Yhteen suodatettu TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 11/2023 8 Työttömiltä leikataan 10 #PainavaSyy pysäyttää tehtaita 38 Ajatuspajasta virtaa osastoon 48 Bastu från Hangö till USA 53 Cherry-picking labour laws 54 Kehässä ainoa laatuaan Täällä on erittäin hyvä työporukka, kertovat Lasse Armilo, Niko Leinonen ja Jouni Heikkilä. Viime vuoden parhaaksi TES-työpaikaksi valitulla Ahlstromin Tampereen suodatintehtaalla töitä tehdään yhdessä. Tekijä_2023_11_kansiarkki 1 Tekijä_2023_11_kansiarkki 1 7.11.2023 13.38 7.11.2023 13.38
Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12. Valitaan työsuojeluvaltuutettu! Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras–joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit Osallistu syyskokoukseen! Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_11_23_syyskokoukset.indd 1 Tekija_ilmoitukset_2023_liittotiedottaa_11_23_syyskokoukset.indd 1 27.9.2023 10.51.43 27.9.2023 10.51.43 Tekijä_2023_11_kansiarkki 2 Tekijä_2023_11_kansiarkki 2 7.11.2023 13.39 7.11.2023 13.39
11/2023 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 11 / 23 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 15.11.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI HARRASTAJA Naiimo Bulhan pyrkii nyrkkeilyssä ensi kesän Pariisin olympialaisiin. Jos muutokset toteutuvat, työttömille on luvassa kylmää kyytiä tulevina vuosina. KAISA TIKKA A-kassan etuuspäällikkö 28 TYÖPAIKALLA Juha-Pekka Hokkanen työtovereineen valmistaa kuitukangasta toimitettavaksi ympäri maailmaa. JA N I LA U KK A N EN EM M I KA LL IO JO U N I PO RS A N G ER 54 KANNESSA #Pa ina vaS yy PÄÄJUTTU Teollisuusliitto aloitti vuorokauden mittaiset lakot maan hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan. Rovaniemen Lappsetilla 7. marraskuuta aamusta lakkovahdissa olivat luottamusmiehet Niko Oinas ja Teija Juttula ja pääluottamusmies Pentti Pallari. 10 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 3 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 3 8.11.2023 14.23 8.11.2023 14.23
4 Tekijä 11/2023 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : EM M I KA LL IO 28 TYÖPAIKALLA Tampereen Ahlstrom on vuoden paras TES-työpaikka 36 TYÖYMPÄRISTÖ Nyt on aika valita työsuojeluvaltuutettu 38 TAPAHTUMA Lahden #ajatuspaja antoi apulantaa ammattiosastoille 40 EDUNVALVONTA Aiheettomasta irtisanomisesta korvauksia työntekijälle 42 JÄSENTUTKIMUS 2023 Luku 3: Kaikki löysä on vedetty pois 45 MAAILMA Myanmarin olot karkottavat vaatevalmistajia 46 LYHYET 54 HARRASTAJA Nyrkkeilijä Naiimo Bulhan 57 HISTORIA Vuonna 1980 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 48 PÅ JOBBET Bastutrend i USA ska ge jobb på Sauna360 i Hangö 51 REGERINGEN Nu har vi #VägandeSkäl att agera 53 LABOUR LAW Cherry-picking labour laws AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA PA TR IK LI N D ST RÖ M Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Varapääluottamushenkilö Eeva Kärkkäinen. 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Hietalahden telakka, Helsinki 08 AVAAJA Leikkaukset kurittavat työttömiä 10 PÄÄJUTTU #PainavaSyylakot pysäyttävät tuotantolaitoksia 20 KOKIJA Työtön Matti Eroaho 22 KATSAUS Hallitus kurjistaa mutta ei nosta veroja 26 ILMIÖ Puukaupassa kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan T U O M A S I KO N EN Seuraava numero ilmestyy 13.12. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 4 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 4 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
11/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Aikamatka lamaan 1 990-luvun alkupuolen laman aikana ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto oli 500 päivää. Turvan taso määräytyi samoilla laskentaperusteilla kuin nykyään. Turvan sai alkamaan alusta, kun työllistyi puoleksi vuodeksi, tai osallistui samaksi ajaksi työvoimahallinnon järjestämään tukityöhön tai ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Työttömyyseläkeputki takasi ikääntyneille työttömille ansiosidonnaisen työttömyysturvan mukaisen tulotason eläkkeelle asti, jos uutta työpaikkaa ei löytynyt. Suomessa oli enimmillään puoli miljoonaa työtöntä. Kaikkien silloisten työvoimatoimistojen alueilla ei kaikkina kuukausina ollut ainuttakaan avointa työpaikkaa. Työttömien kohtaamat vakavat taloudelliset ongelmat alkoivat tyypillisesti viimeistään, kun ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta pudottiin perusturvan varaan. Vielä säästäen ja sinnitellen hallittavissa ollut elämä muuttui tilanteeksi, jossa yksikin yllättävä menoerä saattoi syöstä kotitalouden kriisiin. Talousongelmien pitkittyessä myös henkiset kustannukset kertautuivat. Työttömien resurssit ja jaksaminen ongelmien ratkaisemiseksi heikentyivät. Kun kansantalouden lama päättyi, sen myötä yksilöiden ongelmaksi välittynyt työttömyys ja ahdinko ei päättynyt kaikilla. Pitkäaikaistyöttömyydestä tuli pysyvä ongelma. Työttömien joukossa toistunut arvio oli työuralle uudelleen kiinnittymisen vaikeutuminen ja työuran laadun heikentyminen. Lamalla oli myös ylisukupolvisia seurauksia. Vanhempien työttömyys, vaikeudet työllistyä ja taloudelliset ongelmat madalsivat monissa perheissä lasten käsityksiä ja toiveita omista mahdollisuuksista työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto on nykyisin 400 päivää alle 58-vuotiailta. Maan edellinen hallitus päätti poistaa eläkeputken, ja rakensi tilalle muutosturvapaketin. Asteittain etenevän muutoksen vaikutuksista ei ole johtopäätöksiä varten vielä riittävästi tietoa saatavissa. Yli 55-vuotiaiden työttömien kohtaamat vaikeudet työllistyä ovat kuitenkin edelleen totta. Edellä kuvatut toimenpiteet eivät maan nykyiselle hallitukselle riittäneet. Se ajaa rajuja heikennyksiä työttömyysturvaan. Jos ne olisivat olleet todellisuutta 1990-luvun alkupuolella, työttömät olisivat pudonneet perusturvan varaan toteutunutta nopeammin ja suuremmin joukoin. Taloudelliseen ja henkiseen ahdinkoon joutuneiden ihmisten määrä olisi lisääntynyt. Ja se määrä oli kestämätön jo silloin. Laman opetuksia ei pidä unohtaa. Sosiaaliturva on rakennettava niin, että se antaa työttömille mahdollisuuden selviytyä elämässä eteenpäin ilman kärsimystä ja kohtuuttomia kustannuksia, kunnes uusi työpaikka on löytynyt. Yhteiskunnan tukipolitiikan tehtävänä on rakentaa hyvinvointia. Sen tehtävänä ei ole tuottaa pahoinvointia tai toimenpiteitä, jotka kohottavat pahoinvoinnin riskiä. ? ”Laman opetuksia ei pidä unohtaa.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 5 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 5 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
6 Tekijä 11/2023 HETKESSÄ Kuva Emilie Uggla 3.11.2023 kello 15.32 Perjantaina 3.11. julkistettiin, että kanadalainen Davie Shipbuilding ostaa Helsinki Shipyard Oy:n Helsingin Hietalahden telakan venäläisomisteiselta Algador Holdings -yhtiöltä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen tuomat pakotteet ovat viime vuosina aiheuttaneet telakalle paljon vaikeuksia. Hietalahti, Helsinki Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 6 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 6 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
11/2023 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 7 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 7 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
8 Tekijä 11/2023 Kylmää kyytiä työttömille ”J os muutokset toteutuvat, työttömille on luvassa kylmää kyytiä tulevina vuosina, sanoo Avoimen työttömyyskassan etuuspäällikkö Kaisa Tikka. Orpon-Purran oikeistohallitus on suunnitellut pitkän listan työttömyysturvan leikkauksia ja heikennyksiä, jotka koskevat työttömiä, lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä. Hallitus on leikkaamassa ansiosidonnaisen päivärahan suuruutta monin tavoin, vaikeuttamassa tuen piiriin pääsyä ja jäädyttämässä päivärahan indeksikorotukset neljäksi vuodeksi. – Puhutaan leikkauksista, jollaisia ei ole nähty ansioturvajärjestelmän historian aikana, Tikka sanoo. Hallitus on jo antanut eduskunnan käsittelyyn lakiesitykset, joilla pidennetään omavastuuaikaa, palautetaan lomakorvauksen jaksotus, poistetaan lapsikorotukset ja suojaosat sekä tiukennetaan työssäoloehtoa. Hallitus arvioi näiden toimien lisäävän työllisyyttä yli 20 000 henkilöllä. Tikka pohtii, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksien vaikutusarviot ovat ohuita ja optimistisia. – Säästölakeja nämä ovat. On hankala keksiä, miten esimerkiksi omavastuuajan pidentäminen viidestä päivästä seitsemään parantaa työllisyyttä. Kahden päivän hinta on työttömäksi tai lomautetuksi tulevalle keskimäärin 150 euroa. Hallitus on perustellut monia toimiaan viittaamalla muiden Pohjoismaiden käytäntöihin. Omavastuun pidentämisellä Suomi kuitenkin etääntyy naapurimaiden linjasta. – Muissa Pohjoismaissa omavastuuaika on lyhyempi tai sitä ei ole ollenkaan. LAPSIKOROTUKSEN LEIKKAUS PAHIMMASTA PÄÄSTÄ Nykyisin työttömän on mahdollista tehdä esimerkiksi keikkaluontoisia töitä 300 eurolla kuukaudessa ilman, että tulot pienentävät ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hallitus on poistamassa kyseisen suojaosan, mutta perustelut vaikuttavat erikoisilta. – Suojaosa on luotu edistämään töiden vastaanottamista. Nyt se ollaan poistamassa samalla perustelulla, Tikka kertoo. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lapsikorotuksilla on tähän saakka tuettu lapsiperheiden toimeentuloa vaikeina aikoina. Hallituksen lakiesitys hävittää lapsikorotukset huhtikuun 2024 alusta alkaen. – Lapsikorotusten poistaminen on leikkausten kauheimmasta päästä. Sitä on vaikea ymmärtää. JÄSENYYS KANNATTAA JATKOSSAKIN Ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsy vaikeutuu, sillä työssäoloehto on pitenemässä kuudesta kuukaudesta kahteentoista. Jatkossa työssäoloehto täyttyy, kun on ollut 12 kuukautta töissä edellisen 28 kuukauden aikana. – Käytännössä työssäoloehdon pidennys vaikuttaa nuoriin, osa-aikatyöntekijöihin ja keikkatyöntekijöihin. Vaikka suunnitellut leikkaukset ja heikennykset toteutuisivat, ansiosidonnainen työttömyysturva on jatkossakin perusturvaa parempi vaihtoehto. Mahdollinen työssäoloehdon pidennys myös tarkoittaa, että kassan jäseneksi kannattaa liittyä ajoissa. – Viimeistään nyt kannattaisi herätä ja liittyä. Jatkossa on myös entistä tärkeämpää säilyttää jäsenyys, Tikka sanoo. Teollisuusliitto vakuuttaa jäsenensä työttömyyden varalta Avoimessa työttömyyskassassa. Kassa tiedottaa tulevista muutoksista jäsenilleen ja varautuu kasvavaan palvelutarpeeseen. ? Oikeistohallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan runtelevat monen suomalaisen toimeentuloa. Työllisyyden lisäys on hallituksen tavoitteena, mutta toimet näyttävät pelkiltä leikkauksilta. TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 8 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 8 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
11/2023 Tekijä 9 VOIMAAN 1.1.2024: ? Työttömyyden alussa omavastuuaika pitenee 5 päivästä 7 päivään. Täyttä päivärahaa saavat menettävät noin 150 euroa. ? Lomakorvausten jaksotus palautetaan, eli pitämättömät lomat siirtävät tukioikeuden alkua myöhemmäksi. Ennen työttömyyttä noin 3 000 euroa kuukaudessa ansainneelle neljä pitämätöntä lomaviikkoa tarkoittaa jopa 2 200 euron menetystä, jos hän työllistyy esimerkiksi kahden kuukauden kuluttua työttömyyden alusta. ? Indeksikorotukset jäädytetään neljäksi vuodeksi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso pysyy ennallaan, vaikka hinnat nousevat. Esimerkiksi vuonna 2022 etuutta korotettiin indeksillä 8 prosenttia, jotta työttömyysturvan ostovoima ei olisi heikentynyt. VOIMAAN 1.4.2024: ? Lapsikorotukset lakkautetaan. Esimerkiksi kahden lapsen huoltajan päivärahasta leikataan noin 220 euroa kuukaudessa. Vastaavasti kolmen lapsen huoltajalta leikataan noin 285 euroa kuukaudessa. ? Sovitellun päivärahan suojaosa lakkautetaan. Tähän saakka on voinut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturvan taso laskee. Suojaosan lakkautuksen jälkeen jokainen ansaittu euro pienentää työttömyysturvaa 50 senttiä, eli vähintään 300 eurolla keikkatöitä tekevältä leikataan päivärahasta 150 euroa kuukaudessa. NÄILLÄ NÄKYMIN VOIMAAN 1.8.2024: ? Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan. VOIMAAN 2.9.2024: ? Työssäoloja jäsenyysehto pidentyvät 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Jatkossa ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsee, kun on ollut työttömyyskassan jäsen ja työskennellyt 12 kuukautta edellisen 28 kuukauden aikana. ? Työssäoloehto euroistetaan, eli työssäoloehtoa ei lasketa enää työpäivissä vaan kalenterikuukauden aikana maksetuista tulosta. Täyden työssäoloehto kuukauden saa kalenterikuukaudelta, jonka aikana on maksettu tuloa vähintään 930 euroa. Myös puolikkaiden kuukausien kerryttäminen on mahdollista. NÄILLÄ NÄKYMIN VOIMAAN SYYSKUUSSA 2024: ? Ansiosidonnainen päiväraha porrastetaan. Noin kahden kuukauden jälkeen päivärahan taso laskee 80 prosenttiin ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen 75 prosenttiin. Ennen työttömyyttä 3 000 euroa kuukaudessa tienanneen päivärahasta leikataan siis kahden kuukauden jälkeen noin 350 euroa ja kahdeksan kuukauden jälkeen noin 80 euroa lisää. ? Ansioturvan ikäsidonnaiset poikkeukset poistetaan. ? Työssäoloehto ei enää kerry palkkatuetussa työssä. AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAUSLISTA Orpon-Purran oikeistohallitus suunnittelee mittavia leikkauksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Muutokset ovat tulossa voimaan vuoden 2024 aikana. Muissa Pohjoismaissa omavastuuaika on lyhyempi tai sitä ei ole ollenkaan. KAISA TIKKA Etuuspäällikkö, A-kassa Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 9 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 9 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
NYT PYSÄYTETÄÄN TEHTAITA PÄÄJUTTU 10 Tekijä 11/2023 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 10 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 10 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
+ ALSO IN ENGLISH Brief in English on page 53 #Pa ina vaS yy 7.11. klo 6.00 Lappset Oy, Rovaniemi Lakkovahdit Niko Oinas, Teija Juttula ja Pentti Pallari Teollisuusliitto ja muut SAK:laiset liitot järjestävät neljän viikon ajan päivän mittaisia lakkoja, joilla pyritään taivuttamaan maan hallitus takaisin sopimisen kannalle. Hallitus aikoo antaa työntekijöiden lakko-oikeutta rajoittavat lakiesitykset eduskunnan käsittelyyn helmikuussa. Lakimuutoksia on perusteltu Ruotsin mallilla, mutta siitä yritetään poimia vain rusinat pullasta. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN JA TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT JOUNI PORSANGER, JUHA METSO, PETRI BLOMQVIST, JOHANNES TERVO, PATRIK LINDSTRÖM, HARRI NURMINEN, PEKKA ELOMAA, JYRKI LUUKKONEN JA ANTTI HYVÄRINEN >> KU VA : JO U N I PO RS A N G ER 11/2023 Tekijä 11 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 11 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 11 8.11.2023 14.35 8.11.2023 14.35
12 Tekijä 11/2023 PÄÄJUTTU Pääluottamusmies Iikka Marttinen (oik.) ja muut Sulzer Pumpsin työntekijät marssivat ulos. Crista Hagman, Maija Suonperä ja pääluottamusmies Arto Liikanen. JU H A M ET SO 3.10. klo 13.00 Sulzer Pumps Finland Oy, Kotka 4.10. klo 13.00 Harvia Finland Oy, Muurame T eollisuusliitto järjestää marraskuussa neljän viikon ajan alueellisia päivän mittaisia lakkoja valikoiduilla työpaikoilla vastalauseena maan hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Lakot ovat osa SAK:n liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa. Lakot alkoivat tiistaina 7.11. Oulun ja Lapin vaalipiirien alueelta. Rovaniemellä työntekijät olivat lakossa Lappset Group Oy:n tehtaalla. Muun muassa leikkija liikuntapaikkavälineitä valmistavalla tehtaalla on noin 90 tuotannon työntekijää ja järjestäytymisaste on 90 prosentin luokkaa. – Töihin tulijoita ei ollut yhtään, kertoo pääluottamusmies Pentti Pallari, joka oli aamuvarhaisella muiden luottamushenkilöiden kanssa lakkovahdissa tehtaan portilla. Oikeistohallituksen suunnitelmat ovat puhuttaneet Lappsetin työntekijöitä. Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä, irtisanomissuojan heikentäminen ja työttömyysturvan leikkaukset ovat raju paketti. – On oltu huolestuneita ja pöyristyneitä hallituksen suunnitelmista, Pallari kertoo. MITEN LEIKKURI LOISI TYÖPAIKKOJA? Orpon-Purran hallituksen suunnitelmissa on ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen kuudesta kuukaudesta vuoteen. – Työssäoloehdon täyttyminen kuulostaa lähes mahdottomalta nuorille pätkätyöläisille, Pallari pohtii. Hallitus haluaa porrastaa ansiosidonnaista päivärahaa siten, että kahden kuukauden työttömyyden jälkeen päivärahasta leikataan viidennes. Lapsikorotusten poistaminen puolestaan ajaisi perheitä ahtaalle. – Kun vertaa Ruotsiin tai Tanskaan, työttömyyskorvaus on Suomessa tälläkin hetkellä osittain pienempi. Uudistusten jälkeen se olisi huomattavasti pienempi. Oikeistohallituksen mukaan työttömyysturvan rajut leikkaukset tuovat jopa kymmeniä tuhansia uusia työllisiä. Tätä logiikkaa on hankala uskoa todeksi. – Miten se luo lisää työpaikkoja, jos ihmisiä rokotetaan heikennyksillä? Pallari kysyy. TOIMINTAVALMIUS ON KORKEALLA Hallituksen suunnitelmissa on myös työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen ja henkilökohtaisten lakkosakkojen asettaminen. Suunnitelmat laittavat pohtimaan, onko hallituksen kaavailuissa vielä hallitusohjelmaakin rankempia toimia. – Paljon on asioita, jotka huolestuttavat. Luottamus on heikonlainen hallituksen suuntaan, Pallari sanoo. Hallitusohjelma tekisi toteutuessaan Suomesta hyvin erilaisen paikan elää ja tehdä työtä. – Jäsenistön piirissä se on ymmärretty hyvin. Eihän lakkoihin muuten olisi halua. Enemmän olen kuullut sellaista kantaa, että nämä toimet ovat liian kesyjä. Poliittisilla lakoilla vastustetaan maan hallituksen toimia, mutta työtaistelutoimista aiheutuu luonnollisesti haittaa myös yrityksille. – Työnantajaa vastaan ei olla, mutta mitä muita keinoja meillä on vastustaa hallituksen toimia? Hallituksen puheissa ja julkisuudessa tilannetta maalataan hallituksen ja ay-johtajien väliseksi kamppailuksi, vaikka kyse on laajemmasta asiasta. Tavalliset ihmiset ovat huolissaan toimeentulostaan ja suunnasta, johon hallitus haluaa yhteiskuntaa ajaa. – Ymmärtäkää, että tämä viesti tulee työtä tekeviltä ihmisiltä, eikä mystiseltä liikkeeltä. Liitto on sama kuin liiton jäsenet, Pallari sanoo. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 12 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 12 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
11/2023 Tekijä 13 >> Varapääluottamismies Samuli Joutsen, työsuojeluvaltuutettu Kimmo Järvenpää ja pääluottamusmies Miika Peltola. PE TR I BL O M Q VI ST JO H A N N ES TE RV O 4.10. klo 14.00 Rani Plast Oy, Teerijärvi #Pa ina vaS yy Työrauhaa vai työräyhää? Suomen oikeistohallitus antoi 23. lokakuuta lausuntokierrokselle lakimuutokset, joilla se aikoo rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallituksen suunnitelmana on rajata poliittiset lakot maksimissaan vuorokauden mittaisiksi, korottaa tuntuvasti lakkosakkoja ja säätää laittomaan lakkoon osallistuville työntekijöille henkilökohtainen 200 euron sakko. Hallitus on rajoittamassa myös myötätuntotyötaisteluja. Lakimuutoksia valmistelleen työryhmän mietintö ja lakimuutosten luonnos ovat lausuntokierroksella 4. joulukuuta saakka. Orpon-Purran hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitykset eduskunnalle 1.2.2024. Lakimuutosta valmistelleessa työryhmässä olivat mukana työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Molemmat työmarkkinaosapuolet jättivät työryhmän muistiosta eriävät mielipiteet. LOPULTA KYSE LUOTTAMUKSESTA Työntekijäpuolella kolmikantaista valmistelua on pidetty teatterina, jossa lopputulokseen ei aidosti voinut vaikuttaa. “Hallitusohjelman tarkat kirjaukset työtaisteluoikeuden rajoittamiseen eivät mahdollistaneet aitoa kolmikantaista ja neuvottelevaa lainvalmistelua”, toteavat palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK eriävässä mielipiteessään Työntekijät saivat esittää näkökantansa, mutta lainvalmisteluun mielipiteillä ei ollut vaikutusta, sillä lopputulos oli jo kirjattuna hallitusohjelmaan. Työntekijäpuolen johtopäätös on, että lakimuutoksille ei ole osoitettavissa kunnollista syytä. “Työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävää syytä eikä niillä ole edes väitetty olevan juurikaan julkiseen talouteen tai työllisyyteen liittyviä vaikutuksia.” Oikeistohallitus aikoo edistää työrauhaa pakkokeinoin. Työntekijäpuoli muistuttaa, että työrauha rakentuu yritystason yhteistoiminnasta, reiluista työehdoista ja tasapuolisesta neuvottelusta. “Lopulta kyse on luottamuksesta. Hallitusohjelman työlainsäädäntömuutoksilla ei edistetä työrauhan kannalta keskeistä luottamuksen rakentamista.” TYÖNANTAJAT HALUAVAT RAJUMPIA RAJAUKSIA Työnantajapuolen eriävän mielipiteen jättivät Kuntaja hyvinvointialuetyönantaja, Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Niiden mukaan lakkooikeutta pitäisi rajata hallituksen suunnitelmia rajummin. Poliittisten lakkojen rajoittaminen korkeintaan vuorokauden mittaisiksi ei riitä työnantajille. “Rajan pitäisi olla selvästi lyhyempi, korkeintaan muutaman tunnin pituinen”, työnantajapuolen eriävässä mielipiteessä todetaan. Työnantajien mukaan suunta on oikea, mutta hallituksen ehdotukset ovat osittain ongelmallisia, puutteellisia ja epäselviä. “Mietinnön ehdotukset eivät sellaisenaan kokonaisuudessaan toteuta hallitusohjelman tavoitteita.” MIKSI LAKKO-OIKEUTTA RAJOITETAAN? Yleisellä tasolla hallituksen tavoitteena on vakaammat työmarkkinat, jotka turvaavat yritysten tuottavuutta ja Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 13 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 13 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
14 Tekijä 11/2023 PÄÄJUTTU Sateinen ja kolea sää eivät haitanneet ulosmarssijoita. Työhuonekunta järjesti ulosmarssijoille kahvija mehutarjoilut. 5.10. klo 13.30 Viesmann Oy, Porvoo 10.10. klo 13.00 Kumera Oy, Riihimäki PA TR IK LI N D ST RÖ M Taistelutahtoa on, sanoo pääluottamusmies Sari Uusivirta. 11.10. klo 13.00 Pilkington Automotive, Tampere JY RK I LU U KK O N EN Työsuojeluvaltuutettu Satu Huhta, Iitu Peevo ja varapääluottamusmies Hans Segercrantz osallistuivat ulosmarssiin. 12.10. klo 13.30 GE Healthcare, Helsinki PE KK A EL O M A A H A RR I N U RM IN EN parempaa kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Hallituksen lakiesityksen täsmällisemmistä perusteluista ei synny selvää kuvaa, miksi lakko-oikeutta rajoitetaan. Perusteluissa todetaan muun muassa, että tyypillisesti Suomessa lakot ovat valtakunnallisia työtaisteluja, jotka liittyvät työehtosopimusneuvotteluihin. “Työtaisteluihin menetetyissä työpäivissä mitattuna valtaosa kaikista työtaisteluista on työja elinkeinoministeriön arvion mukaan laillisia”, perusteluissa kerrotaan. Perusteluista saa kuvan, että lakko-oikeutta rajoitetaan mahdollisia tulevia poliittisia lakkoja silmällä pitäen, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu myös työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkauksia sekä työntekijöiden oikeuksien heikennyksiä työmarkkinoilla ja työpaikoilla. “Yhteiskunnan haasteet voivat tulevaisuudessa olla mittavia, kuten esimerkiksi valtiontalouden tilanne ja Suomen velkakehitys, mistä voi johtua tarvetta tehdä kansalaisten etuihin vaikuttavia poliittisia ratkaisuja.” Lakimuutosten yksi seuraus on työehtojen heikentyminen. Varsinkin myötätuntolakkojen rajoittaminen heikentäisi työntekijäpuolen yhteistä rintamaa. “Seurauksena voi olla joissain tapauksissa palkansaajien näkökulmasta heikommat työehdot, varsinkin heikosti järjestäytyneillä aloilla tai aloilla, joilla oman työtaistelun painostusarvo ei ole riittävää”, lakiesityksen perusteluosassa todetaan. Lakiesityksen perusteluissa tehdään myös katsaus Suomen kilpailijamaiden lakkolainsäädäntöihin ja oikeuskäytäntöihin. Katsaus kertoo, että Ruotsin, Tanskan, Norjan, Saksan, Ranskan ja Alankomaiden lait ja käytännöt ovat keskenään hyvin erilaisia. Yhteistä on, että lakkoja säännellään enemmän oikeuskäytännön kuin lainsäädännön kautta. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 14 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 14 8.11.2023 15.20 8.11.2023 15.20
11/2023 Tekijä 15 >> Lakot hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan alkoivat SAK:laiset suuret ammattiliitot kertoivat lokakuun lopussa uusista järjestöllisistä toimista, joilla vastustetaan OrponPurran hallituksen politiikkaa. Korkeintaan päivän mittaisia poliittisia lakkoja järjestetään koko maassa marras–joulukuussa 7.11.–3.12. Oikeistohallitus haluaa muun muassa rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta, leikata rajusti ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa sekä heikentää työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja työpaikoilla. Aiemmin syys–lokakuussa SAK:laiset ammattiliitot järjestivät tunnin mittaisia ulosmarsseja ja muita mielenilmauksia oikeistohallituksen herättelemiseksi. – Halusimme antaa hallitukselle mahdollisuuden muuttaa suuntaa. Hätähuutoa ei ole otettu tosissaan, joten ryhdymme kovempiin toimiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Hallituksen työelämälinja on noudattanut pelkästään työnantajien toiveita, eikä lakien valmistelussa ole annettu työntekijäpuolelle sanan sijaa, joten poliittiset työtaistelut jäävät ainoaksi keinoksi puolustaa työntekijöitä ja heikommassa asemassa olevia. – Pysäytetään tuotantolaitoksia. Haittaa ja kuluja syntyy, sitä ei voi tällä kertaa välttää, Eloranta sanoo. Hallitus käytännössä ajaa ihmisiä köyhyyteen, vaikka väittääkin kannustavansa ihmisiä töihin. Eloranta vetoaa maan hallitukseen, jotta se ei jakaisi kansaa kahtia. Marras–joulukuun lakot ovat varoitus, joten vielä on mahdollista neuvotella. – Nykymenolla olemme ajautumassa laajamittaiseen yhteiskunnalliseen konfliktiin, Eloranta sanoo. KYSE JÄTTIMÄISISTÄ ASIOISTA Korkeintaan vuorokauden mittaisia lakkoja järjestetään vaalipiireittäin kaikkialla Suomessa. – Lakoissa on merkittäviä yrityksiä, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo. Hallituksen kaavailema työntekijän aseman heikentäminen työmarkkinoilla ja työpaikoilla loisi pelon ilmapiiriä, jossa työntekijöiden on hankala puolustaa oikeuksiaan. Työehtojen yleissitovuuden rapauttaminen on yksi keino heikentää työntekijöiden asemaa. – Hallitusohjelma toteutuessaan vie työmarkkinat kauas nykyhetkestä taaksepäin. Hallituksen tavoitteena ovat itämaiset työmarkkinat, joissa työntekijällä ei ole arvoa, Aalto sanoo. Aalto alleviivaa, että hallituksen ajamat muutokset tarkoittaisivat, että 5–10 vuoden päästä Suomessa ei olisi nykymuotoista työehtosopimusjärjestelmää, luottamusmiesjärjestelmää tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa. – Nämä eivät ole pieniä, vaan megalomaanisia asioita, joita hallitus on poiminut työnantajan toivelistalta. Sen takia tarvitaan yhteisiä toimia, Aalto kertoo. Puheenjohtaja lupaa, että Teollisuusliitto ei katsele sivusta, kun työntekijöiden oikeuksia heikennetään ja sopimusyhteiskuntaa romutetaan. – Suomalainen duunari ei ole koskaan saanut mitään pyytämällä. Tuloksia on saatu, kun äänenpanot kovenevat, Aalto sanoo. Ammattiliittojen tiedotustilaisuus järjestettiin Helsingissä Yrjönkadulla sijaitsevalla G Livelab -musiikkiklubilla. Lavalla ovat puheenjohtajat Jarkko Eloranta SAK:sta, Päivi Niemi-Laine JHL:stä, Annika Rönni-Sällinen PAMista, Kimmo Palonen Rakennusliitosta ja Riku Aalto Teollisuusliitosta. #Pa ina vaS yy A N TT I H YV Ä RI N EN Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 15 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 15 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
16 Tekijä 11/2023 Ruotsin malli nojaa sopimisen kulttuuriin palkankorotusvaran eli märketin asettavat kilpailulle alttiit teollisuusalat. Työntekijöiden palkanmääräytymiseen on Ruotsissa käytössä jopa seitsemän erilaista mallia. Mutta märketin asettamista raameista ei käytännössä poikkea yksikään työehtosopimusten piirissä oleva ala, eivät myöskään julkisen sektorin alat. Työehtosopimusten voimassa ollessa työrauhavelvoite on tiukka ja se koskee myös yksittäistä työntekijää järjestäytymisestä riippumatta. – Ennen 1990-luvun alkua Ruotsissa menetettiin lähes miljoona työpäivää vuodessa lakkoihin ja työsulkuihin, pahimpana vuonna 1980 yli 4 miljoonaa työpäivää. Tämä huoletti sekä työntekijäettä työnantajaosapuolta. Kun osapuolet löysivät toisensa teollisuussopimuksen kautta, sen järjestelmän voimaantulon jälkeen lakot ovat käytännössä loppuneet, Hakkarainen kertoo. Aivan ilman työriitoja ei Ruotsissa selvitä nykymallissakaan. Riitojen ratkomisessa on kuitenkin selkeä marssijärjestys, ensisijaisesti riidat pyritään ratkomaan paikallisesti tai tarpeen vaatiessa liittotasolla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Ruotsissa palkansaajien tukena riitatilanteissa on myös laki. Ruotsalaisten työehtosopimuksiakin sitova myötämääräämislaki antaa palkansaajapuolelle tulkintaetuoikeuden tietyissä yhteistoimintasopimusta tai työntekovelvoitetta koskevissa riidoissa. Ensisijaisesti tulkintaetuoikeutta käyttää ammattiliiton paikallinen elin. Tulkinta on voimassa niin kauan kuin oikeus toisin päättää. Ruotsalaisten toimivaa työmarkkinamallia edistää myös työntekijöiden vahva asema yhtiöiden hallinnossa. Laki määrää, että yli 25 työntekijää työllistävien yhtiöiden hallituksiin on valittava vähintään kaksi työntekijöiden edustajaa. – Näin henkilöstöllä on siis keskusteluyhteys yhtiön korkeinta päätäntävaltaa käyttävässä instanssissa. Näin myös ajantasainen tieto yhtiöstä ja sen tilanteesta kulkee koko ajan työntekijöille. Tätä kautta rakennetaan luottamusta henkilöstön ja työnantajan välille, Hakkarainen sanoo. Orpon-Purran hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa työllisyyttä 100 000 työllisellä hallituskauden aikana. Hallituksen mielestä tavoitteen saavuttamiseksi myös työmarkkinoita on muutettava ja vieläpä merkittävästi. Ministereiden puheissa vilahtelee tämän tästä viitauksia Ruotsin työmarkkinamalliin. Sitä hallitus pitää uudistustensa esikuvana. Mutta mikä oikeastaan on tuo länsinaapurin malli, josta hallitus haluaa poimia osia Suomen työmarkkinoille? Ruotsissa on kattava ja yksityiskohtainen työlainsäädäntö, mutta työntekijöiden ja työnantajien väliseen neuvotteluun perustuvalla työehtosopimusjärjestelmällä on tunnustettu asema lainsäädännössä. Työehdoista sovitaan ammattiliittojen ja työnantajien kesken. Keskusjärjestöillä on työehtosopimusneuvotteluissa koordinoiva rooli. Valtio pysyy tiukasti työmarkkinapöytien ulkopuolella. – Työnantajat on velvoitettu lainsäädännön kautta neuvottelemaan työntekijöiden kanssa. Neuvotteluosapuoli on ammattiliiton edustaja, Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan päällikkö Jari Hakkarainen selittää Ruotsin mallia. Ruotsin mallissa on annettu paljon painoarvoa työnantajan ja työntekijöiden väliselle neuvottelun ja sopimisen kulttuurille. – Ruotsin edistyksellinen yhteistoimintamenettely ennaltaehkäisee esimerkiksi suurimman osan lakoista tällä hetkellä, Hakkarainen sanoo. – Ruotsissa sekä työnantajat että työntekijät ovat korkeasti järjestäytyneitä. Heidän järjestelmänsä edellyttää heidät neuvottelemaan keskenään. Sitä kautta työnantajat ja työntekijät ovat kyenneet rakentamaan keskinäisen luottamuksen. Ruotsissa työehtosopimukset kattavat lähes 90 prosenttia palkansaajista. RIITATILANTEISSA LAKI ON TYÖNTEKIJÄN PUOLELLA Palkanmuodostuksen erityispiirre Ruotsissa on teollisuussopimus, joka solmittiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sopimuksen mukaan yleisen #P ai na va Sy y + LUE LISÄÄ Juttuja Teollisuusliiton työtaistelutoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tietoa Teollisuusliiton Painava syy -toimista: www.teollisuusliitto.fi/painavasyy Tietoa SAK:n kampanjasta ja muiden liittojen toimista: www.sak.fi/painava-syy Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 16 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 16 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
”Munkin työehdoista työpaikalla voisi sopia kuka vaan koulutetun luottamus miehen sijaan.” Eihän sen näin pitänyt mennä! Hallitus ohittaa lailla luottamusmiehet. Jatkossa koko henkilöstöä koskevan paikallisen sopimuksen voi tehdä melkein kuka tahansa. Tarkoituksena on heikentää työntekijöiden työehtoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan asioihin. Nyt on #PainavaSyy toimia! Lue lisää verkkosivuiltamme www.teollisuusliitto.fi/painavasyy/ tai kysy omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa! Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 17 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 17 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
NÄIN KEHO REAGOI KYLMÄÄN Kylmyys ja kostea sää vaikuttavat merkittävästi kehoomme ja terveyteemme. Mitä kehollemme sitten tapahtuu, kun on kylmä? Märkyys ja kosteus vaikeuttavat kehon lämpimänä pysymistä, ja pienilläkin määrillä kosteutta on haitallinen vaikutus. Koska kosteus ei tule vain ulkopuolelta, on tärkeää, että vaatteissa ja varusteissa on asianmukainen ilmanvaihto. Jalkineiden ja käsineiden kosteus voi saada lihakset kylmenemään, mikä heikentää käsien tarttumaotetta ja voimaa sekä aiheuttaa varpaiden palelua. Nämä lisäävät tapaturmaja sairastumisriskiä. Tilannetta on mahdollista parantaa valitsemalla oikea suoja, erityisesti käsille ja jaloille. Ohessa on kuvailtu joitakin kylmän ja kostean sään yleisiä vaikutuksia kehoomme. 1. Tarttumaotteen voimakkuuden heikkeneminen Kosketus kylmän kanssa vaikuttaa hyvin kielteisesti kylmänherkkyydestä kärsiviin henkilöihin. Tämä herkkyys ilmenee sekä altistuttaessa kylmille ulkolämpötiloille että päivittäisissä tilanteissa, kuten poimittaessa pakasteita ruokakaupan pakastealtaasta. Kylmänherkkyyden oireita ovat kipu, särky ja käsien tarttumaotteen voimakkuuden heikkeneminen. Oireet voivat kestää useita tunteja. Vaiva on yleinen käsivammoista kärsivillä ja yleisin henkilöillä, joilla on tärinävammoja kädessä ja käsivarressa. Tässä ryhmässä noin 75 prosentilla on ongelmia kylmänherkkyyden kanssa. 2. Lisääntynyt onnettomuusriski Lieväkin kylmäaltistus vaikuttaa kehoomme. Hapenottokyky heikkenee, mikä johtaa lihasvoiman heikkenemiseen. Fyysisesti vaativista tehtävistä tulee huomattavasti haastavampia, mikä lisää väsymystä, sekavuutta, ärtyneisyyttä, arviointikyvyn heikkenemistä ja kohonnutta työtapaturmariskiä erityisesti keskittymistä vaativissa töissä. 3. Suurempi sairastumisriski Kylmien lämpötilojen tiedetään lisäävän sairastumisalttiutta. Kuivat limakalvot tekevät meistä alttiimpia erilaisille infektioille ja viruksille. Lämpimänä pysyminen auttaa ylläpitämään terveyttä, kun taas kosteus pahentaa tilannetta. Kun olemme märkiä, lämpöä haihtuu märiltä alueilta 25 kertaa nopeammin. 4. Tiheämmät WC-käynnit Kylmällä säällä kehoon kertyy enemmän nestettä ja verta lämmön ylläpitämiseksi. Tällöin aivoista lähtee käsky poistaa nestettä elimistöstä lisääntyneen virtsanerityksen avulla, mikä johtaa tiheämpiin wc-käynteihin. “ MUISTA VALITA HUOLELLISESTI OIKEA TUOTE SUOJAAMAAN KYLMÄLTÄ JA MÄRÄLTÄ ” ILMOITUS Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 18 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 18 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
JALAS ® 2728 Zenit High JALAS ® 1398 Winter GTX TEGERA ® 8833R TEGERA ® 8834R TEGERA ® 8835R TURVAJALKINEET JA KÄSINEET, JOTKA ON SUUNNITELTU SUOJAAMAAN JÄÄLTÄ, LUMELTA JA LOSKALTA TEGERA ® -talvikäsineissä on napakka istuvuus ja lämmin vuori. Pehmeät käsineet ovat täyspinnoitetut, jonka ansiosta ne sopivat erilaisiin tehtäviin märissä ja kylmissä olosuhteissa. JALAS ® -talvijalkineet ovat lämpimät ja hengittävät. Ne kestävät kosteutta ja pitävät erinomaisesti jäällä, loskassa ja lumessa. Näiden kaikkien tuotteiden lähtökohtana on työskentely talviolosuhteissa. Lue lisää kotisivuiltamme osoitteessa ejendals.com/fi/winter PYSY SUOJATTUNA, LÄMPIMÄNÄ JA KUIVANA TALVELLA JALAS ® 1808 Ice Track Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 19 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 19 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
”Tulevaisuus näyttää työttömien osalta erittäin huonolta ” H ämeenlinnan pääkirjastossa sijaitseva kaareva, oranssi kirjahylly on täynnä uutuuksia. Työtön kirjatyöntekijä Matti Eroaho poimii joukosta kotimaisen kirjailijan teoksen. – Minulla on tapana aina ensin katsoa, missä kirja on painettu ja sitten tarkastelen sen laatua. Se on vanha jäänne ajoilta, jolloin olin vielä kirjapainossa töissä, Eroaho kertoo. Hän avaa varovasti kirjan sinisävyisen kannen ja kääntää paksun etulehden. Teoksen ensimmäisen sivun alareunasta hänelle selviää, että se on painettu EU:ssa. 20 Tekijä 11/2023 – Suomessa kirjapainoala rupeaa olemaan mennyttä maailmaa. Se on valitettavaa, Eroaho sanoo ja nostaa kirjan takaisin hyllyyn. Eroaho käy kirjastossa harvakseltaan, sillä hänellä on kotona runsaasti lukemattomia kirjoja. – Minulla oli ennestään oma järkyttävän kokoinen kirjastoni, ja sain vanhemmiltani perintönä vielä heidän kirjastonsa. Kirjat ovat minulle jotain sellaista, mistä en voi luopua. ISKU PALLEAAN Peruskoulun jälkeen Matti Eroaho kävi ammattikoulun Tampereella ja valmistui painajaksi vuonna 1980. Hän sai heti töitä Valkeakosken Kirjapainosta offsetpainajana. Hämeenlinnalainen kirjatyöntekijä Matti Eroaho pääsi jaloilleen kahdeksan vuotta kestäneen työttömyysjakson jälkeen, kun hän sai palkkatuettua työtä. Tammikuussa hän jäi uudelleen työttömäksi ja seuraa nyt huolestuneena hallituksen aikeita heikentää työttömyysturvaa. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT HARRI NURMINEN KOKIJA Se oli minulle kuin lottovoitto, kun sain kuudeksi kuukaudeksi töitä. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 20 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 20 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
AJASSA 11/2023 Tekijä 21 – Tamperelaiset eivät halunneet lähteä Valkeakoskelle töihin, mutta minulle se sopi. Olinhan jo muuttanut opintojen perässä Hämeenlinnasta Tampereelle, Eroaho muistelee. Vuonna 1983 hän sai paikan Kariston Kirjapainosta Hämeenlinnasta. Siellä Eroaho työskenteli lähes 30 vuotta filmiasemoijana, 4-värioffsetpainajana ja graafisena kopistina. Muutamaa kuukautta ennen 50-vuotispäiväänsä Eroaho sai eteensä irtisanomisilmoituksen. Lähtöpassit sai samaan aikaan pari muutakin työntekijää. Tuolloin elettiin vuotta 2011. – Tietysti se ensin oli isku palleaan, mutta sitten ajattelin, että kyllähän tässä nyt vielä jotain tapahtuu, että enköhän minä vielä viisikymppisenä onnistu jotain työtä saamaan. Seuraavana vuonna Kariston Kirjapaino myytiin Bookwellille, joka lopetti yli satavuotiaan kirjapainon toiminnan vielä samana vuonna. Se tiesi lopputiliä 43 työntekijälle. KAHDEKSAN PITKÄÄ VUOTTA Kun Eroaho jäi työttömäksi, painajille ei ollut enää Suomessa juuri tarvetta. Siksi hän haki muilta aloilta kaikenlaisia töitä, joihin ei juuri tarvittu koulutusta. Työnhaku ei kuitenkaan tuottanut tulosta. – Koen, että iällä oli iso vaikutus, vaikka kukaan ei ole sitä suoraan sanonut. Työnhaun ohessa Eroaho suoritti TE-toimiston kursseja. Hän kävi muun muassa puoli vuotta kestäneen toimistoalan täydennyskoulutuksen. – Sille kurssille osallistui 13 kauppaopiston käynyttä naista ja minä. Työttömyyden pitkittyessä Eroaho joutui taloudellisesti tiukoille. – Työmarkkinatuesta jäi käteen 517 euroa kuussa, sillä koitin pyörittää omakotitaloa. Jos talosta olisin joutunut luopumaan, en tiedä, missä olisin. Se on minulle kiintopiste. Kahdeksan vuoden työttömyyden jälkeen Eroahoa viimein lykästi. TE-toimisto tarjosi hänelle kesällä 2019 palkkatuettua puolen vuoden pestiä Hämeenlinnan vankilan kurssiohjaajana. – Se oli minulle kuin lottovoitto, kun sain kuudeksi kuukaudeksi töitä. Sitä kautta pääsin taas vähän niin kuin jaloilleni. Palkkatuetun työn päätyttyä Eroaho työllistyi vanginvartijaksi. KOULUTUS JATKON EHTONA Vuoden alusta Eroaho on ollut jälleen työtön. Hän olisi mielellään jatkanut vanginvartijana, mutta työehdot muuttuivat ja vartijoilta edellytetään nyt rikosseuraamusalan tutkintoa. – Kaksi vuotta sain tehdä vartijan töitä ilman koulutusta. Tykkäsin työstäni, mutta en tässä iässä enää lähde opiskelemaan. Se kestää liian kauan, 62-vuotias Eroaho sanoo. Tammikuussa Eroaho ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Ensin hän sai tehtäväkseen hakea neljää työpaikkaa kuussa. Keväällä määrä putosi kolmeen. – Nyt tehtävänäni on hakea vähintään kahta työpaikkaa kuussa. Olen motivoitunut, mutta silti se on kauhean työn ja tuskan takana, että löydän sellaisia paikkoja, joita voin hakea. Lokakuussa Eroaho pisti paperit vetämään ulosottosihteeriksi ja vankeinhoitoalalle. – Olen päässyt pariin videohaastatteluun, mutta ei niistä mitään töitä ole siunaantunut. En tykkää videohaastatteluista, koska juttelen niissä tavallaan itseni kanssa. TULEVAISUUS HUOLETTAA Eroahon päivät täyttyvät lukemisesta ja kotiaskareista. Kerran viikossa hän käy uimassa ja talven tullen hän huolehtii kotipihan pikkulinnuista. – Ne syövät minut taas talven aikana konkurssiin. Auringonkukansiementen hinta nousi Ukrainan sodan takia, Eroaho sanoo. Arkiaskareidensa lomassa hän seuraa huolestuneena hallituksen aikeita heikentää työttömyysturvaa. Hallitus kaavailee esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan porrastamista. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kahdeksan viikon kuluttua päivärahasta leikattaisiin viidennes. – Ansiosidonnaisen leikkuri kuulostaa aika hurjalta. Eniten olen huolissani siitä, että töissä pitäisi olla jatkossa nykyistä pidempiä jaksoja, että pääsee ansiosidonnaiselle. Nyt ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työrupeaman jälkeen. Hallitus esittää ansiosidonnaisen työssäoloehdon pidentämistä vuoteen. Lisäksi suunnitelmissa on, että työskentely palkkatuella ei enää kerryttäisi oikeutta ansiopäivärahaan. –Tulevaisuus näyttää työttömien osalta erittäin huonolta, Eroaho huokaa. ? Kirjapainoala rupeaa Suomessa valitettavasti olemaan mennyttä maailmaa, mutta lukeminen kannattaa aina, sanoo hämeenlinnalainen kirjatyöntekijä Matti Eroaho. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 21 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 21 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
11/2023 Tekijä 23 AJASSA >> T yönantajat ja hyvin toimeentulevat ovat kilvan ihastelleet hallituksen kaavailemaa sosiaaliturvan rapauttamista ja työelämän pelisääntöjen heikennyksiä. Ne tukevat muka maan taloutta ja parantavat työllisyyttä. Työntekijät, heikossa sosiaalisessa asemassa olevat sekä monet taloustieteenja sosiaalipolitiikan asiantuntijat ovat tyrmistyneet moniteräisten leikkausten kohdistamisesta haavoittuvimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. SATASEN LEIKKAUS KUUSSA KURJISTAA ARJEN Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori ja talouspolitiikan arviointineuvoston jäsen Seija Ilmakunnas korostaa, että erilaiset leikkaukset ja menolisäykset näkyvät kansalaisten arjessa eri tavalla. Kun tiukalla budjetilla elävältä työtä tekevältä yksinhuoltajalta viedään asumistuesta satanen kuussa, aiheuttaa se konkreettisesti taloudellisen katastrofin. Toisaalta hävittäjähankinnat, oikeuslaitoksen kasvavat menot tai monille vuosille ajoittuvat väylähankkeet näkyvät vain harvan arjessa. Budjetissa on hyvin erilaisia motiiveja kuten taloudellinen kasvu, kansalaisten hyvinvointi, tulonjaon parantaminen ja turvallisuuden sekä puolustuksen näkökulma. Eri motiivien menokohteita ei voi asettaa rinnakkain ja mitata samoilla mittareilla. Hallitus kuitenkin etsii hallitusohjelmaansa nojaten tasapainon eri motiivien välillä. Suomen lähihistorian oikeistolaisin hallitus on laatinut poikkeuksellisen kuohuntaa herättäneen tuloja menoarvioesityksensä. Kysyimme kolmelta talouden ja sosiaalipolitiikan asiantuntijalta muun muassa, miksi leikkauksia tehdään eikä verotusta kiristetä. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVITUS TUOMAS IKONEN Hallitus kurjistaa, muttei nosta veroja Tulonjakotavoite ei ole Ilmakunnaksen mukaan hallitusohjelman erityissuojeluksessa. AJAAKO HALLITUS TIETOISESTI HYVINVOINTIVALTIOTA ALAS? Hallitus ei rahoita isoja menohankkeitaan verotulojen lisäyksillä. Pieniä veromuutoksia on luvassa, kun muun muassa oluen verotusta lasketaan ja siidereiden sekä viinien korotetaan. Autoilijoille hallitus ojentaa käden laskemalla polttoaineverotusta 100 miljoonalla eurolla, mutta toisaalta matkakulujen verovähennysoikeutta pienennetään. Se, miten nämä muutokset näkyvät hinnoissa, on epävarmaa. Valtiovarainministeriö oli esittänyt verokartoituksessaan muun muassa energiaverojen korotuksia sekä listaamattomien yritysten verohuojennusten pienentämistä. Niihin hallitus ei ole halunnut tarttua, vaan on valinnut valtiovarainministeriön esityksestä ne kohdat, jotka sopivat sen aatemaailmaan. – Veropohjan rapautumisesta ei ole kannettu huolta, Ilmakunnas sanoo. Verotuksen muutokset ovat aivan marginaalisia samalla kun menot kasvavat huomattavasti. – On outoa, ettei verotuksen puolella tehdä juuri mitään. Tämä on selkeä arvovalinta, Ilmakunnas jatkaa. Myös työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren tutkimusohjaaja ja ennustepäällikkö Ilkka Kiema hämmästyy valtion verotulojen pysymistä ennallaan ja joidenkin verojen alenemista. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 23 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 23 8.11.2023 13.59 8.11.2023 13.59
24 Tekijä 11/2023 Hallitus ajaa tiukassa taloustilanteessa solidaarisuusveron alarajan korotusta, mikä merkitsee suurituloisten verotuksen kevenemistä. Erilaisten tuloveromuutosten ansiosta yli 8 000 euroa kuukaudessa saavat suhteessa eniten hyötyä hallituksen suunnitelmista. – On tehty poliittinen päätös laskea veroja. Tämä on hallituksen selkeä linjaus. On puhdas mielipidekysymys, pitääkö tuloperustaa kasvattaa vai supistaa menoja. Nyt on päätetty leikata, Kiema sanoo. Yksi hallituksen perusväittämistä on, että työttömät pitää saada keinolla millä hyvänsä töihin. Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat kuitenkin myös pienituloisiin töissä käyviin kansalaisiin. – Hallituksen arviota uudistusten myönteisistä työllisyysvaikutuksista varjostaa se, että tällaiset sosiaaliturvaleikkaukset vain köyhdyttävät työssäkäyvien kansalaisten kotitalouksia, Ilmakunnas sanoo. Leikkauksissa on myös vahva sukupolvinäkökulma eli niiden kohdistuminen pienituloisiin lapsiperheisiin samalla kun eläkeläiset pääsevät vähällä. – Kun syntyvyys romahtaa, on erittäin huolestuttavaa, ettei hallitus huomioi leikkausten vaikutuksia eri sukupolviin, Ilmakunnas sanoo. Miten hallitus voi perustella sitä, että työttömien ja työntekijöiden elämän vaikeuttaminen tervehdyttää taloutta? – Taloustiede olettaa, että taloudelliset kannusteet saavat ne hakemaan töitä ponnekkaammin, joille se on mahdollista. Toisaalta on paljon tutkimustietoa siitä, että pelkät taloudelliset kannusteet eivät toimi pitkään työttöminä olleilla. Työnsaannin parantaminen heillä vaatii osaamisen vahvistamista ja työnhakupalveluja. Meillä on iso joukko pitkäaikaistyöttömiä, joiden toimeentulo laskee näiden uudistusten myötä, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo. VALTIONVARAINMINISTERIÖ VIE JA MUUT VIKISEVÄT Ilmakunnas joutuu talouspolitiikan arviointineuvoston jäsenenä pohtimaan, miten hallitusohjelma ja budjetti syntyvät. – Valtionvarainministeriön rooli on nyt mielestäni ylikorostunut muun valmistelun kustannuksella. Sen tehtävänä on ollut tehdä laskelmat tarvittavien sopeutustoimien määrästä, kartoittaa mahdolliset sopeutustoimet ja esittää valintoja niiden kesken ja arvioida vaikutukset. Osa näistä on luontevia tehtäviä ministeriölle, mutta kaikki eivät tässä laajuudessa, Ilmakunnas sanoo. Muun muassa työja elinkeinoministeriö voisi laskea budjetin pohjaksi omia arvioitaan eri politiikkatoimien työllisyysvaikutuksista. – Valtiovarainministeriö on keskittynyt varmistamaan ennen kaikkea julkisen talouden kestävyyttä, jolloin sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat sivuosassa sen papereissa. Tilanne olisi tasapainoisempi, jos työja elinkeinoministeriöllä sekä sosiaalija terveysministeriöllä olisi roolia asioissa, jotka kuuluvat niiden hallinnonalaan, Ilmakunnas sanoo. BUDJETTI ON TEHTY VANHENTUNEILLA ENNUSTEILLA Valtiovarainministeriön viime joulukuussa esittämä arvio kuuden miljardin euron sopeutuksesta esitetään edelleen asiantuntijanäkemyksenä, vaikka talouden suhdannekuva on muuttunut vuodessa melkoisesti. Vaarana on Ilmakunnaksen mukaan kriisi, kun menopaineisiin reagoidaan kasvattamalla menoja, eikä rahoitusta samalla kasvateta. Ilmakunnas pohtii, ajattelevatko päätöksentekijät nykyisen julkisen sektorin liian isoksi ja verotuksen liian kireäksi. Kun rahoituspohjan annetaan rapautua, on julkista sektoria jatkossa kavennettava. – Oleellisin kysymys onkin, miten tietoista tällainen toiminta on: onko rahoituskriisi ja entistä suuremmat leikkaukset osalle päätöksentekijöistä se lopullinen tavoite, Ilmakunnas kysyy. LEIKKAUKSET VIILTÄVÄT TYÖSSÄ KÄYVÄN ARKEA Hallituksen leikkaukset ja valmisteilla olevat sosiaaliturvaa ja työelämää koskevat lakihankkeet heikentävät eniten työttömien, sosiaaliturvan varassa elävien ja pienipalkkaisten elämää. Sosiaaliturvaleikkaukset vain köyhdyttävät työssäkäyvien kansalaisten kotitalouksia. KATSAUS BUDJETTI VALMISTUU JOULUKUUSSA Tämän artikkelin haastattelut on tehty valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen perusteella syyskuussa. Esitys käsiteltiin valtioneuvoston yleisistunnossa ja julkaistiin lokakuun 9. päivänä. Siitä selviää budjetin yksityiskohdat, jotka kaikki eivät olleet julki tätä artikkelia valmisteltaessa. Budjetin käsittely alkoi eduskunnassa 10. lokakuuta. Eduskuntakäsittelyn on määrä päättyä valtiovarainvaliokunnan mietintöön ja siitä äänestämiseen suuressa salissa 15.12.2023 mennessä. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 24 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 24 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
11/2023 Tekijä 25 AJASSA – Näkemyksemme on se, että nyt tulee suhdannekuoppa ja sen jälkeen nousu. Tätä valtiovarainministeriön arvioissa ei voitu ennakoida, Kiema sanoo. Koska talous on menossa nyt kuoppaan, ei taloutta pitäisi liiaksi kurjistaa. Labore tiivistää tilanteen osuvasti ennusteessaan: ”Kuoppaan vajotessa kannattaa lopettaa kaivaminen”. – Sopeutustarpeita on, mutta niitä ei pitäisi toteuttaa pelkästään menoleikkauksilla. Toimia pitäisi toisaalta lykätä siihen, että talous lähtee jälleen kasvuun, Kiema sanoo. Käännös olisi kuitenkin hallitukselle vaikeaa, sillä se on valinnut poliittisen joustamattomuuden, joka on näkynyt sekä sen budjettiratkaisuissa että neuvotteluissa ay-liikkeen kanssa. Kun Kiema arvioi budjettiehdotusta kokonaisuutena taloustieteen näkökulmasta, hän ei pidä sitä elvyttävänä eikä kiristävänä. – Hallitus lupasi tasapainotusta, mutta ei tällä budjetilla siihen pääse. Tämä budjetti vastaa hallituspuolueiden tavoitteita eli leikataan veroja ja säästetään toisaalla sosiaalimenoissa, Kiema sanoo. TALOUDEN TASAPAINOLLA TAVOITELLAAN HYVINVOINTIA Moisio korostaa budjetin yhteydessä sitä, että eduskunnan tärkein tehtävä on valtion talouden pitäminen tasapainossa. Hallitusohjelma ja hallituksessa olevien puolueiden arvovalinnat määräävät keinot, joilla tasapainoon päästään. Taloudella ja tasapainoisella budjetilla ei kuitenkaan ole itsearvoa. – Talous on olemassa ihmisten hyvinvoinnin tuottamiseksi, Moisio sanoo. Budjetissa on runsaasti menolisäyksiä uusiin väyliin, puolustukseen, poliisille sekä oikeuslaitokseen. Miten ne voidaan selittää samalla, kun leikataan? – Se, mihin rahaa laitetaan, mistä leikataan ja mistä säästetään sekä miksi näin tehdään, heijastaa poliittisia arvovalintoja, Moisio sanoo. Hallituksen politiikka ja nyt tehty budjettiesitys herättävät keskustelua yhteiskunnastamme laajemminkin. – Sellainen retoriikka tuntuu kovalta, että itsekkyys ja omasta edusta huolehtiminen nostetaan ansioiksi. Se on itsekeskeistä ajattelua maailmasta. Tämä julkinen puhe kuvastaa arvojen yleistä kovenemista, Ilmakunnas sanoo. ? Tämä budjetti vastaa hallituspuolueiden tavoitteita eli leikataan veroja ja säästetään toisaalla sosiaalimenoissa. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 25 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 25 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
26 Tekijä 11/2023 Raha kasvaa tukeissa TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ GRAFIIKKA EMILIE UGGLA Joissain tapauksissa metsästä hakatut puut voidaan lajitella pikkutukkeihin, jotka ovat kooltaan tukin ja kuitupuun välissä. Energiapuusta puhutaan, kun puista kerätään talteen latvuksetkin. Puiden lajittelu vie aikaa ja lisää kustannuksia. Isoimmissa metsäkohteissa on kannattavaa erotella eri puutavaralajit, kuten tukit, pikkutukit, kuitupuut ja energiapuut. Jos metsän puut ja hakattava alue ovat pieniä, voi olla järkevintä myydä kaikki energiapuina, vaikka metsästä saisi jonkin verran kuitupuitakin. Metsänomistaja myy puunsa useimmiten niin sanottuna pystykauppana. Tällöin ostaja vastaa kaikista korjuuja kuljetuskustannuksista, eli maksaa puista kantohintaa. Koska pystykauppa on vaivattomampi ja riskittömämpi vaihtoehto, sitä käytetään noin 75 prosentissa Suomessa tehdyistä puukaupoista. Toinen tapa on nimeltään hankintakauppa. Siinä myyjä vastaa kaikista korjuukustannuksista ja puiden kuljettamisesta esimerkiksi tien varteen. Hankintakaupoiksi lasketaan myös metsänhoitoyhdistysten valtakirjalla tehdyt puunkorjuupalvelut. Niissä metsänhoitoyhdistykset tarjoavat korjuuja kuljetuspalvelua myyjälle sekä toimivat puukaupan välittäjänä ja asiantuntijana. ? Tilastoissa kolme hakkuuta Suurimmassa osassa talousmetsiä käytetään Suomessa jaksollista kasvatusta. Tässä metsänhoitomallissa metsästä poistetaan yleensä pienimmät ja huonolaatuisimmat puut, kunnes puut ovat kasvaneet niin pitkiksi, että metsä voidaan uudistushakata. Uudistushakkuulla tarkoitetaan avohakkuuta tai siemenpuuhakkuuta. Avohakkuun jälkeen alueelle istutetaan uudet taimet. Siemenpuuhakkuussa metsän uusiutumisen hoitavat siemenpuiksi jätetyt puut. Koska puista maksetaan pääasiassa tukkien koon mukaan, puukauppatilastoissa tukeista, pikkutukeista, kuitupuusta ja energiapuusta maksetut hinnat tilastoidaan ensiharvennukseksi, harvennukseksi tai uudistushakkuuksi. Nämä kertovat karkeasti millaisia puita metsästä on kussakin kaupassa kaadettu. Välimatkat vaikuttavat Laatu vaikuttaa puun hintaan. Käyristä, oksaisista tai lahopuista maksetaan vähemmän kuin suorista, hyvälaatuisista tukeista. Puista maksettavaan hintaan vaikuttavat myös hakkuiden ajankohta ja kohteen saavutettavuus. Esimerkiksi jos metsän pohja kestää sen, että puut kaadetaan syksyllä ja puut voi hakea kelirikkoaikana, tukeista maksetaan enemmän. Koska Etelä-Suomessa puut kasvavat pidemmiksi ja metsät ovat keskimäärin lähempänä sahoja ja sellutehtaita, puista maksetaan enemmän kuin Pohjois-Suomessa. ILMIÖ 2018 2019 2020 2021 2022 2023 90 80 70 60 50 40 30 20 10 1/2018–7/2023 euroa/kuutiometri TUKKIEN JA KUITUPUUN KANTOHINNAT UUDISTUSHAKKUISSA Kuusitukki Mäntytukki Koivutukki Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Lä hd e: Lu ke / Ti la st ot Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa. Metsänomistajalle arvokkaimpia kauppoja ovat sellaiset, joissa kaupaksi menee mahdollisimman paljon tukkeja. Tukeiksi sanotaan kaadettuja puita, jotka ovat vähintään 3,1 metriä pitkiä ja halkaisijaltaan vähintään 15 senttimetriä. Tukeista tehdään erilaisia sahatuotteita, kuten kakkosnelosta ja lautaa. Koska Suomesta viedään paljon sahatavaraa ulkomaille, sahatavaran maailmanmarkkinahinta vaikuttaa suoraan tukeista maksettuun hintaan. Maailmanmarkkinahinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun rakentaminen on vilkasta, sahatavaran hinta nousee. Jos puolestaan laajoilla alueilla on myrskyjen jäljiltä paljon puita korjattavana, sahatavaran hinta laskee. Tukkeja ohuemmat puunrungot tai runkojen ohuimmat osat hyödynnetään pääosin sellun valmistuksessa. Niistä käytetään nimitystä kuitupuu. Perinteisesti kuitupuun hinta on vaihdellut maltillisemmin kuin tukin, mutta Ukrainan sota muutti tilanteen. Kun kuitupuuta ei enää tuoda Venäjältä, hinta nousi selvästi. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 26 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 26 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
11/2023 Tekijä 27 Allergisoimaton Allergisoimaton Työvaatepesuaine kirjopyykille 8 kg WKPE008 49, 49,-(6,13 e/kg) Imeytysrouhe 25 l WKI003 33 33,,-(1,32 e/kg) Pikajääsula 10 l WKI009 21 21 90 90 (2,19 e/kg) Hiekoitus hiekkasäiliö 300 l • iskun-, säänja UV-säteilyn kestävä • P 1100, L 800, K 660 mm HIE300 299, 299,-Työnnettävä hiekoitin • hiekoitusleveys 60 cm • tilavuus 70 l XK0102 249, 249,-Sulkupylväs jalustalla 1 m TRA012A 37 37 80 80 Lippusiima 25 m TRA004A 18 18 90 90 Opasteet ja kyltit Opasteet ja kyltit esim. Kamera valvonta • 200 x 300 mm Työmaaalue • 300 x 400 mm Poistumistie • 300 x 150 mm • jälkivalaiseva Kattotyöskentelyyn Kattotyöskentelyyn Pioneer Putoamis suojain paketti • kokovaljaat etuja takakiinnitys pisteellä • 10 m kernmantel köysi jarrulla ja kahdella karabiinihaalla (SHJSP0802) • EN361:2002 TRA030 12 12 90 90 Sammutin • 200 x 200 mm TRA039 5, 5,-TRA059 55 50 50 TRA047 11 11 50 50 SHJSP1105 239, 239,-Tarjoukset voimassa 30.11.2023 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Katso lähin kauppiaasi: ikh.fi Hinnat sis. alv 24% Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 27 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 27 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
11/2023 Tekijä 29 Suodatettu työskentelemään yhtenä perheenä Parhaaksi TES-työpaikaksi viime vuonna valittu Ahlstrom Tampere Oy on pieni tekijä konsernissaan, mutta ketterä ja kekseliäs alallaan. Hiljaisemman tuotantokaudenkin yli hypätään kekseliäällä menetelmällä. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVAT EMMI KALLIO TYÖSSÄ >> Lasse Armilo ja Niko Leinonen valvovat kuitukangaskoneen prosessia. Leinonen on Ahlstromin Tampereen tehtaan pääluottamusmies. >> Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 29 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 29 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
30 Tekijä 11/2023 H armaa muovinen lattia kiiltää. Edessä avautuu suuri tehdashalli. Tuulettimet puhaltavat ja iso kone käy. On pidettävä korvatulpat korvissa. Helposti mieleen nousee ajatus, että tämähän on taas yksi monista tehdashalleista, joita Suomessa ja hallin lähinaapurissakin on useita. Mutta tässä hallissa ja tällä työpaikalla on monta ainutlaatuista asiaa. Olemme tulleet Tampereen Lahdesjärvelle Ahlstromin Tampereen tehtaaseen. Silmien eteen avautuva valtava, paperikonetta muistuttava kone on ainoa laatuaan maailmassa. Prosessina suodatinkankaan valmistus muistuttaa paljon paperinvalmistusta. Tehtaan ainutlaatuinen konekin on paperikoneesta muokattu. TYÖPAIKALLA AHLSTROM TAMPERE OY PERUSTETTU 1970 KOTIPAIKKA Tampere OMISTUS Ahlstrom Holding 3 Oy TUOTTEET Kuitupohjaisten suodatinmateriaalien valmistus eri teollisuuden alan tarpeisiin. On osa Ahlstromin Filtration-liiketoimintaa. KONSERNIN TUOTANTO Ahlstrom on johtava kuitupohjaisten materiaalien valmistaja maailmanlaajuisesti. Yhtiön tuotteita käytetään esimerkiksi teepusseissa, kahvisuodattimissa, autojen öljynsuodattimissa, tarrapapereissa, ruokapakkauksissa, lääketeollisuuden diagnostiikkatuotteissa ja huonekalujen laminaattipinnoissa. Ahlstrom työllistää noin 7 000 työntekijää 13 maassa. Liikevaihto oli 3 349 miljoonaa euroa (2022). HENKILÖSTÖ 75 (2022) LIIKEVAIHTO 42,7 miljoonaa euroa (2022) Leikkuri leikkaa kuitukankaan halutun levyiseksi. Työturvallisuus on tehtaalla korkealla tasolla. Fathi Jama lähdössä työtehtäviin. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 30 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 30 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
11/2023 Tekijä 31 Todistetusti myös työpaikkana Ahlstromin Tampereen tehdas on ainutlaatuinen. Se valittiin Teollisuusliiton kilpailussa Suomen parhaimmaksi TES-työpaikaksi vuonna 2022. Tehtaalla asiat on hoidettu sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulmasta prikulleen oikein. – On todella iso asia, että viihtyy työssään. Täällä on erittäin hyvät työnkaverit, joiden kanssa on mukavaa tehdä töitä. Vaikka työpäivät välillä voivat olla pahojakin, hurtilla huumorilla päivä muuttuu valoisaksi, pääluottamusmies Niko Leinonen kuvailee työporukkaansa. Pelkällä huulenheitolla Teollisuusliiton alojen parhaimmaksi TES-työpaikaksi ei kuitenkaan pääse. Yhteistoiminta työpaikalla on oltava työnantajan kanssa mutkatonta ja pääluottamusmies toimii työntekijöiden edustajana. Näin asiat ovat Tampereella. HILJAISTEN AIKOJEN YLI YHTEISTYÖLLÄ Leinosen mukaan konkreettisesti työntekijöiden ja työnantajan välinen välitön yhteistyö näkyy muun muassa siten, että tehtaanjohtaja Mads Kiilerichin työhuoneen ovi on aina avoinna ja aina voi mennä juttelemaan asioista, jotka painavat mieltä tai jotka olisi syytä korjata. – Milloinkaan ei ole tullut pelkotilaa, että voinkohan mennä kysymään ja puhumaan asioista. Tämä on mielestäni iso asia, Leinonen sanoo. – Vaikka mielipide-eroja on, aina voidaan keskustella rakentavasti ja löytää ratkaisuja asioihin. Vastakkainasetteluja ei tule. TYÖSSÄ Ahlstromin Tampereen tehtaan kuitukone on lajissaan ainoa maailmassa. >> >> Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 31 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 31 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
32 Tekijä 11/2023 Halusta löytää yhteisiä ratkaisuja kertoo sekin, että tehtaalla on töiden suhteen hiljaisempi aika ja tuotantoa on jouduttu supistamaan. Yhdessä neuvotellen luottamusmiehet ja johto löysivät ratkaisun. – Meillä on tammikuulle asti sovittu tietty määrä päiviä, jotka voidaan pitää “lomautuspäivinä”. Palkkaa maksetaan näiltä päiviltä työttömyyskassan maksamaa korvausta paremmin, Leinonen selittää järjestelmää. – Koska tilauskantamme aaltoilee paljon, järjestelmän vuoksi saamme työntekijät nopeastikin töihin ja saamme kuitenkin turvattua kaikille ansiotulot. Järjestelmä on kestänyt nyt muutaman kuukauden ja vielä muutama on jäljellä. Sopimuksen ansiosta palkkaa työntekijät saavat selvästi enemmän kuin he saisivat ansiosidonnaisella. Sitä Leinosen mukaan työntekijät ovat pitäneet hyvänä asiana. Lisäksi palkka juoksee koko ajan, eikä karenssipäivistä tarvitse huolehtia. – Tämä on toimiva ja hyvä malli. Se on myös joustava. Malli istuu juuri hyvin meidän tarpeisiimme, Leinonen sanoo. VAIHDOKSET PUHDISTIVAT ILMAA Ahlstromin Tampereen tehtaalla työntekijöiden ja työnantajan välinen yhteistyö ei aina ole ollut yhtä sujuvaa. Sen eteen on tehty työtä. Pääluottamusmies Leinonen kertoo tulleensa tehtaalle vuonna 2009. Suulaana kotkalaisena aluksi tuntui, että ilmapiiri oli hieman kankea. Samaa sanoo varapääluottamusmies Jouni Heikkilä. Hän on ollut tehtaalla töissä 15 vuotta. Pääluottamusmies Leinosen mukaan tehtaalla ihmiset ovat vaihtuneet ja sen ansiosta yhteistyökin on parantunut. – Muutokset ovat mielestäni avanneet tätä tiimiä, Leinonen sanoo. – Meillä on vaihtunut sekä tehtaanjohto että henkilöstöpäällikkö. Nykyään pystyy johdon kanssa puhumaan asioista kuin asioista, varapääluottamusmies Heikkilä lisää. Heikkilä on kokenut tehtaalla niin ranskalaista, suomalaista kuin tanskalaista tehtaanjohtamista. Etenkin hiljaisempina aikoina mutkaton ja välitön neuvottelusuhde johtoon on Heikkilän mukaan ensiarvoisen tärkeää. Näin pystytään yhdessä löytämään luovia ja joustavia ratkaisuja, josta hyötyvät sekä työntekijät että yhtiö. KORONA TOI UUTTA Ahlstromin Tampereen tehtaan tuotannon hiljaisempi jakso on seurausta maailmalla vallitsevasta laimeasta markkinatilanteesta. TYÖPAIKALLA David Mamer viimeistelee leikattua kuitukangasta. Sandra Häyhä pakkaa asiakkaalle menevää kuitukangaserää. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 32 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 32 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
11/2023 Tekijä 33 Tehtaan tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin. Tampereella tuotetaan märkämenetelmällä valmistettua kolmikerroksista kuitukangasta, jonka tuotantomenetelmä on patentoitu. Rullametreittäin tuotetusta kankaasta tehtaan asiakkaat jatkojalostavat vaikkapa autojen öljynsuodattimia, märkäsuodattimia nesteiden suodattamiseen tai suurten tilojen ilmanvaihtosuodattimia. – Meidän etumme on, että olemme hyvin ketteriä. Reseptistä toiseen voidaan vaihtaa noin 20 minuutissa. Reseptejä on 200–300, luottamusmies Leinonen kertoo. Kone pyörii yllättävän pienellä miehistöllä. Kerralla tarvitaan vain kuusi henkeä märkäpäästä leikkurille, jotta haluttu tuote oikean mittaisena on valmis pakattavaksi. TYÖSSÄ >> ”Onnistumisemme on kiinni meistä itsestämme” Ahlstrom Tampere Oy on perustettu yli 50 vuotta sitten. Omistus on vaihtunut yhtiössä vuosien varrella. Vuonna 1996 siitä tuli osa Ahlstromia. Myös johto on vaihtunut Tampereen tehtaalla useasti. Kaksi vuotta sitten johtoon valittiin tanskalainen Mads Kiilerich. Ahlstromin Tampereen tehdas on pieni osanen isoa ja globaalia Ahlstrom-konsernia. Tampereella on kuitenkin aina toimittu perheyhtiömäisesti ja se on Kiilerichin mukaan myös yksi tehtaan vahvuuksista. – Vaikka olemme osa isoa, globaalia liiketoimintaa ja liiketoimintayksikköä, meillä täällä toimitaan me-hengessä, Kiilerich sanoo. – Meidän onnistumisemme on hyvin paljon kiinni meistä itsestämme. Meillä on esimerkiksi omaa tuotekehitystä, joka tuottaa tuotteita vain meille. Kiilerich sanoo olleensa erittäin iloinen, että työntekijät oma-aloitteisesti hakivat Teollisuusliiton Suomen paras TES-työpaikka -kilpailuun. Johto kuuli osallistumisesta vasta, kun voitto tuli. Palkinto kertoo, että työpaikalla asiat hoidetaan hyvin niin työntekijöiden ja työnantajan näkökulmasta. Kiilerich on halunnut tuoda organisaatioon lisää kuuntelevaa ja keskustelevaa kulttuuria. Hänen mukaansa pienessä, alle sadan hengen organisaatiossa on tärkeää, että johto tuntee kaikki työntekijät. Keskustelut on hyvä käydä kasvotusten mieluummin kuin vaikka sähköpostilla. – Uskon, että olen parempi esimies, kun en itse tiedä vastausta kaikkeen. Yritän niin, että kuuntelen organisaatiota. Ahlstromin Tampereen tehtaalla on tuotannossa nyt hiljaisempi aika, joka Kiilerichin mukaan on ohimenevä. Kun tuotteita tuotetaan usealle teollisuuden alalle, yhden heikkous ei ole tehtaalle suuri katastrofi. Ainutlaatuisen konekannan ansiosta Tampereella pystytään tuottamaan tuotteita, joihin muut eivät kykene. – Pitkällä tulevaisuudessa näemme toki, että autoteollisuuden sähköistyminen tarkoittaa, että menetämme asemamme öljynsuodattimissa. Mutta sitä vastoin ilmansuodatus on suuri kasvava liiketoiminta-alue, Kiilerich luonnehtii tulevaisuuden näkymiä. – Sähköautojen raikasilmasuodatukseen ollaan divisioonatasolla kehittämässä uusia tuotteita. Samoin iso trendi tulevat olemaan veden suodatukseen tarvittavat suodattimet. Varapääluottamusmies Jouni Heikkilä käsittelee valmista kuitukangasta. Ahlstromin Tampereen tehtaalla valmistetaan myös aktiivihiilistä suodatinkangasta. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 33 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 33 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
34 Tekijä 11/2023 Tampereen tehtaalle korona-aika oli hyvä. Hyvin nopealla aikataululla tehtaalla saatiin kehitettyä ja tuotettua kuitukangasta pandemian aikana tarvittujen hengityssuojainten valmistamiseen. Korona-aika kasvatti myös tehokkaan ilmansuodatuksen merkitystä. Yhä enemmän suurissa rakennuksissa, kuten kauppakeskuksissa tai suurissa suljetuissa tiloissa, kuten lentokoneissa, panostetaan siihen, että tiloissa oleva ilma olisi mahdollisimman puhdasta. Siihen tarvitaan myös tehokkaita ilmansuodattimia. TEHTAALLE VAIN KOULUN KAUTTA Tampereella tehdään töitä 12 tunnin työvuoroissa. Pääluottamusmies Leinosen ja varapääluottamusmies Heikkilän mielestä järjestelmä on hyvä. Leinonen sanoo harmitelleensa keväistä polviturmaansa, kun sen vuoksi hän joutui tekemään pelkkää päivävuoroa muutaman kuukauden. – Ikinä en vaihtaisi päivätöihin. Itsekin kun paljon harrastan, näin saan arkivapaita, jolloin on omaa aikaa harrastuksille. Päivätöissä illat menisivät perheellisellä kotitöihin, Heikkilä perustelee vuorotyön mielekkyyttä. Uutta verta tehtaalle tulee pääosin Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun kautta. Sieltä tehdas saa harjoittelijoita. – Meille tulee tänne vain prosessiteollisuuden harjoittelijoita. Ei meille muita otetakaan. Ennen kuin tänne pääsee, on pitänyt opiskella prosessiteollisuuden perustutkintoa varten, Heikkilä sanoo. – Aika nopeastihan sen sitten näkee, kuka näihin hommiin soveltuu ja kuka ei. Kaikille nämä hommat eivät käy, vaikka asenne olisi kohdillaan. TYÖT MUUTTUVAT, TUOTTEET VAIHTUVAT Sekä Leinonen että Heikkilä kertovat, että työ tehtaalla on heidänkin 15 vuoden työuran aikana muuttunut paljon. Tuotettavat tuotteet ovat uusiutuneet lähes täysin. Enää koneella ei ajateta juurikaan täyteajoa, vaan kaikki on asiakkaiden korkean vaatimustason laatuja. Tämä kehitys jatkuu. – Toki muutoksia työhön varmasti tulee jatkossakin. Uusia laatujakin kehitellään jatkuvasti, Heikkilä sanoo. Kehitystyötä tehtaalla tehdään muun muassa autoteollisuuden eteen. Autot sähköistyvät ja polttomoottorit siirtyvät historiaan. Samalla Tampereen tehtaan merkittävän asiakaskunnan eli öljynsuodattimien valmistajien on keksittävä muuta suodatettavaa. Heikkilä kuitenkin muistuttaa, että siirtyminen polttomoottoriautoista sähköautoihin on pitkä. – Liikenteessä on edelleen paljon polttomoottoriautoja, joihin öljynsuodattimia tarvitaan edelleen. Menee vielä pitkä aika ennen kuin se tarve loppuu, Heikkilä huomauttaa. – Sähköautoihin taas tarvitaan raitisilmasuodattimia, joihin meillä varmasti on tarjota tulevaisuudessa materiaalia. ? Leikkuri tekee tarkasti halutun levyistä tuotetta. >> TYÖPAIKALLA Mikä on Suomen paras TES-työpaikka vuonna 2023? Kilpailu starttaa 15. marraskuuta ja jatkuu tammikuun loppuun 2024. Kilpailussa etsimme sellaista Teollisuusliiton aloille kuuluvaa työpaikkaa, jossa asiat ovat sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta todella hyvin. Tutustu voittajan valinnassa käytettäviin kriteereihin ja ilmoita oma työpaikkasi kilpailuun. Luvassa on vaikuttamismahdollisuuksien ja ansaitun maineen lisäksi innostavat palkinnot! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.suntessi.fi ONKO SINULLA SUOMEN PARAS TES-TYÖPAIKKA 2023? Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 34 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 34 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
11/2023 Tekijä 35 ”Täällä on erittäin hyvät työnkaverit, joiden kanssa on mukavaa tehdä töitä.” NIKO LEINONEN Pääluottamusmies TYÖSSÄ Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 35 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 35 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
36 Tekijä 11/2023 Työsuojeluvaltuutetulta vaaditaan tietoa, taitoa ja tahtoa M onilla työpaikoilla valmistaudutaan työsuojeluvaaleihin, jotka järjestetään marras–joulukuussa. Vaaleissa työpaikoille valitaan työsuojeluhenkilöt, joiden tehtävänä on edustaa työntekijöitä työnantajan kanssa tehtävässä työsuojelun yhteistoiminnassa. Työsuojeluvaalit järjestetään pääsääntöisesti kahden vuoden välein. Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen kannustaa osallistumaan vaaleihin. Työpaikoille kaivataan lisää työsuojeluhenkilöitä. – Nyt on otollinen hetki lähteä valtuutetuksi. Haasteita on ollut, että työpaikoilla ei saada kasaan koko työsuojeluhenkilöstöä eli työsuojeluvaltuutettua sekä ensimmäistä ja toista varavaltuutettua. Työpaikan eri osastoille kaivataan lisäksi runsain määrin työsuojeluasiamiehiä, Poikolainen sanoo. – Ennen vaaleja on hyvä muistaa tarkastaa oman alansa vaaliohjeet Työturvallisuuskeskuksesta. Vaaleissa tehdyt valinnat ilmoitetaan työantajalle, työturvallisuuskeskukseen ja liittoon. TYÖSUOJELUVALTUUTETTU ON KOLMEN KENTÄN MONIOSAAJA Helposti ajatellaan, että työsuojeluhenkilöt toimivat vain valvojina työpaikalla. Työympäristöasiantuntija Juha Sutinen kuitenkin muistuttaa, että työsuojelu on ennen kaikkea yhteistyötä. – Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluvat työympäristön seuranta ja tarkkailu, teknisen turvallisuuden tarkkailu, puutteista ilmoittaminen työnantajalle ja työntekijöille. Olennainen osa työtä on kuitenkin yhteistyö työnantajan ja muidenkin ihmisten kanssa, Sutinen sanoo. Hyvällä työsuojeluvaltuutetulla on Sutisen mukaan jatkuvasti aistit hereillä. Hän pystyy aistimaan työyhteisön tilaa ja tarpeita, jotta pystyy viemään asioita eteenpäin. Työsuojeluvaltuutettu on tasapuolinen kaikkia kohtaan ja toimii myös esimerkkinä muille. – Näen, että hyvä työsuojeluvaltuutettu toimii kolmella kentällä. Tärkein on oma työpaikka, missä hän tekee, havainnoi, auttaa asioissa yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Toinen merkittävä kenttä on yhteistyö erilaisten viranomaisten ja yhteistyökumppanien kanssa, Sutinen listaa. – Kolmas kenttä on järjestöllinen puoli eli ammattiosasto, jossa hän tuo aktiivisesti esille työympäristöön ja työsuojeluun liittyviä asioita. Jotta asioita saataisiin kehitettyä, hänen olisi hyvä tehdä aloitteita niin ammattiosastolle, liiton valtuustolle, liittokokoukselle kuin SAK:n valtuustolle. Näen, että hyvä työsuojeluvaltuutettu on myös järjestötyöntekijä. Työsuojeluvaltuutetun roolissa korostuu kehitystyö. Siksi Sutinen neuvoo valtuutetuiksi aikovia kaivamaan itsestään halua kehittää ja kehittyä. – Pitää olla palava halu kehittää työyhteisöä ja nähdä myös valtuutetun rooli kehittäjänä. Lisäksi pitää olla halua lähteä kehittämään itseään ja haastamaan myös itseään erilaisissa koulutuksissa. Ensin on starttikurssi ja sitten Murikan perusja jatkokurssit ja sitten vasta aletaan opiskelemaan varsinaisesti aihetta. ? Koonnut Tiia Kyynäräinen Työpaikoille kaivataan lisää työsuojeluhenkilöitä. Työsuojelu on ennen kaikkea yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan välillä. TYÖYMPÄRISTÖ TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 36 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 36 8.11.2023 14.00 8.11.2023 14.00
11/2023 Tekijä 37 Ryhmähenkivakuutus turvaa perheen toimeentuloa Työterveyshuolto pähkinänkuoressa myös ruotsiksi ja englanniksi Onko muutosneuvottelujen jälkeen irtisanotuilla työterveyshuolto käytössä työsuhteen päätyttyä? Työterveyshuollon palvelut ovat aina käytettävissä irtisanomisajalla. Työpaikassa, jossa työskentelee normaalisti yli 30 henkilöä, on työnantajalla velvollisuus järjestää tuotannollisin ja taloudellisin syin irtisanotuille työterveyshuolto kuusi kuukautta työntekovelvoitteen päättymisen jälkeen. Jos työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, työterveyshuolto pitää järjestää samanlaisena kuin työsuhteeseen jääville. Joskus työntekovelvoite ja työsuhde päättyvät samana päivänä. Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseen päättyy, jos irtisanottu työntekijä työllistyy uuden työnantajan palvelukseen toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään 6 kuukautta kestävään työsuhteeseen. Työntekijän pitää silloin ilmoittaa asiasta edelliselle työnantajalle. Työnantajan pitää myös huolehtia, että työterveyshuollon palveluntuottajalla on ajantasaiset tiedot henkilöistä, jotka kuuluvat tällaisen työterveyshuollon piiriin. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ TYÖTERVEYSHUOLTO SAK:n opas Työterveyshuolto pähkinänkuoressa ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät on ladattavissa myös ruotsiksi ja englanniksi. Oppaan kieliversiot löytyvät SAK:n verkkosivuilta. Tiivis mutta kattava opas kertoo työterveyshuollon toimintaan liittyvät pääasiat. Sen perustana ovat alan lainsäädäntö sekä työterveyshuollon soveltamisen ohjeet ja käytännöt. Suomeksi on ladattavissa myös laajempi luottamushenkilöille tarkoitettu opas työterveyshuollon järjestämisestä. Oppaasta löytyy vinkkejä esimerkiksi työterveyshuollon sopimusten päivittämiseen ja kilpailuttamiseen sekä työterveyshuoltoon liittyvien pulmatilanteiden ratkaisemiseen. 27-sivuinen opas on maksuton. Lataa oppaat: www.sak.fi > hae: “työterveyshuolto pähkinänkuoressa” VAKUUTTAMINEN Ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen ottama henkivakuutus, jonka myös maksaa työnantaja. Se perustuu työehtosopimuksiin. Vakuutettuja ovat työsuhteessa olevat työntekijät vakuutusehdoissa määriteltyjen edellytysten perusteella. Se on voimassa työja vapaa-aikana. Vakuutuksesta maksetaan kuolemantapauskorvausta työntekijän kuoleman jälkeen. Vakuutus kattaa kaikki kuolinsyyt. Korvausta saa, jos työntekijällä on ehdoissa mainittuja edunsaajia. Heitä voivat olla työntekijän puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Korvauksen maksaa Tapaturmavakuutuskeskus, josta myös korvausta haetaan. Vuonna 2023 tapahtuneesta kuolemasta leskenosuus vaihtelee kuolleen työntekijän iän perusteella. Korvaus on matalin 60 vuotta tai sitä vanhempana kuolleen työntekijän leskelle, 4 800 euroa. Korkein korvaus, 17 190 euroa, maksetaan alle 50-vuotiaana kuolleen työntekijän leskelle. Lapsenosuus on kiinteä 7 760 euroa. PÄIVYSTÄJÄ E M IL I E UG G L A Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 37 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 37 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
38 Tekijä 11/2023 K okoustilan nurkista kuuluu tasaista pulinaa ja naurunremakoita. Eri työpajoissa pohditaan, miten jäseniä houkutellaan toimintaan. Ammattiosasto 2033 -pöydässä ryhmä suunnittelee jäsenten varustamista ihon alle asennettavalla mikrosirulla, jonka avulla voidaan seurata, missä jäsenet menevät. – Ensin pohdimme sovellusta, johon olisi koottuna jäsenyyteen liittyvää tietoa ja viestintää. Sitten se ajatus lähti vähän laukalle, Elina Kallioinen kertoo nauraen. Samassa pöydässä pohditaan ammattiosastojen fuusioitumisia, jotta isoilla osastoilla olisi enemmän voimaa neuvotella asioista. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT TOMMI MATTILA Kyseessä on #ajatuspaja – Apulantaa ammattiosastoille -kurssi. Kurssilla myös tutustutaan liiton sähköisiin työkaluihin sekä mietitään, miten kaavailtuihin työmarkkinauudistuksiin pystytään vaikuttamaan. VERKOSTOITUMISTA JA UUSIA IDEOITA Keskeinen osa viikonloppua on se, miten toimipaikkakartoitus tehdään ja huolehditaan, että työpaikkojen edunvalvonta ja jäsenhankinta ovat kunnossa. Osallistujat ovat osastojen hallitusten jäseniä ja aktiiveja Hämeen alueelta. Työpajoissa puhuttavat ikuisuusongelmat: miten saada toimintaan varsinkin nuoria. Sitä kuuluisaa puskaradiota ja fyysisiä kohtaamisia kaivataan, koska sähköpostit menevät roskaposteihin tai ihmisillä on tiedoissaan vääriä osoitteita. Elina Kallioinen on Iittalan Lasityöntekijäin osaston taloudenhoitaja. – Lähdin tänne verkostoitumaan, ja onneksi täällä on paljon uusia kasvoja. Meillä on työpaikkakohtainen osasto, joten muiden osastojen ihmisiin on hyödyllistä tutustua. Perusmakkaraa ja huipputeknologiaa Etelä-Suomen alueen viikonloppukurssilla Lahdessa pohdittiin, miten ammattiosaston toimintaan saadaan lisää virtaa ja miten taklataan hallituksen työelämäheikennyksiä. Ideoiden lisäksi rönsyili nauru. TAPAHTUMA Elina Kallioinen, Vesa Munne ja Pia Tavi olivat erityisen tyytyväisiä viikonloppukurssin vilkkaaseen keskusteluun. >> Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 38 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 38 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
11/2023 Tekijä 39 LIITOSSA Erityisesti Kallioista kiinnostaa, miten kurssin oppeja saadaan vietyä käytäntöön. – Toimintahan tapahtuu vapaa-ajalla, josta kilpailevat monet muutkin asiat. Ihmisillä on myös lapsia ja vuorotöitä, jotka rajoittavat irrottautumista. Osallistumisen kynnystä laskisi, jos olisi joku konkari, jonka suojissa voisi tulla ekaa kertaa kursseille. LISÄÄ POTKUA MIELENILMAUKSIIN Liittojen yhteinen #PainavaSyy -kampanja taistelee hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. Yhdessä työpajassa suunnitellaan toimenpiteitä, ja tarjolla pitää olla ainakin perusasioita: hernekeittoa, makkaraa, kahvia ja pullaa. – Mitkään tunnin mielenilmaukset eivät riitä, pitäisi ottaa käyttöön rankemmat keinot eikä hyssytellä, sanoo Ari Kunttu. Hän on hetkeä aiemmin muistuttanut, miten KeskiEuroopassa vastaavassa tilanteessa kaduilla palaisi jo autoja. Samasta Kouvolan metallityöväen osastosta paikalla on Vesa Munne. – Onko ammattiosastoja kohta ollenkaan, jos hallituksen toimet menevät läpi? Kaikki etuudet viedään, ojan pohjalle mennään. Ei siinä lakotkaan auta, murehtii Munne, jonka silmäkulmassa on kuitenkin pientä pilkettä. Munne on osaston hallituksen jäsen ja imee tietoa hanakasti. – Aika paljon uutta tietoa tulee. Täällä on käyty hyvää keskustelua. Mykkäkoululaisia ei ole, vaan kaikki uskaltavat avata suunsa. PIENIÄ PARANNUKSIA KERRALLAAN Kurssin vetäjä, Teollisuusliiton koulutusasiantuntija Lea Wiman-Määttä muistuttaa, että vaikka asiaa on paljon, kaikkea ei kannata yrittää tehdä kerralla. – Toiminnan suunnittelussa kannattaa tehdä asioita pienin askelin. Palastelemalla vaikka toimipaikkakartoituksen isoja kokonaisuuksia pienemmiksi kaikki on helpompaa, Wiman-Määttä sanoo. – Tai jos jokainen osaston hallituksen jäsen kontaktoi säännöllisesti edes muutaman jäsenen, siitä tulee vuoden aikana monta kontaktia. Kurssilla halutaan saada ihmiset kehittelemään ideoita itse, ja työpajoista tulevia ajatuksia jatkojalostetaan, kun on nukuttu yön yli. Millainen kurssin vetäjän mielestä on se tulevaisuuden ammattiosasto vuonna 2033? – Kaikille jäsenille läsnäoleva osasto, joka käyttää erilaisia digiratkaisuja. Se ei olisi niin kasvoton kuin osastot nyt saattavat vähän olla. PERIKSI EI TYÖMARKKINOILLA ANNETA – Hyvä kurssi, ihania ihmisiä eikä ketään jäkittäjiä. Yleensäkin liiton tapahtumissa on avoin ilmapiiri, siksi itseäkään ei jännitä lähteä mukaan, sanoo Iskun ammattiosaston hallituksen varajäsen Pia Tavi. Maan hallituksen suunnitelmat puhuttavat myös iskulaisia. – Työttömyysturvan leikkaukset, lapsiperheiden ja lomautettujen tulotason tippuminen sekä aikuiskoulutustuen lopettaminen ovat pöyristyttäviä. Tuntuu hirveälle. Tavi kuitenkin vakuuttaa, että periksi ei anneta, ja tarvittaessa osallistutaan mielenilmauksiin. – Meillä oli omakin ulosmarssi. Parisataa ihmistä lähti pihalle. Elina Kallioisen mukaan Iittalan Lasilla on eletty tiukkoja aikoja: kesällä on ollut lomautuksia, ja juuri päättyneissä muutosneuvotteluissa irtisanottiin seitsemän ihmistä. – Kyllä se pelottaa, miten hallitus vaikeuttaa heikompiosaisten elämää. Monet heikennykset koskevat myös lomautettuja ja keskituloisia, eivät vain toimeentulotuella olevia pitkäaikaistyöttömiä. Kallioinen uskoo, että asioihin voi vaikuttaa. – Heikennykset aiheuttavat levottomuuksia, jotka tulevat paljon kalliimmiksi kuin heikossa asemassa olevien tukeminen. Olemme saaneet hyvin mediaja some-näkyvyyttä, ja työntekijöiden etuja pitää edelleen puolustaa. ? Täällä on käyty hyvää keskustelua. Mykkäkoululaisia ei ole, vaan kaikki uskaltavat avata suunsa. Lea Wiman-Määttä muistuttaa, että vastauksia kaikkiin ammattiosaston tarpeisiin ei löydy aina valmiina ja rohkaisee osastoja siksi reippaisiin omiin kokeiluihin. >> Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 39 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 39 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
40 Tekijä 11/2023 Työsuhde purettiin tupakoinnin vuoksi TAPAUS Tapauksessa oli kyse siitä, että työntekijän työsuhde oli purettu tämän jäätyä kerran kiinni tupakoinnista työpaikallaan, jossa tupakointi oli kielletty. Työpaikalla oli ollut käytäntönä antaa kirjallinen varoitus tupakoinnista, eikä kenenkään muun työsuhdetta oltu tupakoinnin perusteella päätetty. Työnantajan väitteen mukaan työntekijän tupakointipaikka oli poikkeuksellisen vaarallinen ja riskialtis, minkä lisäksi se katsoi työntekijän vastanneen laitosja paloturvallisuudesta. Käräjäoikeudessa esitetyssä todistelussa kävi kuitenkin ilmi, että kyseinen tupakointipaikka oli suojattu automaattisella sammutusjärjestelmällä. Kyseiselle paikalle oli myös asetettu kamera, sillä jo aiemmin oli havaittu, että siellä oli käyty tupakoimassa. Työnantaja oli siis ollut tietoinen siitä, että kyseistä paikkaa oli käytetty tupakointipaikkana, eikä se kuitenkaan ollut reagoinut asiaan muulla tavoin kuin asentamalla tilaan kameran. RATKAISU Käräjäoikeus katsoi, että asiassa tuli näytetyksi, että työnantajan linja oli ollut antaa varoitus tupakointikiellon rikkomisesta. Käräjäoikeus totesi, että vaikka työntekijän vastuulla oli ollut laitosturvallisuudesta vastaaminen, ei hänen työtehtävänsä ollut kuitenkaan sellainen, että tupakointikiellon kertaluonteinen rikkominen olisi voinut välittömästi aiheuttaa työsuhteen purkamisen. Tämän lisäksi käräjäoikeus totesi, että kun otetaan huomioon, että tupakointikiellon rikkominen tapahtui paikassa, joka oli suojattu automaattisella sammutusjärjestelmällä, työnantajan tiedossa oli ennen tapahtumaa ollut, että paikassa tupakoidaan, kyseinen rikkomus oli kertaluontoinen sekä se, että muut tupakointikieltoa rikkoneet olivat saaneet rikkomuksesta varoituksen, ei yksittäinen tupakointikiellon rikkominen ollut peruste myöskään irtisanoa työsopimusta. Ottaen huomioon työntekijän pitkään kestänyt työsuhde, työsopimuksen purkamisen jälkeinen nopea uudestaan työllistyminen sekä työntekijän antama aihe työsuhteen päättämiseen, käräjäoikeus katsoi, että kohtuullinen korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on työntekijän kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava summa. Työnantaja tuomittiin maksamaan työntekijälle päättämiskorvausta 24 822,72 euroa, irtisanomisajan palkkaa 18 617,04 euroa ja siihen liittyvää lomakorvausta 2 408,83 euroa. Lisäksi työnantaja tuomitiin maksamaan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Tuomio on lainvoimainen. Lue lisää esimerkkejä oikeustapauksista: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”oikeustapauksista” Työntekijän työsuhde purettiin ilman varoitusta hänen tupakoituaan työpaikalla, jossa tupakointi oli kielletty. Liitto vei tapauksen oikeuteen ja työntekijä sai korvauksia. Käräjäoikeus totesi, ettei yksittäinen tupakointikiellon rikkominen ollut peruste purkaa työsopimusta. IS TO CK § Oikeustapaus EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen >> Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 40 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 40 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
11/2023 Tekijä 41 LIITOSSA Sotaveteraani Mauri Maunula 102 vuotta KAHVIHETKI HEILLE, JOTKA TAISTELIVAT ITSENÄISYYDEN MEILLE Vielä ehdit kiittää heitä Veteraanin Kahvihetki -lahjoituksella. Se on kaunis ele ja pieni kiitos itsenäisyydestämme. * LAHJOITUSSUMMA VETERAANIN KAHVIHETKI (sisältää laadukkaan kahvipaketin ja pitkopullan) Lahjoita MOBILEPAY 88984 LAHJOITA 10 € * Lähetä tekstiviesti VETERAANIT numeroon 16499 KUN ARVOSTAT. Kiitos, 10 € * Miten itsenäisyyspäivä kuuluu huomioida palkanmaksussa? Tänä vuonna itsenäisyyspäivää vietetään keskiviikkona, joka olisi useimmissa tapauksissa työpäivä. Itsenäisyyspäivä on ainoa arkipyhä, joka on säädetty palkalliseksi juhlaja vapaapäiväksi lailla. Muiden arkipyhien osalta korvauksista on sovittu alakohtaisilla työehtosopimuksilla. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä, mikäli se olisi ollut työpäivä. Riittää, että olet työsuhteessa itsenäisyyspäivänä. Mikäli olet tuntipalkkainen ja itsenäisyyspäivä olisi ollut työpäiväsi (normaalin työvuoroluettelon mukaan), sinulla on oikeus täyttä työpäivää vastaavaan palkkaan. Edellytyksenä on KYSY TYÖEHDOISTA JA TYÖSUHDEASIOISTA ? TYÖSUHDENEUVONNAN PALVELEVA PUHELIN 020 690 447, KLO 8.30–15 PÄIVYSTÄJÄ lisäksi, että olet ehtinyt työskennellä työnantajasi palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Jos taas olet työssä itsenäisyyspäivänä, sinulle kuuluu maksaa palkan lisäksi sunnuntaityötä vastaava korotus. Eräiden työehtosopimusten mukaan arkipyhäviikon säännöllinen työaika on normaalia lyhyempi ja silloin itsenäisyyspäivänä tehty työ voi muodostua ylityöksi, josta on lisäksi maksettava ylityökorvaus. Mikäli olet vuosilomalla joko itsenäisyyspäivää edeltävänä tai sen jälkeisenä päivänä, sinulla on oikeus itsenäisyyspäivän palkkaan. Tällaisessa tilanteessa voidaan katsoa, että olisit voinut olla työssä. Jos taas pidät vuosilomaa koko itsenäisyyspäiväviikon eli olet lomalla sekä edeltävänä että jälkeisenä päivänä, sinulla ei ole oikeutta itsenäisyyspäivän palkkaan. Toisaalta itsenäisyyspäivää ei myöskään lasketa arkipäiväksi vuosilomaa laskettaessa. Koko kalenteriviikon mittaisella vuosilomalla kuluu siis vain viisi lomapäivää. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 41 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 41 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
42 Tekijä 11/2023 TEKSTI ANU-HANNA ANTTILA KUVA SAMI PERTTILÄ GRAFIIKKA SOLE LÄTTI, SAMI MYLLYNIEMI JA EMILIE UGGLA T eollisuusliiton jäsentutkimukseen vastanneista enemmistö (76 %) kokee, että töihin on mukava mennä. Tämä kertoo työn mielekkyydestä, työssä viihtyvyydestä ja työn imusta, jota edistävät erilaiset työhön liittyvät voimavarat. Kun työ maittaa ja innostaa, syntyy tulostakin paremmin. Työmotivaatio vaikuttaa myös työntekijän työhyvinvointiin sekä siihen, miten hän suoriutuu työstä ja jaksaa työssään. Työpaikalla hyvä johtaminen, toimiva työnjako ja mukava työporukka edistävät näitä ja motivoivat. Jäsentutkimukseen vastanneista miesjäsenet kokevat työnsä mielekkäämmäksi kuin naiset. Hyvin sujuva työn ja vapaa-ajan rytmittäminen auttaa jaksamaan. Riittävän oman ajan lisäksi on tärkeää se, miten työstä pääsee irti. Kun työasiat eivät pyöri mielessä työajan ulkopuolella, on tilanne tasapainoinen. – Jäsenkysely kertoo, että naisjäsenistä neljäsosaa työasiat vaivaavat vapaallakin, miehistä näin kokee harvempi. Myös työaikamuoto vaikuttaa. Vuorotyöntekijät jättävät työasiat työpaikalle selvästi yleisemmin kuin päivätyöntekijät, selvittää erikoistutkija Sami Myllyniemi. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus (2023) kertoo, että työntekijöiden työhyvinvointi on heikentynyt selvästi vuodesta 2020. Tutkimuksen mukaan osittainen etätyön tekeminen tukee parhaiten työhyvinvointia. Teollisuusliiton perusduunareista vain harvalla (5 %) on mahdollisuus tehdä etätöitä. Merkkejä JÄSENTUTKIMUS 2023 Tuotantotyöntekijät Pertti Pärssinen, Jukka Ojala, Erik Pärssinen, Teemu Aaltojärvi ja Jonas Pärssinen Luvatan kuparitehtaalla Porissa. Kaikki löysä on vedetty pois >> Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 42 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 42 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
11/2023 Tekijä 43 LIITOSSA JÄSENTUTKIMUS 2023: PERUSDUUNARI MUIDEN JOUKOSSA Perusduunari muiden joukossa -jäsentutkimuksen tulokset ilmestyvät luku kerrallaan. Tässä kerrotaan lyhyesti kolmannesta Kaikki löysä on vedetty pois -luvusta. Jäsentutkimuksessa luodaan yleiskuva teollisuusliittolaisten tilanteista työelämässä. Lisäksi kerrotaan, keitä teollisuusliittolaiset ovat ja mitä he ajattelevat. Yleiskuvaa muodostettaessa ei unohdeta yksittäistä jäsentä, vaan perusduunarin ääni kuuluu läpi tutkimusraportin. Jäsentutkimukseen osallistui 22 000 jäsentä. Jäsentutkimus 2023 -tutkimusraportti on luettavissa liiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi/jasentutkimus-2023 työssä uupumisesta löytyy jäsentutkimuksesta. Syinä väsymiseen ovat tehtyjen työtuntien määrä, epämieluisa työ tai työaikamuoto. – Elämä menee niin, ettei siitä kerkeä juuri nauttia. Työ ja paljon pieniä lapsia. Ei ole sitä omaa elämää ollenkaan. Se on vaan pakko jaksaa, kertoo keski-ikäinen metallimies. Perhe, ystävät ja työporukka nousevat jäsentutkimuksessa kuitenkin tärkeimmiksi jaksamisen tukipuiksi. Moni kertoo löytäneensä mieluisan elämänkumppanin, jonka kanssa arki sujuu. Monesti arkea kannattelee oivallus siitä, mikä oikeastaan onkaan tärkeintä. – Elämäni on mahtavaa, kiitos vaimon ja lapsien. Sen jälkeen, kun ymmärsin, että työ ei ole elämässä tärkeintä, niin loppui stressi ja kaikki helpottui, toteaa keski-ikäinen metallimies. – Lasten läsnäolo saa heti paremmalle mielelle. Eli joka toinen viikko on parempi, kertoo toinen keski-ikäinen rautakoura. PITKÄT TYÖVIIKOT YLEISTYNEET Teollisuusliittolaiset tekevät aiempaa pidempiä työviikkoja. Tämä on ensimmäinen merkittävä muutos jäsentutkimuksessa. Ostovoiman parantamisen lisäksi tähän ajavat työnantajat, jotka ovat ottaneet ”löysät pois” työpaikoilta. Kaikki lisätyöt kasvattavat työtuntien määrää – ja syövät omaa ja perheen aikaa. Jäsenkyselyssä pyydettiin laskemaan yhteen tavallisen työviikon työmäärät eli päätyön sekä sivuja ylitöiden tuntimäärät. Muutos on merkittävä. Yli 40-tuntista viikkoa tekevien osuus on peräti kaksinkertaistunut verrattuna vuoden 2020 jäsentutkimukseen. Pitkää viikkoa tekevistä lähes kymmenesosalla (8 %) työviikko on yli 45-tuntinen. Jäsenkyselyn mukaan nykyistä työmäärää enemmän voisi tehdä yhä useampi liittolainen (61 %). Etenkin alle 36-vuotiaat vastaajista enin osa (70 %) kertoo, että voisi tehdä enemmänkin töitä. TYÖN AUTONOMIA VÄHENTYNYT Jäsentutkimuksen toinen keskeinen havainto on, että perusduunareiden työn autonomia on vähentynyt kolmessa vuodessa. ”Kaikki löysä on vedetty pois”, näin tilannetta kuvaa keski-ikäinen kemianalalla työskentelevä mies. Työn autonomia tarkoittaa sitä, mihin asioihin voi itse vaikuttaa omassa työssään. Peräti kuudesosa (17 %) jäsenkyselyn vastaajista kokee, ettei itsellä ole vaikutusmahdollisuuksia mihinkään näistä asioista. – Jäsentutkimukseen vastanneilla on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa työtehtävien järjestykseen ja työtahtiin, puolet vastaajista kokee näin. Noin kolmannes kokee voivansa vaikuttaa työaikaan, työtehtäviin ja työn jakamisen tapaan. Viidesosa voi vaikuttaa siihen, kenen kanssa työskentelee, selvittää Myllyniemi. Ikä ei näytä vaikuttavan yhtä vahvasti siihen, mihin asioihin voi omassa työssään vaikuttaa. Oikeastaan vain yli 55-vuotiaiden ikäryhmä kokee muita yleisemmin, että ei voi vaikuttaa siihen, miten työt jaetaan tai kenen kanssa työskennellään. ? Töihin on mukava mennä % % Työasiat jätän työpaikalle Töihin lähteminen on ikävää Työasiat vaivaavat vapaallakin Naiset Naiset Miehet Miehet 77 77 76 81 23 23 24 19 3 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 43 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 43 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
”Koulutus kannattaa aina” SEBASTIAN AHLROOS Työsuojeluvaltuutettu, Berner Oy, Heinävesi ”Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi oli sellainen kevyt tutustuminen työsuojeluun. Se avasi silmiä siihen, mitä kaikkea työsuojelu sisältää. Työsuojelun peruskurssi Murikassa oli hieno kokemus. Siinä tuli esille, että työsuojelu on aiheena paljon laajempi kuin oli edeltä ajatellut. Esimerkiksi että kuinka paljon työpaikan henkinen ilmapiiri vaikuttaa työhyvinvointiin, töiden sujuvuuteen ja turvallisuuteen fyysisen työympäristön lisäksi. Työsuojelun jatkokurssin toisen viikon kävin ihan äskettäin. Jatkokurssilla tuli vielä paljon uusia asioita. Esimerkiksi neuvottelutaidon harjoitukset olivat tosi hyvät, sellainen on vähän mukavuusalueen ulkopuolella ja sitä on hyvä harjoitella. Ja mitä kaikkia yhteistyökumppaneita työsuojeluvaltuutetulla on, kuten AVI:n tarkastajien rooli. Seuraavaksi haluan opiskella lisää ainakin neuvottelutaitoa ja ergonomiaa. Koulutus kannattaa aina, ja Murikassa saa uusia ystäviä ja hyviä verkostoja, joilta kysyä apua ongelmiin.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Työsuojelukoulutusta Murikassa ja alueilla! Liitto kouluttaa Koulutusta uusille työsuojeluvaltuutetuille 3.2. Lounais-Suomi (Turku ja Pori) 10.2. Uusimaa (Helsinki ja Hyvinkää) 17.2. Itä-Suomi (Joensuu ja Varkaus) 17.2. Pohjois-Suomi (Oulu) 24.2. Pohjanmaa (Seinäjoki) 24.2 Startkurs för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige (Vasa) 9.3. Etelä-Suomi (Hämeenlinna ja Lappeenranta) 9.3. Sisä-Suomi (Jyväskylä ja Tampere) Murikan kursseja joulukuussa 11.—15.12. Järjestötoimijan perusteet 11.—15.12. Tietotekniikan täydennyskurssi 11.—15.12. Työsuojelun peruskurssi 13— 15.12 Kompletteringskurs Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssit alueilla Koulutusinfot verkossa 4.12. klo 13–14 ja klo 17–18 12.12. klo 13–14 Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 112023_UUSI.indd 1 Liitto kouluttaa Tekija_ilmoitukset 112023_UUSI.indd 1 8.11.2023 14.59.44 8.11.2023 14.59.44 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 44 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 44 8.11.2023 15.05 8.11.2023 15.05
11/2023 Tekijä 45 MAAILMA A FP / LE H TI KU VA Vaatejätit jättävät Myanmarin MYANMAR Kansainväliset vaatejätit Inditex ja H&M lakkauttavat tuotantonsa Myanmarissa. Syynä on helmikuussa 2021 vallan kaapanneen sotilasjuntan raaka toiminta työtekijöiden oikeuksia vastaan. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n tutkimuskomissio selvitti hiljan perusteellisesti maan tilannetta. Se totesi, että kansalaisja järjestäytymisoikeuksia loukataan laajasti, samoin osallistumista ay-toimintaan. ILO vaatikin lokakuussa ay-aktiivien kidutuksen ja väkivaltaisen kohtelun lopettamista sekä ay-toiminnasta nostettujen rikossyytteiden kumoamista. Sotilasjuntan käyttämää pakkotyötä ILO vaatii lopetettavaksi. Heti vallankaappauksen jälkeen 2021 juntta etsintäkuulutti keskusjärjestö CTUM:n 27 hallituksen jäsentä sekä lakkauttamansa 16 ammattiliiton johtajat. Yli 300 aktiivia tuomittiin ja 55 liittojen johtajaa tapettiin, sanoo teollisuuden ammattiliitto IWFM:n puheenjohtaja Khaing Zar Aung. Kaikkiaan juntta on tapattanut arviolta 6 000 ihmistä. Virallinen vähimmäispalkka on 2,20 euroa päivässä, mutta tekstiilitehtaissa palkat jäävät usein matalammiksi. Juntan talouspolitiikan luoma inflaatio tekee työläisille selviytymisen arjesta vaikeaksi. Kesällä Zaralle vaatteita valmistavan tehtaan työläiset vaativat 30 sentin korotusta päiväpalkkaansa. Useita työläisiä pidätettiin, seitsemän päätyi sotilastuomioistuimen eteen. Vastaavaa tapahtuu muuallakin: pidätyksiä, irtisanomisia ja katoamisia. Tekstiiliteollisuus työllistää Myanmarissa yhä puoli miljoonaa ihmistä ja tuo merkittäviä vientituloja. Moni yhtiö on jo lopettanut toimintansa maassa, kuten Kappahl, C&A ja Marks & Spencer. Elokuussa H&M ilmoitti irtautuvansa vähitellen Myanmarista. Sillä on tuotantosopimus 41 tehtaan kanssa. Zaran omistava espanjalainen Inditex lähtee samoin. Yhtiöt eivät enää usko voivansa vaikuttaa oloihin myönteisesti. Selvitysten mukaan työntekijöiden oikeuksien loukkaukset lisääntyvät kiihtyvästi. Yleisimpiä ovat palkkojen yksipuoliset leikkaukset, perustelemattomat erottamiset ja epäinhimillinen työmäärä. ? Koonnut Heikki Jokinen Työntekijät ompelivat kankaita tekstiilitehtaassa Myanmarin suurimmassa kaupungissa Yangonissa marraskuussa 2018. Useat kansainväliset vaatejätit ovat jo lähteneet maasta työntekijöiden huonojen olojen takia. Venäjä löysi uhan VENÄJÄ Valtakunnansyyttäjän toimisto julisti kansainvälisen kuljetustyöläisten järjestö ITF:n epätoivotuksi järjestöksi Venäjällä. Se sanoo järjestön olevan uhka Venäjän perustuslailliselle järjestykselle. Päätös tekee kanssakäymisestä maailmanjärjestön kanssa rikoksen Venäjällä. Lokakuussa epätoivottujen listalla oli 115 tahoa, lähinnä järjestöjä ja säätiöitä. ITF:n liitoilla oli päätöksen aikaan 1,65 miljoonaa jäsentä Venäjällä. Maan 200 000 merimiehestä iso osa työskentelee ITF:n sopimusten suojaamina. Tammikuusta 2022 ITF:n tarkastamilla laivoilla 11 405 venäläiselle on korvattu maksamattomia palkkoja neljällä miljoonalla eurolla. ITF sanoo jatkossakin kohtelevansa venäläisiä merimiehiä samoin kuin muitakin apua hakevia. Ruotsi karkotti ay-aktiivin RUOTSI Valkovenäläinen ayaktiivi Alla Tsvirko karkotettiin Ruotsista, kertoo valkovenäläisten Zerkalo -verkkolehti. Ruotsin siirtolaisvirasto tarjosi hänelle sen sijaan ilmeisen vakavissaan menolippua Venäjälle. Minskin autotehtaalla työskennellyt Tsvirko toimi maan riippumattomassa metallityöläisten liitossa. Tehtaan ammattiosaston neljästä hallituksen jäsenestä kaksi on tuomittu pitkiin rangaistuksiin, yksi pakeni Puolaan ja Tsvirko Ruotsiin. KGB yritti pidättää Tsvirkon, mutta hän onnistui pakenemaan. Kotona odottaisi vankila. Ruotsin viranomaisten mukaan ay-toiminta ei ole poliittista eikä aiheuta vaaraa Tsvirkolle. He karkottivat hänet koko Schengen-alueelta. Laajan kansainvälisen huomion sekä ay-järjestöjen protestien jälkeen Puola myönsi hänelle tyttärineen viisumin lokakuussa. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 45 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 45 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
46 Tekijä 11/2023 LYHYET PA TR IK LI N D ST RÖ M Elo Taivaanloimua viehättää levyseppähitsaajan työssä erityisesti selkeys. STIPENDI Aikuisopiskelija Elo Taivaanloimun aktiivisuus järjestäytymisen edistämisessä palkittiin viidensadan euron stipendillä. Hän aloitti tammikuussa koneja tuotantotekniikan opinnot Espoon Omniassa. – Tykkään olla koulussa enemmän kuin kotona. Opinnot ovat edenneet hyvin, ja muutaman näytönkin olen ehtinyt jo tehdä. Taivaanloimu toivoo valmistuvansa levyseppähitsaajaksi ensi vuonna. – Olen hehkuttanut opintoja myös sosiaalisessa mediassa. Viimeksi snäppäsin siitä, kun hitsasin tigillä ensimmäistä kertaa täydellisen pystypienan. Elo Taivaanloimu liittyi Teollisuusliittoon heti opinnot aloitettuaan. – Liitossa on joukkovoimaa. Yhden duunarin sana ei kauheasti paina. Liitosta saan myös apua ja selkeitä vastauksia, jos työnantajan kanssa tulee ongelmia. Järjestäytymisen edistäminen on yksi stipendin kriteereistä. Pisteitä saa myös, jos kertoo omasta alastaan myönteiseen sävyyn sosiaalisessa mediassa tai osallistuu liiton tapahtumiin. MEERI YLÄ-TUUHONEN ”Liitossa on joukkovoimaa” tekijälehti.f i ? Luottamushenkilöt koolla: ”Nyt jos koskaan on aika toimia” ? Huonosti suunniteltu vuorotyö aiheuttaa terveysriskejä ja pienentää tuottavuutta ? Ulosmarssi Teerijärven Rani Plastilla: ”Ei tutise puntti täälläkään” ? Ruotsalainen työmarkkinamalli nojaa vahvasti sopimisen kulttuuriin ? Ulosmarssi Muuramen Harvialla: ”Hallituksen pitäisi katsoa suunnitelmat uusiksi” LUETUIMMAT LOKAKUUSSA www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Nyt on tärkeää päivittää jäsentietoja! eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Työnantajaperintäisten rästitys 1.–6.2023 on alkanut. Rästilistat toimitettu ammattiosastoille. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti. Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Jäsenpalvelut toivottaa kuulakasta marraskuuta! www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi TEOLLISUUSLIITON STIPENDI Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Tämän syksyn hakukierros päättyy 30.11. Lue lisää ja tee hakemus: www.teollisuusliitto.fi/ teollisuusliitonstipendi Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 46 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 46 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
11/2023 Tekijä 47 Mistä rahat elämiseen, jos jäätkin ilman työtä? Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Ja elämä jatkuu.. Vuodenvaihteen arkipyhämääräykset TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat Liiton valtuusto koolla 28.–29.11. HALLINTO Teollisuusliiton valtuusto kokoontuu syyskokoukseen 28.–29.11. Valtuusto käsittelee kokouksessaan sääntömääräiset asiat, kuten liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2024 sekä ammattiosastojen esitykset. Lisäksi päätetään muun muassa ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksen ja ensi vuoden jäsenmaksun suuruus. Seuraa liiton verkkosivuja, Facebook-sivua ja X-tiliä kokouksen aikana! Andrikopoulou ja Esko kauden ensimmäiset Kuukauden Tekijät LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan kauden 2023–2024 ensimmäisiksi Kuukauden Tekijöiksi lentopallon Mestaruusliigassa on valittu LP Kangasalan hakkuri Iina Andrikopoulou ja VaLePan passari Mikko Esko. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. Mobiilijäsenkortistasi löydät vapaalipun yhteen Mestaruusliigan otteluun, lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/mestaruusliiga Tilaa jäsenkalenteri 2024 JÄSENETU Jos olet jo aikaisemmin tilannut Teollisuusliiton kalenterin, saat sen myös tänä vuonna automaattisesti. Jos et vielä ole tehnyt tilausta, se onnistuu helposti eAsioinnissa. Katso ohjeet ja tilaa: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri Jäsenet, jotka eivät voi käyttää eAsiointia, voivat tilata jäsenkalenterin ottamalla yhteyttä jäsenpalveluun puhelimitse 020 690 446 tai sähköpostitse jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai vierailemalla aluekeskuksessa (www.teollisuusliitto.fi/ toiminta-alueet ). Kalenterit toimitetaan tilaajille loppuvuodesta 2023. Tietoja viestintätekniikka | Turvallisuusala Osaamista toden teolla! www.lappia.fi/koulutushaku Ajoneuvoala | Elintarvikeala | Eläintenhoitoala Hierojakoulutukset | Hiusja kauneudenhoitoala Laboratorioala | Liiketoiminta-ala | Logistiikka-ala Luontoala | Maatalousala | Matkailuala Pintakäsittelyala | Prosessiteollisuus Puuteollisuusala | Rakennusala Kalatalousala | Koneja tuotantotekniikka Mediaja kuvataideala | Metsäala | Musiikkiala Ravintolaja catering-ala | Sosiaalija terveysala Talotekniikka | Tekstiilija muotiala #lappiaonparastalappia Johtamiskoulutukset | Kaivosala Puhtausja kiinteistöpalveluala | Puutarha-ala Suunnitteluala | Sähköja automaatioala Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 47 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 47 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
48 Tekijä 11/2023 Bastutrend i USA håller jobben kvar i Hangö H östvinden blåser hårt från havet på och söker sig under rocken. Det är vid sådan här tillfällen det skulle smaka med bastu, men nu är det inte riktigt läge för det. Vice huvudförtroendeman Eeva Kärkkäinen och arbetarskyddsfullmäktige Eija Lehtola tillsammans med fabrikschef Ben Jansson visar Tekijä runt på fabriken. Här på Tulludden i Hangö har det tillverkats bastuugnar under flera olika namn genom åren. Det som kanske är bekantast är Helo. Även mer bildligt blåser det nya vindar i Hangö. I somras fick företaget en ny ägare då den amerikanska välmåendekoncernen Watkins Wellness tog över. Det är frågan om ett dotterbolag till den amerikanska tillverkningsjätten Masco. Kärkkäinen började på dåvarande Helo redan 1987 och Peltola har också drygt 10 år bakom sig i huset. Fabrikschef Jansson är däremot rätt ny och har varit ett år i bastubranschen. – Det ser bättre ut nu än på länge, konstaterar Björn Gustavsson där han lägger ihop en vedeldad bastuugn av märket Kastor. Han beskriver sig som en allt-i-allo på företaget där han jobbat i 23 år. Enligt ledningen ska inte fabriken i Hangö vara hotad på grund av ägarbytet. Tvärtom så satsas det på fabriken. En ny värmeanläggning som drivs På Sauna360 i Hangö har man tillverkat bastuugnar i mer än 60 år. Gänget på fabriksgolvet har minskat med åren men nu ser man nya möjligheter. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM PÅ JOBBET Björn Gustavsson lägger ihop en vedeldad ugn av märket Kastor. ”Jag började som montör, nuförtiden är jag a allt-i-allo.” Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 48 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 48 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
11/2023 Tekijä 49 PÅ SVENSKA Rysslandsexporten som hade uppsving under 2000-talets början har försvunnit från paletten på grund av landets angrepp mot Ukraina, men ersatts av andra marknader, intygar Ben Jansson. Nu väntar företaget tillväxt speciellt i USA där något av en bastuboom pågått redan en tid. Företaget har också en fabrik i Minnesota, som utgör en del av ”bastubältet” vid de stora sjöarna i USA, där det bor många amerikaner med finskt ursprung. Det är välmåendetrenden företaget önskar segla på. Dessutom fick bastubadandet ytterligare internationellt erkännande då bastukulturen togs upp på Unescos lista över mänsklighetens kulturarv för tre år sedan. Trenderna styr. Färgskalan har gått alltmer mot svart och krom och de röda och gröna bastuaggregaten blir hela tiden mer sällsynta. I Hangö tillverkas också styrcentraler för bastuaggtregaten. De har sakteligen ökat i popularitet, men någon enorm försäljningshit kan man inte kalla dem. – Det verkar ändå som om folk gillar det där med att själv lägga på bastun när de vill bada, säger Jansson. Dessutom blir olika mobillösningar vanligare. DE ALLRA FLESTA HÖR TILL FACKET I produktion jobbar i nuläget knappt 20 anställda. Det är en omfattande nedgång från det som vice huvudförtroendeman Eeva Kärkkäinen kallar ”de galna åren” på 1990-talet då antalet anställda låg en bra bit över hundra. – Vi hade en annan enhet i Hangö Norra. Där jobbade man i två skift med att tillverka ångaggregat, berättar Kärkkäinen. Idag är det dagsskifte mellan klockan sju och halv fyra som gäller. Vid det som kallas ”vägglinjen” håller Satu Hedback och Heidi Henriksson till. Det är här man lägger av de i regel minde elektriska bastuaggregaten som man fäster i väggen. Tillsammans har de långt över 40 år bakom sig på jobbet. med pellets byggs på området. När den står klar ska fabriken inte behöva använda sig av olja för uppvärmning. Finländarna älskar sin bastu, men ganska få aggregat som monteras här stannar i landet utan majoriteten går på export ”till alla världens hörn”. – Ibland undrar man nog att vad i hela världen gör de med en bastu där det är så varmt, säger Lehtola som jobbar för det mesta i lagret och skickar produkter ut i världen. >> SAUNA 360 OY GRUNDAT 1961 i Hangö under namnet Helo Tehtaat. Fabriker även i Halmstad i Sverige och i Minnesota i USA HEMORT Hangö, rötter i Karjalan sähkö i Viborg 1919 PRODUKTION Bastuaggregat, eloch vedugnar samt ångaggregat ÄGARE Watkins Wellness PERSONAL 30 (17 i produktion) OMSÄTTNING 8,1 miljoner euro (2022) Arbetarskyddsfullmäktige Eija Lehtola, fabrikschef Ben Jansson och vice huvudförtroendeman Eeva Kärkkäinen. Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 49 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 49 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
50 Tekijä 11/2023 – Jag vet inte om det beror på ägarbytet, men jag har märkt att det nu kommer mycket de här amerikanska bastuugnarna, säger Hedback medan hon monterar ett bastuaggregat. Sammanlagt blir det ett femtiotal per dag, uppskattar hon. Föreskrifterna gällande elsäkerheten i USA är ett kapitel för sig. Bland annat ska det finnas ett särskilt skydd för värmemotståndet. De som jobbar i produktion har genom åren fått vänja sig med det går upp och ner. Delvis därför har också organiseringsgraden varit hög på fabriken. – De allra flesta hör till facket här. De är också bra med tanke på att vi tidigare varit permitterade ganska ofta, senast i våras, säger Henriksson. Både Hedback och Henriksson säger att de hör till gänget som ”alltid varit här och alltid kommer att vara det”. – Lönen skulle förstås alltid kunna vara bättre, men vi har ju inte helgjobb och jobbar inte kvällar heller. Vi jobbar heller inte längre på ackord , vilket kunde hända tidigare, säger Hedback. VAD SOM HELST FÖR STENAR DUGER INTE Den stora bilden är att man i jobbet mot mera montering av färdiga komponenter och mindre tillverkning från början till slut. Maskinerna som används i produktion har också blivit lättare, vilket är en delorsak till att personalstyrkan minskat över årtionden. – Det behövs mer och mer mångsidigt kunnande och att man ska kunna jobba överallt i produktion. Förstås finns de alltid av dem som föredrar att göra samma sak, säger vice huvudförtroendeman Kärkkäinen. Stenarna utgör naturligtvis en del av bastuupplevelsen. Härom tvistar det lärda om vilken typ av stenar som gäller och hur ofta stenarna ska bytas ut. – Den röda Hangögraniten är vacker, men tyvärr spricker den också lätt vid temperaturväxlingar, berättar Ben Jansson. I stället används inhemsk vulkanit. Arbetarskyddsfullmäktige Eija Lehtolasäger att samarbetet i arbetarskyddsfrågor går bra. Vid ingången står en infotavla som berättar att det gått mer än 500 dagar sedan senaste olycka i arbetet. Något man jobbar med är skilja åt lederna för persontrafiken och trucktrafiken på fabriken. Men orkar man då bada bastu på fritiden också då man kollat på bastuaggregat hela dagen på jobbet? – Jag tycker bäst om vedeldad bastu. Det är något speciellt med den stämningen, säger Lehtola. – Vi har en bastu i husbolaget, men jag tror inte jag någonsin ens besökt den. Jag bastar då jag besöker mina barn och barnbarn, säger Kärkkäinen. ? Det ser bättre ut än på länge. ”Jag vet inte om det beror på ägarbytet, men jag har märkt att det nu går mycket åt av de här amerikanska bastuugnarna, säger Satu Hedback. ”Det är bra att vi roterar arbetsuppgifter i produktion, så att det inte blir för mycket av en och samma rörelse”, säger Krista Talja. Hon är förhållandevis ny på företaget där de anställda i regel trivs länge. >> PÅ JOBBET #V äg an de Sk äl Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 50 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 50 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
11/2023 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Nu har vi vägande skäl att agera ? 13–15.12 Kompletteringskurs för förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige på Murikkainstitutet OBS! Julbord på Murikka 14.12! Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/kurssikalenteri Kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. KURSER OCH EVENEMANG REGERINGEN Industrifacket inledde tillsammans med andra FFC-förbund protester mot regeringens planer på försämringar i arbetstagarnas ställning och nedskärningar i den sociala tryggheten. Strejkerna pågår i högst ett dygn på utvalda arbetsplatser i hela landet 7.11–3.12. Ordförande Riku Aalto säger att stridsåtgärderna är nödvändiga eftersom regeringens politik skulle på 5–10 år leda till en situation där vårt nuvarande system med kollektivavtal, förtroendemän och inkomstrelaterad arbetslöshetspenning skulle försvinna. – Det handlar inte om några småsaker utan om till omfattningen megalomaniska förslag som regeringen plockat från arbetsgivarnas önskelista. Han påminner om att de nedskärningar som ingår i regeringsprogrammet inte är noggrant övervägda nödvändigheter, utan att det handlar om värderingar. Nedskärningarna drabbar endast en grupp, nämligen arbetstagarna. – Det framgår tydligt av Orpos och Purras spelbok varför strejkrätten begränsas i så brådskande ordning och först av allt. Först försöker man tysta kritiken, sedan driver man igenom försämringar som skrotar den finländska arbetsmarknaden. Strejk på Tesla STREJK De anställda vid elbilsjätten Teslas verkstäder i Sverige inledde i slutet av oktober en strejk på grund av att företaget vägrar kollektivavtal. Enligt världsfacket IndustriALL är det frågan om första gången som ett fackförbund inleder stridsåtgärder mot elbilsjätten. I mer än fem år har facket IF Metall försökt förhandla om att man på Teslas verkstäder i Sverige ska följa det kollektivavtal som är i bruk på andra bilverkstäder. Facket uppger att mekanikerna vid Tesla i Sverige saknar bland annat ett omfattande omställningsskydd, möjligheten till deltidspension och arbetstidsförkortningar. Dessutom ligger lönenivån under genomsnittet i branschen. Svenska Transport och andra fackförbund inom fackcentralen LO har varslat om sympatiåtgärder. Det handlar bland annat om en blockad mot Tesla-bilar i fyra svenska hamnar. Tesla har tagit in strejkbrytare åtminstone på två verkstäder, rapporterar Dagens Arbete. I början av november gick Teslas dotterbolag i Sverige, TM Sweden, med på att förhandla med IF Metall. Bilstrejken i USA över STREJK Det amerikanska bilarbetarfacket UAW har blåst av strejken inom bilindustrin 1.11. efter att ha uppnått överenskommelser om kollektivavtal med tillverkarna General Motors, Ford och Stellantis. Sammanlagt anställer biljättarna 146 000 personer. Det innebär att den största strejken inom branschen på flera årtionden är över och de anställda återvänder till jobbet. Strejken pågick i över sju veckor. ”Rekordvinster betyder rekordavtal”, har varit en av UAW:s sloganer under strejken. Facket kallar strejken och överenskommelsen historisk. Avtalet innehåller löneförhöjningar på nästan 30 procent under 4,5 år. Dessutom höjs ingångslönerna avsevärt. I slutet av avtalsperioden ska de röra sig vid 28 dollar i timmen. Det rör sig om en höjning nästan 70 procent, enligt UAW. – Vi har enat våra medlemmar som aldrig förut. Vi har visat företagen, USA och hela världen att arbetarklassen inte är färdig med kampen. Vi har bara börjat, säger bilarbetarfackets ordförande Shawn Fein i ett uttalande. Strejkerna pågår i högst ett dygn på utvalda arbetsplatser i hela landet 7.11–3.12. JO U N I PO RS A N G ER De anställda på Lappset i Rovaniemi protesterar mot regeringens nedskärningar genom en politisk strejk. I bild huvudförtroendeman Pentti Pallari. #V äg an de Sk äl Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 51 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 51 8.11.2023 14.46 8.11.2023 14.46
52 Tekijä 11/2023 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 52 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 52 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
11/2023 Tekijä 53 IN ENGLISH Cherry-picking labour laws LABOUR LAW The new Finnish right-wing Government plans radical changes to labour legislation. Their grand plan is clearly designed to tip the balance of power in workplaces to unilaterally favour employers. Arto Satonen, Minister of Employment, claims the new unjust laws are just minor changes in step with other Nordic countries. To put it mildly, this is simply not true. On the contrary. The Orpo-Purra Government is simply cherry-picking labour laws from other countries. They only selected a handful of such changes that clearly benefit employers and company owners. In many cases, they modified these changes to be even more disadvantageous to employees. The Swedish labour market model is based on balanced rights, a culture of negotiation and the right of the employee to be heard. All this creates mutual trust which is extremely important when it comes to reaching common goals. The Orpo-Purra Government is now taking Finland in precisely the opposite direction. In Sweden, the law stipulates that in companies with more than 25 employees, there must be at least two employees' representatives on the company board. This is to give employees better access to information and the possibility to be heard, something our Government is unwilling to support. In Finland, in companies with at least 150 employees, an employees' representative can participate the company administrative body meeting in discussions concerning company finances and the status of employees. This is enough, the Government thinks. Another important issue is the interpretation privilege. This means whoever has the right to interpret rules and agreements in cases of dispute. In Finland, it is the employer. In Sweden, usually the employees and the local trade union branch have it. Labour law is a whole. Its component parts should be balanced. The law should protect the weaker part. Now, the Orpo-Purra Government is trying to break these golden rules. Their policy will move us even further from our Nordic neighbours and closer to our eastern neighbour. ? Which side are you on? + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen DISMISSALS One of the most draconian changes the Finnish right-wing Government is planning is to make dismissals easier for the employer. At present, our law requires “relevant and serious grounds” for a dismissal. The OrpoPurra Government will drop the serious grounds and allow relevant grounds as sufficient reason for dismissal. This is clearly designed to make dismissal easier. In law, even a simple word can make a difference and is not dropped without serious grounds. The German economy has been doing well for decades. Yet, dismissal is much more difficult there than here, and no Government has attempted to challenge that. Giving long terms of notice is the norm and depends on the length of your employment. Firing someone needs reasons defined in the law. In Germany, in every company with more than five employees they can form a works council. The council has a lot to say in the company. In case of dismissal, the works council must be heard. It will find out whether the dismissal is legal. If it disagrees, the dismissal is not valid and the employer can take the case to the labour court. The radical dismissal policy of the Orpo-Purra Government is not based on bolstering the economy, but on ideology. The Government has chosen its side. Which side are you on? JY RK I LU U KK O N EN On October 15, the employees of Pilkington in Tampere marched out as a protest against the Government plans. The shop steward Sari Uusivirta (with orange vest) is worried about the situation of older employees, in particular, if the Government push through their reforms. #SeriousGrounds Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 53 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 53 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
Unelmana Pariisin olympialaiset NAIIMO BULHAN Vantaa Elektroniikkatyöntekijä, Vaisala Oyj HARRASTAJA HARRASTAJA Vantaalainen elektroniikkatyöntekijä, nyrkkeilijä Naiimo Bulhan haluaa olympialaisiin. Hän on jo voittanut Suomen mestaruuden ja EM-pronssia. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT JANI LAUKKANEN Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 54 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 54 8.11.2023 14.01 8.11.2023 14.01
M ieleenpainuvin hetki nyrkkeilykehistä on Naiimo Bulhanin mukaan se, kun hän varmisti pronssimitalin alle 22-vuotiaiden sarjassa Euroopan mestaruuskisoissa. Ne pidettiin viime vuonna Kroatiassa, ja hänen vastustajanaan oli isäntämaan edustaja. – Ihan ehdottomasti arvokisamitali on minulle isoin juttu. Se tuli teknisellä tyrmäyksellä, eli kehätuomari laittoi matsin poikki, kun vastustajalle oli laskettu neljä kertaa lukua. Nyt hänen tavoitteensa on päästä ensi kesänä pidettäviin Pariisin olympiakisoihin. ULOTTUVA VASURI Järvenpään Nyrkkeilyakatemiaa edustava 23-vuotias Bulhan on kotoisin Lohjalta. Hän aloitti nyrkkeilyn lukiossa isoveljensä esimerkin innostamana ja otti vuonna 2021 Suomen mestaruuden. Hän kuvaa itseään ulottuvaksi nyrkkeilijäksi. – Käsien pituus riittää, ja olen myös aika pitkä tähän painoluokkaan. Hän on 170-senttinen ja kilpailee alle 63 kilon painoluokassa. – Mutta kansainvälisissä kehissä huomaa, että vastustajat ovat skrodemman oloisia. Liikkumistaankin hän pitää hyvänä. Erityisetuna on vasenkätisyys: vastustajat ovat tottuneet oikeakätisiin nyrkkeilijöihin eivätkä osaa puolustaa vasurien iskuja samalla rutiinilla. SM-kisat joulukuussa toimivat Bulhanille mittarina siitä, mikä on hänen tasonsa ennen alkuvuoden olympiakarsintoja. Kotimaan nyrkkeilypiirit tosin ovat pienet ja naisia on vain kourallinen. – Ainakin yksi ihan varteenotettava vastustaja minulla on SM-kisoissa. Mutta moni nainen on myös lopettanut, ja samat tyypit siellä yleensä pyörivät. SPONSORIT PUUTTUVAT Bulhan on työskennellyt Vaisalassa elektroniikan kokoonpanotehtävissä kaksi vuotta, ja lukion jälkeen Lohjalla hän oli töissä toisessa elektroniikka-alan yrityksessä Enicsissä. – Muutin Vantaalle, kun menin naimisiin vuoden 2020 lopussa. Hän teki Vaisalassa aluksi kolme viikkoa aamuvuoroa, sitten viikon iltavuoroa, kunnes sopi esimiehensä kanssa aamuvuoroon siirtymisestä. Tämä on nyrkkeilyn kannalta parempi vaihtoehto. – Käyn viikossa 3–4 kertaa salilla, muuten treenaan lenkkeilemällä. Minulla on kaksi valmentajaa. Parasta nyrkkeilyuralle toki olisi, että voisi keskittyä pelkästään lajiin tai ainakin vähentää työtunteja. Nyt se ei ole taloudellisesti mahdollista, sillä sponsoreita Bulhanilla ei ole. – Onhan tämä raskasta välillä. Pitäisi varmaan olla oma-aloitteinen sponsorien suuntaan, somen kautta ja muuten, mutta ei minulla jää aikaa sellaiseen. ENNAKKOLUULOJEN VASTAPAINOKSI MYÖNTEISTÄKIN HUOMIOTA Ennakkoluuloilta ja avoimelta rasismiltakaan Bulhan ei ole välttynyt. – Olen tummaihoinen, somali, muslimi, huivipäinen. Niin monta rajaa ylittyy, että joillekin se on liikaa. Nyrkkeilypiireissä hänet on kuitenkin otettu vastaan hyvin, ja lähipiirin tuki on ollut vankkaa. Mitä nyt etenkin äitiä kauhistutti hänen ensimmäisissä otteluissaan, mutta kyseessä oli vain huoli oman lapsen puolesta. – Ihmettelyn lisäksi tulee kyllä myös positiivisia kommentteja. Moni haluaa kuulla, miten olen tähän lajiin ryhtynyt. Harvinainen tapaus hän kieltämättä on Suomen ja maailmankin mittakaavassa. – Huivipäisiä nyrkkeilijöitä on ulkomaiden kisoissa näkynyt muutamia. Mutta Suomessa ei ole ketään muuta tummaihoista naisnyrkkeilijää. Itseni lisäksi tiedän vain Iso-Britanniasta yhden toisen somalitaustaisen naisen, joka nyrkkeilee kilpaa. OLYMPIAPAIKKA KOVAN TYÖN TAKANA Ensimmäinen karsintaturnaus olympialaisiin on helmi–maaliskuussa Italiassa, toinen toukokuussa Thaimaassa. Niihin osallistuu nyrkkeilijöitä ympäri maailman, ja seula on tiukka. – Jos häviää yhden matsin, on heti ulkona. Kierroksia on monta, ja viisi tai kuusi ottelua pitäisi voittaa, että saa lipun Pariisiin. Lisähaaste on, että nyrkkeily on arvostelulaji, eikä tuomarointi kansainvälisissä ympyröissä ole aina reilua: kotiinpäinveto ja nimekkäiden nyrkkeilijöiden suosiminen on yleistä. Tämän Bulhan koki turnauksessa Bulgariassa, jossa hänen vastustajansa oli Euroopan mestari ja kokenut arvokisakävijä. – Koin että voitin, ja muutkin olivat sitä mieltä. Mutta minut tuomittiin häviäjäksi. Se kirpaisi kyllä. Varminta on siis ottaa voitto niin ylivoimaisesti, ettei tuomaripelille jää sijaa. Niin kuin se tyrmäyksellä tullut EM-pronssi. ? Naiimo Bulhan tähtää Pariisin olympialaisten karsintoihin ensi vuoden alussa. "Viisi tai kuusi ottelua pitäisi voittaa." 11/2023 Tekijä 55 VAPAALLA Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 55 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 55 8.11.2023 14.02 8.11.2023 14.02
12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa pilkkireissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee pyry. Onko kaikki ok? 09:12 Perillä. Nyt kaira olalle ja naskalit kaulaan. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus -52 % Henkivakuut uksen liittoetu vuonna 2023 Teollisuusliit on jäsenelle Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 56 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 56 8.11.2023 14.02 8.11.2023 14.02
11/2023 Tekijä 57 VAPAALLA Ku n va at te id en kä yt tä jä t ov at is oj a, ni in is oj a ov at m yö s ko ne et va at te id en va lm is ta m is ee n. Ku to ja M ai ja M ou ru jä rv i kä yt tä ä A st ra -k ut om ak on et ta , jo nk a ka id el ev ey s on 20 m et ri ä. N äi n va lm is tu u hu op aa pa pe ri te ol lis uu de n ko ne is iin . Ta m pe re en Ve rk at eh da s lö ys i jo 18 00 -l uv un pu ol el la er ik oi sa la ns a ko ne hu ov is ta . Ko ne va at et uk se ks i ku ts ut tu al a no us i en ti st ä tä rk eä m m äk si yh ti ön m uu tt ae ss a ni m en sä Ta m fe lt ik si vu on na 19 81 . V U O N N A 19 80 HISTORIA Kuva Jouko Järvinen/Työväenmuseo Werstas Teksti Marita Viinamäki/Työväenmuseo Werstas Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 57 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 57 8.11.2023 14.02 8.11.2023 14.02
58 Tekijä 11/2023 PULMAT Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Taukovisa Teollisuusliiton jäsenistä naisia on A) 10 % B) 19 % C) 27 % D) 35 % Montako arkipäivää sairausajan palkkaa työnantajan pitää maksaa työntekijälle lain mukaan? A) 9 B) 15 C) 20 D) 33 Mihin näistä alueista Martti Ahtisaari ei ollut neuvottelemassa rauhaa? A) Kosovo B) Namibia C) Aceh (Indonesia) D) Palestiina Minkä taiteenalan edustajalle myönnetään Finlandia-palkinto? A) kirjallisuuden B) kuvataiteen C) elokuvan D) teatterin Ahvenanmaalla esiintyvä kangaskäärme surmaa saaliinsa A) myrkyllä B) kuristamalla C) nielemällä elävältä D) raatelemalla Montako metriä on meripeninkulma? A) 1 852 B) 4 841 C) 10 000 D) 11 035 Kuparin ja nikkelin (voi sisältää myös sinkkiä) seos on A) alpakka B) messinki C) pronssi D) tompakki Minä vuonna tehtiin maailman ensimmäinen helikopterilento? A) 1906 B) 1916 C) 1926 D) 1936 Missä maassa se tapahtui? A) Yhdysvalloissa B) Saksassa C) Norjassa D) Neuvostoliitossa Kuvan eläin on maailman suurin jyrsijä. Se on lajiltaan A) jättiläismarsu B) piisami C) vesisika D) euroopanmajava 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: B A D A B A A D B C. Tun net aan myö s nim ellä cap yba ra. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 58 Tekijä_2023_11_sisus_ok.indd 58 8.11.2023 14.02 8.11.2023 14.02
11/2023 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2023_11_kansiarkki 59 Tekijä_2023_11_kansiarkki 59 7.11.2023 13.39 7.11.2023 13.39
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja sievi.com Hiker Roller -nilkkurin käyttömukavuus on maksimoitu FlexEnergy®-joustoelementillä, joka sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. Jalkineessa on Sievi TractionPro®-kitkapohja, joka tarjoaa markkinoiden parhaimman pidon olosuhteista riippumatta. Sivulle on sijoitettu helppokäyttöinen BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi. Antistaattinen ja ESD-hyväksytty. Hiker Roller XL+ S3 Talven mukavin kotimainen turvanilkkuri Tekijä_2023_11_kansiarkki 60 Tekijä_2023_11_kansiarkki 60 7.11.2023 13.39 7.11.2023 13.39