Etänä Ammattiosastojen yhteistyöryhmillä haetaan tehoa edunvalvontaan, koulutukseen ja vapaa-aikaan. Korona-aika haastaa osastot digiloikkaan. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Haluaisitko sairastaa palkatta? 24 Paluu suomalaiseksi huojensi 38 Tessit saadaan vaatimalla 50 Nu tystnar SSAB:s rörfabrik i Lappvik 56 Rauta muovaa lihasta 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 11/2020 ”Kyllä me selviämme, kun otamme tietokoneet käyttöön.” Tuomas Weckström Kouvolan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tekija?_11_2020_kansiarkki.indd 1 Tekija?_11_2020_kansiarkki.indd 1 10.11.2020 12.58 10.11.2020 12.58
VALITAAN LUOTTAMUSMIES! ? ? Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä tarvittaessa luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. ? ? Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. ? ? Ammattiosastot voivat tilata luottamusmiesvaalien järjestämiseen tarvittavaa materiaalia liiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit LIITTO TIEDOTTAA LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. TURVALLISTA OPISKELUA ? ? Murikka-opistolla, alueellisilla viikonloppukursseilla ja ammattiosastojen tilaamilla kursseilla huomioidaan koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne. Noudatamme terveysviranomaisten ohjeita. ? ? ? Kurssien opiskelijamäärää on rajoitettu. Tarjolla on suojakäsineitä, kasvomaskeja ja käsidesiä. Majoitus on yhden hengen huoneissa ja Murikan ruokailuja on porrastettu. Osa vastuusta on opiskelijoilla itsellään: Muista pestä usein käsiä. Pidä turvaväli. Älä tule oireisena kurssille. ? ? ? Ammattiosastoille tarjotaan normaalin tilauskoulutuksen lisäksi poikkeusaikana etäkoulutusvaihtoehtoa Microsoft Teams -sovelluksen kautta. Sovelluksella on mahdollista järjestää jäsenille enintään kolmen tunnin mittaisia koulutuksia liiton toimitsijan ohjaamana. ALUETOIMISTOILLE AJANVARAUKSELLA ? ? ? Aluetoimistoissa jäseniä palvellaan koronavirustilanteen vuoksi vain ajanvarauksella. Oman asiointiajan voi varata puhelimitse tai sähköpostilla suoraan aluetoimitsijalta tai toimistosihteeriltä: www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot. ? ? Työttömyyspäivärahahakemukset suositellaan tekemään sähköisesti tai postittamaan suoraan työttömyyskassalle (lue lisää s. 55). Tekija?_11_2020_kansiarkki.indd 2 Tekija?_11_2020_kansiarkki.indd 2 10.11.2020 11.16 10.11.2020 11.16
11/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ ? Kylmälaitevalmistuksessa juottaminen on vaativin työvaihe. Topi Michelsson juottaa höyrystimen kiinni kompressoriin. JY RK I LU U KK O N EN KA N N EN KU VA : LA U RI RO TK O VÄHENISIKÖ IKÄSYRJINTÄ ANONYYMILLÄ TYÖNHAULLA? Ikääntynyt työntekijä saattaa kokea syrjintää erityisesti työnhaussa tai työpaikasta irtisanottaessa. Uudelleen työllistyminen on vaikeampaa kuin nuorilla. PALUU KOTIMAISIIN KÄSIIN Viime kesänä kylmäkonevalmistaja Aste Finlandin työntekijät huokaisivat helpotuksesta, kun yritys siirtyi belgialaisilta takaisin suomalaiseen omistukseen. Koronatilanne varjostaa kuitenkin uutta alkua. 24 18 TU O M A S IK O N EN 8 YHTEISTYÖTÄ YLI ETÄISYYKSIEN KANSI Ammattiosastojen yhteistyöryhmillä pyritään vahvistamaan osastojen toimintaa. Tänä vuonna korona on rajoittanut yhteistyötä. ”Keväällä koulut näyttivät, kuinka etäyhteyksin toimitaan – kyllä meidänkin pitää pystyä”, sanoo Kouvolan yhteistyöryhmää vetävä Tuomas Weckström.. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 3 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 3 11.11.2020 15.26 11.11.2020 15.26
”Työehtosopimus syntyy vain vaatimalla” 4 Tekijä 11/2020 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 16 .12 . Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 24 Asteella kotimaisuus tuo turvaa, mutta korona uhkaa 32 TYÖYMPÄRISTÖ Jaksaminen paranee työtä keventämällä 34 KÄYTÄNTÖ Onkilahden Metallilla sovitaan paikallisesti päivittäin 37 Lyhyet 38 TYÖEHTOSOPIMUKSET Metsäteollisuuden sopimusasetelma muuttuu, liitto neuvottelee jatkossakin 41 TOIMIJA Senioritoimikunnan puheenjohtaja Vesa Saarinen 43 OIVALTAJAT Huoltoasentaja Juho Kallio ja koneenasentaja Juhani Rinne 56 HARRASTAJA Kehonrakentaja Markku Suonsivu 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Sairaan huono tilanne ilman tessejä 08 KANSI Osastojen yhteistyöllä läpi koronakriisistäkin 17 VIERAILIJAT Pertti Koistinen, Oxana Krutova, Harri Melin, Tuomo Särkikoski ja Tuuli Turja 18 Eläkeputken poisto uhka irtisanotuille ikääntyneille 22 ILMIÖ EU:n finanssiratkaisut perustuvat yhteistyökykyyn 23 Lyhyet ? HARRASTAJA Kaksitoista vuotta sitten Markku Suonsivu sai opintonsa päätökseen ja muutti työn perässä Porvooseen. Kun paikallinen kuntosaliyrittäjä ehdotti hänelle kehonrakennusta, päätti Suonsivu kokeilla lajia, ja jäi sille tielle. ? ARBETSLIVET På SSAB i Hangö har man gått genom sorgens fem faser efter nedläggningsbeslutet. 56 38 50 44 JÄSENTUTKIMUS, OSA 4 Perhe ja ystävät auttavat jaksamaan 46 MAAILMA Virossa kaivataan sekä työtä että työntekijöitä 48 MAAILMA Työehtosopimukset nostavat palkkoja 49 Lyhyet 50 ARBETSLIVET SSAB i Hangö stänger för gott 52 FACKET Riku Aalto: ”Inget avtal om inte vi kräver det” 54 BRIEF IN ENGLISH Remember your local union chapter 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA PA TR IK LI N D ST RÖ M PE TR I PU RO M IE S Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 4 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 4 11.11.2020 14.27 11.11.2020 14.27
11/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 18.11.2020 Sopimisessa tarvitaan tasavertaiset osapuolet V äite, jonka mukaan Suomessa ei pystytä harjoittamaan paikallista sopimista työpaikoilla, on väärä. SAK:n luottamushenkilöille syyskuussa tekemän kyselyn mukaan paikallisia sopimuksia on viimeisen kahden vuoden aikana tehty 59 prosentilla työpaikoista. Toimialoja vertailtaessa paikallisten sopijoiden osuus on korkein teollisuudessa, jossa lukema on 67 prosenttia yrityksistä. Paikallista sopimista tapahtuu vähiten kuljetusaloilla, mutta sielläkin sopimuksia on tehty joka toisella työpaikalla. Yleisintä paikallinen sopiminen on ollut isoilla yli 250 henkilön työpaikoilla ja määrällisesti vähäisintä pienillä alle kymmenen henkilön työpaikoilla. Vaihteluväli on melko laaja, sillä suurten työpaikkojen ryhmässä paikallisten sopijoiden osuus on 75 prosenttia ja pienten työpaikkojen ryhmässä 39 prosenttia yrityksistä. Paikallisia sopimuksia on tehty esimerkiksi palkkausjärjestelmistä, työajan tasoittumisesta, tulospalkkauksesta ja kannustimista, työaikapankeista, tasaarvoja yhdenvertaisuussuunnitelmista sekä luottamushenkilöiden ajankäytöstä ja korvauksista. Luottamushenkilöiden arvioiden mukaan paikallinen sopiminen on sujunut työpaikoilla pääsääntöisesti onnistuneesti. Esimerkiksi teollisuudessa sopimisen arvioidaan sujuneen hyvin 45 prosentilla työpaikoista. Toisinaan hyvin ja toisinaan huonosti se on toteutunut niin ikään 45 prosentilla työpaikoista. Sopimisen arvioidaan luonnistuneen yksinomaan huonosti vain joka kymmenennellä työpaikalla. Keskeisimmät syyt paikallisen sopimisen epäonnistumiseen ovat työnantajan pyrkimys sanella sopimuksia, työnantajan työntekijöihin kohdistama painostus tai haluttomuus ylipäätään sopia asioista. Sopimisen onnistumisen taustalla ovat työpaikalla vallitseva luottamuksen ilmapiiri, henkilöstön edustus työpaikan päättävissä elimissä, henkilöstön tuki luottamusmiehille sekä ammattiliiton tai ammattiosaston antama tuki paikalliselle sopimiselle. Kun julkisuudessa käydyn keskustelun paikallisen sopimisen lisäämisen tarpeesta peilaa edellä kuvattuihin tuloksiin, voidaan vetää johtopäätös, jonka mukaan kysymys ei niinkään ole paikallisen sopimisen yleisyydestä vaan siitä, millä tavalla sopimustoiminta halutaan järjestää. Ammattiliittojen ja niiden edustamien työntekijöiden tavoitteena on turvata mahdollisimman tasavertainen neuvotteluasema työnantajan kanssa. Työmarkkinoiden jäykkyyksistä meteliä pitävien työnantajien ja heitä edustavien tahojen tavoitteena on ottaa valta omiin käsiin ja jättää työntekijät annettujen ohjeiden vastaanottajan ja toteuttajan asemaan. Käsitteen paikallinen sopiminen takana piilee kaksi toisilleen vastakkaista näkemystä. Työntekijäpuolen kanta tarkoittaa neuvottelemista ja sopimista. Edellä kuvattu työnantajapuolen kanta tarkoittaa sanelemista ilman neuvotteluja ja sopimista. Se ei kuitenkaan ole kaikkien työnantajien toimintamalli, mihin SAK:n luottamushenkilöille tekemän kyselynkin tulokset laajasti viittaavat. Paikallisesta sopimisesta käytävään keskusteluun kannattaa suhtautua kriittisesti. Aito sopiminen edellyttää tasavertaiset neuvotteluosapuolet. Se ei rationaalisuuden tai oikeudenmukaisuuden kaapuun puetuista kauniista sanamuodoista huolimatta ole kaikkien puheenvuorojen tavoite. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 5 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 5 11.11.2020 14.28 11.11.2020 14.28
Sairasta ilman tessejä ”T yöehtosopimuksia todellakin tarvitaan", sanoo sopimusasiantuntija Eero Juhonen Teollisuusliiton puutuotesektorilta. Työsopimuslaissa palkanmaksu on turvattu vain sairastumispäivänä ja 9 arkipäivänä sen jälkeen. – Onhan se nyt ihan eri juttu, että saa keskituntiansion mukaista palkkaa, kuin että saisi Kelan sairauspäivärahaa, Juhonen alleviivaa. Palkallisen sairausloman pituus riippuu työsuhteen kestosta, mikä on normaali käytäntö yleissitovissa työehtosopimuksissa. Puutuotesektorilla palkallinen sairausloma on pisimmillään 56 arkipäivää, kun työsuhdetta on kestänyt 10 vuotta. ”Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta.” Puusepänteollisuuden tes kyllä huomauttaa, että yrityksessä voidaan sopia sairausajan omailmoitus-käytännöstä, ja sama pätee silloin myös lapsen äkillisesti sairastuessa. Omailmoitus onkin varsin yleinen käytäntö, sillä se leikkaa työnantajan kustannuksia. Lyhyet sairauslomat vähenevät ja työterveyshuollon maksut kutistuvat. – Mutta aina on joitain jääräpäitä työnantajia, joille ei esimerkiksi terveydenhoitajan todistus lapsen sairaudesta kelpaa, Juhonen toteaa tuohtuneena. Miksi kuumeinen lapsi pitäisi retuuttaa terveyskeskukseen? Vai vaatiiko osinkojen ja tulojen kasvattaminen miljoonien eurojen jussipesosille sitä, että äidin tai isän on kannettava pikku pilttinsä kilpailukyvyn alttarille? Eivätkö edes pikkulapset saisi toipua rauhassa kotonaan? Juhosen on vaikea ymmärtää sitäkään, että kahden vuorotyöläisen perheessä yövuorosta tulleen vanhemman oletetaan hoitavan sairasta lasta, kun toinen vanhemmista lähtee omaan vuoroonsa. LAKI ON HÄILYVÄINEN – Me tarvitsemme työehtosopimusten alakohtaisia määräyksiä, ei vain lakeja. Eduskunnan voimasuhteet voivat muuttua nopeastikin, samaten lait, toteaa sopimusasiantuntija Mirja Suhonen erityisalojen sektorilta. Jos sopimisen kulttuuri murtuu, voi murtua myös työrauha. Suhonen huomauttaa, että Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vähän lakkoja, eikä työnantajapuolen propaganda tätä tosiasiaa muuksi muuta. Työrauha on edellytys toimitusvarmuudelle, mikä on Suhosen mukaan ollut suomalaisen vientiteollisuuden valtti. Ilman työehtosopimuksia sairauslomalle joutunut työntekijä putoaisi Kelan päivärahalle kahden viikon jälkeen. Ei olisi oikeutta hoitaa palkalla sairasta lasta. Ei taitaisi terveys kestää sopimuksetonta tilaa. 11 AVAAJA TEKSTI SUVI SAJANIEMI GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 6 Tekijä 11/2020 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 6 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 6 11.11.2020 14.28 11.11.2020 14.28
Mitä myönteisemmäksi esimiehen suhtautuminen (sairauslomiin) koettiin, sitä vähemmän sairauspoissaolopäiviä oli. Yleissitovien sopimusten piirissä on yksityisellä sektorilla 85 prosenttia kaikista työntekijöistä. – Kyllä suomalaisetkin barrikadeille lähtevät, jos työehdot riittävästi huononevat, kuvaa Suhonen polkua kohti levottomuuksia, jos asioista ei neuvotella ja sovita. – Kun työntekijään luotetaan, hän on luottamuksen arvoinen, Suhonen alleviivaa. UPM:n tehtailla jo viime vuosikymmenellä kokeiltiin luottamusta ottamalla käyttöön omailmoitus lyhyissä sairauspoissaoloissa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työnantaja säästi näin miljoona euroa vuodessa. Tutkimus toteaa: ”Mitä myönteisemmäksi esimiehen suhtautuminen (sairauslomiin) koettiin, sitä vähemmän sairauspoissaolopäiviä oli. Tämä tulos voi liittyä hyvän johtamisen, oikeudenmukaisuuden ja osaavan esimiestyön myönteiseen vaikutukseen.” KOODI EI RATKAISE – Tesseissä ei ole rajattu yhtäkään tautiluokkaa palkanmaksuvelvollisuuden ulkopuolelle. Kyllä lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä pitää kunnioittaa, Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi toteaa. Hän viittaa kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Tautiluokituksen F-koodistosta, eli mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyvistä sairauksista, kysytään liitosta eniten, mutta korona-aikana työnantajat yrittävät laistaa palkanmaksusta muistakin syistä. – Liitto lähtee siitä, että työnantaja maksaa aina, jos se estää tervettä työntekijää tulemasta työpaikalle. Asennustai huoltotöihin pitää tosin lähteä, jos työnantaja niin määrää, vaikka kohde olisikin koronakartalla punaisella merkityssä maassa. – Mutta silloin työnantajan on huolehdittava turvallisesta työskentelystä! Lumijärvi ei hänkään arvosta Metsäteollisuus ry:n ilmoitusta työehtosopimusten torjumisesta. – Vähän pelkään, että vaikeaa on paikallisesti sopia esimerkiksi 56 päivän sairausloman palkanmaksusta. Joissain isoissa yrityksissä ehkä onnistuu. Mutta pienissä? ”Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden ajalta.” Näin tylysti työsopimuslaki paaluttaa esimerkiksi äitiyslomalaisen olemattomat oikeudet. – Eihän tilapäisestä hoitovapaastakaan säädetä laissa muuta kuin se, että on oikeus olla poissa. Palkan maksamisesta ei määräyksiä ole kuin tesseissä. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. VUONNA 2019 ALKANEET SAIRAUSPÄIVÄRAHAKAUDET SAIRAUSRYHMITTÄIN Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Ruansulatuselinten sairaudet Tukija liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Muut sairaudet 16–34 35–44 45–54 55–67 v. % Ikä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Lä hd e: Ke la 11/2020 Tekijä 7 AJASSA Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 7 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 7 11.11.2020 14.28 11.11.2020 14.28
Tuomas Weckströmin ammattiosasto otti digiloikan syyskuussa ja rupesi pitämään etäkokouksia. 8 Tekijä 11/2020 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 8 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 8 11.11.2020 14.28 11.11.2020 14.28
AJASSA ? ”Kyllä me tästä vielä selviämme” Koronaepidemia on karsinut monien ammattiosastojen lähitapaamiset minimiin ja rajoittanut yhteistyötä muiden ammattiosastojen kanssa. ”Kyllä me tästä vielä selviämme, kun otamme tietokoneet käyttöön”, sanoo Kouvolan seudun yhteistyöryhmää vetävä Tuomas Weckström ja näyttää omine ammattiosastoineen mallia. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT LAURI ROTKO, PEKKA ELOMAA JA JUHA SINISALO 11/2020 Tekijä 9 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 9 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 9 11.11.2020 14.29 11.11.2020 14.29
10 Tekijä 11/2020 ”M eidän on opittava kääntämään koronan tuomat asiat positiivisiksi. Keväällä koulumaailma näytti, kuinka etäyhteyksin tullaan toimeen. Jos nykynuoriso pystyy siihen, niin kyllä meidänkin pitää", sanoo Kouvolan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Tuomas Weckström. Esimerkiksi uudesta käytännöstä kelpaa Weckströmin oma ammattiosasto, tekstiilija muovityöntekijöistä koostuva Kouvolan TeMu ry ao. 538, joka alkoi äskettäin järjestää osaston hallituksen kokouksia etäyhteyksin. – Meillä oli syyskuun lopussa ammattiosaston kevätkokous. Siellä otin esiin, että meidän on pakko tuoda toimintaan mukaan etätyövälineet. Siellä tuli sellaisia katseita, että älä poika tommoisia puhu. Mutta kyllä sitten myönnyttiin, että meidän on ne otettava käyttöön. Se on nykypäivää. Osastojen yhteistoimintaan ei digiloikka vielä Kouvolan seudulla ulotu, mutta Weckström pitää sitä mahdollisuutena. – Pitää miettiä, minkälaisia koulutuksia koronarajoitusten jatkuessa aletaan suunnitella. Ovatko ne digikoulutuksia vai miten tästä lähdetään eteenpäin. KYSYTÄÄN VAIKKA LAPSILTA Kynnys digiloikkaan on monilla teollisuusliiton jäsenillä korkeampi kuin esimerkiksi ammatikseen tietokoneita käyttävillä toimistotyöntekijöillä, joilla on ulottuvillaan nykyaikainen tietotekniikka ja ammattitaitoinen tuki. Erityisenä haasteena Weckström kokee rivijäsenten mukaan saannin alueelliseen yhteistoimintaan. – Se mitä olen kysellyt, jäsenistö ei ole ollut kovin innokas etäkoulutukseen. Weckströmin mukaan tietokoneet pitää uskaltaa ottaa haltuun. – Kysytään vaikka lapsilta, miten ne toimivat. He tuntuvat tietävän ne asiat joskus meitä paremmin. Hän on varma, että lähikoulutukset jossakin vaiheessa palaavat. – Mutta nyt mennään kuin jäitä poltellen. Tehtaissa korona väsyttää, masentaa ja stressaa ihmisiä. Tulevaisuus on hämärän peitossa. Mitään lähiyhteisöllistä ei oikein uskalla tehdä, koska pelätään, että sen jälkeen syntyy kauhea kalabaliikki. HAUSKANPITO KRUUNAA OPISKELUN Ammattiosastojen yhteistyöllä oli Teollisuusliittoa edeltävissä liitoissa pitkä perinne. Metalliliitossa ”Tämä on nykyaikaa”, kommentoi Tuomas Weckström etätyöskentelyä. ? Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 10 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 10 11.11.2020 14.29 11.11.2020 14.29
11/2020 Tekijä 11 ? AJASSA Tuija Pircklenin mukaan pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä Heskivassa koulutustapahtumia on jopa lisätty. Viimeisin pidettiin 25. syyskuuta Teollisuusliiton tiloissa. ? Heikki Kölhi, Sami Heikkinen ja Ari Kettunen opiskelevat turvavälein. se oli sääntömääräistä toimintaa, ja omat yhteistyömuotonsa oli myös muissa liitoissa. Teollisuusliitossa koulutusyhteistyö lähti Kouvolan seudulla käyntiin eri taustaisten osastojen kesken lupaavasti toissa kesänä. – Oli heinäkuu ja lauantai. Silti koulutukseen osallistui 40 jäsentä 13 eri ammattiosastosta. Se on mielestäni komea määrä parhaimpaan kesäloma-aikaan. Aiheenamme oli, miten ammattiosastot pystyvät vaikuttamaan yhteiskunnassa. Teollisuusliiton kouluttaja oli mukana. Käytännössä Weckström on havainnut, ettei hyötyä synny ilman huvia. – Opiskelun kruunasi paikallinen iskelmäkesätapahtuma. Sinne mentiin jatkoille. Olemme huomanneet, että kun koulutus liitetään huviin, sillä saadaan porukka liikkeelle. Yhteistoimintaryhmän koulutukseen osallistui liiton jäseniä etäältä Kouvolan ulkopuolelta, muun muassa Mikkelistä ja Taavetista. – Emme ole sulkeneet toimintaamme niin, että pitää olla Kouvolasta. Muualtakin voi tulla. Kouvolan yhteistyöryhmälle on muodostunut laaja yhteistyöverkosto, joka ulottuu Kymenlaaksoon Kotkan seudulle saakka. – Jos he kouluttavat, he pyytävät meitä mukaan ja me puolestamme heitä. Se on yhteistä vuorovaikutusta. EVÄITÄ LAAJEMPAAN YHTEISTYÖHÖN Mikä innostaa vetäjää itseään ammattiosastojen yhteistyössä? – Tykkään aluetoiminnasta siksi, että siinä näkee paljon erilaisia ihmisiä ja erilaisia ammatteja. Jos keskustelen vain oman alani kaverien kanssa, niin tietysti voin jutella mistä asiasta vain, mutta aluetoiminnassa pääsen keskustelemaan eri alojen ihmisten kanssa ja se on paljon hedelmällisempää, sanoo Weckström. Teollisuusliiton aikana Kouvolan seudun ammattiosastot ovat pitäneet yhteisiä palavereja. – Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi niitä lisätä, jotta päästään yhteistyössä eteenpäin. Se on pääasia, että saadaan monelta alalta erilaisia näkemyksiä. Meillä on samanlaisia ongelmia niin työasioissa kuin työehtosopimusasioissa. Kun suhde osastojen välille on solmittu, yhteistyö voi johtaa tiiviimpäänkin kanssakäymiseen, tarpeen tullen jopa osastojen yhdistymiseen. Siitä on tuore esimerkki Kouvolasta. – Puualan työntekijät Kouvolan seudulla tulevat yhdistymään meidän ammattiosastoon tämän vuoden aikana. Tausta on ikävä, Domuksen tehtaan loppuminen Korialta. Monet heistä ovat jo löytäneet uusia töitä, useat toisilta aloilta. Heidän puheenjohtajansa ilmoitti, että tässä tulee teille 170 jäsentä, olkaa hyvä. LÄHIKOULUTUSTA KORONA-AIKAAN Kokonaan yhteistyöryhmien lähikoulutusta ei korona ole ajanut alas. Pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen alueella toimivan Heskiva-yhteistyöryhmän koulutus on kuluvana vuonna jopa lisääntynyt. Tosin kevään koulutuksia jouduttiin siirtämään, kurssille tulijoiden määrää rajaamaan turvavälien takaamiseksi, ja osa on perunut kurssille tulon ehkä tartunnan pelon vuoksi. – Viime vuonna oli neljä ay-koulua ja tänä vuonna kuusi. Korona vähän sotki aikatauluja ja jouduttiin muutama kurssi siirtämään syyskauteen. Mutta olemme saaneet pidettyä kaikki, viimeisen 24. syyskuuta, kertoo Heskivan puheenjohtaja Tuija Pircklén. Koulutuksen kirjo on ollut yhteistyöryhmällä laaja. Koulutettaville on tarjottu työelämätietoutta, kerrottu liiton urapalvelun mahdollisuuksista, opetettu vuorovaikutusta, jäsenhankintaa, työn vetovoimaa ja yritystaloutta. – Korona on selkeästi verottanut osallistujia. Määrät ovat vaihdelleet seitsemästä pariinkymmeneen opiskelijaan, Pircklén kertoo. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 11 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 11 11.11.2020 14.30 11.11.2020 14.30
12 Tekijä 11/2020 OPISKELUN JÄLKEEN OPINTOMATKALLE Työskentelyyn opintoryhmissä on kannustanut palkinto. – Meillä on ollut sellainen käytäntö, että kun käy yhdellä kurssilla, pääsee osallistumaan Riian opintomatkaan. Reissu ei ole enää varsinaista opiskelua, vaan siellä tutustutaan nähtävyyksiin ja verkostoidutaan. Vaikka yhteistyöryhmä onnistui toteuttamaan opintosuunnitelmat, korona on rajoittanut muuta toimintaa. – Meillä oli ideana järjestää liikuntapäivä tänä keväänä, mutta kun tuli korona, päätettiin siirtää se ensi vuodelle. Sen oli tarkoitus olla sellainen, että sinne voi ottaa perheenkin mukaan. Mutta se jäi vielä luonnosteluasteelle. YHTEISTYÖTÄ LAAJALLA ALUEELLA Pääkaupunkiseudulla yhteistyötä tekevien ammattiosastojen piiri laajeni kuluvan vuoden alussa, kun Helsingin yhteistyöryhmä yhdistyi EsKiVan (Espoon, Vantaa ja Kirkkonummen) yhteistyöryhmän kanssa Heskivaksi. Yhteistyöverkosto on tätäkin laajempi. – Teemme yhteistyötä Pohjoisja KeskiUudenmaan yhteistyöryhmän kanssa, Pircklén kertoo. Heskivassa mukana on 13 ammattiosastoa, joista Pircklénin mukaan kymmenkunta on aktiivisia. Ammattiosastojen kesken vallitsee työnjako. – Jokaisella kurssille on oma ammattiosasto, joka hoitaa kurssin järjestelyt. Sillä tavoin työ ei kaadu yhdelle osastolle. Tiedotus kursseista tapahtuu Heskivan nettisivujen ja Facebook-ryhmän kautta. Lisäksi aluetoimisto välittää Heskivan sähköpostitiedotteita muutaman kerran vuodessa alueen ammattiosastojen puheenjohtajille ja sihteereille. – Silti meillä on ongelmana se, että emme tavoita tarpeeksi rivijäseniä. Etäyhteyksissä Heskiva on ottanut ensiaskelen. – Kun Heskivan toimikunta kesäkuun alussa kokoontui, niin pidin sen Teamsilla. Jatkossa pidän kyllä mielelläni läsnäolokokouksia. Silloin kaikki pääsevät varmasti ääneen. Puutteita Pircklénin mukaan on vielä osanottajien teknisessä varustuksessa. – Kun kokousta pidetään ammattiosastojen tiloissa, siellä ei kaikkialla laitteisto ole vielä riittävä, että kaikki kuulisivat mitä ihmiset puhuvat kotoaan. PIENTEN OSASTOJEN PELASTUS Teollisuusliiton Porin yhteistyöryhmän puheenjohtajan Taina Viljasen mukaan ammattiosastojen yhteistoiminta on ollut ”taivaan lahja” varsinkin pienille osastoille, kuten Porin Kirjatyöntekijäin Yhdistykselle. Sen avulla on ollut resursseja tarjota monipuolisempaa toimintaa kuin yksittäinen osasto pystyisi järjestämään ja samalla saada iso joukko porukkaa kokoon. – Tarkoitus on saada myös pienille osastoille mahdollisuus osallistua laajempaan toimintaan. Tällä tavalla on mahdollista pyörittää monenlaista toimintaa: koulutusta, teatterimatkoja, urheilua. Näinkin voimme edistää osastojen yhteistyötä ja jopa yhdistymisiä. Porin seudun 37 ammattiosastossa on yli 7 200 jäsentä. Toistaiseksi osastoista 13 osallistuu yhteistyöryhmän toimintaan. Yhteistoiminnalla on siis vielä huomattava kasvun vara. YHTEISTYÖTÄ TEHDÄÄN MONIN TAVOIN Koulutusja vapaa-ajan toiminta oli ennen koronaa Porin yhteistyöryhmässä vilkasta. – Meillä on yleensä niin, että ensin on koulutus ja sen jälkeen pidetään jokin vapaamuotoinen juttu. Koulutuksessa on käsitelty muun muassa työsopimus-, lakimuutosja työympäristöasioita. Täällä on jokilaiva Charlotta, joka seilaa Kokemäenjokea. Ennen Hymy on herkässä kun Juha Virta punnitsee onkijoiden saaliita. ? ? Porin seudun yhteistyöryhmässä pidettiin syksyllä onkikisat. Kalakisan voittaja Esa Lehtilä ja kilpailun suurin kala, ahven painoltaan 385 grammaa. Myös yhteismäärällä Esa oli voittaja saaliin painaessa 2,1 kiloa. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 12 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 12 11.11.2020 14.30 11.11.2020 14.30
11/2020 Tekijä 13 AJASSA koronaa yhden koulutuksen jälkeen lähdimme risteilemää Charlotalla Reposaareen, Reposfääritapahtumaan. Toiset hakivat pussikaljat paikallisesta kaupasta ja toiset vain nauttivat kauniista ilmasta ja hyvästä tunnelmasta, Viljanen muistelee. Yhteistyöryhmä on ollut järjestämässä työsuojelutapaamisia, naisteniltoja, osallistunut messuilla jäsenhankintaan ja kertonut ammattiin valmistuville Teollisuusliiton toiminnasta. Yhteistyöryhmä kannustaa osastojensa jäseniä liikuntaan. – Sählyä ja jalkapalloa pelataan, ja käytössä on lenkkivihko. Arvomme pienen palkinnon nimensä vihkoon merkinneiden kesken. Ahkerilla kävijöillä on isompi mahdollisuus voittaa. Olemme järjestäneet koko perheelle keilailua, onkikisaa ja melontaa ja yhteiskuljetuksia liiton tapahtumiin. – Viime vuonna ensimmäisen kerran oli yhteiset pikkujoulut. Niihin osallistui 110 jäsentä tai heidän kumppaniaan. Se on pieni prosentti osastojen jäsenistöstä, mutta silti iso määrä, Viljanen kertoo. HYVÄ HOUKUTUS LIITTYÄ LIITTOON Korona on iskenyt kipeästi yhteistyöryhmän aktiviteetteihin, varsinkin koulutukseen. – Korona-aikana toimintaa ei ole kauheasti ollut. Sähly, jalkapallo ja lenkkeily sentään jatkuivat. Murikassa piti olla koulutus, mutta se peruttiin. Suunnitellut tapahtumat päätettiin siirtää tulevalle vuodelle. Jos korona jatkuu, pitänee harkita etäkoulutuksia, esimerkiksi Teamsin välityksellä. Viljanen pohtii, miten tärkeää aktiivinen toiminta on, kun halutaan lisää jäseniä liittoon. – Kun ihminen näkee työpaikan ilmoitustaululla jotain oikein houkuttelevaa, voisiko hän ajatella, että minun pitää liittyä Teollisuusliiton jäseneksi, että pääsen sinne mukaan! ? Taina Viljakainen (keskellä) tiedustelemassa Kaija (vas.) ja Jenni Puurulalta (oik.) miten kala syö. Taustalla Merja Eriksson. ? AMMATTIOSASTOJEN YHTEISTYÖRYHMÄT ? Ammattiosastojen yhteistyöryhmät ovat ammattiosastojen omaehtoisesti perustamia yhteistyöelimiä. Toiminnan sisällöt ja säännöt yhteistyöryhmät määrittelevät tarpeidensa mukaan itse. ? Tavanomaisia ryhmien yhteistyömuotoja ovat koulutus ja vapaa-ajan toiminnot. Yhteistyö voi koskea periaatteessa mitä tahansa ammattiosastojen tärkeäksi kokemaa asiaa. ? Teollisuusliitto tukee ryhmien toimintaa tarjoamalla niiden käyttöön tarvittaessa muun muassa kouluttajia ja toimitiloja. ? Aluetoimistoille tehdyn kyselyn mukaan Teollisuusliitossa on noin 50 ammattiosastojen perustamaa yhteistyöryhmää. Niiden aktiivisuus on ollut toistaiseksi vaihtelevaa. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 13 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 13 11.11.2020 14.30 11.11.2020 14.30
14 Tekijä 11/2020 Mielikuvitus asettaa yhteistyölle rajat Teollisuusliitossa on yli 500 ammattiosastoa. Aluepäällikkö Merja Rinne kannustaa niitä nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön: vain mielikuvitus asettaa rajat. – Mielestäni tavoitteena pitää olla, että ammattiosastot löytävät toisensa, ja näkevät sen hyödyn, mitä siitä voi saada kun asioita hoidetaan yhdessä, sanoo Rinne. Teollisuusliittoa edeltävissä liitoissa oli jokaisessa oma osastojen yhteistyökulttuurinsa, joka liittojen yhdistyessä katkesi. – Metalliliitossa ammattiosastojen yhteistoiminta oli pisimmälle organisoitua. Siellä seuturyhmät olivat sääntömääräistä toimintaa, joka purettiin fuusiovaiheessa vuoden 2018 alusta alkaen. Nykyään meillä ei ole ammattiosastojen yhteistoimintaan liittyviä määräyksiä säännöissä, mutta yhteistyölle on tarve. Teollisuusliiton aikana ammattiosastojen yhteistyö on Rinteen mukaan lähtenyt hitaasti liikkeelle. – Löyhästikään organisoituja ryhmiä ei ole vielä kovin monta. Rinne kannustaa ammattiosastoja omaehtoiseen yhteistyöhön, jossa liitolla ei vältämättä tarvitse olla näkyvää roolia. Koulutus on hänen mukaansa tavanomaisin yhteistyön muoto, liikunnallisia ja vapaa-ajan aktiviteetteja on jonkin verran. Mahdollisuuksia yhteistyölle on hänen mielestään lähes rajattomasti. Hänen mielestään esimerkiksi ammattiosastojen sääntömääräisiä kokouksia alueen osastot voisivat pitää yhtäaikaisesti. Kokous sisältäisi yhteisen osion, ja sen jälkeen ammattiosaston oman kokouksen. Yhteiseen osioon voisi sisältyä esimerkiksi liiton tuoma tervehdys ja ajankohtaiskatsaus. YHTEISTYÖ SYNNYTTÄÄ IDEOITA Ammattiosastoilla on paljon yhteisiä haasteita. Sellaisia ovat niin jäsenhankinta kuin jäsenten kiinnittyminen osastoon. Teollisuusliiton juhlavaltuuston ammattiosastoille lahjoittamissa Murikan pulssiseminaareissa oli tarkoitus käsitellä juuri näitä asioita. – Keväällä pidetyssä seminaarissa jaettiin ammattiosastojen edustajat pienempiin ryhmiin, joissa he miettivät, miten ammattiosastot voisivat konkreettisesti tehdä jäsenhankinnan eteen. Siellä oli paljon hyviä ideoita, Rinne kertoo. – Syntyi muun muassa sen tyyppinen ajatus, että osasto voisi tarjota kahvit ja pullat kerran kuukaudessa kaikille osaston jäsenille, että saataisiin osastoa vähän lähemmäksi jäseniä. – Ammattiosastot voisivat järjestää ideariihiä siitä, kuinka lähestytään jäseniä tai mahdollisia tulevia jäseniä työpaikoilla. Ne voisivat järjestää vaikka pienimuotoisen kilpailun, jossa palkitaan se, joka parhaiten onnistuu jäsenhankinnassa. – Meillä on koko ajan ammattiosastoja, jotka toimivat niin, että sieltä tulee ideoita. Ne uudistuvat ja pystyvät tarjoamaan jäsenille vaikuttamiskanavia ja erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Näitä pitää saada monistettua. Jokainen aika synnyttää omat yhteistyömahdollisuutensa. Esimerkiksi tänä vuonna alkanut Teollisuusliiton ja Lentopalloliiton välinen yhteistyö voi tarjota uusia harrastemahdollisuuksia työpaikkojen lentopalloporukoille. "Tavoitteena pitää olla, että ammattiosastot löytävät toisensa, ja näkevät sen hyödyn, mitä siitä voi saada, kun asioita hoidetaan yhdessä." LA U RI RO TK O Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 14 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 14 11.11.2020 14.30 11.11.2020 14.30
11/2020 Tekijä 15 AJASSA DIGILOIKKA JA HYBRIDIMALLI Korona-ajassa on Rinteen mukaan se hyvä puoli, että se käynnisti digiloikan myös Teollisuusliitossa. – Myös sitä kautta voidaan lisätä jäsenten osallistumista toimintaan, hän uskoo. Digitaalisuuden mahdollisuus on Rinteen mukaan jo osittain löydetty. – Alueella pääluottamusmiesten tapaamisia on siirretty Teamsilla pidettäviksi. On ollut havaittavissa, että osallistujien määrä ei ainakaan vähentynyt, kun tarjotaan mahdollisuutta osallistua etänä. Hybridimalliakin on kehitelty, jossa osallistua voi sekä läsnäolevana että etänä. Etätyövälineitä on mahdollista käyttää monissa eri yhteyksissä. – Ajankohtaiskatsauksia alueilla voi pitää etänä sekä luottamusmiehille että alueosastojen puheenjohtajille. Osallistuminen on tärkeää, ei se muoto, mitä kautta se tapahtuu, Rinne mainitsee. ETÄVÄLINEISTÄ KOULUTUSTA Ammattiosastoille on luvassa koulutusta etävälineiden käyttöön, Rinne kertoo. – Meidän jäsenillemme Teams-maailma on aika vieras. Valmisteilla on lyhyt koulutusmateriaali, Teollisuusliitto on luonut uutta etätyökulttuuria koronaepidemian aikana.”Jotain hyvää koronassakin”, naurahtaa aluepäällikkö Merja Rinne. jolla voidaan tehdä Teamsin käyttöä tutuksi jäsenille. Tietoa digitaalisuuden mahdollisuuksista levitetään jäsenille kuluvan ja ensi vuoden koulutuksissa. – Uutta tämä oli liiton henkilökunnallekin vielä puoli vuotta sitten. Jäsenten keskuudessa se kohtaa kuitenkin lisähaasteita, muun muassa riippuen siitä, minkälaiset laitteet ja yhteydet heillä on käytössä. Jäsenten kanssa keskustellessa Rinteen mukaan törmää usein kommenttiin, että ”eihän etäkontakti ole sama asia kuin lähikontakti”. – Ei se olekaan. Mutta se on kuitenkin myös kontaktia. Se on osallistumista, ja lopputulos digitapaamisessa voi olla ihan yhtä hyvä kuin lähikontaktissa. – Siinä on se vahvuus, että tapaamisen kynnys voi olla matalampi, kun ei tarvitse liikkua. Voi osallistua kotoa käsin. – Korona meidät tähän pakotti. Ei Teollisuusliiton henkilökunnan keskuudessakaan digiloikkaa olisi tässä mittakaavassa otettu, jos koronaa ei olisi tullut. Jotain hyvää koronassakin, Rinne pohtii. ? KI TI H A IL A Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 15 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 15 11.11.2020 15.27 11.11.2020 15.27
16 Tekijä 11/2020 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Teollisuusliiton jäsenenä sinä ja puolisosi saatte henkivakuutuksen erikoishintaan. Laske hinta jo tänään. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 16 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 16 11.11.2020 14.31 11.11.2020 14.31
KU VA T: JO N N E RE N VA LL / TA M PE RE EN YL IO PI ST O 11/2020 Tekijä 17 VIERAILIJAT Ihmisten ratkaisut vaikuttavat robottien hyväksymiseen AJASSA OXANA KRUTOVA TUULI TURJA PERTTI KOISTINEN HARRI MELIN TUOMO SÄRKIKOSKI A ikaisempien tutkimusten perusteella on selvää näyttöä siitä, että teknologisten innovaatioiden hyväksyttävyys riippuu organisaatioiden kyvystä uudistua. Uudistusten hyväksyttävyys riippuu paljolti yksilöiden koulutuksesta, iästä ja uuden oppimisen halusta, mutta myös organisaation laatua ja työkulttuuria kuvaavista tekijöistä, kuten työmarkkinasuhteista ja yrityksen strategiasta. Tutkimuksessa tarvitaan näyttöä siitä, miten teknologiset innovaatiot toteutuvat työpaikan sisäisten ja ulkoisten rakenteiden vuorovaikutuksessa. Tähän pyrkiessämme olemme laajentaneet yksilökeskeistä näkökulmaa ja ottaneet tarkasteluun työpaikan rakenteelliset ja laadulliset piirteet sekä myös yrityksen toimintaympäristöä kuvaavia tekijöitä. Käytimme analyysissamme Tilastokeskuksen työolotutkimusta vuodelta 2018. Aineistoon on kerätty tietoa palkansaajien fyysisestä ja psykososiaalisesta työympäristöstä, työn sisällöstä, työmarkkina-asemasta, työehdoista, työja perheelämän yhteensovittamisesta ynnä muista tekijöistä työn organisoinnin tasolla. Vuoden 2018 tutkimuksessa oli uutena osiona kysymyksiä myös robotisaatiosta ja digitaaliteknologiasta. Saadaksemme kuvan siitä millaisia suoria ja välillisiä vaikutuksia robottien hyväksyttävyyteen ja oman työn tulevaisuuteen on aikaisemmilla robottien käyttöä olevilla kokemuksilla, jaoimme otoksen neljään havaintoryhmään: korkean (yleisen) osaamisen ammatit (esim. johtajat, ammattilaiset, teknikot ja liitännäisammattilaiset), jotka työskentelevät joko robotisoidussa tai ei-robotisoidussa työpaikassa, ja matalan (yleisen) osaamisen ammatit ( esim. toimistotuki, palveluhenkilöt ja perusammatit), jotka työskentelevät joko robotisoidussa tai ei-robotisoidussa työpaikassa. Tulokset osoittavat eroja vertailuryhmien välillä. Robotisoidut ja ei-robotisoidut organisaatiot sekä heikosti koulutetut ja korkeasti koulutetut ammatit eroavat merkitsevästi toisistaan. Havaitsimme työttömyyden uhan välittömän vaikutuksen työntekijöiden näkemyksiin – epävarmuuden kasvuun – niillä työntekijöillä, joiden ammattitaito on heikko silloin, kun robotiikkaa käytetään työpaikoilla. Toisaalta uhka siitä, että työpaikat voivat muuttua tarpeettomiksi uuden tekniikan käyttöönoton takia, tiedostetaan sekä robotisoiduissa että robotisoimattomissa organisaatioissa. Tämä näkyi erityisen selvästi heikosti yleistä ammattitaitoa vaativissa ammateissa työskentelevien robotisoiduilla työpaikoilla. Tuloksemme vahvistavat aikaisemmat havainnot työttömyysriskin kielteisistä vaikutuksista robottien hyväksyttävyyteen. Tuloksemme ovat myös linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa sen osalta, että joustava asennoituminen on tärkeä välittäjä yksilöiden kokeman työllisyyden epävarmuuden ja työhön osallistumisen sekä uratyytyväisyyden välillä. Työpaikkojen ominaispiirteet, kuten työntekijän mahdollisuudet osallistua ja olla mukana organisaation kehittämisessä, vaikuttavat teknisten muutosten hyväksymiseen, toteuttamiseen ja tuloksiin työpaikalla. Ammattitaitoiset ja hyvin koulutetut työntekijät ovat herkkiä saamalleen kohtelulle organisaatioissa. Myös jo robotisoitujen ja ei robotisoitujen työpaikkojen välillä on merkittäviä eroja. Tekniikka ei toimi yksin, vaan ihmisen päätösten ja toiminnan välittämänä. Ihmiset johtavat organisaatioita ja päättävät lopulta siitä, miten uuden tuotantotai palveluteknologian käyttöönotto tapahtuu ja mitä siitä seuraa. Tuloksemme osoittavat, että avainkysymys on uuden tekniikan käyttöönotossa tapa, jolla robotit tai uudet digitaaliset alustat toteutetaan. Ne vaikuttavat suuresti koko tuotantoprosessiin. Johdon ja työntekijöiden välillä tulisikin käydä avointa vuoropuhelua uuden tekniikan vaikutuksista ja kehittää keinoja, joilla tuetaan uuden teknologian käyttäjäkokemusten ja taitojen suhteen myös heikommassa asemassa olevia työntekijöitä. Kirjoittajat tutkivat uuden teknologian hyväksyttävyyttä ja työntekijöiden käsityksiä oman työnsä tulevaisuudesta Suomen Akatemian rahoittamassa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -projektissa. Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Teollisuusliiton jäsenenä sinä ja puolisosi saatte henkivakuutuksen erikoishintaan. Laske hinta jo tänään. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. ”Tekniikka ei toimi yksin, vaan ihmisen päätösten ja toiminnan välittämänä.” Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 17 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 17 11.11.2020 14.46 11.11.2020 14.46
11/2020 Tekijä 19 ? AJASSA T ilastokeskuksen vuodenvaihteessa ilmestynyt työolotutkimus vuodelta 2018 osoittaa asenteiden työelämässä toimivia ikääntyneitä kohtaan muuttuneen 2000-luvulla myönteisemmiksi. Siitä huolimatta useampi kuin joka kymmenes yli 50-vuotias palkansaaja koki, että heidän työpaikallaan pyritään ikääntyvästä työvoimasta pikemminkin eroon kuin edistämään heidän työssä pysymistään. – Kokemus oli yleisempi yksityissektorilla kuin valtion tai kuntasektorin palkansaajilla, täsmentää erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta. Työpaikoilla, joilla henkilöstöä oli vähennetty edellisten kolmen vuoden aikana, peräti 23 prosenttia yli 50-vuotiaista oli sitä mieltä, että ikääntyneitä savustetaan ulos. Niillä työpaikoilla, joilla tämän henkilöstön vähentämisen koettiin liittyvän ainakin osittain digitalisaatioon tai robotisaatioon, näin ajatteli joka toinen. Ongelma ei ole merkityksetön, koska ikääntyneitä on työelämässä yhä enemmän. Melkein viidesosa palkansaajista on yli 55-vuotiaita. Myös eläkkeellä olevien työssäkäynti ja erityisesti yrittäjyys ovat yleistyneet. Työolotutkimuksesta käy ilmi, että iäkkäimmät 55–64-vuotiaat näkivät mahdollisuutensa uuden työn saamiseen kaikkein heikoimmiksi. Tähän asti turvaa työmarkkinoilla on tarjonnut mahdollisuus päästä työttömyyseläkeputkeen, millä tarkoitetaan ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän eläköitymistä työttömyysturvan lisäpäivien kautta. Järjestelmän kohtalosta päätetään lähikuukausina työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa. – Tiedän yrityksiä, joissa saneeraustilanteessa on menty ikääntyneiden irtisanomiseen siitä syystä, että tuon turvaverkon ansiosta työpaikan menettämisen on katsottu osuvan heihin pehmeämmin, toteaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. – On kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, ettei ikääntyneitä ole suhteellisesti ottaen irtisanottu sen enempää kuin nuorempiakaan. Mutta heidän työllistymisensä uudelleen on paljon vaikeampaa. Tilastokeskuksen tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan työllistymisen todennäköisyys laskee yli 50-vuotiailla. Selkeimmin ikä alkaa vaikuttaa henkilön työmarkkina-asemaan 60 ikävuoden jälkeen. Eläkeputken poistaminen ei Antilan mielestä millään tavalla helpottaisi tämän ikäluokan työllistymistä. – Voi olla, ettei heitä irtisanota niin helposti kuin nyt. Mutta niin tapahtuessa he putoavat aiempaa useammin peruspäivärahan tai toimeentulotuen varaan viimeisinä vuosinaan ennen eläkettä. Pomminvarmaa on, että ikääntyneiden köyhyys tulee sen jälkeen lisääntymään. Ikäsyrjintää rekrytoinnin ja irtisanomisen yhteydessä Ikääntyneeseen työntekijään kohdistuva syrjintä korostuu uusia työntekijöitä rekrytoitaessa tai henkilökuntaa työpaikasta irtisanottaessa. Jos työttömyyseläkeputki poistetaan, irtisanottuja ikääntyneitä uhkaa putoaminen tyhjän päälle ja suistuminen köyhyyteen. TEKSTI MARKKU TASALA KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 19 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 19 11.11.2020 14.38 11.11.2020 14.38
20 Tekijä 11/2020 Työsyrjintää on vaikea todentaa NUORTEN KUNTO ON HÄLYTTÄVÄN HUONO Digitalisaation voidaan sanoa läpäisevän koko työelämän. Digitaidoissa osaavimmiksi ilmoittautuivat työolotutkimuksessa 25–34-vuotiaat. Ikääntyneistä, 55–67-vuotiaista, vajaa puolet olivat mielestään digitaitoisia eksperttejä tai osaajia. – Tuen tarvetta olisi hyvä kartoittaa. Ainahan ei ole kyse isoista tai monimutkaisista asioista, Tilastokeskuksen Sutela toteaa. Steel muistuttaa siitä, että nuorten digitaidoilla viitataan usein sosiaaliseen mediaan ja teknologian viihdekäyttöön. Kyseiset taidot tarkoittavat muutakin. Ikääntyneet työntekijät ovat esimerkiksi teollisuudessa nähneet automaation ja tietokonetekniikan läpimurron. – Heillä voi olla työnsä kautta syvällistä asiantuntemusta monimutkaisista ohjelmistoista ja sovelluksista, Steel painottaa. Työolotutkimuksen mukaan yleisin työsyrjinnän syy liittyy suosikkijärjestelmiin, ”pärstäkertoimeen”. Seuraavaksi yleisimmiksi ilmoitettiin työsuhteen tilapäisyys tai osa-aikaisuus, terveydentila, ikä ja naisiin kohdistuva sukupuolinen syrjintä. Kun havainnot korkeaan ikään perustuvasta syrjinnästä näyttävät vähentyneen tasaisesti 1990-luvun lopulta lähtien, nuoriin kohdistuvan syrjinnän osalta vastaavaa ei ole tapahtunut. Antila uskoo, että nuorten kokemusten taustalta voi löytyä työsuhteiden määräaikaisuuksia. Kun työkokemusta on vähemmän, eivät nuoret pääse nauttimaan samalla tavalla työsuhde-eduista. Heille voivat osua ikävimmät työvuorot ja tylsimmät lomakuukaudet. Työolotutkimuksen hätkähdyttävin tieto löytyy kuitenkin oireita ja sairastavuutta käsittelevästä osiosta. Nuorilla aikuisilla, erityisesti kolmikymppisillä naisilla, ovat yleistyneet jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon liittyvät ongelmat. Ikäryhmällä on eniten muistamisja keskittymiskyvyn ongelmia. Iäkkäämmillä niitä on paljon vähemmän. Niskaja hartiasäryt tai selkäkivut ovat yhtä yleisiä kolmeja yli viisikymppisillä. Yli 55-vuotialla palkansaajilla koettu terveys näyttää olevan nyt paremmalla tolalla kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten miesten surkea tilanne oli esillä viimeksi syyskuussa, kun julkistettiin tieto varusmiesten romahtaneista kuntotestituloksista. Sutelan mielestä nämä tiedot ovat hälyttäviä. – Miten ihmeessä he pystyvät jatkamaan vielä 30–40 vuotta työelämässä? Kyllä keskustelu pitäisi nyt suunnata ikääntyneiden työkyvyttömyysriskistä suurempaan huolenaiheeseen, nuorten jaksamiseen. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä muun muassa iän perusteella. Laissa tarkoitettua syrjintää ovat välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. Työturvallisuuskeskus ohjeistaa keskustelemaan epäillystä työsyrjinnästä vastuussa olevan tahon kanssa. Työpaikalla voi kääntyä esimiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Mikäli perustelut tapahtuneesta eivät ole riittäviä, voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen tai ammattiliittoon. – Syrjintätapaukset eivät usein ole räikeitä. Sinut on voitu jättää päätöksenteon ulkopuolelle. Et pääse vaikuttamaan työsi sisältöön, työjärjestykseen, työvuoroihin tai lomiin. Tällaisen osoittaminen syrjinnäksi on vaikeaa, SAK:n Antila selittää. Ikääntyneen riski joutua syrjityksi kasvaa hänen tehdessään fyysisesti kuluttavaa työtä. Työkyky ei ehkä ole kymmenien vuosien uurastuksen jälkeen enää aiemmalla tasollaan. – Pitkän työhistorian vuoksi hänen ansionsa ovat kuitenkin palkkahierarkian yläpäässä. Palkan voidaan sanoa olevan ylisuuri hänen olemassa olevaan työkykyynsä nähden. – Jos uhkana on vielä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, työnantaja voi nähdä tarvetta hankkiutua työntekijästä eroon. Mutta löytyy myös esimerkillisiä työpaikkoja, joissa työn sisältöä koetetaan mukauttaa työkyvyn mukaiseksi. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tytti Steel osallistui kolme vuotta sitten Kotkassa ikääntyneiden, työttömien työnhakijoiden toimintatutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 60 yli 50-vuotiasta työnhakijaa, joista haastateltiin 30. Ikäsyrjinnästä puhuttiin paljon. – Yhden osallistujan työnantaja oli tuomittu oikeudessa sakkoihin, kun hän oli pystynyt osoittamaan irtisanomisensa olleen ikäsyrjintää. Hänen tilalleen oli palkattu nuorempi henkilö pienemmällä palkalla, Steel kertoo. Osallistujat valittivat myös TE-toimistoissa saamastaan kohtelusta. Ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän tilanteeseen ei useinkaan ehditty paneutua riittävästi. Oli jopa sanottu, että kun meillä ei ole nuoremmillekaan töitä, niin miten teille sitten olisi. – Viranomainen ei voi sanoa sellaista. Palvelun pitää olla kaikille tasapuolinen. Resurssit ovat toki vähäiset, mutta on hyvä ymmärtää, että monet näistä työnhakijoista ovat tosi tunnollisia. Ei ole oikein joutua odottamaan koko päivää virkailijan lupaamaa puhelua. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 20 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 20 11.11.2020 14.38 11.11.2020 14.38
11/2020 Tekijä 21 AJASSA VÄHENTÄISIKÖ ANONYYMI TYÖNHAKU IKÄSYRJINTÄÄ? Ikääntyneiden mahdollisuudet saada täydennyskoulutusta, olivat he sitten edelleen työssä tai työttöminä, voivat olla vähäiset. Joillakin Steelin haastattelemilla työttömillä ammatti oli saattanut kadota alta tai sen kysyntä oli vähentynyt. – Yli viisikymppisten elämäntilanteet vaihtelivat. Ikäryhmän nuorimmilla saattoi olla teini-ikäisiä lapsia, kun taas kuusikymppisillä hoivavastuut vaikuttivat paljon siihen, millaisiin toimiin he olisivat kyenneet oman asemansa kohentamiseksi ryhtymään. – Voiko vaikka Kotkasta käydä pääkaupunkiseudulla töissä, jos täytyy päivittäin käydä hoitamassa omaa ikääntynyttä vanhempaansa? Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyydessä nähtävä leimautuminen vaikeuttaa uuden työpaikan löytämistä. Steelin mielestä maahanmuuttajakeskustelusta tuttu anonyymi rekrytointi, jossa ikä kyettäisiin salaamaan, saattaisi helpottaa tilannetta. Tutkimukseen osallistuneet työttömät mainitsivat esimerkin musiikkimaailmasta. – Kun orkesteriin rekrytoidaan soittajaa, koesoitot tehdään verhon takana, jolloin soittajan ikä, sukupuoli tai muut näkyvät ominaisuudet eivät pääse vaikuttamaan rekrytointiin. Kotkassa työttömät kokeilivat myös työnhakuvideoiden tekemistä. Osa osallistujista teki niitä innoissaan, mutta jotkut eivät halunneet edes kokeilla. Esiin nousivat sukupolvien väliset erot. Erityisesti iäkkäämpiä naisia on kasvatettu välttämään itsensä korostamista. – Työnhakijan mielestä ei voinut kehua katteettomasti itseään, vaikka kyse olisikin ollut vain siitä, että hän olisi kertonut rekrytoijalle omasta osaamisestaan. ? IKÄÄNTYNEIDEN TYÖLLISYYS NOUSSUT Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan ansiotyössä käyvien lukumäärä on vuodesta 1977 kasvanut 1,8 miljoonasta 2,2 miljoonaan. Näistä 15–74-vuotiaista palkansaajista naisia oli 50,4 ja miehiä 49,6 prosenttia. Hyvinvointivaltion laajeneminen kasvatti naisten työllisyyttä. Vuonna 1990 naispalkansaajien määrä ohitti miesten lukumäärän. Teollisuustyön osuus puolittui ajanjaksolla 29 prosentista 14 prosenttiin. Teollisuuden ammateissa työskentelevien miesten osuus väheni 40 prosentista 25 prosenttiin. Naisten osuus ryhmässä romahti 18 prosentista 4 prosenttiin. Vaikka osa suurista ikäluokista poistui pysyvästi työmarkkinoilta jo 1990-luvun lamassa, osa jatkoi työelämässä vielä 2000-luvulle. Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat nousseet selvästi. Vuonna 1977 oli 65–74-vuotiaiden osuus kaikista 15–74-vuotiaista palkansaajista 0,1 prosenttia, mutta vuonna 2018 jo 1,8 prosenttia. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 21 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 21 11.11.2020 15.27 11.11.2020 15.27
22 Tekijä 11/2020 ILMIÖ EU:sta ei ole nopeaksi elvyttäjäksi EU:n suurin ansio kriisin koittaessa on yhteistyökyky. Tätä on ehkä vaikea uskoa jäsenmaiden kiisteltyä milloin mistäkin aiheesta. On kuitenkin vaikea kuvitella, miten muuten kuin yhteistyöllä Euroopan maat saisivat luotua politiikkaa ja jaettua rahallista tukea, joka auttaa koko maanosaa. Kesällä jäsenmaat pääsivät sopuun suurelta osin koronaviruksen vaikutuksia lieventävästä ELVYTYSRAHASTOSTA. Neuvottelut kestivät pitkään ja rahoja jaetaan jäsenmaille vasta vuosina 2021– 2023. Tämä paljastaa, ettei unionilla ole rahahanoja, jotka voisi vääntää auki, kun tarvitaan pikaisesti suuria määriä rahaa elvytykseen. EU:n finanssiratkaisut, eli SUORAT RAHATUET, LAINAT TAI TAKAUKSET, ovat normaalioloissa varsin tarkasti rajatut. Niistä päätetään rahoituskehysneuvottelujen, eli tuttavallisemmin budjettineuvottelujen, yhteydessä. Budjetin tärkeimmät finanssiratkaisut ovat MAATALOUSTUKIA. Näillä pyritään varmistamaan jäsenmaiden omavaraisuutta ja tukemaan työllisyyttä. Budjetin kautta tuetaan myös TUTKIMUSTA, TUOTEKEHITYSTÄ JA INNOVOINTIA. KOHEESIORAHOIKSI taas kutsutaan sitä rahoitusta, jota EU jakaa taloudellisesti heikoimmin menestyneille jäsenmaille ja alueille. Lisäksi EU:ssa on LUKUISIA ERILAISIA OHJELMIA, joista eri tahot voivat hakea rahoitusta. Tänä keväänä monia näitä ohjelmia on suunnattu uudelleen. Esimerkiksi koheesiorahoista 65,8 miljardia suunnattiin koronan takia KRIISIRAHOITUKSEKSI. TYÖLLISYYTTÄ TUKEVIIN TOIMIIN EU puolestaan loi 100 miljardin euron rahaston. Tälle vuodelle tehdyt toimet ovat kuitenkin varsin pieniä. Jäsenmaiden johtajat nimittäin sopivat kesällä vuosien 2021–2027 budjetin kooksi 1 074 miljardia euroa ja KORONARAHASTON kooksi 750 miljardia euroa. Budjetti tarvitsee vielä hyväksynnän Euroopan parlamentilta, joka vaatii siihen hieman muutoksia. Lokakuun lopussa tätä hyväksyntää ei vielä ollut. Koronarahastoa koskeva neuvottelu ei ollut ensimmäinen kerta, kun EU:ssa luodaan poikkeusoloissa uusia finanssiratkaisuja. Finanssikriisin jälkeen Kreikka, Espanja, Kypros ja Irlanti tarvitsivat tukea selvitäkseen veloistaan. Maille myönnettiin HÄTÄLAINOJA, joilla ne pystyivät maksamaan velkojilleen. Hätälainojen ehtoja olivat neuvottelemassa Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Varsinaiset lainasopimukset tehtiin kuitenkin suoraan maiden välillä. Ilman EU:ta näitä neuvotteluja olisi ollut vaikea käydä. EU-VEROJA TULOSSA Koronarahaston merkittävin pitkäaikainen vaikutus liittyy siihen, että Euroopan komissio lainaa 750 miljardia euroa markkinoilta. Lainojen takaisinmaksu alkaa vuonna 2027. Komission täytyy ennen sitä saada jäsenmaat hyväksymään uusia EU:n laajuisia maksuja tai lisää tulonsiirtoja jäsenmailta unionille. Todennäköisempi vaihtoehto ovat uudet EU:n lisämaksut, joista osaa voi luonnehtia EU-veroiksi. Komissio on esimerkiksi ehdottanut hiilitulleja, uutta digiveroa, rahoitusmarkkinaveroa sekä tilityksiä EU:n päästökaupasta. Jäsenmaat ovat toistaiseksi hyväksyneet vasta muovimaksun, josta EU saisi komission laskelmien mukaan 6,6 miljardia vuodessa. Tämä ei riitä, joten neuvottelut jäsenmaiden välillä jatkuvat jatkossakin tiiviinä. EKP ELVYTTÄÄ Euroopassa suurin elvyttäjä on Euroopan keskuspankki (EKP). EKP kertoi maaliskuussa aloittavansa 750 miljardin euron hätäosto-ohjelman. Kesäkuussa EKP lisäsi ohjelman kokoa vielä 600 miljardilla eurolla. EKP aikoo siis ostaa kaikkiaan 1 350 miljardilla eurolla arvopapereita, kuten yritysten ja valtioiden velkakirjoja. Nämä ostetaan niin sanotusti jälkimarkkinoilta eli esimerkiksi pankeilta ja institutionaalisilta sijoittajilta. Tukiostot lisäävät taloudellista toimeliaisuutta ja rahan määrää taloudessa. Lisäksi euromaat ovat olleet aktiivisia. Euromaat sopivat huhtikuussa 540 miljardin euron tukipaketista. Tuen myöntää euromaille Euroopan vakausmekanismi (EVM). EVM perustettiin finanssikriisin jälkeisinä vuosina euroalueen vakauden turvaamisen välineeksi. TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Lähde: Eurooppa-neuvosto EU:N BUDJETTIESITYS JA KORONARAHASTO EU:n rahoituskehtys 2021–2027 Koronarahasto, tuet Koronarahasto, lainat Miljardia euroa 1074,3 390 360 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 22 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 22 11.11.2020 14.38 11.11.2020 14.38
LYHYET AJASSA TEOLLISUUSLIITOLLE TUNNUSTUKSIA OPPIMISVAIKEUKSIEN HUOMIOIMISESTA Erilaisten oppijoiden liitto on myöntänyt vuoden 2020 ALLVAR-palkinnon Murikkaopiston viestintäaineiden opettajalle ja erityisopettajalle Marjo Nurmelle sekä Murikka-opistoa ylläpitävälle Teollisuusliitolle. ALLVAR-palkinto myönnetään vuosittain henkilölle, joka on lisännyt tietoa ja ymmärrystä oppimisvaikeuksista ja edistänyt oppimisvaikeuksia kokevien yhdenvertaisia osallistumisen ja menestymisen mahdollisuuksia. Nurmi on toiminut Murikka-opiston opettajana lähes 30 vuotta. Opetuksessaan hän on pyrkinyt vahvistamaan opiskelijoidensa kirjoitustaitoa ja kriittistä lukutaitoa sekä heidän tiedonhankintaja oppimistaitojaan. Hän on tunnistanut opiskelijoiden oppimisvaikeuksia sekä lukemisen ja kirjoittamisen haasteita ja auttanut heitä löytämään keinoja haasteiden kanssa selviytymisessä. Palkinnon perusteluissa kiitetään, että Teollisuusliitto on pitänyt asian nostamista esille tärkeänä. Liitossa on ymmärretty, että myös teollisuuden työntekijöistä suurella osalla on lukitai muu oppimisvaikeus, joka täytyy ottaa työssä sekä koulutuksissa ja kursseilla huomioon. RUOTSINKIELISESTÄ TYÖSTÄ Teollisuusliiton järjestötoimitsija Nina Wessbergille on myönnetty Folktingetin ansiomerkki työstään ruotsin kielen puolesta ammattiyhdistysliikkeessä. Ruotsinkieliset kansankäräjät Folktinget jakaa vuosittain ansiomerkkejä Suomen elävän kaksikielisyyden puolesta toimineille suomalaisille. Folktingetin perusteluissa lukee: ”Wessberg on toimitsijan ominaisuudessa Metalliliitossa, ja vuodesta 2018 Teollisuusliitossa, tehnyt suuren työn ruotsin kielen näkyväksi tekemiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi ay-liikkeessä”. Wessberg aloitti työt toimitsijana Metalliliitossa vuonna 2012. Jo tätä ennen hänelle oli kertynyt kokemusta edunvalvonnasta toimittuaan luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Yleisradiolla. ? BLOGI: Turja Lehtonen: Työmarkkinavenettä keikutetaan ? AVAAJA: Meinaatko, että yksin pärjäisit? ? NÄKIJÄ: Marjo Miettinen: Luottamusmiehenä kasvaa ongelmien ratkojaksi ? TYÖYMPÄRISTÖ: Korvaava työ – totta ja tarua ? Kenen ääni kuuluu mediassa? Duunari saa harvoin puheenvuoron LUETUIMMAT LOKAKUU www.tekijälehti.fi "Työntekijäliittojen on otettava uusi tilanne mahdollisuutena", varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kirjoitti. Pääluottamusmies ja puuseppä Kai Hyrynkangas kertoi Tekijässä 3/2020 lukivaikeuden kanssa selviämisestä ja kannusti muitakin olemaan avoimia ongelmastaan. 11/2020 Tekijä 23 Insinööri-lehti on kaikkien teollisuudessa työskentelevien ammattilehti. Verkossa on uutta luettavaa joka viikko. Älä kurki työkaverisi lehteä, vaan tilaa oma uutiskirje. www.insinoori-lehti.fi JU SS I PA RT A N EN ”Pääministeri Sanna Marinin hallitus on onnistunut kokonaisuudessaan hyvin koronakriisin hoidossa. Iskuja yritysten toimintaedellytyksiin on pystytty merkittävästi pehmentämään, vaikka työnantajajärjestöjen kommenteista voisi muuta päätellä. Maamme talous on toistaiseksi selvinnyt pandemiasta pelättyä vähemmillä vaurioilla.” VELI-MATTI KAUPPINEN Teollisuusliiton viestintäasiantuntija ”Oppivelvollisuuden laajentaminen on merkittävin tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta parantava koulutuspoliittinen uudistus sitten peruskoulu-uudistuksen, joka toteutettiin asteittain vuosina 1972-1977. Ennen peruskoulu-uudistusta toinen puoli ikäluokista kävi kansalaiskoulun ja toinen puoli meni pääosin maksulliseen oppikouluun.” HANNU SILTALA Teollisuusliiton koulutuspäällikkö ”Vastaamme jäsenten tarpeisiin kehittämällä palveluja. Monet toivotut uudistukset ovat joko tulossa tai olemassa. Jo aikaisemmin mainittujen palvelujen lisäksi kotisivuilla on esimerkiksi saatavilla ohjevideoita eri aiheista.Valmistelemme chat-palvelun käyttöönottoa ja teemme luottamushenkilöille helposti tulostettavaa materiaalia työntekijöille jaettavaksi.” IRENE NISKANEN Teollisuuden työttömyyskassan johtaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi Lue juttu: www.tekijälehti.fi, hae ”Hyrynkangas” Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 23 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 23 11.11.2020 14.38 11.11.2020 14.38
11/2020 Tekijä 25 TYÖSSÄ ? Aste palasi suomalaisomistukseen ? Vaihetyöntekijän ja työsuojeluvaltuutetun Maija Hakalan tehtävin kuuluu putsata ja varustella kaapit. Hän pesee lasiosat sekä kiinnittää hintalaput ja tarrat tuotteiden kylkiin. Forssalainen ammattikylmälaitteita valmistava Aste Finland palasi entisille suomalaisomistajilleen viime kesänä. Belgialaiskonserni oli ostanut kasvuyrityksen kolme vuotta aikaisemmin, mutta päätyi myymään sen takaisin liikevaihdon romahdettua. Työntekijät huokaisivat helpotuksesta, vaikka koronapandemian kuristusote varjostaakin uutta alkua. TEKSTI MARKKU TASALA KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 25 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 25 11.11.2020 14.38 11.11.2020 14.38
26 Tekijä 11/2020 K aikki näytti hyvältä keväällä 2017. Puolentoista vuoden neuvottelujen jälkeen Aste Finland Oy:n osakeenemmistö myytiin belgialaiselle kylmälaitevalmistajalle DRU Internationalille. DRU oli osa belgialaista Groep Heylen -investointikonsernia. Vientivetoinen forssalaisyritys iloitsi saatuaan leveämmät hartiat, mikä tarjosi paremmat mahdollisuudet sen havittelemaan nopeaan kasvuun. Asteen johto pysyi entiseen tapaan suomalaiskäsissä. Kaupan syntyessä yritys tahkosi hyvää tulosta yltäen sinäkin vuonna 10 miljoonan liikevaihtoon. Parin vuoden kuluessa yhteistyösuhde alkoi kuitenkin rakoilla. Suomalaisen henkilöstön käsityksen mukaan yrityskulttuurien ? Tiiminvetäjä Jyrki Vuorema työskenteli aiemmin Helkama Forsten tehtaalla. Hän laittaa eristeallasta koneikon pohjaan ja runkoon kiinni. ”Jos havaitsemme helpomman tavan tehdä työvaihe, emme tarvitse muutoksen tekemiseen esimiehen lupaa.” ASTE FINLAND OY PERUSTETTU 2010 KOTIPAIKKA Forssa TUOTANTO Räätälöitäviä ammattikylmälaitteita HENKILÖSTÖ 38, joista tuotannossa 24 LIIKEVAIHTO 8,4 miljoonaa euroa (2019) Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 26 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 26 11.11.2020 14.39 11.11.2020 14.39
11/2020 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? Tiiminvetäjä Tomi Eloranta liimaa lediprofiilin kiinnityslistaa. Hänen mielestään kylmälaitteiden valmistus ei ole ”rakettitiedettä”, joten tiimin jäseniä voidaan vaihdella keskenään aaltoilevan työtilanteen mukaan. Taustalla pääluottamusmies Riku Saloinen. eroavaisuudet jäykistivät tuotantoa ja vahingoittivat pitkäjänteisellä työllä rakennettuja asiakassuhteita. Yrityksen johtamiseen liittyvät näkemyserot ja keväällä Eurooppaan rantautunut koronapandemia johtivat liikevaihdon romahtamiseen. Vielä vuonna 2018 Aste teki ennätysliikevaihdon, 12 miljoonaa euroa. Viime vuonna se oli supistunut jo reiluun 8 miljoonaan. Tänä vuonna ylletään hädin tuskin 6,5 miljoonaan euroon. Asteen työntekijät toteavat, että uudet omistajat eivät puuttuneet tuotannon toimintaan. Jotain havaittiin kuitenkin olevan vialla, kun belgialaisten vierailut lisääntyivät tehtaalla viime vuonna. Huoli kasvoi entisestään suomalaisten avainhenkilöiden alkaessa irtisanoutua tehtävistään yksi toisensa jälkeen viime syksystä lähtien. – Päätöksentekoa vietiin yhä enemmän ulos tehtaalta. Kun brändäyksen yhteydessä kiinnitimme tuotetarroja kaappien kylkiin, niiden sisältö piti tarkistuttaa Belgiassa asti, ihmettelee yli viisi vuotta tehtaalla työskennellyt juottaja ja tiiminvetäjä Tomi Eloranta. Samoissa tehtävissä ja yhtä pitkään Asteella työskennellyt Jyrki Vuorema kertoo työntekijöiden pelänneen kaupanteosta lähtien sitä, että yrityksen tuotanto viedään ulkomaille. Vuorema sanoo nähneensä vuosien varrella monen forssalaisfirman alasajon. – Ajateltiin, että ne ostavat tuotteet, työkalut ja osaamisen ja vievät ne mukanaan. Mutta niin ei onneksi käynyt, Vuorema sanoo. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 27 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 27 11.11.2020 14.39 11.11.2020 14.39
28 Tekijä 11/2020 28 Tekijä 11/2020 Kun työntekijät kuulivat entisten suomalaisomistajien ostaneen yrityksen heinäkuussa takaisin belgialaisten pari vuotta sitten perustamalta Creative Cooling Group -konsernilta, vaihetyöntekijä ja työsuojeluvaltuutettu Maija Hakala kertoo henkilöstön tunteneen valtavaa helpotusta. Tutut esimiehet ja johtohenkilöt palasivat ruoriin. Vaikka tuotanto on supistunut koronan takia rajusti ja lomautukset ovat päällä, usko tulevaisuuteen on palannut. – Mehän olemme täällä kuin yhtä isoa perhettä, Hakala kuvaa tehtaalla vallitsevaa hyvää tiimihenkeä ja toimivaa keskusteluyhteyttä johtoon päin. HELKAMA FORSTEN RAUNIOILLA Aste Finland Oy perustettiin vuonna 2010. Kylmälaitevalmistaja Helkama Forste oli lopettanut toimintansa Forssassa kaksi vuotta aiemmin siirtäen tuotantonsa Unkariin ja Venäjälle. Paikkakunnalla oli jäänyt 150 ihmistä työttömiksi. Myöhemmin myös yhtiö itse ajautui konkurssiin. Yhtiössä työskennelleet kuusi toimihenkilöä perustivat uuden ammattikylmälaitteita valmistavan yrityksen Helkama Forsten raunioille. Asteen silloinen ja myös nykyinen toimitusjohtaja Jussi Salonen toimi aiemmin Helkama Forsten tuotekehitysjohtajana vastuualueinaan Suomen, Norjan, Venäjän ja Unkarin yksiköt. Hänen mielestään päätös siirtää tuotanto ei vaikuttanut järkevältä. – Kokoonpanotyön hinta Suomessa ei ole mikään peruste siirtää tuotantoa muuhun maahan. Jos niin menetellään, sillä koetetaan peitellä todellista syytä. Salonen muistuttaa, että tuhannen euron kylmälaitteen valmistukseen käytetään kokoonpanotyötä vain kaksi ja puoli tuntia. Hän joutui vertailemaan työnsä puolesta Helkama Forsten peruslaitteen valmistusaikaa ja kustannuksia eri yksiköissä. Muissa maissa ei päästy lähellekään suomalaista kustannustehokkuutta. – Meille on ollut jo toistakymmentä vuotta selvää, että henkilöstökulujen takia Suomi on hyvä paikka valmistaa, Salonen tiivistää. Asteen perustajat uskoivat kylmälaitevalmistuksen olevan Suomessa kannattavaa bisnestä. He lähtivät pienin askelin täyttämään Helkama Forsten jättämää aukkoa. Yrityksen asiakaslähtöinen tapa toimia ja valmistaa toiveiden mukaisesti räätälöityjä tuotteita herätti heti kiinnostusta. – Pidimme tiiviisti yhteyttä asiakkaisiimme. He pääsivät vaikuttamaan jopa laitteiden muotoiluun. Halusimme tehdä tuotteet juuri heidän tarpeisiinsa ja tiloihinsa sopiviksi, Salonen kertoo. – Meillä piti olla ne vakiolaitteet kuten muillakin, mutta halusimme luoda uusia asennuspaikkoja kylmälaitteille. Niitä voitiin sijoittaa vaikka kauppojen aulaan tai tiskeille. Mitä pienempi ja haasteellisempi tila, niin sen kilpailukykyisempiä me olimme. Asteen tehtaalla tuotantoa ohjataan notkean lean -ajattelun pohjalta. Tuotanto on jaettu pienempiin linjakokonaisuuksiin, jolloin jokaisella linjalla on oma kylmäteknisiä yksiköitä tuottava osuutensa. Mutta niihin on jätetty myös räätälöinnille tilaa. – Tuotantotiloista ei löydy pitkiä rullaratoja. Emmehän voi olla varmoja, millaisia laitteita huomenna valmistetaan. Meillä on siellä hyvin ohjautuva solutuotanto. ? Sisu Coolers Oy:n toimitusjohtaja Saku Pelto-Knuutila työskenteli aiemmin Helkama Forsten työnjohtajana ja laatupäällikkönä. Hän irtisanoutui belgialaisomisteisesta yhtiöstä tammikuussa. ”Me olimme tottuneet mataliin organisaatiotasoihin, jolloin yhteistyökin sujui kitkattomasti.” ANNE JÄRVINEN Tuotantopäällikkö Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 28 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 28 11.11.2020 14.39 11.11.2020 14.39
11/2020 Tekijä 29 ? TYÖSSÄ KORONA TYHJENSI TILAUSKIRJAT Asteen toimiva johto oli tyrmistynyt, kun heidän luomansa menestyskonsepti ei kelvannut uusille omistajille. Belgialaisten tapa toimia oli jäykkä ja byrokraattinen. Suomalaiset olivat solmineet vuosien jalkatyön avulla luottamuksellisia asiakassuhteita Keski-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Nyt belgialaiset ottivat ne hoitaakseen omalla tavallaan, johon eivät läheiset kontaktit kuuluneet. – Olimme alusta lähtien tehneet yhteistyötä panimoiden kanssa. He taas markkinoivat suoraan liikeketjuille ja kahviloihin. He hinnoittelivat tuotteensa asiakkaiden arvon mukaan, mikä ajattelu oli meille täysin vierasta, Asteen kehitystyössä alusta asti mukana ollut, nykyinen Sisu Coolers Oy:n toimitusjohtaja Saku Pelto-Knuutila muistelee. – Johtaminen oli hierarkkista. Jokainen pakotettiin omaan lokeroonsa ja toimenkuvaansa. Lopulta emme saaneet edes puhua yrityksen sisäisistä asioista keskenämme. Me olimme tottuneet mataliin organisaatiotasoihin, jolloin yhteistyökin sujui kitkattomasti, selittää Asteen tuotantopäällikkö Anne Järvinen. Asteen asiakkaat reagoivat tylyyn kohteluun vetäytymällä. Yrityksen suomalaisia avainhenkilöitä irtisanoutui vahvojen näkemyserojen vuoksi. Koronapandemia iski vuodenvaihteen jälkeen Suomeen koko voimallaan. Asteen tilauskirjat EKOLOGISEMPIA KYLMÄLAITTEITA Aste Finland Oy:n toimitusjohtaja Jussi Salonen kertoo kylmälaitebisneksessä olevan Euroopan unionin tasolla 650 miljoonan euron markkinat. Yritys tavoittelee kolmen vuoden aikana 15 miljoonan euron liikevaihtoa. Forssassa tehtävistä kylmälaitteista menee kaksi kolmasosaa vientiin. EU-lainsäädäntöön on tulossa maaliskuussa 2021 muutoksia, jotka pakottavat kylmälaitevalmistajat tekemään entistä ekologisempia kylmälaitteita. Salonen pitää tervettä kilpailua ruokkivia ja energiansäästöön kannustavia muutoksia tervetulleina. Asteen kilpailijat ovat ulkomaisia yrityksiä. Yrityksen isoimmilla asiakkailla, kuten tunnetuilla panimoilla, on valtavia ostopotentiaaleja. Heineken ostaa vuosittain noin 100 000 kylmälaitetta. Jos toimittaja haluaa olla tällaisen kysynnän vallitessa uskottava, sillä on oltava muskeleita. Siihen pk-yritys kykenee useimmiten vain verkostoitumisen kautta. – Mikäli meillä on hyvä verkosto ja alihankintaketju, jotka kykenevät esiintymään ja laatimaan tarjouksia yhdessä, se parantaa merkittävästi jokaisen verkostoon osallisen kilpailukykyä, Salonen maalailee. Aste kiittelee Forssan kaupunkia hyvästä yhteistyöstä, joka on luonut edellytykset tuotannon kasvattamiselle. Yrityksen valmistus on kaupungin vuokratiloissa, joita kaupunki on yhdessä yrityksen kanssa laajentanut jo kahdesti. Laajennuksilla on lisätty hallitilaa yhteensä 3 000 neliötä. Vuosien varrella Asteen tuoteperheeseen on tullut yhä raskaampia ja vaikeammin käsiteltäviä yksiköitä. Tuotantoon onkin voitava tulevaisuudessa rakentaa puoliautomaattinen kokoonpanolinja. – Isoimmat laitteet alkavat olla kohta jo auton kokoisia. Tällä uudella linjalla kaappeja voitaisiin varustella samalla tavalla kuin autonrunkoa. Koronapandemia oli kova isku koko elinkeinoelämälle, mutta synnytti se myös innovaatioita. Kun kylmälaitevalmistajan loppuasiakkaat alkoivat koronan takia karsastaa kaupassa käyntiä, nettiostosten määrä lähti jyrkkään nousuun. Nettikauppa loi tilaa myös noutokaapeille, joihin asennettuihin kylmätiloihin on mahdollista laittaa valmiiksi ja asiakkaan haettavaksi ruokatavaraostokset. Vähittäiskauppaketjut ja muut tuoretuotteita myyvät tahot tarttuivat innokkaasti uuteen palvelumuotoon. – Noutokaappien kysyntä lähti räjähdysmäiseen nousuun. Vahvan tilauskannan vuoksi teemme niitä nyt niin paljon kuin vain rahkeet kestävät. Asteen tuotantopäällikkö Anne Järvinen Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 29 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 29 11.11.2020 15.33 11.11.2020 15.33
30 Tekijä 11/2020 Asteen tuotannossa pyritään keskittymään ydinosaamiseen ja loppukokoonpanoon. Kaikki kylmätekniikka kokoonpannaan itse, mutta samalla nojaudutaan vahvaan alihankintaverkostoon. Tehtaalle ostetaan valmiita osakokoonpanoja ja kylmälaitteiden runkoja. Ohutlevykomponentit toimitetaan valmiiksi pinnoitettuina ja maalattuina. Tehtaan neljä tuotantolinjaa on jaettu tuoteryhmien mukaan. Osakoonnissa kaappeihin kasataan lauhduttimet, höyrystimet ja ohjausyksikkökellot. Avolinjalla valmistetaan katot, takaseinät, verhopellit ja hyllyt. Kun koneikko on valmis, kaappi viedään juotettavaksi. Sähkölaitteet testataan ja katsotaan myös, etteivät asennetut kylmäaineet vuoda. Pääkasauksessa kaappiin laitetaan kiinni lasikyljet, katot ja takaseinät. Koneikkoon kiinnitetään kaikki osakoonnissa valmistetut osat. Sen jälkeen tuote menee varusteluun. Koronapandemia on aiheuttanut ongelmia ja viiveitä tuotannossakin. Danfoss toimittaa tehtaalle eurooppalaisia kompressoreita, joihin tulee elektroniikka Kiinasta. – Kun Kiinan rajat menivät kiinni, emme saaneet sieltä komponentteja. Piti turvautua vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, tiiminvetäjä Eloranta sanoo. ? ? Mikael Ahonen asentaa ledvaloja noutokaappiin, joka on korona-ajan hittituote kaupassa asiointia vältteleville tuoretuotteiden ostajille. Viereisessä kuvassa Patrik Korkkinen työskentelee varastossa. tyhjenivät äkkiä. Koko vuodeksi tilauksensa jo tehneet asiakkaat päättivät jäädyttää ne. Myrkkyä kylmälaitevalmistajalle olivat myös ravintoloiden sulkeminen ja yleisötapahtumien peruminen. Liikevaihdon romahdettua belgialaiset kypsyivät myymään yrityksen takaisin entisille omistajilleen, jotka olivat ehtineet jo perustaa uuden yrityksen. Tämän firman lopulliseksi nimeksi vahvistui Sisu Coolers Oy. Se omistaa nyt sataprosenttisesti Aste Finlandin osakkeet. Coolersin toimialaan kuuluvat kylmälaitteiden huolto ja varastointipalvelut. LOMAUTUKSIA JA PULAA KOMPONENTEISTA Pääluottamusmies Riku Saloinen kertoo, että tehtaalta oli syyskuussa lomautettuina 15 työntekijää. Pelättävissä on, että mikäli korona jatkuu, saattavat vuodenvaihteessa tulla vastaan ensimmäiset irtisanomiset. Tavallisesti lomautuksiin joudutaan Asteella turvautumaan loppuvuodesta. – Tämä on hyvin kausiluonteista työtä. Kylmälaitteiden sesonki käynnistyy vuodenvaihteessa. Joka kevät palkataan ehkä parikymmentä sesonkityöntekijää, joista usein on voitu myös pari vakinaistaa. Nyt sellaiseen ei ole ollut mitään mahdollisuutta. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 30 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 30 11.11.2020 14.40 11.11.2020 14.40
11/2020 Tekijä 31 ”Tämä on hyvin kausiluonteista työtä. Kylmälaitteiden sesonki käynnistyy vuodenvaihteessa.” RIKU SALOINEN Pääluottamusmies TYÖSSÄ Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 31 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 31 11.11.2020 14.40 11.11.2020 14.40
32 Tekijä 11/2020 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI TULEkampanja tarraa työn rasituksiin Osallista ja kuuntele työntekijää, kevennä työtä. Näillä konsteilla tule-sairaus ei iskisi ehkä lainkaan. Tukija liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi on käynnistynyt EU:n kaksivuotinen TULE-kampanja. T TL eli Työterveyslaitos on EU-kampanjan koordinaattori Suomessa. TTL:n viime kuun lopulla järjestämässä avajaiswebinaarissa kuultiin perustelut sille, miksi jälleen kerran tällainen kampanja on pyöräytetty käyntiin. Tukija liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten alkaneita sairauspäivärahakausia Suomessa. Ne ovat mielenterveyden häiriöiden jälkeen toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Tule-sairaudet ovat usein ehkäistävissä kokonaan tai ainakin lievitettävissä, jos toimiin ryhdytään riittävän ajoissa. – Silloin kun on kyseessä jaksaminen, kuuntele! Näin yksinkertaista ja täysin ilmaista keinoa käyttäisi tule-sairauksien ennalta ehkäisyssä Ilmarisen työkykyriskien ennakoinnin johtaja KariPekka Martimo. Martimon mielestä työntekijöiden kuuntelun arvoa ei vieläkään ymmärretä. Tule-sairaudet syntyvät moninaisten syiden yhteissummana, eikä henkisellä rasituksella ole mitenkään välttämättä tässä pienintä roolia. – Kun edes yksikin ihminen kuuntelee, ratkaisut syntyvät (työntekijän) omassa päässä, Martimo vakuuttaa. Johtaja työeläkeyhtiöstä yllyttää yrityksiä ottamaan työntekijät mukaan riskien arviointiin. Työn kuormituksen keventäminen on yhteistyötä. – Otetaan kaikki ne mukaan, joita asia koskee. Työfysioterapeuteilla voisi heilläkin olla isompi rooli töiden muokkaamisessa kevyemmiksi. – Työfysioterapeutin kannattaisi lähteä katsomaan työpaikalle, miten esimerkiksi yläraajavaivojen oireita pystyisi työtä muuttamalla ehkäisemään. – Hei, tämähän on tuotannollinen juttu, näin Martimo puolestaan kuvaa työnantajan valaistumisen hetkeä. Kun työnantaja ymmärtää, että työntekijän liika rasitus voi vaikuttaa myös työn laatuun ja kaikkeen työn sujumiseen, hän on valmiimpi yhteistyöhön. – Yksittäisellä työntekijällä on harvoin sananvaltaa. Martimo yllyttää ottamaan riskien arviointiin ja töiden suunnitteluun työsuojeluvaltuutetut ja luottamushenkilöt mukaan. OSA-AIKA KUNNIAAN! Avajaiswebinaarissa kuultiin useaan otteeseen, että Suomessa ei käytetä osa-aikaista työtä tai töiden muuttamista kevyemmiksi ollenkaan niin hanakasti kuin pitäisi. Tule-sairaudet ovat haaste työurien pidentämiselle, sillä nämä vaivat riivaavat ennen kaikkea iäkkäämpiä työntekijöitä. – Jos työntekijät voisivat työkyvyttömyyden alkuvaiheessa kokoaikaisen sairauspoissaolon sijaan jatkaa osaaikaisesti työssä osasairauspäivärahan turvin, voitaisiin tekemämme analyysin mukaan säästää kahden vuoden ajalta jopa puolet sosiaaliturvakuluista, mukaan lukien työttömyysja eläkekustannukset, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Eira Viikari-Juntura sanoo. – Masennuksen ohella erityisesti nivelrikko ja selkäsairaudet vähentävät paljon työssäolovuosia ja haastavat hallituksen työllisyystavoitteita. Tulesairauksien taustalla oleviin syihin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa , Viikari-Juntura painottaa. – Tutkimuksemme mukaan lonkan nivelrikon aiheuttamista työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin esimerkiksi rakennusalan työtehtävissä ehkäistä lähes 90 prosenttia ja ammattikuljettajillakin noin neljäsosa. Tähän päästäisiin, jos työn fyysiset kuormitustekijät saataisiin samalle tasolle kuin asiantuntijoilla. MITÄS ME 80 PROSENTTIA? 80 prosenttia työikäisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Näin karun viestin meistä kaikista joutuu antamaan Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvela. Tule-sairauksien syyt ovat moninaiset. Näin niiden ehkäisynkin keinovalikoiman on oltava moninainen. Yksi keino on jokaisen omissa käsissä. – Riittävä fyysinen kunto ja liikkuminen ovat työkyvyn avaintekijöitä. Malvela kehottaa nappaamaan kiinni jokaiseen kuntaan levittäytyvän Liikkuva aikuinen -ohjelman mahdollisuuksista. – Aktiivisuus on uusi normaali, Malvela tiivistää. Lisätietoja: www.healthyworkplaces.eu/fi www.liikkuvaaikuinen.fi ? Nostoapuvälineillä voidaan keventää töitä. Ants Roosman vie entisiä painolevyjä sulatukseen Kuusakosken Heinolan tehtaalla. PE KK A EL O M A A Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 32 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 32 11.11.2020 14.40 11.11.2020 14.40
TYÖMATKAT Suomessa sattui viime vuonna 23 620 työmatkatapaturmaa. Näistä liukastumisia oli yli 15 000. Yli 30 päivän sairauspoissaoloja aiheutui noin 2 000 tapaturmasta. Illat pimenevät nyt aikaisin ja töihin lähdettäessä on hämärää. Lämpötilat laskevat öisin pakkasen puolelle, ja kulkuväylät voivat muuttua yllättävän liukkaiksi. Työmatkan turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota työpaikalla työsuojelun yhteistoiminnassa. Työsuojelun toimintaohjelmaan voi lisätä kappaleen työmatkoista. Kiinteistön piha-alueiden huoltoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä usein tapaturman syy löytyy pimeistä ja liukkaista pihoista. Työmatkaliikkujan kannattaa huolehtia omasta näkyvyydestä ja asianmukaisista jalkineista. Aina ei tarvitse olla jäätä tai lunta. Liukkauteen riittää vesi yhdistettynä maalattuihin viivoihin, kaivon kanteen tai lehtiin maassa. Työsuojelun toimintasuunnitelmaan kannattaisi lisätä nyt Kaadu oikein -kurssi tai pitopohjaisten kenkien ja heijastinliivien hankkiminen henkilöstölle. Joissain yrityksissä korvataan nastarenkaat polkupyöräileville työntekijöille. Kustannuksien kompensoinnista voi kysyä myös vakuutusyhtiöiltä. Työmatkatapaturmien vähentämisestä koituisi niille iso taloudellinen etu. JUHA SUTINEN 11/2020 Tekijä 33 TYÖSSÄ TYÖSSÄ LIUKKAUS TULEE – OLETKO VALMIS? KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Esimieheni on käyttäytynyt minua kohtaan epäasiallisesti jo pitkään. Tilanne paheni entisestään, kun pyysin työnantajaa puuttumaan asiaan. Pelkään työsuhteeni puolesta. Kuinka minun tulisi toimia? Mikäli teet ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta työsuojeluviranomaiselle, on sinulla oikeus vaatia nimettömyyttä. Jotta työsuojeluviranomainen pystyisi selvittämään, onko työnantaja rikkonut työturvallisuuslakia, on nimesi julki tulo kuitenkin usein tarpeellista. Työsuojeluviranomainen pyytää tähän kirjallisen suostumuksesi samoin kuin siihen, että työnantajaan otetaan yhteyttä asian selvittämiseksi. Työsuojeluviranomaisen toimintaa rajoittaa se, jos haluat pitää itsesi anonyyminä. Ilmoituksen pohjalta työsuojeluviranomainen voi kuitenkin tehdä työpaikalle työsuojelutarkastuksen. Siinä käsitellään työnantajan yleisiä työturvallisuusvelvoitteita, mutta ei suoraan sinuun kohdistunutta epäasiallista kohtelua. Työnantaja ei saa kohdistaa sinuun mitään kielteisiä toimia sen takia, että olet tehnyt ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle. Mikäli sinut irtisanotaan sen vuoksi, että olet ottanut yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, voidaan sitä pitää yhdenvertaisuuslain mukaisena syrjintänä. 1 722 4 968 11 129 TYÖKYVYTTÖMYYDEN KESTO KAATUMIS-, LIUKASTUMISJA KOMPASTUMISTAPATURMISSA Vuonna 2019 tapauksia yhteensä 23 260 Yli 30 päivää 4–30 päivää 0–3 päivää Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus HTP-ASETUS MUUTTUI TAAKAT PUNTARIIN ALTISTUMINEN Sosiaalija terveysministeriö on julkaissut uudistuneen asetuksen haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista eli HTP-arvoista. Asetus 654/2020 tuli voimaan lokakuun alussa. Asetuksella pantiin täytäntöön EU:n viides raja-arvodirektiivi. Uudistuksessa asetettiin yhdelle uudelle aineelle HTP-arvo ja yhdeksän muun aineen HTP-arvoa päivitettiin. Asetuksessa on nyt myös yksi uusi biologisten näytteiden ohje-raja-arvo. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet ovat työpaikan ilman epäpuhtauksille asetettuja arvoja. Pysyttäessä HTP-arvojen alapuolella ei altistumisesta nykytietojen mukaan pääsääntöisesti aiheudu vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle. Osa vaikutuksista (esimerkiksi syöpävaikutukset) on kuitenkin sellaisia, ettei täysin turvallista altistumistasoa voida määrittää. Altistumisen vaikutuksia herkkiin työntekijöihin ei yleensä ole voitu ottaa huomioon HTP-arvoja asetettaessa. Työntekijöiden suojelun tulee aina ensisijaisesti perustua altistumisen välttämiseen. On käytettävä turvallisia työmenetelmiä ja rakenteellisia ja teknisiä suojelutoimenpiteitä kuten riittävää ilmanvaihtoa. Henkilökohtainen suojaaminen on vasta viimeinen keino. Myös laki ASA-rekisteristä eli ammatissaan syöpävaarallisille tekijöille altistuvien rekisteristä on muuttunut. Nyt työnantajien ASA-rekisteröintivelvoite on sidottu Euroopan unionin CLP-asetukseen. Se on aineiden ja seosten luokitusta, merkintää ja pakkaamista koskeva asetus ja sitä päivitetään jatkuvasti. Uusi ASA-laki 452/2020 tuli voimaan syyskuun alussa. Asetus 654/2020: julkaisut.valtioneuvosto.fi/10024/162457 Laki ASA-rekisteristä 452/2020: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200452 MITTAAMINEN Kuormitusvaaka on Työturvallisuuskeskuksen uusi, helppokäyttöinen ja maksuton sovellus. Keskuksen sivuilta löytyvä vaaka on tarkoitettu niin työntekijöiden kuin työnantajien käyttöön. Sovelluksen kysymyksiin vastatessa kannattaa kertoa konkreettisista tilanteista ja asioista. Sovellus auttaa hahmottamaan yksilön kuormituksen ja voimavarojen välistä tasapainoa työssä ja kohdentamaan toimenpiteitä oikeisiin asioihin. kuormitusvaaka.ttk.fi BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi Lue toimittaja Suvi Sajaniemen kertomus siitä, miten hän liukastui työmatkalla, mursi ranteensa ja mitä tapaturmasta paraneminen vaati. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 33 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 33 11.11.2020 14.40 11.11.2020 14.40
34 Tekijä 11/2020 KÄYTÄNTÖ Arjessa sovittu V aasan kupeessa Mustasaaressa toimiva konepaja tekee pääasiallisesti alihankkijana töitä Wärtsilälle ja Danfossille eli energiateollisuudelle. – Kun uusi työntekijä tulee meille, kuluu ainakin puoli vuotta tai vuosi, ennen kuin hän pystyy toimimaan itsenäisesti, tuotantopäällikkö Henry Penttilä kuvaa pajan töiden vaativuutta. Työntekijöiden ja työnantajien välinen kommunikaatio ja sopiminen on sitäkin mutkattomampaa, arjessa hoituvaa. Vakaa perusta pitää kuitenkin olla. – Meillä työnantaja kehottaa kaikkia työntekijöitä liittymään liittoon, tuotantopäällikkö Penttilä alleviivaa. – Kun on työehtosopimus pohjalla, joka on yhdessä neuvoteltu ja johon kumpikin osapuoli on sitoutunut, sopiminen on helppoa. Ja jos kaikki työnantajat pitävät kiinni tessistä, yritysten välinen tarjouskilpailu on reilua. Jos ei yritys noudata työehtosopimusta, silloinhan se lähtee pimeille markkinoille, ja työntekijää poljetaan. Pääluottamusmiehen on helppo olla samaa mieltä toisen pohjalaasen, kaukaisen sukulaisensa Henry Penttilän kanssa. – Lähtee sopimisesta pohja alta pois, jos työehtosopimuksia ryhdytään purkamaan, pääluottamusmies Riku Penttilä tiivistää. Törmätään aamusella hallin käytävällä, jutellaan ja sovitaan asiat siltä seisomalta. Näin se tavanomaisesti tässä firmassa menee. Tyyppiesimerkki on Tekijän vierailupäivä. – Niin, mistäs me tänä aamuna oikein puhuttiin tuossa käytävällä kello 5 yli 7? Korona-asioistahan me sovittiin. Ei kokoonnuta porukalla mihinkään, pysytellään vähän erillään. Riku Penttilä toteaa, että sovituista asioista hän pystyy sitten kertomaan yksinkertaisesti työn lomassa muille työntekijöille. Asioitten sujumisen takeena lienee se, että Henry Penttilä kertoo olleensa 30 vuotta eri työnantajilla töissä, siis työntekijän asemassa. Hän ehti olla myös Onkilahden Metallin pääluottamusmiehenä ennen kuin vuonna 2012 siirtyi yhdeksi konepajan omistajaksi. – Meitä oli minä ja kolme muuta vanhaa työntekijää, jotka ostimme firman vanhan omistajan kuoltua. Koska me olemme kaikki työntekijöistä nousseita, tunnemme kyllä molemman puolen ajatusmaailman. Ja piilopaikat, Henry Penttilä toteaa ja kertoo värikkäästi omasta nuoruuden kokemuksestaan. Hän jäi – melkein – kiinni tupluureista, kun hän heräsi ja havaitsi toimitusjohtajan kävelevän kätköpaikkana toimineen koneen toiselta puolelta ohi. – Meidän työntekijöiden ja työnantajan ajatusmaailmat ovat aika samat, Riku Penttilä komppaa tuotantopäällikköä. – Harvassa työpaikassa työntekijät voivat niin viisastelevaisesti puhua kuin minulle puhutaan. ”Viimeksi sovittiin korona-asioista tuossa käytävällä aamulla 5 yli 7”, kertoo Onkilahden Metallin pääluottamusmies Riku Penttilä. Tuotantopäällikkö Henry Penttilä korostaa, että paikallinen sopiminen on helppoa, kun työehtosopimus antaa lujan pohjan. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA JOHANNES TERVO PÄIVITTÄIN JUTUSTELLAAN KÄYTÄVÄLLÄ Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 34 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 34 11.11.2020 14.40 11.11.2020 14.40
11/2020 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ Mutta myös minä puhun vapaamuotoisesti, sivistyssanoja ei käytetä. Huumorilla mennään, Henry Penttilä vielä täsmentää konepajan ilmapiiriä. – Enkä siitä ole tykännyt koskaan, että joku kitajaa ja kitajaa, mutta sitten kun on vapaa sana, sitten ollaan ihan hiljaa. Tyytyväinen työntekijä on kehityksen vihollinen. Kumpikin Penttilä on täsmälleen samaa mieltä siitä, mitkä ovat ne useimmin puidut asiat. – Tauot. Ja niiden venyminen. – Ja kännykän käyttö, joutuu Henry Penttilä lisäämään. – Ymmärrän sen, että joutuu soittamaan jonkin pakollisen puhelun. Mutta sitä en ymmärrä, että täytyy seurata uutisia puolen tunnin välein ja sitten kommentoidakin niistä. Kännykän seuraaminen voi täyttää jo riippuvuuden määritelmät. Henry Penttilä kertoo, että hän on ottanut johtamistyylikseen sen, että vakavat keskustelut käydään työntekijän kanssa kahden kesken. Kännykän käytöstäkin huomautukset annetaan kahden kesken, ei julkisesti. Vain yhden kerran on jouduttu virallisesti istumaan pyöreän pöydän ympärille ongelmatilannetta ratkomaan ja paperit tekemään. Paikalla oli kaksi työntekijää, pääluottamusmies, tuotantopäällikkö ja ulkopuolisena tukena vielä liiton aluetoimitsija. – Kaikki tehtiin mitä tehtävissä oli, kun nämä kaksi henkilöä eivät tulleet toimeen keskenään. Heille annettiin omaa tilaa tehdä töitä, kaukana toisistaan. Tilanne näytti rauhoittuvan, mutta sitten toinen heistä teki sen henkilökohtaisen ratkaisun, että irtisanoutui, Riku Penttilä kertoo. Taulukoiden alimpia palkkoja ei miesten mukaan firmassa tunneta. Riku Penttilä kuvaa, että yleiskorotukset on jaettu ”aika tasapuolisesti”. – Itse neuvottelemalla voi sitten saada lisää, Riku Penttilä toteaa. – Juu, suht koht tasaista on, mutta pärstäkertoimen mukaan mennään, virnuilee Henry Penttilä eikä taida tarkoittaa muuta kuin ammattitaitoa ja kokemusta. – Jos hallin puolella jollakulla on kehitysidea, hyvin vapaasti voi käydä siitä juttelemassa jonkun johtajan kanssa, Riku Penttilä vakuuttaa. Pelivaraa ei tosin paljoa ole. Tämä konepaja on muiden suuryhtiöiden alihankintafirmojen tavoin jatkuvan tarkkailun ja auditoinnin alla. Ihan aina ei määräyksiä ymmärretä. Esimerkkinä Henry Penttilä kertoo autonvanteista, jotka käskettiin poistaa hallista. Tarinan kerrontatyyliä voisi kaiketi kuvailla nauravaksi irvailuksi. – Kai ne luuli, että me voitaisiin vahingossa hitsata vanne komponentiksi johonkin lohkoon… Korona ei ole firmaa sinänsä kurittanut. Päinvastoin. Intiassa kerrotaan tehtaiden toimivan nyt 40 prosentin teholla, ja töitä on palannut paljon Vaasan seudun eri yrityksiin. Puhe kiertyy vielä kerran työehtosopimuksiin. Jos niitä ei olisi, Henry Penttilän ennuste on tämä. – Sillä tullahan polkemahan työntekijöiden oikeudet. Porukka on puoli seitsemältä tuossa pihalla ja sitten työnantaja päättää, kuka pääsee tänään töihin. Riku Penttilällekään ei sopimukseton yhteiskunta, ”Ameriikan malli”, millään kelpaa. Nykyjärjestys käytäväkeskusteluineen on hyvä. – Kovin on tessin mukahan täällä menty. ? Kun pääluottamusmies Riku Penttilä ja tuotantopäällikkö Henry Penttilä ovat paikalla, on luotu edellytykset paikalliselle sopimiselle. ONKILAHDEN METALLI OY PERUSTETTU 1984 KOTIPAIKKA Mustasaari TUOTANTO Nesteiden siirtoon ja varastointiin liittyvät yksiköt energiateollisuudelle HENKILÖSTÖ Noin 30, joista tuotannon työntekijöitä 24 LIIKEVAIHTO Noin 3 milj. euroa VAIKEAT ASIAT KÄSITELLÄÄN PÖYDÄN ÄÄRESSÄ KEHITYSIDEAT HUOMIOIDAAN JOS VOIDAAN Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 35 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 35 11.11.2020 14.40 11.11.2020 14.40
TEKSTI PETTERI RAITO KUVITUS EMILIE UGGLA KUVA KITI HAILA ”Teollisuusliitolla on riittävästi aikaa valmistautua työehtosopimusneuvotteluihin mekaanisessa metsäteollisuudessa ja bioteollisuudessa, vaikka neuvotteluasetelmat muuttuvatkin”, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. T eollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Metsäteollisuus ry:n päätös lopettaa työehtosopimustoiminta merkitsee vientivetoisen työmarkkinamallin loppua. – Vientisektorin yhteinen näkemys kustannustasosta ja palkankorotuksista on riittänyt ohjaamaan muidenkin sopimusalojen neuvotteluja. Metsäteollisuus ry:n päätös lopettaa työehtosopimustoiminta tekee systeemiin niin suuren loven, että vientivetoiselta työmarkkinamallilta putoaa pohja pois, Aalto sanoo. Sen seurauksena työmarkkinoiden vakaus ja kustannuskilpailukyvyn ennustettavuus kärsivät Aallon mukaan kolauksen. – Ne alkavat murentua, kun työmarkkinaneuvottelut pilkkoutuvat yrityskohtaisiksi palasiksi. Kokonaisuuden koordinaatio heikentyy, ammatillisten keskusjärjestöjen mandaatti ohentuu, ja esimerkiksi valtiovallan mahdollisuus tukea sopimusratkaisuja verotuksen keinoin poistuu. Työnantajienkin mahdollisuus koordinoida keskenään katoaa, jos sopiminen siirtyy yrityksiin. – Mielenkiintoista tässä asetelmassa on myös se, että työnantajien kaipaamien joustojen mahdollisuudet ovat yrityskohtaisessa sopimisessa paljon vähäisemmät kuin valtakunnallisten sopijajärjestöjen solmimissa työehtosopimuksissa. Tämä on kaikkiaan iso muutos, Aalto sanoo. JATKUVAN TES-NEUVOTTELUN PERIAATE Edessä saattaa siintää epävakaiden työmarkkinoiden aika. Se voi Aallon mukaan aiheutua jo siitä, että sopimuskaudet hajautuvat paikallisessa yrityskohtaisessa sopimisessa keskenään eri pituisiksi. – Metsäteollisuuden päätös merkitsee sitä, että alan työehdot voivat tulevaisuudessa olla jatkuvasti joltain nurkalta auki. Jos koko ajan ollaan tilanteessa, jossa alan jossain yrityksessä on neuvottelut käynnissä, on toimialan vakaus ja ennustettavuus kyseenalainen. Sellaisessa asetelmassa perinteistä sopimuskierroksen päänavaajaa, saati yleistä linjaa, ei ole enää olemassa. – Siinähän oikeastaan siirrytään jatkuvan työehtosopimusneuvottelun periaatteeseen, jossa työrauha ja sen myyminen on edelleen olennainen seikka. Aalto ei kannata metsäteollisuuden työnantajien esitystä, että alan seuraavat sopimusneuvottelut käydään puhtaalta pöydältä ja tyhjästä paperista alkaen. 38 Tekijä 11/2020 TYÖEHTOSOPIMUKSET ”Työehtosopimus syntyy vain vaatimalla” Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 38 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 38 11.11.2020 14.41 11.11.2020 14.41
11/2020 Tekijä 39 LIITOSSA ”Työnantajat eivät voi yksipuolisesti valita, mistä neuvotellaan.” ”Tavoitteemme on neuvotella jäsenillemme mahdollisimman hyvät työehtosopimukset myös tulevaisuudessa.” – Työnantajat eivät voi yksipuolisesti valita, mistä neuvotellaan. Myös työntekijöillä on oikeus miettiä, kiikutetaanko sopimusneuvotteluihin työnantajalle tyhjä paperi vai sen sijaan voimassa oleva työehtosopimus, että tässä ovat ne raamit ja ehdot, joilla töitä tehdään. TYÖNANTAJA TAVOITTELEE MÄÄRÄYSVALTANSA LISÄÄMISTÄ Kun Aallolta kysyy arviota siitä, mitä työnantajat paikallisella ja yrityskohtaisella sopimisella tavoittelevat, tulee vastaus viipymättä. – Työnantajien tahtotila on direktio-oikeuden lisääminen, eli he haluavat oikeuden määrätä siitä, millä ehdoilla työpaikoilla töitä tehdään. Se ei tarkoita neuvottelua, vaan sanelua. Aallon mukaan työnantajien tahtotila nähtiin jo edellisissä työehtosopimusneuvotteluissa. – Työnantajat käynnistivät neuvottelut vaatimuksilla, jotka olisivat toteutuessaan romauttaneet työntekijöiden ansiotason 20 prosentilla alaspäin. Me torjuimme sen, mutta nyt tähän arvatenkin liittyy myös neuvotteluja luottamusmiesjärjestelmän alas ajaminen ja sen myötä ay-liikkeen aseman heikentäminen. – Jos joku esimerkiksi kuvittelee, että metsäteollisuuden konsernien seuraava tarjous työntekijöille olisi jotain muuta kuin mitä se edellisellä neuvottelukierroksella oli, on väärässä. Ne olivat edellisellä kerralla ja ovat edelleen tosissaan. Tavoitteena on ajaa työvoimakustannuksia alas niin, että työehtojen heikentämisen ja ansiotason pudottamisen kokonaisuuteen voi taktisesti sisältyä työntekijöiden kannalta jokin mukavan tuntuinen, mutta loppujen lopuksi vähäinen täky. TYÖEHTOSOPIMUS SAAVUTETAAN VAIN YHDESSÄ VAATIMALLA Aalto kiirehtii työntekijöitä ja luottamushenkilöitä havaitsemaan, minkälaista muutosta työelämään ollaan nyt työnantajien puolelta ajamassa. Tavoitteena on saada työntekijöiden sopimisen voima murennettua. – Työmarkkina-asioista sopiminen on aina perustunut siihen, että palkansaajilla on voimaa neuvotella ja luoda painetta työnantajien suuntaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Yksin toimivalla ihmisellä ei sellaista voimaa suhteessa työnantajaan ole, että työnantaja olisi valmis maksamaan työehtosopimuksen hinnan. – Tässä piirtyy terävästi esiin meidän ja Suomen Yrittäjien ja heidän kanssaan samalla tavalla ajattelevien työnantajien ero paikallisessa sopimisessa. Me lähdemme siitä, että työntekijäja työnantajapuoli ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa työpaikan asioista neuvoteltaessa. Heille puolestaan kyllä kelpaavat työehtosopimusten tarjoamat joustot, mutta eivät velvollisuudet. – Työnantajat eivät tule koskaan tarjoamaan työehtosopimusta ellemme me sitä itse halua ja vaadi. Siksi me tarvitsemme yhteisvoimaa, korkean järjestäytymisasteen ja osaavien luottamushenkilöiden vahvan verkoston työpaikoille, jotta kykymme neuvotella on mahdollisimman suuri. RIITTÄVÄSTI AIKAA VALMISTELUIHIN Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun asti. Bioteollisuuden työehtosopimus päättyy vuoden 2022 helmikuun lopussa. – Jos tilanteesta voi jotain myönteistä löytää, on se siinä, että Metsäteollisuus ry ilmoitti linjanmuutoksestaan nyt eikä vasta vuoden kuluttua. Jälkimmäisessä tapauksessa meillä olisi ollut täysi hässäkkä välittömästi päällä, mutta nyt meillä on aikaa valmistautua. – Teemme tarvittavat juridiset, edunvalvonnalliset ja järjestölliset selvitykset, päätämme tarvittavat toimenpidelinjaukset ja turvaamme resurssit sinne, missä niitä tarvitaan. Ennen muuta vahvistamme yhteyttä jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa, ja koulutamme heidät tulevia neuvotteluja varten. Tämän rinnalla yhteistyö Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron kanssa on tärkeä elementti. – Tavoitteemme on neuvotella jäsenillemme mahdollisimman hyvät työehtosopimukset myös tulevaisuudessa. Annamme työpaikoille kaiken mahdollisen tuen, avun ja osaamisen. ? "Työnantajat eivät tule tarjoamaan työehtosopimusta ellemme sitä itse vaadi. Siksi tarvitsemme yhteisvoimaa, korkean järjestäytymisasteen ja osaavien luottamushenkilöiden verkoston työpaikoille", Riku Aalto sanoo. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 39 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 39 11.11.2020 14.41 11.11.2020 14.41
Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä. Samaa vaatii niiden säilyttäminen. Palkankorotukset Minimipalkat Iltaja yövuorolisät Palkkarakenne Arkipyhäkorvaukset Lomaraha Oikeus sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Työajan tasaamisvapaa kalenterivuosittain ansiotasoa alentamatta Vuokratyövoiman käytön pelisäännöt Palkka äitiyslomalta ja isyysvapaalta Työsuojeluja sosiaaliset määräykset TYÖEHTOSOPIMUS LAINSÄÄDÄNTÖ Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 40 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 40 11.11.2020 14.41 11.11.2020 14.41
”Vapaata ennen kuin väsyttää” VESA SAARINEN ”Olen 61-vuotias, ja keväällä tuli 40 vuotta täyteen tämän firman palveluksessa. Olen varastossa tavaranlähettäjänä ja kaikki, mitä täältä maailmalle lähtee, on tuttua. Melkein koko työurani ajan olen ollut samassa tehtävässä. Suurin muutos työnkuvassani liittyy tietokoneisiin, kaikki tehdään nykyisin koneella. Aamusta tullaan kuuden aikaan töihin, siitä eletään päivä kerrallaan. Päätteeltä nähdään työjono. Välillä on tosi kiireistä, välillä hiukan rauhallisempaa. Pakkaaja suorittaa varastosta tavarakeräyksen. Rullaratasysteemistä pakkauskoneelta saadaan paketteja. Lähettämöhenkilöstö huolehtii sen jälkeen lavan muodostamisesta. Lavat viimeistellään koneella kiristyskalvoa käyttäen. Sen jälkeen työhön kuuluvat rahtikirjan tekemiset järjestelmään ja autojen lastaukset. Tämä on lyhyesti se lähettämön työnkuva. Olen nyt vetäjänä senioritoiminnassa. Sitä pyörittää toimikunta, johon kuuluu seitsemän henkeä. Meidän tehtävämme on oman porukan kuunteleminen ja tyhy-päivien järjestäminen. Senioritoimintaa on ollut vuodesta 1996, sen ovat käynnistäneet Oraksen perheyrityksessä Paasikiven kolme veljestä ja sen aikaiset luottamushenkilöt. Senioritoimintaan ja vapaapäiväjärjestelmään pääsee mukaan, kun täyttää 55 vuotta. Maksimimäärä oli alkuun vuositasolla 30 palkallista vapaapäivää, kun täyttää 60 vuotta. Tämä pekkasten päälle. Se on ollut erittäin suuria asia. Slogan on, että ”vapaata ennen kuin väsyttää”. Silloin jos tunnet, että on nyt vähän kolottaa jostain, voit pomon kanssa sopia, että taidan ottaa perjantain vapaaksi. Siitä ajasta on paljon muuttunut. Nyt meillä on tyhy-päiviä, joita toimikunta suunnittelee. Iän perusteella on velvollisuus, että osallistut vuodessa yhteen, kahteen tai kolmeen tällaiseen päivään. Nyt vapaasysteemi on sellainen, että kuusikymppisillä maksimimäärä on kolme tyhypäivää eli kun osallistut kolmeen tyhy-päivään, saat sen lisäksi ikään kuin palkkioksi 12 vapaapäivää. Se on yhä aikamoinen määrä. Raumalla meitä on reilut 350 työntekijää ja noin 150 toimihenkilöä, senioritoiminnassa on mukana noin 80 henkilöä. Tämä on erittäin hieno ja pidetty systeemi. Kyllä tätä pakko on kiitellä, olemme etuoikeutetussa asemassa. Täällä on paljon kokoonpanotyötä. Siinä istutaan ja tehdään toistuvasti samaa, mistä voi seurata tukija liikuntaelinsairauksia. Vähän kun kevennetään hommaa, ei tule niin paljon sairauslomia. Senioritoiminta ei varmaan olisi näin kauan pyörinyt, jos siinä olisi ollut jotain negatiivista.” TEKSTI SINI SILVÀN KUVA JUHA SINISALO 11/2020 Tekijä 41 LIITOSSA TOIMIJA VESA SAARINEN Varastomies, lähettäjä Senioritoimikunnan puheenjohtaja Oras Oy, Rauma Nykyiset työehdot on saatu aikaan kovalla väännöllä. Samaa vaatii niiden säilyttäminen. Palkankorotukset Minimipalkat Iltaja yövuorolisät Palkkarakenne Arkipyhäkorvaukset Lomaraha Oikeus sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Työajan tasaamisvapaa kalenterivuosittain ansiotasoa alentamatta Vuokratyövoiman käytön pelisäännöt Palkka äitiyslomalta ja isyysvapaalta Työsuojeluja sosiaaliset määräykset TYÖEHTOSOPIMUS LAINSÄÄDÄNTÖ Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 41 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 41 11.11.2020 14.41 11.11.2020 14.41
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. LIITTO KOULUTTAA Koulutus koukuttaa! Murikassa koronaohjeistukset huomioitu! Telmo helpottaa kursseille hakua! Uusi ilmoittautumisjärjestelmä Telmo otettu käyttöön Järjestelmään kirjaudutaan sukunimellä, syntymäajalla ja jäsennumerolla. Telmossa jäsen valitsee kurssin, täyttää kurssihakemuksen ja lähettää sen sähköisessä muodossa esimiehelleen hyväksyttäväksi. Ohjelman OmaPalvelussa pääsee seuraamaan hakemuksen etenemistä sekä omia suorituksiaan. Järjestelmään pääsee osoitteessa teollisuusliitto.etapahtuma.fi. Jatkossa linkki löytyy suoraan liiton ja Murikka-opiston kotisivuilta. Murikan kursseja ? Yhdenvertaisuus työpaikalla 30.11. ? Autoalan lyhyt työsuojelun jatkokurssi 30.11. ? Työsuojelun peruskurssi 7.12. ? Nuoret mukana Teollisuusliitossa 7.12. ? Toimivat ja terveelliset työajat 7.12. ? Luottamusmiesten peruskurssi 7.12. ? Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi 7.12. ? Englannin alkeet työelämässä 14.12. ? Tietotekniikan täydennyskurssi 14.12. ? Järjestötoimijan perusteet 14.12. Kaikki Murikan tulevat kurssit ovat osoitteessa www.murikka-opisto.fi/koulutuskalenteri Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 42 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 42 11.11.2020 14.42 11.11.2020 14.42
”Toiminta ja lepo tasapainoon” Juho Kallio ja Juhani Rinne perehtyivät työntekijän oikeuksiin, velvollisuuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin viiden päivän ajan Murikka-opistolla. Kurssiin kuului myös ohjattua liikuntaa ja asiaa hyvinvoinnista. Iltaisin miehet edistivät terveyttään lenkkeillen, kuntosalilla sekä kylpien ja saunoen. Ensimmäinen kurssikokemus Murikasta oli antoisa. Kallio on tyytyväinen siitä, että työehtosopimus tuli tutuksi. – Olen ollut töissä Utulla neljä vuotta, ja sinä aikana olisi ollut mahdollisuus lukea työehtosopimusta monta kertaa, mutta sitä ei ole vain tullut tehtyä. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa, Kallio arvioi. Vaikuttamisessa luottamusmiehellä on keskeinen asema. – Työnantaja antaa luottamusmiehelle vaihtoehdon, että kokeillaanko jotain uutta vai ei. Luottamusmies taas kysyy meiltä työntekijöiltä, mitä tehdään. Kallion työ on ajoittain reissupainotteista. Kun hotelliöitä ja autossa istumista kertyy viikko toisensa jälkeen, hän pitää itsestään huolta lähtemällä joka ilta kävelylle tai lenkille. Ruokavalion merkitys hyvinvoinnille kirkastui Murikassa entisestään. – Paras lopputulos seuraa kaikkien kolmen osa-alueen, liikunnan, palautumisen ja ruokavalion yhteistyöllä. Hotellielämää viettäessä kannattaa pitää huolta siitä, ettei herkuttele liikaa. Ulkoilu virkistää ja liikuntaa seuraa kokonaisvaltaisen hyvä olo. Juhani Rinteen mielestä Murikan kurssi oli loistava etenkin liikuntapainotteisuuden takia. – Meininki oli hyvä, ja aion mennä Murikkaan uudestaan. Liikuntahetket olivat keskellä päivää, ja niiden jälkeen jaksoi taas paremmin perehtyä asioihin luokkahuoneessa. Frisbeegolf oli Rinteen suosikki ohjatusta liikunnasta. Sauvakävelyä hän kokeili Murikassa ensimmäistä kertaa. – Sauvakävely on yllättävän miellyttävää, kokonaisvaltaista liikuntaa. Kuntonyrkkeily on ennestään tuttua. Se on hyvä laji, jossa saa hartiat liikkeelle ja veren kiertämään. Liittoon kuuluminen on Rinteelle tärkeää, vaikkei hän itseään varsinaiseksi ay-aktiiviksi kutsukaan. – Olot olisivat erilaiset ilman järjestäytyneisyyttä. Sitä olisi heikoilla, jos joutuisi yksin neuvottelemaan työsuhdeasioista. Ilman ammattiliittoja työelämä olisi työnantajan sanelua. Rinteelle jäi kurssiviikolta mieleen varsinkin viimeisen päivän luento. Jos ihminen on joutunut ylikuormitustilaan, rasituksesta palautuminen voi kestää kauan. Rinteellä on omakohtaista kokemusta liian vähistä yöunista. – Kyseessä oli itse aiheutettu univaje. Olin aktiivinen iltamyöhällä, touhusin ja tuijottelin näyttöjä. Vähitellen hyväksyin kantapään kautta, että kuuden tunnin yöuni ei riitä. Yritän rauhoittua ja tehdä ilta-askareet hyvissä ajoin, enkä enää mene täydestä vauhdista sänkyyn. FIRST STEP – TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT JA LIIKUNNAN ILO TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA MARJO NURMI 11/2020 Tekijä 43 LIITOSSA OIVALTAJAT ? Juho Kallio ja Juhani Rinne saivat Murikassa tietoa sekä työelämän pelisäännöistä että hyvinvoinnista. Varalan urheiluopisto järjesti kurssilaisille ohjatun tutustumisen eri liikuntalajeihin joka päivä. JUHO KALLIO Huoltoasentaja UTU Oy, Ulvilan Metallityöväen ao. 92 JUHANI RINNE Koneenasentaja Sandvik Mining and Construction Oy, Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 43 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 43 11.11.2020 14.42 11.11.2020 14.42
44 Tekijä 11/2020 Ihmettelen miten voi jaksaa T eollisuusliiton jäsenkyselyssä tiedusteltiin, mikä auttaa liiton jäseniä jaksamaan. Vastauksissa kerrotaan itselle rakkaista asioista: Ystävät, perhe ja puoliso auttavat jaksamaan, lapset ja lapsenlapset tuovat valoa elämään. Stressi ja väsymys purkautuvat liikunnalla, luonnossa ja lemmikkien kanssa. Jaksamisen ja voimaantumisen resepti on kullakin omansa. Elämän mukavat asiat kannattelevat päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Jäsentutkimuksen neljäs luku käsittelee teollisuusliittolaisten jaksamista. ”Sopivan viileä ilma, omat koirat, puolison halaus, tilipäivä, hyvä itse tehty ruoka.” (Nainen, 1975) ”Nukun hyvin, että jaksaa työelämässä, ja ulkoilen, että jaksaa vielä vapaa ajalla.” (Mies, 1967) Monia auttaa myönteinen asenne, vaikka jotkut asiat hiertäisivätkin. ”Perhe ja lapset. Vuorokaverit ja huumorin heitto töissä. Tietenkin ajatus siitä, että haluan pitää kiinni siitä, mitä olen jo saavuttanut. Arjessa jaksaminen on vähän niin ja näin sairauden ja väsymyksen vuoksi.” (M 1987) Jotkut taas työ on uuvuttanut. Yli 30 vuoden työuran tehnyt toteaa: ”Ihmettelen miten voi jaksaa.” (M 1969) Hän kokee metallialan työnsä raskaaksi ja miettii, miten tulee selviämään edessä olevista 17 työvuodesta. TULOT JA NE MENOT Vuonna 2019 teollisuusliittolaisten kuukausipalkan keskiarvo oli 2 800 euron tietämillä. Kuukausiansion suuruus riippuu alasta, palkkarakenteesta, työtehtävän vaativuudesta, työaikamuodosta ja työn luonteesta. Siksi teollisuusliittolaisten palkkahaitari on suuri, noin 2 000 eurosta yli 3 500 euroon kuussa. Vastanneilla menee taloudellisesti pääosin hyvin tai kohtalaisesti. Perheellisyys vaikuttaa merkittävästi toimeentuloon. Perheellisiä kaikista vastaajista oli vajaa puolet (45 %). Tulot riittävät ja rahaa säästyy eniten lapsettoman parin (60 %) ja yksinasuvien (54 %) talouksissa. Lapsiperheiden ja yksinhuoltajien talouksissa raha on tiukemmalla. Heikoin tilanne on niissä talouksissa, joissa ei ole palkansaajia. Työttömyyden kohtaaminen tarkoittaa melkoista tulonlaskua. Suomalaisilla suurin menoerä on asuminen. Nuoret asuvat muita yleisemmin vuokralla. Työn ja parisuhteen vakiintuminen sekä perheellistyminen lisäävät omistusasumista. ”Asuntovelallisena, pitkää JÄSENTUTKIMUS 2020 Marimekon kankaanpainaja Jouni Lindberg sihtaa metallipigmenttiä. TEKSTI TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKKÖ KUVA SAMI PERTTILÄ LUE LISÄÄ jäsentutkimuksen tuloksista: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus 4 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 44 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 44 11.11.2020 14.42 11.11.2020 14.42
11/2020 Tekijä 45 LIITOSSA työmatkaa kulkevana ovat pakolliset menot erittäin suuret. Noin kahden tonnin nettotilistä ei juurikaan jää kerrottavaa.” (M 1989) ”Kun ajattelee jokaista lyhennettyä lainaerää, että se on kuin rahaa säästöön, auttaa se jaksamaan.” (M 1991) Jos asuminen vie kohtuuttomasti käteen jäävistä tuloista, on mahdollista hakea Kelasta yleistä asumistukea. Jäsenkyselyyn vastanneista 4,5 prosenttia kertoo saavansa sitä. Noin kymmenesosa joutuu turvautumaan rahahuoliensa kanssa erilaisiin selviytymiskonsteihin. TULOT RIITTÄVÄT TAI KAIKKI MENEE Kyselyyn vastanneista kolmasosa (35 %) kertoi, että ansiotulot riittävät hyvin menoihin. Niin ikään kolmannes (34 %) vastaajista toteaa, että pystyy säästämään osan palkastaan. Noin puolet on vastannut molempiin kyllä. Vastanneista huima enemmistö (92 %) teki työtä kokoaikaisesti pysyvissä työsuhteissa. Vakaa työtilanne mahdollistaa parhaiten pitkäjänteisten tavoitteiden toteutuksen. Lähes puolet (48 %) vastanneista elää kädestä suuhun, kaikki tienattu käytetään saman tien. ”Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot, sillä periaatteella menty.” (N 1959) ”Saan palkkaa, jolla pystyn maksamaan elämiseni, vaikkakin palkka riittää vaan pakollisiin menoihin.” (N 1970) Vastanneista 5,5 prosenttia joutuu lainaamaan ja elämään velkarahalla. 6 prosenttia on menettänyt luottotietonsa. ”Parasta olisi, jos velkajärjestely olisi luottotiedottomalle helpompi. Keveintäsi omaa jaksamista.” (N 1979) ”Kesällä, kun ulosotto loppuu, pääsen kipuamaan köyhyysrajan yläpuolelle.” (M 1984) Nuoremmilla 18–35-vuotiailla on enemmän rahavaikeuksia kuin vanhemmilla jäsenillä. PAKKO JAKSAA Monelle duunarille arjessa jaksaminen on pakko, jotta toimeentulon lisäksi säilyttää itsetuntonsa. Työväenluokkainen pärjäämispuhe nousee esiin vastauksista. Työnteko tarkoittaa säällisyyttä ja kunnollisuutta, omillaan toimeen tuloa. ”On vaan jaksettava ja selviydyttävä.” (M 1978) ”Köyhän on pakko jaksaa, vaikkei jaksaiskaan.” (M 1973) Omillaan selviämisen pakko liittyy pelkoon työn menettämisestä. ”En vaan halua olla työtön, se motivoi minua jatkamaan.” (N 1985) Työttömäksi jääminen vie toimeentulon lisäksi työyhteisön sekä pahimmassa tapauksessa itsekunnioituksen. Työväenluokkaiseen mustaan huumoriin turvaudutaan ”koska muuta ei voi” (N 1978) tai ”kun itku ei tunnu auttavan” (M 1969). On vapauttavaa nauraa porukalla herrojen metkuille, eliitille, pöljälle politiikalle, työpaikan sattumuksille ja arjen karuudelle. Vaikeudet vetävät osalla mielen matalaksi. ”Selviän huonosti. En jaksa.” (M 1987), ”En oikein tiedä selviänkö pidemmän päälle.” (N 1995) ja ”Hädin tuskin selviän, ilotonta rutiinia.” (M 1992) VAHVASTI TYÖVÄENLUOKKAA Sosioekonominen asema ja yhteiskuntaluokkaan samastuminen kulkevat käsi kädessä jäsentutkimuksessakin. Sosioekonominen asema tarkoittaa ammattiasemaa ja tulotasoa, joiden arvostus riippuu koulutustasosta ja työmarkkina-asemasta. Vastanneet kokevat sosioekonomiselta asemaltaan olevansa työväestöä: 68 prosenttia samastuu työväenluokkaan. Ikä ja työsuhteen pituus näkyvät: mitä pidempi työsuhde, sitä vahvemmin tuntee olevansa työväenluokkaa. Vastanneista reilu kuudennes (17 %) samastuu keskiluokkaan. Työväenluokkaisen me-tunteen ytimenä on kova ja sitkeä työnteko. Kun teollisuusliittolainen jää työttömäksi tai työsuhteet ovat lyhyitä tai uusia, luokkatunne heikkenee. Erityisesti työttömät eivät osaa sanoa mihin yhteiskuntaluokkaan kuuluvat tai samastuvat silpputyötä tekevään uusköyhälistöön. Toisaalta jäsenet myös kertovat, että ovat hakeneet ja saaneet apua tilanteensa mielenterveyspalveluista. ”Terapia ja punk rock!” (M 1980) ja ”Psykoterapia ja äiti.” (N 1996) Nykyiset työikäiset eivät välttämättä saavuta samaa elintasoa kuin vanhempansa. Toive siitä, että jälkikasvulla asiat olisivat paremmin, ei välttämättä toteudu. Nuorimmat kertovat läheisten tuesta: ”perheestä, joka tsemppaa ja tukee taloudellisesti minua ja tyttöystävääni” (M 1996) ja ”Jouduin perheeltä pyytämään rahaa, jotta sain vuokra-asunnon takuut maksettua.” (M 1987) ? 35 % mielestä tulot riittävät hyvin menoihin. (n =4 486) 48 % kokee, että mitään ei jää säästöön, kaikki menee mitä tienaa. (n =6 240) Lähde: Teollisuusliitto MIHIN YHTEISKUNTALUOKKAAN KATSOT KUULUVASI? Työväenluokka Keskiluokka En osaa sanoa Ei mikään Silpputyötä tekevä uusköyhälistö (prekariaatti) 68 17 8 4 3 % Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 45 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 45 11.11.2020 14.42 11.11.2020 14.42
46 Tekijä 11/2020 Minne menet, Viron teollisuus? Viron teollisuudella riittää haasteita. Niistä polttavimmat ovat työpaikkojen katoaminen etenkin Itä-Virosta ja samaan aikaan työvoiman loppuminen. TEKSTI SAMI LOTILA KUVA AGO TAMMIK R aivo Tamar, 58, on tyypillinen virolainen teollisuustyöntekijä. Hän on myöhäisessä keski-iässä ja on tottunut odottamaan kärsivällisesti parannuksia työoloihinsa ja palkkaansakin. Usein hänen kärsivällisyytensä onkin palkittu. ? Työolot ovat nyt hyvät, niistä ei voi nurista. Työpisteet ovat lämpimiä, valaistuja ja turvallisia, hän kertoo työpaikallaan Skano Furniture Factoryssa Pärnussa. Tamar on huonekalupuuseppä ja hän on pysynyt uskollisena samalle työnantajalle jo 25 vuotta. Käsite sama työnantaja on tässä kohdin tosin suhteellinen, sillä Skano on vaihtanut omistajaa ja nimeäänkin useaan otteeseen 1990-luvulta lähtien. Skanon juuret ulottuvat vuoteen 1945 ja Pärnumaan Teollisuuskombinaattiin, josta tuli myöhemmin Viisnurk. 1990-luvun alussa Viro itsenäistyi, Viisnurk yksityistettiin ja Viisnurkin suksitehdas Visu alkoi valmistaa suomalaisille tuttuja Karhu-, Peltonenja Järvinen-suksia, kunnes se suljettiin kannattamattomana vuonna 2004. Sittemmin Viisnurk jakaantui ja sen huonekaluosasto jatkoi nimellä Skano Furniture. Jakaantumisen arkkitehtina hääräsi suomalaistaustainen sijoittaja Joakim Helenius. Tamaria palkanmaksajansa eri käänteet lähinnä huvittavat. ? Pääasia on, että palkka tulee ajallaan. Ei tämä ole enää sama yritys kuin ennen. Meitä oli täällä 200 työntekijää, kun nykyään on 30?40. Palkkoja ei ole nostettu moneen vuoteen eikä ylitöitäkään ole enää, hän naurahtaa kuivasti. KORONA KÄÄNSI PALKKARALLIN Palkkansa suuruuden kertoo rehellisesti myös Külli Reheperv, joka on suomalaistaustaisen Ensto Ensekin kokoonpanotehtaan pääluottamusmies Tallinnan kupeessa Keilassa. Työntekijämäärä on Keilassa kasvanut ja on nyt 350, sillä Enston käsityövaltainen piensarjatuotanto on keskitetty juuri sinne. Kokoonpanopisteellä vierähtävät Rehepervinkin työpäivät. ? Palkat koostuvat peruspalkasta sekä henkilökohtaisesta ja tiimikohtaisesta tuloslisästä ja saamme vuorolisää. Kuukausipalkat ovat 800 eurosta vähän yli tonniin, netto, Reheperv kertoo. ? Sillä voi tulla toimeen, jos ei ole asuntotai autolainoja eikä pieniä lapsia, mutta säästöön ei jää mitään. Keilassa on kaikki kallista kuin Tallinnassa, sillä käytännössä Keila on Tallinnan esikaupunki. Tilastojen mukaan palkat ovat nousseet Virossa viime vuosina 6?8 prosentin vuosivauhtia ja Rehepervin mukaan se pitää kutakuinkin paikkansa myös Enstolla. Virossa palkkarallia tosin on vetänyt julkinen sektori, yksityisellä puolella palkkakasvu on ollut maltillisempaa. Tänä vuonna palkkaralli on koronan vuoksi pysähtynyt ja kääntynyt teollisuuden monella sektorilla päinvastaiseksi: palkat putoavat. ? Solmittuamme Enston kanssa tehdaskohtaisen työehtosopimuksen palkkoja nostettiin heti seitsemän prosenttia. Sen jälkeen on palkkoja nostettu pari kertaa viisi prosenttia kerrallaan, Reheperv selostaa. Hän korostaa, ettei palkkoja ole kuitenkaan korotettu kertaakaan ilman painavia perusteita tai siksi, että ”muuallakin nostetaan”. Työntekijäpuolen on osattava perustella korotusvaateensa huolellisesti. ? Ensto on siinä mielessä esimerkillinen työnantaja, että se tiedottaa kaikesta ajankohtaisesta ja tehtaan taloustilanteesta aina perjantaisin. Olemme saattaneet pyytää lisää palkkaa silloin, kun tehtaalla on mennyt erityisen hyvin. Työnantaja nosti palkkoja omasta aloitteestaan varastotyöntekijöillä huomattuaan, että työntekijöiden vaihtuvuus oli kasvanut liian suureksi. Nuoret työntekijät vaihtavat Virossa työpaikkaa liukkaasti. Reheperv, 56, on Raivo Tamarin kanssa samaa ikäluokkaa ja samaa mieltä siitä, että ruumiillisessa työssä palkat olivat Neuvostoliitossa korkeampia kuin nyky-Virossa. ? Rakennusmies saattoi saada 500 ruplaa kuukaudessa ja akateemisessa ammatissa toimiva 90 ruplaa. 90 ruplalla pystyi ostamaan kerralla MAAILMA Tekija?_11_2020_46-47 uusiksi.indd 4 Tekija?_11_2020_46-47 uusiksi.indd 4 11.11.2020 16.04 11.11.2020 16.04
11/2020 Tekijä 47 LIITOSSA ruuat kuukausiksi, mutta ongelma oli se, ettei kaupoissa oikein ollut mitään ja piti jonottaa tuntitolkulla. Nyt ovat kaupat täynnä tavaraa, mutta meillä ei ole varaa ostaa niitä. OPPIA SUOMALAISILTA Skano ja Ensto edustavat eri kehityssuuntia Viron teollisuudessa, joka on parhaillaan rajussa murroksessa. Tosin voisi todeta, että Viron teollisuus on ollut rajussa murroksessa siitä lähtien kun neuvostoliittolainen teollisuusperinne ajettiin alas 1990-luvulla. Jaloilleen Viron teollisuus pääsi alihankinnalla, ja sen tärkein tilaajamaa oli Suomi. Toisaalta Viro on yhä LänsiEurooppaa edullisempi kohde työvoimavaltaiselle tuotantoja kokoonpanoteollisuudelle, mutta toisaalta sen hintaetu sulaa palkkojen ja muiden kustannusten kasvaessa nopeasti. 6?8 prosentin palkankorotukset ovat tervetulleita tehtaiden työntekijöille, mutta myrkkyä niiden omistajille, samalla kun myös sähkö ja lämmitys ja kuljetuskustannukset ovat kallistuneet Virossa voimakkaasti. Viro saa yhä uusiakin investointeja etenkin Pohjoismaista, mutta niiden pääpaino on siirtymässä muihin kuin teollisiin investointeihin. Virossa ei houkuta enää niinkään kustannustaso, vaan Viron tarjoamat veroedut. Viron kauppaja teollisuuskamarin johtajan Mait Paltsin mukaan VIRON TEOLLISUUDEN KAHDEKSAN HAASTETTA ? Villisti kasvaneet, mutta pohjoismaisessa vertailussa silti yhä pienet palkat. Korona-aikana palkkoja on vielä leikattu. ? Nopeasti kasvavat tuotantoja logistiikkakustannukset syövät kannattavuutta ja Viron houkuttavuutta alihankintakohteena. ? Työvoimaa on 1,3 miljoonan asukkaan maassa erittäin rajallisesti, mutta vierastyövoiman käyttö on poliittisista syistä vaikeaa. Esimerkiksi Liettuassa ei ole vastaavia työllistämisrajoituksia kuin Virossa. ? Teollisuuden kyky ja halu investoida laitekantaan, mutta myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on verrattain pieni, mikä myös pitää työn tuottavuutta alhaalla. ? Teollisuustyön huono maine etenkin nuorison keskuudessa juontaa Neuvostoliiton aikaan. ”Se on venäläisten työtä.” ? Ay-toiminnan historiallinen taakka. Viron teollisuusliitossa, IMTALissa, on vain tuhat ja ammattiyhdistysten keskusliitossa, EAKL:ssa, 20 000 jäsentä. Jäsenmäärä vähenee, osin koronan vuoksi. ? Ammattikoulujen arvostus on heikko, ja osin on niiden tasokin. ? Uusien tuotantolaitosten, kuten mahdollisen sellutehtaan, vastustamisella tehdään ympäristönsuojelun varjolla puoluepolitiikkaa. teollisten työpaikkojen määrä kasvoi Virossa vuoteen 2017, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Viron teollisuustyöntekijöiden ammattiliiton IMTALin puheenjohtajan Aleksandr Drannikovin mukaan Virossa on nyt 120 000 teollisuuden työpaikkaa. Työpaikkoja menetetään etenkin Itä-Virossa, jossa runsaasti työllistävää öljyliuskeeli palavakiviteollisuutta ajetaan asteittain alas ympäristösyistä. Viro tuottaa palavakivestä öljyä ja sähköä, mutta EU:n ilmastotavoitteiden vuoksi sen hyödyntäminen käy yhä kalliimmaksi. Palavakiviteollisuuden joukkoirtisanomiset jatkuvat varmasti. Viron ammattiliittojen keskusliiton EAKL:n johtaja Peep Peterson sanoo, että Itä-Viro tarvitsisi korvaavien työpaikkojen luomiseen vähintään 1,5 miljardin euron rahallisen tuen. Samaan aikaan työpaikkojen menettämisen kanssa Viron teollisuutta nakertaa työvoiman vähäisyys. Ulkomainen työvoima on miehityksen kokeneessa Virossa arka aihe, ja äärikansallinen Ekre-puolue yrittää pitää EU:n ulkopuolelta, etenkin Ukrainasta tulevat duunarit kokonaan rajan takana. ? Meillä on ollut Skanossa ukrainalaisia ja he tekivät työnsä hyvin. He olivat erittäin ahkeria, kiittää puolestaan Raivo Tamar. ? Yritämme ottaa Virossa oppia suomalaisilta siinä, että myös ulkomaiset työntekijät kutsuttaisiin ammattiliittoon, jotta voimme yhdessä taistella heidän etujensa puolesta, toteaa Peep Peterson. Külli Rehepervin mukaan tehdastyö ei kiinnosta virolaisia nuoria, ja jos kiinnostaa, niin palkkaa pitäisi saada epärealistisen paljon: virolaisnuori on sitä mieltä, että rahaa on kilahdettava tilille 1 700?2 000 euroa kuukaudessa. ? Raivo Tamar kertoo palkasta jäävän käteen alle tuhat euroa kuukaudessa. Hän ei ikävöi Neuvostoliittoa takaisin, mutta: ”Palkat olivat suhteessa pari kertaa suuremmat kuin nykyään. Olen sen ikäinen, että muistan 1980-luvun elävästi.” ”Yritämme ottaa suomalaisilta oppia, että myös ulkomaiset työntekijät kutsuttaisiin ammattiliittoon.” Tekija?_11_2020_46-47 uusiksi.indd 5 Tekija?_11_2020_46-47 uusiksi.indd 5 11.11.2020 16.16 11.11.2020 16.16
48 Tekijä 11/2020 LE H TI KU VA /A FP PH O TO /D A N IE L M IH A IL ES CU TYÖEHTOSOPIMUKSET Palkat ovat matalimmat niissä EU-maissa, missä työehtosopimusten peitto on pienin. Näin kertovat EU-komission viralliset tilastot. Työehtosopimukset kattavat vain seitsemästä 30:een prosenttiin työntekijöistä yhdeksässä niistä kymmenestä EU-maasta, joissa sekä keskipalkat että lakisääteiset vähimmäispalkat ovat matalimpia. Palkkatilaston kärkeen kuuluvissa kymmenessä maassa työehtosopimusten suojaa nauttii keskimäärin 70 prosenttia työntekijöistä. Suomi kuuluu tähän joukkoon. Meillä sopimusten peitto on Euroopan ay-liikkeen tutkimusja koulutuskeskus ETUI:n mukaan 91 prosenttia työntekijöistä. Lisäksi työehtosopimukset määräävät muustakin kuin palkasta. Ne tuovat työntekijöille – maasta riippuen – monenlaisia muitakin etuja, kuten pidemmät lomat, vuosibonukset tai edullisemmat eläkemahdollisuudet. EU-maiden heikoimmat keskimääräiset tuntipalkat ovat Bulgariassa, Romaniassa, Liettuassa, Latviassa ja Unkarissa. Niistä missään ei sopimusten kattavuus nouse yli 23 prosentin. Kaikissa maissa se on lisäksi vähentynyt vuodesta 2000. Rajuin esimerkki on Romania. Toukokuuhun 2011 asti 98 prosenttia työntekijöistä oli työehtosopimusten piirissä. Silloin säädettiin muun muassa EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vaateesta laki, joka kielsi kansallisen tason työehtosopimukset. Sopia saa yhä, mutta pääasiallisesti vain yritystasolla. Neuvottelu työehdoista PAAVI TYRMÄÄ UUSLIBERALISMIN VATIKAANI – Markkinat eivät voi itse ratkaista kaikkia pulmia, kuinka paljon meitä sitten pyydetäänkin uskomaan tähän uusliberalismin uskonkappaleeseen. Haasteista riippumatta tämä köyhä ja itseään toistava koulukunta tarjoaa aina samoja reseptejä. Kuka sanoo näin? Paavi Franciscus lokakuisessa ensyklikassaan eli kiertokirjeessään. – Ilman solidaarisuutta ja keskinäistä luottamusta markkinat eivät voi täysin täyttää varsinaista taloudellista tehtäväänsä, paavi lisäsi. Hän tuomitsi myös pakkomielteen työvoimakustannusten vähentämisestä, koska se ei ota huomioon teon vakavia seurauksia. – Kapitalismi ei ymmärrä ammattiliittojen arvoa, koska se on unohtanut talouden sosiaalisen luonnon, Franciscus sanoi tavatessaan Italian ammattiliittoja kesäkuussa 2017. Ei ole hyvää yhteiskuntaa ilman hyviä ammattiliittoja, hän tiivisti. REILU TYÖURAELÄKE KÄYTTÖÖN TANSKA Vuodesta 2022 pitkän työuran tehneet pääsevät varhaiselle eläkkeelle Tanskassa. Sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus sopi asiasta kolmen muun puolueen kanssa lokakuussa. Jos on ollut työelämässä 44 vuotta ja on täyttänyt 61 vuotta, pääsee eläkkeelle kolme vuotta ennen kansaneläkeikää. 43 ja 42 vuoden työn jälkeen eläke varhaistuu yhdellä tai kahdella vuodella. Eläke-etuus on 1 820 euroa kuussa. Työuraan lasketaan muun muassa palkkatyö, itsensätyöllistäminen, sairausajat, siviilipalvelus, osapäivätyö, vanhempainvapaat sekä pakolliset harjoittelujaksot. Ammattiliitto 3F iloitsee sopimuksesta. Se laskee, että 6 600 liiton jäsentä saa oikeuden työuraeläkkeeseen. Kaikkiaan eläkemahdollisuus aukenee 41 000 ihmiselle. on pakollista, mutta ei tulokseen pääseminen. Alle 21 työntekijän yrityksissä ei ole velvollisuutta edes neuvotella. Aloitteen sopimiseen tekee työnantaja. Ammattiliitto saa neuvotella, mikäli siihen kuuluu työpaikalla 50 prosenttia plus yksi jäsen. Jäseniä on kuitenkin oltava vähintään 15, mikä sulkee pienet yritykset pois. Arviolta 40 prosenttia työntekijöistä saa vähimmäispalkkaa, josta on tullut palkkojen katto. Se on nyt 466 euroa kuussa. Nyt sopimusten kattavuus Romaniassa on 23 prosenttia työntekijöistä. Luku on harhaanjohtava, sanoi keskusjärjestö Cartel-Alfan pääsihteeri Petru Dandea Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö EAY:n haastattelussa kaksi vuotta sitten. Maassa oli rekisteröity 9 000 yrityskohtaista sopimusta, mutta vain 2 000 niistä oli ammattiliiton tekemiä. Loput yritys oli ”sopinut” valitsemiensa henkilöstön edustajien kanssa, Dandea sanoi. Dandea uskoo, että Romania on kokeilukenttä. Työehtosopimusten romuttaminen on tapa rikkoa eurooppalainen yhteiskunnan malli. On erittäin tärkeää, että ammattiliitot EU:ssa vastustavat tätä, hän korosti. HEIKKI JOKINEN Romanialaiset mielenosoittajat huusivat hallitusta vastustavia iskulauseita keskusjärjestö Cartel-Alfan kokoon kutsumassa mielenosoituksessa Bukarestissa lokakuussa 2017. Tuhannet ihmiset protestoivat hallituksen aikomuksia leikata palkkoja noin 20 prosenttia valtionvelan keventämisen varjolla. Työehtosopimusten puuttuminen leikkaa palkkoja MAAILMA Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 48 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 48 11.11.2020 14.42 11.11.2020 14.42
VIELÄ EHTII HAKEA LIITON STIPENDIÄ! STIPENDI Teollisuusliitto tukee liiton opiskelijajäseniä kaksi kertaa vuodessa järjestettävän stipendihaun perusteella. 500 euron stipendejä myönnetään enintään 120 kappaletta vuodessa. Stipendin tarkoitus on tukea aktiivisia jäseniä opiskelun aikana. Tämän syksyn hakuaika umpeutuu 30.11. Teollisuusliitto palkitsi jyväskyläläisen Matias Romon, 18, stipendillä toukokuussa. Romon mielipuuhaa on hitsaaminen. – Se on tosi kivaa. Hitsatessa pitää ottaa huomioon monia asioita ja tietää paljon. Se tekee siitä kiinnostavaa. Olen kertonut kavereillenikin, että tämä on tosi hieno ala. Romo opiskelee Jyväskylän Gradiassa kaksoistutkintoa. Ensi keväänä hänellä on taskussaan sekä ylioppilastodistus että levyseppähitsaajan paperit. Hän liittyi liiton opiskelijajäseneksi elokuussa 2019. Romo haki Teollisuusliiton stipendiä kuultuaan siitä ystävältään. Toukokuussa Teollisuusliitto palkitsi hänet ja 55 muuta opiskelijajäsentä. – Se oli yllätys. Viisisataa euroa on tosi kova summa, Romo sanoo. Teollisuusliiton stipendejä myönnettäessä huomioidaan ammatillisen järjestäytymisen edistäminen opiskelijoiden keskuudessa, aktiivisuus oman alan ammatillisen arvostuksen nostamiseksi sekä esimerkillinen toiminta yhteishengen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Osoituksena aktiivisuudesta Romolla on oma metallialan opiskelijayritys, viime keväänä hän otti osaa Taitaja-kilpailuihin, ja hän on myös ollut mukana oppilaskunnan toiminnassa. Romo sanoo aktiivisuudellaan halunneensa luoda hyvää yhteishenkeä ja näyttää mallia muille. Romo säästää stipendirahojaan jatko-opintoja varten. – Unelmani on lähteä opiskelemaan sukellushitsaajaksi. Se on erikoisammattitutkinto, joka maksaa 3 500 euroa. Saan tehdä töitä sen eteen, että saan summan säästettyä. Lue koko juttu: www.tekijälehti.fi Hae stipendiä: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi HUOMIOI JÄSENVAKUUTUKSEN SIIRTYMINEN VUODENVAIHTEEN MATKOILLA VAKUUTUS Teollisuusliiton jäsenvakuutukset siirtyvät vakuutusyhtiö Turvaan. Uusi jäsenvakuutus astuu voimaan Turvassa 1.1.2021 klo 00.00, ja sen jälkeen alkaneet matkasairaudet ja sattuneet tapaturmat kuuluvat Turvan matkustajavakuutuksen piiriin. Matkustajavakuutuksessa vakuutettuina ovat liiton jäsenet sekä mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Huom! Matkustajavakuutuksen laajuus, eli onko vakuutus voimassa ulkomaiden lisäksi myös kotimaassa, riippuu jäsenryhmästäsi. Tarkista asia ennen matkaa Turvan sivuilla osoitteessa www.turva.fi/teollisuusliitto . Sivuilta löydät myös korvauksenhakuohjeet sekä lisätietoa jäsenvakuutuksista. Teollisuusliiton nykyinen jäsenkortti vuosille 2020–2021 ei toimi jäsenvakuutustodistuksena 1.1.2021 klo 00.00 alkaen. Uudet jäsenkortit postitetaan jäsenille loppuvuoden aikana. Uusi matkavakuutuskortti löytyy heti vuoden vaihduttua myös TaskuTurva -sovelluksesta, jonka voit ladata maksutta puhelimesi sovelluskaupasta. KOLMEN LIITON KASSAFUUSIO KESKEYTETÄÄN TYÖTTÖMYYSKASSA Kolmen ammattiliiton työttömyyskassojen fuusion valmistelu keskeytyy. Teollisuusliiton työttömyyskassan, Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan sekä Rakennusalan työttömyyskassan sulautumisesta päätettiin aloittaa valmistelut elokuussa. Valmistelun edetessä on käynyt ilmi, että osapuolten väliset näkemykset ovat vielä tässä vaiheessa niin kaukana toisistaan, että niiden sovittaminen yhteen ei onnistu kaavaillussa aikataulussa. Näin ollen kolmen kassan fuusiovalmistelut keskeytetään. Teollisuuden työttömyyskassa ja Rakennusalan työttömyyskassa jatkavat sulautumisvalmisteluja alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Näiden kassojen pohjalle syntyvä uusi kassa voi aikataulun mukaan aloittaa toimintansa vuoden 2022 alussa. ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe klo 8.30–15, ke 8.30–17. Palvelunumero 020 690 446 ? Vuonna 2020 jäsenmaksu on 1,35 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Jäädessäsi eläkkeelle, muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Itsemaksavien jäsenten rästitys ajalta 1.4.–30.6.2020 käynnistyy, kuulokirjeet jäsenille postitetaan viikolla 47. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – se nopeuttaa etuuksien maksua. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA LYHYET LIITOSSA VUODENVAIHTEEN ARKIPYHÄKORVAUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat TILAA JÄSENKALENTERI Jos olet aikaisemmin tilannut kalenterin, saat sen ensi vuodelle automaattisesti. Uuden tilauksen voit tehdä www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi (tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset), sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puhelimella 020 690 446. Tarkemmat ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri 11/2020 Tekijä 49 Teollisuusliiton stipendiä kannattaa hakea, kannustaa levyseppähitsaajaksi opiskeleva Matias Romo. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 49 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 49 11.11.2020 16.12 11.11.2020 16.12
50 Tekijä 11/2020 S olen skiner och höstens färger sprakar, det är en av de där vackra dagarna som får en att komma ihåg att hösten inte är enbart eländig. Det blåser ändå kallt på Ekösundet utanför Lappvik. Utsikten är det minsann inget fel på. – Inte skulle man ju idag få lov att sätta upp en fabrik på det här stället, säger en man i vit hjälm. Bakom näsoch munskyddet döljer sig Ulf Heimberg, arbetarskyddsfullmäktige vid SSAB:s stålrörfabrik i Lappvik. En man som tillbringat lejonparten av sin yrkeskarriär här. Ute på gården står grova pålningsrör, som tål att lagras utomhus. Smårörsproduktionen flyttade till enheten i Tavastehus i augusti. – Nu är vi på slutrakan. Det gamla bibliska uttrycket om att ”allt har sin tid” besannats verkligen, säger Heimberg, där han står vid porten till fabriken som varit hans arbetsplats i drygt 33 år. En väldigt säker sådan, som han säger sig själv. Fram tills den dagen sommaren 2018, då han stod och tankade bilen och fick ett samtal. – Det var en reporter från lokalradion och frågade vad jag tyckte om att fabriken ska läggas ner. Det var så jag fick veta om beslutet, säger Heimberg. Huvudförtroendeman Timo Jansson gör också oss sällskap. 115 personer arbetade här då beslutet om nedläggningen kom, berättar han. Nu är antalet betydligt lägre. Uppsägningsbesked har delats ut och arbetsplikten av tar slut vid årsskiftet för de flesta. I dagsläget kör man fyra rörlinjer och i början av hösten gick man över från två skift till ett. Men, vi tar det från början. Rörfabriken i Lappvik grundades 1969 som Etna rör och såldes till Rautaruukki sex år senare. På slut raka n Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 50 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 50 11.11.2020 14.43 11.11.2020 14.43
11/2020 Tekijä 51 ARBETSLIVET Vid årsskiftet stänger SSAB:s stålrörsfabrik i Lappvik i Hangö för gott. ”Det var verkligen inte så här det skulle gå”, säger arbetarskyddsfullmäktige. – Det var riktigt goda år på 1980-talet och speciellt i slutet av 1990-talet och början av 2000-talet kan man nästan tala om galna år, säger Heimberg. Bland kunderna fanns bland annat byggnadsindustrin och transportindustrin. 2014 blev året då svenska SSAB tog över Rautaruukki. En utveckling som inledningsvis togs emot väl i Lappvik, med tankar kring ett svenskt ledarskap och representation i styrande organ på svenskt vis. Så här i efterhand anser de ändå att det befarade beslutet hängde i luften från start. – Det hette ju att SSAB har två primärenheter i Finland, Brahestad och Tavastehus – och sen kanske något lite annat vid sidan om det, säger Jansson. Det som kanske grämer mest efter beslutet är den dåliga kommunikationen från koncernsledningshåll i Sverige. – Jag hade väntat mig lite mer solidaritet, lite mer diskussion, men det har varit plus minus noll. Inte ett piss därifrån, säger Heimberg. INGET EXTRA FRÅN ARBETSGIVAREN – Inte är det så väldigt mycket extra arbetsgivaren kommit med i förhandlingarna. För det mesta handlar det om lagstadgade rättigheter för dem som blivit uppsagda, som de slagit in i ett vackert paket. Något generöst har det inte varit frågan om, säger Jansson. Omkring hälften av arbetstagarna har lämnat företaget, sedan beslutet om nedläggning. Hela ledningsgruppen sökte sig rätt fort efter beslutet bort från fabriken. Det har väckt en del funderingar på fabriksgolvet. – Om inte arbetstagarna skulle veta vad de gör, så skulle fabriken stå, säger Jansson bestämt. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM ? Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 51 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 51 11.11.2020 16.13 11.11.2020 16.13
52 Tekijä 11/2020 ? Det var inte så här det skulle gå. Det är inte fel att göra dåliga beslut, men SSAB:s beslut att lägga ner fabriken var inte genomtänkt, säger Timo Jansson och Ulf Heimberg med sammanlagt 60 års erfarenhet av att jobba med stålrör. ENSTAKA LJUSGLIMTAR På Hangöudden har industrierna av tradition sysselsatt människor sedan 1960-talet. Nedläggningen av i stålverket i Koverhar 2012 ligger i färskt minne. Läget är ändå inte fullt så dystert och speciellt hangöborna har hittat jobb, berättar Jansson. Filterpak, som tillverkar munskydd i Hangö har anställt dussintals människor under den senaste tiden och cykeltillverkaren Helkama går också bra och har gjort flera nyanställningar. Och visst finns det av dem som tagit emot jobb på fabriken i Tavastehus, sammanlagt runt 15 personer. – De flesta som åker dit ser det som ett sista krafttag. Vi kallar dem ”besökare”. De har kanske fem-sex år kvar innan pensionen. De blir med bostad och familj här i nejden, säger Jansson. En flytt till finskspråkiga Tavastehus var aldrig ett alternativ för Lina Forsberg. Så gott som hela den tid hon jobbat som truckoperatör på fabriken har präglats av stämningarna efter beslutet om nedläggning. – För min del blir det sannolikt någon typ av utbildning, men jag vet inte ännu vad det skulle vara, säger hon. Hon poängterar att det inte enbart är anställda som befinner sig nära pensionsåldern som får se sig om efter nya möjligheter. – Jag trodde ju nog att jag skulle ha fått stanna längre, säger Forsberg. VAD HÄNDER MED FABRIKEN? – Spekulationer och rykten finns det gott om, men något konkret som personalen skulle fått ta del av, det finns det helt enkelt inte i det här skedet, säger Heimberg. De grupper som besökt oss här har snarast varit intresserade av vad som finns att ta, inte nödvändigtvis av att utveckla området säger Jansson. Gamla linjerna plockas bort efter årsskiftet. – En del tar man till reservdelar, men en hel del hamnar väl i masugnen på SSAB i Brahestad, säger Jansson. Båda vill föra fram att infrastrukturen är i skick. Hamn, järnvägsförbindelse, riksvägar, allt ligger nära. Heimberg hoppas att någon skulle ha viljan att ta över fabriksfastigheten. – Det var inte så här det skulle gå. Det är inte fel att göra dåliga beslut, men SSAB:s beslut att lägga ner fabriken var inte genomtänkt. Flummigt från början till slut. Det har inte varit frågan om att vi inte varit lönsamma eller att leveranstiderna inte skulle ha hållit. ? SPECIALGRUPP MOT COVID-19 Förutom den stress som nedläggningsbeslutet orsakat och den utdragna ovetskapen som personalen på SSAB:s rörfabrik i Lappvik fått tampas, med har den sista tiden också präglats av coronapandemin. En skild covidgrupp, bestående av förtroendemän, arbetarskyddet och ledning började träffas regelbundet. Gruppen sammanträder två gånger i veckan. – Vi går bland annat igenom smittläget i landet och här i närområdet, så att vi kan reagera vid behov, säger arbetarskyddsfullmäktige Ulf Heimberg. Man har också sett över rutinerna när det kommer till att hämta och föra varor i produktion. Gäster och deras värdar bär ansiktsmasker, medan de inte är obligatoriska för personalen. – I matsalen har vi infört matturer och hälften av stolarna är bortplockade, så det är lättare att hålla säkerhetsavstånd. Utomstående chaufförer som kommer och hämtar rören ska bära ansiktsmask då de befinner sig på fabriksområdet. Skydden står SSAB för. – Sjukfrånvaron överlag har varit låg. Man skulle ju kunna tro att arbetsmoralen inte är på topp efter att folk blir uppsagda, men visst är den det. Det här har vi varit stolta över, säger Heimberg. ”Var jag är om ett år vet jag inte”. Lina Forsberg hann jobba i tre år som truckoperatör på fabriken i Lappvik. Nu funderar hon på olika utbildningar. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 52 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 52 11.11.2020 14.43 11.11.2020 14.43
11/2020 Tekijä 53 FACKET ”Inget avtal om inte vi kräver det” ”Vi har tillräckligt med tid för att förbereda oss inför kollektivavtalsförhandlingarna, trots att förhandlingspositionen har förändrats”, säger ordförande Riku Aalto. "Arbetsgivarna kommer aldrig att erbjuda ett kollektivavtal om inte vi vill ha ett sådant – och kräver att få det", säger Riku Aalto. KURSER PÅ SVENSKA! ? 23 – 24.1 Fart på verksamheten, Murikkainstitutet Anmälningar fackavdelningsvis till koulutus@teollisuusliitto.fi. Mer information på www.teollisuusliitto. fi/svenska-kurser ? 30.1 Startkurs för nyvalda förtroendemän, Vasa Anmälningar via www.lyyti.in/ startkurs2021 TEXT PETTERI RAITO ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA I ndustrifackets ordförande Riku Aalto anser att arbetsgivarorganisationen Skogsindustrin rf:s beslut att inte längre förhandla om kollektivavtal innebär ett slut för den exportdrivna modellen för arbetsmarknaden i Finland. – Exportsektorns gemensamma syn på kostnadsnivån och lönepåslagen har varit nog för att styra även de andra förbundens förhandlingar. Skogsindustrins beslut skapar ett så stort hål att botten faller ur den exportdrivna modellen, säger Aalto. Aalto anser att stabiliteten på arbetsmarknaden lider av beslutet. – Det blir svårare att koordinera helheten. Centralorganisationernas mandat försvagas också, och till exempel statsmaktens förutsättningar för att stöda avtalen genom beskattning försämras. – Intressant i det här upplägget är det att möjligheterna till den typ av flexibilitet som arbetsgivarna önskat är betydligt mindre än när det kommer till avtal som förbunden förhandlar fram, säger Aalto. Framför oss kan vi se en tid som präglas av en instabil arbetsmarknad. Enligt Aalto kan det leda till att längden på avtalsperioderna varierar väldigt mycket mellan branscher och företag. – Skogsindustrins beslut innebär att arbetsvillkoren i branschen hela tiden är öppna för förhandling. Om företaget hela tiden befinner sig i en situation där förhandlingar pågår, då är stabiliteten och förutsägbarheten i branschen hotad. I ett sådant läge finns det inte längre någon ”allmän linje”, som man följer i förhandlingarna. – Man går ju egentligen över till en princip om att man hela tiden ska förhandla om arbetsvillkoren. ARBETGIVARNA VILL BESTÄMMA Vad är det då arbetsgivarna vill med att föra över förhandlingarna till företagsoch arbetsplatsnivå? Aalto ger sitt svar utan att blinka. – Arbetsgivarna har som mål att öka arbetsgivarens direktionsrätt, det vill säga rätten att bestämma om arbetsvillkoren. Det betyder innebär diktat, inte förhandlingar. Enligt Aalto blev arbetsgivarnas avsikter tydliga redan under den föregående avtalsrörelsen. – Arbetsgivarna inledde förhandlingarna med krav på att skruva ner inkomstnivån för arbetstagarna med 20 procent. Vi klarade av att förhindra det, men högst antagligen har det här också att göra med viljan att köra ner förtroendemannasystemet och därmed försvaga fackets ställning. – Om någon nu tror att skogsindustrikoncernernas följande erbjudande kommer att vara bättre än senast ur arbetstagarnas synvinkel, så har de fel. De menade allvar sist och det gör de nu också. Aalto uppmuntrar nu arbetstagare och förtroendevalda att hålla koll på vilken typ av förändringar arbetsgivarna vill införa i arbetslivet. – Arbetsgivarna kommer aldrig att erbjuda ett kollektivavtal om inte vi vill ha ett sådant – och kräver att få det. Därför måste vi samarbeta, vi behöver en hög organiseringsgrad och ett nätverk av förtroendemän ute på arbetsplatserna. TILLRÄCKLIGT MED TID FÖR FÖRBEREDELSER Kollektivavtalet för den mekaniska skogsindustrin gäller fram till slutet av 2021. Bioindustrins kollektivavtal löper ut i slutet av februari 2022. – Om man ska hitta något positivt i det hela så är det att Skogsindustrins meddelade om beslutet nu och inte om ett år. Om det hade gått så skulle vi ha fullt upp genast, men nu har vi tid att förbereda oss. – Vi gör de förberedelser som krävs, både juridiskt och organisatoriskt. Vi bestämmer hur vi ska gå till väga och ser till att det finns tillräckligt med resurser där de behövs. Framför allt förstärker vi vårt samarbete med medlemmarna och de förtroendevalda och utbildar dem för kommande förhandlingar. Samarbetet med Pappersförbundet och Fackförbundet Pro utgör ett viktigt element i det hela. – Vårt mål är att få till stånd så bra kollektivavtal som möjligt för våra medlemmar även i fortsättningen. Vi stöder, hjälper och erbjuder vår kunskap till stöd ute på arbetsplatserna. ? Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 53 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 53 11.11.2020 14.44 11.11.2020 14.44
Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan 54 Tekijä 11/2020 Remember your local union chapter BRIEF IN ENGLISH The coronavirus pandemic has reduced the number of the Industrial Union local chapter activities. In spite of this, these chapters are still alive and kicking. A local chapter is an essential link between the union member and the union and indeed closer to members, as there are more than 500 union chapters. When you join a union, you also join one of the union chapters. Which one, depends on your work and location. These chapters are nothing new, the oldest ones started in the 19th century. They cover the whole country and all union members’ professions. Some chapters cover a single major workplace, some include members from a large number of workplaces. The activities of chapters may vary, too. The main focus is on advocacy, defending members’ interests at workplaces, often working in cooperation with shop stewards. Just as important are all kinds of social activities. Chapters organise trips, family events, sporting and cultural activities. You name it, they have it. Some chapters financially support their members’ own activities with cinema or theatre tickets or joining the union members’ cruise. Many chapters have their own summer houses for members to use at a reasonable rate. It is also common to have – remember, this is Finland – their own sauna. CHAPTER IS WHAT MEMBERS WANT Activities depend on how active the members are and what they want. The chapters are democratic organisations, power is coming directly from members. The members elect the leaders and decide on what to do. If you have any ideas or suggestions, do go to union chapter meetings and let your voice be heard! Some chapters have their own web home page and their own offices. By visiting these sites one can get information and stay in contact with the chapter. The Finnish Forest Industries Federation announced in October that it will pull out from the mechanical forestry and bio industry sectors national collective agreements after the existing ones end. Instead, in the future any deals on terms of work will be done at company or factory level. Though the union will always take care of terms and conditions of work for its members, the employers’ move will most probably make the role of the union local chapters more important in many workplaces. Since the start of the Industrial Union in 2018 local chapters are encouraged to cooperate more. Joint activities are offering more for the members of smaller chapters than their individual resources would allow them to do alone. However, right now the coronavirus pandemic has put an end to most activities. But a new day will dawn and during the pandemic there are many interesting plans being made just waiting for the right time to make them happen. HEIKKI JOKINEN Luottamusmiesvaalit 1.11.—31.12.2020 www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Pitääkö työpaikalla olla luottamusmies? Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 54 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 54 11.11.2020 14.44 11.11.2020 14.44
Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan 11/2020 Tekijä 55 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 55 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 55 11.11.2020 14.44 11.11.2020 14.44
Raudan kutsu Jujutsusta se alkoi. Sen jälkeen Markku Suonsivu ehti harrastaa jalkapalloa, jääkiekkoa ja potkunyrkkeilyä, ennen kuin kehonrakennus vei mennessään. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT PETRI PUROMIES HARRASTAJA MARKKU SUONSIVU Palomies Neste Oyj Porvoo 56 Tekijä 11/2020 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 56 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 56 11.11.2020 14.44 11.11.2020 14.44
11/2020 Tekijä 57 VAPAALLA L ippalakkipäinen Markku Suonsivu takoo nyrkkeilysäkkiä kuntosalilla. Lämmittelyn jälkeen hän aloittaa treeninsä vinopenkkipunnerruksilla. – Ensimmäinen liike on usein sama, mutta muut liikkeet ja niiden paikat treeniohjelmassa vaihtelevat päivän ja tuntuman mukaan, Suonsivu kertoo. Kehonrakennusta harrastava Suonsivu käy kuntosalilla 5–6 kertaa viikossa. Tavallisesti hän viipyy siellä noin kaksi tuntia. – Teen liikkeet voimapainotteisina. Kolme kertaa kymmenen toistoa on aika vakio. Jos tuntuu, etten ole saanut itsestäni vielä kaikkea irti, teen lisää sarjoja. Rintalihasten lisäksi Suonsivu vahvistaa nyt olkapäitä ja ojentajia. Seuraavan kerran ne ovat vuorossa viikon kuluttua, sillä Suonsivu treenaa aina yhtä lihasryhmää kerrallaan. – Lihakset tarvitsevat aikaa palautuakseen. Jos tekisin koko kehon treenin, treeneistä tulisi liian raskaita ja pitkiä, hän selittää. SEITSEMÄN ATERIAA Suonsivu on liikkunut lapsesta asti. Hän on harrastanut jujutsua, jalkapalloa, jääkiekkoa ja potkunyrkkeilyä. Kehonrakennuksesta hän kiinnostui 12 vuotta sitten. – Kävin silloin Jouni Tauriaisen salilla ja hän kysyi minulta, että oletko ajatellut kilpailla kehonrakennuksessa. Päätin kokeilla lajia muutaman vuoden. Vuoden treenattuaan Suonsivu voitti kehonrakennuksen suomenmestaruuden ensikertalaisten raskaassa sarjassa ja jäi koukkuun. – Tykkään tässä lajissa siitä, että pystyn sovittamaan sen hyvin yhteen perheen menojen kanssa. Voin itse määritellä, milloin tulen kuntosalille. Parhaimmillaan Suonsivu on nostanut penkistä 240 kiloa rautaa. Maastavedossa hänen ennätyksensä on 325 kiloa. Kova treeni vaatii paljon energiaa. Suonsivu kuluttaa päivässä noin 5 500 kilokaloria. Hän syö joka päivä seitsemän ateriaa ja juo viisi litraa vettä. – Kisadieetillä minulla on tarkat ruokavalio-ohjeet ja niitä myös noudatan, mutta muuten syön perusruokaa, kuten riisiä, perunaa, kanaa ja jauhelihaa. Karkit ja sipsit Suonsivu jättää väliin. Viljatuotteita hän syö harvakseltaan, mutta kahvilassa käydessään hän sentään ottaa leivoksen. ”YÖUNET OVAT TÄRKEÄT” Kova treeni ja monipuolinen ravinto eivät yksin riitä. Kehonrakentajan on huolehdittava myös riittävästä levosta, Suonsivu sanoo. – Yöunet ovat todella tärkeät. Minulle riittää seitsemän tuntia. Silloin herään itse aamulla ja tunnen oloni levänneeksi. Suonsivun mukaan kehonrakennus on varsin kokonaisvaltainen laji, jossa henkisellä hyvinvoinnilla on iso merkitys. – Jos stressaan, elimistöni erittää kortisolia ja stressitasoni nousevat ja se taas vaikuttaa kehoni palautumiseen, kehitykseeni ja motivaatiooni. Parhaiten treeni kulkee Suonsivun mukaan silloin, kun hän ei stressaa mistään. Lasten kanssa touhuaminen on hänestä paras lääke stressiin. – Voin hyvällä omallatunnolla treenata vähän vähemmän ja olla enemmän lasten kanssa. Se aika ei ole pois kehonrakennuksesta, päinvastoin. LIIKUNTAA MONIPUOLISESTI Kuntosalitreenien ohella Suonsivu ulkoilee sekä pelaa pallopelejä lastensa kanssa. Lisäksi hän juoksee harvakseltaan viiden kilometrin lenkkejä. – Haluan pysyä myös hyvässä aerobisessa kunnossa. Kun sydän, verenkierto ja keuhkot toimivat mahdollisimman hyvin, on siitä apua lihasten kasvattamisessa. Lisäksi Suonsivu käy juoksemassa portaita Porvoon Linnamäellä. – Välillä on hauskaa haastaa itseään aikaa vastaan. Porrastreenit edistävät kehonrakennusta. Pitkän matkan juoksu tai pyöräily taas veisivät kehitystä toiseen suuntaan. Liikuntaa Suonsivu harrastaa myös työajalla, sillä hän on palomies, ja työnantaja edellyttää häneltä hyvää kuntoa. – Työvuoroissa pelaamme välillä sählyä. Se on mielekäs tapa tehdä aerobista treeniä. Pelatessa tulee juostua ihan huomaamatta. Hyvästä lihaskunnosta on apua myös voimaa vaativissa työtehtävissä, Suonsivu kertoo. – Harjoituksissa kannamme 90-kiloista nukkea palavasta rakennuksesta. Se onnistuu minulta kohtuu kevyesti, samoin auton leikkeleminen levitinleikkuusarjalla. “KILPAILUT MOTIVOIVAT” Suonsivu päättää treeninsä ojentajaliikkeisiin. Dippipunnerrusten jälkeen vuorossa on vielä ojennuksia taljalla. – Venyttelen liikkeiden välissä, ja jos se ei riitä, venyttelen vielä kotona niitä lihaksia, joita treenasin. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän venyttelyn merkitys korostuu. Ennen kuin Suonsivu lähtee suihkuun, työntää hän vielä tovin kelkkaa. Se kuormittaa monipuolisesti kaikkia lihaksia. – Olen aina tykännyt kilpailemisesta. Kun pärjään kisoissa, se lisää motivaatiota ja tunnettavuutta kehonrakennuspiireissä, ja silloin sponsoritkin pysyvät mukana. Viime vuonna Suonsivu voitti kehonrakennuksen suomenmestaruuden. Menestystä tuli myös Iso-Britannian Amateur Olympia -kilpailusta ja Pro Qualifier -kisoista Tanskasta. – Se vuosi meni hyvin. Tänä vuonna otin aikaa itselleni ja perheelleni. Ensi vuonna olisi tarkoitus taas kilpailla, Suonsivu sanoo. ? Raskas liikuntamuoto auttaa minua palautumaan töistä, sanoo kehonrakennusta harrastava Markku Suonsivu. Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 57 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 57 11.11.2020 14.45 11.11.2020 14.45
58 Tekijä 11/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Kuinka suuri osa Suomen maa-alasta on suota? 2. Mikä on vuohen lapsi? 3. Minkä iskelmän lopussa poika viheltää tytölleen? 4. Mitä palkinto yhdistää Frans Emil Sillanpäätä ja Louise Glück -nimistä amerikkalaista runoilijaa? 5. Mikä on Anton Lundellin pelipaikka jääkiekkojoukkueessa? 6. Minä vuonna solmittiin Suomen rajoja koskeva Tarton rauha? 7. Mikä on opportunisti? 8. Mistä Big Dog’s Backyard Ultrassa kilpaillaan? 9. Mitä sana pasta alun perin tarkoittaa? 10. Mikä yhtiö aikoo rakentaa matkapuhelinverkon kuuhun? VA ST A U KS ET : 1. Va ja a ko lm an ne s (2 9 pr os en tt ia ). 2. Ki li. 3. Er ic Li nd st rö m in Ra ns ka la is is sa ko ro is sa . 4. N ob el in ki rj al lis uu sp al ki nt o. 5. Ke sk us hy ök kä äj ä. 6. 19 20 . 7. Va lli ts ev ie n ol oj en hy vä ks ik äy tt äj ä ja m yö tä ili jä . 8. Si it ä, ku ka ja ks aa ju os ta pi si m m äl le ja ka ui m m in . 9. Ta ik in aa . 10 . N ok ia . 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 58 Tekija?_11_2020_sisus_OK.indd 58 11.11.2020 14.45 11.11.2020 14.45
11/2020 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_11_2020_kansiarkki.indd 59 Tekija?_11_2020_kansiarkki.indd 59 10.11.2020 11.16 10.11.2020 11.16
Alaska Roller Elementti sitoo syntyvää liikeenergiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. Alaska Roller on markkinoiden ensimmäinen talviturvajalkine, jossa on FlexEnergy Tekija?_11_2020_kansiarkki.indd 60 Tekija?_11_2020_kansiarkki.indd 60 10.11.2020 11.17 10.11.2020 11.17