• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta Numero 37-38 29.10.2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti 01.08.2024 31.12.2024 on sivulla 16 Mediakortti 01-01-2025 -31-12-2025 on sivulla 17
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 37/38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote AI-gaala 2024: Vuoden tekoälyteko on saanut yli 1,4 miljoonaa opiskelemaan tekoälyn perusteita TNLehti Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla 23.10. järjestetty AI-gaala kokosi yhteen yli 400 yritysjohtajaa, tekoälyn asiantuntijaa ja innovaattoria juhlistamaan tekoälyn saavutuksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomessa. AI Finlandin ja Business Finlandin järjestämä tapahtuma palkitsi vuoden 2024 tärkeimmät tekoälyhankkeet, -toimijat ja käyttötapaukset kymmenessä kategoriassa. Vuoden tekoälytekona palkittiin MinnaLearnin ja Helsingin yliopiston Elements of AI -verkkokurssi. Ehdokkaita palkintokategorioihin asetettiin yhteensä 139, kehittäjistä soveltajiin, startupeista suuryrityksiin. "Hakemusten laatu ja määrä yllättivät meidät positiivisesti. Suomen tekoälyinnovaatiot ovat ottaneet harppauksen oikeaan suuntaan tänä vuonna. Toisaalta kehitysvauhti kiihtyy koko maailmassa ja Suomen pitää edelleen kiriä pysyäkseen globaalissa kisassa mukana”, toteaa tuomariston puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Siilasmaan (WithSecure, perustaja ja hallituksen puheenjohtaja) kanssa valintapäätökset teki joukko tekoälyn ja liike-elämän asiantuntijoita: Tuomas Syrjänen, Futurice, Co-founder, AI Renewal, Chair of the Board, Markku Räsänen, ConfidentialMind, CEO, Hannu Sarja, Wideflow, CEO & Founder Juho Rousu, Aalto-yliopiston House of AI, ?Professor of machine learning?, Mari Luukkainen, Identity.vc, Principal, Anna-Maija Sunnanmark, Business Finland, Chief Funding Advisor Charlotta Nyström, CIO, Outokumpu, Karoliina Partanen, AI Finland, Director. Vuoden tekoälytekona palkittiin MinnaLearnin ja Helsingin yliopiston Elements of AI -verkkokurssi. Tuomaristo piti kurssia yhtenä suurimmista tekoälyyn liittyvistä teoista, joita Suomessa on tehty viimeisen 10 vuoden aikana. Elements of AI:lla on yli 1,4 miljoonaa opiskelijaa ympäri maailmaa. Se on onnistunut demokratisoimaan tekoälyosaamista globaalisti ja nostanut Suomen keskeiseksi toimijaksi tekoälyopetuksen kansainvälisessä kentässä, tuomaristo perusteli. Gaala tarjosi tilaisuuden verkostoitumiseen, vertaisoppimiseen ja nopeaan tiedon siirtoon yrityksiltä toisille ja tulee näin edistämään yhteistyötä ja innovaatioita Suomessa. "Ehdokasvyöry ylitti odotuksemme ja toi toivoa siitä, että suomalaiset yritykset ovat rynnänneet todella innovoimaan tekoälyn parissa. Tämä asettaa inspiroivan suunnan koko Suomelle", tiivistää AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen. Maaliskuussa 2024 perustetun AI Finland -verkoston tavoitteena on lisätä tekoälyn soveltamista ja kehittämistä Suomessa. Verkostosta kiinnostuneeksi on ilmoittautunut jo yli 400 yritystä. AI Finlandin alkuvaiheen rahoitus on osa Teknologiateollisuuden 13,2 miljoonan tekoälyinvestointia. Myös yhteistyökumppani Business Finlandin tavoitteena on rohkaista suomalaisia yrityksiä tutkimaan, kehittämään ja hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia sekä Business Finlandin ja AI Finlandin tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. ”Oli hienoa huomata, että kaikki finalistit startupja scaleup -kategorioissa ovat myös Business Finlandin asiakkaita”, iloitsee Business Finlandin generatiivisen AIkampanjan johtaja Aija Kalander. Muihin yhteistyökumppaneihin Gaalan järjestelyissä lukeutuivat Gofore, Kauppalehti, Root Signals ja Red Hat. Vuoden 2024 AI-gaalassa palkitut: Vuoden tekoälyteko: Minna Learning Oy ja Helsingin yliopisto – Elements of AI-verkkokurssi Vuoden yhteiskunnallinen vaikuttaja tekoälyn saralla: Petri Myllymäki, Helsingin yliopisto, FCAI, HIIT Vuoden tekoälytutkija: Arno Solin, Aalto-yliopisto Vuoden luova tekoälytoteutus: Helsingin yliopisto – Serendip, elämyksellinen tapa oppia kestävyydestä Vuoden tekoälystartup: ConfidentialMind Oy – Ohjelmistoalusta, joka mahdollistaa generatiivisten työkalujen käytön sensitiivisiin tietoihin Vuoden tekoälyscaleup: RELEX Oy – Tekoälytoteutus kaupan alan optimointiin Vuoden tekoälykäyttötapaus teollisuudessa: Nokia Oyj, SK Telecom, NTT, NTT DOCOMO – AI-pohjainen 6G-ilmarajapinta ? Vuoden tekoälykäyttötapaus terveydenhuollossa: Optomed Oyj – Silmänpohjakamera AI-yhteydellä Vuoden tekoälykäyttötapaus asiakaskokemuksessa: F-Secure Oyj – AI-pohjainen tekstiviestisuojaus Vuoden datatalousinnovaatio: Telia Finland Oyj – Crowd Insights, tietoa väkijoukkojen liikkumiskäyttäytymisestä mobiilidataan perustuen 24-37-38-2-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 37/38 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tampereen yliopisto Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä TNLehti Lähija etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etäettä lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tietoja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan. Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja suunnittelutoimisto Workspace selvittivät monipaikkaisen työn johtamiseen tarvittavia valmiuksia ja yhteyksiä, joita monipaikkaisuudella on itsearvioituun työssä suoriutumiseen. Tutkimusta tehtiin kymmenessä suomalaisessa organisaatiossa, ja hankkeen kyselyyn vastasi yli 3 500 työntekijää. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto. Monipaikkaisuus muuttaa johtamista ja sen tarpeita. Erityisesti monipaikkaisuudessa korostuvat vuorovaikutteisuus, luottamus ja vuorovaikutustilanteiden mahdollistaminen. Lisää huomiota vaativat työnteon tavoista ja paikoista sopiminen ja neuvotteleminen sekä työntekoa ja hyvinvointia tukevan yhteisöllisyyden ylläpito. Monipaikkainen työ edellyttää työtiloilta muunneltavuutta ja kykyä tukea niin fyysisiä kuin virtuaalisiakin kohtaamisia. Johdon ja työntekijöiden näkemyksistä tutkimus huomasi, että arvostukset ja kokemukset olivat yllättävänkin samankaltaisia. – Voi olla, että suomalaisen työelämän vahva yhteistoiminnallinen kulttuuri vaikuttaa siihen, että voimakasta vastakkainasettelua ei aineistossamme tule esille, tutkijat toteavat. Tulokset osoittavat, että monipaikkainen työ luo uusia mahdollisuuksia työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja johtamisessa. Työpaikoilta tavan mahdollistaminen edellyttää kokonaisvaltaista, systeemistä ja suunnitelmallista otetta, jonka lähtökohdaksi tulee ottaa organisaation toiminnalliset tavoitteet. Monipaikkaisen työnteon tavan havaittiin myös yksilötasolla olevan yhteydessä parempaan työhyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimuksessa kehitettiin arviointimalli, jonka avulla työpaikat voivat tarkastella monipaikkaisen työn valmiuksiaan ja asettaa kehittämistavoitteita. Malli osoittautui käytännössä toimivaksi, ja kyselyn tulokset tukivat sen paikkansa pitävyyttä. Malli on avoimesti saatavilla organisaatioiden kehittämistoiminnassa hyödynnettäväksi. Loppuraportti on luettavissa Aalto-yliopiston sivuilta. Aiemmin on julkaistu opasjulkaisu ja arviointiin liittyvät materiaalit. 24-37-38-3Paulig aloittaa uuden texmex-salsatuotannon Virossa Texmex-markkinoiden johtava toimija Paulig jatkaa kasvuaan aloittamalla salsan ja kastikkeiden tuotannon Viron Sauen tehtaallaan 10 miljoonan euron investoinnin jälkeen. Tämä uusi investointi on parantanut tehtaan kapasiteettia ja virtaviivaistanut Santa Maria -tuotemerkin korkealaatuisten salsojen ja tomaattikastikkeiden tuotantoprosessia. Santa Maria -brändille mausteita, mausteseoksia ja marinadeja valmistava Sauen tehdas palvelee yli 30 eri markkina-aluetta. "Uuden salsaja tomaattikastikkeiden tuotantolinjan lanseeraus on strateginen toimenpide, jolla vahvistamme kasvuamme ja asemaamme johtavana toimijana Euroopan texmex-segmentissä. Koska texmex-ruokien kysyntä jatkaa kasvuaan koko mantereella, uusi salsatuotantolinjamme Viron Sauesta antaa meille mahdollisuuden hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Tuomalla osan tuotannosta talon sisälle parannamme kykyämme innovoida ja kehittää tätä tuoteryhmää säilyttäen samalla korkean laatutason ja tutun maun", sanoo Pailigin toimitusjohtaja Rolf Ladau. "Salsamme ja kastikkeemme ovat olennainen osa texmex-valikoimaamme vähittäiskaupassa ja kodin ulkopuolella. Omaan tuotantoon siirtyminen varmistaa pitkän aikavälin vakauden ja nopeuttaa kykyämme tuoda markkinoille uusia innovaatioita. Viron Sauen tehtaan strateginen sijainti tarjoaa logistisia etuja helpottamalla tehokasta jakelua eurooppalaisille kuluttajille ja toimittajille", sanoo Pauligin toimitusketjusta ja ostoista vastaava johtaja Thomas Panteli. Pauligin tavoitteena on tulla yhdeksi Euroopan menestyneimmistä ruokaja juomayhtiöistä ja alamme johtavaksi vastuulliseksi toimijaksi. Paulig toimii 13 maassa ja sillä on 11 tehdasta kuudessa maassa. Yhtiö ilmoitti vuonna 2024 aikovansa avata uuden texmexja välipalatehtaan Espanjaan vuonna 2026. Paulig on kansainvälinen ruokaja juomayhtiö, joka kehittää uutta kestävää ruokakulttuuria, joka on hyväksi ihmisille ja planeetalle. Paulig tarjoaa kaikkea maukasta: Tex Mexiä, pientä purtavaa, kahvia, maailmanruokaa ja mausteita. Yhtiön tuotemerkkejä ovat Paulig, Santa Maria, Risenta, Poco Loco ja Zanuy. Paulig valmistaa tuotteita myös kaupan omien merkkien ja teollisuuden asiakkaille. Vuonna 2023 yhtiön liikevaihto oli noin 1,2 miljardia euroa. Paulig on perustettu vuonna 1876 ja sen omistaa 100-prosenttisesti Pauligin perhe. Yrityksellä on 13 eri maassa 2 200 intohimoista työntekijää, jotka työskentelevät kohti tavoitettamme: makuelämystä. Sauen kasvu yhdellä silmäyksellä: Toiminta vihittiin käyttöön jo vuonna 1993 yhtenä ensimmäisistä ulkomaisista investoinneista Viron itsenäistymisen jälkeen. Suosituimmat tuoteryhmät: Santa Marian mausteet, mausteseokset, marinadit ja salsat. Henkilöstö: 60 henkilöä, Yli 390 erilaista tuotetta, jotka on valmistettu yli 200 eri raaka-aineesta.Yli 80% sen tuotannosta viedään ulkomaisille markkinoille. 24-37-38-3-1-2 K aksi ihmistä työskentelee kannettavilla tietokoneilla pöydän ääressä, juomassa kahvia. Kuva: Essi Kannelkoski
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 37/38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Päästöt pienenevät, kun teollisuus sähköistyy Suomessa TNLehti Yritykset vaihtavat sähköliittymiään isompaan sitä mukaa, kun ne luopuvat polttamisesta energialähteenä. Jakeluyhtiö Carunan datassa tämä näkyy suurempina sähköliittyminä. Puhdas siirtymä ei ole enää tulevaisuutta vaan nykypäivää. Moni yritys laittaa jo suunnitteluja rakentamisvaiheessa painoarvoa energiatehokkuudelle. Polttaminen energialähteenä alkaa olemaan monessa paikassa historiaa. Suurin osa teollisuudesta käyttää sähköä sen verran, että laitokset liitetään suoraan keskijännitteiseen jakeluverkkoon eli 20 kilovoltin jakeluverkkoon. Yleensä tämä on tarpeen, kun asiakkaan tehontarve ylittää 0,7 megavolttiampeeria. Carunan myyntija asiakaspäällikkö Joni Kokkosen mukaan teollisuus ja yritykset sähköistyvät ennen näkemätöntä tahtia, mikä näkyy suurempina sähköliittyminä ja kasvaneena kysyntänä. "Vuonna 2024 meiltä toimitettiin elokuuhun mennessä enemmän uusia keskijänniteliittymiä kuin koskaan aiemmin. Viiden vuoden aikana uusien keskijänniteliittymien toimitusmäärät ovat kasvaneet noin 40 prosenttia”, Kokkonen sanoo. Sinkityslaitos Liedossa saavutti hiilineutraaliuden sähköistämällä toimintaa Aurajoki Oy valmistaa teräsrakenteita ja tekee erilaisia pinnoitteita metalliteollisuuden tarpeisiin. Vastuullisuus ja hiilineutraalius on nostettu yrityksen strategiaan asti. Yritys otti tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2024 mennessä. “Vastuullisuuden merkitys teollisessa toiminnassa tulee yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi, ja tietenkin haluamme omalta osaltamme myös edesauttaa maailman kestävyysongelman ratkaisemista”, kertoo Ralf Sohlström, Aurajoki Oy:n toimitusjohtaja. Hiilineutraaliustavoitteeseen kuuluu fossiilivapaa sähkö ja lämpö sekä esimerkiksi sähkökäyttöiset trukit. “Saavutimme hiilineutraaliuden vuoden alussa, ja olemme ylpeitä siitä, että olemme tietääksemme alamme ensimmäinen hiilineutraali yritys Suomessa”, Sohlström sanoo. Yrityksen uusin kuumasinkityslaitos sijaitsee Liedossa, lähellä Turkua. Liedon sinkityslaitosta varten yritys tilasi Carunalta keskijännitteisen sähköliittymän, joka mahdollisti toiminnan sähköistämisen. “Kaikki sinkityslaitoksemme perustuvat sähköllä lämpiävään sinkityspataan, jolloin prosessin hiilineutraalius on verrattain helppo saavuttaa. Uuden tekniikan ansiosta Liedon kuumasinkityslaitos käyttää arviolta 40 % vähemmän sähköä.” Liedon tehtaan kuumasinkitysprosessissa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen, ja siitä tuotetaan kaukolämpöä, jota syötetään Liedon kaupungin kaukolämpöverkkoon arviolta 2 300 MWh vuodessa. ”Uuden ja tuotantotehokkaan sinkityslaitoksen tuotantolaitteiston ja talotekniikan suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti energiatehokkuus ja toimintavarmuus. Sähköä pitää olla saatavissa häiriöttömästi vuoden jokaisena päivänä, jotta prosessit käyvät ja sinkki pysyy sulana. Esimerkiksi sinkkipadan syöttö on turvattu kahdella erillisellä muuntamolla”, kertoo Aurajoki Oy:n kehitysjohtaja Mikko Mäkinen. “Tällaista ei ole tietääksemme toteutettu missään muualla Euroopassa, minkä takia väitämme Liedon kuumasinkityslaitoksen olevan Euroopan ympäristöystävällisin kuumasinkityslaitos”, Sohlström sanoo. Samalla kun Suomi sähköistyy, on huolehdittava siitä, ettei jakeluverkoista tule pullonkaulaa vihreälle siirtymälle. “Sähköverkko ei meinaa pysyä sähköistymisessä perässä. Meidän olisi investoitava sähköverkon kapasiteetin kasvattamiseen. Valitettavasti sääntelyn kiristyminen on kuitenkin heikentänyt Carunan investointiedellytyksiä ja emme pysty toteuttamaan kaikkia ennakoivia verkonkehitysinvestointeja haluamassamme mittakaavassa”, Kokkonen sanoo. Caruna lyhyesti Caruna on suomalainen sähköverkkoyhtiö. Turvaamme luotettavan sähkönjakelun asiakkaille – myös sähkönkulutuksen kasvaessa ja siirtyessämme fossiilisesta uusiutuvaan energiaan. Investoimalla sähköverkkoon varmistamme, että asiakkaamme voivat käyttää kotimaista, uusiutuvaa energiaa sekä toimia sähkön pientuottajina. Tuomme sähkön yli 739 000 asiakkaallemme Etelä-, Lounaisja Länsi-Suomessa, Joensuussa sekä Koillismaalla vastaten 20 % Suomen sähkönjakelusta. 24-37-38-4-1-2 Ympäristövahinkomaksujen kerääminen alkaa 1.1.2025 Uuden ympäristövahinkorahaston toiminta alkaa 1.1.2025, ja samalla aloitetaan myös ympäristövahinkomaksujen kantaminen. Maksuvelvollisuus koskee tuhansia toiminnanharjoittajia. Ympäristövahinkomaksu peritään joko kerran tai vuosittain. Ensi vuonna rahastoon maksetaan 400 euron kertaluonteisia ympäristövahinkomaksuja ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Rahaston ympäristövahinkomaksuilla kerättävillä varoilla varaudutaan maksamaan korvauksia ympäristövahingoista sekä niiden torjuntaettä ennallistamiskustannuksista, kun korvausta ei saada perittyä varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai siksi, että vastuutahoa ei saada selvitettyä. Velvollisuus maksaa ympäristövahinkomaksua perustuu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittamiseen. Käytännössä maksuvelvollisuus koskee lähes kaikkia ympäristönsuojelulain perusteella luvanja ilmoituksenvaraisia sekä rekisteröitäviä toimintoja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset kaivosja jätteenkäsittelytoiminnot sekä metsä-, metallija energiantuotantoalan toiminnot, kuten myös esimerkiksi polttoaineiden jakeluasemat, turvetuotanto ja tietyt eläinsuojat. Ympäristövahinkomaksun suuruuteen vaikuttaa toimintaan liittyvä ympäristön pilaantumisen vaara. Ympäristövahinkomaksut kantaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Se lähettää vuoden 2025 aikana maksupäätökset niille toiminnanharjoittajille, jotka kuuluvat kertaluonteisen maksun piiriin. Valtaosaa näistä toiminnoista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Maksuvelvollisiin kuuluu esimerkiksi keskisuuria energiantuotantolaitoksia, jätteiden käsittelytoimintoja sekä malmien tai mineraalien kaivamista tai maaperän ainesten ottoa koskevia toimintoja sekä kalankasvattamoja. Vuosittaisten ympäristövahinkomaksujen (200–30 000 euroa) kantaminen toteutetaan ensimmäisen kerran vuonna 2026, ja maksu kohdistuu aina edellisenä vuonna harjoitettuun toimintaan. Ympäristövahinkomaksuvelvollisiin toimintoihin ja maksun määrään voi tutustua tarkemmin verkkosivulla: Ympäristö.fi: Ympäristövahinkomaksun maksuluokat Uudella ympäristövahinkorahastolla pyritään siihen, että valtio ei joudu maksamaan toiminnanharjoittajien ympäristövelvoitteita verovaroin. Lisäksi rahastosta myönnetään valtion talousarviosta siirrettävän määrärahan rajoissa harkinnanvaraisia avustuksia pelastustoimen järjestämisestä vastaaville tahoille ympäristövahinkojen torjunnan hankintoihin. Rahasto korvaa nykyisen öljysuojarahaston ja pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen. Ympäristövahinkorahasto: Kati Leskinen erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 0295 250 090 24-37-38-4-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 37/38 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Etla: Osaajien maahanmuutto lisää tuottavuutta ja yritysten taloudellista menestymistä TNLehti Tuoreen Etla Muistion mukaan osaajien maahanmuutolla on myönteisiä vaikutuksia paitsi yritysten taloudelliseen menestymiseen, myös tuottavuuteen ja innovaatioihin. Innovoinnissa maahanmuuttajakeksijöillä on jopa ratkaiseva rooli, ja he tuottavat merkittävän osan patenteista. Toisin kuin yleisesti pelätään, osaajien maahanmuutto ei keskimäärin vaikuta negatiivisesti syntyperäisten työntekijöiden työllisyyteen tai palkkoihin. Työperäisen maahanmuuton pelätään usein heikentävän jo työmarkkinoilla olevien työllistymistä tai alentavan heidän ansioitaan kiristyvän kilpailun vuoksi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että osaajien maahanmuutolla on keskimäärin joko olematon tai lievästi myönteinen vaikutus kantaväestön palkkoihin ja työllistymismahdollisuuksiin. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien ja kantaväestön osaaminen enemmänkin täydentää kuin korvaa toisiaan. Työperäinen maahanmuutto voi kuitenkin vaikuttaa työmarkkinoihin myös muilla tavoin kuin vain lisäämällä kilpailua. Tuoreessa Etla Muistiossa ”Osaajien maahanmuuton taloudelliset vaikutukset” (Etla Muistio 141) tarkastellaan osaajien maahanmuuton vaikutuksia yrityksiin, innovaatioihin ja työmarkkinoihin. Tutkimukset osoittavat, että osaajien maahanmuutolla on yleensä myönteisiä vaikutuksia yritysten taloudelliseen menestymiseen, tuottavuuteen ja innovaatioihin. Toisin sanoen maahanmuuttajat tuovat mukanaan taitoja, jotka yhdistettynä kantaväestön osaamiseen johtavat yrityksissä korkeampaan tuottavuuteen. Sitä kautta osaajien maahanmuutto voi vaikuttaa myös yritysten liikevaihtoon, tutkijat toteavat. Maahanmuuttajakeksijöillä on jopa ratkaiseva rooli innovoinnissa, ja he tuottavat merkittävän osan patenteista, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhanen. Suomi tarvitsee kipeästi lisää tuottavuutta ja innovaatioita, erityisesti työikäisen väestön vähenemisen vuoksi. Osaavan työvoiman saatavuus on yrityksille elintärkeää ja osaajien maahanmuutto onkin yksi keino lisätä osaavan työvoiman tarjontaa, Kauhanen toteaa. Osaavan maahanmuuttajatyövoiman saatavuus vaikuttaa Kauhasen mukaan myös yritysten sijaintipäätöksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että samalla kun osaajien maahanmuutto lisää innovointia, se vähentää myös yrityksen toimintojen siirtämistä muualle. Käänteisesti: maahanmuuton rajoitukset lisäävät työpaikkojen ulkoistamista. On näyttöä siitä, että osaajien maahanmuutto on arvokas väline ratkottaessa tuottavuushaasteita ja innovointitarpeita maissa, joissa työikäisen väestön määrä vähenee. Niin eurooppalaiset kuin yhdysvaltalaisetkin tutkimukset osoittavat, että pelot korkeasti koulutettujen maahanmuuton johtamisesta palkka-aleen tai kantaväestön heikompaan työllisyyteen ovat perusteettomia, sanoo Etlan Kauhanen. 24-3738-5-1-2 Suomalaisten enemmistö kokee, että maamme kehitys on tällä hetkellä väärällä kurssilla, selviää EVAn syksyn 2024 Arvoja asennetutkimuksesta. Enemmistö (58 %) suomalaisista arvioi, että asiat maassamme ovat tällä hetkellä menossa väärään suuntaan. Neljäsosa suomalaisista (25 %) näkee kehityksen menevän oikeaan suuntaan. Noin kuudesosa (16 %) ei kallistu kumpaankaan suuntaan. Poliittiset näkemyserot nousevat vahvasti esiin Suomen suuntaa koskevassa kysymyksessä, joka esitettiin nyt ensimmäistä kertaa osana EVAn Arvoja asennetutkimusta. Hallituspuolueiden kannattajien keskuudessa myönteinen näkemys Suomen suunnasta on pääosin kielteistä vahvempi. Kokoomuksen kannattajista 65 prosenttia pitää maan suuntaa oikeana viidenneksen (18 %) pitäessä suuntaa vääränä. Myös perussuomalaisten kannattajien enemmistö (58 %) uskoo Suomen olevan matkalla oikeaan suuntaan, mutta kolmasosa (32 %) kokee suunnan olevan väärä. Sen sijaan hallituspuolue RKP:n kannattajista reilu puolet (52 %) arvioi Suomen menevän väärään suuntaan. Kristillisdemokraattien kannattajista peräti kaksi kolmasosaa (66 %) näkee kehityksen suunnan vääränä. Oppositiopuolueiden kannattajien keskuudessa näkemys on vielä synkempi: vasemmistoliiton kannattajista peräti 92 prosenttia arvioi maan olevan väärällä tiellä. Samaa mieltä ovat SDP:n (85 %) ja vihreiden (74 %) kannattajat. Keskustan kannattajista 55 prosenttia kokee Suomen suunnan vääräksi, vaikka reilu neljäsosa (27 %) arvioi Suomen kehittyvän oikeaan suuntaan. ”Suomalaisten näkemyksissä heijastuu epävarmuus tulevasta, sillä talouden vaikeudet jatkuvat. Suomalaisten näkemykset maamme suunnasta ovat kuitenkin edelleen keskimäärin optimistisempia kuin muissa länsimaissa. Esimerkiksi Ruotsissa selvästi suurempi osa näkee maan olevan menossa väärään suuntaan”, arvioi kysymystä koskevan tulosanalyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen. Näin kysely tehtiin Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.-21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). 24-37-38-5-1-2 Maahanmuuttajakeksijöillä on jopa ratkaiseva rooli innovoinnissa, ja he tuottavat merkittävän osan patenteista, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhanen
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 37-38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 TNLehti Nainen johtajana, on usealle suomalaiselle miehelle tuntematon käsite. Minä olen henkilökohtaisesti toiminut usean naisjohtajan alaisuudessa usean vuosikymmenen ajan, Irja Ketosesta alkaen. Hän oli Turun sanomien ja samalla uranuurtava johtajatar. Naisjohtajat ovat armottoman tarkkoja joten heidän alaisuudessa toimivan on oltava tunnollinen työssään. Nainen johtajana eroaa miesjohtajista mnella tapaa, sillä naisjohtajat antavat luovaa vaputta, sitä vastoin miehet johtajina haluavat, että kaiken tulee mennä' perinnettä noudattaen. No näistä asioista on yhtä monta mieltä kun on mielipiteen lausujaa. Olen ottanut osalainauksen, Keskuskauppakamarin lehdistötiedotteesta, jossa palvelujohtaja Mari Hakkarainen kertoo naisille tarkoitetusta koulutuksesta. Osalainaus alkaa otsikolla: "Naisjohtajien mentorointiohjelman kymmenes kausi alkoi – jo yli 400 johtajanaista käynyt koulutuksen. Keskuskauppakamarin järjestämän Naisjohtajien mentorointiohjelmaa on järjestetty jo vuodesta 2012 ja sen kymmenes ”tuotantokausi” alkoi maanantaina. Reilussa kymmenessä vuodessa ohjelman on läpikäynyt yli 400 johtajapolullaan etenemään haluavaa naista. Naisjohtajien mentorointiohjelman tarkoituksena on vauhdittaa konkreettisella tavalla naisia eteenpäin johtajaurallaan aina liiketoiminnan johtotehtäviin ja pörssiyritysten hallituksiin asti. Ohjelmaan osallistuu kerrallaan noin 40 uransa keskivaiheilla olevaa, johtamisesta kiinnostunutta naista. ”Naisjohtajaohjelman alkuperäisenä tavoitteena on ollut, että yritykset saavat parhaat mahdolliset henkilöt johtoonsa. On ollutkin huikea nähdä vuosien varrella, miten mentorointiohjelmaan osallistuneet naiset ovat kehittyneet ja edenneet urallaan. Lisäksi ohjelman ympärille rakentunut verkosto ja moninaiset ystävyyssuhteet ovat tarjonneet monille apua niin ammatillisesti kuin muutenkin elmässä”, sanoo ohjelmasta vastaava Keskuskauppakamarin palvelujohtaja Mari Hakkarainen. Naisjohtajaohjelman lisäksi Keskuskauppakamari kokoaa vuosittain tilaston naisten osuudesta pörssiyhtiöiden hallituksissa. Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on vuosien myötä noussut ja on nyt noin kolmannes. Kesällä 2026 voimaan tulevat pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiödirektiivit edellyttävät, että pörssiyhtiöiden hallituksissa olisi tasapuolinen sukupuolijakauma. Tämä edellyttäisi Suomessa noin 60 naista lisää pörssiyhtiöiden hallituksiin. Hakkaraisen mukaan vuosien varrella on ollut keskustelua siitä, tarvitaanko erillistä ohjelmaa johtajiksi haluaville naisille. ”Naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa on kasvanut koko ajan, mikä on erittäin hieno asia. Yhä edelleen naiset ovat kuitenkin aliedustettuina paitsi hallituksissa, myös yritysten toimitusjohtajina sekä liiketoimintajohdossa. Tämä ohjelma on varmasti osaltaan auttanut edistämään naisten etenemistä urallaan, mutta vielä on tehtävää”, Hakkarainen sanoo. Hakkarainen muistuttaa, että itsesäätelyn ja lainsäädännön ohella on myös luotava sellaista ilmapiiriä, joka kannustaa naisia etenemään urallaan. "Yrityksissä on tärkeää kiinnittää huomiota naisten urapolkuihin, jotta ne nykyistä useammin johtaisivat tukitoimintojen johtotehtävien sijaan kohti liiketoimintojen johtotehtäviä ja toimitusjohtajuutta. Tässäkin naisjohtajien mentorointiohjelma on apuna”, Hakkarainen sanoo. Lue lisää Naisjohtajien mentorointiohjelmasta täältä: Naisjohtajien mentorointiohjelma Keskuskauppakamari Osalainaus päättyi. Nyt kai pitäisi arvostella tuota koulutusta, mutta en ole ollut seuraamassa tuota koulutusta edes yhtä tuntia joten en tiedä sen sisältöä. Tiedän kuitenkin sen että iso osa koulutuksen saaneista on päässyt aivan korkean tason johtotehtäviin. Tiedän myös että iso osa tuon koulutuksen saaneista on päässyt tehtäviin, joissa heillä on mahdollisuus "rikko tuota lasikattoa", jos moinen vertauskuva sallitaan. Jostain kumman syystä ulkomaan kaupassa maahantuonnin johtotehtäviin on palkattu yhä enemmän naisia, mutavienti puolella heitä on vielä häviävän pieni osuus. Muutosta myös siihen tarvitaan.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 37/38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Business Finland ”Suomessa ei olla vielä hyödynnetty YK:ta tärkeänä kauppakumppanina” TNLehti Suomalaisyritykset myyvät YK:lle tuotteita vielä varsin vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vuonna 2023 Suomi myi palveluita Yhdistyneille kansakunnille 5,4 miljoonalla dollarilla ja tuotteita 3,8 miljoonalla dollarilla. Kolme suurinta kategoriaa maamme myynnissä olivat lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet, hallintoja johtamispalvelut sekä maatalous-, kalastusja metsätalouspalvelut. Marjukka Holopainen-Rainio Susanna Lehto – Suomessa ei olla vielä hyödynnetty YK:ta tärkeänä kauppakumppanina. Myyntimme YK:lle ei valitettavasti ole yltänyt Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasolle, sanoo YK-hankintojen asiantuntija Marjukka Holopainen-Rainio Business Finlandista.?? Holopainen-Rainion mukaan esimerkiksi Tanska on myynyt jo usean vuoden ajan yli miljardilla dollarilla, ja sijoittunut YK:lle kymmenen parhaiten myyvän maan joukkoon. Toisin kuin Tanskassa, Suomessa ei ole YK:n hankintakeskuksia. Kööpenhaminassa on 11 YK:n hankintoja hoitavaa organisaatiota. Siellä on myös maailman suurin humanitaaristen tarvikkeiden varasto, UNICEF Global Supply and Logistics Hub. Suomi tuplasi myyntinsä YK:lle 15 miljoonaan dollariin koronan aikaan muiden Pohjoismaiden yltäessä jopa satoihin miljooniin dollareihin. Holopainen-Rainio haastaa sekä yrityksiä että valtionhallintoa miettimään voisiko YK olla meillekin strategisesti tärkeä kumppani, johon satsata resursseja. Esimerkiksi Suomeen voitaisiin hyvinkin rakentaa yksi YK:n hankintakeskus. YK on maailman suurimpia tavaroiden ja palveluiden ostajia YK tekee hankintoja vuosittain 25–30 miljardin dollarin arvosta. Business Finland listaa YK:n viimeisimmän, vuoden 2023 tilastoraportin keskeiset hankintasektorit; terveys: 4,8 miljardia dollaria rakentaminen, tekniikka ja tiede: 3,5 miljardia dollaria elintarvikkeet ja maatalous: 2,7 miljardia dollaria. YK koostuu noin sadasta erilaisesta organisaatiosta, virastosta, ohjelmasta ja rahastosta, joilla on oma hankintatapansa. Kolme suurinta hankkijaa ovat UNICEF (Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto): 5,2 miljardia dollaria, WFP (Maailman ruokaohjelma): 4,5 miljardia dollaria ja YK:n sihteeristö (YK:n hallinnollinen elin): 2,9 miljardia dollaria.?YK:n valintoja ohjaavat läpinäkyvyys, ja tasa-arvoisuus ja kestävä kehitys. Kylmälaitevalmistaja Porkka on myynyt YK:lle jo pitkään ja vakiinnuttanut yhteistyönsä järjestön kanssa. – Toimitamme YK-järjestöille lämpötilasäädeltyjen rokotteiden säilytykseen suunniteltuja kylmäja pakastevarastoja. Järjestöt arvostavat erityisesti yritysten vastuullisuutta sekä kykyä toimittaa kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Kaupankäynti järjestöjen kanssa on pitkäjänteistä mutta palkitsevaa, vaikka kova kansainvälinen kilpailu onkin aina läsnä, sanoo Petri Hiilloste, Porkan myyntijohtaja. Luotisuojaliivivalmistaja Sioen Ballistics Oy on toimittanut YK:n organisaatioille suojavarusteita jo vuosia. – YK:n työntekijät joutuvat toimimaan usein kriisialueilla hankalissa ja vaarallisissakin tehtävissä. Sioen Ballisticsin ballistiset liivit varmistavat turvallisemman työskentelyn ja että kaikki työntekijät palaavat turvallisesti kotiin. YK:n kanssa toimiminen on merkityksellistä kriisialueiden heikossa asemassa olevien auttamista, sanoo Mikko Häikiö, Sioen Ballistics Oy toimitusjohtaja. – Näiden lisäksi YK on hankkinut suomalaisilta yrityksiltä esimerkiksi logistisia palveluita kuten lentoja, erilaisia pakkaustuotteita ja konsulttipalveluita, tiivistää Holopainen-Rainio.?? Suomalaiset YK:n hankintakoneistossa: Tarjouskilpailut löytyvät YK:n omasta portaalista eli United Nations Global Marketplacesta (UNGM).? Suomalaisten yritysten kiinnostus YK:n hankintoihin on kasvanut merkittävästi, mikä näkyy rekisteröitymisissä hankintaportaaliin. Rekisteröityminen on pakollista kaikille YK:n tavaroiden ja palveluiden tarjoajille sekä toimittajille. Business Finland on yritysten tukena hankintakuvioiden ymmärtämisessä. Vuosina 2015–2020 YK:n hankintaportaalissa oli alle 400 suomalaista yritystä rekisteröityneenä, mutta vuonna 2023 luku on noussut jo lähes 700:aan. Suurin osa rekisteröityneistä suomalaisyrityksistä on pieniä ja keskisuuria. Luvussa ovat mukana myös erilaiset tutkimus-, koulutusja asiantuntijaorganisaatiot.? www.businessfinland.fi/yk-hankinnat 24-37-38-7-1-2 Tarjouskilpailut löytyvät YK:n omasta portaalista eli United Nations Global Marketplacesta (UNGM).? Suomalaisten yritysten kiinnostus YK:n hankintoihin on kasvanut merkittävästi, mikä näkyy rekisteröitymisissä hankintaportaaliin. Rekisteröityminen on pakollista kaikille YK:n tavaroiden ja palveluiden tarjoajille sekä toimittajille.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 37/38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Uusi puu Biovaahto palkittiin Uusi puun yleisöäänestyksen voittajana – puupohjaiset suosikit julkistettiin Metsäpäivillä TNLehti Yhteensä yhdeksän puupohjaista uutuustuotetta otti osaa Uusi puu -hankkeen vuoden 2024 yleisöäänestykseen. 10 vuotta täyttävä Uusi puu nostaa esiin suomalaisten yritysten kehittämiä puupohjaisia innovaatioita. Kilpailun voittajat valittiin someäänestyksellä, jossa annettiin 1326 yleisöääntä. Uusi puun jokavuotisen yleisöäänestyksen tavoitteena on tehdä tunnetuksi uusia puupohjaisia materiaaleja ja tuotteita. Syyskuussa toteutetun yleisöäänestyksen tulokset julkistettiin Uusi puun 10vuotisjuhlaseminaarissa 25.10.2024 metsäalan ammattilaistapahtumassa Metsäpäivillä. "Kilpailu toi hienosti esiin Uusi puun ydinviestin kertomalla mihin kaikkeen puu pystyy. Mukana oli monipuolisesti erilaisia ratkaisuja liittyen mm. tekstiileihin, pakkauksiin ja huonekaluihin. Voittajaksi nousi Woamyn biovaahto, joka demonstroitiin upeasti Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä", sanoo VTT:n erikoistutkija Johanna Lahti, Uusi puu -hankkeen puheenjohtaja. Uusi puu -hanke perustettiin vuonna 2014. Se on toiminut jo kymmenen vuotta suomalaisen puubiotuoteosaamisen viestinviejänä. Toiminnan ytimessä on puupohjaisia ratkaisuja esittelevä Uusi puu -näyttely, joka on tänä vuonna vieraillut lukuisten kotimaisten päättäjäja vaikuttajatapahtumien lisäksi Kuala Lumpurissa ja Ho Chi Minh Cityssä. "On hienoa nähdä, mikä noste Uusi puulla nyt on, laaja yhteistyö tuottaa tulosta. Näyttelyä kysytään Eurooppaan ja maailmalle. Näyttelyn ja Uusi puu kilpailun myötä ja puuja puukuitupohjaiset uudet ratkaisut tunnetaan ja niistä halutaan kuulla lisää", sanoo hankkeen päärahoittajan Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson. 1. sija: Kuvioitava biovaahto pakkauspehmusteisiin Woamy on kehittänyt pakkausmarkkinoille täysin muovittoman ja myrkyttömän sellukuituisen vaahdon. Keksintö imitoi puun pitkittäissuuntaisuutta, joka tekee vaahdosta paitsi vahvan, myös kevyen. Sillä voi korvata sekä kovia että joustavia pakkausvaahtoja. Yleisö äänesti Woamyn ylivoimaiseen voittoon: se keräsi 22 % annetuista äänistä. Biovaahdon monikäyttöisyyttä lisää sen pehmeys ja pölyttömyys. Woamy hyödyntää sitä jo korkealaatuisten tuotteiden, kuten designvalaisimien tai luksusbrändien, kuten hajuvesien, pakkaamisessa. Materiaalia pystyy helposti räätälöimään brändin, tuotteen ja niiden kertoman tarinan tarpeisiin. Yhteistyössä Aalto-yliopiston Pack-Age-kurssin kanssa Woamy-biovaahdosta valmistettiin arvokkaiden Mylly Glass’in viskilasien pehmuste. Viskilasin on suunnitellut Slate Grove ja pakkauksen suunnittelivat Pack-Age opiskelijat Nea Paavola, Prem Sankaran, Jenni Rimpiläinen, Matleena Liukkonen ja Sara Spadinger ja työtä ohjasi vanhempi yliopistonlehtori Markus Joutsela. "Woamyssa uskomme vahvasti siihen, että eri alojen ja instituutioiden yhteistyö on avainasemassa vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa. On ollut ilo tehdä yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa ja seurata näitä lahjakkaita opiskelijoita, jotka ovat syventyneet meidän asiakaskuntaan ja löytäneet oivaltavia ratkaisuja tuoda esiin Woamyn mahdollisuuksia luksustuotteiden pakkaamisessa", kertoo Woamy toimitusjohtaja Susanna Partanen. Kartonkipakkauksen vaahtosisuksen pintaan painettiin tuotteelle räätälöity puukuvio, ja vaahtoon voitiin lisätä jopa tuotteeseen sopiva tuoksu. Pakkaus valittiin Pariisin LuxePack Edition Speciale näyttelyn Green Award kilpailuun sekä osaksi Helsinki Design Weekin Cooler Planet näyttelyä. 2. sija: Puupohjainen fleecetakki Loppuvuodesta 2023 UPM Biochemicals ja ulkoilutuotteiden valmistaja Vaude lanseerasivat maailman ensimmäinen osittain biopohjaisen fleecetakin. Fleecen polyesterin valmistuksessa käytettävä hartsi sisältää tavallisesti 30 prosenttia monoetyleeniglykolia (MEG), jota on perinteisesti tuotettu raakaöljystä. UPM:n ja Vauden prosessissa ainesosa korvataan täysin biomonoetyleeniglykolilla (BioMEG). Materiaalia myydään tuotenimellä UPM BioPura™. UPM:n mukaan sitä voi helposti käyttää olemassa olevissa polyesterin valmistusprosesseissa. Se vastaa molekyylitasolla MEG:iä ja voidaan myös kierrättää samalla tavalla. "Puupohjaisten raaka-aineiden tulevaisuus tekstiiliteollisuudessa näyttää erinomaiselta", kertoo palkinnon vastaanottanut UPM Biorefining -liiketoiminnan strategiajohtaja Petri Hyyryläinen. Hyyryläisen mukaan fossilisten raaka-aineiden korvaamiselle ja jätteen vähentämiselle on iso kysyntä, ja markkinoilta saatu palaute on ollut positiivista, etenkin urheiluvaatevalmistajilta. UPM:n ja Vauden toiveena on, että biofleecetakki inspiroisi ja motivoisi muotiteollisuuden brändejä siirtymään fossiilipohjaisista materiaaleista biopohjaisiin ratkaisuihin, mikä vauhdittaisi tekstiiliteollisuuden siirtymistä kestävämpään kehitykseen. 3. sija: Puupohjainen suojakerroskalvo elintarvikepakkauksiin Pakkausteollisuus haluaa pienentää ympäristöjalanjälkeään kehittämällä uusi biopohjaisia kalvoja nestekartonkipakkauksiin. Suojakalvo tarvitaan, jotta varmistetaan elintarvikkeen hyvä säilyvyys. Yleensä esimerkiksi maitoja mehupakkausten sisäpinnasta löytyvä suojakerroskalvo eli barrier on valmistettu muovista tai alumiinista. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja maailman suurimpiin nestepakkauskartonkien valmistajiin kuuluvan Stora Enso ovat kehittäneet uudenlaisen suojakalvon mikrofibrilloidusta selluloosasta (MFC). Lähes sataprosenttisesti puupohjainen, myrkytön materiaali soveltuu elintarvikepakkauksiin. Kalvo suojaa pakkauksen sisältöä, eikä se läpäise happea. MFC myös hajoaa ja maatuu luonnossa. Pakkaukset voidaan kierrättää kartonkikeräyksessä. MFC:stä ja lisäaineista valmistettava kalvo on hyvin ohut, vain 0,02–0,03 millimetriä. Lisäaineena käytetään esimerkiksi sorbitolia, jolla kalvoon saadaan venyvyyttä. VTT on kehittänyt yhdessä Stora Enson kanssa pilottitehtaalla myös teknologiaa MFC-kalvon tuottamiseksi. Sitä on jo pystytty valmistamaan kilometrien pituisia rullia. Se osoittaa, että tuote skaalautuu teolliselle tasolle. "Ratkaisua kohtaan on ollut kiinnostusta monelta taholta ympäri maailmaa", kertoo VTT:n johtava tutkija Riku Pihko. Muovi nähdään pakkauksissa ongelmana ympäri maailmaa ja sitä halutaan korvata. Tuote on kehitetty teknisesti toimivaksi yhteistyössä Stora Enson kanssa, joka toimittaa raaka-ainemateriaalia ja tukee kehitystä. Muovi on Pihkon mukaan haastava kilpailija, mutta kiinnostusta materiaalin kehittämiseen on pitkin arvoketjun toimijoita. Kunniamaininta helposti personoitavalle kartonkilakumukille Kouvolan Lakritsi, Metsä Board ja pakkaussuunnittelutoimisto Futupack halusivat luoda houkuttelevan pakkauksen, joka on helppo käyttää ja kierrättää. Lakumuki innovoitiin jo olemassa olevan materiaalin pohjalta. Se on valmistettu kantta myöten Metsä Boardin PE-päällystetystä kartongista, eli sen sisäpuolella on ohut muovinen suojakalvo. Kartonkipakkaus voidaan kierrättää kartonkipakkauskeräyksessä. Pakkaus on suunniteltu siten, että se on helppo avata ja sulkea. Tyhjänä kuppi soveltuu vaikkapa kahvin juomiseen – samasta kartongista valmistetaan kuppeja sekä kuumille että kylmille juomille. Lakumuki on helposti personoitavissa, sillä sen kantta voidaan painaa pieniä määriä halutulla logolla. Siten lakumuki sopii esimerkiksi koulujen ja urheiluseurojen varainkeruutuotteeksi. "Ykköstavoitteemme on saada kaikkiin urheilutapahtumiin nakkimukin tilalle lakumuki", kertoo Kouvolan Lakritsin toimitusjohtaja Santeri Nisula. "Tavoitteena on myös myydä lakumukia liikenneasemilla uusiokäyttöön, jolloin seuraavalla pysähdyksellä voit tankata mukiin kahvia, koska se sopii täydellisesti auton mukitelineeseen", Nisula kuvailee. Tuotteen lopullinen julkistus on tammikuun 2025 lopussa. Uusi puu -hanke Uusi puu kertoo, mitä puupohjaisia ratkaisuja on jo nyt markkinoilla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus niillä on ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Hanke vie viestiä puupohjaisesta biotaloudesta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille. Uusi puun päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö, joka rahoittaa metsäelinkeinon elinvoimaisuutta vahvistavaa toimintaa. Hankkeen toimijat Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskus – Fiberwood – Jaakkoo-Taara – LUTyliopisto – Metsä Group – Metsähallitus – Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK – MM Kotkamills – Mysoda – Puunjalostusinsinöörit – Paperiliitto – Paptic – Suomen Metsäsäätiö – Tampereen ammattikorkeakoulu – Teknologian tutkimuskeskus VTT – UPM – Walki – Woodio – Äänekosken Kehitys 24-37-38-8-1-2 Palkitut kuvassa ylhäällä vasemmalta: Martta Fredrikson, Santeri Nisula, Gunilla Nykopp, Jenni Rimpiläinen, Matleena Liukkonen, Susanna Partanen. Alarivissä vasemmalta: Otto Nylen, Riku Pihko, Johanna Lahti, Petri Hyyryläinen ja Markus Joutsela.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 37/38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote VTT käynnistää lähes 20 miljoonan euron biotaloushankkeet osana Yhdysvaltain tiedesäätiön Global Centers -tutkimusohjelmaa TNLehti VTT on mukana kahdessa Yhdysvaltain National Science Foundationin (NSF) Global Centers -ohjelman hankkeessa, joiden tavoitteena on ratkoa maailmanlaajuisia haasteita erityisesti biotalouden keinoin. Suomi on valittu mukaan ohjelmaan ainoana EU-maana. Hankkeissa yhteensä viiden maan huippututkimuksen organisaatiot kehittävät ilmastoneutraalia tulevaisuutta tukevia ratkaisuja. Yhdysvaltain tiedesäätiön johtama laaja Global Centers -ohjelma avautui 2024 ensi kertaa myös Suomelle. Hakuprosessissa NSF Global Center -statuksen sai kuusi kansainvälistä konsortiota, joista yhdessä VTT on mukana. Lisäksi ohjelmassa käynnistyi useampi kansainvälinen proof-of-concept (poc) hanke. VTT on tärkeässä roolissa toisiaan tukevissa Biofoundry Global Centerissä ja FoodID-pochankkeessa, joita yhdistää biotalous ja biotekniikan hyödyntäminen toisaalta materiaalien ja toisaalta ruoan tuotannossa. ”Pääsy mukaan näihin tulevaisuutta mullistaviin, kansainvälisiin läpimurtohankkeisiin on meille suuri kunnia ja myös arvokas tunnustus biotalouden huippututkimukselle, jossa olemme maailman kärjessä. Roolimme onkin tuoda ohjelmaan suomalaista teollisen biotekniikan ja bioprosessien asiantuntemusta ja teknologiaa. Arvoonsa nousee myös VTT:n kyvykkyys skaalata teknologiaa laboratoriosta pilotointiympäristöön, minkä ansiosta pystymme kehittämään bioprosessien teollistamista”, sanoo Tua Huomo, VTT:n kestävät tuotteet ja materiaalit liiketoiminta-alueen johtaja. VTT:n hankkeiden kokonaisbudjetti nousee lähes 20 miljoonaan euroon. Business Finland ja Suomen Akatemia ovat myöntäneet niihin yhteensä noin 13 miljoonan euron rahoituksen. ”Olemme ylpeitä siitä, että Global Centers -ohjelmaan ylsi Suomesta jopa kaksi Business Finlandin rahoittamaa ja VTT:n vetämää konsortiota. Pitkäjänteisellä tutkimusja kehitysrahoituksella on tärkeä rooli tällaisissa kauas tulevaisuuteen tähtäävissä hankkeissa, joiden odotetaan tuottavan läpimurtoratkaisuja kansainvälisille markkinoille vasta vuosien kuluttua,” sanoo johtaja Timo Metsä-Tokila Business Finlandista. VTT:n koordinoimiin hankkeisiin osallistuu myös kymmenen yritystä sekä Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto omilla tutkimuspanoksillaan. ”Suomen osallistuminen NSF Global Centers -ohjelmaan on merkittävä konkreettinen askel tiedeja teknologiayhteistyön tiivistämisessä Yhdysvaltojen kanssa. VTT:n yhteistyö NSF:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa vahvistaa suomalaisten organisaatioiden asemaa biotalouden edelläkävijöinä. Global Centers -hankkeiden tavoitteet tukevat myös Euroopan Unionin ilmastotavoitteita ja globaaleja pyrkimyksiä kohti hiilineutraaliutta”, sanoo työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen, joka on toiminut Yhdysvaltain ja Suomen tiedeja teknologiakomitean suomalaisena puheenjohtajana. Biotekniikalla kestävän kehityksen vaatimia materiaaleja ja ravintoa Biofoundryeli bioverstashanke keskittyy uudenlaisten mikrobeihin perustuvien biologisten tuotantoprosessien kehittämiseen ja hyödyntämiseen teollisessa mittakaavassa. Tavoitteena on mahdollistaa erityisesti fossiilisista raaka-aineista valmistettujen materiaalien korvaaminen biopohjaisella materiaalilla. ”Pitkällä tähtäimellä bioverstaat mullistavat biotalouden, kun voidaan valmistaa materiaaleja eri raaka-aineista, kuten biomassasta ja hiilidioksidista. VTT kehittää hankkeessa biotuotannon vaatimia laitteistoja, prosesseja, mikrobikantoja ja datan käsittelyä siten, että tulevaisuudessa biotuotanto toimii kuin mikä tahansa tuotanto”, sanoo Tiina Nakari-Setälä, VTT:n teollisen biotekniikan ja ruokaratkaisujen johtaja. Vuoden 2025 alussa alkavassa ja vuoden 2029 loppuun kestävässä Biofoundry-hankkeessa on Suomen lisäksi mukana tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Etelä-Koreasta, Japanista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Yhteistyötä koordinoi University of Illinois UrbanaChampaign. Biotekniikka tukee vahvasti myös FoodID-hanketta. Tavoitteena on kiihdyttää ruokajärjestelmän muutosta suuntaan, joka vähentää erityisesti lihan tuotannon aiheuttamaa ympäristökuormitusta yhdistämällä solumaatalouden ja kasvipohjaiset innovaatiot. FoodID keskittyy erityisesti vaihtoehtoisten ruokien aistinvaraisen ja ravitsemuksellisen laadun parantamiseen. Kolmivuotinen hanke toteutetaan Yhdysvaltojen ja Suomen yhteistyönä, jota koordinoi University of Nebraska-Lincoln. 24-37-38-9-1-2 Defense and Digital Resilience -ohjelma vahvistaa Suomen puolustusteollisuuden nopeaa kasvua Business Finlandin Digital Resilience -ohjelma laajenee kattamaan Suomen koko puolustusteollisuuden digitaalisten turvallisuusratkaisujen lisäksi. Tavoitteena on tuottaa globaaleja edelläkävijäratkaisuja yhteiskuntien kokonaisvaltaisen turvallisuuden ja resilienssin varmistamiseksi. Huhtikuussa 2024 käynnistynyt Business Finlandin Digital Resilience -ohjelma on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ja saavuttanut asiakkaat erinomaisesti. Rahoitettujen hankkeiden lisäksi syyskuussa tehtiin laaja Team Finland -delegaatiomatka Japaniin ja Koreaan puolustusministeri Antti Häkkäsen johdolla. Veturiyrityksiä, pkja kasvuyrityksiä sekä tutkimuslaitoksia on verkotettu työpajoissa uusien kansainvälisten yhteistyöhankkeiden edistämiseksi. Aseelliset konfliktit ja geopoliittiset muutokset ovat korostaneet puolustusteollisuuden merkitystä, eikä ole mitään syytä olettaa tilanteen helpottuvan lähitulevaisuudessa. Suomessa on erittäin kehittynyt puolustusteollisuus, joka voi tuoda meille myös talouskasvua. Suurta potentiaalia on esimerkiksi yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa. Asumme maailman parhaissa maissa ja meillä on paljon puolustettavaa, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen. Business Finlandiin kohdistuu paljon odotuksia ainutlaatuisen roolimme vuoksi julkisena innovaatiorahoittajana, verkottajana ja kansainvälistymisen edistäjänä. Ministeriöiden, muiden sidosryhmien ja asiakkaiden puolelta on toivottu voimakasta panostusta sekä perinteisen että uuden puolustusteollisuuden tukemiseksi. Vastasimme nopeasti tähän tarpeeseen ja laajensimme Digital Resilience -ohjelmaa. Näin pystymme luomaan uutta kasvua koko puolustusteollisuudelle, hän jatkaa. 120 miljoonaa euroa kilpailukyvyn vahvistamiseen Defense and Digital Resilience -ohjelma keskittyy kaksikäyttöteknologioiden ja -tuotteiden sekä puolustusalan ratkaisujen synergioihin. Näin vastataan sekä kriittisen infrastruktuurin että maanpuolustuksen tarpeisiin entistä nopeammin. Ekosysteemien kehittäminen on kriittisen tärkeää kokonaisturvallisuudelle. Esimerkkejä ovat Patrian, Bittiumin ja Nokian veturihankkeet sekä Digital Defence Ecosystem. Näitä kaikkia Business Finland rahoittaa. Ohjelman tutkimus-, kehitysja innovaatiobudjetti nousee 120 miljoonaan euroon. Tämän avulla halutaan lisätä erityisesti pksekä kasvuyritysten TKI-toimintaa. Defense and Digital Resilience -ohjelman tavoitteena on tiivis yhteistyö eri sidosryhmien välillä, joita ovat muun muassa Tesi, VTT, Huoltovarmuuskeskus, puolustusvoimat, Traficom, PIA ry, FISC ry, Critical Communications Finland sekä alueelliset kehitysyhtiöt. 24-37-38-9-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 37/38 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Metso toimittaa jalometallijalostamon Intiaan TNLehti Suomalaiset lisäävät säästämistä – kärjessä nuoret aikuiset Suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on vähentynyt ja oman talouden näkymät ovat nyt viime vuotta valoisammat, selviää Säästöpankkiryhmän tuoreesta Säästämisbarometri-tutkimuksesta. Säästämisen kokeminen tärkeäksi on entisestään yleistynyt ja säästämisaikeet ja –mahdollisuudet ovat lisääntyneet viime vuodesta. T uloksissa näkyy kuitenkin myös huolta Suomen talouden kasvunäkymistä. Enää noin puolet suomalaisista uskoo Suomen kykyyn ylläpitää nykyistä sosiaaliturvan tasoa. Taloudellisesti haastavien vuosien jälkeen suomalaisten säästämisaikeet ja -mahdollisuudet ovat vahvistumassa. Säästämistä aikoi nyt aloittaa tai lisätä 44 % vastaajista (2023: 40 %). Nyt erityisen kiinnostuneita säästämisen ja sijoittamisen lisäämisestä ovat 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset (64 %). Vielä viime vuonna 38 % suomalaisista kertoi kuluttavansa kaiken, minkä saa, mutta nyt osuus on laskenut 34 prosenttiin. Myös konkreettisissa säästösummissa näkyy kauttaaltaan pientä nousua. ”86 % suomalaisista kokee säästämisen tärkeäksi. Silti 23 % vastaajista käyttää taloutensa hoitamiseen ainoastaan käyttötiliä, ilman muita säästötai sijoituskohteita. Kun käyttötilille on kertynyt riittävä puskuri, kannattaa pidempiaikaiset säästöt laittaa tuottavampiin kohteisiin. Tämä on päätös, mitä harva katuu”, toteaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen. Säästämisbarometrin mukaan 78 % on tyytyväisiä päätökseensä alkaa säästää tai sijoittaa, jos heillä on käytössään joku muukin säästämisen muoto kuin käyttötili. Taloudellinen ahdinko vähentynyt ja positiivinen ajattelu lisääntynyt Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa yhä useammalle helppoutta ja huolettomuutta välttämättömän toimeentulon sijaan. Nyt neljännes vastaajista (25 %) kuvasi taloudellista hyvinvointia tilanteena, jossa rahojen riittävyyttä ei tarvitse murehtia tai laskea. Viime vuonna useimmille taloudellinen hyvinvointi merkitsi pakollisten perustarpeiden hoitamista (30 %), mutta tänä vuonna näin kuvasi enää 20 % vastaajista. Tulos heijastaa ostovoiman paranemista inflaation rauhoittumisen ja korkojen laskun myötä. Suurin nousu (+6 %) taloudellisen hyvinvoinnin kuvauksissa tapahtui helppoudessa, huolettomuudessa ja mahdollisuudessa toteuttaa haluamansa. Näin vastasi nyt 11 % vastaajista. Tulokset kertovat myös, että suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on vähentynyt viime vuodesta. Säästämisbarometrin kysymyksistä koostetaan ns. taloudellisen ahdingon indeksi, jossa huomioidaan eurojen lisäksi myös oman talouden psykologinen puoli. Esimerkiksi tunne siitä, ettei omaan taloudelliseen asemaan pystyisi vaikuttamaan lainkaan, on vähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä 12 %:iin. ”Kautta linjan Säästämisbarometrimme tuloksista näkyy, että ihmisten kokema talousahdinko ja huoli rahojen riittävyydestä on vähentynyt viime vuodesta. Myönteinen ajattelu ja halu parantaa omaa taloudellista hyvinvointia ovat sen sijaan lisääntyneet, mikä on erittäin iloinen uutinen”, toteaa Mikkonen. Huoli Suomen taloudesta kasvanut harppauksin jo kahtena vuonna Säästämisbarometrista ilmenee, että kansalaisten luottamus Suomen talouteen ja yhteiskunnan turvaverkkoon heikkenee. 22 % suomalaisista kertoo pelkäävänsä, tuleeko heillä olemaan vakituista työpaikkaa muutaman vuoden päästä (+ 4 % viime vuodesta). Samaan aikaan vakituinen palkkatyö on erittäin tärkeä asia 44 prosentille vastaajista (+ 3 % viime vuodesta). ”Työttömyys on Suomessa kasvanut viimeisen vuoden aikana, joten työpaikkahuolten lisääntyminen ei yllätä. Odotamme työttömyyden nousevan vielä tovin, mutta kääntyvän jälleen laskuun ensi vuonna. Suomen talouden varovainen elpyminen on jo alkanut ja odotamme Suomen talouden jälleen kasvavan ensi vuonna. Työttömyys reagoi talouskehitykseen tyypillisesti pienellä viiveellä”, kertoo Mikkonen. Vain 12 % vastaajista uskoo Suomen talouskasvuun lähivuosina. Lähes puolet suomalaisista (49 %) sen sijaan uskoo, että tulevaisuudessa Suomen sosiaaliturva on nykyistä huomattavasti alemmalla tasolla. Tämä näkemys on yleistynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana, sillä vielä syksyllä 2022 näin ajatteli 34 % suomalaisista. ”Julkisen talouden sopeutumistoimet ja niiden ympärillä vellova keskustelu ovat selvästikin lisänneet ihmisten huolta hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyydestä ja omasta eläketurvasta. Tämä voikin olla syynä siihen, että joka kolmas säästää eläkepäiviä varten ja siinä on tapahtunut muutaman prosenttiyksikön nousu viimeisen viiden vuoden aikana”, Mikkonen lisää. Säästämisbarometri on Säästöpankkiryhmän vuosittain teettämä valtakunnallinen tutkimus. Vastaukset kerättiin verkkokyselynä 4.9.-11.9.2024 ja siihen vastasi 1363 henkilöä. Kohderyhmänä ovat 18–69-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen toteutti Dagmar Oy. 24-37-38-10-1-2 Aditya Birla -konserniin kuuluva Hindalco Industries Limited, yksi maailman johtavista alumiinin ja kuparin valmistajista, on tilannut Metsolta jalometallijalostamon suunnittelun ja laitteet. Laitos rakennetaan Birlan kuparisulaton yhteyteen Gujaratin osavaltiossa Intiassa. Nykyisen prosessin korvaava uusi jalostuslinja yhdistetään uuteen elektroniikkaromun kierrätyslaitokseen. Uusi laitos on tarkoitus rakentaa ja ottaa käyttöön kahden vuoden kuluessa. Metson toimituslaajuus koostuu KaldoTM-uunista ja kaasunpuhdistuksesta sekä hopeanjalostuslaitteista. Metso toimittaa myös laitoksen perussuunnittelun. Tilausarvo, jota ei julkisteta, on kirjattu Mineraalitsegmentin vuoden 2024 viimeisen neljänneksen saatuihin tilauksiin. "Olemme ilahtuneita saadessamme jo toisen tärkeän tilauksen Hindalcolta. Jalometallien jalostusteknologiamme varmistaa korkean metallien talteenoton, matalat käyttökustannukset ja laadukkaat tuotteet nopeassa tuotantoajassa. Automatisoitu prosessi mahdollistaa turvallisen työympäristön ja noudattaa tiukkoja päästörajoituksia,” kertoo Metson sulatusliiketoiminnan myyntijohtaja Lauri Närhi. Metso tarjoaa kuparinkäsittelyn kattavimman teknologia-, laiteja palveluvalikoiman malmin murskauksesta katodien ja rinnakkaistuotteiden valmistukseen. Metson jalometallien jalostusteknologiaa käytetään jalometallien tuottamiseen anodilietteestä, samaa teknologiaa voidaan käyttää myös muun muassa lyijyanodilietteen sekä muiden jalometallirikasteiden, sivutuotteiden ja kuonan käsitettelyssä. 24-37-38-10-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 37/38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kriittinen valmistus tuo erittäin edistyksellisen puolijohde-MES-ratkaisun SEMICON Europaan TNLehti Portugali – Critical Manufacturing palaa SEMICON Europa 2024 -tapahtumaan e sittelemään edistyksellistä tuotannonohjausjärjestelmäänsä (MES), joka on räätälöity puolijohdeteollisuuden ainutlaatuisiin tarpeisiin. 12.–15. marraskuuta vierailijoilla on mahdollisuus nähdä, miten Critical Manufacturing MES tukee puolijohdetuotannon parantamista ja tarjoaa kilpailuedun edellyttämää ketteryyttä ja hallintaa nykypäivän nopeasti kehittyvässä puolijohdemaisemassa. Puolijohdevalmistajilla on kasvava paine vastata kehittyneen sirutuotannon vaatimuksiin ja integroida monimutkaisempia toimitusketjuja. Kriittisen valmistuksen osastolla kävijät näkevät, miten Critical Manufacturing MES auttaa tarjoamalla joustavan ja skaalautuvan ratkaisun monimutkaisten valmistusprosessien parantamiseen ja samalla Teollisuus 4.0:aan siirtymiseen. Osastolla on live-esityksiä siitä, miten heidän MES-järjestelmänsä avulla puolijohdevalmistajat voivat saavuttaa päästä päähän -näkyvyyden, parantaa tuotannon laatua ja optimoida työnkulkuja. Ominaisuudet, kuten run-to-run-ohjaus, tarjoavat suorituskykytietoihin perustuvia reaaliaikaisia säätöjä, joilla varmistetaan prosessin vakaus ja yhdenmukaisuus tuotantoerien välillä. Tämä tukee jatkuvaa parantamista ja minimoi vaihtelun, mikä on kriittistä puolijohteiden tuotannossa. Lisäksi kriittinen valmistus esittelee kammiosta riippuvaa reseptitoimintoa, joka tähtää tarkkuusparannuksiin ja mukautettavuuteen tiettyihin laitteisiin. Niissä on myös lajittelun integrointitoiminto, joka yksinkertaistaa kiekkojen logistiikkaa koordinoimalla kiekkojen käsittelyä saumattomasti eri tuotantovaiheissa, vähentämällä tehottomuutta ja optimoimalla läpimenoa. Lisäksi vierailijat huomaavat, kuinka Critical Manufacturing MES, jota parantaa integroitu IoT-data-alusta, antaa puolijohdevalmistajille reaaliaikaisia oivalluksia. Tämä edistyksellinen alusta kerää ja kontekstualisoi tietoja koko tuotantoympäristöstä, mikä antaa valmistajille mahdollisuuden seurata ja reagoida tuotannon toiminnallisiin muutoksiin välittömästi. Paremman tietojen näkyvyyden ansiosta yritykset voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, jotka vähentävät seisokkeja, lieventävät riskejä ja parantavat yleistä tuottavuutta – kriittisiä etuja erittäin vaativassa puolijohdeteollisuudessa. Augusto Vilarinho, Head of Global Sales &; Business Development at Critical Manufacturing, korosti näiden ratkaisujen merkitystä: "MES-järjestelmämme on suunniteltu ja todistettu vastaamaan puolijohdevalmistajien nykyisiin erityishaasteisiin monimutkaisten prosessien käsittelystä päätöksentekoon tarvittavien kasvavien tietomäärien hallintaan. SEMICON Europa -tapahtumassa vierailijat näkevät, miten alustamme avulla he voivat vastata näihin haasteisiin päättäväisesti valmistautuessaan valmistuksen tulevaisuuteen." Koko tapahtuman ajan Critical Manufacturingin asiantuntijat ovat paikalla tarjoamassa räätälöityjä näkemyksiä ja ratkaisuja vierailijoiden erityisiin haasteisiin. Tule osastolle C2401 Critical Manufacturing ja tutustu siihen, miten sen MES auttaa puolijohdevalmistajia vastaamaan nykypäivän markkinoiden vaatimuksiin ja pysymään teollisuus 4.0:n kehityksen edellä. 24-37-38-11-1-2 Tietoja ASMPT:stä ASMPT on johtava maailmanlaajuinen laitteistoja ohjelmistoratkaisujen toimittaja puolijohteiden ja elektroniikan valmistukseen. ASMPT: n pääkonttori sijaitsee Singaporessa, ja sen tarjonta kattaa puolijohteiden kokoonpanoja pakkausteollisuuden sekä SMT (surface mount technology) -teollisuuden, joka vaihtelee kiekkojen pinnoituksesta erilaisiin ratkaisuihin, jotka järjestävät, kokoavat ja pakkaavat herkkiä elektronisia komponentteja laajaan valikoimaan loppukäyttäjälaitteita, mukaan lukien elektroniikka, matkaviestintä, tietojenkäsittely, autoteollisuus, teollisuus, ja LED (näytöt). ASMPT tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa, ja jatkuvat investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen auttavat tarjoamaan kustannustehokkaita, toimialaa muokkaavia ratkaisuja, joilla saavutetaan korkeampi tuottavuus, parempi luotettavuus ja parempi laatu
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 37/38 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Kiddex Oy Leluteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista teollisuuksista. Kaikelle löytyisi jo ekologinen vaihtoehto, miksei ala siltitkään muutu? Lelumarkkinoiden arvo oli maailmanlaajuisesti vuonna 2023 arviolta yli 100 miljardia dollaria. Ekologisten lelujen osuus on ainoastaan noin 0,05 %. Joulukaupan osuus lelumarkkinan kokonaisuudesta on arviolta 70%, joten sillä, minkälaisen lelun pakettiin kääräisee, on suuri merkitys. Suomen joulukaupan arvo on noin 120 miljoonaa euroa, joten jos käytämme globaalia prosentuaalista arvoa, on ekologisten lelujen markkinaosuus Suomessa vaivaiset 25 000 euroa. 90 % kaikista leluissa käytettävistä muoveista tulee neitsytmuovista Verrattaessa leluja muihin kuluttajatuotteisiin käytetään niiden valmistuksessa eniten muovia. Leluteollisuus on maailman muovisin teollisuudenala. Muovin valmistus tuhoaa maapalloa, eikä sen terveyshaitoista ihmiselle ole tarkkaa tietoa. Ainoa asia mikä tiedetään, on se, että muovilla on terveyshaittoja. Miten sitä siis edelleen käytetään niin laajasti? Etenkin pienten lasten tuotteissa tähän tulisi puuttua laajemmin. Pidentämällä tuotteiden käyttöikää saavutetaan suuria vähennyksiä päästöihin, kun tuotantomäärät pienenevät eikä synny niin paljon jätettä. Koska lelujen käyttöikä on monissa tapauksissa hyvin lyhyt, tulisi aina miettiä sitä, mitä lelusta jää jäljelle kun leikinaika on ohi. Onko lelu niin kestävä, että sen voi kierrättää seuraavalle vai onko lelu tehty niin vastuullisesti, että se hajoaa luontoon jättämättä sinne jälkeäkään? Vastuullisuus liiketoiminnan keskiössä on kokonaisvaltainen ja moniulotteinen sitoutuminen parempaan huomiseen Kaikki Kiddexin edustamat vastuulliset lelujen valmistajat kantavat huolen sosiaalisesta vastuustaan ja tuotteet valmistetaan ihmisoikeuksia rikkomatta. Hankkimalla vastuullisen tuotteen voi varmistua siitä, ettei lapsen lelua esimerkiksi ole valmistanut jonkun toisen lapsi. Vastuullisuus on automaattisesti tae myös turvallisuudesta, tuotteet eivät sisällä haitallisia kemikaaleja tai raskasmetalleja. Esimerkkejä näistä ovat suomalaisen Kiddex Oy:n edustamat tuotemerkit kuten: Espanjalainen Oli & Carol, joka valmistaa tuotteensa luonnonkumista. Oli & Carol on myös sosiaalisesti vastuullinen ja tekee hyväntekeväisyystyötä eri järjestöjen kanssa, sekä ohjaa osan tuotoistaan aina luonnonsuojeluun. Saksalainen Affenzahn valmistaa tuotteensa kierrätysmateriaaleista ja tukee monia meriä suojelevia tahoja. Heidän uusimpana materiaalinaan on kuitu, joka valmistetaan niistä tuotteista jotka palautetaan pikamuotiketjuille, sen sijaan että nämä tekstiilit muodostaisivat jätevuoria Afrikan rannoille, ne muovataan uusiksi tuotteiksi. Maailman vastuullisin leluvalmistaja, thaimaalainen PlanToys valmistaa lelunsa kumipuusta joka on lateksin tuotannon suhteen tiensä päässä. PlanToys kasvattaa aina uuden metsän kuolleiden puiden tilalle, jolloin myös hiilijalanjälki pysyy todella pienenä. He ovat tehneet tätä jo yli 40 vuotta. Jokaisessa lelussa on kerrottu hiilijalanjälki, puusta myymälään. Synteettiseen kumiin verrattuna luonnonkumi on huomattavasti parempi sen biohajoavuuden vuoksi. Positiivista näkymää. Positiivista on, että nykyinen trendi on vastuullisempaan elämään pyrkiminen. Kuluttajat ovat tietoisia ympäristöasioista, he haluavat vähentää muovijätettä ja tarjota lapsilleen turvallisia sekä vastuullisia vaihtoehtoja. Kiddexin missio on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut tuoda vastuullisempia vaihtoehtoja massatuotannon rinnalle suomalaisille kuluttajille. Kiddexin valikoimassa lelut ovat paitsi vastuullisia maapallon näkökulmasta, myös turvallisia, haitta-aineettomia ja innovatiivisia käyttäjilleen, estetiikkaa unohtamatta. Lisäksi ne on suunniteltu pitkäikäisiksi ja lopulta hyvin kierrätykseen soveltuvista materiaaleista. 24-37-38-12-1-2 Markkinaoikeudelta päätös sähkön hinnasta – Vaasan Sähkö pitää päätöstä oikeana Markkinaoikeus on tänään päättänyt, että Vaasan Sähkön Perussähkö-tuotteen hinnankorotus syksyllä 2022 tehtiin sopimusehtojen ja lain säännösten mukaisesti. Markkinaoikeus on hylännyt kuluttajaasiamiehen vaatimukset. Taustaa Kuluttaja-asiamies lähti keväällä 2023 hakemaan markkinaoikeudelta ennakkoratkaisua toistaiseksi voimassa olevien sähkön kuluttajasopimusten hinnankorotuksiin. Taustalla oli energiakriisin aikaansaama markkinahinnan ja johdannaisten huima nousu, jonka perusteella alalla nähtiin isoja korotuksia myös sähkön kuluttajahintoihin. Kuluttaja-asiamies vei markkinaoikeuden arvioitavaksi Vaasan Sähkö Oy:n ja Helen Oy:n toimintatavat samalla todeten, etteivät kyseisten yhtiöiden hinnanmuutosmenettelyt poikenneet alan yleisistä käytännöistä. Vaasan Sähkön osalta kuluttaja-asiamiehen hakemukseen sisältyi kolme kieltovaatimusta. Vaatimukset koskivat sitä, mitä hinnanmuutokseen oikeuttavaa sopimusehtoa voitiin käyttää korotusten perusteena ja olivatko yhtiön sähkönhankintakustannukset nousseet hinnankorotusta vastaavalla tavalla. Kolmas vaatimus liittyi siihen, miten olennaisia muutoksia sähkönmyyjä voi sopimusehtojen nojalla yksipuolisesti tehdä. Vaasan Sähkön tapauksessa markkinaoikeus tarkasteli kvartaalihinnoitteluun siirtymisen yhteydessä tehtyä hinnankorotusta Perussähkö-tuotteeseen. Markkinaoikeus ilmoittaa päätöksessään, että kuluttaja-asiamiehen hakemus hylätään. Olemme tietenkin iloisia siitä, että markkinaoikeus vahvisti menettelytapamme lainmukaisina vaikeassa markkinatilanteessa, kommentoi Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin. 24-37-38-12-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 37/38 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Kasvun ja oppimisen toimialajohtajan virka avautuu haettavaksi Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho jää eläkkeelle maaliskuun alusta lukien. Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-ahon nykyinen palvelussuhde kestää 31.12.2024 saakka. Toimialajohtajan tehtäväjärjestelyjen ja viran täyttämisen vuoksi Harri Rinta-ahon palvelussuhdetta jatketaan ajalle 1.1.-28.2.2025, minkä jälkeen hän jää eläkkeelle 1.3.2025 alkaen.? Kasvun ja oppimisen toimiala tavoittaa päivittäin lähes 50 000 espoolaista lasta, nuorta ja heidän huoltajaansa. Toimiala muodostuu seuraavista yksiköistä: suomenkielinen varhaiskasvatus, suomenkielinen perusopetus, suomenkielinen toisen asteen koulutus ja nuorisopalvelut ja ruotsinkieliset sivistyspalvelut. Rinta-aho on työskennellyt toimialajohtajana vuodesta 2018. Vuodesta 2021 lähtien toimiala on ollut kasvun ja oppimisen toimiala, sitä ennen Rinta-aho johti sivistystoimen toimialaa. Rinta-aho on aloittanut työuransa Espoossa vuonna 1988 ja työskennellyt mm. historian ja yhteiskuntaopin lehtorina sekä pitkään Etelä-Tapiolan lukion rehtorina (2001–2018). Vuosina 2014–2015 hän työskenteli vs. suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johtajana. Kaupunginhallitus käsittelee kasvun ja oppimisen toimialajohtajan viran auki julkistamista kokouksessaan maanantaina 28.10.2024. Hakuilmoitus tehtävään julkaistaan kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen keskiviikkona 30.10.2024. 24-37-38-13-1-2 Suojaamaton metallisaha aiheutti työtapaturman – päiväsakkoja työjohtajalle Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi metallityöstöyhtiön työjohtajan 22 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 11.10.2024. Käräjäoikeuden käsiteltävänä ollut asia tuli ilmi tutkittaessa työtapaturmaa, joka tapahtui toukokuussa 2022 Pietarsaaressa. Työntekijä oli työskennellyt vuonna 1990 käyttöön otetulla metallisahalla, jonka terät eivät ole olleet koskaan suojattuna. Työnantajan ohjeistus oli ollut, että kone tulee pysäyttää, ennen kuin sahattuja paloja poistetaan. Työntekijä sahasi koepaloja metallista ja otti sahan edelleen pyöriessä sahattuja kappaleita pois käsin, jolloin käsineen resori takertui pyörivään terään ja veti käden terään. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että työpaikalla tehdään perusteellisempi vaarojen arviointi kolmen vuoden välein, ja arviointi tehdään alueittain ja linjoittain. Käräjäoikeus katsoo, että yhtiön tuotantopäälliköiden ei ole ollut aihetta epäillä, että vaarojen arviointi olisi tässä tapauksessa tehty puutteellisesti tai huolimattomasti, ja hylkäsi tuotantopäälliköitä vastaan nostetut syytteet näyttämättömänä. Käräjäoikeus katsoi myös, että tehdystä vaarojen arvioinnista huolimatta työpaikalla ei ole tunnistettu metallisahan vaaran olemassaoloa. Kuitenkin pyörivän sahaterän suojaamista voidaan pitää työsuojelun kannalta perustuvanlaatuisena asiana. Työntekijän omaan toimintaan perustuva turvallisuus ei ole ollut riittävä turvallisuusratkaisu, varsinkin kun vaara on ollut helposti poistettavissa asentamalla koneeseen pyörivän terän suoja. Tapaturma olisi ollut estettävissä. Työjohtajalla on ollut tosiasiallinen mahdollisuus varmistaa työkoneiden turvallisuus asentamalla koneisiin tarvittavia suojia. Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevää työnantajan velvollisuutta huolellisesti selvittää ja arvioida työssä esiintyviä riskitekijöitä sekä puuttua havaittuihin riskitekijöihin teknisin järjestelyin. Työnantajan on ensisijaisesti poistettava vaarat teknisillä toimilla kuten vaara-alueelle pääsyn estävillä laitteilla tai suojilla. Työturvallisuusrikos on vaarantamisrikos, joka ei edellytä konkreettista onnettomuutta, vaan tietyt olosuhteet ovat lähtökohtaisesti vaarallisia. 24-37-38-13-1-2 Aro Systems vahvistaa asemaansa LVI-alalla ostamalla Kantaputken Yksi Suomen johtavista talotekniikka-alan yrityksistä, Aro Systems Oy, on ostanut Hämeenlinnassa toimivan LVI-alan asiantuntijaja palveluyhtiö Kantaputken. Yrityskauppa on strateginen liike, joka vahvistaa Aro Systemsin asemaa LVI-markkinoilla sekä kasvattaa toiminta-aluetta maantieteellisesti. Kantaputki on toiminut LVI-alalla useita vuosia ja vakiinnuttanut asemansa luotettavana palveluntarjoajana. Yhtiön erikoisosaaminen kattaa monipuolisesti LVI-työt asennuksista ja huolloista laajempiin projekteihin. Kantaputken toimitusjohtaja Petri Hämäläisen mukaan yrityskauppaan johtivat yhteinen tavoite ja näkemys. Aro Systemsin toimitusjohtaja Tutu Wegelius-Lehtonen korostaa, että Kantaputken mukaantulo tuo lisää ammattitaitoista henkilöstöä, uusia asiakassuhteita ja projekteja, jotka tukevat yhtiön kasvutavoitteita. "Kantaputken paikallistuntemus Hämeenlinnan alueella sekä vahva osaaminen mm. maalämpöhankkeissa täydentävät erinomaisesti meidän osaamistamme. Yhdessä meillä on leveämmät hartiat vastata asiakastarpeisiin niin Aro Systemsin kuin Kantaputkenkin markkina-alueilla" Wegelius-Lehtonen sanoo. Integraatio ja strategiset tavoittee Yrityskaupan myötä Kantaputken toiminnot integroidaan osaksi Aro Systemtsin liiketoimintaa, mutta yhtiön nimi ja brändi säilyvät ennallaan. Hämäläinen näkee yhdistymisen hyödyttävän molempia osapuolia. "Voimme parantaa kilpailuetua monien synergiaetujen kautta. Palveluiden terävöittäminen ja laajentaminen on yhteinen tavoitteemme," hän toteaa. Kantaputken vahva asema maalämpöön liittyvissä palveluissa tietyillä alueilla tuo lisäarvoa myös Aro Systemsin toimintaan. Yrityskaupan tärkeimpiä tavoitteita ovat kasvun vauhdittaminen, palvelutarjoaman ja osaamispohjan laajentaminen sekä kaupallisten ja operatiivisten synergioiden hyödyntäminen. Näiden lisäksi yhdistymisen myötä saadaan rahoitusta investoinneille ja parannustoimille, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman toiminnan kehittämisen. Vaikutukset henkilöstöön ja asiakkaisiin Kantaputki jatkaa liiketoimintaa pitkälti samalla tavalla kuin nytkin. Hämäläisen mukaan on tärkeää, että asiakkaat ja henkilöstö näkevät tutut kasvot ja tekijät edelleen toiminnassa, vaikka yhdistyminen tapahtuukin. Asiakkaille yhdistymisen tuomat muutokset ovat positiivisia, sillä he voivat odottaa laajempaa ja monipuolisempaa palvelutarjontaa. Yrityskaupan tavoitteena on myös palveluiden kehittäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. 24-37-38-13-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 37/38 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Sulatusuuni räjähti ja työntekijöiden päälle roiskui sulaa terästä – päiväsakkoja ja yhteisösakko Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi valimoalan yrityksen työturvallisuusrikoksesta 10 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi työturvallisuusrikoksesta yrityksen toimitusjohtajan 20 päiväsakon sakkorangaistukseen sekä yhtiön laadusta, terveydestä ja turvallisuudesta ja ympäristöasioista vastaavan päällikön (HSQEpäällikkö) 25 päiväsakon sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 17.10.2024. Käräjäoikeuden käsiteltävänä ollut asia tuli ilmi tutkittaessa syyskuussa 2022 Tampereella tapahtunutta työtapaturmaa. Tapaturma sattui, kun induktiosulatusuunissa ollut kuuma sula terä pääsi tunkeutuman uunin vuorauksen läpi vesijäähdytteiselle jäähdytyskelalle, jolloin sulan teräksen ja veden kohtaaminen aiheutti räjähdyksen. Räjähdyksen johdosta sulaa terästä roiskui kahden työntekijän päälle. Syytteen mukaan yhtiön toimitusjohtaja, tuotantopäällikkö, operatiivinen johtaja sekä yhtiön laadusta, terveydestä ja turvallisuudesta ja ympäristöasioista vastaava päällikkö olivat rikkoneet työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä koneen vaarojen selvittämisen ja niiden merkityksen arvioinnin, koska induktiosulatusuunille ei ollut tehty konekohtaista vaarojen arviointia eikä vaarojen poistamiseksi ollut ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin. Työpaikalla ei myöskään ollut suunniteltu turvallisia työmenetelmiä sulatossa induktiouunin käytössä mahdollisesti sattuvia poikkeamatilanteita varten. Lisäksi työntekijöitä oli ohjeistettu tapaturmaan johtaneessa vikatilanteessa irrottamaan maasulun valvonnan kaapeli, joka oli ainoa uuninvalmistajan uuniin rakentama valvontakeino. Asiassa oli kyse myös siitä, oliko yhtiön laadusta, terveydestä ja turvallisuudesta ja ympäristöasioista vastaava päällikkö lain tarkoittama työnantajan edustaja. Rikoslain työnantajan edustajan määritelmän mukaan työnantajan edustajalla tarkoitetaan työnantajana olevan oikeushenkilön lakimääräisen tai muun päättävän elimen jäsenen lisäksi sitä, joka työnantajan sijasta johtaa ja valvoo työtä. Vastuun jakamiseen liittyen käräjäoikeus viittasi työturvallisuuslain esitöihin ja totesi, että tärkeimpänä vastuuaseman tunnusmerkkinä on jonkin asteinen esimiesasema, jonka olemassaolo ratkaistaan henkilön tosiasiallisten tehtävien ja päätäntävaltuuksien eikä esimerkiksi ammattinimikkeen perusteella. Asiassa oli riidatonta, ettei kyseisellä päälliköllä ollut suoria alaisia. Hänen vastuunsa osalta käräjäoikeus perusti ratkaisunsa siihen, että yhtiössä vastuut oli jaettu osaamisen perusteella, ja että asiassa saadun selvityksen perusteella kyseinen päällikkö vastasi uunin vaarojen arvioinnista ja sen käytön suunnittelusta sekä ohjeistusten laadinnasta. Lisäksi päälliköllä oli ollut oikeus antaa työntekijöille ohjeita ja määräyksiä. Hän oli myös antanut tapaturmatilanteessa määräyksen ottaa maasulun valvonnan kaapeli irti. Kaikki vastaajat kiistivät oikeudessa syyllisyytensä ja vaativat syytteiden hylkäämistä. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet tuotantopäällikön ja operatiivisen johtajan osalta, mutta katsoi yhtiön terveydestä ja turvallisuudesta ja ympäristöasioista vastaavan päällikön syyksi sen, ettei kyseistä koneen vaaraa ollut selvitetty eikä siten ollut laadittu myöskään suunnitelmaa sulkuhälytystilannetta varten. Lisäksi käräjäoikeus katsoi kyseisen päällikön ja yhtiön toimitusjohtajan olleen vastuussa siitä, että työntekijöitä oli ohjeistettu vastoin laitevalmistajan kieltoa irrottamaan maasulkukaapeli. Koneen vaarojen selvityksessä on huomioitava myös poikkeustilanteet Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työnantajan tulee ottaa työvälineen vaarojen selvityksessä huomioon myös poikkeustilanteet, kuten koneen turvajärjestelmän antamat hälytykset. Työnantajan tulee suunnitella ennakkoon niiden varalta turvalliset toimintatavat. Työsuojeluhallinto. Työsuojelu ? tervettä työtä! Työsuojeluviranomaisena huolehdimme siitä, että työ Suomessa on terveellistä, turvallista ja reilua. Valvomme työn tekemistä työpaikoilla. Annamme myös ohjausta ja neuvontaa sekä kannustamme työpaikkoja omaehtoiseen, ennaltaehkäisevään työsuojelutyöhön. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu Tyosuojelu.fi. 24-37-38-14-1-2 YTK Työttömyyskassan jäsenmaksu ennakoi hitaasti toipuvaa taloutta Vuonna 2025 YTK Työttömyyskassan jäsenmaksu on 102 euroa, mikä on 3 euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Jäsenmaksun taso heijastaa hitaasti elpyvää taloutta. Ensi vuodelle jäsenmaksua lasketaan maltillisesti, sillä talous toipuu Suomessa verrattain hitaasti. YTK haluaa määrittää jäsenmaksunsa jäsentensä kannalta mahdollisimman edulliseksi huomioiden kuitenkin työttömyyskassan taloudelliset vastuut tulevina vuosina. “Talouden elpyessä työllisyyden kehitys seuraa viiveellä. Työttömyys voi siis pysyä melko korkealla, vaikka talous lähtisikin lähiaikoina hitaaseen nousuun”, kertoo YTK Työttömyyskassan talousjohtaja Riikka Koski. Ennustelaitokset arvioivat, että työttömyysaste on keskimäärin 7,8 % vuonna 2025, mikä on vain 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tämän vuoden päivitetyissä ennusteissa. "Talous alkaa olla pahimman yli, mutta työttömyys reagoi talouden kehitykseen hitaasti", Koski toteaa. "Tässä kohtaa on parempi olla hieman pessimistinen kuin liian optimistinen, sillä suuria ilonaiheita taloudessa ei vielä ole." Lakimuutokset vaikuttavat jäsenmaksun tasoon Jäsenmaksuun vaikuttavat talouden tilanteen lisäksi useat muutkin tekijät. Etenkin lakimuutosten merkitys on suuri. "Tuoreilla lakimuutoksilla, kuten ansiopäivärahan porrastuksella, on vaikutusta. Etuusmenot tulevat laskemaan ensi vuonna, kun lakimuutosten vaikutus kasvaa”, Riikka Koski kertoo. Uudet työllisyyspalvelut tuovat YTK:lle aloitusvaiheessa jonkin verran lisäkustannuksia. Vaikutus on kuitenkin väliaikainen. ”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteenamme on, että panostus jäsentemme työllisyyspalveluihin tulee näkymään etuusmenojen alentumisena aikaisempaa lyhyempien työttömyysjaksojen kautta”, Riikka Koski täydentää. Vastuullinen taloudenhoito luo turvaa YTK Työttömyyskassa varmistaa taloudellisen kestävyyden pitkäjänteisellä suunnittelulla ja ennustamisella. Tavoitteena on välttää äkkinäisiä muutoksia ja pitää kassan rahastoaste ja jäsenmaksut vakaina normaalissa taloustilanteessa. Vastuullinen taloudenhoito merkitsee myös varautumista. 24-37-38-14-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 37/38 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Check Point Software Technologies Finland Oy Check Pointin ennusteet vuodelle 2025: Tekoälyvetoiset hyökkäykset, kvanttiteknologia ja deepfake-huijaukset kyberrikollisten työkaluina Check Point Softwaren kyberturvallisuusennusteet vuodelle 2025 valottavat, miten uudet teknologiat ja rikollisten kehittyneet taktiikat muuttavat globaalia uhkakenttää. Tekoälystä tulee rikollisten tärkeä työkalu hyökkäyksissä, kvanttiteknologia uhkaa perinteistä salausta ja deepfake-huijaukset yleistyvät sosiaalisen median hyväksikäytössä. – Check Point Software Technologies, maailman johtava tekoälyja pilvipohjaisten kyberturvallisuusalustojen tarjoaja, on julkaissut vuoden 2025 ennusteensa. Raportti käsittelee yritysten kohtaamia keskeisiä tietoturvahaasteita. Organisaatioiden ottaessa käyttöön uusia teknologioita, kuten tekoälyä, kvanttiteknologiaa ja pilvipalveluita, kyberrikollisten hyökkäykset muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammin torjuttaviksi. Check Point Softwaren keskeiset kyberturvallisuusennusteet vuodelle 2025 ovat: Tekoälypohjaiset hyökkäykset lisääntyvät: Vuonna 2025 tekoälystä tulee keskeinen kyberrikollisuuden mahdollistaja. Rikolliset hyödyntävät tekoälyä luodakseen tarkoin kohdennettuja tietojenkalasteluhyökkäyksiä ja mukautuvia haittaohjelmia, jotka oppivat reaaliaikaisista tiedoista välttääkseen havaitsemisen. Myös pienemmät hakkeriryhmät voivat tekoälyn avulla toteuttaa laajoja hyökkäyksiä ilman syvällistä teknistä osaamista, mikä mahdollistaa kyberrikollisuuden laajemman leviämisen. Kiristyshaittaohjelmat iskevät toimitusketjuihin: Kiristyshaittaohjelmahyökkäykset muuttuvat entistä kohdennetuimmiksi ja automatisoiduimmiksi. Toimitusketjujen kriittisiin osiin kohdistuvat hyökkäykset yleistyvät, ja tekoälyavusteiset tietojenkalasteluviestit sekä deepfake-huijaukset kiertävät perinteisiä puolustusmenetelmiä aiheuttaen merkittäviä vahinkoja kokonaisille toimialoille. Väärinkäytetty tekoäly lisää tietomurtoja: Kun tekoälytyökalut, kuten ChatGPT, integroituvat yhä syvemmälle liiketoimintaprosesseihin, riski vahingossa tapahtuvista tietovuodoista kasvaa. Työntekijät saattavat epähuomiossa jakaa arkaluontoista tietoa ulkopuolisille tekoälyalustoille, mikä johtaa tahattomiin tietovuotoihin. Organisaatioiden on otettava käyttöön hallintamallit tekoälyn käytön valvomiseksi ja tietosuojan varmistamiseksi. Kvanttitietokoneet uhkaavat salausta: Kvanttitietokoneet alkavat lähivuosina haastaa nykyiset salausmenetelmät. Vaikka laajamittaiset kvanttihyökkäykset ovat vielä muutaman vuoden päässä, erityisesti rahoitusja terveysalat joutuvat aloittamaan kvanttiturvallisten salausteknologioiden käyttöönoton ennakoidakseen tätä uhkaa. Sosiaalisen median hyväksikäyttö ja deepfake-huijaukset yleistyvät: Kyberrikolliset kohdistavat yhä enemmän hyökkäyksiä sosiaalisen median alustoihin, hyödyntäen henkilötietoja kohdennettuihin huijauksiin ja identiteettivarkauksiin. Tekoälyllä tuotetut deepfake-huijaukset muuttuvat entistä uskottavammiksi, mikä uhkaa sekä taloudellisia tapahtumia että yritysturvallisuutta. Näiden kehittyneiden hyökkäysten havaitseminen ja torjunta vaatii reaaliaikaisia tekoälypohjaisia puolustuskeinoja. Tekoälyllä tuetut tietoturvakeskukset mullistavat tietoturvatoiminnot: Tietoturvakeskukset (SOC) hyödyntävät tekoälyavustajia käsitelläkseen suuria tietomääriä ja priorisoidakseen uhkia, mikä mahdollistaa nopeammat reagointiajat. Nämä tekoälytyökalut automatisoivat uhkien tunnistamisen ja vähentävät väärien hälytysten määrää, parantaen tietoturvatiimien tehokkuutta. CIOja CISO-roolit lähenevät tekoälyn käytön lisääntyessä: Tekoälyn ja hybridi-pilvijärjestelmien käytön kasvaessa tietohallintojohtajien (CIO) ja tietoturvajohtajien (CISO) roolit lähenevät toisiaan, painottuen yhä enemmän integroituun riskienhallintaan. Raportin mukaan CIO:t tulevat yhä useammin johtamaan tietoturvaoperaatioita, mikä tiivistää IT:n ja tietoturvatoimintojen välistä yhteistyötä. Pilvipohjaiset tietoturva-alustat yleistyvät: Organisaatiot siirtyvät kohti integroituja pilvitietoturva-alustoja, hyödyntäen työkaluja, kuten CNAPP, usean pilvipalvelun ympäristöjen valvontaan ja suojaamiseen. Tekoälyllä on keskeinen rooli uhkien torjunnan automatisoinnissa, mikä siirtää painopisteen reaktiivisesta puolustuksesta proaktiiviseen suojautumiseen. IoT-laitteiden lisääntyminen kasvattaa hyökkäyspintaa: Vuonna 2025 maailmassa on arviolta 32 miljardia IoT-laitetta, mikä tekee näiden järjestelmien suojaamisesta entistä kriittisempää. Hyökkääjät voivat hyödyntää huonosti suojattuja IoT-laitteita tunkeutuakseen pilviympäristöihin. Näiden riskien vähentämiseksi organisaatioiden on otettava käyttöön Zero Trust -arkkitehtuurit ja tekoälyavusteiset uhkien tunnistusratkaisut. ”Vuonna 2025 tekoäly on sekä hyökkäysten että puolustuksen ytimessä. Tietoturvatiimit tulevat luottamaan tekoälypohjaisiin työkaluihin, mutta rikolliset vastaavat entistä hienostuneemmilla, tekoälyä hyödyntävillä tietojenkalasteluhyökkäyksillä ja deepfake-kampanjoilla”, sanoo Check Pointin teknologiajohtaja Dorit Dor. ”Hyökkääjät tulevat hyödyntämään huomaamatta jääneitä haavoittuvuuksia ja käyttöoikeuksia verkostojen sisällä, mikä vaikeuttaa puolustautumista entisestään. Yritysten on hyödynnettävä entistä ennakoivampia menetelmiä suojatakseen toimintansa uusilta uhkilta”, hän jatkaa. 24-37-38-15-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 37/38 / 2024 den Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.08.2024 – 31.12.2024 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2024: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 04.01.2024 / 09.01.2024 Numero 2 11.01.2024 / 16.01.2024 Numero 3 18.01.2024 / 23.01.2024 Numero 4 25.01.2024 / 30.01.2024 Helmikuu Numero 5 01.02.2024 / 06.02.2024 Numero 6 08.02.2024 / 13.02.2024 Numero 7 15.02.2024 / 20.02.2024 Numero 8 22.02.2024 / 27.02.2024 Maaliskuu Numero 9 01.03.2024 / 05.03.2024 Numero 10 07.03.2024 / 12.03.2024 Numero 11 14.03.2024 / 19.03.2024 Numero 12-13 21.03.2024 / 26.03.2024 Huhtikuu Numero 14 04.04.2024 / 09.04.2024 Numero 15 11.04..2024 / 16.04.2024 Numero 16 18..04.2024 / 23.04.2024 Numero 17 25.04.2024 / 30.04.2024 Toukokuu Numero 18-19 03.05.2024 / 07.05.2024 Numero 20 16.05.2024 / 23.05.2024 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2024 / 11.06.2024 Kesäloma. Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2024 / 06.08.2024 Numero 24-25 08.08.2024 / 13.08.2024 Numero 26 15.08.2024 / 20.08.2024 Numero 27 22.08.2024 / 27.08.2024 Syyskuu Numero 28 05.09.2024 / 10.09.2024 Numero 29 12.09.2024 / 17.09.2024 Numero 30-31 19.09.2024 / 24.09.2024 Numero 32 26.09.2024 / 01.10.2024 Lokakuu Numero 33 03.10.2024 / 08.10.2024 Numero 34-35 10.10.2024 / 15.10.2024 Numero 36 17.10.2024 / 22.10.2024 Numero 37-38 25.10.2024 / 29.10.2024 Marraskuu Numero 39 07.11.2024 / 12.11.2024 Numero 41 14.11.2024 / 19.11.2024 Numero 42 21.11.2024 / 26.11.2024 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2024 / 10.12.2024
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 37-38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 23.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 30.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
• Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 37-38 / 2024 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Vuoden tekoälyteko on saanut yli 1,4 miljoonaa opiskelemaan tekoälyn perusteita 2 Teams, toimisto vai sekä että? 3 Paulig aloittaa uuden texmex-salsatuotannon Virossa 3 Päästöt pienenevät, kun teollisuus sähköistyy Suomessa 4 Ympäristövahinkomaksujen kerääminen alkaa 1.1.2025 4 Osaajien maahanmuutto lisää tuottavuutta ja yritysten taloudellista menestymistä 5 Suomalaisten enemmistö kokee, että maamme kehitys on... 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 ”Suomessa ei olla vielä hyödynnetty YK:ta tärkeänä kauppakumppanina” 7 Biovaahto palkittiin Uusi puun yleisöäänestyksen voittajana 8 VTT käynnistää lähes 20 miljoonan euron biotaloushankkeet osana Yhdysvaltain tiedesäätiön 9 Defense and Digital Resilience -ohjelma vahvistaa Suomen puolustusteollisuuden nopeaa kasvua 9 Metso toimittaa jalometallijalostamon Intiaan 10 Suomalaiset lisäävät säästämistä – kärjessä nuoret aikuiset 10 Kriittinen valmistus tuo erittäin edistyksellisen puolijohde -MES-ratkaisun SEMICON Europaan 11 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 12-15 Mediakortti 01.08.2024 31.12.2024 16 Mediakortti 01.01.2025 31.12.2024 17 Sisältö numero 37/38 / 2024 18 Vaahtopuhdistus onnistuu nyt myös ilman paineilmajärjestelmää 19 Metso avasi DRI-sulatusuunin pilottilaitoksen Porissa 19 Sami Takaluoma nimitetty Metso Oyj:n toimitusjohtajaksi 20 Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein 20 Kuusakosken uusi kylmälaitteiden käsittelylaitos Hyvinkäällä 21 Nokia kehittää teollisen metaversumin sovelluksia Business Finlandin veturirahoituksella 21 Vaisala pyrkii poistamaan viherpesun hiilidioksidin talteenotosta uudella mittausratkaisulla 22 Vantaalle Suomen suurin Avant Center .. 23 Takakansi 24 Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 37-38 / 2024
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 37/38 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vaahtopuhdistus onnistuu nyt myös ilman paineilmajärjestelmää TNLehti Höcker Groupin käytännöllisen ja joustavan ratkaisun ansiosta lihaja elintarviketeollisuuden yritykset sekä lääketeollisuus voivat nyt noudattaa tiukkoja hygieniamääräyksiä helpommin ja missä tahansa. Cleanmaster RSW mahdollistaa puhdistamisen korkeapaineella ja vaahdolla myös ilman paineenkorotusjärjestelmää ja satelliittiasemia. Innovatiivinen, helppokäyttöinen vaahtopuhdistusjärjestelmä vaatii vain normaalin käyttövesiliitännän neljästä baarista ja on aina käyttövalmis. Sopii pienille ja suurille yrityksille Cleanmaster RSW:n avulla Höcker on kehittänyt hygieniaratkaisun yrityksille, jotka etsivät kustannustietoista vaihtoehtoa, mutta myös suuremmille yrityksille, joissa ongelma alueet on puhdistettava nopeasti, joustavasti ja ennen kaikkea ammattimaisesti. "Täydellisellä ilmattomalla paineettomuusratkaisullamme tarjoamme heille kompaktin vaihtoehdon, joka täyttää hygieniavaatimukset kaikkialla yrityksessä", sanoo toimitusjohtaja Benjamin Höcker. Cleanmaster-sarjan uusin tuote on liikuteltava ja siksi sitä voidaan käyttää nopeasti ja joustavasti myös kaikilla alueilla. Korkea paineella joka nurkkaan Cleanmaster RSW vakuuttaa valikoimallaan ja helppokäyttöisyydellään: Alustan ansiosta ilmaton paineistettu vaahtopuhdistusjärjestelmä voidaan helposti rullata mihin tahansa paikkaan. Rungossa on vakaa säiliöpidike puhdistusaineelle. Siinä missä muita maksimaaliseen hygieniaan tarkoitettuja laitteita voidaan käyttää vain paikan päällä, kätevällä ja kestävällä ratkaisulla sinulla on kaikki täydelliseen hygieniaan tarvittaan aina ja kaikkialla. Älykäs tekniikka ja helppo käsittely Cleanmaster RSW sisältää erityisen injektorimoduulin, johon kuuluu takaiskuventtiili, imuletku puhdistusliuosta varten, kymmenen metriä pitkä korkealaatuinen PU-juomavesiletku ja letkunpidike. Lisäksi on puhdistuspistoolilla varustetut laitteet, mukaan lukien vaahtopuhaltimet, vaahtosuutin ja huuhtelusuutin. Tarvittaessa Höckerille tyypillinen injektorimoduuli voidaan toimittaa myös erikseen. Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen pikaliittimien ansiosta kaikissa tärkeissä kohdissa, nimittäin puhdistuspistoolin ja vaahtoinjektorin tulossa ja lähdössä, se on käyttövalmis tai muunnettu salamannopeasti. Ylimääräinen iskusuojalla varustettu pikaliitinholkki mahdollistaa myös toimitukseen kuuluvien suuttimien ja lanssien nopean vaihtamisen käytön aikana. Tietoja Höcker Groupista Yli neljän vuosikymmenen ajan Höcker Group on kehittänyt, valmistanut ja jaellut korkealaatuisia tuotteita lihaja elintarviketeollisuudelle sekä lääkkeille. Wallenhorstissa (lähellä Osnabrückiä) sijaitsevan perheyrityksen kokonaisvaltainen palvelu ulottuu konsultoinnista ja suunnittelusta lukuisiin vakiotuotteisiin ja asiakaskohtaisiin ratkaisuihin logistiikkaan. Vaikka tekninen myynti Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä perustuu suurelta osin pääkonttoriin ja Puolassa Chojnówin toimipaikkaan (lähellä Legnicaa), Höcker tekee yhteistyötä myyntiedustajien ja jälleenmyyjien kanssa monissa maissa. Tuotevalikoimaa on laajennettu vaiheittain ja se käsittää nyt yli 20 000 tuotetta. Näihin kuuluvat sosiaalitilojen laitteet, hyllyjärjestelmät, kontit, kuormalavat, hygieniatekniikka, nostopöydät, nosto-/kallistuslaitteet, lihakoukkujen kuljetusja puhdistusjärjestelmät, mukaan lukien niiden kokoaminen, kebabtarvikkeiden laitteet sekä savuja keittokärryt. 3 000 neliömetrin säilytystilan ansiosta saatavilla on monia tuotteita. Vakiotuotteiden ja mittatilaustuotteiden lisäksi Höcker tarjoaa myös suunnitteluapua esimerkiksi tyhjiin koukkuihin, kuljetinja puhdistustekniikkaan, hygienialukkoihin ja putkikuljetinjärjestelmiin niin suurille teurastamoille kuin pienyrityksillekin. Nykyaikaiset koneet mahdollistavat suuren joustavuuden. Kolmessa toimipisteessä Saksassa ja Puolassa noin 120 työntekijää työskentelee asiakkaille yli 50 maassa ympäri maailmaa. 24-37-38-19-1-2 Metso avasi DRI-sulatusuunin pilottilaitoksen Porissa Metso on avannut pilottilaitoksen vedyllä pelkistetyn raudan (DRI) testaamiseen 25.10.2024 Porissa. Uusi laitos mahdollistaa asiakaskohtaisen pilottimittakaavan testauksen, jolla varmistetaan vedyllä pelkistetyn raudan soveltuvuus Metson DRI-sulatusuuniteknologialle. “Uusi pilottilaitos on hieno esimerkki Metson ratkaisuista, jotka tukevat kaivosja metalliteollisuuden siirtymää yhä vastuullisempiin teknologioihin. DRI -sulatusuuni korvaa raudan ja teräksen valmistuksessa käytetyt perinteiset masuunit, ja sen avulla voidaan vähentää päästöjä merkittävästi, kun se yhdistetään suorapelkistyslaitokseen”, sanoo sulatusliiketoiminnasta vastaava Metson johtaja Jyrki Makkonen. ”Pilottilaitosinvestointi mahdollistaa suuremman mittakaavan asiakastestauksen, kun teollisuus suunnittelee siirtymistä päästöttömään teräksen valmistukseen. Pilottilaitoksessa voimme testata luotettavasti erilaisia asiakkaiden materiaaleja ja skaalata laitokset teolliseen mittakaavaan. Laitoksen rakentaminen on sujunut mallikkaasti aikataulussa. Aloitamme piakkoin laitetestaukset, jonka jälkeen voimme käynnistää asiakasajot”, kertoo sulatusliiketoiminnan tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava Metson johtaja Mari Lindgren. Läpimurtoteknologiaa Vuonna 2022 lanseerattu suuren kapasiteetin DRI-sulatusuuni on yksi Metson läpimurtoteknologioista ja merkittävä Planet Positive -ratkaisu, joka tukee rautaja terästeollisuuden hiilestä irtautumista. Suorapelkistyslaitokseen yhdistettynä DRI-sulatusuuni korvaa masuunit raakaraudan tuotannossa. Se on optimaalinen ratkaisu primaariteräksen tuottajille, joiden tavoitteena on vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjään siten, että terästehtaan muihin osiin tarvitsee tehdä mahdollisimman vähän muutoksia. Uuni voidaan integroida Metson vetypohjaiseen CircoredTM -prosessiin tai muihin suorapelkistyksen prosesseihin. 24-37-38-19-1-2 DRI -sulatusuuni korvaa raudan ja teräksen valmistuksessa käytetyt perinteiset masuunit, ja sen avulla voidaan vähentää päästöjä merkittävästi, kun se yhdistetään suorapelkistyslaitokseen”, sanoo sulatusliiketoiminnasta vastaava Metson johtaja Jyrki Makkonen.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 20 Numero 37/38 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Sami Takaluoma nimitetty Metso Oyj:n toimitusjohtajaksi TNLehti Metso Oyj:n hallitus on nimittänyt Sami Takaluoman (s. 1973, DI) Metson uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.11.2024. Metson nykyinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo jatkaa yhtiössä sopimuksensa mukaisesti vuoden 2024 loppuun varmistaen tehtävien mahdollisimman sujuvan siirtämisen seuraajalleen. Sami Takaluoma on ollut Metson palveluksessa vuodesta 1997 lähtien ja on johtanut Metson Palvelut-liiketoiminta-aluetta vuodesta 2021 alkaen. Metson johtoryhmän jäsen hän on ollut vuodesta 2017. Metson hallituksen puheenjohtaja Kari Stadigh sanoo hallituksen puolesta, että he painottivat valinnassaan Takaluoman laajaa kokemusta Metson liiketoiminnoista ja asiakastoimialoista. ”Sami on tehnyt erittäin hyvää työtä liiketoimintojen johdossa ja johtoryhmän jäsenenä viimeisten seitsemän vuoden aikana. Hänen johdollaan yhtiön palveluja kulutusosaliiketoiminnat ovat kasvaneet ja luoneet merkittävästi arvoa, erityisesti Metson ja Outotecin yhdistymisen jälkeen. Hallitus on vakuuttunut, että Sami on oikea valinta johtamaan Metsoa sen seuraavaan vaiheeseen”, Stadigh toteaa. ”Haluan samalla esittää koko hallituksen puolesta kiitokset Pekka Vauramolle, joka nyt jättää sovitun mukaisesti Metson toimitusjohtajan tehtävän. Pekan johdolla Metsosta on tehty entistäkin vahvempi yhtiö, jonka kulttuuri ja asiakastyytyväisyys ovat kehittyneet positiivisesti ja jonka kannattavuus on samalla nostettu selkeästi uudelle tasolle. Toivotamme Pekalle mitä parhainta jatkoa ja menestystä hänen uuteen elämänvaiheeseensa”, Stadigh jatkaa. Metson uusi toimitusjohtaja Sami Takaluoma: ”Haluan lämpimästi kiittää hallitusta mahdollisuudesta johtaa tätä hienoa yhtiötä. Olen saanut etuoikeuden työskennellä Metsossa 27 vuoden ajan, ja voin luottavaisin mielin sanoa, että tunnen yhtiön ja tiedän mihin kykenemme. Metsolla on pitkä historia ja vahva perusta kivenmurskausja kaivosmarkkinoilla, ja olemme erinomaisessa asemassa saavuttaaksemme alan johtajuuden. Olen innolla aloittamassa tätä matkaa, jonka aikana voimme yhdessä lahjakkaiden ja omistautuneiden kollegoidemme kanssa tuottaa entistä enemmän arvoa asiakkaillemme ja sidosryhmillemme.” 24-37-38-20-1-2 Tutkimus: Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan ratkaistavissa normaalituottoastetta (8 prosenttia) alentamalla ja nostamalla osingon verollista osaa (25 prosenttia). ”Näillä muutoksilla listaamattomien yhtiöiden verotus saataisiin toimivaksi. Järjestelmän perusrakennetta ei tarvitse lähteä muuttamaan”, sanoo VATT:n johtava tutkija Seppo Kari. Suomessa tuloverotus kokonaisuutena perustuu eriytetyn tuloverotuksen idealle. Pääomatulot ja ansiotulot verotetaan erillään toisistaan ja pääomatuloja verotetaan pääsääntöisesti kevyemmin kuin ansiotuloja. Alusta alkaen järjestelmän haasteeksi on tunnistettu yrittäjävetoisten pienyritysten verotus, joka ei toisaalta saisi heikentää yritysten kannusteita investoida ja kasvaa, mutta joka ei toisaalta saisi myöskään tarjota yrityksille mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Tämä haaste on pyritty Suomessa ratkaisemaan listaamattomien osakeyhtiöiden osalta jakamalla yhtiöstä saatu osinko mekaanisesti kahteen osaan, joista toinen verotetaan pääomatulona ja toinen ansiotulona (split-järjestelmä). Tulon muuntamista ansiotulosta pääomatuloksi rajoitetaan yrityksen nettovarallisuuteen sidotulla pääomatulon ylärajalla, ja verottamalla pääomatulo-osuus kevyehkösti pyritään takaamaan kohtuulliset taloudelliset kannusteet yritystoiminnalle. Suomessa pääomatulo-osuuden yläraja lasketaan nykyisin kertomalla yhtiön nettovarallisuus 8 prosentin laskennallisella tuottoasteella (normaalituottoprosentti). Keskeisessä roolissa järjestelmän toimivuuden kannalta ovat juuri em. normaalituottoaste (8 prosenttia) ja omistajan pääomatuloksi katsottava osuus (25 prosenttia). VATT:n johtavan tutkijan Seppo Karin ja Etlan tutkimuspäällikön Olli Ropposen tuore tutkimus osoittaa, että näitä arvoja olisi syytä muuttaa, jotta järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, eikä ohjaisi tarpeettomasti yritysten päätöksentekoa. Tieteellisessä aikakauslehdessä Nordic Tax Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan normaalituottoastetta (8 prosenttia) tulisi alentaa ja pääomatulon prosenttirajaa (25 prosenttia) nostaa. Tutkimuksessa ehdotettuja muutoksia perustellaan sillä, että yleistä korkotasoa olennaisesti korkeampi tuottoaste kannustaa yrityksiä nettovarallisuuden kasvattamiseen ja saattaa siksi ohjata yritysten investointeja kohteisiin, joita ne eivät muutoin valitsisi. Investoinnit eivät tällöin välttämättä suuntaudu kaikkein tuottavimpiin kohteisiin, mikä saattaa johtaa kokonaistuotannon ja hyvinvoinnin menetyksiin. Normaalituottoastetta tulisi siksi alentaa ja se tulisi sitoa yleiseen korkotasoon. Tämä ja omistajan pääomatuloksi katsottavan osuuden nostaminen mahdollistaisivat samalla nykyisen huojennetun osingon ylärajan (150 000 euroa) poistamisen. ”Hyvä verojärjestelmä on neutraali ja oikeudenmukainen. Tutkimuksemme osoittaa, miten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus saataisiin Suomessa toimimaan nykyistä paremmin siten, että se kannustaisi mahdollisimman suureen taloudelliseen tehokkuuteen ja estäisi verosuunnittelun”, summaa Seppo Kari. VATT:n johtavan tutkijan Seppo Karin ja Etlan tutkimuspäällikön Olli Ropposen tutkimus pyrkii vastaamaan laajemmin erityisesti kahteen kysymykseen: Onko Suomessa käytössä oleva yhtiön nettovarallisuuteen perustuva osinkoverojärjestelmä vaikutuksiltaan yhtä toimiva kuin Ruotsissa ja Norjassa käytössä oleva osakkeen hankinta-arvoon nojaava järjestelmä? Viimeksi mainittu on saanut positiivisia arvioita useissa tutkimuksissa. Toiseksi kysytään: Onko Suomen järjestelmän parametriarvot valittu onnistuneesti ja miten niitä tulisi muuttaa, jotta järjestelmä täyttäisi hyvälle verojärjestelmälle asetettavat tavoitteet? Tutkimuksen mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein tiettyjä parametrejä muuttamalla, kuten yllä on kuvattu. Listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmää kokonaisuudessaan ei ole kuitenkaan syytä laittaa remonttiin. Julkisuudessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota myös verosuunnitteluun, jossa listaamattoman yhtiön nettovarallisuutta on esimerkiksi joidenkin somevaikuttajien omistamissa yrityksissä kasvatettu keinotekoisesti yritysrakennetta koskevilla järjestelyillä. Tähän epäkohtaan on syytä puuttua ripeästi korjaamalla nettovarallisuuden laskentasääntöjä. Listaamattomien yhtiöiden verotuksen perusrakennetta ei kuitenkaan ole tarvetta tästäkään syystä muuttaa. 24-37-38-20-1-2 Sami Takaluoma nimitetty Metso Oyj:n toimitusjohtajaksi
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 21 Numero 37/38 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kuusakosken uusi kylmälaitteiden käsittelylaitos Hyvinkäällä TNLehti Kuusakoski Oy on rakentanut täysin uuden kylmälaitteiden kierrätyslaitoksen Hyvinkään Ridasjärvelle. Investoinnin kokonaisarvo on 8 miljoonaa euroa, ja laitoksen toiminta on juuri käynnistymässä. Kyseessä on teollisen mittakaavan vastuullinen kokonaisratkaisu, joka on luonut alueelle myös useita uusia työpaikkoja. ”Investoinnin myötä Kuusakosken merkitys kotimaisena elektroniikankierrättäjänä tulee lisääntymään. Kierrätysratkaisumme mahdollistaa kuluttajilta kerätyn elektroniikkaromun kierrättämisen kokonaan Suomessa, mikä säästää kierrätyslogistiikan hiilijalanjälkeä 1500 tonnia vuodessa, sekä tietysti kasvattaa kiertotaloutta Suomessa”, kertoo toimitusjohtaja Mikko Kuusilehto. Rekkaralli Ruotsiin päättyy Hyvinkään uusi laitos pienentää kylmälaitteiden kierrätyslogistiikan päästöjä jopa 60 prosenttia. Jos ajatellaan, että yksi rekka kuljettaisi 100 jääkaappia, vuositasolla Ruotsiin jää ajamatta letka, jossa rekat yltäisivät Vuosaaren satamasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle asti. Hiilijalanjäljen pienentäminen on tärkeää Kuusakosken ja sen asiakkaiden vastuullisuustyössä. Kylmälaitteiden osalta Kuusakosken asiakkaita ovat erityisesti tuottajayhteisöt, jotka vastaavat Suomessa kylmälaitteiden kierrätyksestä. Kuluttajien tarvitsee siis edelleen vain palauttaa vanha laite kauppaan tai SER-keräyspisteeseen. Ilmakehälle haitalliset kaasut talteen Uudessa laitoksessa käytettävä teknologia on uutta Kuusakoskella. Murskaus on niin sanottu suljettu prosessi, johon syötetään typpikaasua happipitoisuuden alentamiseksi. Tämän tarkoituksena on estää herkästi syttyvän polyuretaanin palaminen. Murskauksen jälkeen metallit erotellaan ja polyuretaani jäähdytetään ja pelletoidaan. ”Kylmälaitteiden käsittelyssä on erityisen tärkeää huomioida ympäristövaikutukset. Uusi teknologiamme ottaa talteen kylmäaineet ja ilmakehälle haitalliset VHFja VHC-kaasut. Kaikki metallit ja muovit saadaan talteen kierrätettäviksi jatkoprosesseihimme tai suoraan tuotteiksi asiakkaillemme”, kertoo liiketoimintajohtaja Tapio Kuusakoski. Hyvinkäälle rakentuu uudenlainen kierrätysteollisuuden alue Kylmälaitteiden kierrätyslaitos on osa Kuusakosken vuonna 2022 julkaisemaa vihreää investointiohjelmaa, jossa Hyvinkäällä on merkittävä rooli. Yhtiö on jo aiemmin kertonut Hyvinkäälle rakentuvasta komposiitin kierrätyslaitoksesta. Uusi kylmälaitteiden kierrätyslaitos sijaitsee samalla tontilla. Prosessin parissa työskentelee 10 henkilöä, ja kaikki tapahtuu sisätiloissa, 2000 m2 teollisuushallissa, joka on varta vasten rakennettu kylmälaitteiden käsittelylinjastoa varten. 24-37-38-21Nokia kehittää teollisen metaversumin sovelluksia Business Finlandin veturirahoituksella Business Finland on myöntänyt rahoituksen uudelle Nokian LEAD-veturihankkeelle, jonka tavoitteena on edistää tulevaisuuden internetin ja metaversumin käytettävyyttä, turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Nokia on sitoutunut veturihankkeellaan kasvattamaan merkittävästi omia ja kumppaniensa tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan (TKI) investointeja Suomessa. Business Finland @Business Finland Teollinen metaversumi on nousussa oleva markkina, joka tarjoaa suuria liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Metaversumilla tarkoitetaan ratkaisua, joka yhdistää saumattomasti fyysisen ja digitaalisen maailman. Metaversumi tekee mahdolliseksi esimerkiksi reaaliaikaisen yhteistyön, simuloinnin ja etäoperoinnin. Teollisen metaversumin ratkaisujen avulla voimme suunnitella, johtaa ja optimoida teollista toimintaa reaaliajassa. Esimerkiksi digitaalisten kaksosten avulla voidaan merkittävällä tavalla parantaa teollisuuden tuottavuutta ja turvallisuutta mm. tuoteja prosessisuunnittelussa. Hyötyjen realisoiminen vaatii kuitenkin hyvin huomattavia tutkimusja kehitysponnisteluja, joita tulemme toteuttamaan laajan ekosysteemikumppanijoukon kanssa, sanoo ohjelmajohtaja Jarkko Pellikka Nokiasta. Vetureilla merkittävä rooli yritysten tutkimusja kehittämistoiminnan vauhdittamisessa Business Finland rahoittaa veturihanketta 20 miljoonalla eurolla ja sen kumppaneita voidaan rahoittaa yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen kasvavien t&k-panostusten tavoitteena on vivuttaa yksityistä pääomaa t&k-toimintaan. Tämä toteutuu hyvin veturirahoituksellamme, jota suuntaamme veturiyritysten kautta laajaan ekosysteemiin. Syksyisenä vertauksena voisi todeta, että veturirahoituksella luomme Suomeen rihmastoa, joka tuottaa satoa pitkään. Odotamme innolla millaisen kehityssysäyksen Nokia ja koko telekommunikaatiosektori saavat uusilla veturihankkeillaan aikaan, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen. Nokia osallistui LEAD-ehdotuksellaan vuoden 2023 veturikilpailuun, jonka muita voittajia olivat Kempower, Patria, Valio ja Wärtsilä. Vuoden 2023 veturikilpailun voittajien TKI-lisäyssitoumukset ovat yhteensä lähes 500 miljoonaa euroa, kun lasketaan yhteen veturien vuosittaiset TKI-lisäykset lähtötasoon verrattuna. Vuodesta 2020 alkaen järjestetyt veturikilpailut ovat tuottaneet yhteensä kahden miljardin euron TKI-lisäyslupaukset vetureilta ja 720 kumppanihankkeen verkostot tukemaan kunnianhimoisten tulevaisuuden missioiden saavuttamista. Tästä on LEAD-veturihankkeessa kyse Nokian hanke edistää merkittävästi tulevaisuuden internetin ja metaversumin käytettävyyttä, turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Fyysisen ja virtuaalisen maailman yhdistymisen ennustetaan mullistavan kuluttajien ja yritysten toimintaa tulevaisuudessa. Tähän liittyvien palvelujen ja sovellusten jatkuvan käytön lisääntymisen vuoksi dataliikenteen ja kyberhyökkäysten määrän ennustetaan moninkertaistuvan tulevien vuosien aikana. Tämän vuoksi on välttämätöntä radikaalisti uudistaa tietoliikenneverkkojen rakennetta, toimintaa ja kyvykkyyksiä eri käyttäjäryhmiä varten. Suomella on erityisosaamisensa vuoksi erinomaiset lähtökohdat nousta merkittäväksi globaaliksi toimijaksi metaversumin kehittämisessä ja siihen liittyvässä liiketoiminnassa. Systemaattisesti valituilla t&k-toimenpiteillä sekä hyvin suunnitellulla ja johdetulla ekosysteemiyhteistyöllä voidaan rakentaa suomalainen globaali osaamiskeskittymä, joka kattaa teollisen metaversumin ja laajennetun todellisuuden arvoketjun kaikki keskeiset osa-alueet. Osa-alueet kattavat tulevaisuuden verkkoteknologioista yritysten ohjelmistosovelluksiin sekä näitä tukevaan tekoälyn monipuoliseen hyödyntämiseen vastaten samalla fyysisen ja virtuaalisen todellisuuden yhteistoiminnallisuuden, turvallisuuden ja energiatehokkuuden vaatimuksiin. 24-37-38-21-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 22 Numero 37/38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vaisala pyrkii poistamaan viherpesun hiilidioksidin talteenotosta uudella mittausratkaisulla TNLehti Hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi eli CCUS (eng. carbon capture, utilization and storage) herättää kiivasta julkista keskustelua – mutta myös investointeja. Jotta hiilidioksidin talteenotto voi kasvaa merkittäväksi osaksi ilmastonmuutoksen vastaista taistelua, on tiedettävä tarkasti, kuinka paljon hiilidioksidia on otettu talteen ja kuinka puhdasta se on. Vaisalan uusi MGP241-monikaasumittapää tarjoaa luotettavaa ja reaaliaikaista tietoa, ja sen hinta on vain kolmannes CCUS-prosesseissa yleisimmin käytetystä mittausratkaisusta. Mittausteknologiaan erikoistunut pörssiyhtiö Vaisala on tänään lanseerannut uuden mittalaitteen, MGP241:n, joka on erityisesti suunniteltu tuomaan läpinäkyvyyttä CCUS-projekteihin. Hiilidioksidin talteenotosta ja siitä syntyvistä hiilikrediteistä eli päästöhyvityksistä on tullut välttämättömiä sekä hallituksille että monille yksityisille yrityksille, jos ne aikovat saavuttaa päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteensa. Koska nykyinen CCUS-teknologia ei kuitenkaan ole vielä valmis laajamittaiseen käyttöön, talteen otetun hiilidioksidin jatkuva ja tarkka mittaus on tärkeää teknologian jatkuvan kehityksen varmistamiseksi. "Kukaan ei vielä tiedä, tuleeko CCUS todella kasvamaan merkittäväksi ratkaisuksi taistelussamme ilmastonmuutosta vastaan. Teknologia on vielä alkuvaiheessa. Nyt voimme kuitenkin ratkaista, kuinka näiden projektien mittaamisesta tehdään mahdollisimman läpinäkyvää ja tehokasta, jotta arvailulle tai tulosten kaunistelulle ei jää tilaa", sanoo Vaisalan liiketoiminnan kehityspäällikkö Julia Salovaara. Kriittiset teollisuudenalat tarvitsevat CCUS-teknologiaa CCUS-rintamalla on jo nähty isoja investointeja. BloombergNEF:n mukaan CCUS-teknologiaan investoitiin vuonna 2022 ennätykselliset 6,4 miljardia dollaria, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhdysvallat on edelläkävijä 45 prosentin osuudella kokonaisinvestoinneista. Silti monet hankkeet ovat myöhässä aikataulusta tai eivät tuota lupaamiaan tuloksia. CCUS-teknologian menestys on erityisen tärkeää vaikeasti hiilineutraaliksi muutettaville teollisuudenaloille, kuten materiaalien valmistukselle, energiantuotannolle tai kemianteollisuudelle. Näillä aloilla päästöt ovat korkeat, mutta niiden pienentämiseksi ei energiatehokkuuden parantamisen lisäksi ole käytettävissä juurikaan muita merkittäviä ratkaisuja. Samalla niin sääntelyviranomaisten kuin suuren yleisön suunnalta toimialoille kohdistetaan lisääntyviä paineita pienentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä. Yksi erityisen tärkeä toimiala on sementin valmistus, joka tuottaa seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi sementin maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan 12–23 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Yksi varhaisista menestystarinoista on Carbonaide, joka auttaa sementtiteollisuutta hyödyntämään talteen otettua hiilidioksidia betonin valmistuksessa. Carbonaiden teknologia vähentää karbonointiprosessin kautta betonin valmistuksessa tarvittavan sementin määrää huomattavasti, 20– 100 prosenttia. Samalla saadaan pysyvästi varastoitua päästölähteestä, kuten teollisuuden savukaasusta, talteen otettua hiilidioksidia. Carbonaide on alusta asti tehnyt yhteistyötä Vaisalan kanssa varmistaakseen, että he tietävät tarkalleen, mitä prosessin kussakin vaiheessa tapahtuu ja kuinka paljon hiilidioksidia lopulta varastoidaan. "Jos betonielementtien tuotannossa hyödynnettäisiin Carbonaiden teknologiaa maailmanlaajuisesti, hiilidioksidia voitaisiin varastoida 500 megatonnia vuosittain vuoteen 2050 mennessä – eli joka vuosi suunnilleen saman verran kuin Ranskan ja Ison-Britannian päästöt yhteensä. Kun perustelemme asiakkaillemme investoinnin kannattavuutta, pohjautuu argumenttimme tarkkoihin mittauksiin ja läpinäkyvyyteen. Vaisalan kanssa voimme luottaa siihen, että kumppaneillemme jakamamme luvut pitävät paikkansa", Carbonaiden operatiivinen johtaja Jonne Hirvonen toteaa. Läpinäkyvää mittausta huomattavasti edullisemmin MGP241-monikaasumittapää mittaa hiilidioksidia ja kosteutta. Laitetta voi käyttää erilaisissa hiilidioksidin talteenottoprosesseissa, joissa hiilidioksidi kerätään joko tehtaiden ja energialaitosten savukaasuista tai suoraan ilmasta. Lisäksi sitä käytetään prosesseissa, joissa talteen otetusta hiilidioksidista valmistetaan synteettisiä polttoaineita tai materiaaleja. Toisin kuin perinteiset kaasuanalysaattorit, MGP241 ei vaadi kalliita kalibrointikaasuja. Lisäksi sen huoltotarve on huomattavasti vähäisempi. Vaisala lupaa laitteelle yli 10 vuoden käyttöiän vaativassa käytössä. Mittalaite maksaa vain kolmanneksen markkinoiden yleisimpien ratkaisujen hinnasta, johtuen sen pienestä koosta ja suoraan prosessiin asennettavasta rakenteesta."MGP241 mittaa suoraan kaasuvirrasta ja näyttää testitulokset reaaliajassa. Tämä läpinäkyvyyden ja varmuuden taso on olennaisen tärkeää prosessien optimoinnissa, sillä se edistää sidosryhmien luottamusta sekä osoittaa aitoa sitoutumista kestävään kehitykseen", Salovaara tiivistää. 24-37-38-22-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 23 Numero 37/38 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Avant Tecno Oy Vantaalle Suomen suurin Avant Center – valtava kuormaajakokoelma veti kävijöitä TNLehti Kotimainen kuormaajavalmistaja Avant Tecno Oy on avannut parissa vuodessa uusia kuormaajamyymälöitä ympäri Suomen. Vantaan Petikossa juhlittiin Suomen – ja samalla koko maailman – suurimman Avant Centerin avajaisia. ”Ihan näin suurta Avant Centeriä tai konekokoelmaa ei ole aiemmin nähty. Meillä on täällä tuotteita todella kattavasti, eli esillä on yli 50 kuormaajaa eri mallisarjoista – sekä uusia että käytettyjä koneita. Tämä on todellinen Avant-fanin karkkikauppa”, toteaa Vantaan Centerin vetäjä, aluemyyntipäällikkö Vesa Terhivaara. Vantaan Avant Center on avannut ovensa asiakkaille jo muutama viikko ennen virallisia avajaisia, ja ovet ovat käyneet aamusta iltaan. ”Asiakkaat ovat löytäneet meidät hienosti. Avantin brändissä ja tuotteissa heihin vetoavat kotimaisuus, huoltovarmuus ja monipuolisuus”, Terhivaara luettelee. Tavoitteena paras ja nopein palvelu Avant Tecno Oy keskitti pienkuormaajamyynnin kotimaassa omiin käsiinsä noin kaksi vuotta sitten ja alkoi rakentaa koko maan kattavaa Avant Center -verkostoa, jossa jokainen Avant Center olisi täyden palvelun konetalo: saman katon alla toimisivat myynti, huolto ja varaosapalvelut. Nyt verkosto on lähes valmis, ja Vantaalla toimiva Avant Center Etelä-Suomi on seitsemästä konetalosta järjestyksessään kuudes. ”Halusimme siirtyä uuteen malliin, koska näin pystymme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti ympäri Suomen. Ratkaisu oli oikea. Vaikka viime vuodet ovat olleet monilla aloilla hankalia, Avantin markkinaosuus on Suomessa kasvanut, ja olemme saaneet yhä vankempaa sijaa ammattikäyttäjien keskuudessa. Olemme tehneet tämän asiakkaita kuunnellen”, kertoo Avantin kehitysjohtaja Kari Autio. Nopea palvelu arjen yllätystilanteissa on elintärkeää monille ammattimaisille asiakasryhmille kuten kiinteistöhuolloille, ja luottamus konebrändeihin nojaa myös jälkimarkkinointiin. ”Avant Centeren yhteinäisellä palvelutasolla pystymme turvaamaan ammattilaisten leivän eli heidän toimintavarmuutensa kaikissa mahdollisissa tilanteissa ympäri vuoden”, Kari Autio toteaa. Avant Tecno on maailman johtava korkealuokkaisten pienkuormaajien ja niiden työlaitteiden ja lisävarusteiden valmistaja. Yritys aloitti toimintansa vuonna 1991. Monien innovatiivisten ratkaisujen ansiosta Avant on vuosien saatossa muodostunut käsitteeksi pienkuormaajien alalla. Avantin tehdas sijaitsee Ylöjärvellä, Tampereen kupeessa. Avantilla on omat myyntiyhtiöt Saksassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa sekä maahantuojat yli 50 maassa eri puolilla maailmaa. 24-37-38-23 Kuvatekstit: Oikealla Kari Autio. Olemme tehneet tämän asiakkaita kuunnellen”, kertoo Avantin kehitysjohtaja Kari Autio. Vasemmalla aluemyyntipäällikkö Vesa Terhivaara. Tämä on todellinen Avant-fanin karkkikauppa”, toteaa Vantaan Centerin vetäjä, aluemyyntipäällikkö Vesa Terhivaara.
• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Numero 37-38 2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Onko yhtiöllänne tarvetta usein ilmestyviin tiedotteisiin? Olemme kehittäneet Teille sopivan tiedotteiden julkaisu ohjelman: Julkaisu aika on joko 6 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 135 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 6 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 36 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 36 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6k k yhteensä on 10000 euroa, hintaan sisältyy ALV Julkaisu aika on 6 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 270 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 6 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 36 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 36 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6 kk yhteensä on 20000 euroa, hintaan sisältyy ALV. Julkaisu aika on 12 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 135 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 12 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 72 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 72 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6k k yhteensä on 20000 euroa, hintaan sisältyy ALV Julkaisu aika on joko 12 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 270 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 12 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 72 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 72 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6 kk yhteensä on 40000 euroa, hintaan sisältyy ALV. Rajoitukset: Merkintä: Sarjatiedote Tiedotteissa ei julkaista hintoja, paitsi jos tiedotteesta maksetaan ilmoitushinta. -Aineiston tulee olla toimituksen / tuotannon käytettävissä aineistopäivänä kello 14.00 Suomen aikaa. Sopimus tulee olla maksettu kokonaan ennen tiedotteiden julkaisun aloittamista. Tiedotteet julkaistaan Lehtiluukussa ja on maailmanlaajuisesti luettavissa Internetin välityksellä ja joissakin tapauksissa lehti on luettavissa myös usealla eri kielellä. Julkaisu tapahtuu mediakortin mukaisesti. Jouko Nieminen päätoimittajalta TN-Lehti Oy / Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 Salo s-posti: jouko.nieminen@kolumbus.fi