Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta Numero 10. 12.03.2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti
Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 10 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote SAS JA NORJAN ASEVOIMAT ALLEKIRJOITTIVAT UUDEN SOPIMUKSEN STRATEGISESTA EVAKUOINNISTA TNLehti Norjan puolustusvoimat allekirjoitti 4. maaliskuuta SAS:n kanssa uuden sopimuksen strategisesta ilmaevakuoinnista. Sopimus varmistaa jatkuvan kapasiteetin strategiseen ilmaevakuointiin SAS:n uusimmilla Airbus A320neo -koneilla. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun nykyiset lentokoneet poistetaan käytöstä, ja siirtyminen uuteen sopimukseen tapahtuu vuonna 2025. Norjan puolustusvoimien ja SAS:n välinen sopimus koostuu kahdesta osasta: yhteistyösopimuksesta A320neo-pohjaisen ratkaisun suunnittelusta ja operatiivisia toimeksiantoja koskevasta sopimuksesta. "Olemme ylpeitä siitä, että Norjan puolustusvoimat on valinnut SAS:n tuleviin evakuointitehtäviin, jotka perustuvat usean vuoden yhteisiin tehtäviin eri puolilla maailmaa. Vaikka tällä hetkellä käytössä olevat lentokoneet ovat palvelleet meitä hyvin, seuraavan sukupolven vähäpäästöisemmän A320neo:n on aika jatkaa näitä ylpeitä tehtäviä yhdessä ammattitaitoisen ja omistautuneen henkilöstömme kanssa. Emme ota kevyesti vastuuta kansalaisten turvallisesta kuljettamisesta ympäri maailmaa kriisin iskiessä, ja olemme kiitollisia luottamuksesta, jota Norjan puolustus on osoittanut meille tämän työn kautta", sanoo SAS:n kaupallinen johtaja Paul Verhagen. A320neo on tavallinen matkustajakone, ja kun uusi suunnitelma on viimeistelty, se voidaan muuntaa lentäväksi sairaalaksi, jossa on lääketieteellisiä laitteita ja sairaalasänkyjä. SAS:n Airbus A320neo:n CO on noin 18 % alhaisempi2 päästöt verrattuna lentokoneisiin, jotka se korvaa. Lisäksi näissä lentokoneissa on 30% vähemmän melua, mikä luo suotuisamman ympäristön evakuoiduille ja miehistölle. SAS:lla on 25-vuotinen historia evakuointitehtävistä, kuten Thaimaan tsunami sekä evakuointioperaatiot Afganistanista, Moiran pakolaisleiriltä ja ukrainalaisista potilaista. Strategisen evakuointikapasiteetin vahvistaminen tulevaisuutta varten "Tällä sopimuksella vahvistetaan sairaiden tai haavoittuneiden siviilien ja sotilashenkilöstön, mukaan lukien tehohoitopotilaat, evakuointija kotiuttamiskykyä kansallisia ja kansainvälisiä operaatioita varten lentokentiltä ja lentokentille kaikkialla maailmassa", sanoo Norjan puolustuslogistiikkaorganisaation komentaja, prikaatikenraali Anders Jernberg. Luodaan kapasiteetti kahden lääkinnällisen evakuointikoneen käyttöön puolustusvoimien omien resurssien lisäksi. "Yhteistyö on ainutlaatuista. Yksityinen liike-elämä ja asevoimat muodostavat yhdessä kokonaispuolustuskyvyn. Strategisen ilmaevakuoinnin varmistaminen on tärkeää Norjan puolustusvoimille sekä kansainvälisestä näkökulmasta ja koko yhteiskunnalle, sanoo Norjan puolustusvoimien lääkintähuollon komentaja, prikaatikenraali Petter Iversen. Norjan puolustusvoimien yhteisillä lääkintäpalveluilla on keskeinen rooli lääkinnällisen evakuoinnin toiminnassa, ja ne kehittävät ammattitaidollaan ratkaisuja uusiin lentokoneisiin. Heillä on myös päävastuu lääkinnällisen ilmaevakuoinnin suunnittelusta, valmiudesta ja toteuttamisesta Norjan asevoimien puolesta, jota johtaa Norjan yhteinen esikunta.Norwegian Defense Logistics Organization toimii Norjan puolustusvoimien sopimuskumppanina. SAS, Skandinavian johtava lentoyhtiö, jonka pääsolmukohdat ovat Kööpenhaminassa, Oslossa ja Tukholmassa, lentää kohteisiin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Skandinaavisen perinnön ja kestävän kehityksen arvojen kannustamana SAS pyrkii olemaan kestävän ilmailun ja nettonollapäästöihin siirtymisen liikkeellepaneva voima. Vähennämme jatkuvasti hiilidioksidipäästöjämme käyttämällä kestävämpää lentopolttoainetta, investoimalla uusiin polttoainetehokkaisiin lentokoneisiin ja teknologisiin innovaatioihin yhdessä kumppaneidemme kanssa – ja edistämme siten alan tavoitetta CO2-nettonollapäästöistä vuoteen 2050 mennessä. Lentotoiminnan lisäksiSAS tarjoaa maahuolintapalveluja, teknistä huoltoa ja lentorahtipalveluja. SAS on Star Alliancen™ perustajajäsen ja tarjoaa yhdessä kumppanilentoyhtiöidensä kanssa laajan verkoston maailmanlaajuisesti. 24-10-2-1-2 Kuvat ovat sopimustilaisuudesta: Norja on edelläkävijä näiden asioiden osalta. Teollisuuden Näytelehti on kirjoittanut jo useammankin kerran, avustuslentojen omavaraisuudesta. Tällä hetkellä tuo tarve näyttää olevan vähäisempi kuin aiemmin, mutta tässä asiassa tulevaisuus voi muuttu hyvin nopeasti, sen johdosta Norjassa panostetaan tulevaisuuteen.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 10 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Lesj?fors Group laajentaa Euroopan markkinoita uudella jakelukeskuksella Alankomaihin TNLehti Lesj?fors Group, yksi maailman suurimmista kevätkonserneista, kasvattaa maailmanlaajuista logistiikkaverkostoaan avaamalla erikoisvalmisteisen jakeluja myyntikeskuksen vakiovarastolleen, mikä mahdollistaa nopeammat toimitukset kaikkialla Euroopassa. Pikatoimituspalvelu Lesjöfors Stock Spring Europe sijaitsee Alankomaissa Haaksbergenissä, ja uusi jakelukeskus palvelee Lesj?forsin laajaa vakiovarastovalikoimaa koko Manner-Euroopassa laajentaen konsernin Pohjoismaissa jo saatavilla olevaa pikatoimituspalvelua. Lesj?fors Groupin toimitusjohtaja Ola Tengroth sanoo: "Myyntija jakeluverkostomme laajentaminen Eurooppaan on erittäin jännittävää, koska pystymme nyt vastaamaan asiakkaiden vaatimuksiin saman päivän toimituksista vakiojousien, kaasujousien, puristimien, lankamuotojen ja vierekkäisten tuotteiden valikoimassamme. Vahvistamme markkina-asemaamme nopeasti laajenevassa vakiovalikoimassamme ja odotamme tämän uuden logistiikkakeskuksen turvaavan tavoitteemme olla alan johtava laatustandardituotteiden toimittaja." Tämä viimeisin investointi on osa strategista ohjelmaa, jonka myötä Lesj?fors-konserni on kasvanut 250 miljoonan euron liikevaihdosta 400 miljoonaan euroon viimeisen kolmen vuoden aikana. Investoinnit kasvuun Henrik Furhoff, Standard-liiketoiminta-alueen johtaja, sanoo: "Tavoitteenamme on nopeuttaa merkittävästi vakiotuotteidemme kasvua kaikkialla Euroopassa, ja tämä investointi on ratkaiseva tekijä siinä. Tavoitteenamme on toimittaa laajin valikoima vakiovarastotuotteita, parasta asiakaspalvelua ja nopeinta toimitusta. Tämä uusi kehitys jatkaa Lesj?fors-konsernin jatkuvaa laajentumista ja parantaa asiakkaidemme saavutettavuutta ja mukavuutta vakiovalikoimassamme." Kumppanuus tuo suorituskykyä Kumppanuus on avain menestykseen, ja Lesj?fors-konserni on optimoinut tehokkuuden koko yrityskannassaan työskentelemällä yhdessä uuden myyntikeskuksen naapurikollegoiden kanssa De Spiraalissa, jonka myös omistaa Lesj?fors Group, konsernin kestävän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi ja kunkin toimipaikan tukitoimintojen tehostamiseksi. Ali Akhondzadeh, General Manager, Lesj?fors Stocks Springs Europe, päättää: "Kun olemme täydessä kapasiteetissa, meillä on Euroopan laajin valikoima varastojousia ja kaasujousia. Kaikki ovat heti ostettavissa – toimitus samana päivänä kaikkialle Manner-Eurooppaan – mikä vahvistaa asemaamme kestävien kevätja puristusratkaisujen ykköskumppanina." Lesj?fors rekrytoi laajasti paikallisesti ja etsii lahjakkaita henkilöitä, jotka haluavat liittyä erittäin motivoituneeseen tiimiinsä. 24-10-3-1-2 Suomen Hyötytuuli valmistautuu suuriin merituulivoimainvestointeihin kokonaisjakautumisella Kotimaisen tuulivoiman edelläkävijä Suomen Hyötytuuli Oy vahvistaa yhtiöjärjestelyllä valmiuksiaan kasvattaa merituulivoimatuotantoa. Nykyisen Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulipuistot siirtyvät uuden Suomen Hyötytuuli Oy:n omistukseen, Tahkoluoto Offshore Oy keskittyy Tahkoluodon demonstraatioja laajennushankkeen toteutukseen, ja Arenso Oy tarjoaa palveluitaan Suomen Hyötytuuli Oy:n ja Tahkoluoto Offshore Oy:n tuulivoimahankkeiden kehitykseen, toteutukseen sekä tuulivoiman elinkaaren hallintaan. Yhtiön tuulivoimatuotanto ja kehityshankkeet jatkuvat keskeytyksettä. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta kasvaa lähivuosina yhä suuremmaksi. Vahvistaakseen Suomen Hyötytuulen valmiuksia tuulivoimatuotannon merkittävään lisäämiseen ja erityisesti merituulivoimaan panostamiseen ovat omistajat päättäneet toteuttaa Suomen Hyötytuulen kokonaisjakautumisen. Uudessa yhtiörakenteessa tuulivoimaosaamista ja resursseja voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti ja joustavasti yritysten välillä. Jakautuminen myös avaa mahdollisuuden uudenlaisille yhteistyöja omistusrakennemalleille tulevaisuudessa. Kaikkien kolmen yrityksen omistajina jatkavat Suomen Hyötytuulen nykyiset omistajat: Alva-yhtiöt Oy, Helen Oy (Oy Mankala Ab), Lappeenrannan Energia Oy, Lahti Energia Oy, Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab, Pori Energia Oy, Tampereen Energia Oy ja Vantaan Energia Oy. Suomen Hyötytuulen nykyiset maatuulipuistot ja Tahkoluodon tuotannossa oleva merituulipuisto siirtyvät uuden Suomen Hyötytuuli Oy:n omistukseen. Uusi yhtiö toimii nykyisen Suomen Hyötytuulen tapaan vankala-periaatteella. Tahkoluodon merituulipuiston demonstraatioja laajennushanke siirtyy Tahkoluoto Offshore Oy:n omistukseen. Sekä uusi Suomen Hyötytuuli Oy että Tahkoluoto Offshore Oy ostavat Arenso Oy:ltä tuulivoiman hankekehitys-, suunnittelu-, rakennuttamisja elinkaaripalveluja, joihin kuuluvat tuulipuistojen hallinnointi, operointi ja ylläpito sekä purku. Suomen Hyötytuulen nykyinen henkilökunta siirtyy Arenso Oy:lle vanhoina työntekijöinä. Arenso Oy:n, Suomen Hyötytuuli Oy:n ja Tahkoluoto Offshore Oy:n toimitusjohtajaksi tulee Suomen Hyötytuulen nykyinen toimitusjohtaja Toni Sulameri. ”Merituulivoiman kehittäminen, rakennuttaminen ja investoinnit poikkeavat huomattavasti maatuulivoiman tekemisestä. Yhtiön hyväksi koetut mallit toimivat jatkossakin maatuulivoiman puolella, ja uudet yhtiöjärjestelyt antavat meille entistä paremmat edellytykset merituulivoimainvestoinneille”, kertoo Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri. Jakautuminen käynnistyy jakautumissuunnitelman rekisteröimisellä Patenttija rekisterihallitukselle 8. maaliskuuta. Jakautuminen on tarkoitus panna täytäntöön kuulutusajan jälkeen loppukesällä 2024. Suomen Hyötytuuli Oy on kotimainen uusiutuvan energian tuotantoyhtiö, jolle vakaan omistuspohjan luovat kahdeksan suomalaista alueellista energiayhtiötä. Olemme yksi kotimaisen merija maatuulivoimaosaamisen uranuurtajista. Olemme mukana vastaamassa Suomen uusiutuvan energiantuotannon tavoitteisiin ja lisäämässä riippumattomuutta fossiilisista polttoaineista. Toimimme vastuullisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti läpi koko tuulivoiman elinkaaren yhdessä sidosryhmiemme kanssa. Kehitämme tuulipuistohankkeita, suunnittelemme ja rakennutamme niitä sekä huolehdimme tuulivoiman tuotannosta yhdessä kumppaniemme kanssa. Meillä on tuotannossa seitsemän tuulipuistoa, kolme rakenteilla ja lukuisia hankekehityksessä. Kun nykyiset hankkeemme valmistuvat seuraavan kahden vuoden sisällä, on tuotantokapasiteettimme noin 650 MW ja vuosituotantomme ylittää 1900 GWh:n. Kasvamme voimakkaasti, ja kehitysportfoliomme nousee jo yli 3 mrd euron . 24-10-3-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 10 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suurtapahtuma Jyväskylän Rakennusmessut järjestetään 15.?17.3.2024 Paviljongissa ? Messuilla yli 150 näytteilleasettajaa ja 3 päivää kiinnostavia puhujia & tietoiskuja TNLehti Jyväskylän Rakennusmessujen teemoina ovat uudisrakentaminen, remontointi ja talotekniikka, sisustaminen ja koti sekä vapaa-ajan asuminen ja piha. Mika Nuorva Mika Nuorva Jokakeväinen suurtapahtuma Jyväskylän Rakennusmessut järjestetään tänä vuonna 15.?17.3.2024 Paviljongissa. Tapahtumaan saapuu yli 150 näytteilleasettajaa esittelemään uusimpia ratkaisuja rakentamisen, remontoinnin, sisustamisen ja pihanlaiton teemoista. Jyväskylän Rakennusmessujen avauspuheenvuorona on uudistuva rakennuslaki, joka tuo muutoksia ensi vuodesta lähtien niin kuluttajien kuin ammattilaisten rakennusprojekteihin. Puheenvuoron pitää Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä. ”Kävijät löytävät Rakennusmessuilta monipuolisesti tietoa ja vaihtoehtoja kodin ja mökin rakentamiseen, remontointiin, sisustamiseen ja pihanlaittoon ammattilaisen toteutuksella tai itse tekemänä”, kertoo projektipäällikkö Matti Kuosmanen Jyväskylän Rakennusmessuilta. Hän sanoo, että messuille kannattaa tulla hyödyntämään messutarjouksia ja suunnittelemaan tulevia projekteja. ”Tervetuloa Rakennusmessuille myös virkistäytymään ja kuulemaan trendeistä”, Kuosmanen lisää. 3 päivää tietoiskuja rakentamisesta, remontoinnista, sisustamisesta ja pihanlaitosta Jyväskylän Rakennusmessuilla on näytteilleasettajien uutuuksien ja valikoimien lisäksi 3 päivää ajankohtaisia tietoiskuja rakentamiseen, remontointiin, sisustamiseen ja pihanlaittoon. Rakennusalan ammattilainen ja Runtu Worksin toimitusjohtaja Ville Heino neuvoo remontin tilaamisessa ja tekemisessä. Yrittäjä ja asuntosijoittaja Nata Salmela kertoo 10-vuotisesta remontointitaipaleestaan puheenvuorossaan Rahat ja remppa – Rakentamisella vauraaksi. Jokanaisen remonttikirja sekä Jokanaisen mökkiremontti -kirjojen kirjoittajat Ella Kanninen ja Jasmiini Lappalainen jakavat kokemuksensa kesämökin remontointiprojekteistaan sekä kodin remontoinnista pienellä vaivalla ja budjetilla. Arin ja Kirsin Remppacornerissa on useita työnäytöksiä kaikkina messupäivinä. Sisustaminen on yksi messujen suosituista teemoista. Ideoita ja tietoa sisustamiseen messuilla kuullaan sisustusarkkitehti Marko Paanaselta, joka kertoo, mitä kannattaa huomioida remontoitavan kohteen sisustamisessa. Tietoiskuja sisustamisesta pitävät myös paikalliset asiantuntijat, ammattijärjestäjä Heidi Poikolainen sekä sisustussuunnittelijat Maru Hautala aiheesta Sisustusvinkit puurakentajalle: näin luot ekologisesti ja taloudellisesti kestävän sisustuksen ja Eevi Vihinen aiheesta Aistiesteettömyyden vaikutus ja merkitys rakennetussa ympäristössä. Tänä vuonna messuilla on laaja tietoiskukokonaisuus puutarhanhoidon ystäville. Meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi sekä Jyväskylän Puutarhaseura avaavat tietoiskuissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia ja mahdollisuuksia suomalaisten puutarhoissa. Outi Tahvonen jatkaa aiheesta teemaalla Hiiliviisas pientalopiha. Tapahtumassa kuullaan myös Hanna Keljon tietoisku Nurmikoista niityiksi. Rakennusmessuilla kuullaan lisäksi hyödyllisiä tietoiskuja kodin hankintaan sekä paneelikeskustelu Riidaton talokauppa, johon osallistuvat asiantuntijat Asianajotoimisto Tuomi, Lakka & Metsätähdestä, Omakotiliitosta sekä Raksystemsistä. Messujen lopussa sunnuntaina 17.3. kävijät pääsevät osallistumaan Aki Palsanmäen ja Heli Palsanmäen pitämään huutokauppaan messutuotteista. Rakennusalalla työskenteleville ajankohtaista ammattitietoa sekä tukea urasuunnitteluun Jyväskylän Rakennusmessut tarjoaa paljon asiantuntijatietoa myös ammattilaisille alaa puhuttavista teemoista. Messuilla kuullaan uudistuvasta rakennuslaista, digitalisaatiosta rakennuslaissa, kaavoituksesta rakentamisen mahdollistajana, Hipposkeskuksen projektista sekä onnistuneesta maisemasuunnittelusta. Tänä vuonna Jyväskylän Rakennusmessut haluaa tarjota messujen ohella myös muita tapoja ammattilaisten ja kuluttajien kohtaamiseen, ja tukea siten alaa haastavassa tilanteessa. Messuilla kuullaan mm. Rakennusliiton tietoisku digipalvelu Duunimyllystä, joka yhdistää kuluttajat ja rakennusalan tekijät vaivattomasti kuluttajien rakennusja remontointitarpeisiin. Rakennusmessuilla on ensimmäistä kertaa esittelyssä myös palveluja rakennusalalla työskenteleville työnhakuun, yrittäjyyteen, kouluttautumiseen ja uraan. Näitä esittelevät perjantaina 15.3. Rakennusliitto, Infra ry, Keski-Suomen TE-toimisto, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. Tapahtumassa päästään myös seuraamaan paneelikeskustelua: Ammatti monipuoliselta infra-alalta. 24-10-4-1-2 Jyväskylän Rakennusmessut on kuluttajaja ammattitapahtuma, joka järjestetään vuosittain messuja tapahtumakeskus Paviljongissa. Tapahtuman järjestänä toimii Jyväskylän Messut Oy. Jyväskylän Rakennusmessujen teemoina ovat uudisrakentaminen, remontointi ja talotekniikka, sisustaminen ja koti sekä vapaa-ajan asuminen ja piha. Perinteikkäät Jyväskylän Rakennusmessut on järjestetty yli 40 kertaa. Jyväskylän Messut Oy vastaa messuja tapahtumakeskus Paviljongin toiminnasta kokonaisuudessaan. Järjestämme suosittuja ammattija kuluttajamessuja sekä muita arvostettuja tapahtumia Paviljongissa Jyväskylässä ja muualla Suomessa. Vuokraamme Paviljongin muunneltavia tiloja ja tuotamme tapahtumapalveluja muille tapahtumajärjestäjille. Messuja tapahtumakeskus Paviljonki on todellinen kohtaamispaikka ja yksi Suomen suurimmista tapahtumakeskuksista, jossa järjestetään noin 1000 tapahtumaa ja vierailee yli 400 000 asiakasta vuosittain.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 10 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Turun Messukeskuksen johtoon Päivi Rytsä TNLehti Turun Messukeskus Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu KTM Päivi Rytsä. Rytsä aloittaa heti tehtävässään nykyisen toimitusjohtajan Marja Pekkasen siirtyessä uusiin tehtäviin. ”Messutoiminta uudistuu vahvasti sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kuluttajaja b2b-asiakkaiden käyttäytymisen muutos edellyttää muodonmuutosta myös messuilta ja tapahtumilta. Tätä uudistusta olemme kutsuneet edistämään Päivi Rytsän”, sanoo Turun Messukeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kaisa Leiwo. Rytsällä on yli 25 vuoden kokemus menestyksekkäästä liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Hän on ollut mukana luomassa tapahtumatalo Logomon tarinaa ja ehti toimia yhtiön toimitusjohtajana 11 vuotta ennen siirtymistään perheyritykseen, jonka toiminnassa hän jatkaa edelleen. Rytsällä on lisäksi lukuisia luottamustoimia muun muassa HC TPS Oy:n ja Turun Ratapihan kehitys Oy:n hallituksissa. ”Tämä tehtävä mahdollistaa sekä Artukaisten alueen että Turun seudun tapahtumaliiketoiminnan kehittämisen, mikä kiinnostaa minua ja missä näen suuria mahdollisuuksia”, toteaa Rytsä. Leiwon mukaan Turun kokoinen vahva talousalue ja alueen vireä elinkeinoelämä tarvitsevat messutoimintaa. ”Näkemyksemme mukaan Päivi Rytsällä on osaamista ja kykyä uudistaa ja kehittää messuja tapahtumaliiketoimintaa yhteiskunnan muutosten mukana siten, että Turun asema vahvana ja dynaamisena tapahtumakaupunkina säilyy”. Turun Messukeskus Oy:n suurimmat omistajat ovat Turun kauppakamari, Turun kaupunki ja Pro Agria Farman säätiö. Messutoiminnan lisäksi yritys vuokraa tiloja mm. erilaisille kokouksille ja tilaisuuksille. Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä, ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917, ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista. 24-10-5-1-2 Korkia ja Global Consulting Energy ryhtyvät kehittämään aurinkoja agrienergiahankkeita Italiassa Globaali uusiutuvan energian sijoittaja Korkia on perustanut hankekehitysyhtiön Etelä-Italiassa toimivan uusiutuvan energian kehittäjä Global Consulting Energyn kanssa. Yhdessä yritykset pyrkivät kehittämään jopa 1 GW aurinkovoimakapasiteettia, edistäen Italian kunnianhimoisia tavoitteita vihreän siirtymän kiihdyttämiseksi. Kumppanuus keskittyy ensisijaisesti aurinkovoimahankkeiden kehittämiseen, mutta näiden lisäksi suunnitteilla on suuria maanviljelyn ja aurinkoenergian tuotannon yhdistäviä hankkeita eli niin kutsuttuja agrienergiahankkeita (engl. agri PV tai agrivoltaics). Tällaisissa hankkeissa maatalousmaata voidaan hyödyntää kahteen eri tarkoitukseen samanaikaisesti: aurinkovoiman tuotantoon sekä maanviljelyyn. Aurinkopaneelien asentamisella maanviljelysmaalle on monia etuja, sillä paneelit luovat varjostusta ja suojaavat satoja kuumuudelta vähentäen veden tarvetta olennaisesti. Michael Sandberg, Korkian maajohtaja kommentoi kumppanuutta: "Odotamme innolla yhteistyötä Global Consulting Energyn paikallisen kehitystiimin kanssa, joka tunnetaan hyvin Puglian alueella. Erityisen innoissamme olemme suunnitteilla olevista maatalouden aurinkovoimahankkeista, jotka ovat Korkian ensimmäisiä. Keskeisenä elintarvikkeiden tuottajamaana Italia on edelläkävijä maatalouden aurinkovoiman hyödyntämisessä Euroopassa. On arvioitu, että vuoteen 2026 mennessä Italiaan tullaan asentamaan noin 1 GW maatalouden aurinkovoimakapasiteettia." Ensimmäisten yhteistyön tiimoilta syntyvien hankkeiden odotetaan olevan valmiita rakennettavaksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Valmistuessaan hankkeet tukevat Italiaa sen kunnianhimoisissa tavoitteissa vihreän siirtymän edistämiseksi. Maan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä tuotannossa olisi yli 80 GW uusiutuvan energian kapasiteettia. "Olemme iloisia kumppanuudesta Korkian kanssa sekä mahdollisuudesta jatkaa positiivisen kädenjälkemme jättämistä Italian energiamaisemaan. Olen vakuuttunut siitä, että yhdessä Korkian kanssa saamme hyödynnettyä aurinkoisen Etelä-Italian täyden potentiaalin aurinkoenergiahankkeissamme. Haluamme olla mukana luomassa uusiutuvan energian markkinoille ratkaisuja, jotka vievät meitä kohti kestävämpää tulevaisuutta", toteaa Flavio Frigione, Global Consulting Energyn toimitusjohtaja. Global Consulting Energy on teollisiin aurinkosähköjärjestelmiin erikoistunut kehitysyhtiö. Yhtiö pyrkii asiantuntevan tiiminsä voimin tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja, jotka vievät meitä kohti kestävämpää energiatulevaisuutta. Suurella intohimolla ja vankkumattomalla sitoutumisellaan yritys pyrkii alan johtajaksi ja rakentaa valoisampaa tulevaisuutta, aurinkopaneeli kerrallaan. Korkia on kansainvälinen uusiutuvan energian sijoittaja.?Missiomme on tuottaa puhtaita megawatteja markkinoille, jotta tulevat sukupolvet saisivat elää taloudellisesti ja ekologisesti kestävässä maailmassa. Kehitämme teollisen mittakaavan uusiutuvaa energiaa ja energian varastointiratkaisuja yhdessä paikallisten hankekumppaneiden kanssa. Toimimme Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. 24-10-5-1-2 Turun Messukeskus Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu KTM Päivi Rytsä Studio Auran kuva
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 10 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 TNLehti Kahden viikon lakot valtiovallan toimia vastaan alkoivat. Kyllä hallituksen toimet ovat lainattu 1800 luvun siirtomaa politiikan "käsikirjasta". Hinnat palkat, hinnat, palkat, sitä rataa on menty vuodesta 1956 alkaen, eikä loppua näy. Pääministeri Orpo ei ole selvittänyt kansalle miten yhteiskunta tulee toimeen kun rahavirrat ovat menneet enemmän ulkomaille kuin Suomeen. Se, että tehdään leikkauksia, on varmasti Euroopan unionin hartain toive, ellei suorastaan käsky. Se on kuitenkin samaa politiikkaa jota käytettiin siirtomaa hallitsijoiden toimesta 1800 luvulla. Nyt eletään 2000 lukua. Sellainen toiminta ei enää onnistu ilman maan sisäistä selkkausta, siis vain jos toiminta annetaan jatkua. Nuo asiat on tutkittavissa historian kirjoista. Se vanha sanonta, että historia toistaa itseään on ikävä kyllä tosi asia, jota en pysty muuttamaan. Ei auta vaikka Metsola käy hakemassa Suomesta hiljaisen hyväksynnän Euroopan unionin toimille, kun tosiasiat ovat aivan toisenlaiset. Sellainen toiminta on Euroopan unionin taholta, on itsepetosta, eli se helpoin tie ja lyhin tie myös unionin toiminnan loppumiseen. Siellä Euroopan unionissa kannattaa muistaa, että se tuho, joka neljäkymmentä luvulla tapahtui noin viidessä vuodessa, voi tapahtua lähitulevaisuudessa viidessä minutissa. Enne se uhka tuli rajaan takaa, niin tälläkin hetkellä, mutta nuo tuhoavat iskut voivat nyt tulla avaruuden suunnalta. Tässä toiveitani: Toiveeni on, että Euroopan unionin alueella olevien maiden rahan arvo on sama kuin euron. Toinen toiveeni on,että ennen kuin myyty tavara ylittää maiden rajat tai lähtee satamasta, niin tavara on kokonaisuudessaan maksettu lähtömaahan, niin, että tuo tavaran lähettävä maa on saanut siitä myös verorahat. Kolmas toiveeni on, että Euroopan unioni maksaa seuraavan 20 vuoden aikana Suomen vähävaraisille vähintään 2000 euroa kuukaudessa koska heiltä on viety toimeentulon mahdollisuus. Leikkaukset on heille yhtä kuin kuoleman rangaistus Ehkä tuo kolmas toive on ajallisesti hieman liian pitkä sillä eihän kahden kymmenen vuoden kuluttua enää ole Euroopan unionia olemassakaan, jos nykyinen meno jatkuu. Se ei mikään ihme, sillä eihän Euroopan unionilla ole edes "komisaaria"joka valvoisi jäsenmaiden viranomaisten toimia. Palatakseni tuohon kahden viikon mittaiseen lakkoon voin vian todeta, että Euroopan unionin käsky leikkauksista kannattaa ohittaa olan kohautuksella ja aloittaa neuvottelut Suomen irtautumisesta Euroopan unionista. Muistellaan jälleen hieman vanhoja asioita. Kun noin kaksikymmentä vuotta sitten kirjoitin, että Venäjä on aloittanut mittavaa sotateollisuus tuotteiden valmistuksen, mainitsin myös, että kyllä Venäjä tekee niitä käyttääkseen. Silloin minulle naurettiin aivan julkisesti. Missä ne naurajat nyt ovat? Kun kirjoitin noin vuosi taaksepäin, mitä Kone Oyj:n johto oli tilaisuuksissaan maininnut kansainvälistä kauppa tekevien yritysten palkkamallin ottamista käyttöön Suomessa. Sama johto joka hallitsee Teknologiateollisuus ry: hallintoa. Oli jälleen naurun aika, sillä liitot käsittivät tuon asian väärin, niin, että kaikille tulee sama palkka kuin noilla kansainvälistä kauppaa tekevillä yrityksillä on. Nyt on sitten tosiasiat esillä ja työntekijät lakkoilevat niin, että kiitokset nyt sitten vaan Kone Oy:n korkeimmalle johdolle tuosta tuhoisan hyvästä ideasta. Ehkä neuvojen sisältöä ei ole oikein ymmärretty tai sitten se on rahallisesti työntekijöiden suunnalta katsottu mahdottomaksi toteuttaa. Ikävä, että kaikki muut yritykset joutuvat nyt kärsimään tuon lausunnon aikaan saannosta. Ehkä se oli tarkoitus, ehkä sillä oli vain tarkoitus näyttään, kuka se on, joka määrää Suomessa suomalaista teollisuutta ja samalla siellä työskenteleviä henkilöitä. Ehkä tarkoitus oli vain lopettaa Teollisuuden Näytelehden julkaiseminen. Ilmeisesti myös jotain tarkoitusta varten Suomen valtio rahoittaa tuon yhdistyksen toimintaa, tai sitten vain pelkästään saadakseen pienet yritykset lopettamaan toimintansa 1990 luvun kaltaisesti. Kuten nyt havaitsette Teknologiateollisuus ry:n johdon toimintaan ja puheisiin pitää suhtautua varauksella. On jännittävää nähdä kuinka kauan työntekijäliitot sallivat Teknologiateollisuus ry:n toiminnan jatkumisen ja sen, että valtiovalta tukee tuota toimintaa rahallisesti. Siinä se on eduskunnalle välikysymyksen paikka, jos sieltä löytyy niin rohkeita henkilöitä, jotka uskaltavat välikysymyksen tehdä ja kannattaa, siis valtiovallan rahoituksesta, yrityksiä tuhoavaan ja työttömyyttä paisuttavaa toimintaa kohtaan. Sitten vielä onnittelut, uudelle, Suomen tasavallan presidentille. Kyllä Stubb on paikkansa ansainnut, kun hän vain muistaa, että naapurimaamme presidentti hallitsee myös Suomen kielen ja on asunut neljä vuotta Suomen Turussa, joten hän on nyt ainoa virassa oleva presidentti maailmassa, joka puhuu Suomea Turun murteella.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 10 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Helsingin kaupunki julistaa rahoituksen uudelle arkkitehtuurija designmuseolle – suunnittelukilpailu käynnistyy huhtikuussa TNLehti Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt 60 miljoonan euron pääomalahjoituksesta uuden arkkitehtuurija designmuseon perustamisesta vastaavalle säätiölle. Suomen valtio vastaa tähän rahoitukseen keräämällä lisäksi 30 miljoonaa euroa yksityisistä lahjoituksista. Näiden sitoumusten myötä uudesta museorakennuksesta järjestetään huhtikuussa kansainvälinen suunnittelukilpailu. Uusi museo sijoittuu uuden jalankulkijaystävällisen kaupunginosan sydämeen Helsingin Eteläsatamaan. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 14. helmikuuta yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksen, jonka avulla Arkkitehtuurija designmuseon säätiö toteuttaa tavoitettaan uuden arkkitehtuurija designmuseon rakentamisesta. Suomen valtio vahvisti sitoumuksensa vastaavan rahoituksen tarjoamiseen joulukuussa 2023. Lisäksi säätiö kerää vähintään 30 miljoonaa euroa yksityisistä lähteistä, mikä luo vahvan yksityisen rahoituspohjan museohankkeelle. Nämä päätökset ovat merkittäviä virstanpylväitä matkalla kohti pitkään suunniteltua uutta kansallista arkkitehtuurija designmuseota. Museohanke etenee nyt Arkkitehtuurija designmuseosäätiön tammikuussa 2024 julkaiseman toteutussuunnitelman mukaisesti. Tavoiteaikataulun mukaan museo voisi avata ovensa Helsingin Eteläsatamassa vuonna 2030. Museota operoi kokonaisuus, joka on syntynyt Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhdistyessä. "Uusi museo sekä vahvistaa Helsingin kansainvälistä profiilia että tarjoaa uuden, merkityksellisen kannustimen vierailla Helsingissä. Museo tarjoaa kulttuurisydämen nopeasti kehittyvälle Eteläsataman alueelle ja uuden, kutsuvan kaupunkitilan Helsingin erinomaiselle merelliselle paikalle. Se on myös kestävä investointi, joka luo työpaikkoja, synnyttää kauppaa ja houkuttelee matkailijoita Helsinkiin. Museo on investointi tulevaisuuteen, on jännittävää nähdä suunnitelmien nyt toteutuvan", kommentoi Helsingin kaupunginjohtaja Juhana Vartiainen. Suunnittelukilpailu käynnistyy 11.4.2024 Uuden museorakennuksen suunnittelusta järjestetään kansainvälinen, kaksivaiheinen suunnittelukilpailu. Kilpailun tavoitteena on arkkitehtonisesti ainutlaatuinen suunnitelma, joka luo puitteet maailmanluokan museotoiminnalle ja luo uusia, elinvoimaisia kaupunkitiloja Helsingin nuorentuvalle Eteläsataman alueelle. Kilpailuohjelma julkaistaan 11. huhtikuuta 2024 ja tulokset julkistetaan elokuussa 2025. Avoin, anonyymi kilpailu käydään englanniksi. Lisätietoja löytyy kilpailun verkkosivuilta osoitteesta admuseo.fi. Kilpailun järjestää Helsingin kaupungin ja valtion omistama kiinteistöyhtiö ADM yhdessä Arkkitehtuurija designmuseon säätiön kanssa sekä yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn ja Helsingin kaupungin kanssa. 24-10-7-1-2 Kuva: Sami Saastamoinen / Arkkitehtuurija designmuseon säätiö
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 10 / 2024 Vibratec Oy:n erikoistumisalat ovat tärylaitetekniikka sekä teollisuusautomaatio. Pääasiallisia tuotteitamme ovat asiakaslähtöisesti valmistetut erikoissovellutukset . Toimintamme periaate on asiakaspalvelu, luottamuksellisuus, laitteiden toimintavarmuus sekä asiakastyytyväisyys. Monet asiakkaistamme ovat tunnettuja suomalaisyrityksiä. Osa laitteistamme menee vientiin joko välillisesti tai suoraan. AIMO IMMONEN Toimitusjohtaja Puh: 050-5501976 MARKKU IMMONEN Suunnittelija Puh: 050-3564081 Vibratec Oy Niittytie 4 82500 KITEE Telestelle alan ensimmäiset kaupalliset 1,8 GHz:n älyvahvistimien toimitukset Pohjois-Amerikkaan Teleste on saavuttanut alan ensimmäisen DOCSIS 4.0 -yhteensopivan 1,8 GHz:n ICON-vahvistimen asiakashyväksynnän ja kenttäkäyttöönoton Pohjois-Amerikan markkinoilla. Näiden älyvahvistimien volyymivalmistuksessa hyödynnetään Telesten omaa automatisoitua tehdasta, jonka kapasiteetin ylösajo vastaa useiden asiakkaiden volyymivaatimuksia. Teleste on saanut tilauksia neljältä pohjoisamerikkalaiselta kaapelioperaattorilta, jotka voivat nyt aloittaa verkon uudistamisen. Nämä 1,8 GHz:n älykkäät vahvistimet tuovat merkittäviä etuja kaapelioperaattoreiden laajakaistapalveluihin, mukaan lukien suurimmat linjanopeudet sekä palvelun laatu ja verkon saatavuus. "Kaapeliteollisuuden lupaus 10 Gbps:n nopeuksista alkaa toteutua", kertoo Telesten Broadband Networks -liiketoimintayksikön johtaja Hanno Narjus. "Kun kaapelialan MSO:t ja teknologiatoimittajat sopivat vuosia sitten yhteisestä visiosta kuluttajille tarjottavista 10G-palveluista, tiesimme, että tämän lupauksen täyttäminen vaatisi paljon raskasta työtä. Me Telestellä tunnemme ylpeyttä voidessamme nyt julkistaa alan ensimmäiset asiakashyväksynnät ja kaupalliset toimitukset, ja haluan kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja Telesten tiimiä tämän virstanpylvään mahdollistamisesta." Telesten tuotekehitysjohtaja Pasi Järvenpää kertoo, että Telestellä on hyvät valmiudet näiden tuotteiden merkittävään massatuotantoon. "Telesten pitkälle kehitetty automatisoitu tuotantoprosessi varmistaa 100-prosenttisen vaatimustenmukaisuuden suurten volyymien tuotannossa. 1,8 GHz:n vahvistimet ovat Telesten tuotetarjooman kolmannen sukupolven älylaitteita. Tuotantoympäristö on olennainen osa älykästä vahvistinta, ja sitä on jatkuvasti parannettu kolmen tuotesukupolven ajan, mikä johtaa pitkälle automatisoituun ja siten skaalautuvaan valmistuskoneeseen, joka on vähemmän riippuvainen ihmistyövoimasta. Korkea automaatiotaso mahdollistaa tasaisen laadunvalvonnan ja valmistuksen, eliminoi inhimilliset virheet ja tarjoaa ylivoimaisen tuotteen. Tuotantoprosessimme ainutlaatuinen ominaisuus on tuotteen sisäänrakennetun älykkyyden hyödyntäminen, mikä mahdollistaa automaattisen virityksen ja testauksen lopullisessa kokoonpanossa." 24-10-8-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 10 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Uusi Tietosuojan vaikutustenarviointityökalu julkaistu TNLehti Oppimisen teknologian asiantuntijayritys Ilona IT Oy julkaisi uuden DPIA-työkalun, joka helpottaa ja tehostaa tietosuojan vaikutustenarviointien (DPIA) tekemistä. Vaikutustenarviointi on tärkeä osa tietosuojan hallintaa (GDPR), ja se on pakollinen silloin, kun henkilötietojen käsittely voi aiheuttaa korkean riskin rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille. DPIA-työkalu on kehitetty asiakasorganisaatioidemme toiveesta. Vaikutustenarvioinnit ovat työläitä ja jäävät usein jopa tekemättä, vaikka ovat pakollisia. Odotamme työkalun puolittavan softapalvelujen DPIA-arviointeihin käytettävän ajan, kertoo Ilona IT:n tuoteomistaja Soili Meklin. Tavoitteena helpottaa ja tehostaa vaikutustenarviointeja DPIA-työkalu on verkkopohjainen työkalu, joka ohjaa läpi DPIA-prosessin vaihe vaiheelta hyödyntäen Tietosuojavaltuutetun ohjeistukseen ja kysymyspohjaa. Palvelu tarjoaa valitun softapalvelun tuotetiedot, mallitekstejä, ohjeita ja vinkkejä, jotka auttavat arvioimaan tietosuojan riskejä ja löytämään sopivat toimenpiteet niiden hallitsemiseksi. Palvelu myös tallentaa ja arkistoi DPIA-dokumentit, jotta ne voi tarvittaessa esittää viranomaisille tai muille sidosryhmille. Työkalulla voi luoda tuotekohtaisia vaikutustenarviointeja tai käyttää sitä ns. blancopohjana prosessikohtaisten vaikutustenarviointien tai organisaatiokohtaisten DPIA-mallipohjien tekemiseen. DPIA-työkalu toimii tietokantapohjaisesti. Jokainen kenttä on lokitettu ja eri versiot säilyvät tallessa. Myös automaattitallennus toimii eli tehty työ ei katoa. Yhteistyöskentelyä muiden kanssa DPIA-työkalussa on myös mahdollisuuden kutsua kollegoja ja ulkoisia asiantuntijoita työstämään arviointeja yhteistoiminnallisesti. Tätä varten työkaluun kytketään kommunikointiominaisuus, jossa on mahdollista eri työvaiheissa tehdä muistiinpanoja ja viestiä arvioinnin tekijöiden kesken. Työkalusta on tulossa myös englanninkielinen versio maaliskuun aikana. Myös arviointien päivittäminen huomioitu DPIA-työkalu huolehtii myös arviointien päivitystarpeista merkitsemällä arvioinnit ja kohdat joihin on tullut palveluntuottajan taholta jotain muutoksia. Näin arvioinnit saa pidettyä myös ajan tasalla. Tietosuoja-arviointien ajan tasalla pitäminen vaatii jatkuvaa työtä ja jos jokainen organisaatio Suomessa joutuu tarkistamaan määräajoin valmistajien tekemät GDPR-informaation muutokset, syntyy mahdoton tilanne. Tätä varten sekä DPIA-työkalussa, että sen pohjana olevassa GDPR-sovelluskirjastossa on myös tietojen päivityspalvelu eli se ilmoittaa asiakkaalle, jos valmistajan GDPR-informaatioon on tehty muutoksia, kertoo Soili Meklin. Valmiiden arviointipohjien yhteiskäyttö Kun DPIA on valmis, voi sen halutessaan julkaista muille oman organisaation jäsenille. Lisäksi on mahdollista lähettää tehty DPIA anonymisoitavaksi ja julkaistavaksi muille organisaatioille, Anonymisoidut DPIA-mallit julkaistaan organisaatioja oppilaitosmuodoittain esim. Perusopetuksen Wilma-vaikutustenarviointi, Kunnan Copilot-arviointi, Toisen asteen Thinglink-arviointi ja Korkeakoulujen Turnitin-arviointi jne. Jakamalla valmiita DPIA-pohjia muille GDPR-sovelluskirjastoa käyttäville, syntyy DPIA-mallipohjien luettelo (repositorio), josta organisaatiot voivat hyödyntää tarvitsemiaan pohjia – eikä jokaisen organisaation tarvitse työstää vaikutustenarviointeja alusta lähtien itse. Viking Malt palkittiin Raksa-messuilla Vuoden Rakentajana Kuvateksti: Odotamme työkalun puolittavan softapalvelujen DPIA-arviointeihin käytettävän ajan, kertoo Ilona IT:n tuoteomistaja Soili Meklin. 40-vuotista taivaltaan juhliva rakentamisen ja remontoinnin erikoistapahtuma Raksa avasi ovensa viime perjantaina Lahden Messukeskuksessa. Avajaispäivänä messuilla julkistettiin perinteisesti Lahden Rakentajien Yhdistyksen valitsema Vuoden Rakentaja. Tällä kertaa palkinnon sai Viking Malt. Valintaperusteena oli yrityksen merkittävien investointien toteuttaminen Lahteen. Viking Maltin viimeaikaisin merkittävä rakennushanke on huippumodernin ja energiatehokkaan mallastamon rakentaminen Lahden Pippo-Kujalaan. Hankkeen arvo on noin 100 miljoonaa euroa, ja se on yksi suurimmista suomalaisen elintarviketeollisuuden investoinneista Lahden seudulle lähimpään kymmeneen vuoteen. Yhtiö, joka on toiminut jo 140 vuotta, operoi viidessä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Liettuassa ja Puolassa. Konsernin liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on noin 260 henkilöä, joista noin 70 työskentelee Lahdessa. Viking Malt on Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja. Lahden uusi mallastamo valmistui keväällä 2023. Tehdas valmistaa tuotteita maailmanlaajuisesti juomaja panimoteollisuudelle, ja sen tuotantokapasiteetti on noin 85 000 tonnia vuodessa. Vuoden Rakentajan nyt 19. kertaa valinnut Lahden Rakentajien Yhdistys ry edustaa Lahdessa monipuolisesti rakentamisen eri tahoja. Yhdistys perustettiin vuonna 1953, ja viime syksynä se juhli 70-vuotista toimintaansa. Yhdistyksessä on jäseninään noin 250 rakennusalan ammattilaista. Raksa 2024 -messujen avajaispäivänä valittiin myös tapahtuman paras osasto. Voiton vei Power laadukkaalla, kaupalliset tuotteet selkeästi esille tuovalla osastollaan. Ammattilaisraadin mukaan osasto on asiakasystävällinen ja helposti lähestyttävä. Osaston tyylikäs rakenne, tuotteiden sijoittelu ja ryhmittely sekä henkilökunta niin tyylikkään asustuksen kuin asiakkaan miellyttävän kohtaamisen muodostamana luovat kokonaisvaltaisen ja myönteisen kävijäkokemuksen. Laattapiste-Pukkilan messuosasto palkittiin kunniamaininnalla. Nerokkaasti toteutettu ympärikäveltävä osastokokonaisuus on rakennettu neljään eri teemaiseen osioon. Osaston konsepti luo suuresta informaatiosisällöstä riippumatta asiakaskokemukselle väljyyttä. 24-10-9-1-2 Kuvateksti: Vuoden Rakentaja palkinnon tällä kertaa palkinnon sai Viking Malt. Valintaperusteena oli yrityksen merkittävien investointien toteuttaminen Lahteen. Yhtiön palveluksessa on noin 260 henkilöä, joista noin 70 työskentelee Lahdessa.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 10 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Robotiikkakampus RoboTaika-tapahtumakokonaisuus esittelee robotiikkaa laajasti TNLehti Riihimäen Robotiikkakampus järjestää uuden tapahtumakokonaisuuden keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024. RoboTaika-kokonaisuuteen kuuluu robotiikkaseminaari yrittäjille ja liike-elämän edustajille sekä kaikille suunnatut avoimet kaupunkifestarit. Seminaarissa tekoälyn ja robotiikan huippupuhujat RoboTaika-seminaari on suunnattu yritysten edustajille ja yrittäjille ja etukäteen ilmoittautuneille. Seminaari järjestetään Hyrian kuvausstudiolla ja se kuvataan suorana lähetyksenä Riihimäen kaupungin YouTube-kanavalle. Luova johtaja Henri Hyppönen pitää puheenvuoron, jossa hän pohtii, mitä tarkoittaa olla ihminen tekoälyn ja metaversen sekä alkaneen tulevaisuutemme aikakaudella. Teknologiaguru Jufo Peltomaa pitää puheenvuoron otsikolla Robotiikan nousu ja uho. Työelämän näkökulmaa seminaariin tuo Terhi Vesala Würth Oy:ltä aiheella Robotit tulevat – oletko valmis? Seminaarin avaa Riihimäen Tilat ja Kehityksen uusi toimitusjohtaja Samuel Koivisto. Syklin tulevaisuusfoorumi on osa RoboTaika-tapahtumaa ja asiantuntijat Maarit Pihkala ja Ari Laitala kertovat, miten puhua koneille työasioista.Robotiikkakampus on kehittänyt Riihimäen robotiikkaopetuksen mallin. Mallista tulevat kertomaan 9.-luokkalaiset oppilaat Tuomas Toivola Harjunrinteen koulusta, Hilla Sokka, Emmi Tuhkanen ja Leo Silén Pohjolanrinteen koulusta, sekä Aada-Sofia Särkkä Hyvinkään lukiosta. Teemu Seppälä, Startups Soft Landing Lead Helsingin kaupungilta ja Riihimäen kaupungin tuleva teknologiaja innovaatiojohtaja, kertoo seminaarissa kasvuyrittäjyydestä Riihimäellä. Digitaalisista kaksosista palveluiden kehittämisessä tulee puhumaan kehittämispäällikkö Kristian Keinänen Riihimäen kaupungilta. Kaupunginjohtaja Jouni Eho päättää seminaarin. Seminaarin lounastauolla voi tutustua hanketoriin. Hanketorilla esitellään muun muassa kolmiulotteista ympäristöä, jossa voi sukeltaa Kaupunki 4.0 -hankkeessa luotuihin virtuaaliympäristöihin Riihimäen voimalasta ja maauimalasta. Hyrian 3D-printteri printtaa tauon aikana mustekaloja. Robotiikan taikaa RoboTaika-kaupunkifestareilla RoboTaika-kaupunkifestarit järjestetään kello 16–18 kauppakeskus Majakassa ja Riihimäen kirjastolla. Taiteen eri osa-alueita yhdistetään luovasti robotiikkaan RoboTaika-festareilla. Tanssistudio Dance Artissa yhdistetään tunnin ajan tanssia ja robotiikkaa. Riihimäen musiikkiopiston Junioripuhallinorkesteri kapellimestari Hanna-Mari Lehtosen johdolla esittää Majakan parvelta kolme kappaletta sekä robottiaiheisen improvisaatioesityksen kello 17.00. Riihimäen kirjastolla pidetään Satuhuoneessa robosatutuokio kello 17.30. Sen jälkeen kirjastolla voi askarrella robotteja. Majakassa olevat yritykset, Riihimäen Pieni Lelukauppa ja kahvila Mokkasydän, ovat festareilla mukana tarjouksilla. Myös erilaiset Riihimäen robotiikkatoimijat ovat Majakassa esillä. Robo CO. – Robotit ja tekoäly tulevaisuuden työkavereina -hankkeen pisteellä voi tutustua ratkaisuun, jossa yhdistyy robotiikka ja tekoäly. Robotin toimintaa ohjaa tekoälysovellus, joka laittaa robotin pakkaamaan hedelmiä. Hyria tuo osastolleen 3D-printterin, jonka toimintaa voi seurata. Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin opiskelijat esittelevät, kuinka he ohjelmoivat robotin rakentaman tornin palikoista ja kuinka he hyödynsivät simulaatiota tehtävässä. Esittelyssä myös HAMKin syksyllä alkava uusi kansainvälinen AMK-insinöörikoulutus ICT, Robotics. Riihimäki on robotiikan pääkaupunki Riihimäellä tarjotaan opetussuunnitelmiin perustuvaa robotiikan opetusta lapsille ja nuorille varhaiskasvatuksesta lukion loppuun saakka. Koulutus?tuottaa osaamista teknologia-alan yrityksille. Riihimäen kaupunki on nostanut strategiassaan robotiikan osaamisen yhdeksi kärkiteemaksi. Riihimäki luo monipuolisen ympäristön robotiikan opetukselle ja yhteistyölle menestyäkseen kaupunkien välisessä kilpailussa. Robotiikkakampus-verkosto vastaa tästä toiminnasta. Riihimäen kaupunki ja Hämeen ammattikorkeakoulu kehittävät yhdessä robotiikan osaamisja innovaatiokeskusta osana Robotics Campus – Scale up! -hanketta. Hanke saa rahoitusta Hämeen liiton myöntämästä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (Akke) -määrärahasta. 22-10-10-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 10 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tamperelainen tehoelektroniikkayritys MSc laajentaa toimintaansa vetymarkkinoille TNLehti Tampereen Messukylässä toimiva MSc on yli 35 vuoden ajan valmistanut konverttereita vaativaan rautatiekäyttöön, teollisuuden erikoislaitteisiin sekä uusiutuvan energian tuotannon ja varastoinnin tarpeisiin. MSc:n kansainvälisiin asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Deutsche Bahn, Skoda-Transtech, General Electric ja ABB. Yrityksen tuotteista yli puolet menee vientiin. Nyt tamperelaisyhtiö laajentaa toimintaansa vetymarkkinoille valmistamalla konverttereita vedyn tuotannossa tarvittaviin elektrolyysereihin. "Olemme 35 vuoden aikana toimittaneet jo lähes 17000 konvertteria rautateiden ja teollisuuden käyttöön. Nyt laajennamme toimintaamme vahvasti kasvaville vetymarkkinoille", yhtiön toimitusjohtaja Pekka Seppälä toteaa. Konverttereihin erikoistunut MSc on nyt laajentamassa toimintaansa perinteisen rautatiekaluston ja teollisuuden lisäksi myös nopeasti kasvaville kansainvälisille vedyntuotantomarkkinoille. EU:n ilmastotavoitteet ja uusiutuvan energian kasvubuumi vauhdittavat vetymarkkinan kasvua. Vedystä haetaan ratkaisua sekä aurinkoja tuulivoimalla tuotetun energian varastointiin että päästöttömien polttoaineiden, kuten ammoniakin ja metanolin valmistukseen. Vetyä valmistetaan muun muassa elektrolyysillä, jossa vety erotetaan vedestä sähkön avulla. Pieni, mutta kriittinen osa elektrolyyserin toimintaa on konvertteri, joka muuntaa vaihtojännitteen tasajännitteeksi. Nyt MSc valmistautuu toimittamaan ensimmäisessä vaiheessa vuosittain jopa 250 megawatin kapasiteetin verran AC/DC-konverttereita, myöhemmin tuotantokapasiteetti on tarkoitus tuplata. “MSc tuo kasvavalle vetymarkkinalle uusimman teknologian ja innovoinnin myötä uuden ratkaisun, joka pienentää vedyntuotannon kokonaiskustannuksia vanhoihin ja perinteisiin megawattiluokan laitteistoihin nähden. MSc:lle tämä tuote ja kasvava vetymarkkina on kauan etsitty avain yhtiön kasvuun”, sanoo MSc:n toimitusjohtaja Pekka Seppälä. ”MSc:n konvertterit edustavat maailman kärkeä teho/tilavuus-suhteessa. Luotettavuutta ja huollettavuutta parantavan modulaarisen rakenteensa avulla MSc:n konvertterit ovat hyvin kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla”, Seppälä jatkaa. MSc (MSc electronics Oy ja MSc Traction Oy) on toimittanut 35 vuoden aikana jo lähes 17000 konvertteria rautateiden ja teollisuuden käyttöön. Järjestelmien toiminnan kannalta kriittisten konverttereiden suunnittelu, valmistus ja testaus tehdään yrityksen tuotantoyksikössä Messukylässä. MSc:n tuotteiden elinkaari on pitkä ja huoltoväli jopa yli kaksikymmentä vuotta. Myös tuotteiden huolto tehdään yhtiön omissa tiloissa Messukylässä. 24-10-11-1-2 Fiskars-konserni asettaa pitkän tähtäimen nettonollapäästötavoitteen Fiskars-konserni asettaa pitkän aikavälin nettonollapäästötavoitteen. Tällä se vähentää toimintansa ja koko arvoketjunsa ilmastopäästöt nettonollaan vuoteen 2049 mennessä, jolloin yhtiö täyttää 400 vuotta. Nettonollapäästätavoitteen lisäksi Fiskars-konsernilla on tieteeseen perustuvan arviointiprosessin (Science Based Targets initiative, SBTi) hyväksymät, jo olemassa olevat lyhyen aikavälin tavoitteet. Myös nettonollapäästötavoitteelle on haettu SBTi:n hyväksyntää. ”Kestävä kehitys on yksi strategiamme keskeisistä mahdollistajista, ja se myös tukee Fiskars-konsernin muutosta pitkällä aikavälillä. Siksi pitkän tähtäimen nettonollapäästötavoitteen asettaminen on meille luonnollinen askel yhtiön muutosmatkalla”, sanoo Fiskars-konsernin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström. Uuden nettonollapäästötavoitteen lisäksi Fiskars Group on edelleen sitoutunut kolmeen lyhyen aikavälin ympäristövastuutavoitteeseensa: Kiertotalous: Suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoden 2030 loppuun mennessä. Kasvihuonekaasupäästöt: Omien toimintojen (scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60 prosentilla vuoden 2017 tasoon verrattuna vuoden 2030 loppuun mennessä, ja kuljetusja jakelutoimintojen (scope 3) kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosentilla vuoden 2018 tasoon verrattuna vuoden 2030 loppuun mennessä. Toimittajien ilmastopäästöt: Ostomääräisesti 60 prosentilla konsernin tavaranja palveluntoimittajista tulee olla tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet vuoden 2024 loppuun mennessä. Jatkamme työtä näiden lyhyen aikavälin ympäristövastuutavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme jo ottaneet lukuisia konkreettisia askeleita kiertotalouden kehittämiseksi, toiminnan tehostamiseksi, toimittajiemme tukemiseksi tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden asettamisessa sekä investoineet uusiutuvaan energiaan. Kehitämme tiekartan saavuttaaksemme nettonollatason vuoteen 2049 mennessä – juuri ennen 400-juhlavuottamme", Ahlström jatkaa. Tunnustuksia Fiskars-konsernin kestävän kehityksen mukaisille toimenpiteille Fiskars-konserni on jälleen saavuttanut Leadership-tason, tällä kertaa luokituksella A-, ilmastoteoistaan globaalin voittoa tavoittelemattoman ympäristöjärjestön CDP:n vuosittaisessa arvioinnissa. Tunnustus tulee läpinäkyvästä raportoinnista ja kunnianhimoisesta ilmastotyöstä. CDP kerää, analysoi ja pisteyttää yritysten kestävän kehityksen toimia ja tavoitteita. Tätä vuoden 2023 arviointia varten CDP:n kautta pisteytettiin yli 23 000 yritystä. Lisäksi CDP on nimennyt Fiskars-konsernin vuoden 2023 Supplier Engagement Leader -johtajaksi. Tunnustus on myönnetty konsernin pyrkimyksille mitata ja vähentää ilmastoriskejä toimitusketjussaan. "Olemme erittäin ylpeitä näistä tunnustuksista ja jatkamme sinnikkäästi työtä myös tulevaisuudessa parantaaksemme vastuullisuustyötämme", Ahlström sanoo. Fiskars-konserni lyhyesti Fiskars-konserni (FSKRS, Nasdaq Helsinki) on globaali yhtiö, jonka designvetoiset brändit ovat läsnä kodeissa, puutarhoissa ja ulkoillessa. Brändeihimme kuuluvat muun muassa Fiskars, Georg Jensen, Gerber, Iittala, Moomin Arabia, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgwood. Brändimme ovat läsnä yli 100 maassa, meillä on lähes 450 omaa liikettä ja noin 7 000 työntekijää. Liikevaihtomme oli 1,1 miljardia euroa vuonna 2023. Meitä yhdistää tavoitteemme luoda edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista. Vietämme 375-vuotisjuhlavuottamme vuonna 2024. Vuodesta 1649 lähtien olemme suunnitelleet ajattomia, toimivia ja kauniita tuotteita, edistäen samalla innovaatioita ja kestävää kasvua. 24-10-11-1-2 "Olemme 35 vuoden aikana toimittaneet jo lähes 17000 konvertteria rautateiden ja teollisuuden käyttöön. Nyt laajennamme toimintaamme vahvasti kasvaville vetymarkkinoille", yhtiön toimitusjohtaja Pekka Seppälä toteaa. Kuva: Mikko Vare
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 10 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Habitare-suunnittelukilpailu 2024 avautuu – teemana Mukavuusalue Habitaren ja Aalto-yliopiston järjestämä Habitare-suunnittelukilpailu 2024 on avautunut. Nyt 20. kertaa järjestettävän kilpailun teemana on Mukavuusalue. Kilpailun finalistityöt ovat esillä Habitaressa Helsingin Messukeskuksessa 11.–15.9.2024. Habitaren ja Aalto-yliopiston järjestämä Habitare-suunnittelukilpailu nostaa vuosittain esiin nuoria arkkitehtuurin ja muotoilun opiskelijoita. Kilpailun tämän vuoden teema on Mukavuusalue – Comfort Zone. Tehtävänä on suunnitella ja rakentaa mukavuusalue yhdelle tai useammalle henkilölle Habitaren vuoden 2024 teeman Kerroksia/Layers hengessä. Kilpailutyön konseptin tai materiaalin käytön tulisi heijastaa Kerroksia/Layers-teemaa. Habitare haluaa tutkia teeman kautta sitä, miten kodit tai tilat syntyvät: miten nykyisyys muotoutuu menneestä, yksilöllisistä tyyleistä, asioista joita emme havaitse, vuoropuheluista sekä asioiden törmäytyksistä. ”Mukavuusalue tuo inhimillisen lisäulottuvuuden Habitaren teemaan – millaisissa tiloissa tai paikoissa, olotiloissa tai muodoissa olemme elementissämme? Mitä ympärillemme tarvitaan, jotta tiloihin syntyy yksilöllinen mukavuuden kerros?” Habitaren Creative Lead Päivi Helander sanoo. Kilpailuun voivat osallistua Suomessa muotoilua ja arkkitehtuuria opiskelevat henkilöt sekä?Taideyliopiston opiskelijat ja heidän muodostamansa työryhmät. Työryhmien kokoa ei ole rajoitettu. Kilpailun järjestäjät kannustavat kilpailijoita kokoamaan monialaisia työryhmiä, jotka antavat mahdollisuuden tehtävän ennakkoluulottomalle käsittelylle. Osallistujien, myös työryhmien kaikkien jäsenten, tulee olla kirjoilla edellä mainituissa oppilaitoksissa kilpailun julkistamishetkellä eli 7.3.2024.?? Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäisen vaiheen osalta kilpailutöiden jättöpäivä on 3.5.2024 klo 16. Ensimmäisessä vaiheessa tuomaristoon kuuluvat Habitaren Creative Lead ja Aalto-yliopiston luennoitsija Päivi Helander, arkkitehti ja Aalto-yliopiston professori Pentti Kareoja, sisustusarkkitehti ja Aalto-yliopiston luennoitsija Martin Relander sekä muotoilija ja Aalto-yliopiston professori Tomek Rygalik. Tuomaristo valitsee kilpailun finalistit, joiden kilpailutyöt ovat esillä Habitaressa 11.–15.9.2024. Kilpailun voittajan valitsee päätuomari, joka julkistetaan myöhemmin. Voittaja julkistetaan Habitaressa avajaispäivänä 11.9.2024. Habitaresuunnittelukilpailun 2024 palkinto on 5000 euron stipendi, jonka lahjoittaa Suomen Messusäätiö. 24-10-12-1-2 Kotuksen Nissilä: Suomen kielen hyväksi on tehty paljon töitä, mutta se ei vielä riitä Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä ottaa Kotus-blogissa kantaa eduskunnassa käytyyn ajankohtaiskeskusteluun suomen kielen asemasta. Eduskunnassa käytiin Kalevalan päivänä 28. helmikuuta kiinnostava ajankohtaiskeskustelu suomen kielen asemasta. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) johtajan Leena Nissilän mielestä on erittäin arvostettavaa, että päättäjät seuraavat kansalliskielten tilannetta aktiivisesti ja ottavat asiaan kantaa. Erityisesti eduskunnassa puhuttiin englannin kielen lisääntyneestä käytöstä esimerkiksi tieteessä ja elinkeinoelämässä. Kansanedustajat kiinnittivät suomalaisen kulttuurin juhlapäivänä ”aiheellisesti huomiota siihen, että vaikka suomen kielen hyväksi on tehty paljon töitä, se ei vielä riitä”. Nissilä tähdentää, että kansalliskielten elinvoimaisuuden takaa osaltaan se, että ne säilyvät koulutuksen, median, yhteiskunnallisten palveluiden ja hallinnon kielinä. ”Suomessa on edelleen vahva suomenja ruotsinkielinen mediakenttä sekä taideja kulttuurielämä. Nämä kaikki tekijät yhdessä tukevat kielten elinvoimaisuutta ja pitävät yllä kansalliskielten asemaa. Siksi niihin on satsattava jatkossakin.” Tulevaisuuden kannalta on olennaista, että tiede taipuu edelleen myös kansalliskielille, arvioi Nissilä. Tieteellisillä teksteillä on merkittävä vaikutus siihen, miten kieltä käytetään muualla. Kansainvälistyminen ymmärretään Nissilän mukaan usein turhan yksipuolisesti englannin kielen käytön lisääntymisenä. Tällöin saattaa unohtua se, että Suomessa puhutaan noin 160:tä kieltä äidinkielenä, ”eivätkä kaikki Suomessa asuvat suinkaan osaa englantia”. Aito kansainvälisyys tarkoittaa Leenan Nissilä mielestä monien kielten läsnäoloa ja huomioimista. ”Koska Suomessa ei ole juuri nyt nähtävillä välitöntä uhkaa kansalliskielten häviöstä tai rappiosta, olisi parempi puhua eri kielten työnjaosta. Missä tilanteissa kansalliskielten käyttäminen yksinomaan on tähdellistä ja missä tilanteissa on järkevää käyttää kieliä rinnakkain?” 24-10-12-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 10 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Outokumpu ensimmäisenä ruostumattoman teräksen alalla sertifioituna Fair Pay Workplace -työpaikkana Outokumpu, maailman johtava vastuullisen ruostumattoman teräksen valmistaja, on saanut Fair Pay Workplace (FPW) -sertifikaatin pyrkimyksistään luoda kestävä oikeudenmukainen palkka koko yhtiöön, joka työllistää 8 500 ihmistä lähes 30 maassa. Outokummulla on korkeat tavoitteet monimuotoisuuden, oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden suhteen, ja se on sitoutunut täyteen tasa-arvoon palkitsemisessa. Vuoden 2023 lopussa Outokummun naiset ansaitsivat 0,986 euroa jokaista miesten ansaitsemaa 1 euroa kohden (ero 1,4 %), kun se vuonna 2022 oli 0,97 euroa. Näissä luvuissa otetaan huomioon korvaus samanlaisista työtehtävistä, pätevyydestä ja kokemuksesta. Jos näitä selittäviä tekijöitä ei oteta huomioon, naiset ansaitsivat keskimäärin 1,13 euroa miesten ansaitsemasta 1 eurosta. Tämä heijastaa rakenteellisia eroja sukupuolessa työtyypeittäin – miehet hallitsevat tehtaiden työvoimaa, kun taas toimistotöissä naisten osuus on suurempi. Vertailun vuoksi sukupuolten välinen palkkaero EU:ssa oli 12,7 prosenttia vuonna 2022*. Outokumpu on ensimmäinen ruostumattoman teräksen alalla toimiva yritys ja yksi harvoista yrityksistä Euroopassa, joka on saanut FPW:n virallisen sertifikaatin. "Palkkatasa-arvo on olennainen osa Outokummun vuonna 2022 määrittelemiä ja Outokummun hallituksen hyväksymiä monimuotoisuus-, tasa-arvoja osallistamistavoitteita. Olemme investoineet palkkatasa-arvoon monien vuosien ajan ja tehneet yhteistyötä FPW:n kanssa tarkastellaksemme ja todentaaksemme riippumattomasti sukupuolten välisen todellisen samapalkkaisuuden saavuttamiseen tähtäävien toimiemme vaikutukset. Nyt olemme saavuttaneet pisteen, jossa voimme taata järjestelmällisen ja läpinäkyvän mittaamisen ja toiminnan palkkatasa-arvon varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Palkkatasa-arvo ei ole kertaluonteinen ratkaisu, mutta meidän on jatkuvasti seurattava sitä, jotta emme ajaudu takaisin työmarkkinoillamme edelleen vallitsevaan epätasaarvoon. Olemme erittäin ylpeitä siitä, että meillä on Fair Pay Workplace -sertifikaatti – unohtamatta kuitenkaan vielä tehtävää työtä", sanoo Johann Steiner, Outokummun vastuullisuus-, henkilöstöja viestintäjohtaja. Fair Pay Workplace -sertifiointi perustuu läpinäkyviin ja luotettaviin sääntöihin ja mittausstandardeihin, jotka ovat rakentaneet johtavat riippumattomat alan asiantuntijat yliopistoissa, oikeustieteissä ja liike-elämässä erottaakseen organisaatiot, jotka ovat sitoutuneet merkitykselliseen palkkatasa-arvoon. FPW:n sertifiointiohjelma tekee yhteistyötä maailman johtavien eri alojen yritysten kanssa heidän matkallaan kohti samaa palkkaa samasta työstä, parhaiden osaajien houkuttelemista ja pitämistä sekä oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamista kaikille. "Kaikki työntekijät ansaitsevat oikeudenmukaisen ja tasapuolisen työkokemuksen, ja tiedämme, että oikeudenmukainen palkka on keskeinen osa tehtävää. Sertifikaatti on konkreettinen todiste sitoutumisestamme sellaisen ympäristön edistämiseen, jossa kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja jossa on mahdollisuus menestyä. Vuosittainen uudelleensertifiointi on myös lupaus olla johdonmukainen ponnistelujemme kanssa pitkällä aikavälillä", Steiner jatkaa. 24-10-13-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 10 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Tanssin taloon tehtiin vuonna 2023 yli 81 000 käyntiä Tanssin talossa koettiin vuoden 2023 aikana yli 60 tanssin, sirkuksen ja muun kulttuurin tapahtumaa, joiden esityksiin tehtiin yli 81 000 käyntiä. Talon runsas ohjelmatarjonta on tuonut uusia yleisöjä tanssille sekä saattanut tanssin yhä useamman ulottuville. Tanssin talo avattiin helmikuussa 2022 ja yleisötapahtumat käynnistyivät pandemiasulkujen vuoksi maaliskuun lopulla 2022. Vuosi 2023 oli näin ollen talon ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. ”Olemme erittäin tyytyväisiä saavutettuun käyntimäärään. Monipuolinen ohjelmisto on selvästi onnistunut puhuttelemaan erilaisia yleisöjä. Tanssin toimijoiden innokkuus tuoda ohjelmistoaan taloon on osoitus tilapalvelujemme soveltuvuudesta erilaisiin tapahtumatarpeisiin”, sanoo toimitusjohtaja Niki Matheson. Tanssin talo toimi vuoden aikana näyttämönä 14 uuden teoksen kantaesitykselle ja 12 tanssin kansainväliselle vierailulle. Runsaaseen ohjelmistoon sisältyi lisäksi mm. tanssikatselmuksia ja -kilpailuja, festivaalitarjontaa, elokuvanäytöksiä, konsertteja, työpajoja sekä taiteilijatapaamisia. Vuoden yleisömenestyksiin Erkko-salin suurella näyttämöllä lukeutuivat mm. kansainväliset vierailut espanjalaiselta flamencotaiteilija Rócio Molinalta ja ranskalaiselta Lyon Opera Ballet’lta, saksalaiskoreografi Pina Bauschin ikoninen The Rite of Spring -teos Helsingin juhlaviikoilla, sekä kotimaiset Susanna Leinonen Companyn ja Tero Saarinen Companyn esitykset ja Helsinki Drag Fest 2023. Joulukautta juhlistettiin Tanssiteatteri Hurjaruuthin koko perheen Talvisirkus Superilla. Kansainvälistä sirkusosaamista nähtiin Cirkon tuottaman australialaisen Gravity & Other Myths vierailulla. Yhteensä sadoittain tanssia harrastavia lapsia ja nuoria toivat esiintymään Tanssin taloon mm. Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tanssinäytös sekä Finnish Dance Organizationin nelipäiväinen kisatapahtuma. Pannuhallin puolella suurta suosiota nauttivat mm. Zodiakin tuottamat italialaiskoreografi Silvia Gribaudin Graces-esitykset, Sonya Lindforsin uusi teos One Drop, katutanssitaustaisten Kaisa Niemisen ja Marika Peuran kantaesitys down below things shudder sekä Valtteri Raekallio Corp.:in juhlanäytös. Tanssin talo koetaan tärkeänä lisänä Suomen kulttuurikentällä Tanssin talon keväällä 2023 teettämän yleisökyselyn* mukaan Tanssin talo on lisännyt kiinnostusta tanssiin. 1128 vastaajasta 80 % oli vieraillut Tanssin talossa ja oli käyntiinsä tyytyväisiä. Taloa pidettiin tärkeänä lisänä Suomen kulttuurikentälle, ja valtaosa vastaajista löysi ohjelmistosta itseään kiinnostavia esityksiä ja tapahtumia. taideja kulttuurielämä. Nämä kaikki tekijät yhdessä tukevat kielten elinvoimaisuutta ja pitävät yllä kansalliskielten asemaa. Siksi niihin on satsattava jatkossakin.” Tulevaisuuden kannalta on olennaista, että tiede taipuu edelleen myös kansalliskielille, arvioi Nissilä. Tieteellisillä teksteillä on merkittävä vaikutus siihen, miten kieltä käytetään muualla. Kansainvälistyminen ymmärretään Nissilän mukaan usein turhan yksipuolisesti englannin kielen käytön lisääntymisenä. Tällöin saattaa unohtua se, että Suomessa puhutaan noin 160:tä kieltä äidinkielenä, ”eivätkä kaikki Suomessa asuvat suinkaan osaa englantia”. Aito kansainvälisyys tarkoittaa Leenan Nissilä mielestä monien kielten läsnäoloa ja huomioimista. ”Koska Suomessa ei ole juuri nyt nähtävillä välitöntä uhkaa kansalliskielten häviöstä tai rappiosta, olisi parempi puhua eri kielten työnjaosta. Missä tilanteissa kansalliskielten käyttäminen yksinomaan on tähdellistä ja missä tilanteissa on järkevää käyttää kieliä rinnakkain?” Tietoa julkaisijasta Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) huolletaan suomea ja ruotsia sekä annetaan kielija nimineuvontaa. Kotuksessa laaditaan sanakirjoja, jotka kuvaavat nykykieltä sekä kielen vaihtelua ja muutosta. Kotuksen yhteydessä toimivat suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakunnat. 24-10-14-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 10 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Maamme-laulu kajahti ilmoille Tukholman Stadsgårdenin satamassa tiistaina 5.3., kun Viking Cinderella siirtyi Suomen alusrekisteriin juhlamenojen saattelemana. Lipunvaihdon myötä kaikki Viking Linen viisi laivaa seilaavat Suomen lipun alla ja niillä noudatetaan suomalaisia työehtosopimuksia. ”Olimme jo entuudestaan Suomen suurin meriliikenteen työnantaja, ja Cinderellan uudelleenliputus vahvistaa asemaamme entisestään. Työllistämme nyt Suomessa suoraan noin 2200 työntekijää merellä ja maissa, minkä lisäksi taloudellinen vaikutuksemme leviää ympäri maata esimerkiksi hankintojemme ja investointiemme kautta. Kotimaisuus on meille tärkeää, mistä koko laivastomme liputtaminen Suomeen konkreettisesti kertoo”, Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses sanoo Viime vuonna Viking Line siirsi Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivän Viking XPRS:n Viron alusrekisteristä Suomeen. "Jokainen Suomeen liputettava alus vahvistaa kotimaisen merenkulun kilpailukykyä, työllisyyttä ja huoltovarmuutta”, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala sanoo. Tullin tilastojen mukaan yli 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse, ja osuus on kasvanut viime vuosien poikkeusaikojen myötä. Matkustaja-autolautoilla ja ropax-aluksilla on merirahdissa merkittävä rooli, sillä ne kuljettavat valtaosan kaikesta kappaletavarasta, kuten elintarvikkeista, lääkkeistä ja teollisuuden varaosista. ”Tässä ajassa sitoutuminen Suomen tavarakuljetusten jatkuvuuteen on äärimmäisen tärkeää. Ulkomaanliikenteessä Suomen lipun alla purjehtii kaikkiaan 110 alusta, eikä määrä ole viime vuosina juurikaan muuttunut. Jotta meillä on suomalaista merenkulkua ja suomalaisia aluksia tulevaisuudessakin, meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomen lippu säilyy kilpailukykyisenä muiden EU-alueen lippujen joukossa”, Tiina Tuurnala toteaa. Viking Cinderella aloittaa Helsinki–Tukholma-reitillä 8. maaliskuuta, minkä jälkeen Viking Line tarjoaa jälleen päivittäisen yhteyden pääkaupunkien välillä. Lipunvaihdon ja uuden reitin myötä valtaosa Viking Cinderellan 300-henkisestä miehistöstä vaihtuu ruotsalaisista suomalaisiksi. Aluksen aiempaa miehistöä siirtyy puolestaan Birka Gotland -alukselle, josta Viking Line omistaa puolet. Tammikuussa Viking Cinderella vietti 18 päivää Naantalin telakalla, jossa sen hyttejä ja muita tiloja uudistettiin laajasti ja laivan tekniikkaa päivitettiin entistä vähäpäästöisemmäksi. Parhaillaan Viking Cinderella seisoo kolmen päivän ajan Stadsgårdenin satamassa, jossa laivan yli 45 eri ammattiryhmästä koostuva miehistö käy läpi turvakoulutuksia ja -harjoituksia sekä perehtyy palveluun uudella reitillä. Samalla laivalla tehdään lipunvaihtoon liittyviä viranomaistarkastuksia. ”Uudelle reitille siirtyminen on aina iso muutos, ja haluamme varmistua, että palvelumme pelaa heti alusta alkaen ja kotimaisuus näkyy muuallakin kuin laivan perässä liehuvassa lipussa. Töitä riittää esimerkiksi laivan kaikkien opasteiden ja muiden materiaalien, kuten menujen, uudistamisessa myös suomenkielisiksi – viimeiset parikymmentä vuottahan Cinderella palveli pääasiassa ruotsalaista asiakaskuntaa Ruotsin lipun alla”, intendentti Krista Öhman-Jalonen kertoo. 24-10-15-1-2 Kuvassa vasemmalta: CEO Jan Hanses, Master Tom Kostiainen, Master Jan Tore Thörnroos, Master Sebastian Henriksson, Chairmain of the Board Jakob Johansson Siniristilippu nousi Viking Cinderellan perään kaikki Punaiset laivat nyt Suomen alusrekisterissä Viking Cinderella aloittaa Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä 8. maaliskuuta uudistuneena ja Suomen lipun alle siirtyneenä. Samalla Viking Line tarjoaa jälleen päivittäisen yhteyden pääkaupunkien välillä ja kasvattaa rahtikapasiteettiaan merkittävästi. ”Jokainen Suomeen liputettava alus vahvistaa kotimaisen merenkulun kilpailukykyä, työllisyyttä ja huoltovarmuutta”, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala sanoo.
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 10 /2024 Kansi / kuvia lehden sisällöstä 1 SAS JA NORJAN ASEVOIMAT ALLEKIRJOITTIVAT UUDEN SOPIMUKSEN STRATEGISESTA EVAKUOINNISTA 2 Lesj?fors Group laajentaa Euroopan markkinoita uudella jakelukeskuksella Alankomaihin 3 Suomen Hyötytuuli valmistautuu suuriin merituulivoimainvestointeihin kokonaisjakautumisella 3 Suurtapahtuma Jyväskylän Rakennusmessut järjestetään 15.?17.3.2024 Paviljongissa 4 Turun Messukeskuksen johtoon Päivi Rytsä 5 Korkia ja Global Consulting Energy ryhtyvät kehittämään aurinkoja agrienergiahankkeita Italiassa 5 Päätoimittajan tekstiä 6 Helsingin kaupunki julistaa rahoituksen uudelle arkkitehtuurija designmuseolle – suunnittelukilpailu käynnistyy huhtikuussa 7 Telestelle alan ensimmäiset kaupalliset 1,8 GHz:n älyvahvistimien toimitukset Pohjois-Amerikkaan 8 RoboTaika tapahtumakokonaisuus esittelee robotiikkaa laajasti 10 Tamperelainen tehoelektroniikkayritys MSc laajentaa toimintaansa vetymarkkinoille 11 Fiskars-konserni asettaa pitkän tähtäimen Nettonollapäästötavoitteen 11 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 12-15 Sisältö numero 10 / 2024 16 Teollisuuden Näytelehden mediakortti 2024 17 50-vuotias Biolan jatkaa kiertotalouden suunnannäyttäjänä 18 Kempower julkaisi ensimmäistä kertaa kattavan elinkaariarvioinnin Kempower Satellite ja Kempower Power Unit -latausratkaisuista 18 Muutos Konecranesin johtoryhmässä: Christine George nimitetty yritysstrategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi 19 Yhä harvempi yritys joutuu sellaiseen kriisiin, että joutuu lopettamaan 19 Takakansi 20 S euraavat Teollisuuden Näytelehdet ilmesyvät: Numero 11 aineistopäivä on 14.03.2024 ilmestyminen 19.03.2024 Numero 12-13 aineistopäivä 21.03.2024 ilmestyminen 26.03.2024 Numero 14 aineistopäivä on 04.04.2024 ilmestyminen 09.04.2024 Numero 15 aineistopäivä on 11.04.2024 ilmestyminen 16.04.2024 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 10 / 2024
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 10 / 2024 eollisuuden Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2024 – 31.12.2024 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070, 041 444 6598 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur 1/4 sivu / 650 eur 1/2 sivu / 1300 eur 3/4 sivu / 1950 eur 1/1 sivu / 2600 eur 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero( ALV 24%) Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Pankki: Someron Säästöpankki FI43 4327 2120 0026 41 BIC: HELSFIHH Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: www.tn-lehti.fi Näköislehdet löytyvät myös Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku tarjoaa Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070, 041 444 6598 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2024: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 04.01.2024 / 09.01.2024 Numero 2 11.01.2024 / 16.01.2024 Numero 3 18.01.2024 / 23.01.2024 Numero 4 25.01.2024 / 30.01.2024 Helmikuu Numero 5 01.02.2024 / 06.02.2024 Numero 6 08.02.2024 / 13.02.2024 Numero 7 15.02.2024 / 20.02.2024 Numero 8 22.02.2024 / 27.02.2024 Maaliskuu Numero 9 01.03.2024 / 05.03.2024 Numero 10 07.03.2024 / 12.03.2024 Numero 11 14.03.2024 / 19.03.2024 Numero 12-13 21.03.2024 / 26.03.2024 Huhtikuu Numero 14 04.04.2024 / 09.04.2024 Numero 15 11.04..2024 / 16.04.2024 Numero 16 18..04.2024 / 23.04.2024 Numero 17 25.04.2024 / 30.04.2024 Toukokuu Numero 18-19 03.05.2024 / 07.05.2024 Numero 20 16.05.2024 / 23.05.2024 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2024 / 11.06.2024 Kesäloma. Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2024 / 06.08.2024 Numero 24-25 08.08.2024 / 13.08.2024 Numero 26 15.08.2024 / 20.08.2024 Numero 27 22.08.2024 / 27.08.2024 Syyskuu Numero 28 05.09.2024 / 10.09.2024 Numero 29 12.09.2024 / 17.09.2024 Numero 30-31 19.09.2024 / 24.09.2024 Numero 32 26.09.2024 / 20.09.2024 Lokakuu Numero 33 03.10.2024 / 08.10.2024 Numero 34-35 10.10.2024 / 15.10.2024 Numero 36 17.10.2024 / 22.10.2024 Numero 37-38 25.10.2024 / 29.10.2024 Marraskuu Numero 39 07.11.2024 / 12.11.2024 Numero 41 14.11.2024 / 19.11.2024 Numero 42 21.11.2024 / 26.11.2024 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2024 / 10.12.2024
Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 10 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Jussi Kariniemi Biolanin toimitusjohtajaksi 50-vuotias Biolan jatkaa kiertotalouden suunnannäyttäjänä TNLehti Perheyritys Biolan Oy:n johtoon siirtyy omistajasuvun kolmannen polven edustaja, Jussi Kariniemi. Biolan on kiertotalouden uranuurtaja, joka on tunnettu multaja lannoitetuotteista, kompostoreista sekä kuivakäymälöistä. Jussi Kariniemi jatkaa yrityksen perusliiketoimintojen vahvaa kehittämistä kohti turpeetonta tuotantoa ja haluaa olla osa perheyrityksen tarinaa seuraavan sukupolven edustajana. Biolan on toteuttanut koko liiketoimintansa kiertotalouden ja kestävän kehityksen arvomaailman mukaan. Kun Jussi Kariniemen isoisä, Hannes Kariniemi, vuonna 1974 sai liikeidean alkaa rakeistaa ja pussittaa kotitilansa kananlantaa kotipuutarhojen lannoitteeksi, hän tuli samalla toteuttaneeksi kiertotalouden ideaa ennen kuin koko termiä oli edes keksitty. – Kiertotalous on ohjannut Biolanin toimintaa koko 50-vuotisen yrityshistorian ajan. Hyödynnämme muun muassa maatalouden ja metsäteollisuuden sivuvirtoja raaka-aineena ja jalostamme niistä kestävän arvomaailman mukaisia kasvualustoja ja lannoitteita. Käyttämistämme raaka-aineista yli puolet on joko kierrätettyjä tai nopeasti uusiutuvia. Eli valmistamme tuotteita, jotka palvelevat ympäristöä kunnioittavia ihmisiä, sanoo Biolanin tuleva toimitusjohtaja Jussi Kariniemi. Kiertotalousajattelu näkyy myös Biolanin muussa tuotevalikoimassa. Biolan toi markkinoille Suomen ensimmäisen kompostorin vuonna 1978 ja sen jälkeen tuotekehitys on panostanut kesämökkien ravinnekierron mahdollistamiseen muun muassa erilaisin kuivakäymäläratkaisuin. Tuotannon johdosta toimitusjohtajaksi Jussi Kariniemi siirtyy toimitusjohtajaksi Biolanin tuotantojohtajan toimesta 1.6.2024. Tuotantojohtajana hän on ollut näköalapaikalla kiertotalouden Yhdessä Biolanin tiimien kanssa hän on ollut kehittämässä tuotteita ja Yksi biokuitulaitoksen mahdollistama merkittävä edistysaskel turpeettomuustavoitteessa oli Biolanin valmistamien kompostija huussikuivikkeiden muuttaminen täysin turpeettomiksi kaudelle 2024. – Emme tuoneet rinnalle turpeetonta kuivikevaihtoehtoa vaan muutimme kuiviketuotteemme turpeettomiksi. Tällaisilla päätöksillä tarjoamme jokaiselle helpon mahdollisuuden muuttaa arkikäyttäytymistään kestävämmäksi, sanoo Jussi Kariniemi. Omistajaperheen kolmas sukupolvi ohjaksiin Jussi Kariniemen isä Mauri Kariniemi sekä setä Pekka Kariniemi ovat tehneet oman elämäntyönsä Biolanilla. Pekka Kariniemi on edelleen yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Biolanilla on nyt historiallinen tilanne, kun ulkoisen toimitusjohtajan jälkeen on löytynyt jatkaja omasta perheestä. Jussi Kariniemi on omistajaperheen kolmannen polven edustaja ja omistajan ääni työyhteisössä. Kariniemelle on tärkeää, että myös henkilöstön ääni tulee kuulluksi. – Meillä on osaava ja innovatiivinen henkilöstö, jonka sitoutuminen on mahdollistanut Biolanin vahvan brändin. Henkilöstö tulee olemaan keskiössä myös tulevaisuuden visioiden toteuttamisessa. Biolanilla jokainen on yrittäjä omassa toimessaan ja yhdessä pystymme tekemään laaja-alaisia vihreitä tekoja. Innolla ja ylpeydellä lähden viemään yritystä eteenpäin kohti seuraavaa 50-vuotiskautta, päättää Jussi Kariniemi. Toimitusjohtajan vaihdos tapahtuu 1.6.2024, kun Biolanin nykyinen toimitusjohtaja Teppo Rantanen siirtyy eläkkeelle. 24-10-18-1-2 Tietoa lehden toimituksesta: Hannes Kariniemi oli Teollisuuden Näytelehden asiakas jo 1980 luvulla. Hänen kiinnostuksensa oli automaation lisääminen. Hän haki lehtemme kautta, konepajoja joiden avulla pystyi toteuttamaan omaa unelmaansa automaation lisämisestä. Kempower julkaisi ensimmäistä kertaa kattavan elinkaariarvioinnin Kempower Satellite ja Kempower Power Unit -latausratkaisuista Sähköajoneuvojen pikalatausratkaisujen valmistaja Kempower on julkaissut tulokset ensimmäisestä yhtiön latausratkaisuista tehdystä elinkaariarvioinnistaan (LCA). Arviointi on ensimmäinen laatuaan Kempowerille ja yksi ensimmäisistä DClatausalan historiassa. Julkaistu LCA määrittelee Kempower Satellite ja Kempower Power Unit -latausratkaisujen hiilijalanjäljen (CF). LCA on yksi suosituimmista standardoiduista (ISO 14040 ja 14044) menetelmistä yrityksen toiminnan, kuten tuotteiden ja prosessien, ympäristövaikutusten selvittämiseksi. LCA:ta voidaan käyttää yrityksen toimintojen raportoimiseen avoimesti, luomaan polkuja kohti kestävämpää tulevaisuutta ja auttamaan toimintojen priorisoinnissa. Kempower tekee tiivistä yhteistyötä arvoketjunsa toimittajien kanssa ja työskentelee sisäisesti pitääkseen LCA-tiedot ajan tasalla. Kempower Satellite ja Kempower Power Unit -latausjärjestelmien LCA-tulokset esittelevät ympäristövaikutuksen kehdosta hautaan -periaatteella, mukaan lukien ratkaisujen komponentit ja materiaalit, tuotanto, jakelu, käyttö, ylläpito ja elinkaaren loppuvaihe. Kempower Satellite -lataussatelliitin hiilijalanjälki on 922 kgCO2eq ja Kempower Power Unit -tehoyksikön hiilijalanjälki on 27 047 kgCO2eq. LCA-elinkaariarviointi on meille todella hyödyllinen työkalu. Pystymme sen avulla vastaamaan ympäristötietoisten asiakkaidemme muuttuviin vaatimuksiin ja odotuksiin. Työskentelemme tiiviisti luotettavien ja tarkkaan valittujen kumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa, ja yhdessä varmistamme vastuullisuusvaatimusten täyttymisen. Avoimuus on keskeistä läpi koko Kempowerin arvoketjun, ja LCA auttaa meitä parantamaan tuotteidemme ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajan. Olemme ylpeitä, että saimme Kempowerin ensimmäisen LCA:n julkaistua ja jatkamme työtä vastuullisuuden kehittämiseksi", sanoo Kempowerin operatiivinen johtaja Sanna Otava. 24-10-18-1-2 Kempower lyhyesti: Suunnittelemme ja valmistamme luotettavia ja käyttäjäystävällisiä DC-pikalatausratkaisuja sähköajoneuvoille. Visiomme on luoda maailman halutuimpia latausratkaisuja kaikille, kaikkialla. Tuotekehityksemme ja tuotantomme sijaitsevat Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja suurin osa materiaaleista ja komponenteista hankitaan paikallisesti. Keskitymme kaikkiin sähköisen liikkumisen alueisiin sähköautoista rekkoihin ja busseihin, sekä työkoneisiin ja merenkulkuun. Kempowerin modulaarinen ja skaalautuva latausjärjestelmä ja maailmanluokan ohjelmisto on suunniteltu sähköautoilijoiden toimesta sähköautoilijoita varten. Näin mahdollistamme parhaan käyttökokemuksen asiakkaillemme kaikkialla maailmassa.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 10 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Muutos Konecranesin johtoryhmässä: Christine George nimitetty yritysstrategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi TNLehti Konecranes on nimittänyt Christine Georgen yritysstrategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi ja Konecranesin johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa Konecranesilla 8. huhtikuuta 2024 ja raportoi Konecranesin toimitusjohtajalle Anders Svenssonille. Christine George on toiminut useissa johtotehtävissä globaaleissa organisaatioissa strategian, liiketoiminnan kehittämisen, muutoksen ja toiminnan aloilla. Hän siirtyy Konecranesiin Seqensistä, jossa hän toimi Senior Transformation Leaderina. Hän on aiemmin toiminut toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana Ergosupissa (vetyteknologian start-up), strategiajohtajana Air Liquidessa ja muissa johtotehtävissä Air Liquidessa. "Olen erittäin iloinen voidessani toivottaa Christine Georgen tervetulleeksi Konecranesille. Hän tuo mukanaan vahvan kansainvälisen kokemuksensa strategioiden rakentamisesta ja toteuttamisesta sekä liiketoiminnan muutoksista. Christine on johtanut kansainvälisiä tiimejä menestyksekkäästi ja hänellä on hyvät näytöt yritysten suorituskyvyn parantamisesta. Olen vakuuttunut siitä, että Christine vaikuttaa positiivisesti Konecranesin strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä tulokseen jatkossa", sanoo Anders Svensson, Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja. "Olen iloinen voidessani liittyä Konecranesiin, joka on globaali alan johtaja teknologian, digitaalisuuden, automaation ja palvelutarjonnan eturintamassa. Odotan innolla työskentelyä uusien kollegoiden, asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa ympäri maailmaa, jotta voimme jatkaa yhtiön strategian ja menestyksen kehittämistä", sanoo Christine George. 8. huhtikuuta 2024 alkaen Konecranesin johtoryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet: Anders Svensson, toimitusjohtaja, Teo Ottola, talousjohtaja, Fabio Fiorino, johtaja, Industrial Service &; Equipment, Juha Pankakoski, johtaja, Satamaratkaisut, ja toistaiseksi johtaja, Teknologiat, Christine George, johtaja, yritysstrategia ja liiketoiminnan kehitys, Anneli Karkovirta, henkilöstöja kulttuurijohtaja, Sirpa Poitsalo, lakiasiainjohtaja. Lisäksi, kuten aiemmin on ilmoitettu, Minna Aila aloittaa Konecranesin liiketoimintaja brändijohtajana 1. heinäkuuta 2024. Konecranes on maailman johtava materiaalinkäsittelyratkaisujen toimittaja, joka palvelee laajaa asiakaskuntaa useilla eri toimialoilla. Asetamme johdonmukaisesti toimialan mittapuun jokapäiväisistä parannuksista läpimurtoihin tärkeimpinä hetkinä, koska tiedämme, että voimme aina löytää turvallisemman, tuottavamman ja kestävämmän tavan. Siksi Konecranesilla on noin 16 600 ammattilaista yli 50 maassa, joten se pystyy joka päivä nostamaan, käsittelemään ja siirtämään sitä, mitä maailma tarvitsee. Vuonna 2023 konsernin liikevaihto oli 4,0 miljardia euroa. Konecranesin osake on listattu Nasdaq Helsingissä (tunnus: KCR). 24-10-19-1-2 Etla: Yhä harvempi yritys joutuu sellaiseen kriisiin, että joutuu kokonaan lopettamaan Yhä harvempi yritys Suomessa joutuu sellaiseen kriisiin, että joutuu lopettamaan kokonaan toimintansa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskimäärin vain 3,5 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lopettaa vuosittain toimintansa. Lopettaneiden osuus vaihtelee vuosittain, mutta trendinä lopettaneiden osuus on laskenut koko 2000-luvun. Suomalaisyritysten parempi iskunkestävyys on yhteydessä yrityksen innovatiivisuuteen, vakavaraisuuteen, hyvään koronmaksukykyyn sekä ulkomaankauppaan. Taloudellinen kriisinkestävyys voidaan jakaa kahteen osaan: vastustuskykyyn ja toipumiskykyyn. Hyvä vastustuskyky ennaltaehkäisee taloudellisten sokkien vaikutuksia yrityksiin. Hyvä toipumiskyky kertoo puolestaan kyvystä toipua sokin jälkeen. Ääritapauksessa yritys joutuu sellaiseen kriisiin, että se joutuu lopettamaan kokonaan toimintansa, lievemmissä tapauksissa yrityksen liikevaihto putoaa ja toiminta supistuu. Mikäli yrityksellä on hyvä toipumiskyky, sen toiminta palautuu entiselle tasolleen muita yrityksiä nopeammin. Maanantaina 11. maaliskuuta julkaistuista Etla-tutkimuksista Yritysten kriisinkestävyys ja siihen liittyvät tekijät (Etla Raportti 146) ja Kriisit ja kriisinkestävyys – mitä niistä tiedetään? (Etla Muistio 135) käy ilmi, että lopettaneiden suomalaisyritysten osuus on laskenut lähes koko tarkasteluajanjakson eli 2000-luvun ajan. Eniten Suomessa lopettanut tekstiilija vaatetusalan yrityksiä 2000-luvulla korkein lopettamisaste Suomessa on ollut tekstiili-, vaatetus-, nahkaja kenkäteollisuuden yrityksillä. Myös metsäteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa yritysten lopettamisaste on ollut muita teollisuusaloja korkeampi. Sen sijaan kemianteollisuudessa vain harva alan yrityksistä on lopettanut toimintansa. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan keskimäärin noin 3,5 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lopettaa vuosittain toimintansa. Lopettaneiden osuus vaihtelee vuosittain, mutta trendi on ollut laskeva 2000-luvulla. Tulokset vahvistavat käsitystä, että yrityksen korkea vakavaraisuus, hyvä koronmaksukyky ja ulkomaankaupan harjoittaminen pienentävät riskiä poistua markkinoilta tai kokea poikkeuksellisen suuri liikevaihdon pudotus. Lisäksi innovatiivisilla yrityksillä on muita pienempi todennäköisyys lopettaa toimintansa, innovatiivisuus liittyy samalla myös yrityksen parempaan toipumiskykyyn. On selvää, että jossain vaiheessa niin koko Suomen talous kuin yksittäiset yrityksetkin kohtaavat jälleen uuden kriisin tai sokin. Parasta eteenpäin katsovaa politiikkaa voikin olla se, että talouden yleistä toimintaympäristöä yritetään parantaa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Yritysten kriisinkestävyys auttaa selviytymään sokeista ja suhdanteiden heilahteluista. Jo aiemmin julkaistussa Etla-tutkimuksessa on selvitetty, että Suomen talous heilahtelee muita maita enemmän, mikä näkyy voimakkaasti niin laskukuin nousukausillakin. Kun taloudessa on mennyt hyvin, on nousu ollut Suomessa vertailumaita nopeampaa ja johtanut toisinaan myös talouden ylikuumenemiseen. Laskukausilla taas on sukellettu jopa Ruotsia ja Tanskaa syvemmälle. Pitkällä aikavälillä suhdannevaihtelut ovat olleet Suomea suurempia ainoastaan Kreikassa, Chilessä ja Islannissa. Muihin teollisuusmaihin nähden taloutemme on heilahdellut voimakkaammin paitsi vuosina 1970–1995, myös vuoden 1995 jälkeen. 50 viime vuoden aikana suhdannevaihtelut ovat olleet Suomessa selvästi suurempia kuin Tanskassa ja Ruotsissa, tutkijat toteavat. 24-10-11-1-2 "Olen iloinen voidessani liittyä Konecranesiin, joka on globaali alan johtaja teknologian, digitaalisuuden, automaation ja palvelutarjonnan eturintamassa. Odotan innolla työskentelyä uusien kollegoiden, asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa ympäri maailmaa, jotta voimme jatkaa yhtiön strategian ja menestyksen kehittämistä", sanoo Christine George.
Teollisuuden Näytelehteä luetaan myös ulkomailla lähinnä Googlen avulla. Sen johdosta voimme julkaista ilmoituksia myös englannin -ja ruotsinkielellä, Jos haluaa varmistaa, että lehdistötiedotteessa julkaistaan myös yhteystiedot niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä. On myös eräs tapa varmentaa tiedotteen julkaiseminen mahdollisimman useassa lehdessä ja se onnistuu parhaiten jos tiedote on jo valmiiksi taitettu tiettyyn kokoon ja siten helpottaa taittajan työtä. Tämän toiminnan mahdollistaa nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat. Lukuisat teollisuuslaitokset teettävät lehdistötiedotteita joita siten jaetaan asiakkaille. Tämä on tietenkin hyvä asia, jo pelkästään sen johdosta, että lehdistötiedotteet lisäävät myyntiä, sen johdosta, että ostajien tietomäärä lisääntyy. Toisin sanoen tietävä asiakas on myös se ostava asiakas. Tietoa pitää saada myös hieman laajemmalle lukijakunnalle, jotta markkinointi pysyy hyvällä tasolla. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 salo puh.0465892070 Sähköposti osoite on: markkinointi @tn-lehti.fi Tämän lehden sisäsivuilla löytyy lehdistötiedote myös tämän kuvan lähettäjältä. Suosittelen tutustumaan heidän toimintaansa tarkemmin.