• AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 8 Liitolla paljon harteilla 10 Nuoret jäseniksi jo amiksessa 38 Kulttuuria rauhan puolesta 50 Ett år av Teslastrejk 53 Collective bargaining holds up 54 Maailman paras kahvakuulassa Puhtaasti paras Aidian voitti Suomen Paras TES-työpaikka -kilpailun. Espoolaisen työpaikan valtteja ovat saumaton yhteistyö ja vahva yhteishenki. Hymy herkässä maskin takana: Annostelija Sari Vääräkoski-Kurihara valmistaa pikatestejä puhdastilan suojavarustuksessa. NRO 11/2024 Tekijä_2024_11_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_11_kansiarkki.indd 1 5.11.2024 13.29 5.11.2024 13.29
• Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. Valitaan luottamusmies! Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Osallistu syyskokoukseen! Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta Tekijä_2024_11_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_11_kansiarkki.indd 2 5.11.2024 12.16 5.11.2024 12.16
• 11/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA PÄÄJUTTU Teollisuusliiton oppilaitostiedotusharjoittelijat levittävät ammattioppilaitoksiin tietoa työelämästä. Jenni Matikainen jakaa Varian opiskelijoille lomakkeet, joilla liitytään liiton opiskelijajäseneksi. KATSAUS Iso osa pörssiyhtiöiden tuloksesta päätyy omistajien taskuun. Investointien määrä jää vaatimattomaksi. Kun riskien arviointi jää tekemättä, syy on usein tietämättömyydessä. MARI KOSKINEN Teollisuusliiton työympäristöjuristi sivu 36 28 TYÖPAIKALLA Espoolaisen Aidian Oy:n Pääluottamusmies Outi Hirvonen ja työsuojeluvaltuutettu Maiju Ollikainen. TU O M A S IK O N EN PA TR IK LI N D ST RÖ M PA TR IK LI N D ST RÖ M 10 20 KANNESSA 11 / 24 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – INDUSTRIFACKETS MEDLEMSTIDNING – INDUSTRIAL UNION MEMBER MAGAZINE WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 13.11.2024 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 3 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 3 6.11.2024 15.01 6.11.2024 15.01
• 4 Tekijä 11/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : PA TR IK LI N D ST RÖ M 28 TYÖPAIKALLA Aito välittäminen toi työpaikkakisan voiton Aidianille 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työtapaturmissa syynä usein riskien arvioinnin laiminlyönti 38 TAPAHTUMA Kulttuuriviikonlopussa vaadittiin rauhaa Ukrainaan 40 EDUNVALVONTA Oikeus koulutukseen neuvoteltava aina uudestaan 43 STIPENDI Jessica Wigell löysi oman alansa korjaamolta 54 HARRASTAJA Kahvakuulaurheilija Ulla Luukkainen 57 HISTORIA Vuonna 1956 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ Murikka-opisto, Tampere 08 AVAAJA Vientimalli lataa paineet Teollisuusliitolle 10 PÄÄJUTTU Oppilaitostiedotuksella perustietoa opiskelijoille ja jäseniä liitolle 18 VIESTINTÄTUTKIMUS Jäseniltä hyvät arvosanat liiton viestinnälle 20 KATSAUS Pörssiyritysten osingot kasvavat mutta investoinnit junnaavat 24 KIRJA SAK:n 1990-luku oli selviytymistä kohti sopuhenkeä 48 AVTALSRÖRELSEN Förtroendemän tror vintern blir svår 50 TESLA Elon Musk, nordiska modellen och ett år av strejk 53 NEW LAW Role of the Industrial Union is growing AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA JY RK I LU U KK O N EN TO M M I A N TT O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Teollisuusliiton kulttuurija vapaa-aikajaoston jäsenet Johanna Helminen (vas.), Anne-Marie Paasimäki, Tiia Suikkanen, Mira Karvinen, Petteri Ylijoutsijärvi ja Jonna Junnila Murikka-opistossa 12.–13. lokakuuta järjestetyssä Kulttuuriviikonlopussa. Kahvakuulaurheilija Ulla Luukkainen. Seuraava numero ilmestyy 11.12. 45 MAAILMA Ruotsissa Tesla-lakko kestänyt jo vuoden 46 LYHYET Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 4 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 4 6.11.2024 14.27 6.11.2024 14.27
• 11/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Rahalla saa ja tekoälyllä pääsee S uosittu teema tieteiskertomuksissa on ihmisen kehittämä tekoäly, joka tulee tietoiseksi itsestään ja aloittaa vapaustaistelun ihmisiä vastaan. Pelkistetympi versio on algoritmi, jonka tehtäväksi on annettu paperiliittimien valmistaminen. Algoritmi suorittaa tehtävän täsmällisesti muuttamalla maapallolla kaiken, ihmiset mukaan lukien, paperiliittimien raaka-aineeksi. Lennokkaita tarinoita saadaan, kun vedetään mutkat suoraksi. Todellisuudessa huolenaihe ei ole se, mitä tekoälyjen tai tekoälykkäiden robottien pelätään itsenäisinä toimijoina tekevän ihmisille, vaan se, mitä tekoälyn siivittämät ihmiset tekevät toisillensa. Nähtävissä nimittäin on, että ihmisen kyky tehdä viisaudessaan hyvää ja tyhmyydessään pahaa toimii myös tekoälyn kehittämisen ajurina molemmissa ominaisuuksissaan samanaikaisesti. Internetistä piti tulla tiedon valtatie. Ja niin siitä tulikin. Jotakuinkin kaiken mahdollisen ”informaation” tyyssija, jossa sivistyksen ja kauneuden osuus on rajallinen ja raadollisuuden ja karkeuden osuus lähes rajaton. Sosiaalisesta mediasta piti tulla vastuullisen vuoropuhelun maailmankylä. Nykytilanne on kannustavista esimerkeistä huolimatta se, että vastuullisuus on vajonnut rajariitojen repimään raiskioon. Jos samat virheet toistetaan tekoälyyn liittyvän valtavan laskentatehon ja erehtymättömän muistin voimistamana, on jälki takuuvarmasti karmeaa. Tekoälyä on tarkasteltu myös demokratiaa uhkaavana tekijänä. Eikä syyttä. Parhaiten tekoälyä pystyvät hyödyntämään tahot, joilla on hallussaan tehokkaimmat tietokoneet ja eniten rahaa niiden hankkimiseen, käyttöön ja kehittämiseen. Vahvassa asemassa ovat esimerkiksi isot valtiot ja suuryritykset, joiden intresseissä on edistää menestymistään ja valtaa suhteessa toisiinsa. Kehitys on riskialtis livahtamaan väärille raiteille. Siksi tekoälyn kehittämistä ei pidä jäädä vain sivusta seuraamaan, eikä kehitystyötä pidä luovuttaa kaupallisten tai valtapoliittisten päämäärien vietäväksi. Tieteiskirjallisuuden klassikon Isaac Asimovin muotoileman robotiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, eikä aiheuttaa tälle vahinkoa laiminlyömällä tehtäviään tai jättämällä jotain tekemättä. Kun lauseessa robotin tilalle asetetaan ihminen, ja otetaan se ohjenuoraksi tekoälyn ja robotiikan suunnittelulle, kehittämiselle ja tuotteistamiselle, ollaan jo matkalla oikeaan suuntaan. Tarkemmin sanottuna tavoitteeksi pitää asettaa kehityskulku, jossa demokratia, tasavertaisuus, inhimillisyys, yksilöiden oikeudet ja kestävä kehitys on nimetty tekoälyn kehittämisen ajureiksi. Se ei tapahdu itsestään. Tekoälyn kehittämisen globaalille sääntelylle ja sen yhtenäiselle kansalliselle ja yrityskohtaiselle soveltavalle toteuttamiselle on suuri tarve. ? ”Demokratia, tasavertaisuus, inhimillisyys, yksilöiden oikeudet ja kestävä kehitys on nimettävä tekoälyn kehittämisen ajureiksi.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 5 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 5 6.11.2024 14.27 6.11.2024 14.27
• 6 Tekijä 11/2024 HETKESSÄ Kuva Emmi Kallio Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 6 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 6 6.11.2024 14.27 6.11.2024 14.27
• 11/2024 Tekijä 7 AJASSA 26.10.2024 kello 22.16 Yhteensä 80 liiton nuorta, alle 36-vuotiasta jäsentä osallistui Teollisuusnuorten päiville 26.–27. lokakuuta. Lauantai-ilta huipentui naamiaisiin ja artisti Palefacen keikkaan. Lue juttu verkkolehdestä: www.tekijalehti.fi/liitossa Murikka-opisto, Tampere Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 7 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 7 6.11.2024 14.27 6.11.2024 14.27
• 8 Tekijä 11/2024 Teollisuusliiton rooli yhteiskunnassa kasvaa T yöehtosopimusten (tes) neuvottelukierrokset pyörähtivät toden teolla käyntiin syyskuussa, kun teknologiateollisuuden neuvotteluosapuolet Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloittivat neuvottelunsa. Kemian sektorin pääalat seurasivat perässä lokakuussa, kun Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus ry istuutuivat neuvottelupöytään. Työehtosopimusten ja niistä neuvottelemisen merkitys ei ole suomalaisesta yhteiskunnasta kadonnut minnekään, vaikka Suomen hallitus on omilla lakihankkeillaan pyrkinyt sotkeutumaan työelämän pelisääntöihin ja rakenteisiin. – Tes-neuvotteluiden merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä on yhä keskeinen. Työlainsäädäntömme määrittelee edelleen hyvin niukalti minimiehtoja. Suomessa vähimmäisehdot ovat tulleet yleissitovien työehtosopimusten kautta, Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Antti Malste kuvaa tes-neuvotteluiden merkitystä. Niilläkin aloilla, joilla yleissitovaa tai normaalisitovaa työehtosopimusta ei ole ollut, ovat yleissitovat työehtosopimukset määrittäneet osaltaan alalle normeja. – Minimiehtojen puuttuminen lainsäädännöstä on tehnyt työehtosopimuksista ja niistä neuvottelemisesta erittäin merkityksellisiä kaikkien palkansaajien kannalta. MERKITYS JA NEUVOTTELUPAINE KASVAVAT Työehtosopimusten ja -neuvotteluiden merkitys vain kasvaa, jos hallituksen esitys niin sanotusta vientivetoisesta työmarkkinamallista menee eduskunnassa läpi. Hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle lokakuun alussa. Vientivetoisessa työmarkkinamallissa eli vientimallissa rajoitetaan valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakuntien mahdollisuuksia ehdottaa työriitatilanteissa työntekijöille vientialoja korkeampia palkankorotuksia. – Jos laki hyväksytään, sovittelijan merkitys tulee laskemaan dramaattisesti. Sen sijaan Teollisuusliiton yhteiskunnallinen merkitys kasvaa huomattavasti, kun teknologiateollisuus päänavaajasopimuksena määrittää lain mukaan palkkoihin katon, Malste sanoo. Noin 200 000 jäsenen Teollisuusliitto on tavallaan aiemminkin neuvotellut kahden miljoonan palkansaajan asioista, mutta nyt tämä ollaan kirjaamassa lakiin. Ei sekään ole reilua, että Teollisuusliiton teknologiateollisuudessa työskentelevien jäsenten työehtoja määrittelee se, miten muilla toimialoilla menee. Vientimalli asettaa Malsteen mukaan päänavaajasopimuksen neuvottelijoille kohtuuttoman neuvottelupaineen ja lisää entisestään riskiä, että muilta aloilta painostetaan neuvottelijoita huomioimaan entistä enemmän niiden tilanteet. Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö Antti Malste uskoo, että vientimalli kasvattaa Teollisuusliiton roolia, mutta se on myös taakka. Malsteen mielestä työntekijöiden on pidettävä huolta, että myös heidän äänensä kuuluu. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVA ANTTI HYVÄRINEN AVAAJA Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 8 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 8 6.11.2024 14.27 6.11.2024 14.27
• 11/2024 Tekijä 9 – Työelämäkysymykset politisoituvat. Työmarkkina-asioita viedään yhä enemmän eduskuntaan, mikä ei ole hyvä asia. Tämä vähentää työmarkkinoiden ennakoitavuutta ja heikentää työntekijöiden ja työnantajien mahdollisuutta sopia keskenään heidän arkeaan koskevista asioista. Malsteen mielestä työntekijöiden ei pidä laittaa uskoaan sen varaan, että tulevat hallitukset peruuttaisivat tehdyistä päätöksistä olennaisesti. – Oikeistopuolueet luottavat siihen, että hallituksissa istuu jatkossakin takuumiehiä ja -naisia, jotka eivät anna työlainsäädännön muuttua voimakkaasti työntekijälähtöiseksi, Malste arvioi. – Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden on syytä pitää entistä paremmin huolta, että myös heidän äänensä kuuluu eduskunnassa voimakkaana. ? Noin 200 000 jäsenen Teollisuusliitto on tavallaan aiemminkin neuvotellut kahden miljoonan palkansaajan asioista, mutta nyt tämä ollaan kirjaamassa lakiin. AJASSA – Pelko on, että neuvottelijat joutuisivat yhä enemmän huomioimaan julkisen sektorin tilanteen ja palkanmuodostuksen. Lähes kaikki palkansaajajärjestöt ovat kritisoineet hallituksen vientimallia ankarasti. Malste uskoo, että vientimallin yksi seuraus on se, että työtaisteluita nähdään enemmän. – Jatkossa työnantajilla ei ole kiinnostusta ratkoa palkkariitoja työntekijöiden kanssa, vaan he vievät asiat sovittelijalle, joka tarjoaa sen, mitä päänavaajasopimuksessa on sovittu. Tämä ajaa myös siihen, että vain lakkoilemalla voi saada enemmän kuin sovittelijan toimistosta. Samalla vientimalli myös lisää eriarvoisuutta työntekijöiden kesken. Malli yhdessä jo uudistetun lakkolainsäädännön kanssa heikentää pienten ammattiliittojen mahdollisuutta taistella jäsentensä hyvien työehtojen puolesta. – Tukityötaistelun rajoittaminen vaikuttaa siihen, että niillä aloilla, joilla omat muskelit ovat pienet, mahdollisuudet taistella kohtuullisesta sopimuksesta vähenevät. TYÖNTEKIJÖIDEN ÄÄNI KUULUVIIN Reilun vuoden vallassa ollut pääministeri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus on pyrkinyt toimillaan voimakkaasti vaikuttamaan työmarkkinoiden toimintaan. Hallitus on myös tehnyt päätöksillään itsestään työmarkkinaosapuolen. Kehityssuunta on Malsteen mielestä huono. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 9 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 9 6.11.2024 14.27 6.11.2024 14.27
• 10 Tekijä 11/2024 PÄÄJUTTU Työelämätietoa ja uusia opiskelijajäseniä Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 10 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 10 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 11/2024 Tekijä 11 AJASSA >> Teollisuusliiton oppilaitostiedotusharjoittelijat kiertävät ammattioppilaitoksia ja kertovat työelämän perusteista sekä liiton jäsenyydestä. Vantaalla ammattiopisto Varialla vierailua pidettiin tervetulleena ja liittoon liittyi monta uutta opiskelijajäsentä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT PATRIK LINDSTRÖM Tiedotustilaisuuksissa opiskelijat voivat täyttää paperilomakkeen ja liittyä Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 11 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 11 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 12 Tekijä 11/2024 Aki Harju, Heta Uhtio ja Jenni Matikainen pitävät loppuvuoden 2024 aikana oppilaitostiedotuksia eri puolilla Suomea. >> PÄÄJUTTU A mmattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipisteessä Vantaalla koneja tuotantotekniikan tiloissa harjoitellaan metallilevyn mankelointia, eli taivutusta pyöreään muotoon. Tuntiopettaja Sami Kontiainen ohjeistaa opiskelijoita leikkaamaan yhden millimetrin paksuisesta metallilevystä 50 milliä leveän soiron, joka taivutetaan pyöreään muotoon, jonka halkaisija on 100 milliä. Esitaivutus on tarpeen, eikä levyä kannata taivuttaa levymankelissa liian montaa kertaa. – Liika mankelointi venyttää kappaletta, Kontiainen opastaa. Mankelointitehtävän valmiiksi saanut Jasper Ruottinen kertoo, että opinnot alkoivat edellisviikolla. – Armeijassa tein samankaltaisia hommia panssarivaunuasentajana. Armeijan jälkeen päätin, että tällaiset työt kiinnostavat, Ruottinen kertoo. Ensimmäisten päivien kokemukset ovat olleet positiivisia: koneet tulevat tutuksi ja opiskelu maistuu. Hitsaustöitä ja koneistamista Ruottinen odottaa innolla. Edessä oleva työelämä vaikuttaa lupaavalta. – Hyvältä näyttää, tältä alalta löytyy töitä, Ruottinen sanoo. Ammattiyhdistysliikkeestä ja ammattiliitoista Ruottinen kertoo tietävänsä vähän. Seuraavaksi onkin ohjelmassa Teollisuusliiton järjestämä tiedotustilaisuus koulun auditoriossa. Teollisuusliiton oppilaitostiedotusharjoittelijoiden vetämässä tilaisuudessa käydään läpi työehtoja, työsopimuksia, opiskelijajäsenyyttä ja jäsenetuja. Parikymmentä opiskelijaa palauttaa täytetyn lomakkeen ja liittyy Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi. HYVÄ MIELI, TÄRKEÄ TYÖ Teollisuusliiton oppilaitostiedotusharjoittelijat Heta Uhtio, Jenni Matikainen ja Aki Harju kertovat, että Varian tiedotustilaisuus ja tiedotustyö kaikkinensa ovat olleet positiivisia kokemuksia. – Tuntuu, että olen saanut hyvän perehdytyksen ja tuen tähän työhön. On turvallista lähteä tiedottamaan, Uhtio kertoo. – En muista, että minun opiskeluaikanani olisi ollut tällaista tiedotusta. Sekin ajoi minut Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 12 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 12 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 11/2024 Tekijä 13 Jasper Ruottinen sai kipinän koneja tuotantotekniikan opiskeluun armeijassa, jossa hän palveli panssarivaunuasentajana. AJASSA >> Tiedotustyö tuntuu tärkeältä, koska suuri osa opiskelijoista ei tiedä, mikä liitto on. >> tähän tehtävään. Haluan, että itseäni nuoremmilla on paremmat tiedot, Harju sanoo. Kokemusten mukaan noin puolet tiedotuksiin osallistuneista liittyy opiskelijajäseniksi. – Hyvin mielin voi tehdä, kun kokee tämän työn tärkeäksi, Matikainen sanoo. Teollisuusliiton opiskelijajäsenyys on maksuton, ja se sisältää lähes kaikki liiton jäsenedut. Opiskelijat saavat jäsenetuna myös SAKKI-opiskelijakortin ja sen tuomat opiskelijaedut. Elokuussa alkaneeseen neljän kuukauden harjoitteluun kuului alussa perehdytysviikko Helsingissä. – Vastaanotto on ollut lämmin. Tuntuu, että on osa työyhteisöä, Uhtio kertoo. opetusta työelämän perusasioista, kuten ammattiyhdistysliikkeestä. – Työpaikalla pääluottamusmies tuli kysymään jäseneksi. Olisi ollut hyvä, että opiskelujen kautta olisi tiennyt, mikä se pääluottamusmies on, Matikainen muistelee ensikosketustaan ammattiliittoon. Monelle nuorelle ei ole selvää, että palkat ja muut työehdot on saavutettu yhdessä joukkovoimalla. – Mielestäni näistä asioista pitäisi puhua enemmän, Harju toteaa. – Tiedotustyö tuntuu tärkeältä, koska suuri osa opiskelijoista ei tiedä, mikä liitto on, Uhtio sanoo. Oppilaitokset ovat mielellään ottaneet vastaan liiton tiedotustilaisuudet. – Huomaa, että opettajat tykkäävät, kun otamme yhteyttä, Matikainen kertoo. LIITTOKOKOUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN Oppilaitostiedotusharjoittelijoita ohjaavat Teollisuusliiton järjestötoimitsijat Tuomas Suihkonen ja Mikael Kölhi. Aktiivinen oppilaitostiedottaminen ja opiskelijajäsenten hankinta perustuu keväällä 2023 kokoontuneen Teollisuusliiton liittokokouksen linjauksiin. – Noudatamme sitä, mitä liiton jäsenet ovat päättäneet liittokokouksessa, Suihkonen kertoo. Liittokokouksen vahvistamassa liiton strategiassa linjataan tavoitteeksi, että vuonna 2028 suurin osa opiskelijoista liiton aloilla liittyy jäseneksi jo opiskeluaikana. Harjoittelijat tekevät oppilaitostiedotuksia vapaaehtoisten oppilaitostiedottajien kanssa. Helsinkiläisen Uhtion alue on Teollisuusliiton Uudenmaan toiminta-alue, lappeenrantalaisen Matikaisen alue on Etelä-Suomi ja raahelaisen Harjun alue on Pohjois-Suomi. – Harjoittelijoiden vastuulla ovat omien alueidensa oppilaitokset, Kölhi kertoo. TIEDOLLE ON KYSYNTÄÄ Harjoittelijat pohtivat omien kokemustensa kautta, että peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa pitäisi olla enemmän Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 13 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 13 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 14 Tekijä 11/2024 Fiilikset ovat hyvät. Täällä on laadukasta opetusta ja pääsee tekemään itsenäisesti. Marcus Forsel arvioi, että ammattiliitot tavoittavat nuoria muun muassa oppilaitoksissa vierailemalla ja viestimällä sosiaalisessa mediassa. >> PÄÄJUTTU Myös opiskelijat ovat suhtautuneet kunnioittavasti ja ilmapiiri on ollut hyvä. – Tulee tosi iloinen fiilis, kun on salin edessä ja näkee kiinnostuneita kasvoja, Matikainen sanoo. RAKENNUKSELTA HITSAAJAKSI Tiedotustilaisuuden ja ruokailun jälkeen palaamme opetustiloihin. Valokaari palaa hitsaustyöpisteessä suojaverhon takana, kun toisen vuoden opiskelija Leevi Rainetsalo harjoittelee sauman tekoa. – Täällä on laadukkaat hitsauskoneet vanhoista malleista aivan uusiin. Näillä pääsee kokeilemaan kaikkea, Rainetsalo sanoo. Hän on aiemmin suorittanut rakennusalan ammattitutkinnon ja työskennellyt betoniraudoittajana. – Rakennusalalla tilanne on niin huono, että piti keksiä jokin toinen ammatti. Metalliteollisuudessa työtilanne näyttää paremmalta. – Meyerillekin tulee uusia laivatilauksia, niin sieltä löytyy työtä, Rainetsalo antaa esimerkin. Tällä hetkellä Rainetsalo on Rakennusliiton jäsen, mutta jatko menee työtehtävien mukaan. – Jos alan tehdä hitsaajantyötä täysipäiväisesti, siinä vaiheessa kannattaa vaihtaa jäsenyys Teollisuusliittoon. Ammattiliiton jäsenyys tuo turvaa muun muassa työttömyyden varalta. – Ammattikoulusta saa perusidean, mutta töissä ymmärrät, mitä varten liitot ovat olemassa, Rainetsalo sanoo. AMMATTILIITTO-OPPIA KOTOA Juuri opinnot Varialla aloittanut Sami Malmila kertoo, että perheenjäsenen vinkki ohjasi hänet koneja tuotantotekniikan pariin. – Hitsauspuoli kiinnostaa enimmäkseen tällä hetkellä. Sitä voisi mahdollisesti tehdä ammatiksi, Malmila sanoo. Teollisuusliiton järjestämässä tiedotustilaisuudessa Malmila täytti lomakkeen ja liittyi opiskelijajäseneksi. Sami Malmila kertoo saaneensa ay-oppia perheenjäseniltään. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 14 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 14 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 11/2024 Tekijä 15 AJASSA >> Leevi Rainetsalo arvioi hitsaussauman laatua. Hän hankkii uuden ammatin, koska rakennusalalla työt ovat käyneet vähiin. >> – Liiton vierailu oli erittäin hyvä. Sieltä saa sellaistakin tietoa, jota ei välttämättä lue netissä. Ammattiyhdistysliikkeen perusteet Malmila on oppinut perimätietona. – Koulussa ei hirveästi kerrottu ammattiliitoista. Tai jos kerrottiin, niin pintapuolisesti. Syvempää tietoa olen saanut perheenjäseniltäni. OSAAJILLE RIITTÄÄ TÖITÄ Toisen vuoden opiskelija Marcus Forsel on palannut opintoihin armeijassa vietetyn välivuoden jälkeen. – Fiilikset ovat hyvät. Täällä on laadukasta opetusta ja pääsee tekemään itsenäisesti, Forsel sanoo. Apu on lähellä, kun kysymyksiin tarvitsee vastauksia tai omaa työjälkeä pitää arvioida. – Homma toimii. Meillä on hyvin huolletut laitteet, ja täällä myös opetetaan, miten hitsari voi itse huoltaa laitteita. Forsel on pohtinut myös jatko-opintoja ja erikoistumista sukellushitsaajaksi. – Täällä saa hyvät perustaidot hitsaamiseen. Kun opettelee tekemään laadukasta saumaa, pääsee sitten erikoistumaan. Hän on luottavainen, että työura aukeaa opintojen jälkeen. – Metallialalla on aika paljon työpaikkoja ja työmaille tarvitaan hitsaajia. Jos osaa tehtävät ja on pätevyyspaperit, pääsee töihin. Teollisuusliiton tiedotustilaisuudessa Forsel kävi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Hän pohtii, että liittojen kannattaa viestiä nuorille monia kanavia pitkin. – Sosiaalinen media on varmaan paras tapa tavoittaa nuoria. Esimerkiksi Instagramia käytetään tosi paljon, Forsel sanoo. LIITTOJEN VIERAILUT TÄRKEITÄ Opinto-ohjaaja Sirpa Latvakoski Varialta kertoo, että ammattiliittojen vierailut ovat säännöllistä toimintaa ammattiopistolla. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 15 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 15 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 16 Tekijä 11/2024 Opinto-ohjaaja Sirpa Latvakoski pitää ammattiliittojen vierailuja oppilaitoksissa tärkeinä. >> PÄÄJUTTU – Tällaiset vierailut ovat tärkeitä. Opiskelijakunnassa on suoraan peruskoulusta tulleita. Heillä ei varmasti ole paljoa tietoa liitoista, Latvakoski sanoo. Yhteiskuntaoppia ei ole paljoa peruskoulussa, eikä oppimäärä ole suuri ammattiopinnoissakaan. – Yksi pakollinen kurssi on yhteiskuntataitoja. Se on hyvin vähän. Opiskelijoissa näkyy selvästi, että osalla on kotona ammattiliittojen jäseniä ja osalla ei. – Jotkut vanhemmat ovat valveutuneita ja osaavat ohjata lastansa. Tekniikan alojen töitä tehdään yleensä tehtaissa ja työmailla, joihin ei ole pääsyä esimerkiksi peruskoulun TET-harjoitteluissa. Kaikilla nuorilla ei ole tietoa, millaisia tekniikan alojen työt käytännössä ovat. Latvakoski kertoo, että peruskoululaisille järjestetyt tutustumiskäynnit ammattioppilaitoksissa ovat tärkeitä. – He, jotka käyvät tutustumassa, tietävät, mihin ovat hakemassa. Varia jakaa tietoa myös kouluvierailuilla. – Viime vuonna aloitettiin Varia tourit. Esimerkiksi koneja tuotantotekniikan koneistajat vierailivat tietokoneiden ja 3D-tulostimien kanssa peruskouluissa. NUORET JA AIKUISET YHDESSÄ Koneja tuotantotekniikan tuntiopettaja Jarkko Saarikoski kertoo, että lukuvuoden aloitus on perinteisesti vilkasta aikaa. Opiskelijoiden osaamiset kartoitetaan, jotta harjoitukset eivät ole liian vaikeita tai helppoja. – Henkilökohtaistaminen tuo normaalia kiirettä. Se vaatii pysähtymistä opiskelijan kanssa, Saarikoski kertoo. Ammattiopetuksessa on koettu hiljattain iso muutos, kun nuorisoja aikuisopinnot yhdistettiin. – Nuorisopuolelle se teki hyvää. Nuoret saavat hyvän näkemyksen heiltä, joilla on jo kokemusta työelämästä. Tietoa lisäävät myös työmarkkinoiden edustajien vierailut. – Ilman muuta on tarpeen, että heti opintojen alussa liitot ja työnantajat käyvät kertomassa työelämästä. Saarikoski vertaa ammattiopettajan työtä urheiluvalmentajan tehtävään. Koneja tuotantotekniikan työsuorituksetkin vaativat toistoa ja nopeutta, kuten monissa urheilulajeissa. – Sparrataan ja toimitaan enemmän valmentajina kuin opettajina. Urheiluvalmennuksen asiat pätevät aika hyvin täälläkin, Saarikoski sanoo. TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Opinnot alkavat kymmenen viikon oppilaitosjaksolla ja jatkuvat työpaikoissa koulutussopimuksella kymmenen viikkoa. Saarikoski arvioi, että yhteistyö työpaikkojen kanssa on toiminut hyvin, vaikka yhteistyöyrityksistä voi syntyä kilpailua. – Siinä on se haaste, että meillä on muitakin oppilaitoksia tällä alueella, Saarikoski sanoo. Suunnitelmissa on, että alun oppilaitosjaksoa voitaisiin pidentää, jotta opiskelijoilla on entistä paremmat valmiudet lähteä yrityksiin. Yksi pakollinen kurssi on yhteiskuntataitoja. Se on hyvin vähän. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 16 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 16 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 11/2024 Tekijä 17 AJASSA Työrauha tilauksessa Ammatillinen koulutus on elänyt viime vuodet muutoksessa. Vuonna 2018 voimaan tulleessa ammatillisen koulutuksen reformissa on yhdistetty nuorisoja aikuiskoulutus sekä lisätty työpaikoilla oppimista. Muutos ei vieläkään ole täysin valmis. Samaan aikaan rahoitusta on rustattu suuntaan ja toiseen. Sipilän hallitus teki isot koulutusleikkaukset, Marinin hallitus palautti osan rahoituksesta ja nyt Orpon-Purran hallitus leikkaa ammatillisen koulutuksen vuosittaisesta rahoituksesta 120 miljoonaa euroa. – Ammatillisessa koulutuksessa ei ole ollut työrauhaa pitkään aikaan, sanoo Teollisuusliiton koulutuspoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki. Leikkaukset kohdistetaan aikuispuolelle, eli heihin, joilla on jo tutkinto pohjalla. Samaan aikaan tekniikan aloilla on työvoimapulaa, jota paikkaamaan tarvittaisiin myös alanvaihtajia. – Nuorisoikäluokka on niin pieni, ettei se kata eläköitymisiä, Löytömäki kertoo. AIKUISKOULUTUKSEN NÄLKÄVUODET Koulutuksen järjestäjien edunvalvoja AMKE ry on arvioinut, että leikkaukset tarkoittavat 11 000 opiskelijan vähennystä aikuispuolelle, jossa ihmiset ovat voineet päivittää osaamistaan muuttuvaa työelämää varten. – Rakennemuutoksessa pitäisi kouluttaa ihmisiä uusiin töihin, mutta nyt se vaikeutuu, Löytömäki sanoo. Samaan aikaan maan hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen. – Hallituksen koulutuspoliittinen linja on muotoutunut aikuiskoulutuksen nälkävuosiksi. Ensimmäisen tutkinnon opiskelijat on haluttu rajata leikkausten ulkopuolelle, mutta rajanveto ei ole helppoa, koska nuoret ja aikuiset opiskelevat yhdessä. – Leikkaukset kohdistuvat aikuisiin, mutta koskevat koko järjestelmää. Työpaikoilla oppiminen on tärkeässä roolissa nuorten koulutuksessa. Koulujen ja työpaikkojen yhteistyö puolestaan määrittelee koulutuksen laatua. – Ehtivätkö koulut kouluttaa työpaikkaohjaajia ja miten hyvin yhteistyö pelaa, kun on säästöjen takia kauhea kiire, Löytömäki kysyy. TYÖMARKKINAOPPIA LIITOILTA Ammatillisen koulutuksen haasteet ovat suuria, mutta koulutuksen järjestäjät ovat Löytömäen mukaan suoriutuneet urakastaan kunnialla. – Ammatillinen koulutus on mainettaan parempi. Suurimmaksi osaksi sieltä tulee laatua. Työelämätaitojen opettamisessa olisi laajentamisen varaa. Peruskoulun ja toisen asteen läpi käyneellä ei välttämättä ole kattavaa kuvaa työmarkkinoista, ammattiliitoista ja työehtosopimuksista. – Liitot paikkaavat vajetta, jota virallisiin opetussuunnitelmiin ei ole mahtunut tai ei ole haluttu mahduttaa. Teollisuusliiton oppilaitostiedottajat paikkaavat vajetta kiertämällä oppilaitoksissa kertomassa työelämän perusasioista. – Olemme yhteiskuntavastuullinen toimija, joka haluaa, että opiskelijat pärjäävät työelämässä, Löytömäki sanoo. >> – Aika hyvin opiskelijat ovat pärjänneet, mutta haluamme kehittää opetuksen laatua. Myös ajantasaiset laitteet luovat laatua opetukseen. – Peruslaitteisto pitää olla sellaista, että se vastaa työelämää. Kalustoa kyllä päivitetään. Tuolla on muovissa kymmenen uutta hitsauskonetta, Saarikoski sanoo osoittaen viereiseen halliin. Työelämälähtöisyys on opetuksen perusta: opettajien osaaminen pyritään siirtämään opiskelijoille käytännön kautta. – Pakko on olla teoriaa, mutta mahdollisimman nopeasti tuomme teorian luokkahuoneesta tähän saliin, Saarikoski kertoo. ? Tuntiopettaja Jarkko Saarikoski pitää ammattiopettajan ja urheiluvalmentajan tehtäviä samankaltaisina. Eero Löytömäki Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 17 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 17 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• Jäsenet arvostavat monipuolista viestintää T eollisuusliiton tutkimusyksikkö toteutti huhti–toukokuussa 2024 Teollisuusliiton viestintätutkimuksen, joka kartoitti jäsenten mielipiteitä liiton eri viestintäkanavista. Kyselyyn vastasi 1 504 Teollisuusliiton jäsenpaneelin jäsentä. Viestintätutkimus jatkoi vuonna 2019 tehtyä Tekijä lehden lukijatutkimusta, mutta nyt viestinnän kokonaisuutta tarkasteltiin laajemmin. Tulokset antavat kuvan siitä, miten liiton viestintä tavoittaa jäsenistön, millaisia mielipiteitä viestintä herättää ja millä tavoin viestintää voisi kehittää. 18 Tekijä 11/2024 Kyselyn tulosten mukaan Teollisuusliiton verkkosivut ovat vastaajien suosituin tiedonlähde, ja hyvänä kakkosena tulee Tekijä -lehti. Myös liiton uutiskirjeet tavoittavat jäsenet tehokkaasti. SOSIAALISEN MEDIAN MERKITYS KASVAA Tutkimuksen perusteella liiton monikanavainen viestintä toimii hyvin. Vastaajat toivovat lisää viestintää erityisesti nuorten suosimille alustoille, kuten TikTokiin, jotta liiton viestit tavoittaisivat paremmin myös alalle opiskelevat tai työelämään vasta siirtyneet jäsenet. Somekanavien yleisessä käytössä WhatsApp ja Facebook ovat vastaajien suosituimmat viestintäkanavat, mutta nuoremmat jäsenet käyttävät aktiivisesti Teollisuusliiton tuoreen viestintätutkimuksen mukaan liiton viestintä tavoittaa jäsenet tehokkaasti. Eniten tietoa haetaan liiton verkkosivuilta. Tekijä-lehteä luetaan entistä aktiivisemmin ja erityisesti verkkolehden suosio on kasvanut. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN GRAFIIKKA SAMI MYLLYNIEMI JA EMILIE UGGLA VIESTINTÄTUTKIMUS AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Ingressi kanteen aruodios vendandame estotat iostiam audistrum et puamus velissi tem explabo rumet. 8 Duunarin oikeudet uhattuna 10 Mitä kuuluu, ammatillinen koulutus? 28 Merimerkkien mestarit 40 Nuoret huolissaan hallituksesta 48 Yrkesutbildning i Svenskfinland 53 The right to strike Metsäterapiaa Sienimetsässä kuljeskellessa nollautuvat arjen työt meluisassa hallissa, sanoo joensuulainen Milla Viljakainen. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 9/2023 Viestintätutkimuksessa kysyttiin millainen Tekijän kansi miellyttää eniten. Kansista suosituin oli Metsäterapiaa (9/2023), joka miellytti erityisesti naisia ja iäkkäitä. Onko Tekijän kieli helposti ymmärrettävää Liiton jäsenenä tunnen lehden omakseni Saan tietoa liiton toiminnasta Jutut kiinnostavat minua Tekijä on minulle hyödyllinen lehti Kyllä 2019 (n=914) ja 2024 (n=1422) Jonkin verran 2024 2019 2024 2019 2024 2019 2024 2019 2024 2019 Ei NÄKEMYKSET TEKIJÄN SISÄLLÖSTÄ 20 % 40 60 80 100 En osaa sanoa Lähde: Teollisuusliitto 89 7 1 82 15 2 59 29 8 46 35 13 57 57 37 4 36 4 39 29 54 6 62 7 40 33 49 8 53 10 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 18 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 18 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• AJASSA 11/2024 Tekijä 19 myös muita alustoja kuten Instagramia, YouTubea, Discordia ja Telegramia. Vaikka viestinnän yleinen tyytyväisyys on korkealla, osa vastaajista kaipaa entistä ajankohtaisempaa viestintää ja nopeampaa reagointia esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluihin liittyvissä tilanteissa. Osa jäsenistä koki, että tärkeät tiedot löytyvät liian usein ensin muualta, ja vasta myöhemmin liiton omista viestintäkanavista. LEHTEÄ LUETAAN YHÄ AKTIIVISESTI Viestintätutkimuksen mukaan Tekijä -lehti on säilyttänyt asemansa tärkeänä tiedonlähteenä jäsenille. Peräti 95 prosenttia vastaajista lukee lehteä ainakin jossain muodossa. Vastausten mukaan painetun lehden lukutiheys lisääntyy vastaajan iän myötä. Painettua lehteä suosivat erityisesti naiset, kun taas miehet tarttuvat useammin lehden digitaalisiin versioihin, kuten verkkolehteen ja painetun lehden näköislehteen. Verkkolehden lukeminen on lisääntynyt vuoden 2019 kyselystä, ja älypuhelimen suosio lukuvälineenä on kasvanut varsinkin nuorten keskuudessa. Painettu lehti on kuitenkin edelleen ylivoimaisesti suosituin tapa lukea Tekijä -lehteä. Painettua lehteä lukee usein tai silloin tällöin jopa 85 prosenttia vastaajista. Samalla tavalla mitattuna verkkolehteä ilmoitti lukevansa vasta 15 prosenttia vastaajista. Tekijän verkkolehden lukijat antoivat julkaisulle kiitosta selkeydestä ja helppolukuisuudesta. Suurin osa vastaajista pitää verkkolehteä vähintään hyvänä, ja erityisesti naiset sekä nuoremmat jäsenet ovat tyytyväisiä sen käytettävyyteen. JUTUT KOETAAN AIEMPAA KIINNOSTAVAMMIKSI Viestintätutkimuksen vastausten mukaan lehden juttujen kiinnostavuus on kasvanut viidessä vuodessa. Vuoden 2019 kyselyssä 29 prosenttia vastaajista piti juttuja kiinnostavina, kun vuonna 2024 luku oli noussut 39 prosenttiin. Erityisen kiinnostavia vastaajien mielestä ovat työehtosopimuksia ja liiton toimintaa käsittelevät artikkelit. Monet jäsenet toivovat myös lisää lyhyitä juttuja. Monet vastaajista arvostavat Tekijän kykyä käsitellä ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Tähän liittyen useat vastaajat toivovat lisää yhteiskuntapoliittista keskustelua ja entistä laajempaa analyysia esimerkiksi työelämän ja talouden kysymyksistä. Myös Tekijä -lehden kieli sai kiitosta: Vuonna 2019 17 prosenttia vastaajista koki kielen vaikeaksi, mutta nyt osuus oli pudonnut 8 prosenttiin. Monet kiittelevät sitä, että lehden kieli on muuttunut selkeämmäksi ja helpommin ymmärrettäväksi. ? VIESTINTÄTUTKIMUKSEN PALAUTETTA ”Ei voi kuin kiittää hyvästä tiedotuksesta näinkin ankeina aikoina. Kiitos siitä.” ”Enemmän viestintää ja kohdentamista työelämää vasta aloittaville ja alanvaihtajille. Näkyminen nuorten suosimilla alustoilla, kuten TikTok.” ”Tähän mennessä olen löytänyt kaiken etsimäni tiedon nopeasti ja sujuvasti.” ”Lisää toistoa, että muutkin kuin meidän jäsenet ymmärtää, mitä tässä maassa tapahtuu työelämäkysymysten saralla. Lakkojen myötä meidän viesti on päässyt paremmin esille.” ”Viestintä on minusta toiminut erinomaisesti ja asiantuntevasti.” ”Tuntuu että nuoriso karkaa liitolta. Mainontaa eduista yms. tarvitaan enemmän.” ”Tietoa tulee sopivan usein ja se on ajankohtaista ja kattavaa.” ”Mielestäni Tekijä-lehti on erittäin hyvä lehti. Asiallinen ja hyvin tehty.” Lä hd e: Te ol lis uu sl iit to Teollisuusliiton verkkosivut Tekijä Teollisuusliiton uutiskirje ...Teollisuusliiton toiminnasta ja jäseneduista ...työehtosopimuksista ja muusta edunvalvonnasta ...ajankohtaisista työelämäasioista MISTÄ HAET TIETOA... 20 81 83 73 38 24 34 50 30 45 % 40 60 80 100 (Vastausten kolme suosituinta kanavaa) Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 19 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 19 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 20 Tekijä 11/2024 KATSAUS Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 20 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 20 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 11/2024 Tekijä 21 AJASSA >> O n väitetty, että pörssiyhtiöt jakavat vain osinkoja eivätkä investoi. Tekijä selvitti, millaisia osingonjakajia Teollisuusliiton toimialoilla toimivat pörssiyhtiöt (noin 60 yhtiötä) ovat ja miten yhtiöt investoivat. Viime vuoden tuloksestaan yhtiöt jakavat omistajilleen yhteensä yli viisi miljardia euroa. Se on jonkin verran vähemmän kuin vuosi aiemmin, jolloin osinkoja jaettiin ennätysmäärin. Ennen koronavuosia yhtiöiden yhteenlaskettu osinkomäärä kasvoi ja kasvu jatkui pandemian mentyä ohi. Pörssiyhtiöillä, kuten millä tahansa yhtiöllä olisi osingonjaon vaihtoehtona pitää voittoeurot itsellään ja käyttää ne tulevaisuuden kasvuaihioiden rakentamiseen esimerkiksi investointeihin. Päätöksen yritysten voittovarojen käytöstä tekevät sen omistajat. He päättävät, paljonko jätetään yhtiöön ja paljonko jaetaan omistajille. Teollisuusliiton toimialoilla toimivilla pörssiyhtiöillä osinkopolitiikat vaihtelevat, mutta enemmistö osinkopolitiikkansa kertoneista yhtiöistä sanoo pyrkivänsä jakamaan tuloksestaan vähintään 50 prosenttia omistajilleen. Tavoitteesta myös halutaan pitää kiinni. Viiden viime vuoden aikana pörssiyritykset ovat jakaneet ulos keskimäärin noin puolet voitollisesta tuloksestaan. Yhtiöiden joukossa on ollut aina myös vähintään yksi, joka on jakanut osinkoja Iso osa Teollisuusliiton toimialoilla toimivien pörssiyhtiöiden tuloksesta päätyy yhtiöiden omistajien taskuun. Jokainen yhtiö kyllä investoi vuosittain, mutta enemmistöllä määrä jää vaatimattomaksi. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Valuvatko kasvun aihiot omistajien taskuun? tappiollisesta tuloksesta huolimatta. Viime keväänä niitä oli yhdeksän kappaletta. Tappiotulos ei rajoita voitonjakoa. Ehtona ovat jakokelpoiset varat, joita yhtiöllä on oltava. Lisäksi yhtiöllä on oltava maksukykyä jakaa osinkoja. – Monet isoista pörssiyhtiöistä ovat hyvin avokätisiä osingonjakajia. Sen sijaan jotkut pienistä pörssiyhtiöistä eivät ole viime vuosina jakaneet osinkoa ollenkaan. Vaihtelu on suurta, Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen analysoi. INVESTOINTIEN SUHDELUKU EI JUURI MUUTU Samojen noin 60 pörssiyhtiön yhteenlaskettu investointimäärä vuonna 2023 oli seitsemän prosenttia suurempi kuin vuosi aiemmin. Yhteenlaskettu investointimäärä oli lähes 12 miljardia euroa. Suurista luvuista huolimatta pörssiyhtiöiden investoinnit eivät ole suuria. Jos investointeja suhteuttaa yhtiöiden liikevaihtoon, suhdeluku jää keskimäärin neljään prosenttiin. Tutkimusja tuotekehitysmenojen osuus on vielä pienempi, keskimäärin pari prosenttia. Kärkkäinen muistuttaa, että yritysten investoinnit voi jakaa kolmeen luokkaan: greenfield investointeihin eli täysin uuteen tuotantoon, koneja laiteinvestointeihin sekä yritysostoihin. Pörssiyhtiöiden uustuotannolliset investoinnit Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 21 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 21 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 22 Tekijä 11/2024 erityisesti Suomeen ovat olleet viime vuosina liian harvassa. Yrityskauppoja on tehty, mutta niistäkin monet ovat menneet pieleen. Nyt yhtiöillä näyttää olevan vetäytymisvaihe eli myydään kaikki ylimääräinen ja käperrytään tiukasti ydinliiketoimintaan. Kärkkäisen mielestä monilta pörssiyhtiöiltä ideat ovat hieman lopussa. Yhtiöt ovat enemmän rahantekokoneita pörssissä. – Meillä tuntuu olevan huutava pula pitkäjänteisistä omistajista, jotka keskittyvät yrityksen pitkän aikavälin arvon kasvattamiseen yrityksen kasvun ja kehittymisen kautta. Lisäksi meillä tuntuu olevan huutava pula johtajista, joilla olisi kansainvälisen tason liiketoimintaosaamista. Tämä johtaa siihen, että uskoa yritysten kasvuun ja kehittymiseen jää uupumaan. Nybergin mukaan on esimerkkejä Suomestakin, että yritykset ottavat jopa lainaa maksaakseen osinkoja. – Syy tähän toimintaan on se, että sijoittajat yleensä reagoivat negatiivisesti, jos osinkoa lasketaan. Voimakkaan kurssilaskun välttämiseksi voi olla yrityksen kannalta osittain parempi, että se maksaa osinkoja jopa investointien kustannuksella. Nyberg kuitenkin kritisoi sijoittajien osinkorakkautta. Toiminta voi olla jopa haitallista sijoittajalle, jos osingonmaksu tarkoittaa, että sen vuoksi jäädään paitsi hyvistä liiketoimintamahdollisuuksista ja sijoittajan varallisuuden arvo jää näin kasvamatta. Nybergin mielestä on myös inhimillistä, että monissa yrityksissä johto mieluummin pitää kiinni osingonjaosta kuin ottaisi investointiriskin. – Suomessakin yritysjohtajia syytetään yleensä riskinottohaluttomuudesta. Ymmärrän kuitenkin hyvin, että johto harkitsee tarkkaan, ottaako se investointiriskin vai ei. Jos investointi menee pieleen, sen vaikutus yritysten johtajiin ja heidän tulevaisuutensa on usein suurempi kuin esimerkiksi osakkeenomistajiin. ROHKEUS INVESTOIDA PUUTTUU Osinkojen kasvu ja vähäinen halu investointeihin ei ole ainoastaan pörssiyhtiöiden haaste. Sama näkyy koko kansantalouden tasolla. Suomessa bruttokansantuotteeseen suhteutetut investoinnit eli investointiaste on laskenut seitsemän vuosineljännestä peräkkäin. Samalla yritysten osingonjako on kasvanut selvästi. Teollisuusliiton pääekonomistin, erikoistutkija Timo Eklundin mukaan investointien lasku kertoo yritysten vaisusta uskosta tulevaan. – Yrityksillä näyttää olevan epäselvä näkemys tulevaisuudesta ja siitä, millä investoinnilla saadaan mahdollisuuksia pärjätä markkinoilla. Eklund puhuu pääosin teollisuuden yrityksistä. Hän muistuttaa, että Suomessa teollisuus tekee hyviä tuotteita, mikä näkyy muun muassa yritysten hyvästä kannattavuudesta. – Monelta suomalaisyritykseltä puuttuu kuitenkin rohkeus investoida. Toki täytyy muistaa, että investointeja voi rajoittaa myös työvoiman saatavuus, Eklund arvioi. – Lisäksi yleinen tappiomielialan lietsominen on mennyt yli. Ilmapiiri ei rohkaise investoimaan. Tilanne ei ole kuitenkaan uusi. Investointien kanssa on Suomessa tuskailtu jo vuosia. Yli kymmenen vuotta sitten epäiltiin, ettei suomalainen teollisuus voi mitenkään pärjätä, kun se ei investoi. – Vuodet ovat menneet, eikä tämä ole ainakaan vielä näkynyt juurikaan. Teollisuuden henkilöstömäärä on pikemminkin kasvanut viimeisten OSINKORAKKAUS EI OLE AINA PERUSTELTUA Pörssiyhtiöiden halu pitää osingonjaostaan kiinni on vahva ja usein siitä puhutaan osakesijoittajan palkintona. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nybergin mielestä näin ei ole: osinko ei ole mikään palkinto osakkeenomistajille. Omistajien olisi aidosti pohdittava sitä, millä tavoin heidän varallisuutensa kasvaa parhaiten. Jos he tietävät osingoille yritystä paremman tuottokohteen, silloin osinko on perusteltu. – Jos taas yritys ja sen johto pystyvät käyttämään rahan paremmin kuin osakkeenomistajat, osinkoeurot kannattaisi jättää yhtiöön, Nyberg sanoo. Sijoittajien käyttäytymisestä kuitenkin tiedetään se, että he rakastavat osinkoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on havaittu useiden kymmenien vuosien ajalta, että pörssiyritykset pitävät tiukasti kiinni jakamansa osingon tasosta ja vain pakon edessä ovat valmiita laskemaan sitä. Anonyymeissä kyselytutkimuksissa amerikkalaisten pörssiyhtiöiden johtajille on havaittu, että johdolle osingot ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Osinkoja halutaan maksaa, vaikka se tarkoittaisi kannattavien investointien hylkäämistä. Sijoittajat yleensä reagoivat negatiivisesti, jos osinkoa lasketaan. KATSAUS Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 22 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 22 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 11/2024 Tekijä 23 AJASSA vuosien aikana. Teollisuuden tuotantokaan ei ole laskenut. Yritysten kannattavuus on pysynyt hyvällä tasolla, vaikka tämänhetkinen suhdannekuoppa tosin heijastuu kannattavuuteen. Kehityksestä voi Eklundin mielestä olla hieman huolissaan ja toki se on myös kohtalon kysymys, että Suomeen investoidaan. Eklundin mukaan voi perustellusti kysyä, onko kuitenkin niin, että Suomeen tehdyt investoinnit ovat olleet harkittuja ja onnistuneita. – Maailmalla investoidaan voimakkaasti teollisuuteen tällä hetkellä ja monet valtiot tukevat investointeja. Ei toimi pitkän päälle se, että Suomessa tehdään hyviä tuotteita vanhoilla koneilla. KASVUNÄKYMÄT OVAT LUPAAVAT Suomalaisille yrityksille, niiden työntekijöille ja koko Suomen kansantaloudelle on elinehto, että yritykset investoivat ja erityisesti Suomeen. Tuska Suomen aneemisesta talouskasvusta ei poistu, jos yritykset eivät löydä tulevaisuuden kasvuaihioita investoinneilla eivätkä rohkene tehdä niitä. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo, ettei ole kovin huolissaan investointiasteen laskusta. Koneja laiteinvestointeja on ollut ja merkkejä niiden kasvusta on olemassa. Ongelmat ovat olleet enemmänkin rakentamisessa. – Ennusteet näyttävät, että rakentamisessakin kuoppa olisi nyt ohitettu. Kaukoranta muistuttaa, että investoinnit eivät ole vain kasvun aihioita vaan ne ovat suuressa määrin myös seurausta aiemmasta kasvusta. Yrityksen hyvä menestys ei johdu siitä, että se on investoinut menneisyydessä. – Ensin yrityksellä pitää olla idea ja markkinarako. Sen tuotteilla pitää olla kysyntää, jotta sen investoinnit muuttuvat kannattaviksi ja niitä syntyy. Kaukoranta on investointien ja Suomen kasvun suhteen toiveikas. Kuten Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta kertoo uudessa kirjassaan Pinnan alta , että Suomessa on useita potentiaalisia kasvuyrityksiä, joista voisi olla tulevan kasvun vetureiksi. – Nämä argumentit lisäävät uskoa, että hyvää kasvua voisi olla tulossa. ? Nämä argumentit lisäävät uskoa, että hyvää kasvua voisi olla tulossa. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 23 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 23 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 24 Tekijä 11/2024 KIRJA Menetysten ja menestysten vuosikymmen 1990-luku oli suurten muutosten aikaa, kun Suomi matkasi henkisesti Neuvostoliiton kainalosta Euroopan Unioniin. SAK:lle vuosikymmen oli selviytymiskamppailua lamasta ja sisäisestä riitelystä kohti sopuhenkeä ja talouden uutta nousua, kertoo Eemeli Hakokönkään historiakirja. TEKSTI UNTO HÄMÄLÄINEN T utkija Eemeli Hakokönkään uuden kirjan nimi on iskevä ja oivaltava: Lamaantumaton – SAK 1989–2001 . Yhteen sanaan, lamaantumaton , pelkistyy kirjan tärkein kysymys: Miten Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK selvisi 1990-luvun alun talouslamasta ja lopun talousnoususta sekä suurista muutoksista Suomen asemassa? Kirjan alussa Suomi oli Neuvostoliiton kainalossa ja lopussa Euroopan Unionin ja euroalueen jäsen, joka valmistautui hylkäämään markan ja ottamaan käyttöön euron. Vuosikymmen alkoi heikosti. Puheenjohtaja Pertti Viinanen pani arvovaltansa peliin ja yritti ajaa tulopoliittista sopimusta SAK:ssa läpi, mutta ei onnistunut, joten hän löi hanskat tiskiin keväällä 1990. Puheenjohtajaksi nousi Lauri Ihalainen, jota vedettiin seuraavana syksynä kölin alta, kun Per-Erik Lundhin Metalliliitto ja Antero Mäen Paperiliitto kaatoivat Kalevi Sorsan kätilöimän ja SAK:n tukeman sopimuksen, jolla yritettiin estää devalvaatio. Devalvaatio tuli marraskuussa. Ihalainen itse kuvaa näitä vaiheita ”melkoiseksi koirakouluksi”. IHALAISEN MALTTI OLI VALTTIA Ennuste Ihalaisen jatkolle SAK:n johdossa oli huono, mutta osoittautui vääräksi. Kirjan lopussa Hakoköngäs kuvaa auvoisia tunnelmia SAK:n edustajakokouksesta, joka pidettiin kesällä 2001. ”Kokous oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön historian kannalta poikkeuksellinen, sillä järjestön johto valittiin sopuisasti ja kaikki kokousasiakirjat hyväksyttiin ilman äänestystä. Vanhasta taistelevasta tai riitelevästä SAK:sta ei näkynyt merkkiäkään”, Hakokongäs kirjoittaa – eikä pahemmin liioittele. SAK oli vuosituhannen vaihtuessa yhteiskunnallisen arvostuksensa huipulla, ja koko ammattiyhdistysliikkeen arvostus oli korkeampi kuin vuosikymmen aikaisemmin. Kokouksen huipennus saavutettiin, kun uudelleen valittu puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja uusi tasavallan presidentti Tarja Halonen kävelivät käsi kädessä saliin. Halosen valinta ei olisi onnistunut ilman ay-väen tukea. Soppatykit porisivat toreilla. Porvaripuolella kiristeltiin hampaita, mutta minkäs teit: Kansa puhui ja pulinat pois. Lisämausteen vaalisoppaan antoi Halosen kilpakumppani, ex-pääministeri Esko Aho, 1990-luvun alun laman ruumiillistuma. Pääministeri Ahon ja SAK:n välirikko oli ollut syvä. SAK joutui uhkaaman Ahon hallitusta monta kertaa peräti yleislakolla. Aika ajoin vaikutti siltä, että SAK:n ja Ahon hallituksen vääntö oli kovempaa kuin konsanaan Eemeli Hakoköngäs: Lamaantumaton – SAK 1989–2001 SKS Kirjat 2024. 534 s. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 24 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 24 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• 11/2024 Tekijä 25 AJASSA SAK:n ja työnantajien STK:n, vaikka Eteläranta 10 vaati niin suuria muutoksia työelämän pelisääntöihin, että ne Hakaniemessä nimettiin ”saatanallisiksi säkeiksi”. ”Lauri pysyi rauhallisena, vaikka me esitimme ihan poskettomia”, STK:n toimitusjohtaja Tapani Kahri muisteli myöhemmin. Ihalainen ja Kahri löysivät toisensa, ja lamavuosina 1992 ja 1993 tehtiin heidän nimiinsä kirjatut niukat palkkasopimukset. YHTEINEN SÄVEL LÖYTYI Meno muuttui, kun vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen maahan tuli Paavo Lipposen demarivetoinen hallitus, jossa myös vasemmistoliitto oli mukana. Aluksi oli vaikeaa uudenkin pääministerin kanssa, ja taas vilauteltiin yleislakkoa. Kahinan jälkeen löytyi yhteinen sävel, ja vuosikymmenen loppu oli komea. ”Ihalaisen puheenjohtajakaudella solmitut TTT-sopimus, Emu-tupo ja turva-tupo jäivät Suomen työmarkkinapolitiikan historiaan poikkeuksellisen kattavina”, Hakoköngäs arvioi vuosina 1996, 1998 ja 2001 tehtyjä sopimuksia. Sopimista auttoi, että demarien ja vasemmistoliiton suhteissa alkoi uusi sopuisa aika. Aarno Aitamurron vaihtuminen Pekka Ahmavaaraan vasemmistoliiton nokkamiehenä auttoi asiaa. SAK:n sisällä oli avainasemassa Metalliliitto, jonka merkitystä kasvatti Nokia-vetoisen vientiteollisuuden menestys. Se toi maahan suurimmat vientitulot ja tarjosi lisää työpaikkoja. Per-Erik Lundh oli 1990-luvun loppuvuosien sopimusten arkkitehti ja saavutti suvereenin aseman paitsi Metalliliiton ja SAK:n sisällä myös koko yhteiskunnassa. Niinpä Lundhista (1939– 2017) tuli ensimmäinen ammattiyhdistysjohtaja, jolle tasavallan presidentti myönsi ministerin arvon. Annan Eemeli Hakokönkään kirjalle lukusuosituksen. Tekijä harmittelee esipuheessa, että on joutunut ”rajaamaan monia keskusjärjestön toiminnan osa-alueita tarkastelun ulkopuolelle”. Rajaus on ollut vain hyväksi. 1990-luvulla tapahtui SAK:ssa niin paljon, ettei kaikkea yhteen kirjaan saisi mahtumaan. Tiiviissä kirjassa pysyy punainen lanka, josta lukija kiittää. ? Kirjoittaja oli 1990-luvulla Helsingin Sanomien politiikan toimittaja ja toimituksen esimies. LE H TI KU VA / JO H N PA LM EN Tarja Halonen osallistui kesällä 2001 SAK:n edustajakokoukseen. Julkisuudessa oheinen kuva herätti paheksuntaa, sillä SAK:n puheenjohtajan ja tasavallan presidentin katsottiin kävelleen kokoukseen käsi kädessä. Soraäänistä huolimatta SAK oli kokouksen aikaan yhteiskunnallisen arvostuksensa huipulla. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 25 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 25 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• WINTER ?HEROES JALAS? 2808 ICE TRACK 2 JALAS? ZENIT 2718 TEGERA? 287 TEGERA? PRO 9130 TEGERA? PRO 9131 LUOTA POHJOISMAISEEN SUOJAUKSEEN KYLMÄNÄ VUODENAIKANA Varustaudu parhailla turvajalkineilla ja suojakäsineillä, jotka suojaavat täydellisesti niin jäätävän kylmässä kuin lumessa, sateessa ja tuulessakin. Edistykselliset TEGERA?ja JALAS?-tuotteemme takaavat, että kätesi ja jalkasi pysyvät kuivina, joustavina ja suojattuina koko työpäivän ajan. Tutustu niihin tarkemmin osoitteessa ejendals.com AMMATTILAISTEN SUOSIKKIKÄSINEET – NYT VASTUULLISISTA MATERIAALEISTA TEGERA? PRO on käsine, jonka monet käyttäjät tuntevat. Suositut käsineet kehitettiin vuonna 2004 yhteistyössä ergonomian asiantuntijoiden, tuotekehittäjien ja käsillään työtä tekevien ammattilaisten kanssa. Tavoitteena oli suunnitella käsineet, jotka suojaavat käsiä optimaalisesti erilaisissa työympäristöissä ja tehtävissä. Tegera PRO on suunniteltu helpottamaan käden luonnollisia liikkeitä ja varmistamaan tuntoherkkyys, optimaalinen käsien suojaus ja koko päivän kestävä käyttömukavuus. Sormissa on kaareva muoto, peukalossa on patentoitu S-muotoinen rakenne ja sormien välissä on ohuempaa materiaalia parhaan liikkuvuuden saavuttamiseksi. Peukalon ja sormenpäiden vahvikkeet antavat lisäsuojaa ja tekevät käsineestä kestävämmän. Muotoilun avulla on saatu mukavalta tuntuva käsine, joka auttaa myös ehkäisemään lihasväsymystä. Tegera PRO vastuullisista materiaaleista Ejendals tuo nyt markkinoille TEGERA PRO 9130-, 9131-, 9133ja 9137-mallit, jotka on valmistettu vastuullisista materiaaleista ja jotka ovat poikkeuksellisen mukavat käyttää kylmissä olosuhteissa. Käsineen synteettinen materiaali, Micro than ® , on joustava ja kestävä alhaisissakin lämpötiloissa ja käsineiden Thinsulateja fleecevuorin tapaan vastuullisista materiaaleista valmistettu. Itse asiassa jopa 70 prosenttia uuden Tegera Pro käsineen painosta koostuu vastuullisista materiaaleista. Microthan ® mahdollistaa myös erinomaisen otepidon, mikä helpottaa työskentelyä. ”Vastuullisten tuotteiden kehittäminen on tärkeää paitsi ympäristölle myös loppukäyttäjille. Olemme ylpeitä voidessamme tarjota asiakkaillemme laadukkaita käsineitä, jotka ovat sekä toiminnallisia että ympäristöystävällisiä”, sanoo Ejendalsin käsineiden tuotepäällikkö Anders Näs. Anders Näs Tegera PROn edut ? Ergonominen muotoilu takaa ihanteellisen liikkuvuuden ? Paras mahdollinen suoja kylmissä ympäristöissä ? Jopa 70 prosenttia TEGERA PRO käsineen painosta on valmistettu vastuullisista materiaaleista ? Vedenja tuulenpitävä ? Erinomainen otepito timanttikuvioinnin ansiosta ? Vahvikkeet sormissa ja kämmenessä parantavat kestävyyttä ja suojausta ? Soveltuu kosketusnäytöille TÄMÄ KOKO SIVU ON EJENDALSIN MAINOS Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 26 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 26 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• WINTER ?HEROES JALAS? 2808 ICE TRACK 2 JALAS? ZENIT 2718 TEGERA? 287 TEGERA? PRO 9130 TEGERA? PRO 9131 LUOTA POHJOISMAISEEN SUOJAUKSEEN KYLMÄNÄ VUODENAIKANA Varustaudu parhailla turvajalkineilla ja suojakäsineillä, jotka suojaavat täydellisesti niin jäätävän kylmässä kuin lumessa, sateessa ja tuulessakin. Edistykselliset TEGERA?ja JALAS?-tuotteemme takaavat, että kätesi ja jalkasi pysyvät kuivina, joustavina ja suojattuina koko työpäivän ajan. Tutustu niihin tarkemmin osoitteessa ejendals.com AMMATTILAISTEN SUOSIKKIKÄSINEET – NYT VASTUULLISISTA MATERIAALEISTA TEGERA? PRO on käsine, jonka monet käyttäjät tuntevat. Suositut käsineet kehitettiin vuonna 2004 yhteistyössä ergonomian asiantuntijoiden, tuotekehittäjien ja käsillään työtä tekevien ammattilaisten kanssa. Tavoitteena oli suunnitella käsineet, jotka suojaavat käsiä optimaalisesti erilaisissa työympäristöissä ja tehtävissä. Tegera PRO on suunniteltu helpottamaan käden luonnollisia liikkeitä ja varmistamaan tuntoherkkyys, optimaalinen käsien suojaus ja koko päivän kestävä käyttömukavuus. Sormissa on kaareva muoto, peukalossa on patentoitu S-muotoinen rakenne ja sormien välissä on ohuempaa materiaalia parhaan liikkuvuuden saavuttamiseksi. Peukalon ja sormenpäiden vahvikkeet antavat lisäsuojaa ja tekevät käsineestä kestävämmän. Muotoilun avulla on saatu mukavalta tuntuva käsine, joka auttaa myös ehkäisemään lihasväsymystä. Tegera PRO vastuullisista materiaaleista Ejendals tuo nyt markkinoille TEGERA PRO 9130-, 9131-, 9133ja 9137-mallit, jotka on valmistettu vastuullisista materiaaleista ja jotka ovat poikkeuksellisen mukavat käyttää kylmissä olosuhteissa. Käsineen synteettinen materiaali, Micro than ® , on joustava ja kestävä alhaisissakin lämpötiloissa ja käsineiden Thinsulateja fleecevuorin tapaan vastuullisista materiaaleista valmistettu. Itse asiassa jopa 70 prosenttia uuden Tegera Pro käsineen painosta koostuu vastuullisista materiaaleista. Microthan ® mahdollistaa myös erinomaisen otepidon, mikä helpottaa työskentelyä. ”Vastuullisten tuotteiden kehittäminen on tärkeää paitsi ympäristölle myös loppukäyttäjille. Olemme ylpeitä voidessamme tarjota asiakkaillemme laadukkaita käsineitä, jotka ovat sekä toiminnallisia että ympäristöystävällisiä”, sanoo Ejendalsin käsineiden tuotepäällikkö Anders Näs. Anders Näs Tegera PROn edut ? Ergonominen muotoilu takaa ihanteellisen liikkuvuuden ? Paras mahdollinen suoja kylmissä ympäristöissä ? Jopa 70 prosenttia TEGERA PRO käsineen painosta on valmistettu vastuullisista materiaaleista ? Vedenja tuulenpitävä ? Erinomainen otepito timanttikuvioinnin ansiosta ? Vahvikkeet sormissa ja kämmenessä parantavat kestävyyttä ja suojausta ? Soveltuu kosketusnäytöille TÄMÄ KOKO SIVU ON EJENDALSIN MAINOS Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 27 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 27 6.11.2024 14.28 6.11.2024 14.28
• TYÖPAIKALLA 28 Tekijä 11/2024 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 28 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 28 6.11.2024 14.47 6.11.2024 14.47
• 11/2024 Tekijä 29 Keskinäinen luottamus on yhteistyön avain Aidian Oy:n Espoossa sijaitsevalla tehtaalla pelaa yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden välillä mallikkaasti. Juuri 50-vuotista taivaltaan juhlistanut diagnostisia testejä valmistava yritys on vuoden 2023 Suomen Paras TES-työpaikka -kilpailun voittaja. TEKSTI SEMI SALMIKANNAS KUVAT PATRIK LINDSTRÖM TYÖSSÄ >> Työpaikalla syntynyt ystävyys on vienyt pääluottamusmies Outi Hirvosta ja työsuojeluvaltuutettu Maiju Ollikaista yhdessä illanviettoihin, ompelukerhoon ja Teollisuusliiton kurssille. >> Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 29 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 29 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 30 Tekijä 11/2024 E spoolainen tasakattoinen punatiilirakennus henkii 1980-luvun estetiikkaa ja tuo syksyisenä iltapäivänä mieleen Tekijän toimittajan oman vanhan koulurakennuksen. Nyt ei kuitenkaan palattu istumaan koulun penkille, vaan tutustumaan Aidian Oy:n tehtaaseen. Diagnostisia testejä perusterveydenhuollon käyttöön valmistava tehdas ei erotu paljoakaan ulkonäöltään naapurustossa sijaitsevasta Orionin tehtaasta. Tiilinen yleisilme ei ole sattumaa, sillä vuonna 1974 perustettu Aidian toimi vuoteen 2019 asti nimellä Orion Diagnostica. Sisäpuolelta löytyy Teollisuusliiton järjestämän Suomen Paras TES-työpaikka -kilpailun voittaja vuosimallia 2023. Voittajalla ovat muun muassa asiat työnantajan ja työntekijöiden näkökulmasta erityisen Hyvä yhteishenki auttaa varastomiehiä Lasse Heinosta (vas.) ja Paul Usvalampea myös kiireen keskellä. Juttu luistaa, eikä syyttävällä sormella tarvitse osoitella. >> TYÖPAIKALLA PERUSTETTU Vuonna 1974 (vuoteen 2019 asti nimellä Orion Diagnostica) KOTIPAIKKA Espoo OMISTUS Sijoitusyhtiöt Nordstjernan AB ja Ferd TUOTTEET CE-merkityt diagnostiset testit vieritestaukseen terveydenhuollon käyttöön HENKILÖSTÖ Noin 300, joista tuotannon työntekijöitä 85 LIIKEVAIHTO 57,4 milj. euroa (2023) AIDIAN OY Kahdessa vuorossa pyörivä laitteisto vaatii myös huoltoa. Sterilaattori ehostuu laitosmies Jani Gustafssonin käsittelyssä. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 30 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 30 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 11/2024 Tekijä 31 hyvin, työehtosopimusta noudatetaan, yhteistyö on mutkatonta ja luottamusmies tunnustetaan kaikkien työntekijöiden edustajana. SÄÄNNÖLLINEN VUOROPUHELU YHTEISTYÖN KESKIÖSSÄ Suojapukuiset työntekijät annostelevat tarkasti nestemääriä testeihin. Sadat testit siirtyvät koneiston uumenissa eteenpäin tasaista tahtia. Täytetyt testit siirretään jääkaappiin odottamaan matkan jatkumista. Täällä syntyy muun muassa testejä hygieniavalvontaan sekä terveydenhuollon käyttöön potilaan läsnäollessa käytettäviä vieritestejä eli pikatestejä muun muassa C-reaktiivisen proteiinin (CRP) mittaamiseen. CRP-vieritestaus auttaa infektioiden ja tulehduksellisten sairauksien arviointia ja tukee antibioottihoitoa koskevaa päätöksentekoa. CRP-vieritestaus ohjaa antibioottien oikeaa käyttöä ja on siten tärkeä työväline antibioottiresistenssin torjunnassa. Antibioottien liikakäyttö on suurin antibioottiresistenssin kehittymiseen vaikuttanut tekijä. Suurin osa antibiooteista käytetään hengitystieinfektioiden hoitoon, vaikka noin 90 prosenttia hengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia tai ne paranevat itsestään. Pääluottamusmies Outi Hirvonen työskentelee luottamustehtäviensä lisäksi immunologisen osaston annostelulinjalla. Kuusi vuotta sitten opintovapaan sijaiseksi saapunut Hirvonen on tehnyt sukunimikaimansa, työsuojeluvaltuutettu Emmi Hirvosen kanssa paljon töitä luottamushenkilöiden näkyvyyden ja työnantajan kanssa tehtävän yhteistyön eteen. TYÖSSÄ Operaattori Henri Vento seuraa tarkasti sterilaattorin toimintaa. Laite valmistaa prosessissa annosteltavaa liuosta. >> >> Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 31 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 31 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 32 Tekijä 11/2024 – Silloin kun aloitin, meillä ei käytännössä ollut työsuojeluvaltuutettua. Edeltävä pääluottamusmies hoiti lisäksi myös työsuojeluvaltuutetun pestiä ja varamiehet olivat lähteneet firmasta. Sitten hän päätyi pitkälle sairauslomalle ja minä ja Emmi otimme pestit vastaan. Alku oli haastava koronan kanssa, mutta nyt asiat ovat paljon paremmin, muistelee Hirvonen. Vuosien aikana tilanne Aidianilla on muuttunut. Hirvonen nostaa käännekohdaksi irtautumisen Orionista omaksi yritykseksi vuonna 2018. Ennen toimintatavat saneltiin vahvasti ylhäältä päin, nyt yhteistyö on läheisempää läpi talon. Työporukka on tiivis ja yhtenäinen. Paikallisesti on saatu sovittua pienen työajan liukuman rinnalle myös pian pari vuotta käytössä ollut aiempaa suurempi perehdyttämispalkkio. Aidianille on myös myönnetty MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkin käyttöoikeus. – Isompia seiniä vielä kaivattaisiin, jotta muutaman sadan metrin päässä olevan testien korkkeja ja putkia valmistavan muovitehtaan joukko saataisiin myös saman katon alle, Hirvonen kertoo. Tuotantopäällikkö Marjo Poikela korostaa myös yhteistyön merkitystä. – Meillä on jatkuvaa vuoropuhelua luottamushenkilöiden kanssa ja tahtotila tehdä yhteistyötä. Merkityksellisen työn parissa on syntynyt paljon pitkiä työuria. Jatkuva parantaminen on myös tärkeää ja jatkuvan kehittämisen malli on hyvin käytössä, Poikela kertoo. – Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu, vaikka ei aina olla samaa mieltä. Kiistatilanteissa ei olla vastakkain, vaan mennään samaan suuntaan. Lisäksi luottamushenkilöillä on kerran kuukaudessa palaveri työnantajan kanssa, jossa saadaan katkaistua huhuilta siivet ja käytyä läpi kahvihuoneessa nousseita asioita, Hirvonen lisää. TYÖNANTAJA PITÄÄ AIDOSTI HUOLTA JA ON KIINNOSTUNUT Siniset, keltaiset ja punaiset viivat halkovat lattioita eikä tottumaton silmä oikein erota labyrintin muotoja. Varoitusteipeillä varustettu lattialista on päässyt koholle sen alta pilkistävien virtajohtojen vuoksi. Ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Maiju Ollikainen korjaa kompastumisvaaran pikaisesti. Puhtauden lisäksi myös työturvallisuus on luonnollisesti avainasemassa, mistä muistuttaa näytöllä pyörivä listaus menneen kuukauden turvallisuushavainnoista ja korjauksista. – Emmi ja Outi ovat isoa ja tärkeää työtä tehneet, minähän tulin vasta huhtikuussa mukaan. Emmillä on nyt vähän muita kiireitä pienen lapsen kanssa, naurahtaa tuotannon operaattorina toimiva Ollikainen. Hän kuuluu paluumuuttajiin: hän tuli töihin Aidianille ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten, ja uudelleen keväällä 2023. Tarkasti viivoitetut kulkureitit ja tavaroiden paikat ohjeistavat operaattori Minna Räsäsen tottunein askelin ohjaamaan rullakkoa kohti määränpäätä. >> Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu, vaikka ei aina olla samaa mieltä. Kiistatilanteissa ei olla vastakkain, vaan mennään samaan suuntaan. OUTI HIRVONEN Pääluottamusmies TYÖPAIKALLA Muoviputket ja korkit valmistuvat muovitehtaan puolella parin sadan metrin päässä. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 32 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 32 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 11/2024 Tekijä 33 Tuotannon annosteltavaa liuosta valmistava sterilaattori sihauttaa ilmoille vesihöyryä valmistusprosessin aikana. Ollikainen huomauttaa, että lattiaviivan tuolla puolen on suojalasipakko. Niin selvisi ummikolle senkin viivan merkitys. – Kun uusia työntekijöitä tulee taloon, niin järjestämme luottamushenkilöiden esittäytymisen, jossa kerromme toiminnastamme Aidianilla. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu pitää uusille henkilöille turvallisuuskävelyn, jossa käydään läpi tehtaan turvallisuuskäytännöt, Ollikainen kertoo. – Monelle aloittavalle työntekijälle on tullut ihan uutena asiana mikä TES eli työehtosopimus oikeastaan edes on, kertoo Hirvonen. Työkaverit ja työyhteisö nousevat toistuvasti esiin parhaista puolista puhuttaessa. Hyvässä porukassa syntyneet ystävyyssuhteet kantavat myös vapaa-ajalle asti. Ruokalassa kokoontunut neulontakerho ei ole vielä kesälomien jälkeen päässyt käynnistämään toimintaansa uudelleen. – Olimme esimerkiksi Maijun kanssa juuri liiton kurssilla mukana, mainitsee Hirvonen. – Myös työnantaja pitää aidosti huolta ja on aidosti kiinnostunut, mikä tuntuu hyvältä. Emme ole mitään muurahaisia, vaan oikeita yksilöitä, Ollikainen kertoo. – Kun käy itse kiertämässä ja kysymässä ihmisiltä, että miten menee, niin vastaus voi olla, että hyvin tuo kone toimii. Pitää tarkentaa kysymällä, että miten sinulla menee, naurahtaa Poikela. TYÖNJOHTO MYÖS KONKREETTISESTI LÄSNÄ Varastossa näyttää ensisilmäyksellä rauhalliselta, mutta pian alkaa tapahtua. Varastomies Lasse Heinonen on työn touhussa, suunnaten rullakon kanssa tottuneesti nurkasta nurkkaan keräten tilausta kasaan. Muutama äkillinen TYÖSSÄ Hymy on herkässä annostelijoilla Angelique Cendanalla (vas.) ja Sari VääräkoskiKuriharalla, vaikka työtä tehdään tiukassa suojavarustuksessa ja paksun suojalasin takana. >> >> Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 33 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 33 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 34 Tekijä 11/2024 poissaolo on jättänyt vuoroon vajaamiehityksen, joten kiirettä piisaa. Iltapäivään mennessä jätetyt kotimaan tilaukset lähetetään matkaan jo saman päivän aikana. Espoosta lähtee päivässä useampi autollinen diagnostisia testejä matkalleen Suomen ja maailman eri kolkkiin. Valtaosa tuotteista jatkaa matkaansa Suomen rajojen ulkopuolelle. Kaikki tuotanto tapahtuu Suomessa, mutta Aidianilla on myyntiyksiköitä Suomen lisäksi 12 eri maassa sekä jakeluyhteistyötä yli 60 maassa. – Näissä hommissa on parasta monipuolisuus ja vaihtelevuus. Meillä on paljon työnkiertoa, eli erilaisia tehtäviä pääsee tekemään. Varastohommien lisäksi teen myös esimerkiksi laitetestausta. Vaihtelevuudella tekemisen mielekkyys säilyy ja saadaan kaikki osaamaan vähän kaikkea, niin ei olla sitten aivan pulassa, jos joku onkin yllättäen poissa, Heinonen kertoo. Hieman yli viisi vuotta Aidianilla työskennellyt Heinonen nostaa myös esiin työporukan yhtenäisyyden. Juttu luistaa eikä ketään osoitella sormella virheiden sattuessa. Keskinäinen porrastaminen ja joustaminen pitävät työvuorojen sommittelemisen sulavana. – Työnjohto on helposti tavoitettavissa ja myös konkreettisesti läsnä eivätkä ole etätöissä koko viikkoa. Ei tarvitse pelätä, kun tulee tarvetta jutella heidän kanssaan kehitysehdotuksista. Työnantajan puolelta myös löytyy luotto siihen, että työntekijä tuntee käsillä olevan ongelman parhaiten ja osaa siihen löytää toimivan ratkaisun. Niin parannetaan sekä viihtyvyyttä että turvallisuutta, Heinonen kertoo. Puhelimen pirinä on keskeyttänyt juttutuokion jo muutamaan otteeseen, joten Heinosen on pakko jatkaa matkaa. Mies ja rullakko katoavat pian nurkan taakse. TES KULKEE KAHVIPÖYDÄSTÄ TOISEEN Puheensorina ja liike tehtaalla alkaa lisääntyä jatkuvasti seuraavan vuoron saapuessa töihin. Pakkaamon puolella testit ohjeineen päätyvät paketteihin, sitä myöten laatikoihin ja kohti varastoa. Hommia tehdään kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa viikonloppujen ollessa vapaita. Ollikainen ja Hirvonen alkavat valmistautua omia työvuorojaan varten. Onneksi löytyy vielä muutama hetki ennen hommiin palaamista. Pakkaamossa operaattori Simo Sivosen linjalle saapuu Aidianin tuotteiden laajaa kirjoa. >> TYÖPAIKALLA Vaihtelevuudella tekemisen mielekkyys säilyy ja saadaan kaikki osaamaan vähän kaikkea, niin ei olla sitten aivan pulassa, jos joku onkin yllättäen poissa. LASSE HEINONEN Varastomies – Yhteistyö luottamuspuolella on saumatonta, kaikki tietävät roolinsa ja oman tonttinsa. HR (henkilöstöhallinto) auttaa myös aina tarvittaessa, Ollikainen kertoo. – Työehtosopimuksen tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa, kun sovitaan tärkeistä asioista kuten pekkasista ja sairaan lapsen hoitamisesta. Kahvihuoneessa TES kulkee aktiivisesti pöydästä toiseen eikä hautaudu lehtien alle. TES antaa oikeuksia, mutta mitä hyötyä niistä on, jos niitä ei edes ymmärrä, Hirvonen summaa. ? Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 34 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 34 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 11/2024 Tekijä 35 "Ei olla mitään muurahaisia, vaan yksilöitä." TYÖSSÄ Varastomies Lasse Heinonen, tuotantopäällikkö Marjo Poikela, pääluottamusmies Outi Hirvonen ja työsuojeluvaltuutettu Maiju Ollikainen. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 35 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 35 6.11.2024 14.47 6.11.2024 14.47
• 36 Tekijä 11/2024 Vakavissa työtapaturmissa on usein yhteinen nimittäjä T eollisuusliiton työympäristöjuristi Mari Koskinen on ehtinyt työssään nähdä monenlaisia työtapaturmia. Vaikka Koskisen työtä on konsultoida ja kouluttaa liiton jäseniä ja työntekijöitä turvalliseen työympäristöön, työkykyyn, työtapaturmiin ja ajoittain myös sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä, valtaosa hänen työajastaan kuluu vakavien työtapaturmien selvittämiseen ja juridiseen hoitamiseen. Teollisuusliiton oikeusapu kattaa myös työtapaturmat. – Meille tulee tietoon vakavia työtapaturmia lähes viikoittain. Tapauksia, joita ajan itse käräjäoikeuteen, on joitakin keväällä ja joitakin syksyllä, mutta pöydälläni käy kymmenittäin tapauksia vuosittain, Koskinen kertoo. Ennen kuin työtapaturmatapaus päätyy oikeuteen asti, sen selvittelyyn ja muuhun hoitamiseen on kulunut jopa parisen vuotta aikaa. Oikeuteen työtapaturma-asia voi päätyä kahta kautta, rikosasiana tai riita-asiana. Jos aluehallintovirasto eli Avi epäilee tarkastuksensa perusteella tapauksessa tapahtuneen työturvallisuusrikoksen, se tekee poliisille tutkintapyynnön. Rikostapauksissa Koskinen ajaa jäsenen puolesta vahingonkorvausta. – Toinen reitti oikeuteen on, että ajamme tapausta tavallisena vahingonkorvauskanteena. Silloin Avi ei ole nähnyt tapauksessa rikosta, mutta työnantajan toiminnasta on silti nähtävissä työturvallisuuspuutteita, Koskinen selittää. RISKIEN ARVIOINTI ON TYÖNANTAJAN VASTUULLA Koskisen mielestä monissa vakavissa työtapaturmissa on nähtävissä hyvin samanlaisia piirteitä. – Yhteistä tapaturmatapauksissa usein on se, että koneista puuttuvat suojaimet, jolloin käsi tai muu raaja osuu terään tai jää puristuksiin, Koskinen sanoo. – Kun suojaimet puuttuvat, se johtuu usein puutteellisesta riskien arvioinnista. Lain mukaan työnantajan velvollisuus on tehdä kaikista työssä käytettävistä koneista riskien arviointi, jossa käydään läpi kaikki koneen vaaranpaikat. Arvioinnin jälkeen vaaranpaikat on suojattava. – Kun riskien arviointi jää tekemättä, syy on usein tietämättömyydessä. Mutta olen myös Koonnut Tiia Kyynäräinen kuullut argumentteja, että suojat ja suojaimet hidastavat työntekoa. Koskisen mukaan korona-ajan jälkeen työtapaturmat lisääntyivät. – Mahtoiko syynä olla se, että riskien arvioinnit olivat jääneet päivittämättä vai jäivätkö uudet työntekijät ilman perehdytystä, Koskinen miettii. Pitkällä aikavälillä vakavat työtapaturmat ovat vähentyneet. Tekniikan kehittyminen niin koneissa kuin suojaimissa ja suojavarusteissa on vähentänyt tapaturmia. Mutta edelleen Koskisen mukaan kirjo työnantajien välillä on suuri. Koskinen muistuttaa, että työsuojelu on yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajien kanssa. Vaikka riskien arviointi on työnantajien vastuulla, sitäkin pitäisi tehdä yhteistyössä. – Kyllähän konetta käyttävä työntekijä tietää parhaiten koneen riskipaikat. ? Teollisuusliiton työympäristöjuristi Mari Koskisen mukaan koronaajan jälkeen vakavat työtapaturmat lisääntyivät. TYÖYMPÄRISTÖ A N TT I H YV Ä RI N EN Työympäristöjuristi Mari Koskinen sanoo, että riskien arviointi on usein puutteellista. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 36 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 36 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 11/2024 Tekijä 37 KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ PÄIVYSTÄJÄ Kelan päivät täyttyvät, ja olen edelleen sairas. Mitä pitää tehdä? Kelan päivien täyttyessä ja työkyvyttömyyden jatkuessa pitää hakea työkyvyttömyyseläkettä/ kuntoutustukea. Mikäli ei pysty muihin työnantajalla tarjolla oleviin töihin, syntyy oikeus työttömyyspäivärahaan. Tämä edellyttää, että ilmoittaudutaan heti työnhakijaksi TE-palveluissa. TE-palvelut antavat lausunnon, jossa sanotaan, ettei hakijalla ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska ei ole työtön. Tästä ei pidä lannistua, sillä etuuden maksamisen ratkaisee työttömyyskassa. Työttömyyspäivärahaa varten pitää selvittää työttömyyskassalle työkyvyttömyys (lääkärintodistus), tieto työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta ja toimittaa työnantajan lausunto, ettei sillä ole tarjota työkyvylle sopivaa työtä. Työttömyyspäivärahaa haetaan kirjoittamalla joka kohtaan ”sairas”. Syyskuun alusta muuttui työttömyysturvalain tulkinta siten, että päivärahaa maksetaan vain siltä ajalta, jonka eläkehakemus on vireillä, eikä eläkeyhtiön mahdollinen hylkypäätös ole saanut lainvoimaa. Mikäli eläkehakemus siis hylätään, siitä pitää valittaa. Ensimmäinen valitusaste on työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Sen jälkeen voi vielä valittaa vakuutusoikeuteen. Näin saadaan pidetyksi voimassa oikeus työttömyyspäivärahaan, ja aikaa toipumiselle. Jos mikään ei muutu, pääsee hakemuksesta uudelleen Kelan sairauspäivärahalle vuoden työnhakijana olemisen ja työttömyyspäivärahakauden jälkeen. Työttömyyspäivärahan mahdollisesta hylkäämisestä on syytä valittaa siitäkin. Ensimmäinen valitusaste on sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, ja sen jälkeen vakuutusoikeus. Valitusaika on lyhyt, vain 37 kalenteripäivää päätökseen merkitystä postituspäivämäärästä, 33 päivää sähköisessä asioinnissa. Valitukset ovat paperivalituksia, ja valittaminen maksutonta. Neuvoja ja tarkempia tietoja saa työeläkeyhtiön ja työttömyyskassan päätöksistä sekä työympäristöyksiköstä. Muuttunut käytäntö ei koske jo elokuussa 2024 työkyvyttömyyden perusteella ja eläkehylyn lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen maksussa olleita työttömyyspäivärahoja. Suojautuminen avain kylmässä ALTISTUS Kylmälle altistutaan lähes kaikissa Teollisuusliiton sopimusalojen töissä. Kylmyys kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä. Eniten haittaa jäähtymisestä on töissä, joissa tarvitaan dynaamista lihastyötä eli näkyviä liikkeitä. Lihaksen jäähtyessä yhden asteen dynaaminen toimintakyky heikkenee 2–10 prosenttia. Tavanomaista talvista ulkotyötä vastaavissa tilanteissa toimintakyky voi heikentyä 5–20 prosenttia. Kylmältä suojaudutaan asianmukaisella vaatetuksella. On tärkeää varmistaa suojavaatteen, päähineen, käsineiden, jalkineiden ja muiden suojainten yhteensopivuus. Osa nuorista sai liian pientä palkkaa KESÄTYÖT Työsuojeluviranomaisen tarkastusten mukaan osa kesätyöntekijöistä sai liian pientä palkkaa kesätöistään. Viranomaisen alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikoille tekemissä tarkastuksissa kävi ilmi, että joidenkin nuorten kohdalla heidän palkkansa alitti yleissitovan työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan. Joissakin tapauksissa palkkaluokka oli liian alhainen kokemukseen nähden. Viranomainen suoritti kesän aikana noin 150 tarkastusta. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 37 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 37 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 38 Tekijä 11/2024 ”Välillä jo ihan itkettikin ” Teollisuusliittolaiset kokoontuivat lokakuussa Murikkaan viettämään Kulttuuriviikonloppua rauhan puolesta. Vakavien aiheiden lomassa heille jäi aikaa myös rentoutua ja tavata tuttuja. S inikeltaiset ilmapallot ja viirit koristavat Murikka-opiston auditoriota Tampereen Teiskossa. Sotaa paennut ukrainalainen perhe kertoo yleisölle, kuinka he 2,5 vuotta sitten päätyivät Suomeen. – Välillä jo ihan itkettikin. Toivon heille paljon onnea ja että heidän tarinansa jatkuu hyvin, ja toivottavasti myös sota päättyy pian, sanoo yleisössä istunut ompelija Anne Gärding Nokialta. Noin 80 teollisuusliittolaista vietti Murikassa lokakuun toisena viikonloppuna liiton kulttuurija vapaa-aikajaoston järjestämää Kulttuuriviikonloppua rauhan puolesta. – Minusta on hyvä, että liitto on aktiivisesti mukana rauhantyössä, koska sen kanavat tavoittavat paljon ihmisiä, Gärding sanoo. Trikoo-ompelimo Kehto Oy:ssä Nousu-verkkaTEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN reita ompeleva Gärding osallistui Kulttuuriviikonloppuun nyt ensimmäistä kertaa. – Murikka-opistolle on kiva tulla, koska täällä on aina hyvä, monipuolinen ohjelma ja paljon tuttuja. Minusta on mukavaa, että illan esiintyjäkin on valittu teemaan liittyen. Lauantain päätteeksi Murikan aulassa kaikuivat ensin ukrainalaiset laulut ja sitten karaoke. – En tunne juurikaan ukrainalaista musiikkia, mutta kiva, että pääsen sitä nyt kuulemaan. KONFLIKTINRATKAISU KIINNOSTI Kulttuuriviikonloppu alkoi lauantaina Tampereen yliopistosta eläköityneen tutkijan Unto Vesan luennolla. Hän kertoi muun muassa konfliktinratkaisun mahdollisuuksista Ukrainassa. – Oli mielenkiintoista kuulla hänen näkemyksiään. Hänestä sodan lopettaminen siten, että siitä ei aiheudu uusia sotia, on vaikeaa, kertoo sähköasentaja ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu Tero Kankkunen. Hän työskentelee Normet Oy:llä Iisalmessa. Yritys valmistaa kaivoskoneita sekä muita louhintalaitteita ja -sovelluksia. – Olen yleensä aina siellä, missä tapahtuu, mutta Kulttuuriviikonloppu on jotenkin jäänyt paitsioon, ja olen täällä ensimmäistä kertaa. Matias Heiska (vas.), Anne Gärding, Tero Kankkunen ja Kati Rantasalo osallistuivat ensimmäistä kertaa Kulttuuriviikonloppuun. Kukkabuffetissa osallistujat pääsivät kokoamaan itselleen mieluisen kukkakimpun. Kukin koristellut kaarnaveneet laskettiin Näsijärveen vetoomuksena rauhan puolesta. TAPAHTUMA Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 38 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 38 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 11/2024 Tekijä 39 LIITOSSA Hyvä, että liitto on mukana rauhantyössä. Kankkunen kuunteli vakavin ilmein ukrainalaisen perheen tarinaa ja totesi, että jos itse pitäisi tehdä vastaavia päätöksiä, se olisi kova paikka. – Tässä me vaan jutustellaan ja samaan aikaan naapurivaltiomme harjoittaa hyökkäyssotaa Euroopassa. Sota ei loppujen lopuksi ole maantieteellisesti edes kaukana, Kankkunen pohtii. Illalta hän odotti saunomista ja rentoa yhdessäoloa. – Nyt oli hyvä lähteä Kulttuuriviikonloppuun, kun tänne oli tulossa paljon tuttuja. Harmi vaan, ettei Mutteri-klubi ole käytössä kesällä sattuneen vesivahingon takia. RAUHANVIESTEJÄ KUKKASIN Kulttuuriviikonlopun teema oli vahvasti läsnä lauantain työpajoissa. Masuuni-luokkaan oli katettu värikäs, tuoksuva kukkabuffet, josta kurssilaiset saivat koota oman kimppunsa. – Olennaista on, että kimpussani on auringonkukka, koska se on Ukrainan kansalliskukka. Tein myös kaarnalaivan ja siihen pienen kukkakimpun, kertoo työnjärjestelijä Kati Rantasalo. Sunnuntaina kaarnalaivat laskettiin Murikkaopiston rannasta Näsijärven aalloille vetoomuksena rauhan puolesta. Telakka-luokassa puolestaan syntyi pinssejä, joissa lentävät rauhankyyhkyt. – Rauhantyö on tärkeää. Minua hirvittää sekin, mitä israelilaiset nyt tekevät. Ne ovat hurjia juttuja nykypäivänä. Luulisi, että ihmiset olisivat jo oppineet jotain. Lahdessa Isku Interiorilla työskentelevä Rantasalo käy ahkerasti keikoilla, teatterissa ja taidenäyttelyissä. Kulttuuriviikonloppua hän viettää silti ensimmäistä kertaa. – Kaikki tutut ovat kehuneet kulttuuriviikonloppuja, ja ajattelin, että kyllä minä nyt lähden. Vein koiran hoitoon ja tulin itse tänne hoitoon. Toivottavasti näitä järjestetään lisää. TYTTÖYSTÄVÄN KANSSA VAPAALLE Robottisärmääjä, työsuojeluvaltuutettu Matias Heiska Nivalasta on tuttu näky Teollisuusliiton kursseilla, mutta Kulttuuriviikonlopussa hänkin oli mukana nyt ensimmäistä kertaa. – Sain houkuteltua tyttöystävän mukaan, joten meillä on yhteinen viikonloppureissu. Pääsemme vähän vapaalle ja samalla näemme tuttuja. Heiska työskentelee ohutlevymekaniikkaan erikoistuneen sopimusvalmistajan AQ Mecanovan palveluksessa. Lauantailta hänelle jäi mieleen erityisesti ukrainalaisten osuus. – Heidän tarinansa oli koskettava, koska perhe joutui jättämään kotinsa pommitusten vuoksi. Heiska arvostaa Kulttuuriviikonlopussa sitä, että rentoutumisen ja tuttujen tapaamisen lomassa kuulee myös Teollisuusliiton ajankohtaisista asioista. – Odotan liiton puheenjohtajan Riku Aallon puheenvuoroa sunnuntaina. Jospa hänellä olisi jotain uutta kerrottavaa työehtosopimusneuvotteluista, Heiska sanoo. Lauantai-iltana Heiska rentoutui rantasaunassa ja harkitsi laulavansa myös karaokea. – En tiedä, mitä täällä tohtii laulaa, mutta Anssi Kelaa, Aarne Tenkasta ja Tapio Rautavaaraa on tullut karaokessa vedettyä. ? Rauhankyyhky lennähti Murikka-opiston auditorioon 12.–13. lokakuuta vietetyssä Kulttuuriviikonlopussa. Tapahtuman teemana oli Ukraina ja rauha. Kulttuuriviikonlopun pinssipajassa kurssilaiset saattoivat tehdä itselleen pinssin, jossa valkoinen rauhankyyhky kantaa nokassaan oliivipuun lehvää. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 39 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 39 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 40 Tekijä 11/2024 Koulutus neuvoteltava aina uudelleen ja viimeiset saatiin maaliin tämän vuoden helmikuussa, Kauppinen kuvailee. Osalla työnantajaliitoista on hyvin erilaiset näkemykset liiton kanssa ay-koulutuksesta. Näkemykset eroavat muun muassa kurssien kestossa ja järjestämistavassa. Jotkut työnantajat vastustavat ay-koulutusta ideologisista syistä. – Osa työnantajaliitoista haluaisi, että kurssit olisivat lyhyempiä ja järjestettäisiin pitkälti verkossa. Meillä liiton strategiassakin ensisijainen koulutuspaikka on Murikka-opisto. Kauppinen muistuttaa, että työntekijöillä ja toimihenkilöillä on usein erilaiset oppimisvalmiudet verkkokoulutukseen. Liiton koulutustutkimuksenkin mukaan jäsenet kaipaavat lähikoulutusta. – Lähikoulutuksessa opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja saavat toisistaan vertaistukea. Tämä jää verkossa helposti pois, Kauppinen sanoo. Teollisuusliitto ei vastusta koulutustoiminnan kehittämistä esimerkiksi lähija verkkokoulutusten yhdistelmillä, mutta kehittäminen ei voi olla pelkästään kurssien lyhentämistä ja siirtämistä verkkoon. PAIKALLISEEN SOPIMISEEN TUKEA KOULUTUKSELLA Koulutusoikeudet eri sopimusaloilla poikkeavat jonkin verran toisistaan. – Liitolla on tahtotila, että jäsenten koulutusoikeudet olisivat yhteneväiset. Työ sitä kohti jatkuu, Kauppinen vakuuttaa. Tavoitteena on neuvotella uusia kursseja koulutussopimuksiin, mutta helppoa se ei ole. Liitto joutuu pikemminkin puolustamaan nykyisiäkin koulutuksia. – Yksi esimerkki uusista kursseista on englanninkielinen luottamusmiesten peruskurssi, jonka osa työnantajaliitoista on jo hyväksynyt. Ulkomaalaistaustaisten jäsenten osuus kasvaa. Koulutuksen nouseviksi tarpeiksi Kauppinen näkee esimerkiksi paikallisen sopimisen ja vihreän siirtymän. Samoin teknologian ja tekoälyn kehitys haastavat työpaikat. Perusasioitakaan ei pidä unohtaa: tulossa on verkkokurssi ay-liikkeen historiasta yhteistyössä Voionmaan koulutuskeskuksen kanssa. ? Teollisuusliiton jäsenet kokevat lähikoulutuksen parhaaksi koulutusmuodoksi, koulutuspäällikkö Veli-Matti Kauppinen kertoo. A N TT I H YV Ä RI N EN EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen Teollisuusliiton jäsenten oikeus koulutukseen ei ole itsestäänselvyys. Koulutussopimukset sovitaan työnantajaliittojen kanssa tes-neuvotteluissa. Liiton koulutusyksikkö neuvottelee vuosittain työnantajan tukemista luottamushenkilöiden kursseista. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN T eollisuusliiton jäsenten oikeudet ammattiyhdistyskoulutukseen on kirjattu liiton solmimiin työehtosopimuksiin. Koulutussopimukset ovat osa työehtosopimusta ja ne sovitaan aina työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä. Työnantajan tukemat luottamushenkilöiden kurssit neuvotellaan 15 eri työnantajaliiton kanssa vuosittain, kertoo Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Veli-Matti Kauppinen. – Prosessi on raskas. Tämän vuoden kursseista neuvottelut aloitettiin viime vuoden elokuussa, + LUE LISÄÄ Teollisuusliiton neuvottelemat koulutussopimukset: www.teollisuusliitto.fi/koulutussopimukset Teollisuusliiton koulutussuunnittelija Sari Perkiön blogi työnantajan tukemasta koulutuksesta: www.tekijalehti.fi/blogi Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 40 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 40 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 11/2024 Tekijä 41 LIITOSSA A N TT I H YV Ä RI N EN ”Kentän viesti tiivistyy ostovoimaan” Pinnan alla myönteinen vire TOIMIALASEURANTA Teollisuuden toimialoilla näkymät ovat selvästi paremmat kuin vuotta aiemmin. Teollisuusliiton tutkimusyksikön toimialaseuranta (Q3/2024) kertoo, että pinnan alla on myönteistä virettä. Edelleenkin talouden suhdanne on normaalitasoa heikompi ja käynnissä on muutosneuvotteluja. Negatiiviset uutiset antavat kuitenkin turhan synkän kuvan kokonaistilanteesta. – Kemianteollisuuden toimialoilla yritykset ovat alkaneet saada uusia tilauksia yleisemminkin. Lääketeollisuudella menee erittäin hyvin. Vienti vetää muutamien menestystuotteiden siivittämänä, kertoo erikoistutkija Matti Roitto. – Puutuoteteollisuudessa yhden toiminnon lakkauttaminen voi olla uuden alku. Monia investointihankkeita on toteutunut. Jotkin talopakettien valmistajat ovat saaneet isoja tilauksia, selvittää erikoistutkija Mika Kärkkäinen. – Metalliteollisuuden aloista esimerkiksi metallien jalostus on pärjännyt hyvin verrattuna moniin toisiin Euroopan maihin, toteaa erikoistutkija Timo Eklund. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/tutkimustoiminta > Talouden ja työllisyyden seuranta Palkkavarkaus kriminalisoitava KANSALAISALOITE Tiesitkö, että palkkavarkaus ei ole Suomen lain mukaan rangaistava teko? Jos epärehellinen työnantaja ei maksa palkkaa kuten kuuluu, siitä ei seuraa mitään. Tuhannet teollisuusliittolaiset ovat jo allekirjoittaneet kansalaisaloitteen palkkavarkauden kriminalisoimiseksi. Jos et ole vielä allekirjoittanut kansalaisaloitetta, tee se nyt. Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Lue lisää ja allekirjoita: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689 palkkavarkaus! ST P TYÖEHTOSOPIMUKSET Kemianteollisuuden pääalojen työehtosopimusneuvottelut alkoivat 11. lokakuuta Helsingissä. Ensimmäisessä tapaamisessa osapuolet kertoivat neuvottelutavoitteensa. Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho kertoo, että työehtosopimusten neuvottelukierroksella on tavallista enemmän vaikeuskerrointa. – Tällä kertaa on erikoisuutena, että Suomen hallitus on työehtosopimusneuvotteluissa kolmantena pelaajana lakihankkeineen, Laiho sanoo. Orpon-Purran hallituksen toteuttamat ja suunnittelemat lakimuutokset heikentävät työntekijöiden muutosturvaa sekä asemaa työmarkkinoilla. – Maan hallituksen hanke palkattomasta sairauslomapäivästä on puhuttanut paljon, Laiho kertoo. Ammattiosastojen tekemät esitykset sekä sektorijohtokunnassa ja sopimusalojen tes-neuvottelukunnissa käydyt keskustelut luovat pohjan tavoitteille. Päällimmäisenä ovat palkankorotukset, sillä hintojen nousu on ajanut monet työntekijät ahtaalle. – Normaalilla työtä tekevällä ihmisellä ei riitä rahat. Kentän viesti tiivistyy ostovoimaan. Neuvottelut aloittaneet kemian pääalat ovat kemian perusteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus sekä öljy-, maakaasuja petrokemian teollisuus. Katso Teollisuusliiton työehtosopimusalat ja neuvottelutilanteet: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimusneuvottelut Kemianteollisuuden työehtosopimusneuvottelujen aloituskokous pidettiin 11. lokakuuta Helsingin Etelärannassa. Allekirjoita! Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 41 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 41 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• No nyt on jännä paikka Onneksi on kotivakuutus – Teollisuusliiton jäsenenä saat sen nyt -25 % turva.fi/teollisuusliitto Etu on voimassa 30.11.2024 asti. Alennuksen saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen jälkeen saat ammattiliiton jäsenenä rahanarvoisen edun: jatkuvan 10 % alennuksen! Teollisuusliiton jäsen lunasta etusi verkkokaupasta kampanjakoodilla TEOLLISUUS2024. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 42 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 42 6.11.2024 14.29 6.11.2024 14.29
• 11/2024 Tekijä 43 STIPENDI LIITOSSA Oma ala löytyi korjaamolta Hae stipendiä! Lue lisää www.teollisuusliitto.fi/osallistu/teollisuusliitonstipendi Teollisuusliitto tukee liiton opiskelijajäseniä keväällä ja syksyllä myönnettävillä stipendeillä. 500 euron stipendeillä tuetaan aktiivisia jäseniä opiskelun aikana. Hakuajat: maalis–huhtikuu ja loka–marraskuu Lue lisää, hae stipendiä itse tai vinkkaa kaverille! Teollisuusliitto palkitsi Jessica Wigellin aktiivisuudestaan viidensadan euron stipendillä. Liiton opiskelevat jäsenet voivat hakea stipendiä netissä marraskuun loppuun saakka. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA MATIAS HONKAMAA ”O lihan se vähän yllättävää, mutta tosi kivaa, luonnehtii leppävirtalainen Jessica Wigell tuntojaan, kun hän toukokuussa kuuli saaneensa Teollisuusliiton stipendin. – Hain stipendiä ensimmäisenä opiskeluvuonna, mutta silloin en sitä saanut, ja nyt kun hain sitä uudelleen, mietin, että olenko ollut tarpeeksi aktiivinen, Wigell sanoo. Wigell on kouluttautunut oppilaitostiedottajaksi ja pitänyt yhden oppilaitostiedotuksen. Keväällä hän osallistui Sakki ry:n eli Suomen ammattiin opiskelevien liiton liittokokoukseen ja parhaillaan hän suorittaa KSL-opintokeskuksen Nuori ay-vaikuttaja -koulutusta. Teollisuusliitto palkitsee kahdesti vuodessa aktiivisia opiskelijajäseniään viidensadan euron stipendillä. Toukokuussa stipendin sai 60 jäsentä. Wigell käytti stipendin elämiseen. Ajoitus osui nappiin. – Kesäkuu on aina taloudellisesti tosi tiukka, kun silloin ei tule tukia, ja kesätöistäkin palkka tulee vasta kuun lopussa. Syksyn stipendihaku on käynnissä marraskuun loppuun saakka Teollisuusliiton nettisivuilla. – Kannattaa rohkeasti hakea. Ei siinä ainakaan mitään häviä, Wigell kannustaa. TURVAA LIITOSTA Wigell suorittaa autoalan perustutkintoa Savon ammattiopistossa Varkaudessa. Hänen on tarkoitus valmistua ensi keväänä autonasentajaksi. – Ajattelin pitkään, että menen lukioon, mutta ysiluokalla se sitten napsahti, että haluan autoalalle. Kävin TET-harjoittelussa (työelämään tutustuminen) korjaamolla, ja siellä se sitten varmistui. Aivan yllättävä valinta autoala ei Wigellille ollut, sillä autoharrastusta löytyy lähipiiristä. Isänisä on ajanut rallia, isä on korjannut ralliautoja ja isäpuolikin laittaa kotona omaa autoaan. Wigell liittyi Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi oppilaitostiedottamisen kautta ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. – Olen nuoremmille kavereilleni sanonut, että jos menette ammattikouluun, niin liittykää liittoon. Teollisuusliiton jäsenyys on opiskelijoille ilmainen ja sitä kautta saa käsitystä kaikesta ja pääsee vaikuttamaan. Valmistumisen jälkeen Wigell aikoo olla muutaman vuoden töissä. Sen jälkeen hän suunnittelee jatkavansa opintojaan ammattikorkeakoulussa. – Työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Ympäri Suomea on pulaa autonasentajista. Toivon, että liitto pystyy turvaamaan työelämääni ja mahdollista työttömyyttäni, jos niin kävisi. ? TEOLLISUUSLIITON STIPENDI Teollisuusliitto myöntää vuosittain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen. Stipendejä jaetaan kahdesti vuodessa. Tämän syksyn hakukierros päättyy 30.11. Lue lisää ja tee hakemus: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliitonstipendi Viisisataa euroa on aika iso raha opiskelijalle, sanoo Teollisuusliiton stipendin saanut Jessica Wigell Leppävirralta. Hän opiskelee Savon ammattiopistossa autonasentajaksi. No nyt on jännä paikka Onneksi on kotivakuutus – Teollisuusliiton jäsenenä saat sen nyt -25 % turva.fi/teollisuusliitto Etu on voimassa 30.11.2024 asti. Alennuksen saat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen jälkeen saat ammattiliiton jäsenenä rahanarvoisen edun: jatkuvan 10 % alennuksen! Teollisuusliiton jäsen lunasta etusi verkkokaupasta kampanjakoodilla TEOLLISUUS2024. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 43 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 43 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 44 Tekijä 11/2024 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. ”Aikuisiän hienoin saavutus” ISMO LÖPPÖNEN Pääluottamusmies, Aluroll Oy, Lahti ”Muutoksen eväät -kurssille lähdin, koska halusin testata voiko vanha vielä oppia uutta. Siinä sai sitten samalla henkireiän, kun pääsi irtautumaan arjesta ja työstä kolmen kuukauden ajaksi. Kurssi oli kokonaisuutena rakennettu hienosti ja heti lähdettiin kovaa liikkeelle. Otin kaiken irti kurssista, ja osallistuin myös kaikille valinnaisille kursseille. Tärkeimmät opit sain tietokoneen ja Officeohjelmien käytöstä sekä kirjoittamisesta ja tiedonhausta. Parasta oli kuitenkin yhteen hitsautunut porukka, josta sai monta hyvää ystävää. Voin suositella Muutoksen eväät -kurssia niille, joilla on hankaluuksia pitkäjänteisessä keskittymisessä, sillä kurssilla sitä todella oppii. Suosittelen kurssia myös, jos kaipaa loikkaa pois oravanpyörästä. Näin melkein kaksi vuotta kurssin jälkeen voi sanoa, että kyseessä on heti perheen jälkeen aikuisiän hienoin saavutus. Ensimmäistä kertaa todella panostin itseeni ja sain vastineeksi todella lämpimiä muistoja, hyödyllisiä taitoja ja tärkeitä ihmissuhteita.” Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Liitto kouluttaa Muutoksen eväät – Kolmen kuukauden kurssi Murikassa 24.2.—23.5.2025 Muutoksen eväät -kurssi syventää luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, liiton hallinnon edustajien ja muiden ammattiyhdistysliikkeen aktiivien osaamista. Se antaa valmiuksia oman toimintaympäristön analyysiin, työelämän kehittämiseen ja itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Kurssilla korostuvat ohjattu, mutta itsenäinen tiedonhankinta ja tutkiva oppiminen. Kurssia voi hyödyntää myös oman työpaikan tai työyhteisön kehittämisresurssina. Opiskelu koostuu kaikille yhteisistä sekä valinnaisista opinnoista. Kaikille yhteisiä opintoja vuonna 2025 ovat muun muassa seuraavat kokonaisuudet: • Tutkimalla oppiminen: yksilöllinen ja syventävä tutkimusprosessi opiskelijan valitsemasta aiheesta • Työyhteisösovittelun perusteet koulutus •Työehtosopimussimulaatio: kolmipäiväinen roolipeli työehtoneuvottelujen maailmasta • Opiskelua ja taidollista kehittymistä tukevat opinnot tietotekniikassa, kirjoittamisessa ja puheviestinnässä • Kurssin yhteisiin opintoihin sisältyy myös opintomatka, jonka aikana tutustutaan toisen eurooppalaisen maan ammattiyhdistysja edunvalvontatoimintaan Kurssilla on kolme valinnaista kokonaisuutta. Valinnaisopinnot on opintopisteytetty: • Edunvalvojan taloustieto – kansantalous (2 op) • Sosiologian perusteet (2 op) • Taulukkolaskennan perusteet Excel-sovelluksella (1 op) Murikan kursseja joulukuussa 4.—5.12. Luottamusmiesten teemaseminaari 9.—13.12. Luottamusmiesten peruskurssi 16.—20.12. Tietotekniikka 3 (täydennyskurssi ) Muutoksen eväät -kurssi syventää osaamista Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 44 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 44 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 11/2024 Tekijä 45 MAAILMA ST EF A N JE RR EV Å N G Teslan kissa ja hiiri -leikki jatkuu RUOTSI Sähköautoyhtiö Teslan lakko täytti vuoden 27. lokakuuta. Näin sitkeä kiista on Ruotsissa täysin poikkeuksellista. Yhtiö kieltäytyy yhä neuvottelemasta autokorjaamojensa työehtosopimuksesta. IF Metall -liiton lakon käynnistyttyä alkoi kissa ja hiiri -leikki. Ensin IF Metall ja sitä tukevat muut liitot ryhtyivät lakkoon Teslaa vastaan. Sitten Tesla alkoi kiertää lakot tai on vastannut kotimaansa Yhdysvaltojen tapaan haasteilla oikeuteen. Postin työntekijöitä järjestävä liitto kieltäytyi kuljettamasta lakon aikana Teslan rekisterikilpiä. Yhtiö toimitti niitä tuhansittain salaisiin osoitteisiinsa. Arbetet -lehti paljasti juonen postiin liitetyillä paikantimilla ja löysi neljä Teslan salaista osoitetta. Lokakuussa posti niihinkin pysähtyi. Tesla hävisi jo aiemmin oikeusjutun postiboikotin laillisuudesta ja maksaa Postnordin oikeuskulut 570 000 euroa. Pohjoismaiden kuljetustyöntekijät eivät käsittele Tesloja, mutta yhtiö rahtaa ne rekoilla Juutinrauman sillan yli Tanskasta. Uusia Teslan latausasemia ei enää asenneta eikä vanhoja huolleta. Viimeksi tukilakkoon liittyivät paikallisten sähkölaitosten sähköasentajat. Göteborgissa ja Ljungbyssä uudet asemat seisovat ilman sähköä. Tesla uhkaa haastaa sähköyhtiöitä oikeuteen. Transport-liitto boikotoi Teslan talousjätteen keruuta. Dagens Nyheter raportoi, että Tesla on vuokrannut oman pakettiauton, jolla roskat viedään, usein öisin. Osa jätteestä kärrätään naapuriyritykseen, josta se kerätään. Alkuvuodesta Tesla lennätti useita kymmeniä rikkureita lyhyille työkeikoille Ruotsiin, mutta tämä on hiipunut. Nyt yhtiö etsii laajalla ilmoittelulla ja haulla uusia automekaanikkoja. Jopa IF Metallin muiden korjaamojen luottamushenkilöitä on kalasteltu Teslalle. Liitot lopettivat Teslojen katsastuksen. Tesla siirtyi toiselle katsastajalle, ja liitot laittoivat Teslat boikottiin sielläkin. Tesla on varakas yhtiö ja sen pääomistaja Elon Musk ehdoton ay-oikeuksien vastustaja. Se voi jatkaa lakkoa ja oikeusjuttuja kauan. Mutta IF Metall ei anna periksi, sen lakkokassan sanotaan kestävän 500 vuotta. ? Koonnut Heikki Jokinen IF Metallin lakkovahti Teslan toimipisteen edessä Segeltorpissa Tukholman lähellä lokakuussa 2023. Työtä viimeiseen hetkeen YHDYSVALLAT Syyskuun 27. päivänä hurrikaani törmäsi Erwinin kaupunkiin Tennesseessä. Nolichucky-joki tulvi ja iski Impact Plastic -tehtaaseen. Tulva tappoi viisi työntekijää ja yksi on vielä kateissa. Tehtaan johto sanoo tehtaalla olevan evakuointisuunnitelma. Työntekijät sanovat, etteivät ole sellaista nähneet. Heidän mukaansa poistumiskehotus tuli liian myöhään. Aiemmin johto kehotti vain siirtämään autot veden alta, ei poistumaan. Tehdas oli tulvavaroitusalueella ja alueen toinen tehdas sulki tehtaan koko päiväksi. Impact Plasticia ei suljettu. Tehtaalla ei ole toimivaa ammattiosastoa ja työntekijöistä iso osa on latinoja. Viranomaiset tutkivat yrityksen toimia, mutta työ on yhä kesken. Valtava palkkavarkaus tutkintaan ILO Yhdeksän maailman ammattiliittojen kattojärjestöä teki syksyllä valituksen Israelin toiminnasta Kansainväliselle työjärjestö ILO:lle. Hamasin hyökättyä julmasti Israeliin 7. lokakuuta viime vuonna, Israel jätti valituksen mukaan maksamatta lähes 200 000 palestiinalaisen jo ansaitun palkan. ILO:n raportin mukaan syysja lokakuun palkkapäivä olisi ollut useilla 9. tai 10. lokakuuta, mutta palkka jäi saamatta. Menetykset ulottuivat useiden viikkojen palkkaan. Lähes kaikkien palestiinalaisten pääsy maahan kiellettiin. Palkanmaksu lopetettiin työsopimusten vastaisesti ilman irtisanomista ja korvauksia. Kattojärjestöt sanovat, että Israel rikkoo räikeästi ILO:n yleissopimusta 95 palkansuojelusta. Israel liittyi siihen 1959. Valituksen tehneet järjestöt edustavat 207 miljoonaa työntekijää 160 maassa. LIITOSSA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. ”Aikuisiän hienoin saavutus” ISMO LÖPPÖNEN Pääluottamusmies, Aluroll Oy, Lahti ”Muutoksen eväät -kurssille lähdin, koska halusin testata voiko vanha vielä oppia uutta. Siinä sai sitten samalla henkireiän, kun pääsi irtautumaan arjesta ja työstä kolmen kuukauden ajaksi. Kurssi oli kokonaisuutena rakennettu hienosti ja heti lähdettiin kovaa liikkeelle. Otin kaiken irti kurssista, ja osallistuin myös kaikille valinnaisille kursseille. Tärkeimmät opit sain tietokoneen ja Officeohjelmien käytöstä sekä kirjoittamisesta ja tiedonhausta. Parasta oli kuitenkin yhteen hitsautunut porukka, josta sai monta hyvää ystävää. Voin suositella Muutoksen eväät -kurssia niille, joilla on hankaluuksia pitkäjänteisessä keskittymisessä, sillä kurssilla sitä todella oppii. Suosittelen kurssia myös, jos kaipaa loikkaa pois oravanpyörästä. Näin melkein kaksi vuotta kurssin jälkeen voi sanoa, että kyseessä on heti perheen jälkeen aikuisiän hienoin saavutus. Ensimmäistä kertaa todella panostin itseeni ja sain vastineeksi todella lämpimiä muistoja, hyödyllisiä taitoja ja tärkeitä ihmissuhteita.” Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Liitto kouluttaa Muutoksen eväät – Kolmen kuukauden kurssi Murikassa 24.2.—23.5.2025 Muutoksen eväät -kurssi syventää luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, liiton hallinnon edustajien ja muiden ammattiyhdistysliikkeen aktiivien osaamista. Se antaa valmiuksia oman toimintaympäristön analyysiin, työelämän kehittämiseen ja itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Kurssilla korostuvat ohjattu, mutta itsenäinen tiedonhankinta ja tutkiva oppiminen. Kurssia voi hyödyntää myös oman työpaikan tai työyhteisön kehittämisresurssina. Opiskelu koostuu kaikille yhteisistä sekä valinnaisista opinnoista. Kaikille yhteisiä opintoja vuonna 2025 ovat muun muassa seuraavat kokonaisuudet: • Tutkimalla oppiminen: yksilöllinen ja syventävä tutkimusprosessi opiskelijan valitsemasta aiheesta • Työyhteisösovittelun perusteet koulutus •Työehtosopimussimulaatio: kolmipäiväinen roolipeli työehtoneuvottelujen maailmasta • Opiskelua ja taidollista kehittymistä tukevat opinnot tietotekniikassa, kirjoittamisessa ja puheviestinnässä • Kurssin yhteisiin opintoihin sisältyy myös opintomatka, jonka aikana tutustutaan toisen eurooppalaisen maan ammattiyhdistysja edunvalvontatoimintaan Kurssilla on kolme valinnaista kokonaisuutta. Valinnaisopinnot on opintopisteytetty: • Edunvalvojan taloustieto – kansantalous (2 op) • Sosiologian perusteet (2 op) • Taulukkolaskennan perusteet Excel-sovelluksella (1 op) Murikan kursseja joulukuussa 4.—5.12. Luottamusmiesten teemaseminaari 9.—13.12. Luottamusmiesten peruskurssi 16.—20.12. Tietotekniikka 3 (täydennyskurssi ) Muutoksen eväät -kurssi syventää osaamista Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 45 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 45 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 46 Tekijä 11/2024 LYHYET PE TR I BL O M Q VI ST "Eniten surettaa niiden työttömäksi jäävien puolesta, joihin maan hallituksen leikkaukset nyt osuvat", pääluottamusmies Osmo Kääriäinen sanoo. LUETUIMMAT LOKAKUUSSA www.tekijälehti.fi JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jos jäsenmaksusi ei ole työnantajaperinnässä, voit maksaa sen eAsioinnissa Jäsenmaksutiedot-sivulla. Maksutapana on verkkopankkimaksut ja uutena MobilePay. Valitse jäsenmaksulaskurissa jäsenmaksun ajanjakso, lisää bruttotulosi ja paina ”Maksa Paytraililla”. Jos valitset MobilePayn, lisää puhelinnumerosi, niin maksupyyntö ilmestyy puhelimellesi nimellä Teollisuusliitto ry. ? eAsioinnissa voit päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi, katsoa jäsenmaksutietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautuksen tai tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Annathan A-Kassalle luvan välittää työttömyystietosi Teollisuusliitolle? Kirjaudu A-Kassan eAsiointiin: valitse Asetukset > Työttömyystiedon välittäminen ammattiliittoon > valitse kyllä ja tallenna. Välityslupa koskee luvan antamisen jälkeistä aikaa. Vaihtoehto ei näy, jos olet antanut luvan aiemmin. ? Jos jäsenmaksussasi on puutteita syyskuun ajalta, saat meiltä tekstiviestin numerosta +358 414 001 659. Vastaamalla viestiin voit selvittää asian, tilata maksuviitteet sähköpostiisi tai jättää soittopyynnön. Puhelu tulee numerosta 045 782 00599. ? Kun jäät eläkkeelle, lähetä kopio eläkepäätöksestä Jäsenpalveluun. ? Jäsenpalvelun puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. Sähköpostiosoite on jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi ? Palkitsemisjärjestelmien tarkoitus on parantaa tulosta ja kannustaa työntekijöitä – käytännöt vaihtelevat suuresti ? Metsä Wood lopettaa vanerituotannon Suolahdessa Äänekoskella – ”Shokeeraava ja erittäin valitettava päätös” ? Mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvotellaan jatkoa kymmeniin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin ? Kulttuuriviikonloppu Murikassa: ”Välillä jo ihan itkettikin” ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat Metsä Wood lopettaa Suolahden vaneritehtaat MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS Metsä Groupiin kuuluva Metsä Wood aloitti lokakuussa muutosneuvottelut koivuja havuvaneria tuottavalla Äänekosken Suolahden tehtaillaan. Muutosneuvottelut koskevat koko henkilöstöä, 370 henkeä. Yhtiö suunnittelee vanerituotannon lopettamista tehtailla. – Päätös on hyvin shokeeraava. Tämä on Suomen toiseksi vanhin vaneritehdas, Suolahden tehtaiden pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kuvailee. Hän näkee positiivisena sen, että osa irtisanottavista tulee työllistymään Metsä Groupin muihin yksiköihin. Metsä Wood perustelee lakkautuspäätöstään kannattavuusongelmilla. Yhtiön suunnitelmissa koivuvanerin tuotanto Suolahdessa päättyisi ensi vuoden alussa, ja havuvanerin tuotanto olisi päättymässä vuoden 2026 loppuun mennessä. – Merkit olivat ilmassa, mutta nopeat aikataulut olivat yllätys. Koivutehtaan kannattavuudessa on ollut haasteita Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/uutiset Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 46 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 46 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 11/2024 Tekijä 47 AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA eira.fi eira.fi Koskaan ei ole liian Koskaan ei ole liian myöhäistä myöhäistä Eiran aikuislukio Eirassa voit suorittaa tutkinnon valmistua ylioppilaaksi korottaa arvosanoja kerrata pääsykokeisiin opiskella omaan tahtiin opiskella yksittäisiä aineita opiskella verkossa Jäivätkö opiskelusi kesken tai aloittamatta, haluat korottaa arvosanojasi tai kerrata pääsykokeisiin? ILMOITTAUDU ILMOITTAUDU v oit aina aloittaa uudelleen. EIRAN AIKUISLUKIOSSA EIRAN AIKUISLUKIOSSA Hae hyvinvointilomaa! LOMAT Hyvinvointilomat ry järjestää tuettuja täysihoitolomia lapsiperheille, työttömille sekä eläkeläisille. Tuettuja lomia haetaan Hyvinvointilomien kotisivujen kautta, tai hakulomakkeita voi myös tilata puhelimitse 010 830 3400 tai sähköpostilla toimisto@hyvinvointilomat.fi . Tuettu loma myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Vuoden 2025 hyvinvointilomien hakuajat: ? 1.–30.11.2024 haetaan tammi– toukokuun lomille ? 1.–31.3.2025 haetaan kesä– syyskuun lomille ? 1.–31.8.2025 haetaan loka– joulukuun lomille Lue lisää ja hae lomaa: www.teollisuusliitto.fi/ hyvinvointilomat Kysyntää englanninkieliselle koulutukselle riittää Sovitaanko, että tehdään Suomeen entistä parempia työpaikkoja KAMPANJA Teollisuusliiton uusi Sovitaanko, että… -kampanja kirkastaa liiton roolia ja merkitystä sekä edistää jäsenhankintaa ja -pitoa. Kampanjassa on kyse tiedon lisäämisestä, mielikuvien muokkaamisesta, jäseneksi liittymiseen kannustamisesta ja liittymisen perustelemisesta sekä jäsenten sitouttamisesta ja voimaannuttamisesta. Näillä edistetään myös muita Teollisuusliiton tavoitteita kuten edunvalvonta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja keskustelun herättäminen. Kampanja näkyy ja kuuluu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, radiossa, televisiossa, julkisilla paikoilla ja liiton omissa kanavissa. Kampanjan verkkosivuilla on tarjolla lisää tietoa kampanjasta ja esimerkiksi tulostettavaa kampanjaaineistoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisää: www.parempaatyöelämää.fi MAAHANMUUTTAJAT Lokakuun alussa järjestetty Union News – training for foreign language members on Teollisuusliiton tuorein lisäys ulkomaalaistaustaisille jäsenille suunnattuun kurssivalikoimaan. Frank Ogheneruno Akpedeye oli paikalla ensimmäistä kertaa. Akpedeye työskentelee operaattorina Teleste Information Solutionsilla Forssassa ja on hiljattain kiinnostunut liiton toiminnasta. – On mukava olla täällä ja tavata uusia ihmisiä. On hyödyllistä tietää, miten liitto toimii ja mitä se tekee, Akpedeye sanoo. Kurssin sisältö oli koostettu aiemmin järjestetyn Rules of working life -kurssin osallistujien toiveiden pohjalta. – On tärkeää järjestää koulutusta, joka saavuttaa jäseniä heidän ymmärtämällään kielellä. Koulutus tuo ulkomaalaistaustaisia jäseniämme yhteen ja kertoo, että he eivät ole yksin, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Martti Paavilainen sanoo. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/liitossa Also in English: www.tekijalehti.fi/in-english The collective message is clear: More courses in English are wanted JY RK I LU U KK O N EN Frank Ogheneruno Akpedeye Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 47 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 47 6.11.2024 14.48 6.11.2024 14.48
• 48 Tekijä 11/2024 . ”Jag skulle säga att stämningen är sådan att vi är förväntansfulla. Förhandlingarna pågår hela tiden. I fortsättningen förhandlar vi med ett större gäng och förtroendemännen från alla UPM Timbers fyra sågar i Finland kommer att vara med. Det här har ju blivit ett enda förhandlande hela tiden efter att Skogsindustrin rf. lämnade förhandlingsborden och avtalen görs upp företagsvis. Det här är inte vettigt! Det är en svår situationen för alla, också arbetsgivarna. Det går åt väldigt mycket resurser till det. I vårt fall har det också lett till att vi på samma industritomt har tre olika företag med tre olika avtal – på samma arbetsplats. Splittra och härska, kort och gott. Från arbetsgivarna hörs det ju främst krav på ”flexibilitet”, det är bara det de vill ha. Jag är fortfarande sur på att vi gav efter för lätt i samband med Vägande skäl -strejkerna i våras. De övriga skogsjättarna Metsä Group och Stora Enso har redan avtalen i mål. Industrifacket kommer nog att få bråttom och det kommer att bli arbetsdrygt, men jag tror nog att vi också kommer att ha ett avtal före det nuvarande löper ut vid årsskiftet. Vi vill ha minst lika stora löneförhöjningar som teknologiindustrin. Senast gjorde vi upp ett avtal en månad innan dem och fick bli besvikna.” ”Faktum är att allt har blivit dyrare, vare det sig det handlar om kaffepaket eller bilar. Kravet på ordentliga löneförhöjningar är stort och sanningen är att utan inhemsk köpkraft så lider alla. Jag tror att det kommer att bli väldigt svåra och långa förhandlingar den här gången. Vinterns och vårens politiska strejker mot regeringsprogrammet kommer garanterat att komma upp och arbetstagarna bli beskyllda för att strejkerna kostade företagen flera hundra miljoner. Det som är viktigt är att försämringarna som regeringen infört inte skrivs in i kollektivavtalen. Jag ser till exempel höjandet karensdagarna från fem till sju som en mycket dålig sak. En första sjukdag utan lön orsakar också alla möjliga problem. Det skulle kunna leda till att någon bestämmer sig för att vara hemma längre än man Avtalsrörelsen pågår som bäst och Industrifacket förhandlar om anställningsvillkoren för medlemmarna i ett läge där regeringen redan gått åt de anställdas rättigheter samtidigt som köpkraften för löntagarhushållen lidit. Tekijä kollade läget med huvudförtroendemän i olika avtalsbranscher. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM OCH JOHANNES TERVO Vuokko Piippolainen är huvudförtroendeman för de runt 70 anställda i produktion på Alholmens såg. AVTALSRÖRELSEN Svåra förhandlingar väntar JO H A N N ES TE RV O VUOKKO PIIPPOLAINEN Alholmens såg i Jakobstad UPM Timber Mekanisk skogsindustri / företagsspecifikt kollektivavtal VUOKKO PIIPPOLAINEN: RONNY LINDBLOM: Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 48 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 48 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 11/2024 Tekijä 49 egentligen skulle behöva bara för att någon kanske tänker att man ändå inte ens fått lön för första dagen. På fabriksgolvet är det aningen lugnare nu. Det brukar vara så att det alltid blir mer jobb efter sommaren, men nu har det varit tystare. Våra produkter går nästan till 85 procent på export och främst till Europa och där är det många länder där ekonomin går trögt nu. Jag tror ändå att det går mot det bättre. Senaste gångerna har löneuppgörelsen innehållit lönepåslag på 0,2 eller 0,3 procent som man delar ut lokalt. Senast var det arbetsgivaren som delade ut den, men tidigare år har det varit arbetstagarna som valt hur den löneförhöjningen fördelas.” ”Det är många som är fundersamma här på fabriksgolvet. Vad kan vi vänta oss, vad förhandlar de om? Det sker ju bakom låsta dörrar. Den här gången är det garanterat mycket mera arbete med textfrågorna då arbetsgivaren vill ha in regeringens försämringar i kollektivavtalen. Utgångsläget är inte det bästa och jag hoppas på att det blir bra och inte en riktig soppa. I en situation där vi har en borgerlig regering, och arbetsgivarna trycker på, så tror jag det kommer att bli väldigt svåra förhandlingar, riktigt tufft. Det kommer antagligen att krävas stridsåtgärder. Mitt jobb som huvudförtroendeman är att göra det tydligt för medlemmarna på arbetsplatsen vad det är som gäller vid stridsåtgärder, men det brukar inte vara ett problem här. Risken för att det lite inflammerade läget blossar upp här finns eftersom det påverkat stämningen att de inhyrda arbetstagarna inte deltog i de politiska strejkerna senast. Nu gäller det ju egna avtal och förmåner. Industrifacket öppnade i våras för att sluta upp med lokala avtal. Så länge vi har ett allmänbindande kollektivavtal ser jag ändå oss vara ganska trygga. Det skulle bli verkligen svårt om teknosektorn tvingas till företagsvisa avtal som inom skogsbranschen. Firman går bra för tillfället och vi jobbar på högtryck då orderstocken på framför allt sopbilssidan är full. Vi kan inte hålla på med löneförhöjningar på två procent. Nu ska vi snacka andra siffror. Men när har arbetsgivarna sagt att ekonomin går bra och nu finns det rum för ordentliga lönepåslag? Mycket snackas det om nordiska modellen från regeringshåll, men då tycker jag att de kanske skulle ta en titt på förhandlingskulturen där.” ? PA TR IK LI N D ST RÖ M JO H A N N ES TE RV O RONNY LINDBLOM Parlok, Pargas Plastoch kemisk produktindustri KENT-JOHAN SVARVAR Närpes Träoch Metall Närpes Teknologiindustrin På Parlok tillverkar runt 25 produktionsanställda bland annat stänkskärmar. Ronny Nordblom har varit huvudförtroendeman i 16 år. Kent-Johan Svarvar är huvudförtroendeman för de sammanlagt drygt 300 anställda i produktion på NTM. Företaget tillverkar bland annat sopbilar. JO H A N N ES TE RV O PÅ SVENSKA KENT-JOHAN SVARVAR: Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 49 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 49 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 50 Tekijä 11/2024 TESLA Ett år av strejk på Tesla TEXT JOHANNES WARIS BILDER IF METALL ILLUSTRATION EMILIE UGGLA OCH ISTOCK Den nordiska modellen för arbetsmarknaden mot värdens mäktigaste man. Så har man beskrivit konflikten mellan elbilsjätten Tesla och facket IF Metall i Sverige. D et amerikanska elbilsbolaget har varit verksamt i Sverige i 12 år och sedan 2017 har facket aktivt försökt få till stånd en överenskommelse om kollektivavtal. Den 27 oktober 2023 inledde facket en strejk som fått en hel del uppmärksamhet världen över. Det är första gången som organiserade arbetare inleder en konflikt mot Tesla som i alla länder där företaget har verksamhet vägrat kollektivavtal för de anställda. – Elon Musk får helt enkelt ta seden dit han kommer. I Norden sätter vi oss ner vid förhandlingsbordet, arbetstagare och arbetsgivare, och förhandlar om kollektivavtal. Det får också Musk respektera, sade Johan Lindholm, ordförande för svenska LO till Tekijä i december 2023. Ett år in i strejken står vi kvar där vi började. Facket vill att Teslas dotterbolag i Sverige, TM Sweden, tecknar avtal vilket företaget inte går med på. Hösten 2024 meddelar facket att mer än hälften av de Tesla-anställda i Sverige strejkar. ? 17 OKTOBER 2023 IF Metall varslar om strejk från 27.10 på Teslas bilverkstäder och serviceställen i Sverige. Varslet gäller sammanlagt 130 anställda på sju orter. 1 Teslastrejken 2023 Strejken har börjat! Marie Lindström stöttar Tesla-strejken i ur och skur. 27 OKTOBER 2023 Strejken inleds på sju orter i Sverige. IF Metall placerar ut strejkvakter. På flera verkstäder fortgår arbetet med strejkbrytare. Samtidigt varslar facket Transport om blockad mot införsel av Tesla-bilar i fyra hamnar i Sverige. Serviceoch kommunikationsfacket Seko utlyser blockad mot postutdelning till Tesla, däribland registerskyltar. 2 NOVEMBER 2023 Sympatiåtgärderna inleds. 3 Hjälp våra strejkan de medlem mar på Tesla genom att komma till vår manifes tation och visa ditt stöd! Sedan den 27 oktober strejkar IF Metall eftersom Tesla vägrar teckna kollektiv avtal. Våra strejkan de medlem mar på Tesla i Malmö berättar om långa arbetsd agar utan övertids ersättni ng, dålig arbetsm iljö och avsakna d av en rimlig tjänstepension . De vittnar också om ett lönesys tem som helt och hållet bygger på en subjekt iv bedömn ing av närmsta chef. I Sverige omfatta s 9 av 10 arbetare av kollektiv avtal. Den svenska modelle n med starka parter som förhand lar sig fram till kollektiv avtal har gett Sverige en stabilite t på vår arbetsm arknad som andra länder avunda s. När Tesla vägrar teckna kollektiv avtal med IF Metall, så påverka r det inte bara våra medlem mar på Tesla utan hela motorb ransche n. För om en arbetsg ivare tillåts dumpa villkoren så riskerar andra företag att slås ut – eller vilja följa efter för att konkurr era. Så kan vi inte ha det. I Sverige kör vi med kollektiv avtal. Tisdage n den 10 septem ber kl 17.30 är du välkom men att delta i vår manifes tation på Möllevå ngstorg et. Våra strejkan de medlem mar komme r att berätta om varför de strejkar . På plats finns även företräd are för IF Metall, tyska IG Metall och en rad fackförbund som stöttar strejken med sympat iåtgärde r. I Sverige kör vi med kollektiv avtal Manifes tation den 10 septem ber kl 17.30 på Möllevå ngstorg et Strejkvakt på en av sju verkstäder i strejk. + LÄS MER PÅ SVENSKA www.tekijalehti.fi/svenska Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 50 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 50 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 11/2024 Tekijä 51 PÅ SVENSKA DECEMBER 2023 Finska transportfacket AKT och fackförbund i Norge och Danmark inleder en sympatiåtgärd i form av en blockad mot Tesla-bilar i hamnarna. 5 14 JUNI 2024 På Teslas bolagsstämma i Austin, Texas i USA höjdes röster för kollektivavtal. Förslaget vann inte stöd. Elon Musks andel av vinsten höjdes däremot märkbart. 7 9 2024 Fackförbund världen över stöder strejken i Sverige. Marie Lindström stöttar Tesla-strejken i ur och skur. MAJ 2024 Den fackliga tidningen Dagens Arbete avslöjar att Tesla flyger in utländska strejkbrytare till verkstäderna. Företaget klarar också av att ta sig runt blockaderna på andra sätt. 6 Teslastrejken var ett givet tema på första maj 2024. Servicetekniker Janis Kuzma har deltagit i strejken sedan första början. Kuzma talade på en manifestation i Malmö. 23 NOVEMBER 2023 Teslas ägare Elon Musk kommenterar för första gången nyheten om att Postnord inte längre levererar registerskyltar. ”This is insane" , det här är galenskap, skriver han på X. 4 NOVEMBER 2023 Sympatiåtgärderna inleds. IF Metalls ledning besökte strejkvakter i november 2023. Strejkstämning i Norrland. OKTOBER 2024 En av Teslas största enskilda aktieägare, den norska Oljefonden, kräver att Tesla ingår kollektivavtal. 8 NOVEMBER 2024 Parterna diskuterar kontinuerligt men läget är fortfarande låst. Strejkvakt på en av sju verkstäder i strejk. På äkta svenskt vis ska strejkvakter bjudas på fika. Förutom Teslas hårdnackade attityd kämpade strejkande med vädret i Umeå. Samarbete mellan IF Metall, Livs och Kommunal i Stockholm. Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 51 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 51 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! In the app, employees and employers can easily check the terms and conditions of employment of their sector, including wages, working hours and holidays. Switching between languages in the multilingual app makes interaction easier in situations where the employee and employer do not share a language. Essential content in the app is available also without a mobile connection. Reliable, free, no authentication required. Protect your future – join Industrial Union! Industrial Union (Teollisuusliitto) is a trade union that looks after your interests in working life. If you study or work in a sector that is represented by Industrial Union, this union is for you. As a member of Industrial Union, you are protected! As a member of Industrial Union, you have access to personal counselling and help on employment-related matters, free training and other benefits. Learn more and join today! D O W N L O A D T H E T E OL L IS U U SL I I TO N H ER M ES AP P The Teollisuusliiton Hermes app is free of charge for all users. The terms and conditions of employment listed in the app are based on sector-specific collective agreements between Industrial Union and employers’ federations. The Teollisuusliiton Hermes app includes the following five industries: Rural industries, Horticultural branch, Manual work in forestry, Plant nursery branch and also Technology industry as the latest. In future, we are about to extend the app to cover even more industries. Tekijä_10_2024_Hermes.indd 2 Tekijä_10_2024_Hermes.indd 2 9/24/2024 10:15:41 AM 9/24/2024 10:15:41 AM Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 52 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 52 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 11/2024 Tekijä 53 IN ENGLISH + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen Role of the Industrial Union likely to grow NEW LAW The importance of collective bargaining will not disappear in Finland. Notwithstanding the fact that the Orpo-Purra Government strongly favours employers when it comes to the labour market rules and structures. – In Finnish society, the importance of collective bargaining is still central. Our labour law still stipulates very little about minimum conditions. These are decided in the generally binding collective agreements, says Antti Malste, the Head of External Communications in the Industrial Union. The fact that legislation does not define a minimum salary or terms of employment, makes collective bargaining important for all wage and salary earners. Many of the collective agreements are generally binding. These set the minimum terms of employment that every company in the branch of industry must follow. Now, the Government advocates a so-called export-led wage model. They want to stipulate that the National Conciliator cannot propose, for any sector, pay rises that exceed the ones reached in the export sector. The task of the National Conciliator is to assist collective bargaining by conciliating labour disputes when outside help is needed to strike a deal. The arbitration system is based on the Act on Mediation in Labour Disputes. Traditionally, the negotiating parties go to meet the National Conciliator only when negotiations have reached an impasse. – Should the law be accepted, the importance of the National Conciliator will decrease dramatically. Conversely, the role of the Industrial Union will increase considerably. The export-led industry, on the basis of the law, will set the ceiling for all pay rises, Malste says. Another consequence of the new law can be an increase in the number of strikes. – In the future, employers will have no interest in resolving disputes with employees, but opt to take the case to the National Conciliator. He or she offers at most what has been reached in the export industry agreements. Only by striking, can one get more than that offered by the office of the National Conciliator. ? The 200,000 member strong Industrial Union has, in a way, negotiated for two million employees in the past, too. Now, this is being written into law, says Antti Malste. + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Politics or negotiations? POLITICS The Orpo-Purra right-wing Government has become involved to an exceptional extent in the workings of the labour market. This is unusual in Finland, where the trade unions and employers' associations have had a wide measure of autonomy to negotiate agreements. With this new policy, the government has, in fact, made itself a party in labour market issues. This development is not right. – Labour market issues are becoming politicised. These issues are being put before parliament more and more, which is not a good thing. This diminishes the predictability of the labour market and weakens the possibilities of employees and employers agreeing on matters concerning the issues of their daily life, says Antti Malste, the Head of External Communications in the Industrial Union. Workers should not take it as given, that future governments will essentially overturn the decisions made now. Right-wing parties trust and believe that even in the future, governments will include men and women who will guarantee that labour legislation will not change in favour of employees, Malste says. – This means that employees should take better care to ensure that their voice is also strongly made heard in parliament. Up-to-date information on working and living in Finland Download the Industrial Union app for employees and employers Teollisuusliiton Hermes App! In the app, employees and employers can easily check the terms and conditions of employment of their sector, including wages, working hours and holidays. Switching between languages in the multilingual app makes interaction easier in situations where the employee and employer do not share a language. Essential content in the app is available also without a mobile connection. Reliable, free, no authentication required. Protect your future – join Industrial Union! Industrial Union (Teollisuusliitto) is a trade union that looks after your interests in working life. If you study or work in a sector that is represented by Industrial Union, this union is for you. As a member of Industrial Union, you are protected! As a member of Industrial Union, you have access to personal counselling and help on employment-related matters, free training and other benefits. Learn more and join today! D O W N L O A D T H E T E OL L IS U U SL I I TO N H ER M ES AP P The Teollisuusliiton Hermes app is free of charge for all users. The terms and conditions of employment listed in the app are based on sector-specific collective agreements between Industrial Union and employers’ federations. The Teollisuusliiton Hermes app includes the following five industries: Rural industries, Horticultural branch, Manual work in forestry, Plant nursery branch and also Technology industry as the latest. In future, we are about to extend the app to cover even more industries. Tekijä_10_2024_Hermes.indd 2 Tekijä_10_2024_Hermes.indd 2 9/24/2024 10:15:41 AM 9/24/2024 10:15:41 AM A N TT I H YV Ä RI N EN Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 53 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 53 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• ULLA LUUKKAINEN Levyprosessin hoitaja Metsä Wood, Suolahden koivuvaneritehdas 54 Tekijä 11/2024 HARRASTAJA HARRASTAJA Kuulan voimaa Äänekoskelainen Ulla Luukkainen hurahti kahvakuulaurheiluun reilut kymmenen vuotta sitten ja on nyt lajin maailmanmestari. Seuraavat kisat ovat jo tähtäimessä. TEKSTI MARIA MARKUS KUVAT TOMMI ANTTONEN Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 54 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 54 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• Ulla Luukkaisen mielestä parasta kahvakuulaurheilussa on lajin monipuolisuus. ”Kahvakuulalla pystyy tekemään ihan mitä vain. Vain mielikuvitus on rajana.” 11/2024 Tekijä 55 VAPAALLA H ikikarpalot kohoavat ohimoille, lihakset ovat maitohapoilla ja happikin meinaa loppua. Silti Ulla Luukkainen pitelee 16 kilon rautaista kuulaa tiukalla näppiotteella ja vetää sen jälleen hallitusti ylös. Jokainen liike vaatii keskittymistä, voimaa, sitkeyttä, kestävyyttä, koordinaatiokykyä ja mielenhallintaa, mutta juuri tässä hetkessä hän tuntee olevansa omimmillaan. – Olen pitkäpinnainen puurtaja ja tykkään siitä, että voin vain laskea toistoja minuutissa, kun kello naksuttaa eteenpäin. Vaikka se voi kuulostaa vähän tylsältä, se on jollain tavalla terapeuttistakin, hän sanoo. Luukkainen ei ollut mikään voimanainen ennen kuin tapahtui ”hurahdus”. Vuonna 2013 hän sai ensimmäisen kahvakuulansa syntymäpäiväksi ystävältään ja ajatteli, että pitäähän sitä opetella käyttämään. Hän osallistui Sumiaisten koululla järjestetylle kahvakuulajumppatunnille. Jo ensimmäinen kerta koukutti. – Sen verran löytyi lahjoja lajin parista, että siitä lähti tie ensin salikisoihin Konnevedelle ja sitten saman vuoden SM-kisoihin, joista tulikin pronssia, hän muistelee. – Ja nälkähän alkoi siitä vain kasvaa, eikä minua enää saanut eroon kuulista millään. MAAILMANENNÄTYKSIÄ RIKKOMASSA Sittemmin kahvakuulakisat ovat vieneet Ulla Luukkaista ympäri Eurooppaa, ja hän on löytänyt omimman lajinsa niin sanotuista maratonsuorituksista. Kun suoritusaika klassisessa kahvakuulaurheilussa on kymmenen minuuttia, esimerkiksi puolimaratonissa suoritusaika on puoli tuntia. Ultramaratonit saattavat kestää kuusikin tuntia, kuten Luukkaisen oman seuran järjestämissä ultramaratonkilpailuissa viime kesänä Sumiaisissa. Siellä Luukkainen taisteli maailmanennätyksen. – Tein 12 kilon kuulalla 3 555 puolitempausta. Kerran tunnissa sai pitää viiden minuutin vessatauon, muuten nostettiin koko kuusi tuntia. Olihan sen urakka, ja henkinen kantti oli koetuksella. Kesti kyllä jonkin aikaa, ennen kuin taas halusi kuulaan koskea, hän naurahtaa. Liikkeet kahvakuulakisoissa ovat puolitempauksen lisäksi esimerkiksi työntö, tempaus sekä rinnalleveto. – Ne ovat siis pitkälti samanlaisia kuin painonnostossakin, hän selventää. Säännöt kisoissa ovat tiukat, mutta simppelit. Kuulaa ei saa laskea maahan ennen kuin aikaraja on täynnä. Jos näin tapahtuu, suoritus hylätään. Toisen maailmanennätyksen Luukkainen sai plakkariin Tanskan Nyborgissa viime keväänä, josta hän palasi kotiin maailmanmestarina. Hän voitti mestaruuden 40–49-vuotiaiden puolitempauksessa 16 kilon kuulalla. Saman painoluokan avoimissa Luukkaisen tuloksella 525 voitettiin hopeaa. Lisäksi Luukkainen saavutti kisoista Master of Sport -tuloksen, joka on lajin maratonpuolella himotuin titteli. – Se on kova tulos. Harvoin kehun itseäni, mutta näistä saavutuksista olen ylpeä. KAHVAKUULAJUMPAN PUOLESTA Parasta kahvakuulaurheilussa on Luukkaisen mielestä lajin monipuolisuus. – Kahvakuulalla pystyy tekemään ihan mitä vain. Ainakin, kun puhutaan kahvakuulajumpasta, vain mielikuvitus on rajana. Ja kun saavuttaa tietyn pisteen, haluaa kokeilla treenata isommalla kuulalla. Hän kertoo jättävänsä mieluummin väliin kisatreenin kuin jokaviikkoisen kahvakuulajumppatunnin. Kisatreenillä hän tarkoittaa tekniikan hiomista niin, että kisaliike saadaan varmasti teknisesti puhtaaksi. – Toistoja, toistoja ja toistoja. Aika tylsää siis. Kahvakuulajumppaa hän vetää itsekin omassa pienessä, mutta aktiivisessa ja etenkin kahvakuulaja voimaurheilussa meritoituneessa urheiluseurassaan Sumiaisten Kunnossa. Lisäksi hän toimii seuransa sihteerinä ja on mukana junioritoiminnassa sekä kisajärjestelyissä. Ensi vuoden maaliskuussa seura järjestää lajin SM-kisat, ja Luukkainen on tietysti kisoissa puuhanaisena. – Olen sotkeutunut aika moneen, hän myöntää. Herää kysymys, miten 42-vuotiaalla kolmen alle 10-vuotiaan lapsen äidillä, joka tekee kolmivuorotyötä, riittää aikaa kaikkeen tähän. Ainakin yksi vastaus löytynee siitä, että hän luottaa treenin suhteen siihen, että laatu korvaa määrän. – Jos saan tehtyä kaksi hyvää treeniä viikossa kahvakuulajumpan lisäksi, se on jo tosi kova tulos. Nykyisin palautuminen tuntuu entistä tärkeämmältä. Hän kertoo yrittävänsä pitää kiinni vähintään seitsemän tunnin yöunista, joskin yövuoroviikoilla se harvoin onnistuu. Silloin treeniä on kevennettävä. Toisaalta hän painottaa sitä, että kilpaurheilu antaa voimia arkeen ja tuo ryhtiä elämään. – Pakkohan sitä on pitää huolta kunnostaan, muuten ei jaksa. ? Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 55 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 55 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 56 Tekijä 11/2024 56 Tekijä 11/2024 Vain työttömyyskassan jäsenenä voit saada ansiopäivärahaa. Tietoa työttömyysturvasta ja ajankohtaisista aiheista A-kassa.fi Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! A-kassa.fi | puh.020 690 455 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan Voit arvioida pävärahasi määrän » A-kassa.fi/laskuri 1. Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi 2. Tee päivärahahakemus eAsioinnissa A-kassa.fi/eAsiointi ja lähetä hakemus 3. Seuraa hakemuksesi käsittelyä eAsioinnissa 20.12.2024 — 1.1.2025 A-kassa.fi AUKIOLO VUODENVAIHTEESSA Kassa on kiinni Tarkemmat tiedot kotisivuiltamme Osallistu mobiilikorttiarvontaan – voita kätevä ruokatermos! Arvomme 20 kappaletta ruokatermospulloja kaikkien niiden kesken, jotka lataavat mobiilikortin ja ilmoittautuvat mukaan arvontaan viimeistään 31.12.2024. Ilmoittaudu arvontaan näin: Avaa mobiilikortti puhelimessasi ja siirry vasemman yläkulman valikkoon. Valitse Arvonta ja ilmoittaudu mukaan ohjeita noudattamalla. 1. Kirjaudu eAsiointiin osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. Tunnistaudu henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 2. Klikkaa Jäsentiedot ja tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. 3. Mene kohtaan Jäsenkortit ja valitse Tilaa mobiilijäsenkortti. 4. Saat matkapuhelimeesi linkin, josta voit ladata kortin puhelimeesi. Jos sinulla ei vielä ole mobiilikorttia, tilaa se näin: Onnea arvontaan! Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 56 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 56 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 11/2024 Tekijä 57 Va lm et in jo ht aj a G us ta f W . W re de es it te le e up ou ut ta tr ak to ri a pr es id en tt i U rh o Ke kk os el le H el si ng in M es su ha lli ss a. To ur ul an te ht ai lla ko ot tu Va lm et 33 D ol i te ht aa n en si m m äi ne n di es el tr ak to ri . Li nn av uo re n te ht aa lla ol i ke hi te tt y si ih en va rm ak äy nt in en m oo tt or i, jo nk a ed ul lis et po lt to ai ne ku st an nu ks et m ie lly tt iv ät m yö s su om al ai si a m aa nv ilj el ijö it ä. V U O N N A 19 56 HISTORIA Kuva Erkki Voutilainen / Maaseudun Tulevaisuus, Journalistinen kuva-arkisto JOKA, Museovirasto Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas VAPAALLA Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 57 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 57 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 58 Tekijä 11/2024 PULMAT Taukovisa KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Oik eat vas tau kse t: B B D D A B C D A B 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Marras–joulukuussa teollisuusalojen työpaikoilla järjestetään A) työsuojeluvaalit B) luottamusmiesvaalit C) liittokokousvaalit D) työhuonekuntavaalit Kun työnantajaliitto kieltää työn teon jäsenyrityksissään, kyseessä on A) työnantajalakko B) työsulku C) työlukko D) neuvottelusaarto Paljonko maan hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta? A) 20 miljoonaa € B) 50 milj. € C) 90 milj. € D) 120 milj. € Mihin viittaa Tekijässä 10/2024 tutuksi tullut lyhenne Vapepa? A) Valkeakosken Pesäpalloilijat B) Valtion peruspalvelut C) vaarallinen peräpaine D) Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Syyskuussa 103-vuotiaana menehtynyt Mauri Maunula oli viimeinen suomalainen toiseen maailmansotaan osallistunut A) lentäjä B) sukellusvenemies C) kaukopartiomies D) Mannerheim-ristin ritari Yhdysvaltojen asukasluku on noin A) 195 miljoonaa B) 335 milj. C) 520 milj. D) 875 milj. Osavaltioita Yhdysvalloissa on A) 44 B) 48 C) 50 D) 52 Montako nänniä on lehmän utareessa? A) yksi B) kaksi C) kolme D) neljä Minkä yhtyeen jäsenet ovat Johannes Brotherus, Jonttu Luhtavaara ja Aarni Soivio? A) Kuumaa B) Portion Boys C) Vesterinen Yhtyeineen D) Joku Paikallinen Bändi Mikä vanha työkalu on kuvassa? A) Hollihaka B) Hirsivara C) Rohveli D) Penkko 10 10 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 58 Tekijä_2024_11_sisusOK.indd 58 6.11.2024 14.30 6.11.2024 14.30
• 11/2024 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: Syyskokoukset 1.10.–31.12. Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. Valitaan luottamusmies! Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla ammattiosastoa ja liittoa. Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Osallistu syyskokoukseen! Nyt on Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokousten aika. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–joulukuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Katso ammattiosastojen ilmoitukset: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_11_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_11_kansiarkki.indd 59 5.11.2024 12.16 5.11.2024 12.16
• Jäsenkalenteritilaus uudistuu: tilaa vuoden 2025 kalenteri eAsioinnista Jäsenkalentereiden tilaustiedot päivitetään ja kaikkien, jotka haluavat saada Teollisuusliiton jäsenkalenterin vuodelle 2025, täytyy tehdä tilaus eAsioinnissa. Tämä koskee myös niitä, jotka ovat jo aiempina vuosina tilanneet jäsenkalenterin. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit tilata kalenterin jäsenpalvelustamme: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puh. 020 690 446 ma–pe kello 8.30–12. Kalenterit postitetaan joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana. Tilaa kalenteri näin: 1. Klikkaa eAsioinnin painiketta osoitteessa www.teollisuusliitto.fi. 2. Kirjaudu henkilökohtaisilla verkkopankki tunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 3. Klikkaa Jäsentiedot. 4. Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa. 5. Kohdassa Kalenteri valitse Tilaan. Paina Tallenna. Tekijä_10_2024.indd 2 Tekijä_10_2024.indd 2 21.10.2024 16.11.04 21.10.2024 16.11.04 Tekijä_2024_11_kansiarkki.indd 60 Tekijä_2024_11_kansiarkki.indd 60 5.11.2024 12.16 5.11.2024 12.16