• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta Numero 15 16.04.2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 15 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vielä teollisuusslaitosten on mahdollisuus päästä mukaan lisätietoja, Jutta Nyblom, jutta.nyblom@vtt.fi +358 40 538 8430. VTT ja GTK käynnistävät uraauurtavan vedyn varastoinnin tutkimusprojektin yhdessä teollisuuden kumppaneiden kanssa TNLehti VTT, GTK ja teolliset kumppaniorganisaatiot käynnistävät uraauurtavan HUG-tutkimusprojektin (Hydrogen UnderGround), joka keskittyy vedyn maanalaiseen varastointiin. Suomi pyrkiessä edistämään kansallista vetyteollisuuttaan suuren mittakaavan vetyvarastointitutkimus on tärkeä askel eteenpäin. Tämä aloite on ensimmäinen tämän mittaluokan julkinen vedyn varastointihanke Suomessa. Vedyn maanalaisilla varastoilla nähdään laajalti olevan keskeinen rooli vihreän vedyn arvoketjussa vedyn tuotannon ja kysynnän tasapainottamiseksi. Varastot ovat välttämättömiä tasaisen vedyn saannin mahdollistamiseksi vihreää vetyä hyödyntäville yrityksille, jotka eivät voi toimia taloudellisesti kannattavasti ilman vedyn varastointia. Vedyn varastointi maan päällä perinteisten maakaasulle käytettyjen menetelmien tapaan on kustannusja turvallisuussyistä mahdotonta. Alustavien arvioiden mukaan maanalainen varastointi on edullisin ja turvallisin vaihtoehto laajamittaiseen varastointiin. Koska Suomessa ei ole kaasujen varastointiin soveltuvia luonnollisia maamuodostelmia, HUG-projektissa keskitytään rakennettujen kaasuvarastojen tutkimiseen. Kaksivuotinen hanke kokoaa yhteen 16 kumppania VTT:n ja Geologian tutkimuskeskus GTK:n ollessa keskeisessä roolissa hankkeen koordinoinnissa ja tutkimuksessa. “Hankkeen tavoitteena on rakentaa pohja laajamittaiselle vedyn varastointikonseptille Suomen vetyliiketoiminnan ja -teknologian ekosysteemin käytettäväksi. Tarkoituksena on myös luoda kanavia jatkotutkimukselle ja kutsua kumppaniyrityksiä osallistumaan alan kehitykseen”, sanovat hankkeen projektipäälliköt Pasi Valkokari VTT:ltä ja Teemu Lindqvist GTK:lta. Hanke on Business Finlandin osarahoittama, ja se on osa Nesteen ja Valmetin Veturi-ekosysteemejä. "Vedyllä on keskeinen rooli Nesteen jalostusprosesseissa ja olemme sitoutuneet edistämään kansallista vetyteollisuutta. HUG-projekti tukee erinomaisesti tämän tavoitteen saavuttamista. Pyrimme yhdistämään teollisuuden ja akateemisen maailman toimijoita Veturi-ekosysteemimme yhteisön avulla hyödyntäen kumppaneiden yhdistettyä asiantuntemusta ja resursseja”, sanoo Antti Pohjoranta Nesteen uusiutuvan vedyn ja Power-to-X -alueen kehityksestä vastaavasta tiimistä. “Valmet on palvellut vetyteollisuutta yli 50 vuoden ajan. HUG-tutkimusprojekti hakee vastauksia keskeisiin automaatioteknologian kysymyksiin, jotka ovat olennaisia paitsi vedyn varastoinnin, myös koko vedyn tuotantoja kulutusekosysteemin kannalta. Tämä projekti on myös osa Valmetin Beyond Circularity T&K -ohjelmaa ja -ekosysteemiä, jonka tavoitteena on mahdollistaa asiakkaillemme siirtyminen hiilineutraaliin toimintaan ja edesauttaa vihreässä siirtymässä”, sanoo Juha-Pekka Jalkanen, johtaja, prosessiautomaatio, Automaatiojärjestelmät, Valmet. VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitysja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 80 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat. VTT ja GTK käynnistävät uraauurtavan vedyn varastoinnin tutkimusprojektin yhdessä teollisuuden kumppaneiden kanssa. Vielä teollisuusslaitosten on mahdollisuus päästä mukaaan lisätietoja Jutta Nyblom, jutta.nyblom@vtt.fi +358 40 538 8430. 24-15-2-1-2 Kollmorgenin uuden toimitusjohtajan ilmoitus Johan Lundblad on uusi toimitusjohtaja Kollmorgenissa Meillä on ilo ilmoittaa, että Johan Lundblad on hyväksynyt tehtävän toimitusjohtajaksi Kollmorgenissa, Autonomous Mobile Solutions -divisioonassa 12.4.2024 alkaen. Johanilla on yli 25 vuoden kokemus erilaisista johtotehtävistä. Vuodesta 2018 lähtien hän on työskennellyt globaalina myyntija markkinointijohtajana johtaen Autonomous Mobile Solutions -divisioonan kasvumatkaa asiakaslähtöisellä ja yhteistyöhön perustuvalla lähestymistavalla. Uskomme, että Johan on luotettu johtaja, joka on intohimoinen tuotteisiimme ja liiketoimintamalliimme, joka palvelee häntä hyvin uudessa tehtävässään. ”Olen innoissani voidessani ottaa vastaan Kollmorgen Autonomous Mobile Solutions -divisioonan johtajan tehtävää. Koska olen työskennellyt lähellä kumppaneitamme kaikilla alueilla maailmassa, olen varma, että tarjoan jatkuvuuden, jota tarvitaan vahvojen suhteiden varmistamiseksi jatkuvan menestyksen takaamiseksi. Olen ylpeä yrityksestämme, ammattitaitoisista tiimeistämme ja alan johtavasta NDC Solutions -tarjonnastamme, Johan Lundblad sanoo. Johtoryhmä kiittää vilpittömästi Tobias Byfeldtiä hänen johtajuudestaan, intohimostaan ja omistautumisestaan viimeisen 13 vuoden aikana. ”Olen erittäin ylpeä siitä, mitä olemme saavuttaneet yrityksenä viimeisten 13 vuoden aikana, jotka minulla on ollut yrityksen kanssa. Johanin siirtyessä johtajuuteen varmistamme, että jatkamme strategiamme toteuttamista. Pyrkimyksemme johtaa ja kehittää markkinoita säilyy koskemattomana ja kuten aina asiakaslähtöisinä ja omistautuneina tarjotaksemme parhaita autonomisia mobiiliratkaisuja, mitä on olemassa”, Tobias Byfeldt sanoo. Tietoja Kollmorgenista NDC Solutions by Kollmorgen, Regal Rexnord -brändi on alan johtava alusta, jota huippuajoneuvojen rakentajat käyttävät luodakseen kuljettajattomia logistiikan automaatioratkaisuja. Alusta koostuu sekä ohjelmistoista laivaston ja ajoneuvojen tehokkaaseen hallintaan että laitteistosta navigointiin ja ohjaukseen. Kollmorgenin NDC Solutions -ratkaisujen avulla voit automatisoida käytännössä minkä tahansa tyyppisen ajoneuvon tai mobiilirobotin ja integroida ne kaikentyyppisiin materiaalinkäsittelysovelluksiin, millä tahansa alalla, maailmanlaajuisesti. 24-15-2-1-2 Johan Lundblad aloittaa toimitusjohtajana Kollmorgenissa, Autonomous Mobile Solutions divisioonassa 12.4.2024 alkaen.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 15 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Young Lions Finland 2024 -suunnittelukilpailun voittajat on valittu: Voittaja tiimit edustavat Suomea juhannusviikolla Cannesissa TNLehti Maamme lupaavimmat nuoret markkinoinnin ja viestinnän osaajat on palkittu 30-vuotiaille ja sitä nuoremmille markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisille suunnatussa kilpailussa. Tänä vuonna kilpailun seitsemään sarjaan osallistui yhteensä 37 tiimiä 53 kilpailutyöllä. Jokaisen sarjan kultaa voittanut tiimi lähtee edustamaan Suomea kansainväliseen Cannes Young Lions -kilpailuun sekä osallistumaan Ranskassa järjestettävään Cannes Lions International Festival of Creativity -tapahtumaan kesäkuussa 2024. 7 kullan lisäksi tuomaristo jakoi 5 hopeaa, 3 pronssia ja 6 kunniamainintaa. Young Lions Finland -kilpailussa toteutettiin markkinoinnin ja viestinnän töitä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n antamien toimeksiantojen perusteella. Sarjasta riippuen kilpailutyö tuli toteuttaa vain 24 tai 48 tunnissa. Kotimaisista ja kansainvälisistä markkinoinnin ja viestinnän asiakkaista, toimistoista, tuotantoyhtiöistä ja mediasta koostuva tuomaristo kiinnitti voittajien valinnoissaan aivan erityistä huomiota töiden strategisiin ratkaisuihin, näkemyksellisyyteen, erottuvuuteen ja luovaan ongelmanratkaisuun. "Jos voittajatyöt asettaa riviin, huomaa, että jokaisen kategorian parhaimmistossa on selkeä strategia, siitä juonnettu kirkas idea ja viimeistelty toteutus. Suuri arvo oli myös tämän vuoden tuomarityössä – 47 tuomaria eri puolilta maailmaa käytti aikaansa arvioidakseen töitä analyyttisesti ja strategisesti keskustellen. Toivoa vain voi, että ensi vuonna yhä useampi nuori näkisi juuri tämän kisan arvon ja se näkyisi myös osallistujamäärässä. Lopulta kuitenkin joka vuosi Young Lions Finland vie toista kymmentä suomalaista nuorta suoraan Cannesin kansainvälisille lavoille.”, sanoo kilpailun päätuomari, SEKin Executive Creative Director Suvi Lähde. Markkinointiviestinnän kattojärjestö Marketing Finland järjesti Young Lions Finland -kilpailun nyt toista kertaa. "Olemme erittäin ylpeitä voittajatiimeistä; tuomarit eri puolilta maailmaa käyttivät aikaansa arvioidakseen töitä keskenään keskustellen. Mahdollistamalla Young Lions Finland -kilpailun haluamme osaltamme varmistaa, että Suomessa on tulevaisuudessa riittävästi kansainvälisen tason luovaa markkinoinnin ja viestinnän osaamista. Se edesauttaa maamme kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta”, sanoo Marketing Finlandin toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki. Myös MIELI ry:n kampanjapäällikkö Katri Korpinen on vaikuttunut tiimien ennakkoluulottoman luovista ratkaisuista. ”Rohkeus, ennakkoluulottomuus ja uuden näkökulman löytäminen – tätä kaikkea toivoimme Young Lions Finland -kisan nuorten lahjakkuuksien kilpailutöiltä. On hienoa nähdä, kuinka nuorten suunnittelijoiden luovat ideat ovat kiteytyneet vaikuttaviksi töiksi. Isot onnittelut palkituille tiimeille. Ja voittajille onnea Cannesiin”, Katri Korpinen toivottaa. Tiedot palkituistal öytyy osoitteesta: ??? Young Lions -kilpailusta Cannes Young Lions -kilpailu haastaa nuoria luovia tekijöitä markkinoinnin ja viestinnän alan joka alueelta. Kilpailu on yksi nuorien kykyjen parhaista tavoista juhlia luovuutta globaalilla tasolla. Vuodesta 2006 lähtien Young Lions Finland -kilpailu on antanut kotimaamme nuorille markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisille mahdollisuuden näyttää potentiaaliaan ja kykyjään. Young Lions Finland 2024 on paikallinen kilpailu, jonka järjestää Marketing Finland. Se on Cannes Lions Awardsien, Eurobest Awardsien ja Cannes Lions Festival of Creativity -tapahtuman virallinen edustaja Suomessa. Dubai Lynx ja Spikes Asia Awards kuuluvat myös Marketing Finlandin edustamaan Cannes Lions -perheeseen. Tietoja julkaisijasta Marketing Finland on markkinoinnin liike, johon voivat liittyä jäseniksi markkinointia ja viestintää tekevät yritykset sekä alan palvelutarjoajat. Vuonna 2020 Marketing Finland sekä Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL päättivät toimintojensa yhdistämisestä. Tämän jälkeen Marketing Finlandin alle on järjestäytynyt myös muita markkinoinnin asiantuntijaorganisaatioita. Marketing Finlandin jäsenet ovat mukana ostamassa ja tuottamassa suurinta osaa Suomessa tehtävää markkinointia ja viestintää. Marketing Finland kuuluu maailman johtaviin markkinoinnin verkostoihin: WFA, 90 % maailman markkinointiostoista, EACA, 2500 markkinoinnin ja viestinnän organisaatiota ja 120 000 ammattilaista 30 Euroopan maasta ja ICCO, 3000 viestintätoimistoa globaalisti 66 maasta. Marketing Finlandin tehtäviin kuuluvat muun muassa edunvalvonta, alan koulutukset, konsultointi, sekä verkostojen rakentaminen. Marketing Finland järjestää Suomessa markkinoinnin ja viestinnän johtavia kilpailuja kuten Cannes Lions, Effie Awards Finland, Finnish Comms Awards, Young Lions Finland ja Vuoden brändinrakentaja. 24-15-3-1-2 Kuvateksti: 7 kullan lisäksi tuomaristo jakoi 5 hopeaa, 3 pronssia ja 6 kunniamainintaa. Tänä vuonna kilpailun seitsemään sarjaan osallistui yhteensä 37 tiimiä 53 kilpailutyöllä. Jokaisen sarjan kultaa voittanut tiimi lähtee edustamaan Suomea kansainväliseen Cannes Young Lions -kilpailuun, sekä osallistumaan Ranskassa järjestettävään Cannes Lions International Festival of Creativity -tapahtumaan kesäkuussa 2024.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 15 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara Puheenvuoro: Suomi tarvitsee kasvua edistävää innovaatiotoimintaa TNLehti Suomessa tehdään nyt vaikeita päätöksiä velkaantumisen kierteen katkaisemiseksi. Se ei ole tehtävissä ilman talouden kasvua. Suomen kaltaiselle maalle kestävän kasvun valttikortti on osaamispohjainen strategia, ja siksi koulutus sekä tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta (TKI) ovat niin merkittävässä asemassa talouskasvun vauhdittamisessa. Eduskunta ja hallitus ovat tehneet oikeita avauksia kasvun edellytyksiin – Suomi tarvitsee nyt rohkeita investointeja potentiaalisille kasvualoille. Taloutemme ei ole viimeisen 16 vuoden aikana kasvanut toivotulla tavalla, ja samalla julkiset menot ovat nousseet merkittävästi. Tämä kehitys on johtanut siihen, että Suomen julkinen talous on velkaantunut, ja kykymme panostaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin, ympäristöön ja turvallisuuteen on heikentynyt. Meidän täytyy tarttua talouden radikaaliin uudistamiseen, ja se pitää tehdä kestävällä tavalla – emme voi jatkaa elämistä tulevien sukupolvien kustannuksella. Keskeinen ja pysyvä keino vahvistaa talouttamme on uudistua koulutuksen sekä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden avulla. TKI-toiminnalla voimme synnyttää ratkaisuja, jotka ovat yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä ja joille on kysyntää maailmalla, kuten esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja sekä terveys-, ympäristöja energiateknologiaa. Suomi on aiemminkin noussut johtavaksi maaksi monella alueella uudistumiseen ja innovaatioihin panostamalla. Peliteollisuuden lisäksi Suomi tunnetaan esimerkiksi risteilylaivojen ja kaivoskoneiden rakentajana. Olemme kärjessä myös aivan uusilla, kasvavilla alueilla kuten kvanttiteknologiassa. Esimerkiksi kvanttitietokoneisiin lähelle absoluuttista nollapistettä kylmeneviä jäähdyttimiä rakentava Bluefors on nopeassa kasvussa. Miten TKI-panostukset osuisivat kultasuoneen? Miten varmistamme, että ne ovat vaikuttavia? Positiivisen kehityskulun vauhdittamiseksi Suomen eduskunta ja hallitus ovat päättäneet lisätä julkista rahallista panostusta TKI-toimintaan. Julkinen valta ei ole paras innovaattori, mutta se voi olla erinomainen mahdollistaja innovaatioille. Julkisen vallan tehtävänä on luoda paras toimintaympäristö, jossa yritysten on kannattavaa satsata innovaatioihin ja työpaikkoihin juuri Suomessa. Ja nyt sitä tarvitaan: panostamista teknologisen ja kaupallisen riskin jakamiseen niin, että yritykset uskaltavat investoida. Tavoitteena on "vivuttaa” liikkeelle vähintään kaksi yksityistä euroa jokaista julkista euroa kohden. Valtion TKI-rahoitusta täytyy kohdentaa oikein ja tarjota oikeilla instrumenteilla. Tarvitsemme pitkäjänteisiä temaattisia valintoja, jotka suunnataan rohkeasti sinne, missä meillä on erityistä huippuosaamista ja kilpailuetua. Tästä hyvä esimerkki on Espoon Otaniemeen rakenteilla oleva Kvanttinova, jossa julkisella rahalla investoidaan teollisuusvetoiseen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointija kehitysympäristöön, jossa yritykset voivat keskittyä etunojassa esikaupalliseen kehitykseen ja pilotointiin. Julkiset panostukset mahdollistavat yritysten omat investoinnit, ja tämän yhteispanostuksen myötä Suomeen on syntymässä eurooppalaisessakin mittakaavassa merkittävä mikroelektroniikan keskus. Kvanttinovan käyttöön kehitystyössään on sitoutunut jo yli 20 yritystä. Mikä sitten jarruttaa yritysten intoa investoida? Tunnistettuja hidasteita ovat teknologinen ja kaupallinen riski, joka liittyy uuteen teknologiaan, sääntely ja sen luomat rajoitteet sekä osaavan työvoiman ja pääoman saatavuus. Julkinen TKI-rahoitus voi auttaa oikein ja oikeilla instrumenteilla kohdennettuna riskin ottamisessa mutta sekään ei yksi riitä. Lisäksi sääntelyn täytyy tukea näitä tavoitteita ja tehdä uudistumisesta kannattavampaa kuin vanhassa pysymisessä – tämä usein unohtuu, kun puhutaan TKI:sta. Panostaminen koulutukseen ja ulkomaisten osaajien houkutteluun auttaa kolmannen esteen taklaamisessa. Uudistuminen vaatii sitä, että yksityiset sijoittajat saadaan innostumaan investoimaan nimenomaan Suomessa ja että yritykset ja yrittäjät valjastavat TKI:n kilpailukykynsä moottoriksi. Julkinen raha kannattaakin käyttää niin, että se kannustaa yrityksiä uusien tieteen tulosten hyödyntämiseen tavalla, jota muualla ei ole vielä tehty. Julkinen raha voi esimerkiksi jakaa riskiä yritysten kanssa puhtaaseen teknologiaan tai uusiin tuotantoteknologioihin investoimisessa. Voimme synnyttää uusia tuotantotapoja, jotka käyttävät esimerkiksi paljon vähemmän raaka-aineita. Näin luodaan taloudellista hyötyä ja työpaikkoja samalla, kun varmistetaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen. Taotaan haasteista mahdollisuuksia Kestävä talous tarkoittaa tuotteita ja palveluita, jotka tarjoavat ratkaisuja merkittäviin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, resurssien riittävyyteen, kiertotalouteen, puhtaan energian tuottamiseen, tekoälyn vastuulliseen käyttöön tai ihmisten terveyden parantamiseen – ja tämä kaikki niin, että otamme planetaariset rajat huomioon. Kun tiivistämme julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, nämä haasteet ovat Suomelle myös mahdollisuus. Rohkeat investoinnit tulevat kääntämään taloutemme suunnan, kun ne kohdistetaan viisaasti. Kokonaisuudessaan Suomen hyvinvoinnin, kasvun ja kestävyyden edistäminen vaatii tasapainoisen lähestymistavan, jossa yhdistyvät pitkäjänteiset julkiset investoinnit, yksityinen sektori ja innovaatiot. Tavoitteena on luoda hyvinvointia, säilyttää ja vahvistaa hyvinvointivaltiota sekä varmistaa, että tulevat sukupolvet voivat nauttia paremmista mahdollisuuksista ja resursseista kuin me. Yhdessä voimme saavuttaa kestävän kasvun, joka hyödyttää kaikkia suomalaisia ja luo pohjaa vauraalle tulevaisuudelle. VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitysja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 80 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat. 24-15-4-1-2 Julkinen raha kannattaakin käyttää niin, että se kannustaa yrityksiä uusien tieteen tulosten hyödyntämiseen tavalla, jota muualla ei ole vielä tehty. Julkinen raha voi esimerkiksi jakaa riskiä yritysten kanssa puhtaaseen teknologiaan tai uusiin tuotantoteknologioihin investoimisessa, kirjoittaa Antti Vasara
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 15 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin TNLehti Ammattiliitto Jyty ei hyväksy hallituksen lakiesitystä paikallisesta sopimisesta, koska se heikentäisi paikallisten henkilöstön edustajien asemaa ja voi johtaa työehtojen heikkenemiseen. Toteutuessaan se saattaisi jopa vähentää osapuolten halua paikalliseen sopimiseen, Jyty sanoo lakiesitystä koskevassa lausunnossaan. Ammattiliitto Jyty yhtyy perjantaina jättämässään lausunnossa palkansaajakeskusjärjestöjen eriävään mielipiteeseen paikallisen sopimisen lakiesityksestä. Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara painottaa, että Jyty suhtautuu paikalliseen sopimiseen kuitenkin lähtökohtaisesti myönteisesti. – Hyvin toimiessaan paikallinen sopiminen lisää työnantajaorganisaation tuottavuutta ja parantaa työntekijöiden työhyvinvointia ja työehtoja. Esimerkiksi kuntasektorilla paikallista sopimista on sovellettu hyvin laajasti jo useamman vuosikymmenen ajan, Maarianvaara toteaa. Hallituksen esittämä malli ei Maarianvaaran mielestä kohtele yrityksiä yhdenvertaisesti. – Siinä laajennetaan merkittävästi järjestäytymättömien työnantajien oikeuksia paikallisessa sopimisessa, mutta niillä ei ole samoja velvollisuuksia kuin järjestäytyneillä työnantajilla. Tämä voi vähentää työnantajien halukkuutta järjestäytyä työnantajaliittoihin, mikä rapauttaa yksityisen sektorin vähimmäistyöehdot turvaavaa yleissitovuusjärjestelmää, Maarianvaara sanoo. Kehitys voi Maarianvaaran mukaan johtaa siihen, ettei työehtosopimusten osapuolilla ole kannusteita solmia paikallisia sopimuksia, jos niihin liittyvät ongelmatilanteet lisääntyvät esimerkiksi puutteellisen valvonnan takia. – Järjestäytymättömien työnantajien valvonta on puhtaasti viranomaisten vastuulla, eikä viranomaisten resursseja olla tässä yhteydessä lisäämässä, Maarianvaara huomauttaa. Lakiesitys kaventaa luottamusmiehen sopimusoikeuksia järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa. Ammattiliitto Jyty korostaa lausunnossaan, että työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen asema olisi tunnustettava myös järjestäytymättömissä yrityksissä. – Muussa tapauksessa on vaarana, että luottamusmies sivuutetaan säännönmukaisesti paikallisessa sopimisessa, mikä lisää työsuhteen ehtojen polkumyynnin riskiä, Maarianvaara sanoo. Lakiesityksessä luottamusmiehen edustusoikeus järjestäytymättömässä työnantajakentässä rajataan vain niihin työntekijöihin, jotka ovat voineet osallistua hänen valintaansa. Tämä aiheuttaa Maarianvaaran mukaan työpaikoilla oikeudellisesti kestämättömän tilanteen. – Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta käsitellä työntekijöiden järjestäytymistä koskevia tietoja, joten työnantaja ei voi käytännössä tietää, mitkä työntekijät ovat voineet osallistua luottamusmiehen valintaan. 24-15-5-1-2 Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme? Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin. "Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin. Väitöskirjatutkija Tore Ståhl Tampereen yliopistosta. Ståhlin väitöstutkimuksen alkaessa sekä julkisuudessa että tieteellisissä piireissä käytiin keskustelua niin sanotuista diginatiiveista. Keskustelua leimasi yleistävä oletus, että kaikki nk. milleniaalisukupolven edustajat käyttävät tietoja viestintätekniikkaa (TVT) ahkerasti ja myös hallitsevat sen käytön. Esiin nousi kysymyksiä: jos internetluottamus voidaan tunnistaa, mikä on sen mahdollinen yhteys episteemisiin uskomuksiin ja TVT:n käyttöön? Korostuuko internetluottamus oletettujen diginatiivien keskuudessa? Ståhlin artikkeliväitöskirja perustuu kolmeen tutkimukseen, joiden tulokset nousevat samasta tutkimusaineistosta. Aineisto kerättiin kahtena vuonna ammattikorkeakouluopintonsa juuri aloittaneiden opiskelijoiden keskuudessa kahdella kyselyllä ja TVT-ajokortin tasotestillä. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa Ståhl rakensi kolmannen tutkimuksen vaatimat käsitteet, joiden avulla hän käsitteli alkuperäistä kysymystä internetluottamuksen, episteemisten uskomusten ja TVT:n käytön välisestä yhteydestä. Keskeisenä löydöksenä nousi esiin positiivinen korrelaatio internetluottamuksen ja kolmen tietoon liittyvän, episteemisiä uskomuksia kuvaavan ulottuvuuden välillä. – Löydökseni viittaavat siihen, että voimakkaampi internetluottamus on yhteydessä sellaisten episteemisten uskomusten kanssa, joissa tieto nähdään varmana, absoluuttisena ja muuttumattomana, joissa tieto nähdään yksiselitteisistä, yksinkertaisista palasista koostuvana ja joissa kaikkitietävä auktoriteetti nähdään tiedon alkuperänä, Ståhl kertoo. Kun pohditaan internetluottamuksen ja kaikkitietävän auktoriteetin ulottuvuuden välistä yhteyttä, kuvaan alkaa hahmottua uusi käsite, algoritminen auktoriteetti. Algoritmisesti tuotetun, esimerkiksi hakukoneiden generoiman, sisällön käyttö lisääntyy jatkuvasti. Ståhlin mukaan luottamus algoritmisiin auktoriteetteihin nostaa esille tietolukutaidon merkityksen. – Nykyajassa tieto on kaikkiallista eli ubiikkia ja koostuu sekä todennetusta että todentamattomasta tiedosta, myös disinformaatiosta. Tämä nostaa esille tarpeen tutkia, missä määrin käyttäjät tunnistavat eron toisen ihmisen ilmaiseman informaation ja algoritmisesti tuotetun informaation välillä. Tämän lisäksi olisi tutkittava, miten käyttäjät, riippuen tietolähteestä, oikeuttavat informaation osaksi henkilökohtaista tietämystään. Nojautuvatko he auktoriteettiin, useampaan lähteeseen vaiko itsenäiseen järkeilyyn? hän pohtii. Ståhlin mukaan tietämyksen oikeuttaminen esimerkiksi auktoriteettiin nojautuen voi johtaa hakoteille, mikäli käyttäjä ei ymmärrä, että myös auktoriteetti voi kertoa valheita. Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta KM Tore Ståhlin kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Exploring connections between epistemic beliefs, internet reliance and ICT practices – a study among first-year university students tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 klo. 12 Pinni B -rakennuksen salissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Christian Brandmo Oslon yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Vesa Korhonen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta. 24-15-8-1-2 Luottamusmies sivuutetaan säännönmukaisesti paikallisessa sopimisessa, mikä lisää työsuhteen ehtojen polkumyynnin riskiä, Maarianvaara sanoo. Edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 15 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 TNLehti Teollisuuden Näytelehti on julkaissut niin työnantajan kuin työntekijä tahon sekä yrittäjien mielipiteitä nykyisestä tilanteesta ja siitä miten nuo haluavat valtiovallan toimivan sisäpolitiikassa. Nyt on alkiolaisen ajatuspajan vuoro esittää tutkittua tietoa maaseutu yrittäjien näkökulmasta. Minun nuoruudessani oli sanonta, että reikäleivän reikää on suurennettava ja hinta korotettava puolella. Orpo hallitus ei ole tehnyt niistä mitään kirjaimellisesti sanottuna. Reikäleivän reikää ei ole suurennettu eikä hintoja ole nostettu puolella, mutta ruuan hinta on noussut noin 2-3 kertaiseksi. Hämmästelen miksi se ei näy alkutuotannon tuloissa. Tosi asia on,että kansa on käärmeissään kun joka mainostuutista tulee tekstiä kuinka hintoja on alennettu, vaikka jotkin niistä tuotteista on noussut hinnaltaan kolminkertaiseksi. Pitäisikö nuo valheelliset mainokset kieltää, jotta mainoksissa sanotaan, että ostakaa nyt tähän mennessä hintoja on nostettu vastakolminkertaiseksi,. Ostakaa kuitenkin nyt kun vielä saatte vanhaan hintaan. Ensikuussa hintoihin voi tulla taas 30 % lisää. Elinkustannus indeksi on luku, jota on pidetty kiellettynä jo pitkään,ettei kukaan saa tietoa siitä miten talous Suomessa kehittyy. Osalainaus alkaa: "Miksi vaihtoehtoisista talouden tulevaisuuskuvista ei haluta keskustella päätöksenteossa? Tätä kysyy Ajatuspaja Alkion tuore raportti Tulevaisuusvallan laajentaminen uudelle taloudelle – kolme kohtuullista kysymystä päätöksentekijöille. Taloustieteelle on aina ollut ominaista moninaiset kilpailevat näkökulmat ja tutkimusparadigmat, mutta viimeisen 40 vuoden aikana siinä on tapahtunut maailmanlaajuista näkemysten kaventumista. Vaikka julkaisujen tuotanto on räjähdysmäisesti kasvanut, taloustieteestä käytävä keskustelu on muuttunut vähemmän moniarvoiseksi ja hierarkkiseksi, heikentäen demokraattista sekä oikeudenmukaista tieteellistä keskustelua. Myös meillä vaihtoehtoisten talousvisioiden puute on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Uudet talouskäsitykset pyritään helposti ampumaan alas vallitsevan talousparadigman edustajien taholta. Maailmasta ja tulevaisuudesta on tullut vaikeasti ennakoitavaa ja johdettavaa. Alkion raportti esittelee tulevaisuus­ajattelua ja pyrkii samalla valottamaan, miten haastavaa on ottaa yhteiskunnan systeeminen muutos haltuun ja miten vaikeisiin asioihin meidän pitää ottaa kantaa. Tutkimuksessa on nostettu seuraavat kriittiset tekijät murrosajassa johtamisessa: -Perspektiivin laajentaminen pitkälle yli vaalikauden Tavoitteiden säännöllinen tarkistaminen tiedon lisääntyessä ja kumppanuudet tutkijoiden kanssa Laajojen kokonaisuuksien syy-seuraussuhteiden hahmottaminen Nopeasti kehittyvän teknologiavallan eettinen arvioiminen eri sektoreilla Ennakoinnin, suunnittelun ja politiikan muutoksen välisen yhteyden ymmärtäminen Yhteisymmärryksen ja yhteisen poliittisen tahtotilan rakentaminen tarvittavien toimien nopeuttamiseksi. "Tarvitaan poliitikkoja, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään laajoja kehityskulkuja, ja jotka ovat avoimia uusille ideoille ja vaihtoehdoille. Pitkien aikajanojen ja monimutkaisten ilmiöiden hahmottamisessa tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Mutta ennen kaikkea yhteisymmärryksen ja yhteistyön rakentamisen merkitys yli puoluerajojen tulee korostumaan entisestään tulevina vaikeina aikoina. Meillä ei olisi varaa yhteiskunnan polarisaatioon", toteaa hankkeen tutkija, ympäristöpolitiikan dosentti Susanna Myllylä. Alkion kohtuutalouden hanke kyseenalaistaa myös vihreän kasvun ja vihreän siirtymän riittävyyden ratkaista globaalin monikriisin haastetta. Siirtyminen pois fossiilitaloudesta on elintärkeää, mutta samalla ylioptimismi teknologian mahdollisuuksiin ratkaista ilmastokriisi ilman tuotantoon ja kulutukseen puuttumista on kriittinen kysymys. Tästä on jo voimistuvia signaaleja havaittavissa", toteaa tutkija Susanna Myllylä” Lainaus päättyy. Edelleen Suomesta virtaa rahaa ulkomaille enemmän kuin tulee. Kuntataso on lievästi sanottuna vaikeuksissa. Suomi neito valittaa nyt joka solullaan. Kansa odottaa jo uusia eduskunta vaaleja. Toistaiseksi niitä ei ole näkyvissä. Sinnitellään siis siihen asti kunnes vaalit tulevat. Nyt jo voidaan ennustaa ne kaksi puoluetta joiden kannatus romahtaa .
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 15 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suomen Yrittäjät: Oppisopimusta kehitettävä korvaamaan aikuiskoulutustukea TNLehti Suomen Yrittäjät esittää oppisopimuksen joustavoittamista korvaamaan aikuiskoulutustukea. Yrittäjät ehdottaa oppisopimukseen liittyvän työtuntimäärän alentamista viidellä tunnilla 20 tuntiin viikossa. Aikuiskoulutustuen lakkautukselle korvaavia ratkaisuja hakenut työryhmä luovutti torstaina raporttinsa työministeri Arto Satoselle. Työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän raportti ei ollut yksimielinen. Työryhmä esittää ratkaisuiksi lainapohjaisen mallin luomista, opintotuen kehittämistä, opintovapaalain uudistamista, työnantajien roolin kasvattamista, työn ohessa tapahtuvan oppimisen kehittämistä sekä tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien ja oppisopimuksen entistä laajempaa hyödyntämistä. Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan mukaan aikuiskoulutustuen nykyisestä järjestelmästä ei saa järkevää pienillä viilauksilla. Myös työryhmän kuulemien opetusja kulttuuriministeriön asiantuntijoiden mukaan nykymalli on kestämätön. Suomen Yrittäjien mukaan nyt on kannustettava työmarkkina-asemaa parantavaan täsmäkoulutukseen alati muuttuvan työelämän keskellä. –?Jatkuvan oppimisen kustannuksia ei tule rahoittaa työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla eli palkan sivukuluilla. Aikuiskoulutustuen käyttö on ollut osin tehotonta. Nyt on tarpeen etsiä korvaavia, työvoimapulasta kärsiville aloille kohdennettuja tehokkaita tukitoimia, jotta kaikenkokoiset yritykset saavat osaavaa työvoimaa joka puolella Suomea, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkinaasioiden päällikkö Harri Hellstén. Suomen Yrittäjät ehdottaa oppisopimuksen joustavoittamista korvaamaan aikuiskoulutustuen jättämää aukkoa. Yrittäjät esittää raportin täydentävässä lausumassa oppisopimukseen liittyvän työtuntimäärän alentamista viidellä tunnilla 20 tuntiin viikossa. –?Tämä mahdollistaisi sen, että myös osa-aikaiset työntekijät, osatyökykyiset ja yrittäjät voisivat entistä paremmin hyödyntää oppisopimusta työuran aikaiseen jatkuvaan oppimiseen, alan vaihtamiseen ja osaamisensa täydentämiseen. Tämä helpottaisi myös perhe-elämän, työn ja koulutuksen yhteensovittamista, Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen painottaa. Koulutuskorvaus velvoittavaksi Yrittäjägallupin (2023) mukaan 36 prosenttia yrityksistä olisi valmis ottamaan oppisopimusopiskelijoita, jos opiskelijan palkkaa porrastettaisiin vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä. Yrittäjägallupin mukaan vain kolmasosa yrityksistä oli tyytyväisiä koulutuskorvaukseen, jota voidaan maksaa yrityksille oppisopimusopiskelijan ohjaamisesta. Vain reilu puolet yrityksistä oli saanut korvausta, koska laki ei velvoita sen maksamiseen. Suomen Yrittäjät ehdottaa yrityksille maksettavan koulutuskorvauksen muuttamista velvoittavaksi, kun opiskelija on vailla toisen asteen tutkintoa oleva alle 30-vuotias. –?Tämä madaltaisi kynnystä ottaa vastaan oppisopimusopiskelijoita. Korvaus kannattaa porrastaa niin, että opintojen alkuvaiheessa korvaus on ohjaustarpeen vuoksi suurempi ja se pienenee opiskelijan osaamisen lisääntyessä ja ohjaustarpeen vähetessä, Yrittäjien Kinnunen painottaa. –?Kaikki esteet on nyt syytä raivata oppisopimuksen tieltä. Oppisopimus on monelle aikuiselle luonteva tapa kehittää osaamistaan ja oppia työtä tekemällä. Aina ei tarvita koko tutkintoa vaan myös tutkinnon osat riittävät. Koska oppisopimuspaikoista on pulaa, myös oppilaitosten aidosti työelämälähtöiset oppimisympäristöt kannattaisi hyväksyä oppisopimuspaikoiksi. Näin ei vielä ole, Kinnunen lisää. –?Emme saa unohtaa, että arviolta 600 000 työikäisellä on puutteelliset perustaidot ja heikot oppimisvalmiudet, jotka estävät uuden oppimista ja koulutukseen hakeutumista. Käytännönläheinen oppisopimus ja siihen liittyvä vahva opinnollinen ohjaus voi vastata tähänkin tarpeeseen, Kinnunen jatkaa. 24-15-7-1-2 Kuvateksti: Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen. Kuva: Johanna Erjonsalo. ”Korvaus kannattaa porrastaa niin, että opintojen alkuvaiheessa korvaus on ohjaustarpeen vuoksi suurempi ja se pienenee opiskelijan osaamisen lisääntyessä ja ohjaustarpeen vähetessä”, Yrittäjien Kinnunen painottaa.
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 15 / 2024 Vibratec Oy:n erikoistumisalat ovat tärylaitetekniikka sekä teollisuusautomaatio. Pääasiallisia tuotteitamme ovat asiakaslähtöisesti valmistetut erikoissovellutukset . Toimintamme periaate on asiakaspalvelu, luottamuksellisuus, laitteiden toimintavarmuus sekä asiakastyytyväisyys. Monet asiakkaistamme ovat tunnettuja suomalaisyrityksiä. Osa laitteistamme menee vientiin joko välillisesti tai suoraan. AIMO IMMONEN Toimitusjohtaja Puh: 050-5501976 MARKKU IMMONEN Suunnittelija Puh: 050-3564081 Vibratec Oy Niittytie 4 82500 KITEE Ukrainalaisia muutti laajasti Satakunnan kuntiin viime vuoden aikana Satakunnan kuntiin muutti vuoden 2023 aikana yhteensä 767 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Ukrainalaisia muutti lähes jokaiseen Satakunnan kuntaan. Eniten ukrainalaisia sijoittui Poriin ja toiseksi eniten Raumalle. Kolmanneksi eniten ukrainalaisia muutti viime vuoden aikana Säkylään ja lähes yhtä paljon Kankaanpäähän. Ulvila, Merikarvia, Huittinen, Eura ja Eurajoki olivat myös ukrainalaisten suosimia muuttokuntia viime vuonna. – Tämän vuoden tammija helmikuun aikana Satakunnan kuntiin on muuttanut noin sata ukrainalaista lisää. Satakunnassa vastaanottokeskusten kirjoilla on lisäksi noin 200 ukrainalaista, jotka ovat muuttamassa kuntaan heti, kun esimerkiksi sopiva asunto löytyy, maahanmuuttoasiantuntija Päivi Juhala Satakunnan ELY-keskuksesta kertoo. Tilapäistä suojelua saavat voivat hakea kotikuntaa Digija väestötietovirastosta, kun he ovat asuneet Suomessa vuoden. Satakunnassa on tällä hetkellä hieman yli 400 ehdot täyttävää henkilöä, jotka ovat kuitenkin halunneet pysyä vastaanottojärjestelmän kirjoilla sen sijaan, että olisivat muuttaneet jonkin kunnan asukkaaksi. Euroopan unionin neuvosto päätti viime syyskuussa jatkaa tilapäistä suojelua maaliskuulle 2025 asti. Kiintiöpakolaisten sijoittamisesta sovittu Euraan, Huittisiin ja Poriin Satakunnan ELY-keskuksella on voimassa oleva sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä kaikkien Satakunnan 16 kunnan kanssa. Kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta vuodelle 2023 oli sovittu Huittisten ja Euran kanssa, mutta pakolaisten saapuminen siirtyi vuodelle 2024. Eura vastaanotti alkuvuodesta 5 kiintiöpakolaista Syyriasta. Huittinen vastaanottaa toukokuussa 15 kiintiöpakolaista Kongosta. Vuodelle 2024 sovitut kiintiöpakolaiset tulevat Poriin loppuvuodesta. Joulukuussa 2023 Poriin avattiin Maahanmuuttoviraston kilpailuttamana 21-paikkainen alaikäisten vastaanottoyksikkö, jota ylläpitää Babando Oy. Alaikäisyksikkö on tarkoitettu yksin maahan tulleille alaikäisille lapsille ja nuorille. Tähän mennessä yksikköön tulleet alaikäiset ovat kaikki olleet 16– 17-vuotiaita nuoria. Tietoja julkaisijasta ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpanoja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. 24-15-8-1-2 Toimitukseen tullut tieto, vapaasti suomennettuna: Ukrainalaiset maahanmuuttajat haluavat päästä nopeasti työelämään, koulutustamme vastaavaan tehtävään. Pitääkö siitä tehdä vetoomus presidentille? Suomessa on kova pula työntekijöistä ja me haluamme tehdä töitä. Mikä on ongelma? Omakohtainen toivomukseni on, että yhteiskunta nopeuttaa teidän kutsumaanne ”kotoutusta”, mihin myös työ ja koulutus kelpoisuus kuuluu. Minulla on yliopisto tutkinto. Olen siis ylikoulutettu siivooja. Ehkä voisin antaa tälle yhteiskunnalle hieman enemmän osaamistani.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 15 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Turun AMK:n ja VAMKin suosittu vetytalouskoulutus saa jatkoa Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulujen suosittu Vedyntuotanto ja vetytalouden arvoketjut – verkkokoulutus saa jatkoa syksyllä 2024 ja vastaa osaltaan kasvaneisiin osaamistarpeisiin. TNLehti Energiantuotannon rakennemuutos kohti päästöttömiä energiaratkaisuja on luonut kysyntää erilaisille vetytalouskoulutuksille. Vedyntuotanto ja vetytalouden arvoketjut – koulutus toteutetaan kokonaan verkossa, joten osallistuminen on mahdollista kaikkialta Suomesta. Kasper Dalkarl/ VAMK Käynnissä oleva energiantuotannon rakennemuutos kohti päästöttömiä energiaratkaisuja korostaa vedyn roolia. Vedyn lisääntynyt merkitys energiamurroksen ratkaisijana luo kysyntää erilaisille vetytalouskoulutuksille. Viime vuonna Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittivat yhteisen vetykoulutuksen vastatakseen osaltaan näihin osaamistarpeisiin. Maksuton koulutus keräsi valtavan määrän kiinnostuneita osallistujia, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan ensimmäisille kierroksille. Nyt Vedyntuotanto ja vetytalouden arvoketjut – koulutus saa jatkoa, sillä syksyllä 2024 alkaa koulutuksen uusi toteutuskierros. ”Kaikki halukkaat eivät mahtuneet kursseille, joten on mukavaa tarjota nyt toinen mahdollisuus näille ulkopuolelle jääneille. Suomi tarvitsee vetytalouden osaajia, ja olemme saaneet osallistujilta hyvää palautetta”, kertoo Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja koulutusvastaava Tommi Paanu. ”Erityisesti Pohjanmaan maakuntiin rakennetaan lähitulevaisuudessa paljon uusi tuulipuistoja, ja se taas tuo mukanaan paljon vedyntuotannosta kiinnostuneita yrityksiä. Viime vuonna tarjosimme työelämässä toimiville ja vedystä kiinnostuneille henkilöille valtakunnallista vetykoulutusta, ja erityisesti kaasuja energiateollisuudesta tulleet osallistujat ovat kiitelleet koulutuksen tarjoavan heille lisäosaamista vetyteknologiasta ja -taloudesta”, kertoo Vaasan ammattikorkeakoulun yliopettaja Ossi Koskinen. Koulutus suunnattu työelämässä oleville Syksyllä 2024 jälleen käynnistyvä Vedyntuotanto ja vetytalouden arvoketjut – koulutus toteutetaan kokonaan verkossa, joten osallistuminen on mahdollista kaikkialta Suomesta. Koulutuksen opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. Osallistujille maksuttoman koulutuksen tavoitteena on vahvistaa vetytalouden osaamista antamalla kokonaiskuva vedyn hyödyntämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Koulutuksessa käsitellään vedyn valmistusta ja käyttöä, sähköenergian tuotantoa ja hankintaa, vedyn kuljetusta ja varastointia, synteettisten polttoaineiden valmistusta sekä vetytalouden ympäristönäkökohtia. Opinnot ovat alemman ammattikorkeakoulututkinnon tasoisia ja opinnoissa pärjätäkseen hakijalla on hyvä olla vähintään 2. asteen tutkinto suoritettuna. Koulutuksen kokonaislaajuus on 30 opintopistettä ja se koostuu kuudesta 5 opintopisteen jaksosta. Osallistujan on mahdollista suorittaa koko koulutus tai valita itseään hyödyntäviä opintojaksoja. Haku koulutukseen päättyy 31. toukokuuta. Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetusja kulttuuriministeriö sekä työja elinkeinoministeriö.? Lisää tietoa koulutuksesta löytyy Vaasan ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun verkkosivuilta. 24-25-9-1-2 Neljä henkilöä istuu keskustelemassa pöydän ääressä modernissa korkeakouluympäristössä. Taustalla muita opiskelijoita. Vedyntuotanto ja vetytalouden arvoketjut – koulutus toteutetaan kokonaan verkossa, joten osallistuminen on mahdollista kaikkialta Suomesta.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 15 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Metsä Board Oyj Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa TNLehti Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board vihki 11. huhtikuuta käyttöön uudistetun taivekartonkikoneen Ruotsin Husumissa. Avajaisiin oli kutsuttu muun muassa hankekumppaneita sekä Örnsköldsvikin kunnan, valtiohallinnon ja metsäteollisuuden edustajia. Metsä Board käynnisti vuonna 2016 Husumissa uuden taivekartonkikoneen BM1, jonka kapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Vuonna 2023 valmistui 230 miljoonan euron investointi koneen vuotuisen kapasiteetin kasvattamiseksi vastaamaan kiertotaloutta tukevien, kestävästi tuotettujen pakkausmateriaalien kasvavaan kysyntään. Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta. ”Husumin taivekartonkikapasiteettiin tehdyn investoinnin myötä Metsä Boardilla on hyvät edellytykset vastata kuitupohjaisten pakkausmateriaalien kasvavaan kysyntään. Olemme sitoutuneet tukemaan asiakkaitamme laadukkailla ja resurssitehokkailla ratkaisuilla, jotka auttavat korvaamaan fossiilipohjaisia materiaaleja ja tukevat kiertotaloutta.” sanoo Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio. Nauhanleikkaus: Mika Joukio, Metsä Boardin toimitusjohtaja; Viveka Beckemann, VD, Skogsindustrierna (Ruotsin metsäteollisuusliiton pääjohtaja) ja Jussi Linnaranta, Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. Paneelikeskustelun osallistujat: Johanna Nordqvist, Port, Warehouse & Logistics Manager, Metsä Board; Peter Selemark, Chief Growth Officer, Örnsköldsvik kommun; Malin Nygren, Tuotantopäällikkö, Husumin Kartonkitehdas; Metsä Board ja Olov Windblad von Walter, Tehtaanjohtaja, Husumin selluja kartonkitehdas, Metsä Board Anna-Belle Strömberg, Riksdagsledamot, Västernorrland (Ruotsin valtiopäivien edustaja) Viveka Beckeman, VD, Skogsindustrierna (Ruotsin metsäteollisuusliiton pääjohtaja)
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 15 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Hanke on sisältänyt uudistuksia koko kartonkitehtaalla sekä varastokapasiteetin kasvattamista satamassa. Investoinnin keskeisimmät osat ovat kartonkikoneen kuivatusosan laajennus, uusi pituusleikkuri ja automatisoitu rullankäsittelyjärjestelmä. Uusi, täysin automaattinen konerullien siirtoja ohjausjärjestelmä on ainutlaatuinen kartonkiteollisuudessa. "Moderni teknologia ja korkeatasoiset automaatioratkaisut parantavat työturvallisuutta ja luovat paljon uusia kehitysmahdollisuuksia", sanoo Husumin kartonkija sellutehtaan johtaja Olov Winblad von Walter. Metsä Board Husumissa on toteutettu laaja investointiohjelma vuosina 2019-2023. Sellutehtaan uudistamisen ensimmäinen vaihe, jonka investointikustannukset olivat 380 miljoonaa euroa, valmistui joulukuussa 2022 ja siihen sisältyi uusi soodakattila ja turbiini. Uusien nykyaikaisten laitteiden ja prosessien ansiosta Husumissa voidaan lisätä merkittävästi biopohjaisen energian tuotantoa ja energiatehokkuutta, mikä edistää Metsä Boardin tavoitetta fossiilivapaista tehtaista vuoden 2030 loppuun mennessä. Husumin tehdas on yksi Örnsköldsvikin kunnan suurimmista työnantajista, ja sillä on tärkeä rooli alueella ja siirtymässä laajamittaiseen biotalouteen. Husumissa valmistetut tuotteet tarjoavat vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille kuluttajapakkauksissa maailmanlaajuisesti. Tehtaan tärkeimmät markkinat ovat Eurooppa ja PohjoisAmerikka. Metsä Boardin Husumin tehdas Ruotsissa on kartonkija selluintegraatti, joka tuottaa taivekartonkia, päällystämätöntä valkoista kraftlaineria ja valkaistua kemiallista sellua. Metsä Board Metsä Board valmistaa kevyitä ja korkealaatuisia taiveja tarjoilupakkauskartonkeja sekä valkoisia kraftlainereita. Tuotteidemme puhdas ensikuitu on uusiutuva, turvallinen ja kierrätettävä raaka-aine pohjoisista metsistä. Tavoitteenamme ovat täysin fossiilittomat tehtaat ja raaka-aineet vuoden 2030 loppuun mennessä. Edistämme monimuotoista, yhdenvertaista ja mukaan ottavaa kulttuuria. Metsä Boardin osake on listattuna Nasdaq Helsingissä. Vuonna 2023 liikevaihtomme oli 1,9 miljardia euroa, ja työllistämme noin 2 300 henkilöä. Metsä Board on osa Metsä Groupia, jonka emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistavat noin 90 000 suomalaista metsänomistajaa. Koko Metsä Groupin liikevaihto oli 6,1 miljardia euroa. 24-15-10/11-1-2 Olov Windblad von Walter, Tehtaanjohtaja, Husumin selluja kartonkitehdas, Metsä Board ja tilaisuuden moderaattori Helena Godotter Karlberg Jussi Linnaranta, Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. Mika Joukio, Metsä Boardin toimitusjohtaja, avasi tilaisuuden tervetulopuheella
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 15 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa EU:n tasa-arvoelindirektiivi hyväksyttiin Sirpa Pietikäinen: ”Tärkeä askel eteenpäin EU:n syrjinnänvastaisessa lainsäädännössä” Euroopan parlamentti antoi eilen lopullisen hyväksyntänsä EU:n tasa-arvoelinten minimistandardeja koskevalle direktiiville. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on toiminut direktiivin toisena pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa. ”Tämä on hieno hetki Euroopan syrjinnänvastaiselle lainsäädännölle. Direktiivin ansiosta syrjinnän uhrit saavat EU:ssa jatkossa aiempaa tasapuolisempaa tukea ja apua syrjintää vastaan. Avunsaanti ja avun laatu ei saa koskaan riippua uhrin asuinmaasta. Tämä lainsäädäntö on todella kansalaisia varten”, Pietikäinen toteaa. Kansalliset tasa-arvoelimet, jotka auttavat ja puolustavat syrjinnän uhreja jokaisessa EU-maassa, pystyvät jatkossa paremmin toimimaan uhrien hyväksi. Suomessa tätä tehtävää hoitavat tasa-arvoja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Konkreettisesti Suomessa lainsäädäntö vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisiin toimiin tasa-arvoja yhdenvertaisuusvaltuutetut voivat ryhtyä, kun syrjinnän uhri ottaa heihin yhteyttä, tai kun ne itse havaitsevat yhteiskunnassa syrjiviä käytäntöjä ja rakenteita. Tasa-arvoelimille pitää esimerkiksi jatkossa taata ainakin yhdenlainen keino edustaa syrjinnän uhreja oikeudessa. ”Olen iloinen siitä, että direktiivi on nyt hyväksytty. Jokaisessa EUmaassa on varmistettava tasa-arvoelinten ehdoton itsenäisyys poliittisesta ja muusta ulkoisesta vaikuttamisesta, taattava elimille tarpeeksi hyvät resurssit, jotta ne voivat tehdä työnsä, ja antaa niille oikeuksia toimia syrjintätapausten oikeuskäsittelyissä uhrin apuna”, Pietikäinen sanoo. Parlamentti onnistui neuvotteluissa sisällyttämään direktiiviin myös komission ehdotusta tarkemman tavan määritellä sovittelumenettely, joka on jatkossa taattava uhreille jokaisessa EU-maassa mahdollisena tapana saada oikeutta. ”Tiedämme, että moni syrjintää kokenut ei halua edetä asiansa kanssa oikeusprosessiin asti ja saattaa näin ollen jäädä vaille oikeutta. Siksi on todella tärkeää, että jokaisessa EU-maassa on tehokas matalan kynnyksen keino, jota kautta asialle saadaan uhrin oikeuksia tukeva päätös ilman, että asia on vietävä oikeuteen”, Pietikäinen toteaa. Tasa-arvoelindirektiivi on tärkeä siksi, että saamme käytännössä laitettua toimeen EU:n syrjinnänvastaista lainsäädäntöä. ”Esimerkiksi vuosi sitten hyväksytty palkka-avoimuusdirektiivi ei todellisuudessa toimi, ellei meillä ole tasa-arvoelinten kaltaisia vahvoja toimijoita, jotka aktiivisesti havainnoivat syrjiviä rakenteita ja vaativat oikeutta syrjintää kokeneille.” ”Seuraavaksi jäsenmaiden täytyy laittaa direktiivi tehokkaasti toimeen ja osoittaa, että pelkät sanat eivät riitä, vaan syrjinnänvastaista lainsäädäntöä toteutetaan oikeasti. Jäsenmaiden täytyy varmistaa, että direktiivin tavoitteet toteutuvat laadukkaasti mahdollisimman pian”, Pietikäinen toteaa. Direktiivin asettamat vaatimukset tasa-arvoelinten toimintaedellytysten parantamiseksi on sisällytettävä jokaisen EU-maan lainsäädäntöön vuoteen 2026 mennessä. 24-15-12-1-2 VTT:n hallitukseen uusi jäsen VTT:n yhtiökokous nimitti 11.4.2024 Kai Seikun uutena jäsenenä VTT:n hallitukseen. Kai Seikku on toiminut Okmetic Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2010 ja Okmetic Oy:n hallituksessa ja hallituksen jäsenenä vuodesta 2016 sekä National Silicon Industry Groupin Executive Vice Presidentinä vuodesta 2016. VTT:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Suomen ABB:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen ja varapuheenjohtajana työja elinkeinoministeriön Maahanmuutto ja kototuminen -yksikön johtaja Sonja Hämäläinen. Hallituksessa jatkavat Tiitisen ja Hämäläisen lisäksi uusiutuvasta vedystä vastaava johtaja Outi Ervasti (Neste Oyj), rehtori Jukka Kola (Turun yliopisto), toimitusjohtaja Erno Muuranto (GE Healthcare Finland) ja hallitusammattilainen Kaarina Muurinen. Teemu Moisala päätti työnsä VTT:n hallituksessa. Lämpimät kiitokset Moisalalle hänen panoksestaan. VTT:n vuosittainen yhtiökokous nimittää hallituksen, jonka tehtävänä on muun muassa vahvistaa yhtiön strategia, valvoa sen toteuttamista sekä vastata operatiivisen toiminnan tuloksellisuudesta ja asianmukaisesta organisoimisesta. VTT on suomalainen, valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka omistajaohjaajana toimii työja elinkeinoministeriö. VTT:n erityistehtävänä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. VTT:n hallituksen kokoonpano 11.4.2024 alkaen Puheenjohtaja Pekka Tiitinen, toimitusjohtaja, ABB Oy, Varapuheenjohtaja Sonja Hämäläinen, maahanmuuttojohtaja, työja elinkeinoministeriö, Outi Ervasti, uusiutuvasta vedystä vastaava johtaja, Neste Oyj, Jukka Kola, rehtori, Turun yliopisto, Erno Muuranto, toimitusjohtaja, GE Healthcare Finland Oy, Kaarina Muurinen, hallitusammattilainen, Kai Seikku, toimitusjohtaja, Okmetic Oy. VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitysja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 80 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat. 24-15-12-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 15 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa MEKO automatisoi ja tehostaa keskusvarastoa Suomessa Osana asemansa vahvistamista Suomessa MEKO modernisoi Helsingin keskusvarastoaan uudella teknologialla ja automatisoidulla varastonhallinnalla. Uudistettu varasto tehostaa toimintaa, parantaa palvelua ja alentaa kustannuksia kestävästi. Laitoksen on tarkoitus olla täydessä toiminnassa vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. MEKO on itsenäisten autoteollisuuden jälkimarkkinoiden markkinajohtaja Suomessa tukkuyhtiö Koivusen ja sen toimialaja korjaamokonseptin Fixuksen kautta, joka on Suomen tunnetuin itsenäisten korjaamoiden tuotemerkki. Lisäksi MEKO operoi konsepteja Mekonomen, MECA Truck ja ToolPack. Koivunen hankittiin vuonna 2022 tavoitteena vahvistaa MEKOn asemaa ja saada synergiaetuja Mekonomen Finlandin nykyisten toimintojen kanssa. Automaatioon panostamalla koordinaatiostrategia valmistuu ja samalla sujuvoitetaan merkittävästi tilausja varastonhallintaa Suomen markkinoille. "Tämä tarkoittaa sitä, että vahvistamme asemaamme Suomessa. Käsittelemme suurempia tavaramääriä lyhyemmässä ajassa, mikä johtaa parempaan palveluun ja nopeampiin toimituksiin asiakkaillemme. Taloudellisesti investointi vähentää merkittävästi käyttökustannuksia, kun uudistettu varasto otetaan käyttöön, mikä tukee kohdennettuja pyrkimyksiämme luoda vahvempi ja kannattavampi MEKO", sanoo MEKOn toimitusjohtaja Pehr Oscarson. Peruskorjaustyöt alkavat vuonna 2024, ja uudistetun laitoksen odotetaan olevan täydessä toiminnassa vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Investoinnin ei arvioida vaikuttavan MEKOn kassavirtaan tai tulokseen vuonna 2024. Investointi tarkoittaa, että vuoteen 2025 mennessä MEKO on perustanut kolme uutta korkean teknologian keskusvarastoa Pohjoismaihin palvelun parantamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Uusi automatisoitu logistiikkakeskus on rakenteilla Tanskan Odenseen ja vastaava Osloon, Norjaan. MEKOlla on jo automatisoitu varasto Ruotsin Strängnäsissä. 24-15-13-1-2 Kirkkonummen Motonet-tavaratalo avasi ovensa – Ruotsissakin tiedossa uusia tavaratalopaikkakuntia Kirkkonummen uusi Motonet-tavaratalo avautui lauantaina. Saman katon alla yritysasiakkaita palvelevat Varaosamaailma ja Motonet Pro.Kirkkonummen Motonet-tavaratalo sijaitsee Munkinmäen alueella, Kantatie 51:n varrella. Keskeinen kauppapaikka ja hyvät liikenneyhteydet ovat ketjulle tärkeitä. – Saimme talolle todella näkyvän paikan. Tavaratalo on kooltaan noin 4500 neliömetriä, mutta autoilijaa palvellaan myös tavaratalon pihalla. Tämä asettaa omat vaatimuksensa tontille, kertoo Motonetin toimitusjohtaja Marko Röytiö. Laajat autoilijan palvelut Tavaratalon ympärille on rakennettu kattavat autoilijan palvelut ja jotain täysin uuttakin on saatavilla. – Uutena palveluna tuomme Kirkkonummen asiakkaille autonavainpalvelun, jota tarjoamme vasta muutamalla Motonetpaikkakunnalla. Avaimille voi olla tarvetta esimerkiksi auton jälleenmyyntitilanteessa tai jos yhdellä autolla on useampi käyttäjä. Lisäksi Kirkkonummellam otetaan käyttöön uudistetut ajoneuvojen pesupalvelut. Pesulaitteet ovat entistä tehokkaampia ja helppokäyttöisempiä, sanoo Röytiö. Auton pieniä huoltotoimenpiteitä tehdään pihan Motomaatti-pisteellä ja määräaikaishuollot ja isommat korjaukset hoituvat yrittäjävetoisella Motonet-korjaamolla, jonka yhteydessä on myös rengashotelli. – Tavaratalo ja korjaamo työllistävät yhteensä lähes 40 henkilöä. Olemme tiimin kanssa odottaneet avajaispäivää kovasti. On upeaa saada vihdoin ovet auki asiakkaille, iloitsee Motonet Kirkkonummen tavaratalopäällikkö Risto-Matti Peltonen. Ruotsissa tiedossa ensimmäiset viisi Motonet-tavarataloa Motonet-tavarataloja on pääkaupunkiseudun ympäristössä Kirkkonummen myötä 11. Kirkkonummen avaus on Motonetin ensimmäinen tänä vuonna ja kesän kynnyksellä on vuorossa avajaiset Örebrossa. Kyseessä on ketjun toinen tavaratalo Ruotsissa. – Aloitimme Ruotsin markkinoilla viime syksynä, jolloin avasimme tavaratalon Sundsvallissa ja verkkokaupan. Vastaanotto on ollut positiivinen. Uusiksi tavaratalopaikkakunniksi ovat varmistuneet Västerås, Uumaja ja Gävle, kertoo Röytiö. Tietoa julkaisijasta Motonet Oy on suomalainen perheyritys, jolla on yhteensä 43 tavarataloa. Niistä 41 sijaitsee Suomessa, yksi Virossa ja yksi Ruotsissa. Tavaratalot myyvät autojen ja moottoripyörien varaosia ja tarvikkeita, työkaluja, veneilyja kalastustarvikkeita sekä kodinja vapaa-ajantuotteita. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2023 oli noin 430 miljoonaa euroa. Motonetille on myönnetty Avainlippu osoituksena Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta. Motonet kuuluu Broman Group -konserniin, joka työllistää noin 2000 henkilöä. 24-15-13-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 15 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Arla-maidontuottajia on mukana Ranuan mittavassa biokaasulaitos-hankkeessa Ympäristöministeriö myönsi viime viikolla Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:lle 4,1 miljoonan euron avustuksen biokaasulaitoksen rakentamiseksi Ranualle. Biokaasuyhtiö on 21 tuottajan omistama yritys ja omistajien joukossa on yksitoista Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajaa. Yrityksen projektipäällikkö Mika Impiö kertoo, että laitosinvestoinnin kokonaisarvo on 6,3 miljoonaa euroa. Laitoksen vuositeho olisi 7 000 megawattia. Biokaasun tuotantoraaka-aineina ovat pääosin lanta ja nurmi. – Tavoitteena on, että heti, kun maa sulaa, ryhdytään maatöihin. Aikataulun mukaan laitoksen pitäisi olla täysin valmis marraskuussa 2025, Impiö kertoo. Impiö havainnollistaa laitoksen vuosituotantotehoa siten, että se korvaa 600 000 litran verran dieselpolttoainetta. Yhtiön omistajakunnassa on mukana maito-, lihaja kasvinviljelytiloja Ranualta, Pudasjärveltä ja Simosta. Merkittävä vaikutus tilojen päästövähenemään Arlan hankintajohtajan Sami Kilpeläisen mukaan Ranuan biokaasulaitoksen saama myönteinen avustuspäätös on upea uutinen. Kilpeläinen on tyytyväinen siihen, että hankkeessa on mukana useita Arlan tuottajatiloja. – Biokaasulaitos on merkittävä tekijä maitotilojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Laitoksen vaikutus yhden tilan päästövähenemään on jopa 25 prosenttia. Biokaasulaitos avaa mahdollisuuden biokaasun hyödyntämisen liikennepolttoainekäytössä, minkä myötä päästöt vähenevät myös logistiikassa, hän sanoo. Kilpeläisen mukaan Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n hanke sopii erinomaisesti Arlan kestävän kehityksen tavoitteisiin. Maitotiloilla on mahdollisuus tätä kautta saada taloudellista hyötyä päästövähenemän myötä, sillä Arla palkitsee maitotiloja kestävän kehityksen teoista. Liikkeelle tuottajien voimin Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpukertoo, että Ranuan biokaasuhanke lähti liikkeelle kaksi vuotta sitten. Meijeriyhtiö on ollut alusta lähtien mukaan tuottajien kumppanina. – Suomen mittakaavassa tämä on merkittävä hanke jo senkin vuoksi, että tämä on lähtenyt liikkeelle tuottajien voimin. Tilat tekevät yhteistyötä ja pienentävät hiilijalanjälkeä. Linjakumpu muistuttaa, että Ranuan biokaasuhankkeella on tärkeä merkitys koko maidonja ruoantuotantoketjulle sekä aluetaloudelle. Päästöja lannoitehyötyä sekä uutta liiketoimintaa Yksi Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n osakkaista on Arlan maidontuottaja Olli Niemelä, joka istuu myös biokaasuyhtiön hallituksessa. Niemelä kertoo pohtineensa biokaasun mahdollisuuksia oman tilan osalta, mutta todenneensa, että oma tuotantopotentiaali olisi ollut liian pieni. Kun Impiöt tekivät biokaasuselvitystä ja kartoittivat tilojen halukkuutta lähteä mukaan, oli tilaisuuteen helppo tarttua. Mitä hyötyjä biokaasulaitoksesta on tilalle? – Se auttaa vähentämään päästöjä ja parantaa lannoitehyötyä. Yhtälailla tämä on uutta liiketoimintaa, mistä haetaan osakastiloille toista tukijalkaa esimerkiksi maidontai lihantuotannon rinnalle, hän sanoo. Niemelän mukaan Arla on ollut tärkeä kumppani, jonka kautta on saatu kontakteja, joiden avulla hanketta on päästy edistämään. 24-15-14-1-2 Componenta Oyj sopi uudesta 2 miljoonan euron käyttöpääomalainasta Componenta on sopinut uudesta yhteensä kahden (2) miljoonan euron määräisestä käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostetaan kokonaisuudessaan 12.4.2024. Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Toimitusjohtaja Sami Sivuranta: ”Nyt sovitulla lainalla varaudutaan Componentan käynnissä oleviin ja tuleviin uusien tuotteiden ylösajoihin sekä mahdollistetaan omien kehitystoimenpiteiden toteuttamisen jatkuminen.” Componenta on kansainvälinen teknologiayhtiö, joka on Suomen johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Vastuullisuus ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiön laajan teknologiaportfolion ytimessä. Componenta?valmistaa korkealaatuisia komponentteja asiakkailleen, jotka ovat globaaleja koneja laitevalmistajia. Yhtiön osake listataan Nasdaq Helsingissä. www.componenta.com 24-15-14-1-2 Olkiluoto 3:n vuosihuoltoon kahdeksan päivää lisäaikaa Päivitetyn aikataulun mukaan Olkiluoto 3:n vuosihuolto päättyy 28. huhtikuuta. Syynä ylimääräiseen kahdeksaan päivään ovat katkoksen aikana havaitut uudet viat ja tarkastuslaitteiden tekniset ongelmat. OL3:n vuosihuolto alkoi 2. maaliskuuta. Katkossa on mukana noin 1 100 ulkopuolista ammattilaista. Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 tuottavat normaalisti sähköä yhteensä noin 1 780 MW:n teholla. Teollisuuden Voima Oyj on tuottanut sähköä osakkailleen, suomalaisille teollisuusja energiayhtiöille, turvallisesti ja luotettavasti jo yli 40 vuoden ajan. Olkiluodon saari tuottaa noin 30 prosenttia Suomen sähköntarpeesta. Ilmastoystävällinen ydinsähkö hyödyttää yhteiskuntaa, mutta myös vähentää energiantuotannon ympäristövaikutuksia. Lisäksi Olkiluotoon on rakenteilla maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos. 24-15-14-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 15 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Traficom Sähköautojen julkinen latausinfra kehittyy Suomessa lupaavasti Sähkökäyttöisiä henkilöja pakettiautoja palveleva latausinfrastruktuuri laajenee vauhdikkaasti, käy ilmi Traficomin laatimasta selvityksestä. Raskaille ajoneuvoille soveltuvan latausinfrastruktuurin ja myös vetytankkausasemien rakentaminen on käynnistymässä. Tieliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua koskevat EU:n jakeluinfra-asetuksen sitovat tavoitteet ovat nykytila-analyysin ja toimijoiden julkistamien hankesuunnitelmien perusteella saavutettavissa Suomessa. Vuosien 2025-2035 aikana asteittain kiristyvät sitovat tavoitteet edellyttävät kuitenkin merkittävää jakeluinfran lisärakentamista sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä maankäytön, energiaverkkojen ja liikenteen tarpeiden yhteensovittamiseksi. Henkilöja pakettiautojen latausinfra kehittyy vauhdikkaasti Joulukuun 2023 lopussa Suomessa oli henkilöja pakettiautoja palvelevia julkisia, eli yleisesti saatavilla olevia, latauspisteitä noin 12 000 kpl. Vähintään 150 kW:n huippunopeita latauspisteitä oli noin 1 900 kpl yli 400 latausasemasijainnissa. Lähin latausasema on saatavilla lähes koko Suomessa 50 kilometrin säteellä, ja kattavuus on parhaalla tasolla Eteläja Länsi-Suomessa. Suurta lataustehoa ja nopeaa latausasiointia on tarjolla erityisesti kaupungeissa ja keskeisimpien pääteiden varsilla. Henkilöja pakettiautoja palveleva sähkölatausinfra täyttää selvityksen mukaan jo nykyisellään valtaosan EU:n jakeluinfra-asetuksen vuosien 2025 ja 2027 tavoitteista. "Lisärakentamisen tarve aikavälillä 2027-2035 on merkittävä, mutta tavoitetasoon pääseminen näyttää lupaavalta. Suomessa sähkökäyttöisten henkilöautojen markkina ja sitä yhdessä palveleva yksityinen ja julkinen latausinfra ovatkin kehittyneet hyvässä tasapainossa", arvioi Traficomin erityisasiantuntija Heidi Auvinen. Raskaiden ajoneuvojen jakeluinfrarakentaminen on käynnistymässä Kuorma-autojen ja linja-autojen tarpeisiin erikoistuneen julkisen sähkölatausja vetytankkausinfrastruktuurin kehitys on käynnistymässä. Suomessa on toistaiseksi ainoastaan yksi julkinen raskaan liikenteen latausasema. Yksityistä latausinfraa on rakennettu jo runsaammin erityisesti linja-autovarikoille, missä ne palvelevat yli 500 sähkökäyttöistä paikallisbussia. Julkisen jakeluinfrastruktuurin rakentamisen ajoitukseen ja kannattavuuteen vaikuttaa olennaisesti sähköja vetykäyttöisten raskaiden ajoneuvojen markkinakehitys, joka on Suomessa vielä varhaisessa vaiheessa. Toimijoiden julkaisemien hankesuunnitelmien ja jakeluinfran rakentamisen tukihakemusten perusteella sekä raskaan liikenteen latausasemia että vetytankkausasemia ollaan perustamassa Suomeen lähivuosina. Tukea hankkeille on haettavissa Energiaviraston infratukena sekä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelmasta. EU:n jakeluinfra-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen näyttää myös raskaan liikenteen jakeluinfrastruktuurin osalta mahdolliselta, joskin hankesuunnitelmien toteutumiseen ja aikatauluihin liittyy paljon epävarmuuksia. Valtaosa hankesuunnitelmista keskittyy tiheästi liikennöityjen reittien ja solmukohtien varsiin, missä jakeluinfran kysyntä on suurinta, mutta EU:n jakeluinfra-asetus edellyttää jakeluinfran rakentamista myös muille Euroopan laajuisen liikenneverkon osille. Suomen kannalta tärkeitä ovatkin asetuksen mahdollistamat, vähäliikenteisiä alueita koskevat helpotukset. Kansallinen jakeluinfraohjelma täsmentää EU:n jakeluinfra-asetuksen määrittelemiä tavoitteita ja listaa tarvittavia toimenpiteitä Nyt valmistunut Traficomin selvitys palvelee liikenneja viestintäministeriön johtamaa työtä kansallisen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelman laatimiseksi. Ohjelman laatiminen yhdessä elinkeinoelämän kanssa on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. "Ohjelma sisältää päivitetyn arvion jakeluinfran kehityksestä sekä infraa ja ajoneuvokantaa koskevat tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet. Valmistelua tehdään hallinnonalan virkatyönä sekä sidosryhmiä työpajoissa, kuulemisissa ja lausuntokierroksella laajasti osallistaen", kertoo liikenneja viestintäministeriön liikenneneuvos Tuuli Ojala. EU:n jakeluinfra-asetus, eli asetus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta, määrittelee sitovat kansalliset vähimmäisvaatimukset muun muassa tieliikenteen julkiselle sähkölatausja vetytankkausinfrastruktuurille. Jakeluinfra-asetus edellyttää myös kansallisen ohjelman laatimista vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi ja infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1804 vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta Liikenneja viestintävirasto Traficom edistää liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä huolehtii siitä, että Suomessa on käytettävissä toimivat, turvalliset ja kohtuuhintaiset viestintäyhteydet ja -palvelut. Virasto on myös palveleva liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisterija valvontaviranomainen. Traficom vauhdittaa digiyhteiskunnan kehittymistä ja tukee kestävää kehitystä. Traficomissa työskentelee yli 1000 asiantuntijaa 15 paikkakunnalla. 24-15-15-1-2 Suomella ei ole varaa säästää itseään vastuuttomaksi – kehysriihessä on muutettava suuntaa Hallituksen kokoontuessa kehysriiheen julkista keskustelua on jo pitkään käyty lähes pelkästään säästöistä ja leikkauksista. Nyt kun asumistuesta, opiskelijoilta ja työttömiltä on leikattu, aiotaan seuraavaksi siirtyä eläkkeisiin. Myös yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville palveluja tuottavien järjestöjen avustuksia aiotaan leikata nopealla aikataululla. EU:ssa Suomi kaatoi luonnolle tärkeän ennallistamisasetuksen ja yritysvastuudirektiivikin kutistettiin koskemaan vain hyppysellistä yrityksiä. Suomi on kulkemassa vaarallista tietä. Tehdyt päätökset saattavat toki tuottaa säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta ne heikentävät varmasti ihmisten ja ympäristön hyvinvointia tulevaisuudessa. Pahinta on yleistä ilmapiiriä leimaava toivottomuus. Toivottomuus tuo mukanaan epätoivon, epäluottamuksen ja lannistumisen. Valittu linja huolestuttaa. Ymmärrämme kaikki, että rahalla on merkitystä. Taloutta pitää hoitaa vastuullisesti ja menojen sekä tulojen tulee olla tasapainossa. Mallia voi ottaa esimerkiksi yhteiskunnallisista yrityksistä, jotka osoittavat, että rahan ei tarvitse ohjata kaikkea. Yhteiskunnallisissa yrityksissä liiketoiminta on kannattavaa, mutta voittoa tärkeämpää on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Myös taloutta vahvistavat päätökset voivat olla oikeudenmukaisia. Suomi on säästämässä itseään vastuuttomaksi ja perustelee sen pakolla. Aina on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja. Kyse on tahdosta. Vetoamme hallitukseen, että se punnitsee tekonsa kevään kehysriihessä tarkkaan. Jos hallituksen visiona on vahva ja välittävä Suomi, pitää rohkeutta välittää heikoimmista ja edistää vastuullista liiketoimintaa löytyä nyt. PolitiikkaTalousVastuullisuusYrittäjyys Tietoa julkaisijasta: ARVO ry on yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritysten aktiivinen verkosto. Tärkein tehtävämme on edistää yhteiskunnallisten yritysten menestystä Suomessa. Meihin kuuluu noin 70 jäsenyritystä. Lue lisää: www.arvoliitto.fi. 24-15-15-1-2
• Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 15 /2024 Kansi / kuvia lehden sisällöstä 1 VTT ja GTK käynnistävät uraauurtavan vedyn varastoinnin 2 Kollmorgenin uuden toimitusjohtajan ilmoitus 2 Young Lions Finland 2024 -suunnittelukilpailun voittajat on valitt 3 Suomi tarvitsee kasvua edistävää innovaatiotoimintaa 4 Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta 5 Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme? 5 Päätoimittajan tekstiä 6 Oppisopimusta kehitettävä korvaamaan aikuiskoulutustukea 7 Ukrainalaisia muutti laajasti Satakunnan kuntiin viime vuoden Aikana 8 Vibratec 8 Turun AMK:n ja VAMKin suosittu vetytalouskoulutus saa jatkoa 9 Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa 10-11 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 12-15 Sisältö numero 14 / 2024 16 Teollisuuden Näytelehden mediakortti 2024 17 Smoltekin vetyelektrolyysiin tarkoitettu solumateriaali on läpäissyt 1 000 tunnin kestävyystestin 18 Volvo Cars käyttää biokaasua ensimmäisessä ilmastoneutraalissa tehtaassaan Kiinassa 19 Takakansi 20 S euraavat Teollisuuden Näytelehdet ilmesyvät: Numero 16 aineistopäivä on 18.04.2024 ilmestyminen 23.04.2024 Numero 17 aineistopäivä on 25.04.2024 ilmestyminen 30.04.2024 Numero 18/19 aineistopäivä on 03.05.2024 ilmestyminen 07.05.2024 Numero 20 aineistopäivä on 16.05.2024 ilmestyminen 23.05.2024 Numero 21-22 aineistopäivä on 06.06.2024 ilmestyminen 11.0.2024 Heinäkuu / loma. Numero 23 aineistopäivä on 01.08.2024 ilmestyminen 06.08.2024 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 15 / 2024
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 15 / 2024 eollisuuden Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2024 – 31.12.2024 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070, 041 444 6598 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur 1/4 sivu / 650 eur 1/2 sivu / 1300 eur 3/4 sivu / 1950 eur 1/1 sivu / 2600 eur 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero( ALV 24%) Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Pankki: Someron Säästöpankki FI43 4327 2120 0026 41 BIC: HELSFIHH Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: www.tn-lehti.fi Näköislehdet löytyvät myös Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku tarjoaa Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070, 041 444 6598 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2024: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 04.01.2024 / 09.01.2024 Numero 2 11.01.2024 / 16.01.2024 Numero 3 18.01.2024 / 23.01.2024 Numero 4 25.01.2024 / 30.01.2024 Helmikuu Numero 5 01.02.2024 / 06.02.2024 Numero 6 08.02.2024 / 13.02.2024 Numero 7 15.02.2024 / 20.02.2024 Numero 8 22.02.2024 / 27.02.2024 Maaliskuu Numero 9 01.03.2024 / 05.03.2024 Numero 10 07.03.2024 / 12.03.2024 Numero 11 14.03.2024 / 19.03.2024 Numero 12-13 21.03.2024 / 26.03.2024 Huhtikuu Numero 14 04.04.2024 / 09.04.2024 Numero 15 11.04..2024 / 16.04.2024 Numero 16 18..04.2024 / 23.04.2024 Numero 17 25.04.2024 / 30.04.2024 Toukokuu Numero 18-19 03.05.2024 / 07.05.2024 Numero 20 16.05.2024 / 23.05.2024 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2024 / 11.06.2024 Kesäloma. Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2024 / 06.08.2024 Numero 24-25 08.08.2024 / 13.08.2024 Numero 26 15.08.2024 / 20.08.2024 Numero 27 22.08.2024 / 27.08.2024 Syyskuu Numero 28 05.09.2024 / 10.09.2024 Numero 29 12.09.2024 / 17.09.2024 Numero 30-31 19.09.2024 / 24.09.2024 Numero 32 26.09.2024 / 20.09.2024 Lokakuu Numero 33 03.10.2024 / 08.10.2024 Numero 34-35 10.10.2024 / 15.10.2024 Numero 36 17.10.2024 / 22.10.2024 Numero 37-38 25.10.2024 / 29.10.2024 Marraskuu Numero 39 07.11.2024 / 12.11.2024 Numero 41 14.11.2024 / 19.11.2024 Numero 42 21.11.2024 / 26.11.2024 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2024 / 10.12.2024
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 15 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Smoltekin vetyelektrolyysiin tarkoitettu solumateriaali on läpäissyt 1 000 tunnin kestävyystestin vain 0,2 mg:lla iridiumia/cm2 TNLehti Smoltek Nanotech Holding AB ("Smoltek") julkistaa onnistuneet testitulokset yhtiön PEM-elektrolysaattoreiden kennomateriaalista. Konserniyhtiö Smoltek Hydrogen on tuottanut vetyä 1 000 tunnin yhtäjaksoisen käytön aikana katalyyttikuorman ollessa vain 0,2 mg iridiumia/cm2. Pitkäaikainen testi osoittaa, että kennon nanokuidut eivät syövy, minkä ansiosta yritys voi aloittaa materiaalin mukauttamisen erityisvaatimuksiin yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Konserniyhtiö Smoltek Hydrogen on saanut päätökseen onnistuneen pitkäaikaisen testauksen yhtiön uudella PEM-elektrolysaattorikennojen materiaalilla. 1000 tunnin jatkuvan käytön aikana, nopeudella 2 A/cm2, yritys on tuottanut vetyä vain 0,2 mg:lla iridiumia/cm2 ilman, että kennon nanorakenne on hajonnut. Korroosiosuojatusta hiilinanorakenteesta koostuva materiaali muodostaa yhden elektrolysaattorikennon kerroksista, ja teknologian tavoitteena on vähentää merkittävästi iridiumin määrää katalyytteinä vedyn tuottamiseksi. "Olemme nyt todistaneet, että platinalla päällystetty hiilinanokuituteknologiamme luo vakaan rakenteen PEM-elektrolysaattorin anodielektrodiin. Kilpailuanalyysimme osoittaa, että olemme ainoa, jolla on toimiva ratkaisu anodipuolen elektrodille, joka on sekä kestävä että luo suuren pinta-alan iridiumkatalyytteille. Tämä on tärkeä virstanpylväs yhtiölle ja vuoropuhelullemme yhteistyökumppaneiden kanssa", sanoo Smoltek Hydrogenin toimitusjohtaja Ellinor Ehrnberg. "Täyskennojen suorituskykymittaukset osoittavat, että suorituskykymme on verrattavissa perinteisiin ratkaisuihin, sillä iridiumia on vain kymmenesosa! Testin ensimmäisten 10 tunnin aikana jännite nousee 2,1 voltista 2,5 volttiin ja kasvaa sitten vain marginaalisesti. Tämä ei ole epänormaalia tällaisessa laboratorioympäristössä tapahtuvassa prosessissa, ja optimoimme sen seuraavassa vaiheessa yhteistyössä asiakkaiden kanssa esimerkiksi käyttämällä erilaisia iridiumia ja ehkä myös ruteniumia", sanoo Smoltek Hydrogenin kehitysjohtaja Fabian Wenger. "Tämän teknologian kehityksen aikana on eniten kyseenalaistettu, miten voimme luoda niin konformaalisen platinakerroksen, että se voi suojata hiilinanokuituja korroosiolta. Nyt 1 000 tunnin yhtäjaksoisen käytön jälkeen 60 °C:ssa kuiturakenne on ehjä ja voimme ylpeänä todeta, että olemme ratkaisseet sekä kumppaneiden että kilpailijoiden tärkeimmän kysymyksen: miten luoda vakaa nanorakenne erittäin ohuelle iridiumkerrokselle", sanoo Smoltek Hydrogenin toimitusjohtaja Ellinor Ehrnberg. Smoltek Hydrogenin anodielektrodi, jolla on ehjä nanorakenne 1 000 tunnin jatkuvan käytön jälkeen 2 A/cm2:n nopeudella erittäin syövyttävässä ympäristössä. Suuri edistys lyhyessä ajassa Lyhyessä ajassa Smoltek Hydrogen on edistynyt merkittävästi iridiumin määrän vähentämisessä elektrolysaattorikennojen anodipuolen elektrodissa käyttämällä nanokuituja solupinon katalyysin rakenteena. Keväällä 2023 yhtiö osoitti, että uusi korroosiosuojattuja nanokuituja sisältävä materiaaliteknologia voi vähentää iridiumin määrää 80 prosenttia perinteiseen materiaaliin verrattuna (0,5 mg iridiumia/cm2 verrattuna 2,5 mg iridiumia/cm2). Tämä tapahtui ensimmäisessä pitkäaikaisessa testissä, jossa käytettiin solumateriaalin varhaista prototyyppiä. (Linkki viimevuotiseen lehdistötiedotteeseen) "Perustamalla oman kehitysja testauslaboratorion, H2LABin, sekä tekemällä yhteistyötä maailman johtavien tutkijoiden ja kumppaneiden kanssa olemme pystyneet nopeuttamaan tutkimusja kehitystyötä, mikä on parantanut kennomateriaalimme suorituskykyä PEMelektrolyysilaitteissa", Ellinor Ehrnberg selittää. Smoltek Hydrogen pyrkii vähentämään iridiumin määrää elektrolysaattorikennossa kohti arvoa 0,1 mg/cm2. Se on kunnianhimoinen tavoite, joka tukee vetyteollisuuden tavoitetta pystyä laajentamaan elektrolyysilaitteiden tuotantoa fossiilivapaan vedyn laajamittaiseen tuotantoon. Iridium on erittäin kallis ja kriittinen jalometalli, jonka tarjonta on rajallista. Tällä hetkellä se maksaa noin 1,7 miljoonaa kruunua/kg, ja sen ennustetaan maksavan noin 8 miljoonaa kruunua/kg vuonna 2030. Tietolaatikko: Smoltek Hydrogenin solumateriaali Smoltek Hydrogen kehittää vertikaalista nanokuitupohjaista materiaalia PEM-elektrolysaattorikennojen anodihuokoiselle kuljetuskerrokselle (PTL). Materiaali koostuu sintratusta huokoisesta titaanikerroksesta, jossa on nanokuituja, konformaalisesta platinakorroosiosuojasta ja iridiumkatalyytistä (ohut iridiumin nanohiukkaskerros). Materiaali on yksi elektrolysaattorikennon kerroksista. Elektrolysaattoreita valmistettaessa suuri määrä elektrolysaattorikennoja kootaan solupinoon, joka on elektrolysaattorin pääelementti, koska elektrolyysi tapahtuu ja vetyä tuotetaan. Smoltek kehittää prosessiteknologiaa ja konsepteja edistyksellisten materiaaliteknisten ongelmien ratkaisemiseksi useilla teollisuudenaloilla. Yhtiö suojaa ainutlaatuista hiilinanoteknologiaansa laajalla patenttisalkulla, johon kuuluu yli 110 haettua patenttia, joista 89 on myönnetty. Smoltekin osake on listattu Spotlight Stock Market -pörssissä lyhyellä nimellä SMOL. Smoltek on kehitysyhtiö, ja tulevaisuutta koskevat lausunnot markkinoilletuloajasta, tuotantomääristä ja hintatasoista tulee tulkita ennusteiksi eikä sitoumuksiksi. 24-15-18-1-2 Kuvateksti: "Perustamalla oman kehitysja testauslaboratorion, H2LABin, sekä tekemällä yhteistyötä maailman johtavien tutkijoiden ja kumppaneiden kanssa olemme pystyneet nopeuttamaan tutkimusja kehitystyötä, mikä on parantanut kennomateriaalimme suorituskykyä PEM-elektrolyysilaitteissa", Ellinor Ehrnberg selittää.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 15 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Volvo Cars käyttää biokaasua ensimmäisessä ilmastoneutraalissa tehtaassaan Kiinassa TNLehti Volvon tehdas Taizhoussa on siirtynyt käyttämään biokaasua, minkä ansiosta siitä on tullut autonvalmistajan ensimmäinen Kiinassa sijaitseva tehdas, joka on saavuttanut ilmastoneutraaliuden. Siirtyminen pois maakaasun käytöstä vähentää CO2-päästöjä yli 7 000 tonnilla vuodessa. Vaikka tämä osuus saattaa vaikuttaa pieneltä Scope 1–3 -päästöjen 43 miljoonan tonnin kokonaismäärässä, ilmastoneutraalin energian käyttö Taizhoun-tehtaalla on tärkeä askel Volvon tavoitteessa saavuttaa ilmastoneutraalit valmistustoiminnot vuoteen 2025 mennessä ja vähentää päästöjä kaikissa maailmanlaajuisissa toiminnoissaan. Se on myös osa laajempaa suunnitelmaa saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2040 mennessä. Aivan kuten muutkin Volvon tehtaat ympäri maailmaa, Taizhountehdas käyttää jo nyt ilmastoneutraalia sähköä. Viimeisin uudistus varmistaa, että tehtaalla on käytössä myös ilmastoneutraali lämmitys. Taizhou on toinen Volvon ilmastoneutraali autotehdas Göteborgissa sijaitsevan Torslandan-tuotantolaitoksen jälkeen “Toimimme nopeasti, kun varteenotettavia ilmastoneutraaleja energiavaihtoehtoja tulee saataville”, sanoo Volvon varajohtaja Javier Varela. “Siirtyminen biokaasun käyttöön Taizhoun-tehtaalla osoittaa, kuinka jokainen tuotantolaitoksemme eri puolilla maailmaa osaa kehittää oman ilmastoneutraalin energiayhdistelmänsä sen mukaan, mitä vaihtoehtoja kullakin alueella on käytettävissä.” Taizhoun-tehtaan energiansyöttö koostuu sähköstä ja lämmityksestä. Se tuottaa noin 40 prosenttia tarvittavasta sähköstä aurinkopaneeleilla, ja tämän osuuden on määrä kasvaa tulevina vuosina. Jäljellä oleva 60 prosenttia tulee sähköverkosta, ja myös se on ilmastoneutraalia aurinkosähköä. Lämmitystarpeisiin vastataan käyttämällä ilmastoneutraalia biokaasua. Volvo laajensi hiljattain kestävän kehityksen strategiaansa uusilla kunnianhimoisilla tavoitteilla tuleville vuosille. Uusi tavoite on saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2040 mennessä, mikä on jatkoa aikaisemmalle ilmastoneutraaliustavoitteelle. Ensimmäinen prioriteetti on vähentää todellisia päästöjä ennen turvautumista hiilenpoistoon, jolla rajoitetaan väistämättömiä päästöjä. Volvo kannustaa myös alihankkijoitaan toimimaan samoin. Volvo julkisti ensimmäisen kestävän kehityksen strategiansa vuonna 2019 ja on sen jälkeen edistynyt hyvin ilmastotoimissaan. CO2-päästöjä on vähennetty kokonaistoiminnoissa käyttämällä 74-prosenttisesti ilmastoneutraalia energiaa, minkä lisäksi autonvalmistaja edistyy hyvin CO2-kokonaistavoitteissaan. Tietoja Volvo Car Groupista Volvo on perustettu vuonna 1927. Nykypäivänä Volvo on yksi maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista automerkeistä, jonka autoja myydään asiakkaille yli 100 maassa. Volvo Cars on listattu Tukholman Nasdaq-pörssiin lyhenteellä “VOLCAR B”. Volvo haluaa tarjota asiakkailleen liikkumisen vapautta henkilökohtaisella, kestävällä ja turvallisella tavalla. Volvon tavoitteena on olla pelkkien sähköautojen valmistaja vuoteen 2030 mennessä, ja se on sitoutunut jatkuvaan hiilijalanjäljen pienentämiseen tavoitteenaan saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2040 mennessä. Volvolla oli vuoden 2023 joulukuussa noin 43 400 kokopäiväistä työntekijää. Volvon pääkonttori sekä tuotekehitys-, markkinointija hallintotoiminnot sijaitsevat pääasiassa Göteborgissa, Ruotsissa. Yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat Göteborgissa, Gentissä (Belgia), Etelä-Carolinassa (USA) sekä Chengdussa, Daqingissa ja Taizhoussa (Kiina). Volvolla on lisäksi tutkimusja kehitystyösekä muotoilukeskuksia Göteborgissa ja Shanghaissa (Kiina). Volvo Car Finland Oy Ab on perustettu vuonna 1928, ja se on osa maailman tunnetuimpia ja arvostetuimpia autoja valmistavaa Volvo Car Group -yhtiötä. Maahantuomme ja markkinoimme Volvo -merkkisiä henkilöautoja, niiden varaosia ja lisävarusteita. Volvo Car Finland Oy Ab:n 100 % omistamia tytäryhtiöitä ovat Bilia ja Hertz. Volvo Cars vuonna 2023 Volvo Car Group saavutti vuonna 2023 ennätyksellisen liikevoiton 2,3 miljardia euroa. Tuotot vuonna 2023 olivat 35,4 miljardia euroa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Maailmanlaajuinen kokonaismyynti käsitti ennätykselliset 708 716 autoa. 24-15-19-1-2 Taizhoun-tehtaan energiansyöttö koostuu sähköstä ja lämmityksestä. Se tuottaa noin 40 prosenttia tarvittavasta sähköstä aurinkopaneeleilla, ja tämän osuuden on määrä kasvaa tulevina vuosina.
• Teollisuuden Näytelehteä luetaan myös ulkomailla lähinnä Googlen avulla. Sen johdosta voimme julkaista ilmoituksia myös englannin -ja ruotsinkielellä, Jos haluaa varmistaa, että lehdistötiedotteessa julkaistaan myös yhteystiedot niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä. On myös eräs tapa varmentaa tiedotteen julkaiseminen mahdollisimman useassa lehdessä ja se onnistuu parhaiten jos tiedote on jo valmiiksi taitettu tiettyyn kokoon ja siten helpottaa taittajan työtä. Tämän toiminnan mahdollistaa nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat. Lukuisat teollisuuslaitokset teettävät lehdistötiedotteita joita siten jaetaan asiakkaille. Tämä on tietenkin hyvä asia, jo pelkästään sen johdosta, että lehdistötiedotteet lisäävät myyntiä, sen johdosta, että ostajien tietomäärä lisääntyy. Toisin sanoen tietävä asiakas on myös se ostava asiakas. Tietoa pitää saada myös hieman laajemmalle lukijakunnalle, jotta markkinointi pysyy hyvällä tasolla. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 salo puh.0465892070 Sähköposti osoite on: markkinointi @tn-lehti.fi Tämän lehden sisäsivuilla löytyy lehdistötiedote myös tämän kuvan lähettäjältä. Suosittelen tutustumaan heidän toimintaansa tarkemmin.