Tehtaat käynnissä Teollisuus on varautunut sähköpulaan. Westaksen sahalla energiakriisi ei huoleta. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 10/2022 6 Liiton vahvuus jäsenistössä 28 Maalia 160 vuoden kokemuksella 42 Valitaan luottamusmies 50 På turné med regionombudsmannen 56 Maailma etsimen läpi 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten EETU SINTONEN Rimoittaja Westas Raunio Oy Koski Tl Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 1 4.10.2022 13.17 4.10.2022 13.17
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! ? ? Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. ? ? Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. VALITAAN LUOTTAMUSMIES! ? ? Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. ? ? ? Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies. ? ? Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 2 4.10.2022 13.41 4.10.2022 13.41
10/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ JA N I LA U KK A N EN JU H O KU VA KA N N EN KU VA JA N I LA U KK A N EN TASA-ARVOA PERHEISIIN JA RAKENTEISIIN Palkkojen epätasa-arvossa on pääosin kysymys miesten ja naisten palkkojen eroista. Naiset työskentelevät useammin matalapalkkaisilla aloilla. TALVI TULEE, TEOLLISUUS VARAUTUU KANSI Yritykset ovat erilaisissa asemissa uhkaavan sähköpulan edessä. Osa tehtaista on lähes omavaraisia, toiset täysin riippuvaisia valtakunnanverkosta. Westaksen Raunion sahalla omaa energiaa saadaan kuorihaketta polttamalla. TYÖTÄ KAIKISSA SÄVYISSÄ Tikkurilan Vantaan maalitehtaalla on tehty maaleja jo 160 vuoden ajan. Tehtaan tulevaisuus on epävarma, sillä Vantaan kaupunki haluaisi rakentaa tehtaan paikalle asuintaloja. 8 ? Jukka Hermansson täyttää väripastasäiliöitä maalitehtaan sävyttämössä. 28 TU O M A S IK O N EN 22 Tekija?_2022_10_sisus.indd 3 Tekija?_2022_10_sisus.indd 3 5.10.2022 15.06 5.10.2022 15.06
4 Tekijä 10/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 16 .11 . 28 Tikkurilalla ilona vaihteleva työ ja hyvä porukka 36 TYÖYMPÄRISTÖ Tapaturmat vähentyneet pitkällä aikavälillä 38 SOPEUTUJAT Tulipalo ei lannistanut Toijala Worksin väkeä 41 Lyhyet 42 LIITOSSA Luottamusmies on työpaikan tärkeä edunvalvoja 44 PERHEPÄIVÄ Sirkus veti Uudenmaan jäsenet yhteen 45 LIITTOKOKOUS 2023 Ilmoitukset liittokokouksesta 47 OIVALTAJA Työsuojeluvaltuutettu Arttu Jokikota 56 HARRASTAJA Valokuvaaja Ursula Kuula 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Strategian kulmakivet, osa 2: Järjestöllinen vahvuus 08 KANSI Teollisuudessa vielä monta paikkaa säästää energiaa 16 KEKSINTÖ Led-valot säästävät ja kestävät 18 NÄKIJÄ Tatsin toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula 20 VIERAILIJA Professori Niina Lilja 22 Mataliin palkkoihin apua työehtosopimuksilla 27 Lyhyet ? HARRASTAJA ”Kun lähtee kameran kanssa tuttuunkin paikkaan, sitä katsoo eri tavalla”, sanoo valokuvausta harrastava Ursula Kuula. ? SOPEUTUJAT Toijala Worksin puomiverstaan tehdashalli paloi tämän vuoden tammikuussa. Onneksi kukaan ei loukkaantunut, työt on saatu uudelleen käyntiin väistötiloissa ja uutta hallia suunnitellaan jo. 56 38 48 MAAILMA Ruotsissa edelleen halu sopia 49 Lyhyet 50 FACKET Regionombudsmannens uppgift är att vara där det händer 52 FACKET Snart väljer vi förtroendemän 54 BRIEF IN ENGLISH Time to elect shop stewards 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA JY RK I LU U KK O N EN A N TT I H YV Ä RI N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2022_10_sisus.indd 4 Tekija?_2022_10_sisus.indd 4 5.10.2022 15.06 5.10.2022 15.06
10/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 12.10.2022 Tarvitsemme oikean sosiaalisen median S osiaalista mediaa markkinoidaan viestintää ja vuorovaikutusta edistävänä välineenä. On innostavaa ajatella, että kotisohvalta käsin voi milloin vain olla yhteydessä vaikka maailman ääriin ja vaihtaa ajatuksia miltei kenen kanssa tahansa. Vetoava on myös lähes rajattomalta vaikuttava mahdollisuus poimia vuolaista tietovirroista mitä mielenkiintoisimpia kohokohtia. Kun sosiaalinen media oli uusi, muutos verrattuna aikaisempaan valtamedian hallitsemaan viestintäkenttään tuntui mahtavalta. Osallistuminen laajaan keskusteluun ei enää edellyttänyt mittavia resursseja, kuten lehden tai internet-sivuston perustamista. Tehokkaat sähköiset viestinnän välineet tulivat helposti kaikkien verkkoon pääsevien käytettäviksi. Hedelmällisen vuorovaikutuksen, toisilta oppimisen ja viestinnän demokraattisuuden teemat houkuttelivat sosiaalisen median tilien avaamiseen ja verkostojen rakentamiseen. Eikä se niin haitalliselta tuntunut, että verkossa toimiessaan tästä kaikesta joutuisi vastineeksi vastaanottamaan muutaman kohdennetun mainoksen. Eikä jännittänyt sekään, että luovutti henkilökohtaisia tietoja palveluntarjoajille. No, mitä sitten. Paras viestintä on henkilökohtaista. Ja kaikkihan, jotka tunnen, tietävät nimeni, ja naamasta näkyy, minkä ikäinen olen. Jotain jäi kuitenkin huomaamatta. Kuten esimerkiksi se, että yksittäinen ihminen ei ole sosiaalisen median palveluja käyttäessään asiakas, vaan tuote. Tuote, jota sosiaalisen median firmat myyvät kolmansille osapuolille mielipidevaikuttamisen kohteiksi tietämättä, mitä ne kolmannet osapuolet ovat, ja mitkä niiden tarkoitusperät ovat, kun ne pyrkivät ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Tai se, että Neurovelhon ja Matrixin kaltaiset aikanaan etäisiltä tuntuneet tieteiskuvaukset, joissa ihmisille voi käydä virtuaalisesti huonosti, ovat muuttuneet todeksi. Yksinomaan maalittaminen ja kiusaaminen ovat vakavia ongelmia, joita ei voi mitätöidä sanomalla, että älä huoli ystäväiseni, eihän se ole kuin höpinää bittiavaruudessa. Sapettava, pimentoon häivytetty seikka oli se, mille sosiaalisen median firmat ansaintalogiikkansa rakensivat. Sille psykologiselle tiedolle, jonka mukaan ihmiset reagoivat herkemmin kielteisiin ja uhkaaviin asioihin kuin myönteisiin ja rauhoittaviin. Alustojen tietoliikennettä hallinnoivat algoritmit jakavat tai jättävät jakamatta viestejä juuri tällä kielteisyyden logiikalla, koska se on tehokkain tapa tuottaa rahaa. Algoritmit puolestaan ovat firmojen suojattua omaisuutta, joita ei asiakkaille, siis tuotteille, paljasteta siksi, että se vaarantaisi ansaintalogiikan. Tämä on tyrmistyttävä vedätys. Sosiaalisen median alkuperäiset ajatukset ja tavoitteet ovat edelleen hienoja. Nyt tarvitaan toimijoita, jotka tekevät niistä toden. Kysyntää on uskoakseni runsaasti. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi ”Ammatillisen koulutuksen kiinnostavuus on kiinni alan vetovoimatekijöistä. Meillä on ammattiyhdistysliikkeessä ja erityisesti työnantajien kanssa yhteinen tehtävä lisätä teollisuuden ammattien vetovoimaa.” KARI HYYTIÄ Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija Tekija?_2022_10_sisus.indd 5 Tekija?_2022_10_sisus.indd 5 5.10.2022 15.07 5.10.2022 15.07
Painoarvoa neuvottelupöytiin T eollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut. Uuden strategian kulmakiviä on neljä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat. Teollisuusliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirta kertoo, että järjestöllinen vahvuus kumpuaa aktiivisesta jäsenistöstä. – Koko liiton toiminta perustuu hyvään järjestäytymiseen ja kattavaan luottamushenkilöorganisaatioon, Aallosvirta sanoo. Aktiivisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä tietoa siitä, mikä liitto on, miksi siihen kannattaa kuulua ja miksi on oltava valmius myös työtaistelutoimiin. – Jäsenhankinta ja järjestämistoiminta ovat se paras lääke. Luodaan toimipaikkatasoisia toimintamalleja, joilla huolehditaan omasta edunvalvonnasta työpaikalla, Aallosvirta sanoo. VARAUTUMISTA ERILAISIIN TULEVAISUUKSIIN Strategiaa valmistellaan tulevaisuuden kehityskulkuja ennakoiden. Yksi mahdollinen haaste on työmarkkinakentän jakautuminen entistä pienempiin osiin. Mekaanisessa metsäteollisuudessa työnantajapuoli lopetti valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen, mikä johti yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. – Oliko se päänavaus, vai kokeilu, josta palataan takaisin keskitettyyn sopimiseen, Aallosvirta pohtii. Järjestöllisen vahvuuden rakentaminen on työntekijöiden aktivoimista ja saamista mukaan ammattiyhdistystoimintaan. – Toimipaikkatasolla työntekijöistä pitää huolehtia siten, että otetaan hyvin vastaan, kerrotaan liiton merkityksestä sekä työpaikan edunvalvonnasta ja pyydetään jäseneksi, Aallosvirta sanoo. Monipuoliset osallistumismahdollisuudet auttavat uusien jäsenten hankintaa ja heidän kiinnittymistään ammattiosaston ja liiton toimintaan. Nuoret ovat yksi ryhmä, johon kannattaa panostaa. – Rutiinikokoukset eivät kiinnosta kaikkia. Tulisi olla matalan kynnyksen tilaisuuksia, joissa tulee asiaa, mutta on myös vapaampaa ohjelmaa, Aallosvirta pohtii. ÄÄNI KUULUVIIN LIITTOKOKOUSVAALEISSA Teollisuusliiton vuoden 2023 liittokokous ja liittokokousvaalit ovat mahdollisuus kehittää järjestöllistä vahvuutta ja näyttää sitä ulospäin. Korkea äänestysprosentti kertoo, että liitolla on vahva valtuutus neuvotella jäsentensä puolesta. – Työnantajapuolella seurataan tarkasti, mikä meidän äänestysaktiivisuutemme on, Aallosvirta sanoo. Teollisuusliiton uusi strategia rakentuu neljästä kulmakivestä. Järjestöllinen vahvuus lähtee liikkeelle työpaikkatason edunvalvonnasta ja luo liitolle painoarvoa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN GRAFIIKKA VELI-PEKKA HEINO JA EMILIE UGGLA 10 AVAAJA 6 Tekijä 10/2022 Tekija?_2022_10_sisus.indd 6 Tekija?_2022_10_sisus.indd 6 5.10.2022 15.07 5.10.2022 15.07
Koko liiton toiminta perustuu hyvään järjestäytymiseen ja kattavaan luottamushenkilöorganisaatioon. Ammattiosastoja pyydetään keskustelemaan syksyn aikana liiton strategiasta ja tekemään strategiaan liittyviä liittokokousesityksiä. – Toivoisin, että esityksissä tulisi näkemystä, mikä ammattiosaston rooli on tulevaisuudessa ja mitkä ovat sen tärkeimmät tehtävät, Aallosvirta sanoo. Strategia linjaa koko liiton toimintaa tulevalle viisivuotiskaudelle, joten osastoilta toivotaan esityksiä suunnasta, johon liittoa halutaan kehittää. – Liitolla pitää olla peruslinja, johon kaikki tulevat päätökset perustuvat. Ei voi olla niin, että tehdään vain yksittäisiä päätöksiä ilman näkemystä liiton linjasta. Siitä tulisi sekametelisoppa, Aallosvirta sanoo. JÄSENHANKINTA KAIKEN YTIMESSÄ – Kootaan ihmisiä yhteen, luodaan vahva yhteisvoima ja edistetään jäsenten asiaa työmarkkinoilla, kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä kuvailee järjestöllistä vahvuutta. Teollisuusliitolla on jäseniä yli 11 000 työpaikassa. Edunvalvonnan perusta on luottamushenkilöiden ja muiden aktiivijäsenten toiminnassa. – Konkreettisesti järjestöllinen vahvuus on jäsenhankintaa ja jäsenten toimintaa, Heino sanoo. Liiton aloitteesta järjestetään yrityskohtaisia ja laajempia järjestämiskampanjoita, mutta liiton henkilökunta ei voi olla kaikkialla paikan päällä. Alkamassa on pilottihanke, jolla pyritään vahvistamaan ammattiosastojen roolia työpaikkatason toiminnassa. – Ammattiosastot ovat vastuussa järjestäytymisestä ja toimivan jäsenyhteyden rakentamisesta paikallisella tasolla, Heino sanoo. Kriisit tuovat usein esille järjestöllisen vahvuuden. Esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa järjestäytymisaste on saatu nousemaan kohisten sen jälkeen, kun työnantajapuoli romutti valtakunnallisen työehdoista sopimisen. Heino pohtii, että aktiivisuus on tärkeää myös tavallisessa arjessa kriisien ja kampanjoiden välillä. Elinvoimaiset ammattiosastot ja monipuolinen toiminta ovat aktiivisuuden avaimia. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 10/2022 Tekijä 7 AJASSA JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS YH TE ISK UN TA VA IK UT TA MI NE N TYö MA RK KIN ATO IM INT A MAHDOLLISTAJAT: Jäsenet Osaaminen Viestintä Tietojärjestelmät Liiton talous Osa 2: Järjestöllinen vahvuus Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä. STRATEGIAN KULMAKIVET Tekija?_2022_10_sisus.indd 7 Tekija?_2022_10_sisus.indd 7 5.10.2022 15.07 5.10.2022 15.07
8 Tekijä 10/2022 Teollisuus on varautunut tulevaan sähköpulaan. Monille se ei ole edes ongelma, koska tehtaiden energialaitokset tuottavat ilmaista lämpöä ja sähköä jopa yli niiden oman tarpeen. Tekija?_2022_10_sisus.indd 8 Tekija?_2022_10_sisus.indd 8 5.10.2022 15.33 5.10.2022 15.33
10/2022 Tekijä 9 ? AJASSA Puunjalostusteollisuuden laitokset tuottavat yleensä enemmän energiaa kuin ne käyttävät. Sähköpula ei sulje tehtaita Suomessa TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT JANI LAUKKANEN
10 Tekijä 10/2022 K uorimakoneen nystyröitä täynnä olevat rautaiset rullat vetävät ja pyörittävät puuta samalla kun kuoren repijä kiskoo tukin pintakerrosta irti. Kuoriaines kasataan Westaksen Koski Tl:ssä sijaitsevan Raunion sahan pihalla oleviin valtaviin kasoihin kuivumaan. Kuorta kertyy vuosittain 110 000 kuutiota, josta poltetaan tehtaan lämpölaitoksessa 65 prosenttia. Loput myydään muun muassa lähiseudun lämpölaitoksille. Eikä tässä vielä kaikki: kun tukki jalostetaan lautatavaraksi, syntyy prosessissa haketta ja sahanpurua. Hake myydään sellutehtaalle ja puru lämpölaitoksille energialähteeksi. ISO OSA OMAA ENERGIAA Lämpövoimalan sisällä on valtava kattila, jonka sisällä oleville arinoille kuoriaines syötetään palamaan. Näin saadaan lämpöä veden lämmitykseen. Polttolaitos tuottaa kaiken sahan tarvitseman lämpöenergian, joka on noin 80 prosenttia sahan energiankulutuksesta. Varalla on myös kymmenen megawatin öljykattila, jos hakkeen saanti häiriintyy. Lämpölaitoksessa tapaamme remonttimies Kari Heikkilän, joka tuntee 14 vuoden kokemuksella liki jokaisen ruuvin, mutterin ja kojeen sahalla. Parhaillaan työn alla on paineilmaventtiilin vaihto. Työntekijöiden keskuudessa ei tunneta huolta energiakriisin vaikutuksista työpaikkaan. – Poltamme täällä omaa kuorta ja sähkön hinnoillehan me emme voi mitään, Heikkilä sanoo. Lämpölaitoksen kuuma vesi on tehtaan monen prosessin lämmön lähde. Lämpöä tarvitaan varsinkin kuivaamossa, jossa vahvat puhaltimet kierrättävät ilmaa vesilämmitteisten pattereiden säleköiden läpi kohti kuivattavia lautapinoja. Kuivausaika ja -lämpötila määräytyvät sahatavaran paksuuden ja muiden ominaisuuksien mukaan. – Kuivaamonhoitaja valitsee oikean kuivauskaavan kullekin tuotteelle. Se on hänen ammattitaitoaan, Westaksen tuotantojohtaja Sakari Virtanen sanoo. SAHALINJAT SYÖVÄT ENITEN SÄHKÖÄ Sahalinjat käyttävät koko sahalaitoksella eniten sähköä. Niillä on runsaasti väkivahvoja moottoreita, jotka ohjaavat puiden kulkua ja sahausta prosessin eri vaiheissa. Työntekijöitä ei sahauksessa juuri näy, vaan prosessia valvoo pääluottamusmies ja prosessinhoitaja Jukka Kleme valvomohuoneessa yli kahden vuosikymmenen kokemuksella. Samalla kun hän pitää silmällä paria kymmentä monitoria, ohjaa hän koneita varmoin ottein kahdella joystick-ohjaimella. – Vaikka prosessi on automatisoitu, pitää sitä jatkuvasti seurata ja tarvittaessa puuttua työn etenemiseen. Erityisesti särmäyskonetta pitää ohjata, Kleme sanoo. Energiakysymykset eivät ole tulleet hänen pöydälleen. Enemmän keskusteluja käydään johdon kanssa tulevan talven työtilanteesta, koska sahatavaran kysyntä on laskenut. Sahan työntekijät ovat säästyneet vuosikymmenet lomautuksilta muutamia lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta. NIUKASTI SÄÄSTÖKOHTEITA Westaksen Koski Tl:n saha käyttää vuodessa noin 15 000 megawattituntia sähköä ja 60 000 megawattituntia lämpöä. Sähkön hinnasta osa on kulutusarvioon perustuen kiinteähintaista ja ylimenevä osa pörssisähköä. Westaksella ei juurikaan ole käyty keskusteluja työn painottamisesta yöaikaan, jolloin sähkö on halvempaa. – Teemme muutenkin töitä kolmessa vuorossa. Myös lämpölaitoksemme käy jatkuvasti läpi vuorokauden, Westaksen talousjohtaja Minna Saaranluoma-Carpelan sanoo. Myös omaa sähköntuotantoa on mietitty. Aurinkoenergia ei kuitenkaan olisi paras vaihtoehto, koska sähköä tarvitaan jatkuvasti ja korkealla teholla. Tekija?_2022_10_sisus.indd 10 Tekija?_2022_10_sisus.indd 10 5.10.2022 15.42 5.10.2022 15.42
10/2022 Tekijä 11 ? Remonttimies Kari Heikkilä ei usko, että energiapula uhkaa hänen työpaikkaansa. ? Westas tuottaa raakapuusta yli jäävästä kuoresta tarvitsemansa lämpöenergian. Sahauksessa yli jäävä hake menee selluteollisuuteen ja puru lähistön lämpölaitosten energialähteeksi. ? Kuivaamon valvomossa ovat kuivaamon hoitajat Markus Nuotio ja Heikki Hahko. Heillä on yhteensä noin 50 vuotta kokemusta sahatavaran käsittelystä. Kuivaamo on energiankäytön kannalta mielenkiintoinen paikka. Siellä käytetään valtaosa sahan lämpöenergiasta ja suuret puhaltimet ovat nekin melkoisia sähkön kuluttajia. AJASSA Tekija?_2022_10_sisus.indd 11 Tekija?_2022_10_sisus.indd 11 5.10.2022 15.09 5.10.2022 15.09
Suuri kuluttaja säästää isosti Polttoaineiden jalostaja Neste saa merkittävän osan energiastaan raakaöljyn ja muiden syöteaineidensa mukana. Tätä energiaa käytetään paljon jalostusprosessin eri vaiheissa. Neste tarvitsee sähköä, lämpöä ja höyryä, joita saadaan useista lähteistä. – Kilpilahden voimalaitos (KPP, Kilpilahti Power Plant) ostaa sivuvirtojamme ja vastaanottaa prosessilämpöämme. Tuotamme lämpöä noin 30 megawatin teholla, josta riittää Kilpilahden muillekin teollisuuslaitoksille, Nesteen Öljytuotteiden johtaja Markku Korvenranta sanoo. GIGALUOKAN KULUTUS Sähköä kuluu Porvoon jalostamolla noin 1 000 gigawattituntia vuodessa muun muassa raskaiden koneiden käyttöön läpi jalostusprosessin. Tämä energiamäärä vastaa noin 50 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuoden sähkönkulutusta. Paljon voidaan kuitenkin säästää. Yhtiö on ilmoittanut, että se saavutti esimerkiksi vuonna 2021 kokonaisuutena 98,5 gigawattitunnin energiansäästön. Se merkitsi sähköä noin 5 000 sähkölämmitteiselle omakotitalolle. Neste on turvannut sähkönsaantia pitkäaikaisilla tuulivoiman hankintasopimuksilla Fortumin, Ilmattaren ja Statkraftin kanssa. Sopimuksista osa on markkinahintaista sähköä ja osa on tehty erilaisilla suojautumistoimilla hinnanvaihteluja vastaan. Lämpöenergiaa ja polttoaineita kuluu puolestaan noin 8 000 gigawattituntia vuodessa. Neste on korvannut maakaasun lähes kokonaan maailmanmarkkinoilta ostetulla propaanilla. Vaihdon suurin vaikutus on Nesteen vetylaitoksella, jossa muutos tehtiin odotettua nopeammin. SÄHKÖ KORVAA MUITA ENERGIALÄHTEITÄ Korvenranta uskoo sähkön kilpailukykyiseen hintaan tulevaisuudessa. Pääsyy tähän on nopeasti kasvava tuulivoimatuotanto. Sen myötä tuotetaan myös vihreää vetyä, jota voidaan hyödyntää monin tavoin energialähteenä. – Sähkö on vedyn raaka-aine, jolla korvaamme maakaasun ja propaanin. Kilpilahden teollisuusalue, missä Nesteen jalostamo on suurin toimija, tuottaa merkittävästi enemmän lämpöenergiaa kuin siellä kulutetaan. Keskustelu hukkalämmön käytöstä pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuottajana jatkuu. – Hanke on edelleen harkinnassa, Korvenranta tiivistää. JATKUVAT ENERGIATALKOOT Porvoon jalostamolla on erikoistunut tiimi, joka arvioi kaikissa yksiköissä ja kaikkien energiamuotojen osalta, miten energiatehokkuutta voidaan parantaa. – Paljon työtä on tehty, mutta edelleen löytyy parannettavaa. Nesteen prosessit ovat sellaisia, ettei niitä voi ajaa alas sähkönsaantiongelmien vuoksi. – Emme voi ajaa mitään laitoksiamme ilman sähköä. Oletuksemme onkin, että saamme tarvitsemamme sähkön tuotannon ylläpitämiseen, vaikka sähkömarkkinoilla olisikin ajoittaista niukkuutta, Korvenranta sanoo. – Pari vuotta sähkö on turvattu nykyisillä hintakiinnityksillä, ja ainakaan toistaiseksi ei ole suunnitelmia siirtyä omaan sähköntuotantoon, Saaranluoma-Carpelan sanoo. Merkittäviä sähkön säästömahdollisuuksia ei Westaksella juuri ole. Westas on mukana Motivan energiansäästöohjelmassa, jonka tavoitteena on saada teollisuuden energiankäyttöä vähennettyä. Yrityksen tärkein energiansäästökohde on ollut lämpökeskuksen savukaasujen puhdistuslaitokseen asennettu Economizerlaite. Se nappaa savukaasuista lämpöenergian talteen. Kallistuva sähkö kasvattaa sahatavaran hintapaineita. – Kysyntä on vielä tällä hetkellä melko hyvä, mutta näköpiirissä on, että sekä kysyntä että hinnat lähtevät laskemaan. Tilanne muuttuu haastavammaksi. En kuitenkaan usko, että sähkön hinta vaikuttaa meillä siihen, pidämmekö sahan pyörimässä vai emme, Saaranluoma-Carpelan pohtii. AUTOMAATIOTA JA KÄSITYÖTÄ Työntekijäpulaa Westaksella ei kärsitä, vaan nuoria tulee tasaisesti eläköityvien tilalle. Vaikka automaatio on lisääntynyt, ei työntekijöiden määrä ole laskenut, koska tuotanto on vastaavasti kasvanut. Kuorta kertyy vuosittain 110 000 kuutiota, josta poltetaan tehtaan lämpölaitoksessa 65 prosenttia. 12 Tekijä 10/2022 Tekija?_2022_10_sisus.indd 12 Tekija?_2022_10_sisus.indd 12 5.10.2022 15.09 5.10.2022 15.09
AJASSA Rimoittaja Eetu Sintonen on työntekijöiden nuorempaa sukupolvea. Hän työskentelee tuotantolinjan loppupäässä valmiin sahatavaran parissa. Sintonen ohjaa rimoituskonetta, jossa lautojen väliin asetetaan rimat vastakkaiseen suuntaan lautojen kanssa. Rimoja tarvitaan, jotta lautapinot ovat sopivan ilmavia, kun niitä kuivataan. – Kun kaikki toimii, ei automaatioon tarvitse paljoa puuttua. Harvoin niin kuitenkin on, vaan aika paljon pitää päivän aikana painaa hommia. Työ on kuitenkin rentoa, kun saa tehdä omaan tahtiin. Neljä vuotta Westaksella työskennelleen Sintosen mukaan paikkakunnalla ei ole juuri muita työpaikkoja. – Olin teurastamolla määräaikaisena neljä vuotta. Se alkoi tympimään. Siksi tulin tänne heti, kun vakituinen paikka vapautui. OTAVALLA OSATAAN SÄÄSTÄÄ Jokainen yritys pyrkii energiansäästämiseen aina kun säästäminen on kaikin puolin järkevää. – Siirryimme neljä vuotta sitten älykkääseen led-valaistukseen, olemme toteuttaneet kompressorihuoneen lämmön talteenoton ja paransimme painohallin kattoremontin yhteydessä eristyksiä, Otavan Kirjapaino Oy:n toimitusjohtaja Marko Silventoinen kertoo konkreettisista energiatehokkuustoimista. Painotalo käytti viime vuonna energiaa 5 500 megawattituntia, josta reilu 40 prosenttia tuli Keuruun Energialta kaukolämpönä. – Kaukolämpömme on vihreää energiaa ja sähkö ekoenergiaa, vaikka ne ovat hieman tavallista energiaa kalliimpia, Silventoinen sanoo. Sähkön hinnan Otavan Kirjapaino turvaa koko Otava-konsernin hankintasopimuksilla. – Kiinteähintaiset sopimuksemme ovat huomattavan edullisia verrattuna nykyiseen sähkön hintaan. Ensi vuodeksi vähän yli puolet sähköstä hankitaan sovitulla kiinteällä hinnalla ja lopun joudumme neuvottelemaan. Seuraaville vuosille hintasuojatun sähkön määrä vähenee vuosittain, Silventoinen sanoo. Kulunut vuosi ei ole muuttanut Otavan tapaa tehdä energianhankintasopimuksia, mutta paperin hankintaongelmiin on varauduttu saatavuusongelmien vuoksi. Varastossa on aiempaan verrattuna huomattavasti enemmän paperia, koska toimitusajat ovat pidentyneet. Samalla kun paperin hinnan nousu on nostanut kirjojen materiaalikustannuksia, on energiakustannus pysynyt edelleen muutamassa prosentissa. Kirjapainon 12 miljoonan euron liikevaihdosta energian osuus on 300 000–400 000 euroa. – Merkittäviä nousupaineita suojaamattomalle sähkölle toki on. Kaukolämmössä odotettavissa olevat hinnankorotukset ovat maltillisemmat, Silventoinen sanoo. AINA ON VARAA PARANTAA Energiansäästötoimet ovat Otavalla jokapäiväistä työtä. Tämän lisäksi on käynnistetty energian säästöön tähtäävä projekti. – Vaikka energiansäästö on hyvässä mallissa, aina on parannettavaa, Silventoinen sanoo. Koneiden, kuten sidontalaitteiden tai painokoneiden, hankinnoissa energiatehokkuus ei ole toistaiseksi ollut hankintakriteeri. Tärkeintä on ollut se, että koneet soveltuvat parhaalla mahdollisella tavalla käyttötarpeeseen. Otava harkitsee parhaillaan aurinkosähköjärjestelmää. Se voisi tuottaa 5–10 prosenttia painon tarvitsemasta sähköstä. Investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu 7–10 vuotta. ”Kallistuva sähkö kasvattaa sahatavaran hintapaineita.” Rimoittaja Eetu Sintonen on tyytyväinen, että saha on tarjonnut hänelle vakituisen työpaikan. 10/2022 Tekijä 13 ? Tekija?_2022_10_sisus.indd 13 Tekija?_2022_10_sisus.indd 13 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
14 Tekijä 10/2022 PUU JA TUULI KORVAAVAT FOSSIILISTA ENERGIAA Parhaillaan ajankohtaisen kaasun rooli on vaihdellut suomalaisen teollisuuden energianlähteenä. Sen käyttö nousi voimakkaasti 50 vuotta sitten. Vuosituhannen alussa käyttö alkoi hiipua ja nyt se lopahtaa kokonaan. Samoin käy hiilen energiakäytölle. Samalla teollisuus on rakentanut melkoisesti biomassavoimaloita. Tuulen merkitys teollisuuden voimanlähteenä on pieni. METSÄTEOLLISUUS TUOTTAA RUNSAASTI ENERGIAA Energiantuotannon ja ostetun energian osuus vaihtelee melkoisesti teollisuuden eri alojen välillä. – Kemianteollisuudessa ei ole juurikaan omaa energiantuotantoa, mutta metsäteollisuus tuottaa energiaa jopa yli oman tarpeen, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen sanoo. Isojen tehtaiden yhteydessä olevat energialaitokset ovat pääasiassa itsenäisiä yrityksiä, mutta tehtaat omistavat niistä suurimman osan. Tällä järjestelyllä tehdas saa edullista energiaa, josta riittää usein kaukolämpöä lähiseudun kotitalouksiin. Vakkilainen muistuttaa, että suomalainen teollisuus maksaa huomattavasti vähemmän sähköstä kuin esimerkiksi saksalainen. – Suomessa ja Ruotsissa on paljon vesivoimaa, bioenergiaa ja ydinvoimaa. Niiden avulla sähkön hinta on alempi. Saksassa sähköntuotanto on perustunut kalliiseen fossiilienergiaan. Teollisuuden sähkönkäyttö periytyy Vakkilaisen mukaan ajalta, jolloin Imatran Voima ja sittemmin Fortum hinnoitteli sähkön hinnan korkealle. Sen seurauksena teollisuus alkoi rakentaa omaa, voittoa tavoittelematonta sähköntuotantoa, kuten ”Yhteiskunnan kannalta se, että puuta käytetään suoraan energiaksi, ei ole suunta mihin pitäisi mennä.” Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalan. Jos Olkiluodon kolmosreaktori ei ole talvella käytössä, kohtaamme ongelmia. Vaikka sähkö laskennallisesti riittäisi, hinta nousee. Tilanne kärjistyy, jos Saksassa loppuu kaasu, sillä se heijastuu myös suomalaiseen sähkön hintaan. – Osa sähkön tuotannosta on erittäin kallista, ja tämä nostaa sähkön hintaa kaikkialla. Todennäköisesti ensi talvi on pahempi kuin viime talvi. Paljon on kiinni sääoloista, Vakkilainen sanoo. KILPAILUKYKY VAARASSA Korkea sähkön hinta vaikuttaa suomalaisen teollisuuden hintakilpailukykyyn, koska energiakriisi on pääasiassa eurooppalainen ilmiö. Amerikkalaiset ja kiinalaiset tehtaat saavat näissä oloissa kilpailuetua, kun energian hinta ei nouse siellä. Energiaomavaraiseen metsäteollisuuteen kriisi ei iske, mutta konerakentajien ja metallinjalostajien energialaskussa muutos näkyy. Vakkilaisen mukaan teollisuus on varautunut tähänkin kriisiin niin hyvin kuin voi, mutta sekään ei riitä. – Sähkön hinnannousu on ollut täysi yllätys kaikille ja se vaikuttaa kaikkiin energiaintensiivisiin aloihin koko EU-alueella, hän sanoo. TUULTA, EI PUUTA Kun sähkön hinta nousee, parantaa se puun kilpailukykyä energialähteenä. Metsäteollisuuden pitkäaikainen huoli siitä, että kilpailu puusta kiihtyy, on nyt totta. Tähän saakka energiateollisuus on käyttänyt lähinnä metsätähteitä ja sahojen ylijäämäpuuta. – Näillä sähköhinnoilla kannattaa energiapuusta maksaa liki sama hinta kuin tukkipuusta. Yhteiskunnan kannalta se, että puuta käytetään suoraan energiaksi, ei kuitenkaan ole suunta mihin pitäisi mennä. Siksi on hyvä, että tuulivoimaa rakennetaan paljon, koska se tuottaa uusiutuvaa sähköä, Vakkilainen sanoo. ? ENERGIAN KÄYTTÖ TEOLLISUUDESSA 1 000 TJ 50 100 150 200 2019 2020 Puupolttoaineet Sähkön nettohankinta Hankittu lämpö Öljy Hiili Maakaasu Muut energialähteet Turve Lä hd e: Ti la st ok es ku s Tekija?_2022_10_sisus.indd 14 Tekija?_2022_10_sisus.indd 14 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
10/2022 Tekijä 15 AJASSA Teollisuus pärjää tiukassakin paikassa Energiamarkkinoiden ketjureaktio on realisoitunut karmealla tavalla: kun Venäjä laittoi kaasuhanat kiinni, piti Saksan turvata kotien kaasunsaanti. Voimalaitokset saavat vähemmän kaasua, jolloin kivihiilivoimaloita käynnistettiin korvaamaan puuttuvaa energiaa. Kivihiili tarvitsee tuplaten päästöoikeuksia verrattuna maakaasuun, joka on nostanut päästöoikeuksien hinnan Euroopassa pilviin. Tämä vaikuttaa suoraan sähkön hintaan myös meillä. – Maksamme sähköstä ylihintaa. Se haittaa teollisuuden prosessien kehittämistä, eli trendiä, jossa siirrytään polttoaineiden käytöstä sähkön käyttöön, Teknologiateollisuus ry:n energiapolitiikan johtava asiantuntija Martti Kätkä sanoo. Kun sähkön hinta nousee, perustetaan turpeen varmuusvarastoja ja metsähakkeen käyttöä lisätään valtion tuella. Vaikka teollisuuden muutostrendi nyt hidastuu ja jopa kääntyy, pitkällä aikavälillä sähkönkäyttö lisääntyy. Samalla se korvaa fossiilisia polttoaineita ja turvetta. Energiapuun saanti turvataan Kätkän mukaan sillä, että se koostuu metsäteollisuuden sivuvirroista ja tähteistä sekä nuoren metsän harvennuspuusta. Vaikka puuntuonti Venäjältä loppui, saadaan nuoren metsän hoitohakkuista korvaava puumassa. – Tavoitteena on, että kaikki kaukolämpö voidaan tuottaa SisäSuomessa metsähakkeella, Kätkä sanoo. METALLINJALOSTAJAT JA KONEPAJAT ONGELMISSA Teollisuuden energiankäytöstä metallin jalostajat ovat suuria sähkönkuluttajia. Tornion jaloterästehdas on Pohjoismaiden suurin sähkönkuluttaja yli kolmella terawattitunnilla vuodessa. Metallijalostuksen ohella myös kemianteollisuudessa on sähköintensiivisiä prosesseja kuten kloraatin valmistus. Toisaalla on metsäteollisuus, joka tuottaa suuret määrät teollisuushöyryä, lämpöä ja sähköä – usein jopa yli oman tarpeen. Teollisuus tuottaa valtavat määrät hukkalämpöä. Sen hyödyntämisessä on Kätkän mukaan vielä paljon parannettavaa. Modernit kaukolämpöverkot pystyvät lämpöpumppujen avulla käyttämään hyödyksi aiempaa tehokkaammin alemman lämpötilan hukkalämpöjä. TEOLLISUUS ON VARAUTUNUT Teollisuus on varautunut poikkeusaikoihin polttoaineiden velvoitevarastoilla ja sähkön hintasuojauksilla. Suojauksilla taataan sähkön kattohinta. Polttoainehankinnassa käytetään useita lähteitä. Kysyntäjoustot ovat tehokas keino energiakustannusten hillinnässä. – Jos esimerkiksi prosessissa on elektrolyyseri, laite sammutetaan korkean sähkönhinnan ajaksi ja käynnistetään, kun sähkö on halvempaa. Samaa voivat tehdä esimerkiksi valimot. Mutta jatkuvatoimiset prosessit, kuten masuunit, eivät tällaista keinoa voi käyttää, Kätkä sanoo. Varautumista ovat myös teollisuuden LNG-terminaalit, joita on Kemissä ja Porissa sekä rakenteilla Haminassa. Vaikka energiakriisi kehkeytyy kuinka pahaksi, ei Kätkä usko tulevana talvena tehtaiden sulkemiseen energianhinnan vuoksi. – Hintasuojaukset pitää tehdä ajoissa eli ennen kuin näemme suuria hintoja. Kun piikkihinnat ovat ilmaantuneet, saa kyllä suojauksen, mutta se maksaa, Kätkä sanoo. Toinen asia on tehoreservin, eli esimerkiksi Meri-Porin voimalan, käyttöönotto. Kolmas ja viimeinen tie ovat kiertävät parin tunnin sähkökatkot, jotka eivät aiheuta tuotannolle vakavaa haittaa. – Teollisuus tekee kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa ennakkoon sopimuksia osallistumisesta säätösähkömarkkinoille joko tarjoamalla omaa sähköntuotantoaan tai vähentämällä sähkönkulutustaan, joista ne saavat korvausta, Kätkä kertoo. LUE LISÄÄ: Korkea sähkön hinta syö tuhansien leipää Kemianteollisuus ry:n jäsenkyselyssä yrityksistä 19 prosenttia kertoi, että heillä on tuotannon supistamisesta johtuen käynnissä tai odotettavissa lomautuksia, ja 10 prosenttia ilmoitti todennäköisesti irtisanovansa työntekijöitään. www.tekijalehti.fi/uutiset Tekija?_2022_10_sisus.indd 15 Tekija?_2022_10_sisus.indd 15 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
16 Tekijä 10/2022 KEKSINTÖ UV-LEDIT SUOJAAVAT IHMISIÄ VIRUKSILTA Ultraviolettisäteilyn desinfiointikykyä on jo pitkään hyödynnetty tilojen haastavassa desinfioinnissa. Tyypillisiä desinfioivien valaisinten käyttökohteita ovat olleet muun muassa sairaaloiden leikkaussalit. Uuden valaistustekniikan myötä UV-ledit voivat tehdä ilmassa olevista ja pintoihin kiinnittyneistä taudinaiheuttajista vaarattomia muutamassa minuutissa, myös silloin kun paikalla on ihmisiä. Terveydenhuollon lisäksi UV-ledejä voidaan hyödyntää muun muassa kouluissa, tapahtumatiloissa ja elintarviketeollisuudessa. Led-valot kehitettiin väri kerrallaan Kun etsitään uusia valaistusratkaisuja, on led-valo nykyään ykkösvaihtoehto. Tämän päivän ledit ovat energiatehokkaita, ekologisia ja edullisia, kun niitä vertaa hehkulamppuihin tai loisteputkiin. Niiden etuna on lisäksi pitkäikäisyys, pienikokoisuus ja mekaaninen kestävyys. LED tai ledi (englanniksi light-emitting diode ) on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta. Puolijohteessa on sekä eristeen että johteen ominaisuuksia. Diodi päästää sähkövirtaa vain yhteen suuntaan. Ledin valmistusmateriaali määrää komponentin lähettämän valon, jota voidaan muokata edelleen ledin pintaan lisätyillä kalvoilla ja pinnoitteilla. Ledien yleistymistä on siivittänyt hehkulamppukielto, joka tuli voimaan Suomessa syyskuussa 2011. Siitä lähtien 60-wattisia hehkulamppuja ei ole saanut enää valmistaa eikä maahantuoda EU:n alueelle. Ensi vuoden elokuussa tilanne muuttuu vielä entisestään, kun loisteputket poistuvat käytöstä EU:n alueella. Tähän asti EU:ssa on ollut sallittua käyttää vielä T8ja T5-loisteputkia, vaikka ne sisältävät elohopeaa, jota pidetään yhtenä kaikkein vaarallisimmista ympäristömyrkyistä. Ledien kehittämisen takana on vuosikymmeniä kestänyt tutkimus. Toden teolla ne alkoivat valaista maailmaa 2000-luvulla. Jo vuonna 1907 oli kokeissa havaittu, että piikarbidikide, jonka läpi johdetaan sähkövirta, hohtaa heikkoa valoa. Havainnon teki englantilainen insinööri Joseph Round työskennellessään italialaisen radioneron Guglielmo Marconin avustajana. Nykyisetkin ledit perustuvat tähän ilmiöön, joka tunnetaan nimellä elektroluminenssi. Ilmiötä tutkittiin edelleen 1920-luvulla, ja 1950-luvulla tutkijat havaitsivat Yhdysvalloissa, että eräät puolijohdemateriaalit lähettivät infrapunaeli lämpösäteilyä. Toimiva, näkyvää valoa lähettävä ledi syntyi ensimmäisen kerran amerikkalaisen General Electric -yhtiön laboratoriossa lokakuussa 1962, eli kuusikymmentä vuotta sitten. Ensimmäinen nykyaikainen LED-valaisin oli väriltään kirkkaanpunainen. Ledejä käytettiin pitkään lähes pelkästään kohdevaloina ja elektronisten laitteiden merkkivaloina sekä näyttötauluissa ennen kuin niiden käyttö laajeni esimerkiksi autojen valoihin ja niistä työvalaistukseen ja kotien käyttöön. Varsinainen vallankumous ledien kanssa tapahtui vuonna 1993, jolloin japanilainen insinööri ja tutkija Shuji Nakamura esitteli kirkkaansinisen LED-valon suurelle yleisölle. Värivalikoiman laajentumisen myötä kyettiin tuottamaan myös valkoista LED-valoa. LED-valojen yhtenä heikkoutena on ollut se, että ne eivät kestä korkeita lämpötiloja. Nykyään markkinoilla on kuitenkin jo ledejä, jotka sopivat myös vaikka saunaan. SUOMALAISILLA LEDEILLÄ PIENI HIILIJALANJÄLKI Kajaanilainen yritys Valtavalo tarjoaa yrityksille ja julkishallinnolle energiatehokasta valaistusta vaihdettavilla valonlähteillä. Näin valaistusta ei tarvitse uusia kokonaan. Asiakas säästää valaistuksen kustannuksissa ja pienentää hiilijalanjälkeään. Valtavalo on mukana SITRAn listalla, jolla on Suomen kiinnostavimpia kiertotalousyrityksiä. Yritys siirsi toimintansa vuonna 2012 Kiinasta Suomeen. Suurin osa maailman ledeistä valmistetaan Kiinassa ja muualla Aasiassa. Maailman suurimpia ledien valmistaja ovat Signify (Philips), Samsung LED, Acuity Brands, Cree ja Nichia. MAAILMAN SUURIN LED-KYLTTI THAIMAASSA Maailman suurin LED-valorakennelma löytyy Guinness World Recordsin mukaan Thaimaan Phuketista. Kyse on thai-kulttuuria esittelevän Carnival Magic -teemapuiston logosta, joka käsittää yli 400 000 lediä. Logo valmistui puistoon kesäkuussa 2022. Puistossa on erilaisia alueita, joista Kingdom of Lights, Valojen valtakunta, säteilee valoa ja värejä. Kaikkiaan alueelta löytyy yli 40 miljoonaa lediä. Ennätysmäisen LED-valorakennelman lisäksi puistoon on rakennettu maailman suurin LED-valoveistos. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA ISTOCK Tekija?_2022_10_sisus.indd 16 Tekija?_2022_10_sisus.indd 16 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa kalareissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee keli. Onko kaikki ok? 09:12 Kamat purettu. Nyt vavat kyytiin ja veneelle. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus 6,77 €/kk Teollisuusliito n jäsenelle vain Hintaesimerk ki vuonna 2022: 30-vuotias Teollisuusliito n jäsen, korvaussumm a 100 000 €. Tekija?_2022_10_sisus.indd 17 Tekija?_2022_10_sisus.indd 17 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
18 Tekijä 10/2022 NÄKIJÄ ”Minua kiinnostaa ihan hirveän paljon, mitä meidän liittojen työttömille jäsenille kuuluu”, sanoo Peppi Tervo-Hiltula. Hyvä mieli sähköpostin saamisesta M elko harva ihminen kertoo ilahtuvansa, kun inboxiin kilahtaa uusi työsähköposti, kun puhelin soi tai piippaa tekstiviestin merkiksi. Mutta toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula ilahtuu, varsinkin kun viestit tulevat Tatsin eli Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistykseen kuuluvien ammattiliittojen työttömiltä jäseniltä. – Jäsenten yhteydenotot vievät eteenpäin omassa työssä. Niistä saa uusia ideoita, joiden pohjalta voi kehittää Tatsin toimintaa. Tervo-Hiltula on ollut Tatsin toiminnanjohtajana reilun vuoden. Hän siirtyi tehtävään ammattioppilaitoksen media-alan opettajan virasta. 36-vuotiaana hänelle on jo kertynyt kokemusta erilaisista nuorisotyöhön ja järjestötoimintaan liittyvistä tehtävistä, ja lisäksi osaamista on tuonut ahkera opiskelu työn ohessa. – Töitä olen tehnyt noin kolmen vuoden pätkissä. Olen noudattanut Maija Poppasen urafilosofiaa: On aika vaihtaa, kun koen, että oma työ senhetkisessä paikassa on tehty. Ja aina on tullut jotain uutta vastaan. Ammattiyhdistystoimijan taustaa Tervo-Hiltulalla ei ole. Hän kuitenkin näkee, että liittojen säilyminen vahvoina toimijoina on yhteiskunnalle hyväksi. Eikä ainoastaan siksi, että ne puolustavat jäsentensä palkkoja ja muita työehtoja. – On hyvin tärkeää, että järjestäytymisprosentit ovat mahdollisimman korkealla. Työelämä on sirpaleista, mutta ammattiliittojen kautta ihmiset kokevat kuuluvansa johonkin porukkaan. Vaikkapa koneistajalla tai automaatioteknikolla on usein vahva ammatti-identiteetti, ja liitot voivat tukea tätä. Liitto on kotipesä. TYÖTTÖMÄN ENSIAPUPAKETTI SANOITTAA TUNTEITA Tatsin tekemistä asioista iso osa on projektiluonteisia, mikä sopii toiminnanjohtajan työskentelyfilosofiaan hyvin. Elokuun lopussa julkaistiin Työttömän ensiapupaketti , joka on tarkoitettu työttömille, lomautetuille ja työttömyyden uhkaamille. – Paketti on nyt saatavilla verkossa ja sitä on mainostettu koulutuksissa ja uutiskirjeissä, kertoo Tervo-Hiltula. Työttömän ensiapupaketissa on käytännön toimintaohjeita esimerkiksi omien talousasioiden järjestämiseen ja uuden työn hakemiseen. Erityistä siinä on, että kun työttömyyttä yleensä lähestytään haettavien etuuksien kautta, paketti sanoittaa myös tunnereaktioita, elämäntilanteen kriisiä sekä työttömyyttä kokemuksena. – Ensiapupaketin avulla oppii ehkä tunnistamaan omia tunteitaan, joita työttömäksi jäämiseen liittyy. Tunteet kulkevat vaiheittain. Usein alussa tulee shokkivaihe, sitten reaktiovaihe, käsittelyvaihe, uudelleen suuntautumisen vaihe. Muutoksen keskellä pitää toisaalta pystyä tekemään päätöksiä ja toisaalta käsittelemään tunteita. Tatsin lisäksi Työttömän ensiapupaketin tekemiseen osallistui kolme muuta järjestöä: Suomen mielenterveysseura MIELI ry, velkaantuneita ja talousongelmaisia auttava Takuusäätiö sekä Työttömien keskusjärjestö. Työpaikkojen luottamushenkilöille on oma pakettinsa, jonka saa pyynnöstä Tatsilta. Järjestö tarjoaa muutenkin tukea luottamushenkilöille vaativissa tilanteissa, ja mahdollisia toimenpiteitä voidaan miettiä yhdessä. – Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu saavat usein huolipuheluita ja heidän pitää vastata monenlaisiin kysymyksiin, kun työntekijät haluavat heiltä tietoa, sanoo Tervo-Hiltula. KORTTELIKEITTIÖ JA PÄIHDERIIPPUVAISTEN KOTIPESÄ Tatsin hankkeita ovat myös Lahden Homebase ja Porvoon Korttelikeittiö. Homebase on päihdetoipujien päihteetön, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jonka ideana on yhteisöllinen vertaistuki. Kolme vuotta sitten avattu tila syntyi päihdetoipujien omasta aloitteesta. Korttelikeittiö puolestaan on avoin paikka, jossa tiistaisin tarjotaan lounasta, torstaisin järjestetään kahvilatoimintaa. Leiritoimintaakin Tatsi käynnistelee jälleen. Se ehti olla koronan takia pari vuotta tauolla, ja kiinnostus on herännyt nyt uudestaan. – Aluksi ihmiset olivat koronan jälkeen arkoja lähtemään mihinkään. Nyt taas uskalletaan, ja on selvästi tarve kohdata toisia, Tervo-Hiltula kertoo. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu Tatsin tehtäviin, ja toiminnanjohtajan työhön kuuluu paljon tapaamisia jäsenliittojen edustajien ja muitten yhteistyötahojen kanssa. Kesän ja alkusyksyn aikana Tervo-Hiltulaa on työllistänyt toukokuussa voimaan TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA KITI HAILA ”On aika vaihtaa työtä, kun koen, että oma työ senhetkisessä paikassa on tehty.” Tekija?_2022_10_sisus.indd 18 Tekija?_2022_10_sisus.indd 18 5.10.2022 15.10 5.10.2022 15.10
10/2022 Tekijä 19 AJASSA AJASSA tullut pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jonka soveltaminen on herättänyt keskustelua. Mallin tarkoitus on antaa työttömälle yksilöllisempää tukea työnhaussa, mutta se on johtanut harmillisen kirjaviin tulkintoihin. – Eri puolilla Suomea työvoimatoimistoissa on eroja siinä, millä perusteilla voi hakea opiskelemaan tai milloin pitää hakea töitä. Lopputuloksena voi olla, että työnhakija joutuu jännittämään ansiosidonnaisensa jatkoa. TYÖTTÖMILLE LÖYDETTÄVÄ KIIREESSÄKIN AIKAA – Harrastan vaikuttamista vapaallakin erilaisissa järjestöissä. Esimerkiksi lapseni koulun johtokunnan puheenjohtajana yritän vaikuttaa siihen, millaista pikkukoululaisten iltapäivätoiminta on, kertoo Tervo-Hiltula. Hän luonnehtii itseään toiminnan käynnistäjäksi, joka tarttuu parannuksia vaativiin asioihin. – Mottoni taitaa nykyään olla, että tarttis varmaan tehdä jotain . Monesti itse pitää tarttua toimeen ja houkutella sitten muitakin mukaan. Kuvaavaa Tervo-Hiltulan asenteelle on, että kun Tatsi haki toimistotyöntekijää palkkatukipaikkaan, hän kävi puhelimessa läpi työllistymisvaihtoehtoja kaikkien hänelle soittaneiden hakijoiden kanssa – myös niiden, joilla ei ollut mahdollisuutta tulla valituksi, koska tehtävä oli jo täytetty. – Yritimme puhelimessa miettiä yhdessä, mistä soittajalla olisi kokemusta. Ihmiset kun eivät aina tunnista omia vahvuuksiaan eivätkä tule harkinneeksi, voisivatko mahdollisesti mennä jollekin ihan toiselle alalle töihin. Muutama hakija lähetti jälkeenpäin sähköpostia ja kiitti Tervo-Hiltulaa. – On valitettavasti paljon työnantajia, jotka eivät vastaa edes, että kiitos hakemuksesta, mikä on tosi epäkohteliasta. Mutta jos minulla ei olisi 10–15 minuuttia aikaa tällaiseen, olisin väärässä ammatissa ja väärässä järjestössä. Aina saa soittaa. Aina ei ehdi vastata, mutta soitan kyllä takaisin tai laitan tekstarin. Ihmiset ovat tässä työssä parasta. ? TATSI ? Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry ? Edunvalvontaja palvelujärjestö, perustettu 1996 ? Järjestää tukitoimintaa, koulutusta ja tapahtumia jäsenjärjestöjensä työttömille jäsenille, tuottaa tietoa, rakentaa uusia toimintamalleja hankkeiden kautta ? Jäsenjärjestöinä 13 ammattiliittoa, myös Teollisuusliitto ? Työntekijöitä 5–10, toimisto Helsingin Hakaniemessä www.tatsi.fi ”Jos minulla ei olisi varttia aikaa keskustella työttömän kanssa, olisin väärässä ammatissa.” PEPPI TERVO-HILTULA Tatsin toiminnanjohtaja (2021–). Media-alan opettaja Stadin AO:ssa (ammattija aikuisopisto) 2018–21. Aiemmin työskennellyt muun muassa nuorisojärjestöissä ja mediakasvatuksen parissa. FM (filosofian maisteri), kulttuurituottaja (AMK), ammatillinen opettaja, nuorisoja vapaa-ajan ohjaaja. Suorittanut opetushallintoon, johtamiseen, digitaaliseen markkinointiin ja myyntiin liittyviä koulutuskokonaisuuksia. Tekija?_2022_10_sisus.indd 19 Tekija?_2022_10_sisus.indd 19 5.10.2022 15.11 5.10.2022 15.11
20 Tekijä 10/2022 VIERAILIJA Kielitaito on osa ammattitaitoa NIINA LILJA Kirjoittaja on asiantuntijaviestinnän professori Tampereen yliopistossa. Hän johtaa rakennusalan kieltä koskevaa tutkimushanketta ja on kiinnostunut työntekijäammattien kielestä. Kirja Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa ilmestyi Vastapainon kustantamana 2022. S uomessa elää tällä hetkellä enemmän muista maista muuttaneita henkilöitä kuin koskaan aikaisemmin ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat osa työpaikkojen arkea. Työperäisen maahanmuuton lisäksi Suomeen muutetaan myös muista syistä, ja kotoutumispolitiikkamme kärkiajatuksena on tukea aikuisten maahanmuuttajien mahdollisimman nopeaa työllistymistä. Työllistymisessä suomen kielen oppiminen on avainasemassa. Työelämässä tarvittavaa kieltä opitaan nykyajattelun mukaan tehokkaimmin työtä tehtäessä. Kielitaito on osa ammattitaitoa. Ammattilainen taitaa paitsi työnsä myös siitä puhumisen. Vain rakentamisen ammattilainen osaa kunnolla selittää, miten holvimuotti rakennetaan tai miten ja miksi kerrostalon elementit asennetaan tietyssä järjestyksessä. Ammattitaidon ja kielitaiton yhteenkietoutuminen on yksi syy siihen, miksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta osa toteutuu nykyisellään työharjoitteluina, ja miksi ammatillisessa koulutuksessa korostuu työpaikoilla oppiminen. Suomeen muuttaneet aikuiset ja monikielisistä taustoista tulevat opiskelijat ovat työpaikoilla oppimassa ammatillisten taitojen lisäksi myös kieltä. Suuri osa aikuisista maahanmuuttajista työllistyy työntekijäaloille. Tutkimusta työntekijäalojen kielestä ja kielitaitotarpeista on kuitenkin olemassa vasta vähän niin meillä Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Omassa rakennusalan kieltä koskevassa tutkimuksessamme olemme toistuvasti havainneet, miten olennainen osa ammattitaitoa monipuolinen kielitaito on. Työturvallisuuden näkökulmasta riittävä ymmärtämisen taito on välttämätöntä. Kieltä tarvitaan kuitenkin myös ohjeiden antamiseen ja ymmärtämiseen, työn seuraavista vaiheista neuvotteluun ja ongelmien ratkaisemiseen. Jotta pääsisi osaksi työyhteisöä, täytyy osata myös rupatella – mielellään muustakin kuin säästä. On kuitenkin utopistinen ajatus, että jokaisen työntekijän tulisi osata suomen kieli ennen kuin voi aloittaa työn. Utopiaa tämä on siksi, että kieltä voi oppia vain sitä käyttämällä. Telakkatyössä tarvittavaa kielitaitoa voi oppia vain telakalla ja rakentajan sanaston oppii kunnolla vasta rakennustyössä. Työpaikoilla ja työporukoilla onkin tärkeä rooli siinä, että suomea oppivat työntekijät pääsevät puhumaan ja oppimaan suomea. Useissa työtehtävissä työn logiikan ymmärtäminen ja taito työssä tukee myös kielen oppimista. Kielen oppiminen työn lomassa vaatii kuitenkin hyvin aktiivista otetta eikä oppimaan yleensä pysty ilman työkavereiden apua. Kirjassamme Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa raportoimme tutkimusta siitä, millaisia mahdollisuuksia kielen oppimiseen tarjoutuu arjessa ja työpaikoilla. Yksi havainto on selvä: kieltä ei voi oppia ilman keskustelukumppaneita. Suomalaisten helmasynti on kääntää keskustelu englanniksi tai jollekin toiselle kielelle, jos keskustelukumppani puhuu suomea vain vähän. Oppimisen näkökulmasta parempi olisi pysytellä suomessa ja tukea ymmärtämistä elehtimällä ja osoittelemalla. Me tarvitsemme osaavaa työvoimaa, ja siksi opiskelijoiden ja uudelle alalle kouluttautuvien aikuisten auttaminen myös kielellisesti on tärkeää. Kielitaito on olennainen osa jokaisen työntekijän ammattitaitoa. ”Kieltä voi oppia vain sitä käyttämällä.” Tekija?_2022_10_sisus.indd 20 Tekija?_2022_10_sisus.indd 20 5.10.2022 15.11 5.10.2022 15.11
10/2022 Tekijä 21 AJASSA A-kassa.fi Kun lomautus iskee. Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Avoin työttömyyskassa A-kassa Monta työtä, monta alaa –yksi työttömyyskassa. Teollisuusliitto Rakennusliitto Näyttelijäliitto Ay-toimihenkilöt Muusikkojen liitto Suomen Journalistiliitto Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme A-kassa on meidänkin kassa: Ja elämä jatkuu. Tekija?_2022_10_sisus.indd 21 Tekija?_2022_10_sisus.indd 21 5.10.2022 15.11 5.10.2022 15.11
10/2022 Tekijä 23 ? AJASSA ”M atalapalkkaisuus kohdistuu Suomessa pitkälti tietyille yksityisille palvelualoille, kertoo johtava tutkija Merja Kauhanen Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboresta. Esimerkiksi siivous-, hotellija ravintola-alat ovat tyypillisiä matalapalkka-aloja. Matalapalkoista puhuttaessa tarkoitetaan palkkoja, jotka ovat suuruudeltaan korkeintaan kaksi kolmasosaa palkansaajien mediaanipalkasta. Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan palkansaajien mediaanibruttotuntiansio oli noin 18,4 euroa vuonna 2020, eli tästä laskettuna matalapalkkaisuuden raja oli 12,3 euroa tunnissa. Palkkarakennetilastossa palkansaajien lukumäärä on noin 1,7 miljoonaa, ja matalapalkkaisten määrä noin 115 000. Todellisuudessa lukumäärät ovat vielä tätä suurempia, sillä tilasto ei sisällä alle viiden hengen yritysten palkansaajia. SOPIMUSJÄRJESTELMÄ ON TOIMINUT Alakohtaisesti neuvotellut kattavat ja yleissitovat työehtosopimukset ovat Kauhasen mukaan olleet Suomen valtti taistelussa matalapalkkaisuutta vastaan. – Kansainvälisessä vertailussa meidän osuutemme matalapalkkatöistä on EU-alueen alhaisimpia. Korostaisin sopimusjärjestelmän merkitystä, Kauhanen kertoo. Työnantajapuolella Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat tehneet irtiottoja valtakunnallisista työehtosopimuksista. Isossa kuvassa kattavien työehtosopimusten järjestelmä on kuitenkin voimissaan. – Halukkuutta valtakunnallisten työehtosopimusten säilyttämiseen ja koordinaatioonkin on olemassa, vaikka irtiottoja on ollut, Kauhanen toteaa. Matalapalkka-aloilla työntekijöistä iso osa on lähellä palkkalattiaa, eli työehtosopimuksen alinta palkkaluokkaa. Niinpä näiden pienimpien palkkojen nostaminen olisi keino matalapalkkaisten aseman parantamiseen. MATALAPALKKAERILLE OLISI TARVETTA Palkankorotukset on viime vuodet sovittu pääasiassa prosenttikorotuksina, jotka suurentavat palkkaeroja. Euromääräiset korotukset alimpia palkkoja saaville, ja alimpien palkkaluokkien korottaminen muita enemmän tasaisivat palkkaeroja ja parantaisivat matalapalkkaisten asemaa. – Aikoinaan tupojen aikaan puhuttiin solidaarisesta palkkapolitiikasta. Keinovalikoimassa olivat matalapalkkaja naispalkkaerät, Kauhanen sanoo. Työnantajapuolen vetäydyttyä kolmikantaisesta työmarkkinajärjestelmästä ei ole selvää, missä pöydissä voitaisiin katsoa kokonaisuutta ja puuttua esimerkiksi matalapalkkaongelmaan. – Nyt kun tehdään sektorikohtaisia sopimuksia, niin se voi olla vaikeaa, Kauhanen pohtii solidaarisen palkkapolitiikan mahdollisuuksia. Laajat yleissitovat työehtosopimukset ja alakohtaiset minimipalkat näyttäisivät kuitenkin olevan avain matalapalkkojen torjuntaan, kun verrataan eri vaihtoehtoja. – Jos jokainen työntekijä neuvottelisi omaa diiliä, neuvotteluasetelmat olisivat hyvinkin epätasa-arvoisia, Kauhanen pohtii täysin hajautettua mallia. Palkkalattian nostoon tarvitaan solidaarisuutta Työehtosopimukset ovat työkalu, joilla matalapalkkaongelmiin on mahdollista puuttua. Työelämän sukupuolijaot ja osa-aikatyön väärinkäyttö ovat reilun palkkauksen esteinä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2022_10_sisus.indd 23 Tekija?_2022_10_sisus.indd 23 5.10.2022 15.11 5.10.2022 15.11
24 Tekijä 10/2022 Täyspäiväistä tasa-arvoa tilauksessa SENTTIKOROTUKSET AUTTAVAT HITAASTI Matalapalkoista puhuttaessa on kyse myös arvostuksesta. Kahta saman alan samaa työtehtävää on helppo arvostaa yhtä paljon, mutta täysin erilaisten työtehtävien arvon määrittäminen on vaikeaa. – Pitäisi luoda kriteerit vertailulle, jotta arvo ja arvostus voidaan määrittää. Esimerkiksi onko palvelu tuotteena yhtä arvokas kuin materiaalinen tuote, Anttila kysyy. Jotta vertailu olisi mahdollista palkkatasaarvon hengessä, olisi eri alojen palkkojen määrä ja muodostus saatava läpinäkyvämmiksi. Yksi keino matalapalkkaja tasa-arvo-ongelmiin pureutumiseen olisi tulorekisterin tietojen vapauttaminen tutkimuskäyttöön. Palkka-avoimuutta vahvistava selvitystyö vaatisi lakimuutoksen. Matalapalkkojen poistaminen on periaatteessa yksinkertaista: nostetaan matalapalkka-alojen peruspalkkoja enemmän kuin muita palkkoja. Kaikille tulevat prosenttikorotukset eivät kuitenkaan täytä palkkakuoppia. Anttila kertoo, että joillain teollisuusliittolaisilla työpaikoilla on sovittu paikallisesti senttikorotuksista, eli kaikkien palkkojen nostamisesta samalla summalla. Tämä tyyli suhteellisesti pienentää palkkaeroja. Matalapalkka-alojen avuksi tämä keino on kuitenkin hidas. – Se on yhtä hidas kuin maan nousema Selkämerellä. Kestää aivan liian kauan, että pääsisi meren yli polkupyörällä Ruotsiin, Anttila sanoo. Sipilän hallituksen aikaan kilpailukykysopimuksella heikennettiin työntekijöiden asemaa kilpailukyvyn nimissä. Nyt kun kilpailukyky on kunnossa ja kuluttajahinnat nousevat kohisten, olisi aika tehdä toiseen suuntaan vievä ostovoimasopimus. Teollisuusliiton kanta on, että vuonna 2016 kilpailukykysopimuksessa palkansaajien maksettavaksi siirretyt noin kahden prosentin suuruiset sosiaalivakuutusmaksut on palautettava työnantajien hoidettavaksi. Työtehtävien ja ammattien arvostusten epäsuhdat ja liian matalat palkat ovat rakenteellisia ongelmia, joita ratkomaan tarvitaan niin työmarkkinaosapuolia kuin valtiovaltaa. – Rakenteellisiin ongelmiin tarvitaan yhteisiä toimia, Anttila sanoo. MONI HALUAISI ENEMMÄN TÖITÄ – Meillä Suomessa on noin 400 000 ihmistä, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä, siis täysipäiväistä ja vuoden ympäri jatkuvaa työtä, sanoo Palkkojen epätasa-arvossa on pääosin kysymys miesten ja naisten palkkojen eroista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 yksityisellä sektorilla työskentelevillä kuukausipalkkojen mediaani oli 3 520 euroa. Naisten mediaaniansio oli 3 120 euroa kuukaudessa ja miesten 4 000 euroa kuukaudessa. – Suomalaisilla työmarkkinoilla vallitsee yhä vahva jako miesten ja naisten ammatteihin, sanoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Miesten ja naisten palkkaerot johtuvat suurelta osin tästä jaosta: naiset työskentelevät useammin matalapalkkaisilla aloilla. Naisvaltaiset työtehtävät sijoittuvat julkiselle sektorille ja palvelualoille. – Mitä lähemmäs mennään duunaritöitä, sitä selvempi on alojen sukupuolittuneisuus, Anttila sanoo. Teollisuusliittolaisilla aloilla matalapalkkaus on yleisintä palvelullisilla aloilla, kuten pesulaja jakelualoilla. Samoilla aloilla tehdään myös osaaikatyötä, mikä lisää köyhyysriskiä. – Matalapalkkaista työtä tekevät erityisesti työmarkkinoiden tulokkaat, jotka ovat hauraimmassa asemassa, Anttila kertoo. Tulokkailla Anttila tarkoittaa muun muassa nuoria, vastavalmistuneita ja maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Myös vanhempainvapaalta työelämään palaavat saattavat huomata työmarkkina-asemansa heikentyneen. ASENTEET JA TEKNOLOGIA KEHITTYVÄT Miesja naisalat voivat jäädä historiaan, jos asenteet muuttuvat. Joillain työpaikoilla on saattanut olla tapana, että vain naiset jäävät vanhempainvapaille. – Yksi pääluottamusmies kertoi, että hän oli firman ensimmäinen, joka jäi isyysvapaalle. Esimerkin voima on merkittävä, Anttila sanoo. Myös rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Syksyllä 2022 tuli voimaan perhevapaauudistus, joka jakaa vanhempainvapaita tasaisemmin vanhempien kesken. – Olisihan se hienoa, että isät alkavat hoitaa lapsiaan enemmän. Ajankäyttötutkimukset kertovat, että näin on jo käynytkin, Anttila kertoo. Teknologinen kehitys murtaa osaltaan miesten ja naisten töiden jakoa. – Näkisin, että automaatio ja digitalisaatio voivat osaltaan tuoda ratkaisun asiaan. Tällöin työtehtävä ei enää kysy fyysistä voimaa, ja osaamista vaativan työn arvo nousee, Anttila pohtii. Tekija?_2022_10_sisus.indd 24 Tekija?_2022_10_sisus.indd 24 5.10.2022 15.11 5.10.2022 15.11
10/2022 Tekijä 25 AJASSA yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta. Tilastot kertovat, että noin 170 000 ihmistä saa vuodessa soviteltua päivärahaa, reilu 60 000 saa asumistukea ja noin 10 000 saa toimeentulotukea työssäkäynnistä huolimatta. Työssäkäyvien köyhyys koskettaa noin 60 000 suomalaista, ja jopa 200 000 suomalaista on työssäkäynnistä huolimatta pienituloisuusriskissä. – Perimmäinen syy on osa-aikatyössä, jossa työtunteja ei aina ole riittävästi. Tämä koskee erityisesti naisenemmistöisiä palvelualoja, Jakonen sanoo. Taustalla on myös yksinyrittäjyyden, nollatuntisopimusten ja vuokratyön yleistyminen. Jakonen johtaa Työssäkäyvät köyhät jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa -projektia, jossa on tavoitteena tuottaa entistä kuvaavampaa tietoa työssäkäyvien köyhyydestä. Tutkimukselle on tarvetta, sillä uudet työelämän ilmiöt eivät näy kovin selvästi tilastoissa. OSA-AIKATYÖT UUSJAKOON Jakonen arvioi, että pienien palkkojen korottaminen radikaalisti voi olla vaikeaa. Paremmat mahdollisuudet on kohdentaa osa-aikainen työ nykyistä paremmin. – Työlainsäädännössä sanotaan suoraan, että kun työpaikassa on lisätyön tarve, työtä pitäisi ensimmäisenä tarjota osa-aikaisille. Tämä ei aina toteudu varsinkaan kaupan alalla, Jakonen sanoo. Elämäntilanteet ovat erilaisia: opiskelijalle osa-aikatyö voi olla juuri oikea työn muoto, mutta yksinhuoltajalle osa-aikaisuus voi tarkoittaa köyhyysrajan alle putoamista. – Kysymys on siitä, miten saataisiin täyspäiväisiä töitä niille, jotka haluavat enemmän töitä, Jakonen sanoo. Osa-aikatöiden nykyistä parempi kohdennus ei välttämättä maksa työnantajalle mitään, joten aiheeseen liittyvä ohjaus voisi onnistua työehtosopimusneuvottelujen kautta. Myös lainsäädännön määräysten nykyistä tarkempi valvonta voi auttaa. TAUSTALLA ISO RAKENNEMUUTOS Osa-aikaisten töiden ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen voi olla ilmiö, jonka kanssa on jatkossa tultava toimeen. Töiden ulkoistaminen, alihankinnan lisääntyminen ja digitalisaation mahdollistamat uudet työjärjestelyt tuskin ovat poistumassa. Tulevaisuudenkuvana voi olla, että yhä useampi tekee läpi työuransa erilaisia pätkätöitä. – Tämä on hidas työmarkkinoiden rakennemuutos, joka ei johdu vain siitä, että työnantajat olisivat ahneita tai lainsäädäntö olisi huono tai ammattiliitot olisivat heikkoja, Jakonen pohtii. Kysymys on myös siitä, miten paljon yhteiskunta on valmis ottamaan rakennemuutoksen kustannuksia itselleen. – Tietyllä tavoin on jo hyväksytty, että enenevässä määrin riittämättömistä palkoista syntyy kustannusta valtiolle, Jakonen sanoo. ? Tekija?_2022_10_sisus.indd 25 Tekija?_2022_10_sisus.indd 25 5.10.2022 15.11 5.10.2022 15.11
Verkkokauppamme on aina auki! -kitkapohjalla! Pitävällä Tarjoukset voimassa 31.10.2022 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% Newton Easyfit Valjaat • kevyt ja nopeakäyttöinen putoamissuojain • putoamisen pysäyttävän järjestelmän kiinnityspisteet selässä ja rinnassa • olkahihnoissa automaattisesti lukkiutuvat pikasoljet ja kiinnityspisteet Petzl Lift kaarelle • CE EN 361, EAC • koko 2: lantiovyön pituus 83-120 cm, jalkalenkkien pituus 50-65 cm, käyttäjän pituus 175-200 cm Turvajalkineet • komposiitti varvassuoja • teräksinen naulaanastumissuoja • Sievi DUAL Comfort -pohjallinen • koot: 35-48 Cobra 2 Roller+ S3 Cobra GT RollerH+ S3 • GORE-TEX® vuorimateriaali SHPZCA00 SHPZCA01 SHPZCA04 SHPZCA05 Valkoinen Keltainen Oranssi Sininen SHPZC073EA02 209 209,,-Memory Foam -nilkkasuoja Vertex Vent Suojakypärät • 6-pisteinen hihnasto • materiaali ABS • CE EN12492, EN397, ANSI Z89.1-2014 Tyyppi 1 luokka C LT. EAC, UIAA SWIFT® RL PRO Ladattava LED-otsalamppu • REACTIVE LIGHTING® tekniikka analysoi ympäröivän valon ja säätää kirkkauden automaattisesti käyttäjän tarpeiden mukaan • 900 lm • sis. Lithium-Ion 2350 mAh akku SHPZE810AA00 139 139,,-Erittäin tehokas ja kevyt! Erittäin tehokas ja kevyt! 99, 99,-kpl kpl SK52301 209, 209,-SK52827 259, 259,-Xstream Bluetooth® Kuulonsuojaimet • patentoitu kaiutinrakenne antaa loistavan äänenlaadun musiikin kuunteluun • sisäänrakennettu mikrofoni • IPX4 (vedenpitävä kovallakin sateella) • SNR 29 dB: H 32 dB, M 26 dB, L 17 dB • EN 342-1, 4, 6, 8, ANSI S-3.19-1974 HLL48000 HLL48100 Sankamalli Kypäräkiinnitys Kuulevat kuulonsuojaimet Sankamalli Kypäräkiinnitys HLL48001 HLL48101 189 189,,-kpl kpl 219 219,,-kpl kpl IKH:lta laaja valikoima IKH:lta laaja valikoima suojaimia ja turvajalkineita! suojaimia ja turvajalkineita! Tekija?_2022_10_sisus.indd 26 Tekija?_2022_10_sisus.indd 26 5.10.2022 15.12 5.10.2022 15.12
TULE VAIKUTTAMAAN VUOSIEN 2023–2028 TAVOITTEISIIN STRATEGIA Teollisuusliitto valmistautuu parhaillaan täydellä teholla vuoden 2023 keväällä käytäviin liittokokousvaaleihin ja toukokuussa pidettävään liittokokoukseen. Liittokokous hyväksyy liiton uuden strategian, eli yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet vuosille 2023–28. Ammattiosastojen toivotaan osallistuvan aktiivisesti liiton strategian valmisteluun tekemällä esityksiä liittokokoukselle. Liitto järjestää tänä syksynä eri puolilla Suomea strategiatyötä tukevia tilaisuuksia. Tilaisuuksia varten on valmisteltu myös keskusteluasiakirja, joka on postitettu tilaisuuksiin kutsutuille jo elokuussa. Kutsut tilaisuuksiin on osoitettu ammattiosastoissa puheenjohtajille, varapuheenjohtajille sekä sihteereille. Myös liiton hallitus ja valtuusto ovat saaneet kutsun. Läsnäja Teams-tilaisuuksien ajankohdat eri puolilla Suomea: ? Uusimaa: Vantaa 4.11., Teams 7.11. ? Itä-Suomi: Varkaus 8.11.,Teams 9.11. ? Pohjanmaa: Seinäjoki 17.11. (myös ruotsiksi), Teams 30.11. (vain suomeksi) ? Lounais-Suomi: Naantali 18.11., Teams 21.11. ? Etelä-Suomi: Lahti 22.11., Teams 23.11. ? Sisä-Suomi: Murikka-opisto 24.11., Teams 29.11. ? Pohjois-Suomi: Oulu 25.11., Teams 26.11. Huom! Tilaisuuksiin on lähetetty ennakkokutsut jo kesäkuussa. Kutsutut saavat lisäksi tarkemman ilmoittautumislinkin omasta aluekeskuksestaan. ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Taitajien tarinat ? Pikamuoti jääköön pois muodista ? Edessä poikkeukselliset palkkaneuvottelut – ”Kiky-maksujen siirrolla olisi vaikutusta” ? Paluuta ei ole harrastetasolle LUETUIMMAT SYYSKUU www.tekijälehti.fi "Vapaapäivät ovat kuin miniloma", sanoo SSAB:llä valssaajana työskentelevä Sirpa Kokkonen. H A RR I N U RM IN EN t ekijälehti.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA, BLOGEJA, VIDEOITA JA VALOKUVIA! KEMIAN ALAN PALKANKOROTUKSISTA EI SYNTYNYT RATKAISUA TYÖEHTOSOPIMUKSET Neuvottelut vuoden 2023 kemian alan palkankorotuksista päättyivät syyskuun lopussa tältä erää tuloksettomina. Seuraavaa neuvotteluaikaa ei ole sovittu. – Valitettavasti ratkaisua palkankorotuksista ei saatu aikaiseksi tässä epävarmassa tilanteessa, jossa ennustettavuus ja sopu olisi tuonut vakautta työpaikoille. Yritimme loppuun asti olla luovia ja ratkaisuhaluisia, mutta se ei riittänyt. Ryhdymme nyt valmistautumaan perinteiseen neuvottelukierrokseen, jossa koko työehtosopimus on auki, Teollisuusliiton kemian sektorin sektorijohtaja Toni Laiho totesi neuvottelujen päätyttyä. ”SAIMAAN KANAVALLA NÄHTIIN LOPPUKEVÄÄSTÄ YKSI RAHTILAIVA” TOIMIALASEURANTA Otsikon mukaisesti kuvaa Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen tilannetta, jossa kauppa Venäjän kanssa on lähes loppunut sen hyökättyä Ukrainaan. Sodan ja pakotetoimien vaikutukset näkyvät monilla Teollisuusliiton piiriin kuuluvilla toimialoilla ja työpaikoilla. Näistä ja monista muista asioista tietoa saatavana syyskuun Toimialaseuranta -diapaketista. Tutkimusyksikön laatima Toimialaseuranta kertoo toisen vuosineljänneksen tilanteesta. Käänne laskusuhdanteeseen on odotettavissa, vaikka yleisesti tilanne on edelleen hyvä. Tuottajahinnat ovat nousseet jyrkästi, mutta kaikilla aloilla yritykset eivät ole saaneet siirretyksi nousseita energiaja raaka-ainekuluja myyntihintoihin. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/talouden-ja-tyollisyyden-seuranta 10/2022 Tekijä 27 LYHYET AJASSA Tekija?_2022_10_sisus.indd 27 Tekija?_2022_10_sisus.indd 27 5.10.2022 15.12 5.10.2022 15.12
28 Tekijä 10/2022 Osaston luottamusmies Jukka Hermansson on nähnyt työtahdin kiihtyneen kahden vuosikymmenen aikana. Tekija?_2022_10_sisus.indd 28 Tekija?_2022_10_sisus.indd 28 5.10.2022 15.13 5.10.2022 15.13
10/2022 Tekijä 29 ? Maaleja muutosten varjossa TYÖSSÄ 160 vuoden historia huokuu Tikkurilan maalitehtaalla. Samalla kaikkialla näkyy modernin tuotantolaitoksen automaatio, tehokkuus ja siisteys. Paljon on muuttunut tehtaalla tämänkin vuosituhannen aikana. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT JUHO KUVA Tekija?_2022_10_sisus.indd 29 Tekija?_2022_10_sisus.indd 29 5.10.2022 15.13 5.10.2022 15.13
30 Tekijä 10/2022 T ikkurilan maalitehtaan varasto ykkösen käytävällä logistiikkatyöntekijä Jukka Hermansson kertoo, mikä saa tulemaan töihin joka aamu. – Vaihteleva työ, hyvät työkaverit ja hyvä henki ovat tärkeitä asioita, hän sanoo. Vaikka työtä helpottavia apuvälineitä on tullut koko ajan lisää, vaatii varastotyö edelleen hyvää kuntoa ja lihasvoimaa. 20 kiloisten säkkien siirtely päivittäin pitää toisaalta huolen siitä, ettei kuntosalilla tarvitse välttämättä käydä. – Nostotekniikan pitää olla kunnossa, ettei riko paikkoja, Hermansson sanoo. UUSI ISÄNTÄ TUO UUSIA TAPOJA Hermansson valittiin melkein heti taloon tultuaan osaston luottamusmieheksi. Hän on nähnyt yrityksen osana silloista valtioyhtiö Kemiraa, Paasikivien perheyhtiöajan vuodesta 2010, ja nyt ? Tuotannon työntekijä Elina Kuivalainen on iloinen siitä, miten hyvin työporukka otti hänet uutena työntekijänä vastaan. TIKKURILA OYJ PERUSTETTU 1862 KOTIPAIKKA Vantaa OMISTAJAT Vuoteen 2011 saakka osa valtion omistamaa Kemiraa, sitten pääomistajana Paasikivien suku, joka myi yrityksen yhdysvaltalaiselle PPG:lle vuonna 2021. TUOTANTO Maaleja. Toimii 11 maassa, joista 6:ssa on tuotantoa. Tuotteita myydään yli 40 maassa. HENKILÖSTÖ Noin 2 400, joista Suomen tehtaan tuotannossa noin 200 LIIKEVAIHTO 582 milj. euroa (2020) Tekija?_2022_10_sisus.indd 30 Tekija?_2022_10_sisus.indd 30 5.10.2022 15.13 5.10.2022 15.13
10/2022 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? reilun vuoden ajan osana yhdysvaltalaista 14 miljardin euron PPG-jättiyritystä. – Väki on vähentynyt ja vauhti kiihtynyt. Hyvä asia on turvallisuuden jatkuva parantaminen, josta nyt huolehditaan erityisesti. Turvallisuudessa on menty amerikkalaisomistajan myötä suomalaisittain jopa äärirajoille. – Jokapäiväisistä työkaluista puukko ja katkoteräveitsi ovat kiellettyjen listalla. Niiden käyttö vaatii erityisluvan. Jenkkityylillä toiminta halutaan standardoida kaikkialla samanlaiseksi, pääluottamusmies Kai Hagelberg sanoo. Kulttuurien erilaisuutta kuvaa hyvin Hagelbergin kaskuna kertoma tarina. – Kun jenkeissä duunari lyö päänsä hyllypalkkiin, jossa ei ole varoitustarraa, firma maksaa korvauksena kolme miljoonaa taalaa. Jos Suomessa duunari lyö päänsä, hän ostaa uuden palkin, Hagelberg naurattaa kuulijoita. PPG:n tulo tehtaan isännäksi on korostunut työsuojeluvaltuutetun Jarkko Kurvisen mukaan siinä, että siisteyttä vaaditaan jopa liikaa. Kaikki ylimääräiseksi katsottu tavara on pitänyt poistaa, ja nyt arvuutellaan sitä, onko tässä menty jopa liiallisuuksiin. Maallikon silmin tehtaan tilat ovat erittäin siistissä kunnossa. LIITON TÄRKEÄ TUKI Mutta palataan Hermanssonin pakeille ja kuullaan, mitä hän sanoo ammattiliiton tuesta muutosten keskellä. – Liitto on palvellut meitä aina kun apua on tarvittu. Näin esimerkiksi silloin, kun meillä oli paljon irtisanomisia ja lomautuksia 2010-luvulla. Hermansson korostaa myös työkaveruutta, josta kertoo se, että vapaa-aikaa vietetään yhdessä. – Viime viikonloppuna meitä oli kuusi kaveria osastoltamme Tammisaaressa Teollisuusliiton ? Tehtaan väki vähenee, kun automaatio lisääntyy. Tekija?_2022_10_sisus.indd 31 Tekija?_2022_10_sisus.indd 31 5.10.2022 15.14 5.10.2022 15.14
32 Tekijä 10/2022 32 Tekijä 10/2022 mökillä. Ammattiosasto järjestää myös paljon kaikenlaista tekemistä. MONIPUOLINEN TYÖ PITÄÄ VIRKEÄNÄ Useimpien työtekijöiden arki tehtaalla on vaihtelevaa. Niin myös Hermanssonin. Hän työskentelee varastossa ajamalla erilaisia trukkeja ja keräilyvaunua, hyllyttää tuotannosta tulevaa tavaraa sekä kerää hyllyistä lähetettäviä tavaroita. Hermansson työskentelee noin viikon kuukaudesta sävyttämössä, jossa maalipohjiin lisätään asiakkaan tilauksen mukainen sävytys. Sävyttämössä on maalikaupoista tuttuja sävytyskoneita. Varsinainen teollinen sävytyslaite on parikymmenmetrinen linjasto, jossa sävytetään 10 litraa suurempia maalieriä. Kaikista isoimmat sävytykset tehdään tuotantolinjan lopussa. Sävytyslinjaston vieressä on kymmenittäin kiiltäviä 50 litran vetoisia säiliöitä. Niistä lisätään väripastaa valkoiseen tai harmaaseen perusmaaliin. Hermansson ohjaa linjaston konsolilta, että kukin maalierä saa reseptinsä mukaisen sävyn. Hän valitsee tuotteen, syöttää sävykoodin ja antaa koneen hoitaa loput. Sävytysten välissä Hermansson täyttää pastasäiliöitä. Hän nappaa riuskasti kymmenen litran purkin, iskee puukolla kaksi reikää purkin pohjaan, kovertaa toista reikää isommaksi ja alkaa valuttaa reiästä Tikkurilan punaista maalipastaa säiliöön. Kun väripasta alkaa valua, tuntuu ilmassa hienoinen liuottimen tuoksu. Tämä alkaa olla jo harvinaista, sillä liuotinpohjaisten pastojen käyttö vähenee ja vesipohjaisten osuus kasvaa. HYVÄ TYÖPORUKKA INNOSTAA TULEMAAN TÖIHIN Puoli vuotta Tikkurilassa työskennellyt tuotannon työntekijä Elina Kuivalainen ajaa tällä viikolla trukkia tuotannon varastossa. Hän nauttii vaihtelevasta työstään, jota hän tekee kahdessa muussakin paikassa. – Täytän tuotannon pieniä koneita ja pakkaan valmiita pieniä purkkeja. Näissä kolmessa työpisteessä työskentelen vuoroviikoilla. Jatkossa pääsen ajamaan ehkä isompia tuotannon koneita, joissa valmistetaan seitsemän, kymmenen ja kahdenkymmenen litran purkkeja. Kuivalaisen houkutteli Tikkurilaan aiempaa lyhyempi työmatka Järvenpäästä sekä kaksivuorotyön sopivuus elämänrytmiin. Myös työn sisältö vaikutti rekrytoinnista alkaen mielenkiintoiselta. Ihmiset merkitsevät Kuivalaiselle paljon. – Meillä on aivan ihana työporukka. Minut on otettu heti remmiin mukaan. Joka päivä on tosi mukavaa tulla töihin. – Vapaa-ajallakin teemme kaikenlaista. Esimerkiksi viime viikolla oli tarjolla cartingia. Ammattiosaston kanssa olemme lähdössä Viroon. Ihmisiin tutustuminen myös työajan ulkopuolella on minulle tärkeää. Teollisuusliittoon liittyminen oli Kuivalaiselle alusta alkaen itsestäänselvyys. – Ammattijärjestön toiminta on tärkeää minulle, sillä se luo yhtenäisyyttä ja luottamusta siihen, että meidän puoliamme pidetään. On tärkeää, että meillä on oma ääni, jonka firma ottaa tosissaan ja pitää työntekijöiden mielipiteitä arvossa, Kuivalainen sanoo. ? Maali valmistetaan ensin valkoisena tai harmaana ja sävytetään prosessin loppuvaiheessa. ”Hyvä asia on turvallisuuden jatkuva parantaminen, josta nyt huolehditaan erityisesti.” Tekija?_2022_10_sisus.indd 32 Tekija?_2022_10_sisus.indd 32 5.10.2022 15.14 5.10.2022 15.14
10/2022 Tekijä 33 ? Pääluottamusmies Kaj Hagelberg ja työsuojeluvaltuutettu Jarkko Kurvinen ovat olleet Tikkurilassa yhteensä yli 60 vuotta. He tuntevat tehtaan historian paremmin kuin kukaan muu. Vuosikymmenen puolustustaistelu Pääluottamusmies Kai Hagelberg aloitti maalitehtaan lähettinä vuonna 1989, kun Tikkurila oli osa valtion kokonaan omistamaa kemian monitoimiyhtiö Kemiraa. Tämä vaikutti työntekijöiden arkeen muun muassa mittavina henkilöstöetuina ja niin, että tehtaan liki kaikki henkilöstöryhmät läheteistä ja työmaaruokalan työntekijöistä alkaen olivat saman työntekijöiden työehtosopimuksen piirissä. Talon oma väki valmisti työmaaruokalassa purtavaa, ja tuttu työterveyshuolto oli tehtaalla lähellä. Oli jopa huoltokonttori, jonne saattoi tallettaa rahaa ja lainata, kun tarve oli. Myös työnantajan tukema harrastustoiminta oli vilkasta, keilailua, metsästystä, salibandyä ja lentopalloa. – Henkilöstön huomiointi ja huolenpito olivat aivan toisella tasolla kuin tänä päivänä. Muutos alkoi, kun Tikkurilaa alettiin valmistaa pörssikuntoon, työsuojeluvaltuutettu Jarkko Kurvinen sanoo. Työsuhde-etuja ja työntekijöiden yhteenkuuluvuutta luoneita harrastuksia karsittiin 2010-luvun aikana, jolloin Tikkurila oli itsenäinen pörssiyhtiö. Jotakin on kuitenkin säilynyt. – Meillä on edelleen kemian tessistä poikkeava palkkausjärjestelmä, mutta ero on nykyään aika pieni, Hagelberg sanoo. Työntekijöiden ikärakenne muuttui rajusti 2010-luvulla, kun irtisanomiset ja lomautukset seurasivat kolmessa aallossa toisiaan. Vauhtia kiristettiin äärimmilleen. – Ketään ei palkattu kymmeneen vuoteen, vaikka porukkaa lähti pois. Pahimmillaan mentiin varsinkin kunnossapidossa niin pintoja pitkin, ettei kaikkea saatu edes tehtyä, Hagelberg muistelee. Samalla myös automaatio vähensi työntekijöiden määrää. Työntekijöiden keski-ikä nousi melkoisesti. Vasta reilun vuoden ajan on uutta voimaa saatu taloon. Enimmillään tehtaalla oli noin 460 tekijää, pienimmillään 170, ja nyt noin 200. Tekija?_2022_10_sisus.indd 33 Tekija?_2022_10_sisus.indd 33 5.10.2022 15.14 5.10.2022 15.14
34 Tekijä 10/2022 PUNAISESSA HUONEESSA VALVOTAAN PROSESSEJA Valtavan punaisen huoneen ainoa kalustus on massiivinen valvomopöytä. Sen takana istuu prosessinohjaaja Seppo Lindgren. Hän on nähnyt vuodesta 1997 tehtaan lähtien tuotannon muutoksen ja automaation lisääntymisen. Aikaisemmin oli paljon käsiohjausta, mutta nyt automaatio ohjaa prosessia. – Tietokonepohjaiseen automaatioon siirryimme vuonna 2003. Sitä ennen ohjaus oli puoliautomaattista, jossa oli monenlaisia nappuloita ja hanikoita. Nyt käytössä oleva automaatiojärjestelmä on kolmas versio, josta on räätälöity meidän prosessiimme sopiva kokonaisuus. Lindgren valvoo samanaikaisesti sekä lateksiettä alkydimaalin valmistumista. Yhdellä ruudulla näkyy kymmenien lämpöasteista ja painoista kertovien numeroiden keskellä viisi pönttöä. Ne kuvaavat dissolvereita eli maalin jauhatuskoneita. – Maalin ajopasta tehdään dissolverissa. V-säiliössä on sideaineet, jotka sekoitetaan ajopastaan, Lindgren osoittaa ruuduilla olevia grafiikoita. Yleensä prosessiin ei tarvitse paljon puuttua, mutta nyt on erikoistilanne päällä. – Apuvaaka kakkonen on huollossa, eli prosessia pitää säätää niin, että se menee toisen apuvaa’an kautta. Maalinvalmistus voidaan keskeyttää toisin kuin moni muu teollinen prosessi. Näin jo siksi, että maalia valmistetaan kahdessa vuorossa, öisin tehdas hiljenee. – Pyrimme siihen, että ajamme prosessin loppuun joka ilta niin, että se jää loppusekoitusta vaille. HYVÄN HENGEN AINEKSET Kaikki työntekijät mainitsevat keskusteluissa Tikkurilan hyvän hengen. Mistä se syntyy? – Meillä on itsenäiset työnkuvat, työntekijöillä on jonkin verran vapauksia tehdä asioita niin kuin parhaaksi näkevät. Ihmisten harkintaan ja ammattitaitoon luotetaan, Kurvinen sanoo. Nyt Tikkurilassa pohditaan, miten amerikkalainen omistaja suhtautuu pitkän historian aikana syntyneeseen, luottamukseen perustuvaan työntekotapaan. Jos rajoitteita tulee liikaa, se voi Kurvisen mukaan laskea motivaatiota. Vielä sellaista ei ole paljoa näkynyt, mutta muutoksen tuulet käyvät Tikkurilan yllä. ? ? Prosessiohjaaja Seppo Lindgren valvoo automaatiojärjestelmän avulla maalien valmistusta. Vantaan kaupunki suunnittelee tehtaan tontille asuinaluetta. HÄMÄRÄ TULEVAISUUS Tikkurilan maalitehtaan siirrosta toiseen paikkaan alettiin puhua pari vuotta sitten, kun Vantaan kaupunki näki, että alue tarvitaan pääasiassa asumiseen. Uusien suunnitelmien kattama 40 hehtaarin alue on osaksi Tikkurilan ja osaksi Vantaan kaupungin omistama. Työntekijät toki pohtivat ja keskustelevat tehtaan siirrosta, mutta päällimmäisin asia se ei arjessa ole. Näin jo pelkästään siksi, ettei asiasta ole edes luottamushenkilöille kerrottu mitään faktoja. Työntekijät ovat asiasta pelkästään mediatietojen varassa. – Keskusteluja käydään, mutta viime aikoina aika vähän, osaston luottamusmies Jukka Hermansson sanoo. Tuorein tieto asiasta saatiin lokakuun alussa, kun Tikkurilan kaupunki julkisti alueen arkkitehtikilpailun voittajan. Ennen kuin arkkitehdin työpöydältä edetään kaavoitukseen, kaavan hyväksyntään, rakennuslupiin, valitusprosesseihin ja rakentamiseen, menee vähintään viisi vuotta. Puoli vuotta Tikkurilassa työskennellyt tuotannon työntekijä Elina Kuivalainen uskoo Tikkurilan tulevaisuuteen. – Ihmiset miettivät tulevaisuutta, mutta he uskovat ja luottavat siihen, että tehdas jatkaa täällä. Eihän koko Tikkurilaa olisi ilman Tikkurilaa. Maalitehtaan edustajat eivät ole kommentoineet julkisuuteen tai luottamushenkilöille tehtaan siirron aikataulua tai uutta paikkaa. Tekija?_2022_10_sisus.indd 34 Tekija?_2022_10_sisus.indd 34 5.10.2022 15.15 5.10.2022 15.15
10/2022 Tekijä 35 ”Ihmisten harkintaan ja ammattitaitoon luotetaan.” JARKKO KURVINEN Työsuojeluvaltuutettu TYÖSSÄ Tekija?_2022_10_sisus.indd 35 Tekija?_2022_10_sisus.indd 35 5.10.2022 15.15 5.10.2022 15.15
36 Tekijä 10/2022 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI T yötekijöiden tapaturmat vähenivät vuoden 2021 tilastoissa 7,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Muissa tehtävissä toimivien tapaturmat kasvoivat kuitenkin 6,5 prosenttia. Tämä saattaa johtua toimenkuvien muuttumisesta. Ylemmäksi toimihenkilöksi palkattu tekee tuotannollisia töitä, kun taas työntekijälle on voitu siirtää toimihenkilön perinteisiä töitä. Myös ammattitaudit ovat vähentyneet, mutta tilastojen mukaan edelleen melu, pöly, kemikaalit ja työasennot aiheuttavat suurimman osan ammattitaudeista. MIKSI AMMATTITAUDIT OVAT VÄHENTYNEET? Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ammattitaudit alkoivat vähentyä 2000-luvulla. Tämä on lakimuutosten ja määrätietoisen työn tulosta. Isoja askelia ovat olleet vuoden 1973 valvontalaki ja vuoden 2002 työturvallisuuslain uudistus, samoin kuin lukuisat asetukset ja standardit. Teollisuusliiton edustamat alat nousevat selvästi esiin ammattitautitilastoissa. Siksi on tärkeää, että jatkamme hyvää yhteistyötä työpaikkojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällä tavoin voimme jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää uusia toimintatapoja turvallisen ja terveellisen työpaikan saavuttamiseksi kaikille liittomme jäsenille. MUISTIIN JA KALENTERIIN! Työpaikoilla on työkaluja työpaikan kehittämiseen, eli näiden seuraavien Hyvää kehitystä, jatketaan sitä! Vuonna 2021 sattui teollisuudessa 14 084 työtapaturmaa, eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkän aikavälin kehitys on kuitenkin hyvä. Vuodesta 2006 tapaturmien määrä on puolittunut. ohjelmien päivitys on syytä muistaa ja merkitä kalenteriin. Työturvallisuuslain mukaan jokaisella työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma . Sen pitää sisältää muiden muassa tiedot työolojen vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen ja suunnitelmat niiden ja työkyvyn edistämiseksi. Toimintaohjelmassa on esiteltävä eri henkilöiden vastuut, työsuojeluorganisaatio sekä työterveyshuolto ja sen tehtävät. Ohjelma perustuu työpaikan vaarojen selvittämiseen. Työsuojelu on huomioitava arkisessa toiminnassa ja se on muistettava myös perehdytyksessä. Toimintaohjelma voi sisältää suunnitelman naisten ja miesten välisen tasaarvon toteutumiseksi työpaikalla, eli tasa-arvosuunnitelman , sekä suunnitelman yhdenvertaisuuden edistämiseksi, eli yhdenvertaisuussuunnitelman . Nämä suunnitelmat ovat lakisääteisiä työnantajalle, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. TYÖTERVEYSHUOLTO TUKENA Työnantaja ja työterveyshuollon palvelujen tarjoaja laativat työterveyshuollon toimintasuunnitelman , joka perustuu työpaikkaselvitykseen ja siinä todettuihin terveysriskeihin. Myös työpaikan oman riskien arvioinnin tulokset otetaan huomioon toimintasuunnitelmaa laadittaessa, jolloin suunnitelma on työpaikan tarpeesta lähtevää ja sisältää oleelliset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa sekä työkykyongelmien ehkäisyssä. Työterveyshuollon suunnitelma on käsiteltävä yhteistoiminnassa, esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. JUHA SUTINEN PE NT TI OT SA MO Tekija?_2022_10_sisus.indd 36 Tekija?_2022_10_sisus.indd 36 5.10.2022 15.15 5.10.2022 15.15
TYÖTURVALLISUUS Vuokratöissä sattuu merkittävästi enemmän työtapaturmia tehtyyn työmäärään suhteutettuna kuin muissa työsuhdemuodoissa. Viime vuonna vuokratöissä ja henkilöstön hankinnan toimialoilla sattui noin 5 000 työpaikkatapaturmaa. Määrä on noin 26 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020. Vuokratyötä käytetään usein puskurina tilanteissa ja aloilla, joilla esiintyy paljon toiminnan volyymin vaihtelua. Koronapandemian sulkutoimet johtivat myös vuokratyössä tehtyjen tuntien laskuun vuonna 2020, mutta toiminta elpyi nopeasti heti vuonna 2021. Vaikka työpaikkatapaturmien lukumäärä kasvoi viime vuonna niin ikään reilusti, vuokratyön ja henkilöstön hankinnan toimialan työpaikkatapaturmien taajuus kuitenkin laski vuosina 2019–2021. Taajuus on kuitenkin edelleen huomattavasti korkeampi, noin 70 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden, kuin kaikkien muiden alojen yhteenlaskettu taajuus, joka oli viime vuonna hieman alle 30 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Lue lisää: www.tvk.fi > hae: ”vuokratöissä” 10/2022 Tekijä 37 TYÖSSÄ VUOKRATYÖSSÄ ISOMMAT RISKIT KAIVOSTEN ASBESTISTA VAIETAAN "Vuokratöissä sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä on tuplaantunut 15 vuodessa” Tekijä kertoi Suomen kaivosten asbestitilanteesta numerossa 4/2022. Kuvassa Kittilän kaivos. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Työpaikallamme on paljon alle 18-vuotiaita nuoria työssäoppimisjaksoilla. Mitä heidän perehdytyksessään on otettava huomioon? Työnantajan on selvitettävä nuoren osaamisja kokemustaso ja huomioitava yksilölliset edellytykset, joiden mukaan määritellään perehdytyksen kesto ja laajuus. Perehdytyssuunnitelman ja -aineiston pitää olla ajantasaista. Perehdyttäjällä on oltava riittävä osaaminen ja aika perehdytyksen suorittamiseen. Nuorelle työntekijälle on kerrottava riittävän tarkasti, että hänen odotetaan noudattavan työnantajan antamia ohjeita ja työpaikan pelisääntöjä. Hänen on myös käytettävä koneita ja laitteita ohjeiden mukaisesti sekä tarpeellisia henkilönsuojaimia ja työhön sopivaa vaatetusta. Nuorenkin pitää ilmoittaa työpaikan vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle ja poistaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Nuori on perehdytettävä myös siihen, miten toimitaan häiriöja poikkeustilanteissa, ja kysymään aina, jos jokin asia jää epäselväksi. Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetussa valtioneuvoston asetuksesta 475/2006 saa tarkentavia ohjeita opetuksen ja ohjauksen toteuttamisesta. ALTISTUMINEN Yksikään asiantuntija ei suostunut puhumaan asbestista Maamme rikkaudet 2022 -tapahtumassa Rovaniemellä syyskuun alussa. – Otimme yhteyttä sosiaalija terveysministeriöön, Työterveyslaitokseen, Työturvallisuuskeskukseen, PohjoisSuomen aluehallintovirastoon sekä lukuisiin Lapin alueen lääkäriasemiin, jotka tekevät työterveystarkastuksia. Mikään näistä ei tärpännyt, myös etäosallistumisesta kieltäydyttiin, Lapin yliopiston professori ja Rajat Lapin kaivoksille -yhdistyksen puheenjohtaja Matti Nojonen sanoo. – Alkoi vahvasti haiskahtaa siltä, että kaivoksilla tapahtuvasta altistumisesta erilaisille kemikaaleille ja asbestille ei saa tai voi puhua julkisesti. Helsingin yliopiston työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka puolestaan tiivisti kaksipäiväisen seminaarin osallistujien tuntemukset kaivoksista näin: ”Lainsäädäntöä pitää kehittää niin, että se vastaa aikaa ja ihmisten oikeustajua.” Tapahtuma löytyy tallenteena: YouTube > hae: ”Maamme rikkaudet 2022” JO U N I PO RS A N G ER Tekija?_2022_10_sisus.indd 37 Tekija?_2022_10_sisus.indd 37 5.10.2022 15.15 5.10.2022 15.15
38 Tekijä 10/2022 pukukaappiin, kun halliin ei voinut enää mennä, Mattila kertoo. Palon syttyessä vuorossa oli eri halleissa kymmenkunta työntekijää. Kukaan heistä ei loukkaantunut palossa. Kajo näkyi hitsaajan, työsuojeluvaltuutetun Eetu Koskisen kotiin. – Kun hydraulisylinterit rupesivat räjähtelemään hallissa, meillä ikkunat helisivät. Ajattelin, että kyllä se oli tässä. EI HANSKOJA TISKIIN Sana onnettomuudesta kiiri illan aikana työkaverilta toiselle. – Kaverilta tuli viesti puhelimeen, että halli on tulessa. Hyppäsin piruuttani autoon ja lähdin katsomaan, kertoo koneasentaja Petri Nurminen. Kun palo pääsi leviämään, alkoi Nurminen miettiä, tarvitseeko hänen ruveta katselemaan uusia töitä. Vain tunnin kuluttua hälytyksestä oli jo selvää, että puomiverstas on menetetty, eikä palo ollut hallinnassa vielä seuraavana aamunakaan. – Olihan se melkoinen järkytys, kun täällä oli Toijala Works nousee tuhkasta Lähes puolet koneenrakentamiseen erikoistuneen yrityksen tiloista tuhoutui tammikuussa massiivisessa tulipalossa. Nyt tilalle suunnitellaan jo uutta hallia. RAIVAUS: PURKUTYÖT PÄÄTTYVÄT ELOKUUSSA MUUTTO: NOPEASTI VÄISTÖTILOIHIN ULKOISTUS: KONEISTUS SIIRTYY ALIHANKKIJALLE TULEVAISUUS: UUDET TILAT VUONNA 2023 SOPEUTUJAT P akkanen paukkui Akaassa, kun koneistaja Pekka Mattila oli kolmen työkaverinsa kanssa iltavuorossa maanantaina 10. tammikuuta 2022 Toijala Worksin puomiverstaalla. – Ensin sähköt räpsivät niin, että valot vilkkuivat ja sitten ne lähtivät kokonaan. Ajattelimme, että se on samanlainen pieni palonalku kuin syksyllä, Mattila muistelee. He soittivat asiasta tuotantopäällikölle, joka hälytti paikalle kaksi sähkömiestä sekä toimitusjohtaja Pasi Kanniston. Hän kävi katolla ja soitti hätäkeskukseen noin kello 18. – Pian sen jälkeen katolla roihahti, ja liekit alkoivat levitä vauhdilla. Meiltä jäi omat kamppeet TULIPALO: LÄHES 10 000 NELIÖTÄ TUHOUTUU ? Petri Nurminen (vas.), Eetu Koskinen, Mika Lohi ja Pekka Mattila odottavat innolla, että Tehtaantielle rakentuu uusi halli tulipalossa tuhoutuneen tilalle. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekija?_2022_10_sisus.indd 38 Tekija?_2022_10_sisus.indd 38 5.10.2022 15.15 5.10.2022 15.15
10/2022 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ aamulla vielä täysi rähinä päällä, sanoo koneistaja ja pääluottamusmies Mika Lohi. Paloa sammutettiin lopulta lähes kaksi vuorokautta. Tuli tuhosi liki 10 000 neliötä, eli noin puolet Toijala Worksin tuotantotiloista, ja aiheutti 15 miljoonan euron vahingot. Yrityksen tulevaisuus alkoi selvitä jo ensimmäisessä kriisipalaverissa Toijalan ABC:llä. – Omistajat antoivat sellaisen signaalin, että hanskoja ei lyödä tiskiin, vaan tuotanto jatkuu tavalla tai toisella. NOPEASTI VÄISTÖTILOIHIN Kaksi hallia säästyi liekeiltä, mutta koska sähköpääkeskukset tuhoutuivat palossa, ei niissäkään voinut heti tehdä mitään. – Olin viikon kotona. Pomo soitti perjantaina, että tule maanantaina töihin. Vedet ja sähköt olivat vielä poikki. Kasasimme koneita sen mitä pystyimme, Nurminen kertoo. Osa tuotannosta oli mahdollista siirtää Viialaan, jossa Toijala Works toimi jo ennestään. – Viialassa aloimme tehdä ihan alusta työtasopukkeja, jotta saatoimme jatkaa puomien valmistusta siellä, Koskinen kertaa. Palon sattuessa Toijala Worksilla oli 145 tuotannon työntekijää, joista 42 lomautettiin. Toinen mokoma oli töissä vuokrafirman kautta. Heille tulipalo tiesi lopputiliä. – Saimme yllättävän paljon porukkaa palon raivaukseen. Soraääniä ei paljon kuulunut. Löysimme nopeasti väistötiloja ja pääsimme pistämään tuotantoa pystyyn, Lohi kertoo. Työnantaja vuokrasi tiloja Kylmäkoskelta, Lempäälästä ja Toijalasta. Koneistus päätyi alihankkijalle Turkuun, koska aarporat tuhoutuivat palossa. UUSI HALLI ENSI VUONNA Lomautukset kestivät pisimmillään vain kuukauden. Se oli merkittävin syy siihen, että yksikään työntekijä ei irtisanoutunut palon jälkeen, Lohi uskoo. – Vaikka isolla osalla työntekijöistä työmatka kasvoi, töihin vaan ajettiin ja ajetaan edelleen, Koskinen sanoo. Koskinen kertoo tilanneensa sadalle työntekijälle uudet työvaatteet. Myös ilmastoituja hitsausmaskeja, kulmahiomakoneita ja hitsauslaitteita olisi tarvittu kerralla kymmeniä. – Eihän kenelläkään ole niitä sellaisia määriä varastossa, Lohi huokaa. Palonsyyntutkinnan mukaan palo sai alkunsa hitsauspaikalta lähteneestä kipinästä. Tulen tuhoama halli oli rakennettu 1960-luvulla ja sitä oli laajennettu useaan otteeseen. Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi ensi vuoden aikana. – Vanha halli oli ahdas ja siellä oli haasteita ilmastoinnin kanssa. Työsuojelun näkökulmasta kaikki puutteet poistuivat kerralla, Koskinen toteaa. Lohi iloitsee siitä, että uuden hallin suunnittelussa on kuunneltu työntekijöitä. – Luojan kiitos, että firman vakuutukset olivat kunnossa. Se ratkaisi pitkälti sen, että hommat täällä jatkuvat. ? ISOJEN KONEIDEN RAKENTAJA Toijala Worksin taru sai alkunsa vuonna 1960, kun veljekset Pauli ja Pentti Virtainen perustivat Toijalan Teräsvalmisteen. Konepaja valmisti rakennus-, rautaja teräsrakenteita sekä kuljetussäiliöitä, ja sen merkittävimpiä asiakkaita olivat betonielementtitehtaat. Kansainvälisille markkinoille Toijalan Teräsvalmiste murtautui toimitettuaan Vantaan uuteen elementtitehtaaseen koko tuotannon teknologian. Vuonna 1973 Toijalan Teräsvalmisteesta tuli osa Paraisten Kalkki -konsernia, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Partek. Yrityskaupan myötä Toijalan Teräsvalmiste sai lisäresursseja toimittaakseen muun muassa kaksi suurta elementtiehdasta Itä-Saksaan. Toijala Works syntyi vuonna 1989, kun Partek yhtiöitti Toijalan Konepaja -nimellä toimineen yksikkönsä. Vuonna 1997 Partek myi sen yrityksen toimivalle johdolle. Vuosituhannen alku oli Toijala Worksille voimakasta kasvun aikaa. Se alkoi valmistaa muun muassa kaatopaikkarepijöitä Tanalle ja puukurottajia Kalmarille. Vuonna 2004 Toijala Worksista tuli osa SKS-konsernia. Seuraavana vuonna yhtiö osti Viialan konepajan vastatakseen kasvaneeseen kysyntään. Puukurottajasta tuli Toijala Worksin oma tuote vuonna 2013, kun yritys osti sen oikeudet Kalmarilta. Vuonna 2016 KURO RTD12 -puukurottaja sai kunniamaininnan kansainvälisessä Red Dot -muotoilukilpailussa erityisen hyvin toteutetusta suunnittelutyöstä. Vuodesta 2018 Toijala Works on toiminut jälleen itsenäisenä yhtiönä. Omistuspohja on yhä sama. Yrityksen omistaa edelleen SKS-konsernin entinen emoyhtiö TWP Group Oy. ? Toijala Worksin tehdashalli tuhoutui tulipalossa 10. tammikuuta. Palo levisi illan ja alkuyön aikana sammutusyrityksistä huolimatta. ? Työntekijät ovat pystyttäneet kiven tulipalossa tuhoutuneen tehdashallin muistolle. TO IJA LA W O RK S, PA SI KA N N IS TO Tekija?_2022_10_sisus.indd 39 Tekija?_2022_10_sisus.indd 39 5.10.2022 15.16 5.10.2022 15.16
Haussa TES-työpaikka Onko sinulla Suomen paras TES-työpaikka? Etsimme jälleen sellaista Teollisuusliiton aloille kuuluvaa työpaikkaa, jossa asiat ovat niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta todella hyvin. Työtä ja muuta elämää. Voittajalle on luvassa elämyksiä, ansaittua mainetta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vuoden 2021 paras TES-työpaikka oli Fiskars Oy Ab:n Billnäsin tehdas. Lue lisää ja ilmoittaudu: suntessi.fi Ilmoittautuminen alkaa nyt – toimi nopeasti! Kilpailuaika on 12.10.-11.11.2022. Tekija?_2022_10_sisus.indd 40 Tekija?_2022_10_sisus.indd 40 5.10.2022 15.16 5.10.2022 15.16
HAE TYÖNOHJAUKSEEN LUOTTAMUSHENKILÖT ”Kun saat sanoa ja tulla kuulluksi. Kun saat jakaa ajatuksiasi muiden kanssa. Kun uskallat luottaa ja olla luottamuksen arvoinen. Kun tiedät, että sinua ymmärretään. Kun saat aikaa itsellesi.” – Toteamuksia työnohjauksen annista luottamushenkilöiltä. Teollisuusliitto tarjoaa luottamushenkilöille työnohjausta noin kymmenen tapaamisen verran. Työnohjaus alkaa marras–joulukuussa ja päättyy kesäkuussa yhteiseen Voima-viikonloppuun. Osallistuminen on maksutonta, ja liitto korvaa kohtuulliset matkakustannukset. Työnohjaukset järjestetään arki-iltaisin keskeisillä sijainneilla. Yksi työnohjaus kestää 1,5–2 tuntia. Työnohjaus edellyttää sitoutumista, joten varaathan paikkasi vain, jos osallistut prosessin alusta sen loppuun saakka. Etusijalla ovat ne, jotka eivät aiemmin ole liiton työnohjaukseen osallistuneet. Työnohjausryhmät aloittavat seuraavilla paikkakunnilla: ? Hyvinkää ? Oulu ? Tampere ? Turku ? Kuopio ? Vaasa ? etäryhmä Suomi ? etäryhmä Ruotsi ? Lahdessa etätyönohjaus on jo käynnissä. Myös tällä ryhmällä on mahdollisuus osallistua Voima-viikonloppuun. Lue lisää ja ilmoittaudu 28.10. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/tyoelaman-kehittaminen KANSALLINEN KONSERNIYHTEISTOIMINTAKOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖT Teollisuuden Palkansaajat TP:n järjestämä koulutus on suunnattu luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille sekä muille henkilöstön edustajille, jotka työskentelevät konserneissa, joissa on vähintään 500 työntekijää. Tilaisuudessa esitellään kansallisen konserniyhteistoiminnan perusteet ja kuullaan yhteistoiminta-asiamiehen roolista, kuullaan käytännön yhteistoiminnasta erilaisissa suomalaisissa konserneissa ja opitaan, mitä konserniedustajan tulee tietää konsernin taloudesta. Paikkoja on 50 ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lue lisää ja ilmoittaudu 19.10. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/kansallinen-konserniyhteistoimintakoulutus LAKKO PÄÄTTYI SIEVI ELEMENTILLÄ RATKAISU Sievi Element Oy:n 13.6. alkanut lakko päättyi, sillä Teollisuusliitto ja Sievi Element Oy pääsivät 22.9. sovittelijan avustuksella yhteisymmärrykseen työriidassa. Sovun myötä kaikki yritykseen kohdistuneet työtaistelutoimet peruuntuivat. Samalla peruttiin joihinkin muihin yrityksiin julistetut saarrot. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTI VAATII MALTTIA SELVITYS Teollisuusliiton tutkimusyksikkö selvitti ammatillisen koulutuksen uudistuksen vaikutuksia metalli-, kemianja puutuoteteollisuuden alojen ammatilliseen koulutukseen vuosina 2018–2022. Yhteistä ammatillisen koulutuksen aloille on se, että niihin ei juurikaan ole tunkua. Koronavuodet ovat vaikuttaneet tutkintomääriin, koska työssäoppimisjaksot ovat monella viivästyneet. Opiskelijamääriä voi lähivuosina kasvattaa oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen. Hätiköityjä päätöksiä ei ammatillisen reformin onnistumisesta tulisikaan vielä tehdä. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/tutkimustoiminnan-ajankohtaista 17.11. KLO 8.30–16.30 HOTELLI PRESIDENTTI, ETELÄINEN RAUTATIEKATU 4, HELSINKI 10/2022 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI 8.—9.12.2022, Murikka-opisto Ilmoittaudu viimeistään 24.11. www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesten-teemaseminaari-2022 Tekija?_2022_10_sisus.indd 41 Tekija?_2022_10_sisus.indd 41 5.10.2022 15.16 5.10.2022 15.16
”Luottamusmies on järjestäytymisen ykköslenkki” ”L uottamusmiehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Kun työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on paljon paremmat asemat neuvotella työntekijöiden edunvalvonnan parannuksista, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg. Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkeä edunvalvoja. Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmieheksi voivat olla ehdolla kaikki Teollisuusliittoon kuuluvan ammattiosaston jäsenet. – Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita Marras–joulukuun luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikan tärkeät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle. konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet tehtävään valitaan, Risberg sanoo. – Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, kun asema on virallinen. Kun luottamusmiehen asema on virallinen, on hänellä myös laajennettu työsuhdeturva. Lisäksi luottamusmies on Teollisuusliiton luottamushenkilövakuutuksen piirissä. Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa. – Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään yrityksen kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia päätöksiä. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton uutta luottamusmiesvaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit 42 Tekijä 10/2022 LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. Pitääkö työpaikalla olla luottamusmies? Tekija?_2022_10_sisus.indd 42 Tekija?_2022_10_sisus.indd 42 5.10.2022 15.16 5.10.2022 15.16
LUOTTAMUSMIES Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän on jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti. Syyskuussa 2022 Teollisuusliitossa oli 1 950 pääluottamusmiestä, 1 404 varapääluottamusmiestä ja 806 luottamusmiestä. LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT Työnantaja on velvollinen noudattamaan voimassa olevia työehtoja. Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo: ? työehtosopimusten noudattamista ? työlainsäädännön noudattamista ? työsopimusten ehtojen noudattamista ? työsuhteen muiden ehtojen noudattamista Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät: ? työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin ? yrityksen kehittämiseen ? paikalliseen sopimiseen Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen. LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA Luottamusmies valitaan työpaikalla järjestettävillä vaaleilla. Samalla valitaan varaluottamusmies ja työpaikan koon mukaisesti myös osastojen luottamusmiehet. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä. Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä. Äänioikeus voi poiketa työehtosopimusmääräyksillä. Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa. Joissain liiton työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka poikkeavat liiton yleisistä luottamusmiesvaaliohjeista. Tarkista vaalia järjestettäessä siis myös sopimusalan työehtosopimus. Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta. ENTÄ JOS TYÖPAIKALLANI EI OLE LUOTTAMUSMIESTÄ? Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa. Ohjeet vaalien järjestämiseen saa Teollisuusliiton aluekeskuksista samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot luottamusmiehen tehtävistä ja toimikausista. Teollisuusliitto kouluttaa luottamusmiehet tehtäviinsä. Työnantaja maksaa koulutusajalta palkan. TAITOTALO ON SUOMEN SUURIN TEOLLISUUDEN AIKUISKOULUTTAJA Meiltä löydät lähes 90 tutkintoa, yli 60 ammatillista sertifikaattia ja reilut 600 eri ammattialojen kurssia. TAITOTALO – INNOSTUKSESTA OSAAMISEEN! asiakaspalvelu 010 80 80 90 • asiakaspalvelu@taitotalo.fi Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi Tutustu koulutuksiin g taitotalo.fi AUTOALA METSÄTEOLLISUUS HITSAUS JA NDT KUNNOSSAPITO PAINELAITETEKNIIKKA KONE-, LAITEJA PUTKISTOSUUNNITTELU SÄHKÖ JA AUTOMAATIO HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA KONEPAJATEKNINEN MITTAUS JA KALIBROINTI Valitse alasi ja tule oppimaan! Tekija?_2022_10_sisus.indd 43 Tekija?_2022_10_sisus.indd 43 5.10.2022 15.16 5.10.2022 15.16
”Hymyilin ääneen” Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alueen jäsenten perhepäivä keräsi sirkusnäytökseen noin 1 200 teollisuusliittolaista ja heidän läheistään. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ANNIKA RAUHALA – En ole ikinä aiemmin käynyt sirkuksessa , Kristiina EstamaSaarinen kertoi sirkuksen portilla Kaisaniemen kentällä Helsingissä. Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alueen jäsenten perhepäivää vietettiin Sirkus Finlandian näytöksessä 1.10.2022. Estama-Saarinen saapui sirkukseen poikansa, lastenlastensa, ystävänsä ja ystävän lapsenlapsen kanssa. Sirkusteltta oli täynnä, eli paikalla oli noin 1 200 teollisuusliittolaista ja heidän läheistään. Kaksi vuotta Teollisuusliiton jäsenenä ollut Estama-Saarinen muistelee, että lapsuudessaan hän näki sirkusta vain mustavalkotelevisiosta. Paikan päällä kokemus oli vaikuttava: akrobaatit, klovnit, eläimet ja muut esiintyjät antoivat parastaan. – Hymyilin ääneen, EstamaSaarinen kertoi tunnelmistaan näytöksen puoliajalla. MAAILMANLUOKAN ESIINTYJIÄ Elämysten lisäksi sirkusesitys on rahallisestikin laskien merkittävä jäsenetu. – Nelihenkinen perhe kun tulee sirkukseen, niin siinä on monen kuukauden jäsenmaksu kuitattu, sanoi Petri Ijäs. – Olen tykännyt, että Teollisuusliitto järjestää perheille tapahtumia, Heidi Ijäs sanoi vieressä. He saapuivat sirkukseen lastensa Taavin ja Tuulin kanssa. Muun muassa eläinnumerot ja klovnit jäivät mieleen sirkustaiteen tarjonnasta. Sirkusesitys päättyi surmanajoesitykseen, jossa jopa viisi moottoripyöräilijää kiisi metallisen pallon sisällä. – Täällä on maailmanluokan esiintyjiä, Petri Ijäs totesi. Jutun pidempi versio ja lisää kuvia: www.tekijalehti.fi/liitossa Sirkusteltta oli täynnä teollisuusliittolaisia läheisineen. Heidi ja Petri Ijäs olivat sirkuksessa lastensa Taavin ja Tuulin kanssa. Regina Harjumäki pääsi esityksen jälkeen yhteiskuvaan näytöksen juontajan Sebastianin kanssa. Isä Juha-Matti Harjumäki otti kuvan. Kristiina Estama-Saarinen (keskellä) oli sirkuksessa poikansa Janne Törnqvistin, pojan lasten Affen (vasemmalla) ja Idan (oikealla) sekä ystävänsä Tiina Rannan kanssa. Myös Rannan lapsenlapsi Anton oli mukana, mutta hän piiloutui isoäitinsä taakse. 44 Tekijä 10/2022 PERHEPÄIVÄ Tekija?_2022_10_sisus.indd 44 Tekija?_2022_10_sisus.indd 44 5.10.2022 15.17 5.10.2022 15.17
LIITOSSA 2022 20.11. mennessä ilmoitus liitto kokouksesta ammatti osastoille 10.12. mennessä liit tyneet jäsenet ovat ääni oikeutettuja 21.1. mennessä on toimitettava liittokokous esitykset kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. klo 12–16 valitsija yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti äänestys 5.4. vaalin tulos vahvistetaan 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere talossa Liittokokous 2023 #Teollisuusliitto2023 #Industrifacket2023 #IndustrialUnion2023 Ilmoitukset liittokokouksesta Liiton sääntöjen 5 §:n kohta 2: ”Liittokokouksesta on ilmoitettava kirjeitse ammattiosastoille viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen varsinaista liittokokousta ja viimeistään kolme (3) kuukautta ennen ylimääräistä liittokokousta. Varsinainen kokouskutsu ja ilmoitus liittokokouksessa käsiteltävistä asioista on toimitettava kirjallisena tai sähköisenä liittokokousedustajille ja ammatti osastoille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen liittokokouksen alkamista. Ylimääräisessä liittokokouksessa voidaan päättää ainoastaan niistä asioista, joita varten kokous on kutsuttu koolle.” Liittokokouksesta ilmoitetaan kirjeellä ammatti osastoille, Tekijälehdessä (ks. 9/2022) ja erikseen sovittavissa lehdissä viimeistään 21.11.2022. Liitto kokouskutsu ja ilmoitus liittokokouksessa käsiteltävistä asioista lähetetään valituille kokousedustajille ja ammattiosastoille viimeistään 7.5.2023. 2023 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous Läs om förbundskongressen 2023 på svenska: www.teollisuusliitto.fi/sv/forbundskongressen Read about the Union Congress 2023 In English: www.teollisuusliitto.fi/en/theunioncongress LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. Tekija?_2022_10_sisus.indd 45 Tekija?_2022_10_sisus.indd 45 5.10.2022 15.17 5.10.2022 15.17
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Perusja täydennyskursseja luottamushenkilöille Kiinnostavia kursseja kaikille jäsenille Ergonomiakurssilta eväitä työpaikan kehittämiseen Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä 14.—16.11. Murikka-opisto Tavoitteena on kehittää valmiuksia tunnistaa omalta työpaikalta tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn sekä yrityksen kilpailukykyyn. Tavoitteena on parantaa työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja yhteistoimintaa. Toiveena on, että kurssille tullaan yhdessä työnantajan edustajan kanssa oman työpaikan kehitystyön parantamiseksi. Kohderyhmä: Työpaikoilla luottamustehtävissä toimivat työntekijöiden edustajat sekä työnantajien edustajat. Murikan kursseja marraskuussa ? 7.—11.11. Tietotekniikan jatkokurssi ? 7.—11.11. Työsuojelun peruskurssi ? 7.—11.11. Luottamusmiesten peruskurssi ? 14.—18.11. Luottamusmiesten jatkokurssi ? 14.—16.11. Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä ? 14.—18.11. Paikallinen sopiminen ? 21.—25.11. Luottamusmiesten peruskurssi ? 21.—25.11. Nuoret mukana Teollisuusliitossa ? 21.—23.11. Hyvinvointi työyhteisössä ? 23.—25.11. Taseri-kirjanpidon kurssi ? 28.—30.11. Riskien arviointi – työsuojelun täydennyskurssi ? 28.—30.11. Yhdenvertaisuus työpaikalla ? 28.11—2.12. Ihmissuhteet työpaikalla Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2022_10_sisus.indd 46 Tekija?_2022_10_sisus.indd 46 5.10.2022 15.17 5.10.2022 15.17
”Ergonomia on enemmän kuin nostoasentoja ja sähköpöytiä” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA HARRI NURMINEN Ennen kurssia Arttu Jokikota ei ollut miettinyt sen syvällisemmin, mihin kaikkeen ergonomia vaikuttaa työpaikalla ja yhteiskunnassa. – Koko käsite aukesi minulle ihan uudella tavalla. Tajusin, että ergonomiaan liittyy paljon sellaista, jota en ollut ikinä tullut ajatelleeksi. Jokikota on toisella kaudellaan päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna SSAB Hämeenlinnan terästehtaalla ja edustaa noin 600 työntekijää. Murikka-opiston kurssille Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä hän osallistui täydentääkseen työssään vaadittavaa osaamista. Siihen mennessä Jokikodan käsitys ergonomiasta oli ollut suurin piirtein sama kuin monella muulla: – Kiinnitetään huomiota työskentelyja nostoasentoihin ja hankitaan sähköpöytiä. Onhan se sitäkin, mutta tällaisten ongelmien ratkomisessa on kyse fyysisestä, yksilötason ergonomiasta. – Organisatorinen ergonomia lähtee siitä, että mietitään, miten organisaatio voi palvella yksilöä. Suunnitellaan toiminnot niin, että ne eivät kuormita työntekijää. Mietitään, kuinka hoidetaan se, että tukitoimia on saatavilla helposti. Kognitiivinen ergonomia liittyy työn tiedolliseen puoleen, kuten oppimiseen, ERGONOMIA TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESSÄ muistamiseen ja psykososiaalisiin tekijöihin. Sitä ihmiset usein eivät lainkaan miellä ergonomian osa-alueeksi. – Työpaikalla järjestelmät pitäisi rakentaa niin, että ne eivät tuota ylimääräistä kuormitusta. Vaikkapa yrityksen intranetin pitäisi olla sellainen, että tärkeä tieto löytyy mahdollisimman helposti, Jokikota antaa esimerkin. Osallistujia Murikan kurssilla oli noin 15, sekä isoilta että pieniltä työpaikoilta ja erilaisilta aloilta: teräksen valmistuksesta tekstiiliteollisuuteen ja kunnossapitoon. – Moni sai siellä ahaa-elämyksiä, koska kurssin vetäjät ja heidän esityksensä olivat todella hyviä. Keskusteluissa mietittiin, mitä jokainen voisi tehdä asioille omalla työmaalla. Kuinka kurssin oppeja on voinut soveltaa terästehtaalla? Jokikota myöntää, että ergonominen kokonaisajattelu on iso pala haukattavaksi. – Olen pyrkinyt siihen, että vietäisiin ajatusta eteenpäin. Ja että saataisiin muutosta asenteisiin. Asenteiden muuttaminen on edellytys sille, että ergonomiasta tulee sisäänrakennettu osa organisaation toimintaa. – Herkästihän ergonomia mielletään ulkopuoliseksi asiaksi, joka kuuluu työterveydelle. Lähtökohtana pitäisi olla, että se on koko ajan työnteon taustalla ja kaikessa tekemisessä pidetään ergonominen näkökulma mielessä. 10/2022 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA ? Ergonomia-ajattelun pitäisi olla koko ajan työnteon taustalla ja kaikessa tekemisessä mielessä, Arttu Jokikota sanoo. ARTTU JOKIKOTA Työsuojeluvaltuutettu SSAB Hämeenlinna Vanajan Metallityöväen ao. 250 Tekija?_2022_10_sisus.indd 47 Tekija?_2022_10_sisus.indd 47 5.10.2022 15.17 5.10.2022 15.17
48 Tekijä 10/2022 LE H TI KU VA / M A G N U S A N D ER SS O N MAAILMA Sopimisen henki elää RUOTSI Laaja halu sopimiseen vallitsee yhä Ruotsin työmarkkinapolitiikassa. Kesällä työnantajien ja ay-liikkeen edustajat allekirjoittivat uuden pääsopimuksen työsuhdeturvasta ja irtisanomisen ehdoista. Pääsopimus on kolmikantainen tulos paljon kiistaa herättäneestä irtisanomisjärjestystä muuttavasta las -laista. Stefan Löfvenin sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen tuen ehtona liberaalit ja keskusta edellyttivät tammikuussa 2019 hallitukselta heikennyksiä irtisanomissuojaan. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen monivaiheisten neuvottelujen tuloksena syntyi heinäkuun alusta voimaan tullut lakipaketti. Tiukkaa "viimeisenä sisään, ensimmäisenä ulos" -irtisanomisperustetta lievennettiin korkeintaan 3–4 työntekijän osalta ellei asiasta ole sopimusta ammattiosaston kanssa. Yli 40-vuotiaat työn puutteen vuoksi irtisanotut saavat enintään 5 200 euron korvauksen. Osapäivätyötä tarjoavan on perusteltava, miksi työ ei ole kokopäiväinen. Valtio tukee uudelleen kouluttautumista enintään 44 viikkoa 80 prosentin palkalla. Työttömäksi joutuneille taataan monenlaista tukea. Pääsopimus täydentää lakeja, ja jokainen liitto päättää erikseen siihen liittymisestä. IF Metall päätti jo näin. SAIRASTAMINEN KIELLETTIIN, KUOLI TYÖPAIKALLE BANGLADESH Mondol Intimates -tekstiilitehtaan 25-vuotias ompelija Shimu kuoli tehtaan lattialle, kun työjohto ei sallinut hänen poistua. Työtovereiden mukaan hän pyysi lupaa lähteä, koska oli sairas, kertoo Dhaka Tribune . Shimun vajottua lattialle työtoverit veivät hänet sairaalaan, mutta hän oli kuollut sinne tultaessa. Mondol Intimates tekee naisten alusvaatteita vaatejäteille, kuten ranskalainen Etam, hollantilainen Hema ja ruotsalainen H&M. Tekstiiliteollisuuden peruspalkka Bangladeshissä oli maaliskuussa 124 euroa kuussa. SUOMI MAINITTU! ITALIA Italialaiset metallialan ammattiliitot vaativat suomalaisyhtiö Wärtsilää pyörtämään päätöksensä lakkauttaa Triesten tehtaansa. Liittojen mukaan Wärtsilä ilmoitti asiasta tylysti ja kieltäytyi neuvottelemasta liittojen kanssa. Neuvottelut eivät ole käynnistyneet huolimatta päivän työnseisauksesta ja mielenosoituksista. Liitot vaativat lainmuutoksia, joilla estää tuotannon siirtäminen maasta. Ammattiliittojen kattojärjestö IndustriALL Europen pääsihteeri Luc Triangle sanoo Wärtsilän laiminlyövän lakisääteiset velvoitteensa neuvotella liittojen ja yhtiön eurooppalaisen työneuvoston kanssa. Sopimus allekirjoitettiin Grand Hotel Saltsjöbadenissa Nackassa. Samassa paikassa solmittiin vuonna 1938 Saltsjöbadsavtalet , jossa työnantajat ja ay-liike sopivat neuvottelevansa työelämän ehdoista keskenään, ilman politiikkojen sekaantumista. Tämä henki on Ruotsin mallin pohja, ja tuolloin solmittu pääsopimus on toiminut tähän asti. Uusi sopimus vahvistaa tätä periaatetta sekä symbolisesti että käytännössä. Toisenlaiset ajat voivat olla edessä, kun Ruotsiin syntyy syyskuun vaalien tuloksena oikeistohallitus. Kokemus on, että oikeistohallitukset haluavat sekaantua työmarkkinapolitiikkaan yleensä työnantajia tukien, tai ainakin ammattiliittojen toimintaedellytyksiä heikentämällä. Maltillisen kokoomuksen Fredrik Reinfeldtin hallitus nosti ensi toiminaan 2007 alusta reilusti työttömyyskassojen jäsenmaksuja sekä leikkasi rankasti maksujen verovähennysoikeutta. Ruotsalaiset erosivat joukoittain kassoista ja samalla ammattiliitoistakin. Kahdessa vuodessa liitot menettivät 245 000 jäsentä ja kassojen ulkopuolella olevien määrä nousi 700 000:sta nykyiseen 1,5 miljoonaan. Satojentuhansien ihmisten työttömyysturvan huononeminen ei oikeistohallitusta surettanut, kunhan ammattiliittoja saattoi heikentää. HEIKKI JOKINEN ? Ruotsin työnantajien ja ay-liikkeen edustajat allekirjoittivat uuden pääsopimuksen 22. kesäkuuta Saltsjöbadenissa. Allekirjoitusvuorossa elinkeinoelämän keskusliiton varatoimitusjohtaja Mattias Dahl. Tekija?_2022_10_sisus.indd 48 Tekija?_2022_10_sisus.indd 48 5.10.2022 15.17 5.10.2022 15.17
LIITON STIPENDIT AMMATTIIN OPISKELEVILLE OPISKELIJAJÄSENET Teollisuusliitto tukee liiton opiskelijajäseniä kaksi kertaa vuodessa järjestettävän stipendihaun perusteella. 500 euron stipendejä myönnetään enintään 120 kappaletta vuodessa. Stipendin tarkoitus on tukea aktiivisia jäseniä opiskelun aikana. Stipendin saaja voi olla ammattiin valmistuva tai opintojaan jatkava toisen asteen opiskelija, ainoa edellytys on liiton opiskelijajäsenyys. Stipendejä myönnettäessä huomioidaan Teollisuusliiton alueet ja sektorit sekä ammatillisen järjestäytymisen edistäminen opiskelijoiden keskuudessa, aktiivisuus oman alan ammatillisen arvostuksen nostamiseksi sekä esimerkillinen toiminta yhteishengen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Stipendin voi saada vain kerran. Syksyn hakukierros on 1.10.–30.11. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi A-KASSAN MARKKINOINTIKAMPANJA KÄYNNISTYY 17.10. TYÖTTÖMYYSTURVA Teollisuusliiton jäsenenä etuihisi kuuluu myös jäsenyys A-kassassa (ent. Teollisuuden työttömyyskassa), joka huolehtii muun muassa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja vuorottelukorvausten maksamisesta. A-kassan markkinointikampanja pyörii 17.10.–13.11. Voit nähdä ja kuulla mainontaa useassa kanavassa, kuten sosiaalisessa mediassa, Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla, radiossa ja Spotifyssä. Teollisuusliitto on ollut muiden taustaliittojen kanssa mukana kampanjan suunnittelussa. Teollisuusliiton lisäksi useat ammattiliitot vakuuttavat jäsenensä A-kassassa. www.a-kassa.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2022 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Vuoden 2023 kalenterin voit tilata eAsioinnista tai soittamalla Jäsenpalveluun. Mikäli olet kalenterin aikaisempina vuosina tilannut, on tilauksesi edelleen voimassa. ? Jäsenpalvelut toivottaa hyvää syksyä! SYYSTUOTTEILLA VALOA PIMEÄÄN SOPPI TES tuo varmuutta työelämään, Sopin syystuotteet tuovat valoa pimeään vuodenaikaan. Teollisuusliiton verkkokauppa Soppi päivittää tuotevalikoimiaan sesonkiluonteisesti muutaman kerran vuodessa. Nyt valikoimassa ovat trendikkäät pimeän vuodenajan tuotteet. Sopista löytyy esimerkiksi heijastava puffihuivi, heijastinliivi, otsalamppu sekä polkupyörän valot. Käy tutustumassa! www.teollisuusliitto.fi/soppi VAPAALIPULLA SEURAAMAAN MESTARUUSLIIGAA LENTOPALLO Teollisuusliitto ja Lentopalloliitto jatkavat vuonna 2020 alkanutta yhteistyötä uudella kaksivuotisella sopimuksella, joka kestää kevääseen 2024 saakka. Liiton jäsenillä on upea tilaisuus lähteä katsomaan lentopalloa aitiopaikalta. Mobiilijäsenkortistasi löydät vapaalipun yhteen Mestaruusliigan otteluun. Lähde kannustamaan vaikka oma kotijoukkueesi voittoon! Mestaruusliigan runkosarja pelataan 25.9.2022–11.3.2023. Voit käydä 1.10. alkaen katsomassa yhtä peliä käyttämällä otteluun saapuessasi mobiilijäsenkortistasi löytyvän vapaalipun. Esitä ja käytä lippu lipunmyynnissä. Lue ohjeet mobiilijäsenkortin lataamiseen: www.teollisuusliitto.fi/mobiilijasenkortti 10/2022 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA Tekija?_2022_10_sisus.indd 49 Tekija?_2022_10_sisus.indd 49 5.10.2022 15.58 5.10.2022 15.58
50 Tekijä 10/2022 Där det händer Det viktigaste är att vara där det händer alltså på arbetsplatserna, anser den färska regionombudsmannen Ronny Norrgård vid Vasa regioncenter. Nyrekryteringar i Industrifackets verksamhetsområde i Österbotten ska förbättra tillgången till svensk service för medlemmarna. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO R onny Norrgård har bara drygt tre månader bakom sig som regionombudsman vid Vasa regioncentrum. En diger facklig erfarenhet har han ändå samlat på sig under sin tid på slipmaterialstillverkaren Mirka, där han var huvudförtroendeman i 15 år. Dessutom satt han fram till sin anställning vid förbundet i Industrifackets styrelse. – Jag började känna att det var dags att pröva på något nytt, säger Norrgård. Tillgången till svenskspråkig service på Vasa regioncenter har ökat ytterligare då Ilkka Nordström, tidigare medlem i Industrifackets fullmäktige och huvudförtroendeman på rörtillverkaren OSTP i Jakobstad, inledde sitt värv som regionombudsman i Österbotten i början av året. Sammanlagt är det sju personer som håller hjulen i gång på Industrifackets regioncenter i Vasa. För Jeppobon Norrgård innebär det nya jobbet fler kilometer bakom ratten, något som hör till vardagen för regionombudsmän. – Jag hade lite på en kilometer till jobbet tidigare, nu blir det över 60 kilometer åt vardera håll, men det är helt okej för bensinen är ju så billig, skrattar Norrgård. BEKANT MEN OCKSÅ MYCKET NYTT Det viktigaste i jobbet ändå är att röra sig ute på fältet bland medlemmarna på arbetsplatserna, tillägger Norrgård. Veckan innan har han besökt Närpes och sängtillverkaren Hilding Anders. Igår var det Nordic Lights, Regionombudsmannen ansvarar för organisationsoch kollektivavtalsärenden i verksamhetsområdet och stöder medlemmarna bland annat när det kommer till anställningsfrågor, organisering och förhandlingar. Mikaela Skriko, regionombudsman Ronny Norrgård och huvudförtroendeman Patrik Bagarnäs bekantar sig med produktionen på släpvagnstillverkaren Ekeri. Tekija?_2022_10_sisus.indd 50 Tekija?_2022_10_sisus.indd 50 5.10.2022 15.18 5.10.2022 15.18
10/2022 Tekijä 51 som tillverkar arbetsbelysning bland annat för tunga arbetsfordon i Pedersöre, som låg i tur då Norrgård och regionchef Erno Välimäki besökte det nyligen börslistade bolaget för att höra personalens tankar om läget. – Jag kan ju kemisektorns avtal ganska bra, då jag varit med och förhandlat om dem, men jag har fortfarande mycket att lära mig. Teknologisektorns avtal och arbetsplatser är inte ännu lika bekanta för mig, säger Norrgård. Det är precis det som står i tur när personalen väntar besök på släptillverkaren Ekeri i Kållby i Pedersöre. Kommunen stoltserar med att höra till den fåtaliga gruppen av kommuner som kan uppvisa i praktiken en full sysselsättning och en arbetslöshetsgrad på under tre procent, bland de lägsta i landet. Huvudförtroendeman Patrik Bagarnäs och vice förtroendeman Mikaela Skriko tar emot delegationen från Industrifacket i arla morgonstund. Var och varannan anställd som kommer emot i hallen är bekant för Norrgård sedan tidigare. Arbetet på Ekeri sker i två skift, där morgonskiftet arbetar från sex till två och kvällsskiftet arbetar från två till tio. Arbetet pågår för fullt i fabrikshallen. Produktionen går nästan uteslutande på export och framför allt till de nordiska grannländerna. Stämningen är god och orderstocken är fylld för ett år och nyanställningar är på tapeten. Häri ligger en del av problemen. Det börjar vara brist på utbildat yrkesfolk. – Sist och slutligen hittar de flesta ändå sig här på Ekeri, säger Bagarnäs med ett leende. VIKTIGT ATT SKÖTA ÄRENDEN PÅ SVENSKA Det är jätteviktigt att det går att sköta ärenden på svenska, anser Sari Yliaho. Hon är huvudförtroendeman på Amada Automation i Bennäs i Pedersöre, en tio minuters bilfärd från Ekeri. Företaget har drygt 100 anställda i produktion, av vilka de överlägset flesta, precis som på Ekeri, har svenska som modersmål. – Det kan vara svårt att förklara vad det är vi egentligen tillverkar här, säger Yliaho. Olika typer av automationslösningar för behandling av metall, lyder svaret. Den värsta coronatidens permitteringar och komponentbrist ligger i backspegeln. Nu stiger en utbyggnad på 9 000 kvadratmeter intill den nuvarande anläggningen och personalstyrkan kommer att växa, heter det. Scheman för arbetsskift, utjämningsdagar eller så kallade ”pekkasdagar”, språkkrav, säkerhetsanvisningar på olika språk, medlemsrekrytering, lunchutbud… Listan är lång när Norrgård snackar ihop sig med medlemmar. Norrgård lyfter vikten av att förtroendevalda på arbetsplatserna inom Industrifacket håller kontakt med varandra. Whatsappen går het, intygar förtroendemännen. De börjar dra ihop sig för dagen och morgonskiftet söker sig mot omklädningsrummen. Regionombudsmannens arbetsdag är ändå inte över. På kvällen väntar ett besök till fackavdelning nummer 228 Pedersöre Metallarbetarfackavdelnings möte, som går av stapeln hos grannen till Amada Automation, Elho, som tillverkar jordbruksmaskiner. Före avsked måste regionombudsmannen få frågan om vad som är det svåraste med jobbet. – Det svåraste är kanske arbetet med riktigt små firmor med bara en handfull anställda. Där hjälper det om man får information därifrån, säger Norrgård. ? Det är viktigt att man kan sköta medlemsärenden och annat på svenska i Industrifacket anser huvudförtroendemannen för Amada Automation i Pedersöre, Sari Yliaho. ÖSTERBOTTENS VERKSAMHETSOMRÅDE Industrifackets regionala organisation förnyades i början av året. Syftet med reformen är att utveckla och förbättra medlemsservicen och stödet till de förtroendevalda inom Industrifacket. Regioncentret för Österbottens verksamhetsområde ligger i Vasa. ? Regionchef Erno Välimäki ? Regionombudsmän Ilkka Nordström, Piia Yli-Heikkuri, Ronny Norrgård och Vesa Autio. Vid behov kan man boka tid hos regionombudsmannen per e-post pohjanmaa@teollisuusliitto.fi eller ringa regionombudsmannen. Kontaktuppgifter hittar du på Industrifackets webbplats www.teollisuusliitto.fi/sv. Regioncentret håller öppet på måndagar kl. 9–15. FACKET Tekija?_2022_10_sisus.indd 51 Tekija?_2022_10_sisus.indd 51 5.10.2022 15.18 5.10.2022 15.18
Måste det finnas en förtroendeman på arbetsplatsen? Förtroendemannaval 1.11–31.12.2022 www.teollisuusliitto.fi/sv/fortroendemannaval Ja! på arbetsplatsen? Förtroendemann aval 1.11–31.12.2022 w.teollisuusliitto.fi /sv/fortroendem annaval Ja! 52 Tekijä 10/2022 Förtroendemannen är en viktig länk ”E n av de viktigaste uppgifterna för förtroendemännen är att arbeta för organisering på arbetsplatsen och att rekrytera medlemmar. Då organiseringsgraden på arbetsplatsen är hög har förtroendemannen – arbetstagarnas representant – betydligt bättre förutsättningar att förhandla om förbättringar för arbetsI höstens förtroendemannaval väljs viktiga intressebevakare på arbetsplatserna runtom i landet för följande tvåårsperiod. tagarna, säger Ville-Petteri Risberg, organisationsexpert på Industrifacket. Förtroendemannen är en viktig länk i arbetet för att bevaka de anställdas intressen på arbetsplatsen. Utan förtroendemän kommer förbundet inte nödvändigtvis i kontakt med vardagen och läget på arbetsplatserna. En person som är medlem i en fackavdelning som är ansluten till Industrifacket kan ställa upp i förtroendemannavalet. – I egenskap av förtroendeman kommer du åt att påverka på din arbetsplats och konkret hjälpa dina arbetskamrater. Om ni inte valt en huvudförtroendeman på er arbetsplats, lönar det sig nu att samla ihop gänget och fundera över vem man skulle kunna välja, säger Risberg. TEXT ASKO-MATTI KOSKELAINEN ÖVERSÄTTNING OCH BEARBETNING JOHANNES WARIS FÖRTROENDEMANNAVAL 1.11–31.12 Tekija?_2022_10_sisus.indd 52 Tekija?_2022_10_sisus.indd 52 5.10.2022 15.18 5.10.2022 15.18
10/2022 Tekijä 53 FACKET KURSER OCH EVENEMANG PÅ SVENSKA ? Hur ser ditt fackförbund ut 2023–2028? 17.11 i Seinäjoki, Hotel Alma En tvåspråkig tillställning som berör förbundets mål och strategi. Svenskspråkiga fackavdelningsaktiva från hela landet kan delta. Information: Regioncentret i Österbotten. ? 19–20.11 FFC:s seminarium, Tapiola Garden Esbo Information och anmälningar: www.sak.fi/sv/aktuellt/evenemang ? 30.1–3.2.2023 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo. För mer information kontakta Nina Wessberg, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi – Även om det inte finns en huvudförtroendeman, så blir det lätt så att någon viss person är något av en representant för arbetstagarna i diskussioner med arbetsgivaren. Det blir lättare för den här personen om ställningen blir mer officiell. Förtroendemännen deltar också i utvecklandet av företaget. – Genom förtroendemannen kommer arbetstagarnas synpunkter bättre fram, då man utvecklar företaget eller tar beslut som påverkar på arbetsförhållandena på jobbet. – En av förtroendemannens viktigaste uppgifter är att arbeta med medlemsrekrytering och organisering. Då organiseringsgraden på arbetsplatsen är hög har också förtroendemannen som representerar arbetstagarna bättre förutsättningar att förhandla om förbättringar för de anställda, säger Risberg. FÖRTROENDEMANNENS UPPGIFTER Arbetsgivaren är skyldig att följa de arbetsvillkor som råder i branschen. I egenskap av representant för arbetstagarna bevakar förtroendemannen att ? kollektivavtalet följs på arbetsplatsen ? arbetslagstiftningen följs på arbetsplatsen ? villkoren i anställningsförhållandet följs på arbetsplatsen Förtroendemannen representerar fackavdelningen i frågor som gäller: ? relationen mellan arbetstagare och arbetsgivaren ? utveckling i företaget ? lokala avtal Förtroendemannen får på arbetstid sköta sitt förtroendeuppdrag i enlighet med skrivelserna i kollektivavtalet. Förtroendemannens ställning grundar sig både på lag och kollektivavtal. VAL AV FÖRTROENDEMAN Förtroendemannen väljs genom val på arbetsplatsen. Samtidigt väljer man också vice förtroendemannen och beroende på arbetsplatsens storlek också avdelningsförtroendemän. Val av koncernförtroendeman kan man avtala om inom koncernen. Samtliga anställda som organiserat sig genom den fackavdelning inom Industrifacket som verkar på arbetsplatsen har rätt att ställa upp och rösta i valet, liksom också att organisera själva valet. Tid och plats är en fråga som man kommer överens om med arbetsgivaren. I vissa kollektivavtal förekommer skrivelser som skiljer sig från de allmänna reglerna för förtroendemannaval Förtroendemannen är de anställdas viktig intressebevakare på arbetsplatsen. Utan en aktiv förtroendeman kommer förbundet inte åt hur vardagen i verkligheten ser ut på arbetsplatsen. Då blir det också svårare att bevaka medlemmarnas intressen. Vem som helst som är medlem i en fackavdelning i Industrifacket kan ställa upp i förtroendemannavalet. FÖRTROENDEMANNEN Förtroendemannen representerar arbetstagarna på arbetsplatsen. Hen arbetar för organisering och rekrytering av medlemmar. Förtroendemannen förhandlar, avtalar, jämkar och förmedlar information mellan arbetsgivaren och personalen. Förtroendemannen hjälper till i alla frågor som berör anställningen och hens arbete ska alltid ske i förtroende. I september 2022 fanns det på arbetsplatser runt om i landet veterligen 1 950 huvudförtroendemän, 1 404 vice huvudförtroendemän och 806 förtroendemän inom Industrifacket. ”En av förtroendemannens viktigaste uppgifter är att arbeta med medlemsrekrytering och organisering.” inom förbundet. Kolla därför även kollektivavtalet i samband med arrangemangen inför valet. Förtroendemannen väljs i regel för en period som varar i två år. OM DET INTE FINNS EN FÖRTROENDEMAN PÅ MIN ARBETSPLATS? Om det inte finns en förtroendeman på jobbet kan de organiserade i samarbete med fackavdelningen anordna förtroendemannaval när som helst. Anvisningar för val och förtroendemannens uppgifter får man från Industrifackets regionkontor. Industrifacket utbildar förtroendemannen för förtroendeuppdraget och tillhörande uppgifter. Arbetsgivaren betalar lön för utbildningstiden. Tekija?_2022_10_sisus.indd 53 Tekija?_2022_10_sisus.indd 53 5.10.2022 15.18 5.10.2022 15.18
54 Tekijä 10/2022 JÄSENETU Tilaa jäsen kalenteri 2023 Jos olet jo aikaisemmin tilannut Teollisuusliiton kalenterin, saat sen myös tänä vuonna automaattisesti. Jos et vielä ole tehnyt tilausta, se onnistuu helposti eAsioinnissa. NÄIN TEET TILAUKSEN: • Klikkaa eAsioinnin painiketta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. • Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi. • Klikkaa Jäsentiedot. • Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. • Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Kalenterit toimitetaan tilaajille loppuvuodesta 2022. Tilaathan jäsenkalenterin viimeistään 31.12.2022! Time to elect shop stewards BRIEF IN ENGLISH Shop stewards are among the most important people in the Industrial Union. They represent employees at workplaces. New shop stewards are elected in November and December for a two-year term. The duties of the shop steward include monitoring and ensuring that collective agreements and labour legislation are followed. They also see to it that individual work contracts and other regulations concerning work are observed. Shop stewards represent the union in the workplace. They negotiate, make agreements and settle disputes when necessary. And they help union members in all matters concerning terms of work. Confidentiality is always a key part of this. Representing staff is an important task, and for this reason shop stewards are elected by ballot. Every member of the Industrial Union at the workplace has the right to put themselves forward as a candidate and of course to vote. A deputy shop steward is also elected in the same elections. In bigger workplaces there can also be branch shop stewards. Their task is limited to a specific part or branch of the company. Shop stewards can use their working time to carry out these duties. In companies with more than 400 employees the shop steward works on a full-time basis. A shop steward can be elected even if the number of employees is small. The local union branch organises the elections at the workplace. If there is only one candidate, he or she is duly elected. If there is more than one candidate, a ballot will be held. Defending workers’ rights in the workplace may lead to difficult situations should conflicts arise. For this reason Finnish legislation and collective agreements stipulate that shop stewards are protected against unfair dismissal. CONCRETE HELP Without shop stewards the union would be unable to closely follow everyday life at workplaces, according to the Industrial Union organisation specialist VillePetteri Risberg. – The shop steward is the most important advocate of employees at the workplace and the key person regarding organising and membership recruitment. As a shop steward one can influence things at the workplace and help colleagues in a concrete way, he said. In cases where there is not yet a shop steward at the workplace, it is good to gather the people together and discuss who should be elected. It is easier to take care of employees’ interests if there is someone with official status. Shop stewards are involved in the development projects of the company. They work to see that the views of staff are given serious consideration when the longterm plans of developing the company and other decisions that affect work are being made. The union organises training to help them to do their job as well as possible. Union staff also offer assistance to shop stewards in carrying out their duties. HEIKKI JOKINEN Download material in English: www.teollisuusliitto.fi/ shop-steward-elections Tekija?_2022_10_sisus.indd 54 Tekija?_2022_10_sisus.indd 54 5.10.2022 15.19 5.10.2022 15.19
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2022_10_sisus.indd 55 Tekija?_2022_10_sisus.indd 55 5.10.2022 15.19 5.10.2022 15.19
10/2022 Tekijä 57 VAPAALLA ”O i, mitkä varjot!" Ursula Kuula ihastelee espoolaisen Träskändan puiston kappelin seinälle piirtyviä puiden siluetteja. Syksyn värejä on jo puiden lehdissä, mutta syysaurinko lämmittää vielä. – Kun lähtee kameran kanssa tuttuunkin paikkaan, sitä katsoo eri tavalla, Kuula sanoo. Puistossa vanhat puut ja 1700-luvulla perustettu kartano muine rakennuksineen luovat kuvauksellisen miljöön. Puistosta löytyy muun muassa tsaarin vierailua varten rakennettu mahtipontinen ulkohuussi sekä Espoon tiettävästi paksuin puu. – Täällä tulee käytyä usein. Puisto on kiva ja lähellä, Kuula sanoo. Hänen ensimmäiset kokemuksensa valokuvaamisesta ovat lapsuusajoilta. – Pentuna sain tädiltä kameran, jossa oli salamalaite, Kuula kertoo. Valokuvausharrastus aktivoitui toden teolla vuonna 1996, kun hän oli perustamassa Kara-Kamerat ry -kamerakerhoa. Hän on nykyäänkin kerhon puheenjohtaja. – Kerhotoiminnassa suuri osa on ihmisiä, joiden kanssa elämät eivät muuten olisi kohdanneet, Kuula sanoo. Kerhon toimintaan kuuluu muun muassa valokuvailtoja, retkiä ja erilaisiin kuvaustekniikoihin perehtymistä. Kuula on itse vetänyt kursseja valomaalauksesta, jossa otetaan kuvia pitkillä valotusajoilla. Esimerkiksi hämärässä liikutettu tähtisädetikku maalaa valokuvaan säihkyviä viivoja. Vuosittaiset reissut Viroon ovat muodostuneet kerhon perinteeksi. – Pienet kylät ja ihmiset ovat jääneet mieleen Virosta. Siellä rakennuskulttuuri on erilaista, Kuula pohtii. Kerhon retkillä näkyvät selvästi erilaiset valokuvaustyylit. Toisella kameran suljin raksuu jatkuvasti, ja toisella kamera odottaa laukussa sopivaa hetkeä. Kuula kertoo oman tyylinsä olevan aktiivista sorttia. Espoossa Suur-Leppävaaran alueella toimivalla kerholla on noin 20 jäsentä. – Ollaan pieni, mutta touhukas kerho. Kuula kuvailee itseään yhdistysihmiseksi. Kamerakerhon puheenjohtajuuden lisäksi hän on muun muassa ammattiosastonsa sihteeri, johon tehtävään hänet houkuteltiin vuonna 2013. – Olen ollut huono sanomaan ei. Siitä on seurannut hyviäkin juttuja, Kuula sanoo. Ammattiliittoon hän liittyi 1990-luvun alussa työskennellessään ICL:n tietokonetehtaassa. Lokakuussa 2022 Kuula on ollut liiton jäsen 30 vuotta. – Liittoa en ole vaihtanut, kun en parempaa ole löytänyt, vaikka muun alan töissäkin olen ollut, Kuula kertoo. KOKEILEMALLA OPPII Kuula ei ole rajannut mitään kuvauskohteita harrastuksen ulkopuolelle. – Olen kuvannut kaikkea, mitä eteen tulee. Korona-aikana oman lähiympäristön luontoaiheet ovat korostuneet kuvauskohteina. Linnuista Kuula innostui keväällä 2021 vierailtuaan Espoossa Suomenojan lintualtailla. – Aivan sekosin, kun kaikki linnut olivat koreina ja niitä pääsi näkemään läheltä, Kuula sanoo. Suomenojasta on tullut sittemmin säännöllisten vierailujen kohde. – Viime kesänä seurattiin, kun mustakurkku-uikku teki ihan kävelytien varteen pesän, Kuula kertoo. Luonnosta löytyy monenlaista kuvattavaa, ja uudet maailmat aukeavat, kun hoksaa katsoa eri tavoin. Kuula harrastaa makrokuvausta, jossa otetaan äärimmäisiä lähikuvia. Esimerkiksi torvisienet ja poronjäkälä ovat upeita läheltä tarkasteltuna. – Erilaiset muodot kiehtovat, Kuula sanoo. Kuvia ottaessaan hän kokeilee erilaisia asetuksia, joilla voi löytää kohteista uusia ulottuvuuksia. Sattumakin voi tuoda mukaan oman mausteensa. – Epäonnistuneetkin kuvat voivat olla pirun hyviä, Kuula sanoo. TUHANSIA KUVIA Kuulan kuvissa esiintyy myös esineitä, joita hänellä on auton takakontissa vino pino. Erilaiset lasipallot ja muut lasiset esineet, peilit, pleksit ja ledivalot kuuluvat tarpeistoon. Esimerkiksi kirkas lasipallo kääntää lävitseen näkyvän maiseman päälaelleen. – Se muuttaa todellisuutta hieman, jolloin saattaa löytyä jotain uutta, Kuula kertoo. Valokuvaus voi olla kallis harrastus, sillä kalustoon pystyy upottamaan suuria summia. Kuula ei ole lähtenyt kalustovarustelussa mahdottomuuksiin, sillä kohtuuhintaisilla varusteilla homma luistaa. Lintuja varten täytyi kuitenkin hankkia pitkä putki, sillä siivekkäitä tähtäillään usein kaukaa. Digikuvauksen hyvä ja joskus huonokin puoli on, ettei otettavien kuvien määrässä tarvitse säästellä. Yhdeltäkin kuvausreissulta voi kertyä useita satoja kuvia. – Kesältä on tuhansia kuvia vielä katsomatta, Kuula sanoo naurahtaen. Kuulan valokuvia on ollut esillä näyttelyissä ja hän on osallistunut valokuvakilpailuihin. Esimerkiksi vuonna 2021 hänen kuviaan oli esillä Ilomantsissa Ihmeiden ILO!TALO -näyttelyssä. Sähköisesti hänen kuviaan pääsee katsomaan Instagramissa osoitteessa www.instagram.com/ ruusaursula ja Kara-Kamerat ry:n verkkosivulla karakamerat.kuvat.fi . ? Maailmaa katsoo eri tavalla, kun kamera on mukana. Ursula Kuulan valokuvissa muodot ja liike ovat tärkeässä roolissa. TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN Lasipallot ja muut lasiset esineet, peilit, pleksit ja ledivalot kuuluvat Kuulan valokuvaustarpeistoon. Tekija?_2022_10_sisus.indd 57 Tekija?_2022_10_sisus.indd 57 5.10.2022 15.19 5.10.2022 15.19
58 Tekijä 10/2022 PULMAT Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla Tekija?_2022_10_sisus.indd 58 Tekija?_2022_10_sisus.indd 58 5.10.2022 15.19 5.10.2022 15.19
10/2022 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2022_10_kansiarkki.indd 59 4.10.2022 13.17 4.10.2022 13.17