• Tikkurilan Tikkurilan asiakaslehti Juhlanumero ? lokakuu 2012
• 10 34 24 16 6 36 Tikkurilan Viesti | tässä numerossa 04 « Taika Stardust ? himmeästi hohtava efektila­ syyri 05 « Supi suojaa nyt myös saunan lattian 06 « Crusellinsilta uusi maamerkki Helsingissä 08 « Siltojen pintakäsittely Tikkurilan tuotteilla 10 « Vuores ? ekokaupunki keskellä luontoa 12 « Puolalaista KATUtaidetta porilaisen liike­ talon seinässä 13 « Lapsia ja lintuja Keltaisessa kaupungissa 14 « tiesitkö että: Jääkiekkoareena kaipaa maaleja 16 « Designpääkaupunkivuoden Paviljonki ? Kaikil­ le avoin olohuone ja tapahtumatori 2 19 « Kestävää kauneutta ? kaikille meille 20 « Oulun Vanha pappila palasi loistoonsa 22 « 60-luvun blondI kampuksella 24 « Värikäs merenpohja koristaa Tallinnan remontoitua Lentosatamaa 28 « Suurpelto houkuttelee väreillä ja moder­ neilla muodoilla 30 « Ylevää valkoista vai kommunikoivia värejä? Keskustelua julkisen tilan arkkitehtuurista 32 « Uutta väriä maisemasuunnitteluun 34 « Värikartan synty 36 « 150 vuotta määrätietoista brändinrakennusta
• PÄÄKIRJOITUS Tikkurilan Nro 2/2012 84. vuosikerta Julkaisija: Tikkurila Oyj Kuninkaalantie 1 PL 53, 01301 Vantaa puh. (09) 857 71, faksi (09) 8577 6902 www.tikkurila.fi Pintakäsittely on kannattava investointi Rakentamisen laatu on puhuttanut alan ammattilaisia jo pitkään. Rakennusteollisuus RT käynnisti kesällä kehityshankkeen rakentamisen laadun parantamiseksi. Hankkeessa on tarkoitus kehittää yhtenäisiä mittareita työmaiden laaduntuottokyvyn arviointiin sekä työkaluja laatuvirheiden seurantaan ja vähentämiseen. Lähes tuhat rakennusalan edustajaa pohti verkkokeskustelussa syitä Maalausneuvonta (vain alan ammattilaisille): ma?pe klo 8?19, puh. (09) 8577 3720 rakentamisen laatuongelmiin ja etsi keinoja niiden ratkaisemiseksi. Yleisimmät reklamaatioiden Sävytyskaavapalvelu: ma?pe klo 8?16, puh. (09) 8577 3730 rakentamisen ja korjausrakentamisen investoinneissa. Tähän liittyen käynnistimme loppukesällä Väripalvelu: ma?pe klo 8?16, puh. (09) 8577 3716 Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille): ma?pe klo 8?19, puh. 010 860 8600 (pvm/mpm) Päätoimittaja: Arto Lehtinen Toimituskunta: Pirjo Ahola, Mikko Auer, Riitta Eskelinen, Heidi Hirvelä, Pekka Kotilainen, Heidi Koukonen, Rami Kuparinen, Jarkko Mattila, Marika Raike, Matti Vahteristo, Seija Varila, Leif Wirtanen Toimitussihteeri, lehden ulkoasu ja taitto: Mirkka Lempiäinen aiheet ovat pysyneet samoina jo 1990-luvulta, ja ne liittyvät useimmiten viimeistelyyn. Tikkurila haluaa painottaa oikealla tavalla ja oikeaan aikaan suoritetun pintakäsittelyn merkitystä yhdessä Mailand Communications Oy:n kanssa ammattikunnalle suunnatun viestintäkampanjan, jonka on määrä jatkua vuoteen 2014 asti. Kampanjan kuluessa Tikkurila puhuu kaikkien pintakäsittelyn päätöksentekoon osallistuvien tahojen puolesta, olkoon sitten kyseessä rakennuttaja, omistaja, urakoitsija, suunnittelija tai rakennusten käyttäjä. Erityisesti korostetaan tiedon ja ammattitaidon merkitystä. Uskomme, että pystymme näin omalta osaltamme vaikuttamaan rakentamisen laatuun ja sitä kautta myös kohentamaan alan mainetta. Kerromme tässä lehdessä muun muassa siltojen pintakäsittelystä, Tallinnan meri­ museon uuden osaston Lentosataman näyttävistä designlattioista sekä värikarttojen luomisesta ja valmistamisesta. Nämä kaikki ovat hyviä esimerkkejä laadun merkityksestä kaikessa pintakäsittelyyn ja väreihin liittyvässä toiminnassa. Toivomus värikarttoja koskevasta jutusta tuli eräältä lukijaltamme. Otamme mielellämme vastaan toiveita ja juttuideoita, joten laittakaa toki postia tulemaan osoitteella riitta.eskelinen@tikkurila.com. Antoisia lukuhetkiä! Paperi: UPM Fine 100 g ja Edixion 250 g Paino: Punamusta Oy ISSN 0356-3987 Arto Lehtinen 3 3
• uuTuudeT Taika STarduST ? himmeästi hohtava efektilasyyri Teksti: Joonas Auvinen ja Pia Hämäläinen Kuvat: Martti Järvi T aika Stardust on hopea- tai kultakimalteita sisältävä vesiohen- ristiin rastiin telalla tai siveltimellä tasaisesti koko käsiteltävälle pin- teinen ja läpikuultava efektilasyyri. Se on täyshimmeä ja akry- nalle. Erillistä rajausmaalausta ei tehdä, vaan rajapinnat käsitellään laattipohjainen. Tuotetta ei sävytetä. Taika Stardust on M1-luokitel- työn edetessä. Tuotteelle ominainen maitomaisuus häviää pin- tu. nan kuivuessa. Haluttaessa pinta voidaan käsitellä uudelleen noin Tuote soveltuu seinäpinnoille asuin-, toimisto- ja liiketiloissa sekä vastaavissa kuivissa tiloissa. Sitä voidaan käyttää myös kattopintojen vuorokauden kuluttua. Pinta on käyttöönottokuiva noin kahden vuorokauden kuivumisen jälkeen. koristeluun. Efekti on hienovarainen ja vaatii riittävän valaistuksen. Taika Stardustia voidaan käyttää myös sablonimaalauksessa, jol- Jotta sen herkkä kauneus tulisi esiin, tarvitaan sivuvalo, luonnon- loin työvälineeksi soveltuu parhaiten normaali, pieni tela tai sivel- valo tai hyvä kohdevalaistus. lin. Vaahtomuovisia työvälineitä emme suosittele. Taika Stardust on omiaan korostamaan Harmony-sisustusmaalin Kokeile Stardustia ensin esim. paksulle pahville tai muulle täyshimmeää pintaa, mutta tuotetta voidaan käyttää myös muiden harjoitusalustalle. Tarkemmat ohjeet löytyvät Tikkurilan Taika- sisustusmaalien päällä. Koska Taika Stardust on läpikuultava, sisus- oppaasta, tuoteselosteesta ja osoitteesta www.tikkurila.fi. tusmaalin väri vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen. Taika Stardust sekoitetaan hyvin ennen käyttöä. Tuote levitetään 4
• uuTuudeT Supi Suojaa nyt myös saunan lattian Tikkurilan Supi-saunatuoteperhe kasvaa kasvamistaan. Supi Lattiaöljy on kaivattu uutuus, jolla suojaat saunasi puulattian ja -ritilät kauniisti. Saat helppohoitoista puupintaa kaikkiin kosteisiin tiloihin. Supi-perheestä löydät Lattiaöljyn lisäksi kaikki tuotteet myös lauteiden sekä seinä- ja kattopaneeleiden suojaamiseen ja saunan pintojen pesuun. Teksti: Joonas Auvinen ja Pia Hämäläinen Kuvat: Martti Järvi S aunan puiset lattiat ja lattiaritilät ovat olleet kauan ilman käsittely- oma väri, valittu värisävy ja puun huokoisuus eli värin imeytyminen. suositusta. Nyt tähänkin tarkoitukseen on kehitetty oma tuote, Yksittäisessä laudassakin imeytyminen saattaa vaihdella. sävytettävä Supi Lattiaöljy. Tikkurilan Kuultavat sisävärit -kartasta voit Lattia kestää kävelyä muutaman tunnin kuluttua käsittelystä. Käsi- valita mieleisesi sävyn luomaan saunatiloihisi oikeanlaisen tunnelman. telty pinta voidaan ottaa käyttöön noin kahden vuorokauden kuivu- Kasviöljypohjainen Supi Lattiaöljy sisältää pintaa suojaavia homeen- misen jälkeen. Esilämmitä sauna ennen käyttöönottoa ja tuuleta se estoaineita. Se suojaa lattiat ja lattiaritilät lialta ja kosteudelta ja vähen- hyvin. tää puupinnan halkeilua. Koska öljykäsitelty pinta hylkii vettä ja likaa, Käsittele uutta pintaa varoen noin viikon ajan. Vältä tänä aikana lat- se myös pysyy puhtaampana ja puhdistuu helpommin kuin käsittele- tian liiallista likaantumista. Mikäli joudut puhdistamaan pintoja pian mätön pinta. pintakäsittelyn jälkeen, puhdista ne kevyesti nihkeällä puhdistus- Näin käsittelet lattiat Supilla liinalla. Kostuta uusi puupuhdas pinta kevyesti ja hio siitä mahdolliset pystyyn Huoltokäsittely tarvittaessa nousset puukuidut pois. Levitä Supi Lattiaöljy puupuhtaalle alustal- Huoltokäsittely tehdään tarvittaessa, eli silloin kun puun pinta tun- le kertaalleen siten että pintaan ei muodostu näkyvää kalvoa. Anna tuu ja näyttää kuivalta ja vesitippa ei enää helmeile, vaan vesi imey- öljyn imeytyä alustaan noin 30 minuuttia, ja pyyhi sen jälkeen kaikki tyy puuhun. Jatkuvassa kosteusrasituksessa olevat pinnat tarvitsevat imeytymätön öljy pois. Jos käsittely tehdään useampaan kertaan tai uusintakäsittelyä ajoittain. liian runsaalla öljymäärällä, pinta kuivuu hitaasti, jää tahmeaksi ja on kastuessaan epämiellyttävän liukas. Lisäksi öljy saattaa alkaa hilseillä. Huomaa, että käsiteltävän lattiapinnan lämpötilan on oltava > 10 °C, jotta öljy imeytyy ja kuivuu toivotulla tavalla. Pese aiemmin öljytyt puulattiat tai ritilät Supi Saunapesulla käyttöohjeen mukaan harjaamalla. Anna pinnan kuivua ja hio se kevyesti. Poista mahdollinen vanha kalvomainen pinta kokonaan ennen kuin käsittelet pinnan Supi Lattiaöljyllä. Käsitellyn pinnan lopulliseen väriin vaikuttavat oleellisesti puun Lattioiden kulku-urat ja naarmut voit korjata pienellä määrällä Supi Lattiaöljyä. Rajaa huollettava alue muutaman laudan leveydeltä. Puhdista lattia korjattavalta alueelta Supi Saunapesulla etiketin ohjeen mukaan. Pinnan kuivuttua hio se kevyesti ja levitä öljyä ohuelti korjattavalle alueelle. Pyyhi noin 30 minuutin jälkeen imeytymätön öljy pois. Mikäli lattia on kauttaaltaan kuivahko, kulunut ja naarmuinen, puhdista ja käsittele öljyllä koko lattia. Nautinnollisia saunahetkiä uuden Supi Lattiaöljyn seurassa! 5
• Ruoholahdenkanavan ylittävä Crusellinsilta valmistui Helsinkiin viime vuonna. Pylonit kohoavat 49 metriä merenpinnan yläpuolelle ja alikulkukorkeutta on 5,25 metriä. 143 metriä pitkällä ja 25 metriä leveällä sillalla on ajoradat molempiin suuntiin ja kaksi kevyen liikenteen kaistaa sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle. Teksti: Arja Schadewitz Kuvat: Matti Kallio 6
• Crusellinsilta uusi maamerkki Helsingissä H elsingin eteläkärkeen nousevan uuden oli poikkeuksellisen vaativa urakka sekä raken- Jätkäsaaren asuin- ja toimitila-alueen netyyppinsä että geometriansa takia. SILKO-hyväksytyt pintakäsittelyaineet Tikkurilasta rakennustyöt alkoivat syksyllä 2008 Crusellin- ? WSP Finland tuotti kaikki sillan rakenne­ Pylonien ulkopuoli ja teräskaiteet käsitel- sillasta, josta tuli pääväylä länteen. Jätkäsaari suunnitelmat tietomalleilla. Kyseessä on tiin Tikkurilan EPZn(R)EPPUR310/5-FeSa2½- on osa Helsingin Länsisatamaa, jonne alettiin ensimmäinen kokonaan mallintamalla suun- maalausjärjestelmällä, rakentaa asuntoja Vuosaaren sataman avau- niteltu silta koko Suomessa, kertoo projektin­ viraston (ent. Tiehallinto) siltapinnoitteille duttua. 2020-luvulla valmistuvalle alueelle tu- johtaja Ville Alajoki Helsingin kaupungin myöntämä SILKO-hyväksyntä teräsrakenteille lee asuntoja noin 16 000 ihmiselle ja liiketilaa raken­nusvirastosta. rasitusluokkaan C5 eli hyvin ankaraan meri- ja noin 6 000 työpaikalle. Crusellinsilta on jolla on Liikenne- Sillan päällysrakenne on pituussuuntaan Helsingin teollisuusilmastoon. Teräskaiteiden pohja- ja kaupungin jännitetty betoninen palkki, ja poikkisuun- välimaali ovat samat kuin pyloneissa, mutta vuonna 2001 järjestämän kansainvälisen silta- nassa se toimii liittorakenteena. Teräspylo- pintaan valittiin kaksi erilaista polyuretaani- kilpailun satoa. Tavoitteena oli löytää korkea- nit seisovat teräsbetonijaloilla. Jännitetyssä maalia. Pylonit viimeisteltiin Temathane 50:llä tasoinen siltaratkaisu, joka ilmentää alueen siltaraken­ teessa ei sinänsä ole mitään uutta. ja teräskaiteet Temadur 50:llä. luonnetta ja huomioi siltapaikan maisemalli- Mutta kun pituussuunnassa jännitetty betoni­ Pylonien sisäpuolet sekä vaijerien läpi- set vaatimukset. rakenne toimii poikittaissuunnassa liittoraken­ viennit ja vaijerikotelot suojattiin Tikkurilan teena, kyseessä on harvinaisuus. EP250/2-FeSa2½-maalausjärjestelmällä, jolla Siltakilpailun voittajaehdotusta pidettiin liian kalliina kaupungin silloisessa talous­ tilanteessa. Jatkosuunnitteluun ? Mallintamisen pilottina toimiminen ai- myös on SILKO-hyväksyntä. Tematar TFA so- valittiin heutti hankkeelle ongelmiakin. Tarkka kiinni­ veltuu teräs-, sinkki- ja betonipinnoille erityi- kolme edullisempaa ehdotusta, joista nyt pitäminen arkkitehdin haluamasta erittäin sesti maan- ja vedenalaisissa rakenteissa ja toteutunut silta mukailee kilpailussa esitet- hoikasta muodosta johti monimutkaiseen ja muodostaa kovaa kulutusta ja veden upotus- tyä, Suunnittelu­ Kortes Oy:n suunnittelemaa tiheään raudoitukseen, mikä teki sillasta vaa- rasitusta hyvin kestävän kalvon. Merimiekat-nimistä vaihtoehtoa. tivan mallinnettavan, toteaa WSP Finlandin Suomen ensimmäinen mallinnettu infrakohde liiketoimintajohtaja Pekka Pulkkinen. ?Teräsrakenteet toimitettiin siltapaikalle pääasiassa valmiiksi pintamaalattuina, kertoo Suurin osa putkista ja johdoista mahdutet- Petteri Nygren. Värisilta Oy:stä. joka vastasi tiin sillan kannen alle pääpalkkien väliin. Tek- asennuspaikalla tehdyistä maalaustöistä. Näi- Näyttävä vinoköysisilta rakennettiin Länsi­ niikkaa sijoitettiin myös siltakanteen yhteyksi- tä olivat hitsausliitosten maalaukset ja teräs- satamankadun jatkeeksi yhdistämään Ruoho- en varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. rakenteen korjausmaalaukset sekä pintojen lahti ja Jätkäsaaren länsireuna toisiinsa. Silta touch up -pintamaalaukset. Tuote Kuivakalvonpaksuus (µm) Temazinc 77 40 Temacoat GPL-S MIO 2 x 85 Temathane 50 Yhteensä Tuote Kuivakalvonpaksuus (µm) 2 x 50 Tematar TFA 2 x 125 310 Yhteensä 250 Pylonien ulkopuoli: EPZn(R)EPPUR310/5-FeSa2½ Pylonien sisäpuoli: EP250/2-FeSa2½ Faktat ? Tilaaja: Helsingin kaupunki ? Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy ? Mallinnus: WSP Finland Tekla Oyj:n ohjelmistolla ? Paalut ja teräsrakenteet: Rautaruukki Oyj ? Teräsrakenteiden asennus: Siltera Oy ? Urakointi: Skanska Infra Oy ? Maalaustyöt asennuspaikalla: Värisilta Oy 7
• Siltojen pintakäsittely Tikkurilan tuotteilla Teksti: Leif Wirtanen ja Tiina Killström Kuvat: Tikkurila Oyj Maantie E18. Huitinjoensilta S8, Suomusjärvi. uurin osa Suomen sillastosta kuuluu Liikennevirastolle, Rata­ S Betonisiltojen historiaa hallintokeskukselle ja suurimmille kaupungeille. Siltojen korjausta Suomessa betonia käytettiin aluksi raudoittamattomana. Vanhin vielä ohjaa Suomessa SILKO-projekti. Sen tavoitteena ovat korjausrakenta- käytössä oleva betonisilta on Helsingissä, Mannerheimintiellä, edus- misen kehittäminen, rakenteiden säilyvyyden parantaminen sekä vai- kuntatalon lähellä oleva rautatien alikulkusilta, joka valmistui vuonna kuttaminen siltojen uudisrakentamiseen ja ylläpitoon. SILKO-projektin 1894. Suomen vanhin raudoitettu betonisilta, nk. teräsbetonisilta, on puitteissa laaditaan SILKO-ohjeet. Ohjeet laaditaan työryhmissä, joiden vuonna 1911 rakennettu Tönnön silta Orimattilassa. toimialat ovat: Betonin normitus, eli viranomaisten määräysten käyttöönotto, ? betonityöryhmä; betonirakenteet ja niiden suojaaminen alkoi Suomessa 1920-luvulla. Vuonna 1929 valtioneuvosto vahvisti ? terästyöryhmä; teräsrakenteet ja niiden suojaaminen "Betoni- ja rautabetonirakenteiden määräykset". Vuoden 1954 nor- ? pintarakennetyöryhmä; vedeneristykset ja päällysteet miuudistuksessa julkaistiin "Betoni- ja teräsbetonirakenteiden nor- ? siltapaikkatyöryhmä; siltapaikan verhoukset ja laitteet (siltapaikan maalimääräykset" teknillisine ohjeineen. Ensimmäiset esijännitettyjen viimeistely) ? yleistyöryhmä; kivi- ja puurakenteet, kuivatuslaitteet, sauma­ rakenteet sekä muut varusteet ja laitteet. Ohjeet hyväksyy SILKO-toimikunta. SILKO-ohjeita laaditaan ja uusitaan jatkuvasti. Tämä on välttämätöntä, koska korjausaineet ja -menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Betonirakenteiden osalta on käytössä ohje "Betonirakenteet ? betoni sillankorjausmateriaalina ? yleiset laatuvaatimukset". Teräs­ siltojen pintakäsittelyyn käytetään ohjeistoa "1.351 Teräsrakenteet betonirakenteiden normit teknillisine ohjeineen julkaistiin vuonna 1958. Liikenneviraston hallinnassa on noin 16 900 siltaa, joista terässiltoja on noin 1 150 ja teräs- ja jännebetonisiltoja noin 11 500 kpl. Loput ovat mm. putkisiltoja. Tikkurilan betonisilloille tarkoitetut SILKO-hyväksytyt tuotteet Tikkurilalla on tuotteita kolmessa betonirakenteiden korjaus­aineiden ohjeessa. Nämä ovat: ? pintakäsittely ? osat 1?5" sekä "1.356 Teräsrakenteet ? pintakäsitte- ? Finnseco Polytop harmaa ohjeessa "Paikkausaineet" (ohje 3.231) lyn korjaustoimenpiteen määritys". Ohjeissa määritellään mm. yleiset ? Alfagel 400 ohjeessa "Vettä hylkivät impregnointiaineet ja impreg- laatu­vaatimukset, pintakäsittelyn suunnittelu sekä pintakäsittely­aineet. Myös työturvallisuus ja ympäristönsuojelu on otettu huomioon. nointiaineet" (ohje 3.252) ? Finngard 150 -suojamaali ja Finngard 500 -suojapinnoite ohjeessa "Pinnoitusaineet" (ohje 3.253). 8
• Finnseco Polytop harmaa on sementtipohjainen polymeeri- ja niiden osien laatua, käsittelyä ja maaleja sekä maalausta. Pohjamaa- modifioitu pinnoituslaasti. Tuotetta käytetään myös mm. asuinraken- laukseen sallittiin vain lyijymönjä, pintamaalaukseen taas pigmentoitu nusten betonipintojen tasoittamiseen, ja se muodostaa erinomaisen pellavaöljyvernissa. alustan maalille tai pinnoitteelle. 1940-luvulla tulivat alkydimaalit, joissa niissäkin pohjamaalin pig- Alfagel 400 on vesiohenteinen, geelimäinen, hyvin betoniin tunkeu- mentointi perustui lyijymönjään. 1960- ja 1970-luvulla tulivat kotelo- tuva suoja-aine, joka estää veden ja kloridien tunkeutumisen alustaan palkkisillat ja suuret, betonikantiset niitatut palkkisillat, joissa pohja- ja parantaa näin betonirakenteiden säilyvyyttä. Impregnointiaineiden maalaus tehtiin lyijymönjäpohjaisilla pohjamaaleilla ja pintamaalaus käyttökohteita ovat siltarakenteissa niiden reunapalkit sekä suola- alkydimaaleilla. rasitukseen joutuvat alus- ja päällysrakenteet. 1970- ja 1980-luvulla yleistyivät nykyäänkin käytössä olevat sinkki- Finngard 150 ja Finngard 500 ovat vesiohenteisia pinnoitusaineita, pölypohjamaalit ja sinkkisilikaattipohjamaalit, ja kloorikautsuja alettiin jotka suojaavat betonia kosteudelta ja karbonatisoitumiselta. Siltojen käyttää väli- ja pintamaaleina. 1990-luku toi mukanaan sinkkipöly- betonipintoja pinnoittamalla parannetaan sillan ulkonäköä ja säily- pohjamaalien päällemaalaukseen MIO- tai alumiinipigmentoidut vyyttä, estetään betonin karbonatisoitumista, estetään veden ja mah- epoksivälimaalit ja polyuretaanipintamaalit. dollisesti myös kloridien tunkeutumista betoniin ja tehostetaan sillan rakenteiden havaitsemista. Finngard 150 ja Finngard 500 -tuotteita voidaan hyvin käyttää myös muissa ulkobetonirakenteissa. Terässiltojen pintakäsittelyn historiaa Ensimmäiset terässillat rakennettiin rautateiden käyttöön. Rautatiesillaksi rakennettiin myös Suomen vanhin teräsristikkosilta vuonna 1870. Silta ylittää Kymijoen Korian kohdalla, ja se on edelleen käytössä maantiesiltana. Vanhin edelleen käytössä oleva rautatiesilta taas on Kyrönsalmen ratasilta vuodelta 1908. Vuonna 1934 Rautatiehallitus laati ohjeistuksen koskien terässiltojen Tikkurilan terässilloille tarkoitetut SILKO-hyväksytyt suojamaalausyhdistelmät Terässiltojen pintakäsittelyyn hyväksytyt Tikkurilan suojamaalausyhdistelmät löytyvät ohjeesta "3.351 Teräsrakenteet ? uudis- ja uusintamaalauksen maalausjärjestelmät" sekä "3.352 Maalausjärjestelmät". Yksityiskohtaiset tiedot terässilloille hyväksytyistä maalausjärjestelmistä löytyvät osoitteesta http://www.tikkurila.fi/teollinen_maalaus/metalliteollisuus/metalliteollisuuden_tuotteet/silko_hyvaksytyt_tuotteet Dunaujvaros-silta, Unkari. 9
• Taide leimaa koko aluetta ja on useiden rakennusten kiinteä osa. vuoreS ? ekokaupunki keskellä luontoa Tämän vuoden asuntomessukaupunki oli Tampere. Sen uusi, luonnonläheinen ekokaupunginosa Vuores alkoi rakentua keskelle vaihtelevaa, vesistöjen pilkkomaa ylänköaluetta. Vuores sijaitsee vain seitsemän kilometrin ja hyvien kulkuyhteyksien päässä kaupungin keskustasta. Tulevaisuudessa joukkoliikenne keskustaan on suunniteltu hoidettavaksi raitiotien avulla. Vuorekseen pääsee hyvin myös kevyen liikenteen väyliä pitkin, joten omaa autoa ei välttämättä tarvita. Teksti: Marika Raike Kuvat: Mikko Auerniitty ja Asuntomessujen mediapankki Tehostevärejä on käytetty myös pientaloissa. Vasemmalla kuvassa Lakka-kivitalo HausKaks. Oikealla kuvassa Tervakukka. 10
• SOS-lapsikylän lapset saavat asua oikeassa kodissa korttelikotiprojektin ansiosta. Värikäs talo on yksi alueen katseenvangitsijoista. E kologisen kaupunginosan Vuoreksesta on suosittu, ja nollaenergiataloissa aurinko­ keräysjärjestelmää, Marimatic Oy toimittaa tekee se, että alueella on tutkittu uusiutu- keräimien tuottama ylimääräinen energia on tällä hetkellä myös Saudi-Arabian Mekkaan. vien energiamuotojen hyötyjä, ja esimerkiksi mahdollista johtaa kaupungin yleiseen verk- jätteiden käsittely alueella hoidetaan yhteisen koon. Asukkaiden omalla vastuulla on tietysti Persoonallinen katunäkymä jäteputken avulla. Myös sade- ja hulevesien asumisesta johtuva energiankulutus, mutta Alueen laadukas arkkitehtuuri pyrkii ottamaan luonnonmukaista käsittelyä ja ohjaamista on siihenkin taloissa on olemassa erilaisia älykkäi- huomioon erilaisten asukkaiden tarpeet. Vuo- tutkittu ja kehitetty. Pikkukaupunkimaiseksi tä teknisiä ratkaisuja. Myös led-tekniikalla tuo- reksessa on sulassa sovussa kerrostaloja, pari- suunnitellulla alueella laadukas arkkitehtuuri, tettu katuvalaistus on säädettävissä liikenne­ ja rivitaloja sekä yksittäisiä ja kytkettyjä oma- luovuus ja ekologisuus yhdistyvät luonnon­ määrien sekä vuoden- ja vuorokaudenaikojen kotitaloja. Leimallista näille kaikille on se, että läheisessä ympäristössä. Kun Vuores valmis- mukaan. ihan perusratkaisuja taloissa ei ole käytetty, tuu vuonna 2020, sen asukasmäärän pitäisi suunnitelmien mukaan olla jo yli 13 000. Energiaratkaisut syynissä Jätehuolto maan alla vaan on pyritty luomaan alueen identiteettiä korostavaa kaupunkimaista ilmettä. Talot on Uusinta tekniikkaa on hyödynnetty Vuoreksen suunniteltu lähelle katulinjaa, mikä luo vaiku- alueella myös jätteiden keräämisessä. Tässä telmaa kaupunkimaisesta ympäristöstä. Näyttelytaloissa on pyritty energian tehok- 600 asukkaan kylässä hyödynnetään Mari- Värisuunnittelussa Vuoreksen alueella on kaaseen käyttöön. Kerros-, rivi- ja paritalot matic Oy:n kehittämää alipaineella toimivaa kiinnitetty huomiota rakennusten yksityis­ lämpenevät kaukolämmöllä. Passiivi- ja jopa putki­ keräysjärjestelmää. Jätteiden keräyspai- kohtiin, joita on korostettu paikoin hyvinkin nolla­ energiataloja alueelle on rakennettu kat ­ sijoitetaan asukkaiden helposti saavutet- kirkkailla, ei niin perinteisillä väreillä. Julki- useita. Tampereen kaupunki on tullut eko- taviksi. Keräyspaikoissa on eri jätelajeille ? bio- sivuissa on käytetty paljon rappausta ja puuta. henkisiä rakennuttajia vastaan alentamalla jätteelle, paperille, kartongille ja sekajätteelle Iloinen yllätys alueella on Vuoreksen Puisto- tonttien vuokrat puoleen ensimmäisten vii- ? omat syöttöpisteensä, ja jäte esikäsitellään kadun varrella oleva leikkisän kirkasvärinen den vuoden ajaksi, mikäli talossa täyttyvät vä- osittain jo paikan päällä. kerrostalo ja sen taiteelliset autokatosmuurit. hintään passiivienenergiatalon vaatimukset. Putkikeräysjärjestelmällä saadaan rauhoi- Lisäksi aluetta elävöittää pysyvä, osaksi ra- Rakennuttajilla on siis ollut tarjolla aikamoi- tettua pihakatualue raskaalta jäteautoliiken- kennuksia inte­ groitu taide. Julkisille paikoille nen porkkana, joka on rohkaissut heitä raken- teeltä, ja energiaa säästyy jätekuljetuksissa. Tampereen kaupunki on hankkinut teoksia. tamaan energiatehokkaita taloja. Raskaan liikenteen puuttuminen myös lisää Esimerkiksi Pertti Kukkosen suunnittelema Kaukolämmön lisäksi alueen omakotitalois- katualueen turvallisuutta. Samalla kiinteistö- veistosmuuri rajaa hienosti alueen keskellä sa on hyödynnetty erilaisia uusia lämmitys- jen piha-alueelta vapautuu tilaa, kun erillisiä kulkevaa perenna-aluetta. Alueen yleisilme järjestelmiä. Uusiutuvien energiamuotojen, jätekatoksia ei tarvita, vaan jäteautot kerää- on kuitenkin rauhallinen ja kutsuva. kuten puun ja auringon, käyttöä on pyritty vät jätteet keskitetysti täysistä jätekonteista. lisäämään. Maa- ja ilmalämpöpumppuja Vastaavanlaista, maailman suurinta jätteiden­ 11
• Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Erkki Valli-Jaakola / Porin taidemuseo ja Alina Zemojdzin M aailmankuulu puolalainen katutaiteilija Mariusz Waras, tarvittiin 77 kappaletta, ja yhtä sablonia voi käyttää vain kerran. taitelijanimeltään M-City, maalasi toukokuussa näyttä- Tikkurilan Kivisil-julkisivumaalilla ja sablonimaalaukseen sovel- vän, kerrostalon korkuisen maalauksen Porin Antinkatu 13:n tuvalla maalilla toteutettu työ valmistui kolmessa ja puolessa Liikekulman päätyseinään. Seinämaalaus oli osa Porin taide- päivässä. museon Street Art ? The New Generation -näyttelyn ja kau- Waras on syntynyt v. 1978 Gdyniassa Puolassa. Hän on val- punkitaideprojektin ohjelmistoa. Projektin yhteydessä Porin mistunut Gdanskin kuvataideakatemiasta. Projektiinsa m-city taidemuseo, Asunto Oy Porin Antinkatu 13, Porin taidekoulu, liittyen hän on tehnyt satoja seinämaalauksia eri puolilla maa- Rakastajat-teatteri, porilaiset taiteilijaseurat ja Gallen-Kallelan- ilmaa, Euroopassa, Pohjois-ja Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-­ kadulla toimivat yritykset järjestivät Street Fest -nimisen katu- Aasiassa. Pisin hänen töistään on 85 metriä pitkä seinä Los juhlan. Angelesissa, korkein 45-metrinen seinä Gdanskissa. Työn poh­ Teos "657" liitetään osaksi Porin kaupungin taidekokoelmaa. Pori haluaa lisää laillisia, tilattuja seinämaalauksia. jaksi soveltuvat niin talojen julkisivut kuin siltojen kannatin­ pylväät, portaikot, alikulkukäytävät tai metroasemat. ? Porista voisi tulla Suomen pikku-Berliini, näyttely­­­ ama­ Warasin töissä toistuvat usein kaupunkimaisemat, musta- nuenssi Pia Hovi-Assad haaveilee. Kaupunkiin odotetaan vielä valkoiset, anonyymit ja keskenään samantyyliset rakennukset, paria ulkomaalaista taiteilijaa seinämaalausten tekoon. Yksi jotka muodostavat tiheitä ryhmittymiä ja kuvioita. Monet töistä kohde on VR:n vanhat veturitallit. ovat kriittisiä kannanottoja, jotka liittyvät kaupunkiympäristö- Jättisabloneja ja tarkkaa suunnittelua Mariusz Waras kuvaa teoksessaan ihmisen arjen jakautumista työhön ja vapaa-aikaan. Kaksiosaisen teoksen toinen puoli kuvaa sitä osaa kaupungista, jossa ihmiset asuvat, toinen sitä jossa he työskentelevät. Teoksessa nämä kaksi ovat repeytyneet irti toisistaan eivätkä kohtaa lainkaan. Taiteilija käytti jättikokoisia, tarkkaan suunnitelmaan perustuvia ja numeroituja sabloneja. Työn vasempaan puoliskoon niitä 12 jen sosiaalisiin ja poliittisiin konflikteihin. Muita hänen käyttämiään aiheita ovat kulkuvälineet ja sarjakuvahahmot. Street Art ? The New Generation -näyttely jatkoi Porin taidemuseosta Tanskaan. Näyttely on esillä Kunsthallen Brandtsissa Odensessa 7.9.?25.11.2012. Näyttelykatalogi ilmestyy loppuvuodesta 2012. www.poriartmuseum.fi www.brandts.dk porilaisen liiketalon seinässä Puolalaista KATUtaidetta
• Lapsia ja lintuja Keltaisessa kaupungissa Osana 150-vuotisjuhlavuottaan Tikkurila Oyj on lanseerannut sosiaalisen vastuun ohjelman "Kestävää kauneutta", jonka tarkoituksena on entisestään korostaa Tikkurilan vastuullisuutta markkinoilla ja alueilla, joilla yritys toimii. Tähän mennessä ohjelmaan liittyviä projekteja on toteutettu tai niitä on meneillään kahdeksassa maassa. Seuraavassa kerrotaan tapahtumasta, jossa lapset ja taiteilijat tekivät yhteistyötä . Teksti: Jussi Kaakinen Kuvat: Jussi Kaakinen ja Johanna Sinkkonen, Napa Illustrations Agency N apa Illustrations Agency -kuvitusagentuurin järjestämä lasten seinämaalaustyöpaja pidettiin 29.7.2012 Helsin- gin Kalliossa Skidit Festarit -tapahtumassa. Maaleiksi oli saatu purkki­ kaupalla Tikkurilan Jokeria eri väreissä. Suuri, neliosainen vanerilevy sai toimittaa seinän virkaa, sillä lupaa maalata suoraan festivaalipaikan seiniin ei sentään saatu. Maalausten lähtökohtana oli Markku Kaskelan kirjoittama Vanhankaupunginlahti-runo. Se löytyy Napa Illustrations Agencyn julkaisemasta Keltainen kaupunki -kirjasta, johon on kerätty ja kuvitettu Helsinki-aiheisia tekstejä suomalaisilta nykykirjailijoilta. Keltainen kaupunki ? Kuvitettuja tarinoita Helsingistä -projekti on osa virallista Helsinki Design World Capital -ohjelmaa. Kaskelan runossa havainnoidaan sekä lintujen että ihmisten elämää Vanhankaupunginlahden lintuharrastajien näkökulmasta. Maalaustyöpajan teoksessa jatkuu ihmisten ja lintujen maailmojen sekoittamisen teema, johon perustuivat myös runon alkuperäiset kuvitukset Keltainen kaupunki -kirjassa. Seinämaalauksen mittakaava ja lasten osuus maalausprosessissa vaativat kuitenkin omanlaisiaan ratkaisuja. Jo ennen varsinaisen työpajan alkua maalattiin teoksen taustoiksi pelkistettyjä näkymiä Vanhankaupunginlahden alueelta. Maalausten pääasia eli linnut jätettiin lasten toteutettavaksi työpajassa. Lintujen maalaamisen helpottamiseksi teetettiin lentävien, uivien, kävelevien ja istuvien lintujen muotoisia sabloneja, joiden avulla maalaaminen sujuu kätevästi pieniltäkin lapsilta. Työpajassa jokainen lapsi sai siis valita mieluisensa linnun, etsiä sille paikan taustamaalausten maisemista ja värittää linnun haluamallaan tavalla. Aurinkoisena ja lämpimänä heinäkuun sunnuntaina festivaali­ alue kuhisi lapsiperheitä heti aamusta alkaen. Kuvittaja Nadja Sarell oli värvätty työpajan vetäjäksi, mutta innokkaita pieniä ja vähän isompiakin maalareita riitti niin paljon, että maalausten suunnittelijakin eli allekirjoittanut päätyi touhuamaan mukana koko päivän. Maisemat täyttyivät toinen toistaan erikoisemmista siivekkäistä, ja maalareilla tuntui olevan hauskaa. Olipa lintujen maalaaminen erään palautteen mukaan jopa kivointa koko festareilla! Valmis teos odottaa vielä toistaiseksi lopullista sijoituspaikkaa. 13
• Tiesitkö että? J ääkiekkoareenojen lattiat ovat yleensä säänkestävää betonia. Ennen kuin areena voidaan jäädyttää, se täy- tyy pinnoittaa ja varustaa viivoilla ja muilla tärkeillä mer- kinnöillä. Käytettäville väreille on olemassa tarkat koodit: valkoinen väri on TVT 0201, maalivahdin vaaleansinisen alueen koodi on NCS 0020-R90B, sinisten viivojen NCS 3060-B ja punaisten viivojen NCS 1080-Y90R. Tikkurilan Temafloor 150 on kaksikomponenttinen liuotteeton epoksimaali, joka soveltuu erinomaisesti kiekko­ areenoiden betonilattioiden maalaukseen. Valkoinen maali kuultaa jään läpi ja tekee jään pinnan valoisaksi. Tämän ansiosta pelaajien ja kiekon liikkeitä on helppo seurata sekä paikan päällä että kotisohvalla. Temafloor 150:llä pinnoitettu lattia sopii hyvin myös jäädyttämättömällä kentällä pelattavan rullakiekon peli­ alustaksi. Pinta on saumaton, kestää hyvin mekaanista rasitusta, ja sen kitkaominaisuudet ovat optimaaliset. Temafloor 150 on erinomainen tuote myös jääkiekko­ areenan katsomotilojen, portaikkojen ja huoltokäytävien pinnoittamiseen. Esikäsittelyssä ei saa fuskata? Ennen pinnan käsittelyä on mitattava betonin rakennekosteus. Jos betonin suhteellinen kosteus on enemmän kuin RH 97 %, betoni on kuivatettava ennen maalausta. Mahdolliset öljyt ja kemikaalit poistetaan emulsiopesulla. Käsiteltävä pinta sinkopuhdistetaan tai hiotaan timantti­ hiomakoneella tai vastaavalla. Alustassaan hei- Tekniset tiedot (+23 °C, RH 50 %) Kalvonpaksuus 150?300 µm Tiheys, käyttövalmis seos 1,7 kg/l Täysin kovettunut 7 vrk Betonin kosteus < 97 % Maalauslämpötila +15 °C?+35 °C Värit TVT, RAL, NCS Puristuslujuus, ISO 604 44,4 Mpa Taivutuslujuus, ISO 178 41,0 Mpa Kimmomoduuli, ISO 178 3 240 Mpa Vetolujuus, ISO 527-2 22,9 Mpa tunnin kuluttua pintamaalauksesta. Max. lämmönkesto upotuksessa, ISO 3248 +60 °C Lisätietoa: Tikkurilan tekninen asiakaspalvelu, p. (09) 8577 4205 Max. lämmönkesto, kuiva lämpö, ISO 3248 +70 °C Vedenkestävyys Kyllä Paloluokitus, EN 13501-1 Bfl-s1 kosti kiinni oleva vanha maalipinta poistetaan kokonaan puhtaaseen betoniin asti. Hiontapöly poistetaan imuroimalla. ?eikä maalaustyössä Betonilattia pohjustetaan Temafloor 150:llä, jota on ohennettu 30?50 % Ohenne 006 1029:llä. Mahdolliset kolot kitataan Colofill-epoksitasoitteella. Pohjamaalin pitää kuivua 6?24 tuntia, ja sen jälkeen tehdään pintamaalaus n. 30 % ohennetulla Temafloor 150:llä. Viivat voi maalata 24 14
• Jääkiekkoareena kaipaa maaleja Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Tikkurila Oyj Tikkurilan tuotteilla maalattuja jääkiekkoareenoja Daugavpils Ice Hall, Daugavpils, Latvia Globen, (Ericsson Globe),Tukholma, Ruotsi Hartwall Areena, Helsinki HK Areena, Turku Ice Palace, Pietari, Venäjä Imatran Jäähalli, Imatra Jyväskylän Jäähalli, Jyväskylä Kokkolan Jäähalli, Kokkola Luzhniki, Moskova, Venäjä Kämphallen, Örnsköldsvik, Ruotsi Naantalin Jäähalli, Naantali Oulunkylän Jäähalli, Helsinki Paraisten Jäähalli, Parainen Pirkkolan Jäähalli, Helsinki Raision Jäähalli, Raisio Sallan Jäähalli, Salla Salmisaaren Jäähalli, Helsinki Sport Palace, Pietari, Venäjä Valtti-Areena, Vantaa 15
• deSignpääkaupunkivuoden paviljonki Kaikille avoin olohuone ja tapahtumatori Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliselle alueelle Helsingin Ullanlinnaan toukokuussa pystytetty Designpääkaupunkivuoden Paviljonki ylitti rohkeimmatkin odotukset. Vilkkaimpina päivinä siellä kävi jopa 1 100 ihmistä. Paviljongin toteuttivat World Design Capital Helsinki 2012, Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, UPM ja Stara. Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Tuomas Uusheimo 16
• Paviljongista tuli nopeasti kaikille yhteinen, helposti lähestyttävä olohuone. Siellä järjestettiin muun muassa keskustelutilaisuuksia, joogatunteja, lavatansseja ja elokuvaesityksiä. P aviljongin mielenkiintoinen arkkitehtuuri perustui Aalto-yliopiston liimattuja kotelopalkkeja, joiden pinnat olivat 18 mm:n koivupintais- opiskelijan Pyry-Pekka Kantosen kilpailuehdotukseen Museo­ ta vaneria ja ydin rakennesahatavaraa. Kate oli läpikuultavaa poly­ polku. Nimi viittaa tavoitteeseen yhdistää uudella tavalla Arkkitehtuuri­ karbonaattikennolevyä. Paviljongin katetun alueen pinta-ala oli noin museon ja Designmuseon toimintoja. Kantosen ideana oli suunnitella 470 m². tila, joka olisi puistomaisen avoin mutta kuitenkin suojassa sateelta. Katoksen pilarit olivat kuusisakaraisia vanerikotelorakenteita. Ne Paviljonki haluttiin rakentaa puusta, koska puu on jokaiselle suoma- oli sidottu yhteen vaakasuunnassa kierretangoilla ja pystysuunnassa laiselle tuttu ja läheinen, uusiutuva, kestävä ja kierrätettävä materiaali. veto­ tangoilla. Kotelorakenne muodostui palkkien tavoin rakennepuu- Suunnittelusta vastasi Aalto-yliopiston puustudio, ja ohjaajana toi- tavarasta tehdyistä ydinristikoista sekä niihin molemmin puolin liima- mi professori Pekka Heikkinen. Hänen lisäkseen hanketta ohjasivat tuista 18 mm:n koivuviilupintaisista vanereista. diplomi-­ insinööri Hannu Hirsi, arkkitehti Risto Huttunen, muotoilija Paviljongin lattia rakennettiin 600 mm leveästä ja 30 mm paksusta Mikko Paakkanen ja arkkitehti Karola Sahi. Projektipäällikkönä toimi mäntyliimalevystä. Lattialevyaihiot käsiteltiin valmiiksi Helsingin kau- Ransu Helenius Aalto-yliopistosta. pungin rakentamispalveluista vastaavan Staran puutyöpajalla Arabi- ? Tämä oli erityinen ja ainutlaatuinen kokemus puustudiolle, professori Heikkinen toteaa. assa. Lattiat käsiteltiin hennon harmaiksi Tikkurilan Valtti Puuöljyllä, ja väriksi valittiin Valtti-värikartasta 5083 Kivi. Pyry-Pekka Kantosen lisäksi puustudion työryhmään kuuluivat opis- Lattialevyaihioiden pinta-ala oli 470 m². Lisäksi portaaseen ja luis- kelijat Markus Heinonen, Marko Hämäläinen, Janne Kivelä, Wilhelmiina kaan tarvittiin 185 m² levyaihioita. Puun kosteuseläminen saatiin hal- Kosonen ja Inka Saini. lintaan käsittelemällä kaikki aihiot ympäriinsä. Yhteensä öljyttävää pin- Kantonen kiittelee puustudiossa opiskeluun liittyvää kokeilunhalua ja tiivistä ryhmätyötä. ? Pääsimme seuraamaan haastavaa projektia alusta loppuun, suun- taa oli noin 1 300 m². Monikäyttöinen ja helposti lähestyttävä tila nittelusta toteutukseen eli ensimmäisistä luonnoksista Paviljongin Paviljonki oli avoin ja valoisa tila, jonka helsinkiläiset ja matkailijat ot- käyttöönottoon, Kantonen kuvailee monimuotoista oppimisprosessia. tivat heti omakseen. Se koostui katetusta terassista sekä kahdesta Suomalaisen puuarkkitehtuurin taidonnäyte Paviljonki edusti hienolla tavalla modernia suomalaista puu­ kolmion muotoisesta, suljettavasta ja puolilämpimästä tilasta. Pienemmässä sijaitsi keittiö ja ulkokahvilan tarjoilutiski. Suurempi kolmio toimi ohjelma­ tilana, jota voitiin tarvittaessa laajentaa terassille. arkkitehtuuria. Katos koostui kahdeksasta puumaisesta pilarista, Paviljongin monipuolista ohjelmaa koordinoi ajatushautomo kolmio­ maisesta arinapalkistosta ja läpinäkyvästä katteesta. Palkit olivat Demos.­Paviljonki oli auki toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, 17
• yhteensä 105 päivää. Ohjelmassa oli muun muassa työpajoja, elokuva­ esityksiä, musiikkia, keskustelua, lavatansseja, lukupiirejä ja ohjattua lounasjoogaa. Tilassa voi myös vain rentoutua vaikkapa istahtamalla hetkeksi lukunurkkaukseen tutkimaan designia käsittelevää kirjallisuutta. Saumatonta yhteistyötä ? Erikoislaatuisen rakennuksen suunnittelu on ryhmätyöta ja kokonaisuudessaan haastavaa touhua. Onnistuminen edellyttää vahvaa arkkitehtonista näkemystä, huolellista toteutussuunnittelua, taidokasta toteutusta sekä valtavaa määrää työtunteja. Ehdottomana edellytyksenä on myös kaikkien hankkeeseen osallistuvien tahojen vahva motivaatio. Tällä kertaa kiitoksen ansaitsevat eri alojen suunnittelijat, rakennuttaja ja tilaajat, viranomaiset, tavarantoimittajat, ohjelmanjärjestäjät sekä erityisesti urakoitsija. Yhteinen ponnistelu on kantanut hedelmää. ? Paviljonki oli toteutettu hienosti ja siellä oli voimakas tunnelma. Tästä syystä se onkin herättänyt kiinnostusta sekä ammattipiireissä että muualla, sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Hienointa on kuitenkin ollut huomata, että ihmiset ottivat paikan omakseen ja runsaalla läsnäolollaan antoivat rakennukselle ihan oikean elämän, kertoo projektipäällikkö Ransu Helenius. Paviljonki suunniteltiin niin, että se oli mahdollista purkaa ja koota uudelleen. Toivottavasti sille löytyy vielä paikka­jostakin, sillä sen verran hyvin se täytti tehtävänsä ja elävöitti designpääkaupunkia monimuotoisella tarjonnallaan. Paviljonki haluttiin rakentaa suomalaisille tutusta ja läheisestä materiaalista, puusta. Faktat ? Rakennuttaja: World Design Capital Helsinki 2012 ? Toteuttajat: World Design Capital Helsinki 2012, Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, UPM ? Suunnittelu: Aalto-yliopiston Puustudion opiskelijat Pyry-Pekka Kantonen, Markus Heinonen, Marko Hämäläinen, Janne Kivelä, Wilhelmiina Kosonen, Inka Saini ? Ohjaajat: professori Pekka Heikkinen, insinööri Hannu Hirsi, arkkitehti Risto Huttunen, muotoilija Mikko Paakkanen, arkkitehti Karola Sahi ? Projektipäällikkö: Ransu Helenius ? Katetun alueen pinta-ala: 470 m² ? Puu- ja komposiittimateriaalit: UPM ? Puuosat ja urakointi: Stara ? Lattian pintakäsittely: Valtti Puuöljy 18
• Kestävää kauneutta ? kaikille meille Teksti: Marika Raike Kuvat: Pekka Vainonen ja Tikkurila Oyj:n arkisto Y hteiskuntamme varat ovat rajalliset ja jul- yhdistykset ovat voineet ideoida ja toteuttaa tutkimusaseman kanssa, ja sitä varten sävy- kinen rahoitus ei aina riitä kaikkeen. Vali- parempaa ja värikkäämpää ympäristöä Tik- tettiin 120 litran purkkia Luja Himmeä -maa- tettavan usein rahat loppuvat juuri silloin, kun kurilan maalein. Kiinnostus tämänkaltaiseen lia taiteilijan luonnoksen mukaan. Tikkurilan on tarkoitus luoda jotain kaunista ja usein hy- omaehtoiseen toimintaan on lisääntynyt sitä Colour Service loi jokaiselle värisävylle oman vin käyttäjälähtöistä uniikkia ympäristöä. Tä- mukaa kuin yhteiskunnan rahoitusta ollaan sävytyskaavansa, ja näin helpotettiin taiteilijan hän ihmisten kauneudenkaipuuseen Tikkurila pienentämässä kaikkialta. työtä ja lyhennettiin itse maalausprosessia. Päiväkoteja, kouluja, terveyskeskus, vanhus- Fresko maalattiin Lujalla mediaa hyödyntävistä töistään. Hän on toimi- ten hoitolaitos ? kaikkea tätä on kaunistettu Helsingin Myllypuron terveyskeskuksessa to- nut visuaalisena suunnittelijana myös monis- Tikkurilan 150-vuotisen taipaleen kunniaksi. teutettiin megaluokan taidemaalausseinä tai- sa tanssitaiteen produktioissa. Tunnustuksena Pieniin ympäristömme kaunistushankkeisiin teilija Terike Haapojan suunnitelman mukaan. työstään Haapoja sai Suomen Dukaattipalkin- on voinut hakea ja saada maalilahjoituksia Taiteilijan apuna oli 6-henkinen työryhmä. non 2008 ja Vuoden Nuori Taiteilija -palkinnon Kestävää kauneutta, Sustainable beauty -pro- Auringon radiospektriä kuvaava freskomaisen 2007. Hänen aiemmat teoksensa ovat olleet jektin kautta. suurikokoinen teos Spectrum avautuu kuu- videoita, installaatioita ja performansseja, ei den metrin levyisenä ja 15 metrin korkuisena niinkään maalauksia. on tarjonnut tänä vuonna mahdollisuuksia. Juhlavuoden hankkeen ideana on ollut lisätä ihmisten ja yhteisöjen omaa halua kohentaa ympäristöään. Erilaiset yhteisöt ja Terike Haapoja on tullut tunnetuksi uutta terveyskeskuksen porrashuoneessa. Teos tehtiin yhteistyössä Metsähovin radio- Tikkurila on vastuullinen toimija, joka haluaa edistää lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten hyvinvointia osallistumalla aktiivisesti projekteihin, joissa maalilla ja väreillä luodaan iloa, viihtyisyyttä ja kestävää kauneutta erilaisiin tiloihin ja ympäristöihin. Tutustu lähemmin http://www.tikkurilagroup.com/ fi/150/kestavaa_kauneutta/ 19
• Oulun Vanha pappila palasi loistoonsa Oulun Vanha pappila kunnostettiin vanhaa kunnioittaen. Harvinaisen talon julkisivuun valittiinkin perinnemaali. Pellavaöljymaali sopii perinteisten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten maalaamiseen. Teksti: Riikka Vakkuri Kuvat: Markku Ruottinen 20
• Faktat ? Oulun seurakuntayhtymän toimitilat ? Valmistunut vuonna 1827 ? Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema ? Edustaa empire-tyylisuuntaa ? 2 250 m² ? Peruskorjaus vuosina 2008?2012 ? Peruskorjauksen pääsuunnittelija: arkkitehti Jorma Teppo, Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy ? Julkisivu ja katto: pääurakoitsija Maalaus- ja tasoitetyö M. Suojanen Oy ? Julkisivumaali Lin Pellavaöljymaali Tikkurilan projektimyyntipäällikkö Tomi Heino (vas.) auttoi Maalaus- ja tasoitetyö M. Suojasen Iikka Pyykköstä (kesk.) ja Mika Suojasta (oik.) Oulun Vanhan pappilan vaativassa peruskorjauksessa. H arvinainen talo on siksi, ettei Oulun keskustassa ole juuri säilynyt pois ja liian kuuma taas polttaa laudan. muita vanhoja puutaloja. Vuonna 1827 valmistunut, Carl Ludvig Engelin suunnittelema pappila on onnistunut välttämään kaupungis- Pintaan perinteinen pellavaöljymaali sa 1880-luvulla riehuneen tulipalon ja toisen maailmansodan pommi- Vanhan pappilan julkisivun väri säilyi entisellään, Engelin suunnittele- tukset. mille empirerakennuksille tyypillisesti heleän keltaisena. Ikkunanpielet Ajan hampaalta seurakunnan toimisto- ja juhlatiloina käytetty talo ei maalattiin valkoisella. kuitenkaan ollut säästynyt. Se oli vaarassa lahota käsiin. Lahovaurioita Julkisivumaaliksi Jorma Teppo valitsi pellavaöljymaalin, jolla raken- löytyi alapohjasta, välipohjasta ja seinärakenteista. Ne olivat toden­ nus oli myös edellisen kerran maalattu. Sokkelin holvirapattu luonnon- näköisesti aiheutuneet vesikaton vuodoista. Talo joutui käyttökieltoon kivi puolestaan kalkkimaalattiin. ja edessä oli perusteellinen saneeraus. Engelin henkeen Pellavaöljymaali on perinteinen maali, jolla on alkujaan maalattu lähinnä arvorakennuksia, kuten kirkkoja ja kartanoiden päärakennuksia. Niinpä maali sopikin hyvin Vanhan pappilan kunnostamiseen. Arkkitehti Jorma Tepon suunnitteleman peruskorjauksen lähtökohtana Käytetty Lin Pellavaöljymaali on vanhan ajan öljymaali, jonka side­ oli säilyttää rakennuksen henki ja kunnioittaa alkuperäistä arkkitehtuu- aineena on perinteisiä öljyjä. Se muodostaa vettä hylkivän pinnan ja ria. Kunnostuksessa oli kyse kuitenkin pikemminkin peruskorjauksesta suojaa puurakenteita kosteudelta ja muulta säärasitukselta. Ajan myö- kuin entisöinnistä. Työ on tehty Museoviraston ja Pohjois-Pohjanmaan tä se himmenee ja vaalenee. museon valvonnassa. ? Vanhaa pyrittiin säilyttämään aina kun se oli mahdollista, esimerkiksi väliovet ja ikkunat entisöitiin, Teppo sanoo. Vanhan ajan maalien käyttö edellyttää tuotteiden erityisominaisuuksien tuntemista ja perinteisten työmenetelmien hallintaa. ? Pellavaöljyä sisältävät maalit kuivuvat hitaasti hapettumalla. Niille Peruskorjauksen ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2008. Ke- ainoa oikea työtapa on sivellinlevitys. Maali sivellään tiukkaan, ohuina sällä 2011 vuorossa oli kolmas vaihe, julkisivun ja katon korjaus. Talon kerroksina, jotta maalikalvo kuivuu rypistymättä pohjia myöten, muis- muun kunnostuksen tapaan myös julkisivun saneeraus oli perusteel- tuttaa Tikkurilan projektimyyntipäällikkö Tomi Heino. linen. ? Julkisivun saneerauksessa vaikeinta oli parantaa rakenteiden tuulettuvuutta julkisivua purkamatta. Onnistuimme siinä, Teppo kertoo. Maalausurakan työläin ja kriittisin vaihe oli vanhojen maalien poistaminen. ? Vanhoja maalikerroksia löytyi seitsemän ja ne hilseilivät. Pelkkä huoltomaalaus ei riittänyt, vaan kaikki vanhat maalit jouduttiin poistamaan, kertoo Mika Suojanen Maalaus- ja tasoitetyö M. Suojanen Oy:stä. ? Maali poistettiin infrapunalämmittimen avulla. Oikea lämpötila oli Mika Suojasen mielestä maali on helppo työstettävä, kunhan tietää, miten se käyttäytyy. ? Liukas maali levittyy hyvin. Kuivumisajat ovat tärkeitä tällä tuotteella maalattaessa. Pohjan ja pinnan maalaamisen välissä pitää olla neljä vuorokautta. Onneakin oli matkassa, sillä kesä oli lämmin ja kuiva, joten maalaustyö eteni ilman viivytyksiä. Nyt loistoonsa palautettu rakennus on jälleen kovassa käytössä. Siellä työskennellään ja juhlitaan. Seurakuntalaiset järjestävät tunnelmallisessa puutalossa muun muassa muistotilaisuuksia, kastejuhlia ja häitä. tärkeää, jotta maali saatiin kaavittua pois. Liian viileällä maali ei lähde 21
• 60-luvun blondI kampuksella Valkoinen väri erottaa liikuntatieteellisen muista Alvar Aallon Jyväskylän yliopiston alueelle suunnittelemista rakennuksista. Kokonaan suojellun kohteen haastava kunnostus on nyt saatu päätökseen ja julkisivukin viimeistelty Museoviraston edellyttämällä tavalla. Teksti: Virve Juhola Kuvat: Juha Sorri Liikuntatieteellisen tiedekunnan ulkorappaus pinnoitettiin Tikkurilan 1-komponenttisella Finngardsilikaattimaalilla. Kaikki kohteessa käytetyt maalit ovat M1-päästöluokiteltuja eli päästöttömiä. 22
• Yläkerran hallin ominaispiirteenä ovat isot, valaistut kattoikkunat, joista luonnonvalo pääsee tilaan. Luonnon- ja keinovalon yhdistämisen tutkiminen on tyypillistä Aallon arkkitehtuurille. L iikuntatieteellisen päärakennus täydentää yliopistoalueen kokonai- nen jatkaa. suudeksi, joka edustaa Aallon arkkitehtonista ajattelua 1950-luvun ? Ulkoseinän uudet rakenteet tehtiin samoihin mittoihin ja käytettiin alusta lähtien. Se muistuttaa ulkopinnaltaan enemmän Aallon suunnit- lämmöneristyskyvyltään parempia eristeitä. Uuden rapatun pinnan telemia museoita kuin kampuksella vallitsevaa punatiili-ilmettä. tuli olla vanhan mukainen. Rakennusta korjattiin merkittävästi viimeksi vuosina 1997?1998. Tällä kertaa kyseessä oli sisäilman ongelmista juontuva korjaus, vah- ? Koostumuksen lisäksi maalipinnan kiiltoasteen tulisi olla alkuperäisen mukainen sekä sisällä että ulkona, Peltonen muistuttaa. vistavat rakennuttamisesta ja valvonnasta vastannut Juhani Koponen ? Samoin on kiinnitettävä huomiota pinnan rakenteeseen ja telan PTS Kiinteistötekniikka Oy:stä ja projektin arkkitehti Jorma Peltonen jättämään jälkeen, jotta voidaan saavuttaa alkuperäisen kaltainen Arkkiteh­ titoimisto LPV Jyväskylä Oy:stä. loppu­tulos. Julkisivun alkuperäinen pintamateriaali oli kalkkimaali. Jo Löytyykö alkuperäistä vastaavaa ainetta? 1990­ -luvulla päädyttiin pinnoittamaan rakennus silikaattimaalilla, joka ? Monissa kohdin syy sisäilmaongelmiin oli rakennekerroksissa ja paremmin suojaa rappausta säävaurioilta ja ilman saasteilta. Projektin ilmanvaihdossa, selventää Koponen. Pintamateriaalit menevät raken- aikana laadittiin useita värimalleja, jotta päästiin lähelle julkisivun alku- teita avattaessa uusiksi sekä sisällä että ulkona. peräistä, nyt jo ajan patinoimaa sävyä. ? Kaikki alakatot uusittiin, joten ne piti maalata uudelleen. Kosteusvaurioiden korjaus edellytti, että viidesosa julkisivun muurauksesta Alusta asti oikein purettiin. Muurauksen ja rappauksen jälkeen julkisivu maalattiin kaut- ? Rakennuksen suojeluun liittyvät vaatimukset käytiin tarkasti läpi taaltaan. Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa jo hankesuunnittelun yh- ? Suojellussa kohteessa on tärkeää, että käytettävät rakennus- ja muutkin aineet ovat samoja kuin mitä on alun perin käytetty, sanoo teydessä vuonna 2008, Koponen kertoo. ? Purkutyöt aloitettiin maaliskuussa 2011, ja työ luovutettiin tilaajalle elokuussa 2012. Peltonen. Maaleista puhuttaessa tulee tietenkin esiin, onko alkupe- ? Ilmanvaihto-ongelmien lisäksi liikuntatieteellisen rakennuk- räisen kaltaista ainetta enää saatavissa, onko sitä nykyisten määräys- sen käyttö on 1960-luvulta muuttunut, ja siksi sen perusteellinen ten mukaan esimerkiksi päästöjen vuoksi mahdollista enää käyttää kunnos­ taminen on aiheellista. Jonkin verran ihan uusiakin yksityis- ja löytyykö vastaavanlaista uutta ainetta. Lisäksi on selvitettävä, onko kohtia rakennuksesta löytyy, kuten vesikatolle sijoitetut konehuoneet, pintaan laitettu välillä jotakin muuta ainetta, joka pitää ehkä poistaa tekniikka­ kanaalit ja muut talotekniikan laitteet, joiden väriksi valittiin ennen korjaavaa pinnoitetta. ruskea. Joka tapauksessa liikuntatieteellisen tiedekunnan ilme on edel- Sävy ja kiilto kohdilleen leen hyvin pelkistetty, niin kuin alusta asti on ollut tarkoituskin. ? Tässä S1-suojellussa kohteessa oli tärkeää selvittää, millainen alku­ peräinen valkoinen väri on ollut, onko se muuttunut ja miten, Pelto- 23
• värikäS merenpohja koristaa Tallinnan remontoitua lentosatamaa Viron merenkulkumuseo avasi toukokuussa uuden osaston Tallinnan Lentosataman vesitasohalleissa. Jo rakennus sinänsä on nähtävyys, ja sen huolellisesti suunniteltu ja toteutettu kunnostus on kunnianosoitus sen rikkaalle ja värikkäälle historialle. Yksi museon katseenvangitsijoista on betonilattia, josta on loihdittu värikäs merenpohja Tikkurilan designlattiamenetelmällä. Teksti: Rymas Herman ja Arja Schadewitz Kuvat: Anastassia Biryukova ja Arja Schadewitz 24
• T allinnan sataman lähistöllä sijaitsevan uuden Lentosatama-museon vaikuttava räistä konetta ei ole säilynyt. merenpohjaimitaatio toteutettiin osin Tikku- Pitkä mutta onnistunut remontti rilan epoksituotteilla käyttäen ohenneruisku- Viron merenkulkumuseo oli jo vuosia etsinyt tusta, joka on yksi Tikkurilan lanseeraamista satamaa kasvavalle museolaivastolleen. Osa designlattiamenetelmistä. Designlattiat so- tulevasta Lentosatamasta kuului ympäris- veltuvat julkitiloihin, kuten ostoskeskuksiin, töministeriölle, ja loppuosan omistuksesta toimistoihin jne. Lopputulos on hämmästyt- riideltiin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellises- tävä ? ei jälkeäkään tylsästä harmaasta beto- ti vuoden 2006 heinäkuussa, jolloin Viron nista, vaan jännittävä kolmiulotteinen vaiku- viran­ omaiset lopultakin ottivat Lentosata- telma merestä ja sen eri syvyyksistä. man uudelleen haltuunsa ja saivat päätök- Viron merenkulkumuseon uusi osasto seen 10 vuotta jatkuneen oikeusjutun. Tässä vaiheessa Lentosatama oli surkeassa Osana Viron merenkulkumuseota Lento­ kunnossa. Työt aloitettiin museon alueella sataman tehtävänä on kerätä, säilyttää ja vuonna 2007. Ensimmäisessä vaiheessa kun- esitellä virolaisen ja kansainvälisen meri­ nostettiin osa satamasta sekä rakennettiin kaluston historiaa. Kiinnostusta merenkulun satamarakennus ja ulkoalue. Lisäksi museon historiaan ja saavutuksiin pidetään yllä järjes- ulkoilmanäyttelyä laajennettiin ja näytteille tämällä koko maailman mittapuunkin mu- asetettiin mm. ainoa ennen sotia rakennet- kaan ainutlaatuisia näyttelyitä poikkeuksel- tu höyryjäänmurtaja Suur Tõll, joka purjehti lisessa ympäristössä ja tarjoamalla kävijöille aikoinaan Suomen lipun alla nimellä Wäinä- nerokkaita interaktiivisia sovelluksia. möinen. Merenkulkumuseon seitsemän ensimmäi- Lentosataman kunnostus alkoi toden sen kuukauden tavoite oli 100 000 kävijää. teolla toukokuussa 2010. Suunnittelusta Joidenkin mielestä tavoite oli kova, mutta jo vastasi virolainen arkkitehtitoimisto KOKO ensimmäisen kuukauden aikana Lentosata- Architects­ , ja koordinoinnista huolehtivat massa kävi 45 000 ihmistä, ja heistä kolmas- toimiston perustajat And­ rus Kõresaar ja osa oli ulkomaalaisia. Toisen kerroksen kahvilan lattiakuviot on tehty tarroilla, joiden päälle on levitetty vesiohenteinen polyuretaanipintalakka Fontedur FL Matt. Raivo Kotov. Rakentajana toimi virolainen Museo tarjoaa elämyksiä kolmessa eri Nordecon AS. tasossa: veden alla, päällä ja yllä. Siellä voi KOKO Architects -toimiston hanke liit- lentää lentosimulaattorilla kaupungin ylä- tää Lento­ satama osaksi Viron merenkulku­ puolella, laskeutua sukellusvenesimulaat- museota on yksi 301 kansainvälisestä projek- torilla meren syvyyksiin, uittaa altaassa tista, jotka on valittu ehdolle tämänvuotiseen laivojen pienois­ malleja ja katsella erilaisia World Architecture Festival (WAF) Awards meren­ eläviä. Runsaat 5 000 neliömetriä kä- -kilpailuun. Kilpailussa palkitaan maailman sittävään tilaan on asetettu näytteille yli 200 parhaita arkkitehtisuunnittelun tuloksia, ja täysikokoista merenkulkuun ja sotahistoriaan palkinnot jaetaan Singaporessa tämän vuo- liittyvää esinettä. den lokakuussa. Museon ehdoton keskipiste on Viron ainoa jäljellä oleva sukellusvene Lembit. Näytteillä on myös Saarenmaan edustalta löytynyt, Energiatehokas ja tilaa säästävä lattialämmitys 1500-luvulta peräisin oleva Maasilinn-laivan Kunnostuksen yhteydessä myös lentokone- hylky (kuva viereisellä sivulla). Merisotaa ja hallien lattiat varustettiin tämän päivän tek- merivoimien historiaa käsittelevä näyttely on niikalla. Suuressa satamahallissa on 6 300 ne- jaettu seitsemään aiheeseen: merenkulkutai- liön alalla käytössä Uponorin vesikiertoinen to, vesitasokoneet, navigointilaitteet, lento- lattialämmitys, jossa hyödynnetään lähiener- konehallit, laivastoaseet, rannikkopuolustus giaa, merivettä. KOKO Architects ja suunnit- ja sukellusveneet. telutoimisto Hevac OÜ kehittivät konseptin, Lentosatama-museossa on esillä kopio joka mahdollistaa energiatehokkaan lämmi- maailman ainoasta vesilentokone Short tyksen viemättä lainkaan tilaa satamahallista. 184:n näköiskappaleesta. Tätä kuuluisaa britti­ läistä konetta käytettiin laajalti ennen Monivaiheinen lattiapinnoitus toista maailmansotaa, mutta yhtään alkupe- Tykkitasanteen lattioissa vaihtelevat Temafloor P 300 -epoksipinnoitteen harmaat sävyt. Päällimmäisenä on himmeä polyuretaanilakka. Vaativan lattiapinnoitustyön suoritti virolai25
• Näyttelyssä esillä olevia erilaisia merimerkkejä on käsitelty Tikkurilan Temadur-maaleilla. nen Epoproff OÜ. Alkuvaiheessa jouduttiin te- Lentosataman eteisaulan lattialla uiskenteleva kalaparvi johdattaa museokävijät kokemuksiin merellisessä ympäristössä. tehtiin tarroilla. pinnoite levitettiin hammastetulla lastalla. kemään lukuisia pintanäytteitä siinä toivossa, Kahvila- ja tykkitasanteiden epoksilattiat: Hammastuksen koko valittiin kerrospak- että työ jonakin päivänä kantaisi hedelmää. 1. Pinta karhennettiin timanttihiomako- suuden mukaan. Pinnoite levitettiin lastalla Epoproff OÜ:n omistaja Ago Valtson esitteli neella paremman tarttuvuuden aikaansaa- ja tasoitettiin telalla. Lattioihin käytettiin monivaiheisen lattianpinnoitusprojektin työ- miseksi. Varmistettiin, ettei epoksipinnoi- neljää eri harmaata ja valkoista sävyä. vaiheita näin. tetta päässyt valumaan tasanteen laidoille. 6. Lopuksi pintaan levitettiin kaksikompo- 2. Pinta kyllästettiin kahteen kertaan Te- nenttinen, vesiohenteinen polyuretaani- Pohjakerroksen merenpohjaimitaatio ohenneruiskutusmenetelmällä: 1. Uusi betonilattia karhennettiin timanttihiomakoneella. 2. Pinta pohjustettiin Temafloor 400 -epoksilakan ja Ohenne 1029:n seoksella. mafloor 400 -epoksilakalla, jota oli ohen- pintalakka Fontedur FL Matt. nettu n. 30?50 % Ohenne 1029:llä. Epoproffille tämä oli ensimmäinen tämän 3. Pinta välimaalattiin Temafloor 400 tyyppinen ja näin monivaiheinen lattianpin- -epoksilakalla ja Temafloor P 300 -epoksi­ noitusprojekti, mutta olemme hyvin tyytyväi- pinnoitteella. Itsestään siliävä epoksipin- siä lopputulokseen. Lentosataman rakenteet, 3. Pintaan levitettiin kaksi kerrosta itsestään noite sekoitettiin epoksilakkaan, johon näyttelyt ja ainutlaatuinen design ovat saa- siliävää Temafloor P 300 -epoksipinnoi- lisättiin hienoa hiekkaa. Pinnoite antoi vä- neet huomiota monissa kansainvälisissä me- tetta käyttäen kuvasuunnitelman kuutta likerrokselle väriä, jolloin halkeamat ja kolot dioissa, ja palaute on ollut erittäin myönteistä. eri sinistä väriä (kuvat sivuilla 24 ja 27). oli helpompi havaita ja korjata seuraavana Tikkurilan ja Epoproffin yhteistyö on ollut he- 4. Pinnoitteen päälle ruiskutettiin ohen- päivänä. Hiekan lisääminen parantaa tar- delmällistä, ja toivomme, että meille tarjoutuu netta paremman merenpohjaefektin ai- tuntaa, samalla kun välikerros täyttää huo- uusia ja mielenkiintoisia haasteita myös tule- kaansaamiseksi. koset, kolot ja epätasaisuudet sekä tekee vaisuudessa. 5. Kun pintaan oli kiinnitetty perforoidut pinnoitekerroksesta paksumman. tarrat erilaisia merkintöjä varten, koko alue käsiteltiin kolmeen kertaan epoksi­ soitteella. kyllästeellä, joka tehtiin liuottamalla 5. Itsestään siliävä, kaksikomponenttinen epoksilakkaa veteen. Myös kalakuviot 26 4. Halkeamat ja kolot paikattiin epoksita- ja liuotteeton Temafloor P 300 -epoksi­ Lisätietoja: www.lennusadam.eu/fi www.youtube.com/watch?v=J5aQln0ge9k&fe ature=related
• Vesitasohallien värikäs historia Vesitasohallit ja koko Lentosatama-kompleksi suunniteltiin vuosina 1916?1917 osaksi ennen sotia rakennettua Pietari Suuren merilinnoitusta. Vesitasohallit suunnitteli ja rakensi tanskalainen yritys Christiani & Nielsen. Nämä luultavasti maailman ensimmäiset isot, 50 x 100 metrin suuruiset, kolmen toisiinsa kylketyn teräsbetonikupolin alla sijaitsevat lentokonehallit oli tarkoitettu sen ajan suurimmille vesitasokoneille. Sodan vuoksi marraskuussa 1917 annettiin määräys keskeyttää rakennustyöt, ja tästä syystä osa alkuperäisestä projektisuunnitelmasta jäi toteuttamatta. Valitettavasti enää ei ole mahdollista tarkastella alkuperäisiä ja täydellisiä rakentamisasiakirjoja, sillä Christiani & Nielsenin arkistot paloivat yhtiön pääkonttorissa Kööpenhaminassa riehuneessa tulipalossa vuonna 1943. Tammikuussa 1919 Viron puolustusvoimat otti haltuunsa koko Lentosataman, ja maaliskuussa perustettiin merivoimien lentolaivue. Lopullisesti satama rakennuksineen ja vesitasohalleineen valmistui 1920-luvun puolivälissä. Kesäkuussa 1940 koko alue luovutettiin Baltian Punalaivaston käyttöön, ja sodan jälkeen siellä toimi sataman avustava laivasto sekä Baltian merenkulkuvirasto. 29.12.1989 perustettiin valtion omistama pienyritys SEK sekä Eestin neuvostotasavallan rakennuskomitea, jonka hallintaan osoitteessa Küti 17 sijainnut alue vesitasohalleineen siirrettiin. Tästä alkoi useiden omistajavaihdosten kausi, joka jatkui huolimatta 5.10.1993 annetusta itsenäisen Viron hallituksen määräyksestä, jonka nojalla sotilastukikohta siirrettiin puolustusministeriön alaisuuteen. Lopullisesti valtio sai voiton Lentosataman laittomista omistajista vuoden 2006 heinäkuussa, jolloin Korkein oikeus teki asiassa päätöksensä. Lähde: www.meremuuseum.ee 27
• Elementeistä kootut puurunkoiset pienkerrostalot levytettiin, rapattiin ja pinnoitettiin työmaalla. ?Tällä on totuttu menemään?, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Ojanperä Tikkurilan pinnoitteiden valinnasta. Suurpelto houkuttelee väreillä ja Kehä II:n varrelle Espooseen rakentuu uudenlainen puistokaupunki, Suurpelto. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupunki ja luonto yhdistyvät uniikiksi kokonaisuudeksi. Alueen rakentamisen tunnuspiirteet toistuvat lokakuussa valmistuneissa kahdessa puurunkoisessa pienkerrostaloyhtiössä. Valmiselementtejä, paljon vaaleita pintoja ja rohkeasti tehosteita ? suomalaiset suosivat teollista esivalmistusta ja uskaltavat vihdoin käyttää värejä. Teksti: Maarit Myrberg Kuvat: Matti Sulanto S uurpellon asuntorakentaminen on ko- maan päällä olevassa kerroksessa. TA-Asunnot tuulettuviksi käyttämällä Knaufin sementti- vassa vauhdissa. Nykysuuntauksen mu- Oy:n asunto-osakeyhtiöissä Piilipuuntie 14 kuituista Aqupanel-levyä, joka pinnoitettiin kaisesti alueen 325 hehtaarin pinta-alasta 89 ja 18, kuten muuallakin Suomessa, suosittiin Finngard Silikonihartsipinnoitteella. Noin hehtaaria on kuitenkin varattu puistoille ja talon runkoratkaisuna kestävää ja luotettavaa 8 000 neliömetrin kokoinen julkisivupinta on viheralueille. Kaksi taloyhtiötä muodostavat puurunkoa. Yhä useammin työmaalle ei kui- pääväriltään vaalea, mutta tehosteena on pal- 11 pienkerrostaloa odottavat ensimmäisiä tenkaan tuoda ?pitkää tavaraa?, vaan taloteh- jon väritettyjä pintoja. asukkaitaan, ja kesän aikana rakennettu väljä taalla rakennettuja valmiselementtejä. ? Ison kohteen pinnoitustöissä oli omat pihapiiri houkuttelee lapsiperheitä, viherpeu- ? Talot koottiin suurelementeistä ja pinnoi- monimutkaisuutensa. Nyt harrastetaan paljon kaloita ja puistomaista asuinaluetta arvosta- tettiin ja viimeisteltiin paikan päällä työmaalla, erilaisia parvekkeita, aukkoja ja sisäänvetoja. via. kertoo toimitusjohtaja Jarmo Ojanperä pää- Värisävyjäkin on kaiken kaikkiaan kuusi, jatkaa urakoitsijana rappaus- ja pinnoitustöissä toi- parvekesaneerauksiin ja julkisivukorjaustöihin mineesta PK Urakointi Oy:stä. erikoistunut Ojanperä. Osateollinen rakentaminen yleistyy Pienkerrostaloissa ylimmän huoneiston sisäänkäynti on korkeintaan toisessa kokonaan 28 Tikkurila oli mukana osateollisessa raken­ nusprojektissa. Talojen julkisivut tehtiin
• Suurpelto edustaa elementti- ja pientalorakentamisen suosion kasvua. moderneilla muodoilla Kasvaa kuin pientaloja sateella? taan vuosittain 10 000?15 000 uutta pienta- PTT ry:n mukaan nykyaikainen pientalo on Kasvaa kuin sieniä sateella -sanonnan voi pian loa, mikä on noin 40 prosenttia maassamme huomattavasti kehittyneempi kuin joitakin muuttaa muotoon "kasvaa kuin esivalmistet- vuosittain valmistuvista asunnoista. Kerros- vuosikymmeniä sitten, sillä pientalorakentaji- tuja pientaloja pellolla". alalla mitattuna yli 60 prosenttia valmistuvista en laatuvaatimukset ovat koventuneet. Lisäksi Suurpelto edustaa elementti- ja pientalo­ asuntoneliöistä on pientaloissa. Lähivuosina nykyaikaisen pientalon rakentaminen vaatii rakentamisen suosion kasvua. Johtavien suo- sekä pientalorakentamisen että teollisen osa- entistä enemmän ammattiosaamista raken- malaisten pientaloteollisuuden puu-, hirsi- ja rakentamisen arvioidaan edelleen kasvavan. nustyömaalla mm. tiukentuneiden energia- kivitalovalmistajien yhdistyksen PTT ry:n ba- Ajan trendit ja vaatimukset näkyvät muus- rometristä selviää, että Suomessa rakenne- sakin kuin rohkeammassa värien käytössä. määräysten takia. Faktat ? As Oy Piilipuuntie 14 ja As Oy Piilipuuntie 18, Espoo ? 11 puurunkoista pienkerrostaloa ? Rakennusvuosi 2012 ? Julkisivupinta-ala 8 000 m² ? Pinnat Knaufin Aqupanel-levy, pinnoitus Finngard Silikonihartsipinnoitteella ja Silikoni­hartsimaalilla 29
• Ylevää valkoista vai kommunikoivia värejä? Keskustelua julkisen tilan arkkitehtuurista Arkkitehti Juhani Pallasmaa ja taidemaalari Jorma Hautala esittävät kysymyksen onko suomalaisen arkkitehtuurin ?valkoisen laatikon ihanne? aina paikallaan. Teksti: Alpo Räinä Kuvat: Sami Kulju, Rauno Träskelin, Juhani Pallasmaan ja Jorma Hautalan arkistot N iinhän se on. Meillä on monta viime vuosikymmenien teatteria, Arkkitehdit ja taiteilijat käyttävät tätä tietoa ihmisten käyttäytymises- museota, taidetaloa ja kaupallista rakennusta, jotka ovat valkoi- tä ja arvostuksista hyödykseen, kun he suunnittelevat tilan käytettä- sia. Sisällä vallitsee niin harras tunnelma, että kävijä varoo tuottamasta turhia ääniä. Olemme tottuneet siihen, että julkisessa tilassa on oltava jotakin juh- vyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Julkinen tila on tärkeä kokemusmaailma lallista, pyhättömäistä ? riippumatta siitä, mitä siellä pitäisi tehdä tai Arkkitehti Juhani Pallasmaa on perehtynyt syvällisesti väreillä vaikut- ajatella. Normi on olemassa ? juuri tuoltahan kirkon, kauppakeskuksen, tamiseen. Hän on suunnitellut ja toteuttanut useita tunnettuja värin, jäähallin tai taidemuseon pitääkin näyttää. Ja jos se poikkeaa normista, materiaalin ja muodon yhdistelmiä pitkäaikaisen työtoverinsa, taiteilija nousee ainakin iltapäivälehdissä kohu. Jorma Hautalan kanssa. Itsenäistyneen Suomen identiteettiä luotiin 1920-luvulta lähtien ? Julkinen tila ja julkisten tilojen arkkitehtuuri on kaikkien omaisuut- yhtä lailla olympialaisissa kuin arkkitehtien ja muotoilijoiden työpöydil- ta ja kokemusmaailmaa. Siellä väri tuo lisää piirteitä koettuihin etäi- lä. Maailmalla kunniaa niittäneet suoritukset korotettiin kansakunnan syyksiin sekä rakenteiden painon tai volyymin tuntuun, Juhani Pallas­ kaapin päälle, ja siellä ne ovat pysyneet. Arkkitehtuurimme kauneus­ maa pelkistää. ihanteet periytyvät vieläkin monelta osin sieltä saakka. Värit ovat viestintää Kulttuurilaitoksissa päädytään usein harmoniseen vaaleuteen ja joskus jopa kelmeään ilmeettömyyteen, mutta piristäviä poikkeuksiakin on. Pallasmaa ja Hautala muun muassa viittaavat Rovaniemellä vuonna Koulussa meille kerrottiin, että väri on valon ominaisuus, joka havai- 2011 avattuun Korundi-taidekeskukseen. Siellä Hautalan värisommit- taan näkö- ja väriaistilla. Toisaalta se on minkä tahansa esineen ominai- telut luovat visuaalista sointia Pallasmaan suunnittelemaan konsertti- suus, jota voidaan arvioida sävyn, vaaleuden ja saturaation perusteella. saliin. Väri liittyy läheisesti näkemiseen, sillä näemme paljon hämärässä, vaikka emme enää erotakaan värejä. Väreihin liittyviä arvolatauksia käytetään hyväksi kaikenlaisessa ih- ? Salin sivuseiniin tarvittiin sarja syvennyksiä akustiikan takia. Päätimme sävyttää ne liukumaan valkoisesta okran, vihreän ja punaisen kautta mustaan, kuin erikorkuiset sävelet, Jorma Hautala kertoo. misten välisessä viestinnässä. Sinivalkoinen kravatti on suomalaisten päätä. Mainonta, kyltitys, ihmisvirta ja jokaisen liikkeen oma tarjonta tunkkainen. Siellä taas sitä pidetään maailman kauneimpana sinisenä. 30 Kauppakeskukset puolestaan edustavat julkisen tilan toista ääri­ mielestä tyylikkään raikas, mutta italialainen asuurinsininen kumman luo värien ja viestien melskeen, johon visuaalinen suunnittelu voi vielä
• tuoda tilaa oivalluksille. Kannattaa joskus pysähtyä katselemaan. ? Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä värivyöhykkeet ja rullaportaiden värivatsat rytmittävät muuten hillittyä kokonaisuutta kuin vihellykset, Pallasmaa kuvailee. Valkoisia taiteen temppeleitä ? 1920-luvulle asti rakensimme useimmiten materiaalien värisesti, kunnes modernismi toi valkoisuuden kuvastamaan puhtautta, hygieniaa, jopa korkeaa moraalia. Valkoisuuden suosio liittyi myös 1900-luvun alussa Välimeren ympäristöjen ihailuun. Erona vain on se, että Välimeren maissa valkoisella on funktio, se vähentää kuumenemista, Pallasmaa hymyilee. Taidemuseoissa hallinnut ?valkoisen laatikon ihanne? on viime vuosina saanut haastajakseen ?wau-arkkitehtuurin?. Se tosin toteutuu vain jos rakennuttajalla on riittävän suuri budjetti. Juhani Pallasmaa ja Jorma Hautala suunnittelivat Meksikon innoittaman Aleksin pihan vuonna 1991. Väriä käytetään voimakkaammin luomaan tunnelmia, jotka määrittävät erilaisia tiloja. Pallasmaa ja Hautala haluavat painottaa, että mikä tahansa intensiivinen ratkaisu ei riitä eikä kestä aikaa. ? Värivalinnalla pitää olla aina perusteltu tarina. Pelkkä huomion herättäminen ei riitä rakennuksen funktioksi. Voi jopa sanoa, että joissakin tapauksissa nykytaiteella tehdään arkkitehtuurioopperaa. Väri ja valo pelaavat yhteen Alvar Aalto oli varmasti 1900-luvun suurin vaikuttaja suomalaisessa arkkitehtuurissa, ja maallikko yhdistää usein hänet näyttäviin valkoisiin julkisiin rakennuksiin. Pallasmaa ja Hautala painottavat kuitenkin, että Aalto oli erittäin taitava värien käyttäjä. ? Ehkä paras esimerkki on Paimion parantola. Sen väritys Juhani Pallasmaan suunnittelema Forum­Asematunneli-yhdyskäytävän väritetty pylväikkö Sokoksen tavaratalon kohdalla. Nykyään pylväät on maalattu valkoisiksi. ihastuttaa joka kerta ? ja tarina on kestävä, koska väreillä on toipumista edistäviä tehtäviä. Alvar Aalto -museon verkkonäyttely kertoo kattavasti Paimion parantolan tarinan myös värien suunnittelun osalta. Päivänvaloa eri suunnista hyödyntävät yleiset tilat ovat tunnelmaltaan iloisia ja rauhoittavia. Väreinä ovat ympäristöön sopivat sininen, keltainen, valkoinen ja harmaa. Potilashuoneiden intiimiys, taivaansiniset katot ja epäsuora valaistus on puolestaan mietitty pitkäaikaisten potilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Vuosikymmenien kokemuksella totuus kiteytyy yksinkertaisimmilleen: ? Arkkitehtuurin pitäisi olla sellaista, että siinä on hyvä olla, sanoo Juhani Pallasmaa Lue myös: Juhani Pallasmaa: The Eyes of the Skin ? Architecture and the Senses www.alvaraalto.fi Juhani Pallasmaa (oik.) tunnetaan maailmalla sekä arkkitehtinä ja muotoilijana että arkkitehtuurin opettajana ja ajattelijana. Jorma Hautala on pitkällä urallaan tehnyt useita taideteoksia julkisiin kohteisiin. 31
• Iloiset parkkiruudut sekä leikkipaikan värikkäät turva-alustat antavat eloa Arabianrannan Kaanaankadun korttelipihalle. 32
• Uutta väriä maisemasuunnitteluun Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Näkymä Oy H armaa betoni ja tumma asfaltti aidossa karuudessaan ovat mate- pitkään. Sen etuna on myös laaja värivalikoima: saatavilla on Tikkuri- riaaleja, joiden keskellä eletään monessa suomalaisessa taajamas- la Symphonyn sekä RAL-, NCS-, SSG- ja BS-värikarttojen värit, kertoo sa. Toisinaan kuitenkin herää ajatus siitä, että harmauden keskelle voisi Tikkurilassa teollisia suunnittelijoita ja arkkitehteja palveleva asiakas- tuoda väriä. Näin tapahtui Espoon keskuksessa ja Arabianrannan Kaa- vastaava Marjut Lehto. Pohjamaalina käytettiin kaksikomponenttista naankadulla, missä Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:n suunni- hartsimodifioitua epoksimaalia Temacoat RM 40. Pysäköintiruudut telmien pohjalta maalattiin pysäköintiruutuja kirkkailla perusväreillä. maalattiin asfalttiin kaksikomponenttisella amiiniadduktikovetteisella Värien voimaa asfalttiviidakossa Piakkoin päättyvän Designpääkaupunkivuoden kunniaksi käynnistettiin Espoon kaupungin ympäristötaideprojekti, jonka tavoitteena epoksipintamaalilla Temacoat GPL:llä. Myös tämä tuote kestää kovaa kulutusta ja kemikaaleja, ja se soveltuu myös betonilattioiden maalaamiseen. oli elävöittää Espoon keskusta. Yksi osaprojekti oli Espoon keskuksen Silmäniloa Arabianrannassa maisema­ taide, jonka konsultiksi pyydettiin Näkymä Oy. Näkymä Oy sai tehtäväkseen suunnitella myös Helsingin Arabian­ ? Esitimme kaupungille kymmenkunta erilaista ideaa, joista osan rannan suuren korttelipihan. Projekti käynnistyi vuonna 2008 ATT ? teemana oli harmaan keskuksen elävöittäminen värien avulla. Mie- Helsingin asuntotuotantotoimiston julistamalla suunnittelu- ja tarjous- timme, miten maisemaan saisi väriä helposti ja suhteellisen edullisesti, kilpailulla. Kaanaankadulle rakennettiin kaksi taloyhtiötä, joista toisessa kertoo Näkymä Oy:n toimitusjohtaja, maisema-arkkitehti MARK Matti on asumisoikeusasuntoja ja toisessa vuokra-asuntoja. Suunnittelusta Liski. vastasi Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy. Toimisto ? Päädyimme kahteen ratkaisuun. Kaupungin varastoista löytyi isoja neliskulmaisia betonisia istutusruukkuja, jotka maalattiin iloisilla perus- pyysi Näkymä Oy:tä ympäristösuunnittelijaksi mukaan kilpailuun, ja työryhmän ehdotus voitti. väreillä. Niihin istutettiin erilaisia kasveja, ja istutukset koottiin ryhmiksi ? Halusimme luoda alueelle ruutukuvioita kasveilla ja maaleilla. Myös eri puolille aluetta. Lisäksi asfalttiin maalattiin pysäköintiruutuja samoja tällä alueella parkkiruutuja maalattiin voimakkailla väreillä, keltaisella, värejä käyttäen. punaisella, oranssilla, vihreällä ja sinisellä. Samat värit toistuvat leikki- ? Istutusruukkujen maaliksi valittiin Tikkurilan kaksikomponentti- alueiden pehmustetuissa turva-alustoissa, kertoo pihasuunnittelu­ nen, puolikiiltävä akryylipolyuretaanimaali Temadur 20. Maali kestää projektista vastannut maisema-arkkitehti MARK Tiina Perälä Näkymä erinomaisesti sää- ja kulutusrasitusta sekä säilyttää kiiltonsa ja värinsä Oy:stä. Myös Arabianrannan parkkiruudut maalattiin Temacoat GPL:llä. Espoon keskuksen urakan valmistuttua suunnitteluryhmä asettui ryhmäkuvaan. Vas. maisema-arkkitehdit Tiina Perälä ja Matti Liski, maisema-arkkitehtiylioppilas Sofia Tigerstedt sekä maisema-arkkitehdit Reeta Pellinen, Pia Kurki, Katja Orrainen ja Yrjö Ala-Heikkilä. 33
• Värikartan synty Värimalleja paperilla ? arkipäiväinen juttu. Autoja, meikkejä­ ja tietenkin sisustusmateriaaleja myydään väreillä, joihin liittyy olennaisesti mielikuvia. Autoa tai ehostusaineita ei voi valita ajattelematta niiden väriä. Otanko Chilinpunaisen vai Arktisen valkoisen, siinäpä kysymys. Teksti: Marika Raike Kuvat: Pekka Vainonen V ärimallien avulla tehdään ostopäätöksiä, tuoteuutuuksista ja kuluttajamieltymysten ja värimallit toimivat mielikuvien tukena muutoksista. Värikarttamaalin sideaine voi olla nitrosellu­ Esimerkiksi Tunto-struktuuri­ loosa tai vesiohenteisen tuotteen kysessä tuotteiden markkinoinnissa. Ennen kuin väri- pinnoitteiden tuotteen ja värikartan ideointi ollen akrylaatti. Tiukentuvan ympäristölain- kartta on sisustajan apuna, takana on monen ja inspiraatio lähti alkuperäisistä maan väreistä säädännön myötä trendi on Euroopassa kään- osaajan ja ammattilaisen työpanos. ja maaperän erilaisista pinnanmuodoista. Värit tymässä vesiohenteisiin tuotteisiin päin myös heijastelevat tämän päivän luonnonläheistä värikarttojen valmistuksessa. Tikkurila on jo megatrendiä, joka suosii aitoja materiaaleja vuosikymmenen ajan kehittänyt ja käyttänyt Vaikka mielikuvamme halutusta väristä olisi sekä autenttisia, rosoisia pintoja. Tunne Väri omaa vesiohenteista värikarttamaaliaan. kuinka tarkka, tarvitsemme usein päätök- -kokoelman valinnat tehtiin helpottamaan senteon tueksi värimallia. Kulutustavara­ tämän päivän kiireistä kuluttajaa, joka suosii käyttää useita sävytysjärjestelmiä. Maailman teollisuuden värimallit ovat jokapäiväisiä helppoja ja nopeita ratkaisuja. Värikartan tai tarkimmat värikartat syntyvät, kun samaa asioita. Valitsemme netti- tai postimyynnistä värilastun olemus, muoto, koko ja tekstisisältö sävytysjärjestelmää käytetään värikartassa ja vaatteita ja tavaroita digitaalisten tai offset­ määräytyvät usein värikartan käyttötarkoituk- myytävässä maalituotteessa. Silloin ei esiin- painettujen värimallien perusteella. Voim- sen mukaan. ny metameriaa värikartan ja maalin välillä eri Suunnittelusta kaikki lähtee meko oikeasti luottaa näihin värimalleihin? Värikarttamaalien sävytykseen voidaan valonlähteiden vaikutuksessa. Suomessa Pa- Emme. Toisaalta kulutustavaroiden värien Värikartta tehdään aidolla maalilla valintaan emme tarvitsekaan kovin tarkkoja Värikarttojen värimallit ovat oikeastaan ma- taja vesiohenteisen värikarttamaalin käytössä. värimalleja. Sisustustuotteiden, esimerkiksi teriaalinäytteitä, sillä ne on tehty paperille Tikkurila ja Norcolour ovat yhdessä kehittä- maalien, värin valinnassa on erilaiset kriteerit. aidolla maalilla. Värikarttatekniikoita on kak- neet maalia ja värikartan valmistusmenetel- Jotta sisustuskoko­ naisuuden lopputulos oli- si, väripalojen liimaustekniikka (engl. chip miä. si enna­ koitavissa, on maaleista oltava tarkat mounting) sekä suoramenetelmä (direct de- väri­ mallit. Mutta miten tarkka värimalli syntyy positing), joka muistuttaa silkkipainamista. Tarkka silmä on kaiken perusta värikarttaan? Kumpaakin tekniikoista käytetään yleisesti Värikarttamaalien sävytys- ja hyväksymis­ raisilla toimiva Norcolour Oy Ab on uranuur- Värikarttojen suunnittelu on erittäin tärkeää prosessi on hyvin tarkka. Värikarttatehtaalla värikartoissa on myytävällä tuotteella käsin värimestarit sävyttävät maalit maalinvalmis- sia värejä, joista kuluttajat ovat kiinnostuneita. maalattuja materiaalinäytteitä. Yksi esimerkki tajan standardien mukaan, ja ensimmäiset Maalivärikarttojen uusimisen ajallinen sykli tästä on Tunto-värikartta, jonka takasivulla on värivedokset (engl. proof ) lähetetään maalin­ on riippuvainen ajassa liikkuvista trendeistä, 34 kaikissa värikarttatöissä. Tämän lisäksi joissakin taustatyötä, jotta saadaan markkinoille sellai- aito, käsin tehty materiaalinäyte. valmistajan tarkastettavaksi. Tarkastus teh-
• Norcolour Oy:n Henrik Granholm (vas.) ja sävytysosaston esimies Henrik Gestranius tutkivat onnistunutta ajoa. Henrik Granholm on toisen polven värikarttatehtailija, ja Henrik Gestranius sävyttäjineen on värikartanvalmistuksen avainhenkilöitä. Stripe Coating -linjalla ajetaan Tikkurilan värikarttojen sävyt kilometrien pituisina paperivuotina. dään spektrofotometrillä sekä silmin tarkas- kaa. Ensin pinnoitetaan (engl. coating) leve- käsityötä ja vaatii erittäin suurta tarkkuutta, tellen. ää erikoispohjustettua paperia. Jos halutaan jotta värimallipalat asettuvat pohjaan niin Silmämääräinen tarkastelu saattaa joskus monta väriä samalle sivulle, on mahdollista kuin on tarkoitus. Liimaustyökalu tehdään olla vielä tarkempi. Lopputuotteessa, eli sei- tehdä raidoitus erivärisillä maaleilla (engl. stri- yleensä puusta, joskus myös muovista. Jos nään maalatussa maalissa, mahdollinen poik- pe coating). Esimerkiksi Tikkurila Symphony värikartta on monisivuinen tai kaksipuolinen, keama ei ole enää havaittavissa. Jos sävytyk- -väriviuhka on tehty raidoittamalla paperia. liimaus saatetaan tehdä useammassa vai- sessä on toivomisen varaa, vedos palautetaan Lopuksi maalilla pinnoitettu paperi kuivataan heessa. Liimauksen jälkeen kartta menee laa- värikarttatehtaalle, ja sävytystyö sekä hyväk- ja leikataan halutun kokoisiksi, värikarttapoh- duntarkastukseen. Sen jälkeen se taitellaan ja symisprosessi jatkuu, kunnes väri on kohdal- jaan kiinnitettäviksi paloiksi tai suunnittelijoille viimeistellään sekä vyötetään ja pakataan val- laan. Jos värit ovat heti alussa kohdallaan, tarkoitettuihin värikansioihin soveltuviksi A5- miiksi maalikauppoja varten. Valmis kartta käy väri­ kartan valmistus voi alkaa. Ihmissilmä on kokoisiksi arkeiksi. vielä läpi lopullisen hyväksyntätarkastuksen kuitenkin tekniikan ohella välttämätön. Värikarttatehtaalla värimallit liimataan val- ennen jakeluun menoa. Asiakas ja maalikaup- Värikarttatehtaalla saattaa olla käytössä miisiin offset-painotekniikalla valmistettuihin pias voivat tilata kartan sähköpostilla, netistä monta erilaista värikartan valmistustekniik- värikarttapohjiin. Tämä työvaihe on osittain tai faksilla. Faktat -Tikkurilan Tunne Väri -värilastuprojekti numeroina? ? Maalattavaa pintaa n. 457 000 m² ? Lastuja yhteensä n. 44 000 000 kpl ? Jos lastut laitettaisiin peräkkäin, jonosta tulisi n. 5 266 km, eli se ulottuisi melkein Timbuktuun asti (5 328km) ? Vesiohenteista Akvi-maalia kuluu n. 60 000 litraa eli 20 litran purkkeja n. 3 470 kpl ? Jos maalipurkit kasattaisiin päällekkäin, niistä tulisi yli 1,3 km korkea torni ?ja ekotietoa Jos kaikki tämä olisi tehty liuoteohenteisella maalilla: Ehovoc Oy:n mukaan nitroselluloosahöyry on noin 13 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi (CO2). Yllä mainitusta maalimäärästä tulisi noin 42 tonnia liuotehöyryjä tai haittavaikutukseltaan 546 tonnin CO2- päästöt. Tämä vastaa keskimäärin noin 250 henkilöauton ajomäärää vuoden aikana. Lähde: Henrik Granholm Norcolour Oy 35
• 150 vuotta määrätietoista brändinrakennusta Teksti: Arja Schadewitz Kuvat: Tikkurila Oyj, Kimmo Arho, Christina Forsgård, Timo Junttila ja Göran Lindberg K un vuonna 1862 Keravanjoen varteen perustetussa Tikkurilan nustus, kun Suomen Mainostajien Liitto nimesi Tikkurila Oy:n Vuoden öljynpuristamossa alettiin keittää vernissaa vuonna 1867, tuotteita Brändinrakentajaksi. Liiton hallitus kiinnitti valinnassaan erityisesti huo- myytiin alusta asti Tikkurila-nimellä. Maali- ja lakkatehtaan käynnistyes- miota siihen, että "Tikkurila on kehittänyt markkinointiviestinnässään sä vuonna 1919 brändinrakennusta jatkettiin tiukassa tilanteessa ulko- lisäarvoa kuluttajille palveluina ja johdonmukaisesti pitäytynyt valitse- maisia kilpailijoita vastaan. massaan brändimaailmassa." Laajamittainen valistus- ja kurssitoiminta käynnistyi 1920-luvun lo- Perustelut jatkuivat: "Tikkurilan maailmassa maali ei ole vain seinälle pulla ja jatkuu edelleen nimillä markkinointi ja asiakaskoulutus. Tikkuri- levitettävää väriä, vaan keskeinen osa sisustusta ja maiseman rakenta- lan Viestiä on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1929 sota-aikaa lukuun mista. Tikkurilan brändinrakennus on ollut moniulotteista, eri aisteihin ottamatta. Punaista lisäväriä nähtiin markkinointimateriaaleissa jo sa- vetoavaa ja johdonmukaista, mikä on saanut aikaan vahvoja mieli- ja moihin aikoihin, ja punainen logo otettiin käyttöön vuonna 1948. muistikuvia. Heidän markkinointiviestintänsä on myös helposti tun- Tämä lähes sata vuotta jatkunut määrätietoinen brändinrakennus nistettavaa." Seuraavassa kuvakoosteessa esitellään Tikkurilan markki- ei ole jäänyt ilman huomiota. Jo 1930-luvulta noin puolet suomalai- noinnin ja viestinnän eri keinoja ja ilmenemismuotoja kautta vuosi- sista on luottanut Tikkurilan tuotteisiin. Vuonna 2008 tuli julkinen tun- kymmenten. 1920-luvun lopulla yhtiö uskaltautui Eurooppaan esittelemään tuotteitaan maailmannäyttelyissä. Barcelonasta (1929) ja Antwerpenista (1930) tuli kunniakirjat, Brysselistä (1935) kultamitali ja Pariisista (1937) hopeamitali. Palkintoja tuli myös Suomen Messujen laatukilpailuissa. Oheisissa kuvissa näkyy Brysselin satoa. 36
• ti an ja kannus ntiverkostoa 37 palkittu timaan myy 19 ko ti na es is on to vu tti määrätie Kuvassa on vana Tikkurila kehi . näyteikkunakilpailulla. mälässä Porissa. Seuraa m yy sta m jo m , n ta en B: ai as pi A/ kaup bom elykirj O/Y D. W. Wid Ikkuna-asetelmien esitt näyteikkuna pa jo si urila julkai vuonna Tikk sideoita. ivat somistu kauppiaat sa Maalausalan ammattilaiset pääsivät testaamaan tuoteuutuuksia, ja heistä huolehdittiin monin eri tavoin. Kuvassa Tikkurilan tehtaiden päivälliset syksyllä 1939 Suomen MaalariTyönantajain Liiton (nyk. Pintaurakoitsijat ry:n) vuosikokouksessa Viipurissa. Pöydän päässä peilin edessä Tikkurilan johtoa. Vuoden 1952 Kevätmessuilla Helsingissä maalattiin vielä siveltimellä ? maalaustela oli jo keksitty USA:ssa, mutta se tunnettiin vasta ammattimaalarien keskuudessa. Maalaaminen muuttui radikaalisti Tikkurilan esiteltyä seuraavana vuonna ensimmäisen Suomessa kehitetyn lateksimaalin Jokerin ja kotimaalareiden tutustuttua maalaustelaan. 37
• Vuonna 1965 Schildt & Hallberg, Teknos ja Suomen Väriteollisuus esiintyivät Moskovan kansainvälisessä kemiannäyttelyssä Finnpaintyhteisosastolla. Kaksi vuotta myöhemmin Schildt & Hallberg ja Teknos perustivat Tukholmaan yhteisen tytäryhtiön, joka on nykyään Tikkurilan omistuksessa. Kuvassa Neuvostoliiton pääministeri Aleksej Kosygin (kesk.) tutustuu messujen Suomen osastoon. Tikkurilaan luotettiin myös vaativissa ulkomaisissa kohteissa, kuten tässä Suomen Rooman-instituutissa Villa Lantessa. Vuonna 1974 Tikkurilan tuotteilla tehtiin täydellinen uudelleenmaalaus arvokkaaseen renessanssihuvilaan. Samana vuonna Tikkurilan tehtaat saivat ensimmäiset bilateraalikaupan puitteissa neuvotellut toimitukset Neuvostoliiton teollisuudelle ja suuriin rakennusprojekteihin kuten Kostamukseen. Kuvassa katolta avautuvaa Roomaa ihailee putkimies Kari Nieminen. puun mennessä oli 1970. Vuoden 1988 lop paa esittelemässä Monicolorin vuonna op sä uro än si-E telm Län rjes kin sjä pit yty rsi säv neuvoyhdistelmä kie ille ensimmäisen oman Ariane Karjalainen. eri maahan. Tämä ajo ja 15 en Tikkurila toi markkino n ain aa lop kki Ho kai u ta rkk net sävytysko Sjöberg, Ma toimitettu jo yli 3 000 sa vas. Timo Koski, Stig ää vuonna 1983. Kuvas Monicolor-­järjestelm 38
• Miranol-alkydimaalien ansiosta kukoistanut idänkauppa lähti pienen kangertelun jälkeen uuteen nousuun vuoden 1980 Moskovan olympialaisten jälkeen. Tikkurilan teollisuusmaaleille oli vuonna 1979 perustettu oma osasto, jonka tuotteita esitellään tässä Corrosion Protection -näyttelyssä Leningradissa vuonna 1983. Vas. Kyösti Jäppinen, Karl-Henrik Kvikant ja Pirkko Ikonen. Tikkurilan sävytystoiminta laajeni 1990-luvulla kaikille mantereille, ja myös Tikkurilan maalit löysivät tiensä yhä kauemmas. Vantaan ja Budapestin välillä aloitettiin säännöllinen rekkaliikenne vuonna 1994. Yhtiön listautuessa vuonna 2010 Helsingin pörssiin Tikkurilan maalituotteita myyviä kauppoja oli noin 800 Suomessa ja lähes 10 000 noin 40 maassa eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Syksyllä 2006 Tikkurila esitteli uuden tavan markkinoida tuotteitaan, kun erilaisia eläinhahmoja käsiteltiin maaleilla, tasoitteilla ja pinnoitteilla, jotka tekivät pinnoista funktionaalisia tai muuten puoleensavetäviä. Eläimet herättivät ihastusta kotimaassa Koskettavanäyttelyssä Design Partners -tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla, Habitare-messuilla Messukeskuksessa ja Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Keväällä 2008 eläimet lennätettiin New Yorkiin Designmuseon näyttelyyn varustettuina mielenkiintoisella äänimaailmalla. Kuva Kaapelitehtaalta. 39
• Tikkurilan Viestin osoitteenmuutokset ja tilaukset: Kiitos kaikille lukijoillemme, vauhti kiihtyy edelleen! Punamusta 821021 www.tikkurila.fi/viesti