• 1 / HELMI–MAALISKUU 2024 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TAIKURIN ELÄMÄNMUUTOS Pete Poskiparta löysi unen taian SAAKO VAMMALLE NAURAA? Näin vältät vammaishuumorin nolot mokat VIMMA-PALKINTO true crime -kirjailija Salla Fagerströmille KESKEISET NETTIPALVELUT MUUTTUMASSA SAAVUTETTAVIKSI S. 11
• Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Päätoimittaja Iris Tenhunen (iris.tenhunen@tukilinja.fi) Toimituspäällikkö Jaana Vainio (jaana.vainio@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola, Sanni Purhonen, Heini Saraste, Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 48 e 6 kk 58 e 1 v ja kesto 108 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 28. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva: Janita Nurminen TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2024 18 s. TOIMITUKSELTA Uusi vuosi, uudet kujeet -sanonta pitää tänä vuonna paikkansa, sillä aloitin lehden toimituspäällikkönä tammikuun alussa. Tässä numerossa roolini on vielä pieni, mutta kasvaa kevään aikana. Oli kiinnostavaa lukea Heini Sarasteen kirjoittamasta jutusta, kuinka rankkaa huumoria ihmiset saattavat heittää omista vammoistaan. Huomasin nimittäin itsekin, että huumorini muuttui entistä mustemmaksi long covidin myötä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kuka tahansa voisi sanoa mitä tahansa. Huumorin ja pilkan raja on nimittäin seitinohut. Jaana Vainio Oliko tuo hauskaa? Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Kirjolla-sarja jatkuu ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Vimma-palkinto true crimelle Salla Fagerström ja kuuron kirvesmurhaajan tapaus. s. 10 Nettipalvelut paranevat Sivustojen on pian oltava saavutettavia. s. 11 7 kysymystä saavutettavuudesta Esa Saarinen varoittaa yksiulotteisuudesta. IHMISET s. 9 Taikurin uusi elämä Pete Poskiparta teki hyvinvointiremontin. s. 18 Saako vammaisille nauraa? Nauru ilman myötätuntoa on pilkkaa. s. 22 Hyvän mielen resepti Härkis-kaalikeittoa pakkaspäivään. s. 14 Tulilinjalla Kolumnivuorossa Aleksis Salusjärvi. s. 21 Blogilinjalla Maria Tuomialho Niukan elämän rikkaus. TUKIKOHTEET s. 15 Jääkiekkoilua kelkalla Teemun lempilaji on parajääkiekko. s. 16 Nasir pelaa futista Urheilu auttoi kotiutumaan Suomeen. s. 24 Tukipointti Yritysystävät mukaan tukityöhön. s. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2023. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua 39 % LEHDEN SISÄLLÖSTÄ ON VAMMAISTEN TAI OMAISHOITAJIEN TEKEMÄÄ
• Osallisuuden kynnyksillä MONI VARMAAN salaa ajattelee, että vammaisten ihmisten tyytymättömyys palveluihin ja saavutettavuuteen jotenkin kuuluu asiaan: kukapa nyt olisi tyytyväinen, jos toimintarajoite estää elämästä normaalisti! Virhe tässä ajattelussa tapahtuu siinä kohti, jossa päätellään, että juuri kävelytai muun toimintakyvyn puute estää menemästä konserttiin tai lukupiiriin, hakemaan työpaikkaa, opiskelemaan tai lähtemään lomamatkalle. Todellisuudessa sen estävät useimmiten puutteet arkisessa saavutettavuudessa: portaat, auraamattomat jalkakäytävät, näkövammaisen tai hiirtä käyttämättömän kannalta esteelliset nettipalvelut tai yksinkertaisesti palvelujen hinta: vammaistuilla ei paljon harrasteta ja matkustella. Työpaikkahaastatteluihin taas ei vammaisia juuri kutsuta. INVALIDILIITON TUOREESSA Osallisuubarometrissa viidesosa toimintarajoitteisista vastaajista koki osallisuutensa erittäin heikoksi. Terveyspalveluja pitää jonottaa, harrastuspaikat ovat esteellisiä, raha ei riitä harrastusmaksuihin ja kun yrittää selvittää asioita, puhutaan kuin lapselle tai ns. ”pään yli” ei-vammaiselle. Yksi muutos ei maksa mitään: jokainen voi kohtaamistilanteessa osoittaa asiallista huomiota ihmiselle, jonka elämä on muutenkin ihan tarpeeksi hankalaa. ME KOETAMME osoittaa sitä tässä lehdessä monella tavalla. Vuoden aloittajaisiksi vedimme yhteen viime vuoden tukitoimintamme tärkeät luvut ja trendit (s. 12). Tukilinjan rahoittama Vimma-palkinto löysi mainion kohteen tietokirjailija Salla Fagerströmin uusimmasta true crime -kirjasta (s. 6). Opastamme vammaishuumorin viisaassa harjoittamisessa (s. 18) ja kerromme, mitä saavutettavuudelle digiajassa kuuluu. Vinkkaamme myös seurantapalstoillamme, mihin kulttuuri-ilmiöihin ja teoksiin kannattaa juuri nyt tutustua. ENNEN KAIKKEA annamme tietysti puheenvuoron apurahakohteillemme: yritteliäille, rakentaville, elämänjanoisille ja osallistumishaluisille ihmisille. Kannattaa lukea, mitä heillä on sanottavaa! Tilaamalla tätä lehteä sinäkin olet osallistunut heidän ilonaiheidensa mahdollistamiseen. Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 3.4.2024 Viidesosa toimintarajoitteisista vastaajista koki osallisuutensa erittäin heikoksi.
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen 4 Tukilinja 1/2024 Tähti lopettaa Pariisiin Suomen paraurheilun kiintotähti, ratakelaaja Leo-Pekka Tähti, 40, ilmoitti tammikuussa, että ensi syksyn Pariisin paralympialaiset tulevat olemaan hänen 20-vuotisen kilpauransa päätepiste. Sitä ennen voimme jännittää Tähden kisakuntoa vielä Japanin MM-kisoissa toukokuussa. Vaikka lisää mitaleita ei enää tulisikaan – mikä olisi yllätys – on Tähden ura jo tähänkin asti ollut vertaansa vailla: kaapissa on 32 arvomitalia, maailmanennätystulos ja Vuoden urheilija -titteli vuodelta 2016. Tähti tunnustaa Helsingin Sanomien haastattelussa (9.1.), että huipulla on välillä ollut yksinäistä. Jatkuva menestymisen pakko on myös syönyt motivaatiota ja hän kertoo toivoneensa, että lajiin olisi tullut mukaan enemmän nuoria urheilijoita. Kirittäjäksi ja haastajaksi on sentään ilmestynyt nuori thaimaalainen Athiwat PaengNuea, joten kisakipinää on taas ilmassa. Mestari kertoo keskittyvänsä ennen viimeisiä kisojaan etenkin voimaharjoitteluun. Erityistä urheiluhenkeä Kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics maailmankisat keräävät paralympialaisiin verrattavan osallistujamäärän: kesäkisoissa urheilee 7000 ja talvikisoissa 2000 kilpailijaa. Tasoluokitusjärjestelmä antaa kaikentasoisille osallistujille mahdollisuuden kamppailla mitaleista. Tänä vuonna kisojen urheilullista profiilia korotetaan maailmanlaajuisella ilmoitusja videokampanjalla I Am Special. Siinä sana ’special’ – erityinen – tulkitaan osoittamaan sitä erityistä sisua ja intohimoa, jota kilpaurheilussa vaaditaan. Kampanjalla valmistellaan vuoden 2025 talvimaailmankisoja Torinossa, Italiassa. Down-poliitikko alueparlamenttiin Mar Galcerán, 45-vuotias paikallispoliitikko Valencian maakunnasta Espanjasta, liittyi konservatiivipuolueen riveihin jo 18-vuotiaana ja on sen jälkeen osallistunut aktiivisesti paikallispolitiikkaan. Viime kesänä hän oli ehdokkaana Valencian alueparlamentin vaaleissa ja tuli lopulta varasijalta valituksi. Historiallista tässä on se, että Espanjan down-järjestön mukaan hän on Euroopan ja kenties koko maailman ensimmäinen downin oireyhtymän omaava parlamentin jäsen. TANSSIVAT TIMANTIT Kokkolalaisessa Tanssivat Timantit -ryhmässä on mukana kolme kehitysvammaista tanssijaa sekä tanssitaiteilijat Riina Kalmi ja Anders Lillhonga. Ryhmän aikaisempi esitys Kvartetto (2019) palkittiin Kunnia-Vimma -palkinnolla 2021 ja nähtiin Tampereen Teatterikesässä sekä Edinburghin Fringe-festivaaleilla. Uusi tanssiesitys Kohtaamisia sai ensi-iltansa marraskuussa Kokkolan Talvitansseilla. Siinä koetaan monenlaisia kehollisia kohtaamisia. Työmenetelmänä on mentorointi ja vuorovaikutus, jossa jokainen työryhmän jäsen tulee kuulluksi. AMMATIKSI NÄYTTELIJÄ? Tilaa taiteilijuuteen -hanke on saavuttanut ison virstanpylvään rohkaistuaan Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelma Nätyä avaamaan näyttelijänkoulutuksensa myös vammaisille hakijoille saavutettavaksi. “Voit olla meihin matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos tarvitset valintakokeissa järjestelyjä esimerkiksi materiaalien saavutettavuudessa, siirtymisessä paikasta toiseen tai ajankäytössä. Voit myös ottaa mukaasi henkilökohtaisen avustajan auttamaan käytännön asioissa”, rohkaisee Nätyn professori Pauliina Hulkko tämän kevään hakijoita. Kuvassa on viittomakielinen näyttelijä Silva Belghiti, joka joutui opiskelemaan ammattinsa ensin Ruotsissa ennen kuin hänet hyväksyttiin maisteriopiskelijaksi Teatterikorkeakouluun. PALLOILIJAN MASENNUS Urheilijat ovat viime vuosina avautuneet mielenterveysongelmistaan aiempaa rohkeammin. Viimeisin on brittiläisen jalkapalloseura Arsenalin maalivahtilegenda Thierry Henry, 46, joka kertoi podcastissa Diary Of a CEO olleensa lapsesta asti masentunut vaativan ja ankaran isänsä vaikutuksesta (HS 10.1.). Vasta koronaeristyksen esiin nostama ahdistus ja suru sai Thierryn tunnistamaan tilansa ja lopettamaan pakonomaisen suoriutumisensa pelaajana ja valmentajana. ”Ensimmäistä kertaa tunsin, että minut nähdään ihmisenä, ei jalkapalloilijana.” K U V A : V E S A L IN N A
• Tukilinja 1/2024 5 Hamarin kova veto ”Kehollisesta ilmaisusta nauttiminen kuuluu kaikille”, sanoi paralumilautailija Matti Suur-Hamari Tanssii tähtien kanssa -kilpailun finaalilähetyksessä marraskuun lopulla. Hän tuli kisassa loppujen lopuksi täpärästi toiseksi tanssiparinsa Katri Riihilahden kanssa saaden tuomariäänistä 44,7 prosenttia. Varsinkin heidän freestyletanssinsa sai paikan päällä olleen studioyleisön osoittamaan suosiotaan pitkään seisten ja taputtaen. Tuomaristoltakin tuli täydet 30 pistettä. ”Aivan upeaa, että otitte pyörätuolitanssijat osaksi tätä”, Helena Ahti-Hallberg kiitti. Esityksen taustalla kuultiin Inessa Gragovskayan kappale Shape of My Heart. Tanssiparin lisäksi parketilla nähtiin esityksen aluksi pyörätuolitanssijat Helmi Saxberg ja Viivi Aalto. LEFFAT TOIVEITA Joulukuussa Suomen ensi-iltansa saanut Disneyn fantasiamusikaali, animaatioelokuva Toive (Wish, 2023) kertoo 17-vuotiaasta Asha-tytöstä, joka yrittää pelastaa yhteisönsä suurelta onnettomuudelta. Apunaan hänellä on liikuntavammainen, kyynärsauvaa käyttävä ystävänsä Dahlia, joka hoitaa palatsin leipomoa. Englanninkielisessä äänityksessä Dahliaa esittää liikuntavammainen viihdealan esiintyjä ja vammaisaktivisti Jennifer Kumiyama. Elokuvaa on kiitelty siitä, ettei vammaisuutta siinä korosteta, vaan se kuvataan ainoastaan yhdeksi Dahlian ominaisuudeksi. AURINKOHÄMIS Marvel Comicsin supersankarimaailmaan sijoittuvassa animaatioelokuvassa Spider-Man: Across the Spider-Verse (2023) seikkaillaan hämähäkki-ihmisten kansoittamassa multiversumissa. Yksi sen asukeista on pyörätuolia käyttävä Sun-Spider eli Aurinkohämähäkki. Häntä esittävä ääninäyttelijä, stand-up koomikko Danielle Perez, käyttää itsekin pyörätuolia. Perez toimii myös vammaisten puolestapuhujana ja aktivistina viihdeteollisuuden parissa. VIITOTTU BARBIE Puoleksi animoidun, puoleksi näytellyn menestyselokuvan Barbie voi nyt katsoa suoratoistokanava HBO Maxissa amerikkalaiselle viittomakielellä tulkattuna. Tulkkina toimiva Leila Hanaumi nähdään tässä kieliversiossa ruudun oikeassa alakulmassa. Amerikkalainen viittomakieli ASL on eri kieli kuin suomalainen, mutta mont niiden viittomista ovat samankaltaisia. PALKINTO TYÖLLISTÄJÄLLE Marraskuussa vietettiin ensimmäistä Yhteiskunnallisen yritystoiminnan päivää ja jaettiin ensimmäistä kertaa myös Vaikuttavin yritys -palkinto. Sen nappasi autismikirjon henkilöitä tehokkaasti työllistävä Unicus Oy. Yrityksen toiminta alkoi vuonna 2019, ja nyt siinä työskentelee jo lähes 20 autismin kirjon IT-konsulttia. Unicus sijoittaa tuloksensa kasvuun palkkaamalla lisää työttömiä, it-taitoisia autismikirjon henkilöitä. Lisää yrityksestä voi lukea Tukilinja-lehdestä 6/2019, joka löytyy lehden nettiarkistosta. TAIDETAPAHTUMA KEHITYSVAMMAISILLE Helsingissä 6.–17. helmikuuta järjestettävä Elämänpuumetsä-hankkeen Minun luomaa -taidetapahtuma on suunnattu erityistä tukea tarvitseville henkilöille, Sen taidepajoihin voi ilmoittautua tapahtuman nettisivujen kautta. Taidenäyttelyssä nähdään hankkeen taideryhmän maalauksia, grafiikkaa, keramiikkaa sekä videoja ääni-installaatioita. Vuoden aikana ryhmä on tutustunut kuvataiteeseen, tanssiin ja joogaan sekä retkeillyt luonnossa vahvistamassa luontoyhteyttä. Kehitysvammatuki 57 kanssa yhteistyössä toteutettua hanketta ovat rahoittaneet Helsingin kaupunki ja Suomen Kulttuurirahasto. TEATTERITÄRPPEJÄ Jez Butterworthin karnevalistisen riehakas draamakomedia Jerusalem (2009) nähdään Helsingin kaupunginteatterissa 15.2. alkaen. Se kertoo eri syistä yhteiskunnan laitamille luisuneista ihmisistä, metsään asuntovaunuun asettuneesta värikkäästä yhteisöstä, jonka kaupunki yrittää häätää uuden asuinalueen tieltä. Kahtiajakautununeen yhteiskunnan kuvauksena tämä kansainvälinen menestysnäytelmä herättänee ajankohtaista keskustelua Suomessakin. Sofi Oksasen uutuusnäytelmä Mansikkapaikka saa ensi-iltansa Kansallisteatterissa 6.3. Se kertoo ulkomaisten marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä ja tilanomistajan perheenjäsenen katoamisesta Venäjän psykiatrisen hoidon syövereihin. Ikääntyneille ja muillekin on tarjolla ilmaista teatteria 7.2. klo 13.30 joko YouTuben tai Lämpiö.fi -alustan kautta. Silloin striimataan Helsingin Kaupunginteatterin suosittu kiertuenäytelmä Elonsiivous.
• KULTTUURI Salla Fagerströmin kuurosta kirvesmurhaajasta kirjoittama true crime -teos penkoo rikosmysteeriä, seuraa kirjailijan salapoliisityötä arkistoissa ja kertoo kuurojen elämästä 100 vuotta sitten. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Janita Nurminen K ynnyksen vammaiskulttuuripalkinto Vimma jaettiin joulukuun alussa jo 15. kerran. Tällä kertaa se ja palkintoon kuuluva Tukilinja-säätiön 5000 euron työskentelyapuraha menivät tietokirjailija Salla Fagerströmille teoksesta Kymmenen kirveeniskua. Kuten nimikin paljastaa, Fagerström tarttuu kirjassaan varsin väkivaltaiseen tosielämän rikosmysteeriin. Vuonna 1914 kuuro Ida Saarinen tuomittiin varakkaan vanhuksen Fiia Åbergin ryöstömurhasta. Mutta oliko tapaus niin yksinkertainen kuin pinnalta näyttää? Tätä selvittelee ja arkistoja penkoo itsekin viittomakielinen kuuro toimittaja Fagerström. Selvittelytyö muodostaa kirjaan toisen aikatason. Salla Fagerström on kirjoittanut kuurojen historiasta aikaisemminkin. Hänen tuotantoonsa kuuluvat elämäkerta kuurosta vammaisaktivistista Liisa Kauppisesta (Liisa Kauppinen – Tiedän sen mahdolliseksi, 2019), Suomen Kuurojen Urheiluliiton historiikki Voitto ja kunnia (2020) sekä Alussa oli Albert – Helsingin kuurojen yhdistys 125 vuotta (2021). Kirjoja on ilmestynyt viime vuosina tiuhaan tahtiin. Aihe löytyi lehdestä Mutta kuinka kirjailija oikein törmäsi Ida Saariseen, joka ei ole mikään tunnettu historian henkilö? Olen tavannut ihmisiä, jotka kertovat muistavansa Idan, eivätkä usko hänen syyllisyyteensä. ”Vuonna 2016 sain ystävältä perintönä valtavan pinon Kuurojen lehtiä. Hän arveli minun olevan oikea henkilö niiden uudeksi omistajaksi, koska olen jo pitkään kirjoittanut tuohon lehteen. Kun sitten aloin lukea, löysin uutisen Idasta. Ihmettelin sitä kovasti, se kuulosti niin oudolta. Koskaan aiemmin en ollut lukenut kuurosta naisesta, jota syytettäisiin murhasta.” Paljon true crime -sarjoja kuluttavana poliisin tyttärenä Fagerström huomasi pian, että tekstissä oli muutakin outoa kuin Idan sukupuoli. Henkirikoksessa uhri ja tekijä ovat yleensä tuttuja keskenään. Ida ja Fiia eivät kuitenkaan tiettävästi tunteneet toisiaan. Ja mistä Ida olisi tuon ajan kuurona henkilönä saanut tietää vanhuksen rahoista ilman tulkkia? Omituisten yksityiskohtien vuoksi Fagerström alkoi epäillä, oliko Ida sittenkään syyllinen. Hän halusi ottaa asiasta kunnolla selvää ja kertoa epäilynsä muillekin. Lopputuloksena syntyi palkittu teos. Sen johtopäätelmät kannattaa jättää lukijoiden löydettäviksi. Palkinto oli yllätys Saamastaan tunnustuksesta Fagerström on selkeästi yhä hämmästynyt. ”Tämä oli kyllä täysi yllätys. Olin ihan, että anteeksi mitä, minäkö? Olen tottunut työssäni välittämään tietoa muille, en siihen, että minua palkittaisiin siitä.” Dekkarimaisen viihdyttävästi etenevän ja taitavasti kirjoitetun teoksen suosio on helppo ymmärtää. Kirjan kahdessa tasossa kulkeva rakenne ei kuitenkaan ollut tekijälle itsestäänselvyys. ”En halunnut kirjoittaa itsestäni. Ymmärsin silti, että ihmisiä saattaa kiinnostaa tiedonkeruuprosessini ja kommunikaation esteet kuurona toimittajana. Monen huomio kiinnittyy kirjassa kuitenkin ehkä enemmän kuurojen syrjinnän historiaan kuin rikokseen, jota lähdin ratkomaan. Sitä en ihan osannut odottaa”, Fagerström kertoo. Historiaa ei tunneta Suomen kuurojen historiaseuran puheenjohtajana toimiessaan Fagerström huomasi, että kuurot eivät itsekään tunne historiaansa. Sitä ei opeteta kouluissa. ”Tieto on valtaa ja se valta pitää ottaa. Ei saa antaa muiden määritellä itseään. Olisi tärkeää, että myös eri vammaisryhmät jakavat keskenään tämän kaltaista tietoa ja syrjinnän kokemuksensa.” Historiaa kirjoitetaan aina jostain näkökulmasta. ”Minulle on kirjoitusprosessin aikana ollut tärkeää, että olen tavannut ihmisiä, jotka kertovat muistavansa Idan eivätkä usko hänen syyllisyyteensä. Se tuntuu hyvältä, vaikka varmaa totuutta on lopulta mahdotonta sanoa.” Lukutoukasta tuli kirjoittaja Lapsena kuuroutunut Fagerström kertoo lukeneensa paljon koko ikänsä. Kirjojen pariin oli helppo uppoutua, kun kommunikaatiovaikeudet välillä turhauttivat. Tämä vaikutti myös uravalintaan. Fagerström onkin tehnyt monenlaisia kirjoittajantöitä sekä yrittäjänä että tv-käsikirjoittamisen, teatterin ja viestinnän parissa. ”Uskon, että kuuroutumisen seurauksena elämäni lähti oikeaan suuntaan. Olen saanut tehdä tosi kiinnostavia asioita. Jos olisin kuuleva, olisin varmaan jäänyt sijoilleni pikkukaupunkiin”, hän pohtii. Koiria ja viestikyyhkyjä Kirjoittamisen ohella Fagerströmin pitävät kiireisenä mies, kaksi lasta ja liuta eläimiä, joiden parissa hän viihtyy. Hän kasvattaa suoVimma-palkinto true crimelle 6 Tukilinja 1/2024
• Salla Fagerström tunnetaan käsikirjoittamistaan tvsarjoista Jarkko ja kuuro Amerikka (2016) sekä Tanja ja kuuro Eurooppa (2018). Kuka? Salla Fagerström Hausjärvi, 44 v. Toimittaja, käsikirjoittaja, ohjaaja. Toimintarajoite Viittomakielinen. Vimma-palkinto 2023 True crime -teoksesta 10 kirveeniskua. menpystykorvia. Kotoa Hausjärveltä löytyy tällä hetkellä kuusi koiraa, kanala sekä parvi viestikyyhkyjä. Lampaiden pitäminenkin kiinnostaisi, mutta kirjailija naurahtaa, että se tuskin olisi taloudellisesti kannattavaa. Nyt Fagerström iloitsee, että Vimma-apurahan lisäksi myös Suomen tietokirjailijat ry:ltä tullut apuraha mahdollistaa ensi syksynä täysipainoisen keskittymisen kirjoittamiseen. Isoisällä ADHD? Seuraavasta teoksesta hän paljastaa haluavansa laajentaa aihepiiriään kuurojen historian ja viittomakielen ulkopuolelle. Tämäkin aihe liittyy toimintarajoitteisiin ja löytyi nyt lähipiiristä: tuleva kirja kertoo kirjailijan miehen isoisästä joka oli 1900-luvun alkupuolella lukuisia kertoja vankina kuritushuoneessa ja kuoli lopulta vain 48-vuotiaana. Salla Fagerström uskoo, että Knut-papalla oli ADHD, sillä tästä periytyvästä piirteestä on viitteitä muuallakin suvussa. Hän haluaa tutkia, mikä voi johtaa yksilön tällaiseen kierteeseen. Ainakin rikosteema siis jatkuu. ”Minua kiinnostavat ihmisten kohtalot ja historia. Kirjoittaminen sujuu kyllä, kunhan saatavilla vain on teekuppi ja suklaata.” Tukilinja 1/2024 7
• Taikurin uusi elämä 8 Tukilinja 1/2024 Taipuisalla haarukalla on hankala syödä, joten lounaalla ei tehdä taikoja, päätti Pete Poskiparta. K U V A : R IIT TA S K Y T T
• Tukilinja 1/2024 9 Pete Poskiparran hyvinvointiremontti onnistui ilman ihmedieettejä tai hillitöntä treenaamista. Muutos lähti hyvistä yöunista ja säännöllisestä syömisestä. TEKSTI JA KUVA Riitta Skytt ARENA-NÄYTTÄMÖN katsomossa kuhisee. “Koska se alkaa”, kysyy takanani istuva pieni tyttö taukoamatta. Kun sali pimenee ja kauhuelokuvista tuttu musiikki alkaa soida, tyttö kirkaisee innosta. Taikuri ja mentalisti Pete Poskiparta, 46, astelee lavalle punaisissa kengissä ja ottaa meidät hetkessä haltuunsa. Illan aikana saan todistaa, kuinka Poskiparta lukee toisen ihmisen ajatuksia ja ihmetellä, miten hän voi silmät sidottuina tietää, minne yleisö piilottaa setelin! Kuinka ihmeessä hän osaa kirjoittaa taululle juuri sen maan nimen, minne joku yleisöstä haluaa matkustaa? Kahden tunnin taikuuden ilotulitus ällistyttää ja naurattaa, kunnes lopuksi osoitamme suosiota seisten. Taikuuden mestari Turkulainen Poskiparta on kansainvälisesti arvostettu taikuri ja mentalisti, ensimmäinen suomalainen, joka sai alan korkeimman tunnustuksen, Dunninger Memorial Awardin vuonna 2019. Saman palkinnon on saanut Suomessakin vieraillut ihmemies Uri Geller. Moni muistaa, kuinka hän sai lusikat taipumaan omien sanojensa mukaan vain mielensä voimalla. Netistä voi katsoa, miten sama temppu onnistuu Poskiparraltakin aivan tavallisen keittiön pöydän ääressä. Keikkatyön riskit Tapaamme helsinkiläisessä ravintolassa. Tarkoituksenamme ei ole jutella vain taikuudesta vaan etenkin yksinyrittäjän terveydestä ja hyvinvointiremontista. Kun katkarapuleipä tulee pöytään ja Poskiparta ottaa haarukan käteensä, on pakko kysyä eikö se taipuisi tässä ohimennen? “Ei minun käsissäni”, Poskiparta naurahtaa. Taikurillakin on oltava ruokarauha. Juttelemme hänen lopusyksyn keikkakiertueestaan, joka tiesi tuhansia autossa istuttuja kilometrejä ja monia hotellissa nukuttuja öitä. Epäsäännöllinen keikkatyö on raskasta, vaikka kuinka rakastaisi työtään. Poskiparta kertoo avoimesti, kuinka hänen terveytensä alkoi reistailla. Hän ei osaa sanoa, missä järjestyksessä ongelmat ilmenivät – johtuivatko ylipaino, uniapnea ja verenpainetauti kenties masennuksesta vai päinvastoin. Paasto johti ylensyöntiin “Minulla oli sellainen tapa, että söin ennen keikalle lähtöä ja seuraavan kerran vasta, kun keikka oli ohi. Siinä saattoi olla kahdeksan tunnin väli. Kun nälkä kasvoi suureksi, niin sitten se oli makkaraperunat.” Ylipaino alkoi vaikuttaa paitsi omaan oloon, myös julkisuuskuvaan. ”Olin saanut kaikenlaista kuraa suoraan ja epäsuoraan jo vuosien ajan”, Poskiparta kertoo. Lopulta hän meni epämääräisten kipujen takia lääkäriin, jossa hänestä otettiin erilaisia kokeita. Lääkärin viesti oli selkeä: ”Jos et tee tälle mitään, päädyt ennenaikaisesti hautaan.” Jotain tapahtuikin, sillä vuosi sitten maaliskuussa Poskiparta päivitti viestipalvelu X:ään: “Veriarvoni ovat kohdallaan, verenpaine normaali, uniapnea hoidossa, kaikki labratulokset laskeneet riskirajoilta normaaleihin ja paino pudonnut yli 20 kg.” Laihtumista kiiteltiin Päivitystä katsottiin yli 30 tuhatta kertaa. Onnitteluja ja kehuja suorastaan sateli ja asiasta uutisoitiin monissa medioissa. “No, julkisuuden henkilönä ymmärrän tämän”, Poskiparta kommentoi. ”Toisaalta on ihan jees, että onnistumisista uutisoidaan, koska se tsemppaa ehkä muitakin. Minusta tehdyt jutut olivat pääosin myönteisiä. Niissä tuotiin esille myös tätä nurjaa puolta, että ylipainoisia haukutaan surutta.” Poskiparta kehottaa kuitenkin muistamaan, että ylipainon taustalla voi olla hyvinkin traagisia kohtaloita ja sairauksia. ”Sen vuoksi suosittelen jokaista pidättäytymään yksittäisten ihmisten ulkoasun arvostelusta ja haukkumisesta. Yleisellä tasolla keskustelu on tietenkin suotavaa, koska kyseessä on selvä terveysriski, jota ei pidä vähätellä, mutta kun esimerkkinä käytetään yksittäistä ihmistä, seuraukset voivat olla ikäviä.” Hoito alkoi unesta Poskiparta ei tarvinnut taikoja, ihmedieettejä tai hillitöntä treenaamista onnistuneeseen hyvinvointiremonttiinsa. Hän kertoo saaneensa uuden uniapnealaitteen, joka pitää hengitystiet avoimina nukkumisasennosta riippumatta. Sen ansiosta hän alkoi herätä levänneenä, mikä antoi virtaa elämäntapojen korjaamiseen. Hän jätti myös “höttöhiilarit” ja alkoi syödä tavallista ruokaa säännöllisesti, kohtuullisina annoksina. “Kun syöminen on tasaista, ei tule otettua suurinta hampurilaista kokiksella ja jäätelöä kaupan päälle. Onneksi hampurilaispaikat myyvät myös salaatteja. Ne ovat mainettaan parempia, niissä on mukavasti proteiinia ja sen verran rasvaa kuin pitääkin olla. Kaupoissakin on nykyään salaattibaareja”, Poskiparta kiittelee. Liikunta kiinteyttää Viime aikoina meitä sohvaperunoita on ilahduttanut yhdysvaltalainen tutkimus, jonka mukaan liikunta ei laihduta niin paljon kuin on oletettu. UKK-instituutti ei kuitenkaan päästä meitä näin helpolla: liikuntaa tarvitaan, sillä se auttaa säilyttämään lihasmassaa. Poskiparta kertoo lisänneensä itsekin liikuntaa. “Kävelen ja olen aktiivisempi kuin aiemmin. Tämä on selkeä muutos, vaikka se ei varsinaista hikiliikuntaa olekaan. Lavalla sitten tulee jo hikikin. Tapani esiintyä on hyvin energinen ja vauhdikas. Koen sen liikuntana ja sekin on nyt laihtumisen myötä paljon helpompaa kuin vielä pari vuotta sitten.” Repsahduksia sattuu Pete Poskiparta aikoo ajan kanssa pudottaa vielä noin kymmenen kiloa. Se varmaan onnistuu, mutta eikö koskaan tee mieli jotain herkkua? “Repsahduksia sattuu ja minulla ne ovat lähes aina pizzaa! Se ei todellakaan ole mikään puolen juuston kasvispizza, vaan sellainen aito verisuonien tukkeuttaja eli tuplapepperoni aurajuustolla. Se vain on liian hyvää, jotta voisin olla ilman. No, kun noita tulee vain silloin tällöin, niin se ei haittaa”, hän kuittaa. ”Ongelmia tulee myös kiertueilla, kun esityksen jälkeen hotellien ravintolat eivät ole enää auki. Silloin tarjolla on vain sipsejä, naksuja, suklaata ja muffinssia. Tee siinä sitten terveellinen valinta! Yksittäiselle keikalle eväiden teko onnistuu, mutta rundilla se on jo vaikeampaa.” Onneksi perhe tukee hyvin alkanutta hyvinvointiremonttia. “Ruoka tehdään usein niin, että se on kaikille sopivaa. Kun sitten kerran viikossa on hampurilaisilta tai vastaava, minä menen salaatilla.” Repsahduksia sattuu – minulla ne ovat lähes aina pizzaa! MENTALISTI = Esiintyjä, joka luo illuusion ajatusten lukemisesta. ILLUSIONISTI = Esiintyjä, joka luo illuusion yliluonnollisista tempuista. TAIKURI = Esiintyjä, joka tekee havaintokykyä hämääviä temppuja.
• 10 Tukilinja 1/2024 Nettipalvelut paranevat ”Esiin nousivat henkilöt, jotka käyttävät avustavaa teknologiaa, esimerkiksi ruudunlukijaa. Sivustojen puutteet vaikeuttavat huomattavasti heidän käyttökokemustaan. Lisäksi korostui se, voiko sivustoa käyttää näppäimistöllä”, Suomalainen kertoo. Näppäimistöä tarvitaan, kun netissä asioiva kärsii esimerkiksi käsien vapinasta tai ei voi muusta syystä käyttää hiirtä. Kanteluja sivustoista on tullut tänä vuonna 17. Sisällöltään ne on katsottu digipalvelulain mukaisiksi oikeiksi saavutettavuuskanteluiksi. Tarkasteltavana ovat olleet esimerkiksi viranomaisten digipalvelut ja työttömyyskassojen verkkoalustat. Jatkossa myös moni keskeistä palvelua tarjoava palveluyritys, kuten verkkokaupat, siirtyy valvovan silmän alle. hoitaa jonkun asian itse. Voi sitä tunnetta, kun ei olekaan riippuvainen toisesta! Sitä on saavutettavuus. Silloin olen vähän vähemmän vammainen”, Ticklén kiteyttää. Jos voisi pulmatilanteessa antaa palautetta saavutettavuudesta, ongelmat tulisivat edes tietoon. Ticklénin mukaan palautelomakkeita voi kuitenkin olla mahdotonta täyttää ruudunlukijaa käyttäen. ”Olen kyynistynyt ja uupunut enkä jaksa enää taistella tämän asian eteen. Sivustojen tekijöiden pitäisi ymmärtää, miksi saavutettavuus on tärkeää, ja ottaa se heti suunnitteluvaiheessa huomioon”, hän toteaa. SUUNNITTELUVAIHEEN TÄRKEYTTÄ painottaa myös Aalto-yliopiston digitaalisesta kokemuksesta vastaava Robert Salvén. ”Se että koodataan sivusto niin, että se täyttää tekniset saavutettavuusvaatimukset, ei ole haaste, kunhan saavutettavuus on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. On paljon vaikeampaa tehdä jo olevasta sivustosta saavutettava. Pahimmassa tapauksessa jopa mahdotonta.” Sivustojen korjaaminen jälkikäteen voi Salvénin mukaan maksaa jopa yhtä paljon kuin mitä niihin on alun perin investoitu. ”Yksityisellä puolella tilanne on huolestuttava. Harva sivusto täyttää edes puolet vaatimuksista. Julkisella puolella tilanne on parempi, mutta moni iso sivusto tai palvelu on rakennettu ennen kuin saavutettavuusdirektiivi astui voimaan.” SAAVUTETTAVUUS ALT-TEKSTI = Kuvan tai grafiikan sisällöstä kertova teksti, johon pääsee verkkoalustalla käsiksi ruudunlukijalla. RUUDUNLUKIJA = Ohjelmisto, joka lukee ruudulla olevan tekstin ääneen mukaan lukien linkit, painikkeet ja kuvien alt-tekstit. KÄYTETTÄVYYS = Nettisivuston teknisen saavutettavuuden lisäksi tärkeää on sen käyttökokemus. Avin tarkastuksissa ei ole löytynyt yhtään palvelusivustoa, joka täyttäisi digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset. Valmista on silti tultava kesään 2025 mennessä. TEKSTI Elise Tykkyläinen DIGIPALVELULAKIIN LISÄTTIIN helmikuussa 2023 EU:n esteettömyysdirektiivin edellyttämät muutokset. Vuoden 2025 heinäkuusta alkaen muidenkin kuin julkishallinnon palveluntarjoajien on noudatettava niitä nettisivuillaan. Laki koskee pankkeja ja muita finanssialan toimijoita, vakuutusyhtiöitä, vesija energia-alan toimijoita sekä liikenneja postipalveluja. Siihen on lisätty myös sähkökirjojen ja nettikauppojen saavutettavuus. Lain toteuttamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston (Avi) saavutettavuusvalvonnan yksikkö. Se on tarkastanut vuodesta 2020 alkaen jo yli 500 verkkosivustoa ja mobiilisovellusta. “Valvonnassa ei ole tullut esille yhtäkään sivustoa tai mobiilisovellusta, joka olisi täyttänyt kaikki lain tekniset vaatimukset”, kertoo yksikön ylitarkastaja Juha Suomalainen. “Myös yksityiset yritykset ovat tämän lain piirissä, jos viranomainen rahoittaa niiden ylläpitokustannuksista vähintään puolet tai jos yritys hoitaa julkista hallintotehtävää”. Avi tarjoaa yleensä ohjausta, mutta voi tarvittaessa puuttua tilanteisiin järeinkin keinoin. “Voimme antaa määräyksen palveluntarjoajalle puutteiden korjaamisesta kohtuullisessa ajassa. Niitä olemme tähän mennessä antaneet kaksi. Pahimmillaan noudattamatta jättämisestä voi seurata uhkasakko.” SAAVUTETTAVUUDEN PUUTTEISTA kärsivät eniten henkilöt, joilla on näkövamma tai motorisia vaikeuksia. Voi sitä tunnetta, kun ei olekaan riippuvainen toisesta! Sitä on saavutettavuus. VAIKEASTI NÄKÖVAMMAINEN Raisa Ticklén kertoo käyttävänsä netissä asioidessaan isoa näyttöä, suurennustoimintoa ja tummaa taustaa. ”Mobiililaitteita käyttäessäni olen täysin ruudunluvun varassa. Se on tärkein tietokoneen ja mobiililaitteiden apuvälineeni.” Ticklén on havainnut nettisivuilla puutteita esimerkiksi Alt-teksteissä eli kuvallisen aineiston ja linkkien selosteissa. ”Monet sivut ovat hankalasti käytettäviä eikä painikkeita tai otsikkotasoja löydy. Kannattaa varata näkevä apu vierelle, jos joku asia täytyy saada tehtyä. Esimerkiksi Yle Areenaa en käytä, koska se on käytettävyydeltään huono. Maisasta en ole kuullut mitään hyvää edes näkeviltä, joten sitä en halua kokeilla.” Joskus palveluiden tuottajat myös onnistuvat työssään. “VR:n Matkalla-sovelluksella tilasin hiljattain ruokaa junassa paikalleni. On suuri ilo törmätä sovellukseen, jonka kautta voin
• 7 kysymystä TEKSTI Elise Tykkyläinen KUVA Liisa Takala Kaikki mukaan digiin Filosofi Esa Saarinen kertoi syksyllä Saavuta2023-seminaarissa ajatuksiaan saavutettavuuskulttuurista. Hän näkee digitalisaation uhkana ihmisyyden yksiulotteistumisen. Tukilinja 1/2024 11 1. Mottosi on “parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää”. Millä tavalla voisimme muokata syvään juurtuneita ajatusmallejamme parempaan suuntaan? “Itse uskon epäsuoraan, kunnioittavaan ja rohkaisevaan linjaan, jossa pyrimme antamaan syvemmille, unohtuneille ajatuksillemme hengitystilaa ja rakkaudellista pontta.” 2. Luoko kehittyvä digitalisaatio meille eettisiä haasteita? “Se muuttaa elinympäristöämme ja tapoja, joilla hahmotamme toisemme ja itsemme. Kyse on välineestä organisoitua ja organisoida. Uhkana on, että ihmisyytemme yksiulotteistuu.” ”Meidän tulee kunnioittaa elämän ihmettä moninaisuudessaan ja sitä tosiasiaa, että oma elämämme on vain pätkä jatkumolla. Tämä on eettinen kysymys.” 3. Kuljemme – ainakin toivon mukaan – kohti saavutettavampaa yhteiskuntaa. Mikä on vinkkisi palveluiden kehittäjille? “Yhteiskunnan tulee kehittää itseään huomioiden jokaisen. Tästä näkökulmasta saavutettavuus on arvo sinänsä. Monesti palveluiden kehittäjät myös hyötyvät siitä, jos alun perinkin tavoitteena on avautua ihmisyyden koko kirjolle.” 4. Mikä merkitys on digitaalisten palveluiden saavutettavuudella siihen, miten vammaiset voivat osallistua yhteiskuntaan? “Digitaalisuus tarjoaa valtavia mahdollisuuksia yli erilaisten rajoitteiden. Kyse on nimenomaan vuorovaikutuksen lisäämisestä sen perusperiaatteen mukaisesti, että yhdessä olemme enemmän. Mielestäni tämä on aivan ydinkohtia suomalaisessa demokratiassa.” 5. Miten oikeudenmukaisuus saadaan toteutumaan muuttuvassa yhteiskunnassa? “Terve järki ja sydämen sivistys ovat mielestäni avaimet myös oikeudenmukaisuuteen. Ne unohtuvat helposti teknishallinnollisen yliotteessa.” ”Myötätunto ja kanssaihmisten kunnioitus vaativat vaalimista eli havahtumista sille, että oikeudenmukainen yhteiskunta syntyy alhaalta ylös ja saa tukensa rakenteista, jotka luodaan ylhäältä alas. Kumpikin suunta edellyttää saavutettavuutta.” 6. Kerroit seminaarissa liikuttuneena kohtaamisestasi entisen taitoluistelijan Kiira Korven kanssa, joka esiintyi tanssiohjelmassa sinnikkäästi rullaluistimilla vaikealla lattiapinnalla. Mitä kohtaaminen sinulle opetti? “Tarinassa oli olennaista se kauneus, millä Kiira painetilanteessa hahmotti itsensä osana taitoluistelijasukupolvien jatkumoa. Harva meistä on taitoluistelija, mutta elämän kentällä on hyväksi kytkeytyä tunnetasolla ihmisiin meidän jälkeemme ja ennen meitä. Jokainen voi olla parempi esimerkki jollekulle jossakin asiassa.” 7. Uuden vammaispalvelulain voimaantulon lykkääminen on herättänyt ristiriitaisia tunteita vammaiskentällä. Miten kannustat ihmisiä, jotka jäävät väliinputoajiksi poliittisen koneiston jyrätessä yli? “Ratkaisevaa on hahmottaa isompi kokonaisuus. Kaikki edistys tapahtuu vähitellen ja yhteistoiminnassa toisten kanssa.” Kuka? Esa Saarinen, Helsinki Filosofi, prof. emeritus Yhdessä olemme enemmän.
• 12 Tukilinja 1/2024 APURAHOJEN MÄÄRÄ KASVOI Vuonna 2023 Tukilinjan apurahoja jaettiin lähes yhtä paljon kuin ennen korona-aikaa. Apurahojen indeksikorotus nosti summia ja tukea hakuprosessiin löytyi jälleen lähivastaanotoilta. TEKSTI Jaana Vainio KORONA POISTETTIIN viime vuonna yleisvaarallisten tautien listalta ja sulkutoimet voitiin vihdoin unohtaa. Elämä muuttui jälleen normaalimmiksi – ihmiset saattoivat vapaasti tavata toisiaan ja harrastaa. Sen sijaan taloudessa ja kansainvälisessä turvallisuustilanteessa ei vieläkään tapahtunut käännettä parempaan. Tukilinja-säätiölle saapui vuoden aikana noin 1400 hakemusta, joista 945 sai myönteisen päätöksen. Tähän sisältyivät apurahapäätökset, joita valmisteltiin yhdessä toisen vammaisalan yhteisön, kuten Suomen Paralympiakomitean, Vimma-palkintoraadin ja Vammaistutkimuksen seuran VATU:n kanssa. Ammattilaisten avustuksella Tukilinja-säätiö jakoi vuoden aikana apurahoja ja -välineitä yhteensä 659 700 eurolla eli kuukausittain noin 55 000 eurolla. Myönnettyjen tukien kokonaissumma nousi näin lähelle koronavuosia edeltänyttä tasoa. Yksi syy tähän oli myönnettyihin apurahoihin tehty 10 prosentin indeksikorotus. ”Tilanne kasvokkain tapahtuvan hoitoja ohjaustyön osalta on myös palautunut takaisin normaalille tasolle. Tämän vuoksi hakijamme kohtaavat jälleen esimerkiksi sote-alan ammattihenkilöitä, jotka asiakkaan tuen tarpeen havaitessaan osaavat ohjata heitä hakemaan apurahojamme ja kirjoittavat myös tarvittavat suositukset”, kertoo tukikoordinaattori Sara Liukkonen. Alueellisesti tuki jakautui aiempien vuosien tapaan eri puolille maata. Asukaslukuun suhteutettunakin iso osa apurahoista meni Joensuun, Porin, Kuopion ja pääkaupunkiseudun asukkaille. Henkilökohtaisten apurahojen lisäksi myönnettiin 17 yhteisöapurahaa. Iso osa tukea saaneista yhteisöistä oli vapaa-ajan harrastustoimintaa järjestäviä toimijoita, kuten mielenterveyskuntoutujista koostuva jalkapallojoukkue ja soveltavaa tanssia järjestävä tanssiyhdistys. Apurahahakemuksia 1396 kpl. Myönnetyt apurahat 945 kpl, yht. 659 700 € Apurahan suuruus Henkilökohtaisissa apurahoissa useimmiten 100–1500 €. Ratsastuksesta innostuneelle Venlalle hankittiin apurahalla uusia harrastusvarusteita. K U V A : JE N N A -M A A R IA P H O TO G R A P H Y Tukea väliinputoajille Lähes puolet Tukilinjan tuen saajista oli viime vuonnakin mielenterveyskuntoutujia, jotka jäävät usein yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle. Heidän todellinen määränsä on vieläkin suurempi, sillä monella hakijalla on liitännäissairautena esimerkiksi mielialahäiriö. Tilastossamme näkyy kuitenkin ainoastaan ensisijainen diagnoosi, joka voi olla esimerkiksi kehitysvamma tai liikuntarajoite. ”Viime vuonna yhä useampi tuen saaja oli henkilö, jolla oli jokin neuropsykiatrinen rajoite, kuten autismikirjon häiriö tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Heitä oli jo 14 prosenttia hakijoista”, Liukkonen kertoo. Työvälineitä ja täydennyskoulutusta Apurahoja pyrittiin kohdentamaan erityisesti työllistymisen ja yrittäjyyden tukemiseen. Pienyrittäjän apuraha on tarkoitettu sekä päätoimista yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille että niille, jotka ansaitsevat jo
• Tukilinja 1/2024 13 miten henkilö alkaa nähdä itsensä toimijana ja yhteiskunnan jäsenenä. On tärkeää mahdollistaa ihmisille mielekäs toiminta, kuten opiskelu, työ ja harrastukset. Tämä lisää osallisuuden tunnetta ja esimerkiksi harrastukset luovat myös yhteisöllisyyttä”, kertoo tukikoordinaattori Salla Salmela, joka on aiemmin työskennellyt toimintaterapeuttina. Vaikuttamista verkostojen avulla Tukilinja-säätiö liittyi viime vuonna lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukiverkostoon, jossa ovat mukana edustajat SOS-Lapsikylästä, Pelastakaa Lapset ry:stä, Tukikummeilta ja Hope ry:stä. Verkoston tarkoituksena on tehdä vaikuttamistyötä sekä välittää tietoa lasten harrastustoiminnasta ja sen tukimuodoista. ”Tavoitteenamme on tavoittaa verkoston kautta entistä paremmin toimintarajoitteiset lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat tukea harrastustoimintaansa. Tällä hetkellä heidän osuutensa on vielä suhteellisen pieni, mutta tilanne toivottavasti muuttuu”, Sara Liukkonen sanoo. Toimintakauden lopussa Tukilinja haki myös EAPN-fin köyhyysverkoston jäseneksi. ”Saamme apurahatoimintamme kautta laajasti tietoa eri tavoin toimintarajoitteisten henkilöiden tilanteesta. Toivomme voivamme verkoston ja omien tiedotuskanaviemme kautta tuoda saamamme tiedon entistä näkyvämmäksi muillekin”, Liukkonen avaa tilannetta. Uusia tuulia Tukilinja-lehden puolella valmisteltiin tämän vuoden aikana tapahtuvia isompia muutoksia. Lehden perustaja ja pitkäaikainen päätoimittaja Iris Tenhunen on siirtymässä kesällä 2024 eläkkeelle, joten uuden päätoimittajan rekrytointi käynnistettiin loppuvuodesta. Aiemmin syksyllä käynnistettiin myös digilehden suunnittelu osaksi tarjontaa. Enää ei media-alalla väitellä painoja digiviestinnän paremmuudesta, vaan sisältöä tarjotaan siellä, missä lukijat liikkuvat, Tenhunen sanoo. Koulutuksen osuus nousi neljännekseen kaikista apurahoista. Psyykkinen toimintarajoite 49 % Neuropsykiatrinen toimintarajoite tai sairaus 14 % Neurologinen toimintarajoite tai sairaus 8 % Pitkäaikaissairaus 8 % Kehitysvamma 8 % Liikuntavamma 5 % Aistitai puhevamma 5 % Oppimisvaikeudet 3 % Apurahan saajien toimintarajoitteet 2023 Apurahojen käyttötarkoitus 2023 Harrastus 43 % Koulutus 25 % Aktiivinen elämä 23 % Työllistyminen 7 % Kuntoutus 2 % Muusikko Kalle Salonen sai viime keväänä apurahan Hammond-soittimeen. K U V A : K L A U S W E L P yrittäjinä pääasiallisen toimeentulonsa. Näitä apurahoja myönnettiin esimerkiksi työvälineisiin, täydennyskoulutukseen ja markkinointikuluihin. Ammattimaiseen harrastamiseen tarkoitettu apuraha on puolestaan suunnattu henkilöille, jotka pyrkivät saamaan sivutuloa työnomaisesta toiminnasta. Myös nämä tuen saajat työskentelevät usein pientai kevyttyrittäjinä. Apurahoilla hankittiin usein työvälineitä, kuten tietokoneita, käsityöja taidetarvikkeita, kuvausvälineitä ja soittimia. Tuilla rahoitettiin myös lisäkoulutuksia. Koulutuksen osuus nousi viime vuonna neljännekseen kaikista apurahoista. Tukea myönnettiin entistä enemmän koulutustarpeisiin, kuten tietokoneisiin sekä kurssitai lukukausimaksuihin. Opiskelu saattoi olla joko tutkintoon johtavaa tai lisäja täydennyskoulutusta. Apua harrastusmaksuihin Harrastusten osuus on edelleen tukikohteena suurin, vaikka niihin tarkoitettuja apurahoja myönnettiin hieman viime vuotta vähemmän. Apurahoilla tuetaan monenlaisia harrastuksia, kuten erilaisia liikuntamuotoja, musiikkia, kuvataidetta ja käsitöitä. Harrastustoimintaa varten myönnettiin tukea niin maksuihin kuin välineiden hankintaankin. ”Vamma tai mielenterveysongelmat voivat asettaa rajoitteita, jotka vaikuttavat siihen,
• UNELMAT TODEKSI Jääkiekkoilua kelkalla ”Kelkan kanssa voi pujotella, tehdä maaleja ja mennä kovaa”, Teemu kehuu. Innostus lajiin lähti paralympialaisten katselusta. 14 Tukilinja 1/2024 Teemusta tuli KalPan Special Hockey -juniorijoukkueen ensimmäinen kelkkakiekkoilija. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Touho Häkkinen SIIHEN NÄHDEN, miten suosittu laji jääkiekko Suomessa on, kesti pitkään ennen kuin alettiin toden teolla miettiä, miten siitä saataisiin saavutettava harrastusmuoto myös toimintarajoitteisille henkilöille. Viime vuosikymmenellä monelle jääkiekkopaikkakunnalle on syntynyt Special Hockey -joukkueita. Niihin voivat tulla mukaan kiekkoilusta kiinnostuneet toimintarajoitteiset henkilöt diagnoosiin katsomatta. Keväällä 2022 Special Hockey löysi tiensä Kuopioon, kalakukkokaupungin jääkiekkoylpeyden KalPan siipien suojiin. Tuore Special Hockey-juniorijoukkue sai Tukilinjalta Startti-stipendin välinehankintoihin. Jääkiekko haaveena Taustalla oli TATU – tapaturmaisesti tai potilasvahingon kautta vammautuneiden lasten ja nuorten tukiyhdistys. Monet sen toiminnassa mukana olevat lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita jääkiekosta ja fanittavat KalPaa, joten oli luontevaa viritellä yhteistyötä seuran kanssa. Myös Juniori-KalPassa oli huomioitu muilla kiekkopaikkakunnilla käynnistynyt Special Hockey -toiminta. ”Keväällä 2022 järjestettiin yhdessä TATUn kanssa kolme kokeilukertaa. Saimme niistä hyvät kokemukset ja myös kävijöiltä tuli positiivista palautetta. Jopa sellaista, että miksi ei ole aiemmin tällaista ollut!”, sanoo Juniori-KalPan junioripäällikkö Teemu Koljonen. ”Päätettiin aloittaa syksyllä säännöllinen toiminta ja nyt on meneillään toinen kausi.” Malttia alkuun Ryhmässä on 13 harrastajaa. Koljosen mukaan maltillinen kasvutahti on hyvä, jotta ohjaajien määrä pysyy perässä eikä toiminnan laatu kärsi. TATUn Vauhti! -toiminnan suunnittelija Petri Partanen kertoo olleensa alusta asti tukena harjoituskerroilla. ”Lajitietämys ja harjoitteet tulevat KalPan ohjaajilta. Minun roolini on tuoda havaintoja siitä, mitä ohjauksessa kannattaa ottaa huomioon. Ennen kaikkea vuorovaikutukseen liittyviä juttuja”, Partanen selvittää. ”Heti harjoitusten alusta otetaan lapset ja nuoret huomioon. Kun he tulevat pukukoppiin, kuvaohjaustaululla näytetään, mitä tänään tehdään. Monilla on kommunikoinnin tai tilan hahmottamisen haasteita, siksi ohjauksessa on tärkeä antaa rauhallisia ja selkeitä ohjeita ja käydä ne tarvittaessa useamman kerran läpi.” Hyvä ohjauskeino on Partasen mukaan myös jääkynä, jolla voi piirtää jäähän kuvioita hahmottamista helpottamaan. Kelkalla pääsee kovaa Keväällä 2022 televisiosta näytettiin Pekingin talviparalympialaisia, joissa yhtenä lajina oli parajääkiekko. 9-vuotias Teemu katsoi vauhdikasta lajia äitinsä kanssa ja oli haltioitunut. ”Ajattelin, että ovatpa he taitavia, tekevät hienoja kikkailuja. Minäkin haluan oppia sellaisia!” KalPan Special Hockey -joukkueessa voivat harrastaa kaikki, joilla on jokin tapa liikkua jäällä luistellen. Teemun jalat ovat sen verran heikot, että hän ei pysty luistelemaan pystyssä. Käsissä riittää kuitenkin voimaa, ja KalPalta löytyi hänelle parajääkiekkoilukelkka. ”Ensin vähän jännitti. En tiennyt, miten kelkassa ollaan ja miten sillä liikutaan. Mutta sitten se olikin ihan kivaa! Kelkan kanssa voi pujotella, tehdä maaleja ja mennä kovaa”, Teemu sanoo. Toistaiseksi Teemu on KalPan ainoa kelkkapelaaja, mutta parajääkiekko on Suomessa nosteessa, joten ei ole mahdottomuus, että lähivuosina Kuopioonkin saataisiin joukkue pelkästään kelkkailijoille. Kirjoittaja on Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkö. Startti-stipendi Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Starttiapurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. KalPan Special Hockey -joukkue sai stipendin välineja materiaalihankintoihin. PARAJÄÄKIEKKO = Jääkiekkoilua kelkalla. Paralympialajia harrastaa Suomessa 5 joukkuetta. SPECIAL HOCKEY = Erityisryhmille tarkoitettua jääkiekkoilua. Toimintarajoite voi olla psyykkinen tai fyysinen. JUNIORI-KALPA = KalPan yhdistys junioritoiminnalle ja naisten jääkiekkoilulle.
• TULILINJALLA / KOLUMNI Aleksis Salusjärvi KUN LIEVÄ kehitysvamma jää tunnistamatta, elämässä pärjäämisestä voi tulla onnen kauppaa. Suomessa on tuhansia lievästi kehitysvammaisia ihmisiä, jotka eivät ole saaneet diagnoosia. Heidän tilaansa ei ole tunnistettu eivätkä he ole saaneet selittävää syytä hahmotusongelmiinsa. Koulussa tällaiset lapset ovat melko tuttu näky. Oppiminen on heille säännönmukaisesti vaikeaa. He eivät hahmota kunnolla tehtäviä tai kysyttävää asiaa, yleensä heillä ei ole myöskään kunnon käsitystä siitä, mitä heidän toivotaan tekevän. Opettajat kyllä osaavat tunnistaa oppimisen vaikeudet. Kun joku lapsista tippuu opetuksen kyydistä, opettaja alkaa etsiä selittäviä syitä. Ensimmäisenä hän keskustelee lapsen kanssa, miksi tehtävät tuottavat hankaluuksia. Samalla otetaan yhteyttä kotiin. NORMAALISSA KODISSA vanhemmat tietysti huolestuvat lapsen tilanteesta. Lievän kehitysvamman diagnoosi on usein perheelle helpotus. Kun oppimisen hankaluudet tunnistetaan, niihin on helppo puuttua. Sen seurauksena lapsen tapa hahmottaa ja oppia otetaan opetuksessa huomioon eikä sellaisia tilanteita tule, joissa hän ei käsitä, mitä häneltä vaaditaan. Monissa perheissä kehitysvammadiagnoosia kuitenkin hävetään. Vanhemmat eivät myönnä, että lapsella on mitään ongelmaa. Se saattaa johtua myös syyllisyydestä. Päihdeperheisiin syntyy vuosittain 600– 3000 äidin päihteidenkäytön vaurioittamaa vauvaa. Luku on arvio, sillä näitä tapauksia tilastoidaan huonosti. Äidin syyllisyys lapsensa kehitysvammasta on yhtä kaikki usein selittävä syy sille, että lapsen oppimisen ongelmiin ei haeta apua. TÄLLAINEN LAPSI jää oman onnensa nojaan. Opettajille on tuttua esimerkiksi antaa joillekin oppilaille yläkoulussa alakoulun tehtäviä, jotta he saisivat edes jostain kiinni oppitunnilla. Nämä nuoret eivät usein elä perheessä, jossa he saisivat vanhemmiltaan tukea. Heillä on suuri riski joutua koulukiusatuiksi. Onkin hyvin yleistä, että lievästi kehitysvammainen nuori tekee kaikkensa piilottaakseen ongelmaansa. Kun olen opettanut heitä, he yleensä kertovat unohtaneensa tehdä tehtävän. On paljon helpompaa vedota omaan laiskuuteensa kuin siihen, ettei osaa. Lievästi kehitysvammaiset nuoret päätyvät myös tekemään rikoksia. Kun kotoa ei saa turvaa ja koulussa on mahdotonta löytää omaa paikkaansa, nuoret ajautuvat kaveripiireihin, joissa he ovat muiden armoilla. Kaverit ovat oikeastaan ainoa asia, mitä heillä elämässään on. ITSENSÄ ULKOPUOLISEKSI tunteva nuori joutuu elämässä helposti tuuliajolle. Tällaisia nuoria päätyy melko usein myös vankilaan. He tekevät rikoksia saadakseen sosiaalista hyväksyntää eivätkä he aina osaa erottaa oikeaa väärästä. Jotkut vankilassa tapaamistani, hahmotushäiriöstä kärsivistä nuorista ovatkin ymmällään siitä, mitä rikoksia he tarkalleen tekivät, joiden takia he ovat vankilassa. Jos ihminen tekee rikoksen menetettyään todellisuudentajunsa, hänestä tulee syyntakeeton. Jo antiikin aikana täyttä ymmärrystä vailla olevaa ei ajateltu rikoksentekijänä. Heille oli toisenlaiset toimenpiteet. Onhan järjetöntä rangaista ihmistä, joka ei käsitä tehneensä mitään väärin. Ongelmia tulee, kun rikoksentekijä ymmärtää tekemänsä rikoksen osittain. Näille tapauksille annetaan alennettu tuomio, heitä kutsutaan alentuneesti syyntakeisiksi. He siis sekä ovat vastuussa teostaan että osittain ilman vastuuta. VAIKKA RIKOSOIKEUS tunnistaa lievästi kehitysvammaisten tilanteen, heille ei määrätä minkäänlaista hoitovelvoitetta. Tuomioistuin ottaa huomioon rikosta lieventävät tekijät, mutta rikoksen tekijälle se on vain yksi outo toimenpide vankilatuomion aikana. Kun nämä ihmiset aikanaan vapautuvat, he ovat kulkeneet pitkän polun peruskoulusta vankeuteen alati ymmällään siitä, mitä heidän elämässään tapahtuu ja miksi he kiertävät laitoksesta toiseen. Yhteiskunta ei anna heille selittäviä syitä vaan tyytyy tarkkailemaan ja rankaisemaan. Elämä on tällaisille ihmisille turvatonta ja arvaamatonta. Kolumnisti Aleksis Salusjärvi, 42, Helsinki. Toimintarajoite Olen keskinkertaisimpia tuntemiani ihmisiä. Ammatti Kulttuuritoimittaja ja kriitikko. Opetan lukutaitoa eloonjäämistaitona erityisopetuksessa, sairaalakouluissa ja hankaluuksiin ajautuneille nuorille. Päihdeperheisiin syntyy vuosittain 600–3000 äidin päihteidenkäytön vaurioittamaa vauvaa. Turvaton ja arvaamaton elämä Tukilinja 1/2024 15
• Nasir Rasolin lempiharrastus on jalkapalloilu. Urheiluharrastukset ovat auttaneet nelilapsista pakolaisperhettä myös kotoutumaan. TEKSTI JA KUVA Riitta Skytt Kun apuraha sitten myönnettiin, Nasir sanoo sen tuntuneen kivalta: ”Sain nappikset, jalkapallosukat, syndit ja vaatteita!” Kielitaitoinen hyökkääjä Nasiria ujostuttaa puhua itsestään, mutta hän kertoo käyvänsä Masalan koulua, jossa hänen lempiaineensa on ruotsi. Nasir on hyvä kielissä: hän puhuu perheensä kanssa heidän äidinkieltään persiaa, koulussa ja kavereitten kanssa suomea, lisäksi hän osaa englantia ja nyt myös ruotsia. Kolme kertaa viikossa Nasirilla on futistreenit. Joukkue harjoittelee talvisin kuplahallissa ja koulujen saleissa, kesällä Framin liikuntapuiston ja Kirkkonummen tekonurmilla. “Jos treenit ovat Kirkkonummella, menen bussilla tai kesällä pyörällä. Jos talvella on tosi kylmä, isä vie minut autolla”, Nasir kertoo. Vanhemmat tulevat välillä seuraamaan treenejä ja tietysti katsomaan kilpailuja. “He ottavat minusta videoita ja huutavat ‘hyvä Nasir!’ ” Nasir on otettu hyvin mukaan joukkueeseen, vaikka hän on muita lyhyempi. Aikaisemmin hän oli keskikenttäpelaaja, nykyisin hyökkääjä, jonka päätehtävä on tehdä maaleja. Vielä maaleja ei ole tullut, mutta Nasir ei ole huolissaan: “Meillä oli viime lauantaina peli Mustapekka Areenalla. Me hävittiin kaksyks. Minä tein melkein maalin. Nyt meillä alkoi uusi kausi.” Yhteinen harrastus Nasir harjoittelee pallon käsittelyä myös itsekseen ja ulkona kavereitten kanssa. “Pystyn pomputtelemaan 21 kertaa”, hän kertoo. Jalkapallossa pomputtelu tarkoittaa sitä, että on pystyttävä pitämään pallo ilmassa eri ruumiinosilla ilman käsiä niin, ettei pallo kertaakaan osuu maahan. Tämä suosittu harjoite kehittää koordinaatiokykyä ja pallonkäsittelytaitoa. Nasir ja isä katsovat yhdessä tv:stä jalkapallo-otteluita. Kysyn Nasirilta, ihaileeko hän erityisesti jotakuta pelaajaa? “En, se on lasten juttuja”, Nasir vastaa. Isän mielestä hyökkääjä Teemu Pukki on jo aika supertähti. He odottavat kesällä käynnistyviä Euroopan mestaruuskisoja, silloin futista voi katsoa joka päivä kuukauden ajan. Mikä jalkapallossa on kivointa? “Pallon potkiminen”, vastaa Nasir. UNELMAT TODEKSI Nasir viihtyy pallokentällä KIRKKONUMMEN KAINALOSSA uinuva luminen Masalan kylä on kuin postikortista. Myöhäinen iltapäivä alkaa hämärtyä ja ikkunoihin syttyy valoja. Valkoisen rivitalon päätyasunnon postiluukussa lukee ”Rasoli”. Kun perheen isä, Mohammad Ismail Rasoli, avaa oven, mieleen tulevat oitis joululaulun sanat “No onkos tullut kesä nyt talven keskelle, ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille”. Olohuoneen ovensuussa sirkuttaa kanarialintuja ja seinusta on täynnä viherkasveja. Ne ovat perheen äidin, Mojgan Rasolin harrastus. Sohvapöydälle on katettu kauniit kupit, keksejä ja kakkua. Liikunnalliset sisarukset Isä kertoo, että perhe tuli Afganistanista Suomeen turvapaikanhakijoina lokakuussa 2015. He alkoivat heti opiskella suomea ja perheen lapset oppivatkin sen nopeasti. Lapsia on neljä, tytöt Arezo, 20, Fatema, 17, Asma, 10, sekä poika Nasir, 13. Kaikki ovat hyvin liikunnallisia, tytöt harrastavat karatea ja Nasir harrastaa intohimoisesti jalkapalloa. Koulu ja urheiluseurat samanhenkisine kavereineen ovat auttaneet perhettä kotoutumisessa. Neljän lapsen harrastuskulut ovat kuitenkin perheelle iso menoerä. Nasirkin tarvitsi hyvät nappulakengät ja säärisuojukset, jotka ovat pelaajille pakollisia. Jalkapalloseuran kausimaksutkin oli hoidettava. Perheen sosiaaliohjaaja suositteli hakemaan Tukilinjasta apurahaa Nasirin harrastukseen ja auttoi hakemuksen laatimisessa. 16 Tukilinja 1/2024
• Nasir Rasoli Koululainen, 13, Kirkkonummi. Toimintarajoite Lyhytkasvuisuus. Tukilinja-apuraha Jalkapallon harrastamiseen ja kausimaksuihin. Nasir sai harrastuksensa tueksi mm. nappulakengät, säärisuojukset ja treenivaatteita. Tukilinja 1/2024 17
• Saako vammalle nauraa? Vammaisia ei tarvitse käsitellä silkkihansikkain. Huumorin ja pilkan raja on kuitenkin seitinohut. Selvitimme vammaishuumorin asiantuntijoilta – vammaisilta – miten osumatarkkuus paranee. TEKSTI Heini Saraste PIIRROKSET Väinö Heinonen Ä ärimmäisissä tilanteissa elävät ihmiset kehittävät usein tilanteeseen liittyvää huumoria selvitäkseen. Lääkäreiden huumori on omanlaistaan, samoin juristien ja raksalla kerrotaan tietysti raksavitsejä. Myös avioparien huumori on usein samankaltaista. Ja entäs sitten vauvojen huumori! Kuulin saattohoitokodin papilta, että sielläkin potilaat paitsi ystävystyvät, myös nauravat keskenään! Musta huumori antaa hengähdystauon, kun voimat ovat koetuksella. Mitä syvemmin ihmiset tuntevat toisensa, sitä suuremmaksi keskinäinen huumorinsietokyky kasvaa. Tuntemattoman nauru voi tölväistä, mutta läheisten tai samanlaisessa elämäntilanteessa elävien kesken nauru parantaa ja yhdistää. Vammaisetkin vitsailevat Vammaisten keskinäinen huumori voi olla myös karskia ja raadollista. Se kuuluu jo vammaisten ihmisten keskenään viljelemissä, vammaan liittyvissä lempinimissä: lihassairaat kutsuvat toisiaan lihapulliksi, hengityshalvauspotilaat henkkareiksi, CP-vammaiset separeiksi ja kehitysvammaiset kehareiksi. Tämän vitsin kuulin eräältä kuurosokealta: ”Mikä on kuurosokean pariskunnan suurin ongelma omakotitalossa? He eivät löydä toisiaan.” Sorvali ja CP-vamma Kun vammaisja köyhyysaktivisti Pirkko Justander muutama vuosi sitten kävi taisteluun näyttelijä Miitta Sorvalin kanssa tämän esittämän CP-vammaisen hahmon loukkaamana, hän huomasi yllättäen olevansa asiansa 18 Tukilinja 1/2024
• kanssa aivan yksin. Kritiikkiä ei otettu vastaan MTV3:ssa eikä Kodin Kuvalehdessä, jonka yleisönosaston kirjoituksiin Sorvalin hahmo perustui. YouTubesta Justanderille vastattiin, että Miitan esittämää CP-vammaista sketsihahmoa näytetään edelleen, mutta videoon lisätään varoitus. Sitä ei kuitenkaan ole lisätty. Tukea ei Justanderin mukaan tullut myöskään muilta vammaisilta, ei järjestöistä eikä yksittäisiltä vammaisilta. ”Jos samantyyppistä huumoria harjoitettaisiin mustia tai seksuaalija sukupuolivähemmistöjä kohtaan, näyttelijöiltä loppuisivat äkkiä duunit.” Vessahäpeällä tölvimistä Yhdessä sketsissä Sorvalin esittämä CP-vammainen juontaja huutaa vessasta miesjuontajalle: ”Tuu pyyhkimään!” Justanderin mielestä vammaton nainen pilkkaa sketsissä vammaisen naisen kehoa. Loukkaavinta hahmossa on hänen mielestään se, että siinä sohaistaan psyykkistä haavaa, jonka kanssa jokainen vaikeasti vammainen nainen kamppailee päivittäin: miten saada apua vessaan. Hahmo edustaa Justanderin mukaan samaa huumorin lajia, jollaista Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala ovat pyytäneet anteeksi saamelaisilta ja romaneilta. Vammaisilta ei Sorvali koskaan pyytänyt anteeksi. Muutaman vuoden päästä hänet palkittiin elämäntyöstään Venla-palkinnolla ja äskettäin Pro Finlandialla. Se on Justanderin mielestä jo liikaa! Pappi pudotti vauvan Toisessa Sorvalin sketsissä pilkataan ristittävän vauvan liikerajoitteen vuoksi pudottavaa puheja liikuntavammaista pappia. ”Suomessa on muutama vammainen pappi ja he eivät varmaankaan ilahtuneet tästä sketsistä. On hyvä muistaa, ettei ole kovinkaan pitkää aikaa siitä, kun vammainen teologi ei voinut edes haaveilla pappisvihkimyksestä”, sanoo Pirkko Justander. Kun hän kävi katsomassa Savoy-teatterin esityksen Kaikki äitini, kaikki tyttäreni, joka pohjautui Kodin Kuvalehden yleisönosastokirjoituksiin, hän kertoo olleensa juuri toipumassa lonkkaleikkauksesta. Pyörätuolissa istuessaan hän oli haavoittuvaisessa tilassa, ja siihen Sorvali iski lekalla. Viimeisessä näytöksessä näyttelijät Sanna Stellan, Pirjo Heikkilä ja Miitta Sorvali tallustelevat lavalle, Sorvali kyttyräselkäisenä ja linkaten. Hauskaa vai noloa? 1. Huumori vapauttaa kaikki olemaan epätäydellisiä. Siinä nauramme itsellemme. 2. Pilkkaamalla häpäistään torjuttu ja huonoksi katsottu. Siinä nauramme alaspäin. 3. Vitsailu kohtalotovereiden kesken voimauttaa ja parantaa. Ulkopuolisen nauru koetaan sen sijaan helposti pilkaksi. Mieti kahdesti ennen kuin heität vammasta puujalkavitsin. 4. Yhdessä nauramiseen tarvitaan luottamusta. Hyvät käytöstavat rakentavat sitä. Osoita ensin myötätuntosi ja hihitä vasta sitten! 5. Jos loukkaat, älä selittele vaan pyydä anteeksi. Mitä syvemmin ihmiset tuntevat toisensa, sitä suuremmaksi huumorinsietokyky kasvaa. Vammaisen kova valinta 1. Naura pilkkaajien mukana, jotta sinut hyväksyttäisiin. 2. Loukkaannu ja taistele oikeudestasi asialliseen kohteluun. 3. Vaikene, masennu ja katkeroidu. 4. Palauta pelipallo kierteellä. Pidä pää kylmänä ja keskustele – huumoria unohtamatta! ”Olin juuri tuohon aikaan menettänyt kävelykykyni ja haaveilin sen takaisin saamisesta”, Justander kertoo. ”Minulle jo tuollainen kävely olisi ollut voitto. Nyt kuuntelin mykistyneenä, kun yleisö räjähti nauramaan. Heistä tilanteessa oli jotain hauskaa. Minua se kirveli.” Yritä keskustella Kun Pirkko yritti saada Sorvalia vastaamaan kritiikkiinsä Kodin Kuvalehden somesivuilla, Sanna Stellan vastasi hänelle, että esityksen tarkoitus oli vain osoittaa, miten hienosti Miitan notkea vartalo taipuu. ”Oikeasti oli kyse spleinaamisesta, jossa etuoikeutettu kertoo vähemmistöön kuuluvalle, miten tämän pitää tuntea.” Tukilinja 1/2024 19
• Ovatko vammaiset sitten joskus liian herkkiä? Invalidiliiton yhdenvertaisuusvaikuttaja Milla Ilonen heittää pallon vaihteeksi myös vammaisille itselleen. ”Olen aina ollut huono loukkaantumaan ja nauran paljon itselleni. Varmaankaan siksi en ole juurikaan elämässäni kokenut, että minulle olisi naurettu pilkallisesti. Vammaiset ihmiset katsovat monesti, että heillä on oikeus loukkaantua kovinkin pienestä.” Hän neuvoo tulemaan mieluummin ulos norsunluutornista ja antautumaan keskusteluun ihmettelijöiden kanssa. ”Jos joku esittää epäkorrektin kysymyksen, itselläni herää ennen kaikkea kysymys, mitä tarkoitat tuolla tai tuolla, ja sitten voin tarttua siihen. Kun ihmisten kanssa puhuu ja vastaa kysymyksiin, se kantaa pidemmän päälle hedelmää.” Holhoaminen ärsyttää Milla kertoo joutuneensa itsekin häkellyttäviin tilanteisiin vammansa vuoksi: ”Istuin pyörätuolissani punaisessa, telttamaisessa vaatteessa ja kaulassani oli paksu valkoinen huivi. Silloin kaksi lasta hypähti tieltä ojaan hämmästyksestä, että katso äiti, joulupukki! Minua nauratti.” Holhoava puhe sen sijaan ärsyttää Millaa. Moni esimerkiksi kysyy häneltä, miten pärjäät ilman hoitajaa. ”Usein olen vastannut, että en tarvitse hoitajaa ja että tänään minulla ei ole avustajaa mukana. Joskus lisään vielä, että onko sulla hoitaja mukana!” Tällaisen humoristisen kommentin ja naurun kautta voi myös opettaa vammattomia, uskoo Milla. Milla toivoo, että vammaisten itse itsestään tekemä huumori otettaisiin nykyistä paremmin vastaan kulttuurisena voimavarana. Vammaisalan seminaareihin voitaisiin esimerkiksi palkata vammaisia koomikkoja luomaan tunnelmaa. Stand up pyörätuolista? Amu Urhonen, Kirkon Lähetysseurassa vammaisten henkilöiden oikeuksien asiantuntijana työskentelevä vammaisaktivisti, ajatteli joskus osallistuvansa stand up -kurssille. Pian hän tajusi, että jo nimi ”stand up” sisältää huumoria: kun käyttää pyörätuolia, ylös nousu voi olla työlästä! ”Luulen, että jos alkaisin tehdä huumoria vammaisuudesta, moni vammaton ei edes tietäisi, mistä puhun. Aika usein sanon vitsillä, että istuminen tappaa. Olen kuitenkin hyvin hengissä!” Hänen mielestään huumorin onnistumisessa kyse on äänenpainosta ja nyansseista. Rajaa ei ole helppo vetää, joten vammaiset usein nauravat muiden mukana, vaikka syvällä sisimmässään tuntevat itsensä loukatuiksi. Vammaisiin kohdistuva huumori on usein valtavirran huumoria. Naura kanssamme! Kohteeksi joutunut hakee sitten hyväksyntää nauramalla itselleen. Jos niin ei tee, kuulee Urhosen mukaan helposti ”eksää huumoria ymmärrä?” ja tulee leimatuksi tosikoksi. Klovni hyväksytään ”Ihminen voi ryhmäpaineen alla alkaa itsekin tekemään itsestään naurettavaa. Jos minulle nauretaan ja nauran mukana, pääsen mukaan joukkoon. Jengit tarvitsevat klovninsa”, Urhonen pohtii. Kolmas ja huonoin vaihtoehto vammaishuumorin edessä on tehdä erilaisuudesta tabu – asia joka kierretään, koska ei tiedetä miten siihen pitäisi suhtautua. ”Historiassa on aina ollut asioita, joista ei saa puhua. On suljettu ihmisiä hienotunteisuussyistä myös naurun ulkopuolelle.” Sekin on Urhosen mielestä syrjintää. Jos pitää koko ajan olla varpaillaan, varovaisuus estää aidon tutustumisen. Jos vammainen lisäksi kokee, että aiheuttaa jo olemassaolollaan kiusallisen hiljaisuuden, ei sekään tunnu kivalta. Justanderin vitsi Yleissääntönä on Pirkko Justanderin mukaan se, että vammaisiin kohdistuvaa puujalkahuumoria voivat harjoittaa ne, joilla itsellään on puujalka. Lopuksi Justander kertoo yhden hyvän vitsin, jonka hän itse onnistui viemään lävitse Hanasaaressa Harvinaiset vammaryhmät -seminaarissa. Hän oli juuri toipumassa leikkauksesta ja menossa invavessaan, kun havaitsi, ettei vessaa saa kiinni sisäpuolelta: kahva puuttui. ”Etsin mairittelevimman ja ihanimman hymyni ja kohdistin katseeni komeimpaan ja nuorimpaan ovimieheen. Kysyin häneltä muitta mutkitta, voisiko hän tulla avustamaan minua vessassa. Ja voi sitä nuoren miehen ilmettä, se oli sanoinkuvaamaton! Minua nauratti.” ”Nolona hän laahusti vierelläni kohti vessaa. Ovella sitten ilmoitin, että en tarvitse avustajaa, jos hän lupaa, että kun seuraava vammainen nainen tulee tähän tilaan, vetokahva on ovessa.” Myöhemmin samainen nuori mies tuli koputtamaan arasti Pirkon olkapäätä ja kertoi, että kahva on hankittu. ”Se oli mun voitto.” SPLEINAUS = Etuoikeutettu selittää alisteisessa asemassa olevalle, mikä on tai ei ole häneen kohdistuvaa sortoa ja miten siihen tulisi reagoida. ANTEEKSIPYYNTÖ = Rauhanomainen tapa ratkaista konfliktit. Toista tölväissyt pyytää anteeksi ja lupaa olla toistamatta tekoaan. Kun osoittaa, ettei pyri toisen alistamiseen, kiistelyä ei tarvitse jatkaa. STAND UP = Verbaalisen lavahuumorin laji (suom. ”nousta seisomaan”). 20 Tukilinja 1/2024
• HEIPPA! ON mukavaa päästä bloggaamaan taas just teille! Olen 45-vuotias 8-vuotiaan tytön yksinhuoltaja Satakunnasta, Raumalta, ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä välilevyrappeuman vuoksi. Työskentelen osa-aikaisesti hallinnon ja viestinnän assistenttina Erilaisten oppijoiden liitossa. Työkuvani on monipuolinen ja työaikaa saan pääosin sijoiteltua tavalla, jota oman kropan, kuun ja tähtien asennot vaativat. Valtion leikatessa järjestöjen tukea isolla kädellä ei työllistyminen järjestötyössä ole kuitenkaan varmaa. Sivusilmällä siis katselen avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Haluaisin tulevaisuudessa tehdä työtä eläinavusteisen toiminnan kehittämisen parissa, toisaalta olen avoin uusillekin tuulille. TYÖLLISTYMISTÄNI RAJOITTAA selkäsairaus, joka ei elä kellon mukaan, sekä kielitaidon puute. Minulla on myös lukivaikeus. Se näyttäytyy eniten vieraiden kielten haltuun ottamisen haasteena, ja monessa ammatissa vaaditaan nykyään sujuvaa kielitaitoa. Google translator on kyllä nykyään korvaamaton apusovellus. Sen avulla olen oppinut enemmän kuin perinteisillä oppitunneilla ikinä ja sanavarasto on laajentunut huimasti. Yritän edelleen opiskella liiketalouden ammatilliseksi opettajaksi Oulun ammattikorkeakoulussa. Opinnot ovat kuitenkin aika jumissa. En tiedä, mikä on eniten kateissa – motivaatio, saavutettavuus vai ylimääräinen aika. Pidän myös satunnaisesti pararatsastustunteja muutamalla tallilla ja olen kokeillut siipiäni kolumnistina Satakunnan Kansa -lehdessä. Vapaaehtoistyöt, kuten Rikosuhripäivystyksen chatissa päivystäminen, ovat nekin jääneet vähemmälle, koska vuorokauden tunnit eivät riitä kaikkeen. Sairaus vie veronsa. On levättävä riittävästi, jotta arki rullaa kohtuullisissa uomissa. HUOMAAN MYÖS tulevaisuuden haaveideni muuttuneen: Enää en haaveile siitä, että voisin joskus juosta, kävellä ”pidempää” matkaa tai ratsastaa. (Nyt vähän valehtelin: Viime vuoden lopulla kävin satulassa parin sekunnin ajan ja se tuntui hitsin hyvältä – kuin kotiinsa olisi mennyt. Aiemmassa elämässä, reilu kahdeksan vuotta sitten, vietin ratsailla kaiken mahdollisen ajan 28-vuoden ajan, joista 20 vuotta työkseni.) Haaveilen nykyään perustoiveiden – pitkää ikää ja terveyttä itselle ja muille – lisäksi siitä, että voisin joskus nukkua katkeamattomat yöunet. Kun on yli kahdeksan vuotta valvonut kipujen vuoksi, alkavat katkonaiset unet niin sanotusti ”nakertaa käpyä”. Tai itseasiassa haluaisin kyllä valvoa yöt ja nukkua päivät. Yhteiskunta ei vaan mitenkään tue tällaista luonnollista vuorokausirytmiä. Haaveilen siitäkin, että voisin mennä leffaan. Ennen olin elokuvien suurkuluttaja. Nykyisessä elämässäni ongelmana on se, etten pääse elokuvateatterista pitkän istumisen jälkeen enää omin avuin ulos. Haluaisin myös pukeutua maihareihin tai bootseihin, jotka ovat parhaita kenkiä, mitä olen ikinä käyttänyt. Kummallista kyllä, haluaisin myös pukea ylleni sukkahousut. Aika on kullannut muistot silmäpaoista ja talven viimassa palelevista sääristä. BLOGISSANI AION kirjoittaa tästä elämästä, sen haasteista ja toisaalta rikkauksista, joita saan ehkä kokea vain siksi, että elämä on rajoittunutta. Ehkä sitä on oppinut nauttimaan aiemmin vähäpätöisiltä tuntuneista asioista. Mikään ei elämässä ole itsestäänselvyys. Niukan elämän rikkaus Tukilinja 1/2024 21 BLOGILINJALLA / Maria Tuomialho Haluaisin pukeutua maihareihin tai bootseihin, jotka ovat parhaita kenkiä, mitä olen ikinä käyttänyt. Kummallista kyllä, haluaisin myös pukea ylleni sukkahousut. Kuka? Maria Tuomialho, 45, Rauma. Toimintarajoite Liikuntarajoite. Toimenkuva Äiti, järjestötyöntekijä, pararatsastuksen ohjaaja. Bloggaa Tukilinjan vierasblogissa Blogilinjalla helmi– maaliskuussa 2024. (www.tukilinja.fi)
• HYVÄN MIELEN RESEPTI Härkis-kaalikeitto – pakkaspäivän lohtu! Hankekoordinaattori Tommi Huhtaniemi vetää Miessakit ry:ssä Konkkaronkka-hanketta. Se tarjoaa vertaisryhmätoimintaa ja henkilökohtaista tukea vaikeassa elämäntilanteessa oleville yrittäjämiehille. Ryhmissä miehet käsittelevät tilannettaan toisten konkurssiuhan alla olevien tai ylivelkaantuneiden miesten kanssa. ”He puhuvat usein siitä, kuinka itsestä huolehtiminen unohtuu. Meillä on yhtenä aiheena hyvinvointia tukeva arki, jonka yhteydessä keskustelemme myös säännöllisen syömisen tärkeydestä. Päivän aikana ei pidä päästää nälkää liian suureksi”, Huhtaniemi sanoo. “Haluan kuitenkin muistuttaa armollisuudesta itseään kohtaan. Ei ole maailmanloppu, jos välillä päädyt hampurilaispaikkaan. Ei pidä soimata itseään, mutta ei myöskään heittää hanskoja tiskiin.” Huhtaniemi on itse kasvissyöjä ja hänen luottoreseptinsä on härkis-kaalikeitto. Hän valmistaa sitä kerralla suuren kattilallisen, josta riittää syötävää moneksi päiväksi. ”Tykkään kaalista ihan älyttömästi. Sitä voi valmistaa monin eri tavoin. Se on hyvää wokattuna, samoin keitoissa ja kääryleissä. Rouskuttelen kaalia raakanakin.” Huhtaniemi kertoo, että ison keittokattilallisen valmistusta voi nimittää Meal preppingiksi, eli ruokapreppaukseksi. Se tarkoittaa, että usean päivän ruoat tehdään yhdellä kertaa ja annokset pakataan valmiiksi rasioihin. Niitä napataan sitten mukaan opiskelupaikkaan, töihin tai treeneihin. Päivittäin ei tarvitse pähkäillä, ehtiikö lounaalle tai mitä tänään söisi kotona. Valmis, sopivan kokoinen ruoka-annos ehkäisee liian pitkiä ateriavälejä ja pitää nälkäkiukun loitolla. TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt Härkis-kaalikeitto 4-6 annosta, vegaaninen, gluteeniton. AINEKSET: 250 g härkistä tai nyhtökauraa Pieni valkokaali 1 sipuli 3 valkosipulinkynttä ruokaöljyä 1 tl paprikajauhetta 1 tl suolaa 2 keskikokoista porkkanaa 1,2 l vettä 1-2 vähäsuolaista kasvisliemikuutiota 10 kokonaista mustapippuria 2 laakerinlehteä 2 tl meiramia NÄIN VALMISTAT: 1. Suikaloi kaali. 2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. 3. Viipaloi porkkanat. 4. Lorauta kattilaan öljyä ja kuullota sipulia ja valkosipulia hetki. 5. Lisää joukkoon kaalisuikaleet, paprikajauhe, suola, porkkanat, vesi, kasvisliemikuutiot, laakerinlehdet ja mustapippurit. 6. Anna kiehua välillä sekoitellen noin 20 minuuttia. 7. Lisää härkis tai nyhtökaura ja tarvittaessa lisää vettä. Keitä vielä 10 minuuttia. 8. Mausta keitto meiramilla. Annoksia kannattaa pakastaa ja syödä joka päivä hyvin. ”Kunnon kotiruoka auttaa jaksamaan”, vinkkaa Tommi Huhtaniemi. 22 Tukilinja 1/2024
• Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat LISÄTIETOA: Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi (apurahat) TUKILINJAN APURAHAT AUTTAVAT OSALLISTUMAAN! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. ALKUUN PÄÄSET TUTUSTUMALLA hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit. Startti-stipendit Tukilinja jakaa kymmeniä Startti-urheilustipendejä vuosittain vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka tarjoavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Keväällä Startti-stipendejä voi hakea 30.4. mennessä ja syksyllä 31.10. mennessä. LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat – Starttiurheilustipendi) Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-4155 1508 Lahden klubitalossa harjoitellaan työpainotteista päivää.
• Tukipointti Teksti: Sanna Nupponen apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 24 Tukilinja 1/2024 Yritysystävät mukana tuessa OLETTE AIEMMISTA Tukilinja-lehden numeroista ehkä lukeneetkin, että olemme Tukilinja-säätiössä alkaneet kehittää uusia varainhankinnan tapoja, joilla voimme myös tulevaisuudessa taata toimintamme jatkumisen. Olemme kertoneet tällä palstalla jo kertaja kuukausilahjoitusmahdollisuuksista sekä testamenttilahjoittamisesta. Viime syksystä alkaen olemme tarjonneet yrityksille myös mahdollisuuden kantaa kortensa kekoon yhteiskuntavastuun saralla tukemalla toimintaamme Tukilinjan Yritysystävinä. YHTEISKUNTAVASTUU TARKOITTAA yrityksen vastuuta sen vaikutuksesta ympäröivään yhteiskuntaan (*). Yritysten yhteiskuntavastuu onkin monen asiantuntijan mielestä seuraava ns. megatrendi. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa vastuulliset yritykset viestivät sidosryhmilleen ja asiakkailleen entistä enemmän tavoistaan kantaa vastuunsa. Yhteiskuntavastuu koskee niin pieniä kuin suuriakin yrityksiä. Tämän vuoksi olemmekin aloittaneet Yritysystävä-yhteistyöpakettien suunnittelun juuri pienten yritysten näkökulmasta. Moni niistä lähtee ystäväksi ns. pienemmällä Yritysystävä-paketilla. KAIKKI TUKILINJAN Yritysystävät saavat käyttöönsä tiedotteen yritysystävyydestä sekä Yritysystävä-logon. Molempia yritys voi käyttää osana vastuullisuusviestintäänsä. Yrityksen nimi lisätään Tukilinjan nettisivuilla näkyvään yritysystävien luetteloon ja tietoa kaikesta siitä, mitä yritys on tuellaan mahdollistanut, se saa Tukilinjan kuukausittaisesta uutiskirjeestä. Halutessaan yritysystävä saa myös Tukilinja-lehden. Tässä alla voimme kertoa myös niiden yritysten nimet, jotka ovat halunneet lähteä Tukilinjan Yritysystäviksi ns. suuremmalla paketilla. Kiitos kaikille yritysystäville tuestanne. Teitä tarvitaan! YRITYSYSTÄVYYDEN LISÄKSI olemme valmiita kehittämään lisää erilaisia yritysyhteistyön muotoja. Toivommekin yrityksiltä tässä asiassa rohkeasti yhteydenottoja siitä, miten voisimme tehdä yhteistyötä vastuullisuuden saralla. Yhtenä esimerkkinä voin kertoa Work goes happy -yrityksen toteuttamasta Tukilinja-hyväntekeväisyyswebinaarista, joka järjestettiin joulukuun 2023 alussa. Lämmin kiitos Work goes happy -yritykselle sekä tuesta että mahdollisuudesta kertoa työstämme webinaarin osallistujille, joiden osallistumismaksut ohjattiin lyhentämättöminä Tukilinja-säätiölle! LISÄTIETOA TUKILINJAN Yritysystävä -paketeista löydät nettisivuiltamme. Iloisin yhteistyöterveisin, Sanna Nupponen Lahjoitusvarainhankinnan koordinaattori * lähde: www.yrittajat.fi/tietopankki/liiketoiminta/yritysvastuu/ Aurajoen Tili Oy Bravedo Oy Casa Vetus Oy Digitalrail Expert Service e-Sollertis Oy Hermek Oy Idies Ky Immutible Oy Intelligent Solutions Finland Oy Yritysystävät 2023 Kidia Oy Kukinto Oy Norte Capital Oy Nordic Modular Systems Oy Osaango Oy Oy Gühring Ab PKS Service Oy Pro Residence Oy Readcon Oy SAVARUS Oy Spigot Oy Talenco Trading Oy Ab The Flower Shop Tilipalvelu Korpilahti Tilitoimisto Erola Oy Work goes happy Oy Yrityspalvelu Talousbalanssi Oy
• Tukilinja 1/2024 25 KIRJAVINKKI MIELEN HAAVOJA ARVOTTOMUUS TUHOAA ÄIDIN JÄÄMISTÖ FRANKENSTEIN SYNTYY Toimit uksen valinta Finlandia-palkitussa romaanissa pohditaan nuorena vammautuneen äidin kohtaloa. SIRPA KÄHKÖNEN: 36 UURNAA Romaani. Siltala 2023. 267 s. Kirjailija Sirpa Kähkösen äiti Riitta (s. 1941) kuoli vuonna 2022 kauan sairastettuaan. Vahvan omaelämäkerrallisessa romaanissa kirjailija käy yhden yön aikana läpi Riitan tavaroita, tarinoita, päiväkirjaa ja omia muistojaan ja yrittää ymmärtää, mitä äidille oikein tapahtui. Riitan teini-ikäisenä kokema liikenneonnettomuus ei kenties jättänyt häneen paljaalle silmälle näkyviä vammoja. Selvää kuitenkin, että nuoren naisen aivoille sekä mielelle kävi rytäkässä jotain peruuttamatonta. Se heijastui myöhemmin muiden muassa mielenterveysongelmina, väkivaltaisuutena ja alkoholismina. Taitamattomamman kirjailijan käsissä teos tuntuisi kiusaannuttavalta tirkistelyltä. Kähkösen ymmärtävä ja taitava kerronta kuitenkin luo hänen äidistään, koko tämän suvun ja samalla Suomen historiasta kokonaisten ihmisten kuvia yrityksineen ja erehdyksineen. Mennyt ja nykyisyys käyvät sivuilla jatkuvaa vuoropuhelua. Onnistunut teos huomioitiin vuoden 2023 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla. Sanni Purhonen SIRPA-ELISA LAITONEN: HAAVAT Romaani. Tammi 2023. 560 s. Lottana jatkosodassa toiminut Raakel yrittää toipua kokemuksistaan, jotka veivät hänet sairaalaan saakka. Uusi suunta elämälle saattaisi löytyä opiskeluista, mutta oman paikan etsintä on haasteellista. Sattumien kautta Raakel päätyy poliisiksi. Ura ei ole tuon ajan naiselle helppo. Työssään Raakel myös kohtaa monen irtolaisnaisen omaansakin karummat tilanteet. Silja-Elisa Laitosen romaani käsittelee sodan vaikutuksia ihmisen psyykeen virkistävän suoraan. Näissä taisteluissa ei ole sankareita. Raakelin lisäksi esimerkiksi hänen miehensä Voitto tarvitsee kokemustensa jälkeen ammattiapua. Naisen elämää varjostaa myös suvun vaiettu salaisuus, jonka vuoksi hänen tätinsä päätyi itsemurhaan. Kovista kohtaloista huolimatta Valinta-romaanin itsenäinen jatko-osa etenee viihdyttävästi aikansa Helsingin kaduilla ja kortteleissa. Kirjan tarina ja henkilögalleria on runsas, kaikkiin hahmoihin ei kuitenkaan ehditä kovin syvällisesti perehtyä. Varsinkin poliisintyön kuvaus on silti mielenkiintoista. Sanni Purhonen ANNE EEKHOUT: MARY Romaani. Suom. Sanna van Leeuwen. Kustantamo S&S 2023. 376 s. Vuonna 1816 18-vuotias Mary Shelley ja hänen rakastajansa sekä lastensa isä Percy Shelley vierailevat tuntemiensa kirjailijoiden lordi Byronin ja John Polidorin luona Maryn sisarpuolen Clairen kanssa. Ystävykset kertovat toisilleen kummitusjuttuja. Kauhutarinoiden keksiminen saa Maryn palaamaan ajassa neljä vuotta taaksepäin, Skotlantiin. Siellä hän viettää kesää Baxterin perheen kanssa ja tapaa niin hurmaavan Isabella Baxterin kuin tämän langonkin, salaperäisen ja uhkaavan herra Boothin. Tapahtumien muistelu inspiroi hänet luomaan kaikkien tunteman tarinan Frankensteinin hirviöstä. Anne Eekhoutin teoksen henkilöillä on historialliset vastineensa. Hänen romaaninsa on kuitenkin ennen kaikkea goottilainen romanssi pakahduttavine tunteineen ja dramaattisine käänteineen. Kokonaisuuteen sekoittuu myyttisiä olentoja, huumeita, harhoja, vammautumisia, murhan yritys ja kenties jopa murha. Välillä juoni menee kiihkeydessään huvittavaksi. Kirjan parissa kuitenkin viihtyy. Sanni Purhonen MÖNKKÖNEN – TAPANI – KOKKONEN: ARVOA JA ARVOTTOMUUTTA Tietoteos. Gaudeamus, 2023. Pituus 236 s s. Miten ihmisten välinen vuorovaikutus luo tunteen arvokkuudesta ihmisenä – siinäpä tärkeä aihe näinä aikoina. Tapani Kokkonen, Kaarina Mönkkönen ja Annukka Tapani ovat korkeakouluopettajia ja tutkijoita, joita kiinnostaa merkityksellisyyden kokemus. Tässä teoksessa he ovat valinneet sen kriteereiksi toimijuuden, kohtaamiset eli dialogisuuden ja tunnustuksen saamisen. Ihmisarvon kokemus eli elämisen mielekkyys riippuu heidän mukaansa keskeisesti siitä, oletko osa yhteisöä vai ulkopuoliseksi syrjäytetty, kuten työttömät ja työkyvyttömät. Aihe on vammaispalvelujen kehittämisen kannalta aivan olennainen: kun fyysiset perustarpeet on turvattu, nousevat tärkeiksi paitsi henkilökohtainen vapaus myös oman paikan löytäminen yhteisössä. Ne eivät siis ole luksusta vaan elämän ehto. Teokseen on koottu tutkijoiden, filosofien ja kirjailijoiden näkemyksiä aiheesta eri aikakausilta. Siihen tutustuminen tekisi hyvää etenkin päättäjille, jotka juuri nyt sosiaalipolitiikan rakenteita muokkaavat. Iris Tenhunen
• Saksalaistähti Sandra Hüller hurmaa alkukevään palkituissa elokuvissa Cannesin menestyjiä 26 Tukilinja 1/2024 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT THE ZONE OF INTEREST 26.1. Teattereihin on jo saapunut ohjaaja Jonathan Glazerin vavisuttava teos pahuuden arkipäiväisyydestä. Auschwitzin keskitysleirin johtaja Rudolf Höss (Christian Friedel) ja tämän vaimo Gertrude (Sandra Hüller) elävät tavanomaista perhe-elämää aivan leirin aidan toisella puolella. Elokuva voitti Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon. PUTOAMISEN ANATOMIA 9.2. Sandra (Sandra Hüller), Samuel (Swann Arlaud) ja heidän 11-vuotias näkövammainen poikansa Daniel ovat viettäneet vuoden syrjäisessä huvilassa Ranskan Alpeilla. Kun Samuel löydetään kuolleena talon pihalta, poliisi alkaa tutkia, oliko kyseessä onnettomuus vai murha. Justine Trietin trilleri pokkasi Cannesin kilpasarjan pääpalkinnon. LISA FRANKENSTEIN 9.2. Zelda Williamsin rakkaustarina kertoo teinistä (Kathryn Newton) ja hänen ihastuksestaan (Cole Sprouse), joka sattuu olemaan kuollut. Kaksikko lähtee etsimään rakkautta ja onnea – sekä muutamaa puuttuvaa ruumiinosaa. DREAM SCENARIO 16.2. Kristoffer Borglin absurdissa kauhukomediassa Nicolas Cage esittää ahdistunutta yliopistoprofessoria vakuuttavasti. Ahdistukseen on syytä, sillä mies alkaa ilmaantua selittämättömästi toisten ihmisten uniin. MAY DECEMBER 8.3. Gracie (Julianne Moore) ja Joe (Charles Melton) näyttävät elävän rauhallista perhe-elämää. 36-vuotiaan Gracien suhde tuolloin 13-vuotiaaseen poikaan oli kuitenkin aikoinaan rikos. Näyttelijä Elizabeth (Natalie Portman) asettuu pariskunnan luo taloksi tehdäkseen taustatutkimusta heidän menneisyydestään kertovaa elokuvaa varten. Ohjaaja Todd Haynes taitaa ihmismielen pimeiden puolien selvittelyn. ORION JA PIMEYS Sean Charmatzin esikoisanimaatiossa ala-asteikäinen poika pelkää neuroottisesti melkein kaikkea, mutta varsinkin pimeyttä. Sitten pimeys päättää kohdata hänet. Netflix. ASFALT Lasse (Michael Asmussen) on väsynyt kuorma-autonkuljettaja. Hän elää elämäänsä autossaan, toinen käsi ratissa ja toinen pullon ympärillä. Sitten tyttö hyppää hänen kuorma-autonsa eteen. Draaman on ohjannut Charlotte Madsen. VIAPLAY. CLAIRE DARLINGIN VIIMEISET HULLUTUKSET Kesän ensimmäisenä hellepäivänä Claire (Catherine Deneuve) päättää hankkiutua eroon koko omaisuudestaan. Tytär Marie (Deneuven tytär Chiara Mastroianni) matkustaa selvittämään, mistä on kyse. Ohjauksesta vastaa Julie Bertucelli. Yle Areena. OMENAT 27.3. Christos Nikoun elokuvassa (Mila, Kreikka 2020) epidemia on johtanut ihmisten muistinmenetykseen. Aris (Aris Servetalis) on otettu mukaan terapiaohjelmaan, joka tähtää potilaiden identiteetin rakentamiseen erilaisten tehtävien kautta. Teema Fem. Lyhytelokuviin keskittyvät Tampereen elokuvajuhlat järjestetään 54. kerran 6.–10.3. NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT TV-ELOKUVAT Toimituksen valinta
• Välinevinkki Apuväline: Lukuja käsityövalo Airam Edustaja: www.airam.fi Hinta: Noin 25 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 1/2024 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen CURB YOUR ENTHUSIASM HBO 5.2. Koomikko Larry Davidin Emmyja Golden Globe -palkittu komediasarja pohjaa löyhästi hänen omaan elämäänsä. Se kertoo ikääntyvän koomikon kohtaamista monista arjen koettelemuksista ja katastrofeista New Yorkissa. Kieli poskessa ja puolittain improvisoiden tehdyn suosikkisarjan 12. ja viimeinen kausi kertoo jälleen itsekeskeisyyden ja sosiaalisen sokeuden karmeista seurauksista. OIKEUS KUOLLA TV1, 10.2. Onko ihmisellä yhtäläinen oikeus kuolemaan kuin elämään? Kuusiosaisessa kotimaisessa dokumenttisarjassa tutustutaan eutanasian maailmaan. Kysymys on keskeinen syöpää sairastavalle Ingalle Pohjanmaalla ja Albertille Hollannissa. Ingaa pelottaa ajatus kovista kivuista ja tuskallisesta kuolemasta, Albert on päättänyt kuolla jo ennen kuin kivut valtaavat hänen kehonsa. Sarjassa kuullaan myös kansainvälisen eutanasiakeskustelun osapuolia. Olof Film, 2020. STUDIO 65 TV1, 11.2. Ruotsalaisessa, senioreille suunnatussa keskusteluohjelmassa puhutaan tällä kerralla kuolemasta. Millä eri tavoin siihen voi suhtautua ja miltä se voi näyttää? Ahdistaako se vai onko se ok? Runoilija ja päätoimittaja Göran Greider sairastui syöpähoitojen aikana aggressiiviseen virustautiin ja joutui miettimään asiaa. Toinen vieras on tehohoitoja anestesialääkäri Jakob Ratz Endler, joka on kohdannut monta potilasta kuoleman rajalla. POLIOVUOSI YLE AREENA, 13.2. Amerikkalaisen David Mairowitzin kuunnelma kertoo vuodesta 1952, jolloin lapsia varoiteltiin poliotartunnasta, kuten viime vuosina koronasta. Kuunnelman lapsi kuvittelee ympärilleen fantasiamaailman ja mielikuvitusystävän, Keuhkopojan, joka on suljettu hengityslaitteeseen, kuvan rautakeuhkoon. Lapsuuden tartunnan pelko ja siihen liittyvä kontrolli kummittelee yhä kuunnelman kertojan (Vesa Vierikko) mielessä. ERITYISET 3 YLE AREENA 16.2. Suosittu koululaissarja kertoo alakoulun pienryhmästä, johon kuuluu erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Raisulla ja humoristisella otteella tehdyssä sarjassa kommellukset seuraavat toisiaan. Kolmannella kaudella käydään treffeillä, kohdataan Sirkkelipäähirviö sekä kiroilusta valistava poliisi. Miten selviää uusi oppilas, aurinkolaseihin sonnustautunut, kitaraa soittava sokea Frank yhteenotosta rehtorin kanssa? Koko kausi 16.2. Areenassa. MAHDOTON TAPAUS TV1 JA YLE AREENA, 28.2. Ranskalaisen rikossarjan (Haut potentiel intellectuel, 2021) väriläiskänä on nelikympppinen, älyllisesti poikkeuksellisen lahjakas mutta yhteiskunnassa alisuoriutuva kolmen lapsen yh-äiti Morgane (Audrey Fleyrot). Poliisiaseman siivoojana hän näkee rikostapauksen papereita ja kirjoittaa taululle ratkaisevan vihjeen. Ennen pitkää hän on mukana murharyhmässä. Ongelmana on kuitenkin Morganen särmikäs käytös. Valaisin kaulaan! JOSKUS LUKEMISEEN tai esimerkiksi käsitöihin tarvitaan kirkasta valoa, jota ei ole mahdollista saada asunnon tavallisista valaisimista. Tähän tuo apua lukuja käsityövalo – kevyt, mukana kulkeva ja helppokäyttöinen valaisin. LUKUJA KÄSITYÖVALO asetetaan niskaan. Siinä on kaksi vartta, joiden päässä on led-valot. Kummassakin varressa on sekä kirkas että kellertävä, eli kylmä ja lämmin valo. Varret voi taivutella haluttuun asentoon ja ne voi kytkeä päälle yhdessä tai erikseen. Valotehoa voi säätää asteikolla 100, 60 tai 30 prosenttia. Käyttöaika on tehon mukaan 4–8 tuntia. Valaisin ladataan mukana tulevalla usb-kaapelilla, jolla saa virtaa esimerkiksi tietokoneesta. Latausaika on noin viisi tuntia. Laturia pakettiin ei kuulu, mutta usb-johtoon liitettävän töpselinhän saa kaupasta. LAMPUN KÄYTTÄMINEN on kätevää: se vain asetetaan roikkumaan niskasta ja kytketään päälle halutulle teholle. Sen jälkeen valon voi säätää osoittamaan haluttuun kohtaan. Varret pysyvät hyvin halutussa asennossa ja valaisevat juuri toivottua kohtaa. Valoa voi toki käyttää myös kädessä tai laittaa roikkumaan vaikka seinälle. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi Toimituksen valinta
• LUKIJAFOORUMI / OSOITE: toimitus@tukilinja.fi Hei, nimeni on Rutera Amani Puchu. Hain apurahaa voidakseni ostaa King James -opiskeluraamatun. Sain apurahan. Olen kiitollinen, tuhannet kiitokset Tukilinjalle anteliaisuudesta! Olen ostanut opiskeluraamatun. Liitin kuvan siitä viestiini. Kiitos paljon. Mielenterveysyhdistys tarjoaa kävijälle edullisen lounaan. Yhteisen pöydän ääressä Tukiyhdistys Karvinen Ry on Helsingin Malmilla toimiva matalan kynnyksen kohtaamispaikka mielenterveystoipujille ja heidän läheisilleen. Tarjolla on harrasteryhmiä, retkiä ja tapahtumia, ja mukaan ovat tervetulleita kaikki juuri sellaisina kuin ovat. Karvisessa voit poiketa ihan vaan kahvilla, lukemassa päivän lehdet tai osallistua haluamaasi ryhmään. Keskeisessä roolissa Karvisen arjessa on yhteinen lounas. Osaava keittiöhenkilökunta loihtii päivittäin tarjolle maistuvat herkut edulliseen hintaan. Joillekin se saattaa olla päivän ainoa lämmin ateria ja vielä tärkeämmäksi sen tekee, kun saa samalla halutessaan jutella tuttujen kanssa. Tarjolla on lisäksi koko päivän ajan kahvia tai teetä. Keittiön toimivuus on ratkaisevan tärkeä Karvisen arjen toimivuuden kannalta. Keväällä kuitenkin liesi rupesi osoittamaan merkkejä hajoamisesta. Onneksemme olimme kuulleet Tukilinjalta haettavasta avustuksesta, sillä ”ylimääräisiin” kuluihin ei ollut varaa. Muutaman viikon päästä saimme ilouutisen. Olimme saaneet avustuksen kokkien valitsemaan lieteen. Nyt se on ollut käytössä jo muutaman kuukauden. Ruuan taso on entistäkin korkeampi ja kokkiemmekin viihtyvyys paremmalla tolalla. Koko Karvinen haluaa kiittää Tukilinjaa, joka mahdollisti uuden lieden hankinnan. KIITOS! Minka Lindy, sosiaaliohjaaja Tukiyhdistys Karvinen ry Hei, asiakkaamme Anu Korhonen ja Janne Eloranta haluavat kiittää avusta. Saivat teiltä kannettavan tietokoneen, soittotunteja sekä kitaratarvikkeita: ”Nämä on tulleet tarpeeseen ja tuonut paljon iloa arkeen. Tuellanne soittotunnit jatkuvat vielä ensi talvenkin. Sydämelliset kiitokset!” Terveisin Elina Parviainen Ohjaaja, Aspa Palvelut Oy 28 Tukilinja 1/2024 INSTAGRAM
• MIELIPIDEKYSELY APURAHOISTA ISO APU Ylämäessä en tiennyt itkeäkö vai nauraa, niin kevyt oli teidän sponsoroimalla sähköpyörällä kiitää. Pyörä on ergonominen ajaa ilman sähköavusteitakin, joten se on kaikkea mitä toivoin! Polvien nivelrikkoa suorastaan hellii pyöräilystä tuleva liike, vaikken kävelemään kunnolla pysty. Olen todella kiitollinen, että mahdollistitte tämän hankinnan ja uskoisin, että ensi kesänä pyöräilykilometrit ylittyy miltei tuhannesta huimasti. Kerrottakoon, että pelkään julkisia kulkuneuvoja muutamien vaivojeni vuoksi ja sähköpyörä mahdollistaa itsenäistä selviytymistä hurjasti. Laitoimme heti talvirenkaat alle. Haluan lähettää kannustusta kaikille, jotka harkitsevat Tukilinjalta apua pyytää, sillä se on vaivatonta ja tämä oli elämäni aikana jo toinen avustus. Ensimmäisellä kerralla sain tietokonepaketin, jonka avulla suoritin ammattitutkinnon etänä kotoa käsin. Kiitos vielä Tukilinjalle! Mari N, Kokkola GRADU VALMISTUI Haluaisin kiittää Tukilinjaa tietokoneesta, jolla tein esimerkiksi graduni ja jonka avulla valmistun siis tänä vuonna maisteriksi. Samaisella tietokoneella nauhoitin myös äänikirjaversion gradustani, koska saavutettavuus on päivän sana, eikö totta? (Työssä mainitaan myös oma toimintarajoitteeni, mutta koska se on tavallaan yllätyskäänne niin, shhh, ei siitä sen enempää. Gradu löytyy – sekä luettavana että kuunneltavana täältä https://trepo.tuni.fi/handle/10024/146599 jos kiinnostaa.) Laura Myyryläinen Tukilinja 1/2024 29 BLOGIPOIMURI ”Kävin alkuun kerhossa ryhmäläisenä ja sitten minulle ehdotettiin, että jos alkaisin ohjaamaan ryhmää. Olen ollut aktiivisena ja se huomattiin. Kun annat itsestäsi positiivisen kuvan, saatat saada yllättäviä mahdollisuuksia, joita et ole osannut toivoa.” Blogilinjalla Eveliina, 4.1.2024 (www.tukilinja.fi) INSTAGRAM KYSYMYS Joulupukki kyselee, mitä haluaisit hyvältä ystävältä joululahjaksi. Mitä vastaat? NÄIN VASTATTIIN 33 % Lahjakortin nettikauppaan. 22 % Nimissäsi tehdyn lahjoituksen hyvään kohteeseen. 22 % Konvehtilaatikon. 22 % Teatterilipun hänelle ja itsellesi. Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli joulukuussa 18. LÄPPÄRI AUTTAA TYÖLLISTYMÄÄN Hei Tukilinja-säätiön väki. Sain suureksi ilokseni teiltä postitse päätöksen myönnetystä apurahasta kannettavaan tietokoneeseen. Suurkiitos teille! Olen liikuttunut. Apuraha auttaa minua eteenpäin kuntoutumisessani ja sen myötä työllistymisessä. Tällä on suuri merkitys, sillä toivon, että voin olla tulevaisuudessa avuksi myös muille kuntoutujille. Sisäistä valoa ja kynttilöiden loistetta teille kaikille tähän talveen! Lämpimästi kiittäen, N.N. ASIOINTI JATKUU Kiitos oikein paljon saamastani teidän (Tukilinja) myöntämästä päätöksestä saada tietokoneen hankintaan annettu apuraha. Nyt saan jatkaa asioitteni hoitoa, koska ilman tietokonetta ei se onnistu. Samalla voin taas hoitaa 2–3 henkilön tarpeita tietokoneella, kun heillä ei ole tietokonetta missään muotoa. Kiitos vielä paljon. Terveisin Tino Mölsä, Tampere
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA lokakuussa ja marraskuussa 2023 kossa tarvittavien maalivahdin varusteiden hankintaan 29-vuotiaalle henkilölle. HEISKANEN H. Stipendi sähköpyörätuolisalibandyssa tarvittavaan pelipyörätuoliin henkilölle, joka tarvitsee oman tuolin kehittyäkseen lajissa. KYLMÄAHO A. Stipendi omien boccia-pallojen hankintaan 27-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikuntavamma. Tavoitteena on SM-kisoihin osallistuminen ja lajissa eteneminen edellyttää omien pallojen hankintaa. VLASOV E. Stipendi jalkapallovarusteiden 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita. Hän on aloittanut lajin harrastamisen joukkueessa, joka pelaa sarjatasolla. VIERIKKO, M. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 25-vuotiaalle henkilölle, joka on aloittanut harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2023 HARRASTAJILLE LEHTINEN A. Stipendi boccia-pallojen hankintaan henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita ja joka on aloittanut tavoitteellisen boccia-harrastuksen. HUHTAMÄKI E. Stipendi keilavarusteiden ja -välineiden hankintaan 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut tavoitteellisen keilailuharrastuksen. MUSTONEN K. Stipendi parajääkiekkovarusteiden hankintaan henkilölle, jolla on liikuntavamma ja joka on aloittanut lajin harrastamisen. PALIN, O. Stipendi golfvarusteiden hankintaan 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on monenlaisia toimintakyvyn rajoitteita. Hän on aloittanut kilpailemisen lajissa ja tavoitteena on päästä Suomen edustajaksi paragolfissa. KUUSELA R. Stipendi näkövammaisjääkieVUODEN TOIMIJAT 2023 HELRIDE COLLECTIVE / ADHD SKEITTIKOULUT JA -LEIRIT 5 000 EUROA Apuraha adhd-oireisille lapsille ja nuorille järjestettävien skeittikoulujen ja -leirien kuluihin. Skeittaus on parhaimmillaan äärimmäisen hyvä laji lapsille ja nuorille, joilla on tarkkaavuuden häiriöitä, sillä toiminta on hyvin omaehtoista ja keskittymistä vaativat tilanteet vaihtuvat nopeasti. Skeittaus vahvistaa sinnikkyyttä ja itseluottamusta, ja tarjoaa myös lämminhenkisen yhteisön, mikä luo tärkeän pohjan elämään. Yhdistyksen ADHD skeittikoulussa ja -leireillä on yksi koulutettu ohjaaja kolmea osallistujaa kohden, jotta toiminnassa voidaan varmistaa sekä lasten ja nuorten lempeä kohtaaminen että mahdollistaa aikainen puuttuminen. Ohjaajaresurssien vuoksi ryhmien toiminta on tavallista kalliimpaa. Toimintaan osallistuvien vähävaraisten lasten ja nuorten perheillä on myös mahdollisuus saada alennusta harrastusmaksuihin. AUTISMIYHDISTYS PAUT / NUORET AKTIVISTIT -VAIKUTTAMISRYHMÄ 3 000 EUROA Apuraha vaikuttajaryhmän nuorten osallistumiskuluihin. Ryhmä on syntynyt autismiyhdistyksen nuorten jäsenten tarpeesta vaikuttaa autismikirjoon ja muihin neurovähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten yhdenvertaisen elämän edistämiseksi. Nuoret Aktivistit -toiminnan tavoitteena on tukea neurovähemmistön yhdenvertaisuutta kouluissa, harrastuksissa ja yhteiskunnassa. Toiminta kaventaa myös hyvinvointieroja neurovähemmistön ja muiden nuorten välillä. Ryhmä järjestää nuorille mm. työpajoja, kokemusasiantuntijaluentoja ja mielenilmauksia sekä lisää neurovähemmistötietoisuutta muun muassa somekanavillaan. Toiminnan ohjausryhmässä on mukana kuusi 11–26-vuotiasta nuorta. Toiminta painottuu tällä hetkellä Uudellemaalle, mutta tarkoituksena on laajentaa toimintaa valtakunnalliseksi. SUOMEN VAMMAISJALKAPALLO RY 2 000 EUROA Apuraha eri puolilla Suomea järjestettävien lasten ja nuorten CP-jalkapallotapahtumien kuluihin. Tavoitteena on erityisesti tytöille ja naisille suunnattujen tapahtumien järjestäminen, jotta heitä voitaisiin innostaa lajin ja harrastamisen pariin. Suomesta puuttuu vielä naisten CP-jalkapallomaajoukkue. Tähtäimessä onkin löytää uusia harrastajia lajin pariin ja sitä kautta päästä kilpailemaan myös naisten maajoukkuetasolla. PALKINTOJA KANNUSTUSAPURAHAT: VIMMA-PALKINTO 2023 Kymmenen kirveeniskua -teoksessaan Salla Fagerström kirjoittaa lumoavasti ja elävästi yli sadan vuoden takaisista tapahtumista. Tosipohjaisessa true crime -teoksessa ratkotaan kuuron Ida Saarisen kohtaloa vuodelta 1914. Palkintoraadin mukaan teos yhdistelee dekkarimaista juonta ja kuurojen historiaa kiehtovan dialogimaisesti nykypäivään. Kirjailija on päähenkilönsä tavoin viittomakielinen kuuro, ja kuurojen kohtaaman syrjinnän synkkä historia kerrotaan sivuilla kaunistelematta. Vammainen henkilö näytetään elämänmakuisessa tarinassa kokonaisena ihmisenä pimeine puolineen ja omine mysteereineen. 30 Tukilinja 1/2024
• SALLINEN S. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita ja joka on aloittanut harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. LIANG E. Stipendi taitoluistelussa tarvittavien varusteiden hankintaan 7-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän on aloittanut soveltavan taitoluistelun ryhmässä. ANTILA A. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 13-vuotiaalle nuorelle, jolla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita ja joka on aloittanut harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. ANTILA A. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 23-vuotiaalle henkilölle, jolla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita ja joka on aloittanut Special Hockey -joukkueessa. RINKINEN O-R. Stipendi jalkapallovarusteiden hankintaan harrastajalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. AALTONEN M. Stipendi kilpauinnissa tarvittavien varusteiden hankintaan 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on liikuntarajoitteita ja joka on siirtynyt lajin kilparyhmään. WALLIN J. Stipendi pikajuoksuvarusteiden hankintaan 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen vaikeus ja joka on aloittanut kilpailuihin tähtäävän harrastamisen juoksulajeissa. RESPECT BOXING CLUB Stipendi varusteiden hankintaan nyrkkeilyseuralle, joka on aloittanut kehitysvammaisille harrastajille suunnatun harrastuskaveritoiminnan. LOKA–MARRASKUU 2023 P.L., TAMPERE Kolmipyöräinen polkupyörä itsenäisten asiointimatkojen välineeksi kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Vammaispalvelu ei tue hankintaa. BLOMQVIST S., UUSIKAUPUNKI Apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Pyörä on hänelle tärkeä päivittäisen asioinnin ja arkiliikunnan väline. Vammaispalvelu maksaa puolet hankintahinnasta. MIKKONEN S., KAJAANI Kannettava tietokone ja erillinen hiiri henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Tietokone on välttämätön asioinnin väline käsien käytön rajoitteiden vuoksi. Vammaispalvelu ei tue hankintaa. L.H., ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTA Apuraha älypuhelimeen asiointia varten henkilölle, jolla on näkövamma. Vammaispalvelut maksavat puolet hankinnasta. L.K., JOENSUU Apuraha näytönohjaimeen 27-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. Hän opiskelee ammattiopinnoissa ja harrastaa pelaamista. HUOVINEN K., KOTKA Kannettava tietokone ammattiopintoihin 21-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. L.M., KOKKOLA Apuraha kuntosalimaksuun ja maalaustarvikkeisiin kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. TAIDEKESKUS INTO RY Apuraha taidetarvikkeisiin ja multimedialaitteisiin Varsinais-Suomen alueella toimivalle taideyhdistykselle, joka järjestää laaja-alaisesti taidetoimintaa erityistä tukea tarvitseville henkilöille. AALTO J., VANTAA Apuraha hevostoimintaan kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. HIRVONEN J., HELSINKI Kitara 28-vuotiaalle kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. NYHOLM P., SEINÄJOKI Apuraha taidetarvikkeisiin henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. HAUTAMÄKI K., JÄRVENPÄÄ Tietokone opiskelun ja harrastustoiminnan välineeksi 29-vuotiaalle ammattikorkeakouluopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.A., JOENSUU Apuraha ratsastusharrastukseen 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. U.M., OULU Kannettava tietokone työvälineeksi kevytyrittäjänä toimivalle kuntoutujalle, joka valmistuu media-alan ammattiin. L.S., PIEKSÄMÄKI Kannettava tietokone pelaamiseen ja yhteydenpitoon 28-vuotiaalle kuntoutujalle. UURA J. Stipendi pikajuoksussa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, joka on aloittanut lajissa kilpailemisen ja tähtää elinsiirron saaneiden EM-kisoihin. SOININEN H. Stipendi pararatsastuksessa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, joka on aloittanut lajissa kilpailemisen ja tähtää Pariisissa pidettäviin paralympialaisiin. SILVONEN S. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 8-vuotiaalle koululaiselle, joka harrastaa jääkiekkoa ja jolla on liikkumisen haasteita. YHTEISÖILLE RIIHIVUOREN HIIHTOSEURA Stipendi laskettelukelkan hankintaan hiihtoseuralle, joka on kouluttanut lajin pariin ohjaajia ja on käynnistämässä soveltavaa laskettelutoimintaa. TAMPEREEN ILVES Stipendi parajääkiekkojoukkueen välineiden ja varusteiden hankintaan seuralle, jossa on aloitettu parajääkiekkoilu. JOENSUUN KATAJA/ VOIMISTELUJAOSTO Stipendi soveltavan voimistelun varusteiden ja välineiden hankintaan urheiluseuralle, jonka voimistelujaosto on käynnistänyt soveltavan voimisteluryhmän. SEINÄJOEN HIIHTOSEURA/ ALPPIJAOSTO Stipendi laskettelukelkan hankintaan hiihtoseuralle, jonka alppijaosto on käynnistänyt soveltavan laskettelutoiminnan. Tukilinja 1/2024 31
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT T.N., PORI Älypuhelin 29-vuotiaalle kuntoutujalle ammattiopiskelun ja asioinnin välineeksi. P.T., ASIKKALA Polkupyörä 21-vuotiaalle kuntoutujalle arkiliikunnan asiointimatkojen välineeksi. JOKINEN S., JOENSUU Apuraha taidetarvikkeisiin henkilölle, joka suunnittelee oman taidenäyttelyn järjestämistä ja jolla on pitkäaikaissairauden tuomia rajoitteita toimintakyvyssä. KORHONEN V., ROVANIEMI Kannettava tietokone järjestötoimintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. M.S., KAJAANI Tietokone 27-vuotiaalle kuntoutujalle tietokoneharrastamiseen ja korkeakouluopintoihin. S.J., TAMPERE Kannettava tietokone työnhaun välineeksi ja apuraha työjalkineisiin 25-vuotialle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on osa-aikatyö. A.J., HAUSJÄRVI Kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle etäopintoihin. R.E., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone ja apuraha sähköiseen oppimateriaaliin kuntoutujalle, joka on aloittanut ravintola-alan ammattiopinnot. S.R., VANTAA Kannettava tietokone työnhaun ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. R.R., LOHJA Apuraha kuntoutujalle toimintakykyä tukevaan hevosharrastukseen. F.A., KUOPIO Osa-apuraha omakustanteisten opintojen koulutusmaksuun 21-vuotiaalle kuntoutujalle. H.R., JOENSUU Tietokone ammattiopintoihin 26-vuotiaalle kuntoutujalle. GOTHAM CITY FC RY, TAMPERE Apuraha kuntoutujista koostuvan jalkapallojoukkueen sarjamaksuihin. PELTOVUOMA M., OULU Apuraha tanssiharrastukseen henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. KORAMO J., ETELÄPOHJANMAAN MAAKUNTA Osa-apuraha älypuhelimen hankintaan 14-vuotiaalle näkövammaiselle koululaiselle. Puhelin mahdollistaa itsenäisen liikkumisen ja asioinnin. Vammaispalvelu maksaa puolet laitteen hankintahinnasta. GRÖNBERG W., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi 20-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. M.A., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone 26-vuotiaalle kuntoutujalle harrastusvälineeksi. 32 Tukilinja 1/2024 16 2 14 7 12 9 5 5 9 6 9 4 9 10 15 4 7 5 1 14 1 1 12 16 9 5 11 7 14 14 6 6 11 19 13 2 5 1 5 3 11 9 18 5 5 1 5 3 12 1 12 7 14 17 5 2 2 14 8 13 17 5 7 2 13 8 5 9 2 13 9 14 1 5 7 7 L S S A E A O T S T A E E A L T K O L U O V A U L T K T O O A L K S M A A I E J J Ö T A A T E V K K M O A R A M R R E Ä A I T P Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 1/ 2 2 4 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin: ”Yritin tehdä pääkuvan näköisen ristikon, jossa pakkanen ja ratkojan selkäranka paukkuvat.” Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit ovat myös tervetulleita. Edellisen ristikon palkinnon sai Jorma Lyytinen Keravalta. Kiitokset kaikille vastanneille! R IS T IK O N 6 /2 23 R A TK A IS U Tukilinja 1/2024 33 ”Mukavaa, että ristikossa oli monia sanoja, joissa harvinaisempia kirjaimia kuten b, c, g ja z.” Heini Saloinen, Kankaanpää ”Kiitos sopivan haastavasta ristikosta!” Anne Haimi-Esposito, Helsinki ”Taas kerran tosi mainio ristikko kiitos siitä! Hyvää jatkoa Teille kaikille alkaneelle vuodelle toivottaa Tuulikki!” Tuulikki Nieminen, Mänttä IHAN VARMAT RANNE KASTELULETKUSSAKIN POLTETTU SYSIKSI RITVAT USEIN KORISEVA SUMATRALTA LÄNTEEN AKTIIVINEN PURKAUTUVA MAITONOPEIN ”KALJUT” KOOLLA LYKÄTYT! KAUIMPANA NÄYTTÄMÖLTÄ x2 NÄYTTELIJÄ OUTI ”ERKIT” HEYERDAHLILTA KELPAA YHDYSVALLOISSA J.H. TUNTEE VALOKUITUYHTEYDET KONTTOREISSA? MAALANNUT PAUL PIKKURIKKEEN SISÄLLÄ! OKSETTAVA JAKAVAT APURAHOJA LUISUMINEN Ei tartu minuun. VENE SOUDETTU LOISTAVUUS TAITEILIJA LENNART OLAVI OLUITA Q -”T -PAATTINEN JOHTI NOKIAA LOPPUUN PALANUT TÖRKY Voi miten olen huono kaikessa. SAAJAN SUUSTA? EI IHAN VALMIS UPSEERI KANSALAISLAULAJA MAKEBA WILHELM OBELIXIN HERKKUA UNIVERSUMI ASUNNOTTOMAN KOHTALO? . . . . . KKA TRULLIN ALLA! VEKSELITAKAUS KASSAN KAUTTA UKONSYÖTÄVIÄKIN . . . . TIIVI NÄISSÄ KIRJOIKSI NAINEN L EDESSÄKIN PYLVÄSHALLI NOKALLISIA! KOIRANKURI EPÄÄMINEN MAKSIMI Sontajooseppi! Molopää! Haluan nukkua. Jes! Jes! Joo! Tapelkaa kunnolla! KÄSKYSARJA VIRTSAAINE KÄSKYSARJA EIVÄT HAISE HYVÄLLE K E L I G U M P A M O R B A A L A K A T O D I B O S S A R I T Z U R I C H A K K U N A I N U A K I S U E D T A S K U K E L L O T H S A K A T A A O M A T R U U S K A S A V I N U R I N A V U L I A S O S A T T U T A A S I R U T A H M A P E L L N A A N L U N A E D E T Ä T E R A S S I J C A R O L I M O L A K V K A S A O R L O V U T S I J A I A T I P I K I I A Ä S T A T H A M T Ä T E N I N R I A A T E M U K I V I E T T Ä V Ä T U O R E I N M I E L E T E E T A S T E E D N A R A N K A S T I
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA G.K., RIIHIMÄKI Kannettava tietokone 27-vuotiaalle kuntoutujalle ammattikorkeakouluopiskelun välineeksi. JOKINEN J., TUUSULA Syntetisaattori harrastamisen välineeksi kuntoutujalle. K.C., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone, monitoimilaite ja kuulokkeet opiskelun välineiksi 27-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee lähihoitajaksi. VIDLUND J., NUMMELA Apuraha musiikkivälineistöön kuntoutujalle, joka esiintyy osuuskunnan kautta. J.H., JYVÄSKYLÄ Apuraha uintija kuntosaliharrastukseen kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. AHERIKKO E., HELSINKI Apuraha voimistelun kausimaksuihin ja välineisiin 24-vuotiaalle henkilölle, jonka tavoitteena on osallistua Special Olympics -kilpailuihin. SUOMEN HAJUSTEJA KEMIKAALIYLIHERKÄT RY Apuraha vastaperustetulle yhdistykselle toiminnan vakiinnuttamiseen liittyviin kuluihin, kuten markkinointiin ja verkkosivuihin. Tavoitteena on edistää hajusteja kemikaaliyliherkkien henkilöiden työllistymistä. SÄRKINEN R., HELSINKI Apuraha ammattimaisessa harrastustoiminnassa tarvittaviin ergonomisiin työvälineisiin ja kameraan pyörätuolilla liikkuvalle kuntoutujalle, joka on valmistunut meikkaajaksi. K.N-N., IMATRA Kannettava tietokone 27-vuotiaalle kuntoutujalle opiskelun ja ammattimaisen harrastamisen välineeksi. T.T., OULU Apuraha valokuvatulostimeen henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Hän toimii freelance-kuvaajana. L.T., TAMPERE Apuraha vastamelukuulokkeisiin kuntoutujalle, jota vaivaa tinnitus. H.I-M., VANTAA Tietokone opiskelun apuvälineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. P.A., JOENSUU Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on monia toimintaja liikuntarajoitteita. Pyörä mahdollistaa työja asiointimatkojen lisäksi perheen yhteisen liikkumisen. Vammaispalvelu ei tue hankintaa. U.T., KOTKA Rintanappikone kuntoutujalle pienimuotoiseen yritystoimintaan. NEVALAINEN J., JOENSUU Polkupyörä 29-vuotiaalle kuntoutujalle asiointiin ja hyötyliikuntaan. HALKOLA M., ROVANIEMI Tietokone korkeakouluopintoihin 19-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. L.J., KARJAA Osa-apuraha auton hankintaan henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Auto mahdollistaa hänelle osa-aikatyön jatkamisen. P.I-M., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle opiskeluun. S.M-L., OULU Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle. R.A., KITEE Apuraha ratsastusharrastukseen 19-vuotiaalle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Harrastus tukee työkykyä. HYVÖNEN T., HELSINKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite asiointia sekä Celia-äänikirjapalvelun käyttämistä varten henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. M.L., MIKKELI Apuraha uimahallimaksuihin kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. PÄKKILÄ A., TURKU Kannettava tietokone 2. asteen opintojen loppuun suorittamiseen ja jatko-opintoihin kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. M.S., KAJAANI Kannettava tietokone asioinnin ja opiskelun välineeksi 26-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. I.S., LOHJA Kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle ammattiopintojen välineiksi. KORHONEN H., VANTAA Tietokone kokemusasiantuntijatyöhön ja asiointiin kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. METTÄLÄ J., VANTAA Filmivalokuvauksen tarvikkeet kuntoutujalle, jolle valokuvaus on pitkäaikainen harrastus. A.A., HELSINKI Kannettava tietokone 29-vuotiaalle kuntoutujalle AMK-verkko-opintojen suorittamisen välineeksi. N.N., KONTIOLAHTI Kannettava tietokone kouluttautumisen ja asioinnin välineeksi henkilölle, joka on aloittamassa yritystoimintaa. H.E., KUOPIO Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi 29-vuotiaalle ammattikorkeakouluopiskeli34 Tukilinja 1/2024 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2023 apurahoja ja apuvälineitä 659 700 euron arvosta eli noin 55 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. jalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. H.V., LAPUA Järjestelmäkamera valokuvausharrastuksen välineeksi 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka osallistuu kansanopiston valokuvauskurssille Kaiku-kortin tuella. LAUTIAINEN M., HELSINKI Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan kuvataiteilija. H.M., YLIVIESKA Polkupyörä asiointiin ja liikuntaan 29-vuotiaalle henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. SALO V., PORI Apuraha korkeakouluopinnoissa tarvittavaan tietokoneeseen 28-vuotiaalle kuntoutujalle. Hän aikoo hankkia käytetyn koneen. T.R., JOENSUU Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on hakeutumassa korkeakouluopintoihin. P.A., TURKU Tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle opintoihin. T I P S E T A Ö T Ä T YÖ S A L I A L L ER T AU S I I K K U H O P A L AD U T V A A L AD E L E S I NA P P I J ON A S PO J A T PO T I L A S S R K L SS AE AO TS TA EE AL T K O L U O V A U L T K T O O A LK SM AA I E J JÖ T AA TE V K K M O A R A M R R E Ä A I T HL AT P T I TA I MA T S I V I I S I L NT TU AA TE AN I S L SS AE AO TS TA EE AL T K O L U O V A U L T K T O O A LK SM AA I E J JÖ T AA TE V K K M O A R A M R R E Ä A I T HL AT P T I TA I MA T S I V I I S I L NT TU AA TE AN I S Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) Loka–marraskuussa 2023 myönnettiin 185 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 119 512 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput loka–marraskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
• << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi. Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Aiempaa useampi jää ilman tukea, jota tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS! Myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle, mutta vähävaraisessa perheessä kausimaksu tai varustehankinta voivat estää harrastuksen. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita paitsi läksyjen tekoon myös sosiaaliseen elämään. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki avaa polun työelämään. Sinä voit auttaa! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä tekstiviesti 20 TUKILINJA numeroon 16588. Lahjoita Mobile Paylla: Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus