• 1 / HELMI–MAALISKUU 2025 Leikkaukset lisäävät riskiä jäädä koulutuksen ulkopuolelle Apuraha siivitti parajousiampuja Sini Myllymäen kilpauraa VIMMA-PALKINTO radiotoimittaja Miika Turuselle TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA
• Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Päätoimittaja Jaana Vainio jaana.vainio@tukilinja.fi Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 50 € 6 kk 60 € 1 v, kesto 110 € Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 29. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva: Jussi Helttunen TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2025 18 s. Tukilinja-lehti työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä myös lehden omassa tuotantoprosessissa toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina. TOIMITUKSELTA Pääsin haastattelemaan Vimma-palkinnon voittajaa Miika Turusta (s. 8). Hän on valtavan osaava ja symppis musatietäjä, mikä toivottavasti välittyy jutustakin! Itsekin kulttuurialan ihmisenä on hienoa nähdä se merkitys, mikä tuella osaajille on, kun kulttuurinkaan ajat eivät ole helpot. Samoin on aina yhtä merkityksellistä nostaa kirjoja ja elokuvia Kirjavinkkija Leffafriikki-palstoille, jotta ne löytäisivät lukijansa ja katselijansa. On paljon hienoa vammaisten henkilöiden tekemää ja vammaisuutta käsittelevää taidetta, joka ei saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Sanni Purhonen Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Pyörätuolitanssin EM-kulta Suomeen ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Vaalien esteettömyys puhuttaa Vaalipaikkojen esteettömyydessä on edelleen parannettavaa. s. 11 Muutoksia kuntoutusrahaan Leikkaukset uhkaavat jatkossa estää monilta vammaisilta nuorilta itsenäistymisen ja opiskelun. IHMISET s. 14 Syrjintää työnhakutilanteissa Beatrice Nafune on poikkeus Ugandan vammaisten joukossa, sillä hänellä on työpaikka. s. 15 Tulilinjalla Kolumnistina Salla Fagerström. s. 16 Jämäkkä sovittelija Sari Salovaara on suomalaisen kulttuurikentän saavutettavuuden pioneeri. TUKIKOHTEET s. 8 Vimma-palkinto radiotoimittajalle Pertin Valinnat -ohjelman Miika Turunen nostaa esiin musiikkia marginaaleista. s. 12 Erityistä sirkusta Sirkus Magenta on järjestänyt sirkustoimintaa erityisryhmille jo yli kymmenen vuoden ajan. s. 18 Mielenrauhaa taiteesta ja ratsastuksesta Apurahan mahdollistama ratsastusharrastus ja taide ovat olleet Maaria Laiholle henkisiä tukipilareita. s. 22 Lisäpotkua uralle Startti-stipendi siivitti parajousiampuja Sini Myllymäen kilpauraa. s. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2024. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Apurahafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua
• Toimintarajoite luovuuden lähteenä VAIKKA VAMMAISET TAITEILIJAT ovat osa taidekenttää, heidän työnsä ja näkökulmansa jäävät nykypäivänä usein marginaaliin. Tämän takia on tärkeää lisätä näkyvyyttä ja antaa heille mahdollisuus kertoa oma tarinansa. Tukilinjakin on mukana tukemassa vammaisia taiteilijoita monella tavoin. Myönnämme apurahoja esimerkiksi taidetarvikkeiden hankintaan ja kurssimaksuihin. Olemme kertoneet taiteilijoiden tarinoita myös lehdessä. Tässäkin numerossa kirjailija ja kuvataiteilija Maaria Laiho (s. 18) kertoo urastaan ja saamansa apurahan vaikutuksista elämäänsä. TUKILINJA MYÖNTÄÄ VUOSITTAIN työskentelyapurahan Disability Day Art & Action -festivaalin eli DiDan yhteydessä jaettavan Vimma-palkinnon saajalle. Joulukuussa palkinnon saanut Miika Turunen on yksi Suomen harvoja kehitysvammaisia radiotoimittajia. Hänen ohjelmansa viitekehyksenä on kulttuurialan yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus. Turusen mietteisiin voit tutustua sivulta 8 alkavassa jutussa. Tässä lehdessä pääsee ääneen myös eläkkeelle jäävä Sari Salovaara (s. 16), joka tunnetaan suomalaisen kulttuurikentän saavutettavuuden pioneerina. Hänen uransa keskiössä on ollut väsymätön työ yhtäläisten kulttuurioikeuksien puolesta. Työtä riittää seuraajille, mutta paljon on onneksi saatu aikaankin. Jaana Vainio, päätoimittaja jaana.vainio@tukilinja.fi Tukilinja 1/2025 3 K U V A : M IK A L E V Ä L A M P I Toimintarajoitteet voivat synnyttää uusia luovia mahdollisuuksia. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.4.2025 FRIDA KAHLO, Claude Monet ja Helene Schjerfbeck ovat tunnettuja taiteilijoita. Tiesitkö, että kolmikkoa yhdistää myös se, että kaikilla heillä on ollut joko koko ikänsä tai jossain elämänsä vaiheessa toimintarajoite? Monet muutkin kuuluisat taiteilijat ovat kohdanneet fyysisiä tai henkisiä rajoitteita, ja näitä kokemuksia voikin usein löytää heidän teoksistaan. Taiteilijat ovat usein käyttäneet taidetta itsensä ilmaisemiseen etenkin silloin, kun heidän elämänsä ja kokemuksensa eivät ole täysin sopineet vallitsevaan normiin. Tämä on hyvä muistutus siitä, kuinka toimintarajoitteet voivat synnyttää uusia luovia mahdollisuuksia.
• VALOKEILASSA / TEKSTI Jaana Vainio 4 Tukilinja 1/2025 Keskustelua vammaisten seksuaalisuudesta Rampaseksiä-podcast näki päivänvalon 29. joulukuuta ja jaksoja on luvassa yhteensä kymmenen. Niissä pureudutaan monenlaisiin aiheisiin, kuten vammaisten seksuaalikasvatukseen, seksuaaliseen väkivaltaan sekä vammaiseen henkilöön seksin ostajana ja palveluntarjoajana. ”Idea podcastista oli muhinut pitkään, sillä toimintakykynormista poikkeavien seksuaalisuudesta puhutaan liian vähän. Keskustelu kiteytyy usein avusteiseen seksiin, joka tärkeydestään huolimatta ei koske kaikkia vammaisia tai ole ainoa teema, josta tulisi keskustella”, kertoo seksuaalineuvoja ja toimittaja Pinja Eskola. Eskola halusikin valita podcastiinsa aiheita, joista on yleensä vaiettu. Vaikka asiaa lähestytään vammaisuuden kautta, tarjoaa sisältö oivalluksia myös muille. Monet vammattomat, joiden kanssa Eskola on puhunut, ovat sanoneet podcastin saaneen heidän miettimään omaa seksuaalisuuttaan. Eskolan tavoite oli alusta asti tuoda podcastissa esiin vammaisuuden moninaisuutta. ”Halusin murtaa seksuaalisuuteen liittyvien ajatusten ohella käsitystä siitä, mitä on olla vammainen.” Vieraat ovatkin eri ikäisiä, eri tavoin toimintakykynormista eroavia ja moninaisista elämäntilanteista tulevia tyyppejä. ”Heitä yhdistää vammaisuus ja halu puhua seksuaalisuudesta avoimesti.” Ensimmäisen tuotantokauden vieraat löytyivät suhteilla. Podcastin ilmestyttyä monet ovat lähestyneet Eskolaa esittäen toiveita mahdollisen toisen kauden vieraista ja aiheista. ”Vaikka osa on kommentoinut, ettei ymmärrä seksuaalisuudesta meuhkaamista, on palaute ollut voittopuolisesti positiivista. Tälle keskustelunavaukselle on selvästi ollut tarvetta.” Rampaseksiä-podcast löytyy tällä hetkellä Spotifysta ja YouTubesta. KAMPANJA TEKEE ARJEN ESTEET NÄKYVÄKSI Ratakelaaja ja Jalostaja Para Teamin kapteeni Leo-Pekka Tähti haastoi yrittäjänä ja purjehtijana tunnetun Joel Harkimon testaamaan, miltä arki ja kaupunkiympäristö näyttävät pyörätuolilla liikkuvan silmin. Pyörätuoli oli Harkimolle täysin uusi liikkumisväline. Päivän aikana hän kohtasi erilaisia haasteita, mutta myös esteettömyyden näkökulmasta toimivia ratkaisuja. ”En osannut etukäteen valmistautua siihen, miten moneen asiaan pyörätuolilla liikkuminen vaikuttaa. Tämä oli silmiä avaava kokemus, joka varmasti vaikuttaa siihen, miten eri ympäristöjä katson.” Päivä pyörätuolissa -dokumentti ja -kampanja ovat osa Jalostajan ja sen sponsoroiman Jalostaja Para Teamin pitkäjänteistä työtä, jolla tuetaan nuoria ja nousevia paraurheilijoita heidän urallaan ja arjessaan. Yrityksen nettisivuilta löytyvä dokumentti haastaa katsojatkin pohtimaan, miltä elämä liikuntarajoitteisena voisi heidän tilanteessaan näyttää. DIAGNOOSI VASTA AIKUISENA Yrittäjä ja tietokirjailija Henri ”Henkka” Hyppönen avaa Kuka meistä on normaali -kirjassaan omaa polkuaan kohtia ADHDdiagnoosia. Hän käsittelee oman tarinansa ohella neurokirjon diagnostiikkaa sekä nostaa historiasta esimerkkejä valtaapitävien tarpeesta sysätä normista poikkeavat sivuun. Hyppönen myös tuo esille, miten skitsofreniaan suhtaudutaan eri kulttuureissa. Lisäksi kirja kannustaa meidät näkemään itsemme ja muut toisin. Jos yhteiskunta odottaa meiltä yhdenmukaisuutta ja kuuliaisuutta, on ADHD ongelma. Jos sen sijaan odotetaan auktoriteettien haastamista, idearikkautta, riskinottokykyä sekä normaalia syvempää ja pitkäkestoisempaa keskittymistä yhteen tehtävään, ADHD onkin toivottu ominaisuus. K U V A : JA R M O P U S K A L A K U V A : H E L I B L Å F IE L D
• Tukilinja 1/2025 5 Osmo Peltola on vuoden esiintyjä Vuoden parhaita televisio-ohjelmia ja niiden tekijöitä listaavan Kultainen Venla -kilpailun voittajat julkistettiin Kultainen Venla -gaalassa 17. tammikuuta. Kilpailukategorioita oli viime vuoden tapaan yhteensä 23. Televisioakatemian jäsenten äänestämien voittajien lisäksi gaalassa palkittiin yleisöäänestyksen perusteella Vuoden esiintyjä ja Vuoden ohjelma. Katsojat hurmannut Peltsi ja Osmo valittiin Vuoden ohjelmaksi ja sarjassa esiintyvä Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjä -palkinnon. Kirjolla-sarjan toinen kausi nappasi parhaan seurantarealityn tittelin ja Tabu valittiin parhaaksi keskusteluohjelmaksi. Euroopan parhaita Tuuli Harju ja Timo Pyykkönen toteuttivat viime vuoden loppupuolella jälleen yhden unelmistaan. Pari voitti viime vuoden lopussa Euroopan mestaruuden pyörätuolitanssin EM-kisoissa Prahassa. Mestaruus tuli kaksikon päälajissa combi 1 -luokan vakiotansseissa. ”Voitto oli kyllä tavoitteena ja mahdollinenkin, jos kaikki vaan sujuisi hyvin. Niin kävi ja edellisvuoden MM-hopea kirkastui EM-kullaksi. Voitto otettiin vastaan iloisesti, olihan kyseessä lajin ensimmäinen EM-kulta Suomeen”, kaksikko kertoo. Menestystä parille on vuosien varrella tullut muutenkin, sillä Harju ja Pyykkönen ovat myös moninkertaisia maailmancupin voittajia, EM-mitalisteja ja SM-kultamitalisteja. Viime vuonna kaksikko oli toisena vakiotanssien ranking-tilastossa. Tällä hetkellä pari treenaa arviolta 10–20 tuntia viikossa. Kisojen lähestyessä määrä kasvaa myös leirien ansiosta. Vuodessa treenitunteja tulee noin 650, kun mukaan lasketaan muun muassa lenkit. ”Seuraavat kisat on SM-kisat maaliskuussa Pajulahdessa. Ulkomaille lähdemme vasta syksyllä, mikä johtuu suurelta osin sponsorien vähyydestä.” LEGO LISÄÄ VAMMAISTEN OSALLISUUTTA Lego Group ilmoitti joulukuussa tuovansa markkinoille uusia hahmoja, joille tulee piilevästä vammasta kertova auringonkukkakaulanauha. Yhtiö kertoi, että myös sen omilla työntekijöillä on mahdollisuus saada kyseinen nauha. Lisäksi Lego Group aikoo tarjota työntekijöilleen koulutusta siitä, mitä symboli tarkoittaa ja miten tukea niitä, jotka sitä käyttävät. Yhtiö on viime vuosina muutenkin tuonut valikoimiinsa hahmoja, joilla on erilaisia vammoja. Lisäksi se tarjoaa pistekirjoituspalikoita. KYNNYS-PALKINTO JYRI KUPARISELLE Kynnys ry:n Turun toimikunnan myöntämän Kynnys-palkinnon sai Jyri Kuparinen, joka toimii Turun kaupungin ja useiden ympäristökuntien esteettömyyskoordinaattorina. Kuparinen on jatkanut jo 2000-luvun alussa aloitettua esteettömyystyötä yhdessä kaupunkien ja kuntien virkamiesten sekä vammaisjärjestöjen kanssa. K U V A : Y L E
• Vaalien ja äänestämisen yhdenvertaisuus nousee jälleen ajankohtaiseksi teemaksi kevään alueja kuntavaalien lähestyessä. Jos esteettömyys ei toteudu vaalipaikoilla, voi siitä mainita heti paikan päällä tai tehdä kantelun jälkikäteen. TEKSTI Elise Tykkyläinen KUVA Lehtikuva Vaalit kolkuttavat ovella, mutta onko kaikilla mahdollisuus äänestää? INVALIDILIITTO TEKI viime vuoden presidentinvaalien jälkeen valtakunnallisen kyselyn, jolla selvitettiin, toteutuiko esteettömyys äänestyspaikoilla. Äänestyspaikan esteettömyyteen liittyviä puutteita havaitsi noin 40 prosenttia vastaajista. Ongelmia aiheuttivat vastaajien mukaan esimerkiksi liian ahtaat äänestyskopit, joissa ei jäänyt riittävästi kääntötilaa sähkökäyttöiselle pyörätuolille. Tilanpuutteesta huomauttivat myös isompia pyörätuolimalleja käyttävät ja rollaattorin kanssa liikkuvat. Lyhytkasvuisille puolestaan hankalia olivat liian korkeat äänestyspöydät. Pulmaksi muodostuivat myös kynnykset ja luiskat, joiden ylittäminen olisi ollut mahdotonta ilman avustajaa. Toisaalta vaikka luiskat olisivat hyviä ja oviaukot esteettömiä, voi itse äänestyspaikka sijaita jyrkän ja talviolosuhteissa jäisen mäen päällä. Parkkipaikatkin voivat talvisin olla kuin jääkenttiä konsanaan. Toistuvia ongelmia Jonojen kertyminen äänestyspaikoilla on ongelmallista, sillä jonottaville ei välttämättä ole varattu tuoleja. Jonottaminen on kyselyn tuloksien mukaan käynyt paikoin jopa niin raskaaksi, että paikalta on jouduttu poistumaan äänestämättä. Näkövammaiset puolestaan muistelivat eduskuntavaalien ehdokaslistaa, joka on erittäin pitkä ja vaikeasti hahmotettava. Heidän on täytynyt painaa mieleen etukäteen sen ehdokkaan numero, jota ovat aikoneet ää6 Tukilinja 1/2025
• riö ohjeistaa ihan hyvin, mutta kyllä nämä ongelmat valitettavasti aina vaan toistuvat. Käytännön toteutuksessa on vielä paljon tehtävää”, Hätönen sanoo ja jatkaa: ”Joskus tässä on myös sellaista ymmärtämättömyyttä, että itse koppi saattaa olla asianmukainen, mutta se on sijoitettu liian lähelle seinää. Tiedottamisessa ja kouluttamisessa olisi tässä vielä parantamisen varaa.” Myös kotiäänestäminen on Suomessa mahdollista. Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. ”Tämä on sellainen mahdollisuus, joka on vähän huonosti tunnettu. Tästä kotiäänestysmahdollisuudesta täytyisi vielä vähän enemmän pitää ääntä. Jos äänen antaminen on siitä kiinni, ettei pääse äänestyspaikalle niin kyllä se kannattaa sitten kotoa käsin antaa”, Hätönen muistuttaa. ”Toki äänestyspaikat pitäisi lähtökohtaisesti saada kuntoon, että ihmisellä olisi mahdollisuus valita. Tavoite on, ettei yksikään ääni jäisi antamatta äänestyspaikan esteellisyyden vuoksi”, hän lisää. Suomessa avustaja saa olla mukana Kerroimme Tukilinjan numerossa 4/2024 että, seitsemässä EU-maassa yhteensä 20 miljoonaa ihmistä on käytännössä vailla äänioikeutta vammaisuuden vuoksi. Tämä johtuu siitä, että näissä maissa äänestyskoppiin saa mennä vain yksi henkilö kerrallaan. Suomessa avustaja saa onneksi tulla mukaan äänestyskoppiin, mikäli äänestäjä avustajaa tarvitsee. ”Tässä on monessa maassa iso epäkohta, ja oikeastaan jo ihmisoikeusloukkaus, koska meidän tulisi kaikkien olla osallisuudessa yhdenvertaisessa asemassa. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnan toimintoihin”, Hätönen sanoo. Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Oikeusministeriö ohjeistaa Jos äänestyspaikalla havaitsee esteettömyyteen liittyviä ongelmia, voi asiasta mainita heti paikan päällä oleville vaalitoimitsijoille tai olla yhteydessä kunnan keskusvaalilautakuntaan tilanteen korjaamiseksi. Toinen vaihtoehto on tehdä jälkikäteen kantelu laillisuusvalvonnalle eli eduskunnan oikeusasiamiehelle. ”Kunnat vastaavat äänestyspaikoista ja se missä niitä sijaitsee, päätetään paikallisesti. Vaalilaki itsessään ei sisällä esteettömyyttä, mutta on olemassa antamamme ohjeet siitä, miten esteettömyyttä tulisi toteuttaa äänestyspaikoilla. Äänestyspaikan tulee olla asianmukaisesti varustettu”, toteaa asiantuntija Tuomas Rekola oikeusministeriöstä. Rekolan mukaan oikeusministeriön lähtökohta on se, että kaikkien äänestyspaikkojen tulisi olla esteettömiä. ”Oikeusministeriö tekee ohjeet jokaiseen vaaliin erikseen ja ne annetaan joka kerta vaaliviranomaisille kohdennetusti. Eli jokainen vaalilautakunta, joka vastaanottaa äänestyksen saa oman ohjeensa. Samoin myös kuntien keskusvaalilautakunnille tehdään omat ohjeet. Meidän ohjeemme käsittelevät esimerkiksi tiloja ja valaistusta.” Oikeusministeriö saa laillisuusvalvonnan kautta ajoittain palautetta äänestyspaikkojen huonoista esteettömyysjärjestelyistä. ”Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota tähän. Äänestäjät ovat myös tehneet kanteluita. Ne ovat olleet ihan konkreettisia tapauksia. On esimerkiksi ollut käyttökelvotonta liikuntaramppia, johon on pakkaantunut jäätä. Ne jäävät sitten eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi”, Rekola toteaa. ”Tilanne on silti parantunut ja ohjeistusta on enemmän”, hän jatkaa. nestää. Lisäksi valaistuksessa ja kynissä olisi parantamisen varaa näkövammaisia ajatellen. ”Kyllä nämä asiat nousevat esille aina kun vaaleja käydään. Toki toisinaan siihen vaikuttaa keliolosuhteetkin, mitkä ovat äänestysaikoina vallinneet. Tiedottamisen suhteen on ehkä havaittavissa hienoista paranemista, sillä tavalla että äänestyspaikoilta annetaan jonkin verran esteettömyystietoa etukäteen verkkosivuilla. Mutta ei sitä ole vielä riittävästi tehty”, harmittelee Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen. Tiedottamisessa ja kouluttamisessa petrattavaa Esteettömän äänestyskopin järjestäminen ei luulisi olisi rakettitiedettä. ”Kyllä sellaisen rakentamiseen on olemassa ohjeet ja muutenkin oikeusministeTukilinja 1/2025 7 Tavoite on, ettei yksikään ääni jäisi antamatta äänestyspaikan esteellisyyden vuoksi.
• MIES PUNKIN ASIALLA Apurahakohde 8 Tukilinja 1/2025
• Vimma-palkinnon voittanut radiotoimittaja Miika Turunen nostaa esiin musiikkia marginaaleista. Myös turvallinen tila ja syrjimättömyys ovat hänelle keskeisiä arvoja. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Jussi Helttunen V ammaiskulttuuripalkinto Vimma meni vuonna 2024 radiotoimittaja Miika Turuselle. Raati luonnehti voittajaa alansa supersankariksi, joka on työssään ja Pertin Valinnat -ohjelmassaan Radio Helsingissä tuonut monipuolista musiikkia suuren yleisön tietoisuuteen. Palkintoperusteissa korostetaan Turusen intohimoa musiikkia kohtaan ja vähemmistönäkökulmien esiin tuomista. Palkinto olisi tuskin voinut osua parempaan aikaan, sillä suosiosta huolimatta ohjelma on tätä juttua kirjoittaessani parin kuukauden tauolla. Kulttuurialan rahoitus ei siis ole missään varmoissa kantimissa. Tapaan Turusen joulukuussa Pertin Valinta -kaupassa, jonne hän on päässyt hommiin radiotauon ajaksi. ”Kyllähän palkinto paljon helpotti rahallisesti, kun radio-ohjelma on tauolla. Ei tällaisia undergroundjuttuja helposti tueta. Onneksi tekemistä riittää nyt Pertin Valinnassa, ettei tarvitse jäädä kotiin.” Vaikka alalla ei aina ole ruusuista, omassa kämpässään tuetussa asumisyksikössä Espoossa asuva 27-vuotias Turunen on aina halunnut tehdä töitä juuri musiikin ja median parissa. Hommat Radio Helsingissä etenivät pikkuhiljaa ammattikoulun ja harjoittelun kautta ammattilaiseksi saakka. Turunen hymähtää, että hyväksi laulajaksikin häntä on kehuttu, mutta sanoituspuoli tökkii. Se ei ole ollut este toimittajantöissä tai zine-pienlehtien tekemisessä, jossa hän on niin ikään kunnostautunut. ”En ole mikään aamuvirkku. Musiikin parissa jaksaa kuitenkin aidosti tehdä töitä, kun päivittäin saa kuunnella uusia tekijöitä ja tutustua ihmisiin.” Välillä improvisoidaan Pertin Valinnat -ohjelma on pyörinyt vuodesta 2021 ja kerännyt uskollisen kuulijakunnan. Vaikka sitä ei nykyisin studiossa luontevaa Turusta seuratessa uskoisi, aluksi ajatus suorista lähetyksistä vähän jännitti. Hän oppi kuitenkin homman nopeasti yhteistyössä jo Lyhty ry:n työpajatoiminnasta tuntemansa tuottaja Onni Pohjanpalon kanssa. Turusen omia suosikkigenrejä ovat marginaalissa oleva punk ja ska-musiikki. Tämä tietenkin kuuluu hänen ohjelmassaan. Kuuluvuusalue on laaja, ja lopputulos on saanut melkein pelkästään positiivista palautetta. Esimerkiksi keikoilla tuntemattomat ihmiset saattavat tulla kommentoimaan, että oletko sinä se tyyppi sieltä radioista. Millainen sitten on hyvä radiotoimittaja? ”Hyvä radiotoimittaja kohtaa vieraat ihmisinä. Nollatoleranssi kaikenlaiseen syrjintään on minulle tärkeää. Ei pidä olla liian hyökkäävä, mutta ei myöskään liian itsekriittinen. Joku saattaa aina tulla sanomaan, että soitat liikaa vaikka hardcore-punkia, mutta pitää muistaa, että omat musiikkivalinnat eivät voi aina miellyttää kaikkia”, Turunen pohtii. Suorien lähetysten kanssa saattaa tietysti sattua kommelluksiakin. Aina ei voi tietää, miten hyviä ihmiset ovat puhumaan. Toistaiseksi suuremmilta mokilta on ohjelmassa vältytty, vaikka joskus vieras on jäänyt tulematta paikalle ja silloin on jouduttu improvisoimaan. ”Mikään ei ole varmaa, ennen kuin se on varmaa, se on sanontani. Ainahan siinä on hyvässä mielessä vähän veitsi kurkulla. Onnin kanssa olemme onneksi aika supliikkeja ja voin kertoa ohjemassa esimerkiksi keikoista, jotka ovat tuoreessa muistissa. Niillä käyn noin 1–3 kertaa kuussa.” Avustaja mukana keikalla Turunen mainitsee lempimusiikikseen monet klassikot tai vanhan liiton bändit, kuten vaikkapa Ramonesin tai suomirockin puolelta Eppu Normaalin. Uudemmasta musiikistakin on helppo pysyä kartalla, sillä ohjelmaan lähetetään soitettavaksi jopa 20 promonauhaa kuukaudessa. Lisäksi Turunen seuraa uutuuksia Facebookista ja tekee dj-keikkaa. ”Sanon yleensä, että jos joku kysyy ja ehdin, niin menen soittamaan. Yksi vuoden 2024 huippuja oli Jälkeenjääneet Vihannekset -bändin kitaristin Petri Pajusen muistokeikka Vastavirta-klubilla, jossa kävin Tukilinja 1/2025 9
• myös laulamassa yhden biisin. Ja isän kanssa Tampereella Kotelossa käytiin katsomassa Tammerfistin keikka. Tällä hetkellä vuoden kovin levy on ehkä Litku Klemetin uusin Funny Girl. Kovasti suosikit vaihtelevat.” Isän lisäksi Turusen äiti ja sisko tykkäävät käydä keikoilla, ja koko perhe tukee muutenkin miehen uravalintaa. Ystävä, Pykimät-yhtyeen muusikko Teemu Ropponen on usein hyvää keikkaseuraa, samoin kuin henkilökohtainen avustaja. ”Ryhmäasumisessa ei aina ole kauheasti omaa rauhaa tai tarpeeksi henkilökuntaa. Avustajan kanssa pystyy tekemään paljon, niin kuin käymään keikoilla. Oma katto pään päällä on hyvä, muttei elämän tarkoitus. Ei elämä voi olla pelkkää neljän seinän sisällä olemista.” Ikimuistoisia hetkiä Vaikka omille muutto ja siitä seuraava vastuu jännitti, eniten se oli kiinni sopivan paikan löytymisestä. Nykyisin nuori mies joutuu kenties aiempaa enemmän miettimään raha-asioitaan ja syömisiään, mutta totta kai perhe tukee tarvittaessa. Keikkapaikkoja löytyy Espoosta, joten senkin puolesta muutos on miellyttänyt. ”Olen käynyt keikalla Espoon Kannusalissa. Olarin Ossi on uusi hardcore-keikkapaikka, jossa oli kova meno. Rap-, punkja jopa metallikulttuurin tyyppejä voi käydä samoissa tapahtumissa, mikä on hienoa.” Aivan kuten musiikkivalinnoissaan, Turunen kiinnittää huomiota moniarvoisuuteen ja turvalliseen tilaan myös keikkapaikoilla ja kehuu vaikkapa Oranssi-klubia tämän osalta. Tasa-arvo on keikoilla hänen mielestään mennyt eteenpäin ja ihmiset miettivät aiempaa enemmän käyttäytymistään. ”Keikkojen pitäisi olla ikimuistoisia hetkiä, eikä niitä saisi pilata millään tappelulla tai sellaisella.” Palkintorahoista tukea toimittajan työhön Vimma-palkintoon kuuluvalle työskentelyapurahalle löytyy varmasti käyttöä, kun radio-ohjelmaa päästään jatkamaan ja työtä kehittämään. Turunen on aikanaan saanut Tukilinjalta apurahan kannettavaan tietokoneeseen, joka alkaa olla vanha. Asumisyksikössä on tietokone ainoastaan yhteiskäytössä. Läppäri on toimittajalle tärkeä työväline, ja nyt uuden hankinta olisi mahdollista. Tulevaisuuden haaveena Turusella on pystyä jatkamaan töitä niin radion kuin pienlehtien ja haastattelujen parissa. Erääksi mieleenpainuvaksi haastatteluksi hän mainitsee Ratsia-yhtyeen kitaristi Juha Aunolan puhelinhaastattelun, joka onnistui pari vuotta sitten monien mutkien kautta. Toiveissa on päästä vielä joskus puhuttamaan esimerkiksi Radiomafiasta tuttua toimittaja Virpi ”Hilu” Kytöahoa, joka on naistoimittajana alansa pioneereja. Turunen tuumii, että mahdollisessa uudessa zinessä hän voisi julkaista vuoden kohokohtia ja haastatteluja. ”Haluan ohjelmaan sellaisia vieraita, joista ja joiden musasta pidän. En hae itselleni huomiota. Kunhan pystyisi mahdollisimman pitkään jatkamaan sitä mistä tykkää. Saisi käydä keikoilla ja tehdä dj-hommia, eikä tarvitsisi olla kotona.” Vaikka musiikki on Turusen ehdoton ykkösjuttu, hän seuraa myös urheilua, kuten sählyä ja koripalloa. Hän haluaa pysyä itsekin hyvässä kunnossa. Eniten mieltä silti lämmittää, että moni on kertonut kaipaavansa radio-ohjelmaa ja odottavansa jo sen jatkoa tammikuussa. ”Olen aika jalat maassa, en luule itsestäni liikoja. Mutta onhan se kiva, että jengi tykkää.” Vimma-palkinto Tukilinja-säätiö myöntää 5 000 euron työskentelyapurahan Kynnys ry:n vuosittain jakaman vammaiskulttuuripalkinto Vimman saajalle. Palkinnon saajan valitsee asiantuntijaraati, johon kuuluu myös Tukilinjan edustaja. Aiempina vuosina palkinnon ovat saaneet muun muassa Suomea Euroviisuissakin edustanut punkyhtye Pertti Kurikan nimipäivät, näyttelijä Petri Poikolainen, sarjakuvataiteilija Kaisa Leka ja vammaispoliittinen taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen. 10 Tukilinja 1/2025
• Leikkaukset lisäävät riskiä jäädä koulutuksen ulkopuolelle ainoaksi mahdollisuudeksi jäävät opintoraha, laina tai vanhempien apu. Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo muistuttaa leikkausten kertautuvan. Samoilta ihmisiltä eli sairailta, vammaisilta ja heidän perheiltään leikataan monista etuuksista. Asta Vuorela puolestaan toteaa, etteivät heidän nuortensa vanhemmat useinkaan kykene osallistumaan työelämään täysipainoisesti. Vanhemmilla ei siis välttämättä ole mahdollisuutta auttaa lapsiaan. ”Jatkuva taloudellinen huoli vaikuttaa jaksamiseen”, muistuttaa Aija Salo. Jos raha on tiukalla, ei välttämättä voi mennä ja tehdä kavereiden kanssa, vaan tuntee olonsa ulkopuoliseksi. Moni itsenäistymiseen liittyvä kokemus voikin näin jäädä kokematta. Kuntoutusrahan leikkaukset ja ikärajan nosto uhkaavat estää jatkossa monilta vammaisilta ja mielenterveysongelmista kärsiviltä nuorilta itsenäistymisen ja opiskelun. TEKSTI Pinja Eskola VAMMAISILLA JA mielenterveysongelmien kanssa elävillä nuorilla tulisi olla mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuuteensa ja elämänpolkuunsa samalla tavalla kuin heillä, joiden toimintakyky on normien mukainen. Kiristykset kuntoutusrahaan uhkaavat kuitenkin tehdä tästä monelle mahdotonta. Oppivelvollisuuden noustua kahdeksaantoista ei kenenkään pitäisi jäädä alaikäisenä koulupudokkaaksi. Live-säätiön eli erityisoppilaitosten verkoston koulutuspäällikön Asta Vuorelan mukaan näin kuitenkin käy. Vuorelan mukaan heille ohjataan ihmisiä, joilla on kaikista suurimmat haasteet opinnoissa ja niihin sitoutumisessa. ”Monille kuntoutusraha on ollut se motivaattori, miksi istua koulun penkillä. Kuntoutusrahan ansiosta vammainen on voinut ottaa vastuuta joistain arjen laskuista ja näin ollen saanut irtaannuttua vanhemmistaan.” Hallituksen nostaessa nuoren kuntoutusrahan ikärajaa, ei itsenäistyminen välttämättä onnistu. Koska monet nuoret muuttavat kauemmaksi lapsuudenkodistaan päästäkseen erityisoppilaitokseen, olisi käsillä luonnollinen itsenäistymisen paikka. Kuntoutusrahalla vähennetty eläkkeelle menoa Nuoren kuntoutusraha syntyi 25 vuotta sitten tukemaan 16–19-vuotiaiden osatyökykyisten nuorten mahdollisuutta opiskeluun ja työllistymiseen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Tarkoituksena oli kannustaa opiskelemaan peruskoulun jälkeen ja vähentää suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Tuki on osoittautunut tehokkaaksi, eikä sen teho ole heikentynyt. Tutkimuksen mukaan vuosina 2018–2020 kuntoutustukea saaneista nuorista työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutui merkittävästi pienempi osa vuoteen 2005 verrattuna. Ensin kuntoutusrahan määrää laskettiin, minkä jälkeen Petteri Orpon hallitus päätti nostaa kuntoutusrahan ikärajaa 18 vuoteen. Jopa hallituksen omissa vaikuttavuusarvioissa todettiin, että muutos tulee lisäämään opiskelujen ulkopuolelle jäävien nuorten määrää. Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa Opiskelupaikka ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään lisäävät tutkitusti sen mielekkyyttä. Moni vammainen tahtoo opiskella itselleen ammatin ja vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan. Jatkossa nuoren vammaisen K U V A S S A O N K Ä Y T E T T Y A P U N A T E K O Ä LY Ä . Tukilinja 1/2025 11
• 12 Tukilinja 1/2025 Sirkus Magentan tiloissa Helsingin Itäkeskuksessa ilmapiiri on täynnä latausta, kun kolmetoista sirkusja teatteriryhmäläistä valmistelee uutta esitystä. TEKSTI JA KUVAT Heini Saraste Pappi vihkii keinusta Kaikki ovat keksineet itselleen roolin, jota haluavat esittää. Mahamed on Zorro, Leilo on poliisi, Kimmo on kokki ja Patrick on vanki. Cai on pappi, Joonas on meteorologi Pekka Pouta, Jussi on Sini-koira ja kana, Mimosa on Juha Tapio, Nora Maajussin morsian, Aisha vanki, Alex prinsessa Sini ja Ritari Ässä, Eelis King Anarkisti Napoleon ja uutisankkuri. Resonaarin bändissä soittavat Vili ja Juho. Kaikki saavat myös näyttää esityksessä kykyjään, esimerkiksi Patrick on valtavan taitava keilaja lautastempuissa. Hän osaa myös tasapainoilla leukansa päällä valtavan kokoista akrobatiablokkia. ”Osalle esiintyjistä temppu on tärkein, osalle näytelmässä esiintyminen”, ohjaajat kertovat. Aikaisempina vuosina on esitetty Lumicit ja seitsemän jäbää, lisäksi on seikkailtu huvipuistossa ja risteilyllä. Morsian eli Alex Medarhri,18, on ryhmän nuorimpia. Hän on valinnut rooliasukseen violetin peruukin sekä sifonkihameen, koska hän pitää prinsessoista. ”Toi uutistenlukija on tässä esityksessä mieheni”, sanoo Medarhri ja viittaa puhujanpöntössä seisovaan Eelis Myllymäkeen, joka on siis King Napoleon Anarkisti sekä uutisten lukija. ”Keksin tämän nimen itse”, kertoo Myllymäki myöhemmin. Heti uutisenluvun jälkeen Myllymäki vetää päälleen uudet vetimet. Napoleonin hatun ja univormun sekä naamarin. Hän on vaikuttava. Nyt harjoitellaan siis uutisten lukemista ja hääkohtausta, seuraavana päivänä vuorossa on muun muassa Maajussille morsian -kohtausta. Häissä on erikoista muun muassa se, että pappi vihkii keinusta käsin. Näyttelijäsukua Kokki Matti alias Kimmo Tuomainen, 50, taitaa olla ryhmän vanhin. Tuomainen on harrastanut sirkusta ja teatteria tässä ryhmässä kuusi vuotta. Hän huomasi heti alussa, että se oli hänen juttunsa. ”Tärkeintä on voittaa itsensä” Tuomainen on näyttelijäsukua. Kuuluisa Toivo Tuomainen, muun muassa Siunattu hulluus -elokuvan tähti, on hänen esikuvansa. Tässä Uutiset-esityksessä hän näyttelee siis Matti-kokkia. Hienoimmat muistot Tuomaisella liittyvät siihen, kun esitettiin ensimmäistä näytelmää Lumicit ja seitsemän jäbää. Siinä hän oli kuningas. ”En ollut julma kuningas, enkä lempeä kuningas, vaan siltä väliltä.” Tuomainen asuu omillaan Espoossa ja käy töissä työkeskuksessa, jossa hän on omien sanojensa mukaan yleismies Jantunen. Tuomaisella on myös tyttöystävä Annika, jonka kanssa viestitellään, puhutaan puhelimessa ja käydään kahvilla. Vaikka pari on seurustellut neljä vuotta, toistensa huusholleissa he eivät ole vielä vierailleet. ”Hyvä viini ei kypsy liian nopeasti”, Tuomainen sanoo ja jatkaa: ”Olin nuorempana kovin ujo, mutta sirkus on auttanut rohkeaksi.” Vanhemmat tukena Mahamed eli Muhis tuli mukaan, kun opettaja ehdotti asiaa ja ilmoitti hänet. Mahamedilla on seitsemän veljeä ja hän on ainoa, joka näyttelee. Ainakin isä on luvannut tulla mukaan katsomaan esitystä. Mahamed on valinnut roolikseen Zorron. Hääkohtauksessa tämä saapuu paikalle, heittää matolla pari kuperkeikkaa ja varastaa Napoleonilta prinsessan juuri ennen vihkimistä. Eteisessä tapaan myös Noran äidin Seijan. Hän kertoo, että viime syksynä Nora muutti omaan asuntoon ryhmäkotiin. Se on ottanut vähän lujille molemmille, eliväthän he yhdessä 41 vuotta. Nyt äiti kurkkaa tämän tästä harjoituksiin, että onhan Nora mukana. Äidin poistuttua paikalta ilmenee, että Nora on keskeisessä roolissa loppukohtauksessa – hän onkin uusi morsian punaisessa sifonkihameessaan. Nora pärjää kyllä! ROSA HYTÖNEN on valittu ryhmän assistentiksi, koska näytteleminen ei enää kiinnosta. Hän auttaa esiintyjiä muistamaan vuorosanansa. Kun harjoitukset alkavat, Hytönen makaa lattialla esiintyjien edessä ja silmäilee muistiinpanojaan. Hytönen on saapunut sirkukseen etukäteen, jotta hän voi muun muassa kuulla ohjaajien Silja Kyytisen ja Laura Toikanderin pohdintoja. Kyytinen on sirkus Magentan tirehtööri ja sosiaalisen sirkuksen ohjaaja. Hän on monissa liemissä keitetty entinen maantiedon opettaja, joka on neljäntoista vuoden ajan ohjannut sirkusta erityisryhmille. Toikander on teatteriohjaaja Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden Narrin näyttämöllä. Hän on ohjannut paljon nuorten ja erityisryhmien teatteria. Lisäksi työryhmään kuuluvat Resonaarin musiikkiohjaaja Sami Koppinen, valosuunnittelija Juha Ikonen ja pukusuunnittelija Ninni Lahtinen. Hanketta tukee Suomen kulttuurirahasto. Rosa Hytönen on harrastanut teatteria kymmenen vuotta, ensin Toikanderin ryhmässä, sitten täällä Magentassa. ”Olen leffaihmisiä, pidän Zorrosta ja Salatuista elämistä.” Itse harjoituksissa Hytönen on tarkkana, mutta ei puutu juuri esitykseen. ”Pidän siitä, että saan auttaa muita”, hän pohtii assistenttina oloaan. Uutiset on hyvä aihe Näytelmän nimi on Uutiset, koska teeman alle voidaan upottaa monenlaista, sanovat ohjaajat. Idea syntyi myös osin kyllästymisestä huonoihin uutisiin. Niinpä uutiset vaihtuvatkin näytelmässä sirkustempuiksi. Tarina syntyy yhdessä ja improvisoiden, mutta itse esityksessä noudatetaan yhdessä tehtyä käsikirjoitusta. Aluksi kaikki myös kertovat omat uutisensa – kuka on käynyt elokuvissa, kuka perhevierailulla, kuka on mennyt kihloihin. Melkein kaikki ryhmän jäsenistä asuvat enemmän tai vähemmän omillaan – osa ryhmäkodissa, toiset taas tuetusti.
• Tukilinja 1/2025 13 Tukilinjan yhteisöapurahat Tukilinjan yhteisöapurahoja myönnetään pienimuotoisille yleishyödyllisille toimijoille, joiden kautta tuki kanavoituu suoraan toimintarajoitteisille yksityishenkilöille. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi mielenterveysyhdistykset ja urheiluseurojen soveltavan liikunnan ryhmät. Yhteisöapurahoja voi hakea esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämiseen, yhteisön ryhmämatkojen jäsenten omavastuuosuuksien pienentämiseen tai toimintavälineisiin, jotka tulevat jäsenistön käyttöön. Vuonna 2024 yhteisöapurahoja myönnettiin muun muassa seuraaviin kohteisiin: • Vammaishistorian seminaarin järjestämiseen • Mielenterveysyhdistyksen jäsenten yhteiseen koulutukseen • Soveltavan skeittaustapahtuman järjestämiseen • Yhdistyksen tietoteknisiin välineisiin • Urheilujoukkueen kilpailumatkaan Vuonna 2024 myönnettiin yhteensä 12 yhteisöapurahaa, yhteisarvoltaan 15 020 euroa. Yhteisöapurahaa haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella. Se ja ohjeet hakemuksen laatimiseen löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. Sara Liukkonen Apurahakohde
• 14 Tukilinja 1/2025 Monen muun ugandalaisen vammaisen naisen tavoin myös Beatrice Nafune on yksinhuoltaja. Hän on kuitenkin opiskellut ja hänellä on työpaikka, vaikka vammaisia työnhakijoita usein vieroksutaan. TEKSTI JA KUVA Heini Saraste KUTEN MONELLA muunkin kohdalla, myös ugandalaisen Beatrice Nafunen suurin tuki on ollut äiti. Hän patisti opiskelemaan ja itsenäiseksi. Nyt Nafune opettaa samaa omalle tyttärelleen. Äidin oppi kantoi, sillä tällä hetkellä nelikymppisellä Nafunella on kolme loppututkintoa kolmesta eri yliopistosta. ”Edustan yksinhuoltajana aika tyypillistä vammaista naista, joka on jäänyt yksinään kantamaan huolta perheestään. Kun nainen on vammainen, miehet lähtevät. Samoin he Kouluttautuminenkaan ei takaa työpaikkaa lähtevät, jos perheeseen syntyy vammainen lapsi”, Nafune kertoo ja jatkaa: ”Sikäli olen hyvin epätyypillinen, että olen kouluttautunut.” Nyt Nafune kiipeää joka päivä taksimopon selkään, puristaa toimivalla kädellään itsensä liki kuskia ja kiitää läpi hurjaliikenteisen Kampalan kohti Abilis-säätiön toimistoa. ”Kun pääsen työpaikalle, olen selvinnyt pahimmasta. Olen hengissä, kun emme ole jääneet auton alle”, hän naurahtaa. Syrjintää työnhaussa Beatrice Nafune vammautui synnytyksessä, kun oli valittava joko äidin tai lapsen henki. Vamma ei ole suuri, mutta hänen elämäänsä se on vaikuttanut. Toinen käsi on täysin veltto, eikä pysty tekemään mitään ilman toisen käden apua. Nafune pitää kouluttautumista erittäin tärkeänä, mutta sekään ei tuo varmuutta työpaikasta. Vammaista työnhakijaa vieroksutaan ja työpaikkaa on kouluttautuneenkin vammaisen nuoren vaikea saada. Ugandassa on valtavasti nuoria. ”Lievästi vammainen tyttö jää miltei aina perheeseen huolehtimaan muista perheenjäsenistä, vaikeasti vammaiset taas suljetaan kodin takahuoneisiin tai takapihoille. Vammaiset perheenjäsenet ovat siis joko taakkoja tai ilmaista työvoimaa”, Nafune tiivistää. Helppo saalis Myös vammaisten naisten seksuaalinen hyväksikäyttö on Nafunen mukaan yleistä. Vammainen on hyväksikäyttäjälle helppo saalis yksikertaisesti siitä syystä, ettei hän pääse pakoon. Rikoksen jälkeen mies pakenee paikalta, ja pahimmassa tilanteessa nainen tulee raskaaksi. Tämä on sääntö ennemmin kuin poikkeus. Jos menet Kampalan kadulle, näet paljon vammaisia naisia, joilla on sylissään rintalapsi ja jotka kerjäävät kadulla. Raskauden paljastuttua perhe on heittänyt heidät ulos, koska he ovat ”syntisiä”. Naisten syyllistämisen taakka on raskas. Jos perheeseen syntyy vammainen lapsi, äitiä pidetään syyllisenä ja mies usein jättää perheen. Minä pystyn, kun muutkin pystyvät Mistä Nafune saa voimia? Hän nostaa esiin näkevänsä usein, millaisia ihmeitä tapahtuu. Eikä Nafune todellakaan tarkoita ihmeparantumisia, vaan vammaisten naisten voimaantumista. ”Jossain rajaseudulla olen nähnyt ujon vammaisen tytön, joka ei puhu sanaakaan. Abiliksen projektiin osallistuttuaan hän seuraavalla tai sitä seuraavalla kerralla pitää puheen yleisölle”, Nafune kertoo ja jatkaa: ”Hän on ottanut Abiliksen viestin vastaan ja vie sitä eteenpäin. Kun tuo on pystynyt, pystyn minäkin. Esimerkin voima on valtava.” Nafune vieraili Abiliksen kutsumana Suomessa hakemassa pontta työlleen. Abilis-säätiö tukee ruohonjuuritason vammaisjärjestöjä kehitysmaissa.
• TULILINJALLA / KOLUMNI Salla Fagerström Salla Fagerström Kirjoittaja on Vimmapalkittu tietokirjailija ja toimittaja, joka tarkastelee maailman menoa viittomakielisen silmin. Mitä tapahtuisi, jos emme enää uskoisi yhdenvertaisuuteen ja jakamattomaan ihmisarvoon? KANSAKUNNAN SIVISTYS mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan: lapsia, vanhuksia, puutteenalaisia, sairaita ja vammaisia. Näin totesi Yhdysvaltain varapresidentti Hubert Humphrey vuonna 1977. Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra puolestaan julisti jo vuonna 2023, että empatia ei kuulu politiikkaan. Empatia eli myötäeläminen on kuitenkin olennainen osa ihmisyyttä ja se erottaa meidät useimmista eläimistä. Empatia on hyvinvointivaltion sydän, ja juuri poliitikoilla on oltava empatiakykyä – tai heidän on vähintään osattava näytellä empaattista. Mitä meille kävisi ilman empatiaa? Mitä tapahtuisi, jos emme enää uskoisi yhdenvertaisuuteen ja jakamattomaan ihmisarvoon? Nämä kysymykset eivät ole pelkästään teoreettisia. Ne ovat todellisuutta, sillä valo on jälleen kerran sammumassa maailmasta. Ja ensimmäisenä bussin alle heitetään kaikki ne, joista Hubert Humphrey puhui. HYVINVOINTIVALTIO ON rakenne, jonka puolesta meidän vammaisten kannattaa taistella. Ilman sitä pohja pettää altamme ja meiltä riistetään oikeus sekä ihmisyyteen että täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Pyörätuolinkäyttäjät jäisivät vangeiksi koteihinsa, kehitysvammaiset eivät saisi mahdollisuutta oppia ja ymmärtää, kuuroilta kiellettäisiin yhteys toisiin ihmisiin, eivätkä sokeat saisi enää tietää, miltä maailma näyttää. Puhumattakaan niistä, jotka toimivat autismin kirjolta käsin. Rahan kaapuun verhoutunut välinpitämätön byrokratia koettaa jatkuvasti nakertaa etuja, joiden puolesta olemme taistelleet ja työskennelleet vuosikymmenet. Oikeastaan on hupsua kutsua eduiksi sellaisia itsestään selviä ihmisyyteen kuuluvia asioita kuin vuorovaikutus, oppiminen, esteetön liikkuminen ja osallisuus yhteiskuntaan. Oikeuksia ne ovat, oikeuksia ja velvollisuuksia. Mutta etuina niitä pidetään, ja ne näkyvät kuljetuspalveluina, vammaisten tulkkauspalveluna, apuvälineinä, henkilökohtaisena apuna ja monena muuna. Eduista on helppo leikata, oikeuksista ei. Tämä jako määrittelee samalla, kenellä on oikeus ihmisyyteen ja kenellä ei – tai kenen ihmisyydellä on vähemmän arvoa. Vuosi sitten tulkkauspalveluja lakisääteisesti järjestävä Kansaneläkelaitos päätti yllättäen ja kenellekään etukäteen kertomatta rajata kuurojen ja kuurosokeiden oikeutta tulkkauspalveluun. Videoita, elokuvia, podcasteja, radio-ohjelmia ynnä muita vastaavia ei enää tulkattu, vaikka käytäntö oli ollut voimassa 14 vuotta. Kelan mielestä tulkkaustilanteessa on oltava vuorovaikutusta kuulevan osapuolen kanssa. Syyksi linjanmuutokseen kerrottiin, että Kelassa oli tulkittu lakia väärin kaikki nämä vuodet. Lainsäätäjä oli kuitenkin tarkoittanut, että tulkkauspalvelua voitaisiin käyttää myös viestintävälineiden välittämän tiedon tulkkaukseen (HE 220/2009 vp.). Se, että Kela alkoi yllättäen edellyttää kuulevan henkilön läsnäoloa tulkkaustilanteessa, panee ajattelemaan: ketä varten tulkkauspalvelu on? Yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunta on todennut linjauksen syrjiväksi, ja odotellessaan uusia laillisuusvalvojien ratkaisuja Kela on väliaikaisesti palannut vanhaan käytäntöön. KAIKKI VAMMAISTEN PALVELUITA koskevat lait, säännöt ja rajoitukset ovat ei-vammaisten laatimia, ja leikkauksiakin tekevät ei-vammaiset. Palaamme jälleen empatiaan. Ilman sitä ei poliitikko eikä byrokraatti voi ymmärtää, millaiseen ahdinkoon hän syöksee ne henkilöt, joiden ihmisyys, osallisuus ja elämän merkityksellisyys ovat riippuvaisia leikattavista palveluista. Laeista äänestävä eduskunta koostuu kansanedustajista, joilla ei ole omakohtaista kokemusta vammaisuudesta. Hyväksyisivätkö kansanedustajat lain, joka rajoittaisi heidän omaa tiedonsaantiaan tai liikkumisvapauttaan? Kuten Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja toteaisi: kyllä eivät. Vammaisten määrää Suomessa on vaikea arvioida vedenpitävästi, mutta meitä on joka tapauksessa satoja tuhansia – laskutavasta riippuen 340 000–828 000. Miten tällaisesta joukosta ei ole saatu yhtään vammaiseksi tunnustautuvaa kansanedustajaa Kalle Könkkölän jälkeen? Mitä siis on tehtävä? Meidän on puhuttava omasta puolestamme ja pidettävä puolemme, koska sitä ei kukaan muu tee. Meidän on näytettävä arvomme suomalaiselle yhteiskunnalle: olemme kaiken sen rahan arvoisia, mikä palveluihimme uppoaa. Meidän on aidosti liittouduttava keskenämme, valittava joukostamme parhaat edustamaan itseämme ja äänestettävä heidät yhteiskunnan huipulle. Ei mitään meistä ilman meitä. Hyvinvointivaltion kuolema on ihmisyyden kuolema Tukilinja 1/2025 15
• 16 Tukilinja 1/2025 Sari Salovaara on suomalaisen kulttuurikentän saavutettavuuden pioneeri. Työvuodet tulivat täyteen Kulttuuria kaikille -palvelun johtavana erityisasiantuntijana. Uran keskiössä on ollut väsymätön työ yhtäläisten kulttuurioikeuksien puolesta. TEKSTI JA KUVAT Salla Fagerström JÄMÄKKÄ SOVITTELIJA KUN SARI SALOVAARA syntyi Helsingissä vuonna 1960, Suomi oli vasta muuttumassa hyvinvointiyhteiskunnaksi. Jatkosodan päättymisestä oli viitisentoista vuotta ja presidentti Urho Kekkonen tasapainoili idänsuhteiden kanssa. Salovaaran lapsuutta sävyttivät epävarmuus ja tiheät muutot. Levottomassa elämässä ankkurina oli äiti. Häneltä Salovaara oppi jo nuorena, että mitä ikinä tapahtuisikin, he selviäisivät kyllä. ”Teini-iässä sairastuin ja sen myötä toimintakykyni muuttui epävarmaksi. Ajattelin, ettei minusta ainakaan hevostenhoitajaa tule.” Ei hevosista ammattia tullut, mutta ne ovat olleet rakas ja elämänmittainen harrastus, jonka Salovaara on perinyt äidiltään. Epävarman lapsuuden takia Salovaara ei halunnut ammattitaiteilijaksi, mutta kutsumus löytyi silti kulttuurialalta. ”Pääsin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan taidekasvatusta.” Sieltä Salovaara valmistui humanististen tieteiden kandiksi lamavuonna 1991. Pohjalla oli myös tukku hahmotaideterapian opintoja ja verkostoja vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:ssä. Niillä eväillä urkeni vammaiskulttuuriaktivistin ura, joka täydentyi vielä filosofian maisterin tutkinnolla vuonna 2007. KynnysKINO avasi ovet Ateneumiin Sari Salovaara muistelee, että 1990-luvulla vammaisten taide ja kulttuuri olivat selkeästi erillään valtavirrasta. Sitä pidettiin ”kivana puuhasteluna”, ei vakavasti otettavana ammatillisena tekemisenä. Ihmisille ei tullut mieleenkään, että vammaisetkin voisivat kouluttautua kulttuurialalle. ”Minulla oli jämäkkä taidekasvattajan identiteetti”, Salovaara toteaa. Häntä otti päähän, että kulttuuriala sulki ovensa ihmisiltä, joiden toimintakyky ei vastannut normeja. Siksi kulttuurioikeuksien edistämisestä ja toteutumisesta tuli Salovaaran uran keskipiste. ”Se alkaa pääsystä harrastuksiin lapsesta lähtien, ammattiopintoihin, rahoituksen saamiseen, näkyvyyteen, kohteluun mediassa ja niin edelleen”, hän summaa. Kynnyksestä tuli Salovaaran kotipesä. Siellä vaikutti myös Kalle Könkkölä, suomalaisen vammaispolitiikan suuri nimi. Taiteen ja kulttuurin voimaan lujasti luottanut Könkkölä keräsi ympärilleen muita tulisieluja. Vammaiskulttuurin saralla alkoi tapahtua isoja asioita. Kynnykselle perustettiin galleria vammaistaiteen esittelyä varten, ja vuonna 1997 pidettiin KynnysKINO-elokuvafestivaali Ateneumissa. Se oli merkittävä käännekohta Kynnyksen kulttuurisihteerinä työskennelleen Salovaaran uralla. KynnysKINOn kautta hän päätyi tekemisiin Valtion taidemuseon kanssa. Kulttuuria kaikille -palvelu saa alkunsa Vuonna 1999 Valtion taidemuseo sai rahoitusta projektiin, jolla parannettaisiin saavutettavuutta Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Vuodesta 2002 alkaen saavutettavuudesta tuli valtakunnal
• Tukilinja 1/2025 17 linen hanke. Valtion taidemuseon väki tahtoi Salovaaran projektisihteeriksi. ”En halunnut lähteä”, Salovaara nauraa. ”Ajattelin, että minulla oli muutakin tekemistä ja Kynnyksen kanssa hommat olivat hyvässä vauhdissa.” Hetken mietittyään hän ymmärsi, että tämä oli tuhannen taalan paikka. Valtion taidemuseo oli kuin lippulaiva: jos sinne saataisiin juurrutettua saavutettavuusajattelu, asenne leviäisi ennen pitkää kautta maan. Ja juuri niin kävi. Työ ei päättynyt vielä siihenkään. Kansainvälisen paineen takia jälkijunassa olleet saavutettavuusasiat haluttiin hoitaa kuntoon. Vuonna 2003 opetusja kulttuuriministeriö (OKM) antoi rahaa saavutettavuuden kehittämiseen niin, että se kattaisi koko maan ja kaikki kulttuurin alat. Tällä kehittämisrahalla aloitettua toimintaa sanottiin Kulttuuria kaikille -neuvontapalveluksi. Salovaaran sovittelevalle ja yhteistyötä rakastavalle luonteelle sellainen työ sopi hyvin. Toiminnan keskiössä oli informaatio-ohjaus, jolla lisättiin tietoisuutta moninaisuudesta. Ymmärryksen lisääntyminen johtaa asenteiden muutokseen, ja juuri asenteet – varsinkin ableistiset – ovat aina olleet suurin este vammaisten mukaan pääsylle. Kulttuuria kaikille -palvelun vaikutuspiiri kasvoi pian museokenttää suuremmaksi. Valtion taidemuseon rakennemuutosten yhteydessä perustettiin Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, jonka tehtävänä oli ylläpitää Kulttuuria kaikille -palvelua. Edessä oli muutto Ateneumista Kaapelitehtaalle. Siellä Kulttuuria kaikille -palvelu on toiminut vuodesta 2013 näihin päiviin saakka Rita Paqvalénin luotsaamana. Aika astua sivuun Polarisoituvassa Suomessa Kulttuuria kaikille -palvelua tarvitaan ehkä kipeämmin kuin koskaan. Palvelun alla toimii Kaikukeskus, jonka Kaikukortti mahdollistaa vähävaraisillekin pääsyn kulttuurin ääreen. ”Ihmisillä on hätä, koska rahoituksesta leikataan. Kulttuuria kaikille -palvelu pyrkii lisäämään solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta”, Salovaara sanoo. Kulttuuria kaikille -palvelu on antanut äänen marginaaliin jääneille. Tänä syksynä päättyi Maija Karhusen luotsaama Tilaa taiteilijuuteen -hanke, jonka osana valmistui taiteilijoiden kokemuksia avaava tärkeä teos Onko maailma valmis? Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta. Salovaara pitää sitä hyvin merkittävänä. Toisena viimeaikaisena onnistumisena hän nostaa esiin vammaishistoriakuukauden, joka järjestettiin vuonna 2024 ensimmäistä kertaa. Yhtenä keskeisenä kumppanina oli Kansallisgalleria. ”Vaikeuksia oli vaikka kuinka, mutta yhteistyöllä saimme tapahtuman toteutettua. Tukilinja oli merkittävänä apuna”, Salovaara kiittää. ”Toivon, että tämä oli lähtölaukaus junalle, jota ei voi enää pysäyttää.” Vaikka maailman rytinä ja ryske vain kiihtyy, Sari Salovaara malttaa astua sivuun. ”Nyt voi valita, mihin haluaa keskittyä. On aikaa arvokkaalle läsnäololle puolison ja eläinten kanssa”, hän hymyilee haikeana. Suomenhevonen odottaa tallilla, vierellä kulkee nuori avustajakoira Elli ja kanalassa kotkottavat vanhat kanat, eläkkeellä kuten emäntänsäkin.
• 18 Tukilinja 1/2025 Apurahakohde
• Tukilinja 1/2025 19 Pidin ensimmäisen taidenäyttelyni jo alakouluiässä. Apurahan mahdollistama ratsastusharrastus on ollut Maaria Laiholle henkinen tukipilari ja tärkeä osa hänen psyykkistä kuntoutumistaan. Taiteen avulla Laiho on pystynyt käsittelemään elämän haasteita sekä löytämään uudenlaista voimaa ja rohkeutta. TEKSTI Maaria Laiho KUVAT Ville Vartiainen O len 41-vuotias kuvataiteilija, kirjailija ja muusikko. Asun tällä hetkellä kuntoutumiskodissa Uudellamaalla. Sain Tukilinjalta syksyllä apurahan ratsastusharrastukseen, mikä on tukenut minua suuresti psyykkisessä kuntoutumisessani. Olen iloinen – seuraava taidenäyttelyni on Jokelan kirjastossa huhtikuussa. Olen itseoppinut taiteilija, ja taiteeni edustaa ekspressionismia, modernismia, naivismia, kubismia ja hieman myös dadaismia. Lapsena minua kannustettiin kuvataiteessa ja kädentaidoissa. Pääsin yksityistunneille oppimaan akvarellin saloja, kuvataideleireille sekä huovutusja keramiikkatunneille. Myös musiikissa minua tuettiin. Pääsin mukaan oopperaan ja soitin alttoviulua kymmenen vuotta. Ensimmäinen suuri herätys musiikissa oli Georges Bizet’n Carmen-ooppera. Kuuntelin kasettia ja opettelin kaikki sanat ulkoa, vaikken tiennyt yhtään, mitä ne tarkoittivat. Olin huumautunut tästä klassisesta musiikista, vaikka olin tuolloin vasta 5-vuotias. Taide toimii henkireikänä Pidin ensimmäisen taidenäyttelyni jo alakouluiässä. Olin varsin tomera, päättäväinen tapaus ja tiesin jo varhain, että haluan kuvataiteilijaksi ja kirjailijaksi. Minulla oli jatkuva into saada oppia uutta ja kehittyä sekä kyltymätön tarve luoda. Eräs merkittävä näyttelyni oli silkkimaalausnäyttely, jonne olin maalannut eri kokoisia silkkihuiveja. Ne menivät kaupaksi ja sain onnistumisen kokemuksen. Sen jälkeen keskityin akryylimaalaukseen ja sille tielle jäin. Minulla on omat idolini kuvataiteen saralta, kuten esimerkiksi Carl-Henning Pedersen ja Pablo Picasso. Suurimmat kaikista olivat kuitenkin yläasteen kuvaamataidon opettaja Eero Caselius ja taidemaalari Anisa Martinson. Heidän oppejaan en koskaan unohda. He uskoivat minuun ja tukivat silloinkin, kun psyykkinen vointini alkoi huonontua ja sairastuin syömishäiriöön sekä masennukseen. Tuntui, että taide pelasti minut. Se oli ainoa henkireikä. Kotona kasvattiperheessä ei ollut hyvä olla jatkuvien riitojen takia, joten hain mielenrauhaa taiteesta ja liikunnasta. Runoja ja scifinovelleja Muutin pois ja lähdin opiskelemaan huonekalusuunnittelua Turkuun. Sitä ei kuitenkaan kestänyt kauaa, koska vointini oli niin huono. Minulla diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, dissosiaatiohäiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Siitä asti olen ollut hoidon piirissä ja syönyt kiltisti lääkkeeni. Oli aikoja, jolloin vointini oli niin hyvä, että olin työkykyinen. Lisäksi opiskelinkin personal traineriksi sekä lähihoitajaksi ja tein kyseisten alojen töitä. Mielenrauhaa taiteesta ja ratsastuksesta Kirjoitin ensimmäisen runokirjani vuonna 2009, seuraavan 2011. Ne ovat runokirjoja, joissa purin traumojani. Sitä seurasi rikosnovellikokoelma Veka ja muita rikosnovelleja vuonna 2012. Sitten tein taas runoutta, ja nyt viimeisin on runokirja Annelle vuodelta 2024. Samana vuonna ilmestyi myös scifinovellini Ambrosius Avaruudessa. Kirjan sankarina seikkaileva Ambrosius-kissa on saanut ilmeensä kissaltani Bobilta. Tähän mennessä olen siis pitänyt lukuisia taidenäyttelyitä, kirjoittanut kuusi kirjaa ja tehnyt musiikkia, joka huomattiin. Syksyllä 2023 vointini kuitenkin huononi niin paljon, että jouduin muuttamaan kuntoutumiskotiin kissani kanssa. Minulla oli valtavia pelkotiloja ja ahdistuneisuutta. Kotona en enää yksinkertaisesti pärjännyt.
• 20 Tukilinja 1/2025 Mikään ei ole pitkään aikaan auttanut minua kuten ratsastus, ja olen niin kiitollinen saamastani apurahasta. Dramaattisuutta ja herkkyyttä Kuntoutumiskodissa sain ihanan omaohjaajan ja inspiroiduin vahvasti. Kirjoitin hänelle viimeisimmän runokirjani. Hän on ollut esimerkki onnistuneesta hoitotyöstä. Hän näki minut, ei vain sairauttani. Kirjan kirjoitettuani rupesin maalaamaan ja sitten syntyivätkin jo seuraavan näyttelyni teokset. Minulla on koko ajan jokin taiteellinen prosessi meneillään. Levätä ei ehdi. Kuvataiteessa käytän vahvoja eleitä, dramaattisuutta ja herkkyyttä, epätäydellisyyttä. Tahdon luoda toivon kaiken mustan ympärille. Haluan tuoda esiin voimaa ja itseluottamusta. Juuri sitä, mikä minulta puuttui lapsena ja nuorena. Olen kääntänyt tuskan voimaksi ja luonut omanlaiseni elämän. Taiteellisuuden perin biologisilta vanhemmiltani. Äitini oli taiteilija, epävakaa mutta hoksaava, isäni taas herkkä, empaattinen ja viisas. Projektit seuraavat toisiaan Minulla taiteellisuus ilmenee jaksoissa. Ensin tulee esimerkiksi kirjallinen kausi, sitten kuvataiteellinen ja sitten kenties musiikillinen. Joskus jaksot ovat päällekkäisiä. Taide on jatkuva virta, se ei katkea koskaan. Olen toivonut universumilta joskus lomaa taiteesta, muttei se anna sitä minulle. Olen jatkuvasti jonkun projektin kimpussa niin intensiivisesti, että muu maailma unohtuu. Kun olen saanut kyseisen prosessin päätökseen, olen aivan finaalissa ja takki tyhjänä. Keräilen itseäni, mutta palautuminen ei koskaan kestä viikkoa pidempään, vaikka tekisi hyvää levätä ihan ajan kanssa. Taiteelliset jaksot ovat usein yhteydessä hypomaaniseen kauteen eli osaan käyttää sairauttani myös keinona luoda uutta. Ratsastuksesta apu paniikkihäiriöihin Aloitin ratsastuksen viime syksynä, kun hain apurahaa Tukilinjalta ja sellaisen sain. Ratsastus auttaa minulla dissosiaatioja paniikkihäiriöön, ja saan tuntea pärjääväni. Tunnen oloni koostuneemmaksi. Koen valtavaa yhteydentunnetta ensimmäiseen hevoseen, Kaija-poniin. Itken aina kun näen sen. Itken nytkin, kun vain mietin sitä. Kaija ymmärtää ahdistukseni ja puskee minua. Se tunnistaa minut jo kaukaa. Saan kokea valtavan suurta rakkautta, ja se liikuttaa minua aina. Nykyinen ratsuni on Liito, joka on suomenhevonen. Ihana tapaus. Olen päässyt myös mukaan taluttamaan hevosia erityistunneille. Mikään ei ole pitkään aikaan auttanut minua niin kuin ratsastus, ja olen niin kiitollinen saamastani tuesta. Ihan nöyräksi vetää. Koskettavia teoksia Nykyhetki on mikä on ja elän taiteen kautta. Tulevaisuus näyttää, mihin minusta vielä on. Nyt koitan keskittyä tähän hetkeen, en tiiraile liian kauas. Olen kiitollinen saamistani elämänlahjoista ja lupaan tehdä parhaani käyttääkseni ne parhaalla tavalla. Toiveeni on, että taiteeni voimaannuttaa ja auttaa jotakuta jossakin. Tärkeintä on, että teos koskettaa ja puhuttelee. Silloin olen onnistunut.
• Startti-stipendit Tukilinja jakaa kymmeniä Startti-urheilustipendejä vuosittain vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka tarjoavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Keväällä Startti-stipendejä voi hakea 30.4. mennessä ja syksyllä 31.10. mennessä. LISÄTIETOA: Hakuohjeet: www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat – Startti-urheilustipendi) Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat TUKILINJAN APURAHAT AUTTAVAT OSALLISTUMAAN! TUKILINJAN APURAHAT on tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. ALKUUN PÄÄSET tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-4155 1508 LISÄTIETOA: Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi (apurahat)
• Jousiammunnasta rauhaa ja rohkeutta Sini Myllymäki pääsi Startti-stipendin avulla etenemään kilpaurallaan parajousiampujana. Vaikka tahtia on välillä joutunut hiljentämään, on laji tuonut elämään paljon hyvää. Ennen kaikkea se on rauhoittanut levotonta persoonaa ja vapauttanut toimimaan rohkeammin muiden ihmisten kanssa. TEKSTI Jasmin Koskinen KUVAT Tytti Ojala 22 Tukilinja 1/2025
• Tukilinja 1/2025 23 Apurahakohde O ululaislähtöinen, nykyään Jyväskylässä asuva parajousiampuja Sini Myllymäki, 30, vastailee kysymyksiin niin levollisen rauhallisesti, että on melkein vaikea uskoa, kun hän kertoo olleensa aina jokseenkin rauhaton ihminen. ”Jousiammunnan myötä on löytynyt rauhaa, kun ampuessa täytyy keskittyä kunnolla ja myös erikseen treenata rauhoittumista ampumistilannetta varten. Minulla on jonkinasteinen hahmotushäiriö ja sairastan paniikkihäiriötä. Niitä rauhoittumisen taito ja meditaatio ovat helpottaneet huomattavasti.” Myllymäki naurahtaakin, että suosittelee omaa lajiaan etenkin henkilöille, jotka kokevat kaipaavansa rauhaa sisälleen. Hänen omalla kohdallaan urheiluharrastus on antanut elämään myös paljon uusia ihmissuhteita henkilölle, joka ei aiemmin helposti uskaltautunut tutustumaan muihin. ”Olen huomannut rohkaistuneeni paljon näiden vuosien varrella, kun olen jousiammuntaa harrastanut. Olen löytänyt varsinkin omasta seurastani mahtavan porukan, johon olen saanut tutustua, ja edistää heidän kanssaan paitsi omaa uraani, myös paraurheilijoiden harjoitusja kilpailumahdollisuuksia johtokunnassa ollessani.” Myllymäki kuvaa elämänsä olleen aika tylsää ennen kuin hän alkoi etsiä itselleen harrastusta ja löysi jousiammunnan vuonna 2017. ”Ei ollut oikein mitään tekemistä siihen aikaan. Avustajani oli toimintaterapeuttiopiskelija ja itse aktiivinen tyyppi. Hän alkoi kysellä, mikä minua kiinnostaisi. Kerroin, että minua ovat lapsesta asti kiinnostaneet erilaiset tarkkuuslajit, ja aloimme sitten netistä katsoa, mitä Oulussa silloin oli tarjolla. Jousiammuntaseuran harjoitukset löytyivät sitä kautta, ja sitten lähdettiin vain kokeilemaan.” Pyydä rohkeasti apua Myllymäen mielestä on tärkeää, että erityisesti vammaiset henkilöt, jotka usein tarvitsevat muita enemmän tukea myös harrastusten etsintään, osaavat vaatia apua. ”Apua pitää uskaltaa pyytää juuri avustajalta, läheiseltä tai vaikka sosiaalityöntekijältä – kuka ikinä onkaan omassa arjessa tukena. Kyllä keinoja aina löytyy esimerkiksi harjoituspaikoille pääsemiseen, kun osaa vaatia. Ja oman lajin ei myöskään tarvitse aina löytyä heti: jos se mitä kokeilee ei tunnu omalta, uutta kokeilua kehiin vain.” Myllymäkeä itseään jousiammunta kiehtoi heti ensimmäisestä kokeilusta alkaen, mutta myös uinti ja keilaaminen olivat sitä ennen vahvoja ehdokkaita. ”Jousiammuntaa kävin aluksi harjoittelemassa säännöllisen epäsäännöllisesti – ensin parin kesän ajan, sitten jo talvellakin. Vuonna 2019 liityin virallisesti seuraan ja aloin harjoitella enemmän.”
• 24 Tukilinja 1/2025 Urheilu-uralle vauhdikas alku Tukilinja auttoi Myllymäkeä aikoinaan jo ensimmäisen oman taljajousen hankinnassa, minkä ansiosta hän pääsi paremmin harjoittelemaan uutta lajia. Myöhemmin mahdollistui kilpauran aloitus, kun hän haki ja sai Startti-stipendin kilpatasolle soveltuvan, tasokkaamman jousen hankintaan. Kun Myllymäki aloitti kilpailemisen, ei kestänyt kauaa, kun parajousiampujien maajoukkuevalmentaja otti yhteyttä ja Myllymäki sai yllätyksekseen kutsun mukaan maajoukkueleirille. ”Nyt jälkikäteen ajatellen se tuli ehkä vähän liian nopeasti siinä vaiheessa – hörppäsin liikaa, kun olin vasta niin alussa. Nyt on maltillisemmat tavoitteet edetä pienin askelin.” Maajoukkueleireillä hän on päässyt treenaamaan muun muassa viime kesänä Pariisin paralympialaisissa nähtyjen Jere Forsbergin ja Jean-Pierre Antonioksen kanssa. Myllymäki kertoo saaneensa leireiltä hyvää apua esimerkiksi juuri omien tavoitteiden asettamiseen. ”Muilta para-ampujilta, heidän henkilökohtaisilta valmentajiltaan ja päävalmentajalta saa leireillä paljon tukea omaan harjoitteluun. Pitää nyt vain edetä omaa tahtia.” Uusi kaupunki, uudet harjoituskuviot Muutama vuosi sitten Myllymäki muutti Jyväskylään. Hän oli etukäteen selvittänyt, että Jyväs-Sulka -seuran mukana pääsee treenaamaan. Vaikka hän on itse pysynyt Oulun Jousimiehen edustajana, on häntä kohtaan oltu vastaanottavaisia myös uudessa seurassa. Häntä on pyydetty mukavasti esimerkiksi harjoituksiin ja seura-cupeihin. ”Oulussa meillä on erityisen hyvä seura, joka ottaa kaikessa huomioon myös paraurheilijat ja lähtee innokkaasti miettimään ratkaisuja esimerkiksi esteettömyyteen ja kilpailemiseen. Jyväskylässäkin on hyvä porukka, vaikka vie ehkä vielä itseltäni vähän aikaa päästä kunnolla mukaan. Jokaisessa seurassa on kuitenkin omat toimintatapansa ja kulttuurinsa.” Myllymäki on Jyväskylässä lähes ainoa taljajousiampuja, sillä muut ampuvat perinnejousella. Sen myötä kaupungista ei ole löytynyt niin erikoistunutta ammattitaitoa viemään urheilijaa eteenpäin, siinä missä vielä Oulussa oli myös henkilökohtainen valmentaja katsomassa treenejä viikoittain. ”On täälläkin muutamia, jotka ovat auttaneet. Laitan kuitenkin edelleen Oulun valmentajalle videoita treeneistä, ja hän antaa ohjeita ne analysoituaan. Jyväskylästä ei vielä ole löytynyt sellaista valmentajaa, joka olisi aina treeneissä paikalla. Yksi itse taljalla ampunut on välillä käynyt katsomassa ja auttanut välineiden kanssa, jotta ne saadaan kuntoon.” Unelma elää takapakeista huolimatta Myllymäki ehti jo kilpailla muutaman kesän SM-kisoissa ja jonkin verran talvisinkin, mutta viimeisen vuoden hän on joutunut pitämään taukoa kilpailuista. Terveysongelmat ovat haitanneet valmistautumista ja pakottaneet hiljentämään tahtia, kuten urheilijoille monesti uran varrella käy. Myös raha vaikuttaa asiaan. Kilpaileminen ei ole ilmaista, ja jousiammunnassa myös välineet maksavat. Jousta on päivitettävä aina sen mukaan, kun taidot kasvavat. Vaikka välineet ovat Myllymäellä tällä hetkellä ajan tasalla, viime vuosina on ollut hankalampi saada sponsoreita urheilua mahdollistamaan. Maajoukkueleiritkin ovat omakustanteisina olleet tauolla. Tänä vuonna tavoitteena on päästä säännöllisesti treeneihin ja kilpakentille. Mikään isompi kilpailu ei toistaiseksi siinnä vielä Myllymäen silmissä, vaikka unelma kilpailemisesta jonain päivänä myös paralympialaisissa elää yhä. Ensin on saatava urheiluelämä terveyshuolien jälkeen kunnolla vauhtiin. ”Mahdollisimman paljon kansallisia kilpailuita pitäisi päästä taas kiertämään, ja esimerkiksi tuleviin SM-kisoihin. Sitä mukaa kun taso nousee, katsotaan mihin kaikkeen se riittää. Mihinkään kansainvälisiin kisoihin ei kannata lähteä, ennen kuin tietää, että se kannattaa. Jotain tulosta pitää tulla.” Kirjoittaja on Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkö. Startti-stipendit Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Starttiapurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa.
• Tukilinja 1/2025 25 KIRJAVINKKI / TEKSTI Sanni Purhonen VIEROITUSOIREITA KAKSI TAITEILIJAA MENNEISYYDEN KAUHUT RAJOJA RIKKOMASSA Toimit uksen valinta HAN KANG: ÄLÄ JÄTÄ HYVÄSTEJÄ. Romaani. Suom. Taru Salminen. Gummerus, 2024. 268 s. Nobel-palkinnon vuonna 2024 voittaneen kirjailija Han Kangin viimeisimmän suomennetun teoksen päähenkilö on kirjailija Gyeongha. Häneen ottaa yhteyttä vanha ystävä ja valokuvaaja Inseo. Inseo tekee nykyisin puutöitä, on loukkaantunut työssä pahasti ja tarvitsee leikkauksen. Gyeongha puolestaan kärsii lamauttavista migreeneistä. Tästä huolimatta Inseo pyytää ystäväänsä matkustamaan Jejun saarelle huolehtimaan lemmikkilinnustaan, jottei se kuolisi nälkään operaation aikana. Pintatason takana kirja tekee tiliä hirvittävän menneisyyden, Korean vuoden 1948 kommunistivainojen ja joukkomurhien kanssa, joissa tapettiin tuhansia ihmisiä, myös tarinan päähenkilöiden suvuista. Esimerkiksi Inseon vanhemmat jäivät henkiin, mutta menneisyys ei koskaan täysin jättänyt heitä rauhaan. Kysymys on siitä, mitä kaikkea ihminen pystyy unohtamaan ja miksi on tärkeää muistaa. Kang kirjoittaa kauheista asioista huikaisevan tarkalla ja kauniilla kielellä. HANNA-RIIKKA KUISMA: KORVAUSHOITO Romaani. Like, 2024. 348 s. Päihderiippuvuuden kourista irti pyristelleen nelikymppisen päähenkilön menneisyys palaa kummittelemaan Hanna-Riikka Kuisman Finlandia-palkintoehdokkaaksi yltäneessä romaanissa. Päähenkilöön viitataan kolmannessa persoonassa ja hänen vaiheensa kerrotaan yksityiskohtaisesti. Hän selvisi huumehelvetistä, mutta pikkusisko Liisi ei ollut yhtä onnekas. Romaanin kaksi aikatasoa törmäytetään, kun päähenkilö saa tietää uusia asioita siskonsa viimeisistä vaiheista. Järkyttävien muistojen myötä miehen uusi elämä ja raittius ovat vaarassa. Kuisma on selvästi tehnyt kirjansa eteen tutkimustyötä. Kuvaukset niin väkivallasta, huumeiden käytöstä, retkahtamisista kuin korvaushoidosta ovat raadollisia ja todentuntuisia. Päähenkilö kohtaa matkansa aikana paljon pelottavia, moraalittomia ihmisiä ja esimerkiksi huonoja lääkäreitä. Toisaalta hänellä on tukenaan rakastava vaimo ja hyvääkin hoitohenkilökuntaa. Kirjan kuvaamalta maailmalta ei pidä sulkea silmiään, sillä se on monille totisinta totta. En kuitenkaan haluaisi joutua vierailemaan siellä heti uudestaan. MAIJA KARHUNEN (TOIM.): ONKO MAAILMA VALMIS? Tietokirja. Kulttuuria kaikille / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, 2024. 216 s. Julkaisun alaotsikko on itsensä selittävä: Kirjoituksia taiteesta ja vammaisuudesta. Teos sisältää mitä lupaakin, nimittäin kirjoituksia ja haastatteluja 21 vammaiselta ja viittomakieliseltä taiteilijalta sekä taiteen parissa työskentelevältä ammattilaiselta ja yhdeltä tanssiryhmältä. Kattaus on monipuolinen niin mukana olevien taiteenlajien kuin kielten osalta. Haastatteluja on toteutettu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viittomakielellä. Samalla hahmottuu se tosiasia, että vammaisia taiteilijoita on monenlaisia. Myös heidän suhteensa vammaisuuteen ja taiteen tekemiseen vaihtelee laidasta laitaan. Toiset tekevät tietoisen vammaispoliittista taidetta, kun joillekin vammaisuus on taiteilijuuteen epävarmuutta lisäävä leima. Selvää on, että näiden teemojen ympärillä riittää vielä runsaasti keskusteltavaa. Välillä tosin tuntuu, että alaotsikon maailman sijaan kysymys on ehkä enemmän valmiuksista keskusteluun Suomessa. Täällä taiteilijuutta ei edelleenkään helposti nähdä uravaihtoehtona vammaiselle henkilölle. RIITTA KONTTINEN: KUNPA SAISIN HÄNEN ELÄMÄNSÄ Tietokirja. Siltala, 2024. 352 s. Helene Schjerfbeck (1862– 1946) ja Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) olivat ystäviä ja aikalaisia. He olivat myös taiteilijoita aikana, jolloin se ei todellakaan ollut naisille tyypillisin valinta. Heidän elämänsä muistuttivat toisiaan, mutta myös poikkesivat toisistaan monissa kohdin. Heidän välillään on saattanut olla kateutta, mihin teoksen nimikin viittaa. Helenen tapauksessa muistetaan usein mainita hänen lonkkavikansa ja vammaisuutensa, mutta lisäksi omaehtoisuus, taiteellinen kunnianhimo ja tietynlainen mystisyys. Venny puolestaan jää historiassa monesti kirjailijamiehensä Juhani Ahon (1861–1921) varjoon, mutta oli itsekin kiinnostava taiteilija. Professori Riitta Konttisen teos on viihdyttävästi kirjoitettu katsaus kahden luonteeltaan varsin erilaisen henkilön elämään ja samalla Suomen taiteeseen ja historiaan. Kokonaisuutta rikastuttaa kuuluisia maalauksia sisältävä kuvitus. Naisten kohtalot ja yhteiskunnan mullistukset on tavoitettu kirjassa muutenkin onnistuneesti. Nobel-palkinnon vuonna 2024 voittanut kirjailija Han Kang kirjoittaa kauheista asioista huikaisevan tarkalla ja kauniilla kielellä.
• Brutaaleja tarinoita Helmi-maaliskuun elokuvien pääosissa on haavoittuvaisia miehiä. 26 Tukilinja 1/2025 tiseudulleen auttamaan joukkohaudasta löydettyjen ruumiiden tunnistamisessa. Teema Fem. SUPER/MAN Ian Bonhôten ja Peter Ettedguin dokumentti halvaantuneesta Superman-näyttelijästä Christopher Reevestä (1952–2004) käy läpi miehen ikonista elämää ja uraa. Kokonaisuus on saanut kehuja, vaikkei sankarivammaisuuden kuvaus aina tunnukaan täysin ongelmattomalta. MAX. BLINK Kun Pelletierin perheen kolmella lapsella diagnosoidaan harvinainen parantumaton sairaus, joka johtaa näkövammaan, perhe lähtee yhdessä matkalle nähdäkseen maailman kauneuden. Dokumentin ovat ohjanneet Edmund Stenson ja Daniel Roher. DISNEY+ LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TO THY REST 21.2. Kiertävän meedion Arthur Sharpin (Rikki Chamberlain) viimeinen etappi odottaa syrjäisessä hotellissa Suomessa. Sää ja vastaanotto hyytävät. Pian Arthurin todellisuus saa uuden käänteen, eivätkä lääkkeetkään enää auta. Kauhuleffan on ohjannut Darren McStay. FANFAARI ELÄMÄLLE 28.2. Ohjaaja Emmanuel Courcolin lämminhenkisessä uutuudessa kuuluisa kapellimestari Thibaut (Benjamin Lavernhe) saa tietää sairastuneensa leukemiaan ja samalla olevansa adoptoitu. Sitten hän löytää biologisen veljensä Jimmyn (Pierre Lottin). THE BRUTALIST 28.2. Brady Corbetin kiitetyssä ohjauksessa lahjakas mutta trauLUCCAN MAAILMA Bárbara matkustaa perheensä kanssa Intiaan auttaakseen CP-vammaista poikaansa kokeellisella hoidolla. Mariana Chenillon draamaelokuva perustuu tositapahtumiin. Netflix. THE ELECTRIC STATE Millie Bobby Brownin tähdittämä, Joe ja Anthony Russon ohjaama uutuus sijoittuu maailmanlopun jälkeiseen aikaan, jossa ihmisten ja robottien välinen sota on käyty. Tieteisseikkailukomedia perustuu Simon Stålenhagin kirjaan. Netflix. DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään 4.–9.2.2025. Kansainvälisessä kilpasarjassa on mukana esimerkiksi A Want in Her. Esikoisohjaaja Myrid Carten palaa kotiseudulleen Irlantiin etsimään alkoholisoitunutta äitiään ja koettelemaan rakkautensa rajoja. TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT matisoitunut arkkitehti László Toth (Adrien Brody) pakenee sodanjälkeisestä Euroopasta Amerikkaan. László on yksin vieraalla maalla, kun varakas ja häikäilemätön teollisuuspohatta Harrison Lee Van Buren (Guy Pearce) kiinnittää häneen huomiota. Myös Lászlón vaimo Erzsébet (Felicity Jones) on sodan sekä osteoporoosin vammauttama. LUMIKKI 21.3. Ohjaaja Marc Webbin liveaction-musikaali perustuu vuoden 1937 klassikkoanimaatioon. Elokuvan roolitus herätti jo etukäteen kohua. Kääpiöiden joukossa on yhä myös lyhytkasvuinen näyttelijä Martin Klebba, vaikkakin ääniroolissa. Pääosissa Lumikkina ja ilkeänä kuningattarena nähdään Rachel Zegler ja Gal Gadot. MAA SISÄLLÄNI 5.2. Kosovon sodan traumoja tutkivassa Fisnik Maxvillen draamassa (The Land Within, Kosovo/ Sveitsi 2022) Sveitsiin adoptoitu Remo (Florist Bagjora) palaa ko
• Välinevinkki Apuväline: Paristolaatikko Edustaja: www.smartasaker.fi TEKSTI JA KUVA Clas von Bell Tukilinja 1/2025 27 RUUDUSSA / TEKSTI Pinja Eskola PELTSI JA OSMO YLE AREENA Tämä lämminhenkinen ja seikkailuntäyteinen dokumenttisarja kuvaa Mikko ”Peltsi” Peltolan ja hänen 12-vuotiaan Osmo-poikansa seikkailuja erilaisissa ympäristöissä, löytyivätpä ne sitten kotipihalta tai Suomen moninaisesta luonnosta. Matkaa värittää, mutta ei hidasta, Osmon Downin syndrooma. THE HARDACRES MTV KATSOMO Briteissä huippusuosituksi noussut periodidraama seuraa perheen matkaa ryysyistä rikkauksiin. Kuvaustensa perusteella sarja ei vaikuttaisi keskittyvän vammaisuuteen, mutta tuo sitä esiin: CP-vammaisen Zak Ford Williamsin (joka on nähty myös Bridgetonissa muutaman jakson verran) on perheestään ainoa, joka on lähetetty kouluun. Hän myös liikkuu apuvälineillä. Ford Williams on puhunut julkisuudessa autenttisen representaation puolesta, joten on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi Harryn hahmo muotoutuu. KAFKA YLE AREENA Itävaltalainen minisarja kuvaa kirjailija Franz Kafkan elämää useasta eri perspektiivistä, mukaan lukien hänet viimeiset aikansa tuberkuloosiparantolassa. THE PITT MAX Noah Wyle esittää koronaepidemian traumatisoimaa lääkäriä uudessa sarjassa, jota on kutsuttu Teho-osaston epäviralliseksi uusioversioksi. Realistisesti amerikkalaisen terveydenhuollon haasteita kuvaavan sarjan tähtiin kuuluu myös neurokirjolla oleva Tohtori King, joka tasapainoilee uransa ja sisarensa omaishoitajuuden välillä. VERA STANHOPE TUTKII YLE AREENA Lämminhenkinen dekkarisarja kuvaa alkoholisoituneen ja traumaperäisen stressihäiriön kanssa elävän, työorientoituneen rikosylikomisarion edesottamuksia. Sarjaa on kehuttu inklusiivisuudestaan, sillä vuosien varrella katsojalle ovat tulleet tutuiksi monet eri tavoin vammaiset hahmot. Paristolaatikko pitää paristot järjestyksessä JOKA KODISSA on nykyään paljon erilaisia laitteita, joissa käytetään paristoja. Paristoja on monenlaisia, eikä aina ole helppo löytää oikeaa paristoa, kun vanha on tyhjä. Tähän ongelmaan tuo apua erillinen paristolaatikko, jossa voidaan säilyttää sekä uusia että käytettyjä paristoja. PARISTOLAATIKKO ON mustasta muovista valmistettu kannellinen laatikko, johon mahtuu kaikkiaan 48 paristoa. Koteloon mahtuvat AAA-, AAja 9V-paristot. Laatikon voi säilyttää kaapissa tai pöydällä ja sen voi myös kiinnittää ruuveilla seinään. Tuotteen mukana tulee kaksi ruuvia ja tulpat seinäkiinnitystä varten. KUN KÄYTETYT paristot laitetaan laatikkoon ylösalaisin, on helppo seurata, onko käyttämättömiä paristoja vielä jäljellä. Kun niitä on enää muutama, on oikea aika viedä vanhat paristot keräykseen ja ostaa uusia tilalle. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi
• APURAHAFOORUMI / OSOITE: toimitus@tukilinja.fi APURAHA AKTIIVISEN ELÄMÄN TUKENA Harrastuksiani ovat kuntoilu ja musiikki eri muodoissaan. Maalaan ja piirtelen. Tukilinjan tuella voin osallistua erilaisille taidekursseille ja saan töitäni näyttelyihin. Tuki mahdollistaa myös kuntosalikäynnit ja nyt voin ostaa piirustusja maalaustarvikkeita! Kuntosalille en ole vielä lähtenyt, vaan teen tällä hetkellä kuntopiiriä kotona. Tuki mahdollistaa siis hyvän kunnon kohentamisen ja mielen virkeyden: näkee myös toisia ihmisiä samoissa harrastuksissa. Saan uutta potkua harrastuksiini, jotka ovat todella tärkeä osa elämääni. Kiitos paljon teille tuestanne. Maria 28 Tukilinja 1/2025 Yritystoiminta uudelle tasolle Kiitos Tukilinjalle, joka auttoi minua ja yritystäni ajoneuvon hankinnassa, kun tarve oli suurin. Perustin Sweephouse-nimisen yrityksen maaliskuussa 2020, opiskeltuani sitä ennen erilaisia käsityötekniikoita STEA:n tukemassa näkövammaisille tarkoitetussa projektissa Iris-keskuksessa. Valmistan ja myyn perinteisiä näkövammaistuotteita, kuten harjoja, mehiläisvahakynttilöitä, ekopärekoreja ja sesonkituotteita. Lisäksi minulla on myös muiden näkövammaisten valmistamia tuotteita kuten halkokoreja ja vaateharjoja. Luonnollisesti aika yrittämiselle oli vuonna 2020 mahdollisimman huono tai olisi ollut, jos olisin ollut vuokralla työtiloissa. Koska toimintani oli vasta alkanut, valmistin ja valmistan yhä toistaiseksi tuotteeni kotona. Varsinaisia juoksevia kustannuksia ei siis ollut, tosin kaiken ollessa kiinni ei ollut myyntiäkään. Onneksi olot ja ajat tasaantuivat ja vuosi 2021 rupesi näyttämään heti paremmalta. Tapahtumia tuntui olevan, mutta ongelmaksi muodostui pian kulkeminen ja tavaroiden kuljetus. Siispä piti ruveta katselemaan jonkinlaista pakettiautoa. Käytetyissä pakettiautoissa oli yleensä se vika, että ne oli joko ajettu täysin loppuun tai olivat lähes uudenveroisia ja jälkimmäisessä tapauksessa budjetti ei olisi sellaiseen riittänyt. Pakettiauton etsiskelyyn menikin sitten melkein viisi kuukautta ja tuolloinkin hinta oli yli oman budjettini. Kiitos Tukilinjan, että sain hankittua itselleni VW transportterin, jota avustajani nyt myyntipaikoille ajavat. Olenkin joka kerta autolla liikkuessanin todella kiitollinen Tukilinjalle siitä, että mahdollistivat toimintani jatkamisen. Ilman Tukilinjan kaltaisia organisaatioita jäisivät monet asiat tekemättä ja toteutumatta itseni lisäksi myös monelta erityisryhmän edustajalta ja syyt siihen ovat usein taloudellisia. Vaikka moni meistä töitä etsiikin ja pystyy osittain tekemäänkin, ovat senkaltaiset työpaikat vaikeasti saavutettavia. Niin sanotut työkeskukset, jotka tosin pyörivät sosiaalisin perustein, maksavat noin 9 euron päiväpalkkaa. Kaikki ymmärtävät, että tämä raha on juuri sen verran mitä päivittäiset taksimatkat ja mahdollinen ruokailu maksaa. Siispä kiitoksia vielä kerran Tukilinjalle. Olen aloittanut Youtube-kanavan yritykseni nimellä (Sweephouse). Tarkoitus on, että kerron kanavalla näkövammaisen yrittäjän arjesta, teen tuotevideoita ja toisinaan kutsun vieraita keskustelemaan käsitöistä. Niko Iloa valokuvaamisesta Tuhannet kiitokset apurahasta, jonka sain jo joku aika sitten älypuhelimen ostoa varten. Olen voinut jatkaa valokuvausharrastusta ja lähettää kuvia perheenjäsenille, sukulaisille ja ystäville sekä pitää heihin yhteyttä. Olen kuvannut muun muassa ihmisiä, kasveja, maisemia. Kamerakännykkäni on jokapäiväisessä käytössä ja sillä on helppo selata nettiä. Hyvää jatkoa kaikille! Sirkku
• Arkitektbyrå Tiina Holmberg Ab Botora Oy Casa Vetus Oy Costa Commerce Oy EKSH Oy International Investment & Consulting Ensiö Oy F-Tili Oy JTT Audit Oy Koodikaivos Oy Kukinto Oy Lakimaa Oy Laskentapalvelu Oy Vantaa Lingonberry Island Oy PLM Solution Design Oy Työhyvinvointi Maisema Uudet Yritysystävät Alla olevat toimijat ovat lähteneet uusina yritysystävinä mukaan tukemaan Tukilinjan toimintaa ostamalla itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon tarjolla olevista paketeista. Kaikki yritysystävämme löydät osoitteesta tukilinja.fi. APURAHA TUKENA MEDIAOPINNOISSA Sain apurahan opiskeluvälineisiin. Saamani apurahan avulla sain hankittua itselleni välineet, joilla valmistuin mediapalveluiden toteuttajaksi hyvillä arvosanoilla. Tietokone ja kamera ovat mahdollistaneet myös työkokeiluissa toimimisen ammattimaisesti. Olen hyvin kiitollinen saamastani apurahasta. Sonja MAHDOLLISUUS TYÖSKENTELYYN Sain Tukilinjalta apurahan kannettavaan tietokoneeseen, tulostimeen ja headsetiin muutama vuosi sitten. Olen käyttänyt laitteita pienimuotoiseen työhön. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja saan kuukaudessa vain takuueläkkeen ja pienen asumistuen. Tukilinjan apurahan avulla saamani laitteet auttavat minua tekemään pientä osa-aikaista työtä, joka on tuonut elämääni sisältöä ja talouteeni pientä apua. Olen kaikin puolin tyytyväinen ja kiitollinen Tukilinjan antamasta avusta ja tuesta. O. M. RAKENNUSTOIMISTO O. HÄMÄLÄINEN OY on vuonna 2014 perustettu asiantuntijayritys, joka tarjoaa projektinjohdon, rakennuttamisen ja valvonnan palveluja luotettavasti ja tehokkaasti. MÄRTA KLAUS OCH PETER KLAUS STIFTELSEN on säätiö, jonka tehtävänä on tukea ensisijaisesti lapsia, jotka kärsivät FAS-oireyhtymästä. Säätiö jakaa apurahoja mm. opiskeluun, harrastustoimintaan ja harrastusvälineiden hankintaan. Ota yhteyttä säätiöön sähköpostilla, jolloin saat tarkemmat ohjeet. Sähköpostiosoite on klaus.stiftelsen@gmail.com. RAKAS HARRASTUS JATKUU Sain maksusitoumuksen vuoden pianotunteihin lähelläni sijaitsevaan yksityiseen musiikkikouluun. Vaikean taloudellisen tilanteen takia en ole voinut käydä soittotunneilla pitkään aikaan, vaikka musiikki on aina ollut erittäin rakas harrastus minulle. Apurahan avulla saadut pianotunnit kirvoittivat taas innon jatkaa soittamisen harrastamista. Jarno APURAHAN AVULLA YRITTÄJÄKSI Kiitos Tukilinjalle apurahasta! Pystyin osallistumaan sen avulla koulutukseen, joka mahdollisti oman yrityksen perustamisen. M ASIAT HOITUVAT TIETOKONEELLA Iso kiitos Tukilinjalle kannettavasta tietokoneesta. Se mahdollistaa arjessani monia asioita ja sen avulla pysyn mukana tietotekniikan kehityksessä. Tietokonetta tarvitsen kuntoutus-, taloussekä työja opiskeluasioiden hoitamiseen. Uusi kone on mahdollistanut avoimen yliopiston kurssille osallistumisen. Mukavia hetkiä vuoteen 2025! Jarkko Tukilinja 1/2025 29
• VUODEN TOIMIJA 2024 -APURAHAT ENSISIJAISESTI TYTTÖ -HANKE / LOISTO SETLEMENTTI RY 2 500 EUROA Apuraha hankkeelle, jossa kehitetään Tyttöjen talo -toimintaa 13–28-vuotiaille vammaisille tai tukea tarvitseville tytöille ja nuorille naisille, sukupuolen moninaisuus huomioiden. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tyttöjen voimavaroja, kaveritaitoja, tulevaisuususkoa ja tukea kasvua omannäköiseen tyttöyteen ja naiseuteen. Hankkeen kautta järjestetään nuorille lajikokeilua erilaisissa harrastuksissa, ja apuraha suunnataankin harrastusmaksuihin. ASENNE RY 2 500 EUROA Apuraha vuonna 2019 toimintansa aloittaneelle yhdistykselle, joka edistää Forssan alueen nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistyksen toiminta keskittyy katuväkivallan vastaiseen työskentelyyn, koulukiusaamisen kitkemiseen sekä syrjäytymisen ja nuorisorikollisuuden ehkäisyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään myös neuropsykiatristen erityispiirteiden huomioimiseen. Apuraha on tarkoitettu lisäämään toimintaa, jonka avulla tunnistetaan neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien nuorten mahdollisia syrjäytymisriskejä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi apurahan avulla järjestetään somekampanja, jonka avulla jaetaan nuorten omia kokemuksia ja tarinoita mielenterveyden haasteista. ADHD-PODI 1 500 EUROA Apuraha neuroerityisyyttä käsittelevälle podcastille. Podcastissa sen juontajina toimivat kokemusasiantuntijat Ringa ja Reetta jakavat ajatuksiaan ja tarinoita omasta elämästään sekä haastattelevat vaihtuvia vieraita. Podcast tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä yhdenvertaisuuden ja neuroesteettömyyden lisäämiseksi. Apuraha on tarkoitettu vuonna 2025 julkaistavan tulevaisuusvaltaa ja neurovähemmistöjen mahdollisuuksia käsittelevän minipodcast-sarjan tuottamiseen. Apurahan avulla tuetaan sarjaan liittyvää työskentelyä, kuten suunnittelua, käsikirjoittamista, editointia, markkinointia ja viestintää. Minipodcast-sarjaan liittyen toteutetaan myös tulevaisuusilta pienelle ryhmälle kokemusasiantuntijoita, ja osa apurahasta käytetään tämän tapahtuman kustannuksiin. VIMMA-KULTTUURIPALKINTO RADIOTOIMITTAJA MIIKA TURUNEN Miika Turunen on Suomen harvoja kehitysvammaisia radiotoimittajia. Hän tekee viikoittaista omaa ohjelmaa Radio Helsingissä laajalle kuulijakunnalle. Turunen on alansa supersankari ja tienraivaaja, joka tuo toimittajan työssään monipuolista musiikkia suuren yleisön tietoisuuteen. Keskeinen osa Turusen työssä on vähemmistönäkökulman esiin tuominen ja uuden omaksumisen into. Hänen ohjelmansa viitekehyksenä on kulttuurialan yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus. Hän on rokkipoliisi, joka ei tuomitse ketään. Lehdessä on Turusesta artikkeli (s. 8). MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2024 Yksilöhakijat M. HALONEN Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 11-vuotiaalle koululaiselle, joka on aloittanut jääkiekon harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. T-P. HELANDER Stipendi golfkärryjen hankintaan 20-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikkumisen rajoitteita ja joka on aloittanut tavoitteellisen golfharrastuksen. Hän on osallistunut vuonna 2024 useaan Respecta Tourin osakilpailuun. J. KERTTUNEN Stipendi triathlonharrastuksessa tarvittavien varusteiden hankintaan 27-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. P. KOIVURINNE Stipendi virallisten bocciapallojen hankintaan henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Omat viralliset bocciapallot mahdollistavat osallistumisen muun muassa SM-sarjaan. J. SOMERKIVI Stipendi freestyle-temppusuksien ja monojen hankintaan 15-vuotiaalle näkövammaiselle nuorelle laskettelijalle. E. ARLOVSKAYA Stipendi taitoluisteluvarusteiden hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen ja osallistunut muun muassa lajin Special Olympics -leirille. E. STOREY Stipendi yksilöllisen satulan hankintaan henkilölle, joka on aloittanut pararatsastuksen ja kuuluu maajoukkueeseen. M. KUITULA Stipendi jääkiekkokelkan hankintaan kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita ja joka on aloittanut parajääkiekon harrastamisen. E. KORPIOLA Stipendi ratsastusvarusteisiin henkilölle, joka on aloittanut tavoitteellisen pararatsastuksen. N. FENNANDER Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittanut näkövammaisjääkiekon harrastamisen. A. NUUTTILA Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 24-vuotialle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. J. POUSI Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. S. SEPPÄLÄ Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. 30 Tukilinja 1/2025
• LOKA-MARRASKUU 2024 Työllistyminen K.V., KOKKOLA Apuraha työvälineisiin liikuntarajoitteiselle yrittäjälle. H.T., SASTAMALA Työvälineitä elintarvikealan pienyrittäjyyteen henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. K.M., JYVÄSKYLÄ Musiikintekovälineitä 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on edistää muusikon uraansa. R.L., TURKU Apuraha yrityksen tarvikehankintoihin kuntoutujalle, joka toimii kevytyrittäjänä tapahtuma-alalla. J.D., POHJOIS-KARJALA Kannettava tietokone kevytyrittäjälle, joka tarjoaa tukipalveluita vammaisille henkilöille. K.V., POHJOIS-POHJANMAA Kannettava tietokone asioimiseen ja kevytyrittäjyyteen 24-vuotiaalle kuntoutujalle. R.J., TAMPERE Kannettava tietokone pienimuotoisen yritystoiminnan sekä opiskelun ja työllistymisen välineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. M.E., PORI Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä valokuvaajana. H.M., HELSINKI Apuraha näkövammaisille soveltuvan saavutettavan studiotilan rakentamiseen näkövammaiselle musiikintuottajalle. H.V., POHJOIS-KARJALA Apuraha auton huoltoon ja talvirenkaisiin 29-vuotialle kuntoutujalle, joka työskentelee rakennusalalla yrittäjänä. L.M., ROVANIEMI Apuraha kannettavaan tietokoneeseen kuntoutujalle, joka on perustamassa neuroesteettömiä palveluita tarjoavaa yritystä. Opiskelu K.A., JOENSUU Polkupyörä koulumatkoihin 28-vuotiaalle kuntoutujalle. K.L., MIKKELI Kannettava tietokone kuntoutujalle tietoja viestintätekniikan ammattiopiskeluun. K.J., KAUHAVA Tietokone ja uimavarusteet 28-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. K.V., TAMPERE Kannettava tietokone avoimen yliopiston opintoihin sekä pääsykokeisiin valmistautumiseen 24-vuotiaalle kuntoutujalle. S.L., TURKU Älypuhelin opiskelun, asioinnin ja etäyhteyksin tapahtuvan sairauden hoidon välineeksi 27-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. P.H., VANTAA Kannettava tietokone ja apuraha opintomaksuihin avoimen yliopiston opintoihin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan yliopistoon. OULUN KIIPEILYSEURA Stipendi aikuisille suunnatun soveltavan kiipeilyn ryhmän käynnistämisen kuluihin, kuten varusteiden hankintaan ja välineiden vuokraukseen. SUOMEN NÄKÖVAMMAISJÄÄKIEKKO RY Stipendi näkövammaisjääkiekossa tarvittavien varusteiden ja välineiden hankintaan yhdistykselle, joka lainaa varusteita lajista kiinnostuneille ja lajia kokeileville harrastajille. JOENSUUN CURLING RY Stipendi soveltavassa curlingissa tarvittavan välineistön hankintaan seuralle, joka on käynnistämässä soveltavan curlingin ryhmää. Stipendillä hankitaan muun muassa liikuntarajoitteisten harrastajien tarvitsemia heittokeppejä. CATZ LAPPEENRANTA RY Stipendi pyörätuolikoripallossa tarvittavan pelituolin hankintaan seuralle, joka on käynnistämässä lajin joukkuetoimintaa. OULUN MIEKKAILUSEURA RY Stipendi paramiekkailussa tarvittavan miekkailupyörätuolin hankintaan seuralle, joka on käynnistämässä paramiekkailutoimintaa. JOEN YAWARA RY Stipendi soveltavassa judossa tarvittavien harjoitusvälineiden ja -varusteiden hankintaan seuralla, joka on aloittamassa sovelletun judon toimintaa. JOENSUUN UIMASEURA RY Stipendi soveltavassa uinnissa tarvittavien harjoitusvarusteiden ja -välineiden hankintaan. Seura on laajentamassa soveltavan uinnin harrastetoimintaa. O. EK Stipendi tavoitteellisen kuntosaliharrastuksen valmennuskuluihin 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikuntarajoite. S. TURUNEN Stipendi taitoluisteluvarusteisiin 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kuulovamma ja joka on aloittanut lajin harrastamisen. L. VÄISTÖ Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. V. KRAFT Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen Special Hockey -joukkueessa. H-R. METSÄNHEIMO Stipendi tavoitteellisen yleisurheiluharrastuksen välineisiin ja kuluihin henkilölle, joka tähtää elinsiirron saaneiden MM-kilpailuihin. M. HUHTINIEMI Stipendi pyörätuolikoripallossa tarvittavan oman pelituolin hankintaan henkilölle, joka harrastaa lajia tavoitteellisesti. Yhteisöhakijat LIUKULAJISEURAT (SKI JYVÄSKYLÄ, KENSU, JYVÄSKYLÄN HIIHTOSEURA JA JYVÄSKYLÄN FREESTYLESEURA) Stipendi liukulajiseurojen yhteistyössä käynnistettävän soveltavan liikunnan ryhmän käynnistämisen kuluihin, kuten välinevuokriin. Tukilinja 1/2025 31
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT C.V., HELSINKI Tietokone työharjoittelupaikan ja myöhemmin työpaikan hakuun henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. J.P., JOENSUU Tietokone korkeakouluopintoihin kuntoutujalle. J.J., TURKU Kannettava tietokone korkeakouluopintoihin kuntoutujalle. L.R., TUUSULA Tietokone kuntoutujalle harrastamiseen sekä mahdollisiin tuleviin opintoihin. S.E., JÄRVENPÄÄ Tietokone 26-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittanut ammattiopinnot. A.I., ESPOO Kannettava tietokone media-alan perusopintoihin kuntoutujalle. V.R., KUOPIO Kannettava tietokone toisen asteen opintoihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle. J.J., JOENSUU Apuraha opintomaksuihin sekä tietokone avoimen yliopiston opintoihin 29-vuotiaalle kuntoutujalle. R.M., ROVANIEMI Kannettava tietokone ammattiopintoihin ja pelaamisharrastukseen 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. R.P., POHJOIS-KARJALA Kannettava tietokone työnhaun ja opiskelun välineeksi henkilölle, jolla on kielellisiä haasteita. S.T., LIPERI Kannettava tietokone toisen asteen opintoihin kuntoutujalle, joka opiskelee uuteen ammattiin. P.A., HELSINKI Tietokone aikuislukio-opintoihin kuntoutujalle. H.R., TUUSULA Apuraha akupunktiokoulutukseen näkövammaiselle henkilölle, joka toimii hyvinvointialan yrittäjänä. K.E., KUOPIO Tietokone 2. asteen opintoihin 22-vuotiaalle kuntoutujalle. L.M., SEINÄJOKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite asiointiin ja toisen asteen opintoihin 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. L.J., HOLLOLA Kannettava tietokone opiskeluun ja asiointiin kuntoutujalle, joka opiskelee IT-tukihenkilöksi. K.S., VAASA Tietokone kuntoutujalle avoimen yliopiston verkko-opintojen välineeksi. Y.E., LAHTI Tietokone opintoihin kuntoutujalle. O.N., PORI Tablettitietokone ammattiopintoihin kuntoutujalle. 32 Tukilinja 1/2025 1 6 8 2 5 7 5 8 9 1 3 10 5 5 12 11 2 13 1 5 2 5 5 2 13 14 11 5 2 5 1 7 11 14 1 2 7 4 12 4 7 4 2 8 15 11 11 2 1 13 7 11 12 4 2 11 1 4 1 12 8 7 11 13 3 8 2 5 11 7 4 5 6 7 8 5 P P O T A I T A K A A V A L L A A J L A T A I T S K U E I I S T P N L I A I U V L T A R A Ö A U T H K S E U O U R E L V K O A T Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 1/ 2 2 5 R IS T IK O N 6 /2 24 R A TK A IS U ”Olipa mukava ristikko.” Marjaana ”Sopivan haastava ristikko, jossa mukavia sanaleikkejä mukana.” Heini ” Kiitos jälleen kerran. Olipa hauskan mutkikkaasti joitain juttuja kysytty.” Eija Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkopähkinää näin: ”Viimekertainen ristikko saattoi olla liiankin vaikea, joten helpotetaan hieman.” Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit ovat myös tervetulleita. Edellisen ristikon palkinnon sai Vesa Helske. Kiitokset kaikille, jotka saivat tehtävän ratkaistua! H A I K A R A A K I M O P I N N O T L I R O T U L O S S A A L A T K L H A V U R I S U M A T T O A A R O T O S I N L I M U N E S T E K O K O T M I N T U T U T E L U I A N I T M I S S J R A N I N O O I L O T P E L O T E E S T E R E T L A R I Ö E N N I V P S A A R H A R P A T A L A I H A P T A L T A I U I M A L A T T Ä Y T I S I T R Ä Ä P Ä L E I I L I T Y K O A T N A I E V Ä M U T A K H I I K Ä M P P I S I N H O T L A M A S U N A R I T E N O L A O H A R I V A I K A = T U K E A J A K A A A S T I A T O S U A A S E L L L T Tukilinja 1/2025 33 NYKYISIN SALOLAISKYLÄ HIIHTÄJÄ EMIL TARUSTA POLOINEN TEKI KOIRAKOKEITA NYKYSUOMEN SANAKIRJA V . . . . VARAS? TURKKILAISJUOMA elokuvatuottaja Sarah . . . . Bruce näytt. Jennifer ALUE UUDEN-SEELANNIN POHJOISELLA SAARELLA (MIETO R HAJOSI) HAMPAALLINEN MIEHIÄ EESTAAS MONESTA YKSILÖSTÄ -SÄDE A 1 RAVINNONVEDENVARAPRESIDENTTINÄ TOIMINUT MONDALE VALOA YLHÄÄLTÄ? NÄYTELLYT TUIRE KOOLLA UJO PYYDELLÄ KIRJOITTI YLÖSNOUSEMUKSEN PALVOTTU HÄRKÄ TPS VALKEAKOSKEN NAAPURI VARSINAISIA KÄSITYÖLÄISIÄ? KARAKORPI KOHTA USEIN ÖISIN KOTIOVILLE IHMISKEHON ERITE KAIKISTA TUMMIN HAJUT TOMIA, ILMAA KEVYEMPIÄ MAJAILLA UDELLA -PALLO Sain riutasta idean tauluun. NORJALAINEN NUORISOSARJA TYTTÖJÄ MYÖS TEELLÄ AHTISAAREN KÄSISSÄ KAUPASTA KÄVELLESSÄ? TÄRPIT RAKKAIN ERKKO VAATTEILLE CHEVROLET NOBELVOITTAJA LEO RAJOITTAVIA -PÄÄ Laatija: Jari Haapa-aho SOTKETTAVA MOI SILLANPÄÄ NILKKAIN EI PUSSITETTU LIOTETTU VAUVOILLE SAARI, RIKILLÄ PÄÄKAUPUNKI TÄLLE MURTAJA KÄYPÄ RIADISSA PAJASTA KÄSITTÄÄ APUNA HUKKUNEEN ETSINNÄSSÄ KIINTEÄ HINTA AIKOINAAN PUTKELLISIA HÄLVÄN NIMISIÄ YLITTÄÄ ESTEITÄ HUGON VAATEMERKKI! GEORGE W. VÄITTÄMÄ LUMOT
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA K.J-S., TURKU Apuraha toisen asteen opinnoissa tarvittaviin välineisiin 24-vuotiaalle kuntoutujalle. P.R., TAMPERE Järjestelmäkamera mediaalaa opiskelevalle 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä kuvaamisen kautta. Harrastukset K.M., HELSINKI Apuraha saksofonin korjauskustannuksiin kuntoutujalle, jolle soittaminen on tärkeä harrastus. N.J., SAVONLINNA Apuraha käsityöharrastukseen kuntoutujalle. K.L., KAUNIAINEN Apuraha taitoluisteluharrastukseen 14-vuotiaalle kuntoutujalle. S.R., HÄMEENLINNA Apuraha sähkökitaraan ja älypuhelimeen kuntoutujalle. K.N., OULU Järjestelmäkamera valokuvausharrastukseen 27-vuotiaalle kuntoutujalle. R.I., JYVÄSKYLÄ Piirtonäyttö 19-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee näyttöä kuvataideharrastuksen ja mahdollisen myöhemmän opiskelun välineeksi. K.H., HELSINKI Apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Pyörä mahdollistaa itsenäisen liikkumisen valokuvausja kalastusharrastusten merkeissä. S.J-E., HELSINKI Musiikkivälineitä äänittämistä varten kuntoutujalle, joka tekee omaa musiikkia. L.U., HELSINKI Apuraha harrastamista helpottavaan tietotekniseen laitteeseen henkilölle, jolla on näkövamma. J.S., TAMPERE Keilausvälineitä 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Apurahan saaja harjoittelee tavoitteellisesti ja kilpailee lajissa. K.M., HELSINKI Apuraha lastenkirjan taittokustannuksiin henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. S.H., SATAKUNTA Järjestelmäkamera harrastamisen välineeksi 18-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. I.A., TAMPERE Apuraha roller derbyn harrastusvälineisiin 25-vuotiaalle kuntoutujalle. K.C., KUOPIO Apuraha ratsastusharrastukseen 19-vuotiaalle kuntoutujalle, jolle ratsastus ja eläimet ovat tärkeä voimavara. Loka-marraskuussa 2024 myönnettiin 239, joiden kokonaissumma oli 163 988 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2024 apurahoja 646 107 euron arvosta eli noin 53 842 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Vaikuta maailmaan – Tee testamenttilahjoitus Testamenttilahjoituksella voit tukea maailman kehittymistä omien arvojesi mukaiseen suuntaan. Se on myös tehokas tapa tukea järjestöjen toimintaa, sillä yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten Tukilinja-säätiön, ei tarvitse maksaa testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa. Testamentin tekemisessä kannattaa käyttää lainopillisen asiantuntijan palveluita. Löydät asiantuntijan esimerkiksi omasta pankistasi tai Hyvä Testamentti -kampanjan sivustolta. Mikäli kiinnostuit mahdollisuudesta tehdä testamenttilahjoitus Tukilinja-säätiölle, voit ottaa yhteyttä säätiömme puheenjohtajaan Heikki Laukkariseen joko puhelimitse (09 4155 1505) tai sähköpostitse (heikki.laukkarinen@tukilinja.fi). Mitä sinä haluat jättää jälkeesi? Mistä haluat, että sinut muistetaan? 34 Tukilinja 1/2025
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) S U O L A T A O J S B R A A K I L E S A L A A L E V I A L A S T I V S L T Ä K Ä T Ä L O H I I L S E T I K Ä L I S Ä S K O T I E B O L A I T Ä A U T O A P P O T A I T A K A A V A L L A A J L A T A I T S K U E I I S T P N L I A I U V L T A R A Ö A U T H K S E U O U R E L V K O A L E M A T I T A O I M S E T N U T K O H O A A T R A S A I I N K V TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka on tehokas tapa säästää paitsi luontoa myös toimintakulujamme. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-lasku-sopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan!
• << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi. Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi/lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinjan apurahojen hakijamäärä on viime vuosina ollut vahvassa kasvussa. Yhä useampi jääkin nyt ilman tarvitsemaansa tukea, sillä 60 prosenttia hakijoista saa vain osan hakemastaan apurahasta. LAHJOITA TULEVAISUUS! Myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle, mutta vähävaraisessa perheessä kausimaksu tai varustehankinta voivat estää harrastuksen. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita paitsi läksyjen tekoon myös sosiaaliseen elämään. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki avaa polun työelämään. Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoita tekstiviestillä Lahjoita 20 euroa lähettämällä numeroon: 16588. Tekstiviesti: 20 TUKILINJA Lahjoita MobilePaylla Numeroon: 74944 Viestiksi: Lahjoitus