• 18 / 2022 ISSN 0780-7090 (painettu) ISSN 2737-2359 (verkkojulkaisu) 40.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta.
  • 2 Teollisuuden Näytelehti 18 / 2022 Pajakaari 10, 21380 AURA (+358)50 3029418 jaakko.lehtiniemi@auraosa.fi Määrämittaisena Valmiiksi koneistettuna Teräksiset Liukulaakerit suoraan varastosta PINTAKARKAISTUA PYÖRÖTERÄSTÄ 03 543 7390 akaanharjavalmiste.fi Akaan Harjavalmiste Oy www.piippohydraulic.com Yrittäjäntie 10, PL 16 / / 74700 Kiuruvesi – Finland Voit ostaa tuotteita myös suoraan verkkokaupasta MYYDÄÄN KONEPAJOJA Kauttamme myynnissä alihankintakonepajan koko osakekanta. Katso myös muut kohteet: www.yrityskauppakeskus.net PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY, Tampere 050-3609922 Jouni Latva-Pirilä 040-5205900 Rauno Toikka Sähköposti osoitteemme on: etunimi.sukunimi@yrityskauppakeskus.net Noususuhdanteessa yrityksillä on kysyntää. Ottakaa yhteyttä jos harkitsette yrityksenne myyntiä. Borosilikaatti näkölasit Tulenkestävät lasit Takkaluukut yms. Röntgensuojalasit Röntgentutkimushuoneet yms. OY TAMMILASI AB OY TAMMILASI AB Santalantie 25, 10960 HANKO Postiosoite Laivurinkatu 3, 10940 Hanko Puh. 0400-471 039 www.tammilasi.fi tammilasi@co.inet.fi Tuotteitamme ovat mm. paineastialasit, tarkkailuja erikoislasit, joita on eri laatuja ja kokoja Borosilikaattinäkölasit Paineja prosessilaitteet yms. IR-suojalasit Masuunit yms. Borofloat-lasit Lämpöja höyrykattilat yms. Teollisuuden Näytelehden voi tilata tekstiviestillä numerosta: 041 4446598 tai 0465892070
  • 3 Teollisuuden Näytelehti Uusi täyskovametalli varsijyrsin. Oy Gühring AB Lämmittäjänkatu 4 A l 00880 Helsinki l puh. 09-86 220 100 l myynti@guehring.fi l www.guehring.fi Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumassa paikalla on yli 330 näytteilleasettajaa. Ouluhallissa pääsee tutustumaan alan uusimpiin lanseerauksiin lähietäisyydeltä sekä käsittelemään etenkin pohjoisen teollisuuden tulevaisuuden polttavimpia kysymyksiä. Pohjois-Suomessa on paljon potentiaalia teollisuudenalan kasvuun ja kehitykseen, ja Pohjoinen Teollisuus on tästä kattava läpileikkaus. Yhdessä kohti kasvua Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumassa on mukana BusinessOulu. Ensimmäisenä messupäivänä keskiviikkona 18.5. järjestetään B2B matchmaking -verkostoitumismahdollisuus, joka toteutetaan BusinessOulun kanssa toteutetun sähköisen työkalun avulla. Torstaina 19.5. BusinessOulun JobCorner jalkautuu Pohjoinen Teollisuus -messuille. BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula toteaa, että teollisuudenalan yrityksillä on pohjoisessa hyvä kasvualusta. “Oulussa tehdään merkittävää metallija terästutkimusta, ja Pohjois-Suomen toimijat rakentavat rautaisen ja teräksisen selkärangan lukuisille toimialoille koko Suomeen. Lisäksi Pohjois-Suomessa on vahvasti kehittyvää elintarvike-, ICTja rakennusteollisuutta. Teollisuudenalat ovat hyvässä kasvussa ja synnyttävät kestävästi, uudistuvalla energialla uusia työpaikkoja, mikä taas lisää yleistä hyvinvointia.” Messuilla on ainutlaatuinen tilaisuus paitsi verkostoitua, myös luoda pohjaa oman yrityksen uusille tuulille – esimerkiksi yhdessä ideoiden. Kahden vuoden poikkeusajan jälkeen on aika tuulettaa ajatuksia. “Uskon, että messujen kaltaisissa yhteisissä tapaamisissa parviälystä voidaan saada paljon irti. Ideoita voidaan hioa yhdessä, jolloin syntyy paljon uutta!”, Ala-Mursula kehuu. Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumaan odotetaan tuhansia kävijöitä, mikä vilkastuttaa Oulun kaupunkia entisestään. Laajala toivottaakin kaikki tapahtumavieraat tervetulleiksi. “Oulu on tapahtumakaupunki ja Pohjoinen Teollisuus rikastuttaa kaupungin elämää. Tervetuloa Ouluun, pohjoisen kasvukeskukseen ja vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkiin.” 18-22-3-1-2 Teollisuuden suurtapahtuma esittelee pohjoisen vahvaa osaamista Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään 18.–19.5.2022 Oulun Ouluhallissa. Ammattilaisille maksuttoman tapahtuman teemana on tänä vuonna Pohjoisen menestyksen tekijät. Esiin nostetaan pohjoisen teollisuuden keskeiset puheenaiheet, alan timanttinen osaaminen ja yritysten tuotteet sekä palvelut. Pohjois-Suomella on tärkeä rooli teollisuudenalalla, sekä Suomessa että maailmalla.
  • 4 Teollisuuden Näytelehti 18 / 2022 Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Toteutus Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Kiitämme Teollisuuden Näytelehden toteutuksessa mukana olleita lehdistötiedotteiden lähettäjiä, tekijöitä, ja mukana olevia yrityksiä, yhtiöitä, yhteisöjä. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin: 0465 892070 toimitus@tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Teollisuuden Näytelehti SISÄLTÖ 18 / 2022 Kuvaa “kännykällä” tämä QR-Koodi Voitte aina lukea uusimmat jutut Teollisuuden Näytelehdestä missä ja milloin vain. Mukavia lukuhetkiä missä sitten kuljettekin. Teollisuuden suurtapahtuma esittelee pohjoisen vahvaa osaamista .........3 Numeron 18 / 2022 sisältö.................................................................................4 Pohjanmaan teollisuus .......................................................................................5 Päätoimittajalta ....................................................................................................6 Sota ja epävarmuus painavat teknologiateollisuuden näkymiä – kasvu hidastuu, mutta jatkuu vielä ...............................................................7 Akkuteknologiayritys Celltech Solutions Oy ostaa laserhitsauspioneeri Veldon ajoneuvoteollisuuteen keskittyneen liiketoiminnan .......................8 Teknologia 2022 -tapahtuma täytti Messukeskuksen hallit kolmen vuoden odotuksen jälkeen .....................................................10 Uutisia – Tiedotteita – Ajankohtaista asiaa ......................................... 12 – 13 Äänekosken lukio on yrittäjyyskasvatuksen suunnannäyttäjä koko Suomessa ...................................................................14
  • 5 Teollisuuden Näytelehti Pohjanmaan Teollisuus on kahden päivän tiivis ja tehokas yritystapahtuma, joka koostuu seminaareista ja näyttelystä. Tapahtuma yhdistää tulevaisuuden visiot, nykyaikaiset ratkaisut ja osaavat tekijät teollisuuden johdon, tuotannon, suunnittelun ja hankinnan edustajien kohdatessa. Pohjanmaan Teollisuus -tapahtuman järjestelyvuoro siirtyy tänä vuonna Vaasaan, ja energiakysymykset nousevat entistä vahvemmin esille. Tapahtumassa pureudutaan kestävään kehitykseen mm. yritysten energiatuotannon ja -kulutuksen näkökulmasta. Näyttelyalat: Automaatio, robotiikka ja digitalisaatio | 3D-tulostus ja ohjelmistot | Teollisuuden koneet ja laitteet | Komponentit ja sopimusvalmistus | Logistiikka ja varastointi | Kestävät ratkaisut ja palvelut | Tuotekehitys ja innovaatio | Huolto ja kunnossapito | Tutkimus, koulutus ja rekrytointi | Energiantuotanto ja varastointi | Sähkö-, lämpöja kaasuverkot | Sähkönsiirto ja varastointi Tule kartoittamaan uusia mahdollisuuksia, solmimaan kontakteja ja vahvistamaan verkostojasi. Varaa näyttelypaikkasi NYT! Ota yhteyttä: Jukka Hakala, puh. 0400 669 600, jukka.hakala@pohjanmaanexpo.fi Järjestäjä: Kumppanit: Pohjanmaan Expo Yhteistyössä: Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät, Kosek, Concordia Botniahalli, VAASA 23.–24.11.2022 Ke 10–17 & To 9–15 www.pohjanmaanteollisuus.fi
  • 6 Teollisuuden Näytelehti 18 / 2022 PÄÄTOIMITTAJALTA: Jouko Nieminen Päätoimittaja Palautteen voi antaa sähköpostilla: jouko.nieminen@kolumbus.fi Voi myös soittaa numeroon: 0465892070 Toukokuun 3 päivä vietettiin kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Osalainaus europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mielestäni oikein osuvasta tiedotteesta. ” Toimittajien turvallisuus on taattava kaikissa tilanteissa. Elämme keskellä jatkuvaa uutisvirtaa, joka ei nuku tai lepää hetkeäkään. Mitä enemmän näemme kohdennettuja uutisia ja olemme sosiaalisessa mediassa, tai vain ihan omalla laitteellamme verkossa, sitä enemmän eri algoritmit tekevät meistä tulkintojaan. Kaikki saamamme tieto sekä kuluttamamme viihde ja uutiset ovat yhä enemmän algoritmien antamaa sisältöä. On ilmiselvää, että nyky-yhteiskunnissamme tarvitsemme kipeästi laadukasta journalistista sisältöä ja riippumatonta mediaa nostamaan esille ja tulkitsemaan piileviä epäkohtia sekä raportoimaan luotettavasti paikan päältä. Tämä on korostunut muun muassa Ukrainan sodan aikana. Tarvitsemme viestintää, johon voi luottaa. Tarvitsemme vahvan kansainvälisen sopimuksen, joka suojelee toimittajia ja sananvapauttamme globaalisti. Lisäksi EU:n tulisi auttaa kolmansissa maissa työnsä vuoksi hengenvaarassa olevia toimittajia erityisellä suojeluja viisumiohjelmalla, jollaista olen aiemmin ehdottanut naisihmisoikeuspuolustajille. Koska demokratiamme kohtaavat monia haasteita, kuten laajalle levinnyttä disinformaatiota ja misinformaatiota sekä valeuutisia ja niitä levittäviä trollitehtaita, meidän on luotava sellainen ympäristö, jossa media voi täyttää tehtävänsä sekä vallan vahtikoirana että neljäntenä valtiomahtina. Kansalaisilla tulee olla pääsy monipuolisiin ja riippumattomiin uutislähteisiin ja toimittajien työolot ja turvallisuus on taattava. On valitettavaa, että kehitys Euroopassakin on ollut tässä asiassa viime vuosina negatiivista. Vapaa media on demokratian elinehto, ja meidän pitää tehdä kaikkemme toimittajien turvallisuuden takaamiseksi joka tilanteessa. Toimittajien työolot ovat monissa maissa muuttuneet erityisen haastaviksi, ja he kohtaavat työssään liian usein uhkailua ja pelottelua sekä väkivaltaa. Euroopan neuvosto raportoi vuodesta toiseen toimittajien turvallisuuden heikkenevän Euroopassa. Erityisen huolestutettavia ovat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot, jotka paljastavat jatkuvia puutteita sananvapauden suojelussa kansallisissa oikeuskäytännöissä ja oikeusistuimissa sekä näyttävät, että kansalliset tuomioistuimet epäonnistuvat jatkuvasti Euroopan ihmisoikeussopimuksen huomioimisessa.” Näin ylevästi ja ponnekkaasti Sirpa Pietikäinen asian kiteytti. Niin se on, että lukuisa määrä toimittajia kuolee maailmalla vuosittain. Kyllä minulla on myös omakohtaisia kokemuksia niin uhkailusta kuin kiristyksestä. Siitä on jo yli kaksi vuotta kun pistoolin piippu oli ohimollani ja uhkauksia sateli. Mitä suomalaiseen sanan vapauteen tulee, niin kyllä Teollisuuden Näytelehti on tälläkin hetkellä erään ryhmän asettamassa boikotti tilassa minun tekemien kirjoitusten perusteella. Suomessa ei siis kansainvälisten määreiden mukaista lehdistön sananvapautta ole. Olen kuitenkin tyytyväinen etten ole vielä ”nikkeli halvausta” saanut osakseni. Mutta siitä huolimatta, että politiikka pyrkii sanelemaan, myös teollisuuslehtien sisältöä, uskallan sanoa, ilman poliittista agendaa, että nyt on oikea aika seurata ,miten Ruotsi toimii Nato prosessissa. Kannattaa muistaa, että ruotsalaiset eivät ole sotineen yli 200 vuoteen. Se on ilmeisen viisasta toimintaa. Suomessa lietsotaan Venäjä vihaa, jota toiset pitävät aiheellisena ja toiset taas aiheettomana. Kyllä näissäkin asioissa maltti on valttia, vaikka kuinka puhuttaisiin suomettumisesta.
  • 7 Teollisuuden Näytelehti Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n kyselyyn, jolla tiedusteltiin sodan vaikutuksia vientiyritysten liiketoimintaan. Kyselyyn vastasi 580 teknologiayritysten toimitusjohtajaa. Sota on kasvattanut dramaattisesti yritysten epävarmuutta ja liiketoiminnan riskejä. Peräti 85 prosenttia teknologiateollisuuden teollisten toimialojen yrityksistä ilmoittaa, että materiaalien ja raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt edelleen sodan alkamisen jälkeen. Lähes sama määrä yrityksiä arvioi tilanteen jatkavan heikentymistä lähikuukausina. Erilaiset tuotantohäiriöt ovatkin todennäköisiä vuoden edetessä. Kannattavuus notkahtaa, investointeja jäihin Kustannusten jyrkkä nousu heijastuu yritysten kannattavuuteen. Peräti 53 prosenttia yrityksistä arvioi kannattavuutensa heikentyvän kuluvana vuonna verrattuna viime vuoteen. Myös monen yrityksen investointisuunnitelmat ovat menneet uusiksi. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 20 prosenttia on laittanut investointisuunnitelmia jäihin, ja viisi prosenttia yrityksistä on perunut investointeja kokonaan. Tuotantomäärän laskua ennakoi 23 prosenttia vastaajista. Henkilöstövaikutuksiltakaan ei vältytä. Yrityksistä 17 prosenttia kertoo, että henkilöstöä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan sodan suorien tai epäsuorien vaikutusten takia. Huojentava on kuitenkin tarjouspyyntökyselystä saatu tieto, että kysyntä oli vielä huhtikuussa kohtalaisen hyvällä tasolla. – Yritysten väliset erot ovat tällä hetkellä valtavia. Osa yrityksistä tekee erinomaista tulosta, ja osa kamppailee kannattavuutensa kanssa. Epävarmuus taloudessa on kaiken kaikkiaan erittäin suurta, mutta onneksi kaikkein pahimmat uhkakuvat eivät ole toistaiseksi toteutuneet, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras. Vauhtia investointilupiin, vientirahoitus kuntoon Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola korostaa, että ulkoisen epävarmuuden keskellä on tehtävä itse, mitä voidaan. Esimerkiksi Nato-päätöksellä voidaan hillitä maariskiä, josta yritykset kantavat yhä suurempaa huolta. – Myös kehysriihessä tehty päätös investointilupien vauhdittamisesta on oikea ja tärkeää saada pikaisesti käytäntöön ja koskemaan kaikkia toimialoja. Ei ole kerta kaikkiaan varaa siihen, että miljardien investointihankkeet makaavat vuosikausia lupajonoissa. Kun investointiympäristö on sodan ja sen seurausten takia yhä vaativampi, vireillä olevista investoinneista on pidettävä sitäkin tiukemmin kiinni, Hirvola tähdentää. Hirvolan mukaan valtiovallan pitäisi satsata entistä määrätietoisemmin myös vientirahoitukseen, jotta yritykset löytävät nopeasti uusia markkinoita Venäjän kaupan tilalle. – Vuosikausia on puhuttu vaikeudesta saada rahoitusta pieniin vientikauppoihin. Suomalaiset yritykset ovat ulkomaisia kilpailijoitaan heikommassa asemassa, sillä useiden maiden vientitakuulaitokset ovat jo aloittaneet suoran luotonannon. Tilanteesta kärsivät erityisesti pk-yritykset, mutta ongelma koskee myös suurempia yrityksiä, joilla on tarvetta alle 20 miljoonan euron rahoitukseen. Nyt vihdoin on annettava Finnveralle tarvittavat valtuudet, Hirvola painottaa. Terästulleja purettava, lisää ohjeistusta pakotteisiin Pula raaka-aineista ja materiaaleista on valtava. Teräksen saatavuuteen tulee puuttua nopeasti myös EU-tasolla, sillä teräspula on vakava ongelma lukuisille teknologiayrityksille. – On syytä purkaa terästullit teräslaaduilta, joiden pula uhkaa lamaannuttaa terästä käyttävien yritysten toimintaa. Puute teräksestä koskettaa yrityksiä niin Suomessa kuin koko Euroopassa, sanoo johtaja Matti Mannonen. Mannonen toivoo lisää selkeyttä myös Venäjän vastaisiin pakotteisiin. – Teknologiayritykset ovat sitoutuneet Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Pakotteiden huolellinen noudattaminen ei ole kuitenkaan yksinkertainen tehtävä, ja monet yritykset pelkäävät tahattomia virheitä ja niistä seuraavia sanktioita. Viranomaisille tarvitaan lisää resursseja ohjeistukseen ja neuvontapalveluihin, jotta yksityiskohtien viidakosta selviää virheittä, Mannonen sanoo. 18-22-7-1-2 Sota ja epävarmuus painavat teknologiateollisuuden näkymiä – kasvu hidastuu, mutta jatkuu vielä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on heikentänyt huomattavasti teknologiayritysten tilannetta ja näkymiä, mutta kasvu jatkunee kuluvana vuonna sodasta huolimatta. Suuri määrä yrityksiä kuitenkin ilmoittaa, että liikevaihto supistuu, kannattavuus heikkenee, investointeja lykätään ja lomautuksiakin on tulossa.
  • 8 Teollisuuden Näytelehti 18 / 2022 Nämä ilmoitukset ovat nyt tarjouksessa: Ilmoituksen koko: Leveys 185 mm korkeus 135 mm tai leveys 90 mm korkeus 275 mm Ilmoitusten tarjoushinnat alkaen 10.04.2022: 5 kpl 1/2 sivua yhteishintaan 750 euroa + alv 180 = 930 euroa 10 kpl 1/2 sivua yhteishintaan 1500 euroa + alv 360 = 1860 euroa Lisätietoja numerosta 0465892070 Kaupan vahvistuksen ja aineiston voi lähettää osoitteella: tuotanto@tn-lehti.fi Nämä ilmoitukset ovat nyt tarjouksessa: Ilmoituksen koko: Leveys leveys 135 mm korkeus 90 mm tai 90 mm korkeus 135 mm Ilmoitusten tarjoushinnat alkaen 10.04.2022: 5 kpl 1/4 sivua yhteishintaan 375 euroa + alv 90 = 465 euroa 10 kpl 1/4 sivua yhteishintaan 750 euroa + alv 180 = 930 euroa Lisätietoja numerosta 0465892070 Kaupan vahvistuksen ja aineiston voi lähettää osoitteella: tuotanto@tn-lehti.fi Nämä ilmoitukset ovat nyt tarjouksessa: Ilmoituksen koko: Leveys 45 mm x korkeus 135 mm tai leveys 135 mm x korkeus 45 mm. Ilmoitusten tarjoushinnat alkaen 10.04.2022: 5 kpl 1/8 sivua yhteishintaan 187.50 euroa + alv 45 = 232,50 euroa 10 kpl 1/8 sivua yhteishintaan 375.00 euroa + alv 90 = 465,00 euroa Lisätietoja numerosta 0465892070 Kaupan vahvistuksen ja aineiston voi lähettää osoitteella: tuotanto@tn-lehti.fi Veldo Oy kehittää, kaupallistaa ja markkinoi uusinta laserteknologiaa, jolla yhdistetään laser, robottiskanneri ja konenäkö yhdeksi kokonaisuudeksi. Näillä järjestelmillä pystytään vastaamaan mm. litiumioniakkujen hitsauksen vaatimuksiin. Veldon perustaja ja omistaja Martti Salo näkee kaupan askeleena eteenpäin molemmilla yhtiöillä. – Myymisen taustalla oli viime vuosien aikana läheinen ja kasvanut yhteistyö Celltechin kanssa ja kauppa on sille luonnollinen jatkumo. Veldo tulee jatkamaan laserhitsaukseen liittyvää toimintaa muilla liiketoiminta-alueilla kuten lääkelaiteteollisuudessa, Salo toteaa. Celltech Solutions Oy:n toimitusjohtaja Kim Nikitin iloitsee resurssien ja osaamisen kasvamisesta. – Monivuotisen yhteistyön myötä olemme kehittäneet uusia valmistusmenetelmiä, jotka ovat merkittävästi lisänneet meidän teknistä ja kaupallista kilpailukykyä teollisten akkujärjestelmien valmistajana. Nyt tehdyllä kaupalla varmistamme tuotantokapasiteettimme kasvattamisen sekä tärkeän teknisen osaamisen säilymisen organisaatiossamme, Nikitin kertoo. – Uusiin tiloihin siirtymisen ja hankitun laitteiston myötä saimme keskitettyä koko tuotannon ja tuotekehityksen osaamisen saman katon alle. Laitteiston kehitystä jatketaan niin tuotantokapasiteetin kuin uusien akkujärjestelmien vaatimusten täyttämiseksi ja innovaatioiden mahdollistamiseksi, Nikitin jatkaa. Celltech Solutions Oy suunnittelee ja valmistaa akkujärjestelmiä teollisuuden vastuulliseen sähköistämiseen. Yhdessä sisaryritystensä kanssa Celltech Group on akkualan yksi suurimmista toimijoista Euroopassa. Celltech Group on osa ruotsalaista Addtech AB -konsernia. 18-22-8-1-2 Akkuteknologiayritys Celltech Solutions Oy ostaa laserhitsauspioneeri Veldon ajoneuvoteollisuuteen keskittyneen liiketoiminnan Suomen johtava akkujärjestelmien valmistaja Celltech vahvistaa tuotantoaan ostamalla tamperelaisen tarkkuuslaserhitsaukseen keskittyneen Veldo Oy:n ajoneuvoteollisuuteen keskittyneet toiminnot. Kaupassa Veldo Oy:n tuotantokalusto siirtyy tältä osin Tampereella toimivan Celltech Solutions Oy:n omistukseen ja liiketoimintaan liittyvä asiantuntija Celltechin palvelukseen. Veldo Oy:n omistus säilyy yrityksen nykyisillä omistajilla.
  • 9 Teollisuuden Näytelehti Kasvuyrittäjäkilpailu EY Entrepreneur of the Year on avannut vuoden 2022 kilpailukauden ilmoittautumisille. Kansainvälistä kilpailua on järjestetty Suomessa jo 20 vuoden ajan. Tilintarkastusja asiantuntijayritys EY:n vuosittain järjestämässä kilpailussa palkitaan menestyneitä yrittäjiä, jotka innostavat muita visiollaan, johtajuudellaan ja saavutuksillaan. ”EY Entrepreneur of the Year on maailman laajimmalle levinnyt yrittäjäkilpailu, jota on Suomessa järjestetty jo 20 vuoden ajan. Kilpailuun on osallistunut vuosien aikana yli tuhat suomalaista yritystä”, kertoo EY Entrepreneur of the Year -ohjelman johtaja Juha Hilmola. ”Haluamme kilpailun avulla tukea yrittäjyyttä ja korostaa kasvuyrittäjien suurta merkitystä Suomen hyvinvoinnin ja menestymisen rakentajina. Kilpailussa palkitaan vuosittain esikuvallisia yrittäjiä, joille ohjelma antaa ainutlaatuisen väylän vertaisoppimiseen, verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon.” Suomen kilpailun on vuosien varrella voittanut esimerkiksi Marimekon Kirsti Paakkanen, Ponssen Juha Vidgren ja Supercellin Ilkka Paananen. Vuoden 2021 EY Entrepreneur of the Year -kilpailun voitti Discmanian Jussi Meresmaa. Suomen kilpailun voittaja edustaa Suomea vuosittain kesäkuussa järjestettävässä EY World Entrepreneur of the Year -yrittäjäkilpailussa. Voittajan valitsee riippumaton tuomaristo Kilpailun voittajan valitsee EY:stä riippumaton tuomaristo. Vuoden 2022 kilpailussa monipuolista kokemusta eri toimialoilta edustavan tuomariston puheenjohtajana toimii LT, kasvuyrittäjä ja hallitusammattilainen Leena Niemistö. Niemistön lisäksi tuomaristoon kuuluvat Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund, hallitusammattilainen Mammu Kaario, Hakola Huonekalun toimitusjohtaja ja luova johtaja Annaleena Hakola, enkelisijoittaja Kim Väisänen, Rukakeskuksen toimitusjohtaja Ville Aho, Vaisalan hallituksen puheenjohtaja Raimo Voipio, Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Robin Gustafsson, Vaaka Partnersin toimitusjohtaja Juha Peltola, Goforen hallituksen puheenjohtaja Timur Kärki ja vuoden 2021 kilpailun voittanut Jussi Meresmaa. Vuoden 2022 kilpailun ilmoittautuminen on avautunut EY Entrepreneur of the Year -titteliä voivat tavoitella yrittäjät, joiden yrityksen liikevaihto on yli 3,5 miljoonaa euroa, toiminta on kasvavaa ja kannattavaa, ja yritys työllistää vähintään kymmenen henkilöä. Perheyritys-sarjan osallistujilta vaaditaan lisäksi yrityksen johdon olevan suvussa vähintään toisen sukupolven hallussa. Kilpailussa on nyt kolmatta vuotta peräkkäin mukana start-up-yrittäjille suunnattu sarja, jonka osallistumiskriteereissä painottuvat joko nopea liikevaihdon kasvu tai yritysidean yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tuomaristo arvioi ehdokkaita kilpailun kansainvälisen kriteeristön mukaisesti. Voittajayrittäjällä tulee olla vankka arvopohja ja hänen tulee johtaa yritystään esimerkillisesti. Yrityksen strategian tulee erottua kilpailijoistaan, minkä lisäksi yritys kasvaa ja menestyy markkinallaan sekä luo arvoa sidosryhmilleen. Vuoden 2022 kilpailun finalistit julkaistaan lokakuussa ja voittaja palkitaan Helsingissä 4. marraskuuta 2022 järjestettävässä juhlagaalassa. EY Entrepreneur of the Year -kilpailun järjestää tilintarkastusja asiantuntijayritys EY. Vuoden 2022 kilpailun kumppaneina toimivat Työeläkeyhtiö Elo ja Mandatum. 18-22-9-1-2 EY Entrepreneur of the Year -ohjelma etsii vuoden 2022 parasta kasvuyrittäjää Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle romahti 42 prosenttia maaliskuussa 2022 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Tullin tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 184,4 miljoonaa euroa. Tavaratuonnin arvo Venäjältä kasvoi 63 prosenttia 1,0 miljardiin euroon tuontihintojen rajun nousun myötä. Viennissä suurin lasku euromääräisesti (-48,7 MEUR ja -64 %) oli CN-luokassa koneet ja mekaaniset laitteet sekä niiden osat, johon EU on asettanut myös eniten vientipakotteita. Prosentuaalisesti vastaava lasku oli luokassa sähkölaitteet ja niiden osat, jossa on myös merkittävästi EU:n vientipakotteita. Prosentuaalisesti eniten laski öljytuotteiden viennin arvo, 79 prosenttia. Viennissä kirjattiin laskua lähes kaikkiin muihinkin tavaraluokkiin, paitsi kuparikiven vientiin, joka kasvoi yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Kuparikiven osuus Suomen viennistä Venäjälle oli maaliskuussa jopa 29 prosenttia. Tuonnissa Venäjältä laski eniten raakaöljy, sen tuonnin arvo väheni 45 prosenttia ja määrä 70 prosenttia. Raakaöljyn tuonti onkin korvautunut tuonnilla lähinnä Norjasta. Venäjältä tuonnin arvossa muissa tavararyhmissä ei ollut merkittävää laskua vielä maaliskuussa. Merkittävin tuonnin kasvu oli nikkelissä ja nikkelitavaroissa, joiden arvo nousi 175,2 miljoonaa euroa ja 456 prosenttia viime vuodesta. Tuontimääräkin kasvoi reippaasti. Toiseksi eniten kasvoi maakaasun tuonnin arvo, 111,8 miljoonaa euroa ja 282 prosenttia. Maakaasun hinnat ovat moninkertaistuneet viime vuoteen verrattuna. Kolmanneksi eniten kasvoi öljytuotteiden tuonnin arvo, 95,6 miljoonaa euroa ja 180 prosenttia. Tuonnin määrä kasvoi maltillisemmin. Sähköenergian tuonnin arvo nousi maaliskuussa 257 prosenttia, mutta määrä kasvoi vain noin kolmanneksen. – Maaliskuussa tuonti Venäjältä kasvoi myös tämän vuoden helmikuuhun verrattuna, vaikka raakaöljyn tuonti supistui merkittävästi. Alustavasti tullausjärjestelmien raporttien perusteella huhtikuussa maakaasun tuonti Venäjältä oli 116,4 miljoonaa euroa ja nikkelikiven 126,9 miljoonaa euroa, jotka ovat nykyisellään suurimmat tuontitavarat Venäjältä. Korkeiden hintojen takia huhtikuussakin tuonti Venäjältä oli suurempi kuin viime vuoden huhtikuussa, tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä kertoo. Tuoreet liikennetiedot Venäjän rajalta Venäjän satamista saapui merialuksia viikoilla 1-9/2022 keskimäärin noin 22 alusta viikossa, mutta viikoilla 10-16/2022 keskimäärin enää 7 alusta. Viikolla 17 aluksia saapui 6 kpl. Venäläisten aluksien 17.4.2022 alkaneella saapumiskiellolla ei ole ollut juurikaan vaikutuksia Suomen tuontiin, koska Suomeen saapui alkuvuonna vain muutamia Venäjälle rekisteröityjä aluksia. Maaliskuussa 2022 saapuvien kuormattujen junavaunujen lukumäärä itärajalla vähentyi 32 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Lukumäärä oli 13 955 kuormattua junavaunua. Huhtikuussa 2022 näiden junavaunujen lukumäärä vähentyi 65 prosenttia, jolloin Venäjältä saapui Suomeen 7 973 kuormattua junavaunua. Lähtevien kuormattujen junavaunujen määrä Venäjälle laski maaliskuussa 26 prosenttia ja huhtikuussa 49 prosenttia. Lentoliikennettä ei ole enää Suomen ja Venäjän välillä. Itärajan kolmen suurimman rajanylityspaikan Vaalimaan, Imatran ja Nuijamana saapuvien kuorma-autojen lukumäärä viikoilla 5-9 oli keskimäärin 3 175 kpl viikossa, kun viikoilla 10-14 lukumäärä oli keskimäärin 2 088 kpl. Viikon 14 lauantaista 9.4.2022 alkaen Tulli on käännyttänyt takaisin kaikki Venäjältä saapuvat kaupalliset tavarakuljetukset, jos autot ovat Venäjän tai Valko-Venäjän kilvissä. Itärajan kuorma-autoliikenne näyttää viimeisen kahden viikon perusteella olevan hiljenemässä 75 prosenttia helmikuuhun verrattuna. Lisätietoja: Tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä 18-22-9-1-2 Maaliskuussa 2022 vienti Venäjälle romahti, mutta tuonnin arvo kasvoi 63 prosenttia, samalla prosentilla on kasvaneet rahavirrat Venäjälle
  • 10 Teollisuuden Näytelehti 18 / 2022 Teknologia 2022 -tapahtumassa vieraili 8054 alan ammattilaista. Tapahtuma järjestettiin edellisen kerran syksyllä 2019. Poikkeukselliset vuodet vaikuttivat tapahtuman järjestämisajankohtaan; aiemmin syksyisin järjestetty tapahtuma siirtyi tällä kertaa kevääseen. Toimitusjohtaja Jaakko Hämäläinen osallistui tapahtumaan tuplaroolissa: Finnish Fluid Power Association FFPA ry:n puheenjohtajana ja Bosch Rexroth Oy:n toimitusjohtajana. Bosch Rexroth tarjoaa asiakkailleen voimansiirtoja ohjausteknologioita. “Asiakkaita oli saatu ilahduttavan paljon liikkeelle ja tapahtuman järjestelyt oli toteutettu erittäin onnistuneesti. Kahden vuoden Teams-sessioiden jälkeen oli helpottavaa päästä demoamaan tuotteita asiakkaille henkilökohtaisesti ja vuorovaikutteisesti. Tuloksena saimme runsaasti liidejä. Tästä on hyvä jatkaa Teknologia-tapahtuman kehittämistä yhä hyödyllisemmäksi kaikille osallistujille”, sanoo Hämäläinen. WAGO Finland Oy tarjoaa automaatioratkaisuja useille eri toimialoille. Teknologia-tapahtumaan WAGO lähti uudistuneella ja entistä isommalla osastolla, vahvalla osasto-ohjelmalla sekä panostamalla osaston ennakkomarkkinointiin. Satsaus kannatti. ”Olemme saaneet näiltä messuilta enemmän liidejä kuin koskaan aiemmin. Osastolla on riittänyt väkeä koko ajan ja kohtaamisiin on selvästi patoutunutta tarvetta. Muut markkinointikanavat eivät tarjoa tällaisia livekohtaamisia ja mahdollisuutta tehokkaaseen brändinäkyvyyteen”, toimitusjohtaja Tero Illi sanoo. Aalto-yliopiston Robosiili, Hidas (Greenele Oy) ja EOS Finland menestyivät kilpailuissa Teknologia 2022 -tapahtumassa käytiin Ällistyttävät robotit -kisa ja Teknologia Startup-kisa. Tietotekniikan ja Elektroniikan Seuran, Mikrobitti-lehden ja Messukeskuksen järjestämässä Ällistyttävät robotit -kilpailussa kilpailivat korkeakoulujen joukkueet, joiden tehtävänä oli luoda robotti, joka tekee jotain kiinnostavaa. Kilpailun voitti Aalto-yliopiston tiimin Robosiili. Voittaja sai 10 000 euron pääpalkinnon. Teknologia Startup -kilpailun finaalissa toisistaan otti mittaa seitsemän innovatiivista yritystä. Voiton vei Hidas (Greenele Oy), joka on kehittänyt pilvipohjaisen, pienitehoisen Type 2 -sähköautojen latausaseman. Voittaja sai Suomen Messusäätiön rahoittaman 20 000 euron palkinnon. Myös Suomen 3D-tulostuspalkinto jaettiin Teknologia-tapahtumassa. Palkinnon sai EOS Finland Oy metallin jauhepetisulatus-menetelmän keksimisestä ja kehittämisestä teolliseen käyttöön. Suomen 3D-tulostuspalkinto myönnetään henkilölle, organisaatiolle, ryhmälle, yhdistykselle, tapahtumalle tai tuotteelle, joka on merkittävästi edistänyt 3D-tulostusta. Teknologia 2022 -tapahtuma täytti Messukeskuksen hallit kolmen vuoden odotuksen jälkeen Teknologia 2022 -tapahtuma oli ensimmäinen iso pandemian jälkeen järjestetty ammattitapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtumaan osallistui lähes 400 yritystä. Patoutunut tarve kohtaamisiin leimasi tunnelmia, ja tapahtumaan osallistuneet yritykset kiittelivät messusaldona saatuja liidejä ja kontakteja.
  • 11 Teollisuuden Näytelehti Teknologia 23 järjestetään marraskuussa 2023 Pohjoismaiden johtava teknologia-alan tapahtuma Teknologia 2022 järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 3.–5.5.2022. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään reilun vuoden kuluttua 7. – 9.11.2023. Messukeskus järjestää Teknologia-tapahtuman yhteistyössä Suomen Automaatioseura ry:n, Finnish Fluid Power Association FFPA ry:n, Elektroniikan Komponenttija Mittalaitetoimittajat ELKOMIT ry:n, Teknisen Kaupan Liiton, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n, Suomen Robotiikkayhdistys ry:n, Tietoja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n, Suomen 3D-tulostusyhdistys FIRPAn sekä Tietotekniikan ja Elektroniikan Seuran kanssa. Expomark on mukana Teknologia-tapahtumassa järjestämässä energian ja kunnossapidon aihealueet. 18-22-9-1-2
  • 12 Teollisuuden Näytelehti 18 / 2022 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Mladá Boleslav 9. toukokuuta 2022. ŠKODA AUTO on ollut jääkiekon MM-kisojen virallinen sponsori yhtäjaksoisesti jo kolmen vuosikymmenen ajan. ŠKODA pääsi jo vuonna 2017 Guinnessin ennätysten kirjaan urheilulajien maailmanmestaruuskisojen historian pisimpään jatkuneella pääsponsoroinnilla. Tänä vuonna kisat pidetään Tampereella ja Helsingissä 13.?29. toukokuuta. ŠKODA AUTO toimittaa kisaorganisaation autokalustoksi 45 autoa: ENYAQ COUPÉ RS iVja ENYAQ iV -täyssähköautoja sekä ladattavia SUPERB iV -hybridejä ja KODIAQ-katumaastureita. 18-22-12-1-2 Avant Tecno täydentää suosittua 600-sarjaa kahdella uudella mallilla Uudet koneet ovat ulkomitoiltaan ja nostoteholtaan samaa luokkaa kuin aiemmat 600-sarjan mallit, mutta moottori on uusi, ja näihin 600-sarjalaisiin on saatu pakattua 700-sarjan teho. Kubotan voimakas 33 kW / 44 hv dieselmoottori antaa runsaasti vääntöä sekä työntövoimaa että nopeutta vaativiin töihin. Muilla kuormaajavalmistajilla ei ole vastaavassa kokoluokassa läheskään yhtä tehokasta konetta. Nykyinen työkoneiden dieselmoottoreiden EU Stage V -päästöstandardi edellyttää yli 19 kW:n tehoisiin moottoreihin katalysaattoria ja hiukkassuodatinta, ja Avant tuo nyt ensimmäisenä maailmassa markkinoille 600-sarjan kokoluokkaan tällaiset kuormaajat. Avantille tunnusomainen teleskooppinen nostopuomi on uusissa koneissa vakiovarusteena. Teleskoopin pituus on 600 mm, ja suurin nostokorkeus on 2,84 m pikakiinnityslevyn niveltappiin. Tämä mahdollistaa mm. kuormaamisen kuorma-autoihin sekä kuormien purkamisen korkealta. Hydraulinen vakaaja pitää kuorman automaattisesti vaakasuorassa, kun puomia nostetaan ja lasketaan. 600-sarjassa on Avant-pikakiinnitys työlaitteille, ja saatavana on myös hydraulinen pikalukitus. Työlaitteen hydrauliikkaletkut kytketään kätevästi sarjapikaliittimellä kuten muissakin Avanteissa. Tuttu Avant-konsepti takaa tehokkaan työskentelyn: runko-ohjauksen ansiosta kääntyminen onnistuu jälkiä jättämättä, eturungossa istuvalla kuljettajalla on paras mahdollinen näkyvyys niin työlaitteeseen kuin työalueelle, ja alhainen painopiste sekä sivusuunnassa jäykkä keskinivel parantavat stabiliteettia ja antavat suuremman kaatokuorman. Avant on ŠKODA AUTO jo 30 vuotta jääkiekon MM-kisoissa erittäin monipuolinen ja käyttökelpoinen kuormaaja monille asiakassegmenteille. 18-22-12-1-2 Metso Outotec toimittaa Afrikkaan teknologiaa kuparin jalostukseen Metso Outotec toimittaa Afrikkaan elektrolyyttisen talteenoton teknologiaa katodikuparin valmistukseen. Noin 11 miljoonan euron tilaus on kirjattu Mineraalit-segmentin vuoden 2022 toisen neljänneksen saatuihin tilauksiin. Metso Outotecin toimitukseen sisältyy perussuunnittelua sekä laitteita kuparielekrolyysilaitoksen laajennukseen. Metso Outotecin kuparin elekrolyyttisen talteenoton teknologiatarjoama koostuu esisuunnitelluista ratkaisuista, tärkeimmistä prosessilaitteista sekä palveluista, jotka yhdessä varmistavat prosessitehokkuuden, parantavat turvallisuutta ja pienentävät ympäristökuormitusta. Metso Outotec on kestävää kehitystä edistävien teknologioiden sekä kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kiviainesten käsittelyssä, mineraalien jalostuksessa ja metallinjalostuksessa kaikkialla maailmassa. Parannamme asiakkaidemme energianja vedenkäytön tehokkuutta, lisäämme toiminnan tuottavuutta ja vähennämme ympäristöriskejä tuoteja prosessiosaamisemme avulla. Yhdessä luomme positiivista muutosta. Metso Outotec on sitoutunut rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Science Based Targets -organisaation varmentamien ilmastotavoitteiden avulla. 18-22-12-1-2 Kuvaa “kännykällä” tämä QR-Koodi Voitte aina lukea uusimmat jutut Teollisuuden Näytelehdestä missä ja milloin vain. Mukavia lukuhetkiä missä sitten kuljettekin.
  • 13 Teollisuuden Näytelehti Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Valmet on sopinut Sponda Oy:n kanssa Vantaan Tikkurilaan suunniteltavan uuden toimistotalon vuokrauksesta Valmet on sopinut kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oy:n kanssa Vantaan Tikkurilaan suunniteltavan uuden toimistotalon vuokrauksesta. Toimistotalo sijoittuu Tikkurilan aseman välittömään läheisyyteen osoitteeseen Lauri Korpisen katu 9, ja Valmetin vuokrapinta-ala siitä on noin 13 000 kerrosneliömetriä. Uudishankkeen rakentaminen on tarkoitus aloittaa kuluvana vuonna ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 lopussa. Rakennukseen muuttaa yli 700 henkilöä Valmetin Järvenpään ja Hakkilan toimipaikoista. ”Olen iloinen, että pääsemme nyt viemään hanketta vauhdikkaasti eteenpäin. Uusi toimistotalo on suuri panostus henkilöstöömme ja palvelee tärkeällä tavalla toimintamme kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Nykyaikaiset, hyvin toimivat ja viihtyisät tilat mahdollistavat tehokkaan yhteistyön ja tukevat henkilöstömme työhyvinvointia. Sijoittuminen pääkaupunkiseudulle erinomaisten kulkuyhteyksien varrelle myös parantaa Valmetin houkuttelevuutta työnantajana”, sanoo Järvenpään paikallisjohtaja Markus Laitila. 18-22-13-1-2 Kemira poistuu Venäjän markkinoilta Kemira poistuu Venäjän markkinoilta ja sulkee paikalliset toimipisteensä. Kemira ilmoitti maaliskuun alussa päätöksestä keskeyttää toimitukset Venäjälle ja Valko-Venäjälle Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Poistumisvalmistelut on aloitettu mutta prosessi tulee kestämään vielä jonkin aikaa johtuen paikallisen lainsäädännön asettamista vaatimuksista. Kemiralla on Venäjällä 45 työntekijää. Vuonna 2021 Venäjä muodosti noin 3 % Kemiran liikevaihdosta keskittyen pääosin selluja paperiteollisuuden asiakkuuksiin. Kemira on maailman johtava kestäviä kemikaaliratkaisuja runsaasti vettä käyttäville teollisuudenaloille valmistava yhtiö. Kilpailuetumme perustuu asiakkaiden prosessija resurssitehokkuutta sekä laatua parhaiten tukeviin tuotteisiin ja asiantuntemukseen. Keskitymme massaja paperiteollisuuteen, vedenkäsittelyyn sekä energiateollisuuteen. Vuonna 2021 Kemiran liikevaihto oli noin 2,7 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 5 000. 18-22-13-1-2 Porin Kaanaaseen suunnitellaan mittavaa investointia vihreän vedyn ja uusiutuvan kotimaisen kaasun tuotantoon Porin Prosessivoima Oy ja Nordic Ren-Gas Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan Power-to-Gas-laitoksen toteutettavuussuunnittelusta. Porin Kaanaaseen suunniteltu Power-to-Gas-laitos on elektrolyysiteholtaan yli 20 MW ja laitos hyödyntää uusiutuvan polttoaineen valmistuksessa vuosittain noin 20 000 tonnia hiilidioksidia, joka otetaan talteen Kaanaan voimalaitoksen savukaasuista. Porin Prosessivoiman Kaanaan voimalaitoksen yhteyteen suunniteltu investointi toisi merkittävän lisäyksen puhtaiden kotimaisten kaasupolttoaineiden tuotantoon. Kaanaan Power-to-Gas-laitos tuottaisi puhtaita kaasupolttoaineita määrän, jolla voidaan vuosittain korvata lähes 10 miljoonaa litraa fossiilista dieseliä raskaassa maantieliikenteessä. Tämä määrä riittää noin 300 raskaan ajoneuvon vuosittaiseen käyttöön. Porin Power-to-Gas-laitos luo tärkeän tukijalan Ren-Gasin tuotantoverkostoon, ja lisää oleellisesti kotimaisen kaasun tuotantoa Länsi-Suomen liikenteen solmukohdassa. Nyt aloitettavalla toteutettavuussuunnittelulla varmistetaan Power-to-Gas-tuotantolaitoksen tekninen ja kaupallinen toteutettavuus ennen jatkosuunnittelua ja varsinaista investointipäätöstä. Allekirjoitettu yhteistyösopimus on jatkoa yhtiöiden toteuttamalle tuotantolaitoshankkeen esiselvitykselle talvella 2022. 18-22-13-1-2 Aidot kultakorut tekivät paluun korutrendien kärkeen Korukaupan kesäsesonki on alkamassa. Nyt trendikkäitä ovat pienet ja sirot korut. Myös kotimaisuus ja aitous ovat valttia ja kertakäyttömuoti on laskussa. Muotoilussa rikotaan yhä enemmän sukupuolirajoja – korua valittaessa tärkeämpää kuin kantajan sukupuoli on asenne. Korujen hinnat ovat nousseet, mikä johtuu siitä, että kullan ja hopean raaka-aineet ovat kallistuneet vuodesta 2019 yli 30 prosenttia. Siitä huolimatta rihkaman sijaan ostetaan aitoja koruja, ja niissäkin esimerkiksi keltatai punakullatun korun sijaan mieluummin aidosti kultaisia koruja. Juuri nyt koruissa on muotia minimalistisuus. Korujen halutaan olevan jopa hyvin pieniä ja siroja. Koruissa olevat kivet saavat olla värillisiä, mutta niidenkin on hyvä olla siroja. Muoti ja trendit näkyvät koruissa samalla tavalla kuin vaatteissa. Korumaailmassa trendit elävät kuitenkin pidempään. – Yhä useampi haluaa korujen olevan paitsi vastuullisesti ja ympäristön kannalta kestävästi valmistettuja, myös kotimaisia. Koruissa on aina arvostettu ajatonta designia, mutta nyt yhä useampi haluaa tehdä kertakäyttöostosten sijaan vastuullisia ratkaisuja. Myös maailman tapahtumat näkyvät korumaailmassa. Kriisiaikoina kuluttaja panostaa perinteisesti laatuun. Uutta on myös kaikille sopivien korujen suosion kasvu. Nyt halutaan koruja, jotka sopivat sekä naisille että miehille. Korun idea on enemmän asenteessa kuin kantajansa sukupuolessa, ja muotoilussa lainataan elementtejä sekä naisten että miesten koruista. Lumoava vastaa tähän tarpeeseen. Trendeistä laskussa on feikkiys. Rihkaman sijaan ostetaan aitoja koruja, ja niissäkin esimerkiksi keltatai punakullatun korun sijaan mieluummin aidosti kultaisia koruja.– Myöskään bulkkia ei haluta ostaa, korun pitää olla persoonallinen. Persoonallisuus on jopa tärkeämpää kuin korun hinta. Toisaalta suomalaiset haluavat korujensa olevan monikäyttöisiä eli niiden halutaan sopivan monenlaisiin hetkiin. Se vaatii designilta ajattomuutta, Paula Mannelin sanoo. – Lumoavalla hopeakorujen myynti kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021 lähes 30 prosenttia ja kultakorujen lähes 50 prosenttia. Erityisen suosittuja ovat olleet kultasormukset, joiden myynti on meillä yli kaksinkertaistunut. Haluamme vastata kysyntään, joten esimerkiksi Lumoavan kevään uutuutta, Krista Siegfridsin suunnittelemaa Elämäntähti-korua, saa myös kultaisena ja timantilla, Mannelin kertoo. Kullan ja hopean raaka-aineet ovat kallistuneet vuodesta 2019 yli 30 prosenttia. Raaka-aineiden hinnannousu sekä inflaatio ovat nostaneet myös korujen hintoja. – Toisaalta laatukoru säilyttää arvonsa, ja jos korussa on ajaton design, sitä voidaan käyttää sukupolvesta toiseen, Mannelin muistuttaa. Toisin kuin monella muulla vähittäiskaupan alalla, korukaupassa myymälät voivat edelleen hyvin. Lumoavan selvityksen mukaan suurin osa koruista ostetaan verkkokaupan sijaan edelleen erikoisliikkeestä. 18-22-13-1-2
  • 14 Teollisuuden Näytelehti 18 / 2022 Äänekosken lukio on nyt yrittäjyyskasvatuksessa kokoaan suurempi, kun se on saanut neljä kummiyritystä: Äänekosken K-Raudan, Kesport ja Power Niskasen, Äänekosken S-marketin ja K-Citymarket Äänekoski / Mika Lankinen Oy:n. Syksyllä kummiyrityksiä on mukana jo yli kymmenen ja mukaan on lupautunut isojakin toimijoita. – Kummiyrityksemme ovat heittäytyneet tähän täysillä mukaan, kiittää lukion opettaja Mika Matilainen, joka koordinoi yrittäjyyskasvatusta Äänekoskella. – Äänekosken voima ja vahvuus on yhteistyön tekemisessä. Yrittäjiltä tämä vaatii aikaa ja aika on heille kallista, joten kummiksi lähteminen ja se, miten nuoria arvostetaan, on kunnioitettavaa. Yrityskummiuden hienous on se, että autamme ja tuemme toisiamme. Teemme yhdessä jotain sellaista, jota emme yksin saisi aikaiseksi. – Opetamme nuorille, että emme voi ajatella, että mitä minä tästä saan, vaan mitä minä voin antaa ja samalla jokainen nuori on varmasti oppinut jotain uutta ja tarpeellista, Matilainen kuvaa. Äänekosken elinvoimaisuutta kasvattamassa Työelämäyhteistyö ja yrittäjyyskasvatus otti viime viikolla aimo harppauksen eteenpäin, kun sata ensimmäisen vuoden lukio-opiskelijaa jalkautui kummiyrityksiin työelämäja yrittäjyysviikolla. Nuoret suunnittelivat yhdessä kummiyrittäjien kanssa toimintaa, toteuttivat suunnitelmat ja työskentelivät viisi päivää myymälöissä, joista kaksi oli tapahtumapäiviä. Viikon aikana opittiin työelämä-, vuorovaikutusja tiimitaitoja rutkasti enemmän kuin tavallisen kouluviikon aikana. – Nyt on oikeaa työtä, oikeissa yrityksissä, Matilainen hehkuttaa. – Nuoret näkevät, mikä merkitys työelämässä on joustavuudella, epävarmuuden sietämisellä ja hyvillä verkostoilla. Samalla opettajat näkevät millaisia valmiuksia nuoret tarvitsevat työelämää varten tarvitaan. Jokainen meistä aikuisista voi omalla toiminnallaan ja esimerkillään innostaa nuoria. Kummiyritykset ovat lukiolaisten yhteistyökumppaneita opintojen loppuun asti, ei vain yhtä tapahtumaa varten. – Tämä on vasta alkua. Nyt jo suunnitellaan yrittäjien kanssa tulevaa joulun aikaa ja ensi vuoden kevään tempauksia. Voisi sanoa, että lukio on nyt omalta osaltaan mukana kasvattamassa Äänekosken elinvoimaisuutta. Äänekoski on niitä harvoja kaupunkeja, joissa yrittäjyyskasvatus on saamassa oman opetussuunnitelmansa. Äänekoskella yrittäjyyskasvatus alkaa jo esikouluikäisistä, 8. ja 9. luokkalaisille järjestetään valinnaiset yrittäjyyskurssit ja heille tarjotaan kesäyrittäjyysseteliä. Kesäyrittäjyysseteliä voivat hakea myös lukion ykköset ja kakkoset. Lisäksi työelämäpäivinä ja Yrittäjän päivänä kouluille kutsutaan puhujiksi yritysvieraita. Korkeakouluyhteistyö tukee yrittäjyyskasvatusta Äänekosken lukion toisen vuosikurssin opiskelijat osallistuivat viime viikolla myös Keski-Suomen lukioiden yhteiseen korkeakouluviikkoon. Tarjolla oli korkeakoulukursseja laidasta laitaan 3D-tulostuksesta, viittomakieleen, robotiikkaan, sosiaalija terveysalaan. Äänekosken lukion oma korkeakouluyhteistyö on tiivistä ja kurssitarjonta runsasta, ja maakunnallinen korkeakouluviikko toi mukavan lisän tarjontaan. 18-22-14-1-2 Äänekosken lukio on yrittäjyyskasvatuksen suunnannäyttäjä koko Suomessa ”Teemme yhdessä jotain sellaista, jota emme yksin saisi aikaiseksi” Äänekosken lukion yrittäjyysopetus on huippuluokkaa. Nyt tarjolla on yksi yrittäjyyskurssi, mutta syksystä alkaen niitä tarjotaan kaksi ja kurssien sisältöjä suunnitellaan parhaillaan yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Äänekosken lukiolaiset olivat koko viime viikon oppimassa työelämä-, vuorovaikutusja tiimitaitoja paikallisissa yrityksissä. Janette Heinonen (vasemmalla) iloitsi mielenkiintoisesta ja täysin erilaisesta kouluviikosta, jonka aikana oli mahdollista oppia tapahtumien järjestämistä. Kuvassa Citymarketin vappupisteellä myös Moona Väisänen ja Iina Savolainen, takana Vili Tarvainen ja Janne Pitkänen. Lukiolaiset tekivät yrityksissä monipuolisia työtehtäviä: myyntiä, markkinointia, tuote-esittelyä, asiakaspalvelua, tuotteiden kasaamista ja esillepanoa sekä erilaisten elämyspalveluiden suunnittelua ja toteuttamista. Pianoa Citymarketilla asiakkaiden iloksi soitti Juhani Hintikka. Kesport Niskasen takahuoneessa oli hulinaa, kun nuoret suunnittelivat kaupan vapputapahtumaa. Äänekosken lukion väki kiittää sitä, kuinka Äänekoskella yrittäjät arvostavat nuoria ja ovat lähteneet mukaan tiiviiseen yhteistyöhön.
  • 15 Teollisuuden Näytelehti Lehden julkaisija TN-Lehti Oy Osoite Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070, 041 444 6598 Suomen Yrittäjäin Keskusliiton Jäsen Lehden koko A4 (210x297 mm) Painopinta-ala 185x275 mm Palstojen lukumäärä 4 Palstojen leveys 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa laatuvastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voi lukea vain E-mediana osoitteessa www.tn-lehti.fi Oikeus muutoksiin pidätetään Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: www.tn-lehti.fi Näköislehdet löytyvät myös Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi /lehdet/teollisuuden-naytelehti Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku tarjoaa Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 09.00 11.00 (Huomioi koronavisuksen aiheuttamat rajoitukset) p. 046 589 2070, 041 444 6598 Jouko Nieminen jouko.nieminen@tn-lehti.fi tuotanto@tn-lehti.fi Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäiväs tä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mai noksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Ilmoitusmyynti & Toimitus Yhteystiedot Maksun saaja Ilmestymisaikataulu 2022 TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Pankki: Someron Säästöpankki FI43 4327 2120 0026 41 BIC: HELSFIHH Aineisto ja ilmestymisaikataulu vuodelle 2022 on muuttunut. Lehden numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä Tammikuu: 1 04.01.2022 07.01.2022 2 12.01.2022 14.01.2022 3 19.01.2022 21.01.2022 4 26.01.2022 28.01.2022 Helmikuu 5 02.02.2022 04.02.2022 6 09.02.2022 11.02.2022 7 16.02.2022 18.02.2022 8 23.02.2022 25.02.2022 Maaliakuu 9 02.03.2022 04.03.2022 10 09.03.2022 11.03.2022 11 16.03.2022 18-03.2022 12-13 23.03.2022 25.03.2022 Huhtikuu 14 06.04.2022 08.04.2022 15 20.04.2022 22.04.2022 16-17 27.04.2022 29.04.2022 Toukokuu 18 04.05.2022 06.05.2022 19 11.05.2022 13.05.2022 20 18.05.2022 20.05.2022 21 24.05.2022 27.05.2022 Kesäkuu 22 08.06.2022 10.06.2022 23-24 15.06.2022 18.06.2022 Loma = Heinäkuu Elokuu 25 03.08.2022 05.08.2022 26 10.08.2022 12.08.2022 27 17.08.2022 19.08.2022 28-29 24.08.2022 26.08.2022 Syyskuu 30 07.09.2022 09.09.2022 31-32 14.09.2022 16.09.2022 33 21.09.2022 23.09.2022 34 28.09.2022 30-09-2022 Lokakuu 35 05.10.2022 07.10.2022 36 12.10.2022 14.10.2022 37 19.10.2022 21.10.2022 38 26.10.2022 28.10.2022 Marraskuu 39-40 09.11.2022 11.11.2022 41 16.11.2022 18.11.2022 42 23.11.2022 25.11.2022 Joulukuu 43-44 12.12.2022 16.12.2022 Yhteensä 44 numeroa / 2022 Ensimmäisen ilmoituksen julkaisu on seuraavassa numerossa /2022. Ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä numeroissa. Uusi aineisto tulee lähettää osoitteella: tuotanto@tn-lehti.fi Tämän tarjouksen ehdot: Merkitse tilausvahvistukseen ilmoituksen koko ja kappalemäärä. Tilausvahvistus tulee lähettää osoitteella: markkinointi@tn-lehti.fi ja seurannan vuoksi myös osoitteella: jouko.nieminen@kolumbus.fi Euroopassa on käynnissä sota, tässä tulee sota-ajan hintatiedot tarjousten muodossa Ilmoitusten tarjoushinnat alkaen 10.04.2022: 5 kpl 1/4 sivua yhteishintaan 375 euroa + alv 90 = 465 euroa 10 kpl 1/4 sivua yhteishintaan 750 euroa + alv 180 = 930 euroa 15 kpl 1/4 sivua yhteishintaan 1125 euroa + alv 270 = 1395 euroa 20 kpl 1/4 sivua yhteishintaan 1500 euroa + alv 360 = 1860 euroa 30 kpl 1/4 sivua yhteishintaan 2250 euroa + alv 540 = 2790 euroa 5 kpl 1/2 sivua yhteishintaan 750 euroa + alv 180 = 930 euroa 10 kpl 1/2 sivua yhteishintaan 1500 euroa + alv 360 = 1860 euroa 15 kpl 1/2 sivua yhteishintaan 2250 euroa + alv 540 = 2790 euroa 20 kpl 1/2 sivua yhteishintaan 3000 euroa + alv 720 = 3720 euroa 30 kpl 1/2 sivua yhteishintaan 4500 euroa + alv 1080 = 5580 euroa 5 kpl 1/1 sivua yhteishintaan 1500 euroa + alv 360 = 1860 euroa 10 kpl 1/1 sivua yhteishintaan 3000 euroa + alv 720 = 3720 euroa 15 kpl 1/1 sivua yhteishintaan 4500 euroa + alv 1080 = 5580 euroa 20 kpl 1/1 sivua yhteishintaan 6000 euroa + alv 1440 = 7440 euroa 30 kpl 1/1 sivua yhteishintaan 9000 euroa + alv 2160 = 11160 euroa
  • 16 Teollisuuden Näytelehti 18 / 2022 Vuonna 2022 teemme 44 Teollisuuden Näytelehden numeroa jossa yhtiönne voi olla mukana. Koska yhtiömme haluaa pienentää hiilijalanjälkeä merkittävästi, on Teollisuuden Näytelehti tänä vuonna luettavissa vain Internetin välityksellä seuraavissa osoitteissa: www.tn-lehti.fi Voitte lukea Teollisuuden Näytelehteä lisäksi osoitteessa: www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siinä osoitteessa on luettavissa 5 viimeistä vuosikertaa. Palvelunumeromme ovat: 041 444 6598 taikka 046 589 2070 Vuonna 2022 ilmestyy Teollisuuden Näytelehden 40. vuosikerta Teollisuuden Näytelehteä julkaistaan juhlavuonna vain Internetin välityksellä, useassa eri selaimessa luettavaksi. Poikkeuksena on vain 18 kuukauden tilaukset ja sidosryhmät.