• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta Numero 12-13 26.03.2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Yhteisöllinen etätyöfirma Notkia IT kipusi Great Place To Work -kilpailun ykköseksi – kokonaisvaltainen hyvinvointi pienen yrityksen menestystekijänä TNLehti IT-alan yritys Notkia IT saavutti vuoden 2024 Suomen Parhaat Työpaikat™ -listauksessa 1. sijan pienten yritysten sarjassa. 100 prosenttia työntekijöistä kehuu firman olevan todella hyvä työpaikka. Virtuaalinen yhteisöllisyys ja tasa-arvoinen ilmapiiri saavat työntekijöiltä kiitosta. Voitto tuoreessa Great Place To Work -kilpailussa oli Notkia IT:lle iloinen yllätys. Yritys onnistui kirimään viime vuoden tulostaan, jolloin se ylsi 7. sijalle. Konkreettisiin kehityskohteisiin kiinnitettiin heti huomiota, mikä näkyy nyt entistä parempana työtyytyväisyytenä. Notkia IT:n toimitusjohtaja Tiina Rättö uskoo, että yrittäjämäisiä ja oma-aloitteisia työntekijöitä miellyttää edelleen itsenäinen työnkuva, joustamisen mahdollisuudet sekä vapaus valita, missä, milloin ja miten töitään tekee. ”Meillä ei ole tarkkoja työaikoja, vaan taukoja voi pitää vaikka keskellä päivää menemällä kuntosalille. Töitä saa tehdä paikkariippumattomasti. Työntekijöiden on myös mahdollista sopia esimerkiksi 80-prosenttisesta työajasta tai rytmittää opiskelut ja työt sujuvasti yhteen.” Notkia IT:llä ei puhuta pelkästä työhyvinvoinnista vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Työntekijöitä arvostetaan alansa asiantuntijoina mutta myös inhimillisinä yksilöinä. Rento, mukava ja kokeilemiseen kannustava yrityskulttuuri on koko henkilöstön ansiota, Rättö painottaa. ”Kollegat ja esihenkilö ovat helposti lähestyttäviä. Pyytäessä saa aina apua. Kehitysehdotukset toteutetaan lähes poikkeuksetta. Ajatellaan työntekijöiden parasta eikä tuijoteta pelkkää tulosta”, yksi yrityksen työntekijöistä toteaa Great Place To Work -kyselyssä. Matala hierarkia ja tasa-arvoisuus luovat avoimuuden ilmapiiriä Great Place To Work -arvioinnin mukaan 100 prosenttia Notkia IT:n työntekijöistä sanoo yrityksen olevan kokonaisuudessaan todella hyvä työpaikka. Tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä vastaava luku on 38 prosenttia. ”Pysäyttävä luku kertoo, miten paljon työntekijämme luottavat firmaan. Myös työntekijöihimme luotetaan täysin. Haluamme olla tämän lukeman arvoinen jatkossakin”, Rättö toteaa. Täysiä pisteitä yritys sai muun muassa tasa-arvoisesta kohtelusta sukupuolesta ja iästä riippumatta. Yritys on kaikkien mielestä turvallinen työpaikka. Tiimi, yhteistyö, yhteisöllisyys ja tuttavallisuus olivat 100 prosentin tasolla etätyökulttuurista huolimatta. Henkilöstö kokee, että yrityksen johtoa on helppo lähestyä ja heille on helppo puhua. Lisäksi johto ymmärtää, että työssä voi tapahtua inhimillisiä virheitä. Rättö korostaa, että yrityksen hierarkia on mahdollisimman matala ja johto on omistajia myöten läsnä firman jokapäiväisessä toiminnassa. ”Viestimme esimerkiksi yrityksen talousasioista avoimesti kaikille. Intrassa on nähtävillä edellisen kuun laskutetut tunnit, liikevaihto ja tulos. Raha-asiat kiinnostavat työntekijöitä. Samalla he ymmärtävät, mihin oma työ liittyy ja miten se vaikuttaa organisaation menestykseen.” Virtuaalinen yhteisöllisyys etätyöorganisaation kulmakivenä Notkia IT on ollut yrityksen perustamisesta lähtien etätyöorganisaatio, jolle joustava työnteko on itsestäänselvyys. Virtuaalisesta yhteisöllisyydestä pidetään aktiivisesti kiinni. Apuna toimii Slack-keskustelualusta, jossa jaetaan kuulumisia, kysellään neuvoa ja tiedotetaan asioista. ”Olemme tehneet työntekijöiden kanssa yhteiset pelisäännöt keskustelukanavaa varten. Alusta toimii ihan samalla tavalla kuin oikea toimisto, jossa tapaisimme kasvokkain. Kaikki lähtee perusasioista, kuten tervehtimisestä ja työkaverin huomioimisesta.” Notkia IT:llä on 20 omaa työntekijää, jotka työskentelevät ympäri Suomen yli kymmenellä eri paikkakunnalla. Varsinainen toimisto sijaitsee Tampereella. Yrityksen omaa tiimiä täydentää kahdeksan hengen alihankkijaverkosto, joka voi osallistua yrityksen sisäiseen toimintaan. ”Järjestämme esimerkiksi etäkahvipalavereja, työntekijöiden ja projektien esittelykierroksia, yhteisiä infotilaisuuksia, koulutuksia ja virkistyspäiviä. Jokainen saa kuitenkin vapauden valita, miten paljon haluaa olla mukana. Ihmisten tarpeet ja toiveet ovat kaiken keskiössä.” Great Place To Work -sertifikaatti on Notkia IT:lle eduksi työnantajamielikuvan kehittämisessä. Rättö tiedostaa, että it-alalla riittää nyt tekijöitä, mutta töitä on tarjolla heikommin kuin viime vuosina. Siksi yrityksen täytyy uudistua, jotta se voi olla jatkossakin houkutteleva työpaikka.”On ihanaa, että olemme saaneet rekrytoitua näin hyvää henkilöstöä. Olen ylpeä Notkia IT:n työntekijöistä, jotka tekevät hienoa työtä virtuaalisen yhteisöllisyyden eteen.” Tietoja julkaisijasta Vuonna 2010 perustettu Notkia IT ponnistaa Pohjammaalta. Tänään työllistämme kolmisenkymmentä it-projektinhallinnan, it-palvelunhallinnan ja Efecte-järjestelmän sekä tietoliikenteen erikoisosaajaa pääosin Tampereen ja Vaasan seuduilla. Pohjanmaalta mukaamme on tarttunut ylpeys osaamisestamme ja kova työn tekemisen moraali. 24-12/13-2-1-2 Notkia IT Great Place To Work. Kuvat: Laura Tammisto / Studio Torkkeli.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 12-13 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Metso tuo markkinoille kompaktin 4[th] sukupolven Outotec Kaldo L -uunin metallien korkeampaan talteenottoon TNLehti Metso esittelee kompaktin 4:nTh Outotec® Kaldo L -uunin tuotanto metallien joustavaan käsittelyyn ja optimaaliseen talteenottoon. Uudistettu raskas uuni soveltuu erinomaisesti erilaisten primaarija sekundääriraaka-aineiden, kuten tiivisteiden, kupariromun, anodiliman ja elektroniikkajätteen, sulattamiseen, pelkistämiseen ja muuntamiseen. Kaldo L -uunissa on tasainen liike ja parannettu prosessinohjaus. Se on myös varustettu kehittyneillä latausja poistokaasujärjestelmillä, jotka mahdollistavat erittäin kompaktin laitoksen asettelun ja suuren toiminnallisen joustavuuden. Teknologia on osa Metson Planet Positive -tarjoomaa. "Olemme innoissamme voidessamme tuoda päivitetyn Kaldo L -uunin markkinoille. Se hyödyttää asiakkaitamme lisäämällä metallien talteenottoa ja pidentämällä laitteiden käyttöikää tehokkaalla materiaalinkäsittelyllä kompaktissa prosessissa", kertoo Jonny Eliasson, johtaja, värimetallien ja sulattojen kierrätys, Metso. Metson Outotec® Kaldo -teknologia on vakiintunut ratkaisu, jolla on useita referenssejä maailmanlaajuisesti. Sitä on käytetty menestyksekkäästi jalometalli-, kuparija lyijynjalostusteollisuudessa vuosikymmenien ajan, ja se edustaa parasta saatavilla olevaa TBRC-tekniikkaa tähän tarkoitukseen. Outotecin® Kaldo L -pilottilaitos on käytettävissä asiakastestien suorittamiseen materiaalien ja prosessien validoimiseksi. Metso on kestävien teknologioiden, kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kivenmurskaus-, mineraalienkäsittelyja metallinjalostusteollisuudessa maailmanlaajuisesti. Parannamme asiakkaidemme energiaja vesitehokkuutta, lisäämme tuottavuutta ja vähennämme ympäristöriskejä tuoteja palveluosaamisellamme. Olemme positiivisen muutoksen kumppani. 24-12/13-3-1-2 Munters ostaa Airprotechin Munters on allekirjoittanut sopimuksen Airprotech srl:n ostamisesta, joka on merkittävä italialainen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) puhdistusjärjestelmien valmistaja. Tämä strateginen siirto vahvistaa Muntersin puhtaan teknologian tuotevalikoimaa ja tukee puhtaampaa tuotantoa Euroopan teollisuudessa. VOC (Volatile Organic Compounds) -puhdistusjärjestelmä on ratkaisu, joka poistaa ilmavirrasta saastuttavat orgaaniset yhdisteet, joita päästävät teollisuuskemikaalit, liuottimet, alkoholit ja öljytuotteet, ja tarjoaa puhtaampaa ilmaa. "Yritysosto on tärkeä osa palapeliä Clean Technologies -liiketoimintamme laajentamisessa ja puhtaamman ilman edistämisessä. Se laajentaa tarjontaamme Euroopassa ja auttaa meitä vastaamaan puhdistuspalvelujen kasvavaan kysyntään", sanoo Henrik Teiwik, AirTechin toimitusjohtaja ja Munters Groupin varatoimitusjohtaja. Munters tukee aktiivisesti maailmanlaajuista siirtymistä vihreään teknologiaan ja puhtaan ilman ratkaisujen kasvavaa kysyntää. Airprotechin hankinnan ansiosta Munters voi tarjota kokonaisia järjestelmiä, parantaa prosessien tuottavuutta ja auttaa asiakkaita pienentämään hiilijalanjälkeään."Airprotechin asiantuntemus päästöjen vähentämisessä vahvistaa merkittävästi Clean Technologies -kokonaisjärjestelmien tarjontaamme. Yhdessä vahvistamme alustaamme ja palvelemme asiakkaitamme paremmin. Airprotech raportoi noin 330 MSEK:n liikevaihdon 31. joulukuuta 2023 päättyneeltä tilikaudelta. Gatti-perheen vuonna 1995 perustamasta Airprotechista tuli osa saksalaista Deurotech-konsernia vuonna 2018, kun 70 % yhtiön osakkeista ostettiin. Airprotechin tuotantolaitos sijaitsee lähellä Milanoa Italiassa, ja sillä on tällä hetkellä 52 työntekijää. Yrityskaupan toteutuminen on ehdollinen Italiassa sovellettaville tavanomaisille toteuttamisehdoille, ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Tietoja Munters Groupista Munters on maailman johtava energiatehokkaiden ilmankäsittelyja ilmastoratkaisujen toimittaja. Innovatiivisten teknologioiden avulla Munters luo täydellisen ilmapiirin eri alojen asiakkaille. Munters on määrittänyt ilmankäsittelyn tulevaisuutta vuodesta 1955. Nykyään noin 5 000 työntekijää valmistaa ja myy tuotteita yli 30 maassa. Munters Group AB:n vuotuinen liikevaihto vuonna 2023 oli yli 14 miljardia Ruotsin kruunua. 24-12/13-3-1-2 Olen innokas toivottamaan Airprotechin tervetulleeksi Munters-perheeseen", sanoo Jin Jing, Muntersin Clean Technologies AirTech -yksikön johtaja.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kuormaajamarkkina sähköistyy – Avant Powerin uusi akkutehdas vastaa kasvavaan kansainväliseen kysyntään TNLehti Työkonemarkkinan sähköistyminen alkaa voimakkaimmin pienkonepuolelta. Suomalainen Avant Tecno Oy vastaa muutokseen ottamalla jälleen merkittävän askeleen kuormaajamaailman uranuurtajana. Uusien kolmannen sukupolven täyssähköisten Avantien akut valmistetaan nyt Avant Powerin akkutehtaalla Ylöjärvellä, ja ainutlaatuisen akkutekniikan kehitykseen on panostettu täysillä. ”Viiden vuoden päästä jopa puolet myymistämme kuormaajista voi olla sähköisiä”, sanoo Avant Tecnon ja Avant Powerin toimitusjohtaja Jani Käkelä. Pienkonemarkkina on ollut kovassa kasvussa viime vuodet, varsinkin kehittyneissä maissa. Työvoiman saatavuusongelmat ja jatkuvasti tiukentuvat työturvallisuusmääräykset luovat lisää kysyntää, johon monikäyttöiset pienkuormaajat vastaavat hyvin. Pienkuormaajilla voidaan tehdä töitä tehokkaasti ympäri vuoden, ja niiden monikäyttöisyyttä lisää laaja valikoima työlaitteita. Toinen pienkoneisiin liittyvä megatrendi on nollapäästöisyys, joka nousee jatkuvasti voimakkaammin esille. Tämä johtuu yleisten kansainvälisten ja kansallisten päästötavoitteiden luomista paineista vähentää hiilen käyttöä. Tämän lisäksi pienkoneilla työskennellään usein osittain tai lähes kokonaan sisätiloissa, ja työ on parasta tehdä päästöttömästi jo terveyssyistä. Neljällä eri vuosikymmenellä sähkökuormaajia kehittänyt Avant Tecno Oy vastaa muutokseen valtavalla kehitysaskeleella. Nyt Avant-konsernin uusin tytäryhtiö Avant Power suunnittelee ja valmistaa Avant-pienkuormaajiin optimoidut akut Avantin tehdasalueella Ylöjärvellä. Avantin kolmannen sukupolven sähkökuormaajat ovat juuri tulleet tuotantoon, ja niiden litiumioniakut ovat pienkuormaajamarkkinoiden parhaat. ”Oma akkutuotantomme antaa meille ainutlaatuisen etumatkan sähkökuormaajamarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa. Nopeimman skenaarion mukaan jopa puolet myymistämme kuormaajista voi olla sähköisiä jo viiden vuoden päästä. Diesel-kuormaajiakin tarvitaan silti edelleen pitkään, koska osa markkina-alueista tulee siirtymään sähkökuormaajiin huomattavasti hitaammalla aikataululla”, sanoo Avant Tecnon ja Avant Powerin toimitusjohtaja Jani Käkelä. Aatu Tikkaja työskentelee Avant Powerin kokoonpanolinjalla, jossa uudet akut kasataan Mika Tuunanen, työskentelee Avant Powerin kokoonpanolinjalla. Bonding-kone, joka juottaa akkukomponentteja toisiinsa.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Maailman ainoa kuormaajavalmistaja, jolla on myös oma akkutehdas Avantilla päätettiin ottaa loikka omaan akkukehitykseen, koska maailmasta ei vielä löytynyt riittävän hyvää akkua, joka sopisi täydellisesti juuri Avanteihin. Kuormaajatalosta löytyi rohkeaan projektiin vaadittavaa osaamista, josta syntyi lopulta tytäryhtiön ydintiimi. ”Nyt akkutuotannolle on rakennettu kovalla työllä vankka perustus. Olemme investoineet paljon tuotekehitykseen, ja meillä on myös kumppaneita, joiden osaaminen on maailman kärkeä. Akkuteknologiamme poikkeukselliset ratkaisut tuovat asiakkaille monia etuja, ja pystymme vastaamaan voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun tulevaisuudessa”, kertoo Avant Powerin operatiivinen johtaja Mikko Piepponen, joka vastaa myös uuden teknologian luomisesta. Avant Powerin nykyiset tilat ovat toimineet tuotantokehityslaboratoriona, jossa akkujen testaus ja valmistustekniikka on saatu hiottua. Sekä uusi akkuteknologia että akkutehtaan tuotantolinja on suunniteltu Avantilla. Niin myös suurin osa tuotantolaitteista, mikä on poikkeuksellista myös maailman mittakaavassa. Koska tuotanto ja tuote on suunniteltu yhtä aikaa, kokonaisuus on mahdollisimman yksinkertainen ja kompromissiton. ”Olemme käyttäneet moderneimpia mahdollisuuksia automatisoinnissa ja kehittäneet tuotantolinjan ratkaisut itse. Aloitimme tuotannon maltillisella tahdilla, ja loppuvuodesta nostamme sen täyteen vauhtiin. Ensi vuonna valmistamme 700—800 akkua. Itse suunniteltu ja toteutettu tuotantolinja mahdollistaa ennen kaikkea ketteryyden ja skaalattavuuden. Samalla koko akkuihin ja kuormaajiin liittyvä osaaminen on saman katon alla”, kertoo Santtu Tyynelä, Avant Powerin suunnittelujohtaja. Tällä hetkellä akkuja valmistetaan yhdellä tuotantolinjalla, mutta toinen tuotantolinja on jo tilattu ja sen asennusta odotetaan. Kuormaajamarkkinoiden paras akku Avant Powerin kehittämä maailmanlaajuisesti uniikki Avant OptiTemp® -akkuteknologia parantaa entisestään sähkökuormaajien työskentelyaikaa, kapasiteettia, hinnoittelua, turvallisuutta, kestävyyttä ja elinikää. Uppojäähdytystekniikan ansiosta akuissa on erinomainen lämmönhallinta, joka on ollut pitkään yksi akkutekniikan suurimmista haasteista erityisesti liikkuvissa koneissa ja laitteissa, jotka altistuvat ulkolämpötilan vaihteluille. Avant OptiTemp® -akkuteknologia tekee sähkökuormaajan toiminnasta tehokkaampaa kuin koskaan aiemmin sekä kovilla pakkasilla että kuumissa työskentelyolosuhteissa. Lisäksi akuissa on monitasoinen suojaus, joka tekee niistä erittäin turvallisia. Sähkökuormaajien käyttöaika on saatu nyt täysin uudelle tasolle. Uuden täyssähköisen Avant e527 -kuormaajan työskentelyaika on optimiolosuhteissa kuusi tuntia, mikä on jopa kaksinkertainen edelliseen Avant e6 -sähkökuormaajamallin työskentelyaikaan verrattuna. Yhdellä latauksella uutta e-kuormaajaa voi ajaa 21 kilometriä, ja toimintamatka on yli 60 % pidempi kuin edellisellä Avant e6:lla. Oman akkutuotannon takia Avantin sähkökuormaaja on nyt hinnaltaan eritäin kilpailukykyinen. ”Kuormaajan akku on koneen suurin yksittäinen hintakomponentti, ja akkukennojen hinta on merkittävin akkujen hintakomponentti. Omalla akkuvalmistuksella ja hankkimalla akkukennot tehokkaasti suoraan kennovalmistajalta saamme kuormaajan hintaa alas merkittävästi. Omalla, akkutekniikkaan keskittyvällä yrityksellä pystymme myös parhaalla tavalla kehittämään akkua tulevaisuuden tarpeisiin”, kertoo toimitusjohtaja Jani Käkelä. Uusi e-sarja saatavilla nyt Avantin uudistuneen e-sarjan täyssähköiset kuormaajat, Avant e513 (akkukapasiteetti 13 kWh) ja Avant e527 (akkukapasiteetti 27 kWh), ovat nyt tuotannossa. Kotimaan toimitusaika on noin 10 viikkoa tilauksesta. Avant Tecno Oy on maailman johtava korkealuokkaisten pienkuormaajien ja niiden työlaitteiden ja lisävarusteiden valmistaja. Yritys aloitti toimintansa vuonna 1991. Monien innovatiivisten ratkaisujen ansiosta Avant on vuosien saatossa muodostunut käsitteeksi pienkuormaajien alalla. Avantin tehdas sijaitsee Ylöjärvellä, Tampereen kupeessa. Avantilla on omat myyntiyhtiöt Saksassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa sekä maahantuojat yli 50 maassa eri puolilla maailmaa. www.avant.fi Avant Power Oy on suomalaisen pienkuormaajavalmistajan Avant Tecno Oy:n tytäryhtiö. Vuonna 2022 toimintansa aloittanut yritys valmistaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia suurtehoisia akkuja, jotka on suunniteltu pienkuormaajiin. Avant Powerin akkutehdas sijaitsee Ylöjärvellä, Tampereen kupeessa. www.avanttecno.com/fi/avant-power Aatu Tikkaja, kasaa valmiita akkukennoja päällekäin, ennen niiden erikoisnesteeseen upottamista.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 TNLehti Venäjästä puhutaan maailmalla joka tunti Venäjästä puhutaan maailmalla joka tunti, mutta katsotaan aisaa hieman toisesta näkökulmasta. Venäjän presidentti Putin on ajallinen kuten me kaikki ihmiset olemme. Kysymys kuuluu minkälaisen Venäjän Putin jättää jälkeensä. Katsotaan ensin hieman historiaa. 1980 loppu aika ja 1990 luvun alkuvuodet olivat Venäjälle todella tuon maan historian mustinta aikaa. Mieleen tulee erään lehden kuva, venäläisestä sotilaasta, joka oli katopaikalla etsimässä ruokaa. Oliko tuo kuva trikkikuva tai oliko näyttelijälle annettu armeijan vaatteen, on asia jota en tiedä, mutta se on vertauskuva tuon ajan tilasta, joka Venäjällä vallitsi. Tätä taustaa vastaan voidaan todeta, että presidentti Putin on kehittänyt omaa maataan todella merkittävästi. Nykyisin Venäläisillä on todella hyvät oltavat, mitä nyt tuo Ukrainan sota elintasoa hieman heikentää. Vaikka presidentti Putin surmattaisiin nyt niin sota Ukrainan kanssa ei välttämättä lopu siitä pitää huolen Venäjällä oleva kommunistinen ääriliike, joka haluaa palauttaa Neuvostoliiton rajat. -Suomi ei kuulunut noihin maihin, mutta Suomella oli silti erityinen asema Neuvostoliiton rinnalla, koska Suomi oli ainoa länsimaa, jolla oli hyvät suhteet Venäjään, siis myös kaupallisesti. On totta, että Venäjällä korkein johto miettii, miten voidaan hajottaa ja hallita maailmaa sota keinojen lisäksi. Oma henkilökohtainen käsitykseni on, että jos halutaan vaikuttaa niihin maihin, jotka olivat osa Neuvostoliittoa, niin eräs harkinnan arvoinen asia on, että Venäjä palauttaa Suomen rajat vuoden 1938 tasolle. Sen vaikutus IVY nykyisten maiden lisäksi on tutkimuksen arvoinen asia, mutta sellaista tutkimusta ei kukan ole tehnyt, koska presidentti Putin ei voi yksin sellaista päätöstä tehdä ja Duuma ei lähde Venäjän rajoja muuttamaan. Selvää kuitenkin on, että se sekoittaisi Naton toimintaa kerta heitolla siis tavalla, jota voidaan vain kuvitella. Paavi kehotti Ukrainaa ja Venäjää rauhaan. Paavi sai moitteet sanomisistaan. Vaikka minä olen vain tavallinen kadun tallaaja kirjoitin aiemmin että sellainen vuoden mittainen välirauha on paikallaan, niin minullekin sanottiin, että "pidä turpasi kiinni mitään välirauhaa ei tule." Kysyin miksi. Sain vastauksen, "että tuon vuoden aikana kumpikin valtio kerää mahtavan asearsenaalin ja vasta sitten alkaa todella kova rytinä", Kaiken lisäksi se on tällä hetkellä edullinen toimintatapa vain Venäjälle. Ilmeisesti he ovat oikeassa, ehkä on parempi surmata pienellä ase määrällä paljon ihmisiä kuin surmata paljon suuremmalla ase määrällä vähemmän ihmisiä. Ei näitä kukaan osaa ennustaa. Venäjällä vietettiin sunnuntaina 24.03.2024 surupäivää koska terroristit olivat iskeneet tuhoisasti, surmaten yli sata henkilöä (lopullista kuolleiden määrää ei vielä tiedetä). Kansainvälisesti on tiedotettu, että Venäjää oli varoitettu usealta eri taholta, mutta varotoimiin ei ilmeisesti oltu ryhdytty. Eikä ihme, sillä Venäjän ja Ukrainan välisen sodan aikana on propagandasta saanut hyvinkin oudot piirteet, tosiasioina voidaan julkaista aivan mitä vain. Esimerkkejä: Osa Venäjän armeijasta on ryhtynyt taistelemaan Venäjää vastaan vallatakseen Moskovan. Syyksi on ilmoitettu ruuan ja ammusten puute ja se, että Ukrainan puolella saa todella hyvää ruokaa. Mitään vahvistusta asiasta ei ole tullut miltään suunnalta, kyse on siis sotapropagandasta. -Suomea on varoitettu Venäjältä tulevasta pakolaisvyörystä, Euroopan Unionin valvoma rajavartiosto alkaa jalkaväkimiinojen asentamisen lumen sulamisen jälkeen raja vyöhykkeelle ja näin saadaan varastoissa olevat lähiaikoina vanhentuvat jalkaväki miinat käyttöön. Virallisesti Suomessa ei enää ole kyseisiä jalkaväki miinoja lainkaan, mutta todellisuus on toista, tuleeko niitä rajalle en tiedä, uskon kuitenkin, että tämäkin tieto on propagandaa. Aika näyttää kuoleeko niihin karhuja ja susia sekä hirvi eläimiä, ihmisten lisäksi. -Ukrainalle on toimitettu 8 kpl ydinkärjellä varustettuja pitkän kantaman ohjuksia. Tätä tietoa ei ole vahvistettu miltään taholta. No tuonkin asian näemme todeksi jos Moskova tuhoutuu ydinaseiden tuhoamana. Henkilökohtaisesti en usko tuohon asiaan. Tässä siis muutama esimerkki tuon edellä mainitun sodan tuomista propagandan äärimuodoista, jotka ovat vain hyvin toden tuntuisia. Sitten kotimaasta. Suomen puolustusvoimissa palvelevien asevelvollisten ruokailusta ( tämä ei ole sota propagandaa). Olin pitkään sitä mieltä, että puolustusvoimien ruokarahat ovat niin pienet, että kaikille ei ruokaa riittävästi riitä ja portille on tilattava iltaisin pitsaa tai muita ruokia, jotta liikunnan tarvitsemat ”joulet” saadaan riittämään ja nälkiintyminen pysähtymään, mutta nyt olen saanut aivan toisen laista tietoa asiasta. Ruokaa on riittävästi mutta koska pitkissä jonossa haetaan sitä ravintoa, niin ruokailusta poistutaan heti kun ensimmäinen ruuan saanut on syönyt, niin viimeinen ehtii hädin tuskin kaatamaan annoksensa jäteastiaan. Se vanha sanonta, että "armeija marssii vatsallaan" on edelleen ajankohtainen. Toinen maailmansota todisti kuinka ajankohtainen tuo lause on aina kaikkien armeijakuntien osalta. Minun ollessa asevelvollisena asevelvollisilla oli ruokarauha ja ruokaa oli riittävästi ja kaiken lisäksi se oli todella hyvää. Mielestäni ei ole sopivaa opettaa asevelvollisille ruokailun nopeuttamista. Nyt kun Suomessa on uusi puolustusvoimien ylipäällikkö, on mielestäni hänen velvollisuutensa puuttua tuohon asiaan, mutta vain siinä tapauksessa, että hän haluaa Suomen asevelvollisten olevan sotataitojen lisäksi myös riittävän ravinnon antaman kunnon omaavia sotilaita. Myös reserviläisten kuntoa tulee tarkkailla säännöllisin vuosittain pidettävien kuntotarkastusten osalta. Mitä se sitten tulee olemaan, on kenraalien arvioitavissa. Mielestäni ylilihaville reserviläisille on annettava aivan omalaista reservin koulutusta, enkä tarkoita tällä hölkkäkuuria tai pakko laihdutusta, vaan heille sopivaa todellista puolustus toimintaa. Uskon, että oikein toteutettuna siitä saadaan heille, mielenkiintoinen kertaus tapahtuma jossa voidaan opettaa myös aivan uusia asioita niin, että kertausharjoituksiin on suorastaan jonoa.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Vastaisku: Teknologiateollisuuden yrityskysely: 40 % arvioi vähentävänsä investointeja Suomeen poliittisten lakkojen vuoksi – Myös irtisanomisiin joudutaan TNLehti Peräti 40 prosenttia Teknologiateollisuuden jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo vähentävänsä investointeja Suomeen poliittisten lakkojen vuoksi. Suurista yrityksistä joka neljäs on jo siirtänyt lakon vuoksi tuotantoaan konsernin ulkomaisiin yksiköihin, ja joka kolmannessa yrityksessä henkilöstöä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan. Laajojen lakkojen jatkuminen tulee vaikeuttamaan satojen teknologiateollisuusyritysten tuotantoa. Teknologiateollisuuden jäsenkysely toteutettiin 13.–18. maaliskuuta ja siihen vastasi 645 yritystä. Useat ammattiliitot aloittivat 11.3. kaksi viikkoa kestävän poliittisen lakon, jonka kohteena toimialalla ovat SSAB, Outokumpu Chrome, Outokumpu Stainless sekä Okmetic Oy. Samaan aikaan vienti on ollut pysähdyksissä lakkojen suljettua käytännössä kaikki Suomen vientisatamat. Viime viikolla SAK:laiset ammattiliitot päättivät jatkaa lakkoja maaliskuun loppuun saakka. Kyselyssä hieman alle kolmannes teollisten yritysten vastaajista kertoo joutuvansa sulkemaan tai rajoittamaan omaa tuotantoaan logistiikkalakkojen vuoksi, vaikka lakkoja ei olisi kohdistettu suoraan heidän edustamiinsa yrityksiin. Tuotantohäiriöistä kertoneista useampi kuin joka viides raportoi tuotantotahdin putoavan lakkojen aiheuttamien ongelmien takia alle puoleen normaalista. Kysely todistaa, että useiden kuukausien aikana järjestettyjen poliittisten lakkojen vaikutukset ovat laajoja ja rajuja. – Lakkojen pitkittyessä yritysten ongelmat kasaantuvat ja kertaantuvat jyrkästi nousevalla kulmakertoimella. Vastausten perusteella voi päätyä arvioon, jonka mukaan tuotanto tulee häiriintymään sadoissa yrityksissä ja häiriöt tulevat koskemaan jopa 20?000:ta työntekijää. Merkittävä joukko ihmisiä tulee jäämään tulevien viikkojen aikana ilman palkkaa, osa pahimmillaan ilman työpaikkaa, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras. Vastaajista noin 40 prosenttia kertoo kokevansa hankaluuksia tuotantopanosten saannissa, viennin selvästi vaikeutuneen sekä kokee, että yritykselle on tullut mainehaittaa epävarmana kumppanina. Peräti 60 prosenttia kertoo asiakkaidensa kärsivän lakoista.?Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä noin joka neljäs kertoo siirtäneensä tuotantoa konsernin ulkomaisiin yksiköihin lakon vuoksi. – Lukema on hätkähdyttävä. Näin heikossa suhdannetilanteessa on ilmeinen riski, että tuotantoa jää pysyvästi ulkomaille. Tuolloin vaikutukset tulevat näkymään viiveellä myös suomalaisessa alihankintasektorissa kysynnän heikkenemisenä, Rautaporras toteaa. Yrityksiltä kysyttiin ”vähentävätkö lakot yrityksenne investointeja lähivuosien aikana”. Vähentävät joko selvästi tai hieman, kertoo jopa 40 prosenttia kaikista vastaajista. Suurista yrityksistä yli puolet kertoo lakkojen vaikuttavan negatiivisesti tuleviin investointeihinsa Suomessa. – Tämä on erittäin huolestuttava uutinen. Näin massiivisilla ja ylimitoitetuilla työtaisteluilla on todistetusti vaikutusta yritysten todellisiin päätöksiin, kun ne arvioivat investoinneilleen sopivaa sijaintipaikkaa.?Isoilla yrityksillä lakkojen negatiiviset vaikutukset ovat kaikkein suurimmat, koska niille kynnys siirtää toimintojensa painopistettä Suomen sijaan muualle on pienempi. Erityisesti ulkomaisella omistajalla on ikävä kyllä usein hyvin vähän ymmärrystä sille, että poliittiset lakot syövät vuoden tulosta dramaattisesti. Sekä yritysten taloudelliset menetykset että Suomen saama kolhu luotettavana ja vakaana investointiympäristönä voivat näkyä lähivuosina erittäin merkittävinä kansantaloudellisina ja yhteiskunnallisina heikennyksinä. Liian moni jää poliittisten lakkojen vuoksi ilman työtä Vajaa kolmannes (31 prosenttia) teollisuusyritysten vastaajista kertoi joutuvansa lomauttamaan henkilöstöään työtaisteluiden aiheuttamien häiriöiden takia ja 14 prosenttia joutuvansa turvautumaan irtisanomisiin. Tulosten perusteella siis joka kolmannessa yrityksessä osa henkilöstöä jää lakkojen takia ilman työtä .? – Näiden lakkojen on väitetty kohdistuvan ihmisten arjen sijaan vain muutamaan yritykseen. Kyselymme osoittaa, että todellisuudessa vaikutukset myös lakkojen ulkopuolelle jääneisiin työntekijöihin tulevat olemaan hurjat jo pelkästään teknologiateollisuudessa. Ihmiset menettävät palkkojaan, liian moni jopa työnsä. Olemme tilanteesta erittäin huolissamme, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle. Työmarkkinajärjestelmän tulee pysyä ajan ja muutosten mukana, jotta se osaltaan edistää kasvua ja takaa menestyvän hyvinvointivaltion edellytyksiä myös tulevaisuudessa. Tarvittavia uudistuksia on jarrutettu liian pitkään ja takamatkamme kilpailijamaihin on samaan aikaan jatkanut kasvuaan. – Nyt kun uudistuksia vihdoin tehdään, ammattiliitot eivät – surullista kyllä – huomaa, että niiden omat toimintatavat uhkaavat valtakunnallisen työehtosopimustoiminnan tulevaisuutta. Työrauha on keskeisimpiä elementtejä työnantajien luottamuksen kannalta ja nyt näyttää siltä, ettei sillä ole ammattiliitoille arvoa. Tämä on heikentänyt yritysten uskoa ay-liikkeen kykyyn ja haluun huolehtia työehtojärjestelmästä siten, että se huomioi sekä yritysten että työntekijöiden etuja. – Valitettavasti nyt näyttää siltä, että osa ammattiliitoista taistelee oman valta-asemansa ja toimintansa muuttumattomuudesta. Nykyajassa sekä työnantajaettä työntekijäjärjestöillä on oltava rohkeutta siirtää päätöksentekoa sinne, missä työpaikkojen tilanne parhaiten tunnetaan: yrityksille sekä niiden työntekijöille, Helle toteaa. Kysely Teknologiateollisuus ry:n jäsenille: Kysely poliittisten lakkojen vaikutuksista toteutettiin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille 13.–18. maaliskuuta. Kyselyyn vastasi 645 yritystä eli useampi kuin joka kolmas jäsenyritys. Yrityksiltä kysyttiin, millaisia vaikutuksia 11.–24.3. toteutetuilla sekä talven 2023–2024 aikana jo koetuilla poliittisilla lakoilla on ollut ja tulee olemaan yritysten toimintaedellytyksiin sekä kykyyn ja haluun työllistää Suomessa. Lisäksi yrityksiltä kysyttiin ”vähentävätkö lakot yrityksenne investointeja lähivuosien aikana”. Kyselyssä oli mahdollisuus antaa myös avoimia kommentteja. Tietoja julkaisijasta Teknologiateollisuus ry on elinkeinoja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikkaja sähköteollisuus, koneja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 65 prosentista tutkimusja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 330 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. 24-12/13-7-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 12-13 / 2024 Vibratec Oy:n erikoistumisalat ovat tärylaitetekniikka sekä teollisuusautomaatio. Pääasiallisia tuotteitamme ovat asiakaslähtöisesti valmistetut erikoissovellutukset . Toimintamme periaate on asiakaspalvelu, luottamuksellisuus, laitteiden toimintavarmuus sekä asiakastyytyväisyys. Monet asiakkaistamme ovat tunnettuja suomalaisyrityksiä. Osa laitteistamme menee vientiin joko välillisesti tai suoraan. AIMO IMMONEN Toimitusjohtaja Puh: 050-5501976 MARKKU IMMONEN Suunnittelija Puh: 050-3564081 Vibratec Oy Niittytie 4 82500 KITEE Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma on tiukasti teollisuuden ajan hermoilla Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty, ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista. Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään 14:ttä kertaa Ouluhallissa Oulussa 22. 23.5.2024 Toni Eskelinen Ouluhalli täyttyy jälleen pohjoisen teollisuudenalan menestyksen tekijöistä ja tulevaisuuden lupauksista. Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään tänä vuonna jo 14:ttä kertaa. Tapahtumaa on järjestämässä Expomarkin lisäksi useita muita yrityksiä, ja yksi näistä on tuttuun tapaan Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. Yhdistys on ollut tapahtumassa mukana alusta asti. Toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä näkee messujen arvon yrityksille, vaikka ajat ovatkin vuosien saatossa muuttuneet. “Ennen suurin syy osallistua messuille oli nähdä alan uutuuksia. Internetin ja sähköistymisen myötä messujen luonne on hieman muuttunut, mutta ne ovat edelleen erinomainen tilaisuus tavata kontakteja, kuten asiakkaita ja toimittajia, ja tehdä kauppaa. Vaikka monia asioita pystyykin hoitamaan verkon yli, on ihmisten välisillä kasvokkaisilla kohtaamisilla edelleen suuri merkitys”, Tennilä toteaa. Messuille osallistuminen voi myös loppujen lopuksi säästää aikaa ja rahaa. Messuilla voi kohdata yhdessä paikassa monia kontakteja sen sijaan, että tapaamisia järjestäisi erikseen eri paikkakunnilla – siksi se on tehokas tapa ylläpitää verkostoja. Pohjoinen Teollisuus -messujen näytteilleasettajien paikat myytiin ripeästi loppuun. Kaikkiaan saman katon alle saapuu kahden päivän ajaksi 350 näytteilleasettajaa. Joukossa on runsaasti tunnettuja yrityksiä, kuten ABB Oy, Konecranes Finland Oy ja Siemens Oy. Näytteleasettajalista löytyy osoitteesta pohjoinenteollisuus.expomark.fi. Lavalla puheenaiheita energiasta kyberturvallisuuteen ja suurhankkeista huoltovarmuuteen Vuonna 2022 Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa lavaohjelma keräsi runsaasti yleisöä, ja samaa odotetaan myös tänä vuonna. Kahden päivän aikana kuullaan ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja mm. energiasta, vihreästä siirtymästä, teollisuuden kyberturvasta, kestävästä kehityksestä, pohjoisen Suomen suurhankkeista, kunnossapidosta, kaivosteollisuudesta ja huoltovarmuudesta. Lavalle nousevat mm. Pekka Suomela (Kaivosteollisuus ry), Heidi Paalatie (Suomen Tuulivoimayhdistys ry), Jyrki Savolainen (Lappeenranta-Lahti University of Technology) ja Mika Männistö (ABB Oy). Teollisuudella on vahva kasvualusta Pohjois-Suomessa, mikä näkyy myös Pohjoinen Teollisuus -messuilla. Tennilä toteaa, että tapahtuma on pysynyt vireänä ja odottaa itsekin tapaavansa siellä paljon tuttuja. “Näillä messuilla on aina mukavan avoin ja välitön tunnelma. Pohjoinen Teollisuus on Pohjois-Suomen oma teollisuustapahtuma, jossa käy paljon avainhenkilöitä pohjoisen teollisuuslaitoksista.” Maksuton rekisteröityminen vuoden 2024 Pohjoinen Teollisuus -tapahtumaan on nyt auki. Rekisteröidy mukaan sähköisesti täältä! Huomion arvoista tapahtumassa on 350 näytteilleasettaajaa. 24-12/13-8-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote AGCO investoi 70 miljoonaa euroa AGCO Powerin Linnavuoren tehtaaseen: Lisää kestävän kehityksen ratkaisuja ja tukee tulevaa kasvua TNLehti Maatalouskoneiden ja täsmäviljelyteknologian johtava kehittäjä, valmistaja ja jakelija, AGCO-konserni, investoi 70 miljoonaa euroa Nokian Linnavuoressa sijaitsevaan tehtaaseensa kiihdyttääkseen puhtaan energian innovaatioita. Mittava investointi mahdollistaa puhtaan energian laboratorion rakentamisen. Laboratoriossa testataan vaihtoehtoisia polttoaineita, jotka vähentävät työkoneiden päästöjä. Investointien avulla rakentuu myös koulutusja vierailukeskus sekä uutta tuotantotilaa niin sylinterinkansien kuin portaattoman voimansiirron osien valmistamiseen (CVT). Uudelleenkunnostettujen moottoreiden (remanufacturing) toimitilat laajenevat maalaamolla ja testaustiloilla. Uusien rakennusten pinta-ala on yhteensä 11 000 neliötä ja ne valmistuvat tämän sekä ensi vuoden aikana. ”Panostamme Linnavuoressa ja koko AGCOssa puhtaan energian tulevaisuuteen. Lisäämällä tuotantoja tutkimuskapasiteettiamme huolehdimme entistä paremmin henkilökunnastamme ja palvelemme maailmaa kestävästi ruokkivia viljelijöitä”, AGCO Powerin toimitusjohtaja Juha Tervala kertoo. AGCO Powerin Linnavuoren tehdas työllistää noin tuhat työntekijää ja investoinnit luovat pohjaa työntekijämäärän kasvulle. Viimeisimmät investoinnit havainnollistavat AGCO Powerin pitkäjänteistä kasvua Suomessa. Marraskuussa 2023 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi pitkäaikaisen kansainvälisen investoijan palkinnon sekä AGCO Powerille että Valtralle. AGCO:n investoinnit AGCO Powerin Linnavuoren tehtaaseen ovat olleet yhteensä yli sata miljoonaa euroa viimeisen viiden vuoden aikana. Uuden teknologian testausta Dieselmoottoreiden lisäksi AGCO laajentaa teknologiatarjontaansa kehittämällä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä moottoreita ja sähköisiä ratkaisuja. Linnavuoren uusi tutkimuslaboratorio on luonnollinen jatke AGCO Powerin tuotekehitysvastuuseen. ”Puhtaan energian laboratorioon tulee useita testisoluja tulevaisuuden vaihtoehtoisilla polttoaineilla käyvien polttomoottoreiden sekä sähköisten ratkaisujen, kuten hybridien, polttokennojen ja suurjänniteakkujen kehittämiseen ja testaamiseen”, Juha Tervala toteaa. Kuvassa esitettynä uudet investoinnit AGCO Powerin Linnavuoren tehdasalueella. AGCO Powerin toimitusjohtaja Juha Tervala.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kiertotaloutta vuodesta 1990 AGCO Power -tuotteet on tehty kestämään, ja vuosienkin raskaan käytön jälkeen niiden arvoa ja käyttöikää voidaan jatkaa moottoreiden uudelleenkunnostuksen avulla. TNLehti Moottorit valmistetaan uuden veroisiksi tarkastamalla, puhdistamalla ja koneistamalla tai korvaamalla kuluvat osat uusilla. Laatu varmistetaan koekäyttämällä jokainen moottori. Investoinnit Linnavuoren reman-toimintaan ovat osa AGCO:n maailmanlaajuisia investointeja uudelleenvalmistustoimintaan. – Olemme uudelleenkunnostaneet käytettyjä moottoreita, eli toteuttaneet kiertotaloutta, jo vuodesta 1990. Korjatulle, testatulle, maalatulle ja uusimpien vaatimusten mukaiselle moottorille myönnetään täysi tehdastakuu. Investoinnit mahdollistavat reman-toiminnon kasvattamisen ja globaalin asiakaskunnan lisäämisen, Tervala kertoo. Kasvua tuotantomäärissä AGCO keskittää voimansiirto-osien valmistusta Linnavuoreen, sillä nyt tehdyt investoinnit mahdollistavat tehtaan kasvun traktorien portaattoman voimansiirron komponenttien valmistajana. Linnavuoren tehtaalla aloitetaan CVT-vaihteistojen komponenttien valmistus AGCOn traktorimerkeille, joita ovat Valtra, Fendt sekä Massey Ferguson. Tulevaisuuden suunnitelmana on valmistaa entistä enemmän korkean tarkkuuden voimansiirtokomponentteja. – Tällä hetkellä tuotamme vuosittain noin miljoona hammaspyörää ja akselia, mutta odotamme tämän määrän tuplaantuvan investointien jälkeen, Juha Tervala iloitsee. Uuteen tuotantotilaan tulee myös uusi korkean automaatioasteen koneistuslinja AGCO Powerin uuden CORE-moottoriperheen sylinterinkansien valmistukseen. AGCO AGCO (NYSE:AGCO) on maailmanlaajuinen johtaja maatalouskoneiden ja täsmäviljelyteknologian suunnittelun, valmistuksen ja jakelun alalla. AGCO tuottaa asiakkailleen arvoa brändivalikoimansa kautta, johon sisältyvät ydinmerkit Fendt®, GSI®, Massey Ferguson®, Precision Planting® ja Valtra®. Älykkäitä Fuse®-viljelyratkaisuja hyödyntävä laiteja palveluvalikoima auttaa viljelijöitä ruokkimaan maailmaa kestävästi. AGCO perustettiin vuonna 1990, ja sen päätoimisto sijaitsee Duluthissa, Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Vuonna 2023 konsernin liikevaihto oli noin 14,4 miljardia dollaria 24-12/13-9-10-12 Moderni moottoreiden kokoonpanohalli on yksi esimerkki AGCOn viimeaikaisista mittavista investoinneista Linnavuoreen. Kuvassa vaihetyöntekijä Hanna Uusitalo kokoamassa moottoria.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 12-13 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Diamondbackin uusi työkaluliivi voi auttaa sinua nopeammin onnettomuustapauksissa Twiceme-tekniikan avulla TNLehti Nykypäivän nopeatempoisessa maailmassa työturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää jokaiselle ammattilaiselle, kokeneista ammattilaisista työmailla päivittäisiin kauppiaisiin. Tunnistaen tämän tarpeen, ruotsalainen turvallisuusratkaisujen mullistamiseen omistautunut yritys Twiceme Technology on ylpeä voidessaan ilmoittaa yhteistyöstään Diamondbackin kanssa uuden Diamondback 701 -liivin esittelemiseksi Twicemen kanssa. Tämä innovatiivinen kumppanuus yhdistää Twicemen Help the Helper -teknologian Diamondbackin tunnettuun asiantuntemukseen ergonomisten ja kestävien kauppavarusteiden valmistuksessa tarjoten uraauurtavan ratkaisun rakennusalan ammattilaisille ja harrastajille, nyt ostettavissa. Kun Diamondback lanseeraa 701 Vestin Twicemen kanssa, se vie rakennusmarkkinat tulevaisuuteen ja tarjoaa vilauksen tulevasta. Diamondback Hi Viz 701 -liivi on suunniteltu huolellisesti tarjoamaan vertaansa vailla olevaa tukea, työkalujen säilytystilaa ja hyvää näkyvyyttä. Tämä liivi on valmistettu sotilasluokan 1000 denierin nailonverkosta, ja siinä on 3M-heijastinnauhat ja kuumasaumatut silmukat Diamondback-lisävarusteiden kiinnittämiseen. Sen täysin modulaarisen rakenteen ansiosta käyttäjät voivat mukauttaa ylävartalon ja vyötärön pussija työkalukiinnikkeitä, mikä takaa optimaalisen mukavuuden ja toimivuuden työssä. Diamondback 701 -liiviin saumattomasti integroitu Twicemen Help The Helpers (HTH) -teknologia tarjoaa kattavan suojan ennen ja jälkeen onnettomuuden. Minkä tahansa älypuhelimen kautta käytettävissä olevan NFC-tekniikan avulla sivulliset voivat käyttää käyttäjän lataamia tärkeitä lääketieteellisiä tietoja, hälyttää hätäyhteyshenkilöitä ja välittää tarkan sijainnin pelastustyöntekijöille nopeasti ja tehokkaasti. Diamondbackin 701-liivi Twicemen esittelyn myötä käyttäjämme ulottuvat kokeneiden ammattilaisten lisäksi myös jokapäiväisiin kauppiaisiin. Tämä yhteistyö on osoitus sitoutumisestamme kaikkien rakennusalan toimijoiden turvallisuuden varmistamiseen. Parannetaan kauppiaiden yleistä hyvinvointia ja annetaan heille mahdollisuus työskennellä luottavaisesti ja turvallisesti missä tahansa ympäristössä. 24-12/13-11-1-2 CERTEGO ostaa tanskalaisen SCANVIEW:n CERTEGO on allekirjoittanut sopimuksen ostaakseen SCANVIEW AS:n (SCANVIEW) koko osakekannan. SCANVIEW on johtava tanskalainen korkealaatuisten kulunvalvonta-, videovalvontaja pysäköintiratkaisujen toimittaja, joka työllistää noin 50 henkilöä. Yrityskauppa edellyttää viranomaisten hyväksyntää. CERTEGO pyrkii johtavaksi eurooppalaiseksi kulunhallintaja valvontaratkaisujen asiantuntijaksi. Tärkeä osa kasvustrategiaa on ostaa yrityksiä, joiden avulla CERTEGO voi tarjota entistä kattavampia turvallisuuspalveluita asiakkailleen. SCANVIEW:lla on vahva tekninen tietämys ja asiantuntemus sähköisistä turvallisuusratkaisuista, joita se on toteuttanut arvostetuille kriittisen infrastruktuurin asiakkailleen, kuten Kastrupin lentokentälle, DSB:lle ja Apcoalle. Heillä on houkutteleva tarjonta, vahva toimialaosaaminen ja pitkäaikaiset suhteet toimittajiinsa. SCANVIEW jatkaa toimintaansa erillisenä tytäryhtiönä omalla tuotemerkillään. "SCANVIEW:n osto tukee strategista tavoitettamme tulla johtavaksi kulunhallintaja valvontaratkaisujen toimittajaksi. Olen innoissani siitä, että voimme nyt tarjota SCANVIEW-ratkaisuja nykyiselle asiakaskunnallemme kaikissa Pohjoismaissa", sanoo CERTEGO Groupin toimitusjohtaja Jonas Granath. "Uskon, että CERTEGO on ainoana aidosti pohjoismaisena sähköisen turvallisuusalan yrityksenä oikea kumppani kehittämään ja kasvattamaan tarjontaamme Pohjoismaissa ja muualla. Hyödymme suuresti CERTEGOn asiantuntemuksesta valvontaratkaisuissa, heidän selkeästä liiketoimintafilosofiastaan, vahvasta maantieteellisestä ulottuvuudestaan ja kyvystään toimittaa SCANVIEW-ratkaisuja kaikenlaisille asiakkaille koosta riippumatta", sanovat SCANVIEW:n perustajat ja johdon jäsenet Torsten Ussing ja Johnny Klausen. CERTEGO pohjoismainen turvallisuusratkaisujen ja -palvelujen asiantuntija CERTEGO on Pohjoismainen turvallisuusratkaisuiden ja -palveluiden asiantuntija. Toteutamme asiakkaan liiketoimintaan integroituvia turvallisuusteknologian kokonaisratkaisuja kattavine palveluineen koko laitteiston elinkaarelle. Suunnittelemme, asennamme, hallinnoimme ja ylläpidämme kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja mm. lukitukseen, kulunvalvontaan, työaikaan, kameravalvontaan sekä hälytinjärjestelmään. CERTEGO toimii yli 70 paikkakunnalla Pohjoismaissa, työllistää yli 1 300 henkilöä ja liikevaihto on yli 250 miljoonaa euroa. 24-12/13-11-1-2 Scanview:n ja CERTEGOn johtoa sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Kuvassa: Scanview:n ja CERTEGOn johtoa Torsten Ussing, Jonas Granath, Johnny Klausen
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 12-13 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Seppo Voutilainen nimitetty Terrafamen toimitusjohtajaksi Terrafame Oy:n hallitus on nimittänyt Terrafame Oy:n toimitusjohtajaksi DI Seppo Voutilaisen (52). Voutilainen on toiminut tammikuusta 2024 lähtien Terrafamen väliaikaisena toimitusjohtajana. Voutilaisella on yli 30 vuoden kokemus kemianteollisuudesta sekä kaivosalalta niin kotimaasta kuin kansainvälisesti. Hän on toiminut Terrafamen johtoryhmän jäsenenä ja tuotantojohtajana vuodesta 2020. Tätä ennen Voutilainen on toiminut kanadalaisen kaivosyhtiön Agnico Eaglen Euroopan toimintojen kehitysjohtajana ja varatoimitusjohtajana vuosina 2012?2020, Agnico Eaglen Kittilän kaivoksen johtajana vuosina 2010?2011 sekä Kemira GrowHow -konsernissa kaivoksen tuotantojohtajana vuosina 2004?2010. ”Terrafamen hallitus on erittäin ilahtunut voidessaan tiedottaa Seppo Voutilaisen nimittämisestä yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Voutilaisen valinnassa painoivat erityisesti hänen monipuolinen kokemuksensa erilaisista johtotehtävistä sekä vahva tuotannollinen ja kansainvälinen tausta. Terrafamella on maailman suurimpiin kuuluva akkukemikaalitehdas, ja strategiamme oleellinen osa on Terrafamen edelläkävijyyden vahvistaminen globaalin akkuteollisuuden kumppanina. Voutilaisella on erittäin vahva tausta Terrafamen viemiseksi tähän seuraavaan kehitysvaiheeseen. Hän on Terrafamen vuosinaan työskennellyt tuloksekkaasti yhtiön kehittymisen ja menestyksen eteen”, toteaa Lauri Ratia, Terrafame Oy:n hallituksen puheenjohtaja. 24 -12/13-12-1-2 VR-Yhtymä Oyj Pääsiäisen päiväjunissa vielä tilaa – matkaketjuilla sujuvasti keväthangille Pääsiäisen päiväjuniin löytyy vielä paikkoja. Suosituimmat päiväjunareitit pääsiäisen aikaan ovat Helsinki–Tampere sekä Helsinki–Turku. Yöjunien hytit ja autopaikat pohjoiseen ovat täyttyneet tänäkin pääsiäisenä hyvin. Kolari nousee tänä vuonna yhtenä suosikkikohteena. ”Pääsiäinen on kevään merkittävin junamatkustamisen sesonki. Ratavaurion aiheuttaneiden kalustohaasteiden jälkeen olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että pääsemme pääsiäiseksi palaamaan normaaleihin vuoroihin ja aikatauluihin. Ostamalla lipun ajoissa varmistat paikkasi haluamallasi junavuorolla ja pääset sujuvasti pääsiäisen viettoon”, kertoo kaukoliikenteen johtaja Piia Tyynilä. Junalipun yhteydessä voi ostaa myös bussilipun hiihtotai luontokohteeseen Kaukoliikenteen yhteysbussien lippuja voi nyt ostaa junalipun oston yhteydessä VR.fi-sivustolta. Asiakkaat voivat hakea suoraan reittiä haluamaltaan lähtöasemalta perille kohteeseen asti, jolloin osa matkasta taittuu junalla ja osa bussilla. Matkahaku näyttää parhaan junayhteyden sekä tarjoaa mahdollisuuden lisätä bussimatkan samalle tilaukselle. Yhteysbussit tuovat ilman omaa autoa matkustavien asiakkaiden saataville entistä laajemman valikoiman matkakohteita. ”Haluamme tarjota entistä parempia ja sujuvampia matkustamisen palveluita asiakkaillemme. Kaukoliikenteen yhteysbussien lisääminen valikoimaan tuo erityisesti Pohjois-Suomen tärkeät matkailualueet, ensimmäisessä vaiheessa hiihtokeskukset ja luontokohteet, helpommin saavutettaviksi”, sanoo Tyynilä. 24-12/13-12-1-2 Metso Oyj:n pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän mukainen omien osakkeiden luovutus Metso Oyj on luovuttanut yhteensä 984 288 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeetta 144 henkilölle avainhenkilöiden ja ylimmän johdon suoriteperusteisen osakepalkkioohjelman (PSP 2021-2023) puitteissa. Näistä osakepalkkioohjelmista tiedotettiin alun perin 1.7.2020 annetulla pörssitiedotteella. 20.3.2024 tapahtuneen luovutuksen jälkeen yhtiön hallussa on 1 659 961 omaa osaketta. Metso on kestävää kehitystä edistävien teknologioiden sekä kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kivenmurskauksessa, mineraalien käsittelyssä ja metallinjalostuksessa kaikkialla maailmassa. Parannamme asiakkaidemme energianja vedenkäytön tehokkuutta, lisäämme toiminnan tuottavuutta ja vähennämme ympäristöriskejä tuoteja prosessiosaamisemme avulla. Yhdessä luomme positiivista muutosta. 24-12/13-12-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 12-13 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Nyt on oikea aika vauhdittaa korjausrakentamista – hallitukselta toivotaan kotitalousvähennyksen nostamista Ruotsin malliin Erikoiskaupan liitto ETU ry ja Rautaja sisustuskauppayhdistys RASI ry esittävät kotitalousvähennyksen korottamista rakennusalan heikon suhdannetilanteen helpottamiseksi. Yhdistysten mielestä kotitalousvähennystä tulisi nostaa määräaikaisesti 5 000 euroon vuodessa. Päätös tulisi tehdä pikaisesti rakennusalan työllisyyden ylläpitämiseksi. Hallitus päätti lisätalousarviossaan vauhdittaa rakentamista korottamalla korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta. Toimella pyritään helpottamaan rakennusalan työllisyysja suhdannetilannetta. Erikoiskaupan liitto ja RASI pitävät hallituksen päätöstä perusteltuna ja tarpeellisena. Uudisrakentamisen vauhdittamisen lisäksi yhdistykset peräänkuuluttavat hallitukselta toimia myös remonttirakentamisen lisäämiseksi. Ruotsissa päätettiin viime syksynä nostaa remonttien verovähennystä väliaikaisesti 75 000 kruunuun (n. 6 600 euroa) vuodessa aikaisemmasta 50 000 kruunusta. Muutos astuu voimaan heinäkuussa ja koskee kuluvaa vuotta. Suomessa kotitalousvähennys oman asunnon perusparannusja kunnostustyöstä on tällä hetkellä enimmillään 2 250 euroa vuodessa. Kotitalousvähennyksen nostamisella olisi yhdistysten mukaan selvä elvyttävä vaikutus rakennusalalla ja samalla se vähentäisi tehokkaasti harmaata talotta. Aikaisempina vuosina remonttirakentaminen on tasannut uudisrakentamisen notkahduksia. Nyt uudisrakentamisen lisäksi kotitalouksien remonttihankkeet ovat olleet jäissä kuluttajien luottamuksen laahatessa alhaisella tasolla. Kotitalousvähennyksen korottaminen olisi nopeasti vaikuttava toimi. Remonteille on olemassa oleva tarve ja ne voidaan käynnistää nopeasti. Uudisrakentamisen tukemisen vaikutukset näkyvät huomattavasti suuremmalla viiveellä. Asuntojen kysyntä on lisäksi alhaisella tasolla tällä hetkellä, mikä entisestään hidastaa uudishankkeiden käynnistystä. Rakentamisen kriisi näkyy selvästi rautakaupassa. Suomessa toimivien rautakauppojen myynnistä noin puolet syntyy ammattimyynnistä. Rautakaupan myynti laski viime vuonna 17 prosenttia ja suunta on pysynyt samana kuluvan vuoden alkupuoliskolla. 24-12/13-13-1-2 SKAL: Kuljetukset turvattava Käynnissä oleva poliittinen lakko ei saa vaarantaa elintärkeitä kuljetuksia, muistuttaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Elintarvikkeet ja terveydenhuollon kannalta välttämättömät tavarat on saatava perille myös poikkeusaikoina. Kumipyöräliikenne on riippuvainen keskeytymättömästä polttoainejakelusta. Huoltovarmuus on meidän kaikkien yhteinen asia ja siitä on huolehdittava, sanoo vt. puheenjohtaja Jari Välikangas. Yhteiskunnan kannalta kriittisiksi on määritelty muun muassa elintarvike-, lääkeja potilasnäytekuljetukset. Koronapandemian aikana maanteiden tavaraliikenne nähtiin kriittisenä alana ja polttoaine sekä raaka-ainekuljetukset sisältyivät listaan kuljetuksista, joka haluttiin turvata. SKAL luottaa Huoltovarmuuskeskuksen tilannearvioon ja yhtyy sen esitykseen, että polttoainejakelu tulisi vapauttaa lakon piiristä. Satamien, ahtaajien ja teollisuuden poliittiset lakot vaikuttavat myös kuljetusalaan, vaikka kuljetusyritykset eivät ole lakon kohteena. – Jokainen lakko on ikävä asia. Niin myös tämä poliittinen lakko, mutta tavaraliikenne on pidettävä mahdollisimman hyvin käynnissä, SKALin vt. puheenjohtaja Jari Välikangas sanoo. SKAL hakee kentältä tietoja Lakon vaikutukset koskettavat kuljetusyrityksiä hyvin eri tavoin. SKALin toimihenkilöt ja luottamushenkilöjohto tapasivat 20.3. järjestetyssä SKAL Liikenteessä -päivässä yhteensä yli 300 kuljetusyrittäjää. Käydyissä keskusteluissa lakon vaikutukset nousivat esille, mutta vaihtelut eri suoritealojen välillä ovat suuria. Joillakin suoritealoilla tavaraa liikkuu jopa enemmän, toisilla taas liikenne pysähtyy. Lakon jatkuessa haasteet lisääntyvät muun muassa tehtaiden kiinnimenon vuoksi. On selvää, että esimerkiksi satamien konttiliikenteen harjoittajilla ja toimintansa seisauttaneita tuotantolaitoksia palvelevilla kuljetusyrityksillä on nyt haasteita. –Emme spekuloi vaikutuksilla vaan nojaudumme tosiasioihin. Nyt lakon jatkuessa selvitämme tilanteen vaikutuksia jäsenkyselyllä viikonvaihteessa, toimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo. Huoltovarmuuskeskus on esittänyt, että polttoainejakelu rajataan lakon ulkopuolelle. SKALin mukaan tämä on välttämätöntä. – Jos polttoaineen saatavuus heikkenee, tulisi tavaraliikenne nostaa prioriteettilistan kärkeen ja varmistaa kuljetusten jatkuvuus, Jari Välikangas sanoo. Polttonesteet eivät sinänsä lopu, Suomessa on varastoja. Valtioneuvosto päättää mahdollisesta huoltovarmuusvarastojen käyttöönotosta. 24-12/13-13-1-2 Cary Group julkaisee uudet konsernin verkkosivut Cary Group, Euroopan markkinajohtaja ajoneuvojen lasien korjauksessa ja vaihdossa, on innoissaan voidessaan ilmoittaa uudistetun verkkosivustonsa virallisesta julkaisusta, www.carygroup.com. Uudella verkkosivustolla on moderni muotoilu, intuitiivinen navigointi ja runsaasti tietoa yrityksestä, sen historiasta, palveluista ja Euroopan laajentumismatkasta."Olemme innoissamme päästessämme esittelemään uudistetut verkkosivumme. Uusi verkkosivusto esittelee vahvemman ja yhtenäisemmän kodin tarjonnallemme ja palveluillemme, laajennetun ja parannetun Peoples-osion sekä uuden osion yrittäjille, jotka haluavat olla osa Cary Group -perhettä", sanoo Helene Gustafsson, Cary Groupin viestintäjohtaja. Vierailijoita pyydetään tutustumaan verkkosivustoon ja tilaamaan lehdistötiedotteita pysyäkseen ajan tasalla ajoneuvolasin uusimmista alan trendeistä sekä muista yritysuutisista.Projekti toteutettiin yhteistyössä Essen Internationalin kanssa Tietoja Cary Groupista Cary Group on erikoistunut kestäviin ratkaisuihin ajoneuvojen lasien korjauksessa ja vaihdossa, ja sillä on täydentävä tarjonta ajoneuvojen vaurioiden korjaamiseen. Hyvällä saavutettavuudella, laadukkailla tuotteilla ja älykkäillä ratkaisuilla autamme asiakkaitamme tekemään yksinkertaistettuja ja kestäviä valintoja. Kutsumme sitä älykkäämmiksi ratkaisuiksi kestävään autonhoitoon. 24-12/13-13-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 12-13 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) Malminetsinnän ja kaivostoiminnan investoinnit kasvoivat 2023 Malminetsintä lisääntyi Suomessa viime vuonna. Kasvua vauhdittivat vihreän siirtymän tarvitsemat metallit ja kullan etsintä. Myös kaivosteollisuuden investoinnit kasvoivat edellisvuodesta. Tukes on julkaissut tänään 22.3. kaivosviranomaisen tilastokatsauksen 2023. Malminetsintä kasvoi voimakkaasti Malminetsinnästä raportoi viime vuonna Tukesille 59 yhtiötä, jotka investoivat malminetsintään yhteensä 94 miljoonaa euroa. Investointien määrä oli 17 % suurempi kuin vuonna 2022. 10 suurinta yhtiötä vastasi noin 85 % malminetsinnän kustannuksista. Malminetsintäkairauksia tehtiin yhteensä 284 kilometriä (lisäystä 3,6 %). Tutkimustoimintaan oikeuttavien malminetsintälupa-alueiden pinta-ala oli yhteensä 2534 km2. Malmia etsitään enimmäkseen Lapin alueella, johon keskittyy 78 % Suomessa tehtävästä malminetsinnästä. Malminetsinnän investoinnit kohdistuvat pääosin perusmetallien eli nikkelin ja kuparin sekä kullan etsintään. Maanomistajille maksettiin malminetsintäkorvauksia noin 6,6 miljoonaa euroa, 12 % aiempaa enemmän. Yhtiöt investoivat malminetsinnän ympäristöselvityksiin ja luontovaikutusten arviointiin 0,8 miljoonaa euroa. Kaivostoiminnan investoinnit Lisääntyivät. Louhinnasta raportoi 21 yhtiötä 39 kaivokselta. Yhtiöt investoivat kaivostoimintaan 380 miljoonaa euroa, mikä on 26 % enemmän kuin 2022. Merkittävimmät investoinnit tehtiin Kevitsan, Terrafamen, Kittilän ja Siilinjärven kaivoksilla. Useita vuosia kestäneet Kemin ja Kittilän kaivosten nostokuiluinvestoinnit valmistuivat. Malmija hyötykivilouhintaa tehtiin 46,8 miljoonaa tonnia, 6 % vähemmän kuin 2022. Kaivosten kokonaislouhinta kuitenkin lisääntyi edellisvuodesta 7 % ja oli 128,1 miljoonaa tonnia. Kolme suurinta yhtiötä Terrafame (49,7 Mt) Kevitsa (36,4 Mt) ja Siilinjärvi (26,2 Mt) vastasivat 88 % kaikkien Suomen kaivosten kokonaislouhinnasta. Tukes on toimivaltainen kaivosviranomainen Suomessa. Vireillä olevien hakemusten kuulutusasiakirjat ja päätökset löytyvät Tukesin verkkosivuilta. Hakemustilanne ja voimassa olevat lupa-alueet tietoineen löytyvät karttapalvelusta. 24-12/13-12-13-1-2 Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Paraati Savonlinnassa Salpausselän ilmatorjuntapatteriston perinnepäivää vietetään Savonlinnassa 4.4.2024. Patteriston 96. perinnepäivän tilaisuudet näkyvät ja kuuluvat Kirkkopuiston alueella. Lisäksi ohimarssi nähdään Olavinkadulla. Salpausselän ilmatorjuntapatteristo on yksi Karjalan prikaatin joukkoyksiköistä. Se kouluttaa ilmatorjuntajoukkoja pääosin maavoimien sodanajan joukkoihin. Kalustoesittelyssä on esillä patteriston pääkalustoa: Päivän ohjelma Savonlinnassa Klo 9.00–10.40 Kalustoesittely avoin yleisölle Kirkkopuiston kentällä Klo 10.40–10.50 Paraatijoukot (patteriston henkilökunta ja patteristossa varusmiespalvelusta suorittavat) ryhmittyvät kentälle. Yleisöä pyydetään siirtymään kentän laidoille seuraamaan paraatia. Klo 11.00 – 11.45 Paraatikatselmus Kirkkopuiston kentällä. Katselmuksen suorittaa Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja everstiluutnantti Iisko Lehto ja paraatijoukkoja komentaa patteristoupseeri kapteeni Mikko Virtanen. Klo 11.45 – 12.30 Ohimarssi (Sääminginkatu – Kirkkokatu – Olavinkatu – Kalmarinkatu – Satamapuistonkatu) – Ohimarssin vastaanottaa Olavinkadulla (Pitkänsillan kohdalla) Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja everstiluutnantti Iisko Lehto. Vaikutuksia liikenteeseen Ohimarssi aiheuttaa liikenteessä katkoksia klo 11.30-12.30 välisenä aikana . Savonlinna Parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä. Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava ja vireä kulttuuri-, teollisuus-, koulutusja matkailukaupunkikeskus. Tunnelmallinen ja kaunis saaristokaupunki tarjoaa viehättävät puitteet sekä asumiselle että matkailulle. Yli puoli miljoonaa matkailijaa vuosittain sekä vahva ja kasvava metsäteollisuus ja teknologia-ala ovat vireän Savonlinnan tunnusmerkkejä. Kansainvälisesti Savonlinna tunnetaan keskiaikaisesta Olavinlinnasta ja oopperajuhlista sekä ainutlaatuisesta Saimaan järviluonnosta saimaannorppineen. Matkaa maanteitse tai rautateitse Helsingistä on runsaat 300 km ja lentäen Savonlinnaan pääsee alle tunnissa. 24-12/13-14-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 12-13 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Tiedote: Metsäteollisuuden Pulp & Beyond 2024 on tehokas kohtaamispaikka Uudistunut Pulp & Beyond 2024 -tapahtuma jatkaa PulPaperin tarinaa ja vastaa ajan haasteisiin tarjoten entistä tehokkaamman kohtaamispaikan. Pulp & Beyond kokoaa yhteen uusimmat metsäpohjaisen biotalouden innovaatiot, tuotteet, palvelut ja teknologiat sekä alan avainhenkilöt. Uusi tapahtumakonsepti keskittyy helppouteen, ajansäästöön, vastuullisuuteen ja vaikuttavuuteen. Kävijöille veloitukseton metsäteollisuuden Pulp & Beyond 2024 -näyttely ohjelmineen järjestetään 10. – 11.4.2024 Helsingin Messukeskuksessa. Pulp & Beyond 2024 Conference järjestetään 9.4.2024. Tapahtuman pääyhteistyökumppaneita ovat ABB, Andritz, Banmark, Endress+Hauser, Honeywell, Kemira, Mamec, Metsä, Nalco Finland, Nouryon, Raumaster Group, Runtech Systems, Solenis, Sulzer, UPM-Kymmene ja Valmet Technologies. Pulp & Beyond 2024 -näyttelyyn on ilmoittautunut lähes 200 yritystä, joista yli puolet tulee ulkomailta. Uusi puu -osastolla esitellään tänäkin vuonna start-up-yritysten innovaatioita. ”Uusi konsepti on otettu erittäin hyvin vastaan erityisesti ulkomailta tulleiden yritysten osalta. Helppoutta ja vastuullisuutta arvostetaan paljon. Tapaamisia on helppo sopia ja kaikki tämä tuo selkeää ajansäästöä”, kertoo tapahtumasta vastaava Anssi Rajala Helsingin Messukeskuksesta. ”Kansainvälisiä yrityksiä tulee tapahtumaan kaikkialta maailmasta, 19 eri maasta mm. Intiasta, Iso-Britanniasta, Itävallasta, Kiinasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, ja Yhdysvalloista. Tapahtuma on vahvasti kansainvälinen ja siellä on mahdollista verkostoitua kansainvälisten toimijoiden kanssa.” Huippupuhujia ja -keskusteluja Näyttelyn lisäksi tapahtuma tarjoaa ohjelmaa kahdella lavalla. Päälavalla on huippupuhujia ja -paneelikeskusteluja. Pulp & Beyond 2024 nostaa esille ilmastonmuutosta, vihreää siirtymää sekä metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiä. Tapahtumassa kuullaan lisäksi puheenvuoroja maailmantaloudesta ja -politiikasta sekä innovaatioiden merkityksestä. Speaker’s Cornerissa kuullaan tapahtumakumppaneiden esityksiä. Kaikki ohjelmat ovat englanniksi. 24-12-13-15-1-2 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Avoimen AMK:n suosio huipussa, Xamk jälleen kerran Suomen merkittävin avoimen toimija Avoimen ammattikorkeakoulun suosio on Suomessa ennätyslukemissa ja opiskelijamäärät kasvoivat valtakunnallisesti 35 %. Xamkin avoimen AMK:n eli Xamk Pulsen opintoihin osallistui tästä joukosta 34 000 opiskelijaa, mikä on peräti 28 % koko Suomen avoimen AMK:n opiskelijamäärästä. Opintopisteiden määrässä Xamk on Suomen suurin. Xamk Pulsen opintoja suoritettiin viime vuonna noin 130 400 opintopistettä, koko maan avoimen AMK:n opintopistemäärän ollessa noin 594 300. Xamkin jatkuvan oppimisen johtaja PiaMariana Toukkari on erittäin tyytyväinen viime vuoden tuloksiin. Opintopistemäärässä Xamk ohittaa jälleen selvästi kaikki Suomen korkeakoulut, eli ammattikorkeakoulujen lisäksi myös kaikki yliopistot. Myös opiskelijamäärältään Xamk on toisena Helsingin yliopiston jälkeen. Syitä Xamkin suosioon ovat mm. laaja ja laadukas tarjonta sekä mahdollisuus suorittaa opintoja verkossa, eli mistä päin Suomea tahansa. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot on tarkoitettu kaikille, iästä tai pohjakoulutuksista riippumatta. Suurin osa Xamk Pulsen opiskelijoista hakee täydentävää tai uudistavaa osaamista omalle työuralle. Tyypillisin opiskelija on työssäkäyvä, 31 45-vuotias nainen, jolla AMKtai ammatillinen tutkinto. Vaikka avoin AMK kiinnostaa tällä hetkellä, tulevat ja suunnitteilla olevat muutokset huolestuttavat. Avoimen ammattikorkeakoulun rahoitusta leikataan valtakunnallisesti, mikä lisää painetta opiskelijakohtaisten hintojen nostoon. Samalla aikuiskoulutustuki poistuu. Pahimmillaan nämä muutokset kasvattavat aikuisopiskelijoiden välistä eriarvoisuutta, jolloin kaikilla ei ole yhtäläistä mahdollisuutta kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista jatkuvan oppimisen keinoin, Toukkari pohtii. 24-12/13-15-1-2 Coubonga Oy Niko Saarinen mukana mystisessä miljoonabisneksessä Saarinen esittelee startup-yrityksen kehittämää mobiilisovellusta, jossa myös hän on omistajana. Suomen suosituin radiotähti kuvailee sijoittaneensa Coubonga Oy; n toimintaan.Kyseessä on kotimainen startup-yritys, Coubonga. Coubonga on puhelinsovellus, jossa käyttäjät ”swaippailevat” ja keräävät eri yritysten – niin ravintoloiden, baarien, vaatekuin verkkokauppojenkin kuponkeja.”Rakastuin tähän ideaan heti ja toivon todella, että tämä on seuraava menestys tarina Coubonga-sovellus on julkaistu 27.2.2024 ja tämän jälkeen se on kerännyt jo yli 20,000 käyttäjää sekä ollut useana päivänä App Storen ladatuin sovellus Suomessa. ”Lopulta laitoin viisinumeroisen summan sisään ja tämähän on mennyt nyt jo paremmin kuin yksikään Fortnite-pelini koskaan”, radiotähti heittää pilke silmäkulmassa. Kyseisessä startupissa on osakkaina muitakin suomalaisia mainonnan supertähtiä Saarisen lisäksi. 24-12/13-1-2
• Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 12-13 / 2024 Kansi / kuvia lehden sisällöstä 1 Yhteisöllinen etätyöfirma Notkia IT kipusi Great Place To Work -kilpailun ykköseksi 2 Metso tuo markkinoille kompaktin 4[th] sukupolven Outotec Kaldo L -uunin metallien korkeampaan talteenottoon 3 Munters ostaa Airprotechin 3 Kuormaajamarkkina sähköistyy – Avant Powerin uusi akkutehdas vastaa kasvavaan kansainväliseen kysyntään 4-5 Päätoimittajan tekstiä 6 Vibratec 8 AGCO investoi 70 miljoonaa euroa AGCO Powerin Linnavuorentehtaaseen: Lisää kestävän kehityksen ratkaisuja ja tukee tulevaa kasvua 9-10 Diamondbackin uusi työkaluliivi voi auttaa sinua nopeammin onnettomuustapauksissa 11 CERTEGO ostaa tanskalaisen SCANVIEW:n 11 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 12-15 Sisältö numero 10 / 2024 16 Teollisuuden Näytelehden mediakortti 2024 17 Norwegian Hydrogen laajentaa Suomen toimintojaan ja suunnittelee vedyn tuotantolaitoksen rakentamista Tornioon 18 NIB:n pääjohtajat hyväksyvät vuosittaiset tulokset ja osingot, kehottavat vahvistamaan häiriönsietokykyä 19 Haastavassa markkinatilanteessa Tesin rooli vastasyklisenä toimijana korostui 20 Puuntyöstön asiantuntija Plektra Trading 22 Työmarkkinatilanne ei ratkea ilman kompromisseja 23 Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan 23 Takakansi 24 S euraavat Teollisuuden Näytelehdet ilmesyvät: Numero 14 aineistopäivä on 04.04.2024 ilmestyminen 09.04.2024 Numero 15 aineistopäivä on 11.04.2024 ilmestyminen 16.04.2024 Numero 16 aineistopäivä on 18.04.2024 ilmestyminen 23.04.2024 Numero 17 aineistopäivä on 25.04.2024 ilmestyminen 30.04.2024 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 12-13 / 2024
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 12-13 / 2024 eollisuuden Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2024 – 31.12.2024 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070, 041 444 6598 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur 1/4 sivu / 650 eur 1/2 sivu / 1300 eur 3/4 sivu / 1950 eur 1/1 sivu / 2600 eur 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero( ALV 24%) Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Pankki: Someron Säästöpankki FI43 4327 2120 0026 41 BIC: HELSFIHH Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: www.tn-lehti.fi Näköislehdet löytyvät myös Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku tarjoaa Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070, 041 444 6598 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2024: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 04.01.2024 / 09.01.2024 Numero 2 11.01.2024 / 16.01.2024 Numero 3 18.01.2024 / 23.01.2024 Numero 4 25.01.2024 / 30.01.2024 Helmikuu Numero 5 01.02.2024 / 06.02.2024 Numero 6 08.02.2024 / 13.02.2024 Numero 7 15.02.2024 / 20.02.2024 Numero 8 22.02.2024 / 27.02.2024 Maaliskuu Numero 9 01.03.2024 / 05.03.2024 Numero 10 07.03.2024 / 12.03.2024 Numero 11 14.03.2024 / 19.03.2024 Numero 12-13 21.03.2024 / 26.03.2024 Huhtikuu Numero 14 04.04.2024 / 09.04.2024 Numero 15 11.04..2024 / 16.04.2024 Numero 16 18..04.2024 / 23.04.2024 Numero 17 25.04.2024 / 30.04.2024 Toukokuu Numero 18-19 03.05.2024 / 07.05.2024 Numero 20 16.05.2024 / 23.05.2024 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2024 / 11.06.2024 Kesäloma. Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2024 / 06.08.2024 Numero 24-25 08.08.2024 / 13.08.2024 Numero 26 15.08.2024 / 20.08.2024 Numero 27 22.08.2024 / 27.08.2024 Syyskuu Numero 28 05.09.2024 / 10.09.2024 Numero 29 12.09.2024 / 17.09.2024 Numero 30-31 19.09.2024 / 24.09.2024 Numero 32 26.09.2024 / 20.09.2024 Lokakuu Numero 33 03.10.2024 / 08.10.2024 Numero 34-35 10.10.2024 / 15.10.2024 Numero 36 17.10.2024 / 22.10.2024 Numero 37-38 25.10.2024 / 29.10.2024 Marraskuu Numero 39 07.11.2024 / 12.11.2024 Numero 41 14.11.2024 / 19.11.2024 Numero 42 21.11.2024 / 26.11.2024 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2024 / 10.12.2024
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Business Tornio Oy Norwegian Hydrogen laajentaa Suomen toimintojaan ja suunnittelee vedyn tuotantolaitoksen rakentamista Tornioon TNLehti Norwegian Hydrogen AS tiedottaa perustavansa sivukonttorin Suomeen ja aloittavansa merkittävän kehitysprojektin, jonka tavoitteena on vedyn tuotantolaitoksen rakentaminen Tornioon. Strateginen laajentuminen Suomeen mahdollistaa uuden energiavaihtoehdon pohjoiselle teollisuudelle ja tarjoaa mahdollisuuksia paikallisille toimijoille. Tornio on valittu yhdeksi Norwegian Hydrogenin tulevaisuuden tuotantolaitoksen sijoittumispaikaksi ja yhtiö on tehnyt 20 hehtaarin suunnitteluvarauksen Arctio North -teollisuusalueelta. Päätökseen on vaikuttanut alueen erittäin hyvä sijainti ja infrastruktuurin tarjoama tuki tehokkaan vedyn tuotannon ja jakelun suhteen. Vuonna 2023 Norwegian Hydrogen perusti tytäryhtiön, Vireonin, johtavaksi vetytankkauspalvelujen tarjoajaksi raskaalle liikenteelle Pohjoismaissa. Vireon on aktiivisesti ollut kehittämässä ja rakentamassa vetytankkausinfrastruktuuria Pohjoismaihin. Vaikka Vireonin suunnitelmat Suomessa ovat olleet tiedossa jo jonkin aikaa, Norwegian Hydrogenin toimet liittyen vihreän vedyn ja vihreiden vetyjohdannaisten tuotantoon eivät ole olleet tiedossa ennen tätä. "Sivukonttorin avaaminen Suomeen on erittäin tärkeää Norwegian Hydrogenille, merkiten sitoutumistamme kestävän yhteiskunnan ja taloudellisen elinvoiman kehittämiseen koko Pohjoismaissa", sanoo Simen Skaare Eriksen, Norwegian Hydrogenin kaupallinen johtaja. Suunnitelma on otettu lämpimästi vastaan paikallisten viranomaisten ja päättäjien toimesta. Tornion kaupunki ja Business Tornio ovat olleet avainasemassa tämän suunnitelman edistämisessä. "Norwegian Hydrogenin suunnitelma tiivistää erittäin hyvin pitkäaikaisen työn, jota on tehty Arctio Northin kehittämisessä, ja korostaa alueen potentiaalia vetytaloudelle. Olemme erittäin iloisia siitä, että Tornio on valittu keskeiseksi osaksi Norwegian Hydrogenin suunnitelmaa kohti kestävää tulevaisuutta", sanoo Hannaleena Posti, Business Tornion vs. toimitusjohtaja. Norwegian Hydrogen kiittää lämpimästi Tornion kaupunkia luottamuksesta ja Business Torniota hyvästä ja aktiivisesta yhteistyöstä, joka on edesauttanut laajentumisen toteutumista. Yhtiö vahvistaa sitoutumisensa kehittää vetytaloutta ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja kohti kestävämpää tulevaisuutta pohjoisessa. Petri Luoma, Norwegian Hydrogen Finland Oy:n projektijohtaja, jakoi innostuksensa Torniota kohtaan tämän kunnianhimoisen projektin ihanteellisena sijaintipaikkana. "Tornio nousi luonnolliseksi valinnaksi, sopien täydellisesti tavoitteidemme kanssa. Kaupungin teollinen ilmapiiri yhdistettynä sen kuljetusja energiainfrastruktuuriin tarjoaa optimaalisen ympäristön vedyntuotannolle." Norwegian Hydrogen on norjalainen yritys, joka keskittyy vihreän vedyn tuotantoon ja infrastruktuurin kehittämiseen. Yrityksen tavoitteena on edistää vihreää siirtymää tarjoamalla kestäviä energiaratkaisuja, erityisesti raskaan liikenteen, teollisuuden ja merenkulun aloille. Business Tornio on Tornion kaupungin ja paikallisten pk-yritysten omistama kehitysyhtiö. Me ohjaamme ja opastamme paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä yritystoiminnan käynnistämisessä, autamme toimivia yrityksiä kasvupolulla ja kansainvälistymisessä. 24-12/13-18-1-2 Havainnekuva Arctio North -teollisuusalueesta. Kuva Business Tornio
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote NIB:n pääjohtajat hyväksyvät vuosittaiset tulokset ja osingot, kehottavat vahvistamaan häiriönsietokykyä TNLehti Vuonna 2023 NIB:n maksatusaste pysyi vahvana ja lainoja maksettiin 3,4 miljardia euroa. EIP:n pitkäaikaisen rahoituksen jatkuva kysyntä antoi NIB:lle mahdollisuuden priorisoida vaikutuksiltaan merkittäviä hankkeita, ja suuri osa lainoista suunnattiin tutkimukseen ja kehitykseen, uusiutuvan energian tuotantoon tai sähköverkkoihin. NIBin nettotulos kasvoi 80 prosenttia vuoden 2022 139,3 miljoonasta eurosta 250,7 miljoonaan euroon vuonna 2023. Vahvan tuloksen ansiosta pankki voi jakaa osinkoina 63 miljoonaa euroa Pohjoismaihin ja Baltiaan. "Osingonmaksu on osoitus NIBin taloudellisesta vahvuudesta turbulentista taloustilanteesta huolimatta. Se korostaa myös pankin kykyä tuottaa lisäarvoa paitsi vivuttamalla investointeja alueella myös tuomalla pääomaa takaisin valtion talousarvioihin", sanoo NIB:n valtuuston puheenjohtaja ja Viron valtiovarainministeri Mart Võrklaev. Tallinnassa järjestettävä tapaaminen on ensimmäinen henkilökohtainen tapaaminen sitten vuoden 2013 Vilnan. Nykyisissä olosuhteissa kansallisten keskuspankkien pääjohtajat käyttivät tilaisuutta hyväkseen keskustellakseen siitä, miten pankki voi parhaiten auttaa heitä. Kriittisimmiksi painopistealueiksi määriteltiin kolme teemaa – ilmasto ja luonto, tuottavuus ja innovointi, turvallisuus ja selviytymiskyky. Kuvernöörit julkaisivat lausunnon, jossa he ilmaisivat tukensa näille painopisteille NIBin toiminnan ohjaamisessa. "NIB on toiminut tehokkaana rahoitusvälineenä ja mukauttanut toimintansa omistajamaidensa poliittisiin prioriteetteihin perustamisestaan lähtien lähes 50 vuotta sitten. Sopeutumalla uusiin haasteisiin ja keskittymällä täydentävyyteen NIB:n rahoitus voi edelleen parantaa vaurautta ja yhteistyötä alueella", kuvernöörit kirjoittavat lausunnossaan. Pohjoismaiden Investointipankin valtuuston lausunto (PDF) "Jotta NIB voi maksimoida panoksensa kestävän kehityksen ja vauraan Pohjoismaiden ja Baltian alueen hyväksi, on tärkeää jatkaa tiivistä vuoropuhelua omistajiemme kanssa, jotta voimme vastata heidän muuttuviin tarpeisiinsa. Asettamalla yhteisen suunnan voimme tarttua kiireellisimpiin ongelmiin unohtamatta pitkäaikaisia haasteita", sanoo NIBin toimitusjohtaja André Küüsvek. Valtuuston kokouksen yhteydessä NIB järjesti myös seminaarin "Yhdessä vahvemmat – uusi geopoliittinen todellisuus ja sen vaikutus Pohjoismaiden ja Baltian maihin" -seminaarin, joka kokosi yhteen NIBin päätöksentekoelimet ja arvovaltaiset puhujat, Viron presidentti Alar Karis, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann, Ericssonin toimitusjohtaja Börje Ekholm. Valtuuston tuki NIBin keskittymiselle vihreään siirtymään, innovointiin ja selviytymiskykyyn täydentää pankin vuonna 2023 tekemiä pitkän aikavälin sitoumuksia. Viime vuonna NIB käynnisti ilmastostrategian, joka yhdistää sen rahoitustoimet ja -toimet tieteeseen perustuviin tavoitteisiin, jotka tukevat jäsenmaiden pyrkimyksiä irtautua hiilestä. Lisäksi pankin johtokunta hyväksyi NIBin pitkän aikavälin tavoitteet vahvan taloudellisen aseman säilyttämiseksi, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä monimuotoisuuden, sitoutumisen ja johtajuuden edistämiseksi. NIB on kansainvälinen rahoituslaitos, jonka omistavat kahdeksan jäsenmaata: Tanska, Viro, Suomi, Islanti, Latvia, Liettua, Norja ja Ruotsi. EIP rahoittaa yksityisiä ja julkisia hankkeita jäsenmaissa ja niiden ulkopuolella. NIB:llä on johtavien luokituslaitosten Standard &; Poor'sin ja Moody'sin korkein mahdollinen luottoluokitus AAA/AAAA. 24-12/13-19-1-2 Pohjoismaiden investointipankin (NIB) valtuusto piti vuosikokouksensa Tallinnassa 22. maaliskuuta. Valtuusto vahvisti pankin tilinpäätöksen vuodelta 2023 sekä 63 miljoonan euron osingonmaksun Pohjoismaiden ja Baltian omistajamaille. Jäsenmaiden valtiovarain-, teollisuusja talousministereistä koostuva johtokunta antoi myös ohjeita NIBin prioriteeteista kohti kestävää, innovatiivista ja selviytymiskykyistä Pohjoismaiden ja Baltian aluetta. Kuvateksti: Vasemmalta: Ericssonin toimitusjohtaja Börje Ekholm, NIB:n toimitusjohtaja André Küüsvek, Viron presidentti Alar Karis, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann. Valokuva
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 20 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tesin vuosi 2023: Haastavassa markkinatilanteessa Tesin rooli vastasyklisenä toimijana korostui TNLehti Edellisvuonna alkanut yritysten arvostustasojen lasku, pääomasijoitusrahastojen varainkeruun vaikeutuminen ja listautumismarkkinan hiljentyminen jatkuivat vuonna 2023. Epävarmassa markkinatilanteessa ja irtautumisten hidastuessa Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) vastasyklinen rooli korostui. Tesi kokosi uuden 200 miljoonan euron Kasvurahastojen rahaston ja teki kappalemääräisesti yli 80 % suorista sijoituksistaan startupja kasvuyrityksiin jatkosijoituksina. Tesi teki vuonna 2023 sijoituksia ja sitoumuksia 235 miljoonalla eurolla sekä pääomasijoitusrahastoihin että suoraan kasvuyrityksiin. Näistä rahastositoumuksia oli 161 miljoonaa euroa, normaalin sijoitustoiminnan suoria sijoituksia 48 miljoonaa euroa ja koronakriisiin liittyviä erityissijoitusohjelmasijoituksia 26 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Tesi antoi yhdeksän rahastositoumusta ja teki 33 suoraa sijoitusta suomalaisiin startupeihin ja kasvuyrityksiin. Irtaantumisia oli 12 kpl. Vuoden 2023 lopussa Tesi oli suoraan tai välillisesti rahastojen kautta vähemmistöomistajana 556 suomalaisessa yrityksessä. Tesin IFRS-tulos oli odotetusti tappiollinen -51 miljoonaa euroa (-26). Tulokseen vaikutti merkittävästi sijoitusten realisoitumaton arvostustasojen lasku. Yhtiön koko toiminnan ajalta kertyneet voittovarat olivat vuoden lopussa 859 miljoonaa euroa (910). Sijoitetun pääoman laskennallinen tuotto (sisäinen korkokanta) valtiolle koko toiminta-ajalta on ollut noin 6 % verojen jälkeen. Vuonna 2023 Tesi kokosi uuden 200 miljoonan euron Kasvurahastojen rahaston (KRR V) yhdessä suomalaisten institutionaalisten sijoittajien kanssa. Rahasto on EU:n SFDR-sääntelyn artikla 8:n mukainen rahasto. Kaikkiaan näistä Tesin hallinnoimista KRR-rahastoista on sijoitettu lähes 50 suomalaiseen pääomasijoitusrahastoon, jotka ovat sijoittaneet noin 350 suomalaiseen startupja kasvuyritykseen. Tesi kanavoi suomalaisille yrityksille kasvurahaa myös yhdessä Euroopan investointipankki EIP:n kanssa. Yhteensä 200 miljoonan euron EU-rahoitusohjelmista tehtiin vuonna 2023 seitsemän sijoitusta. Vuoden 2023 loppuun mennessä EU-rahoitusohjelmista on sijoitettu kymmeneen yritykseen 102 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 Tesi julkaisi yhdeksän markkinaselvitystä ja kolme kestävyystyökalua vapaasti markkinatoimijoiden käyttöön. Tesin tavoitteena on edistää kestävyyttä laaja-alaisesti kasvuyrityksissä ja pääomasijoitusalalla. Vuonna 2023 Tesi teki kaikista uusista sijoituksistaan sekä ESG-selvityksen että vaikuttavuusarvion, ja edisti erityisesti hiilijalanjäljen laskentaa.Vuonna 2023 alkanut työ valtion pääomasijoitustoiminnan tehostamiseksi yhdistämällä Ilmastorahasto, Oppiva Invest ja Business Finland Venture Capital uuteen Tesi-konserniin jatkuu vuonna 2024. Uudella Tesi-konsernilla on talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. ”Asetamme uuden konsernin ambitiotason korkealle tavoitellen konkreettisia positiivisia markkinamuutoksia. Haluamme rakentaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa Suomeen Euroopan vahvimman ja kilpailukykyisimmän startupja kasvuyritysten ekosysteemin, joka houkuttelee myös mittavia ja kansainvälisellä tasolla tavoitelluimpia teollisia hankkeita Suomeen”, sanoo Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta. ”Suomi pienenä maana Euroopan reunalla tarvitsee yhteistyökumppaneita, ja verkostojen syventäminen onkin yksi strategisista tavoitteistamme. On tärkeää tunnistaa ne keinot, joiden avulla Suomi on globaalisti kilpailukykyinen kasvun kärkimaa kymmenen vuoden päästä. Lisäksi on oltava tahtoa ja sisua ponnistella määrätietoisesti kohti kunnianhimoisia kestävän kasvun tavoitteita”, Santavirta jatkaa. 2023 Avainluvut, EUR (suluissa 2022) Tesin uusia sijoituksia ja sitoumuksia 235 milj. (297), joista rahastositoumuksia 161 milj. (90), 9 kpl (13), suoria sijoituksia 74 milj., 33 kpl, joista uusia 6 (7) ja jatkosijoituksia 27 kpl (7); näistä normaalitoiminnan suoria sijoituksia 48 milj. (27), korona-ajan erityissijoitusohjelmasijoituksia 26 milj. (180), irtaantumisia 12 (5) kpl, joista konkursseja 4 (2) kpl. Maksamattomat sijoitussitoumukset vuoden lopussa 482 milj. (415). Tesin tilikauden tulos (IFRS) -51 milj. (-26) Tesin hallinnointavat pääomat 31.12. EUR 2,5 miljardia (2,5), joka koostuu rahastosijoituksista 114 kpl (111), rahastojen rahastoista 5 kpl (4) ja suorista kohdeyhtiösijoituksista 121 kpl (128) Tesi?(Suomen Teollisuussijoitus Oy) on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, jolla on talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä.?Sijoitamme markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. tesi.fi?|?X (Twitter)?|?LinkedIn?|?Instagram | Bluesky | Threads | Uutiskirje Lue lisää 2023 vuosikertomuksesta: Vuosikatsaus: Strategia, arvonluonti, sijoitustoiminta ja kestävyys Taloudellinen katsaus: Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös Selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä: Hallinnointi, sisäinen valvonta ja riskienhallintajärjestelmät Palkitsemisraportti: Palkitsemisperiaatteet, hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen. 24-12/13-20-1-2 Kuva: Pääomasijoitusrahasto Suomen Teollisuussijoitus Oy Toimitusjohtaja Pia Santavirta ”Suomi pienenä maana Euroopan reunalla tarvitsee yhteistyökumppaneita, ja verkostojen syventäminen onkin yksi strategisista tavoitteistamme. On tärkeää tunnistaa ne keinot, joiden avulla Suomi on globaalisti kilpailukykyinen kasvun kärkimaa kymmenen vuoden päästä. Lisäksi on oltava tahtoa ja sisua ponnistella määrätietoisesti kohti kunnianhimoisia kestävän kasvun tavoitteita”, Santavirta sanoo.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 21 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Autoalan Tiedotuskeskus Sähköautot eivät ole verotuksen vapaamatkustajia – sähköisten työsuhdeautojen verokannusteen jatkamiselle on vahvat perusteet TNLehti Liikenteen sähköistyminen vaatii vielä taloudellisia kannusteita, sillä vaikka sähköautojen käyttökustannukset ovat edulliset bensiinija dieselautoihin verrattuna, autojen hankintahinta on vielä selvästi bensiiniautoja korkeampi. Sähköautojen ajoneuvoveroon tai käyttökustannuksiin tehtävät korotukset eivät ole perusteltuja, sillä ne hidastaisivat vielä alkuvaiheessaan olevaa käyttövoimamurrosta. Vanhenevan autokannan nopeampi uudistaminen on jokaisen suomalaisen etu. Autoalan alkuvuonna toteuttaman kyselytutkimuksen tulosten perusteella vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste on lisännyt merkittävästi sähköautojen kysyntää ja sen päättyminen hidastaisi sähköistymistä. Sähköautoista kertyy valtiolle paljon verotuloja Sähköautojen verotuksesta on viime aikoina käyty keskustelua, sillä sähkön energiaverosta ei kerry valtiolle yhtä paljon verotuloja kuin polttoaineveroista. Sähköautot eivät kuitenkaan ole verotuksen vapaamatkustajia, sillä niistä kertyy valtiolle tuntuvasti arvonlisäverotuloja ja ajoneuvoverotuloja. Uudesta Suomessa ensirekisteröitävästä sähköautosta kertyy valtiolle arvonlisäverotuloja keskimäärin 11 600 euroa. Vastaavasti uudesta ensirekisteröitävästä bensiiniautosta veroa kerätään selvästi vähemmän, keskimäärin 9 500 euroa. Tästä noin 3 700 euroa on autoveroa ja noin 5 800 euroa arvonlisäveroa. ”Uusien autojen arvonlisäverokertymä muodostaa valtion verotulojen kannalta nykyisin jo huomattavasti suuremman verotuloerän kuin autovero. Autoverokertymä oli viime vuonna noin 380 miljoonaa euroa. Uusien henkilöautojen myynnistä kertyi viime vuonna arviolta 830 miljoonan euron arvonlisäverotulot, joista noin 340 miljoonaa kerättiin täyssähköautoista. Pääsyynä verotuottojen kasvuun oli sähköistyminen, sillä uuden sähköauton keskihinta oli viime vuonna 56 000 euroa”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä Sähköautojen autoveron poisto kompensoitiin ajoneuvoveron korotuksella Uuden auton hankinnan yhteydessä maksettavan autoveron määrä on Suomessa sidottu hiilidioksidipäästöjen määrään. Sähköautot vapautettiin autoverosta lokakuussa 2010 kompensoimalla autovero ajoneuvoveron korotuksella. Veromuutos on lisännyt täyssähköautojen kysyntää. Sähköautojen autoverovapaudelle on vahvat perusteet, sillä uusien sähköautojen hinta on verottomanakin yli 20 000 euroa bensiiniautoja korkeampi. Verohallinnon tilastojen mukaan täyssähköautojen verollinen keskihinta oli viime vuonna noin 56 000 euroa. Bensiiniautojen keskihinta oli noin 32 000 euroa. Sähköautojen hintaa nostavat erityisesti ajovoima-akun valmistuskustannukset. ”Sähköautojen autovero poistettiin valtion talouden kannalta veroneutraalisti korottamalla samalla sähköautojen ajoneuvoveroa. Sähköautojen autoverotuoton poistuminen korvautuu vuosien mittaan ajoneuvoveron tuoton kasvulla. Ajoneuvoveron perusveron lisäksi sähköautoilta peritään käyttövoimaveroa, joka nostaa keskimääräisen sähköauton vuosittaisen ajoneuvoveron määrän noin 250 euroon. Sähköautojen ajoneuvovero on perusveroon tehdyn korotuksen ja käyttövoimaveron takia korkeampi kuin bensiiniauton keskimääräinen ajoneuvovero, joka on suuruudeltaan noin 200 euroa vuodessa”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta. Täyssähköautojen autoveron palauttaminen ei lisäisi valtion verotuloja, sillä se vähentäisi uusien sähköautojen kysyntää ja lisäisi käytettyjen autojen maahantuontia. Veron palauttaminen ohjaisi käytettyjen sähköautojen maahantuontiin, sillä käytettynä tuodusta autosta autoveroa tulee kantaa sen veroprosentin perusteella, joka on ollut Suomessa voimassa auton ulkomaisen ensirekisteröinnin hetkellä. Jos sähköautojen autoveroa korotettaisiin, ohjaisi se kansalaiset ja yritykset hankkimaan autonsa käytettynä ulkomailta kotimaasta ostetun uuden auton sijaan, sillä nämä sähköautot olisivat autoverottomia, jos ne olisi rekisteröity ulkomailla ennen Suomessa tehtyä veron korotusta. Aiemmissa autoveron korotustilanteissa uusien autojen kysynnän väheneminen on johtanut valtion verokertymän alenemiseen, sillä sekä autoja arvonlisäverotuotot ovat vähentyneet hankinnan veroa korotettaessa. Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannustetta tulisi jatkaa vuoden 2030 loppuun asti Liikenteen sähköistyminen on hidastumassa ilman määrätietoisia kannusteita. Yksi tehokkaimmista liikenteen sähköistymisen kannusteista on vuosina 2021–2022 käyttöön otettu vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste. Kannuste on toteutettu siten, että täyssähköauton verotusarvosta vähennetään tuloverotuksessa 170 euroa kuukaudessa. Vähäpäästöisillä enintään 100 g/km päästötason autoilla vastaava vähennys on 85 euroa kuukaudessa. Täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusteen toteuttaminen moninkertaisti sähköisten työsuhdeautojen kysynnän vuonna 2021. Vuosina 2021–2023 käyttöön on otettu noin 15 000 uutta täyssähköistä työsuhdeautoa, joista yli 8 000 on hankittu verotusarvon alentamisen kannustamana. Vuosina 2021–2025 työsuhdeautoiksi rekisteröityjen täyssähköautojen määrä nousee yhteensä noin 40 000 autoon, mikäli kannuste jatkuisi vuoden 2025 jälkeen. Kannusteen vaikutus valtion verotuloihin on ollut selvästi ennakoitua pienempi. Se onkin valtion talouden kannalta edullisin liikenteen päästövähennystoimi. Työsuhdekäytössä olevan täyssähköauton verokannusteen kustannus yhden hiilidioksidipäästötonnin vähentämiseksi on 12 euroa. Jakeluvelvoitteen kautta kustannus nousee 400–800 euroon tonnilta. Työsuhdeautokannusteen jatkaminen vuoteen 2030 asti vähentäisi vuoden 2030 tasolla liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 180 000 tonnilla. Kannusteen aikaansaama nopeampi sähköistyminen vähentäisi jakeluvelvoitteen nostopainetta noin 2 prosenttiyksiköllä, mikäli täyssähköisten työsuhdeautojen verokannuste jatkuisi nykyisen kaltaisena vuoden 2030 loppuun asti. Autoalan Tiedotuskeskus on toteuttanut alkuvuoden aikana työsuhdeauton haltijoille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa on selvitetty työsuhdeauton haltijoiden näkemyksiä auton käyttövoiman valinnasta. Kyselyllä selvitettiin muun muassa käyttövoiman valintaan vaikuttavia tekijöitä sekä verokannusteen vaikutusta ladattavan auton valintaan. Tulosten perusteella verokannuste on ollut erittäin tärkeä tekijä työsuhdeautokannan sähköistymiselle. Vain noin viidellä prosentilla täyssähköauton työsuhdeautokseen valinneella oli ennen nykyistä autoaan täyssähköauto työsuhdeautona. Vain noin kolmannes täyssähköisen työsuhdeautojen haltijoista arvioi valitsevansa seuraavaksi työsuhdeautokseen sähköauton, mikäli verokannuste poistuisi kokonaan. 24-12/13-21-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 22 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Puuntyöstön asiantuntija Plektra Trading uskoo henkilökohtaiseen palveluun TNLehti Tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa viettävä Helsingin Taka-Töölössä liikettään pitävä Plektra Trading tarjoaa korkealaatuisia materiaaleja, työkaluja ja asiantuntevaa apua puutöihin. Yrityksessä nähdään, että käsillä tekemisen merkitys korostuu nykyajassa. Plektra Tradingin omistaja Aleksi Kiianlinna näkee itsensä viestikapulan viejäksi. Hän on puuntyöstön erikoisliikkeen kolmas yrittäjä ja hänen tavoitteenaan on pitää yllä sen korkeaa laatua ja hyvää mainetta, sekä samalla kuunnella tarkalla korvalla nykyasiakkaiden toiveita. – Uskon, että olemme edelleen olemassa sen takia, että meiltä saa henkilökohtaista palvelua ja apua. Kaivamme asiakkaillemme vastaukset hankalampiinkin kysymyksiin. Kiianlinnan mukaan osa asiakkaista ei halua etsiä vastauksia kysymyksiin verkosta, vaan keskustelee mieluummin asiantuntijan kanssa kasvokkain. – Lisäksi myös me opimme asiakkailtamme jatkuvasti ja voimme siirtää tätä ymmärrystä eteenpäin. Osa toimintatapaa on liikkeen sijainti. Monelle asiakkaalle mahdollisuus hankkia tarvitsemansa läheltä Helsingin keskustaa on arvo sinänsä. Pienen liikkeen aukioloajat ja toimintatavat eivät myöskään sopisi kauppakeskuksiin. – Moni ei halua lähteä autolla kehäteiden varteen, mutta toki sijainnissa on myös haasteensa. Itse kuitenkin näen, että on tärkeää miettiä miten säilyttää palvelut ihmisiä lähellä. Korkeasta laadusta ei voi tinkiä Tärkeä tekijä menestyksessä on korkeaan laatuun panostaminen. Toimintavuosien aikana yritykselle on karttunut paljon kokemusta esimerkiksi työkalujen laadusta ja myös uusien tuotteiden osalta ollaan aina tarkkana. – Emme voi tuottaa asiakkaille pettymystä, joten kuuntelemme tarkkaan asiakkaita, käymme tapaamassa valmistajia ja toteamassa laadun paikan päällä, seuraamme keskustelua ja testaamme uusia tuotteita ensin pieninä erinä, Kiianlinna toteaa. – Emme voi tuottaa asiakkaille pettymystä, joten kuuntelemme tarkkaan asiakkaita, käymme tapaamassa valmistajia ja toteamassa laadun paikan päällä, seuraamme keskustelua ja testaamme uusia tuotteita ensin pieninä erinä. Hänen mukaansa käsillä tekemisessä hyvillä työkaluilla on tärkeä rooli. – Hienolla työkalulla on paitsi kivempaa tehdä, mutta jo pelkästään sen käteen ottamisesta voi saada inspiraation. Myös materiaalien osalta liikkeen toimintatapa on erityinen, esimerkiksi eksoottista puutavaraa saa pienissä erissä ja valiten puutavarasta juuri oikeanlaisen kohdan. Käsillä tehdessä voi luoda tarinoita Kiianlinna on nähnyt, että käsillä tekemisen viehätys ei ole kadonnut, vaan tietotyön lisääntyessä kiinnostus siihen pikemminkin kasvaa. Liikkeessä käy esimerkiksi puuveneiden ja huonekalujen kunnostajia ja soitinten valmistajia. – Puun käsitteleminen on palkitsevaa vastapainoa muulle työlle. Puussa, sen tunnussa ja tuoksussa on jotain erityistä. Samalla itse tekemällä esineille tulee tarina, on kyseessä sitten lapselle tehtävä pinnasänky tai itse kunnostettu arvosohva. Moni asiakkaista arvostaa myös sitä, että itse Plektra Tradingilla on tarina ja historiaa. Kiianlinna uskoo, että tätä on mahdollista jatkaa myös tulevaisuuteen. – Tässä työssä on hyvää se, että pääsemme lähelle asiakkaita ja tiedämme mitä he haluavat. Toivon, että tällä yrityksellä on jatkuvuutta vielä itsenikin jälkeen, hän summaa. 24-12-13-22-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 23 Numero 12-13 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tradenomit Työmarkkinatilanne ei ratkea ilman kompromisseja TNLehti Työmarkkinoiden umpisolmu jatkaa kiristymistään ja sen avaamiseksi tarvitaan vastaantuloa kaikilta osapuolilta. Paikallisen sopimisen ja vientivetoisen palkkamallin edistäminen on mahdollista ainoastaan sellaisilla ratkaisuilla, joihin jokainen osapuoli on valmis sitoutumaan. Lisäksi palkansaajakentän on asemoitava tilanteessa itsensä uudelleen. Palkansaajien huoli muutoksista on oikeutettu, sillä niillä on kauaskantoisia vaikutuksia tulevienkin sukupolvien työelämän laatuun, sanoo puheenjohtaja Jaakko Hyvönen. Kannustamme nyt vahvasti hallitusta etsimään kompromissien mahdollisuutta, jotta tulehtunut tilanne saadaan purettua ennen lisävahinkojen syntymistä, Hyvönen toteaa. Paikallinen sopiminen halutaan avata myös järjestäytymättömille yrityksille, eikä jatkossa enää työntekijöitä välttämättä edustaisi työehtosopimuksen mukainen luottamusmies. Esityksessä järjestäyneillä ja järjestäytymättömillä työnantajilla olisi siis samat oikeudet. Suomessa noin 94 prosenttia yrityskannasta on alle 10 henkilön yrityksiä. On täysin ymmärrettävää, miksi me palkansaajat suhtaudumme esitykseen jyrkästi, sillä vaakakupissa on yleissitovuuden säilyminen, sanoo edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.Olemme osaltamme halukkaita edistämään paikallista sopimista ja ehdotamme, että se rajattaisiin koskemaan vain alle 10 henkilön yrityksiä järjestäytymättömässä kentässä. Sillä korjattaisiin se, mikä oikeasti kaipaa korjaamista, Rantamaula jatkaa. Työelämäheikennysten koriin kuuluvat myös kirjaukset muun muassa määräaikaisten työsuhteiden perusteiden väljentämisestä sekä irtisanomissuojan heikentämisestä. Toteutuessaan nämä muutokset vaikuttaisivat erityisen kielteisesti nuorten työmarkkina-asemaan. Työmarkkinoiden epävarma tilanne on jo pitkään nakertanut nuorten luottamusta tulevaan työuraansa, eikä tällaisilla esityksillä sitä paranneta, varsinkaan kun niiden työllisyysvaikutukset ovat puhdasta arvailua, Hyvönen arvioi. Mikäli määräaikaisten työsuhteiden perusteita tulevaisuudessa väljennetään, on tasapainon saavuttamiseksi välttämätöntä kirjata lakiin työntekijälle oikeus irtisanoutua määräaikaisesta työsuhteesta, Rantamaula vaatii. Irtisanomisesta elää sitkeästi myytti, että se olisi jotenkin vaikeaa Suomessa. Päinvastoin, se on helppoa ja halpaa verrattuna moneen kilpailijamaahan, huomauttaa Rantamaula. Ongelmana tuntuu olevan ennemminkin työnantajakentän osaaminen irtisanomistilanteissa ja sitä voi parantaa lisäämällä ymmärrystä nykyisestä työlainsäädännöstä ja menettelyistä, Rantamaula jatkaa. Samalla työttömyysturvan heikennykset astuvat voimaan ensi kuun alussa, mikä vaikeuttaa tuhansien suomalaisten taloudellista tilannetta. Lisäksi huhtikuun kehysriihessä päätetään uusista sopeutustoimista, joiden mittaluokka on valtava. -Painetta on kertynyt kattilaan jo liiaksikin, eikä tilannetta helpota mittavat sopeutustoimet, jotka taatusti heijastuvat negatiivisesti meidän kaikkien kansalaisten arkeen, huomauttaa Hyvönen. Tulehtuneeseen tilanteeseen ei ole muuta lääkettä kuin yhdessä sopiminen ja kompromissien haku. Se olisi viisautta, ei heikkoutta, Hyvönen toteaa. Työnantajat ja hallitus soittavat samaa säveltä uudistusten suhteen, mutta palkansaajapuolen yhteinäisyydessä on vielä tekemistä, Rantamaula sanoo. Julkisen ja yksityisen sektorin vastakkainasettelun sijaan on löydettävä lisää yhteisiä nimittäjiä, jota kautta päästäisiin yhtenäisempään ja vaikuttavampaan kannanmuodostukseen, pohtii Rantamaula. Tradenomit Olemme tulevaisuuteen katsova, maailman parhaan työelämän ja osaamisen puolesta vaikuttava yhteisö, jonka voima tulee tradenomien monipuolisesta osaamisesta. Olemme sitä, mitä jäsenemme erilaisissa uratilanteissa tarvitsevat: opintojen ja työelämän virkistäjä, mentori, manageri ja tarvittaessa puolustajakin. Toimimme ja viestimme käytännönläheisesti, kunnianhimoisesti ja pilke silmäkulmassa. Niin kuin tradenomit yleensäkin. Muiden korkeakoulutettujen tavoin olemme järjestäytyneet Akavaan ja meitä on yli 33 000 yhteisössämme. 24-12-13-23-1-2 Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran. ”Viennin pysäyttäminen poliittisten lakkojen takia kahdeksi viikoksi pysäyttää käytännössä koko maaliskuun kaupan ja aiheuttaa lomautuksia vientiyrityksissä. Vaikeassa taloustilanteessa, jossa hiipuneesta maailmantaloudesta ja geopoliittisista epävarmuuksista koituu jo haasteita suomalaisille yrityksille, eivät ne lisäksi toivo kotimaisia toimia, joilla entisestään hankaloitetaan niiden vientiä”, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo. Vientijohtajakyselyyn vastanneet yritykset kertovat poliittisista lakoista aiheutuvien lisäkustannusten sekä mainehaitan vaikuttavan yritysten toimintaan tavalla, joka voi johtaa kauppojen ja asiakkuuksien menettämiseen, kun toimituslupauksia ei pystytä täyttämään. ”On hyvä muistaa, että poliittisten lakkojen mainehaitta ei rajoitu pelkästään lakon aikaan vaan niiden jälkivaikutukset muutoinkin vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa voivat olla hyvin pitkät”, sanoo Pohjanheimo. Vientiyritykset kertovat, että hiipuva maailmantalous sekä geopoliittinen epävarmuus ja siitä johtuvat häiriöt vaikuttavat yritysten kannattavuuteen. Vientiyrityksistä 15 prosenttia kokee geopoliittisen epävarmuuden vaikuttavan kannattavuuteen merkittävästi ja 60 prosenttia kokee geopoliittisen epävarmuuden vaikuttavan yrityksen kannattavuuteen jonkin verran. ”Olemme tilanteessa, jossa epävarmuus heikentää investointinäkymiä ja supistaa vientiä. Yritysten viesti on, että niiden toiminnan kannalta ennakoitavuuden saavuttaminen liiketoiminnan palauttamiseksi on ehdottoman tärkeätä. Lisäkustannuksia ja menetysten kompensointia niiden on silti vaikea välttää", sanoo Pohjanheimo. 24.12/13.23.1.2 Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari
• Teollisuuden Näytelehteä luetaan myös ulkomailla lähinnä Googlen avulla. Sen johdosta voimme julkaista ilmoituksia myös englannin -ja ruotsinkielellä, Jos haluaa varmistaa, että lehdistötiedotteessa julkaistaan myös yhteystiedot niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä. On myös eräs tapa varmentaa tiedotteen julkaiseminen mahdollisimman useassa lehdessä ja se onnistuu parhaiten jos tiedote on jo valmiiksi taitettu tiettyyn kokoon ja siten helpottaa taittajan työtä. Tämän toiminnan mahdollistaa nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat. Lukuisat teollisuuslaitokset teettävät lehdistötiedotteita joita siten jaetaan asiakkaille. Tämä on tietenkin hyvä asia, jo pelkästään sen johdosta, että lehdistötiedotteet lisäävät myyntiä, sen johdosta, että ostajien tietomäärä lisääntyy. Toisin sanoen tietävä asiakas on myös se ostava asiakas. Tietoa pitää saada myös hieman laajemmalle lukijakunnalle, jotta markkinointi pysyy hyvällä tasolla. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 salo puh.0465892070 Sähköposti osoite on: markkinointi @tn-lehti.fi Tämän lehden sisäsivuilla löytyy lehdistötiedote myös tämän kuvan lähettäjältä. Suosittelen tutustumaan heidän toimintaansa tarkemmin.