ISSN 0780-7090 http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi 34.vuosikerta 12-13 /2016 Yhä useampi meriteollisuusyritys tekee vientiä *** Ekvivalentin lastunpaksuusmallin soveltaminen jyrsinnässä *** Alihankinta kävijäennätykseen *** Bioenergian pioneeri Saalasti: 70 vuotta kestäviä ratkaisuja *** Yhä useampi meriteollisuusyritys tekee vientiä *** Ekvivalentin lastunpaksuusmallin soveltaminen jyrsinnässä *** Alihankinta kävijäennätykseen *** Bioenergian pioneeri Saalasti: 70 vuotta kestäviä ratkaisuja *** sivu1.P65 19.10.2016, 22:40 1
2 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Teollisuuden Näytelehden internet -palveluosoitteisto www.laakeri-center.fi www.satateras.fi/ www.tukituote.fi www.zeiss.fi www www www www www.teijo .teijo .teijo .teijo .teijovi vi vi vi vivvvvver er er er erk.f k.f k.f k.f k.fiiiii Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi www.solmaster.fi sivu2.P65 16.10.2016, 17:24 2
Teollisuuden Näytelehti 3 sivu3.p65 18.10.2016, 8:00 3
4 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Loistoristeilijöitä rakennetaan enemmän kuin koskaan – yhä useampi meriteollisuusyritys tekee vientiä Uusia loistoristeilijöitä rakennetaan enemmän kuin koskaan. Meyer Turku sopi alkuviikosta kahden uuden risteilijän rakentamisesta ja kaiken kaikkiaan maailman telakoiden tilauskannassa on noin 80 uutta risteilyalusta. Finpron mukaan suomalaisten meriteollisuusyritysten osuus kansainvälisissä laivanrakennusprojekteissa on kasvanut merkittävästi ja viime vuosina alan yrityksistä lähes puolet on kasvanut kansainvälisesti. Uusien risteilijäalusten rakentaminen on vahvassa kasvussa kaikkialla maailmassa. Vuonna 2014 telakoiden tilauskirjoissa oli 25 uutta risteilijää, nyt noin 80 uutta risteilijää aiesopimukset mukaan lukien. Suomalaisyritysten osuus uusien risteilijöiden rakennustöistä on kasvanut 2010-luvun aikana merkittävästi. Lisäksi yhä useammalla uudella yrityksellä on hyvät mahdollisuuudet päästä mukaan risteilijäalusten rakentamiseen niiden kiristyvän vaatimustason ansiosta ja muiden suomalaisyritysten menestyksen siivittämänä. Suomalaisten meriteollisuusyritysten asemia parantaa se, että laivanomistajat ja telakat pyrkivät tekemään jokaisesta uudesta risteilijäaluksesta aina edeltäjäänsä energiatehokkaamman, innovatiivisemman ja elämyksellisemmän. Laivoihin halutaan uusinta teknologiaa, ja mahdollisuuksia on myös esimerkiksi cleantech-yrityksillä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana laivanrakentamisessa. Meillä on nyt osaaminen ja referenssit kunnossa, sanoo suomalaisten meriteollisuusyritysten vientiä vauhdittavan Team Finland Maritime and Offshore -kasvuohjelman johtaja Ulla Lainio Finprosta. Lainion mukaan viimeisimmät uutiset uusista risteilijätilauksista Suomeen osoittavat suomalaisen meriteollisuuden vahvan kilpailukyvyn. Kokonaisuudessaan suomalaisten meriteollisuusyritysten liikevaihdosta noin 90 prosenttia syntyy viennistä. Viime vuosina alan noin 1 000 suomalaisyrityksestä 300-400 on kasvanut myös kansainvälisesti. Suomalaisyritysten myynti keskittyy erikoisaluksiin Kansainvälisesti telakoiden tilauskirjoissa on tällä hetkellä noin 200 laivatilausta, joihin suomalaisten meriteollisuusyritysten pääjoukon on Lainion mukaan perusteltua keskittää myyntiponnistelunsa. Risteilyalusten lisäksi näihin 200 alukseen lukeutuvat matkustaja-autolautat, jäissä kulkevat alukset ja vanhojen alusten kunnostustyöt. Suomalaisten vahvuutena ovat alihankintatyöt, suunnittelu ja järjestelmätoimitukset näihin alustyyppeihin. Valtaosa näistä laivoista rakennetaan Saksassa, Ranskassa, Norjassa, Kiinassa, Japanissa ja Venäjällä, joihin myös työja elinkeinoministeriön rahoittama meriteollisuuden kasvuohjelma keskittää myyntityönsä yhdessä yritysten kanssa. Olemme viimeisen kahdeksan vuoden aikana rakentaneet vientiä pitkäjänteisesti yhdessä pienten ja suurten meriteollisuusyritysten kanssa. Pystymme nyt osoittamaan hyvällä osumatarkkuudella yrityksille ne hankkeet, joihin heidän osaamisensa soveltuu ja järjestämään näihin myyntitapaamisia. Kasvuohjelman tärkein tehtävä on saada uusia tarjouspyyntöjä suomalaisille yrityksille. Tuloksista kertoo myös se, että ohjelmaan tulee uusia yrityksiä mukaan jatkuvasti, Lainio toteaa. Finpro on arvioinut, että vuosien 2016-2026 maailman uusista laivatilauksista suomalaisyrityksille sopivien tilausten arvo on esisopimukset mukaan lukien kymmeniä miljardeja euroja. Arvioon sisältyvät uudet laivatilaukset koostuvat uusista risteilijäaluksista, matkustajalaivoista, ro-roaluksista, ropax-aluksista, ferry-aluksista, jäänmurtajista, jäissä kulkevista erikoisaluksista sekä muutostöistä vanhoihin risteilijäja matkustajaaluksiin. Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Finpron muodostavat Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Finpro on julkinen toimija, jonka 240 asiantuntijaa toimii 37 vientikeskuksessa 31 maassa ja 6 toimistossa Suomessa. www.finpro.fi Finpro – kasvua Suomeen Team Finland -kumppanina Finpro hallinnoi lähes 40 merkittävää kasvuohjelmaa, kuten puhtaan teknologian Cleantech Finlandia, Food from Finlandia ja FinlandCarea. Kasvuohjelmilla Team Finland auttaa satoja suomalaisyrityksiä kansainvälisille markkinoille ja houkuttelee investointeja maailmalta Suomeen. www.team.finland.fi 16-12-13-4-1-2 sivu4.p65 16.10.2016, 17:36 4
Toteutus Toimitusjohtaja: RAIJA NIEMINEN Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Toimittajat: THERESA KETOKOSKI SATU NYBERG Toteutuksessa mukana: Ulla Lainio/Finpro Katja Kopionen / Finpro OWA Group Oy / Jaakko Pellinen Saalasti / Juha Kettounen Seco Tools Oy / Olli Järvinen Tampereen Messut Oy/ Tanja Järvensivu Tekes, VTT jne. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3 III krs. 24100 SALO Puhelin:(02) 7318 373 Telefax:(02) 7318 372 e-mail: toimitus@tn-lehti.fi http://www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Teollisuuden Näytelehti Sisällysluettelo 12-13 / 2016 Sisällysluettelo 12-13 / 2016 Loistoristeilijöitä rakennetaan enemmän kuin koskaan – yhä useampi meriteollisuusyritys tekee vientiä....s.4 Ekvivalentin lastunpaksuusmallin soveltaminen jyrsinnässä..s.8 Alihankinta kävijäennätykseen – valonpilkahduksia teollisuudelle ja taloudelle...s.12 Tunneli Tallinaan lähempänä toteutusta....s.19 Suomalaisen teknologiayrityksen innovaatio on saanut EU-hanketukea – menetelmää sovelletaan myös Terrafamen kaivokseen....s.20 Bioenergian pioneeri Saalasti: 70 vuotta kestäviä ratkaisuja....s.22 Inspecta huolehtii AGAn tehdaslaajennuksen työturvallisuudesta....s.27 Kiinalainen miehittämättömiä UAV-lennokkeja valmistava yritys vaikuttui suomalaisesta insinööriosaamisesta...s.28 3D-tulostuksella kilpailukykyä pkyrityksiin – miljoonarahoitus älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymälle 3D-tulostus on osa digitaalista vallankumousta ja muuttaa ratkaisevasti valmistavan teollisuuden toimintatapoja. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n yhteinen älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä SMACC aloittaa hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä 3D-tulostuksen avulla. Hankkeen budjetti on miljoona euroa, ja sen rahoittajia ovat Pirkanmaan liitto, TTY ja VTT. Hankkeen kehityskohteina ovat erityisesti digitaalinen suunnittelu ja mallinnus, eri tulostusteknologioiden hyödyntäminen sekä yhteisölliset toimintamallit. Hankkeessa kehitetään myös SMACCin toimintaa ja luodaan pohjaa toimialan ekosysteemin kehittymiselle. – Pirkanmaalle on syntymässä vahva 3D-tulostuksen osaamiskeskittymä. Käynnistyvässä hankkeessa yhdistyvät teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen näkökulmat. Tärkeää on myös tutkimusja kehitystulosten nopea saattaminen yritysten hyödynnettäväksi, kertoo erityisasiantuntija Tiina Harala Pirkanmaan liitosta. Vaativa digitaalinen valmistus ekosysteemin lisäarvon tuottajana (Välkky) -hanke alkaa lokakuussa ja kestää vuoden 2018 loppuun saakka. Yrityksiä kannustetaan kehitykseen TTY:n ja VTT:n yhteinen osaamiskeskittymä SMACC tarjoaa monipuolista huippuosaamista, nopeita ratkaisuja sekä laajan yhteistyöverkoston erityisesti pkyritysten käyttöön. – Tässäkin hankkeessa on käytössä SMACCin ketterät toimintatavat. Ne luovat pkyrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia nostaa liiketoimintansa arvoa digitalisaation avulla, toteaa liiketoiminnan kehityspäällikkö Risto Kuivanen VTT:ltä. Kaikki kiinnostuneet yritykset kutsutaan hankkeeseen mukaan. – Hanke tarjoaa esimerkiksi työpajoja, joissa jaetaan TTY:n ja VTT:n asiantuntemusta ja alan uusinta tietoa, kertoo professori Kari T. Koskinen TTY:ltä. 16-12-13-5-1-2 sivu5.P65 19.10.2016, 19:30 5
6 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Päätoimittaja Jouko Nieminen PÄÄTOIMITTAJALTA 16-12-13-6-1-2 Suomalainen teollisuus näyttää noudattavan presidentti Sauli Niinistön toiveita. Kun Niinistö taannoin sanoi, että Suomen pitää lisätä ulkomaan kauppaa siis myös Venäjälle, niin nyt Venäjän vientiluvut ovat alkaneet nousta. Olemme kuitenkin jäljessä Keski-Euroopasta mitattiin sitä, millä suhdeluvulla tahansa. Mikäli Suomen ja Venäjän välinen rajakauppa vapautettaisiin kaikista kielloista kummankin osapuolen toimesta, sillä olisi iso vaikutus maidemme rajakauppaan, mutta sillä ei ole sanottavaa vaikutusta kieltojen ja rajoitusten kokonaisvaltaiseen toteutumiseen. Nyt näyttää kuitenkin tulevan jälleen mustia pilviä maamme vientiteollisuuden taivaalle, kun Euroopan Unioni uhkaa lisäpakotteilla Venäjää. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että mitä enemmän Venäjä pommittaa alueita, joissa uskotaan muslimien olevan, sitä vähemmän suomalainen vientiteollisuus voi tehdä ulkomaan kauppaa Venäjän suuntaan. Kysymys on siis uskonsodasta, jossa terroreiksi nimetyt Muslimit aiheuttavat haittaa jo maamme teollisuuden ulkomaan kaupalle. Se on tietysti yksi heidän tavoitteistaan eli tuhota kansainvälistä kauppaa. Tuohon vipuun on mennyt niin Venäjä kuin Yhdysvallatkin ja siinä sivussa myös Euroopan Unioni. Näillä näkymin vaikea tilanne jatkuu ja ainoa mikä lisääntyy on — muslimien asearsenaali. Se lisääntyy kaikkialta maailmasta kerättävillä rahoilla, ohittaen seuraavan 10 vuoden aikana Yhdysvaltain puolustukseen käytettävän rahamäärän. Pohjois-Korea takaa, että Muslimeilla on ydinaseita ja pitkän matkan ohjuksia käytettävissä. Jopa tällä hetkellä löytyy Yhdysvalloista henkilöitä, joilla on yksityisessä omistuksessa ase-arsenaali, jolla aseistaa yli 1000 sotilasta. Onko Venäjällä vastaavanlaisia asearsenaaleja, jos on, niin niistä ei ainakaan ulkopuolisille ole hiiskuttu sanaakaan. En pysty puolustelemaan sotaa mistään kantilta katsoen, sillä se on aina typeryyden ja heikkouden merkki, myöskin voittaja osapuolten osalta, eli rohkeutta tai varaa lähteä neuvottelemaan rauhasta ei ole. Teollisuuden ulkomaankauppa toimii kuitenkin parhaiten rauhanaikana, ilman mitään kieltoja taikka rajoitteita. Uskon siihen, että Suomi on paras neuvottelupaikka nykyisten konfliktien rauhanomaiselle ratkaisulle. Käsitykseni mukaan presidenttimme Sauli Niinistö on varmasti kykeneväinen hoitamaan noiden neuvottelujen läpiviennin siten, että jokainen osapuoli voi turvallisesti tulla maahamme ja heidän koskemattomuutensa neuvottelujen osalta on taattu. Kannattaa muistaa, että neuvottelujen tulos on aina eri osapuolten yhteinen ratkaisu, jossa jokaista osapuolta kuullaan ja pyritään ottamaan heidän näkemyksensä myös käytännön tasolla huomioon.Tuli neuvotteluja tai ei niin uskon, että maamme teollisuuden on järkevää lisätä ulkomaan kauppaa tavalla jos toisellakin. Kannattaa muistaa, että myös ulkomaan kauppaa länsimaihin voidaan lisätä hyvin monella tavalla. Sanonta, että “ ajakaa ylinopeutta, koska valtio tarvitsee rahaa”, on tänä päivänä kaikkien huulilla. On totta, että valtion verotulot ovat lisääntyneet, kun sääntöjä on muutettu ja koska niin sanotut telkänpöntöistä (automaatti valvonta) ilmoittavat karttaohjelmat ilmoittavat niiden läsnäolosta vasta 100 metriä jälkeenpäin. Näin siis Suomen valtio kerää rahaa periaatteella “tarkoitus pyhittää keinot”. Olen ollut Saksassa taksin kyydissä noin 140 kilometrin tuntinopeudessa, ja tiellä oleva poliisi on pyörittänyt pamppua sen merkiksi, että nopeutta pitää lisätä. Suomessa vastaavaa ei voi tapahtua, koska maidemme välillä on ideologinen ero. Saksassa on niin paljon autoja, että Suomen kaltainen lainsäädäntö ja muu toimintatapa johtaisi alta aika yksikön täydelliseen liikennekaaokseen. Suomessa on muutama auto neliökilometriä kohti ja yli 90 prosenttia koko tiestöstä on sellaisia, että sillä ei kulje edes 1000 autoa vuorokaudessa. Nykyistä lainsäädäntöä voidaan soveltaa koko valtakunnassa noin kolmeen kohteeseen, joiden koko on noin 30 km x 30 km. Muu osa Suomesta ei nykyisen kaltaista tielainsäädäntöä kokonaisuudessaan kaipaa. Tietenkin me syytämme tilanteesta poliisia, eli tahoa joka vain noudattaa saamiaan käskyjä. Sen sijaan moitteet pitää kohdentaa käskyjä antavalle taholle, eli Juha Sipilälle ja hänen hallitukselleen, kun se ei noudata omassa toiminnassaan maamme perustuslakia, vaan toimii mielivaltaisesti saadakseen rahaa valtiolle. Kun vertaamme automaattivalvonta-toiminnasta kirjoitettujen sanktioiden määrää, niin ne kohdentuvat lähes 100 prosenttisesti henkilöautojen kuljettajille. Tämä johtuu siitä, että nuo laitteet on suunniteltu ja valmistettu henkilöautoliikenteen automaattivalvontaan. Tässä varoituksen sana. Kun ajatte henkilöautollanne, ylinopeutta ajavan kuorma-auton, linja-auton taikka paketti-auton perässä, kannattaa varoa, sillä automaattivalvonta ottaa seuraavan mahdollisen henkilöauton kuvauskohteeksi ja lätkäisee tälle sanktion, olitte sitten ajaneet ylinopeutta taikka ei. — Mitä me sitten voimme tehdä, on syytä kysyä. Siinä vaiheessa, kun presidentiltä vietiin valtaoikeudet suhteessa pääministeriin ei kuitenkaan havaittu, että presidentillä on mahdollisuus arvovaltaansa käyttäen saattaa pääministeri valtakunnan oikeuteen, jos pääministerin toiminta ei ole Suomen perustuslain mukaista, tai on sen vastaista, tahi toiminnassaan jättää perustuslain huomioon ottamatta.. Aika näyttää, miten kauan Presidentti Niinistö katselee pääministeri Juha Sipilän toimintaa. Toisaalta vaakakupissa painavat myös tulevat presidentin vaalit. Eräät ovat jo tulleet esiin ja tuoneet ehdokkuutensa kansan tietoisuuteen. Jos Niinistö näyttää vahvuutensa, niin hänelle tuskin vastusta löytyy. sivu6.p65 19.10.2016, 19:35 6
Teollisuuden Näytelehti 7 Inspecta huolehtii AGAn tehdaslaajennuksen työturvallisuudesta Kaasuntuotantoyhtiö AGA on merkittävä asiakas Inspectan tarkastusliiketoiminnalle. Nyt AGA on siirtämässä terästehtaan johdosta käyttämättömäksi jäänyttä Koverharin ilmakaasutehdasta Harjavallan tehtaan lisäosaksi sen kapasiteetin nostamiseksi. Inspecta on mukana projektissa kokonaispalvelupaketilla, johon painelaiteja NDTtarkastusten lisäksi kuuluu uutena osana vastuu projektin työterveys ja -turvallisuus sekä ympäristövastuullisuudesta. Yhä useampi yritys rakentaa liiketoiminnalle tärkeitä asioita laatujärjestelmään kytketyn HSE-politiikan perustalle. Esimerkiksi teollisuuslaitosten alueilla liikkuu vakituisen henkilöstön lisäksi usein suuri joukko alihankkijoita, jolloin turvalliseen työskentely-ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jokaisen tulee osata noudattaa yhteistä turvallisuuskulttuuria, huomioida työterveys, toimia vastuullisesti ympäristöä kohtaan ja tehdä samalla laadukasta työtä. Tavoitteena on minimoida niin henkilökuin ympäristövahingot. HSE-yhteistyö AGAn kanssa on Inspectalle merkittävä hanke, sillä Linden HSE-politiikka on tarkasti määriteltyä. Inspectan valintaan vaikuttaa luonnollisesti jo aiemmin hyvin tehdyllä työllä sekä sertifioiduilla palveluilla ansaittu Linde Groupin laadukkaan toimijan status. Inspectan tavoitteena on kasvattaa HSEliiketoimintaa merkittävästi tulevaisuudessa. Harjavallassa on kyseessä projekti, jossa tilaajana on AGA ja toimittajana sen omistaja Linde. Inspectan projektipäällikkö Pasi Ikola toimii hankkeessa Linden Site HSE managerina eli työmaan turvallisuuspäällikkönä. Hän on aiemmin toiminut vastaavissa tehtävissä myös Uruguayn sellutehdasprojektissa sekä Kittilän kultakaivoksen happitehtaan laajennusprojektissa. Harjavallassa Pasi Ikola vastaa työntekijöistä ja heidän oloistaan laajasti. Merkittävä osuus on tilaajavastuulainsäädännön vaatimusten valvonnassa, mikä korostuu kun ulkopuolista työvoimaa on paljon. “Projekti on haastava, sillä itse ympäristö ja työsuoritukset sisältävät riskejä. Tehdaspaikalla on korkeita mastoja, paineistettuja säiliöitä ja nostureita. Hankkeessa toimii neljä pääurakoitsijaa ja lukuisa määrä alihankkijoita. Ulkomaista työvoimaa on runsaasti. Työntekijöitä alueella on mm. Unkarista, Saksasta, Kroatiasta, Bulgariasta, Romaniasta ja Serbiasta”, kertoo Pasi Ikola. “Työtehtäväni ovat todella monipuolisia. Huolehdin muun muassa työntekijöiden sisäänotosta ja perehdyttämisestä, työlupien laadinnasta ja pätevyyksien varmistamisesta, työntekijöitä ja eri urakoita koskevasta viranomaisraportoinnista, mutta myös asumisesta ja itse työskentelyolojen kunnosta. Varmistan myös, että alihankkijat ja kumppaniyritykset ovat hoitaneet velvoitteensa moitteettomasti. Työtehtäviin ja -paikkaan liittyvien riskien minimointi on ykkösasia, teemmekin viikottain työturvallisuuskierroksia alueella. Ratkon myös monenmoisia ilmi tulevia käytännön ongelmia. Hanke on sujunut hienosti, organisaatio on sopivankokoinen ja joustava”, Pasi jatkaa. Marraskuun alussa tilaajalle luovutettava projekti merkitsee Inspectalle paljon. Se opettaa kansainvälisessä toimintaympäristössä työskentelyä, lisää Inspectan HSE-palvelujen tunnettuutta ja tuottaa merkittäviä yhteistyökontakteja tulevaisuutta varten. Kuva: Linde / Johann Bauer 16-12-13-7-1-2 sivu7.p65 16.10.2016, 17:42 7
8 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Ekvivalentin lastunpaksuusmallin soveltaminen jyrsinnässä Yksi tärkeimmistä tekijöistä työstöprosessissa on työkalun irrottamien lastujen paksuus. Lastunpaksuus tarkoittaa oikeassa kulmassa lastuamissärmään nähden olevan, muodossaan pysyneen materiaalin paksuutta, joka on suoraan suhteessa työkaluun ja työkappaleeseen vaikuttavien voimien kanssa. Liian suuri lastunpaksuus aiheuttaa lastuamissärmän murtumisen, kun taas riittämätön paksuus nopeuttaa särmän kulumista. Kuva 1: Lastunpaksuus ja asetusk u l m a Jos lastunpaksuutta ei oteta huomioon, lastuavia työkaluja kuormitetaan helposti liikaa tai käytetään liian ohuella lastunpaksuudella, mikä vaikuttaa negatiivisesti työkalujen kestoikään ja tuottavuuteen. Matemaattiset mallit valaisevat lastunpaksuuden toiminnallista merkitystä. Ensimmäiset tällaiset mallit olivat yksinkertaisia, lastujen muodostumista vakaassa sorvaamisessa kuvailevia yhtälöitä. Kehittyneet lastunpaksuutta kuvaavat mallit toimivat keskeytyksille alttiissa jyrsintäympäristössä ja ottavat huomioon suuren määrän muuttujia, mikä takaa entistä tarkemmat tulokset. Keskilastunpaksuuden malli jyrsintään Jatkuvassa sorvaamisessa lastunpaksuus ei muutu. Sen sijaan jyrsinnässä muodostuvan lastun paksuus vaihtelee jatkuvasti leikkuusärmän työntyessä työkappaleen sisään ja poistuessa siitä. Kuva 2: Lastunpaksuus jyrsinnässä Noin 40 vuotta sitten koneistuksen tutkijat kehittivät keskilastunpaksuuden konseptin helpottamaan sen vaikutuksen roolin ymmärtämistä jyrsinnässä. Heidän kaavansa luo matemaattisesti teoreettisen lastun, jonka keskipaksuus on aina sama. Keskilastunpaksuusmallin avulla jyrsintäprosessi ymmärrettiin paremmin ja sitä voitiin hallita tehokkaammin. Keskilastunpaksuutta kuvaava yhtälö ottaa huomioon jyrsimen radiaalisen lastuamisleveyden, särmän geometrian ja kulman sekä syöttönopeuden. Suurempi syöttönopeus tuottaa paksuja lastuja ja nopeuden alentaminen ohentaa niitä. Lastuamissärmän sisäänmenokulmalla on suora vaikutus lastunpaksuuteen. Kun särmän kulma on alle 90 astetta, lastut ovat ohuempia (katso kainalojuttu). Keskilastunpaksuuden kaava yksinkertaistaa monimutkaisen tilanteen, ja sitä voidaan käyttää työkalun kestoiän arviointiin, jolloin tarkkuus on ±15 prosenttia. Tarkkuus on riittävä tehoja vääntömomenttilaskelmia varten ja toimii useissa tavanomaisten työkappaleen materiaalien työstöoperaatioissa. Jos osan ominaisuudet kuitenkin edellyttävät suurempaa tarkkuutta tai jyrsittävänä on niin kutsuttuja vaikeasti työstettäviä materiaaleja, tarvitaan lisätekijöitä huomioon ottava malli. Ekvivalentti lastunpaksuusmalli Ruotsalainen tutkija Sören Hägglund kehitti mallin, joka ottaa huomioon useita jyrsintäprosessin tekijöitä. Kun ekvivalenttia lastunpaksuusmallia käytetään työkalun kestoiän ennustamisessa, tarkkuus on jopa ±2 prosenttia. Mallissa keltainen kaari edustaa jyrsimen tuottaman todellisen lastun vaihtelevaa paksuutta. Oranssi palkki, joka kuvaa keskilastunpaksuutta, on suora versio keltaisesta lastusta. Sininen palkki puolestaan edustaa ekvivalenttia lastunpaksuutta. Kuva 3: ekvivalentti lastunpaksuus jyrsinnässä Ekvivalentti lastunpaksuusmalli laskee myös ajan, jonka särmä on kosketuksissa työkappaleen kanssa, mikä on keskeinen ero keskilastunpaksuusmalliin verrattuna. Kuva 2. Kuva 3. sivu8.p65 19.10.2016, 19:50 8
Teollisuuden Näytelehti 9 Tämä on tärkeä tekijä, koska jyrsimen lastuamisleveyden vaihdellessa leikkuusärmän kosketusaika ja muodostuvan lastun paksuus muuttuvat. Ekvivalentti lastunpaksuusmalli huomioi myös työkalun nirkonsäteen vaikutuksen lastunpaksuuteen. Mallissa käytetään ruotsalaisinsinööri Ragnar Woxénin 1930-luvulla kehittämää konseptia, joka liittyy sorvaamiseen. Woxénin kaavalla lasketaan teoreettinen lastunpaksuus työkalun nirkkoa pitkin, jolloin tulos käytännössä suoristaa nirkon säteen ja mahdollistaa lastuamisalueen kuvaamisen suorakulmiona. Lastunpaksuuslaskelmien avulla koneistajat voivat välttää ongelmat, joita haluttua ohuemmat tai paksummat lastut aiheuttavat. Kun radiaalinen lastuamisleveys kasvaa jyrsimen halkaisijaan verrattuna, syöttönopeutta on pienennettävä, jotta lastunpaksuus pysyy samana. Näin taataan, että suurin lastunpaksuus ei ylitä rajoja, joiden ulkopuolella se lyhentäisi työkalun kestoikää ja saattaisi rikkoa jyrsimen. Toisaalta on tärkeää varmistaa, ettei lastuista tule liian ohuita erityisesti muokkauskarkenevia materiaaleja, kuten superseoksia ja titaania, työstettäessä. Jos leikkuusärmä muodostaa tiettyä vähimmäismittaa ohuempia lastuja, työstökarkenemista tapahtuu alueella, jota seuraavat särmät lastuavat. Lujittuneen alueen työstäminen kiihdyttää työkalun kulumista ja voi lyhentää sen kestoikää jopa kolminkertaisesti. Monet konepajat työstävät muokkauskarkenevia materiaaleja samalla tavoin kuin karkaistua terästä eli käyttämällä lyhyempiä lastuamissyvyyksiä ja pienempiä syöttönopeuksia. Tämän seurauksena jyrsimiä käytetään usein parametreilla, jotka tuottavat riittämättömän lastunpaksuuden ja saavat aikaan huonoja tuloksia. Monimutkaiset tietokonelaskelmat Koska ekvivalentti lastunpaksuusmalli ottaa huomioon suuren määrän muuttujia, jotka vaikuttavat jyrsintäprosessiin, yhtälön ratkaisemiseen liittyy erittäin monimutkaisia laskelmia. Näiden laskelmien tekeminen manuaalisesti tuotantoympäristössä on todella epäkäytännöllistä. Tämän vuoksi Seco ja muut lastuavien työkalujen valmistajat ovat kehittäneet tietokoneohjelmia, joilla laskenta onnistuu sekunneissa. Tyypillisessä lastunpaksuuden laskentaohjelmassa käyttäjä antaa työkappaleen materiaalin, lastuamismenetelmän ja työkalun geometrian joiden kaikkien pohjana käytetään työstettävän osan vaatimuksia. Ohjelma hakee työkalun mitat ja muut laitetiedot tuotetietokannasta ja määrittää prosessityökalun geometrian yhdistämällä nämä tiedot lastuamisgeometriaan. Kun käyttäjä on antanut haluttua lastuamissyvyyttä ja syöttönopeutta koskevat tiedot, ohjelma laskee millä työstöparametreilla saadaan aikaan pienimmät ja suurimmat lastut. Ensimmäisten laskelmien jälkeen lastuamisnopeutta voidaan säätää niin, että saavutetaan haluttu työkalun kestoikä. Laskentaohjelmassa on myös painotuskertoimet, jotka luokittelevat prosessija työkaluparametrien yhdistelmien hyväksyttävyyden viiteen ryhmään ei hyväksyttävästä (0) optimaaliseen (4). Tietokonelaskennan nopeus mahdollistaa useiden muuttujien huomioinnin sekunneissa, ja tuloksia voidaan soveltaa useisiin tilanteisiin. Laskelmien käyttö Kun ekvivalentti lastunpaksuus lasketaan tietokoneella, on mahdollista huomioida suuri määrä prosessin tekijöitä ja suhteita. Kuvan 4 esimerkissä tutkitaan syöttönopeuden (pystyakseli) suhdetta radiaaliseen lastuamisleveyteen (vaaka-akseli). Kuva 4. Keskilastunpaksuusmallissa, jossa vähintään 50 prosenttia jyrsimestä on käytössä, kaari osoittaa syöttönopeuden kasvavan progressiivisesti. Tämä on kuitenkin ristiriidassa käytännön kokemuksen kanssa, jonka mukaan yli 50 prosentin lastuamisleveys edellyttää pienempää syöttönopeutta. Toisaalta ekvivalentissa lastun paksuusmallissa kaari tasoittuu, kun jyrsimen lastuamisleveys ylittää 50 prosenttia syötön tulisi siis pysyä samana, jotta suurin lastunpaksuus pysyy samalla tasolla. Kuva 5 puolestaan havainnollistaa jyrsimen halkaisijan (vaaka-akseli) suhdetta syöttönopeuteen (pystyakseli). Kuvaaja osoittaa, että suurempi jyrsimen halkaisija parantaa vahvuutta ja mahdollistaa näin suurempien syöttönopeuksien käytön. Käyttämällä ekvivalenttia lastunpaksuusmallia tietokoneella tämä suhde voidaan helposti määrällistää ja suurempien syöttönopeuksien mahdollistamaa parempaa tuottavuutta voidaan hyödyntää. Kuva 6 esittää samankaltaisesti radiaalisen lastuamissyvyyden (vaaka-akseli) ja syötön (pystyakseli) vaikutuksia lastunpoistoon. Radiaalisen lastuamissyvyyden ja/tai syötön suurentaminen tuottaa suuremman lastuvirran. Kuvaaja havainnollistaa kyseessä olevan jyrsimen halkaisijan ja hammasluvun mukaan, millaisilla radiaalisen lastuamissyvyyden ja syötön yhdistelmillä lastunpoisto on tehokasta. Radiaalisen lastuamissyvyyden ollessa pieni lastunpoisto ei ole ongelmallista ja suurinta syöttönopeutta rajoittaa työstökoneen dynaamiset ominaisuudet. Toisaalta suurilla radiaalisilla lastuamissyvyyksillä lastunpoistosta voi aiheutua ongelmia, koska lastuja muodostuu niin suuri määrä, ettei niitä voida poistaa turvallisesti. Pienemmillä lastuamissyvyyksillä prosessia rajoittaa jyrsimen kuormitus, kun taas suuremmilla lastuamissyvyyksillä rajan asettaa turvallisesti poistettava lastumäärä. Ekvivalentti lastunpaksuusmalli ottaa huomioon nämä kaksi rajoittavaa kriteeriä. Kuva 4: Syötön ja radiaalisen lastuamissyvyyden suhde Kuva 5: Syötön ja jyrsimen halkaisijan suhde Kuva 6. Radiaalisen lastuamissyvyyden ja jyrsimen halkaisijan suhde sivu8.p65 19.10.2016, 19:50 9
1 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Lastuamissyvyyden ja syöttönopeuden yhdistelmien suhteiden, jotka määrittävät lastunpoiston rajoitukset, laskeminen manuaalisesti olisi työlästä. Tämän vuoksi käytännöllisintä onkin tehdä laskelmat tietokoneella, joka selviytyy niistä hetkessä. Kuvassa 7 näkyy lisäesimerkki, jossa kuvataan radiaalisen (vaaka-akseli) ja aksiaalisen (pystyakseli) lastuamissyvyyden suhdetta. Kaari edustaa jyrsimeen kohdistuvaa kuormitusta, joka lisääntyy aksiaalisen lastuamissyvyyden kasvaessa. Jyrsimen lastunpoistoteho, jota porrasviiva kuvaa, vähenee merkittävästi radiaalisen lastuamissyvyyden pienentyessä. Tämä kuvaaja on jälleen yksi esimerkki mallin tarjoamista mahdollisuuksista analysoida jyrsimen toimintaan liittyvien erilaisten rajoitusten yhdistelmiä. Kuvasta 8 nähdään, että neliön eli toimivan sovellusalueen sisällä olevat aksiaalisen lastuamissyvyyden (pystyakseli) ja syöttönopeuden (vaakaakseli) yhdistelmät takaavat jyrsimen tehokkaan toiminnan. Malli osoittaa kuitenkin myös, että jos lastuamissyvyys on suurempi kuin jyrsimen halkaisija (ae/Dc-suhde), poistettavia lastuja muodostuu enemmän ja sovellusalue siirtyy alaspäin. Jos taas käytetään pienempää radiaalista lastuamissyvyyttä, sovellusalue liikkuu ylöspäin. Yhteenveto Matemaattiset mallit auttavat valmistajia työstöprosessien ymmärtämisessä. Varhaisten mallien kehitysaikana laskentaresurssit olivat rajalliset, minkä vuoksi prosesseja yksinkertaistettiin mahdollisimman paljon, jotta malleja voitiin käyttää tuotantoympäristössä. Yksinkertaistettujen mallien antamat tiedot eivät olleet virheellisiä niistä oli huomattavaa hyötyä aikansa tarkkuustasolla ja niitä voidaan nykyäänkin hyödyntää monissa tilanteissa. Kuva 7: Aksiaalisen ja radiaalisen lastuamissyvyyden suhde Kuva 8: Syötön ja aksiaalisen lastuamissyvyyden suhde Koneistettavia osia koskevat vaatimukset kiristyvät jatkuvasti, ja tämän vuoksi tarvitaan prosessimalleja, jotka analysoivat useiden työstötekijöiden välisiä suhteita. Tietokonelaskenta mahdollistaa yhtälöiden nopean ratkaisemisen, ja saatujen tulosten avulla konepajat voivat määrittää monien erilaisten työstöön liittyvien tekijöiden rajoitukset ja mahdollisuudet ja punnita niitä. Tietojen kaiken kattava luonne mahdollistaa lastuamistoimintojen hienosäädön ja sitä kautta saavutettavan mahdollisimman suuren tuottavuuden ja kustannustehokkuuden. Tekijä: Patrick de Vos, Seco Tools Groupin teknisestä koulutuksesta vastaava johtaja 16-12-13-8-1-2 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Kierrejyrsimet sivu8.p65 19.10.2016, 19:50 10
Teollisuuden Näytelehti 11 www.tn-lehti.fi sivu11.p65 19.10.2016, 23:31 11
1 2 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Alihankinta kävijäennätykseen – valonpilkahduksia teollisuudelle ja taloudelle Suomalainen teollisuus kokoontui Tampereelle 27.-29. syyskuuta Alihankinta-messujen muodossa. Vuosi vuodelta kasvava tapahtuma vetää väkeä entisestään paitsi kotimaasta myös naapurimaistamme. Tänä vuonna oli niin näytteilleasettajissa kuin messuvieraidenkin keskuudessa hyvin kansainvälistä väkeä. Tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä kertoo messujen kasvun perustuvan pitkälti tiiviiseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa; yhteistyössä pystytään luomaan onnistunut ja mielenkiintoinen tapahtuma oheisohjelmineen. Tänä vuonna on tehty paljon pieniä asioita aiempien lisäksi, jotta tapahtuman kasvulle on luotu mahdollisuudet. Tampereella 27.–29. syyskuuta järjestetyillä Alihankinta-messuilla vieraili ennätykselliset 18422 teollisuuden ammattilaista. Positiivinen kuhina tulevaisuudennäkymiä kohtaan kävi kaikissa käytössä olleissa viidessä hallissa, ja messujen yhteydessä ensimmäistä kertaa toteutettu AlihankintaHEAT saa jatkoa myös ensi vuonna. Seuraavan kerran Alihankintamessut järjestetään 26.–28.9.2017, jolloin teemana on jatkuvasti merkitystään kasvattava kumppanuusverkosto. – Tänä vuonna useilla uutuuksilla viritetty Alihankinta oli menestys. Edellinen kävijäennätys 17992 rikottiin ja Tampere osoitti jälleen vetovoimaisuutensa tapahtumakaupunkina. Olemme vahvistaneet uskottavuuttamme eri toimialojen merkittävien messujen järjestämispaikkana lanseeraamalla tänä vuonna uuden onnistuneen ammattimessun ja uskonkin, että mielikuva Tampereen Messuista toimivana ammattimessujen järjestäjänä lisää ammattilaisten kiinnostusta tulla messukäynnille juuri Tampereelle. Käytävillä kuului poikkeuksellisen positiivista porinaa, ehkä tämä enteilee valonpilkahdusta Suomen teollisuudelle ja taloudelle. Messujen tyylikkäimmät herrat löytyivät tänä vuonna Fin-Machining Oyn osastolta. Marko Vaittinen kertoi messujen onnistuneen heidän kohdalla erittäin hyvin. Moneen vuoteen ei ole ollut näin hyvä ja positiivinen vire messuilla. sivu12-13.p65 20.10.2016, 10:20 12
Teollisuuden Näytelehti 13 Tästäkö teollisuuden kone käynnistyy?, kysyy tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä. – Ensi vuoden Alihankinta-teemana on kumppanuusverkosto, jonka merkitys korostuu jatkuvasti. Päähankkijoiden menestys on yhä enemmän kiinni osaavista alihankkijoista, jotka sitoutuvat tuotteen päivittäiseen kehittämiseen, Maja jatkaa. Avajaisissa valettiin uskoa tulevaan, palkituissa perheyrityksiä ja muotoilutöitä Messut avasi Jussi Maksimainen, Alihankinta 2016 -kumppaniyritys Sandvik Mining and Constructionin paikallisjohtaja, ja tulevaisuustutkija Ilkka Halava valoi uskoa tulevaan teemapuheessaan. Suomen Ostoja Logistiikkayhdistys LOGY ry jakoi avajaisissa Vuoden Päähankkija 2016 tunnustuksen lahtelaiselle Isku-Yhtymä Oy:lle ja Vuoden Alihankkija 2016 -tunnustuksen sai Tampereen Tiivisteteollisuus Oy. Palkintovaliokunnan mukaan IskuYhtymä Oy on kolmannen polven perheyritys, joka on keskittänyt tuotannon kokonaan Suomeen mahdollistaen nopeat toimitusajat asiakkaille. Yritys uskoo vahvasti kotimaahan valmistuspaikkana investoiden yhteensä 20 miljoonaa euroa tuotantoon. Alihankintamessuilla tavattiin myös tunnettu tiedonkeruuratkaisuiden toimittaja, AitoSolutions Oyj, joka on toiminut viimeisen 20 vuoden näiden ratkaisuiden parissa. Ratkaisuihin kuuluvat yrityksien tiedonkeruu, työajanhallinta ja kulunvalvonta. Toimitusjohtaja Pentti Asikainen kertoi, että uudet ominaisuudet yhdistettynä helppokäyttöisyyteen on monille asiakkaille tervetullut uutuus. AitoSolutionsin modulaarinen työajanseuranta, tehtävienhallinta, työvuorosuunnittelu, tuntikirjaus ja kulunvalvonta on looginen kokonaisuus ja kukin asiakas voi valita itselleen optimaalisen kokoonpanon. Lisäominaisuuksia saa edullisesti käyttöön tarpeiden laajentuessa. Ruotsalainen alihankkija, Bendex Ab, edusti hitsausta, putkentaivutusta ja jyrsintää. Käytössä heillä on mm. mig/ mag robottihitsausta, täysautomaattiset putkentaivuttimet (ø 8–90 mm), epäkeskopuristusta 50 tonniin saakka sekä CNC-työstökoneita ja oma pintakäsittelyosasto. -Mahdollisimman korkean palvelutason säilyttämiseksi pyrimme yhdistämään pienen yrityksen joustavuuden, asiakaslähtöisyyden ja yhteishengen ison yrityksen tuotantokapasiteettiin, viimeisteltyyn laatuun ja valmistusmenetelmiin, kertoo osastolta Anders Ericsson. sivu12-13.p65 20.10.2016, 10:21 13
1 4 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Rullamuovaus kelamateriaalista on Bendiro Profile Tech Ab:n alihankinnan alue. Ohutlevykelalta taivutetaan kylmämuovaamalla levy haluttuun profiiliin. Mahdolliset reijitykset tehdään ennen muovausta. Materiaaleina ovat teräs, alumiini, titaani, kupari ja messinki. Asiakasryhmiä edustavat mm. rakennus-, metalli-, huonekaluja autoteollisuus. Tyypillisesti profiilit ovat vahvuusalueella alle 25 mm ja pituudessa alle 2,5 metriä. Bendiron osastolta Anna-Brita Andrews kertoi, että hänelle on äitinä tärkeää, että heidän tuotanto huomioi myös ympäristöasiat. Materiaalihukka sekä energia-asiat ovat tuotannossa huomioitu erityisesti. Kuvassa oik. AnnaBrita Andrews ja Jonas Lundén Bendirolta. Turkulainen Konepalvelu Osa Oy tunnetaan mm. hitsaavan teollisuuden palvelutalona. Nyt messuilla olivat esillä Fuji ja Fiam paineilmatyökalut, joiden maahantuojana yritys toimii. Kemppi-koneiden rinnalla yhtiö edustaa Böhler Welding-hitsauslisäaineita. Messuosastolta tavoitettu toimitusjohtaja Jari Osa piti messuja erittäin onnistuneina. Liikkeellä oli oikeanlaista ja palveluista/tuotteista kiinnostunutta väkeä. Kuvassa Jari Osa ja Sami Pöllänen. Seco Tools Oy:n osastolla tekninen myyjä Markku Honkanen kertoi osastolla olleista koneista, mm PWB Tool Master-tarkkuusmittalaitteesta sekä työkalupuolen uutuuksista. Secon uudet sorvausja avarruspuomit vähentävät värähtelyä eri sovelluksissa. -Secon värinävaimennettuihin Steadyline®-työkaluihin on lisätty uusi karaliitäntävaihtoehto sorvausja avarruspuomeille, kertoo Honkanen. Secon Jabro®-Solid2 JS554 -sarjan täyskovametallisten varsijyrsinten käyttömahdollisuudet lisääntyvät ohennetun varsigeometrian myötä. Uusimpien työkalujen suuresta halkaisijaerosta on hyötyä erityisesti työstettäessä monimutkaisia osia, kuten lentokoneteollisuuden, lääketeollisuuden ja yleisen koneenrakennuksen komponentteja. Alihankintamessuilla tavattiin Turku Science Park Ltd:n osastolla Hannele Haapamäki. Hän kertoi, että 1.7.2016 lähtien Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Turku Science Park Oy:öön. Yhdistymisen myötä Turku Science Park Oy tuottaa jatkossa kaikki Turun seudun 11 kunnalle suunnatut elinkeinoja yrityspalvelut. Palvelumme kattaa yritystoiminnan koko elinkaaren alkaen yritysidean testaamisesta ja yrityksen perustamisesta jatkuen aina kansainvälistymiseen ja kansainvälisen liiketoiminnan laajentamiseen. Uutena on Turun telakka-alueelle nouseva yrityspuisto, johon houkutellaan mukaan alan alihankkijoita. Noin 60 hehtaarin Blue Industry Park muodostaa Euroopan johtavan merija valmistavan teknologiateollisuuden tuotantoja innovaatiokeskittymän. sivu14-15.p65 20.10.2016, 10:49 14
Teollisuuden Näytelehti 15 Palkittu Isku tekee itse levymäiset ja verhoillut tuotteet, niiden pintakäsittelyn sekä kokoonpanon ja on myös vetänyt alihankinnan lähes kokonaan ulkomailta Suomeen. Hankinnat on kokonaisuudessaan keskitetty harvemmille yrityksille ja yhteistyötä alihankkijoiden kanssa vaalitaan ja kehitetään. Tampereen Tiivisteteollisuus Oy on vuonna 1943 perustettu perheyhtiö, joka palkitsijoiden mukaan on pystynyt määrätietoisella kehityksellä ja investoinneilla – niin tuotantoon kuin ihmisiin – kasvamaan ja tekemään erittäin positiivista tulosta myös haasteellisina aikoina. Yritys on erikoistunut tasotiivisteiden ja sovitelevyjen valmistukseen laajasti eri teollisuuden sektoreille. Yritys on panostanut ennakkoluulottomasti myös vientiin ja saavuttanut merkittäviä päänavauksia uusillakin markkinoilla – viennin osuus liikevaihdosta onkin lähes 50 %. Yrityksen vahvasta menestyksestä kertoo myös 90 % omavaraisuusaste. Laakeri-Centerin osastolla oltiin osattu varustautua ruuhkaisaan keskiviikkoon tehostetulla miehistöllä. Toimitusjohtaja Timo Kivistö kertoi, että osastolla oltiin hyvin valmiudessa ja päivän ruuhkatunnitkin saatiin asiakkaita palveltua ilman sumaa. Hallituksen puheenjohtaja Rolf Wickman hehkui myös tyytyväisyyttään messuvierainen runsauteen ja aktiivisuuteen. Osastomme on saanut huomiota. Tavattu täällä on vanhoja asiakkaita kuin myös uusia tuttavuuksiakin. Perinteisesti laakerit vetivät väkeä osastolle, vaikkakin viimeaikaiset uudet tuotealueet; sähköja vaihdemoottorit kiinnostivat yhä useampaa. TT Gaskets eli Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n ostaja Mirko Vuorinen oli tutustumassa Tampereen messujen antiin. Vuonna 1943 perustettu perheyritys on yksi Pohjoismaiden johtavista tasotiivisteiden ja sovitelevyjen valmistajista. Tampereella sijaitsevan tuotantoyksikön valmistamista tuotteista lähes puolet menee vientiin, pääasiassa Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan, mutta myös Aasiaan sekä Pohjoisja Etelä-Amerikkaan. Osastollamme vierailivat myös ostajat Jarkko Olli ja Timo Teikari Alamarin-Jet Oy:stä Härmästä. Koivunen Oy:n osastolla oli esillä myös yhteistyökumppanin Weldi Oy:n tuotteita. Mm. Wameta-hitsauskoneita ja tarvikkeita sekä Reconnx Nailkicker-naulanpoistajat USAsta. Kuvassa Mikko Rannikko oik. opastaa kiinnostuneita naulanpoistajan käytössä. Osastolla oltiin tyytyväisiä messujen antiin. Tänä vuonna oli aistittavissa selkeää metallin teollisuuden postiivista viriämistä. Kiinnostuneita ostajia oli liikkeellä ja aika ajoin osastolla oli jopa kiirettä. sivu14-15.p65 20.10.2016, 10:49 15
1 6 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Alihankinta-messuilla kiinnostivat myös ammattilaisille suunnatut työkalut. Koivunen Oy:n osastolla Jouni Vesterinen kertoi messuvieraille mm. paineilmatyökaluista, käsityökaluista, mittalaitteista sekä yhtiön yrityksille suuntaamasta kampanjalehdestä ToolPack. Grönblomin osastolla oli Lenox-sahanterät näytöksessä. Kuvassa asiakaspalvelussa Janne Ruohonen. Turku Rydöntie 12 A 010-4006710 Tampere Nuutisarankatu 14 A 010-3466699 www.laakeri-center.fi sivu16-18.p65 20.10.2016, 10:53 16
Teollisuuden Näytelehti 17 Messuilla jaettiin myös RD Velho Design Award -tunnustus, joka jaettiin tänä vuonna kahden työn kesken. Muotoilukilpailun tehtävänä oli suunnitella Linkker Oy:lle ympäristöystävällinen ja innovatiivinen sähköbussi. Tuomaristo arvioi kilpailun parhaiksi töiksi Pekka Puhakan Ataraxian ja Juha-Pekka Raution JPR:n. Ataraxia on tasapainoinen ja yhdenmukainen työ. Tuomaristoa miellytti erityisesti modulaarinen ulkonäkö ja rungon rakenne. Työ on myös visuaalisesti korkealaatuinen ja havainnollinen. JPR-työ on mielenkiintoisesti esitetty: sopivasti rajattu ja hienosti kerrottu. Suunnittelija on kuvannut erinomaisella tavalla suunnitteluprosessin keittymisen ja omat henkilökohtaiset painotuksensa työssä”, tuomaristo kirjasi voittajatöistä. Palkintosumma 3000 euroa jaettiin voittajatöiden kesken. Tänä vuonna myös kilpailun toinen sija jaettiin. Toiseksi sijoittuivat Jouni Silfer ”E128”-kokonaisuudella sekä Kai Klemetti ja Olli Seppälä ”Artia”-nimisellä kilpailutyöllään. E128:n kantavana ajatuksena ollut latauslaitteiston integrointi rakenteisiin on onnistunut erinomaisesti. Artia taas on ansiokkaasti muotoiltu ja työ on esitykseltään vahva ja hyvin hallittu, tuomaristo totesi. Palkintosumma 2000 euroa jaettiin toiseksi sijoittuneiden kesken. Lisäksi tuomaristo halusi palkita Tero Heikkisen Rasberry-työn kunniamaininnalla. Rasberry on visuaalisesti ansiokas ja ideat on työssä tuotu hyvin esiin, totesi tuomaristo. Tanja Järvensivu Tampereen Messut Oy:stä kävi kertomassa, että startupit ja teollisuusyritykset yhdistävä uutuustapahtuma AlihankintaHEAT saa jatkoa ensi vuoden Alihankinta-messujen yhteydessä ja entistä kuumempana. AlihankintaHEAT sai konseptina positiivisen vastaanoton ja vakuutuimme siitä, että tällaiselle tapahtumalle on kysyntää myös jatkossa. Sen vuoksi teimme saman tien päätöksen, että tapahtuma tullaan toteuttamaan myös ensi vuonna. Tosin ajatuksena on siirtää se ensimmäiselle messupäivälle, jolloin voimme yhdistää siihen myös muita avajaispäivän juhlallisuuksia ja ohjelmasisältöjä. Nomet Oy:n osastolla toimitusjohtaja Harri Jokinen (yllä kuvassa) kertoo yhtiön olevan vaativaan koneistukseen erikoistunut osatoimittajapaja, jonka erikoisalaa on lastuava työstö. Vahvuutemme on vaativien monimutkaisten kappaleiden valmistus. Tuotteemme vaihtelevat pienistä aina keskisuuriin kappaleisiin, tiivistää Jokinen. Yhtiö on mukana myös Ruotsissa Jönköpingissä pidettävillä Alihankinta-messuilla marraskuussa. Finnblast Oy suunnittelee ja valmistaa asiakaskohtaiset ratkaisut raepuhallukseen. Laitteita on käsipuhalluskaapeista suurin puhallushuoneisiin sekä sinkokoneisiin ja pintakäsittelylinjoihin. Kuvassa tj. Seppo Koivuniemi. Satateräs Oy:n osastolla Juha Salminen Salon konttorista kertoi nostolaitteiden huoltoja varaosapalveluista sekä tarkastustoiminnasta. Värikkään loistelias osasto videoineen ja nostureineen sai monen messuvieraan huomioimaan osaston. Nostolaitteissa Satateräs tarjoaa neuvontaa, suorittaa asennuksia, huoltoja korjauspalveluita sekä lakisääteisiä nostolaitetarkastuksia. Akuuteissakin lisätarpeissa sekä muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa olemme mukana luomassa toimivaa tuotantoympäristöä. Vuosien kokemus ja osaaminen mahdollistavat asiakkaalle onnistuneet investoinnit. sivu16-18.p65 20.10.2016, 10:53 17
1 8 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Kuvassa oleva Ismo Lindberg on jo vuosikymmenien ajan palvellut suomalaista teollisuutta uusien ja ajanmukaisten koneiden maahantuojana. Nykyisin hänen poikansa Antti Lindberg jatkaa tuota toimintaa. Messuilla Ismo kertoi, että tekee vieläkin jonkin verran ulkomaan kauppaa tuoden uusia koneita ja vieden vanhoja koneita, auttaen näin tuota nuorempaa sukupolvea. Kuvassa myös näkyvä lehtemme päätoimittaja Jouko Nieminen aloitti lehtimiesuransa A-Lehdissä vuonna 1966, joten siitä on tullut kuluneeksi jo 50 vuotta. Näillä miehillä löytyy kyllä muisteltavaa usean vuosikymmenen ajalta, jopa ensimmäisten Alihankintamessujen ajankohdasta. Startupit ja teollisuusyritykset toisilleen tutustuttanut AlihankintaHEAT saa jatkoa ensi vuonna – Tämä oli erinomainen startti. Saimme huomata, että tällaista tapahtumaa on kaivattu ja tästä on nyt hyvä jatkaa. Kehitämme ensi vuoden tapahtumaa yhteistyössä startupien, teollisuusyritysten ja kumppaneiden kanssa vastaamaan kaikkien tarpeita ja odotuksia mahdollisimman hyvin. AlihankintaHEAT polttelee entistä kuumemmin vuonna 2017, lupaa Finland Eventsin tapahtumaja viestintäpäällikkö Tanja Järvensivu. Vuodesta 1988 lähtien järjestetty Alihankinta esittelee koko Suomen teollisuuden ja sen kärkiyritykset. Viime vuonna messuihin tutustui 16 955 teollisuuden päättäjää ja asiantuntijaa. Tampereen Messut Oy:n pääyhteistyökumppaneita ovat Teknologiateollisuus ry, Kumiteollisuus ry, Muoviteollisuus ry ja Suomen Ostoja Logistiikkayhdistys LOGY ry. AlihankintaHEATin järjestivät yhteistyössä Tampereen Messut Oy:n tapahtumayksikkö Finland Events ja Rapid Action Group Oy (RAG). 16-12-13-12-1-2 Tampereen Messujen tuoteryhmäpäällikkö Jani Majalla oli aihetta hymyyn ja tyytyväisyyteen. Kävijäennätys rikottiin. Tampereelle saatiin hienosti 18422 messuvierasta. Onnittelut onnituneesta tapahtumasta. Maja kertoi messujen kasvun perustuvan pitkälti tiiviiseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa; yhteistyössä pystytään luomaan onnistunut ja mielenkiintoinen teollisuuden megatapahtuma. Ja tätä kehitystyötä tehdään koko ajan. Pysäköinnit, etäpysäköintien kuljetukset, majoitukset sekä oheisohjelmatarjonnat ovat monesti myös ratkaisevassa asemassa, kun lähdetään messuille. Kaiken tulee olla messuvieraalle helppoa, joustavaa ja mielenkiintoista. sivu16-18.p65 20.10.2016, 10:54 18
Teollisuuden Näytelehti 19 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Tunneli Tallinaan lähempänä toteutusta Louhintaja kalliotekniikan päivillä kuultiin geologin näkemys Helsinki–Tallinnajunatunnelihankkeen rakentamisesta. Hankkeessa nähtiin paljon potentiaalia, mutta tarkempia kannattavuuslaskelmia tarvitaan vielä. Pitkään ideatasolla ollut ajatus 85 kilometriä pitkästä merenalaisesta junatunnelista Helsingin ja Tallinnan välillä on edennyt utopiasta ja unelmista lähemmäs toteutusta. EU myönsi kesäkuussa 2016 hankkeelle kolmisen miljoonaa euroa tutkimusrahaa. Tulevaisuudessa junamatka Helsingistä Tallinnaan voisi taittua 45 minuutissa meren alitse. ”Tunneli mahdollistaisi myös sujuvat junayhteydet Riikaan ja sitä kautta Suomen logistinen tavoitettavuus nousisi uudelle tasolle”, arvioi Ossi Ikävalko, yhdyskuntarakentamisen erikoisasiantuntija Geologian tutkimuskeskuksessa. Merenalainen junatunneli Helsingistä Tallinnaan ei ole Ossi Ikävalkon mielestä ylipitkä; lähteehän Helsingistä muitakin pitkiä tunneleita, kuten 120 kilometrin pituinen Päijänne-tunneli. ”Tarvitsemme vielä tarkempia kannattavuuslaskelmia, joita työstetään tämän ja ensi vuoden aikana EU-rahan turvin. Eniten projektin hintaa nostaa se, että tarvitsemme kaksi tunnelia – yhden molempiin suuntiin tapahtuvaa liikennettä varten ja lisäksi huoltotunnelin”, tänään Louhintaja kalliotekniikan puhunut Ikävalko totesi. Maailman pisin rautatietunneli, 57 kilometriä pitkä Gotthardin pohjatunneli sijaitsee Sveitsissä. ”Turvallisuus on otettava junaliikenteessä tarkemmin huomioon kuin vaikkapa Päijänne-tunnelissa. Haasteita tuo lisäksi Euroopan raideliikenteeseen liittyminen, koska meillä on eri raideleveys kuin Euroopassa. Tallinnan rannikolla on myös pehmeämpi maa-aines kuin Helsingin seudulla, mikä vaikuttaa tekniseen toteutukseen.” Junaliikenne lähtisi suunnitelmien mukaan Helsingissä Pasilasta. Tallinnan päässä on eri vaihtoehtoja; junayhteys voisi viedä Tallinnan keskustaan tai Viimsin niemekkeelle kaupungin pohjoispuolella. ”Valinta vaikuttaa linjaukseen ja siten kustannuksiin. Pidän Viimsin niemekettä fiksumpana siksi, että alueelle on suunniteltu isoa logistiikkakeskittymää. Sieltä voisi järjestää myös nopeat yhteydet Tallinnan keskustaan. Junayhteys palvelisi näin sekä tavaraettä matkustajaliikennettä.” Destian Reijo Peltosesta uoden panostaja Louhintaja kalliotekniikan päivillä valittiin myös järjestyksessä yhdestoista Vuoden panostaja. Valintaan voivat vaikuttaa kaikki alan toimijat ja työkaverit ehdottamalla mielestään ansioitunutta henkilöä. Lopullisen valinnan tekee raati. ”Tänä vuonna valinta oli helppo. Vuoden panostajaksi valittu Reijo ”Repa” Peltonen Destiasta sai eniten ehdotuksia”, kertoo raatiin kuulunut Janne Järvinen Forcit Oy:stä. Valintaraadissa oli myös Finnrock Oy:n, INFRA ry:n ja Blamec Oy:n edustajia. Reijo Peltonen on raadin mukaan taitava osaaja työssään – todellinen ammattimies, jolla on vankka kokemus niin avokuin maanalaisista louhinnoista, vaativista asutuskeskuslouhinnoista sekä herkkien laitteiden läheisyydessä panostamisesta. “Hän on tarkka kaveri suunnittelemaan ja toteuttamaan panostustyötä, mutta tarvittaessa onnistuu myös poraaminen. Peltonen on ollut kannustava oppi-isä monille nuorille panostajan aluille. Erinomaiset vuorovaikutustaidot ja hyvä huumorintaju tekevät hänestä erittäin pidetyn työkaverin ja yhteistyökumppanin”, Järvinen summaa. 16-12-13-19-1-2 sivu19.p65 19.10.2016, 20:04 19
2 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Suomalaisen teknologiayrityksen innovaatio on saanut EU-hanketukea – menetelmää sovelletaan myös Terrafamen kaivokseen Teknologiayritys OWA Group Oy:n (entinen Oulu Water Alliance Oy) kehittämää OWAZONE innovaatiota testataan parhaillaan Terrafamen sulfaattipitoisten jätevesien käsittelyyn. Käsittelyn jälkeen jätevesien metallit ja sulfaatti kerätään talteen metallisuoloina ja jäljelle jäävä vesi voidaan käyttää uudelleen kaivoksella. OWAn ratkaisu liittyy Terrafame Groupin käynnistämän vesienhallintahankkeen teemaan ja on erittäin kiinnostava teknologia, kertoo hankkeen johtaja Jani Kiuru. Kiinnostavuutta lisää teknologian potentiaali sulfaattihaasteiden kokonaisvaltaiselle ratkaisemiselle sekä mahdollisuus uusien sivutuotteiden valmistukselle. Olemme tyytyväisiä, että OWA on onnistunut ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Tämä mahdollistaa realistisemman pilotoinnin merkittävästi aiempaa suuremmassa mittaluokassa. Odotamme hankkeesta teknistä ja kaupallista arviota, jonka pohjalta ratkaisun potentiaali pystytään määrittämään ja jonka pohjalta voidaan päättää mahdollisesta jatkosta. Erityisesti kiinnostavaa on ratkaisun kustannustehokkuus liittyen menetelmän energian kulutukseen sekä lisätuotteiden puhtauteen ja kaupalliseen potentiaaliin. Tällä hetkellä maailmassa toimii noin tuhat sulfidimalmikaivosta, jotka tuottavat yli miljardi kuutiota jätevettä vuosittain. Jätevesiin jää käsittelyn jälkeenkin huomattavia määriä sulfaatteja ja myrkyllisiäkin yhdisteitä. Jäteveden ohella tuottuu kipsiä, jota syntyy kun jätevesiä käsitellään perinteisin menetelmin eli kalkkisaostuksella. Teknologiamme avulla jätevesistä voidaan ottaa talteen metalleja, joilla on merkittävää kaupallista arvoa. Esimerkiksi magnesiumsuolan osalta Terrafamen kaivoksen jätevesien käsittelyllä ja metallien talteenotolla voitaisiin täyttää jopa 10 % koko maailman magnesiumsulfaattisuolan tarpeesta, kertoo OWA Group Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Pellinen. Tämä näkökulma on herättänyt kiinnostusta laajemminkin, mistä ovat osoituksena teknologiayhtiölle myönnetyt Euroopan Innovaatioja Teknologiainstituutin Osaamisja Innovaatioyhteisöjen (EIT KIC) tunnustukset. Vuonna 2015 yritys valittiin finaaliin korkeatasoisessa kilpailussa, jonka järjesti ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin keskittyvä ClimateKIC. Menestystarina sai jatkoa, kun OWAZONE innovaation kehitystä varten myönnettiin raaka-aineiden kierrättämiseen keskittyvän EIT RawMaterialsin rahoitus. EIT RawMaterials on maailman suurin metallija mineraaliraaka-ainealan innovaatioiden edistämiseen tähtäävä konsortio, joka koostuu yli 100 teollisuus-, yliopisto-, ja tutkimuslaitospartnerista. Konsortio toimii Euroopan innovaatioja teknologiainstituutin EIT:n alla ja saa valtaosan rahoituksestaan Euroopan komissiolta. EIT RawMaterialsin missiona on kääntää mineraaliraaka-aineala eurooppalaiseksi kilpailuvaltiksi ja tuoda Eurooppaan taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla. OWAZONEn kaltaiset innovaatiot auttavat onnistuessaan eurooppalaista raaka-ainesektoria parantamaan suorituskykyään ja toisaalta avaamaan eurooppalaisille vientiyrityksille uusia mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla, kertoo EIT RawMaterialsin aluejohtaja Olli Salmi. Käytännössä rahoituksella mahdollistetaan mm. OWAZONEn skaalaukseen sekä kansainvälisten markkinoiden analyyseihin ja asiakassegmenttien valintoihin liittyviä toteutuksia. Käytämme rahoituksen globaalien markkinoiden saavuttamiseksi, Pellinen tiivistää. Onnistuessaan kehitystyö avaa reitin ensimmäisen kaupallisen mittakaavan yksikön rakentamiseen vuonna 2018 ja yli sadan miljoonan euron liikevaihtoon tulevien vuosien aikana. OWA Group Oy on tuomassa useita innovaatioita markkinoille vuoden 2017 aikana. Tuotteiden kaupallistamiseen liittyvät rahoitukset toteutetaan osittain joukkorahoituksella ja mahdollisesti listautumalla pörssiin. Joukkorahoituksessa potentiaalisimpana pidetään Nordean uutta Crowdfunding alustaa. Nordean Pohjois-Suomen yritysalueen aluejohtaja Sami Heikkilän mukaan joukkorahoitus on hyvä väline sekä alkavalle että kasvua hakevalle yritykselle rahoituksen hankkimiseen. Vahvistuva oma pääoma antaa myös paremmat mahdollisuudet vieraan pääoman saamiseen. Kuluttajille suunnatut tuotteet sijoitetaan perustettavan uuden yhtiön alle, jolloin saadaan yhtiön valuaatio ja joukkorahoituksen anti mielekkääksi sijoittajille. Pellinen lupaa mullistavia teknologioita arjen helpottamiseen sekä ympäristön säästämiseen. 16-12-13-20-1-2 Tulvivat kipsisakka-altaat ovatkin eräs sulfidimalmikaivoksiin liitetty negatiivinen ilmiö, joka on aiheuttanut huolta Suomessa ja jopa ihmishenkien menetyksiä maailmalla. OWA Group on tähdännyt kehitystyössään ratkaisuun, joka mahdollistaa suurten jätevesimäärien energiatehokkaan käsittelyn ilman ympäristöriskejä. Ympäristön pilaantumisen ehkäisyn lisäksi OWAZONEn kaltaiset innovaatiot säästävät myös luonnonvaroja. sivu19.p65 19.10.2016, 20:04 20
Teollisuuden Näytelehti 21 WEXO UUDEN SUKUPOLVEN HSSE PITKÄT PORANTERÄT 10xd,15xd ja 20xd syville reiille Wexo esitteli uuden poranterät AMB työkalumessuilla Stuttgartissa. Poran täysin uusi kärjen muoto, uudistettu TiAlN pinnoitus yhdessä lastu-urien tasapohjaisen muodon kanssa ovat uuden HSS-Co syvien reikien porien tunnusmerkkejä. Nämä kolme faktaa pienentävät vääntömomenttia, aksiaalivoimaa sekä kitkaa. Nämä ominaisuudet mahdollistavat 20xD poraukset pumppaamatta. Eli pilot poranterää ei tarvita. Poranterät soveltuvat aina HRC35 kovuuksiin asti. Toimitusaika on 1työpäivä tilauksesta. Halkaisijat ovat 1.612mm 16-1-2-13-21-1-2 sivu21.p65 19.10.2016, 20:18 21
2 2 Teollisuuden Näytelehti 11 / 2016 www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi Bioenergian pioneeri Saalasti: 70 vuotta kestäviä ratkaisuja Miksi pieni suomalainen metalliteollisuuden toimija on olemassa vielä 70 vuotta perustamisensa jälkeen? Perheyritys Saalastin pitkän iän salaisuuksia ovat intohimo teknologiaan, varhainen rohkea kansainvälistyminen ja nöyrä asenne työntekoon. Ratkaisevaa on kuitenkin ollut kyky reagoida markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Saalastin asiakkaita ovat voimalaitokset ja sellutehtaat, jotka rakentavat puuperäisiin biomassoihin perustuvia kestävän energian ratkaisuja. Saalasti on saanut auttaa asiakkaitaan taistelemaan konkreettisesti ilmastonmuutosta vastaan jakamalla biomassojen prosessoinnin erikoisosaamistaan. Asiakkaamme prosessoivat toimittamiemme laitteiden läpi suuren määrän kiinteää biomassaa. Tämä biomassa tuottaa asiakkaidemme bioenergialaitoksissa energiamäärän, joka vastaa yhteensä kymmenen keskikokoisen ydinreaktorin tai 18 keskikokoisen hiilivoimalan tuottaman energiamäärän. Näin saamme olla konkreettisesti osa kestävän kehityksen energiaprosesseja. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa ja heidän prosessiensa jatkuva parantaminen on Saalastille ensisijaista. Siten yritys on onnistunut luomaan kahdesti uuden teollisuusstandardin. Ensimmäisellä kerralla yhtiön perustaja Tapio Saalasti keksi, miten kuorimojätteestä eli puun kuoresta saadaan kuivattua energiatehokkaasti polttoainetta sellutehtaiden käyttöön. Toisella kerralla yrityksessä kehitettiin käyttöpaikkamurskaus ja -haketinjärjestelmät, joiden energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset säästävät voimalaitoksilta ja sellutehtailta pitkän pennin. Entä miksi Saalasti kehittäisi teollisuuden prosesseja vielä 70 vuoden päästä? Saalasti ei halua olla vain paras maailmassa, vaan parasta maailmalle. Saalastille tämä tarkoittaa uusien uusiutuvan energian käyttötapojen keksimistä ja todella hyvää työpaikkaa. Yritys haluaa olla Suomen paras teollinen työpaikka, koska uskoo työntekijöidensä ratkaisevan yrityksen menestyksen. Kestävää kasvua yritys tavoittelee sparrausverkosto Kasvuryhmän jäsenenä. Saalasti ei ole hiipuva vanhus, vaan täynnä kehittämisen energiaa. Saalasti -murskausjärjestelmä. TERÄKSENVAHVA TEOLLISUUDEN PYÖRÄHDYSKAPPALEET · Levyn taivutus aina 150mm ainevahvuuksiin saakka VAHVALEVYTUOTTEET · Säiliöt, siilot ja paineastiat, myös ruostumattomasta teräksestä · Offshore-tuotteet TEOLLISUUDEN MATERIAALINKÄSITTELYLAITTEET http://www.ikp.fi IKP Group Oy Sahatie 4, 91100 Ii Puh. 010 7780 700 TOIMITTAJA JO VUODESTA 1980 IKP SERVICE OY · Laitosja laiteasennukset, laitehuolto ja kunnossapitopalvelut YRITYKSEN LAATUSERTIFIKAATIT · ISO 9001, ISO 3834-2, PED Module G, EN 1090-2 (EXC3), OHSAS 18001 sivu21.p65 19.10.2016, 20:18 22
Teollisuuden Näytelehti 23 Saalastin tarina osoittaa, että pienet perheyritykset voivat olla maailmalle merkityksellisiä. Suomi on täynnä hienoja pk-yrityksiä, jotka tekevät paitsi kannattavaa liiketoimintaa, Saalasti Saalasti on bioenergiateknologian erikoisosaaja, jonka järjestelmissä muutetaan biomassoja vihreäksi energiaksi viidellä mantereella. Saalasti suunnittelee, kokoonpanee ja huoltaa järeät biomassajärjestelmät voimalaitosten ja sellutehtaiden tarpeisiin. Saalasti on perheyritys, joka välittää aidosti työntekijöistään ja asiakkaistaan. Saalasti pähkinänkuoressa: Bioenergiateknologiaa voimalaitoksille ja sellutehtaille. 1945 perustettu perheyritys. Saalastilaisia 40 hlö. Liikevaihto 12 Me. -Päätoimipiste Espoon Juvanmalmilla, sivutoimipisteet Ruotsissa ja Kanadassa. Mukana tavoittelemassa ja sparraamassa kasvua Kasvuryhmässä sekä rakentamassa parempaa työelämää Great Place To Work -tutkimuksessa. 16-12-13-22-1-2 myös hyvää ympäröivälle yhteiskunnalle. Saalasti jatkaa 70-vuotista taivaltaan kohti seuraavia juhlavuosia ylpeänä tähän joukkoon kuulumisesta. Saalastin perustaja Tapio Saalasti. Bioenergiaa. Saalastin perustaja Tapio Saalasti ja kuoripuristin. sivu21.p65 19.10.2016, 20:18 23
YHTEYSTIEDOT Lehden julkaisija: TN-lehti Oy Osoite: Turuntie 3, 24100 SALO Puhelin: 02-731 8373 Suomen yrittäjäin keskusliitto ry:n jäsen Lehden koko: A4 (210 x 295 mm) Painopinta-ala: 185 x 275 mm Palstojen lukumäärä: 4 kpl Palstan leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palstaa 135 mm / 3 palstaa 185 mm / 4 palstaa Painomenetelmä: Offset rotatio Rasteritiheys: 60 linjaa / cm Aineistovaatimus: Sähköinen muoto (PDF) Sidonta: Lehtistiftaus ILMOITUSHINNASTO 2017 Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero (24%). Koot 1-4 väriä ( hinnat ) 1. 1/1-sivu 2400 eur 2. 3/4-sivu 1800 eur 3. 1/2-sivu 1200 eur 4. 1/4-sivu 600 eur Pienemmät ilmoitukset 2,20 eur + alv./pmm. 1-lisäväri 446 eur (viides väri) / ilmoitus. Perforointilisä 165 eur. Muut koot ja monisivuilmoitukset sekä stiftija liimatippaliitteet sopimuksen mukaan. Auktorisoiduille mainostoimistoille myönnettävä alennus -15% lasketaan arvonlisäverottomasta hinnasta. ILMOITUSMYYNTI I lmoitusmyyntikonttorin osoite: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3, 24100 SALO Puhelin: 02-731 8373 Sähköposti: toimitus@tn-lehti.fi Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 6 vuorokautta ennen ilmestymispäivää. Myöhempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Maksun saaja: Pankki: Someron Säästöpankki TN-lehti Oy FI43 4327 2120 0026 41 Turuntie 3, 24100 SALO BIC : ITELFIHH TOIMITUS: Päätoimittaja: Jouko Nieminen Toimittajat: Theresa Ketokoski Satu Nyberg Toimitus avoinna ark. klo. 8.00 16.00 Turuntie 3, 24100 SALO Puh. 02-731 8373 toimitus@tn-lehti.fi etunimi.sukunimi@tn-lehti.fi TILAUSHINNAT 2017 T ilausjakso Kotimaa Ulkomaille Hintoihin lisätään ALV (10%). 1 kk 9 euroa 12 euroa 3kk 28 euroa 38 euroa 6kk 55 euroa 76 euroa 12kk 95 euroa 134 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2017 Nro Aineistopäivät Ilmestymispäivät 1-2 13.01.2017 20.01.2017 3 13.02.2017 20.02.2017 4 13.03.2017 20.03.2017 5 13.04.2017 20.04.2017 6-7 12.05.2017 19.05.2017 8 13.06.2017 20.06.2017 9-10 11.08.2017 18.08.2017 11 13.09.2017 20.09.2017 12-13 13.10.2017 20.10.2017 14 13.11.2017 20.11.2017 15 13.12.2017 20.12.2017 Huom! Myöhästyneestä aineistosta veloitamme painon laskuttamat lisäkustannukset. Kyseisistä ilmoituksista emme voi ottaa laatuvastuuta. Kun lähetät tekstiä, kuvia, tai ilmoituksia, jotka vaativat runsaasti muistitilaa, lähetä se meille aina ZIPpakattuna s-postilla ja muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN-lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehden voit lukea lehtiformaatissa osoitteessa www.tn-lehti.fi Oikeus muutoksiin pidätetään. Teollisuuden Näytelehti Mediakortti & Ilmoitushinnasto 2017 35. VUOSIKERTA Voimassa 02.01.2017 alkaen mediakortti 2017.p65 16.10.2016, 17:59 1
Teollisuuden Näytelehti 25 Sisälogistiikan toimintojen automatisointi ei ainoastaan paranna prosessien laatua vaan kasvattaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. ma sekä purkuja lastausasemat. Sen jälkeen asennetaan teippi, lattiamerkit ja tehdään vaunulle ohjelma. Vaunun ohjelmointi tehdään yksinkertaisen Excel-pohjaisen ohjelmointityökalun avulla. Riippuen prosessista vaunulle annettavat käskyt voivat olla yksinkertaisia kuten hiljennä vauhtia tai pysähdy. Muita peruskäskyjä ovat mm. kääntyminen, ajonopeuden määritys ja varoitusäänen kytkeminen. Ohjelmointikirjastoon sisältyy laaja valikoima käskyjä myös vaativampiin toimintaympäristöihin. TAE050:n ohjelmointi ja asennus todella tarkoittavat yksinkertaista automaatiota, joka takaa varman toiminnan ja myös joustavuuden tarpeiden muuttuessa. “Me integroimme Autopilot TAE 050 – kuljetusvaunun omiin tuotantotiloihimme viime vuoden lopulla Ruotsin Mjölbyssä. Se toimii kokoonpanolinjamme apuna palauttaen tyhjiä komponenttilaatikoita pakkausalueelle uudelleen täyttöä varten. Ennen tehtävää hoiti täysipäiväisesti yksi henkilö, joka voi nyt keskittyä muihin kokoonpanolinjan tehtäviin. Tämä lisää kokoonpanolinjan tehoja; olemme erittäin tyytyväisiä TAE050:n toimintaan”, kommentoi Peter Carlsson Toyota Material Handlingin Ruotsin tehtaalta. Toyotalla turvallisuus on tärkein asia kaikessa toiminnassa. Autopilot TAE050 pysähtyy havaitessaan esteen tai ihmisen lähettyvillään, jolloin onnettomuuksia ja tavaravaurioita ei pääse tapahtumaan. Lisäksi TAE050 seuraa ennalta määritettyjä reittejä ja eliminoi inhimillisen virheen mahdollisuuden verrattuna perinteisen trukin kuljettamiseen. “Tämä todella yksinkertainen automaatioratkaisu tukee Lean -ajattelutapaamme. Kuljetusvaunu auttaa asiakkaitamme parantamaan prosessien laatua ja tuottavuutta unohtamatta vähentyneitä kokonaiskustannuksia, kertoo Toyota Material Handling Finland Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Toyota Material Handling Finland Oy (TMHFi) on Suomen johtava materiaalinkäsittelyja sisälogistiikkaratkaisujen toimittaja. Toyotan tehtävänä on tuottaa, palveluja, ratkaisuja ja tuotteita, joiden avulla voidaan kehittää sisälogistiikan tuottaToyotalta helppoa automaatiota sisälogistiikkaan vuutta, sisälogistiikan prosesseja sekä varastoja logistiikkatiloja. Laajaa Toyotaja BT-trukkien tuotevalikoimaa täydentävät Kalmar Lightsarjan trukit, monipuoliset jälkimarkkinointipalvelut, koulutuspalvelut, Toyota Racking Solutions -varastokalusteet, automaatioratkaisut ja Toyota I_Site – kalustonhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan johtaa sisälogistiikan tuottavuutta ja kustannuksia. Yhtiön palveluksessa on 140 henkilöä ja liikevaihto on 42,2 miljoonaa euroa. TMHFi on ISO14001-sertifioitu Toyotan kestävänkehityksen strategian mukaisesti. Yritys kuuluu maailman suurimman trukkivalmistajan Toyota Industries Corporationin materiaalinkäsittelyliiketoiminnasta vastaavaan Toyota Material Handling Groupiin. 16-12-13-25-1-2 Toyotan uusin automaatioratkaisu Autopilot TAE050 eli automaattinen kuljetusvaunu lanseerattiin Logistiikka 2016 –messuilla Tampereella 13-15.9. TAE050 yksinkertaistaa, standardisoi ja optimoi teollisuuden ja logistiikkakeskuksien tavaravirtoja. Yleensä alle 500 kg:n kuormia siirretään käsikäyttöisillä kärryillä, rullakoilla tai pienillä trukeilla. Tämän tyyppisten yksinkertaisten tavaransiirtojen automatisointi voi olla järkevä vaihtoehto, jolloin henkilöresursseja voidaan vapauttaa tuottavampaan ja monimuotoisempaan työhön. TAE050 – kuljetusvaunu voi teleskooppivartensa avulla vetää jopa 500 kg painavia kuormia. Pienen kokonsa ansiosta se soveltuu mainiosti ahtaisiinkin tiloihin. Sillä voidaan suorittaa myös mm. keräilytehtäviä varustettuna keräilytasolla. Autopilot TAE050 – kuljetusvaunun isoin etu on sen helppo, edullinen ja vaivaton asennus. Vaunu kulkee lattialle asennettavaa magneettinauhaa pitkin ja ottaa käskyjä vastaan lattiamerkeistä, jotka ohjaavat vaunun toimimaan halutulla reitillä. Ensin määritellään siirrettävä kuorsivu25-26.p65 19.10.2016, 23:24 25
2 6 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Dacia on uudistanut Logan MCV-, Sanderoja Sandero Stepway -mallit niin sisältä kuin ulkoa. Etuja takavalojen muotoilua on uudistettu tehden autoista ulkonäöltään dynaamisemman ja nykyaikaisemman. Päiväajovalot ovat saaneet LED-tekniikkaa ja valoihin on lisätty tunnistettava sukunäköisyys neliön ja suorakaiteen muotoisilla yksityiskohdilla. Etuja takapuskureiden[1] muotoilua on kehitetty korostamaan mallien voimakasta ulkomuotoa. Mallien etupuskurit ovat saaneet uuden modernin ilmeen ja etusäleikössä on nyt kromiviimeistely. Nämä muutokset näkyvät erityisen hyvin uudessa Sandero Stepway -mallissa. Mallin etuosa muistuttaa tietyiltä osin Dusteria. Etusäleikköön on hienostuneesti yhdistetty puskurin mustaa sävyä kromisiin yksityiskohtiin, minkä ansiosta auton etuosa on dynaamisemman näköinen. Takana krominen pakoputki korostaa auton jämäkkää, toimintavalmista luonnetta. Myös koristekapselit ja kevytmetallivanteet ovat uudistuneet (markkina-alueesta riippuen). Tyylikkäät sisätilat Uusien mallien matkustamot ovat myös saaneet uuden ilmeen. Uudistuksiin kuuluu esimerkiksi aiempaa elegantimpi ja nykypäivän vaatimuksiin vastaava matkustamon yksityiskohtien mattakromiviimeistely. Uudessa nelipuolaisessa ohjauspyörässä on äänimerkki ja Dacia-logo keskellä. Korkeimmissa varustetasoissa ohjauspyörässä on Soft Feel -viimeistely, joka on kestävä ja miellyttävä koskettaa. Uudessa Sandero Stepway -mallissa ovien sisäkahvat ovat krominväriset. Kaikissa malleissa on myös uudet istuinverhoilut, joiden materiaalit ja kuviot antavat sisätiloille raikkaan ja mukavan ilmeen. Sandero Stepway mallissa verhoilussa on 3D-kuviointi ja tikkaukset. Laaja varustevalikoima edelleen edulliseen hintaan Tarjolla on uusia kuljettajaa avustavia toimintoja, jotka on suunniteltu tekemään ajamisesta helppoa ja käytännönläheistä. Peruutuskamera (versiosta riippuen) ja mäkilähtöavustin auttavat kuljettajaa auton käsittelyssä. Etuja takaikkunoiden kytkimet on siirretty ovipaneeleihin asiakkailta saadun palautteen perusteella. Kuljettajan ikkunan katkaisijassa on kertapainallustoiminto. Lisäksi kuljettajan mukavuutta on parannettu istuimeen kiinnitetyn keskikyynärnojan avulla (versiosta riippuen). Matkustamo on yhtä tilava kuin ennen, mutta käytännöllisempi lukuisten säilytystilojen ansiosta. Esimerkiksi matkapuhelimelle ja pienille esineille on nyt entistä enemmän säilytysmahdollisuuksia. Uusi moottori, SCe 75 Lanseeraushetkellä saataville tulee seitsemän eri moottorivaihtoehtoa (markkinasta riippuen), SCe 75 on uusi 75 hv, kolmisylinterinen, 1,0litrainen moottori, joka hyödyntää Renaultin osaamista. Tuloksena on melkein 10 prosentin säästö CO2päästöissä ja polttoaineenkulutuksessa[2]. Dacia tarjoaa laajan valikoiman moottori-vaihteistovaihtoehtoja: Diesel: dCi 75 S&S / dCi 90 S&S ja manuaalivaihteisto tai automaattinen Easy-R-manuaalivaihteisto. Näistä moottoreista Suomen markkinoille tulee TCe 90 manuaalivaihteistolla sekä TCe 90 Easy-R-vaihteistolla ja dCi 90 S&S manuaalivaihteisto Easy-R TCe 90 -bensiinimoottorin yhteyteen saatavilla oleva automatisoitu vaihteisto yhdistää käytännöllisyyden mukavuuteen. Ce 90:n teho on 90 hv ja vääntömomentti 140 Nm – näillä ominaisuuksilla se on herkästi kaasupolkimen komentoihin vastaava, jopa matalilla kierroslukualueilla. Moottori on helppokäyttöinen ja joustava sekä taajamaettä maantieajossa. Helppokäyttöinen ja yhä mukavampi Drive-ajoalue vapauttaa kuljettajan vaihteen vaihdosta (kytkimen painamisesta ja nostamisesta sekä vaihteen valitsemisesta). Vaihteisto valitsee parhaan vaihtoehdon polttoainetaloudellisuuden ja kiihtyvyyden kesken, joten ei ole vaaraa ylikierroksista tai moottorin tarpeettomasta rasittamisesta. Automaattitoiminnon ansiosta ei myöskään ole vaaraa moottorin sammumisesta liikkeelle lähdettäessä. Manual-ajoasennossa suorituskyky ja auton hallinta paranee entisestään, kun kuljettaja voi päättää millä vaihteella milloinkin ajaa. Kuljettaja voi valita tarkoituksenmukaisimman vaihteen ennakoiden hankalia tilanteita, tai kun hän liikkuu liukkaalla alustalla, irtolumessa, jäällä tms. Kaikki mitä kuljettajan pitää tehdä, on siirtää vaihteenvalitsinta joko + tai suuntaan vaihtaakseen vaihteita ylöstai alaspäin. Drive-ajoalueella vaihteisto vaihtaa automaattisesti alaspäin tuottamaan maksimitehon, kun tarvitaan suurinta kiihtyvyyttä (kick down –toiminto kaasupoljin pohjaan painettuna). Vaihteisto voi vaihtaa yhden tai kaksi vaihdetta pienemmälle, saadakseen käyttöön kaiken tarvittavan tehon – tämä on hyödyllinen ominaisuus esimerkiksi ohitustilanteissa ja liityttäessä moottoritielle. Parantunut käsiteltävyys: Driveasennossa on tehostettu ryömintätoiminto. Kun nostat jalkasi jarrulta, auto liikkuu automaattisesti hitaasti eteenpäin tai taaksepäin kaasupolkimeen koskematta. Tämä ryömintätoiminto auttaa esimerkiksi pysäköintitilanteessa ja yhdessä mäkilähtöavustimen kanssa se helpottaa auton hallintaa hankalissa tilanteissa. Toiminto on käyttökelpoinen myös hitaassa ruuhka-ajossa. Optimoitu taloudellisuus: automatisoitu manuaalivaihteisto tuottaa lähes saman polttoainetaloudellisuuden ja CO2-päästöt kuin vastaavat manuaalivaihteiset. Koska eri säätötoiminnot ovat käytössä vain vaihtamishetken ajan, Easy-R kuluttaa huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin perinteiset automaattivaihteiset. Laatu ja kestävyys: hydrauliikasta sähkömekaaniseen tekniikkaan vaihtaminen johtaa parantuneeseen tarkkuuteen sekä parantaa kestävyyttä että luotettavuutta. Kehitystyön aikana Easy-R -vaihteistoa kuormitettiin 130 000 tuntia dynamometrissä. Lisäksi jokainen Easy-R -vaihteisto käy läpi myös tiukan laadun tarkastuksen, kun se tulee valmistuslinjalta. Ajaminen on yksinkertaista, mukavaa ja helppoa Dusteriin on nyt saatavilla ensimmäistä kertaa 6-vaihteinen automaattinen EDC-kaksoiskytkinvaihteisto, jossa yhdistyvät automaattivaihteiston mukavuus ja helppous manuaalivaihteiston tarjoamiin alhaisiin polttoaineenkulutukseen ja CO2-päästöihin. 16-12-13-26-1-2 DACIA ESITTELYSSÄ UUSI SANDERO, LOGAN MCV ja SANDERO STEPWAY SEKÄ EDCAUTOMAATTIVAIHTEISTO DUSTERIIN sivu25-26.p65 19.10.2016, 23:24 26
Teollisuuden Näytelehti 27 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Inspecta huolehtii AGAn tehdaslaajennuksen työturvallisuudesta Kaasuntuotantoyhtiö AGA on merkittävä asiakas Inspectan tarkastusliiketoiminnalle. Nyt AGA on siirtämässä terästehtaan johdosta käyttämättömäksi jäänyttä Koverharin ilmakaasutehdasta Harjavallan tehtaan lisäosaksi sen kapasiteetin nostamiseksi. Inspecta on mukana projektissa kokonaispalvelupaketilla, johon painelaiteja NDTtarkastusten lisäksi kuuluu uutena osana vastuu projektin työterveys ja -turvallisuus sekä ympäristövastuullisuudesta. Yhä useampi yritys rakentaa liiketoiminnalle tärkeitä asioita laatujärjestelmään kytketyn HSE-politiikan perustalle. Esimerkiksi teollisuuslaitosten alueilla liikkuu vakituisen henkilöstön lisäksi usein suuri joukko alihankkijoita, jolloin turvalliseen työskentely-ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jokaisen tulee osata noudattaa yhteistä turvallisuuskulttuuria, huomioida työterveys, toimia vastuullisesti ympäristöä kohtaan ja tehdä samalla laadukasta työtä. Tavoitteena on minimoida niin henkilökuin ympäristövahingot. HSE-yhteistyö AGAn kanssa on Inspectalle merkittävä hanke, sillä Linden HSE-politiikka on tarkasti määriteltyä. Inspectan valintaan vaikuttaa luonnollisesti jo aiemmin hyvin tehdyllä työllä sekä sertifioiduilla palveluilla ansaittu Linde Groupin laadukkaan toimijan status. Inspectan tavoitteena on kasvattaa HSE-liiketoimintaa merkittävästi tulevaisuudessa. Harjavallassa on kyseessä projekti, jossa tilaajana on AGA ja toimittajana sen omistaja Linde. Inspectan projektipäällikkö Pasi Ikola toimii hankkeessa Linden Site HSE managerina eli työmaan turvallisuuspäällikkönä. Hän on aiemmin toiminut vastaavissa tehtävissä myös Uruguayn sellutehdasprojektissa sekä Kittilän kultakaivoksen happitehtaan laajennusprojektissa. Harjavallassa Pasi Ikola vastaa työntekijöistä ja heidän oloistaan laajasti. Merkittävä osuus on tilaajavastuulainsäädännön vaatimusten valvonnassa, mikä korostuu kun ulkopuolista työvoimaa on paljon. “Projekti on haastava, sillä itse ympäristö ja työsuoritukset sisältävät riskejä. Tehdaspaikalla on korkeita mastoja, paineistettuja säiliöitä ja nostureita. Hankkeessa toimii neljä pääurakoitsijaa ja lukuisa määrä alihankkijoita. Ulkomaista työvoimaa on runsaasti. Työntekijöitä alueella on mm. Unkarista, Saksasta, Kroatiasta, Bulgariasta, Romaniasta ja Serbiasta”, kertoo Pasi Ikola. “Työtehtäväni ovat todella monipuolisia. Huolehdin muun muassa työntekijöiden sisäänotosta ja perehdyttämisestä, työlupien laadinnasta ja pätevyyksien varmistamisesta, työntekijöitä ja eri urakoita koskevasta viranomaisraportoinnista, mutta myös asumisesta ja itse työskentelyolojen kunnosta. Varmistan myös, että alihankkijat ja kumppaniyritykset ovat hoitaneet velvoitteensa moitteettomasti. Työtehtäviin ja -paikkaan liittyvien riskien minimointi on ykkösasia, teemmekin viikottain ns. safety walk’eja eli työturvallisuuskierroksia alueella. Ratkon myös monenmoisia ilmi tulevia käytännön ongelmia. Hanke on sujunut hienosti, organisaatio on sopivankokoinen ja joustava”, Pasi jatkaa. Marraskuun alussa tilaajalle luovutettava projekti merkitsee Inspectalle paljon. Se opettaa kansainvälisessä toimintaympäristössä työskentelyä, lisää Inspectan HSE-palvelujen tunnettuutta ja tuottaa merkittäviä yhteistyökontakteja tulevaisuutta varten. 16-12-13-27-1-2 Kuva: Linde / Johann Bauer sivu27.P65 19.10.2016, 20:00 27
2 8 Teollisuuden Näytelehti 12-13 / 2016 Kiinalainen miehittämättömiä UAV-lennokkeja valmistava yritys vaikuttui suomalaisesta insinööriosaamisesta PowerVisionin lennokit laskeutuvat Tampereelle Kiinalainen miehittämättömiä UAV-lennokkeja (Unmanned Aerial Vehicle) valmistava PowerVision avaa T&Kyksikön Tampereelle Finpron ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredean avulla. Investointipäätöksen taustalla vaikuttavat paikallinen ICT-osaamisen saatavuus sekä suomalainen yliopistoyritysyhteistyö, joka mahdollistaa yrityksen kannalta olennaisten innovaatioiden kehittämisen. Globaalisti voimakkaassa myötätuulessa olevan lennokki-liiketoiminta vahvistuu Suomessa, kun kiinalainen alan johtaviin yrityksiin lukeutuva PowerVision avaa tuotekehitysja tutkimusyksikön Tampereelle. Kansainvälisesti PowerVisionin miehittämättömiä lennokkeja käytetään muun muassa maatalouden, energiateollisuuden, poliisin ja pelastustyön tukena. Lennokit ovat vakiintumassa osaksi lukuisten yritysten ja viranomaisten päivittäistä toimintaa, sillä kevyinä ja ketterinä ne soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi sähkölinjojen tarkistustöihin sekä mittausja kartoitustehtäviin. Teollisuuden lisäksi lennokkien kuluttajamarkkinat ovat vahvassa kasvussa. PowerVision on julkistanut tänä kesänsä ensimmäiset kuluttajatuotteensa tuotenimillä ”PowerEgg” ja ”PowerEye”. Suomalainen tutkimusosaaminen avainasemassa PowerVisionin päätökseen sijoittua Suomeen vaikutti täällä oleva osaaminen, joka palvelee hyvin kiinalaisyrityksen tuotekehitystyön tarpeita. Suomalaisen matkapuhelinteollisuuden luoma vahva osaaminen erityisesti langattomien tiedonvälitysjärjestelmien, kuvantamisteknologioiden, sensoreiden ja paikantamisteknologioiden kehittämisessä palvelevat erityisen hyvin PowerVisionin tuotekehitystoimintaa. sivu27.P65 19.10.2016, 20:00 28
Teollisuuden Näytelehti 29 ”Suomella on hämmästyttävän vahvaa tuotekehitysosaamista PowerVisionille tärkeillä teknologia-aloilla lennokkien ja robottien kehitystyössä. Suomalaiset osaajat ovat erittäin luotettavia ja lojaaleja yritykselle, mikä on merkittävä asia PowerVisionille ja pitkäjänteiselle kehitystyölle,” sanoo Huber Hu, Powervision Oy:n toimitusjohtaja. Lisäksi suomalaisyliopistojen tutkimustyö ja yritysyhteistyömahdollisuudet ovat tehneet vaikutuksen kiinalaiseen lennokki-valmistajaan. Lopullista päätöstä Tampereelle sijoittautumisesta edelsi kattava selvitysja tunnusteluvaihe, jonka aikana Finpron Invest in Finland ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea olivat jatkuvassa kanssakäymisessä PowerVisionin kanssa avaten niitä mahdollisuuksia, joita Suomi tarjoaa T&K-yksikön perustamiseksi. ”Prosessi, jossa PowerVisionille etsittiin liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa, on hieno osoitus siitä, miten yhteistyö yrityksen, Finpron ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredean välillä toimi. Tällaisella monitasoisella yhteistyöllä voidaan luoda liiketoimintamahdollisuuksia, joita ei muuten helposti syntyisi,” toteaa projektipäällikkö Katja Koponen Finpron Invest in Finlandista. ”Monesta organisaatiosta muotoutunut tiimi rakensi Tampereen Microsoftilta ja Nokialta vapautuneista ICT osaajista PowerVisionille tarjontapaketin, joka vastasi yrityksen tarpeita erittäin hyvin. PowerVisioinille esiteltiin myös kattavasti alueen yliopistoja ja tutkimusmahdollisuuksia Tampereen teknillisellä yliopistolla, Tampereen yliopistolla sekä VTT:llä. Finpro ja Tredea myös tuottivat yritykselle yksityiskohtaista tietoa palkkaukseen ja rekrytointiin, juridiikkaan sekä toimitiloihin liittyvissä kysymyksissä,” lisää senior manager Oliver Hussey Tredeasta. PowerVisionin Tampereen yksikkö keskittyy aluksi radioaalto-, antennija langattomien teknologioiden kehittämiseen. Ensimmäiset henkilöt on rekrytoitu. Finpron osana toimiva Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta, tuottaa tietoa Suomesta investointikohteena sekä kehittää ja koordinoi kansallista investointien hankintatyötä verkottuen aktiivisesti alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Invest in Finland kerää ja ylläpitää tietoa ulkomaalaisomisteisista yrityksistä Suomessa. www.investinfinland.fi Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, edistää ulkomaisia investointeja Suomeen ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Finpron muodostavat Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Finpro on julkinen toimija, jonka 240 asiantuntijaa toimii 37 vientikeskuksessa 31 maassa ja 6 aluetoimistossa Suomessa. www.finpro.fi Finpro – kasvua Suomeen 16-12-13-28-1-2 sivu27.P65 19.10.2016, 20:00 29
3 Teollisuuden Näytelehti 12-13/ 2016 Nauretaan Näyttävästi 16-11-13-30-1-2 * * * Tiina ja Leena olivat lähteneet vähän viihteelle kaupunkiin kaksin ilman aviomiehiään. Valomerkin jälkeen he lähtivät kotimatkalle, ja lähellä kun asuivat, päättivät taittaa matkan kävellen. Matkan varrella oli hautausmaa, jonka poikki naiset päättivät oikaista. Kesken matkan kummallekin tuli kuitenkin yllättäen vessahätä, joten kumpikin teki tarpeensa pusikkoon. Paperia heillä ei tietenkään ollut, joten Tiina päätti käyttää pyyhkimiseen alushousujaan ja heitti ne sitten pois. Leena tuumi, ettei viitsi haaskata hyviä alushousujaan moiseen, ja nappasi läheiseltä tuoreelta haudalta kukkakimpun koristenauhan ja käytti sitä. Helpottuneina vaimot palasivat kotiin. Seuraavana päivänä Tiinan ja Leenan aviomiehet juttelivat kahvikupillisen ääressä: “Olen vähän huolissani vaimoni käytöksestä”, Tiinan mies sanoi. “Hän tuli eilen illalla kotiin ilman alushousuja!” “Ei tuo vielä kovin paha ole”, Leenan mies vastasi. “Minun vaimoni tuli kotiin perseessään kortti, jossa luki ‘Kaipauksella muistaen, Helsingin mieskuoro’.” * * * Mies ja nainen olivat juuri menneet naimisiin ja lähtevät kirkosta ajelemaan reellä kohti miehen kotia. Tovin matkaa taitettuaan päästää hevonen mojovan pierun. Isäntä siihen tyynesti: “Ensimmäinen”. Muutaman kilometrin jälkeen päästää hevonen toisen pierun ja isäntä siihen virkkoo: “Toinen!”. Matka jatkuu kunnes hevonen pieraisee kolmannen kerran. Silloin isäntä sanoo: “Kolmas kerta!” Pysäyttää reen, ottaa kirveen huovan alta ja lahtaa hevosen siihen paikkaan. Morsian katsoo touhua kauhuissaan ja moittii miestä: “Ootko tullu aivan hulluksi.. tappaa nyt hyvä hevonen tuolla tavalla! Ei se ollu mitään pahaa tehnyt, hevosparka”. Isäntä katsoo vaimoaan tovin ja vastaa syvällä rintaäänellä: “Ensimmäinen!!”. * * * Neljä naimisissa olevaa miestä lähtivät viikonlopuksi kalaan. Noin tunnin kuluttua käytiin seuraava keskustelu. Ensimmäinen mies: “Teillä ei ole aavistustakaan mitä minun piti luvata, että sain lähteä kalaan viikonlopuksi. Lupasin maalata meidän talosta kaikki huoneet ensi viikonloppuna.” Toinen mies: “Eihän tuo ole mitään. Minun piti luvata, että rakennan uuden terassin takapihalle.” Kolmas mies: “Onpa teillä ollut helppo! Minun piti luvata hänelle, että teemme keittiöremontin.” Kalastus jatkui, kunnes muut huomasivat, ettei neljäs mies ollut sanonut mitään. “Sinä et ole sanonut mitään siitä, miten pääsit lähtemään. Miten se oikein onnistui?” “Laitoin kellon soimaan puoli kuudelta. Kun se soi, sammutin herätyskellon, tönäisin vaimoa ja kysyin: “Naidaanko vai lähdenkö kalaan?” Hän vastasi: “Älä unohda ottaa mukaan aurinkorasvaa.” * * * * * * Miksi 17 blondia seisoi baarin edessä? – Piti olla 18, jotta pääsi sisään. * * * Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen istuivat junassa. Ruotsalainen kävi kerskumaan, että ruotsissa henkselit ovat niin vahvoja, että niitä pystyy käyttämään köyden vetoon. Norjalainen sanoi taas, että norjalaiset henkselit olivat niin vahvoja, että niitä pystyi käyttämään kuorma-auton veton. Suomalainen ei sanonut mitään. Yht äkkiä juna lähti taaksepäin… Suomalainen samoi: Oho, henkselini taisivat jäädä rautatieaseman oven väliin. * * * Ruotsalainen sotalaiva oli partioimassa, kun se näki edessäpäin valoa. Kapteeni käski ottaa radiolla yhteyttä tuohon toiseen laivaan. Olette kurssillamme, väistäkää! Ei, teidän on väistettävä, kuului vastaus. Kapteeni hämmästyi ja suutahti: Täällä puhuu kapteeni. Siirtykää heti kurssiltamme. Me emme aio väistää, kuului taas vastaus. Nyt kapteeni suuttui tosissaan. Väistäkää heti! Tämä on sotalaiva! Väistäkää itse. Tämä on majakka. * * * Nainen heräsi keskellä yötä ja huomasi, että hänen aviomiehensä ei ollut hänen vierellään nukkumassa. Nainen meni alakertaan etsimään miestään. Hän löysi miehensä keittiöstä pöydän äärestä istumasta, kahvikuppi kädessään ja syvissä mietteissään tuijottamassa edessä olevaa seinää. Nainen näki, kun mies pyyhkäisi kyyneleen silmäkulmastaan ja hörppäsi sen jälkeen kulauksen kahvia. “Mikä hätänä, kultaseni?” nainen kysyi, “Miksi olet täällä tähän aikaan yöstä?” Aviomies katsoi kahvikuppiaan ja kysyi surullisena: “Muistatko, kun me seurusteltiin 20 vuotta sitten ja kun sinä olit vasta 16?” “Kyllä vain,” vaimo vastasi. “Muistatko, kun isäsi sai meidät kiinni autoni takapenkiltä rakastelemasta?” mies kysyi. “Kyllä, minä muistan,” vaimo vastasi istuutuen tuolille miehen viereen. Aviomies jatkoi: “Muistatko, kun isäsi tunki haulikon naamaani kiinni ja sanoi: ‘Joko sinä viet tyttäreni avioon tai minä lähetän sinut vankilaan 20 vuodeksi’?” “Minä muistan myös sen,” vaimo vastasi pehmeällä äänellä. Mies pyyhkäisi toisenkin kyyneleen silmästään ja sanoi: “Minä olisin päässyt tänään pois vankilasta.” * * * sivu30.p65 19.10.2016, 19:40 30
TILAUSHINNAT 2016 T ilausjakso Kotimaa Ulkomaille Hintoihin lisätään ALV (10%). 1 kk 9 euroa 12 euroa 3kk 28 euroa 38 euroa 6kk 55 euroa 76 euroa 12kk 95 euroa 134 euroa Nro Aineistopäivä Ilmestymispäivä Teemat 1-2 13.01.2016 20.01.2016 3 12.02.2016 19.02.2016 4 11.03.2016 18.03.2016 5 13.04.2016 20.04.2016 Kaivosteollisuus 6-7 13.05.2016 20.05.2016 Pintakäsittely 8 13.06.2016 20.06.2016 9-10 12.08.2016 19.08.2016 Logistiikka ja mat.käsittely, automatio 11 13.09.2016 20.09.2016 Alihankinta 12-13 13.10.2016 20.10.2016 Energia ja kunnossapito 14 12.11.2016 18.11.2016 Muovi & Kumi 15 13.12.2016 20.12.2016 Työstökoneet & työkalut Lisäksi ohjelmassa myös erillisliitteitä sekä tuotetekstejä ja kuvakoosteita ulkomaisilta teollisuusmessuilta. Sopimusvalmistus Konepajatekniikka ja hitsaus Yhteystiedot: Turuntie 3, 24100 Salo Puh 02-7318373 ILMOITUSHINNASTO 2016 Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero (24%). Koot 1-4 väriä ( hinnat ) 1. 1/1-sivu 2400 eur 2. 3/4-sivu 1800 eur 3. 1/2-sivu 1200 eur 4. 1/4-sivu 600 eur Pienemmät ilmoitukset 2,20 eur + alv./pmm. 1-lisäväri 446 eur (viides väri) / ilmoitus. Perforointilisä 165 eur. Muut koot ja monisivuilmoitukset sekä stiftija liimatippaliitteet sopimuksen mukaan. Auktorisoiduille mainostoimistoille myönnettävä alennus -15% lasketaan arvonlisäverottomasta hinnasta. ILMOITUSMYYNTI I lmoitusmyyntikonttorin osoite: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3, 24100 SALO Puhelin: 02-731 8373 Sähköposti: toimitus@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210 x 295 mm) Painopinta-ala: 185 x 275 mm Palstojen lukumäärä: 4 kpl Palstan leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palstaa 135 mm / 3 palstaa 185 mm / 4 palstaa Painomenetelmä: Offset rotatio Rasteritiheys: 60 linjaa / cm Aineistovaatimus: Sähköinen muoto (PDF) Huom! Myöhästyneestä aineistosta veloitamme painon laskuttamat lisäkustannukset. Kyseisistä ilmoituksista emme voi ottaa laatuvastuuta. Kun lähetät tekstiä, kuvia, tai ilmoituksia, jotka vaativat runsaasti muistitilaa, lähetä se meille aina ZIP-pakattuna s-postilla ja muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN-lehti Oy:n toimitusehtoja. Seuraava numero 14/2016 ilmestyy 18.11.2016 aineistopäivä on 12.11.2016 Voit lähettää meille sähköpostia osoitteella toimitus@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehteä voit lukea NÄKÖISLEHTEÄ myös Internetissä www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa www.tn-lehti.fi Haluatko oman näköislehden? Voit tilata sen sähköpostilla toimitus@tn-lehti.fi sivu31.p65 19.10.2016, 20:18 31