• Numero 1 / 2025 Työelämän kehittämisen erikoislehti 42 36 50 Ammattiopisto Tredun taitajat Lyonin MM-kisoissa Ergonomia kuntoon myös etätöissä: katso ohjeet Koodari Sini Visasta tuli leivontabloggaaja Kinuskikissa 15 Näin korona muutti työelämää – pysyvästi.
• 2 TELMA 1 ? 2025 K U V A L E N A D O N O F R IO N K O T IA L B U M I K U V A T JI R IN A A L A N K O KUVA JUSSI ESKOL A Yhteisöllisyys tukee työhyvinvointia Yhteisöllisyys tukee työhyvinvointia Ha Hainpoikanen on joskus näykkäissyt Korvien väliä pitää vielä muotoilla Täysihoitoloita oli yli 200 vuonna 1938 Ulkoilen eniten auringonlaskun aikaan NÄIN ENNEN Sata vuotta sitten vain harvat ja valitut pystyivät itse päättämään, missä töitään tekivät. TEKSTI JESSE KEMPE AMMAT TI Laura Vuorinen kertoo, millaista työtä tekee akvaristi. TEKSTI JUSSI ESKOLA SISÄLTÖ 1 2025 TEEMA 10 34
• 1 ? 2025 TELMA 3 K U V A JI R IN A A L A N K O Yhteisöllisyys tukee työhyvinvointia Yhteisöllisyys tukee työhyvinvointia Ha Hainpoikanen on joskus näykkäissyt Korvien väliä pitää vielä muotoilla Täysihoitoloita oli yli 200 vuonna 1938 Ulkoilen eniten auringonlaskun aikaan MA AILMALL A Lena Donofrio asuu Guamin paratiisisaarella keskellä valtamerta – ainoana suomalaisena. TEKSTI MALLA MURTOMÄKI 5 VUOT TA KORONASTA Teemajuttumme tarkastelee, miten Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu selviytyivät koronakriisin aiheuttamista mullistuksista. TEKSTI SUSANNA CYGNEL MINUN T YÖPÄIVÄNI Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään sopivimmat tavat tehdä töitä. TEKSTI MALLA MURTOMÄKI 5 Pääkirjoitus 6 Palat 15 Teema: 5 vuotta koronasta 26 Infografiikka 28 Minun työpäiväni 32 Näkökulma 34 Näin ennen: Luovuutta luonnon helmassa 36 Oppilaitosyhteistyö 42 Ergonomia 46 Maailmalla 50 Tämän oivalsin 52 Hyvinvointivinkit 56 Julkaisut 58 Huoneentaulu: Telma-lehden teema 60 sekunnissa 59 Pähkinät 15 28 46 Kannen kuvitus Nina Bäck
• 4 TELMA 1 ? 2025 Mitä mieltä olet tämän Telma-lehden jutuista? Lähetä palautetta osoitteeseen: telma@telma-lehti.fi. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme 3 kappaletta Finnkinon 57 euron arvoista sarjalippua. PAL AUTE telma@telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi #telma-lehti Kun keskustelet Telma-lehden jutuista somessa, lisää perään #telmalehti 1 2025 Getty Images Telma tulee työpaikalleni ja on ilahduttanut positiivisesti : lehti on ammattimaisesti suunniteltu ja valmistettu , ja siinä on aina jotain mielenkiintoista luettavaa. Ajankohtaista tietoa työelämästä. Hyviä näkökulmia tekoälyn vaikutuksista eri tilanteissa. Toisaalta jopa pelottava vaikuttamisen muoto päätöksenteossa ja tavallisen työntekijän ja kuluttajan elämään. Miten erottaa oikea väärästä? Siinä mielessä hienot nostot mm. faktantarkastajasta ja käsityöammateista vastapainona tekoälylle. Olen lukenut ja selaillut useana päivänä Telma-lehden numeroa 4. Nyt on sanottava, että olipa monipuolisia ja mielenkiintoisia juttuja lehti täynnä . Tekoälyjutut sekä jutut Marianna Valosesta ja sairaanhoitaja Sami Kinnusesta kiinnostivat paljon. Ammatinvaihto ja uudestaan koulutus aikuisemmalla iällä kiinnostaa . Hyvinkin ajankohtainen aihe monien lomautusten ja irtisanomisien aikana. Täyttä asiaa kannesta kanteen, ei mitään turhia mainoksia . Telma-lehti on aina tosi mielenkiintoinen sisällöltään ja visuaalisesti kivasti kuvitettu . Tekoäly-teemainen lehti oli odotettu numero . Oli myös mukavaa havaita, että kuviin oli kirjoitettu , jos nämä oli tehty tekoälyllä . Aina näin ei ole eri lehdillä, vaikka toivoisi olevan laajemminkin käytäntö. Lehti on ihan ok , kaikki jutut eivät kiinnosta .
• 1 ? 2025 TELMA 5 #telma-lehti Koronapandemian jälkimainingit: Työelämän muutos ja sen vaikutukset PÄ ÄKIRJOITUS Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut työelämä hyvä vai huono asia? Etätyön kannattajat puhuvat vapaa-ajan ja työn tasapainon uudesta ajasta, arjen helpottumisesta, turhan toimistolle tulemisen välttämisestä ja tehokkuuden kasvamisesta. Toisaalta työyhteisöjen merkityksen heikentyminen, esihenkilötehtävien vaikeutuminen ja jatkuvan etätyön haittapuolien esiin työntyminen ovat huolenaiheita. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Heijastusvaikutus koko työyhteisöön on ilmeinen, sillä esimerkiksi uusien työntekijöiden kiinnittyminen yhteisiin arvoihin ja työyhteisöön sekä mahdollisuus toisilta oppimiseen kärsivät osan tiimistä ollessa aina etänä. Pitää huomata, että keskustelu etätyön ja lähityön suhteesta koskee vain osaa työssäkäyvistä. Esimerkiksi tehtaat, sairaalat, kaupat, julkinen liikenne ja turvallisuuden varmistaminen eivät pyöri ilman ihmisten fyysistä läsnäoloa ja niinpä työelämämme onkin tässä mielessä jakautunut. Timo Koskinen toimitusneuvoston puheenjohtaja Monet työyhteisöt ovat pystyneet sopimaan toimivista hybridityön malleista, mutta vastaavasti löytyy työpaikkoja, joissa asiaan suhtautuminen jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Lopulta työnantaja päättää, kuinka työtä suoritetaan, mutta parasta kuitenkin olisi, että ratkaisu, johon kaikki voivat sitoutua, syntyy yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa. Elämme työelämän ihmiskoetta, jossa oikeita ja vääriä vastauksia on hyvin vaikea määritellä. Etätyökeskustelussa on vastakkain minä ja me -asetelma – kenties vahvemmin kuin muussa työelämäkeskustelussa. Etäja hybridityö ovat varmasti tulleet jäädäkseen, mutta mittakaava on vielä avoin. Kun käymme keskustelua etätyön roolista ja sen hyvistä ja huonoista puolista, muistetaan pitää omien tunteiden rinnalla myös faktoja ja avointa mieltä koko työyhteisön edusta. Tästä Telma-lehdestä voit lukea muutoksista, joita koronapandemia on saanut aikaan työelämässä sekä ratkaisuista ja käytännöistä, joita työpaikat ovat muutoksen myötä ottaneet käyttöön. Hyviä lukuhetkiä! JULKAISIJAT Työturvallisuuskeskus Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki Puh. 09 616 261 Tuuli Vattulainen, viestintäasiantuntija Outi Heistman, viestintäpäällikkö Mikko Kuivalainen, viestintäja vastuullisuusjohtaja www.ttk.fi Työsuojelurahasto Kaisaniemenkatu 1 C, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Päivi-Maria Isokääntä, viestintäasiantuntija www.tsr.fi Päätoimittaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Toimitusneuvoston puheenjohtaja Timo Koskinen, Työturvallisuuskeskus Toimitus Genero Sisältöstrategi Katarina Cygnel-Nuortie Vastaava tuottaja Jouko Vuorela AD Tomi Metsä-Heikkilä Painopaikka UPC Print ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti) Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Osoitteenmuutokset www.telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Telma 2/2025 ilmestyy 7.5.2025.
• 6 TELMA 1 ? 2025 P A L A T Jussi Eskola 1 2025
• 1 ? 2025 TELMA 7 Lumitykki laulaa — On talvinen pakkasilta, ja Sveitsin hiihtokeskuksessa Hyvinkäällä lumitykit pyryttävät täydellä teholla. – Viime talvi oli huikean hyvä lumen kannalta, mutta nyt on ollut normaalimpaa Etelä-Suomen säätä, toimitusjohtaja Matias Petäistö kertoo. Hän työskenteli aiemman työuransa ammattisotilaana Puolustusvoimien palveluksessa. Nyt aseet ovat vaihtuneet lumitykkeihin. – Aika raakaa fyysistä työtä tämä on. Jatkuvaa päivystystä, kelivaihteluja ja tykkien siirtämistä. Kylmyys ja märät olosuhteet tuovat omat haasteensa, Petäistö toteaa ja suuntaa moottorikelkkansa rinnettä ylös seuraavalla tykille.
• 8 TELMA 1 ? 2025 Henkilöstön hyvinvointi ja työyhteisön toimivuus kuntoon käytettiin mm. henkilökohtaisia ja tiimikohtaisia tukikeskusteluja, workshoppeja sekä psykologin ja työnohjaajan tukikeskusteluja. Hankkeeseen osallistui koko henkilöstö ja ulkopuolisena asiantuntijana toimi Buustiimi oy. Hankkeen tulokset osoittavat, että yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat lisääntyneet, mikä on parantanut yrityksen työilmapiiriä. Innovatiiviset kehittämismenetelmät ja ennaltaehkäisevä tuki ovat olleet keskeisiä tekijöitä hankkeen onnistumisessa. FeelFulness-hankkeen menetelmät ja tulokset tarjoavat keinoja parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta, ja ne ovat sovellettavissa laajasti eri yrityksissä ja toimialoilla. K U V A G E T T Y IM A G E S Kuvitukset Nina Bäck PALAT TYÖSUOJELURAHASTO Itsevarmoista tyypeistä tulee johtajia – tempera­ mentti ja taloudelliset arvostukset ohjaavat ammatinvalintaa, kertoo Mikko Vaaramon Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastettu väitös­ tutkimus. Johtajiksi päätyvien tempera­ menttipiirteitä ovat uteliaisuus, impul­ siivisuus, energisyys ja itsevarmuus. Yrittäjillä korostuvat taloudelliset arvostukset, kuten korkea riskinottohalu. Temperamentti ja taloudelliset arvos­ tukset ovat tärkeä osa ammatinvalinnan ko­ konaisuutta taitojen ja koulutuksen rinnalla. LUE LISÄÄ HANKKEESTA WWW.TSR.FI: HAE NUMEROLLA 230455 ? Niparmi Sisälogistiikka oy toteutti FeelFulness-hankkeen, jonka avulla haluttiin parantaa henkilöstön hyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta. Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella. Hankkeen tavoitteena oli parantaa henkilöstön ymmärrystä omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista, yrityksen johtamissekä esihenkilökulttuuria, ehkäistä työssä uupumista ja kehittää vuorovaikutusta. Hankkeen teemoja olivat työyhteisön psykososiaalinen toimivuus, terveyden sekä työja toimintakyvyn edistäminen. Kehittämismenetelminä
• 1 ? 2025 TELMA 9 ? ? Kunta10-seurantatutkimuksen mukaan käänne parempaan näkyy kunta-alalla muun muassa työkuormituksen ja työnantajan vaihtoaikeiden vähentymisenä. Käännettä voi osaltaan selittää sote-uudistus. Uudistuksen myötä soteja pelastustoimen henkilöstö siirtyi Helsinkiä lukuun ottamatta kuntien palveluksesta hyvinvointialueille. – Kuntien henkilöstörakenteen muutos ei kuitenkaan selitä käännettä kokonaan. Myönteistä kehitystä on nähtävissä myös niissä ammattiryhmissä, jotka ovat jatkaneet kuntien palveluksessa, Kunta10-tutkimusryhmän tutkija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta huomauttaa. Huolestuttavaa tuloksissa on asiakasväkivallan kasvaminen. Entistä useampi erityisesti opetusja kasvatusalojen työntekijä raportoi asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa. Kasvua on havaittu vuoden 2020 koronarajoituksista lähtien. Uusia aineistoja ja koulutuksia työsuojelun yhteistoiminnasta ? Työpaikan turvallisuutta ja hyvinvointia ylläpidetään ja parannetaan yhteistoiminnassa. Työturvallisuuskeskuksen uudet tuotteet ja koulutukset tarjoavat käytännönläheisen avun työsuojelun yhteistoiminnan kehittämiseen. Tule mukaan oppimaan ja kehittämään työsuojelun yhteistoimintaa työpaikallasi! Työsuojelutoimikunnan vuosisuunnittelun työkalu Tämä työkalu auttaa työsuojelutoimikunnan vuosisuunnitelman teossa. Työsuojelun yhteistoiminta ja yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat ovat lakisääteisiä. Käsiteltäviä asioita ovat turvallisuus ja terveys, työkyky, työterveyshuolto, seuranta, perehdytys, riskienhallinta ja muutokset. Työsuojelun yhteistoiminnan tietokortti Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta. Tietokortissa kerrotaan, missä laajuudessa ja millä kokoonpanolla näitä asioita tulee käsitellä työpaikalla. Työsuojelun yhteistoiminnan maksuton verkkokurssi Maksuton Työsuojelun yhteistoiminta -verkkokurssi on suunnattu kaikille työsuojelutoiminnasta kiinnostuneille. Tällä kurssilla perehdytään siihen, mitä työsuojelun yhteistoiminta on ja miten sitä työpaikalla toteutetaan. Kurssilla saa tietoa myös eri rooleista työsuojelun yhteistoiminnassa. Kurssin välitehtävien avulla pääsee testaamaan opittua. Työsuojelun yhteistoiminnan hyvät käytännöt -koulutus Koulutuksessa käymme läpi työsuojelun yhteistoiminnan perusteita ja kuulet esimerkkejä työpaikkojen kehittämistä hyvistä yhteistyökäytänteistä. Tule mukaan vahvistamaan osaamistasi työsuojelun yhteistoiminnasta ja saamaan uusia ideoita yhteistoiminnan toteuttamiseen työpaikallasi. TYÖTURVALLISUUSKESKUS Työhyvinvointi on parantunut kunnissa K U V A G E T T Y IM A G E S LATAA TYÖKALU JA TIETOKORTTI: WWW.TTK.FI/AINEISTOT ILMOITTAUDU KOULUTUKSIIN: WWW.TTK.FI/KOULUTUS
• 10 TELMA 1 ? 2025 ? – Osa kaloista ei ota kontaktia lainkaan, mutta jotkut tunnistavat kasvot tai työpaidan värin, Laura Vuorinen sanoo. Jussi Eskola PALAT
• 1 ? 2025 TELMA 11 ? Millainen on akvaristin tavallinen työpäivä? ? Tarkkailemme, että laitteet toimivat, altaisiin tulee vettä ja eläimillä on kaikki ok. Valmistelemme ruokintoihin pakasteina tulevat kalat, simpukat ja ravut. Esimerkiksi meduusat ruokitaan kolmesti päivässä. Lisäksi on teknistä työtä. Altaissa on tietyt lämpötilat sekä happija suolatasot. Pesemme suodattimia ja puhdistamme altaita. On ihanaa, kun näkee työnsä kädenjäljen. Entä epätavallinen työpäivä? ? Eräänä päivänä näin, kun jättiläismustekala onnistui lopulta avaamaan lonkeroillaan purkin kierrekannen. Olin ihan tippa linssissä, ”ei hitsi, se avasi sen ihan itse”. Olimme harjoitelleet sitä aika kauan. Pieni mustekala oli saanut kannen auki ensimmäisellä yrittämällä ja napannut ravun suuhunsa. Joskus tällaiset erikoiset jutut jopa arkipäiväistyvät. Epätavallinen työpäivä on minulle pikemminkin sellainen, että kirjoitan tietokoneella raporttia tai täytän excel-taulukkoa. Miten päädyit akvaristiksi? ? Olen alanvaihtaja. Tein aiemmin myyjän ja pianonvirittäjän töitä. Päätin 35-vuotiaana lähteä opiskelemaan. Silloin oli vielä aikuiskoulutustuki. Nyt teen työn ohessa eläinten kouluttamisen ammattitutkintoa. Erikoistumisen aiheina ovat tursaat ja rauskut. Jos akvaristi etsii Suomessa työpaikkaa, vaihtoehtoja ei ole monia? ? Täällä Sea Lifessa meitä on neljä. Lisäksi on muutamia akvaristeja Kotkan Maretariumissa. Kuinka kauan olet työskennellyt Sea Lifessa? ? Tulin tänne viisi vuotta sitten harjoittelujaksolle. Ajattelin sen jälkeen, että olipa kivaa, mutta ei tänne aukea paikkoja, jäipähän mukavat muistot. Sitten kysyttiinkin kesä töihin. Nyt olen ollut täällä työn tekijänä kolmen vuoden ajan, josta noin puolet kokoaikaisena. Millaisia työturvallisuusasioita täällä täytyy huomioida? ? Esimerkiksi rauskulla ja siipisimpulla on myrkkypiikit. Sähköankerias on tietysti vaarallinen. Jos eläin pitää vaikka siirtää, se tehdään turvallisella haavilla ja suojavarusteita käyttäen. Suurinta osaa eläimistämme ei tarvitse pelätä tai erityisesti varoa. Joku hainpoikanen on joskus näykkäissyt. Hummeri voisi napsauttaa peukalon pois, mutta aika paljon silloin saisi sählätä. Lähinnä täällä voi kolauttaa päänsä tai polvensa, kun on ahdasta ja hämärää. Millaista vuorovaikutusta syntyy merenelävien kanssa? ? Mustekalat tunnistavat kädestä, kuka olet. Osa kaloista ei ota kontaktia lainkaan, mutta jotkut tunnistavat kasvot tai työpaidan värin. Korallimeriahven Rupert tulee tuijottelemaan minua ja seuraa perässä, jos vaihdan paikkaa. Minulle se näyttää sinisiä pilkkuja ja jollekin toiselle raitoja. Emme ole ihan varmoja, mitä tämä tarkoittaa. Unelmatyökin saattaa joskus muuttua raskaaksi? ? Joskus on päiviä, että on fyysisesti ihan poikki. Ei oikein lähde päivä käyntiin. Sitten kuitenkin mietin, missä olen töissä ja tajuan, että tämähän on ihan superupeaa. Tulen aamulla töihin ja ruokin meduusat ja rauskut. Kuinka moni muu tekee sitä työkseen? Laura Vuorinen Toimi aiemmin myyjänä ja pianon­ virittäjänä. Tekee parhaillaan eläinten kouluttamisen ammatti­ tutkintoa. Erikoistumisen aiheina ovat tursaat ja ravut. Töissä Sea Lifessa Linnanmäellä Helsingissä. Laura Vuorinen Akvaristi Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää. Teksti Jussi Eskola ERILAISET AMMATIT
• 12 TELMA 1 ? 2025 Jo joka 10. palkansaaja käyttää tekoälyä Reilulla neljänneksellä (28 %) palkansaajista oli työpaikalla käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, kuten chatbotteja, virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta, konenäköä, konekääntämistä tai koneoppimiseen perustuvaa data-analyysia syksyllä 2023. Lisäksi noin joka kymmenes oli itse tekemisissä tekoälyn kanssa. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen tuoreen työolotutkimuksen vastauksista. Elokuvaja tv-ala oireilee psyykkisesti Kuvitukset Nina Bäck Ainutlaatuinen 45 vuoden seurantaaineisto kertoo: matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi. Perttu Laakson väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuonija aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut. Jos panostuksia ei tehdä, niistä maksetaan myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisen ja sairauksien takia. ? Kuntien lähijohtajien työ on moninaista ja pirstaloitunutta, eikä lähijohtajilla ole aikaa riittävästi johdettavilleen, käy ilmi Eija Pienimäen Vaasan yliopistoon tekemästä henkilöstöjohtamisen väitöskirjasta. ? Psyykkinen oireilu on yleistä elokuvaja tv-alalla työskentelevillä. Riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuotannoissa oireilee psyykkisesti lähes kaksi kolmesta työntekijästä. Määrä on kolminkertainen muuhun suomalaiseen työikäiseen väestöön verrattuna. Oireilu käy ilmi Työterveyslaitoksen kyselystä, johon vastasi yli 600 alan ammattilaista. – Elokuvaja tv-alan tuotantojen työhyvinvointia ei ole aiemmin laaja-alaisesti kartoitettu Suomessa. Tiedossa on, että moni vaihtaa pois alalta, jolla työskentely saatetaan kokea vaativaksi. Siksi oli tärkeää kartoittaa nykytilaa ja päästä sen pohjalta kehittämään työhyvinvointia, erikoistutkija Päivi Vanttola ja erityisasiantuntija Heli Ansio Työterveyslaitoksesta kertovat. – Alan työntekijöiden työhyvinvointia koskevista haasteista on puhuttu jo pitkään, mutta tarkempaa tietoa ei ole ollut aikaisemmin saatavilla. Tutkimustuloksien avulla pääsemme vihdoin kehittämään alaa tutkitun tiedon pohjalta, sanoo työehtoasiantuntija Marika Väisänen Suomen Journalistiliitosta. Lähijohtajat liian kiireisiä kunnissa PALAT
• 1 ? 2025 TELMA 13 Työn joustavuus Työntekijät odottavat yhä enemmän joustavuutta työajoissa ja -paikoissa. Lyhyemmät työviikot, työaikapankit ja joustavat sopimukset ovat yleistymässä. . Perinteiset työajat Kiinteä kello 8–16 -työaika on vähentynyt, kun joustavat työajat ja työntekijälähtöiset työaikaratkaisut ovat lisääntyneet. Työn ja yksityiselämän tasapainon korostaminen Työntekijöiden hyvinvointiin ja palautumiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Yritykset tarjoavat hyvinvointiohjelmia ja mielenterveystukea. Selkeä rajaus työn ja vapaa-ajan välillä Työ ja vapaa-aika limittyvät yhä enemmän, erityisesti etätyön ja joustavien mallien takia. Tämä on kaventanut perinteistä työn ja yksityiselämän rajaa. Työtapaturmat vähenivät Palkansaajien työtapaturmasuhde aleni 2,2 % ja maatalousyrittäjien työtapaturmasuhde aleni 8,3 % vuonna 2022 edellisestä vuodesta. Työtapaturma on tapaturma, joka on sattunut omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla kotoa työhön ja päinvastoin tai työnantajan määräämän työtai asiointimatkan aikana. Palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus laski 4,3 % vuonna 2022 edellisestä vuodesta. Rakentamisen toimialalla oli korkein palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus (22,1 työpaikkatapaturmaa/milj. työtuntia). Informaatioja viestinnän toimialalla oli matalin palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus (0,7 työpaikkatapaturmaa/milj. työtuntia). Lähde: Tilastokeskus ? Pilvenvartija vastaa yritysten pilvipalveluihin tallennetun datan hallinnasta, suojaamisesta ja ylläpidosta. Hän varmistaa, että pilvipalveluihin tallennetut tiedot ovat turvassa kyber­ uhkilta, kuten hakkeroinnilta ja tietomurroilta. Hänen tehtä­ vänsä on yhä tärkeämpi, koska yhä useammat organisaatiot siirtävät toimintojaan pilvipalveluihin. NOUSUSSA LASKUSSA AMMATTINIMIKE TUTUKSI
• 14 TELMA 1 ? 2025 ? Työyhteisön valmennus: tehostetaan työyhteisön koulutusta ja ohjeistusta mielenterveyshaasteista työhön palaavan työntekijän kohtaamiseen. Koulutus voi sisältää tietoa työssä jaksamisesta ja sairausloman aikana tapahtuvasta yhteydenpidosta. Selkeä työhön paluun toimintamalli: tuotetaan toimintamalli, jossa kuvataan sairausloman aikainen yhteydenpito, työn muokkaamisen mahdolli suudet ja palaajan tuki toimet. Selkeä prosessi auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään, mitä työhön paluun yhteydessä tapahtuu. Mielenterveyttä tukevat käytännöt osaksi organisaatiokulttuuria: lisätään mielenterveyteen liittyviä koulutuksia ja resursseja kaikille työntekijöille, mikä voi lisätä ymmärrystä ja poistaa stigmoja. Tämä auttaa kehittämään avoimempaa ja kannustavampaa työilmapiiriä. Esihenkilöiden ja työterveyshuollon yhteistyö: sujuva yhteistyö työterveyshuollon ja esihenkilöiden välillä työhön paluun suunnittelussa varmistaa, että työhön palaajalle tarjotaan yksilöllistä ja oikea-aikaista tukea. Työtehtävien joustavuus: mahdollistetaan työn muokkaaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan (esimerkiksi työaikojen joustavuus, tehtävien priorisointi). Tämä lisää työhön palaajan turvallisuuden tunnetta ja tukee työn ja palautumisen tasapainoa. Kuvitukset Nina Bäck 5 x takaisin sorvin ääreen Yli 100?000 suomalaista sai Kelalta mielenterveyden häiriöihin perustuvaa sairaus­ päivärahaa vuonna 2023, mikä vastaa noin kolmea prosenttia työikäisestä väes­ töstä. Tässä Kuntoutussäätiön ehdotukset, jotka helpottavat heidän paluutaan työelämään. 3 5 4 2 1 PALAT Lähde: Kuntoutussäätiö
• 1 ? 2025 TELMA 15 K U V A N IN A B Ä C K Monipaikkainen työ Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin. Mitä ne ovat? Tutkija Juha Eskelinen kertoo. s. 21 Toimistotyö Vaikka läsnäolopakkoa ei olisikaan, välillä kannattaa suunnata työpaikalle. Tutkija Marja Känsälä on koonnut 10 syytä mennä toimistolle. s. 22 Läsnätyö Tutkija Tiina Saari on selvittänyt, millä tavalla 5K-malli auttaa teollisuuden työntekijöitä työpaikkansa kriisinhallinnassa. s. 25 1 2025 T E E M A Korona mullisti työelämän KORONAPANDEMIAN iskiessä maaliskuussa 2020 Suomen työelämä muuttui hetkessä: etätyöstä tuli normi, yritykset sopeutuivat uusiin käytäntöihin ja turvallisuus nousi ykkösprioriteetiksi. Telman teemajuttu tarkastelee, miten Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu selviytyivät kriisin aiheuttamista mullistuksista. Keskossa toimihenkilöt opettelivat sähköiset työkalut ennätysvauhdilla ja siirtyivät pandemian jälkeen hybridityömalliin, jossa yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Lukessa monipaikkainen työ oli arkea jo ennen pandemiaa, mutta yhteiset lähipäivät on otettu käyttöön tukemaan tiimihenkeä ja tiedon jakamista. Siivousalalla MTB-Siivouspalvelu kehitti nopeasti uusia ratkaisuja, kuten sähköstaattisen puhdistuksen, ja nosti hygieniastandardit pysyvästi uudelle tasolle. Miten nämä muutokset vaikuttavat työelämän tulevaisuuteen? Mitä yritykset oppivat korona-ajasta? Tämä juttu tarjoaa katsauksen siihen, miten poikkeusaika pakotti kehittämään uusia tapoja tehdä työtä – ja miten ne ovat muovanneet työyhteisöjä pysyvästi.
• 16 TELMA 1 ? 2025 TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA Koronapandemian puhkea misesta on kulunut viisi vuotta. Epidemian aikana etätyö yleistyi merkittävästi tartuntojen hillitsemiseksi, Getty Images Miten korona
• 1 ? 2025 TELMA 17 TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA mullisti työelämän? mutta nyt on hiljalleen palattu normaalitilaan. Mikä on nykyään normaali? Teksti Susanna Cygnel?
• 18 TELMA 1 ? 2025 TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA K ” Korona alkoi levitä Suomessa toden teolla maaliskuussa 2020, jolloin koko maa ajautui nopeasti poikkeustilaan. Hallitus määräsi kokoontumisille tiukkoja rajoituksia, joten kaikki tehtä­ viensä puolesta kykenevät työntekijät jäivät koteihinsa etätöihin. Tilastokeskuksen mukaan noin 60 prosenttia palkansaajista työsken­ teli etänä jossain vaiheessa pandemiaa, kun sitä ennen vastaava luku oli noin 14 prosenttia. Ilmassa leijui monia perustavia kysymyksiä, joihin kellään ei ollut vastauksia: ihmiset kantoivat huolta omasta ja läheistensä terveydestä, ja yrityksissä pohdittiin, miten työt saadaan nyt tehtyä turvallisesti. Kesko oli yksi niistä sadoista yrityk­ sistä, joissa muutokset tapahtuivat käytännössä yhdessä yössä pandemian puhjettua. Noin 5 000 henkilöä joutui oppimaan sähköisten palavereiden ja hybridityöskentelyn käytännöt muutamassa päivässä. Toki kaupan ja logistiikan töissä ei voitu jäädä etä töihin lainkaan. – Se, mikä aluksi oli selviytymistä, muotoutui nopeasti pysyväksi osaksi työkulttuuria, kertoo Keskon henkilöstö johtaja Matti Mettälä. Pandemian pahimman vaiheen jälkimainingeissa Keskon toimihenkilöt siirtyivät etätyöskentelystä hybridi­ Se, mikä aluksi oli selviytymistä, muotoutui pysyväksi osaksi työkulttuuria. nusten väheneminen – yhden tunnin työmatka viitenä päivänä viikossa voi vastata jopa kahden kuukauden työaikaa vuosittain. On siis luonnollista, että kaikkia Keskon toimihenkilöitä päätös kolmesta pakollisesta toimisto­ päivästä ei ilahduttanut. – Ymmärrämme, että ihmisillä on monia tarpeita etätyöhön, kuten etäisyys työpaikasta tai lasten aikaa vievät harrastukset. Teimme päätöksen kuitenkin yrityksen kannalta parhaaksi katsomallamme tavalla, Mettälä sanoo. Keskon työajoissa on laajat liukumat, jotka helpottavat esimerkiksi perheel­ listen arkea, ja yksilökohtaisia tarpeita huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. – Ja onhan meillä vielä ne kaksi mahdollista etätyöpäivääkin, Mettälä mainitsee. Valtaosa keskolaisista tulee Mettälän mukaan mielellään työpaikalle, ja läsnätyötä tehdään tällä hetkellä jopa hieman enemmän kuin hybridityösään­ nöt määrittävät. Yksi syy työpaikan imuun voi työkavereiden lisäksi olla modernit työtilat Helsingin Kalasatamassa, jonne Kesko muutti vain puoli vuotta ennen pandemian puhkeamista. Siellä on muun muassa ergonomiset työtilat ja ­kalusteet, kuntosali, oma ravintola ja työterveyspiste. Modernit sähköiset palaveriratkaisut ja vetäytymistilat otettiin hyötykäyttöön jo pandemian aikana. Vasta tulevaisuus näyttää, miten hyvin uudenlaiset työaikakäytännöt lopulta toimivat Keskossa. Mettälä myöntää, että Keskon johdon on päätöksissä ollut pakko luottaa omaan intuitioonsa, sillä tutkimustietoa asiasta on vielä hyvin vähän. – Toistaiseksi palaute on ollut myön­ teistä, mikä viestii siitä, että olemme oikealla tiellä, Mettälä pohtii. Monipaikkaisuus on kilpailuvaltti rekrytoinnissa Myös Luonnonvarakeskuksessa eli Lukessa on pohdittu viime aikoina, mikä olisi paras paikka tehdä töitä koronan jälkeen. työhön, jossa osa työstä tehdään etänä ja osa toimistolla. Aluksi tiimit sopivat työtavoista itsenäisesti, mutta sitten esihenkilöt alkoivat kaivata selvempiä linjauksia etä­ ja lähityöstä. Niinpä vuoden 2024 alussa Keskossa annettiin ohjeistus, jonka mukaan useimpien toimihenki­ löiden odotetaan tekevän kolme päivää lähityötä viikossa. Keskon johto perusteli päätöstään sil­ lä, että ihmiset ovat sosiaalisia olentoja. Läsnäolo vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukee uusien työntekijöiden sopeutu­ mista ja helpottaa esihenkilöiden töitä. – Uskomme, että ihmisten yhdessä pitäminen on työyhteisölle kriittisen tärkeää. Työnteko on ihmisten välistä toimintaa ja siihen tarvitaan yhdessä vietettyä aikaa. Pitkällä aikavälillä yhteisöllisyys varmasti myös tukee työhyvinvointia, Mettälä toteaa. Ainoina poikkeuksina kolmen lähityöpäivän säännöstä toimistotyössä Keskolla ovat IT­tiimit sekä talous­ ja HR­palvelukeskuksen työntekijät, joilla on viikossa vain yhden päivän lähityö­ vaatimus työn luonteen takia. Modernit työtilat houkuttelevat paikalle Työntekijöiden näkökulmasta jousta­ van etätyöskentelyn yksi suurimmista hyödyistä on matka­ajan ja ­kustan­ K U VA JI R IN A A LA N KO
• 1 ? 2025 TELMA 19 ” Työnteko on ihmisten välistä toimintaa ja siihen tarvitaan yhdessä vietettyä aikaa. – Pitkällä aikavälillä yhteisöllisyys varmasti myös tukee työhyvinvointia, Keskon henkilöstöjohtaja Matti Mettälä toteaa.
• 20 TELMA 1 ? 2025 – Tavoitteena on tasapaino, jossa yhdistyy työntekijöiden vapaus ja yhteisöllisyyden edistäminen. On selvää, että hybridityömalli sopii meille parhaiten, sanoo Luonnon­ varakeskuksen henkilöstö­ johtaja Mari Paloheimo.
• 1 ? 2025 TELMA 21 Luken työntekijöistä useat ovat tutki­ joita, ja monipaikkaisen työskentely­ mallin on todettu vastaavan parhaiten or ganisaation tarpeisiin – edelleen, sillä Lukessa laadittiin jo vuonna 2019 eli reilusti ennen koronaepidemiaa monipaikkaisen työn linjaukset. Monipaikkaisuudella tarkoitetaan, että työntekijä voi itse melko vapaasti valita työn tekemisen paikan. Monipaikkaisuus on nykyään merkittävä kilpailuvaltti rekrytoinnissa, ja Lukella se on jopa pakon sanelemaa, koska sillä on toimipaikkoja yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Henkilöstöjohtaja Mari Paloheimo uskoo, että jotkut ovatkin valinneet Luken työpaikakseen, koska se ei ole paikkakuntasidonnainen. – Tavoitteena on tasapaino, jossa yhdistyy työntekijöiden vapaus ja yhtei­ söllisyyden edistäminen. On selvää, että hybridityömalli sopii meille parhaiten, Paloheimo toteaa. Koska monipaikkainen työ oli Lukes­ sa arkipäivää jo ennen pandemian puh­ keamista, korona­aika ei tuonut suuria muutoksia organisaation toimintaan. Paloheimo kertoo, että vaikka joustavat linjaukset ovat myös koronan jälkeen tutkimusorganisaatioille tyypillisiä, jotain suuntaviivoja tarvitaan. – Ohjeistimme aluksi, että yhtenä päivänä viikossa olisi hyvä tulla toimistolle, mutta se koettiin enemmän suosituksena kuin velvoitteena. Siksi tarkensimme tätä ohjetta ja nostimme toimistolla käynnin minimivaatimuk­ sen kuuteen päivään kuukaudessa, Paloheimo kertoo. ”Monipaikkaisuus tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta valita työpaikkansa ja -aikansa organisaation antamien rajojen puitteissa. Jotta monipaikkainen työympäristö voi toimia, johdon ja henkilöstön tulee jakaa yhteinen näkemys sen merkityksestä ja toimintatavoista. Tarvitaan selkeät pelisäännöt: milloin työskennellään yhdessä toimistolla ja milloin etätyö on sallittua. Pelisäännöistä tulisi keskustella avoimesti työntekijöiden ja johdon kesken, jotta ne voidaan sovittaa yhteen yrityksen tavoitteiden kanssa. Pelkkä ylhäältä päin saneltu päätös voi aiheuttaa motivaatio-ongelmia. Sen sijaan tulisi tunnistaa tilanteet, joissa yhteisöllisyys ja yhdessäolo ovat tarpeen, ja toisaalta tilanteet, joissa itsenäinen työskentely etänä on tehokkaampaa. Tiimien kesken sovitut toimintatavat ovat usein hedelmällisiä. Kun suunnittelu perustuu tiimien tuntemiin työtehtäviin, ne voidaan sovittaa monipaikkaisen työn malliin ja organisaation tavoitteisiin. Hyvinvoivassa työyhteisössä monipaikkaisuudesta voi olla paljon iloa. Sen sijaan huono työkulttuuri ja kehno johtaminen voivat rapauttaa monipaikkaisen työn hyödyt. Jos työyhteisössä on kontrolloiva kulttuuri, monipaikkaisuus voi aiheuttaa hämmennystä: työntekijät eivät tiedä, mitä heiltä Juha Eskelinen Vieraileva tutkija Aalto-yliopisto Monipaikkaisuus vaatii yhteistyötä Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen. odotetaan, eivätkä esihenkilöt tiedä, miten johtaa. Monipaikkaisuus voi myös tuoda esiin olemassa olevia ongelmia, kuten motivaation puutetta tai ”quiet quitting” -ilmiön. Siksi työhyvinvoinnin ja selkeiden toimintatapojen on oltava kunnossa ennen monipaikkaisen työn malliin siirtymistä. Työntekijöiden itseohjautuvuus ja vastuu omasta työstä korostuvat monipaikkaisuudessa, mutta johtamisella on keskeinen merkitys myös etätyössä. Esihenkilöiden on erityisen tärkeää varmistaa, että työyhteisössä on hyvä olla riippumatta siitä, missä työtä tehdään. Monipaikkaisuuden onnistuminen edellyttää, että työympäristöä kehitetään kokonaisvaltaisesti. Tämä kattaa asenteiden ja linjausten selkeyttämisen lisäksi teknologisten järjestelmien ja tietoturvan päivittämisen etätyötä tukeviksi. Monipaikkaisuuden mallissa toimistot on varustettava nykyaikaisilla tietoteknisillä ratkaisuilla, kuten videokokousmahdollisuuksilla.” MONIPAIKKAINEN TYÖ ” Kasvokkaiset tapaamiset muiden kanssa ovat tärkeitä. TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA K U VA JI R IN A A LA N KO
• 22 TELMA 1 ? 2025 Lukessa haluttiin pitää kiinni muuta­ mista lähityöpäivistä, jotta esihenkilöt voivat varmistua työntekijöiden hyvinvoinnista ja myös edistää hiljaisen tiedon siirtymistä organisaation sisällä. – Kasvokkaiset tapaamiset edes sil­ loin tällöin muiden kanssa ovat tärkeitä. Tavoitteena on, että lähipäivät edistävät yhteishenkeä ja ruokkivat uusia ajatuk­ sia, Paloheimo perustelee ja lisää, että kuusi päivää kuukaudessa työpaikalla on lopulta hyvin pieni vaatimus. Kaikkia lukelaisia monipaikkai­ suuden suoma vapaus ei kuitenkaan kosketa, sillä muun muassa laboratori­ oissa, navetoissa ja kalanviljelylaitok­ sissa työntekijöiden on oltava paikalla päivittäin. Siivousyritys sopeutui pandemian toimintaympäristöön MTB­Siivouspalvelu oy on suomalainen siivous­ ja puhtaanapitopalveluja tar­ joava yritys. Koronaepidemia aiheutti sen toimintaan suuria haasteita, koska siivousta ei voi tehdä etänä, eli työnteki­ jät olivat jatkuvassa altistusvaarassa. Lisäksi työkohteet tyhjenivät asiak­ kaiden siirtyessä etätöihin – siivous­ yrityksen johtoa mietitytti, riittäisikö töitä kaikille. Tyhjentyneet toimistot ja suljetut ravintolat loivat uudenlaisia haasteita. – Korona­aika oli meille käännekohta. Organisoimme työtä uudella tavalla nopeasti, ja turvallisuus nousi keskei­ seksi haasteeksi. Emme halunneet irtisanoa työntekijöitämme, vaikka työt vähenivät, kertoo palvelupäällikkö ja työsuojelupäällikkö Liis Kiudorf. Monet koronan aikana tehdyistä uudistuksista ovat jääneet pysyväksi osaksi yrityksen toimintaa, ja siivoushy­ gienia nousi aivan uudelle tasolle. – Uusia siivousratkaisuja tarvittiin jatkuvasti, jotta koronavirus saatiin siivottua mahdollisimman tehokkaasti pois pinnoilta, Kiudorf kuvailee. MTB­Siivouspalvelu koulutti henkilöstöään sähköstaattiseen puhdistukseen ja antimikrobisten kalvojen käyttöön. Tämän ansiosta yritys pystyi tarjoamaan asiakkailleen erityisen tehokkaita koronasiivouksia ja Etätyön hyödyistä puhutaan paljon, mutta myös toimistos­ sa on hyviä puolia. Vaikka läsnäolopakkoa ei olisikaan, välillä kannattaa suunnata työpaikalle. Erityis­ tutkija Marja Känsälä kertoo lähityön hyötyjä: ? Yhteisöllisyys. Työpaikalla kohtaat kollegoja – usein jopa sattumalta käytävillä tai kahvipöydässä. Kohtaa­ miset työpaikalla voivat olla erityisen tärkeitä nuorille, ulkomaalaisille ja perheettö­ mille. Voit jopa tutustua uusiin ihmisiin. ? Ajatusten pallottelu sujuu. Spontaani keskustelu ja ideointi sujuvat kasvo­ tusten, ja neuvoja on luon­ tevaa kysyä vieruskaverilta. ? Uudet työntekijät integroituvat. Työpaikalla kollegat tulevat tutuiksi ja apu on lähellä. Kasvokkainen vuorovaikutus voi auttaa uutta työntekijää pääsemään osaksi työyhteisöä. ? Asiakkaat saattavat arvostaa henkilökohtaista kohtaamista. Perinteinen tapaaminen saman pöydän ääressä vahvistaa luottamusta. ? Projektit lähtevät tehokkaasti käyntiin. Alku­ ja loppupalaverit toimivat hyvin saman pöydän ääressä. Marja Känsälä Erikoistutkija Työterveyslaitos 10 syytä mennä toimistolle TOIMISTOTYÖ Marja Känsälä on erikoistutkija, jota kiinnostavat uudenlaiset työn muodot sekä työn ja muun elämän rajapinnat. Tiimin tavatessa työ voi edetä sukkelasti. ? Esihenkilötyö toimii. Tapaaminen toimistolla saattaa auttaa esihenkilöä huomaamaan, jos joku tarvitsee tukea esimerkiksi jaksamisessa tai hyvin­ voinnissa. Kasvotusten keskustelu ongelmista on usein luontevaa. ? Ergonomiset työtilat tukevat työskentelyä. Toimisto voi tarjota ergo­ nomisen työympäristön, etenkin jos siellä on parem­ mat työpisteet ja välineet kuin kotona. ? Keskittyminen voi parantua. Toimiston työympäristö saattaa olla rauhallisempi kuin koti. ? Työmoodi löytyy ehkä helpommin. Toimisto­ ympäristö voi auttaa virittäytymään työntekoon. Kotiaskareet eivät häiritse. ?? Työmatkat rytmittävät päivää. Työmatka toimii siirtymävaiheena työn ja vapaa­ajan välillä. Sen saa hyödyntää liikkumiseen, esimerkiksi keräten askelia tai pyöräilykilometrejä. TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA K U VA JI R IN A A LA N KO
• 1 ? 2025 TELMA 23 – Korona-aika oli meille käännekohta. Organisoimme työtä uudella tavalla nopeasti, ja turvallisuus nousi keskeiseksi haasteeksi, kertoo MTB-Siivouspalvelun palvelupäällikkö ja työsuojelupäällikkö Liis Kiudorf.
• 24 TELMA 1 ? 2025 Tilastokeskuksen mukaan noin 60 prosenttia palkansaajista työskenteli etänä jossain vaiheessa koronapandemiaa, kun sitä ennen vastaava luku oli noin 14 prosenttia. ”
• 1 ? 2025 TELMA 25 Koronapandemia lisäsi teollisuuden työntekijöiden halua osallistua työpaikkansa kriisinhallintaan, kertoo tutkija Tiina Saari. 5K-malli opastaa, miten se onnistuu. Koronapandemia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tulipalo tai vaikka tehtaiden laitteistovika. Isot ja pienet kriisit voivat aiheuttaa missä tahansa teolli suusyrityksessä poikkeus tilan, joka näkyy työpaikan toiminnassa perustavalla tavalla. Teollisuuden työntekijät ovat tänä päivänä yhä osaavampia ja koulutetumpia. He haluavat kantaa vastuuta yrityksen kohtaamissa kriiseissä, ja monella on siihen kykyä, halua ja mahdollisuus. – Teollisuustyöntekijät kokevat kuitenkin usein, ettei heidän ääntään kuulla poikkeustilanteissa. Parempi vuorovaikutus olisi jo hyvä alku, sanoo Tiina Saari, joka on tutkinut kriisiti lanteiden toiminta tapoja teollisuusyrityksissä. Tampereen yliopiston tutkimus tuotti kriisinaikaiseen vuorovaikutukseen käytän nöllisen 5K-mallin, jota voidaan hyödyntää sekä teollisuudessa että muilla toimialoilla. Sen avulla organisaation johto pystyy ottamaan työntekijät mukaan kriisinhallintaan. Tiina Saari Yliopisto-opettaja Tampereen yliopisto Työntekijät mukaan kriisinhallintaan LÄSNÄTYÖ – Kyseessä on hyvin arkijärkinen toimintatapa, mutta esimerkiksi teollisuustyöpaikan hierarkkinen perinne on saattanut estää yhteispelin kriiseissä. Työntekijöiden osaaminen ja halu osallistua kannattaa kuitenkin hyödyntää, Saari suosittelee. Näin toimii 5K-malli: ? Kerro! Selitä avoimesti, mitä on tapahtunut ja miten tilanne vaikuttaa työn tekemiseen ja yrityksen toimintaan. Kaikkien on saatava sama tieto. ? Kysy! Anna työntekijöille mahdollisuus kysyä, mitä on tapahtunut ja mitä he voivat tilanteessa tehdä. He tarvitsevat vastauksia. ? Kuuntele! Esihenkilöiden ja johdon tulee kuunnella työntekijöiden tuntoja, tarpeita ja ehdotuksia. ? Keskustele! Avoin vuorovaikutus ja yhteinen pohdinta voivat tuottaa arvokkaita selviytymiskeinoja. ? Kehitä! Työntekijöiden hyvät ehdotukset kannattaa ottaa käyttöön ja liittää tuleviin toimintatapoihin. tarjoaa niitä edelleen, jos asiakas kokee tarvitsevansa erityistä puhtautta. – Hygieniatoimet, kuten suojakalvot, desinfiointi ja kertakäyttöhanskat, tulivat meillä koronan ansioista osaksi siivoustyön arkea, Kiudorf sanoo. Koronan alkuvaiheessa MTBSiivous palvelu joutui mukauttamaan toimintaansa viikoittain. Uusia työohjeita ja suunnitelmia laadittiin tiiviissä yhteistyössä esihenkilöiden ja asiakkaiden kanssa. Teams-palaverit otettiin käyttöön asiakaskohtaamisissa ja työkohteiden arvioinneissa. Ne koettiin niin käteviksi, että etäyhteyksiä hyödynnetään edelleen paljon. Pandemia-aikana kehitettiin työntekijöiden käyttöön sähköisen yhteydenpidon ja tiedonjaon alusta, MTB-Akatemia, joka nousi merkittäväksi vuorovaikutuksen välineeksi. Sinne ladataan vielä nykyäänkin videoita ja työohjeita, joita työntekijät voivat katsoa kännykällä. – Akatemian avulla pystyimme kouluttamaan henkilöstöämme nopeastikin korona-aikana ja muistuttamaan esimerkiksi turvallisuuskäytännöistä. Työntekijämme käyttävät sitä edelleen, Kiudorf mainitsee. Siivousalan mahdollisesti suurin muutos tapahtui kuitenkin asiakkaiden ja laajan yleisön mielissä. – Monet ovat alkaneet ymmärtää siivouksen tärkeyttä aivan uudella tavalla, Kiudorf kiittää. Tiina Saari on mukana Teollisuustyöntekijöiden toiminta kriisitilanteissa – joustavuuden ehdot ja käytännöt -hankkeessa. TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA
• 26 TELMA 1 ? 2025 INFOGRAFIIKKA Nina Bäck TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA 2. Terveyskäyttäytyminen — Pysyvät muutokset: ? Hygienia: Parempi hygienia, kuten käsidesin käyttö ja käsien­ pesu, on osittain vakiintunut arkeen. ? Maskit: Maskien käyttö on jäänyt tietyissä tilanteissa (esimerkiksi flunssa kaudet, julkinen liikenne) osaksi kulttuuria, etenkin maissa, joissa tämä oli aiemmin vierasta. 1. Työelämä ja opiskelu — Pysyvät muutokset: ? Etätyö ja hybridityö: Monilla aloilla etätyö on jäänyt pysyväksi vaihto­ ehdoksi, ja hybridimallit ovat vakiintuneet. ? Teknologian hyödyn­ täminen: Digitaalisten työkalujen käyttö on jatkunut sekä työssä että opiskelussa. 3. Sosiaalinen kanssakäyminen — Pysyvät muutokset: ? Videoyhteydet: Etäyhteyksien käyttö (esimerkiksi Zoom, Teams) on yleistynyt myös vapaa­ajalla, erityisesti silloin, kun fyysiset tapaamiset eivät ole mahdollisia. ? Varovaisuus flunssakausina: Kontaktien välttely ja suojau tu minen sairaana ovat osittain jääneet osaksi käyttäytymistä. Koronapandemia kiihdytti monia kehitys kulkuja, jotka olisivat tapahtuneet hitaammin ilman kriisiä. Muutosten pysyvyys näkyy erityisesti työnteon, teknologian käytön ja henkisen hyvinvoinnin alueilla. Muutokset, jotka ovat jääneet koronan jälkeen pysyviksi
• 1 ? 2025 TELMA 27 4. Kulutustottumukset — Pysyvät muutokset: ? Verkkokauppa: Verkkokaupan suosio on pysynyt korkealla. ? Paikallisuus: Osittain vahvistunut trendi suosia paikallisia tuotteita ja palveluita on jatkunut. 7. Mielenterveys ja resilienssi — Pysyvät muutokset: ? Tiedostavuus: Henkisen hyvinvoinnin merkitys on korostunut, ja monet ovat ryhtyneet tietoisesti panostamaan siihen esimerkiksi mindfulnessin tai liikunnan kautta. ? Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Pandemia korosti tasapainon merkitystä, ja monet ovat pyrkineet säilyttämään paremmat käytännöt. Yhteenveto: Mitkä muutokset ovat jääneet pysyviksi? 1. Etätyön ja hybridityön vakiintuminen: Työelämässä joustavuus ja digitaaliset työkalut ovat pysyviä muutoksia. 2. Paremmat hygieniakäytännöt: Käsienpesun ja käsidesin käyttö ovat osittain juurtuneet arkeen. 3. Verkkokaupan kasvu: Digitaalinen kaupankäynti ja kotiinkuljetukset ovat pysyneet vahvassa asemassa. 4. Luontoharrastusten suosio: Luonnossa liikkumisesta on tullut pysyvä osa monen arkea. 5. Henkisen hyvinvoinnin korostaminen: Mielenterveyden tukeminen ja tietoisuus sen tärkeydestä ovat kasvaneet. 6. Matkailutottumusten muutos: Paikallismatkailun ja joustavien varausehtojen suosiminen on jäänyt elämään. Koronapandemia kiihdytti työelämän murrosta, ja monet muutoksista ovat tulleet jäädäkseen. Tulevaisuuden työelämä näyttäytyy aiempaa joustavampana, digitaalisempana ja yksilöllisemmin räätälöitynä. Lähde: Kooste ChatGPT-hausta, jonka toimittajat ovat tarkastaneet. 5. Vapaa-aika ja hyvinvointi — Pysyvät muutokset: ? Kotona tehtävät harrastukset: Monet pandemian aikana aloitetut kotiharrastukset, kuten käsityöt ja kotikuntoilu, ovat jääneet pysyviksi. ? Luonnossa liikkuminen: Luontoharrastusten suosio on jatkunut myös pandemian jälkeen. 6. Matkustaminen — Pysyvät muutokset: ? Varovaisuus: Matkojen suunnittelussa kiinnitetään edelleen huomiota joustaviin varausehtoihin ja turvallisuuteen. ? Kotimaan matkailu: Läheiset matka kohteet ja paikallinen matkailu ovat pysyneet suosittuna.
• 28 TELMA 1 ? 2025 – Autan organisaa­ tioita käymään läpi itseanalyysia siitä, mitä heillä ajatellaan moni­ paikkaisesta työstä, työn tuottavuudesta, yhteisöllisyydestä, hyvinvoinnista, osaa­ misesta ja uudistumi­ sesta, kertoo konsultti Minni Miettinen.
• 1 ? 2025 TELMA 29 Konsultti Minni Miettisen työ on auttaa muita löytämään hyvä tapa tehdä töitä. Pitkän uran digija teknologiamaailmassa tehnyt Miettinen tietää omakohtaisesti, miten töitä ei kannata tehdä. Hän on ymmärtänyt, että tulokset eivät parane ylipitkiä päiviä paahtamalla tai pakottamalla. Palautuminen on ajattelutyötä tekevälle elinehto. – Nykyisin uskon 3x8-sääntöön: kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa, kahdeksan tuntia unta. Olen tarkka unestani ja seuraan sitä Ouran avulla, hän sanoo. Miettinen on yrittäjä, mutta käytännössä hän työskentelee helsinkiläiselle suunnittelutoimisto Workspacelle. Workspace on erikoistunut kehittämään työtä ja työympäristöjä. Toimiston tiimi koostuu muun muassa työnteon, vuorovaikutuksen, arkkitehtuurin ja sisustussuunnittelun ammattilaisista. Miettisen vastuulla ovat eritoten työnteon tapojen kehitykseen liittyvät muutokset. – Autan organisaatioita käymään läpi itseanalyysia siitä, mitä heillä ajatellaan monipaikkaisesta työstä, työn tuottavuudesta, yhteisöllisyydestä, hyvinvoinnista, osaamisesta ja uudistumisesta. Koronaloikka etätyöhön Miettinen aloitti Workspacella vuonna 2019. Pian sen jälkeen alkoi koronapandemia, joka hyperkiihdytti digiloikkaa ja ulosmittasi kaiken teknologian, mitä oli jo olemassa, mutta mitä ei vielä ollut otettu laajalti käyttöön. Etätyöstä tuli nopeasti uusi normaali. – Teknologia oli ollut jo pitkään olemassa, mutta ihmisten korvien väliä piti muotoilla. Moni sanoi keväällä 2020, ettei hänen työtään voi tehdä muualla kuin toimistolla. Pari vuotta myöhemmin samat ihmiset totesivat, että mikä järki on palata toimistolle, kun työ onnistuu etänäkin. Miettinen on saanut todistaa aitiopaikalta digiloikkaa ja sen aiheuttamaa mullistusta suomalaisessa yritysmaailmassa. Parikymppisenä hän työskenteli saksalaisen it-konsernin palveluksessa tuotepäällikkönä. Kiinnostus teknologiaa ja sen käyttäjiä kohtaan johdatti Miettisen vuosituhannen vaihteessa Pestit paremmiksi Korona-aika ja digimurros ovat mullistaneet työnteon. Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään itselleen sopivimmat tavat tehdä töitä. Teksti Malla Murtomäki Jirina Alanko K MINUN TYÖPÄIVÄNI
• 30 TELMA 1 ? 2025 MINUN TYÖPÄIVÄNI digimedia-alalle. Digikonsulttina vierähti reilu vuosikymmen, jonka jälkeen hän on ollut kehittämässä muun muassa DNA:n, VR:n ja Aktian digipalveluita. – Vuosien mittaan alkoi kiinnostaa yhä enemmän se, miten teknologia muuttaa työtä ja työyhteisöjä. Miksi mennä toimistolle? Kun asiakas ottaa yhteyttä Workspaceen, toiveena on muutos. Olemassa oleva toimitila tai tapa tehdä töitä ei syystä tai toisesta enää toimi – tai ainakin toiveena on kehittää sitä entistä paremmaksi. Päänvaivaa saattaa aiheuttaa esimerkiksi monipaikkainen työ, jolle ei välttämättä ole yhdessä sovittuja sääntöjä. – Koronan aikana siirryttiin nopeasti etätöihin, ja sen jälkeen homma vaan ”jäi päälle”, kuten moni asiakas tilannetta kuvaa. Minni Miettinen — Titteli: Strategia-, digija muutos johtamisen konsultti Koulutus: Yo-merkonomi Työpaikka: Yrittäjä, jonka toimenantaja on suunnittelutoimisto Workspace Koronan aikana siirryttiin nopeasti etätöihin, ja sen jälkeen homma vaan ”jäi päälle”, kuten moni asiakas tilannetta kuvaa. Miettinen alkoi pohtia Workspacen kollegoidensa kanssa syitä etätyön suosioon. Pohdinta johti lopulta tutkimusprojektiin, jossa on mukana tutkijoita myös Aalto-yliopistosta ja Tampereen yliopistosta. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että työyhteisö voi paremmin, kun käytössä on vähintään hybridimalli, siis yhdistelmä etäja lähityötä. – Hybridimalliin tarvitaan kuitenkin selkeät säännöt, jotka kehitetään yhdessä yhteisön kanssa ja joita myös noudatetaan. Miettisen mukaan katse pitäisi kääntää etätyön ihmettelystä lähityön kehittämiseen. Hybridipäivä, joka alkaa kotoa. Kone auki ja sähköposteihin vastailua. Osa työpäivistä kuluu asiakkaan toimipisteessä. Herätys ja teinit kouluun. Pieni oma hetki aamiaisen ja päivän lehden parissa. Etäviikkopalaveri Workspacen tiimin kanssa. Asiakasprojektin aineiston kokoamista iltapäivän asiakaspalaveria varten. Minni Miettisen työpäivä 08:00 10:00 09:00 07:00
• 1 ? 2025 TELMA 31 – Millainen on läsnätyön malli, joka maksaa vaivan tulla toimistolle? Millaisessa työssä kasvokkain tapaaminen ja läsnätyö ovat parhaimmillaan? Parasta ja haastavinta: ihmiset Miettinen on itse esimerkki siitä, miten monipaikkainen työ parhaimmillaan toimii. Hän tekee hommia kotona, Workspacen toimistolla ja asiakkaidensa toimipisteissä. – Menen lähitöihin ihmisten takia. Oma työni on pääosin ajattelua, ja usein tarvitsen ajatusten kirkastamiseen ja kokoamiseen tiimiäni. Työyhteisöllä on vaikutusta myös Miettisen hyvinvointiin. Hän kokee, että vaikka työpaikalle meneminen on fyysisesti etätyötä kuormittavampaa, henkisesti hänen olonsa on läsnäpäivän jälkeen kevyempi. – Emme jääneet omiin luoliimme evoluution edetessä, vaan hakeuduimme toistemme seuraan. Ihmiset ovat Miettisen mukaan hänen työssään sekä parasta että haastavinta. Teknologia ja toimistot taipuvat muotoiluun vielä helposti, mutta ihminen on monimutkaisempi kokonaisuus. – Pitää onnistua puhuttelemaan kumpaakin aivopuoliskoa, tunnepuolta ja järkeä. Vain siten kumpuaa aito motivaatio muutoksiin. – Hybridimalliin tarvitaan selkeät säännöt, jotka kehitetään yhdessä yhteisön kanssa ja joita myös noudatetaan, Minni Miettinen sanoo. Lounas kotiseudun kivijalkakuppilassa. Kun lähtee ulos syömään, tulee samalla liikuttua raikkaassa ulkoilmassa. Workspacen tiimin sisäinen projekti­ palaveri etänä asiakkaan tiloista. Siirtyminen asiakkaan toimipisteeseen, siellä sekä palavereja että oma­ tahtista työskentelyä. 12:30 15:30 16:30 13:30 Kone kiinni ja kotiin salin kautta, työpäivä pulkassa. Joskus työ­ päivät voivat venyä, kun projektin deadline on lähellä. Tällä kertaa siihen ei ollut tarvetta.
• 32 TELMA 1 ? 2025
• 1 ? 2025 TELMA 33 Työpaikoilla käydään jälleen kiivastakin keskustelua siitä, pitäisikö työntekijöiden viettää suurin osa työviikosta etätöiden sijaan toimistolla. Keskustelu etätyön määrästä tai rajoittamisesta kokonaan on jatkunut aktiivisemmin Covid-19-pandemiasta toipumisen jälkeen, mutta sitä on käyty säännöllisesti useita vuosia jo ennen koronarajoituksia. Etätyö vai lähityö -debatissa helposti unohdetaan, että kaikki työntekijät ja työtehtävät eivät ole samanlaisia ja että etätyöllä ja lähityöllä voi olla erilaisia seurauksia eri työntekijöille. Koska etätyö on tullut työelämään jäädäkseen, tulisi keskustelussa korostaa sitä, kenen näkökulmasta etätyötä tarkastellaan. Erityisesti uudet työntekijät ovat jääneet etätyöstä puhuttaessa vähälle huomiolle. Hiljattain julkaistun tutkimuksemme mukaan suurin osa uusista työntekijöistä koki täysimittaisen etätyön haastavaksi, koska heidän näkyvyytensä työyhteisössä rajoittui pelkästään teknologiavälitteisiin tapaamisiin ja teknologiavälitteisesti jaettuun tietoon. He vertasivat kokemustaan etätyöntekijänä ”normaaliin” tilanteeseen, eli millaista työyhteisöön liittyminen olisi toimistotiloissa, joissa kasvokkaisvuorovaikutus olisi mahdollista. He kokivat, että lähityössä tieto kulkisi spontaanimmin satunnaisten kahvihuonekohtaamisten kautta ja työntekijänä voisivat itse säädellä sitä, miten hyvin he ovat muille näkyvillä. Osa etätyöntekijöistä oli kuitenkin huomannut myös teknologiavälitteisyyden mahdollisuudet ja osasi hyödyntää esimerkiksi työyhteisön tallentuneita Teams-keskusteluja. Näin heidän oli mahdollista oppia esimerkiksi muiden työntekijöiden viestintätavoista tai tuoda esiin osaamistaan. Etätyössä tulisi huomioida erityisesti se, miten uudet työntekijät esitellään ja otetaan mukaan työyhteisöön. Liian usein heidän näkymättömyytensä on kiinni muista työntekijöistä: uusia työntekijöitä ei muisteta kutsua etäpalavereihin tai heitä ei esitellä tapaamisten tai sähköpostiketjujen alussa. Erilaiset viestintäalustat pitäisi nähdä samanlaisina tiloina kuin kahvihuoneet ja projektitilat toimistoilla. Osa viestintävälineistä soveltuu hyvin epävirallisen vuorovaikutuksen tukemiseen, ja viestintäteknologian avulla voidaan tarkastella myös jälkikäteen työyhteisön keskusteluaiheita ja tallentaa yksityiskohtaistakin tietoa uusien työntekijöiden hyödynnettäväksi. Kun viestintäteknologiaa käytetään yhtä hyvin vuorovaikutuksen alustana kuin toimistotiloja, saadaan etätyökokemus toimivammaksi kaikille ja työyhteisöön liittyminen helpommaksi myös uusille, etätyötä tekeville työntekijöille. Anu Sivunen Viestinnän professori Jyväskylän yliopisto Etätyö syrjäyttää uusia työntekijöitä Uudet työntekijät kokevat usein jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle etätöissä. Ratkaisu voi löytyä viestintätapojen ja työkalujen paremmasta hyödyntämisestä – kahvi huoneet on vietävä digitaaliseen ympäristöön. Teksti Anu Sivunen K U V A P E T T E R I K IV IM Ä K I T NÄKÖKULMA Getty Images
• 34 TELMA 1 ? 2025 Vuonna 1990 etätyön osuus Suomessa oli arviolta kaksi prosenttia, kun koronakeväänä 2020 etätöissä ahkeroi jopa miljoona suomalaista. Etätyöt eivät olisi tietenkään yleistyneet ilman nopeasti kehittynyttä tietotekniikkaa. Ennen digiloikkaa joustava työskentely etäkonttorista käsin onnistui vain hyvin harvoille. Siinä missä tehtaiden tai konttorien työntekijät oli määrätty saapumaan päivittäin omalle työpisteelleen, sivistyneistöllä oli paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työntekonsa yksityiskohtiin. Henkisen työn ei tarvinnut tapahtua sen kuuluisan sorvin äärellä. Taiteilijat, kirjailijat, tiedemiehet tai vaikkapa arkkitehdit saattoivat viedä työvälineensä paikasta toiseen. Luovuutta luonnon helmassa Etätöistä on puhuttu vasta pari vuosikymmentä. Sata vuotta sitten vain harvat ja valitut pystyivät itse valitsemaan, missä työtään tekivät. Teksti Jesse Kempe Hugo Simberg, Kansallisgalleria Heitä ei edes sitonut työajanseuranta kellokorttikoneineen. Varsinkin kesäkaudella luovien alojen ammattilaiset tapasivat vetäytyä maaseudun rauhaan huviloille, lepokoteihin tai tutun maanviljelijän kesävieraaksi. Kuvataiteilijaa onnisti, jos hän sai maalata muotokuvat kartanonherrasta perheineen ja samalla majoittua isäntäperheensä vieraskamariin kesäkaudeksi. Varakkaimmat taiteilijat omistivat toki itse kartanonsa. Ne harvat, joille tällainen vapaus ja joustavuus oli mahdollista, nauttivat tällaisesta työnteosta tietysti täysin rinnoin. Mikä olikaan mukavampaa kuin työskennellä omaan tahtiin riippumatossa tai laiturinnokassa? Töitä toki näissäkin paikoissa tehtiin. Kyse ei ollut lomailemisesta, vaikka luovan ammattilaisen ja konttoristin työ tai työaika tuskin muistuttivat toisiaan. Ennen autoilun yleistymistä kesänviettopaikat olivat käytännössä eristyksissä muusta maailmasta. Akseli Gallen-Kallelan Ruovedelle vuonna 1895 rakennuttama erämaa-ateljee Kalela oli arkkitehtoninen taidonnäyte ja perheen koti, mutta myös työtila ja inspiraation lähde. Syrjäinen mäntymetsä ja jylhät järvenselät innoittivat taiteilijan Kalevala -aiheisia teoksia. Myös Gallen-Kallelan oppipoika Hugo Simberg vietti kesiään maaseudulla. Hänelle lähityö Helsingissä V NÄIN ENNEN
• 1 ? 2025 TELMA 35 osoittautui kuitenkin hedelmällisemmäksi. Nouseva nimi sai pääkaupungin taidepiireissä kasvatettua mainettaan, mikä ei olisi etäisestä työpisteestä keskeltä korpea välttämättä onnistunut. Vuokrattaviakin kesänviettopaikkoja oli tarjolla runsaasti. Suomen Matkailijayhdistys mainosti vuonna 1938 yli kahtasataa täysihoitolaa, lepokotia ja kylpylää ympäri Suomen. Nämä laitokset tarjosivat vierailleen kesäkaudeksi erilaisia hoitoja ja virkistäytymistä luonnon keskellä. Täysihoito ei ollut ilmaista, eikä tavallisella tallaajalla olisi ollut varaa tällaiseen ylellisyyteen. Etäisyys kaupungin sykkeestä ja houkutuksista antoi monelle kaivatun työrauhan. Työrauhaa janosi myös Tuntemattoman sotilaan menestyksen myötä vaurastunut kirjailija Väinö Linna. Linna osti Hämeenkyrön Käkisaaresta maatilan vuonna 1955 ja vetäytyi sinne kirjoittamaan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa. Aluksi taloon ei hankittu edes kirjoitustyötä häiritsevää puhelinta. Vaikka Linna kirjoitti säntillisesti päivittäin, tilanhoito vaati kuitenkin oman aikansa ja vaivansa. Linnankaan etätyö ei siis ollut mutkatonta, mutta työnteon itsenäisyys tuntui sen kaiken arvoiselta. ? Hugo Simberg vietti perheineen monet kesät Niemenlautan kartanon rannalla Säkkijärvellä. Vierailuilla otettuja valokuvia Simberg käytti myöhemmin maalaustensa malleina. ? Kesällä 1909 Päivölän virkistyskodissa Hiidenveden rannalla tapasivat muun muassa arkkiatri Björksten, professori von Bonsdorff ja valtioneuvos Krogius perheineen. Sotienvälisenä aikana tässä täysihoitolassa ja kylpylässä työskentelivät myös monet suomalaiset kirjailijat ja runoilijat. ? Väinö Linna Käkisaaressa 1960. Linna kutsui itseään leikkimaanviljelijäksi, sillä kotitilan tehtävä oli tarjota työrauhaa eikä tuottoisia satoja. K U V A M U S E O V IR A S T O K U V A M U S E O V IR A S T O
• 36 TELMA 1 ? 2025 Ammattitaidon MM-kisojen budjetti oli 100 miljoonaa euroa ja tunnelma kuin olympialaisissa. Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Toivo Särkkinen ja Mikko Motin kestivät kisapaineet ja nappasivat hienot sijoitukset lajeissaan. Kun pärjää kisassa oman alan maailman huippuja vastaan, voi olla varma siitä, että oma ammattitaito riittää myös jatkossa. Teksti Katarina Cygnel-Nuortie TULEVAISUUDEN TEKIJÄT Tosissaan vaan ei totisesti
• 1 ? 2025 TELMA 37 WorldSkills ja Harri Hinkka Ammattitaidon MM-kilpailut WorldSkills järjestetään joka toinen vuosi vuorovuosin EuroSkills EM-kilpailujen kanssa. Skills Finland ry lähettää Suomen ammattitaitomaajoukkueen EMja MM-kilpailuihin ja järjestää ammattitaidon vuotuiset SM-kisat Taitajan yhdessä eri koulutusjärjestäjien kanssa.
• 38 TELMA 1 ? 2025 Lyonissa syyskuussa 2024 pidetyt ammattitaidon MM-kisat, WorldSkillsit, kokosivat yhteen 1 333 alle 23-vuotiasta nuorta 66 eri maasta ja kaikista maanosista. 62 kilpailulajia edusti ammatillisen koulutuksen eri ammatteja lähihoitajasta hitsaajaan ja kokista putkiasentajaan. Kilpailijat tekivät kisatehtäviä neljä päivää. Koko ajan kilpailija on valtavan henkisen paineen alla, tuomareiden tarkasteltavana ja katsojien silmäparien ulottuvissa – vierailijoita tapahtumassa kävi yli 140 000. – Siinä missä 100 metrin juoksijan kisa kestää 10 sekuntia, tämä kestää päiviä. Panostamme siksi täällä Tredussa henkisen puolen kehittämiseen ammattilaisten vetämien mielikuvaharjoitusten avulla, kertoo Tampereen seudun ammattiopisto Tredun talotekniikan lehtori Tommi Mäntylä. Mäntylä toimi kisaan osallistuneen Mikko Motinin lähivalmentajana sekä kisaan mukaan lähtevänä eksperttinä. Toisen Tredun kisaajan, tamperelaisen Toivo Särkkisen, ekspertti oli laboratoriopuolen opettaja Petra Gynther Espoon Omniasta. Eksperttien tehtävä oli paitsi oman kilpailijan valmentaminen ja tukeminen myös tuomarointi itse kisassa. – Huikea tapahtuma, ihan kuin olisi ollut olympialaisissa! Iso areena, jossa oli avajaiset ja päättäjäiset. Siellä sai sellaisen kisahuuman päälle, Petra Gynther sanoo. Aika isoin haaste Modulit eli kisatehtävät piti saada valmiiksi määräajassa. Tehtävät olivat salaisia, ja kilpailijat saivat ne nähdäkseen vasta kilpailun alkaessa. Plumbing and Heating -lajissa kilpaillut Mikko Motin teki neljän päivän aikana vaativia LVI-asennuksia, joita olivat ilma-vesilämpöpumpun asennus, käyttövesiputkistojen asennus, lämmitysjärjestelmän asennus, viemärija saniteettilaitteiden asennus sekä kalustaminen. Chemical Laboratory Technology -lajissa Toivo Särkkinen valmisteli liuoksia ja käsitteli näytteitä sekä suoritti mittauksia erilaisilla analyysilaitteilla. – Aika oli heittämällä suurin haaste. Ei ollut aikaa tehdä tehtäviä niin tarkkaan, kuin olisi halunnut, Särkkinen sanoo. – Jossain kohdassa oli pakko oikaista, että saa työn valmiiksi. Siksi tuli tehtyä pari tyhmää virhettä, Motin komppaa. Aikapaineesta huolimatta Motinilla oli kotiin tuomisena 9. sija 26 kilpailijan joukosta ja keskivertoa paremmasta suorituksesta myönnetty Medallion for Excellence. Toivo Särkkinen pokkasi omassa lajissaan hopeaa eli 2. sijan yhdeksän kilpailijan joukosta. – Hauskinta oli, että itävaltalainen Stefan Moser, jonka kanssa harjoittelin kisatehtäviä viime kesänä, tuli kolmanneksi. Hän voitti minut harjoituskisassa, mutta nyt minä vein voiton, Särkkinen kertoo. Särkkinen lähti kylmiltään mukaan kansainväliseen kilpailutoimintaan. Motinin kisapolku taas on ollut pitkä jo ennen WorldSkillsejä. L TULEVAISUUDEN TEKIJÄT Plumbing and Heating -lajissa kilpaillut Mikko Motin teki neljän päivän aikana vaativia LVI-asennuksia, joita olivat ilma-vesilämpöpumpun asennus, käyttövesiputkistojen asennus, lämmitysjärjestelmän asennus, viemärija saniteettilaitteiden asennus sekä kalustaminen.
• 1 ? 2025 TELMA 39 Erilaiset kisapolut: Toivo Marraskuussa 2023 koulupäivän jälkeen opettaja lähestyi Toivo Särkkistä kiireisellä kysymyksellä: Lähtisitkö WorldSkillseihin Lyoniin syyskuussa 2024? Laboratoriolajiin aiemmin valittu kilpailija oli estynyt osallistumasta, ja nyt oli aivan viimeinen hetki löytää hänen tilalleen toinen kilpailija. Särkkinen oli kyllä kuullut jo opintojen alussa ammattitaidon SM-kisoista Taitajista ja kansainvälisistä EuroSkills EMja WorldSkills MM-kisoista, mutta ei mieltänyt itseään niin kilpailuhenkiseksi, että olisi itse aktiivisesti hakeutunut kisapolulle. Mutta kun nyt kerran suoraan tultiin kysymään, hän päätti lähteä. – Jälkeenpäin ajatellen olisin hyvin voinut lähteä mukaan jo aiemmin. Kisa ei tuntunut niinkään kilpailulta toisia vastaan, vaan enemmän kilpailulta itseä vastaan. Kannustankin kaikkia ammattiin opiskelijoita lähtemään mukaan kisatoimintaan, jos yhtään haluaa näyttää mitä osaa ja mihin pystyy. Vuoden 2024 alussa Särkkinen tapasi ensimmäistä kertaa eksperttinsä Petra Gyntherin ja aloitti käytännön harjoittelut Tredun tiloissa lähivalmentaja Ari Hipelin kanssa. Keväällä Suomen ammattitaidon SM-kisojen eli Taitajat-tapahtuman yhteydessä hän harjoitteli kisatehtäviä yhdessä Itävallan edustajan Stefan Moserin kanssa. Moser vei vielä silloin voiton Särkkisestä, mutta Lyonin MM-kisoissa kaksikon osat vaihtuivat. Erilaiset kisapolut: Mikko Mikko Motinin kisaputki alkoi vuonna 2021, jolloin hän pääsi oman oppilaitoksen karsintojen kautta Taitajat-tapahtumaan ammattitaidon SM-finaaliin Ouluun ja sijoittui neljänneksi. Porin Taitajat-finaalissa seuraavana vuonna tuli kultaa. – Valmistuin ammattiopistosta perustutkintoon keväällä 2022 ja lähdin heinäkuussa inttiin. Syksyllä minua pyydettiin EM-karsintaan EuroSkillseihin. Treenasin intin ohessa sen mitä pystyin ja sain paikan EM-kisoihin, jotka pidettiin Gdanskissa syyskuussa 2023. Kotiin tuomisina oli 7. sija viidentoista joukosta ja Medallion for Excellence tunnustuksena keskivertoa paremmasta suorituksesta. – Hampaankoloon jäi tunne, että pystyisin vielä parempaan. Kun minua sitten pyydettiin lähtemään WorldSkillseihin, totesin, että kyllä mä sinne lähden. Motin treenasi kisoja varten töiden ohessa ja harjoitteli kotimaan Taitajat-kisojen yhteydessä tehtäviä. Juhannusviikolla 2024 hän leireili Ranskan Choletissa kymmenen muun maan kisaajien kanssa. – Pääsin tutustumaan ranskalaisiin työkaluihin ja työtapoihin. Asennusmenetelmät poikkeavat jonkin verran: esimerkiksi kupariputken pehmytjuottoa ei tehdä Suomessa enää ollenkaan. Ja putket jätettiin seinän sisään, mikä on Suomessa vanhanaikaista. Chemical Laboratory Technology -lajissa Toivo Särkkinen valmisteli liuoksia ja käsitteli näytteitä sekä suoritti mittauksia erilaisilla analyysilaitteilla. Siinä missä 100 metrin juoksijan kisa kestää 10 sekuntia, tämä kestää päiviä. ”
• 40 TELMA 1 ? 2025 Täällä nähtiin, että meidän ammatillinen perustutkintomme takaa hyvä pohjan. TULEVAISUUDEN TEKIJÄT MM-kisoissa Lyonissa Motinilla oli tukenaan oman ekspertin lisäksi kymmenpäinen perheenjäsenten ja muiden läheisten tukijoukko: – Kaikki läheiset olivat katsomassa, kun kilpailin viimeistä kertaa. Se tuntui hienolta, Motin sanoo. Hyödyt ammattioppilaitoksille Taitajien SM-, EMja MM-kisoihin osallistuminen on oppilaitokselta iso taloudellinen panos, sillä oppilaitos maksaa eksperttien ja kilpailijoiden kisapaketit Skills Finland ry:lle. Yrityssponsoreilta saadaan muun muassa työkaluja ja työvaatteita. – Yleensä keskitytään heikompien oppilaiden tukemiseen, mutta kyllä huippujakin pitää voida tukea. Tavoitteenamme on myös nostaa koulutuksen laatua ja ammatillisen opiskelun merkityksellisyyttä, sanoo Tredun kilpailupäällikkö Katja Pynnönen-Aaltonen. Osana kilpailutoimintaa tehdään tutkintoja tai tutkinnon osia. Tredussa kansallisista Taitajien SM-kisoista kertyy opintopisteitä perustutkintoon, EMja MM-kisoista ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Pynnönen-Aaltonen pitää kilpailutoimintaa upeana mahdollisuutena myös henkilöstölle. Kansainvälisistä kisoista poikii oppilaitosten välistä yhteistyötä ja -hankkeita. Ensimmäistä kertaa eksperttinä mukana ollut Omnian Petra Gynther iloitsi mahdollisuudesta tutustua ulkomaisiin kollegoihin. – Oli ihanaa kuulla, miten muualla opetetaan. Meidän lajissamme monet vastustajat olivat korkeakoulutasoisia opiskelijoita. Nyt nähtiin, että meidän ammatillinen perustutkintomme antaa hyvä pohjan käytännön työlle, Petra Gynther sanoo. Tredun Tommi Mäntylä on Taitajat-konkari jo vuodesta 2008: – Tuomme kaikki kisoissa vaadittavat uudet tekniset järjestelmät normiopetukseen eli kaikki opiskelijamme saavat ne työkalupakkiinsa. Tykkään siitä, että pystyn auttamaan nuoria. He ovat niitä uusia huipputekijöitä ja -yrittäjiä, jotka vievät jatkossa Suomea eteenpäin, Mäntylä sanoo. – Tommilta olen saanut erittäin paljon hyviä neuvoja sekä omaan alaan että elämään liittyen. Olen kiitollinen ekspertin antamasta panostuksesta, sillä se vaatii erittäin paljon sitoutumista asiaan. Hän tekee sitä normityön ohella, Motin kiittää Mäntylää. Mitä seuraavaksi, Mikko ja Toivo? Vaikka oma kisapolku on nyt kuljettu loppuun, Mikko Motin aikoo olla mukana Taitajissa myös jatkossa. – Haluan toimia aluksi ainakin jonkinlaisena valmentajana ja tukihenkilönä uusille kisaajille. Osaan entisenä kisaajana kertoa asioita, joita eksperteille ei välttämättä tulisi mieleen. Kävinkin jo tänä vuonna kertomassa tredulaisille omasta kisapolustani. Motinin ammatillinen osaaminen on karttunut kilpailutoimintaan pakollisena liittyvien ammattija erikoisammattitutkintojen suorittamisen myötä. – Ehkä haen ammattikorkeakouluunkin vielä joskus. Mutta sitä ennen haluan saada lisää käytännön työkokemusta. Tykkään tosi paljon nykyisestä työstäni Rautajärven LVI:ssä. Pienessä firmassa pitää pystyä tekemään kaikenlaisia hommia. Millään ei voi osata kaikkea, joten oppiminen jatkuu varmasti koko työuran ajan. Toivo Särkkinen aloitti syksyllä täysipäiväiset laboratoriotekniikan insinöörin opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. – Suoritin Tredussa 30 opintopisteen edestä amk-opintoja, ja pääsin erityishaun kautta suoraan ammattikorkeakouluun toisen vuoden opiskelijaksi. Olisikin ollut tylsä käydä läpi uudestaan kaikki ensimmäisen vuoden, jo ammattiopinnoista tutut jutut. Toivoisin, että kaikilla olisi samanlainen mahdollisuus väyläopintoihin, sillä tämä on ollut tosi hyvä juttu. Myös Särkkistä kiinnostaa olla jatkossa jollain tavalla mukana vaikkapa tuomaroimassa SM-kisoissa tai kansainvälisissä kisakuvioissa. – Olen aina ollut kiinnostunut muista kulttuureista, ja Lyonissa tajusin, kuinka mukavaa on tavata ihmisiä eri puolilta maailmaa. WorldSkills Lyon 2024 — ? Suomen virallinen 22 kilpailijan ammatti­ taitomaajoukkue osallistui Lyonissa 20 lajiin. ? Toivo Särkkinen voitti hopeaa Chemical Laboratory Technology ­lajissa. ? Plumbing and Heating ­lajissa kilpaillut Mikko Motin ja 10 muuta Suomen kilpailijaa palkittiin lajin keskitasoa paremmasta suorituksesta. ? Seuraavat WorldSkills MM­kisat pidetään Kiinan Shanghaissa syyskuussa 2026. EuroSkillseissä kisataan seuraavan kerran Tanskan Herningissä syyskuussa 2025. LUE LISÄÄ: WWW.SKILLSFINLAND.FI ”
• 1 ? 2025 TELMA 41 Toivo Särkkinen (vas.), Tommi Mäntylä ja Mikko Motin Lyonin ammatti­ taidon MM­kisojen jälkeisissä tunnelmissa. Mikko Motin, s. 2003 — Asuu: Aitoossa. Valmistui: Putkiasentajaksi Tredusta 2022. Suoritti talo tekniikan ammattitutkinnon vuonna 2024. Opiskelee: Talotekniikan erikois ammattitutkintoa Tredussa. Työkokemus: Rautajärven LVI työharjoittelupaikka ja syksystä 2021 lähtien vakituinen työpaikka. Tärkein oppi Taitajista: Luota itseesi ja vaikuta niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa. Muu on energianhukkaa. Toivo Särkkinen, s. 2005 — Asuu: Tampereella. Valmistui: Laborantiksi Tredusta 2024. Suoritti 30 osaamispisteen laajuisen ammattitutkinnon osan Tredussa syksyllä 2024. Opiskelee: Tampereen ammatti korkeakoulussa laboratorio tekniikan insinööriksi. Työkokemus: KVVY Tutkimus oy työharjoittelupaikka ja kesätyö kahtena kesänä. Tärkein oppi Taitajista: Sain tosi paljon lisää itse varmuutta labratyöskentelyyn ja epäilen paljon vähemmän omia taitojani. Nyt on paperi, että osaan asian!
• 42 TELMA 1 ? 2025 T E L M A A U T T A A Et ät yö ss ä er go no m is es ti Er go no m ia n an at om ia Et ät yö on yle en sä pä äo si n nä yt tö pä ät et yö tä ?. Ty öt ur va llis uu s la ki ja Va lti on eu vo st on pä ät ös nä yt tö pä ät et yö st ä si sä ltä vä t er go no m ia an liit ty viä ty ön an ta ja a ko sk ev ia ve lvo itt ei ta ?, jo ita on so ve lle tta va m ah do llis uu ks ie n m uk aa n m yö s et ät yö ss ä:
• 1 ? 2025 TELMA 43 Et ät yö on yle en sä pä äo si n nä yt tö pä ät et yö tä ?. Ty öt ur va llis uu s la ki ja Va lti on eu vo st on pä ät ös nä yt tö pä ät et yö st ä si sä ltä vä t er go no m ia an liit ty viä ty ön an ta ja a ko sk ev ia ve lvo itt ei ta ?, jo ita on so ve lle tta va m ah do llis uu ks ie n m uk aa n m yö s et ät yö ss ä: ? Pä ät et yö pa ik at pi tä ä ar vi oi da te rv ey de n ka nn al ta ja ta rv itt ae ss a ko rja ta . ? Ty öy m pä ris tö n, la itt ei de n ja oh je lm is to je n on tä yt et tä vä vä hi m m äi sv aa tim uk se t. ? Ty ö ei sa a ol la lii an yk si pu ol is ta ta i si tä pi tä ä ta uo tt aa . ? O pa st uk se st a ja oh je is tu ks es ta pi tä ä hu ol eh tia . ? N äö nt ar ka st uk se t on jä rje st et tä vä ja ta rv itta es sa ku st an ne tt av a er it yi se t pä ät el as it.
• 44 TELMA 1 ? 2025 Etätyön apuvälineet Työasento seisten Vinkkejä etätyön ergonomiaan TELMA AUTTAA ? Seisten työskentely on mahdollista, kun asetat korokkeen työpöydän päälle. Kuvassa on tarkoi­ tukseen tehty taso, joka on helppo koota ja käyttää. Sen voi säätää kahdeksaan korkeuteen. ? Lisätukea käsivarsille saat asentamalla työ­ pöytään kyynärtuen. ? Seisomatyöpisteeseen suunniteltu mukana kannet­ tava matto on tarkoitettu vähentämään selän ja jalko­ jen kuormittumista. Tässä vinkkejä seisomatyöpisteen luomiseen ja erilaisten tukien käyttöön. Ne auttavat vähentämään kehon kuormitusta ja tukevat oikeaa työskentelyasentoa. Yläraajojen asento ? Olkavarret lähellä vartaloa, hartiat rentoina kyynärvarret tuettuna suorassa kulmassa Jalkojen asento ? Pääsääntöisesti paino tasaisesti molemmilla jaloilla, mutta välillä voi vaihtaa painoa puolelta toiselle Näyttö ? Ruudun ylä­ reuna silmien korkeudella ? Etäisyys niin, että näkee hyvin ruudulle Työtaso ? Korkeus siten, että voi työskennellä selkä suorana, hartiat rentoina ja kyynärvarret pöydällä ? Pyri järjestämään työ pisteesi kotona siten, että työn ja vapaa-ajan välillä on selkeä raja. ? Säännöllistä etätyötä varten kannattaa tehdä pysyvä työpiste, jossa työtaso, näyttö ja työtuoli ovat sopivalla korkeudella. ? Mahdollisuuksien mukaan työskentele välillä seisten. Mikäli työtaso ei ole säädettävä, työpöydälle voi hankkia erillisen korokkeen. Myös kirjapinolla voi muokata työskentelykorkeutta. ? Apuvälineistä voi olla apua, kun työskentelet erilaisissa paikoissa tai vaihtelet työasentoa, esimerkiksi: ? lisätuki tai tyyny tuoliin lanneselkää tai niskaa tukemaan ? kannettavan teline ja sylituki ? irtonäppäimistö ja -hiiri ? erillinen näyttö ? kyynärtuki ? ergomatto ? aktivointilauta ? liiketehostin ? Ota puheeksi työnantajan kanssa ergonomiaan liittyviä kehitys tarpeita: voisiko kalusteita tai apuvälineitä saada lainaksi? ? Työpistematto vaimentaa seisomatyössä selkärangalle ja alaraajojen nivelille kohdistuvaa painetta ? Vatsa kiinni työpöydässä ? Sopivissa ken­ gissä on kunnon pohja ja muutaman sentin korko ? Kannattaa istua välillä ainakin silloin, kun tulee lihas­ tuntemuksia esimerkiksi selän väsyessä
• 1 ? 2025 TELMA 45 Työasento istuen Someniska ? Mikäli luet tekstiä tai työskentelet sohvalla, huolehdi, että niskan asento pysyy suorana. Käytä tyynyjä tukena. ? Työn lomassa kannattaa tehdä taukoliikkeitä. Työnnä rintakehää eteen, vedä lavat yhteen kiertäen samalla peukaloita ulos. Pysy asennossa hetki. Laske käsivarret sivuille. Toista liike muutamia kertoja. ? Irrallinen, mukanakin kannettava selkätuki tukee tarvittaessa ristiselkää istuen työskennellessä. ? Junassa ja muissa kulkuvälineissä työskentelevien kannattaa kiinnittää huomio hyvään istuma-asentoon. Vältä työskentelyä niska eteen taipuneena. Selkätuesta tai tyynystä voi olla hyötyä. Valaistus ? Ei heijastuksia tai häikäisyä ikkunasta tai valaisimista Näyttö ? Pääte näkemisen kannalta sopivalla etäisyydellä, suoraan edessä ja silmien/ katseen vaakatason alapuolella ? Säännöllinen puhdistus Hiiri ja näppäimistö ? Samalla tasolla lähekkäin ? Molempien käyttöä vaihdellen Työtaso ? Kyynärvarret vaakatasossa ? Aineistolle tilaa ? Korkeuden säätö Tauotus ? Hyväkään ergonomia ei estä vaivoja syntymästä ellei työtä tauoteta sopivasti Jalkatila ? Jalat tukevasti lattialla tai jalkatuella ? Aineistolle tilaa ? Ei sähköjohtoja jalkojen tiellä Työtuoli ? Selkätuki tukee ristiselkää ? Säädöt kunnossa ? Säätöjen opastus Pää painaa noin viisi kiloa. Noin 30 asteen kulmassa niskaan kohdistuu noin 18 kilon paino. 60 asteessa niskaan kohdistuu 27 kilon paino. Lähde: Työturvallisuuskeskus
• 46 TELMA 1 ? 2025 Lena Donofrio asuu perheineen Guamissa Yhdysvaltain laivaston tukikohdassa.
• 1 ? 2025 TELMA 47 Lena Donofrion kotialbumi Guamin ainoa suomalainen Lena Donofrio asuu paratiisisaarella keskellä valtamerta. Ennen muuttoa Guamiin hän teki pitkän uran Yhdysvalloissa ensihoitajana ja ensihoidon opettajana. Teksti Malla Murtomäki E Elämä paratiisisaarella saattaa kuulostaa unelmalta, mutta ei ole aivan sitä. Lena Donofrio vastaa videopuheluun kotonaan Guamissa. Hän kertoo, että lämpötila saarella on edelleen 28 astetta, vaikka päivä on kääntymässä iltaan. Korkea ilmankosteus tekee kuumuudesta läkähdyttävää. – Paras hetki ulkoiluun on auringonlaskun aikaan, muuten on liian kuuma lapselle. Lena on Tyynenmeren keskellä sijaitsevan Guamin ainoa suomalainen. Hän muutti saarelle laivastossa työskentelevän aviomiehensä Ryan Donofrion komennuksen perässä elokuussa 2023. Sitä ennen pari asui San Diegossa Yhdysvalloissa. MAAILMALL A Lena muutti kotikaupungistaan Kuopiosta Yhdysvaltoihin heti ylioppilaskirjoituksien jälkeen. Hän oli matkustellut paljon lapsuudenperheensä kanssa ja tiesi, että halusi lähteä maailmalle. Lena sai Los Angelesista vuodeksi paikan au pairina. – Sille tielle jäin. 18 hälytystä päivässä Au pair -vuoden jälkeen Lena aloitti kinesiologian opiskelun Santa Monica Collegessa ja myöhemmin fysioterapiaopinnot California State University Los Angeles -yliopistossa. Suunnitelma oli tähdätä joko fysioterapeutin tai lääkärin opintoihin. Osana pääsykokeisiin valmistautumista hän osallistui kuusiviikkoiselle ensihoidon kurssille. – Tajusin haluavani tehdä konkreettista auttamistyötä, enkä kuluttaa päivääni papereiden pyörittelyyn. Kurssin jälkeen Lena läpäisi ensihoitajille tarkoitetun kansallisen testin ja pääsi heti töihin yksityiseen ambulanssifirmaan. Vaihtuvissa hätätilanteissa piti pystyä ajattelemaan loogisesti, ratkaisemaan ongelmia ja reagoimaan nopeasti. – Koskaan ei tiennyt, mitä kohteessa odotti. Oli pakko luottaa itseensä ja koulutukseensa. Työ oli hektistä, mutta Lena piti siitä. Ambulanssin piti lähteä liikkeelle 30 sekunnin sisällä hälytyksestä. Tapahtumapaikalla piti olla alle kahdeksassa minuutissa. Työpäivä kesti minimissään 12 tuntia ja potilaita saattoi olla jopa 18 päivässä. Palkka oli minimaalinen, vain hieman yli 10 dollaria tunnilta. – Emme saaneet käyttää tietotekniikkaa navigointiin, vaan meidän piti suunnistaa karttakirjojen avulla. Se tarkoitti, että oma alue piti opetella tuntemaan todella hyvin. Moniongelmaisuus haasteena Työssä oli omat haasteensa. Aseita ja huumausaineita liikkuu Los Angelesin kokoisessa suurkaupungissa paljon. Lenan kohdalle ei onneksi sattunut pahempia vaaranpaikkoja, mutta hän kuuli kollegoiltaan hurjia tarinoita.
• 48 TELMA 1 ? 2025 Vaikeita olivat Lenan mielestä potilaat, joiden ongelmat olivat monikerroksisia. Saattoi olla monta somaattista sairautta, mielenterveysongelmia ja lisäksi päihdeongelmaa. Sosiaalityöntekijöiden kautta piti yrittää saada pidempiaikaista apua. – Oli useampiakin sellaisia tapauksia, että erittäin kipeä potilas makasi talonsa perimmäisessä makuuhuoneessa. Koti oli niin täynnä tavaraa ja roskaa, ettei sinne meinannut päästä sisään. Ensimmäinen askel oli miettiä, miten potilas saataisiin ylipäänsä ulos talosta. Kuormittavimpia Lenalle olivat lapsia koskevat tragediat. – Niitä pystyi purkamaan työkavereiden ja esimiehen kanssa, mutta myös työnantajan kustantaman psykologin vastaanotolla. Huippupesti yliopistolta Kuusi kuukautta ensihoitajan hommien aloittamisesta Lena palkattiin entiseen opinahjoonsa opettamaan ensihoitoa. Hän veti luentoja niinä päivinä, kun ei ollut töissä ambulanssissa. Lisärahalle oli tarvetta, sillä ensihoitajan palkalla ei juuri juhlittu. Lena Donofrio — Koulutus: ensihoitaja ja ensihoidon kouluttaja, opiskellut myös kinesiologiaa ja fysioterapiaa California State Universityssa Työ: hoitovapaalla Asuinpaikka: Guamin saari Tyynellämerellä Mikronesiassa Perhe: yhdysvaltalainen aviomies Ryan ja parin 1-vuotias Karhu-poika Harrastaa: hevosia MAAILMALLA Lena Donofrio 2006 2010 2014 2009 2007 Keväällä ylioppilaaksi Kuopion Kallaveden lukiosta ja muutto Los Angelesiin au pairiksi Fysio terapiaja pre med -opinnot, California State University, Los Angeles Kinesio logian opinnot, Santa Monica College Yhdysvaltain kansalaisuus Valmistu minen yliopistosta ja ensihoitajakurssi, UCLA, työ ensihoitajana Los Angelesissa AIKAJANA Huonoa ruokaa ja myrskyjä Donofriot asuvat Guamissa Yhdysvaltain laivaston tukikohdassa. Lähes kaikki Lenan Guamin ystävistä ovat laivastossa työskentelevien puolisoita. Monella on pieniä lapsia, joten samanlainen elämäntilanne yhdistää. Leikkitreffejä järkätään päivittäin. Arki soljuu, mutta siinä on omat kipupisteensä. Saari on eristyksissä keskellä valtamerta, ja se on pitkälti mantereelta tuotavien elintarvikkeiden ja kulutustavaran varassa. Ruoka on Lenan mukaan kallista ja huonolaatuista. – Olen vegaani ja keliaakikko, eikä täältä oikein meinaa löytyä minulle syötävää. Salaatti maistuu siltä, että se on kasvatettu pakoputken vieressä. Saarella pitää varautua myös nopeasti muuttuviin sääolosuhteisiin. Kotoa pitää löytyä taifuunien varalle iso määrä juomavettä, ruokaa, sähkögeneraattori, bensageneraattori, lamppuja ja kynttilöitä. – Sähköt katkeilevat ilman myrskyjäkin tuon tuosta. Syynä on ollut esimerkiksi rapu, joka eksyi sähkölaitoksen sulakeboksiin. Ryanin komennus tulee päätökseen 4–6 kuukauden päästä. Donofriot aikovat palata Yhdysvaltoihin, todennäköisesti itärannikolle. Guamiin muuton yhteydessä Lena irtisanoutui pestistään yliopistolla. Toiveissa on saada Karhu-pojalle pikkusisarus ja hoitaa lapsia pitkään kotona. Pidempiaikaisia suunnitelmia ei muutenkaan voi vielä tehdä, sillä Ryanilla ja samalla koko perheellä on edessään yksi ulkomaankomennus ennen miehen eläköitymistä laivastosta. – Sen tiedän, että haluan jatkaa jonain päivänä ensihoidon ja opetuksen parissa. Olen seikkailija, jolla on aina ollut palava halu nähdä maailmaa. – Minun oli pakko ottaa kaksiooni alivuokralainen, jotta selvisin vuokrasta. Nukuin itse olohuoneessa sohvalla. Vuonna 2020 Lena sai yliopistolta professuurin. Hänestä tuli yksi ensihoidon koulutusohjelman pääluennoitsijoista. Työ oli kokopäiväinen, joten Lena lopetti työt ensihoitajana. Elämä muuttui uudelleen keväällä 2022, kun Lena tapasi Ryanin. Toisten treffien jälkeen Lena totesi ystävälleen, että aikoisi mennä miehen kanssa naimisiin. Pian pari muuttikin yhteen, avioitui kolme kuukautta tapaamisensa jälkeen ja alkoi odottaa esikoistaan. Tiedossa oli jo tuolloin, että laivastossa työskentelevän Ryanin pitäisi lähteä kahdeksi vuodeksi komennukselle Guamiin. Lenalle se ei ollut ongelma. – Olen seikkailija, jolla on aina ollut palava halu nähdä maailmaa.
• 1 ? 2025 TELMA 49 Lenan 5 vinkkiä: — 1. Selvitä vaatimukset. Jos suunnittelet työllistyväsi ensihoitoalalle Yhdysvalloissa, aloituspisteenä kannattaa käyttää osavaltioiden Emergency Medical Services -sivuja sekä NREMT.org-sivustoa. Osavaltioiden vaatimukset voivat vaihdella. Jos tavoitteesi on opiskella ensihoitajaksi, valitse ohjelma, jolla on korkea läpäisyprosentti NREMT (National Registry of Emergency Medical Technicians) -kokeessa. Hyvä lääketieteellisen terminologian tuntemus on tärkeää, ja siihen voi valmistautua etukäteen. 2. Oppiminen jatkuu työpaikalla. Vaikka koulutusohjelma voi vaikuttaa lyhyeltä, suurin osa oppimisesta tapahtuu työn parissa. Työnantajat usein odottavat, että ensimmäiset viikot kuluvat perehdytykseen ja lisäkoulutukseen. Hyvä asenne ja halukkuus kysyä kysymyksiä auttavat pitkälle. K U VA T LE N A D O N O FR IO N KO TI A LB U M I 2015 2020 2022 2023 Työ ensi hoidon opettajana, UCLA Professuuri ensi­ hoidon koulutus­ ohjelmassa, UCLA, muutto San Diegoon maaseudulle Keväällä tapaaminen Ryanin kanssa, kesällä naimisiin Keväällä Karhu ­ ­poika syntyy, kesällä muutto Guamiin Ryanin töiden perässä Ambulanssissa työpäivä kesti minimissään 12 tuntia ja potilaita saattoi olla jopa 18 päivässä. 3. Älä pelkää kielellisiä haasteita. Vaikkei kielitaito olisikaan aivan moitteeton, sen ei kannata antaa hidastaa vauhtia. Monet Yhdysvalloissa puhuvat englantia toisena kielenään, ja erilaisiin aksentteihin on maassa totuttu. 4. Hanki lisätuloja erityisosaamisellasi. Mieti, mitä ainutlaatuista osaat, ja hyödynnä sitä. Esimerkiksi suomen kielen taitajille voi löytyä töitä elokuvien ja pelifirmojen käännösja lokalisointitehtävistä. Tuntemani henkilö Los Angelesissa tienasi 50 dollaria päivässä hoitamalla kissoja, ja toinen opetti rullaluistelua sivutöinään. Itsealoitteisuutta arvostetaan Yhdysvalloissa, ja pienyrittäjiä tuetaan mielellään. 5. Verkostoidu ja ole aktiivinen. Yhdysvalloissa verkostoituminen on keskeinen osa ammatillista menestystä. Osallistu tapahtumiin, liity alan yhdistyksiin ja ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa, kuten Linkedinissä. Ystävällisyys, avoimuus ja aitous auttavat rakentamaan suhteita, jotka voivat johtaa uusiin työmahdollisuuksiin tai arvokkaisiin neuvoihin. Auttamalla muita osoitat itsekin olevasi luotet tava ja yhteistyökykyinen.
• 50 TELMA 1 ? 2025 Jirina Alanko Sini Visa — Asuu: Helsingissä Valmistui: kauppa­ tieteiden maisteriksi vuonna 2003 Perhe: tyttäret Lilja ja Iiris Harrastukset: padel ja crossfit Työ: leivontabloggaaja ja somevaikuttaja Kirjat: yhteensä neljä kappaletta, uusin Kinuski kissan makea vuosi, joka ilmestyi vuonna 2023 1 2025 Hy vin vo in ti
• 1 ? 2025 TELMA 51 ” Kun harras­ tuksesta tulee työ, on tärkeää säilyttää oma juttu” Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, Sini oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella. Teksti Jaana Haapaluoma-Höglund ”Olen pikkutytöstä asti leiponut ja opetellut leipomaan. Löysin blogit ja blogimaailman vuonna 2007, kun olin äitiyslomalla pankin koodarin työstäni. Innostuin seuraamaan blogeista erityisesti sitä, miten ihmiset ovat koristelleet kakkujaan ja mitä kaikkea koristelulla saakaan aikaan. Olin aiemmin ajatellut, että vain leivonta-alan ammattilaiset ja huippukondiittorit tekevät mahtavia koristeluja. Blogien kautta sain kuitenkin ahaa-elämyksen: kuka tahansa voi oppia loihtimaan hienoja asioita visuaalisesti, kun vain on riittävä määrä tietoa ja jaksaa kokeilla ja harjoitella. Siihen aikaan ihmisillä oli blogeissaan lähinnä kuvia valmiista kakuista. Itse olisin kaivannut ohjeita siihen, miten koristelu tehdään vaihe vaiheelta. Erilaiset kakut olivat myös vähän hajallaan eri blogeissa. Perustin blogin, johon kokosin kakkuideoita ja näytin esimerkiksi koristelun eri vaiheet. Sen nimeksi tuli Kinuskikissa siksi, että kinuski on lempimakuni ja kissa on lempieläimeni. Mitä isommaksi blogi kasvoi, sitä enemmän alkoi tarjoutua yhteistöitä yritysten kanssa, jotka toivovat näkyvyyttä tuotteilleen. Yritysyhteistöiden vuoksi minun täytyi perustaa oma yritys. Julkaisin myös Kinuskikissa-kirjan. Koko ajan alkoi olla vaikeampi yhdistää blogin teko päivätyöläisen arkeen. Pidin kyllä työstäni koodarina, mutta aloin huomata, että kohta on pakko valita kahden hyvän väliltä. Havahduttava hetki oli se, kun olin työpaikalla tekemässä jotakin aivan päivittäistä askaretta. Yllätin itseni huomaamalla, että hetkinen, nyt ajatukseni ovatkin resepteissä ja mietin jonkin uuden kakun toteutusta. Ymmärsin, että sydän onkin jo blogin puolella. Suunnittelin taloudellisen tilanteeni vuodeksi eteenpäin ja irtisanouduin. Ajattelin, että ihanaa, nyt minulla on kaikki päivät vain tätä! Blogi oli nyt minun työni. En istunut enää työpäivääni tietokoneen äärellä, vaan päiväni koostuivat monesta eri palasesta, kuten leivontatarvikkeiden hakemisesta, blogiin tulevien kuvien suunnittelusta, metsäretkistä kuvausrekvisiitan hankkimiseksi, leipomisesta, tiskaamisesta – ja yhteistöiden miettimisestä. Se vaati sopeutumista, että omaa työyhteisöä ei ollut enää ympärillä. Nyt olin päätoiminen yrittäjä, joka työskenteli ja teki päätökset yksin. Onneksi vanhempani ja siskoni olivat tukenani yritykseen liittyvissä asioissa. Huomasin myös, että tarvitsen harrastuksen, jossa ollaan yhdessä muiden kanssa. Aloinkin harrastaa crossfitiä ja padelia. Nykyään blogintekoon on tullut mukaan valokuvaamisen lisäksi videoiden kuvaaminen. Teen julkaisuja paitsi blogiin myös sosiaaliseen mediaan, kuten Instagramiin ja Tiktokiin. Usein kysytään, meneekö rakas harrastus jotenkin pilalle, kun siitä tulee työ. Minua suojelee kyllästymiseltä se, että minulla on täysi päätäntävalta blogiini. Voin esimerkiksi valita, kenen kanssa teen yhteistyötä. Ei ole tarvinnut tehdä mitään sellaista, mikä ei muutenkin istuisi omaan tekemiseeni luontaisesti. Teen edelleen sitä samaa juttua, josta aloitinkin: mietin, mistä itse innostun ja mikä minua kiinnostaa, ja luon sisältöä siitä. Tärkeää on myös päästä vuorovaikuttamaan leivontaharrastajien kanssa, sillä he jakavat tekemisiään, ja välillä pohdimme yhdessä, miten jokin asia toteutetaan. Tekeminen on silloin hyvin luonnollista.” Sinin vinkit: — 1. Mieti, onko harrastus se asia, josta olet innoissasi ja jota haluat todella sydämestäsi tehdä. Ole itsellesi rehellinen ja uskollinen. 2. Valmistaudu opettelemaan paljon uutta. Yrittäjän kannattaa olla sopivalla tavalla utelias ja valmis oppimaan erilaisia asioita, kuten kokonaisuuksien hallintaa. 3. Pidä sopivasti jalat maassa, mutta uskalla silti. Mieti taloudelliset realiteetit mahdollisimman pitkälle. Jossain vaiheessa täytyy kuitenkin vain repäistä. 4. Älä hajota tekemistäsi liian moneen paikkaan. Jokaiseen pyyntöön ei ole pakko suostua. Aikaa täytyy kuitenkin jäädä myös tärkeimmälle tekemiselle. TÄMÄN OIVALSIN
• 52 TELMA 1 ? 2025 Hyvinvointi HELPPO JUMPPALIIKE Toistele Sylvin taukojumpan liikkeitä kahden minuutin ajan. Käytä tauko liikkumiseen LÄHDE: UKK-INSTITUUT TI.FI ? Alkuhötkyttely • tee pienessä haara-asennossa paikalla seisten joustoja polvilla ylös-alas • pidä hartiat rentoina ? Rinta rottingille • rintakehän avaus: vie kädet yhdessä selän taakse • vedä hartiat taakse, lapaluut lähelle rintarankaa ja päästä kädet rennoiksi vartalon viereen ? Kädet ylös • nosta molemmat kädet suorina yhtä aikaa, vuoroin suoraan ylös, viistoon oikealle ja sitten viistoon vasemmalle • muista hengittää liikkeiden aikana ? Halataanpa itseämme • ota halausote hartioiden ympäri, sormenpäät lapaluihin asti • pyöristä yläselkä, taivuta pää eteen • hengitä syvään • vaihda halausotetta välillä VALOA PIMEYTEEN Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, miten kirkasvalolampusta saa irti parhaan hyödyn. ? Oleskele kirkasvalossa aamulla, heti heräämisen jälkeen. Käytä lamppua mieluiten joka aamu mutta vähintään viitenä aamuna viikossa. ? Ota kirkasvaloa puolesta tunnista aina kahteen tuntiin kerrallaan. Suositelluin ottoaika on aamuviidestä aamukymmeneen. ? Kotikirkasvaloissa on eroja, joten lue huolella laitteen mukana tulevat käyttöohjeet. Parhaan hyödyn laitteesta saat, kun istut valon välittömässä läheisyydessä siten, että valo tulee kasvoillesi melko suoraan tai vähän yläviistosta. ? Suoraan valoon ei pidä tuijottaa, vaan voit vaikkapa syödä aamupalaa tai lukea aamun lehden valon lähettyvillä. ? Käytä kirkasvalolamppua kahdesta neljään viikkoa, mutta mikään ei estä käyttämästä kirkasvaloa keskeytyksettä aamuisin läpi koko pimeän vuodenajan. LUE LISÄÄ: AIVOLIIT TO.FI Kirkasvalohoidon ABC
• 1 ? 2025 TELMA 53 1 Kuvitukset Nina Bäck 01 02 03 K U VA G E T TY IM A G ES K U VA G E T TY IM A G ES Tee enemmän iloprojekteja: tarjoudu auttamaan päätehtäviesi ulkopuolisissa asioissa, jotka antavat sinulle iloa. Painota työtehtäviäsi, joista saat iloa. Se auttaa, vaikka joutuisit jatkamaan vähemmän säkenöiviäkin hommia. Yritä viettää enemmän aikaa ilahduttavien kollegojen kanssa. Vältä mahdollisuuksien mukaan tyyppejä, jotka eivät tuota iloa. LÄHDE: DUUNITORI.FI Lisää iloa työpäiviisi ILON KAUTTA 1. Se vähentää stressiä. Uusiseelantilaisen tutkimuksen mukaan verenpaine laskee, kun kirjoittaa päiväkirjaa 15 – 20 minuuttia päivässä vähintään kolme tai neljä kertaa neljän kuukauden aikana. Samalla voit ymmärtää paremmin, mikä stressiä oikeastaan aiheuttaa, ja käsitellä sitä. Tee kirjoittamisesta meditatiivinen iltarituaali. 2. Se rauhoittaa mieltä Kirjoittaminen kuohuttavista tilanteista auttaa aivoja säätelemään tunteita ilman, että tiedostat sitä. Selviät siis huonoista päivistä vähemmin vaurioin. Käytä suhteellisen neutraalia kieltä. Hyvin värikkäät ilmaisut pikemminkin kasvattavat tunnekuohua. 3. Se opettaa itsestäsi Päiväkirjan avulla havaitset toistuvat kielteiset ajatuksesi ja pystyt katkaisemaan niiden kierteen. Samalla saat lisää tilaa uusille, luoville ajatuksille. Ihminen muuten ajattelee vähintään 50 000 ajatusta päivässä, useimmat tiedostamattaan. Ota kynä käteen ja kirjoita: päiväkirja auttaa sinua voimaan paremmin. 5 syytä pitää päiväkirjaa PÄIVÄKIRJA MUISTAA 4. Se parantaa muistia Kirjoittaminen kasvattaa työmuistia, mikä saattaa auttaa sinua oppimaan uutta helpommin. Ainakin sanavarastosi kasvaa ja alat ymmärtää elämässäsi jo tapahtuneiden asioiden yhteyttä toisiinsa. 5. Se vahvistaa itsetuntoa Muista kirjoittaa ylös asioita, joissa olet onnistunut. Silloin päiväkirja auttaa sinua näkemään itsesi myönteisesti, mikä vahvistaa itsetuntoa. Kirjoittamalla säännöllisesti harjoitat myös itsekuria. Päiväkirjan pitäminen parantaa todennäköisyyttä saavuttaa tavoitteesi: se viestii aivoille, että asia on tärkeä. Myönteinen kierre on valmis. LÄHDE: EEVA.FI Jos tiedät, mikä tuo sinulle iloa, tiedät myös, miten edetä kohti visiotasi paremmasta työelämästä, linjaa työelämää tutkiva professori Scott Sonenshein. Näin voit saada enemmän iloa nykyisessä työssäsi:
• 54 TELMA 1 ? 2025 Tavoite Palleahengitys on taito, joka auttaa sinua pysähtymään hetkeksi ja hengittämään rauhallisemmin ja hitaammin. Kuten muutkin taidot, sen hallinta vaatii sinulta harjoittelua. Ohje Harjoittele palleahengitystä aluksi päivittäin, vähintään viisi minuuttia kerrallaan. Kokeile taitoa ensin tilanteissa, joissa olet rauhallinen. Myöhemmin voit käyttää taitoa koska tahansa, kun koet ahdistuksen liian voimakkaaksi ja haluat hillitä sitä. Voit harjoitella palleahengitystä istuen, seisten tai lattialla maaten. Pysähdy ja tunnista ahdistuksesi. Älä lähde pois tilanteesta, vaan anna itsellesi hetki aikaa rauhoittua. Muistuta itseäsi siitä, että tunteet eivät vahingoita sinua ja ne menevät lopulta ohi. Hengitä sisään rauhallisesti ja pitkään nenän kautta ja sitten ulos suun kautta. Laske mielessäsi kolmeen, kun hengität sisään ja anna vatsasi kohota. Sano mielessäsi ”rentoudu”, kun hengität ulos ja anna vatsasi laskea. Jatka rauhallista hengittämistä omaan tahtiin, joka tuntuu sinusta mukavalta. Ajattele vain hengittämistä. Jos tunne palaa mieleesi, vie ajatuksesi takaisin hengitykseen – kiinnitä huomiosi siihen, että sisään hengittäessä ilma kulkee nenäsi kautta sisään ja ulos hengittäessäsi ilma kulkee suusi kautta ulos. Jatka hitaasti hengittämistä, kunnes tunnet olosi hieman rauhallisemmaksi. Kiinnitä sitten huomiosi takaisin siihen, mitä olit tekemässä ja jatka sitä. Ei haittaa, vaikka tuntisit olosi vielä hieman ahdistuneeksi, keskity vain siihen mitä sinun tarvitsee tehdä. Harjoitusta on hyvä tehdä päivittäin ja joskus useammankin kerran päivässä. • Harjoitusta on tärkeä tehdä säännöllisesti vähintään 2 – 3 viikon ajan. • Säännöllinen harjoittelu saa aikaan kestävämpiä muutoksia. Toiston kautta opit aktivoimaan palleahengityksen aina, kun koet ahdistusoireiden ilmaantuvan. LÄHDE: MIELENTERVEYSTALO.FI Palleahengitys auttaa rauhoittamaan tunteet Yrttitee tuo lohtua kylmiin päiviin Yrttiteet ovat olleet osa ihmisten terveydenhoitoa vuosisatojen ajan eri kulttuureissa, ja niiden hyödyt eivät rajoitu pelkästään fyysiseen terveyteen, vaan myös mielen hyvinvointiin. ? Kamomilla – rauhoittava uniapu Kamomillatee on yrttiteiden klassikko, jonka rauhoittavat vaikutukset tekevät siitä erityisen suositun iltajuoman. Jo yksi kupillinen ennen nukkumaanmenoa voi auttaa parantamaan unenlaatua luonnollisella tavalla. ? Inkivääri – vatsan ystävä Inkivääri on tunnettu lämmittävästä vaikutuksestaan, mikä tekee siitä erityisen miellyttävän vaihtoehdon kylminä päivinä tai silloin, kun tunnet flunssan oireiden hiipivän. Monille inkivääritee on kuin luonnon oma lääke, joka tasapainottaa kehoa sisältäpäin. ? Minttu – virkistävä energianlähde Minttutee on raikas ja virkistävä juoma, joka voi antaa miellyttävän energiabuustin ilman kofeiinia. Se on erinomainen juoma nautittavaksi raskaan aterian jälkeen. ? Rooibos – antioksidanttirikas unelmajuoma Tämä punainen tee on täynnä antioksidantteja, jotka voivat auttaa kehoa torjumaan vapaita radikaaleja ja vähentämään tulehdusta. Rooibos sisältää myös kalsiumia ja magnesiumia, jotka tukevat luuston ja lihasten terveyttä. LÄHDE: HYVINVOVANAINEN.FI Hyvinvointi RAUHASSA HENGITELLEN TEETÄ KUPPIIN 01 02 03 04 05 06
• 1 ? 2025 TELMA 55 1 RESEPTI Basilika (Ocimum basilicum) Vuoden 2024 HeVi on basilika, jota kutsutaan myös yrttien kuninkaaksi ja rakkauden yrtiksi. Basilikan lehdet maistuvat salaateissa, ja maku sopii myös monenlaiseen ruoanlaittoon. LÄHDE: KASVIKSET.FI AINEKSET (4?–?5 ANNOSTA): • 2 pkt (à 250 g) nauhatuorepastaa • 1 tlk (2 dl) ruokakermaa • 1 rs (180 g) Italian yrtit -tuorejuustoa • ripaus suolaa ja mustapippuria • tuoretta basilikaa LISÄKSI: • parmesaania raastettuna • tomaattiviipaleita VALMISTUS (ALLE 15 MIN): ? Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. ? Kuumenna ruokakerma tilavassa paistokasarissa ja sulata juusto joukkoon tasaiseksi kastikkeeksi. Mausta suolalla ja pippurilla. ? Siivilöi pasta vedestä ja sekoita juustokastikkeen joukkoon. Suikaloi päälle tuoreita basilikanlehtiä ja tarjoa välittömästi raastetun parmesaanijuuston ja tomaatti viipaleiden kanssa. LÄHDE: K-RUOKA.FI Basilikajuustopasta proteiinia 49 % rasvaa 23 % hiilihydraattia 16 % kuitua 12 % LÄHDE: KILOKALORI.NET ? Ulkoilu ennaltaehkäisee monia ikääntyessä yleistyviä sairauksia ja on turvallinen liikuntamuoto useimmille. Säännöllinen ulkoilu on tärkeää aivoterveydelle ja voi ehkäistä muistisairauksia. Kävellessä etenkin jalkojen lihakset saavat harjoitusta, mikä tukee arjen toimintojen sujumista ja auttaa pysymään pystyssä. Ulkoillessa myös väsymys lievittyy ja ajatukset kirkastuvat. Ulkoilun hyödyt ulottuvat yöhön asti – uni tulee helpommin ja on virkistävämpää. Terveyden kannalta ulos kannattaa piipahtaa lyhyeksikin ajaksi – jo 10 minuutin ulkoilulla on myönteinen vaikutus mielialaan. Ulkoilun jälkeen on hyvä hetki huoahtaa, jotta fyysinen rasitus tasaantuu. Ulkoillessa askeleet kannattaa suunnata viheralueelle, puistoon tai lähimetsään, sillä luontoympäristö vahvistaa liikunnan vaikutuksia terveyteen. LÄHDE: IKAINSTITUUTTI.FI Fyysisen kunnon harjoittaminen vähentää infektioalttiutta, ja auringonvalo tuottaa vastustuskyvylle tärkeää D-vitamiinia. Lisää terveyttä ulkoilemalla K U VA G E T TY IM A G ES
• 56 TELMA 1 ? 2025 NELJÄ KYSYMYSTÄ KIRJASTA KIRJA JULKAISUT ? Miksi ajatustyö rasittaa nykyään aivoja enemmän kuin ennen? ? Ajatukset keskeytyvät työpäivän aikana jatkuvasti, ja moni on koko ajan reagoivassa moodissa. Työpäivän aikainen palautuminen jää vähäiseksi. Aivot on tuotava takaisin ajatustyön keskiöön. Raivaamalla päivään aikaa syväkeskittymiselle ja aidolle palautumiselle luodaan kestävämpää ajatustyön kulttuuria. ? Mitä aivotutkimus kertoo tunteiden merkityksestä ajatustyössä? ? Jos epämiellyttävät tunteet, kuten kiukun tai turhautumisen, pyrkii vain tukahduttamaan, se heikentää keskittymiskykyä, vaikeuttaa ongelmanratkaisua ja tyrehdyttää luovuuden. Siksi tunteille pitäisi sallia ajatustyössäkin enemmän tilaa. Hyvät tunnetaidot omaava ajatustyöläinen on tutkitusti työssään parempi. ? Mitä aivotutkimus kertoo keskittymiskyvyn merkityksestä? ? Keskittymiskyky toimii ikään kuin pullonkaulana kaikelle sille, mitä ajatustyössä tehdään. Hyvä keskittymiskyky mahdollistaa isompien kokonaisuuksien hahmottamisen, luovien ratkaisujen keksimisen ja yksityiskohtien muistamisen. ? Mitä aivotutkimus kertoo yksilöllisten erojen merkityksestä? ? Työelämässä pyritään usein sovittamaan kaikki samaan muottiin, joka on tehokkaan työntekijän stereotyyppi: iloinen, sosiaalinen ja dynaaminen tehopakkaus, joka hoitaa työnsä mukisematta ja uupumatta. Todellisuudessa työpaikat ovat täynnä erilaisia persoonallisuuksia ja eri tavoin maailmaa hahmottavia aivoja. Työelämään tarvitaan lisää joustavuutta, jotta yksilöllisiä vahvuuksia saadaan paremmin hyödynnettyä. ? Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä, ja etenkin nuorten ja nuorten aikuisten oireilu ja avuntarve ovat herättäneet paljon huolta. Psyykkinen haavoittuvuus yhteiskunnassa lisääntyy, vaikka mielenterveyteen panostetaan entistä enemmän. Mielen aikakausi selvittää, miksi henkisen terveyden saama suurempi huomio ei ole lisännyt psyykkistä hyvinvointia. Monipuolisten pitkän aikavälin aineistojen ja tutkimus kirjallisuuden kautta se onnistuu avaamaan, millä tavoin mielen asema on muuttunut työelämässä ja yhteiskunnassa. ARI VÄÄNÄNEN | GAUDEAMUS, 2024 Pois tyhmästä työelämästä Aivotutkijan kanssa kohti fiksumpaa työkulttuuria. Mielen aikakausi Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää? TYHMÄ TYÖELÄMÄ – KUINKA PELASTAA AJATUSTYÖLÄISEN AIVOT MONA MOISALA | OTAVA, 2025 Mona Moisala on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija. Hän on erikoistunut valmentamaan ja kouluttamaan ajatustyöläisiä. Hän on perehtynyt muun muassa siihen, miten multitasking vaikuttaa aivoihin ja keskittymiskykyyn. POHDI TÄTÄ Tehoton ja uuvuttava työkulttuuri ei palvele aivojen luontaista tapaa toimia.
• 1 ? 2025 TELMA 57 K U V A G E T T Y IM A G E S TV-SARJAT JA ELOKUVAT 3 X KIRJA ? Tieteiselokuvissa epidemioita vastaan käy usein yksittäinen tutkija tai tutkimusryhmä, jotka ponnisteluillaan lopulta pelastavat koko maapallon (esim. Andromeda uhkaa 1971). Sitten hävitetyt paikat korjataan, surmansa saaneet haudataan ja elämä jatkuu jälleenrakennuksen parissa. Oman lukunsa muodostavat Zombie-elokuvat, joissa salaisista laboratorioista karanneen viruksen leviämisen jälkeen mikään ei ole enää entisensä. Esimerkki näistä elokuvista on Lontoon ympäristöön sijoittuva niin kutsuttu 28-trilogia. Ensimmäisessä osassa 28 päivää myöhemmin (2002) lähettipoika herää yksin koomasta ja huomaa sairaalan ulkopuolisen yhteiskunnan romahtaneen viruksen kourissa. Toisessa osassa (2007) yhteiskunta on organisoitunut eläviä kuolleita ja virusta vastaan, mutta yksilöt aiheuttavat edelleen kaaosta torjuntayrityksiin. Elokuva-sarjan vielä ensi-iltaansa odottava kolmas osa (2025) päivittää tilannetta seuraamalla pientä pelastuneiden ryhmää ja heidän yritystään olla yhteydessä ulkopuoliseen maailmaan. Näiden elokuvien kautta on hyvä miettiä meidän koronasta selvinneiden kohtaloa: mitä jälkiä siitä jäi meihin yksilöihin, tiimeihimme, työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Onko etätyön luoma eristäytyminen tehnyt meistä yksilöllisiä selviytyjiä ja murtanut vanhat sosiaaliset verkostomme ja sosiaalisen vastuumme? Ehkäpä seuraavassa läsnäkokouksessa voitaisiin katsoa yhdessä aiheeseen johdatteleva elokuva ja pohtia, miten tästä eteenpäin sekä yksilöllisyys että yhteisöllisyys huomioiden. ? Johtajan ura ? Miten johtajat kokevat uransa johtamisen ja uralla etenemisen? Miten he arvioivat uramenestystään ja jaksamistaan? Tässä kirjassa johtamista ja johtajauria tarkastellaan tutkimustiedon valossa. Kirja antaa uusia näkökulmia johtajavalintoihin, johtajauran johtamiseen sekä uralla menestymisen vaiheisiin. Tulokset tarjoavat poikkeuksellisen näkökulman johtajauriin. ELINA KOSKELA | ALMA INSIGHTS, 2024 ? Jaksamisen opas esihenkilölle ? Jaksamisen opas esihenkilölle on käsikirja uupumuksen torjuntaan. Kirja tekee näkyväksi esihenkilöiden kuormitustekijät ja antaa ensikäden keinoja/apua alati laajenevaan ongelmaan johdon jaksamisesta. Ongelmat esihenkilön jaksamisessa vaikuttavat johdettaviin ja sitä kautta työntekijäkokemukseen, asiakaskokemukseen, tuloksentekokykyyn ja lopulta työnantajamielikuvaan asti. RISTO HAVUNEN | ALMA INSIGHTS, 2024 ? Työelämän pärjäämiskirja ? Tämän kirjan lukemalla opit realistista käsitystä itsestäsi ja työelämästä. Itsetuntemus on kaiken perusta, siitä lähtee kaikki. Kuka olet? Teetkö työtä, jota haluat tehdä? Miten pärjäät työelämän tiukoissa tilanteissa? Kirja sopii sekä tiimiläisille että esihenkilöille, jotka usein ovat puun ja kuoren välissä. Ajanhallinnan tärkeys ja stressinhallinta koskettavat kaikkia, kuten myös asenteisiin ja päätöksentekoon liittyvät ajatusvinoumat. Myös työelämäänsä aloittavat sekä omaa suuntaansa hakevat löytävät kirjasta ravintoa pohdintoihinsa. MINNA OULASMAA, MIKA PESONEN | ALMA INSIGHTS, 2024 Näiden kirjojen opeilla pärjää työelämässä Epidemian jälkeen Teksti Mikael Saarinen POHDI TÄTÄ Mitä jälkiä koronasta jäi meihin yksilöinä, tiimeihimme, työyhteisöön ja yhteiskuntaan? POHDI TÄTÄ Miten johtajanuralle päädytään ja miten sellaisella menestytään? 1 2025
• 58 TELMA 1 ? 2025 58 TELMA 1 ? 2025 HUONEENTAULU Telma-lehti 60 sekunnissa Tässä vielä viisi nostoa keskusteluun Telma-lehden teemasta. Uskomme, että ihmisten yhdessä pitäminen on työyhteisölle kriittisen tärkeää . Työnteko on ihmisten välistä toimintaa ja siihen tarvitaan yhdessä vietettyä aikaa . Matti Mettälä, henkilöstöjohtaja, Kesko Akatemian avulla pystyimme kouluttamaan henkilöstöämme nopeasti korona-aikana ja muistuttamaan turvallisuuskäytännöistä . Työntekijämme käyttävät sitä edelleen. Liis Kiudorf, työsuojelupäällikkö, MTB-Siivouspalvelu Tavoitteenamme on tasapaino , jossa yhdistyy työntekijöiden vapaus ja yhteisöllisyyden edistäminen. Mari Paloheimo, henkilöstöjohtaja, Luonnonvarakeskus Jotta monipaikkaisuudesta olisi hyötyä, tarvitaan selkeät pelisäännöt: milloin työskennellään yhdessä toimistolla ja milloin etätyö on sallittua. Juha Eskelinen, vieraileva tutkija, Aalto-yliopisto Koronapandemia lisäsi teollisuuden työntekijöiden halua osallistua työpaikkansa kriisinhallintaan . Tiina Saari, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
• Vaakasuoraan: 1. Tämän ajan vaate tai arvonlisävero hylätty, suosittu Halme. (12) 8. Noin maikkaa pidetään vauhdikkaana. (5) 9. Entinen pankki, vesihöyrys avaa, jos kuulee tämän äänen. (7) 10. Oletettavasti palmut aiheuttavat halua palata taas lämpimiin maihin. (7) 11. Kunnan ja keskusjärjestön fuusio on tuttu jo isosta kirjasta. (5) 12. Tämän ajan liikuntapaikat eli kalastus, et vaivu historiaan. (12) Pystysuoraan: 1. Eräät pohjoismaiset kansat sieltä. (6) 2. Tuulan Amberlan tutuimmassa levytyksessä on leivonnainen. Jos ei ole, rahat takaisin! (7) 3. Aivan runollisen tuliterä fantastinen olotila. (7) 4. Taivalta taittoi kotiemme lähimetsässä päästäkseen ensimmäisenä perille. (7) 5. Andersson, liho! Otat kielelläsi jäätelöä. (7) 6. Rievusta voi lähteä ääntä, joka on tutumpaa vaikka takan äärellä. (7) 7. Kulkevat omilla lattioilla sukittakin. (6) Piilosanaohjeita löydät osoitteesta sanaristikot.net/artikkelit ja sieltä ”Näin ratkot piilosanoja”. 1 ? 2025 TELMA 59 Vaakasuoraan: 1. Tämän ajan vaate tai arvon lisävero hylätty, suosittu Halme. (12) 8. Noin maikkaa pidetään vauhdikkaana. (5) 9. Entinen pankki, vesihöyrys avaa, jos kuulee tämän äänen. (7) 10. Oletettavasti palmut aiheuttavat halua palata taas lämpimiin maihin. (7) 11. Kunnan ja keskusjärjestön fuusio on tuttu jo isosta kirjasta. (5) 12. Tämän ajan liikuntapaikat eli kalastus, et vaivu historiaan. (12) Pystysuoraan: 1. Eräät pohjoismaiset kansat sieltä. (6) 2. Tuulan Amberlan tutuimmassa levytyksessä on leivonnainen. Jos ei ole, rahat takaisin! (7) 3. Aivan runollisen tuliterä fantastinen olotila. (7) 4. Taivalta taittoi kotiemme lähimetsässä päästäkseen ensimmäisenä perille. (7) 5. Andersson, liho! Otat kielelläsi jäätelöä. (7) 6. Rievusta voi lähteä ääntä, joka on tutumpaa vaikka takan äärellä. (7) 7. Kulkevat omilla lattioilla sukittakin. (6) – Piilosanaohjeita löydät osoitteesta sanaristikot.net/artikkelit ja sieltä ”Näin ratkotaan piilosanoja”. 1. Kuinka paljon basilikassa on proteiinia? a) 9 % b) 29 % c) 49 % 2. Kuinka nopeasti ambulanssin pitää olla tapahtumapaikalla Los Angelesissa? a) 8 minuutissa b) 15 minuutissa c) 25 minuutissa 3. Mikä yrttitee auttaa parhaiten unensaantiin? a) Inkivääri b) Kamomilla c) Rooibos 4. Mikä oli Väinö Linnan maatilan nimi? a) Hietala b) Rokkalampi c) Käkisaari 5. Kuinka paljon työntekijöiden työ­ tapaturmasuhde aleni vuonna 2022 edellisestä vuodesta? a) 1,1 % b) 2,2 % c) 3,3 % Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kahdeksankirjaimisia ristikkokelpoisia sanoja. O IK E AT VA S TA U K S E T: 1 C , 2 A , 3 B , 4 C , 5 B . PÄHKINÄT 1 2025 PIILOSANA SANARISTI TIETOVISA SUDOKU
• Tee Telma-lehden osoitteenmuutos tai peruuta tilaus: telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Lue lisää verkosta: telma-lehti.fi Telma-lehti on myös Instagramissa: @telma.lehti Tärkeimmät tiedot työelämän kehittämiseen – tilaa uutiskirje: telma-lehti.fi