Tero Kaukosen harrastus pelastaa ihmishenkiä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun yleisin tehtävä on etsiä metsään eksyneitä. 8 Neuvottelukierros käyntiin 10 Miten palkita oikein? 26 Aluteciläiset luovivat myrskyssä 38 Ajankohtaispäivillä vakava tunnelma 48 Avtalsrörelsen i gång 53 Tough negotiations ahead Tero Kaukonen pystytti VHF-antennia Tampereen messuja urheilukeskuksen katolle ISLA24harjoituksessa syyskuussa. Hälytys! TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 10/2024 Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 1 1.10.2024 15.04 1.10.2024 15.04
Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. Valitaan luottamusmies! Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Osallistu syyskokoukseen! Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 2 1.10.2024 13.51 1.10.2024 13.51
10/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA PÄÄJUTTU Palkitsemisjärjestelmien on tarkoitus kannustaa parantamaan yrityksen tulosta. Usein työntekijät eivät kuitenkaan pääse vaikuttamaan palkkioiden perusteisiin. Keskeistä resilienssin kannalta on, kuinka työkuormituksesta palaudutaan. VESA KOTAVIITA Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö sivu 20 54 HARRASTAJA Tero Kaukonen kuuluu Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun ja on mukana etsimässä metsiin eksyneitä. JY RK I LU U KK O N EN EM ILIE UG GL A TYÖPAIKALLA Pääluottamusmies Veikko Nurkkala ja toimitusjohtaja Kari Salonsaari sopivat asioista Alutecilla. ES KO KE SK IVÄ H Ä LÄ 26 KANNESSA 10 / 24 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 9.10.2024 10 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 3 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 3 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
4 Tekijä 10/2024 SISÄLTÖ 26 TYÖPAIKALLA Ylivieskan Alutecilla uskotaan rakennusalan uuteen nousuun 34 TYÖYMPÄRISTÖ Laitteiden huolto ja kunnossapito unohtuu liian usein 38 TAPAHTUMA Sisä-Suomen ajankohtaispäivillä vakavat tunnelmat 40 EDUNVALVONTA Mekaanisen metsäteollisuuden neuvotteluurakka kiihtyy 42 LUOTTAMUSMIESVAALIT Luottamusmiehen valinta entistä tärkeämpää 45 MAAILMA Työaika lyhenee monessa maassa 54 HARRASTAJA Vapepa-harrastaja Tero Kaukonen 57 HISTORIA Vuonna 1966 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Eteläranta, Helsinki 08 AVAAJA Maan hallituksen toimet painostavat tes-neuvotteluita 10 PÄÄJUTTU Työntekijöiden palkitsemisessa vaihtelevia käytäntöjä 18 NÄKIJÄ ILO:n apulaispääjohtaja Mia Seppo 20 KATSAUS Resilienssi on ennakointia ja kykyä erottaa olennainen 24 KÄSITE Kestävyysvaje on menojen ja tulojen tasapainoilua 48 AVTALSRÖRELSEN Facket vill dämma regeringens lagändringar i förhandlingsborden 50 MEDLEMSUNDERSÖKNING Resultaten publiceras på svenska 52 MEMBER SURVEY Results now in English AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA KA N N EN KU VA : JY RK I LU U KK O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta PE TT ER I KO KK O N EN ”Tärkeintä olisi hoitaa asioita niin, ettei eriarvoisuus pääsisi kasvamaan maiden sisällä eikä niiden välillä”, toteaa ILOn apulaispääjohtaja Mia Seppo. Seuraava numero ilmestyy 13.11. TU O M A S IKO N EN 46 LYHYET 53 COLLECTIVE BARGAINING The round of negotiations gets underway Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 4 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 4 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
10/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Leikkaaminen ei luo kasvua Y hdysvaltojen taloudellisen menestymisen yksi taustatekijä on ollut sen toisen maailmansodan jälkeinen panostus keskiasteen koulutukseen. Jo 1950-luvulla liki 80 prosenttia maan nuorista osallistui keskiasteen koulutukseen, kun vastaava lukema Englannissa oli noin 20, Ranskassa noin 30 ja Saksassa ja Ruotsissa noin 40 prosenttia. Nämä neljä maata saavuttivat Yhdysvaltojen tason vasta 1980–1990-luvuilla. Japani nousi Yhdysvaltojen rinnalle jo 1970-luvulla. Yhdysvaltojen nouseva talous pärjäsi ja jätti kilpailijamaita jälkeensä selvästi enemmän koulutetun työvoimansa ansiosta teollisuudessa, palveluissa ja esimerkiksi myös myynnissä ja markkinoinnissa. Puntit maiden välillä ovat sittemmin tasoittuneet, mutta koulutuksen merkitys kasvun rakentajana on ja pysyy. Myös Suomessa on aikaisempina vuosikymmeninä osattu rakentaa kehityksen polkua koulutukseen panostamalla. Katse on pidetty kokonaisuudessa. On nähty huippulahjakkuuksien ja -osaajien tarve, mutta samalla on ymmärretty, että sen varaan menestyksekästä tulevaisuutta ei yksin rakenneta. Pärjääminen on saavutettu ja voidaan edelleen tavoittaa vain siten, että tavalliset ihmiset eli niin kutsutut ”keskinkertaisuudet” kouluttautuvat, ja saavat sen myötä tilaisuuden tavoitella rajojaan ja mahdollisuuksiaan ihmisinä, työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Tavallisuuden korostus voi kuulostaa oudolta, mutta selitys on yksinkertainen. Kun suuri joukko ihmisiä kokoontuu, heistä valtaosa on ominaisuuksiltaan muihin verrattuna keskitasoa. Kun tämän havaitsee, näkee myös asetelman vahvuuden. Keskitaso on yhtä kuin suuri enemmistö, jonka oppimisen ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat ovat keskimäärin niin korkealla, että koulutukseen panostaminen osuu hedelmälliseen maaperään. Menestyksen ja hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan erityisesti Suomen kaltaisessa väkiluvultaan pienessä maassa kansakunnan levyiset osaamisen hartiat. Kaikkia tarvitaan, jotta pärjätään. Siksi kaikille pitää antaa taloudelliset, kannustavat ja tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen ja opiskeluun. Koulutuspolitiikka on Suomessa mennyt viime aikoina päin honkia. Leikkaaminen ei luo kasvua. Kiristäminen ei kannusta. Tämän sijaan tarvitaan pitkäjänteistä koulutuksen kasvuja kehityspolitiikkaa. Se tarkoittaa myös ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta, ei vain korkeakoulutusta, lukioita ja perusastetta. Koulutukseen investoiminen on erinomaista kasvuja yhteiskuntapolitiikkaa. Näin on myös siksi, että suomalaisten tutkimuksissa esiin nousseen onnellisuuden yksi selitys on juuri siinä, että ihmiset ovat saaneet kouluttautua, tavoitella potentiaaliaan, kasvaa ja kehittyä, elättää itsensä ja perheensä työtä tekemällä ja löytää paikkansa yhteiskunnassa. ? ”Kaikkia tarvitaan, jotta pärjätään.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 5 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 5 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
6 Tekijä 10/2024 HETKESSÄ Kuva Antti Hyvärinen 12.9.2024 kello 9.40 Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (oik.) ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen saapuivat teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelujen alkutapaamiseen työnantajaliittojen rakennukseen Eteläranta 10:ssä. Eteläranta, Helsinki Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 6 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 6 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
10/2024 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 7 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 7 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
8 Tekijä 10/2024 Neuvottelukierros käyntiin T yöehtosopimusten neuvottelukierros pyörähti vauhtiin 12.9.2024, kun teknologiateollisuuden neuvotteluosapuolet Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry istuivat neuvottelupöytään Eteläranta 10:ssä Helsingissä. Ensimmäisessä tapaamisessa osapuolet kertoivat omista neuvottelutavoitteistaan. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi, että edessä on tiukka neuvottelurupeama. – Neuvotteluissa työnantajilla on aina vähintään yhtä monta tavoitetta kuin meillä, ja ne ovat pääsääntöisesti hyvin eri suuntaisia, Aalto sanoo. Teknologiateollisuuden voimassa oleva työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa. Tällä kierroksella neuvottelupöytään puskee myös Orpon-Purran oikeistohallituksen tekemiä ja suunnittelemia työelämää koskevia lakimuutoksia, jotka ovat säännönmukaisesti työntekijävastaisia. – Pyrimme estämään lakimuutosten vaikutuksia työehtoihin, mutta kaikkeen ei työehtosopimuksilla voi ottaa kantaa. SOPIMISEN JÄRJESTELMÄ UHATTUNA Syyskuun 2024 alussa maan hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksensä paikallisen sopimisen laajentamisesta. Lakimuutos on avaamassa portteja työehtojen polkemiselle ja työntekijöiden hyväksikäytölle. Tähän saakka laaja paikallinen sopiminen on perustunut valtakunnallisiin työehtosopimuksiin, ja paikallista sopimista ovat saaneet tehdä järjestäytyneet yritykset ja ammattiliittoon kuuluvat pääluottamusmiehet. Tällaisessa paikallisessa sopimisessa on ollut mahdollista poiketa myös osasta työlainsäädäntöä: esimerkiksi työaikajärjestelyistä on voitu sopia lain vaatimuksia vapaammin. Oikeistohallitus on tuomassa laajan paikallisen sopimisen myös työnantajajärjestöihin kuulumattomiin yrityksiin ja mahdollistamassa sen, että työntekijöiden puolesta sopii joku muu kuin ammattiliittoon kuuluva pääluottamusmies. – Käsityksemme on, että lakimuutokset tulevat merkittävästi muuttamaan työelämän suuntaa. Tällä tavalla murretaan sopimisen järjestelmää ja yleissitovuutta, Aalto toteaa. Teollisuusliitto on laskenut, että teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa huomattavat työehtojen heikennykset, jos työntekijäpuolen neuvotteluasema on heikko. Jos työnantaja pääsisi sanelemaan heikennykset, työntekijän tulot voisivat pudota jopa 20 000 euroa vuodessa. – Se on teoreettinen maksimi, mutta leikkaukset voivat olla merkittäviä. Neuvottelupöydässä mietitään, miten näitä asioita voidaan ratkaista. MUUTOSTURVAA PAIKKAAMASSA Maan hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Syyskuun 2024 alussa voimaan tullut työttömyysturvan heikennys tarkoittaa muun muassa, että kahden kuukauden työttömyyden jälkeen työttömyyspäiväraha pienenee 20 prosenttia. Muutosturva on heikkenemässä myös yt-lakiin suunniteltujen muutosten takia. Jos suunnitelmat toteutuvat, palkanmaksu katkeaa entistä nopeammin irtisanomisja lomautustilanteessa. Teollisuusliitto pyrkii paikkaamaan muutosturvan heikennyksiä työehtosopimuksen keinoin. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että maan hallituksen työntekijävastainen politiikka tuo paineita työehtosopimusneuvotteluihin. Tavoitteena on liiton jäsenten ostovoiman parantaminen. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 8 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 8 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
10/2024 Tekijä 9 Perinteinen kaava työehtosopimusneuvotteluissa on, että ensin sovitaan tekstimuutoksista ja arvioidaan muutosten kustannusvaikutukset. Tämän jälkeen neuvotellaan palkankorotuksista. Viime vuosina hinnat ovat nousseet ja heikentäneet suomalaisten työntekijöiden ostovoimaa. Pandemia ja sota ovat kurittaneet myös yrityksiä. Heikkojen aikojen jälkeen suhdannetilanne on paranemassa ja vienti elpymässä, mutta nousu on vielä alkutekijöissään. – Tilanne totta kai asettaa paineta palkankorotustoiveille. Pyrimme saamaan ratkaisut, jotka nostavat jäsenten ostovoimaa, Aalto sanoo. TYÖTAISTELU EI OLE ITSETARKOITUS Teknologiateollisuudessa kolmella edellisellä neuvottelukierroksella on tarvittu työtaistelutoimia ja ratkaisut on haettu valtakunnansovittelijan toimiston kautta. Aalto toteaa, että hyvään neuvottelukulttuuriin kuuluu, että sopimuksia saadaan aikaan myös ilman työtaisteluja, mutta taisteluihin on joka kerta valmistauduttava huolella. – Jos sopimusta ei synny neuvotteluteitse, ihmiset ovat valmiita puolustamaan omia etujaan. Työtaistelu ei ole itsetarkoitus, vaan tarkoitus on tehdä hyvät sopimukset jäsenillemme. Isossa kuvassa työmarkkinaneuvotteluissa on kyse myös sopimusyhteiskunnan ja yhteiskuntarauhan kannattelusta. – Työehtosopimukset pitävät yllä järjestäytynyttä tapaa toimia, jotta työmarkkinat, palkat, kustannukset ja työrauha olisivat ennustettavia, Aalto sanoo. ? Pyrimme estämään lakimuutosten vaikutuksia työehtoihin. AJASSA – Muutosturvan parantaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi irtisanomisaikojen pidentämistä, Aalto antaa esimerkin. Työnantajapuoli koordinoi liittojensa neuvottelutavoitteita vahvasti. Yhteistyötä tehdään myös työntekijäpuolella. – Koordinoimme SAK:laisessa liittoperheessä ja meidän tapauksessamme myös toimihenkilöiden kanssa tiiviisti työehtosopimusneuvotteluja. On tärkeää, että huolehdimme keskinäisestä tiedonvaihdosta, Aalto sanoo. PALKANKOROTUKSET KYMMENILLE ALOILLE Neuvottelukierroksen päänavaajana toimiva teknologiateollisuus on yksi Teollisuusliiton 35:stä sopimusalasta. Neuvottelukierros sisältää kymmeniä valtakunnallisia työehtosopimuksia ja loppuvuoden 2024 aikana on katkolla noin 80 mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaista työehtosopimusta. Teollisuusliiton neuvottelutavoitteet perustuvat liiton ammattiosastojen tekemiin esityksiin. – Olemme kiitollisia ja iloisia, että ammattiosastot ovat kiinnostuneita työehtojen kehittämisestä. + DU HITTAR ARTIKELN PÅ SVENSKA på sidorna 48–49. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. + ALSO IN ENGLISH English translation on page 53. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 9 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 9 2.10.2024 14.49 2.10.2024 14.49
AJASSA Tulospalkkioiden ja muiden palkitsemisjärjestelmien tarkoituksena on parantaa yrityksen tulosta ja kannustaa työntekijöitä. Käytännöt yrityksissä vaihtelevat suuresti, ja usein työntekijät eivät pääse vaikuttamaan palkkioiden perusteisiin. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVITUS EMILIE UGGLA KUVAT PEKKA ELOMAA, JOHANNES TERVO, ANTTI HYVÄRINEN JA TEOLLISUUSLIITTO >> Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 11 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 11 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
12 Tekijä 10/2024 Jukka Saviluodolla on luottamusmieskurssien opettajana hyvä näppituntuma siihen, millaisia palkitsemisjärjestelmiä yritykset käyttävät. >> PÄÄJUTTU M inä kysyn usein Murikkaopistossa luottamusmiesten peruskurssin osallistujilta, miten monen työpaikalla on käytössä palkitsemisjärjestelmä. Yleensä noin puolet käsistä nousee. Kun kysyn, moniko tietää sen perusteet, käsien määrä vähenee, kertoo Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimusja talousasiantuntija Jukka Saviluoto. Palkitsemisjärjestelmän pitäisi ideaalitilanteessa kannustaa sen piirissä olevaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin. Ongelma kuitenkin on, että mittarit ovat usein työnantajien yksipuolisesti päättämiä. – Monissa yrityksissä työntekijät saavat tulospalkkiojärjestelmän tiedoksi ilmoituksena. En tiedä, mikä sellaisen järjestelmän motiivi on tai miten työnantaja ajattelee, että se kannustaa. Mutta osa työnantajista kehittää järjestelmää neuvottelemalla työntekijöiden kanssa ja ymmärtää, että ihmisten pitää tietää, mitä heidän halutaan tekevän sen palkkion eteen, Saviluoto sanoo. MONENLAISIA MITTAREITA Palkitsemisjärjestelmistä käytettävät nimitykset vaihtelevat. Tulospalkkiot, palkkiopalkat, voittopalkkiot, tuotantopalkkiot ja bonukset saattavat eri aloilla ja eri työpaikkojen puhekielessä merkitä hieman eri asioita. Tulospalkkio on jollain tavalla kytketty koko yrityksen tai esimerkiksi tietyn yksikön tulokseen, tuotantopalkkio on sidottu tuotannon määrään tai laatuun. Mittareina onnistumiselle voivat olla vaikkapa työturvallisuuden taso, tuotantoprosessin sujuvuus tai raaka-ainehävikin määrä. Palkkio voi määräytyä useamman mittarin perusteella. Rahan sijasta palkitsemisen välineenä voidaan käyttää esimerkiksi vapaapäiviä. Joskus koko yrityksen henkilöstöön sovelletaan samoja sääntöjä, joskus työntekijöillä on henkilökohtaista suoriutumista arvioivat mittarit. Saviluoto toteaa, että tulospalkkioidenkin perusteet voi määrittää monin tavoin. – Palkkiotaso voi määräytyä esimerkiksi liikevaihdon, liikevoiton tai käyttökatteen perusteella. Näitä ei aina työntekijöille avata kunnolla, ja joissain yrityksissä tekstejä ei edes ole suomeksi saatavissa. Yksi Saviluodon kuulema kritiikin aihe on, että työnantajat muuttavat herkästi ”kallista” järjestelmää. – Jos tulospalkkio alkaa tuottaa merkittävästi rahaa työntekijöille, se laitetaankin leikkuriin. TYÖNANTAJAT NIHKEITÄ TES-KIRJAUKSILLE Teollisuusliitolla ei ole tarkkaa tietoa siitä, moniko jäsen on saanut tulospalkkioita tai työskentelee palkitsemisjärjestelmää käyttävässä yrityksessä. Suuntaa antaa työnantajia edustavan Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n tilasto. Sen mukaan teollisuuden työntekijöistä 38 prosentille maksettiin tulospalkkioita vuonna 2022, ja ne muodostivat keskimäärin 3,7 prosenttia työntekijän vuosiansioista. Monet Teollisuusliiton työehtosopimukset eivät sano palkkioiden kriteereistä ja tasosta mitään. – Työnantajien asenne neuvottelupöydissä on ollut sellainen, että he ovat halunneet pitää asian mahdollisimman pitkälle päätösvallassaan. Me olemme tehneet esityksiä siitä, Palkitsemisjärjestelmän pitäisi ideaalitilanteessa kannustaa sen piirissä olevaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin. ” T EO LL ISU US L IIT TO Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 12 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 12 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
10/2024 Tekijä 13 Toni Laiho on todennut työnantajien olevan haluttomia keskustelemaan palkkiojärjestelmistä työehtosopimuksen yhteydessä. AJASSA >> Työnantajien asenne neuvottelupöydissä on ollut sellainen, että he ovat halunneet pitää asian mahdollisimman pitkälle päätösvallassaan. >> että tesseihin voitaisiin kirjata käytäntöjä, joiden pohjalta palkkiojärjestelmistä sovitaan työpaikoilla, mutta tähänkään vastapuolella ei ole ollut halua, kertoo Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on pykälä, jonka mukaan työnantajan pitää antaa ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamista työntekijöille ”riittävä selvitys” järjestelmän tavoitteista ja palkkioiden määräytymisperusteista. Lisäksi mainitaan tulospalkkiolisän vaikuttavan vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen. Mitään velvoitetta tai kehotusta neuvotteluun pääluottamusmiehen kanssa pykälä ei kuitenkaan sisällä. Laiho arvioi, että tulospalkkiot ovat yleisimpiä Teollisuusliiton suurimmilla sopimusaloilla. AN TT I H YV Ä R IN EN Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 13 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 13 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
Työntekijöiden palkkiosummat ovat Sami Ryynäsen mukaan vuositasolla noin 1 000–3 000 euroa. >> PÄÄJUTTU Jalostamolla käyttöaste ja vuodot vaikuttavat tulospalkkioon Jos on liikaa ylätason mittareita, niin helposti ajatellaan, että palkkio vain tulee sieltä jostain. – Turvallisuus, tehokkuus, jalostamon käyttöaste, vuodot, luettelee pääluottamusmies Sami Ryynänen palkitsemisjärjestelmän kriteereitä. – Jalostamoympäristössä kaikkia vuotoja on aina syytä välttää, koska täällä on hiilivetyjä, kaasuja ja muita syttyviä aineita. Nesteen jalostamolla Porvoon Kilpilahdessa tulospalkkiojärjestelmänä on käytössä STI (Short Term Incentive) eli lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on parantaa taloudellista ja operatiivista suoritusta. Tietyt järjestelmän mittarit ovat kaikille samat, lisäksi eri tuotantolinjoilla on käytössä linjakohtaisia mittareita. – 40 prosenttia palkkion määrästä perustuu kriteereihin, jotka ovat koko henkilöstölle samat. 60 prosenttia perustuu muuttuviin tavoitteisiin, joissa voi olla vaihtelua osastokohtaisesti. Osana järjestelmää ovat työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitekeskustelut esimiehen kanssa. Keskusteluissa käydään läpi tulospalkkion tasoa määrittävät mittarit. DUUNARILLE TALVIRENKAAT, JOHTAJALLE MERSU Ryynäsen mukaan on positiivinen asia, että tulospalkkiojärjestelmä on olemassa. Henkilökunnan mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän sisältöön on kuitenkin rajallinen. – Kyllä se enemmän tai vähemmän annettuna johdolta on tullut. Pääluottamusmiehen mielestä palkitsemisen kriteerien pitäisi olla sellaisia, että työntekijät kokevat 14 Tekijä 10/2024 voivansa vaikuttaa tulospalkkioon omalla toiminnallaan. Muuten järjestelmän ohjaavuus työntekoon jää vähäiseksi. – Jos on liikaa ylätason mittareita, niin helposti ajatellaan, että palkkio vain tulee sieltä jostain. Ei yksittäinen työntekijä pysty vaikuttamaan vaikka siihen, jos laitoksella tapahtuu jokin ulkopuolisesta tahosta riippuva, ennakoimaton laiterikko ja sen seurauksena joudutaan ajamaan yksikkö alas. Myös palkkioiden taso suhteessa muiden henkilöstöryhmien ja varsinkin johtoon on herättänyt tyytymättömyyttä. Työntekijöiden saamat palkkiosummat ovat vuositasolla 1 000–3 000 euron haarukassa, arvioi Ryynänen ja havainnollistaa eroa johdon palkkiotasoon autovertauksella. – Työntekijä voi bonusrahoillaan ostaa autoonsa ehkä uuden rengassarjan. Jos hyvin menee, niin sekä kesäettä talvirenkaat. Seuraavilla tasoilla edetään käytetyistä autoista aina luksusautoihin asti. Johtajat voivat ostaa Mersun. Nesteen muut palkitsemisjärjestelmät ovat pitkän aikavälin kannustinohjelma, joka kuitenkin koskee vain johtoa, sekä henkilöstörahasto. – Henkilöstörahastoa on työntekijöiden parissa pidetty hyvänä. Yhtiö maksaa voittopalkkiota henkilöstörahastoon, mikäli tietyt kriteerit täyttyvät. Joinain yksittäisinä vuosina ne ovat jääneet täyttymättä, mutta useimpina vuosina voittopalkkiota on maksettu. Jos työntekijä vuosien varrella ei käytä vuotuista nosto-oikeuttaan, siitä voi saada ihan hyvän potin eläkkeelle jäädessä, sanoo Ryynänen. PE KK A EL O M A A Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 14 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 14 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
10/2024 Tekijä 15 AJASSA >> Palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä tulee oikeudelliseen yksikköön satunnaisesti, kertoo Susanna Holmberg. >> – Teknologiateollisuudessa ja kemiassa ne ovat varmaan eniten käytössä. Ja isoissa firmoissa yleensä enemmän, mutta on niitä pienempiäkin, joissa tuloksentekoa yritetään vahvistaa palkkioiden avulla. Saattaa olla, että tapa yleistyy tulevaisuudessa, kun kilpailu työvoimasta kiristyy. TERVEYTEEN LIITTYVÄT KRITEERIT ONGELMALLISIA Menneen kesän aikana mediassa oli uutisia yritysten palkitsemisjärjestelmistä, joiden laillisuutta on pidetty kyseenalaisena. Kyse voi olla syrjinnästä, jos yritys esimerkiksi palkitsee rahalla tai ylimääräisillä lomapäivillä työntekijöitä, joilla ei ole lainkaan sairauspoissaoloja. Tällöin sairastuneet työntekijät asetetaan eri asemaan kuin terveet. Toinen tapa on kollektiivinen: palkitsemista tai palkitsematta jättämistä ei tehdä yksittäisen työntekijän vaan esimerkiksi yksikön tasolla. Jos sairauspoissaoloja ei ole, yksikköä palkitaan ja jos niitä on paljon, kaikkien yksikköön kuuluvien tulospalkkaus pienentyy. Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön väliaikainen päällikkö Susanna Holmberg pitää tätäkin ongelmallisena. – Siinähän ei epäedullisia seuraamuksia tule pelkästään sairastuneelle vaan koko yksikölle. Kyseenalaista se on silti, koska eihän sairastuminen ole työntekijän tahdosta kiinni, ja käytäntö voi aiheuttaa sen, että henkilö tulee sairaana töihin. Ja kyllähän työpaikan ilmapiirikin on vaarassa, kun muiden henkilöiden sairauspoissaolot vaikuttavat oman tulospalkkion suuruuteen. Tulospalkkion pitäisi olla nimenomaan palkkio tuloksesta. Kyseenalaisella palkitsemisjärjestelmällä saattaa olla työntekijöiden enemmistön tuki. Tulospalkkion pitäisi olla nimenomaan palkkio tuloksesta. Sen vaihtoehtona ei välttämättä olisi malli, jossa kaikki työntekijät saavat rahaa tai jotain muita etuja, vaan vaihtoehto saattaisi olla, että kukaan ei saa mitään. – Asiaa voi kuitenkin ajatella niin, että mitä jos se sairastuminen osuu omalle kohdalle ja jää itse ilman palkkiota, jonka toiset saavat, sanoo Holmberg. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSESTA: 13.1. TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN LAATIMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO ? Työnantaja voi täydentää aikaja suorituspalkkoja tulospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. ? Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan. ? Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista. 13.2. TULOSPALKKION KÄSITTELY PALKKAHALLINNOSSA ? Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon laskettaessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tulospalkkiolisän laskentaperuste ei näitä sisällä. T EO L L IS U U S LI IT T O Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 15 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 15 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
16 Tekijä 10/2024 PÄÄJUTTU LAKIPYKÄLISTÄ EI LÖYDY YKSISELITTEISIÄ VASTAUKSIA Juristien kannalta haasteita tuottaa se, että sen paremmin työehtosopimuksissa kuin lainsäädännössäkään ei juuri säädellä tulospalkkioita tai muuta palkitsemista. Vastauksia siihen, mikä on laillista ja mikä ei, onkin haettu oikeudesta ennakkotapauksien kautta. – Toki työnantajan velvollisuus työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun ja syrjinnän kielto koskevat myös palkitsemisjärjestelmiä, Holmberg muistuttaa. Yksi mahdollinen kiistanaihe on määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden oikeus tulospalkkioon. – Voi olla esimerkiksi tilanne, että ihminen on ollut vuoden töissä, mutta työsuhde päättyy ennen tulospalkkioiden maksamisajankohtaa. Tällaisenkaan tapauksen ratkaisua ei ole suoraan lakiin kirjattu, mutta korkeimman oikeuden päätöksessä vuodelta 2008 (KKO 2008:28) työntekijät voittivat kiistan työnantajaa vastaan. – Korkein oikeus linjasi, että pelkkä määräaikaisuus ei ole hyväksyttävä syy jättää työntekijää bonusohjelman ulkopuolelle. Päätöksen perusteluissa tuotiin esiin, että määräaikaiset olivat osallistuneet ohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen siinä kuin yhtiön vakituisetkin työntekijät. Myös perhevapaalla olevia työntekijöitä palkkiojärjestelmät saattavat kohdella kaltoin. Tasa-arvovaltuutettu antoi asiasta tammikuussa päätöksen, jonka mukaan perhevapaata pitävällä on sama oikeus tulospalkkioon kuin muilla työntekijöillä (ks. oheinen juttu). ? Tasa-arvovaltuutettu: Perhevapaa ei vie oikeutta tulospalkkioon Työntekijä jäi ilman tulospalkkiota oltuaan äitiysja vanhempainvapaalla. Yrityksen tulospalkkiojärjestelmän säännöt epäsivät oikeuden tulospalkkioon kokonaan työntekijöiltä, jotka olivat tarkasteluvuoden aikana yli kuuden kuukauden perhevapaalla. Äitiysvapaan ajalta työssäolon veroiseksi ajaksi luettiin vain 30 päivää. Tasa-arvovaltuutetun mukaan yrityksen järjestelmä oli syrjivä ja tasa-arvolain vastainen. Pitkäkään perhevapaa ei saa viedä työntekijältä oikeutta tulospalkkioon. Työnantaja sai tasa-arvovaltuutetulta kehotuksen muuttaa tulospalkkiojärjestelmää. Työntekijälle piti maksaa hänen osuutensa tulospalkkiosta siltä ajalta, jonka hän oli tehnyt töitä ennen perhevapaalle jäämistä; tämä aika katsottiin työnteoksi taannehtivan palkanerän eteen. Lisäksi äitiysvapaa on luettava työssäolon veroiseksi ajaksi, joten sen ajalta tulospalkkio-osuus piti maksaa kokonaisuudessaan. Työntekijällä oli lakiin perustuva oikeus saada työnantajalta rahallinen hyvitys, koska hän oli joutunut syrjityksi. Syrjintäkiellon rikkomisesta säädetty minimihyvitys on 3 740 euroa. Tasa-arvovaltuutettu antoi rahoitusalan yritystä koskeneen ratkaisunsa (TAS 301/2023) tammikuussa 2024. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 16 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 16 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
MSK Cabins Oy:n palkitsemisjärjestelmänä on tuotantopalkkio. Sen tärkeimmät määräytymisperusteet ovat tuottavuus, laatu sekä toimitusvarmuus. Palkkiot määräytyvät tiimikohtaisesti, kertoo pääluottamusmies Mathias Pukkila. – Perusduunarin tuntipalkassa palkkio on ehkä 1,80–3,50 euroa. Esimerkiksi kokoonpanossa sen osuus on selvästi isompi kuin hitsaamossa. Työ on erilaista luonteeltaan: kokoonpanossa on helpompi mitata laatua ja toimitusvarmuutta, mutta hitsaamossa tuotantopalkkio ja koko palkkasumma on tällä hetkellä kiinteä. Ylihärmässä Etelä-Pohjanmaalla toimiva MSK Cabins Oy valmistaa turvaohjaamoita muun muassa traktoreihin ja trukkeihin. Tätä juttua kirjoitettaessa yrityksessä oli juuri käyty muutosneuvottelut, joiden taustalla oli asiakkaalta tullut ilmoitus tilausten merkittävästä vähenemisestä. – Koko henkilöstö tekee vuoroviikkoa ja lyhennettyä viikkoa loppuvuoden ajaksi. Me olemme hyvin asiakasriippuvainen yritys, sanoo Pukkila. TYÖNTEKIJÄT MUKANA MALLIN RAKENTAMISESSA Tuotantopalkkiojärjestelmä on MSK Cabinsilla luotu työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä, Turvaohjaamoiden valmistajalla käytössä tuotantopalkkio paikallisesti neuvotellen. Ero moneen muuhun yritykseen on huomattava. – Mallia on vuosien varrella kehitetty ja kehitetään koko ajan. Tästä molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä, Pukkila sanoo. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2009. – Sitä ennen oltiin suoran urakan talo. Mutta se tuli tiensä päähän, kun urakka ei oikein palvellut kokonaisuutta tällaisessa linjatuotannossa. Haluttiin sellainen järjestelmä, joka tukisi työntekijöiden ansiotason nousua. Työntekijät ovat olleet tuotantopalkkiomalliin kohtuullisen tyytyväisiä, vaikkakin palkkiotasoa on arvosteltu turhan heikoksi. Pukkilan mielestä palkitsemiseen olisi tulevaisuudessa hyvä tuoda mukaan tulospalkkion elementtejä. – Me olemme olleet työnantajalle hyvin joustavia, niin siinä mielessä olisi perusteltua, että työntekijätkin pääsisivät hyötymään suoraan tuloksesta. Toinen tavoite järjestelmälle on, että se tukisi työntekijöiden sitoutumista yritykseen. – Lähivuosina on tarkoitus investoida todella paljon uusiin koneisiin. Viiden vuoden suunnitelmiin on kirjattu konsernina kasvaminen. Tässä tavoitteessa osaavien työntekijöiden sitoutuneisuus on iso asia. 10/2024 Tekijä 17 Mathias Pukkila näkee tuotantopalkkion yhdeksi tavoitteeksi työntekijöiden sitouttamisen. >> Haluttiin sellainen järjestelmä, joka tukisi työntekijöiden ansiotason nousua. JO H A N N ES TE RV O Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 17 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 17 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
18 Tekijä 10/2024 ”ILOn tehtävä on tässä ajassa entistä tärkeämpi ” M ia Sepon Geneven kodin seinällä oleva taidejuliste kuvaa Bangladeshin Cox Bazaria telttoineen. Paratiisimaisesta palmurannasta tuli vuonna 2018 maailman suurin pakolaisleiri, jossa asui yli miljoona Myanmarista paennutta Rohinga-pakolaista. Kuva muistuttaa Seppoa hänen neljästä työvuodestaan ennen nykyistä työtä Genevessä. – Aloitin työni YK:n maaedustajana Bangladeshissa juuri, kun pakolaiskriisi oli pahimmillaan. Siellä kävi silloin paljon väkeä presidenteistä ja pääministereistä elokuvatähtiin. Sitten käy usein niin, että kriisit unohtuvat, kun median huomio siirtyy muualle, Seppo toteaa. – Kriisit kestävät nykyään entistä pitempään, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten väliaikaiseksi tarkoitettu oleskelu pakolaisleirillä voi kestää hyvin pitkään. Humanitaarinen apu ei ole silloin ratkaisu, jos sinne jäädään viideksitoista vuodeksi. Bangladeshin lisäksi Seppo on työskennellyt pitkään Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Hän ei ole kaihtanut koskaan haasteita eikä vaikeita paikkoja, mikä vaatii toisinaan myös veronsa. Koronaaikana hän ei päässyt tapaamaan kahteen vuoteen aikuisia lapsiaan, jotka asuvat Yhdysvalloissa. SUOMEN TILANNE TARKASTELUUN Kansainvälinen työjärjestö ILO on YK:n erikoisjärjestö, jonka päätavoitteena on ihmisarvoisen työn toteutuminen maailmanlaajuisesti. Se tarkoittaa sitä, että työoikeuksia kunnioitetaan, ihmisille taataan sosiaaliturva ja että heillä on kokoontumisja liittymisvapaus. ILOlla on yli kolmetuhatta työntekijää. Pääjohtajan alaisuudessa työskentelee Genevessä NÄKIJÄ neljä apulaispääjohtajaa, joista Mia Sepon vastuulla ovat työllisyyteen, sosiaaliturvaan ja yrityksiin liittyvät kysymykset. Suomea on yleensä pidetty demokratian, sananvapauden ja ihmisoikeuksien mallimaana, mutta kuva on nyt muuttunut. Keväällä ILO vetosi Suomen hallitukseen, joka vei eteenpäin lakko-oikeutta rajoittavaa lainsäädäntöä. Hallitus muun muassa lyhensi poliittisten lakkojen kestoa ja rajoitti tukilakkoja. ILO piti lain valmistelun kolmikantaisuutta puutteellisena. – ILOn puuttuminen asiaan on hyvin, hyvin harvinaista Suomelle. Miten tässä tulee käymään, se on käynnissä oleva prosessi, jonka tulosta ei vielä tiedetä. Asiantuntijakomitea katsoo erilaisia näkökulmia, Seppo toteaa. Vain kahdesti aiemmin, 1920-luvulla ja 1960-luvulla, on ILO ollut yhteydessä Suomeen ammattiliittojen toimintaoikeuksista. Molemmilla kerroilla asioihin löydettiin ratkaisu ennen kuin ILO ehti viedä niitä eteenpäin käsittelyissään. – Tähän saakka Suomi on toiminut Euroopassa mallina muille maille. Sen maine on nyt muuttumassa, mikä on huolestuttavaa. Suomen kolmikantajärjestelmän rakentaminen on kestänyt vuosikymmeniä. On helpompi purkaa kuin rakentaa, vaikka pitäisi kehittää osaamista ja rakentaa luottamusta, Seppo esittää. – Käydäänkö Suomessa tarpeeksi keskustelua siitä, minkälaisia seurauksia työelämän heikennykset tuovat mukanaan pitemmällä tähtäimellä, kun yhteiskunnan heikompia ei tueta? Kansainvälinen työjärjestö ILO perustettiin yli sata vuotta sitten. Apulaispääjohtaja Mia Sepon mukaan järjestöllä riittää – edistysaskelista huolimatta – yhä haasteita maailmassa, jossa kansalaisyhteiskunnan tila kutistuu jatkuvasti. TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA PETTERI KOKKONEN ILO piti lakkolain valmistelun kolmikantaisuutta puutteellisena. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 18 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 18 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
AJASSA 10/2024 Tekijä 19 IHMISKUNTA MURROSKOHDASSA ILOn päämaja sijaitsee Genevessä. Omia maatoimistoja sillä on neljässäkymmenessä maassa. Suurimmat maaohjelmat ovat Bangladeshissa, Turkissa, Jordaniassa, Libanonissa ja Vietnamissa. – Julkaisimme äskettäin nuorisotyöllisyyden trendeistä kertovan raportin. Se nosti esiin, että nuoret eri puolella maailmaa kokevat toivottomuutta, koska eivät löydä sellaista työtä, joka heitä kiinnostaisi. Yhä useammat syrjäytyvät kokonaan ja jäävät paitsi koulutusta ja työtä. ILO yrittää auttaa ennakoinnissa, mitkä ovat työmarkkinoiden vaatimukset, mitä tulee osaamiseen ja kykyihin, Seppo sanoo. – Ihmiskunta on tällä hetkellä monin tavoin murroskohdassa, koska muutokset ovat niin isoja. Kuinka uusi teknologia, digitalisaatio ja tekoäly tulevat vaikuttamaan työelämään? Entä vihreä siirtymä? Puhumattakaan väestön ikääntymisestä. Vuonna 2050 Afrikka on maailman ainoa nuori manner, kun muu maailma vanhenee kovaa vauhtia. SOLIDAARISUUS KOETUKSELLA – Globaali solidaarisuus on juuri nyt koetuksella, sillä taloudellinen tilanne on hyvin tiukka monissa maissa. Elinkustannukset ovat nousseet, ja ihmisten luottamus instituutioihin on murenemassa. Polarisoituminen on jatkunut entisestään. Kansalaisyhteiskunnan tila on kutistunut jatkuvasti. Kansalaisjärjestöjen, median ja ammattiliittojen toimintaedellytykset ovat heikentyneet monissa maissa. – Tärkeintä olisi hoitaa asioita niin, ettei eriarvoisuus pääsisi kasvamaan maiden sisällä eikä niiden välillä. Sosiaaliset epäkohdat johtavat helposti konflikteihin. Oikeudenmukainen siirtymä, siihen pitää panostaa. Näen siksi ILOn tehtävän tässä ajassa entistä tärkeämpänä. ILO eroaa työskentelytavaltaan kaikista muista YK-järjestöistä siinä, että kolmikantaisuus on rakennettu sisään sen toimintaan. Työnantajaja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa. – Se muuttaa keskustelua ratkaisevasti. Yhteisen mielipiteen rakentaminen vaatii työtä, mutta sitten kun sopimus saadaan aikaan, on se vahvempi ja sitä on helpompi lähteä toteuttamaan. Työmarkkinajärjestöt ovat mukana ILOn toiminnassa myös kentällä. ? Nyt pitäisi saada visio uudenlaisesta, globaalista yhteiskuntasopimuksesta. MIA SEPPO Työskentelee apulaispääjohtajana Kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa (International Labour Organization) Genevessä. Aloitti tehtävässään ILOssa keväällä 2023. Toimi sitä ennen neljä vuotta YK:n maaedustajana Bangladeshissa. Aloitti YK-uransa vuonna 1995. Työskennellyt erilaisissa tehtävissä YK:n palveluksessa New Yorkissa sekä Tadžikistanissa, Sierra Leonessa, Malawissa ja Zimbabwessa. Kotoisin Pernajasta Uudeltamaalta. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 19 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 19 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
10/2024 Tekijä 21 AJASSA >> R esilienssi on termi, jolla on monenlaisia ulottuvuuksia. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki avaa sitä, mistä termissä on kysymys. – Kun organisaatio kohtaa kriisin tai joutuu yllättävään tilanteeseen, on resilienssillä suuri merkitys siinä, että organisaatio pysyy toimintakykyisenä ja pystyy hoitamaan olennaisia toimintoja. Tärkeää on myös, että kriisistä pystytään palautumaan tilanteen helpottuessa. Sama toimii yksilötasolla, Ranki sanoo. – Termin voi oikeastaan rinnastaa suomalaisen sisuun. Vaikka on vaikeaa, ja tilanteessa joudutaan ponnistelemaan, mennään silti määrätietoisesti eteenpäin. Viime aikoina resilienssin voi sanoa olleen koetuksella sekä työpaikoilla että yksittäisillä ihmisillä. – Jos ajatellaan maailmanmenoa muutaman viime vuoden aikana, niin onhan tässä ollut kriisi toisensa jälkeen. Ensin tuli pandemia, josta ei ole toivuttu vieläkään täysin. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hinnat lähtivät nousemaan ja inflaatio kiihtymään. Tuli taloudellista epävarmuutta ja pelkoa työpaikkojen menettämisestä. Samaan aikaan ilmastonmuutos muuttui ilmastokriisiksi, Ranki luettelee. Viime vuosina termi resilienssi on noussut keskusteluun yhä enemmän. Mitä kaikkea se tarkoittaa ja kuinka sitä voi kehittää itsessään tai työyhteisössä? TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Resilienssi tukee selviytymistä kriiseissä – Jos puhe on kovin synkeää, on sellaisen keskellä vaikea nähdä mahdollisuuksia. ENNAKOINTI ETUSIJALLE Kuinka resilienssiä voidaan sitten rakentaa työpaikoilla? Ranki nostaa esiin viisi tärkeää tekijää: ennakointi, osaaminen, kyky erottaa olennainen, joustavuus sekä yhteisöllisyys ja luottamus. – Tulevaisuuden ennakointi antaa paremmat valmiudet toimia, kun työyhteisössä on jo valmiiksi mietitty erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisia kehityskulkuja, sitten kun jotain tapahtuu. Tähän liittyy myös osaaminen eli se, mikä on työyhteisön kyky yhdistää erilaista osaamista organisaation sisällä, jotta pystytään toimimaan kriisin keskellä, ja kuinka kyetään hyödyntämään olemassa olevaa osaamista uudessa tilanteessa. – Tärkeää on myös kyky erottaa olennainen epäolennaisesta. Kun kriisi tulee, on siinä silloin paljon erilaista myllerrystä ja kohinaa ympärillä. Sekavassa tilanteessa pitää erottaa, mikä on tekemisessä aivan olennaista, mitä täytyy pyörittää ja viedä eteenpäin kaaoksen keskellä, ja mikä taas sellaista, jonka voi jättää ainakin hetkellisesti sivuun. Joustavuutta tarvitaan sitten, kun nähdään, mikä on olennaista. Kun työyhteisön Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 21 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 21 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
22 Tekijä 10/2024 toimintamallit, rakenteet ja päätöksenteko joustavat riittävästi, pystytään toimintaa sopeuttamaan nopeasti. – Viidentenä tulee yhteisöllisyys ja luottamus työyhteisössä. Kun työntekijä kokee kuuluvansa työyhteisöön, on hänellä halua auttaa kaveria erilaisissa tilanteissa ja halua toimia yhteisten tavoitteiden eteen. – Kun nämä kaikki tekijät toteutuvat, löytyy työyhteisöstä kriisin keskellä ongelmanratkaisukykyä ja optimismia. Nähdään, että tilanteesta selvitään eteenpäin. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää Rankin mukaan työpaikoilla sillä, että kaikki työntekijät otetaan mukaan työyhteisöön. Pitää arvostaa muita, oppia yhdessä ja olla kiinnostunut muista. Pitää kysyä, mitä kuuluu ja tarjota apua tarvittaessa. – Se on ihan meidän kaikkien käsissä olevaa ystävällistä ja huomaavaista vuorovaikutusta. Vallin mukaan työn merkityksellisenä kokeminen on yhteydessä resilienssiin sitä kautta, että se luo yksilön mielen sisälle tulevaisuusorientoitunutta ja toivorikasta ajatusmaailmaa. Tällaisessa mielentilassa on helpompi kohdata vastoinkäymisiä. Merkityksellisyys linkittyy usein myös turvallisuuden ja kohdatuksi tulemisen tunteisiin, jotka lisäävät yksilön luottamusta elämään. OMA KÄYTTÖOHJE TUTUKSI Suurena yhteiskunnallisena muutoksena Valli pitää kasvua informaatioyhteiskunnan tarjoaman tiedon määrässä sekä yksilön käyttämässä ajassa tiedon lähteillä, näyttöpäätteellä ja kännykässä. – Näytöllä käytetty aika on aina pois sosiaalisista suhteista ja yhdessä jaetuista kokemuksista. Voi kysyä, mitä näyttöpäätteellä oleminen on tehnyt nuorten lukutaidolle? Tutkimusten mukaan lukevan nuoren sanavarasto voi olla 70 000 sanaa, kun taas sellaisen, joka ei lue, sanavarasto voi jäädä 15 000 sanaan. Ero on valtava. – Tämä taas vaikuttaa yksilön itsesäätelyyn, koska meidän pitää osata tunnistaa ja sanallistaa mielen ja kehon sisäisiä asioita. Sanat auttavat meitä ymmärtämään ihmisten välistä vuorovaikutusta. Jos meillä ei ole riittävästi sanoja käytössämme, emme osaa myöskään sanallistaa sisäisen viestinnän väyläämme eli tunteita. Valli nostaa esiin mentalisaation eli mielentämisen, joka tarkoittaa tunteiden tunnistamista itsessään ja toisissa sekä tunteiden viisasta käyttämistä. Pitäisi osata käyttää oman itsensä käyttöohjeita. – Nyky-yhteiskunnan haasteet viittaavat siihen, että yhä useammalla on omat käyttöohjeet hukassa. Kuin leikkisi paperinukeilla, joilla pää ja vartalo ovat irrallaan toisistaan. Meiltä puuttuu myös olennaiseen keskittymisen taito. Informaatioähky vaikuttaa lisäksi aivojen uhka-arviointiin, sillä ylivirittynyt mieli hakee herkemmin ympäristöstä uhkaavia signaaleja. – Resilienssi on kuitenkin jo olemassa meissä, ja se taito on kirkastettavissa. Me kaikki olemme kokeneet elämän aikana erilaisia kriisejä, joista olemme eri tavoilla selvinneet – jopa toipuneet ennalleen. Selviytymisen tapojen tarkastelu yhdessä ajattelun taidon kanssa auttaa löytämään itselle tärkeitä asioita näissä tilanteissa. Niitä voivat olla esimerkiksi tärkeät ihmissuhteet, työpaikan hyvä ilmapiiri sekä luonto ja harrastukset. PEREHDYTYS TUKEE NUORTA Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita tietää, että työelämässä tarvitaan koko ajan enemmän resilienssikykyä sekä ymmärrystä siitä, mitä se on. – Muutostahti työelämässä on vain kiihtynyt ja on koko ajan syklisempää ja nopeampaa, joten VIREYDEN SÄÄTELY TÄRKEÄÄ Laura Valli on tutkinut resilienssiä ja johtamista muun muassa turvallisuusorganisaatioissa. Hänen vuonna 2020 julkaistu väitöstutkimuksensa Kuolema kuittaa univelan keskittyi resilienssiin ja resilienssipotentiaalin johtamiseen kriisinhallintaorganisaatiossa. – Väitöskirjan nimi viittaa elintärkeisiin perustarpeisiin. Ääritilanteissa mitataan se, kuinka yksilö on pystynyt täyttämään vaadittavat perustarpeet, jotka toisaalta rakentavat pohjaa resilienssikykyisyydelle. Ihmisen perustarpeita ovat muun muassa uni, ravinto, vesi, lepo, sosiaalinen yhteys ja merkityksellisyyden tunne, Valli toteaa. – Resilienssiin liittyy olennaisesti myös vireyden säätely, jolla tarkoitetaan yksilön kykyä havaita vireyteensä vaikuttavia tekijöitä ja kykyä säädellä itse kehon ja mielen sisäisiä vireystiloja. Vireys on optimaalinen silloin, kun yksilön sisäinen voimavaratasapaino – kokonaiskuormitus ja kokonaispalautuminen – on kunnossa. Siinä mittaristossa riittävän laadukkaan unen saaminen on tärkeimpiä tekijöitä. Sekavassa tilanteessa pitää erottaa, mikä on tekemisessä aivan olennaista. SINIMAARIA RANKI Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija KATSAUS Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 22 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 22 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
10/2024 Tekijä 23 AJASSA ihmisten ja organisaatioiden pitäisi jollain tavalla hallita kykyä selvitä muutoksista. Kun niistä opitaan, tulee sieltä erilaisia ohjeita, tapoja ja käytäntöjä mennä eteenpäin. – Keskeistä resilienssin kannalta on, kuinka työkuormituksesta palaudutaan. Meillä on Teollisuusliitolla 34 sopimusalaa ja siellä on hyvin erilaisia työtehtäviä, joissa on niin fyysistä kuin psyykkistä kuormitusta. Robotisaatio ja digitalisaatio ovat kuitenkin lisänneet sellaista työtä, missä vaaditaan psyykkistä kykyä hallita työtään. Kotaviidan mielestä olisi tärkeää varmistaa ihmisten osaaminen, koska työelämän vaatimukset ovat tänä päivänä aivan toista kuin muutama vuosikymmen sitten. Työntekijöiltä odotetaan monitaitoisuutta heti alusta asti. – Tämä on haasteellista etenkin nuorille. Heille pitäisi antaa riittävästi aikaa oppia ja omaksua ja päästä kiinni työhön. Pitää panostaa opastukseen ja perehdytykseen, jotta nuori kiinnittyisi työhön ja alalle. On olemassa työnantajia, joilla tämä toimii, mutta myös niitä, joissa vaatimukset ovat liian kovat ja aikataulut niin hurjat, että työ käy vaikeaksi. Nuorissa onkin paljon ammatinvaihtajia. – Työympäristöpäällikkönä kiinnitän huomioni myös siihen, että alle 25-vuotiailla on tällä hetkellä merkittävästi suurempi riski joutua työtapaturman uhriksi kuin vanhemmalla ikäluokalla. Opinnoissa ei perehdytä riittävästi työturvallisuuskysymyksiin, joten työssä vaadittava turvallisuuden hallinta ja kyky palautua työn kuormituksesta pitää varmistaa työn opastuksella. Kotaviidan mukaan työpaikalla perehdyttäminen on sen verran tärkeä asia, että sitä yritetään viedä eteenpäin myös työehtosopimustavoitteissa. Teollisuusliiton strategian yhdeksi painopisteeksi on kirjattu myös se, että liitto tukee luottamushenkilöiden palautumista ja jaksamista tehtävissään. Heille järjestetään muun muassa työnohjausta sekä voimavarakahviloita Teams-sovelluksessa. – Työyhteisön resilienssi ja kyky palautua on erityisen tärkeää, kun työpaikalla sattuu työtapaturmia tai siellä on ilmapiiriongelmia. On kyettävä purkamaan jännitteitä ja keskustelemaan asioista, jotta ongelmat eivät pääsisi kasautumaan. ? Nyky-yhteiskunnan haasteet viittaavat siihen, että yhä useammalla on omat käyttöohjeet hukassa. LAURA VALLI Tutkija Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 23 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 23 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
24 Tekijä 10/2024 KÄSITE Julkisten menojen ja tulojen tasapainoilua KESTÄVYYSVAJE Talouspoliittisessa keskustelussa viitataan usein kestävyysvajeeseen. Sen määrästä ollaan huolissaan ja poliitikot kiistelevät siitä, millä keinoin vajetta voitaisiin pienentää ja mihin ajankohtaan toimet olisi syytä ajoittaa. Kestävyysvaje on talouspolitiikan käsite, jolla kuvataan julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Se kertoo, kuinka paljon julkista taloutta pitäisi sopeuttaa välittömästi, jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä. Toisin sanoen, miten paljon julkisen talouden menoja pitäisi vähentää, verotusta kiristää tai tehdä talouden rakenteellisia uudistuksia, jotta menot ja tulot olisivat tasapainossa tulevaisuudessa. Näiden lisäksi vaihtoehdoksi jää velkaantuminen. Kestävyysvaje voidaan laskea euromääräisenä tai sitä voidaan suhteuttaa bruttokansantuotteeseen, jolloin vastauksena on prosentteja. Kestävyysvajetta mitataan niin sanotulla S2-indikaattorilla. Se on laskentakaava, jossa huomioidaan neljä pääkriteeriä. Ensimmäisenä on julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapaino kyseisenä vuonna. Toiseksi laskukaavassa huomioidaan se, että väestön ikääntyminen lisää eläke-, terveysja muita menoja. Näiden lisäksi kolmanneksi otetaan huomioon velanhoitomenot sekä neljänneksi valtion omaisuudestaan saamat tulot, kuten osingot. Kestävyysvajelaskelma on kritiikille altis, sillä laskelman antamaan kestävyysvajearvioon liittyy paljon epävarmuutta. Tämä johtuu siitä, että laskelmassa käytetyt oletukset tulevasta kehityksestä vaikuttavat suuresti laskelman lopputulokseen. Kestävyysvajeeseen vaikuttaa moni tekijä. Iso merkitys on itse julkisen sektorin perustaloudenpidolla eli onko se ylivai alijäämäistä. Merkittävä tekijä on myös väestön ikärakenteen muutos. Vanheneva väestö kasvattaa sekä eläkeettä terveysmenoja. Vastaavasti pienenevä työikäisen väestön määrä vähentää verotuloja. Kestävyysvajeen korjaamista vaikeuttaa se, että säästäminen yhdessä paikassa saattaa lisätä menoja toisella ja se voi myös heikentää talouskasvua. Menojen ja tulojen tasapainottamisessa oleellista on se, että talous kasvaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että tehokkaimpia keinoja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa olisivat muun muassa työllisyysasteen nosto sekä julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu. VM:n laskelmissa työllisyysasteen prosenttiyksikön nousu pienentäisi kestävyysvajetta 0,4 prosenttiyksikköä. Vielä suurempia positiivisia vaikutuksia kestävyysvajeeseen saataisiin VM:n mukaan sosiaalija terveyspalveluiden tehokkuuden parantamisella. Suomen vaje on mittava TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA Suomen kestävyysvaje on miljardiluokkaa, mutta numerot vaihtelevat laskijasta riippuen. Esimerkiksi valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajetta kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Keväällä ministeriön arvion mukaan Suomen kestävyysvaje on noin 2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli noin 6,5 miljardia euroa vuoden 2028 tasolla. Viime vuoden syksyllä ministeriö arvioi vajeen olevan noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen eli noin kymmenen miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Vaikka ministeriön arvio on pienentynyt, ministeriö tulkitsee lukua niin, että väestön ikääntyminen luo edelleen merkittävän haasteen julkisen talouden kestävyydelle. Huoli Suomen kestävyysvajeesta ei muutu, vaikka arvion antajaa muuttaisi. Viime vuoden joulukuussa Suomen Pankki arvioi kestävyysvajeen olevan 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Pankki nosti omaa arviotaan vajeesta edellisen vuoden arviostaan puolella prosenttiyksiköllä. Pankin mukaan aiempaa suurempi velkasuhde ja rakenteellinen alijäämä ovat vaikuttaneet vajeen kasvuun. Lähde: VM Kestävyysvaje, mrd € Suhteessa bkt, % VM:N ARVIO KESTÄVYYSVAJEEN SUURUUDESTA 12 10 8 6 4 2 4 2 2020 Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2021 2022 2023 2024 Jäsenkalenteritilaus uudistuu: tilaa vuoden 2025 kalenteri eAsioinnista Jäsenkalentereiden tilaustiedot päivitetään ja kaikkien, jotka haluavat saada Teollisuusliiton jäsenkalenterin vuodelle 2025, täytyy tehdä tilaus eAsioinnissa. Tämä koskee myös niitä, jotka ovat jo aiempina vuosina tilanneet jäsenkalenterin. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tilata kalenterin jäsenpalvelustamme: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puh. 020 690 446 ma–pe kello 8.30–12. Kalenterit postitetaan joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana. Tilaa kalenteri näin: 1. Klikkaa eAsioinnin painiketta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. 2. Kirjaudu henkilökohtaisilla verkkopankki tunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 3. Klikkaa Jäsentiedot. 4. Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. 5. Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Tekijä_10_2024.indd 1 Tekijä_10_2024.indd 1 9/24/2024 10:37:16 AM 9/24/2024 10:37:16 AM Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 24 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 24 2.10.2024 15.45 2.10.2024 15.45
Jäsenkalenteritilaus uudistuu: tilaa vuoden 2025 kalenteri eAsioinnista Jäsenkalentereiden tilaustiedot päivitetään ja kaikkien, jotka haluavat saada Teollisuusliiton jäsenkalenterin vuodelle 2025, täytyy tehdä tilaus eAsioinnissa. Tämä koskee myös niitä, jotka ovat jo aiempina vuosina tilanneet jäsenkalenterin. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tilata kalenterin jäsenpalvelustamme: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puh. 020 690 446 ma–pe kello 8.30–12. Kalenterit postitetaan joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana. Tilaa kalenteri näin: 1. Klikkaa eAsioinnin painiketta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. 2. Kirjaudu henkilökohtaisilla verkkopankki tunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 3. Klikkaa Jäsentiedot. 4. Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. 5. Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Tekijä_10_2024.indd 1 Tekijä_10_2024.indd 1 9/24/2024 10:37:16 AM 9/24/2024 10:37:16 AM Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 25 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 25 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
10/2024 Tekijä 27 Tuulet ja sateet saavat jäädä lasien ulkopuolelle Alumiinija lasirakentamiseen erikoistuneen Alutecin työntekijät viihtyvät työssään. Vaikka yrityksen toimiala on ajautunut täydelliseen myrskyyn, työnilo ei ole kadonnut. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ TYÖSSÄ >> Alutecin pääluottamusmies Veikko Nurkkala ja toimitusjohtaja Kari Salonsaari sanovat, että heidän yhteistyönsä on mutkatonta. >> Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 27 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 27 2.10.2024 14.50 2.10.2024 14.50
28 Tekijä 10/2024 Y livieskassa Alutecin Alumiinikadun tehtaan tuotantohallissa työn äänet kuuluvat. Parhaillaan yksi sahaa alumiiniprofiilista sopivia elementtejä. Tällä kertaa suuremmat tuotantokoneet ovat hiljaa, mutta sahallakin syntyvä kirskuva ääni täyttää koko tuotantohallin. Ruuvausääniä kuuluu sieltä täältä, kun alumiinielementeistä kasataan ovien ja ikkunoiden runkoja. Ylivieskalainen Alutec on yli 40 vuotta vanha perheyritys, joka valmistaa alumiinista vaikkapa lasiset pääovet sairaalaan, asiakkaan toiveiden mukaan räätälöidyn lasiterassin omakotitalon patiolle tai tuulelta ja sateelta suojaavat kaiteet ja lasituksen kerrostaloasujan parvekkeelle. Rakennusalan huomattavan heikko suhdanne tuntuu Alutecillakin. Vaikka hallikierroksemme Alutecin pääluottamusmies Veikko Nurkkala kertoo, että työntekijät viihtyvät työssään hyvän yhteishengen ansiosta. >> TYÖPAIKALLA PERUSTETTU Vuonna 1979 KOTIPAIKKA Ylivieska OMISTAJA Perheyritys, pääomistaja Salonsaaren suku TUOTANTO Alumiinija lasirakentamisen tuotteita. Ylivieskassa 2 tuotantolaitosta. HENKILÖSTÖ Noin sata, joista tuotannossa 35 LIIKEVAIHTO 23,5 milj. euroa (2023) ALUTEC GROUP OY Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 28 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 28 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
10/2024 Tekijä 29 on alkuiltapäivästä, työn touhussa näkyy vain kourallinen työntekijöitä. Alutecin tuotannon pääluottamusmiehen Veikko Nurkkalan mukaan joitakin yhä hyvin kaupaksi käyviä tuotteita tehdään kahdessa vuorossa, mutta osaa tuoteryhmiä valmistetaan vain yhdessä vuorossa. Viime vuonna tuotannossa oli jo lyhyitä lomautuksia. Vuokratyövoimaa ei nyt tarvita. Pääluottamusmies Nurkkala kuitenkin kehuu, että fiilis tehdä työtä on yhä hyvä. Vaikka epävarmuutta on ilmassa paljon, työntekijät viihtyvät työssään erinomaisesti. – Meillä on erittäin hyvä yhteishenki, Nurkkala tiivistää hyvän mielen syyn. Nurkkalan mukaan tuotannon työntekijät tiedostavat suhdanteen heikkouden. – Mitenkään se ei ole kuitenkaan tekemiseen ja ilmapiiriin vaikuttanut. Kun työntekijöiden kanssa juttelee, eniten he peräänkuuluttavat sitä, että tietoa annetaan ajoissa ja sitä ei pimitetä. VAIHTELEVUUS PITÄÄ TYÖN KIINNOSTAVANA Alutecilaisten työssä viihtyvyys on kestänyt vuosia ja se näkyy työurissa. Nurkkala itsekin tekee jo toista työrupeamaansa Alutecilla. Ensimmäinen kerran hän aloitti yrityksessä 14 vuotta sitten. Välillä hän kävi muualla, mutta palasi takaisin ja on ollut nyt yrityksen palkkalistoilla yhtäjaksoisesti 8,5 vuotta. – Täällä ei yläkerta–alakerta -ajattelua tunneta. Kaikki ovat samaa yritystä. Tokihan aina voi tulla jotain eripuraa, mutta sitten pidetään saunailta ja asiat sovitaan, Nurkkala naurahtaa. Varastotyöntekijä Pentti Alahäivälä kävelee hallilla vastaan. Hän on yrityksen TYÖSSÄ Työsuojeluvaltuutettu Erkki Mustola sanoo, että yhtiössä usein porukalla ratkotaan työsuojelulliset haasteet. >> >> Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 29 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 29 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
30 Tekijä 10/2024 vanhin työntekijä. Alahäivälän työura Alutecilla on kestänyt jo 35 vuotta. Alahäivälän mukaan juuri työn vaihtelevuus on pitänyt työn kiinnostavana ja syyn pitkään työuraan. – Tämä on monipuolista työtä. Olen tehnyt täällä lähes kaikkea. Koko ajan työ on vaihtunut niin, ettei ole päässyt kyllästyttämään, Alahäivälä sanoo. – Kun aloitin, meitä oli ehkä viisi työntekijää ja nyt meitä on varmaan sata. Tuotantomenetelmät ovat kehittyneet paremmiksi ja konekanta on uudistunut ja tilatkin ovat siistit ja muutenkin mahtavat. Alahäivälän mielestä hyvän työpaikan yksi tärkeimmistä tekijöistä on työkaverit. – Aamulla on mukava tulla töihin, kun täällä on hyvät työkaverit, joiden kanssa pystyy puhumaan asioista. Myös toimitusjohtajan kanssa pystyy keskustelemaan kaikesta. PORUKALLA RATKOTTAVA Työsuojeluvaltuutettu Erkki Mustola kokoaa työpisteellään oven runkoa piirustusten mukaisesti. Tällä kertaa työn alla on kinkkisempi tehtävä, joten Mustolan mukaan yhden rungon kokoamiseen saattaa mennä puolisenkin tuntia. Työsuojelun näkökulmasta Mustola kiittelee työnantajaansa. Haavereita sattuu vähän. Viimeisin taisi tapahtua työsuojeluvaltuutetulle itselleen, kun hän sai viimeistelynaulaimesta sormeensa. – Onneksi sormeen ei tullut isompaa vammaa kuin muutaman päivän turvotus, Mustola naureskelee. Mustolan mukaan työnantaja on tehnyt paljon parannuksia työturvallisuuden parantamiseksi. Kaikkiin ongelmiin ei ole kuitenkaan heti löydettävissä ratkaisua. – Tämä on erikoisala. Meilläkin on paljon esimerkiksi työpisteitä, jotka työnjohto ja työntekijät ovat yhdessä suunnitelleet. Ratkaisut on löydettävä porukalla. Myös Mustola kehuu työpaikkansa ilmapiiriä. Yhteen hiileen puhaltaminen on kaikkialla läsnä. Kaikki auttavat toisiaan, eikä ketään jätetä ongelmineen yksin. KOLMEN POKAALIN AMMATTILAINEN Tuotannossa on tällä hetkellä töissä ainoastaan yksi ulkomaalaistaustainen työntekijä. Venäläissyntyinen Radik Akhmetkhanov sanoo, että hän on tyytyväinen työhönsä. Yli kymmenen vuotta sitten Akhmetkhanovin toi Suomeen jalkapallo. Hän on pelannut jalkapalloa miesten nykyisin neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa sekä saavuttanut kolme Suomen mestaruutta futsalissa. Parvekelasitukset ovat yksi Alutecin tuoteryhmistä. Toimitusjohtaja Kari Salonsaari esittelee lasin ja kaihdinverhon yhdistelmää. >> TYÖPAIKALLA Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 30 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 30 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
10/2024 Tekijä 31 – Tämä on ollut todella hyvä työpaikka. Olen oppinut kymmenessä vuodessa paljon. Ilmapiiri täällä on todella hyvä. Työporukka ja johtokin ovat mukavia. Vaikka olen venäläinen ja sotaa käydään Ukrainassa, asia ei ole kohdistunut minuun mitenkään, Akhmetkhanov sanoo. Naisia tuotannossa työskentelee vain kaksi ja toisen heistä tavatakseen on vaihdettava toimipistettä Pajalankadun tehtaalle lähemmäksi Ylivieskan keskustaa. Parvekelasituspuolen soluvastaavana ja ensimmäisenä varatyösuojeluvaltuutettuna toimiva Seija Ollila on työskennellyt Alutecilla 14 vuotta. – Olin ensimmäinen nainen tuotannon työntekijänä. Toisille taisi olla yllätys, kun tulin silloin töihin. Mutta ikänäni en ole tuntenut, etten kuuluisi tänne, Ollila sanoo. Ollila on tehnyt töitä parvekelasien parissa vuosia ja tuntee lasituksen. Hän kertoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa parvekelasitukseenkin. – Tuulten takia kerrostalojen ylemmissä kerroksissa tarvitaan parvekkeille alempia kerroksia paksumpia ja vahvempia laseja. Mitä enemmän tuulet voimistuvat ilmastonmuutoksen seurauksena, sitä alemmista kerroksista alkaa paksujen lasien tarve. Lasin paksuuntuminen näkyy jo meidän työssämme. Alutec kannustaa työntekijöitään kokeilemaan useita työtehtäviä yrityksessä. Tuotannosta on siirtynyt henkilöitä toimihenkilöiksi esimerkiksi suunnitteluun. Myös Ollila on kokeillut uutta. Hän toimi kesän tuuraajana tilausten käsittelyssä. – Olen nyt kaksi kesää tuurannut tilausten käsittelyssä ja joku toinen on taas tuurannut TYÖSSÄ Varastotyöntekijä Pentti Alahäivälän työura Alutecilla on kestänyt jo 35 vuotta. Työ on ollut monipuolista, hän sanoo. >> Radik Akhmetkhanov on kolminkertainen futsalin Suomen mestari. Hän sanoo viihtyneensä Alutecilla. Tämä on ollut todella hyvä työpaikka. RADIK AKHMETKHANOV Tuotantotyöntekijä >> >> Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 31 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 31 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
32 Tekijä 10/2024 minua täällä. Voisi jopa olla kivakin vaihtaa joskus kokonaan tilausten käsittelyyn, Ollila pohtii. TÄYDELLINEN MYRSKY Alutecin toimitusjohtaja Kari Salonsaari korostaa, että yrityksessä halutaan pitää yllä työntekijöitä arvostavaa työnkulttuuria. – Pitää ajatella, että työntekijä ei ole yrityksessä työrukkanen vaan hän on yhteistyökumppani, Salonsaari sanoo. – Me olemme perheyritys, jossa ollaan ihmisiä ihmiselle. Me olemme joustavia puolin ja toisin. Olemme myös huomattavan avoimia. Salonsaari sanoo, että kirpaisee, kun vaikean markkinatilanteen vuoksi hän joutuu ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa lomauttamaan laajemmin toimihenkilöitä. Alutec kuin koko sen toimiala onkin ajautunut ”täydelliseen myrskyyn”. Taloudessa puhutaan täydellisestä myrskystä, kun vaikkapa toimiala kohtaa samanaikaisesti useita toisiaan voimistavia vaikeuksia. Asuntorakentaminen on ahdingossa. Venäjän hyökkäyssota on heikentänyt taloutta osaltaan. Samalla sota ja sen aiheuttamat pakotteet ovat tarkoittaneet, että lasin tarvitsijat, kuten Alutec, eivät saa enää lasia Venäjältä. Lasin hinta on kallistunut selvästi. Salonsaaren mukaan merkkejä rakennusalan ahdingon päättymisestä on jo, mutta käynnistyminen vie vielä aikaa. – Pohjat rakennusalalla on ehkä jo nähty. Meillä on paljon asiakkaita, jotka sanovat, että kaikki suunnittelu on tehty ja nyt kun vain voisi tehdä päätöksiä rakentamisen aloittamisesta. Itse luulen, että ehkä tämä ensi kesään kestää. Ensi talvesta voi tulla vielä hyvin vaikea. ? Parvekelasituspuolen soluvastaavana toimivalla Seija Ollilalla ja pääluottamusmies Veikko Nurkkalalla on sekä yhteinen työpaikka että yhteinen koti. >> TYÖPAIKALLA Autotallista yhdeksi Suomen suurimmista Alutecia johdetaan toisessa polvessa. Toimitusjohtaja ja osaomistaja Kari Salonsaaren isä Erkki perusti yrityksen yhdessä ystävänsä kanssa vuonna 1979. 1980-luvulla isä osti yrityksen kokonaan itselleen. – Meidän omakotitalomme autotallista tämä lähti. Isä rupesi tekemään iltapuhteinaan teräksestä ovia, Salonsaari kertoo. – Kun minä tulin opiskeluiden jälkeen yritykseen, isä oli ainut toimihenkilö ja liikevaihtoa oli 1,5 miljoona euroa. Vuonna 2023 Alutec teki ennätysliikevaihdon, yli 23 miljoonaa euroa. Alumiiniovien valmistajana yritys on Suomen suurin. Teräs on vaihtunut matkan varrella alumiiniin. Se on hyvä rakennusmateriaali, sillä se on kevyttä, ruostumatonta ja kierrätettävää. – Käyttämämme alumiini on kierrätysalumiinia, josta vähintään 75 prosenttia on kuluttajajätealumiinia. Se voi olla esimerkiksi autojen ja lentokoneiden osista saatua. Alutecin liikevaihdosta valtaosa kertyy ovista, ikkunoista ja lasiseinistä, joita menee pääasiassa julkisiin tiloihin. Kerrostalojen alaovet ja porrashuoneiden lasiseinät tai liiketilojen, sairaaloiden tai koulujen ovet ja ikkunat voivat olla Ylivieskassa valmistettuja. Kun asuntorakentaminen on hiljentynyt rajusti, Salonsaaren mukaan töitä on toistaiseksi riittänyt hyvin liikeja toimitilarakentamisen puolella. Myös opetusja sosiaalipuolen rakennuksia tarvitaan edelleen. – Meillä on paljon huonossa kunnossa olevia julkisia rakennuksia. Siksi uusia tarvitaan. Alutecilla on myös laaja jälleenmyyntiverkosto, josta myydään yhtiön terassilasituksia ja -terasseja sekä parvekelasituksia. Lisäksi sillä on oma vähittäisyksikkö Oulussa. Jälleenmyyjiä on myös Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa. Yhtiö on investoinut paljon digitalisaatioon. Esimerkiksi jälleenmyyjille on tarjolla ohjelmisto, josta saa kädenkäänteessä tarkat kuvat ja piirustukset halutusta terassista, tarjouksen asiakkaalle ja tilauksen tehtaalle. – Me olemme hyvin innovatiivinen talo. Patenttejakin meillä on toista kymmentä. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 32 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 32 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
10/2024 Tekijä 33 ”Täällä puhalletaan yhteen hiileen. Eikä ketään jätetä ongelmineen yksin.” ERKKI MUSTOLA Työsuojeluvaltuutettu TYÖSSÄ Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 33 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 33 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
34 Tekijä 10/2024 Laitteiden huolto-ohjelma jää liian usein unholaan V iime vuonna turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) valvomilla toimialoilla tarkastuslaitokset ja tarkastajat tarkastivat muun muassa hissejä ja nosto-ovia, sähkölaitteistoja, palonilmaisuja sammutuslaitteistoja, painelaitteita ja mittauslaitteita sekä nestekaasulaitoksia, yhteensä noin 110 000 kappaletta. Tarkastuslaitosten havaintojen mukaan turvallisuuden kannalta kriittisten laitteiden ja järjestelmien huoltoja kunnossapito-ohjelmia ei aina noudateta. Ylitarkastaja Janne Kotiranta Tukesista kertoo, että pääsääntöisesti teollisuudessa huoltoja kunnossapito-ohjelmia noudatetaan. Monilla teollisuuden yrityksillä on omat huoltoyksikkönsä, jotka pitävät laitteistosta huolta. Sen sijaan ongelmia saattaa esiintyä esimerkiksi kiinteistöyhtiöissä. – Muun muassa hissien kohdalla olemme havainneet huoltoja kunnossapito-ohjelmien noudatuspuutteita. Välttämättä taloyhtiön hallitus ei ole tietoinen, mitä tarkastuksia pitää tehdä, Kotiranta sanoo. Kotirannan mukaan ongelmia on esiintynyt myös esimerkiksi kauppakeskuksissa, joissa ei ole omaa huoltotoimintoa vaan huoltoja kunnossapito on ulkoistettu. – Yksi syy puutoksiin on myös se, että huoltoja kunnossapitoa kilpailutetaan usein. Kun huoltoyhtiöt vaihtuvat tiuhaan, laitetuntemusta ei pääse syntymään. VALISTAVAA TYÖTÄ ON JATKETTAVA Vaikka ongelmia huolto-ohjelmien noudattamisessa esiintyy, tarkastuksissa ei ole havaittu, että vakavien ja välittömän vaaran vikojen määrä olisi kasvanut viime vuosina. Hissit ovat kuitenkin jonkinlaisia poikkeuksia, sillä niissä vakavienkin vikojen määrä on pysynyt korkealla tasolla. – Hisseissä hälytyslaitteet ovat suurin ongelma. Lisäksi on havaittu, että huolto-ohjelmia ei ole joissakin hisseissä lainkaan. Tukes muistuttaa, että huoltoja kunnossapito-ohjelmien noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa suuren taloudellisen riskin ja pahimmillaan se voi johtaa jopa hengenvaaraan. Esimerkiksi hälytystai sammutuslaitteiden huoltamattomuus voi johtaa siihen, että ne eivät toimi tarvittavalla hetkellä. Eri toimialakohtaisten lakisääteisten tarkastusten tavoitteena on Koonnut Tiia Kyynäräinen varmistaa turvallisuuden kannalta kriittisten laitteiden ja järjestelmien turvallinen käyttö ja toimintakunto. Toimintakuntoisuus voidaan taata säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Kotirannan mukaan edelleen tarvitaan valistavaa työtä, jotta huoltoja kunnossapito-ohjelmia noudatettaisiin. – Olemme pyrkineet valvontakäyntien yhteydessä viemään viestiä laitteiden omistajille huollon ja kunnossapidon merkityksestä. Viestiä on viety myös laitteistojen valmistajille ja jälleenmyyjille, jotta hekin osaisivat neuvoa ostajia esimerkiksi lakisääteisistä tarkastusvelvoitteista. ? Turvallisuuden kannalta kriittisten laitteiden ja järjestelmien huoltoja kunnossapito-ohjelmat jäävät yllättävän usein noudattamatta. Tukes on havainnut puutteita muun muassa hissien huoltoja kunnossapito-ohjelmien noudattamisessa. TYÖYMPÄRISTÖ IS TO CK Yksi syy puutoksiin on myös se, että huoltoja kunnossapitoa kilpailutetaan usein. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 34 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 34 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
10/2024 Tekijä 35 TYÖSSÄ KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 PÄIVYSTÄJÄ Mitä ovat kiusaaminen ja häirintä työpaikalla? Työpaikkakiusaaminen tarkoittaa toistuvaa, järjestelmällistä ja tarkoituksellista toimintaa, joka kohdistuu yhteen tai useampaan työntekijään. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai sosiaalista eristämistä. Häirintä puolestaan tarkoittaa kaikkea ei-toivottua käytöstä, joka luo työpaikalla ahdistavaa, nöyryyttävää tai uhkaavaa ilmapiiriä. Työpaikkahäirintä voi olla esimerkiksi seksuaalista tai syrjivää häirintää. Miten kiusaamiseen ja häirintään pitää työpaikalla puuttua? Työturvallisuuslaki 28§ edellyttää, että työnantajan on viipymättä puututtava häirintään ja kiusaamiseen. Työpaikalle on luotava selkeät ohjeet ja toimintatavat kiusaamisen ja häirinnän estämiseksi ja käsittelemiseksi. Työnantajan on tarjottava kiusaamisesta ja häirinnästä ilmoittamiseen luottamukselliset kanavat. Työntekijän on tärkeää ilmoittaa kiusaamisesta ja häirinnästä heti esimiehelle ja/tai Kokemus raskaussyrjinnästä on yhä yleistä YHDENVERTAISUUS Työelämässä koetaan yhä paljon raskauteen perustuvaa syrjintää. Tilastokeskuksen sosiaalija terveysministeriölle teettämän selvityksen mukaan joka neljäs raskaana oleva kokee raskaussyrjintää. Kun mukaan lasketaan muut kielteiset kokemukset, kuten pelko oman aseman vaarantumisesta töissä, näitä kokemuksia on ollut miltei puolella kaikista raskaana olleista. Raskaussyrjinnän yleisin muoto on ollut määräaikaisen työsuhteen päättäminen raskauden tai perhevapaan vuoksi, ilmenee selvityksestä. Myös työuran etenemisen hidastuminen tai pysähtyminen on yleistä. Selvityksen havaintojen mukaan tietoisuus raskaussyrjinnän ilmoituskanavista on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana, mutta raskaana olevien usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikentynyt. Lisäksi pelko ilmoituksesta mahdollisesti aiheutuvista seurauksista on kasvanut. Lue lisää: www.stm.fi > hae: ”raskaussyrjintä” työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojeluhallinnon verkkosivuilla on aiheeseen liittyvää materiaalia sekä lomake ilmoituksesta työnantajalle työssä koetusta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta. Teollisuusliiton verkkosivuilla on Asiallinen kohtelu sallittu -opas ja työympäristöyksikön puhelinpäivystys 020 690 449 neuvoo tarvittaessa. Lue lisää: www.tyosuojelu.fi/tyoolot/ epaasiallinen-kohtelu www.teollisuusliitto.fi/ hairinta Luottamushenkilöiden työnohjaus Kesto marraskuu 2024—toukokuu 2025 Työnohjausryhmät aloittavat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Joensuussa, Kouvolassa, Kokkolassa (kaksikielinen ohjaaja) ja Oulussa. Lisäksi järjestetään kaksi etäryhmää, joista toinen suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen. Ennen kurssia järjestetään infotilaisuus Teamsissa. Voit osallistua joko keskiviikkona 17.10. kello 17 tai tiistaina 29.10. kello 17. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/tyonohjaus Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 35 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 35 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
No nyt on jännä paikka Onneksi on kotivakuutus – Teollisuusliiton jäsenenä saat sen nyt -25 % turva.fi/teollisuusliitto Etu on voimassa 30.11.2024 asti. Alennuksen saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen jälkeen saat ammattiliiton jäsenenä rahanarvoisen edun: jatkuvan 10 % alennuksen! Teollisuusliiton jäsen lunasta etusi verkkokaupasta kampanjakoodilla TEOLLISUUS2024. Ajantasaista tietoa Suomessa työskentelystä ja elämisestä Lataa ainutlaatuinen sovellus ja pysy kärryillä oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi! Työntekijöiden ja työnantajien on helppo tarkastaa sovelluksesta oman alan työ ehdot – esimerkiksi palkkaa, työaikaa tai vapaita koskevat määräykset. Monikielisen sovelluksen kieliversiosta toiseen vaihtaminen helpottaa kanssakäymistä silloin, kun työntekijä ja työnantaja puhuvat eri kieltä. Keskeiset sisällöt toimivat ilman mobiiliyhteyttä. Luotettava, maksuton, ei vaadi tunnistautumista. Turvaa tulevaisuutesi – liity Teollisuus liittoon! Teollisuusliitto on ammatti liitto, joka valvoo etujasi työ elämässä. Kun olet töissä Teollisuusliiton alalla tai opiskelet alalle, voit liittyä jäseneksi. Teollisuus liiton jäsenenä olet turvassa! Teollisuusliiton jäsenenä saat henkilö kohtaista neuvontaa ja apua työelämä asioissa, ilmaista koulutusta sekä muita etuja. Lue lisää ja liity jo tänään! LA TA A TE O L L I SU U S L I I T O N HE RM ES -S O VE L L U S ! L ATA A SE Googl Playsta Teollisuusliiton Hermes -sovellus on kaikille käyttäjille maksuton. Sovelluksessa esitellyt työehdot perustuvat alakohtaisiin työehtosopimuksiin, joita Teollisuusliitto neuvottelee yhdessä työn antajia edustavien järjestöjen kanssa. Teollisuusliiton Hermes sisältää seuraavat viisi sopimusalaa: maaseutuelinkeinot, puutarhaala, metsäala, taimitarha-ala sekä uutena teknologiateollisuus. Laajennamme sovellusta jatkossa yhä uusille sopimusaloille. Tekijä_10_2024_Hermes.indd 1 Tekijä_10_2024_Hermes.indd 1 9/24/2024 10:15:54 AM 9/24/2024 10:15:54 AM Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 36 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 36 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
No nyt on jännä paikka Onneksi on kotivakuutus – Teollisuusliiton jäsenenä saat sen nyt -25 % turva.fi/teollisuusliitto Etu on voimassa 30.11.2024 asti. Alennuksen saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen jälkeen saat ammattiliiton jäsenenä rahanarvoisen edun: jatkuvan 10 % alennuksen! Teollisuusliiton jäsen lunasta etusi verkkokaupasta kampanjakoodilla TEOLLISUUS2024. Ajantasaista tietoa Suomessa työskentelystä ja elämisestä Lataa ainutlaatuinen sovellus ja pysy kärryillä oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi! Työntekijöiden ja työnantajien on helppo tarkastaa sovelluksesta oman alan työ ehdot – esimerkiksi palkkaa, työaikaa tai vapaita koskevat määräykset. Monikielisen sovelluksen kieliversiosta toiseen vaihtaminen helpottaa kanssakäymistä silloin, kun työntekijä ja työnantaja puhuvat eri kieltä. Keskeiset sisällöt toimivat ilman mobiiliyhteyttä. Luotettava, maksuton, ei vaadi tunnistautumista. Turvaa tulevaisuutesi – liity Teollisuus liittoon! Teollisuusliitto on ammatti liitto, joka valvoo etujasi työ elämässä. Kun olet töissä Teollisuusliiton alalla tai opiskelet alalle, voit liittyä jäseneksi. Teollisuus liiton jäsenenä olet turvassa! Teollisuusliiton jäsenenä saat henkilö kohtaista neuvontaa ja apua työelämä asioissa, ilmaista koulutusta sekä muita etuja. Lue lisää ja liity jo tänään! LA TA A TE O L L I SU U S L I I T O N HE RM ES -S O VE L L U S ! L ATA A SE Googl Playsta Teollisuusliiton Hermes -sovellus on kaikille käyttäjille maksuton. Sovelluksessa esitellyt työehdot perustuvat alakohtaisiin työehtosopimuksiin, joita Teollisuusliitto neuvottelee yhdessä työn antajia edustavien järjestöjen kanssa. Teollisuusliiton Hermes sisältää seuraavat viisi sopimusalaa: maaseutuelinkeinot, puutarhaala, metsäala, taimitarha-ala sekä uutena teknologiateollisuus. Laajennamme sovellusta jatkossa yhä uusille sopimusaloille. Tekijä_10_2024_Hermes.indd 1 Tekijä_10_2024_Hermes.indd 1 9/24/2024 10:15:54 AM 9/24/2024 10:15:54 AM Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 37 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 37 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
38 Tekijä 10/2024 TAPAHTUMA ”Haastavia aikoja eletään ” Tuoreimmat uutiset tes-neuvotteluista, paikallisesta sopimisesta ja työttömyysturvan heikennyksistä vetivät ammattiosastojen toimijoiden ilmeet vakaviksi Sisä-Suomen Ammattiosastojen ajankohtaispäivillä Tampereella. A y-liike on joutunut hallituksen silmätikuksi, toteaa kokoonpanotyöntekijä Kari Keinänen Jyväskylästä kuultuaan Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon tilannekatsauksen. – Aika haastavia aikoja eletään. Tes-neuvottelut ovat alussa, eivätkä ne varmasti tule olemaan helpot. Meidänkin sopimus on voimassa enää marraskuun loppuun. Sisä-Suomen toiminta-alueen Ammattiosastojen ajankohtaispäivät kokosivat syyskuun viimeisenä perjantaina Tampereelle kuutisenkymmentä toimijaa 38 ammattiosastosta. Keinänen työskentelee mittalaitteita valmistavassa Stresstech Oy:ssä ja toimii Jyväskylän metallityöväen ammattiosaston sihteerinä. – Meillä on paljon pieniä työpaikkoja, joissa kaikissa ei ole luottamushenkilöitä. Hallituksessa on sentään usean työpaikan edustus, joten sitä kautta kuulee, mitä eri firmoissa tapahtuu. Erityisesti lakiesitys paikallisesta sopimisesta herättää Keinäsessä kysymyksiä. – Kuka sopii niissä yrityksissä, joissa ei ole liiton kouluttamia luottamusmiehiä, minkälaisia sopimuksia siellä osataan tehdä ja minkälainen sotku siitä vielä tulee, Keinänen pohtii. Ajankohtaispäivillä hän kuuli muun muassa ammattiosastojen yhteistyöryhmistä, jotka liitto aikoo kutsua koolle ensi vuonna. – Yhteistyöryhmässä ammattiosastot voisivat järjestää yhteisiä koulutuksia tai vaikka palkata järjestäjän, joka kokopäivätoimisesti edistäisi osastojen jäsenhankintaa, Keinänen visioi. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN LEIKKAUKSET PYSÄYTTIVÄT Lounaan jälkeen A-Kassan lähiesihenkilö Mia Pakalén kertoi ammattiosastojen toimijoille ansiosidonnaiseen päivärahaan tulevista porrastuksista ja muista leikkauksista. – Se oli karua kuultavaa, kun leikkaukset kohdistuvat samoihin pienipalkkaisiin ihmisiin, joilla ei muutenkaan ole helppoa, sanoo ilmoitusvalmistaja Virpi Riikonen Petäjävedeltä. Hän työskentelee Mediasepät Oy:ssä Jyväskylässä ja toimii siellä myös pääluottamusmiehenä. – Meillä käytiin vuosi sitten muutosneuvottelut ja kuusi irtisanottiin. Kirjapainoalalla töitä ei ole saatavilla, ja ammattiosaston jäsenmääräkin vähenee. Riikonen kuuluu Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen hallitukseen ja osallistui Ammattiosastojen ajankohtaispäiville kehittääkseen oman osastonsa toimintaa. – Haluaisin kuulla ideoita siitä, mitä ammattiosasto voisi tehdä aktivoidakseen jäseniään. Joistain työpaikoista emme ole saaneet ketään mukaan osaston toimintaan. Yritystä kirjatyöntekijöiltä ei ole puuttunut. He ovat järjestäneet talvisisin ulkoilutapahtuman ja käyneet kesällä muun muassa sisävesiristeilyllä ja kesäteatterissa. – Olemme kutsuneet jäseniä myös laajennettuihin hallituksen kokouksiin, ja sitä kautta olemmekin saaneet uusia aktiiveja mukaan, Riikonen kertoo. ”AINA UUTTA TIETOA” Särmääjä Petri Kallio Ylöjärveltä istuu hotelli Rosendahlin Henrika-kokoustilassa ja kuuntelee keskittyneesti perjantaipäivän viimeistä osuutta ammattiosastojen toiminnan kehittämisestä. – Täältä saa aina uutta tietoa. Mielenkiintoisimpia asioita ovat nyt lakimuutokset ja tes-tilanteet ja se, miten ne vaikuttavat työntekijän asemaan, Kallio sanoo. Hän työskentelee Ylöjärvellä Porkka Finland Oy:ssä, joka valmistaa kylmälaitteita ammattikäyttöön. Se ajautui kesällä yrityssaneeraukseen. – Kolmekymmentä prosenttia työntekijöistä irtisanottiin. Työn tulevaisuus mietityttää. Kallio toivoo, että työehtosopimusneuvotteluiden avulla pystyttäisiin estämään edes joitakin Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 38 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 38 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
10/2024 Tekijä 39 LIITOSSA niistä hallituksen esittämistä lakimuutoksista, jotka uhkaavat heikentää työntekijän asemaa. – Esityksen mukaan ensimmäisestä sairauslomapäivästä on tulossa palkaton, mutta tessissä voitaisiin sopia, että myös siltä saa palkkaa, Kallio pohtii. Hän kuuluu Ylöjärven seudun teollisuustyöntekijöiden hallitukseen ja haluaisi siirtää osaston toiminnan painopistettä virkistystoiminnasta perinteisen ay-toiminnan suuntaan. – Ammattiosastojen toimintaa on syytä vankistaa, jotta järjestäytymisaste pysyy korkealla ja jäsenet ovat tietoisia oikeuksistaan ja eduistaan. Silloin he haluavat myös puolustaa niitä. ENSIKERTALAINEN OPISSA Ajankohtaispäivien perjantai huipentui illalliseen. Pöydässä istui myös linjatyöntekijä Johanna Aalto, joka osallistui ensimmäistä kertaa Teollisuusliiton koulutukseen. – Lähden ihan nollasta. Tämä päivä avarsi asioita, vaikka aika paljon vielä riittää ihmeteltävää. Ei kyllä ollut kauhean mieltä nostattavaa infoa. Pisti aika hiljaiseksi, kun kaikesta leikataan. Aalto liittyi Teollisuusliittoon runsas kolme vuotta sitten, kun hän jätti kaupan alan ja aloitti työt JPJ-Woodin sahalla Juupajoella. – Työt eivät stressaa enää samaan malliin kuin ennen, ja työkaverit ovat mukavia. Minulla on asiat tosi hyvin, sillä meillä ei ole ollut lomautuksia eikä niitä ole näköpiirissäkään. Juupajoella asuva Aalto kuuluu Korkeakosken Puutyöväen ammattiosaston hallitukseen ja saattaa olla ammattiosaston seuraava puheenjohtaja. – Nykyinen puheenjohtaja jää eläkkeelle, ja pahasti pelkään, että tehtävä lankeaa minulle, sillä tunkua siihen ei ole. Siinä tapauksessa täytyy ottaa selvää, keitä osastoon kuuluu. Lauantaina ammattiosastojen toimijat kuulivat jäsenvakuutuksista ja ammattiosastojen mahdollisuuksista kuntaja aluevaaleissa sekä työtaistelutoimia koskevista lakimuutoksista. ? Virpi Riikonen (vas.), Johanna Aalto, Kari Keinänen ja Petri Kallio osallistuivat Sisä-Suomen toiminta-alueen Ammattiosastojen ajankohtaispäiville 27.–28.9. Tampereella. A-Kassan lähiesihenkilö Mia Pakalén kertoi ammattiosastojen toimijoille työttömyysturvaan kohdistuvista leikkauksista. Se veti kokoustilassa istuvat hiljaisiksi. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 39 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 39 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
40 Tekijä 10/2024 Neuvottelu-urakka yrityksissä M ekaanisessa metsäteollisuudessa loppuvuosi 2024 on neuvottelujen täyttämä, sillä noin 80 yrityskohtaista työehtosopimusta on päättymässä. Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor kertoo, että neuvottelut uusista sopimuksista aloitettiin suurimpien yritysten kanssa keväällä ja neuvottelutahti kiihtyy loppuvuoden aikana. Näillä näkymin moni sopimus tehdään sen jälkeen, kun isot vientialat ovat solmineet työehtosopimuksensa. Päänavaajana pidetyt teknologiateollisuuden neuvottelut käynnistyivät 12. syyskuuta. – Moni yritys haluaa nähdä teknologiateollisuuden ja kemian avaukset ennen kuin ovat valmiita sopimaan palkkaratkaisun, Stoor arvelee. 110 TYÖEHTOSOPIMUSTA Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin vuonna 2022 sen jälkeen, kun työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry oli lopettanut valtakunnallisten sopimusten teon. Teollisuusliitto on neuvotellut mekaaniseen metsäteollisuuteen noin 110 yrityskohtaista työehtosopimusta, jotka koskevat noin 93 prosenttia alan työntekijöistä. Yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut ovat alleviivanneet järjestäytymisen tärkeyttä. Jos yrityksessä on vähän liiton jäseniä, se näkyy suoraan neuvottelumahdollisuuksissa. – Työehtosopimusneuvottelut ovat voimalaji. Meitä ei kuunnella siksi, että olemme taitavia neuvottelijoita, vaan siksi, että jäsenistön voima on takanamme. TYÖEHDOT TUTUIKSI YRITYKSISSÄ Ensimmäisellä yrityskohtaisten työehtosopimusten neuvottelukierroksella moni yritys sai ensimmäisen kosketuksensa työehtosopimusten tekemiseen. – Jäi käsitys, että Metsäteollisuus ry ei panostanut kovin paljoa siihen, että olisi valmistellut yrityksiä neuvotteluihin. Stoor kertoo, että kaikissa yrityksissä ei ollut selvää, mitä yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirtyminen tarkoitti. Osalle tuli yllätyksenä, että mahdollisuudet poiketa lainsäädännöstä tes-määräyksin ovat suppeampia, kun työehtosopimus ei ole valtakunnallinen. – Ensimmäisellä yrityskohtaisella kierroksella sopimukset tuli käytyä läpi. Siinä oli opetuksellistakin elementtiä. Kävimme yhdessä läpi, mitä mikäkin määräys tarkoittaa. Puutuotesektorille on tullut tietoon, että joissain yrityksissä työnantaja on pyrkinyt tekemään työehdoista sopimuksia ilman ammattiliittoa. Stoor muistuttaa, että lainsäädäntö ei tunnusta tällaisille sopimuksille työehtosopimuksen oikeusvaikutuksia. Myös Teollisuusliiton säännöt ovat selkeät: vain liitto tekee työehtosopimuksia, eivät esimerkiksi ammattiosastot tai pääluottamusmiehet. OSTOVOIMAN KEHITTÄMINEN KESKIÖSSÄ Puutuotesektorin työehtosopimusneuvottelujen yleisiä tavoitteina ovat oikeudenmukainen ja ostovoimaa parantava palkkakehitys sekä Suomen hallituksen tekemien työelämäheikennysten paikkaaminen. Puutuotesektorilla neuvotellaan mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden yrityskohtaisten työehtosopimusten lisäksi valtakunnallisia sopimuksia. Puusepänteollisuuden yleissitova työehtosopimus umpeutuu 30.4.2025. Hirsitaloteollisuuden yleissitova sopimus on katkolla 31.5.2025, jos seuraavan vuoden palkankorotuksista ei päästä sopuun. ? Mekaanisessa metsäteollisuudessa päättyy noin 80 yrityskohtaista työehtosopimusta loppuvuoden 2024 aikana. Järjestäytymisen merkitys korostuu yrityskohtaisissa neuvotteluissa. "Työehtosopimusneuvottelut ovat voimalaji", sanoo Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor. EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN + LUE LISÄÄ Mekaanisen metsäteollisuuden yritykset, joissa on yrityskohtainen työehtosopimus: www.teollisuusliitto.fi/ mekaaninen-metsateollisuus Selvitys: Yrityskohtaisten tes-neuvottelujen sujumisesta melko myönteisiä arvioita neuvottelijoilta: www.tekijalehti.fi/ uutiset TU U KK A RA N TA LA Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 40 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 40 2.10.2024 14.51 2.10.2024 14.51
10/2024 Tekijä 41 LIITOSSA TU U KK A RA N TA LA Brasiliassa ay-liike nousee kanveesista KANSAINVÄLISYYS Brasilian hallitusvaihdos nostaa maan ay-liikettä taas jaloilleen. Suomessa vierailleen teollisuustyöntekijöiden maailmanliiton IndustriALL Brasilian puheenjohtajan Aroaldo Oliveira da Silvan mukaan työ järjestäytymisen nostamiseksi on taas käynnistynyt. Vuosi sitten tammikuussa Brasiliassa ay-liike huokaisi helpotuksesta. Kolmatta kertaa maan presidentiksi valittu Luiz Inácio Lula da Silva aloitti virkakautensa, ja neljä vuotta maata hallinnut, kiistelty presidentti Jair Bolsonaro sai väistyä. Bolsonaron ja häntä edeltäneen, väliaikaisen presidentin Michel Temerin aikakaudet olivat Brasilian ay-liikkeelle raskaita. Aikakausilla muun muassa kiellettiin ammattiliittojen jäsenmaksuperintä, lakkautettiin työministeriö, lopetettiin kolmikantaiset lakivalmistelut ja rajoitettiin ammattiliittojen neuvotteluoikeuksia. Oliveira da Silvan mukaan uuden presidentin myötä ay-liikkeen elämä on helpottunut. Mutta paljon on kuitenkin tehtävä töitä, jotta työmarkkinat Brasiliassa saataisiin kuntoon. – Nyt pyrimme uudelleen vahvistamaan työehtosopimusneuvotteluiden tärkeyttä. Päästyämme jälleen työhön olemme nyt pyrkineet kasvattamaan järjestäytymistä, hän sanoo. – Työntekijöiden kannalta olemme kriittisessä vaiheessa. Jos työntekijät eivät ota heille kuuluvaa tilaa, sen ottaa joku muu ja päättää työntekijöiden tulevaisuudesta heidän puolestaan. Lue lisää: www.tekijälehti.fi > hae: ”Brasilia” Luottamusmiesten teemaseminaari www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesten-teemaseminaari-2 Ilmoittaudu viimeistään 24.11. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti työpaikkojen pääluottamusmiehille ja se on osallistujille maksuton. Jos työnantaja ei maksa ansionmenetyskorvausta ja matkakustannuksia, liitto maksaa kurssistipendin ja -päivärahan sekä korvaa matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaan. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen osallistujille lähetetään kutsu. 4.—5.12.2024, Murikka-opisto Aroaldo Oliveira da Silva Kemian tes-neuvottelukuntien jäsenet keskustelivat tavoitteista 27. syyskuuta Helsingissä. A N TT I H YV Ä RI N EN Kemian tes-neuvotteluista odotetaan vaikeita TYÖEHTOSOPIMUKSET Kemian pääalojen tes-neuvottelukunnat kokoontuivat syyskuun lopussa asettamaan tavoitteita lokakuussa alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. – Porukkamme odottaa, että maan hallituksen heikennyksiin saataisiin kompensaatiota. Esimerkiksi tuleeko ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus työehtosopimuksiin, Joensuun Exel Compositesin pääluottamusmies Marko Kemppainen kertoo. Rani Plastin pääluottamusmies Miika Peltola näkee, että työnantajat ovat saaneet maan hallituksen kautta monia heikennyksiä läpi. – Huoli ei ole vain omista, vaan myös seuraavan sukupolven eduista. Molemmat arvioivat, että työnantajien puolelta tullaan esittämään pitkä lista heikennyksiä. Lue lisää: www.tekijälehti.fi > hae: ”kemian tes” Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 41 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 41 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
42 Tekijä 10/2024 Luottamusmies valitaan sinua varten Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12.2024 www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit ”Luottamusmiehen tärkeys korostuu entisestään ” Luottamusmiesvaaleissa 1.11.–31.12. valitaan työpaikan tärkeät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle. ”V allitsevassa poliittisessa tilanteessa työpaikkojen järjestäytymisen ja luottamusmiesten valinnan tärkeys korostuu entisestään, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg. Maan hallitus jätti syyskuussa eduskunnalle esityksensä paikallisen sopimisen edistämisestä. Esityksessä lainsäädännöllä tuotaisiin liittoon kuuluvia työntekijöitä edustavien koulutettujen luottamusmiesten rinnalle ammattiliittoon TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN kuulumattomien työntekijöiden edustajat sopimaan työehdoista paikallisesti. Esimerkiksi SAK:n arvion mukaan tämä uhkaa heikentää työntekijöiden sopimusasemaa merkittävästi. – Luottamusmiehen tärkeimpiä tehtäviä on olla edunvalvonnan, jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Kun työpaikalla on korkea järjestäytymisaste, työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on paljon paremmat asemat neuvotella työntekijöiden edunvalvonnan parannuksista, Risberg muistuttaa. Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkeä edunvalvoja. Ilman luottamusmiehiä liitto LUOTTAMUSMIESVAALIT Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton luottamusmiesvaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/ luottamusmiesvaalit Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 42 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 42 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
10/2024 Tekijä 43 LIITOSSA ei pääse kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmieheksi voivat olla ehdolla kaikki Teollisuusliittoon kuuluvan ammattiosaston jäsenet. – Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti. Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet tehtävään valitaan, Risberg sanoo. – Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, kun asema on virallinen. Kun luottamusmiehen asema on virallinen, hänellä on tiedonsaantioikeudet, laajennettu työsuhdeturva, oikeus kouluttautua tehtäväänsä ja hän voi käyttää työaikaa tehtävän hoitamiseen. Lisäksi luottamusmies on Teollisuusliiton luottamushenkilövakuutuksen piirissä. Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa. – Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään yrityksen kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia päätöksiä. ? Ville-Petteri Risberg Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän on jäsenhankinnan ja järjestäytymisen edistäjä. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti. Syyskuussa 2024 Teollisuusliitossa oli 1 932 pääluottamusmiestä, 1 338 varapääluottamusmiestä ja 817 luottamusmiestä. LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT Työnantaja on velvollinen noudattamaan voimassa olevia työehtoja. Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo: ? työehtosopimusten noudattamista ? työlainsäädännön noudattamista ? työsopimusten ehtojen noudattamista ? työsuhteen muiden ehtojen noudattamista Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät: ? työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin ? yrityksen kehittämiseen ? paikalliseen sopimiseen Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen. LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA Luottamusmies valitaan työpaikalla järjestettävillä vaaleilla. Samalla valitaan varaluottamusmies ja työpaikan koon mukaisesti myös osastojen luottamusmiehet. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä. Luottamusmiesvaalit järjestetään lähtökohtaisesti uurnavaalina työpaikalla. Luottamusmiesvaalit voidaan tietyin ehdoin järjestää myös postiäänestyksenä tai sähköisenä vaalina, mutta se vaatii kirjallisen luvan Teollisuusliiton järjestöyksiköltä. Tarkemmat ohjeet löytyvät liiton luottamusmiesvaaliohjeesta: www.teollisuusliitto.fi/wpcontent/uploads/2023/09/ Luottamusmiesvaaliohje.pdf Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä. Äänioikeus voi poiketa työehtosopimusmääräyksillä. Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa luottamusmiesvaaliohjeiden mukaisesti. Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta. ENTÄ JOS TYÖPAIKALLANI EI OLE LUOTTAMUSMIESTÄ? Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voivat järjestäytyneet työntekijät yhdessä ammattiosastonsa kanssa järjestää vaalit milloin tahansa. Ohjeet vaalien järjestämiseen saa Teollisuusliiton aluekeskuksista samoin kuin yksityiskohtaiset tiedot luottamusmiehen tehtävistä ja toimikausista. Teollisuusliitto kouluttaa luottamusmiehet tehtäviinsä. Työnantaja maksaa koulutusajalta palkan. Luottamusmies Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 43 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 43 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
44 Tekijä 10/2024 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Hae Murikasta Virtaa jäsenhankintaan! ”Nyt jos koskaan on korkea aika jäsenhankinnalle” PASI KINNUNEN Puheenjohtaja, Arteknon Muovityöntekijät ao. 508 / Koneenhoitaja, Artekno Oy, Kangasala ”Pyrin käymään liiton kursseilla pari kertaa vuodessa. Alueosaston hallituksen kanssa katsotaan, mikä kurssi on tarkoituksenmukainen ja aikatauluihin sopiva. Viime syksynä se oli Virtaa jäsenhankintaan -kurssi. Kurssi oli kauttaaltaan hyvä ja sisälsi kunnon kertausta. Työpaikallamme hoidetaan hommat vähän eri sapluunalla ja järjestyksessä kuin kurssilla opetetaan. Joistain työpaikalla mutkattomista asioista huomaakin, että ei tätä sittenkään ihan osannut, eli kurssilla osaaminen vahvistuu. Tärkeää on myös uusien tuttavuuksien tapaaminen, verkostoituminen ja näkökantojen avartuminen. Kaikenlaiset ihmiset kohtaavat toisensa ja jakavat vinkkejä omilta työpaikoiltaan. Jäsenhankinta on ehdottoman tärkeä aihe. Korkealla järjestäytymisasteella saavutetaan parempi työrauha. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa nyt jos koskaan on korkea aika jäsenhankinnalle.” Liitto kouluttaa Järjestöosaajaverkkokoulutus 26.10. Vapaaehtoisjohtaminen: Vapaaehtoiset ovat järjestön voimavara, imagon säteilevä lisä, uskottava elementti. Etäkoulutuksessa tutustutaan vapaaehtoisten johtamiseen, jotta vapaaehtoiset viihtyvät toiminnassa ja saavat järjestön kukoistamaan. Koulutus on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa olla kehittämässä yhdistyksestään innostavaa ja vaikuttavaa. Kohderyhmä: ammattiosastojen hallitusten jäsenet. Virtaa jäsenhankintaan 4.—6.11. Kurssin tavoitteena on tutustua jäsenyyteen ja sen tuomiin etuihin sekä yhdessä tekemisen tuloksiin. Kurssilla perehdytään jäsenyyden perusteluihin, jäsenhankinnan vastaväitteisiin sekä harjoitellaan itse tekemistä. Kohderyhmä: Luottamusmiehet, työsuojelutehtävissä toimivat sekä ammattiosastojen työmarkkinoiden käytettävissä olevat aktiivit, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään oman työpaikkansa tai ammattiosaston jäsenhankintaa. Murikan kursseja marraskuussa 4.—6.11. Virtaa jäsenhankintaan 11.—15.11. Luottamusmiesten jatkokurssi 11.—13.11. Osallistu – vaikuttamista ja medialukutaitoa 13—15.11 Kompletteringskurs 18.—21.11. Teknologiateollisuuden palkkaja työsuhdekurssi 18.—22.11. Koulutustoiminnan kurssi 18.—22.11. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 20.—22.11. Nuoret mukana Teollisuusliitossa 25.—29.11. Työsuojelun peruskurssi 25.—29.11. Ammattiosaston johtaminen Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 44 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 44 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
10/2024 Tekijä 45 MAAILMA D PA / LE H TI KU VA Enemmän työtä vai elämää? TYÖAIKA Aika on rahaa, varsinkin työehtosopimuksissa. Työajan lyhennyksellä on hintalappu siinä missä palkankorotuksillakin. Länsi-Saksan IG Metall -liitto alkoi ajaa 35 tunnin työviikkoa vuonna 1984. Tämä vaati yhteensä satojentuhansien työläisten lakkoja. Pisin, 46 000 työläisen lakko kesti lähes seitsemän viikkoa. Työnantaja vastasi työsuluilla, jotka kattoivat 372 000 metallityöläistä. Liitto järjesti silloisen Länsi-Saksan pääkaupunki Bonniin 250 000 ihmisen mielenosoituksen. Oikeistolainen liittokansleri Helmut Kohl kutsui vaatimusta "mielettömäksi, tyhmäksi ja hölmöksi". Viimein syntyi sopimus, joka takasi työajan asteittaisen lyhentymisen 35 viikkotuntiin vuoteen 1995 mennessä. Itäisen Saksan osavaltioissa kamppailu on yhä osin kesken. Britanniassa järjestettiin 2022 puolen vuoden kokeilu, jossa 61 yritystä siirtyi nelipäiväiseen työviikkoon. Se kattoi 2 900 työntekijää. Tulos oli selkeä: vuotta myöhemmin 54 yritystä jatkoi nelipäiväisyyttä ja 31 ilmoitti siirtyneensä siihen pysyvästi. Ruotsissa keskustellaan nyt vilkkaasti työajasta. Sosiaalidemokraattien työryhmä esitti 35 tunnin viikkotyöaikaan siirtymistä 2035 mennessä. Työnantajien Svenskt Näringsliv sanoi tämän olevan turmion tie ja maksavan maalle 45 miljardia euroa vuodessa. Dagens Nyheter huomautti, että työnantajajärjestön oma työaika on 37,5 tuntia viikossa ja kolmena kesäkuukautena 32,5 tuntia. Se on eri asia, työnantajajärjestö väitti. Työaikaa voi säädellä laillakin, kuten meilläkin. Ranska sääti ensimmäisenä Euroopassa 40 tunnin viikkotyöajan 1936. Se laskettiin 35 viikkotuntiin vuonna 2000. Euractiv-julkaisun mukaan Puolan pääministeri Donald Tusk vahvisti kesällä, että hänen hallituksensa aikoo lyhentää työaikaa joko neljään päivään viikossa tai seitsemään tuntiin päivässä. Tämä tapahtuisi vuoteen 2027 mennessä. Espanjan hallitus ajaa työajan lyhentämistä 38,5 viikkotuntiin. Parlamentti tuki sitä helmikuussa ja kannustaa työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan työlain muutoksesta. Vain Espanjan perussuomalaiset, Vox, äänesti tätä vastaan. ? Koonnut Heikki Jokinen Saksassa ammattiliitto IG Metall ja autovalmistaja Volkswagen ovat sopineet työajan yhdenmukaistamisesta 35 tuntiin viikossa kaikilla Saksan tehtailla vuoteen 2027 mennessä. Kahden päivän työviikko RUOTSI Maan kenties lyhyin teollisuuden työviikko löytyy Volvo Carsilta Göteborgista. Tehtaan viikonloppujen työvuoron 50 työntekijää tekevät kaksipäiväistä viikkoa. Mutta työ on kovaa: kaksi 12 tunnin työvuoroa joka viikonloppu. Ensimmäinen vuoro alkaa perjantaina puoliltaöin ja päättyy lauantaina lounasaikaan. Toinen vuoro alkaa sunnuntaina aamupäivällä. Työtunteja tulee 24 viikossa. Kaikki arkipäivät ovat vapaita. Työntekijöillä on lisäksi IF Metallin sopimuksen mukainen työajan lyhennys ja mahdollisuus työaikapankin käyttöön. "12 tunnin työvuorot ovat pitkiä eivätkä kaikkia varten. Mutta kun töihin pitää mennä vain kahtena päivänä viikossa ja loput ovat vapaata, se korvaa raskauden monille", sanoo IF Metallin Volvo Carsin osaston tiedottaja Michael Blohm Arbetet -lehdelle. Siat ennen ihmisiä PUOLA Puola hyväksyi tänä kesänä EU-direktiivin edellyttämän säädöksen lain rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta viimeisenä EU-maana. Hallituksen esitys suojeli myös työlakien rikkomuksista ilmoittavia. Puolan parlamentin alahuone Sejm poisti tämän laista. Lopullisessa äänestyksessä eri oikeistoryhmät hallituksesta ja oppositioista äänestivät yhdessä hallituksen esitystä vastaan. Työministeri Agnieszka Dziemianowicz-B?k muistutti puheessaan Sejmissä, että lain oli tarkoitus suojella työntekijöiden henkeä ja terveyttä. Ministeri sanoi X-viestipalvelussa, että tilanne on absurdi: laki suojelee enemmän sikoja kuin ihmisiä. "Eläinten rehusta tai hyvinvoinnista raportointi on – kuten oikein onkin – lain suojelemaa, mutta raportointi uhkista työläisten terveydelle ja hengelle ei ole enää." LIITOSSA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Hae Murikasta Virtaa jäsenhankintaan! ”Nyt jos koskaan on korkea aika jäsenhankinnalle” PASI KINNUNEN Puheenjohtaja, Arteknon Muovityöntekijät ao. 508 / Koneenhoitaja, Artekno Oy, Kangasala ”Pyrin käymään liiton kursseilla pari kertaa vuodessa. Alueosaston hallituksen kanssa katsotaan, mikä kurssi on tarkoituksenmukainen ja aikatauluihin sopiva. Viime syksynä se oli Virtaa jäsenhankintaan -kurssi. Kurssi oli kauttaaltaan hyvä ja sisälsi kunnon kertausta. Työpaikallamme hoidetaan hommat vähän eri sapluunalla ja järjestyksessä kuin kurssilla opetetaan. Joistain työpaikalla mutkattomista asioista huomaakin, että ei tätä sittenkään ihan osannut, eli kurssilla osaaminen vahvistuu. Tärkeää on myös uusien tuttavuuksien tapaaminen, verkostoituminen ja näkökantojen avartuminen. Kaikenlaiset ihmiset kohtaavat toisensa ja jakavat vinkkejä omilta työpaikoiltaan. Jäsenhankinta on ehdottoman tärkeä aihe. Korkealla järjestäytymisasteella saavutetaan parempi työrauha. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa nyt jos koskaan on korkea aika jäsenhankinnalle.” Liitto kouluttaa Järjestöosaajaverkkokoulutus 26.10. Vapaaehtoisjohtaminen: Vapaaehtoiset ovat järjestön voimavara, imagon säteilevä lisä, uskottava elementti. Etäkoulutuksessa tutustutaan vapaaehtoisten johtamiseen, jotta vapaaehtoiset viihtyvät toiminnassa ja saavat järjestön kukoistamaan. Koulutus on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa olla kehittämässä yhdistyksestään innostavaa ja vaikuttavaa. Kohderyhmä: ammattiosastojen hallitusten jäsenet. Virtaa jäsenhankintaan 4.—6.11. Kurssin tavoitteena on tutustua jäsenyyteen ja sen tuomiin etuihin sekä yhdessä tekemisen tuloksiin. Kurssilla perehdytään jäsenyyden perusteluihin, jäsenhankinnan vastaväitteisiin sekä harjoitellaan itse tekemistä. Kohderyhmä: Luottamusmiehet, työsuojelutehtävissä toimivat sekä ammattiosastojen työmarkkinoiden käytettävissä olevat aktiivit, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään oman työpaikkansa tai ammattiosaston jäsenhankintaa. Murikan kursseja marraskuussa 4.—6.11. Virtaa jäsenhankintaan 11.—15.11. Luottamusmiesten jatkokurssi 11.—13.11. Osallistu – vaikuttamista ja medialukutaitoa 13—15.11 Kompletteringskurs 18.—21.11. Teknologiateollisuuden palkkaja työsuhdekurssi 18.—22.11. Koulutustoiminnan kurssi 18.—22.11. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 20.—22.11. Nuoret mukana Teollisuusliitossa 25.—29.11. Työsuojelun peruskurssi 25.—29.11. Ammattiosaston johtaminen Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 45 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 45 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
46 Tekijä 10/2024 LYHYET LUETUIMMAT SYYSKUUSSA www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalvelun puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. Sähköpostiosoite on jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu tai jäsenmaksuvapautus ajan tasalla. Jäsenmaksut on tärkeä hoitaa huolellisesti etenkin lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. Jäädessäsi eläkkeelle lähetä kopio eläkepäätöksestä Jäsenpalveluun. ? Muistathan antaa A-Kassalle luvan välittää työttömyystietosi Teollisuusliitolle. Kirjaudu A-Kassan eAsiointiin: valitse Asetukset > Työttömyystiedon välittäminen ammattiliittoon > valitse kyllä ja tallenna. Välityslupa koskee luvan antamisen jälkeistä aikaa. Jos olet jo aiemmin antanut välitysluvan, vaihtoehto ei näy enää valikossa. ? Jos jäsenmaksussasi on puutteita elokuun ajalta, saat meiltä tekstiviestin numerosta +358 414 001 659. Vastaamalla viestiin voit selvittää asian, tilata maksuviitteet sähköpostiisi tai jättää soittopyynnön. Puhelu tulee numerosta 045 782 00599. www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi ? Maailmalta Kainuun korpeen – Transtechin työntekijät edustavat pariakymmentä kansallisuutta ? Fyra år efter nedläggningen av rörfabriken i Lappvik – ”En dörr stängdes, men i stället har andra öppnats” ? "Pyörät ja jäsenet ovat erilaisia, mutta olemme kaikki tasavertaisesti samalla viivalla” – Moottoripyöräharrastus tuo yhteen koko murteiden kirjon ? Työehtosopimusten neuvottelukierros käyntiin – ”Pyrimme estämään lakimuutosten vaikutuksia työehtoihin” ? Ari-Pekka Vuoriselle metsästyskausi alkaa kyyhkyjahdista – ”Olen odottanut tätä pitkän kesän” Leijona, norsu vai mangusti? PERHEPÄIVÄ Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys HKY tarjosi jäsenilleen perhepäivän Korkeasaaren eläintarhassa. Tekijä kävi kysymässä osallistujilta, mikä eläin kuvaisi parhaiten ammattiliittoa. – Leijonaemo, joka puolustaa, vastaa Miika Rinne hetken pohdinnan jälkeen. Rinteen perhe osallistui kuuden hengen voimin perhepäivään. Aurinkoisena syyskuun päivänä eläimet olivat hyvin näkyvillä ja aktiivisina. – Kovaa karjahteleva leijona herätti mielenkiintoa, Rinne kertoo. Tuomo ja Marianna Tala tulivat Korkeasaareen lapsensa Saiman kanssa. HKY:n hallituksen varajäsen Tuomo Tala kertoo, että edellisellä kerralla he olivat yhdistyksen reissulla trampoliinipuistossa. – Koko perheen toiminnot ovat mielekkäimpiä. Ammattiliittoa kuvaavaa eläintä ei kuitenkaan löydy Korkeasaaresta. – Ammattiliitto on kuin norsu, kunnioitusta herättävä ja vakaa, Tuomo Tala toteaa. Lue lisää perhepäivän tunnelmista: www.tekijälehti.fi > hae: ”Korkeasaari” A N N IK A RA U H A LA Minna ja Miika Rinne sekä lapset Enni, Emma, Anni ja Atte osallistuivat ammattiosaston perhepäivään Helsingin Korkeasaaressa 21.9.2024. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 46 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 46 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
10/2024 Tekijä 47 AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA Uusia tuotteita Sopissa! VERKKOKAUPPA Varaudu syksyn sateisiin ja pimeän ajan saapumiseen vuodenaikaan sopivilla tuotteilla! eira.fi eira.fi Aina on oikea aika Aina on oikea aika aloittaa opiskelu aloittaa opiskelu Eiran aikuislukio Eirassa voit suorittaa tutkinnon valmistua ylioppilaaksi korottaa arvosanoja kerrata pääsykokeisiin opiskella omaan tahtiin opiskella yksittäisiä aineita opiskella verkossa Jäivätkö opiskelusi kesken tai aloittamatta, haluat korottaa arvosanojasi tai kerrata pääsykokeisiin? ILMOITTAUDU ILMOITTAUDU v oit aina aloittaa uudelleen. EIRAN AIKUISLUKIOSSA EIRAN AIKUISLUKIOSSA Tutustu tuotevalikoimaan ja tilaa: www.teollisuusliitto.fi/soppi Tervetuloa ostoksille! Mobiilijäsenkortti kaikille – jäsenedut säilyvät JÄSENKORTTI Teollisuusliitto siirtyy vuoden 2025 alusta lähtien kokonaan mobiilijäsenkortin käyttöön, eikä muovista jäsenkorttia ole enää mahdollista tilata. Muutos ei vaikuta Teollisuusliiton jäsenetuihin, vaan ne säilyvät ennallaan. Muutos tehdään ympäristösyistä ja siksi, että muovisten jäsenkorttien kysyntä on vuosi vuodelta vähentynyt. Kaikki jäsenedut ja ohjeet niiden käyttöön löytyvät mobiilikortista, eikä etujen hyödyntäminen edellytä muovista jäsenkorttia. Liitto arpoo 20 kappaletta ruokatermospulloja kaikkien niiden kesken, jotka ovat ladanneet mobiilikortin viimeistään 31.12.2024 ja ilmoittautuvat mukaan arvontaan mobiilikortissa. Voit ilmoittautua mukaan mobiilikortin valikosta kohdasta Arvonta . Lue lisää ja lataa mobiilijäsenkortti: www.teollisuusliitto.fi/ mobiilijasenkortti Teollisuusliitto tukee liiton opiskelijajäseniä kaksi kertaa vuodessa haettavilla stipendeillä. 500 euron stipendejä myönnetään enintään 120 kappaletta vuodessa. Stipendin tarkoitus on tukea aktiivisia jäseniä opiskelun aikana. Tämän syksyn hakuaika päättyy 30.11.2024. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi OIKAISU Tekijä 9/2024 Työpaikalla-reportaasissa Valmet Automotiven akkutehtaalta faktalaatikon ilmoitetut henkilöstömäärät koskivat Uudenkaupungin toimipistettä. Valmet Automotiven akkuliiketoiminnan (syyskuusta alkaen nimellä IONCOR) koko henkilöstömäärä on noin 1 400, joista tuotannossa työskentelee noin 650. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 47 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 47 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
48 Tekijä 10/2024 Avtalsrörelsen i gång på allvar K ollektivavtalsförhandlingarna inleddes på allvar i september då parterna som förhandlar om avtalet för teknologiindustrin, det vill säga Industrifacket och Arbetsgivarna inom teknologiindustrin, satte sig vid förhandlingsbordet i arbetsgivarborgen på Södra kajen i Helsingfors 12.9. Under det första mötet berättade parterna om sina mål för förhandlingarna. Industrifackets ordförande Riku Aalto förutspår svåra förhandlingar. – När vi börjar förhandla är det så att arbetsgivarna har minst lika många mål som vi och de är i regel inte i linje med våra, sa Aalto. Kollektivavtalet för teknologiindustrin löper ut i slutet av november. Den här gången sitter även en objuden gäst vid förhandlingsbordet. De lagändringar som regeringen gjort och planerar att göra strider i regel mot arbetstagarnas intressen. – Vi strävar efter att förhindra lagändringarna från att påverka anställningsvillkoren genom att få in skrivelser i avtalet, men allt ryms inte under kollektivavtalet. Regeringens arbetstagarfientliga politik skapar ett tryck på kollektivavtalsförhandlingarna, anser Industrifackets ordförande Riku Aalto. Målet är en bättre köpkraft för förbundets medlemmar. TEXT ANTTI HYVÄRINEN OCH JOHANNES WARIS FOTO ANTTI HYVÄRINEN ”Det är klart att det finns ett tryck på löneförhöjningar. Vi strävar efter att få till stånd en lösning där medlemmarnas köpkraft förbättras”, säger Riku Aalto. >> AVTALSRÖRELSEN Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 48 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 48 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
10/2024 Tekijä 49 PÅ SVENSKA AVTALSSYSTEMET ÄR HOTAT I september 2024 gav regeringen sitt lagförslag om att utöka det lokala avtalandet till riksdagen. Lagändringen öppnar dörren för dumpning av anställningsvillkor och arbetsrelaterat utnyttjande. Fram tills nu har lokala avtal byggt på nationella kollektivavtal och avtalen har förhandlats fram mellan organiserade arbetsgivare och fackliga förtroendemän. Avvikelserna från texten i kollektivavtalet har kunnat gälla till exempel arbetstid. Regeringen Orpo vill införa lokalt avtalande även i företag som inte är organiserade i arbetsgivarförbund. Samtidigt vill regeringen också att någon annan än en facklig huvudförtroendeman på arbetstagarsidan. ska ha rätt att förhandla om lokala avtal. – Vår uppfattning är att lagändringarna kommer att ändra ordentligt på riktningen i det finländska arbetslivet. På det här sättet knäcker man hela systemet med allmänbindande kollektivavtal, sa Aalto. – Vi samarbetar med FFC-familjen och i vårt fall också med tjänstemannafacken. Det är viktigt att vi ser till att informationen rör sig mellan oss. LÖNEFÖRHÖJNINGAR FÖR TIOTALS BRANSCHER Teknologiindustrin som öppnar spelet är ändå bara en an av Industrifackets 35 avtalsbranscher, om än visserligen den största. Under avtalsrörelsen ska tiotals riksomfattande kollektivavtal svarvas ihop. Dessutom löper runt 80 företagsspecifika kollektivavtal inom den mekaniska skogsindustrin ut under slutet av året. Industrifackets mål inför förhandlingarna bygger på de kollektivavtalsinitiativ som fackavdelningarna lagt fram. – Vi är tacksamma och glada över att fackavdelningarna är intresserade av att utveckla anställningsvillkoren i Finland. På arbetsmarknadsspråk brukar det heta att man först talar om texter och efter det om pengar. Det betyder att man först ser över textändringarna i avtalet och bedömer kostnadseffekten av dem. Det kan handla till exempel om ledigheter. Efter det flyttar man över till att prata om lönepåslag. Stigande bolåneräntor och allmänna prishöjningar har under de senaste åren inneburit att den finländska arbetstagarens köpkraft blivit sämre. Nu ser vi ut att gå mot snäppet bättre tider även om vi fortfarande befinner oss i startgroparna. – Det är klart att det innebär att det finns ett tryck på löneförhöjningar. Vi strävar efter att få till stånd en lösning som innebär att medlemmarnas köpkraft förbättras. ? På det här sättet knäcker man hela systemet med allmänbindande kollektivavtal. Industrifacket har räknat ut att om möjligheterna som kollektivavtalet för teknologiindustrin skulle utnyttjas fullt ut av arbetsgivaren skulle det kunna innebära till och med 20 000 euro mindre i lön på årsnivå. – Det är en teoretisk maximinivå men det är sant att det kan handla om en omfattande nedskärning. Nu funderar vi vid förhandlingsborden hur man ska kunna lösa den här problematiken. Det samma gäller även frågan kring det inkomstrelaterade arbetslöshetsskyddet som regeringen skurit i. Från och med september 2024 sjunker dagpenningen med 20 procent efter två månader och ytterligare fem procent efter åtta månader. Industrifacket försöker lappa till hålen i omställningsskyddet genom att få in skrivelser i kollektivavtalen. Aalto säger ändå att avtalen skiljer sig från varandra och målen är inte identiska. – Det kan till exempel handla om att förlänga uppsägningstiden. Arbetsgivarsidan koordinerar förhandlingarna på förbundsnivå. Samarbete förekommer även på arbetstagarsidan. Industrifackets vice ordförande Turja Lehtonen hälsar på verkställande direktör för Teknologiindustrins arbetsgivare, Jarkko Ruohoniemi. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 49 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 49 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
50 Tekijä 10/2024 En vanlig arbetare bland andra INDUSTRIFACKETS MEDLEMSUNDERSÖKNING 2023 De centrala resultaten från medlemsundersökningen 2023 publiceras nu också på svenska. Medlemmarna oroar sig för löneutvecklingen och uppskattar familj och vänner. positiva till digitaliseringen. Medlemsundersökningen visar att medlemmarna särskilt oroar sig över att anställningsvillkoren i framtiden blir sämre. Särskilt löneutvecklingen gör dem allvarsamma. Däremot oroar de inte sig lika mycket för att arbetet ska räcka till eller för globala förändringar. Läs mer om medlemsundersökningen på svenska: www.teollisuusliitto.fi/sv/ medlemsundersokning-2023 TEXT ANU-HANNA ANTTILA GRAFIK SOLE LÄTTI, SAMI MYLLYNIEMI OCH EMILIE UGGLA U ndersökningen skapar en översikt över Industrifackets medlemmars situationer i arbetslivet. Dessutom berättar vi vilka Industrifackets medlemmar är och vad de tycker. Medlemsundersökningen genomfördes på nätet i början av 2023. Närmare 22 000 medlemmar i Industrifacket deltog i undersökningen. Industrifacket fyllde sex år våren 2024. Under de första åren har organisationen som varit som ett barn i frågeåldern vuxit upp för att bli till en stark aktör som behärskar arbetslivets regler och vet hur man ingår kollektivavtal. Industrifacket ställer inte frågor bara av glädjen att fråga i sina studier, utan tar lärdom, reagerar på informationen och förbättrar sin verksamhet baserat på den framtagna informationen. I medlemsundersökningen berättar medlemmar i olika åldrar om sitt arbete och sin utkomst. Undersökningen visar att allt fler har blivit tvungna att tänka på hur de ska klara av utgifterna i när priserna stigit. Medlemsundersökningen visar att arbetsveckorna kan bli långa för många. Det finns tecken på utmattning på jobbet. För även om arbetet är meningsfullt har självständigheten i arbetet minskat. Familj, vänner och kollegor hjälper människor att klara sig. För vissa lättar dock brådskan och stressen inte. Större delen av Industrifackets medlemmar upplever att de tillhör arbetarklassen och en femtedel till anser sig vara medelklass. Klassidentifieringen baseras på den egna bakgrunden, värderingar och inkomstnivå. Medlemmar i Industrifacket är bekanta med olika mobila enheter, automater och robotar på arbetsplatsen. De förhåller sig mestadels KÖN Man Kvinna 77 23 % % NÄRINGSGREN Metallindustri Kemisk industri Trävaruindustri Övriga branscher Servicebranscher Primärproduktion 57 13 11 8 8 4 % % Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 50 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 50 2.10.2024 15.59 2.10.2024 15.59
10/2024 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Många arbetsgivare bryter mot regler i arbetslivet ? 26.10–27.10.2024 Arbetslivets verktygsback, Härmä Spa ? 13.11–15.11.2024 Kompletteringskurs, Helsingfors ? 23.11–24.11.2024 FFC:s svenskspråkiga seminarium, Åbo Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri KURSER OCH EVENEMANG AI eller artificiell intelligens har blivit ett hett ämne den senaste tiden. Det sägs att AI kommer att förändra arbetslivet i grunden. Men vad handlar artificiell intelligens egentligen om och hur påverkar AI arbetslivet? Bland annat den här frågan kommer vi att diskutera på tillsammans med Johan Westö, som är projektledare på Yrkeshögskolan Novia och expert på AI. Mer information och anmälning: www.sak.fi/sv/aktuellt/evenemang ARBETSLIVET Var tionde förtroendeman och arbetarskyddsfullmäktig har under det senaste året blivit utsatta för påtryckningar av arbetsgivaren när arbetsgivaren har försökt få dem att gå med på försämringar av anställningsvillkoren. Det visar resultatet i en enkät som fackcentralen FFC gjort. Nästan en tredjedel (30 procent) av de förtroendevalda inom FFC:s branscher bedömer att den egna arbetsgivaren har brutit mot kollektivavtalet eller lagen under det senaste året. Vanligast är brott mot lag och kollektivavtal inom transportbranschen där hälften (49 procent) av de tillfrågade förtroendevalda vittnar om lagoch avtalsbrott. Inom industrin hade var femte (22 procent) av de tillfrågade uppmärksammat att arbetsgivaren bryter mot lag och avtal. Inom facket finns en oro om att situationen kommer att förvärras om det lokala avtalandet utökas på det sätt som regeringen vill och outbildade förtroendeombud har lika rätt att ingå lokala avtal. Läs mer: www.sak.fi/sv > sök: "arbetsgivare bryter" Industrifacket övergår till mobila medlemskort Kom ihåg att meddela om valet av förtroendemän Mer info på www.teollisuusliitto.fi/sv MEDLEMSKORT Från och med början av 2025 övergår Industrifacket helt till medlemskort i mobilen. Det innebär att det inte längre går att beställa medlemskort i plast. Förändringen påverkar inte medlemsförmånerna. Samtliga medlemsförmåner och instruktioner finns i mobilkortet. Förbundet lottar ut priser bland alla som laddat ner mobilkortet senast 31.12.2024 och som genom mobila medlemskortet anmäler sig till utlottningen. Du kan anmäla dig i kortet under menyn Utlottning. FÖRTROENDEMÄN Valet av förtroendemän ska anmälas till förbundet genom E-tjänsten för förtroendevalda. Före man gör anmälan är det viktigt att de valda personerna kollar och vid behov uppdaterar sina kontaktuppgifter i E-tjänsten. Inloggningen sker genom Industrifackets webbplats. E-tjänsten för förtroendevalda förutsätter stark identifiering med nätbankskoder eller mobilcertifikat. Ansökningstiden löper ut 30.11.2024. Läs mer: www.teollisuusliitto.fi/sv/industrifackets-stipendium Luottamusmies valitaan sinua varten Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12.2024 www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Läs mer: www.teollisuusliitto.fi/ sv/fortroendemannaval Förtroendemannaval i Industrifackets branscher 1.11–31.12 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 51 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 51 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
52 Tekijä 10/2024 A basic worker among others T he survey provides an overview of the work and career situation of Industrial Union members. It also reveals who Industrial Union members are and what their thoughts on various topics are. In forming the big picture, the survey does not overlook the individual, and the voice of the average member is heard strongly throughout the survey. The member survey was carried out as an online survey in early 2023. Nearly 22,000 Industrial Union members participated in the survey. The Industrial Union turned six years old in the spring of 2024 and has quickly grown to become a strong expert in the rules of working life and collective bargaining. The Industrial Union does not conduct studies for their own sake but in order to learn and respond to new information and develop its operations based on research data. In the member survey, members of different ages discuss their work and livelihood. Fighting for better working conditions is one of the most important tasks of the Industrial Union. That is why the survey focused on members who are available for work on the labour market. The survey found that more and more people have had to think about how to pay for everyday expenses as prices have risen. The member survey also reveals that for many average workers, the length of the workweek is increasing. Workers are showing signs of fatigue at work. Even if the work is meaningful, employees have less autonomy than before. Family, friends and coworkers help cope with work stress. For some people, however, rush and stress at work is not getting any better. The majority of Industrial Union members feel that they belong to the working class, with one in five placing themselves in the middle class. Class identification is based on an individual’s background, values and income level. The member survey shows that politically, average workers are both left and right-leaning. In elections, Industrial Union members vote either traditional left-wing parties or the Finns Party. Industrial Union members are familiar with various mobile and automated devices and robots used in workplaces. The average worker has a generally positive view of digitalisation. The member survey found that when it comes to the future, members are especially worried about worsening working conditions. In particular, wage development is a concern for many. On the other hand, members are not as worried about the sufficiency of jobs and global changes. ? Read more about the member survey in English: www.teollisuusliitto.fi/en/ member-survey-2023 INDUSTRY Metal industry Chemical industry Wood-products industries Other industry Service industries Primary production 57 13 11 8 8 4 % % INDUSTRIAL UNION MEMBER SURVEY 2023 The key results of the Industrial Union member survey 2023 Perusduunari muiden joukossa (A basic worker among others) are now published also in Swedish and English. TEXT ANU-HANNA ANTTILA GRAPHICS SOLE LÄTTI, SAMI MYLLYNIEMI AND EMILIE UGGLA GENDER Male Female 77 23 % % Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 52 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 52 2.10.2024 15.57 2.10.2024 15.57
10/2024 Tekijä 53 IN ENGLISH Collective bargaining round gets underway COLLECTIVE BARGAINING Riku Aalto, president of the Industrial Union, says that the anti-worker policy of the Finnish Government is creating extra pressures for collective bargaining this autumn. The goal of the union is to improve its members' purchasing power. The collective bargaining for the technology industry began on 12 September. The existing collective agreement will expire at the end of November. This time the negotiations will be different. The Orpo-Purra right-wing Government has amended several laws in a way which serves to act against the interests of wage and salary earners. And there’s more to come. – We will try to prevent the effects of legislative amendments to the terms of work, but collective bargaining can not take a stance on everything, Aalto says. One of the government decisions was to cut earnings-related unemployment benefits. For example, according to the new rules, it will be reduced by 20 percent after two months. The government plans to weaken transition security, too. The latter had been designed to improve the position of redundant workers and support their re-employment. The Industrial Union will try to overcome any watering down of transition security through the collective agreements. This could mean, for instance, making the terms of notice longer in the case of lay-offs. – However, the collective agreements are not similar, so the goals in various sectors are not identical, Aalto says. There are 35 bargaining sectors in the union. The technology industry is the first one to be negotiated. The union has tens of other nationwide collective agreements to negotiate, too. At the end of this year, some 80 company-specific collective agreements in the mechanical forestry industry will come to an end. Looking at the bigger picture, collective bargaining is essential to a society based on negotiations and contracts. – Collective agreements help uphold a controlled environment, in order to make the labour market, pay, overheads and industrial peace predictable, Aalto says. ? Industrial Union president Riku Aalto (right) and vice-president Turja Lehtonen met the media before the first negotiations of the technology industry on 12 September 2024. + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Danger of dumping LOCAL BARGAINING In September, the Orpo-Purra Government published its proposal for local bargaining for company level agreements. This proposal opens the gates for dumping the terms of work. Up until now, company level bargaining has been based on nationwide collective agreements. It is only allowed for the union shop stewards and the companies belonging to the employers' association. Now, the right-wing Government is extending the right for local bargaining to all companies. Also, someone other than the union shop steward could make a deal on behalf of employees. – Our understanding is that legislative amendments will significantly change the direction of working life. This is a way to erode the system of agreements and their generally binding character, the Industrial Union president Riku Aalto says. The Industrial Union is not against company level bargaining. On the contrary, it is one of the forerunners in supporting it. Now, workers can get support from the union and the negotiator is the shop steward, who is often experienced and trained in these issues. The Government plan is to go round this in unorganised companies. There, employers could more easily dictate the terms of work. Compiled by Heikki Jokinen A N TT I H YV Ä RI N EN Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 53 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 53 2.10.2024 14.52 2.10.2024 14.52
Kadonneen jäljillä TERO KAUKONEN Asentaja Ylöjärvi Avant Tecno Oy 54 Tekijä 10/2024 HARRASTAJA HARRASTAJA Tero Kaukonen kiinnostui vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta isänsä jalanjäljissä. Tavallisesti tehtävänä on etsiä kadonneita ikäihmisiä. Syksyisin hukassa ovat marjastajat ja sienestäjät. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Vapepan Tampereen paikallistoimikunnan järjestämään ISLA 24 -harjoitukseen osallistui useita koirapartioita. Viestikeskus toimii Tero Kaukosen isän omistamassa vanhassa ambulanssissa. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 54 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 54 2.10.2024 14.53 2.10.2024 14.53
V anha ambulanssi seisoo Tampereen messuja urheilukeskuksen edessä. Tero Kaukonen rakentaa autoon viestikeskusta Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) ISLA24 -harjoitusta varten. – Olen ollut Vapepassa 12 vuotta. Minua kiinnostaa ihmisten auttaminen. Isäni on ollut vapepalainen 1990-luvulta, ja myös sisko on mukana toiminnassa. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on yli 50 järjestön verkosto, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. – Pääosa tehtävistä on hätäetsintöjä eli joku on kadonnut. Yleensä kyse on ikäihmisestä. Marjastusja sienestyskausi näkyy tehtävämäärissä syksyisin. Tehtävät painottuvat usein iltaan. Yleensä Vapepan hälyttää poliisi. Tällöin Kaukonen saa kännykkäänsä tekstiviestin. – Vastaan siihen, pääsenkö tehtävälle heti, myöhemmin vai en ollenkaan. Sen jälkeen tehtävään osallistuvat saavat tipoittain tietoa kokoontumispaikasta ja etsittävästä. REPPU AINA VALMIINA Tero Kaukosen puhelin piippaa etsintätehtävän merkiksi keskimäärin kerran kuussa. – Joskus hälytyksiä tulee useampi kuukaudessa ja välillä menee monta kuukautta, ettei niitä tule ollenkaan. Joskus en ehdi autoonkaan, kun tulee jo tieto, että kadonnut on löytynyt. Kaukosella on etsintävarusteet aina valmiina repussa hälytyksen varalta. Sieltä löytyy lehtiö, lyijykynä, huomioliivit, lamppuja, kompassi, ensiaputarvikkeet ja avaruuspeite. – Lisäksi pakkaan mukaan vielä vaihtovaatteita, vettä, suklaata tai energiapatukoita ja leipää, jotta selviän jonkun tunnin, koska huolto ei tule heti paikalle. Vapepan muonittajat vastaavat vapaaehtoisten ruokahuollosta tehtävien aikana. Viime vuosina Kaukonen on toiminut etsinnöissä usein maastotoiminnan johtajana. Tällöin hän ottaa mukaansa myös tietokoneen, tulostimen ja toimistotarvikkeita. – Poliisi määrittää etsittävän alueen. Sen jälkeen maastotoiminnan johtaja rupeaa piirtämään partioille etsintäalueita, ja maastojohtaja alkaa kerätä valmiiksi partioita. Etsintään osallistuu koirapartioita ja maastoetsijöitä sekä auto-, moottoripyöräja mönkijäpartioita. Tarvittaessa kadonnutta voidaan etsiä myös sukeltajien, lennokkien eli droonien, lentokoneen tai helikopterin avulla. TEKNIIKKA APUNA ISLA24 -harjoituksessa partiot etsivät neljää ihmistä, jotka ovat kadonneet Tampereen yöhön työpaikan seminaarin jälkeen. Viestikeskus vastaa siitä, että viestit kulkevat partioiden ja johtopaikan välillä. – Pystytimme VHF-antennin messukeskuksen katolle, testasimme partioille annettavat radiopuhelimet ja kytkimme auton verkkovirtaan, Kaukonen kertoo. Hän istuu pöydän ääreen ambulanssin takaosaan ja käynnistää kannettavan tietokoneen. – Pidän harjoituksessa viestipäiväkirjaa. Siihen kirjataan kaikki harjoituksen viestiliikenne eli kuka lähettää viestin, kenelle ja milloin ja mitä viesti sisältää. Radiopuhelinten ja kännyköiden lisäksi partiot käyttävät GPS-paikanninta ja karttasovellusta, johon ne merkitsevät maastosta löytämänsä esineet. – Kaikki vastaantulijat pyritään aina haastattelemaan. Jos heiltä saadaan pienikin vinkki, voidaan etsintää painottaa tiettyyn suuntaan. ETSIVÄ EI AINA LÖYDÄ Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ei ole kallis harrastus, Tero Kaukonen sanoo. Toimintaan osallistuminen ei edellytä esimerkiksi auton omistamista. – Vapepa sopii jokaiselle, jolle auttaminen on lähellä sydäntä. Tehtäviä on monenlaisia kirjurista alkaen, ja paikalla voi olla sen aikaa kun pystyy. Jos toiminta kiinnostaa, mukaan pääsee hakeutumalla Vapepan peruskurssille. Sen jälkeen pitää suorittaa vielä etsintäkurssi ja liittyä johonkin Vapepan jäsenjärjestöön, kuten SPR:ään, Metsästäjäliittoon tai Suomen vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijat ry:hyn. Vuosien varrella Kaukosen kohdalle on sattunut muutama tavallista raskaampi tehtävä. Sellainen voi olla, jos etsittävänä on esimerkiksi samanikäinen lapsi kuin itsellä on, hän sanoo. – Jos etsittävä löytyy menehtyneenä, silloin tehtävän päätteeksi on aina purkukeskustelu. Sekin on pitänyt hyväksyä, että aina kadonnutta ei löydetä. Palkitsevinta on, kun etsintä onnistuu, ja Kaukonen näkee onnelliset omaiset. – Silloin kilpajuoksu aikaa vastaan on ohi, ja voin huokaista helpotuksesta. ? 10/2024 Tekijä 55 VAPAALLA Maastoetsintöjen lisäksi vapaaehtoisten apua tarvitaan muun muassa evakuoinneissa, Tero Kaukonen kertoo. Hän kouluttautui syyskuussa Vapepa-johtajaksi. Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 55 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 55 2.10.2024 14.53 2.10.2024 14.53
56 Tekijä 10/2024 56 Tekijä 10/2024 JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI www.punamusta.com AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 19.-20.11.2024 www.mielenterveysmessut.? Katso koko ohjelma: Asiantuntijaluentoja: Vanhempien mielenterveys ja lapsen kehitys Mielen hoitoa verkossa Aivoterveyden uudet aakkoset Omaisten puheenvuoroja: 31 vuotta mielenterveyspotilaan poikana Toivoa toivottomassa tilanteessa Yllättävät menetykset ja selviytyminen Liput alehintaan 9.-10.10.2024 Myös maksutonta ohjelmaa! Tervetuloa Pohjoismaiden johtaville kaivannaisteollisuuden erikoismessuille Mukana yli 130 näytteilleasettajaa kymmenestä maasta Ohjelmassa yritysten tietoiskuja ja asiantuntijapuheenvuoroja Teemana: Uuden ajan ratkaisut Uusimmat tuotteet ja palvelut sekä johtavat teknologiat Keynote-puhujina: Maria Lohela Kimmo Tiilikainen Pertti Lamberg Tutustu näytteilleasettajiin, ohjelmaan ja rekisteröidy kävijäksi: FINNMATERIA.FI Hannele Pokka Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 56 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 56 2.10.2024 14.53 2.10.2024 14.53
10/2024 Tekijä 57 Ikäluokkien pienentyessä on jälleen keskusteltu paljon työurien pidentämisestä. Fyysisesti raskaissa töissä ei työkyvyn ylläpitäminen ole kuitenkaan aina yksinkertaista. Tehtaissa iäkkäämmille työntekijöille voitiin ennen järjestää toisenlaisia työtehtäviä raskaampien sijaan. Kuvassa entinen valaja Yrjö Lehti tekee maalarintöitä Tampellan konepajan malliverstaassa Tampereella. VUONNA 1966 HISTORIA Kuva M. Virtanen / Työväenmuseo Werstas Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 57 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 57 2.10.2024 14.53 2.10.2024 14.53
58 Tekijä 10/2024 PULMAT Taukovisa Teollisuusliiton suurin ammattiosasto n. 5 300 jäsenellään on A) Turun Teollisuustyöväen ao. 49 B) Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7 C) Päijät-Hämeen Teollisuusliiton ao. 23 D) Rautaruukin työntekijäin ao. 200 Pienin on Kaavin muovin ao., jolla on jäseniä A) 12 B) 19 C) 25 D) 33 Paljonko on perintöverossa verotettavan tulon alaraja? A) 5 000 € B) 10 000 € C) 20 000 € D) 30 000 € Mikä teollisuudenala käyttää EU:ssa eniten rahaa tutkimukseen? A) avaruusteollisuus B) aseteollisuus C) lääketeollisuus D) autoteollisuus Mikä ei ole sienen nimi? A) rapalakki B) rutarousku C) haisuhapero D) piruntatti Myrkyllinen mutta oikein käsiteltynä herkullinen ruokasieni on A) korvasieni B) myrkkymalikka C) punakärpässieni D) isokaulussieni Brittiläinen katutaiteilija Banksy on tunnettu siitä, että hän… A) myy teoksiaan yli miljoonalla punnalla B) on entinen vanki C) on alaraajahalvaantunut D) on henkilöllisyydeltään tuntematon Pesäpallon Suomen miesten mestaruutta juhlittiin tänä vuonna A) Tampereella B) Sotkamossa C) Kempeleessä D) Kouvolassa Naisten pesäpallomestaruus meni A) Tampereelle B) Lapualle C) Seinäjoelle D) Jyväskylään Kuvan liikennemerkki tarkoittaa A) Latauspaikkaa B) Keskustaa C) Varareittiä D) Ampuma-aluetta 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA VÄYLÄVIRASTO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: A B C D A A D B A B 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 58 Tekijä_2024_10_sisusOk.indd 58 2.10.2024 14.57 2.10.2024 14.57
10/2024 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. Valitaan luottamusmies! Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Osallistu syyskokoukseen! Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 59 1.10.2024 13.51 1.10.2024 13.51
VARMANA PIDETYT TURVALLISET JA MUKAVAT JALKINEET OVAT HYVÄN TYÖPÄIVÄN PERUSTA. SIEVIN INNOVATIIVISUUS SEKÄ LAADUKKAAT JA VASTUULLISET MATERIAALIT TAKAAVAT KORKEATASOISEN TURVALLISUUDEN JA MUKAVUUDEN TUNTEEN LÄPI TYÖPÄIVÄN. KUN PUET JALKAASI SIEVIN TURVAKENGÄT, VOIT OLLA VARMA SIITÄ, ETTÄ NE HOITAVAT TEHTÄVÄNSÄ YHTÄ HYVIN KUIN SINÄKIN. Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 60 Tekijä_2024_10_kansiarkki.indd 60 1.10.2024 13.51 1.10.2024 13.51