• 2 / HUHTI–TOUKOKUU 2023 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA HETA PUKKI löysi autismikirjon kohtalotoverinsa ja selvisi s. 12 KAAOS KURIIN? Toimintarajoitteet ja unelmakodin ihanne s. 18 KEVYTYRITTÄJYYS – tie leivän syrjään s. 8 VAMMAISLAKI MUUTTUU LOKAKUUN ALUSSA S. 6
• Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen (iris.tenhunen@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 45 e 6 kk 55 e 1 v 99 e Kesto 99 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 27. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva: Jussi Helttunen TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2023 TOIMITUKSELTA 8 s. Jippii, meitä kuvataa n! Kun tein tähän lehteen juttua kaaoksesta, ajattelin niitä satoja koteja ja työhuoneita, joissa olen tehnyt haastatteluja. Huippujuristia, jonka ovea ei saanut auki paperiröykkiöitten takia tai huippupoliitikkoa, jonka talo oli täynnä purkamattomia ostoskasseja ja vaatekasoja. Johtajaa, jonka työpöytä oli kuin autiomaa sekä tuttavaani, jonka supersiistissä kodissa tunnen olevani suuri roska. Haastattelut tehdään nykyään kahviloissa tai työhuoneilla eikä koteihin enää kutsuta. Miksi olemme niin armottomia itsellemme? Totuushan elämästä on, että kaikki on aina kesken ja ihanasti rempallaan. Heini Saraste YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Vammaistaiteilija Venetsian Biennaleen ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Vammaispalvelut murroksessa Uusi vammaislaki astuu voimaan lokakuussa. s. 7 7 kysymystä castingista Vastaajana roolittaja Nea-Maria Törmänen. s. 20 Uutiset IT-taitoja senioreille ja taloyhtiöiden saavutettavuus. s. 8 Mitä on kevytyrittäminen? Selvitimme, mitä kevytyrittäjän pitää tietää. IHMISET s. 11 Tulilinjalla Uusi kolumnistimme Julianna Brandt pohtii vammaisen yksityisyyttä. s. 16 Lukija lähikuvassa Kipulääkäri Anneli Vainio uskoo kohtaamiseen. s. 18 Miten selättää kodin kaaos? On tilanteita, joissa arjen hallinta pettää. Voisiko siihen suhtautua lempeämmin? s. 21 Blogilinjalla Tukilinjan vierasbloggarina aloittaa rapnikkari Toni. s. 22 Hyvän mielen resepti Harri Pynnönen suosittelee kevään juhliin rapeita kanapaloja. TUKIKOHTEET s. 12 Heta Pukki löysi kohtalotoverinsa Tukilinjan apurahat siivittävät autismikirjoon kuuluvan Pukin vaikuttamistyötä. s. 14 Urheiluidolit esikuvana Neea Sahlström heitti apurahalla hankkimallaan keihäällä Suomen-ennätyksen. s. 17 Pöytätenniksen mestari Timo Averjanov harjoitteli Tukilinjan lahjoittamalla pelipöydällä koko korona-ajan. s. 24 Tukipointti Testamentilla jokainen voi vaikuttaa. s. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja joulukuussa 2022–tammikuussa 2023. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua 52 % LEHDEN SISÄLLÖSTÄ ON VAMMAISTEN TAI OMAISHOITAJIEN TEKEMÄÄ Kurkia ura on kivemp i kuin lumiau ra!
• Tekoälyn pääkirjoitusvinkit Botti tunnusti, ettei osaa ennustaa, mutta esitti kilttinä koneena positiivisia toiveita. Toivottavasti toteutuvat. Varoitanpa kuitenkin muutamasta karheikosta tekoälyn ohjaukseen siirtymisessä: Ensin piti valita hakukoneen ehdottamista linkeistä oikea ja ohittaa kalliit, kuukausimaksulliset ”sovellukset” tähän ilmaiseen tekoälypalveluun. Tunnusten luomisen jälkeen tabletti jumittui ja jouduin kirjautumaan uudelleen. Päätin lukea usein kysytyt kysymykset ja kone jumitti sinne. Kirjauduin jälleen ja jäin arpomaan, missä kysymys tehdään. Oikea vastaus ei ollut ”New Chat” -painike, kuten pikkuhiljaa selvisi, vaan nimetön, huomaamaton viestiluukku. Sain vastauksen. Kun siirryin läppärille ja kirjauduin taas, tekoäly tunnusti, ettei muistanut aiempaa vastausta. Koneena se pystyi onneksi toistamaan sen. Onnea siis vain tekoälyn käyttöönottoon … TÄSSÄ LEHDESSÄ esittelemme jälleen apurahan saajien ilahduttavia kokemuksia. Toisena kolumnistinamme aloittaa Julianna Brandt. Saamme herkkureseptin Harri Pynnösen ruokarekasta ja tutustumme Tukilinjan yhteen tukijaan, kipulääkäri Anneli Vainioon. Pohdimme kevytyrittäjyyden etuja ja mietimme, miten haasteellisessa elämäntilanteessa voi torjua arjen kaaoksen. Lämmin kiitos teille toimintamme tukemisesta ja hyvää kevättä kaikille! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi PÄÄTIN MINÄKIN muiden lailla kysyä tekoäly Chat GPT:tä muutaman kysymyksen ja aloitin Tukilinjan pääkirjoitusaiheista. Tässä sen vinkit: ”Korosta miten koulutus ja työllistyminen auttavat vammaisia ihmisiä elämään itsenäistä ja merkityksellistä elämää. Kerro heidän haasteistaan ja apurahojen tuomasta avusta. Jaa innostavia esimerkkejä. Korosta apurahojen taloudellista merkitystä yhteiskunnalle vammaisten työllistyessä. Rohkaise lukijoita tukemaan toimintaa ja kiitä heitä. Jaa tietoa apurahojen hakemisesta.” No, eipä tähän ole paljon lisättävää. Fiksu peli! Tervetuloa töihin. Jäin kuitenkin miettimään, mitä se kirjoittaisi seuraavaan pääkirjoitukseen. Se kun vastailee jo kirjoitetun perusteella eikä keksi uutta ja yllättävää. TULEE MIELEEN takavuosien lyhytikäinen palvelupuhelin, jolta sai kysyä mitä vain. Tuolloin 10-vuotias tyttäreni keksi kavereineen kysyä, miten vanhoiksi he elävät ja onko Jumalaa olemassa. Puhelinneuvoja mykistyi. No, kysyinpä minäkin chattibotilta ihmiskunnan tulevaisuudesta. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.6.2023 Ensin piti valita hakukoneen ehdottamista linkeistä oikea… Tukilinja 2/2023 3
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tykkää, ja pysyt menossa mukana! Synttärilaulu Oscar-jaossa Yksi kevään Oscar-valinnoista osui mainioon irlantilaiseen lyhytelokuvaan An Irish Goodbye. Elokuvan tiimin tullessa vastaanottamaan parhaan lyhytelokuvan palkintoa gaalassa nähtiin harvinainen hetki: tuottajat Tom Berkeley ja Ross White ottivat palkintopuheensa lopuksi koko yleisön mukaan laulamaan Happy Birthday -laulun yhdelle elokuvan näyttelijöistä, James Martinille (kuvassa keskellä), joka täytti gaalailtana 31 vuotta. Elokuva kertoo veljeksistä, jotka äitinsä kuoleman jälkeen päättävät täyttää loput tämän elämän toiveet. Toisella veljeksistä on Downin syndrooma, kuten häntä näyttelevällä Martinillakin. James Martinin voi nähdä myös kahdessa brittiläisessä tv-sarjassa: Ups and Downs (BBC) ja Marcella (ITV). 4 Tukilinja 2/2023 Vinkkejä tv-ohjelmantekijöille Tuotantoyhtiö Amazementin ylläpitämällä nuorten elokuvakasvatussivustolla Kaikkikuvaa.fi julkaistiin keväällä opetusja kulttuuriministeriön rahoituksella tehty videotutoriaali Kenen tarinoita kerrotaan? Se käsittelee vähemmistöjen mediaosallisuutta. Nuorekkaat juontajahahmot Emppu ja Patse (Emilia Tuovila ja Panu Tuomikko) pohtivat videolla omia etuoikeuksiaan ja hahmottelevat yhdessä vähemmistönuorten kanssa sitä, miten lokerointi tuotannoissa näkyy ja miten siltä voitaisiin välttyä. Kun mukana on esimerkiksi vammainen henkilöhahmo, mitä kannattaa huomioida? Media-ammattilaisten ja kriitikoiden kannattaisi myös katsoa tämä opas. VIITOTTU KÄÄRIJÄ Toukokuussa jännitetään Käärijän menestystä Euroviisuissa. Semifinaalia (9.5.) odotellessa voi tunnelman nostaa kattoon katsomalla hänen esityksensä räjähtävän energisen viittomakielisen tulkkauksen Areenasta (Käärijän Cha Cha Cha -voittoveto viitottuna). Ylen Kioskista tutun artistin ja juontajan Miguel Peltomaan esitystä oli maaliskuussa katsottu jo 95 000 kertaa. Viittomakielisen pilottihankkeen suosio on kuulemma ylittänyt Ylessä kaikki odotukset. SANA ON VAPAA Suomen Pen myönsi maaliskuussa vuoden 2023 sananvapauspalkintonsa Aleksis Salusjärvelle hänen työstään kirjallisuusja taidekriitikkona sekä poikien ja nuorten miesten lukemisen ja kirjoittamisen opettajana ”kirjastokorttien katvealueella”. Hän on jo useiden vuosien ajan osallistunut myös vammaiskulttuuripalkinto Vimman palkintoraatiin Suomen Arvostelijain liiton edustajana. Tukilinja lahjoittaa palkinnon saajalle vuosittain 5000 euron työskentelyapurahan. Aleksis aloitti Tukilinjan kolumnistina edellisessä lehdessämme, joten olemme ylpeitä onnitellessamme tuoretta sananvapauspalkinnon saajaa! VAMMAISLIIKKEEN ÄITI Maaliskuun alussa kuollutta yhdysvaltalaista opetusalan pioneeria ja vammaisvaikuttajaa Judith ”Judy” Heumannia (1947–2023) on muisteltu laajasti maailmalla. Heumann vammautui sairastuttuaan 2-vuotiaana polioon. Hänestä tuli New Yorkin ensimmäinen pyörätuolia käyttävä koulunopettaja, vammaisten yhdenvertaisuuden esitaistelija sekä jo nuorena Yhdysvalloissa vierailleen suomalaisen vammaisvaikuttajan Kalle Könkkölän hyvä ystävä. Heumannin ajatuksiin voi tutustua Oscar-ehdokkaanakin olleessa Netflixin dokumenttielokuvassa Crip Camp: A Disability Revolution (2022). HUULIPUNA PERILLE Ranskalainen meikkifirma L’Oreal esitteli kosmetiikka-alan CES-messuilla uuden apuvälineen, Haptan, joka helpottaa huulipunan levittämisessä, mikäli käden motoriikka tai liikeradat ovat rajoittuneet tai sormien puristusvoima heikko. Hapta on käytännössä sähkötoiminen kahva, josta esiinpistävään varteen saa kiinnitettyä huulipunahylsyn. Laitteen tekninen operointi vaatii kaksi kättä, joten avustaja saattaa olla tarpeen. Laite tuodaan markkinoille vuoden lopulla. K U V A C H A R LO T TA B O U C H T.
• Venetsian Biennaleen Vammainen monitaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen (kuvassa keskellä) on jo vuosia ottanut teoksillaan kantaa vammaisten ihmisten toimintamahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Taiteellinen työ on tuottanut hedelmää, sillä hän on yksi kolmesta taiteilijasta, jotka nykytaiteen organisaatio ja tiedotuskeskus Frame valitsi osallistumaan seuraavaan Venetsian taidebiennaaliin 20.4.–24.11.2024. Suomea edustavat siellä myös Vidha Saumya ja Pia Lindman. Framen mukaan heitä kaikkia yhdistää monialainen, kehollisista kokemuksista kumpuava taiteellinen ajattelu, joka pyrkii nykyistä moniarvoisempaan maailmaan. FESTARIT MAAILMA KYLÄSSÄ Vammaisjärjestöt ovat perinteisesti osallistuneet Helsingissä toukokuun viimeisenä viikonloppuna (27.–28.5.2023) järjestettävään kestävän kehityksen Maailma kylässä -festivaaliin. Kesän ulkoilmafestarit aloittava koko perheen ilmaistapahtuma pidetään tällä kerralla Suvilahdessa. Tarjolla on niin menevää musiikkia, keskusteluja maailman tilasta, järjestöjen messuständejä kuin eksoottista ostettavaakin. Lapsille on oma touhualue. Esiintyjinä nähdään afrikkalaisen musiikin suurnimet Seun Kuti & Egypt 80 sekä Toya Delazy. ACCESS TAMPERE Inklusiivinen nuorisofestivaali ACCESS Tampere tarjoaa ilmaista ohjelmistoa 20.–22.4. Erasmus+ Contact -hankkeen päätöstapahtumassa on luvassa konsertteja klassisesta kevyempään, tanssiesityksiä, taidenäyttely sekä projektiesittelyjä Suomesta ja maailmalta. Tarjolla on myös musiikkija tanssityöpajoja sekä verkostoitumista. Viikonlopun maksulliset iltaklubit pidetään G Livelabissa. 15 kansainvälisen vierailijan joukossa ovat International Sound Awards -palkittu Dj Arthro (kuvassa) Ruotsista, pianisti Allessia Bonnici Maltalta ja elektronisen musiikin virtuoosi Reza Enem Indonesiasta. Lavalla nähdään myös Signmark ja Niklas Sillanpää. Tukilinja 2/2023 5 Vuoden maalintekijä Vuonna 2022 jalkapallokentillä nähtiin huikeita maalipotkuja, joista Fifa valitsi helmikuussa sykähdyttävimmän Puskas-palkinnon saajaksi. Se oli puolalaisen Marcin Oleksyn akrobaattinen ilmapotku, jonka hän teki marraskuussa Warta Poznanin joukkueessa. Ensimmäistä kertaa parhaan maalipotkun palkinnon sai nyt paraurheilija. ”Tämä on merkkipaalu amputoitujen jalkapalloilun pitkällä taipaleella”, kommentoi Oleksy historiallista palkintoaan. ”Minusta urheilu on kehittämässä oikeaan suuntaan. Palkinto todistaa, että vamma ei ole este. Tunnen oloni tähdeksi.” VAMMAISHAHMOJA LEGOIHIN Lego-yhtiön tekemässä tutkimuksessa (2022) selvisi, että kolme neljäsosaa lapsista ei kokenut löytävänsä Lego-hahmoista itsensä näköistä leikkikalua. Helmikuussa Lego vastasi leikkivän kansan toiveisiin. Uudet Lego Friends -hahmot ovat aiempia legoukkeleita realistisempia ja yksityiskohtaisempia, joten niissä voidaan laajentaa toimintarajoitteiden kirjoa vähemmänkin ilmeisiin poikkeavuuksiin. Uusien hahmojen rajoitteisiin kuuluvat esimerkiksi Downin syndrooma, raaja-anomalia, ahdistushäiriö sekä ihosairaus valkopälvi. Löytyypä hahmoista jopa koira, jolla on pyörätuoli! Uudet hahmot ovat jo kaupoissa ja ne löytyvät myös YouTuben Lego-videoista. VUODEN TAITEILIJA Erityistaiteen järjestö Kettuki ry on valinnut Vuoden taiteilijaksi 2023 helsinkiläisen Riina Noron, jonka teoksissa esiintyy niin luonnonkatastrofeja kuin maailmanpolitiikkaakin. Lopullisen valinnan tehneen kuvataiteilija Nelli Nion mukaan ” Noron teokset ottavat kantaa maailmantilanteeseen ja niiden ajankohtaisuus teki erityisen vaikutuksen. Odotan innolla hänen teostensa näkemistä yhtenä kokonaisuutena.” Riina Noro kommentoi itse työtään näin: ”Taiteen tekeminen on kiinnostuskohteiden esille tuomista ja se opettaa minua salaa tästä maailmasta.”
• 6 Tukilinja 2/2023 UUTINEN Vammaispalvelut murroksessa Uuden vammaispalvelulain piiriin kuuluvat nyt kaikki vammaiset ihmiset ja palveluja saa yksilöllisen tarpeen, ei diagnoosin pohjalta. TEKSTI Päivi Väntönen KUVA Adobe Stock kotihoidossa oleville hengityslaitepotilaille. Lakiin lisättiin pykälä, joka turvaa tämän tuen. Palvelut paranevat Kehitysvammaisille uusia palveluita ovat muun muassa tuettu päätöksenteko ja erityisen osallisuuden tuki. Tuetussa päätöksenteossa henkilö voi tehdä itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja saada niiden tekoon ja toteuttamiseen apua. Erityisen osallisuuden tuella voidaan auttaa esimerkiksi luomaan uusia ihmissuhteita ja syventämään suhteita läheisiin. Lakiin lisättiin myös kehitysvammaisten ihmisten työtoiminnan turvaavat säännökset. Vammaispalvelulaki toi hyviä asioita myös kuuroille ja kuulovammaisille lapsille sekä heidän perheilleen, sillä heillä on nyt subjektiivinen oikeus saada viittomakielen kotiopetusta. Yli 90 % kuulovammaisista lapsista syntyy perheille, joilla ei ole viittomakielen taitoa. ”Olemme helpottuneita, sillä tätä on odotettu pitkään, sanoo Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund. Uudet kohderyhmät Uusi laki kattaa kokonaan uusia kohderyhmiä, kuten aivovammaiset ja neurokirjon henkilöt. Tähän asti useimmat autismikirjon ihmiset ovat jääneet vammaispalveluiden ulkopuolelle. Autismiaktivisti Heta Pukki suhtautuu uuteen vammaispalvelulakiin hieman varauksella, vaikka katsookin sen selkeyttävän autisminkirjolaisten asemaa. ”Muuttuuko mikään sittenkään, jos lain noudattamisen valvonta jää puutteelliseksi”, hän epäilee. ”Ei ole edelleenkään mitään takeita siitä, että saataisiin riittävän osaavaa asiantuntijaa arvioimaan autismikirjon henkilöiden tarpeita.” Autistisilla henkilöillä voi olla haasteita ympäristön hahmottamisessa, liikkumisessa paikasta toiseen tai vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Heidän on tähän asti kuitenkin ollut vaikea saada henkilökohtaista apua. Pukki näkee ongelmaksi jatkossa sen, ettei erityisen osallisuuden tukea voi saada samaan aikaan henkilökohtaisen avun kanssa. ”Monet ovat jossain näiden välimaastossa. He tarvitsisivat molempia samaan aikaan eri tarkoituksiin tai heidän tarpeensa vaihtelevat.” UUSI VAMMAISPALVELULAKI hyväksyttiin 1. maaliskuuta ja se astuu voimaan lokakuun alussa. Pitkään ja lopulta kiireellä valmisteltu vammaispalvelulakiesitys ei ollut helppo läpivietävä. Se kattaa nyt koko vammaiskentän ja muuttaa palvelut yksilökohtaisen tarpeen, ei diagnoosin pohjalta määräytyviksi. Ajattelutavan muutos on iso. Perustuslakivaliokunta siirsi käsittelyn kahteen kertaan sosiaalija terveysvaliokuntaan, jossa ehdotuksesta poistettiin ikääntymisrajaus ja selkeytettiin subjektiivista oikeutta koskevia pykäliä eli pykäliä, jotka määrittelevät, kenellä on lain mukaan oikeus saada palvelu. Ikääntymisrajauksella oli eniten vaikutuksia henkilökohtainen apuun, jota olisi ainoana palveluna rajattu iän perusteella. Tämä olisi asettanut ikääntyneet vammaiset epätasa-arvoiseen asemaan. Rajauksen poistaminen muutti lakiehdotuksen taloudellisia vaikutuksia ja herätti järjestöissä huolta tilanteessa, jossa väestö ikääntyy vauhdilla. Hengityshalvauspotilaille lakiesitys olisi tarkoittanut heidän erityisasemansa lakkauttamista ja lopettanut ylläpitokorvauksen
• 7 kysymystä TEKSTI Päivi Väntönen KUVA Ansku Sinisalo Monimuotoisuutta ruutuun Helsinki Casting Oy järjesti tammikuussa koekuvauksen näkyvästi vammaisille henkilöille, joita kiinnostaa näytteleminen. Kyselimme Nea-Maria Törmäseltä, miten casting onnistui. Tukilinja 2/2023 7 1. Mitä yrityksenne tekee? ”Helsinki Casting on vuonna 2016 perustettu roolitustoimisto. Roolitamme henkilöitä mainoksiin, draamatuotantoihin, elokuviin, tv-sarjoihin ja nykyään myös reality-sarjoihin. Välitämme myös apulaisohjaajia tuotantoihin.” ”Toimistossa työskentelee 8 vakituista työntekijää ja lisäksi projektikohtaisesti freelancereita.” 2. Mikä oli näiden casting-tilaisuuksien tarkoitus? ”Koekuvaus järjestettiin, sillä tuotantoyhtiö etsii tuotantoonsa liikuntavammaista henkilöä. Päätimme laajentaa myös dialogidemoon, jotta pystyisimme tarjoamaan mahdollisimman monelle liikuntavammaiselle tilaisuuden tulla näyttämään kykynsä näyttelijänä.” 3. Saitteko riittävästi osallistujia? ”Nuorten sarjan koekuvauksiin haki 12 henkilöä, joista kolme kutsuttiin koekuvaukseen. Sarjan kuvaukset alkavat huhtikuussa. ” ”Dialogidemoon osallistui myös 12 henkilöä ja saimme sen päivän täyteen. Olin todella tyytyväinen dialogidemon osallistujamäärään ja nuorten sarjan ehdokkaisiin. Saimme molemmista tilaisuuksista paljon positiivista palautetta.” 4. Mitä dialogidemo on? Maksetaanko siitä palkkio? ”Dialogidemo-tilaisuudessa henkilö pääsee keskustelemaan roolittajan kanssa ja siellä kuvataan etukäteen harjoiteltu kohtaus. Demoa tehtäessä ei haeta ennalta määritettyä roolia vaan videot lisätään henkilön Faces-profiiliin, josta Helsinki Castingin roolittajat näkevät ne.” ”Dialogidemosta ei makseta palkkaa, vaan demo toimii ikään kuin CV:nä tulevaisuuden tuotantoja ajatellen.” 5. Järjestättekö dialogidemoja tulevaisuudessa lisää? ”Olemme järjestäneet niitä jo pitkän aikaa, mutta nyt järjestimme ensimmäistä kertaa liikuntavammaisten dialogidemon. Järjestämme tulevaisuudessa lisää sekä liikuntavammaisille että muillekin erityisryhmille suunnattuja dialogidemoja.” 6. Miten koekuvauksiin pääsee? ”Ensimmäinen ja tärkein askel on luoda profiili Faces-järjestelmäämme. Faces-nettisivuilla ilmoitamme avoimista roolihauistamme. Jaamme ilmoitukset niistä myös Instagramja Facebook-tileillämme.” ”Joskus roolitamme myös suoraan Facesissa olevien profiilien perusteella emmekä avaa lainkaan avointa hakua. Sen vuoksi profiili on erityisen tärkeä. Dialogidemoon osallistuminen auttaa koekuvauskutsujen saamisessa, mutta ei ole siihen edellytys.” 7. Tällä hetkellä vammaisia näkyy elokuvissa ja tv-sarjoissa todella vähän. Onko siihen tulossa muutosta? ”Toivottavasti. Meidän toimistomme tavoitteena on tuoda roolitukseen erilaisia ihmisiä ja siten lisätä tuotantojen monimuotoisuutta. Toivottavasti saisimme käsikirjoituksiin lisää valmiiksi kirjoitettuja rooleja erityisryhmille. Toki tarjoamme rooleihin muutenkin erilaisia henkilöitä, mutta jos ne on niihin jo kirjoitettu, se lisää monimuotoisuutta tuotantoihin.” Nea-Maria Törmänen Casting directror Helsinki Casting Oy
• Otan asian käsittelyy n assistentt ini kanssa. 8 Tukilinja 2/2023 KEVYTYRITTÄJYYS Yrittäjän malli kotoa Kamera on pysynyt Joelin kädessä lapsesta asti. Nyt hän elättää itsensä kevytyrittäjänä ja laskuttaa työnsä laskutuspalvelun kautta. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Jussi Helttunen M oni vammainen on löytänyt tien työmarkkinoille kevytyrittäjyyden kautta. Eräs heistä on 27-vuotias, ataksian kanssa elävä Joel Burgos. Hän on vuodesta 2019 toiminut mediatuotantoihin keskittyvässä kevytyrityksessään Special Media. Joel mietti peruskoulun jälkeen, mikä hänestä tulisi isona, ja media-ala tuntui luontevalta. ”Olen taltioinut kaikenlaista siitä lähtien, kun sain ensimmäisen kamerani.” Alun perin Joel lähti yrittäjäksi ystävänsä kanssa, mutta suksien mentyä ristiin hän hoitaa nyt yritystoimintaansa yksin. Aiemmin Joel kertoo tehneensä asiakasja myyntitöitä. ”Mulla on vähän semmoinen asenne, että töitä tehdään, kun niitä on tarjolla.” Ataksiansa vuoksi Joel liikkuu leveäraiteisesti, mikä saa hänen kävelynsä näyttämään ikään kuin humalaiselta. Hän ei kuitenkaan koe vamman vaikuttaneen itse työn tekoon. ”Ainoa apuvälineeni on pääni eli älyni.” Vamma tuokin haasteita Joelin arkeen vain potentiaalisten asiakkaiden ennakkoluulojen kautta. Malli kotoa Joel kertoo saaneensa yrittäjyyden mallin kotoaan, sillä hänen isänsä on yrittäjä. Yrittäjyydessä häntä kiinnosti nimenomaan Määritteli hintansa millä mallilla tahansa, on tärkeää pohtia, mitä hintaan sisältyy. Joel kehottaakin laskemaan, paljonko hommaan kuuluu esimerkiksi suunnittelutyötä, joka ei näy asiakkaille. Sen jälkeen kannattaa miettiä työlle kokonaishinta. ”Asiakas ei välttämättä osta tuotetta, jos laskutat tuntihinnan mukaan, koska joutuisit laittamaan sille liian kovan hinnan.” Puskaradio palkitsee Yrittäjyydessä monia mietityttää myös asiakashankinta. Mistä niitä oikein saa? ”Luota puskaradioon”, Joel toteaa. Tällä hän tarkoittaa sitä, että jos teet työsi hyvin, asiakkaasi kertoo siitä eteenpäin. Joel kehottaa kaikkia, joita yrittäjyys kiinnostaa, testaamaan ensin kevytyrittäjyyttä. Jos mielessä on yhteinen yrittäminen, hän kehottaa harkitsemaan sitä käytännöllisesti: ”Mieti, kenen kanssa haluat tehdä töitä. On ihan eri asia olla jonkun kanssa ystävä kuin tehdä hänen kanssaan töitä.” Hän kannustaa myös pitkäjänteisyyteen: ”Vaikkei jokin asia tuottaisikaan heti tulosta, ei se tarkoita, ettei se ikinä tuottaisi.” mahdollisuus päättää omista aikatauluistaan sekä siitä, millaisia palveluita tarjoaa. Joel ei kuitenkaan ollut varma, olisiko valinta hänelle sopiva, joten kevytyrittäjyys oli hyvä tapa testata asiaa. Etenkin alkuvaiheessa turvallisuutta toi se, että kunhan hän luo asiakkaalle laskun, laskutuspalvelu hoitaa loput ja vastaa myös yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin ja huoliin. Joelia esimerkiksi huoletti verotus. Tavalliselle yrittäjälle on selkeää, mitä hän saa vähentää verotuksessa, mutta samaa ei voi sanoa kevytyrittäjyydestä. Hinnoittelun sudenkuopat Oman työn hinnoittelu mietitytti myös. Aluksi Joel teki muutaman keikan miinuksella vain saadakseen nimeä. ”Se voi auttaa aluksi, mutta luuppiin ei saa jäädä.” Aloitteleville tekijöille tuntihinnoittelu voi tuntua parhaalta mallilta, mutta aina se ei sitä Joelin mukaan ole: ”Esimerkiksi hieronnassa toimii tuntihinnoittelu, koska tiedät, että menet pitämään tunnin hieronnan ja se on siinä.” Projektitöissä voi sen sijaan olla ainakin aluksi vaikea määritellä, miten paljon mikäkin työvaihe vie aikaa. ATAKSIA = liikkeiden koordinoinnin häiriö, jolle on tunnusomaista hapuilu tai haparointi. Monia mietityttää asiakashankinta. Mistä niitä oikein saa?
• Joel Burgos sai yritystä perustaessaan Tukilinjalta apurahan ammattitasoiseen videokameraan. Kevytyrittäjyys Oman työpanoksen tai tuotteen myymistä asiakkaille yrittäjän tapaan. Toimintamalli Tulot verotetaan joko toiminimen kautta (y-tunnus) tai henkilökohtaisessa verotuksessa (ei y-tunnusta). Laskutuspalvelu hoitaa paitsi laskutuksen, myös verot ja maksut. Kenelle? Sopii yrittäjyyden kokeiluun ja joustavaan työllistymiseen. Vinkit yrittäjyyteen • Tee taustatyöt. Katso, mitä muut tekevät itseäsi kiinnostavalla alalla ja vertaa osaamistasi siihen. Mitä voit ja haluat tarjota alalle ja asiakkaille? • Omaa osaamista ja palvelutarjontaa kannattaa jatkuvasti päivittää. • Kohota hintoja progressiivisesti kokemuksen karttuessa. • Luo markkinointisuunnitelma: Mitä myyt? Mikä on kohderyhmäsi? Mitä keinoja käytät markkinointiin ja miten tavoitat kohderyhmäsi? • Huolehdi vapaa-ajastasi. Tukilinja 2/2023 9
• 10 Tukilinja 2/2023 Mitä kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan ja kenelle se sopii? ”Itselle haluttu summa kannattaa kertoa 1,4:lla, ennen kuin sen kertoo asiakkaalle”, neuvoo Joonas Tuompo. Kokeile palveluja Jo nopea googlaus kertoo laskutuspalveluita olevan monia. Miten niistä valitsee omansa? Tuompo neuvoo suuntaamaan uusityo.fi -sivustolle. Uusi Työ Ry:n piirissä toimivat laskutuspalvelut ovat sitoutuneet noudattamaan yhteisiä eettisiä ohjeita ja niillä on samat tavoitteet. Yhdistys tavoittelee esimerkiksi kevytyrittäjyyden parempaa tunnistamista lainsäädännössä. Jäseninä Uusi Työ Ry:ssa ovat esimerkiksi FREE.fi, Aalto Business, Eezy Kevytyrittäjät Osuuskunta, Floy.fi, Odeal.fi sekä Ukko.fi. Laskutuspalveluiden sivuilta näkee kohtalaisen helposti, mihin heidän palvelunsa painottuvat. Ukko.fi tuntuu esimerkiksi järjestävän asiakkailleen tuon tuostakin webinaarikoulutuksia eri teemoilla. FREE.fi puolestaan panostaa asiakaspalveluun. ”Soitamme läpi jokaisen meille rekisteröityvän asiakkaan, vastaamme heidän kysymyksiinsä sekä käymme läpi perusjutut kevytyrittäjydestä”, Joonas Tuompo kertoo. Jos valinta tuntuu hankalalta, voi kevytyrittäjäksi haluava rekisteröityä asiakkaaksi vaikka kaikkiin palveluihin testatakseen, mikä laskutusjärjestelmä tuntuu omimmalta. Kevytyrittäjän edut Moni vammainen on huonon työllistymistilanteen vuoksi joutunut valitsemaan yrittäjyyden. Osaa se taas houkuttaa. Yrittäjyydessä voi kiehtoa esimerkiksi se, että saa itse päättää, millä aikataululla töitä tekee – pääasia, että työ on tehtynä tilaajan toivomassa ajassa. Sellaiselle vammaiselle, jonka keho väsyy normaalia nopeammin, saattaa vapaus päättää omista aikatauluista olla ratkaisevan tärkeää työn onnistumisen kannalta. Toista houkuttaa se, että yrittäjänä voi tehdä juuri sitä, mitä haluaa ja ruokkia omia vahvuuksiaan. Itselleni syy päätyä kevytyrittäjäksi oli jotain näiden kahden väliltä. Rakastan töitäni seksologina. En kuitenkaan voi laskuttaa asiakkaita ilman, että toimin joko kevyttai toiminimiyrittäjänä. Osaa ihmisistä, kuten myös KEVYTYRITTÄJYYS allekirjoittanutta, saattaa helpottaa se, että kevytyrittäjänä voi ansaita lisätienestiä opiskelujen ja palkkatöiden oheen. Kaikkea toimeentuloaan ei siis tarvitse sitoa yrittäjyyteen. Kevytyrittäjän haasteet Yrittäjyydessä on myös huonot puolensa teki sitä osa-aikaisesti tai täyspäiväisesti, kevytyrittäjänä tai ei; Joukosta täytyy erottua. Jotta yritykselle saa tuloja, on itseään ja osaamistaan tuotava käytännössä jatkuvasti esiin. Jos on huono markkinoimaan itseään, saattaa tästä koitua haasteita. Lakiteknisesti kevytyrittäjäkin on yrittäjä, mikä vaikuttaa sosiaaliturvaan. Täyspäiväiseksi yrittäjäksi katsotulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysturvaan, mutta osa-aikaisena yrittäjänä on mahdollista saada soviteltua etuutta. Käytännössä työttömänä aloitettu yrittäjyys tulkitaan yleensä aina täyspäiväiseksi. Työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea voi yrittäjyyden ohella saada vain, jos yrittäjätulot jäävät alle tulorajan (vuonna 2023 raja on 922,42 e/kk). Yrittäjän vakuutukset YEL = Yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus koskee myös kevytyrittäjiä, jos tulot ylittävät 8575,45 e/vuosi (2023). Tarkoitus on turvata yrittäjälle eläke. YEL:ään kirjattu tulon määrä vaikuttaa myös yrittäjän sosiaaliturvaan. MYEL = Maatalousyrittäjän eläkevakuutus määräytyy eri perustein kuin YEL. Siitä vastaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien eläkelaitos Mela. POTILASVAKUUTUS = Terveydentai sairaanhoitotoimintaa harjoittavia yrittäjiä, kuten yksityisiä hierojia, koskeva lakisääteinen vakuutus. Potilasvakuutus korvaa hoitotoimenpiteiden yhteydessä potilaalle aiheutuneita vahinkoja. Kun laskutuspalvelu huolehtii muusta, voi kevytyrittäjä keskittyä asiakashankintaan ja työntekoon. Joel Burgosin intohimona on kuvaaminen. VAMMAISTEN ASEMA työmarkkinoilla on huono. Vammaisfoorumin vuonna 2018 teettämän tutkimuksen mukaan vain 15,3 % kyselyyn vastanneista vammaisista oli työelämässä. Huonoon asemaan vaikuttavat niin työnantajien asenteet, vamman mahdollisesti ulos rajaamien töiden määrä kuin esteellinen rakentaminenkin. Vaikka kuluneet vuodet ovatkin opettaneet meille etätyön mahdollisuuksista, näyttävät vammaisten työllistymismahdollisuudet yhä synkiltä. Yrittäminen houkuttaa näin ollen monia, vaikka byrokratia ja yrittäjyyden riskit huolettavat. Ratkaisuna saattaa olla kevytyrittäjyys. Kassa taustaturvana Kevytyrittäjyydessä on yleensä kyse yrittämisestä ilman Y-tunnusta. Kevytyrittäjä ja asiakas sopivat työstä keskenään. Kevytyrittäjä tekee työn ja laskuttaa sen valitsemansa laskutuspalvelun kautta. Sen lisäksi palvelu hoitaa ja maksaa kevytyrittäjyyteen liittyvät vakuutukset, verot ja muut maksut. Kevytyrittäjä voi keskittyä töihin ja kääntyä kaikissa toimeensa liittyvissä huolissa laskutuspalvelun puoleen. Vaikka tämä kuulostaa sinällään helpolta, on esimerkiksi FREE.fi -laskutuspalvelun Joonas Tuompolla pari ohjenuoraa jokaiselle kevytyrittäjäksi haluavalle: ”Huolehdi siitä, että olet oikean työttömyyskassan jäsen. Jos työt yllättäen loppuvat, et ole aivan tyhjän päällä.” Joskus raha saattaa viipyä senkin vuoksi, ettei asiakas ole maksanut laskua. Laskutuspalvelu auttaa silloin perintään liittyvissä asioissa ja hoitaa prosessin kevytyrittäjän puolesta. ”Tehtävästä työstä kannattaa aina sopia kirjallisesti, se helpottaa epäselvissä tilanteissa”, Tuompo neuvoo. Opettele perusasiat Kevytyrittäjänä voi toimia joko laskutuspalvelua käyttävänä yksityishenkilönä tai perustamallaan toiminimellä, jolla on Y-tunnus. Jos työskentelet ilman toiminimeä, verotus perustuu saatavaan palkkatuloon ja verovähennykset tehdään oman henkilökohtaisen tuloverotuksen kautta. Jos puolestaan olet toiminimiyrittäjä, verotus perustuu yrityksen liikevaihtoon ja kuluihin. Toiminimi voi yleensä tehdä suurempia vähennyksiä ja hyödyntää ALV:n alarajahuojennusta. Koska laskutusta hoitaa kevytyrittäjän puolesta laskutuspalveluyritys, se haluaa luonnollisesti osansa. Jos työstä laskutetaan 60 euroa, se ei tarkoita, että siitä jäisi 60 euroa yrittäjän käteen. Välistä lähtevät laskutuspalvelun palvelumaksu, verot ja yrittäjyyteen liittyvät maksut.
• TULILINJALLA / KOLUMNI Julianna Brandt-Smal Vammaisena yksityisyyden rajani on kovin kaventunut, hähmäinen, vaikeasti hahmotettava ja etenkin kiinni pidettävä. Kolumnisti Julianna Brandt-Smal, 29, Turku. Toimintarajoite Lievä CP-vamma, laajaalainen hahmotushäiriö sekä keskivaikea lukihäiriö. Ammatti Työskentelee Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:ssä, opiskelee Humakissa työyhteisöjen kehittäjäksi. Läsnäolon politiikasta OMAAN PITKÄN freelancer-kouluttajataustan etenkin yhdenvertaisuusasioissa. Eniten minulta pyydetään puheenvuoroja ja koulutuksia vammaisuuden kohtaamisesta. Koulutukset ovat sellaisia tiloja ja tilanteita, joissa olen valinnut tietokirjan roolin. Annan niissä paljon yleistietoa, jota olen saanut työni kautta, mutta puhun myös vahvasti omiin kokemuksiini nojaten. (Tiedoksi vielä: Haluan näistä tietohetkistä tietenkin rahallisen palkkion, jota en todellakaan saa kaikkina muina kummastelun ja ihmettelyn hetkinä.) Läsnäoloni saama huomio kielii siitä, keitä odotamme näkevämme tapahtumissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Usein emme oleta siellä näkyvän vammaisia ihmisiä. Tämä elämäni politisoituminen tapahtuu siitä huolimatta, halusinko sitä tai en. AVAINSANA ON oma valinta. Introverttinä vammaisena minun on toisinaan hyvinkin tukalaa olla julkisessa tilassa huutomerkkinä vammaisuuteni vuoksi. Vammaisena haluan itse valita, milloin olemiseni on tarkoituksellisesti poliittista milloin se on tarkoituksellisesti tietoa itsestäni antavaa. Kaiken tämän pohdinnan jälkeenkin olen kuitenkin sitä mieltä, että vammaisuus tulisi nähdä arkisena asiana ihan kaikkialla, ei vain poliittisten tai aktivistin silmälasien läpi. Minä ruokakaupassa, museossa, parisuhdelomalla hotellissa tai harrastamassa liikuntaa on lopulta vain Julianna tekemässä asioita, elämässä elämäänsä. Ei sen vähempää tai enempää. ”HENKILÖKOHTAINEN ON poliittista, etenkin vammaisena.” Tämän iskulauseen feministinen alku lämmittää sydäntäni, mutta mieleni on askarrellut siihen uusia sävyjä. Se voisi yhtä hyvin kuulua näin: ”Olemassaolo on aina poliittista, etenkin vammaisena.” Tai: ”Kaikki vammaisen ihmisen läsnäolo on poliittista”. Vammaisena yksityisyyden rajani on kovin kaventunut, hähmäinen, vaikeasti hahmotettava ja etenkin kiinni pidettävä. Tästä kertovat etenkin Kelalle ja muihin vastaaviin virastoihin tehtävät selvitykset omasta toimintakyvystä. (Ah, en ikinä unohda sitä, miten 16-vuotiaana täytin Kelalle tietoja siitä, osaanko pyyhkiä pyllyni itse!) Puhumattakaan kaikista niistä hetkistä, kun vammaisena on tahtomattaan yleinen tietokirja, joka saa jatkuvasti vastaanottaa jos ei suoria kysymyksiä niin vähintään kysyviä katseita. VAMMAISENA OLO on ikään kuin iskostanut minuun tilivelvollisuuden vaateen, josta joudun varmasti pyristelemään irti läpi elämäni. Olen syntymävammainen ja olin jo pitkälti yli 20-vuotias ymmärtäessäni, etten ole tilivelvollinen kenellekään esimerkiksi siitä, miksi ääneni on luontaisesti käheä. Ei, se ei tosiaankaan ole flunssaa, kuumetta tai festareiden jälkeistä äänen madaltumista sen koommin kuin liiallista tupakointia tai väkevien viinojen juomista. Ja kyllä, näitä kaikkia on tiedusteltu minulta useaan kertaan. Ei minun myöskään tarvitse selittää olevani vammainen, vaikken käytäkään liikkumisen apuvälineitä. (Mutta kuitenkin – miksi sitten kävelen oudosti ja linkuttaen vähän niin kuin Forest Gump konsanaan?) Vammaisena ihmisenä olemassaoloni haastaa aina totuttua normia, halusin sitä tai en. Etenkin näkymättömämmän vamman omaavana olen monessa tilassa ja tilanteessa niin sanotusti ”able passing” eli minun oletetaan olevan vammaton. Näissä tilanteissa hämmennys onkin sitten suuri, jos kerron vammastani tai kysyn esteettömyydestä (josta hyödyn itsekin, esim. kaiteista!) tai kun näytän siltä, että liikkumiseni on vammattomien mielestä silmin nähden vaivalloista tai haastavaa. (Psst. Joskus se on sitä, mutta usein se on vain tapani liikkua. Näin haastan sekä kiireellisyyden että tehokkuuden normia. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, katsos!) Tukilinja 2/2023 11
• UNELMAT TODEKSI Heta Pukki löysi kohtalotoverinsa Heta Pukki sanoo 51-vuotiaana kehittäneensä jo riittävästi ”teflonpintaa”, ettei tuntemattomien ajattelemattomilla kommenteilla ole kuin viihdearvo. Heta Pukki Järjestösuunnittelija, autismiaktiivi, 51 v, Helsinki. Toimintarajoite Autisminkirjo, näkövamma. Tukilinja-apurahat Henkilökohtainen matka-apuraha järjestövaikuttamiseen 2020. Vuoden Toimija -apuraha Suomen Autismikirjon Yhdistykselle työllistymistä tukevaan työpajasarjaan 2022. 12 Tukilinja 2/2023
• Tukilinja 2/2023 13 Kenenkään ei pitäisi joutua häpeämään luontaisia ominaisuuksiaan. Järjestöaktiivi Heta Pukki löysi voimavaransa ja parani masennuksesta vasta oivallettuaan kuuluvansa autismin kirjoon. TEKSTI JA KUVA Heini Saraste ”MEITÄ EI PIDÄ muuttaa toisiksi, mutta ymmärtämystä ja tukea pitää lisätä”, sanoo Suomen Autismikirjon Yhdistyksen järjestösuunnittelija Heta Pukki, 51. ”Pitäisikö Greta Thunbergin esimerkiksi lörpötellä enemmän?” Nuorena biologian opiskelijana Heta Pukki kärsi elämän näköalattomuudesta. Maisterintutkinto tuli saatetuksi loppuun, mutta Heta tunsi edelleen olevansa täysin yksin. ”Minun ei onnistunut solmia ihmissuhteita, ei opiskelupiireissä eikä myöhemmin työpaikoilla. En päässyt edes alkuun minkäänlaisen parisuhteen aloittamisessa”, hän kertoo. ”Olin lahjakas, mutta samalla niin toivottoman tyhmä. Miksi kaikki kommunikaatioyritykset menivät pieleen?” ”Lopulta ajauduin tilanteeseen, jossa jätin tietoisesti taakseni opinnot ja työpaikat. Tein satunnaisia talkootöitä maatiloilla ympäri Etelä-Suomea ja yritin jotenkin sinnitellä, etten olisi päätynyt itsetuhoon.” Kirja avasi elämän Yhdellä maatilalla Heta tapasi erityisopettajan, joka kehotti häntä lukemaan amerikkalaisen tutkijan Temple Grandinin omaelämäkerrallisen kirjan elämästä autismikirjolla. Silmiin osui myös Gunilla Gerlandin kirja En Riktig Människa. ”Muistan hymyilleeni ja ajatelleeni että viimein joku on ystävällisesti kirjoittanut ohjekirjan, miten tullaan ’oikeaksi ihmiseksi’. Olin pitkään käyttänyt niitä sanoja sisäisessä puheessani yrittäessäni ratkoa, mitä taitoja piti oppia, jotta olisin oikeasti ihminen.” Heta löysi myös kansainväliset sähköpostilistat, jossa eurooppalaiset, amerikkalaiset ja australialaiset autismin kirjoon kuuluvat ihmiset etsivät keinoja selvitä haasteista. ”Opin, että on ihmisiä, jotka jakavat kokemukseni, ymmärtävät minua ja pitävät seurastani.” Siitä alkoi kiipeäminen pois masennuksesta ja epätoivosta. Heta solmi pitkän ihmissuhteen ja sai lapsen. Muutamia vuosia myöhemmin tämä avoliitto oli tullut tiensä päähän. Hän aloitti toisen pitkän suhteen ja sai toisen lapsen. Nyt hän on nuoren aikuisen äiti ja kasvuikäisen lapsen yksinhuoltaja. Elämään tuli perhe-elämän myötä uutta suuntaa ja tarkoitusta. Tavoitteena muutos Heta Pukin puolipäivätyö Suomen Autismikirjon Yhdistyksen järjestösuunnittelijana sekä monet luottamustoimet tähtäävät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Työhön kuuluu esimerkiksi anomusten ja hakemusten laatimista. Hänen arkeensa kuuluu autismin kirjoon kuuluvia läheisiä, jotka hakevat paikkaa yhteiskunnassa. Myös heidän tulevaisuutensa eteen Heta taistelee. Heta on kuitenkin huomannut, että vapaaehtoistehtävissä ihmiset usein väsyvät. ”Kun raha on tiukoilla, huomio keskittyy ihan muuhun kuin siihen, mitä lähdettiin yhdessä tavoittelemaan. Tarvitaan tietysti mukavia vertaisryhmiä, tarvitaan mediassa näkyviä roolimalleja, mutta niiden lisäksi tarvitaan selkeämmin poliittista vaikuttamista.” Energistä joukkoa Parin viimeisen vuoden ajan Heta on toiminut autismiyhdistysten kattojärjestön EUCAPin eli European Council of Autistic People -yhdistyksen puheenjohtajana ja tavannut autismin kirjoon kuuluvia ihmisiä ympäri Eurooppaa. ”Meistä löytyy valtavasti energiaa, ideoita ja halua tehdä asioita.” Heta räväyttää netistä eteeni eurooppalaisen Aims-2-Trials -tutkimushankkeen, joka sai EU:n rahoitusta 50 miljoonaa ja yksityisiltä rahoittajilta ja säätiöiltä toiset 50 miljoonaa. ”Hankkeessa tutkitaan autismin kirjon geneettistä taustaa ja kehitetään lääkkeitä. Siitä hyötyvät ehkä jotkut autismikirjoon kuuluvat joskus tulevaisuudessa”, hän kiteyttää. Heta ei vastusta lääketutkimusta, sillä hän kertoo monien tuntemiensa autismikirjolaisten saaneen lääkkeistä avun. Häntä pohdituttaa kuitenkin se, mitä niillä tarkalleen ottaen halutaan hoitaa. Autismi ei ole sairaus Autismikirjon ”ydinpiirteitä” ei Heta Pukin mielestä välttämättä pitäisi yrittää juuria pois. Jos autismia hoidetaan kuin se olisi sairaus, nitistetäänkö myös siihen liittyvä kyky inspiroitua tai toimia yksin? ”Pitäisikö Greta Thunbergin olla vähemmän sinnikäs ja lörpötellä sen sijaan enemmän?” Autismin kirjolla elävistä ihmisistä on hänen mukaansa kaksi stereotypiaa. Toinen on viihdeleffojen nero, joka ratkoo ongelmia suvereenisti ja jolle ehkä vähän naureskellaan. Toinen on syvästi kehitysvammainen ihminen, jonka omaa ääntä ei juuri kuulla. ”Useimmat meistä eivät kuulu kumpaankaan näistä kahdesta ryhmästä, vaan yritämme vain vuodesta toiseen ratkoa arkisia, vähemmän viihdearvoa omaavia ongelmiamme.” Apua arkeen kaivataan Tutkimusta tarvittaisiin paitsi lääkkeiden kehittelyyn, myös selvittämään, millä keinoin autisminkirjoon kuuluva lapsi pääsisi kouluun ja pystyisi opiskelemaan siellä. Olisi saatava avustajia, löydettävä työpaikka ja jaksettava työskennellä siellä. Pitäisi perustella, miksi autismikirjon ihminen tarvitsee oman työhuoneen tai saattajan lentokentälle. Jatkuva häpeän tunne omista ominaisuuksista on edelleen yleinen kokemus autismikirjon parissa. Autismikirjon aikuiset myös helposti unohdetaan. Heta kehuukin Tukilinjaa, josta moni hänen ystävänsä ja tuttavansa on saanut konkreettista apua. Parhaillaan on käynnistymässä Tukilinjan rahoittama Suomen Autismikirjon Yhdistyksen työpajasarja, jonka toteutusta hän koordinoi. Työpajoissa työelämää jo kokeilleet ja siinä onnistuneetkin autismin kirjoon kuuluvat aikuiset kertovat strategioistaan nuoremmille, jotka vielä pinnistelevät opintojen ja työnhaun kanssa. Joustavuus tarpeen Autismia koskeva keskustelu on usein värikästä ja temperamentit äärilaidoilta. Heta kertookin kehittäneensä ”jonkin verran teflonpintaa” viimeisten 25 vuoden aikana. ”Minua on pidetty ajoittain myös pelottavana ja outona, mutta olen omasta mielestäni aika sopuisa ja rauhallinenkin, ehkä myös huumorintajuinen.” Neuronormaaleja eli meitä ns ”nenttejä” Heta haluaa rauhoittaa, ettemme ottaisi heti itseemme, jos autismikirjon ihminen vaikuttaa tylyltä. Hänellä on ehkä niukemmin näkyvä tunneilmaisu tai hänen on suojeltava itseään liialta vuorovaikutukselta. Heta työskentelee itse osa-aikaisesti, koska on havainnut, etteivät resurssit riitä kahdeksantuntiseen työpäivään. ”Voin esimerkiksi pitää hyvän luennon, mutta jos pitää jatkaa keskustelua kahvipöydissä lopun päivää, uuvun täysin.” Näkövammakin tuo vuorovaikutukseen ongelmia. ”En tunnista vastaantulevaa tuttua kadulla helposti, törmäilen helposti ja tarvitsen apuvälineitä.” ”Palaan aina siihen, minkä löysin jo 25 vuotta sitten: Että tässä maailmassa on oikeasti olemassa joukko ihmisiä, jotka jakavat kokemukseni, haluavat tehdä asioita kanssani ja viettää aikaa seurassani. Se riittää aika pitkälle.”
• 14 Tukilinja 2/2023 UNELMAT TODEKSI Paraurheilijoiden esikuva kannustaa KEITELE ON reilun kahden tuhannen asukkaan kunta Pohjois-Savossa. Paraurheilijoita kunnassa ei ole aiemmin ollut, joten 16-vuotiaan Neea Sahlströmin on täytynyt etsiä esikuvansa muualta. Onneksi paralympialaisia voi nykyään seurata hyvin televisiosta, ja sitä kautta Neeakin innostui paraurheilijan urasta. Yleisurheilu lajina oli hänelle jo entuudestaan tuttu. sillä pikkusisko on harrastanut sitä jo pidemmän aikaan. ”Olen ollut paljon mukana harjoituksissa ja vuosi sitten innostuin kilpailemisestakin”, Neea kertoo. Paraurheilun esikuviksi hän löysi itselleen ratakelaaja Henry Mannin ja keihäänheittäjä Marjaana Heikkisen. Mannin Neea on päässyt jo tapaamaankin ja Heikkinen asuu lähellä Keitelettä Siilinjärvellä. Heittolajit tähtäimessä Neea Sahlströmillä on molempien jalkojen toimintakykyyn vaikuttava CP-vamma. Hän sai keväällä 2022 parayleisurheilun luokituksen ja kilpailee nyt liikuntavammaisten pystyurheilijoiden luokassa F38. Neea panostaa heittolajeihin: keihääseen, kuulaan ja kiekkoon. Ura on edennyt nopeasti. Viime kesänä Neea osallistui ensimmäisiin kansainvälisiin kisoihinsa, Pajulahdessa käytyihin nuorten vammaisurheilijoiden European Para Youth Gameseihin. Keiteleen Nujua edustanut Neea voitti niissä pronssia alle 17-vuotiaiden kuulantyönnössä. Neea Sahlström unelmoi heittolajien mitaleista. Uudella keihäällään hän heitti heti Suomenennätyksen. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Toivo Laiho ja Roni Rekomaa
• Tukilinja 2/2023 15 Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille vuosittain noin 30 000 eurolla. Paraurheilijoiden esikuva kannustaa Välineitä stipendillä Syksyn 2022 Startti-stipendihaussa Neea sai stipendin, jolla hän hankki yleisurheiluvälineitä, muun muassa uuden keihään ja kiekon sekä keihäänheittopiikkarit. Tulokset näkyivät heti: tammikuussa hän teki Pajulahden SM-hallikisoissa F38-luokan keihäänheiton uuden Suomen ennätyksen, 21,18 metriä. Intoa urheiluun Neealla riittää. Äiti Tarja Sahlström seuraa tyttäriensä yleisurheiluharjoituksia Keiteleellä ja sanoo, että välillä Neean intoa pitää jopa hieman suitsia, ettei treenaaminen lähde ylikierroksille. Valmentaja tukena Kerran viikossa Neea ja hänen pikkusiskonsa kulkevat sadan kilometrin matkan Kuopio-halliin Jaakko Vainikaisen valmennukseen. ”Olen saanut urheilemisesta uusia, samanhenkisiä kavereita, joiden kanssa voi jakaa kokemuksia ja fiiliksiä. Lisäksi olen löytänyt itselleni sellaisen tavoitteellisuuden, että haluan saavuttaa jotain. Se tuo virtaa päivittäiseen tekemiseen, sanoo arvokisoista ja erityisesti paralympialaisista haaveileva Neea. Koulussa joustetaan Neea käy Vesannon lukiota, jonne on 30 kilometrin matka kotoa Keiteleeltä. Etäisyydestä huolimatta Neea pitää opinahjoaan erinomaisena paikkana urheiluharrastuksen kannalta. ”Opettajat ovat hyvin ymmärtäväisiä, ja pääsen usein esimerkiksi ennen koulupäivän alkua tekemään treenin Vesannolla”, Neea kiittelee. Olen löytänyt itselleni tavoitteellisuuden. Neea Sahlström sai Starttistipendillä hankittua paremman keihään. Heittolajit sopivat Neealle. Kuvassa hän kisaa kuulantyönnössä. Paralympialaisten televisioinnit sytyttivät Neeassa urheilukipinän. Tässä juttukumppanina on keihäänheittäjä ja kuulantyöntäjä Markku Niinimäki.
• 16 Tukilinja 2/2023 Kohtaa avun tarvitsija Lehti kirjastoon Vainio on jo vuosia kuulunut Tukilinja-lehden tukitilaajiin. ”Hyvä feissari soitti ja kertoi, mitä kaikkea Tukilinja-lehti sisältää ja minkälainen Tukilinja-säätiö on. Tarkistin itse vielä rahoituksen ja luin lehden aikaisempia juttuja”, Vainio kertoo. Hän tilaa lehden Kemiönsaaren kirjastoon, jotta muutkin pääsisivät lukemaan sitä. Sinne Vainionkin tie usein vie lehden ja kirjojen pariin. Tukilinja-lehti resonoi, sillä kohderyhmä on sama kuin hänen uusimmalla kirjallaan, jonka nimi on Kohtaamattomuus. ”Autetaan niitä, jotka ovat avun tarpeessa. Ajatteluni on samanlaista kuin Tukilinja-lehden: Erityisnuoria pitää auttaa, jotta he pääsisivät kouluttautumaan ja työelämään. Heille pitää antaa samat mahdollisuudet kuin muille nuorille. Ja tässä Suomi ei ole mikään esimerkkimaa.” Ratkaisuna omalääkäri? Anneli Vainio korostaa asiakkaan ja yksilön itsemääräämisoikeutta. Jos asiakkaita ja työntekijöitä ei hallinnossa tueta, vaiettu kärsimys voi sairaaloissa, vammaistyössä, mielenterveystyössä ja kouluissa siirtyä osaksi toiminnan rakenteita, jolloin ne alkavat toimia alkuperäistä tarkoitustaan vastaan. Esimerkiksi sairaalamaailman byrokratiassa potilas voidaan nähdä pelkkänä menoeränä. Kun hoito on hajautettu moneen paikkaan, lääkärin ja potilaan todellisia kohtaamisia ei myöskään aina synny. ”Traagisinta on, että nämä instituutiot on alun perin perustettu juuri näitä ihmisiä – LUKIJA LÄHIKUVASSA TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Anneli Vainion kotialbumista VIIME KEVÄÄNÄ syöpään kuolleen säveltäjä ja muusikko Jaakko Kuusiston sinfonia Opus 39 kajahtaa ilmoille Helsingin kaupunginorkesterin soittamana Musiikkitalossa. Vieressäni istuu kipulääketieteen uranuurtaja Anneli Vainio, joka kutsui minut mukaan kenraaliharjoitukseen. ”Musiikki on minulle yksi elämisen taso, joka läpäisee koko olemisen. Esimerkiksi tätä Jaakko Kuusiston teosta kuunnellessa on mahdollista tarkastella elämää abstraktilla tasolla.” Vainio on ollut mukana perustamassa saattohoitoon erikoistunutta Terhokotia ja kiertänyt maailmaa töiden parissa. Hän on muun muassa johtanut kipuklinikkaa Kanadassa ja ollut Kambodzassa ranskalaisen Kivut llman Rajoja -työssä. Vuoroin Tapiolassa ja Kemiönsaarella mökillään asuva Vainio toimii yhä 75-vuotiaana kipulääkärinä. Ajatteluni on samanlaista kuin Tukilinja-lehden. Anneli Vainio Anestesiologian ja saattohoidon erikoislääkäri, 75, Espoo. Mistä tunnetaan? Kivunhoidon uranuurtaja. Miksi tukee? ”Autetaan niitä, jotka ovat avun tarpeessa.” potilaita, asiakkaita, oppilaita – varten.” Vainiolla on yksityispotilaina esimerkiksi nuoria, vammaisia kipupotilaita, joista monet pyörätuolissa. Julkisten palvelujen resurssit eivät aina riitä heitä auttamaan, mutta yksi keino voisi muuttaa tämän: ”Minkä takia ei voi Suomessa ottaa käyttöön omalääkärijärjestelmää?” Vainio kysyy. Esseitä kohtaamisesta Uudessa esseekirjassaan Kohtaamattomuus Vainio tuo esiin mielipiteitään potilaiden kohtaamisen tärkeydestä, lääketieteen kielestä ja vallankäytöstä, abortista, eutanasiasta, kodittomuudesta ja muukalaisuudesta. Lukija pääsee mukaan myös Kambodzhaan, Kanadaan ja Ranskaan, missä Vainio työskenteli Emmaus-liikkeessä. Kuolemaa kirjassa käsitellään muun muassa musiikkiesseissä. Vainio kirjoittaa paljon myös tarpeesta parantaa kroonisen kivun hoitoa. ”Hoito on vaikeaa kivun kokonaisvaltaisuuden takia. Usein siinä mennään tunteet edellä. Krooninen kipu ja ihmisen koko muu elämä ovat tiukasti kietoutuneet toisiinsa.”
• PÖYTÄTENNIKSEN MESTARIKSI UNELMAT TODEKSI Kisoihin on kuitenkin vaikea lähteä tasoaan mittaamaan, ellei kotona ole valmentauduttu tavoitteellisesti ja ellei mukaan lähde joku, joka osaa urheilijaa uusissa tilanteissa ohjata. Kotijoukkueen rooli on usein myös taloudellisesti tärkeä. Valmennus ja apurahat Valmentautuminen on tiimityötä, joka vaatii ammatillista osaamista. Timo saa nykyään onnekseen valioluokan valmennusta: hän kuuluu tikkurilalaiseen pöytätennisseuraan TIP-70, jota valmentaa yksi alan suomalaisista huipuista, maajoukkuepelaajiakin valmentava Samuli Soine. Kolmas tuki Petrin nousujohteisella uralla on Petrin mukaan ollut Tukilinja: pahimpaan korona-aikaan Timolle voitiin Startti-stipedin avulla hankkia kotiharjoittelua mahdollistamaan oma pöytätennispöytä. Vuonna 2022 hän sai Tukilinjalta toisen apurahan kilpailumatkojen kustannuksiin. Omassa luokassaan Tulostakin on tullut. Timo painii Suomessa kehitysvammaisten pöytätenniksessä omassa luokassaan, sillä hän oli viime syksyyn asti kehitysvammaluokka 11:n ainoa pohjoismaalainen pelaaja. Viimeisten parin vuoden aikana hän on noussut kansainvälisissä kisoissa luokassaan mitaleille. Eikä siinä kaikki: Koska pöytätennis on niitä harvoja lajeja, joissa kehitysvammaiset voivat kilpailla samoissa kisoissa ei-vammaisten kanssa, hän on myös Suomen Pöytätennisliiton rating-listalla. Viime kesäkuussa sija oli 727 ja suunta on nouseva. Taustalla Tukilinja Menestyksen tärkeäksi taustatekijäksi Petr Averjanov mainitsee Tukilinjan. ”Vaikeana aikana, kun kaikki kuntosalit koronan takia suljettiin, ostettiin tämän avun ansiosta pöytätennispöytä ja henkilökohtaiset treenit jatkuivat omalla terassilla. Viime Timo Averjanovin uran nousukiidon taustalla ovat lahjakkuus, sinnikäs isä, onnistunut valmennus ja Tukilinjan apurahat. TEKSTI Iris Tenhunen KUVAT Lauri Jaakkola PETR AVERJANOV on täysillä mukana tukemassa kehitysvammaisen poikansa Timo Averjanovin, 29, pöytätennisuraa. Timo on viimeiset pari vuotta kilpaillut menestyksellä sekä ei-vammaisten kisoissa että kehitysvammaisten kansainvälisissä kisoissa. Tähtäimessä ovat nyt vammaisurheilun kovatasoiset paralympiakisat. Matkalla on mutkia, sillä erona muihin edustusurheilijoihin kehitysvammaiset joutuvat edelleen maksamaan suurimman osan harrastuskustannuksistaan itse. ”Pääsääntöisesti heidän tulonaan on vain pieni eläke”, Petr selittää haasteen vaikeutta. Kotijoukkueen tuki Monelle kehitysvammaiselle urheilu antaa elämään ryhtiä ja tavoitteellisuutta, joista on apua myös arjessa. ”Urheilu on varmasti hyödyllistä ihmiselle ja antaa paljon hänen kehityksessään. On hyvä, kun ihminen on tosissaan mukana urheilussa”, Petr-isä kertoo. Timo Averjanov 29, Vantaa. Töissä Jumbon Prismassa. Toimintarajoite Kehitysvamma. Tukilinjan apurahat Startti-stipendi vuonna 2020 pöytätennispöydän hankintaan. Tukilinja-apuraha 2022 kilpailumatkoihin. Kiinnostaako pöytätennis? Pääkaupunkiseudulla startataan kehitysvammaisten pöytätenniskerho, jossa toimii valmentaja pöytätennisseura TIP 70:stä. Kerho sopii niin aloittelijoille kuin pidemmälle ehtineillekin. Kerhokiinnostusta kartoittavat Juha Julmala (juha.julmala@gmail.com) ja Petr Averjanov (p. 050 367 1432, petraverjanov@hotmail.com). Tukilinja 2/2023 17 Mitali tuli! kesän aikana oli mahtavat kisat Krakovassa, Puolassa. Mahdollisuus osallistumiseen ja menestykseen tuli Tukilinjan apurahan avulla. Perheen puolelta paljon kiitoksia!”
• 18 Tukilinja 2/2023 IHMISET Miten selättää kodin KAAOS?
• Tukilinja 2/2023 19 Kun avustajatunneista on priorisoitava, siivous on toissijaista. Arjen kaaos voi yllättää kenet tahansa, mutta vammaiselle ihmiselle se on erityisen tuttu ilmiö. Voisiko siihen haasteiden keskellä suhtautua hieman lempeämmin? TEKSTI Heini Saraste PIIRROKSET Väinö Heinonen SIIVOSIMME PSYKIATRISEEN sairaalaan joutuneen ystäväni kotia, minä ja hänen kälynsä. Koti oli kuin ydinsodan jäljitä: tietokoneen johtoja, taulukasoja, pohjaan palaneita kattiloita, banaanikärpäsiä, jotka lehahtivat sakeina parvina keittiön lavuaarista, sähköjohtaja kuin sotkuisia jättiläislankakeriä, lakanoita myttyinä nurkissa, rikkinäisiä tietokoneita. Kannoimme takapihan roskikseen kymmenittäin mustia, valtavia säkkejä, lajittelua ei todellakaan silloin ollut. Ystäväni oli sairastanut skitsofreniaa, pärjännyt tautinsa kanssa ja elänyt vaimonsa kanssa onnellista elämää. Nyt hänen vaimonsa oli kuollut ja siitä oli seurannut kaaos. Käly oli tarmokas ihminen. Kun raakasiivous oli tehty, hän tarttui ikkunalaudalla paksun pölykerroksen alla pilkottaviin satoihin, pikkuruisiin lasiesineisiin ja huitaisi ne vihaisesti jätepussiin. Minua hätkähdytti, mutta en sanonut mitään. Käsitin kuitenkin, että tässä ylitettiin jokin raja. Juoksua lumivyöryn edellä Melkein kaikille liikuntavammaisille ystävilleni kaaoksen pelko on tuttua. On ennakoitava, mitä tapahtuu, jos palvelut eivät toimikaan, oltava askeleen edellä varasuunnitelman kanssa, jos jotain tapahtuu – niin kuin aina tapahtuu. ”Näytän ulospäin ihan toimivalta ja hyvin pärjäävältä, mutta harva arvaisi, että pukeutumiseni kestää tunnin. Onneksi pystyn pukemaan vielä itse”, yksi kertoo. Harva tietää sitäkään, että hän on yrittänyt nostaa pankkikorttia lattialta noin tunnin ajan kepillä, jonka päässä on teippiä. ”Pankkikortit ovat niin pirun liukkaita.” Harva käsittää, että roskat tai sukat lattialla voivat kertoa vain siitä, että ihminen ei kykene kumartumaan. Jos avustajatunteja vähennetään, sähkäri hajoaa tai avustajalla on flunssa, tuloksena on kaaos. Vähistä avustajatunneista on priorisoitava ja silloin siivous on toissijaista. Elintärkeää on saada ruokaa ja päästä vessaan. ”Olin sen verran hippi, että lehtipinot eivät mua häirinneet”, toinen ystäväni kertoo. ”Raja tuli vastaan, kun roskapussit eivät mahtuneet enää parvekkeelle vaan niitä oli kaikkialla, ja ne haisivat.” Vähemmän tavaroita, kiitos Kolmas liikuntavammainen ystäväni minimoi siivottavat: ”Mitä vähemmän tavaraa, sen parempi.” Hän paljasti minulle myös ensimmäistä kertaa, miten painajaismainen minun kotini hänelle on: liian paljon tavaraa, liian vähän tilaa liikkua ja lattioita peittävät kaikkialla matot, joihin voi kompastua. Kaaosta lisäävät myös avustajakäytäntöihin liittyvät rajoitukset. Yksi ystävistäni on päivisin töissä. Avustajilla on hänen kotinsa avaimet, mutta heitä on asumispalvelusta kielletty menemästä hänen kotiinsa yksin, koska ystäväni pitäisi ohjesääntöjen mukaan valvoa siivousta. Kello kuudentoista jälkeen avustajien työaika kuitenkin loppuu. Joillakin sosiaalityöntekijöillä on myös sellainen väärä käsitys, että avustaja ei saisi siivota. ”Se ei pidä paikkaansa!” ystäväni suorastaan huutaa. Moni kysyy liikuntavammaisilta ystäviltäni, mikseivät he muuta palvelutaloon tai laitokseen, mutta tätä ajatusta he kavahtavat ydintään myöten. Se olisi heille itsemääräämisoikeuden ja ihmisyyden loppu. Apua kaaoksen järjestämiseen Autismin kirjoon kuuluva tuttavani kertoo, että kaaoksen kanssa kamppailu on monelle heistäkin arkipäivää. Yllättäen hän on sitä mieltä, että äärimmäinen järjestykseen pyrkiminen ja äärimmäinen kaaos ovat saman ilmiön ääripäät: kynänsä pituusjärjestykseen asettavalla kyse ei ole pakkomielteestä vaan tavasta selviytyä ylivoimaisesta järjestyksen haasteesta. Tällä tuttavalla on lapsi, joka kuuluu autismikirjoon. Lapsen kohdalla ymmärretään, että jos hän elää sisäisessä kaaoksessa, tarvitaan
• 20 Tukilinja 2/2023 toinen ihminen rakentamaan struktuuria. Eriväriset huoneet ja tarkat viikko-ohjelmat ovat siinä apuna. Ehkä kaaokseen taipuvaisen aikuisenkin kannattaisi ottaa avukseen perinteinen viikkopäivyri? Tuttavani työmuisti on lyhyt eikä hän ei usein muista, mihin on jonkin tavaran laittanut. Hän vinkkaakin, että kaaoksen vastustamisessa on erittäin tärkeää, että tavaroilla on kotona vakiopaikat. Laitostuminen passivoi Kaksi vuotta psykiatrisessa sairaalassa viettänyt tuttavani kertoo, että sairaalassa on helppo olla, koska siellä ei ole kaaosta. Ihminen laitostuu yllättävän nopeasti ja sairaalan rutiinit alkavat tuoda turvaa. Kaikki kulkee kaavan mukaan: milloin otetaan lääkkeet, milloin käydään syömässä, milloin mennään tupakkahuoneeseen. Kamppailu alkaa vasta kotiin päästyä. ”Alussa oli vaikea käsittää, että oli itse käytävä kaupassa, laitettava ruokaa ja päätettävä päivän ohjelma. On luotava itse arjen rutiinit, vaikka on vielä kovin heikossa kunnossa.” Kun ihmistä vaivaa ahdistus tai masennus, on luonnollista, ettei jaksa pitää huolta kodistaan. Oireet vievät voimia, hyvä jos jaksaa hampaansa pestä ja sängyn petaaminen on aivan mahdotonta. Koti ajautuu kaaokseen, mikä syventää masennusta ja saa ihmisen tuntemaan itsensä häpeällisen huonoksi. Aina ei ole kuitenkaan niin, että psyykkisesti sairaimmilla olisi kaoottisin koti. Oireet myös vaihtelevat, on hyviä ja huonoja jaksoja. Toiset toipuvat kokonaan, mutta ei heistäkään välttämättä tule järjestyksen ihmisiä. Kaikille meistä rikkumaton järjestys ei ole kodikkainta. Unelmat eristävät Televisio ja somemaailma esittelevät kuitenkin vain koteja, joissa parketit kiiltävät ja ruusut maljakoissa ovat juuri poimittuja. Harva meistä kuvaa Faceen tai Instaan putsaamatonta vessanpyttyä tai perkaamatonta vaatekaappia. Nämä keksityt maailmat masentavat kaikkia, saati sitten vammaista tai mielenterveyskuntoutujaa. Kaaoksen inhoamisen taustalla vaikuttavat sovinnaiset ihanteet: sekaiseen kotiin ei sovi päästää ketään, etteivät muut näkisi, millainen hutilus olen tai miten elämäni on poissa raiteiltaan. Lopputulema on, että kodin kaaos pahentaa entisestään ihmisen eristäytymistä ja yksinäisyyttä. Kun ketään ei voi päästää kotiin, ketään ei myöskään käy. Voisimmeko hieman hellittää? Kenen normeilla mennään? Psykiatrisissa laitoksissa oli vielä 2000-luvun alussa käytäntö, jossa potilaiden oli siivottava, muuten ei saanut lomaa tai päässyt kotiin. Potilaat kutsuivat tätä koirakouluksi. Nykyäänkin kannattaa miettiä, kenen näkökulmasta normit asetetaan: omaisten, henkilökunnan vai sairaan ihmisen itsensä. Psykiatrisesta omaisjärjestöstä kerrotaan, mitä tämän oivalluksen ohittamisesta seuraa: Usein äiti kauhistuu sairaalasta kotiutuneen aikuisen lapsensa kodin kaaosta. Hän alkaa auttaa ja siitä tulee tapa. Pian valtataistelut lasten ja vanhempien välillä käyvät kuumina: kuka siivoaa, miten siivotaan, mikä on luonnollista ja mikä ei-hyväksyttävää kaaosta? Kaaoksen hallinta onkin yksi omaisten ja kuntoutujien keskeisiä erimielisyyksien aiheita. Kokenut ammattilainen antaa vinkin: usein kun omainen luovuttaa, aikuinen lapsi alkaakin itse siivota – ei ehkä äidin tai isän malliin, mutta kuitenkin. Älä ylitä toisen rajoja Vaimonsa menettänyt ystäväni palasi sairaalasta takaisin kotiinsa. Hän toipui vähitellen ja pääsi joka surunsa ylitse. Luulen kuitenkin, että hän ei antanut meille koskaan anteeksi sitä, että siivosimme pois hänen lasiesineensä. Paljastui, että ne olivat kuuluneet hänen vaimolleen. Tajusin, että ihmisen omaa järjestystä ja tahtoa olisi aina kunnioitettava. Juttua tehdessä keskustelukumppaneina olivat tohtori Päivi Rissanen Mielenterveyden Keskusliitosta, toiminnanjohtaja Silja Lampinen Pirkanmaan omaisten yhdistyksestä, järjestösuunnittelija Heta Pukki Suomen Autismikirjon Yhdistyksestä, koordinaattori Tuomas Tuure Abilis-säätiöstä ja tiedottaja Sanni Purhonen Kynnyksestä. Taustatukena oli vielä toimittajan monikymmenvuotinen kokemus kaaoksesta ja sen hallinnasta omassa elämässään. Kodin kaaos pahentaa ihmisen yksinäisyyttä. UUTISIA MAKSUTON VERKKOKOULUTUS TEKNOLOGIAAMMATTEIHIN Microsoft käynnisti yhdessä suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja teknologiayritysten kanssa mikrotutkinto-nimisen, avoimen ja maksuttoman verkkokoulutuksen teknologia-ammatteihin. Opiskelu pohjautuu Microsoftin työroolipohjaisiin opintosisältöihin, ja 12 opintoviikon mikrotutkinnon suorittanut pätevöityy Microsoftin sertifioimaksi ammattilaiseksi. Opiskelemaan pääsevät paitsi alanvaihtajat ja opiskelijat, myös kuka tahansa motivoitunut henkilö. Opinnoissa etenemisen tahti on vain itsestä kiinni – sekä englannin taidosta, sillä opinnot suoritetaan alkuvaiheen jälkeen englanniksi. ”Mikrotutkintomme on syntynyt vastaamaan työelämän ja työllistymisen konkreettisiin tarpeisiin”, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén. Jokaisessa tutkintomoduulissa on mukana yrityskummi, joka tarjoaa asiantuntemusta ja harjoitustehtäviä. Tavoitteena on kouluttaa Suomeen 50 000 uutta ja 50 000 lisäja muuntokoulutettua teknologiaosaajaa 5 vuoden aikana. Ensimmäinen kyberturvan opintokokonaisuus avautui maaliskuussa ja se löytyy osoitteesta cs.edukamu.fi/elements-of-cloud-and-cybersecurity. Opintomoduulit löytyvät myös korkeakoulujen yhteiseltä opintotarjottimelta ja suoritetut oppisisällöt kirjataan Virta-opintotietopalveluun. Tutkinnosta saa tietoa Taitoja työelämään -sivustolta. LAKIMUUTOKSIA TALOYHTIÖIHIN Taloyhtiön osakkaalla on jatkossa lähtökohtaisesti oikeus tehdä esteettömyyttä parantavia muutoksia paitsi omaan asuntoonsa, myös taloyhtiön tiloihin. Syynä on asunto-osakeyhtiölain uudistus, joka astui voimaan maaliskuussa. Tähän asti taloyhtiön hallituksella on ollut asiassa vapaa harkintavalta, vaikka osakkaalle olisi myönnetty kunnalta tuki muutoksen toteuttamiseen. Nyt taloyhtiön hallitus voi kieltää esteettömyysmuutoksen vain, jos se aiheuttaisi haittaa yhtiölle tai toisille osakkeenomistajille. Osakkaan on kuitenkin ilmoitettava muutostöistä hallitukselle, odotettava toteutuslupaa ja noudatettava muutoksessa hyvää rakennustapaa. Taloyhtiöllä on oikeus valvoa muutoksen toteuttamista. Muutoksen kustannukset ja jatkohuollon maksaa osakas ja kustannusvastuu siirtyy seuraavalle osakkeenomistajalle.
• Tukilinja 2/2023 21 HYVÄN MIELEN RESEPTI Herkullista katuruokaa KOKKINA TOIMINUT Harri Pynnönen, 54, vammautui vuonna 2012. Sairaseläke ei kuitenkaan houkutellut. Harkittuaan pari vuotta oman yrityksen perustamista hän kävi juttelemassa Keski-Savon Uusyrityskeskuksessa. Kuntoutuksessa hän kuuli Invalidiliiton Yritystä!-hankkeesta. Molemmista tuli tukea ja tietoa. Vuonna 2017 hän perusti Harri’s Food Factoryn. Ratkaisevan avun siihen hän kokee saaneensa myös Tukilinjalta, joka myönsi Pynnöselle merkittävän apurahan katuruokavaunun hankintaan. Tukilinja-lehdessä vuonna 2018 Pynnönen kertoi, että apuraha oli hänelle suurin tuki ensimmäisen katuruokavaunun hankinnassa: “En olisi uskaltanut ottaa pankkilainaa ja yrittää sen varassa.” Harri’s Food Factory tunnetaan Varkaudessa herkullisista burgereistaan ja teemallisista ruokaviikonlopuistaan. Talvella hänen ravintolassaan vietettiin esimerkiksi pihvija kanaviikonloppuja. Kesäisin kaksi katuruokavaunua myy kotimaisista raaka-aineista valmistettuja herkkuja kesätapahtumissa ja puistoissa. Pynnönen kertoo työllistävänsä mielellään nuoria: “Se on kuin lumipalloefekti. Yhden kun otin töihin, hän tykkäsi, ja sitten hänen kaverinsa kysyi töitä ja nyt minulla on kuusi erittäin motivoitunutta nuorta töissä. He ovat aivan huipputyyppejä. Sanon aina, että toivottavasti muistan kiittää teitä. Ilman teitä en pystyisi tekemään mitään. Kun he tykkäävät olla töissä, niin silloin kaikki on hyvin.” Rapeita kanapaloja Harri suosittelee tarjottavaksi suupaloina kevään juhlissa. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Harri Pynnönen Meksikolainen rapea kana AINEKSET: Broilerin paistileikettä tai fileetä Kananmunaa Vehnäjauhoa Pankojauhoa (japanilainen korppujauho) Suolaa NÄIN VALMISTAT: Sekoita suola vehnäjauhoihin. Leivitä broilerinpalat jauhoissa. Vatkaa munan rakenne lautasella rikki ja pyörittele broilerit siinä. Kaada pankojauhoa toiselle lautaselle ja nosta palat seuraavaksi siihen. Painele jauho voimakkaasti kiinni. Parhaan lopputuloksen saat uppopaistamalla leikkeet öljyssä, mutta ne voi kypsentää myös uunissa 225 asteessa noin 15–20 minuuttia. Toma attisa lsa Pico de gallo AINE KSET : 10 toma attia (esim . luum utom aatte ja) ½ hope asipu li 1 puna inen chilip alko 1 limen meh u ½ tl suola a Ruuk ulline n tuore tta koria nteri a NÄIN VALM ISTA T: Kuut ioi toma atit. Kuor i ja leikk aa sipul i pien iksi kuut ioiks i. Hien onna koria nteri ja leikk aa chili ohui ksi siivu iksi. Seko ita ainek set ja puris ta jouk koon lime n meh u. Mau sta suola lla ja anna teke ytyä jääka apiss a noin tunn in ajan. Harri Pynnösen ruokavaunuissa myydään kesäisin kotimaisista raaka-aineista valmistettuja katuruokaannoksia. Reseptit sopivat myös kevään juhliin. Salsa on espanjaa ja tarkoittaa kastiketta. Pico de gallo puolestaan tarkoittaa kukon nokkaa.
• BLOGILINJALLA / Toni Oman musiikin tekeminen ja säveltäminen oli pitkään haaveena ja kiitos Tukilinjan se haave on nyt toteutunut. Hiphopista elämään sävel ohjelman ilmaisversiossa oli rajoituksia, jotka haittasivat teknisesti musiikin tekemistä. Olen tehnyt musiikkia nyt vähän yli vuoden ja viimeiset 3–4 kuukautta apurahalla hankituilla ohjelmistoilla. Olen tehnyt rap/ hiphop-instrumentaaleja ja Edm-painotteista musiikkia. Opettelin ensin tekemään hiphop-instrumentaaleja ohjelman valmiilla kiteillä ja sampleilla. Nyt osaan jo säveltää rumpuja, ja esimerkiksi erilaisia viuluja sellomelodioita. OMIA KAPPALEITA on vuodessa tullut tehtyä “pöytälaatikkoon” noin 100 kappaletta. Omaksi suosikiksi on muodostunut Lo-Fi boombap instrumentaali-hiphop. Lisäksi on tullut tehtyä breakbeatja bigbeat -tyylistä musiikkia. Koen että musiikin tekeminen tietokoneella on parasta ajankäyttöä verrattuna esimerkiksi tv:n katsomiseen ja pelaamiseen. Tasapainotan arkea musiikin tekemisen lomassa liikunnalla. Musiikin tekeminen tietokoneella on jatkunut reilun vuoden verran ja se on pitkäikäisin harrastukseni vuosikymmeniin. Olen kehittynyt vuoden aikana todella paljon, HEI. OLEN 39-vuotias mies täältä Etelä-Pohjanmaalta. Olen ammatiltani datanomi ja tradenomi. Harrastan musiikin tekemistä ja sen lisäksi lenkkeilyä ja kuntosalilla käyntiä. Olen tällä hetkellä sairauseläkkeellä. Aloitin musiikin teon alkuvuodesta 2022 ilmaisella MPC Beats -ohjelmalla ja parilla lisäosalla ilman minkäänlaista kokemusta esimerkiksi kitaran tai rumpujen soittamisesta. Tässä tarinani siitä, miten Tukilinjan apuraha vaikutti sen jälkeen elämääni. Sain Tukilinjan myöntämän apurahan musiikkiharrastuksen jatkamiseen ja musiikin tekemiseen. Harrastuksen jatkumisen kannalta apuraha oli tarpeellinen, koska olisi ilman sitä en olisi pystynyt ohjelmia hankkimaan. Apurahalla sain hankittua täysversion kyseisestä tietokoneohjelmasta sekä erilaisia rumpuja virtuaali-instrumentteja. Tästä musiikin tekeminen sai tuulta purjeisiin, koska Kuka? Toni, 39. Datanomi, tradenomi. Toimintarajoite Sairauseläkkeellä. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla huhti–toukokuussa. (www.tukilinja.fi). ja loppuvuodesta tulossa on myös yhteistyöprojekti erään kaverini kanssa levyn muodossa. Tällä hetkellä olen julkaissut omaa materiaalia Soundcloud-palvelussa, www.soundcloud. com/totska, jossa sitä voi käydä kuuntelemassa. HIPHOP-MUSIIKKI ON ollut lähellä sydäntä nuoruudesta lähtien, joten sen tekeminen on ollut todella antoisaa ja siitä saa hyviä fiiliksiä. Musiikin tekemisestä on nyt muodostunut minulle terapeuttinen keino käsitellä tunteita ja omaa oloa. Se on myös kantava voima arjessa, joka auttaa jaksamaan. Oman musiikin tekeminen ja säveltäminen oli pitkään haaveena ja kiitos Tukilinjan se haave on nyt toteutunut. Seuraavaksi katsotaan, voisiko tekemäni musiikki menestyä esimerkiksi edellä mainitussa Soundcloud-palvelussa. Haaveena olisi se, että harrastuksesta voisi tulla myös keino hankkia hieman rahaa tukien päälle. Unelmia saa ja pitää olla. Itseni kohdalla yksi on nyt toteutunut. Kiitos Tukilinja. Teette hyvää ja tärkeää työtä. Terveisin, Toni 22 Tukilinja 2/2023
• Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat – Startti-urheilustipendi) | Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi TUKILINJAN APURAHAT TUKEVAT OSALLISTUMISTA! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. APURAHOJA VOIVAT HAKEA sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Alkuun pääset tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit. Startti-stipendit Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Startti-urheilustipendejä vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka haluavat tarjota matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Keväällä Startti-stipendejä voi hakea 30.4. mennessä ja syksyllä 31.10. mennessä. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-4155 1508
• Tukipointti Teksti: Sanna Nupponen lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 24 Tukilinja 2/2023 Jopa 70 prosenttia meistä osallistuu tavalla tai toisella hyväntekeväisyyteen. TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toiminta-kulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! Testamentilla vaikutat maailmaan TESTAMENTTI ON tapa tukea maailman kehittymistä omien arvojensa mukaiseen suuntaan, ja usein lahjoittaminen kohdistuu silloin järjestötyöhön. Muualla maailmassa järjestöt kattavatkin testamenttilahjoituksilla jopa 20–30 prosenttia toiminnastaan. Suomessa testamenttilahjoitusten osuus on kuitenkin vain noin 5 prosenttia yleishyödyllisten yhteisöjen varainhankinnasta. Syynä ei ole myötätunnon puute: Suomalaiset ovat varsin aktiivisia hyväntekijöitä ja jopa 70 prosenttia meistä osallistuu tavalla tai toisella hyväntekeväisyyteen. Taloustutkimuksen vuonna 2016 teettämän tutkimuksen mukaan kuitenkin vain noin prosentti suomalaisista koki testamenttilahjoittamisen itselleen mieluisaksi tukimuodoksi. TUKILINJA-SÄÄTIÖ ON mukana Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n Hyvä Testamentti -kampanjassa, jonka tarkoituksena on muuttaa testamenttikulttuuria Suomessa. Kampanjassa levitetään tietoa testamentin tekemisestä ja mahdollisuudesta tehdä tätä kautta lahjoitus itselle tärkeään kohteeseen. Testamentin laatimista ei tarvitse nähdä ikään sidottuna asiana. Se voi yhtä hyvin olla osa oman elämän ja vaikuttamisen aktiivista suunnittelua. Testamentin voi laatia periaatteessa kuka tahansa, mutta niin Tukilinja-säätiö kuin Hyvä Testamentti -kampanjakin suosittelevat asiantuntijan käyttämistä – myös siinä tilanteessa, ettei perittävää omaisuutta olisi paljon. Asiantuntijan käyttämisestä syntynyt kustannus on joka tapauksessa pieni ja sillä voidaan säästyä mahdollisilta perheen ja suvun perintöriidoilta ja jopa oikeusprosesseilta. Asiantuntijan löydät muun muassa omasta pankistasi. Myös Hyvä Testamentti -kampanjan kautta voit ottaa yhteyttä lakiasiantuntijaan, kampanjan pitkäaikaiseen yhteistyökumppaniin varatuomari Piia Jeremejeffiin. Piialla on monen vuoden kokemus sekä perheja perintöoikeusasioista että kampanjan kanssa tehdystä yhteistyöstä. TESTAMENTIN AVULLA on mahdollista lahjoittaa omaisuuttaan myös muille kuin perimyskaareen kuuluville perheenjäsenille, esimerkiksi juuri yleishyödyllisille järjestöille. Testamentissa voit määrätä hyvään kohteeseen osan omaisuudestasi tai vaikkapa jonkin sinulle tärkeän esineen. Kaikkea omaisuutta ei tarvitse testamentata yleishyödylliselle yhdistykselle, sillä testamentilla voidaan määrätä omaisuudesta myös hyvin yksityiskohtaisesti. Testamenttilahjoitus on tehokas tapa tukea, sillä yleishyödyllisten yhteisöjen ei tarvitse maksaa testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa. Myös Tukilinja-säätiö on yleishyödyllinen järjestö eikä näin ollen joudu maksamaan veroa testamenttilahjoituksista. Tukilinja-säätiö noudattaa vastuullisen varainhankinnan ammatillisia arvoja ja periaatteita, Kunnioitamme lahjoittajan oikeuksia tiedottamalla säännöllisesti toiminnastamme ja erityisesti siitä, mihin lahjoitettuja varoja käytetään. Huomioimme toiminnassamme lahjoittajan mahdollisen yksityisyyden tarpeen ja kunnioitamme muitakin lahjoittajan toiveita. MIKÄLI KIINNOSTUIT mahdollisuudesta tehdä testamenttilahjoitus Tukilinja-säätiölle, voit ottaa yhteyttä säätiömme puheenjohtajaan Heikki Laukkariseen joko puhelimitse (09 4155 1505) tai sähköpostitse osoitteeseen heikki.laukkarinen@tukilinja.fi. Lisätietoa Hyvä Testamentti -kampanjasta löydät osoitteesta www.hyvatestamentti.fi.
• Tukilinja 2/2023 25 KIRJAVINKKI Kevään kirjoissa asiat ovat hullulla tolalla, perheet joutuvat pulaan eikä rakkauskaan ole entisensä. PERHEET PULASSA VALLAN HALU HULLUA MENOA TELEVISIOSTA TUTTU JOONATAN TOLA: HULLUT IHANAT LINNUT Romaani. Tammi 2023. 232 s. Tolan perheen taiteilijaisä on kuollut oman käden kautta, mutta laskuja saapuu postiluukusta tasaiseen tahtiin. Perheen äiti on menettänyt niin osan mielenterveydestään kuin fyysisen kuntonsakin ja käyttää pyörätuolia. 6-vuotias Joonatan suorastaan palvoo ja auttaa äitiään kaikessa mahdollisessa, mutta se ei tahdo millään riittää. Sossut ovat jo ovella, lapsia uhkaa huostaanotto eivätkä äidin miesystävätkään ole sieltä luotettavimmasta päästä. Joonatan Tolan omakohtaisen romaanisarjan toisessa osassa lapsen vahva näkökulma ja sitä kautta syntyvä huumori naurattavat, vaikka itse tarina väliin itkettäisi. Myös perheen keskinäinen rakkaus välittyy sivuilta. Äidistä ei tehdä yksiulotteisen säälittävää hahmoa vaan hänestä löytyy toisinaan paljonkin särmää. Kokonaisuus etenee helppolukuisesti. Yhtenä vertailukohtana mieleen nousevat Karl Ove Knausgårdin huippusuositut omaelämäkerralliset teokset. Kirjalle on helppo veikata menestystä. Sanni Purhonen ULLA SÄRKIKANGAS JA RIIKKA SEPPÄLÄ: NÄHKÄÄ MEIDÄT! Tietokirja. Basam Books 2022. 195 s. Jo Nähkää meidät! -teoksen alaotsikko Miten vastata erityisperheiden hätähuutoon? paljastaa, että runsaasti sosiaalija terveyspalveluita tarvitsevat perheet ovat usein hätää kärsimässä. Monesti näitä perheitä ei edes tunnisteta ja jos tunnistetaan, hätä aiheutuu siitä, ettei oikeanlaisia palveluja saa. Sen sijaan perhe päätyy pompoteltavaksi palveluviidakkoon – ”luukulta toiselle”. Kirja on selkeästi suunnattu sote-alan ammattilaisille, päättäjille ja järjestötoimijoille. Lukujen lopussa on kysymyksiä, joiden tarkoitus on auttaa ymmärtämään, millainen on erityisperhe ja antaa konkreettisia ideoita palveluiden parantamiseen. Ei-ammattilaiselle kirjan lopun lyhyt liite on kiinnostava: Sinne on koottu ammattilaisten lausahduksia, jotka ovat jääneet perheiden mieleen positiivisina tai negatiivisina. Teoksen pääkirjoittaja on Ulla Särkikangas. Siinä on lisäksi Riikka Seppälän luku neuropsykiatrisia haasteita omaavien ns. nepsy-lasten ja -perheiden auttamisen haasteista. Sanni Purhonen SAMI KOSKI JA THOMAS SANDHOLM: THOMAS SANDHOLM – SYNTYNYT VIITTOMAAN. Elämäkerta. SKS Kirjat 2023. 232 s. Thomas Sandholm on se silmälasipäinen, tv:stä tuttu viittomakielisten uutisten ankkuri, jonka näkevät päivittäin kenties jopa sadat tuhannet suomalaiset. Kuten journalistille sopiikin, miehen yksityiselämästä ei ole juuri puhuttu. Hänen tarinansa on kuitenkin kiinnostava. Sandholm on itse viittomakielinen kuuro ja hän kasvoi kuurossa perheessä aikana, jolloin Suomen valtio syrji kuuroja monin eri tavoin. Hänen vaimonsa Phillipa on niin ikään kuuro ja kotoisin Australiasta. Niin vaimon vanhemmat kuin perheen neljä tytärtäkin ovat kuulevia eli perheessä eletään monien eri kielien ja kulttuurien välissä. Sandholm on tienraivaaja myös kuurona toimittajana työssään eikä hänellä suinkaan ole aina ollut helppoa. Vammaiseksi henkilöksi tai vammaisyhteisön osaksi mies ei siitä huolimatta itseään miellä. Hänen kirjansa on kuitenkin tärkeä puheenvuoro viittomakielisten kuurojen puolesta. Sanni Purhonen AMIA SRINIVASAN: HALUN POLITIIKKA. 2020-luvun feminismi. Esseitä. Suom. Laura Lahdensuu. Gummerus 2022. 344 s. Nuori brittifilosofi Amia Srinivasan nousi esseekokoelmallaan myyntilistojen kärkeen yksinkertaisesti havainnoimalla, miten kulttuuriarvot muovaavat seksuaalisuuden ilmaisua arjessamme. Hän osoittaa, että valta-asemat ja valtakulttuurin arvot vaikuttavat keskeisesti siihen, mitä pidämme viehättävänä ja keiden kanssa haluamme suhteita muodostaa. Henkilökohtaiset mieltymyksemme ja tavoitteemme eivät olekaan henkilökohtaisia – jaamme ne monien muiden kanssa. Srinivasan tuo esiin erityisesti niiden ihmisryhmien hankalan tilanteen parisuhdemarkkinoilla, jotka eivät ole kulttuurisesti haluttuja: ei-valkoisten, vammaisten, teini-ikää vanhempien naisten, alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvien miesten sekä ei-heteronormatiivisten ihmisten. Hän uskaltaa käsitellä myös maton alle lakaistua mörköä: nettipornon valtavaa kulutusta ja vaikutusta käytökseemme. Kannattaa lukea, jos haluaa ymmärtää maailmaa, jossa nyt elämme. Iris Tenhunen Toimit uksen valinta
• Huhti-toukokuun elokuvissa sukelletaan mielikuvitusmaailmoihin. Keisarinna ja merenneito 26 Tukilinja 2/2023 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT CORSAGE – KURITON KEISARINNA 21.4. Marie Kreutzerin ylistetty elokuva, josta Vicky Krieps palkittiin parhaana näyttelijättärenä Cannesin elokuvajuhlilla. Itävallan keisarinna ja Unkarin kuningatar Elisabet (1837–1898) tunnetaan Sissinä. Hän oli kuulu kauneudesta, muodikkuudesta ja jälkipolvien tulkinnoissa myös syömishäiriöistä. Keisarinna kamppailee ylläpitääkseen imagoaan ja sitoo korsettinsa yhä tiukemmalle. VORTEX 21.4. Pariisissa kodikkaassa kattohuoneistossa asustavat psykiatri (Françoise Lebrun) ja elokuvakriitikko (Dario Argento) saavuttavat yhteiselossaan pysäyttävän virstanpylvään, kun naisen mieli alkaa äkkiarvaamatta rapistua. Kohuelokuvistaan tunnettu ohjaaja Gaspar Noé tarttuu tällä kertaa yllättävään ja koskettavaan aiheeseen. BEAU IS AFRAID 28.4. Kertomus hyväntahtoisesta mutta neuroottisesta Beausta, kaikkien aikojen menestyneimmästä liikemiehestä, jonka pyrkimys matkustaa kotiin äitinsä luokse eskaloituu vuosikausia kestäväksi painajaismaiseksi seikkailuksi. Ari Asterin tyylejä sekoittavan elokuvan pääroolissa nähdään Joaquin Phoenix. MUISTAN SINUT, PARIISI 5.5. Virginie Efira esittää Alice Winocourin draamaelokuvassa pääosaa naisena, joka on menettänyt muutamia kuukausia aikaisemmin tapahtuneessa Pariisin terrori-iskussa muistinsa ja palaa kaupunkiin selvittääkseen, mitä kyseisenä iltana tapahtui. PIENI MERENNEITO 26.5. Rob Marshallin näytelty versio Disneyn klassikoksi muodostuneesta, Oscar-palkitusta animaatiomusikaalista. Merenneidoille ei ole sallittua olla tekemisissä ihmisten kanssa, mutta Arielin on noudatettava sydämensä kutsua. Vertauskuvallinen tarina erilaisuuden hyväksymisestä on myös monille vammaisaktivisteille tärkeä. Arielina nähdään laulaja ja näyttelijä Halle Bailey. I USED TO BE FAMOUS Eddie Sternbergin autismikuvauksessa entinen poikabändistara (Ed Skrein) tutustuu nuoreen rumpalilahjakkuuteen (Leo Long) ja saa yllättäen uuden tilaisuuden menestyä. Netflix. ROSE Elokuva menee heti suoraan asiaan. Seuramatkalle reissuun lähtenyt Inger (Sofie Gråbøl) tarttuu mikrofoniin ja kertoo muille itsestään. Esittely sujuu hyvin, mutta hyydyttää sitten hetkeksi linja-auton iloisen tunnelman, sillä Inger ilmoittaa olevansa ”psyykkisesti sairas”. Niels Arden Oplevin käsikirjoitus ja ohjaus. CMORE. CAUSEWAY Lila Neugebauerin esikoisohjauksessa Afganistanin sodan veteraani Lynseyllä (Jennifer Lawrence) on vaikeuksia sopeutua siviilielämään haavoituttuaan vakavasti räjähdyksessä. Hän ystävystyy jalkansa menettäneen automekaanikon kanssa (roolistaan Oscar-ehdokkuuden saanut Brian Tyree Henry). AppleTV+ BABYTEETH 21.4. Sairas Milla-tyttö (Eliza Scanlen) alkaa viihtyä "pahan pojan" kanssa ja löytää elämänilonsa. Vanhemmat saavat pohtia, mikä on lopulta tärkeää. Palkitun draaman (Australia 2019) ohjauksesta vastaa Shannon Murphy. Teema Fem. PALUU 25.4. Lääkekoukkuun jäänyt teini-ikäinen Ben (Lucas Hedges) palaa jouluna vieroituksesta äitinsä (Julia Roberts) ja muun perheensä luokse. Kaikki eivät tästä kuitenkaan ilahdu, sillä pojan entisen elämän haamut seuraavat perässä. Elokuvan (Ben Is Back 2018) on ohjannut Peter Hedges. LIV. NETTIELOKUVAT TV-ELOKUVAT Toimit uksen valinta Toimituksen valinta
• Välinevinkki Apuväline: Kirjatuki Edustaja: www.senioriverkkokauppa.com Hinta: 16,90 euroa TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 2/2023 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen PIKKU KAKKOSEN SELKOSADUT TV2 10.3. Uusi satusarja sisältää 10 kuunneltavaa selkosatua lasten arjesta. Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomea ja sadut on luettu normaalia rauhallisempaan tahtiin. Yksinkertainen äänisuunnittelu tukee kuuntelua, jonka ainoana kuvallisena tukena toimii Areenan jaksokuva. Sadut ovat selkokielen asiantuntijoiden Riikka Tuohimetsän ja Nora Lehtisen kirjoittamia ja ne lukee Riikka Papunen. PRISMA: PROTEESIEN VALLANKUMOUS AREENA Prisma-sarjan dokumentissa (Augmented, USA 2020) kerrotaan Hugh Herristä, jonka molemmat jalat amputoitiin 17-vuotiaana kiipeilyonnettomuuden seurauksena. Sen jälkeen hän on omistautunut yhteistyöhön parempien proteesien kehittämiseksi tavoitteenaan päihittää vammaisuus. Bostonilaisessa sairaalassa kehitetyn bionisen teknologian ansiosta hänen proteesinsa toimivat ajatuksen voimalla ja tuntuvat yhä enemmän oikeilta ruumiinosilta. ELÄINVELHO: LEMMIKIT JALOILLEEN LIV, DISNEY+ Amerikkalaisessa realitysarjassa (Wizard of Paws) seurataan apuvälinetekniikan pioneeria Derrick Campanaa, joka luo proteeseja ja ortoositukia eläimille. Hänen USA:ssa sijaitsevaan eläinsairaalaansa otetaan yhteyttä myös ulkomailta. Ohjelmassa seurataan, miten liikuntavammaiset eläimet koirista vuohiin ja elefantteihin sopeutuvat uusiin liikunnan apuvälineisiinsä. RÄJÄHDYSHERKKÄ AREENA 8-osaisessa kotimaisessa draamasarjassa 16-vuotias koulukiusattu Meri (Minttu Halttula) päättää kostaa. Hän liittoutuu äitinsä omaishoitajana toimivan Janitan ja nettikoston uhriksi joutuneen Kristianin kanssa, ja he alkavat suunnitella iskua salibandyotteluun. Merin isää näyttelee Mikko Nousiainen ja äitiä Karoliina Blackburn. Sarjaa tasapainottaa hyvä taustatutkimus ja kerronnan sävyjen vaihtelu. Siihen voi valita näkövammaisille suunnatun kuvailutulkkauksen. KIRJOLLA TV2 27.3. JA AREENA Kirjolla on lämminhenkinen seurantareality, jossa kuvataan autismin kirjoon kuuluvien Topin, Juliuksen, Kirin ja Markuksen arke, johon kuuluu työnhakua, opintoja, seurustelua ja matkustamista. Päähenkilöt avaavat kotinsa ja sydämensä kulkiessaan sinnikkäästi kohti suurimpia unelmiaan. Ohjelmassa kuullaan myös läheisiä. SAIRASTUNUT MIELI AREENA Norjalaisen 6-osaisen dokumenttisarjan jokaisessa jaksossa seurataan yhtä mielen sairauteen sairastunutta ihmistä. He avaavat kokemuksiaan siitä, minkälaista on elää mielenterveysongelman, kuten pakko-oireen, masennuksen, skitsofrenian tai postraumaattisen stressin kanssa. Viimeisessä osassa myös ohjelman juontaja Cecilie Kåss Furuseth paljastaa diagnoosinsa. Lukuteline KIRJAN LUKEMINEN saattaa väsyttää käsiä, jos sitä joutuu koko ajan kannattelemaan. Kädet saa vapaiksi, kun avuksi otetaan kokoontaitettava kirjatuki. Kirjan lisäksi teline helpottaa aikakauslehden tai tulosteen lukemista ja teline sopii myös vaikkapa keittiöön keittokirjan tueksi. KIRJATUKEA VOI pitää pöydällä, sylissä tai sängyssä ja siihen mahtuu paksukin kirja. Tuen avulla kirjasta on näkyvillä aukeama, jonka voi lukea haluttuun tahtiin. Alareunassa on pieni lukitustanko, jonka avulla kirjan saa pysymään paikoillaan ja sivut auki. Tuki on kokoontaitettava, joten sen voi ottaa mukaan vaikkapa matkoille. Kokoon taitettuna telineen paksuus on noin sentti. TELINE TOIMII periaatteessa ongelmitta, jos kirjan sivut aukeavat helposti. Tiukkaan sidotun kirjan aukeamat pitää kuitenkin avata kunnolla ennen kuin kirjan saa pysymään auki. Lukukulma on säädettävissä portaattomasti. Kirjatuki helpottaa myös esimerkiksi alleviivausta tai huomiokynän käyttöä, jos luettavana on oppikirja. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi Toimit uksen valinta
• LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 2/2023 BLOGIPOIMURI ”Olisi hienoa, jos me kaikki muistaisimme sen, että juuri minun ja sinun toimilla on väliä. Yksittäinen toimi on pisara suuressa meressä, mutta kun pisaroita kertyy paljon, niistä tulee pysäyttämätön virta. Syntyy lumipalloefekti. Toivon, että jokainen ihminen muistaisi tämän ja oman vastuunsa maailman tilasta. Meidän jokaisen kodin tilasta.” Blogilinjalla Lotta Kulola, 27.2.2023 (www.tukilinja.fi) INSTAGRAM Neuvontaa apurahan lisäksi Hi, I just wanted to write to you to express my most sincere gratitude. I don't know if it was you the person, who called me and called the Swimming pool of my home town, but that person made a great work. The swimming pool was not aware of the existence of the swimming card, and now, thanks to your willingness to help, they know. This means that I will pay only 30 euros for using the dressing room for my family for one year. So I expected 900 euros per year if we go weekly, and now it is only 30. You just made our life easier and happier, as water has a therapeutic effect on my son. Wishing you the best. Thank you very much. C.V. (Hei, halusin kirjoittaa ilmaistaakseni suuren kiitollisuuteni. En tiedä kuka teiltä soitti minulle ja sitten kotikaupunkini uimahalliin, mutta tämä henkilö teki hienoa työtä. Uimahallissa ei tiedetty erityisuimakortista ja nyt, kiitos teidän auttamisenhalunne, he tietävät. Se tarkoittaa, että maksan jatkossa vain 30 euroa perhepukuhuoneen käytöstä vuodessa. Odotin, että koska käymme siellä viikoittain, kustannus olisi ollut 900 euroa vuodessa. Teitte juuri elämästämme helpompaa ja onnellisempaa, sillä vedellä on terapeuttinen vaikutus poikaani. Kaikkea hyvää teille. Kiitos paljon.) PUPU JA KAVERIT Hei! Olen saanut Tukilinjan apurahan vuonna. 2022 ja siitä on tehty juttu helmikuun 2023 Tukilinjaan. Nämä maalit sain joululahjaksi ja nuo 40 kertaa 40 cm canvas-taulut. Toinenkin on valmis. Tämä on vuoden 2023 uuden vuoden toivotus! Liidulla on piirretty ääriviivat ja vesivärimaaleilla pensselin kanssa maalattu. Niina Häkkinen TEHOTREENILLÄ TOIMINTAKYKYÄ Hei. Kiitos että osallistuitte Motomedin hankintaan. T. Anu Mäkelä ASIAKKAAN PUOLESTA Hei, en tiedä kiitetäänkö Teitä riittävän usein, mutta tässä tulee KIITOS siitä, että hankkeeni asiakas sai läppärin ja sen myötä ihan uuden, ison ikkunan elämään. Koen syvää iloa ja kiitollisuutta hänen puolestaan. Mukavaa talvea! Terveisin, Ulla Särkkä Sirkkulanpuisto ry Kuopio Niina maalasi joululahjaväreillään taulun. Tukilinja osallistui apurahan saajalle välttämättömään hankintaan osa-apurahalla.
• MIELIPIDEKYSELY KYSYMYS Viet työpaikallasi mainostaulun ulos jalkakäytävälle. Mihin sijoitat sen? NÄIN VASTATTIIN 1. Seinän viereen paikkaan, missä näkövammainen ei siihen kompastu. 92% 2. Keskelle mutta vinoon, että näkyy autoilijoillekin. 8 % 3. Ihan oven eteen, että näkee mistä mennään sisään. % 4. Keskelle jalkakäytävää, mistä jalankulkija varmasti sen näkee. % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli helmikuussa 12. Tukilinja 2/2023 29 Nyt kuvankäsittely onnistuu! Kun sain Tukilinjalta rahaa hankkia tietokoneen, se juttu tulee teille. Minä en itse kirjoita, kun mulla on keskivaikea kirjoitusja lukihäiriö. Olen pyytänyt jo kirjurin. Mut se tulee sitten. Laitan jo pikku maistiaisen. Minä käsittelen kuvia ja muokkaan kuvia. Entinen kone oli semmoinen, että kuvan kun avasi, sen kesto oli 15–20 minuuttia. Edunvalvoja sanoi mulle, ei ole mitään mahdollista saada uutta tietokonetta. No, sitten tuli tämä edunvalvoja, sanoi, että voidaan kokeilla, saako Tukilinjalta apurahaa tietokoneen hankintaan. Sitten edunvalvoja täytti kaavakkeen. Katsotaan mitä tulee. Kun tulin kotiin, minä poika rukoilin, että tulisi uusi tietokone. Meni hetki. Mulle tuli puhelu. Edunvalvoja sanoi, voitko tulla käymään. Minä sanoin, kyllä voin. Edunvalvoja sanoi, nyt se päätös on tullut. Se oli myönteinen ja saat uuden tietokoneen. Minä poika en heti tajunnut sitä, edunvalvoja sanoi asian uudelleen. Ja sitten sanoi: Nyt voit käydä liikkeessä. Konetta varaamassa. Lähdin liikkeeseen. Myyjä oli kohtelias, kysyi mitä saisi olla. Minä sanoin: Semmoinen tietokone, joka jaksaa aukaista kuvat kunnolla ja myös, kun käsittelen kuvia paljon. Myyjä sanoi, katsotaan sulle hyvä kone. Katso, tässä se olisi. Silloin, kun näin myyjän kuvaruudulta koneen, tuli ilon itku. Myyjä sanoi: Otatko tämän, tehdään tilaus. Minä sanoin kyllä. Hän sanoi: Kahden päivän päästä on kone vai tehdäänkö koneesta täysin valmis? Otin puhelun edunvalvojalle. Hän sanoi: Silleen kone, että virtanappia painamalla voi aloittaa kuvatyöjuttua tekemään. No, sitten meni pari päivää. Tuli puhelu. Tuletko hakemaan uuden tietokoneen täältä? Minä menin hakemaan. Kävelin liikkeen sisälle. Näin pahvilaatikon, joka oli tietokonelaatikko. Myyjä sanoi: Ei siinä ole sinun kone, vaan se tulee tuolta. Ja kun näin koneen, ilon itku tuli ja kova. Nyt olen päässyt koneella tekemään: 3 videota. Kuvien käsittelyä. Korttipohjat. Minun hoitaja on sanonut tämän minulle: Tämä tietokone on tuonut uuden elämän valon, kun teen kuvatyöjuttua. Hoitaja sanoi, että se on mulle terapiaa ja samoin sanoi minun serkku, ja sanoi, että kun on tekemistä, sydämeen tulee iso ilo. Minä en oikein voi mitään muuta sanoa kuin sen asian, että tietokone on pelastanut minut sairaalareissulta. Mut nyt tähän loppuun iso kiitos, jotta tämä oli mulle mahdollista. Tuli mulle iso ilo. Hyvää kesän odotusta Oikein iso kiitos. T. Jake Kitee Jake harrastaa kuvaamista ja kuvankäsittelyä. Toisessa kuvassa näätä on vienyt oravalta hännän. Vieressä sinitiainen. Kun on tekemistä, sydämeen tulee iso ilo. KONE TOIMII Hei! Sain Tukilinjalta noin pari vuotta sitten apurahan tietokoneeseen. Kone toimii loistavasti ja elämä on avartunut monin tavoin. Joka kerran, kun menen koneelle, muistan että en ole muistanut kiittää tästä tärkeästä asiasta. Nyt kiitän! Tosi myöhässä mutta sitä sydämellisimmin! Terveisin Anita Joensuusta APURAHASTA ILOA Hei, tässä tarinani siitä, miten paljon Tukilinjan antamalla apurahalla on ollut merkitystä ja iloa minulle. Tukilinjan apurahalla saamani basso on ollut aivan mullistava juttu mun elämässä. Mulla on aina ollut huono itsetunto ja luulin ennen, etten pysty oppimaan uusia asioita. Basson saatuani yllätin kuitenkin itseni ja myös muita ihmisiä, kun sainkin sinnikkäästi harjoiteltua ja opittua uuden taidon. Pääsin basistiksi yhteen bändiin ja meillä on tulossa esiintyminenkin. Basso opetti minulle, että kun jaksaa yrittää, niin voi oppia vaikka mitä. Musta on tullut paljon sinnikkäämpi harjoittelemaan muitakin juttuja, kun sain bassosta niin paljon lisää itseluottamusta ja toivoa. Kiitos tosi paljon Tukilinja! T. Myrsky YHTEYDENPITO TÄRKEÄÄ Hei, olin täysin hämmentynyt, että sain teiltä uuden tietokoneen. Olen mielenterveyskuntoutuja ja asun palvelutalossa. Tietokone on tärkeä, koska osallistun aktiivisesti netissä toimiviin vertaistukiryhmiin ja yhteyden saamiseksi muihin ihmisiin. Toimintanne on tärkeää ja arvokasta! Kiitos! Terveisin Mika Kinnunen SUURET KIITOKSET Sain teidän apurahojenne ansiosta itselleni piirtonäytön noin vuosi sitten. Se on ollut melkein päivittäisessä käytössä ja on yksi suurimmista aarteistani! Fyysiset ongelmat ovat kadonneet paremman ergonomian johdosta lähes kokonaan. Kiitos koko sydämeni kyllyydestä! Teette arvokasta työtä ? Veera
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA joulukuussa 2022 ja tammikuussa 2023 VAMMAISTUTKIMUSAPURAHAT SIVUNEN ULLA, 3 500 EUROA Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tohtoriohjelma Tutkimusapuraha väitöskirjatutkimukseen, jonka kohteena on kielija vammaisvähemmistöön kuuluvien, viitottua kieltä käyttävien kuulovammaisten 13–28-vuotiaiden varhaisnuorten, nuorten ja nuorten aikuisten digitaalinen osallisuus, kielellinen toimijuus arjen eri toimintaympäristöissä ja koulutuksen yhdenvertaisuus nuorten narratiiveissa. Tutkimuksessa kartoitetaan kohderyhmän nuorten tekstija mediamaisemaa ja heidän kielellistä toimijuuttaan ja vuorovaikutustaan. YLÖNEN SUVI, 4 000 EUROA Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen ja psykologian tiedekunta Tutkimusapuraha kahden kuukauden mittaiseen, päätoimiseen työskentelyyn monografiaväitöskirjan teoriaosan viimeistelyä varten. Tutkimuksessa tarkastellaan hahmotusvaikeuksia sosiaalisena konstruktiona yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen näkökulmasta. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä väitöskirjatutkimus. Hahmotusvaikeudet voivat joskus rajoittaa ja määrittää elämää jopa näkyviä vammoja enemmän. Esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta niitä ei usein osata huomioida esimerkiksi ympäristössä liikkumisen tai digitaalisen tiedonsaannin kannalta. Tutkimus pyrkii lisäämään tietoa hahmotusvaikeuksien vaikutuksesta arkeen. HÄNNINEN J., IMATRA Järjestelmäkamera kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. B.N., POHJOIS-POHJANMAA Kannettava tietokone asiointiin ja yhteydenpitoon henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. S.T., SEINÄJOKI Kannettava tietokone, kuulokkeet ja monitoimilaite asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on useita haasteita toimintakyvyssä. M.Z., VANTAA Kannettava tietokone kuntoutujalle opiskelun ja työllistymisen välineeksi. JORU K., POHJOIS-POHJANMAA Älypuhelin verkkoasioinnin ja valokuvaamisen välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. K.B., TURKU Kannettava tietokone ammattiopintoihin 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. ROMO M., HELSINKI Apuraha ajokortin suorittamiseen henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän on juuri valmistunut ammattiin. H.J., VANTAA Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka liikkuu pyörätuolilla ja tarvitsee tietokonetta asioinnin välineeksi. KOIVISTO MAIJA, 1 500 EUROA Helsingin yliopisto, sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus Tutkimusapuraha väitöskirjan viimeistelyyn. Väitöskirja käsittelee kuuroihin naisiin pakkosterilisaationja abortin muodossa kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia kuvaten niiden laajuutta, niihin liittyviä diskursseja sekä tapahtumista alkanutta totuusja sovintoprosessia. Tutkimuksen aineistona ovat Suomen viittomakielisen yhteisön julkaisut vuosilta 1896–1930, Lääkintöhallituksen potilastietokanta sekä Viitotut muistot -hankkeen aineistot. Aihe on paitsi ajankohtainen myös yhteiskunnallisesti merkittävä, ja tutkimus voi tuottaa uutta tietoa vammaisja historiatutkimukseen. Siinä huomioidaan myös vammaisuuteen ja sukupuoleen liittyvien asenteiden risteäminen, mikä on Suomessa näkökulmana tuore. JOULUKUU 2022 – TAMMIKUU 2023 NYMAN S., KOUVOLA Kannettava tietokone ja liikuntavälineitä 6-vuotiaalle esikoululaiselle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Tietokoneavusteinen harjoittelu tukee puheen kuntoutusta. AVERJANOV T., VANTAA Apuraha pöytätenniksen kilpailumatkoihin henkilölle, jolla on oppiskyvyn rajoitteita ja joka edustaa Suomea Special Olympics -joukkueessa. SÄKKINEN E., HOLLOLA Tietokone peliharrastuksen välineeksi 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. PIHLAJA J., SEINÄJOKI Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi 24-vuotiaalle kuntoutujalle. K.I., LAHTI Apuraha ajokortin hankintaan kuntoutujalle oman alan töiden saamisen tueksi. JOKINEN M., KANKAANPÄÄ Osa-apuraha liikuntarajoitteiselle henkilölle sähköavusteiseen polkupyörään, jolla voi kulkea työmatkat. Kunnan vammaispalvelu ei osallistu hankintaan. P.A., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattiopintojen välineeksi. MATILAINEN M., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle tietoteknisten taitojen harjoitteluun ja aktiiviseen vapaa-ajan viettoon. PUKKINEN P., YLÖJÄRVI Apuraha ratsastusharrastukseen henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. K.O., TAMPERE Kannettava tietokone kuntoutujalle freelance-työskentelyyn ja YouTube-harrastukseen. T.J., KUOPIO Polkupyörä kuntoutujalle liikuntaharrastuksen ja asiointimatkojen välineeksi. 30 Tukilinja 2/2023
• M.E., LAHTI Apuraha järjestelmäkameran hankintaan kuntoutujalle, joka työskentelee osa-aikaisesti valokuvaajana. M.V., SASTAMALA Apuraha musiikkiohjelmistojen hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa musiikin tekoa ja esiintyy. PARTANEN M., JYVÄSKYLÄ Kamera ja kannettava tietokone kuvausharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja oppimisen haasteita. ROUDANMAA M., JOENSUU Kitara musiikkiharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. ARGILLANDER J., LAHTI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee uutta ammattia ammattiopistossa. L.M., KUOPIO Tietokone aktiiviseen elämään kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. A.M., PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle opiskelun ja tiedonetsinnän välineeksi. PELTONEN T., ALAVUS Kannettava tietokone yhteydenpidon ja äänikirjojen kuuntelun välineeksi henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. LATVAMÄKI-JÄRVENSIVU T., OULU Tietokoneen komponentteja ja äänitysvälineistöä kuntoutujalle, joka työskentelee media-alalla freelancerina. K.V., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle, joka aikoo jatkaa keskeytyneitä korkeakouluopintojaan. M.J., OULU Syntetisaattori 30-vuotiaalle, sähköpyörätuolilla liikkuvalle henkilölle musiikkiharrastuksen välineeksi. H.P., PORI Apuraha ratsastusharrastukseen henkilölle, jolla on oppimisen ja kommunikaation rajoitteita. S.A., ESPOO Apuraha käsityötarvikkeisiin kuntoutujalle, joka saa pientä lisätuloa myymällä tekemiään käsitöitä. LEPPÄMÄKI T., SAARIJÄRVI Kotikuntoiluväline liikunnan harrastamiseen henkilölle, jolla on liikkumisrajoitteita. T.M., TAMPERE Apuraha kuntoutujalle sulkapalloja lauluharrastuksiin. AINALI M., TURKU Kannettava tietokone 25-vuotiaalle kuntoutujalle valokuvausharrastuksen ja asioinnin välineeksi. T.E., HÄMEENLINNA Osa-apuraha kuntoutujalle omakustanteisiin opintoihin. MUHONEN M., HELSINKI Kannettava tietokone lähihoitajaksi opiskelevalle kuntoutujalle opiskelun ja asioinnin välineeksi. RÄISÄNEN T., KERAVA Apuraha verkkokurssialustaan näkövammaiselle pienyrittäjälle, joka pyrkii kehittämään liiketoimintaansa. Y.L., OULU Tietokone kuntoutujalle opiskeluvälineeksi. S.M., EURA Apuraha liikuntaharrastukseen 21-vuotiaalle kuntoutujalle. G.R., PORI Apuraha opinnoissa ja harrastamisessa tarvittavaan tietokoneeseen 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. LEHTO T-R., POHJANMAA Kannettava tietokone vapaaehtoistyön välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. R.H., KUOPIO Apuraha kuntosaliharrastukseen 21-vuotiaalle kuntoutujalle. NUMMELA J., VAASA Tablettitietokone kuntoutujalle asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi. L.M., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle korkeakouluopintojen ja musiikkiharrastuksen välineeksi. JUVA H., SALO Järjestelmäkamera 18-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin ja harrastaa valokuvausta. P.N., KAUHAJOKI Kannettava tietokone lukitaitojen harjoitteluun 9-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen haasteita. S.N., OULU Apuraha omakustanteisiin opintoihin kuntoutujalle. DE FRETES G., OULU Apuraha studiotarvikkeisiin kuntoutujalle. TURPEINEN K., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja ompelukone kuntoutujalle aktiivisen elämän ja harrastamisen tueksi. MANNINEN T., OULU Osa-apuraha sähköavusteisen kolmipyörän hankintaan toimintarajoitteiselle henkilölle. Pyörä mahdollistaa liikunnan harrastamisen ja itsenäisen liikkumisen kodin ulkopuolella. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. P.J., TAMPERE Tietokone musiikkiharrastukseen ja opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. K.A., ESPOO Apuraha koripalloilussa tarvittavaan pelipyörätuoliin 22-vuotiaalle nuorelle, joka pelaa SM-tasolla. Kunnan vammaispalvelut osallistuvat hankintaan. TOPI U., SALO Kannettava tietokone aktiiviselle järjestötoimijalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. VIITA J., LOHJA Tabletti valokuvaukseen, pedagogisten pelien pelaamiseen sekä arjen hallintaan henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita. S.K., TAMPERE Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka harrastaa ammattimaisesti luontokuvausta. Tukilinja 2/2023 31
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT L.P., MIKKELI Polkupyörä kuntoutujalle asioinnin ja liikunnan välineeksi. L.O-J., VANTAA Osa-apuraha kannettava tietokoneen hankintaan kirjoittamisen apuvälineeksi, kommunikaation tueksi sekä yhteydenpitoon ja asiointiin. Saajalla on kommunikaation ja kynän käytön rajoitteita. Kunnan vammaispalvelu osallistuu tietokoneen hankintaan. H.E., HELSINKI Älypuhelin ammattiopintojen luentomuistiinpanojen kirjaamisen välineeksi 21-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. HINKKANEN J., NAANTALI Tietokone opiskelun välineeksi 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. KOSKINEN M., HELSINKI Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka on kuvausalan ammattilainen ja jonka tavoitteena on työllistyä valokuvausalalle. M.N., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone 19-vuotiaalle nuorelle opiskeluvälineeksi. Hänellä on useita toimintakyvyn rajoitteita. HINKKANEN J., NAANTALI Tietokone ja tulostin opiskeluvälineeksi 16-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Oppilaitos ei luovuta laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle opiskelijalle tietokonetta kotikäyttöön, vaan tietokoneita voi käyttää vain oppilaitoksen tiloissa. H.E., KUOPIO Apuraha auton kunnostukseen ja padelharrastukseen kuntoutujalle, joka tarvitsee autoa osa-aikatyössä käymiseen. HERNESAHO E., SEINÄJOKI Tietokone kuntoutujalle opiskelun ja ammattimaisen harrastamisen välineeksi. Hän hankkii lisätuloa tekemällä osa-aikatyötä media-alalla. RAUTONEN M., TAMPERE Kannettava tietokone ja laskin opiskeluvälineiksi yliopisto-opiskelijalle. O.I., PORVOO Kannettava tietokone opintoihin henkilölle, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita. LEHTINEN N., HELSINKI Tablettitietokone näkövammaiselle henkilölle asioinnin, opiskelun ja työnteon välineeksi. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. K.R-S., TURKU Pöytätietokone ja monitoimilaite asiointiin henkilölle, jolla on näkövamman aiheuttamia toimintarajoitteita. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. K.T., VAASA Älykello kuntoutujalle liikuntaharrastuksen ja fyysisestä kunnosta huolehtimisen välineeksi. HYVÄRINEN N., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. 32 Tukilinja 2/2023 7 13 12 13 11 16 9 14 14 13 15 18 4 18 13 10 14 5 4 18 7 7 9 3 4 9 15 13 17 13 10 10 9 3 1 17 3 10 5 13 2 9 6 14 13 15 8 13 12 9 15 13 16 9 5 5 13 13 9 2 13 15 9 9 5 1 16 1 3 5 14 5 9 4 13 13 D O K A I N A T D R I K S I N E S I O N K L R I M A A L I T T O B H K L L A A A O L V O O T V I V A T I P A Ä T R A N A I T A T Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 2 /2 2 3 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin: ”Tämänkertainen tehtävä on muutamin kohdin paljon tietoa vaativa, mutta ratkojan hommaan kuuluu ujuttautua laatijan pään sisälle.” Lähetä ratkaisusi 3.6.2023 mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Ratkaisulauseet riittävät ja kommentit ovat tervetulleita! Kertomalla tilinumerosi ja postiosoitteesi osallistut 35 euron palkinnon arvontaan. Ristikon ratkaisu ja palkittu julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkinnon sai Maija Ollila Lapista. Onneksi olkoon ja hyvää kevättä kaikille ristikkopähkäreille! R IS T IK O N 1/ 20 23 R A TK A IS U Tukilinja 2/2023 33 ”Tukilinjassa on mukavia ristikoita, sanasto poikkeaa tavanomaisesta. Murresanoihin tutustuu ja googleakin joutuu käyttämään.” Marja Äijö, Kangasala ”Oikein mukava ristikko, jossa sopivasti miettimistä ilman, että täytyi turvautua Googleen.” Heini Saloinen, Kankaanpää ”Taattua mukavaa tasoa taas, kiitos!” Irma Puisto, Helsinki NOPEIDEN S ÖTÄVIÄ? Y SARKAASUSSA SIJA (NEONS) TÄNNE EI PONNAHDUSLAUDALTA! JOKAINEN MONESTA ELI K EDESSÄ RAKKAITA LITRASSA SEKAISENA NAISIA! ROINE KUOLETTAVA AATTO JUHLIVAN VERBI? NYKYMUODOSSA A=U RUISVIITTEELLINEN LAULAJA JARI KIRJAILIJA FÖLDES JOHANN ALIAS POLIANDER (2.=R) TITAANITIISTAI? LUOTUJAKIN -KASTIKE OVISSA YLEENSÄ HAETTAVIA VIRRAT RAILI MIEHEKSI! ” ” MAAGISIA NIKSEJÄ -HYLLY UPPOSI MEREEN? HÄN EHKÄ TUO PAKKASVIRTA TOISET ULOS-LAPSI RUNO TUHRIA ONGESSA HYVÄKSYTTY JÄÄNMURTAJAKIN ROCK AND . . . . SÄVELT. ZIMMER -TEORIA ” ” x2 MARKKU MONEN KAIJA KOON BIISIN TAKANA MAATA MYÖTEN VOI TALTALLA PINTOJA ”EISENHOWER” ”TURNER” ”KANERVA” PASILASSA KEHNO NIKKI REEDIN OSA (. . . . ZAMORRA) SUISSA KORTISTOSSA OLEVIEN DUUNEJA? VOI HAMMASKIN OLLA POHJALLE KERTYVIÄ 1+1 LEIPÄÄKIN ÄLLÖTTÄÄ MONEN MAAN LOPUSSA! M VANHIN VOIDE? 50 % MAURASEN NIMISIÄ LÖYSÄ KIRJAILIJA AUSTIN PAKKO KOKEA! KIELIMINEN LASITE INERTIA MIEHIKSI! SANGEN KUKISSA HÖYHENEN OMINAISUUS R A E S T E L A K A T A L M U T A A L A R I N U O T I T P A U K E K E S I O H E N N I N A U E I U T A P A K U R S A I L U A N I M E R I I T A T K A N J A L A N E H T A K I R K L E S E E T S O R S I V A K Y L Ä M E P L U S S A N E U L A S I O N K A M B A L A A E E L M O A A A L K U A I N E I M K O H D E M A A T L D O N N E R E S A U R A Y T E P Ä I L Y T A K U U T P H A P S U K N T E R H O E R Ä T I S S I K A T A V I O R I S Ä N T Ä K E R Ä A T Y Ö N S Ä Ä Ä R E L L Ä T E A T T Ä N Ä Ä N T I A T
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA SAASTAMOINEN J., MÄNTSÄLÄ Kannettava tietokone opiskelun ja työllistymisen välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. L.H., ULVILA Apuraha tietokoneen korjaukseen kuntoutujalle, joka käyttää tietokonetta uudelle alalle opiskeluun ja luontovalokuvaukseen. J.M., TAMPERE Kaiuttimet kotistudioon kuntoutujalle, joka keikkailee ja tekee musiikkia ammattimaisesti. VOUTILAINEN U., ORIVESI Tietokone vapaaehtoistyön välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. H.P., OULU Apuraha kilpailumatkojen kuluihin parayleisurhelijalle, jonka tavoitteena on osallistua kansainvälisiin arvokisoihin. G.D., RAASEPORI Kannettava tietokone opiskelun ja yhteydenpidon välineeksi sekä apuraha kokemusasiantuntijakoulutuksen kurssimaksuun. VAELMA P., TURKU Tietokone näkövammaiselle henkilölle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. T.U., VAASA Kannettava tietokone korkeakouluopintoihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle. TEITTINEN J., HELSINKI Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. PIETILÄINEN J., TURKU Tablettitietokone kirjoittamisen ja kuntouttavan harjoittelun välineeksi liikuntarajoitteiselle henkilölle. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. TINKANEN P., HAMINA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin välineeksi. LEIRIMAA M., SEINÄJOKI Tietokone opiskelun ja myöhemmän ammatin harjoittamisen välineeksi AMK-opiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän on valmistumassa media-alan opinnoista. KAUKONEN H., KERAVA Tablettitietokone ja suojakuori 5-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia kuntouttavaan harjoitteluun ja kerronnan tueksi. M.W., FORSSA Apuraha soittotunteihin 24-vuotiaalle henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. SILLANPÄÄ N., TAMPERE Osa-apuraha pyörätuolijalkapallossa tarvittavaan pelituoliin 30-vuotiaalle henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. HEINONEN M., TAMPERE Tablettitietokone ja järjestelmäkamera valokuvausharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hänen tavoitteenaan on kehittyä harrastuksessa ammattimaiselle tasolle. HEISKANEN J-M., TAMPERE Apuraha omakustanteisiin opintoihin henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. ISKULEHTO K., HAUKIPUDAS Älypuhelin kuntoutujalle pankkija viranomaisasioinnin välineeksi. SELIN M., TURKU Tablettitietokone opintojen avuksi 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. KOVANEN K., KEMI Tietokone aktiiviselle järjestötoimijalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. K.O., TAMPERE Apuraha omakustanteisiin opintoihin 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. H.M., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle korkeakouluopintoihin. TAMMILEHTO P., VANTAA Tietokone oman yritystoiminnan käynnistämiseen kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. R.M., HELSINKI Apuraha kuvausvälineistöön henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hänen tarkoituksenaan on palata pienimuotoisesti työelämään. PILHJERTA L-M., HAMINA Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataidetta ja käsitöitä, ja toimii vertaisohjaajana taiteen parissa. BROMAN K., TAMPERE Apuraha teatteriharrastuksen osallistumismaksuun ja osa-apuraha tietokoneen hankintaan 22-vuotiaalle kuntoutujalle. Tietokone on hänelle sekä harrastamisen että asioinnin väline. NÄKÖVAMMAISET KULTTUURIN YSTÄVÄT, NÄKY RY Apuraha matkakuluihin näkövammaisten henkilöiden kulttuuriyhdistykselle, joka järjestää erilaisia kulttuuriretkiä ja madaltaa näin jäsenistönsä kynnystä osallistua taideja kulttuuriharrastuksiin. V.P., MIKKELI Apuraha 19-vuotiaalle kuntoutujalle lumilautailuharrastukseen. 34 Tukilinja 2/2023 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2022 apurahoja ja apuvälineitä yli 558 273 euron arvosta eli noin 46 500 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. DATERO RY, VAASA Apuraha tietoteknisten laitteiden hankintaan, joiden kautta mahdollistetaan Pohjanmaalla toimivan yhdistyksen oppimista ja digitaitoja tukevaa toimintaa. Vuoden 2023 aikana tarkoituksena on tarjota esimerkiksi vertaisryhmiä henkilöille, joilla on lukivaikeuksia ja joille vieraiden kielien oppiminen on haastavaa. Uutena toimintamuotona tarjotaan erityisesti lihastauteja, aivoverenkiertohäiriötä tai neurologisia sairauksia sairastaville henkilöille Nakkisormilla naputtelemaan -kursseja. Tavoitteena on harjoitella mobiililaitteen käyttöä mahdollistavia asetuksia ja apuvälineitä, kuten näyttökyniä. E.I., NOKIA Kannettava tietokone ja apuraha sähköpianon hankintaan kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän harrastaa bloggaamista. T.C., TAMPERE Juoksumatto kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Tavoitteena on palata lenkkipoluille. K.S., TURKU Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. K AR AH V I U U A N O L OA SU T L OK K I E L I N A P A S S I E Ä P E S T AD I J UA N MA R I N A V I T T A A I D AN I I T Ä V Ä E T U T I L A A D O K A I N A T D R I K S I N E S I O N K L R I M A A L I T T O B H K L L A A A O L V O O T V I V A T I P A Ä T R A N A I T A T A E T T A I T A T S A R I E R I V G S V D E A I E L U T E MM A D O K A I N A T D R I K S I N E S I O N K L R I M A A L I T T O B H K L L A A A O L V O O T V I V A T I P A Ä T R A N A I T A T A E T T A I T A T S A R I E R I V G S V D E A I E L U T E MM A Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) Joulu–tammikuussa myönnettiin 63 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 137 898 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput joulu–tammikuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
• << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinjaapurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään yhä täyttämään, mutta aiempaa useampi jää nyt ilman apurahaa, jota tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS! Toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä, mutta monessa perheessä jo pieni kausimaksu tai varustehankinta voi estää harrastuksen. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita sekä läksyjen tekoon että sosiaaliseen elämään. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki voi muuttua poluksi työelämään. Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä tekstiviesti 20 TUKILINJA numeroon 16588. Lahjoita Mobile Paylla: Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus