TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA ERITYISAMMATTIOPISTOT MUUTOKSEN KOURISSA S. 7 4 / ELO–SYYSKUU 2017 PALKITTU DOKUMENTTI kertoo autistisen Laurin tarinan s. 18 Motoristi Ulla Kuljusta MAAILMANMESTARI! s. 12 RATSUTALLILLA elämä maistuu s. 8
TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2017 Julkaisija / Kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki Apurahat: ks. takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Paino Arkmedia Oy ISSN 1458-6304 21. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/v. Seuraava nro 2.10.2017. Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1500 ma-pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Jukka Kolari 52 %:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 8 s. Kun osaa, saa rusetin! Ajassa s. 3 Pääkirjoitus Syksyllä sataa lakimuutoksia s. 4 Valokeilassa Diandra ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Viimein ulos kannustinloukusta? Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkeläinen uskaltaa kokeilla töihinpaluuta. s. 7 7 kysymystä Spesiasta Vastaajina rehtori Tiina Meriläinen ja toimitusjohtaja Mia Sarpolahti. s. 22 Tulilinjalla Maija Karhunen työskenteli taiteilijaresidenssissä Belgiassa. s. 15 Uutisia Mm. Kansalaisaloite kilpailuttamisen kieltämisestä. Artikkelit s. 11 Tyynyliinoja päättäjille Helsinkiläisessä Aula-työkodissa tähdätään osallisuuteen ja vaikuttamiseen taiteen keinoin. s. 18 Salainen metsäni Autistisesta Laurista tehtiin hieno dokumenttielokuva. Tukitoiminta s. 8 Ratsutallilla elämä maistuu Tukilinja lahjoitti välineitä erityisratsastukseen. Seurasimme tallin äitienpäivänäytöstä.. s. 12 Prätkäratojen kuningatar Ulla Kuljun moottoripyörä ja elämä kulkevat nyt MM-vauhtia. Tukilinja auttoi alkuun. s. 16 Pelisuunnittelusta töitä Tukilinja lahjoitti työvälineitä pelisuunnittelupajalle, joka valmentaa mielenterveyskuntoutujia it-alan töihin. s. 23 Tikkana kentällä Espoolainen futisjoukkue Tikka Flash sai tukea perustamiskuluihin. s. 24 Tukitori Työllistä vammaisia: käy Ravintola Mansnerissa ja Aulan Putiikissa. s. 24 Digimaailmassa It-koordinaattorimme kokeili mobiilia mindfulnessia. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2017. Vakiot 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 30 Blogilinjalla 33 Ristikko 35 Jaloittelua-sarjakuva Vesi on aina lämmint ä, se on pukeutum iskysymys! 2 Tukilinja 4/2017
TÄTÄ KIRJOITETTAESSA uusi vammaislainsäädäntö on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle. Syksyllä meitä odottaa toivottavasti viimeistä pilkkua myöten hiottu laki, jossa kehitysvammaiset ja muut toimintarajoitteiset on ensimmäistä kertaa yhdistetty saman lainsäädännön piiriin. ASIASTA ON taitettu peistä pitkään. Kehitysvammaisilla on ollut oma lakinsa, palvelujärjestelmänsä ja erityishuoltopiirinsä, joihin juuri heille soveltuvat palvelut on koottu. Nyt pitäisi sopeutua samoihin palveluihin ja palvelupisteisiin muiden kanssa. Tukimuotoa kun ei ratkaise enää diagnoosi vaan tarve. TÄMÄ ON osa sitä valtavirtaistamisen ajattelua, joka on saanut jalansijaa yhteiskunnassamme. Tasa-arvona koetaan nykyään se, että erityispalveluja ei eriytetä omiin lokeroihinsa, joista muodostuu helposti gettoja. Sinne kun eriytyvät helposti ihmisetkin. Toki erityisosaaminen on siellä lokerossa kunniassaan, mutta kun palvelun laatua on tarkkailemassa vain pieni käyttäjäkunta, voidaan jäädä myös ajasta jälkeen – ja yksin. ON LOPPUJEN lopuksi turvallisempaa käyttää samoja palveluja kuin muutkin. Parhaassa tapauksessa siinä myös tutustuu uusin ihmisiin. Bonuksena tulee se, että monimuotoisuus sosiaalisessa elämässä avaa silmiä ja sydämiä erilaisuudelle. TODELLINEN TASA-ARVO olisi sitä, että vammaispalvelut olisi kokonaan integroitu yleisiin palveluihin: joka paikkaan pääsisi ramppien, hissien ja opasteiden avulla. Julkiset nettisivut olisivat esteettömiä ja elokuvat, tv-ohjelmat ja teatteriesitykset tekstitettyjä ja viittomatulkittuja. Henkilökohtaista apua olisi riittävästi ja työelämässä kohtaisi vammaisia työntekijöitä joka elämänalueella. SITÄ ODOTELLESSA tarjoamme tässä numerossa monta iloista kertomusta tukemistanne kohteista. Lukekaa kesän riemuista hevostallilla (s. 8) ja siitä, miten vammautuminen sai Ulla Kuljun (s. 12) sisun nousemaan ja elämän aukenemaan. Kerromme myös festivaaleja kiertävän dokumenttielokuvan Salainen metsäni (s. 18) päähenkilöstä, autistisesta Lauri Katajaisesta. Hyvää loppukesää! Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.10.2017. ”Tukimuotoa ei ratkaise enää diagnoosi vaan tarve. Tukilinja 4/2017 3 Muutoksen syksy
VIDEOITA Timo auttaa petaamisessa. SAAKO TULLA? Tikoteekin Paputuubissa (YouTube) julkaistu video Saako tulla? – Yksinäisyydestä yhdessäoloon kertoo nuoren miehen tarinan. Pirkanmaalla kehitysvammaisten nuorten kuntoutusosastolla asuvan Timon tapa lähestyä toisia ihmisiä oli niin hyökkäävä, että harva uskalsi lähietäisyydelle. Työntekijät käynnistivät päivittäiset vuorovaikutuskokeilut hänen kanssaan, ja kuvasivat kokeilun vaiheet. Tulokset kannattaa katsoa! ÄLÄ JÄTÄ Kehitysvammaisten tukiliiton keräyskampanjan video Älä jätä mua ulkopuolelle näyttää nuoria kehitysvammaisia ja heidän kuviaan pikkulapsina. Videontekijä on palkittu kuvajournalisti Riina Rinne. Keräyksen kummeina ovat toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola ja valokuvamalli Suvi Riggs. Video löytyy sivulta kohtaamut.fi. VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Diandralla on synestesia Yksi Suomen näkyvimmistä naisartisteista Diandra Flores esiintyy 7.10 Tampere-talolla Kehitysvammaisten Tukiliiton syyskonsertin pääesiintyjänä. Diandra valmistui muusikoksi Lahden konservatoriossa muutama vuosi sitten, ja on tullut tutuksi yleisölle monista television laulukilpailuista. Hän on laulanut myös Cheek ja Mikael Gabrielin levyillä. Suositun laulajan yksi ominaisuus on se, että hänellä on synestesia eli aistien sekoittuminen: hän näkee musiikin väreinä ja muotoina. Kaikilla vastasyntyneillä esiintyy synestesiaa, mutta synesteettisiä kokemuksia tuottavat hermoyhteydet karsiutuvat yleensä pois lapsen aivojen kehittyessä. Kaikilla näin ei tapahdu. Synestesia ei sinänsä ole vamma, mutta esimerkiksi autisteista noin 20 prosentilla on synestesia. Likkojen lenkki täältä tullaan! 4 Tukilinja 4/2017 Sokea urheilija Ronja Oja esiintyy elokuvassa Illusionist´s Visions. WallinheimoHeimosen näyttely Vantaalla Tikkurilan Galleria K:ssa voi elokuun 13. päivään asti astua vammaisuuden ihmemaahan. Käsitetaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen näyttelyssä Vammaisuus sopii kaikille – täydellisyyttä häiritsemässä ajellaan kultaisella pyörätuolikarusellilla, nähdään kirjavia parasiittiproteeseja ja kutitellaan muovikuplaan säilöttyä rampaa. Salakavalan humoristiset teokset ovat kuin näkyjä tulevaisuuteen, jossa on enemmän tilaa vaihtoehtoisille tavoille olla ihminen. Galleriassa voi katsoa myös Wallinheimo-Heimosen parhaillaan elokuvafestivaaleja kiertävän elokuvan Illusionist´s Visions, joka kertoo näkövammaisesta paralympiaurheilija Ronja Ojasta. Wallinheimo-Heimonen on rakentanut näyttelyä kaksi vuotta Koneen Säätiön ja Taiteen edistämiskeskuksen tuella. Tilauksesta hän esittelee sitä mielellään ryhmille. Esteetön, ilmainen näyttely on avoinna 21.7. –13.8. Tampereen Teatterikesän ohjelmiston teemoina ovat tänä vuonna sivulliset, unohdetut ja hylätyt. Turun Kaupunginteatterin kevään vetonaula, taiteilija Touko Laaksosen elämästä kertova musikaali Tom of Finland saa kaksi lisäesitystä Tampereella. Musikaali on valittu Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon, ja nähdään 8.8. ja 9.8.2017. Kansallisbaletin kauden avaa 25.8. Bostonin baletin versio klassikkobaletista Kamelianainen. Tarina kertoo traagisesta rakkaudesta Pariisin seurapiireissä. Armand Duval rakastuu kurtisaaniin, joka lopulta jalosti luopuu rakastetustaan ja kuolee keuhkotautiin. Yhdysvaltalaisen koreografin Val Caniparolin Kamelianaista on kiitetty sen teatterillisesta ilmaisusta. Klassisen tyylikkäässä toteutuksessa soi Chopinin musiikki.
Petri Juttin teos Mökki osallistui Papunetin kilpailuun 2015. Suomi100-tapahtumia Millainen Suomi on? Vastausta etsitään kehitysvammaisille suunnatussa, lajiltaan vapaamuotoisessa kilpailussa, johon voi osallistua 31.8. asti. Kilpailu kuuluu Suomi100-hankkeisiin, ja sen järjestävät Verneri.net ja Leija-lehti. Teoksia julkaistaan Verneri.netin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja Lahden Sibeliustalossa 1.–2.11. Länsi-Suomen invalidiyhdistykset järjestävät kesätapahtuman Kortesjärven liikuntatalolla Kauhavalla 4.8. Vammaisten VII valtakunnallisen kuvataidenäyttely Vakun aluenäyttelyt ovat esillä Hämeenlinnassa 15.8., Erstan kartanossa Nastolassa 6.8. ja Art Kaarisilta -galleriassa Helsingissä 6.8. asti. Päänäyttelyssä Turun tuomiokirkossa 28.8.–10.9.2017 esitellään näyttelyjen parhaimmisto ja Vuoden vammaistaiteilija. Raajarikkoisesta itsenäiseksi toimijaksi -seminaarissa 26.9. Turussa tarkastellaan vammaisten aseman muutosta. Siihen liittyvä valokuvanäyttely nähdään Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa 26.9.–10.10. ja Happy Housessa 26.9.–31.10. Valkoisen kepin matkassa -näytelmän aiheena on näkövammaisten historia. Esityksiä on vielä taidemuseo Onnissa Joensuussa 12.8. ja Kehitysvammaisteatteri La Stradassa Tampereella 13.8. Tukilinja 4/2017 5 Kuuro Mandy loisti laulajana Yhdysvaltalaisessa tv-ohjelmassa America’s got talent löytyi uusi tähti: 29-vuotias laulaja Mandy Harvey Floridasta. Mandy kuuroutui 18-vuotiaana sekamuotoisen sidekudostaudin vuoksi juuri, kun hän oli aloittanut ammatilliset lauluopintonsa. Hän lopetti laulamisen, mutta päätti sitten jatkaa. Koska hänen äänenmuodostuslihaksensa ovat kouliutuneet, nuotissa pysyminen onnistuu seuraamalla visuaalista äänialanäyttöä. Mandy myös seisoo laulaessaan sukkasillaan, jotta kuulisi taustasoittajien tempon lattian värähtelystä. America´s got Talent -ohjelmassa Mandy säesti itseään ukulelellä ja lauloi kauniilla, herkällä äänellä tarkasti nuoteissa pysyen oman kappaleensa Try (Yritä). Tuloksena oli myrskyisä menestys. Ohjelman päätuomari Simon Cowley painoi suoritukselle ”golden buzzeria” eli kultasadenappia, joka avasi Mandylle tien tv-ohjelman esiintymiskiertueelle. Vuoden taiteilija Rovaniemellä Kettukin Vuoden 2017 taiteilija, helsinkiläinen Hanna Keynäs pitää yksityisnäyttelyn Rovaniemellä Galleria Valo Arktikumissa 17.8. –10.9. Vuoden taiteilijan nimitti tänä vuonna Lapin yliopiston kuvataiteen professori Jaana Erkkilä-Hill. Kettuki ry on kehitysvammaisten taiteen tekijöiden tukijärjestö. Hanna Keynäs on toiminut koko ikänsä taiteen parissa Autismisäätiön taidetoiminnassa. Häntä inspiroivat esimerkiksi ”keppulit”, muoviset, läpinäkyvät, ontot esineet. Maalausten aiheina voivat olla myös omat toiveet, kuten makkaranpaistoretki. KONSERTTI JA JUOKSUA LIKOILLE Oulussa lenkkeillään 12. elokuuta Likkojen lenkki ja kuunnellaan sen jälkeen Tuure Kilpeläistä ja Kaihon Karavaania Raatin stadionilla. Koko tapahtumapäivä on esteetön. Tarjolla on myös esteetön, lyhyt lenkkireitti, jonka varrella on levähdyspaikkoja ja yleisavustajia. Yhden avustajan/ tulkin saa ottaa mukaan maksutta, kun asiasta sopii ilmoittautumisen yhteydessä (esteeton@likkojenlenkki.fi). KETTUKI JA MCKOO ÄMYROCKISSA Hämeenlinnassa kesäkuussa pidetyn Ämyrockin julisteen suunnitteli kehitysvammainen taiteilija, Kettukin taideryhmässä käyvä Lauri Grönlund. Ämyrockissa nähtiin myös Kettukin TaideOlkkarin toteuttamat somisteet sekä väritysseinä. TaideOlkkari on matalan kynnyksen taidetoimintaa, jossa tehdään oikeita asioita oikeisiin tarpeisiin. Festareilla esiintyi myös suosittu kehitysvammainen räppäri MC KOO, jonka esityksiin voi tutustua YouTubessa. Hänen esikoislevynsä Koon maailma ilmestyi huhtikuussa. Sinkut Kuuma mimmi ja Kolamies ovat jo Spotifyja YouTube-hittejä.
6 Tukilinja 4/2017 Viimein ulos kannustinloukusta? Vuonna 2021 pitäisi kannustinloukkujen työllistymisessä olla historiaa. Kuvassa Riku Silander, joka vuonna 2012 tarjosi aputöitä vanhuksille puutarhaja pihahommiin. ylittyessä eläke poistuukin maksusta. STM:n neuvotteleva virkamies Pirjo Moilanen käyttää tilanteesta nimitystä ”kuolemanloukku”. Nimitys tulee siitä, että rajan ylittyessä eläke poistuu kokonaan tai putoaa puoleen. Tulotaso romahtaa kerralla. Eläkeleikkuri lineaariseksi Pirjo Moilanen vetää OTE-projektin ydinhanketta, jonka tavoitteena on saada aikaan lineaarinen malli tämän kannustinloukun poistamiseksi. Uudessa mallissa työansion nousu pienentää siis maksussa olevaa eläkettä vain vähitellen ja portaattomasti. Työelämää olisi turvallista kokeilla. ”Nyt esimerkiksi kehitysvammaisten työnantaja joutuu seuraamaan palkkatuloa, ettei se ylitä sitä reilua 700 euroa, jonka saa ansaita eläkkeen päälle. Jos se menee yli, putoaa eläke eikä työnteko ole kannattavaa”, Pirjo Moilanen selvittää. ”Lineaarisessa mallissa sen sijaan työnteko kannattaa aina. Kokonaistulot ovat aina suuremmat kuin pelkkä eläke olisi.” Hän kertoo käytännön esimerkin: Jos’sallittu’ lisätuloraja eläkkeen päälle olisi vaikkapa 600 euroa ja leikkausprosentti 50, niin 650 euroa ansaitsevalta tuo 50 euron ylitys leikkaisi eläkkeestä pois vain puolet ylityksestä eli 25 euroa. ”Jos tulot sitten nousevat riittävän suuriksi, varsinkin kun ihminen tekee jo kokopäivätyötä, jäisi eläke pois maksusta. Silloin eläkkeen laskuri olisi euroa. Eläke voisi olla esimerkiksi kaksi vuotta euroa, minkä jälkeen voitaisin jo katsoa, että henkilö on työkykyinen.” Tulorekisteri takaa jatkuvuuden Jotta malli toimisi, olisi käytettävä tulorekisteriä, josta henkilön kaikki tulot selviävät ajantasaisesti ja yhdenmukaisesti. Lakimuutoksiakin tarvitaan. Tähtäin on nyt vuodessa 2021, jolloin lakimuutokset olisivat voimassa ja tulorekisteri toiminnassa. ”Tässä mallissa on sekin hyvä puoli, että koska mukana ovat esimerkiksi Kela ja työeläkelaitokset, eivät isot takaisin perittävät summat pääse enää yllättämään”, Moilanen selittää. Nykyisessä tilanteessa palkansaaja voi joutua myös maksumieheksi, sillä ansioita on monesti vaikea ennakoida tarkalleen: Työ on usein osapäiväistä ja kausittaista, ja työstä voi saada yllättäen palkankorotuksen tai sunnuntailisiä. Uudesta järjestelmästä odotetaan siis lopultakin toimivaa keinoa kannustinloukun purkamiseen. ”Ei lineaarinen malli ole mikään uusi keksintö. Se on käytössä jo ainakin Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Alankomaissa”, Pirjo Moilanen muistuttaa. Sosiaalija terveysministeriön OSKU – Tie työelämään -verkkopalvelu (tietyoelamaan.fi) sisältää ajankohtaista tietoa osatyökykyisten työntekoon liittyvistä asioista. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 200 000 henkilöä, ja vuosittain sille siirtyy 20 000 henkilöä lisää. Arviot vaihtelevat, mutta joukossa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka pystyisivät tekemään työtä ainakin osa-aikaisesti ja kausittain. Jos OTE-kärkihanke onnistuu, eläkkeellä oleva osatyökykyinen voi vuonna 2021 tehdä työtä ilman pelkoa tuloloukusta, tukien takaisinperinnästä tai eläkkeen yllättävästä menetyksestä. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Riitta Skytt HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OTE eli Osatyökykyisille tie työelämään tavoittelee radikaalia muutosta osatyökykyisten heikkoon asemaan työmarkkinoilla. Tavoitteena on poistaa kannustinloukut, kannustaa yrittäjyyteen sekä kehittää työllistymisen tukia ja palveluita toimivammiksi. Kuolemanloukku lisäpelotteena Kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa ansiotulo ei lisää todellisia ansioita, koska sen myötä menetetään tulonsiirtoja. Vammaista työnhakijaa vaanii tämän ohella myös vakavampi loukku: Moni pelkää, että työllistyessä voi yhtäkkiä pudota tyhjän päälle, jos ansiorajan
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Spesia Spesia – uusi oppilaitos tukea tarvitseville Erityisammattiopistoista Validia ja Bovallius tulee Spesia 1.1.2018. Kyselimme Spesian tulevilta vetäjiltä, rehtori Tiina Meriläiseltä ja toimitusjohtaja Mia Sarpolahdelta erityisammattioppilaitosten tilanteesta säästöja tehokkuuspaineissa. 1. Miten paljon ammatillisten erityisoppilaitosten resursseja on leikattu? ”Vuosina 2014–17 rahoituksen perusteena oleva yksikköhinta on pienentynyt kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa yli 21 %. Kaikissa niissä on sopeutettu toimintaa ja varauduttu tulevaan rahoitusmalliin.” 2. Miten kentällä vastataan leikkauksiin ja uusiin tehokkuusvaatimuksiin? ”Ammatillisen koulutuksen reformi tuo isoja muutoksia toimintaan ja opetukseen. Suureen osaan leikkauksista voidaan vastata toiminnan muutoksilla vaarantamatta opetuksen ja tuen laatua.” 3. Miksi Validia ja Bovallius yhdistyvät Spesiaksi? ”Tavoitteena on turvata opiskelijoille laadukas ja saavutettava ammatillinen erityisopetus muuttuvassa toimintaympäristössä.” 4. Tukea tarvitsevat ammattiopiskelijat pyritään enenevästi sijoittamaan samoihin opistoihin muiden kanssa. Miten tämä vaikuttaa teidän toimintaanne? ”Hakijamäärämme ovat olleet korkeita pitkän aikaa, ja hakijoita on keskimäärin yli 2 yhtä opiskelijapaikkaa kohden. Emme siis pysty tarjoamaan erityisopetusta kaikille sitä tarvitseville.” ”Vaikka ammatillisen koulutuksen reformi tulee todennäköisesti entisestään lisäämään kysyntää, keskitymme jatkossakin kaikkein eniten tukea tarvitseviin.” 5. Tuetaanko tukea tarvitsevia opiskelijoita tavallisissa opistoissa riittävästi? ”Erityisoppilaita on niin sanotuissa tavallisissa ammattioppilaitoksissa noin 20 000 ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Se, miten kiristyvä taloustilanne sekä uudet rahoitusperusteet vaikuttavat palveluihin, jää nähtäväksi. Huolta on.” 6. Miten yhteistyö toimii tavallisten ja erityisammattikoulujen välillä? Esimerkiksi peruskouluissahan isot erityiskoulut toimivat osaamiskeskuksina. ”Meillä on lakisääteinen tehtävä tuottaa ammatilliseen erityisopetukseen liittyviä kehittämis-, ohjausja tukipalveluja. Tätä palvelua toteutamme yhteishankkeiden, konsultaatioiden, koulutusten ja verkostotyön kautta.” 7. Miten olette mukana hallituksen kärkihankkeeseen Osatyökykyiset työelämään – OTE kuuluvassa hankkeessa FOKUS – opinnoista tuetusti työllistymiseen? ”Validia ammattiopisto on hankkeen hallinnoija. Pidämme huolta hankerahoituksen tuloksellisesta kohdentamisesta.” ”Fokus-hankkeessa kehitetään työllistymisen toimintamalleja erityistä tukea tarvitseville ja osatyökykyisille. Hanke käynnistyy Keski-Uusimaan alueella palveluntarjoajien kartoittamisella ja opiskelijoiden valinnalla pilottikokeiluihin. Toimintamallien kehittäminen perustuu opiskelija-caseista saatuihin kokemuksiin.” Tiina Meriläisestä tulee Spesian rehtori. Edessä on mittavia haasteita. Tukilinja 4/2017 7 Kuka? Tiina Meriläinen, Spesian tuleva rehtori. Spesia Erityisammattiopistot Validia ja Bovallius yhdistyvät Spesiaksi.
Mikä? Vantaanpuiston Ratsutalli, Vantaa Toiminta 13 tuntihevosta, noin 80 harrastajaa, joista 15 erityisratsastajaa. Startti-stipendi 500 euroa erityisratsastuksen välineisiin. RATSUTALLILLA ELÄMÄ MAISTUU Kumppanuus ison hevosen kanssa, jännittävien taitojen oppiminen, ulkoilu ja liikunta – Vantaanpuiston Ratsutallilla voi kokea tuon kaiken. TEKSTI Kaisa Rautio KUVAT Jukka Kolari 8 Tukilinja 4/2017
Tukilinja 4/2017 9 V antaanpuiston Ratsutallilla Kehä III:n pohjoispuolella pidetään ratsastustunteja niin arkisin kuin sunnuntaisinkin. Tallissa on 15 puoliveriratsua ja ponia, joista 13 tuntikäytössä. Jo muutaman vuoden ajan siellä on kokoontunut myös erityisratsastajien ryhmiä. Sunnuntaisin mukaan pääsevät lapset ja nuoret, joista monilla on autismin kirjoon liittyviä piirteitä. Torstaisin tallilla kokoontuu aikuisten ryhmä Rinnekodin asumisyksiköstä. Molempien asiakasryhmien toimintavuosi huipentui äitienpäivänä kevätesitykseen. Apuvälineiden kehittäminen tärkeää Sunnuntain 2–3 ryhmää vetävät Emmi Karenko ja Hanna Lindy. Emmi on fysioterapeutti ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja, joka saapuu nykyään paikalle Mäntsälästä. Vantaalainen Hanna vastaa ryhmien käytännön järjestelyistä. Vantaan Autismija Aspergeryhdistyksen puheenjohtajana hänellä on paljon kokemusta lapsista ja nuorista, joilla on autismin kirjon diagnooseja. Molemmat ovat innokkaista hevosnaisia, joiden haaveena on tehdä työtä erityisratsastuksen parissa enemmänkin. Tukilinja myönsi tallin erityisratsastustoimintaan syksyllä 2015 Startti-stipendin, joka käytettiin tuolloin vasta aloittaneiden ryhmien välinehankintoihin ja välineiden muokkaamiseen heille sopiviksi. Apuvälineiden käytön Emmi ja Hanna näkevät toiminnassa tärkeäksi, ja he ovat itsekin niitä tarpeen mukaan kehittäneet. ”Apuvälineiden ja toimivien ohjausmenetelmien avulla varmistamme ratsastajien yhdenvertaisen osallistumisen”, sanoo Emmi Karenko. ”Apuvälineet auttavat voittamaan haasteita. Ratsastusvyössä oleva lisäkahva auttaa esimerkiksi pysymään hevosen selässä”, Hanna Lindy selventää.. Onnistumisen kokemukset tärkeitä Molemmat ohjaajat pyrkivät korostamaan ohjauksessaan onnistumisia. ”Jos ratsastajalla on esimerkiksi vaikeuksia pitää jalka oikeassa kohtaa jalustinta, kannattaa käyttää kuppijalustimia – silloin päästään kehumaan, että nyt on jalka hyvässä kohti sen sijaan, että täytyisi koko ajan olla korjaamassa jalan paikkaa”, Hanna kertoo. ”Tavoitteena on, että jokaisella ratsastajalla olisi jokaisen tunnin jälkeen sellainen tunne, että on onnistunut ja ollut hyvä jossain”, sanoo Emmi Karenko. Ratsastajien ja ohjaajien vuorovaikutusta tunnin aikana helpottaa värien käyttö. ”Värilliset kohdat ohjissa auttavat hahmottamaan, milloin on hyvä ja tasainen ohjastuntuma, mikä on vaikeaa kokeneemmillekin ratsastajille. Sen sijaan, että pitäisi koko ajan käskeä lyhentämään tai pidentämään ohjaa, voikin sanoa, että pidä sinisistä kohdista kiinni”, Emmi kertoo. ”Tavoitteena on, että jokaisella ratsastajalla olisi jokaisen tunnin jälkeen sellainen tunne, että on onnistunut ja ollut hyvä jossain ” Lara osallistui kisaan Sakke-hevosella.
Helena viihtyy rauhallisen Eino-ruunikon selässä. Pjenten lasten ryhmässä ratsuina ovat usein ponit. Keksin juuri, miten pääsen helposti hevosen selkään! Oikeaa ohjasotetta harjoitellaan avustajien kanssa. 10 Tukilinja 4/2017 ”Käytämme kentällä apuvälineinä myös värillisiä kirjaimia. On paljon helpompaa hahmottaa, mihin suuntaan pitää mennä seuraavaksi, kun kohteena on kirkkaan punainen kyltti eikä vain musta kirjain”, selittää Hanna. Isot kirjaintaulut ovat ratsastuskentän vakiotarvikkeita, mutta värien liittäminen niihin oli Emmin ja Hannan oma keksintö. Ei pelkkää ratsastusta Ratsastustunteihin kuuluu aina sopivasti leikkiä ja toisinaan kisojakin, kuten äitienpäivän kevättapahtumassa. Ratsastajat osallistuvat kykyjensä ja jaksamisensa mukaan myös hevosten hoitoon, harjaamiseen ja satulointiin. Jokaisella heistä on tallilla oma avustaja, joka on aina aikuinen ja saanut opastusta avustamiseen. Talli on järjestänyt avustajille koulutusta myös SRL:n kanssa. Nuorten ryhmässä on tällä hetkellä kolme tyttöä. 17-vuotias Helena ratsastaa yleensä Einolla, jolla on komea valkoinen tähti otsassaan. Helena on kokenut ratsastaja, sillä hän on aloittanut harrastuksen jo 4-vuotiaana. Helenan äiti on allerginen hevosille, joten isän hommana on tuoda tytär tallille ja hakea hänet sieltä. 13-vuotias Viivi aloitti myös ratsastuksen esikouluiässä, ja Maritta-äidillä on sama harrastus. Viimeisimpänä ryhmään on liittynyt 12-vuotias Lara, joka aloitti puolitoista vuotta sitten. Tallin lähistöllä asuva Lara tuli itse kysymään tallilta, miten mukaan pääsee. Viivi ja Lara ratsastavat vuorotellen joko harmaalla Sakella tai valkoisella Caprilla. Tallilla on viitisen ratsua, jotka soveltuvat erityisratsastajien käyttöön. Ne on koulutettu seisomaan luotettavasti rampin vieressä eivätkä ne säiky myöskään erityisvarusteita tai kokemattomia ratsastajia. Erityisratsastus on tallille panostus ”Erityisratsastus vaatii tallilta siihen soveltuvia hevosia, välineitä ja myös resursseja tuntien organisoimiseen. Avustajia tarvitaan tietty määrä säännöllisesti joka viikko”, kertoo tallin omistaja Leena Mäenpää. Hän muistelee toiminnan lähteneen liikkeelle, kun vanhemmat kyselivät harrastajien vammaisille sisaruksille talutusratsastusta. Ohjaaja ja avustajat löytyivät tallilla ratsastavista aikuisratsastajista, joista yksi oli tuolloin fysioterapeutti Emmi Karenko. Äitienpäivänä kaikilla ryhmän tytöillä oli perhettä ja sukulaisia katsomassa kisaa. Pienempien lasten Avaruusseikkailu-esityksen jälkeen kauniissa kevätsäässä käyty esteratsastuskisa jännitti tyttöjä selvästi. Maalilinjan ylittämisen jälkeen tiukan keskittynyt ilme vaihtui kuitenkin onnistumisen iloon, ja kaikki kolme ratsukkoa palkittiin sinisellä ruusukkeella. Viimeisenä ohjelmanumerona oli aikuisratsastajien ryhmän kuvioratsastus eli katrilli.
Tukilinja 4/2017 11 Tyynyliinoja päättäjille Aula-työkodissa toteutetaan omia unelmia taidekäsityön ja työtoiminnan keinoin. Kehitysvammaiset osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja työn sisältöön. Tavoitteena on työllistyminen. KUVAT Aula-Työkoti TURHAN USEIN erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä katsotaan näkökulmasta, joka korostaa sitä, mitä ei osata. Helsinkiläisessä yhteiskunnallisessa yrityksessä Aula-työkodissa toimintaan on kehitetty osallisuutta ja tasaveroisuutta edistäviä yhteisöllisiä työtapoja. Työelämän taitoja voi harjoitella esimerkiksi leipomoja käsityötuotteita valmistaen. Tavoitteena on kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen ja itsenäinen asuminen. Viime vuonna Aulan kehitysvammaiset työntekijät halusivat saada enemmän taidetta arkeensa. Syntyi ME! -yhteisötaideprojekti, jonka toisena ohjaajana toimi itsekin erityistä tukea tarvitseva kuvataiteilija Anna Vesala. Projekti huipentui taidenäyttelyyn. Keväällä 2017 toteutetussa Unelma-projektissa kehitysvammaiset kädentaitajat toteuttivat käsityöaktivismin hengessä uniikkeja tyynyliinataideteoksia kirjontaja kankaanpainantatekniikoilla. Kuva-aiheet ilmaisivat tekijöiden toiveita ja ajatuksia. Ohjaajina toimivat Minna Haveri Kettuki ry:stä sekä artenomi Janette Aho Aulasta. Kehitysvammaisten ihmisten on välillä vaikea saada mielipiteitään ja toiveitaan esille yhteiskunnassa. Ungelma-projektin aikana osallistujat pohtivatkin, kenellä on mahdollisuus ja oikeus tehdä toisia ihmisiä koskevia päätöksiä, ja voiko taiteen avulla vaikuttaa. Taiteilijoiden unelmina olivat maailman rauha, työpaikan säilyminen, taidetoiminnan lisääminen, valoisa vapaus, oikeus tuttuihin ohjaajiin ja omaan harrastukseen sekä kaupunkimetsien säilyminen. Jokainen tyynyliina oli lahja sellaiselle päättäjälle tai julkisuuden henkilölle, jonka tekijä katsoi voivan edistää unelmansa toteutumista. Teokset lahjoitettiin tai postitettiin heille 13.6. pidetyssä Unelma-juhlassa. Saajien henkilöllisyys jäi lahjan antajan ja vastaanottajan väliseksi. Kesä jatkuu Aulan viime kesänä suureen suosioon nousseen kesäkahvilan terassilla 17.8. asti. Piipahda samalla myös Aulan Putiikissa! Siellä on tarjolla käsityötuotteita, mattoja, koruja ja leivonnaisia, jotka syntyvät Aulan työntekijöiden taitavissa käsissä. Aula löytyy Eiran kaupunginosasta, osoitteesta Engelinaukio 5. Mikä? Aula-työkoti, Engelinaukio 5, Helsinki. Toimintarajoite Kehitysvamma. Aulan Putiikissa Koruja, mattoja, asusteita, leipomotuotteita, kesäkahvila (ks. Tukitori s.24). Andreas Carena unelmoi rauhasta ja muurien purkamisesta.
Prätkäratojen kuningatar ULLA KULJU Ratamoottoripyöräilijä Ulla Kulju teki historiaa Le Mansissa, kun hänestä tuli ensimmäinen alaraajahalvaantunut ratamoottoripyöräilyn naistensarjan maailmanmestari. Syksyllä Ulla nähdään TV2:n sarjassa Tuhkimotarinoita. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Kulju Racing Team, Riitta Skytt, Mape Morottaja TUKIKOHDE Kun Ulla Kulju vammautui 15-vuotiaana, hän laittoi isomman vaihteen päälle elämässä 12 Tukilinja 4/2017 Kuka? Ulla Kulju, 30, Loviisa Toimintarajoite Alaraajahalvaus, TH 11-12 Ammatti / harrastus Insinööri, mekaniikkasuunnittelija / ratamoottoripyöräilijä
Emme ehkä pysy Ullan perässä, mutta nautitaan matkasta! P itää olla tekemistä ja puuhaamista”, heläyttää Ulla Kulju, kun häneltä kysyy, onko hän ikinä paikoillaan. 15-vuotiaana hän oli puoli vuotta hissukseen sen jälkeen, kun hän halvaantui vyötäröstä alaspäin lumilautailussa Ylläksellä. Onneksi nykyinen poikaystävä ei ollut vielä silloin kuvioissa. Kun Ulla nyt pyörähtää ovesta moottoripyöräkilpailuihin, poikaystävällä on nimittäin tapana huikata: “Onnea – jos loukkaannut, saat selkääs!” Ullan tapauksessa vammautumisesta ei kannata puhua onnettomuutena. Häntä on pakko uskoa, kun hän tapittaa ruskeilla silmillään ja sanoo painokkaasti: “Se on parasta, mitä mulle on ikinä sattunut. Olen aina nähnyt sen niin, että mun elämä alkoi siitä, kun vammauduin. Olen saavuttanut niin paljon sen jälkeen, kun olen ollut pyörätuolissa.” Enemmän kuin ruuhkavuodet Paljon tarkoittaa TODELLA paljon. Tiivistettynä: 30-vuotias Ulla Kulju on opiskellut lentokoneasentajaksi, datanomiksi ja venealan insinööriksi. Toivuttuaan Ylläksen reissusta hän oli neljä vuotta vammaisalppimaajoukkueessa. Sitten hän suoritti lentäjän varjoliitolupakirjan, purjehti kilpaa monirunkoveneillä ja rakensi näyttelyautoja. Kaikkien näistä saatujen palkintojen lista olisi vielä pitempi. Nyt Ulla suunnittelee työkseen hissejä. Kaiken keskellä syntyi myös kaksi lasta. Ullan elämässä asiat eivät kulje tavallisia reittejä, lastenkin syntymään liittyy hassu yhteensattuma: he ovat molemmat syntyneet keskiviikkona 21. tammikuuta. Eri vuosina tosin ja eri isille. Miko on nyt 8-vuotias ja Helka on kaksi. Haave muuttui todeksi Ennen vammautumista Ulla ajoi salaa isältä ja äidiltä kevytmoottoripyörällä. Rakkaus moottoripyöriin jäi kytemään. Jokunen vuosi sitten perjantain kahvitauolla työkaveri heitti Ullalle, että mimmihän on mekaniikkasuunnittelija. Mikset suunnittele itsellesi pyörää, jota voit ajaa? Samana viikonloppuna Ulla osti Honda 93 CBR-F 600 -merkkisen moottoripyörän. Hän suunnitteli ja rakensi pyörään sähköllä toimivat apupyörät, jotka laskeutuvat ja nousevat napista Ulla Kulju (numerolla 15, oikealla) kilpailee miesten sarjoissa. Tukilinja 4/2017 13 ”Mun elämä alkoi siitä, kun vammauduin.”
painamalla. Niiden avulla Ulla pääsee ilman apua pyörän selkään ja siitä pois. Apupyörät myös pitävät pyörän pystyssä liikennevaloissa. Vaihteet hoituvat kirjaimellisesti vasemmalla kädellä eli kahdella napilla, joita hän käyttää peukalolla. Tukilinja sponssasi alkuun Ihminen, jolla on Ullan kilpailuvietti, ei tyydy vain ajelemaan maanteitä. Vuonna 2015 Ulla kokeili ensimmäisen kerran RR-pyörää, eli ratamoottoripyörää. Se oli menoa. Hän hakeutui kilparadoille ja kehittyi ajajana hurjaa vauhtia. Kilpaileminen ja varusteet ovat kalliita, joten Ulla hankki sponsoreita. Näiden tuella, veronpalautuksilla ja osamaksulla Ulla sai ostettua Yamaha YZF-R6R -kilpapyörän. Tukilinjakin myönsi Ullalle Startti-stipendin vuonna 2015. “Stipendistä oli suuri apu. Sillä hankittiin vuoden 2016 kisalisenssi, ja siitä riitti vielä vähän bensarahaa ekaan kisaan”, Ulla kertoo. Moottoriliitto uskoi Ullan kilpauraan alusta asti. Suomessa hän ajaa tasaveroisena vammattomien sarjoissa, koska vammaisille ei ole Suomessa omia soolosarjoja. Hän ei saa vammansa takia erityiskohtelua tai tasoituksia. Joskus miespuolisilla kilpakumppaneilla on ollut ilmeissä pitelemistä, kun he ovat tajunneet hävinneensä pyörätuolia käyttävälle tytölle. Merkittäviä sponsoreita on jo tullut mukaan kuvioihin, ja se on helpottanut paljon Kulju Racing Teamin kisamatkoja. Ulla ajaa kisoissa numerolla 15, koska se on hänen onnennumeronsa: hän halvaantui 15 vuotta sitten, 15 vuotiaana. Tukilinjan Startti-stipendillä Ulla Kulju maksoi ensimmäisen kilpalisenssinsä ja kisabensat. ”Et ehkä pysty” Viime talvena Ulla sai kutsun, joka pani suunnitelmat uusiksi. Hänet kutsuttiin legendaariselle Le Mansin radalle, International Bridgestone Handy-Race kilpailuun, joka ajettiin toukokuussa 2017 Ranskan MotoGP-osakilpailun yhteydessä. Kisa on vammaisten ratamoottoripyöräilyn MM-kilpailu, johon pääsee osallistumaan vain kutsuttuna, ja Ulla oli ainoa kilpailuun kutsuttu nainen. Hänen piti myös todistaa virallisella lääkärinlausunnolla, että hän on “tarpeeksi vammainen” osallistumaan. Puoli vuotta valmistautumisaikaa ei ole paljon työssäkäyvälle äidille. Se ei kuitenkaan muodostunut esteeksi. “Ullalle ei kannata sanoa mistään, että tohon sä et ehkä pysty”, Ullan tiimipäällikkö Lars Törnqvist virnistää. Huippuhetki Le Mansissa Ulla kääri hihat, jututti sponsorit ja hankki tiimin, joka pystyi lähtemään mukaan. Pyörä pantiin vaatimusten mukaiseen kisakuntoon, ja hän ehti jopa käydä etukäteen treenaamassa Le Mansin radalla. “Suomen kisoissa on ehkä 80 katsojaa. Alastarossa hyvällä tuurilla 300. Le Mansissa oli 105 000!”, Ulla kertoo. ”Sen mylvinnän kuuli, vaikka oli korvatulpat ja kypärä.” Ulla sijoittui 600 kuutioisissa alaraajahalvaantuneiden miesten sarjassa viidenneksi, ja oli täysin tyytyväinen tulokseen. Järjestäjillä oli kuitenkin Ullalle yllätys. Palkintojen jaossa hänet kutsuttiin korkeimmalle pallille ja kerrottiin, että hän on historian enKun Maamme-laulu alkoi Le Mansissa soimaan, oli Ullalla kyyneleissä pidättelemistä. 14 Tukilinja 4/2017 “Sit alkaa Maammelaulu soimaan, niin kyllä se oli sellanen hetki, että ihan pikkusen piti kyyneleitä piätellä.”
UUTISIA KANSALAISALOITE KILPAILUTTAMISEN KIELLOSTA Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta tekivät 12.6.2017 kansalaisaloitteen lakimuutoksesta, jossa lopetettaisiin vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen. Aloite löytyy netistä www.kansalaisaloite. fi-sivustolta nimellä ”Ei myytävänä!”. Vammaisilla ihmisillä ei kilpailutuksissa ole osallisuutta eikä oikeussuojakeinoja omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä. Tilantee katsotaan olevan ristiriidassa Suomen hyväksymän YK:n vammaissopimuksen kanssa. Järjestöjen mukaan kilpailutukset on lähes poikkeuksetta ratkaissut hinta, joka on sivuuttanut palveluiden laadun. Toistuvat kilpailutukset luovat epävarmuutta ja vaikeuttavat suuresti vammaisten ihmisten arkea. HELSINGIN VAMMAISNEUVOSTO PALKITSI Helsingin kaupungin vammaisneuvosto palkitsee vuosittain esteettömyyden saralla ansioituneita kaupungin toimijoita. Tänä vuonna se luovutti kunniakirjansa Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staralle hyvästä talvikunnossapidosta. Neuvosto kiitti kunniakirjalla myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauria. Hän sai tunnustusta työstään, jossa on edistänyt vammaisten kuntalaisten helppoa ja esteetöntä liikkumista kaikkina vuodenaikoina. Vammaisneuvosto kiitti Pekka Sauria myös siitä, että hän on vaikuttanut yleisten joukkoliikennevälineiden saavutettavuuteen ja käyttömahdollisuuksiin Helsingissä. NÄKÖVAMMASTAKO LIIKUNTAVAMMA? Näkövammaisten itsenäisen elämän mahdollisuudet ovat kaventumassa liikkumistaidonohjaajien koulutuksen supistuttua, kertoo Näkövammaisten liitto. Liikkumisen ohjaus on osa näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkintoa, jota opetetaan Suomessa vain Helsingissä, Arlan toimipisteessä. Kustannussäästöjen nimissä tehdyt henkilöstöleikkaukset ovat kuitenkin supistaneet siellä tarjontaa. Liikkumistaidon ohjausta opettaa enää yksi opettaja, ja tulevaisuus on auki. Itsenäisessä liikkumisessa vaadittavia taitoja ovat esimerkiksi valkoisen kepin käyttö, kohoja sanakartat sekä älypuhelimen navigointisovelluksien käyttötaito. Brittiläinen Legsgomad myy julkisuuden henkilöistä tehtyjä, Lego-leikkeihin sopivia hahmoja. Yritys löysi Ullan Instagramista. ”Tämä akkeli pysyy hyllyssä kunniapaikalla”, toteaa Ulla Kulju. Tuhkimotarinoiden juontaja, stylisti Outi Broux ihailee Ullan messevää korkkarikokoelmaa. Ulla käyttää töissä aina korkokenkiä, koska hänen ei tarvitse murehtia, pysyykö niillä pystyssä tai puristavatko ne. simmäinen alaraajahalvaantunut naiskuski, joka on ajanut MM-tasolla. Ulla julistettiin vastaperustetun naistensarjan maailmanmestariksi. “Sit alkaa Maamme-laulu soimaan, niin kyllä se oli sellanen hetki, että ihan pikkusen piti kyyneleitä piätellä”, Ulla kertoo: “Ylitin omat tavoitteeni, ja se oli ihan mieletöntä”. Oman pojan sankariksi Kun tiimi oli Pariisin lentokentällä matkalla kotiin, Ulla sai viestin ensimmäistä luokkaa käyvän Miko-pojan opettajalta. Opettaja kertoi, että he olivat koulussa jutelleet lasten kanssa sankareista. Jokainen oli kertonut omista sankareistaan ja idoleistaan. Esiin nousi urheilusankareita, artisteja ja näyttelijöitä. Mutta Miko oli sanonut, että äiti on hänen sankarinsa. “Kun sitä viestiä tiimille luin, niin kyllä siinä itkua tihrustettiin jätkien kanssa. Oli niin hienoa kuulla siitä”, Ulla kertoo. Kesällä Ulla yrittää järjestää enemmän aikaa perheelle. Tosin välillä heidän ympärillään hyörii Ylen kuvausryhmä. Ulla nähdään 18.9. alkavassa Yle TV2:sen Tuhkimotarinoita -sarjassa. Se kertoo rohkeista suomalaisnaisista, jotka ovat selviytyneet mitä moninaisimmista elämän aallokoista. “Välissä on mietityttänyt, että millaisena tarinani kerrotaan lopullisessa leikatussa jaksossa. En halua et tarinallani surkutellaan, vaan haluan mieluummin voimaannuttaa onnistumisten ja positiivisuuden kautta. Mielestäni tarinani ei ole surullinen, enkä ole koskaan nähnyt vammautumistani tragediana.” Tukilinja 4/2017 15
16 Tukilinja 4/2017 ”Yhdistyksen kuntoutusmalli muistuttaa työharjoittelua it-alan yrityksessä, mutta ilman määräaikoihin tai yrityksen tuottotavoitteisiin liittyvä stressiä.” Tuen saaja Hyvän mielen pelit ry, Kauniainen. Tuen tyyppi Vuoden Toimija -apuraha, 10 000 e. Käyttökohde Laitteet ja ohjelmistot kuntoutujien koulutusja työtoimintaan. TUKIKOHDE Pelisuunnittelusta töitä kuntoutujille Jukka, Tommi Gustafsson, Ilkka ja Benjamin tutkivat peligrafiikkaa näytöltä.
Tukilinja 4/2017 17 PELIGRAFIIKKA = Pelin ulkoasun suunnittelu LUKU = Pelin osio 3D-MALLINNUS = Syvyysvaikutelman luominen peliin Hyvän mielen pelit valmentaa Kauniaisissa mielenterveyskuntoutujia pelisuunnittelijoiksi. Tukilinja valitsi sen Vuoden toimijaksi 2016 ja antoi apurahan laitehankintoihin. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Vesa Linna K eskeltä Kauniaisten kaupunkia, ison punaisen puutalon uumenista, löytyy peliluola nimeltään Hyvän mielen pelit ry. Vuonna 2015 perustetun yhdistyksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni sen kuntouttavaan pelipajaan osallistuvista mielenterveyskuntoutujista työllistyisi luovalle media-alalle, esimerkiksi pelitai tietotekniikka-alan yrityksiin. Työtoimintaan osalllistujat ovat löytyneet verkostojen kautta. Tukilinja myönsi yhdistykselle viime vuodenvaihteessa 10 000 euron suuruisen Vuoden Toimija -apurahan. Se on tarkoitettu kouluttamiseen, ohjaamiseen sekä pelisuunnittelussa tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen hankintaan. Pajalaiset ovat ammattilaisia Kun saavumme yhdistyksen pajaan tutustumiskäynnille, puheenjohtaja Tommi Gustafsson ohjaa meidät suoraan pelinkehittäjien luo. Kauimmin talossa työskennellyt Jukka on opiskellut Aalto-yliopistossa tietotekniikkaa, mutta opiskelut jäivät mielenterveysongelmien vuoksi kesken. Juuri nyt on työn alla 3D-animoitu nalle videoprojektin maskotiksi, mutta Jukka tekee myös tietokonegrafiikkaa. Pajan uusi projekti on toteuttaa Warcraft III:n World Editorilla eli kenttäeditorilla Dwarf Campaign -pelin neljättä lukua. Yksi projektiin osallistujista on Benjamin, joka tekee peliin lähinnä grafiikkaa. ”Valmistuin viime vuonna Luovin ammattiopistosta media-assistentiksi. Keväällä koulun työhönvalmentaja ohjasi minua sopivan työharjoittelupaikan etsimisessä, ja sainkin Kelalta sitten myöntävän kuntoutusrahapäätöksen ja päädyin tänne”, Benjamin kertoo innostuneena. Pajassa hän on saanut niin paljon oppia ja luottamusta taitoihinsa, että on pyrkimässä jatko-opiskelemaan 3D-peligrafiikkaa. ”Tämä työ täällä käy minulle valmennuskurssista. Tekemällä oppii”, kertoo Benjamin. Vaikka pelintekijät tekevät samaan peliin eri asioita, he myös neuvovat toisiaan. Kotona tulee vielä viimeisteltyä päivän töitä. Benjamin saikin viime syksynä kotityöskentelyä varten Tukilinjalta apurahan tietokoneeseen. ”Lapsena haaveilin villisti, että minusta tulisi peliohjelmoija, mutta en ikinä uskonut siihen. Nyt sitten kuitenkin olen haavealallani ja haluan ehdottomasti päästä tulevaisuudessa pelialalle töihin.” Benjaminin mukaan huolet hälvenevät ja kuntoutuminen etenee, kun saa kunnianhimoisesti keskittyä unelmiensa ammattiin ja siinä kehittymiseen. ”Uutta ja mahtavaa on ollut se, että olen löytänyt itsestäni – voisi sanoa – pohjattoman luovuuden!”, hän innostuu. Musiikkia ja kuvia peleihin Ilkka on yksi pajan pelinkehittäjistä. ”Olen opiskellut tätä alaa itse, ja nyt opin lisää täällä.” Ilkka on myös muusikko, joka on soittanut bassoa 15 vuotta. Häntä kiinnostaakin musiikin tekeminen peleihin. ”Voisin omalla musiikkivälineistölläni säveltää ja soittaa taustamusiikkia peleihin. Sellaista mahtipontista elektronimusiikkia”, Ilkka naurahtaa. Tällä alalla ei koskaan tiedä, mitä eri asiat poikivat ja miten ne löytävät lopulta tiensä pelimaailmaan: Jukka esimerkiksi alkoi käydä taideterapiassa viisi vuotta sitten ja löysi itsestään taidemaalarin. ”Nyt pystyn käyttämään pelien tekemisessä ja grafiikassa maalaustaitojani ja luovaa näkemystäni. Syksyllä aloitan maalaamisen vesiliukoisilla öljyväreillä ja teen myös tietokoneella grafiikkaa yhdistyksen projekteihin”, Jukka kertoo. Viime vuonna hän kehitteli yhdistykselle myös ammattimaisen laadukkaan nettisivuston. Luova innostus heräsi Vaikka ohjelmointi, 3D-mallinnus ja web-sivut ovat pajassa Jukan päätehtäviä, se ei ole estänyt laajentamasta panostusta muille elämänalueille. Näinhän luova mieli juuri toimii. Pelien tekemisessä tarvitaan matematiikkaa, joka on ollut Jukalle läheistä lapsesta asti. Nyt se on palannut hänen elämäänsä. ”Varsinaista tulevaisuuden haavetta minulla ei ole, mutta haluan työskennellä maalaamisen, matematiikan ja ohjelmoinnin parissa. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu, suunnittelen sen askel kerrallaan”, Jukka kiteyttää. Tiimiin odotetaan nyt myös uutta tulokasta, 22-vuotiasta Emiliaa, joka hakee harjoittelun kautta mahdollisuutta oppia pelialaa. Hänen erikoisalanaan on uusien pelihahmojen ideoiminen ja luonnostelu. Työtehtävät pajassa ovat monipuolista, sillä pajalaiset äänittävät itse myös pelihahmojen vuorosanat. ”Itsekin pelaajana Emilia tietää kuluttajien odotukset”, häntä luonnehditaan. ”Täällä on valmiiksi jo naisten wc:kin”, miesporukka nauraa. Verkostoavulla alkuun Tommi Gustafsson touhuaa työn tekijöiden keskellä ja kouluttaa heitä tarvittaessa. Peleissä on valmiit 3D-mallit, joihin tehdään uudet tekstuurit. Tarkoituksena on oppia viimeisimmät pelinkehitystekniikat luomalla harjoitusmielessä uusia pelejä. ”Emme tee täällä pelejä kaupalliseen käyttöön, vaan ihmisten iloksi ja hyvän mielen tuojiksi,” Tommi kertoo. Idea yhdistykseen tuli hänelle ja hänen kaksoisveljelleen Janne Gustafssonille vuonna 2015. ”Mietimme päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille, ja kun olimme itse tekemisissä tietokonepelien parissa, niin tämä tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta.”. Toimitilat saatiin maksutta käyttöön Granin lähiapu ry:n talosta, ohjelmistoja saatiin lahjoituksena ja ohjaaminen tapahtuu vapaaehtoispohjalta. Toimintaan aiotaan kuitenkin hakea tukea STEAlta (Ray), kunhan edellytykset sen saamiseen täyttyvät. ”Tarvitsemme rahaa koneisiin ja ohjelmistoihin”, Gustafsson selittää. Tukilinjan 10 000 euron Vuoden Toimija -apuraha tuli siis vuoden vaihteessa tarpeeseen. Sen käyttö päätettiin jakaa usealle vuodelle, että laiteja ohjelmistokantaa voidaan pitää jonkin aikaa ajan tasalla. Kuntoutusta työn ohella Dwarf Campaignin neljäs luku valmistuu pelipajassa tämän vuoden lopussa. Yhdistyksellä on teossa myös Suomi100-esittelyvideo thaimaalaisille. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu jatkaa Dwarf Campaign -peliprojektia ja muitakin harjoitteluhankkeita IT-, peli-, ja media-aloilla. ”Tämä koulutusja kuntoutusmalli muistuttaa työharjoittelua it-alan yrityksessä, mutta kuitenkin ilman määräaikoihin tai yrityksen tuottotavoitteisiin liittyvä stressiä”, kertoo Tommi Gustafsson. Hän muistuttaa, että Hyvän mielen pelit ry on sosiaalialan toimija, joka ymmärtää mielenterveyskuntoutujien ongelmia paremmin kuin useimmat yritykset, joten se voi työhönvalmennuksen aikana auttaa myös kuntoutujien ongelmien ratkaisemisessa. ”Ja vertaistukea löytyy! Hankkeet ovat usein laaja-alaisia, niin kuin pelin tai videon kehittäminen, joten ne sisältävät mielekästä tiimityötä ja muutakin yhteisöllistä toimintaa”, Tommi Gustafsson valottaa. Sitten hän huomauttaa työhönsä uppoutuneelle työporukalle, että vielä ehtii punaisessa puutalossa tarjottavalle lounaalle.
Hiljaisen miehen salaisuudet Kuka? Lauri Katajainen, 27, Helsinki Toimintarajoite Autismi Toiminta Työtoiminta, kirjoittaminen, dokumenttielokuvan päähenkilö 18 Tukilinja 4/2017
Tukilinja 4/2017 19 Autistisen nuoren miehen kommunikoinnista kertova Salainen metsäni on vuoden puhutuimpia dokumentteja. Päähenkilöään kunnioittava kokonaisuus kuvaa ihmismieltä runollisesti. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Niina Brandt / Double Back Documentaries Oy O hjaaja Niina Brandtin esikoisdokumenttielokuva Salainen metsäni kertoo Lauri Katajaisen tarinan. Sen keskiössä on kommunikoinnin ja ihmiskontaktin tärkeys. Elokuvanteon alkaessa 20-vuotias Lauri on autisti, joka jakaa ajatuksensa tulkkinsa Pirjon välityksellä tuetun kirjoittamisen eli fasilitoinnin kautta. Elokuva sai ensi-iltansa Saksassa kansainvälisillä DOK Leipzig -festivaaleilla ja on edennyt sieltä kiitosten saattelemana kotimaahan, niin Tampereen elokuvajuhlien kilpasarjaan kuin FASILITOINTI = Tulkki tukee kirjoittajan kättä tämän etsiessä kirjaimia näppämistöltä. Menetelmän kriitikoiden mielestä tekstin tuottaa kättä ohjaava tulkki. SYNOPSIS = Tiivistelmä elokuvan sisällöstä. SOKKONA MAAILMASSA Minun rohkein runoni on ääretön onni. Soljuva puhe ja laulujen lumo. Laulaisin päivät ja puhuisin illat. Kuulisin oman mieleni äänen. Piilossa on minun puheeni kaiku. Piilossa kaikki kauniit sanat. En osaa kalleinkaan äänin laulujani laulaa. Ei ääneni kuulu kaduilla koskaan. TODELLISUUS Todellisuus on alkanut utuisena olla elämässäni läsnä Sokeuduin olemisen isoon autuuteen. En ystävilleni pysty puhumaan, mutta silti huudan: Antakaa minulle ääni! Kuulkaa minun älyni ulvonta! Antakaa minulle ääni! Docpointin yleisön suosikiksi. Kesällä vuorossa on muun muassa Cross over -festivaali ja syksyllä vammaiselokuvafestivaali KynnysKINO sekä Ylen televisio–ensi-ilta. Mutta mistä menestystarina oikein sai alkunsa? ”Tapasimme Laurin kanssa kirjoituskurssilla ja tekstit tekivät heti vaikutuksen. Minulle tuli Laurin katseesta välittömästi tunne, että tässä on tarina, jonka haluan kertoa.”, Brandt muistelee. Tuosta tapaamisesta alkoi yhteistyö ja 7 vuotta kestänyt elokuvan tekoprosessi. Lopputulos kertoo mielenkiintoisesti paitsi kommunikoinnista myös rakkauden kaipuusta sekä luonnon ja erityisesti metsän tärkeydestä päähenkilölle. Elokuvan tekstit ovat poimintoja Laurin runoista, joiden pohjalta on työstetty niin filmin äänisuunnittelu, kuvaus, leikkaus kuin värimaailmakin. Paljon vaivaa on nähty sen eteen, että Laurin oma ääni ja näkökulma korostuisivat valkokankaalla. Runojen aiheena on koskettavasti usein juuri kommunikaation vaikeus. Laurista tuli suosittu Tapaan Laurin ja haastattelussakin tulkkina toimivan Pirjon Espoossa, Sellon kirjastossa. Ehkä sekä minua että haastateltavaa jännittää ensin hiukan, mutta kun Lauri pääsee keskustelun alkuun, tarinasta ei tule heti loppua. ”En olisi uskonut, että kukaan kiinnostuu yhden autistin tarinasta. Ennen ei ollut sattunut sellaista. Elokuva kertoo autistista, joka ei ole niin tyhmä miltä näyttää, vaikka minua pidetäänkin usein idioottina.”, Lauri paukauttaa heti kärkeen, kun pyydän häntä kertomaan elokuvasta. Autismiin tai laajemmin erilaisuuteen kohdistuvat ennakkoluulot korostuvat niin ohjaajan kuin Laurinkin puheenvuoroissa, kun käymme läpi elokuvan vaiheita. Elokuva on herättänyt runsaasti keskustelua festivaalien loppuunmyydyissä näytösten yhteydessä ja palaute on ollut positiivista. Lauri mainitsee yllättyneensä esimerkiksi siitä, että moni on elokuvan nähtyään pyytänyt häntä Facebook-kaverikseen. ”Muuten niin tuskin olisi käynyt, en ole mikään hurmuri.” ”Moni katsoja kertoo yllättyneensä siitä, miten tavallinen Lauri on ja miten häneen on helppo samaistua”, Niina Brandt toteaa. ”Ehkäpä ihmiset elokuvan nähtyään tietävät jotain enemmän autismista tai ottavat selvää”, Lauri toivoo. Laurille luonto ja erityisesti metsässä oleminen on tärkeää. Siellä sielu ja silmä lepää.
Lauri pystyy kommunikoimaan vain elein ja kirjoitustulkkinsa Pirjon avulla. 20 Tukilinja 4/2017 Viestintää mutkan kautta Myös fasilitointiin liittyvä skeptisyys on elokuvan yhteydessä jälleen kerran nostettu esiin. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa (21.2.) haastateltu neurologi torppasi menetelmän ykskantaan mahdottomana. Jutussa mainittiin myös aikanaan laajaa keskustelua herättänyt CP-vammaisen Tuomas Alatalon fasilitointi. Alatalo vastasi lääkärin kommentteihin menetelmää puolustavalla mielipidekirjoituksellaan (HS 7.3). Niina Brandt korostaa, ettei hänen elokuvansa pyri olemaan tieteellinen todiste vaan kertomus yhden nuoren miehen elämästä. ”On tietysti hyvä, että asioista keskustellaan. Tässä on kuitenkin kysymys näiden ihmisten arkipäivästä. Jos aiheeseen haluaa perehtyä, olisi tärkeää myös viettää aikaa heidän kanssaan.” Elämä muiden käsissä Laurin haastattelussa ja elokuvassa nousevat esiin monet arkipäivän haasteet. Autistisen ihmisen elämä on muiden ihmisten käsissä, ja spontaanius vaikeaa. Laurin tapauksessa kirjoittaminen onnistuu näin laajasti tulkeista vain Pirjon kanssa, vaikka yritystä muidenkin kanssa on ollut. Elokuvan synopsis kertoo paljon: ”Puhekyvyttömän autistin Laurin ainoa avain koko elämään on Laurin henkilökohtaisen tulkin, Pirjon, avulla kirjoittaminen, sillä se on Laurin ainoa keino ilmaista syvimmät ajatuksensa. Autismin tuoman haasteiden keskellä toiveista suurin on rakkaus, sillä Lauri tuntee olevansa kuin ikuisesti taltutettava karhu, joka on kuitenkin sisällään tunteva ja ajatteleva mies. Vaikka Lauri pelkää jäävänsä pelkän äärettömän rakkauden kaipuun varaan päiviensä loppuun saakka, pystyy filosofisia pohdintoja rakastava Lauri kirjoituksillaan avaamaan muille elämästä sellaisen kauneuden, jota eivät kaikki huomaa.”
VALOKUVAKILPAILU VOIMAA haasteisiin Tukilinjan valokuvakilpailun teemana on voimaantuminen. Kerro valokuvalla, mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa ja kohtaamaan elämän haasteet! VOIMAA HAASTEISIIN -valokuvakilpailu on tarkoitettu sekä Tukilinjan lukijoille että tuen saajille. Osallistu 30.9.2017 mennessä lähettämällä 1–5 itse ottamaasi kuvaa, joita ei ole aiemmin julkaistu. Ota kuva parhaalla kuvalaadulla. Anna kuvalle nimi ja kerro viestissäsi, mitä siinä tapahtuu. Lähetä kuva sähköpostin tiedostoliitteenä tai Dropbox-latauslinkkinä osoitteella: toimitus@tukilinja.fi. Voit lähettää sen myös muistitikulla (Tukilinja/kuvakilpailu Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki). KUVAT JULKAISTAAN saapumisjärjestyksessä lehden Lukijafoorumi-blogissa. Tukilinjan toimitus valitsee esiraatina kuvat, jotka ovat esillä Tukilinjan osastolla Apuvälinemessuilla 2017. Voittajat valitaan messuilla yleisöäänestyksellä. Tulokset julkaistaan lehdessä 1/2018. Tukilinjalla on käyttöoikeus kuviin. PALKINNOT: 1. Älypuhelin (400 e) 2. Kuulokkeet (200 e) 3. Kuulokkeet (100 e) Elokuva suoraan sielusta Lauri asuu nykyään ryhmäkodissa. Hanttihommien tekeminen työtoiminnassa turhauttaa selvästi filosofiaakin opiskellutta nuorukaista. Elokuvan myötä Lauri on kuitenkin nyt saanut ääntään ja ajatuksiaan kuuluville. Hän uskoo, että tulevaisuudessa yksi hänen rooleistaan on kertoa autismin maailmasta muille. Entäpä runot, jotka muodostuvat elokuvassa niin tärkeiksi? Opiskelu innoitti aikanaan kirjoittamiseen, joka on viime aikoina jäänyt vähemmälle. ”Ehkä palaan runoihini vielä joskus. Tykkäsin niistä, kun näin elokuvan”, Lauri pohtii. Elokuvaan liittyen on suunnitteilla myös vaikuttavuuskampanja erilaisuudesta ja tasavertaisuudesta. Festivaalien lisäksi filmiä on tarkoitus viedä esimerkiksi kouluihin. Ja valmiin elokuvan näkeminen, miltä se tuntui? Niina Brandt muistaa toteamuksen, jonka Lauri toistaa nytkin. Parempaa palautetta ohjaaja tuskin voisi saada: ”Se oli uskomatonta. Kuin olisin katsonut suoraan omaan sieluuni.”
TULILINJALLA / KOLUMNI Maija Karhunen Kuka? Maija Karhunen, 30, Helsinki Toimintarajoite Luustonhauraus, käyttää sähköpyörätuolia. Työ Tanssija, esiintyjä, Liikekieli.com-verkkolehden päätoimittaja. 22 Tukilinja 4/2017 ”Joskus tuntuu nololta pyytää apua tai kysellä tarkasti yksityiskohtia jonnekin paikkaan pääsemisestä. Vaikka ihmiset auttavat mielellään, toisten avusta riippuvaisena oleminen voi joskus olla juuri se hankala asia.” Rakkaudesta ja hiukan häpeästäkin TERVEISET LEUVENISTA Belgiasta, parinkymmenen kilometrin päästä Brysselistä. Olen täällä työskentelemässä taiteilijaresidenssissä, esitystaiteen talossa. Valmistelemme suomalaisen koreografin Sonja Jokiniemen kanssa helmikuussa 2018 Kiasmassa nähtävää teosta Howl. Harjoituksissa olemme tutkineet muun muassa esineiden ja ihmisten välistä suhdetta. Millaisia intiimejä suhteita, jopa rakkaussuhteita voi syntyä ihmisen ja esineen välille? Millaista on robotin antama hoiva tai pyörätuolia käyttävän ihmisen suhde apuvälineeseensä? Joillekin pyörätuoli tuntuu olevan todella tärkeä ja mielessä pyörivä, intiimin läheinen ja loputtoman kiinnostava esine, jonka ominaisuuksista jaksetaan keskustella vaikka kuinka. Itselleni se on jonkinlainen aina läsnä oleva kummallinen möykky, välttämätön mutta samalla oudon näkymättömän tuntuinen. Olemme myös tutkineet ajatusta kyborgista eli siitä, kuinka luonnollinen ja keinotekoinen – ihmisyys, eläimellisyys ja konemaisuus – voivat sekoittua ihmisessä. Sonja Jokiniemi on työskennellyt usein myös autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kanssa. Neurologinen moninaisuus synnyttää yksilöllisiä, totunnaisesta poikkeavia tapoja kommunikoida ympäristön kanssa. Ne voivat perustua esimerkiksi kosketukseen, ääniin, rytmiin, musikaalisuuteen, toistoon tai vaikkapa keinuvaan liikkeeseen. Sonja Jokiniemi on kääntänyt nämä normeista poikkeavat kokemisen ja keskustelemisen kielet taiteeksi, johon ehdottomasti kannattaa tutustua! Hänen työnsä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, kuinka erilaiset yksilöt ja yhteisöt, jotka ottavat osaa taiteeseen, voivat rikastaa sitä. Asiantuntijuus siirtyy heille ja moninaiset kokemisen, olemisen ja tietämisen tavat saavat painoarvoa. KULTTUURIA KAIKILLE -palvelu on pyrkinyt ahkerasti edistämään ja selvittämään taiteilijaresidenssien esteettömyyttä. Lähtöjärjestelyt omalla kohdallani tänne Leuveniin paisuivat pitkäksi kertomukseksi, kun lennot, junat, bussit, kynnykset, kapeat jyrkät kadut, portaat, ahtaat hissit ja epäkäytännölliset kylpyhuoneet vaativat monenmoista sumplimista. En edes tiedä, montako tuntia aikaa minulta meni näiden asioiden selvittelyyn ja sopimiseen. Tämä siitä huolimatta, ettei esteettömyyden mielestäni edes tarvitse olla täydellistä. Olen kuitenkin iloinen, että lopulta pääsin tänne ja olemme voineet keskittyä työntekoon! Viime vuosina en ole reissannut enää niin paljoa residensseissä. Se on ollut kätevämpää arjen kannalta, mutta innostusta herättää myös mahdollisuus keskittyä työhön intensiivisesti uudessa ympäristössä. MUISTAN KUINKA juristi Jukka Kumpuvuori puhui joitakin vuosia sitten televisiohaastattelussa vammaisten tuntemasta häpeästä, kun heitä varten tehdään erityisjärjestelyjä. Hänelle se tarkoitti esimerkiksi sitä, ettei hän kehdannut jäädä pois luennoilta, jos hänelle oli järjestetty niihin esteetön sisäänpääsy. Itsellenikin tällaiset häpeän tunteet ovat tuttuja, ja tämän residenssisumplimisen myötä tulin niistä taas muistutetuksi. Joskus tuntuu nololta pyytää apua tai kysellä tarkasti yksityiskohtia jonnekin paikkaan pääsemisestä. Vaikka ihmiset auttavat mielellään, toisten avusta riippuvaisena oleminen voi joskus olla juuri se hankala asia. Nolouden tunteet ovat ennen kaikkea omassa päässäni, mutta ne muistuttavat minua konkreettisella tavalla siitä kuinka sillä, millaiseksi rakennamme ympäristömme ja yhteiskuntamme, on aina seurauksensa yksilöille. Toisille ehkä voimakkaammat seuraukset kuin toisille. Yhteisestä tulee henkilökohtaista.
Tukilinja 4/2017 23 Tikka Flash – enemmän kuin urheilua ”Kun syöttää, niin voi saada sitten syötön takaisin ja voi päästä tekemään maalin.” Jalkapallojoukkue nivoo erityisfutarit osaksi espoolaista yhteisöä. Tukilinjan ja VAU:n Startti-stipendi tuki joukkuetta perustamiskuluissa. TEKSTI JA KUVAT: LAURI JAAKKOLA, VAU ry ESPOOLAISEN RIILAHDEN kehitysvammaisten toimintakeskuksen ohjaajalla Pekka Leistillä on selkeä punainen lanka työssään: toimintakeskuksen väen tulee olla aktiivinen osa ympäröivää yhteisöään. Leistin johdolla Riilahden nuoret aikuiset paitsi urheilevat, myös tekevät paljon talkootöitä asuinalueellaan Espoon Kaitaan kaupunginosassa. ”Pidetään kunnossa pyöräteitä ja lenkkipolkuja, tehdään maalaustalkoita ja lumitöitä, haetaan kaloja katiskasta ja viedään niitä Korkeasaareen. Kun jossain kaatuu puu, niin meitä pyydetään tekemään klapeja”, Leisti luettelee. Hän on kova urheilumies ja toiminut pitkään jalkapallovalmentajana. Niinpä urheilu on Riilahdessa isommassa roolissa kuin keskiverto-toimintakeskuksessa. Leisti on valmentanut kehitysvammaisten joukkuetta jalkapallon puolella Espoon Hongassa ja salibandyssa Oilersissa. Iso osa pelaajista on ollut Riilahden porukkaa. Futis tutustutti koululaisiin Kuluvan vuoden alusta lähtien Kaitaan kaupunginosan urheiluseuralla Espoon Tikalla on ollut oma jalkapallon erityisryhmänsä, Tikka Flash. Leisti toimii uuden joukkueen valmentajana, joten nyt Riilahden toimintakeskuksen väki on kytkeytynyt ympäröivään yhteisöönsä myös urheiluseuran kautta. ”Aikaisemmin kun meidän miehet kiersivät erilaisissa talkoohommissa alueen kouluilla, koululaiset usein kiusasivat heitä. Tänä vuonna, kun he ovat tulleet mukaan Tikan toimintaan, tällaista ei ole enää ollut. Monet alueen koululaisista pelaavat Tikassa ja sitä kautta meidän miehet ovat tulleet heille tutuiksi. Nyt koululaiset moikkaavat heitä ja mielellään pelailevatkin heidän kanssaan”, Leisti kertoo. Urheilulla on siis Kaitaassa kevään aikana ollut yhdistävä ja ennakkoluuloja hälventävä rooli. Tikka Flash haki ja sai toimintansa aloituskustannusten kattamiseen Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n ja Tukilinja-lehden Startti-stipendin. Puolustaja ja hyökkääjä Ville Eschner, 28, ja Tony Kuusisto, 21, ovat ystävyksiä jo pitkältä ajalta. Nyt Tikka Flashissa he pelaavat jalkapalloakin yhdessä. Kuusisto on aloittanut jalkapalloharrastuksen aikuisiällä. Eschner joutui pitämään pitkään harrastamastaan lajista taukoa, kun häneltä leikattiin aivokasvain. Nyt peli maistuu entistäkin paremmin. ”Puolustaminen on jalkapallossa parasta, koska Sami Hyypiä oli puolustaja, ja hän on idolini”, Eschner sanoo. ”Minusta syötteleminen on hienointa. Kun syöttää, niin voi saada sitten syötön takaisin ja voi päästä tekemään maalin”, toteaa Kuusisto. Kuusisto on Espoon Matinkylästä ja Eschner Saunalahdesta, mutta molemmat ovat Riilahden toimintakeskuksen miehiä. He pelaavat jalkapallon lisäksi myös salibandya Oilersin paidassa. ”Haaveeni olisi päästä pelaamaan salibandya kisoihin ulkomaille”, Eschner kertoo. Espoon Tikka Flash -erityisjoukkue. Vasemmalla valmentaja Pekka Leisti. Tikka Flashin pelaajat Tony Kuusisto ja Ville Eschner ovat kaveruksia. TUKIKOHDE
24 Tukilinja 4/2017 Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löytyy mindfulness-harjoitteita. Digimaailmassa Teksti: Timo Kähkönen it-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: Digimaailmassa (www.tukilinja.fi) Mindfulness – keho ja mieli haltuun? PAINAAKO JOKIN mieltäsi? Työstressi on päällä etkä saa öisin nukuttua? Tunnet ahdistusta kehossasi? Voit nyt kokeilla itsehoitomuotona mindfulnessiä, jota on tarjolla netin välityksellä suomalaisina ilmaissovelluksina. Niistä älypuhelimeen ladattava Oiva (saatavilla AppStoressa ja Google Playssa) on siitä hyvä, että se kulkee mukana. Samoja harjoitteita löytyy Oivan verkkosivuilta (oivamieli.fi). Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löytyy myös laaja valikoima nettipohjaisia mindfulness-harjoitteita. Nuorille on tarjolla omia Toivo-harjoitteitaan Nuorten mielenterveystalossa (www.mielenterveystalo.fi/nuoret). Mitä tämä mindfulness sitten oikeastaan on? Äänitteissä annetaan rauhalliseen tahtiin ohjeita hengitykseen ja kehoon keskittymisestä. Tavoitteena on kuntouttaa mieltä ja kehoa keskittymisen kautta syntyvällä rentoutumisella. Positiivinen ajattelu ja yhteys omaan kehoon löytyvät pikkuhiljaa, ja taidoissa voi kehittyä kotona omaan tahtiin. KOKEILIN ITSE harjoittelua Oiva-appsin avulla, jonka ovat kehittäneet VTT:n ja Jyväskylän yliopiston tutkijat. Sovelluksen käyttö oli sinänsä selkeää ja helppoa, ja kokeilin harjoituksia, jotka täsmäsivät juuri minun tilanteeseeni. Ääniin keskittyminen sohvalla kesken työpäivän ei minun kohdallani kuitenkaan toiminut. Kotona taas oli sen verran hiljaista, etten ainakaan itse huomannut, paransiko harjoittelu rentoutumistani vai ei. Kehon skannaaminen ei tuntunut myöskään toimivan. En saanut syvällisiä tuntemuksia kehon eri osista tai tuntenut mitään hajuja nenässäni. Ainoat harjoitteet, jotka koin todella toimiviksi, olivat hengitysharjoitukset ennen nukkumaanmenoa. MITÄ MUUT sitten ovat tästä mindfulnessista saaneet irti ja miten? Ne, jotka kertovat harjoittelun laskeneen stressitasoa, ovat harjoitelleet aluksi menetelmän tuntevan ammattilaisen kanssa. He ovat myös tehneet harjoituksia selkeästi enemmän. Omakohtainen ensikokemus appsin avulla harjoittelusta ei ainakaan minulle ollut se suuri elämänparannusohjelma, joka olisi pistänyt minut heti uusiin kuosiin. Ehkä jatkan appsin käyttöä pidemmälle, niin että saan suoritettua harjoitussarjan loppuun – tai sitten menen mindfulness-kurssille enkä vain tuijota kotona puhelintani. Mikäli tahdot tutustua laajempaan skaalaan itsehoidon mahdollisuuksia, kannattaa käydä Suomen Mielenterveysseuran sivuilla. Siellä on todella kattava lista eri elämäntilanteita ja niihin soveltuvia itsehoitoharjoituksia. Tehtävää riittää vaikka koko kesälomaksi! P.S. Itse saan vielä parhaiten unen päästä kiinni, kun haaveilen siitä lottovoitosta. Kai senkin luokitella jonkinlaiseksi mindfulnessiksi... AULAN PUTIIKKI Aula-työkoti tarjoaa työtoimintaa ja tukea työllistymiseen. Tuotteet myynnissä Aulan Putiikissa. Käy myös kesäkahvilassamme! TUOTTEET: Leipomotuotteita, joiden tilauksiin mahdollisuus ilmaiseen kuljetukseen Helsingissä. Käsitöitä ja taidetta. Kesäkahvila auki vielä 8.–10.8 ja 15.–17.8., ti–to klo 11.00–14.00. -Työhönvalmennusta. PUTIIKKI: Engelinaukio 5, 00150 Helsinki NETTISIVUT: www.aula-tyokoti.fi NÄIN TILAAT: Leipomo: p. 044-714 8104 tai leipomo@aula-tyokoti.fi. Taitomo (käsityöt): p. 044-714 8106 tai taitomo@aula-tyokoti.fi. RAVINTOLA MANSERI Tervetuloa kahvilaan ja lounasravintolaan Tampereelle! Ammattiopisto Luovin ravintola Manseri toimii erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille oppimisympäristönä ja opetusravintolana. TUOTTEET: Lounas klo 11.00 – 13.00 kahvilatoimintaa klo 9.00 – 13.00 Ryhmien (yli 15 hlö) tilaukset viikkoa aiemmin. OSOITE: Yliopistonkatu 56, 33100 Tampere NETTISIVUT: www.luovi.fi/opiskelijalle/ruokalistat NÄIN TILAAT: Sähköpostitse: manseri@luovi.fi Puhelimitse: 040 319 3100 Kaikki ilmoitukset: www.tukitori.fi Oiva-harjoitteet kulkevat puhelimessa mukana. Monien mahdollisuuksien Aula. Tee hyvää syömällä hyvää! Viime kesänä suuren suosion saanut Aulan puutarhakahvila avautuu jälleen! Palvelemme tutussa osoitteessa Engelinaukio 5. Myymme tuotteita myös mukaan . Avoinna 13.–15.6 ja 20.–22.6 8.-10.8 ja 15.-17.8 Ti to kello 11.00–14.00 Aula-työkoti Engelinaukio 5 www.aula-tyokoti.fi
Tukilinja 4/2017 25 KIRJAVINKKI Poimi kirjasadosta ainakin hurmaava USA-matkakirja ja lasten kuvitettu sanakirja vammaisuudesta. SAIPPUAA KUPLASSA HUPISANAKIRJA PYÖRÄMATKALLA MIELEN RAUNIOILLA TOIMIVA LAKIOPAS KAISA JA CHRISTOFFER LEKA: IMPERFECT. Matkakirja. Absolute Truth Press, 2017. Pituus 282 s. (Til: www.pointlesssuffering.com) Kynäveitsi on otettava esiin, muuten tämä teos ei avaudu. Se on wanhanaikainen, kokoon taiteltu postikorttialbumi USA:n halki tehdyltä polkupyörämatkalta. Kortteihin piirretyt kuvat ja kuulumiset kertovat matkalaisten kokemista yllätyksistä, haasteista ja vieraanvaraisuudesta. Taustalla on Kaisa Lekan tuttu filosofinen pohjavire, joka keskittyy nyt epävarmuuden ja keskeneräisyyden hyväksymiseen elämän perusehtona. Eli: jos kirja vaikuttaa hajanaiselta irtokarttoineen ja hassuine, matkaan liittymättömine vanhoine postikortteineen – se on tarkoituskin. Lisää Kaisan sarjakuvamietteitä löydät sivulta 35. Iris Tenhunen NICOLE YOON: KAIKKI KAIKESSA Nuortenromaani. Suom. Helene Bützow. Tammi, 2017. 319 s. Maddy on 18-vuotias tyttö, joka sairastaa harvinaista SCID -oireyhtymää. Käytännössä hän on allerginen koko maailmalle ja elää kotinsa suojissa äitinsä ja hoitajan valvonnassa, kuin kuplassa. Kaikki muuttuu, kun poika nimeltä Olly muuttaa naapuriin. Tietokoneen välityksellä tutustuminen onnistuu, vaikka nuoret eivät saisi edes olla samassa huoneessa. Kaikki kaikessa on amerikkalaisen Nicole Yoonin menestynyt esikoisteos, johon pohjaava elokuva tuli huhtikuussa teattereihin myös Suomessa. Kevyesti etenevässä kirjassa käytetään hauskasti monia tyylikeinoja, kuten päiväkirjamerkintöjä, piirroskuvitusta ja sähköpostin muotoon kirjoitettuja keskusteluja. Kokonaisuuden juonessa on kuitenkin turhan paljon epäuskottavuuksia, dialogi on paikoin melkoista höttöä eikä lopun yllätyskään onnistu olemaan järin yllättävä. Vaikka kysymyksessä on nuorille suunnattu romanttinen teos, olisi tästä asetelmasta voinut saada aikaan jotain kiinnostavampaa. Sanni Purhonen JENNI LINTURI: JÄLLEENRAKENNUS Romaani. Teos, 2017. 250 s. Jatkosota on päättynyt ja veljekset Kalevi ja Olavi palaavat kotiin rintamalta. Kaleville sodan kokemukset ovat kuitenkin liikaa. Perheenjäsenet eivät osaa auttaa tai saattavat jopa hävetä häntä. Lopulta Kalevi joutuu mieliparantolaan. Siellä hän käy läpi aikansa ”edistyksellisiä” hoitomuotoja insuliinista ja sähköshokeista kenties vielä radikaalimpiin kokeiluihin. Jenni Linturin kolmannen romaanin siskokset Ingeborg ja Elisabeth ovat lukijalle tuttuja jo tekijän edellisestä romaanista Malmi, 1917. Tämän itsenäisen tarinan keskiö on Ingeborgin pojissa ja Kalevin kohtalossa. Linturi tavoittaa herkän mielen järkkymisen taitavalla kielellä tekemättä kuvaamistaan henkilöistä pelkkiä uhreja. Henkilöhahmot eivät välttämättä ole miellyttäviä, mutta tuntuvat ihmisinä tosilta. Vaikka Kalevi on se, joka sairastaa, hänen perheenjäsentensä ongelmien takana on kaikille yhteisiä, käsittelemättömiä traumoja. Vielä kehittymätöntä sairaalatodellisuutta ei teoksessa myöskään kaunistella. Sanni Purhonen Kaisa Leka pyöräilee USAssa2017 TAPIO RÄTY: VAMMAISPALVELUT Tietokirja. Tapio Räty: Vammaispalvelut. Kynnys ry, 2017. 676 s. Edellinen Vammaispalvelut-teos julkaistiin 2010, ja nyt kirjasta on tehty uusittu, laajempi painos, johon on lisätty paljon käytännöllisiä soveltamisesimerkkejä. Tarvetta päivitykseen oli, sillä sosiaalihuoltolaki ja varhaiskasvatuslaki ovat uudistuneet ja YK:n vammaissopimus astunut voimaan. Lisäksi kehitysvammalakiin ja perusopetuslakiin on tehty muutoksia. Teos on nyt toimiva käsikirja niin palveluiden käyttäjille kuin alan ammattilaisillekin. Tukilinjan tukityöntekijät Toimituksen valinta HEINI SARASTE VÄINÖ HEINONEN: VOIHAN VAMMAINEN Lasten kuvasanakirja. Into Kustannus, 2017. Miksi rullatuoli tai kääpiö eivät ole hyviä nimityksiä? Ja mitä tarkoittaa CP? Tämä selviää 7–10-vuotiaille suunnatusta hauskasta kuvasanakirjasta, jonka tekijä on tietokirjailija-toimittaja Heini Saraste. Tässä on lahjakirja vailla vertaa vammaisten ihmisten läheisille ja vammaisen lapsen opettajille, koulutovereille ja aikuisillekin sukulaisille. Miltei jokaisessa sanassa on humoristinen piirros, jossa vammaiset lapset seikkailevat. Mainio kuvitus on Väinö Heinosen käsialaa. Iris Tenhunen
26 Tukilinja 4/2017 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT Elokuun illat tuovat leffoihin kauhua ja R&A-festareilla nähdään Berliinin elokuvajuhlat voittanut autismin kuvaus. Okjassa tyttö puolustaa outoa ystäväänsä Toimituksen Valinta WESTWORLD, 5.8. JA 11.8. Maailman arvostetuin science fiction -tapahtuma Worldcon järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa Helsingin Messukeskuksessa 9.–13.8. Oheisohjelmana Orionissa esitetään scifija fantasiaelokuvan merkkiteoksia. Tuoretta tv:n menestyssarjaa edeltänyt Michael Crichtonin Westworld (1973) kuvaa tulevaisuuden hyperrealistisia teemapuistoja. Yul Brynner tekee ikonisen roolityön villin lännen maailmassa reistailevana ihmisenkaltaisena robottina. SE, 8.9. Andrés Muschiettin ohjaama kauhutrilleri Se (It, Yhdysvallat) perustuu Stephen Kingin kirjaan vuodelta 1986. Lapsia alkaa kadota Derryn kaupungissa. Pian ”luusereiden kerhoksi” pilkattu ryhmä kiusattuja lapsia – johtajanaan änkyttävä Bill ( Jaeden Lieberher) – joutuu vastakkain karmaisevan klovni Pennywisen ( Bill Skarsgård) kanssa. RENDEL 22.9. Ohjaaja Jesse Haajan suomalaisittain harvinaisessa supersankarielokuvassa Euroopan armottomin rikollisjärjestö VALA on lahjonut virkamiehiä runnoakseen kolmannen maailman markkinoille läpi testaamattoman epidemiarokotteen. Naamioitu sankari Rendel ( Kris Gummerus) aloittaa iskunsa VALA-järjestön joukkoja vastaan. Niitä johtaa tekosilmän omaava pahis. THE QUIET ROAR, 6.8. + 14 PV AREENASSA Henrik Hellströmin ja Fredrik Wenzelin ohjaaman elokuvan (Ruotsi, 2014) päähenkilö Marianne ( Evabritt Strandberg) on 68-vuotias nainen, joka sairastuu parantumattomasti. Kun hänellä on kolme kuukautta elinaikaa, hän matkustaa Saksaan klinikalle, joka on erikoistunut vaihtoehtoisiin hoitoihin. Klinikka sijaitsee bussissa. Marianne tapaa Evan ja tutustuu terapiamuotoon nimeltä Beyond the thinking mind. Teema Fem. AMERIKAN PSYKO 12.8. Kirjailija Bret Easton Ellisin kuuluisimpaan romaaniin pohjautuva satiirinen jännitysdraama (USA, 2000) kertoo psykopaattisesta newyorkilaispörssijupista ja sarjamurhaajasta Patrick Batemanista (hyytävä Christian Bale). Elokuvan ohjasi Mary Harron. Sub. WARNING: THIS DRUG MAY KILL YOU Ohjaaja Perri Peltzin dokumentti antaa kasvot Yhdysvalloissa lisääntyneelle vahvojen kipulääkkeiden väärinkäytölle ja sen seurauksille. Mukana on useita perheitä, jotka ovat menettäneet rakkaansa tappavan yliannostuksen vuoksi. Ikäraja 15. HBO. OKJA Ohjaaja Bong Joon-hon E.T.-elokuvaan verratussa tarinassa orpotyttö Mija ( Ahn Seo-hyun) taistelee vapauttaakseen suuren lihantuotantoyhtiön kynsistä parhaan ystävänsä – sian ja virtahevon risteytystä muistuttavan lempeän otuksen nimeltä Okja. Netflix. Rakkautta & Anarkiaa – 30. Helsinki International Film Festival järjestetään 14.–24.9. Juhlavuoden elokuviin kuuluu Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen karhun voittanut rakkauselokuva On Body and Soul (Testr?l és lélekr?l, Unkari). Tarinan toista päähenkilöä, autistista Máriaa, tulkitsee Alexandra Borbély. Ohjaaja Ildikó Enyedi on maansa tunnetuimpia elokuvantekijöitä. Äkkiä elokuviin!
Välinevinkki Apuväline: Nanomatto Edustaja: www.iik.fi Hinta: 12,80 € (sis. toimituskulut) TEKSTI: Clas von Bell Nanomatto tarraa tavaraan TÄLLÄ KERTAA KOKEILUSSA oli tavaroita paikallaan pitävä Nanomatto. Tuotetta on alun perin markkinoitu kännykkätelineenä autossa, mutta siitä on paljon iloa kotioloissakin. NANOMATTO ON kännykän kokoinen, tahmean tuntuinen muovinen läpyskä, joka tarttuu helposti kiinni alustaansa. Siihen voi kiinnittää esimerkiksi kännykän, laskimen, kynän, kaukosäätimen tai vaikkapa muistilapun. Matto toimii ”tarramaisesti”, mutta ei jätä esineeseen mitään jälkiä. Siihen kiinnitetyn tavaran saa helposti irti vetämällä. NANOMATTO ON tarkoitettu käytettäväksi kaltevalla pinnalla, mutta yhtä hyvin se pitää tavaran paikallaan vaikkapa pöydällä. Yksi näppärä käyttötapa on laittaa yöpöydälle kalteva pinta ja siihen Nanomatto, johon voi laittaa kännykän aina nukkumaan mennessään. Näin kännykän näyttö näkyy helposti sänkyyn. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukilinja 4/2017 27 BLETCHLEYN NELIKKO TV1, 29.7. ALKAEN 7-osaisessa brittiläisessä jännityssarjassa kerrotaan neljästä naisesta, jotka palaavat käyttämään taitojaan oikeissa töissä jouduttuaan sodan jälkeen luopumaan huippuanalyytikon pesteistään Bletchley Parkissa. Koodinpurkajien odotettiin laittavan toisen maailmansodan jälkeen kynttilänsä takaisin vakan alle ja antavan älynsä näivettyä kotihommissa. Vuonna 1951 yksi Bletchleyn nelikon naisista, Susan, ei enää voi vaieta huomatessaan, että hänen ja hänen ystäviensä päättelykyvyillä voisi pelastaa ihmishenkiä. Lontoossa riehuu raaka naistenmurhaaja, jonka jälkiä nelikko alkaa seurata. Eri asia sitten on, ottaako puoliso saati poliisi naisihmisten ajatukset vakavasti. Ja mitä murhaaja tekee huomatessaan heidät jäljillään? SUMMERIN NUORTENSARJAT AREENA Netistä löytyy kesällä nuortenohjelmaa tutulla Summeri-nimellä. Tsekkaa Summerin nettisarjat: Ready for this – kohti unelmia! kertoo viidestä australialaisesta nuoresta, jotka ovat lähteneet toteuttamaan unelmiaan ja löytäneet turvasataman samasta nuorisohostellista. Hevoskartanon salaisuus on varhaisnuorten jännityssarja. Katso myös kotimaiset sarjat Väinön ja Anin tuhotestit, Tume oikeissa töissä sekä Reilillä – eka kertaa Euroopassa. Dude perfect -sarja tarjoaa nuorta miestähtienergiaa USA:sta. Se on ryhmä rämäpäisiä kundeja, joiden päätä eivät hurjatkaan stuntit huimaa ja joiden työpäivä on silkkaa hauskanpitoa. Temppuja, battleja, stuntteja ja haasteita sisältävän puolituntisen possessa vaikuttavat Tyler, Cody, Garrett, Coby ja RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Toimituksen valinta Nanomatto toimii kännykkätelineenä. Cory. Mukana menossa myös liuta julkkiksia. Sarja on ollut huikean suosittu USA:ssa teiniyleisön keskuudessa. Sen youtube-kanavalla on 25 miljoonaa seuraajaa ja videoklipit ovat keränneet yli miljardi katselukertaa. VASIKANTANSSI TV2 JA AREENA 12-osainen kotimainen lasten draamauusinta jatkuu vielä elokuussa ja on nähtävillä myös Areenassa. Vasikantanssi kertoo pelottomasta 10-vuotiaasta Saarasta ja hänen koulukiusatusta, 8-vuotiaasta pikkuveljestään Santusta, jotka muuttavat äitinsä Minnan kanssa maalle. Sarjassa he kohtaavat elämän koko kirjon vasikan syntymästä vanhan koiran kuolemaan. KADONNUTTA AIKAA ETSIMÄSSÄ YLE1, ARKISIN + AREENA Suuren suosion saanut klassikkoluenta alkoi keväällä ja jatkuu radiossa vielä vuosia (Yle1, arkisin klo 18.20-18.30), joten mukaan ehtii. Ilmaisen upean äänikirjan saa, kun kuuntelee pohjustukseksi sarjan aiemmat jaksot Areenasta. Marcel Proustin 10-osainen kirjasarja Kadonnutta aikaa etsimässä kertoo herkän älykön kokemuksista ranskalaisessa seurapiirielämässä 1800-1900 lukujen vaihteessa. Se on yksi länsimaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, joka avaa ihmiselämän pienimpiä psykologisia vivahteita ja aistimuksia myöten. Erja Manton taitavana luentana vaikeaksi luultu romaani on koettu helposti omaksuttavaksi. Suosion takeena ovat tekstin analyyttisyys ja tarkkanäköisyys mutta myös ironia ja hauskuus.
LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Hugo kauden ensimmäisessä jalkapallomatsissa. Liikunta paransi LUOKKARETKELLÄ AHVENANMAALLA Lähdimme Ahvenanmaalle 16.5. Sinne lähti meidän oma luokka eli 6L ja 6K. Terminaalille piti tulla klo 8. Sitten menimme laivaan. Siellä menimme syömään ja pelasimme pelikoneilla, vaikka ei saanut. Sitten laiva oli satamassa. Siellä meitä odotti opas ja bussi. Lähdimme Taffelin tehtaalle. Näimme, miten sipsejä tehtiin ja saimme maistaa uunituoreita sipsejä. Kävimme myös Kastelholman linnassa. Siellä näimme muureja ja maisemat olivat hienot. Tämän jälkeen kävimme Taffelin kaupassa. Kohteiden jälkeen menimme hotelli Cikadaan. Veimme tavarat ja sitten menimme syömään. Sen jälkeen menimme huoneisiimme. Minun kanssani oli samassa huoneessa Frans ja Jere. Illalla menimme uimaan ja saunaan hotellin allasosastolle. Saunan jälkeen menimme katsomaan Suomen peliä. Sitten, kun ei jaksanut katsoa, menimme ulos. Seuraavaksi menimme nukkumaan. Aamulla menimme aamupalalle. Aamupala ei ollut hyvä. Sitten saimme kuulla, että Gregillä oli hävinnyt lompakko. Hotellin vieressä oli merenkulkumuseo, jossa kävimme. Seuraavaksi menimme paikalliseen kauppa keskukseen. Siellä olimme jonkun aikaa. Oli sateinen ilma. Sitten lähdimme terminaalille kohti kotia, laivalla söimme buffetissa. Kävimme myös tutustumassa laivan komentosillalla. Olimme kotona noin kello yhdeksän. Jimi, 6L-luokka Tervehdys Ahvenanmaan-retkeltä Hei! Hannunniitun koulun 6Kja L-luokat saivat teiltä apurahan luokkaretkeä varten tänä keväänä. Tässä teille yhden oppilaan tekemä selostus reissusta. Kiitos vielä tuestanne, retkemme oli oikein onnistunut ja varmasti ainutlaatuinen elämys oppilaille. Terveisin Johanna Brummer, erityisluokanopettaja Turkulainen pienluokka seikkaili Ahvenanmaalla. ”Kipuja oli, ja poikani vain sinnikkäästi jatkoi rakasta harrastustaan.” UUSI TIETOKONE TOIMII Vanha läppärini oli hajoamassa, sammui itsestään. Siinä ei ollut kosketusnäyttöä, joten sitä oli raskasta käyttää. Rahaa uuden hankkimiseen ei ollut, koska kaikki menee perustoimeentuloon. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta paperisota etuuksista on edelleen jatkuvaa. Kosketusnäytön käyttö on vähentänyt sormikipuja. Selviän nyt nopeammin tietokoneasioiden hoidosta, kun kone toimii luotettavasti ja tablettiominaisuuksien ansiosta ruutu hämärtyy vuorokaudenaikojen mukaan. Yhdessä ne ovat vähentäneet myös migreenipäiviä ja niskakipuja. Hiirilevy toimii, vanhassa sekään ei toiminut. Pystyn käyttämään uutta läppäriä myös sängyssä maaten, koska ruutu kääntyy toisinpäin 360 astetta, mikä säästää niskaa ja laajentaa sen käyttömahdollisuuksia myös vapaa-ajankäyttöön ja sosiaaliseen yhteydenpitoon. Uudesta koneesta löytyy helppokäyttötoimintoja, puheja oikeinkirjoituskorjaustoimintoja avuksi lukihäiriöja dysfasiaongelmiini. Helsingissä 5.5.2017, S. Järvi KAMERAA ODOTELLESSA Hei! Olen kiitollinen saamastani apurahasta. Vielä en ole saanut kameraani, mutta se on tilattu Giganttiin. Odotan innolla, että pääsen kuvaamaan sillä! Ystävällisin terveisin, J.H. Hei! Hugo Aalto sai teiltä apurahan 2017 tammikuussa. Apuraha on tullut erittäin hyvään tarkoitukseen. Hugolla on todettu 2012 agressiivisesti käyttäytyvä lapsireuma. Alussa hän oli täysin toisen ihmisen avun tarpeessa, on ollut kantajia, pyörätuolia ja muita apuvälineitä. Biologisia lääkkeitä on käytetty nyt monta vuotta. Viime kesänä poikani Hugo halusi liittyä jalkapallojoukkueeseen, vaikka epäröimme, kuinka nivelet siitä ottaisivat itseensä ja kuinka kivuliaat ne taas tulisivat olemaan. Harrastus kuitenkin aloitettiin, harjoituksissa käytiin ja pelejä oli joka viikko. Kipuja oli, ja poikani vain sinnikkäästi jatkoi rakasta harrastustaan. Nivelet kuntoutuivat, lihakset kasvoivat ja nyt vuonna 2017 apurahan myötä saimme jatkaa jalkapalloa. Helmikuussa 2017 lääkäripalaverissa päätettiin tauottaa biologiset lääkkeet, sillä poikani nivelet ovat niin hyvässä kunnossa ja tulehduksia ei enää ole. Nyt on FC Santa Claus joukkue Alaves taas meidän perheen voimalähde kaudella 2017. Hugo kiittää teitä sydämensä pohjasta. Kyllä liikunta parantaa. Terveisin Tanja Aalto ja Hugo Aalto, Lappi 28 Tukilinja 4/2017 Sinnikkyys palkitaan. Maali!
MIELIPIDEKYSELY KYSYMYS Juttelet leikkipaikalla toisen vanhemman kanssa ja huomaat, että hänen lapsensa on erityislapsi. Mitä sanot? VASTAUKSET: 1. ”Voisimmeko tehdä jotain, että hän pääsisi leikkiin mukaan?” 60 % 2. Sanon jotain positiivista lapsen käytöksestä tai varusteista. 33 % 3. ”Hänellä näyttää olevan jokin toimintarajoite. Haluatko kertoa siitä?” 7 % 4. Hämmennyn ja vaihdan aiheen pois lapsista. % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan sivuilla. ”Päätä rohkeasti omista asioistasi, sillä vain Sinä voit elää SINUN elämääsi!” Blogilinjalla Janna, 10.6.2017 (www.tukilinja.fi) BLOGIPOIMURI Apuraha klubitapahtumaan Hei, kiitos vielä tuestanne tapahtumallemme. Pilke Stay Up Late 2017 kokosi yhteen suomalaisia rap-muusikoita sekä musiikin ystäviä Tampereelle. Tukilinja tuki tapahtumaa ja oli mahdollistamassa kohtaamisten ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Pilke -tiimi kiittää lämpimästi Tukilinjaa avusta. Kiitos vielä todella paljon ja lämmintä kesää! Terveisin sosionomiopiskelija Milla Kauhanen ja Pilke-tiimi (TAMK) KIITOKSET PYÖRÄSTÄ! Täällä pyörä jo kovassa käytössä, kiitos Tukilinja-avustuksesta. Terveisin Emil Högberg Kuvankäsittelyosaamista koko poppoolle! TIETOKONEEN AVULLA TÖIHIN Hei. Tahdon kiittää kovasti Tukilinjaa minulle myönnetystä kannettavasta tietokoneesta sekä monitoimitulostimesta. Tietokoneesta on minulle paljon apua työn etsimisessä sekä hakemisessa, ja laskutkin pystyn nyt maksamaan itse. Koneesta on myös paljon apua yhdistystoiminnassa. Jotenka siis, kiitos todella paljon! Terveisin: Midia Al Hanan Klubitalolaiset kuvankäsittelyopissa. Olimme pitkään haaveilleet Lahden Klubitalolla riittävän tehokkaiden tietokonejärjestelmien saamisesta, jotta voisimme tarjota mahdollisimman monelle klubitalolaiselle tilaisuuden opetella kuvankäsittelytaitoja. Talon omat resurssit eivät kuitenkaan olisi riittäneet noinkin mittavaan satsaukseen. Niinpä päätimme kääntyä Tukilinjan puoleen ja laitoimme avustushakemuksen vetämään. Jännityksellä odottelimme paluupostia, jonka saavuttua saatoimme iloksemme todeta, että huutoomme on vastattu, ja meille ”on myönnetty apuraha tietoteknisten laitteiden hankkimista varten.” Yes! Koska meillä oli talolla riittävästi omaa osaamista tietoteknisten järjestelmien kokoamisessa ja käyttökuntoon laittamisessa, päätimme hankkia laitteistot komponenttitoimituksena. Klubitalon kuntoutujajäsen kasasi koneet asentaen myös käyttöjärjestelmät ja kuvankäsittelyohjelmat. Vihdoin kaikki oli valmista ensimmäisiä ’kuvistunteja’ varten. Tunneilla opettaja teki parhaansa, jotta ”ekaluokkalaiset” olisivat sisäistäneet ja omaksuneet edistyneen kuvankäsittelyn perusteet edes välttävästi. Opettaja oli vaativa mutta myös ymmärtävä, oppilaat totta kai tarkkaavaisia, ahkeria ja innostuneita. Ensimmäisen harjoitustyön aiheena oli hahmotella Lahden Klubitalolle juliste. Valmistakin tuli, vaikka välillä sormi oli mennä suuhun! Jotain kuitenkin opittiin, jotain jäi kaiketi oppimatta ja jotain tullaan aivan varmasti vielä oppimaan! Uudet ekaluokkalaiset odottavat jo malttamattomina pääsyä Antti-open ”kuviskouluun”. Lahden Klubitalon koko poppoo kiittää Tukilinjaa saamastaan avustuksesta ja toivottaa Tukilinja-lehden lukijoille nautinnollisia lukuhetkiä!!! Lahden Klubitalo Toimintaamme voi tutustua osoitteessa http://www.phklubitalot.fi/ . ”Vihdoin kaikki oli valmista ensimmäisiä ’kuvistunteja’ varten.” Pilke Stay Up Late -klubitapahtumassa esiintyi mm. räppäri MCKOO. Tukilinja ja kunnan vammaispalvelu hankkivat Emilille sähköavusteisen polkupyörän, jolla koulumatkat nyt sujuvat. Tukilinja 4/2017 29
BLOGILINJALLA / Marja Hukkanen Loppukesän bloggarinne esittäytyy! HEI, OLEN MARJA ja kirjoittelen Tukilinjan blogia eloja syyskuun ajan. Ikää minulla tietenkin on aina juuri sopivasti – tällä hetkellä 28 vuotta. En ajattele itseäni vammaisena. Olen aina ollut tällainen ja teen asioita omalla tavallani eli siten, miten ne minulta parhaiten onnistuvat. Haluan ajatella, ettei ole ylitsepääsemättömiä esteitä ja että haasteet on tehty voitettaviksi tavalla tai toisella. Minulla on ehkä ollut vähän liian kiire tähän maailmaan, koska synnyin muutaman kuukauden etuajassa. Siitä minulle sitten jäi pieni lisämauste elämään. Minulla on liikuntarajoite ja käytän liikkumisessa apuna pyörätuolia ja kyynärsauvoja. Kaikista paras ja rakkain apuväline on kuitenkin avustajakoirani. Se on minulle paitsi apuväline myös korvaamaton ystävä. Aputassua parempaa apuvälinettä minun on vaikea itselleni kuvitella. Uskon kaikkeen hyvään ja pyrin siihen, että elämässäni on mahdollisimman paljon positiivisia ja minulle tärkeitä asioita. Haluan nähdä ja kokea – tehdä asioita, joita en koskaan unohda. Viihdyn ihmisten parissa, mutta toisaalta menen aina ennemmin metsään kuin ostoskeskukseen. LAPSUUTENI JA NUORUUTENI elin Kajaanissa. Silloin ja nykyäänkin minulle tärkeitä asioita ovat koirat ja luonnossa liikkuminen. Lapsuuden kodissani oli aina koiria, ja metsään pääsin hyvin jo silloin pienellä mönkijällä. Teini-iässä mopomönkijä oli minulle se ainoa mahdollinen menopeli, joka ei kyllä jäänyt yhtään skoottereita huonommaksi. On ollut tärkeää, että oon saanut kasvaa ihan normiympyröissä ja tehdä samanlaisia juttuja kuin muutkin ikäiseni. Ensimmäisen avustajakoirani sain vuonna 2008, kun olin juuri valmistumassa medialukiosta. Avustajakoiran myötä kiinnostuin eläinten käyttäytymisestä ja koulutuksesta. Halusin oppia lisää. Suoritin Suomen Eläinkoulutuskeskuksessa sekä käyttäytymistieteellisen kouluttajakoulutuksen että ongelmakoirakouluttajan syventävät opinnot. Eläinten koulutus on semmoinen juttu, jonka toivon aina olevan jollain tavalla osa elämääni. Tukilinjan avustus muuten teki nämä opinnot minulle mahdollisiksi, kiitos vielä Tukilinjalle. MUUTIN VUONNA 2012 Rovaniemeen, missä työllistyin kehitysvammaisten apuohjaajana. Töiden ohessa pääsin opiskelemaan sosionomiksi, ja sain sosionomin paperit jouluna 2016. Toivon, että vielä joku päivä teen työtä, jossa saan työskennellä sekä ihmisten että jollain tavalla eläintenkin kanssa. Nyt minulla on ainakin vähän sekä eläimiin että ihmisiin liittyvää koulutusta hankittuna, ja olen avoin kaikille vaihtoehdoille. Viihdyn hyvin täällä vähän pohjoisemmassa, vaikka talvet voisivat täällä olla joskus hiukan lyhyempiä. Asun nykyään Torniossa yhdessä avopuolisoni ja kahden labradoritytön kanssa. Toinen koirista on minun avustajakoirani ja toinen on avopuolisoni lemmikkikoiruus. Tällä hetkellä minulla ei ole töitä, joten olen aika paljon kotona koirien kanssa. Toisaalta tällainen vähän kiireettömämpi arki on ainakin vielä tuntunut ihan mukavalta vaihtelulta Rovaniemen kiireisille työn ja opiskelun vuosille. Kun arki oli työtä ja opiskelua, ei tarvinnut miettiä, mitä tekisi vapaa-ajalla. Eihän sitä oikeastaan edes ollut. Nyt on mukava vetää vähän henkeä. Tämmöinen tyyppi bloggailee siis Tukilinjalla eloja syyskuussa. Kannattaa lukea, mikä meininki ja mitä mietteitä mulla on silloin. Pistäydy lukemassa ja jätä toki kommenttiakin! 30 Tukilinja 4/2017 “Suoritin sekä käyttäytymistieteellisen kouluttajakoulutuksen että ongelmakoirakouluttajan syventävät opinnot Suomen Eläinkoulutuskeskuksessa. Tukilinjan avustus teki nämä opinnot minulle mahdollisiksi, kiitos vielä Tukilinjalle.” Kuka? Marja Hukkanen, 28. Toimintarajoite Liikuntavamma. Ammatti Sosionomi, koirakouluttaja. Bloggaa Elo–syyskuussa osoitteessa www.tukilinja.fi.
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA huhtikuussa ja toukokuussa 2017 HUHTIKUU 2017 MATELA R., KAJAANI Apuraha aloittelevalle tapahtumajärjestäjälle ja rap-artistille maksuttoman rap-festivaalin järjestämisen laitekuluihin. Hän esiintyy festivaaleilla itsekin ja mainostaa samalla uutta levyään. Tuen saaja toimii aktiivisesti Kajaanin alueella rap-musiikin edistämiseksi ja on ollut mukana perustamassa osuuskuntamuotoista levy-yhtiötä. Tuki edistää hänen työllistymistään yrittäjänä. NISKANEN T., OULU Apuraha sähköpyörätuolisalibandyn pelituoliin henkilölle, joka on harrastanut lajia pitkään SM-tasolla. M.V., POHJOIS-SUOMI Apuraha tavaramerkin suunnitteluja rekisteröintikuluihin sähköpyörätuolia käyttävälle henkilölle, joka on perustamassa esteettömyyskartoituksia ja -neuvontaa tarjoavan kevytyrityksen. RÖNNQVIST A., BERGÖ Apuraha gemmologian etäopintoihin ja jalokivihionnan välineisiin kuntoutujalle, joka on aiemmin opiskellut hopeasepäksi. Tavoitteena on saada jalokivihionnasta jatkossa myös tuloja. SIRKUS MAGENTA RY, HELSINKI Apuraha sosiaalisen sirkuksen kerholle, joka toteutetaan osana nuorten mielenterveyttä tukevan Leikkiväki ry:n maksutonta Kesäkerhoa. Toiminnasta innostuvien on mahdollista jatkaa harrastusta maksuttomissa Sirkus Magentan harrastusryhmissä, joita vetää vertaisohjaaja. Sirkuskerholle on myönnetty myös Kunnossa Kaiken ikää -hanketukea. MALLANDER S., VANTAA Apuraha selkokieliseen hygieniapassikoulutukseen ja -kokeeseen henkilölle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Tukena työllistymisessä on työvalmentaja. K.M., HELSINKI Järjestelmäkamerapaketti kuntoutujalle, jolle valokuvaus on tärkeä kuntouttava harrastus. HENKEL M., VANTAA Apuraha selkokieliseen hygieniapassikoulutukseen ja -kokeeseen henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Tuen saaja työskentelee tällä hetkellä laitoshuoltajana asumisja toimintakeskuksessa, mutta hygieniapassin avulla hänelle aukenee uusia työmahdollisuuksia. Tukena hänellä on työvalmentaja. VALTERI-KOULU ONERVA, JYVÄSKYLÄ Apuraha pienluokan 7 oppilaan Tallinnaan suuntautuvan luokkaretken omavastuuosuuksien pienentämiseen. Luokkaretki tarjoaa oppilaille uusia elämyksiä ja kokemuksia. Monelle ulkomaanmatka on ensimmäinen. SILANDER R., VANTAA Kannettava tietokone ja musiikinteko-ohjelma 23-vuotiaalle nuorelle, joka vetää katutanssikursseja. Tuen saaja toimii aktiivisesti vammaisyhdistyksissä ja tarvitsee tietokonetta myös näissä tehtävissään. R.V., JYVÄSKYLÄ Apuraha bassoon ja vahvistimeen sekä musiikkitunteihin 21-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Musiikki on hänelle hyvinvointia ja kuntoutumista edistävä harrastus. SIVÉN V., VANTAA Apuraha selkokieliseen hygieniapassikoulutukseen ja -kokeeseen henkilölle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Suunnitelmana on työllistyä avotyöhön päiväkotiin. Tukena on työvalmentaja. HALME S., ESPOO Osa-apuraha kuntosalilla tapahtuvaan, lajivalmennusta tukevaan ohjattuun pienryhmäharjoitteluun maalipalloilijalle, joka pelaa naisten maajoukkueessa. Maalipallo on laji, jossa tarvitaan monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia. Lajin EM-kisat pidetään Suomessa syksyllä. UTRIAINEN N., VANTAA Apuraha selkokieliseen hygieniapassikoulutukseen ja -kokeeseen henkilölle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Tavoitteena on työllistyä avotyöhön ja jatkossa mahdollisesti palkkatyöhön. Tukena on työvalmentaja. E.M., PORI Tablettitietokone, suojakuori ja vastamelukuulokkeet 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Tabletilla hän voi harjoitella hahmottamista sekä silmän ja käden yhteistyötä. Vastamelukuulokkeet helpottavat keskittymistä. YLINEN K.-M., TAMPERE Kannettava tietokone, tulostin, Office-ohjelma ja graafisen alan ohjelmistolisenssi kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Tietokone ja ohjelmat auttavat sisustusalan ammatillisten opintojen loppuun suorittamisessa. NIILO-RÄMÄ R., VANTAA Kannettava tietokone, skannaava kynä ja kuulokkeet sekä apuraha ratsastusharrastukseen 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hevosten kanssa toimiminen tukee kokonaisvaltaisesti tuen saajan kuntoutusta. SALMENKANNAS S., HELSINKI Tietokone, monitoimilaite ja kamera kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta blogin kirjoittamiseen, verkkoasiointiin ja sosiaalisen median käyttöön. Kamera mahdollistaa blogin kuvittamisen ja valokuvausharrastuksen jatkamisen. AURANEN O., ESPOO Osa-apuraha tehokkaaseen, kannettavaan tietokoneeseen henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta radio-ohjelmien tekemiseen, media-alan taitojen opetteluun ja uutisten seuraamiseen. Tuen saaja on aktiivisesti mukana Lyhty ry:n mediapajan toiminnassa. LATVAKOSKI M., VAAJAKOSKI Apuraha ohjatun hevostoiminnan maksuihin kuntoutujalle, jonka toimintakykyä hevosharrastus edistää. H.M., PIRKANMAA Apuraha ratsastustuntien maksuihin vammaisratsastuksen ohjaajalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Tavoitteena on pararatsastajana kilpaileminen ja alan ohjaustehtäviin työllistyminen. SORMUNEN J., JOENSUU Apuraha polkupyörään 16-vuotiaalle kuntoutujalle. Pyörällä hän voi liikkua itsenäisesti asiointija harrastusmatkansa. KAISLA K., SALO Korujen pronssivalamisessa tarvittava laitteisto ammattimaisen harrastamisen välineekTukilinja 4/2017 31
Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2016 apurahoja ja apuvälineitä yli 703 000 euron arvosta eli noin 58 600 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA si henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Tavoitteena on hankkia lisätuloa pronssikoruja valmistamalla ja myymällä. LEHMONEN S., VANTAA Apuraha kamppailulajien kausimaksuihin kuntoutujalle, jonka liikuntaharrastus lisää hänen henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. RYDBERG H., JOENSUU Apuraha kuntosalikortin hankintaan 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee merkonomiksi. Liikuntaharrastus tukee hänen henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. HIRVONEN I., VANTAA Apuraha pöytätietokoneeseen ja valokuvaustarvikkeisiin 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän opiskelee media-assistentiksi ja tekee opintojen ohessa kuvauskeikkoja. Tavoitteena on yrityksen perustaminen. T.V., ETELÄ-SUOMI Apuraha valokuvauslaitteisiin kuntoutujalle, joka aloittanut valokuvausharrastuksen. Hän toimii myös vertaisohjaajana kulttuuripajalla. POHJOIS-KARJALAN SELKÄYHDISTYS RY, REIJOLA Kannettava tietokone ja tulostin alueelliselle selkäyhdistykselle, joka toimii aktiivisesti ja järjestää yli 500 jäsenelleen muun muassa liikuntaryhmiä, tapahtumapäiviä ja luentoja. PARIKKA P., JOENSUU Kannettava tietokone ja monitoimilaite 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa yliopisto-opinnot. Tietokoneesta on hänelle apua myös järjestötehtävissä. S.H. Kannettava tietokone ja nuotitusohjelma kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa musiikkitiedettä. Tietokone ja nuotitusohjelma ovat gradun tekemisessä välttämättömiä työvälineitä. PAAVILAINEN R., HELSINKI Kannettava tietokone ja apuraha opiskelumaksuihin kuntoutujalle, joka on aloittamassa ammatilliset opinnot. Tietokonetta hän tarvitsee opintojen lisäksi verkkoasiointiin ja yhteydenpitoon. KOIVISTO-KOKKO A., HYYPPÄ Tablettitietokone ja Gripcase-suojakuori 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia kuntouttavaan harjoitteluun. AL HANAN M., LAUKAA Kannettava tietokone ja monitoimilaite 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Tietokoneesta on hänelle apua työn hakemisessa, yhdistystoiminnassa ja yhteydenpidossa. KOUSA M., TAMPERE Kannettava tietokone, monitoimilaite, erillinen hiiri ja saumuri 24-vuotiaalle henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän tarvitsee tietokonetta kieliopintoihin sekä yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. Tuen saaja on aiemmin toiminut ompelijan työssä ja harrastaa käsitöitä. RÄTY T., LOHJA Kannettava tietokone henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta lukio-opintoihin. T.J. Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Tietokone on hänelle tärkeä yhteydenpidon ja asioinnin väline. M.A., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka on osallistunut tänä vuonna tietotekniikkakurssille. Oman tietokoneen avulla hän voi ylläpitää opittuja taitoja ja harjoitella itsenäistä verkkoasiointia. K.H., MIKKELI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta taideharrastuksen ja yhteydenpidon välineeksi. HEDMAN K., TURKU Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka liikkuu rollaattorin avulla. Tietokone on tuen saajalle tärkeä yhteydenpidon ja asioinnin väline, koska liikkuminen kodin ulkopuolella on vaikeaa. MERTALA L., OULU Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin ja erillinen hiiri henkilölle, joka tekee osa-aikaista työtä myyntikonsulttina avustajan avulla. Tuen saaja toimii myös vertaistukiryhmän vetäjänä vammaisten vanhempien perhetapaamisissa. LINDQVIST M., VANTAA Apuraha selkokieliseen hygieniapassikoulutukseen ja -kokeeseen henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Tukena hänellä on työvalmentaja. Tähtäimessä ovat kaupan alan työt, joissa tarvitaan hygieniapassi. ASIKAINEN R., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja monitoimilaite pyörätuolia käyttävälle kuntoutujalle, jolla on käsien käytön rajoitteita. Tietokoneella hän voi jatkaa pitkäaikaista kirjoittamisharrastustaan sekä hoitaa verkkoasiointia ja yhteydenpitoa. PAAVOLA L., VANTAA Kannettava tietokone ja osa-apuraha auton hankintaan opiskelijalle, jonka pitkäaikaissairaus rajoittaa liikkumista. KUJALA S., ESPOO Kannettava tietokone, Office-ohjelma, tulostin, kaiuttimet ja kuulokkeet näkövammaiselle henkilölle verkkoasioinnin, tiedon saamisen ja työn hakemisen apuvälineeksi. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. Kunnan vammaispalvelut eivät osallistu hankintaan. M.R., KERAVA Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta it32 Tukilinja 4/2017
R IS T IK K O 4 /2 17 / R IS T IK O N LA AT I Ja ri H aa p aah o Lähetä ratkaisemasi ristikko syyskuun loppuun mennessä Tukilinjaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 30 euroa. Ristikko tai ratkaisulause postitetaan osoitteella: Tukilinjalehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse: toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aiheeksi ”Ristikko” ja kerro viestissä nimesi, osoitteesi ja pankkitilisi. Kommentit ovat myös tervetulleita! Ristikon 4/2017 ratkaisu löytyy lehdestä 5/2017. R IS T IK O N 3/ 20 17 R A TK A IS U ”Lehden ristikot ovat kivoja ja yleensä vähän haastavia. Nytkin piti ottaa heti käsittelyyn!” (Irma Puisto, Hki). ”Ristikon oikea puoli helppo, vasen puoli tosi vaikea!” (Markku Aaltonen, Yläne) ”Ihan mukava ratkoa, toivon samanlaista jatkoa!” (Terttu Silfverber, Lohja). Ristikon 3/2017 palkkion sai Antti Koivisto Tampereelta. Kiitokset kaikille osallistuneille! Tukilinja 4/2017 33 A R A T S T O P L O K A K O R I P I A T O T I N O S A T U O T T O K O U L A T O R K A U H O J A T A N A A I T A L A U T A Ä L L I T S S E I T R O N I E S A T M A I I G T O N T O R I N O T A G E U S A N O A A V I T T E L U N I I N T A K S I T E E T U A N T E R O O T O T M A I L T E S O T A Ä A A T T O K E A T S P I M I Ä J S E P O M E T A T J O U S T A I N I A T P A S H A M U U A N K A N S A L A I S A D R E S S I T A R A I T R A A K A L I A N A T A T A A R I T A M M U N T A A
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA senäisen verkkoasioinnin ja yhteydenpidon tueksi. KUISMA J., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta verkkoasioinnin, valokuvauksen ja yhteydenpidon välineenä. RANTOMAA T., LOIMAA Kannettava tietokone, dvd-asema ja monitoimilaite sähköpyörätuolia käyttävälle kuntoutujalle. Hän tarvitsee tietokonetta vertaisohjaajana toimimiseen, asiointiin ja yhteydenpitoon. TOUKOKUU 2017 KANKAANPÄÄ S., SEINÄJOKI Apuraha järjestelmäkameraan ja tarvikkeisiin viittomakieliselle valokuvaajalle, jolla on työkokemusta valokuvaustehtävistä. Laadukas kamera, jolla voi myös videokuvata, edistää hänen työllistymismahdollisuuksiaan. NÄHTÄVÄKSI JÄÄ -VIDEOTEOSPROJEKTI, TAMPERE Osa-apuraha mielenterveyskuntoutujille suunnatun videopajan kuluihin. Videopaja toteutetaan osana media-alan opiskelijan opinnäytetyötä. Pajan tarkoituksena on toteuttaa kaksi ammattimaista videoteosta, joiden jokaisessa työvaiheessa pajalaiset ovat vahvasti mukana. NYLANDER S., VANTAA Apuraha selkokieliseen hygieniapassikoulutukseen ja -kokeeseen henkilölle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Hygieniapassin avulla hän voi työllistyä tuettuun työhön. MAUNU P., OULU Apuraha käytetyn pelituolin hankintaan 20-vuotiaalle henkilölle pitkäaikaisen sähköpyörätuolisalibandyn harrastuksen tueksi. Kunnan vammaispalvelut eivät osallistu hankintaan. M.V., ROVANIEMI Apuraha kuntosalija tanssiharrastuksen maksuihin 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Liikunta on tuen saajalle mielekäs vapaa-ajan harrastus. HÖGBERG E., VAASA Osa-apuraha sähköavusteiseen kolmipyörään opiskelijalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän voi liikkua pyörällä koulumatkat. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet pyörän hankinnasta. KIURU K., TAMPERE Apuraha kuntosalimaksuihin 24-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Liikuntaharrastus tuo tuen saajan arkeen mielekästä tekemistä. T.K., HELSINKI Apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, joka tarvitsee pyörää kunnon kohottamiseen ja kodin ulkopuolisen asioinnin helpottamiseksi. HÄNNINEN H., KEMPELE Apuraha tanssituntien ja keilailuharrastuksen maksuihin 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Harrastukset edistävät hänen toimintakykyään. HAVERINEN E., JYVÄSKYLÄ Osa-apuraha monologiesityksen kuluihin 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Esitys on käsikirjoitettu tuen saajan kirjoitusten pohjalta, ja hän näyttelee esityksessä itsekin. Esitys on osa jyväskyläläisen Huoneistoteatterin Suomi 100 vuotta -ohjelmistoa. K.A., OULU Apuraha markkinointikuluihin ja työkenkiin lähihoitajalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Tavoitteena on perustaa kevytyritys, joka tarjoaa koti-, asiointija lastenhoitoapua. J.R., ETELÄ-POHJANMAA Polkupyörä kuntoutujalle, joka voi sen avulla jatkaa aikaisempaa aktiivista pyöräilyharrastustaan. Harrastus edistää monin tavoin hänen hyvinvointiaan. ESKOT RY/ HELSINGIN KLUBITALO, HELSINKI Apuraha klubitalon jäsenten omaehtoisen kouluttautumisen edistämiseen koulutustiloja kohentamalla. LUKKONEN S., HELSINKI Apuraha kalastusvälineisiin kuntoutujalle toimintakykyä edistävän harrastuksen tueksi. K.I., TAMPERE Apuraha sähköpianoon ja kuulokkeisiin sekä soittotunteihin 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka vamma rajoittaa liikkumista. R.S., VANTAA Apuraha taidetarvikkeisiin 21-vuotiaalle henkilölle, jolle kuvataide on kuntouttava harrastus. PAASONEN H., HEINOLA Osa-apuraha omakustanteisten taideopintojen lukukausimaksuihin kuntoutujalle, jolle taide on pitkäaikainen harrastus. Tavoitteena on hakea myöhemmin tutkintoon johtavaan taidekoulutukseen. H.M., KESKI-SUOMI Kannettava tietokone 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa kosmetiikan suoramyyntiä. Tietokone on hänelle myös itsenäisen asioinnin ja yhteydenpidon väline. VIRTANEN S., VASSOR Kannettava tietokone, monitoimilaite ja älypuhelin kuntoutujalle, joka on perustamassa verkkokaupan. Tavoitteena on lisätulojen saaminen. M.B., LOUNAIS-SUOMI Kannettava tietokone, monitoimilaite ja apuraha kirjoittajakurssin maksuun kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Tavoitteena on esikoisteoksen julkaisemisen. ROMPPANEN N., OULU Kannettava tietokone, monitoimilaite, hiiri ja apuraha polkupyörään 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tietokonetta äänikirjojen kuunteluun ja Ekapelin pelaamiseen. Pyörällä hän voi käydä kavereiden luona. ÖSTERBACK A., KORSHOLM Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tablettia oppimispelien pelaamiseen, äänikirjojen kuunteluun ja koulutehtävien tekemiseen. TURPELA X., HELSINKI Kannettava tietokone, monitoimilaite sekä apuraha harrastusmaksuihin kuntoutujalle, joka harrastaa kirjoittamista ja haluaa kehittyä omaelämäkerrallisena kirjoittajana. 34 Tukilinja 4/2017
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Kuka? Kaisa Leka Mitä? Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja niitä peittelemättä. KARJALAINEN J.-P., PIETARSAARI Kannettava tietokone ja erillinen näyttö kuntoutujalle, joka on opiskellut tietotekniikka-alaa ja harrastaa ohjelmointia. Hän on suunnitellut älypuhelimella pelattavan sudoku-pelin, joka on sovelluskaupassa myynnissä. Suunnitteilla on jo toinen sovellus. AARREVUO N., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka on aloittamassa opinnot hierojakoulussa. KINNUNEN T., SIPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle valokuvausharrastuksen ja blogin kirjoittamisen tueksi. PELTOMAA P., ESPOO Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee laitteita kokemusasiantuntijana toimimiseen, yhteydenpitoon ja verkkoasiointiin. HELLBERG C., HELSINKI Kannettava tietokone, värilasertulostin ja kamera 22-vuotiaalle kuntoutujalle harrastusten ja tulevien opintojen tueksi. A.H., KAINUU Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineeksi sekä sukututkimusharrastukseen. AUTIO K., JÄMSÄ Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa. Hän toimii vertaiskouluttajana tietokoneen käytössä ja on hakeutumassa kokemusasiantuntijakoulutukseen. HEISKANEN K., HEINÄKYLÄ Kannettava tietokone henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Tuen saajan tavoitteena on etsiä opiskelupaikka. TAS K., OULU Kannettava tietokone, erillinen hiiri ja monitoimilaite henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhdistystoiminnassaan. NISSINEN L., KERAVA Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tablettia kuntouttavaan harjoitteluun. SUMANEN M., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone ja värilasertulostin kuntoutujalle, joka harrastaa valokuvausta ja osallistuu klubitalon toimintaan. Ihan huippujuttu tämä läppäri! Nyt alkaa opiskelut. Tukilinja 4/2017 35
Olennaista ei ole diagnoosi vaan se, miten se rajoittaa toimintakykyä. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Yksityishenkilöiden apurahat ovat lahjaverotuksen välttämiseksi enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempiakin ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2016 Tukilinjalehden tuotolla myönnettiin apurahoja 8,59 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2016 tukea myönnettiin yli 58 600 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Mikäli sen jälkeen jää kysyttävää, ota yhteys tukityöntekijöihimme. Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan toimintarajoitteisten ihmisten aktiivista elämää ja tasa-arvoa. Apurahoja jaetaan sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja se myönnetään pääsääntöisesti joko välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Seuraamme aina, että tuki menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintarajoitteiset henkilöt. Liikuntatai aistivamman lisäksi rajoitteen voi aiheuttaa pitkäaikaissairaus, mielenterveysongelma tai neurologinen poikkeavuus. OHJEET TUEN HAKUUN: www.tukilinja.fi / apurahat HENKILÖKOHTAISET APURAHAT: p. 09-415 515 08, apurahat@tukilinja.fi HANKEJA RYHMÄAPURAHAT: p. 09-415 515 10, yhteisoapurahat@tukilinja.fi TIETOTEKNISET APUVÄLINEET: p. 09 415 515 06 it-tukiluuri@tukilinja.fi TUKILINJAN APURAHAT << AKL Posti Oy << YHTEISTYÖAPURAHAT JAOSSA Päätoimittaja Iris Tenhunen luovutti Vimma-palkinnon tanssitaiteilija Maija Karhuselle Vammaisten päivän DiDatapahtumassa 2016. Nyt voi hakea Tukilinjan yhteistyöapurahoja ja ehdottaa ansiokkaita saajia! VUODEN TOIMIJA -APURAHA Tukilinja jakaa vuosittain Vuoden Toimija -apurahoja uraauurtavaa työtä tekeville vammaisalan yhteisöille, joilta puuttuu resursseja. Apurahan suuruus riippuu toiminnasta. Ehdota saajaa 30.11. mennessä Facebook-sivuillamme tai sähköpostitse (yhteisoapurahat@tukilinja.fi). Arvomme ehdottajien kesken 10 kpl näkövammaisen jazzkitaristi ja keikkamuusikko Matti Syrjälän levyä Aika kulkee. VIMMA-KULTTUURIPALKINTO Tukilinja myöntää vuosittain 5 000 euron työskentelyapurahan Kynnys ry:n vammaiskulttuuripalkinto Vimman saajalle. Vimmalla palkitaan laadukasta taidetta ja kulttuuritoimintaa, jossa toimintarajoitteisuus tuodaan yhteiskunnalliseen tietoisuuteen ja keskusteluun. Palkinnon saajaa voi ehdottaa Tukilinjalle ja Kynnys ry:lle vuosittain 30.9. mennessä joko Facebookissa tai sähköpostitse (yhteisoapurahat@tukilinja.fi). STARTTI-URHEILUSTIPENDI Tukilinja jakaa matalan kynnyksen vammaisurheiluun ja vammaisliikuntaan vuosittain kymmeniä Starttiurheilustipendejä yhteistyössä VAU ry:n kanssa. Niitä voivat hakea sekä harrastajat että yhdistykset/ seurat, joilta puuttuu resursseja harrastustoimintaan. Linkki Starttistipendi-hakulomakkeeseen löytyy sekä VAU:n että Tukilinjan nettisivuilta, ja hakea voi 31.10. ja 28.2. mennessä. VAMMAISTUTKIMUSAPURAHA Tukilinja myöntää vuosittain useita apurahoja tasa-arvoa edistävään vammaistutkimukseen yhteistyössä Suomen Vammaistutkimuksen Seura ry:n kanssa. Hakuaika on vuosittain 1.9.–30.10. Hakemukset lähetetään sähköpostitse Vammaistutkimuksen Seuralle. HAKUOHJEET: www.tukilinja.fi/apurahat/hakuohjeet