AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Ylöspäin! 8 Luottamusta, ei sairaussakkoa 26 Sokeri syntyy Säkylässä 36 Jäsenmaksu edelleen 1 prosentti 50 I strejk i Svenskfinland 53 Government threatens immigrants 54 Lämpimäisiä työkavereille Vuoden 2024 lähestyessä lomautettujen määrä teollisuudessa on kasvanut, mutta työllisyyden parempi aika on näköpiirissä. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 12/2023 Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 1 Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 1 4.12.2023 13.04 4.12.2023 13.04
Liitto tiedottaa: Luottamushenkilövalinnoista ilmoittaminen LH-asiointipalvelun kautta Ilmoituksen pääluottamusmiehestä, varapääluottamusmiehestä, työosaston luottamusmiehistä, työsuojeluvaltuutetusta ja työsuojeluasiamiehistä voi tehdä Teollisuusliiton jäsen. Linkki palveluun löytyy liiton nettisivujen etusivulta www.teollisuusliitto.fi klikkaamalla painiketta LH-asiointipalvelu. Vahva tunnistautuminen henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen. Ole tarkkana yhteystietojen kanssa. Allekirjoituskutsu ei mene perille, jos lomakkeella on virheellisiä tietoja. Lomakkeet allekirjoitetaan sähköisesti Visma Sign-palvelussa. Kun kaikki asianosaiset ovat allekirjoittaneet lomakkeen, se tallennetaan Teollisuusliiton luottamushenkilörekisteriin. Ammattiosaston toimihenkilöilmoituksen ja ilmoituksen jäsenrekisterikäyttäjistä voi tehdä ammattiosaston virallinen nimenkirjoittaja eli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri. Ammattiosaston toimihenkilöilmoitusta ei tarvitse allekirjoittaa sähköisesti. Lomakkeiden täyttämiseen liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä: asiointipalvelu@ teollisuusliitto.fi tai jättää soittopyynnön takaisinsoittopalveluun 0800 414 778. Anmälan om förtroendevalda genom E-tjänsten Anmälan om huvudförtroendemän, vice huvudförtroendeman, avdelningsförtroendemän, arbetarskyddsfullmäktige och skyddsombud kan göras av en medlem i Industrifacket. Länken till tjänsten finns på Industrifackets webbplats www.teollisuusliitto.fi/sv och klicka på E-tjänsten för förtroendevalda. Stark identifiering med hjälp av personliga nätbankskoder eller mobilcertifikat. Var noggrann med kontaktuppgifterna. Inbjudan till att underteckna hittar inte fram om det finns felaktiga kontaktuppgifter i e-blanketten. Blanketterna undertecknas elektroniskt i Visma Sign-tjänsten. Då alla berörda parter undertecknat blanketten kommer den att sparas i Industrifackets register över förtroendevalda. Anmälan om funktionärer i fackavdelningen och anmälan om brukare för medlemsregistret kan göras av ordförande, vice ordförande eller sekreteraren för avdelning. Funktionärsanmälan för fackavdelningen kräver ingen elektronisk underskrift. Om du stöter på problem med att underteckna blanketterna så kan du vara i kontakt med asiointipalvelu@teollisuusliitto.fi eller lämna en önskan om att bli uppringd på 0800 414 778. Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 2 Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 2 4.12.2023 13.05 4.12.2023 13.05
AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 12 / 23 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 13.12.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI HARRASTAJA Erkki Sinisalo leipoo vaaleaa tai tummaa juurileipää kaksi kertaa viikossa. Unelma jälkiteollisesta yhteiskunnasta on osoittautunut pettäväksi. JUHA SILTALA Suomen historian professori A N N IK A RA U H A LA VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 54 10 PÄÄJUTTU Lähiaikojen heikkojen talousnäkymien jälkeen työllisyys kääntyy uuteen nousuun, asiantuntijat uskovat. Suomen valttikorttia toivotaan vihreästä siirtymästä. KUVAREPORTAASI Pääluottamusmies Mika Toivonen (vas.) ja tehdaspäällikkö Jussi Urponen seuraavat prosessia Sucroksen juurikassokeritehtaalla Säkylässä. 26 ERIC LER AIL LEZ 12/2023 Tekijä 3 KANNESSA Tekijä_2023_12_sisus.indd 3 Tekijä_2023_12_sisus.indd 3 5.12.2023 14.21 5.12.2023 14.21
4 Tekijä 12/2023 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : ER IC LE RA IL LE Z 26 KUVAREPORTAASI Säkylän Sucroksella tehdään lähes puolet Suomen sokerista 34 TYÖYMPÄRISTÖ Mielenterveys yhä tärkeämpää työpaikalla 36 VALTUUSTO Jäsenmaksu säilyy 1 prosentissa 38 TAPAHTUMA Keuruulla kerättiin työelämätietoa pakkiin 40 EDUNVALVONTA Puutarha-alan työehtosopimus käännettiin vietnamiksi 42 JÄSENTUTKIMUS 2023 Luku 4: Meillä kaikki kuuluvat liittoon 54 HARRASTAJA Leivänleipoja Erkki Sinisalo 57 HISTORIA Vuonna 1943 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 48 #VÄGANDESKÄL Strejkstämning i Pedersöre och Raseborg 51 FULLMÄKTIGE Medlemsavgiften fortfarande 1 procent 53 GOVERNMENT PROGRAMME Harsh plans aimed at immigrants AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA TO M M I A N TT O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TU O M A S IK O N EN 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ #PainavaSyy-lakot ympäri Suomen 08 AVAAJA Sairaussakko ei kuvasta luottamusta 10 PÄÄJUTTU Vuoden vaihtuessa taloudessa synkkää ennen uutta valoa 18 NÄKIJÄ Professori Juha Siltala 20 KATSAUS Auto on pian tietokone pyörillä 24 KÄSITE GAL–TAN sijoittaa poliitikot arvokartalle Satu-Kaisa Karhu Seuraava numero ilmestyy 17.1.2024 45 MAAILMA Ukrainassa rajoitetaan oikeuksia 46 LYHYET Tekijä_2023_12_sisus.indd 4 Tekijä_2023_12_sisus.indd 4 5.12.2023 14.21 5.12.2023 14.21
12/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Paine kasvaa T eollisuusliitto ja ammattiyhdistysliike laajemminkin ovat maan hallituksen ohjelman julkistamisesta lähtien viestineet selvin sanoin ja runsain toistoin, että hallituksen työntekijöihin kohdistamat heikennykset edustavat kurjistamispolitiikkaa, jota ne jäsentensä edunvalvojina eivät voi hyväksyä. Kysymys ei ole hallituksen, vaan sen harjoittaman politiikan vastustamisesta. Vastustettavien asioiden lista on tiivistettynäkin pitkä. Lakkooikeuden rajoittaminen, työehtosopimusjärjestelmän murtaminen, työsuhdeturvan, irtisanomissuojan ja työehtojen vähimmäissuojan rapauttaminen sekä lakisääteisen katon asettaminen palkankorotuksille. Edellä kuvatun rinnalla työttömien, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja heikommassa asemassa olevien toimeentuloa ollaan kiristämässä esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkauksilla. Samanaikaisesti hallitus harjoittaa veropolitiikkaa, jonka anti sataa suurituloisten laariin. Jakopolitiikan linja on räikeän kirkas. Pienituloisilta otetaan ja suurituloisille annetaan. Hallituksen toimintatapaan on sisältynyt myös se, että se on tuottanut viipyillen ja säästeliäästi politiikkaansa tarkastelevia vaikuttavuusarvioita. Se on kummallista. Miksi jättää ennakoimatta kehityskulkuja ja vaikutusketjuja, jotka ovat ennakkoon kartoitettavissa. Ratkaisujen vaikutukset ihmisten elämään ja elintasoon kuitenkin ovat merkittäviä ja pitkäaikaisia. Tyhjän päällä ei silti olla, sillä muualla vaikuttavuusarvioita on jo ehditty tehdä. Tulokset ovat vaivatta tiivistettävissä. Hallituksen kaavailemat toimenpiteet ovat yksittäisinä rajuja ja samoille ihmisille kasautuessaan vielä rajumpia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan leikkausten yhteisvaikutukset osuvat pahimmin pienituloisiin. Jos leikkaukset toteutuvat, toimeentulotuen piirissä olevien ihmisten määrä kasvaa noin 100 000:lla. Se on suurempi joukko kuin Porissa on asukkaita. THL:n laskelma on arvio, mutta sen osoittama mittaluokka on eittämättä kohdallaan. Tiedon taso on jo nyt sellainen, että tietämättömyyteen ei jälkikäteen voi vedota kukaan. Hallitus ei ole kuunnellut ammattiyhdistysliikettä. Sen virittämä ongelma kuitenkin on sen laatuinen ja laajuinen, että se edellyttää kuuntelun lisäksi aidon vuoropuhelun, neuvottelun ja osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Tämä kävi selväksi marraskuun lopulla Teollisuusliiton valtuustossa. Edustajien puheenvuorot käsittelivät poikkeuksetta hallituksen epäoikeudenmukaiseksi ja kohtuuttomaksi arvioitua politiikkaa ja sen aiheuttamaa huolta tulevaisuudesta. Valtuuston viesti oli painava, yksiselitteinen ja yksituumainen. Maan hallituksen ajamia heikennyksiä ei voi päästää läpi. Toimenpiteitä on voimistettava, ellei muu auta. ? ”Jakopolitiikan linja on räikeän kirkas.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2023_12_sisus.indd 5 Tekijä_2023_12_sisus.indd 5 5.12.2023 14.21 5.12.2023 14.21
6 Tekijä 12/2023 HETKESSÄ Kuvat Jarno Artika, Petri Blomqvist, Pekka Elomaa, Roni Lehti, Jyrki Luukkonen, Patrik Lindström, Ari Nakari, Harri Nurminen, Jussi Partanen, Jouni Porsanger ja Johannes Tervo 7.–29.11. 2023 Teollisuusliitto järjesti marraskuussa neljän viikon ajan alueellisia päivän mittaisia lakkoja valikoiduilla työpaikoilla vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Työtaistelutoimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa. Painava syy -lakot ympäri Suomea Lue juttuja #PainavaSyy-lakoista Tekijän verkkolehdestä: www.tekijalehti.fi/uutiset Tekijä_2023_12_sisus.indd 6 Tekijä_2023_12_sisus.indd 6 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 7 AJASSA #P ain ava Syy Tekijä_2023_12_sisus.indd 7 Tekijä_2023_12_sisus.indd 7 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
8 Tekijä 12/2023 Luottamus kannattaa O rpon-Purran hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa, että se haluaa tehdä työntekijöiden ensimmäisestä sairauslomapäivästä palkattoman. Edellisen kerran vastaavia suunnitelmia oli Sipilän hallituksella, mutta silloin järki voitti ja palkaton sairauslomapäivä unohdettiin. Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi harmittelee, että jälleen joudutaan vääntämään heikennyksiä vastaan, kun sama energia voitaisiin käyttää työelämän kehittämiseen ja työolojen parantamiseen. Hallitusohjelman kirjauksesta paistaa läpi asennemaailma, jonka mukaan työntekijät lintsaavat töistä sairauden varjolla. – Taustalla on aika synkeä ihmiskuva, Lumijärvi toteaa. Suurin osa sairauspoissaoloista johtuu flunssasta ja vatsataudeista, jotka yleensä paranevat parissa päivässä kotona lepäämällä. Korona-aikana opittiin sairastamaan kotona, mutta toteutuessaan hallituksen suunnitelmat ajavat ihmisiä sairaana töihin. – Hengitystieinfektiot leviävät, kun ihmisillä ei ole varaa olla palkatta poissa yhtään päivää. SAIRAUSSAKKO KOSKETTAA LAAJASTI Hallitusohjelmassa linjataan: ”Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehtotai työsopimuksessa ole toisin sovittu.” Sairaussakko astuu siis suoraan voimaan aloilla, joissa sairausajan palkka on sidottu lainsäädäntöön sekä töissä, joissa ei noudateta mitään työehtosopimusta. Lain muuttaminen tuntuu nopeasti myös kaikilla muilla aloilla, sillä lain mahdollistamasta palkattomasta päivästä tulee neuvottelukysymys työehtosopimuspöytiin. – Jos työnantajalle tulee mahdollisuus olla maksamatta palkkaa, joudutaan asia neuvottelemaan uudelleen. Teollisuusliiton neuvottelemissa työehtosopimuksissa palkallinen sairausloma on pidempi kuin laki määrää. Työsopimuslaissa palkallinen aika on sairastumispäivän lisäksi yhdeksän päivää. Tämä on sama kuin Kelan omavastuuajan pituus, eli Kela ei maksa päivärahaa tuolta ajalta. Teollisuusliiton työehtosopimuksissa palkallinen sairausloma on alasta ja työsuhteen pituudesta riippuen pisimmillään 56 päivää. Joillain sopimusaloilla lyhyissä työsuhteissa on palkattomia ensimmäisiä sairauslomapäiviä. Työehtosopimukset mahdollistavat palkan saamisen myös päiviltä, jolloin hoidetaan äkillisesti sairastunutta lasta. Lumijärvi kertoo, että työsopimuslaissa ei ole määräyksiä hoitopäivien palkallisuudesta, joten hallitus ei pääse niihin kiinni lakia muuttamalla. Eri sopimusalojen määräykset voi tarkistaa työehtosopimuksista Teollisuusliiton verkkosivulta: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset KORONA OPETTI Oikeistohallitus ei vaikuta luottavan työntekijöihin, mutta monissa yrityksissä on huomattu Oikeistohallituksen suunnittelema ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus kertoo synkeästä ihmiskuvasta. Todellisuudessa työntekijöihin luottaminen vähentää sairauspoissaoloja. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA Tekijä_2023_12_sisus.indd 8 Tekijä_2023_12_sisus.indd 8 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 9 luottamuksen voima. Kun töistä voi olla poissa omalla ilmoituksella, poissaolot ovat lyhempiä kuin lääkärin todistuksella. – Sairauslomapäivät ovat vähentyneet yrityksissä, jotka ovat ottaneet omailmoituksen käyttöön, Lumijärvi kertoo. – Teollisuusliiton jäsenillä ei juuri ole mahdollisuutta tehdä etätöitä lievästi sairaana. Oikeistohallitus on leikkaamassa myös sosiaaliturvaa, mikä alleviivaa jokaisen työpäivän palkan tärkeyttä. Jos perheessä toinen vanhemmista on esimerkiksi lomautettuna, toisen paine kasvaa työskennellä myös sairaana. Lumijärvi muistuttaa, että pitkäaikaissairaille lakimuutos voisi tarkoittaa useita palkattomia päiviä vuoden aikana. IHMISET OVAT KOHTUULLISIA Ruotsissa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Lumijärvi kertoo, että naapurimaan käytäntö ei ole vähentänyt sairauspoissaoloja, vaan poissaolot ovat pidentyneet. Luottamus luonnollisesti myös mahdollistaa väärinkäytöksiä, mutta todisteet kertovat ihmisten olevan pääosin rehellisiä. Omalla ilmoituksella ihmiset ovat poissa töistä vain tarvittavan ajan. – Ihmiset ovat kohtuullisia, kun ei tarvitse hakea lääkärintodistusta ja voi olla rauhassa ja katsoa tilanteensa. Luottamus on hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Hyvinvoivat työntekijät tekevät myös parempaa tulosta yrityksille. Tätä ei kannattaisi horjuttaa ajamalla ihmisiä töihin kipeänä. – Muutos vaikuttaisi ylipäätään ihmisten työhyvinvointiin ja jaksamiseen. ? Taustalla on aika synkeä ihmiskuva. MARJUT LUMIJÄRVI Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija AJASSA Korona-aikana monet yritykset ottivat käyttöön mahdollisuuden olla poissa omalla ilmoituksella, jotta tauti ei pääse jylläämään työpaikalle. Poikkeusajan kokemukset antoivat arvokasta oppia. – Monessa yrityksessä luottamukseen perustuva käytäntö on jäänyt voimaan. Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus iskee erityisesti teollisuuden työntekijöihin. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. € € € € € € € Tekijä_2023_12_sisus.indd 9 Tekijä_2023_12_sisus.indd 9 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 11 VIELÄ ON KASVUN TIELLE MATKAA Monet Teollisuusliiton jäsenet ottavat vuoden 2024 vastaan lomautettuna. Talous on vajoamassa taantumaan, mutta reitti valoisempiin aikoihin on näkyvissä. AJASSA >> TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS ERIC LERAILLEZ Tekijä_2023_12_sisus.indd 11 Tekijä_2023_12_sisus.indd 11 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12 Tekijä 12/2023 Teollisuusliiton aloilla lomautukset ja irtisanomiset tulevat jonkin verran kasvamaan. PÄÄJUTTU N äkymä synkistyy päivä päivältä, sanoo Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. Kesän ja syksyn aikana monen Teollisuusliiton jäsenen työpaikalla kutsu on käynyt muutosneuvotteluun. Isossa osassa neuvotteluista keskustelua on käyty lomautuksista, mutta ei pahimmaltakaan eli irtisanomisilta ole vältytty. Lokakuussa Teollisuusliiton jäsenistä oli lomautettuna noin 4 700. Heistä lähes 3 700 oli lomautettuna kokonaan ja lähes tuhat henkeä osa-aikaisesti. Lomautusten määrä on kolminkertaistunut vuodessa. Kokonaan työttömänä oli lähes 6 000 teollisuusliittolaista. Työttömyys on kuitenkin säilynyt lähes ennallaan, lokakuun luku on vain 5 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. – Erityisesti lomautusten määrä on noussut syksyllä jälleen, maaliskuun työttömyysja lomautuslukujen takaa löytyy Valmet Automotiven mittava tuotannon alasajo, kertoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Työpaikkojen lomautukset ovat seurausta Suomen talouden vaisuista näkymistä. Talous on vajoamassa taantumaan. Vielä alkuvuonna bruttokansantuote kasvoi neljännesvuositasolla, mutta syksyllä käyrät ovat kääntyneet alaspäin. – Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien on ennustettu lamaa tai taantumaa eli kohta puolitoista vuotta. Mutta nyt vasta kaikkien indikaattorien perusteella näyttää siltä, että vähintäänkin taantuma on tulossa, Anttila sanoo. Teollisuusliiton tutkimusyksikön eri ennustelaitosten ennusteista koostama keskimääräisennuste arvioi, että Suomen bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia tänä vuonna. – Teollisuuden loppuvuoden heikennys tulee Euroopan ja muun maailman kysynnän heikkenemisen kautta, Eklund selittää. – Kakku, jota nyt jaetaan, on kaikille pienempi ja siitä kärsivät myös suomalaisyritykset. Suomalaisten yritysten kilpailukyvyssä ei ole mitään ongelmaa. Monena vuonna suomalaisten tehdasteollisuuden kilpailukyky on vain parantunut kilpailijamaihin verrattuna. KILPAILYKYKY ON KUNNOSSA Yritysten hyvästä kilpailukyvystä kiitos kuuluu isolta osin työntekijöille. Työntekijöiden palkkatoiveet ovat säilyneet maltillisena ulkomaisiin kilpailijayrityksiin verrattuna. Lisäksi yrityksissä tehdään tuotteita, joille on riittänyt kysyntää. Kysyntä on nyt heikentynyt. Asuntoja kulutusluottojen korkojen raju nousu sekä jatkuvasti sahaavat raaka-aineiden ja energian hinnat ovat tehneet ostajista varovaisia. Yrityksissä on vaikea tehdä investointilaskelmia, kun hinnat heilahtelevat ja korkojen kehityksestäkään ei oikein tiedä. – Suomalaisten teollisuusyritysten akilleen kantapää on se, että meillä tehdään paljon investointituotteita. Investointeja on toki putkessa, mutta nyt projekteja on laitettu jäihin odottamaan parempia aikoja, Eklund pohtii. Suhdanne on heikentynyt ja moni teollisuusliittolainen ottaa uuden vuoden vastaan lomautettuna. Työttömyyden voimakasta kasvua ei ole kuitenkaan näköpiirissä. – Työllisyys on Suomessa pysytellyt korkealla tasolla. Syyskuussa työttömyysasteen trendi oli 7 prosenttia. Teollisuusliiton aloilla lomautukset ja irtisanomiset kyllä tulevat jonkin verran kasvamaan, Anttila luonnehtii. Teollisuusliittolaisten työttömyysaste on kolkutellut koko vuoden 6–7 prosentin tuntumassa. Hyvä työllisyystilanne on koskenut lähes alaa kuin alaa. Suomen 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 77,9 prosenttia syyskuussa. Vaikka luku on hieman heikompi kuin vuosi aiemmin, taso on edelleen hyvä. – Meillä on samanaikaisesti pulaa työvoimasta ja työttömiä. Kyse on siis rakenteellisesta työttömyydestä. Kohtaanto-ongelma on eritoten alueellinen ongelma, kun osaavaa työvoimaa ei löydy läheltä avoinna olevia työpaikkoja, Anttila sanoo. Orpon-Purran hallitus yrittää nyt rajuin ottein työntää työttömiä takaisin työelämään muun muassa leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja heikentämällä muita sosiaalietuuksia. Jo vuosia suomalaisia työmarkkinoita työkseen seurannut Anttila kuitenkin uskoo, etteivät toimet edistä monenkaan pitkäaikaistyöttömän pääsyä työmarkkinoille. – Pitkäaikaistyöttömyys koskee eritoten ikääntyviä työnhakijoita, joilla voi olla monenlaista vaivaa ja kremppaa. Voi olla, ettei osaaminenkaan ole työnantajien haluamalla tasolla. Myös työvoiman liikkumattomuus sekä työttömyyden ” Tekijä_2023_12_sisus.indd 12 Tekijä_2023_12_sisus.indd 12 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 13 AJASSA >> kasautuminen Itäja Pohjois-Suomeen ovat ongelmallisia. Tämä on ollut pitkäaikainen ongelma, josta on puhuttu paljon ja pitkään. Ei tämä näillä toimilla ratkea. KASVU KÄYNNISTYY MUTTA HITAASTI Näyttää vahvasti siltä, että ensi vuoden alussa Suomen talous kärsii taantumasta. Erikoistutkija Eklund on kuitenkin toiveikas, että taantuma jää lyhytaikaiseksi. – On mahdollista, että hyvän tilauskannan ansiosta tuotanto ei kovin paljon mene alaspäin, Eklund ennakoi. Tällä hetkellä eri ennustelaitokset arvioivat, että Suomen talous kääntyy kasvuun ensi vuonna. Koko vuoden osalta kasvu on ennustelaitosten mukaan keskimäärin puoli prosenttia. Kasvua vauhdittaa muun muassa vienti, mutta hitaasti. – Kilpailukyky on niin hyvä, että heikommasta ajasta huolimatta yritykset saavat imuroitua tilauksia maailmalta. Metalliteollisuudessa voisi olettaa olevan pehmeämpi lasku, Eklund arvioi. – Puupuoli menee heikosti ja yllättäen myös kemianteollisuus. Toki lääketeollisuudessa menee hyvin ja ei öljynjalostuksessakaan huonosti kulje. Mutta kemikaaleissa, muovi ja kumi, niillä Venäjä-riippuvuus oli isompaa kuin teollisuudessa keskimäärin ja lisäksi monilla tuotannosta iso osa menee rakennusteollisuuteen. Eklundin mukaan kemianteollisuuden vaisuja näkymiä harmaannuttavat vielä toisille kemiantehtaille kemikaaleja myyvät kemiantehtaat. Merkittävä osa näiden tehtaiden asiakkaista on Keski-Euroopassa. Maakaasusta riippuvaiset asiakkaat ovat ongelmissa korkean kaasun hinnan vuoksi. Tutkimuspäällikkö Anttila vielä lisää huolensa puutuoteteollisuudesta. Teollisuudenala on tiukasti kytkeytynyt ongelmista kärsivään rakennusteollisuuteen. Rakennusalan markkinatilanne on huono, eikä se helpotu vähään aikaan. Lisäksi puutuoteteollisuus kärsii korkeasta puun hinnasta ja siitä on myös pulaa. – Jos raaka-aine on kallista ja siitä on pula, rakennusteollisuus sakkaa ja tuote ei mene kaupaksi, niin tämä on ongelmainen yhtälö pidemmän päälle. Kuinkahan paljon saha-, vanerija puusepänteollisuuden työntekijöitä vielä lomautetaan tai työpaikkoja menetetään, Anttila kysyy. HALLITUS VOI ASETTUA KASVUN ESTEEKSI Loppuvuoden ja ensi vuoden alun talouden harmaat näkymät helposti peittävät alleen sen, että Suomen talouden ja työllisyyden kehitys ensi vuoden jälkeen näyttää oikeasti hyvältä. Eklund nostaa Suomen valttikortiksi vihreän siirtymän. – Vaikka arviot kymmenistä tuhansista työpaikoista eivät varmaankaan toteudu, työpaikkoja tulee paljon. Uskon, että vuoden 2024 jälkeen tulemme näkemään kiihtyvää kasvua. Meidän puhdas energiatuotantomme ja osaamisemme tulevat näkymään uusina investointeina ja työpaikkoina. Eklundilla on vahva usko, että suomalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, kunhan sodat laantuisivat, korot laskisivat ja investoinnit taas käynnistyisivät. – Näkisin, että vuoden 2024 jälkeen ja siitä muutama vuosi eteenpäin, näkymät teollisuudessa ovat erittäin hyvät. Kysyntää teolliselle työvoimalle on, Eklund uskoo. – Suomeen on tulossa isoja työpaikkoja, jotka eivät välttämättä tule isoihin kaupunkeihin. On mahdollista, että kysyntä työvoimasta ja muistakin resursseista voi kuumentua. Tutkimuspäällikkö Anttila muistuttaa kuitenkin, että työvoiman saatavuus on suomalaisyritysten kasvun elinehto. Suomen hallitus ei tätä kasvuehtoa tue, jos sen suunnitelmat ulkomaisen työvoiman uusista säädöksistä toteutuvat. – Säädökset tulevat koettelemaan suomalaista työmarkkinaa riippumatta siitä, minkä koulutustason työvoimasta on kysymys. Suomeen ei ehkä jäädä pysyvämmin, sillä työsuhteen päättymisen jälkeen työn löytäminen kolmen kuukaudessa voi olla monelle ulkomaalaiselle vaikeaa, Anttila ennakoi. – Koska mitenkään muuten väestön määrä ei tästä omin toimin kasva, tämä on yksi Suomen teollisuuden kasvun iso este. Tekijä_2023_12_sisus.indd 13 Tekijä_2023_12_sisus.indd 13 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
14 Tekijä 12/2023 PÄÄJUTTU Kestävyysmurros pakottaa suuriin ajattelutavan muutoksiin Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta uskoo, että Suomen kymmenen seuraavan vuoden talouskasvu ohittaa Ruotsin ja Tanskan. Lupaava rakennemuutos on käynnissä Nyt ei ole aika jäädä murehtimaan menneitä. Synkkyyteen ei ole mitään syytä. Näin kehottaa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Tuottavuutta ja työllisyyttä pitkään tutkinut Maliranta suorastaan puhkuu toiveikkuutta Suomen talouskasvusta ja työllisyydestä. – Mielestäni hyvinkin lupaava rakennemuutos on lähtenyt käyntiin. Nuorissa ja keskisuurissa yrityksissä tutkimusja kehityspanostukset ja innovointitoiminta ovat koko ajan lisääntyneet, Maliranta sanoo data-analyysinsä perusteella. – Arvioni mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana talouskasvumme tulee olemaan nopeampaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Vuonna 2010 alkaneen euroalueen velkakriisin jälkeen Suomi putosi Ruotsin ja Tanskan kelkasta ja nyt Suomi kuroo eroa kiinni. Tilanne on Malirannan mukaan hieman samanlainen kuin 1990-luvun alussa, kun Suomi ajautui historiansa synkimpään lamaan. Sieltä noustiin muun muassa mobiiliteknologian ja sen ympärille kasvaneen yritystoiminnan vauhdittamana. Myös 1990-luvun alussa Suomi oli juuri saavuttanut pohjoismaiset kilpailijansa, kunnes laman seurauksena tippui kyydistä. Tällä kertaa eron kurominen umpeen on vienyt hieman pidempään kuin aiemmin. – Siihen ovat varmasti vaikuttaneet pandemiat ja sodat. Lisäksi tällä kertaa elinkeinorakenteen muutos on laajempi. Tuottavien työpaikkojen luominen vie aikaa. KASVUN AJURI ON TUOTTAVUUS Malirannan mukaan avainsana kasvussa on yrityssektorin tuottavuuskasvu. Jos Maliranta on arvioissaan oikeassa, yrityssektorin tuottavuuden kasvun pitäisi kiihtyä ja kunnolla. Sitä kautta myös Suomen talous kasvaa. – Talouskasvu tulee kahdesta tekijästä, työpanoksen kasvusta ja työn tuottavuuden kasvusta. Talouskasvu on näiden kahden tekijän summa, Maliranta selittää. – Kun työllisyyden tasossa lähennellään jo täystyöllisyyttä, tuottavuuden kasvun merkitys korostuu entisestään. Jos hieman pelkistää, kun me tarvitsemme voimakasta talouskasvua seuraavan 10 vuoden aikana, se perustuu isolta osin tai kokonaan tuottavuuden kasvuun. Työllisyyden merkitys on hyvin rajallinen. – Me tarvitsemme ison yhteiskunnallisen ajattelun muutoksen, jossa näemme teollisuuden kysymyksen suurena toimintamallien, rakenteiden ja vuorovaikutuksen systeemisenä muutoksena, sanoo kestävyysmurroksen tutkija Tero Toivanen Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista. Suomen ympäristölakiin on kirjattu, että olemme hiilineutraaleja viimeistään vuonna 2035. Määräpäivä lähenee kovaa vauhtia, mutta olemme yhä huomattavan kaukana tarvittavista toimista. Suomessa päästetään ilmaan yhä liikaa hiilidioksidia. Toivasen mukaan ei riitä, että energiajärjestelmämme uudistuu ympäristöystävällisemmäksi, liikenne sähköistyy tai kaupunkirakentamista parannetaan. Myös teollisuudessa on tapahduttava muutos. Kestävän kehityksen näkökulmasta Suomen teollisuus ja sitä myöden myös talouskasvumme nojaa yhä liiaksi halpojen luonnonvarojen kulutukseen ja fossiilisen energian käyttöön. Tätä on vähennettävä rajusti, jotta ympäristöpaineita voidaan lieventää ja ilmastonmuutosta hillitä. – Meidän on siirryttävä sen tyyppiseen ajatteluun, että ei ole järkevää paisuttaa taloutta ja talouskasvua sen itsensä vuoksi. Sitä vastoin on kiinnitettävä huomiota siirtymään Tekijä_2023_12_sisus.indd 14 Tekijä_2023_12_sisus.indd 14 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 15 Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus 20–64-vuotiaat, % TYÖLLISYYSASTE JA TYÖLLISYYSASTEEN TRENDI 81 78 75 72 69 2017 2019 2021 2023 AJASSA >> Tuottavuuden eli tuotannon tehokkuuden parantaminen pitäisi Malirannan mukaan olla nyt talouspolitiikassa etusijalla. Talouspolitiikassa olisi luotava edellytykset tuottavuuden kasvulle. – Olen luottavainen, että tässä onnistutaan. Keskeisessä asemassa tuottavuuden kasvattamisessa ovat teknologiakehittäjät ja teknologioiden käyttöönottajat. Heitä on tultava lisää. Se tarkoittaa panostuksia korkeakouluille, joissa kehittäjiä ja käyttöönottajia koulutetaan. Malirannan mukaan jo nyt nähdään, että niin sanottujen STEM-tutkinnon eli luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä tai matematiikkaa opiskelleiden kysyntä yrityksissä on kasvanut voimakkaasti. Kysynnän kasvu näkyy erityisesti siinä, että heidän palkkansa työpaikanvaihdoksissa ovat nousseet selvästi. Maliranta ei niinkään puhu lisää rahaa yrityksille, vaan että raha on kohdennettava oikein, oikeisiin yrityksiin ja korkeakouluihin. – Olen aina suhtautunut penseästi yleisiin tutkimuksen ja tuotekehityksen verovähennysoikeuksiin. Syy on se, että ne maksavat julkiselle taloudelle, jossa on jo valmiiksi rakenteellinen alijäämä. Kaikkeen tällaiseen tulonmenetykseen pitää suhtautua kriittisesti, Maliranta muistuttaa. – Lisäksi, kun kaikki yritykset saavat tällaisen verovähennysoikeuden, tutkimus ja kehitys -ihmisten kysyntä kasvaa entisestään ja se tarkoittaa, että palkat vain kasvavat ilman että itse t&k-toiminta lisääntyy. ja siirtymäpolitiikkaan ja niihin tehtäviin, joita pitää tehdä, jotta luonnonvarojen kulutusta ja fossiilisten luonnonvarojen käyttöä voidaan rajusti vähentää, Toivanen sanoo. – Tämä tarkoittaa, että ei pelkästään ajeta alas saastuttavaa tuotantoa vaan myös pyritään rakentamaan kestävää tuotantoa. Toivanen huomauttaa, että muutos ei estä taloutta kasvamasta ainakin joillakin sektoreilla. Se ei myöskään vie Suomelta teollisuutta. – Päinvastoin se pelastaa ja luo meille kilpailukykyisen teollisuuden usealle sektorille. Onnistutaanko muutoksessa? Välillä Toivanen on toiveikas ja välillä ei. – Näen osittain hienon kehityskulun. Mutta välillä keskustelu julkisuudessa on hyvin polarisoitunutta (vastakkainasetteluun ajautunutta). Tietenkin asetelmaan liittyy taloudellisia ja valtaintressejä. Joku murroksessa aina häviää ja joku mahdollisesti voittaa, Toivanen muistuttaa. – Mielestäni olisi nyt oleellista tunnistaa kaikilla teollisuuden sektoreilla kuin laajemmassa infrastruktuurikysymyksessä ja energiajärjestelmässä nopeasti sellaiset muutospolut, jotka voisivat olla tavoiteltavia ja jotka voisivat hyödyttää laajasti eri yhteiskunnan piirejä. Tekijä_2023_12_sisus.indd 15 Tekijä_2023_12_sisus.indd 15 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
16 Tekijä 12/2023 PÄÄJUTTU ”Hallituksen älyttömät toimet saisivat nyt loppua ” Teollisuusliiton hallinnon edustajien toivomuslista ensi vuodelle ei ole pitkä. Markkinatilanne ja rauha nousevat päällimmäiseksi. Mutta eniten huolettavat Suomen hallituksen toimet. ”Toivoisin, että saisimme hallituksen älyttömät toimet lopetettua ja saisimme työrauhan eikä kaavailtuja heikennyksiä tulisi kenellekään. Siinä olisi ihan tarpeeksi sektorikohtaisia asioita kaikille, sanoo Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtaja Arto Liikanen. Liikanen toimii pääluottamusmiehenä saunankiukaistaan tunnetulla Harvialla. Viime vuodet ovat olleet yhtiölle haastavat. Muutosneuvotteluita lomautuksista ja sopeutuksista on käyty useita. Viimeisimmät päättyivät lokakuussa. – Meilläkin on ollut välillä vähän epävarmuutta työtilanteesta. Toki toivoisi, että vuonna 2024 tulisi vakautta ja varmuutta. Näin ihmisten ei tarvitsisi jännittää, miltä tuleva näyttää, Liikanen kertoo. Korona-aikana Harvian kysyntä oli korkealla, kun koteja remontoitiin paljon. Nyt remontointi-into on hiipunut ja vaikeutta tuo myös rakennusalan ahdinko, johon Harvia on kytkeytynyt tiukasti. Epävarmuutta vain pahentaa se, että OrponPurran hallitus tuo ja on tuonut pitkän listan työttömyysturvaa ja työmarkkinoita heikentäviä esityksiä. – Erityisesti olen huolissani näistä hallituksen toimista. Jos hallituksen hullut suunnitelmat pääsevät toteutumaan, palaamme pitkälle menneisyyteen. EI VYÖNKIRITYSTÄ LAPSIPERHEILLE Hallituksen toimia hämmästelee myös Teollisuusliiton hallituksen jäsen Riitta Viljakainen. Hallituksen leikkaukset osuvat eniten heikoimmassa asemassa oleviin ja se ei ole Viljakaisen mukaan oikein. – Nämä leikkaukset ja muut toimet näyttävät niin kurjalta, kun ne kohdistuvat heikompiin, Viljakainen sanoo. – Tulevaisuus huolestuttaa, kun tuntuu, ettemme puhu samaa kieltä Suomen hallituksen kanssa. Tuntuu, että he eivät ymmärrä, miten suuria muutoksia he ovat tekemässä. Esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla on matalat palkat jo ennestään. On huolestuttavaa, että perheissä pitäisi entisestään kiristää vyötä. Viljakaisen työpaikalla Vitrulan Composites Oy:ssä työtilanne näyttää toistaiseksi kohtuulliselta. Vitrulan valmistaa lasija hiilikuidusta lujitteita. Muutosneuvottelut lomautuksia koskien ovat kuitenkin meneillään. Suurimpien asiakkaiden tilausmäärät ovat Viljakaisen mukaan hieman pudonneet. – Tuo rakennusala toki näyttää heikolta ja se saattaa alkaa vaikuttaa. On hieman olo, että työnantaja nyt varmuuden vuoksi aloitti nämä muutosneuvottelut, Viljakainen pohtii. Arto Liikanen Riitta Viljakainen Tekijä_2023_12_sisus.indd 16 Tekijä_2023_12_sisus.indd 16 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 17 AJASSA RAUHAA JA MARKKINAVALOA Muutosneuvotteluilta on toistaiseksi säästytty ikkunoita ja ovia valmistavassa Skaala IFN Oy:ssä. Pääluottamusmies ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Jari Berg kuvaa tunnelmaa työpaikallaan positiivisen varovaiseksi. – Rakennusalaa katsoessa tilanne ei näytä hyvältä. Mutta ainakin tällä hetkellä meillä myynti käy niin, ettei muutosneuvotteluista ole tarvinnut puhua. Tilauksia on tullut myös ensi vuoden puolelle. Nyt en osaa oikein sanoa juuta enkä jaata, kuinka tulee käymään, Berg muotoilee. Ensi vuoden näkymiä pohtiessa Berginkin ajatukset kääntyvät Suomen hallitukseen. Pitkää leikkauslistaa tuskin saa Bergin mukaan estettyä kokonaan. – Kunpa edes ne keskeisimmät heikennykset saisimme estettyä, kuten ansiosidonnaisen leikkaaminen ja irtisanomissuojan heikentäminen, Berg toivoo. Bergin ensi vuoden toivomuslistaan mahtuu myös rauha. Sota Ukrainassa saisi loppua. Samoin sotatoimet Israelissa. – Toivoisin, että Suomen markkinatilanne alkaisi parantua ja pääsimme taas kasvuun kiinni. Tänä vuonna on kärsitty korkeasta inflaatiosta ja muusta. Valoa tunnelin päähän saisi nyt tulla. ? Tulevaisuus huolestuttaa, kun tuntuu, ettemme puhu samaa kieltä Suomen hallituksen kanssa. Jari Berg KU VA T TE O LL IS U U SL IIT TO Tekijä_2023_12_sisus.indd 17 Tekijä_2023_12_sisus.indd 17 5.12.2023 15.17 5.12.2023 15.17
18 Tekijä 12/2023 ”Oikeasti tuottava työ lisää omanarvontuntoa ” T eollisuustyön ehdot paranivat länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen, kun teollisuustuotteet olivat suhteellisen kalliita, mutta raaka-aineet ja energia suhteellisen halpoja. Sodan jälkeen ay-liike tunnustettiin sopijaosapuoleksi ja palkkatason säällisyydestä pidettiin huolta myös kulutuskysynnän varmistamiseksi. – Saatiin aikaan hyvän kierre, jossa teknisen tuottavuuden lisääminen kannatti ja sen hedelmät näkyivät myös reaalipalkoissa. Työntekijöille alkoi tulla keskiluokkaista turvaa eläkkeitä myöten, Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltala sanoo. Työelämä oli kuitenkin hierarkkista ja neuvottelukulttuuri huono, mutta lakot purivat. Kun talouskasvu alkoi hyytyä liukuhihnojen, autojen ja elektroniikan vetämän toisen teollisen vallankumouksen jälkeen, työmarkkinasuhteet kärjistyivät nollasummapeliksi. – Öljykriisin jälkeen elvytys ei purrut vaan ruokki vain inflaatiota. Vallalle pääsi kovien korkojen uusliberalismi, joka vaali rahan arvoa ja sijoituksia. Ay-liike syrjäytettiin johtavissa länsimaissa, vaikka se eli vielä Skandinaviassa ja Keski-Euroopassa vahvaa aikaansa, Siltala kertoo. Uusien markkinoiden avaaminen ja varsinkin Aasian työvoiman tulo kilpailemaan samoista töistä teki lopun monien teollisuudenalojen NÄKIJÄ kannattavuudesta vanhoissa teollisuusmaissa. Osakearvotalous liikkuvien pääomien maailmassa pakotti yhtiöt ulkoistamaan alihankkijoille toimintoja, jotka ennen tehtiin omassa talossa vakinaisella väellä, samoilla työehtosopimuksilla. SUOMEN TEOLLISUUS JÄLJESSÄ Suomi ei ollut parhaimmillaankaan niin teollinen maa kuin Saksa tai Ruotsi, sillä Suomessa teollisuus oli yksipuolisempaa ja pääomia oli niukasti. Kun teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta lähenteli kolmannesta 1970-luvulle tultaessa, toimihenkilötyön osuus alkoi jo mennä duunarityön edelle, Siltala kuvaa. – Unelma jälkiteollisesta yhteiskunnasta on osoittautunut pettäväksi. Intia hyppäsi maataloudesta digitaalipalveluihin mutta pärjää Kiinaa huonommin. USA on kilpailussa Kiinan kanssa takamatkalla päästettyään valmistavan teollisuutensa karkaamaan halpatuotantomaihin, Siltala sanoo. Aurinkopaneelija patteriteollisuus keskittyi Kiinaan, vaikka Saksan piti olla niissä johtava maa. Siltalan mukaan pandemiassa USA ei saanut aikaan edes maskeja ja sairaalahansikkaita. It-firmojen ja lentokoneteollisuuden ja aseteollisuuden lisäksi tarvitaan myös kaikenlaisia konepajoja, koneenosien jyrsijöitä ja hiojia, levyjen vääntäjiä ja muotoilijoita. – Tällainen pienten ja keskisuurten yritysten verkosto on Suomessa yleinen, mutta liian usein se on riippuvainen yhdestä ostajasta, kuten Nokian alihankkijat saivat havaita, Siltala muistuttaa. NOKIAN HÄVIÖ APPLELLE Suomen viennin vaihtosuhde heikkeni Nokian hävittyä Applelle. Siltala toteaa, että Suomessa palattiin tuottamaan sellua, joka oli 1950-luvun päävientituote. Se vietiin pahvilaatikoiden raakaaineeksi Kiinan postimyyjille. Hienopaperikoneet ajettiin alas digikumouksen myötä. Työmarkkinasuhteita kärjistettiin periaatteellisesti, vaikka metSuomalaista työelämää tutkineen professori Juha Siltalan mukaan työelämän suurimmat muutokset viimeisten 50 vuoden aikana ovat johtuneet kaupan ja rahaliikkeiden vapautumisesta sekä automaatiosta. Molemmat ovat vaikuttaneet työn hintaan ja työntekijöiden neuvotteluvaraan. TEKSTI MIIKA VÄHÄMAA KUVA PEKKA ELOMAA Teolliset yhteiskunnat ovat kaikkine vääryyksineenkin suhteellisen rauhallisia. Tekijä_2023_12_sisus.indd 18 Tekijä_2023_12_sisus.indd 18 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
AJASSA 12/2023 Tekijä 19 säyhtiöiden todellinen ongelma oli 2000-luvulla viivästynyt tuotekehittely ja siitä johtuva matala teknisen tuottavuuden kasvu. – Suomen metsäteollisuus oli keskittynyt jauhamaan sellua Kiinan tarpeisiin, vaikka puuvillan korvaaminen puukuiduilla tai ligniinin käyttö hartseissa, biomuoveissa ja polyuretaanissa avaa ympäristökriisiä ratkaisevia mahdollisuuksia. Nanosellusta voidaan tehdä paitsi vaatekuituja, myös polkupyörän runkoja ja superkondensaattoreita sähkön välivarastointiin, Siltala kuvailee. – Metsätaseessa on kyse sekä hiilinielusta että arvoketjusta: myydäänkö nuori puu halvalla hötöksi vai tehdäänkö siitä jotakin lujempaa ja hinnaltaan parempaa? Siltala kysyy. Esimerkiksi yhdistämällä vetyä ja sellutehtaan päästöistä talteen otettua hiilidioksidia saataisiin päästötöntä bensaa. – Vetyenergian ongelmana on ollut sen erottamaton yhteys maakaasuun ja metaanipäästöihin eikä vähiten ”puhtaan” vedyn vedestä erottamisen vaatima energiamäärä. Siltalan mukaan nyt on vaarana, että kansainväliset tuulienergiaa vaativat vedyntuottajat hyödyntävät kyllä halvan sähkön, mutta eivät välttämättä luo työpaikkoja. – Akkutehtaita on luvassa, mutta nekin ovat kiinalaisomisteisia, Siltala huomauttaa. Suomesta löytyy vihreän siirtymän metalleja kuten kobolttia, nikkeliä ja litiumia, mutta elleivät kaivokset pysy omissa käsissä, tuottokin saattaa karata ja pahimmillaan jäljelle jää vihreän utopian sijasta vihreää myrkkylietettä. OMANARVONTUNTOA TUOTTAMASSA Siltalan mukaan teollisuustyö ansaitsee huomiota myös oheisvaikutustensa takia. Jos arvoketju on kunnossa, palkka riittää elämiseen. – Oikeasti hyödyllinen ja tuottava työ tukee tekijöiden omanarvontuntoa. Sillä on suora vaikutus yhteiskunnan ilmapiiriin. Pandemian jälkeen uutisoidut puukkotappelut ja ryöstöt kertovat yrityksestä ryöstää arvostusta ja arvostuksen symboleita toisilta, Siltala sanoo. Joka tietää oman arvonsa, ei sen sijaan tarvitse toisten nöyryyttämistä, Siltala kuvaa. – Teolliset yhteiskunnat ovat kaikkine vääryyksineen ja saasteineenkin suhteellisen rauhallisia ja tasa-arvoisiakin verrattuna siihen, mitä deindustrialisaation (teollisen tuotannon vähenemisen) yhteiskunta on kyennyt tarjoamaan. ? Myydäänkö puu halvalla hötöksi vai tehdäänkö siitä jotakin parempaa? JUHA SILTALA Historioitsija ja Helsingin yliopiston Suomen historian professori. Väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1985 aiheenaan Lapuan liikkeen toiminta 1930-luvulla. Työskennellyt aiemmin Suomen Akatemian tutkimusassistenttina ja tutkijana sekä Helsingin yliopiston tutkijana. Tunnetaan näkyvänä yhteiskunnallisena keskustelijana ja yhteiskuntakriitikkona. Tekijä_2023_12_sisus.indd 19 Tekijä_2023_12_sisus.indd 19 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 21 AJASSA >> E urooppalainen autoteollisuus on jäänyt jälkeen kilpailussa aasialaisten ja amerikkalaisten valmistajien kanssa. Kiinalaiset sähköautot ja amerikkalaiset Teslat ovat rynnänneet markkinoille. Oulun yliopiston apulaisprofessorin Ella Peltosen mukaan eurooppalaisten ajoneuvovalmistajien ongelmana on ollut tähän asti se, että ne ovat keskittäneet softatuotannon oman talonsa sisälle tai alihankkijoilleen. – Autot ovat enenevässä määrin pelkkää softaa sisältä, mutta kommunikointi eri automallien kesken on ollut puutteellista, Peltonen tähdentää. Kun tavoitellaan liikenteen sähköistämistä ja yhä itsenäisempiä ajoneuvoja, jotka kykenevät ajamaan itseään, juttelemaan toisilleen ja opastamaan kuljettajiaan, on ajoneuvojen tuottaman datan oltava yhteensopivaa. Autojen on voitava keskustella myös älykkäiden liikennejärjestelmien kanssa. Valmistajien on jaettava enemmän tietoa toisilleen. – Ajoneuvoissa on oltava ohjelmoituina yhteiset standardoidut rajapinnat. Niiden kautta me voimme ajaa ohjelmistoja, päivittää ja hallita niitä kuten toimimme jo kännyköiden kanssa. Oulun yliopisto on solminut yhteistyösopimuksen merkittävien eurooppalaisten autonvalmistajien ja autoalan ohjelmistoyritysten kanssa. EU:n rahoittamassa hankkeessa on Uudet ajoneuvot ovat täynnä tietokoneohjelmistoja. Eurooppalaiset autonvalmistajat ovat aiemmin salanneet ajoneuvojensa älykkäitä ominaisuuksia kilpailuedun vuoksi, mutta nyt konepeltejä suostutaan raottamaan Oulun yliopiston koordinoimassa kehityshankkeessa. TEKSTI MARKKU TASALA KUVITUS TUOMAS IKONEN Tulevaisuuden auto on pyörillä kulkeva softa myös muita autoalan kanssa yhteistyötä tekeviä tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Rakenteilla on avoimeen lähdekoodiin perustuva eurooppalainen ohjelmistopohja. Avoimessa ohjelmistojen kehitysmallissa ideat ja toteutukset ovat kaikkien nähtävissä ja hyödynnettävissä. Liikkeelle lähdetään henkilöautoista, mutta yhteisiä rajapintoja haetaan myös raskaan liikenteen kanssa. Professori Tero Päivärinta kertoo, että ohjelmistotekniikan ryhmällä ja autoteollisuudella on Oulussa pitkä yhteinen historia. Nokian menestysvuosina seudulle luotiin laaja alihankintaverkosto. – Liikenteen murros avaa uusia bisnesmahdollisuuksia. Se haastaa koulutuksen. Emme ehdi kouluttaa riittävästi ohjelmistoalan ammattilaisia, muistuttaa Päivärinta. Jos suunnitelmat softahankkeen laajentamisesta toteutuvat, on mahdollista, että uusi ”ohjelmallisesti määritelty auto” (software-defined vehicle ) on testikäytössä vuonna 2030. HÄVITTÄJÄSSÄ VÄHEMMÄN KOODIA Nykyautossa on jo tällä hetkellä uskomaton määrä softaa, mistä Päivärinta tarjoaa kuvaavan vertauksen. Suomen ilmavoimien hankkimassa F–35-hävittäjässä oli muutama vuosi sitten vain 8 miljoonaa riviä koodia, kun autosta koodia löytyi liki 300 miljoona riviä. Tekijä_2023_12_sisus.indd 21 Tekijä_2023_12_sisus.indd 21 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
22 Tekijä 12/2023 Huoltopäällikkö Santeri Räty työskentelee K-Autolla Helsingissä. Herttoniemen toimipisteessä huollettavia automerkkejä ovat Audi, SEAT, Cupra ja Volkswagen sekä Volkswagenin hyötyautot. K-Auton oman jälleenmyyntiverkoston kautta tuodaan maahan ja huolletaan näiden merkkien lisäksi Porscheja sekä Bentleytä. – Saman valmistajan Volkswagenit ja Audit kykenevät jo nyt pitämään yhteyttä toisiinsa liikenteessä, Räty sanoo ja kertoo esimerkin. Ajonvakautusjärjestelmä aktivoituu liukkaalla kelillä. Kun tarpeeksi monta Audia on luistellut mutkassa, paikalle myöhemmin tuleva Volkswagen saa edellä ajaneelta Audilta varoituksen. – Samoin välittyvät tiedot kolareista ja ehdotukset vaihtoehtoisista ajoreiteistä. Peltosen mielestä haastavinta softan kehittämisessä on ratkaista auton ja kuljettajan vuorovaikutuksen luonne. – Jos esimerkiksi auto on ajanut itseään kuljettajan lukiessa sähköposteja ja äkkiä tuleekin vastaan tilanne, missä auto ei osaa toimia. Mikäli kaikki automaatio pettää, on ihmisen voitava aina tarttua toimeen, Peltonen sanoo. Räty tunnistaa oululaishankkeessa tutun ongelman. Nykyautojen ohjelmistot ovat turvallisuussyistä niin huolellisesti suojattuja, etteivät edes merkkikorjaamojen työntekijät pysty vaikuttamaan niiden sisältöön muuten kuin valmistajien omien ohjelmistopäivitysten avulla. – Mitä enemmän ohjelmistoja, sitä enemmän bugeja ja muita toimintahäiriöitä. Räty näkee avoimen lähdekoodin autossa turvariskin. Jos hakkeri pääsee tunkeutumaan vaikkapa hallintalaitteita säätelevään ohjelmistoon, on vakava onnettomuus lähellä. LATAUSVERKOSTO ON RIITTÄVÄ Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa Suomessa oli liikennekäytössä 2,8 miljoonaa henkilöautoa, hiukan edellisvuotta vähemmän. Manner-Suomen rekisterissä oli täyssähköisiä henkilöautoja runsaat 46 500. Määrä oli vuodessa kaksinkertaistunut. Ladattavia hybridejä oli reilut 107 000, kasvua kolmannes. – Euroopassa myytiin viime vuonna liki kolme miljoonaa täyssähköautoa ja koko maailmassa 10 miljoonaa. Autokanta sähköistyy vauhdilla, VTT:n erikoistutkija Marko Paakkinen summaa. EU on linjannut, että vuodesta 2035 alkaen kaikki uudet autot ovat sähkötai vetykäyttöisiä tai käyttävät polttoaineena yksinomaan synteettisiä hiilineutraaleja polttoaineita. Paakkinen muistuttaa, että Suomessa autokanta vaihtuu hitaasti. Henkilöautojen keski-ikä oli viime vuoden lopulla vajaat 13 vuotta. Bensapumpulla riittää kävijöitä vielä pitkään vuoden 2035 jälkeen. – Henkilöautojen latausverkosto on rakentunut hyvin ja pysynyt sähköautojen määrän kasvun mukana. Suomessa oli kesällä lähes 2 000 pikaja suurteholatauspistettä. Se merkitsee noin 30 täyssähköautoa yhtä suuritehoista latauspistettä kohti, mitä Paakkinen pitää hyvin kattavana. EU tasoittaa tietä muutokselle vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevalla asetuksella (AFIR). – Pakottavalla lainsäädännöllä saadaan jäsenvaltioihin syntymään latausinfraa. Raskaalle kalustolle ei Suomessa ole tällä hetkellä julkista latausinfraa. AFIR-asetus velvoittaa kuitenkin sellaisen rakentamaan. Haasteeksi muodostuu sähköverkon kapasiteetti. Rekkaparkkien ja levähdyspaikkojen latauspisteet tarvitsevat jatkossa erittäin järeitä sähköliittymiä. Suomessa on käytössä vasta viitisenkymmentä täyssähkökuorma-autoa, joten nykyisessä vähäisen kysynnän vaiheessa voitaisiin aluksi harkita henkilöautojen ja rekkojen rinnakkaiskäyttöön soveltuvia latausasemia. AUTOJEN AKUISTA SÄHKÖVARASTOJA? Sähkön käyttö voimanlähteenä ei suinkaan ratkaise ympäristöongelmia. Jostakin sähkö pitää hankkia. Sähköistyvän liikennekannan energiankulutuksen valvonta ja ympäristöpäästöjen optimointi tulevat yhä tärkeämmiksi. – Tästä on puhuttava myös energiateollisuuden kanssa. Autothan ovat käytännössä isoja paristoja, joita ei vielä hyödynnetä tarpeeksi, Oulun yliopiston Peltonen maalailee. Peltonen myöntää riskin, mutta se hinta on avoimuudesta maksettava. Hän luottaa laajaan asiantuntijoiden yhteisöön, joka kykenee sopimaan turvallisuuden takaavista periaatteista ja mekanismeista. – Tietoturvamekanismien pitää olla julkisia ja yhdessä laadittuja, mutta näitä mekanismeja tultaisiin käyttämään erityyppisillä salausavaimilla. Mikäli kaikki automaatio pettää, on ihmisen voitava aina tarttua toimeen. KATSAUS Tekijä_2023_12_sisus.indd 22 Tekijä_2023_12_sisus.indd 22 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 23 AJASSA – Voitaisiinko energiaa säilöä autojen akkuihin tuulisina päivinä, kun halpaa sähköä on tarjolla runsaasti? Ukrainan sodan aiheuttama poikkeustilanne energiamarkkinoilla oli muistutus haavoittuvuudestamme ja tarpeesta vahvistaa huoltovarmuuttamme. Millainen kulutuspiikki on käsillä, kun suuri määrä sähköautoja lataa akkujaan samaan aikaan? – Ylikuormatilanteet vältetään älykkäällä lataamisella halvimpaan aikaan. Henkilöautot seisovat paikallaan suurimman osan vuorokaudesta. Se tarjoaa paljon hyödynnettävää resurssia, VTT:n Paakkinen toteaa. Hän tarkoittaa kaksisuuntaista lataamista eli sähköauton käyttöä sähkövarastona. Kyseessä on uusi V2G-teknologia (vehicle-to-grid), jolla tarkoitetaan sähkön syöttämistä autosta joko kiinteistöön tai sähköverkkoon. Markkinoilla on jo nyt sähköautoja, joita voi sellaiseen käyttää. – Akut sähkövarastoina tulevat yleistymään, kunhan autonvalmistajat tarttuvat siihen laajemmassa mitassa. Akun tasasähkön muuntaminen kolmivaiheiseksi verkkosähköksi voidaan tehdä joko auton sisäisellä invertterillä (vaihtosuuntaaja joka muuntaa tasavirtaa vaihtovirraksi) tai latausasemassa. Näin syntyvää sähköä voitaisiin käyttää varavoimana ja myös paikkaamaan energiavajetta verkossa. Se kohentaisi merkittävästi huoltovarmuutta. – Jos saisimme 150 000 sähköautoa kiinni kaksisuuntaiseen lataukseen vain 11 kilowatin teholla, niin tulos vastaisi Olkiluoto 3:n tuotantoa. Akkujen tuotekehitystä vauhdittaa myös luonnosta saatavien akkumineraalien rajallisuus. Akkuvalmistajat ovat jo vähentäneet koboltin määrää yleisimmin käytetyissä NMC-akuissa. Kysyntä kasvaa litiumrautafosfaattiakuista. Niissä ei nikkeliä tai kobolttia käytetä. – Suola-akun kehittämisessä ollaan pisimmällä Kiinassa. Natrium on maankuoressa yleinen raaka-aine ja siksi halpa. Suola-akkujen on luvattu tulevan tuotantoon jo ensi vuonna, Paakkinen mainitsee. ? Akut sähkövarastoina tulevat yleistymään, kunhan autonvalmistajat tarttuvat siihen. Tekijä_2023_12_sisus.indd 23 Tekijä_2023_12_sisus.indd 23 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
24 Tekijä 12/2023 KÄSITE Arvomittari 2000-luvun politiikalle Politiikan analyyseissa on viime vuosina yleistynyt arvoja mittaava GAL–TAN-asteikko. Se on liberalismi– konservatismi-mittarin laajennettu versio. Poliittisten arvokarttojen ja -asteikkojen on tarkoitus kuvata, missä puolueet, poliitikot ja yksittäiset kansalaiset mielipiteineen ”sijaitsevat”. Esimerkiksi vaalikoneet hyödyntävät näitä asteikkoja ja tarjoavat äänestäjälle vaalien alla mahdollisuuden tutkia, mitkä puolueet ja ehdokkaat ovat lähimpänä hänen arvomaailmaansa. GAL–TAN-asteikon toisessa päässä ovat GAL-arvot; taustalla ovat käsitteet Green , Alternative ja Libertarian eli vihreä, vaihtoehtoinen ja libertaristinen (libertarismi on eräänlainen liberalismin radikaaliversio, joka haluaa maksimoida yksilönvapauden ja minimoida valtion roolin). Toista päätä edustavat TAN-arvot eli Traditional , Authoritarian , Nationalist ; suomeksi perimteinen, autoritäärinen (= auktoriteetin valtaan perustuva) ja nationalistinen (= kansallismielinen). Kansainvälinen politiikan tutkijoiden ryhmä kehitti GAL–TAN:in vuosituhannen vaihteessa. Siihen saakka hallitseva, lähes yksinomainen jaottelu politiikassa oli ollut oikeisto–vasemmisto. Talousja sosiaalipoliittisiin näkemyksiin perustuva vanha jakolinja alkoi kuitenkin tuntua riittämättömältä, kun politiikassa saivat yhä enemmän painoarvoa muun muassa ympäristökysymykset ja maahanmuutto. Oli siis tarvetta uudenlaiselle mittarille. Mielipiteineen GAL-päätyyn kuuluvat ihmiset kannattavat seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia sekä suhtautuvat myötämielisesti maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen. He tukevat myös ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. TAN-henkiset puolestaan tukeutuvat yhtenäiskulttuuriin ja kansallisvaltioon, usein myös uskonnollisiin arvoihin, ja saattavat kiistää ilmastonmuutoksen tai vähätellä sen merkitystä. GAL-TAN-asteikkoa on arvosteltu siitä, että se saattaa niputtaa yhteen hyvinkin erilaisia puolueita ja poliitikkoja. Sen päädyt koostuvat kolmesta arvosta tai ”ismistä”, jotka eivät automaattisesti liity toisiinsa. Esimerkiksi vihreisiin arvoihin ei välttämättä sisälly yksilön valinnanvapauden kannattaminen. Mennoniitit ovat PohjoisAmerikassa elävä uskonnollinen yhteisö, joka kieltäytyy autojen ja koneiden käytöstä ja elää samoin kuin 1700-luvulla. Heidän elämäntapansa on siis äärikonservatiivinen ja tiukkoihin sääntöihin perustuva, mutta samalla erittäin ekologinen. Suomessakin kalastaja-filosofi Pentti Linkola visioi yhteiskuntaa, jossa yhdistyisivät vihreät arvot ja autoritäärisyys. Asteikon ääripäiden arvot eivät myöskään varsinaisesti ole toistensa vastakohtia. Nationalismin eli kansallismielisyyden symmetrinen vastinpari ei ole vihreys, libertarismi eikä ”vaihtoehtoisuus”, vaan se olisi ylikansallisen päätöksenteon kannattaminen. Tämä voisi Euroopassa merkitä tukea EU:n päätösvallan lisäämiselle, radikaaleimmassa muodossaan ehkä vaatimusta maailmanhallituksesta ja valtionrajojen poistamisesta. Vasemmistoliitto ja vihreät toisessa päässä, perussuomalaiset toisessa Suomessa GAL–TAN-asteikko on muutamissa viime vaaleissa ollut esillä mediassa, kun politiikan toimittajat ovat ottaneet sen työkalukseen. Eduskuntapuolueiden GAL– TAN-järjestys kevään eduskuntavaaleissa oli Helsingin Sanomien vaalikoneen mukaan vasemmistoliitto, vihreät, RKP, SDP, kokoomus, Liike Nyt, keskusta, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset. Mittaus tehtiin siten, että puolueen ehdokkaiden vastauksista vaalikonekysymyksiin laskettiin keskiarvot. Vasemmistoliitto ja vihreät olivat hyvin lähellä toisiaan asteikon GAL-päässä. Myös RKP ja SDP olivat lähes samassa kohtaa. Asteikon puolivälin paikkeilla sijaitsivat kokoomus, Liike Nyt ja keskusta. Kristillisdemokraatit olivat selvästi TAN-mielinen, perussuomalaiset vielä huomattavasti enemmän. Runsaasti hajontaa oli keskustan ja etenkin kokoomuksen ehdokkaiden vastauksissa; osa keskustalaisista ja kokoomuslaisista on siis perussuomalaisia lähellä olevia kansalliskonservatiiveja, toiset vihertäviä liberaaleja. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVITUS EMILIE UGGLA X X X X Tekijä_2023_12_sisus.indd 24 Tekijä_2023_12_sisus.indd 24 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 25 Nyt on #PainavaSyy toimia! Pidetään yhdessä huolta, että hallituksen suunnitelmat eivät toteudu. Liity mukaan! Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy omalta luottamusmieheltäsi, miten voit itse vaikuttaa! www.teollisuusliitto.fi/painavasyy/ Suurituloisille: ? 1500 euron veronkevennys Duunareille: ? Sairausajan palkattomuus ? Työsuhteen päättäminen ilman painavaa syytä ? Ansiosidonnaisen romuttaminen ? Lakko-oikeuden rajoitukset ? Työehtojen heikentäminen paikallisen sopimisen verukkeella ? Perusteettomia määräaikaisuuksia ja palkanmaksun katkaisu työelämän muutostilanteissa Tekijä_2023_12_sisus.indd 25 Tekijä_2023_12_sisus.indd 25 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
KUVAREPORTAASI Sucros Oy:n Säkylän juurikassokeritehdas käy vuosittain syyskuusta joulukuuhun. Sesongin aikana juurikkaita käsitellään joka päivä noin 7,5 miljoonaa kiloa, josta saadaan noin miljoona kiloa valmista kidesokeria. Tehdas tuottaa lähes puolet Suomessa kulutetusta sokerista. Me teemme sinunkin sokerisi 26 Tekijä 12/2023 KUVAT JA TEKSTI VESA-MATTI VÄÄRÄ Koepesulassa juurikasnäytteestä pestään kura ja lika pois. Koepesuhoitajat tarkkailevat, ettei näyteerässä ole naatteja, kiviä tai pilaantuneita osia. Sitten näyte-erä matkaa muusikoneeseen. Kristian Saarinen varmistaa pesusta tulleiden juurikkaiden laadun. Tekijä_2023_12_sisus.indd 26 Tekijä_2023_12_sisus.indd 26 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
28 Tekijä 12/2023 KUVAREPORTAASI Tämänkokoisen juurikaskasan käsittelyyn kuluu Sucroksen työntekijöiltä noin kahdeksan tuntia. Juurikasta leikataan 330 tonnia tunnissa. Logistiikka toimii niin, että joka kahdeksas minuutti tarvitaan rekka-autollinen juurikasta, jotta tehdas pysyy hereillä. Juurikaslastin kuljettaja saa kuormaajalta tiedon mistä pellolta, mistä aumasta ja keneltä viljelijältä juurikas tulee. Punnituksen jälkeen juurikaslastista otetaan näyte, josta analysoidaan juurikkaan sokeripitoisuus sekä paljonko siinä on multaa ja muita epäpuhtauksia. Tehtaalle saapuu päivässä noin 200 kuormaa noin 160 kilometrin säteeltä. Tekijä_2023_12_sisus.indd 28 Tekijä_2023_12_sisus.indd 28 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 29 >> TYÖSSÄ Pesun jälkeen juurikas leikataan leikkureissa juurikasleikkeiksi. Juurikasleikkeet jatkavat uuttotorniin, missä leikkeestä irrotetaan sokeri. SUCROS OY PERUSTETTU Vuonna 1953 nimellä Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy. Nykyinen tytäryhtiö Suomen Sokeri perustettu 1918. KOTIPAIKKA Säkylä OMISTAJAT Nordzucker Group 80 % ja Apetit Oyj 20 %. TUOTANTO Sokerijuurikkaan viljelyttäminen ja prosessointi. Tytäryhtiö Suomen Sokeri vastaa sokerin puhdistamoja pakkaustoiminnasta Kirkkonummella sekä tuotteiden markkinoinnista ja myynnistä. HENKILÖSTÖ Yhteensä noin 250. Säkylän tehtaan tuotannossa vakituisia 56 ja syyssesongin aikana lisäksi noin 20 sesonkityöntekijää. LIIKEVAIHTO 49,5 miljoonaa euroa (2023) Leikelähettämöön tulee juurikkaan kuituosa, mistä on sokeri erotettu. Juurikkaasta ei mene mitään hukkaan. Leikkeestä irrotettu kuituosa menee karjan rehuksi. Tuula Eskola laittaa juurikasmuusinäytteen analysaattoriin sokeripitoisuuden varmistamiseksi sekä säilöö näytteen mahdollista jatkotarkistusta varten. >> >> >> Tekijä_2023_12_sisus.indd 29 Tekijä_2023_12_sisus.indd 29 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
30 Tekijä 12/2023 KUVAREPORTAASI Tehtaan pääasiallisena polttoaineena käytettävä kivihiili korvataan ensi vuonna maakaasulla, joka pienentää hiilidioksidipäästöjä 38 prosenttia. Tämän jälkeen siirrytään biokaasuun ja täydelliseen hiilineutraaliuteen päästään viimeistään 2035. Viljelijä saa korkeamman sokeripitoisuuden juurikaslastista korkeamman hinnan. Juurikkaan sokeripitoisuus vaihtelee 14–17 prosentin välillä. Tekijä_2023_12_sisus.indd 30 Tekijä_2023_12_sisus.indd 30 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
12/2023 Tekijä 31 >> >> >> Emma Ahtola työskentelee tarvikevaraston hoitajana ja trukkikouluttajana. Ahtola käy myös kiireapulaisena ajamassa sokerivarastolla trukkia ja hoitaa turvallisuuskierroksia. Leikkurin teriä. Laboratoriossa työskentelevä Kirsi Kiuru varmistaa tuotteen puhtauden. TYÖSSÄ Ritva Aaltonen varmistaa laboratoriossa prosessin kuivaainepitoisuuden laatua. Vuodesta 1982 tehtaalla työskennellyt Aaltonen kehuu työpaikkaa ja vaihtelevia töitä. Syyssesonkien välissä tehdään voimalaitoksen analyysejä, koko teollisuusalueen jätevesianalyysien seurantaa ja siiloista lähtevän sokerin kuormakohtaisia analyysejä. Tekijä_2023_12_sisus.indd 31 Tekijä_2023_12_sisus.indd 31 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
32 Tekijä 12/2023 KUVAREPORTAASI Siiri Jaakkola on tullut tehtaalle syyskuun lopussa kausityöntekijäksi. Jaakkolan tehtävänä on irrottaa ja teroittaa vanhat terät sekä vaihtaa teräkasetteihin asetetut uudet terät paikoilleen leikkuriin. Jaakkola on tyytyväinen työtahtiin ja antaa kehut työporukalle. Tekijä_2023_12_sisus.indd 32 Tekijä_2023_12_sisus.indd 32 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
12/2023 Tekijä 33 TYÖSSÄ Valmis sokeri varastoidaan sokerisiiloihin, joihin mahtuu 22 miljoonaa kiloa sokeria. Sucroksen siiloista sokeri kuljetetaan teollisuusasiakkaiden siiloihin sekä Porkkalaan Suomen Sokerille pakattavaksi kilon pakkauksiin. Mikko Palmen toimii tehtaan käynnin aikana sokerivarastolla sokerin pääajurina ja työskentelee välikaudella putkiverstaalla. Yksi sokerisäkki painaa 900 kiloa. Koko tehdasta ajetaan keskusvalvomosta. Melkein koko prosessi pesusta kiteytykseen operoidaan tietokoneiden avulla. >> >> Tekijä_2023_12_sisus.indd 33 Tekijä_2023_12_sisus.indd 33 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
34 Tekijä 12/2023 M ielenterveyden häiriöt olivat yleisin syy Kelan sairauspäivärahan saamiseen viime vuonna. Eläketurvakeskus puolestaan kertoo, että mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettiin uusia työkyvyttömyyseläkeitä yli 5 600 henkilölle viime vuonna. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet viime vuosina ja niihin on herätty myös työpaikoilla. Mieli ry:n aikuiset ja työelämä -osaston johtaja Timo Lehtinen kertoo, että kiinnostus työpaikoilla mielenterveyttä ja siihen liittyvää koulutusta kohtaan on kasvanut. – Kysyntää työelämän mielenterveys -koulutuspalveluillemme on ollut ilahduttavan paljon, Lehtinen sanoo. – Usein tämän tyyppisiin koulutuksiin on panostettu asiantuntijatyöpaikoilla. Siksi olen erityisen tyytyväinen, että myös palvelualojen ja julkisen sektorin työpaikat ovat etsineet koulutusta. Mieli ry:n koulutuksista suosittuja ovat olleet muun muassa mielenterveyden perustaitoja opettavat mielenterveyden ensiapukurssit sekä mielenterveyden huomista muutostilanteissa avaavat kurssit. Lehtisen mukaan kiinnostusta yrityksissä on myös stressiä ja palautumista käsitteleville kursseille. Koonnut Tiia Kyynäräinen – Lisäksi tarjoamme Hyvän mielen työpaikka -merkkiä, jota yritykset voivat hakea. Se on eräänlainen sertifiointi, joka kannustaa ja rohkaisee edistämään mielenterveyttä työpaikoilla, Lehtinen selittää. MIELENTERVEYTEEN PITÄÄ PANOSTAA ENEMMÄN Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla on vielä vaihtelevaa. Osassa yrityksiä asiat ovat hyvin ja lisäkoulutusta työntekijöille ja johdolle tarjotaan säännöllisesti. Toisissa yrityksissä tilanne on huonompi, eikä koulutustakaan ole tarjolla. Lehtisen mukaan esimerkiksi teollisuudessa olisi vielä paljon tehtävää. Teollisuudessa on pitkään tehty työtä työsuojelun eteen, mikä monilta osin on tarkoittanut ennaltaehkäisevää työtä tukija liikuntaelinsairauksia vastaan. Tästä hyvästä työstä voisi ottaa oppia myös mielenterveyden edistämisessä. – Mielenhyvinvointikysymyksiä teollisuudessakin huomioidaan, mutta toki enemmänkin voisi huomioida. Asiassa näkyy kulttuuri. Teollisuudessa työsuojelukulttuuri on hyvä. Sitä tarmoa, jota työsuojeluun on teollisuudessa panostettu, olisi hyvä saada myös henkiseen kuormittavuuteen ja mielenhyvinvointiin. Hyvän mielen työpaikka ei vaadi syntyäkseen suuria muutoksia. Se synnytetään arjessa, etukäteissuunnittelulla ja hyvällä johtamisella. – Hyvän mielen työpaikka muodostuu sujuvista ja hyvistä arjen käytännöistä ja siitä, että työ on mitoitettu oikein. Työstä pitää saada myös mahdollisuudet palautua. Yhteishenkeä, yhteistä suunnittelua ja ajattelua sekä hyvää johtamista, Lehtinen listaa. – Lisäksi olisi hyvä olla mietittynä toimintamallit, kun työntekijälle sattuu äkillinen kriisi tai muu kuormitus. Voidaan järjestellä töitä tai antaa muuta tukea. ? Teollisuusliitto tukee lasten ja nuorten mielenterveyttä yhteistyössä Mieli ry:n kanssa. Lue lisää: www.mieli.fi Yhä useampi työpaikka hakee Mieli ry:ltä koulutusapua mielenterveydellisten haasteiden kohtaamiseen. TYÖYMPÄRISTÖ EM IL I E U G GL A Hyvän mielen työpaikka syntyy arjen käytännöissä Tekijä_2023_12_sisus.indd 34 Tekijä_2023_12_sisus.indd 34 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
12/2023 Tekijä 35 Älä unohda starttikursseja! Ajankohtaista tietoa työsuojelusta Voiko yhdessä työpaikassa olla useita työsuojeluvaltuutettuja ja varavaltuutettuja samasta henkilöryhmästä? Kyllä, se on mahdollista. Työsuojeluvaltuutettuja ja varavaltuutettuja voi olla työpaikkaa kohden yksi tai useampi. Ennen valintoja tarkastellaan työpaikan laajuutta, huomioiden eri toimintayksiköt. Pyritään arvioimaan mahdollisimman toimiva ja tarkoituksenmukainen laajuus ja sovitaan valittavien henkilöiden määristä ja edustuksellisuuden laajuudesta. Esimerkkinä, mikäli työpaikassa on kolme eri toimintayksikköä eri paikkakunnilla, olisi hyvä, että jokaisessa yksikössä on oma työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut. Muistattehan tehdä tarvittavat ilmoitukset heti valintojen jälkeen työnantajalle, Työturvallisuuskeskukseen ja Teollisuusliittoon. Lue lisää työsuojeluvalinnoista: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ TYÖSUOJELU Aluehallintovirasto Avi järjestää noin kuukausittain verkkoseminaareja ja muita tapahtumia, joissa tarjotaan laajasti tietoa työsuojelun ajankohtaisista aiheista. Tietoa tulevista ja menneistä seminaareista ja tapahtumista löydät Avi:n verkkosivuilta. Tietoa on tarjolla suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Marraskuun seminaarissa paneuduttiin häirinnän ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikoilla. Joulukuun seminaarissa vuorossa on esihenkilötyön psykososiaalisen kuormituksen hallinta. Seminaareihin voi ilmoittautua Avin nettisivujen kautta tai katsoa seminaaritallennetta jälkikäteen. Seminaareihin osallistuminen on maksutonta. KOULUTUS Monilla työpakoilla on järjestetty työsuojeluvaalit marras–joulukuussa. Liitto järjestää uusille työsuojeluvaltuuttuille ja varavaltuutetuille starttikursseja, jotka pyörivät tammikuun loppupuolelta alkaen eri paikkakunnilla. Kursseilla saat tietoa työsuojeluvaltuutetun tehtäväkuvasta. Päivän kestävällä kurssilla kerrotaan, mitä työsuojelu on, tutustutaan työsuojelun perusteisiin ja työsuojeluyhteistyöhön, avataan työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun tehtäväkuvaa, työpaikan ja liiton työsuojeluorganisaatiota sekä koulutusmahdollisuuksia. Voit ilmoittautua sinua lähinnä olevaan koulutuspäivään liiton sivujen tapahtumakalenterin tai koulutusyksikön kautta. Viimeinen ilmoituspäivä on viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/ kouluttaudu PÄIVYSTÄJÄ Lue lisää: www.avi.fi Uusille työsuojeluvaltuutetuille ja varavaltuutetuille! Tekijä_2023_12_sisus.indd 35 Tekijä_2023_12_sisus.indd 35 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
36 Tekijä 12/2023 Jäsenmaksu edelleen tasan yksi prosentti Teollisuusliiton jäsenmaksu vuonna 2024 on yksi prosentti. Se sisältää A-kassan jäsenmaksun. Uusi toiminnan painopiste on ulkomaalaistaustaisen työvoiman edunvalvonnan vahvistaminen. TEKSTI PETTERI RAITO KUVA TUUKKA RANTALA T eollisuusliiton uusi valtuusto kokoontui ensimmäistä kertaa viime keväänä pidetyn liittokokouksen jälkeen 28.–29. marraskuuta Helsingissä. Päätehtävänä oli päättää Teollisuusliiton ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta. Teollisuusliiton jäsenmaksu vuonna 2024 on valtuuston päätöksen mukaisesti edelleen yksi prosentti. Siihen sisältyen liitto maksaa työttömyyskassavakuutuksen jäsenilleen jäsenetuna. Edun jäsenkohtainen kuukausihinta säilyy ensi vuonna samana kuin tänä vuonna eli kahdeksana eurona kuukaudessa. Teollisuusliiton ammattiosastojen osuus jäsenmaksutulosta säilyy myös ennallaan 0,18 prosentissa. Tätä niin kutsuttua jäsenmaksupalautusta ei makseta, jos ammattiosasto ei ole hyväksynyt liiton päättämiä ammattiosaston mallisääntöjä ja rekisteröinyt niitä patenttija rekisterihallitukseen. Toiseksi palautusta ei makseta, jos ammattiTeollisuusliiton kehityssuunnittelija Veli-Pekka Heino esitteli liiton vuoden 2024 toimintasuunnitelman valtuuston syyskokouksessa. VALTUUSTON SYYSKOKOUS Tekijä_2023_12_sisus.indd 36 Tekijä_2023_12_sisus.indd 36 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
LIITOSSA 12/2023 Tekijä 37 osasto ei ilman hyväksyttävää syytä ole toimittanut sääntöjen mukaista toimihenkilöilmoitusta liittoon 29.2.2024 mennessä. Kolmanneksi ammattiosaston hallituksen pitää olla sääntöjen mukaan valittu, jotta jäsenmaksupalautus voidaan maksaa. Jäsenmaksupalautuksen perusteita aiotaan uudistaa ensi vuonna. Tavoitteena on, että jäsenmaksupalautus tukisi nykyistä paremmin ammattiosastojen aktiivista toimintaa. henkilöstön edustajana. Myös luottamushenkilöiden osaamista, jaksamista ja käytettävissä olevia tukikeinoja edistetään. Työpaikkojen työsuojeluorganisaatioiden ja työsuojelun tasoa halutaan kehittää niin, että se on aina työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa. Pyrkimyksenä on neuvotella työsuojeluvaltuutettujen toiminnan ehdot samalle tasolle luottamusmiesten kanssa ja lisätä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Uusi painopiste Teollisuusliiton toiminnassa on ulkomaalaistaustaisen työvoiman edunvalvonnan vahvistaminen. Sen mukaisesti jäsenhankintaa suunnataan ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin. Hermes-kännykkäsovellusta kehitetään ja englanninkielistä koulutusta ja palvelua lisätään. Yksityiskohtainen toimenpideja resursointisuunnitelma valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä. Viime kevään liittokokouksessa päätettiin liiton sääntöjen ja ammattiosastojen mallisääntöjen muuttamisesta. Sääntömuutokset aiotaan siirtää käytäntöön ensi vuoden aikana. Edellisen lisäksi toimintavuoden aikana kehitetään muuta oleellista toimintaa kuten taloutta, tietojärjestelmiä, henkilöstön osaamista, jäsenpalvelua ja viestintää. TALOUSARVIO Liiton varsinaisen toiminnan kulujäämän arvioidaan vuonna 2024 olevan 58,8 miljoonaa euroa. Se on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kun varsinaisen toiminnan kuluista vähennetään jäsenmaksut, sijoitustoiminnan tuotoilla jää katettavaksi 21,3 miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan lähellä nollaa, noin 30 000 euroa ylijäämäinen. AMMATTIOSASTOJEN ESITYKSET Valtuusto sai 12 ammattiosastolta yhteensä 46 esitystä. Valtuuston vastaukset lähetetään esitykset tehneille ammattiosastoille. ? PAINOPISTEET 2024 Teollisuusliiton toiminnan painopisteet vuonna 2024 ovat järjestäytymisen ja jäsenhankinnan parantaminen, luottamushenkilöorganisaation vahvistaminen, ulkomaalaistaustaisen työvoiman edunvalvonnan vahvistaminen ja sääntömuutosten jalkauttaminen liiton organisaatioon. Järjestäytymisen ja jäsenhankinnan parantamisen päätavoitteet ovat jäsenhankinnan kohdentaminen sinne, missä on suurin kasvumahdollisuus, työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenten määrän kasvuun kääntäminen sekä liiton sopimusaloille tähtäävien opiskelijoiden tavoittaminen opintojensa aikana. Jäsenhankinnan kohdentaminen lähtee liikkeelle kasvumahdollisuuksien selvittämisellä. Jäsenmäärän kasvuun nostamisessa jäsenhankinta, jäsenyyden ylläpitäminen ja markkinointi tuodaan aikaisempaa systemaattisemmin osaksi liiton työntekijöiden työtehtäviä ja liitto-organisaation luottamustehtäviä. Koulutuksissa painotetaan, että jäsenhankinta ja järjestäytymisestä huolehtiminen ovat jokaisen luottamushenkilön tehtäviä. Opiskelijajäsenten hankinnassa pistetään oppilaitostiedottamisen ja -toiminnan vastuut ja resursointi uuteen asentoon. Luottamushenkilöorganisaation kattavuutta pyritään laajentamaan niin, että kaikkiin yli 20 työntekijän yrityksiin valitaan luottamushenkilö ja niin, että poistuvien luottamushenkilöiden tilalle valitaan aina uusi luottamushenkilö. Luottamusmiesten oikeuksia ja neuvotteluasemaa halutaan vahvistaa lainsäädännössä niin, että luottamusmiehellä on asema toimia ensisijaisena Uusi painopiste Teollisuusliiton toiminnassa on ulkomaalaistaustaisen työvoiman edunvalvonnan vahvistaminen. + LUE LISÄÄ www.tekijalehti.fi/liitossa Valtuuston keskustelu: Nyt on painava syy taistella yhdessä Valtuustohaastattelu: Hallituksen leikkauspäätökset veivät huomion Tekijä_2023_12_sisus.indd 37 Tekijä_2023_12_sisus.indd 37 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
38 Tekijä 12/2023 TAPAHTUMA Työlainsäädäntöä tietopakkiin Hotelli Keurusselkä toimi rauhallisena koulutuspaikkana Teollisuusliiton Sisä-Suomen toiminta-alueen koulutusviikonloppuna marraskuussa. P erinteikäs Hotelli Keurusselkä otti marraskuisena lauantaina vastaan parikymmentä Teollisuusliiton Sisä-Suomen toiminta-alueen aktiivia. Ohjelmassa oli Työelämän tietopakki 2023 -koulutustilaisuus, eli ajankohtaista asiaa muun muassa perhevapaauudistuksesta ja vuoden 2022 alusta voimaan tulleesta uudesta yhteistoimintalaista. Teollisuuden sähköja automaatiopalveluja tarjoavassa Arnon Oy:ssä johdinsarjojen valmistajana työskentelevä kangasalalainen Taru Siukola osallistui koulutukseen pysyäkseen ajan hermoilla työlainsäädännön olennaisimmista muutoksista. Hänet valittiin äskettäin jatkamaan kolmatta kautta työsuojeluvaltuutettuna. – Työnantajat ovat varmaankin ihan hyvin perillä esimerkiksi perhevapaa-asioista, mutta koen, että myös minun on hyvä pystyä valistamaan vapaille jääviä uudistuksista, hän sanoo. Perhevapaauudistus pitää sisällään esimerkiksi pidemmät vanhempainvapaat, yhtä suuret vanhempainpäivärahakiintiöt molemmille vanhemmille sekä joustoja vapaiden aloittamiseen. Uudistuksen myötä perhevapaat ja lasten hoitovastuu halutaan jakaa tasaisemmin vanhempien kesken. Olennaista on muun muassa se, että vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa, tai jos vapaa kestää enintään 12 arkipäivää, vähintään kuukausi ennen vapaan aloittamista. TIETOA JAKOON TYÖPAIKOILLA Siukola pitää tärkeänä myös tietoa siitä, miten uusi yhteistoimintalaki tulee vaikuttamaan työpaikoilla. Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien on käytävä vuoropuhelua säännöllisesti, ja työnantajan on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa ennen kuin tekee päätöksen henkilöstön TEKSTI MARIA MARKUS KUVAT TOMMI ANTTONEN asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista, kuten työvoiman vähentämisestä. Hän aikoo jakaa koulutuksesta ammentamiaan tietoja työpaikallaan käytäväkeskusteluissa ja kahvipöydän äärellä. Samoin aikoo tehdä tamperelaisessa kemianteollisuuden tuotteita valmistavassa Kiilto Oy:ssä työskentelevä, ammattiosastonsa varapuheenjohtaja Marko Koskipää. – Olen osallistunut kohtuullisen paljon liiton eri koulutuksiin, sillä aina niistä saa jotain uutta tietoa irti. Yleensä vien täällä jaettavia esitteitä ja muita materiaaleja työpaikkani kahvihuoneeseen. Koskipää kokee, että erityisesti tieto uuden yhteistoimintalain käytännön vaikutuksista tulee tarpeeseen, sillä Kiiltokaan ei ole säästynyt viime aikoina muutosneuvotteluilta, ja porukkaa on alkuvuodesta irtisanottu. Mika Lahtinen Nokian Metallirakenne Oy:stä puolestaan kertoo, että heillä lomautukset ja irtisanomiset eivät ole ainakaan tällä hetkellä ajankohtainen asia, vaan töitä riittää. Yritys valmistaa konttija laitesuojaratkaisuja, ja suurin osa tuotteista menee puolustusvoimille. Silti hän näkee koulutuksen työlainsäädännön muutoksista tarpeellisena. – Hallituksen kaavailut työehtojen heikennyksistä, kuten ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta ja lakko-oikeuden rajoituksista, saavat kyllä miettimään. Liiton tarjoamiin koulutuksiin osallistumisesta on tullut Lahtiselle jo tapa, ja hän osallistuu niihin kerran tai pari vuodessa. VAIHTELUA NORMITYÖHÖN Keuruun koulutuspäivien nuorin osallistuja, 30vuotias teollinen pintakäsittelijä Satu-Kaisa Karhu on työskennellyt viisi vuotta Palokan Puutuotteella, ja hän toimii nykyisin ammattiosaston sihteerinä ja taloudenhoitajana. Hän kertoo käyneensä liiton koulutuksissa tiiviisti parin vuoden ajan. – Koulutuksissa käyminen on mukavaa siksikin, että pääsee eri puolille Suomea. Ay-toimintaan Karhu kertoo lähteneensä Tekijä_2023_12_sisus.indd 38 Tekijä_2023_12_sisus.indd 38 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
12/2023 Tekijä 39 LIITOSSA aikanaan mukaan, kun ammattiosastolta tuli kutsu kokoukseen. Innostus syttyi saman tien ensimmäisessä kokouksessa. – Minua kiinnostaa yleensäkin oppiminen ja uudet asiat. Tämä on sitä paitsi hyvää vaihtelua normityöhön. Hän arvelee, että nuorempaa väkeä on haasteellista saada mukaan liiton koulutuksiin ja tapahtumiin siksi, että nuoret saattavat pitää nykyisiä työehtoja itsestäänselvyytenä. – Vaikka tosiasiassahan palkansaajien oikeuksista pidetään kiinni nimenomaan järjestymisellä sekä liittojen työllä. HUOLI ON KOVA Viisitoista vuotta levyseppähitsaajana Urjala Works Oy:ssä työskennellyt entinen ”kaupantäti” Kati Hiukkamäki toimii työpaikallaan varapääluottamusmiehenä ja on myös ammattiosastonsa hallituksen jäsen. Keuruun koulutukseen hän lähti hakemaan paitsi tietoa, myös vertaistukea, vaihtelua ja kevennystä arkeen. – Aika paljon koulutuksissa näkee kyllä samoja ihmisiä. Pitäisi saada uusiakin mukaan, hän miettii ja muistuttaa, että liiton koulutuksiin voivat osallistua muutkin kuin luottamusmiehet. – Ammattiliiton jäsenyys riittää. Hiukkamäki kertoo huomanneensa, että liiton jäsenyys onkin alkanut herättää uutta kiinnostusta hallituksen suunnittelemien leikkausten ja heikennysten myötä. – Moni on ollut huolissaan ja kysellyt, miten liittoon liitytään. ? Varapääluottamusmiehenä työpaikallaan Urjala Works Oy:ssä toimiva levyseppähitsaaja Kati Hiukkamäki on saanut viime aikoina kyselyjä siitä, miten liittoon liitytään. Teollinen pintakäsittelijä Satu-Kaisa Karhu arvelee, että nuorempaa väkeä on haasteellista saada mukaan liiton koulutuksiin ja tapahtumiin siksi, että nuoret saattavat pitää nykyisiä työehtoja itsestäänselvyytenä. Taru Siukola, Marko Koskipää ja Mika Lahtinen osallistuivat Keuruulla järjestettyyn koulutukseen. Liiton koulutuksiin voivat osallistua muutkin kuin luottamusmiehet. Ammattiliiton jäsenyys riittää. KATI HIUKKAMÄKI Tekijä_2023_12_sisus.indd 39 Tekijä_2023_12_sisus.indd 39 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
40 Tekijä 12/2023 Työehtosopimus vietnamiksi ehkäisee hyväksikäyttöä ”E mme hyväksy minkäänlaista hyväksikäyttöä. Haluamme työehtosopimusosapuolina toimia kaikin tavoin reilun työelämän edistämiseksi ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi, toteavat Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama ja Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas. Työehtosopimusosapuolet Teollisuusliitto ja MTA ovat jo pitkään julkaisseet yhdessä solmimiaan työehtosopimuksia eri kielillä. Puutarha-alan työehtosopimus on saatavilla suomen, ruotsin ja vietnamin lisäksi myös ukrainaksi, englanniksi ja venäjäksi. – Kieliversiot ovat käteviä työvälineitä puutarha-alan yrittäjille, joiden perehdyttämisvelvollisuus monikulttuurisessa ja kiivastahtisessa työympäristössä on erittäin vaativa tehtävä, Nybondas sanoo. – Kokemuksemme mukaan suuri osa puutarha-alan ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä ei edelleenkään tiedä, mikä työehtosopimus on, saati ole tietoinen sen sisällöstä. Kieliversioilla voidaan vähentää tiedon puutetta. Hyväksikäytön kitkeminen edellyttää kuitenkin enemmän kuin pelisääntöjen tuntemista: tarvitaan niiden noudattamista, kommentoi Vasama. Kasvihuonetuotannossa työskentelee yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi noin 5 500 palkkatyöntekijää. Suomessa on mittava ympärivuotinen tuotanto, mutta sesonkiluontoinen työ on silti yleistä ja kausityösuhteita on vakituisia työsuhteita enemmän. Toimialan työntekijöistä yli puolet on ulkomaalaistaustaisia. Teollisuusliitto ja MTA järjestivät 20. marraskuuta Närpiössä yhteisen infotilaisuuden puutarha-alan työntekijöille ja työnantajille. Tilaisuudessa kerrottiin puutarha-alan työehtosopimuksesta ja sen vietnaminkielisestä käännöksestä sekä esiteltiin Teollisuusliiton ja Maaseudun Työnantajaliiton palveluita jäsenille. ? Teollisuusliitto ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ovat käännättäneet puutarha-alan työehtosopimuksen vietnamiksi. Kasvihuonetuotannossa työskentelee huomattava määrä vietnamilaistaustaisia työntekijöitä, joista osa on kokenut Suomessa poikkeuksellista hyväksikäyttöä. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kertoi puutarha-alan työehtosopimuksesta 20. marraskuuta Närpiössä järjestetyssä infotilaisuudessa. Osallistujia oli yli 50. RO N N Y N O RR G Å RD EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen 1 I CÁC QUY ??NH CHU NG ?i?u 1. Các ngàn h ngh? ??? c áp d?ng 1. B?n h?p ??ng v? ?i?u ki?n làm vi?c này chi ph?i c? n??c và các quy ??nh c?a nó ???c tuân th? trong t?t c? các m?i quan h? lao ??ng gi?a các thàn h viên doan h nghi ?p ho?t ??ng trong ngàn h làm v??n tr?c thu? c Liên ?oàn các ch? doan h nghi ?p vùng nông thôn và các công nhân ?ang làm vi?c t?i nh?n g c? s? doan h nghi ?p này. B?n h?p ??ng ???c áp d?ng cho: ? các doan h nghi ?p ?ang hành ngh? canh tác tr?ng hoa, cây xanh , rau c?, cây gi?n g và n?m ? các doan h nghi ?p ?ang hành ngh? ch?m sóc và cho thuê hoa và cây xanh ? t?i các khu bán hoa và trung tâm cây xanh , n?i mà vi?c ch?m sóc cây chi?m ph?n quan tr?ng trong ho?t ??ng c?a doan h nghi ?p ? trong vi?c bán l? và s? các s?n ph?m làm v??n nh? là m?t ph?n ho?t ??ng c?a doan h nghi ?p t?t c? các công nhân c?a doan h nghi ?p n?m trong ??a bàn ho?t ??ng c?a b?n h?p ??ng , ngo? i tr? các ng?? i ch? có quy? n hành quy? t ??nh nh?n g ?i?u ki?n làm vi?c liên quan ??n các công nhân . 2. M?t ph?n c?a b?n h?p ??ng các ?i?u ki?n làm vi?c này tuân th? theo các h?p ??ng gi?a nh?n g nghi ?p ?oàn ?ã ký tên, bao g?m 1) h?p ??ng v? ?ào t?o 2) h?p ??ng v? ng?? i ??i di?n tín nhi? m c?a công nhân 3) h?p ??ng v? ho?t ??ng chun g cho công tác b?o h? lao ??ng . ?i?u 2. Quy? n gia nh?p Ng? ?i ch? và các công nhân có quy? n t? do quy? t ??nh vi?c gia nh?p các t? ch?c nghi ?p ?oàn . ?i?u 3. Ngh? a v? làm vi?c trong tr?t t? 1. B?n h?p ??ng lao ??ng này ràng bu?c các liên ?oàn ?ã ký tên và các h?i ?oàn d??i quy? n c?a chún g, c?ng nh? các ng?? i ch? và công nhân ?ang là thàn h viên c?a các h?i ?oàn này trong th?i gian b?n h?p ??ng có hi?u l?c. 2. Vi?c ?ình công , phon g t?a, t?m ng?n g ho?t ??ng , hay các bi?n pháp khác t??n g ???n g v?i chún g, v?i m?c ?ích nh?m t?o ra nh?n g thay ??i vào b?n h?p ??ng này, ?? th?c hi?n các yêu c?u ?i ng?? c l?i v?i b?n h?p ??ng này, hay ?? gây s?c ép cho phía ??i ph?? ng ph?i th?c thi b?n h?p ??ng theo m?t cách nào + LUE LISÄÄ Puutarha-alan työehtosopimus 2023–2025 vietnamiksi: www.teollisuusliitto.fi > hae: ”vietnamiksi” Tekijä_2023_12_sisus.indd 40 Tekijä_2023_12_sisus.indd 40 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
12/2023 Tekijä 41 LIITOSSA Autoalalle työehtosopimusratkaisu Teollisuuden laskusuhdanne lisää lomautuksia Olen autoileva duunari, tällä hetkellä lomautettu, tehnyt ikäni töitä enkä tienaa ihmeellisesti. Liityin Perussuomalaisiin, koska koin persujen puolustavan työssäkäyviä suomalaisia, jotka maksavat veronsa ja pitävät valot päällä Suomessa. Duunareita on kurittanut eniten bensan, ruuan ja asumisen hintojen nousu. Maksetut verot tuntuvat katoavan mustaan aukkoon, josta ei saa takaisin mitään. Tiet rapistuvat ja peruspalvelut eivät toimi. Odotin, että asioita alettaisiin korjata, kun Perussuomalaiset pääsevät hallitukseen. Odotukset olivat suuret, sillä tavallisten suomalaisten asiat olivat kerrankin esillä. Tiesin, että ikäviäkin päätöksiä jouduttaisiin tekemään ja olin valmis ne hyväksymään. Valtion talous on heikossa kunnossa. Mitä enemmän asiat ovat syksyn aikana tulleet esiin, sitä enemmän koen oloni petetyksi. Hallitus kohdistaa kaikki heikennykset ja leikkaukset työssäkäyviin suomalaisiin. Samaan aikaan rikkaiden verotusta kevennetään kaikkein eniten. He eivät osallistu taloustalkoisiin millään tavalla enempää kuin ennenkään. Minusta tämä ei ole reilua. Veikö kokoomus Perussuomalaisia hallitusneuvotteluissa kuin pässiä narussa? Leikkauksista ja heikennyksistä suurin osa hyödyttää vain yrityksiä ja suurituloisia. Valtion taloutta ja työllisyyttä niillä ei paranneta. Siksi valtio velkaantuu nyt yhtä paljon kuin punavihreiden ollessa vallassa. Vieläkään keskiössä eivät ole Suomen ja suomalaisten asiat, vaan ideologinen eturyhmäpolitiikka. Tätä on perusduunarin mahdotonta ymmärtää tai hyväksyä. Tähän asti olen ollut hiljaa. Olen uskonut, että Riikka Purra ja muut persupoliitikot ymmärtävät tulleensa huijatuksi. Työntekijät ovat kertoneet vastustavansa leikkauksia ja heikennyksiä, puolustajia on löytynyt vain ammattiliitoista. Purra on sen sijaan hyökännyt duunareita vastaan ja syyttänyt valehtelusta. Leikkaukset ovat kuulemma vain demareiden propagandaa. Jatkossa en aio vaieta. Haluan, että perussuomalaisten johto ymmärtää, että sadat tuhannet heitä äänestäneet luottivat heidän ajavan äänestäjiensä asioita ja ovat nyt oikeutetusti pettyneitä. Oli virhe uskoa persuihin, joka ryhtyi kokoomuksen kritiikittömäksi apupuolueeksi, kyykyttämään suomalaista duunaria. Toivon, että Perussuomalaiset korjaavat kurssiaan ja hallitus peruu työntekijöihin kohdistuvat kohtuuttomat heikennykset. MATTI HATUNEN Uusikaupunki MIELIPIDE TYÖEHTOSOPIMUKSET Teollisuusliitto ja Autoalan Keskusliitto ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen uudistamiseksi. Sopimuksen piirissä on noin 12 000 Teollisuusliiton jäsentä. Se on voimassa 1.12.2023–31.1.2027. Sopimuksen myötä alan palkkoja nostetaan 3,6 % vuodelle 2024. Vuosien 2025 ja 2026 korotus toteutetaan teknologiateollisuuden ja kemian perusteollisuuden yleiskorotusten mukaisesti. Lisäksi neuvotteluissa päivitettiin työehdot perhevapaiden osalta vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. – Sopimuksessa saavutettu palkkakehitys tässä taloustilanteessa on kohtuullinen, kun huomioi työntekijöiden reaalipalkkojen kehityksen ja toimialan olosuhteet kokonaisuudessaan, toteaa sopimuspäällikkö Pasi Havio. Teollisuusliiton hallitus hyväksyi alan työehtosopimuksen kokouksessaan 16.11. En aio enää vaieta SUHDANNEANALYYSI Loppuvuosi näyttää todeksi sen, mitä monikaan ei osannut odottaa. Käytännössä tuloillaan on jo toinen taantuma vuoden sisällä. Suhdanteiden jyrkkä lasku vaikuttaa näin ollen tulleen yllätyksenä ennustelaitoksillekin, Teollisuusliiton tutkimusyksikkö arvioi marraskuun suhdanneanalyysissään. Millään toimialalla ei mene nyt hyvin. Tuotannon vähetessä myös työllisyystilanne heikkenee teollisuudessa. Teollisuusliiton jäsenten työttömyys ja lomautukset ovat jatkaneet nousuaan, analyysi kertoo. Teollisuusliiton tutkimusyksikkö julkaisee kuukausittain analyysinsä Suomen talouden, Teollisuusliiton alojen teollisuuden ja työllisyyden kehityksestä. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ tutkimustoiminta Tekijä_2023_12_sisus.indd 41 Tekijä_2023_12_sisus.indd 41 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
42 Tekijä 12/2023 42 Tekijä 12/2023 TEKSTI ANU-HANNA ANTTILA KUVA SAMI PERTTILÄ GRAFIIKKA SOLE LÄTTI, SAMI MYLLYNIEMI JA EMILIE UGGLA T eollisuusliittoon liittymisen syitä on monia. Ammattiliitoissa osa jäsenistä on mukana aatteellisista syistä ja pitää toimintaa yhteiskunnallisesti tärkeänä. Moni liittyy ammattiliittoon tavan vuoksi. Osa taas ajattelee enemmän intressejä, mitä etua on ammattiliiton jäsenyydestä. Tällöin suhde liittoon näyttäytyy vakuutena tai asiakkuutena. Monille liittoon liittyminen on itsestäänselvyys. – Teollisuusliittoon luotetaan sopimusten neuvottelijana ja liiton toimintaa seurataan. Jäsenyyden ajatellaan tuovan turvaa ja tukea. Näin kertoo jäsenistä ylivoimainen enemmistö jäsentutkimuksessa, selvittää erikoistutkija Sami Myllyniemi. Jäsentutkimuksen tuloksista selviää, milloin ja miksi ammattiliiton jäseneksi ryhdytään. Syyt liittyvät usein työtaistelun uhkaan, työpaikalla koettuun epäkohtaan tai työelämän epävarmuuteen. – Ei noudatettu tessiä ja asiat piti saada kuntoon, kertoo puutuotealalla työskentelevä keski-ikäinen nainen. – Totesin, että markkinatilanne on menossa niin huonoon suuntaan, että kannattaa varmuuden vuoksi liittyä, selvittää nuori metallinainen. Luottamusmiehen tuki työpaikalla koetaan tärkeäksi jäseneduksi: vastaajista puolet (49 %) ajattelee näin. Kun hommat hoituvat työpaikalla, epäkohtiin tartutaan ja ongelmat ratkeavat, luottamusmies hoitaa luottamustehtävänsä hyvin. Monet pääluottamusmiehistä tekevät vuosikymmenten mittaisen hyvän työn, kun edustavat porukkaa taidolla, tiedolla ja kokemuksella. JÄSENTUTKIMUS 2023 Meillä kaikki kuuluvat liittoon Tuotantotyöntekijä Juhani Soini tekee uretaanivalua Novoplastikin tehtaalla Uudessakaupungissa. >> Tekijä_2023_12_sisus.indd 42 Tekijä_2023_12_sisus.indd 42 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
12/2023 Tekijä 43 12/2023 Tekijä 43 LIITOSSA JÄSENTUTKIMUS 2023: PERUSDUUNARI MUIDEN JOUKOSSA Perusduunari muiden joukossa -jäsentutkimuksen tulokset ilmestyvät luku kerrallaan. Tässä kerrotaan lyhyesti neljännestä Meillä kaikki kuuluvat liittoon -luvusta. Jäsentutkimuksessa luodaan yleiskuva teollisuusliittolaisten tilanteista työelämässä. Lisäksi kerrotaan, keitä teollisuusliittolaiset ovat ja mitä he ajattelevat. Yleiskuvaa muodostettaessa ei unohdeta yksittäistä jäsentä, vaan perusduunarin ääni kuuluu läpi tutkimusraportin. Jäsentutkimukseen osallistui 22 000 jäsentä. Jäsentutkimus 2023 -tutkimusraportti on luettavissa liiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi/jasentutkimus-2023 Ammattiliittoihin kuuluvien läheisten osuudet jäävät alle odotetun. Kaikista vastaajista melko usea (43 %) kertoo puolisonsa tai kumppaninsa olevan ammattiliiton jäsen. Seitsemäsosalla (15 %) ei kukaan läheisistä ei ole ammattiliiton jäsen ja yhtä moni ei tiedä asiasta. – Tutkimukset osoittavat, että yhteiskunnallinen aktiivisuus periytyy edelleenkin sukupolvelta toiselle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi äänestämistä ja toimintaa erilaisissa järjestöissä, Myllyniemi toteaa. TYÖVÄENLUOKKAA – JA OSIN KESKILUOKKAA Kun pureudutaan teollisuustyöntekijöiden ammatilliseen järjestäytymiseen, nousevat esiin kaksi keskeistä asiaa, nimittäin luokkasamastuminen ja poliittinen suuntautuneisuus. Kokemusta kuulumisesta johonkin yhteiskuntaluokkaan selittää taloudellinen toimeentulo mutta myös aatepohja ja tunnetaso. – Vahva duunaritausta jo lapsuusajan perheestä. Puoliso on myös duunari, joka on kouluttautunut ja edennyt toimihenkilötasolle. Hän on ehkä enemmän keskiluokkaa kuin minä, kertoo keski-ikäinen metallinainen. – Ulkoisilta puitteilta keskiluokkaa. Omakotitalo, koira ja 2 autoa, kirjoittaa keskiikäinen puutuotealalla työskentelevä mies. Jäsentutkimuksen mukaan teollisuusliittolaisten enemmistö (64 %) kokee kuuluvansa työväenluokkaan. Toiseksi yleisemmin koetaan, että kuuluu itse keskiluokkaan (22 %). Tässä on tapahtunut selvä muutos vuoden 2020 jäsentutkimukseen verrattuna: työväenluokkaisuus on vähentynyt ja keskiluokkaisuus vastaavasti kasvanut 4 prosenttiyksikköä. Heikko työmarkkina-asema vaikuttaa suoraan siihen, miten kokee sijoittuvansa yhteiskuntaan ja kuuluvansa luokkiin. Tähän vaikuttaa etenkin työmarkkina-asema eli onko työtä vai ei ja se, miten työllä tulee taloudellisesti toimeen. LUOKKA JA PUOLUEKANNATUS Vaalitutkimukset kertovat, että SAK:laisten liittojen jäsenistössä eivät ammattiasema ja työväenluokkaan samastuminen enää kulje käsi kädessä. Perussuomalaisten kannattajiin kuuluu duunareita, jotka ammattiasemaltaan ovat työväenluokkaa, mutta kokevat kuuluvansa keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan. Tämä näkyy myös Teollisuusliiton jäsentutkimuksessa. Teollisuusliiton jäsenistä perinteisten työväenpuolueiden kannattajat tuntevat selvästi olevansa työväenluokkaa: selvä enemmistö vasemmistoliiton (79 %) ja SDP:n (75 %) kannattajista kokee näin. Myös enemmistö perussuomalaisten (65 %) kannattajista samastuu työväenluokkaan. Jäsentutkimus toteutettiin tammi–helmikuussa 2023. Pari kuukautta ennen eduskuntavaaleja eniten kannatusta olisivat keränneet puolueista Perussuomalaiset ja SDP (yht. 42 %). Lähes yhtä suosittuja olivat kuitenkin vaihtoehdot ”en osaa sanoa” ja ”en halua kertoa” (yht. 39 %). Koska epävarmuustekijöitä on runsaasti, jäsenkyselyn tuloksista voi vain aavistella lopputulosta. ? 4 Työväenluokka Keskiluokka En osaa sanoa Ei mikään Silpputyötä tekevä uusköyhälistö (prekariaatti) 64 22 8 4 2 MIHIN YHTEISKUNTALUOKKAAN KATSOT KUULUVASI? % Tekijä_2023_12_sisus.indd 43 Tekijä_2023_12_sisus.indd 43 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
”Kurssikavereilta saa tukea” JARKKO LASTIKKA Pääluottamusmies, Vestas Finland Oy, Kalajoki ”Osallistujan areenat – kuukauden kurssi oli hyvä kokemus. Tuoreena pääluottamusmiehenä pääsin selvittelemään asioita, joita työpaikalla oli päällä. Esimerkiksi silloin oli asiana englanninkieliset työsopimuspohjat, joiden muokkaamiseen osallistuin. Kurssin artikkelikokoelmaan kirjoitin tulospalkkioista ja niiden merkityksestä työmotivaatioon. Että niiden pitää olla järkeviä, oikeudenmukaisia ja yhdessä työntekijöiden kanssa sovittuja. Kurssin aikana toiset osallistujat tulevat tutuiksi, ja heiltä kuulee, miten muissa yrityksissä on selvitty erilaisten haasteiden kanssa. Vertaiskokemuksista saa tukea ja näkemystä omalle toiminnalle. Tämän takia Teamsit eivät mitenkään korvaa läsnäkoulutusta. Kurssilla harjoiteltiin myös esiintymistä, mikä ei ole itselle vahvimpia puolia. Nyt uskaltaa paremmin puhua julkisesti, kun sai siihen vahvistusta. Pidempään koulutukseen lähteminen saattaa vaatia järjestelyjä, mutta se kannattaa kyllä. Vahva suositus! Seuraavaksi haluan päästä 3 kuukauden kurssille, kun vaan saan järjestymään.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Osallistujan areenat – kuukauden kurssi 19.2.–15.3. Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu Liitto kouluttaa Osallistujan areenat – kuukauden kurssi helmikuussa Teemoina: * työelämässä tärkeät hyvinvointitaidot * mihin suuntaan työelämä on muuttumassa ja miten muutokseen voidaan valmistautua * työn, yritysten, tuottavuuden ja työyhteisöjen kehittäminen edunvalvonnan näkökulmasta * yhteiskunnan muutostrendien tarkasteleminen: mihin olemme menossa ja miten voimme valmistautua muutoksiin Koulutusta uusille työsuojeluvaltuutetuille Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssit alueilla 3.2. Lounais-Suomi (Turku ja Pori) 10.2. Uusimaa (Helsinki ja Hyvinkää) 17.2. Itä-Suomi (Joensuu ja Varkaus) 17.2. Pohjois-Suomi (Oulu) 24.2. Pohjanmaa (Seinäjoki) 24.2 Startkurs för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige (Vasa) 9.3. Etelä-Suomi (Hämeenlinna ja Lappeenranta) 9.3. Sisä-Suomi (Jyväskylä ja Tampere) Murikan kursseja tammikuussa 15.—19.1. Järjestäjä 1 15.—19.1. Työsuojelun peruskurssi 15.—19.1. Luottamusmiesten peruskurssi 22.—26.1. Koulutustoiminnan kurssi 29.1.—2.2. Työsuojelun peruskurssi 29.1.—2.2. Puheviestinnän perusteet 29.—31.1. Kemialliset tekijät työpaikalla 31.1.—2.2. Toimiva kokous Tekijä_2023_12_sisus.indd 44 Tekijä_2023_12_sisus.indd 44 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
12/2023 Tekijä 45 MAAILMA A P / LE H TI KU VA Lisää rajoituksia sotatilan aikana UKRAINA Presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti elokuussa 2022 lain numero 5 371. Se peruutti useita työntekijöiden oikeuksia. Laki lakkautti työehtosopimukset 70 prosentilta Ukrainan työntekijöistä. Nyt heidän on sovittava itse kaikista työehtoihinsa liittyvistä asioista työsopimuksessaan. Irti-sanomisille ei enää tarvita laillista syytä. Presidentin Kansan palvelija -puolue oli ajanut lakia jo vuodesta 2021. Se sai lain läpi sotatilan aikana, koska lakia vastustaneet mielenosoitukset olivat kiellettyjä. Laki herätti vahvaa vastusta kotimaassa ja kansainvälisesti. Kansainvälinen työjärjestö ILO totesi lain olevan selvästi kansainvälisten sopimusten ja EU:n lakien vastainen. Huomio auttoi: aivan viime hetkellä laki muutettiin vain sotatilan aikana voimassa olevaksi. Zelenskyin hallinto muutti muitakin työelämän lakeja. Pysyviksi säädettiin muun muassa nollasopimusten salliminen sekä työajan pidennys. Nyt Ukrainan hallitus ajaa kovia rajoituksia lakko-oikeuteen. Euroopan teollisuustyöläisten järjestö IndustriALL kritisoi lokakuussa jyrkästi uutta lakkoja rajoittavaa lakiesitystä. Se menee jopa OrponPurran hallituksen ajamia rajoituksia pidemmälle. Esitys rajoittaisi varoituslakot yhteen tunnin mittaiseen. Työnantaja saisi tietyin ehdoin rajoittamattoman oikeuden korvaukseen lakon tuomista vahingoista. Korvauksen maksajiksi voidaan tuomita ammattiosaston johtajat. Liiton lakkorahastolle tulisi vero ja lakolle luotaisiin monimutkainen säännöstö. Lakko voidaan tuomita laittomaksi, jos se rikkoo omistusoikeutta. Työnantajan oikeutta työsulkuun laajennettaisiin. EU:n komissio julkaisi marraskuussa selvityksen Ukrainan EU-jäsenkelpoisuuden etenemisestä. Sen mukaan maa on "varhaisessa vaiheessa" sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla. Se on edistynyt vain "rajoitetusti". Komissio edellyttääkin Ukrainan luovan uuden, EU-direktiivien mukaisen kehyslainsäädännön työelämän ja työterveyden aloille. Lain on vahvistettava kaksija kolmikantaa sekä työmarkkinaosapuolia. Siis myös ammattiliittoja. ? Koonnut Heikki Jokinen Presidentti Volodymyr Zelenskyin johtama Ukrainan hallitus ajaa kovia rajoituksia lakko-oikeuteen. Lähettien puolustaja vankilaan AZERBAIDŽAN Maaliskuussa 2022 perustettu vapaa ammattiliitto johti puheenjohtaja Afiaddin Mammadovin ja muiden aktiivien pidätyksiin. Heidät tuomittiin syksyllä lyhyisiin vankeusrangaistuksiin tekaistujen rikossyytteiden nojalla. Helsingissä sijaitsevan Woltin azerbaidžanilaiset ruokalähetit järjestäytyivät tähän liittoon. He järjestivät lakkoja etujensa puolesta. Median mukaan Mammadov pidätettiin hänen palatessaan Wolt-lähettien mielenosoituksesta. Azerbaidžanin sallittu ammattiliitto on sidoksissa maan hallitukseen. Työläiset eivät ole kauppatavaraa INTIA Voice of America raportoi, että Israelin hallitus pyysi Intiaa jo ennen Gazan sotaa lähettämään satatuhatta työläistä maahansa. Tarkoitus on korvata Israelissa työssä käyvät 130 000 palestiinalaista. Sodan alkamisen jälkeen heitä ei ole päästetty töihin. Intialaislehti The Hindu kertoo, että maat sopivat jo toukokuussa 42 000 intialaisen työläisen lähettämisestä Israeliin. Heistä 34 000 oli menossa rakennustöihin palestiinalaisten tilalle. Kymmenen intialaista ay-keskusjärjestöä tyrmää suunnitelman, kertoo rakennusja puutyöläisten maailmanliitto BWI. Intialainen liittojohtaja Rama Chandra Khuntia sanoo, että työläiset eivät ole kauppatavaraa, ja heitä ei saa asettaa toisiaan vastaan. Intialaiset työläiset eivät halua olla osallisia palestiinalaisia kohtaan harjoitettavassa epäinhimillisyydessä. LIITOSSA Tekijä_2023_12_sisus.indd 45 Tekijä_2023_12_sisus.indd 45 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
46 Tekijä 12/2023 LYHYET EM M I KA LL IO NUORET Hallituksen kaavailemat työelämän heikennykset puhuttivat Teollisuusliiton nuoria jäseniä Teollisuusnuorten päivillä 25.–26.11. Murikka-opistolla Tampereella. Nuoria huolestuttavat erityisesti aikeet rajata lakko-oikeutta ja leikata työttömyysturvaa. – Hallituksen esitykset herättävät minussa niin suuria vihan tunteita, että niitä on vaikea kuvata nätisti. Nyt on suistuttu tosi pahasti raiteilta, sanoo Tenu-päivien lakkokylttityöpajaan osallistunut Niko Järvinen Nivalasta. – Rakennusliittoon kuuluva kaverini sanoi, että kannattaa muuten liittyä liittoon. Hän oli oikeassa. Liitto luo turvaa työntekijälle riitatilanteissa, Järvinen sanoo. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/liitossa ”Nyt on suistuttu tosi pahasti raiteilta” ? Lakot alkavat hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan – ”Pysäytetään tuotantolaitoksia” ? Teollisuusnuorten päivät Murikassa: ”Nyt on suistuttu tosi pahasti raiteilta” ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Lakossa Rovaniemen Lappsetilla: ”Tämä viesti tulee työtä tekeviltä ihmisiltä” ? Avaaja: "Puhutaan leikkauksista, jollaisia ei ole nähty ansioturvajärjestelmän historian aikana" LUETUIMMAT MARRASKUUSSA www.tekijälehti.fi 14.12. #PainavaSyy-toimintapäivä Teollisuusliiton nuoret jäsenet totesivat kylttityöpajassa, että maan hallituksen suunnittelemat heikennykset eivät käy. Vuodenvaihteen poikkeukset PALVELUT Työympäristöja sosiaaliasioiden puhelinpäivystys numerossa 020 690 449 sekä kaikki liiton aluekeskukset ovat kiinni joulun ja uudenvuoden välipäivät 27.–29.12. Palvelut ovat normaaliaikataulun mukaisesti avoinna jälleen tiistaista 2.1.2024 alkaen. Vuodenvaihteen arkipyhämääräykset TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat Lataa ja osallistu arvontaan MOBIILIJÄSENKORTTI Ilmoittaudu arvontaan liiton mobiilijäsenkortissa ja voit voittaa otsalampun. Osallistu: 1) Lataa matkapuhelimeesi liiton mobiilijäsenkortti. 2) Avaa mobiilikortti puhelimessasi ja siirry vasemman yläkulman valikkoon. 3) Valitse Arvonta ja ilmoittaudu mukaan. Arvonta on käynnissä 15.12.2023 asti. Lataa jäsenkortti: www.teollisuusliitto.fi/ mobiilijasenkortti Tekijä_2023_12_sisus.indd 46 Tekijä_2023_12_sisus.indd 46 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
12/2023 Tekijä 47 PALKINTO SAK on myöntänyt vuoden 2023 nuorille osaajille suunnatun Duunari-stipendin laitoshuoltaja Jenni Matikaiselle. Lappeenrannassa asuva ja työskentelevä Matikainen tuli mukaan Teollisuusliiton nuorisotoimintaan viitisen vuotta sitten. Hän on osallistunut myös liiton paikallistoimintaan, käynyt kertomassa oppilaitoksissa ay-toiminnasta ja ollut mukana useissa ammattiliittojen yhteisissä kampanjoissa. Matikainen on lisäksi perehtynyt järjestämiseen, jolla edistetään liiton jäsenten yhteistoimintaa ja aktivoidaan työntekijöitä työpaikalla. Matikainen on huolissaan hallituksen suunnittelemista työehtojen heikennyksistä ja sosiaaliturvan leikkauksista. – Heikennykset kohdistuvat erityisesti palkansaajiin, työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Se pelottaa, mutta on siinä se toivokin, että kun näistä asioista puhutaan ja pidetään ääntä, ihmisten Duunari-stipendi teollisuusliittolaiselle Jenni Matikaiselle Nusbaum ja Välimaa marraskuun Kuukauden Tekijät Tilaa jäsenkalenteri 2024 LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan marraskuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu Pölkky Kuusamon yleispelaaja Carlyle Nusbaum ja Hurrikaani-Loimaan passari Santeri Välimaa. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain Mestaruusliigan miesten ja naisten parhaan. Mobiilijäsenkortissa vapaalippu Mestaruusliigan otteluun. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ mestaruusliiga JÄSENETU Jos olet jo aikaisemmin tilannut Teollisuusliiton kalenterin, saat sen myös tänä vuonna automaattisesti. Jos et, se onnistuu eAsioinnissa. Tilaa: www.teollisuusliitto.fi/ jasenkalenteri Jäsenkalenterin voi tilata myös puh. 020 690 446 tai jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi tai aluekeskuksissa (www.teollisuusliitto.fi/toimintaalueet ). Tilaa kalenteri vuoden loppuun mennessä! Kalenterit toimitetaan viimeistään tammikuun aikana. Jenni Matikainen on 26-vuotias laitoshuoltaja, joka on toiminut työpaikkansa osaston luottamushenkilönä sekä ammattiosaston nuorisovastaavana ja hallituksen jäsenenä. tekijälehti.f i JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Nyt on tärkeää päivittää jäsentietoja! eAsioinnissa, www.teollisuusliitto. fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Vuonna 2024 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti. Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2024 postitetaan itsemaksaville jäsenille viikolla 51. ? Jäsenpalvelut toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! TAPAHTUMAT SAK:laiset ammattiliitot järjestävät yhteisen valtakunnallisen #PainavaSyy-toimintapäivän 14.12. Katso toimintapäivän toritapahtumat ja muut alueelliset tilaisuudet: www.sak.fi/painavasyy ymmärrys lisääntyy. Ihmiset huomaavat, että ammattiliitto tarkoittaa yhdessä olemista, Matikainen toteaa. AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA Tekijä_2023_12_sisus.indd 47 Tekijä_2023_12_sisus.indd 47 5.12.2023 14.23 5.12.2023 14.23
48 Tekijä 12/2023 Medlemsavgiften en procent I ndustrifackets fullmäktige samlades till kongressperiodens första möte i Helsingfors 28–29.11. Medlemsavgiften för år 2024 ska fortsättningsvis ligga på en (1) procent av inkomsten, beslöt fullmäktige. Priset innehåller även medlemsavgiften i arbetslöshetskassan. I år har priset per månad legat på åtta euro. Priset förväntas ligga på samma nivå även under år 2024. Återbetalningen till fackavdelningarna stannar också fortsättningsvis på 0,18 procent. Medlemsavgiften till fackavdelningarna återbetalas inte om fackavdelningen inte har godkänt modellstadgarna för förbundet god och registrerat dem hos Patentoch registerstyrelsen. Medlemsavgiften i Industrifacket år 2024 är en procent och det innefattar också medlemsavgiften i A-kassan. Industrifacket vill också stärka intressebevakningen för anställda med utländsk bakgrund. ARBETSGRUPP ANTTI HYVÄRINEN, PETTERI RAITO, TIIA KYYNÄRÄINEN OCH JOHANNES WARIS FOTO TUUKKA RANTALA INDUSTRIFACKETS FULLMÄKTIGE Med stängda ögon och saxen i hand går regeringen fram, sade ordförande Riku Aalto på Industrifackets fullmäktigemöte. Tekijä_2023_12_sisus.indd 48 Tekijä_2023_12_sisus.indd 48 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
Fackavdelningen ska heller inte utan godtagbara skäl underlåtit att lämna in de stadgeenliga funktionärsanmälningarna senast 29.2.2024. Fackavdelningens styrelse måste vara vald i enlighet med stadgarna för att återbetalningen av medlemsavgifterna ska kunna genomföras. Grunderna för återbetalningen av medlemsavgiften ska förnyas under nästa år. Målet är att återbäringen på ett bättre sätt än i nuläget ska stöda fackavdelningarnas aktiviteter. MÅLSÄTTNINGAR 2024 Tyngdpunkterna i Industrifackets verksamhet 2024 är att förbättra organisering och medlemsrekryteringen, förstärka förtroendemannaorganisationen och förbättra förutsättningarna för intressebevakning för utländsk arbetskraft. Fullmäktige kräver hårdare åtgärder Effekterna av regeringen Orpos inplanerade försämringar i arbetstagarnas anställningsvillkor, rättigheter och utkomst diskuterades på fullmäktigemötet. Industrifackets fullmäktige vädjade för en enad fackföreningsrörelse. Endast ett FFC som står enat utgör en samhällelig kraft som kan tvinga regeringen till att ta ett steg tillbaka från en politik som gör livet sämre för arbetstagarna. Industrifackets fullmäktige var enhällig i åsikten om att förbundet måste ta till ytterligare stridsåtgärder för att motarbeta regeringens nedskärningar. Stridsåtgärderna ska vara märkbart mer omfattande än det som förbundet genomfört under hösten. SAGT PÅ FULLMÄKTIGEMÖTET: SARI KORKEE Kemisektorn, Tammerfors, Sidoste ”Vi jobbar en konjunkturkänslig bransch med en del permitteringar och därför kommer alla nedskärningar i det inkomstrelaterade utkomstskyddet att beröra oss. Dessutom kan det bli svårt att få nya medlemmar om arbetsvillkoret blir tolv månader i stället för nuvarande sex månader.” JARI TOHU Teknologisektorn, Brahestad, SSAB Europe ”Det som väckt diskussion på jobbet är våra stridsåtgärder som inte verkar få någon effekt. Vi är redo att ta till hårdare åtgärder. Såklart finns det av dem som tänker annorlunda. Men det verkar som om det på fältet fortfarande finns av dem som inte har på det klara vad regeringens nedskärningar egentligen innebär. När man snackar med dem är de ändå av den åsikten att något måste göras.” EINARI GRÖNBERG Kemisektorn, Borgå, Borealis Polymers ”Det borde pratas mer om att regeringen vill ge icke-organiserade arbetsgivare samma rätt till att avtala lokalt på arbetsplatserna. Det skulle leda till att allt färre företag organiserar sig i arbetsgivarförbund och via det ryker så småningom de allmänbindande kollektivavtalen och arbetsvillkoren blir sämre.” Avsikten är att vända trenden och få antalet medlemmar som står till arbetsmarknadens förfogande att växa. Avsikten är att vända trenden och få antalet medlemmar som står till arbetsmarknadens förfogande att växa. Industrifacket vill också prioritera att studerande som siktar på arbete inom förbundets avtalsbranscher ska kontaktas redan under studietiden, bl. a genom mer resurser till att sprida information på läroanstalter och bland studerande. Industrifacket har även som mål att stärka förtroendemannaorganisationen så att man på alla företag som anställer mer än 20 personer väljer en förtroendeman och ser till att ersätta varje förtroendevald som lämnar sitt uppdrag. Industrifacket vill också stärka intressebevakningen för anställda med utländsk bakgrund. Förbundet kommer att satsa på medlemsrekrytering bland den brokiga skara som utgör gruppen arbetstagare med utländsk bakgrund. Hermes-appen utvecklas och mängden utbildning och service på engelska ökar. 12/2023 Tekijä 49 PÅ SVENSKA Tekijä_2023_12_sisus.indd 49 Tekijä_2023_12_sisus.indd 49 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
PE KK A EL O M A A PA TR IK LI N D ST RÖ M JO H A N N ES TE RV O PA TR IK LI N D ST RÖ M #V äg an de Sk äl 14.12 #VägandeSkäl Fackcentralen FFC och medlemsförbunden ordnar en gemensam #VägandeSkäl-dag i hela landet torsdagen 14.12. Kolla programmet på www.sak.fi/sv/vagande-skal 50 Tekijä 12/2023 29.11 Marimekko, Helsingfors 22.11 Fiskars Finland, Raseborg 22.11 SBA Interior, Raseborg 14.11 Elho och Amada Automation Europe, Pedersöre – Regeringen vill ha bort den första avlönade sjukdagen. Då skulle folk komma sjuka till jobbet och smitta de andra. Vi har redan nu en så hög arbetsmoral här att folk kanske inte stannar hemma med småflunsor, säger Jasmin Sihvo, huvudförtroendman på Marimekkos tygtryckeri. Huvudförtroendeman Jarmo Partanen, Jaana Koskisalo, arbetarskyddsfullmäktige Reija Mettovaara och Miia Korhonen var strejkvakter på Fiskars fabrik i Billnäs. – Den här strejken ger säkert synlighet. Jag tror nog ändå att det blir fler åtgärder i framtiden mot regeringsprogrammet som regeringen skrivit tillsammans med arbetsgivarna, säger huvudförtroendeman Jarmo Partanen. Huvudförtroendeman Tom Lundström och Richard Nyman har tagit sig in i värmen i kafét på bensinstationen efter en morgon i strejkvakten. Lundström kritiserar regeringens planer på att skära i barnförhöjningarna i utkomstskyddet för arbetslösa. – Tänk dig en ensamförsörjare som har tre barn. Inkomsterna minskar men hyran och räkningarna minskar ju inte. Tvärtom. Erica Wiss och Oliver Kontiainen har jobbat på Elho i fem år. Båda deltog för första gången i en strejk. – Man måste ju stå emot när någon försöker trycka ner en, säger Kontiainen. – Som jag ser det så strejkar vi för hela landets bästa. Regeringen borde i stället satsa på välmående i arbetet. Nu kommer människorna bara att få det sämre på grund av nedskärningarna. Folk mår dåligt, priserna har stigit och det blir en negativ trend, säger Markus Edström, som jobbar på Amada. + MER STREJKSTÄMNING på www.tekijalehti.fi/ svenska ”Vi strejkar för hela landets bästa ” Industrifacket ordnade under fyra veckor i november punktstrejker i protest mot regeringens planer på nedskärningar och åtstramningar av arbetstagarnas rättigheter. Strejkerna pågick i en dag. Tekijä_2023_12_sisus.indd 50 Tekijä_2023_12_sisus.indd 50 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
12/2023 Tekijä 51 PÅ SVENSKA Kollektivavtalet för växthusarbetare på vietnamesiska O rsaken är det betydande antalet arbetstagare med vietnamesisk bakgrund som arbetar inom växthusproduktionen i Österbotten. Ifjol uppdagades misstänkta fall av ocker och utnyttjande av arbetskraft inom branschen. Åtalsprövningen pågår fortfarande i det så kallade Närpes-fallet. – Vi godkänner inga former av exploatering. Som kollektivavtalsparter vill vi på alla sätt främja rättvisa i arbetslivet och förebygga exploatering, konstaterar Riikka Vasama, avtalsexpert vid Industrifacket, och Kristel Nybondas, vd vid LAF. Industrifacket och LAF har redan gett ut sina gemensamma kollektivavtal på olika språk. Förutom på finska, svenska och vietnamesiska finns kollektivavtalet för trädgårdsbranschen också översatt till engelska, ukrainska och ryska. – Vår erfarenhet är att en stor del av trädgårdsbranschens arbetstagare med utländsk bakgrund fortfarande varken vet vad ett kollektivavtal är eller känner till innehållet. För att få bort utnyttjandet i branschen krävs det ändå mer än bara kunskap om de gemensamma spelreglerna: de ska också följas, säger Vasama. Industrifacket och Landsbygdens arbetsgivareförbund LAF har låtit översätta kollektivavtalet för trädgårdsbranschen till vietnamesiska. Industrifackets avtalsexpert Riikka Vasama berättar om trädgårdsbranschens avtal i Närpes 20.11. RO N N Y N O RR G Å RD 1 I CÁC QUY ??NH CHUN G ?i?u 1. Các ngành ngh? ???c áp d?ng 1. B?n h?p ??ng v? ?i?u ki?n làm vi?c này chi ph?i c? n??c và các quy ??nh c?a nó ???c tuân th? trong t?t c? các m?i quan h? lao ??ng gi?a các thành viên doanh nghi?p ho?t ??ng trong ngành làm v??n tr?c thu?c Liên ?oàn các ch? doanh nghi?p vùng nông thôn và các công nhân ?ang làm vi?c t?i nh?ng c? s? doanh nghi?p này. B?n h?p ??ng ???c áp d?ng cho: ? các doanh nghi?p ?ang hành ngh? canh tác tr?ng hoa, cây xanh, rau c?, cây gi?ng và n?m ? các doanh nghi?p ?ang hành ngh? ch?m sóc và cho thuê hoa và cây xanh ? t?i các khu bán hoa và trung tâm cây xanh, n?i mà vi?c ch?m sóc cây chi?m ph?n quan tr?ng trong ho?t ??ng c?a doanh nghi?p ? trong vi?c bán l? và s? các s?n ph?m làm v??n nh? là m?t ph?n ho?t ??ng c?a doanh nghi?p t?t c? các công nhân c?a doanh nghi?p n?m trong ??a bàn ho?t ??ng c?a b?n h?p ??ng, ngo?i tr? các ng??i ch? có quy?n hành quy?t ??nh nh?ng ?i?u ki?n làm vi?c liên quan ??n các công nhân. 2. M?t ph?n c?a b?n h?p ??ng các ?i?u ki?n làm vi?c này tuân th? theo các h?p ??ng gi?a nh?ng nghi?p ?oàn ?ã ký tên, bao g?m 1) h?p ??ng v? ?ào t?o 2) h?p ??ng v? ng??i ??i di?n tín nhi?m c?a công nhân 3) h?p ??ng v? ho?t ??ng chung cho công tác b?o h? lao ??ng. ?i?u 2. Quy?n gia nh?p Ng??i ch? và các công nhân có quy?n t? do quy?t ??nh vi?c gia nh?p các t? ch?c nghi?p ?oàn. ?i?u 3. Ngh?a v? làm vi?c trong tr?t t? 1. B?n h?p ??ng lao ??ng này ràng bu?c các liên ?oàn ?ã ký tên và các h?i ?oàn d??i quy?n c?a chúng , c?ng nh? các ng??i ch? và công nhân ?ang là thành viên c?a các h?i ?oàn này trong th?i gian b?n h?p ??ng có hi?u l?c. 2. Vi?c ?ình công, phong t?a, t?m ng?ng ho?t ??ng, hay các bi?n pháp khác t??ng ???ng v?i chúng , v?i m?c ?ích nh?m t?o ra nh?ng thay ??i vào b?n h?p ??ng này, ?? th?c hi?n các yêu c?u ?i ng??c l?i v?i b?n h?p ??ng này, hay ?? gây s?c ép cho phía ??i ph??n g ph?i th?c thi b?n h?p ??ng theo m?t cách nào KOLLEKTIVAVTALET TEXT JOHANNES WARIS Inom växthusnäringen arbetar omkring 5 500 löntagare, av vilka mer än hälften är av utländsk bakgrund. I Finland förekommer en omfattande produktion året runt, men säsongsbetonat arbete är ändå vanligt och antalet visstidsanställningar är större än antalet fastanställningar. Den 20 november ordnade Industrifacket och LAF ett gemensamt infomöte i Närpes för arbetstagare och arbetsgivare inom trädgårdsbranschen. Drygt 70 personer, både arbetstagare och arbetsgivare, deltog i tillfället som gick på svenska, finska och vietnamesiska. – Jag skulle säga att det var ett väldigt bra möte och deltagarna ställde flera goda frågor. Bland annat var de mycket intresserade av ”pekkasdagarna” eller utjämningsdagarna, säger Vasama. Förutom Vasama deltog också Industrifackets regionombudsman i Österbotten, Ronny Norrgård. Vasama säger att följande steg är att utveckla innehållet i mobilappen Hermes på vietnamesiska under nästa år. I appen ska det i framtiden finnas lättläst information om Industrifacket och arbetsvillkoren i olika branscher på åtta språk. ? ? 5– 9.2.2024 Grundkursen för förtroendemän, Murikka ? 24.2 Startkurs för nyvalda arbetarskyddsfullmäktige, Vasa Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo: teollisuusliitto. etapahtuma.fi/kurssikalenteri Kräver nätbankskoder eller mobilcertifikat. SVENSKSPRÅKIGA KURSER OCH EVENEMANG Tekijä_2023_12_sisus.indd 51 Tekijä_2023_12_sisus.indd 51 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa 22.12.2023 klo 12:00 — 2.1.2024 klo 10:00 Tarkemmat tiedot kotisivuiltamme A-kassa.fi AUKIOLO VUODENVAIHTEESSA Kassa on kiinni Kassan är stängd Tekijä_2023_12_sisus.indd 52 Tekijä_2023_12_sisus.indd 52 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
12/2023 Tekijä 53 IN ENGLISH Harsh plans aimed at immigrants IMMIGRATION The Government Programme of Finland's right-wing government is a barter-like arrangement between the two major Government parties, the National Coalition Party and the Finns Party. The Coalition Party got major changes favouring employers in the labour laws, like limiting the right to strike, and radical cuts in welfare. The Finns Party got a long list of changes to make life more difficult for foreign people living in Finland. Proposals for such new legislation have not been formulated yet. However, the Government Programme lists several pages of measures that would negatively affect foreign born people living in Finland or planning to move here. One startling change is that those holding work-based residence permits must find a new job within three months if the previous job ends. If not, he or she must leave the country, even after living and working in Finland for a long time. Employers must notify the authorities of a termination of employment of people with work-based residence permits. If not, they will be penalised. In the future, to obtain a residence permit an employed person must earn the minimum defined in the sector's collective agreement, but at least 1,600 euro gross income a month. For a permanent residence permit, one must have lived six years in Finland. That has to include two years work without a prolonged period of unemployment benefit or social assistance. Also, there will be a language test in Finnish or Swedish. With an income of more than 40 000 euro a year or academic degree it is possible to get the residence permit after four years in Finland. For naturalisation, the required time to live in Finland is to be extended to six years. There will be a quiz-like citizenship test and a language test. The government also plans to separate immigrants' social security from that of Finns. Read: to cut social security for immigrants. This idea might still run into constitutional problems and fail. Those illegally in the country will have no right to health care, except in cases of emergency. ? The Finnish rightwing Government is led by PM Petteri Orpo (the National Coalition Party, left) and the Minister of Finance Riikka Purra (the Finns Party, right). + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english Compiled by Heikki Jokinen Strange threemonths rule RESIDENCE PERMIT The Orpo-Purra Government plan to expel those with work-based residence permits who are out of work for three months comes in for a lot of criticism. Not only from trade unions, but also from employers and the public sector. This is right, as the rule would be not only cruel but also stupid. In many cases, we are speaking of people who have been here for a long time and do work that is very much in demand. When a job suddenly comes to an end, three months is quite a short time to find a new job. The employment process with applications, interviews and decision-making easily takes that long. At the same time, many companies and public services complain of a shortage of labour. Moreover, the Government Programme also wants to introduce a target country model for labour migration. These are India, the Philippines, Brazil and Vietnam. However, their citizens do have other alternatives than far-away Finland, too. What this would mean in practice, remains to be seen. The Industrial Union is, as always, supporting workers rights and all members regardless of their origin. This work takes place every day from shopfloor to political decision-making. LE H TI KU VA / M A RK KU U LA N D ER Tekijä_2023_12_sisus.indd 53 Tekijä_2023_12_sisus.indd 53 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
ERKKI SINISALO Kärkölä Erikoisvikamies Kone Hissit Oy HARRASTAJA HARRASTAJA Erikoisvikamies Erkki Sinisalo Kärkölästä pitää perheensä kirjaimellisesti leivän syrjässä. Hän leipoo pari kertaa viikossa vaaleaa ja tummaa leipää itse tekemästään hapanjuuresta. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT ANNIKA RAUHALA Tuore leipä vei mennessään Tekijä_2023_12_sisus.indd 54 Tekijä_2023_12_sisus.indd 54 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
T uoreen leivän tuoksu täyttää kahvihuoneen Erkki Sinisalon työpaikalla Hyvinkäällä, kun hän leikkaa edellisenä päivänä leipomaansa hapanjuurileipää. – Olen viimeisen kolmen vuoden aikana ostanut kaupasta kolme leipää, hän laskee. Parasta hapanjuurileivän leipomisessa on Sinisalon mukaan tuoksu ja tuore leipä. – Se on ihan älyttömän hyvää, ja ainakin minun mahalleni se on parempaa kuin kaupan leipä, jossa on usein käytetty hiivaa. Jo ensimmäinen hapanjuurileipäni oli ihmeellisen hyvää. Sinisalo leipoo leipää pari kertaa viikossa. Ruisleivän hän paistaa yleensä viikonloppuna. Vaaleaa leipää hän saattaa leipoa viikolla useammankin kerran, koska se valmistuu nopeammin kuin ruisleipä. Yksi hänen bravuureistaan on kreikkalainen maalaisleipä. – Perjantaisin leivon usein patonkia. Se menee meillä kuin kuumille kiville. INNOITUS ESPANJASTA Kärkölässä asuva Sinisalo innostui leivän leipomisesta keväällä 2020, kun hän keskusteli Espanjassa asuvan suomalaisen kaverinsa kanssa. – Kaverilla oli kaksi lasipurkkia uunissa ja hän totesi, että siellä se muhii. Kysyin, että mikä ihme sinulla siellä muhii, ja hän vastasi, että leipäjuuri. Sinisalolle selvisi, että Espanjasta saa ruisjauhoja, mutta ei hiivaa, ja siksi hänen kaverinsa leipoo ruisleivän leipäjuuren avulla. Sinisalokin päätti kokeilla. Hän liittyi Facebookin Hapanjuurileipurit-ryhmään, löysi sieltä ohjeet ruisjuuren tekemiseen ja eikä aikaakaan, kun hänenkin uunissa muhi leipäjuuri. Sen kanssa ei kannata hötkyillä, Sinisalo sanoo. – Juuren täytyy antaa tekeytyä ajan kanssa. Minulla se oli viikon uunissa pelkkä valo päällä, kunnes huomasin, että siinä on elämää. Sitten aloin ruokkia sitä säännöllisesti jauhoilla. ”EI PIKARUOKAA” Ruisleivän leipomisen Sinisalo aloittaa laittamalla juuren, jauhot ja veden hapattumaan runsaaksi vuorokaudeksi. – Sitten lisään jauhoja, annan niiden tekeytyä neljä tuntia, lisään loput jauhot ja suolan ja annan taikinan tekeytyä vielä noin kaksi tuntia ennen kuin leivon limppuja tai reissareita. Ennen taikinan alustamista Sinisalo ottaa talteen juuren seuraavaa leipää varten. – Hapanjuuri vain paranee vanhetessaan, hän kertoo. Leivät ovat uunissa tunnin, mutta valmiita ne ovat vasta seuraavana päivänä. – Ruisleivät täytyy laittaa yöksi vielä pyyhkeen sisään tekeytymään. Tämä ei ole mitään pikaruokaa. Monelle juurileivän leipominen on liian hidasta, mutta minulle se sopii. VARMUUSKOPIO JUURESTA Vaaleaa leipää varten Sinisalolla on oma juuri. Sen hän käänsi ruisjuuresta ruokkimalla sitä ruisjauhojen sijaan vehnäjauhoilla. Leipäjuuriaan Sinisalo säilyttää lasipurkissa jääkaapissa. – Otin varmuuden vuoksi niistä varmuuskopiot ja kuivatin molempia. Nyt saan herätettyä juuren uudelleen henkiin, jos se sattuisi jostain syystä pilaantumaan. Hapanjuurileipä säilyy Sinisalon mukaan paremmin kuin kaupan leipä. Kun sen leikkuupinnan laittaa leikuulautaa vasten, leivän pinta pysyy rapeana ja sisus pehmeänä, hän vinkkaa. Sinisalo suosittelee hapanjuurileivän leipomista kaikille, joilla on vähänkään mielenkiintoa aloittaa jotain uutta. – Annan mielelläni juurta. Olen lähetellyt sitä Oulua myöten entiselle työkaverille, jolla on eläkkeellä ollessa aikaa leipoa. Hän on ollut mielissään. Osansa Sinisalon harrastuksesta saavat myös nykyiset työkaverit. – He toimivat koekaniineina, kun kokeilen jotain uutta ohjetta, koska rouvalta en välttämättä saa rehellistä vastausta. SETSUURIA JOULUKSI Jouluksi Sinisalo leipoo saaristolaisleipää ja setsuuria. Molemmissa on piimäpohja. Erityisesti setsuuri vetää häntä puoleensa, koska se vaikuttaa tummalta leivältä, vaikka onkin vaalea. – Viime jouluna setsuurista jäi jotain puuttumaan. Olisin halunnut siitä vähän makeamman. Täytyy tarkastella ohjetta, että kuinka paljon siirappia pitää laittaa ja missä vaiheessa. Ennen pyhiä Sinisalo aikoo tehdä testileivän, jotta setsuurista tulee tänä vuonna riittävän makea. Hänen joulusetsuuriinsa kuuluvat myös kuminansiemenet. – Ne maistuvat hyvältä joululeivässä. Vaikka Sinisalo onkin ahkera leipoja, pullaa hän ei leivo vieläkään. – Se on emännän hommia. ? VAPAALLA Tuore leipä on hyvä tuliainen. Vien leipiä isälleni ja kavereilleni, kun menen kylään, kertoo hapanjuurileivän leipomisesta innostunut Erkki Sinisalo. Kun lateksihanska täyttyy juuren tuottamasta kaasusta, se on merkki leivontavalmiista juuresta. >> >> 12/2023 Tekijä 55 Tekijä_2023_12_sisus.indd 55 Tekijä_2023_12_sisus.indd 55 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
Turva käden ulottuvilla – kolme hyvää syytä ladata TaskuTurva Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Reissukaveriksi kannattaa ladata TaskuTurva. Se on Turvan oma mobiilisovellus, joka auttaa, jos reissussa sattuu tai tapahtuu. Teollisuusliitto on vakuuttanut jäsenensä Turvan matkustajavakuutuksella. Matkavakuutuskortti kulkee kätevästi mukanasi TaskuTurva-sovelluksessa. Lataa TaskuTurva-sovellus puhelimeesi ja tarkista, millaisen vakuutusturvan liittosi tarjoaa juuri sinulle. Katso etusi osoitteesta turva.fi/teollisuusliitto Nyt on viimesen päälle huikee reissu tiedossa! Latasin jo TaskuTurvankin puhelimeen, kaiken varuiksi... Sattuiko tapaturma? TaskuTurva auttaa! Liittosi on vakuuttanut jäsenensä tapaturmavakuutuksella ja TaskuTurva-sovellusta näyttämällä pääset hoitoon omaa rahaa käyttämättä! Etu koskee työmarkkinoiden käytettävissä olevia jäseniä ja opiskelijajäseniä. Tutustu turva.fi/teollisuusliitto Turvaa tien päälle TaskuTurvasta löydät toimintaohjeet ja lähimmän korjaamon. 1. 2. 3. Ota reissukaveriksi TaskuTurva Liiton matkavakuutuskortti ja luotettavan lääkärin yhteystiedot mukanasi maailmalla. Lataa nyt TaskuTurva-sovellus mukaan matkaasi turva.fi/lataa Tekijä_2023_12_sisus.indd 56 Tekijä_2023_12_sisus.indd 56 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
12/2023 Tekijä 57 HISTORIA Kuva F.E.Fremling/Työväen Arkisto Teksti Marita Viinamäki/Työväenmuseo Werstas VAPAALLA H el si ng in ty öv äe nt al on ju hl as al i ol i tä yn nä ilo is ta ju hl ak an sa a, ku n vi et et ti in La si ja Po sl iin it yö vä en Li it on pi kk uj ou lu a. M yö s la ps ia ol i tu ot u m uk aa n ju hl im aa n. Pi kk uj ou lu ja on us ei n vi et et ty m yö s ty ön te ki jö id en ke sk en ja oh je lm aa n on ku ul un ut m on en la is ia hu pa ilu ja , to nt tu ta ns se ja , nä yt el m äe si ty ks iä ja jo ul up uk in vi er ai lu ja . So ta -a rk ee n va lo is a jo ul uj uh la to i va rm as ti m yö s ka iv at tu a vi rk is ty st ä. V U O N N A 19 43 Tekijä_2023_12_sisus.indd 57 Tekijä_2023_12_sisus.indd 57 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
58 Tekijä 12/2023 PULMAT Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU Taukovisa Hallitusohjelman mukaan yksittäinen työntekijä voisi saada laittomaksi todettuun lakkoon osallistumisesta A) diplomin B) ei mitään seuraamuksia C) nuhtelun D) 200 euron sakon Työehtosopimuksen palkankorotusten ja toteutuneen ansiokehityksen välinen ero on nimeltään A) Palkkapoikkeama B) Palkkaliukuma C) Palkkaluisuma D) Palkkalipeämä Mediaanipalkka Virossa on noin A) 1 000 €/kk B) 1 500 €/kk C) 2 000 €/kk D) 2 500 €/kk Minkä puolueen symboli on leppäkerttu? A) kristillisdemokraattien B) vihreiden C) LiikeNytin D) RKP:n Suomen yleisin sukunimi on A) Mäkinen B) Nieminen C) Virtanen D) Korhonen Kenen nimipäivä on joulupäivä? A) Aatamin B) Eevan C) Marian D) ei kenenkään Korvatunturi sijaitsee A) Savukoskella B) Sodankylässä C) Inarissa D) Rovaniemellä Usain Boltin vuonna 2009 juoksema 100 metrin maailmanennätys on A) 9,76 B) 9,65 C) 9,58 D) 9,49 Miten moni seura haki lisenssiä jääkiekon SM-liigaan kaudelle 2024–25? A) 15 B) 16 C) 17 D) 18 Kuvan mailalla pelataan Irlannissa suosittua urheilulajia. Mikä laji on kyseessä? A) kriketti B) kroketti C) curling D) hurling KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: D B B D D D A C C D 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10 Tekijä_2023_12_sisus.indd 58 Tekijä_2023_12_sisus.indd 58 5.12.2023 14.24 5.12.2023 14.24
12/2023 Tekijä 59 WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 59 Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 59 4.12.2023 13.05 4.12.2023 13.05
Parempaa työelämää. Ilmoittautuminen käynnissä – toimi nopeasti! Lue lisää ja ilmoittaudu: suntessi.fi Onko sinulla Suomen paras TES-työpaikka? Etsimme jälleen sellaista Teollisuusliiton aloille kuuluvaa työpaikkaa, jossa asiat ovat niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta todella hyvin. Kilpailuaika 15.11.2023–31.1.2024. Haussa TES-työpaikka Suomen paras Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 60 Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 60 4.12.2023 13.05 4.12.2023 13.05