31 9.10.2019 11.26
32 Tekijä 10/2019 32 Tekijä 10/2019 Tekijä_2019_10_sisus.indd 32 9.10.2019 11.26
10/2019 Tekijä 33 ? – Puu on hengittävä materiaali. Hirsirakennuksen sisäilma on terveellinen, Sekki komppaa. Miksiköhän betonia on Suomessa pidetty vuosikymmenet ”ainoana” oikeana materiaalina julkisiin rakennuksiin? Huhtanen ja Sekki asuvat 1920-luvulla rakennetuissa hirsitaloissa, tosin jälkikäteen lautaverhoilluissa ja paremmin lämpöeristetyissä. – Historia puhuu puolestaan. Puista rakennusta voi aina korjata, vaihtaa rakenteita uusiin tai rakentaa lisää, Huhtanen huomauttaa. – En pysty itse vastaamaan, mutta kysyn vaan: Miltä näyttää 150-vuotias betonista tehty talo? Onko se korjattavissa? Nykyaikainen hirsirakennus täyttää rakennusja kaavamääräykset. Tehtaalta on viety ulkomaille esimerkiksi hirret kirkkoon ja sairaalaan. – Kotimaahan on alettu ostaa vasta viime vuosina päiväkoteja, hoivakoteja ja kouluja. Mutta Hongalle nämä eivät ole uusia asioita, Fröberg painottaa. Rakoilevien hirsirakennusten hiirijalanjälki saattoi aikoinaan olla iso. Hiilijalanjälkikin on nyky aikaisessa hirsirakennuksessa sen sijaan vähäinen. – Hirsisen talon valmistaminen vie paljon vähemmän energiaa kuin betonisen. Kaikki meidän puutavaramme tulee suomalaisista, PEFC-sertifioi duista metsistä. Kotimaisuusasteemme on korkea. Hirsitalo kannattaa ennemmin myydä kuin siirtää. Mutta tulevaisuudessa tulee ehkä tärkeäksi sekin, että hirsitalo on aina kierrätettävissä. Sen voi purkaa ja pystyttää uudestaan, Fröberg toteaa. TYÖNTEKO, ASENNEKYSYMYS Tehdaskierroksella löytyy ensimmäisenä työnsä äärestä höyläri ja höylätavaran vastaanottaja Juha Valkeinen. – Juuri äsken olin tuossa höylällä ja vapautin nipun. – Kun tuolta vannesahalta tulee puu, sen pinnan joutuu kääntämään alassuin. Tasaisen pinnan on tultava ylöspäin. Kappaleet eivät ole painavia, mutta koko ajan on toistuvia liikkeitä. Valkeinen esittelee melkein kyynärpäihin ulottuvat rannetukensa. – On se ihme juttu, mutta uskottava on: näiden takia ei ole kyynärpääkipuja! Höyläri kehottaakin kaikkia, joita kyynärpää alkaa vaivata työssä missä tahansa, marssimaan apteekkiin, mittaamaan ranteensa ja hankkimaan itselle sopivat rannetuet. – Kyllä meillä on asiat kunnossa. Mukava on tehdä töitä, kun on hyvä ilmapiiri, Valkeinen kehuu työpaikkaansa. Metsurina aiemmin työskennellyt mies on viihtynyt Hongalla kohta 20 vuotta. – Työ on aina työtä, mutta sehän on asenne kysymys. Kaikki työ tuntuu minulle käyvän. Tärkeintä on se, että saa tehdä töitä. Honkarakenteen työntekijöiden keski-ikä on Valkeisen kuvauksen mukaan 50 vuoden ”paremmalla” puolella. Mistä ottaa uusia osaajia? Pakkolomat pyörivät tänäkin vuonna suhdanne vaihtelujen mukaan. Töiden vähissä ollessa olisi nimenomaan aikaa opettaa jatkajia, mutta lomautuksiin Valkeinen ei pysty vaikuttamaan. Opettaminen olisi kyllä mieluisa tehtävä. – Kesällä meillä oli täällä 14–15-vuotiaita nuoria TET-harjoittelussa. Heille keksittiin hommaa. Lapsiahan he vasta olivat, mutta mahdottoman mukavia ja päteviä, ja hyvin oppivat. Meillä oli oikein hauskaa, molemmin puolin. Iloisia olivat kahdesta viikostaan täällä. "Mukava on tehdä töitä, kun on hyvä ilmapiiri." JUHA VALKEINEN Höyläri, höylätavaran vastaanottaja TYÖSSÄ HONKARAKENNE OYJ KOTIPAIKKA Karstula PERUSTETTU 1958 PERUSTAJAT Veljekset Viljo, Nestori, Arvo, Eino ja Reino Saarelainen OMISTAJAT Saarelaisten suku, AKR Invest ja pienemmät sijoittajat TUOTANTO Hirsitalot, -mökit ja puutalot, tuotannosta 40 % vientiin HENKILÖSTÖ Noin 140, joista tuotannossa 68 LIIKEVAIHTO 48,9 milj. euroa (2018) Tekijä_2019_10_sisus.indd 33 9.10.2019 11.26
34 Tekijä 10/2019 OKSALLA JA OKSALLA ON EROA Runko-osaston automaattikoneen ääressä on tänään laaduttajana hirsityöntekijä Erkki Peltoaho. – Katkotaan mökin hirret oikeisiin mittoihin, kun tulevat tähän höylältä. On kiinteitä oksia ja laho-oksia. Määrätynkokoiset lahot oksat otetaan pois. Lamellihirressä, jos on isoja sarvioksia, ne pyritään ottamaan pois. Joka toinen päivä Peltoaho vuorottelee optimoijana. – Optimoinnissa pääsee järkeilemäänkin, miten hukka olisi mahdollisimman pieni, 20 vuotta Hongalla työskennellyt Peltoaho naurahtaa. Automaatio on keventänyt työtä, mutta melua on, pölykin kiusaa. – Karkea pöly lähtee imureilla aika hyvin, mutta se perunajauho jää. Välillä hienojakoisin pöly laskeutuu tänne kuin lumi maahan. Työ on kuitenkin edelleen mielekästä ja mieluisaa. – Joka aamu on mukava lähteä töihin. Tälläkin osastolla on hyvä ilmapiiri. Huumorin kautta mennään, vaikka useinkin on vähän töitä, Peltoaho kuvailee. Osastonsa luottamusmiehenä toimivalla Peltoaholla on tämä toive työnantajalle: pääluottamusmiesten, osastojen luottamusmiesten ja työnantajan väliset säännölliset tapaamiset pitäisi palauttaa. Tämä olisi omiaan elvyttämään myös aloitetoiminnan. – Muistavatkohan kaikki edes enää, että aloitepalkkio on olemassa? Jäävätkö työntekijöiden ideat vaan jonnekin matkan varrelle? IMUREITA KAIVATAAN Työsuojeluvaltuutettu Huhtanen tuntee hyvin työsuojelun kipukohdat. – Työntekijäpuolelta on kyllä ehdotettu, että saataisiin tehokkaammat imurit. Esimerkiksi lautahallin Hundeggerin (puuntyöstökoneen) isompiin imureihin ei sähkönsyöttö riittäisi. Tarvittaisiin investointeja, ja siksi asia on jäissä. Huhtasen oma ammattinimike tehtaalla on sormijatkaja. Puutavaraa jatketaan 9 ja 12,5 metrin pituisiksi laudoiksi ”sormet sormien lomahan”-jyrsinnällä, minkä jälkeen laudat liimataan ja puristetaan. Velmu mies kysyy tietysti, onko sormijatkajan ammattia olemassakaan, mutta töitä hän joka tapauksessa tekee aihion valmistushallissa. Ja siellä melua on yli 85 desibeliä. – Kuulosuojaimet eivät tahdo riittää. Sitä paitsi, lain mukaanhan pitäisi aina lähteä ensin teknisistä ratkaisuista, joilla poistetaan se melu. Jyrsinyksiköiden eristys, siitä on visioitu ehdotus, Huhtanen huomauttaa. – Minä kehotan työntekijöitä olemaan vielä aktiivisempia vaatimuksissaan. Ei saa luovuttaa, vaikka ensimmäisellä kerralla ehdotus tai idea ei menisikään läpi. Kyllä se junttaamalla menee, Huhtanen naurahtaa. – Työpisteiden kierrätys, sitä minä peräänkuulutan ja yritän murtaa muuria, Huhtanen huokaa. Valtuutettu sanoo olleensa itse monessa eri työtehtävässä tehtaalla ja kehottaa vanhempaakin kaartia vain luottamaan itseensä. Ihminen oppii uutta ihan missä iässä tahansa. Työpisteiden kierrättämisessä on Sekin mukaan tämäkin hyvä puoli: – Toisen tekemistä oppii arvostamaan. Itsestä voi joskus tuntua, että minä teen enemmän kuin nuo toiset tai että tuon toisen homma on niin helppoa. Mutta kun tekee sen työn itse, ei se niin helppoa olekaan! Valtuutettu painottaa, että henkinen työsuojelu on tässäkin tehtaassa isossa roolissa. – Yhteiskunta luo aina vain isompia paineita, ja jatkuvat lomautukset luovat epävarmuutta tulevaisuudesta. Tämä aiheuttaa väsymystä. Ihmisillä on puhumisen tarvetta. Me kierretään ja jutellaan Juhan kanssa, teemme paljon ennaltaehkäisevää työtä, Huhtanen kertoo. Tällä valtuutettu tarkoittaa epävirallisia jutteluhetkiänsä tehtaalla pääluottamusmies Sekin kanssa. Lähdettiinpä turisemaan aluksi vaikka metsästyksestä, hetken päästä voi juttukaveri alkaa kertoa varsinaisista huolistaan. Nämä hetket ovat tuntihinnaltaan äärettömän halpoja, tuumaavat luottamusmiehet. Kun ihminen pääsee keventämään sydäntään, voidaan sillä ehkä ehkäistä pitkä ja kallis sairausloma. KUULOLLA Hirsityöntekijä Erkki Peltoaho käyttää työssään kommunikointikuulosuojaimia. Niiden avulla pystyy keskustelemaan oman työskentelyhallin työkavereiden kanssa, tarpeen mukaan muuallekin. Suojaimista voi näet valita eri puhekanavia. Työsuojeluvaltuutettu Jukka Huhtanen sanoo, että luurit eivät sujuvoita vain työntekoa. – Ne ovat tehneet työstä sosiaalisempaa. Varsinkin iltavuorossa tulee pohdittua kaikenlaista. Mutta yhtä mysteeriä me ei vielä olla ratkaistu. Ja se on naisen logiikka! Tekijä_2019_10_sisus.indd 34 9.10.2019 11.26
10/2019 Tekijä 35 "Syrjäsilmällä on tullut seurattua, kuka rakentaa korkeimman puu kerrostalon. Eiköhän ne norjalaiset vielä johda," Heikki Liimatainen tietää. ? TYÖSSÄ KIUSANA VAIN AIKAISET AAMUT – Laitan hirsiä nippuun ja tarkistan, että ne ovat oikein, kuvaa pakkaamon hirsityöntekijä Heikki Liimatainen työnsä ydintehtäviä. On melkoinen tovi siitä, kun mies tuli Hongalle. Vain kaksi parin vuoden jaksoa Liimatainen on ollut muualla. – Kun ajattelee, että näillä korkeuksilla saa vakinaisen työn 40 vuodeksi, onhan se nyt kumminkin. Hyvä ja luotettava on työnantaja. Päivävuoroonsa eli kuudeksi aamulla tehtaalle tullut pakkaamotyöntekijä keksii lopulta yhden huonon puolen työstään. – Ne aikaiset aamut, niihin en ole oppinut ikinä, Liimatainen tunnustaa. Pakkaamon työntekijä sanoo pitävänsä hirttä vähän liiankin itsestään selvänä materiaalina Suomessa. – Mutta kun asiaa rupeaa fundeeraamaan, onhan se tosi tärkeä asia. Kerrostalojen korkeuskisaa johtaa tosin Norja 18 kerroksella, Suomessa on kohottu vasta 14 kerrokseen. ENSIN KEITETÄÄN, SITTEN PAISTETAAN – Täällä pitää olla laadunvalvoja. VTT valvoo, että liimattu lamellihirsi kestää, kertoo laadunvalvoja Hannu Lindeman. Aihionvalmistuksen kyljessä olevan delaminaatio laitoksen valtias Lindeman ensin ”keittää” ja sitten ”paistaa” liimatuista hirsistä siivutetut koekappaleet. – Punnitsen kappaleen. Sen jälkeen kappaletta uitetaan alipaineisessa vedessä puoli tuntia, sitten ylipaineisessa vedessä kaksi tuntia. – Lasken vedet pois ja sitten laitan uuniin 16 tunniksi. Tunnin sisällä siitä, kun kappale on kuivattu, on mitattava saumaaukeamat. Mittauksen Lindeman tekee käsin rakotulkilla, ja kaikkien liimasaumausten tulee täyttää VTT:n standardit. Kantavien rakenteiden kestävyys testataan taivuttamalla palkkia taivutuskoneessa. Hongalla 37 vuotta työtä tehnyt mies ei löydä tehtävis tään tai mistään muustakaan huonoja puolia. – Ei ole ollut vaikeaa tulla töihin. Meillä on hyvä porukka, tukea tulee joka puolelta. l Tekijä_2019_10_sisus.indd 35 9.10.2019 11.27
Hietalahden telakan konepaja suurine ikkunoineen valmistui 1916. Vanha rakennusperinne toteutti luonnostaan sen, mitä nyt tutkimalla on tunnustettu. Ikkunalliset tilat nostavat tuottavuutta 5–15 % ikkunattomiin verrattuina lisäten myös viihtyisyyttä. 36 Tekijä 10/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Valo vaikuttaa V alon määrä vaikuttaa meihin kaikkiin eri tavalla. Toinen väsyy helpommin kuin toinen, ja joku voi jopa masentua auringonvalon puutteesta. Työpaikoille ja koteihin hankitaan kirkasvalo lamppuja piristämään mieltä pimeyden keskellä. Käpyrauhasen tuottama hormoni, melatoniini, säätelee nukahtamis tamme. Silmien kautta vaikuttava kirkas valo voi kuitenkin vähentää käpyrauhasen oman melatoniinin tuotantoa, ja pahimmassa tapauksessa kirkasvalolamppu vie ojasta allikkoon. Masennuksen hoidossa on tosin saatu oikein ajoitetuilla valohoidoilla hyviä tuloksia. Moni meistä kuitenkin rauhoittuu kynttilän tai takkatulen valossa. Oulun yliopiston Lumakeskuksen Anu Tuomelan mukaan tutkitusti myös valon väri ja sävy vaikuttavat mieleemme. Kotoisaksi mielletty, pehmeän keltainen valo sopii romanttisiin iltoihin, mutta kokoonpanolinjalle teollisuushalliin se ei sovi. Teollisuusalueilla näkee liian usein halleja, joissa ei ole ainuttakaan ikkunaa. Vaikka ikkunoita löytyisikin, on ne sijoitettu pääsääntöisesti hallin seinien yläosiin. Tästä johtuen pesu ja muu huolto on vielä laiminlyöty. Toimistotyöntekijöiden tiloihin ikkunat on kyllä asennettu. Luonnonvalo ei voi aina ratkaista valaistusongelmia, joten työpaikoille tarvitaan erilaisia lamppuja. Valaistusta suunnitellessa pitää huomioida työ, johon valoa tarvitaan. Työntekijän henkilökohtaisten ominai suuksien kuten näkökyvyn ja iän pitäisi vaikuttaa valo ergonomiaan. Hyvä valaistus helpottaa ja tehostaa työntekoa. Alan asiantuntijoita löytyy niin työterveys huollosta, Työterveyslaitokselta kuin yliopistoista ja valaistuksen suunnitteluyrityksistä. Työturvallisuutta koskevissa säädöksissä ei ole työpaikan valaistusta koskevia ohje tai rajaarvoja. Työnantajan on kuitenkin vaarojen ja haittojen vähentämiseksi pyrittävä järjestämään työpaikalle mahdolli simman hyvä valaistus. Huono valaistus rasittaa, vähentää työtehoa, luo epäviihtyisyyttä ja aiheuttaa jopa tapaturmia. JUHA SUTINEN Kuljitpa työmatkasi jalan, pyörällä tai autolla – näy pimeässä! ABC TYÖPAIKAN VALAISTUKSEEN l Riittävä yleisvalaistus, voimakkuus vähintään 200 luksia. l Työkohteeseen riittävä, yksityiskohdat erottava valaistus, jolloin huomioitava yksityiskohtien koko, kuten kirjaimien korkeus, ja työntekijän ikä (enemmän valoa yli 45-vuotiaille). l Valon tultava sopivasta suunnasta korostaen työkohteen muotoja, ei saa aiheuttaa haittaavia heijastuksia tai varjoja edes työntekijän kulkuteille. l Valon hahmotettava työskentely tilaa ja näytettävä värit mahdollisimman luonnollisina. l Pinnan kirkkauden on pienennyttävä poispäin katselukohteesta, vierekkäisten paikkojen valoisuudessa ei äkillistä muutosta. l Työnantajalla vastuu riittävän tehokkaasta valaistuksesta, joka sovitettava työhön ja työntekijän edellytyksiin. Apuna esimerkiksi standardi SFS-EN 12464-1 ( Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus). l Valaisimet asennettava työtiloihin, käytäviin ja muihin tiloihin niin, ettei synny vaaraa tai haittaa. l Valaisimet pidettävä kunnossa. Kun muutetaan työpisteitä tai työtiloja, valaistustakin pitää muuttaa. www.tyosuojelu.fi Luonnonvalo on helposti hyödynnettävä ja rahanarvoinen luonnonvara. Valon lisääminen asentamalla ikkunoita seiniin ja katoille voisi olla yksi helppo askel ympäristöystävällisempään teollisuuteen. Missä viipyvät työtiloja valaisevat ja hyvinvointia nostavat kattoikkunat? PE KK A EL O M A A Tekijä_2019_10_sisus.indd 36 9.10.2019 11.27
TYÖSUOJELUTARKASTAJAT LÖYSIVÄT HARMAATA TALOUTTA RIKKOMUS 1 Työntekijöitä Suomeen lähettävillä yrityksillä on ollut jo lähes kahden vuoden ajan velvollisuus tehdä ennakko ilmoitus työsuojelu viranomaiselle ennen työnteon aloittamista Suomessa. Puolet yrityksistä oli jättänyt ilmoi tuksen joko kokonaan tekemättä tai tehnyt sen puutteellisesti. Näille yrityksille on harkinnassa laiminlyöntimaksu, joka on 1 000–10 000 euroa. Aluehallintovirasto eli AVI tiedotti harmaan talouden ehkäisyyn tähtäävistä tarkastuksistaan. Niillä valvotaan työsuhteen vähimmäisehtoja ja työaikoja. Tarkastuksen kohteina on tänä vuonna ollut yhteensä noin sata yritystä. Ne ovat olleet sekä Suomeen työntekijöitä lähettäviä että ulkomaista työvoimaa tilaavia yrityksiä. Tarkastuksissa löytyi paljon muitakin puutteita. Lähetettyjen työntekijöiden peruspalkka alittaa työehtosopimuksen vähimmäistason. Lisät jäävät maksamatta. Työaikakirjanpitoa ei pidetä oikein tai jos pidetään, kirjanpidon ja kulunvalvontatietojen välillä on suuria eroja. Lisätietoja: Lakimies Anna Pärtty, puh. 0295 018173, etunimi.sukunimi(at)avi.fi LounaisSuomen aluehal lintovirasto, työsuojelun vastuualue ÄLÄ JÄÄ ALLE! VIDEO Ajoneuvoliikenne ei aiheuta vaaraa vain maanteillä. Työpaikan sisäistä liikennettä on myös varottava. Työturvallisuuskeskus ja Tapaturmavakuutuskeskus ovat tuottaneet animaation kolmesta sisäisen liikenteen kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta. Video opastaa iskevästi myös niihin toimiin, joilla onnettomuudet vältetään. www.youtube.com > Hae: työpaikan sisäisen liikenteen vaaroista TAPATURMIEN ILMOITUKSISTA LAISTETAAN RIKKOMUS 2 Työsuojeluviranomaisella on tällä hetkellä tutkinnassa useita työnantajan ilmoittamatta jättämiä ja vakaviksi epäiltyjä työtapaturmia. Ilmoittamisen laiminlyönti on työturvallisuusrikkomus, josta voidaan tuomita sakkorangaistus. – Vakavat työtapaturmat tulevat lähtökohtaisesti aina työsuojeluviranomaisen tietoon, viimeistään poliisin tekemän ilmoituksen perusteella. Siksi työnantajan ei hyödytä jättää ilmoittamasta vakavaa työtapaturmaa, muistuttaa lakimies Matti Suontausta LounaisSuomen aluehallintovirastosta. Laiminlyöntejä on suunnilleen saman verran ympäri Suomen. Työtapaturman syyn selvittämisellä on keskeinen rooli työtapaturmien ehkäisyssä. Työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan työnantajan on viipymättä ilmoitettava poliisille ja aluehallintovirastolle työtapaturma, josta on aiheutunut kuolema tai vaikea vamma. Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Pentti Hartikainen painottaa, että tapaturman vakavuutta ja sitä kautta ilmoitusvelvollisuutta työsuojeluviranomaiselle ei kannata liikaa pohtia. – Harmitonkin tapaturma saattaa muuttua vakavaksi ja ilmoitus kannattaa tehdä. Viranomainen ratkaisee sitten sen, onko tarvetta tehdä tapaturmatutkimus. 10/2019 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ Miksi liiton päivystysnumeroissa soittajalta kysytään jäsennumeroa tai henkilötunnusta? Kun jäsen soittaa liiton numeroihin kysyäkseen neuvoa työympäristöja sosiaaliturvan pulmiin, edunvalvontaan tai riita-asiaan, päivystäjä kysyy soittajan jäsennumeroa tai henkilötunnusta. Tätä ei tehdä kiusallaan, vaan siksi, että varmistetaan soittajan olevan Teollisuusliiton jäsen. Teollisuusliitossa on otettu hiljattain käyttöön uusi asianhallintajärjestelmä, josta löytyy paljon erilaista tietoa. Kun jäsen soittaa omissa tai työpaikkansa asioissa, päivystäjä kirjaa järjestelmään ne neuvot, jotka ovat todennäköisesti tarpeellisia tai hyödyllisiä jatkoa ajatellen. Kirjaaminen myös mainitaan soittajalle. Päivystäjä vaihtuu päivittäin. Usein asiat ovat monimutkaisia vaatien selvittelyä, ja jäsenelle nousee samasta asiasta lisä kysymyksiä. Liiton palvelu nopeutuu ja täsmentyy, kun annetut neuvot ja ohjeet ovat jo järjestelmässä. Teollisuusliiton jäsen, varauduthan kertomaan jäsennumerosi tai henkilötunnuksesi, sillä näin tiedot löytyvät nopeimmin! Muuan muassa työnantajat, tilitoimistot, jäsenten omaiset ja liittoon kuulumattomat saattavat soittaa liiton palvelunumeroihin. Heitä neuvotaan tapauskohtaisesti harkiten. Muiden kuin jäsenten kanssa keskustelu kääntyy usein pohdintaan siitä, miksi Teollisuusliittoon kannattaisi kuulua. ? Kuljitpa työmatkasi jalan, pyörällä tai autolla – näy pimeässä! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Tekijä_2019_10_sisus.indd 37 9.10.2019 13.28
38 Tekijä 10/2019 Olimme sisukasta sakkia Miten kävi Abloyn lakkautetun lukkotehtaan työntekijöille Kemiönsaaren Björkbodassa? Kotisaarella teollisuustyöpaikat ovat tiukassa, vaikka muualta töitä löytyykin. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT PATRIK LINDSTRÖM Y li 270 vuoden teollisen tuotannon tarinan päättänyt tiedote julkaistiin iltapäivällä 16. helmikuuta. Päätös ei tullut työn teki jöille yllätyksenä. Tehtaan kohtalo oli ollut vaakalaudalla myös jo vuosina 2010 ja 2014, eikä investointeja tehdasrakennukseen ollut tehty moneen vuoteen. Vakinainen työntekijä oli otettu tehtaalle viimeksi 10 vuotta sitten. Pääluottamusmies Kenneth Lindblom kuuluu viimeisiin työntekijöihin, jotka lähtivät tehtaalta. Työrupeamaa ehti kertyä 46 vuotta. Se ei kuitenkaan ole tehtaan tai edes oman suvun ennätys. – Isä ehti olla täällä töissä 52 vuotta, Lindblom toteaa. Lindblomin tyttär estä tuli lukontekijä viidennessä polvessa päästyään tehtaalle kesätöihin. – Täällä oli vanhan ajan patruuna henki ehkä vielä elossa, kun minä aloitin työt. Kävi usein niin, että jos oli Björkbodassa syntynyt, tänne tuli töihin. Ei minun ollut koskaan tarkoitus jäädä tehtaalle, mutta lopulta tulin huolehtineeksi työsuojelusta noin 30 vuotta. Pääluottamus miehenä olin reilut kymmenen vuotta, Lindblom kertoo. Myöskään Tina Granbergin suunnitelmissa ei ollut koskaan ura lukkotehtaalla, mutta työrupeama venyi silti 21 vuoden mittaiseksi. Lindblom ja Granberg muistelevat lämmöllä entistä työ yhteisöä, varsinkin sen sosiaalista puolta. – Tiesi tasan tarkkaan, millaisia työkaverit olivat, Granberg kuvailee. – Työkavereista tiesi joskus varmaan liikaakin, Lindblom naurahtaa. Tehtaalla oli nähty jo monen vuoden ajan, mihin suuntaan asiat olivat kääntymässä. Lopullinen sulkemis päätös tulikin monelle tavallaan helpotuksena, mutta lakkauttamisen syy jäi hiertämään. – Olemme puhuneet porukan kanssa, että sulkemis päätökselle olisi löytynyt ehkä enemmän ymmärrystä, jos toiminta olisi ollut tappiollista ja miinuksella. Täällä oli kuitenkin tehty plussaa vähintään viimeiset kymmenen– viisitoista vuotta, Lindblom sanoo. Tehtaan väki oli turhaan yrittänyt muuttaa konserninjohdon mieltä, vaikka perusteluina olivat muun muassa lyhyet välimatkat moneen vientiteollisuudelle tärkeään satamaan sekä ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö. – Loppua kohden pelättiin ja arvuuteltiin jatkuvasti, kenen vuoro olisi nyt lähteä, Granberg sanoo. KOURALLINEN VAILLA TÖITÄ Björkbodan ruukki perustettiin vuonna 1732. Lukkojen valmistus pääsi kunnolla vauhtiin 1800-luvun lopussa. Viime vuosisadan puolivälissä tehtaalla työskenteli Abloy Oy on saanut päätökseen lokakuussa 2017 aloitetut yt-neuvottelut Kemiönsaaren Björkbodan yksikössä. Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltiin tuotantoja logistiikkatoimintojen keskittämistä Suomessa Joensuuhun. Yt-menettelyt koskevat Abloy Oy:n Björkbodan toimipaikan henkilöstöä kokonaisuudessaan. Keskittämisen myötä toiminta Björkbodan toimipaikassa loppuu kokonaan. Tekijä_2019_10_sisus.indd 38 9.10.2019 11.27
10/2019 Tekijä 39 noin 250 henkilöä, ja 2000-luvun alussakin työntekijöitä oli noin 140. Lopullisen lakkauttamispäätöksen varmistuessa tehtaalla työskenteli noin 50 työntekijää. Konsernijohto tarjosi työtä 28 henkilölle Abloyn tehtaalta Joensuusta. Yksi tarttui tarjoukseen muuttaa Pohjois-Karjalaan, noin 600 kilometrin päähän Kemiönsaarelta – palatakseen kotikulmilleen muutaman kuukauden kuluttua. Hydrauliikkafirma Wipro Perniössä, hilloja ja mehuja valmistava Meritalo Salossa, Mjösundin tiilitehdas, kalajalostetehdas Salmonfarm Kasnäsissä,Valmet Automotiven akkutehdas Salossa. Muun muassa noista yrityksistä Björkbodan työntekijät ovat löytäneet töitä. Moni entinen metallimies ja varsinkin -nainen on löytänyt töitä myös kaupan tai sosiaalija tervey denhuollon alalta. Kemiönsaarta 2011 koe telleen Taalintehtaan FN Steelin konkurssin jälkeen saaristokunnassa ovat teollisuustyöpaikat olleet tiukassa. – Työttömänä lienee enää kourallinen bodalaisia. Itselläni alkaa ikä tulla vastaan, Lindblom sanoo. Mansikanviljely on tosin pitänyt hänet kiireisenä. On vielä auki, mitä tyhjälle tehdasrakennukselle tapahtuu. Saarella ei ole varsinaista pulaa tyhjistä tehdasrakennuksista, joille kaivataan uutta käyttöä. – Eihän siinä oikeastaan ole paljoakaan tehtävissä, kun isot konsernit päättävät sulkea tehtaitaan. Minun on silti sanottava, että olimme sisukasta sakkia, joka jaksoi painaa loppuun asti, Lindblom sanoo ja katsoo tehdasrakennusta. TYÖSSÄ TYÖSSÄ Esa Fromholdtilla ja Tapani Kaajalla on yhteensä yli 70 vuoden kokemus lukkojen valmistuksesta. Nyt he ovat työkavereita Pocadelilla. ? En olisi uskonut, että löydän töitä näin läheltä. Minulla on nyt yhtä pitkä työmatka Pocadelille Sauvoon kuin Bodaankin, Leena Miettinen sanoo. ? LUKOISTA LASIIN Hiekkatien varrella Sauvossa, muutaman kivenheiton päässä vilkkaasti liikennöidyltä Turuntieltä sijaitsee tehdashallien rypäs. Täältä löytyy Tina Granbergin nykyinen työpaikka. Granbergin lisäksi kuusi muutakin lukkotehtaan entistä työntekijää on löytänyt täältä töitä, mikä tekee Pocadelistä suurimman yksittäisen entisten ”bodalaisten” työllistäjän. Yritys valmistaa palonkestäviä lasiovia ja muita lasirakennelmia lähinnä matkustaja-aluksille. Kasvavassa vientiyrityksessä työskentelee noin 20 henkeä, eli entiset lukontekijät muodostavat henkilöstöstä melko suuren osan. – En ole tietenkään iloinen lukkotehtaan sulke misesta. Me olemme kuitenkin saaneet sen takia tänne ammatti taitoista ja sitoutunutta porukkaa, jolla on pitkä kokemus teollisuustyöstä, Pocadelin toimitus johtaja Maria Perrakoski sanoo. Esa Fromholdt hyppää nykyisin joka arkiaamu autoonsa Kemiönsaaren Taalintehtaalla ja suuntaa kohti Sauvoa. Bodalla, kuten entiset työntekijät järjestään kutsuvat lukko tehdasta, Fromholdt ehti työskennellä melkein kolme vuosikymmentä. – Täällä riittää, että tekee millimetrin tarkkuudella, ei tuhannesosamillin niin kuin lukonvalmistuksessa. Se on erikoishommaa, ja aika vaativaa sellaista. Tapani Kaaja on viimeisin bodalaisvahvistus Pocadelille. Hän asteli ovesta sisään kaksi viikkoa sitten. Takana oli kymmenisen kuukautta työttömyyttä 43:n lukkotehtaalla vietetyn vuoden jälkeen. Nyt Kaajalla on liukuovi työn alla. – Tämä alkaa pikkuhiljaa sujua. Hyvä, että Esalta tässä vieressä voi kysyä neuvoja. Jotain tässä oli tehtävä ennen kuin eläkkeelle pääsee, Kaaja naurahtaa. l Lajinsa viimeiset. Varapääluottamusmies Tina Granberg ja pääluottamusmies Kenneth Lindblom ovat tyytyväisiä siihen, että entiset ”bodalaiset” ovat löytäneet töitä. ? Mynämäki Aura Tammisaari Perniö Humppila Jokioinen Pohja Urjala Asikkala Dragsfjärd Kasnäs Mjösund Sauvo Björkboda Kemiö Pyhäjärvi Hollola Eura Kirkkonummi Janakkala Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Parainen HUITTINEN Hanko LOIMAA RAASEPORI FORSSA AKAA KARKKILA SOMERO LAITILA RAUMA SALO LOHJA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KERAVA Turku ESPOO VANTAA HELSINKI 50 km Tekijä_2019_10_sisus.indd 39 9.10.2019 11.27
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Tekijä_2019_10_sisus.indd 40 9.10.2019 11.27
Luottamusmiesten teemaseminaari Murikka-opistolla 4.–5.12. Ilmoittaudu mukaan 17.11. mennessä www.teollisuusliitto.?/teemaseminaari 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* TYÖSSÄ LYHYET 10/2019 Tekijä 41 SATA IRTISANOTAAN l ?? K-Caaran ja K-Auton ja elokuussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät lokakuun alussa. Neuvottelujen tuloksena yrityksistä irtisanotaan yhteensä noin 100 henkilöä. ”Heti samana päivänä tiedotteen jälkeen meillä jo jaettiin irtisanomislappuja omassa talossa, se oli aika synkkä päivä. Tästä pisteestä meidän porukkaa joutuu lähtemään kymmenkunta. Vähän pelkään, että samaan aikaan kun meillä on jonoa korjaamolla, tekijät joutuvat lähtemään, ja päällystö vain kasvaa. Nämä olivat asiallisimmat yt-neuvottelut mitä muistan, mutta olisin toivonut, että yhteistoimintaa olisi ollut suunnittelussa enemmän.” MIKA LINDBLAD K-Caara Helsingin pääluottamusmies ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Lue lisää: www.tekijälehti.fi HUBERIA UHKAA LOPETUS l ?? Emballator Metalpak osti Huber Packagingin lokakuun alussa, ja työntekijät saivat tiedon yt-neuvottelujen alkamisesta 14.10.. ”Emballator suunnittelee lopettavansa Huberin tehtaan Vantaalla ja siirtävänsä tuotannon Lempäälän tehtaalleen. Vähennystarve on enintään 23 henkeä, mikä tarkoittaa koko henkilöstöä.” MARKKU NIEMINEN Huber Packagingin pääluottamusmies www.tehdasperinne.fi ( avautuu lokakuun lopussa) MUISTOT TALTEEN! l Teollisuusliitto ja Työväen Arkisto toteuttavat vuoden 2020 aikana muistitietokeruun, joka kokoaa liiton pitkäaikaisimpien jäsenten kokemuksia työuran varrelta. Hankkeen työnimi on Työurani tehtaalla ja työn muutos. Käynnistyessään se on samalla Työväen muistitietotoimikunnan 60-vuotisjuhlakeruu. l Muistitietoa kerätään Teollisuusliiton ja sen edeltäjäliittojen eläkeläisjäseniltä sekä työuransa 1960–1970-luvuilla aloittaneilta vielä työelämässä mukana olevilta. SAHALLE OLISI OSTAJA l ?? Stora Enso tiedotti 26. 9. Kiteen sahan sulke misesta, joka johtaa 73 työsuhteen päättymiseen. Kunnossapito, huolto sekä urakoitsijat mukaan lukien työtä vaille jää noin 110 ihmistä. Metsäyhtiö kertoi yt-neuvottelujen käynnistymisestä heti juhannuksen jälkeen, ja jo kesällä sahalle ilmaantui ostajakandidaatti. Stora Enso ei ole kuitenkaan tarttunut ostotarjoukseen. ”Ostajakandidaatti on varteenotettava vientiä harjoittava sahayhtiö, jolla on kapasiteetin puute. Ostajatahoa kiinnostaa kovasti Kiteen sahan äärellä oleva kuusitukki varanto. Yhtiö ehti jo kesällä laatia ostoa ajatellen liiketoimintasuunnitelmankin.” ESA LAHTELA Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ”Stora Enson toiminta on ollut kaikkea muuta kuin reilua. Reilua olisi ollut kertoa avoimesti ostajakandidaatista. Puheissa on jo ollut, että banderollit esiin ja ääntä kehiin, että myisivät sahan ostajalle.” MARKKU KARVINEN Kiteen sahan pääluottamusmies Lue lisää: www.tekijälehti.fi JA RN O A RT IK A YTUUTISIA ORAS SIIRTÄMÄSSÄ TUOTANTOA PUOLAAN l ?? Oras Group tiedotti lokakuun alussa aikeistaan siirtää messinkituotantoa Raumalta Olesnon tehtaalle Puolaan. Siirto uhkaa vähentää Rauman tehtaalta kymmeniä työpaikkoja. Siirtoaikeiden takia Rauman ao. 299 järjesti tuotannon mielen ilmauslakon 10.–11.10. ”Henkilöstömme on ollut uutisesta tyrmistynyt. Ihmettelemme yhtiön johdon tavoitteita siirtää erityisosaamista vaativaa tuotantoa pois Suomesta. Työnantajan sitoutuminen henkilöstöönsä ja osaamisen arvostaminen ovat heikolla tolalla. Pikavoitot, johtajien bonukset ja johdon aiempien epäonnistuneiden päätösten realisointi suomalaisen henkilöstön selkänahasta eivät mielestämme kuulu Oras Group:n arvoihin.” MARKO ILTANEN Oras Group:n pääluottamusmies Tekijä_2019_10_sisus.indd 41 9.10.2019 11.27
V aleri ja Nadezna Liukonen muuttivat kahden lapsensa kanssa Pietarin seudulta Suomeen vuosituhannen alussa. Puusepän ammattiopintojen jälkeen Valeri pääsi Viitasaaren Viitapuulle töihin vuonna 2004, vaimo vuotta myöhemmin. Heti työpaikan varmistettua kumpikin liittyi liittoon. – Täytimme hakemukset ja sitä myötä olimme liiton jäseniä. Tiesin liitosta etukäteen, Valeri Liukonen kertoo. Pariskunnan työpaikka on ehtinyt vaihtaa omistajaa; ensin Fenestraksi, sitten Kaskipuuksi. Välillä konkurssi sulki työpaikan. Liiton jäsenyydestä oli silloin Liukosille hyötyä. – Jäimme työttömiksi, kun Fenestra kaatui. Saimme päivärahaa, vaimo vähän pitemmän aikaa. Minä löysin toisen työn nopeammin. Liitto on hyvä juttu, Valeri Liukonen sanoo. Nykyisin Valeri Liukonen tekee Kaskipuulla ovia, ja vaimo työskentelee ikkunapuolella. Suomeen tultuaan Liukonen suoritti puusepän perustutkinnon ja teollisuus puusepän ammattitutkinnon. Suomalaisen sukutaustansa ansiosta sopeutuminen Suomeen ei ole ollut hänelle vaikeaa. – Isoisäni muutti Venäjälle 1920-luvulla. Minä halusin tulla takaisin. Minun on helppo viihtyä Suomessa. Nadezna Liukosen äidinkieli on venäjä. Hänelle suomi tuotti aluksi vaikeuksia, mutta vuosien varrella viitasaarelaiset ihmiset ovat tulleet tutuiksi ja perheen asiat järjestyneet mallikkaasti. – Saimme asunnon ja ammatit. Lapset kouluttautuivat. Heillä on jo omia lapsia, Nadezna Liukonen kertoo. Pariskunta oli aiemmin osallistunut liiton retkiin ja tapahtumiin, mutta Tervetuloa Teollisuusliittoon -kurssi tutustutti ensimmäistä kertaa Murikkaan. Millainen vaikutelma syntyi? Yksin ei jätetä Tervetuloa Teollisuusliittoon -kurssille osallistuneet keskisuomalaiset jäsenet kertovat, miten liittoon kuuluminen on auttanut heitä vaikeissakin paikoissa. Kun Murikassa tavattiin porukalla, pidettiin yhdessä hauskaa. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT EMMI KALLIO 42 Tekijä 10/2019 TERVETULOA TEOLLISUUSLIITTOON, MURIKKA-OPISTO, 21.9. Tekijä_2019_10_sisus.indd 42 9.10.2019 11.27
– Työpaikalla olen kavereille kertonut, että kannattaa mennä. Siellä on hyvät ruoat, majoitus ja kylpylä. Parhaiten juttuihin muiden kanssa pääsi Murikan saunan lauteilla, Valeri Liukonen kertoo kurssin jälkeen. LIITTO EI JÄTÄ PULAAN Entinen pesulatyöntekijä, nykyinen TL Maintin siivooja Miia Mikander Jyväskylästä kertoo työhistoriaansa liittyvän tapauksen, jossa liitto auttoi häntä merkittävällä tavalla. – Työnantaja ei suostunut maksamaan minulle palkkaa. Sanoin, että pitää maksaa. Asia selvisi, kun soitin liittoon. Sain palkkani. Mikanderin mielestä Teollisuusliiton jäsenten kannattaisi nykyistä useammin toimia oman liittonsa myyntiedustajina. Liitto tekee hirveän paljon hyvää eikä jätä ketään pulaan. Automaatioasentaja Tommi Näppi toimii Muuramessa sijaitsevassa sähköalan monitoimiyrityksessä Insta Automation Oy:ssä varapääluottamusmiehenä. Hän kertoo tulleensa kurssille, koska haluaa lisää tietoa Teollisuusliitosta. – Olen vielä uusi työmarkkinoilla. En tunne liittoa tarpeeksi hyvin, vaikka olen ollut jäsen 3,5 vuotta. Itselläni on koulutuksen paikka. Tulin Tervetuloa Teollisuusliittoon -kurssille siksi, että sitten on matalampi kynnys tulla Murikkaan opiskelemaan. l 10/2019 Tekijä 43 LIITOSSA MATALA KYNNYS l Keski-Suomen aluetoimiston järjestämälle Tervetuloa Teollisuusliittoon -kurssille osallistui 70 keskisuomalaista jäsentä. Kurssin tavoitteena oli tehdä liitto, Murikka-opisto ja jäsenet toisilleen tutuksi. Luento-osuus kesti 40 minuuttia ja sen jälkeen ohjelma oli vapaa sisältäen aktiviteetteja luonnossa: tehtäväradan, kiertoajelua, lenkkeilyä, frisbeetä ja makkaran paistoa laavulla. Jäsenet pääsivät nauttimaan Murikan herkku pöydästä, rantasaunasta ja kylpylästä. Illalla ohjelmassa oli muun muassa karaokea. Ammattiosastot, aluetoimistot ja liitto järjestävät vastaavia Tervetuloa Teollisuusliittoon -kursseja. Seuraa ilmoittelua ja lähde mukaan! Tekijä_2019_10_sisus.indd 43 9.10.2019 15.18
BE N ST A N SA L LE H TI KU VA / A FP 44 Tekijä 10/2019 MAAILMA Liitot huolissaan brexit-karusellista BRITANNIA Suomenkin media tulvii uutisia brexitistä eli Britannian erosta Euroopan unionista, mutta hyvin vähän siitä, miten maan ammattiliitot näkevät asian. Niillä on kuitenkin omat, palkansaajien puolustamiseen perustuvat kantansa. Ammattiliittojen keskusjärjestö TUC selvitti, että kansanäänestyksessä enemmistö työssä käyvistä briteistä äänesti unionissa pysymisen puolesta. Järjestäytyneistä työntekijöistä näin teki kuusi kymmenestä. Kongressissaan vuonna 2017 TUC kirjasi kolme asiaa, jotka erosopimuksen on katettava. Se edellytti työntekijöiden oikeuksien säilyttämistä ja pysymistä vähintään EU-tasolla, tullittoman ja esteettömän kaupankäynnin takaamista sekä Gibraltarin ja Pohjois-Irlannin kaupan ja elinkeinojen suojaamista uusia rajoja luomatta. Liitot ajoivat sopimusta, jota ne kutsuivat Norja+ -malliksi. Maa jättäisi unionin, mutta jatkaisi yhteismarkkinoilla ja tulliliitossa. Se muistuttaa tapaa, jolla Grönlanti erosi silloisesta EY:stä vuonna 1985. Tämä ”gröxit” on EU:n omista julkaisuista ja mediassa useimmiten autuaasti unohdettu. Sopimus takasi grönlantilaisille monia etuja ja suojelee heidän elintärkeää kalastustaan. Asiat eivät Britanniassa edenneet ay-liikkeen toivomalla tavalla. Sopimuksettoman eron mahdollisuus kauhistuttaa ay-liikettä. Mikään sen tavoitteista ei toteutuisi. PALKKA SEKSIÄ SUUREMPI TABU TANSKA Vähemmän kuin joka kolmas tanskalainen puhuu työtovereilleen palkastaan, kertoo insinööriliitto IDA:n tilaama tuore tutkimus. Tästä hyötyy kuitenkin vain työnantaja. Liiton kokemus on, että palkat ovat paremmat siellä, missä niistä puhutaan avoimesti. Tällöin työnantajan on perus teltava palkkaerot. Palkat ovat puheenaiheena liki suurempi tabu työpaikoilla kuin seksi, sanoo antropologi Bjarke Oxlund A4 Arbejdsliv lehdelle. – Avoimuus palkoista on paras turva alipalkkausta vastaan ja se auttaa paljon sukupuolten palkka tasaarvossa, Oxlund sanoo. SAKSA SOPII, PALKAT NOUSEVAT SAKSA Työehtosopimuksia syntyy Saksassa jatkuvasti. IG BCE liiton läntisten osavaltioiden hienokeramiikan 20 000 työn tekijän sopimus nostaa palkkoja 4,8 prosenttia. Syksyn korotus on 3,1 prosenttia, ensi vuoden joulukuussa vielä 1,7 prosenttia. Yrityksen tuloksesta riippuen maksetaan lisäksi 200–300 euron kertakorvaus. Kenkä ja urheiluvaateteolli suudessa palkat nousevat 26 kuukauden sopimuksella keski määrin 5 prosenttia. Reiluin nousu kohdistuu pienimpiin palkkoihin. Puusepänteollisuudessa palkat nousivat elokuussa IG Metallin sopimuksella 2,9 prosenttia. Loka kuussa 2020 tulee vielä 2 prosentin korotus. Elektroniikkateollisuuden ammattilaisilla tulee syyskuussa 3,9 prosenttia lisää tilipussiin ja ensi vuoden joulukuussa vielä 3,4 prosenttia. Tekstiilipalveluissa ja pesuloissa palkka nousi helm i kuussa 3 prosenttia. Sen päälle maksettiin 200 euron kertakorvaus. Sopimusten kattavuus vaihtelee, koska ne tehdään osavaltioittain. ”Tälle kovan oikeiston hallitukselle brexitissä ei ole kyse vain Britannian suhteista EU:iin. Se on poliittinen hanke, jolla Britanniaa muovataan pidemmälle matalien verojen, vähäisten oikeuksien sekä vapaiden markkinoiden malliin – kaiken sen vahingon myötä, jota tiedämme sen tarkoittavan työssä käyville, yhteisöillemme ja julkisille palveluille”, analysoi TUC syyskuussa. ”Ja portti tähän tuhoisaan haaveeseen on sopimukseton brexit.” Ammattiliitot pelkäävät erityisesti niitä kauppasopimuksia, joita maa tekisi ilman EU-sopimusta. Presidentti Donald Trumpin ja pääministeri Boris Johnsonin sopimus tuskin vastaisi ay-liikkeen periaatteita työntekijöiden oikeuksien vahvistamisesta ja julkisten palvelujen suojelemisesta. Teollisuusliitto Unite kertoo autojen tuotannon pudonneen vuodessa jo viidenneksellä ja sopimukseton ero kiihdyttäisi tahtia. Se ja muut liitot kampanjoivat vankasti sopimuksen puolesta. Uusi kansanäänestyskin kävisi liitoille. Irlannin keskusjärjestö ICTU sanoo, että sopimukseton ero olisi katastrofi Irlannille ja Pohjois-Irlannille. HEIKKI JOKINEN ? ”Pääministeri Boris Johnson haluaa sopimuk settoman brexitin rikkaiden ystäviensä hyödyksi”, ryöpytti oppositiossa olevan Britannian työväen puolue Labourin puheenjohtaja Jeremy Corbyn ammattiliittojen keskusjärjestö TUC:n kokouksessa 10. syyskuuta Brightonissa. Tekijä_2019_10_sisus.indd 44 9.10.2019 11.28
10/2019 Tekijä 45 Koulutus ei ole siirtynyt työpaikoille Työpaikkojen asiantuntijat kertovat, mistä työpaikoilla oppiminen kiikastaa ja mitä pitäisi tehdä. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT JYRKI LUUKKONEN JARI JUUTILAINEN, Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oy, Tekstiilija muotialan työelämätoimikunnan puheenjohtaja, Mikkeli Jari Juutilaisen mukaan työssä oppimispaikkoja on liian vähän. – Niistä on koko ajan huutava pula. Hänen mielestään pohjimmiltaan puute on resursseista ja rahasta. – Heikkona aikana imettiin resurssi työmailta pois. Ei siellä ole ylimääräisiä ihmisiä, joilla olisi ylimääräistä aikaa oppilaille. Toinen ongelma on, että opetuksesta ei työnantajalle makseta mitään. On haasteellista löytää sellaisia työnantajia, jotka olisivat valmiit tekemään ilmaiseksi yhteiskuntatyötä. – On valitettava tosiasia, että opiskelusta imettiin julmettu määrä rahaa pois. Jos sitä kauhalla otettiin, niin sitä pitäisi jo lusikalla ruveta mättämään takaisin. Reformi on muutenkin Juutilaisen mukaan kesken. Muun muassa työelämätoimikuntien asema on järjestämättä. – Siellä tehtäväkuvat eivät ole vielä selkeytyneet. Koulutuksen yhteistyöelimenä toimiviin työelämätoimikuntiin ei ole saatu selkeää toimintamallia. Se on iso ongelma tällä hetkellä. Kyllä se opetushallitukselta jollakin aikavälillä tulee. Koko ajan sitä siellä sorvataan. Se pitää saada sellaiseksi, että päästään kunnolla toimimaan. On vähän tyhjäkäyntivaihe. VIRVA-MARI RASK, Metso Minerals Oy, Teollisuusliiton koulutusjaoston jäsen, Tampere Virva-Mari Raskin mukaan koulutusreformi nopeaan aikatauluun puristettuna ei toistaiseksi ole tuottanut sitä tulosta, mitä haluttiin, vaan tehokkuus on korostunut laadun kustannuksella. – Sellainen kauhuskenaario minulla on, että toisen asteen koulutuksessa olevat puristetaan mahdollisimman äkkiä jonkin seulan läpi halpatyövoimaksi. Raskin mielestä työpaikalla oppiminen tarvitsisi koko Suomeen yhtenäisen ohjeistuksen. – Siinä pitää olla tasaveroinen laatuvaatimus, ettei käy niin, että jokainen työpaikka suorittaa koulutuksen vähän miten sattuu. Rask itse toimii työpaikallaan perehdyttäjänä. Hänen mukaansa opiskelijan, opastajan ja tiukan aikataulun yhdistelmä ei oikein toimi, koska opiskelija kuvitellaan heti lisäresurssiksi, vaikka se toteutuu vasta pitkällä jänteellä. SAMI PAAVILAINEN, Caverion Suomi Oy, Talotekniikan työelämätoimikunnan jäsen, Eura Sami Paavilaisen mielestä koulutusreformin toteutus on vielä ontuvaa. – Määrärahoja tarvitsisi kasvattaa näihin asioihin. Jos työnantajat saisivat koulutuksesta jonkin näköistä korvausta, se varmaan lisäisi kiinnostusta työelämän opetusta kohtaan, hän pohtii. Parantamisen varaa on työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden asemassa. – Työntekijän ohjatessa omat työt kärsivät. Ohjauksesta pitäisi saada vähän lisäkorvausta. Oppilaan näkökulmasta jonkinlainen työpaikkatakuu motivoisi opiskelemaan. Ammatillisen koulutuksen reformin keskeisenä tavoitteena oli siirtää koulutuksen painopiste työpaikoille. Työpaikoilla tehdyn kyselyn mukaan työssäoppiminen ei ole reformin aikana lisääntynyt, kertoi Ammatillisen koulutuksen yhteistyö seminaarissa SAK:n koulutusja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSEMINAARI, MURIKKA OPISTO 26.–27.9. Ohjeistusta ja rahaa! Tekijä_2019_10_sisus.indd 45 9.10.2019 11.28
LIITTO KOULUTTAA 46 Tekijä 10/2019 LIITTO KOULUTTAA Työtön, aktiivisuutta voi kerryttää verkkokurssilla Osallistumalla liiton Taitava työnhakija -verkkokurssille vältyt niin sanotun aktiivimallin työttömyyspäivärahaleikkurilta. Kurssin suorittaminen turvaa työttömyysetuuden loppuvuodeksi. TAITAVA TYÖNHAKIJA Taitava työnhakija -verkkokurssilta saat konkreettisia välineitä ja ratkaisuja taitavampaan työnhakuun ja uuden työpaikan löytämiseen. Kurssi koostuu neljästä erillisestä viiden päivän verkkokurssista, jotka voit suorittaa ajasta ja paikkakunnasta riippumatta verkossa. Kunkin jakson täydellinen suorittaminen takaa aktiivisuusehdon täyttymisen 65 päivän seurantajakson ajalta. Osallistujan tulee olla Teollisuusliiton jäsen. Kurssille kirjaudutaan pankkitunnuksilla liiton kotisivujen kautta osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi/verkkokurssi-tyottomille Kunkin kurssijakson suoritettuasi saat osallistumistodistuksen, joka tulee lähettää Teollisuuden työttömyyskassaan. Lisätietoa verkkokurssista antavat liiton koulutusyksiköstä Hannu Siltala, puh. 040 579 6306 ja Merja Westman, puh. 050 306 4435 Tietoa Murikka-opiston aktiivisuuedellytystä täyttävästä kurssitarjonnasta löydät osoitteesta: www.murikka-opisto.fi Hae: Aktiivisuusedellytys SIRPA IKONEN Osa-aikainen sihteeri Urjala Grafinet ry Ao. 409 Työttömän ei tarvitse ilmoittaa TE-toimistolle kurssin aloittamisesta tai tarkistuttaa sen kelpoisuutta. Lisätietoa aktiivimallista ja työttömyysturvasta antaa Teollisuuden työttömyyskassan puhelinpalvelu, 020 690 455 Tekijä_2019_10_sisus.indd 46 9.10.2019 11.28
”Uusilla opeilla löytyi töitä” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JYRKI LUUKKONEN – Kuulin jälkeenpäin, että minun hakemustani pidettiin hirmuisen hyvänä. Tein sen verkkokurssin uusilla opeilla, kertoo Sirpa Ikonen tuoreesta, osa-aikaisesta työpaikastaan. Vakinainen toimistopäällikön työ Helsingin Sanomain Säätiössä oli loppunut toukokuussa. Ikosen oli haettava töitä ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Työttömyyden kanssa yksiin osui elämänmuutos, lähtö pääkaupungista. – Muutimme Nuutajärvelle ihan metsän keskelle. Urjalan keskustaan on 18 kilometriä, eikä julkista liikennettä ole. Minulla oli työttömyyspäivärahan saajana kuitenkin se työvelvollisuus. Minun oli helpompi osallistua verkkokurssille kuin lähteä esimerkiksi Tampereelle, Ikonen kertoo syistä ilmoittautua Teollisuusliiton Taitava työnhakija -verkkokurssille. Kurssi kelpaa aktiivimallin vaatimusten mukaiseksi työsuoritukseksi. Ikonen kuvaa verraten nihkeää asennettaan kurssiin ennen sen aloittamista. Takanahan oli yli 25 vuotta eri toimistotöitä. – Pakkopullaa. Kyllähän minä nyt työhakemuksen ja CV:n osaan tehdä. Mielipä muuttui! – Yllätyin positiivisesti. Kurssi oli kivasti rakennettu. Jokaisesta aiheesta oli lyhyt, parin minuutin videopätkä. Sen jälkeen oli tehtäviä, jotka pakottivat aidosti miettimään vastauksia, Ikonen sanoo. Horisontti laveni ja leveni. – Pitää laajentaa näkymiä juuri sen hetkisen elämäntilanteen ulkopuolelle. Oma osaaminen on kartoitettava, mikä on todella vaikeaa. Pitää miettiä vaihtoehtoja laatikon ulkopuolelta, Ikonen sanoo. – Kurssin kirkkaimmaksi helmeksi jäi minulle se, että työhakemuksen ensimmäiseen kappaleeseen pitää kiteyttää tärkein. Kun työnantaja voi saada 100 hakemusta yhteen paikkaan, paperi lentää helposti roskakoriin, jos ei alku kiinnosta. Pitää kertoa, miksi hakee juuri siihen yritykseen ja miksi juuri sitä paikkaa. Kurssin ansiota lieneekin se, että Ikonen on saanut osa-aikaisen työn Väinö Linnan seuran sihteerinä. Pestin saatuaan Ikonen näet kuuli, että työhakemus erottui edukseen kaikista muista. Tavoitteena on toki edelleen kokopäivä toiminen työ, ehkä etänä. Osa-aikainenkin uurastus Urjalalle tavattoman tärkeän yhdistyksen leivissä auttaa verkostoitumaan. Ainakin projektityötä on jo näkyvissä. Kenelle verkkokurssi Taitava työnhakija Ikosen mielestä sopisi? – Suosittelisin kurssia erityisesti minun kaltaiselleni henkilölle. Siis työntekijälle, joka on ollut iät ja ajat samassa paikassa ja joka sitten joutuu tai haluaa hakea uutta työtä, syystä tai toisesta. Maailma muuttuu niin nopeasti. Verkkokurssi TAITAVA TYÖNHAKIJA 10/2019 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA LIITTO KOULUTTAA SIRPA IKONEN Osa-aikainen sihteeri Urjala Grafinet ry Ao. 409 Sirpa Ikonen iloitsee siitä, että liiton verkkokurssilla hän suoriutui tuskattomasti aktiivimallin työvaatimuksesta. Koti Urjalassa on näet metsän siimeksessä eikä julkista liikennettä ole. ? ? Tekijä_2019_10_sisus.indd 47 9.10.2019 11.28
48 Tekijä 10/2019 Lakkoilevia syrjittiin, korvauksia tuli Työnantaja maksoi 100 euroa ylimääräistä palkkaa niille työntekijöilleen, jotka eivät osallistuneet työnseisaukseen. Tämä oli tasapuolisen kohtelun vastaista laitonta syrjintää. Satanen oli maksettava kaikille. TEKSTI SUVI SAJANIEMI TAPAUSSELOSTUS Vuonna 2014 ammattiosasto toimeenpani muutaman tunnin työnseisauksen yrityksessä. Työnantaja oli seuraavana palkkapäivänä maksanut, etukäteen kenellekään kertomatta, 100 euron bonuksen niille, jotka eivät osallistuneet lakkoon. Satasta ei maksettu lakossa olleille, ei luottamusmiesten tai valtuutettujen kaltaisille ammattiosaston edustajille eikä myöskään suurelle joukolle niitä, jotka sattuivat olemaan esimerkiksi työmatkan, koulutuksen, sairauden tai jonkin muun syyn takia palkalla tai palkatta poissa työpaikalta työnseisauksen päivänä. Käräjäoikeudessa nostettiin kanne, jossa vaadittiin työnantajaa maksamaan tuo 100 euron bonus aivan kaikille seuraavilla perusteilla. l Työnseisaukseen osallistuneiden työntekijöiden ja töihin jääneiden luottamusmiesten ja työsuojelu valtuutettujen osalta taustalla oli syrjintä aytoiminnan perusteella, sillä työnantajan toiminta rikkoi yhden vertaisuuslaissa säädettyä syrjinnän kieltoa. Työtuomio istuimessa oli jo aiemmin osoitettu, että ammattiyhdistys eli ammattiosasto oli järjestänyt työnseisauksen. Siihen osallistuminen oli siis laillista ammattiyhdistystoimintaa. l Aytoimintaa oli myös henkilöstön edustajana toimiminen, mikä oli ainoana tekijänä rajannut heidät ulos työnantajan maksaman 100 euron saamisesta, vaikka he eivät osallistuneet työnseisaukseen. Oikeus käytännössä katsotaan vakiintuneesti, että pää luotta musmies, osaston luottamusmiehet, työsuojelu valtuutetut ja ammattiosaston johtokunnan jäsenet edustavat ammattiosastoa. Vastatessaan käräjäoikeudelle kanteeseen yhtiö myönsi kanteen perusteen sekä työnseisaukseen osallistuneiden työntekijöiden että työpaikalle jääneiden luottamusmiesten osalta ja käräjäoikeus hyväksyi heidän kanteensa (yhteensä 129 työntekijää) tällä perusteella. Kanteen osittaisen myöntämisen jälkeen riitaisiksi jäivät 73 muun kantajan vaatimukset. He olivat olleet koko tuon työnseisauspäivän poissa töistä muista syistä. Heidän osaltaan kannetta jatkettiin seuraavin perustein. l Työstä monista eri syistä poissa olleiden työntekijöiden osalta kanneperusteena oli työsopimuslain tasapuolisen kohtelun velvoite. Kun työnantajan lähtökohtana 100 euron bonukselle oli perustuslain ja yhdenvertaisuuslain kieltämä syrjintä (aytoiminnan perusteella), ei ollut tasapuolisen kohtelun velvoitteen mukaista jättää korvauksen ulkopuolelle myöskään niitä, jotka poissa olevina eivät voineet edes harkita työnseisaukseen osallistumista tai osallistumatta jättämistä. Asian ydin oli kysymys siitä, mikä oli työsopimuslain 2 luvun 2 pykälän tasapuolisen kohtelun velvoitetta arvioitaessa oikea vertailuryhmä tuolle koko päivän poissa olleelle työntekijäjoukolle. Toissijaisesti oli ratkaistava, oliko hyväksyttävää perustetta näissä olosuhteissa ja näillä perusteilla kohdella heitä eriarvoisesti suhteessa työnseisaus päivänä työssä olleisiin ja työnseisauksen ajaksi töihin jääneisiin. RATKAISU TASAPUOLISTA KOHTELUA RIKOTTU l Käräjäoikeuden mielestä oli selvää, että alun perin ylimääräisen palkanlisän maksaminen vain osalle työntekijöistä liittyi nimenomaan työtaisteluun. Näin oli etenkin siksi, että 100 euron bonus jätettiin maksamatta myös lakon aikana töihin jääneille luottamusmiehille. l Käräjäoikeuden mielestä ylimääräisen palkanlisän maksamisen alkuperäinen ja todellinen tarkoitus on ollut palkita niitä työntekijöitä, jotka eivät osallistuneet lakkoon. Tämä työnantajan toiminta on ristiriidassa perustuslaissa turvatun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa. Lisäksi työnantaja on näin voinut pyrkiä vaikuttamaan työntekijöiden osallistumiseen perustuslaissa turvattuun ammattiyhdistystoimintaan. l Käräjäoikeus katsoi, että kaikki kantajat ovat 100 euron palkanlisän osalta samassa vertailuasemassa. Etuus on maksettava myös heille, jotka ovat olleet työvelvollisuudesta vapautetut kyseisenä työnseisaus päivänä poissaolon syystä riippumatta. KANNE HYVÄKSYTTIIN KAIKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN OSALTA. TUOMIO Annettiin käräjäoikeudessa huhtikuussa 2019. ? Yritys tuomittiin maksamaan kullekin kantajalle erikseen työsopimuslain 12 luvun 1 pykälän mukaista korvausta 100 euroa korkolain mukaisine korkoineen. ? Yritys tuomittiin maksamaan korvauksena oikeuden käyntikuluista 20 210 euroa korkolain mukaisine korkoineen. YRITYS EI VALITTANUT TUOMIOSTA, JOTEN PÄÄTÖS ON LAINVOIMAINEN. – Tuomio on Teollisuusliitolle periaatteellisesti tärkeä, vaikka se onkin annettu käräjäoikeudessa. Bonuksen maksaminen vain lakkopäivänä työhön tulleille loukkasi sekä syrjinnän kieltoa että tasapuolisen kohtelun vaatimusta, toteaa liiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio. – On myös huomattava, että työnseisauksen tapahtumaaikaan velvollisuus maksaa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä ei vielä koskenut ammattiyhdistys toimintaan perustuvaa syrjintää. Lakimuutoksen myötä samanlainen syrjintä voi johtaa myös velvollisuuteen maksaa hyvitystä, Tapio alleviivaa. LIITOSSA OIKEUS PIENJOUKKUEET MUKAAN, ILMOITTAUDU NYT! VIELÄ EHTII JÄLKIILMOITTAUTUA! Tekijä_2019_10_sisus.indd 48 9.10.2019 11.28
Teollisuusliiton stipendi A R VO 500 euroa Jaetaan 2 kertaa vuodessa Stipendin myöntää Kenelle stipendi myönnetään? Ammattiin valmistuva tai opintojaan jatkava opiskelija Ensimmäinen hakukierros 1.11.2019 www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi I EM M I KA LL IO KI TI H A IL A 10/2019 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA Kaipaatko vertaistukea ja apua luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävään tai ammattiosaston pyörittämiseen? Haluatko verkostoitua ja kuulla muiden teollisuusliittolaisten kokemuksia? LIITY TEOLLISUUSLIITON FACEBOOK-RYHMIIN! Hae Facebookissa: Teollisuusliiton luottamusmiehet Teollisuusliiton työsuojeluvaltuutetut Teollisuusliiton AO-toimijat Teollisuusliiton Naiset –TeNat Teollisuusliiton kv-toimijat VERKKOSIVUT MYÖS VENÄJÄKSI Sivuilta saa tietoa Teollisuusliitosta, ammattiyhdistysliikkeestä ja suomalaisesta työelämästä sekä voi kirjautua liiton eAsiointiin . ???? ????????? ?? ??????? ????? ???-???? ??????????????? ????????? ??????????? ?? ??????? ?????. ???? ????????????? ?????????? ?? ?????????????? ?????????, ??????????? ???????? ? ??????? ???????? ?????. ?? ????? ????? ??????????? ?? ??????-?????? www.teollisuusliitto.fi/ru MISTÄ SAA LIITON TASKUKALENTERIN? Teollisuusliiton maksuton jäsenkalenteri 2020 on tilattavissa eAsioinnista. Saat kalenterin kotiin postissa. Tilaaminen onnistuu kirjautumalla henkilökohtaisilla verkkopankki tunnuksilla eAsiointiin. Valitse kohdasta Jäsenedut > Kalenteri > rastita valinta ruutuun ”Tilaan”. Kalenterien postitus alkaa marraskuussa viikolla 45. Jouko Pudas Ilkka Heinola TEOLLISUUSLIITON KEILAMESTARUUSKILPAILU 30.9.–20.10. Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, Tampere. Lue lisää, ilmoittaudu ja seuraa tuloksia:www.teollisuusliitto.fi/keilamestaruus. AY-JALKAPALLO 21.–22.3.2020. Mukkula, Lahti. Mukana nyt myös pienjoukkuesarja, jonka ottelut pelataan pienellä kentällä seitsemällä pelaajalla (osallistumismaksu 250 euroa.) Kilpasarja pelataan täysillä joukkueilla (osallistumismaksu 300 euroa). Ohjelmaan kuuluu yhteinen illanvietto sekä näytösottelu. Lue lisää: www.ayjalkapallo.info . Ilmoittaudu 29.11. mennessä: ayjalkapallo@gmail.com. VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta PIENJOUKKUEET MUKAAN, ILMOITTAUDU NYT! VIELÄ EHTII JÄLKIILMOITTAUTUA! l Rästilistat ajalta 1.1.–30.6.2019 postitetaan ammattiosastojen puheenjohtajille viikolla 41. l eAsiointi on sähköinen palvelu jäsenille. Kirjaudu osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelussa voit katsoa ja päivittää jäsenja yhteystietosi, lisätä toimipaikkasi ja tilinumerosi. Voit myös tallentaa jäsen maksuvapaustietosi; jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l Onko kalenteritilauksesi voimassa? Tarkista eAsioinnista . JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA Kalenteritilaus on voimassa myös tulevina vuosina. Tekijä_2019_10_sisus.indd 49 9.10.2019 11.41
50 Tekijä 10/2019 Flytt på gång ”F ör tillfället åker en lastbil fram och tillbaka minst tre gånger om dagen och plus det har vi en paketbil hela tiden i bruk för mindre behov”, säger huvudförtroendemannen Tommi Laaksonen. Ja, det behövs lite mer än en kompis paketbil det blir dags att flytta för ett metallföretag medöver 100 anställda. Svartå företaget SBA Interior håller som bäst på med att flytta till nya utrymmen närmare Ekenäs. – Det finns över 100 plåtrullar kvar i Svartå. De största väger över fyra ton, säger vice huvudförtroendeman Tom Lundström. Han var en av de första som redan i våras började jobba i produktion i den nya fabriken. Förtroendemannaduon hälsar oss välkomna till SBA Interiors nya hem. Företagets tre avdelningar håller till i en och samma utrymmen även i fortsättningen. Marine som tillverkar brandklassade panelsystem och möbler till varvsindustrin, Components som är underleverantör för företag inom den inhemska metall industrin och Materials som främst tillverkar paneler för byggnadsindustrin. Företaget har vuxit under senaste åren och det började bli trångt i Svartå. Då började ledningen utreda två olika möjligheter: finns det en lokal inom på rätt så nära håll eller skulle det gälla att bygga nytt? Tills sist valde företagsledningen ändå att köpa en lokal som ligger omkring 20 kilometer västerut från Svartå. Den nya fabrikslokalen är hela 17 000 kvadratmeter till golvytan och man kan lugnt säga att företaget flyttat till större. – Golvytan har mer än fördubblats, säger Lundström. I stället har man varit tvungen att beakta att det är lägre till tak i den nya fabriken. En annan utmaning har legat i att produktionen skulle hållas i gång samtidigt både i den gamla fabriken och i den nya under hela flyttprocessen. På det stora hela är förtroendemännen av den åsikten att flytten gått rätt så bra, även om det rört sig om ett omfattande projekt – kanske rent av större än man på förhand förutspådde. Allt har inte heller gått smärtfritt och tidtabellerna har skjutits fram. De anställda på SBA Interior i Raseborg börjar så småningom vänja sig med den nya fabriken. Det kan ändå ta upp till ett år innan allt hittat sin plats, tror man här. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM Tekijä_2019_10_sisus.indd 50 9.10.2019 11.29
10/2019 Tekijä 51 ARBETSLIVET – Man kan väl säga att kapitalismen inte fungerar. Gällande transporterna verkade det snarare som om de ville lägga krav på oss kring tidtabellerna, trots att vi var betalande kunder, säger Laaksonen. Båda är också nöjda med att företaget vill satsa och göra investeringar. Här har man fått en bit av kakan när de stora fartygsbeställningarna landat i Finland. Laaksonen och Lundström intygar att personalen hörts i samband med frågor och beslut som dykt upp i samband med flytten – men hur mycket, det har varierat lite mellan avdelningarna. – Man kan väl säga att ”rätt så bra” har man lyssnat till oss, men nog skulle det ha funnits behov för mer, säger Lundström. DET TAR EN TID FÖRE ALLT HITTAR SIN PLATS Richard Nyman är i färd med att studera ritningar för en ny linje som ska sättas upp. Det kommer hålla Nyman och två andra sysselsatta i minst en vecka. Han beskriver sig som något av en ”allt-i-allo” på fabriksgolvet. – Det finns mera utrymme i alla fall, det måste jag säga. I alla fall en stund, innan det igen fylls på, säger Nyman, som är hemma i Svartå. För de anställdas del rör sig om ett miljöbyte. Den tidigare lokalen var en rödtegelbyggnad i bruksanda, strax intill Svartå slott, medan den nya lokalen är en modernare byggnad. Industribyggnaden gick ändå igenom en ordentlig sanering efter att SBA Interior tog över. Taket förnyades och värmesystemet byttes ut. När Tekijä besöker fabriken är målare i färd med att måla om den något grådaskiga fasaden. – Jag tror man kan säga att det tar minst ett år innan allt har hittat sin slutliga plats, säger Lundström. – Sen återstår det att se om företaget har tänkt större förändringar med tanke på framtiden i samband med flytten, säger Laaksonen. VINNARE OCH FÖRLORARE I jämförelse med hur långa avstånden på flera andra håll i landet kan vara, låter en flytt på 20 kilometer kanske inte som en så märkvärdig förändring, men naturligtvis finns det vinnare och förlorare. – Jag hör till de största förlorarna, då jag kommer från Virkby i Lojo, men och andra sidan är det nog inte många som kommer till jobbet på under 15 minuter till exempel i huvudstads regionen, säger Laaksonen. För Svartås del innebär flytten naturligtvis att den största arbetsgivaren i byn inte finns kvar där den funnits i sin nuvarande form sedan mitten av 1980-talet. En av de största vinnarna vad gäller arbetsresan är Jenna Törnqvist som kör till jobbet från Tenala varje morgon. – För mig har det varit bara bra. Min resa till jobbet har halverats, säger Törnqvist vid limsprutan. På det stora hela verkar det som om flertalet fått en lite kortare resa till jobbet efter flytten. En del av de anställda har dock tagit beslutet att söka jobb på annat håll efter att det blev klart att företaget flyttar. – Det är klart att det kan bli jobbigt med dagvård för barnen och sådana saker, säger Laaksonen. NYA MASKINER OCH UTBILDNING Allt ska ändå inte med från gamla stället och maskinparken förnyas. – Vi hade tidigare fyra lasersvetsar i Svartå, av vilka bara två kom hit, berättar huvudförtroende man Laaksonen. Vid en av laserskärarna har Tomi Koskenselkä inlett sitt tredje arbetspass på den nya fabriken. ? Kuvatext Jenna Törnqvists väg till jobbet har halverats i och med flytten. I bakgrunden Robin Eklöf. ? ? Richard Nyman tycker det finns mer utrymme i den nya fabriken. ? Huvudförtroendeman Tommi Laaksonen och vice huvudförtroendeman Tom Lundström anser att det är viktigt att personalen hörs då ett företag flyttar till nya utrymmen. SBA INTERIOR OY GRUNDAT 1985 i Svartå HEMORT Raseborg PRODUKTION Hyttar för fartyg och byggnadsindustrin PERSONAL 133 av vilka 25 % inhyrda OMSÄTTNING 16,7 miljoner (2018) Tekijä_2019_10_sisus.indd 51 9.10.2019 11.29
Medlemmarna har tagit Tekijä till sig Medlemstidningen Tekijä läses flitigt, den förmedlar viktig information och väcker diskussion. Medlemmarna känner sämre till webbtidningen, visar resultaten i läsarundersökningen. l Läsarundersökningen genomfördes i juni och resultatet visar att medlemmarna under ett och halv år tagit tidningen till sig. Den tryckta tidningen läses ofta eller nu och då av 83 % av medlemmarna och 91 % förtroendemän. Endast 10 % av medlemmarna uppger att de läser tidningen sällan eller att de inte läser den överhuvudtaget. l Läsarundersökningen visar att det finns små skillnader mellan åldersgrupperna. Nio av tio medlemmar som fyllt 55 år uppger att de läser tidningen regelbundet, medan andelen för medlemmar på under 35 år ligger på 73 %. l Det som intresserar läsarna mest är arbets platsreportagen och nyheter och intervjuer som berör arbetsvillkor och vardagen på arbetsplatserna. I läsarundersökningen uttrycktes det också önskemål om fler kortare artiklar. En klar majoritet (80 %) anser att tolv nummer i året är en lämplig utgivningsfrekvens. l Tekijäs webbplats upplevs däremot inte vara lika bekant som papperstidningen. Drygt 30 % av förtroendemännen och 13 % av medlemmarna säger att de läser webbtidningen regelbundet. l På Tekijäs webbplats tekijalehti.fi publiceras regelbundet innehåll på svenska. De mest lästa enskilda svenskspråkiga artiklarna på webben i år har varit arbetsplatsreportaget från sängtillverkaren Hilding Anders i Närpes och reportaget om de tidigare anställda vid Abloys nedlagda fabrik i Björkboda på Kimitoön. JOHANNES WARIS LÄSARUNDERSÖKNINGEN genomfördes av Industri fackets forskningsenhet. Enkäten skickades till förbundets medlems– förtroendemannapaneler. Svaren samlades in i maj och juni. 960 medlemmar och 245 förtroendemän svarade på enkäten, det vill säga sammanlagt 1 205 personer. www.tekijalehti.fi 52 Tekijä 10/2019 – När maskinerna körs samtidigt på två orter, kan det hända verktygen finns på det andra stället. Vår så kallade egna truck är till exempel i Svartå för tillfället. Det kan hända att man får vänta en timme på den. Lite små grejer ännu, men visst har vi allt vi behöver för att köra maskinerna, säger Koskenselkä. Nya maskiner och utrustning kräver naturligtvis att personalen får utbildning i dem. En av dem som deltar är Micke Wiberg från Ingå, som är så ny på SBA att han inte alls hunnit jobba i fabriken i Svartå. Han har nyligen bytt bransch och trivs bra. – Efter tio år på bensinstationer så känns det här som ett intressant jobb. Man måste tänka lite på det man gör. Att läsa ritningar är nog det svåraste, säger Wiberg medan han bockar plåt. I samband med den pågående flytten och alla frågor som kan tänkas vakna på grund av den har man också på fabriken infört ett särskilt möte mellan ledningen och personalrepresentanterna. –Vi samlas en gång i månaden och tar fram ärenden som berör just den här flytten. Det kan handla om enkla saker, som att det inte finns tillräckligt med klockor på väggarna. Folk måste ju se vad klockan är, säger Laaksonen. STÄDPATRULL I SVARTÅ Men hur är läget i SBA:s gamla utrymmen i Svartå? Här packas plåtrullar i lastbilar. På gården står fortfarande en hel del material om väntar på att flyttas vidare. Inne i hallen leder Karoliina Vidfält städpatrullen som gör rent. Ett gäng har jobbat med att packa ihop och städa i Svartå, men nu är det inte många kvar. – Den nya fabriken är finare och kanske framför allt renare. Det är trevligt, säger Vidfält medan hon sopar. I slutet av september (efter Tekijäs besök på fabrikerna) meddelade SBA Interior att verksamheten nu flyttat helt och hållet till den nya adressen. l ns KOM PÅ KURS 13–15.11 Kompletteringskurs Murikka-institutet En kompetenshöjande utbildning för både förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige 23–24.11 Framtidens arbetsliv – FFC:s svenska seminarium Clarion Helsingfors Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/ svenska-kurser VAD VILL DU LÄSA OM I TEKIJÄ? johannes.waris@ teollisuusliitto.fi SISTA CHANSEN! HJÄLP MED ATT DRIVA EN FACKAVDELNING l Guideboken Fackavdelningens verksamhetsår finns nu på svenska. Den erbjuder stöd för fackavdelningen med årliga rutiner som våroch höstmöten och annan viktig verksamhet. www.teollisuusliitto.fi/sv/stod www.tehdasperinne.fi ( öppnar i slutet av oktober) MINNEN FRÅN ARBETSLIVET l Industrifacket och Arbetararkivet kommer tillsammans under år 2020 att genomföra Min arbetskarriär på fabriken och arbetets förändring -projektet där man skall samla minnen och erfarenheter av mer erfarna medlemmar. l Projektet fokuserar främst på pensionärsmedlemmar och medlemmar som inlett arbetslivet på 1960och 70-talen, och som fortfarande är i arbetslivet. l Målet är att samla minnen som speciellt berör hur ny teknik förändrade arbetet. Automation, robotar, datorer och andra förändringar. För det andra är vi intresserade av olika händelser som exempelvis strejker, lokal verksamhet och fackliga evenemang. På så sätt får vi skrivet nya blad i berättelsen om vårt fackförbunds historia. Första ansökningsomgång 1.11.2019 ANSÖKAN lyyti.in/ teollisuusliitonstipendi Läs mera: www.teollisuusliitto.fi/sv/ STIPENDIER FÖR STUDERANDEMEDLEMMAR Tekijä_2019_10_sisus.indd 52 9.10.2019 11.29
10/2019 Tekijä 53 NÄIN TES-NEUVOTTELUT ETENEVÄT FRÅN MOTION TILL MÅLSÄTTNING l Industrifacket uppmanar fackavdelningarna att komma med motioner till förändringar i kollektivavtalen. l Utgående från dem utarbetar förbundskontoret och sektordirektionerna fackets branschvisa målsättningar för förhandlingarna. l Styrelsen behandlar helheten och slår fast de huvudsakliga målsättningarna, så att det finns utrymme för branschvisa målsättningar. GENOM UPPSÄGNING MOT FÖRHANDLINGAR l Industrifackets styrelse säger på sektordirektionernas förslag upp avtalsbranschernas kollektivavtal från och med det datum då avtalen löper ut. l Meddelandet om uppsägningen går till arbetsgivarförbunden och riksförlikningsmannen. FÖRBEREDNING OCH SONDERING l Förhandlingarna förbereds A på förbundskontoret, B inom avtalsbranschernas arbets villkors delegationer och C i sektordirektionerna. l Förhandlingarna inleds genom sondering med arbetsgivarförbunden. Förbunden kommer överens om när de branschvisa förhandlingarna inleds. . . . . . DE BRANSCHVISA FÖRHANDLINGARNA INLEDS . . . . . . FRÅN FÖRHANDLINGSRESULTAT MOT AVTAL l Om förhandlingarna leder till resultat kommer avtalsbranschens arbetsvillkorsdelegation att föreslå för sektordirektionen att det godkänns. l Sektordirektionen presenterar resultatet för fackets styrelse och föreslår att det antingen godtas eller förkastar det. l Styrelsen kan A godkänna, B förkasta det eller C skicka det vidare till Industrifackets fullmäktige. I specialfall kan beslutet fattas genom rådgivande medlemsomröstning där medlemmar i fackavdelningarna får rösta. VAD HÄNDER OM RESULTATET INTE GODKÄNNS l Om förhandlingarna inte leder till resultat som Industrifacket kan nöja sig med, kommer styrelsen att besluta om vidare åtgärder på begäran av branschernas sektordirektioner. FÖRHANDLINGAR UNDER KONFLIKTVARSEL l Om förbundet utlyser stridsåtgärder som övertidsförbud eller strejk, kommer en anmälan att göras om det till arbetsgivarförbundet och riksförlikningsmannen. I det här skedet handlar det om varsel. l Fackförbundets centralstrejkkommité inleder förberedelser inför eventuella stridsåtgärder. l Man strävar efter att fortsätta förhandla med arbetsgivarförbundet. GENOM FÖRLIKNING TILL AVTAL l I fall att förhandlingarna inte går vidare kommer riksförlikningsmannen att ta kontakt med parterna och under sin ledning inleda förhandlingar. Riksförlikningsmannen ger ett medlingsbud för ett avtal. l Sektordirektionen tar upp förslaget om att godkänna eller förkasta medlingsbudet i styrelsen. l Styrelsen besluter om att godkänna eller förkasta medlingsbudet. l I fall medlingsförbudet godkänns kommer strejkvarslet att dras tillbaka och man ingår ett nytt kollektivavtal. FÖRHANDLINGAR UNDER KONFLIKTVARSEL l Om medlingsbudet förkastas kommer förhandlingarna att avbrytas och en arbetskonflikt inleds eller så försöker man nå en överenskommelse genom förhandlingar mellan förbunden. GENOM FÖRLIKNING TILL AVTAL l I fall förbundens förhandlingar fortsättningsvis inte leder till resultat kommer riksförlikningsmannen att presentera ett medlingsbud som parterna kan godkänna. FACKET ETT AVTAL BLIR TILL Om styrelsen godkänner förhandlingsresultatet träder avtalet i kraft på överenskommet datum. Förhandlingarna är igång Nu förhandlas det om dina arbetsvillkor. l Guideboken Fackavdelningens verksamhetsår finns nu på svenska. Den erbjuder stöd för fackavdelningen med årliga rutiner som våroch höstmöten och annan viktig verksamhet. www.teollisuusliitto.fi/sv/stod Tekijä_2019_10_sisus.indd 53 9.10.2019 11.29
54 Tekijä 10/2019 THE NEGOTIATION PROCESS ? The Finnish Industrial Union asks the local branches to propose changes to the collective agreements. ? The Governing Board terminates the collective agreements to end when the term of agreement ends. ? Collective bargaining with the employers’ associations starts by agreement sector. ? If the negotiations produce a result, the Governing Board either accepts the proposal or rejects it, or sends it to the Union General Council to decide. ? If the Industrial Union is not satisfied with the result of the negotiations, the Governing Board decides on further actions. ? If the Union declares an industrial action, such as an overtime ban or a strike, the Union notifies the National Conciliator and the employers’ association. ? If the negotiations do not progress, the National Conciliator starts negotiations led by the National Conciliator. The National Conciliator gives a conciliation proposal for a collective agreement. ? The Governing Board makes the decision to accept or reject the proposal. ? If the conciliation proposal is accepted, the industrial action is cancelled and a new collective agreement is made. BRIEF IN ENGLISH 54 Tekijä 10/2019 www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 4/19 NYT LEHTIPISTEISSÄ Syyskuhan uisteluun ISOT PAINOT H Jannen ennätyshauki Orivedeltä H Pohjois-Ruotsin hienoilla kalavesillä H Kyyvesi on mainio kuhajärvi H Hyrräkelojen jarrut huoltamalla pehmeiksi H Eemeli vie kalaan Puulalle ja Saimaalle H Jokivene pelaa myös lujitemuovisena H Silakan pyyntiin heittolitkalla H Ahvenanmaalla voi kalastaa monella tyylillä H Jukka ja Heikki Rapeli suomenmestareiksi kuhaa syvältä uistelemalla H Perämeren taimenta uistelemaan ym. Arin unelma toteutui LOHIEN NELOSTÄLLI Etsimme jälleenmyyjiä Ota rohkeasti yhteyttä ja myy paikkakuntasi kysytyimmät renkaat suoraan meidän varastosta. Nämä kaikki mallit talvihyväksyttyjä myös Norjassa. THE COLLECTIVE AGREEMENT is the most important benefit for union members. Industrial Union concludes a total off 33 collective bargaining agreements. These agreements specify the minimum terms of employment to be complied with regarding the work performed in the sector concerned. Most of the union’s collective agreements are national and generally binding, which means that all enterprises in the industry must follow the agreement. YOUR TERMS OF EMPLOYMENT ARE BEING NEGOTIATED! Tekijä_2019_10_sisus.indd 54 9.10.2019 14.10
10/2019 Tekijä 55 BRIEF IN ENGLISH TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 10/2019 Tekijä 55 eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2019_10_sisus.indd 55 9.10.2019 11.29
56 Tekijä 10/2019 Melkoinen Amor tuo suomenpystykorva Joiku! Taisi siinä Facebookin kuvassa enemmän miestä kiinnostaa kivan näköinen suomenpystykorva Joiku kuin nainen, virnistää Virpi Juslin kertoessaan yhteisen taipaleen alkuvaiheista Jani Ropposen kanssa. Metsästys on pariskunnan intohimoinen harrastus, jota vaalitaan rakkaudella, kannustaen ja luontoa kunnioittaen. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA HARRASTAJAT VIRPI JUSLIN Lähettämötyöntekijä JANI ROPPONEN Valmisuuniasentaja Tulikivi Oyj Heinävesi Tekijä_2019_10_sisus.indd 56 9.10.2019 13.37
10/2019 Tekijä 57 VAPAALLA O llaan Heinävedellä Etelä-Savossa. Virpi Juslinin ja Jani Ropposen kotona kirmaa hurmaava joukko koiria. Karjalankarhukoira Hilu , suomenpystykorva Joiku ja pentunsa Ansa , kääpiöpinserit Tytti ja Irma sekä amerikankarvatonterrierit Neppari ja Nappi . Suuresta häkistä neli jalkaisten menoa katselee neljä undulaattia. – Jani tuli taloon karjalankarhukoiran kanssa ja saikin sitten paljon isomman perheen, Virpi Juslin hymyilee. Saipa hyvinkin ison perheen ja Joikusta ja emännästään parasta mahdollista seuraa vuotuisille metsästysretkille. Karjalankarhukoira Hilusta ei Ropposen mukaan ole metsästyskoiraksi, mutta puolison mielestä rakkaaksi perheenjäseneksi sitäkin enemmän. YHTEISTÄ AIKAA Jani Ropposen elämään metsästys on kuulunut pikkupojasta lähtien. Metsästyskortin hän hankki jo 11-vuotiaana ja ensimmäisen aseensa 15-vuotiaana. Repertuaari on laaja linnuista hirviin ja karhuihin. – Oma lajini oli pitkään nokipannun pyöritys ja nuotiotulen vaaliminen. Vaan sitten pohdin, että josko hirvimerkkiä tavoittelemaan. Muutenhan olisin jäänyt moneksi viikonlopuksi yksikseni olemaan, kun toinen lähtee metsälle, Juslin pohtii. Pariskunnan tarinoinnista ja leikinlaskusta ymmärtää hetkessä, miten valtava merkitys kannustuksella yhteisessä harrastuksessa, rohkaistumisessa ja uuden oppimisessa voikaan olla. Missä Juslin vaatimattomuuttaan epäröi, siinä puoliso kannustaa ja kehaisee. Juslin suoritti metsästyskorttinsa vuonna 2013 ja hirvimerkin viisi vuotta myöhemmin. – No, sanoinhan minä, että saman tien sen hirvimerkin saat. Ja saat kyllä sen karhumerkinkin, kunhan tahdot, Ropponen kannustaa. Karhumerkin suorittamista Juslin vielä empii. Ei sillä, etteikö ammunta merkin suorittamiseksi sujuisi. Ajatus karhun kohtaamisesta metsällä herättää kuitenkin säväyttäviä kunnioituksen tunteita. – Kyllä pitää olla ehdottoman varma aseenkäsittelyssä, jos karhu vastaan kävelee. Onpa karhu kävellyt Roppostakin vastaan, mutta tilanne oli sen verran nopea, ettei mies metsän kuningasta päässyt ampumaan. KAATUI 11-PIIKKINEN Komea Riistatuulen Joiku on valmiina syksyn metsästyskauteen. Valmiina ovat myös Juslin ja Ropponen. Metsästykseen pariskunta ei suhtaudu saaliinhimoisesti. Ropponen kertoo esimerkiksi lintumetsällä tähtäävänsä saalista useammin kännykän kameralla kuin aseella. – Eihän niitä aina raaski ampua. Palkitsevaa on jo luonnossa liikkuminen, eläinten tarkkailu. Enpä edes muista, milloin olisin viimeksi ampunut kanalintuja. Viime syksynä Juslin lähti puolisonsa pariksi hirvimetsälle kokeilemaan tositoimia. Siinä missä Roppo nen juttelee ammunnasta liki 30 vuoden rutiinilla, Juslin analysoi tekniikan ja toimintavarmuuden merkitystä kovinkin tarkkaan. – En kokenut olevani niin valmis ja varma, että olisin vielä yksin lähtenyt passiin. Janin rinnalla ja opastuksessa oli turvallista olla. – No kerro nyt, kerro, kehottaa Ropponen puolisoaan, joka empii mainita hirvimetsän saaliista. Jahdin aikana Juslin ja vierellään kulkenut Ropponen olivat saaneet 11-piikkisen hirviuroksen kiikariinsa. Juslin laukaisi aseensa ensi kertaa kohti hirveä. – Ei ollut takaraivoon vielä tallentunut laittaa kiikaria suuremmalle ja ottaa ennakkoa ylöspäin tarpeeksi. Etäisyyttä hirveen oli kuitenkin noin 150 metriä, ja osuma jäi liian alas. Sillä samalla laukaisun hetkellä Jani vieressä ampui hirveä suoraan sydämeen. YHTEISTÄ HYVÄÄ ARKEA Virpi Juslin työskentelee Tulikiven Heinäveden tehtaan uunipakkaamossa ja uunilähettämössä. Työvuosia on kertynyt jo 29. Rupeamaan on mahtunut myös 13 vuoden pääluottamusmiestehtävät. Hän on nähnyt Kermansaven parhaimmat ajat, yrityksen myynnin Tulikivelle, irtisanomiset ja lomautukset. Parhaimmillaan tehdas on työllistänyt noin 120 henkilöä. Nyt työntekijöitä on parikymmentä. Jani Ropponen on työskennellyt Heinäveden tehtaalla valmisuuniasentajana kolmisen vuotta. Ennen paluuta kotikonnuille Heinävedelle hän teki vanginvartijan töitä Keravalla ja Mikkelissä. On kulunut kuutisen vuotta siitä, kun Jani Ropponen pysähtyi katsomaan tarkemmin Joikun ja emäntänsä kuvaa Facebookissa. Minkä työnteolta ja metsästysharrastukselta ehtii, pariskunnan arki täyttyy omakotitalon askareista ja koirakatraan hoitamisesta. Juslinin ja Ropposen kennel Pindogin verkkosivuilla poseeraavat perheen koirat – myös ne, jotka ovat jo siirtyneet autuaammille metsästysmaille. l Juslinin ja Ropposen viikko-osake Kuusamosta on osoittautunut hyväksi hankinnaksi. Siellä vierähtää vuosittain viikko metsällä. Joiku on tottunut eränkävijä ja matkaaja. Tekijä_2019_10_sisus.indd 57 9.10.2019 11.30
58 Tekijä 10/2019 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? VA ST A U KS ET : 1. Ta m pe re en ja H el si ng in . 2. Ja ri Te rv o. 3. Sa nt a Lu ci an . 4. Is ke ä pa llo va st ap uo le n ke nt tä än . 5. Ku ol ee . 6. La hd es sa . 7. M ie lih yv äh or m on ia . 8. Jo en su u. 9. M ui st in . 10 . Ka ar lo Ju ho St åh lb er g. 1. Minkä kaupunkien välille on tarkoitus rakentaa Suomirata? 2. Kuka kirjoitti Vesa-Matti Loirin elämänkerran? 3. Minkä yhtyeen tuotantoa on Perse palaa ? 4. Mikä on hakkurin tehtävä lentopallossa? 5. Syntyykö vai kuoleeko Suomessa enemmän ihmisiä? 6. Missä valmistetaan Aura -olutta? 7. Mitä on dopamiini? 8. Mikä kaupunki sijaitsee Pielisjoen suulla? 9. Minkä ominaisuuden jumalatar on Mnemosyne? 10. Kuka oli Suomen ensimmäinen presidentti? 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekijä_2019_10_sisus.indd 58 9.10.2019 11.30
10/2019 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_10_kansiarkki.indd 59 8.10.2019 14.50
Huippusuositusta Sievin Roller High -nilkkurimallistosta löytyy myös XL-lestillä oleva malli. Kaikissa Roller High -malleissa myös uusi Boa® M4-rullamekanismi. Tekijä_2019_10_kansiarkki.indd 60 8.10.2019 14.50