Säteilyvaara Teollisuusyrityksissä hyödynnetään säteilyä. Säteily ei näy, kuulu tai haise. Miten sen riskit hallitaan? TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 A-kassa parantaa palvelua 28 Peltikatto on käsityötä 43 Esitä opiskelijastipendiä 48 Ljus framtid för Amada 56 Kovaa vääntöä Kontiolahdella 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 11/2021 Tekija?_2021_11_kansiarkki.indd 1 Tekija?_2021_11_kansiarkki.indd 1 9.11.2021 14.05 9.11.2021 14.05
NYT VALITAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU! ? ? Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. ? ? Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. ? ? Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. NU ÄR DET DAGS ATT VÄLJA ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE ? ? Valet av representanter för arbetarskyddet är viktigt med tanke på intressebevakningen på arbetsplatsen. Arbetarskyddsval ordnas på arbetsplatserna vartannat år under november och december. ? ? Arbetarskyddssamarbetet på arbetsplatserna grundar sig på lagstiftning och avtal mellan arbetsmarknads parterna. Målet är att främja dialogen mellan arbetsgivaren och arbetstagarna och att delta i och påverka de frågor som berör säkerhet och hälsa på arbetsplatsen. ? ? På arbetsplatser med minst 10 arbetstagare ska en arbetarskyddsfullmäktig och två vicearbetarskydds fullmäktige väljas samt ett på förhand överenskommet antal arbetarskyddsombud. LIITTO TIEDOTTAA TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. ARBETARSKYDDSVAL 1.11–31.12. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit Läs mera och ladda ner valmaterial: www.teollisuusliitto.fi arbetarskyddsval Tekija?_2021_11_kansiarkki.indd 2 Tekija?_2021_11_kansiarkki.indd 2 9.11.2021 14.05 9.11.2021 14.05
11/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ TU O M A S I KO NE N PE KK A EL O M A A JA RN O A RT IK A KA N N EN KU VA : EM IL IE U G G LA EI WOODOO-TALOUSTIETEELLE, KYLLÄ VEROTUKSELLE Rikkaiden verovälttelyn salliminen ja yritysverotuksen laskeminen ei korjannutkaan taloutta. Nyt esimerkiksi OECD ehdottaa 15 prosentin vähimmäisveroastetta globaaleille suuryrityksille. SÄTEILYN RISKIT OTETTAVA HUOMIOON KANSI Suomessa yli tuhannessa teollisuusyrityksessä käytetään säteilyä osana tuotantoa, mutta yli sadalta niistä puuttuu vielä uuden säteilylain vaatima turvallisuusarvio. Vihtavuoren Forcitilla turvallisuus on hallussa. ”Kyllä säteilyn aina muistaa”, sanoo varatyösuojeluvaltuutettu Jesse Valkonen. KALTEVAN PINNAN KÄDENTAITAJAT 28 8 22 Kattopeltisepän työ on erikoisosaamista, tarkkuutta ja riskienhallintaa vaativaa käsityötä. Lujapelti Oy:n työntekijät pitävät huolta toisistaan ja työporukan hyvästä hengestä. Jyrkällä päätylappeella kiipeävä Miro Laine sanoo terveellisten elämäntapojen ja liikuntaharrastuksen auttavan jaksamaan työssä. Tekija?_2021_11_sisus.indd 3 Tekija?_2021_11_sisus.indd 3 10.11.2021 14.42 10.11.2021 14.42
4 Tekijä 11/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 15 .12 . 28 Kattopeltisepän työ vaatii erikoisosaamista ja riskienhallintaa 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työntekijät mukaan suojainten valintaan 38 Mannerin konepaja pyörii pyörien varassa 40 Suuri liitto avannut mahdollisuuksia kemian sektorilla 43 TEOLLISUUSLIITON STIPENDI Mona-Lisa Westmanille liiton jäsenyys on turvaverkko 45 OIVALTAJA Operaattori Suvi Pannula 56 HARRASTAJA Kädenvääntäjä Matti Varis 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA A-kassan tulo ei vaadi jäseniltä toimenpiteitä 08 KANSI Säteilyn käytön turvallisuus aina varmistettava 16 VIERAILIJA SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta 18 NÄKIJÄ Nyt on työnhakijan markkinat, sanoo Vilma Vikman 20 ILMIÖ Vuokraaminen lisääntyy, omistaminen vähenee 22 Maailmalla markkinaliberalismista halutaan eroon, miten Suomessa? 27 Lyhyet ? HARRASTAJA ”Kavereita ollaan ennen ja jälkeen suorituksen, mutta pöydässä tehdään kaikki voiton eteen”, sanoo kädenvääntöä harrastava Matti Varis. ? ”Työsuojelun suhteen on vielä paljon tehtävää”, Barbro Lignell sanoo. Mannerin konepajalla Hangossa valmistetaan pyöriä esimerkiksi sairaalalaitteisiin. 56 38 46 MAAILMA Vankeja vaaditaan töihin yrityksiin 47 Lyhyet 48 ARBETSLIVET På Amada i Bennäs jobbar ett sammansvetsat team 50 FACKET Nya A-kassan ger ett omfattande skydd 52 BRIEF IN ENGLISH New merged unemployment fund requires no action from members 54 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA JA RN O A RT IK A PA TR IK LI N D ST RÖ M Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johanna Minkkinen 040 848 2994 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. Tekija?_2021_11_sisus.indd 4 Tekija?_2021_11_sisus.indd 4 10.11.2021 13.24 10.11.2021 13.24
11/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.11.2021 Terveet työmarkkinat T erveiden työmarkkinoiden määritelmän voi tiivistää siihen, että kenelläkään ei ole mahdollisuutta välistä vetämiseen, saati vilunkiin. Toisesta näkökulmasta katsottuna voidaan asia pelkistää siten, että kilpailu on kansantalouden moottori, mutta epäterveet konstit pistävät koneen yskähtelemään. Epäterveitä keinoja on monenlaisia, kuten lakien, säännösten ja sopimusten rikkominen, vastuiden laistaminen, harmailla alueilla luisteleminen ja yhteiskunnan ylläpitämien järjestelmien väärinkäyttö. Viimeisimmästä tuore esimerkki on SAK:n kyselyssä kummunnut havainto, jonka mukaan työssäoppijoiden käyttäminen vakituisten työntekijöiden korvaajina on yleistynyt. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että työssäoppiminen on osa opiskelijoiden ammatillista tutkintoa. Se on tärkeä virstanpylväs polulla kohti työelämää. Tarkoitus on kasvattaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja taitoa toimia työpaikalla osana työyhteisöä. Tarkoituksena ei ole korvata täydellä palkalla töitä tekeviä työntekijöitä harjoittelupalkkaa tai pelkkää lounasetua saavilla opiskelijoilla. Tällainen toiminta on järjestelmän väärinkäyttöä sekä vilpillistä toimintaa opiskelijoita, työnhakijoita ja työntekijöitä kohtaan. Se on terveen kilpailun turmelemista ja työmarkkinoiden vääristämistä. Toiminnan ohjaaminen tarkoituksenmukaiseksi ja epäterveiden menettelytapojen suitsiminen on iso tehtävä. Toisaalta järjestelmät ja pelisäännöt pitäisi rakentaa niin, että ne mahdollistavat ja edistävät toimintaa, eivät vaikeuta sitä. Tosiasia on, että täydellisesti toimivaa järjestelmää ei ole mahdollista saavuttaa, mutta kokonaisuus toimii kevyemmilläkin ehdoilla. Kun enemmistö toimii pelisääntöjen mukaan ja on valmis puuttumaan epäkohtiin, soljuvat asiat otollisessa uomassa. Sitä varten tarvitaan sopimuksia ja luottamusta. Juuri tätä Teollisuusliitto on parhaillaan tekemässä. Neuvottelemassa työehtosopimuksista työnantajien kanssa ja rakentamassa luottamusta osapuolten kesken, työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Liiton toiminta on edennyt ja etenee organisoidusti ja suunnitelmien mukaisesti riippumatta siitä, miten työnantajat ovat neuvottelutoimintansa järjestäneet. Muutoksen havinaa on havaittavissa, mutta millaiseksi muutos muodostuu, on toinen kysymys. Yksi mahdollisuus on, että neuvottelemisen, sopimisen, työehtosopimusten ja yleissitovuuden arvo ja merkitys saavat uuden vahvistuksen. Käy niin, että neuvottelukierrosta seuraa uusi vaihe, jossa työmarkkinat toimivat edelleen terveellä pohjalla. Se olisi tässä ajassa ja kohti tulevaisuutta edettäessä mainio saavutus. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi "Miksi aluevaaleissa on tärkeää käyttää äänioikeuttaan? Siksi, että sote-uudistus merkitsee kansalaisille paljon. On ensiarvoista, että saamme laadukasta ja yhdenvertaista palvelua. Kustannustehokkuus paranee saman hallinnon alla palveluiden sujuvoituessa ja päällekkäisyyksien poistuessa. Se, miten uudistuksessa onnistutaan, jää pitkälti perustettavien hyvinvointialueiden harteille ja vastuulle." VELI-MATTI KAUPPINEN Teollisuusliiton viestintäasiantuntija Tekija?_2021_11_sisus.indd 5 Tekija?_2021_11_sisus.indd 5 10.11.2021 13.24 10.11.2021 13.24
”Koko paketti kannattaa ottaa” T eollisuuden työttömyyskassan nimi muuttuu vuodenvaihteessa Avoimeksi työttömyyskassaksi, eli A-kassaksi. Samalla kassaan sulautuvat Työttömyyskassa Finka ja Rakennusalan työttömyyskassa. – Teollisuusliiton jäsenen kannalta ei muutu muu kuin työttömyyskassan nimi, sanoo jäsenyyssihteeri Pirjo Kaperi Teollisuusliiton jäsenyysyksiköstä. Työttömyyskassan jäsenyys on jatkossa yksi Teollisuusliiton jäseneduista, eikä kassojen yhdistyminen ja A-kassan aloittaminen vaadi jäseneltä toimenpiteitä. – Kun liityt liittoon, jäsenmaksu kattaa jatkossa työttömyyskassan jäsenmaksun, Kaperi tiivistää. Teollisuusliiton ja A-kassan yhteisjäsenen jäsenmaksun suuruus ei ole vielä tiedossa, sillä Teollisuusliiton syysvaltuusto päättää liiton vuoden 2022 jäsenmaksun suuruudesta kokouksessaan 25.–26.11.2021. KÄYTÄNNÖT SÄILYVÄT ENNALLAAN Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen kertoo, että kassaan on tullut jonkin verran kyselyjä A-kassan alkuun liittyen. Vastaus kyselyihin on yksinkertainen. – Työttömyyskassan jäsenen ei tarvitse tehdä mitään, vaan jäsenyys pysyy ennallaan, Niskanen kertoo. A-kassan alku ei tuo muutoksia myöskään esimerkiksi päivärahojen hakuun tai maksatukseen. Niskanen kertoo, että jäsenten asiointijärjestelmät ovat samat kuin aiemmin. – Käytännöt säilyvät ennallaan, Niskanen vahvistaa. Teollisuuden työttömyyskassa sai tänä vuonna hyvät arviot jäsenkyselyssä. – Entisestään yritetään parantaa palveluja. Tavoitteena on pitää hakemusten käsittelyaika lyhyenä, Niskanen kertoo. Palveluja parannetaan jatkossa A-kassan jäsenkyselyjen perusteella. Tässä vaiheessa suunnitelmissa on laajentaa muun muassa chat-palveluja ja ottaa sosiaalinen media käyttöön. AVOIN KAIKILLE PALKANSAAJILLE A-kassan jäsenmaksu on euromääräinen, mikä on muutos Teollisuuden työttömyyskassan prosenttiperusteiseen jäsenmaksuun. Finanssivalvonta on vahvistanut A-kassan vuoden 2022 jäsenmaksuksi 8 euroa kuukaudessa. Niskanen kertoo, että liiton ja työttömyyskassan yhteisjäsenillä maksun perintäprosessiin ei tule muutoksia, eli Teollisuusliiton jäsenten kassamaksu sisältyy jatkossakin liiton jäsenmaksuun. Uusi työttömyyskassa on avoin kaikille palkansaajille. Niskanen kertoo, että muutoksen taustalla ovat työmarkkinoiden muutokset: pätkätyöt ja alan vaihdot ovat yleistyneet. Avoimen työttömyyskassan alku vuodenvaihteessa ei vaadi jäseniltä toimenpiteitä. Teollisuusliiton jäsenyys sisältää jatkossa työttömyyskassan jäsenyyden ja muut laajat jäsenedut. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 11 AVAAJA 6 Tekijä 11/2021 Tekija?_2021_11_sisus.indd 6 Tekija?_2021_11_sisus.indd 6 10.11.2021 13.25 10.11.2021 13.25
– Ympäristön muutokset ovat vaatineet muutoksia kassan sääntöihin, Niskanen sanoo. Teollisuuden ja Rakennusalan työttömyyskassojen jäsenistä lähes kaikki ovat kassan jäseniä ammattiliiton jäsenyyden kautta. Teollisuuden työttömyyskassan 134 800 jäsenestä noin 400 on kassan yksilöjäseniä, joiden jäsenyys ei tule ammattiliiton jäsenyyden kautta. Vastaavasti Rakennusalan työttömyyskassan 45 200 jäsenestä noin 140 on yksilöjäseniä. Työttömyyskassa Finka on toisen asteen tai ylemmän tutkinnon suorittaneiden avoin palkansaajakassa, joka on erikoistunut myös journalistien sekä luovien alojen, kuten näyttelijöiden ja muusikoiden työttömyysturvaan. Finkan 13 300 jäsenestä noin 7 750 on yksilöjäseniä. Sulautuvien kassojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 193 300. SUURI KOKO HELPOTTAA VARAUTUMISTA Kolmen perustajakassan henkilöstö siirtyy A-kassan palvelukseen, joten henkilöstön määrä ei muutu jäsenkuntaan suhteutettuna. Niskanen pohtii, että A-kassan monialaisuus ja koko ovat valtteja tulevaisuudessa. Eri alojen suhdanteet eroavat toisistaan, mikä tasaa esimerkiksi kassaan tulevien päivärahahakemusten määriä. Vakavaraisuus ja osaava henkilöstö ovat työttömyyskassan toiminnan perusta. Korona-aika on osoittanut, että kassat ovat pystyneet valmistautumaan ja sopeutumaan ennennäkemättömiinkin tilanteisiin. – Työttömyyskassan on aina varauduttava talouden kriiseihin ja suhdannevaihteluihin, Niskanen toteaa. JÄSENEDUT KANNATTAA KÄYTTÄÄ Työttömyyskassan jäsenyyden lisäksi Teollisuusliiton jäsenetuihin kuuluvat työehtosopimusten lisäksi muun muassa matkaja tapaturmavakuutukset, oikeusapu, urapalvelut sekä erilaiset alennukset. Jäsenetuihin voi tarkemmin tutustua osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/jasenedut. – Jäsenetuja kannattaa käyttää rohkeasti hyödyksi, Pirjo Kaperi kannustaa. Liiton jäsenyys on monella tavalla kannattava kauppa. Yksittäisen oikeusjutun tai vakuutuskorvauksen arvo voi olla yhtä suuri kuin vuosien tai koko työuran aikana maksetut jäsenmaksut. Tärkein jäsenetu on kuitenkin edunvalvonta, jonka Teollisuusliitto tarjoaa. Joukkovoiman avulla liiton neuvottelemat työehtosopimukset takaavat kohtuulliset työehdot. – Kun porukkaa on enemmän, ääni on silloin vahvempi, Kaperi toteaa. Ammattiosastot ja luottamusmiehet valvovat jäsenten etua työpaikan tasolla ja liiton asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. – Etsitään yhdessä ratkaisuja. Ei tarvitse yksin pähkäillä asioita, Kaperi sanoo. Teollisuusliiton jäsenedut Avoimen työttömyyskassan jäsenyyden kera ovat kattava kokonaisuus elämän eri vaiheiden turvaksi jatkossakin. – Koko paketti kannattaa ottaa, Kaperi toteaa. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 11/2021 Tekijä 7 AJASSA AVOIMEN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENET Yhteensä 193 300 Teollisuuden työttömyyskassa 134 800 Rakennusalan työttömyyskassa 45 200 Työttömyyskassa Finka 13 300 Tekija?_2021_11_sisus.indd 7 Tekija?_2021_11_sisus.indd 7 10.11.2021 13.25 10.11.2021 13.25
Säteilyturvallisuus on osa työturvallisuutta TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA Säteily ei näy, kuulu, maistu eikä haise, mutta sen käyttöön liittyy riski. Ilman säteilyä monenlaiset teollisuuden rattaat eivät kuitenkaan pyörisi. Uusi säteilylaki korostaa toiminnanharjoittajan vastuuta. Forcitille turvallisuus on ykkösasia. F orcitin Vihtavuoren-tehtaalla prosessinhoitaja Jesse Valkonen nappaa linjalta hansikoituun käteensä räjähdepatruunan. Räjähdemassasta makkaramaiseksi puristettu patruuna on tulikuuma, 80-asteinen. Valkonen tarkastaa manuaalisin pistokokein patruunoita. Ammattilaisen käsi tunnistaa, onko räjähdemassan kaasuuntuminen käynnistynyt toivotulla tavalla. Seuraavaksi nousukuljetin vie räjähteet jäähdytykseen. Jäähdytysvaiheessa patruunoiden lämpötila laskee 20-asteiseksi, jolloin patruunoiden kaasuuntuminen pysähtyy. Linjalta valmistuu yksilöllisellä tunnistuskoodilla merkittyjä patrunoituja räjähteitä. Ne pakataan 25 kilon erissä pahvilaatikoihin. Ennen pakkaamisvaihetta räjähteiden laatua tiheydestä pakkauskuoren moitteettomuuteen on seurattu useassa tarkistuspisteessä. Valmistusprosessi räjähdemassasta valmiiksi tuotteiksi kestää puoli tuntia. Prosessissa valmistuu eri dimensioisia eli halkaisijaltaan eri kokoisia räjähteitä. Halkaisijaltaan yli 40-millimetrisissä tuotteissa räjähteen herkistysmenetelmänä käytetään kemiallista kaasutusta. Halkaisijaltaan pienemmissä herkistys tehdään mikropallomenetelmällä. Tällöin räjähdemassan tiheyden varmistuksessa tarvitaan ionisoivaa säteilyä tuottavia säteilylähteitä. Niitä Vihtavuoren Kemix-tehtaalla on kaksi kappaletta. Molemmissa käytettävä aine on cesium Cs-137 -isotooppi. 11/2021 Tekijä 9 ? AJASSA Tekija?_2021_11_sisus.indd 9 Tekija?_2021_11_sisus.indd 9 10.11.2021 13.25 10.11.2021 13.25
10 Tekijä 11/2021 OIKEUTUSPERIAATTEELLA Suomessa säteilyä hyödynnetään noin 1 100 teollisessa yrityksessä. Niissä umpilähteitä ja röntgenlaitteita on kaikkiaan yli 7 800. Umpilähteellä tarkoitetaan säteilylähdettä, jossa radioaktiivinen aine on suljettu aineen leviämisen estävään tiiviiseen suojakuoreen. Säteilylähteitä käytetään muun muassa elintarvike-, energia-, rakennusja metsäteollisuuden prosessien mittalaitteissa. Mittalaitteita hyödynnetään esimerkiksi hyvin korkeissa tai matalissa lämpötiloissa sekä käytettäessä korkeita paineita ja syövyttäviä aineita. Säteilyyn liittyy aina riski; elävään kudokseen imeytynyt säteily käynnistää fysikaalisia ja kemiallisia reaktioita. Reaktiot puolestaan aiheuttavat biologisia muutoksia: säteily hajottaa soluissa sijaitsevan perimän eli DNA:n ketjuja. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi tuhota soluja ja aiheuttaa säteilysairauden, paikallisen vamman tai sikiövaurion. Säteilylain oikeutusperiaatteen mukaan säteilyn käytöstä saatavan hyödyn on oltava suurempi kuin säteilystä aiheutuva haitta. Oikeutusperiaatteen mukaisesti myös Vihtavuoressa säteilylähteiden korvaamista muilla teknologioilla on tutkittu. Tuotannossa on kokeiltu useita eri menetelmiä, kuten massavirtamittareita. – Toistaiseksi korvaavaa menetelmää ei ole löytynyt. Räjähdysaineiden valmistamisessa laatuvaatimukset ovat hyvin tarkat, poikkeamiin laadussa ei ole varaa, toteaa Forcitin tuotekehityspäällikkö Timo Halme. Hän toimii Forcitissa säteilylain edellyttämänä säteilyturvallisuusvastaavana (STV). 120 TURVALLISUUSARVIOTA PUUTTUU Suomen uusi säteilylaki tuli voimaan joulukuussa vuonna 2018. Uudessa laissa toiminnanharjoittajan vastuu korostuu. Lain mukaan säteilylähteitä käyttävien yritysten ja organisaatioiden on tehtävä turvallisuusarvio. Sen tarkoituksena on, että toiminnanharjoittaja hahmottaa säteilyn käyttöön liittyviä riskejä mahdollisimman kattavasti – huomioida pitää myös ne epätodennäköisetkin riskit. Kaikenlaisiin riskeihin pitää varautua, liittyen niin yrityksen omaan henkilöstöön, pelastustoimen väkeen kuin myös laajemmin ympäristöön ja sen asukkaisiin. Säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa toiminnanharjoittajan on käännyttävä säteilyturvallisuusasiantuntijan (STA) puoleen. Kuinka tiivistä yhteistyö kussakin tapauksessa on, riippuu muun muassa säteilyaltistuksen luokasta. Tähän mennessä uuden säteilylain mukaisia teollisuuden turvallisuusarvioita on vahvistettu noin 750, työjonossa niitä on noin 200 kappaletta. Ne STUK aikoo käydä läpi vielä kuluvan vuoden aikana. – Kokonaan tulematta turvallisuusarvioita on noin 120, kertoo toimistopäällikkö Santtu Hellstén STUKin teollisuuden ja tutkimuksen säteilynkäyttöyksiköstä. Puuttuvien turvallisuusarvioiden määrä aiheuttaa Hellsténin mukaan huolta. Ellei HYVÄN SÄTEILYTURVALLISUUDEN TUNTOMERKKEJÄ ? Työntekijät ovat tietoisia säteilyn käytöstä ? Säteilyn riskit tiedostetaan ja säteilyturvallisuuden merkitys ymmärretään ? Noudatetaan riskejä minimoivia ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja ? Sitoudutaan turvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen ? Toimiva viestintä ja yhteistyö Jokainen valmistuva räjähdepatruuna on yksilöity ja jäljitettävissä tuotannosta asiakkaalle aina patruunan käyttöön saakka. Alle 40 millimetristen patruunoiden räjähdemassan tiheys varmistetaan ionisoivan säteilyn avulla. Tekija?_2021_11_sisus.indd 10 Tekija?_2021_11_sisus.indd 10 10.11.2021 13.26 10.11.2021 13.26
11/2021 Tekijä 11 AJASSA säteilylain edellyttämiä turvallisuusarvioita pian kuulu, STUK puuttuu asiaan valvonnan keinoin. JATKUVAN TARKKAILUN ALLA Forcitilla turvallisuusarvio tehtiin ripeästi. Vaikka aikaisemmasta säteilyturvallisuuden dokumentaatiosta oli paljon apua, monia asioita piti miettiä myös uudestaan toiminnan laadunvarmistuksesta johtamisjärjestelmään, työohjeiden päivityksiin ja riskiskenaarioihin. – Jos tietynlainen onnettomuus tapahtuisi, miten sitten toimitaan? Minne säteilylähteet voivat joutua? Entä jos lähde rikkoutuu ja radioaktiivista ainetta pääsee vuotamaan, Timo Halme antaa esimerkkejä. Vihtavuoren säteilylähteet on otettu käyttöön vuonna 1993. Säteilylähteet sijaitsevat identtisten tuotantolinjojen alkupäässä, lähellä räjähdemassasuppiloita. Kun säteilylähde massan tiheysmittausta varten avataan, säteilykeila kulkee tarkassa linjassa suppilon läpi sen toisella puolella olevaan vastaanottimeen. Tiheystiedot näkyvät datana prosessinohjauspäätteellä. Säteilylähteet eivät vaadi rakenteellisia huoltotoimenpiteitä. Lähteet ovat staattisia laitteita, ainut liikkuva osa on säteilylähteen suljin. Kun tiheysmittaus ei ole käytössä, säteilylähteen sulkijan on oltava kiinni-asennossa. Esimerkiksi prosessin vaatimien huoltotöiden ajaksi säteilylähteen sulkija lukitaan riippulukolla. Säteilylähteitä valvotaan säännöllisesti vuosittaisilla tiiveysmittauksilla. – Joka toinen vuosi tarkastuksessa on mukana yrityksen ulkopuolinen säteilyturvallisuuden asiantuntija. Hänen kanssaan tehtävässä auditoinnissa käydään samalla läpi säteilylähteen käyttöön liittyvää ohjeistusta ja dokumentaatiota, Halme kertoo. Säteilylähteet ovat pitkäikäisiä, mutta eivät ikuisia. Radioaktiivisilla aineilla on puoliintumisaika; aikaa myöten säteilylähteen säteilykeila menettää tehoaan. Hiipuminen ilmenee mittaustulosten huojuntana. Vihtavuoressa merkkejä hiipumisesta ei vielä ole. – Arviomme kuitenkin on, että säteilylähteiden vaihto on edessä seuraavan 10 vuoden aikana, Forcitin säteilyturvallisuusvastaavana toimiva Timo Halme tarkastaa säteilylähteiden käyttöturvallisuuden vuosittain. Halmeen käsissä on 25 kilon laatikollinen räjähteitä valmiina lähtemään asiakkaalle. ? Tekija?_2021_11_sisus.indd 11 Tekija?_2021_11_sisus.indd 11 10.11.2021 15.18 10.11.2021 15.18
12 Tekijä 11/2021 Säteilylähteiden lisäksi Forcitilla käsitellään myös vaarallisia kemikaaleja. Pääluottamusmies Anne Leinonen säätää tuotannon alkupäässä nitraattiliuoksen sopivaksi seuraavaa tuote-erää varten. Tekija?_2021_11_sisus.indd 12 Tekija?_2021_11_sisus.indd 12 10.11.2021 13.26 10.11.2021 13.26
11/2021 Tekijä 13 AJASSA ellei meillä siihen mennessä ole tiedossa riittävän tehokasta korvaavaa menetelmää. TURVALLISUUSKULTTUURIN MERKITYS ”Pelko” on voimakas sana, mutta osalla säteilyä käyttävistä työpaikoista myös arkitodellisuutta. Jos säteilylähde työpaikalla koetaan mörkönä, organisaation turvallisuuskulttuurissa on mitä ilmeisimmin parantamisen varaa. – Pelkoa voidaan hälventää keskustelemalla, koulutuksella ja vaikka pyytämällä asiantuntija käymään, STUKin Hellstén neuvoo muistuttaen, että oikein käytettyinä säteilylähteistä ei ole vaaraa. Turvallisuuskulttuurin käsite konkretisoitui aikoinaan Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä. Onnettomuuden syyt ulottuivat teknisiä puutteita paljon syvemmälle; välinpitämättömyyteen, huolimattomuuteen ja olemattomaan viestintään. Hyvä turvallisuuskulttuuri tarkoittaa sitä, että turvallisuutta pidetään aidosti tärkeänä asiana. Teknologia, tilat ja asianmukaiset suojavarusteet ovat yksi osa turvallisuutta. Vähintään yhtä tärkeää on asenne. Turvallisuuskulttuurin kivijalka on se, miten ihmisiä johdetaan, millaisella asenteella töitä tehdään. Turvallisuuskulttuuri ei ole myöskään ”niiden toisten juttu”, vaan jokaisen organisaation jäsenen asia. – Kyllä sen säteilyn aina muistaa. Ajatuksia tuo herättää ja työkavereiden kesken siitä puhutaankin, kertoo prosessinhoitaja Valkonen. Hän toimii Vihtavuoren tehtaalla myös varatyösuojeluvaltuutettuna. ”Työntekijät voivat aidosti vaikuttaa työturvallisuuden kehittämiseen.” Yksi Valkosen prosessinhoitajakollegoista on Vihtavuoren pääluottamusmies Anne Leinonen. Sekä Valkonen että Leinonen kehuvat Forcitin turvallisuuskulttuuria. Asioita pohditaan yhdessä ja toteutetaan yhdessä. Kumpikin kokee, että työntekijät voivat aidosti vaikuttaa työturvallisuuden kehittämiseen. – Vuonna 2017 meillä käynnistettiin For Safe -ohjelma. Hankkeen aloitusvaiheessa mukana oli talon ulkopuolinen vetäjä. Työturvallisuuden asioita mietittiin työryhmissä varsin kokonaisvaltaisesti ja työntekijät otettiin mukaan kehittämiseen, Leinonen kertoo. Valkonen puolestaan muistaa vahvasti, miten For Safe -ohjelman startti herätti myös hänet ajattelemaan työturvallisuutta uudesta näkökulmasta. – Omaakin tekemistä rupesi katsomaan eri tavalla, henkilökohtainen suhtautuminen asioihin muuttui. Ja mitä enemmän tietoa kertyi, sitä tarkemmin työturvallisuuteen liittyvät ihan pienetkin asiat huomasi, Valkonen arvioi. Siviilija sotilasräjähteiden valmistaja Forcit Group on suomalainen kemianteollisuuden yritys, joka kehittää, valmistaa ja myy räjähdysaineita pääosin Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille. Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat räjähdeliiketoiminta Forcit Explosives, räjäytysten ympäristövaikutuksiin liittyvää konsultointia ja mittausta tuottava Forcit Consulting sekä puolustusjärjestelmiin erikoistunut Forcit Defence. Yhtiön yli 130 miljoonan euron liikevaihdosta siviiliräjähdeliiketoiminnan osuus on noin 75 prosenttia. Asiakkaita ovat muun muassa kaivokset sekä infra-alan yritykset. Yhtiön yli kymmenestä omasta tuotenimikkeestä nitroglykolipohjaiset tuotteet, kuten dynamiitit, valmistetaan Hangossa ja emulsioräjähteet, kuten Kemix-patruunat ja -putkipanokset, Vihtavuoressa. Valtaosa räjähdysaineista toimitetaan työmaille Forcitin itse suunnittelemilla ja toteuttamilla kemiittiautoilla. Jokainen kemiittiauto, eli MEMU-ajoneuvo (Mobile Emulsion Manufacturing Unit ), on käytännössä tuotantolaitos, joka pumppaa räjähteet louhintakohteessa valmiiksi porattuihin reikiin. Viime vuonna Forcitin Pohjoismaihin toimittamasta noin 80 000 tonnin räjähdemäärästä kemiittiautojen toimitusosuus oli yli 90 prosenttia. Kemiitti on Forcitin kaupallinen nimi pumpattavalle emulsioräjähteelle. Räjähteitä luovutetaan vain siirtotodistusta vastaan. Todistukset myöntää Turvallisuusja Kemikaalivirasto Tukes. Tukes ja paloja pelastusviranomaiset valvovat myös Forcitin toimintaa sekä tuotantolaitosten teknisiä ratkaisuja. Yhtiön juuret juontavat vuoteen 1897. Forcitin räjähdetehtaat sijaitsevat Hangossa ja Laukaan Vihtavuoressa. Forcitilla on kattava toimipisteja palveluasemaverkosto, sekä jälleenmyyjiä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Forcit Group työllistää kaikkiaan 520 työntekijää, joista Suomessa töitä tekee 310. Vihtavuoressa forcitilaisia on 60. ? Tekija?_2021_11_sisus.indd 13 Tekija?_2021_11_sisus.indd 13 10.11.2021 13.27 10.11.2021 13.27
14 Tekijä 11/2021 työkavereilta ja työnantajan järjestämissä koulutuksissa. Joka kesä meillä on myös kesätyöntekijöitä. Uusille tulijoille painotetaan sitä, että virheitäkin sattuu. Tärkeää on rohkeasti kertoa, jos moka tuli. On parempi saada prosessi pysäytettyä ennemmin kuin myöhemmin, Leinonen neuvoo. Uusien työntekijöiden perehdytys kesätyöntekijät mukaan lukien on osa työturvallisuutta. Vihtavuoren tehtaalla työskentelee aika ajoin myös talon ulkopuolista väkeä. Myös heidän kanssaan turvallisuusasiat käydään tarkkaan läpi. Tiedonsiirrosta on kyse myös siinä, kun Timo Halme vuosittain tarkastaa säteilylähteiden käyttöturvallisuutta. Halme tekee tarkistukset työvuorojen aikana. Operaatio on kuulemma hyvä hetki kertoa, miksi ja mitä tässä ollaan tekemässä. – Keskustellaan yhdessä mittaustuloksista ja vertaillaan niitä esimerkiksi luonnolliseen taustasäteilyyn. Nuo keskustelut arkisessa tilanteessa ovat arvokkaita ja tärkeitä ilman erityistä latausta, flow-tilassa, Halme kuvailee. ”Turvallisuus on ansaittava uudestaan joka päivä, ja jokainen voi itse vaikuttaa asiaan.” SAILA SAVOLAINEN Turvallisuuden ja kestävän kehityksen johtaja MOTIVAATIO VAATII YLLÄPITOA For Safe -ohjelmaan kuuluu raportointijärjestelmä, jonne kuka tahansa Forcitin työntekijä voi käydä tekemässä ilmoituksen puutteista ja korjaustarpeista. Järjestelmää myös käytetään aktiivisesti. – Henki on se, että asioista saa ja pitää huomauttaa. Työntekijöitä todella kannustetaan aktiivisuuteen, Valkonen kiittelee. Forcitin turvallisuuden ja kestävän kehityksen johtaja Saila Savolainen painottaa reagointinopeutta ja ennakoinnin merkitystä. Yhtiössä kiinnitetään huomiota siihen, että ilmoitetut turvallisuusepäkohdat korjataan mahdollisimman nopeasti. Nopea reagointi toimii yhtenä turvallisuusmittarina. – Se luo uskoa työntekijöihin, että turvallisuushavaintojen teolla on merkitystä. Havainto voi liittyä siisteyteen tai rikkoutuneeseen laitteeseen, puutteellisiin ohjeisiin tai muuhun seikkaan, joka vaikuttaa turvallisuuteen joko työpaikalla tai työmatkoilla. Tavoitteena on puuttua poikkeamiin alle 30 vuorokaudessa. Käytännössä reagointinopeuden keskiarvo on meillä alle 10 vuorokautta, Savolainen linjaa. Panostukset työturvallisuuteen ovat tuottaneet myös tuloksia. Kun vuonna 2019 Forcitissa työtapaturmia kirjattiin yli kymmenen, viime vuonna tapaturmia oli yksi. Vaan vuodet eivät ole veljeksiä, eikä työturvallisuudesta tule koskaan valmista. – Kuluvana vuonna poissaoloon johtaneita tapaturmia on valitettavasti ollut enemmän, tapaturmataajuusindeksi on tällä hetkellä melkein viisi. Forcitilla on sattunut kuluneen vuoden aikana jo neljä tapaturmaa, joista yksi liikenteessä, yksi kunnossapitotöissä ja kaksi tehdastuotannossa, Savolainen listaa vakuuttaen, että korjaavia toimenpiteitä tehostetaan. – Tulemme tekemään loppuvuoden aikana näkyvää työtä työn riskien tiedostamiseen, riskien arviointiin sekä esimiestyöskentelyyn liittyen. Turvallisuus on ansaittava uudestaan joka päivä, ja jokainen voi itse vaikuttaa asiaan. TIEDONSIIRTOA Anne Leinonen on työskennellyt Forcitilla 12 vuotta, Jesse Valkonen kuusi vuotta. Leinonen tekee töitä kahdessa ja Valkonen kolmessa vuorossa. Yhtä aikaa vuorossa töitä tekee enimmillään viisi henkilöä ja minimissään kaksi. Työtehtävät vuorolaisten kesken vaihtuvat. – Yläkoulun kemian ja fysiikan tunneilla pohdin, että tokkopa näitä tietoja elämässäni tulen tarvitsemaan. No, nytpä sitten joka työvuorossa mittaan tiheyksiä, Leinonen virnistää. Viitisen vuotta sitten yhtiöstä eläköityi moni työntekijä. Uusia tuotannon ja kunnossapidon työntekijöitä on palkattu viimeisten parin vuoden aikana lähes kymmenen. – Tämä on työtä, johon mikään koulu ei tekijää suoraan valmista. Asiat opitaan kokeneilta Tekija?_2021_11_sisus.indd 14 Tekija?_2021_11_sisus.indd 14 10.11.2021 13.27 10.11.2021 13.27
11/2021 Tekijä 15 AJASSA Säteilyturvakeskus reagoi poikkeamiin LUOTTAMUS HYVÄ, KONTROLLI PAREMPI? Uusi säteilylaki korostaa toiminnanharjoittajan vastuuta. – Perusajatus on varmaan ihan hyvä, Timo Halme sanoo diplomaattisesti arvioidessaan lain painopisteen muutosta. Halme on perin tyytyväinen Forcitin säteilyturvallisuuden asiantuntijakumppaniin, jota hän kehuu sitoutuneeksi ja avuliaaksi säteilyturvallisuuden arvioijaksi – tyypiksi, jolla on myös hyvä psykologinen pelisilmä. – Vastuun kantamisessa ydinajatus on, että ihminen saa tehdä työnsä turvallisesti. Vaikka STA, STV ja työsuojelu tekevät keskenään hyvää yhteistyötä, ulkoinen silmäpari toisi turvallisuuden kannalta varmasti jotakin hyvää ja varmistavaa kokonaisuuteen. Halmeen ehdotuksena on, että STUK järjestäisi ainakin yhden auditointikierroksen nyt, kun uuden säteilylain myötä ollaan ”uuden ajan alussa”. ? ? Forcitin turvallisuuden ja kestävän kehityksen johtajan Saila Savolaisen mukaan työpaikalla ilmoitetut turvallisuusepäkohdat korjataan mahdollisimman nopeasti. Suomessa säteilyturvallisuutta valvoo sosiaalija terveysministeriön alainen Säteilyturvakeskus STUK. Toiminnan tavoite on vastuullinen ja velvoittava – suojella ihmisiä, yhteiskuntaa, ympäristöä ja tulevia sukupolvia säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUK ylläpitää rekisteriä käytössä olevista säteilylähteistä. Säteilylähteitä ei saa ostaa tai myydä ilman STUKin lupaa. Ja kun säteilylähde aikanaan hävitetään, sekin on tehtävä STUKin ohjeiden mukaisesti. Hävityksestä pitää niin ikään toimittaa tieto STUKille kahden viikon kuluessa. Lain mukaan säteilylähteen käyttäjän on tehtävä viipymättä ilmoitus mahdollisesta säteilyturvallisuuspoikkeamasta. Ilmoituksessa on kerrottava toiminnanharjoittajan tunnistetietojen lisäksi muun muassa se, mistä säteilylähteestä on kyse, tiedot mahdollisista altistumisista, arvio mahdollisesti vapautuneista radioaktiivista aineista, välittömistä toimenpiteistä sekä myös ensiarviot säteilyturvallisuuspoikkeaman syistä. Vuonna 2020 STUKille raportoitiin viivytyksettä yhteensä 24 teollisuuden ja tutkimuksen säteilyturvallisuuspoikkeamaa. Niistä teollisuuteen liittyviä poikkeamia oli kymmenen. Kolmessa tapauksessa umpilähteen läheisyydessä oli työskennelty sulkimen ollessa auki. Kahdessa tapauksessa umpilähteestä oli vuotanut ulos radioaktiivista Kr-85-kaasua. Yhdessä tapauksessa röntgenputki katosi lähetyksen mukana matkalla Ruotsiin. Eräässä tapauksessa toiminnanharjoittajan liiketiloista varastettiin kolme putkistoja materiaalikuvauksiin käytettävää röntgenlaitetta. Puutteita oli myös umpilähteiden varastoinnissa. Lähde: STUK Tekija?_2021_11_sisus.indd 15 Tekija?_2021_11_sisus.indd 15 10.11.2021 13.27 10.11.2021 13.27
16 Tekijä 11/2021 VIERAILIJA Alakohtaiset työehtosopimukset tukevat tuottavuutta ILKKA KAUKORANTA Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n pääekonomisti. A lakohtainen työehtosopimus mitoitetaan aina koko toimialan tilanteen mukaan. Yrityskohtaisia joustoja toivovien näkökulmasta tämä voi tuntua ongelmalta, mutta alakohtaisuudessa on myös talouden kannalta hyviä puolia. Yleissitovat työehtosopimukset voivat parantaa tuottavuutta. Tuottavuus on talouskasvun tärkein tekijä ja se mahdollistaa myös palkansaajien ostovoiman parantamisen. Täysin yrityskohtaisessa sopimisessa yritykset voisivat yrittää hakea kilpailuetua jättämällä palkankorotukset maksamatta. Sen sijaan toimialan keskimääräisen tilanteen mukaan sovittavat yleissitovat työehtosopimukset kirittävät kaikkia toimialan yrityksiä parantamaan omaa tuottavuuttaan, jotta ne pystyvät maksamaan työehtosopimuksen mukaiset palkat. Tämä ulkoa tuleva kustannuspaine voi lisätä kannustimia tehdä tuottavuutta lisääviä investointeja. On toki niin, että kaikki yritykset eivät pysty kehittämään toimintaansa samassa tahdissa kuin työehtosopimuksen mukaiset palkat nousevat. Palkankorotusten myötä osa voi jopa joutua lopettamaan tai supistamaan toimintaansa. Toiminnan supistaminen on tietysti aina ikävä tilanne kyseiselle yritykselle, mutta sopivassa mitassa tällainen kehitys voi tarkoittaa tuottavuutta tukevaa luovaa tuhoa, jonka seurauksena työntekijät siirtyvät paremmin tuottaviin yrityksiin. Olennaista tässä talouden luovassa tuhossa on se, että hyvinvointivaltion turvaverkot tukevat työntekijöitä heidän siirtyessä uuteen työhön. Ansiosidonnainen työttömyysturva varmistaa toimeentulon, ja työvoimapolitiikan kautta autetaan uuteen työhön, tarvittaessa lisäkoulutuksen kautta. Tuhoa ei saa myöskään olla liikaa. Ylimitoitetut palkankorotukset voisivat tuhota työpaikkoja nopeammin kuin uusia syntyy. Sen takia työehtosopimusratkaisut on tärkeä mitoittaa talouden kantokyvyn mukaan. Alakohtaisista työehtosopimuksista on yrityksille sekin hyöty, että palkansaajat eivät pysty ulosmittamaan yrityksen tekemien investointien tuottoja itselleen yrityskohtaisina palkankorotuksina. Jos palkat määräytyvät puhtaasti paikallisesti, niin kalliin ja tuottavuutta parantavan investoinnin seurauksena palkansaajat voivat vaatia vastaavaa palkankorotusta itselleen. Tämä riski pienentäisi investoinnin kannattavuutta yrityksen näkökulmasta. Toki paikallista sopimista tarvitaan myös. Moni alakohtainen työehtosopimus tarjoaakin laajoja mahdollisuuksia yrityskohtaisiin ratkaisuihin. Paikallista sopimista edistäessä ei kuitenkaan kannata unohtaa, että alakohtaisesti sovittava työehtosopimus ja työrauha voivat tuoda merkittäviä etuja myös talouskasvun kannalta. Työehtosopimusten suurin arvo on kuitenkin siinä, että ne lisäävät työntekijöiden neuvotteluvoimaa, turvaavat työehdot ja supistavat palkkaeroja. "Moni alakohtainen työehtosopimus tarjoaa laajoja mahdollisuuksia yrityskohtaisiin ratkaisuihin." TEGERA ® 7799 TEGERA ® 577 TEGERA ® 8830R TEGERA ® 8831R TEGERA ® 8832R YKSI KÄSINE, MONTA KÄYTTÖKOHDETTA Ulkona on 10 pakkasastetta. Levy on teräväreunainen ja se on asennettava kylmyydestä huolimatta. Lisäksi ruuvit ovat niin onnettoman pieniä, että niitä on vaikea pitää kädessä. Millaisia käsineitä käytät tällaisessa tilanteessa? Me suosittelemme Tegera ® -käsineitä. Olemme suunnitelleet talveksi monikäyttöisiä lämpimiä käsineitä, joissa yhdistyvät joustavuus ja todella hyvä viiltosuoja. Yhdellä käsineparilla voit nyt hoitaa monenlaisia työtehtäviä. Osa uusista Tegera ® -käsineistämme mahdollistaa myös kosketusnäyttöjen käytön. Lue lisää Tegera ® suojakäsineistä Tekija?_2021_11_sisus.indd 16 Tekija?_2021_11_sisus.indd 16 10.11.2021 13.27 10.11.2021 13.27
TEGERA ® 7799 TEGERA ® 577 TEGERA ® 8830R TEGERA ® 8831R TEGERA ® 8832R YKSI KÄSINE, MONTA KÄYTTÖKOHDETTA Ulkona on 10 pakkasastetta. Levy on teräväreunainen ja se on asennettava kylmyydestä huolimatta. Lisäksi ruuvit ovat niin onnettoman pieniä, että niitä on vaikea pitää kädessä. Millaisia käsineitä käytät tällaisessa tilanteessa? Me suosittelemme Tegera ® -käsineitä. Olemme suunnitelleet talveksi monikäyttöisiä lämpimiä käsineitä, joissa yhdistyvät joustavuus ja todella hyvä viiltosuoja. Yhdellä käsineparilla voit nyt hoitaa monenlaisia työtehtäviä. Osa uusista Tegera ® -käsineistämme mahdollistaa myös kosketusnäyttöjen käytön. Lue lisää Tegera ® suojakäsineistä Tekija?_2021_11_sisus.indd 17 Tekija?_2021_11_sisus.indd 17 10.11.2021 13.27 10.11.2021 13.27
18 Tekijä 11/2021 NÄKIJÄ Teollisuusliiton Työtori kokoaa yhdelle verkkosivulle liiton alojen avoimet työpaikat. Sivustolle tiedot toimittavan Duunitorin Vilma Vikman kertoo, että työmarkkinat käyvät nyt kuumana ja avoimia paikkoja on ennätyksellisen paljon. Työtorilla hakijan markkinat TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA KITI HAILA ennätyssuuri lukema kertoo kuumana käyvistä työmarkkinoista. – Monella alalla on vakavaakin pulaa osaajista. Teollisuusliiton Työtori avattiin kesäkuun 2020 alussa. Viime vuonna palvelussa oli kävijöitä lähes 10 000, ja tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä kävijöitä oli yli 6 000. Vilkkaimmat kuukaudet ovat vuodenvaihteen molemmin puolin. Vikman kertoo, että kiinnostus alakohtaisesti räätälöityihin hakusivuihin on ollut viime vuosina kasvussa. – Teknologia on kehittynyt. Sitä myötä halutaan panostaa digityönhakuun. VAHVA VUOSI TULOSSA Koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana avoimien työpaikkojen määrä on seuraillut pandemian vaiheita. – Heti, kun poikkeusolot alkoivat, painuivat lukemat merkittävästi alemmalle tasolle kuin edellisvuonna, Vikman kertoo. Ilmoitettujen työpaikkojen määrä pysyi matalana vuoden 2020 ajan. – Työmarkkina alkoi elpyä keväällä, mutta pomppu ylöspäin tapahtui kesälomien jälkeen, Vikman kertaa tämän vuoden kehitystä. Tutkimuslaitokset ennustavat vuoden 2022 olevan vahvaa taloudellisen kasvun aikaa. Näkymä on samanlainen myös työmarkkinoilla. – Ei näy heikentymisen merkkejä. Osaajia kaivataan todella paljon, Vikman vahvistaa. Vastaavat ilmiöt ovat näkyneet myös kesätöiden tarjonnassa teollisuuden aloilla. – Viime kesä oli hyvä kesätyövuosi. Näyttää siltä, että ensi vuodeksi tullaan avaamaan erityisen paljon kesätyöpaikkoja. Kesätöiden haut alkavat perinteisesti jo edeltävän vuoden marras–joulukuussa. Vikman kertoo, että ensimmäisenä tulevat auki harjoittelupaikat T eollisuusliiton jäsenille ja teollisuuden työpaikoista kiinnostuneille suunnattu Työtori kokoaa yhdelle verkkosivulle teollisuusliittolaisten alojen avoimet työpaikat. – Työtori on teollisuusalan ammattilaisille räätälöity työnhakukone, kertoo työnantajakuvan asiantuntija ja markkinointipäällikkö Vilma Vikman Duunitori Oy:stä. Duunitori toimittaa tiedot avoimista työpaikoista automaattisesti Teollisuusliiton Työtorin sivulle osoitteeseen tyotori.teollisuusliitto.fi . Avoimia työpaikkoja voi hakea erilaisilla rajauksilla, muun muassa sijainnin, työsuhdemuodon ja yrityksen mukaan. Rajausmahdollisuudet on suunniteltu Teollisuusliiton alat ja niihin liittyvät hakusanat huomioiden. Työtorin hakuvahdin avulla oman hakunsa tulokset voi tilata sähköpostiinsa päivittäin tai harvemmin. Tilauksen voi päivittää tai perua milloin vain. – Jos ei aktiivisesti halua olla penkomassa Työtoria, voi tehdä hakuvahdin, Vikman toteaa. Hakuvahdin tilaajille lähtee yhteensä noin 3 000 sähköpostiviestiä kuukaudessa. ILMOITUKSET MONISTA LÄHTEISTÄ Työtorin työpaikkailmoitukset suodatetaan Duunitorin laajasta työpaikkavalikoimasta. Ilmoituksia julkaisevat yritykset itse, minkä lisäksi niitä haetaan lukuisista eri lähteistä, kuten yritysten omista ilmoitusalustoista ja TE-palvelusta. – Työtorilla on lähes kaikki teollisuuden työpaikat, koska ne tulevat monista lähteistä, Vikman kertoo. Syyskuun lopussa Työtorilla oli avoinna lähes 6 000 teollisuuden työpaikkaa. Vikman kertoo, että "Työtori on teollisuusalan ammattilaisille räätälöity työnhakukone." Tekija?_2021_11_sisus.indd 18 Tekija?_2021_11_sisus.indd 18 10.11.2021 13.28 10.11.2021 13.28
11/2021 Tekijä 19 AJASSA ja opiskelijoille suunnatut työt. Avoimia kesätöitä ilmoitetaan tämän jälkeen aina toukokuulle saakka. OSAAJISTA KILPAILLAAN Koronan helpottaessa monien teollisuuden yritysten tilauskirjat ovat täyttyneet, joten työntekijöitä tarvitaan kipeästi. – Hyvä liiketoiminta tarvitsee hyviä osaajia. Rekrytointi heijastelee, miten alalla yleensä menee, Vikman sanoo. Työvoimapulastakin on puhuttu, joten kilpailu osaajista kiristyy. – Työmarkkinoilla on ollut pidempään näkyvissä hakijoiden markkinaa. Osaajia haettaessa yrityksillä ei ole enää varaa olla passiivisia. – Aiemmin on pystytty laittamaan työpaikka auki ja odottamaan sankoin joukoin hakijoita. Kun työnhakijalla on enemmän varaa valita, yritysten pitää panostaa avoimien työpaikkojen markkinointiin. – Työnhakijat ovat aika kriittisiäkin siitä, millaisia töitä halutaan tehdä ja millaisessa työpaikassa halutaan olla, Vikman kertoo. Työnhaun helpottaminen on yrityksille yksi keino pärjätä kilpailussa. Kaikki yritykset eivät enää vaadi perinteisesti muotoiltua ansioluetteloa ja hakemuskirjettä. Vikman kertoo, että yksinkertaisimmillaan jotkut rekrytoijat pyytävät hakijaa jättämään vain yhteystietonsa. – Se vaatii uskallusta työnantajilta. Ehkä sitä alkaa nyt löytyä, Vikman arvioi. Halutut työntekijät saattavat myös olla passiivisia hakijoita, eli toisen yrityksen palkkalistoilla. Sosiaalinen media on hakijoiden tavoittamisessa käyttökelpoinen kanava. – Työpaikkoja pitää markkinoida, ja some on yksi tehokkaimmista kanavista saada osaajat kiinni, Vikman sanoo. MOTIVAATIO ESIIN Vikmanin ykkösvinkki työnhakijalle alasta, iästä tai kokemustasosta riippumatta on oman motivaation kertominen selkeästi. – Miksi haluaa tehtävään tai organisaatioon. Se pitää muistaa tuoda esille. Vaikka monilla aloilla on työnhakijan markkinat, kannattaa hakuun silti panostaa. Työnantajista löytyy verkosta paljon tietoa, joka kannattaa hyödyntää. – Massahakemuksia ei kannata lähettää. Sen verran kannattaa käyttää aikaa, että räätälöi hakemuksen kyseiseen paikkaan, Vikman sanoo. Omista vahvuuksistaan kertoessa on syytä pysytellä käytännön tasolla. – Kannattaa kertoa, miten vahvuus on konkreettisesti näkynyt töissä tai opinnoissa. Teollisuusliiton Työtori on pyritty rakentamaan mahdollisimman helpoksi työnhaun tueksi. – Työnhaku voi ajoittain olla raskasta ja hankalaa, mutta Työtorista sen ei pitäisi jäädä kiinni, Vikman sanoo. Teollisuusliiton Työtori: tyotori.teollisuusliitto.fi VILMA VIKMAN Työnantajakuvan asiantuntija ja markkinointipäällikkö Duunitori Oy:ssä, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Työskennellyt myös sisältömarkkinoinnin ja sosiaalisen median markkinoinnin parissa. Tällä hetkellä kiinnostunut muun muassa monimuotoisuuden ja palkka-avoimuuden edistämisestä työelämässä. "Monella alalla on vakavaakin pulaa osaajista." "Some on yksi tehokkaimmista kanavista saada osaajat kiinni." Tekija?_2021_11_sisus.indd 19 Tekija?_2021_11_sisus.indd 19 10.11.2021 13.28 10.11.2021 13.28
20 Tekijä 11/2021 ILMIÖ PALVELUIDEN MARKKINOINTIKIKKOJA Ohjelmistopuolella on jo pitkään tunnettu termi software as a service (SaaS). Tässä mallissa yritys myy ohjelmiston sekä sen ylläpidon asiakkaalle kuukausitai vuosimaksulla. Ostava yritys tai henkilö ei siis osta ohjelmistoa itselleen, vaan käyttöoikeuden ohjelmistoon. Alkuinvestointi on näin toteutetussa palvelussa usein pieni. SaaS löi läpi niin vauhdilla, että vastaavasti nimettyjä palveluita on kymmeniä. Esimerkiksi energiaa, paineilmaa, kuvia, tietoa, pelejä, johtamista tai maanviljelyä voi ostaa palveluna. Tässä hienolta kalskahtavassa kirjainlyhenteessä onkin välillä kyse vain hieman eri tavalla brändätyistä tuotteista ja palveluista. Omistaminen vähenee TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ OMISTAJUUDESTA TULI TAAKKA Kuluttajille tarjottavien vuokrausja leasing-palveluiden yleistymistä edistää halu vaivattomampaan elämään. Jos käy kerran kesässä vaeltamassa ja kaksi kertaa vuodessa laskettelemassa, saattaa ostamisen sijaan olla järkevämpää vuokrata välineet ja auto. Kun reissun jälkeen palauttaa vuokratut tavarat ja auton, ei tarvitse huolehtia niiden säilytyksestä tai huollosta. Hyvän esimerkin antaa myös veneily. Skipperin tarjoaman palvelun avulla veneilyharrastukseen voi päästä kiinni kuukausimaksulla, kun aiemmin siihen vaadittiin vakaa työpaikka ja pankkilaina. Skipperin kautta voi nimittäin ostaa eri puolilla Suomea sijaitsevien veneiden käyttöoikeuden kuukausimaksua vastaan. Vuokraamisen yleistyminen vähentää luonnonvarojen käyttöä. Tavaroita tarvitsee valmistaa vähemmän, koska vuokratavaroita käytetään enemmän kuin vaikkapa keskivertoperheen komeron perukoilla makaavaa ruuviväännintä. MEILTÄ MYÖS MEILTÄ MYÖS PAINATUSJA PAINATUSJA BRODEERAUSPALV ELUT! BRODEERAUSPALV ELUT! Kysy yrityksellesi Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita edustavia työvaatteita omalla logollasi! omalla logollasi! Verkkokauppamme on aina auki! Collegepaita • 100% polyesteripikee, 280 g/m² • harjattu (fleece) sisäpuoli • EN ISO 20471:2013 lk 2 • värit: fl.keltainen ja fl.oranssi • koot: XS-3XL ADLEY PAT556K/O-XS/3XL 39, 39,-• värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta ja fl.punainen/musta • koot: S-3XL TRITON PAT542K/O/PS-3XL 89, 89,-Stretch-housut riipputaskuilla • 290 g/m² polyesteri-puuvilla • polvisuojataskut ja moni puolisesti muita taskuja • EN ISO 20471:2013 lk 1 K O P • värit: fl. keltainen/musta • koot: XS-2XL DESPINA PAT542N-XS/2XL 89, 89,-K K O Naisten malli! Spider Roller XL+ S3 HRO • alumiinivarvassuoja ja teräksinen naulaanastumissuoja • vettä hylkivä • XL-lesti • koot: 39-48 Kitkapohja! SK52417-39/48 169 169,,-1,70 / pari PU-pinnoitetut työkäsineet • 40 % poly uretaanipinnoite, 30 % nailon, 30 % polyesteri • EN 388, CE CAT 2 • koot 7-11 SH05407T-11T 14 14 90 90 Hupparitakki • 100% polyesteripikee, 280 g/m² • harjattu sisäpuoli • EN ISO 20471:2013 lk 2 • värit: fl. keltainen, fl.oranssi • koot: XS-5XL ANDERS PAT557K/O-XS/5XL 69, 69,-K O Xstream Bluetooth ® kuulon suojaimet • loistava äänenlaatu • sisäänrakennettu mikrofoni • SNR 29 dB: H 32 dB, M 26 dB, L 17 dB • EN 342-1, 4, 6, 8, ANSI S-3.19-1974 HLL48000 HLL48001 149 149,,-199 199,,-• kuuleva kuulonsuojain 12 12 paria paria Tarjoukset voimassa 31.12.2021 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% IKH_Tekija?_210x297_171121.indd 1 IKH_Tekija?_210x297_171121.indd 1 3.11.2021 9.53 3.11.2021 9.53 Maailma hukkuu tavaraan ja suurin osa siitä lojuu valtaosan ajasta käyttämättömänä kaappien perukoilla, varastoissa tai parkkipaikoilla. Pikkuhiljaa omistamisen suosio kuitenkin vähenee ja VUOKRAAMINEN LISÄÄNTYY. Nykyään voi kohtuullisen helposti vuokrata muun muassa poran, retkeilytavaroita, auton, nokkakärryt, mökin, musiikkia, karaokelaitteet tai vaikka Speden Speleistä tutun nopeustestin. Esimerkiksi retkeilytavaroita vuokraavat niin yksityiset ihmiset kuin yritykset. Vaikka muutos näkyy nyt erityisesti tavallisille ihmisille suunnatuissa palveluissa, ilmiöllä on juurensa yritysmaailmassa. Termi PALVELUTALOUS tarkoittaa palveluiden kasvua kansantalouksissa ja yritysten liiketoiminnassa. Ilmiö sai nimensä jo 1960-luvulla. Pohjimmiltaan palveluiden lisääntymisessä on kyse RAHASTA JA TEHOKKUUDESTA. Yrityksen näkökulmasta kaikkea ei kannata tehdä itse. Jos tehtaassa on nosturi, yrityksen ei kannata itse palkata tai kouluttaa henkilöitä sen huoltamiseen, koska nosturi on harvoin rikki. Huoltopalvelun ostaminen tarvittaessa tai kuukausimaksulla tulee halvemmaksi. Samalla tavalla ei ole välttämättä järkevää ostaa kaikkia kalliita koneita, koska se vaatii paljon rahaa. Jos laitteita voi vuokrata, voi päästä nopeammin ja helpommin varsinaiseen työhön. Nykypäivänä teollisuusyritykset ostavat usein huoltopalveluiden lisäksi esimerkiksi siivouksen, työvaatteiden pesun ja kahviautomaatin täytön palveluna. Toisaalta palvelut ovat myös yrityksille mahdollisuus. Esimerkiksi hissija liukuporrasvalmistaja Koneen liikevaihdosta noin 45 prosenttia tulee huoltopalveluista. PALVELUT TUOVAT YRITYKSILLE VAKAATA TULOVIRTAA joka kuukausi. Palvelut mahdollistavat myös UUSIA TULOVIRTOJA JA TUOVAT SÄÄSTÖJÄ. Esimerkiksi laivojen moottoreita valmistava Wärtsilä myy moottoreiden huoltosopimuksia. Wärtsilä voi moottoreiden käyttöä seuraamalla auttaa asiakkaitaan optimoimaan moottorin käyttöä. Samaan aikaan Wärtsilälle kertyy lisää tietoa moottoreiden käytöstä ja yleisistä vioista. Tämä auttaa suunnittelemaan parempia moottoreita. PALVELUIDEN OSUUS SUOMEN BRUTTOKANSANTUOTTEESTA 65 60 55 50 45 40 1975 % 1985 1995 2005 2015 2019 Lä hd e: M aa ilm an pa nk ki Tekija?_2021_11_sisus.indd 20 Tekija?_2021_11_sisus.indd 20 10.11.2021 13.28 10.11.2021 13.28
11/2021 Tekijä 21 ? AJASSA MEILTÄ MYÖS MEILTÄ MYÖS PAINATUSJA PAINATUSJA BRODEERAUSPALV ELUT! BRODEERAUSPALV ELUT! Kysy yrityksellesi Kysy yrityksellesi edustavia työvaatteita edustavia työvaatteita omalla logollasi! omalla logollasi! Verkkokauppamme on aina auki! Collegepaita • 100% polyesteripikee, 280 g/m² • harjattu (fleece) sisäpuoli • EN ISO 20471:2013 lk 2 • värit: fl.keltainen ja fl.oranssi • koot: XS-3XL ADLEY PAT556K/O-XS/3XL 39, 39,-• värit: fl.keltainen/musta, fl.oranssi/musta ja fl.punainen/musta • koot: S-3XL TRITON PAT542K/O/PS-3XL 89, 89,-Stretch-housut riipputaskuilla • 290 g/m² polyesteri-puuvilla • polvisuojataskut ja moni puolisesti muita taskuja • EN ISO 20471:2013 lk 1 K O P • värit: fl. keltainen/musta • koot: XS-2XL DESPINA PAT542N-XS/2XL 89, 89,-K K O Naisten malli! Spider Roller XL+ S3 HRO • alumiinivarvassuoja ja teräksinen naulaanastumissuoja • vettä hylkivä • XL-lesti • koot: 39-48 Kitkapohja! SK52417-39/48 169 169,,-1,70 / pari PU-pinnoitetut työkäsineet • 40 % poly uretaanipinnoite, 30 % nailon, 30 % polyesteri • EN 388, CE CAT 2 • koot 7-11 SH05407T-11T 14 14 90 90 Hupparitakki • 100% polyesteripikee, 280 g/m² • harjattu sisäpuoli • EN ISO 20471:2013 lk 2 • värit: fl. keltainen, fl.oranssi • koot: XS-5XL ANDERS PAT557K/O-XS/5XL 69, 69,-K O Xstream Bluetooth ® kuulon suojaimet • loistava äänenlaatu • sisäänrakennettu mikrofoni • SNR 29 dB: H 32 dB, M 26 dB, L 17 dB • EN 342-1, 4, 6, 8, ANSI S-3.19-1974 HLL48000 HLL48001 149 149,,-199 199,,-• kuuleva kuulonsuojain 12 12 paria paria Tarjoukset voimassa 31.12.2021 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. alv 24% IKH_Tekija?_210x297_171121.indd 1 IKH_Tekija?_210x297_171121.indd 1 3.11.2021 9.53 3.11.2021 9.53 Tekija?_2021_11_sisus.indd 21 Tekija?_2021_11_sisus.indd 21 10.11.2021 13.28 10.11.2021 13.28
11/2021 Tekijä 23 ? AJASSA W oodoo-taloustieteen nimen keksi australialainen taloustieteen professori John Quiggin. Hän kuvaa yhdysvaltalaisyliopistoissa siinneitä fundamentalistisia, vapaasti liikkuvien pääomien oppeja näin: ”…joskus huonoiksi ja vaarallisiksi osoittautuneita ajatustapoja on vaikea saada lopullisesti hautaan. Ne saattavat nousta esiin yhä uudelleen, vaikka ne olisi selvästi osoitettu vääriksi.” Zombeihin, taloustieteilijöiden ja läntisten hallitusten palvelukseen astuneisiin häijyihin mutta koskaan kuolemattomiin vainajiin, kuuluvat Quigginin mukaan esimerkiksi kuvitelmat vaurauden valumavaikutuksesta ja vakauttavasta budjettikurista. Kaikki suuret kansainväliset talousinstituutiot, kuten kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Maailmanpankki ja rikkaiden teollisuusmaiden järjestö OECD, ovat nyt taipuneet näkemään zombien tihutyöt. Rikkaiden pöydistä ei toden totta valu murentakaan köyhille, vaan varallisuus ja pääomatulot kasautuvat. ”Kaikkihan sen nykyään tietävät, että etupäässä rikkaimmasta megaeliitistä koostuva prosentti rikastuu, varsinkin Yhdysvalloissa mutta myös globaalisti, sanoo apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila (Helsingin yliopistosta).” (Ylen uutiset 20.10.2021) Nyt kansainväliset talousinstituutiot puhuvat taloudellisen tasa-arvon ja verotuksen progressiivisuuden tärkeydestä. Progressiivisuus tarkoittaa sitä, että rikkailta verotetaan suhteessa enemmän kuin köyhiltä, regressiivisyys juuri päinvastaista tilannetta. Maailmanmaineeseen noussut taloustieteilijä Thomas Piketty kirjoittaa: ”Modernin hyvinvointivaltion on elintärkeää turvata perusrakenteensa ja varmistaa, että verotus on riittävän progressiivista eikä missään tapauksessa muutu regressiiviseksi tuloasteikon huipulla.” Zombit halutaan maailmalla siis nujertaa. Hallitseva taloustieteellinen oppirakennelma, paradigma, on muuttumassa. Jotkut suomalaiset poliitikot eivät näytä olevan tästä tietoisia. Kokoomuksen Petteri Orpo haikailee Helsingin Sanomissa 20. lokakuuta näin: ”Meidän pitää tiukentaa budjettikuriamme ja -sääntöjämme ja ryhtyä uudelleen katsomaan julkisen taloutemme kestävyysvajetta.” Voisivatko rikkaita palveleviin zombeihin Suomessa lukeutua verokonsultit? He ovat tuoreimpien tutkimusten mukaan vaikuttaneet huomattavasti suomalaiseen verolainsäädäntöön ilman todisteita lobbausväitteidensä paikkansapitävyydestä. Esimerkiksi vuoden 2014 yritysverotuksen alennuksen väitettiin maksavan itsensä ”dynaamisina vaikutuksina” takaisin jopa 50-prosenttisesti. Virkamiehet valtiovarainministeriössä olivat aiemmin pitäneet tuollaisia vaikutuksia ”tutkijoiden hölynpölynä”. Tällä markkinaliberalistisella ideologilla Suomeen kuitenkin masinoitiin mittava verotulojen menetys. Quiggin sanoo: ”Jopa suurten veronalennusten dynaaminen nettovaikutus on harvoin suurempi kuin yksi prosentti kansantulosta.” Mutta halutaanko vihdoin myös Suomessa zombit lapioida mullan alle? Aika irtautua woodootaloustieteestä? Rikkaiden verovälttelyn sallimisen ja yritysverotuksen laskemisen piti elvyttää Eurooppa ja luoda työpaikkoja. Ei tapahtunut. Nyt maailmalla markkinaliberalismista puhutaan woodoo-tieteenä. Siitä halutaan eroon. Entä Suomessa? TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_2021_11_sisus.indd 23 Tekija?_2021_11_sisus.indd 23 10.11.2021 13.29 10.11.2021 13.29
24 Tekijä 11/2021 Hyvinvointivaltio, paras järjestelmä kaikkein rujoimmin Yhdysvaltain korkeakoulujärjestelmä. Vain rikkaimmat pääsevät valtaisia lukukausimaksuja kerääviin huippuyliopistoihin. Ne operoivat vieläpä niin, että aiemmin saman yliopiston käyneiden vanhempien lapsilla on etukäteislupa luikahtaa ovista sisään kyvykkyydestä piittaamatta. Tätä kutsutaan ”rikkaat tolvanat” -järjestelmäksi. – Poliittiset päättäjät eivät Suomessa halua tarpeeksi paljon korjata budjettivajetta. Jos se haluaisi, asia hoituisi nopeasti, Kanninen toteaa viitaten paitsi verotuksen mahdollisuuksiin myös ”kestävyysvajeen” kauhisteluun. Kanninen toteaa, että viimeiset 20 vuotta valtiovarainministeriö on ennustanut korkojen nousua. Todellisuudessa korot ovat koko ajan laskeneet. Nyt Suomen valtio saa rahaa siitä, että se ottaa lainaa, eli korot ovat negatiiviset. – Kukaan ei tiedä, eikä voikaan tietää, tulevatko korot nousemaan, erikoistutkija huomauttaa. Aiemmin budjettikuria vaatinutta, entistä valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikköä Sixten Korkmania myötäillen Kanninen toteaa vielä budjettikurista, että hän nukkuu yönsä rauhassa, kun Suomen valtion velka on EU:n keskitasoa tai ei ainakaan ylitä suurimman EU-pelurin, eli Saksan, budjettivajetta. Kanninen vielä huomauttaa nimenomaan korkoihin liittyen, että ”kestävyysvajeen” suuruus riippuu täysin siitä, millaisia lukuja ennustajat päättävät laskelmiinsa valita ja millaisiin poliittisiin päätöksiin Suomea halutaan ohjailla. VEROPOHJAN AUKOISSA VIELÄ TILKITTÄVÄÄ – Kun katsotaan empiriaa (käytännön todisteita), kaikkialla siellä, missä verotus on korkea, myös talous, työllisyys ja hyvinvointi ovat korkealla tasolla, sanoo erityisavustaja Lauri Finér valtionvarainministeriöstä. Suomessa on viime vuosikymmeninä, monien eri verouudistusten jälkeen, käynyt kuitenkin samoin kuin Yhdysvalloissa ja Euroopan unionin maissa. – Iso muutos tapahtui vuonna 1993, jolloin ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Kaikkein varakkaimmat saavat suhteessa enemmän pääomatuloja, ja niitä verotetaan kevyemmin kuin suuria ansiotuloja. Tilanne ei ole isossa kuvassa muuttunut, Finér toteaa. Erityisavustaja kuitenkin painottaa, että nykyinen hallitus yrittää tilkitä ”veropohjan aukkoja”. Esimerkiksi rikas henkilö voi maksaa Suomessa kertyneistä pääomatuloistaan nolla Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ohto Kanninen alkaa verokeskustelun aivan perusasioista. Puhutaan Robin Hood -argumentista ja taloustieteellisestä ”rajahyödyn” käsitteestä. – Jos köyhältä otetaan euro ja annetaan se rikkaalle, rajahyöty on nolla. Mutta jos rikkaalta otetaan euro ja annetaan se köyhälle, rajahyötyä syntyy varmuudella. Erikoistutkija muistuttaa, että pohjoismainen, riittävään verotukseen nojaava hyvinvointimalli on laadullisesti täysin lyömätön. – Hyvinvointivaltiossa on keskeistä ajatus kollektiivisesta sosiaalivakuutuksesta. Jokainen meistä ajattelee: minä voin jäädä työttömäksi, minä voin sairastua, ja useimmat meistä suunnittelevat jäävänsä joskus eläkkeelle. Yksityinen vakuutus ei pysty tuottamaan mitään kunnollista näiden tilanteiden varalta. – Kollektiivinen vakuutus perustuu ja sen on perustuttava pakkoon. Sama koskee sosiaalija terveydenhuoltoa ja koulutusta, Kanninen muistuttaa palveluista, joihin verovaroja käytetään kaikkein eniten. Millaisen yhteiskunnan haluamme? Suomi voisi kantaa tuntuvasti lisää veroja isoista ansiotuloista ja suurista pääomista ja varallisuuksista, eikä sekään vielä tekisi Suomesta millään muotoa ”kireän verotuksen” maata. Kanninen toteaa, että verotusta manaavalle kannattaa aina esittää kysymys siitä, mihin hän veroja vertaa. – Jossain afrikkalaisessa maassa on varmasti alempi verotus, mutta onko maa hyvä vertailukohde meille? Pohjoismainen hyvinvointivaltio on maailman paras järjestelmä. TERVEYS EI JAKAUDU TASAN Onko suomalainen ay-liike unohtanut kollektiivisen vakuuttamisen ihanteen ja empatian köyhimpiä ja sairaimpia kohtaan? Työttömät ovat tilastoluvuin tutkittuina sairaampia verrattuina työssäkäyviin, mutta näppärästi hätiin ehtivä työterveyshuolto on varattu vain näille jo muutenkin paremmassa kunnossa oleville työssäkäyville. – Niin, onhan ajateltavissa, että työterveyshuolto kiellettäisiin ja että kaikille avoin, verovaroin kustannettu julkinen terveydenhuolto laitettaisiin kuntoon. Ay-liikehän on perinteisesti ajanut Suomessa sellaisia sosiaalivakuutuksen luonteisia uudistuksia, jotka hyödyttävät kaikkia, Kanninen pohtii. Jos koulutusta ei tarjota verovaroin, köyhät saavat huonon koulutuksen. Sen todistaa ehkä Tekija?_2021_11_sisus.indd 24 Tekija?_2021_11_sisus.indd 24 10.11.2021 13.29 10.11.2021 13.29
11/2021 Tekijä 25 AJASSA prosenttia veroa, jos hän sijoittaa varallisuuttaan vakuutuskuoreen ja kirjat siirretään ennen tuottojen nostoa veroparatiisiin. Arvonnousuverolla tämä yritetään estää. Aggressiivinen verosuunnittelu on yksi laillinen veronkierron keino. Euroopan unionin maista Hollanti, Luxemburg ja Irlanti käytännössä syövät muiden EU-maiden verotuloja. Nämä valtiot houkuttelevat suuryrityksiä näyttämään voittonsa näissä matalan yritysverotuksen kotoperäisissä paratiiseissa. – Euroopan unionin maiden välisestä haitallisesta verokilpailusta on päästävä eroon veropohjan harmonisoinnilla. Silloin yritysten voitto laskettaisiin joka maassa samalla lailla. SUURYRITYKSILLE VÄHIMMÄISVEROASTE Finér uskoo, että Panaman ja Pandoran paperien kaltaiset tietovuodot upporikkaitten omaisuuksia piilottelevista veroparatiiseista ovat vaikuttaneet aidosti. Nyt esimerkiksi yli 100 maata on jo mukana pankkitietojen vaihtamisvelvoitteessa. – Mutta EU:ssa pitää esimerkiksi paljastaa vain yhtiöiden edunsaajat, joilla on 25 prosentin omistusosuus yhtiöstä. Jos omistus hajautetaan pienempiin osiin, omaisuuden voi edelleenkin piilottaa. Tehtävää siis vielä riittää, Finér toteaa. OECD:n ehdotus 15 prosentin vähimmäisveroasteesta globaaleille suuryrityksille on Finéristä tärkeä muutos. – Suomen verotulot kasvaisivat. Voiton siirto ehkäistäisiin. Erityisavustaja on omissa akateemisissa tutkimuksissaan kuvannut hänkin elinkeinoelämän ja verokonsulttien suurta valtaa suomalaiseen verolainsäädäntöön. Finér toivoo, että maassa käytäisiin avoimempaa keskustelua paradigman muutoksesta. Verotukseen eivät saisi vaikuttaa vain ne, jotka itse hyötyvät verojen alentamisesta. – Veroilla lisätään kokonaishyvinvointia. Yhteiskunnan resursseja siirretään sinne, missä niitä eniten tarvitaan. ? Tekija?_2021_11_sisus.indd 25 Tekija?_2021_11_sisus.indd 25 10.11.2021 13.29 10.11.2021 13.29
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Sattuiko tapaturma? Hoitoon TaskuTurva-sovellusta näyttämällä Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, joka korvaa tapaturman hoitokuluja. Nyt tähän merkittävään jäsenetuun on kytketty vielä lisäetu. Jatkossa tapaturmaan liittyvä ensimmäinen hoitolaitoskäynti Pihlajalinnassa sujuu Teollisuusliiton jäseneltä omaa rahaa käyttämättä aina 250 euroon asti, kun näytät TaskuTurvasta Teollisuusliiton suorakorvauskorttia. Mahdollisia isompia jatkotutkimuksia varten jäsenen on mahdollista saada maksusitoumus. Lähimmän Pihlajalinnan hoitolaitoksen löydät kätevästi TaskuTurvan kautta. TaskuTurva on vakuutusyhtiö Turvan mobiilisovellus. Lataa omasi sovelluskaupasta, niin hoksaat miten kätevä se on. Ei muuten maksa mitään. Lue lisää edusta turva.fi/teollisuusliitto Teollisuusliiton uusi etu TaskuTurvaan: tapaturman hoidon ensimmäinen käynti Pihlajalinnassa omaa rahaa käyttämättä 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 1.11.2021 12.05.38 1.11.2021 12.05.38 Tekija?_2021_11_sisus.indd 26 Tekija?_2021_11_sisus.indd 26 10.11.2021 13.29 10.11.2021 13.29
? BLOGI: Riku Aalto: Teknologiateollisuuden neuvottelut voidaan aloittaa – yritykset valitsivat yleissitovuuden ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Teollisuusliitto ei voi ostaa työmarkkinasikaa säkissä – neuvotteluille ei vielä edellytyksiä ? BLOGI: Irene Niskanen: A-kassa haluaa tarjota alan parhaat palvelut ? Isoveli valvoo työntekijää – "Kun ei tiedetä, missä menee sallitun raja, siihen ei puututa" LUETUIMMAT LOKAKUU www.tekijälehti.fi Työnantajapuolen ristiriitainen toiminta on rapauttanut luottamusta, Riku Aalto kirjoitti. KI TI H A IL A TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN NEUVOTTELUT VOITIIN ALOITTAA SOPIMUSNEUVOTTELUT Teollisuusliiton hallitus teki 21.10. päätöksen työehtosopimusneuvotteluiden aloittamisesta Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa. Teollisuusliiton asettamat ehdot neuvotteluiden aloittamiselle olivat täyttyneet, ja liitto oli saanut tiedon yrityksistä, jotka ovat liittyneet työnantajayhdistyksen jäseniksi. Työnantajayhdistyksen jäsenkunnan edustavuus riittää yleissitovuuden syntymiseen teknologiateollisuuden työehtosopimukseen. Mikäli neuvotteluiden pohjalta saavutetaan neuvottelutulos, liitto tarkastelee vielä kertaalleen sopimuksen kattavuutta ennen kuin neuvottelutulos mahdollisesti hyväksytään. OIKAISU Tekijän numeron 10/2021 jutussa poroaitojen kunnossapitotyöstä oli kaksi virhettä. Aitatyöhön on valtion budjetissa varattu vuosittain 980 000 euroa, ei 800 000 euroa. Ja Norjan vastaisella rajalla Suomen vastuulla on 450 kilometriä aitaa, ei puolet siitä. Toimitus pahoittelee virheitä. SEURAA TES-NEUVOTTELUJEN ETENEMISTÄ Teollisuusliitto käy tänä syksynä ja talvena työehtosopimusneuvottelut useimmilla liiton sopimusaloilla. Eri sopimusalojen neuvottelujen etenemistä voit seurata liiton verkkosivujen “liikennevaloilla”: www.teollisuusliitto.fi/tes-neuvottelut TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMAA TURVATAAN VERROKKIMAISSA SUOMEA LAAJEMMIN PAIKALLINEN SOPIMINEN Teollisuusliiton, Paperiliiton, YTN:n sekä Ammattiliitto Pron työelämäkonsultti Jyrki Rainalta tilaama selvitys osoittaa Suomen verrokkimaiden turvaavan työntekijäpuolen asemaa paikallisessa sopimisessa Suomea laajemmin ja vahvemmin. Selvityksessä vertailtiin neljän EU-maan – Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin – metallija paperiteollisuuden henkilöstön edustajien asemaa sekä paikallista sopimista. – Henkilöstön asemaa on verrokkimaissa turvattu laajasti esimerkiksi myötämääräämisoikeuden, tulkintaetuoikeuden, tiedonsaannin ja hallintoedustuksen kautta. Henkilöstön asema on näistä johtuen vahva, ja houkutus sopia asioista paikallisesti siksi suurempi. Suomesta puuttuu verrokkimaissa käytössä olevaa lainsäädäntöä ja rakenteita. Täällä keskustelua paikallisen sopimisen edistämisestä käydäänkin lähinnä yritysten taloudellinen etu edellä, Raina toteaa. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi SAK: YLEISSITOVUUS SAA VAHVAN TUEN TYÖEHTOSOPIMUKSET SAK:n teettämässä kyselyssä suomalaisista 75 prosenttia on sitä mieltä, että työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Tätä mieltä on selvä enemmistö kaikissa ikäryhmissä. Enemmistö vastanneista ei myöskään halua, että paikallisesti voisi sopia työehtosopimuksia heikommista työehdoista. Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia pitää tärkeänä, että ammattiliitot sopivat asioista työntekijöiden puolesta myös silloin, kun niistä sovitaan paikallisesti. Lue lisää: www.sak.fi TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT: JOKAISEN ON KANNETTAVA VASTUUTA KORONAPANDEMIA Työmarkkinajärjestöt SAK, Akava, STTK ja EK vetoavat kaikkiin kansalaisiin, että he ottaisivat koronarokotteen mahdollisimman pian. Kysymys ei ole vain henkilökohtaisesta asiasta, vaan myös toisten kansalaisten suojelemisesta ja heidän oikeudestaan sairaanhoitoon sekä mahdollisuudesta toimeentulon hankkimiseen itselleen ja perheilleen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Sattuiko tapaturma? Hoitoon TaskuTurva-sovellusta näyttämällä Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, joka korvaa tapaturman hoitokuluja. Nyt tähän merkittävään jäsenetuun on kytketty vielä lisäetu. Jatkossa tapaturmaan liittyvä ensimmäinen hoitolaitoskäynti Pihlajalinnassa sujuu Teollisuusliiton jäseneltä omaa rahaa käyttämättä aina 250 euroon asti, kun näytät TaskuTurvasta Teollisuusliiton suorakorvauskorttia. Mahdollisia isompia jatkotutkimuksia varten jäsenen on mahdollista saada maksusitoumus. Lähimmän Pihlajalinnan hoitolaitoksen löydät kätevästi TaskuTurvan kautta. TaskuTurva on vakuutusyhtiö Turvan mobiilisovellus. Lataa omasi sovelluskaupasta, niin hoksaat miten kätevä se on. Ei muuten maksa mitään. Lue lisää edusta turva.fi/teollisuusliitto Teollisuusliiton uusi etu TaskuTurvaan: tapaturman hoidon ensimmäinen käynti Pihlajalinnassa omaa rahaa käyttämättä 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 210x297_Tekija_TaskuTurva_Teol_suorakorvauskortti_092021.indd 1 1.11.2021 12.05.38 1.11.2021 12.05.38 11/2021 Tekijä 27 LYHYET AJASSA Etsimme Riihimäelle KONEISTAJIA, KONEENHOITAJIA ja TUOTANTOTYÖNTEKIJÖITÄ Tarjoamme sinulle: Haastavia ja monipuolisia metallityötehtäviä nykyaikaisessa, siistissä ja jatkuvasti kehittyvässä konepajaympäristössä. Tehtävän vakavaraisessa ja kasvavassa kansainvälisessä vientiyrityksessä. Tarjoamme hyvät henkilöstöedut sekä autamme tarvittaessa asunnon löytämisessä ja muissa järjestelyissä. Olemme kansainvälisesti tunnettu ja vakavarainen perheyritys, jonka menestyminen perustuu uniikkeihin tuotteisiin, tinkimättömään laatuun ja ennen kaikkea työntekijöidemme vankkaan ammattitaitoon. Tutustu työtehtäviin ja meihin osoitteessa rekry.sako.fi Tekija?_2021_11_sisus.indd 27 Tekija?_2021_11_sisus.indd 27 10.11.2021 13.30 10.11.2021 13.30
11/2021 Tekijä 29 ? TYÖSSÄ ? Lujapelti Oy:n peltisepät vaihtavat kokonaisen korttelin peltikatot Katajanokalla Helsingissä. 18-vuotias Tatu Hakovirta on seppäporukan nuorin. Balettia taivaan rajalla Kattopeltiseppä on erikoisosaaja, jonka työ on käsityötä ja se luokitellaan olosuhteiden mukaan vaaralliseksi ammatiksi. Työporukan jäsenet pitävät huolta toisistaan ja huumorilla selvitään vaikeitten asioiden yli. Myös seppien työnantajaa, Lujapelti Oy:tä arvostetaan. TEKSTI PETRI PUROMIES KUVAT PEKKA ELOMAA Tekija?_2021_11_sisus.indd 29 Tekija?_2021_11_sisus.indd 29 10.11.2021 13.30 10.11.2021 13.30
30 Tekijä 11/2021 POHJAT Katolle mennään toteuttamaan suunnitelmaa. Kuka suunnitelman tekee? – Arkkitehti, rakennesuunnittelija, kattopeltiseppä, työhön osallistuva työnjohtaja…, Mika Korpela alkaa luetella ja jatkaa: – Mutta esimerkiksi vanhoissa saneerauskohteissa kattotornien ja muiden monimutkaisempien ulokkeiden määrätessä peltien liittymät ja saumat, suunnittelun teemme käytännössä me peltisepät itse. Nämä vaikeat kohdat näkyvät työpiirustuksissa tyhjinä alueina. Niistä kattopeltisepät tekevät omat versionsa niin sanotusti mallityönä. Rakennussuunnittelusta vastaavat hyväksyvät ne tai esittävät niistä omia mielipiteitään. – Useimmiten eivät, kuittaa Korpela. Kun esimerkiksi rakennetaan kokonaan uutta tai saneerataan vanhaa kattoa suoraan LUJAPELTI OY PERUSTETTU 2019 KOTIPAIKKA Kouvola TUOTANTO Konesaumakatto-, julkisivuja rakennuspeltityöt HENKILÖSTÖ 19, josta tuotannossa 17 OMISTUS Pääomistaja Ville Mikkola LIIKEVAIHTO 1,9 milj. euroa (2020) ? Miro Laine työskentelee jyrkällä päätylappeella. Työn monipuolisuus auttaa kestämään työn rasittavuuden, hän sanoo. Tekija?_2021_11_sisus.indd 30 Tekija?_2021_11_sisus.indd 30 10.11.2021 13.31 10.11.2021 13.31
11/2021 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? asunto-osakeyhtiön toimeksiannosta, tekevät kattopeltisepät kaiken, pohjatöistä alkaen. Työ käsittää vanhan peltikaton purkamisen, mahdolliset pohjatyöt aluspuiden kattorakenteissa ja siitä eteenpäin uuteen valmiiseen kattoon. Vanhoissa Museoviraston valvomissa kiinteistöissä on tärkeää, että uusi katto on tehty kaikilta osin samanlaiseksi kuin vanha oli. PELTI KIINNI Pohjatöiden eli pellin alla olevien puutöiden jälkeen aloitetaan katon pellittäminen. Pelti on litistettyä rautalevyä, standardileveää 610-millistä rainaa. Saumat vievät osansa jättäen hyötyleveydeksi noin 535 milliä. Tämä mitta luo standardin, jota joskus tarvittaessa joudutaan kaventamaan. – Esimerkiksi kun tullaan kahden kattotornin väliin keskelle kahdesta suunnasta, Korpela selventää. Katolle käytetään kahta pellinpaksuutta, 0,5 ja 0,6 millimetriä. Niissä on millin kymmenyksen ero, mutta käsittelyssä ero korostuu. – Olen tykännyt käyttää tuota paksumpaa peltiä. Aina. Siihen ei niin helposti tule käsityön jälkeä. Tosin se on raskaampaa käsitellä, Korpela avaa. Tässä kohden on hyvä muistuttaa pellin ominaisuudesta: vaikka sitä käytettäisiin paksumpanakin, se ei koskaan peitä tasaisesti huolimattomasti tehtyjä pohjatöitä. Kaikki tekemättä jätetyt asiat pellin alla näkyvät ja tulevat jäämään näkyville. Uuden peltikaton asennuksessa on huomioitava todella monta seikkaa. Sääsuojaukset ovat nykyrakennustyömailla standardi ja ne mahdollistavat suurien pinta-alojen yhtaikaisen purkamisen. Ennen kattoa purettiin pressujen alta sen verran, kun päivässä pystyi uutta säänpitävää tekemään. Katon jiirit eli kulmaukset, tornit ja muut erityiskohdat vaikuttavat saumajakoon. Pellityksen ? Päätyjen kattoerkkerit ovat vaativaa peltisepäntyötä. Tekija?_2021_11_sisus.indd 31 Tekija?_2021_11_sisus.indd 31 10.11.2021 13.31 10.11.2021 13.31
32 Tekijä 11/2021 32 Tekijä 11/2021 pitää tulla niihin oikeasta suunnasta, eli jiireissä saumojen pitää olla oikean suuntaiset: vesi ei saa juosta saumoihin nähden vastakarvaan. Miten päätetään mistä lähdetään liikkeelle? – Alan vanhimmat tarjoavat yleensä yleislääkettä: Tosta lähetään, siittä on aina ennenkin lähetty! Korpela muistelee pilke silmäkulmassa. – Sitten tulee joku nuorempi ja ehdottaa, että mitäs jos tehtäisiinkin näin… Siitä asiat sitten pikkuhiljaa kehittyvät. Yleensä seppäporukan vetäjä kantaa vastuuta asioiden oikeasta etenemisestä. Hän opiskelee rakennekuvat ja on selvillä, kuinka yksityiskohdat toteutetaan. Näitä voivat olla erilaiset turvallisuuteen tai talotekniikkaan liittyvät rakenteet, lumiesteet, kattosillat ja nykyään myös aurinkopaneelit. Kaikilla näillä on omat määräyksensä ja tekniset asennusvaatimuksensa, miten ne kiinnitetään kattopeltien saumoihin. Saumoja pitää olla tarpeeksi niin, että rakennelmista tulee tukevia ja turvallisia. SAUMAN VÄLIIN TAVARAA Pellit saumataan yhteen lähtökohtaisesti kaksinkertaisilla tuplasaumoilla ensin kattopinnasta ylösja sitten alaspäin, pystyyn. Piippujen kylkija kansipellityksien saumat voivat olla yksinkertaiset, puhutaan englasaumoista. Saumoja voidaan myös lyödä alas kattopinnan suuntaisiksi niin, että vesi virtaa saumojen päältä. Oikein pitkiä lappeita jatketaan vielä veivisaumalla. Yli kymmenen metriä pitkissä riveissä pellin lämmönvaihtelut alkavat vaikuttaa, erityisesti kuparipellissä. Toistensa limiin meneviä veivisaumoja käytetään myös vesikouruissa. Kattopeltisepät lisäävät saumojen vedenpitävyyttä saumausaineella, jonka tarkoitus on jäädä elastiseksi sauman sisään ja kestää kuivumatta koko peltikaton iän. Nykyään tarkoitukseen on kehitetty synteettinen aine, mutta ennen kattopeltisepät sekoittelivat jäteöljystä ja ruosteenestomaalista jokainen hieman oman tököttinsä. – Joillain se kuivui saumoihin, joillain taas ei, Korpela toteaa lakonisesti. Kansanmiestä ja kaduntallaajaa ihmetyttää kuinka pellistä on mahdollista saada niin tiivis, ettei vesi löydä tietään mistään kohdin katon läpi. – Sadevesi on hyvin harvoin ongelma peltikatolla, paitsi tietysti jos katossa on selkeitä reikiä, Korpela selvittää. – Kapillaarija kondenssivesi ovat ne ongelmat vanhoissa vinteissä, joista tuuletus häviää ja kondenssivesi ei pääse haihtumaan. Kondenssivedeksi kutsutaan fysikaalista ilmiötä, jossa lämpötilavaihteluiden takia kaasu eli vesihöyry tiivistyy pinnoille muuttuen suorastaan loriseviksi vesinoroiksi. Kolmas katoilla vaaniva vesivaara on paineellinen vesi, jota muodostuu katolle talvella kerääntyvän lumen ja jään alle. Kevätaurinko lämmittää kinosta päältä ja sisäpuolelta vintistä johtuva pieni lämpimän ilman vuoto sulattaa pellin päällä makaavaa lumipaakkua muodostaen vettä ja koko lumen paino työntää tätä sulamisvettä edellään kaikkiin mahdollisiin koloihin mitä vain kattopellistä voi löytyä. – On hyvin tärkeää käyttää saumausainetta eikä ohentaa saumoja liikaa, Korpela selvittää. Suomessa peltikatolle asetettavat kriteerit ovat maailman huippua. Siksi suomalaista kattopeltiseppää arvostetaan liki kaikkialla. PORUKAT Tatu Hakovirta on seppäporukan nuorin. – Vanha alani alkoi olla semmoinen, ettei kiinnosta yhtään. Mietin, että lähden rakennusalalle, Hakovirta muistelee. – Tuttuni oli kattotöissä ja se oli yksi vaihtoehto. Vähän tuurilla löytyi tämä nykyinen firma. Hakovirta aloitti puoli vuotta sitten Lujapelti Oy:n verstaalla tutustumalla pellin käsittelyyn sisätiloissa, mutta pääsi pian kattopeltiseppä ja mestari Miro Laineen mukana katoille. Hakovirta kiipeää notkeasti ja varmasti telineillä ja liikkuu viettävällä katonlappeella. ? Jouni Korte on tehnyt kattopeltisepän töitä 36 vuotta. Tekija?_2021_11_sisus.indd 32 Tekija?_2021_11_sisus.indd 32 10.11.2021 13.31 10.11.2021 13.31
11/2021 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ – Ehkä raskainta on kiipeäminen, se tuntuu jaloissa. Samoin joskus hankalat työasennot. Pelottavatko korkeat paikat? – Ei sieltä ylhäältä näe alas, Hakovirta kuittaa ja toteaa, että tässä työssä voisi olla tulevaisuus. Kauanko kattopeltiseppä kestää? Eläkeikään? Vastaajaksi saamme kokeneen kattopeltisepän, työsuojeluvaltuutettu Laineen. Hyväkuntoisen ja huumorintajuisen oloinen Laine on tehnyt peltikattoja reilun kolmetoista vuotta ja sanoo pärjänneensä yllättävän hyvin. Hän uskoo, että työn vaihtelevuus ja monipuolisuus auttavat kehoa ja mieltäkin kestämään työn rasittavuuden. Laine painottaa myös terveellisten elämäntapojen ja liikuntaharrastuksen lisäävän työviihtyvyyttä, joka johtaa varmasti myös pitempään työuraan. – Jos asennuspuolella ei ihan eläkeikään asti pystyisikään olemaan, niin sitten jossain muussa alaan liittyvässä työtehtävässä ehkä kuitenkin, Laine miettii. Molemmat kokeneet kattopeltisepät, Laine ja Korpela painottavat työntekijän omien työtapojen merkitystä kehon rasituksien jakaantumiseen. Heidän mielestään olisi hyvä opetella käyttämään vasaraa sekä oikeassa että vasemmassa kädessä. ?? Linnea Kankuri telineillä. ? Peltisaksia. ”Raskainta on kiipeäminen, se tuntuu jaloissa. Samoin hankalat työasennot.” Tekija?_2021_11_sisus.indd 33 Tekija?_2021_11_sisus.indd 33 10.11.2021 13.31 10.11.2021 13.31
34 Tekijä 11/2021 Siten iskut eivät rasittaisi vain yksipuolisesti toisen käden ranteita. Nimenomaan ranteiden ontelokanavat ja nivelet ovat peltisepän työssä kovilla. – Vanhemmalle mestarille uusien työtapojen oppiminen voi olla vaikeaa, nuorille alalle tulijoille se on itsestäänselvyys, Korpela näkee. Laine mainitsee myös, että nykyaikaiset työkalut ovat usein ergonomisempia. Niitä pitäisi tuoda katoille enemmän helpottamaan vanhoja työtapoja. Perinteisissä käsityöammateissa työkalut ovat olleet usein tekijöiden itsensä muokkaamia, jopa itse valmistettuja. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana valmiit työkalut ovat alkaneet kehittyä. Työsuojeluvaltuutettu Laine kertoo, että työkykyä ylläpitävää toimintaa on kehitteillä. Myös työnantaja Lujapelti Oy on tässä mukana. Hyväkuntoiset työntekijät ovat sille tietenkin kilpailuetu. PIDETÄÄN HUOLTA Pidättekö te huolta toisistanne tässä vaaralliseksi luokitellussa ammatissa? Kaikki nyökyttelevät. Mika Korpela muotoilee: – Jos työkaverikseni tulee uusi ihminen, minulla menee ainakin se ensimmäinen päivä kokonaan katsoessa miten henkilö pärjää. On saatava luottamus siihen, että toinen pärjää varmasti! Myös työryhmän nuorin Tatu Hakovirta sanoo tuntevansa, että hänestä välitetään ja pidetään huolta kokeneimpien työtovereiden puolelta. – Vauvan askelin eteenpäin ja tiukassa valvonnassa jo senkin takia, että pienenkin virheen takia voidaan joutua purkamaan aivan älyttömän suuret määrät jo tehtyä työtä, Korpela summaa. ? ? Linnea Kankuri ja Sven Kõpmann mittaavat ja piirtävät kattoerkkeriin tarvittavia peltejä. ”Pienenkin virheen takia voidaan joutua purkamaan suuret määrät jo tehtyä työtä.” SEPÄN PAJA Pajalta koko taika lähtee. Siellä tehdään vaikeammat rakenteet ja mallipellitykset. Pajalla on käytännössä vähintään yksi peltiseppä töissä. Hän valmistaa, jos mahdollista, yksin tai toisen tekemän mallin mukaan kappaleita, jotka sitten asennetaan kohteisiin. Kattopeltisepät liikkuvat paljon, muutenkin kuin vain pajan ja työmaan välillä. Useimmat asuvat kaukana työkohteista ja ovat tottuneet lähtemään liikkeelle aikaisin. Työ on erityisalaa, jossa kohteet vaihtuvat ja tekijät menevät sinne missä työ sillä hetkellä on. KATTOPELTISEPPIEN TYÖRYHMÄSSÄ MUKANA: MIKA KORPELA Kattopeltiseppä ja työhön osallistuva työnjohtaja JOUNI KORTE Kattopeltiseppä ja nokkamies tällä työmaalla MIRO LAINE Kattopeltiseppä, työsuojeluvaltuutettu LINNEA KANKURI Kattopeltiseppä SVEN KÕPMANN Kattopeltiseppä TATU HAKOVIRTA Kattopeltiseppäoppilas Tekija?_2021_11_sisus.indd 34 Tekija?_2021_11_sisus.indd 34 10.11.2021 15.36 10.11.2021 15.36
11/2021 Tekijä 35 ”Uuden työkaverin kanssa menee ensimmäinen päivä katsoen miten hän pärjää. On saatava luottamus.” MIKA KORPELA Kattopeltiseppä ja työnjohtaja TYÖSSÄ Tekija?_2021_11_sisus.indd 35 Tekija?_2021_11_sisus.indd 35 10.11.2021 13.32 10.11.2021 13.32
36 Tekijä 11/2021 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Työntekijän osallistuttava suojainten valintaan Ihannetilanteessa lopputulema työpaikalla on se, että henkilönsuojaimia ei tarvita. Mutta jos tarvitaan, silloin työntekijät on otettava mukaan niiden hankintaprosessiin, painottaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Erja Mäkelä. ammattitautitutkimuksissa ärsytyskosketusihottuman kanssa. Ihannetilanteessa työntekijät pääsevät koekäyttämään standardit täyttäviä suojavarusteita ja valitsemaan itselleen mieluisimmat. Tämä kasvattaa käyttöastetta. Naamareiden pitäisi istua napakasti kasvoille, ja niiden tiiviys täytyisi tutkia mittauksilla. Vastamelukuulokkeista Mäkelä toteaa, että ne eivät ole kuulonsuojaimia, jollei niitä ole tehty kuulonsuojaimiksi EN-standardien mukaan. Radiokuulonsuojaimia voi käyttää, jos riskinarvioinnissa on todettu, etteivät ne aiheuta vaaraa. Asiantuntija painottaa, että suojavarusteiden oikea käyttö on opetettava, niille on oltava asianmukaiset vaihtoja säilytystilat ja varaosat on vaihdettava ohjeistuksen mukaisesti. VALTUUTETTU, TÄRKEÄ LENKKI – Sairastumista ei saa ehtiä tapahtumaan! Tässä kohtaa työsuojeluvaltuutetun rooli nousee Mäkelän mielestä tärkeäksi. – Tieto työtä tehtäessä havaituista suojainten puutteista ja ongelmista ei mene eteenpäin. Manataan vaan ”paskoja” suojaimia, eikä asioita saada korjattua. Työsuojeluvaltuutettu on usein linkkinä työnantajaan päin. Hänen kauttaan voidaan ongelmista kertoa eteenpäin, Mäkelä kuvailee korjausliikkeiden yhtä tärkeää väylää. Mäkelä palaa vielä työnantajan vastuuseen ja siihen, että kaikki tekniset keinot riskien vähentämiseksi on käytettävä ennen henkilökohtaisia suojaimia. – Koko prosessia, ei vain työntekijöitä, on valvottava. On otettava kaikki askeleet, joilla koko prosessi saadaan turvallisemmaksi. Mutta jos henkilönsuojaimia tarvitaan, niiden käytön tarkastelu voi hyvin sopia esimerkiksi turvallisuuskävelyjen osaksi. H anskat, jotka aiheuttavat allergisen ihottuman. Kuulonsuojaimet, joita ei olekaan sovitettu yhteen muiden suojavarusteiden kanssa tai joiden alle jää paksun pipon reuna, eikä melu vaimennu. Hitsauskypärä, joka on niin painava, että se aiheuttaa niskaja hartiakipuja. Noissa kaikissa tapauksissa on työpaikalla jokin mennyt pieleen. – Suojainten ei kuulu aiheuttaa terveydellistä haittaa, Työterveyslaitoksen johtava suojainasiantuntija, vanhempi tutkija Erja Mäkelä toteaa. RISKIT ARVIOON Mäkelä painottaa sitä, että kaikki muut suojauskeinot on käytettävä ensin ennen kuin ryhdytään hankkimaan henkilönsuojaimia. Näin sanoo työturvallisuuslaki. Esimerkiksi kemikaali on vaihdettava, jos vain mahdollista, vaarattomampaan tai meluava kone koteloitava hiljaisemmaksi. Ja kaiken on perustuttava riskien arviointiin, Mäkelä alleviivaa, sillä ylisuojautuminenkaan ei ole järkevää. – Aika iso osa ongelmista johtuu siitä, etteivät suojavarusteet ole olleet niin suojaavia kuin on ollut tarkoitus, mikä voi johtaa ammattitautien ilmaantumiseen. Työn altisteista voi tulla myös terveysongelmia, joita ei koskaan todeta ammattitaudiksi, Mäkelä toteaa. EU-standardien mukaisissa kemikaalinsuojakäsineissä on Mäkelän mukaan luotettavasti ilmoitettu, mitä kemikaalia vastaan ne on valmistettu. Valinta on osattava tehdä oikein. Työntekijöiden kuuntelun tärkeys paljastuu tässä Mäkelälle ”kaikkein käsittämättömimmässä” hanskatarinassa. Siivooja ei saanut riittävän isoja käsineitä, sillä työnantajan mielestä heillä ei voinut olla töissä niin isokätistä ihmistä. Asia paljastui, kun siivooja oli Työterveyslaitoksella H A RR I N U RM IN EN Suojavarusteiden on täytettävä standardit ja sovittava käyttäjälleen altistusten ja ammattitautien vähentämiseksi. Tekija?_2021_11_sisus.indd 36 Tekija?_2021_11_sisus.indd 36 10.11.2021 13.32 10.11.2021 13.32
SUOJAIMET – Jo yhden sairauspoissaolopäivän välttäminen voi maksaa kustannukset takaisin, tähdentää Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Jouni Salonen. Työympäristöongelmien estäminen ennakolta ja työntekijöiden kuuntelu kannattaa aina. Työnantaja hyötyy, jos hän kulkee Salosen sanoin sitä ”oikeaa polkua” työympäristön kohentamisessa. Riskien arvioinnin jälkeen ei heti ryhdytä miettimään henkilönsuojainten käyttöä. Ensin käytetään kaikki muut keinot. Asiantuntija ottaa esimerkiksi huonon valaistuksen ja puutteellisen ergonomian aiheuttamat niska-hartiaongelmat ja niistä johtuvat sairauspoissaolot. Valaistus voidaan korjata ehkä yhdellä hyvällä led-valaisimella. Jos tarvetta henkilökohtaisiin suojaimiin vielä jää, kannattaa aina osallistaa valintaan ne, jotka suojaimia töissään tulevat käyttämään. – Henkilökohtaiset ominaisuudet pitää ottaa huomioon. Työntekijä myös käyttää mieluummin sellaisia suojavarusteita, joiden valintaprosessiin hän on itse päässyt osallistumaan, Salonen painottaa. Työpaikalle voisi esimerkiksi järjestää turvakenkien kokeilun. Työterveyshuoltokin voisi olla omalla asiantuntemuksellaan mukana suojavarusteiden hankinnassa. Salonen mainitsee myös, että jos jostain syystä suojavarusteiden valinta ”meneekin metsään”, on oltava myös mahdollisuus vaihtaa varusteet toisenlaisiin. – Teknistä kehitystä kannattaa seurata eikä vain tyytyä ostamaan niitä painavia kypäriä, joita on ostettu viimeiset 20 vuotta, Salonen sanoo ongelmia aiheuttavista kypäristä. – Valtuutettu ja työsuojelutoimikunta voisivat kartoittaa mahdollisuudet. Valinnanvaraa on, työympäristöasiantuntija vakuuttaa. 11/2021 Tekijä 37 TYÖSSÄ KUUNTELU KANNATTAA ”Koronapandemia on entisestään kurjistanut haavoittuvimmassa asemassa olevien työntekijöiden työehtoja.” KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Työpaikallani tullaan järjestämään työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalit. Saavatko työpaikallani toimivat vuokratyöntekijät äänestää työpaikkani työsuojeluhenkilöiden valinnoissa? Eivät saa. Vuokratyöntekijät valitsevat oman työnantajansa, eli vuokrayrityksen, henkilöstön keskuudesta valtuutetun ja kaksi varavaltuutettua, jos vuokrayrityksen palveluksessa on vähintään 10 henkilöä. Vuokrayritykseen on perustettava myös työsuojelutoimikunta tai muu yhteistoimintaelin, jos sen palveluksessa on vähintään 20 henkilöä. Vuokratyöntekijöillä ei siis ole oikeutta osallistua työpaikkasi työsuojeluvalintoihin. TUTKIJAT: KUNNON TÖITÄ PÄTKIEN TILALLE! ”Henkilökohtaiset ominaisuudet pitää ottaa huomioon.” Pätkätöihin pakotetuilla on vaikeuksia toimeentulossa ja he kärsivät stressistä ja toivottomuuden tunteista. Ei heistä itsestään, vaan työn luonteesta johtuen, heillä on muita useammin mielenterveysongelmia ja päihteiden väärinkäyttöä. Joillain on myös kohonnut itsemurhariski. Niin Ruotsissa kuin muissakin EU-maissa kunnon työpaikkoja on koko ajan vähemmän. Koronapandemia on entisestään kurjistanut nimenomaan haavoittuvimmassa asemassa olevien työntekijöiden työehtoja. Tutkijoiden mukaan on ylläpidettävä ja turvattava hyvälaatuisia työsuhteita, jotta työntekijöitä eivät uhkaa työttömyys tai joutuminen toistuvasti heikkolaatuisia työsuhteita sisältävälle uralle. TYÖSUHTEET Uusi ruotsalainen tutkimus osoittaa, että nollatuntisopimusten kaltaiset, heikkolaatuisiksi luokitellut työsuhteet koettelevat mielenterveyttä. Tutkijoiden mukaan poliittisilla toimilla pitäisi saada kunnon töitä pätkien sijaan. Tutkijat käyttivät uutta menetelmää, jolla löydettiin pitkiä jaksoja heikkolaatuisissa työsuhteissa sinnitteleviä työntekijöitä. Tällaisissa työsuhteissa olevat ihmiset ovat esimerkiksi nollatuntisopimuksilla työskenteleviä ja tarvittaessa töihin kutsuttavia. Heitä ovat myös näennäiset yrittäjät, jotka on pakotettu yksinyrittäjiksi, jotta työnantaja voi välttyä työnantajille kuuluvilta maksuilta. Lähde: Low-quality employment trajectories and risk of common mental disorders, substance use disorders and suicide attempt: a longitudinal study of the Swedish workforce https://pubmed.ncbi.nlm.nih. gov/34397098 Tekija?_2021_11_sisus.indd 37 Tekija?_2021_11_sisus.indd 37 10.11.2021 13.32 10.11.2021 13.32
Mannerin konepajalla pyörät pyörivät H ankolainen Mannerin Konepaja on vuosien varrella tuottanut kaikkea peltisistä keksipurkeista radiomastoihin. Kohta viidenkymmenen vuoden ajan yritys on kuitenkin panostanut kuljetuspyöriin. – Yrityksen nimi on Mannerin Konepaja, mutta nykyään käytämme aika vähän metallia. Ehkä pyörännavassa, mutta eniten käytämme muovia, pääluottamusmies Manne Björkqvist sanoo. Teollisuuspyörät ovat yhä pienempi osa tuotantoa. Viime vuosina etenkin terveydenhuollossa käytettävien pyörien kysyntä on kasvanut. Pyöriä käytetään esimerkiksi sairaalaja kuntoutuslaitteissa. Metalli on vaihtunut muoviin, mutta pyörät ovat edelleen pääosassa Mannerin konepajalla Hangossa. – Yhdessä pyöräsarjoistamme ei ole yhtäkään metalliosaa, ja se soveltuu esimerkiksi magneettiröntgenissä tarvittaviin laitteisiin. Tuotantohallissa koneet sylkevät ulos kokonaisia pyöriä tai pyörien osia. – Voi sanoa, että tuotamme pyörien ”high techiä”. Suomessa massatuotanto ei kannata, Björkqvist sanoo. Ketään tuskin yllättää, että globaalisti suurin osa pyöristä tuotetaan Kiinassa. Sami Rantala hoitaa yhdessä työparinsa kanssa muovin tuotanto-osaston koneita. Rakkaus toi turkulaisen Suomen eteläisimpään kaupunkiin ja töihin Mannerille. – Työ sopii täydellisesti opintoihini Kemin ammattikorkeakoulussa. Opinnot tehdään etänä, ? Osaamme valmistaa työkalut itse alusta loppuun. Valmistamamme työkalut ovat parhaita, työpajalla työskentelevä Viking Söderling sanoo. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT PATRIK LINDSTRÖM KÄÄNNÖS JOHANNA MINKKINEN 38 Tekijä 11/2021 Tekija?_2021_11_sisus.indd 38 Tekija?_2021_11_sisus.indd 38 10.11.2021 15.21 10.11.2021 15.21
ja minun tarvitsee käydä Kemissä vain joka toinen kuukausi, Rantala sanoo. KORONA TULI HUONOON SAUMAAN Mannerin konepaja panostaa vientiin, etenkin Euroopassa. Suomessa yritys on vakiinnuttanut asemansa, ja tänä päivänä vajaa 70 prosenttia tuotannosta menee vientiin, ja osuus kasvaa koko ajan. – Olimme juuri lanseeranneet uusia tuotteita, kun pandemia alkoi. On vaikeaa myydä tuotteita tapaamatta asiakkaita, väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimetty Jukka Immonen sanoo. Liikevaihto on tänä vuonna kuitenkin kasvanut noin viidellä prosentilla. Immonen on suhteellisen uusi toimitusjohtajana, mutta on työskennellyt yrityksessä kolme vuotta. Tuotannon puolella koronatoimet näkyvät turvavälien ja käsidesin lisäksi siinä, että jotkut osastot ovat siirtyneet työskentelemään yhden vuoron sijaan kahdessa vuorossa tungoksen välttämiseksi. – Tämä ei ole sopinut kaikille työntekijöille, esimerkiksi lapsiperheille, joten moni on iloinen, kun palataan taas yhteen vuoroon, Björkqvist sanoo. Hän on tyytyväinen, ettei kukaan työkavereista ole saanut covid-19 -tautia. Vaikeuksista on selvitty myös aiemmin. – Vuoden 2008 romahduksen ja vuoden 2018 välissä oli monta todella vaikeaa vuotta. Koimme lomautuksia ja YT-neuvotteluita säännöllisin väliajoin, Björkqvist kertoo. KAIKKEA EI VOIDA AUTOMATISOIDA Yhä suurempi osa pyöristä kootaan robottien avulla, mutta edelleen on paljon käsin tehtävää työtä. Silloin kyse on yleensä pienemmistä sarjoista. – Tämä koko ei sovi automaattiin. Teemme nyt 500 kappaleen sarjaa, Barbro Lignell sanoo ja näyttää Tango-mallista pyörää, joka on yksi Mannerin konepajan standardituotteista. Lignell on runsaan 20 Mannerin vuoden aikana ehtinyt tehdä monta eri työtehtävää. Hän on työskennellyt nyt jo lopettaneella metalliosastolla sekä kokoonpanijana. Sen lisäksi hän toimi esimiehenä yli kymmenen vuotta. Hyviä hetkiä on ollut, mutta kaikki muistot eivät ole iloisia. – Ollakseni täysin rehellinen sain erään organisaatiomuutoksen aikana valita, tuleeko minusta työtön vai kokoonpanija. Kaksi naispuolista esimiestä uudelleensijoitettiin. Minulla oli mielipiteitä, ja voi sanoa, ettei sitä aina arvostettu. Tuotantotilat alkavat olla vuosia nähneitä, ja sen huomaa. – Täällä on aika ahdasta. Nyt tilat suunniteltaisiin täysin eri tavalla. Hyvä asia on kuitenkin, että meillä nykyään on nostettavat sähköiset pöydät. PERHEYRITYS MONELLA TAPAA Tuotantopuoleen verrattuna on työpajalla miltei hiljaista. Täällä Viking Söderling ylläpitää ja korjaa tuotantotyökaluja Yle Västnylandin aamupäiväohjelmaa kuunnellen. – Tämä on monella tapaa vaihtelevaa työtä. Työkaluissa on monta liikkuvaa osaa, joten tässä pitää saada monta asiaa sopimaan yhteen. Haluan myös tehdä työn ripeästi, sillä muuten tuotantokoneet seisovat. Söderlingillä on 42 Mannerin vuotta takanaan. Kun hän aloitti yrityksessä, Mannerilla työskenteli yli 100 henkilöä. Tuotantopuolella on useampi pitkään yrityksessä työskennellyt. Nuorempien työntekijöiden keskuudessa on yleisempää, että viihdytään muutama vuosi, kunnes hakeudutaan muualle. Kolmivuorotyö saattaa houkutella alueen muihin teollisuusyrityksiin. Vuorotyö nostaa palkkaa selvästi, Björkqvist sanoo. Sekä Manne Björkqvist että Viking Söderling kehuvat työpaikan ilmapiiriä. Manner on perheyritys monella tapaa. – Täällä on hyviä tyyppejä. Veljeni on täällä ja myös poikani työskenteli täällä yli kymmenen vuotta, Söderling sanoo. ? OY MANNERIN KONEPAJA AB PERUSTETTU 1890 KOTIPAIKKA Hanko TUOTANTO Pyörät HENKILÖKUNTA 25 tuotannossa, yhteensä noin 50 LIIKEVAIHTO 7,2 miljoonaa euroa (2020) ? Pääluottamusmies Manne Björkqvist 11/2021 Tekijä 39 TYÖSSÄ Tekija?_2021_11_sisus.indd 39 Tekija?_2021_11_sisus.indd 39 10.11.2021 13.46 10.11.2021 13.46
40 Tekijä 11/2021 ”Päästiin nopeasti vauhtiin” ”O lemme olleet pidemmän aikaa osa Teollisuusliittoa, eikä yksittäinen oma lohkomme, sanoo Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho. Teollisuusliitto muotoutui kolmen ammattiliiton yhdistyessä vuoden 2018 alussa. Liitot olivat Teollisuusliitto (entinen Metallityöväen liitto), TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Puuliitto. – Fuusiossa liittojen kulttuurit ympättiin samaan myllyyn. Alku oli jännää aikaa. Päästiin Teollisuusliiton kemian sektori ajaa jäsenten etuja kahdellatoista sopimusalalla. Sektorin johtaja Toni Laiho arvioi, että liiton iso koko on avannut edunvalvontaan uusia mahdollisuuksia. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN nopeasti vauhtiin ja tutustuttiin, Laiho kertoo. Kemian sektorin kahdestatoista sopimusalasta kahdeksan on TEAM-taustaisia. Metalliliitosta ja Puuliitosta tuli molemmista kaksi sopimusalaa. Laiho pohtii, että Teollisuusliitto avasi uusia mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi TEAM-liiton aikaan ei ollut alueorganisaatiota. Ison liiton hyötyjä ovat myös kattava osaaminen muun muassa tutkimuksessa, oikeudellisessa toiminnassa ja työympäristöasioissa. – Edunvalvonnan tukipalvelut ovat parantuneet. Kookkaassa organisaatiossa on myös kehityskohteita. – Yksiköiden välistä yhteistyötä pitää kehittää, Laiho antaa esimerkin. Teollisuusliiton ajan suurimpana haasteena Laiho pitää työaikaa pidentänyttä kilpailukykysopimusta ja siitä luopumista. Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n viimeaikaiset irtiotot työehtosopimustoiminnasta ovat myös haaste, vaikka kemian sektorin sopimusaloilla työehdoista neuvotellaankin totutulla tavalla. – Tilanne heijastelee myös kemian sektorin sopimusalojen neuvotteluihin, Laiho kertoo. KEMIAN SEKTORI PA UL A M YÖ HÄ NE N JU HA M ET SO JO HA NN ES TE RV O JO HA NN ES TE RV O PE TR I PU RO M IES JO HA NN ES TE RV O Tekija?_2021_11_sisus.indd 40 Tekija?_2021_11_sisus.indd 40 10.11.2021 15.29 10.11.2021 15.29
11/2021 Tekijä 41 LIITOSSA Hän katsoo, että nykytilanteessa sopimusjärjestelmää koeponnistetaan, jotta molemmat osapuolet voisivat todeta järjestelmän toimivaksi. Tähän asti yhteistyö on toiminut hyvin kolmen toisistaan eroavan työnantajaosapuolen kanssa. SOPIMUSALOJA TÄYSI TUSINA Kemian sektorilla on kaikkiaan 12 sopimusalaa, joilla työmarkkinoiden käytössä on noin 25 000 Teollisuusliiton jäsentä. Jalometallialalla Teollisuusliiton jäsenet työskentelevät muun muassa kultaseppinä kultasepänliikkeissä. Kemian perusteollisuudessa jäsenet tekevät töitä muun muassa peruskemikaalien valmistuksessa, kaasuteollisuudessa sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden sekä lääketeollisuuden raaka-aineiden valmistuksessa. Kenkäja nahkateollisuudessa jäsenet työskentelevät kenkien, laukkujen, turkisten ja nahkatuotteiden valmistuksessa. Kumiteollisuudessa valmistetaan renkaita, hihnoja, letkuja, päällysteitä, kumisaappaita ja kumiseoksia. Lasikeraamisessa teollisuudessa jäsenet työskentelevät muun muassa astioiden, tuulilasien, peilien, saniteettiposliinin, lasivillan, uunien ja taidelasin valmistuksessa. Muovituoteteollisuuden ja kemiantuoteteollisuuden sopimusala sisältää laajan kirjon erilaisia työpaikkoja kattohuovan valmistuksesta lääkkeiden ja muovituotteiden valmistukseen. Öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuudessa jäsenet työskentelevät öljyjalosteiden ja petrokemiantuotteiden valmistuksessa. Myös veneenrakennusteollisuus sekä harjaja sivellinalat ovat kemian sektorin sopimusaloja. Edellä mainituilla sopimusaloilla Teollisuusliiton sopimuskumppani on Kemianteollisuus ry. Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan sopimusalalla jäsenet työskentelevät muun muassa korjaamotyöntekijöinä, myytävien autojen kunnostajina sekä konttorija palvelutehtävissä sekä myyjinä. Sopimuskumppani on Autoalan keskusliitto ry. Autonrengasalalla liiton jäsenten töihin kuuluvat renkaiden asennukset ja pinnoitukset sekä pienehköt autonasennustyöt. Työehtosopimuskumppani on Autonrengasliitto ry. Fiskars Finland Oy AB:n työntekijöitä koskeva työehtosopimus on yrityskohtainen. VIIDESOSA VIENNIN ARVOSTA Vuonna 2020 kemianteollisuuden viennin arvo oli 10,6 miljardia euroa, eli viidesosa Suomen kokonaisviennin arvosta. Koronapandemian aiheuttamasta poikkeusajasta kemianteollisuus on selvinnyt kohtalaisen hyvin. Alan kirjo on laaja, joten korona on kohdellut yrityksiä monin tavoin. – Verrattain hyvin on selvitty, vaikka talousluvut eivät ole koronaa edeltävällä tasolla, Laiho kertoo. Pandemian helpottaessa vuodesta 2022 ennustetaan vahvaa kasvun vuotta. Kasvun turvaaminen on nyt tärkeä tehtävä. – Yritysten menestyminen on avain sille, että jäsenemme menestyvät, Laiho sanoo. Hyvä investointiympäristö, osaavat tekijät ja aktiivinen osallistuminen vihreään siirtymään ovat tulevaisuuden menestystekijöitä. – Vihreä ekonomia avaa uusia mahdollisuuksia, Suomi on oikeasti kehityksen kärjessä, Laiho sanoo. ? ? KEMIAN SEKTORI Työmarkkinoiden käytössä olevat Teollisuusliiton jäsenet 28.10.2021 SEKTORIIN SEITSEMÄN UUTTA ALAA Teollisuusliitossa edunvalvontaja työehtotoimintaa hoidetaan nyt neljällä sektorilla, jotka ovat kemian sektori, puutuotesektori, teknologiasektori ja erityisalojen sektori. Vuoden 2022 alussa Teollisuusliiton organisaatiouudistuksessa erityisalojen sektorin sopimusalat siirtyvät kemian sektoriin ja teknologiasektoriin. Kemian sektoriin siirtyvät alat ovat jakelu, mediaja painoalan työntekijät, viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry, suorajakelu, tekstiilihuoltoala, tekstiilija muotiala sekä lasitus-, rakennuslasitusja lasinjalostusala. Siirtyvien sopimusalojen mukana tulee neljä sopimuskumppania. – 19 työehtosopimusta on iso massa. Neuvottelut ovat jatkossa monen kuukauden rypistys, Toni Laiho pohtii sektorin tulevaa sopimusalojen määrää. Siirtyvien alojen asiantuntijat liitossa jatkavat töitä uuden laajemman sektorin alaisuudessa, joten osaaminen on valmiina olemassa. Valmistautuminen tulevaan on jo käynnissä. – Tulee koko joukko uusia haasteita, mutta se on osa meidän työtämme ottaa ne haltuun. Innolla odotan tammikuuta, Laiho kertoo. Sektorin uudet alat ovat Laiholle ennestään tuttuja niiden TEAM-taustan kautta. – Tavoitteena on, että jäsenpalveluja edelleen parannetaan, Laiho toteaa tulevasta. ? Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta 7 991 ? Autonrengasala 747 ? Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät 175 ? Harjaja sivellinalat 36 ? Jalometalliala 158 ? Kemian perusteollisuus 2 711 ? Kenkäja nahkateollisuus 780 ? Kumiteollisuus 1 249 ? Lasikeraaminen teollisuus 1 465 ? Muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuus 7 761 ? Veneenrakennusteollisuus 435 ? Öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuus 1 311 Yhteensä 24 819 Tekija?_2021_11_sisus.indd 41 Tekija?_2021_11_sisus.indd 41 10.11.2021 13.46 10.11.2021 13.46
Teollisuusliitto ajaa myös nuorten asiaa työelämässä! Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys, se takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi Opiskelija hae Teollisuusliiton stipendiä 30.11. mennessä! Lue lisää: teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi KATSO LISÄÄ suntessi.fi KOSKAAN ET JÄÄ YKSIN. Tekija?_2021_11_sisus.indd 42 Tekija?_2021_11_sisus.indd 42 10.11.2021 13.46 10.11.2021 13.46
”Työelämä voi joskus yllättää” Hevoset ovat läsnä espoolaisen Mona-Lisa Westmanin elämässä sekä työssä että vapaa-ajalla. Hän työskentelee hevostarvikeliikkeessä ja ratsastaa kilpaa. – Olen naureskellut, että yritin opiskella itselleni ihan oikean ammatin, mutta hevoset jyräsivät kaiken edestään. Westman on harrastanut ratsastusta 9-vuotiaasta. Lukion jälkeen hän aloitti medianomiopinnot, mutta ne jäivät, kun työt talleilla lisääntyivät. – Tuttu tallinpitäjä halvaantui ja tarvitsi apua. Samaan aikaan tuttu ratsastuksen opettaja jäi äitiyslomalle eikä löytänyt sijaista, niin minä menin vielä sinnekin. Vuonna 2007 Westman valmistui ratsastuksenohjaajaksi Ypäjän Hevosopistosta. Hän teki tallitöitä ja huolehti ratsutuksesta eli hevosten kouluttamisesta ratsuiksi. – Raskas, fyysinen ala vaati veronsa kolmisen vuotta sitten, kun selän kanssa tuli ongelmia eikä päivittäinen tallitöiden tekeminen ollut enää mahdollista, Westman kertoo. Hän pääsi töihin hevostarvikeliikkeeseen ja opiskeli töiden ohessa valjassepäksi. – Sormenpäitäni rupesi kutittelemaan, että voisin taas tehdä jotain käsilläni, sanoo lapsesta asti käsitöitä harrastanut Westman. SOMEPÄIVITYKSIÄ VALJASTYÖSTÄ Toukokuussa Westmanilla oli syytä juhlaan. Hän valmistui valjassepäksi ja sai Teollisuusliiton 500 euron stipendin. – Se oli kyllä tosi tervetullut yllätys. Pääsin kartuttamaan materiaalivarastoa ja saatoin ostaa uusia työkaluja. Ne on tehty pääosin käsityönä ja ovat siksi melko arvokkaita. Stipendirahoilla hän hankki puolikkaan vuodan laadukasta naudannahkaa, solkia ja heloja sekä toppausvillaa ja toppausrautoja satulatöiden tekemistä varten. – Vuodasta tein useammat suitset ja yhden riimun. Vuota on kohta jo hyödynnetty, mutta vielä sitä on vähän jäljellä korjaustöihin. Teollisuusliitto myönsi keväällä 500 euron stipendin 55 opiskelijajäsenelleen. Oman alan ammatillisen arvostuksen nostaminen on yksi stipendin kriteereistä. Se voi tarkoittaa osallistumista Taitaja-kisoihin tai päivityksiä sosiaalisessa mediassa. – Kerron valjastyöstä ahkerasti Facebookissa ja Instagramissa. Se on monille aika vierasta, ja valjaiden valmistaminen paksusta nahkavuodasta käsin leikkaamalla ja ompelemalla on mielenkiintoista. Lisäksi stipendeistä päättävät arvostivat sitä, että Westman on kertonut liiton jäsenyydestä muille hevosalaa opiskeleville. – Liikun paljon lähialueen talleilla ja tapaan nuoria opiskelijoita ja vastavalmistuneita. Jos puhe kääntyy työuraan, muistan mainita Teollisuusliitosta. Hänelle liiton jäsenyys merkitsee turvaverkkoa. – Jos työelämässä tulee eteen tilanteita, joihin ei itse löydä ratkaisua, niin on joku taho, jolta voi saada apua. Parhaillaan Westman tekee hevosalan ammattitutkintoa oppisopimuksella ja syventää osaamistaan satuloiden sovittamisesta, toppaamisesta ja korjaamisesta. – Koronavuodet ovat lisänneet hevosharrastusta merkittävästi, ja tarve alan käsityöammattilaisille kasvaa sen mukana, Westman iloitsee. ? Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendiä voi hakea opiskelijajäsen itse. Hän voi myös esittää sitä toiselle opiskelijajäsenelle. Lisäksi Teollisuusliiton luottamushenkilöt, ammattiosastot, liiton työntekijät ja opettajat voivat tehdä stipendiesityksiä. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Tämän syksyn hakukierros päättyy 30.11. Lue lisää ja hae: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA PATRIK LINDSTRÖM 11/2021 Tekijä 43 LIITOSSA TEOLLISUUSLIITON STIPENDI Teollisuusliiton stipendin saaneelle valjassepälle Mona-Lisa Westmanille liiton jäsenyys merkitsee turvaverkkoa. Opiskelijajäsenille tarkoitettua stipendiä voi hakea marraskuun loppuun asti. Mona-Lisa Westman mittaa ja sovittaa varusteita Cayennen avulla, ja hevonen toimii mallina valmiiden töiden kuvauksissa. Cayennella on Westmanin käsin tekemät suitset. Teollisuusliitto ajaa myös nuorten asiaa työelämässä! Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys, se takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi Opiskelija hae Teollisuusliiton stipendiä 30.11. mennessä! Lue lisää: teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi KATSO LISÄÄ suntessi.fi KOSKAAN ET JÄÄ YKSIN. Tekija?_2021_11_sisus.indd 43 Tekija?_2021_11_sisus.indd 43 10.11.2021 17.59 10.11.2021 17.59
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Työelämätaitoja Murikasta! Viikonloppukursseja alueilla! Koulutusta naisjäsenille! Toiminnan pulssi – ammattiosastojen kehittämisviikonloppu ? 27.–28.11. Länsija Sisä-Suomi Murikan kursseja ? 13.–17.12. Järjestötoimijan perusteet ? 13.–17.12. Työsuojelun peruskurssi ? 13.–17.12. Paikallinen sopiminen Viikonloppukursseja alueilla ? 27.–28.11. Minä ja Liitto (Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala) ? 27.–28.11. Minä ja Liitto (Vaasa–Keski-Suomi) Koulutuksia naisille ensi vuonna ? 2.–3.4.2022 Naisten seminaari ? 30.9.–2.10.2022 Naiset toimijoina Ilmoittautumiset avautuvat lähempänä tapahtumia, seuraa liiton kurssikalenteria! Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Tekija?_2021_11_sisus.indd 44 Tekija?_2021_11_sisus.indd 44 10.11.2021 13.46 10.11.2021 13.46
”Puhutaan työpaikoilla, kannustetaan osallistumaan” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA VESA RANTA NAISET TOIMIJOINA -KURSSI Yksi tärkeimpiä asioita viikonloppuna oli toisiin tutustuminen. Tätä tapahtui sekä osana opiskeluja että vapaa-ajalla. – Perjantaina oli rantasauna ja ne kävivät uimassa, jotka tarkenivat, itse pulahdin kolme kertaa. Lauantaina oli lavistunti, se oli vähän niin kuin jumppaa lavatanssin askelilla. Hauskaa oli ja hiki virtasi. Sitten mentiin spahan ja kylvettiin porealtaissa, selvittää Pannula. Kurssin keskusteluissa mietittiin tietenkin myös ratkaisuja siihen, kuinka naisia saataisiin enemmän mukaan liiton toimintaan ja esimerkiksi osallistumaan koulutuksiin. Hyvin yksinkertainen mutta usein tehokkain keino on työkavereitten kanssa juttelu. – Puhutaan työpaikoilla, kannustetaan osallistumaan. Moni ehkä ajattelee, että enhän minä sinne Murikkaan voi lähteä, mutta omalla työpaikallakin olen aina mainostanut, että ei tarvitse olla missään edunvalvontatehtävässä vaan kaikki jäsenet voivat osallistua. Liitto korvaa matkat, kurssit ovat älyttömän hyviä ja ruokakin on hyvää. Seuraavia kursseja odotellaan jo, sanoo Pannula. Toimintamallin tehosta todistaa, että Pannula itsekin lähti Naiset toimijoina -kurssille ystävänsä ansiosta. – En olisi varmaan muuten yksinäni lähtenyt, enkä ollut ehkä kurssia hoksannutkaan, mutta Lumijoelta kaveri soitti minulle, että tämmöinen olisi, lähdetään käymään. – Aina saa hirveästi potkua, kun pääsee näkemään muita naisia. Suvi Pannula oli iloinen päästessään syyskuussa osallistumaan Murikka-opiston Naiset toimijoina -kurssille, joka kesti perjantaista sunnuntaihin. 16 osallistujan joukossa oli myös naisia Paperija Rakennusliitosta. Heidän kokemuksensa miesvaltaisista järjestöistä olivat samantapaisia kuin teollisuusliittolaisilla. – Kaikissa liitoissa on vaikeaa saada naisia toimintaan. Sehän on sellainen ikuinen puute, että ammattiosastoihin tarvittaisiin lisää porukkaa tekemään asioita, ja naisia varsinkin. Mikä aiheuttaa sen, että naisten osallistuminen jää usein vähäiseksi? Kurssilaiset pohtivat asiaa ja löysivät useita mahdollisia syitä. – Esteinä voivat olla esimerkiksi kulttuuriongelmat, jännitys, ujous, perhetilanne tai oma jaksaminen. Myös ajanpuute ja vuorotyö vaikeuttavat, jollakin voi asuinpaikka tehdä osallistumisen vaikeaksi. Vertaistuki ja kannustus on siksi tärkeää, Pannula sanoo. Naisten asemaa käsiteltiin myös historian ja yhteiskunnan yleisen kehityksen kautta. – Lapsilisän tulo, tasa-arvolaki ja päiväkotilaki esimerkiksi ovat uudistuksia, jotka ovat vapauttaneet naisia toimimaan muuallakin kuin kotona. 11/2021 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA ? Vertaistuki on tärkeää, kun halutaan saada enemmän naisia osallistumaan, tietää Suvi Pannula. SUVI PANNULA Operaattori Aspocomp Group Oyj Oulu Hallituksen jäsen, Oulun seudun metallityöväen ao. 210 Tekija?_2021_11_sisus.indd 45 Tekija?_2021_11_sisus.indd 45 10.11.2021 13.47 10.11.2021 13.47
46 Tekijä 11/2021 M O H D RA SF A N / A FP PH O TO / LE H TI KU VA MAAILMA Vangit paikkaamaan työvoimapulaa? VANKITYÖVOIMA Pandemia lopetti työvoiman liikkumisen rajojen yli, ja monessa maassa on pula työntekijöistä, erityisesti maataloudessa, teollisuudessa ja rakennustyömailla. Nyt eri puolilta maailmaa kuuluukin sama ehdotus: vankeja on käytettävä yksityisissäkin yrityksissä. Rankimmin työvoimapula iski EU:sta eronneeseen Britanniaan. Ruokakauppojen hyllyt ja bensa-asemat ovat jääneet ilman täydennyksiä. Maan oikeusministeri Dominic Raab ehdottikin, että vangit voisivat täyttää osan tekijöitä vailla olevista työpaikoista. Jo kesällä maan lihateollisuus esitti, että elintarviketeollisuuden brexitin jälkeinen kriisi helpottuisi vankityövoiman käytöllä teurastamoissa. Esitys tyrmättiin julkisuudessa. Britannian oikeistohallitus kuitenkin näyttää harkitsevan asiaa. Sille kenties sopisi se, mihin kritiikki eniten kohdistuu: vankityövoiman hyväksikäytön vaara. Vangit eivät voisi järjestäytyä ammattiliittoon, eivät kuulua työttömyyskassaan, heillä ei olisi sananvaltaa työoloihinsa eikä työehtosopimuksia. Maan vähimmäispalkkalaki säätää lisäksi erityisesti, että sitä ei voi soveltaa vankityövoimaan. Tämä avaisi oven työntekijöiden oikeuksien sekä palkkojen laajemmallekin polkemiselle. Thaimaassa oikeusministeri Somsak Thepsuthin esitti väkivallattomista rikoksista istuvien käyttämistä yksityisissä yrityksissä, kertoi uutistoimisto Bloomberg maaliskuussa. Yritykset voisivat saada vangeista verohelpotuksia. OIKEA LAKKO NETFLIXSARJAN TAUSTALLA ETELÄ-KOREA Suomessakin syyskuussa nähty eteläkorealainen Netflix-sarja Squid Game kertoo julmasta pelistä, johon Dragon Motors -autotehtaalta irtisanottu joutuu. Sarja keräsi jo neljässä viikossa 111 miljoonaa katselua. Osin taustalla on todellinen tapahtuma, Ssangyong Motorsin vuoden 2009 lakko. Työläiset miehittivät tehtaan ja poliisi valtasi sen sotatilaa muistuttavalla väkivallalla. Ssangyong tarkoittaa kahta lohikäärmettä, siitä sarjan autotehtaan nimi. Lakko käynnistyi, kun tehdas irtisanoi 2 646 työntekijäänsä, liki puolet kaikista. Mellakkapoliisi hyökkäsi linnoitettuun tehtaaseen lakon kestettyä 77 päivää. Työntekijöitä tuomittiin koviin rangaistuksiin. Yli 30 työläistä teki itsemurhan tai sairastui kuolettavasti. Squid Game näyttää, kuinka vain itsensä ajattelu ei auta, eikä rukouskaan. Mutta erotetulta työläiseltä löytyy lopussa solidaarisuutta. Kuusi vuotta tehtaan valtauksen jälkeen yhtiö ja paikallinen metalliliitto sopivat suhteidensa normalisoinnista ja erotettujen ottamisesta takaisin työhön. Yhtiö perusti rahaston tukemaan erotettuja sekä kuolleiden perheitä. FASISTIT HYÖKKÄSIVÄT ROOMASSA ITALIA Koronapasseja vastustava väkijoukko tuhosi sairaalan ja pääministerin kanslian lisäksi ammattiliittojen keskusjärjestö CGIL:n toimistoa lokakuun alussa. Hyökkäyksen ytimenä oli uusfasistinen Forza Nuova -puolue. – Kenenkään ei pidä luulla, että fasismi voidaan pystyttää uudelleen maahamme, sanoi CGIL:n pääsihteeri Maurizio Landini. CGIL järjestikin mittavan mielenosoituksen fasismia vastaan. Liput liehuivat ja partisaanilaulu Bella Ciao soi. Bangkok Post raportoi lokakuussa vankien vakavasta hyväksikäytöstä vankiloiden omissa tuotantolaitoksissa. Ammattikoulutuksen nimellä kulkeva työ tehdään usein yksityisten yritysten alihankkijoina. Työläisten päiväpalkka alkaa 13 bahtista eli 33 sentistä, lehti kertoo. Malesian palmuöljyviljelmät menettivät korona-aikana 85 prosenttia halvasta ulkomaisesta siirtotyövoimastaan. Sielläkin ratkaisua haetaan vankityöstä, koska maan omia asukkaita ei viljelmille saada. The Guardian kertoo, että viime vuonna New York Cityn rakennustyömailla oli 9 173 ehdonalaisvankia. Palkkaa tuli hieman yli 15 dollarin vähimmäispalkan, kun liiton jäsenet saavat vähintään 28 dollaria tunnilta. Vangeilla ei ole sairausvakuutusta eikä palkanlisiä. Mikäli he menettävät työnsä, vapaus loppuu ja he joutuvat takaisin vankilaan. Vankityövoima ei hevin nouse barrikadille etujaan puolustamaan. Suomessa yksittäinen vanki voi saada siviilityöluvan. Vankeuslaki säätää, että tällöin palkka ja työehdot eivät saa olennaisesti poiketa alan yleisistä ehdoista. HEIKKI JOKINEN ? Työntekijä järjesteli öljypalmujen hedelmiä palmuöljytehtaalla Sepangissa Kuala Lumpurin lähettyvillä Malesiassa. Maan palmuöljyviljelmät menettivät korona-aikana 85 prosenttia halvasta ulkomaisesta siirtotyövoimastaan, ja ratkaisua haetaan vankityöstä. Tekija?_2021_11_sisus.indd 46 Tekija?_2021_11_sisus.indd 46 10.11.2021 13.47 10.11.2021 13.47
“TES-TILANNE ON OUTO JA UUSI” NUORET Yleissitovien työehtosopimusten tulevaisuus askarrutti nuoria Teollisuusnuorten päivillä Murikassa 30.–31.10. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry ilmoitti vuosi sitten lopettavansa yleissitovien työehtosopimusten tekemisen, ja nykyinen sopimus päättyy vuodenvaihteessa. – Olen surullinen ja vihainenkin siitä, että työnantajat haluavat siirtyä yrityskohtaisiin sopimuksiin. Nykyinen malli on ollut hyvä ja turvallinen, sanoo UPM Kaukaan sahatyöntekijä Jenni Matikainen. Lue lisää ja katso kuvat nuorisopäiviltä: www.tekijälehti.fi LIITON VALTUUSTO KOOLLA 25.–26.11. HALLINTO Teollisuusliiton valtuusto kokoontuu syyskokoukseen 25.–26.11. Valtuusto käsittelee kokouksessaan sääntömääräiset asiat, kuten liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2022 sekä ammattiosastojen esitykset. Lisäksi päätetään ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksen ja ensi vuoden jäsenmaksun suuruus sekä liiton äänestysja vaalijärjestys 2023. Seuraa liiton verkkosivuja, Facebook-sivua ja Twitter-tiliä kokouksen aikana! ENSIMMÄISET KUUKAUDEN TEKIJÄT VALITTU LENTOPALLO LP Viestin hakkuri Iina Andrikopoulou ja VaLePa Sastamala Tampereen yleispelaaja Sakari Mäkinen on valittu lentopallon Mestaruusliigan kauden ensimmäisiksi Kuukauden Tekijöiksi . Mestaruusliigan yhteistyökumppani Teollisuusliitto palkitsee joka kuukausi liigan kaksi parasta pelaajaa tällä tittelillä. Hanki jäsenetuna vapaalippu Mestaruusliigan otteluun: www.teollisuusliitto.fi/mestaruusliiga KAIKKI PUODISSA –30 % Puodissa on nyt ale! Kaikki varastossa olevat tuotteet ovat 30 prosentin alennuksessa 17.12. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Toimi siis pian! Puoti sulkee ovensa tämän vuoden lopussa. puoti.teollisuusliitto.fi JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA TILAA JÄSENKALENTERI KALENTERI Jos olet aikaisemmin tilannut kalenterin, saat sen ensi vuodelle automaattisesti. Kalenterit postitetaan tilaajille jäsenrekisterin mukaisiin osoitteisiin loppuvuodesta. Uuden tilauksen voit tehdä www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi (tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset), sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puhelimella 020 690 446. Tarkemmat ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri Tunniste pattern i Industri facket 2022 VUODENVAIHTEEN ARKIPYHÄKORVAUKSET TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat MARRASKUU ON KATSAUSTEN AIKAA TUTKIMUSTOIMINTA Teollisuusliiton palkkakatsaus ilmestyy marraskuun aikana. Katsauksen aiheet ovat teollisuuden työntekijöiden sopimusalojen palkkakehitys ja ansiokehityksen pidempi aikajänne, vuoden 2020 alakohtainen palkkakehitys alakohtaisesti ja kilpailijamaiden palkkaratkaisut. Tammikuussa 2021 toteutettiin palkantarkistuskysely, jonka tuloksia myös avataan katsauksessa. Teollisuusliiton toimialakatsaus ilmestyy syysvaltuustossa 25.11. www.teollisuusliitto.fi/julkaisut-ja-tutkimukset ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi . Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät 20.–21.11. Murikassa. ? Itsemaksavien jäsenten jäsenmaksujen tarkistus ajalta 1.4.–30.6.2021 käynnistyy, kuulemiskirjeet jäsenille postitetaan viikolla 46. 11/2021 Tekijä 47 LYHYET LIITOSSA TES-KAMPANJA Suomen paras TES-työpaikka -kilpailussa etsittiin liiton alojen työpaikkaa, jossa asiat ovat sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta mahdollisimman hyvin. Kovatasoisen kilpailun voittajaksi seuloutui Billnäsin Fiskars Finland Oy. Yrityksen kilpailuun ilmoittaneen Reija Mettovaaran mukaan on monta syytä, miksi hänen työpaikkansa on paras TES-työpaikka. Lue lisää osoitteesta suntessi.fi . BILLNÄSIN FISKARS ON PARAS TES-TYÖPAIKKA Voittajan tiimi sai viettää iltapäivän frisbeegolfin parissa lajin Suomenmestarin Jalle Stoorin (oikealla) ja mediapersoona Juha "Peris" Perälän kanssa. LA SS I H U RS KA IN EN Tekija?_2021_11_sisus.indd 47 Tekija?_2021_11_sisus.indd 47 10.11.2021 15.42 10.11.2021 15.42
? Amada svetsar samman både maskindelar och team. Här vice huvudförtoendeman Jan-Anders Snellman som har svetsat bland annat maskinstommar i många år. Före detta telefonmontören Stefan Envall plockar ihop maskiner och provkör dom före dom åker ut på export. ? ”Vi har ett jättebra team”, intygar både huvudförtroendeman Sari Yliaho och logistikarbetare Fredrik Lindvall. 48 Tekijä 11/2021 Amada blickar mot ljus framtid Om du har suttit i en buss eller ett flygplan, har du antagligen också sett delar som har hanterats av maskiner gjorda vid Amada Automation Europe i Bennäs. Efter att omsättningen gjort en rejäl dykning under corona-året 2020, kan företaget snart sätta punkt för ett rekordår och en omsättning som ser ut att bli över 33 miljoner euro. I lilla Bennäs, ett stenkast från JakobstadPedersöre tågstation, tornar en enorm fabriksbyggnad upp sig. Entrén är fräsch och i anslutning till den finns ett personalkafé. Här tar huvudförtroendeman och logistikarbetare Sari Yliaho emot oss. Hon har jobbat vid Amada Automation Europe sedan år 2014 och varit huvudförtroendeman sedan 2015. Yliaho är en av runt 180 anställda vid Bennäsföretaget – och fler rekryteras kontinuerligt. – Hittills har vi hittat folk, men det är brist på till exempel programmerare och svetsare. Konjunkturen är sådan just nu, branschen drar, säger ekonomiansvariga Örjan Räikkönen. OMSÄTTNINGEN SJÖNK – OCH STEG Under den värsta coronatiden sjönk omsättningen med nästan en tredjedel och personalen var permitterad i två till tre veckor i samband med sommarsemestern i fjol. En vecka höll företaget stängt och hela personalen, inklusive den högsta ledningen, var permitterad. Men nu har vindarna vänt och vad gäller både orderstock och försäljning ser företaget fram emot ett rekordår. Samtidigt har nya orosmoln dragit fram på himlen. – Komponentbrist och prishöjningar på vissa material är ett orosmoment. Det beror på en massa saker; till exempel corona, kinesiska hamnar och Suezkanalen, säger Räikkönen. TEXT JOHANNA MINKKINEN FOTO TAPIO RUOTSALAINEN Tekija?_2021_11_sisus.indd 48 Tekija?_2021_11_sisus.indd 48 10.11.2021 13.47 10.11.2021 13.47
AMADA AUTOMATION EUROPE (AAE) GRUNDAT 1979 (LKI Käldman), Amada-koncernen grundades 1946. 1.2.2020 övergick LKI Käldman helt till Amada-koncernen och i april 2020 byttes namnet till Amada Automation Europe. HEMORT Bennäs (den globala Amada-koncernen har sitt högkvarter i Japan) PRODUKTION Automationslösningar PERSONAL Runt 180 i Bennäs (varav ca. 100 i produktionen), globalt har koncernen ca. 9 000 anställda OMSÄTTNING drygt 33 miljoner euro (förväntad för år 2021) 11/2021 Tekijä 49 ARBETSLIVET KURSER OCH EVENEMANG ? 22-23.1.2022 Fart på verksamheten – utveckla fackavdelningen på en veckoslutskurs på Murikka Läs mer på: www.teollisuuliitto.fi/svenska-kurser ? 29.1.2022 Startkurs för arbetarskyddsfullmäktige i Vasa Det handlar främst om eloch elektronikkomponenter och det är flera företag och flera branscher som drabbas. – Hittills har vi ändå klarat oss rätt bra, säger Räikkönen. FRIHET UNDER ANSVAR Varje torsdag har Sari Yliaho i egenskap av huvudförtroendeman och vice huvudförtroendemannen Jan-Anders Snellman möte med produktionschefen som representerar ledningen. Då har man en lägeskoll på vad som är på gång inom företaget och förtroendemännen får en inblick i vad som är på gång inom företaget medan ledningen får en inblick i hur det är med personalen. I dag fungerar Yliaho som vår guide i fabrikshallen. Först kommer vi in i på svetsavdelningen där komponenttillverkningen börjar. Här jobbar man med stora tunga järnbalkar som en laserskärmaskin kapar och skär hål i. De används för att tillverka stommarna i Amadas maskiner. Här kommer vice huvudförtroendeman Snellman emot oss. Han har jobbat som svetsare på Amada Automation i 23 år. – Det här är nog ett bra ställe. Vi har frihet under ansvar. Vårt team är sammansvetsat och vi har påverkningsmöjligheter, säger Snellman. Snellman, som från början är trädgårdsmästare till utbildningen, och hans team svetsar maskinstommar och små komponenter till maskinerna. Tidigare hade svetsarna ibland svårt att hitta ergonomiska arbetsställningar, men det har ändrats, berättar Snellman. – Vi har fått bland annat pop-upliftar som underlättar arbetet. Vid svetsarna står ett flertal röda små personliftar på rad. SAMMANSVETSAT TEAM Vi kommer in på logistikavdelningen och centrallagret där Sari Yliaho jobbar. Genom en dörr i hörnet kommer material in på rullbandet. Här kommer Fredrik Lindvall förbikörande på en truck. Han har jobbat på Bennäsföretaget i drygt tre år. – Det bästa här är arbetstagarna. Vi har ett jättebra team. Till Lindvalls arbetsuppgifter hör bland annat att ta emot varor, plocka ihop delar till maskinerna och med att köra ut maskindelar till montörerna. Företagets vd Greg Seymour, som ursprungligen kommer från Storbritannien, har bara några veckor tidigare fått återse hela sin personal igen, efter att största delen av de kontorsanställda jobbat hemifrån i ett och ett halvt år. Själv har han varit på plats på kontoret, både för att han själv behöver sociala kontakter och för att han velat ge fabrikspersonalen, som inte har haft möjligheter att distansjobba, en möjlighet att komma och prata och ställa frågor. – Det har varit otroligt lärorikt och intressant och samtidigt skrämmande att leda personalen igenom den här tiden. Det har krävt en öppen dialog och att erkänna att vi inte har alla svaren, säger Seymour. LJUS FRAMTID Vi har kommit fram till slutmonteringen. Här promenerar Stefan Envall emot. – Det bästa här är arbetskamraterna, säger också Envall. Han skrattar när jag frågar vad han har för utbildning i grunden och svarar ”livet”. Det visar sig ändå att Envall är en montör ut i fingerspetsarna; han är nämligen telefonmontör från början. Nära en lastbil med enorma containrar dit isärplockade maskiner ska lastas, sitter Annika Sandbacka och Lisen Lillkvist och packar in maskindelar i plast. – Vi har ett riktigt bra gäng här, vi skrattar mycket, säger Lillkvist. Själv bytte hon sitt tidigare jobb som laborant till packare vid Amada Automation främst för att få kortare arbetsresa. Vi står och tittar på de enorma containrarna som snart ska fyllas med dyrbar last. Det är Stefan Envall och hans kollegor som plockar ihop maskiner och provkör dom före dom plockas ihop igen och transporteras i containrar till Europa eller USA där de används inom metallindustrin. En resemontör reser vid behov med från Bennäs och monterar ihop maskinen. VD Greg Seymour har stora planer för framtiden. – Framtidsutsikterna ser otroligt bra ut. Vi har en personalstyrka som visat att den kan anpassa sig till nästan vilken situation som helst. Nu när vi ser att försäljningen tillåter tillväxt blir det spännande. Seymours vision är att Amada Automation i Bennäs om fem år ska vara 50 procent större än idag. Frågan då är var all personal ska komma ifrån. – Vi har bra samarbete med utbildningsenheter i regionen. Läget visar hur viktigt det är att vi tar hand om vår personal och säkerställer att vi har ett bra rykte. ? Tekija?_2021_11_sisus.indd 49 Tekija?_2021_11_sisus.indd 49 10.11.2021 13.48 10.11.2021 13.48
50 Tekijä 11/2021 ”Det lönar sig att ta hela paketet” I ndustrins arbetslöshetskassa byter vid årsskiftet namn till Öppna arbetslöshetskassan, alltså A-kassan. Samtidigt blir också de tidigare arbetslöshetskassorna Finka och Byggbranschens arbetslöshetskassa del av A-kassan. – För en medlem i Industrifacket ändras ingenting annat än arbetslöshetskassans namn, säger medlemssekreterare Pirjo Kaperi vid Industrifackets medlemsenhet. Medlemskap i arbetslöshetskassan är i fortsättningen en av Industrifackets medlemsförmåner. Medlemmar behöver inte vidta några åtgärder när kassorna fusioneras och bildar den nya A-kassan. – När du blir medlem i Industrifacket, täcker medlemsavgiften i fortsättningen också arbetslöshetskassans medlemsavgift, säger Kaperi. Medlemsavgiften för medlemmar i både Industrifacket och A-kassan är ännu inte fastslagen. Industrifackets höstfullmäktige fattar beslut om medlemsavgift år 2022 på sitt möte 25–26.11.2021. SAMMA PRINCIPER Irene Niskanen, som leder Industrins arbetslöshetskassa berättar att kassan har fått en del frågor om den nya A-kassan. Svaret till den som frågar är enkelt. – En medlem i arbetslöshetskassan behöver inte göra någonting, utan medlemskapet kvarstår, säger Niskanen. – Den nya A-kassan betyder inte heller några förändringar i att söka eller betala ut dagpenning. Också medlemmarnas kundsystem är de samma som förut. – Vi följer samma praxis som förut, bekräftar Niskanen. Industrins arbetslöshetskassa fick i år gott betyg i medlemsenkäten. – Vi försöker göra tjänsterna ännu bättre. Målet är att ansökningarna ska behandlas snabbt, säger Niskanen. I fortsättningen kommer A-kassan att förbättra sin service på basis av medlemsenkäter. I planerna finns bland annat att utvidga chattjänsterna och börja använda sig av sociala medier. ÖPPEN FÖR ALLA LÖNTAGARE A-kassan har en fast medlemsavgift till skillnad från Industrins arbetslöshetskassa som har haft en procentuell medlemsavgift. Finansinspektionen har fastställt A-kassans medlemsavgift år 2020 till åtta euro i månaden. Niskanen berättar, att det inte sker några förändringar för de medlemmar som hör till både facket och arbetslöshetskassan. För Industrifackets medlemmar ingår medlemsavgiften för kassan nämligen också i framtiden i fackets medlemsavgift. Den nya arbetslöshetskassan är öppen för alla löntagare. Enligt Niskanen ligger förändringarna på arbetsmarknaden bakom förändringen; det har blivit vanligare med snuttjobb och med att byta bransch. – Förändringarna i omgivningen har krävt förändringar i kassans regler, säger Niskanen. Av medlemmarna i Industrins och Byggbranschens arbetslöshetskassor är nästan alla medlemmar via fackmedlemskap. Medlemmarna i Industrifacket behöver inte vidta några åtgärder när den nya öppna arbetslöshetskassan inleder sin verksamhet vid årsskiftet. Fackmedlemskapet innehåller i fortsättningen medlemskap i arbetslöshetskassan samt de övriga medlemskapsförmånerna. TEXT ANTTI HYVÄRINEN ÖVERSÄTTNING JOHANNA MINKKINEN BILDSÄTTNING EMILIE UGGLA ARBETSLÖSHETSKASSAN Tekija?_2021_11_sisus.indd 50 Tekija?_2021_11_sisus.indd 50 10.11.2021 13.48 10.11.2021 13.48
Kolla in vår nätbutik Puoti som har 30 % rea på alla produkter fram till 17.12.2021! puoti.teollisuusliitto.fi 11/2021 Tekijä 51 Av de 134 800 medlemmarna i Industrins arbetslöshetskassa är bara runt 400 medlemmar i bara kassan. Av drygt 45 200 medlemmar i Byggbranschens arbetslöshetskassa är bara runt 140 medlemmar utan att vara fackmedlemmar. Arbetslöshetskassan Finka är en öppen kassa för arbetstagare med en examen på andra stadier eller högre. Kassan är också specialiserad på journalisters och kreativa branschers, som skådespelares och musikers, arbetslöshetsskydd. Av 13 300 medlemmar i Finka är runt 7 750 medlemmar i bara kassan. Det sammanlagda medlemstalet i de fusionerade kassorna är runt 193 300. EN STÖRRE KASSA GÖR DET LÄTTARE ATT VARA BEREDD Personalen minskar inte i förhållande till medlemsantalet, eftersom personalen i de tre fusionerade kassorna flyttar till A-kassan. Enligt Niskanen är A-kassans storlek och det faktum att den representerar många olika branscher ett trumfkort i framtiden. Konjunkturerna är olika i de olika branscherna vilket gör att till exempel antalet ansökningar om dagpenning är jämnare. Soliditet och en kunnig personal är grunderna för den nya arbetslöshetskassans verksamhet. Coronatiden har visat att kassorna har lyckats förbereda sig på och anpassa sig till aldrig tidigare skådade situationer. – En arbetslöshetskassa måste alltid vara förberedd på ekonomiska kriser och konjunkturväxlingar, konstaterar Niskanen. DET LÖNAR SIG ATT ANVÄNDA MEDLEMSFÖRMÅNERNA Förutom medlemskap i arbetslöshetskassan har Industrifackets medlemmar många andra förmåner. Förutom kollektivavtalen får medlemmarna bland annat reseoch olycksfallsförsäkring, rättshjälp, karriärtjänster och olika rabatter. Det finns mera information om medlemsförmånerna på adressen www.teollisuusliitto.fi/sv/medlemsformaner . – Det lönar sig att modigt utnyttja medlemsförmånerna, säger Pirjo Kaperi. Att höra till facket är på många sätt en lönsam affär. Värdet på ett rättsfall eller en ersättning från försäkringen kan vara lika stor som medlemsavgifterna under många år eller under hela karriären. Den viktigaste medlemsförmånen är ändå den intressebevakning som Industrifacket erbjuder. De kollektivavtal som facket förhandlar fram med kollektiv styrka garanterar rimliga arbetsförhållanden. – När vi är fler är också vår röst starkare, säger Kaperi. Fackavdelningarna och förtroendemännen bevakar medlemmarnas intressen på arbetsplatsnivå och fackets sakkunniga svarar på frågor. – Vi söker lösningar tillsammans. Ingen behöver fundera ensam, säger Kaperi. Industrifackets medlemsförmåner tillsammans med medlemskap i Öppna arbetslöshetskassan ger ett heltäckande skydd i olika livsskeden också i fortsättningen. – Det lönar sig att ta hela paketet, säger Kaperi. ? MEDLEMMAR I ÖPPNA ARBETSLÖSHETSKASSAN Sammanlagt 193 300 Industrins arbetslöshetskassa 134 800 Byggbranchens arbetslöshetskassa 45 200 Arbetslöshetskassan Finka 13 300 I TIDEN Tekija?_2021_11_sisus.indd 51 Tekija?_2021_11_sisus.indd 51 10.11.2021 13.48 10.11.2021 13.48
52 Tekijä 11/2021 New merged unemployment fund requires no action from members BRIEF IN ENGLISH From the beginning of January 2022, the Unemployment Fund of Finnish Industrial Workers will amalgamate with two other unemployment funds. As a member of the Industrial Union and Unemployment Fund you do not have to do anything. Your benefits remain the same. All current members will automatically be transferred to the newly merged fund. You can just relax and know that you will have good unemployment security in the future, too. The new fund is to be called the Open Unemployment Fund A-kassa , in daily language A-kassa . The name reflects the main idea: the fund is open to all, regardless of their profession. This accessibility is because the new fund is the result of a merger. The two other funds to join are the one for construction workers and Finka. The latter covers – among others – actors, musicians and journalists. A-kassa will have 190,000 members and become the third largest unemployment fund in Finland. This is one of the reasons for the merger: It is firmly believed that A-kassa will be able to deliver better service by joining forces, and also develop new services for members. At the moment, there are 20 unemployment funds for wage and salary earners and one for entrepreneurs in Finland. This is due to many mergers that have taken place. In 2000 there were still 48 funds. Unemployment funds are the backbone of Finnish unemployment security. Since the year 1895, these funds have been mainly administered by trade unions. Some two million people belong to unemployment funds in Finland Membership is important, as it gives the right to an earnings-related allowance in case of unemployment. This is significantly more than one would get without being a member of an unemployment fund. For example, for a person on a monthly salary of 2,700 euros, no kids and participating in an employment promotion measure the unemployment fund allowance would be 81.27 euros a day. For a non-member a similar allowance paid by Kela, the Social Insurance Institution of Finland, would drop to 38.58 euros per day. In 2020, out of all unemployment fund members, on average, 24 per cent have been receiving unemployment benefits, at least for some part of the year. For the industrial workers fund, the figure was higher, 38 per cent. Last year, the total amount of allowances paid by the three now merging unemployment funds was more than 421 million euros. A-kassa membership dues will be a fixed monthly amount. As it is now, the Industrial Union will collect and transfer dues to the new fund. Members do not have to worry about that in the future either. HEIKKI JOKINEN Saatavana Etra Megacentereistä tai osoitteesta www.etra.fi JoyActor PowerRecover -hierontavasara 86,90 € (norm. 159 €) JoyActor TinyMate X Talk -langattomat nappikuulokkeet + TinyPlate langaton latausalusta 79,90 € (norm. 198,90 €) Pakettitarjous: langattomat nappikuulokkeet + langaton latausalusta + hierontavasara 159,90 € (norm. 357,90 €) Tarjoukset ovat voimassa 15.11.–15.12.2021 Hyödynnä HifiStudion huikea joululahjatarjous Teollisuusliiton jäsenille! Kampanja-aikana lisäksi 10 % alennus kotimaisista Genelecin kaiuttimista. Saat alennuksen syöttämällä ostoskorissa koodin TEOLLISUUSVIP. Tutustu ja tilaa: hifistudio.fi/teollisuus Syötä salasana TEOLLISUUSVIP ja lisää haluamasi tuotteet ostoskoriin. Tarjoukset ovat voimassa myös Hifistudion myymälöissä. Varaudu esittämään jäsenkortti tai mainitse alennuskoodi TEOLLISUUSVIP myyjälle alennuksen saadaksesi. Supertarjoukset vain Teollisuusliiton jäsenille. Max 2 tarjouspakettia / jäsen. Tarjoushintaisia tuotteita on saatavilla rajoitetusti. Tekija?_2021_11_sisus.indd 52 Tekija?_2021_11_sisus.indd 52 10.11.2021 13.48 10.11.2021 13.48
JoyActor PowerRecover -hierontavasara 86,90 € (norm. 159 €) JoyActor TinyMate X Talk -langattomat nappikuulokkeet + TinyPlate langaton latausalusta 79,90 € (norm. 198,90 €) Pakettitarjous: langattomat nappikuulokkeet + langaton latausalusta + hierontavasara 159,90 € (norm. 357,90 €) Tarjoukset ovat voimassa 15.11.–15.12.2021 Hyödynnä HifiStudion huikea joululahjatarjous Teollisuusliiton jäsenille! Kampanja-aikana lisäksi 10 % alennus kotimaisista Genelecin kaiuttimista. Saat alennuksen syöttämällä ostoskorissa koodin TEOLLISUUSVIP. Tutustu ja tilaa: hifistudio.fi/teollisuus Syötä salasana TEOLLISUUSVIP ja lisää haluamasi tuotteet ostoskoriin. Tarjoukset ovat voimassa myös Hifistudion myymälöissä. Varaudu esittämään jäsenkortti tai mainitse alennuskoodi TEOLLISUUSVIP myyjälle alennuksen saadaksesi. Supertarjoukset vain Teollisuusliiton jäsenille. Max 2 tarjouspakettia / jäsen. Tarjoushintaisia tuotteita on saatavilla rajoitetusti. Tekija?_2021_11_sisus.indd 53 Tekija?_2021_11_sisus.indd 53 10.11.2021 13.48 10.11.2021 13.48
54 Tekijä 11/2021 Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Kun A-kassa aloittaa toimintansa 1.1.2022, Teollisuuskassan jäsenenä sinun ei tarvitse tehdä mitään. Siirryt automaattisesti uuden kassan jäseneksi, ja palvelusi paranevat uusien, suurempien resurssien ansiosta. A-kassa on kaikille avoin työttömyyskassa: jäseneksi voi liittyä kuka tahansa palkansaaja. Tekija?_2021_11_sisus.indd 54 Tekija?_2021_11_sisus.indd 54 10.11.2021 14.13 10.11.2021 14.13
Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Kun A-kassa aloittaa toimintansa 1.1.2022, Teollisuuskassan jäsenenä sinun ei tarvitse tehdä mitään. Siirryt automaattisesti uuden kassan jäseneksi, ja palvelusi paranevat uusien, suurempien resurssien ansiosta. A-kassa on kaikille avoin työttömyyskassa: jäseneksi voi liittyä kuka tahansa palkansaaja. Tekija?_2021_11_sisus.indd 55 Tekija?_2021_11_sisus.indd 55 10.11.2021 13.48 10.11.2021 13.48
? Hyvä suoritus vaatii voimaa, tekniikkaa ja taktiikkaa. Matti Varis vääntää ja takana seuraavat Juha Kuivalainen ja Heikki Huhtakangas. 56 Tekijä 11/2021 ”Laji kiehtoo” MATTI VARIS Työkaluvalmistaja Medisize Oy Kontiolahti HARRASTAJA Kädenväännössä kaksi raskaan sarjan Suomen mestaruutta voittanut Matti Varis kertoo, että harjoittelu ja kisamatkat mukavassa porukassa ovat lajin parasta antia. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA JARNO ARTIKA Tekija?_2021_11_sisus.indd 56 Tekija?_2021_11_sisus.indd 56 10.11.2021 13.49 10.11.2021 13.49
11/2021 Tekijä 57 VAPAALLA P unatiilisen omakotitalon autotallista kuuluu ähinää ja puhinaa. Taustalla soi nopea metallimusiikki ja isot miehet mittelevät voimiensa takaa. Jokunen kirosana pusertuu ulos suupielestä. Menossa ovat Armwrestling North Karelia -kädenvääntöseuran harjoitukset PohjoisKarjalassa Kontiolahden Lehmossa. Seuran perustajajäsen Matti Varis asettuu virallisen kädenvääntöpöydän äärelle. Ilme on peruslukemilla, mutta herkempää vastustajaa saattaa hirvittää. Harjoittelukaveri tarttuu käteen, ja jälleen koetellaan voimia. Varis antaa väännön aikana vastustajalleen rauhallisia neuvoja ranteen asennosta ja vartalon voiman käytöstä. Hetken väännön jälkeen kaveri antaa periksi ja toteaa "kyllä se on yks seinä". Mukavat harjoituskaverit, yhteinen tekeminen ja kisamatkat ovat harrastuksen parasta antia. – Laji vain kiehtoo. Kättä on mukava vääntää, Varis sanoo. Kädenvääntöharrastuksen hän aloitti vuonna 1999, jolloin hän osallistui kädenväännön SM-kisoihin, joista tuloksena oli hopeaa noviisien sarjassa. Sittemmin Varis on voittanut raskaan sarjan Suomen mestaruuden vuosina 2009 ja 2015. TEKNIIKKAA JA RAAKAA VOIMAA Seuran vääntöharjoitukset ovat kerran kahdessa viikossa. Muina aikoina Varis treenaa omatoimisesti. – Peruslihasryhmittäin harjoittelen salilla, Varis sanoo. Hänen mukaansa loukkaantumiset ovat lajissa yllättävänkin harvinaisia, kunhan konkarit muistavat suojella aloittelevien vääntäjien jäseniä. Myös lämmittely on tärkeää, jotta paikat eivät "rasahtele". – Välillä kädestä kuuluu ihmeellisiä ääniä ja vihlaisee, Varis kertoo suorituksen ajan tuntemuksia. Harjoituksissa on hyvä keskittyä tekniikkaan, mutta treenien välillä intoa yleensä kertyy siten, että varsinkin tasaväkisten vääntäjien kesken voima jyllää ja tekniset yksityiskohdat saattavat unohtua. – Kaksi viikkoa on odoteltu, niin ei malta, Varis naurahtaa. Hän harjoittelee molemmilla käsillä vääntämistä, kuten useimmat lajin harrastajat. – Jos ei ole vikaa toisessa kädessä, molemmilla väännetään. Lajivoima kehittyy ensisijaisesti ihmistä vastaan vääntämällä, vaikka kädenvääntöä varten on kehitelty myös omia voimailuvälineitä. YLIOTE SÄÄNTÖJEN PUITTEISSA Kädenväännön kilpailusäännöt kertovat muun muassa, että lähtöasennossa hartialinjan pitää olla suorassa pöytään nähden ja vääntävän käden ranteen tulee olla suorassa. Suorituksen aikana toisella kädellä on pidettävä vääntöpöydän tapista ja vähintään toisen jalan on oltava maassa. Lisäksi katseen tulee olla vääntävän käden nyrkissä. Voittaakseen täytyy vääntää vastustajan kämmenselkä koskettamaan vääntöpöydän tyynyä. Tuomari valvoo suoritusten puhtautta ja tarvittaessa varoittaa kilpailijaa. Toisesta varoituksesta häviää kamppailun. Varis kertoo, että ennen suorituksen alkua saatetaan tuomarin huomaamatta puristella vastustajan kättä. Myös vaihdetuilla katseilla saatetaan hakea asemia. – Pientä yliotetta haetaan sääntöjen puitteissa. Vääntötyylejä on monia. Niin sanotussa yläkautta vääntämisessä ranteen voimalla on suuri merkitys. Voimaväännössä ranteet kietoutuvat toistensa ympäri, jolloin hauiksen osuus korostuu. Prässityylillä vääntävä yrittää painaa vastustajan asemoimalla vartalonsa ylös. Joskus tuomari määrää vääntäjiä käyttämään remmiä, joka sidotaan vääntäjien käsien ympärille otteen pidon varmistamiseksi. Näin menetellään usein kahden yläkautta vääntäjän kohdatessa. – Kavereita ollaan ennen ja jälkeen suorituksen, mutta pöydässä tehdään kaikki voiton eteen, Varis sanoo. MAINETTA JA KUNNIAA Yleisö antaa kilpailuissa oman panoksensa suoritukseen. – Huuto kuuluu ja on hyvä meininki, Varis kuvailee. Kilpailuissa kierretään omalla kustannuksella ja rakkaudesta lajiin. – Lätkän saa kaulaan ja kunniaa, Varis sanoo ja kertoo, että raskaan sarjan mestaruudesta hän sai rahapalkinnon Kontiolahden kunnalta. Koronapandemian aikana kisakalenteri on ollut tyhjänä. Tämän vuoden Suomen mestaruuskisat järjestettiin nopealla varoitusajalla lokakuun lopulla Kiuruvedellä. Variksen edustamasta seurasta ei tänä vuonna tullut edustusta SM-kisoihin, sillä harjoittelu on ollut katkonaista. Pahimpana poikkeusaikana ei väännetty ja kuntosalitkin olivat kiinni. – Taukoa pidettiin ja piti treenata ulkona. KUNTOILU TUKEE TYÖNTEKOA Varis työskentelee Medisize Oy:n Kontiolahden tehtaalla ruiskuvalumuottien huollossa työkaluvalmistajana. Medisize valmistaa lääketeollisuuden ja terveysteknologian muovikomponentteja. Ensi keväänä hänellä tulee kolme vuotta täyteen Medisizen palveluksessa. Hän on toiminut vuoden alusta myös varapääluottamusmiehenä. Salitreeni ja kädenvääntöharrastus auttavat myös työssä jaksamisessa, vaikka työ on muuttunut vähemmän fyysistä voimaa vaativaksi. – Käsivoimia tarvitsee, vaikka nosturit ja laitteet ovat nykyään apuna, Varis kertoo. ? Katso lisää kuvia ja video www.tekijalehti.fi/vapaalla Tekija?_2021_11_sisus.indd 57 Tekija?_2021_11_sisus.indd 57 10.11.2021 13.49 10.11.2021 13.49
58 Tekijä 11/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_2021_11_sisus.indd 58 Tekija?_2021_11_sisus.indd 58 10.11.2021 13.49 10.11.2021 13.49
11/2021 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_2021_11_kansiarkki.indd 59 Tekija?_2021_11_kansiarkki.indd 59 9.11.2021 14.05 9.11.2021 14.05