Onko reilua? Rikkaat lusikoivat itselleen suhteettoman suuren palan kansakunnan kakusta. Mitä tehdä? TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 6 Irtisanomissuojan merkitys 26 Pienten vihreiden rakentajat 40 Ensi vuoden painopisteet 50 Coronaåret i Svenskfinland 56 Itserakennetulla ilmaan 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten NRO 12/2020 Tekija?_12_2020_kansiarkki.indd 1 Tekija?_12_2020_kansiarkki.indd 1 8.12.2020 11.54 8.12.2020 11.54
LIITTO TIEDOTTAA LIITTO TIEDOTTAA LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12. ALUETOIMISTOILLE AJANVARAUKSELLA ? ? Koronavirustilanteen vuoksi aluetoimistot ovat suljettuina ja henkilökunta työskentelee pääosin etänä ainakin 15.1.2021 asti. Jos on tarvetta henkilökohtaiseen tapaamiseen, siitä on sovittava ajanvarauksella. Oman asiointiajan voi varata puhelimitse tai sähköpostilla suoraan aluetoimitsijalta tai toimistosihteeriltä: www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot ? ? Työttömyyspäivärahahakemukset suositellaan tekemään sähköisesti tai postittamaan suoraan työttömyyskassalle (lue lisää s. 55). MUUTOKSIA KOULUTUSTOIMINTAAN ? ? Liiton lähikoulutukset on peruttu ja Murikka-opisto suljettu 15.1. asti. ? ? Voit opiskella maksutta verkossa liiton urapalvelussa: www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto ? ? Ammattiosastoille on tarjolla verkkokoulutusta: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-koulutusmahdollisuudet ILMOITA LUOTTAMUSMIEHISTÄ ? ? Valituista pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava liiton hyväksymiä lomakkeita käyttäen Teollisuusliitolle ja työnantajalle. ? ? Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehille valituista varamiehistä on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle, milloin he toimivat pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisina. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Tekija?_12_2020_kansiarkkiU.indd 2 Tekija?_12_2020_kansiarkkiU.indd 2 8.12.2020 12.20 8.12.2020 12.20
12/2020 Tekijä 3 SISÄLTÖ EM M I KA LL IO KA N N EN KU VA : ER IC LE RA IL LE Z LÄHIJOHTAJALLA OLTAVA PÄÄTÄ JA SYDÄNTÄ Työn ja ihmisten johtamisessa tarvitaan sekä asioiden että tunnetaitojen osaamista. Ikäviäkin asioita täytyy pystyä käsittelemään rakentavasti. TASA-ARVOA KAKUN JAKAMISEEN? KANSI Tasa-arvoisimmat yhteiskunnat ovat myös onnellisimpia. Tämän takaamiseksi pitää kuitenkin olla julkisia palveluita, joita ylläpidetään verovaroin. Mihin eriarvoisuus johtaa, ja miten tällainen kehitys voidaan estää? Tutkijat ja Teollisuusliiton hallituksen jäsenet vastaavat. YLÖTIEN YLITTÄJÄT Ylöjärveläisen Avant Tecnon valmistamat pienet vihreät kuormaajat ovat kysyttyjä kiinteistöhuollossa, maatiloilla ja viherrakentamisessa ympäri maailman. Korona ei ole haitannut kuin osien saatavuutta. Uusia työntekijöitä on palkattu tänäkin vuonna toistakymmentä. 26 8 ? Avant Tecnolla otettiin syyskuussa käyttöön sisälogistiikan liikennesäännöt. Työsuojeluvaltuutettu Tero Kaukonen ja pääluottamusmies Jari Kairajärvi näyttävät mallia suojatien käytöstä. 20 TU O M A S IK O N EN Tekija?_12_2020_sisus.indd 3 Tekija?_12_2020_sisus.indd 3 9.12.2020 14.49 9.12.2020 14.49
4 Tekijä 12/2020 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 13 .1. 26 Vihreät pienkuormaajat tuovat työtä Ylöjärvelle 34 TYÖYMPÄRISTÖ Jyväskylän arkityökurssilla tartuttiin hetkeen 36 TYÖKAVERIT Tarmo Tyni ja Ari Majava, Telatek Works 38 Neste sivuutti yhteistoiminnan, työntekijät pettyivät 39 Lyhyet 40 VALTUUSTO Painopisteiksi 2021 järjestäytyminen, työehtosopimukset ja kuntavaalit 43 TOIMIJA Ammattiosaston nuorisovastaava Riku Karhunen 45 OIVALTAJA Pääluottamusmies Eero Vekkeli 56 HARRASTAJA Ilmailija Arto Mäntylä 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Irtisanomissuojan puute altistaisi mielivallalle 08 KANSI Kyllä tasa-arvolle, ei eriarvoisuudelle 16 NÄKIJÄ Nuorisotutkija Päivi Berg 19 VIERAILIJA Kriitikko, opettaja Aleksis Salusjärvi 20 Lähijohtajalta vaaditaan asiaosaamista ja tunnetaitoja 24 KEKSINTÖ Melu vaatii räätälöityä ratkontaa 25 Lyhyet ? HARRASTAJA Teuvalainen Arto Mäntylä on rakentanut lentokoneensa omin käsin. Itserakennetun koneen muutostyöt ja korjaukset koneistaja tekee tarvittaessa itse. ? NÄKIJÄ Millaiset jäljet koronakriisi jättää nuoriin? ”Nuoria voi lohduttaa ja vakuuttaa, että tilanne ei tule jatkumaan ikuisesti”, nuorisotutkija Päivi Berg sanoo. ? KEKSINTÖ Melu aiheuttaa ammattitauteihin luettuja vammoja tinnituksesta pysyvään kuulonalenemaan. Miten torjua sitä? 56 16 46 JÄSENTUTKIMUS, OSA 5 Kotiseutu tuo pysyvyyttä elämään 48 MAAILMA Bidenin voitto helpotus ammattiliittoille 49 Lyhyet 50 ARBETSLIVET Hur är läget längs kusten då året närmar sig sitt slut? 53 ARBETSLIVET Anställda besvikna på Nestes beslut 54 BRIEF IN ENGLISH Union will defend members´ rights 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA JO H A N N ES TE RV O PA TR IK LI N D ST RÖ M Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJA Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 24 Tekija?_12_2020_sisus.indd 4 Tekija?_12_2020_sisus.indd 4 9.12.2020 16.50 9.12.2020 16.50
12/2020 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 16.12.2020 Yhteistoiminnassa on paljon parannettavaa J ohdon ja henkilöstöryhmien yhteistoiminta on olennainen osa yritysten kehittämistä. Silti vastaan tulee toistuvasti tapauksia, joissa yritysjohto sivuuttaa henkilöstön näkemykset työpaikan toiminnan järjestämisessä ja tulevaisuuden suunnittelemisessa. Tuore esimerkki siitä ovat Nesteen vastikään päättyneet yt-neuvottelut. Naantalin jalostamo suljetaan. Naantalin ja Porvoon Kilpilahden jalostamolta lakkautetaan yhteensä 370 työtehtävää. Henkilöstöryhmien edustajien kokemukseksi neuvotteluista jäi se, että heille ei annettu todellista mahdollisuutta valmistella ja tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja työnantajan tekemiin linjauksiin. Työntekijöiden tärkeä viesti on se, että työpaikan yhteistoiminta on parhaimmillaan silloin, kun se toteutuu jatkuvana vuoropuheluna, neuvottelemisena ja sopimisena. Nesteen johto kuitenkin päätti suunnata tulevaisuuteen Naantalin alasajon ja muiden mittavien leikkausten aiheuttaman murroksen ja epävarmuuden kautta. Luulisi, että valtio-omisteisessa yhtiössä pystytään parempaan. Nimittäin kuuntelemiseen, keskustelemiseen, tarpeellisen tiedon jakamiseen ja riittävän ajan osoittamiseen neuvotteluille kauaskantoisia ratkaisuja harkittaessa. Näin on Nesteellä vielä aikaisemmin toimittu, mutta ei enää. Kysymys kuuluukin, miksi yritysjohto päätyi runnomaan ratkaisuja, kun kaikkien osapuolten kannalta tasaisempaa etenemistä ja yhteisymmärrystä tuottava reitti olisi ollut henkilöstöryhmien puolelta tarjolla. Rankimmin Nesteen päätös koettelee Naantalia. Alueellisen kehittämisen vire kääntyi kamppailuksi selviytymisestä, jonka pyörteeseen joutuvat irtisanotuksi tulevat työntekijät, kunta ja aluetalous. Kestää aikansa ennen kuin uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja pystytään luomaan. Siinä on valtiovallalla olennainen roolinsa. Myös Nesteen on tehtävä osansa. Siitä ei voi muodostua alueellisen uudistumisen jarruttajaa. Sen pitää toimia uuden rakentamisen mahdollistajana. Yhteistoimintalain uudistamisen tarve on suuri. Se ei nykyisessä muodossaan riitä ohjaamaan yrityksiä aitoon vuoropuheluun, tietojen jakamiseen, vaihtoehtoisten ratkaisujen tutkimiseen saati jatkuvaan yhteistoimintaan ja neuvottelemiseen henkilöstöryhmien kanssa. Yt-neuvottelut on edelleen mahdollista viedä läpi niin, että lain kirjain toteutuu, mutta yhteistoiminta unohtuu. Kun niin tapahtuu, on kysymyksessä hukattu kehittämisen mahdollisuus. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Jos edessämme on pian tilanne, jossa työehdoista ei enää neuvotella perinteisellä tavalla työnantajajärjestön ja liiton kesken, työpaikoille leviää epävarmuuden tila. Nyt on tärkeää rakentaa ja vaalia luottamusta työpaikoilla siihen, että Teollisuusliitto neuvottelee jäsentensä työehdoista tulevaisuudessakin. Tavalla tai toisella. Luottamusmiehiä ja työntekijöitä ei jätetä yksin.” MERJA RINNE Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö Tekija?_12_2020_sisus.indd 5 Tekija?_12_2020_sisus.indd 5 9.12.2020 14.50 9.12.2020 14.50
Ei mielivallalle S AK:n työehdot-osaston johtajan Heli Puuran (kuvassa) mukaan irtisanomissuojalla on työntekijälle suuri merkitys. – Jos sitä ei olisi, se mahdollistaisi täysin mielivaltaisen työsuhteen päättämisen. – Työntekijälle on tärkeää se, että työsuhteessa on jatkuvuutta. Varmasti työtekijäpuolella pääsääntöisesti on toive vakituisesta työsuhteesta ja toimeentulon jatkuvuudesta. Aina kun työnantaja on irtisanomassa työntekijää, se on haasteellinen juttu, koska sekä palkanmaksu että työnteko loppuvat. Kun ihminen joutuu työttömyysturvalle, tulot pienenevät tuntuvasti. Irtisanomissuoja kuuluu Puuran mukaan työelämän reiluihin pelisääntöihin. – Ihmistä ei saa kohdella mielivaltaisesti. Laissa on pakottavat säännökset, että pitää olla asiallinen peruste irtisanomiselle. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Reilut pelisäännöt ovat työnantajankin etu. – Se tuo työelämään ennustettavuutta. Ne auttavat, että sitoudutaan puolin ja toisin. TYÖNANTAJAN VALTA VAHVA Suomessa työnantaja voi irtisanoa taloudellisista ja tuotannollisista tai henkilöperusteisistä syistä. – Työsuhdeturvan eri osista on tehty kansainvälisiä vertailuja. Niiden päälinja on se, että Suomessa on irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä verrattain helppoa vertailtaessa vastaavan tyyppisiin länsimaihin. Työntekijän henkilöön liittyvissä irtisanomisperusteissa se saattaa olla keskitasoa hieman tiukempaa. Useissa länsimaissa irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä on kalliimpaa kuin Suomessa. – Saksassa ja monessa muussakin maassa on erilaisia erorahajärjestelyjä. Useassa maassa toimivat yritykset ovat todenneet, että tehtaan lopettaminen osuu Suomeen ehkä senkin takia, että meillä on edullisemmat säännöt lopettaa tehdas ja työsuhteita. Ruotsissa heikommassa asemassa olevien työntekijöiden turvana on laajempi työvoiman vähentämisjärjestys kuin Suomessa. – Teollisuuden työehtosopimuksissa ja julkisella sektorilla meillä on työvoiman vähentämisjärjestys, mutta monilta aloilta se puuttuu. Lainsäädännössä ei vähentämisjärjestystä ole. Useimmat toivovat työsuhteeltaan turvaa ja jatkuvuutta. Irtisanomiselle pitää olla asialliset perusteet, jotta ihmisiä ei kohdella mielivaltaisesti. Irtisanomisjärjestyksen kirjaaminen lakiin parantaisi työntekijöiden asemaa. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVITUS EMILIE UGGLA 12 AVAAJA 6 Tekijä 12/2020 198 5 198 6 198 7 198 8 198 9 199 199 1 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 20 01 20 02 200 3 200 4 20 05 20 06 20 07 200 8 2009 2010 2011 Tekija?_12_2020_sisus.indd 6 Tekija?_12_2020_sisus.indd 6 9.12.2020 14.50 9.12.2020 14.50
SAK:n vuoden 2019 eduskuntavaalitavoitteena oli irtisanomisjärjestyksen kirjaaminen lakiin, mutta hallitusohjelmaan sitä ei saatu. – Olemme ajatelleet, että silloin kun on perusteita sanoa irti ihmisiä, irtisanomisjärjestys selkeyttäisi, millä kriteereillä heitä valitaan. Huolimatta irtisanomisjärjestyksestä muun muassa teollisuuden työehtosopimuksissa työnantajan oikeus valita irtisanottavia on vahva. – Työnantaja voi aina jättää irtisanomatta keskeiset avaintyöntekijät ja tärkeimmät ammattityöntekijät. Vaikka olisikin työvoiman vähentämisoikeus, valintaoikeus säilyy työnantajalla. Irtisanomisjärjestys luo turvaa haavoittuvimmassa asemassa oleville. – Siinä pitää ottaa huomioon perheenhuoltovelvollisuus, työsuhteen kesto ja myös se, jos ihminen on menettänyt tapaturmaisesti työkykyään työnantajan palveluksessa. Näitä ihmisiä pitäisi lojaliteettiperiaatteen perusteella jättää irtisanomatta. SUOJAISIKO PAREMPI TURVA SUOMALAISTA TYÖTÄ? Tekijänkin monet jutut ovat kertoneet siitä, miten matala kynnys isoilla ja vakavaraisillakin työnantajilla on sanoa ihmisiä irti tuotannollisista ja taloudellisista syistä. – Ei siihen iso kynnys ole, kun katsotaan, miten paljon ihmisiä Suomessa on joutunut irtisanotuiksi. Ei laki suuria ongelmia tuota työnantajapuolelle. Voittoa tuottava, kannattava firma voi laillisesti irtisanoa ihmisiä. Se voi myös päättää, että tehdas lopetetaan. Näissä tilanteissa ei ole mitään ylimääräistä vastuuta työnantajalla. Tämä tuli esiin muun muassa silloin, kun Kaipolan paperitehdasta ajettiin alas. Puuran mukaan ilmiötä seuratessa on Suomessakin mietitty, pitäisikö asioita arvioida uudestaan. – Monissa maissa on erorahajärjestelmiä, ovat ne sitten lakiin perustuvia, työehtosopimuksissa olevia tai talokohtaisia sopimuksia. Ne ovat sellaisia, että saatetaan maksaa vuoden tai kahden vuoden palkka irtisanotulle. – Ei meilläkään mitään esteitä ole, etteikö talokohtaisesti voitaisi sopia vaikka minkälaisista erorahapaketeista. Mutta meillä ei aina ole siihen pystytty. Mieleen tulee, pitäisikö siinä olla lainsäädännöllistä pohjaa nykyistä enemmän. En sitä ainakaan vastustaisi. – Mutta eri asia on, onko realistista saada erorahajärjestelmää aikaiseksi, jos mitään sen tyyppistä ei ole esimerkiksi hallitusohjelmassa. ? Irtisanomissuoja ja reilut pelisäännöt ovat työnantajankin etu. – Se tuo työelämään ennustettavuutta. 12/2020 Tekijä 7 AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. 2012 201 3 20 14 20 15 20 16 201 7 2018 2019 2020 2021 2022 20 23 20 24 20 25 20 26 20 27 20 28 Tekija?_12_2020_sisus.indd 7 Tekija?_12_2020_sisus.indd 7 9.12.2020 14.50 9.12.2020 14.50
Tasa-arvo on kansakunnan etu Verot eivät ole pahasta. Ne ovat hyvästä. Niillä ylläpidetään julkisia palveluja, jotka ovat paras tae tasa-arvolle. Rikkaitten etu ei ole ollenkaan sama kuin kansakunnan etu, vaikka rikkaat niin mielellään tätä valhetta toistelevatkin. Tasa-arvo on kansakunnan etu. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS ERIC LERAILLEZ 8 Tekijä 12/2020 Tekija?_12_2020_sisus.indd 8 Tekija?_12_2020_sisus.indd 8 9.12.2020 14.50 9.12.2020 14.50
T asa-arvoisimmat yhteiskunnat ovat myös onnellisimpia. Tämän takaamiseksi pitää kuitenkin välttämättä olla julkisia palveluita, joita ylläpidetään verovaroin. Mitään muuta keinoa nykyinen yhteiskunnallinen tutkimus ei tunne tasa-arvon ylläpitämiseksi moderneissa teollisuusyhteiskunnissa. 12/2020 Tekijä 9 ? AJASSA ”Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei tarvitse keksiä uudelleen. Tarvitaan sen palauttamista.” HANNU TANNINEN & MATTI TUOMALA T&Y, 3/20 Tekija?_12_2020_sisus.indd 9 Tekija?_12_2020_sisus.indd 9 9.12.2020 14.50 9.12.2020 14.50
VEROMALLI MURENTAA JULKISIA PALVELUJA Neuvolat, päiväkodit, koulut, ammattiopistot, ammattikorkeakoulut, yliopistot, terveyskeskukset, keskussairaalat, sosiaaliturvaetuudet, tiet, rautatiet, satamat… Kaikki meidän yhteiskuntaamme kannattelevista palveluista ja infrastruktuureista rakennetaan ja ylläpidetään verovaroin. Mutta tasa-arvoisuus näyttää murentuvan. 1990-luvun puolivälin jälkeen eriarvoisuus kasvoi nopeammin Suomessa kuin yhdessäkään muussa OECD-ryhmään eli rikkaisiin teollisuusmaihin kuuluvassa valtiossa. Tällä vuosituhannella kehitys on jatkunut samanlaisena. Tuloerot lähtivät repeämään varsinkin vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen. Pääomatulojen ja ansiotulojen verotus eriytettiin toisistaan, ja pääomatuloja alettiin verottaa kevyemmin kuin ansiotuloja. Pohjoismaiseen malliin kuuluvassa progressiivisessa verotuksessa rikkaitten piti maksaa suhteessa tuloihinsa sitä enemmän veroja mitä enemmän he tienaavat. Nyt he maksavat aina vain vähemmän mitä enemmän he tienaavat. Rikkaat pystyvät piilottamaan jopa valtaisan osan tuloistaan vakuutuskuoriin, hallintayhtiöihin ja veroparatiiseihin. Ne kaikki ovat poissa verokarhun kämmenen ulottuvilta. Rikkailla on myös suhteeton vaikutusvalta lakeihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Mihin kaikkeen eriarvoisuus käytännössä johtaa? Miten tällaisen kehityksen jatkuminen tulisi estää? Tutkijat ja Teollisuusliiton hallituksen jäsenet vastaavat. KONSTIT ON MONET, RIKKAIMMILLA – Mitä suurempi ero palkkatulojen ja ansiotulojen verotuksella on, aina löytyy jokin konsti muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi. PT 10 Tekijä 12/2020 Ja yritysverotus eli yhteisöverotus on Suomessa hyvin kilpailukyinen kansainvälisesti ajatellen, toteaa PT:n eli Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi. Tyyppiesimerkkinä: harva tavallisessa ansiotyössä puurtava suomalainen pystyy verosuunnittelemaan palkkansa lääkäriaseman osingoiksi. ”…hyvätuloisen on kannattavaa muuntaa ansiotulojaan kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen kohdalla kannuste on erityisen suuri, koska listaamattomasta yhtiöstä nostetusta osingosta 75 % on tietyin edellytyksin verovapaata.” Finnwatchin raportti 2/20. Herrojen huojennus. Osinkoverojärjestelmän epätasaisesti jakautuvat hyödyt ”Siis ansiotuloverotushan on röyhkeä, mutta eihän se mua koske…’ Mies kertoo siirtyneensä itse käytännössä pois ansiotuloverotuksen piiristä yritysverotukseen vuosi yrityksensä perustamisen jälkeen 2000luvun alussa.” Anu Kantola &Hanna Kuusela: Huipputuloiset. Suomen rikkain promille. Listaamattomien yritysten verotus pitäisi Suoniemestä korjata ”räikeänä epäkohtana”, samoin pitäisi lisätä verotuksen progressiota. PT on näet osoittanut OECD-maiden tilastoista, että Suomen kokonaisveroaste laahaa jäljessä Tanskaa ja Ruotsia. Suoniemi pitää valtiovarainministeriön laskelmia ”kestävyysvajeesta” epätieteellisinä, vähän ronskemmin kuvailtuna ”hämärinä”. ”…suurten tuloerojen aiheuttama ongelma on rikkaitten kyky kontrolloida politiikkaa ja kirjoittaa säännöt mieleisekseen.” Tuloerojen tutkija Branko Milanovic, Aikamerkki-uutiskirje 10.1.2018 – Toivon, että kestävyysvaje joutaa nyt koronaelvytyksen myötä samaan romukoppaan kuin aikoinaan ”luonnollinen työttömyysaste”. Sitä laskettiin kaikissa maissa ekonometrisillä malleilla, koska inflaatio oli hirveä peikko. Mutta tuo muka tieteellinen työttömyysaste laski aina samaa tahtia kuin todellinen työttömyysaste. – Nyt kun on nollakorot, valtion kannattaa ottaa lainaa, Suoniemi huomauttaa. ”Koronapandemia tietää hautajaisia talouskurille. Valtiot ottavat yhdessä vuodessa huimia määriä velkaa, eikä juuri kukaan kritisoi sitä.” Helsingin Sanomat 26.10.2020 Tekija?_12_2020_sisus.indd 10 Tekija?_12_2020_sisus.indd 10 9.12.2020 14.51 9.12.2020 14.51
12/2020 Tekijä 11 ? AJASSA Eriarvon oppitunnit ”Huiput saavat neuvoteltua hyvät palkat itselleen, mutta miten käy muiden?” MARI TUOMAALA Mari Tuomaala on Teollisuusliiton hallituksen jäsen ja materiaalinsiirron valvoja ja työnopastaja Outokumpu Stainless Oy Tornion tehtailta. Tuomaala sanoo ymmärtäneensä tasa-arvon merkityksen viimeistään silloin, kun hän kävi opintomatkoillaan Afrikassa ja Aasiassa. – Näin, mitä eriarvoisuus voi teettää ja mitä tapahtuu, jos lapsilla ei ole samantasoista koulutusta ja jos menestymisen edellytykset riippuvat ainoastaan lähtökohdista. Koulutus on aivan keskeinen tekijä tasa-arvossa, Tuomaala sanoo. Oppivelvollisuuden pidentämisellä voi Tuomaalasta olla tältä kannalta Suomessa merkittävä rooli. Tornion kunnanvaltuustossa istuva Tuomaala kavahtaa sitä, että eriarvoa ujutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan yksityistämällä ja ulkoistamalla kunnallisia palveluita. – Olen vastustanut Tornion yksityisten päiväkotien ottamista palveluntuottajiksi, samoin vastustin sairaalan jättiulkoistusta. Kustannuksia on erittäin vaikea vertailla. Terveydenhoidon kiinteän sopimuksen kustannukset ovat täällä pitäneet. Todellista vertailua ei voi tehdä, sillä kustannuksia valuu kunnille muun muassa sairaanhoitopiirin kautta. Päivähoidossakin kustannusten suora vertailu jää usein hämärän peittoon. Kunnan omissa päiväkodeissa hoidetaan, ainakin meillä, kaikki erityislapset. Siksi vertailuun tulee vaikeuskerrointa. Työelämässä Tuomaala pitää nimenomaan ammattiliittoja merkittävimpänä tasa-arvon takaajana. – Työntekijöiden vahva asema on aivan keskeinen siinä, että kohtelu on oikeudenmukaista, sääntöjä noudatetaan ja että sopimuksia kunnioitetaan. Ongelmia tasa-arvoisuuteen syntyy heti, jos vain toisen osapuolen tarpeet huomioidaan. Tuomaala sanoo, ettei Metsäteollisuus ry:n päätöstä siirtyä yrityskohtaisiin neuvotteluihin ole ”vielä valmiiksi pureskeltu” Teollisuusliiton hallintoelimissä. – Mikäli siirrytään työpaikkakohtaiseen tai jopa yksilösopimiseen, tulee se lisäämään eriarvoisuutta ainakin niissä työpaikoissa, joissa ei olla järjestäytyneitä. Huiput saavat neuvoteltua hyvät palkat itselleen, mutta miten käy muiden? – Toivottavasti tämä varoitus riittää ihmisille, eikä järjestelmän merkitystä tarvitse oppia kantapään kautta. Teemme kaikkemme, jotta työnantajien hajota ja hallitse -taktiikka ei toimisi ja heillekin palaisi halu neuvottelupöytään. JU H A Å M A N Tekija?_12_2020_sisus.indd 11 Tekija?_12_2020_sisus.indd 11 9.12.2020 14.51 9.12.2020 14.51
12 Tekijä 12/2020 Julkinen toimikoon mallina Teollisuusliiton hallituksen jäsen, jälkikäsittelijä Rauno Lehtinen puolustaa julkisten palvelujen laadukkuutta. Aurajoki Oy:n pääluottamusmies on mukana kunnallispolitiikassa, tällä hetkellä Pirkkalan kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana. Lehtinen pitää ”pöyristyttävinä” uutisia siitä, mihin Espoon ja Vantaan kaupunkien luopuminen omista siivoojista on johtanut. Lehtitietojen mukaan kaupungit ovat törkeästi riistäneet siivoojia alihankintafirmojen kautta. – Perussyy on aina yksityistäminen. Kate tehdään aina jostakin, joko ajamalla palvelutaso alas tai suorittavaa porrasta riistämällä. – Alipalkkaus on kriminalisoitava. Valvontaa on parannettava, olipa työsuojelurikoksessa syyllinen kunta tai yksityinen, Lehtinen vaatii. Lehtinen kokee myös, että ay-liike on epäonnistunut vuokratyöläisten aseman puolustamisessa. – Ei luotu alun alkaen kunnon pelisääntöjä. Meidän olisi pitänyt vaatia esimerkiksi takuupalkkaa. Vuokratyö on yksi tapa polkea työehtoja. Paljon lukeva mies on hyvin tietoinen siitä, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet. – Tämähän lähti siitä, kun viimeistään vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen veroja lakattiin maksamasta veronmaksukyvyn mukaan. Ja nyt oikeisto huutaa, että mihinkään ei ole varaa. Todellisuudessa rahaa Suomessa on enemmän kuin koskaan, se on vain pääsääntöisesti rikkaimman prosentin pankkiholveissa. – On ihan ok, että jos painaa enemmän hommia, niin saa myös enemmän rahaa. Mutta onko tasa-arvon näkökulmasta oikein, että rahalla saa parempia terveyspalveluja? Lehtinen pitää ay-liikkeen ”vastuuna ja velvollisuutena” osallistua paljon nykyistä näkyvämmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Julkisuuteen pesiytynyttä ”yrittämisen eetosta” ei ole helppoa murtaa, sen Lehtinen myöntää. – Yrittämisen eetoksessa unohdetaan se, että yrityksen tuloksen kuitenkin tekevät sen työntekijät. Kukaan ei pärjää yksin. Julkisuudessa näkyvät menestyjät mainostavat, kuinka onnellisia he ovat, kun tekevät mitä haluavat. Sitä samaahan me taviksetkin haluamme, mutta ei siihen välttämättä miljoonia tarvita. – Suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun saa tehdä säällisissä olosuhteissa työtä, jolla tulee toimeen. He haluavat elää tavallista elämää läheistensä kanssa. ”Alipalkkaus on kriminalisoitava. Valvontaa on parannettava, olipa työsuojelurikoksessa syyllinen kunta tai yksityinen.” RAUNO LEHTINEN JY RK I LU U KK O N EN Tekija?_12_2020_sisus.indd 12 Tekija?_12_2020_sisus.indd 12 9.12.2020 14.51 9.12.2020 14.51
12/2020 Tekijä 13 AJASSA ? ”Julkinen velka voi parantaa kaikkien sukupolvien hyvinvointia… Valtion velka on hyvästä ja velkatalebanit ovat väärässä.” Pertti Haaparanta, Aalto-yliopiston emeritusprofessori, PT-blogi 15.3.2019 PT:n tutkimukset osoittavat, että muissa Pohjoismaissa ei työllisyys ole parempi siksi, että naapureissamme olisi kevyempi verotus. Asia saattaa olla juuri päinvastoin. Korkeammalla verotuksella pystytään muualla Pohjolassa kustantamaan työttömille palvelut, joilla heidät saadaan nopeammin ja tehokkaammin takaisin töihin. Suomessa työvoimatoimiston virkailijaa kohden on moninkertainen määrä asiakkaita. ”Vuonna 2028 luku oli Suomessa 99, kun se oli Ruotsissa 18, Norjassa 12 ja Tanskassa 30.” PT Policy Brief 2/20 Mitään tieteellistä näyttöä paikallisen sopimisen automaattisesti työllistävästä vaikutuksesta ei myöskään ole. – Yleissitovista työehtosopimuksista on etua työnantajille. Menestyvät ja innovoivat yritykset saavat työntekijät samaan hintaan kuin huonot yritykset. – Eikä sekään ole totta, että Suomessa olisi jäykät työmarkkinat, Suoniemi painottaa. ”Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomessa on varsin joustavat työmarkkinat keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna, korostaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi… (Hän) ottaa esimerkiksi irtisanomisen, jota pidetään usein kalliina ja vaikeana. OECD:n mittari kuitenkin osoittaa, että sekä yksilöllinen että kollektiivinen irtisanominen on Suomessa helpompaa kuin Ruotsissa ja Saksassa.” URA-lehti 14.12.2017 Suoniemestä tasa-arvoisen yhteiskunnan kaikkein tärkeimpiin kivijalkoihin kuuluu kaikille avoin koulutus. – Suomen panostus koulutukseen (suhteessa bruttokansantuotteeseen) on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista, samaten Suomen asema on laskenut OECD-maiden vertailuissa. ANNETAAN MAHDOLLISUUS KAIKILLE Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Marja Riihelä toteaa, että suomalaiset maksavat tunnetusti mielellään veroja. Riihelä jatkaa, että täysin tasainen tulonjako ei ole toivottavaakaan – kaiken riippuessa siitä, kuinka tasaiseksi se halutaan. Tuloerojen kasvu ei ole luonnonlaki eikä globalisaation tai teknologisen kehityksen tulosta, sillä julkinen valta voi vaikuttaa asiaan. Verotuksella voidaan toisaalta tasata käyttöön jääviä tuloja ja sitten toisaalta tarjota ”mahdollisuuksien tasaarvoa”, eli maksaa laadukkaat julkiset palvelut, jotka tukevat varsinkin heikommassa asemassa olevia. ”Suotuisia tuloeroja vähentäviä voimia… ovat esimerkiksi koulutus, sosiaaliset tulonsiirrot, verotus, työntekijäjärjestöt ja ammattiliitot.” Branko Milanovic – Minä näen taloudellisen tasa-arvon tärkeyden myös siinä, että se luo yhteiskuntarauhaa, Riihelä sanoo. Käytettävissä olevia tuloja – työtuloja, pääomatuloja, sosiaalietuuksia ja maksettuja veroja – ja niiden suhteiden kehitystä on pystytty tutkimaan tarkasti vuodesta 1966. – 1990-luvun lamassa tuotannontekijätulojen muutos on ollut dramaattinen, kun työttömyys kasvoi ennätyskorkeaksi ja jäi pysyvästi lamaa edeltävää aikaa korkeammalle tasolle. Tulonjaon alapäässä tulojen kehitys on ollut hyvin vaatimatonta. Myös pitkäaikaisköyhyys on kasvanut, Riihelä muistuttaa. Tuloerojen kaventamiseksi ei riitä vain se, että edellä kuvattu tulomuotojen erillisverotus lopetetaan tai että sosiaaliturvaa nostetaan. – Meidän pitää vaikuttaa palkkoihin ja siihen, että yhä suurempi osa kansasta olisi niitä palkkoja tienaamassa, Riihelä toteaa. VE IK KO SO M ER PU RO Tekija?_12_2020_sisus.indd 13 Tekija?_12_2020_sisus.indd 13 9.12.2020 14.52 9.12.2020 14.52
14 Tekijä 12/2020 Vuokratyö rikkoo tasa-arvoa Viljakaisen mielestä on hyvä, että nyt on saatu ensimmäinen poliisin erikoisryhmä tutkimaan ihmiskaupparikoksia. – Sanktiot on saatava niin rajuiksi, että ihmiskauppa pystytään estämään, vaikka siihen kietoutuukin myös kansainvälistä rikollisuutta. Viljakainen on tietoinen siitä, että ammattiyhdistysliikkeelle ei ulkomaalaisten työntekijöiden auttaminen ole helppo rasti. – Minusta on kuitenkin varmaa, etteivät he osaa mennä Teollisuusliiton verkkosivuille. Mutta jotain kautta heille olisi saatava tieto oikeuksistaan. Viljakainen kannattaa joukkokannetta, mikä voisi antaa ay-liikkeelle lakikeinoja paljastaa ja estää edellä kuvattuja väärinkäytöksiä. Koneenhoitaja Jarno Viljakainen Mikkelistä oli viime kuun loppuun asti liiton hallituksen jäsen ja Vitrulan Composites Oy:n pääluottamusmies. Hän nostaa esiin vuokratyöläisten turvattoman aseman esimerkkinä epätasa-arvosta työelämässä. – Nyt vuokratyöllä on väärinkäyttäjänsä. Työntekijä pidetään jatkuvasti varpaillaan. Etujen pitäisi olla samat kuin vakinaisilla, mutta eiväthän ne sitä usein ole esimerkiksi sairastumistilanteessa. Vuokratyöntekijää pidetään vaikka kaksi vuotta töissä ennen vakinaistamista. Niin sanottu koeaika onkin siis kaksi vuotta, eli aivan jotain muuta kuin laki määrää. Viljakaisesta nollatuntisopimukset ovat ”hävyttömyyden huippu”. – Työnantajaa ei sido mikään, mutta työntekijää se sitoo täysin. Tästä järjestelmästä ei ole yhdessä edes missään sovittu. Aamupäivällä voidaan ilmoittaa, että iltapäivällä on yksi vuoro. Jos siitä kieltäydyt, ei kutsuja paljon enää tule. Ikääntyvien työntekijöiden syrjiminen ja suunnitelma eläkeputken poistamiselle on Viljakaisesta myös selkeä uhka tasa-arvolle. Hän pitää lyhytnäköisenä sitä, että pitkän kokemuksen omaavat työntekijät usein irtisanotaan Suomessa ensimmäisinä. – Työn tuottavuus on kokonaisuus. Uusi työntekijä pystyy kyllä tekemään jotain perusduunia, mutta kokemus auttaa ongelmatilanteiden ratkaisemisessa, ja niitä tulee aina. Työnantajien tulisi satsata enemmän ihmisiin. Viljakainen toivoo, että yritysten koulutussuunnitelmissa huomioitaisiin paremmin iäkkäiden työntekijöiden tarpeet, jotta nämä pysyisivät mukana hektisessä, alati muuttuvassa työelämässä. Viljakainen nostaa esiin Suomeenkin pesiytyneen ulkomaalaisten työntekijöiden suoranaisen orjuuttamisen ja ihmiskaupan. – On huolestuttavaa, että tästä on tullut hyväksytty asia suomalaisessa yhteiskunnassa. Koronakesä avasi kyllä aika monen silmät. Rivien välistä paljastui, ettei haluttu kausitöihin suomalaisia työntekijöitä. Työnantajat halusivat ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät uskalla ottaa epäkohtia esille eivätkä osaa kieltä. PA U LA M YÖ H Ä N EN Tekija?_12_2020_sisus.indd 14 Tekija?_12_2020_sisus.indd 14 9.12.2020 14.52 9.12.2020 14.52
12/2020 Tekijä 15 AJASSA – Mutta käytännössä erojen kaventaminen on osoittautunut vaikeaksi, Kotimäki toteaa. – Esimerkiksi psykologisen tutkimuksen perusteella ymmärretään, että vakavasti masentunut ihminen ei voi vain valita, että nytpä reipastun, menenpä töihin, Kotimäki sanoo viitaten niihin puheisiin, joiden mukaan ihmisten pitäisi vain ”yrittää enemmän”. Kotimäki liputtaa sekä universaalien (kaikille avointen, maksuttomien tai kohtuuhintaisten) että kohdennettujen julkisten palvelujen puolesta. Hän itse on tutkijana mukana INVESThankkeessa, johon kytkeytyvässä Voimaperheettutkimuksessa esimerkiksi digitaalisesti annetaan tukea lapsiperheille ongelmallisiin vuorovaikutustilanteisiin. Kotimäki sanoo ymmärtävänsä, että tutkimuksen avulla on löydettävä kustannustehokkaita tapoja vähentää terveyseroja. – Kansakunnan terveys on kaikkiaan parantunut, mutta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät ole päässeet tähän kehitykseen mukaan. Tämän saavuttamiseksi eriarvoisuutta pitäisi vähentää ja tukea ennaltaehkäisevästi erityisesti lapsiperheitä, mutta myös pyrkiä korjaamaan jo syntyneitä eroja, Kotimäki tiivistää. ? Lähteinä käytetty myös: ? Eriarvoisuuden tila Suomessa. Kalevi Sorsa -säätiö. Helsinki 2020. ? Talous & Yhteiskunta 3/2020. Työ, eriarvoisuus ja julkisen vallan politiikka. ? Tuomo Pietiläinen & tutkiva työryhmä: Wahlroo$. Epävirallinen elämäkerta. Into Kustannus 2013. ? Thomas Piketty: Capital and Ideology. USA 2020. Suurituloisille kasautuneen varallisuuden ja pääomien piti mennä investointeihin, ja investointien piti sitten helpottaa työllisyyttä. – Varoja ei ole laitettu niinkään investointeihin. Varallisuustutkimukset osoittavat, että suurituloisten yrittäjien rahoitusvarallisuus on kasvanut, Riihelä huomauttaa. ”Sukuyhtiötä johtava mies … toteaa itse hajauttavansa omistuksiaan ulkomaille, mutta on samalla huolestunut siitä, että Suomeen ei investoida tarpeeksi: ”Kyllähän tänne Suomeen pitäisi investoida, joo, että saisi sitä työtä, mutta kyllähän tässä on just se, että mistä ne investoinnit sitten tulisivat?” Huipputuloiset-kirja TULOT OVAT TERVEYTTÄ – Tulot ja koulutus sekä varallisuus vaikuttavat monella tavalla terveyteen, toteaa väitöskirjatutkija Sanni Kotimäki Turun yliopistosta. Sairastuvuus kasautuu huonommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin ryhmiin. – Elintavat ovat tässä merkittävässä roolissa. Ne vaikuttavat myös kuolleisuuteen, samaten ne selittävät osan naisten ja miesten välisestä eliniän erosta, Kotimäki toteaa. Huonommassa asemassa olevien on usein vaikeampaa omaksua tai ainakin noudattaa terveyssuosituksia. Esimerkiksi suorittavan työn tekijöiden on pakko tehdä yövuoroja sisältävää vuorotyötä useammin kuin keskiluokkaisten toimistotyöntekijöiden. Tämä voi johtaa uniongelmiin, jotka puolestaan vaikuttavat monella tapaa ihmisen terveyteen. – Ja se tiedetään, että huono-osaisuus aiheuttaa stressiä. Ja pitkäaikainen stressi voi lisätä sairastavuutta. Vanhempien stressi ja kuormitus heijastuvat lapsiin. Lapsuus ei kuitenkaan mitenkään deterministisesti (ennalta määräten) vaikuta tulevaisuuteen, Kotimäki alleviivaa. Maan hallitukset ovat toinen toisensa perään todenneet, että terveyseroja pitäisi kaventaa. ”Työnantajien tulisi satsata enemmän ihmisiin.” JARNO VILJAKAINEN PA SI LE IN O Tekija?_12_2020_sisus.indd 15 Tekija?_12_2020_sisus.indd 15 9.12.2020 14.52 9.12.2020 14.52
16 Tekijä 12/2020 NÄKIJÄ Korona koettelee meitä vielä kuukausia, ehkä vuosia ja vuosikymmeniä. Yhteiskunnan notkahdukset iskevät yleensä erityisesti nuoriin, ja niin nytkin. Toivoa täytyy pitää kuitenkin yllä. Toivoa koronan aikaan O piskelussa on siirrytty etäyhteyksiin, työharjoittelupaikkoihin on vaikea päästä sekä harrastuksia ja kaverien tapaamista on hankaloitettu. Korona on rajoittanut nuorten elämää vähintään yhtä rajusti kuin aikuistenkin. Nuorilla on kuitenkin tarve viettää aikaa kodin ulkopuolella, joten eristäytyminen voi olla heille kova paikka. Vai onko? Nuorisotutkija ei näe tilannetta kovin pahana. – Nuorille sosiaalinen media ja muu digitaalinen yhteydenpito on luontevaa myös koronan aikaan. Sosiaalisten kontaktien osalta haitat ovat heille pienempiä kuin vanhemmille ihmisille, sanoo Päivi Berg. Berg on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti, joka työskentelee tutkijana KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimusja kehittämiskeskus Juveniassa. – Mutta samaan aikaan kun aikuisille järjestetään konsertteja, teatteria tai urheilutapahtumia, julkisuudessa puhuttavat nuorten bileet tai mopomiitit. Nuoret koetaan riskialttiimpina ja heitä halutaan kontrolloida paljon enemmän, Berg huomauttaa. Ikäsyrjintään kallellaan oleva toiminta selittyy sillä, että nuorten tekeminen ei ole aikuisvetoista. – Nuorilla ei ole samalla lailla varaa kuluttaa, joten heidän hengailunsa tapahtuu toisella lailla. Suomi on viranomaisuskovainen maa, ja nuoretkin pyrkivät toimimaan ohjeiden mukaan. He eivät kuitenkaan usko, että kaikki muut välttämättä toimivat. PERHEARKI VAIHTELEE Pandemia on vaikuttanut nuorten opiskeluun. Valmistuminen voi siirtyä, kun opinnot hidastuvat tai vaadittavia työharjoittelujaksoja ei ole ollut tarjolla. Myös lähiopetus on muuttunut etäopiskeluksi kaikilla koulutustasoilla – se ei ole uutta, mutta sen laajuus on. – Näitä hybridimalleja on kehitetty jo ammatillisen koulutuksen uudistamisen yhteydessä. Mutta pitää muistaa, että kaikkia tarvittavia taitoja ei opi etänä. Koronan aikaan on pitänyt opetella myös eri lailla itsensä johtamista ja opintojen aikataulutusta, Berg sanoo. Nyt korostuvat erot perhetilanteissa. Korona-arki voi lisätä kiirettä tai se voi lisätä perheen yhteistä aikaa. Suhteet kotona voivat tiivistyä tai kärjistyä. – Pahimmillaan nuori voi joutua myös kannattelemaan muuta perhettä, jos siellä on esimerkiksi päihdetai muita ongelmia. Paras tilanne onkin nuorilla, joilla on ehjät ja turvalliset kodit ja joissa vanhemmat ovat voineet tehdä etätöitä ja samalla tukea nuorten opiskelua. – Mutta sitten on vuorotyöläisiä sekä töitä, joita ei voi siirtää kotiin. Tilanne saattaa olla silloin hyvin erilainen. PALVELUT TAATTAVA Koronataantuma iskee myös kuntiin. Verotulojen vähentyessä voi edessä olla kipeitä leikkauksia lasten ja nuorten palveluihin. – Se näkyy jo sosiaalija terveyspalvelujen kuormituksessa ja resurssittomuudessa. Mielenterveysja päihdepalveluihin tulee pullonkauloja, eikä hoitoon pääse, sanoo Berg. Hän on huolissaan myös siitä, voidaanko liikuntapalveluja ja harrastustoimintaa jatkaa laajassa mitassa. Joukkoliikenteen mahdollisesti supistettu liikennöinti koskee nuoria, ja nuorisotyöntekijöiden ja koulunkäyntiavustajien määrä on ratkaisevan tärkeää. Työmarkkinoilla puolestaan lama iskee aina ensin osa-aikatyötä tekeviin tai määräaikaisiin työsuhteisiin – joita tekevät usein nuoret. – Taantuman aikana nuorten ja naisten työttömyys kasvaa, ja se voi näkyä velkaantumisena ja TEKSTI SAMI TURUNEN KUVA PATRIK LINDSTRÖM Nuorten elinoloja tutkitaan muun muassa vuosittaisessa Nuorisobarometrissä sekä joka toinen vuosi ilmestyvässä Nuorten elinolot -vuosikirjassa. Tuoreimpien julkaisujen tiedonkeruu on tehty pääsääntöisesti ennen koronaa, joten pandemian vaikutukset eivät niissä vielä näy. ”Nuorilla tulevaisuudenusko suojaa toivottomuuden kokemukselta.” ”Pahimmillaan nuori voi joutua kannattelemaan muuta perhettä, jos siellä on ongelmia.” Tekija?_12_2020_sisus.indd 16 Tekija?_12_2020_sisus.indd 16 9.12.2020 15.56 9.12.2020 15.56
12/2020 Tekijä 17 AJASSA AJASSA toimeentulotukien määrän kasvuna. Silloin palvelujen tärkeys korostuu, Berg muistuttaa. VASTINETTA PONNISTELUILLE On pelätty, että koronan myötä Suomeen syntyy väliinputoajien sukupolvi – tilannetta on verrattu 1990-luvun laman lapset -ilmiöön. Berg ei kuitenkaan usko pitkäaikaisiin, vuosikymmeniä kestäviin vaikutuksiin. Suomi on kehittynyt 25 vuodessa, ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ovat eri tasolla kuin 1990-luvulla. – Ei silloin ollut Ohjaamoja tai TE-toimistojen nuorille suunnattuja palveluja. Nykyään pyritään voimakkaasti riskienhallintaan ja ennakointiin, koska näitä mustia joutsenia, talouden odottamattomia käänteitä, kuitenkin tulee säännöllisesti. Berg tutki vuonna 2014 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Monet heistä tekivät kaiken mitä heiltä vaadittiin – opiskelivat ja pyrkivät työelämään – mutta jäivät silti työttömiksi. Berg muistuttaa nyt samasta vaarasta. – Suomalaisilla on vahva koulutususko, mutta se voi heiketä, jos yhteiskunta ei tarjoa vastinetta ponnisteluille ja sille, että haluat olla kunnon kansalainen. Jos työttömyys pitkittyy, on riski, että tällaisia taantuman uhreja tulee lisää. TOIVOA VARJELTAVA Koronasta huolimatta nuoret opiskelevat ja lopulta valmistuvat. Mutta jos töitä ei löydy, omillaan asuminen ja itsenäistyminen voi hankaloitua. Osassa perheitä on mahdollisuuksia auttaa nuorta taloudellisesti, mutta ei kaikissa. Miten vanhemmat voivat tukea nuoriaan tällaisissa tilanteissa? Berg on hetken hiljaa ja myöntää, että keinot voivat olla rajattuja. – Asioille voi antaa ainakin perspektiiviä. Esimerkiksi yläkoulu tuntuu nuoresta tosi pitkältä ajalta, mutta ei se sitä lopulta ole. Nuoria voi lohduttaa ja vakuuttaa, että ei tilanne tule jatkumaan ikuisesti, Berg sanoo. – Nuorilla ikäluokilla tulevaisuudenusko on vahvin, ja se suojaa toivottomuuden kokemukselta. Nuoret ovat aika resilienttejä, he kestävät vastoinkäymisiä joustavasti. Nuorelle on hyvä myös muistuttaa, että tämä aikakausi ei määritä heidän loppuelämäänsä. Bergin mukaan kannattaa vahvistaa nuoren valintoja, joita on tehty esimerkiksi opiskelupaikan suhteen. – Aloitetut opinnot kannattaa viedä loppuun. Ja toisaalta, jos ala ei tunnukaan oikealta, vanhempi voi antaa tukea siihen, että voi aloittaa jonkin uuden alan opiskelun. Kriisistä on vaikea löytää hyviä puolia, mutta Berg kuulostaa silti monessa suhteessa toiveikkaalta. Samaa hän toivoo laajemminkin. – Eihän tätä muuten jaksa. Tänään paistaa aurinko, ja on turha miettiä liikaa eteenpäin. Tämä on monella tavalla yhdistävä kokemus, niin Suomen rajojen sisällä kuin kansainvälisestikin. ? Mitä jälkiä koronasta meille jää? ”Toivottavasti jossain vaiheessa kaikkiin jäisi se rokotusjälki”, Päivi Berg nauraa. ”Korona on monella tavalla yhdistävä kokemus.” PÄIVI BERG Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti. Nuorisotutkimus -lehden päätoimittaja ja seuraavan Nuorisobarometrin (2020) kokoaja. Työskentelee 2020–2021 Kaakkois-Suomen AMK:ssa (XAMK), jossa tutkii ilmaisen julkisen liikenteen yhteyttä lasten liikkumiseen. Tutkinut aiemmin muun muassa yhdenvertaisuuden edistämistä koululiikunnassa, lasten urheiluseuraharrastamisesta käytävää somekeskustelua sekä nuoria aikuisia työmarkkinoilla. Tekija?_12_2020_sisus.indd 17 Tekija?_12_2020_sisus.indd 17 9.12.2020 14.53 9.12.2020 14.53
18 Tekijä 12/2020 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Tekija?_12_2020_sisus.indd 18 Tekija?_12_2020_sisus.indd 18 9.12.2020 14.53 9.12.2020 14.53
12/2020 Tekijä 19 VIERAILIJA Ihmisen ja valtion eloonjäämistaito AJASSA ALEKSIS SALUSJÄRVI Kirjoittaja opettaa lukutaitoa eloonjäämistaitona perusasteen erityisopetuksessa ja sairaalakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja vankiloissa. K un ajaa töihin autolla, tulee harvemmin ajatelleeksi, että matkan onnistuminen edellyttää lukutaitoa. Se toki eroaa kirjan lukemisesta. Kirjainten ja sanojen sijaan on luettava liikennettä ja liikennemerkkejä. Lukutaito tarkoittaa kykyä abstrahoida ympäristöä, jossa toimii, kykyä tehdä havaintoja omasta ympäristöstään. Se on edellytys sille, että voi toimia subjektina. Pikkulapsi ei osaa lukea liikennettä, siksi häntä ei voi päästää kadulle yksin. Hän on lukutaidottomuutensa takia välittömässä hengenvaarassa. Harjoitamme lukutaitoa päivittäin ja automaattisesti, yleensä lainkaan tiedostamatta asiaa. Katsomme jääkiekkopeliä, ja kykymme ymmärtää pelistä mitään perustuu taitoon lukea sitä. Lukutaito eri ympäristöissä paljastaa, että se on kumuloituva eli kertyvä taito. Se tosin paranee ainoastaan, jos siinä haastaa itseään. Harva käsittää tätä. He ajavat autolla 50 vuotta kehittymättä juurikaan liikenteen lukijoina. He katsovat 200 jääkiekkopeliä eivätkä opi pelin syvempiä hienouksia. He siis lukevat sillä tasolla, joka riittää pärjäämiseen, mutta eivät kehity. Kirjoitetun tekstin lukeminen on lukutaidon ylläpitämisen voittava muoto, koska se pakottaa kehittymään, eli tekemään havaintoja tekstimaailmasta. Havaintojen ja tulkinnan avulla pystyy näkemään tekstin merkityspotentiaalin. Sen myötä tunnistamme esimerkiksi valeuutisen netistä tai puolison piilevän närkästyksen tekstiviestin rivien väleistä. Tässä taidossa suomalaiset ovat olleet maailman parhaita. Kolikolla on kuitenkin himmeä puolensa. Suomalaisten osaamiserot lukemisessa ovat niin ikään maailman suurimmat. Missään muualla hyvät ja huonot lukijat eivät ole yhtä kaukana toisistaan. Tämä ilmiö on kiinnostanut minua vuosia. Olen opettanut yli viittä tuhatta alle 30-vuotiasta suomalaista, jotka suhtautuvat lukemiseen kielteisesti. Huonoimmat koulua käyvät lukijat löytyvät ammatillisen puolen teknisten alojen kouluista. Nuorten tekstitaidot jäävät niissä heikoiksi, koska he eivät käsitä lukemisen hyötyjä. Siksi he alisuoriutuvat. Usein heillä on myös jokin synnynnäinen este, kuten ADHD tai lukivaikeus. Se nostaa kynnystä tarttua tekstiin, mikä lisää oppimiseroja entisestään. Tyypillisesti näiden nuorten piilevät kyvyt jäävät tunnistamatta. He eivät myöskään hahmota lukutaidon merkitystä. Heille lukutaito tarkoittaa sitä, että osaa muodostaa kirjaimista äänteitä. Se ei heille ole eloonjäämistaito, vaan työmatkan kaltainen arkiaskare, johon ei liity halua kehittyä. Olemme epäonnistuneet yhteiskuntana perustelemaan lukutaidon merkityksen sekä itsellemme että nuorille, ja siksi osaamiserot ovat kasvaneet. Jos ei säännöllisesti haasta itseään lukijana, taidot ruostuvat. Sillä on suora vaikutus myös valtion turvallisuuteen. Käytännössä ainoa keino taistella informaatiovaikuttamista vastaan on korkea lukutaito. Digitaalisessa maailmassa hyvistä tekstitaidoista onkin tullut myös valtion eloonjäämistaito. Suuret erot lukutaidossa ovat tässä asiassa suora riskitekijä. Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. ”Suomalaisten osaamiserot lukemisessa ovat maailman suurimmat.” Tekija?_12_2020_sisus.indd 19 Tekija?_12_2020_sisus.indd 19 9.12.2020 15.57 9.12.2020 15.57
12/2020 Tekijä 21 ? AJASSA K oronapandemia on vaikuttanut lähes kaikkiin työpaikkoihin tavalla tai toisella, ja valtava joukko ihmisiä on siirtynyt paiskimaan töitä kotikonttoreille. Tämä ei kuitenkaan koske teollisuuden työntekijöitä, sillä työt on tehtävä siellä, missä tuotantolaitokset ovat. Tavaraa ei sorvata eikä kokoonpanna keittiön pöydän äärellä. Myöskään esimiesporras ei ole voinut siirtyä täysin etätöihin, koska työnantajilla on edelleen johtamiseen liittyvät velvoitteensa. – Lähijohtajan täytyy pitää huolta työntekijöistä ja työturvallisuudesta. Se tarkoittaa myös, että vuorojen vaihdoissa on pitänyt huolehtia turvavälien säilymisestä sekä muutenkin siitä, miten töissä ollaan ja käyttäydytään koronaaikaan, muistuttaa Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Mirjami Suikki. Organisaatiomuutokset, yt-neuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset ovat olleet koronan aikaan yleisiä. Ne vaativat nyt lähijohtajalta osaamista. – Tarvitaan inhimillisyyttä ja ihmistuntemusta, että esimies osaa käsitellä ikäviäkin asioita työntekijöiden kanssa. Näissä tilanteissa nähdään, miten hyvin yrityksissä on panostettu esimiesten kouluttamiseen ja vuorovaikutustaitoihin, Suikki sanoo. TOSIASIAT TUNNUSTETTAVA Työkoneiden turvaohjaamoja valmistavalla MSK Cabinsilla viime kevät oli haastavaa aikaa. Yrityksessä venyttiin moneen suuntaan, aina uusien tietojen ja tilanteiden mukaan. – Aamulla ei tiedetty mitä iltapäivä tuo tullessaan. Tämä koski niin omaa porukkaa, tavarantoimittajia kuin asiakkaita. Oli komponenttipuutteita ja kaikenlaista heiluntaa. Oli pakko myöntää henkilökunnalle, että parin päivän päässä näkyi vain epävarmuutta, kuvaa toimitusjohtaja Taneli Mikkola. Kun ymmärrys pidettiin yllä ja yhteys esimiesten ja henkilöstön välillä toimi, tilanteisiin pystyttiin sopeutumaan. – Kun logistiikkaketjut sakkasivat ja korttitalo oli romahtamassa, jouduimme lomautuksiin, mutta niistäkin voitiin sopia hyvässä yhteistyössä. Joustamalla kaikin tavoin päästiin aika pienillä vaurioilla. Kesäkuusta asti MSK:lla on jo toimittu suhteellisen normaaleissa oloissa. – Vielä ei ole tietoa, mitä häiriöitä koronan toinen aalto aiheuttaa. Tilauskirjat näyttävät kuitenkin siltä, että nousua on tulossa ensi vuotta kohden mentäessä. EPIDEMIAN KAUASKANTOISET SEURAUKSET Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini sanoo, ettei tunne teollisuuden koronatilannetta tarkasti, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla. – Teknisesti etätyöt ovat toimineet hyvin. Mutta pitkittyessään epidemia voi tuoda haasteita työpaikoilla, joilla esimiehet eivät näe pitkään aikaan alaisiaan. Korona on lisännyt epävarmuutta ja huolta työpaikan säilymisestä myös teollisuudessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemisellä on hintansa, ja erilaiset työhyvinvointiin liittyvät ongelmat voivat lisääntyä. – Pandemia asettaa kovia haasteita lähijohtamiselle. Miten huolehditaan, että ihmiset säilyvät työja toimintakykyisinä? Teamsin kautta voi käyttäytyä kokouksessa normaalisti, mutta mitä tapahtuu kokousten ulkopuolella, jää työnantajille näkymättömäksi, Alasoini pohtii. Vaikka virtuaalisesti voidaan hoitaa monia asioita yhä paremmin, Alasoini painottaa, että suoraa fyysistä vuorovaikutusta se ei voi kaikessa korvata. – Mitä monimutkaisempia asioita, sitä varmemmin lähiesimiehen tehtävää ei voi hoitaa virtuaalisesti. Lähijohtaja tarvitsee järkeä ja tunnetta Lähijohtaminen on taitolaji, jossa vaaditaan niin asiaosaamista kuin tunnetaitoja. Myös koronapandemia heitti haasteensa. TEKSTI SAMI TURUNEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_12_2020_sisus.indd 21 Tekija?_12_2020_sisus.indd 21 9.12.2020 14.54 9.12.2020 14.54
22 Tekijä 12/2020 Kokemusta, koulutusta ja kiireen hallintaa Miten teollisuuden esimiehillä sitten on lähijohtamisen osaamista? Suikin mukaan vaihtelevasti. – Se riippuu yrityksen koosta, historiasta ja työkulttuurista. Ja lähiesimiesten taidothan ovat seuraus yrityksen kehittämisestä – johtajalla on aina oma johtajansa. Teollisuudessa moni esimies on noussut asemaansa duunariroolin kautta. Sen vaikutus johtamistaitoihin voi olla kahtalainen. – Toisaalta duunariasemassa olleella on näkemys ja ymmärrys siitä, mikä vaikutus johtamisella on työyhteisön ilmapiiriin. Mutta luottamuksen rakentamisessa on haasteensakin. Joskus se onnistuu, mutta toisaalta kateus voi aiheuttaa työyhteisöissä kielteisiä reaktioita – tai se, jos työntekijän koetaan loikanneen työnantajan puolelle. TUNTEITAKIN TARVITAAN Eri aloilla työskennellään erilaisissa olosuhteissa, erilaisilla työtavoilla sekä erilaisia päämääriä kohden. On erilaisia työkulttuureja, ja toimistoja asiantuntijatyöhön verrattuna suorittavan teollisuustyön johtaminen vaatii erilaisia asioita. – Vaikka teollisuus on muuttunut yhä itseohjautuvammaksi ja lähijohtaminen on lähentynyt toimistotyötä, se on silti tyypillisesti miehisempää valtakuntaa. Ehkä kielelliset ilmaisut voivat olla ronskimpia ja asioista puhutaan suoremmin, Alasoini arvelee. – Yhteistä kuitenkin kaikilla aloilla on, että hyvän johtajan ja esimiehen maine pitää ansaita tekemisen kautta. Johtamisessa suoraviivaisuuden ja mekaanisuuden tilalle on tullut yhä enemmän myös tunteiden huomioiminen. Silti teollisuudessa tunteiden ilmaisu ei ole vielä samanlaisessa asemassa kuin valkokaulustyössä, Alasoini arvelee. – Teollisuudessa ihmisten väliselle vuorovaikutukselle ja tunteille ei ole niin paljon sijaa kuin aloilla, joilla ollaan jatkuvasti asiakkaiden kanssa tekemisissä, kuten hoitoalalla. Teollisuusliiton Suikki kuitenkin muistuttaa, että tunteitakin tarvitaan. – Lomautukset ja muut ikävät asiat kohdistuvat teollisuudessa useimmiten työntekijäryhmiin. Se herättää tunteita, joita pitää pystyä käymään läpi. YHDESSÄ MENESTYTÄÄN Hyvä lähijohtajuus muodostuu eteläpohjanmaalaisella MSK Cabinsilla siitä, että alaisille annetaan aikaa ja läsnäoloa. Lähijohtaminen on sanana hieno, mutta käytännössä se on esimiehen ja työntekijöiden välistä päivittäistä puhetta. TTL:n tutkimusprofessori Alasoinin mukaan hyvä lähijohtaminen vaatii ennen kaikkea tiheää ja säännöllistä vuorovaikutusta – joko kasvokkain tai virtuaalisesti. – Tarvitaan myös yksilöllisyyden huomioon ottamista ja työn sisällön ymmärtämistä. Johtaa ei voi mekaanisesti jonkin kirjan mukaan, vaan se pitää tehdä vuorovaikutteisesti. Johtamisen pitää olla vuoropuhelua siten, että pyritään muodostamaan yhteisymmärrys yhdessä tavoiteltavista asioita. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Suikki vierastaa hieman johtamis-sanaa. – Perinteinen käskyttäminen on jo 2020-luvulla menneisyyttä, joten puhuisin johtamisen sijaan ennemmin valmentamisesta. Suikin mukaan esimiehellä pitää olla tehtävään sopivaa osaamista muun muassa koulutuksen kautta. – Hyvä lähijohtaja osaa myös tuoda työpaikalle uusia toimintamalleja ja rakentaa luottamusta johdon ja työntekijöiden välille. SUOMESSA HELPPO JOHTAA Jokainen persoonaltaan normaali ja terve ihminen voi oppia hyväksi lähijohtajaksi. – Jotkut tarvitsevat enemmän opettelua ja koulutusta, joillakin se on helpompaa ja käy luonnostaan. Kukaan ei ole kuitenkaan valmis syntyessään, vaan se vaatii kokemusta ihmisten kanssa työskentelystä, sanoo Alasoini. Suomalaiset esimiehet ovat varsin hyviä lähijohtajia, koska meillä on siihen hyvät lähtökohdat. – Meillä ihmisten välillä on lähtökohtaisesti luottamusta. Yhteiskunnan hierarkiat eivät ole kovin ankaria, eikä meillä ole suuria luokkaeroja. Suomalaiset ovat myös tottuneet työskentelemään tiimeissä. Siksi onnistuneelle lähijohtamiselle on hyvät edellytykset, Alasoini sanoo. – Mutta kaikissa maissa johtajia kuitenkin enemmän tai vähemmän haukutaan, hän hymähtää. Hyvällä lähijohtamisella ja esimiestyöllä on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus yrityksen tuottavuuteen. Hyvä johtaminen parantaa työhyvinvointia, mikä taas ruokkii tuottavuutta ja yrityksen kannattavuutta. – Hyvän lähijohtajan pitää saada aikaan yhdessä tekemisen fiilistä. Hän osaa avata työntekijöille kokonaisuutta: myös työntekijä hyötyy tuottavuuden paranemisesta, se ei ole vain työnantajan hyöty, sanoo Suikki. Tekija?_12_2020_sisus.indd 22 Tekija?_12_2020_sisus.indd 22 9.12.2020 14.54 9.12.2020 14.54
12/2020 Tekijä 23 AJASSA – Pitää osata kuunnella toisten näkemyksiä, jotta saadaan riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Vaaditaan myös uskallusta tuoda vaikeatkin asiat pöytään, ilman sordiinoa, määrittelee toimitusjohtaja Mikkola hyvää lähijohtamista. Onnistuessaan lähijohtaminen tuo tullessaan menestystä kaikille. – Kun parhaat näkemykset ovat samassa pöydässä, kokonaisuus on suurempi kuin yksilöiden osaamisen summa. Se tukee kokonaisuuden hallintaa, eikä sorruta osaoptimointiin. MSK Cabins valmistaa Etelä-Pohjanmaalla liikkuvien työkoneiden turvaohjaamoja sekä alihankintana että omina tuotteina. Yrityksessä on puolenkymmentä lähiesimiestä, ja tiimivastaavia tuotannossa noin 15. Kaikilta esimiehiltä vaaditaan esimieskoulutuksen läpikäymistä – ja se myös tarjotaan kaikille. Koulutus ei kuitenkaan korvaa kokemusta. – On huomattu, että vanhat konkarit osaavat toimia usein paremmin työntekijöiden kanssa. Ei esimiestä tule koulunpenkillä istumalla, vaan hommaan jalostutaan ajan kanssa. AINA KOHTI PAREMPAA Mikkola muistuttaa, että esimiestyö ei ole helppoa, eikä sitä heidänkään työpaikalla voi halusta huolimatta hoitaa aina täydellisesti. – Kiire on kova, ja läsnäolo tahtoo hukkua arjen kiireeseen. Moni esimies kokee, että haluaisi viettää enemmän aikaa työntekijöiden parissa. Ongelma kuitenkin tiedostetaan, ja aikaa halutaan järjestää. Johtaminen on aina kaksisuuntaista. Johdettaviltakin vaaditaan yhteistyötä ja osaamista. MSK:lla on tehty paljon yhteisiä, muun muassa tuottavuutta parantavia hankkeita. Mikkolan mukaan heillä onkin aktiivista ja idearikasta työntekijäporukkaa. – Vaikeatkin asiat voidaan keskustella kiihkottomasti, ja tarpeita ymmärretään puolin ja toisin. Kun esimerkiksi linjastojen sijoittelua muutetaan uuden tuotannon aloittamiseksi, myös työntekijät ovat mukana alusta asti. Meillä on siinä mielessä hyvä tilanne, että työntekijät ovat aktiivisia kehittämään omaa työtään, työympäristöä ja yrityksen tuotteitakin. ? Tekija?_12_2020_sisus.indd 23 Tekija?_12_2020_sisus.indd 23 9.12.2020 14.54 9.12.2020 14.54
24 Tekijä 12/2020 KEKSINTÖ ? Melu, eli liian korkea äänenpaine, sekä tärinä aiheuttavat eniten ammattitauteihin luettuja meluvammoja tinnituksesta pysyvään kuulonalenemaan. Lisäksi melu voi lisätä riskiä sairastua sydänja verenkiertohäiriöihin. Työperäisten sairauksien rekisterin (TPSR) tietojen mukaan kuulovaurioiden määrä on jatkuvasti vähentynyt, kiitos hyvän kuulonsuojauksen. Melulle sekä erityisen haitalliselle impulssimelulle altistuvat eniten metallialan sekä rakennusalan työntekijät. Työympäristössä impulssimeluksi määritellään 140 desibelin ääni, jonka kesto on lyhyempi kuin 1 millisekunti. Päivittäinen, yli 80 dB:n melualtistus voi olla kuulolle vahingollista. Tekniikan tohtori, dosentti Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta toteaa, ettei meluntorjuntaan ole yksiselitteistä patenttiratkaisua, sillä jokainen tila ja ympäristö on akustisesti yksilöllinen. Lisäksi melunvaimennukseen liittyvistä keksinnöistä on Hongiston mukaan mahdotonta pitää lukua, sillä kaupalliset yritykset tekevät niitä jatkuvasti. Teollisuusympäristössä koneet ja työvälineet aiheuttavat voimakkaimman melun. Melun lähde pyritään meluntorjunta-asiantuntija Lasse Kinnarin mukaan ensisijaisesti eristämään omaan, ilmatiiviiseen koteloonsa. Kotelon äänieristystä parannetaan esimerkiksi joustavilla ja massaa lisäävillä polymeeripohjaisilla raskasmatoilla. Rakennusteollisuudessa eristämiseen käytetään kipsilevyjä. Myös laitteen tärinä voi aiheuttaa melua kulkeutuessaan rakenteisiin. Tärinää torjutaan muun muassa joustavilla kumieristeillä tai polyuretaanipohjaisilla materiaaleilla. Äänen heijastumista rakenteiden pinnoilta eli kaikua voi vaientaa esimerkiksi huokoisilla villakuituakustiikkalevyillä sekä vaahtomuovimateriaaleilla. Jo vuonna 1930 keksittiin vastamelu, mutta vasta 1990luvulla saatiin kehitettyä kuluttajille sopivia tuotteita, kuten vastamelukuulokkeita. Vastamelukuulokkeessa on mikrofoni, joka muuttaa melun, eli äänen, sähköiseksi signaaliksi. Korvan päällä oleva kaiutin tuottaa vastaääntä. Oikein säädetyssä vastamelukuulokkeessa ulkoa tuleva melu ja kaiuttimen tuottama vastamelu ovat keskenään tarkalleen yhtä voimakkaita ja vastakkaisvaiheisia, jolloin ne kumoavat toisensa. Vastamelulla vaimennetaan parhaiten matalataajuista ääntä, mutta ei esimerkiksi puheääntä. Vastamelua voidaan käyttää joissakin oloissa myös ulkotiloissa, esimerkiksi vilkkaissa risteyksissä. Järjestelmää käytetään myös sukellusveneissä peittämään potkurin ääntä. Vastamelusta ei ole hyötyä ympäristöissä, joissa on korkeataajuista ääntä, kuten suhinaa tai sihinää. Korkeita ääniä voidaan torjua tavanomaisilla kuulonsuojaimilla. Suojainten äänenvaimennus ei kuitenkaan saisi olla liian voimakas, sillä työntekijän pitäisi pystyä kuulemaan varoitusäänet. Lentokoneiden ja raskaiden ampuma-aseiden melutaso voi nousta jopa 150 dB:iin. Silloin joudutaan käyttämään kypäräsuojainta, jotta ääni ei kulkeutuisi korviin kallon läpi ja sitä kautta vaurioittaisi kuuloa. Peiteääntä käytetään hälyisässä ympäristössä, kuten avotoimistossa. Se on kaiuttimilla tuotettua huminaa, joka peittää puheääntä. Peiteääntä on käytetty 1960-luvulta lähtien. Meluntorjunta vaatii yksilölliset keinot MELUPAIKAT PITÄÄ MERKITÄ Suhtautuminen kuulosuojaimiin on Hongiston mukaan muuttunut viimeisten 15 vuoden aikana. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa valtioneuvoston meluntorjuntaohjelma ja meluasetus (VNa 85/2006). Työnantajan on asetuksen perusteella laadittava ja pantava toimeen meluntorjuntaohjelma, jos melualtistustaso ylittää 87 dB. Lisäksi asetus velvoittaa säännöllisiin kuulontutkimuksiin, suojaukseen ja melumittauksiin sekä melupaikkojen merkitsemiseen. MELUISAT TYÖT ALIHANKKIJOILLE Etenkin yrityksen siirtyessä toisiin tiloihin akustiikkaan olisi paneuduttava huolellisesti. Kaikki yritykset eivät näin tee. Akustiikan asiantuntijoita pyydetään apuun viimeistään silloin, kun yritys joutuu tekemään muutoksia viranomaisen kehotuksesta. Joillakin yrityksillä on meluongelmaan ratkaisu: ne siirtävät kovaäänisen tuotantovaiheen alihankkijalle. Kinnarin mukaan on myös yrityksiä, jotka haluavat parantaa työolosuhteita ja panostavat meluntorjuntaan, vaikkei työsuojelu siihen kehottaisikaan. ILMOITETAANKO AMMATTITAUDEISTA? Tilastojen mukaan ammattitaudit ovat vähentyneet työturvallisuuden parannuttua ja automatisaation lisäännyttyä. Työterveyslaitoksen asiantuntijan mukaan tilastoihin voi vaikuttaa myös yksinyrittäjyyden ja pätkätöiden lisääntyminen. Yksinyrittäjillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta hankkia työtapaturmaja ammattitautivakuutusta. Lisäksi pätkätyöt voivat vähentää halukkuutta hakeutua ammattitautitutkimuksiin. TEKSTI TIINA TENKANEN / UP KUVA LEHTIKUVA Tekija?_12_2020_24 uusiksi.indd 24 Tekija?_12_2020_24 uusiksi.indd 24 9.12.2020 16.03 9.12.2020 16.03
AJASSA AJASSA LYHYET AJASSA PALKANSAAJIEN ESITYKSET JÄIVÄT ILMAN VASTAKAIKUA IKÄÄNTYVÄT Neuvottelut toimista yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi päättyivät marraskuun lopussa. Työmarkkinajärjestöjen yhteistä esitystä maan hallitukselle ei annettu. Toimeksiannossaan maan hallitus edellytti tasapainoista julkista taloutta vahvistavaa esitystä toimista yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi, heidän työmarkkina-asemansa parantamiseksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi. Palkansaajakeskusjärjestöillä (SAK, Akava ja STTK) oli rakentavia ehdotuksia, jotka olisivat täyttäneet hallituksen toimeksiannon, mutta palkansaajien esityksiin ei työryhmässä saatu vastakaikua työnantajilta. ”Tärkein kokonaisuus liittyy työttömien lisäpäiväratkaisuun ja muutosturvan parantamiseen. Irtisanottujen työllistymistä nopeutettaisiin lisäämällä koulutusta, pidentämällä työllistymisvapaata ja nopeuttamalla työnhaun aloitusta jo irtisanomisaikana. Muutosturvakoulutuksen kesto pitenisi työsuhteen pituudesta riippuen kahteen tai kolmeen kuukauteen”, järjestöt ehdottivat. Palkansaajien esitys turvaisi ikääntyneiden työttömien toimeentulon jatkossakin, vaikka työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nostettaisiin 65 vuoteen. ”Myös pienemmistä yrityksistä irtisanottujen ja vailla muutosturvaa olevien toimeentulo sekä koulutusmahdollisuudet turvattaisiin.” Työssä jaksamisen tueksi palkansaajat esittävät mahdollisuuksia lyhentää yli 55-vuotiaiden työaikaa ja keinoja henkisen kuormituksen vähentämiseen. Lue lisää: www.sak.fi 12/2020 Tekijä 25 VIELÄ EHDIT KERTOA MUISTOJA! Teollisuusliiton ja Työväen Arkiston Yhteen hitsattu porukka -muistitietokeruuseen ja kirjoituskilpailuun voi osallistua 31.12. asti. Kirjoita omat muistosi ja kokemuksesi työurasi varrelta: Millaisia työelämän muutoksia olet kokenut? Miten työ muuttui? Miten teknologia kehittyi ja vaikutti työtehtäviisi? Lue lisää: www.tehdasperinne.fi ? Riku Aalto: ”Työehtosopimus syntyy vain vaatimalla” ? BLOGI: Timo Eklund: Kilpailukyky taitaa sittenkin olla kunnossa ? TYÖYMPÄRISTÖ: Tutkijoiden suositus vuorotyöstä: Työntekijöille oikeus vaikuttaa vuoroihinsa ? Kenen ääni kuuluu mediassa? Duunari saa harvoin puheenvuoron ? REPORTAASI: Honkarakenteella höylätään hirttä joka nurkalle LUETUIMMAT MARRASKUU www.tekijälehti.fi ”Työnantajat eivät voi yksipuolisesti valita, mistä neuvotellaan”, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. KI TI H A IL A PAIKALLISTA SANELUA VAI SOPIMISTA? Vasta sodan pakottamana meillä hyväksyttiin ammattiliitot neuvotteluosapuoleksi. Sitä seuranneet vuosikymmenet olivat hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa, joka tapahtui kolmikannassa keskusjärjestöjen omatessa vahvan roolin työehtojen ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä. Ilmastonmuutos näyttää nyt ulottuvan jopa työmarkkinoille. EK ilmoitti ensin irtautuvansa keskitetyistä sopimuksista, ja sitä seuraavat nyt yksittäiset sopimusalat sanoutumalla irti liittokohtaisista sopimuksista ja kaikkialla hoetaan paikallisen sopimisen autuutta. Katekismuksen sanoin: Mitä se on? Eräässä TV-keskustelussa esitettiin luottamusmiesten tiedonsaantioikeuden laajentamista yrityksessä tämän sopimisen mahdollistamiseksi. Keskustelussa oli Hjallis Harkimo edustamassa silloin Kokoomusta. Hjalliksen päänpyöritys tälle esitykselle kertoi karua kieltä siitä, ettei suinkaan ole pyrkimystäkään todelliseen sopimiseen vaan saneluun. Karut tosiasiat puolustautumiskyvyttömän ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä työmarkkinoillamme kertovat, mitä tuon tien päässä meitä olisi odottamassa. Ja tämä ei ole satua, sillä näitten hyväksikäyttäjien joukkoon lukeutuu jo jopa julkisen sektorin toimijoita, eivätkä laajenevat vuokratyömarkkinat ole ainakaan rajoittamassa tätä kehitystä. Toki on niin, ja onneksi, että on yrityksiä, joissa paikallinen sopiminen on mahdollista, joissa arvostetaan henkilöstöä todellisena voimavarana ja tämä luo puitteet yhteistoiminnalle. Enkä usko, että löytyy sellaista yritystä, jossa työntekijät eivät ole valmiita kriisitilanteessa myöskin joustoihin. Tosiasia kuitenkin on, että tahot, jotka pyrkivät irti liittokohtaisista sopimuksista, eivät tavoittele yhteistä vaan omaa hyvää. Metsäteollisuuden päänavausta sopimustoiminnasta irtautumisesta edelsi laaja oikeistolehtien palstoilla tapahtunut hyökkäys, johon osallistui halpakauppaneuvoksia ja myös metsäteollisuudesta Keskon johtoon siirtynyt Mikko Helander, jonka mielestä Suomi on sosialistisin valtio Pohjois-Korean jälkeen. Juhliessaan 80-vuotistaivaltaan Keskon tulos oli noin 182 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua noin 38 miljoonaa euroa ja Helanderin omat tulot 2,3 miljoonaa. Ei lainkaan hullumpi tulos sosialismin oloissa. Tässä sosialismissamme näyttävät pääomat pärjäävän muutoinkin hyvin, niihin kohdistuva verotus on EU:n matalimpia, mutta sanonta ”Ahneelle ei riitä mikään” toteutuu taas. Olen kuitenkin varma siitä, ettei tässä maassa siirretä työelämän pelisääntöjä metsäteollisuuden mahtikäskyllä 100 vuotta taaksepäin, mutta levottomuuksia sillä varmasti aiheutetaan. Aiheuttajan me tiedämme. MAURI VÄISÄNEN Joensuu MIELIPIDE www.tekijälehti.fi/mielipide Lähetä mielipidekirjoitus: tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä-lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki Tekija?_12_2020_sisus.indd 25 Tekija?_12_2020_sisus.indd 25 9.12.2020 14.54 9.12.2020 14.54
12/2020 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? Ylöjärveltä ylpeästi maailmalle Noin 180 tuotannon työntekijää valmistaa vihreitä pienkuormaajia Avant Tecnon tehtaalla Ylöjärvellä. Yritys syntyi maatalouskoneita valmistaneen Ylö-Tehtaiden raunioille vuonna 1991. Aktiivisen tuotekehityksen ansiosta asiakaskunta on laajentunut ja kysyntää riittää. Avant Tecno vie kuormaajia yli 50 maahan, ja tuotantoon on palkattu tänä vuonna toistakymmentä uutta työntekijää. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT EMMI KALLIO ? Työsuojeluvaltuutettu Tero Kaukonen (vas.) ja pääluottamusmies Jari Kairajärvi arvostavat sitä, että työnantaja maksaa hyvin tehdystä työstä tuntuvan bonuksen. Tekija?_12_2020_sisus.indd 27 Tekija?_12_2020_sisus.indd 27 9.12.2020 14.55 9.12.2020 14.55
28 Tekijä 12/2020 V iisitoista vihreää pienkuormaajaa odottaa loppusilausta Avant Tecnon tehtaalla Ylöjärvellä. – Viimeistely on nyt vähän tukkeutunut. Meillä on ollut joitakin poissaoloja. Eilen oli kolme kaveria ylitöissä, jotta saatiin sumaa purettua, sanoo tiiminvetäjä Kalle Lintula. Tehtaassa valmistuu 125 pienkuormaajaa viikossa. Lintula tiimeineen asentaa niihin tilatut lisävarusteet, tekee viimeisen koeajon ja laittaa tarrat koneiden kylkiin. – Tämä vähäpäästöinen malli, 860i Stage V, on uusinta uutta. Kyseinen kone toimitetaan Yhdysvaltoihin, Lintula kertoo ja liimaa mustapohjaiset tarrat paikoilleen. Kuormaajista yli 80 prosenttia menee vientiin. Yhtiöllä on omat myyntikonttorit AVANT TECNO OY PERUSTETTU 1991 KOTIPAIKKA YLÖJÄRVI OMISTAJA Risto Käkelä perheineen TUOTANTO Pienkuormaajat maatalouteen, kiinteistönhoitoon ja viherrakentamiseen HENKILÖSTÖ Suomessa 230 työntekijää, joista tuotannossa noin 180 LIIKEVAIHTO yli 142 miljoonaa (2020) ? ”Jos teen ohjaamon yksin ja siihen tulee kaikki herkut, niin siinä menee koko päivä”, kertoo asentaja Marita Rajakoski-Tuomela. Tekija?_12_2020_sisus.indd 28 Tekija?_12_2020_sisus.indd 28 9.12.2020 14.55 9.12.2020 14.55
12/2020 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kaikkiaan Avanteja viedään yli 50 maahan. Avant Tecno Oy syntyi maatalouskoneita valmistaneen Ylö-Tehtaiden raunioille vuonna 1991, kun diplomi-insinööri Risto Käkelä osti osan entisestä työpaikastaan. Nykyään Avantin pienkuormaajat ovat kysyttyjä paitsi maataloudessa myös kiinteistönhoidossa ja viherrakentamisessa. – Jatkuva tuotekehitys on yksi yrityksen menestystekijöistä, sanoo pääluottamusmies Jari Kairajärvi. Avantin pienkuormaaja on avainlipputuote. Se tehdään levytavarasta valmiiksi kuormaajaksi asti Ylöjärvellä. – Kun valmistus on omissa käsissä, pystymme vastaamaan nopeasti tuotannon ja tuotekehityksen tarpeisiin, Kairajärvi sanoo. Hän työskentelee tiiminvetäjänä keskusvarastossa. Pääluottamusmies hänestä tuli vuonna 2017, kun edeltäjä ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä. Järjestäytymisaste Avant Tecnolla on korkea. Jopa 90 prosenttia tuotannon työntekijöistä kuuluu Teollisuusliittoon. Yksi heistä on tiiminvetäjä Lintula. – Olin vähän aikaa pois liitosta. Minun kohdallani on aika iso merkitys sillä, miten pääluottamusmies hoitaa hommat. Jari vakuutti minut, ja siksi liityin takaisin liittoon. TYÖNTEKIJÄYSTÄVÄLLISET VUOROT Kolme laserleikkuria leikkaa teräslevystä kappaleita suuressa tehdashallissa. Kahden leikkurin välissä laseroperaattori Markus Hanhikangas kerää valmiita leikkeitä kasalle. – Puramme käsin pienet osat, joita robotti ei saa poimittua, Hanhikangas kertoo. ? Kalle Lintula on työskennellyt pian kaksi vuotta tiiminvetäjänä viimeistelyssä. Asentaja Henry Kouri kuuluu hänen tiimiinsä. Tekija?_12_2020_sisus.indd 29 Tekija?_12_2020_sisus.indd 29 9.12.2020 14.55 9.12.2020 14.55
30 Tekijä 12/2020 30 Tekijä 12/2020 Hanhikangas käyttää laserleikkureita kahdessa vuorossa. Kesälomien jälkeen hänen työvuoronsa menivät uusiksi. Nykyään hän on iltavuorossa vain joka kolmas viikko. – Tämä on nyt paljon mukavampaa. Tein aika monta vuotta töitä niin, että joka toinen viikko oli iltaa. Kun olen iltavuorossa, en näe lapsia käytännössä ollenkaan. Avant Tecnolla on paljon osastokohtaisia työaikajärjestelyjä, Kairajärvi kertoo. – Menemme pitkälti työntekijöiden ja tuotannon tarpeet yhteensovittaen. Esimerkiksi yksi laseroperaattoreista tekee vallan yövuoroa, Kairajärvi sanoo. Ylöjärveläinen Hanhikangas tuli Avant Tecnolle suoraan ammattikoulusta 20 vuotta sitten. Välillä hän oli vuoden Sandvikilla, mutta palasi, kun työt siellä loppuivat. – En ole miettinyt työpaikan vaihtamista. Täällä saa tehdä töitä monipuolisesti. Vuosien varrella olen ollut hitsaajana, robottihitsaajana ja koneistajana. Kello on yli yksitoista. Hanhikangas mielii ruokatunnille. – Meillä ei ole työmaaruokalaa. Aika usein minulla on eväät, mutta nyt menen autolla syömään läheiseen palvaamoon, hän kertoo. – Omasta ruokalasta on keskusteltu työntekijöiden kesken jo pitkään, mutta toistaiseksi sitä ei ole saatu maaliin, Kairajärvi lisää. Ruokatunnin jälkeen Hanhikangas selvittää järjestelmän tuen kanssa, miksi hän ei saa tehtyä laserleikkureille uusia ajoja. – Ohjelmassa on jotakin häikkää. Ajoja on kuitenkin sen verran paljon valmiina, ettei se haittaa tuotantoa, hän sanoo. “IKÄVÄ ASIAKASKONTAKTEJA” Tuotanto on pitkälle automatisoitu. Tehtaalla on särmäysautomaatti ja kymmenen hitsausrobottia, mutta hitsaajiakin tarvitaan yhä. Yksi heistä on Matti Rannikko Ikaalisista. – Olin tätä ennen viisi vuotta töissä kaupassa. Kun aukiolomuutokset tulivat, työtunnit ja vapaat vähenivät. Olin joka päivä töissä muutaman tunnin, hän kertoo. Eräänä torstaina tammikuussa 2018 Rannikon mitta tuli täyteen. Hän istui töiden jälkeen autoonsa ja soitti Avant Tecnon tuotantojohtajalle Saku Vastamäelle. – Kysyin, että olisiko hommia. Olin ollut täällä työharjoittelussa, kun opiskelin erikoismetalliartesaaniksi. Rannikko täytti avoimen hakemuksen Avant Tecnon nettisivuilla, kävi haastattelussa ja sai muutaman päivän kuluttua Vastamäeltä puhelun. Työt alkoivat maaliskuussa. – Yllätyin siitä, kuinka paljon köykäisempää työ on kuin kaupassa. Painavia kappaleita ei tarvitse nostella käsin, ja ainakin pyritään siihen, että työskentelyasennot ovat hyviä. Tehdastyö on Rannikon mukaan välillä yksitoikkoista. Esimerkiksi hän hitsaa joka viikko kolme päivää vakaajan koteloita. Hän löytää työstään silti paljon positiivista. Laseroperaattori Markus Hanhijärvi hoitaa täysautomaattista laserleikkauslinjaa. ? “TYÖSUOJELU HYVÄLLÄ MALLILLA” Avant Tecnon tehtaalla Ylöjärvellä otettiin syyskuussa käyttöön sisälogistiikan liikennesäännöt, kertoo työsuojeluvaltuutettu, asentaja Tero Kaukonen. – Säännöt oli pakko luoda, sillä väkimäärä ja pinta-ala ovat kasvaneet, eikä liikenne tule vähenemään. Menee oma aikansa, että ne iskostuvat työntekijöiden selkärankaan. Työtekijät liikkuvat halleissa jalan, potkulaudoilla, polkupyörillä, trukeilla ja tietysti myös oman talon tuotteilla eli pienkuormaajilla. – Työsuojelu on täällä todella hyvällä mallilla. Työnantaja on antanut aika hyvin resursseja, ja täällä on aina tartuttu heti toimeen, jos jotain epäkohtia on löytynyt. Melu ja ilmanlaatu ovat Kaukosen mukaan ikuisuuskysymyksiä. Niitä on koetettu saada kuriin muun muassa työkaluvalinnoilla ja kohdepoistoilla. Viimeksi tehtaassa on parannettu hitsaamon ilmanvaihtoa vaihtamalla käsihitsauksen kohdepoistoletkut työpistekohtaisiin huuviin. – Niiden ansiosta hitsaaja voi työskennellä keskeytyksettä, koska huuva kerää hitsaushuurun koko työskentelyalueelta. Uusissa huuvissa on myös nykyaikainen led-valaistus, Kaukonen kertoo. – Hyvä valaistus parantaa työn laatua. Ratkaisu oli hitsaamon työntekijöiden mieleen ja se on lisännyt myös työn mielekkyyttä. Tekija?_12_2020_sisus.indd 30 Tekija?_12_2020_sisus.indd 30 9.12.2020 14.56 9.12.2020 14.56
12/2020 Tekijä 31 ? TYÖSSÄ ? Hitsaaja Matti Rannikko (vas.) opettaa työharjoittelija Leevi Rinteelle korkean v-railon täyttöä. – Palkka on hyvä, ja työilmapiiri on sellainen, että viihdyn. Työnantaja on iso ja vakaa, ja jos työkyvyn kanssa tulee jotain ongelmia, niin talon sisältä löytyy joku toinen työ. Vaihtelua Rannikon päiviin tuovat työharjoittelijoiden opettaminen ja tammikuussa alkavat osaston luottamusmiehen tehtävät. – Kaupan puolelta jäi vähän ikävä asiakaskontakteja, hän perustelee luottamusmieheksi ryhtymistään. TYÖHARJOITTELU POIKI OPPISOPIMUSPAIKAN Viisi vuotta sitten Avant Tecno osti naapuritontilta tuulilasivalmistaja Pilkingtonin hylkäämät hallit. Nyt sillä on kolmostien kupeessa seitsemän hehtaaria lämmintä tilaa. – Tehtaiden väliin rakennettiin yhdystunneli, Kairajärvi kertoo. Uudella puolella sijaitsee maalaamo, jossa metalliosat saavat Avantille tunnusomaisen vihreän värin. Sen jälkeen on 120 metriä pitkä halli, jossa on useita tuotantolinjoja. Opiskelija Juuso Koivisto työskentelee hallin toisessa päässä osakokoonpanossa. Hän kasaa osia, joista asentajat puolestaan kokoavat Avantin hyttejä. – Katson vähän, mitä osia kulloinkin tarvitaan, ja kasaan niitä sen mukaan valmiiksi laatikoihin. Nyt tarvitsisi tehdä B-pilareita, vilkkuja ja kojetauluja, Koivisto toteaa. Komponentit tulevat Ylöjärvelle eri puolilta maailmaa, Kairajärvi kertoo. Koronavirus vaikeutti keväällä sähkökomponenttien ja ajomoottorien saantia Italiasta ja Tšekistä. – Jollain ihmeen kaupalla tehtaat saivat toimitettua meille tavaraa. Pystyimme pitämään tuotannon käynnissä muutamilla pekkaspäivillä, eikä ketään tarvinnut lomauttaa. Koivisto kasaa vilkun käden käänteessä. Hän opiskelee Avantilla oppisopimuksella. – Tulin tänne työharjoitteluun. Se vaihtui kahdeksan viikon jälkeen oppisopimukseen. Se oli tosi hyvä ratkaisu. Kun saan työstä rahaakin, tuo se lisää motivaatiota. Tekija?_12_2020_sisus.indd 31 Tekija?_12_2020_sisus.indd 31 9.12.2020 14.56 9.12.2020 14.56
32 Tekijä 12/2020 – Penkin painoanturissa on jotain häikkää. Katson nyt ensin, ovatko kaikki johdot varmasti kiinni. Vika löytyy irtonaisesta liittimestä. Kun painoanturikin toimii, Rajakoski-Tuomela siirtää valmiin ohjaamon käytävän toiselle puolelle. TUOTANTOMÄÄRÄT KASVUSSA Kuormaajille on kysyntää. Tuotantojohtaja Vastamäen mukaan tavoitteena on nostaa tuotantomäärä 150:een viikossa. – Lokakuun viimeisellä viikolla teimme tuotantoennätyksen. Silloin valmistui yli 130 konetta, kertoo pääluottamusmies Kairajärvi. Avant Tecno onkin palkannut tuotantoon tänä vuonna viitisentoista käsiparia lisää, ja loppuvuodesta yritys haki vielä levyseppähitsaajia. – Työntekijän tärkein ominaisuus on joustavuus. Meillä viimeistelyssä on hyvä porukka. Kaikki toimivat yhteen, kehuu tiiminvetäjä Lintula. Syytä onkin, sillä jos viimeistely sakkaa, jää pian koko tehtaan väeltä bonukset saamatta. – Jos viikossa tulee valmiiksi 125 konetta, napsahtaa jokaiselle työntekijälle kuusi euroa bonusta tunnille, Kairajärvi kertoo. Siinä kannattaa jo vähän huhkiakin. ? HUOLLOT HOITUVAT SUKKELAAN Koivisto valmistuu Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta ensi keväänä. Hänelle on luvassa töitä Avantilla siihen saakka, kun hän menee armeijaan. ”MENOISTA HELPPO NEUVOTELLA” Koiviston kanssa lyhyellä kolmivaiheisella linjalla työskentelee asentaja Marita Rajakoski-Tuomela. Hän nostaa ovet paikoilleen Avantin uusimpaan ohjaamomalliin. – Näitä GT-ohjaamoja menee isoihin koneisiin. Niissä on hyvä äänieristys. Pojat sanovat, että ohjaamo on niin hiljainen, ettei sinne edes kuule, onko kone käynnissä. Ohjaamon raakileet tulevat linjalle suoraan maalaamosta. Kierteiden avaamisen ja puhdistuksen jälkeen Rajakoski-Tuomela aloittaa ohjaamon kasaamisen. – Normaalisti meitä on linjalla kolme, mutta näitä hyttejä on nyt mennyt sen verran vähän, että työkaveri lähti kasaamaan moottoreita. Rajakoski-Tuomela on ollut Avant Tecnolla 13 vuotta. – Palkka on hyvä, ja työnantajan kanssa on helppo neuvotella ihan kaikista henkilökohtaisista menoista, mitä nyt voi tulla. Hän kiittelee myös työnantajan tarjoamaa liikuntaja kulttuurietua. Läsnäolopäivistä riippuen Avant Tecnon työntekijät saavat sitä 200–400 euron edestä vuodessa. – Tärvään sen heti Nokian Jumppikselle. Maksan sillä jo monta kuukausimaksua. Se on tosi hyvä, että työnantaja kannustaa pitämään omasta kunnosta huolta. Rajakoski-Tuomela kytkee sähköt testilaitteeseen ja varmistaa, että ohjaamon sisäja työvalot palavat, lämmitin toimii, pyyhkijät pelaavat ja radio pauhaa. ? ”Minua on ohjeistettu tosi hyvin, ja olen saanut apua aina, kun olen kysynyt”, sanoo oppisopimuksella koneenasentajaksi opiskeleva Juuso Koivisto. Tuliterien kuormaajien lisäksi Avant Tecnon tehtaalla näkee käytettyjä koneita, sillä tehtaan tiloissa toimii myös huolto. – Pääkaupunkiseudultakin asiakkaat käyttävät koneitaan täällä huollossa, koska he tietävät, että täältä saa nopean palvelun, kertoo huoltoasentaja Erkki Lahtinen. Sukkelan palvelun tae on se, että tehtaalla varaosat ovat paremmin asentajien ulottuvilla kuin sopimushuoltajilla. Lahtinen tuli taloon jo Avant Tecnon edeltäjän, Ylö-Tehtaiden, aikaan. Hyvä työilmapiiri, mukavat esimiehet ja työn vaihtelevuus ovat pitäneet hänet samalla tontilla 39 vuotta. – Tässä työssä on haastetta ja vapautta. Jos homma luistaa, pomo ei puutu asioihin, ja päivät ovat aina erilaisia. Yhteistä on vain se, että kädet ovat sananmukaisesti paskassa, Lahtinen nauraa. Se onkin Lahtisen työn ainoa varjopuoli. Karjatiloilla käytettävät laitteet kun tulevat huoltoon usein suoraan navetasta. – Päivääkään en ole ollut työttömänä. Vuosina 2008–09 oli lomautuksia, mutta ne oli niin hienosti järjestetty, että joka tili tuli, mutta se oli vaan tavallista pienempi. Liittoon Lahtinen on kuulunut pian 40 vuotta. – Se on vähän kuin vakuutusmaksu. Se turva on olemassa, jos jotain sattuu – sillä erotuksella, että Teollisuusliitossa on saatavana muitakin palveluita. Tekija?_12_2020_sisus.indd 32 Tekija?_12_2020_sisus.indd 32 9.12.2020 14.56 9.12.2020 14.56
12/2020 Tekijä 33 ”Tässä työssä on haastetta ja vapautta.” ERKKI LAHTINEN Huoltoasentaja TYÖSSÄ Tekija?_12_2020_sisus.indd 33 Tekija?_12_2020_sisus.indd 33 9.12.2020 14.56 9.12.2020 14.56
34 Tekijä 12/2020 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Koulutuksesta vastinetta omalle ajalle Teollisuusliiton kurssilla Jyväskylässä hetkeen oli tarttumassa 15 liiton jäsentä. Uudelle työkaverille Tapiolle rakennettiin viikonloppukurssilla kokonainen työelämän kaari. T eollisuusliiton koulutusyksikkö järjestää kaikille jäsenille avoimia ja maksuttomia viikonloppukoulutuksia ympäri Suomea. Aiheet valikoituvat ajankohtaisista aiheista ja jäsenistön toiveista liiton koulutustiimien ohjauksessa. Tänä vuonna on järjestetty muiden muassa Työelämän tietopakki ja Tartu hetkeen – arkityö ratkaisee -kursseja. Jälkimmäisessä painopisteenä on työsuojelu sekä perheen ja työelämän yhteen sovittaminen. Jyväskylän kurssin marraskuun lopulla avasi KeskiSuomen aluetoimiston aluetoimitsija Jani Väisänen. Hän kertoi alueen tulevista tapahtumista ja esitteli aluetoimiston tehtävät ja henkilökunnan. Kurssilaiset nimesivät uuden, kuvitellun työkaverinsa ”Tapioksi” ja ryhtyivät rakentamaan hänelle perehdytysohjelmaa kunkin yrityksen tarpeiden mukaan. Huomioitiin Tapion ergonomiset tarpeet. Mietittiin, miten minä työkaverina voin tukea uutta työtekijää, joka tulee yritykseen suoraan koulun penkiltä. Yhdessä tehden, keskustellen ja perinteisten luentojen avulla saimme luoduksi Tapiolle hyvän startin työelämään. Siirryttiin työympäristön kehittämiseen ja perhevapaisiin. Pohdittiin, miten voisimme tehdä työpaikastamme perheystävällisemmän. Liiton koulutusasiantuntija Sari Helminen antoi hyviä käytännön esimerkkejä siitä, mitä erilaisia vuoromalleja tehtäessä voi huomioida ja miten perheelliset voidaan sijoittaa näihin malliratkaisuihin. Asioiden Keskellä Janne Seppälä, takanaan vasemmalta Vilhelmiina Hakala, Tero Ylä-Häkkinen ja Aimo Lahtinen. Jyväskylässä tartuttiin hetkeen rennolla otteella. Keskellä Tauno Hämäläisen sylissä koulutusasiantuntija Sari Helminen. Jouni Manninen. järjestäminen on lopulta kiinni tahdosta ja mielikuvituksesta. Mahdottomia asioita on hyvin vähän. Illalla ohjelmassa oli kulttuuria jääkiekko-ottelun merkeissä. Jyväskylä otti mittaa Mikkelistä. Tämä oli rentouttava tapa irtautua päivän aiheista ja ladata akkuja seuraavaan päivään. Liiton työympäristöasiantuntijana aloitin sunnuntain ohjelman. Puhuin ikääntymisestä ja siitä, miten voimme itse hidastaa ikääntymisen vauhtia. Pienryhmissä, mutta myös kaikki yhdessä, haastoimme itsemme pohtimaan, millainen olen työkaverina; autanko, opastanko, tervehdinkö… Siirryimme eläköitymiseen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Pohdimme miten ikääntyviä työntekijöitä olisi paras johtaa. Antoisa keskustelu johti siihen, että ikääntyvien työntekijöiden asemaa haluttiin vahvistaa viemällä asia työehtosopimuksiin; ikäjohtaminen ja työn keventämisen keinot pitäisi suunnitella ja kirjata. Eli tästä valtuustotai liittokokousaloitteita tekemään! Kaikki edellä pohdittu ja kuvattu punottiin punaiseksi langaksi, työpaikalle vietäväksi. Tiedetään, etteivät asiat muutu yhdessä yössä, mutta kurssin vinkeistä voi ujuttaa monta tehtävää jo ensi vuoden työsuojelun toimintaohjelmaan. Kannattiko kurssille tulla? Kaikki osallistujat kertoivat saaneensa vastinetta vapaa-ajalleen. He olivat saaneet hyviä työkaluja ja ideoita siihen, mistä aiheista omalla työpaikalla voi aloittaa keskustelun. Risujakin saatiin, järjestelyistä. Asiaa on kurssilla paljon ja aikaa liian vähän. Illan aktiviteettiin toivottiin vaihtoehtoja. Otamme palautteen vastaan ja kehitämme viikonloppuja toiveiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. JUHA SUTINEN TARTU HETKEEN – ARKITYÖ RATKAISEE -KURSSI KU VA T: H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekija?_12_2020_sisus.indd 34 Tekija?_12_2020_sisus.indd 34 9.12.2020 14.57 9.12.2020 14.57
12/2020 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖKAARI KANTAA, EDELLEEN KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Työpaikalla olevissa koneissa on CE-merkintä. Riittääkö se takaamaan työturvallisuuden, vai pitääkö näihin koneisiin ja laitteisiin silti tehdä riskienarviointi? CE-merkinnällä valmistaja tai maahantuoja vakuuttaa, että tuote on EU:n vaatimusten mukainen. CE-merkinnän on aina oltava esimerkiksi leluissa, koneissa, hisseissä, sähkölaitteissa, henkilönsuojaimissa, tietyissä rakennustuotteissa, kaasulaitteissa ja mittauslaitteissa. CE-merkintä ei ole yleinen turvallisuusmerkki. Se kertoo ainoastaan siitä, että kone tai laite täyttää EU:n asetusten ja direktiivien vaatimukset, ja että se saa liikkua vapaasti EU:n alueella. Koneella työskentelyyn voi kuitenkin sisältyä esimerkiksi työympäristöön, työntekijöiden yksilöllisiin ominaisuuksiin, työn kuormitukseen tai työaikoihin liittyviä riskejä, joita valmistaja ei ole voinut arvioida. Siksi CE-merkintä ei automaattisesti poista työnantajan vastuuta, jos vahinko sattuu. Työnantajan velvollisuus on aina tarkkailla työympäristöä ja selvittää ja arvioida riskit työturvallisuuslain 10 §:n mukaisesti, vaikka kone tai laite olisikin varustettu CE-merkinnällä. TYÖHYVINVOINTI Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa – tuottavuutta yhdessä -hankkeessa saadaan parhaimpia tuloksia silloin, kun asiat tehdään yhdessä henkilöstön kanssa, arvioi liiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen. Toimialan työhyvinvointihanke on saanut koronapandemian takia jatkoaikaa päättyen vuoden 2021 kesäkuussa. Hankkeessa ovat mukana toimialan ammattiliitot ja työnantajaliitto. Hanke on jatkoa aiemmalle, palkitulle Työkaarelle, mutta edelleen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, pidentää työuria ja edistää tuottavuutta. – Hankkeessa on nyt mukana 34 henkilöstöltään erikokoista ja -tyyppistä yritystä. Muutamalla on suuri henkilöstö ja ne rahoittavat hankkeen itse. Pääsääntöisesti mukana on 5–50 hengen yrityksiä, ja niiden kustannuksista vastaa Työkaari -hanke. – Olemme hankkeen projektija ohjausryhminä olleet järjestelmällisesti yhteyksissä yrityksiin ja muistuttaneet ja kannustanut heitä eri toimiin, Poikolainen kertoo. Onnistumisen tärkeimpänä takeena on työympäristöasiantuntijan mielestä henkilöstön mukaan otto ja toimivat suhteet työntekijöiden ja työnantajan välillä. – Niissä yrityksissä, missä yhteistyö toimii, hyviä asioita myös tapahtuu. Yrityksien omat projektiryhmät ovat tehneet toimintasuunnitelmia. Ne on vastuutettu ja aikataulutettu. Tällaisilla toimilla on saatu koko hankkeen ajan hyviä tuloksia, Poikolainen summaa. Tuloksia voivat olla esimerkiksi sairauspoissaolojen väheneminen, ilmapiirin kohentuminen ja tuottavuuden nousu. Mikä tahansa yritys voi ottaa Työkaaren kehittelemät työkalut käyttöönsä, vaikka hankkeen kyytiin ei enää varsinaisesti ehdi. – Olemme järjestäneet yrityksille paljon erityyppisiä koulutuksia, valmennuksia ja infoja. Olemme myös pitäneet nämä asiat hyvin julkisina. Toivomme, että tätä kautta hankkeen vaikuttavuus olisi suurempi, eli muutkin kuin vain hankkeessa mukana olevat yritykset hyötyisivät, Poikolainen alleviivaa Lue lisää: www.tyokaari.fi KEMIKAALEILLE STRATEGINEN KURI EUROOPPAAN KEMIANTEOLLISUUS Euroopan komissio on hyväksynyt EU:n laajuisen kemikaalistrategian. Strategian tavoitteina on haitallisimpien kemikaalien käytön kieltäminen kulutustuotteissa ja sen varmistaminen, että kaikkia kemikaaleja käytetään turvallisemmin ja kestävämmin. Vuonna 2018 Eurooppa oli maailman toiseksi suurin kemikaalien tuottaja (16,9 prosenttia myynnistä) työllistäen EU:ssa noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Kemikaalistrategiassa tunnustetaan kemikaalien perustavaa laatua oleva merkitys Euroopan taloudelle. Samalla todetaan, että monista kemikaaleista voi olla haittaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle, myös tuleville sukupolville. Ne voivat häiritä ekosysteemejä ja heikentää ihmisten vastustuskykyä. Strategian mukaan EU:ssa on esimerkiksi asteittain luovuttava hormonitoimintaa häiritsevien aineiden, immuunijärjestelmään ja hengityselimiin vaikuttavien kemikaalien sekä perja polyfluorattujen alkyyliaineiden (PFAS) kaltaisten, hitaasti hajoavien aineiden käytöstä kulutustavaroissa. EU-maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ihmisveressä ja -kudoksissa on yhä enemmän erilaisia vaarallisia kemikaaleja, kuten tiettyjä torjunta-aineita, biosidejä, lääkkeitä, raskasmetalleja, pehmitteitä ja palonestoaineita. Altistuminen useille kemikaaleille on hidastanut sikiön kasvua ja alentanut syntyvyyttä. Lue lisää: ec.europa.eu/commission/ presscorner/detail/fi/ip_20_1839 TEOLLISUUSLIITON TYÖYMPÄRISTÖSIVUT UUSITTU! Työympäristöyksikkö on uudistanut Teollisuusliiton verkkosivujen työympäristöosion. Sivuille on koottu ohjeita erilaisiin pulmatilanteisiin ja ennakoivaan työhön. Yksikkö ottaa mielellään vastaan parannusehdotuksia ja muita kommentteja: tyoymparisto@teollisuusliitto.fi . www.teollisuusliitto.fi/tyoymparisto-ja-tyosuojelu Tekija?_12_2020_sisus.indd 35 Tekija?_12_2020_sisus.indd 35 9.12.2020 14.57 9.12.2020 14.57
sormi suuhun. Tarmolta voi aina kysyä – ja joskus saattaa saada jopa asiallisen vastauksen. TARMO: Tällä konepajalla on valmistettu vuodesta 1998 yli 200 ruoripotkuria. Se on aikamoinen määrä. PORONKELLONTAKOJAT OSAAVAT ARI: Työ on muuttunut vuosien varrella entistä likaisemmaksi ja raskaammaksi. Kun tulimme tänne töihin, valmistimme junanvaunujen runkoja. Materiaalit olivat ohuita nykyisiin verrattuna. Yksi ruoripotkuri painaa 95 000 kiloa. Kun siihen upotetaan moottori, se painaa 200 000 kiloa. TARMO: Oli onni, että Rautaruukin vuorineuvos Helge Haavisto piti Taivalkosken puolta. Hän sanoi, että myös Koillismaalla tarvitaan työtä. Niin tänne tuli vuonna 1985 tämä tehdas, vaikka jotkut irvileuat etelässä sanoivat, etteivät ne poronkellontakojat osaa junanvaunuja hitsata. Toisin on. ARI: Täällä on jatkuva pula työntekijöistä. Koillismaalla ei enää kouluteta metallimiehiä, ennen täällä oli ammattikoulu. Väki on muutenkin vähentynyt. Tehtaan konepajapäällikkö on rippikoulukaverini. TARMO: Metallityö ei nuoria kiinnosta. Olenkin sanonut työnantajalle, että kyllä se euro vaan on hyvä konsultti. TÄRKEÄÄ OSATA VETÄÄ RAJANSA TARMO: Kun me tulimme yli 30 vuotta sitten työelämään, oli itsestäänselvyys kuulua ammattiliittoon. Nyt se ei enää ole. Koetan kertoa nuoremmille, miten iso apu ja tuki liitosta on. Pääluottamusmies katsoo, että hommat menevät asiallisesti. Työnantajan kanssa on pientä vääntöä aina silloin tällöin. Kenenkään kanssa ei tarvitse olla aina samaa mieltä. ARI: Olen varaluottamusmies ja ollut myös pääluottamusmiehenä. Se oli melko kuormittavaa, koska pidin työpuhelinta aina auki ja puhuin vapaa-aikanakin työpaikan ”Huumoria tarvitaan” TARMO TYNI: Me väännämme vitsiä vähän joka asiasta täällä töissä. Se on hyvä homma. Pahimpia herjoja en kerro, mutta jotakin voi arvata jo siitä, että Arin sukunimi on Majava. Siitä keksii vaikka mitä. ARI MAJAVA: Huumoria tarvitaan. Se on työpaikalla äärimmäisen tärkeä asia. Ottaako toinen nokkiinsa heitoista? Sellaista ei tule edes ajateltua. TARMO: Olemme olleet täällä töissä niin pitkään, että meille on kehittynyt omanlainen keskinäinen huulenheitto. Joskus huomaa, että muut eivät välttämättä ymmärrä meidän huumoriamme. Kun joku uusi tulee tänne töihin, hän saattaa katsella ja kuunnella näitä juttuja hetken ihmeissään. ARI: Kun on pitkään tehnyt työtä yhdessä tietää, että kyllä tuo nämä heitot sulattaa. Joku voi miettiä, että onko tuollainen heittely ihan normaalia, mutta me tiedämme, että kyllä tuo toinen sietää melkein mitä vaan. Jos se jostakin pahastuu, se on vähän aikaa hiljaa. TARMO: Työpaikka on pilalla, jos sieltä puuttuu pieni herjanheitto. ON VUOSI 85, KAUAN ON AIKAA SIIS… ARI: Tulin tänne töihin ensimmäisen kerran toukokuussa 1985. Muistan, kun katselin tyhjää tehdashallia. Silloin elettiin Rautaruukin aikaa ja täällä alettiin tehdä junanvaunuja. TARMO: Tulin ensimmäisen kerran tänne töihin vuonna 1985, kun olin päässyt armeijasta. Kävin lyhyen työrupeaman Savossa 1988. En viihtynyt siellä, eikä palkka ollut hyvä. Esikoisemme oli puolivuotias. Kävelimme puolison kanssa nukuttamassa vaunuissa nukkuvaa poikaa ja puoliso kysyi, miltä täällä mahtaa tuntua kymmenen vuoden kuluttua. Sanoin, että sitä me emme tule näkemään. Palasimme Taivalkoskelle melkein saman tien, vuonna 1989. TARMOLTA SAA HYVÄT NEUVOT ARI: On tärkeää, että on työkaveri, jolta voi kysyä neuvoa. Tuotannon homma on sellaista, että välillä meinaa mennä Työpaikka on pilalla, jos sieltä puuttuu pieni herjanheitto. Yli 30 vuotta samassa työssä on opettanut tuntemaan toisen huumorintajun. TEKSTI TERHI FRIMAN KUVAT VESA RANTA Koillismaalla vaaramaisemissa valmistetaan potkureita maailman merille. Tarmo Tyni ja Ari Majava ovat olleet konepajalla töissä yli 30 vuotta. TYÖKAVERIT 36 Tekijä 12/2020 "Kyllä tuo nämä heitot sulattaa." Tekija?_12_2020_sisus.indd 36 Tekija?_12_2020_sisus.indd 36 9.12.2020 14.57 9.12.2020 14.57
ongelmista ja kuuntelin muita. Tarmo on opettanut väen siihen, että työasiat hoidetaan työaikana. Se on hyvä homma. TARMO: Kun lähden työpaikan pihasta kello 14, suljen puhelimen ja ajattelen ihan muuta. Minulla on kaksi nuorempaa veljeä ja hekin ovat täällä töissä. ARI: Vapaalla emme juuri tapaa toisiamme, koska asumme eri puolilla pitäjää. Taivalkoski on aika laaja kylä. Lähettelemme esimeriksi WhatsAppissa videoita ja muuta kivaa toisillemme. Tarmo harrastaa metsästystä, minulta ovat ne hommat jääneet. TARMO: Muutin kotikonnuilleni Koston kylään järven rannalle. Työmatkaa on 40 kilometriä. Viihdyn syrjäkylällä hyvin, tykkään, kun saa olla rauhassa. ARI: Taivalkoski on hiljentynyt vuosien varrella. 30 vuotta sitten täällä oli monta baaria ja ravintolaa. Tansseja pidettiin joka viikonloppu ja porukkaa riitti. Nyt väki on vähentynyt eikä täällä ole juuri mitään tapahtumia. TARMO: Työpaikka on kuitenkin mukava. Eipä täällä olisi jaksanut kulkea 31 vuoden ajan, jos tämän ottaisi kovin vakavasti. ? Tarmo Tyni ja Ari Majava sanovat, että työporukan yhteenkuuluvuus luodaan muualla kuin töissä. Koronan jälkeen voi taas suunnitella esimerkiksi ammattiosaston retkeä. SARJA JATKUU. Kertokaa meille hyvästä työkaveruudestanne, saatamme tehdä teistä jutun: tekija@teollisuusliitto.fi TYÖSSÄ TYÖSSÄ ARI MAJAVA Levyseppähitsaaja Varapääluottamusmies, ao. 129:n puheenjohtaja Telatek Works Oy, Taivalkoski TARMO TYNI Levyseppähitsaaja Pääluottamusmies Telatek Works Oy, Taivalkoski 12/2020 Tekijä 37 Tekija?_12_2020_sisus.indd 37 Tekija?_12_2020_sisus.indd 37 9.12.2020 14.58 9.12.2020 14.58
38 Tekijä 12/2020 ”Rajut toimenpiteet olisi voitu välttää” ”Miksi järjestää massiiviset yt-neuvottelut viiden vuoden välein, kun siinä välilläkin voisi toimia yhdessä ja ratkaista asioita”, pääluottamusmiehet Sami Ryynänen ja Kimmo Aho kysyvät. He kritisoivat Nestettä yhteistoiminnan sivuuttamisesta kehitystyön välineenä. TEKSTI PETTERI RAITO Ö ljy-yhtiö Neste ilmoitti 30.11. yhteistoimintaneuvottelujen jälkeiset tylyt päätöksensä. Naantalin jalostamon jalostustoiminta päättyy ensi maaliskuun loppuun mennessä. Naantalin ja Porvoon Kilpilahden jalostamoilta lakkautetaan yhteensä 370 työtehtävää. – Olen yhtä tyrmistynyt kuin työntekijätkin. Jokainen meistä jaksoi vielä toivoa, että Neste pitäisi Naantalin tulevaisuuden suunnitelmissaan mukana. – Kun tietää yhtiön taloudellisen tilanteen, olisi Naantalin tuotannollisen roolin kehittäminen ollut mahdollista. Yhtiö ei kuitenkaan sitä halunnut, vaan kiirehti ratkaisua. Näyttää siltä, että alasajo halutaan runnoa läpi koronakriisin aikana ja siihen vedoten, Naantalin jalostamon pääluottamusmies Kimmo Aho sanoo. Kilpilahden jalostamolle päätös merkitsee 140 työtehtävän vähentymistä. Vielä ei tiedetä mikä on työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osuus. Eikä sitä, minkä verran yhtiön kaavailemia uusia työtehtäviä osoitetaan Porvooseen ja Naantaliin. – Selvyyden sijaan elämme epävarmuudessa. Emme vielä tiedä, kuinka kenellekin käy. Työnantaja käynnistää erilliset keskustelut kaikkien työntekijöiden kanssa, joissa käynee ilmi jatkuvatko työt tai onko uusia tehtäviä tarjolla. – Keskustelut kestävät tammikuun loppuun asti, jolloin tiedossa pitäisi olla, keillä työt loppuvat. Olen huolissani, että onko yhtiö luonut tilanteen, jossa henkilöstö kilpailee toistensa kanssa vähentyvistä työpaikoista, Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen sanoo. ”NAANTALIA EI OLLUT PAKKO SULKEA” Neste perustelee päätöstään fossiilisten öljytuotteiden kysynnän vähentymisellä ja uusiutuvan energian kulutuksen odotetulla kasvulla. Yhtiö heiluttaa koronakorttia perinteisten öljytuotteiden kysynnän laskun vauhdittajana ja arvioi, että kysyntä ei palaa korona-aikaa edeltävälle tasolle. Päätöksen laajempi perustelu yhtiön mukaan on kilpailukyvyn parantaminen. ole huoltovarmuusasia, niin taitaa kuitenkin käydä niin, että teiden päällystäminen tulee tuontibitumilla kalliimmaksi, Aho sanoo. – Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu. Voi olla, että muutosten vaikutukset ovat yritysjohdollekin hämärän peitossa, Ryynänen sanoo. ROOLEJA VAI IHMISIÄ? Naantalin terminaalija satamatoiminnot jatkuvat edelleen. Se työllistää 45 ihmistä. Yhtiö aikoo kehittää öljytuotteiden toimintamallia ja uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden prosessointia Porvoossa. Neste on toistaiseksi puhunut luottamusmiesten mukaan vain rooleista ja niiden muuttumisesta. – Minä en edusta ensimmäistäkään roolia, vaan ihmisiä. Jos työntekijöitä ei yhtiön puolelta nähdä ihmisinä, sen tulevaisuus ei hyvältä näytä, Aho toteaa. – Nesteen pitää ottaa uusi ote yhteistoimintaan henkilöstön kanssa. Moni esillä olleista asioista olisi ratkaistu ajat sitten, jos niitä olisi käsitelty jatkuvan neuvottelun periaatteella henkilöstön kanssa sen sijaan, että viiden vuoden välein järjestetään massiiviset yt-neuvottelut, jotka päättyvät rajuihin ratkaisuihin. – Yhteistoiminta on keino saada väki mukaan muutokseen, joka tulee Kimmo Ahon mukaan Nesteen pitää mahdollistaa Naantalin jalostamon alueella uusi yritystoiminta. Se edellyttää jalostamon purkamista ja maaperän puhdistamista. NESTEEN YT-NEUVOTTELUT VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ – Maailma muuttuu, mutta fossiiliset polttoaineet eivät ole katoamassa, vaikka uusiutuvat energianlähteet niitä korvaavatkin, mikä on sinänsä hyvää kehitystä. Naantalin näkökulmasta muutos olisi voitu viedä läpi pitkäjänteisemmin ja pitää meidät kehittämistyössä mukana. Naantalia ei olisi ollut pakko sulkea. Sen olisi voinut kehittää biotai hybridijalostamoksi. – Toinen asia on, että Naantali on Suomen ainoa bitumia valmistava laitos. Bitumia tarvitaan asfaltin tekemisessä. Jos tämä ei ”Siltä tuntuu, että jokaista kiveä ei ole käännetty ja tutkittu.” Tekija?_12_2020_sisus.indd 38 Tekija?_12_2020_sisus.indd 38 9.12.2020 14.58 9.12.2020 14.58
SUOSITUS: TYÖNTEKIJÖILLE OIKEUS VAIKUTTAA TYÖVUOROIHINSA VUOROTYÖ Enintään 9 tunnin yövuoroja, joita teetetään korkeintaan kolme peräkkäin. Hyvät vaikutusmahdollisuudet kaikkiin työvuoroihin. Odottavan äidin viikkolistaan enintään yksi yövuoro. Siinä pohjoismaisen tutkimuksen suosituksia vuorotyön haittojen vähentämiseksi. Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) -tutkimushankkeen viimeisimmät tulokset ja suositukset julkaistiin marraskuussa. Tutkijat ovat käyttäneet laajoja rekisteriaineistoja, joiden kautta on saatu uudenlaista tietoa vuorotyöstä. Tanskalainen syöpätutkija Johnni Hansen muistuttaa siitä, että yötyön riskit liittyvät ihmisen vuorokausirytmiin, jota tahdistaa päivänvalon määrä. Rytmi menee helposti sekaisin, kun yövuorossa ollaan hereillä ”väärään” vuorokaudenaikaan. Jo aiemmin tiedettiin, että yövuorot lisäävät naisilla rintasyöpään sairastumisen riskiä. Nyt myös kansainvälinen syöväntutkimuslaitos luokittelee yötyötä sisältävän vuorotyön todennäköisesti syöpävaaralliseksi, Hansen toteaa. Tutkijat suosittelevat lyhyempiä yövuorojaksoja ja pidempiä palautumisaikoja työvuorojen välille. Peräkkäisten yövuorojen lukumäärä tulisi olla vähäinen, esimerkiksi enintään kaksi tai kolme yövuoroa peräjälkeen. Raskaana olevien naisten yötyötä pitää rajoittaa keskenmenoriskin vähentämiseksi enintään yhteen yövuoroon viikossa, toteaa professori Anne Helene Garde Tanskan työterveyslaitoksesta. Lue lisää: www.tekijälehti.fi MARRASKUUSSA TILANNE ALKOI HEIKENTYÄ KORONAKRIISI Teollisuusliiton yt-seurannan mukaan joulukuun alussa yt-neuvottelut ovat koskeneet noin 1 000 työpaikkaa. Lomautuksiin ja irtisanomisiin päätyneillä työpaikoilla työskentelee noin 55 000 Teollisuusliiton jäsentä. Lomautettuna on ollut lähes 32 000 jäsentä ja irtisanottuja on noin 1 500. Koronakeväällä irtisanottavien määrä pysytteli 700 tietämillä. Kesän lopulla oli irtisanottu yli 1 000 jäsentä. Syyskuun lopusta asti irtisanottuja jäseniä on ollut yli 1 400. Joulukuun alussa lukema on 1 440 jäsentä. Osa pärjänneistä yrityksistä on irtisanonut työntekijöitä koronakriisin vuoksi. Ennen koronaa heikosti menestyneillä yrityksillä menee entistä kehnommin, ja konkursseja on näkyvissä. Siksi irtisanomisia voi tulla lisää loppuja alkuvuonna. HELPOTUSTA LOPPUVUONNA 2021? Teollisuusliiton tutkimusyksikkö arvioi, että koronaepidemian vaikutukset jatkuvat voimakkaina vuodenvaihteen jälkeen. Keväällä tilanne todennäköisesti paranee. EU-maiden rajoitustoimet haittaavat teollisuutta, mutta syksyllä ja talvella vähemmän kuin viime keväänä. Myös silloin Suomen teollisuus pärjäsi hyvin. Vasta väestön laaja rokottaminen muuttaa tilanteen. Teollisuuden osalta kriisi venyy pidemmäksi kuin aiemmin ennustettiin. Viimeisimmät ennusteet olettavat tuotannon palautuvan loppuvuonna 2021 ja vuonna 2022 varsin nopeasti. Lä hd e: Te ol lis uu sl iit on tu tk im us yk si kk ö 12/2020 Tekijä 39 TYÖSSÄ LYHYET jatkumaan vuoteen 2022 asti ja sen jälkeenkin. Henkilöstön edustajien ottaminen mukaan esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyyn olisi tarpeellinen alku, Ryynänen sanoo. MUUTOSTURVA EI AUTA KAIKKIA Neste ilmoitti tarjoavansa henkilöstöllensä ensisijaisesti uusia työtehtäviä, joihin tarjotaan koulutusta. Paikkakunnan vaihtoa tuetaan muuttoavustuksella. Työtä vaille jääville Neste tarjoaa eläkesopimuksia ja kohdennettuja tukipaketteja, kuten starttirahaa koulutukseen ja yrittäjyyteen. Yhtiö kertoi toteuttavansa muutosturvaohjelman, jolla tuetaan irtisanottujen ihmisten uudelleen työllistymistä. – Muutosturva on tyhjää parempi. Kaikkia nämä keinot eivät kuitenkaan auta, esimerkiksi jos paikkakunnan vaihtaminen ei ole mahdollista, Aho sanoo. – Muutosturvan välineillä voidaan auttaa ihmisiä, jos yhtiö panostaa niihin tosissaan, eikä vain siksi, että se näyttää hyvältä ulospäin. Olen hieman skeptinen, mutta toivottavasti väärässä. – Viestini muutosturvasta on sama kuin koko yhtiöstäkin. Olennaista on yhteistoiminta, joka pitäisi hoitaa niin, että rankkoihin ratkaisuihin ja muutosturvan käyttämiseen ei tarvitsisi ryhtyä, Ryynänen tiivistää. ? Sami Ryynäsen mukaan Neste loi päätöksillään yritykseen epävarmuuden ajan. PE KK A EL O M A A 11/2019 11/2020 Muut päivärahan saajat Teollisuuden työttömyyskassa / marraskuu Lomautetut 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 18 608 ansiopäivärahan saajaa Ansiopäivärahaa sai marraskuussa 333 henkilöä enemmän kuin kuukautta aiemmin. Lä hd e: Te ol lis uu de n ty öt tö m yy sk as sa Tekija?_12_2020_sisus.indd 39 Tekija?_12_2020_sisus.indd 39 9.12.2020 14.58 9.12.2020 14.58
Valtuusto päätti toiminnan painopisteet T eollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan kokonaisjäsenmaksu on ensi vuonna 1,33 prosenttia. Liiton jäsenmaksu on 0,82 prosenttia ja ammattiosastojen osuus on 0,18 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Työttömyyskassan jäsenmaksu on 0,33 prosenttia eli hieman vähemmän kuin tänä vuonna. Jäsenmaksu alentuu nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Ammattiosastojen jäsenmaksupalautetta ei makseta, jos ammattiosasto ei ole hyväksynyt vuoden 2017 ylimääräisen liittokokouksen hyväksymiä ammattiosaston mallisääntöjä ja rekisteröinyt niitä Patenttija rekisterihallitukseen, tai ammattiosasto ei ole toimittanut ilman hyväksyttävää syytä sääntöjen mukaista toimihenkilöilmoitusta 28.2.2021 mennessä. Lisäksi ammattiosaston hallituksen pitää olla sääntöjen mukaan valittu, jotta jäsenmaksupalautus voidaan maksaa. Liiton toiminnan painopisteet vuonna 2021 ovat järjestäytymisen edistäminen, työehtosopimukset ja neuvottelutoiminta sekä organisaation arviointi ja kuntavaalit. 40 Tekijä 12/2020 TEOLLISUUSLIITON SYYSVALTUUSTO 24.11. ETÄKOKOUS ”Vaikka varmoina ei kovin monesta asiasta voi vielä puhua, on se varmaa, että liitto koko voimallaan ja painoarvollaan pyrkii neuvottelemaan jäsenilleen jatkossakin mahdollisimman hyvät sopimukset. Mitä se käytännössä uudessa tilanteessa tarkoittaa, siitä olemme ehkä vuoden kuluttua paljon paremmin perillä. Sen haluan kuitenkin vielä tästä asiasta sanoa, että ainakaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että muut työnantajaliitot olisivat seuraamassa Metsäteollisuutta.” TEOLLISUUSLIITON PUHEENJOHTAJA RIKU AALTO TILANNEKATSAUKSESSAAN METSÄTEOLLISUUS RY:N ILMOITUKSESTA IRTAUTUA TYÖEHTOSOPIMUSTOIMINNASTA ”Maamme kilpailukyvystä käydään erikoista keskustelua, jossa väitetään, ettemme ole kilpailukykyisiä eikä tänne kannata investoida. Julkisuudessa on annettu kuvaa siitä, että kilpailijamaissa olisi huomattavasti joustavammat sopimukset kuin meillä. Tässä keskustelussa unohdetaan täysin esimerkiksi meidän lomautusjärjestelmämme. Kriisioloissakin Suomi menestyy kilpailukyvyssä joustavien työmarkkinapelisääntöjemme vuoksi.” TEOLLISUUSLIITON 1. VARAPUHEENJOHTAJA TURJA LEHTONEN TILANNEKATSAUKSESSAAN OIKEUTTA IKÄÄNTYVILLE, EI PAIKALLISELLE PAKOTTAMISELLE Teollisuusliiton valtuuston kokousta puhututti kiivaimmin eläkeputken poistoaie. Samoin ruodittiin, miten media toistaa työnantajapuolen propagandaa paikallisen sopimisen kuvitelluista työllisyysvaikutuksista. Teknologiasektorin Antti Maijala Kylmäkoskelta painotti, että ikääntyvien, kuluttavassa työssä olleiden etujen puolustaminen on oltava liitolle tärkeää. – Tällä Teollisuusliitto nostaisi profiiliaan, se olisi järjestämistyötä sekin. Moni viittasi siihen, että koronan kiihdyttämissä irtisanomisissa ja lomautuksissa eläkeputki on tuonut turvaa ikääntyneille. – Ikääntyneet eivät jaksa täysipainoisesti tehdä töitä, terveyskin on voitu menettää työssä. Ja palkintona on irtisanominen, teknosektorin Tarmo Lukkarinen Jyväskylästä kuvaili. – Iäkkäälle työntekijälle on oltava turva, kun hän on loppu. On saatava elää säällisesti, vaikka ei enää kelpaisi työmarkkinoille, teknosektorin Janne Vainio Raisiosta alleviivasi. Ay-liike on valmis neuvottelemaan paikallisesti, eli vastaan hangoitteleva osapuoli on työnantaja. Erityisalojen sektorin Kimmo Sandelin Jyväskylästä sanoitti kokemukset konserniohjauksesta: Paikallisen johtajan kanssa sopiminen onnistuisi, mutta konsernin johdosta tulee kielto. – Ymmärtävätköhän kaikki, mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Sillä haetaan tessien alle meneviä työehtoja. Teknosektorin Mauri Partanen Uudestakaupungista muistutti, mitä aidot neuvottelut voivat tuoda. – Paikallisen sopimisen ja hyvän yhteistyön takia autotehdas sai vuonna 2017 jatkoaikaa. Turhautumista aiheutti tiedotusvälineiden antautuminen oikeiston ja työnantajien äänitorviksi. – Työntekijän kannalta on huolestuttavaa, miten oikeistolaista media on. Esimerkiksi Ylen A-studiossa esitetään kysymyksiä, jotka ovat myötämielisiä oikeistolle, teknosektorin Ilpo Haaja Helsingistä havainnoi. Teknosektorin Petri Partanen Kokkolasta kertoi, että oikeiston parjaama pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on todellisuudessa nostettu malliksi muille EU-maille. EU:n tavoitteena on saada 70 prosenttia palkansaajista sellaisten työehtosopimusten piiriin, joita Suomessakin on. Teknosektorin Arto Liikanen Muuramesta huomautti, että mediassa on oltu hiljaa syistä, joiden takia vaihdevalmistaja David Brown teki ison investoinnin Keski-Suomeen. – Yritys ilmoitti syyksi, että täällä on Länsi-Euroopan joustavimmat työmarkkinat! Harmaa talous riistää Suomelta miljardeittain verovaroja, joita käyttää hyvinvointivaltion ylläpitoon. Harmaa talous riistää yksittäisiä työntekijöitä järjestäytyneen rikollisesti. – Suomalaiset alihankkijat eivät enää pysty kilpailemaan, Ilpo Haaja kertoi telakoista. Anna Andersson kemian sektorilta Pohjankurusta muistutti solidaarisuudesta, joka hyödyttää myös suomalaisia. – Ulkomaalaisten työntekijöiden työoloista huolehtiminen on meidän työoloistamme huolehtimista. SUVI SAJANIEMI Tekija?_12_2020_sisus.indd 40 Tekija?_12_2020_sisus.indd 40 9.12.2020 14.58 9.12.2020 14.58
Lue lisää valtuuston kokouksesta: www.teollisuusliitto.fi www.tekijälehti.fi 12/2020 Tekijä 41 LIITOSSA perustuu arvioinnista tehtyihin johtopäätöksiin. Jo nyt näköpiirissä olevia kehittämisen tarpeita ovat tiedonkulun parantaminen sekä yhteistyön ja johtamisen kehittäminen. ? Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2021. Mitä enemmän teollisuusliittolaisia on vaaleissa ehdokkaina, sitä enemmän heitä todennäköisesti valitaan valtuustoihin. Liiton jäsenten ehdokkaaksi kannustamisen rinnalla keskeiset tavoitteet ovat äänestysaktiivisuuden nostaminen ja Teollisuusliitolle valmistettavien kuntavaalitavoitteiden nostaminen vaalikeskusteluihin. TALOUSARVIO Liiton varsinaisen toiminnan kulujäämän arvioidaan ensi vuoden talousarviossa olevan 44,3 miljoonaa euroa. Se on 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kun varsinaisen toiminnan kuluista vähennetään jäsenmaksutuotot, jää sijoitustoiminnan tuotoilla katettavaksi 10,9 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä arvioidaan 6,7 miljoonaksi euroksi. AMMATTIOSASTOJEN ESITYKSET Valtuusto sai 25 ammattiosastolta yhteensä 61 esitystä. Valtuuston vastaukset lähetetään esitykset tehneille ammattiosastoille. YLIMÄÄRÄINEN JÄSENMAKSUPALAUTUS Ammattiosastoille jaetaan ylimääräinen kahden miljoonan euron jäsenmaksupalautus. Ratkaisun perusteluna on koronaviruksen seurauksena toteutunut liiton tilaisuuksien laaja peruuntuminen. PETTERI RAITO TOIMINNAN PAINOPISTEET Ensi vuoden toiminnan painopisteet ovat järjestäytyminen ja sen edistäminen, työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen, organisaation arviointi ja kehittäminen sekä kuntavaalit 2021. Järjestäytymisen edistämiselle asetettiin seuraavat tavoitteet vuoteen 2023 mennessä: ? Työmarkkinoiden käytössä olevien jäsenten määrä nousee kuudella prosentilla vuoden 2019 tasosta. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen määrä nousee 10 prosentilla vuoden 2018 tasosta. Liiton opiskelijajäseneksi saadaan liittymään ainakin joka toinen niistä opiskelijoita, joiden koulutus tähtää liiton sopimusaloille. ? Seuraava työehtosopimuksista neuvottelemisen kierros on vuorossa syksyllä 2021. Siihen aiotaan edellisen neuvottelukierroksen kokemusten opettamana lähteä valmiimpana ja laajemmin erilaisiin vaihtoehtoihin valmistautuneena. Se tarkoittaa kaiken käytettävissä olevan tiedon ja osaamisen hyödyntämistä, työtaisteluvalmiudesta huolehtimista ja neuvottelutoiminnan jatkuvaa kehittämistä. Oman mausteensa kierrokseen tuo se, että mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden sopimusneuvottelut käydään paikallisina. Syy siihen on työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n päätös lopettaa sopimustoiminta voimassa olevien sopimuskausien päätyttyä. Teollisuusliitto neuvottelee edelleen kaikkien sopimusalojensa työehtosopimukset. ? Organisaation arvioinnin ja kehittämisen tavoite lähtee nimensä mukaisesti liikkeelle liiton toimintakyvyn kattavasta arvioinnista. Tuleva kehittämistyö Kokous pidettiin koronaepidemian vuoksi etäkokouksena, vain puheenjohtajisto kokoontui Paasitornissa. Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen ja liiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. KI TI H A IL A Tekija?_12_2020_sisus.indd 41 Tekija?_12_2020_sisus.indd 41 9.12.2020 14.58 9.12.2020 14.58
Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin. LIITTO Työehtosopimuksen neuvottelu ja työehtoihin vaikuttaminen Työtaistelukyky yhteisten asioiden ajamiseksi Edunvalvontaorganisaatio omalla työpaikalla Luottamushenkilöiden ja jäsenten koulutus ja tuki Asiantuntija-apu työsuhdeasioissa sekä irtisanomisja työttömyystilanteissa Oikeusapu riitatilanteessa ilman omavastuuta Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän työympäristön kehittäminen Ammattitaidon kehittäminen ja ammatilliseen koulutukseen vaikuttaminen Työlainsäädäntöön ja työeläkejärjestelmään vaikuttaminen Työttömyyskassan jäsenyys YTK Tekija?_12_2020_sisus.indd 42 Tekija?_12_2020_sisus.indd 42 9.12.2020 14.58 9.12.2020 14.58
TOIMIJA LIITOSSA varsinaiseksi jäsenyydeksi. No, eihän se niin mene. Asia valkeni työpaikallani K-Caaran Lappeenrannan autokorjaamolla, kun luottamusmies Jari Suoanttila tuli juttusille. Pistimme paperit kuntoon. Jonkin aikaa kului ja ammattiosaston puheenjohtajanakin toimiva Suoanttila ehdotti, että lähde tutustumaan kokouksiimme. Muutaman kerran kävin, ja minut nimitettiin hallituksen varajäseneksi. Huomasin, että osastossa järjestettiin aika vähän nuorisotoimintaa. Juttelimme asiasta, ja sain nuorisovastaavan pestin hoidettavaksi, kun toimin jo liiton alueellisessa nuorisojaostossa. Toiminnan ja tilaisuuksien suunnitteleminen, järjestäminen ja mainostaminen sujuu siltä pohjalta hyvin. Koronakriisin takia tapahtumia on jouduttu perumaan, mutta toiminnan alas ajamista emme ole miettineet edes väliaikaisesti. Nyt olen esimerkiksi mainostanut nuorille etäkoulutuksia. Minulla on nuorisovastaavana vielä kehitysvaihe menossa, mutta tässä on melko nuorena miehenä itsekin vielä runsaasti aikaa hankkia kokemusta, jota otan innokkaasti vastaan. Jaa, että mistä se motivaatio nousee? No, tietysti siitä, että jos mie joskus jonkun mitalin tästä hommasta saisin.” RIKU KARHUNEN ”Parhaimman kosketuksen nuoriin saa oppilaitoksissa. Opiskelijoiden mielenkiinto herää, kun asiat koskettavat heidän elämäänsä. Esimerkiksi nollatuntisopimukset tai mitä kesätöihin mennessä pitää tietää herättävät paljon kysymyksiä. Silloin on hyvä kertoa, että tehkää työsopimukset aina kirjallisina, ja että pääsette hyvälle jyvälle, kun löydätte työpaikaltanne luottamusmiehen. Löytyyhän sieltä luokista se kahvitaukoa odottava hiljainen sakkikin, mutta viimeistään leikkimielisen Kahoot!-visan aikana lähes kaikki osallistuvat. Visa on kiva aloittaa sanoilla: ”Nyt saatte ihan luvalla käyttää kännykkää.” Samalla siitä saa tiedon, mitä keskusteluista ja ohjeista on jäänyt opiskelijoille mieleen. Miltei kaikki tapaamani nuoret ovat liittyneet Teollisuusliiton oppilasjäseniksi. Tähtään myös siihen, että jokaiselta luokalta valitaan yhteyshenkilö. Haluan pitää heihin aktiivisesti yhteyttä. Tiivis yhteydenpito ja nuorten mieltä askarruttavien työelämään liittyvien kysymysten selvittäminen toivottavasti herättävät heissä ajatuksen, että tuohan taitaa olla oikeasti kiinnostunut siitä, mitä minulle ja meille kuuluu. Kun itse aikanani liityin liiton oppilasjäseneksi, luulin, että se muuttuu automaattisesti Mielenkiinto kumpuaa kokemuksista RIKU KARHUNEN Ammattiosaston nuorisovastaava, hallituksen jäsen Lappeenrannan autoja konealojen ao. 242 TEKSTI PETTERI RAITO KUVA ARI NAKARI Yhdessä saamme aikaan asioita, joita kukaan ei pysty tekemään yksin. LIITTO Työehtosopimuksen neuvottelu ja työehtoihin vaikuttaminen Työtaistelukyky yhteisten asioiden ajamiseksi Edunvalvontaorganisaatio omalla työpaikalla Luottamushenkilöiden ja jäsenten koulutus ja tuki Asiantuntija-apu työsuhdeasioissa sekä irtisanomisja työttömyystilanteissa Oikeusapu riitatilanteessa ilman omavastuuta Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän työympäristön kehittäminen Ammattitaidon kehittäminen ja ammatilliseen koulutukseen vaikuttaminen Työlainsäädäntöön ja työeläkejärjestelmään vaikuttaminen Työttömyyskassan jäsenyys YTK 12/2020 Tekijä 43 Tekija?_12_2020_sisus.indd 43 Tekija?_12_2020_sisus.indd 43 9.12.2020 14.58 9.12.2020 14.58
44 Tekijä 12/2020 LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Luottamusmies, kouluttaudu tehtävääsi! Kouluttaudu omalla alueellasi! Murikassa monipuolista koulutusta! Uusille luottamusmiehille koulutusta Starttikurssit luottamusmiehille alueittain: 23.1. Scandic Pasila, Helsinki 23.1. Scandic Atrium, Turku 23.1. Sokos Hotel Vaakuna, Pori 23.1. Scandic Koskipuisto, Tampere 30.1. Scandic Kuopio, Kuopio 30.1. Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli 30.1. Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä 30.1. Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki 30.1. Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa, ruotsinkielinen kurssi 30.1. Scandic Oulu Station, Oulu Ilmoittaudu: teollisuusliitto.etatapahtuma.fi Murikka-opistossa monipuolista koulutusta Murikassa on koulutusta tehtävässään jatkaville luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille, järjestöaktiiveille ja kaikille jäsenille. ? 18.–20.1. Tietotekniikan alkeet ? 18.–22.1. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi 1. vko (2. vko 15.–19.2.) ? 25.–29.1. Luottamusmiesten peruskurssi Ammattiosaston johtaminen Tietotekniikan peruskurssi MURIKAN KURSSEJA Murikan kaikki tulevat kurssit: www.murikka-opisto.fi/koulutuskalenteri ? ? ? Tekija?_12_2020_sisus.indd 44 Tekija?_12_2020_sisus.indd 44 9.12.2020 14.58 9.12.2020 14.58
12/2020 Tekijä 45 ”En ole yksin haasteiden kanssa” Paperiliittolainen pääluottamusmies Eero Vekkeli kuuli Metsäteollisuus ry:n ilmoituksen työehtosopimustoiminnasta irtautumisesta 1. lokakuuta kello 15. Kello 18 hän jo kommentoi metsätyönantajan yllättävää ilmoitusta suorassa tv-lähetyksessä Yleisradion toimittajalle. Vuoden kovimman työmarkkinauutisen nopea kommentointikokemus takanaan Vekkeli odottaa Murikka-opiston luottamusmiesten jatkokurssin toista viikkoa, jossa harjoitellaan viestintätaitoja. Vekkelin piti osallistua jo viime talvena Kiljavan opistolla televisioesiintymisen koulutukseen, mutta kurssi peruuntui. Siitä olisi ollut hyötyä uutispäivänä. – Tv-esiintyminen meni ihan hyvin siihen nähden, etten ollut ehtinyt asiaa paljoa prosessoimaan. En kyllä ollut tilanteessa mukavuusalueellani, ja ajattelin, että tätä pitää treenata. Murikka-opisto on toiminut Teollisuusliiton lisäksi myös Paperiliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenten koulutuspaikkana vuoden alusta lähtien. Vekkelille koulutusyhteistyö ja asioiden jakaminen näyttäytyi hedelmällisenä. – Liittojen ja sopimusalojen työehtosopimuksia vertailemalla sai uutta perspektiiviä asioihin. Eroja on yllättävissä kohdissa. Verkostoituminen muiden liittojen luottamusmiesten kanssa oli hienoa, mutta niin oli myös se, että 14 hengen kurssilla oli toinenkin paperiliittolainen. Murikan nykyaikaiset ja remontoidut tilat tekivät Vekkeliin vaikutuksen. Sekä Murikan että Kiljavan kursseja käyneen Vekkelin mielestä opettajat ovat molemmissa paikoissa ammattitaitoisia. Jutut jatkuivat illalla baarin puolella. – Mutteri-klubilla ruodittiin omia ja muiden tekemisiä. Huomasin, etten ole yksin työelämän haasteiden ja nopeiden muutosten kanssa. Uusi tilanne työehtojen sopimisessa puhutti kurssilaisia. Tulevassa paikallisessa ja yrityskohtaisessa sopimisessa on näkemyseroja esimerkiksi siitä, säilyvätkö vanhan työehtosopimuksen ehdot pohjana seuraavissa neuvotteluissa, vai aloitetaanko neuvottelut puhtaalta pöydältä. Nähtäväksi jää myös se, yritetäänkö yleistä edunvalvontaa murentaa. Vekkelin mukaan ammattiliitot ovat nyt paljon vartijana. Jos yrityskohtainen sopiminen on työnantajan mielestä hyvä ratkaisu jollain alalla, ilmoituksia voi tulla muillekin aloille. Vekkeli tarttuu opiskelumahdollisuuksiin hanakasti. Kun hän kaksi vuotta sitten aloitti pääluottamusmiehen tehtävänsä, hänelle näytettiin, että tuossa on puhelin ja tietokone. – Kysyin, onko mitään kesken. Ei ollut. Katselin tyhjää pöytää ja tuumin, että tästä pitäisi lähteä rakentamaan omaa toimintaa. Vaikka pääluottamusmiehen työ on välillä kuluttavaa ja asiat jäävät askarruttamaan vielä työpäivän jälkeen, Vekkeli ei ole katunut edunvalvontatyöhön ryhtymistä. – Opiskelu on ensiarvoisen tärkeää pääluottamusmiehelle, jonka on työehdoista ja lainsäädännöstä perillä olemisen lisäksi hyvä omata jonkinlaisia terapeutin ja keittiöpsykologin taitoja sekä osattava avata ja sulkea suu oikeaan aikaan. LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI LIITOSSA OIVALTAJA ? Ensi vuoden koulutuskalenteriinsa Eero Vekkeli on jo varannut niin työoikeuden kurssin kuin pääluottamusmiesten täydennyskoulutuksen. EERO VEKKELI Pääluottamusmies Metsä Board Äänekoski Paperiliiton Äänekosken ao. 13 TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Tekija?_12_2020_sisus.indd 45 Tekija?_12_2020_sisus.indd 45 9.12.2020 14.59 9.12.2020 14.59
JÄSENTUTKIMUS 2020 46 Tekijä 12/2020 LUE LISÄÄ jäsentutkimuksen tuloksista: www.teollisuusliitto.fi/ jasentutkimus 5 Elämäni on nyt täällä, missä viihdyn Teollisuusliiton jäsentutkimuksen viidennessä luvussa keskitytään alueisiin ja asuinpaikkoihin, mikä niissä miellyttää ja harmittaa sekä minkälaisia alueellisia eroja on. TEKSTI TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKKÖ KUVA SAMI PERTTILÄ T eollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneista osa tuntee suurta kotiseuturakkautta. Kiintymys voi kohdistua maakuntaan, kotikuntaan, kylään tai kotitaloon. Kukin kokee kiinnittymisensä tavallaan. Asuinalue tuntuu eniten omalta, kun työtä ja koulutusta on saatavana ja sosiaalinen verkosto toimii tukena itselle ja perheelle. Tutkimusten mukaan suomalaisista enemmistö jää asumaan kotiseudulleen. Noin puolella suomalaisista kotipaikkakunta on se, jossa on syntynyt. Kiinnittyminen kotiseudulle on ollut vahvinta maakunnista Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Tästä on viitteitä myös Teollisuusliiton jäsenkyselyssä. Uudellamaalla koko ikänsä asuneet teollisuusliittolaiset kertovat: ”Täällä olen kasvanut lapsesta asti, enkä osaisi kuvitella asuvani muualla.” (Nainen, 1994) ja ”Olen koko elämäni asunut samalla paikkakunnalla ja aion pysyä loppuelämäni täällä.” (Mies, 1992). Kotiseutu on toki rakas muillekin. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa asuva tietää haluavansa ”asua synnyinseudullaan” (N 1989). Savossa asuva puolestaan piirtää elämänkaarensa muutamalla sanalla: ”Täällä syntynyt, tänne kuolen.” (M 1965). Tutkimusten mukaan asuinpaikkaan kiinnittyminen on tyypillistä työväenluokalle ja maanviljelijöille. Teollisuusliittolaiset pitää paikoillaan omistusasunto, oma ja puolison työ, lasten koulut ja kotipaikkakunnan palvelut. Monet haluavat olla lähellä vanhempiaan tai lapsenlapsiaan. Muualle lähtemiseen ei ole syytä, jos asiat ovat kunnossa ja viihtyy kotipaikallaan. Viisikymppinen stadilainen toteaa tyhjentävästi: ”Elämäni on nyt täällä ? Suvi Peltola käsittelee sorvattua viilua Mahoganyn tehtaalla Lohjalla. Tekija?_12_2020_sisus.indd 46 Tekija?_12_2020_sisus.indd 46 9.12.2020 14.59 9.12.2020 14.59
12/2020 Tekijä 47 LIITOSSA Lähde: Teollisuusliitto n = 13 366 VASTAAJIEN KOTIPAIKKA KUNTARYHMITTÄIN Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat % 61 22 17 44 % on huolissaan työehtojen heikkenemisestä. (n =13 421) 29 % on huolissaan työn riittävyydestä. (n =13 421) missä viihdyn ja olen. En nyt ainakaan muualle halua.” (M 1965). JUUREVUUS ON TURVAA Jäsenkyselyn vastauksissa kerrotaan monella tavoin juurevuudesta. Se tarkoittaa pysyvyyttä ja vahvaa kiintymistä. Esimerkiksi Satakunnassa asuva kolmekymppinen tietää paikkansa: ”Synnyinpaikka on aina se, missä asun pysyvästi.” (M 1994). Yhtä lailla Savossa asuvat tunnustavat kiintymyksensä: ”Asun samalla paikalla jo kolmannessa polvessa, en usko, että täältä osaisi pois lähteä.” (M 1987) ja ”Olen kiintynyt kotikylääni.” (N 1971). Halua tai tarvetta lähteä muualle ei ole. vahvempi jakolinja menee kaupungin ja maaseudun välillä. Jäsenkyselyyn vastanneista teollisuusliittolaisista yli puolet (61 %) asuu kaupungeissa, viidennes (22 %) taajaan asutuissa kunnissa ja reilu kuudesosa (17 %) maaseutumaisissa kunnissa. Ollaan joko kaupunkilaisia tai maalaisia, ja ylpeitä siitä. Taajamaa ei mielletä kuntatyypiksi, siksi voidaankin puhua pikkukaupungeista ja kirkonkylistä. Kaupungeista kolme on ylitse muiden: Stadin ihanuudesta ollaan tietoisia: ”En halua asua muualla kuin Helsingissä.” (N 1960), ”Helsingissä kaikki on lähellä ja olen koko ikäni asunut Hesassa.” (M 1975) ja ”Stadissa on hyvä asua.” (M 1965). Pirkanmaalta kajahtaa rakkaudentunnustus: ”Tampere on Suomen paras kaupunki. Täältä ei ihminen halua pois.” (N 1991), ”Viihdyn Tampereella, en halua asua muualla.” (M 1976), ”Tampere teollisuuskaupunki, täältä ei vaan voi lähtee mihinkään, kun alan hommia ajattelee.” (M 1983). Varsinais-Suomessa tiedetään, missä Aura virtaa ja ravitsee: ”Turust ikinä pois.” (M 1963), ”Tahdon asua nykyisessä kaupungissa, uusi omistusasunto.” (N 1994) ja ”Turku yksi maailman parhaita paikkoja asua. Ei kannatta lähteä pois edes, vaikka kuolisi nälkään.” (M 1969). Jos kaupunkilaisuus istuu tiukassa, vastaavasti ollaan maalaisia henkeen ja vereen. Monet teollisuusliittolaiset tietävät tasan tarkkaan, miksi haluavat asua maaseudulla. Monet ovat kiinnittyneitä omaan kotitilaan, joka tarjoaa sivutoimeentulon tai on muuten henkisesti tärkeä. ”En viihdy kaupungissa. Kerrostaloja rivitaloasunnossa ei tekemistä, jota kaipaan koko ajan.” (M 1967) ”En halua muuttaa pois metsän keskeltä.” (M 1982) ”Pidän maaseudun rauhasta.” (N 1971) ”Olen asunut maalla melkein aina. En osaa kaupunkiin muuttaa.” (M 1981) ”Maalla on mukavaa.” (N 1980) ITÄ–LÄNSI-OTTELU Toinen jakolinja leikkaa maan vinosti kahtia länteen ja itään. Se on imelän ja happaman raja sekä murreraja, joka jakaa saunojat vihtojiin ja vastojiin. Etelä ja länsi mielletään omaksi alueekseen, jossa suurimpana kasvukeskuksena hohtelee pääkaupunkiseutu. Siellä ei erityisemmin katsella rajan taa pohjoiseen tai kaivata itään. Pohjoinen ja itä taas kuuluvat luonnonvarojen hallintapiiriin kultakaivoksineen ja vihreine kultineen. Suurimmat etelän ja lännen kasvukeskukset saavat pohjoisen ja itäisen Suomen väeltä tuomionsa: eipä juuri kiinnosta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa pysyvyyttä ja luo turvallisuutta. ”Ei kiinnosta muuttaa tutusta paikasta mihinkään.” (M 1985). Kotipaikkakunnan vaihtamista estävät ”pelko muuttaa ns. tyhjän päälle eri paikkakunnalle ilman sosiaalista verkostoa” (N 1999) ja tunne siitä, että ”outoon ei hypätä” (M 1960). Juurevuuden vastakohtana olevaa juurettomuutta pidetään kielteisenä asiana: ”Koti on koti, juurettomat muuttaa koko ajan, ketkä ei välitä mistään mitään.” (M 1984). Juurettomuus merkitsee sitä, ettei ole kiinnittynyt aloilleen. Levottomuus voi liittyä nuoruuteen tai elämän murroskohtiin, jolloin etsitään uusia ratkaisuja. Elämänvaiheet vaikuttavat ratkaisuihin, kuten pohjoisessa asuva toteaa: ”Olen reissuni käynyt nuorempana, nyt olen pysyvästi lapsuudenkodissani täällä Lapissa.” (M 1964). JAKO KAUPUNKEIHIN JA MAASEUTUUN Asuinmaakunnan ja -alueen lisäksi on jäsenkyselyn vastauksissa havaittavissa kahdenlaista muuta jakolinjaa, joiden avulla teollisuusliittolaiset hahmottavat olemistaan, valintojaan ja tekemistään. Ensimmäinen, Esimerkiksi Kainuussa asuva toteaa haluttomuuden muuttoon näin: ”Isossa kaupungissa ei viihdy.” (M 1996). PohjoisKarjalassa asuvat ajattelevat samoin: ”Etelä-Suomeen en suostu muuttamaan milloinkaan. En voi sietää.” (M 1969) ja ”Asun parhaassa paikassa maailmassa!” (M 1979). Samaa mieltä on KeskiSuomessa asuva: ”Pääkaupunkiseudulle en lähtisi.” (N 1967). Myös Lapissa asuvat tietävät varmasti, että ei ”haluta asua ruuhkaSuomessa” (M 1973). Muut kertovat tarkemmin miksi haluavat jäädä: ”Lapin luonto ja lyhyt matka tunturilappiin” (N 1990), ”Paikan rauhallisuus” (M 1964) ja ”Omistan peltoa ja metsää asuinpaikkani läheltä.” (N 1988). ? Tekija?_12_2020_sisus.indd 47 Tekija?_12_2020_sisus.indd 47 9.12.2020 14.59 9.12.2020 14.59
48 Tekijä 12/2020 A P/ LE H TI KU VA /A N D RE W H A RN IK MAAILMA Trumpin tappio lupaa hyvää palkansaajille YHDYSVALLAT Joe Bidenin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi herättää ammattiliitoissa toiveita paremmista ajoista. Vaikka Donald Trump keräsi osan työväen äänistä, hänen toimintansa oli vahvasti palkansaajien etujen vastaista. Erityisen hanakasti Trump kävi työsuojelumääräysten kimppuun. Niitä kumottiin lyhyessä ajassa yli sata. Yritysten raportointivelvollisuutta työtapaturmista vähennettiin ja työpaikkojen tarkastuksia supistettiin. Uusien kaivosten velvollisuus työsuojelutarkastukseen ennen työn alkua poistettiin. Trumpin hallinto nosti väliaikaisesti kanafarmeilla kanojen käsittelylinjan sallittua nopeutta 140:stä 175:een lintuun minuutissa. Vielä hävittyjen vaalien jälkeenkin hallinto ilmoitti marraskuussa tekevänsä päätöksestä pysyvän. Liittovaltion työsuojeluhallinnossa on Trumpin aikaan vähemmän työntekijöitä kuin koskaan sen historian aikana, muistuttaa keskusjärjestö AFL-CIO:n puheenjohtaja Richard Trumka. Trump vaihtoi työmarkkinaviranomainen NLRB:n johdon sekä linjan työntekijöiden suojelusta yritysten suojeluksi. Yrityksille annettiin oikeus kieltää liittoja käyttämästä työntekijöiden työsähköpostiosoitteita. Työntekijöitä kiellettiin jopa erottamisen uhalla puhumasta liittojen asiaa työpaikalla, mutta työnantaja voi pakottaa kaikki kuulemaan ammattiliittoja vastustavien konsulttien luentoja. Yhdysvalloissa työehtosopimukset ovat usein paikallisia eli yrityskohtaisia. Laki TEOLLISUUDEN SOPIMUS ANTAA 5,4 PROSENTTIA RUOTSI Teollisuuden ammattiliitot solmivat marraskuussa 29 kuukauden märket -nimellä tunnetun yleissopimuksen, jonka arvo on 5,4 prosenttia. Liitot tekevät sen pohjalta omat työehtosopimukset. Marraskuun alusta palkat nousivat 2,7 prosenttia. Lisäksi 0,3 prosenttia menee eläkkeisiin. Tämä helpottaa eläkkeelle siirtymistä 60 vuoden iässä, sanoo IF Metallin sopimussihteeri VeliPekka Säikkälä liiton videolla. Huhtikuussa 2021 palkat nousevat 2,2 prosenttia ja eläkejärjestelmään siirretään 0,2 prosenttia lisää. Sopimuksen viimeinen vuosi on irtisanottavissa. Palkkaratkaisussa on solidaarisuuslisä alle 2 550 euroa kuussa ansaitseville. He saavat suhteellisesti isomman korotuksen. Säikkälä pitää tulosta hyvänä näinä erikoisina aikoina ja muistuttaa, että lakkoaseen käyttö ei onnistu, kun 90 000 liiton jäsentä on lomautettuna. Siksi sopimuksen alkuun sisältyy kuukausia, joilta ei korotuksia tule. – Niissä yrityksissä, joilla on mennyt hyvin korona-aikoinakin, on käynnistettävä paikalliset neuvottelut erillisestä lisästä, Säikkälä sanoo. LIITTO TUO JOULURAHAN TUPAAN SAKSA Marraskuussa miljoonat saksalaiset saavat palkkansa päälle joulurahan. Metallija elektroniikkateollisuudessa se on keskimäärin 55 prosenttia palkasta, terästeollisuudessa yhdessä lomarahan kanssa 110 prosenttia. Varmimmin jouluraha tulee niille, joiden eduista päätetään työehtosopimuksessa. Heistä 77 prosenttia saa sen. Ilman työehtosopimusta työskentelevistä jouluraha tulee vain 41 prosentille. Miehistä saa joulurahan 55 prosenttia, naisista 50 prosenttia. Selitys löytyy siitä, että naisvaltaisella vähittäiskaupan alalla sopiminen on heikentynyt. vaatii, että liiton on sopimuskumppaniksi kelvatakseen todistettava edustavansa yli puolta työntekijöistä. Aiemmin tämä riitti koko sopimuskaudeksi. Nyt sopimus raukeaa, mikäli liitto ei pysty milloin vain todistamaan, että ammattiosastoa tukee yhä yli puolet. Yli 70 vuotta laki on määrännyt, että työnantaja ei saa yksipuolisesti muuttaa työehtosopimusta ilman ammattiosaston selkeää hyväksymistä. Trump kumosi sen, nyt työnantaja voi osin muuttaa sopimusta yksin. Sopimuksen umpeuduttua työnantaja voi eräin ehdoin toimia samoin. ”Käynnissä on sota järjestäytymistä, työehtosopimuksia, liittoja ja työläisiä vastaan” lukee presidentiksi valitun Joe Bidenin sivuilla. Hän listaakin yksityiskohtaisesti toimet, joihin hän ryhtyy järjestäytymisen ja sopimisen mahdollistamiseksi. Muutoksen aika näkyy siinäkin, että Bidenin valtaan siirtymistä valmistelevassa ryhmässä on kaksi ammattiliiton puheenjohtajaa, maataloustyöntekijöiden UFW:n Teresa Romero ja sähköliitto IBEW:n Lonnie Stephenson. HEIKKI JOKINEN ? Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaalit voittanut Joe Biden keskusteli teollisuusalojen ammattiliiton United Steelworkersin puheenjohtajan Thomas Conwayn kanssa Bidenin kampanjajunassa matkalla Pittsburghiin 30. syyskuuta. Bidenin suhtautuminen ammattiliittoihin on huomattavasti lämpimämpi kuin nykyisellä presidentillä Donald Trumpilla. Tekija?_12_2020_sisus.indd 48 Tekija?_12_2020_sisus.indd 48 9.12.2020 14.59 9.12.2020 14.59
JÄSENVAKUUTUKSET SIIRTYVÄT TURVAAN 1.1.2021 VAKUUTUKSET Teollisuusliiton jäsenvakuutukset siirtyvät vakuutusyhtiö Turvaan. Uusi jäsenvakuutus astuu voimaan Turvassa 1.1.2021 klo 00.00, ja sen jälkeen sattuneet vahingot, kuten matkasairaudet ja sattuneet tapaturmat, kuuluvat Turvan vakuutusten piiriin. Teollisuusliitto on hankkinut jäsenilleen monipuoliset vakuutukset. 1.1.2021 astuvat voimaan vapaa-ajan matkustajavakuutus, vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä Järjestövakuutus, joka turvaa jäsenet liiton tilaisuuksissa ja tehtävissä. Turvan sivuilla osoitteesta www.turva.fi/teollisuusliitto voit tutustua jo nyt uusiin jäsenvakuutuksiin. Sivuilla kerrotaan muun muassa, missä vakuutukset ovat voimassa, ketkä ovat vakuutettuina ja mitä vakuutuksista voidaan korvata. Sivuilta löydät myös korvauksenhakuohjeet sekä lisätietoa jäsenvakuutuksista. Teollisuusliiton nykyinen jäsenkortti vuosille 2020–2021 ei toimi jäsenvakuutustodistuksena 1.1.2021 klo 00.00 alkaen. Uudet jäsenkortit postitetaan jäsenille loppuvuoden aikana. Liiton uusi matkavakuutuskortti löytyy heti vuoden vaihduttua myös TaskuTurva -sovelluksesta, jonka voit ladata maksutta puhelimesi sovelluskaupasta. LYHYET LIITOSSA 12/2020 Tekijä 49 HIDASTA ELPYMISTÄ TOIMIALAKATSAUS Teollisuusliiton toimialakatsaus syksyltä 2020 on julkaistu. Katsauksessa todetaan, että korona-aika on poikkeuksellinen paitsi epidemian itsensä vuoksi myös talouden kehittymisen osalta. Keväällä ajateltiin ensin, että talous romahtaa ja elpyy nopeasti. Hyvin pian kävi selväksi, ettei epidemia heti hellitä, vaan se alkaa kiertää pandemiana pitkin maanosia. Maailman eri puolilla talous hidastui tai jopa pysähtyi. Alkoi olla selvää, että elpyminen on hyvin hidasta. Se ei myöskään näytä koskevan kaikkia yhtäläisesti, eikä ole samatahtista. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/teollisuusliiton-toimialakatsaus TILAA MOBIILIJÄSENKORTTI Näin saat latauslinkin älypuhelimeesi: ? Kirjaudu eAsiointiin (www.teollisuusliitto.fi/easiointi) henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Tunnistautuminen onnistuu myös mobiilivarmenteella. ? Klikkaa Jäsentiedot ja tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. ? Mene kohtaan Jäsenedut ja paina Muokkaa . ? Kohdassa Mobiilijäsenkortti valitse Tilaan . Paina Tallenna . ? Saat matkapuhelimeesi linkin, josta voit ladata kortin puhelimeesi. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe klo 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero on 020 690 446. ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33% ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. ? Jäädessäsi eläkkeelle, muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2021 lähetetään itsemaksaville jäsenille viikolla 51. Viitelistat lähetetään kaikille itsemaksaville jäsenille, vaikka olisitkin työttömänä tai vapautettuna jäsenmaksuista esimerkiksi opiskelun, sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Viitelistan voit ottaa käyttöön, kun menet töihin, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksua suoraan palkasta. ? Jäsenkorttien 2021–2022 postitus on alkanut. Kalenteri ei tule korttipostituksen mukana. Kalenteri postitetaan erikseen niille, jotka ovat sen tilanneet. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Jäsenyysyksikkö toivottaa kaikille jäsenille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. www.teollisuusliitto.fi/korona VUODENVAIHTEEN ARKIPYHÄKORVAUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat TILAA JÄSENKALENTERI Jos olet aikaisemmin tilannut kalenterin, saat sen ensi vuodelle automaattisesti. Uuden tilauksen voit tehdä www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi (tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset), sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puhelimella 020 690 446. Tarkemmat ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri SU VI -T U U LI KA N KA A N PA A Tekija?_12_2020_sisus.indd 49 Tekija?_12_2020_sisus.indd 49 9.12.2020 15.11 9.12.2020 15.11
50 Tekijä 12/2020 Är kusten klar? Hur är dagsformen på arbetsplatserna i Svenskfinland då året 2020 börjar dra sig mot sitt slut. Ett år som präglats av coronapandemin och restriktioner såväl på jobbet som i privatlivet. V i befinner oss i dimman och framtiden är oviss. Så har det låtit flera gånger då industrins utsikter diskuteras i medierna. Nyheterna om vaccin haglar tätt, men fortfarande är det långt kvar till en återgång till det normala. Drygt 9 000 medlemmar i Industrifacket var permitterade i slutet av mars. Bara en månad senare var antalet 25 000. Det talar sitt tydliga språk om omfattningen på krisen. Arbetslösheten har ökat i så gott som varenda kommun i landet i jämförelse med ifjol, visar statistik från Arbetsoch näringsministeriet. Vi tar då en titt på hur läget är i de tvåspråkiga landskapen i Finland, där en knapp tredjedel av Industrifackets medlemmar bor. – Inte speciellt bra eller dåligt i jämförelse med övriga landet, med undantag för båttillverkningen som det går bra för i år. Överlag har den finländska industrin klarat koronakrisen bättre än övriga europeiska länder, säger Industrifackets specialforskare Timo Eklund. – Det som man kanske kan säga är att sjöfartens problem påverkat kustområden. ÖSTERBOTTEN Fler än en tredjedel av de företagsanställda i Österbotten är sysselsatta inom industrin. Andelen hör till de högsta i landet. Inledningsvis drabbades inte Österbotten så hårt av själva pandemin, medan Vasaregionen genomgick ett akut förvärrat epidemiläge under hösten, för att snabbt mattas av efter att man införde lokala restriktioner. I oktober fanns det närmare 10 000 arbetslösa i landskapet Österbotten – alla branscher inräknade. Det är en ökning på hela 49 procent från året innan. Andelen arbetslösa, 8,6 procent, är ändå näst lägst i fastlands-Finland. Inom Österbottens NTM-centrals område har antalet permitterade vuxit kraftigt. I slutet av september var antalet heltidspermitterade 2 600. Det innebär en ökning med hela 670 procent jämfört med ifjol. Sari Yliaho är huvudförtroendeman på Amada Automation i Pedersöre, tidigare LKI Käldman. Företagets verksamhet är automationslösningar för plåthantering. För Yliaho har året inneburit bland annat samarbetsförhandlingar. – Det verkar som om vi kanske går mot nya permitteringar. Det ser för tunt ut, vi skulle behöva mer jobb till vårkanten och efter nyår. Det har varit en betydlig nedgång från läget i våras. Men uppsägningar har det inte varit tal om, säger Yliaho. Yliaho ser det hela som en mellanfas. Det japanska bolag som blev majoritetsägare i början av året satsar på långsiktigt arbete, hävdar hon. Grannen, jordbruksmaskintillverkaren Elho, som vuxit så det knakar under de senaste åren har också gått igenom samarbetsförhandlingar och permitteringar i år, liksom också bland andra släpmaskintillverkaren Ekeri i Kållby. På Botnia Marin i Malax är det däremot full rulle och verkligen ingen brist på jobb. Företaget tillverkar bland annat fritidsbåtar av modell Targa. – Man bygger ut produktionshallen och det ska vara klart till sommaren, så det finns framtidstro, säger huvudförtroendeman Johnny Söderholm. Söderholm berättar att det däremot kommit fram fall av coronasmitta bland de 180 anställda i produktionen. – Vi har gjort egen smittspårning på fabriken, och runt 50 personer har varit i karantän under hösten. En hel förmonteringsavdelning var i karantän samtidigt, säger Söderholm. Det har bromsat upp produktionen en aning. Under coronakrisen har företag som tillverkar varor för hemmabruk klarat sig bättre då folk håller sig hemma, och då är det lätthänt att konsumtionen flyttar över på t. ex renovering och inredning. Mats-Johan Kaars är huvudförtroendeman på sängoch madrasstillverkaren Hilding Anders Finland i Närpes, där 48 personer jobbar i produktionen. Under våren togs det också här till permitteringar och fabriken stängde ner helt och hållet i två veckor. Efter det kom man igång igen, men på hösten har coronan hämtat med sig mörka moln. Den här gången ligger problemet på materialsidan. – Problemet ligger på underleverantörhåll och materialflöden. Det har i viss mån varit svårare att få tag på material. Det är ju jättesynd att sådant lägger käppar i hjulet. Speciellt med tanke på att vi skulle ha hur mycket beställningar som helst, säger Kaars. November har varit klart sämre än tidigare år just på grund av tillgången på material, berättar huvudförtroendemannen. – På lite längre sikt ser jag ändå att det snarare ska bli frågan om nyanställningar för vår del. På våren ser det säkert bättre ut. På det stora hela kan man säga att kemisektorn tillsvidare tagit mindre skada än andra Industrifackets sektorer. Beställningarna inom kemi-industrin ökade TEXT JOHANNES WARIS GRAFIK EMILIE UGGLA Tekija?_12_2020_sisus.indd 50 Tekija?_12_2020_sisus.indd 50 9.12.2020 14.59 9.12.2020 14.59
ARBETSLIVET ? 12/2020 Tekijä 51 LA U RI RO TK O PA TR IK LI N D ST RÖ M JO H A N N ES TE RV O JO H A N N ES TE RV O FREDDIE FORSMAN, OPTINOVA, JOMALA ”Eftersom vi har stora kunder i Storbritannien är Brexit något som man funderar mycket på hos oss.” TOMMI LAAKSONEN, SBA INTERIOR, RASEBORG ”Som det ser ut nu upphör permitteringarna i mitten av januari, men det är för tidigt att säga. Just nu verkar det inte som om det blir något stort lyft på våren.” MATS-JOHAN KAARS, HILDING ANDERS FINLAND, NÄRPES ”Det har i viss mån varit svårare att få tag på material. Det är ju jättesynd att sådant lägger käppar i hjulet. Speciellt med tanke på att vi skulle ha hur mycket beställningar som helst.” MARKUS HOTTA, MIRKA, ORAVAIS ”Det var en djupdykning i våras, men efter det har vi klättrat upp hela tiden. Firman gör nyanställningar och på hösten gjordes försäljningsrekord. Men man vet ju inte vad som händer fram över.” JOHNNY SÖDERHOLM, BOTNIA MARIN, MALAX ”Vi har full rulle på, mycket jobb. Orderstocken är full fram till nästa sommar och en produktionshall byggs ut. De verkar nog finnas kunder som har pengar. De kanske inte kan resa så de satsar på att köpa båtar.” SARI YLIAHO, AMADA AUTOMATION, PEDERSÖRE ”Det verkar som om vi kanske skulle gå mot nya permitteringar. Det ser för tunt ut, vi skulle behöva mer jobb till vårkanten och efter nyår. Det har varit en betydlig nedgång från läget i våras. Men uppsägningar har det inte varit tal om.” DANIEL HANNUS, VIESSMANN REFRIGERATION SYSTEMS, BORGÅ ”Det blir femte gången jag deltar i samarbetsförhandlingar bara i år. Nu gäller det uppsägningar, upp till 28 personer kan få gå.” Tekija?_12_2020_sisus.indd 51 Tekija?_12_2020_sisus.indd 51 9.12.2020 15.00 9.12.2020 15.00
52 Tekijä 12/2020 med 14 procent i hela landet i september i jämförelse med samma tidpunkt året innan. Den vågen verkar slipmaterialstillverkaren Mirka rida på. Mirka stängde ner hela produktionen i våras och hela personalen på företagets enheter i Jeppo, Oravais, Jakobstad och Karis var permitterad under drygt två veckor i april–maj, men efter det har vinden vänt. – Vi anställer nu mer produktionspersonal. Man ska också komma ihåg att företaget har ju satsat 100 miljoner i år, säger huvudförtroendemannen för Mirkas fabrik i Oravais, Markus Hotta. SÖDRA FINLAND Nyland stängdes in under några veckor i våras, något som knappast gick obemärkt förbi. Pendlingen till jobbet och transporterna fortsatte ändå. Värst utsatt har varit det näringsområde som lever av Helsingfors-Vanda flygplats. Coronaläget blev sämre framför allt i huvudstadsregionen på hösten och vad det kommer att innebära återstår att se. I Egentliga Finland är det så kallade marinindustriklustret med Åbovarvet i centrum något som legat på tapeten på grund av den hårda stöt coronaviruset orsakat kryssningsbranschen. Meyer Turkus samarbetsförhandlingar slutfördes i november. Åbovarvet meddelade att 84 anställda sägs upp, med tyngdpunkten på tjänstemän. Helsingforsvarvet har däremot fått in en beställning som skulle trygga jobben fram till mitten av 2022. På SBA Interior i Raseborg, är det kanske aningen överraskande inte avdelningarna som jobbar med produkter för varvsindustrin som går trögt, utan det är företagets ”tredje ben”, underleverantörsjobben, som trutit. På grund av det gör huvudförtroendeman Tommi Laaksonen för tillfället fyradagarsvecka liksom också ett tjugotal arbetskamrater. Totalt jobbar runt 70 personer i produktion. Laaksonen anser ändå att man klarat sig bra i jämförelse med skräckscenarierna från i våras. – Det finns både rädsla och hoppfullhet i luften. Men på fabriksgolvet finns det en förståelse för läget. Som det ser ut nu ska permitteringarna upphöra i januari, men vi får se, säger Laaksonen. I juni varslade och permitterade Valmet Automotive hela 1 000 anställda på bilfabriken i Nystad. Alla permitterade bilbyggare vid bilfabriken i Nystad återvände till arbetet i slutet av september. På batterifabriken i Salo har företaget däremot planer på dubbla personalstyrkan inom produktionen. Det hela pågår mot ljuset av Nestes beslut att lägga ner raffinaderiet i Nådendal. I dagens läge jobbar knappt 4 000 personer för Neste. Av dem omfattades 1 500 av samarbetsförhandlingarna och 370 arbetstagare får gå. Samtidigt ligger ändå Borgåraffinaderiet väl till med tanke på investeringar och nya arbetstillfällen. Daniel Hannus, huvudförtroendeman på kyldisktillverkaren Viesmann i Borgå, sitter som bäst i samarbetsförhandlingar, för femte gången det här året. – Efterfrågan på mindre kylskåp stannade upp ”Det finns både rädsla och hoppfullhet i luften” TOMMI LAAKSONEN SBA INTERIOR totalt på våren och har inte återhämtat sig. De större skåpen som går bland annat till butiker har dragit rätt så bra, berättar Hannus. Efter de första samarbetsförhandlingarna permitterades kontorspersonalen. Då fick också alla hyresanställda inom produktionen gå. – De var runt 40,50 personer. Det var också meningen att vi skulle ha runt 50 sommarvikarier. Vi hade inte en enda, berättar Hannus om läget. Nu gäller förhandlingarna uppsägningar. Högst 28 personer kan få gå. Hur det kommer att se ut på våren, det har mycket att göra med hur coronaläget ser ut i Europa. – Vår marknad har ju länge varit Norden, men målet har varit att komma in på tyska marknaden på allvar. Coronan har gjort det svårare. ÅLAND På Åland sysselsätter sjöfarten och turismnäringen ett stort antal människor. Det är också frågan om branscher som tagit stryk av åtgärderna mot coronan. Åland gick från att ha haft en låg arbetslöshet på 3,7 procent arbetslösa eller permitterade till rekordhöga 13 procent på Åland i maj. Fortfarande ligger andelen på runt tio procent. Det är samma nivå som under recessionen på 1990-talet. Till exempel såg Åland den största djupdykningen i utbetalda lönebelopp i jämförelse med ifjol, 10,8 procent. Enligt uppgifter från Sjömansunionen var knappt hälften av Finlands 6 700 sjömän permitterade i oktober. Transportoch kommunikationsverket Traficom utökar sitt stöd att omfatta trafiken mellan Mariehamn och tre hamnar i Sverige. Inom Industrifackets branscher är det bland annat tvätterierna, vars kunder finns inom sjöfarten, som det går sämre för. Inom produktionsindustrin går det litet bättre. Freddie Forsman är huvudförtroendeman för runt 50 produktionsarbetare på Optinova i Jomala. Fabriken tillverkar slangar främst för industrins behov, medan fabriken i Godby producerar slangar för att användas inom medicinen. – I våras var vi oroliga över hur leveranserna skulle fungera då passagerarfärjorna inte gick, men det visade sig inte bli ett problem och vi hittade andra lösningar. Nedstängningen i Tyskland och andra länder i Europa märktes av direkt på exportföretaget. – Visst finns det mindre jobb, vilket innebär mer tid för sådant som utbildning, underhåll, städning och sådant. Några samarbetsförhandlingar har inte varit på agendan. – Arbetsgivaren inser väl att det lönar sig att hålla fast vid erfaren personal. Annars kan ju kunnande gå förlorat, säger Forsman. ? Tekija?_12_2020_sisus.indd 52 Tekija?_12_2020_sisus.indd 52 9.12.2020 16.27 9.12.2020 16.27
12/2020 Tekijä 53 Ingen förståelse för Nestes beslut De förtroendevalda för personalgrupperna vid Neste förhåller sig kritiska till företagets agerande under samarbetsförhandlingarna. Förhandlingarna resulterade i att 370 jobb försvinner i Finland och raffinaderiverksamheten i Nådendal läggs ner senast i slutet av mars 2021. I Nådendal kommer 230 arbetstillfällen att försvinna. I Borgå rör det sig om 140 jobb. Samarbetsförhandlingarna gällde sammanlagt 1 500 personers jobb. – Då man känner till det ekonomiska läget i företaget, skulle en utveckling av produktionen i Nådendal varit ett fullt genomförbart alternativ. Företaget ville ändå inte ha det så. De tog beslutet underligt hastigt, i brådska. Det verkar som om man vill köra igenom nedläggningen nu under coronakrisen och skylla på det, säger Kimmo Aho, huvudförtroendeman för raffinaderiet i Nådendal. Det är heller inte klart på vilket sätt de nya arbetstillfällena som företaget planerat in kommer att synas i Borgå. – Diskussionerna fortsätter fram till slutet av januari och då senast borde det vara klart vilka som kommer Fullmäktige samlades på distans ARBETSGRUPP PETTERI RAITO, SUVI SAJANIEMI, JOHANNES WARIS Industrifackets fullmäktige samlades till höstmöte den här gången i form av ett distansmöte, av orsaker som knappast behöver nämnas. Prioriteringarna för verksamheten nästa år är fortsättningsvis organisering och dess främjande, utveckling av kollektivavtal och förhandlingsverksamheten, utvärdering och utveckling av organisationen. Dessutom kommer man med satsningar inför kommunalvalet 2021. ÄLDRE ARBETSTAGARE FÅR INTE LÄMNAS TOMHÄNTA Industrifackets fullmäktige tog ställning för att utkomsten för äldre arbetstagare som blir arbetslösa även i fortsättningen tas om hand på ett sätt där ingen hamnar i en orimlig situation. De som har varit länge i arbetslivet måste tas om hand och får inte lämnas tomhänta. Det var också slopandet av den så kallade pensionsslussen som, vid sidan om den snedvridna debatten om lokala avtal, väckte mest diskussion. – Vi utgår ifrån att man på arbetsplatserna gör allt för att arbetstagare ska ha bättre ork och må bättre i arbetet. Det gör arbetet mera lockande, förbättrar arbetsförmågan och förlänger yrkeslivet. Men när arbetet tar slut för äldre arbetstagare, måste dessa arbetstagare garanteras en tillräcklig utkomst, sa ordförande Riku Aalto i sitt anförande. BESLUT: ? Extra återbetalning av medlemsavgifter till fackavdelningarna På grund av de restriktioner som orsakats av coronaviruset har så många av fackets evenemang fått ställas in i år att driftskostnader inte har genererats i enlighet med verksamhetsplanen. Därför godkände fullmäktige att medlemsavgifter för 2020 ska återbetalas till fackavdelningarna. Sammanlagt rör det sig om 2 miljoner euro. ? Medlemsavgiften sjunker en aning Industrifackets fullmäktige beslöt under sitt höstmöte 24.11 om medlemsavgiften för år 2021. Den totala summan består av 1,33 procent av lönen. Helheten består av fackets och arbetslöshetskassans medlemsavgifter. Medlemsavgiften i Industrins arbetslöshetskassa sjunker också. Medlemsavgiften för nästa år ligger på 0,33 procent. Helhetsavgiften för nästa år är alltså 1,33 procent, då den år 2020 har varit 1,35 procent. ? Fackavdelningarnas förslag Fullmäktige tog emot 61 förslag från 25 fackavdelningar. Fullmäktiges svar skickas till de fackavdelningar som lämnat in förslagen. ”Varför ska man ha massiva samarbetsförhandlingar vart femte år, då man kontinuerligt skulle kunna försöka lösa frågor tillsammans”, frågar sig huvudförtroendemännen Kimmo Aho och Sami Ryynänen. VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ PE KK A EL O M A A INDUSTRIFACKETS FULLMÄKTIGEMÖTE 24.11 att bli uppsagda. Jag är orolig för att ledningen nu skapat en situation där de anställda tävlar med varandra om det arbete som blir kvar, säger Sami Ryynänen, huvudförtroendeman på Borgåraffinaderiet. Industrifacket anser att det är beklagligt att ett bolag med staten som största ägare inte klarar av att göra bättre ifrån sig. Ett företag som Neste är framgångsrikt endast med hjälp av sin yrkeskunniga personal. Facket kräver att regeringen riktar specifika åtgärder till Nådendal med omnejd och att man ska göra allt för att företagets planer på en anläggning för biobränslen aktualiseras i Finland. JOHANNES WARIS ARBETSLIVET Tekija?_12_2020_sisus.indd 53 Tekija?_12_2020_sisus.indd 53 9.12.2020 15.00 9.12.2020 15.00
54 Tekijä 12/2020 Union will continue to defend members’ rights BRIEF IN ENGLISH Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Collective bargaining at national level in the mechanical forestry industry and bio industry will come to an end after the existing agreements expire in 2022. The Finnish Forest Industries Federation FFIF announced in October that it will pull out of collective bargaining and leave it up to the companies to negotiate their own deals. This does nothing to alter the position of the Industrial Union: it remains fully committed to collective bargaining in every sector in which it works. Under no circumstances will members be abandoned. The employer’s new policy means that the union will have to negotiate with the forest industry companies directly, no longer with the employers’ association FFIF. The collective agreement of the mechanical forestry industry expires at the end of 2021 and in the bio industry at the end of February 2022. Until then everything will continue as before and the existing collective agreements will remain in force. In all other union sectors collective bargaining will continue at national level. Collective agreements are the most important way to safeguard workers ´ rights and benefits. Legislation is not sufficient, guaranteeing only limited, basic employment rights. Collective agreements provide minimum pay rates, certain benefits and security. Things like a negotiated pay rise, minimum wage, annual holidays longer than four weeks, longer sick pay, shift bonus, paid parental leave and paid public holidays are only written into the collective agreements. The list is even longer. Legislation does not stipulate these benefits. The employers claim that by refusing to engage in national collective bargaining they will get more flexibility and productivity. This logic is strange. On the contrary, the national collective agreement guarantees comprehensive industrial peace, a predictable and fair environment for both companies and employees and the possibility for flexible solutions at company level. Given the new situation organizing is even more important than before. The more union members there are in every working place, the more power the union has to negotiate the best possible collective agreements. Should your employer propose drafting an agreement to replace the collective agreement, please contact the union immediately in order to get advice how to act. You can contact any of the union regional offices or the union head office ombudsmen of the Wood Product Sector. Now, please ensure that your colleagues are union members, too, and that there is a shop steward and occupational safety representative elected at your working place. With these measures in place employers are not just simply able to ignore the wishes of their employees. HEIKKI JOKINEN Naisten seminaari 6.–7.2.2021 Murikka-opistolla Teemana oikeudet ja velvollisuudet. Puhujina näyttelijä Tuija Piepponen, oikeudellisen yksikön päällikkö Susanna Holmberg ja puheenjohtaja Riku Aalto. Lisäksi liikuntaa, karaokea, hyvää ruokaa ja loistoseuraa. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu 20.1. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/naisten-seminaari Tekija?_12_2020_sisus.indd 54 Tekija?_12_2020_sisus.indd 54 9.12.2020 15.00 9.12.2020 15.00
Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Tekija?_12_2020_sisus.indd 55 Tekija?_12_2020_sisus.indd 55 9.12.2020 15.00 9.12.2020 15.00
56 Tekijä 12/2020 ARTO MÄNTYLÄ Koneistaja J.Parpala Oy Teuva Ilmojen tee se itse -mies Teuvalainen Arto Mäntylä on harrastanut ilmailua neljännesvuosisadan. Nykyinen kone ei ole ”hyllytavaraa”, vaan omin käsin rakennettu. Konepellin alla hyrrää vanha kuplavolkkarin moottori. TEKSTI JARI HAKALA KUVAT JOHANNES TERVO Teuvalainen koneistaja Arto Mäntylä rakensi lentokoneensa pitkän kaavan mukaan. Rakentaminen alkoi 2003 ja valmista tuli loppuvuodesta 2015. HARRASTAJA Tekija?_12_2020_sisus.indd 56 Tekija?_12_2020_sisus.indd 56 9.12.2020 15.00 9.12.2020 15.00
12/2020 Tekijä 57 VAPAALLA T euvalla Etelä-Pohjanmaalla asuva Arto Mäntylä on kätevä mies. Taitavat kädet ovat tuoneet elannon koneistajan työssä niin Vaasan ABB:llä, myöhemmin JMC Enginellä ja nykyisellä työnantajalla, Kaskisissa toimivalla koneistamo J.Parpalalla. Käden taitoihin on Mäntylän pitänyt luottaa myös vapaa-ajallaan, sillä lentämistä harrastava mies on noussut jo useamman vuoden ajan yläilmoihin itse rakentamallaan kaksipaikkaisella lentokoneella, joka on ristitty nimellä Menestrel 2. Mäntylä on harrastanut lentämistä 1990-luvun puolivälistä. Kevyiden lentoalusten lupakirjan hän sai vuonna 1996. Tuo lentolupakirjaluokka LAPL on ultrakevyiden koneiden lentämiseen oikeuttavasta luvasta seuraava. – Lentotunteja on takana suunnilleen 350. Aika vähän siihen nähden, että aloitin lentämisen jo vuonna 1996, Mäntylä sanoo vaatimattomaan tyyliinsä. Lentotunnit ovat karttuneet lyhyistä yläilmoissa pyrähdyksistä, sillä laskeutumisia Mäntylä laskee tehneensä kaikkiaan toista tuhatta. Teuvan koneistaja lenteli lupakirjan heltiämisen aikoihin edustamansa lentokerhon, Seinäjoella toimivan Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon EPIK:n, omistamalla Cessnalla. Mäntylä kuuluu myös Kauhajoella toimivaan Air Pilot ry:hyn. Mäntylä säilyttää itse tehtyä Menestreliään Kauhajoen kentän lentokonehallissa eli hangaarissa. Itse tehtyjä koneita Mäntylällä on itse asiassa kaksikin. Ensimmäisenä valmistunut on tosin viety jo kauan sitten kotipuoleen Teuvalle turhaa hallitilaa viemästä. – Se kone saattaa vaihtaa pian omistajaa. KONE VANHASTA KUPLASTA Mäntylä lentää nykyisin itse tekemällään koneella, koska sellaiselle pystyy tekemään itse mahdolliset muutostyöt ja korjaukset – toki lain puitteissa. – Valmiiseen koneeseen ei pysty tekemään oikein mitään itse. Nykyisin käyttämäänsä koneeseen Mäntylä pisti työtunnin poikineen, pitkän kaavan mukaan. Menestrel 2:n rakentamisen Mäntylä aloitti vuoden 2003 joulukuussa, ja kone oli katsastuskunnossa vasta vuoden 2015 lopulla. – Silloin oli kyllä monta asiaa työn alla samanaikaisesti. Osto-osia ei ole kuin mittarit ja pyörät. Mäntylä on rakentanut Menestrelinsä puusta. Siipien vahvikkeina toimivat tukevat mäntyrimat, joiden päälle on vedetty kerros purjekangasta. Ulkopinnat ovat koivuvanerista. – Rakensin koneen kotona Teuvalla autotallissa. Tallin yhteen seinään piti tehdä aukko, kun aloin rakentaa siipiä. Seinän aukkoon piti silloin rakentaa peltinen jatko, Mäntylä muistelee. Moottorina Mäntylän koneessa toimii vanha Kuplavolkkarin nelisylinterinen bokserieli vastaiskumoottori, joka on miehen oman tiedon mukaan 1973-vuosimallista. Kuutioita koneessa on 1955. Aivan alkuperäistä koneessa ei ole kuitenkaan kuin moottorilohkojen puolikkaat ja pinnapultit, ja loput on sitten uutta. Moottorin rakensi kauhajokinen Mikko Koivisto. – Kaasarit ovat puolestaan 99 Saabista, jonka vuosimallia en tiedä. Niitä on kaksi. Hevosvoimia koneessa on 75. Bensatankkeja on kaksi, ja niihin mahtuu polttoainetta yhteensä 70 litraa. Jos tankit ovat piripinnassa, on koneen toiminta-aika viisi tuntia. Lakikorkeus koneelle on reilut kolme kilometriä. Mäntylä on käynyt koneella vähän yli kilometrin korkeudessa. Koneen Mäntylä rakensi ranskalaisen Henri Nicollierin piirustusten pohjalta. TIUHAT TARKASTUKSET TÄRKEITÄ Menestrelin mittaristosta löytyy kaikki tarvittava, eikä mitään turhaa. Omat mittarit on niin nopeudelle, lentokorkeudelle ja öljynpaineelle kuin myös kaasuttimien etulämmölle, seoslämmölle ja jännitteelle. Penkkien vieressä on rullamittaa muistuttava vekotin, joka ulosvedettäessä lähettää koneen sijantitiedot reaaliajassa pelastuskeskukseen satelliitin kautta. Mittarien yläpuolella kojelaudalla sijaitsevat puolestaan gps ja radiopuhelin. Jarruttamisesta huolehtivat levyjarrut, joita hallitaan mittariston alapuolella sijaitsevalla puukahvalla. Mäntylän kone on katsastettu, kuten kaikkien lentokoneiden lain mukaan pitää olla. Vuonna 2016 silloisen liikennevirasto Trafin tarkastaja löysi joitakin puutteita, jotka Mäntylä korjasi. Muutoksista otettujen valokuvien tarkastajalle lähettämisen jälkeen katsastus oli selvä. Rahaa Mäntylä laskee koneeseen uponneen rakentamisen aloitushetkestä katsastukseen kaikkiaan noin 20 000 euroa. – Senkin jälkeen on mennyt koko ajan jotain pientä summaa. Jokaisen lennetyn 25 tunnin jälkeen koneen tietyt kohdat on käytävä läpi. Mäntylä on tässä suhteessa vielä tarkempi, sillä hän tarkistaa koneen jokaisen ilmassa käynnin jälkeen. – Konepelti tulee aina silloin aukaistua ja katsottua öljyt ja muut. ? Rautalanka kertoo, missä korkeudessa etummaisen polttoainetankin pinta milloinkin on. Ohjaamon karuhkosta ympäristöstä löytyy vain välttämättömin mittaristo ja ohjaussauva. Kojelaudalla komeilevat gps ja radiopuhelin. Tekija?_12_2020_sisus.indd 57 Tekija?_12_2020_sisus.indd 57 9.12.2020 15.01 9.12.2020 15.01
58 Tekijä 12/2020 PULMAT Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Mitä lihaa Jukolan veljekset söivät Impivaarassa jouluaterialla? 2. Mistä Quentin Tarantinon ohjaama Kunniattomat paskiaiset -elokuva kertoo? 3. Millainen on altruisti? 4. Mitä pallopeliä Antti Ruusuvuori pelaa? 5. Mitä ranskan sana beau tarkoittaa? 6. Mitä ”vaaraa” torjuttiin Veikko ”Vexi” Salmen kirjoittamassa laulussa Kieltolaki ? 7. Mikä oli Telja? 8. Onko Suomessa teknisesti mahdollista valmistaa bensiiniä selluteollisuudesta poistetusta hiilidioksidista ja vedestä ilmastoa kuormittamatta? 9. Mikä on ensi kesänä Kajaaniin valmistuva Lumi? 10. Missä ajassa maa kiertää auringon? VA ST A U KS ET : 1. Ka rh un lih aa . 2. N at se is ta ja he id än sa al is ta jis ta an . 3. Py yt ee tö n ih m in en , jo ka as et ta a to is en hy vä n om an sa ed el le . 4. Te nn is tä . 5. Ka un is ta , ko m ea a, oi va a. 6. Ka ns an ko va a ja no a. 7. Ko ke m äe n Yl is ta ro n ky lä ss ä si ja in nu t m ui na is ka up un ki . 8. O n. 9. Eu ro op an no pe in ja yk si m aa ilm an te ho kk ai m m is ta su pe rt ie to ko ne is ta . 10 . N oi n vu od es sa (3 65 pä iv ää , vi is i tu nt ia , 48 m in uu tt ia , 46 se ku nt ia ). 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Tekija?_12_2020_sisus.indd 58 Tekija?_12_2020_sisus.indd 58 9.12.2020 15.01 9.12.2020 15.01
12/2020 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_12_2020_kansiarkki.indd 59 Tekija?_12_2020_kansiarkki.indd 59 8.12.2020 11.54 8.12.2020 11.54
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Tekija?_12_2020_kansiarkki.indd 60 Tekija?_12_2020_kansiarkki.indd 60 8.12.2020 11.54 8.12.2020 11.54