AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 10/2023 Telesten Littoisten tehtaan työntekijät osoittivat mieltään keskiviikkona 27.9. #Pa ina vaS yy 8 Varoituspilli tukkeutui 26 Sähkö muuttaa autoalaa 36 Sirkushuveja ja vähän leipääkin 48 Vi har vägande skäl att agera! 53 Workers rights under threat 54 Adrenaliinia ratissa VASTALAUSE Teollisuusliittolaiset marssivat ulos mielenilmauksena maan hallituksen kurjistamispolitiikkaa kohtaan. Tekija?_2023_10 kansiarkki.indd 1 Tekija?_2023_10 kansiarkki.indd 1 3.10.2023 13.34 3.10.2023 13.34
Liitto tiedottaa: Sääntömuutos vaatii ammattiosastoilta ylimääräisen kokouksen: Lue lisää s. 46 Syyskokoukset 1.10.–31.12. Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12. Valitaan työsuojeluvaltuutettu! Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit Osallistu syyskokoukseen! Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_10_23_syyskokoukset.indd 1 Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_10_23_syyskokoukset.indd 1 26.9.2023 14.43.05 26.9.2023 14.43.05 Tekija?_2023_10 kansiarkki.indd 2 Tekija?_2023_10 kansiarkki.indd 2 3.10.2023 13.34 3.10.2023 13.34
10/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 10 / 23 TYÖPAIKALLA Sähköautojen jännitetyöt tehdään työparina. Jari Lindfors valvoo, kun Taneli Lojamo vaihtaa akkumoduulia Helsingin K-Autolla. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 11.10.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI Metsä pärjää ihan ilman ihmistä, mutta ihminen ei pärjää ilman metsää. ANNIKA KANGAS Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori 10 PÄÄJUTTU Nyt on aika käyttää joukkovoimaa, sanoo Telesten pääluottamusmies Sari Tammi. KATSAUS Iäkkäät työntekijät haluavat lyhentää työaikaa. TU O M A S IK O N EN RO N I LE H TI PE KK A EL O M A A 26 20 KANNESSA Tekija?_2023_10 sisus.indd 3 Tekija?_2023_10 sisus.indd 3 4.10.2023 13.56 4.10.2023 13.56
4 Tekijä 10/2023 PA TR IK LI N D ST RÖ M SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : RO N I LE H TI 26 TYÖPAIKALLA Sähköautojen huolto vaatii uutta osaamista 34 TYÖYMPÄRISTÖ Työnsuunnittelua tutkitulla tiedolla 36 TAPAHTUMA Porin perhepäivää vietettiin sirkuksessa 38 KÄYTÄNTÖ Ay-koulusta oppia yritystalouteen 40 EDUNVALVONTA Liitto vastustaa heikennyksiä ansioturvaan 42 JÄSENTUTKIMUS 2023 Luku 2: Palkalla pitäisi pystyä elämään 45 MAAILMA Lakko-oikeus uhattuna monissa maissa 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Ralliautoilija Jimmy Rajalin 57 HISTORIA Vuonna 1933 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Painava syy -ulosmarssi, Oulu 08 AVAAJA Whistleblowinglaki kompastuu sekavuuteen 10 PÄÄJUTTU Painava syy -ulosmarssit näyttävät jäsenten tahtotilan 18 NÄKIJÄ Tutkimusprofessori Annika Kangas 20 KATSAUS Missä iässä on parasta jäädä eläkkeelle? 48 #VÄGANDESKÄL Utmarscher i protest mot regeringens försämringsplaner 53 WORKERS RIGHTS Early Christmas for employers AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA JU SS I PA RT A N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Seuraava numero ilmestyy 15.11. Tekija?_2023_10 sisus.indd 4 Tekija?_2023_10 sisus.indd 4 4.10.2023 13.56 4.10.2023 13.56
10/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Luottamus on menestyksen perusta L uottamus pitää inhimillisen toiminnan koossa riippumatta siitä onko toiminnan parissa muutama ihminen, puhutaanko työpaikoista, yhteiskunnasta tai kansainvälisestä kanssakäymisestä. Jos luottamus pettää, kohdataan epävarmuutta, ristiriitoja ja kasautuvia ongelmia. Esimerkki voidaan poimia taloudesta. Pörssiromahdusta edeltää luottamuksen romahdus pörssiin. Luottamuksen merkitys korostuu muutoksissa. Luottamus kytkeytyy turvallisuuden tunteeseen. Jos luottamus on kunnossa, on ihmisiä helpompi saada muutokseen mukaan. Rohkeutta kokeilla ja katsoa, mitä muutoksesta seuraa, löytyy silloin, jos voi luottaa siihen, että mahdolliset virheet tai epäsuotuisa kehitys tullaan korjaamaan. Työpaikoilla luottamus on yhteydessä työyhteisön turvallisuuden ja toimivuuden rinnalla myös yritysten menestymiseen. Luottamuksen vallitessa koko henkilöstö voi kokea olevansa samassa veneessä. Kun tähän lisätään johdon kannustava asenne työnteon kehittämiseen, synnytetään motivaatio ja tahtotila kehittää omaa työtä, työyhteisön toimintaa ja tuotantoprosesseja. Tätä voidaan vahvistaa edelleen henkilöstökoulutuksella, jossa työntekijät voivat päivittää, laajentaa ja syventää ammattitaitoaan ja antaa osaamisensa ja ideansa työpaikan kehittämistyön käyttöön. Luottamus luo perustan sille, että koko joukkue voi sitoutua yhteisiksi omaksuttuihin tavoitteisiin ja soutaa samaan suuntaan. Työpaikan luottamuksen rakentamisessa keskeinen toimija on luottamusmies. Hän on henkilö, joka neuvottelee edustamiensa työntekijöiden puolesta työnantajan kanssa ja toimii luotettavana keskustelukanavana molempiin suuntiin. Luottamusmiehet ja luottamusmiesjärjestelmä ovat suomalaisen työelämän voimavara, jota pystyttäisiin hyödyntämään yrityksissä nykyistä enemmän. Vallitseva asetelma on nimittäin se, että luottamusmiehet ovat paikallisen neuvottelun ja sopimisen koulutettuja osaajia, mutta työnantajat ovat keskimäärin käyttäneet vain vähän niitä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, joita työehtosopimukset pitävät sisällään. Luottamusta horjuttavat, epävarmuutta ja turvattomuutta lisäävät toimenpiteet ja toimintamallit asettavat tulevaisuuden kaltevalle pinnalle. Uusien jakolinjojen vetämisestä ja vanhojen vahvistamisesta seuraa hajautuminen ja vastakkainasettelu. Ylhäältä alaspäin tapahtuva sanelu, yksisuuntainen viestintä ja kiire ovat kehnoja konsultteja. Ne vievät ajan ja tilan vastuulliselta vuorovaikutukselta ja keskustelulta. Sille tielle ei pidä hairahtua. Suomen menestys kansankuntana, ihmisten hyvinvoinnin rakentajana ja yritysten pärjäämisen edistäjänä nojaavat luottamukseen. ? ”Pörssiromahdusta edeltää luottamuksen romahdus pörssiin.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekija?_2023_10 sisus.indd 5 Tekija?_2023_10 sisus.indd 5 4.10.2023 13.56 4.10.2023 13.56
6 Tekijä 10/2023 HETKESSÄ Kuva Vesa Ranta Tekija?_2023_10 sisus.indd 6 Tekija?_2023_10 sisus.indd 6 4.10.2023 13.56 4.10.2023 13.56
10/2023 Tekijä 7 AJASSA 26.9.2023 kello 12.03 Painava syy -ulosmarssi, Nokia Solutions and Networks Oy, Oulu Tekija?_2023_10 sisus.indd 7 Tekija?_2023_10 sisus.indd 7 4.10.2023 13.56 4.10.2023 13.56
8 Tekijä 10/2023 ”Laki on täysi pettymys ” J os työntekijä ilmoittaa työpaikalla havaitsemansa epäkohdan, ilmoittajalla pitäisi olla suoja työnantajan mahdollisilta vastatoimilta. Potkuja ei pitäisi saada, vaikka epäkohdan korjaaminen keventäisi työnantajan rahakirstua. Tämä kuulostaa oikeudenmukaiselta toimintatavalta. Euroopan unionissa aiheesta säädettiin direktiivi, jonka pohjalta jäsenmaiden on pitänyt tuoda epäkohdan ilmoittajan suojelu kansallisiin lakeihin. Yleisesti puhutaan whistleblowing -laista, joka suomeksi tarkoittaa epäkohdan ilmoittajan eli pilliin puhaltajan suojelua. EU:n toimivalta ei ylety kaikille yhteiskunnan osa-alueille, joten ilmoittajansuojeludirektiivi on pitänyt säätää toimivallan rajoissa. Euroopan komissio on kuitenkin samalla toivonut, että jäsenvaltiot säätäisivät kansalliset lait mahdollisimman laaja-alaisiksi ja siten selkeiksi. TAVOITTEET EIVÄT TOTEUDU Ilmoittajansuojelulain valmistelua läheltä seurannut SAK:n lakimies Paula Ilveskivi kertoo, että Suomessa lainsäädäntö ei palvele tarkoitustaan. Soveltamisala on jätetty repaleiseksi, joten epäkohdan ilmoittajan on hyvin vaikea tietää etukäteen, saako hän lainsuojan. – Lainsäädännön tavoitteet eivät toteudu. Soveltamisala jää monelle juristillekin epäselväksi. Suomessa lain virallinen nimi on Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta . Vuoden 2023 alussa voimaan tulleen lain toisessa pykälässä on pitkä lista lainsäädännön aloja, joilla tehdyt ilmoitukset kuuluvat lain soveltamisalaan. Pääsääntöihin on myös poikkeuksia. Lisäksi lakia sovelletaan vain ”tekoihin ja laiminlyönteihin, jotka on säädetty rangaistavaksi, joista voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus; taikka jotka voivat vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista”. – En ole saanut vakuuttavaa perustelua, miksi soveltamisala jäi tällaiseksi, Ilveskivi kertoo. Oikeusministeriön lähtökohtana oli, että ilmoittajansuojalaista tehtäisiin soveltamisalaltaan laaja. Ilveskivi kertoo, että matkan varrella elinkeinoelämä ja jotkut ministeriöt vastustivat laajaa soveltamisalaa. Reilusti myöhässä valmistuneesta laista tuli lopulta torso. Lain soveltamisalaan kuuluvat muun muassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, tuoteturvallisuus, liikenneturvallisuus sekä säteilyja ydinturvallisuus. Myös elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi kuuluvat soveltamisalaan. Toisaalta esimerkiksi alipalkkauksesta tai työsuojelurikkomuksista ilmoittava työntekijä ei saa lainsuojaa ilmoittajansuojelulain perusteella. – Jos aidosti halutaan, että väärinkäytöksistä ilmoitetaan, työntekijöiden suoja pitäisi olla sillä tavalla kunnossa, ettei joutuisi miettimään lain soveltamisalaa. Työpaikalla epäkohdan ilmoittaneen työntekijän suojaksi säädetty laki kompastuu sekavaan soveltamisalaansa. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi kertoo, etteivät korvausvastuutkaan ole tasapainossa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA Tekija?_2023_10 sisus.indd 8 Tekija?_2023_10 sisus.indd 8 4.10.2023 13.56 4.10.2023 13.56
10/2023 Tekijä 9 antamassaan lausunnossa. – Lain tekijät ovat irti todellisuudesta, jossa työntekijät elävät. Myös esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden asiantuntijalausunnossa ihmetellään: ”Lakiesityksen ja sen taustadirektiivin tavoitteiden näkökulmasta on huomionarvoista, että vain ilmoittajan väärinkäytökset on sanktioitu rangaistussäännöksin”. Toisaalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK toteaa omassa lausunnossaan, että ”2 §:n mukainen soveltamisala ja 4 §:n mukaiset poikkeukset soveltamisalasta ovat perusteltuja ja kannatamme niitä sellaisenaan”. Jos tavoitteena oli helpottaa ja lisätä väärinkäytöksistä tehtäviä ilmoituksia, laki näyttää epäonnistuneen ruhtinaallisesti. – Vaikeaselkoisuus ja vahingonkorvausvastuun uhka kaikkea muuta kuin kannustavat ilmoittamaan väärinkäytöksistä. Laki on täysi pettymys, Ilveskivi sanoo. Lain soveltaminen on siis hankalaa työpaikan arjessa. Epäselvissä tilanteissa työntekijän kannattaa ensin keskustella tilanteesta työpaikan luottamushenkilöiden kanssa. ? Lain soveltamisala jää monelle juristillekin epäselväksi.” PAULA ILVESKIVI Lakimies, SAK AJASSA VASTUUT VINKSALLAAN Nimestään huolimatta ilmoittajansuojelulaki ei tunnu ilmoittajan kannalta erityisen suojaisalta. Jos ilmoittaja kertoo vääriä tietoja, voi hän joutua korvausvelvolliseksi ilmoituksen aiheuttamista kustannuksista. Ilmoittajalle on myös säädetty sakko ilmoittajan suojelusta annetun lain rikkomisesta. Toisaalta jos yritys antaa potkut aiheellisen ilmoituksen tehneelle, yrityksen korvausvastuu on samanlainen kuin muissakin laittomissa irtisanomisissa: joidenkin kuukausien palkkaa vastaava summa. – Työnantajan vastuu on rajattu työsopimuslakiin, mutta ilmoittajaan sovelletaan vahingonkorvauslakia, Ilveskivi kertoo. Väärinkäytöksien ilmoituskanavat ovat lain mukaan lähtökohtaisesti organisaatioiden sisäisiä. Ilmoitusten jättäminen voidaan järjestää nimettömästi, mutta sitä ei vaadita. Jos sisäisiä kanavia ei ole tai ilmoittajalla on peruste epäillä kanavan toimivuutta, voi ilmoituksen tehdä Oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ilmoituskanavaan tai toimivaltaiselle viranomaiselle. EPÄKOHDAT ESILLÄ JO LAUSUNNOISSA Epäselvä laki ei ole syntynyt vahingossa, sillä esimerkiksi SAK ilmoitti epäkohdat lakiesityksestä AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Tekija?_2023_10 sisus.indd 9 Tekija?_2023_10 sisus.indd 9 4.10.2023 13.56 4.10.2023 13.56
10 Tekijä 10/2023 PÄÄJUTTU TÄMÄ OLI VASTA VAROI TUS Esimakua. Alkulämmittelyä. Varoituslaukaus. Teollisuusliiton ja muiden liittojen ensimmäiset toimet maan hallituksen aikeita vastaan olivat maltillisia, mutta laajempia työtaisteluita on tulossa, jos hallitus ei taivu. TEKSTI ANTTI GOMAN, ANTTI HYVÄRINEN, TIIA KYYNÄRÄINEN JA ELINA WALLIN KUVAT RIITTA AIRAKSINEN, RONI LEHTI, JUSSI PARTANEN, JOUNI PORSANGER JA VESA RANTA Tekija?_2023_10 sisus.indd 10 Tekija?_2023_10 sisus.indd 10 4.10.2023 13.56 4.10.2023 13.56
10/2023 Tekijä 11 >> #Pa ina vaS yy TÄMÄ OLI VASTA VAROI TUS 26.9. klo 12.00 BRP Finland Oy Rovaniemi + BRIEF IN ENGLISH on page 53 JO U N I PO RS A N G ER + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–50 Tekija?_2023_10 sisus.indd 11 Tekija?_2023_10 sisus.indd 11 4.10.2023 13.56 4.10.2023 13.56
Luottamusmiesten asemaa ei saa horjuttaa, sanoo työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies Ari-Pekka Kurikka. Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron jäsenet marssivat ulos Nokian Oulun tehtaalta tiistaina 26. syyskuuta. PÄÄJUTTU Teollisuusliitto järjesti syys–lokakuussa kolmen viikon ajan kolmena päivänä viikossa alueellisia tunnin ulosmarsseja työpaikoilla vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Toimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa. Tekijä seurasi ulosmarssien ensimmäistä viikkoa. U losmarssit alkoivat tiistaina 26. syyskuuta Pohjois-Suomesta, missä ulosmarsseja järjestettiin yhdeksässä toimipisteessä. Nokian parkkipaikalla Oulussa on rauhallinen tunnelma. Tukiasematehtaan työntekijät ovat juuri marssineet ulos työpaikaltaan ja seisoskelevat pienissä porukoissa. Kukaan ei pidä palopuheita, huuda iskulauseita tai heiluta kylttejä. Ne on jätetty varastoon, toistaiseksi. Pääluottamusmies Keijo Alahuhtala sanoo, että työntekijöillä on tahtoa ja valmiutta jatkaa toimia, jos asiat niin vaativat. – Toivon, että hallitus kuulee äänemme, eikä jatkoa tarvita. Nyt se vain luo vastakkainasettelua. Ari-Pekka Kurikka on Nokia Solutions and Networksin Oulun-tehtaan työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies. Hänen mielestään hallitus on muuttanut neuvottelukulttuurin kokonaan. – Ajatellaanpa toisinpäin, että meillä olisi työntekijöiden hallitus, joka ilmoittaisi työnantajille, että säädetään lailla kolmipäiväinen työviikko, viiden tunnin päivät ja kahdeksan viikon kesälomat. Mitenköhän se otettaisiin vastaan? >> 26.9. klo 11.30 Nokia Solutions and Networks Oy Oulu 12 Tekijä 10/2023 VE SA RA N TA VE SA RA N TA Tekija?_2023_10 sisus.indd 12 Tekija?_2023_10 sisus.indd 12 4.10.2023 14.18 4.10.2023 14.18
10/2023 Tekijä 13 >> #Pa ina vaS yy – Viimeistään silloin mennään sanelupolitiikkaan, Utriainen sanoo. Tehtaalla on totuttu vuosittaisiin noin kolmen kuukauden lomautuksiin. Ansiosidonnaisen tason leikkaus kahden kuukauden jälkeen tuntuisi siis kaikkien lomautettujen kukkarossa. – Lapsikorotusten leikkaus on kuin piste i:n päälle, Utriainen sanoo. Kaksitoista vuotta kelkkatehtaalla työskennellyt Päivi Eskola laskee, että hallituksen suunnitelmat leikkaisivat tuloista monta sataa euroa. – Kuinka moni haluaa jatkossa enää olla kausitöissä? Hallituksen toimet ovat järkyttäviä, Eskola sanoo. Ulosmarssiin osallistunut Mikko Heikurainen muistuttaa, että leikkaussuunnitelmat ovat erityisen rajuja tässä ajassa, kun hintojen ja korkojen nousut ovat syöneet työntekijöiden ostovoimaa rajusti. – Yritetään pistää kampoihin, kun työntekijöitä painetaan alas, Heikurainen sanoo. Hän arvelee, että hallituksen politiikan kääntämiseen tarvitaan vielä laajempia toimia ja kärsivällisyyttä. Yhdessä työntekijöiden on mahdollista pitää puolensa. – Joukossa on voimaa. Tämä on pidempi maraton, Heikurainen sanoo. Tomi Romakkaniemi pohtii hallitusohjelmaan kirjatun niin sanotun sairaussakon, eli ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuden vaikutuksia. – Tulevatko ihmiset sairaina töihin, Romakkaniemi kysyy, ja kollegat toteavat vieressä ”todellakin”. SAK:n ja ammattiliittojen mielenilmauksen nimi on Painava syy , mutta mikä työpaikalla painaa eniten? – Eniten sapettaa kokonaisuus, Alahuhtala sanoo. – Jos ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta säädetään laissa, työnantaja tuo sen varmasti ensi kerralla neuvottelupöytään. Alahuhtalan mukaan työntekijöitä korpeavat myös vuorotteluvapaan poisto ja irtisanomisen helpottaminen. Nykyään työntekijän saa irtisanoa asiallisesta ja painavasta syystä, vastedes pelkkä asiallinen syy riittäisi. Hallituksen pelikirja on selvä. – Ensimmäisenä on tarkoitus heikentää lakko-oikeutta, sen jälkeen on helppoa tehdä uusia heikennyksiä. Ari-Pekka Kurikkaa tympii eniten se, että luottamusmiesten asemaa yritetään horjuttaa. Myös päivärahan lyhentäminen ja lakko-oikeuden rajoittaminen puhuttavat työntekijöitä. Osastoluottamusmies Riikka Minkkinen nostaa esiin vuorotteluvapaan lakkauttamisen. – Meillä tehdään töitä kolmessa vuorossa, ja yövuorot ovat tosissaan raskaita. Vuorotteluvapaan käyttäminen on ollut ikääntyvillä se viimeinen keino saada lisää työvuosia. Minkkisen mielestä ei ole vielä selvää, mihin asti tämä menee. Lakko-oikeuden rajoittamisesta ei kuitenkaan neuvotella. – On tärkeää, että on oikeus puolustaa heikompia, joiden ääni ei kuulu. Mennään niin pitkälle, kuin tarve vaatii. ”HALLITUKSEN TOIMET OVAT JÄRKYTTÄVIÄ” Rovaniemellä moottorikelkkoja valmistavan BRP Finlandin pääluottamusmies Hannu Loukusa kertoo, että Orpon-Purran hallituksen suunnitelmat ovat herättäneet tunteita syvästä huolesta suoranaiseen raivoon. – Joka nurkasta nakerretaan. Lakkooikeuden rajoitus on päällimmäisenä mielessä, Loukusa sanoo. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan suunnitellut leikkaukset iskisivät käytännössä kaikkiin kelkkatehtaan työntekijöihin, sillä työ on kausiluontoista jokavuotisine lomautuksineen. Varapääluottamusmies Antti Utriainen pohtii, että lakko-oikeuden rajoitus ja luottamusmiehen ohittaminen paikallisessa sopimisessa kääntäisivät asetelmat pahasti työntekijöitä vastaan. 26.9. klo 12 BRP Finland Oy Rovaniemi Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset iskisivät kaikkiin kelkkatehtaan työntekijöihin, pääluottamusmies Hannu Loukusa ja varapääluottamusmies Antti Utriainen kertovat. >> JO U N I PO RS A N G ER VE SA RA N TA Tekija?_2023_10 sisus.indd 13 Tekija?_2023_10 sisus.indd 13 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
14 Tekijä 10/2023 Teollisuusliiton ulosmarssiin Littoisten Telestellä osallistui kymmenittäin yhtiön työntekijöitä. PÄÄJUTTU ”SUURI HUOLI TYÖKAVEREISTA JA PERHEISTÄ” Keskiviikkona 27. syyskuuta LounaisSuomen alueella marssittiin ulos 14 työpaikalla. Muun muassa Teleste Oyj:n päätoimipisteessä Littoisissa Turun kupeessa työntekijät marssivat ulos. Telesten pääluottamusmies Sari Tammi sanoo olevansa tyrmistynyt Petteri Orpon hallituksen suunnitelmista leikata sosiaaliturvaa ja heikentää työelämän lainsäädäntöä. Pääluottamusmies Tammea kismittää hallitusohjelmassa muun muassa se, että siinä luvataan edistää vahvaa ja välittävää Suomea. Nyt välittäminen on hallituksen suunnitelmista pudonnut pois. – Kyllä minulla on todella suuri huoli työkavereistani, heidän lapsistaan ja lapsen lapsistaan sekä työttömistä. Minusta tämä on aivan kohtuutonta. Meillä lukee hallitusohjelmassa, että vahva välittävä Suomi. Missä on se välittävä Suomi, Tammi kysyy. Telestellä ollaan hyvin huolissaan hallitusohjelman kirjauksista. Suomi on menossa kohti taantumaa. Useilla työpaikoilla käydään muutosneuvotteluita, näin on myös Telestellä. – En ymmärrä, mistä ne hallituksen lupaamat 100 000 uutta työpaikkaa tulevat, kun koko ajan tulee lisää uusia työttömiä. Tammen mukaan Telestellä työntekijöihin ei tällä hetkellä kohdistu irtisanomisuhkaa, mutta lomautuksia saattaa olla tulossa. Telesteläisiä mietityttää erityisesti hallituksen ansiosidonnaiseen kohdistuvat muutospuheet. – Kyllä nämä suunnitelmat koskevat meitä kaikkia. Eniten meihin vaikuttavat ansiosidonnaista koskevat muutokset. Sieltä ”VIELÄ EI TIEDETÄ, MITÄ TULEMAN PITÄÄ” Kongsbergillä Painava syy -ulosmarssi toteutettiin liukuvasti. Teollisuusliiton jäsenet poistuivat työpaikoiltaan tuntia ennen työajan virallista päättymistä. Hetki ennen lähtöä luottamushenkilöiden toimistossa tunnelma on odottava. – Mihin tämä kaikki vielä kääntyy, vai mennäänkö hallituksen ukaaseilla, pohtii työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurmela. – Se ei ole enää demokratiaa, jos mielipiteen vapautta aletaan rajoittaa, hän jatkaa viitaten hallituksen haluun rajoittaa työtaistelutoimia. Kongsberg Maritime Finland valmistaa Raumalla potkurilaitteita maailmanlaajuisen meriteollisuuden käyttöön. 27.9. klo 13 Teleste Oyj Littoinen >> tulevat ansiosidonnaisen leikkaukset ja sieltä poistetaan suojaosat ja lapsikorotukset, Tammi sanoo. – Meillä herättää huolta myös irtisanomisperusteen muutokset ja sairaussakko. Teollisuusliiton ulosmarssiin Telestellä osallistui kymmenittäin yhtiön työntekijöitä. Pääluottamusmies Tammi uskoo, että ulosmarssit olivat hyvä aloitus, mutta toimet eivät riitä. – Ei riitä. Puhutaan joukkovoimasta. Toivon, että nyt on hetki käyttää sitä. Olen keskustellut työkavereiden kanssa, he ovat aivan valmiit menemään niin pitkälle kuin tarve vaatii. Olen myös itse sitä mieltä, että nyt mennään. Me emme voi jarrutella enää. 27.9. Kongsberg Maritime Finland Oy, Rauma Kongsbergillä Painava syy -ulosmarssi toteutettiin liukuvasti. RO N I LE H TI JU SS I PA RT A N EN Tekija?_2023_10 sisus.indd 14 Tekija?_2023_10 sisus.indd 14 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
10/2023 Tekijä 15 >> Normetin työntekijä Jari Juntunen ja pääluottamusmies Marjo Hiltunen toivoivat, että ulosmarssit herättävät keskustelua. >> Pääluottamusmies Jari Heikkilä muistuttaa siitä, että työtaistelutoimet eivät kohdistu työnantajaan, vaan hallituksen mahdollisiin päätöksiin. – Meillä on täällä hyvä henki, ei mikään ole sanottavammin muuttunut, kuvailee varapääluottamusmies Pasi Rihko. Luottamushenkilöt pohtivat samaa kuin luultavasti monissa pöydissä tällä hetkellä ympäri maata. – Koronasta opittiin sairastamaan kotona. Jos nyt sairasloman ensimmäinen päivä tulee omaan piikkiin, tullaanko sitten enemmän sairaina töihin ja kasvatetaan sairaslomakuluja, pohtii Jori Kaunismäki, joka toimii sekä kokoonpanopuolen luottamusmiehenä, että toisena varatyösuojeluvaltuutettuna. – Meillä saa edelleen sairastaa viisi päivää omalla ilmoituksella, Nurmela kertoo. – Jos nyt tulee lakimuutoksia, syntyy harhakäsitys siitä, että työehtosopimusneuvotteluissa asiat korjattaisiin paremmiksi. Kyllä se lakimuutos runnotaan aivan varmasti sinne sopimuksiin, siksi tässä vaiheessa pitää taistella, hän jatkaa. – Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kaikki heikennykset kohdistuisivat työntekijöihin, mitään ei oteta työnantajalta. Kummallista sekin on. Kyse on periaatteesta. Hitsaamon luottamusmies Jouni Nurmi sekä Heikkilä kulkevat töihin monikymmen kilometrisen matkan Pyhärannasta Raumalle. Moni kulkee työmatkansa noin 50 kilometrin säteeltä. – Vaikutus on melkoinen myös kilometrikorvauksiin kohdistuvista leikkauksista. Kyllä silläkin vaikutuksensa on, Nurmi pohtii. ”TYÖNTEKIJÄT JA HUONOMPIOSAISET MAKSAJINA” Torstaina 28. syyskuuta Savo-Karjalan alueella järjestettiin ulosmarsseja 7 työpaikalla. Ylä-Savossa Iisalmessa työntekijät marssivat ulos Normetin tehtaalta. Normet valmistaa muun muassa maanalaisen rakentamisen laitteita ja rakennuskemikaaleja. Yritys työllistää Iisalmessa noin 270 tuotannon työntekijää ja 200 toimihenkilöä. Pääluottamusmies Marjo Hiltunen kertoo, että ulosmarssit on suunniteltu siten, että työnantajalle tulee mahdollisimman vähän vahinkoa. Kaikki vuorot lopettivat työt tuntia tavallista aiemmin. Protesti on suunnattu suoraan Suomen hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Teollinen työ elättää Iisalmen seudulla monta lapsiperhettä, joten ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset iskevät rajusti perheisiin esimerkiksi lomautusten aikana. – Lapsikorotuksen leikkaus on kova asia, Hiltunen antaa esimerkin. Normetilla 13 vuotta työskennelleet Suvi Kuosmanen ja Satu Kuosmanen käyvät töissä Iisalmen naapurikunnasta Lapinlahdelta. Työmatka on kuljettava omalla autolla, sillä julkisen liikenteen vaihtoehtoa ei ole. Orpon hallituksen päättämä työmatkakulujen verovähennyksen leikkaus tuntuu rahapussissa. – Kyllä se vaikuttaa, kun on pitkä matka, Satu Kuosmanen sanoo. Osaston luottamusmies Jouni Tolvanen laskee, että ansiosidonnaisen leikkaus, lapsikorotuksen poistaminen, omavastuuajan pidentäminen ja lomarahojen jaksotus ovat yhdessä raju paketti. Yhteisistä talkoista valtiontalouden tasapainottamiseksi ei kannata puhua. – Työntekijät ja huonompiosaiset ovat maksajina, Tolvanen sanoo. – Tässä on huolenaineena, miten pärjätään jatkossa, varapääluottamusmies Jouni Poikonen sanoo. Hän asuu kolmilapsisen perheensä kanssa Lappetelän kylällä 26 kilometrin päässä työpaikalta. Myös puoliso tekee töitä metalliteollisuudessa. Työntekijöihin kohdistuvat leikkaussuunnitelmat kasvattavat epävarmuutta. – Leikkauslista on pitkä, mutta miksei se koske kaikkia, Poikonen kysyy. Torstain mielenilmaukseen osallistunut Jari Juntunen pohtii, että työtaistelutoimet ovat osa liittoon kuulumista ja yhteisen edun ajamista, jolle on nyt tarve. – Jospa ulosmarssit herättävät keskustelua, Juntunen sanoo. ? 28.9. klo 13 Normet Oy Iisalmi #Pa ina vaS yy RI IT TA A IR A KS IN EN Tekija?_2023_10 sisus.indd 15 Tekija?_2023_10 sisus.indd 15 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
16 Tekijä 10/2023 PÄÄJUTTU ”Romuttavat mun ansiosidonnaisen, mutta laskevat rikkaiden verotusta.” Eihän sen näin pitänyt mennä! Hallitus romuttaa ansio sidonnaisen työttömyysturvan. Päätöksiä perustellaan velkaantumisella, vaikka samaan aikaan suurituloisten verotusta kevennetään reippaasti. Massiivisten leikkausten ja porrastuksen myötä teollisuuden työntekijät menettävät 350 euroa kuukaudessa jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Lisäksi työttömiltä lapsi perheiltä leikataan satoja euroja kuukaudessa: työttömyysturvan lapsi korotusten poisto leikkaa heiltä 150–300 euroa kuukaudessa. Muutokset koskevat myös lomautettuja. Nyt on #PainavaSyy toimia! Lue lisää verkkosivuiltamme www.teollisuusliitto.fi/painavasyy/ tai kysy omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa! Meillä on #PainavaSyy toimia! Orpon hallitusohjelman työntekijöihin ja työttömiin kohdistuvat heikennykset PALKANMAKSU YT-TILANTEISSA KATKAISTAAN NOPEASTI Hallitus haluaa katkaista työntekijöiden palkanmaksun yt-tilanteissa nopeasti. Muutosten läpiviennissä turvaudutaan Sipilän hallituksen ”pakkolakeihin”. Näin estetään työntekijöitä sopimasta lakia parempia työehtoja. TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISSITOVUUS HEIKKENEE Hallitus heikentää paikallisen sopimisen verukkeella yleissitovia työehtosopimuksia. Muutosten tarkoituksena on viedä sopiminen yritystasolle suoraan työntekijän ja työnantajan väliseksi. Riidat työpaikoilla lisääntyvät, kun järjestäytymättömät työnantajat saavat kaikki sopimisen oikeudet, mutta eivät niihin liittyviä velvollisuuksia. TYÖNTEKIJÖIDEN LAKKO-OIKEUTTA RAJOITETAAN Hallitus rajoittaa lakko-oikeutta. Muutosten myötä työntekijöiden on vaikeampi puolustaa etujaan. Siksi lakko-oikeuden rajoitukset toteutetaan ennen muita heikennyksiä ja leikkauksia. Poliittisen lakko-oikeuden rajaamisen ohella vahvoja aloja estetään tukemasta heikompia tukilakoilla. Työntekijöille luodaan henkilökohtainen 200 euron sakko pelotteeksi, jonka avulla ei-toivotut työtaistelut halutaan estää. MÄÄRÄAIKAISIA TYÖSUHTEITA ILMAN PERUSTETTA Hallitus vaikeuttaa vakiduunin saamista. Määräaikaiset työsuhteet yleistyvät, kun työnantajan ei tarvitse jatkossa perustella enintään vuoden pituista määräaikaisuutta millään lailla. IKÄÄNTYNEIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMAA HEIKENNETÄÄN Hallitus heikentää ikääntyneiden työntekijöiden toimeentuloa ja työeläkkeiden tasoa. Esimerkiksi yli 58-vuotiaiden suojattu ansiosidonnaisen päivärahan taso poistetaan, mikä vaikeuttaa mahdollisuuksia ottaa vastaan myös pienipalkkaista tai osa-aikaista työtä. Seuraus on, että elintaso laskee samalla kun uudelleentyöllistyminen vaikeutuu. SAIRAUSSAKKO Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus haluaa, ettei ensimmäiseltä sairauspäivältä makseta palkkaa. Sairaussakon myötä työntekijä maksaa sairastumisensa omasta pussistaan. Päätös pakottaa monet työntekijät valitsemaan terveyden ja toimeentulon väliltä. Menenkö töihin ja saan palkkaa vai huolehdinko terveydestäni jäämällä kotiin ja olen palkatta? POTKULAKI Hallitus valmistelee ”Potkulakia”. Sen seurauksena työsuhde voidaan päättää ilman painavaa syytä. Työntekijän on mahdoton tietää, minkälainen käyttäytyminen voi johtaa työsuhteen päättymiseen. Jatkossa pienetkin rikkeet voivat olla peruste potkuille. ANSIOSIDONNAISEN ROMUTTAMINEN Hallitus romuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Massiivisten leikkausten ja porrastuksen myötä teollisuuden työntekijät menettävät jopa 350 euroa kuukaudessa jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Muutokset koskevat myös lomautettuja. Hallitus leikkaa satoja euroja kuukaudessa työttömiltä lapsiperheiltä. Päätöksiä perustellaan velkaantumisella, vaikka samaan aikaan suurituloisten verotusta kevennetään reippaasti. Työttömyysturvan lapsikorotusten poisto leikkaa 150–300 euroa kuukaudessa työttömien perheiltä. LUOTTAMUSMIEHET OHITETAAN LAILLA Hallitus ohittaa lailla luottamusmiehet. Jatkossa koko henkilöstöä koskevan paikallisen sopimuksen voi tehdä melkein kuka tahansa. Tarkoituksena on heikentää työehtoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan asioihin. + LUE LISÄÄ Pidemmät jutut ensimmäisen viikon ulosmarsseista ja kahden seuraavan viikon juttuja Teollisuusliiton toimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Lisää tietoa Teollisuusliiton Painava syy -toimista: www.teollisuusliitto.fi/painavasyy Lisää tietoa SAK:n kampanjasta ja muiden liittojen toimista: www.sak.fi/painava-syy Tekija?_2023_10 sisus.indd 16 Tekija?_2023_10 sisus.indd 16 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
10/2023 Tekijä 17 ”Romuttavat mun ansiosidonnaisen, mutta laskevat rikkaiden verotusta.” Eihän sen näin pitänyt mennä! Hallitus romuttaa ansio sidonnaisen työttömyysturvan. Päätöksiä perustellaan velkaantumisella, vaikka samaan aikaan suurituloisten verotusta kevennetään reippaasti. Massiivisten leikkausten ja porrastuksen myötä teollisuuden työntekijät menettävät 350 euroa kuukaudessa jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen. Lisäksi työttömiltä lapsi perheiltä leikataan satoja euroja kuukaudessa: työttömyysturvan lapsi korotusten poisto leikkaa heiltä 150–300 euroa kuukaudessa. Muutokset koskevat myös lomautettuja. Nyt on #PainavaSyy toimia! Lue lisää verkkosivuiltamme www.teollisuusliitto.fi/painavasyy/ tai kysy omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa! Tekija?_2023_10 sisus.indd 17 Tekija?_2023_10 sisus.indd 17 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
18 Tekijä 10/2023 Metsäkeskustelu nousee poteroistaan vain faktatiedolla K uinka metsiä tulisi käyttää? Kuinka paljon puuta pitäisi hakata ja kuinka paljon metsiä pitäisi suojella? Suomessa keskustelu metsistä ja niiden käytöstä jakautuu helposti eri leireihin. Niillä mielipiteitä on vain kaksi: puolesta ja vastaan. Lähes 40 vuotta metsiä tutkinut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Annika Kangas sanoo Suomen metsäkeskustelun juupas eipäs -taiston jatkuneen jo vuosikymmeniä. – Olen aloittanut opinnot vuonna 1984. Jo ennen kuin aloitin opiskelijana, keskustelussa oli olemassa juopa. Se on vain pahentunut. Koko ajan vain kaivaudutaan syvempiin poteroihin, Kangas tuhahtaa. Hän ottaa esimerkin käydystä keskustelusta metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Siinä metsässä pyritään kasvattamaan monen kokoisia ja eri ikäisiä puita. Toisille jatkuva kasvatus on taikakeino, joka poistaa kaikki ongelmat. Toiset taas näkevät jatkuvassa kasvatuksessa vain huonoja puolia. Kankaan mielestä keskustelun asetelmia on vaikea kääntää. Negatiivisuus herättää enemmän huomiota ja siksi siitä halutaan pitää kiinni. Kangas kuitenkin toivoisi, että keskustelua käytäisiin enemmän faktapohjalta. – Jos kaikki keskustelijat noudattaisivat tätä ohjetta, meillä olisi kaikilla paljon helpompaa. Pyrittäisiin neutraalisti kertomaan faktat. NÄKIJÄ Esimerkiksi monimuotoisuudesta kerrottaisiin, mitkä asiat ovat hyvin ja mitä huonosti ja jätetään sormen heristely ja toisten tuomitseminen vähemmälle. SÄÄSTYVÄTKÖ HIILINIELUT HAKKUURAJOITUKSILLA? Viime vuonna suomalainen metsänkäyttökeskustelu sai uusia kierroksia hiilinieluista. Luken ja Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventoinneissa selvisi, että vuonna 2021 Suomen maankäyttösektori eli maaja metsätalousalueet olivat ensimmäistä kertaa kääntyneet hiiltä sitovista nieluista hiilen päästölähteiksi. Tästä roihahtivat vaatimukset metsän hakkuiden rajoittamiseksi. Kankaan mielestä hakkuiden rajausvaatimukset ovat turhia. Hiilinielukeskustelussa helposti unohtuu, että nielut joka tapauksessa sahaavat ylös ja alas eri vuosina. On myös vääjäämätön tosiasia, että metsiemme nielut ovat pienentymässä koko Euroopassa, ei vain Suomessa. Suomessa tilanne oli pitkään hyvä, sillä sotien jälkeen metsiä uudistettiin paljon. Nuoret metsät kasvoivat hyvin ja hiilivarastoja saatiin kasvatettua myös metsänhoitotoimia kehittämällä. Nyt puustomme on lähestymässä ikää, joka ei enää toimi hiilivaraston kasvattajana. – Asioilla on sekä hyviä että huonoja puolia ja meidän on otettava molemmat huomioon. Jos esimerkiksi lisäämme nykytasosta hakkuita, tarkoittaa se työpaikkoja, rahaa, verotuloja ja ehkä parempia palveluita Suomeen. Kaikki nämä ovat tärkeitä asioita ihmisille. Me emme kerta kaikkiaan pärjää ilman hakkuita, Kangas sanoo. – Toinen puoli taas on se, että kun me hakkaamme ja teemme avohakkuita, vanhojen metsien lajit uhanalaistuvat. Juttu on se, että pitää löytää tasapaino. Kangas ei pidä järkevänä ehdotuksia, että hiilinielujen suojelemiseksi metsänomistajille maksettaisiin rahaa metsiensä hakkaamatta jättämisestä. Suomessa keskustelu metsästä on jakautunut voimakkaasti eri leireihin. Luonnonvarakeskuksen tutkijaprofessori Annika Kankaan mielestä keskustelua pitäisi käydä faktapohjalta eikä sormea heristellen ja toisia syytellen. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVA JARNO ARTIKA Metsä pärjää ihan ilman ihmistä, mutta ihminen ei pärjää ilman metsää. Tekija?_2023_10 sisus.indd 18 Tekija?_2023_10 sisus.indd 18 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
AJASSA 10/2023 Tekijä 19 – Olisihan se toki metsänomistajan kannalta parempi, jos maksetaan hakkaamatta jättämisestä sen sijaan, että vain käskettäisiin olla hakkaamatta. Mutta olisin kuitenkin taipuvainen olemaan sitä mieltä, että rahoille olisi viisaampiakin käyttökohteita, Kangas pohtii. – Itse laittaisin nekin rahat mieluummin siihen, että kehitettäisiin teknisiä nieluja. Jos Suomessa pystytään kehittämään tekniikkaa, jolla hiilidioksidi saadaan talteen suoraan tehtaan piipusta, voisimme myydä tekniikkaa ympäri maailman ja sitä kautta saisimme rahaa ja työtä ihmisille. TOIMET METSISSÄ LÄHTEVÄT AINA IHMISEN TARPEESTA Kankaan mukaan metsien käytössä tai käyttämättä jättämisessä on kyse jatkuvasta valinnasta. Valitettavasti ei ole olemassa sellaisia toimintavaihtoehtoja, jotka olisivat kaikkien seuraamusten valossa vain hyviä. Jokainen metsänomistaja joutuu löytämään oman tasapainonsa rahantarpeensa ja suojelun väliltä. – Aina kun teemme metsissämme jotain tai jätämme tekemättä, toteutamme jotain ihmisen tarpeita. Jos haluamme säästää jotain lajeja, emme tee toimenpiteitä. Jos haluamme rahaa, teemme toimenpiteitä. Jos haluamme jotain kaunista, teemme taas toisia toimenpiteitä. Aina taustalla on joku asia, jota ihmiset tarvitsevat. Metsä ei tarvitse yhtään mitään. Se pärjää ihan ilman ihmistä, mutta ihminen on se, joka ei pärjää ilman metsää. Käydystä metsäkeskustelusta ihmisille syntyy helposti luulo, että Suomen metsissä tilanne on vain huonosti. Näin ei kuitenkaan ole, eikä suomalaisten tarvitse olla huolissaan. – Jos noudattaa hyvän metsänhoidon ohjeita, se on hiilinielujen näkökulmasta järkevää toimintaa. Sillä lailla pystymme pitämään pitkäjänteisesti hiilinieluista huolta. Kun tehdään luonnonhoitotoimia, vaikka niitä säästöpuita, siitä se monimuotoisuus pikkuhiljaa paranee, Kangas neuvoo. – Jos metsässä on muuta puusukupolvea vanhempia puita, ne kannattaa sinne jättää. Niitä kannattaa vaalia ja varsinkin jos ne ovat lehtipuita. Mutta mitään sen ihmeellisempää ei tarvita. Pikkaisen jos kääntäisimme käytöstämme enemmän luonnonhoidolliseen suuntaan. Sillä se laiva kääntyy. ? Asioilla on sekä hyviä että huonoja puolia ja meidän on otettava molemmat huomioon. ANNIKA KANGAS Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori, jonka asiantuntemusalueet ovat metsän arviointi, metsien inventointi, metsävarat, tiedon arvo ja metsäsuunnittelu. Kangas on lähes koko työuransa keskittynyt tietoon ja tiedonkeruuseen metsistä. Puut ja puumäärät ovat vain pieni osa tietoa, jota metsistä kerätään. Laaja-alaisella tiedolla on suuri merkitys, jotta pystyttäisiin tekemään oikeansuuntaisia päätöksiä metsistä ja niiden käytöstä. Tekija?_2023_10 sisus.indd 19 Tekija?_2023_10 sisus.indd 19 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
10/2023 Tekijä 21 AJASSA >> E läketurvakeskuksen (ETK) kesäkuussa julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin työnantajien eläkeikänormeja 27:ssä Euroopan maassa. Normit eli yleiset käytännöt ovat korkeammat maissa, joissa lakisääteinen eläkeikä on korkeampi kuten Pohjoismaissa. Suomalaisten työnantajien normit ovat Euroopan maihin verrattuna keskimääräistä korkeammat. – Lakisääteiset eläkeiät luovat normeja ja käytäntöjä, toteaa ETK:n erikoistutkija Noora Järnefelt. – Samalla ne ohjaavat käsitystämme siitä, minkä ikäisenä voimme vielä työskennellä. Valtaosa työnantajista pitää sopivana eläkeikänä 65 vuotta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna yli 55-vuotiaita työllisiä 606 000. Työvoimassa, työllisinä tai työttöminä työnhakijoina, heitä oli yhteensä 650 000. Vuonna 2021 vastaavat luvut olivat 580 000 ja 620 000. Lainsäädännössä ja erityisesti työturvallisuuslaissa on huomioitu yhä paremmin ikääntyneet työntekijät. Jaksamista työssä pyritään edistämään ja työkyvyttömyyttä ehkäisemään. IKÄÄNTYNEIDEN ARVOSTUS KOHENTUNUT ETK:n laskelmien mukaan vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä tuli suoraan työstä 57 prosenttia, työkyvyttömyyseläkkeeltä 22 prosenttia ja työttömyydestä 15 prosenttia. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa suomalaiset työnantajat pitävät keskimäärin 70-vuotiasta liian iäkkäänä työskentelemään ja noin 54-vuotiasta liian nuorena jäämään eläkkeelle. Työntekijöiden mielestä vastaavat ikäluvut ovat 68 ja 50 vuotta. Milloin itse jäät eläkkeelle? Uskotko jaksavasi eläkeikään saakka? TEKSTI MARKKU TASALA KUVITUS TUOMAS IKONEN Missä iässä paras jäädä eläkkeelle? Työntekijäammateissa esiintyy työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä enemmän kuin toimihenkilöillä tai yrittäjillä. Työntekijät siirtyivät 2017 vanhuuseläkkeelle näin: suoraan työstä 47, työkyvyttömyyseläkkeeltä 26 ja työttömyydestä 22 prosenttia. Järnefeltin mukaan yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asema on kohentunut. Vuonna 2006 siirtyi vanhuuseläkkeelle työttömyydestä tai työttömyyseläkkeeltä 27, työkyvyttömyyseläkkeeltä 28 ja suoraan työstä 37 prosenttia. – Työttömyyden osuus on vuosikymmenessä puolittunut, Järnefelt sanoo. Työeläkejärjestelmän eläkeikäraja oli vuoteen 2005 saakka 65 vuotta. Saman vuoden eläkeuudistuksessa se laskettiin 63:een. Eläkeuudistuksessa 2017 pyrittiin selkeämmin työurien pidentämiseen. Työmarkkinajärjestöt sopivat eläkeikärajan nostamisesta takaisin 65:een. – Vuodesta 2018 alkaen vanhuuseläkkeen lakisääteistä alaikärajaa on nostettu ikäluokittain kolmella kuukaudella vuosittain, kunnes se on 65 vuotta 1962 syntyneille. Vuonna 2027 eläkeikä kytketään elinajanodotteeseen. KANNUSTINELEMENTIT ONNISTUNEITA ETK:n viime keväänä julkaisemien tutkimustuloksien mukaan vuoden 2017 eläkeuudistus näyttää toimivan. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt erityisesti yksityisellä sektorilla. Eläkeiän asteittainen nousu on lisännyt eläkeiän kynnyksellä olevien työllisyyttä. Tekija?_2023_10 sisus.indd 21 Tekija?_2023_10 sisus.indd 21 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
22 Tekijä 10/2023 Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä pitää viimeisintä eläkeuudistusta verrattain onnistuneena. Kehitykseen on vaikuttanut myös ikääntyneiden yleisesti kohentunut terveydentila ja parantunut toiminnallinen työkyky. – Erityisesti kannustinelementit ovat onnistuneita. Osittainen varhennettu vanhuuseläke mahdollisti vanhimmalle työntekijäryhmälle siirtymisen lyhyempään työaikaan, Härmä kiittelee. – Sen sijaan uudistuksessa epäonnistuttiin, kun uudella eläkelajilla yritettiin helpottaa fyysisesti vaativaa työtä tekevien mahdollisuutta jäädä aikaisemmin eläkkeelle. Tätä työuraeläkettä voi hakea jo 63-vuotiaana. Eläkkeeseen vaaditaan 38 vuoden työura. Työn fyysisen tai henkisen vaativuuden todentaminen takautuvasti osoittautui hyvin hankalaksi. – Pidän hyvin tärkeänä kesäkuun alussa voimaan tullutta työturvallisuuslain uudistusta, jossa ikääntyviin kiinnitetään ensimmäistä kertaa selvästi huomiota. Ei mietitä vain eläköitymistä, vaan kannustetaan parantamaan ikääntyneiden työolosuhteita. Kun työkyvyn osalta alkaa ilmetä riskejä, on muokattava joko työn sisältöä tai työaikaa, jotta ikääntynyt tai osatyökykyinen työntekijä tulisi suoriutumaan työstään. – Saattaisi olla tarpeen turvata ikääntyneen työntekijän subjektiivinen oikeus työajan lyhentämiseen ja osa-aikatyöhön, Härmä pohtii. ONKO SUOMESSA IKÄRASISMIA? SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo elinajanodotteen nousseen Suomessa. Työvoimassa toimihenkilöiden osuus on lisääntynyt vuosikymmenien ajan koulutustason noustessa. Työtehtävät eivät ole enää niin kuluttavia. – Duunaripuolella tapaturmat, kulumat, työttömyysjaksot ja muu epävarmuus näkyvät kropassa. Ei ikääntyneen työntekijän työmarkkina-asema hyvä ole, Antila toteaa. Antilan mielestä voidaan puhua jopa ikärasismista. SAK julkisti viime talvena työttömyyden syihin liittyvän kyselytutkimuksen tulokset. Työttömyyskassojen kautta tavoitetut jäsenet nostivat esiin kolme merkittävintä työllistymisen estettä. Heidän terveydentilansa oli liian huono, ikä ei vastannut työnantajien odotuksia tai heille soveltuvaa kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. – Asenteisiin vaikuttaa myös se, että usein yritysten rekrytoinnista päättävät ovat samanikäisiä kuin ikäihmisten omat lapset. Järnefelt ei puhuisi ikärasismista. Hän ei halua vähätellä työllistymisongelmia, mutta mielikuva on todellisuutta synkempi. Tutkimustiedon pohjalta nähdään, että irtisanomisten jälkeen osa iäkkäämmistä työntekijöistä työllistyy nopeasti. Vaikeasti työllistettävät pysyvät tilastoissa pitkään. ETK:n tutkimuksesta työnantajien mielikuvista koskien yli 55-vuotiaita työntekijöitä käy ilmi, että työnantajat suhtautuvat ikäryhmään myönteisesti ja pitävät heitä joiltakin ominaisuuksiltaan jopa parempina kuin työntekijöitä keskimäärin. – Esteinä heidän palkkaamiselleen nähtiin terveydelliset syyt, huoli tietojen ja taitojen vanhentumisesta sekä liian korkea palkkataso. Järnefeltin mielestä iäkkäämpien työntekijöiden olisi järkevää jo varhaisessa vaiheessa työuraa miettiä sitä, millaista työtä hän pystyy tekemään vielä 65–70-vuotiaana nykyisessä työeläkejärjestelmässä. – Voinko laajentaa osaamistani tai valita keveämpiä työtehtäviä? Tarvitsemme työuravalmennuskonseptia. Sitä voitaisiin suunnitella yhdessä työantajan ja julkisen vallan toimijoiden kanssa. KELPAISIKO NELIPÄIVÄINEN TYÖVIIKKO? SAK:n maaliskuisen mielipidemittauksen mukaan 64 prosenttia palkansaajista piti työajan lyhentämistä kannatettavana. Vain joka neljäs 60 vuotta täyttäneistä oli varma, että pystyy jatkamaan työssä kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta. SAK on esittänyt 60 vuotta täyttäneille työntekijöille mahdollisuutta siirtyä kokoaikatyöstä 80 prosentin työajalle määräajaksi, korkeintaan vuodeksi. Kokeilu voitaisiin toteuttaa valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Se tarjoaisi sillan osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. – Työpaikoilla on kiinnostusta osa-aikatyöhön, mutta liian suuri osa yrityksistä ei tarjoa sellaiseen mahdollisuutta, Antila huomauttaa. Työaikalain mukaan oli jo aiemmin mahdollista pyytää lyhennettyyn työaikaan siirtymistä terveydellisistä tai sosiaalisista syistä. Työnantaja pystyi kieltäytymään siitä painavilla perusteilla. Vuoden alussa tuli voimaan lakimuutos velvollisuudesta järjestää osa-aikatyötä 55 vuotta täyttäneen, vähintään kolme vuotta työnantajan palveluksessa olleen työntekijän pyynnöstä. Pyyntöä ei tarvitse perustella, mutta edelleenkin työnantaja voi siitä kieltäytyä. Voinko laajentaa osaamistani tai valita keveämpiä työtehtäviä? KATSAUS Tekija?_2023_10 sisus.indd 22 Tekija?_2023_10 sisus.indd 22 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
10/2023 Tekijä 23 AJASSA Keväällä ilmestyi brittitutkimus nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Siinä työaikaa lyhennettiin, mutta tuottavuuden ylläpitämiseksi työtä samalla kehitettiin monin tavoin. Kokeiluun osallistuneiden työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen terveys paranivat. He saivat työssään enemmän aikaiseksi neljässä työpäivässä kuin viidessä. – Suurin osa näistä brittiyrityksistä aikoi siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon joko toistaiseksi tai pysyvästi. Antilan mielestä samaa kannattaisi kokeilla meilläkin. Suomessa muutama yritys tekee jo nyt nelipäiväistä työviikkoa. Niiden joukossa ei ole teollisuusyrityksiä. Lyhyempää työaikamallia (6+6 tuntia) selvitettiin jo 1996–1999 Suomen valtion ja EU:n rahoittamana yhteisprojektina. Härmä on perehtynyt lyhennetyn työajan kokeiluihin ja kuului työryhmään, joka laati niistä selvityksen TEM:lle viime keväänä. Kansainvälisesti kokeiluita on tehty paljon. Pohjoismaissa ne ovat painottuneet sosiaalija terveydenhuoltosektorille. Kokeiluilla on yleensä pyritty korkeampaan tuottavuuteen. Suomalaiseen 6+6-kokeiluun osallistui yksityisiä teollisuusyrityksiä ja kuntatyönantajia. Kokeilussa siirryttiin päivätyöstä vuorotyöhön ja kahteen 6 tunnin vuoroon. Operatiivinen työaika nousi 12 tuntiin. Teollisuusyrityksissä palkkataso pystyttiin pitämään vähintään ennallaan tehokkuuden ja tuottavuuden parantumisen johdosta. Työn nopeampi tempo, taukojen ja ylimääräisten vapaapäivien vähentäminen johti siihen, että tehokas työaika pysyi melko samana. Positiivista kokeilussa oli tiimityön kehittyminen ja työntekijöiden voimaantuminen. Brittitutkimuksen uskottavuus kärsii siitä, ettei se ole käynyt läpi vertaisarviointia ja kokeiluaika oli vain puoli vuotta. Härmä pitää kokeilua silti kiinnostavana. – Se osoitti, kuinka suuri määrä yrityksiä voidaan sitouttaa kokeilemaan lyhyempää työaikaa ilman kustannuksia yhteiskunnalle. Tällaisella porkkanalla työntekijät saadaan hyvin mukaan työn kehittämiseen. ? On muokattava joko työn sisältöä tai työaikaa. Tekija?_2023_10 sisus.indd 23 Tekija?_2023_10 sisus.indd 23 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
Cobra GT RollerH+ S3 Turvajalkine • koot: 35-48 Työkäsineet • vuohennahkakämmen, Softshell-selkämys • erittäin lämmin fleece/vanuvuori • EN 21420, CE CAT 1 • koot: 5-12 Talvihousut • EN 20471 luokka 1 • koot: C46-C60 Talvitakki • EN 20471 luokka 3 • koot: S-3XL Alna 2.0 Talvivaatteet MEILTÄ OSTETTUIHIN MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU! PAINATUSPALVELU! on Suomen Työturvallisuuden Liiton jäsen 139 139,,-Talvitakki • EN 20471 luokka 2 Austin Talvihousut • EN 20471 luokka 1 • koot: 2XS-5XL, D96-D120 Anton Miesten malli • koot: 2XS-5XL Amber Naisten malli • koot: XS-3XL PAT524N/NO PAT524K/O/P 199 199,,-HH71392-269/369 189 189,,-HH71490-269/369 K O P K O P K O K O K O kpl kpl PAT525K/O/P 129 129,,-SK52827 259 259,,-SH02605W 21 21 90 90 Tarjoukset voimassa 31.10.2023 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Hinnat sis. alv 24% TEKNINEN KAUPPA 3D | AUTOMAATIO | ELEKTRONIIKKA | ENERGIA | HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA ICT | KONEENRAKENTAMINEN | KUNNOSSAPITO | ROBOTIIKKA 7.–9.11.2023 HELSINGIN MESSUKESKUS TRANSFORMING THE INDUSTRIAL LANDSCAPE Avoinna: ti 7.11. klo 9–17 | ke 8.11. klo 9–19 | to 9.11. klo 9–16 teknologia23.fi | #teknologia23 YHTEISTYÖSSÄ: Pohjoismaiden johtava teknologia-tapahtuma tarjoaa kaikki uusimmat ratkaisut teollisuuden prosessien automatisointiin ja kunnossapitoon! OHJELMASSA – Maksutonta ohjelmaa 5 eri lavalla – Yli 160 huippulaadukasta puheenvuoroa – Vuoden 2023 avainaiheina toimitusverkostot, puhdas siirtymä, vetytalous ja tekoäly – Tulevaisuuden työnantaja -opiskelijapäivä 7.11. – Startup-kilpailu yhteistyössä FIBAN:n kanssa – Teknologia Party – esiintyjänä upea Erika Vikman! VARAA OMA OSASTOPAIKKASI HETI: Helsingin Messukeskus Anssi Rajala | anssi.rajala@messukeskus.fi | 040 843 3936 Hanna Mårtensson | hanna.martensson@messukeskus.fi | 040 565 1433 Tekija?_2023_10 sisus.indd 24 Tekija?_2023_10 sisus.indd 24 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
Cobra GT RollerH+ S3 Turvajalkine • koot: 35-48 Työkäsineet • vuohennahkakämmen, Softshell-selkämys • erittäin lämmin fleece/vanuvuori • EN 21420, CE CAT 1 • koot: 5-12 Talvihousut • EN 20471 luokka 1 • koot: C46-C60 Talvitakki • EN 20471 luokka 3 • koot: S-3XL Alna 2.0 Talvivaatteet MEILTÄ OSTETTUIHIN MEILTÄ OSTETTUIHIN VAATTEISIIN MYÖS VAATTEISIIN MYÖS PAINATUSPALVELU! PAINATUSPALVELU! on Suomen Työturvallisuuden Liiton jäsen 139 139,,-Talvitakki • EN 20471 luokka 2 Austin Talvihousut • EN 20471 luokka 1 • koot: 2XS-5XL, D96-D120 Anton Miesten malli • koot: 2XS-5XL Amber Naisten malli • koot: XS-3XL PAT524N/NO PAT524K/O/P 199 199,,-HH71392-269/369 189 189,,-HH71490-269/369 K O P K O P K O K O K O kpl kpl PAT525K/O/P 129 129,,-SK52827 259 259,,-SH02605W 21 21 90 90 Tarjoukset voimassa 31.10.2023 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Hinnat sis. alv 24% TEKNINEN KAUPPA 3D | AUTOMAATIO | ELEKTRONIIKKA | ENERGIA | HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA ICT | KONEENRAKENTAMINEN | KUNNOSSAPITO | ROBOTIIKKA 7.–9.11.2023 HELSINGIN MESSUKESKUS TRANSFORMING THE INDUSTRIAL LANDSCAPE Avoinna: ti 7.11. klo 9–17 | ke 8.11. klo 9–19 | to 9.11. klo 9–16 teknologia23.fi | #teknologia23 YHTEISTYÖSSÄ: Pohjoismaiden johtava teknologia-tapahtuma tarjoaa kaikki uusimmat ratkaisut teollisuuden prosessien automatisointiin ja kunnossapitoon! OHJELMASSA – Maksutonta ohjelmaa 5 eri lavalla – Yli 160 huippulaadukasta puheenvuoroa – Vuoden 2023 avainaiheina toimitusverkostot, puhdas siirtymä, vetytalous ja tekoäly – Tulevaisuuden työnantaja -opiskelijapäivä 7.11. – Startup-kilpailu yhteistyössä FIBAN:n kanssa – Teknologia Party – esiintyjänä upea Erika Vikman! VARAA OMA OSASTOPAIKKASI HETI: Helsingin Messukeskus Anssi Rajala | anssi.rajala@messukeskus.fi | 040 843 3936 Hanna Mårtensson | hanna.martensson@messukeskus.fi | 040 565 1433 Tekija?_2023_10 sisus.indd 25 Tekija?_2023_10 sisus.indd 25 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
10/2023 Tekijä 27 AUTOALA Sähköautojen huoltoon ja korjaamiseen tarvitaan uudenlaiset työkalut ja työtavat, joten asentajilta vaaditaan uutta osaamista. Helsingin K-Autolla muutos kohdataan työturvallisuus edellä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PEKKA ELOMAA TYÖSSÄ >> Sähköautojen korkeajännitteisten akkujen kanssa toimittaessa suojavälineiden täytyy olla kunnossa. Huoltoteknikko Taneli Lojamon käsittelyssä on 12-moduulinen henkilöauton akku. >> sähköistyy Tekija?_2023_10 sisus.indd 27 Tekija?_2023_10 sisus.indd 27 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
28 Tekijä 10/2023 ”S ähköautojen tulo on suurin muutos sitten polttomoottorin keksimisen, sanoo Taneli Lojamo, joka työskentelee Audin huoltoteknikkona K-Autolla Helsingin Herttoniemessä. Autoala on kokenut muutaman viime vuoden aikana suuren muutoksen. Hybridiautot ja sähköautot valtaavat alaa perinteisiltä polttomoottoriautoilta. Viisitoista vuotta Audeja huoltanut ja korjannut Lojamo toimii työpaikallaan työsuojeluvaltuutettuna ja varapääluottamusmiehenä. Alan sähköistyminen vaatii uudenlaista osaamista. – Kaikilla täytyy olla peruskoulutus ja mallikohtainen koulutus, jotta saa työskennellä sähköautojen parissa. Näin varmistetaan, että jokainen on päässyt tutkimaan ja harjoittelemaan turvallisessa ympäristössä Moduulin vaihtoa varten irrotetun akun paikka on auton pohjassa. Taneli Lojamo kertoo, että koko pohjan peittävä akku painaa noin 500 kiloa. Auton sähkömoottori näkyy keskellä ylhäällä. >> TYÖPAIKALLA TOIMIALA Liiketoiminta koostuu uusien autojen maahantuonnista ja myynnistä, käytettyjen autojen kaupasta, huolto-, korjaamoja muista palveluista sekä K-Latauksesta. PERUSTETTU 1918 KOTIPAIKKA Vantaa, valtakunnallinen toimipisteverkko LIIKEVAIHTO 910,9 milj. euroa (2022) HENKILÖSTÖ noin 1 200 (2022) K-AUTO Tekija?_2023_10 sisus.indd 28 Tekija?_2023_10 sisus.indd 28 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
10/2023 Tekijä 29 ennen tositilannetta, Lojamo kertoo. Kaikki työvaiheet dokumentoidaan, ja turvallisuuden takaamiseksi sähköautojen jännitetyöt tehdään parityönä. – Toinen on valvojana ja pelastajana, Lojamo kertoo. Vaaratilanteessa valvojalla on käytössään eristetty koukkupäinen sauva, jolla hän voi vetää kollegan pois vaarasta. Sauvaa ei onneksi ole tarvinnut vielä koskaan käyttää tositilanteessa. Asentaja Jari Lindfors ja Lojamo valvovat usein toistensa töitä. Kahdeksan vuotta K-Auton palveluksessa ollut Lindfors kehuu työyhteisöä. – Olen tykännyt. Täällä on mukavat työkaverit, Lindfors kertoo. Polttomoottoriautoihin verrattuna sähköautojen kanssa työskentely on puhtaampaa. Akkupaketteja korjatessa työasennot ovat miellyttäviä, sillä akun voi nostaa omaa pituutta vastaavalle korkeudelle. – Mieluummin teen näitä sähköautotöitä, Lindfors vertailee. HUOLTOTARPEET VAIHTUVAT Sähköautojen arkikäytössä sähköiskun vaara on hyvin pieni. – Sähköautot ovat erittäin turvallisia. Vaatii noin kolme samanaikaista vikaa ja huonoa tuuria, että saisi sähköiskun, Lojamo sanoo. Akut ovat lähtökohtaisesti varmatoimisia, mutta esimerkiksi onnettomuustilanteessa vaurioituneessa akussa saattaa syntyä kemiallinen reaktio, joka sytyttää virtalähteen tuleen. Palavia akkuja on erittäin hankala sammuttaa, joten palokunta tarvitaan paikalle. Joillekin pelastuslaitoksille on hankittu sähköautojen sammutuksia varten kontteja, jotka täytetään vedellä ja palava sähköauto lasketaan nosturilla konttiin viilenemään. TYÖSSÄ Asentaja Jari Lindfors korjaa sähköauton ilmastointia. Uusissa autoissa ilmastoinnin kylmäaineena on edeltäjiään ympäristöystävällisempi hiilidioksidi, joka vaatii järjestelmään korkean paineen. >> >> Tekija?_2023_10 sisus.indd 29 Tekija?_2023_10 sisus.indd 29 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
30 Tekijä 10/2023 Onneksi sähköautojen paloja tapahtuu harvoin: tilastojen mukaan sähköautojen tulipalot ovat suhteellisesti harvinaisempia kuin polttomoottoriautojen. Sähköjärjestelmässä on paljon uutta tekniikkaa, mutta sähkömoottorit ovat lähes huoltovapaita. – Moottori on hyvin yksinkertainen, ja vaihteistoja ei käytännössä ole, Lojamo kertoo. Sähköautoihin ei myöskään tarvitse vaihtaa öljyjä ja suodattimia samaan tapaan kuin polttomoottoriautoihin. Toisenlaiset huoltotarpeet kuitenkin lisääntyvät. – Alustanosia menee enemmän, sillä sähköautot painavat enemmän. Myös renkaat ovat tiukalla painavien autojen alla. – Sähkömoottori vääntää niin paljon, että renkaita menee paljon. Sähköautojen akkuihin pätevät monet samat lainalaisuudet kuin muihinkin akkuihin. Ne toimivat parhaiten, kun ne eivät ole liian kylmiä tai kuumia. Autoissa on kehittyneet akkujen nestejäähdytysjärjestelmät, ja pakkasella auto täytyy ladata ja esilämmittää ennen ajoa. Myös latausten tiheydellä ja nopeudella on vaikutusta akkujen ikään. Jatkuvasti pikalaturissa pidetty akku voi tulla käyttöiän päähän nopeammin kuin akku, joka on ladattu välillä hitaasti. – Akun elinikä on paljon kiinni siitä, miten akkua käytetään, Lojamo sanoo. TYÖTURVALLISUUS KEHITTYNYT Sähköautoilla on ajettu vasta lyhyen aikaa, joten korjaamolla käytännössä kaikki sähkötyöt ovat vielä takuiden piirissä. Pidemmän ajan ominaisuuksista saadaan lisää tietoa vuosien mittaan. Autoalalla työturvallisuus on mennyt vuosi vuodelta parempaan suuntaan. – Työkalut ovat ergonomisempia ja äänet ovat hiljentyneet. Suojalaitteet ovat kehittyneet ja välillä ne ovat myös tyylikkään näköisiä, Lojamo sanoo. Olkapääja selkävaivat ovat mekaanikon työn varjopuolia. Sormien jääminen puristuksiin on tyypillinen autoalan työtapaturma. – Paljon tehdään ja kiireellä, mutta mitään isoa ei ole sattunut pitkään aikaan, Lojamo kertoo. AKKUMODUULI VAIHTOON Täyssähköauton akun moduulin vaihto on noin kahden työpäivän urakka. Lojamolla työn alla olevan auton akku painaa noin 500 kiloa. Auton pohjassa sijaitseva virtalähde kytketään irti autosta ja lasketaan nosturin varaan työstettäväksi. Tämän auton akku koostuu 12 moduulista, joissa jokaisessa on sisällä lukuisia akkukennoja. Kaikki työkalut ovat jännitesuojattuja ja työt tehdään puhtautta vaalien. – Akun sisälle ei saa mennä mitään ylimääräistä. Sormen rasvajälki moduulin päällä voi vaikuttaa akun toimintaan, Lojamo sanoo. Joissain automalleissa akut on rakennettu osaksi kulkupelin rakenteita ja moduuleja saattaa olla kahdessa kerroksessa, jolloin irrottaminen ja korjaaminen on vaikeaa. Osassa on vaihdettava aina koko akku. Lojamo on korjannut sähköautoja neljä ja puoli vuotta. Viimeisen vuoden aikana työt ovat keskittyneet pelkästään sähköautoihin. Sähköautossa konepellin alta omistaja voi lähinnä lisätä lasinpesunestettä, eikä asentajakaan pysty paljoa pellin alla tekemään. Jatkossa konepellit eivät välttämättä ole enää lainkaan aukeavia. Autot sisältävät hurjan määrän elektroniikkaa. Sähköautolla ajaessa on hyvä Sähköautojen kanssa käytetään jännitesuojattuja työkaluja. Asentaja Timo Toriseva on ammattiopinnoista valmistuttuaan työskennellyt puolitoista vuotta Helsingin K-Autolla. >> TYÖPAIKALLA Tekija?_2023_10 sisus.indd 30 Tekija?_2023_10 sisus.indd 30 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
10/2023 Tekijä 31 käyttää aina navigaattoria, jotta auto osaa sovittaa akunkäytön reitin olosuhteisiin sopivaksi. – Auton pitäisi tietää, minne ollaan menossa. Lojamo pohtii, että omaan käyttöön tässä vaiheessa sopivimmalta tuntuisi hybridiauto, jossa on sekä sähköettä polttomoottorit. Täyssähköautolla olisi vielä hankala käydä Keski-Suomessa sijaitsevalla kesämökillä, jossa ei ole latausmahdollisuutta. Sähköautot ovat myös nykyhinnoilla tyyriitä hankittavia asentajan palkalla. – Pitäisi olla rahaa ja latauspiste kotona, Lojamo toteaa. HARJOITTELUN KAUTTA TIIMITÖIHIN Asentaja Timo Toriseva ajaa auton työpisteeseensä ja valmistautuu huoltotöihin. Normaaliin työpäivään kuuluu kolmesta neljään huoltoa ja vaihtelevasti vianhakuja sekä korjauksia. Puolitoista vuotta sitten ammattiopinnoista valmistunut Toriseva suoritti myös opintoihin kuuluvan harjoittelun Helsingin K-Autolla. Toriseva on lähdössä suorittamaan sähköautojen korjauksissa tarvittavan korkeajännitekoulutuksen. – Menen koulutukseen avoimin mielin. Sähköautojen korjaaminen kiinnostaa, Toriseva kertoo. Hallin toisella reunalla harjoittelija Aurelia Paatsi viimeistelee auton takajarrujen vaihtoa. Pulttipyssy pärähtelee ja rengas asettuu paikoilleen. Virolainen Paatsi opiskelee Stadin ammattiopistossa autoalaa. Helsingin K-Autolla hän on harjoittelijana toista jaksoa. Ohjaajan kanssa työskentelylle hän antaa kiitosta. – Yhteistyö on kivaa, Paatsi sanoo. Sujuvalla suomella kysymyksiin vastaileva Paatsi arvioi, että sähköautokoulutuksia ja -töitä varten suomen kielen taito pitäisi olla vielä parempaa. – Sähköautot kiinnostavat ehkä tulevaisuudessa, Paatsi sanoo. TYÖSSÄ Opiskelija Aurelia Paatsi on toista jaksoa harjoittelussa Helsingin K-Autolla. Asentaja Joni Virkkula toimii harjoittelun ohjaajana. >> >> Työn vaativuus on kasvanut huimasti, mutta palkka ei ole pysynyt perässä. JONI VIRKKULA Asentaja Tekija?_2023_10 sisus.indd 31 Tekija?_2023_10 sisus.indd 31 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
32 Tekijä 10/2023 Harjoittelun ohjaaja Joni Virkkula on työskennellyt alalla kohta kymmenen vuotta. Helsingin K-Autolla hän on ollut töissä kaksi kuukautta. – Mukavasti on lähtenyt liikkeelle. Täällä on hyvä tiimi, Virkkula kertoo. Hän on suorittanut alan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon. Jälkimmäisissä opinnoissa hän perehtyi erityisesti korjaamotiimin toimintaan, jossa kommunikaatio on tärkeässä roolissa. Työnjohdon, mekaanikkojen ja varaosapuolen täytyy olla samalla sivulla, jotta työ sujuu. Paatsi on Virkkulalle kuudes ohjattava harjoittelija. Tavoitteena on muokata harjoittelijasta valmis työntekijä, joka pääsee heti alaan kiinni. Virkkula tunnistaa hybridija sähköautojen tuoman muutoksen autoalalla. – Työn vaativuus on kasvanut huimasti, mutta palkka ei ole pysynyt perässä, Virkkula sanoo. VETOVOIMAA TARVITAAN Helsingin K-Auton pääluottamusmies Pekka Karttunen työskentelee työpaikan yläkerrassa, jossa huollettavia ja korjattavia merkkejä ovat Volkswagen, SEAT ja Cupra. Audien puoli on alakerrassa. Karttunen aloitti autoalan työt VW:n parissa vuonna 1997. K-Autolla hän on työskennellyt nelisen vuotta. Sähköautojen saapuminen on suurin muutos hänen työuransa aikana. – Meillä korjaamolla käyvistä autoista jo yli puolet on hybridejä tai täyssähköautoja, Karttunen kertoo. Autoihin on omat korjausohjeensa, ja analytiikka yleensä kertoo, mistä viasta on kyse. Välillä vian tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä aina ei ole selvää, onko kyseessä ohjelmistovika vai perinteisempi ongelma. – Sähköauto on kuin tietokone, Karttunen vertaa. Hän pohtii, että sähköautojen tulo ei ole tehnyt asentajien työtä fyysisesti raskaammaksi, mutta monimutkaiset järjestelmät ja vastuukysymykset kuormittavat uudella tavalla. – Työ on henkisesti raskaampaa, Karttunen sanoo. Pääluottamusmiehenä Karttunen on toiminut kaksi ja puoli vuotta. Hän edustaa noin 130 työntekijää, joista noin 70 työskentelee korjaamon puolella ja loput varaosaja automyynnissä. Työpaikan järjestäytymisaste on hyvällä mallilla. Korjaamon ja varaosien työntekijöistä noin 90 prosenttia kuuluu Teollisuusliittoon ja kaikkiaankin järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia. Sähköautojen tuoma muutos ja vaatimusten kasvaminen eivät ole näkyneet suoraan autoalan palkoissa. – Pohjapalkat ovat aika pieniä. En ihmettele, että ala ei ole vetävä. Karttunen kertoo, että K-Autossa tehdään palkka-asioiden eteen jatkuvaa kehitystyötä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työntekijät ovat antaneet positiivista palautetta kehitystyöstä. Tällä hetkellä alalle ei ole helppoa saada osaavia ja motivoituneita tekijöitä. Karttunen arvioi, että kiinnostavuus kasvaa, kun ajantasainen tieto saadaan leviämään alan töistä. Sähköautot yleistyvät vauhdilla, joten ihmiset ovat kiinnostuneita uudenlaisista kulkupeleistä ja niiden ominaisuuksista. Karttunen kertoo, että kysymyksiä satelee, kun selviää, että hän tekee työnsä sähköautojen parissa. – Näen, että sähköautot painottuvat pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin, Karttunen arvioi tulevaa. ? Pääluottamusmies Pekka Karttunen arvioi, että lähivuosina sähköautojen suosio kasvaa erityisesti suurissa kaupungeissa. >> TYÖPAIKALLA Sähköauto on kuin tietokone. PEKKA KARTTUNEN Pääluotttamusmies A N N IK A RA U H A LA Tekija?_2023_10 sisus.indd 32 Tekija?_2023_10 sisus.indd 32 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
10/2023 Tekijä 33 ”Suojalaitteet ovat kehittyneet ja välillä ne ovat myös tyylikkään näköisiä.” TANELI LOJAMO Huoltoteknikko TYÖSSÄ Tekija?_2023_10 sisus.indd 33 Tekija?_2023_10 sisus.indd 33 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
34 Tekijä 10/2023 Kuormitus kohdilleen tutkitulla tiedolla ”T yö täytyy aina analysoida ja tutkia kokonaisuutena, prosessikonsultti Elina Parviainen sanoo. Pitkän uran työntutkimuksen ja menetelmäkehityksen parissa tehnyt Parviainen kertoo, että tekijälle terveellistä ja yritykselle tuottavaa työtä voidaan suunnitella tutkitun tiedon perusteella. – Meillä on olemassa ja käytettävissä systemaattinen tutkimusmetodi. Pystymme määrittelemään, minkälaista ja -tasoista kuormitusta yritysten työtehtävissä ja prosesseissa esiintyy. Kuormituksen syiden vähentäminen ennakoivasti on järkevämpää kuin seurausten paikkaaminen jälkikäteen. Parviaisen arvio on, että nykyisin huomio on pääasiassa seurauksissa. – Suomessa keskitytään pääasiassa yksilöön kohdistuviin toimenpiteisiin. Yksilönkin tukeminen on tärkeää, mutta se ei vähennä kuormituksen juurisyitä. Yksilön omat keinot ovat vähissä, jos työprosessit ovat suunniteltu huonosti. Kuormitus voi olla fyysistä, kognitiivista, työn organisointiin liittyvää tai psykososiaalista. Hyvin suunniteltu työ huomioi niin ihmisen ominaisuudet kuin työn kuormitustekijät. Kun tavoitteet ja työhön varattu aika on suunniteltu hyvin, työsuoritus on mahdollista tehdä ilman ylikuormitusta. – Jos ylikuormittavia tekijöitä ei voida poistaa, pitää lisätä esimerkiksi taukoja ja työn kiertoa, jotta kuormitus ei kohdistu koko työvuoron ajan samalla intensiteetillä eli voimakkuudella samoille osa-alueille. Työstä saatava palkka motivoi, mutta korkeakaan palkka ei poista kuormitusta. – Fysiikkaa ja psyykettä ei lahjota rahalla. Ihminen reagoi Jokainen työtehtävä on tunnettava, jotta työprosessit voidaan suunnitella terveellisiksi ja tehokkaiksi. Koonnut Antti Hyvärinen ylikuormitukseen joka tapauksessa. PANOSTUSTA ERGONOMIAAN Työergonomian tutkimus on tieteenala, jonka tarkoitus on ymmärtää ihmisen ja järjestelmän muiden osien vuorovaikutusta sekä soveltaa teoriaa, periaatteita, tietoa ja menetelmiä. Tavoitteena on optimoida ihmisten hyvinvointi ja järjestelmän suorituskyky. Oikea ergonomian ymmärrys on osa hyvää johtamista ja yhteinen asia työpaikalla. Työntutkimus on työkalu, jolla ergonomia saadaan yhdistettyä työpaikan päivittäisiin toimintoihin. – Puolueeton ja ammattitaitoinen työntutkija luo näkyvyyden työhön johdon ja työntekijöiden välille. Yhteiskunnan kannattaisi panostaa koulutukseen, joka huomioi ergonomian ja työturvallisuuden kehitystarpeet. Se tukisi sekä kansanterveyttä että kansantaloutta. – Saatetaan koulutus sille tasolle, että voidaan puhua ammattitaitoisista työmenetelmien kehittäjistä. Siihen on matkaa, mutta se on mahdollista, Parviainen päättää. ? Työnsuunnittelun perustana ovat tutkittu tieto ja osakokonaisuuksien jäsentäminen. Työkalut ovat olemassa, mutta Suomessa on paljon varaa parantaa. Työnsuunnittelun kehittämisestä ja kuormituksen ennakoinnista on mahdollista oppia lisää työympäristöyksikön Turvallisuutta yhteistyöllä -tilaisuuksissa. Seuraavat tapahtumat ovat Kuopiossa 8.11. ja Oulussa 22.11. Lisätietoa liiton sivulta www.teollisuusliitto.fi/ turvallisuutta-yhteistyolla-tilaisuudetsyksylla ja sähköpostitse vesa.kotaviita@ teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖ IS TO CK >> Tekija?_2023_10 sisus.indd 34 Tekija?_2023_10 sisus.indd 34 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
10/2023 Tekijä 35 Sairausajan palkka ei perustu koodeihin Kuka korvaa työmatkalla sattuneen tapaturman? Työmatka on osa työpäivää ja siksi työmatkalla tapahtuvat tapaturmat korvataan työnantajan ottamasta tapaturmavakuutuksesta. Vuonna 2022 sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja 22 600 työmatkatapaturmia. (Lähde: TVK) Työmatkalla tarkoitetaan kodin ja työpaikan välistä matkaa suorinta reittiä käyttäen. Tästä sallitaan poikkeuksia, joita ovat muun muassa lapsen haku päivähoidosta ja ruokakaupassa käynti. Tehdessäsi työmatkaa kannattaa huomioida, että mikäli poikkeat tavanomaiselta reitiltä, ei poikkeaman aikana tapahtunutta tapaturmaa välttämättä korvata työtapaturmana. Silloin olet joko liikennevakuutuksen tai omaehtoisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Suurin osa työmatkatapaturmista aiheutuu liukkaudesta ja pimeästä. Työmatkaan kannattaa varautua huolella ja varata siihen riittävästi aikaa. Varautumisesta huolimatta työmatkalla voi tapahtua tapaturma. Siksi on hyvä käydä työpaikalla läpi menettely, miten tapaturmasta ilmoitetaan ja kenen vastuulla on tapaturmailmoituksen tekeminen. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ TYÖKYVYTTÖMYYS Palkka sairausja työkyvyttömyysajalta perustuu työehtosopimukseen. Yleensä palkanmaksujakson pituus on sidottu työsuhteen pituuteen. Työsopimuslain mukaan työnantajan on maksettava sairausajan palkkaa vain sairastumispäivältä ja sen jälkeisiltä yhdeksältä päivältä. Tämä on niin sanottu Kelan omavastuuaika. Teollisuusliiton päivystyksistä kysytään usein ”pitääkö tällä diagnoosilla maksaa sairausajan palkkaa?” Kysyjät kertovat työnantajan sanovan, ettei kyseisellä diagnoosilla makseta mitään. Ei, vaikka lääkäri on kunnian ja omantunnon kautta allekirjoittanut työkyvyttömyyslausunnon. Useat työehtosopimukset vaativat selvittämään sairauspoissaolon lääkärintodistuksella, ja siinä työkyvyttömyyden syy merkitään kansainvälisen tautiluokituksen (nyt ICD10) koodilla. Kansainvälinen tautiluokitus ei kuitenkaan ota mitään kantaa sairausajan palkanmaksuun tai sosiaalietuuksiin. Näitä koodeja ei myöskään löydy työehtosopimuksista, vaan niissä on selvästi määritelty perusteet, joilla työnantaja voi olla maksamatta sairausajan palkkaa. Näihin perusteisiin ei kuulu diagnoosikoodi eikä Kelan päätös päivärahasta. Suomessa on lainsäädännössä monia keskenään erilaisia työkyvyttömyyden määritelmiä. Tärkein niistä työntekijän kannalta on sairausvakuutuslain määräys. Siinä sanotaan, että sairauspäivärahaan on oikeutettu työntekijä, joka on sairautensa vuoksi omaan työhönsä tai siihen läheisesti verrattavaan työhön työkyvytön. MARJUT LUMIJÄRVI Sosiaalija työympäristöasiantuntija TYÖSUOJELUVAALIT Vuoden loppupuolella 1.11.–31.12.2023 teollisuusliittolaisten työpaikolla tehdään merkittäviä päätöksiä, eli valitaan työsuojeluvaltuutettuja, varavaltuutettuja ja työsuojeluasiamiehiä. Nämä luottamushenkilöt edustavat henkilöstöä terveyttä ja turvallisuutta käsittelevissä asioissa. Valinnoilla on merkitystä monesta eri näkökulmasta. Valituksi tulleet ovat henkilöstönsä edustajia ja paremman työolosuhteiden puolesta puhujia. He ovat ennen kaikkea henkilöitä, jotka haluavat kehittää parempaa ja turvallisempaa Suomea tekemällä omilla työpaikoillaan turvallisuutta ja terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä toimia. Valintojen jälkeen teollisuusliittolaiset työsuojeluhenkilöt saavat liitolta erittäin laajat koulutusmahdollisuudet ja monipuolisen tukiverkoston. Muistattehan tehdä tarvittavat ilmoitukset heti valintojen jälkeen työnantajalle, työturvallisuuskeskukseen ja Teollisuusliittoon! MIKA POIKOLAINEN Työympäristöasiantuntija Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit PÄIVYSTÄJÄ Tärkeitä valintoja + LUE LISÄÄ Tekstin pidempi versio Tekijän verkkolehdessä: www.tekijalehti.fi/tyossa Tekija?_2023_10 sisus.indd 35 Tekija?_2023_10 sisus.indd 35 4.10.2023 13.57 4.10.2023 13.57
36 Tekijä 10/2023 Sirkushuvien taustalla huoli tulevasta + KATSO LISÄÄ kuvia sirkusesityksestä : www.tekijalehti.fi/liitossa Ensimmäistä kertaa perhepäivään osallistuivat Pentti Vainio Elsan ja Ollin kanssa. Elsa jännitti ensimmäistä sirkusvierailua turvallisesti isän sylissä. Pääluottamusmies Esa Lehtilä tuli sirkukseen poikansa Artun kanssa, joka odotti vielä tyttöystäväänsä mukaan. Waltteri ja Peetu Vuori saapuivat sirkukseen suurta odotusta täynnä. Tytär Peppi ei ehtinyt kuvaan, sillä perhetapahtumassa myös lapsilla on kavereita. >> Sirkus Tähti rantautui Porin Kirjurinluotoon ja pisti parastaan 450 silmäparin edessä. Kuolemanpyörä nostatti sykettä ja hengästytti niin lapsia kuin aikuisiakin. Lounais-Suomen perhepäivä antoi hengähdystauon tämän hetken tiukkaan tilanteeseen monilla työpaikoilla. Jäsenten mukaan edessä on kova syksy. TAPAHTUMA Tekija?_2023_10 sisus.indd 36 Tekija?_2023_10 sisus.indd 36 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
10/2023 Tekijä 37 T eollisuusliiton Lounais-Suomen toiminta-alueen perhepäivä järjestettiin Porin Kirjurinluodossa 16. syyskuuta. Ennen sirkusesityksen alkua väkeä kertyy hyvissä ajoin alueelle. Varsinkin lasten keskuudessa odotus ja jännitys tiivistyy. Se näkyy innokkaina pyyntöinä ja niin kasvaa popcornja tikkarikojun jono. Samaan aikaan pohtivat pääluottamusmies Esa Lehtilä yhdessä työsuojeluvaltuutettu Tommi Merikosken kanssa kaventuneita euroja. – Meilläkin on tällä hetkellä lomautettuna väkeä. Kyllä se tuntuu pahalta kaikkien puolesta, että hallitus heikentää oloja tietoisesti, Lehtilä pohtii. – Euro on kaventunut ja reaaliansiot laskeneet, Merikoski jatkaa. Molemmat miehet ovat Sampo-Rosenlewin palveluksessa. – Kaikkein pahimmalta tuntuu se, että työntekijöiden kovimmat heikennykset kohdistuvat lomautettuihin, joiden tulo on kaventunut jo valmiiksi. Jos hallituksen esitykset toteutuvat, tarkoittaa se lomautetuille työssäoloehdon nostamista vuoteen, muutosneuvottelujen keston lyhentymistä, lomautusilmoitusajan puolittumista ja palkattoman karenssiajan nostoa viidestä seitsemään vuorokauteen. Ja jos lomautus kestää yli kaksi kuukautta, ansiosidonnainen korvaus laskee 20 prosenttia, Lehtilä toteaa suorasanaisesti. – Kolmasosaan työttömistä vaikuttaa myös lapsikorotuksen poisto. Kyllä näistä puhutaan työpaikoilla paljon, niin meilläkin. Työkaverit ovat rauhallisia asian suhteen ja toteavat yhdestä suusta, että syksystä voi tulla pitkä ja raskas. Juuri siksi onkin tärkeää saada hetki yhdessäoloa vaikkapa juuri sirkuksen parissa. SEUTURYHMÄSTÄ LEVEÄMPIÄ HARTIOITA Esa Lehtilä kertoo Satakunnan vahvasta tilanteesta verrattuna moniin muihin alueisiin. – Meillä toimii hyvin aktiivisesti yhdeksän ammattiosaston yhteistyöryhmä. Saamme sillä tavoin levennettyä hartioita. Moni uusi jäsen haluaa juuri meidän ammattiosastoihimme nimenomaan seutuyhteistyön vuoksi. Meitä on monen alan toimijoita ja se hajauttaa asioiden ajamista. Tässä seudullinen yhteistyö auttaa. – Työntekijöitä on keskenään hyvin erilaissa asemissa, koska ollaan eri työehtojen piirissä. Se huolestuttaa, Lehtilä jatkaa. – Kaikki tapahtuu nyt todella nopeasti. PERHEEN VOIMIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA Pääluottamusmies Waltteri Vuoren matkassa Sirkus Tähteen ovat saapuneet lapset Peetu ja Peppi. – Kun ensimmäinen tieto keväällä tuli tästä perhepäivästä, meillä alkoi armoton odotus, Vuori kertoo. – Olen ollut ennenkin sirkuksessa ja odotan eniten pellenäytöksiä, kertoo Peetu, perheen lapsista vanhin. Nuorimmainen kasvaa vielä kotona sirkusikäiseksi. Keskimmäinen lapsista, Peppi, on harrastanut ilma-akrobatiaa itsekin. – Minä odotan sitä, hän intoilee ja kirmaa kavereidensa luokse pois kameran ulottuvilta. Väliajalla isä ja poika huikkaavat kuolemanpyörän olleen huikean. – Lapset olivat kerrankin hiljaa paikoillaan, joten kyllä jännää oli, isä-Waltteri naurahtaa. Vuoren työpaikka Saraka Oy Ulvilassa on samassa tilanteessa kuin moni muukin, osa henkilökunnasta on lomautettuina. – Minulla oli sovittuna järjestäjäharjoittelu Teollisuusliitossa jo ennen kuin lomautuksista tiedettiin ja sen suhteen koulutuksen alku osuu hyvään saumaan, Vuori pohtii. – Varsinkin tässä tilanteessa työpaikkojen järjestäytymisasteen parantaminen on enemmän kuin tärkeää. PERHEPÄIVÄÄN YMPÄRI SATAKUNTAA Pentti Vainio on perhepäivässä lastensa kanssa. Väliajalla 14-vuotias Olli toteaa osuvasti kuolemanpyörästä: – Oli se hullun huikea. Nelivuotias Elsa on selvästi vielä jännittynyt näkemästään. Esitystä oli seuraamassa myös perheen 12-vuotias Tuukka. – Ollaan nyt ensimmäistä kertaa perhepäivässä mukana, Vainio toteaa. Vainio työskentelee Rauman Lapissa sijaitsevassa kuljetinketjuja valmistavassa FB Ketjussa robottioperaattorina. – Työpaikalla tunnelmat ovat lähinnä typertyneet. Vaikea sanoa, mitä tuleman pitää. Siitä huolimatta nyt on aika keskittyä perheeseen ja sirkusesitykseen. Epäselväksi ei jää, miten tärkeää liiton on jatkossakin järjestää tapahtumia jäsentensä lisäksi heidän perheilleen. ? Työsuojeluvaltuutettuna toimiva Tommi Merisalo sai seurakseen tyttärensä Eerikan. TEKSTI ELINA WALLIN KUVAT JUSSI PARTANEN Tekija?_2023_10 sisus.indd 37 Tekija?_2023_10 sisus.indd 37 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
38 Tekijä 10/2023 Ymmärrys yritystaloudesta antaa eväitä neuvotteluihin T eollisuus 57:n eli Salon Teollisuustyöntekijöiden ammattiosaston tämän vuoden toimintaan sisältyy seitsenosainen ay-koulu jäsenille. Perjantaina 15. syyskuuta 22 opinjanoista ihmistä 13 työpaikasta kokoontui yritystalouden aihepiirin ääreen. Perusasiat käytiin neljässä tunnissa liiton sopimusja talousasiantuntija Jukka Saviluodon johdatuksella läpi. Metalelektron pääluottamusmies ja CNC-koneistaja Vesa Vihervirta, Orionin Salon tehtaan pääluottamusmies ja välinehuoltaja Heli Niemi sekä AnttiTeollisuuden työsuojeluvaltuutettu ja särmääjä Jesse Nieminen arvioivat koulutuksen tulleen tarpeeseen. – Aikaisemmat koulutukset, joihin olen osallistunut, ovat käsitelleet edunvalvontaa ja luottamustehtävien hoitamista. Niinpä aluksi ihmettelin, miksi me yritystaloutta pänttäämme, mutta tarpeeseen se tuli. Tämä luo pohjaa neuvotteluille ja edunvalvonnalle, Vihervirta sanoo. – Yritystalous on minulle uusi aine. Se osoittautui aiheelliseksi. Kun oppii tunnistamaan asioita, saa pelisilmän tähän touhuun, Nieminen toteaa. – Luottamusmieskurssilla käytimme puoli päivää yritystalouden käsittelyyn ja nyt tuli toinen tietopaketti samasta aiheesta. On hyvä, että oppii ymmärtämään tätä hepreaa ja tietää, mitkä luvut yritysten talousraporteissa ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä, Niemi tiivistää. FIRMAT VERTAILUUN Tiivistys kurssin annista on, että yritystoiminta ei ole harrastustoimintaa. Yhtiöiden pitää lain mukaan tuottaa voittoa. Keskeiset näkökulmat yritysten arviointiin puolestaan ovat: 1) toiminnan laajuus ja kasvu, 2) kannattavuus, 3) vakavaraisuus, 4) maksuvalmius ja 5) tuottavuus. ”Ihmettelin yritystaloutta koulutuksen aiheena, mutta tämähän luo hyvää pohjaa neuvotteluihin”, Vesa Vihervirta arvioi Teollisuus 57:n järjestämän koulutuspäivän päätteeksi. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ KÄYTÄNTÖ KÄYTÄNTÖ ”Yritystoiminta ei ole harrastustoimintaa. Yhtiöiden tarkoituksena lain mukaan on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”, liiton sopimusja talousasiantuntija Jukka Saviluoto totesi. Tekija?_2023_10 sisus.indd 38 Tekija?_2023_10 sisus.indd 38 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
10/2023 Tekijä 39 PERUSTAMISVUOSI 1931 JÄSENMÄÄRÄ Noin 3 000 TYÖMARKKINOIDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT JÄSENET 1 920 PÄÄLUOTTAMUSMIEHIÄ 26 TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA 24 PUHEENJOHTAJA Jari-Matti Välkkynen JÄRJESTÄMISTOIMITSIJA Janina Mäkinen TEOLLISUUS 57 – SALON TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄT RY Näistä yritystoiminnan osa-alueista kurssilaiset saivat aimo annoksen tietoa ja katsauksen oman työpaikan talousluvuista niin, että niitä voitiin yhdessä puntaroida. – Se yllätti myönteisesti, että kurssilta sai oman työpaikan tarkat taloustiedot pitkältä ajalta aina tuoreimpiin lukemiin asti. Tulen jossain vaiheessa perehtymään niihin tarkemmin, Nieminen toteaa. – Olen seurannut Orionin talouslukuja. Koulutus auttoi ymmärtämään niitä paremmin. On tärkeää, että pystyy esittämään kysymyksiä yritysjohdolle ja vastaamaan kysymyksiin oikeilla sanoilla, jotka antavat ymmärtää, että itse ymmärtää, mistä puhuu, Niemi sanoo. – Sain uutta tietoa firman tilanteesta, ja välineitä talouden tarkastelemiseen. Siitä on hyötyä. Kun olen aikaisemmin kysellyt johdolta näistä asioista, vastaukset eivät välttämättä ole olleet kovin tarkkoja, Vihervirta kertoo. OSASTOLLA TÄRKEÄ ROOLI KOULUTTAMISESSA Teollisuus 57:n ay-koulun kurssijaksot ovat 1) Minä liitossa, 2) Me olemme liitto – järjestäytymisen salat, 3) Miten pärjään – vertaistukea ja vinkkejä, 4) Edunvalvonta käytännössä, 5) Yritystalous, 6) Neuvottelut ja viestintä ja 7) Liiton kansainvälinen toiminta. Koulu huipentuu Berliiniin matkaan, jossa vierailukohteet ovat IG-Metal ja BMW:n autotehdas. Viimeinen koulutuspäivä on 22. marraskuuta. Saksan matka tehdään pian sen jälkeen. Kolmikko pitää ammattiosaston järjestämää koulutusta tärkeänä. – Arvostan sitä, että osasto järjestää koulutusta jäsenille ja tarjoaa tukea luottamustehtävien hoitamiseen, Vihervirta sanoo. – Myös vertaistuki on tärkeää. Se toteutuu parhaiten, kun olemme samaan aikaan samassa paikassa pohtimassa yhteisiä asioita, Nieminen toteaa. – Olin mukana suunnittelemassa tätä koulutuspakettia. Ajatuksena oli, että kokonaisuus kiinnostaisi ja palvelisi konkareita ja keltanokkia, Niemi kertoo. JA SITTEN KERTAAMAAN Aika on osoittautunut Salon ay-koulussa rajalliseksi. Se ei ole mitenkään harvinaista. – Pintaraapaisuja olemme ehtineet eri aiheista tehdä, mutta niistä kaikista on saanut kuitenkin kokonaiskuvan. Tietoja voi myöhemmin syventää ja päivittää, Vihervirta kommentoi. Samaa mieltä ovat Niemi ja Nieminen. – Paljon tulee tietoa yhdellä kerralla. Kerrata pitää, ja jatkaa asioiden seuraamista, että pysyy itse kartalla ja oppi säilyy tuoreena mielessä, he tiivistävät. ? LIITOSSA Heli Niemi, Jesse Nieminen ja Vesa Vihervirta arvostavat ammattiosaston järjestämää koulutusta. Oppisisällöt ja verkottuminen toteutuvat lähellä kotia ja työpaikkaa. >> AY-KOULU PÄHKINÄNKUORESSA Ammattiosasto voi järjestää ay-koulun joko itse tai yhdessä muiden lähellä sijaitsevien ammattiosastojen kanssa. Ay-koulu on useamman eriaiheisen kurssin kokonaisuus. Liitto tukee ay-koulujen toteuttamista peruskurssituella. Ay-kouluun voi suunnitella päätöstilaisuuden. Jos siihen liittyy koulutusta, myös sitä voidaan tukea taloudellisesti. Ohjeet ay-koulusta ja kurssitukihakemuksesta löytyvät liiton verkkosivuilta hakusanalla “ay-koulu”. Tekija?_2023_10 sisus.indd 39 Tekija?_2023_10 sisus.indd 39 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
40 Tekijä 10/2023 Teollisuusliitto vastustaa heikennyksiä työntekijän ansioturvaan O rpon oikeistohallitus esittää esimerkiksi suojaosien ja lapsikorotusten poistoa sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen ehtona olevan työssäoloehdon kaksinkertaistamista kuudesta kahteentoista kuukauteen. Työssäoloehdon pidentäminen vaikeuttaa työntekijän pääsyä ansioturvan piiriin. Muutos vähentää työntekijöiden halukkuutta vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta, etenkin työuransa alkuvaiheessa olevilta, koska mahdollisuus päästä ansioturvalle kestää pidempään. Työssäoloehdon tarkastelujakson pitäminen samassa yhteydessä entisellään vaikeuttaa ansioturvan piiriin pääsemistä entisestään. Lapsikorotusten poistaminen uhkaa yhdessä kasvavien elinkustannusten kanssa lisätä lapsiperheköyhyyttä. Epävarma ja heikkenevä suhdannetilanne voi lisätä työttömyyttä ja lomautuksia teollisuudessa jo kuluvan vuoden puolella. Etenkin teollisuudessa tyypillisien lyhyiden lomautusten kohdalla hallituksen esittämä omavastuupäivien nosto seitsemään on merkittävä leikkaus lomautettujen toimeentuloon. Teollisuusliitto vaatii, että vaikutusarviointi tehdään etukäteen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”heikennyksiä ansioturvaan” Petteri Orpon (kok.) hallitus on pyytänyt työmarkkinajärjestöiltä lausuntoa useista ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvistä heikennysesityksistä. Teollisuusliitto ilmoittaa lausunnossaan vastustavansa kaavailtuja heikennyksiä työntekijän asemaan. Teollisuusliitto vaatii, että vaikutusarviointi tehdään etukäteen. EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen Luottamushenkilöt valmiita poliittisiin työtaistelutoimiin KYSELY Teollisuusliiton luottamushenkilöt ovat valmiita ryhtymään poliittisiin työtaistelutoimiin maan hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä vastaan. Asia käy ilmi Teollisuusliiton 1.–11.9.2023 tutkimusyksikön toteuttamasta sähköisestä kyselystä, johon vastasivat liiton pääluottamusmiehet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Kyselyssä tiedusteltiin luottamushenkilöiden suhtautumista Petteri Orpon hallituksen suunnittelemiin työelämää koskeviin esityksiin ja valmiutta työtaistelutoimiin hallituksen toimien vastustamiseksi. Kyselyyn vastasi 1 528 luottamushenkilöä. Vastanneista luottamushenkilöistä selvä enemmistö, 81 prosenttia, ilmoitti vastustavansa hallituksen politiikkatoimia. 94 prosenttia vastanneista ilmoitti vastustavansa toimia ainakin osittain. Mahdollisille poliittisille työtaistelutoimille on hyvin laaja tuki liiton luottamushenkilöiden keskuudessa. Vastanneista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että Teollisuusliiton pitää ryhtyä työtaistelutoimiin hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”luottamushenkilöt valmiita” IS TO CK JA EM IL IE U G G LA Tekija?_2023_10 sisus.indd 40 Tekija?_2023_10 sisus.indd 40 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
10/2023 Tekijä 41 LIITOSSA Ilmoittaudu viimeistään 24.11. www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat/luottamusmiesten-teemaseminaari/ LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI 4.—5.12.2023, Murikka-opisto ”Ulosmarssijoille ei seuraamusmaksuja” #liittoauttaa OIKEUS Teollisuusliiton jäsenilleen tarjoama oikeusapu on poikkeuksellisen laaja. Jäsenet eivät maksa saamastaan avusta ollenkaan omavastuuta. Jäsenen saamalla oikeusavun määrällä ei myöskään ole kattoa. Joskus jäsen häviää oman juttunsa oikeudessa ja hänelle tuomitaan maksettavaksi vastapuolen oikeuskulut. Liitto maksaa nämäkin kulut jäsenen puolesta. Lue esimerkkejä oikeustapauksista: www.teollisuusliitto.fi/ esimerkkeja-oikeustapauksista Pitäisikö työnantajan maksaa minulle lomakorvauksen lisäksi lomaraha ansaitsemistani lomista, mikäli irtisanoudun? Pääsääntö työehtosopimuskirjauksissa on, että vain pidetyistä lomista maksetaan lomaraha/lomaltapaluuraha. Työehtosopimuksen kirjaukset vaihtelevat lomarahan/lomaltapaluurahan osalta, mutta yleisimmin pitämättömistä lomista maksetaan lomaraha/lomalta paluuraha vain niissä tilanteissa, joissa työnantaja irtisanoo työntekijän työntekijästä johtumattomista syistä tai työntekijä irtisanoutuu eläköitymisen vuoksi. Näissäkin tapauksissa yleisin kirjaus on, että lomaraha/lomaltapaluuraha maksetaan vain edellisen lomanmääräytymisvuoden lomista, ei kuluvan. Tarkista kuitenkin aina kirjaus oman sopimusalasi työehtosopimuksesta, koska eroavaisuuksia löytyy. KYSY TYÖEHDOISTA JA TYÖSUHDEASIOISTA ? TYÖSUHDENEUVONNAN PALVELEVA PUHELIN 020 690 447, KLO 8.30–15 PÄIVYSTÄJÄ TYÖTAISTELU Teollisuusliitto aloitti 26. syyskuuta poliittiset työtaistelutoimet hallituksen esittämiä merkittäviä työlainsäädännön ja sosiaaliturvan heikennyksiä vastaan. Kyse on liiton toimeenpanemista laillisista poliittisista työtaistelutoimista, eikä niistä seuraa toimiin osallistujille työntekijöille seuraamuksia. Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio painottaa, että poliittiset työtaistelutoimet ovat täysin laillisia toimenpiteitä, jotka eivät riko työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuutta. Työtaistelutoimia ei järjestetä sopimusaloilla, joilla vallitsee työehtosopimuksen mukaan absoluuttinen työrauhavelvollisuus. Toimenpiteet eivät kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen, vaan maan hallitukseen ja sen esittämiin lakimuutoksiin. – Liiton toimeenpanemiin laillisiin työtaistelutoimiin osallistumisesta ei voida määrätä yksittäiselle työntekijälle seuraamusmaksuja, eikä siitä saa aiheutua hänelle muitakaan kielteisiä seuraamuksia työsuhteessa. Kyse on laillisesta ammattiyhdistystoiminnasta, johon osallistumista suojataan pakottavalla lainsäädännöllä, Tapio sanoo. Teollisuusliiton ulosmarssit ovat osa SAK:n yhteistä Painava syy -kampanjaa. Lue lisää tämän lehden Pääjutusta sivulta 10! Tekija?_2023_10 sisus.indd 41 Tekija?_2023_10 sisus.indd 41 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
42 Tekijä 10/2023 TEKSTI ANU-HANNA ANTTILA KUVA SAMI PERTTILÄ GRAFIIKKA SOLE LÄTTI, SAMI MYLLYNIEMI JA EMILIE UGGLA T yöstä maksettavan palkan suuruuteen vaikuttaa toimiala, työtehtävät ja niistä suoriutuminen. Palkkaan vaikuttaa olennaisesti myös työsuhteen laatu: teetetäänkö työtä kokovai osa-aikaisena ja pysyvällä vai toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Enemmistö teollisuusliittolaisista työskentelee kokoaikaisesti (97 %) ja vakituisilla työsuhteilla (94 %). Vakituinen kokoaikatyö on jonkin verran yleisempää miesjäsenillä kuin naisjäsenillä. Määräaikaisilla työsuhteilla työskentelevät harvat (3 %), nuorimmat jäsenet kuitenkin selvästi vanhempia ikäluokkia yleisimmin. Määräaikainen osa-aikatyö ei kuitenkaan ole tavallista (1 %) teollisuusliittolaisille. Peruspalkan päälle tuleviin lisiin vaikuttaa etenkin työaikamuoto. Toisin sanottuna se, tehdäänkö työtä päivävai vuorotyönä. Vuorotyöstä maksetaan lisiä. – Jäsentutkimus kertoo, että päivätyötä tekee hieman yli puolet vastaajista ja vuorotyötä toinen puolikas. Kolme vuotta aiemmin osuus oli sama, toteaa jäsentutkimuksen toteutuksesta vastannut erikoistutkija Sami Myllyniemi. Vakituinen kokoaikatyö tuo vakautta arjen menoista selviämiseen. Toki myös kotitalouden koko ja leiväntuojien määrä vaikuttavat käytettävissä oleviin tuloihin. Ja sitten ovat ne perusduunarien kasvaneet menot, joihin ei talouskukkaro meinaa riittää. MENOT KASVANEET REIPPAASTI Viimeisten parin vuoden aikana elinkustannusten kasvu on ollut voimakasta. Jäsenkyselyn toteutusaikaan kuluttajahinnat olivat nousseet selvästi vuodessa. Tammikuussa 2023 inflaatio oli 8,3 ja helmikuussa 8,8 prosenttia. Sähkön, bensiinin ja ruoan hinnat sekä asuntolainojen korot nousivat inflaation laukatessa. Alkuvuonna 2023 oli monen vaikea selvitä arjen menoistaan. Jäsentutkimukseen vastanneet kertovat selviämiskonsteistaan. Moni sinnittelee. ”Haja-asutusalueen velkaomakotitalon puulämmitys ja lisäsärpimen hankinta järvestä ja metsästä pitävät mieltä ja ruumista virkeänä”, veistelee keski-ikäinen kemianalan miesjäsen. JÄSENTUTKIMUS 2023 Myymälänhoitaja Pia Saloranta käyttää kemiallista pesukonetta Solin pesulassa Helsingin Laajasalossa. Palkalla pitäisi pystyä elämään >> Tekija?_2023_10 sisus.indd 42 Tekija?_2023_10 sisus.indd 42 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
10/2023 Tekijä 43 LIITOSSA 2 JÄSENTUTKIMUS 2023: PERUSDUUNARI MUIDEN JOUKOSSA ”Perusduunari muiden joukossa” -jäsentutkimuksen tulokset ilmestyvät luku kerrallaan. Tässä jutussa kerrotaan lyhyesti toisesta ”Palkalla pitäisi pystyä elämään” -luvusta. Jäsentutkimuksessa luodaan yleiskuva teollisuusliittolaisten tilanteista työelämässä. Lisäksi kerrotaan, keitä teollisuusliittolaiset ovat ja mitä he ajattelevat. Yleiskuvaa muodostettaessa ei unohdeta yksittäistä jäsentä, vaan perusduunarin ääni kuuluu läpi tutkimusraportin. Jäsentutkimukseen osallistui noin 22 000 jäsentä. Jäsentutkimus 2023 -tutkimusraportti on luettavissa liiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi/jasentutkimus-2023 Miten tulet taloudellisesti toimeen -kysymykseen sai merkitä kaikki ne kohdat, jotka kuvasivat omaa tilannetta. Tulokset osoittavat, että yli puolet vastaajista tulee taloudellisesti toimeen ja toisella puolikkaalla on vaikeuksia tulla toimeen. – Jäsenten taloudellisessa toimeentulossa ei ole tapahtunut suurta muutosta kolmessa vuodessa. Tämä voi kertoa siitä, että omat menot osataan mitoittaa käytettävissä olevan varallisuuden mukaan tai sitten lisämenot katetaan jollakin muulla tavoin, kertoo Myllyniemi. PALKKA EI RIITÄ ELÄMISEEN Noin kymmenesosalle jäsenkyselyn vastaajista toimeentulo on vaativa kamppailulaji. Monet kiroavat taloustilannettaan. Useat tekevät ylitöitä, jotta saavat katettua kasvaneet kuluerät. Lähes jokainen on joutunut tinkimään jostakin. ”Yritän vaan säästää ja iloita pienistä asioista, kuten siitä, että saan laskuja maksettua. Lomamatkat ja shoppailut saa kyllä unohtaa”, toteaa kemianalalla työskentelevä naisjäsen. Palkallaan ei moni näytä tulevan toimeen. Melko suuri osuus vastanneista on turvautunut kulutusluottoon (7,2 %), lainannut rahaa läheisiltään (6,5 %), hakenut asumistukea (3,6 %) tai perustoimeentulotukea (2,1 %). Velkojen lyhentäminen aiheuttaa ongelmia (7,2 %). Moni on jo menettänyt luottotietonsa (5,2 %) tai se on väistämättä edessä. Avioero, työttömyys tai sairastuminen voivat pahentaa velkaantumista. Vanhemmista jäsenistä monet ovat jo maksaneet asuntolainansa, mutta nuoret ja perheelliset ovat tiukimmilla. Kasvaneista arjen kuluista selviämistä selittääkin pitkälti elämänvaihe. ”Velkaa ei yhtään, lapset jo lähteneet ja asuvat omillaan, vaimokin työssä. Palkkamme ei mitään erikoisen hyviä, mutta menojakaan ei ole”, kirjoittaa omakotitalossa asuva yli 55-vuotias metallimies. Vanhemmat jäsenet saattavat tukea aikuisia lapsiaan taloudellisesti. Nuorimmat jäsenet voivat edelleen asua vanhempiensa luona, osin taloudellisista syistä. Muualta Suomeen työskentelemään 49,0 33,7 33,2 Mitään ei jää säästöön, kaikki menee mitä tienaan Tuloni riittävät hyvin menoihin Pystyn säästämään palkastani osan % 2020 MITEN TULET TOIMEEN TALOUDELLISESTI? 2023 47,9 34,5 33,8 7,5 – 5,5 6,1 3,3 4,5 – Velkoja kertyy ja niitä on vaikea lyhentää Joudun turvautumaan kulutusluottoon Joudun lainaamaan perheeltä, sukulaisilta tai ystäviltä Olen menettänyt luottotietoni Joudun tekemään useampaa työtä Saan asumistukea (Kela) Joudun halkemaan perustoimeentulotukea (Kela) 8,1 7,2 6,5 5,2 4,0 3,6 2,1 tulleet voivat myös elättää kaukana asuvia perheenjäseniään. ”Tarvitsen enemmän lisätyötä… Yhä nykyisin lähetän rahaa perheelleni”, kertoo muun teollisuuden alalla työskentelevä alle 36-vuotias naisjäsen. ? Tekija?_2023_10 sisus.indd 43 Tekija?_2023_10 sisus.indd 43 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
”Voi tehdä omaan tahtiin” SANNA MÄKINEN Pääluottamusmies, Raumaster Oy, Rauma ”Itseopiskelukurssit ovat siitä helppoja ja mukavia, että niitä voi tehdä kotona omaan tahtiin. Kun on kotona lapsia ja kaikenlaisia muitakin menoja, aina ei ole mahdollista lähteä Murikkaan. Luottamusmiesten itseopiskelukurssi on ensikertalaiselle hyvä aloituspaketti. Erityisesti siitä jäivät mieleen luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet, ja muistilista siitä mitä heti luottamustoimen alkuun kannattaa tehdä. Jäsenhankinnan itseopiskelukurssilla kiinnostavaa olivat muiden kurssilaisten verkkoympäristöön kirjoittamat kokemukset, esimerkiksi mitkä ovat olleet parhaita tapoja lähestyä uusia työntekijöitä. Muut kurssilaiset pystyivat kommentoimaan kirjoituksia, ja siitä syntyi hyvää keskustelua. Kurssilla sain myös uutta tietoa, miten ja miksi ay-liike on saanut alkunsa ja mitä kaikkea ay-liike on saanut aikaan. Teen kaikki itseopiskelukurssit, mitä vaan tulee. Se on nykyään niin helppoa, kun on Teamsit sun muut, että niitä kannattaa hyödyntää. Lisää vaan tällaisia koulutuksia!” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa: Uudet itseopiskelukurssit – kannattaa tutustua Jäsenhankinta kuuluu kaikille -itseopiskelukurssin tarkoituksena on Teollisuusliiton jäsenhankinnan aktivointi ja tiedon kartuttaminen. Luottamusmiehen itseopiskelukurssi on tarkoitettu uusille luottamusmiehille ja luottamusmiestehtävästä kiinnostuneille. Kurssille on koottu hyödyllisiä vinkkejä ja se antaa pohjatietoa osallistuessasi varsinaisiin koulutuksiin. Saat linkin kursseille viikon kuluessa ilmoittautumisesta. Kurssien aineisto on kokonaan verkossa ja voit käydä sen läpi omaan tahtiisi kuukauden kuluessa. Työsuojeluvaltuutetun itseopiskelukurssi on tulossa myöhemmin. Murikan kursseja marraskuussa 1.—3.11. Toimiva kokous 6.—8.11. Kansainvälinen edunvalvonta ja solidaarisuus 6.–8.11. Toimivat ja terveelliset työajat 8.—10.11. Jäsenhuollon kurssi 13.—17.11. Työsuojelun jatkokurssi 13.—17.11. Tietotekniikan jatkokurssi 13.—17.11. Luottamusmiesten peruskurssi 20.—24.11. Luottamusmiesten peruskurssi 20.—24.11. Neuvottelutaito 22.—24.11. Nuoret mukana Teollisuusliitossa 27.—28.11. Nostoapuvälinekurssi 27.—29.11. Autoalan täydennyskurssi – palkkaustekniikka 27.11.—1.12. Englannin alkeet työelämässä 29.11.—1.12. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työpaikalla Tutustu uusiin itseopiskelukursseihin! Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 102023_converted.indd 1 Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 102023_converted.indd 1 26.9.2023 13.42.32 26.9.2023 13.42.32 Tekija?_2023_10 sisus.indd 44 Tekija?_2023_10 sisus.indd 44 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
10/2023 Tekijä 45 LIITOSSA MAAILMA A P / LE H TI KU VA / H A JA RA H N A LW A D D A Oikeus lakkoon on perusoikeus LAKKO-OIKEUS Palkkatyötä tekevien vahvin tapa vaikuttaa asemaansa työpaikalla on lakko. Siihen turvaudutaan vasta, kun muut keinot on käytetty. Oikeus lakkoon on kuitenkin usein uhattuna eri puolilla maailmaa. Rajoituksia ajavat yleensä osa työnantajista sekä jotkin oikeistoja markkinaliberaalit puolueet. OrponPurran hallituksen tavoite rajoittaa lakko-oikeutta Suomessa on osa tätä yleismaailmallista liikehdintää lisätä työnantajien valtaa. Oikeus lakkoon on suojattu kansainvälisillä sopimuksilla ja useiden maiden lainsäädännössä. Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 28 artikla kirjaa selkeästi oikeuden työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien. Kansainvälinen työjärjestö ILO tunnusti lakko-oikeuden liittyvän järjestäytymisvapauteen ensimmäisen kerran jo 1927. Tämä yhteisymmärrys jatkui vuoteen 2012. Tällöin työnantajapuoli ILO:ssa alkoi esittää, että lakko-oikeus ei sisältyisikään kansainvälisiin yleissopimuksiin. Monessa maassa perustuslaki suojaa lakko-oikeutta, Suomessakin. Se takaa järjestäytymisvapauden. Oikeus lakkoon on tämän vapauden luovuttamaton osa. Mutta oikeutta lakkoon rajoitetaan monessa maassa. Yleensä sitä enemmän, mitä autoritäärisempi on maan hallinto. Iranissa Bafghin kaivoksen työehtoihin liittyvän lakon yhdeksän johtajaa ruoskittiin ja heitettiin vankilaan. Viime lokakuussa maan öljyteollisuudessa lakkoiltiin poliittisten vapauksien puolesta. Satoja työntekijöitä erotettiin ja pidätettiin. Etelä-Koreassa telakkayhtiö Daewoo vaatii maan metalliliitolta 33 miljoonan euron korvausta. Syy: sopimukseen viime vuonna päättyneen palkankorotuskiistan lakon tuomat tappiot. Viime vuonna Ugandassa hallitus erotti lakkoilevia opettajia, Zimbabwessa timanttikaivoksella 43 lakkolaista sai potkut. Kesäkuussa työnantaja kutsui armeijan lopettamaan lakon Myanmarin Zara-vaatteita tekevällä Hoisheng-tehtaalla. Useita hallituksia kiehtoo poliittisten lakkojen ja myötätuntolakkojen rajoittaminen. Tämä on Orpon-Purran hallituksenkin työlistalla. Israelin oikeiston ja äärioikeiston hallitus suunnittelee myös samaa. ? Koonnut Heikki Jokinen Oppilaat opettivat toisiaan kansallisen opettajien lakon aikana Kampalassa Ugandassa heinäkuussa 2022. Maan hallitus rankaisi lakkoilleita opettajia potkuilla. Järjestäytymisen häirintä on rikos BULGARIA Ammatillisen järjestäytymisen haittaaminen on nyt rikos Bulgariassa. Parlamentti hyväksyi tätä koskevat muutokset rikoslakiin elokuussa. Rangaistus voi olla sakkoa tai jopa viisi vuotta vankeutta. Laki kieltää teot, joilla pyritään estämään ammattiliittoon liittyminen tai sen perustaminen. Nämä teot voivat olla uhkailua, pakottamista tai muita laittomia temppuja. Muutokset liittyvät EU:n viimevuotiseen vähimmäispalkkadirektiiviin. Direktiivi edellyttää, että työehtosopimusten kattavuuden tulee olla yli 80 prosenttia. Ellei näin ole, jäsenvaltion on ryhdyttävä toimiin. Bulgarian laki on yksi keino edistää työehtosopimustoimintaa. Eteenpäin rengastehtaalla YHDYSVALLAT Etelä-korealaisen Kumho-rengastehtaan työntekijät solmivat elokuussa työehtosopimuksen Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Uutinen kuulostaa tavanomaiselta, mutta kamppailu saavutusta kohti kesti vuosia. Tämä on ensimmäinen kerta 30 vuoteen, kun maassa saatiin työehtosopimus millekään rengastehtaalle. Kumho palkkasi seitsemän kokopäiväistä konsulttia estämään järjestäytymistä. Se erotti ammattiosaston johtajan ja pelotteli työläisiä. Rahaa kului satojatuhansia euroja. Yhtiö sai jo 2019 tuomion laittomasta toiminnastaan. Lopulta Kumhon keinot loppuivat ja se taipui neuvotteluihin. >> ”Voi tehdä omaan tahtiin” SANNA MÄKINEN Pääluottamusmies, Raumaster Oy, Rauma ”Itseopiskelukurssit ovat siitä helppoja ja mukavia, että niitä voi tehdä kotona omaan tahtiin. Kun on kotona lapsia ja kaikenlaisia muitakin menoja, aina ei ole mahdollista lähteä Murikkaan. Luottamusmiesten itseopiskelukurssi on ensikertalaiselle hyvä aloituspaketti. Erityisesti siitä jäivät mieleen luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet, ja muistilista siitä mitä heti luottamustoimen alkuun kannattaa tehdä. Jäsenhankinnan itseopiskelukurssilla kiinnostavaa olivat muiden kurssilaisten verkkoympäristöön kirjoittamat kokemukset, esimerkiksi mitkä ovat olleet parhaita tapoja lähestyä uusia työntekijöitä. Muut kurssilaiset pystyivat kommentoimaan kirjoituksia, ja siitä syntyi hyvää keskustelua. Kurssilla sain myös uutta tietoa, miten ja miksi ay-liike on saanut alkunsa ja mitä kaikkea ay-liike on saanut aikaan. Teen kaikki itseopiskelukurssit, mitä vaan tulee. Se on nykyään niin helppoa, kun on Teamsit sun muut, että niitä kannattaa hyödyntää. Lisää vaan tällaisia koulutuksia!” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa: Uudet itseopiskelukurssit – kannattaa tutustua Jäsenhankinta kuuluu kaikille -itseopiskelukurssin tarkoituksena on Teollisuusliiton jäsenhankinnan aktivointi ja tiedon kartuttaminen. Luottamusmiehen itseopiskelukurssi on tarkoitettu uusille luottamusmiehille ja luottamusmiestehtävästä kiinnostuneille. Kurssille on koottu hyödyllisiä vinkkejä ja se antaa pohjatietoa osallistuessasi varsinaisiin koulutuksiin. Saat linkin kursseille viikon kuluessa ilmoittautumisesta. Kurssien aineisto on kokonaan verkossa ja voit käydä sen läpi omaan tahtiisi kuukauden kuluessa. Työsuojeluvaltuutetun itseopiskelukurssi on tulossa myöhemmin. Murikan kursseja marraskuussa 1.—3.11. Toimiva kokous 6.—8.11. Kansainvälinen edunvalvonta ja solidaarisuus 6.–8.11. Toimivat ja terveelliset työajat 8.—10.11. Jäsenhuollon kurssi 13.—17.11. Työsuojelun jatkokurssi 13.—17.11. Tietotekniikan jatkokurssi 13.—17.11. Luottamusmiesten peruskurssi 20.—24.11. Luottamusmiesten peruskurssi 20.—24.11. Neuvottelutaito 22.—24.11. Nuoret mukana Teollisuusliitossa 27.—28.11. Nostoapuvälinekurssi 27.—29.11. Autoalan täydennyskurssi – palkkaustekniikka 27.11.—1.12. Englannin alkeet työelämässä 29.11.—1.12. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työpaikalla Tutustu uusiin itseopiskelukursseihin! Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 102023_converted.indd 1 Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 102023_converted.indd 1 26.9.2023 13.42.32 26.9.2023 13.42.32 Tekija?_2023_10 sisus.indd 45 Tekija?_2023_10 sisus.indd 45 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
46 Tekijä 10/2023 LYHYET IS TO CK ? Työtaistelutoimet alkavat hallituksen leikkauslinjaa vastaan – ”Viimeinen keino saada ääni kuuluviin” ? Yhdessä Itämeren sylissä – jäsenristeily houkutteli laivalle 1 600 jäsentä ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Ulosmarssi Rovaniemen BRP Finlandilla: ”Hallituksen toimet ovat järkyttäviä” ? BLOGI Turja Lehtonen: Kohti kaaosta? LUETUIMMAT SYYSKUUSSA www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Itsemaksaville jäsenille, joilla on jäsenmaksuissa puutteita ajalla 1.1.–31.3.2023, on lähetetty viikolla 36 jäsenmaksumuistutukset. joissa eräpäivä on 26.9.2023. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenpalvelut toivottaa hyvää syksyä! www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi Voimavarakahvilat jatkuvat LUOTTAMUSHENKILÖT Teollisuusliitto järjestää loppuvuoden aikana kolmena päivänä voimavarakahviloita, jotka on suunnattu pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Voimavarakahvilassa jaetaan yhdessä ajatuksia ja kokemuksia, saadaan ja annetaan tukea ja keskustellaan erilaisista tilanteista, mitä työpaikoilla tulee eteen. Tilaisuuksia on samana päivänä kaksi, toinen aamupäivällä ja toinen alkuillasta. Tilaisuudet ovat valtakunnallisia ja osallistujamäärä on rajattu, joten muista varata paikkasi, ja myös peruuttaa se, jos et pääsekään osallistumaan. Tilaisuudet pidetään Teamsissa ja osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta. Voimavarakahvilat järjestetään 26.10., 23.11. ja 14.12. Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut saavat kutsun sähköpostilla. Tarkkaile sähköpostiasi ja ilmoittaudu mukaan. Tervetuloa! Sääntömuutos vaatii ylimääräisen kokouksen AMMATTIOSASTOT Teollisuusliiton viime kevään liittokokous päätti sääntömuutoksista liiton sääntöihin ja ammattiosastojen mallisääntöihin. Ammattiosastojen täytyy käsitellä ja hyväksyä ammattiosaston mallisäännöt sellaisinaan ammattiosaston kokouksessa sekä rekisteröidä säännöt Patenttija rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Teollisuusliitto suosittaa, että ammattiosastot pitävät ylimääräisen kokouksen sääntöjen muuttamista varten, jotta ammattiosaston syyskokous voidaan pitää uusien sääntöjen pohjalta. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ katso-keskeisimmat-muutokset Tekija?_2023_10 sisus.indd 46 Tekija?_2023_10 sisus.indd 46 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
10/2023 Tekijä 47 PÄIVÄT 25.–26.11. Murikka-opisto T E U N ILMOITTAUDU teollisuusliitto.etapahtuma.?/ kurssikalenteri ILMOITTAUDU teollisuusliitto.etapahtuma.?/ kurssikalenteri Teollisuusnuorten päivät alle 36-v. jäsenille Muista myös nuorten kurssi! NUORET MUKANA TEOLLISUUSLIITOSSA 22.–24.11. Murikassa Kolme päivää vaikuttamista etsi sivuilta “Nuoret mukana Teollisuusliitossa” etsi sivuilta “Teollisuusnuorten päivät” Syksyn haku käynnistyi STIPENDI Teollisuusliitto tukee opiskelijajäseniään 500 euron arvoisilla stipendeillä. Stipendihaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Syksyn hakukierros käynnistyi lokakuun alussa ja jatkuu 30.11. asti. Stipendeistä 10 kappaletta tarjoaa vakuutusyhtiö Turva. Turva haluaa olla mukana tukemassa opiskelijoiden menestystä ja rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Jos olet liiton opiskelijajäsen, voit hakea stipendiä itsellesi tai ehdottaa sitä ystävällesi. Lisäksi oppilaitosten henkilökunta sekä Teollisuusliiton luottamushenkilöt, ammattiosastot ja henkilökunta voivat esittää stipendiä aktiiviselle opiskelijalle. Lue lisää ja tee hakemus: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi Vapaalipulla seuraamaan Mestaruusliigaa JÄSENETU Teollisuusliitto ja Lentopalloliitto jatkavat vuonna 2020 alkanutta yhteistyötä kaksivuotisella sopimuksella, joka kestää kevääseen 2024 saakka. Liiton jäsenillä on tilaisuus lähteä katsomaan lentopalloa aitiopaikalta. Mestaruusliigan runkosarja pelataan 30.9.2023–9.3.2024. Tänä aikana voit käydä katsomassa yhtä peliä käyttämällä otteluun saapuessasi mobiilijäsenkortistasi löytyvän vapaalipun. Esitä ja käytä lippu lipunmyynnissä. Lataa mobiilijäsenkortti: www.teollisuusliitto.fi/mobiilijasenkortti Tilaa jäsenkalenteri 2024 JÄSENETU Jos olet jo aikaisemmin tilannut Teollisuusliiton kalenterin, saat sen myös tänä vuonna automaattisesti. Jos et vielä ole tehnyt tilausta, se onnistuu helposti eAsioinnissa. Katso ohjeet ja tilaa: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri. Jäsenet, jotka eivät voi käyttää eAsiointia, voivat tilata jäsenkalenterin ottamalla yhteyttä jäsenpalveluun puhelimitse 020 690 446 tai sähköpostitse jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai vierailemalla aluekeskuksessa(www.teollisuusliitto.fi/toiminta-alueet). Tekija?_2023_10 sisus.indd 47 Tekija?_2023_10 sisus.indd 47 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
Vi har #VägandeSkäl att agera! D e punktmässiga protesterna inleddes med utmarscher på en timme i företag i norra Finland, fortsatte i Egentliga Finland och Satakunta följande dag och den första veckan av protester avslutades med arbetsnedläggelser i Norra Karelen och Norra Savolax. Följande vecka väntade utmarscher i Österbotten, Nyland, Mellersta Finland och Sydöstra Finland. – Utmarscherna är vår protest och samtidigt nödrop till regeringen. Regeringen skulle få ordning på underskottet men i stället har de gått in för att slå ner de finländska arbetstagarna. Industrifacket Industrifacket inledde politiska stridsåtgärder tisdagen den 26 september i protest mot regeringens planer på försämringar i arbetslivet och nedskärningar i den sociala tryggheten. Utmarscherna följde varandra i tre veckor. Tekijä följde med läget under den första protestveckan. TEXT JOHANNES WARIS, TIIA KYYNÄRÄINEN OCH ELINA WALLIN FOTO RONI LEHTI OCH JUSSI PARTANEN Flera tiotal anställda marscherade ut för en timme på Teleste i S:t Karins den 27 september kl. 13. ”Nu verkar det som om alla försämringar går ut över arbetstagarna medan inget tas av arbetsgivarna. Det är konstigt. Det handlar om principer”, säger arbetarkyddsfullmäktige Hannu Nurmela på Kongsberg Maritime i Raumo. #V äg an de Sk äl 48 Tekijä 10/2023 JU SS I PA RT A N EN RO N I LE H TI Tekija?_2023_10 sisus.indd 48 Tekija?_2023_10 sisus.indd 48 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
10/2023 Tekijä 49 PÅ SVENSKA har inget annat val än försvara sina medlemmar, sade Industrifackets ordförande Riku Aalto. Industrifackets åtgärder utgör en del av fackcentralen FFC:s gemensamma kampanj ”Vägande skäl”. Kampanjens mål är att försvara arbetstagarna mot regeringens nedskärningsplaner. Det rör sig till en början om förhållandevis småskaliga protester. LAGLIGT ATT DELTA I STRIDSÅTGÄRDER Chefen för den juridiska enheten vid Industrifacket, Anna Tapio, vill påminna om att politiska stridsåtgärder är fullkomligt lagliga åtgärder som inte bryter mot arbetsfredsplikten. Industrifackets stridsåtgärder riktar sig inte mot de kollektivavtal som fortsättningsvis gäller utan mot de lagförslag som regeringen vill lägga fram. – En enskild arbetstagare som deltar i lagliga stridsåtgärder kan inte åläggas att betala någon typ av påföljdsavgifter och de får heller inte orsaka hen andra negativa påföljder gällande anställningen. Det handlar om laglig facklig verksamhet som har ett skydd i lagen, säger Tapio. ”Jag tycker att det verkar som om regeringen inte riktigt förstår vad de håller på med”, säger Telestes huvudförtroendeman Sari Tammi. >> 27.9. Teleste S:t Karins Utmarscherna är vår protest och samtidigt nödrop till regeringen. RIKU AALTO Industrifackets ordförande – Jag tycker att det verkar som om regeringen inte riktigt förstår vad de håller på med, säger huvudförtroendeman Sari Tammi på teknologiföretaget Teleste i S:t Karins. Personalen på Teleste i Åbotrakten tågade ut onsdagen 27 september klockan 13.00 tillsammans med personalen på 13 andra arbetsplatser i Egentliga Finland och Satakunta. Samma dag deltog även bland annat anställda på varven i Åbo och Raumo samt Valmets batterifabrik i Nystad i utmarscherna. Tammi säger sig vara chockad över regeringen Orpos planer på nedskärningar i den sociala tryggheten och ändringar i lagen som skulle försämra arbetstagarnas ställning. Hon gillar inte att regeringen i sitt program utlovar ”ett starkt och engagerat Finland”. Regeringen verkar ha glömt bort engagemanget för arbetstagarna helt och hållet. – Jag känner en stor oro för mina arbetskompisar, deras barn och barnbarn och alla som är arbetslösa. Jag anser att det här är orimligt. Var finns det här engagerade Finland som det talas om? Det är främst nedskärningen i den inkomstrelaterade arbetslöshetspenningen och skrivelsen om en första oavlönad sjukdag som oroar på Teleste, berättar Tammi. Finansminister Riikka Purra har sagt att den första oavlönade sjukdagen, som är inskriven i regeringsprogrammet, skulle gälla endast få anställda. Det tror Tammi inte på. – Det kommer att gälla oss alla eller så kommer något annat väsentligt att försvinna från vårt kollektivavtal i stället. Arbetsgivaren kommer inte längre att ge den fösta sjukdagen ”gratis” till oss. + LÄS MER om protesterna på Industrifackets webbsidor www.teollisuusliitto.fi/sv/vagandeskal UTMARSCHER I ÖSTERBOTTEN OCH NYLAND Onsdagen 4.10 ägde en utmarsch rum på Rani Plast i Terjärv. Följande dag tågade de anställda ut på Viessmann Refrigeration Systems i Borgå. Läs mer om protesterna på www.tekijalehti.fi/svenska JU SS I PA RT A N EN RO N I LE H TI Tekija?_2023_10 sisus.indd 49 Tekija?_2023_10 sisus.indd 49 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
50 Tekijä 10/2023 På Kongsberg Maritime Finland i Raumo genomfördes Vägande Skäl -utmarschen stegvis inom ramen för flextiden. Industrifackets medlemmar lämnade jobbet en timme innan arbetstiden officiellt tog slut. På fabriken tillverkar man propelleranordningar för den globala sjöfartsindustrin. – Då handlar det inte längre om någon demokrati om man börjar begränsa rätten till åsiktsyttringar, säger arbetarskyddsfullmäktige Hannu Nurmela och syftar till begränsningarna av strejkrätten. Huvudförtroendeman Jari Heikkilä påminner om att stridsåtgärderna riktas mot regeringsprogrammet – inte mot arbetsgivaren. De förtroendevalda funderar över samma frågor som man högst antagligen funderar över vid flera kaffebord runtom i landet. – Under coronapandemin lärde vi oss att vara hemma då vi är sjuka. Om man inte får lön för första sjukdagen så kommer man kanske sjuk till jobbet, säger Jori Kaunismäki, avdelningsförtroendeman på monteringsavdelningen. – Hos oss får man fortfarande vara sjukledig i fem dagar med egen anmälan. Om det nu kommer en lagändring så uppstår en missuppfattning om att det säkert går att fixa i kollektivavtalsförhandlingarna. Lagförändringen kommer att köras igenom i avtalstexterna. Därför är det viktigt att vi kämpar nu, säger Nurmela. ? #V äg an de Sk äl På Kongsberg Maritime Finland i Raumo genomfördes Vägande Skäl-utmarschen stegvis. I bild arbetarskyddsfullmäktige Hannu Nurmela, huvudförtroendeman Jari Heikkilä och svetsverkstadens förtroendeman Jouni Nurmi. 27.9. Kongsberg Maritime Fnland Raumo Om man inte får lön för första sjukdagen så kommer man kanske sjuk till jobbet. JORI KAUNISMÄKI Avdelningsförtroendeman, Kongsberg Maritime Finland Jori Kaunismäki är förtroendeman på monteringsavdelningen. JU SS I PA RT A N EN JU SS I PA RT A N EN Tekija?_2023_10 sisus.indd 50 Tekija?_2023_10 sisus.indd 50 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
10/2023 Tekijä 51 PÅ SVENSKA ? 30.10–1.11 ABC för styrelsen, Murikkainstitutet ? 13–15.12 Kompletteringskurs, Murikkainstitutet OBS! Julbord på Murikka 14.12! Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri Kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. ? 18–19.11 FFC:s svenska seminarium, Åbo Mer information och anmälningar: www.sak.fi/sv/aktuellt/evenemang KURSER OCH EVENEMANG Tillsammans skapar vi en trygg arbetsplats Arbetarskyddsval 1.11–31.12.2023 www.teollisuusliitto.fi/sv/arbetarskyddsval Tillsammans skapar vi en trygg arbetsplats Arbetarskyddsval 1.11–31.12.2023 www.teollisuusliitto.fi/sv/arbetarskyddsval + LÄS MER PÅ SVENSKA www.tekijalehti.fi/sv Jimmy Rajalin från Raseborg och hans Ford Escort RS 2000 årsmodell 1995, har upplevt en hel del tillsammans. Rally är en hobby som slukar pengarna men samtidigt känns det fantastiskt att köra. De här försämringarna vill regeringen införa FÖRSÄMRADE ANSTÄLLNINGSVILLKOR ? Ingen lön för den första sjukdagen ? Det behövs inte längre ”vägande skäl” för att säga upp arbetstagare ? Möjlighet att avvika från arbetslagstiftningen på arbetsplatserna genom att avtala om sämre villkor utan förtroendeman ? Tidsbundna anställningar på ett år kräver ingen särskild motivering ? Det blir svårare att lösa arbetskonflikter när riksförlikningsmannens möjligheter begränsas ? Tidsfristen för varsel om permittering förkortas ? Skyldigheten att återanställa gäller inte längre företag med under 50 anställda BEGRÄNSNINGAR AV STREJKRÄTTEN ? Rätten till politiska strejker begränsas ? Rätten till sympatistrejker begränsas ? Arbetstagare som deltar i en strejk kan få 200 euro i böter om strejken konstateras vara olovlig ? Strejkböterna höjs kraftigt NEDSKÄRNINGAR AV DEN SOCIALA TRYGGHETEN ? Arbetsvillkoret som måste uppfyllas för att man ska få inkomstrelaterad dagpenning förlängs ? Arbetsvillkoret kopplas till den intjänade lönen i stället för tid i arbete ? Barnförhöjningarna inom utkomstskyddet för arbetslösa avskaffas ? Det skyddade beloppet vid den jämkade arbetslöshetsdagpenningen avskaffas ? Semesterersättning som betalas när anställningen tar slut hindrar utbetalning av arbetslöshetsförmån under periodiseringstiden ? Den inkomstrelaterade dagpenningen minskar redan efter två månader ? Självrisktiden inom utkomstskyddet för arbetslösa förlängs ? Arbete med lönesubvention räknas inte in i arbetsvillkoret ? Tryggheten för äldre arbetslösa försvagas ? Alterneringsledigheten avskaffas ? Vuxenutbildningsstödet avskaffas ? Det arbetsrelaterade skyddade beloppet inom bostadsbidraget avskaffas och bostadsbidraget skärs ner ? Utkomststödet skärs ner och det blir svårare att få utkomststöd ? Den förhöjda föräldrapenningen som betalas för de 16 första vardagarna slopas JU SS I PA RT A N EN PA TR IK LI N D ST RÖ M Tekija?_2023_10 sisus.indd 51 Tekija?_2023_10 sisus.indd 51 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
52 Tekijä 10/2023 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekija?_2023_10 sisus.indd 52 Tekija?_2023_10 sisus.indd 52 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
10/2023 Tekijä 53 IN ENGLISH Christmas came early for employers WORKERS RIGHTS In June this year, Finland got a new government. It is composed of right-wing and far-right parties, led by PM Petteri Orpo and the Minister of Finance Riikka Purra. From the very start, it has been difficult to determine exactly where ministers stand on the question of racism. One minister has had to resign after being exposed flirting with nazi voters. However, now the Orpo-Purra Government is moving on to their real goal: to undermine employees' status in labour laws and restrict the right to strike. These changes go hand in hand with drastic cuts in social welfare, in particular to earnings-related unemployment benefits and housing allowance. All the Orpo-Purra government plans are taken unilaterally from the employers’ wish list, making this autumn an early Christmas for them. This government only serves employers and company owners. The employees' position in working life is under a grave threat. Unfortunately, this is no mere political propaganda. The list of planned government measures is long and sad. They want to make it easier to dismiss employees and allow temporary employment to operate for up to one year. No more pay for the first day of sick leave and shorter notification and bargaining periods for temporary lay-offs. Job alternation leave is to be abolished, as well as adult education benefits to learn a new trade. The official justification for strongly favoring employers at the cost of employees, is to save the Finnish economy and boost employment. In reality, weakening the position of employees will have no real effect on the Finnish economy. Especially not, when the government is at the same time cutting taxes for high earners. It is an ideologically motivated decision. The Industrial Union knows where it stands: on the side of wage and salary earners. It will do everything it can to defend its members’ rights to decent work, income and social security. Follow and join the campaign. Hashtag #SeriousGrounds and #PainavaSyy. www.teollisuusliitto.fi/ en/seriousgrounds Hitting the weaker ones On 27 September, the employees of Teleste factory in Littoinen marched out as a protest against the plans of the Finnish Government to weaken the conditions of employment. Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen EMPLOYMENT SECURITY One of the main targets of the Orpo-Purra government is to weaken employment security. They want to make working life more insecure and precarious. By cutting dramatically both employment and social security, they calculate that employers will have a submissive reserve of workers ready to do whatever work under whatever conditions. It can take time to find steady employment. Casual jobs are a typical way to get into working life. There are many immigrants and young people among those in casual jobs. Now, the government wants to make life even more difficult for them. Finnish labour law says today that dismissing an employee needs "relevant and serious grounds". The rightwing government will lower the threshold for dismissals. They are going to introduce new criteria for “relevant grounds” dismissal. No serious grounds needed any more. The employers' power to fire people will be expanded significantly. Right-wing politicians also want to make temporary employment easier. Now, the law requires a relevant reason for temporary employment. The government plan is to change the law to allow temporary employment to continue without hindrance for up to one year. #SeriousGrounds RO N I LE H TI Tekija?_2023_10 sisus.indd 53 Tekija?_2023_10 sisus.indd 53 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
Ralliauton ratissa adrenaliini nousee JIMMY RAJALIN Metallityöntekijä Tammisaari Fiskars Finland Oy Ab, Billnäs Rajalinin makuuhuoneen hylly osoittaa, että menestystäkin on tullut. Rajalinin kypärä on lasikuitua ja kevlaria. Sen hinta on lähemmäs tuhat euroa. 54 Tekijä 10/2023 HARRASTAJA HARRASTAJA Jimmy Rajalin ja hänen autonsa, Ford Escort RS 2000 vuosimallia 1995, ovat kokeneet yhdessä paljon. Ralli vie harrastajan rahat, mutta ajaminen tuntuu mahtavalta. Tekija?_2023_10 sisus.indd 54 Tekija?_2023_10 sisus.indd 54 4.10.2023 13.58 4.10.2023 13.58
TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT PATRIK LINDSTRÖM ”O ma ralliauto oli minulla lapsuudenhaave. Toteutin sen heti, kun se oli taloudellisesti mahdollista eli noin kymmenen vuotta sitten, Jimmy Rajalin kertoo. 33-vuotias Rajalin kilpailee F-ryhmässä. Se on tarkoitettu kaksivetoisille autoille, joissa ei ole turboahdinta. – Aika paljon olen osallistunut rallisprintteihin. Niissä yleensä ajetaan pari kolme kertaa noin 3–4 kilometrin matka ilman kartanlukijaa. Ajaminen vaatii sataprosenttista keskittymistä. – Siinä pystyy unohtamaan kaikki muut asiat. Ja kun päästää kytkimen ylös ja antaa syöttää, niin todellakin adrenaliini nousee kropassa, hän kuvailee. LOPETTAMINEN HARKINNASSA – TAI EHKÄ SITTENKIN VIELÄ… – Jaa mitä tämä maksaa? No sen voi lyhyesti sanoa niin, että kaikki rahat menee, Rajalin vastaa kysymykseen ja nauraa. Menoeriä on useita. – Vakuutukset, osallistumismaksut, renkaat, polttoaineet, auton yleiset huoltokulut… Rajalinilla on muutamia sponsoreita, muuten hän maksaa kustannukset itse. – Sponsorit ovat etupäässä paikallisia pienyrittäjiä, niin ei viitsi pyytää kuuta taivaalta. Hän arvioi harrastuksensa vuosihinnaksi 10 000–15 000 euroa. Escort onkin nyt myytävänä. – Talvi tulee ja täytyy maksaa sähkölaskutkin. Voi olla lopettaminen edessä. Mutta päätös ei ole kiveen hakattu. Kun lajiin on kasvanut vahvasti kiinni, siitä on vaikea päästää irti. – Tässä asiassa mieli muuttuu melkein päivittäin. Voi olla, että otan auton vielä pois myynnistä ja jatkan ensi keväänä. ”SARJANOUSU” KÄVISI KALLIIKSI Rajalinin edustama kerho on Ekenäs–Tammisaaren MK/ UA (= Motorklubb/Urheiluautoilijat). Hän ajaa kilpailuja viisi tai kuusi kaudessa, aloittaa maalis–huhtikuussa ja lopettaa lokakuun tienoilla. – Talvikisoissa en ole käynyt. Ajan mieluiten asfaltilla. Hän kuuluu F-ryhmän junioriluokkaan – mikä ei tarkoita, että ajajien tarvitsisi olla nuoria. Junioriluokasta on mahdollista nousta yleiseen luokkaan, jos kerää tietyn pistemäärän. Nousu ei kuitenkaan houkuta. – Minulla on nousupisteet täynnä, mutta en ole halunnut sinne isojen poikien leikkiin. Huippuautot yleisessä luokassa maksavat 50 000–60 000. Tällaisella 15 tonnin autolla ei pärjäisi niille millään. Rajalinin kisareissut ovat suuntautuneet pääosin Uudellemaalle ja Lounais-Suomeen. – Nyt kesällä kävin Ahvenanmaalla, ja yhdistimme siellä minun kilpailuuni koko perheen loman. Parhaana saavutuksenaan hän pitää vuonna 2018 tullutta Etelä-Suomen aluemestaruutta rallisprintissä. KYMMENEN VUOTTA KISOJA VÄHIN VAURIOIN Koulutukseltaan Rajalin on levyseppä-hitsaaja, ja hänen työnsä Fiskarsin saksitehtaan kunnossapitopuolella tukee harrastusta. – Jos autoon tarvitsee osia, niin työpaikalla on laitteet, joilla voi tehdä. Ulosajoja tai muita isoja ”mällejä” hänelle ei ole sattunut. – Yhden kerran osuin oikaisuesteeseen, ja vetoakseli meni poikki, mutta ei mitään sen pahempaa. Vanha ralliviisaus kuitenkin on, että kukaan ei onnistu pysymään tiellä loputtomiin. – Sanotaan, että on olemassa kahdenlaisia kuskeja: Niitä, jotka ovat ajaneet ulos ja niitä, jotka tulevat ajamaan ulos. Eli varmaan minun olisi paras lopettaa ajaminen tässä kohtaa. LAJI SIIRTYY SUKUPOLVELTA TOISELLE Rakkaus ralliin on Rajalinilla perintöä sedältä. – Pienestä asti pyörin sedän mukana kisoissa. Vaikuttiko Länsi-Uusimaan vahva ralliperinne asiaan? Esimerkiksi ex-maailmanmestari Marcus Grönholm on kotoisin Inkoosta. Rajalin kiistää. – Ei minua ole oikeastaan ikinä kiinnostanut WRC (Rallin maailmanmestaruussarja). F-ryhmän kilpureissa on minusta enemmän tyyliä, ne ovat vähän vanhempia autoja. Laji saattaa suvussa jatkua myös tulevilla vuosikymmenillä. Nelivuotias Leevi seuraa isää kilpailuihin ja pyörii koko haastattelun ajan uteliaana autotallissa. – Hän tykkää maata auton alla ja leikkiä, että ruuvaa sitä. Ruohonleikkurin moottorin hän tässä purkikin pulttipyssyllä melkein kokonaan itse. Isän mielestä on mukava seurata Leevin intoa. – Välillä kyllä toivon, että poika ei valitsisi tällaista harrastusta, joka on niin hemmetin kallis. Että ymmärtäisi paremmin kuin isänsä, sanoo Jimmy Rajalin ja nauraa taas. ? Ajaessa adrenaliini valtaa kropan. Silti on tärkeää säilyttää suorituksen aikana tietty rauhallisuus, kertoo Jimmy Rajalin. 10/2023 Tekijä 55 VAPAALLA Tekija?_2023_10 sisus.indd 55 Tekija?_2023_10 sisus.indd 55 4.10.2023 13.59 4.10.2023 13.59
VUONNA 1933 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Kumpi puoli näkkileivästä voidellaan? Niinpä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on Teollisuusliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/teollisuusliitto Liittosi on jo valinnut Turvan. Valitse sinäkin parasta turvaa arkeesi! Tekija?_2023_10 sisus.indd 56 Tekija?_2023_10 sisus.indd 56 4.10.2023 13.59 4.10.2023 13.59
10/2023 Tekijä 57 Tuotteiden laadunvarmistus on aina tärkeä asia. Tämä koski myös vuonna 1927 toimintansa aloittaneen Osuustukkukauppa OTK:n teknokemiallisen tehtaan tuotteita, kuten pesuja puhdistusaineita. Tehtaalta tuli 1930-luvulla myyntiin myös kylmäliima, jonka pitävyyttä tässä OTK:n puusepänverstaalla koetellaan. Puusepänteollisuuden käyttämät liimat oli valmistettu pitkään itse. HISTORIA Kuva Eino Finne Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA VUONNA 1933 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Kumpi puoli näkkileivästä voidellaan? Niinpä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on Teollisuusliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/teollisuusliitto Liittosi on jo valinnut Turvan. Valitse sinäkin parasta turvaa arkeesi! Tekija?_2023_10 sisus.indd 57 Tekija?_2023_10 sisus.indd 57 4.10.2023 13.59 4.10.2023 13.59
58 Tekijä 10/2023 PULMAT Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Taukovisa Paljonko on Teollisuusliiton työttömän jäsenen jäsenmaksu? A) 1 % tuloista B) 0,5 % C) 3 €/kk D) työtön on vapautettu jäsenmaksusta Minkä urheilun lajiliiton kanssa Teollisuusliitto tekee yhteistyötä? A) Jääkiekkoliiton B) Palloliiton (=jalkapallo) C) Koripalloliiton D) Lentopalloliiton Ansiosidonnaisen päivärahan lapsikorotus on enimmillään 285 €/kk. Hallitusohjelman mukaan summa on vastedes A) 225 € B) 177 € C) 142,50 € D) € (lapsikorotus poistuu) Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään vuoden 2024 A) tammikuussa B) helmikuussa C) maaliskuussa D) huhtikuussa Mikä on yleisin taajamien nopeusrajoitus Suomessa? A) 20 km/t B) 30 km/t C) 40 km/t D) 50 km/t Kun ruoka flambeerataan, se A) uppopaistetaan B) liekitetään C) esikypsennetään D) haudutetaan Mikä näistä käsistä voittaa pokerissa? A) värisuora B) neloset C) täyskäsi D) hai Minä vuonna tehtiin maailman ensimmäinen miehitetty kuumailmapallolento? A) 1540 B) 1652 C) 1783 D) 1881 Missä maassa se tapahtui? A) Ranskassa B) Englannissa C) Portugalissa D) Kiinassa Tällä varoitusmerkillä varustettu kemikaali on A) Hapettava B) Räjähtävä C) Syttyvä D) Syövyttävä 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Oik eat vas tau kse t: D D D A C B A C A A 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10 Tekija?_2023_10 sisus.indd 58 Tekija?_2023_10 sisus.indd 58 4.10.2023 13.59 4.10.2023 13.59
10/2023 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: Sääntömuutos vaatii ammattiosastoilta ylimääräisen kokouksen: Lue lisää s. 46 Syyskokoukset 1.10.–31.12. Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12. Valitaan työsuojeluvaltuutettu! Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit Osallistu syyskokoukseen! Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_10_23_syyskokoukset.indd 1 Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_10_23_syyskokoukset.indd 1 26.9.2023 14.43.05 26.9.2023 14.43.05 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekija?_2023_10 kansiarkki.indd 59 Tekija?_2023_10 kansiarkki.indd 59 3.10.2023 13.34 3.10.2023 13.34
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja sievi.com Hiker Roller -nilkkurin käyttömukavuus on maksimoitu FlexEnergy®-joustoelementillä, joka sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. Jalkineessa on Sievi TractionPro®-kitkapohja, joka tarjoaa markkinoiden parhaimman pidon olosuhteista riippumatta. Sivulle on sijoitettu helppokäyttöinen BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi. Antistaattinen ja ESD-hyväksytty. Hiker Roller XL+ S3 Talven mukavin kotimainen turvanilkkuri Tekija?_2023_10 kansiarkki.indd 60 Tekija?_2023_10 kansiarkki.indd 60 3.10.2023 13.34 3.10.2023 13.34