• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta Numero 39 12.11.2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti 01.08.2024 31.12.2024 on sivulla 16 Mediakortti 01-01-2025 -31-12-2025 on sivulla 17
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 39 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Selvitys: Nuoret haluaisivat vähentää sosiaalisen median käyttöä ja digipelaamista TNLehti Nuoret haluaisivat vähentää sosiaalisen median käyttöä ja digipelaamista, käy ilmi Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n teettämästä Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvityksestä. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi yrittäneensä jo vähentää somettamista tai pelaamista, mutta monet raportoivat kokeilun epäonnistuneen. Vain kolmasosalla alaikäisistä vastaajista on kotona säännöt puhelimen käytölle. Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvitykseen vastasi kaikkiaan 1008 15–29-vuotiasta Suomessa asuvaa nuorta, joista alaikäisiä (15–17vuotiaita) oli yhteensä 153. Tänä vuonna nettipaneelissa pyydettiin ensimmäistä kertaa nuoria vastaamaan sosiaalisen median käyttöön liittyviin kysymyksiin. Suurin osa tahtoisi vähentää laitteiden käyttöä – helppoa se ei aina ole Kyselyyn vastanneista sosiaalisen median käyttöään haluaisi vähentää 31 %, digipelaamistaan 7 % ja molempia 20 %. Vain neljännes nuorista arvioi, ettei haluaisi vähentää käyttöä lainkaan. Alaikäisistä vastaajista vielä harvempi, vain 19 %, ei halunnut vähentää käyttöään ollenkaan. Nuorimpien vastaajien joukossa korostui erityisesti tarve somen käytön vähentämiselle (37 %). Yli puolet nuorista (51 %) olikin jo pyrkinyt vaikuttamaan somettamiseensa tai digipelaamiseensa. 28 % kaikista vastaajista kertoi yrittäneensä vähentää käyttöä, mutta epäonnistuneensa siinä. Alle kolmannes (31 %) vastaajista ja vain neljännes alaikäisistä (25 %) ei ollut yrittänyt vähentää käyttöään lainkaan. “Nuoret tarvitsevat tukea ja työkaluja laitteiden käytön hallintaan ja aikuisilla on siinä merkittävä rooli. Tärkeää ei välttämättä ole tietyn ruutuajan saavuttaminen tai luopuminen jostakin sovelluksesta, vaan tunne siitä, että somen käyttö ja pelaaminen ovat hallinnassa, ja niitä voi tehdä sen verran kuin tuntuu hyvältä”, toteaa EHYTin pelikasvatuksen koulutussuunnittelija Krista Schulman. Kaveritkin ovat netissä sosiaaliset suhteet vaikeuttavat vähentämistä Avovastauksissa nuoret kertovat omista keinoistaan karsia epätoivottua käyttöä. Tyypillisiä tapoja ovat esimerkiksi aikarajoitusten asettaminen, liikunnan tai muun harrastuksen aloittaminen, sovellusten poistaminen ja puhelimen jättäminen toiseen huoneeseen. Kysyttäessä haasteista oman pelaamisen tai somen käytön vähentämiselle yleisimmäksi vastaukseksi nostettiin, että kaverit ja sosiaaliset piirit ovat netissä (31 %). Nuoret myös pelkäsivät jäävänsä jostakin paitsi, jos eivät ole laitteiden äärellä (29 %). Monet kokivat pelaamisen ja somen helpottavan oloa ja mielialaa (30 %) tai olevan koukuttavaa (28 %). Merkittävä osa arvioi haasteeksi muun tekemisen puutteen (29 %). Nuoret näkevät sekä somen valoisan että varjoisan puolen Kaikista kyselyyn vastanneista 39 % oli huomannut kaveripiirissään paljon tai jonkin verran hyötyä sosiaalisesta mediasta. Haittaa oli puolestaan havainnut paljon tai jonkin verran 43 % vastaajista. Alaikäiset suhtautuivat sekä myönteisemmin että kriittisemmin sosiaaliseen mediaan kuin muut ikäryhmät. Tyypillisiksi haitoiksi havaittiin vaikutus keskittymiseen opiskellessa ja muissa yhteyksissä (49 %), vaikutus kehon tai mielen hyvinvointiin (47 %) ja vaikutus ajankäyttöön (46 %). Hyödyiksi koettiin esimerkiksi mahdollisuus pitää yhteyttä kavereihin ja perheeseen (60 %), mahdollisuus tiedonhankintaan (51 %) ja mahdollisuus itseilmaisuun (44 %). Vain osalla sääntöjä puhelimen käyttöön arjessa Perheissä muodostetut omat säännöt laitteiden käyttöön eivät ole selvityksen perusteella ainakaan vielä yleistyneet kovin laajasti. Nuorista 48 % vastasi, että heidän kotonaan ei ole sääntöjä puhelimeen käyttöön. Osuus ei juurikaan muutu tarkasteltaessa pelkästään alaikäisiä vastaajia (44 %). Vastaajista yhteensä 29 % kertoi, että heidän perheellään tai heillä itsellään on säännöt puhelimen käyttöön liittyen. Osuus alaikäisistä on hieman suurempi (33 %). Kouluissa ja työpaikoilla yhteiset säännöt ovat hieman yleisempiä. Yhteensä 45 % vastasi, että heidän koulussaan tai työpaikassaan on säännöt ja vain 30 % ilmoitti, että sääntöjä ei ole. 15–17-vuotiaista 52 % vastasi, että heidän koulussaan on voimassa olevat säännöt puhelimen käytöstä. 24-39-2-1-2 ”Tulokset kertovat, että kaikissa kouluissa sääntöjä ei ole tai ainakaan nuoret eivät tiedä niistä. Toivottavasti tuore lakiesitys vauhdittaa kehitystä. Pelkät oppituntien puhelinkiellot eivät ole riittävä tuki, vaan sääntöjä suunniteltaessa tulisi tarkastella minkälaista apua nuoret kaipaavat. Tarvitsemme työkaluja nuorille ja huoltajille laitteiden käytön hallintaan arjessa”, muistuttaa nuorten digihaasteiden parissa toimivan EHYTin Pause-hankkeen projektipäällikkö Aino Harvola. Selvityksen kohderyhmänä olivat 15–29–vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä internetpaneelia käyttäen aikavälillä 1.-19.2.2024. EHYT ry on aiemmin vuosina 2016, 2018, 2020 ja 2022 selvittänyt nuorten ja nuorten aikuisten päihteisiin sekä digija rahapelaamiseen liittyvää käyttöä ja asenteita.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 39 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suurin vientiala: Olimme väärässä suhdannekäänteen ajankohdasta, kysyntä heikkenee yhä TNLehti Suomen suurimman vientialan toiveet suhdannekäänteen paranemisesta ovat olleet ennenaikaisia. Näkyvissä ei ole vieläkään merkkejä käänteestä parempaan. Uusien tilausten arvo suurimmalla toimialalla on edelleen laskenut ja kysyntä jatkaa heikkenemistä, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskantaja henkilöstötiedustelu. Teknologiateollisuuden tilanne Suomessa ja yritysten suurimmilla markkina-alueilla Euroopassa on jatkunut erittäin vaikeana koko syksyn ja näyttää vuoden lopulle saakka hyvin haastavalta. Suomalaiset yritykset ovat odottaneet suhdanteen kääntymistä jo useita kuukausia, mutta konkreettisia merkkejä teknologiateollisuuden elpymisestä ei ole vieläkään näkyvissä. – Nyt on tunnustettava, että aiempi ennusteemme suhdanteen pohjan ohittamisesta ja teollisuuden kituliaastakin piristymisestä loppuvuodeksi on ollut väärä. Tilanne Euroopassa ei anna oikein mitään ilon aiheita ja ikävä kylläsamaa tarinaa kertovat tilauskantatiedustelumme tulokset. Odotamme kuitenkin edelleen teknologiateollisuuden kasvun käynnistyvän ensi vuoden aikana, kun investoinnit alkavat alentuneen korkotason vuoksi vähitellen piristyä, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras. Teknologiateollisuus julkaisee tilauskantaja henkilöstötiedustelun neljä kertaa vuodessa, joka vuosi samana ajankohtana. Tuoreimman selvityksen mukaan koko toimialan uusien tilausten arvo oli heinä– syyskuussa kaksi prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä. Erityistä huolta aiheuttaa suurimman toimialan koneja metallituoteteollisuuden hyvin heikkona jatkunut tilanne. Toimialan tilauskertymä heikkeni heinä–syyskuussa kuusi prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Tilauskannan arvo on jo 17 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Tilauskannan ohentuminen on kestänyt nyt jo poikkeuksellisen pitkään. Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli syyskuussa -13, ja kokonaiskysyntä on jatkunut hyvin heikkona. Teknologiateollisuuden tarjouspyyntökyselyn saldoluku on ollut nyt negatiivinen yhdeksän vuosineljännestä peräkkäin. Kyseessä on mittaushistorian pisin yhtäjaksoinen aika, kun saldoluku on negatiivinen. – Pitkään jatkunut optimismi taloustilanteen paranemisesta on kasvanut taloudessa muuten, mutta suurimmalla vientialalla näkymät ovat pysyneet heikkoina. Vetoapua ei näytä olevan tulossa suurista vientimaista, ei edes USA:sta. Tilanne teollisuudessa on huolestuttava, Rautaporras toteaa. Kaikki kasvutoimet nyt kriittisen tärkeitä Teollisuus on pyrkinyt ankeasta vuodesta huolimatta pitämään kiinni henkilöstöstä, mutta vakava tilanne alkaa näkyä muutosneuvotteluiden ja lomautettujen määrissä. Henkilöstön määrä väheni kesäkuun lopusta yli tuhannella. Lomautettujen määrä kasvoi ja oli syyskuun lopulla noin 20 500. Hallitus on käynnistänyt Kasvuriihi-hankkeen, jonka tavoitteena on löytää laajasti uusia keinoja kasvun vauhdittamiseksi ensi kevään puoliväliriiheen mennessä. Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen, joten kaikki kasvutoimet ovat kriittisen tärkeitä. – Talouskasvuun tarvitaan yrityksiä, joilla on halu investoida ja kasvaa. Meidän jäsenyrityksiltämme tätä halua ja kyvykkyyttä löytyy. Hallitukselta tarvitaan vielä kunnianhimoisia toimia tämän kehityksen kirittämiseksi ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle. Hän aloitti työnsä toimitusjohtajana 11. marraskuuta. Suomalainen teknologiateollisuus joutuu kamppailemaan markkinoista kansallisia valtiontukia nostavien sekä osaajista kilpailevien eurooppalaisten, kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten kanssa. – Suomen houkuttelevuutta investointien ja työhön johtavan maahanmuuton kohteena on pakko lisätä rohkeillakin keinoilla talouden elpymisen ja kasvun vauhdittamiseksi. Pula osaajista pysyy pitkällä tähtäimellä vientiyritysten merkittävänä kasvun esteenä. – Suhdanteista huolimatta osaajapula nousee keskusteluissa esiin kaikissa teemoissa, esimerkiksi vihreässä murroksessa, tutkimusja kehittämispanostuksissa, tekoälyn hyödyntämisessä ja pk-yritysten kansainvälistymisen jarruna. Kasvutoimet jäävät vajaiksi, jos emme tee panostuksia maahanmuuton prosessien sujuvoittamiseen ja Suomen houkuttelevuuden kehittämiseen, Helle sanoo. 24-39-3-1-2 Teknologiateollisuus ry:n johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Kuva: Liisa Takala, Teknologiateollisuus ry Minna Helle. Hän aloitti työnsä Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajana 11. marraskuuta.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 39 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vaasan yliopisto ja ABB sopivat laajasta strategisesta koulutusja tutkimusyhteistyöstä – uutena avauksena energian saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyvä tutkimus ja koulutus TNLehti Vaasan yliopisto ja ABB Oy ovat allekirjoittaneet keskiviikkona 6. marraskuuta strategisen sopimuksen yhteistyöstä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Tavoitteena on edistää monialaista yhteistyötä kestävän hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Uutena yhteistyön avauksena Vaasan yliopisto ja ABB ryhtyvät edistämään energian saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyvää monitieteistä tutkimusta ja kehitystä. Tätä toteutetaan muun muassa ABB:n tarpeisiin kohdennetulla tohtorikoulutuksella sekä yhteisesti rahoitetuilla tohtorikoulutuspaikoilla ABB:ltä tuleville tohtoriopiskelijoille. Lisäksi alasta kiinnostuneille ja opinnoissaan edistyneille opiskelijoille tarjotaan mentorointia sekä mahdollisuuksia projektija lopputöihin sekä harjoitteluja kesätyöpaikkoihin ABB:llä. Yhteistyö laajenee jatkossa myös opiskelijoiden innovaatiotoimintaan, kuten lokakuussa avattuun Vaasan korkeakoulujen yhteiseen Startup-tilaan, joka tukee uusia kokeiluja, verkostoitumista ja yrittäjyystaitojen kehittämistä. – Uusi strateginen sopimuksemme Vaasan yliopiston kanssa mahdollistaa pitkäjänteisen ja molemminpuolisen sitoutumisen koulutuksen kehittämiseen. Suomen ABB:llä on tärkeä rooli konsernin sisällä, esimerkiksi joka seitsemäs Suomen ABB:läinen kehittää uusia tuotteita, palveluita tai teknologioita. Tämä vaatii henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä osana elinikäisen oppimisen kulttuuriamme. Myös työelämä on murroksessa ja vaatii uudenlaisia taitoja, ABB Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen sanoo. – Sopimuksen myötä yhteistyömme Vaasan yliopiston kanssa laajenee ja kattaa jatkossa osallistumisen teknisen koulutuksen lisäksi johtamiskoulutukseen sekä erilaisia räätälöityjä täydennysja jatkokoulutusmahdollisuuksia ABB:n henkilöstölle. Tärkeää on myös tulevaisuuden osaajien varmistaminen. Vaasan liiketoimintayksikkömme tekevät tiivistä koulutusyhteistyötä, jotta Vaasan yliopistosta valmistuneilla on hyvät valmiudet vastata rekrytointitarpeisiimme. – Yliopiston strategian mukaisesti tavoittelemme lisääntyvää ja laajempaa tutkimusja koulutusyhteistyötä yritysten kanssa. Tämä strateginen kumppanuussopimus ABB:n kanssa on merkittävä askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Se tuo mukanaan uusia ratkaisuja kestävän energian ja liiketoiminnan saavuttamiseksi ja luo uusia mahdollisuuksia opiskelijoillemme ja tutkijoillemme. Yhteistyöllä pyrimme vahvistamaan, että kaikilla yliopistomme aloilla – liiketaloustieteissä, tekniikassa ja yhteiskuntatieteissä – koulutamme ABB:lle osaajia heidän tarpeisiinsa. Yhteistyömme toimii esimerkkinä siitä, miten yhdessä toimimalla voimme saavuttaa enemmän ja luoda kestävämmän sekä tutkimusja kehitysorientoituneemman yhteiskunnan kaikille, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen. Vaasan yliopisto ja ABB ovat tehneet yhteistyötä monella eri saralla jo pitkään. Nykyiset yhteistyön muodot, kuten tutkimuslaboratoriot ja tutkimusyhteistyö liittyen muun muassa joustaviin energiaresursseihin, nykyaikaisiin sähköjärjestelmiin ja älykkäisiin ratkaisuihin, jatkuvat sopimuksen myötä. Rakenteilla on myös uusi WSTAR-laboratorio. Nyt solmittu strateginen sopimus laajentaa, monipuolistaa ja syventää yhteistyötä. Yliopisto ja ABB sitoutuvat edistämään erityisesti vihreää siirtymää sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista monialaisilla kokeiluilla. 24-39-4-1-2 Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen ja ABB Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen. Kuva: Vaasan yliopisto
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 39 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Donald Trump on voittanut Yhdysvaltain vaalit Talous kestää neljä vuotta vuoristorataa, suurimmat riskit liittyvät geopolitiikkaan, sanoo Finnveran Mauri Kotamäki TNLehti Viimeisimpien tietojen mukaan Yhdysvaltain entinen presidentti, republikaanien Donald Trump on voittanut vaalit ja nousemassa uudelle presidenttikaudelle. Jos republikaanit saavat äänivallan myös Yhdysvaltain kongressissa, tämä vahvistaa presidentin asemaa esimerkiksi talouspoliittisissa avauksissa. Voisiko Trumpin kampanjassaan esittämistä kymmenien prosenttien tuontitulleista kaikille maille tulla totta? Tämä on herättänyt etukäteen huolta myös suomalaisviejissä, sillä Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Luvassa on neljä vuotta vähintään retorista vuoristorataa, mutta Yhdysvaltain ja maailman talous kestää tämän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Suurimmat tulevan presidenttikauden riskit liittyvät Yhdysvaltojen demokratiaan ja geopolitiikkaan, Mauri Kotamäki sanoo. Laittoman maahanmuuton kitkemisen ohella talous oli Trumpin keskeinen vaaliteema, ja hän vetosi äänestäjiin ongelmien ratkaisijana. ? Yhdysvaltain taloudella on mennyt kaikilla mittareilla todella hyvin Joe Bidenin presidenttikaudella, mutta jostain syystä tämä viesti ei ole läpäissyt yhteiskuntaa. Trump nähdään talousmiehenä, vaikka hänellä ei vaikuta olevan selkeää ideologista pohjaa, mikä tekee myös hänen talouspolitiikastaan poukkoilevaa, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. ? Tullit Kiinalle sekä geopoliittisista syistä että oman teollisuuden tukemiseksi ovat yksi asia, mutta taloudellisten liittolaismaiden, kuten EU:n, ampuminen jalkaan vaikuttaa älyttömältä. EU:n olisi pakko vastata Trumpin toimiin vastatulleilla, mikä lopulta aiheuttaisi tappioita molemmille osapuolille. Myös yhdysvaltalaiset kuluttajat kärsisivät tällaisen inflatorisen politiikan seurauksista, Kotamäki sanoo. Talouspolitiikalla miinusvaikutuksia myös Yhdysvaltain talouteen, parhaimmillaan tilanne haastaa Eurooppaa ja Suomea vahvistamaan omaa talouttaan Trumpin retoriikasta ei kuitenkaan seuraa, että kaikki Trumpin mainitsemat toimet toteutetaan. On myös mahdollista, että Trumpin avaukset ovat valmistautumista jonkinlaiseen maidenväliseen neuvotteluun. ? Kenties EU ja Yhdysvallat pääsisivät sopimukseen, minkä seurauksena tuontitulleja ei edellä mainitussa mittakaavassa tulisi. ”Diili” ei välttämättä olisi kuitenkaan Euroopalle suotuisa. Varsinkin nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä liittolaismaiden tulisi ennen kaikkea tiivistää taloudellista yhteistyötä eikä luoda uusia jakolinjoja. Olennaista on kuitenkin muistaa, että vaalitulosta kunnioitetaan ja sen kanssa eletään. Paljon on pelissä ja riskit ovat siten suuret, joten Euroopassakin kannattaa toivoa parasta, mutta pelätä pahinta myös toimenpiteiden tasolla. Parhaimmillaan tilanne haastaa Eurooppaa ja myös Suomea vahvistamaan oman taloutensa kasvuelementtejä. Yhdysvaltalaislaskelmien mukaan Trumpin ajama talouspolitiikka kasvattaisi voimakkaasti Yhdysvaltain julkisen talouden alijäämää ja aiheuttaisi jopa biljoonien dollarien lisävelan seuraavan 10 vuoden aikana. Laajemmin tarkasteltuna myös Yhdysvalloissa julkisen talouden tasapainottaminen on osoittautunut vaikeaksi. Kotamäen mukaan Yhdysvaltain talous on kuitenkin vahva ja se todennäköisesti kestäisi ”Trump-shokin”. Suurin kysymysmerkki: Muuttuuko geopoliittinen linja? Kotamäen mukaan suurimmat tulevan presidenttikauden riskit liittyvät Yhdysvaltojen demokratiaan ja geopolitiikkaan. Erityisesti Yhdysvaltain tuki Ukrainalle herättää kysymysmerkkejä. ? Yhdysvaltojen instituutiot ovat vahvoja, mutta porsaanreiän löytyessä Trump saattaisi hyvinkin käyttää sellaisen hyväkseen. Capitol Hillin tapahtumat tammikuussa 2021 olivat pelottava esimerkki. ? Trumpin mukaan hän pystyisi lopettamaan Ukrainan sodan vuorokaudessa. Tähän ei usko kukaan, mutta neuvottelupöytään hän saattaisi Ukrainan pystyä pakottamaan. Iso globaalin tason riski on, että Trumpin toiminta palkitsisi Venäjän presidentti Putinin hyökkäyksestä Ukrainaan. Toisin sanoin Venäjä saisi rauhansopimuksessa alueita, jotka se on aseellisella hyökkäyksellä Ukrainalta vallannut. Tämä lähettäisi pelottavan signaalin maailman maille ja saattaisi tietää toisen maailmansodan jälkeisen USA-vetoisen rauhanajan, Pax Americanan, loppua – ainakin väliaikaisesti, Kotamäki sanoo. 24-39-5-1-2 Suurimmat tulevan presidenttikauden riskit liittyvät Yhdysvaltojen demokratiaan ja geopolitiikkaan, Mauri Kotamäki sanoo. Tullit Kiinalle sekä geopoliittisista syistä että oman teollisuuden tukemiseksi ovat yksi asia, mutta taloudellisten liittolaismaiden, kuten EU:n, ampuminen jalkaan vaikuttaa älyttömältä.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 39 / 2024 Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 TNLehti Siitä on noin 4 vuotta, kun löin vetoa erään kaverin kanssa, että kun Biden presidentin kausi on ohitse niin, sen jälkeen on Donald Trump jälleen presidenttinä. No en ole ennustaja mutta sain tietoa siitä, että Yhdysvaloissa pieni ryhmä oli päättänyt tehdä Trumpista presidentin. Neljän vuoden aikana tuo ryhmä paisui todella mittavaksi. Ei siis ihme ,että Donald Trump voitti vaalit todella suvereenisti. Eräät sanovat, että Donald Trump on uhka, mutta minä näen sen asian mahdollisuutena, jos vain ryhdytään neuvotteluihin. Toki asiat muuttuvat on vaan osattava ottaa asiat hallintaan ajoissa. Olen kehottanut harkitsemaan myös Suomeen viiden vuoden suunnitelmia, eli suunnitelma taloutta. Uskon, että Donald Trump on jossakin vaiheessa tutkinut tuota mahdollisuutta. Aika näyttää minkälaiseen tulokseen hän on tullut. Tällä hetkellä se hyödyttäisi eniten Yhdysvaltoja. Myös Suomen talous saataisiin sillä tavoin hallintaan. Sitä ei voida kuitenkaan ottaa käyttöön koska suunnitelmatalous pidetään kommunisti yhteiskunnan vitsauksena. No Suomi ei voi olla kommunistinen yhteiskunta koska meillä ei ole käytettävissä isoja ihmismassoja ja kommunismin onnistuminen vaatii juuri isoja ihmismassoja. Nyt vain odotamme, miten Donald Trump lähtee asioita hoitamaan. Oma veikkaukseni on, että tällä kertaa hän on huomattavasti toimeliaampi, mutta odottaa aloitteita muilta, mutta jos niitä ei heti tule osaa hän tehdä päätökset aivan itse ja todella nopeasti. Jännityksellä seuraamme miten Venäjän presidentti ja Yhdysvaltain tuleva presidentti sopivat asioista. Ollaan tilanteessa, jossa ydin asein käytävä sota on mahdollista, ei kuitenkaan Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Eurooppa on se kohde jos Venäjä haluaan näyttää voimiaan. Mikäli niin käy on Belgian pääkaupunki Bryssel todennäköisin kohde koska sillä toiminnalla on kaksi merkittävästi vaikuttavaa asiaa. Toivotaan kuitenkin ettei niin käy. Jokainen varmasti käsittää, että nyt jos koskaan on neuvotteluille todellinen tarve useiden asioiden suhteen. Toisen maailman sodan aikana Venäjällä oli myös aikansa uusimpia, yhdysvaltalaisia aseita, joita he olivat saaneet vilkkaan kaupan seurauksena. Käykö nyt niin, että Venäjälle virtaa aseita Pohjois-Korean lisäksi myös Yhdysvalloista, vai meneekö nuo aseet Ukrainaan, jäänähtäväksi. Julkisuudessa on myös väläytelty maailman laajuista kauppasotaa. Donald Trump on avainasemassa joko aloittamaan sen tai käymään kauppaa hallitsevasti ja saada näin maalleen lisää työpaikkoja ja vaurautta. Myös Venäjällä kaivataan kipeästi vaurautta ja hyvinvointia ja sitä saadaan eniten rauhanomaisesti kahden välisin neuvotteluin. Maailma odottaa jännittyneenä kuinka Donald Trump lähtee poistamaan maailmasta sodat. Toivotaan, että hän onnistuu tehtävässään.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 39 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Teollisuusyritykset työllistivät hyvin laskusuhdanteesta huolimatta TNLehti Pohjoiskarjalaiset työnantajat ovat pitäneet kiinni osaajistaan myös heikossa suhdannetilanteessa. Teollisuusyritysten työpaikkojen määrässä lievää laskua viime vuonna. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin mukaan maakunnan teollisuuden työpaikkamäärä laski vain lievästi vuoden 2023 aikana, vaikka samaan aikaan maakunnan teollisuussektorin liikevaihto putosi yhdeksällä prosentilla ja vienti yli kymmenellä. Vuoden 2023 lopussa teollisuudessa oli 10 873 työpaikkaa, mikä oli 321 työpaikkaa (-2,9 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku oli odotettu, mutta sen suhteellisen vähäinen määrä oli kuitenkin positiivinen yllätys suhdanteet huomioiden. Ilahduttavaa on, että yritykset pitivät osaavasta työvoimasta kiinni eikä suurempia irtisanomisia ollut ja sopeutuksessa käytössä olivat myös lomautukset, maakuntaliiton kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen toteaa. Teollisuuden työpaikkojen määrä on pysynyt vakiintuneella tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suhdanteiden parantuessa määrä noussee taas yli tuon 11 000 työpaikan rajapyykin, Tiainen odottaa. Lieväksi jäänyt työpaikkojen lasku heijastui myös työttömyyslukuihin. Vaikka maakunnan työttömyysaste oli edelleen maan korkein, niin sen kasvu jäi alle koko maan tason eli alueelliset erot tasoittuivat. Teollisten työpaikkojen määrällä ja kehityksellä on myös kerrannaisvaikutuksia kokonaistyöpaikkamäärään maakunnassa, joten sikälikin voidaan puhua torjuntavoitosta aluetalouteen. Teollisuus on säilyttänyt vahvan asemansa elinkeinorakenteessa Pohjois-Karjalassa. Teollisuuden toimialoittain tarkasteltuna maakunnan elintarviketeollisuus pärjäsi parhaiten ja siellä työpaikkoja tuli jopa lisää. Toimialalla on nyt jo joka kymmenes teollisuuden työpaikka, ja kehitys on ollut pidemmän aikaa myönteinen. Varsinkin leipomopuoli on ollut vahva kivijalka. Mahdolliset Valion työpaikkasiirrot Joensuuhun vahvistavat edelleen elintarviketuotannon kasvua Pohjois-Karjalassa, Tiainen sanoo. Metalliteollisuus piti pintansa, kumija muoviteollisuudessa irtisanomisia Työpaikkamäärältään merkittävin päätoimiala Pohjois-Karjalassa on metalliteollisuus lähes 4 500 työpaikallaan. Alan yritysten työpaikkojen määrä väheni 44:llä (-1 %), mitä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena vaikeina talousaikoina. Tilannekuva antaa positiivisia tulevaisuuden näkymiä, kunhan erityisesti vientikysyntä lähtee kasvuun, Seppo Tiainen sanoo. Metsäteollisuudessa suhteellinen vähennys työpaikoissa oli metallia suurempi (noin 2 %), mutta sielläkin varsinkin suuret yksiköt pitivät hyvin pintansa ja muutokset painottuivat pienempiin yksiköihin. Maakuntaliitto on ottanut yhteyttä maakunnan merkittävimpiin metsäteollisuuden yksiköihin teollisuusyritysrekisterin päivitystä tehdessä. Tiaisen mukaan yrityksiltä saatu viesti antaa myönteisen kuvan myös kuluvan vuoden kehityksestä. Suhdannetilanteeseen peilaten yllättävän hyvin on selvitty. Merkittäviä nousuja ja laskuja pitkässä historiassa kokenut kumija muoviteollisuus oli viime vuonna jälleen muutoksessa ja valitettavasti mollivoittoisessa. Toimialalla on edelleen lähes 1 300 työpaikkaa, mutta vähennystä tuli 120 työpaikan verran (n. 9 %). Yli 100 henkeä työllistäviä toimipaikkoja 24 kappaletta Pohjois-Karjalan sisäisessä tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen, että maakunnan keskuskaupunki Joensuun ympärillä kehitys oli suhteellisesti parhainta. Liperissä säilyi tuttu taso ja Joensuuhunkin kirjautui vain prosentin luokkaa oleva miinus. Myös Tohmajärvellä ja Heinävedellä pärjättiin varsin hyvin. Suhteellisesti suurimmat menetykset osuivat Rääkkylään, Polvijärvelle, Ilomantsiin, Lieksaan ja Kiteelle. Seutukuntatasolla sekä Pielisen Karjala että Keski-Karjala menettivät lähes saman verran työpaikkoja eli reilut -5 %. Vastaavasti Joensuun seutukunnan menetys jäi selvästi pienemmäksi ollen noin -2 %. Selkeästi teollistunein kunta on edelleen Outokumpu, missä teollisia työpaikkoja on 142 jokaista 1 000 asukasta kohti. Pitkään peränpitäjänä ollut Tohmajärvi on nyt noussut Rääkkylän ohi. Koko maakunnan keskiarvo on 67. Teollisia toimipaikkoja oli vuoden lopussa 820 eli yritysten keskikoko oli 13 työntekijää. Paremman kuvan toimipaikkojen koosta saa kuitenkin tarkastelemalla niitä luokittain. Yhden hengen toimipaikkoja on kokonaisuudesta lähes puolet eli niissä on siten vastaavasti lähes puolet myös työpaikoista. Pienimmässä päässä 2–5 hengen toimipaikkoja on neljännes koko määrästä. Varmuudella näissä pienissä yrityksissä olisi potentiaalia myös ottaa kasvuloikkia. Siinä onkin suuri haaste kuntien elinkeinotoimelle, pienyrittäjillä ei kyselyjen mukaan suurta halukkuutta ole laajentaa toimintaa, Seppo Tiainen kertoo. 24-39-7-1-2 Yli 100 hengen toimipaikkoja on 24 kappaletta. Niistä selvästi suurimmat ovat Abloy Oy:n Joensuun lukkotehdas sekä Kontiolahdella terveysteknologian muovikomponentteja valmistava Phillips-Medisize Oy, molemmissa on lähes 700 työpaikkaa.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 39 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Yara Siilinjärvelle myönnetty Louhi-tasa-arvopalkinto TNLehti Palkinto on tänä vuonna myönnetty yritykselle, joka on tehnyt pitkäjänteistä työtä tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallistamisen puolesta. WiM Suomen puheenjohtaja Hanna Junttila kertoo palkinnon perusteluista näin: "Yara on panostanut näkyvästi tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseen. Yaran joustavat perhevapaat helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Erittäin positiivista, että tällaiseen panostetaan." Palkinto jaettiin FinnMateria-messujen avajaisillassa 5.11. ja sen vastaanottivat Yara Siilinjärven kaivoksenjohtaja Antti Savolainen ja henkilöstöpäällikkö Pia Nykvist-Lindström. Yarassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään muun muassa osaamisen kehittämisen, työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen, henkilöstösuunnittelun ja palkkauksen kautta. Tärkeäksi on havaittu myös tietoisuuden lisääminen. Tapa ajatella muuttuu järjestelmällisen monimuotoisuusja tasa-arvotyön myötä, kun tiedostamattomat ennakkoluulot vähenevät tiedon lisääntyessä. Suomen tehtailla ja kaivoksella monimuotoisuusja tasa-arvokoulutukset alkoivat vuonna 2021. ”Henkilöstökyselyissä on tullut esiin tarve edelleen lisätä monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää tietoisuutta. Olemme nostaneet aiheen esille mm. rekrytointiprosessissa, koulutuksissa ja tiimipäivillä”, kertoo Nykvist-Lindström. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mittareiksi Yarassa on valittu henkilöstön sukupuolijakauma, tasavertainen palkitseminen sekä naisten osuus johtotehtävissä. Yarassa syrjimättömyys ja tasa-arvo on viety suoraan työsopimukseen, jossa työntekijä sitoutuu allekirjoituksellaan noudattamaan yhtiön eettisiä sääntöjä ja periaatteita. Yara Suomessa naisten osuus henkilöstöstä on 21 prosenttia ja Yaran Siilinjärven kaivoksen johtoryhmän jäsenistä 30 prosenttia ovat naisia. Tuoreen kyselyn mukaan Yara Suomen tuotannossa työskentelevät naiset pitävät tärkeinä tasa-arvon tekijöinä palkkatasa-arvoa, työn ja yksityiselämän tasapainoa sekä turvallista työympäristöä. Haasteena nähdään, että naiset kokevat joutuvansa todistelemaan osaamistaan selkeästi miehiä useammin. LOUHI-palkinto lyhyesti: Louhi-palkinto on kiertopalkinto, joka jaetaan parittomina vuosina henkilölle ja parillisina vuosina yritykselle tai yhteisölle. Yritys tai yhteisö voi olla edelläkävijä, voimaannuttaja tai tasa-arvoasioiden eteenpäin viejä, joka ei lannistu vastoinkäymisestä, vaan jatkaa sinnikästä työtään kaivosalan tasa-arvon ja diversiteetin eteen. 24.39.8-1-2 Axopar Boatsin Jan-Erik Viitala valittiin vuoden 2024 kasvuyrittäjäksi EY Entrepreneur Of The Year -kilpailussa Avomoottoriveneitä valmistavan helsinkiläisen Axopar Boatsin JanErik Viitala on valittu vuoden kasvuyrittäjäksi 2024 EY Entrepreneur Of The Year -kasvuyrityskilpailussa. Palkintogaalassa julkistettiin myös vuoden perheyrittäjä, startup-yrittäjä sekä yleisön suosikki. Lisäksi jaettiin teknologia-alan erikoispalkinto EY Tech. Tilintarkastusja asiantuntijayritys EY:n vuosittain järjestämässä kilpailussa palkitaan yrittäjiä, jotka innostavat muita visiollaan, johtajuudellaan ja saavutuksillaan. Vuoden 2024 kilpailuun osallistui 53 suomalaista kasvuyritystä. Axopar Boatsin Jan-Erik Viitala palkittiin vuoden kasvuyrittäjänä 8. marraskuuta järjestetyssä Suomen EY Entrepreneur Of The Year 2024 -gaalassa Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Voiton myötä Viitala pääsee kilpailemaan yrittäjyyden maailmanmestaruudesta kesäkuussa järjestettävässä EY World Entrepreneur Of The Year -kilpailussa. Kilpailun voittajat valitsi EY:stä riippumaton tuomaristo. Vuoden 2024 kilpailussa monipuolista kokemusta eri toimialoilta edustavan tuomariston puheenjohtajana toimii LT, kasvuyrityssijoittaja ja hallitusammattilainen Leena Niemistö. ”Lämpimät onnittelut Jan-Erik Viitalalle sekä Axopar Boats Oy:lle kilpailun voitosta. Voittajayritys vakuutti meidät selkeällä markkinastrategiallaan ja innovatiivisilla tuotekehitysratkaisuillaan sekä yrittäjän intohimolla alaa kohtaan. Yrityksen vahvat talousluvut ja kyky erottautua tekivät siitä tämän vuoden voittajan”, kertoo palkitsemisperusteista tuomariston puheenjohtaja Leena Niemistö. Axopar Boats Oy on vuonna 2014 perustettu yritys, joka tuottaa ja myy 22–45 jalan multitoiminnallisia avomoottoriveneitä, jotka ovat muokattavissa asiakkaan käyttötarkoituksen mukaan. Yritys kuuluu Euroopan kymmenen suurimman veneiden valmistajan joukkoon ja on Pohjoismaissa suurin veneiden tuottaja. Vuoden 2024 Suomen EY Entrepreneur Of The Year -kilpailusarjojen voittajat: EY Entrepreneur Of The Year: Jan-Erik Viitala, Axopar Boats Oy, Helsinki Vuoden Perheyrittäjä: Johanna Hamro-Drotz, Sinituote Oy, Hyvinkää Vuoden Startup-yrittäjä: Alexa Dagmar & Linda Juhola, Almada Label (AL Collection Oy Ab), Helsinki EY Tech -palkinto: Monika Liikamaa & Denise Johansson, Enfuce Financial Services Oy, Espoo Lisäksi gaalassa sai kunniamaininnan yleisön suosikki Elmo Valkeinen, Savotta Group Oy, Karstula. EY Entrepreneur Of The Year -kilpailun järjestää tilintarkastusja asiantuntijayritys EY. Vuoden 2024 kilpailun kumppaneina toimivat Danske Bank, Työeläkeyhtiö Elo ja Secto Automotive. 24-39-8-1-2 Women in Mining Suomi ry (WiM Suomi) on yhdessä riippumattoman tuomariston kanssa myöntänyt Louhi-tasa-arvopalkinnon Yara Siilinjärvelle.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 39 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä päivitetty TNLehti Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueellisen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astui voimaan 11.11.2024. Päivitetyssä linjauksessa on lueteltu ammattinimikkeet, joiden osalta työvoiman saatavuus alueella on arvioitu niin haastavaksi, ettei ulkomaista työntekijää palkattaessa erillistä saatavuusharkintaa tarvitse tehdä. Ammattinimikkeitä vähennetty yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi Päivitetystä linjauksesta poistettiin ammattinimikeitä, joihin ei odoteta kohdistuvan erityistä työvoimatarvetta seuraavan puolen vuoden aikana. Ammattinimikkeiden poistoon on vaikuttanut erityisesti heikentynyt työmarkkinatilanne. Lisäksi ukrainalaisten mahdollisuus työskennellä tilapäisen suojelun oleskeluluvalla vähentää tarvetta työntekijän oleskelulupien hakuun mm. maatalouden tehtäviin. Yhteensä linjauksesta vähennettiin kymmenen ammattinimikettä. Uusia ammattinimikkeitä ei lisätty päivitettävään työlupalinjaukseen. Linjausta päivitettäessä käytiin läpi molempien maakuntien työmarkkinatilannetta ja sen lähiajan näkymiä. Tarkastelulla selvitettiin työvoiman saatavuutta eri nimikkeissä suhteessa avoimiin työpaikkoihin. Vaikka matalasuhdanne on aiheuttanut haasteita ja lisännyt alueen työttömyyttä, monilla aloilla koetaan edelleen työvoimapulaa. Myös kohtaanto-ongelma vaikeuttaa työvoiman saantia. Tällöin vapaana oleva työvoima ei kohtaa avoinna olevaa työpaikkaa esim. työpaikan sijaintiin, työehtoihin tai työntekijän työkykyyn liittyvien syiden vuoksi. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla eniten myönteisiä osaratkaisuja nimikkeille hitsaajat ja kaasuleikkaajat sekä metsätalouden avustavat työntekijät Alueellisen linjauksen vaikutuksia seurataan työhallinnon tilastotietojen lisäksi aiemmin tehtyjen työntekijän oleskeluluvan osaratkaisujen määrien kautta. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueille tehtiin vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 660 myönteistä TE-toimiston osaratkaisua työlupiin. Eniten myönteisiä päätöksiä Pohjois-Pohjanmaalle tehtiin nimikkeille hitsaajat ja kaasuleikkaajat (185), metsätalouden avustavat työntekijät (114), lähihoitajat (48) ja ravintolaja suurtaloustyöntekijät (32). Kainuun yleisimmät nimikkeet olivat puolestaan metsätalouden avustavat työntekijät (67), hitsaajat ja kaasuleikkaajat (47), lähihoitajat (31) ja koneenasettajat ja koneistajat (20). Saatavuusharkinta on osa työntekijän oleskelulupaprosessia Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sen selvittämistä, onko tehtävään saatavissa työvoimaa Suomesta tai EU-alueelta. Työntekijän osaratkaisua tehdessä selvitetään kuitenkin aina myös työsuhteen ehdot ja tarkistetaan työnantajavelvoitteiden toteutuminen normaaliin tapaan myös niiden nimikkeiden osalta, jotka linjaukseen on kirjattu. Linjauksen päivitystarve tarkasteltiin yhteistyössä alueen TE-toimistojen sekä alueen maahanmuuttoasiain toimikunnan kanssa. Maahanmuuttoasiain toimikunta on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asettama molemmat maakunnat kattava toimielin, jossa on edustettuina alueen kuntia, viranomaisia, työmarkkinajärjestöjä sekä oppilaitoksia. Alueellinen linjaus päivitetään puolivuosittain. 24-39-9-1-2 Kuvateksti: Hitsaaja työsä. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla eniten myönteisiä osaratkaisuja tuli nimikkeille hitsaajat ja kaasuleikkaajat sekä metsätalouden avustavat työntekijät
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 39 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Oulun yliopiston saama valtionrahoitus kasvaa noin 10 miljoonaa euroa ensi vuonna TNLehti Oulun yliopisto saa ensi vuonna noin 10 miljoonaa euroa enemmän valtionrahoitusta kuin tänä vuonna. Alustavan laskelman mukaan opetusja kulttuuriministeriön Oulun yliopistolle myöntämä valtionrahoitus on 178 miljoonaa euroa vuodelle 2025. ”Rahoituksen kasvuun vaikuttavat sekä tulostemme parantuminen että muutokset valtion rahoitusmallissa. Käänne, jonka olemme yliopistona yhdessä saaneet aikaan tutkimustoiminnan tuloksellisuudessa, on erittäin merkittävä yliopiston tulevaisuuden näkymien kannalta. Ilahduttavasti myös koulutuksen osuus on kääntynyt nousuun”, sanoo Oulun yliopiston rehtori?Jouko Niinimäki. Oulun yliopiston saama osuus on noin 9,5 prosenttia yliopistojen valtakunnallisesta tulosrahoituksesta. Osuus on korkeampi kuin kertaakaan niinä kahtenatoista vuonna, kun rahoitusmalli on ollut nykyisen kaltainen. Yliopistojen rahoituksessa siirryttiin vuonna 2013 vahvemmin tulosmittareihin. Valtionrahoituksesta 81 prosenttia kohdennetaan yliopistoille laskennallisella rahoitusmallilla, jota on hieman muokattu alkavalle kaudelle 2025–2028.?Rahoituksesta 44 prosenttia muodostuu koulutuksen tulosmittareiden ja 37 prosenttia tutkimuksen tulosmittareiden perusteella. Laskennan perusteena käytetään kolmen edellisen vuoden koulutuksen ja tutkimuksen tilastoja. Valtionrahoitukseen sisältyy myös strategiarahoitusta, jota yliopisto saa vuosina 2025–2028 yhteensä 67,2 miljoonaa euroa. ”Strategiarahoituksesta merkittävä osuus kohdennetaan profiilimme vahvistamiseen, tutkimuksen uusiutumiseen ja vaikuttavuuteen. Uudistamme tutkijakoulutusta, edistämme nuorten tutkijoiden urakehitystä ja satsaamme tutkijarekrytointiin sekä tutkimuksen infrastruktuureihin”, kertoo yliopiston tutkimusvararehtori?Taina Pihlajaniemi. Koulutuksen strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että aiempaa suurempi osa opintonsa aloittavista opiskelijoista saa opintonsa päätökseen tavoiteajassa. Oppimispolkuja kehitetään sujuvammiksi ja opiskelijoiden ohjausta vahvistetaan. Lisäksi tuetaan sekä suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä että kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymistä alueelle ja Suomeen myös valmistumisen jälkeen. Osaajapulaan Oulun yliopisto vastaa muun muassa opettajankoulutuksella, lääkärinkoulutuksella ja tarjoamalla täydentävää koulutusta ulkomailla opintonsa suorittaneille, jotta osaaminen vastaa viranomaisten vaatimuksia. Oulun yliopiston valtakunnallisia tehtäviä ovat edelleen saamen kielen ja kulttuurin opetus ja tutkimus, Sodankylän geofysiikan observatorio sisältäen avaruustutkimuksen sekä mikroyrittäjyyden tutkimus ja koulutus. Valtakunnallisissa tehtävissä osoitetaan rahoitus myös Kajaanin yliopistokeskukselle sekä harjoittelukoulu Oulun normaalikoululle. Valtakunnallisten tehtävien rahoitus vuosille 2025–2028 on yhteensä 43,3 miljoonaa euroa. Yliopiston talouden haasteina ovat olleet rakenteellinen alijäämä ja kasvavat kustannukset. 24-39-10-1-2 SSAB COP29:ssä: On aika sitoutua kunnianhimoisiin ilmastosuunnitelmiin puhtaan siirtymän edistämiseksi SSAB on mukana Business Swedenin valtuuskunnassa YK:n ilmastohuippukokouksessa, COP29:ssä Bakussa, Azerbaidžanissa. Lisäksi olemme mukana osana suomalaisen yritysvaltuuskunnan delegaatiota. Toivomme, että valtiot lisäävät kansallisia pyrkimyksiään rajoittaa ilmastonmuutosta ja luoda edellytykset investoinneille ja kilpailukykyiselle siirtymälle. SSAB esittelee matkaansa kohti lähes päästötöntä teräksenvalmistusta esimerkkinä läpimurtoteknologioista, joita on saatavilla päästöjen vähentämiseksi terästeollisuudessa. Viime vuoden COP merkitsi edistymistä, kun tarve siirtyä pois fossiilisista polttoaineista mainittiin ensimmäistä kertaa kokouksen päätösasiakirjassa. Nyt poliittisten päättäjien on aika sitoutua Nationally Determined Contributions (NDC) -sitoumuksiin, jotka selventävät tietä fossiilisista polttoaineista luopumiseen ja mahdollistavat investoinnit vihreään teknologiaan. ”SSAB uskoo, että ilmastonmuutosta hidastavan vihreän/puhtaan siirtymän kunnianhimoa ja nopeutta on lisättävä. Meidän on luovuttava asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä, ja päästöjen tulee maksaa. Tarvitaan maailmanlaajuiset hiilidioksidin hinnoittelumekanismit ja yhteiset päästöstandardit teollisuuden nopeammalle siirtymälle hiilidioksidipäästöttömyyteen”, sanoo SSAB:n teknologiajohtaja Martin Pei. SSAB kokee, että on olemassa useita lupaavia ehdotuksia yhteisen standardin luomiseksi lähes päästöttömälle teräkselle (near zero-emission steel), ja tuemme COCP28:ssa lanseerattuja terässtandardiperiaatteita (Steel Standard Principles). Nyt päättäjien on otettava seuraava askel ja säädettävä yhteisistä päästömittaussäännöistä. Kauppasäännöissä on myös keskityttävä materiaalin kestävän kehityksen näkökulmiin yleisten tariffien sijaan. "Kansainvälisesti hyväksyttyjen kauppasääntöjen luominen lähes päästöttömille terästuotteille mahdollistaisi merkittävän maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannustamalla puhtaiden terästuotantotekniikoiden käyttöönottoa", Martin Pei sanoo. SSAB esittelee ponnistelujaan teräksentuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi siirtymällä koksihiilestä fossiilivapaaseen sähköön ensisijaisena energialähteenä. SSAB suunnittelee muuttavansa koko pohjoismaisen teräksen tuotantojärjestelmänsä hiilidioksidipäästöttömäksi käyttämällä raaka-aineena sekä kierrätettyä terästä että ensiörautamalmia. Vuonna 2023 SSAB toi markkinoille kierrätysromuun perustuvan lähes päästöttömän teräksen, SSAB ZeroTM:n, joka on valmistettu fossiilivapaalla energialla. Yhdessä kaivosyhtiö LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa SSAB on myös kehittänyt HYBRIT®-teknologiaa. Tässä tekniikassa käytetään fossiilivapaalla sähköllä valmistettua vetyä rautasienen valmistamiseksi rautamalmipelleteistä. Sivutuotteena syntyy masuunien suurten hiilidioksidipäästöjen sijaan vettä. Rauta sulatetaan teräkseksi fossiilivapaalla sähköllä toimivissa valokaariuuneissa. Tämä prosessi käytännössä poistaa hiilidioksidipäästöt teräksenvalmistusprosessista. Tähän mennessä SSAB on valmistanut noin 1 000 tonnia terästä HYBRIT®-teknologialla. COP29:ssä SSAB osallistuu muun muassa useisiin puhtaan teknologian innovaatioita ja teräksen arvoketjua käsitteleviin seminaareihin sekä osallistuu korkean tason paneeliin, joka kertoo Steel Standards Principles -työn edistymisestä. 24-39-10-1-2 Oulun yliopiston rahoitusosuudet yliopistojen indikaattoripohjaisesta rahoituksesta aikavälillä 2013–2025. Yliopistojen rahoitusmallissa siirryttiin vuonna 2013 vahvemmin tulosmittaripohjaiseen rahoitukseen aiemmasta esimerkiksi tutkintotavoitteisiin perustuneesta rahanjaosta. Malliin on tehty muutoksia sopimuskausien vaihtuessa vuosina 2017, 2021 ja 2025. SSAB:n teknologiajohtaja Martin Pei
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 39 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Finnfund sijoittaa yhtiöön, joka vähentää sähkökatkoja tekoälyn avulla TNLehti Monessa Afrikan maassa sähköverkko on epävakaa ja sähköyhtiöiden on vaikea tarjota asiakkailleen luotettavaa palvelua. Finnfund sijoittaa Beacon Power Services (BPS) -yhtiöön, joka tarjoaa dataan perustuvia verkonhallintaratkaisuja muun muassa tekoälyn avulla. Yksi yhtiön päätuotteista on tekoälyavusteinen verkonhallintajärjestelmä, joka tarjoaa reaaliaikaista näkyvyyttä sähköverkon suorituskykyyn ja auttaa muun muassa ennakoimaan ja vähentämään sähkökatkoja. BPS työllistää yli 200 ihmistä Ghanassa, Keniassa, Nigeriassa, Sambiassa ja Yhdysvalloissa. Partechin johtaman sijoituskierroksen avulla BPS pystyy laajentamaan tuotevalikoimaansa ja kasvamaan uusille markkina-alueille Itäja Etelä-Afrikassa. Partechin ja Finnfundin lisäksi sijoituskierrokseen osallistuivat GAIA, Proparco Groupe AFD, Kaleo Ventures, Seedstars Africa Ventures, Clermount, Global Brain ja On.Capital. “Olemme sitoutuneita ratkaisemaan Afrikan energiatuotannon haasteita skaalautuvien, dataan pohjautuvien ratkaisujen avulla” toteaa Bimbola Adisa, BPS:n perustaja ja toimitusjohtaja. ”BPS:n ratkaisut vaikuttavat yli 50 miljoonaan kuluttajaan ja yritykseen”, toteaa Finnfundin rahoituspäällikkö Ari Nironen. ”Luotettava sähköntuotanto lisää yritysten ja teollisuuden mahdollisuuksia toimia tehokkaammin samalla kun sähköverkkojen tehokkaampi hallinnointi vähentää tarvetta käyttää fossiilisia polttoaineita varavoimana.” Tämä sijoitus on tehty Euroopan Unionin ja Euroopan Kestävän Kehityksen Rahasto Plusin tuella. EKKR+ on yksi Global Gatewayn rahoitusvälineistä, jolla edistetään kestäviä investointeja EU:n kumppanimaissa. Finnfund on hyödyntänyt sijoituksessaan rahastoon kuuluvan Africa Connected -ohjelman alaista takuuta. Africa Connected tukee sijoituksia syrjäseutujen yhteyksien rakentamiseen, datan saatavuuden kehittämiseen ja digitaalisiin ratkaisuihin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.EU:n ja Finnfundin Africa Connected -ohjelma vauhdittaa sijoituksia yrityksiin, jotka edistävät digitaalisia ratkaisuja ja infrastruktuuria Afrikassa. 24-39-11-1-2 SHLLSuomen Huolintaja Logistiikkaliitto ry Huolinta-alalla varovaista kasvua ja parantunutta luottamusta horisontissa Kansainvälisen logistiikan normalisoituminen ja korkojen lasku luovat varovaista optimismia Suomen huolintaja logistiikka-alalle vuodelle 2025. Vaikka korkea korkotaso ja heikko taloussuhdanne ovat laskeneet alan liikevaihtoa ja heikentäneet sen kannattavuutta, huolintaja logistiikka-alan odotetaan elpyvän maltillisesti. Maailmantalouden geopoliittiset ongelmat ja riskit sekä Saksan talouden rakenteelliset haasteet tuovat kuitenkin epävarmuutta Suomen ulkomaankaupan kehitykseen, käy ilmi Suomen Huolintaja Logistiikkaliiton toimialakatsauksesta. Vuosina 2023 ja 2024 huolinta-alalla laskua Kansainvälinen logistiikka normalisoitui vuoden 2022 jälkeen, mikä on tuonut logistiikkapalvelujen tuottajahintoja alas aiemmista huippulukemista. Vuoden 2023 aikana korkojen nousu ja yleinen maailmantalouden heikkeneminen vähensi tavaroiden vientiä ja tuontia Suomen ulkomaankaupassa, mikä näkyi Suomen huolintaja logistiikka-alan liikevaihdon merkittävänä laskuna sekä kannattavuuden heikkenemisenä. Henkilöstömäärä alalla laski vuonna 2023 hieman, mutta säilyi silti yli vuoden 2021 tason. Palkkasumma kasvoi vuonna 2023 vajaat kaksi prosenttia. Huolintaja logistiikka-alan yleinen markkinatilanne on vuonna 2024 pysynyt haastavana, sillä vuosi sitten kuluvan vuoden loppupuolelle odotettua Suomen talouden reippaampaa kasvua ei ole tapahtunut. Positiivisia odotuksia vuodelle 2025 Suomessa kulutuksen ja investointien ennustetaan kasvavan vuonna 2025. Vaikka luottamusilmapiiri on taloudessa edelleen varovainen, sen odotetaan vahvistuvan, kun korkojen laskun vaikutukset alkavat paremmin realisoitumaan ja inflaatio pysyy maltillisena. Teollisuustuotannossa, rakentamisessa ja palvelualoilla trendi näyttäisi kääntyneen jo kasvuun ja kaupan volyymien kääntymistä kasvu-uralle on jo viitteitä. Palvelualalla kasvu on ollut hajanaista, mutta ennusteet näyttävät suotuisilta vuoden 2025 osalta. Logistiikkaalan luottamus ja odotukset ovatkin vahvistuneet vuoden 2023 pohjalukemista. Euroalueen talousnäkymä on vuonna 2024 heikentynyt, ja erityisesti Saksan teollisuus on kohdannut merkittäviä haasteita, mikä heikentää Suomen ulkoista kysyntää. Saksalla, joka on Suomen suurin kauppakumppani, on teollisuudessa rakenteellisia ongelmia, mikä luo varjon Suomen ulkomaankaupan kehitykseen. Viimeisimpien talousennusteiden mukaan euroalueen talouskasvu kuitenkin kiihtyy ensi vuonna, mikä tuo positiivisia vaikutuksia myös Suomen viennin kasvuun. Vuodelle 2025 Suomen talouden kasvuksi ennustetaan keskimäärin 1,5 prosenttia ja euroalueen kasvuksi 1,3 prosenttia keskeisten ennustelaitosten ennusteissa. Onko huolinta-alan kannattavuus ottanut pysyvän loikan? 2010-luvulla huolinta-alan kannattavuus pysyi tasaisesti 1–2 prosentin välillä. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia kuitenkin sekoitti kansainväliset toimitusja kuljetusketjut, mikä johti logistiikkapalvelujen tuottajahintojen merkittävään nousuun vuosina 2021 ja 2022. Näinä vuosina myös huolinta-alan kannattavuus kasvoi ollen vuonna 2022 korkeimmillaan noin 3,5 prosentin tasolla. Vuodet 2023 ja 2024 ovat olleet kansainvälisissä toimitusja kuljetusketjuissa aikaa, jolloin kansainväliset toimitusja kuljetusketjut ovat normalisoituneet, ja tämä on heijastunut huolinta-alan kannattavuuden yleisenä laskuna. Vuonna 2023 alan kannattavuus oli 2,8 prosenttia, mikä on edelleen selvästi 2010-luvun tasoa korkeampi. ”2020-luvun alkupuoliskolla kansainväliselle logistiikalle ja kuljetusketjuille on kasaantunut huomattavia haasteita – kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Lähi-idän epävakaus sekä Suezin ja Panaman kanavien ongelmat. Huolinta-alalla on ollut keskeinen rooli näiden haasteiden aiheuttamien logistiikkaongelmien ratkaisemisessa. Viime vuosien vaikeudet ovat tuoneet esiin huolinta-alan keskeisen merkityksen, mikä on osaltaan tukenut alan kannattavuuden parantumista”, kommentoi Suomen Huolintaja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja Petri Laitinen. ”Nykyään toimitusja kuljetusketjuissa korostuvat toimintavarmuus ja sopeutumiskyky, mikä lisää osaavien huolintayritysten kysyntää. Tulevat vuodet näyttävät, miten tämä tarve vaikuttaa huolinta-alan kannattavuuden kehitykseen”, Laitinen jatkaa. 24-39-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 39 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa VTT julkaisi vaikuttavuuskatsauksensa: Vaikuttava TKI-toiminta luo arvoa yhteiskuntaan VTT:n tehtävänä on luoda vaikuttavuutta tieteen ja teknologian keinoin sekä osaltaan edesauttaa TKI-toimintaa, joka mahdollistaa kestävän kasvun. VTT seuraa omaa vaikuttavuuttaan ja siihen liittyvien tavoitteiden toteutumista, ja nyt ensimmäistä kertaa julkaistu vaikuttavuuskatsaus avaa erityisesti VTT:n yhteiskunnallisia vaikutuksia ja niiden mittareita. Tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnalla (TKI) on merkittävä vaikutus yritysten kasvuun, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. VTT on satojen yritysten ja organisaatioiden TKI-kumppani. Teknologinen kehitys on tällä hetkellä monella tavoin keskiössä tilanteessa, jossa maailma muuttuu nopeasti, geopoliittiset jännitteet ovat kasvaneet ja tarvitsemme kasvua taloutemme kestävän pohjan ja tulevaisuuden hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi. ”TKI-investoinnit mahdollistavat tuottavuuden nousun erityisesti innovaatioiden ja teknologisten parannusten kautta. Yritykset, jotka panostavat pitkäjänteisesti TKI-toimintaan, kykenevät sopeutumaan markkinoiden muutoksiin ja saavuttamaan kilpailuetua esimerkiksi uusien tuotteiden tai tehokkaampien tuotantomenetelmien ansiosta. Erityisen tärkeää on nostaa osaamisen tasoa ja yrityksen kykyä omaksua ja hyödyntää uusia teknologioita”, VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen kertoo. Vuodesta 2023 voimassa olleen T&K-rahoituslain myötä Suomi panostaa vuosittain 280 miljoonaa euroa aiempaa enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, aina vuoteen 2030 asti. Investointien vaikuttavuudella eli niiden mahdollisimman hyödyllisellä suuntaamisella on siis merkitystä sille, että toivottu kasvukäänne Suomessa toteutuisi. Pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan arvioida vasta 2030-luvulla ja sen jälkeen, mutta lyhyellä aikavälillä on tunnistettava välitavoitteita, jotka ovat mitattavissa ja jotka edesauttavat pidemmän ajanjakson tavoitteiden toteutumista. VTT:n vaikuttavuustavoitteet painottavat TKI-investointien ja kestävän uudistamisen vauhdittamista VTT:n tehtävänä on edistää tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä ja kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhteistyö VTT:n kanssa vaikuttaa asiakkaiden kykyyn luoda ja skaalata uusia, radikaaleja innovaatioita sekä kasvattaa liiketoimintaa ja kansainvälisiä verkostoja. Asiakkaiden lisäksi VTT:n toiminta vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan ja edesauttaa kestävämmän maailman rakentamista.? VTT:tä ohjaa hallituskausittain laadittava ohjausasiakirja, joka kuvaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti valtion odotukset VTT:n toiminnalle ja sen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle.?Vuosille 2024– 2027 VTT:lle on määritelty neljä yhteiskunnallista vaikuttavuustavoitetta. Vaikuttavuuskatsauksessa on tunnistettu jokaisen neljän vaikuttavuustavoitteen osalta kokonaisuuksia, joilla on välillinen vaikutus tavoitteen toteutumiseen. Tavoite 1: VTT vauhdittaa elinkeinoelämän TKI-investointeja ja uudistumista? Esimerkki VTT:n vaikuttavuudesta: 74 % VTT:n asiakkaista kertoo yhteistyön VTT:n kanssa vaikuttaneen uusien tuotteiden, palveluiden, prosessien ja teknologioiden luomiseen. Elinkeinoelämän uudistumista tukee myös se, että VTT edesauttaa asiakkaiden kansainvälistymistä: esimerkiksi 66 %:ssa VTT:n koordinoimista EU-hankkeista on mukana suomalaisyrityksiä. Yhteistyö VTT:n kanssa vaikuttaa asiakkaiden kykyyn luoda ja skaalata innovaatioita.? Tavoite 2: Kasvuyritykset saavat VTT:ltä ainutlaatuista osaamista ja uusinta teknologiaa? Esimerkki VTT:n vaikuttavuudesta: VTT-lähtöiset spin-offit ovat keränneet 8,5 % kaikista Suomen start-up-sijoituksista. VTT vaikuttaakin suomalaiseen kasvuyritysekosysteemiin erityisesti kahdella tavalla: tukemalla kasvuyritysten kyvykkyyksiä ja synnyttämällä itse syväteknologian kasvuyrityksiä.? Tavoite 3: VTT kehittää ratkaisuja kestävyyshaasteisiin? Esimerkki VTT:n vaikuttavuudesta: VTT:llä on 453 patenttiperhettä, jotka ovat yksi osoitus VTT:n kyvystä luoda uusia ratkaisuja teknologisiin haasteisiin. Keskimäärin noin kolmanneksen VTT:n keksinnöistä VTT patentoi itse, lisäksi VTT:n teolliset kumppanit patentoivat VTT:n tutkijoiden tekemiä keksintöjä.?? Tavoite 4: VTT kasvattaa osaamisen ja osaajien määrää Suomessa Esimerkki VTT:n vaikuttavuudesta: 42 % VTT:n tutkimushenkilöstöstämme on tohtoreita, joista vuosittain osa siirtyy yrityksiin ja muualle julkiselle sektorille. 13,5 prosenttia VTT:n työntekijöistä on muita kuin Suomen kansalaisia. VTT:llä on merkittävä rooli osaamisen tuottamisessa ja kansainvälisten osaajien houkuttelussa.?? VTT kehittää uudenlaisia tapoja TKI-toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen VTT seuraa vaikuttavuustavoitteiden etenemistä systemaattisesti ja kehittää jatkuvasti vaikuttavuuden mittaamista pyrkien ymmärtämään vaikuttavuuden rakentumisen eri polkuja. Vaikuttavuuden mittaaminen on ollut pitkään haaste TKI-toiminnassa. VTT:llä vaikuttavuuden mittaamista on tutkinut muun muassa tutkimustiimin vetäjä Kirsi-Maria Hyytinen Future Proof Societies -tiiminsä kanssa. “Tutkimuksissa on havaittu, että perinteiset mittarit eivät tavoita TKI-toiminnan laaja-alaisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Tämän monimutkaisen ilmiön näkyväksi tekemiseen tarvitaan uusia lähestymistapoja: VTT on kehittänyt tutkimuksessaan laajapohjaisia mittaristoja ja uudenlaisia lähestymistapoja, jotka keskittyvät panosten ja nopeiden tulosten sijaan pitkän aikavälin vaikutuksiin ja muutoksiin. Ekosysteeminen ajattelu ja monipuolinen mittaaminen antavat kattavamman kuvan vaikuttavuudesta, tukevat päätöksentekoa ja johtamista sekä kirittävät uudistumista”, Hyytinen sanoo.? Vaikuttavuuden tutkimuksen oppeja on hyödynnetty vaikuttavuuskatsauksemme rakentamisessa. Kehitämme jatkuvasti vaikuttavuuden mittaamista ja pyrimme ymmärtämään ja tunnistamaan eri polkuja, jotka johtavat vaikuttavuutemme rakentumiseen. 24-39-12-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 39 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Sähköautojen latauslaitteiden myynti laski 23,8 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Kiinteistöihin asennettavien sähköauton latauslaitteiden myyntimäärä laski 23,8 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä. Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana myytiin 21 909 latauslaitetta, mikä on 14,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin samalla ajanjaksolla, kertoo Sähköteknisen kaupan liiton tilasto. Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana myytiin 21 909 latauslaitetta, mikä on 14,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin samalla ajanjaksolla, kertoo Sähköteknisen kaupan liiton tilasto. STK STK Latauslaitteiden myyntiin syyskaudella heijastuu se tosiseikka, että taloyhtiöt ovat ansiokkaasti panostaneet niiden toteuttamiseen viime vuosina. ARA:n avustukset olivat viime vuodenvaihteeseen saakka erinomaisen toimiva porkkana siihen. Odotellaanko osassa yhtiöitä vielä jotain vastaavaa valtion myötävaikutusta, pohtii Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen. Avustusten päättymisestä huolimatta sähköautojen latauspisteet ovat Kiinteistöliiton tuoreen korjausrakentamisbarometrin mukaan yleisin kerrostaloyhtiön ylläpitotai korjaushanke alkavalla viisivuotiskaudella, noin 32 prosentin osuudella kaikista kyselyyn vastanneista. Muita kuin asuinrakennuksia koskevan latauspisteiden asennusvelvoitteen määräaika päättyy tämän vuoden lopussa. Esimerkiksi kunnilla ja seurakunnilla on paljon kiinteistöjä, joilla on suuria velvoitteen piiriin kuuluvia pysäköintialueita. On mielenkiintoista nähdä, tuleeko näiden mahdollinen loppukiri näkymään viimeisen vuosineljänneksen tilastoissa, Muhonen arvioi lähitulevaisuutta. 24-39-13-1-2 Autotuojat ja -teollisuus Sähköja kaasukuorma-autojen määrä kasvussa lokakuussa rikkoutui sadan sähkökuorma-auton raja Diesel on kuorma-autokannassa vielä valtavirtaa, mutta se on saanut haastajan biokaasusta ja sähköstä. Autokannassa oli marraskuun alussa yhteensä 101 sähkökäyttöistä kuorma-autoa ja 746 kaasukäyttöistä kuorma-autoa. Vaikka osuudet kannasta ovat vielä pieniä, kasvu on viime vuosina ollut nopeaa. Vuoden 2022 alussa käynnistynyt sähköja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki on lisännyt kuljetusyritysten mahdollisuuksia investoida sähköja kaasuautoihin. Kaasukuorma-autojen osuus ensirekisteröinneistä on kasvanut noin 5 prosenttiin Kaasukuorma-autojen määrän kasvu on kiihtynyt erityisesti vuosina 2023–2024 – vielä vuoden 2022 lopussa kaasukuorma-autoja oli kannassa alle 400. Tammi-lokakuussa kaasukuorma-autokannan koko on kasvanut noin 35 prosentilla viime vuoden loppuun nähden. Tammilokakuussa noin 5 prosenttia ensirekisteröidyistä kuorma-autoista on ollut kaasukäyttöisiä, kun osuus on edellisinä vuosina ollut 2–3 prosenttia. Kaasun yleistyminen vähentää merkittävästi kuorma-autoliikenteen päästöjä, sillä liikenteessä käytetty metaani on viime vuosina ollut lähes yksinomaan biometaania. Biokaasua valmistetaan erilaisista eloperäisistä jäteraaka-aineista, kuten biojätteestä, jätevesilietteestä, teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista sekä lannasta. Kotimaisen jäteraaka-aineista valmistetun biokaasun käytöstä aiheutuu liikennekäytössä lähes 90 prosenttia vähemmän päästöjä kuin fossiilisesta dieselistä. Sähkökuorma-autojen määrä ylitti sadan auton rajan Sähkökuorma-autojen määrän suhteellinen kasvu on ollut nopeaa, sillä vuonna 2021 lopussa sähkökuorma-autoja oli kannassa alle 10. Kannassa olevista sähkökuorma-autosta hieman alle puolet on kokonaismassaltaan 16–20 tonnia. Kevyempien alle 16 tonnin kuormaautojen osuus on noin neljännes. Noin 30 prosenttia sähkökuormaautoista on kokonaismassaltaan 20–32 tonnin kokoluokassa. Tyypillisin raskaan kokoluokan sähkökuorma-auto on kokonaismassaltaan 17 tonnin umpikorinen jakeluauto, jota käytetään kappaletavarakuljetuksissa tai esimerkiksi kylmäkuljetuksissa. Sähkökuorma-autojen hankintahinta on vielä toistaiseksi huomattavasti dieselautoa korkeampi. Hankintatuki on ollut tärkeä hintaeroa tasoittava kannuste. Kaasuja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen noin 6 miljoonan euron kolmivuotinen määräraha varattiin loppuun syyskuussa. ”Sähkökuorma-autojen yleistymistä kuorma-autokannassa jarruttaa vielä toistaiseksi suppea kuorma-autokalustolle soveltuva latausinfra sekä autojen korkea hankintahinta. Kaasukuorma-autojen hankinnassa esteenä on nesteytetyn metaanin harva jakeluverkko. Hankintatuen jatkamiselle ja jakeluja latausinfran kehittämiselle on suuri tarve, jotta kuorma-autoliikenteen käyttövoimamurros jatkuisi nopeana”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä. Suomessa kuorma-autokanta sähköistyy muita pohjoismaita ja EU-keskiarvoa hitaammin Kuorma-autokannan sähköistymisessä nopein tahti on tammi-syyskuussa ollut EU-maista Norjassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa ja Islannissa. Norjassa ja Sveitsissä hieman yli 7 prosenttia alkuvuonna rekisteröidyistä kuorma-autoista on ollut sähkökäyttöisiä. Ruotsissa osuus oli hieman yli 6 prosenttia ja Tanskassa noin 5 prosenttia. Suomessa osuus oli 1,1 prosenttia. EU-maissa sähkökuorma-autojen osuus oli keskimäärin 1,2 prosenttia tammi-syyskuun kuorma-autojen rekisteröinneistä. Toisin kuin henkilöautokannassa, kuorma-autokannan sähköistyminen etenee Suomessa EU-keskiarvoa hitaammin, sillä meillä on käytössä muita EU-maita ja Pohjoismaita raskaampia kuorma-autoja, joissa sähkö yleistyy kevyempiä painoluokkia hitaammin. Lisäksi julkinen ja yksityinen latausverkosto ei vielä ole kattava raskaan liikenteen tarpeisiin. 24-39-13-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 39 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Norjalaiset yksityissijoittajat pääsevät paremmin private placementeihin Nordnetin ja PrimaryBidin kautta Nordnet aloittaa yhteistyön Euronextiin kuuluvan teknologiayhtiö PrimaryBidin kanssa. Tämä yhteistyö antaa norjalaisille yksityisille sijoittajille paremmat mahdollisuudet osallistua suunnattuihin anteihin. Ratkaisun myötä pienemmät sijoittajat saavat mahdollisuuden merkitä osakkeita Nordnetin kautta erillisessä ns. erässä. Viime vuosina yli 80 prosenttia Norjan markkinoilta kerätystä pääomasta on tullut pääosin private placementeilla, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että vain osalla sijoittajista on ollut mahdollisuus osallistua. Nordnet ja PrimaryBid korjaavat tämän antamalla pienemmille sijoittajille paremmat mahdollisuudet osallistua suunnattuihin anteihin. Nykyisissä asetuksissa sallitaan erillisen enintään 8 miljoonan euron erän perustaminen yksityisille sijoittajille. Tämä edellyttää, että yritys ei ole aiemmin käyttänyt tätä mahdollisuutta ja että siitä laaditaan kansallinen esite. Uuden kumppanuuden myötä PrimaryBidin kanssa Nordnet voi nyt tarjota ratkaisun, joka mahdollistaa pienempien sijoittajien paremman pääsyn liikkeeseenlaskuihin yhdessä muun osakasyhteisön kanssa. Norjassa suuri osa pääoman hankinnasta on jo pitkään tapahtunut suunnatuilla osakeanneilla, joilla on rajalliset mahdollisuudet pienemmille yksityisille sijoittajille. Siksi me Nordnetillä olemme erittäin iloisia voidessamme tarjota ratkaisun näille sijoittajille yhteistyössä kumppanimme PrimaryBidin kanssa. Nordnetin asiakkaat muodostavat jo merkittävän osan Euronext Oslon pörssin jälkimarkkinoiden liikevaihdosta, ja nyt avaamme heille entistä enemmän mahdollisuuksia. Tämä on täysin linjassa Nordnetin säästöja sijoitusmarkkinoiden demokratisoinnin tavoitteen kanssa ja on positiivista kaikille markkinatoimijoille, sanoo Nordnetin Norjan maajohtaja Mari Rindal Øyen. Sopimus tulee samaan aikaan kuin EU:n luettelointilaki, jonka on määrä tulla voimaan myöhemmin tänä vuonna. Tällä lailla yksinkertaistetaan julkisesti noteerattujen yhtiöiden pääoman hankintaa koskevia sääntöjä ja mahdollistetaan yksityisten sijoittajien laajempi osallistuminen. Nordnet tulee olemaan ensimmäinen pohjoismainen kumppani, joka käyttää PrimaryBid-ratkaisua. Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tästä palvelusta on jo tullut markkinastandardi kotimaisille pääomaa hankkiville yrityksille, ja vuodesta 2016 lähtien on toteutettu yli 350 liiketoimea, joihin osallistuvat kaikenlaiset liikkeeseenlaskijat. Nordnetin ja PrimaryBidin yhteinen tavoite on demokratisoida pääomamarkkinat teknologian avulla, joten se on luonnollinen seuraava askel. Olen vakuuttunut siitä, että tämä yhteistyö antaa norjalaisille sijoittajille saman mahdollisuuden, joka on jo saatavilla muilla markkinoilla", sanoo Francois De Wiljes, PrimaryBid SA:n johtaja. PrimaryBid ja Euronext ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2018 lähtien, ja sopimus avaa pohjoismaisille yksityissijoittajille uusia mahdollisuuksia osallistua aiemmin institutionaalisille sijoittajille varattuihin osakeanteihin. Se auttaa myös laajentamaan pääsyä kansallisten rajojen yli. Aluksi palvelu keskittyy Norjan markkinoille, ja suunnitelmissa on jatkaa käyttöönottoa Nordnetin muilla markkinoilla listautumislain voimaantulon jälkeen. "Kumppanuutemme PrimaryBidin kanssa luotiin parantamaan yksityissijoittajien pääsyä ensimarkkinoille kaikkialla Euroopassa. Siksi suhtaudumme erittäin myönteisesti Nordnetin ja PrimaryBidin yhteistyöhön, joka luo uusia rahoitusmahdollisuuksia liikkeeseenlaskijoille Pohjoismaissa. Tämän kumppanuuden ja listautumislain tulevan täytäntöönpanon myötä EU:ssa ja lopulta Norjassa odotamme, että yksityisten sijoittajien osallistumisen lisäämisestä sekä Pohjoismaissa että Pohjoismaiden ulkopuolella tulee uusi standardi pääoman hankinnassa", sanoo Euronext Oslo Børsin ensimarkkinoista vastaava johtaja Eirik Høiby Ausland. Tosiasia: Nordnet on Pohjoismaiden johtava säästämisen ja sijoittamisen digitaalinen alusta. Yhtiön tavoitteena on demokratisoida säästäminen ja sijoittaminen sekä tarjota yksityisille säästäjille pääsy samoihin tietoihin, työkaluihin ja palveluihin kuin ammattimaisille sijoittajille. Nordnet tarjoaa tuotteita ja palveluita sekä kokeneille sijoittajille että aloittelijoille. PrimaryBid on yleiseurooppalainen B2B-teknologia-alusta, joka yhdistää pääomaa hankkivat pörssiyhtiöt yksityissijoittajiin. Marraskuussa 2018 yhtiö solmi kumppanuuden Euronextin kanssa, joka kattaa useita Euroopan maita, kuten Ranskan, Belgian ja Alankomaiden. Vuodesta 2016 lähtien PrimaryBid on toteuttanut yli 350 transaktiota Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. PrimaryBid SA, yhtiön eurooppalainen tytäryhtiö, on säännelty sijoituspalveluyrityksenä Ranskassa ja sillä on toimilupa kaikilla suurimmilla Euroopan lainkäyttöalueilla. Vuodesta 2021 lähtien yhtiö on toteuttanut 37 kauppaa Ranskassa, jossa yksityissijoittajat osallistuvat nyt aktiivisesti ensisijaisiin anteihin. EU:n listautumislaki on osa EU:n pyrkimyksiä vahvistaa pääomamarkkinaunionia helpottamalla listautumisantia ja tekemällä siitä edullisempaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Laki vähentää byrokratiaa, yksinkertaistaa malminetsintäsääntöjä ja antaa yrityksille enemmän joustavuutta. Tavoitteena on yhdenmukaistaa sääntöjä kaikissa EU-maissa ja parantaa pääsyä pääomamarkkinoille Nordnet on säästämisen ja sijoittamisen digitaalinen pankki, joka toimii Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Käyttäjäystävällisyydellä, saavutettavuudella, laajalla valikoimalla ja alhaisilla hinnoilla annamme asiakkaillemme mahdollisuuden saavuttaa tavoitteensa säästäjinä. 24-39-14-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 39 / 2024 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Merkittävä parannus junakuuluvuuteen – uusi VR-wifi käytössä kaikissa kaukojuniss Aiempaa merkittävästi nopeampi ”Uusi VR-wifi” on nyt käytössä kaikissa VR:n kaukoliikenteen junissa. Uusi juna-wifi mahdollistaa matka-ajan tehokkaamman hyödyntämisen. Asiakastyytyväisyys juna-wifiin onkin jo parantunut uudistuksen myötä. Junakuuluvuuden tärkeä mahdollistaja on radan varren telemastot ja tukiasemien kapasiteetin kehittäminen VR:n toimien rinnalla. ”Toimiva wifi junassa on matkustuskokemuksen kannalta merkittävä tekijä. Asiakkaamme haluavat hyödyntää matka-ajan esimerkiksi työntekoon tai käyttää nettiä viihtymiseen. Uuden juna-wifin ansiosta asiakkaidemme tyytyväisyys juna-wifiin on parantunut merkittävästi – tyytyväisyysindeksi on nyt 3,5/5 ”, iloitsee VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula. Wifin lisäksi asiakkaat käyttävät junassa oman puhelimensa mobiilidataa ja soittavat puheluita. Niin wifi kuin asiakkaan puhelut ja mobiilidata tarvitsevat tukiasemista tulevaa signaalia toimiakseen. Signaalia vahvistetaan junan sisällä olevilla toistimilla. VR tutkii ja testaa aktiivisesti uusia teknologioita signaalivoimakkuuden edelleen parantamiseksi. Junassa oleva teknologia ei kuitenkaan auta alueilla, joilla signaalia ei ole tai tukiasemien kapasiteetti on riittämätön. Rataverkolla yhä katvealueita – kehittäminen edellyttää yhteistyötä VR:n omat keinot eivät yksin riitä takaamaan toimivaa yhteyttä koko junamatkan ajaksi. Rataverkon katvealueet ja verkkokapasiteetin riittämättömyys satojen junamatkustajien tarpeisiin ovat edelleen junakuuluvuuden suurimmat haasteet. Teleoperaattorit investoivat verkkokapasiteettiin kaupallisin perustein harvaan asutuilla seuduilla kysyntä on junia lukuun ottamatta vähäistä. Junien verkkoyhteyksien parantaminen katvealueilla edellyttääkin tiivistä yhteistyötä teleoperaattoreiden, valtion, kuntien, viranomaisten ja VR:n kesken. ”Seuraamme tarkasti teknologioiden kehitystä ja pyrimme parantamaan junakuuluvuutta niillä keinoilla, joihin voimme vaikuttaa. Olennaisia tekijöitä kuuluvuuden parantamisessa ovat radan varren telemastot ja tukiasemien riittävä kapasiteetti”, jatkaa toimitusjohtaja Markula. VR osallistui Eurooppaja omistajaohjausministeri Joakim Strandin aloitteesta perjantaina 8.11. järjestettyyn keskustelutilaisuuteen junakuuluvuudesta rataverkon varrella. Tilaisuudessa sovittiin jatkotoimenpiteistä toimijoiden välisessä yhteistyössä junakuuluvuuden parantamiseksi. FAKTAT: VR on uusinut kaukojunien langattoman sisäverkon investoimalla 5 miljoonaa euroa uuteen verkkoteknologiaan ja wifi-laitteistoon. Juniin päivitetyt reitittimet ja antennit hyödyntävät kaikkien teleoperaattoreiden 4Gja 5G-verkkoja. Junamatkustajille tarkoitettu, ilmainen junaverkko löytyy nyt junista nimellä ”Uusi VR-wifi”. VR:n ylläpitämä kuuluvuuskartta auttaa asiakkaita suunnittelemaan matkanaikaista netinkäyttöään. Kartta auttaa esimerkiksi palaverien suunnittelussa rataosuuksille, joilla verkko toimii parhaiten. www.vr.fi/wifi Wifin lisäksi junissa on toistimia eli laitteita, jotka parantavat junan sisälle tulevan radiosignaalin voimakkuutta, eli asiakkaiden puheluiden kuuluvuutta ja asiakkaan mobiilidatan toimintaa. Toistimet tulevat uusittavaksi, koska niistä puuttuu suurin osa 5G -taajuuksista. VR jatkaa toimenpiteitään puhelinkuuluvuuden parantamiseksi joko junissa olevien toistimien korvaamiseksi uusilla tai ikkunoiden laseroinnilla. Näin parannetaan tukiasemien signaalin pääsyä junaan. Tuleviin uusiin juniin ikkunoiden laserointi on tehty jo tehtaalla. Satelliittiyhteyksien kapasiteetti ei vielä ole riittävä ratkaistakseen junaliikenteen kuuluvuushaasteita Suomessa. Wifi-laitteistomme on yhteensopiva tulevaisuuden satelliittiratkaisujen kanssa. 24-39-15-1-2 Kaupan liitto on tyytyväinen EU-komission päätökseen tutkia kiinalaisen Temun toimintaa Kaupan liitto on tyytyväinen Euroopan komission päätökseen tutkia kiinalaisen verkkokauppa-alustan Temun toimintaa. Kaupan liitto on muiden pohjoismaisten kaupan alan järjestöjen kanssa aktiivisesti nostanut esiin kolmansista maista toimiviin markkinapaikkoihin liittyviä haasteita ja niiden toiminnasta syntyvää kilpailuhaittaa. Euroopan komissio aikoo selvittää, onko verkkoalusta Temu rikkonut EU:n digipalvelusäädöstä (Digital Services Act, DSA). Säädöksen tavoitteena on parantaa käyttäjien oikeuksia ja turvallisuutta digitaalisissa palveluissa, kuten verkkokaupoissa. Temun toiminnassa on useita epäselvyyksiä, muun muassa siinä, salliiko se vaatimusten vastaisiksi todettujen tuotteiden uudelleen esiintymisen alustalla. "On erittäin positiivista, että asia etenee nyt EU-tasolla, ja komissio on päättänyt tutkia Temun toimintaa perusteellisesti laillisuuden näkökulmasta. Suomalaiset ja muut eurooppalaiset kaupat maksavat hallinnollisia kuluja esimerkiksi tuotevalvonnasta, merkinnöistä, standardeista ja testauksista. Sen sijaan kiinalaisten markkinapaikkojen kautta myyntiin pääsee tuotteita, joista myyjälle aiheudu vastaavia kuluja kuin suomalaisille ja muille eurooppalaisille toimijoille", Kaupan liiton toimitusjohtaja?Kari Luoto?sanoo. Kaupan liitto ja Pohjoismaiden kaupan alan järjestöt ovat ahkerasti nostaneet esiin kolmansista maista toimivien markkinapaikkojen haasteita ja niiden aiheuttamaa kilpailuhaittaa. Kaupan liiton tekemät testiostot ovat myös selvästi osoittaneet, että Temun alustalla myytävien tuotteiden turvallisuudessa ja vaatimustenmukaisuudessa on merkittäviä puutteita. Kaupan liitto pitää tärkeänä, että sekä kotimaiset päättäjät että EU-päättäjät jatkavat asian esillä pitämistä ja pyrkivät edistämään EU:n tasapuolisia kilpailuolosuhteita määrätietoisesti. Budapestissä 8. marraskuuta järjestettävän valtionja hallitusten johtajien epävirallisen kokouksen keskeisenä aiheena on Euroopan kilpailukyky. 24-39-15-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 39 / 2024 den Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.08.2024 – 31.12.2024 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2024: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 04.01.2024 / 09.01.2024 Numero 2 11.01.2024 / 16.01.2024 Numero 3 18.01.2024 / 23.01.2024 Numero 4 25.01.2024 / 30.01.2024 Helmikuu Numero 5 01.02.2024 / 06.02.2024 Numero 6 08.02.2024 / 13.02.2024 Numero 7 15.02.2024 / 20.02.2024 Numero 8 22.02.2024 / 27.02.2024 Maaliskuu Numero 9 01.03.2024 / 05.03.2024 Numero 10 07.03.2024 / 12.03.2024 Numero 11 14.03.2024 / 19.03.2024 Numero 12-13 21.03.2024 / 26.03.2024 Huhtikuu Numero 14 04.04.2024 / 09.04.2024 Numero 15 11.04..2024 / 16.04.2024 Numero 16 18..04.2024 / 23.04.2024 Numero 17 25.04.2024 / 30.04.2024 Toukokuu Numero 18-19 03.05.2024 / 07.05.2024 Numero 20 16.05.2024 / 23.05.2024 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2024 / 11.06.2024 Kesäloma. Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2024 / 06.08.2024 Numero 24-25 08.08.2024 / 13.08.2024 Numero 26 15.08.2024 / 20.08.2024 Numero 27 22.08.2024 / 27.08.2024 Syyskuu Numero 28 05.09.2024 / 10.09.2024 Numero 29 12.09.2024 / 17.09.2024 Numero 30-31 19.09.2024 / 24.09.2024 Numero 32 26.09.2024 / 01.10.2024 Lokakuu Numero 33 03.10.2024 / 08.10.2024 Numero 34-35 10.10.2024 / 15.10.2024 Numero 36 17.10.2024 / 22.10.2024 Numero 37-38 25.10.2024 / 29.10.2024 Marraskuu Numero 39 07.11.2024 / 12.11.2024 Numero 40-41 14.11.2024 / 19.11.2024 Numero 42 21.11.2024 / 26.11.2024 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2024 / 10.12.2024
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 39 / 2024 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 23.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 30.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 40-41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
• Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 39 / 2024 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Nuoret haluaisivat vähentää sosiaalisen median käyttöä ja digipelaamista 2 Olimme väärässä suhdannekäänteen ajankohdasta, kysyntä heikkenee yhä 3 Vaasan yliopisto ja ABB sopivat laajasta strategisesta koulutusja tutkimusyhteistyöstä.. 4 Talous kestää neljä vuotta vuoristorataa, suurimmat riskit liittyvät geopolitiikkaan, sanoo Finnveran Mauri Kotamäki 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Teollisuusyritykset työllistivät hyvin laskusuhdanteesta huolimatta 7 Yara Siilinjärvelle myönnetty Louhi-tasa-arvopalkinto 8 Axopar Boatsin Jan-Erik Viitala valittiin vuoden 2024 kasvuyrittäjäksi EY Entrepreneur Of The Year -kilpailussa 8 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä päivitetty 9 Oulun yliopiston saama valtionrahoitus kasvaa noin 10 miljoonaa euroa ensi vuonna 10 On aika sitoutua kunnianhimoisiin ilmastosuunnitelmiin puhtaan siirtymän edistämiseksi 10 Finnfund sijoittaa yhtiöön, joka vähentää sähkökatkoja tekoälyn avulla 11 Huolinta-alalla varovaista kasvua ja parantunutta luottamusta horisontissa 11 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 12-15 Mediakortti 01.08.2024 31.12.2024 16 Mediakortti 01.01.2025 31.12.2024 17 Sisältö numero 39 / 2024 18 Nobody Engineering palkittiin Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön apurahalla 19 Pelasta Itämeri -palkinnon (20 000 e) haku on avattu 19 Takakansi 20 Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 39 / 2024
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 39 / 2024 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kustannustehokkaita ohjelmistoratkaisuja rakennusautomaatiojärjestelmien integroimiseksi kehittävä yritys Nobody Engineering palkittiin Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön apurahalla TNLehti Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö on myöntänyt tämänvuotisen 30 000 euron apurahan Nobody Engineeringille. Yritys hyödyntää IoT-laitteita ja ohjelmistorobotiikkaa yhdistäessään itsenäisen data-alustan perinteisiin rakennusautomaatiojärjestelmiin sekä nykyaikaisiin digipalveluihin. Tämä mahdollistaa kustannustehokkaan ratkaisun ilman merkittäviä investointeja. Palkinto jaettiin Tampereella järjestetyssä Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa 7.11.2024. Nobody Engineering tarjoaa ohjelmistoratkaisuja, jotka mahdollistavat vanhempienkin rakennusautomaatiojärjestelmien integroinnin esimerkiksi energiaoptimointipalveluihin ilman merkittäviä investointeja. Yrityksen kehittämät ohjelmistorobotit yhdistävät eri-ikäiset järjestelmät saumattomasti ja vähentävät vanhojen järjestelmien uudistustarvetta. Tämä innovatiivinen ratkaisu mahdollistaa älypalveluiden reaaliaikaisen hyödyntämisen ilman huoltokäyntejä, samalla vähentäen rakennusten purkuja peruskorjaustarpeita sekä pitkän aikavälin hiilijalanjälkeä. Ratkaisu tuo merkittäviä kustannusja ajansäästöjä sekä tukee ympäristön hyvinvointia – kokonaisvaltainen hyöty kaikille osapuolille. Säätiön hallitus totesi apurahan myöntämisperusteissaan, että Nobody Engineeringin innovaatiolla on merkittävä vaikutus. Ohjelmistoratkaisu tarjoaa huomattavia hyötyjä ja lisäarvoa erityisesti kiinteistöjen ja rakennusautomaatiojärjestelmien hallintaan. Se tuottaa lisäarvoa kustannusten säästöinä, toiminnan tehostumisena, ympäristöystävällisyytenä sekä pitkän aikavälin joustavuuden lisääntymisenä kiinteistönhallinnassa. Lisäksi ohjelmisto edistää digitaalisten ratkaisujen kehittämistä. Mukana palkittavan yrityksen valinnassa olivat Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry. Päätöksen palkinnonsaajasta teki säätiön hallitus. Nobody Engineering Yritys tarjoaa ohjelmistoratkaisuja, jotka integroivat rakennusautomaatiojärjestelmät nykyaikaisiin digitaalisiin palveluihin ilman suuria investointeja. Yrityksen ohjelmistorobotit yhdistävät kaikki eri-ikäiset järjestelmät ja vähentävät vanhojen järjestelmien uudistusten tarvetta. Tämä innovaatio mahdollistaa älykkäiden palveluiden käytön ilman huoltokäyntejä, vähentäen rakennusten purkuja peruskorjaustarpeita sekä pitkän aikavälin hiilipiikkiä. Teknologiasta Tuotteiksi –säätiö Vuonna 1994 perustetun säätiön toiminta-ajatus on edistää terveellisiä, kestäviä ja tuottavia sisäympäristöjä tukemalla innovaatioiden tuotteistamista. Säätiö tukee toiminnallaan suomalaista osaamista, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä kiinteistöja rakennusalalla palkitsemalla vuosittain apurahalla yrityksiä, yhteisöjä tai yksityishenkilöitä, jotka kehittävät tuotteita, palvelukonsepteja ja –kokonaisuuksia myös digitaalisuutta hyödyntäen. Muita kriteerejä palkitsemiselle ovat energiaja resurssitehokkuus, hyvän sisäympäristön kehittäminen, alan uudistaminen ja loppukäyttäjien tarpeiden ymmärrys. Erityisasemassa arvioinnissa apurahan saajiksi ovat pk-yritykset. 24-39-19-1-2 Pelasta Itämeri -palkinnon (20 000 e) haku on avattu Pelasta Itämeri -palkinto jaetaan Vene 25 Båt -messuilla perjantaina 14.2.2025. Palkinnolla tahdotaan kiinnittää huomiota Itämeren tilaan ja palkita taho, joka on tehnyt arvokasta työtä ympäristön hyväksi. Palkinnon saa innovaatio, ajatusmalli tai keino, joka vaikuttaa merien ja vesistöjen ekologisen tilan parantumiseen. Palkinnon saajia voi ehdottaa tammikuun loppuun asti. Suomen Messusäätiön 20 000 euron Pelasta Itämeri -palkinnon voi saada henkilö, ryhmä, yhteisö tai yritys, joka on kehittänyt innovaation, ajatusmallin tai keinon, joka vaikuttaa merien ja vesistöjen ekologisen tilan parantumiseen, tuo Suomelle positiivista imagoa ja josta voi kehittyä kansainvälisestikin merkittävä tuote tai palvelu. Palkinnon saajasta päättää raati, johon kuuluvat edustajat tahoista, jotka tekevät itsekin merkittävää työtä Itämeren pelastamiseksi. Raatiin kuuluvat toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen Säätiöstä, toiminnanjohtaja Aija Kaski Pidä Saaristo Siistinä ry:stä, toimitusjohtaja Ville Wahlberg Baltic Sea Action Groupista ja päätoimittaja Harri Junttila Tekniikka & Talous -lehdestä. Palkinnon saajaa voi ehdottaa 31.1.2025 asti täyttämällä lomakkeen >> linkki. Finaaliin pääsee 3-5 yritystä, jotka esittelevät innovaationsa messuilla. Pelasta Itämeri -palkinto jaetaan nyt kuudetta kertaa. Palkinnon ovat saaneet aikaisempina vuosina: 2019 Solar Water Solutions 2020 Origin by Ocean 2021 Christian Feodoroffin perustama Seaboost ja Loviisan Veneveistämö. Kunniamaininnan sai ylitarkastaja Oskari Hanninen Tukesilta. 2022 Weeefiner 2023 Watec Consulting 2024 Kiteen Mato ja Multa Suomen Messusäätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka tukee suomalaista osaamista ja elinkeinoelämää jakaen vuosittain noin 500 000 € arvosta avustuksia, apurahoja ja tunnustuspalkintoja. Säätiön avustuksilla pyritään vastaamaan aikamme merkittäviin haasteisiin ympäristön, väestömuutoksen, teknologian ja digitalisaation sekä talouden ja kaupungistumisen alueilla. Helsingin kansainväliset venemessut Vene 25 Båt -messut järjestetään 7.– 16.2.2025 Helsingin Messukeskuksessa. Helsingin Messukeskus järjestää Pohjois-Euroopan suurimman veneilytapahtuman Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimeksiannosta. Tapahtuman vastuullisuuskumppani on vuonna 2025 John Nurmisen Säätiö. 24-39-19-1-2 Palkinnon vastaanottivat Nobody Engineeringin CFO ja co-founder Kari Ilkkala ja CTO Mikko Rantanen. Palkinnon luovutti Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön hallituksen puolesta Tero Viherlehto. Kuvateksti: Vuonna 2024 palkinnon voitti Kiteen Mato ja Multa
• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 42 vuosikerta Numero 39 2024 42 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Onko yhtiöllänne tarvetta usein ilmestyviin tiedotteisiin? Olemme kehittäneet Teille sopivan tiedotteiden julkaisu ohjelman: Julkaisu aika on joko 6 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 135 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 6 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 36 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 36 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6k k yhteensä on 10000 euroa, hintaan sisältyy ALV Julkaisu aika on 6 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 270 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 6 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 36 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 36 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6 kk yhteensä on 20000 euroa, hintaan sisältyy ALV. Julkaisu aika on 12 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 135 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 12 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 72 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 72 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6k k yhteensä on 20000 euroa, hintaan sisältyy ALV Julkaisu aika on joko 12 kk. Tiedotteissa käytettävät koot ovat: Leveys 185 mm korkeus on 270 mm (kokoja voi yhdistää). Julkaisujen määrä / 1 julkaistava numero: Enintään yhtiönne tiedotteita 2 kpl + asiakkaistanne kertovat tiedotteita + 2 kpl 12 kuukauden aikana julkaistaan enintään yhtiönne tiedotteita 72 kpl + asiakkaistanne kertovia tiedotteita enintään 72 kpl. Aineistovaatimus on valmiiksi taitettu pdf. Maksun saaja on TN Lehti Oy Hinta 6 kk yhteensä on 40000 euroa, hintaan sisältyy ALV. Rajoitukset: Merkintä: Sarjatiedote Tiedotteissa ei julkaista hintoja, paitsi jos tiedotteesta maksetaan ilmoitushinta. -Aineiston tulee olla toimituksen / tuotannon käytettävissä aineistopäivänä kello 14.00 Suomen aikaa. Sopimus tulee olla maksettu kokonaan ennen tiedotteiden julkaisun aloittamista. Tiedotteet julkaistaan Lehtiluukussa ja on maailmanlaajuisesti luettavissa Internetin välityksellä ja joissakin tapauksissa lehti on luettavissa myös usealla eri kielellä. Julkaisu tapahtuu mediakortin mukaisesti. Jouko Nieminen päätoimittajalta TN-Lehti Oy / Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 Salo s-posti: jouko.nieminen@kolumbus.fi