• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA VAMMAINEN NAINEN KOHTAA 2–4 -KERTAISESTI HÄIRINTÄÄ S. 7 1 / HELMIKUU – MAALISKUU 2018 VAMMAISET NAISET tarvitsevat #metoo-kampanjaa s. 7 MANSIKKKA uskalsi puhua masennuksesta s. 18 KAISA LEKA ottaa sarjakuvilla kantaa s. 8
• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2018 Julkaisija / Kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki Apurahat: ks. takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Paino Arkmedia Oy ISSN 1458-6304 22. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/v. Seuraava nro 4.4.2018 Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1500 ma-pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Christoffer Leka. 56 %:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 18 s. Mansikkka ei lesoile! Ajassa s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Peter Dinklage ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Ota kesätöihin erityisnuori Siitä hyötyvät kaikki. s. 7 7 kysymystä #metoosta Vastaajana Pirkko Justander. s. 11 Suur-Hamari kultamitalijahtiin Mitalitoivot ja tärkeimmät suoritusajat talviparalympialaisissa. s. 15 Uutisia Vaalitilaisuuksien esteettömyys ja aktiivimallin vaikutus pitkäaikaissairaisiin. s. 24 Kilpailutuskielto käsittelyyn Kansalaisaloite vammaispalvelujen turvaamiseksi sai kansan puolelleen. Ihmiset s. 8 Hiiri-Kaisa uskaltaa sanoa Kaisa Leka palkittiin Vimma-palkinnolla sarjakuvistaan, joita myös Tukilinja julkaisee. s. 18 Mansikkka ei kaunistele Maija Voutilainen kertoo videoillaan esimerkiksi masennuksesta. Hänen YouTube-kanavallaan on 165 000 tilaajaa. s. 21 Voimaa luonnosta Tukilinjan valokuvauskilpailun voittivat luontoja eläinkuvat. s. 22 Tulilinjalla Näyttelijä Pekka Heikkinen pohtii kolumnissaan pärjäämistä. Apurahat s. 12 Tukilinjan apurahavuosi 2017 Hakemukset kaksinkertaistuivat, joten tuki kohdennetaan aiempaa tarkemmin. s. 14 Teatterissa voi kohdata tunteet Taiteen Sulattamo oli yksi Tukilinjan Vuoden toimijoista 2016. s. 16 Hanna ryhtyi yrittäjäksi Pitkäaikaissairas merkonomi aikoo työllistyä kohtaamiskonsulttina. s. 23 Vappu tanssii ja luistelee Tukilinja auttoi varusteiden hankinnassa. s. 24 Tukitori Työllistä vammaisia tekijöitä: Tarjolla hierontaa ja erityisratsastusta. s. 34 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2017. Vakiot 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 30 Blogilinjalla 33 Ristikko 35 Jaloittelua-sarjakuva Onneksi tämä jalkakäytävä on aurattu! 2 Tukilinja 1/2018
• TÄTÄ KIRJOITTAESSANI presidentin vaalit ovat vielä edessä, mutta voinee silti jo onnitella valtion päähenkilöämme jatkokaudesta. Ainakin gallupien pohjalta kansa kaipaa pysyvyyttä tänä myllerrysten aikana, jolloin hyvin käyttäytyvä valtion päämies tai -nainen näyttää monessa osin maailmaa olevan katoavaa kansanperinnettä. Meillä sentään vielä osataan tämä homma. ONKO KATOAVAA kansanperinnettä kohta myös hyvinvointivaltio, miettii piskuinen kansalainen seuratessaan sote-mallista ja työllistämistuen aktiivimallista käytävää kriittistä keskustelua. Jälkimmäisestä kerromme tässäkin lehdessä (s. 15). HERÄÄ KYSYMYS, miksei työttömiä auteta ja tueta enemmän kouluttautumisessa ja työllistymisessä, jos kerran tavoite on niin tärkeä. Jos oikeasti otettaisiin Tanskan ja Ruotsin mallit käyttöön, tukemista, ohjausta ja työvoimaviranomaisten määrää pitäisi Suomessa nostaa rutkasti. Sitten voitaisiin jo vaatiakin. Eikä pitkäaikaissairailta pitäisi silloinkaan vaatia samaa kuin terveiltä. Sopiva määrä työtä kuntouttaa, liika ei – saati rahanpuutteella rankaisu. MYÖNTEISIÄ PROSESSEJAKIN löytyy: Vammaispalvelujen kilpailutuskieltoon tähtäävä kansalaisaloite on menossa eduskuntaan (s. 24), ja vaalitilaisuuksien esteettömyyttä aletaan tarvittaessa varmistaa uhkasakoilla (s. 15). Puolueet kun eivät ole asiassa juuri kunnostautuneet. KEVÄÄN AIKANA saamme vielä ehdotuksen uudeksi vammaislaiksi, jossa kehitysvammaisetkin ovat mukana. Vain mielenterveydeltään vammautuneet on vielä jätetty vammaispalvelujen (kuten monien muidenkin palvelujen) ulkopuolelle. Tasan eivät käy edelleenkään onnen lahjat. TÄNÄ VUONNA ollaan siis paljon vartijoina. KERROMME TÄSSÄ lehdessä myös faktat viime vuoden apurahoistamme (s. 12) ja esittelemme monia mielenkiintoisia ihmisiä: Palkittu sarjakuvataiteilija Kaisa Leka (s. 8 ja 35) avasi meille työhuoneensa oven. Vloggari Mansikkka kertoo, miksi on tärkeää puhua avoimesti elämästään. Hanna Hämeenaho selvittää, millainen on vammaisen merkonomin tie yrittäjäksi. Tapaamme myös kolumnistimme Pekka Heikkisen lomamietteissä pilvien päällä. HYVIÄ LUKUHETKIÄ ja hohtavia keväthankia! Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 4.4.2018 Sopiva määrä työtä kuntouttaa, liika ei – saati rahanpuutteella rankaisu. Tukilinja 1/2018 3 Paljon vartijoina
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Vimma-palkinto ja apuraha Kaisa Lekalle Vammaisten päivänä 3.12.2017 Kynnys ry myönsi vuosittaisen Vimma-taidepalkintonsa, jonka sai sarjakuvataiteilija Kaisa Leka. Palkintoon kuuluu Tukilinja-lehden myöntämä 5000 euron suuruinen työskentelyapuraha. Raati kiitti Lekaa siitä taiteellisesti korkeatasoisesta, omaleimaisesta tavasta, jolla hän on sarjakuvillaan tuonut vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Apurahan Kaisa Leka aikoo käyttää kokeelliseen taideprojektiin. Vimma-palkinto myönnetään vuosittain taiteen tekijälle, joka on tuonut vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteellisesti korkeatasoisella tavalla. Palkintoraatiin kuuluivat Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä, Kulttuuriyhdistys Eucrean puheenjohtaja Ismo Helén, Tukilinja-lehden päätoimittaja Iris Tenhunen, kriitikko Otso Kantokorpi Suomen arvostelijain liiton edustajana sekä erityisasiantuntija Sari Salovaara Kulttuuria kaikille -palvelusta. Kaisa Lekasta voi lukea lisää tämän lehden sivuilta 8–10, ja hänen sarjakuvansa Jaloittelua löytyy tämänkin lehden viimeiseltä aukeamalta. Kunnia-Vimmoja jaettiin kaksi: Tuuli Helkky Helle (s. 1933) palkittiin elämäntyöstä integroidun tanssin uranuurtajana Suomessa. Dokumenttielokuvan Salainen metsäni (2017) työryhmä palkittiin raja-aitoja kaataneesta, puhuttelevan kauniista elokuvasta, jossa kuvataan autistisen ihmisen sisäistä maailmaa ja kommunikoinnin tarvetta. Mitalistit ritareiksi Viime itsenäisyyspäivän kunniaksi presidentti Sauli Niinistö myönsi Suomen Leijonan ritarimerkit olympiaja paralympiavoittajille vuosien varrelta. Palkitut paralympiamitalistit olivat: Tiina Ala-Aho, Toni Alenius, Jaana Argillander, Jere Forsberg, Tanja Kari, Minna Leinonen, Jarno Mattila, Erkki Miinala, Ville Montonen, Markku Niinimäki, Tuomas Nousu, Toni Piispanen, Petri Posio ja Marjaana Väre. Yksilölajien urheilijat saivat Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin solkineen ja joukkueurheilijat Suomen Leijonan ritarimerkin solkineen. Jos nyt jollekulle tulee mieleen, että yksi on joukosta poissa, näin ei kuitenkaan ole: Leo-Pekka Tähti sai Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin solkineen jo vuonna 2012. Vuosina 1967–1985 on palkittu yhteensä 68 olympiavoittajaa kyseisellä kunniamerkillä. Vuonna 2017 palkittuja olympiaja paralympiavoittajia oli 48. Paralympiavoittajat ovat voineet saada Suomen Leijonan ritarimerkin vuodesta 2000 alkaen, jolloin solmittiin Kansainvälisen olympiakomitean ja Kansainvälisen paralympiakomitean välinen yhteistyösopimus. TÄHTISADETTA PYEONGCHANGISSA Talviparalympialaiset järjestetään 9.– 18. maaliskuuta 2018 Etelä-Korean Pyeongchangissa. Kilpailulajeina ovat maasto-, ampumaja alppihiihdon lisäksi lumilautailu, kelkkajääkiekko ja pyörätuolicurling. Lisätietoja ja aikataulut löydät nettisivuilta www.paralympia.fi, ja jutun Suomen joukkueen mitalitoiveista löydät tämän lehden sivulta 11. Suomalaisten tähtihetket löytyvät jutun yhteydessä olevasta suoritusaikalistasta. Nyt on toivoa kultamitalista, joten seuraa etenkin lumilautailija Matti Suur-Hamarin (kuvassa) kisasuorituksia! Kuulumisia kisoista välittävät TV2, Areena ja YLE Puhe. Uutiset välittyvät myös somessa: Facebook: Paralympiaurheilu, Twitter ja Instagram: FinnParalympic. LEO-PEKKA TÄHTI TAAS VUODEN YLEISURHEILIJAKSI Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti on marraskuun lopulla valittu jo kolmannen kerran vuoden yleisurheilijaksi Suomessa. Valinnan teki Suomen Urheiluliiton hallitus. Aiemmat tittelit ovat vuosilta 2011 ja 2016. Valinnan perusteena oli se, että kesällä 2017 Tähti voitti parayleisurheilun MM-kisoissa Lontoossa kaksi mitalia: kultaa 100 metrillä ja pronssia 200 metrillä. Ensi kesänä Tähti aikoo osallistua EM-kisoissa neljälle matkalle eli 100:n ja 200:n metrin lisäksi myös 400 metrille ja 800 metrille. Viimeisin laji riippuu siitä, alittaako hän sen tulosrajan keväällä. Kunnon pitäisi riittää, sillä talven Leo-Pekka Tähti viettää tapansa mukaan Malagassa pelaten pyörätuolikoripalloa. K U V A : PA R A LY M P IA K O M IT E A . K U V A : S U O M E N PA R A LY M P IA K O M IT E A . Suosittu facebook-sivusto @sairaankaunis on paikka, jossa nuoret ja nuoret aikuiset jakavat tuntojaan pitkäaikaissairauksiin liittyen. Sieltä voi löytää 28-vuotiaan mielenterveyskuntoutujan kuvauksen elämästään, nuoren äidin selostuksen niskavamman aiheuttamasta kuntoutuskierteestä tai parikymppisen naisen kertomuksen siitä, miltä tuntui käydä lääkärin vastaanotolla ja saada diagnoosi pehmytkudosreumasta. Sivuilta löytää paitsi vertaistukea myös hyviä vinkkejä muista vastaavista sivuista. Tykkääjiä löytyy yli 19 000, joten sekaan vain! SO M E H E LM I 4 Tukilinja 1/2018
• K U V A : L E H T IK U V A . Peter Dinklagesta tuli megatähti ja isä Lyhytkasvuinen amerikkalainen näyttelijä Peter Dinklage, 48, teki elokuvadebyyttinsä vuonna 1995 elokuvassa Hei, kamera käy ja läpimurtoroolinsa vuonna 2003 elokuvassa The Station Agent. Sitä seurasi Narnian tarinat: Prinssi Kaspian (2008) sekä hittirooli Tyrion Lannisterina HBO:n draamasarjassa Game of Thrones (2011-), jossa hän pysynyt mukana kaikki 7 kautta. Vuonna 2017 Dinklage tienasi sarjasta 1,1 miljoonaa dollaria jaksolta. Se teki hänestä yhden television parhaiten palkatuista näyttelijöistä aikana, jolloin tv-laatusarjat ovat ylittämässä elokuvat sekä suosiossa että laadussa. Viime vuosina Dinklage on esiintynyt mm. X-Men -elokuvasarjassa (2014) sekä ääninäyttelijänä animaatioelokuvissa Ice Age 4: Mannerten mullistus (2014) ja Angry Birds Movie (2016). Hän on sivuosassa palkitussa uutuuselokuvassa Three billboards outside Ebbing, Missouri (2017) ja toisessa uutuuselokuvassa My dinner with Hervé (2018) hän esittää lyhytkasvuista ranskalaista elokuvanäyttelijä Hervé Villechaizea. Elokuva nähdään maaliskuussa HBO:lla. Dinklage on vuodesta 2005 ollut naimisissa kirjailija-teatteriohjaaja Erica Schmidtin, 42, kanssa ja heillä on kaksi lasta. Tytär syntyi 2011 ja toinen lapsi joulukuussa 2017. Pariskunta haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä, sillä tyttären nimeä tai toisen lapsen nimeä ja sukupuoltakaan he eivät ole paljastaneet. Sen sijaan Peter Dinklage on ilmaissut huolensa husky-rotuisten koirien tilanteesta: Game of Thrones -sarjan innoittamat fanit ovat hankkineet tämänrotuisia koiria ennalta harkitsematta, joten näitä koiria on myös hylätty tavallista runsaammin. Ne kun vaativat osaavaa hoitoa ja koulutusta. Dinklage kehottaakin koirasta haaveilevaa hankkimaan lemmikkinsä harkitusti – ja mieluiten löytökoiratalosta. Lauri Loven kujanjuoksu K U V A : L E H T IK U V A . KAARISILLAN KEVÄTNÄYTTELYT Sanomatalossa Helsingissä sijaitsevan galleria Art Kaarisillan helmikuun näyttely on nimeltään Maalaiselämää. Se on Kaarisillan taideja toimintakeskuksen kulttuuripainotteisen päivätoiminnan taiteentekijöiden yhteisnäyttely, jossa on esillä keramiikkaa ja taidekäsityötä. Kaarisillassa voi myös opiskella kuvallisen ilmaisun ja musiikin perusopintoja. Maaliskuussa Art Kaarisillassa on vuorossa outsider-taiteilija Klaas Molenaarin ja Kaarisillassa taidetta tekevän Antti Savolaisen yhteisnäyttely. Huhtikuussa nähdään Ilona Vuoriston näyttely (kuvassa teos Nimetön puukynät). lehtitietojen mukaan 99 vuoden vankilatuomio. Marraskuussa 2017 myönteinen luovutuspäätös tehtiin, mutta siihen saatiin valitusoikeus. Joulukuussa alkoi jälleen uusi oikeudenkäynti, jossa Loven juristit yrittivät kumota luovutuksen vedoten uusiin todisteisiin ja tuoreeseen lakiin, jonka tarkoituksena on suojata heikossa asemassa olevia brittejä luovutukselta. Ratkaisu on luvassa alkuvuonna 2018. Lauri Loven äiti Sirkka on alun perin suomalainen ja isä, vankilapastori Alexander Love brittiläinen. Lovella on siis sekä Suomen että Iso-Britannian kansalaisuus, ja hän on suorittanut siviilipalveluksensa Suomessa vuonna 2008. Sekä perhe että kumppani Sylvia Mann tukevat häntä. Suomalaiseen dokumenttielokuvaan Citizen Love haastateltu Laurin Natasha-sisar ei usko hänen selviävän vankilaoloissa hengissä. Samaa mieltä Lauri Love on itsekin. Suomalais-brittiläinen, Suffolkissa kasvanut ja nykyään Lontoossa asuva sähkötekniikan opiskelija Lauri Love, 31, on vuodesta 2013 elänyt oikeudenkäyntien kujanjuoksussa erehdyttyään Anonymous-ryhmän mukana hakkeroimaan keskeisiä yhdysvaltalaisia tietojärjestelmiä. Niihin kuuluivat Yhdysvaltain armeija, keskuspankki, ohjuspuolustusvirasto, FBI ja avaruushallinto Nasa. Kyse oli protestista, joka johtui tutkimustietoa levittäneen ja siitä syytetyn internet-aktivistin itsemurhasta. Love on pakonomaisen kiihkeä luonnontieteiden ja tietotekniikan harrastaja, jonka on todettu sairastavan depression lisäksi Aspergerin oireyhtymää, yhtä autismin muotoa. Tämä pelasti hänet tuomiolta brittiläisessä oikeusistuimessa. Tilanne muuttui, kun oikeus päätti 2016, että hänen luovuttamiselleen Yhdysvaltoihin ei ollut estettä. Jos Love luovutetaan, häntä uhkaa Tukilinja 1/2018 5
• 6 Tukilinja 1/2018 Ota erityisnuori kesätöihin! Kesätyö voi olla elämää muuttava kokemus. On monta hyvää syytä palkata erityisnuori kesäduunariksi. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Charlotta Boucht VAMMAISTEN LASTEN ja nuorten tukisäätiö Vamlasin 101 Kesäduunia -kampanja rohkaisee työnantajia palkkaamaan ennakkoluulottomasti kaikenlaisia nuoria. Sen tiedotustilaisuudessa joulukuussa kerrottiin, miksi niin kannattaa tehdä. Tärkein syy nuoren kannalta on tietysti ensikosketus työelämään, joka voi olla ratkaiseva askel eteenpäin. Myös työyhteisö kuitenkin hyötyy. ”Erityistä tukea tarvitsevien nuorten parissa työskennellessäni olen usein saanut nähdä, että halu tehdä työtä on heillä kiitettävällä tasolla. Osaamista löytyy myös nuorilta usein riittävästi. Kun on halu tehdä ja oppia, saa työnantaja tunnollista ja sitoutunutta työvoimaa. Tekemisen ilo ruokkii sitten itseään koko työyhteisössä”, Caius Treuthardt kertoo. “Moni toimintarajoitteinen nuori on jopa motivoituneempi töihin kuin ns. tavallinen nuori. Toimintarajoite ei tarkoita samaa kuin täysin työkyvytön”, vahvistaa Kiipulan ammattiopiston työhönvalmentaja Jaakko Aroharju. Työnantaja kiittää ”Osatyökykyisille kavereille tulee antaa mahdollisuus tehdä töitä. Se on mielestäni moraalisesti oikein. Lisäksi he saavat tästä työmahdollisuudesta enemmän kuin tavallinen kaveri”, sanoo Logistiikkapartnereiden hallituksen puheenjohtaja Toni Rissanen. ”Kesätyö voi olla elämää muuttava kokemus.” Toni Rissasella on ollut kesätöissä erityisnuoria Validian valmentavasta koulutuksesta. Hän kertoo heidän tuoneen uutta elämää työpaikalle. ”Ja hyötyä heistä on duunien hoitamisessa. Jokainen tekee valmiuksiensa mukaista hommaa.” Rissasella on itsellään ollut rankka nuoruus, mutta hän sai toisen mahdollisuuden. Siksi hänen mielestään kaikkien ihmisten pitää saada elämässä mahdollisuus. Hän antaa sen ottamalla erityisnuoria kesätöihin. Työhönvalmentaja kehiin Sekä nuorelle että työnantajalle on suuri apu, jos kuviossa on mukana työhönvalmentaja. Hän valmentaa nuorta työnhakuun ja tukee työssä aloittamista, kunnes hommat sujuvat. Hänen osaamistaan kannattaa hyödyntää myös ”piilotöiden” etsimisessä työpaikalta. ”Niitä ovat työt, jotka eivät ole kenenkään vakituisen työntekijän ykköstehtäviä, kuten postitus, monistus, haravointi ja muut aputyöt. Vakituinen työntekijä voi keskittyä päätöihinsä ja toimintarajoitteinen saa mielekästä kesätyötä”, vinkkaa Jaakko Aroharju. Tärkeintä on kuitenkin nuoren oma aktiivisuus. Ei pidä luovuttaa, jos ensimmäiset työnhaut eivät tuota tulosta. Työhaastatteluun mennään osaaminen edellä ja tilannetta voi harjoitella. Keskustelussa auttaa oma osaamiskansio, joka voi olla myös selkokielinen. “Toimintarajoitteinen nuori ei mene rikki, vaikka häntä haastetaan ja asetetaan välillä epämukavuusalueelle. Erityisopetuksen piirissä toimiessani näen jatkuvasti huikeita kasvutarinoita”, Jaakko Aroharju kertoo. Janne ja Roni työskentelivät kesän Linnanmäellä. ”Täältä saa kavereita ja oppii vastuullisuutta. Ja kivaa on!”, kehui Roni. (Ks. Tukilinja 3/2016, www.tukilinja.fi). ”Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan nuoren työllistäminen viestii arvoista, jotka vahvistavat myönteistä yrityskuvaa. Se on näkyvä signaali siitä, että organisaatio on avoin yhteiskunnan monimuotoisuudelle”, Vamlasin työhönvalmentaja Caius Treuthardt selvittää. Yrityksen näkökulmasta monimuotoiseen työyhteisöön sijoittaminen on muullakin tavalla palkitsevaa: Se lisää tutkitusti työyhteisön luovuutta, tehokkuutta ja keskinäistä luottamusta. Motivaatio on tärkein Usein ainoa tarvittava mukautus, joka työllistymiseen tarvitaan, on asenteiden mukautus. Rekrytointivaiheessa onkin tärkeämpää keskittyä nuoren osaamiseen kuin vammaan. Tärkeää on myös se, että nuori on motivoitunut.
• 7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Hämäläinen KUVA Pirkko Justanderin arkisto # MeToo! Vammaisia naisia häiritään muita naisia useammin. Syitä on monia, kertoo heidän edusnaisensa Pirkko Justander. 1. Kohtaavatko vammaiset tytöt ja naiset häirintää muita naisia useammin? ”Tilastojen mukaan (THL 2013) he kohtaavat elämänsä varrella 2–4 kertaa enemmän väkivaltaa kuin muut naiset. Kehitysvammaisten naisten uhka joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi on 10-kertainen muihin naisiin verrattua. Vastaus on siis kyllä!” 2. Eroaako se muiden naisten kohtaamasta häirinnästä? ”Vammaiset naiset eivät pysty fyysisesti laittamaan vastaan. Häiritsijä usein jopa luulee tekevänsä ikään kuin palveluksen, koska oletusarvo on, ettei kukaan vammaista naista huoli. Taka-ajatus on tietenkin ulosmitata helppoa seksiä. Eräs nainen kertoi, ettei ilman hyvää syytä jaksa enää käydä ulkona, sillä asenne että häneltä saa helppoa seksiä alentaa ihmisarvoa. Jos vammainen nainen antaa pakit, hän saa usein kuulla julmaa pilkkaa kehostaan.” 3. Miksi vammaisia tyttöjä ja naisia häiritään muita useammin? ”Osa häirinnästä johtuu ’helppo nakki’ -oletuksesta. Häiritsijä myös olettaa, että hänen kiinnijäämisriskinsä ei ole suuri. Kun on sana sanaa vastaan ja oletusarvona, ettei vammaista naista kukaan huoli, on tosi helppo päästä pälkähästä.” ”Vammainen nainen myös itse vaikenee, koska ylipäätään pelkää, myös sitä, että saatetaan kaiken päälle vielä naurunalaiseksi.” ”Eräs nainen tiivistää: ’Meitä pidetään yksinkertaisina tai niin, että vammaiset naiset eivät miestä saa.’ Fyysiseen ja kenties henkiseen heiveröisyyteen on hyvä iskeä.” 4. Onko vammaisena kasvaneen tytön vaikeampi pitää rajoistaan ja fyysisestä koskemattomuudestaan kiinni? ”Kyllä on! Vammainen tyttö joutuu elämänsä varrella käymään läpi monia tutkimuksia, toimenpiteitä ja leikkauksia. Hänen kehonsa ikään kuin ulkoistetaan häneltä. Rajat menevät rikki jo lapsuudessa. Eräs nainen kertoo, että nuorena oli vaikea pitää rajoja, kun ei ymmärtänyt, mikä on häirintää, mikä ei. Sitä voidaan olla vain onnellisia, että joku huomasi. Hoitotoimenpiteiden tai kuntoutuksen varjolla voidaan myös tehdä häirintää tai seksuaalista väkivaltaa.” ”Vammaisilta tytöiltä ja naisilta puuttuu usein tietoja turvataitoja. Teesini on, että vammaista tyttöä kasvatetaan ja vammaista naista kannustetaan ylläpitämään sukupuoletonta potilaan roolia. Se altistaa kaikenlaiselle häirinnälle.” 5. Miten vammaispalveluissa tai erityisopetuksessa on otettu koppi metoo-kampanjasta? ”Minun tietojeni mukaan juuri tähän kampanjaan liittyen Tukilinja-lehden yhteydenotto on ainoa sen lisäksi, että eduskunnan häirintäkeskustelussa oli aiheesta yksi lause.” 6. Mitä neuvoisit vammaista naista tekemään, kun hän kohtaa häiritsevää käytöstä? ”Omasta tilanteestaan pitää kertoa jollekin toiselle, jopa useammalle ihmiselle. Jos ei ole ketään läheistä, voi soittaa auttaviin puhelimiin ja kertoa sinne. Pääasia, että kertoo. Kukaan häiritsijä ei ole niin hyvässä asemassa, pidetty tai muuten karismaattinen, että olisit velvollinen suojelemaan häntä suvussa, työssä, koulussa, harrastuspiirissä, asumisyksikössä tai vaikka seurakunnassa. Jaa salaisuus! Poliisi, lastensuojelu ja lääkäri ovat velvollisia auttamaan. Päiväkirjan käyttäminen jäsentää ajatuksia ja sitä voi myöhemmin käyttää todisteena.” 7. Mitä muuta haluat tuoda esiin vammaisten naisten häirinnästä? ”Edellä mainitun häirinnän lisäksi vammainen nainen joutuu kohtaamaan myös lisähäirintää, jos kuuluu seksuaalivähemmistöön. Nainen on häiritsijän mielestä aina ilman muuta hetero. Jos näin ei ole, vammaisen naisen kohdalla ihmettely on aina kaksinkertaista.” Pirkko Justander on jo pitkään työskennellyt vammaisten naisten kohtaaman väkivallan ehkäisemiseksi. Tukilinja 1/2018 7 Kuka Pirkko Justander, 56 v., Helsinki. Toimiala Vammaisjärjestöjen naisverkoston yhteyshenkilö ja vammaisten naisten Rusetti-yhdistyksen vpj. Työskennellyt Naisten linjalla. Toimintarajoite Luustonhauraussairaus
• Kaisa Lekan pitkä työura sarjakuvataiteilijana ja vaikuttajana palkittiin Kynnys ry:n kulttuuripalkinto Vimmalla ja siihen kuuluvalla Tukilinjan työskentelyapurahalla. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Christoffer ja Kaisa Leka keskustelijana tunnettu Leka oli luonteva valinta palkinnon saajaksi. Tukilinja-lehden lukijoille hän on tuttu jo vuodesta 2004 lehdessä säännöllisesti ilmestyneestä Jaloittelua-sarjakuvastaan (s. 35). ”Kyllähän palkitseminen tuntuu tosi hyvältä, koska se tulee pyytämättä. Luovassa työssä saa tottua epävarmuuteen, joten tällainen luo paljon uskoa omaan tekemiseen”, Leka pohtii puhelinyhteyden päästä joogakeskuksesta Costa Ricasta, kun kysyn urheilutermein palkinnon merkityksestä. Costa Rican ympäristö antaa hindulaiselle Lekalle inspiraatiota paraikaa työstettävään sarjakuvakirjaan, joka kertoo hindu-pyhimyksestä. I Am Not These Feet Kaisa Leka ponnahti suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2003 englanninkielisellä sarjakuvakirjalla I Am Not These Feet. Teos käsitteli Lekan jalka-amputaatiota, mutta myös muuta elämää. Kaisa Leka ja hänen puolisonsa Christoffer Leka tunnetaan myös eri puolille maailmaa sijoittuvista, Kaisan sarjakuvia sisältävistä englanninkielisistä pyöräilymatkakertomuksista. Vimma-palkintoon kuuluvan työskentelyapurahan Kaisa Leka aikoo käyttää perinteisen sarjakuvakirjan sijasta kokeelliseen projektiin. Hän toteaa hieman salaperäisesti, ettei vielä halua paljastaa tulevasta hankkeesta enempää. K ynnys ry:n kulttuuripalkinto Vimma myönnettiin tänä vuonna sarjakuvataiteilija, graafikko Kaisa Lekalle. Palkinnon myötä hän sai myös Tukilinjan 5000 euron suuruisen työskentelyapurahan. Vimma-palkinto myönnetään vuosittain taiteen tekijälle, joka on tuonut teoksillaan vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteellisesti korkeatasoisella tavalla. Niinpä esimerkiksi sarjakuvataiteilijoiden Puupää-palkinnon aiemmin pokannut ja aktiivisesti kantaaottavana 8 Tukilinja 1/2018 Hiiri-Kaisa on minua rohkeampi
• Tukilinja 1/2018 9 Kuka? Kaisa Leka, 39 v. Porvoo. Toimintarajoite Käyttää jalkaproteeseja. Ammatti Graafikko, sarjakuvataiteilija.
• Amputaatiota käsitellyt esikoisteos nousee yhä esiin lukijoiden kommenteissa ja keskusteluissa. Vammaisuuden käsitteleminen ja käsittelyn palkitseminen on Lekasta sinänsä positiivinen asia, sillä aihepiiri ei hänen mukaansa vieläkään näy valtamediassa tarpeeksi. ”Olen joutunut pohtimaan näitä asioita, koska teen paljon omaelämäkerrallista sarjakuvaa. Olen tietysti kiitollinen siitä, että I Am Not These Feet saa yhä huomiota. Toisaalta välillä kyllä ahdistaa – ajatellaanko, etten ole mennyt taiteilijana yhtään eteenpäin?” hän naurahtaa. Tukilinja julkaisukanavaksi Paljon lukeva taiteilija kertoo uppoutuvansa mielellään erityisesti pitkien sarjakuvien maailmoihin. Tämän hetken suosikeistaan hän mainitsee odottavansa jo Mari Ahokoivun uutta kirjaa. Kansainvälisenä vinkkinä hän ottaa esille Riad Sattoufin omaelämäkerrallisen Tulevaisuuden arabi -sarjan. ”Samalla tavoin kuin sarjakuvataiteen palkitseminen nostaa sarjakuvien näkyvyyttä, vammaisuuteen liittyvän taiteen palkitseminen nostaa asioita keskusteluun ja on arvokasta”, Kaisa Leka pohtii saamansa palkinnon merkitystä. ”Piirtäjänä pidän kiinni tyylistäni, mutta toisaalta voin kokeilla ja yllättää kirjan muodolla.” Tärkeää hänelle on myös jatkuva kosketus lukijoihin. ”Tukilinja-lehti on tarjonnut minulle hyvän kanavan tehdä puhtaasti vammaisaiheista sarjakuvaa. Se on osin omaelämäkerrallista, kuitenkin etäännytetysti, niin että kuka vain voi toivottavasti samastua piirroksiin.” Kaunis kirja kiinnostaa Viime vuosina ilmestyneet pyöräilytarinat ovat tuoneet Lekalle aivan uuttakin yleisöä. Kaisa ja Christoffer Lekan yhdessä suunnittelemat kirjat herättävät huomiota jo esineinä, joissa on kokeiltu monenlaisia toteutustapoja ja yksityiskohtia. Syksyllä 2017 julkaistu matkakirja Imperfect koostuu esimerkiksi New Yorkista San Franciscoon tehdyn reissun aikana Suomeen lähetetyistä vanhoista kuvapostikorteista. Tekotavassa oli paljon riskejä postin kulkemisesta lähtien, mutta lopputulos on onnistunut. Leka kertoo uskovansa paperisten kirjojen kestävyyteen ja kauniiden, huolella tehtyjen esineiden kiehtovuuteen. Kirjojen suunnittelu ja kustantaminen itse mahdollistaa luovan vapauden ja hiukan hullutkin ideat. ”Piirtäjänä pidän kiinni tyylistäni, mutta toisaalta voin kokeilla ja yllättää kirjan muodolla. Tällainen tekeminen muodostuu itsellenikin mielekkääksi.” Ilmaistyön pyytäjät Leka on aikaisemmin ollut mukana Porvoon kunnallispolitiikassa. Viime syksynä hän otti julkisessa keskustelussa kantaa taiteilijoille melko usein esitettäviin ilmaistyöpyyntöihin. Yhäkö tällaisia kyselyjä tulee? ”Ehkä julkinen ärähdys on hillinnyt ilmaistyöpyyntöjä, vaikka kyllä niitä toisinaan saan. Toki teenkin hyväntekeväisyystyötä, mutta silloin lähtökohta on toinen. Taiteilijan työn käytännön vaatimuksia ja freelancerin todellisuutta ei ehkä oikein ymmärretä”, hän pohtii. Leka ei arkaile käydä keskustelua ja tuoda mielipiteitään esiin. Vammaisuudesta puhuminen sarjakuvien kautta antaa kuitenkin vapauden sanoa asiat vielä nasevammin kuin arkielämässä. ”On mukavaa, kun ihmiset tulevat kyselemään töistäni. Yksityiselämästä ei tietenkään aina jaksaisi puhua. Hiiri-Kaisa saa rohkeasti sanotuksi ne nokkelimmat vastaukset sellaisiin uteluihin. Hän on paljon minua rohkeampi!” Lekojen kotona tehdään luovaa työtä, joten koti pursuaa kirjoja ja muuta tarpeellista. 10 Tukilinja 1/2018
• Suur-Hamarin johdolla mitalijahtiin Suomen keskeisin mitalitoivo on jalka-amputoitu Matti SuurHamari, jolta vain paralympiakulta enää puuttuu. kuuluvansa onnistuessaan maailman eliittiin lajissaan. Suomen curlingjoukkueen ytimen muodostaa rovaniemeläispariskunta Markku ja Sari Karjalainen. Rovaniemeläinen kelkkahiihtäjä Sini Pyy, 25, on lähestynyt parin viime vuoden aikana maailman huippua, mutta mitali Etelä-Koreasta olisi jättiyllätys. Pyy on asettanut uransa päätavoitteeksi kultamitalin voittamisen vuoden 2022 talviparalympialaisissa Pekingissä. Suomella on talviparalympialaisissa mahdollisuus kultamitaleihin. Kisat käynnistyvät 9. maaliskuuta Pyeongchangissa. TEKSTI: Lauri Jaakkola KUVA: Maiju Torvinen / Paralympiakomitea Talviparalympialaisten tärpit SUOMELLA VAIKUTTAISI olevan mahdollisuus saavuttaa Pyeongchangin talviparalympialaisista paras mitalisaaliinsa 16 vuoteen. Vuonna 2002 Suomi voitti Salt Lake Cityssä vielä 8 mitalia, joista neljä kultaisia. Sen jälkeen ei kultamitaleita ole talvikisoissa enää tullut, ja himmeämpiäkin vain kolme. Suurin syy suomalaisoptimismiin on 31-vuotias imatralainen lumilautailija Matti Suur-Hamari. Jalka-amputoitu helsinkiläinen teki ensiesiintymisensä paralympialaisissa neljä vuotta sitten Venäjällä, mutta jäi tuolloin lumilautacrossissa vielä kauas kärjestä. Sen jälkeen hän on voittanut lajissaan lähes kaiken, muun muassa kolme maailmanmestaruutta ja lumilautailupiireissä erittäin arvostetun X-Games -kisojen mestaruuden. ”Paralympialaiset ovat tietysti isot kisat, mutta yritän ajatella niin, että ne ovat silti kisat muiden joukossa. On kuitenkin kiistämätön fakta, että paralympiamitali on ainoa, mikä minulta vielä puuttuu”, Suur-Hamari sanoo. Pyeongchangissa Matti Suur-Hamari tavoittelee ensimmäistä paralympiamitaliaan kahdessa lajissa: lumilautacrossissa ja banked slalomissa. Hän on molemmissa lajeissa hallitseva maailmanmestari. Maastohiihtäjä Ilkka Tuomisto, 34, on voittanut paralympiamitalin kaksissa edellisissä kisoissa 2010 ja 2014. Nyt hämeenkyröläinen maanviljelijä lähtee viimeisiin kisoihinsa. Mitali on edelleen realistinen tavoite erityisesti 15 kilometrin matkalla ja sprintissä, jotka hiihdetään perinteisellä hiihtotavalla. Lappeenrantalainen alppihiihtäjä Santeri Kiiveri, 17, osallistuu ensimmäisiin paralympialaisiinsa. Hän nousi jo edellisellä kaudella muutaman kerran maailmancupin kisoissa palkintopallille ja voitti myös Euroopan cupin kokonaiskilpailun. Ei siis ole aivan tuulesta temmattua, etteikö hän voisi yltää ainakin mitalien tuntumaan jossain viidestä paralympialajistaan. Pyörätuolicurlingissa Suomi voitti vuonna 2015 Lohjalla MM-pronssia. Vaikka sen jälkeen ei ole vastaavaa menestystä tullutkaan, on kokeneista urheilijoista koostuva joukkue osoittanut Oheiseen aikatauluun on koottu lajeja, joissa suomalaisurheilijoilla on realistisia mitalimahdollisuuksia. Listatut kellonajat ovat 7 tuntia Suomen aikaa edellä. Kisoja voi seurata suorina lähetyksinä ja koosteina Ylen TV 2:ssa ja Areenassa sekä radiosta YLE Puheelta. Yhteensä lähetyksiä tulee yli 70 tuntia. SUORITUSAJAT (vähennä 7 tunnin aikaero!): LA 10.3. 09.30–12.30 Alppihiihdon syöksylasku (Santeri Kiiveri) SU 11.3. 09.30–13.00 Alppihiihdon supersuurpujottelu (Kiiveri) MA 12.3. 10.00–15.20 Maastohiihdon miesten pystyhiihtäjien 20 km (v) (Ilkka Tuomisto) 12.00–16.00 Lumilautacrossi (Matti Suur-Hamari) TI 13.3. 09.30–17.00 Alppihiihdon alppiyhdistetty (Kiiveri) KE 14.3. 09.30–15.30 Alppihiihdon pujottelu (Kiiveri) 10.00–15.30 Maastohiihdon miesten pystyhiihtäjien sprintti (p) (Tuomisto) TO 15.3. 09.35–22.00 Pyörätuolicurlingin alkulohkot päätökseen PE 16.3. 12.00–15.00 Lumilautailun banked slalom (Suur-Hamari) 15.35 Pyörätuolicurlingin välierät LA 17.3. 09.30–15.30 Alppihiihdon suurpujottelu (Kiiveri) 10.00–12.15 Maastohiihdon miesten pystyhiihtäjien 10 km (p) (Tuomisto) 09.35 JA 14.35 Pyörätuolicurlingin mitaliottelut Tukilinja 1/2018 11 LUMILAUTAKROSSI = 4 kilpailijaa lähtee samaan aikaan radalle. Voittaja on se, joka tulee maaliin ensimmäisenä. BANKED SLALOM = Laskijat eivät kierrä keppejä vaan rata muodostuu kaltevareunaisista kurveista. TALVIPARALYMPIALAISET = Vammaisurheilun olympialaiset pidetään Etelä-Korean Pyeongchangissa 9.–18.3.2018.
• Tuki ohjattiin eniten tarvitseville Tukilinjan tukitoiminnassa vuotta 2017 leimasi kasvanut hakemusmäärä. Haasteeseen vastattiin kohdistamalla tuki keskeisiin tarpeisiin ja lisäämällä tuen määrää. TEKSTI Tukikoordinaattorit ja Iris Tenhunen Tukilinjan apurahakohteet 2017 Pöytätietokoneet 4,6 % Kuvausvälineet 4,4 % Urheiluvälineet 3,8 % Soittimet 2,6 % Käsityö, askartelu, tekniset työt 1,6 % Kuvataiteet 1 % Matkat 1 % Autokoulut 1 % Tietotekniset oheislaitteet 0,8 % Näyttelyt 0,7 % Opiskelutarvikkeet 0,5 % Omakustanteet 0,5 % Älypuhelimet 0,3 % Tapahtumat 0,3 % Kannettavat tietokoneet 47,7 % Kurssija kausimaksut 14,1 % Tabletit 10,1 % Kulkuvälineet 5,1 % TUKILINJAN APURAHOJA myönnettiin viime vuonna 753 561 euron arvosta eli kuukausittain noin 62 800 eurolla. Tuen määrä oli yli 50 000 euroa enemmän kuin edeltävänä vuonna. Syynä summan kasvattamiseen oli se, että viimeisten parin vuoden aikana apurahahakemuksia on Tukilinjaan tullut aiempiin vuosiin verrattuna lähes kaksinkertainen määrä. Kehitys näkyy oheisessa tilastossa. Pystyimme vastaamaan haasteeseen lisäämällä tukikäsittelijöiden määrän kahdesta kolmeen, joskin osa meistä työskentelee edelleen osa-aikaisina. Kolmesta tukitoiminnan koordinaattorista Sara Liukkonen ja Kirsi Tuovinen keskittyvät yksityishenkilöiden hakemuksiin ja neuvontaan. Sanna Nupponen vastaa yhteisöja hankeapurahoista, mutta käsittelee kuitenkin myös yksityishenkilöiden hakemuksia. Timo Kähkönen vastaa edelleen teknisestä asiantuntemuksesta, kun tilaamme apuvälineitä suoraan tuen saajille toimitettaviksi. Häneltä voi kysellä neuvoa, jos suunnittelee hakevansa apuvälineekseen it-laitteen. Tuki eniten tarvitseville Vastasimme haasteeseen myös siten, että kohdistimme apurahamme aiempaa tiukemmin tukitoimintamme ensisijaisiin kohteisiin – vähävaraisimpien hakijoiden opintojen ja työllistymisen tukemiseen. Jouduimme lisäksi muuttamaan tuen myöntöehtoja siten, että hakijan taloudellinen tilanne otettiin entistä painotetummin huomioon. Näin saatoimme varmistaa sen, että eniten tuen tarpeessa olevat saivat tarvitsemansa tuen. 12 Tukilinja 1/2018
• 800 700 600 500 400 300 200 100 Apurahoja myönnettiin 2009–17 2009 430 000 € 2010 454 000 € 2011 446 000 € 2012 455 000 € 2013 470 000 € 2014 531 000 € 2015 599 000 € 2016 703 000 € 2017 753 561 € 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tuhatta euroa Apurahahakemuksia saapui 2009–17 1200 1000 800 600 400 200 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kpl Karsimme myös yleisimmistä hakukohteista – tietokonelaitteista – joitakin niihin liitettyjä oheispalveluja. Näin pystyimme samalla kokonaiskustannuksella myöntämään aiempaa useampia laitteita. Laitteiden laatu pysyi samana. Vuoden 2017 aikana tehtiin 782 myönteistä tukipäätöstä. Tukea sai 701 yksityishenkilöä ja 81 yhteisöä. Kiitos tukisumman kasvattamisesta kuuluu jälleen teille Tukilinjan tilaajille. Ilman teitä emme olisi pystyneet vastaamaan lisääntyneeseen tukitarpeeseen! Mukana menossa Viime vuoden aikana tukitoiminnassa tehtiin uudenlaista yhteistyötä Invalidiliiton hallinnoiman Yritystä!-hankkeen kanssa. Tapaamiset hankkeen työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa antoivat meille arvokasta tietoa Pienyrittäjän apurahan ja Ammattimaisen harrastamisen apurahan hakuohjeiden kehittämiseen. Olimme mukana tämän kansallisen hankkeen yleisötilaisuuksissa eri puolilla Suomea kertomassa apurahoistamme. Sen myötä olemmekin saaneet aiempaa enemmän hakemuksia pienyrittäjiltä ja yritystoimintaa suunnittelevilta henkilöiltä, jotka ovat työllistymismissiomme kannalta tärkeä kohderyhmä. Toimintakauden aikana Tukilinja esitteli apurahatoimintaansa paitsi Yritystä!-hankkeen tilaisuuksissa, myös Autismin talvipäivillä Porissa, Sosten Rahoituksen minimessuilla Helsingissä sekä Apuvälinemessuilla Tampereella. Muista vammaisalan tilaisuuksista kannattaa mainita Kansainvälisen vammaisten päivän 3.12. merkeissä jo toista kertaa järjestetty DiDa-festivaali Helsingissä. Vammaisalan kulttuurija tasa-arvojärjestöjen sekä Tukilinjan verkostofestivaali toi Suomi100-tapahtumana jo toista kertaa esiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden suomalaisten kulttuuriharrastuksia ja etenkin esiintyvää taidetta. Tukilinja oli jälleen DiDan pääsponsori, ja tilaisuudessa jaettiin myös Tukilinjan ja Kynnyksen yhdessä myöntämä Vimma-kulttuuripalkinto. Tilaisuuden esiintyjät löytyivät tänä vuonna avoimen esiintyjähaun kautta, ja kiinnostus esiintyä tapahtumassa oli vilkasta. Muutoksia apurahatyyppeihin Pyrimme jatkuvasti kehittämään tukitoimintaamme vastaamaan muuttuvia oloja ja ajankohtaista tarvetta. Siksi tukimuodotkin voivat muuttua. Tukilinjan ammattitutkintostipendi lakkautetaan vuoden 2018 lopussa. Syynä on erillisen näyttötutkinnon poistuminen ammattitutkintojärjestelmän yhtenäistyessä ja aikuiskoulutuksen näyttötutkinnon poistuessa. Tukilinjan ammattitutkintostipendiä myönnetään kuitenkin niin pitkään kuin tätä näyttötutkintoa voi edelleen suorittaa. Jos siis olet suorittanut näyttötutkinnon kaikki osat 31.12.2017 mennessä ja tutkintotoimikunta antaa sinulle siitä todistuksen vuonna 2018, voit hakea Ammattitutkintostipendiä Tukilinjasta entiseen tapaan vuoden kuluessa tutkinnon päiväyksestä. Toinen muutos on se, että Vammaistutkimusapurahan nimi vaihtuu Tutkimusja kehittämisapurahaksi. Yhteistyökumppanimme Vammaistutkimuksen seura käsittelee jatkossa vain hakemukset, jotka liittyvät yhteiskuntatieteelliseen ja humanistiseen vammaistutkimukseen. Muut tutkimusapurahahakemukset käsittelee Tukilinjafoorumi pyytäen tarvittaessa niistä lausuntoja. Hakemukseen tulee jatkossa liittää yleistajuinen tiivistelmä siitä, miten tutkimustai kehityshanke edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa. Startti-urheilustipendien haku muuttuu siten, että stipendeihin tulee 4 vuoden hakuväli. Hakuaikaa on kevään hakukierroksella siirretty myöhemmäksi helmikuusta huhtikuuhun. Muutoksia apuvälinemyöntöihin Tietotekniset apuvälineet ovat pysyneet Tukilinjan suosituimpina tukikohteina jo kaksi vuosikymmentä. Niidenkin myöntämiseen on tulossa muutoksia. Tähän asti työja opiskelukäyttöön myönnettyihin kannettaviin tietokoneisiin on Tukilinjan maksamana lisäpalveluna esiasennettu 3 vuoden virusturva ja perusohjelmisto. Jatkossa sekä virusturvan hankkiminen että ohjelmien perusasennus jää tulevien käyttäjien omalle vastuulle. Syynä muutokseen on se, että näiden ohjelmistojen asennus on tehty laitteen käyttäjälle helpoksi ohjatulla asennustoiminnolla. Lisäksi Windowsin oma käyttöjärjestelmä riittää nykyään usein virusturvaksi peruskäyttäjälle. Tarvittaessa virusturvan voi hankkia myös ilmaisohjelmilla. Lähetämme hyödyllisistä ilmaisohjelmista tietoteknisten laitteiden saajille aina myös vinkkejä. Kolmeen vuoteen laajennettu laitetakuu säilyy edelleen Tukilinjan hankkimissa ja postittamissa kannettavissa tietokoneissa. Sillä olemme halunneet taata etenkin opiskelijoille työvälineen opintojen ajaksi. Mikäli laite hankitaan yksilöllisesti Tukilinjan myöntämällä laskutusluvalla, jää kuitenkin myös takuulaajennuksen hankkiminen saajan vastuulle. Säästämällä siitä, mistä se voidaan järkevästi tehdä, pystymme jatkossa myöntämään laitteita entistä useammille tarvitsijoille. Hakuohjeet päivittyvät Olemme viime vuoden aikana tutkineet tarkasti julkisen tahon myöntämän tuen myöntöperusteita ja päivittäneet omia hakuohjeitamme vastaavasti. Päivitetyt ohjeet julkaistaan nettisivuillamme tämän kevään aikana. Pyrimme jatkossa ohjaamaan hakijoita selvittämään ensisijaiset myöntävät tahot (esimerkiksi sairaanhoitopiirit, kuntien vammaispalvelut ja Kela) entistä tarkemmin jo ennen hakemuksen lähettämistä Tukilinjaan. Näin toivomme lyhentävämme käsittelyaikoja. Tukilinja 1/2018 13
• Helsinkiläisessä Taiteen Sulattamossa voi kuka tahansa osallistua voimaannuttavan teatterin tekemiseen. Yhdistys sai Tukilinjalta Vuoden Toimija -apurahan 2016. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Vesa Linna NÄYTTÄMÖLLÄ ON kolme naista, jotka kulkevat läpi sadan naisen tarinat miltei 100 vuoden ajalta. ”Hän on kaunis, kaunein hän on rakastaessaan”, Pia Valleniuksen esittämä roolihahmo kertoo tyttärestään. ”On tulossa Suomi, joka rakastaa... Me kaikki voimme antaa tilaa niille äänille, jotka eivät kuulu vielä tarpeeksi kovaa.” Ohjaaja Eveliina Lafghani kommentoi harjoituksen jälkeen: ”Nainen 100 -produktio on ollut haasteellinen, varsinkin toipujille. He saivat kuitenkin tuotua esiin ilon, surun ja elämäntunteen. Tästä näkee, mihin mielenterveyskuntoutujilla on mahdollisuus, kun he pääsevät tekemään oikeita asioita.” Lafghani on ammatiltaan sekä teatteriohjaaja että mielenterveyshoitaja, joka on tehnyt työtä mielenterveyskuntoutujien kanssa jo 28 vuotta. ”Olen huomannut, että taide on hyvä työkalu kuntoutumisessa.” Varsinainen sysäys pääkaupunkiseudulla toimivan Sulattamon perustamiseen syntyi vuonna 2012. Lilinkotisäätiö, missä Lafghani työskenteli, tuotti yhteistyössä Koko Teatterin kanssa esityksen Peili, jossa monet tulevat sulattamolaiset olivat jo mukana. ”Minulle syntyi hullu idea siitä, että mielenterveyskuntoutujat voisivat esiintyä ammattiteatterin lavalla yhdessä ammattilaisten kanssa.”. Sana kiersi ja Sulattamo-yhdistyksen toiminta alkoi vuonna 2013. ”Toipujat ovat tässä tekemässä ja päättämässä. Tasavertaisuus on lähtökohta. Sillä ei ole merkitystä taiteen tekemisessä, onko skitsofrenia vai ei. Se voi tuoda haasteita, mutta yhteisössämme kukaan ei ole toisen yläpuolella.” Ammattitaiteilijoita on mukana toiminnassa produktiokohtaisesti. Toipujia on joinakin vuosina ollut mukana toistasataa, viime vuonna nelisenkymmentä. Teatterissa kohdataan tunteet 14 Tukilinja 1/2018 TUKIKOHDE
• UUTISIA VAALITILAISUUKSISTA ESTEETTÖMIÄ Yleisiä vaalitilaisuuksia ei saa vuonna 2015 voimaan astuneen yhdenvertaisuuslain mukaan enää järjestää esteellisissä tiloissa. Esteettömyys toteutuu, jos tilaan pääsee muutenkin kuin portaita pitkin ja käytössä on invavessa. Käytännössä sääntöä ei kuitenkaan aina noudateta, todettiin Ylen uutisartikkelissa ennen presidentinvaaleja. Lakia valvova yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunta on saanut käsiteltäväkseen useita tapauksia, joissa poliittiset järjestöt ovat pitäneet vaalitilaisuuksia esteellisissä paikoissa. Ne on todettu välilliseksi syrjinnäksi. Toistuvasta lain rikkomisesta lautakunta voi määrätä uhkasakon. Linjaukset eivät ole kuitenkaan vielä käytännössä vaikuttaneet. Kun Yle selvitti asiaa presidenttiehdokkaiden kampanjapäälliköiltä joulukuussa, moni heistä totesi, että kampanjat ovat sisältäneet esteellisiä tilaisuuksia. AKTIIVIMALLI UNOHTI PITKÄAIKAISSAIRAAT Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli leikkaa työttömyysetuuksia, jos työtön ei saa riittävästi töitä tai ei osallistu aktivointitoimiin. Mallia on kritisoitu sillä perusteella, että se vaikuttaa kohtuuttomasti pitkäaikaissairaiden, työelämästä putoavien henkilöiden tuloihin. Kun sairastamista kestää yli 300 päivää, moni putoaa sairaspäivärahalta työttömyysturvan varaan. Työkyky ei kuitenkaan vielä välttämättä riitä täyttämään aktiivimallin vaatimuksia. Jos työtön haluaa kuntoutua takaisin työelämään eikä hae sairauseläkettä, on toimeentulo vaarassa heikentyä. Eduskunnan lausuntokierroksella ongelman nostivat esiin Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) sekä Reumaliitto. Myös perustuslakivaliokunta esitti aktiivimalliin muutoksia, jotta ihmisten elämäntilanteet voidaan ottaa huomioon ennen tukien leikkauksia. Muutoksia ei kuitenkaan tehty. Tukilinja rahoitti jatkon Sulattamon toiminta perustuu vapaaehtoisuudelle. Palkkoja ei voida maksaa, paitsi jos on saatu apurahaa taiteelliseen työhön. Lipputulot menevät vuokraan ja muihin kuluihin, kertoo Eveliina Lafghani. Tärkeänä apuna ovat olleet Q Teatterin ja Koko Teatterin Sulattamon käyttöön antamat tilat. Tukilinjan Vuoden Toimija 2016 -apuraha, 8 000 euroa, on ollut tähän asti suurin rahoituserä. Sillä palkattiin tuottaja-assistentiksi pitkään toiminnassa mukana ollut Pia Vallenius, joka ohjaa ja kouluttaa Sulattamon vertaisryhmiä vielä alkukevääseen 2018. Esitykset ideoidaan ja toteutetaan työryhmissä. ”Itse taiteellinen prosessi on meillä kaiken ydin. Siinä tekijämme kehittyvät ja oppivat. Esitys on sitten se tuote ja toki hypeä, mutta emme tuota niitä sellaisella sykkeellä kuin varsinaisissa ammattiteattereissa”, Lafghani tähdentää. Mukaan workshoppeihin Taiteen Sulattamon improja kirjoitusworkshoppien turvallisiin ja vapautuneisiin ryhmiin voi tulla mukaan kuka vain. Toipujia ohjaavat niihin myös monet kuntoutustahojen työntekijät. ”Sulattamo voi olla tulokkaalle pitkäaikainen taiteellinen yhteisö tai välietappi. Jotkut päätyvät täältä taidealan opiskelijoiksi tai ihan muualle elämään. Täältä saa itsevarmuutta, jonka avulla voi päästä jonkin esteen yli ja takaisin elämään”, Lafghani kertoo. Seuraavaksi on haettu STEA:lta rahoitusta Kaunis Mieli -hankkeelle, jonka pilottiproduktio on ensi syksynä, kertoo Eveliina Lafghani kertoo innostuneena. ”Niin, ja parhaillaan neuvottelemme Nainen 100 -esityksen Yhdysvaltain kiertueesta!” Pia viihtyy Sulattamossa ”Näytelmän sisältö on vahvistanut ymmärrystä siitä, millaista teatteri ja elämä on: tuskan kautta tapahtuu kaikki kasvu,” hehkuttaa Pia Vallenius harjoitusten jälkeen. Hänelle teatteri on keskeinen osa elämää. Teatterityön taitoja hän on opiskellut Teatterikorkeakoulun vuoden mittaisella kurssilla. Tukilinjan apurahan tuella hän on osallistunut myös improvisaatiokursseille. Ammattilaisten kanssa harjoittelu tuo lisää oppia joka päivä: ”Imen Minna Puolannolta kaiken ammattilaisen opin minkä pystyn, ja luovin samalla itselleni oman näkemyksen tekstistä.” Pia kertoo saavansa teatterityössä kosketuksen tunteisiinsa. Toki neljän vuoden terapiakin on auttanut työstämään asioita. Esitykset ryöppyävät myös uniin. Isoimmat tunnemylläkät ovat tulleet sellaisista teemoista kuin häpeä, kuolemanpelko ja seksuaalisuus. ”Iso yhteisömme kannattaa. Se on kuin perhe, jossa tuetaan toinen toista. Niin kauan, kun saan tehdä teatteria, kaikki on mallillaan”, Pia sanoo hymyillen. Minä maalaan tunteet tauluiksi! Tukilinja 1/2018 15 Tuen saaja Taiteen Sulattamo ry, Helsinki Tuen tyyppi Vuoden toimija -apuraha 2016: 8 000 euroa. Käyttökohde Toiminnan vakiinnuttaminen. Sillä ei ole merkitystä taiteen tekemisessä, onko skitsofrenia vai ei. ”Haluan koko aika oppia ammattilaisilta lisää”, kertoo Pia Vallenius (vasemmalla). Keskellä toinen teatteriharrastaja Arja Ojala ja oikealla teatterin moniosaaja Minna Puolanto.
• TUUMASTA TOIMEEN 16 Tukilinja 1/2018 TUKIKOHDE Hanna Hämeenaho tähtää siihen, että ihmiset näkisivät ihmisen apuvälineen takaa. Omaa vointiaan hän pitää yllä talviuinnilla.
• Tukilinjan apuraha vauhditti Hanna Hämeenahon yrityssuunnitelmia. Yritystä! -hankkeen myötä hän sai myös hyviä kehitysvinkkejä. TEKSTI Minna Korva-Perämäki KUVA Petteri Löppönen MS-TAUTIA JO parikymppisestä sairastanut 38-vuotias kempeleläinen merkonomi Hanna Hämeenaho on ryhtymässä kohtaamiskonsultiksi oman pienyrityksen kautta. Hän on omasta kokemuksestaan huomannut, että yritykset ja oppilaitokset tarvitsevat tietoa erityisryhmien kohtaamisesta. Hämeenaho on jo hyödyntänyt kokemuksiaan kokemusasiantuntijatoiminnassa. Seuraavaksi on vuorossa hyvien neuvojen paketointi tuotteeksi. Ennakkoluulot esteenä Hämeenaho kertoo sairastuneensa aggressiiviseen MS-tautiin vuonna 2003. ”Huimausoireiden ilmaannuttua päädyin muutamassa viikossa työssä käyvästä nuoresta naisesta täysin puheja liikuntakyvyttömäksi.” Pikkuhiljaa toimintakyky alkoi Oulun yliopistollisen sairaalan kuntoutusosastolla kuitenkin palautua. Itsenäinen liikkuminen onnistuu nyt apuvälineiden tuella. ”Minulla on käytössä kävelysauva, rollaattori, pyörätuoli ja sähkömopo. Pidemmät matkat kuljen joko omalla autolla avustajan ajamana tai sitten taksilla tai junalla.” Oireita isommaksi esteeksi ovatkin muodostuneetkin asenteet: Hämeenaho kertoo kohdanneensa runsaasti ennakkoluuloja ja ajattelemattomuuden synnyttämiä esteitä, jotka olisivat vähällä vaivalla korjattavissa. Hän toivoo, että ihmiset oppisivat näkemään apuvälineitä käyttävän vammaisen ihmisen ensi sijassa yksilönä – ja asiakkaana. ”Mitä isompi apuväline minulla on käytössä, sitä tyhmempänä minua pidetään.” Osallistuessaan erilaisiin tilaisuuksiin hän on huomannut, ettei niissä useinkaan ole otettu huomioon apuvälineillä liikkuvia osallistujia. Myös ulkomaanmatkoja varatessa täytyy olla tarkkana. ”Vaikka matkatoimistossa kerrotaan kohteen olevan esteetön, se ei hotellin ulkopuolella sitä välttämättä ole.” Työsarkaa siis riittää. Ajatuksista tekoihin Hanna Hämeenaho sai idean perustaa kohtaamiskonsulttipalvelu. Vuonna 2016 hän haki Tukilinjalta apurahaa yrityksen suunnittelussa ja toiminnassa tarvittaviin viestintävälineisiin. ”Sain Tukilinjalta tukea yhteensä 2000 euroa, joilla hankin kannettavan tietokoneen, tabletin ja niihin tarvittavat Officeja Publisher-ohjelmat. Nyt pystyn viemään ajatuksiani eteenpäin!” Lokakuun alussa 2017 Hämeenaho osallistui Yritystä!-hankkeen starttipajojen päätöstilaisuuteen Turun Logomossa. Hankkeessa edistettiin vammaisten henkilöiden työllistymistä sekä verkostoitumalla että yrityskummien antaman palautteen avulla. Logomossa starttipajoihin osallistuneet pääsivät esittelemään liiketoimintasuunnitelmiaan asiantuntijoille ja saivat heiltä rakentavaa palautetta. Tilaisuudessa oli paikalla muun muassa Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson, yrityskummien ja yritysten edustaja Esko Valkeala sekä Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén. ”Sain yrityskummien raadilta pitchaus-tilanteessa kannustavaa palautetta ja rakentavia ideoita, jotka liittyivät muun muassa hinnoitteluun ja yhteistyökuvioihin. Minun täytyy jatkossa ottaa huomioon myös omat voimavarani, jotta kykenen toteuttamaan ideaani silloinkin, kun MS-tauti vie voimia”, Hämeenaho pohdiskelee. Ihminen apuvälineen takana Hän on jo kuuden vuoden ajan toiminut jo kokemuskouluttajana Rovaniemen alueen ammattikouluilla ja korkeakouluilla, joissa on kertonut opiskelijoille erityisesti MS-sairaudesta. Palaute on ollut positiivista. ”Opiskelijoita on harmittanut eniten se, että he saavat kokemusperäistä opetusta liian vähän, ja että sitä tulisi saada jo opintojen alussa.” Hanna Hämeenaho suunnittelee tarjoavansa elämyksellistä kohtaamisvalmennusta, jossa hän vähentäisi itseltään apuvälineen kerrallaan päätyen sähkömoposta kävelysauvaan. ”Haluan osoittaa, että vaikka liikkumisen apuväline muuttuu, niin ihminen pysyy samana. Tavoitteenani on auttaa asiakasta näkemään oma palvelunsa minun silmilläni.” Hän rakentaa kevytyritykselleen konseptia, jolla koulutuksen voisi toteuttaa niin paikan päällä kuin verkossakin. Tuotteina olisivat valmennus erityisasiakkaan kohtaamiseen, yhteisöasiakkaille räätälöidyt luennot sekä simuloidut potilastyöpajat. ”Tavoitteenani on myös kirjoittaa erityisasiakkaan kohtaamiseen liittyvä pieni opas ja pitää markkinointimielessä blogia arkeeni liittyvistä haasteista. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan hankin itselleni toiminimen vuoden 2018 loppuun mennessä” Hanna Hämeenaho arvelee hymyillen. Nyt sukelletaan kohti uusia haasteita! Tukilinja 1/2018 17 Mitä isompi apuväline minulla on käytössä, sitä tyhmempänä minua pidetään. Tuen saaja Hanna Hämeenaho, 38 v., Kempele Tuen tyyppi Pienyrittäjän apuraha, 2000 euroa. Käyttökohde Perustettavan yrityksen viestintävälineet.
• Avautuminen jo itsessään auttaa. Usein seurauksena on se, että myös toiset uskaltavat kertoa, mitä heille ihan oikeasti kuuluu. Vloggari Mansikkka: TAVALLISUUS KUNNIAAN! ja arkaluonteisistakin aiheista. Sellaisia ovat olleet masennuksen ohella esimerkiksi viiltely tai seksi. Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhliin Maiju kutsuttiin myös siksi, että hänet valittiin viime vuonna Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen lähettilääksi. Maiju osallistuu Suomen Mielenterveysseuran koordinoimaan Sekasin247 chat-kampanjaan, joka alunperin liittyi Yleisradion tv-sarjaan Sekasin (2016). Sen yhteydessä nuoria rohkaistiin ottamaan yhteyttä ja puhumaan ongelmistaan sekä tarjottiin keskusteluapua. Maiju tuli kaapista Omassa puheenvuorossaan Maiju tuli videoblogillaan kaapista ulos ja kertoi avoimesti masennuksestaan. "Uskon puhumisen voimaan", sanoo kahvilassa minua vastapäätä istuva nuori nainen, jonka olemuksessa on vielä aistittavissa suloista epävarmuutta. Tässä ei istu itseään täynnä oleva nuorisojulkkis vaan tavallinen nuori aikuinen, jonka kokemukset sattuvat puhuttelemaan monia. ”Tärkeintä on uskaltaa kertoa omista ongelmista”, hän pohtii. ”Avautuminen jo itsessään auttaa. Usein seurauksena on se, että myös toiset uskaltavat kertoa, mitä heille ihan oikeasti kuuluu. Ei vain näyttää pintaa.” Puolitoista vuotta sitten Maiju teki videon, jossa hän kertoi mielenterveysongelmistaan: siitä miten masentaa, miten ei jaksa nousta aamulla ylös ja miten kaikki tuntuu turhalta. Tuo masennusjakso sisältyi aikaan, jossa Maiju oli juuri kirjoittanut ylioppilaaksi ja samalla sanoutunut irti vakituisesta työstä. Yhtäkkiä oli itse määrättävä päivän kulku. Tuli tyhjä olo. Maiju Voutilainen alias videobloggari Mansikkka ei usko netin "hyvin menee"-maailmaan. Hänen mielestään vasta ongelmista kertominen tekee meistä ihmisiä toisillemme. TEKSTI Heini Saraste M aiju Voutilainen oli loppusyksystä kiireinen nuori nainen. Suosittu videobloggari eli vloggari Mansikkka (kolmella koolla) julkaisi syksyllä esikoisrunokokoelman Itke minulle taivas ja osallistui Linnan juhliin. Jotain kertoo sekin, että Maijun saaminen haastatteluun kesti ja että haastattelupyynnöt kulkeutuivat häntä edustavan sosiaalisen median viestintätoimiston kautta. Kun viimein tavoitan Maijun, hänellä onkin sitten aikaa eikä kiire minnekään, paitsi muutaman tunnin päästä terapiaan. Tapaan espoolaisen kauppakeskuksen espressokahvilassa suloisen 21-vuotiaan, jolla sattuu olemaan erikoinen elämä. Maiju on nykyään yksi suomalaisten nuorten idoleista. Hänellä on oma YouTube -kanava, jolla on 165 tuhatta tilaajaa ja jossa hänet tunnetaan paremmin Mansikkkana. Siellä hän julkaisee videoita sekä omasta arjestaan että itselleen tärkeistä Kiitos, kun jaksat kuunnella minua! 18 Tukilinja 1/2018
• Suosittukin voi masentua Maiju itse masentui, kun oli kirjoittanut ylioppilaaksi, ryhtynyt vloggaamaan ja lopettanut säännöllisen työnteon. Vaikka hänen videonsa olivat jo suosittuja ja maine kasvoi, Maiju tunsi yhä useammin aamuisin, että ei yksinkertaisesti jaksanut nousta ylös sängystä. Kaksi minää eli rinnakkain: oli videoita taituroiva, menestyvä ja meikattu Mansikkka – ja oli sängyssä makaava, masentunut ja elämänhaluton Maiju. ”Avautuminen teki mut ehyeksi. Sain hyväksynnän kummallekin minälleni. Ja samalla myös masennus helpotti. Tuossa vaiheessa kun avauduin, valoa taisi kuitenkin jo näkyä tunnelin päässä. Sulut aukenivat Video räjäytti sulut ja tuhannet nuoret seuraajat ottivat Maijuun yhteyttä. Vieläkin Maiju saattaa saada päivässä kymmenittäin viestejä tästä aihepiiristä. Palaute on ollut kiittävää ja nuorilla on asiaa. ”Tulin ulos mielenterveyskaapista ja se oli hyvä se. Jännää muuten, että tuntuu kuin olisin itse saamapuolena, sillä auttaminen on ollut vastavuoroista. Olen saanut siitä paljon.” Nuorten mielenterveysongelmat ovat hyvin yleisiä. Nuoret ovat hauraita ja epävarmoja. Monia masentaa. ”Ongelmana on tämän ajan hektisyys”, Tukilinja 1/2018 19 K U V A : PA U L A K E S Ä L Ä IN E N
• Maiju pohtii: ”Yleinen pärjäämisen ja eteenpäin menemisen välttämättömyyden korostaminen. On oltava kaunis, hehkuva, pätevä ja tietoinen omasta tulevaisuudestaan.” Totuus on kuitenkin toinen: Kun nuori lähtee niin sanotusti omilleen, hänellä on kaikki vielä hakusessa. Ei ole tietoa tulevaisuudesta, ei ammatista, ei puolisosta. Ei edes siitä, mitä itse haluaa. Se kuuluu nuoruuden luontoon. Kovassa paineissa kaikki eivät onnistu hypyssään lapsuudesta aikuisuuteen, jotkut putoavat ja masentuvat. Älä usko pintakiiltoa Osayynä tähän on Maijun mukaan se, että meitä vaivaa usein virheellisesti se tunne, että olemme ainoita, joilla menee näin kehnosti. ”Olen ainoa, joka ei pärjää”. "Olen ainoa transihminen”, ”ainoa vammainen”, ”ainoa, jolla on mielenterveysongelma”. Totuus on, että kukaan ei ole ainoa vaan kaikille löytyy samankaltainen vertaisihminen. Ja se toinen voi löytyä juuri internetin välityksellä ja vaikka toiselta puolelta maailmaa. Maijun mielestä nuoret ovat onneksi Älkää jättäkö 9-vuotiaita seikkailemaan yksinään nettimaailmaan. avoimempia omien ongelmiensa suhteen kuin vanhempi sukupolvi. Videot ja netti ovat tehneet hyvää. Netissä on kuitenkin myös sudenkuoppansa, sillä siellä voi rakentaa valheellisen minän, jolla on vain vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Maiju haluaisi valistaa nuoria siitä, etteivät nämä uskoisi kaikkea, mitä mallit ja idolit näyttävät blogeissaan. ”Ihmiset näyttävät pintaa, eivät koko totuutta. He eivät näytä itseään makaamassa suu auki petaamattomassa sängyssä yksinäisyydessä.” Viesti vanhemmille Mistä kaikki oikein alkoi? Jo pienenä tyttönä Maiju Voutilaista kiinnosti tehdä videoita. Ne olivat siihen aikaan jumppaja askarteluvideoita, joita seurasi lähinnä oma perhe. Myös tarinointi ja satujen kertominen kuuluivat elämään. Lukiolaisena hän kirjoitti aluksi blogia, kunnes alkoi tehdä videoblogia ensin pienelle, sitten vähän isommalle piirille. Suosio kasvoi ja pikkuhiljaa Maijulla oli yli sata tuhatta katsojaa. Nuorena kuuluisuuteen ponnahtanut nainen pitää minulle lopuksi yllättäen tavallisuuden ylistyksen: Hän kehottaa kuvaamaan videoblogeihin tavallisia sattumuksia ja oivalluksia. Arkielämää, ei juhlan kimallusta. ”Ihmiset pitävät arjesta.” Eli: kerro humoristisia asioita omasta pärjäämisestäsi ja arjestasi, myös epäonnistumisista. Sellaiseen ihmiset haluavat samaistuvat. Maiju heittää viestin myös kiireisille vanhemmille: ”Seuratkaa mitä lapsenne seuraavat netissä, jos haluatte tutustua heihin. Älkää jättäkö yhdeksänvuotiaita seikkailemaan yksinään nettimaailmaan.” Kun eroamme kauppakeskuksen pihassa, jossa valomainokset välkkyvät, Maiju jää odottamaan terapian alkamista. Tätä haastattelua hän ei kuvannut blogiksi eikä kertaakaan vastannut kännykkään tai katsonut viestejään. Hän oli täysin läsnä. Jippii! 20 Tukilinja 1/2018 ”Olin keikalla viikonloppuna, en siis esiintymässä vaan katsomassa, ja sain heti yhteyden pariin paikalla olijaan. He tulivat juttelemaan ja kivaa oli. Sellaista hyötyä on kuuluisuudesta”, miettii Maiju. K U V A : H E IN I S A R A S T E
• Voimaa luonnosta Tukilinjan valokuvauskilpailussa nousivat kärkeen tunnelmalliset luontoja eläinkuvat. TEKSTI Iris Tenhunen Iina Hirvosen kuva ”Valona tiellä” voitti Tukilinjan valokuvauskilpailun. Kuvassa Hippu-koira. Anna Koivukosken otos ”Keinu meren rannalla” tuli 2. sijalle. Heidi Mattilaa voimaannuttaa hevosen kosketus. 3. sijalle nousi valokuva ”Kosketus”. Oot valona mun tiellä silloin kun on vaikeaa, hullummaksi olisin tullut vielä, jos sua ei ois ollutkaan. Kaija K. TUKILINJAN VALOKUVAUSKILPAILUN Voimaa haasteisiin voitti Iina Hirvonen kuvallaan Valona tiellä. Kuvassa aistii rauhan, kuvaajan yhteyden eläimeen ja koskemattoman luonnon kauneuden. Iina kertoo saaneensa koiransa Hipun 10 vuotta sitten sen jälkeen, kun hän oli sairastunut vaikeaan syömishäiriöön ja masennukseen. ”Me ollaan siitä ajasta asti kuljettu yhdessä. Koira on auttanut minua kuntoutumaan läpi vaikeatkin ajat siihen asti, kun toivuin syömishäiriöstä.” Koira on odottanut emännältään huolenpitoa ja antanut vastalahjaksi rakkautta: ”Hippu on ollut mun valo pimeydessä ja syy nousta ylös sängystä niinä päivinä, kun en ois jaksanut yhtään mitään. Ilman Hippua en ois näin eheä. Tuun olemaan ikuisesti kiitollinen sille kaikesta. Hippu antaa voimaa mun arkeen edelleenkin.” Myös toiselle sijalle nousseen Anna Koivukosken kuvissa voimauttaa luonto – joutsenenpoikaset, aamunkoitto rantaniityllä ja kesäisen keskiyön värit järven yllä. Toisen sijan vallannut herkkä otos Keinu meren rannalla on otettu keväällä, ja kuvasta henkii ilo olemassaolon mahdollisuuksista. Muuta ei toiveikkaaseen tunnelmaan tarvita, kuin ”puunoksasta roikkuva köysilautakeinu, kevätaallokkoa ja lunta”. Kolmannelle sijalle nousi Heidi Mattilan kuva Kosketus, josta hän kertoo näin: ”Hevosen varovainen, pehmeä kosketus poskelle antaa voimaa jaksaa myös vaikeimpina aikoina. Arvostelematon, tuomitsematon, ennakkoluuloton lämmin henkäys.” Yhteys luontoon ja eläimiin sekä liikunta nousivatkin tässä kilpailussa tärkeimmiksi voimautumisen lähteiksi. Loppukilpailuun päässeet valokuvat olivat esillä Apuvälinemessuilla 2017 Tukilinjan messuosastolla. Voittajakuvat äänesti messuyleisö. Iina Hirvonen saa palkinnoksi älypuhelimen, kahdelle muulle palkitulle lähetetään laadukkaat kuulokkeet. Onnea voittajille! Tukilinja 1/2018 21
• TULILINJALLA / KOLUMNI Pekka Heikkinen 22 Tukilinja 1/2018 Kolumnisti Pekka Heikkinen, 47, Tampere Toimintarajoite Käyttää pyörätuolia. Ammatti Näyttelijä. Tie yksi ja sama, matka ei. Pilvien päältä MUISTELEN LENTOKONEESSA. Paluumatkalla tietenkin. Harvoin minä mennessä mitään muistelen, silloin odotan tulevaa. Ajatukset on hyvässä etukenossa aivan kuin rohkeasti ajelisi vilkaisematta taustapeileihin. Mutta takaisin tullessa katse niihin peileihin hakeutuu. Mikä jäi mieleen? ”Tie ylös ja alas, yksi ja sama. Tie yksi ja sama, matka ei.” Pentti Saarikoski VASTAANI KÄVELEE yrittäjä, jonka sandaalit ovat samaa merkkiä kuin kello. Hän toteaa Suomessa kaiken olevan perseestä: Verottaja vie kaiken, kiinanpoika polkee hinnat ja vakuutusyhtiöitä on yhä vaikeampi kusettaa. Lihaakaan ei osata kunnolla paistaa. Kuuntelen ja huomaan ottavani itsekin riuskemman otteen afrikkalaisteemalla koristellusta rantabaarin tiskistä. Kotiinpaluu ahdistaa miestä ilmiselvästi. Suomi – valoton, vetinen nollakelin maa. Hän on käynyt täällä höyrystämässä kahden kuukauden välein, ja tilanne on piirtynyt hänelle entistäkin selkeämmin: Kunnan päättäjät vähintään saunan taakse. Vaikeaksi tekevät. Nyökyttelen mukana kuin ankanpoika ilmaista olutta hörppien. Suomenmaalla kiristetään, vehkeillään ja potkitaan melkein kaikkia päähän. Rahat ohjataan tiettyjen tahojen, aina yksien ja samojen herrojen ja rouvien taskuihin. Maa on täynnä vääriin osoitteisiin meneviä tukiaisia, ilmaisia lounaita ja hyväveliverkostoja. Taksikuskitkin ovat kelvottomia ja ahneita. Tätäkään en ole sotekyydeistä nauttivana pistänyt tarpeeksi merkille. Vanha totuus siis sittenkin pitää paikkansa. On matkustettava kauas nähdäkseen lähelle. Kyllähän minä olen meidän rakenteellisista ongelmista ja asenteiden vinoumista tietoinen, mutta ruskeaksi paahtuneen yrittäjän monologi havahduttaa. Olemme Suomessa ilmiselvästi kaikki häikäilemättömän salaliiton uhreja. Tämän tietää yrittäjä, ja nyt minäkin. Olutkin on Suomessa pahaa ja kohtuuttoman kallista. Moikataan. Lähtiessäni huomaan hänen uimahousujensakin olevan samaa merkkiä. Hän on hyvä mies. Suomalainen yrittäjä. ”Maailman katsomuksesta on päästävä irti / että voisi nähdä maailman.” Pentti Saarikoski TUKHOLMALAINEN HAMMASLÄÄKÄRI putosi toissa vuonna jostain korkealta. Alakerta kerralla pois pelistä. Tavataan useamman kerran päivässä, morjestellaan kuin rekkakuskit. Hän on itse iloisuus. Nautitaan kumpikin auringosta jakauksen yllä ja asvaltista rattaiden alla. Vesi on lämmintä ja banaani kukkii. Hän tykkää uida ja kysyy, joko olen pulahtanut. En ole vielä ehtinyt, valehtelen. En viitsi selittää, että jalassa on traktorin kokoinen reikä ja antibiootit päällä. Eikä muutenkaan huvita rypeä. Vuodet ovat tehneet tehtävänsä. Muistelen parinkymmenen vuoden takaisia ja tunnistan hänessä yhtäläisyyksiä sen aikaiseen itseeni paljonkin, mitä tähän ihmiskehon nopeaan uudelleen syntymiseen tulee ja sen vaikutuksiin korvien väliin. Aluksi se meni kyllä noin. Veteen vain. Riitti mainiosti, että oli jäänyt henkiin. Olenko kyyninen? En kai. Yritän vain hieroa sopua menneisyyteni kanssa, kuten presidenttimmekin vuodenvaihteessa kehotti. Pidän toki itseäni ajoittain turhankin loppuunajettuna, mutta ei se menovaihde enää helpolla silmään mene. Ja sitten, kun menee on kaasu hukassa – ellei pohjassa. Hän on hyvä mies. Pudonnut hammaslääkäri Tukholmasta. ”Taivas nöyrtyy ja ajattelu ei vie mihinkään / me olemme aina eksyksissä.” Pentti Saarikoski kuin ruisrääkät. Siinä nojailet muina jannuina miettien, mikä tällä kerralla voisi mennä vikaan, ja mitä pahaa olet nyt tehnyt. Saattaa olla pieni kielimuurikin henkilöstön kanssa, kun varmistat, että oma jakkara pysyy alla. Kaikki on hyvin, mutta vääjäämättä olotila tavoittelee nöyryyttävän merkkistä tunnetta. Ympäristö olettaa minun olevan päästänikin tyhjä ja avuton. Ihmiset hymyilevät ja ovat tärkeitä. Pitävät huolta, mutta eivät anna karata ostoksille. ”Ei siinä muuta, mutta rauhassa se on otettava.” Työtänsä tekevät. Vihellys vain käy neuvottavan päässä. Hyvin tämä menee, kun muistaa vessassa käydä ajoissa. ”Yritän puhua niin yksinkertaisesti että aikuinenkin ymmärtää.” Pentti Saarikoski NÄITÄ MINÄ paluumatkalla muistelen. Aurinko ja lentokone erkanevat toisistaan ja tulee hämärä ja sitten pimeä. Tuli kyllä syötyä paljon pekonia, ja helppo siellä oli liikkua. Kova kamara renkaan alla ja hotellin ovella jo ensimmäiset liikkeet ja niiden ahkerat myyjät tavaroinensa – sitä samaa merkkiä kuin yrittäjän kello… ja uimahousut. ETELÄN SAARTEN lentoaseman touhu on renkaalliselle joskus jännittävää sirkusta. Sinua ohjataan, saatetaan ja asetellaan rivistöön kaltaistesi kanssa. Meitä on monta. Allekirjoittelet vaaleanpunaisia lappuja saamatta niitä kuitenkaan itsellesi ja ihmettelet, kun niitä seuraavassa paikassa kuitenkin kysytään. Keltaiset liivit vilahtelevat ja radiopuhelimet rätisevät vierasta kieltä
• Tukilinja 6/2017 23 Tuen saaja Vappu Virkkula, 15 v. Helsinki. Tuen tyyppi Startti-stipendi. Käyttökohde Lajivarusteet. Vappu tanssii ja luistelee ”Luistelussa musiikkiluistelu on kivaa, koska silloin voi luistella vapaasti. Silloin teen liukuja ja kaaria. Tanssissa on hauskaa tanssia Anna Abreun musiikin mukana. Esimerkiksi kun vähän aikaa sitten esiinnyimme tapahtumassa Ruoholahdessa, tanssin yksin Abreun kappale taustalla”, Vappu kertoo. ”Tykkään luistella ja tanssia yksin. Siksi voimistelu ei ollut minun juttuni, koska siinä piti tehdä yhdessä samaan tahtiin, ja toisten määräämässä tahdissa.” Liikunta kehittää taitoja Susanna-äidin mielestä on ollut hienoa nähdä, miten Vappu on liikuntaharrastustensa myötä oppinut kuuntelemaan ohjeita, aikatauluttamaan elämäänsä sekä valitsemaan ja pakkaamaan oikeat varusteet mukaan kuhunkin harrastukseen. ”Hän esiintyy rohkeasti yksin ja ryhmässä, isollekin porukalle. Myös kärsivällisyyttä on opittu esitystä odotellessa ja uusia liikkeitä opetellessa”, Susanna Hartikainen toteaa. Vappu sai syksyllä 2016 Startti-stipendin, joita myöntävät yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Tukilinja. Stipendi käytettiin tanssin treenivaatteisiin, taitoluistimiin ja luisteluvaatteisiin sekä voimistelussa tarvittavan vanteen ostoon. Voimistelua harrastaessaan Vappu osallistui kehitysvammaisten Special Olympics -valmennusleirille. Siellä hän pääsi näyttämään osaamistaan myös luistelussa, ja sai kannustusta jatkaa harrastusta. Pääkaupunkiseudulla ei kuitenkaan ole Special Olympics -taitoluistelua tarjoavaa seuraa vaan lähin löytyy Vihdistä. Haaveena luisteluvalmennus ”Vapulla olisi intoa ja taitoa kehittää luisteluharrastustaan valmennuksen tuella, jos Helsingissä vain olisi luisteluvalmennusta. Olemme sitä kyselleet, mutta turhaan”, Susanna-äiti toteaa. Pääkaupunkiseudulla on erityisryhmille harrastusmahdollisuuksia tarjolla usein paremmin kuin muualla Suomessa, mutta parantamisen varaa on siis edelleen. Tanssiharrastuspaikan löytämisessäkin Susanna Hartikainen sai olla erittäin aktiivinen. ”Löysin Vapulle naapurin avulla ohjaajaksi Riina Hannukselan, ja ensimmäiset tunnit pidettiin taloyhtiömme kerhohuoneessa. Lopulta tanssiryhmä siirtyi Riinan kautta Uuden tanssin keskus Zodiakiin. Eli kannattaa olla itsekin aktiivinen, jos valmista ja sopivaa harrastusporukkaa ei tunnu löytyvän!”, vinkkaa Susanna Hartikainen. Vapulta sujuvat niin laskettelu, taitoluistelu, tanssi kuin voimistelukin. Tukilinja ja VAU ry kannustivat nuorta liikkujaa Startti-stipendillä. TEKSTI JA KUVA Lauri Jaakkola VAPPU VIRKKULA on 15-vuotias helsinkiläinen down-tyttö, joka on löytänyt liikunnasta hienon tavan ilmaista itseään. Tällä hetkellä hän harrastaa taitoluistelua Helsingin Kehitysvammatuki 57:n harrastusryhmässä ja tanssia Uuden tanssin keskus Zodiakissa. Haaveena on kehittyä luistelijana jatkossa oman valmentajan tuella. ”Vappu on itse näyttänyt meille vanhemmille, mitä haluaa liikunnalta”, sanoo Vapun äiti Susanna Hartikainen. ”Ja miten luovia asioita hän osaakaan soveltaa annettuihin ohjeisiin!” Lajikokeilut innostavat Perhe on liikunnallinen, joten oli selvää, että Vapullekin haluttiin löytää liikuntaharrastus. Niitä on löytynyt useampiakin. Neljä vuotta sitten alkaneen luistelun ja hieman myöhemmin startanneen tanssin lisäksi hän on harrastanut laskettelua Espoon Swinghillissä Napaketutryhmässä, rytmistä voimistelua SC Vantaan erityisryhmässä ja uintia muuten vaan. Rytminen voimistelu jäi Vapun tahdosta tauolle täksi syksyksi. Hän tietää, mitä harrastuksiltaan tahtoo, ja ainakin tällä haavaa luistelu ja tanssi ovat mieluisampia. Vappu Virkkula rakastaa liikkumista. Kannattaa olla itsekin aktiivinen, jos valmista ja sopivaa harrastusporukkaa ei tunnu löytyvän.
• UUTISIA TUKILINJAN TILAAJILLE SÄHKÖINEN LASKU SÄÄSTÄÄ AIKAA JA LUONTOA Myös Tukilinjan tilaajapalvelu on ottanut käyttöön sähköisen laskun. Mikäli olet tilannut Tukilinjan aikaisemminkin, voit siirtyä e-laskun käyttöön ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistämisen tuki ry:n kanssa. Laskusta löytyvä asiakasnumero toimii viitenumeron sijasta tunnistetietona. Mikäli kyseessä on ensimmäinen tilauslasku tai uutta tilausta on edeltänyt tilaustauko, toimitamme laskun edelleen paperisena samassa kuoressa lehden kanssa. Kun olet tehnyt e-laskusopimuksen VKTT ry:n kanssa, saat tilaamasi Tukilinja-lehden laskun jatkossa aina sähköisenä laskuna suoraan verkkopankkiisi. Sähköisen laskun käyttö säästää käsittelymaksuja, aikaa ja luontoa. Se suojaa sinut myös laskun hukkaamiselta ja näppäilyvirheiltä. Samalla laskut tallentuvat automaattisesti sähköiseen arkistoosi. TÄSSÄ VIELÄ TIIVIS OHJE E-LASKUSOPIMUKSEN TEKOON: 1. Kirjauduttuasi verkkopankkiisi etsi verkkopankkisi valikoista kohta "E-lasku", "E-laskusopimukset" tai "Tee e-laskusopimus" ja klikkaa sitä. 2. Hae laskuttaja nimellä. Tukilinjan löydät nimellä Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. 3. Täytä verkkopankkisi pyytämät, laskun maksamiseen liittyvät tiedot. Laskun tunnistetieto on Tukilinjalla asiakasnumero, joka löytyy laskun oikeasta yläreunasta. Hyväksy sopimus. 4. Tämän jälkeen saat Tukilinja-lehden laskut jatkossa suoraan verkkopankkiisi. 24 Tukilinja 1/2018 RATSASTUSTA TAMPEREELLA Haluatko ratsastaa, mutta tavalliselle tunnille osallistuminen ei syystä tai toisesta onnistu? Vammaisratsastuksen ohjaaja, itsekin toimintarajoitteinen Heidi Mattila järjestää erityisryhmille ratsastusta ja hevostoimintaa Tampereen Ratsastuskeskuksessa. Myös vammattomat aloittelijat tervetulleita! TUOTTEET: Yksityistunnit, pienryhmätunnit, hevoskerhotoiminta. OSOITE: Tampereen ratsastuskeskus, Niihamankatu 18, 33560 Tampere. NETTISIVUT: https://vammaisratsastuksenohjaaja. kotisivukone.com/ NÄIN TILAAT: Ota yhteys sähköpostitse vammaisratsastuksenohjaaja@gmail.com tai puhelimitse p. 040 1443 303. HIERONTAA ESPOOSSA Näkövammainen hieroja Jouni Hakkarainen ottaa vastaan Leppävaaran uimahallissa. Hieronnassa käynti ei edellytä uimahallin pääsymaksua. TUOTTEET: Hierontaa ja urheiluhierontaa. OSOITE: Leppävaaran uimahalli, Veräjäpellonkatu 15, 02650 Espoo NETTISIVUT: www.fanry.fi/jasenyrittajat/ hakkarainenjouni NÄIN TILAAT: Soita p. 0400 899 631. Hoitojen aikana voit jättää viestin, niin soitan takaisin. Sähköposti: jouni.jo.hakkarainen@gmail.com. Kaikki ilmoitukset: www.tukitori.fi 24 Tukilinja 1/2018 Eduskunnan seinäreliefi, jossa hoidetaan haavoittunutta leijonaa. Vammaispalvelujen kilpailutuskielto menossa eduskuntaan Kansalaisaloite Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamisesta sai joulukuuhun 2017 mennessä 72 216 kannatusilmoitusta. Koska tämä ylittää 50 000 kannattajan rajan, aloite on ilmoitusten tarkistuksen jälkeen siirtymässä lakiehdotuksena eduskunnan käsiteltäväksi. Aloitteessa ehdotetaan, että lakiin julkisista hankinnoista lisätään rajaus, jonka mukaan sitä ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä. Vastaava rajaus on jo tehty monissa EU-maissa ja aloitteen takana on kymmeniä suomalaisia vammaisjärjestöjä. Myös Kelan tulkkauspalveluja esitetään rajattavaksi pois kilpailutuksesta. Perusteena aloitteelle on se, että nykyinen menettely on vastoin vammaisten oikeuksista solmittua YK-sopimusta, jonka Suomi ratifioi kesäkuussa 2016. Sopimus korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Nykyinen hankintamenettely ei kansalaisaloitteen mukaan täytä sopimuksen ehtoja, sillä vammaisilla henkilöillä ei ole edes oikeutta valittaa kunnan tai muun julkisen toimijan hankintapäätöksistä. Erityisesti katsotaan vahinkoa tapahtuneen asumispalvelujen uusintakilpailutuksissa, joissa asiakkaille tuttu, heitä ymmärtävä henkilökunta ei ole siirtynyt uuden toimijan palvelukseen. Myös Kelan tulkkauspalvelujen kilpailutuksen tulos herätti syksyllä runsaasti kritiikkiä.
• Tukilinja 1/2018 25 KIRJAVINKKI Lukulistalla dementikkoja mielikuvituksen ja demonien pyörteissä sekä kuvauksia mielenterveyden hoidosta. MUISTIN KERROKSET EHEYTTÄ ETSIMÄSSÄ KIELTÄ ETSIMÄSSÄ DEMENTIKON RIIVAUS SUOMEN TAKAPIHALLA Juhana Salonen JUHANA SALONEN: VIITON – OLEN OLEMASSA Omaelämäkerta. Books on Demand, 2017. 173 s. Ensimmäisiin viittomakielisiin luokanopettajiin kuuluva Juhana Salonen kertoo kirjassaan voimautumisensa tien. Hän kasvoi lähes kuurona ilman kunnollista viittomakielen taitoa. Monenlaisia paineita syntyi, kun ei voinut kuulua kumpaankaan kieliyhteisöön, ja seurauksena oli kiusaamista. Vasta sulautuminen viittomakieliseen kulttuurin pelasti itsetunnon ja antoi eväät opintoihin ja työelämään. Kuurojen ammattilaisten yhteistyönä syntynyt kirja kertoo hyvin siitä, miten tärkeää kommunikoinnin onnistuminen on. Tällä hetkellä viittomakielinen yhteisö pienenee, koska sisäkorvaistutteen saaneet lapset eivät liity siihen. Salonen kehottaa antamaan heillekin viittomakielen taidon ja kertoo esimerkkejä sen ja kuurouden tuomista hyödyistä. Iris Tenhunen P ASI-ILMARI JÄÄSKELÄINEN: VÄÄRÄN KISSAN PÄIVÄ Romaani. Atena, 2017. 342 s. Kaarna saa puhelun hoivakodista: Äiti tekee kuolemaa, on tultava pian. Tapahtumat lähtevät etenemään yllättäviin suuntiin ja pian poika jahtaa kovin vironnutta äitiään ympäri Marrasvirran kaupunkia. Ennen dementiaan sairastumista äiti on ollut psykoterapeutti, joka tietää ehkä enemmän kuin itsekään muistaa. Muistaako Kaarna itsekään kaikkea menneisyydestään? Pasi Ilmari Jääskeläinen on jyväskyläläinen äidinkielen opettaja, jonka scifi-henkisissä romaaneissa ja novelleissa todellisuus nyrjähtää usein paikaltaan. Tässä yhden päivän romaanissa muistisairaus on vain alkupiste yhä vauhdikkaammaksi käyvälle fantasialle ja kenties jopa rikosmysteerille. Lukijan on syytä olla valppaana yllätysten edessä ja aikatasoilta toisille hypittäessä. Jossain vaiheessa käänteiden määrä uhkaa jo sekoittaa pään. Jos kyydissä malttaa pysytellä, kokonaisuus kuitenkin palkitsee tuoreilla oivalluksilla ja kiintoisalla ajatusleikillä dementian hoidosta. Kyse on siitä, mitä haluamme ihmisinä tietää ja mitä unohtaa. Sanni Purhonen MATS STRANDBERG: HOIVAKOTI Jännitysromaani. Suom. Ida Takala ja Stella Vuoma. Like 2017. 368 s. Ongelmainen muusikko Joel on palannut pikkukaupunkiin, jossa vietti lapsuutensa. Hänen äitinsä Monika on dementoitunut ja Joel joutuu viemään hänet vanhainkotiin. Vanhainkodissa työskentelee myös Joelin paras lapsuudenystävä Nina, mutta selviää, että kaksikon välit ovat sittemmin tulehtuneet. Sitten Monikan vointi huononee jyrkästi ja hänen käytöksensä alkaa muuttua todella harhaiseksi. Hän väittää, että hoivakodissa on kutsumattomia vieraita, joita hoitohenkilökunta ei näe. Ruotsalaisen dekkaristi Mats Strandbergin Hoivakodin perusidea dementian ja riivatun mielen yhdistämisestä tuntuu varmasti osuvalta monesta, jonka läheinen alkaa käyttäytyä kuin vieras. Vanhainkodin miljöö asukkaineen on uskottava, vaikka kirja käyttääkin melko runsaasti aikaa tilanteen kehittelyyn ennen kuin päästään todelliseen kauhuun. Sanni Purhonen MARJO KATRIINA SAARINEN: KERROTTU HUONE Romaani. Teos, 2017. 528 s. Psykoanalyysi romaanin aiheena on harvinainen, joten tämä sukellus leskeytyneen Marjaanan analyysiin kiinnostaa. Esikoisromaaniksi kerronta on taidokasta ja hallittua. Se hahmottaa sitä, miten elämän tragediat ihmistä jähmettävät ja miten tilanne analyysissä muuttuu. Muutosvoimana on vain yhteys toiseen ja sen kautta hitaasti syntyvä yhteys itseen. Kerronnan tiivistäminen olisi kuitenkin parantanut lopputulosta. Iris Tenhunen ILKKA TAIPALE: MIELISAIRAALASSA Muistelma. Into, 2017. 388 s. Psykiatri, sosiaalilääketieteen dosentti, ex-kansanedustaja ja -kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale, 76, kokosi värikkään uransa yksiin kansiin. Kaunistelemattomat työkokemukset avaavat vammaishistoriaa ja mielenterveyshoidon puutteita. Osassa Taistelukenttä hän selittää, miksi kroonisesti mielisairaiden tulisi saada vammaispalveluja. Läpeensä poleeminen kirja avaa rosoisen näkymän hyvinvointivaltion unohtamien elämään. Iris Tenhunen
• 26 Tukilinja 1/2018 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT Alkuvuoden elokuvia hallitsevat oudot ja onnelliset perhetarinat Mykkä kaunotar ja hirviö Toimituksen Valinta HAPPY END 9.2. Michael Haneken uusimman elokuvan tapahtumien taustalla Eurooppa painii pakolaiskriisin kanssa, mutta Laurentin perhe keskittyy tuijottamaan omaa napaansa. Perheen patriarkka ( Jean-Louis Trintignant) on masentunut eikä kellään muullakaan mene erityisen lujaa. FANTASTINEN NAINEN 9.2. Rakastuneet Marina ( Daniela Vega) ja Orlando ( Francisco Reyes) suunnittelevat tulevaisuutta. Eräänä iltana Orlando tuupertuu sairauskohtaukseen. Tästä alkaa Marinan painajainen. Marinan surua tai hänen transnaisen identiteettiään ei kunnioita kukaan. Chileläisen ohjaaja-käsikirjoittaja Sebastian Lelion elokuvaa on veikkailtu ensimmäiseksi, josta transnainen voisi saada Oscar-ehdokkuuden. THE SHAPE OF WATER 9.2. Ohjaaja Guillermo del Toron uutuus on satu, joka sijoittuu kylmän sodan aikoihin vuoden 1962 Yhdysvaltoihin. Valtion salaisessa laboratoriossa työskentelevä mykkä siivooja Elisa ( Sally Hawkins) löytää laboratorioon kätketyn salaisuuden. Samalla Elisan elämä muuttuu lopullisesti. Tässä on vuoden varmin Oscar-ehdokas. THREE BILLBOARDS OUTSIDE EBBING, MISSOURI 23.2. Lyhytkasvuinen näyttelijä Peter Dinklage on yhdessä sivuosassa Martin McDonaghin vastikään Golden Globe -palkitussa elokuvassa. Frances McDormandin pääosasuoritus tytärtään surevana ja kaupungin poliisilaitoksen haastavana äitinä valloittaa. THE GUARDIAN ANGEL – SUOJELUSENKELI 9.3. Arto Halosen ohjaama, karmiviin tositapahtumiin eli väkivaltaiseen pankkiryöstöön pohjautuva draamatrilleri sukeltaa ihmismielen syövereihin hypnoosin keinoin. Tarinan pääosassa nähdään tanskalainen tähti Pilou Asbæk. TERMINATOR GENISYS 6.2. Terminator-elokuvasarjan odotettu 5. osa (2015) käynnistyy, kun koneita vastaan taistelevan ihmiskunnan johtaja John Connor ( Jason Clarke) lähettää kersantti Reesen ( Jai Courtney) vuoteen 1984 pelastamaan Sarah Connorin ( Emilia Clarke). T-800:lla ( Arnold Schwarzenegger) on uusi tehtävä. Ohjauksesta vastaa Alan Taylor. NELONEN NEITOPERHO 20.2. Auli Mantilan psykologinen jännityselokuva (1997) omistushalusta ja nuoresta naisesta, jolle ei sanota ei. Pääosissa Jussi-palkitut Leea Klemola ja Rea Mauranen sekä Elina Hurme. YLE TEEMA. DAVID LYNCH: THE ART LIFE 20.–24.3. Teeman elokuvafestivaaleilla nähdään ohjaajakolmikon Olivia Neergaard-Holm, Rick Barnes ja Jon Nguyen tuore dokumentti David Lynch: The Art Life (2016). Lynch on elokuvantekijä, joka on käsitellyt tuotannossaan usein myös vammaisuutta. YLE TEEMA. MY DINNER WITH HERVÉ Peter Dinklage esittää pääosaa Sacha Gervasin elokuvassa My dinner with Hervé. Tosipohjainen tarina kertoo lyhytkasvuisesta, itsemurhaan päätyneestä näyttelijästä Hervé Villechaizesta (1943–1993), joka tuli tunnetuksi muun muassa James Bond -elokuvan 007 ja kultainen ase Nick Nackina sekä televisiosarjasta Seikkailujen saari (Fantasy Island). HBO NORDIC. Helsinki Cine Aasia järjestetään jälleen 15.–18.3. Elokuvafestivaalin avulla halutaan edistää aasialaisen kulttuurin tuntemusta Suomessa. Teeman elokuvafestivaali valtaa kanavan jälleen viideksi päiväksi 20.–24.3. Toimituksen valinta
• Välinevinkki Apuväline: Poimijamagneetti Löytyy: mm. Tokmanni, Clas Ohlson, Biltema, Motonet Hinta alle 10 € TEKSTI: Clas von Bell Tukilinja 1/2018 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Toimituksen valinta Poimi tavara magneetilla IÄN KARTTUESSA voi olla yhä vaikeampaa nostaa lattialle pudonneita tavaroita. Ongelmana on ulottuminen lattialle ja kaatumisvaara. Jos pudonnut tavara on metallia, saa avun poimijamagneetista. POIMIJAMAGNEETTI on ulosvedettävä, karttakepin näköinen teleskooppikeppi, jonka päässä on voimakas magneetti. Kepin koko pituus on mallista riippuen 50–100 senttiä. Lyhyimmillä malleilla aikuinen joutuu hieman kumartumaan nostaessaan esimerkiksi avainnipun lattialta. Pidempi tanko taas vaatii nostaessa enemmän voimaa. POIMIJAN käyttö on sinänsä helppoa. Ensiksi poimija vedetään haluttuun pituuteen, sen jälkeen poimijan magneettipää viedään nostettavan kohteen luo. Poimijalla voi nostaa yllättävän raskaitakin asioita: kokeilin avainnipun lisäksi muun muassa saksien ja nitojan nostoa. Poimijaa voi käyttää myös pienimuotoiseen metallinetsintään ja esimerkiksi neulojen keräämiseen. KANNATTAA OLLA varovainen, ettei magneetti osu esimerkiksi kännykkään tai tietokoneeseen, ja poista tietoja laitteen muistista. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi DOCTOR FOSTER TV1, 31.1. + AREENA, NETFLIX Pätevä 40-vuotias lääkäri Gemma Foster elää täydellistä elämää, kunnes takista löytynyt hius herättää epäilyn, että aviomies on uskoton. Jos on, mitä asialle pitäisi tehdä? BBC:n tuottama, nykyaikaan sijoittuva, tiheätunnelmainen draamasarja Doctor Foster on noussut Britanniassa suureen suosioon. Siitä nähdään keväällä kaksi ensimmäistä kautta. Netflixiin sarja tuli jo syksyllä. Pääosissa nähdään roolistaan Bafta-palkittu Suranne Jones sekä Bertie Carvel. DOK: SININEN TALO YLE FEM, 9.2. + AREENA Ruotsalainen, suomeksi tekstitetty dokumentti Sininen talo kertoo ohjaaja Kalle Segerbäckin lapsuuden turvallisemmaksi tehneistä naapureista. Hän on pitänyt heihin yhteyttä ja kuvaa nyt naapureiden lämmintä elämää. 90-vuotiaan Ullan selkä on kyyryssä eikä kävely ole helppoa. Poika Jens, 56, on vammautunut nuorena mutta toimii silti yrittäjänä. Äiti ja poika iloitsevat pienistä asioista ja vanhanaikaisesta, hyvästä elämästä. HERE AND NOW HBO, 12.2. Filosofian professorin ja juristivaimon edistyksellinen perhe, jonka lapsikatraaseen kuuluu adoptiolapsia eri maista, kätkee salaisuuksia. Ne alkavat avautua, kun yksi lapsista alkaa nähdä asioita, joita muut eivät näe. Onko kyseessä mielisairaus? HBO:n uusi draamasarja kertoo asioista, jotka jakavat nykypäivän amerikkalaista kulttuuria. Sarjan on luonut Mullan alla ja True Blood -sarjojen tekijä, pääosissa ovat palkitut Tim Robbins ja Holly Hunter. KUKA OLI ALICE MILLER? YLE TEEMA&FEM, 29.1. + AREENA Norjalaisessa dokumentissa Kuka oli Alice Miller? (Hvem var Alice Miller?) kerrotaan Suomessakin julkaistujen menestyskirjojen tekijästä. Alice Miller uudisti lapsipsykologiaa kirjoittamalla lapsuuden traumoista ja niiden seurauksista. Minkälainen lapsuus oli hänen omalla pojallaan? Entä miksi Miller vaikeni menneisyydestään? DOCSTOP: MUN SUKUPUOLI TV1, 29.1. + AREENA Docstop esittää puolen tunnin dokumentteja tämän päivän Suomesta ja suomalaisuudesta. Tarinat kerrotaan vahvojen päähenkilöiden kautta ja vuorossa on elämä transsukupuolisena Suomessa. Sakris Kupila kampanjoi translain uudistamiseksi. Alexandra Jääskeläinen aloittaa hormonihoitonsa. Diamond Lämsä toivoo yhteiskunnalta avarakatseisuutta. AKUUTTI TV1, 31.1. + AREENA Akuutin aiheena on lento-onnettomuuden aiheuttama trauma ja trauman hoito. Seuraamme Ulrika Björkstamin tarinaa. Ohjelmassa kohdataan traumahoidon parhaita asiantuntijoita, tutustutaan Töölön ensiapuasemaan sekä saadaan näyte laajalti tunnustetusta traumaterapiamuodosta.
• LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Hyvän mielen pelit käytti osan Vuoden Toimija 2016 -apurahastaan videokameraan. Sen käyttöä harjoiteltiin tekemällä Suomi-esittelyvideo thaimaalaisille. Suomi-esittely YouTubessa Hei tukilinjalaiset! Hyvän mielen pelit ry:n vuoden 2017 kehittämishankkeen lopputulos on nyt YouTubessa. Kyseessä on Suomi 100 -esittelyvideo thaimaalaisille, jonka lopulliseksi nimeksi muodostui ”My Fabulous Finland”. Videon puhekieli on thai, mutta tekstitykset ovat saatavilla englanniksi. Pituus on noin 43 minuuttia. Videoon tarvittu videokameralaitteisto hankittiin pitkälti Tukilinja Vuoden Toimija 2016 -apurahalla. Lisäksi Mielenterveyden keskusliitto rahoitti hanketta, joka toteutettiin yhteistyössä The Finnish Thai Associationin kanssa. Videolla esitellään Suomea ja suomalaisuutta. Siinä on kuvaa Suomen vapusta ja juhannuksesta sekä sienestämisestä. Tarkoituksena on innostaa thaimaalaisia tutustumaan Suomeen ja suomalaisuuteen sekä toimia matkailun edistämisvideona. Video toimi yhdistyksemme pilottihankkeena, jonka tarkoitus oli kouluttaa mielenterveyskuntoutujia videokameralaitteiston ja videoeditointiohjelmistojen käytössä. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin, ja projekti on poikinut kaikenlaista hyvää myös muussa yhdistyksen toiminnassa. Videoeditoinnin osaamista on hyödynnetty esimerkiksi pelihankkeissamme. Kiitos kaikesta tuesta! Ystävällisin terveisin, Tommi Gustafsson Hallituksen puheenjohtaja Hyvän mielen pelit ry Kirsi harrastaa valokuvausta. Nyt onnistuu kuvien muokkauskin. ILOA ELÄMÄÄN Hei. Halusin lähettää teille kuvan ja kiittää. Sain teiltä tänä vuonna apurahan tietokonetta varten. Kone on ollut kovassa käytössä ja valokuvausharrastuskin onnistuu paremmin, kun on kone, jolla muokata kuvia. Kuvasta näkee, että rahat tosiaan menevät tarpeeseen ja parantavat ihmisten elämänlaatua! Iso kiitos ja terveisiä, Kirsi ja villakoira Nemo KOULU SUJUU PAREMMIN Hei!! Suuret kiitokset tietokoneesta ja sen lisälaitteista. Niistä on ollut erittäin paljon apua koulunkäynnissä, sillä tarvitsemme tietokonetta koulussa päivittäin. Tietokone on helpottanut opiskeluani paljon ja olen pystynyt kirjoittamaan esimerkiksi muistiinpanoja koneella. Se on minulle nopeampaa kuin käsin kirjoittaminen eikä tule niin paljoa kirjoitusvirheitä. Iloisin terveisin Toivo Pirhonen HYBRIDILLÄ LIIKKEELLE Hei. Apurahalla ostamani polkupyörä lisäsi huomattavasti pyörällä liikkumisen mukavuutta, koska tuen turvin saatoin hankkia haaveilemani kevyen hybridipyörän (= maastopyörän ja retkipyörän yhdistelmä). Liikunta ja etenkin jalkalihasten kunnon ylläpito on erityisen tärkeää sairauteni kannalta, joten myönnetty apuraha auttaa osaltaan ylläpitämään hyvinvointiani. Kevään pyöräilykelejä odotellen Heli Hangasmaa PIANOTUNNIT JATKUVAT Kiitokset saamastani tuesta pianotunteihin. Nyt voin harjoitella myös kotona. Myös pianonsoiton opettajani Ramin Rezaei kiittää saamastaan huomiosta. Saamani piano on upea. Onnellista Uutta Vuotta Teille toivovat Merja ja Ramin KOHTI TYÖELÄMÄÄ Kiitos paljon! Olen todella iloinen saamastani apurahasta, joka mahdollisti tietokoneen ja oheislaitteiden hankkimisen. Nyt pystyn käsittelemään digikuvia ja piirtämään koneella. Minulla on tarkoitus aloittaa myös videoiden tekeminen sekä blogikirjoittaminen. Ensi vuoden puolella Iisalmen kameraseura järjestää kuvankäsittelykurssin. Uusi tietokone mahdollistaa osallistumiseni kurssille. Pystyn toteuttamaan luovuuttani ja oppimaan uutta. Se on minulle todella tärkeää. Työkokeilupaikassa on mennyt hyvin ja elämä tuntuu vihdoin hymyilevän, masennus on taakse jäänyttä elämää ja ahdistuneisuushäiriön kanssa opettelen koko ajan elämään. Kiitos paljon teille. Onnellista uutta vuotta 2018! Sarita Hyvönen Lokerointinäytelmästä vielä Hei. Eilen sain DiDa –tapahtumassa käsiini Tukilinja-lehden. Siinä oli juttua myös Lokerointinäytelmän nuorista. Voi kun olisin päässyt tekstin lukemaan etukäteen, koska nyt on tapahtunut jutussa ”lokerointia”. Vain osa nuorista asuu asumispalveluiden piirissä. Heistä kukaan ei asu Aspa-säätiön palveluasunnoissa. He kaikki ovat pirkanmaalaisia. Nuoria yhdistää halu vaikuttaa näytelmän keinoin kokemiinsa epäkohtiin yhteiskunnassa. Tähän tarjoutui heille mahdollisuus Aspa-säätiön Mintressi-projektin kautta. Nuorten ilo esityksen jälkeen oli käsin kosketeltavaa. Tapahtuman järjestelyt olivat hyvät. Ystävällisin terveisin Hanna Åby projektipäällikkö Aspa-säätiö 28 Tukilinja 1/2018
• MIELIPIDEKYSELY KYSYMYS Odotat tavaratalossa hissiä pyörätuolilla kulkevan, mukavan oloisen henkilön kanssa. Tekee mieli jutella. Mitä sanot? VASTAUSVAIHTOEHDOT 1. Onko sinulle joku sairaus tullut, kun ei jalat toimi? 1 % 2. Miten sinä olet tuohon pyörätuoliin joutunut? 3 % 3. Sinulla ei ainakaan jalat väsy tähän odotteluun. 6 % 4. Mitä veikkaat, ovatko tuoksukynttilät sisustusvai kodintarvikeosastolla? 89 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli joulukuussa 149. Roosa Miettinen nautti upeasta työympäristöstään eduskunnassa. TETTILÄISTEN TERVEISET Hei ja terveiset Roosan koulusta! Saimme tänään Tukilinja-lehdet koulullemme. Aivan mainio teksti ja upeat kuvat! Kansanedustajan työn lisäksi oli mielenkiintoista nähdä toimittajan ja valokuvaajan ammattitaitoista työskentelyä. Kiitos ja terveisiä Roosalta, Amandalta ja koko luokalta! Anna-Maija 13-vuotias Roberto sai Tukilinjalta pöytätietokoneen ja kuulokkeet äänikirjojen kuunteluun. ILOA OPPIMISEEN Hei! Kaunis kiitos! Roberto Makwala oli hymyä vain. Miia Chukwu OPISKELIJALLE TYÖVÄLINE Hei, sain noin kuukausi sitten tietokoneen ja tulostimen Tukilinjan kautta. Kiitos paljon, näistä on todella paljon hyötyä ja apua opinnoissa! Tietokone on jo pitkään pitänyt ostaa, mutta se on ollut liian iso hankinta itselleni. Kiitos paljon! T. Sara Oliver ja Erja kilpailevat kouluratsastuksessa. Mitalisijalle uudella satulalla Suuret kiitokset Tukilinjalle saamastani apurahasta. Sen avulla pystyin hankkimaan käytössäni olevalle Oliver-ratsulle sen selkään hyvin istuvan ja ratsastajalle sopivan satulan. Vanha satulani on hankittu vuonna 1993 ja alkaa olla heikkokuntoinen. Uusi satula on osoittautunut sopivaksi. Se on topattu Oliverin selän mukaisesti, ja on nyt käytössä lähes päivittäin. Olen 54-vuotias vaikeasti näkövammainen henkilö. Toinen silmäni on sokea ja toisen näkökyvystä on jäljellä alle 10 %. Lisäksi sairastan jalkojen neuropatiaa. Ratsastus sopii hyvin myös tätä sairastaville. Olen harrastanut ratsastusta 44 vuotta, joista toimin unelma-ammatissani ratsastuksen ohjaajana lähes 20 vuotta. Näön menetyksen vuoksi olin pakotettu luopumaan tästä ammatista. Onnekseni sain viisi vuotta sitten ystäviltä käyttööni minulle ennestään tutun, sympaattisen Oliver-ruunan. Seitsemän vuoden kilpailutauon jälkeen uskaltauduin kolme vuotta sitten – Oliverin osoittauduttua oivaksi kisakumppaniksi – jatkamaan kouluratsastuksen kilpailutoimintaa. Pararatsastaja-statuksestani huolimatta olen taas kilpaillut normaaleissa kouluratsastuskilpailuissa. Apunani on saanut olla kilpailuradan ulkopuolella oleva avustaja, ”huutaja”. Hän ilmoittaa huutamalla lähestyessäni radan laidalla olevaa kirjainta tai matalaa kouluratsastuskentän aitaa, jota en itse kykene näkemään. Ensimmäinen kilpailu uudella satulalla tapahtui viime lokakuussa. Saimme Lohjan Ratsastajien seniorimestaruusluokan pronssimitalin! Oliver ja opaskoirani Benni kuuluvat jokapäiväiseen elämääni, antavat iloa ja voimaa sekä uskoa valoisaan tulevaisuuteen! Kiittäen ja ystävällisin terveisin Erja Miettinen Tuija Saarinen sai pari vuotta sitten apurahan opintojen matkakuluihin. Sosiaalinen elämä verkossa Olen 54-vuotias, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva mies. Sain Tukilinjalta kannettavan tietokoneen, kun ikivanha pöytäkoneeni oli tiensä päässä. Sairauteni takia suuri osa harrastuksistani ja sosiaalisesta elämästäni on verkossa (muun muassa Facebookissa). Olen usean sairauteen liittyvän vertaistukiryhmän ylläpitäjä ja aktiivi, samoin pienoismalliautoharrastukseni pyörii pitkälti verkossa. Malleja rakennan kotona, mutta aihioita, osia ym. tilataan ja vaihdellaan muiden harrastajien kesken, samoin omia tekeleitä esitellään muille alan ryhmissä. Nyt nämä hommat sujuvat taas vaivattomasti ja mukavasti. Ilman verkkoyhteyksiä ulkomaailmaan olen melko yksin, joten toimiva tietokone apuohjelmineen on todella iso juttu ja pitää minut kontakteissa moniin ihmisiin myös moniin eri maihin ja tuo sisältöä muuten niin tylsiin arkipäiviin. Tietenkin, kun kaikki tuet ja muut sairauteen liittyvät asiat, pankkiasiat jne hoidetaan nykyään verkossa, on toimiva kone ihan ehdoton tavallisessakin arkielämän pyörittämisessä. Lisäksi voin seurata lempiurheiluani, Formula ykköstä, ilmaiseksi netistä. Arvostan todella paljon saamaani lahjoitusta enkä osaa tarpeeksi kiittää Tukilinjan tekemää hienoa työtä!!! Markku Tukilinja 1/2018 29 Arvostan todella paljon saamaani lahjoitusta enkä osaa tarpeeksi kiittää Tukilinjan tekemää hienoa työtä!
• BLOGILINJALLA / Pinja Eskola Kuka? Pinja Eskola, 22, Tampere. Toimintarajoite Käyttää pyörätuolia. Ammatti Opiskelija. Bloggaa Helmi-maaliskuussa (www.tukilinja.fi). 30 Tukilinja 1/2018 Tahdon käyttää roolini bloggarina hyödyksi ja ottaa napakasti kantaa tärkeäksi kokemiini asioihin. Esimerkkeinä nyt vaikkapa vammaisuuden kohtaaminen tai siihen liittyvät tabut. Tuhat rautaa tulessa MORO! PINJA ESKOLA , tuttavallisemmin Pinde tässä. Olen Blogilinjan uusi kirjoittaja, 22-vuotias cp-vammainen, kahden karvapalleron äiti Tampereelta. Millainen kummajainen majailee näppäimistön takana? Temperamenttisuus, teräväkielisyys, ahkeruus ja lojaalius ovat ehdottomasti osa identiteettiäni. Teen kaiken mihin ryhdyn suurella sydämellä ja tarmolla, oli se sitten vaikkapa ystävän auttaminen. Aina on tuhat rautaa tulessa, jos ei koulun tai vammaisjärjestöjen parissa niin sitten omien projektien, harrastusten tai kokemusasiantuntijan luentojen kanssa. Kirjoittaminen on aina ollut suuri intohimoni, ja siltä puolelta löytyy tietotaitoa ja kokemusta sekä journalistiikan, käsikirjoittamisen että monen muun kirjoittamisen lajin puolelta niin kansanopistoista kuin avoimesta yliopistosta. Tästä huolimatta minulla on tutkinto vain ylioppilaana. Keväällä 2019 valmistun media-alan monitaituriksi julkaisutuotannon puolelta. HARRASTAN KIRJOITTAMISEN LISÄKSI muun muassa liveroolipelejä, kuntosalilla käymistä, epäsäännöllistä ratsastusta, pyörätuolitanssia ja keittiöpsykologina toimimista. Liveroolipelaaminen, jotain syötävääkö? Ei toki. Larppaaminen eli liveroolipelaaminen on harrastus, joka parhaimmillaan sallii sinun unohtaa koko ympäröivän maailman, huolesi ja jopa oikean itsesi kulloisenkin tapahtuman ajaksi. Pituudeltaan larpit voivat olla mitä vain muutamasta tunnista viikonloppuun, pisimmät jopa viikon mittaisia. Kaverini kiteytti minulle tämän vähän tunnetun harrastuksen idean ennen kuin itse aloitin: ”Se on improteatteria ilman yleisöä.” Täyttä totta. Aktiviteetti tuo joukon mahdollisesti tuntemattomia ihmisiä yhteen luomaan jaetun toisen todellisuuden ja kokemaan suuria tunteita. Parempaa rentoutumiskeinoa saa hakea! Mitkä ovat elämäni kulmakivet? Arvostan kaikenlaista luovuutta, taidetta, avoimuutta ja rohkeutta. Minua sykähdyttää syvästi, jos joku kertoo että tekstini – oli se sitten fiktiivistä proosaa, runo tai veikein sanankääntein väritetty mutta tiukasti asiaa käsittelevä kolumni – sai ihmisen ajattelemaan tai herätti keskustelua. Sama pätee luentoihini. (Kyllä, minut voi tilata puhumaan oppilaitokseen, yritykseen tai organisaatioon valitsemastanne teemasta vammaisuuden näkökulmasta. Hinnasta tosin täytyy sopia!) MINUSTA ON IHANAA , kun asioista puhutaan suoraan oikeilla nimillä ja ihmiset kohdataan yksilöinä! Sydämeni läikehtii ilosta silloin, kun kuulen kyenneeni auttamaan toista ihmistä jollain tavoin. Elämän pienet ilot, hyvien ystävien seura, kissani, kuuma kaakao tai hetki loistavan opuksen äärellä ovat juttuja, jotka pitävät minut järjissäni. Tavoitteenani on kokea mahdollisimman paljon, ja pyrin jatkuvasti haastamaan itseäni. Joskus on rasittavaa olla minä, sillä koko ajan täytyy näyttää olevansa jollain tapaa kehittyneempi versio itsestä kuin viime kuussa. Mistä kerron Blogilinjalla? Rustailen blogivuorollani elämästäni, arjen yläja alamäistä, harrastuksistani ja projekteistani. Tämän lisäksi tahdon käyttää roolini bloggarina hyödyksi ja ottaa nappakasti kantaa tärkeiksi kokemiini asioihin. Esimerkkeinä nyt vaikkapa vammaisuuden kohtaaminen tai siihen liittyvät tabut, vaikkapa seksuaalisuutta koskien. Tulen käsittelemään ainakin osassa teksteissäni myös yleistä eriarvoisuutta. Vamma ei ole koskaan ollut minulle este. Sen tahdon näyttää teille lukijoille päästämällä teidät paitsi arkeeni, myös mieleeni. Haluan tuoda arat aiheet päivänvaloon, vaikka sitten pistämällä itseni likoon, ja herättää keskustelua. Pysykää siis kuulolla, nähdään pian Blogilinjalla. xoxo Pinde
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA lokakuussa ja marraskuussa 2017 OMENASIEPPARIT, HELSINKI (7000 EUROA) Apuraha yhteiskunnallisen yritystoiminnan kriteerit täyttävälle, toimintamalliltaan uraauurtavalle yritykselle, joka työllistää toimintarajoitteisia henkilöitä palkkatyöhön omenankeräykseen. Omenat saadaan yksityisiltä lahjoittajilta, joilla on omenoita yli oman tarpeen. Omenoista puristettua mehua myydään Omenasiepparit-tuotemerkillä. Ensimmäisenä vuonna yritys työllisti 10 toimintarajoitteista henkilöä kausiluonteisesti. Tavoitteena on kasvattaa toiminta ympärivuotiseksi ja laajentaa toimialuetta. Apuraha on tarkoitettu edistämään työntekijöiden liikkumista keräilykohteiden välillä. SETLEMENTTI TAMPERE RY, NEO – OMAPOLKU, MEDIASTUDIO, TAMPERE (7000 EUROA) Apuraha syksyllä 2015 toimintansa aloittaneelle Mediastudiolle, joka tarjoaa media-alan oppimisympäristön ja työharjoittelupaikan osatyökykyisille henkilöille. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on se, että studion toimintaan osallistuvat henkilöt perustaisivat tuetun osuuskunnan, jonka kautta he voisivat työllistyä media-alan töihin. Apuraha on tarkoitettu toiminnan kehittämisessä tarvittaviin laitehankintoihin. MYÖ HOSTEL, HELSINKI (4000 EUROA) Apuraha kehitysvammaisia henkilöitä palkkatyöhön työllistävälle ja heille työharjoittelupaikkoja tarjoavalle hostellille, joka aloitti toimintansa syksyllä 2017. Tällä hetkellä se työllistää kolme toimintarajoitteista työntekijää palkkatuettuun työsuhteeseen. Tarkoituksena on palkata heitä lisää, kun toiminta laajenee. Hostellille haetaan yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä Suomalaisen Työn Liitolta heti, kun se HÄNNINEN A., ÄÄNEKOIVISTO 10-vuotias lapsi on aloittanut kelkkajääkiekon harrastamisen viime keväänä ja innostunut lajista kovasti. Stipendi käytetään harrastuksessa tarvittavien varusteiden hankintaan. VIRTANEN S., PALOKKA 15-vuotias nuori on aloittanut kelkkajääkiekon aktiivisen harrastamisen vuoden alussa ja harjoittelee lajia innostuneesti ja tavoitteellisesti. Stipendi käytetään pelivarusteiden hankintaan. RAITANEN K., MÄÄTTÄLÄ 57-vuotias henkilö, jolla on näkövamma, on aloittanut japanilaisen jousiammunnan harrastamisen vuonna 2016 ja harjoittelee lajissa tavoitteellisesti. Stipendi käytetään lajissa tarvittavan käsineen hankintaan. KUISMA S., JÄRVENPÄÄ 28-vuotias opiskelija aloitti istumalentopallon harrastamisen vuoden 2017 alussa. Stipendi käytetään pelivarusteisiin. KARVONEN S., KAJAANI 64-vuotias, aikuisiällä vammautunut henkilö on palaamassa nuorena harrastamansa ammunnan pariin ja on jo löytänyt sopivan valmentajan. Stipendillä hän hankkii tarkkuusilmakiväärin. METSOLA A., ESPOO 37-vuotias, elinsiirron saanut henkilö on saanut kipinän urheilemiseen ja on viime kesänä osallistunut jo kilpailuihin. Hän käyttää stipendin harrastuskuluihin, kuten varusteisiin ja tavoitteelliseen valmentautumiseen. RÄSÄNEN R., JYSKÄ 11-vuotias poika, jolla on kognitiivisia ja motorisia haasteita, on löytänyt VAU:n Valtti-ohjelPALKINTOJA KANNUSTUSAPURAHAT: VIMMA-PALKINTO KAISA LEKA Tukilinja myöntää vuosittain työskentelyapurahan Vimma-vammaiskulttuuripalkinnon taiteen tekijälle tai kulttuurivaikuttajalle. Vuonna 2017 apurahan sai sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka. Hän on tehnyt jo pitkään omakohtaista, kantaa ottavaa sarjakuvataidetta, jossa asenteita vammaisuutta ja epätäydellisyyttä kohtaan käsitellään hersyvän hauskalla, omakohtaisella ja älyllisesti haastavalla tavalla. Visuaalisesti hänen sarjakuvansa ovat omaleimaisia ja taidokkaita. Raati halusi kiittää myös Kaisa Lekan työtä myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentällä. Hän toimi pitkään Porvoon paikallispolitiikassa tuoden esiin vammaisuuteen liittyviä tasa-arvokysymyksiä. Julkisuuden henkilönä hän ottaa edelleen kantaa, kun aihetta on. VUODEN TOIMIJAT 2017 PALMUASEMA, HELSINKI (2000 EUROA) Apuraha esteettömistä matkakohteista kertovalle blogisivusto Palmuasemalle. Sanna Kalmari on koonnut kattavaa ja asiantuntevaa tietoa esteettömästä matkailusta blogisivusto Palmuasemaan, jossa hän kertoo omista matkakokemuksistaan maailmalla ja Suomessa. Kalmari käyttää itse sähköpyörätuolia ja työskentelee matkailualalla. Hän tarjoaa omalla toiminimellään myös esteettömän matkailun luentopalveluja vammaisalan yhdistyksille sekä konsultointia ja kohdetestauksia yrityksille. Apuraha on tarkoitettu kaikille avointen luentotilaisuuksien järjestämiseen sekä uusien matkakohteiden esteettömyyskartoituksiin. on toiminut merkin saamiseen vaadittavan ajan. Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia ja käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Apuraha on tarkoitettu hostellin toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen. STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2017 / HARRASTAJILLE MÄKELÄ E., HALIKKO 10-vuotias lapsi on tutustunut sähköpyörätuolisalibandyyn, käynyt kokeilemassa lajia joukkueharjoituksissa ja innostunut hänelle soveltuvan peliharrastuksen aloittamisesta. Stipendi käytetään sp-salibandyn pelituolin ja varusteiden hankintaan. OUTINEN L., ESPOO 23-vuotias henkilö, jolla on liikuntavamma, on aloittanut kelkkajääkiekon harrastamisen vuosi sitten. Stipendi käytetään oman jääkiekkokelkan hankintaan. REPO J., JYVÄSKYLÄ 25-vuotias aktiiviliikkuja on vuosi sitten löytänyt keihäänheitosta itselleen sopivan ja innostavan lajin, jota hän nyt harjoittelee tavoitteellisesti valmentajan johdolla. Stipendi käytetään Jyväskylän Urheiluakatemian vuosimaksuun, mikä mahdollistaa harjoittelun tehostamisen. SALOMAA N., VAASA 29-vuotias paralympiapurjehtija on löytänyt pyörätuolimiekkailusta itselleen uuden, motivoivan lajin purjehduksen pudottua pois vuoden 2020 paralympialaisten ohjelmasta. Stipendillä hän hankkii uudessa lajissa tarvittavia varusteita. Tukilinja 1/2018 31
• Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2017 apurahoja ja apuvälineitä yli 753 000 euron arvosta eli noin 62 800 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA mahdollisuuksia ja kannustaa aktiiviseen elämäntapaan. Stipendi käytetään monipuolisten lajikokeilujen järjestämiseen. ETELÄ-POHJANMAAN NÄKÖ RY, SEINÄJOKI Näkövammaisyhdistys haluaa kannustaa jäseniään liikunnallisten harrastusten pariin ja auttaa tutustumaan oman alueen harrastusmahdollisuuksiin. Stipendi käytetään lajikokeilujen järjestämiseen. PIRKKALAN HIIHTÄJÄT RY, PIRKKALA Seuran alaisuudessa on jo vuoden verran toiminut tukea tarvitsevien nuorten salibandyn harrasteryhmä. Harjoituksia on viikoittain, ja ryhmä on innostunut osallistumaan myös kilpailuihin. Stipendi käytetään kunnollisten pelivarusteiden hankintaan. JYVÄSKYLÄN URHEILURATSASTAJAT, JYVÄSKYLÄ Ratsastusseura pyrkii parantamaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia harrastaa ratsastusta ja hankkii seuralle oman, pyörätuolin käyttäjien ratsaille nousua palvelevan rampin. Stipendi käytetään rampin kustannuksiin. HARJAVALTA BOCCIA RY, HARJAVALTA Syksyllä 2017 perustettu seura tarjoaa säännöllistä harrastustoimintaa eri syistä tukea tarvitseville jäsenilleen. Stipendi käytetään bocciapallojen hankintaan sekä ulkoettä sisäkäyttöön. MUSAN SALAMA RY, PORI Seura on järjestänyt erityisjalkapallotoimintaa jo pitkään. Kysynnän kasvaessa on tullut ajankohtaiseksi aloittaa uusi, erityisesti pienimmille pelaajille suunnattu joukkue. Stipendi käytetään joukkueen varustehankintoihin. VARSINAIS-SUOMEN NÄKÖVAMMAISET RY, TURKU Yhdistys haluaa panostaa nuorten maalipalloharrastukseen ja innostaa varusteiden avulla uusia pelaajia mukaan. Stipendi käytetään maalipalloilun varustekassin hankintaan. VAASAN PALLOSEURAN JUNIORIT RY, VAASA Jalkapalloseura on aloittanut sähköpyörätuolijalkapallotoiminnan kesällä 2017. Stipendi käytetään sp-jalkapallon pelituolin ja puskurin hankintaan. Lainattavilla pelivälineillä halutaan mahdollistaa matalan kynnyksen mahdollisuus kokeilla lajia ja tulla joukkueeseen mukaan. JYVÄSKYLÄN KOMEETAT RY, JYVÄSKYLÄ Seurassa on aloitettu erityisryhmien jalkapallotoiminta vuonna 2017, ja syksystä lähtien seuralla on oma joukkue tukea tarvitseville harrastajille. Stipendi käytetään sen peliasujen hankintaan. TAMPEREEN JUDO RY, TAMPERE Seurassa on pitkät perinteet soveltavassa judossa, ja syksyllä 2017 toiminta laajeni kahdella uudella ryhmällä. Toinen palvelee harrastajia uudella paikkakunnalla ja toinen vaikeammin vammaisia harrastajia. Stipendi käytetään välineiden ja judopukujen hankintaan uusille ryhmille. Loput syksyn Startti-apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta WWW.TUKILINJA.FI LOKAKUU 2017 IHME JA KUMMA TUKI RY, SALO Osa-apuraha kaupunkiolohuoneessa järjestettävien, kehitysvammaisille henkilöille räätälöityjen kurssien kustannuksiin. Ensiapu-, tietotekniikkaja media-alan kurssit sekä puhutun englannin kurssit lisäävät osallistujien työelämävalmiuksia. Kullekin kurssille mahtuu noin 10–12 osallistujaa. KOTILAINEN S., LOHJA Apuraha musiikin ja videotaiteen tekemisessä tarvittavaan välineistöön kuntoutujalle, joka harrastaa videotaiteen tekemistä ja työskentelee vertaisohjaajana videotyöpajassa. KAUPPILA J., VINKKILÄ Apuraha taulujen kehystyskuluihin 24-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän osallistuu Galleria Art Kaarisillassa järjestettävään yhteisnäyttelyyn. LAITINEN A., HELSINKI Ammattitutkintostipendi merkonomiksi valmistuneelle kuntoutujalle, jolta puuttuu riittävän pitkä työura ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan ammattitutkintostipendi on samansuuruinen kuin Koulutusrahaston stipendi. PAKKALA J., NUMMENKYLÄ Osa-apuraha kansanopiston erityisryhmien taidelinjan kurssimaksuun henkilölle, jolman kautta itselleen sopivaksi lajiksi ratsastusharrastuksen. Stipendi käytetään yksityistunteihin, joita tarvitaan ryhmämuotoisessa harrastuksessa alkuun pääsemiseksi. STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2017 / YHTEISÖILLE O2-JYVÄSKYLÄ, JYVÄSKYLÄ Salibandyseurassa aloitetaan tukea tarvitseville pelaajille suunnattu harrastusryhmä. Stipendi käytetään ryhmän varustehankintoihin ja uuden toiminnan markkinointiin. UINTI HYVINKÄÄ RY, HYVINKÄÄ Nuoressa seurassa halutaan panostaa vammaisiin uinnin harrastajiin niin kilpakuin harrastetasollakin. Stipendi käytetään esteettömän uinnin harrastusmahdollisuuksista tiedottamiseen ja välinehankintoihin, jotka mahdollistavat mukaan tulon matalalla kynnyksellä. AURAN PALOKUNNAN URHEILIJAT RY, AURA Yhdistys käynnisti erityisryhmien jalkapallotoiminnan toukokuussa 2017. Stipendi käytetään toiminnan välineisiin ja varusteisiin. SETLEMENTTI LOUHELA, JÄRVENPÄÄ Osana yhdistyksen kerhotoimintaa aloitti vuonna 2017 kaksi starttiryhmää, joiden tarkoituksena on löytää lapsille oma vapaa-ajan harrastus ja innostaa heitä liikkumaan. Ryhmissä tutustutaan eri lajeihin ja stipendi käytetään näiden liikuntakokeilujen kuluihin. VAASAN SEUDUN VAMMAISURHEILU JA -LIIKUNTA RY, VAASA Vuonna 2016 perustettu yhdistys haluaa edistää alueen vammaisurheilu ja -liikunta32 Tukilinja 1/2018
• R IS T IK K O 1/ 2 18 / R IS T IK O N LA AT I: Ja ri H aa p aah o Lähetä ratkaisemasi ristikko helmikuun loppuun mennessä Tukilinjaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 30 euroa. Ristikko tai ratkaisulause postitetaan osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse: toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aiheeksi ”Ristikko” ja kerro viestissä nimesi, osoitteesi ja pankkitilisi. Kommentit ristikosta ovat tervetulleita! Ristikon 1/2018 ratkaisu löytyy lehdestä 2/2018. Ristikon 6/2017 palkkion sai Maarit Alitalo Merikarvialta Kiitos kaikille osallistuneille! R IS T IK O N 6 /2 17 R A TK A IS U ”Ristikkonne ovat nautinnollisia, pidän niistä, sillä ne eivät ole liian helppoja.” Heidi Kalima, Espoo ”Olipa taas kiva ristikko. Kennelyskä oli ovela!” Tauno Olavi Pirttijärvi, Nokia M L A S K O T L E I T T E E M A A N T O N A T R I A I T A R A V Ä R T T I N Ä L U U A A T A L A I T T I N A T A A A M I I J M I L T O N A L L A H S E A N N P I E T I B A R K O V H A K E U P O V E T L A P A S E T R Y A N A I R B O L T U U N O I L T A I G O R I V A S A N A E T K O T R O S S O K E R I A S T E A M T A K A A L A E S A U A I V I N A A R V T J U N A A T A L V E A I R T O O S A T A S A L A A T U K A A R I R E E T P I S T O T K U L K U R I L I M A K U L U A L I O T T I I T S O U T A A Tukilinja 1/2018 33
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA la on oppimisen rajoitteita. Hän opiskelee taiteellista ilmaisua vuoden ajan. PIISPANEN M., LOHJA Kannettava tietokone kuntoutujalle radio-ohjelmien tekemisen ja musiikkiharrastuksen tueksi. Hän toimii vertaisohjaajana kulttuuripajalla ja vertaistuottajana Mieletöntä Valoa -hankkeessa. H.K., KAINUU Apuraha musiikkiopiston maksuihin 17-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Musiikki on hänelle pitkäaikainen harrastus. AUTIO T., HAAPAJÄRVI Tandempolkupyörä 18-vuotiaalle henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Polkupyörän avulla hän voi avustajan kanssa harrastaa monipuolista, kuntoutumista tukevaa liikuntaa. SAARISALO K., TURKU Osa-apuraha polkupyörän muuntamiseen sähköavusteiseksi kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Pyörällä hän voi käydä työkokeilussa ja hoitaa asiointimatkat. S.H., SEINÄJOKI Osa-apuraha radioamatööriharrastuksen laitteisiin henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. TUOMINEN R., TAMPERE Apuraha harrastustoiminnan kausikorttiin kuntoutujalle, jonka kuntoutumista harrastuksen aloittaminen monipuolisesti tukee. ENROTH D., FORSSA Apuraha mopokortin kurssimaksuihin 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Mopolla hän voi liikkua koulumatkat ja käydä ystävien luona. KUMPUVUORI J., TURKU Osa-apuraha pienyrityksen markkinointikuluihin yrittäjälle, joka liikkuu pyörätuolilla. Yritys on erikoistunut lakineuvonnan ja oikeusavun tarjoamiseen vammaisille henkilöille. Se esittelee toimintaansa Apuvälinemessuilla omalla osastollaan. SALMINEN K., TAMPERE Kannettava tietokone ja kuvankäsittelyohjelma kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan media-assistentti. Hän saa lisätuloa myymällä valokuvia, ja tarvitsee tietokonetta kuvankäsittelyyn. DATERO RY/RF, VAASA Apuraha tietoteknisten laitteiden hankintaan yhdistykselle, joka tarjoaa lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksien kompensoimiseen tarvittavien apuvälineiden neuvontaa. Tietokoneita lainataan kokeilukäyttöön lukiapuvälineneuvonnan asiakkaille. ASIKAINEN S., HEINONIEMI Osa-apuraha auton hankintaan 20-vuotiaalle työssä käyvälle henkilölle, joka käyttää pyörätuolia. Hän asuu syrjäseudulla ja tarvitsee autoa liikkumisen apuvälineenä työmatkoilla. Kunnan vammaispalvelu maksaa osan auton hankintahinnasta. JUNNONAHO M., OULU Järjestelmäkamera kuntoutujalle, jolle valokuvaus on pitkäaikainen harrastus. OLANDER J.-E., HELSINKI Apuraha rumpujen hankintaan kuntoutujalle, joka soittaa bändissä. Soittaminen on hänelle kuntouttava harrastus. HAGERT-FRIMAN N., RAUHA Apuraha ompelukoneen hankintaan henkilölle, jonka toimintakyvyn rajoitteet haittaavat hänen työskentelyään koulutusta vastaavassa työssä. Tavoitteena on saada pitkäaikaisesta käsityöharrastuksesta uusi ammatti. NORIMA D., TURKU Apuraha harrastuskurssien maksuihin 22-vuotiaalle nuorelle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Tavoitteena on löytää harrastusten kautta tulevaisuuden ammatti. HAKKARAINEN M., TAMPERE Apuraha pyörätuolitanssin kilpailumatkan kuluihin henkilölle, joka osallistuu lajin MM-kilpailuihin Belgiassa. J.K., UUSIMAA Apuraha ulkomailla tapahtuvaan ratsastusvalmennukseen 20-vuotiaalle vammaisratsastajalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hänen tavoitteenaan on edustaa Suomea kansainvälisissä arvokisoissa. LAPPI K., IISALMI Apuraha musiikkiharrastuksen välineisiin 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka soittaa bändissä kitaraa. Harrastus edistää hänen kuntoutumistaan. SUOMINEN I., OULU Apuraha omakustannekirjan painokuluihin kuntoutujalle, joka julkaisee viidennen runoteoksensa. K.J., JÄRVENPÄÄ Apuraha henkilökohtaisen opetuksen kuluihin 18-vuotiaalle lukio-opiskelijalle, jolla on liikkumisen rajoitteita ja oppimisen vaikeuksia. Hän suorittaa lukio-opintoja päästäkseen opiskelemaan fyysiselle suoriutumiskyvylleen soveltuvaa ammattia. MARRASKUU 2017 T.B., HELSINKI Tablettitietokone, näppäimistöllinen suojakuori ja piirtokynä kuntoutujalle digitaalisen taiteen tekemiseen. Välineet edistävät hänen palaamistaan viestintäja media-alan töihin. PIIROINEN J., VANTAA Apuraha harjojen ja korien tekemisessä tarvittaviin välineisiin näkövammaiselle henkilölle, joka hankkii lisätuloa myymällä käsityötuotteitaan. KINNUNEN M., JYVÄSKYLÄ Apuraha ratsastustuntien maksuihin henkilölle jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän harrastaa aktiivisesti kilparatsastusta. LEPPÄNEN M., JOENSUU Polkupyörä kuntoutujalle joka on aloittamassa pyöräilyharrastusta. Liikunnan harrastaminen tuo hänelle sisältöä arkeen ja edistää hyvinvointia. M.K., HÄMEENLINNA Apuraha puunveistovälineisiin kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikoulussa. Puunveisto on hänelle kuntouttava harrastus. UKONAHO T., VAASA Musiikin tekemisessä tarvittava tallennin kuntoutujalle. Oman tallentimen avulla hän voi äänittää musiikkia ilman kalliita studiomaksuja. PIETILÄINEN G., HELSINKI Saumuri, sovitusnukke ja apuraha työväenopiston ompelukurssiin kuntoutujalle, joka harrastaa ompelua. Tavoitteena on saada ompelusta uusi ammatti. LEHTIVAARA O., KISKO Apuraha musiikkiharrastuksen 34 Tukilinja 1/2018
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja niitä peittelemättä. kurssimaksuun 22-vuotiaalle näkövammaiselle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Musiikkiharrastus ja siihen liittyvä bänditoiminta on hänelle toimintakykyä edistävä harrastus. A.R., JOENSUU Polkupyörä 20-vuotialle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikoulussa. Polkupyörällä hän voi liikkua itsenäisesti sekä harrastuksiin että opiskeluun liittyville harjoittelujaksoille. KURIMO J., HELSINKI Apuraha taideharrastuksen kurssimaksuihin ja harrastusvälineisiin kuntoutujalle, jonka toimintakykyä harrastus edistää. HURME I., JYVÄSKYLÄ Apuraha tanssituntien maksuihin kuntoutujalle, jonka toimintakykyä harrastus edistää. I.O., HELSINKI Apuraha ratsastustunteihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Ratsastus on hänelle kuntouttava harrastus. SAARI J., KITEE Apuraha ratsastustuntien maksuihin ja välineisiin 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Ratsastusharrastus tukee hänen toimintakykyään. PERTOLA V., TURKU Apuraha kehystyskuluihin 20-vuotiaalle, kuva-artesaaniksi opiskelevalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän osallistuu Galleria Art Kaarisillassa järjestettävään yhteisnäyttelyyn. HASSINEN-MARJOMAA M., ENO Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jolla on useita taidealan tutkintoja. Tuen saaja on taitelijaseuran jäsen, joka on pitänyt aiemmin useita näyttelyitä. A.A., JÄRVENPÄÄ Apuraha pitkäaikaisen musiikkiharrastuksen kuluihin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on omien kappaleiden julkaiseminen. HYVÖNEN S., IISALMI Kannettava tietokone oheislaitteineen kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan media-assistentti. Tavoitteena on työelämään paluu työkokeilun ja lisäkoulutuksen avulla. TAPPER T., KOUVOLA Kannettava tietokone ja apuraha graafisen alan ohjelmistolisenssiin 19-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta taidealan ammatillisiin opintoihin ja työllistymiseen. Tuen saaja on jo osallistunut valokuvanäyttelyihin ja tehnyt kuvauskeikkoja. MÄKELÄ M., TAMPERE Tietokone ja videokamera kuntoutujalle, joka harrastaa monipuolisesti musiikin ja elokuvien tekemistä. HUUSKO M., TAMPERE Apuraha lauluja teoriaopetuksen kuluihin sekä mikrofonin hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa aktiivisesti laulamista. Hän on osallistunut karaokeja muihin laulukilpailuihin. L.R., JOENSUU Järjestelmäkamera ja objektiivi medianomiopiskelijalle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Välineiden avulla hän voi tehdä opiskelutehtäviä ja kuvauskeikkoja. Loput loka–marraskuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta WWW.TUKILINJA.FI Tukilinja 1/2018 35
• Olennaista ei ole diagnoosi vaan se, miten se rajoittaa toimintakykyä. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Yksityishenkilöiden apurahat ovat lahjaverotuksen välttämiseksi enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempiakin, ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2017 Tukilinja-lehden tuotolla myönnettiin apurahoja yli 9,34 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2017 tukea myönnettiin yli 62 800 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Mikäli sen jälkeen jää kysyttävää, ota yhteys tukityöntekijöihimme. Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan toimintarajoitteisten ihmisten aktiivista elämää ja tasa-arvoa. Apurahoja jaetaan sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja se myönnetään pääsääntöisesti joko välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Seuraamme aina, että tuki menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintarajoitteiset henkilöt. Liikuntatai aistivamman lisäksi rajoitteen voi aiheuttaa pitkäaikaissairaus, mielenterveysongelma tai neurologinen poikkeavuus. OHJEET TUEN HAKUUN: www.tukilinja.fi / apurahat HENKILÖKOHTAISET APURAHAT 09 415 515 08 ja 09 415 515 09 (arkisin klo 9–14) apurahat@tukilinja.fi YHTEISÖJA YHTEISTYÖAPURAHAT 09 415 515 10 (ma–to klo 9–14) yhteisoapurahat@tukilinja.fi TIETOTEKNISET APUVÄLINEET: p. 09 415 515 06 it-tukiluuri@tukilinja.fi TUKILINJAN APURAHAT << AKL Posti Oy << STARTTI-STIPENDIT NYT HAUSSA TUKILINJA TUKEE LIIKUNTAA Startti-stipendeillä. Niillä tuetaan toimintarajoitteisia, innokkaita liikkujia, joilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja harrastukseensa. Hakea voivat sekä yksityishenkilöt että yhteisöt – iästä ja kunnosta riippumatta. Hakuaika on kahdesti vuodessa, ja kevään stipendejä voi hakea nyt! ETUSIJALLA STIPENDIN SAAJINA ovat aloittelevat, harrastukseensa paneutuneet liikunnan harrastajat, kilpaurheilu-uraa aloittelevat sekä seurat, jotka aloittavat uudenlaista toimintaa. Tukea ei ole tarkoitettu kansainvälisen tason huippu-urheilun kuluihin tai seuratoiminnan peruskuluihin. Stipendit rahoittaa Tukilinja-lehti. Esivalinnan saajista tekee VAU ry. STARTTI-STIPENDIEN SUURUUS on enintään 500 euroa/yksilöhakija ja 1000 euroa/yhteisöhakija. Stipendejä jaetaan noin 80 vuosittain. Hakemukset tehdään VAU:n nettisivuilta löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Hakuajat ovat vuosittain huhtikuun loppuun ja lokakuun loppuun mennessä. LISÄTIETOA: www.tukilinja.fi – Apurahat – Hakuohjeet.