Tukilinja 04/2024 - Lehtiluukku.fi

4 / ELO-SYYSKUU 2024 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA Rauhoita mieli ja paranna keskittymiskykyä käsitöillä Pikku Kakkonen huomioi yhdenvertaisuuden lastenohjelmissa AUTISMIKOIRA on oiva apulainen perheen arjessa
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Päätoimittaja Jaana Vainio jaana.vainio@tukilinja.fi Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 48 e 6 kk 58 e 1 v ja kesto 108 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 28. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva: Ella Natalie Photography TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2024 12 s. TOIMITUKSELTA Esittelyssä palkittu Crip-sarja. Tukilinja-lehti työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä myös lehden omassa tuotantoprosessissa toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina. ”Eläimet ovat olleet omassa elämässäni aina suuressa merkityksessä. Toimiessani eläinavusteisten ryhmien sekä pararatsastustuntien ohjaustehtävissä olen oman työnikin kautta päässyt näkemään, miten vahvasti eläin voi vaikuttaa ihmisen elämään. Monille ihmisille erilaiset eläimet ovat myös valtavan iso apu heidän omassa arjessaan. Tässä lehdessä päästään kurkistamaan autismikoiran tärkeään työhön Lassilan perheessä (s. 8). Kyseessä on koira, joka voidaan kouluttaa sellaiseen perheeseen, jonka lapsella on erilaisia tuen tarpeita.” Maria Tuomialho YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Teatteria selkosuomeksi tekstitettynä ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Turvallisuutta ja ihmisoikeuksia Vammaiskentältä lähtee selkeä toive EU:n suuntaan. s. 7 Yhdenvertaisuutta harrastamiseen Tukilinja mukana tukemassa pienituloisia perheitä. s. 12 Vammaisuus elokuvissa Espoo Cinéssä Crip-sarja jo neljättä kertaa. s. 20 Yhdenvertaisia lastenohjelmia Pikku Kakkonen on panostanut saavutettavuuteen. IHMISET s. 8 Autismikoira perheen tukena Max-koiran läsnäolo vähentää arjen haasteita. s. 14 Hyvää oloa käsitöistä Satu Tani ja Esko Poutanen kertovat kokemuksistaan. s. 17 Tulilinjalla Kolumnivuorossa Julianna Brandt-Smal. s. 24 Hyvän mielen resepti Paistetut nuudelit vievät makumatkalle Japaniin. TUKIKOHTEET s. 18 Taidetta haasteista huolimatta Apuraha kohensi taiteilijan työergonomiaa. s. 23 Koko perheen harrastus Apurahalla hankittiin uudet jääkiekkovarusteet. s. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja huhti-toukokuussa 2024. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Apurahafoorumi 33 Pähkinöitä 35 Jaloittelua Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T
Tukilinja 4/2024 3 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.10.2024 Osalla koirista on tärkeä rooli, sillä ne toimivat esimerkiksi diabeetikoiden ja näkövammaisten apuna. K U V A : M IK A L E V Ä L A M P I KEVÄÄLLÄ 2023 julkaistun arvion mukaan Suomessa oli yli 800 000 koiraa ja määrä lienee kasvanut tuosta. Eikä ihme, parantavathan koirat niin fyysistä kuin henkistäkin terveyttä, lisäävät sosiaalista vuorovaikutusta ja tarjoavat merkityksellistä seuraa omistajilleen. Pienellä osalla koirista on erityisen tärkeä rooli, sillä ne toimivat esimerkiksi diabeetikoiden, kuurojen ja huonokuuloisten sekä näkövammaisten apuna. Kyseiset koirat tarjoavat monipuolista tukea omistajalleen auttaen heitä esimerkiksi päivittäisissä askareissa, turvallisessa liikkumisessa ja hätätilanteiden tunnistamisessa. TÄSSÄ LEHDESSÄ kerromme autismikoirista (s. 8). Kyseisillä koirilla ei ole vielä virallisesti hyötykoiran statusta, mutta niiden tekemä työ on silti merkityksellistä. Esimerkiksi jutussa esiintyvä Max-koira auttaa lasta siirtymään turvallisesti koulutaksille, tukee ruokailuhetkissä ja auttaa nukkumaan. Nimestään huolimatta autismikoirat soveltuvat myös muiden neuropsykiatrisen tuen tarpeessa olevien tai muuten tukea tarvitsevien lasten perheisiin. Tällä hetkellä autismikoirakurssille pääsyyn vaaditaan ainoastaan tuen tarve, ja noin vuoden kestävän kurssin voi suorittaa joustavasti arjen lomassa. KOIRA ON MONELLE myös luotettava ystävä, jolle voi uskoa salaisuutensa ja itkeä surunsa. Pörröisestä kaverista voi olla apua myös sosiaalisten suhteiden luomisessa. Koirapuistossa tulee helposti juteltua toisten omistajien kanssa lemmikkien temmeltäessä. Koiranomistajaa on helppo lähestyä myös muualla, sillä lemmikki on sopivan neutraali puheenaihe. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä, sillä niiden rooli on keskeinen ihmisen hyvinvoinnissa. Sosiaalisia taitoja voi harjoitella lapsesta asti esimerkiksi harrastusten parissa. Kaikilla ei kuitenkaan ole taloudellisista syistä mahdollista tähän. Tukilinja-säätiö liittyikin harrastustukijoiden verkostoon, jonka tarkoituksena on tukea pienituloisia perheitä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori pääsisi mukaan harrastustoimintaan. Tästä kerromme lisää sivulla 7. Jaana Vainio, päätoimittaja jaana.vainio@tukilinja.fi Uskollinen ystävä ja tärkeä apulainen
VALOKEILASSA / TEKSTI Jaana Vainio Kesän suurin purkutaidenäyttely fantasiaja pelimaailman tuttuja, todellisuuden tapahtumia sekä eläinmaailman erikoisuuksia. Teosta on ollut toteuttamassa 14 taiteilijaa. Yksi heistä on Jaana Miettinen, joka toimii myös Pertin Valinnan taiteellisessa työryhmässä Outsider Art Festivalin kuvataideohjelman kuraattorina. Miettinen kertoo projektista: ”Purkutaide oli mielenkiintoinen ja upea kokemus, jota ei koskaan voisi unohtaa. Siitä sai upean tunteen ja fiiliksen olla osana jotain eksoottisen suurta kulttuurimaailmaa omalla tavallaan, josta olla ylpeä.” Entisessä Anttilan tavaratalossa sijaitseva näyttely on laajuudeltaan 4000 neliömetriä. Teoksia on ollut toteuttamassa 240 taiteilijaa. Esteetön näyttely on auki tiistaista sunnuntaihin kello 10–17 elokuun 18. päivään asti Keravan ydinkeskustassa, osoitteessa Kauppakaari 1. Riitta Skytt Lahtelainen Studio Viis -kollektiivi toteutti Mystinen avaruus -installaation Keravan Purkutaide Ihmemaa X -näyttelyyn. Studio Viis on outsider-taiteilijoista sekä taiteilijamentoreista koostuva vapaa taiteilijaryhmä, jonka toiminta on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelujen työtoimintaa. Kollektiivin Mystinen avaruus yhdistää unimaailman sekä ajatusten supernovan. Installaatio törmäyttää arkielämän ilmiöitä, Leo-Pekka Tähdelle MM-kultaa Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti voitti toukokuun lopussa MM-kultaa. Maailmanmestaruus oli suomalaiselle viides T54-luokan satasella. 40-vuotiaan Tähden voittoaika oli 17 sekunnin sadasosaa toiseksi tulleen Kiinan Hu Yangin aikaa nopeampi. Japanin Kobessa järjestetyssä finaalissa onnistuneen suorituksen teki myös Esa-Pekka Mattila, joka sijoittui viidenneksi. ”Totta kai hyvältä tuntuu ja ehkä sillä on sellainen symboloiva merkitys. Olen kuitenkin 20 vuotta ollut huipulla ja nyt on viimeinen vuosi tällä tasolla. Siinä mielessä ainakin kiva kokea vielä kerran tuo Maamme-laulu”, Tähti kommentoi Yle Urheilulle kisan jälkeen. K U V A : O T TO -V IL L E V Ä Ä TÄ IN E N Teatteria selkosuomeksi tekstitettynä Turun Kaupunginteatteri on ensimmäisiä teattereita, jotka ottavat selkosuomitekstityksen jatkuvaan käyttöön. Syksyn ohjelmistosta Once-musikaali ja Hildur-dekkari tekstitetään paitsi englanniksi myös selkosuomeksi. “Selkokielen avulla esityksistä voivat nauttia nekin, joilla on esimerkiksi jokin neurologinen poikkeama tai kielellisiin kykyihin vaikuttava vamma tai sairaus”, avaa selkokielen asiantuntija Jenni Saarilahti. Selkosuomesta hyötyy jo yli 10 prosenttia väestöstä, ja sen tarve kasvaa eri syistä. Esimerkiksi vieraskielisten määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Myös muistisairaudet yleistyvät väestön ikääntymisen myötä. AUTISMISTA SUPERVOIMA Brittiläinen Tom Stoltman, 29, voitti toukokuussa Yhdysvalloissa järjestetyn Maailman vahvin mies -kilpailun. Hänet on kruunattu maailman vahvimmaksi myös vuosina 2021 ja 2022. Stoltman on puhunut avoimesti autismistaan. ”Minä halusin tehdä siitä supervoiman, ja katsokaa minua nyt. Olen kolminkertainen maailman vahvin mies ja elän autismin kanssa joka päivä.” 4 Tukilinja 4/2024
Taidetta yhdenvertaisesti Outsider Art Festival eli OAF kutsuu kaikki mukaan juhlimaan yhdenvertaisuutta. Esillä on kattaus musiikkia, kuvataidetta, esittävää taidetta, elokuvia, kirjallisuutta ja elämäntarinoita. Festivaali järjestetään Helsingissä ja tänä vuonna myös Espoossa 15.–25. elokuuta, ja se on Helsingin juhlaviikkojen ystäväfestivaali. Festivaalin päätapahtumapaikkana on vanha Elannon leipätehtaan alue, jonne rakennetaan tapahtumakokonaisuus Kulttuurikeskus Caisan, Tekstin talon ja Mad House Helsingin kanssa. Tapahtumia järjestetään myös Espoon Sellosalissa ja Kannusalissa sekä Pertin Valinnassa Hakaniemessä. Kirjallisuuden ohjelmasta nautitaan festivaalin aikana Tekstin talolla ja Radio Helsingissä. Tekstin talon Permantosaliin nousee Taiteiden yönä 15.8. OAF:n, Runokuun ja WSOY:n runoilijoiden yhteinen stage. Kirjallisuuden ohjelmasta kannattaa panna merkille esimerkiksi Minni Välipakan esitys Siipikuorma sekä Collins Ngiesin kiehtovat runolistat. Valkokankaille tarjolla on muiden muassa Satu ja Maima Tanin lyhytelokuva Hengittävä riutta (Breathing Reef) sekä musiikin puolelta aktivisti Stella Massa Kukkilintu-teoksellaan. Festivaali sisältää maksullisia ja ilmaistapahtumia niin livenä kuin online-muodossa. Sanni Purhonen KANSAINVÄLISTÄ MAINETTA Marraskuussa 2023 valmistunut Litterator-lyhytelokuva kiersi keväällä erilaisissa kilpailuissa. Toukokuussa se oli voittanut jo IndieFEST Film Awards -palkinnon. Litterator on poikkeuksellinen elokuva. Sen tekijöistä noin 70 prosenttia on vammaisia, jotka hoitavat käytännössä kaikki tärkeät tehtävät. Elokuva on myös täynnä vammaisista itsestään kumpuavaa mustaa huumoria ja vahvaa ekspressionismia. Tekijät ovat saaneet Tukilinjan myöntämän apurahan. PARIISIN TÄHTIURHEILIJA Maailmalla lähes superjulkkikseksi noussut Beatrice ”Bebe” Vio kuvattiin toukokuussa Cannesin filmifestivaalien punaisella matolla. Italialainen pyörätuolimiekkailija on yksi Niken tukemista paraurheilijoista ja hän kuuluu myös elokuun lopussa alkavien Pariisin paralympialaisten tähtiurheilijoihin. SANTERI KIIVERI LOPETTAA URANSA Pekingin paralympialaisissa 2022 Suomelle historiallisen alppihiihdon paralympiavoiton tuonut Santeri Kiiveri, 24, ilmoitti loppukeväästä päätöksensä lopettaa urheilu-uransa. Jatkossa hän aikoo keskittyä kauppatieteiden opiskeluihin Aalto-yliopistossa. Suomen alppimaajoukkuetta 10 vuotta edustanut Kiiveri ei aio lajia kuitenkaan kokonaan jättää. ”Valmentaminen jollain tasolla kiinnostaa, mutta päähuomioni on ehdottomasti opiskelussa. On ilo jäädä seuraamaan suomalaista alppihiihtoa, siellä on hyvä boogie päällä. Näen hyvän tulevaisuuden, eritoten seuraan Nette Kivirannan, Eduard Hallbergin sekä Elian Lehdon tekemisiä.” Tukilinja 4/2024 5 SEIKKAILU ITSENÄISEN ELÄMÄN PUOLESTA Suomessa asuva Max Thurston on tohtoriopiskelija ja intohimoinen pyöräilijä. CP-vammaisten lasten kanssa työskennellessään hän on nähnyt epäoikeudenmukaisia esteitä, jotka sulkevat ulos liikkumisrajoitteiset ihmiset. Niinpä Thurston päätti kerätä varoja ja lisätä ihmisten tietoisuutta vammaisoikeuksista ja itsenäisestä elämästä Euroopan halki Etelä-Afrikkaan suuntautuvalla pyörämatkallaan. Helsingistä startanneen matkan ensimmäinen etappi on Ranska, jossa Thurston osallistuu Pariisissa sekä olympialaisiin että paralympialaisiin. Määränpäähän eli Kapkaupunkiin Thurstonin on tarkoitus saapua ensi vuonna joulukuun loppuun mennessä. Matkan etenemistä voi seurata Instagramissa tililtä @the.soulful.cyclist tai samaa nimeä kantavasta blogista.
6 Tukilinja 4/2024 Mepeiltä vaaditaan turvallisuutta ja ihmisoikeuksia parlamentti on vaatinut enemmän kuin mitä on lopulta mennyt läpi.” EU:lla on Kumpula-Natrin mukaan ollut vammaispoliittisia strategioita yli 20 vuotta ja konkretiaa haetaan hitaasti. Hän on itse kohdannut vammaispoliittisia kysymyksiä muun muassa saavutettavuusasioissa. “Voisiko esimerkiksi kaupunkiliikenteen digipalveluissa olla sama vaativuustaso saavutettavuudessa kuin julkishallinnollisten tahojen digipalveluissa? Onnistuuko digilipun ostamaan myös ihminen, jolla on alentunut toimintakyky?” Vammaiskortti arjen avuksi Toki tuloksiakin on saatu aikaan. EU-kansalaisella on perusvapauksia ja liikkuminen on yksi niistä. Kuluneella kaudella on tarkasteltu erityisesti sitä, miksi vammaisten liikkumisessa on hankaluuksia. Yhtenäistetty vammaiskortti on konkreettinen aikaansaannos tämän asian tiimoilta. “Sen avulla liikkumisen pitäisi olla saavutettavampaa. Kortilla voi todistaa vammaisuutensa ja saada sitä kautta mahdolliset alennukset sekä mahdollisuuden toteuttaa itseään täysivaltaisena unionin kansalaisena. Suomi on ollut yksi niistä maista, joissa korttia on kokeiltu”, Kumpula-Natri kertoo. Kaikilla kortinhaltijoilla on yhtäläinen oikeus erityisehtoihin ja erityiskohteluun kaikkialla EU:ssa. EU-maiden hallituksilla on nyt noin kaksi vuotta aikaa aloittaa korttien ja lupien myöntäminen kansalaisilleen. Tavoitteena ihmisoikeuksien toteutuminen Invalidiliitto oli vaalien alla asettanut tavoitteeksi, että vammaisten ihmisten oikeudet turvataan koko Euroopassa. Liitto painotti sitä, että vammaisilla tulisi olla yhdenvertaiset oikeudet osallisuuteen yhteiskunnassa kuten kaikilla muillakin. “Vammaisten ihmisten asema unionissa voisi olla parempikin”, toteaa Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson. Hän on samoilla linjoilla Kumpula-Natrin kanssa siitä, että järjestöjen on oltava mukana, kun päätöksiä tehdään EU:ssa. “YK:n vammaissopimus edellyttää, että vammaisia ja heitä edustavia järjestöjä kuullaan heitä koskevissa asioissa. Jokaisella on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet elää ja toimia. Esimerkiksi ympäristön kannalta vastuullisia linjauksia tehtäessä tulee varmistaa, että meillä kaikilla, riippumatta ominaisuuksistamme, on aito mahdollisuus toimia uuden linjauksen mukaisesti.” Turvallisuusasiat esiin Invalidiliitto huomautti vaalitavoitteissaan, että ihmisoikeudet on turvattava myös kriisitilanteissa. “Ympäristön esteellisyys ja ongelmat tiedon saavutettavuudessa lisäävät vammaisten ihmisten riskiä joutua vaaraan hätätilanteissa. Nämä asiat pitäisi ratkoa käytännön tasolla ennen kuin ollaan tosipaikan edessä. Tarvittaisiin esimerkiksi sellaisia turvallisuuskoulutuksia, jotka olisivat kaikille avoimia ja saavutettavia.” Vaalitavoitteissa todettiin, että turvallisuuteen ja pelastautumiseen liittyviä toimintoja on kehitettävä EU:ssa niin, että vammaiset ihmiset voivat luottaa saavansa ajoissa tietoa vaaratilanteista ja apua sitä tarvitessaan – myös yllättävissä hätätilanteissa, kuten luonnonkatastrofit, suuret sähkötai vesikatkokset, konfliktit tai pandemiat. “Vammaisten ihmisten oikeudet ja tarpeet on huomioitava kaikessa varautumiseen liittyvässä suunnittelussa ja toteutuksessa. Vammaisjärjestöjen on oltava mukana näissä prosesseissa”, Andersson painottaa. Vammaiskentältä ja konkaripoliitikolta lähtee selkeä viesti tuoreille mepeille. EU:lta vaaditaan parempia turvallisuustoimia, saavutettavuutta, esteettömyyttä ja käytännön asioiden huomioimista, jotta päätöksenteossa toteutuisivat kaikille kuuluvat ihmisoikeudet. TEKSTI Elise Tykkyläinen MIAPETRA KUMPULA-NATRI (sd.) on toiminut EU-parlamentaarikkona vuodesta 2014. Nyt hän on jättäytynyt pois näistä tehtävistä ja on jälleen kansanedustaja. “EU:n päätöksentekoportaikossa ei aina osata ottaa vammaisia huomioon käytännön elämän tasolla”, Kumpula-Natri huomauttaa. Tässä asiassa vammaisjärjestöt ovat paremmin kartalla tilanteista ja heidän osaamisensa on yksityiskohtaisempaa. Jatkuvalla yhteydenpidolla järjestöjen kanssa varmistetaan, että asioista parhaiten tietävät saavat äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Kumpula-Natri havainnollistaa tilannetta yksinkertaisella esimerkillä: “Jos ajatellaan vaikka sitä, että muovipillit kiellettiin, kun haluttiin saada kestävää kehitystä. Mutta entäpä päivittäisellä pilliruokinnalla oleva ihminen? Hänhän on hyvin eri asemassa. Voisiko esimerkiksi apteekkeihin jäädä kaupallisia muovipillejä? Näissä asioissa vammaisten omat järjestöt ovat äänitorvina.” Hän kannustaa myös järjestöjä aktiivisuuteen ja siihen, että he toisivat terveisensä päätöspöytiin. Myös vammaisten ääni kuuluviin Eurovaalit pidettiin kesäkuussa ja Suomesta lähtee 15 meppiä Euroopan parlamenttiin. Kumpula-Natri lähettää terveisiä tuoreille EU-parlamentaarikoille myös tasa-arvoon ja osallisuuteen liittyen. “Seitsemässä maassa yhteensä noin 20 miljoonalta ihmiseltä on evätty äänioikeus vammaisuuden vuoksi. He eivät voi äänestää koska heillä on avustaja tai huoltaja mukana ja näissä maissa äänestyspaikalle saa mennä vain yksi kerrallaan. Tällaisista asioista täytyisi pitää meteliä.” Aina ei kova tahtokaan riitä EU:n koneistossa. Kumpula-Natrin mukaan EU voisi toimia ponnekkaamminkin. “Monta kertaa Vammaisten ihmisten oikeudet ja tarpeet on huomioitava kaikessa varautumiseen liittyvässä suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tukea tarvitaan koko ajan enemmän lisääntyvien taloushaasteiden takia. Tukilinja 4/2024 7 Yhdenvertaisempia mahdollisuuksia harrastamiseen Vähävaraisuus voi näkyä sosiaalisissa suhteissa Pienituloisten perheiden avun tarpeen kasvu on herättänyt harrastustukijoiden verkoston jäsenissä huolta. Kustannusten noustessa pienituloisten perheiden pärjääminen vaikeutuu, eikä lapsilla ja nuorilla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastamiseen. Maksuttomasta harrastustoiminnasta ei aina löydy lapselle mieleistä vaihtoehtoa. ”Lapsille ja nuorille on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään ja joukkoon. Jos näin ei tapahdu, voi jo lapsuudesta asti syntyä ulkopuolisuuden kokemus. Harrastukset ovat tärkeässä roolissa tämän estämisessä”, kertoo Tukilinjaa verkostossa edustava tukikoordinaattori Salla Salmela. Harrastusten rooli on merkittävä sosiaalisten taitojen sekä yhteistyöja vuorovaikutustaitojen oppimisessakin. ”Ilman harrastuksia sosiaalinen konteksti jää usein suppeaksi. Elämä voi myös kaventua, sillä esimerkiksi joukkuelajit ja seuratoiminta laajentavat sosiaalista verkostoa. Harrastukset tuovat elämään myös kaivattuja onnistumisen tunteita.” Syrjäytymisen ehkäisemistä Harrastustukijoiden verkoston tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria, joille harrastusten ja opintojen kustannukset aiheuttavat haasteita. Verkostossa ovat mukana Tukilinja-säätiön lisäksi muun muassa Tukikummit, Hope ry, Pelastakaa Lapset ry ja SOS-Lapsikylä. Jokaisella harrastustukijoiden verkoston jäsenellä on omat ehtonsa avustuksille. Yhdistävä tekijänä on lasten ja nuorten harrastamisen tukeminen. ”Meillä harrastamiseen käytettäviä apurahoja myönnettiin viime vuonna lähes 230 000 euroa. Toivomme jatkossa, että lasten ja nuorten harrastamiseen myönnetty määrä kasvaisi tulevaisuudessa. Tämä on yksi syy, miksi liityimme harrastetukijoiden verkostoon, sillä toivomme tunnettuutemme kasvavan myös lapsiperheiden parissa”, Salmela kertoo. Vuonna 2023 harrastustukijoiden verkoston jäsenet jakoivat yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa avustuksia. Apurahojen tarkoituksena on edistää pienituloisten perheiden lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastamiseen, ja samalla ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Tukilinja on mukana harrastustukijoiden verkostossa, jonka jäsenet myöntävät tukea pienituloisille perheille lasten ja nuorten harrastamiseen. TEKSTI Jaana Vainio KUVA Timo Aalto MIELEINEN HARRASTUS tukee lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä monin eri tavoin. Se voi vahvistaa itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lapsuusja nuoruusiän harrastuksilla voi olla myös kauaskantoisia myönteisiä vaikutuksia mielenterveydelle ja elämässä pärjäämiselle. Monien lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastamiseen vaikeutuvat kuitenkin tulevaisuudessa entisestään muun muassa kustannusten nousun ja korkeiden harrastusmaksujen takia. Hyvän arjen mahdollistaminen lapsille ja nuorille on tärkeää. Tämän vuoksi harrastustukijoiden verkoston jäsenet, joihin Tukilinja-säätiökin kuuluu, tukevat yhdessä lapsia ja nuoria niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.
8 Tukilinja 4/2024
Tukilinja 4/2024 9 Autismikoira on korvaamaton apu Lassilan perheelle, sillä sen läsnäolo on vähentänyt merkittävästi arjen haasteita. Max auttaa Ronia siirtymään turvallisesti koulutaksille, tukee ruokailuhetkissä ja rauhoittaa iltaisin. TEKSTI Maria Tuomialho KUVAT Ella Natalie Photography ennen autismikoirakoulutusta Milla oli laittanut merkille, miten paljon koira tuki ja auttoi perheen nuorinta lasta Ronia. ”Loppuvuodesta 2021 huomasin somessa mainoksen autismikoirakoulutuksesta ja innostuin heti aiheesta. Ajattelin, että koulutuksen avulla saisimme lisää vinkkejä ja apua koiran koulutukseen.” Ruokailujen mahdollistaja Perhe osallistui helmikuussa 2022 alkaneelle autismikoira kurssille Kiljavalla. Saman vuoden marraskuussa Max suoritti hyväksytysti autismikoiran näyttökokeet sekä Kiva Koirakansalainen -testin, jossa testattiin koiran arkitottelevaisuutta. Autismikoiran näyttökoe puolestaan räätälöidään perheen omien tarpeiden pohjalta. Max suoritti näytöt siitä, miten se toimii siirtymä-, nukahtamisja ruokailutilanteissa Ronin tukena. ”Koirasta on ollut uskomattoman iso apu koko perheelle”, Milla kehuu. Koirasta on ollut merkittävä hyöty esimerkiksi lapsen syömisen mahdollistamisessa. Aiemmin ruokapöydästä livistänyt ja ruuan aina kesken jättänyt lapsi alkoi koiran avulla keskittyä syömiseen. Max makaa ruokapöydän alla ruokailun ajan niin, että Roni voi varpaillaan hipsuttaa koiran turkkia ja syödä samalla rauhassa annoksensa loppuun. Iso apu siirtymätilanteissa Siirtymätilanteet olivat ajoittain hyvin haastavia ennen koiran tuloa. Maxin avulla Roni kuitenkin siirtyy rauhallisesti paikasta toiseen. Koira rauhoittaa näissä tilanteissa ja vie lapsen huomion itseensä. ”Poika saa MAX-KOIRA ON RONIN TUKI JA TURVA Koira saa pojan huomion tökkäämällä hellästi kuonolla reiteen. O n koulupäivä. Viisivuotiaalla Max-koiralla on edessään tärkeä tehtävä riihimäkeläisessä Lassilan perheessä. Perheen 8-vuotias poika Roni puristaa Maxin talutushihnan käteensä, toisesta hihnasta pitää kiinni perheen äiti Milla. Kolmikko lähtee siirtymään rivitaloasunnon eteisestä ulos kohti parkkipaikkaa, jossa Ronia odottaa koulutaksi. ”Max tukee poikaa siirtymistilanteissa koulutaksille. Max on koulutettu autismikoira ja sille on opetettu erilaisia taitoja, joiden avulla se pystyy tukemaan lasta eri tilanteissa. Meillä Max tukee poikaa siirtymätilanteiden lisäksi ruokailussa, nukkumaan menossa ja sosiaalisissa tilanteissa”, Milla kertoo. Kohti autismikoirakoulutusta Mikäli Roni kokee, ettei tule ymmärretyksi tai kuulluksi, hän saattaa yrittää karata perheen aidatulta pihalta. Näissä tilanteissa Max menee ilmoittamaan asiasta Millalle. Perhe on myös hakenut neuvoja siihen, miten he voisivat ennakoida koiran avulla karkaustilanteita ennen niiden eskaloitumista. Nyt Max opetteleekin uutta taitoa autismikoiran työkalupakkiinsa. ”Maxin kanssa on harjoiteltu pojan etsintää. Jos poika katoaisi, hänet löydettäisiin koiran avulla helpommin ja nopeammin kuin ilman koiraa. Toiveena olisi, että Max pystyisi ennakoimaan tilanteet, eikä karkailuja tapahtuisi”, Milla sanoo. Max on toiminut Lassilan perheessä autismikoiran roolissa muutaman vuoden. Jo
10 Tukilinja 4/2024 itse taluttaa koiraa toisesta talutushihnasta, toimen hihna on minun kädessäni samanaikaisesti. Tätä kutsutaan kahden hihnan talutukseksi.” Autismikoirilla ei tällä hetkellä ole virallisen hyötykoiran statusta, joten koiran pääseminen eri paikkoihin lapsen tueksi ei ole itsestäänselvyys. Max on kuitenkin saanut lähikauppiaalta luvan tulla myymälään Ronin kanssa. Poika kulkee myymälässä pikkuisten ostoskärryjen kanssa edeltä ja perheen äiti seuraa Maxin kanssa perässä. ”Jos poika heittäytyy kaupan lattialle melttareissa, en omien rajoitteideni vuoksi pystyisi saamaan poikaa sieltä ylös. Näissä tilanteissa Max menee lapsen viereen ja houkuttelee omalla olemassaolollaan pojan uudelleen liikkeelle. Ilman koiraa näissä tilanteissa se kestäisi huomattavasti kauemmin. Max myös yleensä estää ennalta nämä tilanteet.” Rauhalliset yöunet koiran avulla Aiemmin Ronin nukkuminen on ollut todella levotonta ja hän on valvonut hyvin paljon. Maxin avulla poika on alkanut nukahtamaan aiempaa helpommin ja nukkumaan yönsä paremmin, Milla kertoo. Äidin mennessä nukuttamaan iltaisin Ronia, Max tulee mukaan asettuen pojan viereen rauhoittaen samalla tilanteen omalla olemuksellaan ja lämmöllään. Nukahtamisen hetkellä Roni tunnustelee Maxin turkkia sormillaan ja keskittyy silittämään koiran turkkia, mikä helpottaa nukahtamista. Sosiaalisissa tilanteissa Max helpottaa Ronin oloa olemalla läsnä ja tukena. Koirasta on apua myös koulupäivien jälkeen, jolloin Max hakeutuu Ronin seuraan. Näin poika voi silittää koiran turkkia ja purkaa samalla päivän kuormitusta. Roni tykkää viettää melko paljon aikaa omissa oloissaan, jolloin muut ihmiset eivät välttämättä saa häneen kontaktia. ”Jos en saa poikaan mitään kontaktia, lähetän Maxin hänen luokseen. Koira saa pojan huomion tökkäämällä hellästi kuonolla reiteen. Koiran kautta saan tämän jälkeen pojan huomion myös itseeni. Uskon tämän taidon olevan tulevaisuudessakin suuri hyöty pojan kanssa toimiessa”, Milla pohtii. Koiran oma aika tärkeää Sen lisäksi, että Max on helpottanut perheen arkea kokonaisuudessaan, antaa koira Millalle paljon voimia jaksaa arjessa. Maxin kanssa perheen äiti viettää omaa aikaa muun muassa harrastaen koiranäyttelyitä sekä tokoa eli tottelevaisuuskoulutusta. Viimeisimpänä Milla suoritti Maxin kanssa myös psyykkisen tuen koira -pilottikurssin Eurajoen kristillisellä opistolla. Max toimi kurssilla muun muassa nollakoirana eli näytti muille koirakoille mallia, miten toivotut asiat voisi suorittaa. ”Autismikoiraja psyykkisen tuen koira -kurssit ovat olleet todella hyviä. Kursseilla on saanut vertaistukea ja kouluttajat ovat olleet ihan mahtavia. Suosittelen todella näitä kursseja aiheesta kiinnostuneille”, Milla kehuu. Milla muistuttaa myös siitä, miten tärkeää on huolehtia, että koira ehtii viettää vapaa-aikaa ja koiran omaa elämää vastuullisen työnsä ohessa. Koiramainen vapaa-aika sekä riittävä lepo myös arjessa takaavat sen, että Max jaksaa keskittyä työtehtäviinsä Ronin tukemisessa. ”Max on aivan mahtava ja se on Ronille tosi tärkeä. Pojalla ei ole paljoa muita kavereita kuin Max. Heillä on yhteisiä leikkejä. Heillä on myös erittäin hyvä suhde. Sen huomaa, vaikka lapselta puhetta paljoa ei tule”, Milla iloitsee. Max-koira on todella tärkeä koko Lassilan perheelle.
Tukilinja 4/2024 11 Autismikoira vanhempien apulaisena Nimestään huolimatta autismikoirat soveltuvat kaikkien neuropsykiatrisen tuen tarpeessa olevien tai muuten tukea tarvitsevien lasten perheisiin. Koirasta on hyötyä etenkin psyykkisesti kuormittavissa tilanteista. vuuden ja sopivan koon vuoksi. Laumanvartijakoiraa ei suositella autismikoiraksi vahtija suojeluviettiensä takia. ”Autismikoira on koulutettu perheen vanhempien apulaiseksi. Autismikoirat soveltuvat nimestään huolimatta kaikkien neuropsykiatrisen tuen tarpeessa olevien tai muuten tukea tarvitsevien lasten perheisiin. Tällä hetkellä autismikoirakurssille pääsyyn vaaditaan vain tuen tarve.” Koira tunnistaa tunteita Autismikoirat koulutetaan positiivisella vahvisteella. Työnteon pitää olla koirasta mukavaa ja koulutuksella pyritään tukemaan koiran itseohjautuvuutta. Koirat oppivat seuraamaan katsetta, lukemaan tilanteita ja tunnistamaan tunteita. Ne oppivat menemään jo varhaisessa vaiheessa lapsen tueksi, jolloin usein vältetään tilanteiden eskaloituminen, selventää Hämäläinen. ”On ollut valtavan palkitsevaa nähdä perheiden koirista saama hyöty. Hyödyn huomaa On ollut valtavan palkitsevaa nähdä perheiden koirista saama hyöty. AUTISMIKOIRAT OVAT Suomessa vielä suhteellisen tuore asia, sillä ensimmäiset koirat koulutettiin vuonna 2017. Autismikoirakurssin käyneitä perheitä koirineen on nyt noin 90, kertoo Suomen Autismikoira ry:n kurssikoordinaattori ja autismikoirakurssin vastuukouluttaja Susanna Hämäläinen. Näyttökokeet hyväksytysti suorittaneita koiria, jotka ovat saaneet oikeuden käyttää autismikoiran työliivejä on tällä hetkellä 12. Lisäksi on muutamia autismikoirien näytöt suorittaneita pr-koiria, kuten Hämäläisen oma labradorinnoutaja Roosa. Suomessa autismikoirat ovat perheiden omia koiria ja perheet kustantavat myös koiran koulutuksen itse. ”Noin vuoden kestävä autismikoirakurssi on pyritty räätälöimään mahdollisimman esteettömäksi, jotta kurssin voisi suorittaa joustavasti arjen ohessa”, Hämäläinen kertoo. Yleisimmin autismikoira on rodultaan labradorinnoutaja niiden helpon koulutettajo koulutuksen aikana. Monet tunneromahduksesta johtuvat meltdownit eli melttarit ovat jääneet kokonaan pois, kun koira oppii ennakoimaan tilanteita.” Apua kuormittavissa tilanteissa Suomen Autismikoira ry teetti vuonna 2023 kyselyn autismikoirakurssin käyneille perheille. Tarkoituksena oli selvittää perheiden saamia hyötyjä autismikoirakoulutuksen jälkeen. Suurin osa vastanneista perheistä koki, että koirasta on ollut erityisesti hyötyä psyykkisesti kuormittavissa tilanteista. ”Autismikoirilla ei kuitenkaan vielä ole virallista hyötykoiran statusta. Tämän vuoksi omistajien pitää itse selvittää, mihin heidän koiransa saa tulla mukaan. Autismikoirat ovat saaneet yksittäisiä lupia mennä esimerkiksi lapsen tueksi kauppoihin, toimintaterapiaan, sopeutumisvalmennukseen ja jopa lentokoneen matkustamoon”, Hämäläinen kertoo. Susanna Hämäläisen Roosakoira toimii pr-tehtävissä.
Vammaisuus elokuvissa herättää keskustelua ”Totta kai mietimme aluksi, miten tällaisen sarjan voi ylipäänsä tehdä, kun kukaan festivaaliorganisaatiossa ei ole itse vammainen. Ajattelin, että keskustelun herättäminen on silti hyvä juttu. Samaan aikaan kun oma tietoisuus aiheesta on lisääntynyt, on vammaisten esikatselijoiden ja ohjausryhmän rooli tullut tärkeämmäksi. Ilman sitä tällaista sarjaa ei enää olisi.” Vammaiset tekijät esiin Aiempien Crip-sarjojen ohjelmistosta Lahovaara nimeää suosikeikseen muiden muassa vammaisten seksuaalioikeuksia käsittelevän dokumentin Because of My Body (2016), joka herätti monenlaista keskustelua. Viime vuonna puolestaan itse vammainen ja valovoimainen ohjaaja Ella Glendining toi Espooseen palkitun omaelämäkerrallisen dokumenttinsa Is There Anybody Out There? (2022). Lahovaaran mukaan yhtenä ajatuksena onkin, että oheisohjelmisto ja haastattelut tukisivat vammaisten tekijöiden näkyvyyttä. Tätä haastattelua tehdessämme Lahovaara on juuri palannut Cannesin kuuluisilta elokuvafestivaaleilta. Tunnelma tapahtumassa on hänen mukaansa yllättävän kiva ja ystävällinen. Elokuvien jatkuva katsominen on silti kovaa työtä. Hän kuitenkin uskoo, että myös Crip-sarjaan irtoaa tänä vuonna joitain tuliaisia Ranskasta. Huomiota saavutettavuuteen Yksi Lahovaaran haaveista on, että jossain vaiheessa vammaiselokuvista tulisi festivaaleille luonteva näkökulma muiden joukossa. Kenties tarve erilliselle Crip-sarjalle poistuisi silloin kokonaan. Vielä tähän on matkaa myös elokuvateattereiden saavutettavuus huomioiden. Siitäkin teemasta on matkan varrella opittu paljon. Lahovaara naurahtaa, ettei esityspaikan kuvailu esteettömäksi kerro vielä mitään siitä, onko se esteetön. ”Festivaalit ovat totta kai mahdollisuus laajentaa omaa elokuvatietämystä leffoilla, joita ei muualla näe. Toivoisin kuitenkin, että elokuva-alan ihmiset kiinnostuisivat tästä teemasta ylipäänsä entistä enemmän ja vammaiset saataisiin näkyviksi ihan tavallisena osana yhteiskuntaa. Toivon tietysti lisäksi, että kuka tahansa Espoo Cinén kävijä löytää ohjelmistosta tänäkin vuonna paljon elämyksiä!” Ohjausryhmäläisten tärpit ”Tämän vuoden Crip Ciné -kokonaisuudessa on mukana edustava lyhytelokuvien kattaus. Sen osana nähdään muiden muassa taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen elokuva How Great is Your Darkness?, joka sai kansainvälisen ensiesityksensä keväällä osana Venetsian taidebiennaalin Suomen paviljonkia!” Sanni Purhonen ”Acsexybility (2023) on virkistävä kuvaus seksuaalisuudesta vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Dokumentissa sukupuoleltaan, seksuaaliselta suuntautumiseltaan, etniseltä taustaltaan ja toimintakyvyltään erilaiset vammaiset pääsevät itse kertomaan näkemyksiään intiimeistä hetkistä, niiden haasteista, ihanuudesta ja tärkeydestä. Jos olet kyllästynyt siihen, miten vammaiset yritetään tunkea cis-heterokaappiin, on tämä painavaa asiaa, elämänmakuisia kokemuksia ja ajoittain kulmia kohottavia taidespektaakkeleita sisältävä dokkari sinua varten.” Pinja Eskola Espoo Ciné -elokuvafestivaalin palkittu Crip Ciné -sarja toteutetaan tänä vuonna uuden ohjausryhmän voimin. Sanna Lahovaara kertoo, miten vammaisuuteen elokuvissa keskittyvä sarja sai alkunsa. TEKSTI Sanni Purhonen KUVA Jaana Vainio PERINTEIKÄSTÄ ESPOO CINÉ -elokuvafestivaalia vietetään jälleen elo-syyskuun vaihteessa. Viime vuonna Kynnys ry:n jakamalla KunniaVimmalla palkittu vammaisuuteen elokuvissa keskittyvä Crip Ciné -sarja toteutetaan tänä vuonna uuden ohjausryhmän voimin. Olen itse saanut kunnian olla mukana ohjausryhmässä, yhdessä aktivisti ja vuoden 2022 Sinun Ciné -kilpailun voittajan Pinja Eskolan, Sanni Myllyahon sekä Peppi Santaniemen kanssa. Pääsin siis kommentoimaan ennakkoon festareille ehdolla olevaa ohjelmistoa asiantuntevassa porukassa, mikä on tällaisen elokuvahullun unelmahomma. Uudenlaista representaatiota Mutta mistä idea Crip-sarjaan lähti liikkeelle? Keskustelimme tapahtuman historiasta Espoo Cinén hallituksen varapuheenjohtajan Sanna Lahovaaran kanssa. ”Kaikki oikeastaan alkoi töistäni Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasissa. Siellä ollessani kohtasin ensimmäistä kertaa vammaisia henkilöitä. Aloin hämmästellä, miten en ole aiemmin nähnyt näitä ihmisiä, myöskään valkokankailla”, Lahovaara kuvailee. Melko pian Lahovaara ja Cinén muu työryhmä törmäsivät siihen vammaisaktivisteille tuttuun tosiasiaan, ettei vammaisuutta lopulta esitetä elokuvissa kovin paljon. Silloin kun sitä esitetään, ei representaatio välttämättä ole kovin uskottavaa. Sen sijaan vammaiskuva tuppaa usein olemaan stereotyyppinen tai suorastaan kliseinen. Kiinnostavan ohjelmakokonaisuuden kasaaminen ei näistä lähtökohdista ole aina se kaikista helpoin tehtävä. Crip-sarja kuitenkin näki haasteista huolimatta päivänvalon ja se järjestetään nyt jo neljättä kertaa. Se on kasvanut ensimmäisen vuoden kolmesta elokuvasta kymmenen filmiä kattavaksi monipuoliseksi sarjaksi. Tärkeä osa kokonaisuuden rakentamista on vammaisista katsojista muodostunut esiraati ja nyt siis ohjausryhmä. 12 Tukilinja 4/2024
Sanna Lahovaara toivoo, että jossain vaiheessa vammaisuutta käsittelevistä elokuvista tulisi festivaaleille luonteva näkökulma muiden joukossa. Espoo Ciné • Espoo Ciné on yksi Suomen suurimmista elokuvafestivaaleista. • Festivaalilla nähdään mielenkiintoisimpia uusia elokuvia niin asemansa jo vakiinnuttaneilta mestareilta kuin nousevilta uusilta kyvyiltäkin. • Ohjelmistossa kiinnitetään erityistä huomiota vähemmistöja representaatiokysymyksiin. Viime vuonna Kunnia-Vimmalla palkittu Crip-sarja järjestetään nyt neljättä kertaa. • Tapahtuman takana on voittoa tavoittelematon Espoon elokuvajuhlat ry. • Festivaali järjestetään 23.8.–1.9.2024. Tukilinja 4/2024 13
Käsitöitä tehdessä mieli rauhoittuu, keskittymiskyky paranee ja ajatukset jäsentyvät. Kehollinen aktiivisuus edistää myös oppimista. Käsityöt ovat hyväksi aivoille, ja yhteisöllinen käsityöharrastus voi olla yksi keino tehdä ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Riitta Skytt, SatuTanin kotialbumi, Esko Poutasen nettisivut Hyvää oloa käsitöistä Satu Tani korjaa sukkaa isossa simpukassa, joka on hänen työhuoneellaan. Simpukka on osa Tanin ja hänen siskonsa Maria Tanin monivuotista taiteellista projektia nimeltä Hengittävä riutta. 14 Tukilinja 4/2024
Tukilinja 4/2024 15 S osiaalinen media on nykyisin täynnä käsitöitä harrastavia kaikenikäisiä ihmisiä. Somen kautta kuka tahansa voi jakaa omat käsityönsä kaikkien nähtäville. Käsityö on monelle luova itseilmaisun väline, ja usein käsityön ja taiteen raja on häilyvä. Myös erilaiset käsityöryhmät ovat hyvin suosittuja. Jotkut niistä keskittyvät neulomiseen, toiset virkkaavat, ja joidenkin ryhmien käsityöt ottavat kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Käsitöitä tehdään paljon myös hyväntekeväisyyteen. Suomessa on aina arvostettu käsitöitä ja kädentaitoja. Käsityötiedettä voi opiskella useilla paikkakunnilla päätai sivuaineena sekä erillisopintoina. Käsitöiden hyvää tekevistä vaikutuksista ihmisiin on viime vuosina tehty useita pro gradu -tutkielmia ja opinnäytetöitä. Ne ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että käsitöiden tekeminen lisää ihmisten hyvinvointia ja tukee mielenterveyttä. Korjaaminen auttaa keskittymään Taiteilija ja taideohjaaja Satu Tani, 39, pitää erityisesti vaatteiden korjaamisesta. Tanin työhuoneen pöydällä Helsingin Lauttasaaressa, on parsittu sukka ja hänen isänsä sorvaama parsinsieni, joka on ahkerassa käytössä. Sukka on parsittu niin kauniisti japanilaiseen sashiko-tyyliin, että se lähestyy jo taidetta. Tani on neurokirjolla ja joutuu välillä käyttämään keskittymiskykyä lisäävää lääkettä. Hän opiskelee Diakissa ekososiaalisen työn ja globaaliosaamisen tutkintoa ja kertoo, kuinka käsityöt auttavat häntä keskittymään paremmin luennoilla: “Korjaaminen selvästi rauhoittaa mieltä. Se on hetkessä olemista, eikä mieli harhaile niin paljon. Muuten huomaan miettiväni ihan muita juttuja, mutta jos kädet samalla korjaavat sukkaa, pysyn luennoilla paremmin kärryillä.” Käsien liike rauhoittaa, rentouttaa ja auttaa keskittymään. Kehollinen aktiivisuus edistää oppimista. Tutkimusten mukaan käsillä tekeminen aktivoi aivoja laajalta. Aivotutkija ja Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori Minna Huotilainen on kertonut Tekstiiliopettajaliiton lehdessä siitä, kuinka kahdella kädellä tekeminen aktivoi molempia aivopuoliskoja, mikä parantaa niiden yhteistyötä. Masennus kuin harmaa villasukka Turengissa asuva IT-asiantuntija, koodari ja perheen isä Esko Poutanen, 41, matkusti aikoinaan usein junalla töihin. Kun hän kaivoi laukusta läppärin ja alkoi tehdä töitä, hän huomasi, että monet naiset ottivat esiin kutimensa. Ennen kuin Poutanen uppoutui töihinsä, hän muistaa miettineensä: “Vitsi kun joku nuori mies ottaisikin junassa kutimet esiin ja kutoisi villasukkaa, niin mikä olisi muiden reaktio?” Työmatkat päättyivät kuin seinään yli kymmenen vuotta sitten, kun Poutanen sairastui masennukseen. “Masennukseni ilmeni totaalisena tunteettomuutena. Yhtään mikään ei tuntunut miltään. Kaikki oli harmaata ja turhaa. Se tietysti koetteli paljon isäroolia, joka oli minulle tärkeä. Tuntui siltä, että minulla ei ollut lapsille mitään annettavaa, enkä jaksanut tehdä heidän kanssaan mitään”, Poutanen kuvailee. Poutanen haki masennukseensa apua terapiasta ja liikunnasta: “En niinkään etsinyt keinoja parantua, vaan etsin keinoja elää sen kanssa.” Silmukka kerrallaan valoa kohti Käsityöt voivat hoitaa erilaisia sairauksia antamalla ihmiselle aikaa järjestellä ajatuksiaan ja tunteitaan sekä rakentaa uutta myönteistä identiteettiä. Jossain masennuksen vaiheessa Poutanen mietti mitä ryhtyisi tekemään. “Sitten se jotenkin tuli, että nyt opettelen käsityöt, koska olen sitä jo aikaisemmin miettinyt. Kun puhutaan käsitöistä, niin ensimmäiseksi tulee mieleen ne villasukat. Halusin tehdä jotain, mitä kenellekään ei tule mieleen.” Niinpä Poutanen opetteli virkkaamaan YouTuben avulla. Aluksi hän virkkasi Suomen lipun, sitten hän virkkasi kaikkien Euroopan maiden liput. Poutanen saattoi virkata 10 tuntia putkeen. ”Siinä vain keskittyi tekemään, ja aika hävisi. Ei ollut mitään muuta. Mieli ei sanonut, että hei, mene tekemään ruokaa tai hoitamaan sitä sun tätä. Päivässä ei ollut mitään muuta.” Poutanen alkoi myös virkata pehmoleluja lapsilleen. “Näin miten lapset tykkäsivät kovasti niistä. He tykkäsivät nukkua niitten kanssa ja se antoi merkitystä siihen elämään. Elämällä ei ollut mitään muuta silloin, en ollut töissä, enkä osa yhteiskuntaa, oli vain se masennus. Lojuin vain sisällä, mutta virkkaaminen antoi sen pienen, et hei – teen jotain merkityksellistä, lapseni saavat iloa tästä. Sitä kautta käsityöt auttoivat paljon.” Käsitöiden tekeminen kehittää masentuneen ihmisen itsetuntoa, kun hän näkee, mitä on saanut aikaan ja kyennyt ilmaisemaan. Onnistumisen kokemus ja käsitöistä saatu myönteinen palaute kohottavat myös itsetuntoa. Yhteisöllisen käsityön ilo Satu Tani on ollut mukana perustamassa Korjauskaupunki-yhteisöä. Se kokoontuu Helsingin Kalasataman Vapaakaupungin Olohuoneessa, kauppakeskus Redissä, ja toinen Korjauskaupunki-yhteisö toimii Viikin kirjastossa. Korjauskaupungit ovat kaikille avoimia ja niitä voi myös seurata Instagramista. Korjauskaupunki tarjoaa vertaisoppimista, missä vaatteiden korjaajat oppivat toinen toisiltaan. Samalla voi jutella muiden kanssa. “Siinä tulee korjattua samalla ihmisiäkin”, Tani sanoo ja jatkaa: “Paras juttu yhteisölliSydämillä paikatuista villasukista tulee entistä rakkaammat niihin käytetyn ajan ja ajatuksen ansiosta. Satu Tani käyttää villasukkien parsimiseen isänsä tekemää parsinsientä, joka helpottaa työtä. Satu Tani harrastaa myös käsin tuftaamista tuftausneulalla. Tuftaus on vanha tekniikka, jossa työhön syntyy ryijymäinen pinta.
16 Tukilinja 4/2024 syyden lisäksi on se, että Korjauskaupungissa saa aikaiseksi. Siinä on se kolme tuntia, kun vain korjaat ja siten ne tulevat valmiiksi.” Käsitöiden tekeminen yhdessä luo elämyksiä ja jaettuja kokemuksia. Tani kertoo, kuinka Korjauskaupungissa näkee konkreettisesti käsitöiden tuomaa onnistumisen iloa: “Joku tulee sinne itselle tärkeän vaatteen kanssa. Se on rikki, eikä hän tiedä yhtään, miten sen voisi korjata, koska hän ei ole ikinä korjannut mitään. Sitten hän saa sen muiden avulla korjattua ja innostuu hirveästi. Siitäkin tulee hyvää oloa, kun huomaa, että ihmiset alkavat luottaa osaamiseensa. Siellä tulee mielettömiä riemun ja onnistumisen kokemuksia silleen, että oho – osasinkin korjata tämän ja sain apua siihen.” Yhteisöllinen käsityöharrastus voi olla yksi keino tehdä ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Käsityöt ovat tuoneet ihmisiä yhteen myös eri paikkakuntien mielenterveysyhdistysten käsityöryhmissä. Lapsilta parhaat palautteet Harrastuksensa huippuvaiheessa Esko Poutanen ehti virkata kaikenlaista odottamatonta kuten esimerkiksi vasaran, autoradan, helikopterin, käsikranaatin, vessanpöntön ja kermakakun, jossa voi säilyttää ylimääräistä vessapaperirullaa. Häntä itseäänkin vähän naurattaa. “Siinä oli ideana rikkoa stereotypioita. Halusin tehdä sellaisia, mitä kenellekään ei tule mieleen.” Poutanen kokee parantuneensa noin kymmenen vuotta kestäneestä masennuksesta. Nykyisin hän tekee etätöitä kotoa käsin ja toimii Suomen Mielenterveyden keskusliitolle vapaaehtoisena vertaisohjaajana. Hän on myös Miessakit ry:ssä vapaaehtoisena erotukihenkilönä. Käsityöt ovat yhä mielessä, ja suunnitelmissa on jatkaa harrastusta. “Tykkään tuottaa ihmisille iloa. Olen antanut käsitöitä lahjoiksi, muutamia ihan tuntemattomille ja jonkin verran hyväntekeväisyyteen. Parhaimmat palautteet ovat tulleet lasten kautta, omien tai muiden. Jos näkee, että he tykkäävät tekemästäni pehmolelusta ja halaa sitä, niin sen parempaa palkintoa ei voi ollakaan”, Poutanen sanoo. Filosofi Frank Martela on sanonut kauniisti: ”Elämän merkitys on tehdä itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille”. Esko Poutanen haluaa tuottaa iloa muille ja siksi hän virkkaa mielellään leluja lapsilleen. Parasta mitä hän tietää on nähdä lasten rakastavan niitä. Aikansa kuluksi Poutanen virkkasi pehmolelujen lisäksi autoradan, jossa on myös helikopterikenttä. Helikopterikin on jo virkattu. Käsitöiden tekeminen lisää ihmisten hyvinvointia ja tukee mielenterveyttä.
TULILINJALLA / KOLUMNI Julianna Brandt-Smal Kolumnisti Julianna Brandt-Smal, 31, Turku. Ammatti Työyhteisöjen kehittäjä. Toimittaja. Vammaisuuden esikuvat(ko) OLEN SAANUT kunnian useana kertana kouluttaa vammaisuuden representaatioista Teatterikorkeakoulussa. Siellä käydyissä keskusteluissa käy hyvin selväksi se, että pullonkaulaefekti alkaa jo monivaiheisista, vaativista ja fyysisistä pääsykokeista. Miten meillä voisikaan olla vammaisiatai pitkäaikaissairaita näyttelijöitä, kun karsiudumme pois heti alkumetreillä? Miten voimme luoda moninaisempaa populaarikulttuuria, jos esimerkiksi näyttelijäpoolimme on melkoisen homogeeninen? Tämä koskee eittämättä kaikkia muidenkin vähemmistöjen sekä marginalisoitujen ryhmien poissaoloa parrasvaloista. Vielä eri asia on, että minkälaisia sisällöllisesti vammaisista hahmoista tehdään. En haluaisi lukea,nähdä tai konsultoida enää yhtään tarinaa, jossa vammainen on esimerkiksi sankari, joka jollakin ihmeen tavalla selättää oman vammaisuutensa ja nousee kukoistukseen vammastansa huolimatta. Tai toisaalta henkilöä, joka rypee itsesäälissä oman vammaisuutensa tähden tai joka kokee jonkin traagisen kohtalon, koska on vammainen. En myöskään haluaisi, että vammaisuus tai diagnoosi on tarinan punainen lanka, jota tavalla tai toisella koko ajan nostetaan. Olen löytänyt itseni populaarikulttuurista tasan kerran 30-vuotisen elämäni aikana. The Special-sarjan päähenkilö on mies, homo ja lievästi CP-vammainen. Kävelytyylimme, kömpelyytemme sekä erilaiset arjen absurdit tilanteet näyttäytyvät minulle kovin tutulta. Toki sillä erotuksella, että olen nainen ja panseksuaali eli en välitä sukupuolesta tai siitä, onko sitä. The Special on sarjana omaelämänkerrallinen, koska hahmo näyttelee itseään eli kyseessä ei ole vammattoman esittäjän tuotos. SILLÄ ON VÄLIÄ löytääkö itseään valkokankailta, kuvastoista, äänikirjoista tai vaikka lastenkirjan päähahmosta. Täytyy nähdä, että on osana maailmaa muidenkin silmissä kuin vain omasta todellisuudestaan käsin. Juuri tämä on se syy, miksi vammaiset esikuvani ovat täysin häikäilemättömästi minä itse sekä aviopuolisoni, ja miksi edelleen aikuisena en pääse yli innostuksestani, joka syntyy, kun näen vammaisia Barbie-nukkeja apuvälineineen leluhyllyissä. TIEDÄTTE SEN vanhan runon, missä kerrotaan, että pienet tytöt on tehty kanelista, inkivääristä ja kukkasista. Omalla kohdallani runo olisi hyvin voinut lapsena, teininä ja nykyäänkin mennä, että tytöt on tehty innostuksesta, fanittamisesta ja esikuvista. Olen aina fanittanut erityisesti musiikkimaailman tähtiä, mutta myös tv-sarjojen näyttelijöitä. Teininä ja varhaisaikuisuudessa seinäni olivat täynnä julisteita esikuvistani. Sulassa sovussa joukkoon mahtui niin Heath Ledgerin esittämä Jokeri Yön Ritarissa valtavana tauluna hopeakehyksineen kuin 2000-luvun teinisarja The O.C. ja poplaulaja Gwen Stefani. Olen kirjoittanut fanifiktiota, joka on fanien tuottamaa fiktiivistä tekstiä, jossa lähtökohtana on käytetty jotakin populaarikulttuurin tuotetta, kuten televisiosarjaa, elokuvaa, kirjaa, sarjakuvaa tai julkisuuden henkilöitä. Olen miettinyt, että tatuoisin lempibändini lyriikoita tai logoja ihooni ja elmukelmuttanut käsivarteni mennessäni suihkuun, jotta idolini nimikirjoitus ei haalistuisi. VIIMEISIN FANIHURMIONI tapahtui Euroviisut voittaneen italiaisen Måneskin-rockbändin myötä keväällä 2021. Bändin takia opiskelen edelleen italiaa työväenopistolla, kulutan italialaista populaarikulttuuria ja suunnittelemme häämatkaamme Firenzeen. Måneskin ja kaikki sen fandomiin eli faniyhteisöön ja maailmaan liittyvä oli itselleni tärkeä kuntoutumisen väline, kun jäin uupumuksen takia sairaslomalle samana keväänä. Fanittamisen myötä minulle siis avautui kokonainen uusi maailma, josta oppia ja johon upota. Mutta yksi asia on kohdallani varmaa: en ole koskaan fanittanut vammaisia henkilöhahmoja tai tosielämän ihmisiä. Syy sille on selvä: lapsuudessani ainoat vammaiset julkiset henkilöt, joita tiesin, olivat Salattujen Elämien Roosa-hahmo ja huippu-urheilija, pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti. En tajunnut siinä olevan mitään merkityksellistä, että ihailemani hahmot sekä vaikkapa valitsemani hahmot pelaamissani peleissä olivat aina vammattomia. Normi ei näyttäytynyt normina, vaan se oli elämänmenoa sellaisenaan. Nykyään osaamme kuuluttaa sukupuolen moninaisuutta hahmoissa, mutta entäpä vammattomuuden normi? Tukilinja 4/2024 17
18 Tukilinja 4/2024 Terveysongelmat eivät ole sammuttaneet Sisko Sinilinnun intohimoa taiteeseen, joka on toiminut tärkeänä ilmaisukanavana vaikeinakin hetkinä. Tukilinjan apuraha mahdollisti ergonomisen työpisteen ja digitaalisten teosten tulostamisen. TEKSTI Jaana Vainio KUVA Esa Vähämäki Opiskelujen jälkeen hän teki pitkään akryylimaalauksia, kunnes kymmenisen vuotta sitten löysi digitaalisen kuvataiteen. ”Se oli onni, sillä koneella istuminen on vähemmän fyysistä kuin maalaaminen. Näin löysin itselleni tavan, jolla pystyn edelleen ilmaisemaan itseäni taiteilijana.” Työskentelyn helpottumisella oli iso merkitys. Oli nimittäin aika, jolloin Sinilintu pelkäsi taiteen olevan hänen kohdallaan mennyttä aikaa. Lihasrappeuman ja fibromyalgian lisäksi hänellä on oireita, jotka viittaavat krooniseen väsymysoireyhtymään, vaikkei sitä olekaan diagnosoitu. ”Olen kärsinyt luonnottomasta väsymyksestä koko aikuisiän, jo parikymppisestä asti. Välillä on vähän parempia päiviä ja sitten vointi saattaa mennä nopeasti huonoksi, romahtaa täysin.” Jatkuva väsymys aiheuttaa haasteita liikkumiseenkin – toisinaan kilometrin kävelykin on liikaa. Niinpä vähemmän fyysinen taiteen tekeminen on paras vaihtoehto. ”Jos saisin valita kumpi diagnosoiduista taudeistani poistuisi, valitsisin empimättä fibromyalgian. Se on nimittäin erittäin invalidisoiva sairaus.” Väsymyksen lisäksi taiteilijan elämää varjostavat erilaiset kivut, jotka voivat ilmaantua niin laatikoiden kantamisen kuin esimerkiksi arkiaskareiden, kuten tiskaamisen jälkeen. Myös hiirikäsi saattaa tulehtua, toisinaan taas vaivaa aivosumu. Elämä vaatii ennakoimista Sinilintu kertoo oppineensa säätelemään elämäänsä niin, että kuormitustekijöitä on mahdollisimman vähän samanaikaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kontaktien rajaamista. Ennen haastatteluakin Sinilintu otti rauhallisesti, jotta jaksaisi vastailla toimittajan kysymyksiin. Tukilinjan myöntämällä apurahalla hankittu sähköinen työpöytä on ollut taiteilijalle kuin lottovoitto. Ergonomia on etenkin digitaalista taidetta tehdessä tärkeässä roolissa ja Sinilinnun aiempi pöytä oli hänen kuvailunsa mukaan pieni ja vanha romu. Kuten myös työtuoli, joka sekin meni omakustanteisesti vaihtoon. Sinilintu kertoo tajunneensa asian vasta, kun kaupungin vammaispalvelusta tultiin katsomaan hänen työpistettään. ”Tässä näkee myös sen, että köyhä sokeutuu helposti ongelmille. Onneksi TYKS:n toimintaterapeutti kertoi Tukilinjasta ja hain apurahaa. Uusi pöytä on tuonut valtavasti iloa ja hyötyä, se on ollut psykologisestikin iso juttu. Se oli niin iso helpotus, että liikutun vieläkin, kun puhun asiasta. Taiteilijalla raha on niin tiukassa. ” Työuupumus pysäytti Ennen vuosituhannen vaihdetta Sinilinnun tilanne oli vielä aivan toinen. Silloin hän sai apurahoja, piti näyttelyitä ja teki oman yrityksen kautta myös graafisena suunnittelijana kuvitustöitä – oli uransa huipulla. Lopputulos oli kuitenkin monelle tuttu burnout eli työuupumus, josta Sinilintu ei koe palautuneensa vieläkään täysin. ”Se oli valtava muutos, sillä silloin menivät fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi avioliitto ja kaikki ammatit eli ansaintakeinot.” Sinilintu ajatteli tuolloin, ettei paluuta taiteilijaksi enää ole burn outin jälkeen. Hieman toivuttuaan hänessä heräsi auttamisen halu ja Sinilintu opiskeli reikihoitajaksi. ”Olin kokenut eräänlaisen henkisen heräämisen aiemmin. Tein taiteilijana ja ihmisenä syväsukelluksen, kun pohdin, että miksi olen täällä. Kaipasin työssäni syvällisempää merkitystä ja jouduin lopulta ihmisenä ikään kuin konkurssiin. Se oli myös osasyy burnoutiin.” Henkisen alan yrittäjää Sinilinnusta ei koskaan suunnitelmista huolimatta tullut. Taide alkoi nimittäin kutsua jälleen puoleensa, vaikka hän olikin siitä jo kerran luopunut. Vuonna 2018 syntyi kuitenkin Valon ja varjon tiellä -kirja, jonka Sinilintu on myös kuvittanut. ”Kirja oli ollut jo pidempään haaveeni, sillä olen teinitytöstä lähtien tykännyt kirjoittaa. Minulla on tällä hetkellä toinen Luovuus kukoistaa haasteista huolimatta Tuoksuva puutarha on teoskokonaisuus, jonka inspiraation lähteenä toimii Sisko Sinilinnun tuoksuihin, rukousöljyihin ja yrtteihin kokema viehätys. PIIRTÄMINEN OLI jo lapsena lähellä turkulaisen Sisko Sinilinnun, 58, sydäntä ja luova ala alkoi houkutella nuoresta lähtien. Olikin luontevaa, että Sinilintu hakeutui Lahden Muotoiluinstituuttiin opiskelemaan graafista suunnittelua ja opiskeli myös Limingan taidekoulussa kuvataidetta.
Tukilinja 4/2024 19 Sisko Sinilintu Kuvataiteilija, graafinen suunnittelija ja kirjottaja Instagram @siskosinilintuart WWW siskosinilintu.wordpress.com Apurahakohde henkisiin ja mystisiin kokemuksiin liittyvä kirja kuvituksineen työn alla.” Osatyökykyisille ei löydy töitä Sinilinnun mukaan aiheita olisi paljon, mutta krooninen väsymys vaikuttaa siihen, ettei hermosto aina kestä luovuudenpuuskaa. Sellaisen iskiessä unohtuu nimittäin helposti sekä syöminen että nukkuminen. Toinen projektien toteuttamista rajoittava tekijä on raha. ”Suomessa on vaikeaa olla osa-aikayrittäjä ja osatyöllinen, sen takia moni kuvataiteilija elää työttömyyskorvauksilla. Tämä taas vaikeuttaa köyhyysrajan alapuolelta pääsemistä.” Sinilintu on päätynyt kevytyrittäjäksi, jolloin hän voi tehdä töitä silloin kun kunto antaa myöten. Kehitteillä on esimerkiksi graafiset keskustelukortit, mutta niille ei ole vielä löytynyt kustantajaa. ”Suomessa jää paljon potentiaalia käyttämättä, kun osatyökykyiselle ei oikein ole työmarkkinoita. Usein tällaisia henkilöitä auttaisi jo se, että he voisivat itse rytmittää työnsä. Silloin jaksaminen on parempaa.” Vaikka väsymys ja aivosumu tekevät arjesta usein melkoista sinnittelyä, on tilanne taidetta tehdessä eri. ”Tuntuu, että luovuus menee kaikkien aivosumujen ohi. Ihan kuin sillä olisi aivoissa oma reittinsä. Välillä luovuuden iskiessä voi olla vaikeaa palata arkitodellisuuteen, niin erillisiä nämä kaksi todellisuutta ovat. Alan ymmärtää, miksi kaikki taiteilijat eivät välttämättä muista maksaa laskujaan ajallaan”, Sinilintu pohtii. Apuraha mahdollistaa näyttelyt Tukilinjan myöntämä apuraha mahdollisti Sinilinnulle ergonomisemman työpisteen lisäksi teosten tulostamisen isoille metallilevyille. Tämä on tärkeää, sillä nyt hänellä on mahdollisuus hakea näyttelypaikkaa. ”Näyttelyjen takia on tärkeää saada teokset pois koneelta, jotteivat ne jää vain tiedostoiksi. Se on kuitenkin iso rahallinen panostus, enkä tiedä miten tämä olisi onnistunut ilman apurahaa.” Näyttelypaikan lisäksi Sinilintu suunnitteli ennen kesää hakevansa myös apurahaa, vaikka molemmat projektit vievät paljon energiaa. Tulossa olivat myös taidekilpailu ja Taidetta julisteeksi -projekti. ”Jatkan Tuoksuva puutarha -sarjaani ja kesällä olisi tarkoitus maalata myös abstrakteja teoksia”, Sinilintu kertoo suunnitelmistaan ja jatkaa: ”Olen onnellinen siitä, että huonosta terveydentilasta ja vanhenemisesta huolimatta koen olevani taiteilijana osaavampi kuin ennen.” Kuvan isot naishahmot Sisko Sinilintu teki vuonna 2000, kun kaikki oli hajoamassa ja hän sai burnoutin.
20 Tukilinja 4/2024 Pikku Kakkonen on jo vuosikymmenien ajan tarjonnut lapsille viihdykettä ja oppimismahdollisuuksia. Ohjelma on viime vuosina panostanut inkluusion lisäämiseen tarjoten selkokielisiä satuja, viittomakielisiä ohjelmia ja kommunikaatiokortteja. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Yle YMPÄRI MAAILMAA, mutta etenkin suomalaisissa elokuvaja TV-tuotannoissa vallitsee vahva toimintakykynormi. Vammaisia hahmoja ja heidän toimintakykyynsä kietoutuvia tarinoita on silti nähty ruudulla. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävän hahmon avulla on helppo käsitellä paitsi vammaisuuden herättämiä tunteita, myös absurdeja tilanteita, joihin vammainen saattaa joutua. Nämä ruudulla nähdyt kuvaukset vammaisuudesta toimivat vammaisille eittämättä hyvänä vertaistukena. Lisäksi ne toimivat etenkin vammattomien lasten vanhemmille hyvänä keskustelunavauksena erilaisuuteen, jos ohjelmat on tehty vähemmistöjä kuunnellen. Inkluusion eli sen, että kaikkia lapsia koskisi yhtäläiset oikeudet ja yhdenvertaisuuden lisäämisestä on ollut runsasta, mutta moniammatillinen tiimi tietää kehityskohteita vielä löytyvän: “Olemme avoimia kaikenlaisille yhteistöille, jotta voimme kehittää toimintaamme”, toteaa Ryösä. Viittomakieli tutuksi Vuorovaikutus on Pikku Kakkosen tekemisen keskiössä. Tekijät kuuntelevat palautetta lasten vanhemmilta, varhaiskasvattajilta ja yhteistyökumppaneilta, joihin Kuurojen Liitto on kuulunut jo vuodesta 2014. Ryösän mukaan he ovat saaneet arvokasta tietoa viittomakielen kehityksestä lapsilla Vikke-hankkeesta. Tätä tietoa on hyödynnetty esimerkiksi Nalle – viitotaan ja leikitään -sarjassa, jonka pääfokus on auttaa lasta omaksumaan viittomakieli kevyYhdenvertaisia lastenohjelmia suus, näkökulmasta ei kuitenkaan riitä, että toimintakykynormista poikkeavia näkyy vain ruudulla. Erilainen toimintakyky tulisi huomioida jo ohjelmakonsepteja suunniteltaessa, mutta esimerkiksi kuuroja huomioivia sarjoja on vain vähän. Lapsia jo vuodesta 1977 viihdyttänyt Pikku Kakkonen on viimeisen kymmenen vuoden aikana näyttänyt esimerkkiä siitä, kuinka inkluusiota voidaan lisätä. “Inkluusio luo tasa-arvoa. Meille on tärkeää, että jokainen lapsi tulee nähdyksi”, toteaa Pikku Kakkosen vastaava tuottaja Teija Ryösä puhuessamme ensimmäisen kerran puhelimessa. Ohjelman työ inkluusion eteen on moninaista: heidän tarjonnastaan löytyy selkosatuja, viittomakielisiä ohjelmia ja kommunikaatiokortteja. Pikku Kakkosen saama kiitos inklusiiviNalle – viitotaan ja leikitään
en ja kielellisesti helpon sisällön kautta. Sarjassa saatetaan lukea esimerkiksi satuja tai järjestää autokilpailut Pikku Kakkosen studiossa. Käsikirjoitusprosessissa viittomakieli oli keskiössä. Käsikirjoittaja Olga Green luonnosteli viittomat ensin paperille ja niistä ja kirjoitti ylös avainsanoja. Seuraavaksi oli vuorossa videointi, minkä jälkeen toinen käsikirjoittajista, Susanna Volanto, luonnosteli niiden ympärille selkosuomeksi puhuttua tarinaa. Kieli ja maailma tutuksi satujen kautta Sadut ovat perinteisesti opettaneet lapsille seikkoja vuorovaikutuksesta ja ympäröivästä maailmasta. Yleiskieli voi kuitenkin olla monelle haastavaa esimerkiksi vamman, sairauden tai maahanmuuttajataustan vuoksi. Apua ongelmaan tarjoavat yhdessä Selkokeskuksen kanssa toteutetut sadut. Selkokeskuksen selkokielistä sisältöä etsimään auttavan selkotunnuksen saaneet sadut ovat alan ammattilaisten käsikirjoittamia. Käytetyn kielen lisäksi ammattilaisten kanssa on pohdittu myös satujen äänimaisemaa ja teemaa. Ryösän mukaan heille tulee pyyntöjä tehdä satuja tietyistä teemoista. Selkosatujen ensimmäiset jaksot käsittelivät arkitilanteita, kuten sisaruksen syntymää, kun taas toinen kausi johdattelee lapset perinteisten satujen maailmaan. Selkosatujen uutta kautta ei ole vielä suunniteltu, vaan se on ideoiden keräämisen tasolla. “Tänä ja seuraavana vuonna tahdomme tehdä sisältöjä etenkin sellaisille henkilöille, joiden äidinkieli ei ole suomi.” Pikku Kakkosesta löytyy jo nyt paljon tähän tarkoitukseen sopivaa sisältöä. Kieltä oppii osana kaikkea vuorovaikutusta ja Sanaleikki toimii tässä loistavana tukityökaluna. Kuvatusta leikkihetkestä lapsen on mahdollista napsia ideoita omiin leikkeihin. Sarjan hidas tahti ja rytmi, jossa uudet sanat ja termit nousevat esiin, auttavat niitä jäämään mieleen. Vaihtoehtoisia tapoja kommunikaatioon Kommunikaatioksi mielletään usein vain puhuttu kieli, mutta todellisuudessa se käsittää paljon muutakin. Pikku Kakkonen on tehnyt parhaansa ottaakseen huomioon myös heidät, jotka kommunikoivat muilla tavoin. Yle Areenasta löytyykin paljon sisältöä, joissa on käytetty esimerkiksi tukiviittomia sekä ohjelmia, jotka on tehty kokonaan viittomakielellä. Viittomakielessä keskeisessä osassa ovat käsillä tehtävät viittomat, mutta tärkeitä ovat myös ilmeet ja eleet sekä suunliikkeet eli huulio. Viittomakielisten ohjelmien juontajat ovat löytyneet tuottaja Murtosen ja toimittajaohjaaja Volannon verkostojen kautta. Viittomakielisille on kokonaan oma Pikku Kakkosensa, jonka yhtenä juontajana toimii Ylen tuotannoissa muutenkin voimakkaasti viittomakieltä esiin tuonut Miguel Peltomaa. Viittomakielisen Pikku Kakkosen uudet jaksot ilmestyvät yleensä muutaman kuukauden välein, mutta vanhat jaksot ovat nähtävissä Areenasta. Teemaohjelmia tarpeisiin Jaksoissa on ohjelmaa varten luotua sisältöä, kuten Viitotaan Maisan ja Lauran kanssa, jossa opetetaan tunnetaitoja, tai Frans ja eläinystävät, jossa tutustutaan erilaisiin kotieläimiin ja keskustellaan viittoen. Kaikki Pikku Kakkosen viittomakieliset ohjelmat on myös puhuttu ja kuulevaa lasta tarinan maailmaan johdattelee siihen sopiva äänimaisema. Lisäksi viittomakieliseen sisältöön kuuluu viittomakielelle tulkattuja ohjelmia, kuten Jyrkin ja Neposen seikkailuja, joissa viittomakieliset esiintyjät seisovat etualalla tulkkaamassa hahmojen puheet. Monessa sarjassa viittomakielinen esiintyjä näyttäisi pukeutuneen samalla tavalla kuin hahmo, jonka repliikkejä hän viittoo. Lapsen immersiota, eli uppoamista tarinan maailmaan ei siis haluta rikkoa saavutettavuuden nimissä. Tukiviitotuissa ohjelmissa käytetään yksittäisiä, yleensä viittomakielestä lainattuja viittomia korostamaan sisällön pääkohtia. Pikku Kakkonen on siis oiva tapa opettaa lapselle viittomakieltä, vaikka hän ei oman toimintakykynsä vuoksi sitä tarvitsisi. Vaihtelevat kommunikaation tavat Kommunikaatiokortteja eli kielen tukemiseen tarkoitettuja kuvakortteja on mahdollista tulostaa Pikku Kakkosen nettisivuilta, ja niistä voi saada kätevän työkalun arkeen esimerkiksi viikkokalenterin muodossa. “Ne syntyivät alun perin ohjelman juontoja tukemaan ja Pikku Kakkosen varhaiskasvatukselle suunnattujen toimintatuokioiden tueksi. Kortit ovat syntyneet toiveiden ja käsiteltyjen aiheiden mukaan”, kertoo Ryösä. Kortteja on ollut tekemässä ammattigraafikko. Korttien saavutettavuus vaihtelee. Kaikissa korteissa kontrastit eivät ole kohdallaan, vaan esimerkiksi sininen kuvio sinisellä pohjalla toistuu useassa kortissa, mikä voi tuottaa haasteita näkövammaisille. Vaikka näkövammaisten huomioiminen on kommunikaatiokorttien osalta paikoin heikkoa, on näkövammaiset otettu huomioon Pikku Kakkosen sisällöissä muuten. Kuvailutulkkaus on suunnattu näkövammaisille, ja siinä kertoja kuvailee olennaiset ruudulla näkyvät asiat, mutta hahmojen dialogi on kuultavissa. Pikku Kakkonen on esimerkillään näyttänyt, kuinka mutkattomasti erilaiset Inklusiivisia lastenohjelmia Satulaatikko Perinteisiä, ystävyyttä erilaisista näkökulmista tutkailevia viittomakielisiä satuja, joissa tarinankerrontaa rytmittävät välillä ruudulla näkyvät piirroskuvat. Titta en saga Satuja ruotsinkielisellä viittomakielellä. Sarjan juontaja Janne kaivaa jakson alussa arkkua, josta löytyy tarina kullekin jaksolle. Yhdessä jaksossa Janne haastaa katsojan esimerkiksi miettimään, millaista on olla jääpala lasissa. Tutustu tukiviittomiin Lyhyiden runomaisten klippien avulla sukelletaan aina tiettyyn teemaan, kuten vihreään väriin. Kun juontaja lausuu runon tavoin, mikä kaikki on vihreää, viittoen samalla keskeiset kohdat, oppii lapsi jäsentämään maailmaa ja kieltä. Tukilinja 4/2024 21 vähemmistöryhmät on helppo huomioida heitä kuunnellen. Kun ihminen oppii jo pienenä erilaisuudesta ja toisaalta kokee tulevansa kuulluksi, vaikuttaa se minäkuvaan ja tapaan ajatella maailmasta. Kuinka erilaiselta maailma näyttäisikään, jos erilaisuus huomioitaisiin vastaavalla tavalla muissakin tuotannoissa? Viitotaan Maisan ja Lauran kanssa
Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat LISÄTIETOA: Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi (apurahat) TUKILINJAN APURAHAT AUTTAVAT OSALLISTUMAAN! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. ALKUUN PÄÄSET TUTUSTUMALLA hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit. Startti liikuntaan Tukilinja jakaa kymmeniä Startti-urheilustipendejä vuosittain vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka tarjoavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Keväällä Startti-stipendejä voi hakea 30.4. mennessä ja syksyllä 31.10. mennessä. LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat – Startti-urheilustipendi) Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-4155 1508
Voimmeko auttaa sinua? Ilveksen Special Hockey -joukkueessa jääkiekkoa pelaava Silja Sallinen sai Tukilinjan Startti-stipendin jääkiekkovarusteiden hankintaan. TEKSTI Jasmin Koskinen KUVA Tomi Leporinne äitien kanssa vertaistukiryhmä, ja niin lapsien kuin isienkin välille on syntynyt hyviä ystävyyssuhteita. Kentän laidalla jaetaan ilot ja surut, kannustaminen on huikeaa ja tunnelma korkealla, kun kaikki kokoontuvat samaan pukukoppiin.” Monilla joukkueen pelaajista ei aiemmin välttämättä ole aiemmin ollut mahdollisuutta pelata kiekkoa, ja joukkuehengestä osaksi pääseminen herättää välillä ymmärrettävästi tunteita perheissä. ”Kyllä monesti saa ilon kyyneleitä vuodattaa – itse ainakin olen joutunut, ja moni muukin liikuttuu nähdessään oman lapsensa pelaamassa. Varsinkin kun pelattiin Kiekko kuuluu kaikille -ottelussa ennen liigapeliä näyttävästi Nokia Areenalla.” Kuten jääkiekon parissa usein, myös Special Hockey -joukkueessa vanhemmat osallistuvat lastensa harrastukseen muutenkin kuin sivusta seuraten. Ilveksessä yhden pelaajan isä valmentaa ja vanhempia on lisäksi joukkueenjohdossa ja huoltajina. Ilveksen kauden päättäjäisissä seuran tunnetun parajääkiekkoilijan Nemo Pajulan mukaan nimetyn kiertopalkinnon saaneessa Special Hockey -joukkueenjohdossa ja vanhempien joukossa on muodostunut näkemyksiä ja tavoitteita jo seuraavalle kaudelle. ”Esimerkiksi aika kovatasoinen Rauman Lukon Special Hockey -joukkue treenaa jo useamman kerran viikossa, eikä pelkkä pelaaminen meilläkään riitä, vaan täytyy käydä läpi pelitekniikkaa ja alkaa opetella enemmän syöttelyä ja pelin lukemista”, Iiris kertoo. Kesätauon jälkeen tavoitteet selvillä Tekniikkalajin pelitaidoissa riittääkin äiti-Sallisen mukaan opeteltavaa. ”Meillä moni tuppaa olemaan yksinpelaaja, mutta koko ajan on oltava hereillä, luettava kaveria ja pelata tiiminä. Pitää opetella muistamaan, että tämä ei ole yksilöurheilua, vaan kentällä on viisi pelaajaa ja maalivahti.” Ennen uuden kauden koitoksia montaa muutakin urheilulajia testaillut Silja on kuitenkin pakotettu hengähtämään hetken: toukokuussa koulumatkalla murtunut jalka oli kipsissä pitkälle kesäkuuhun. Toiveissa oli ehtiä kuitenkin mukaan Special Hockey -joukkueen kesätoimintaan ja kuntouttamaan jalkaa uinnin ja kuntosalitreenien avulla. Kesätauon aikana jäänee aikaa myös urheilua tasapainottavalle kuvataideharrastukselle. Syksyllä taas pääsee oman harjoittelun ohella kouluttamaan pelisilmää myös seuratessa ahkerasti Ilveksen liigapelejä seuran puolesta saadulla kausikortilla. ”12 – Mäntykivi”, kuuluu Siljan varma vastaus saman tien kysymykseen suosikkipelaajasta. ”Ja Nyman ja Bau myös.” Tuskin sattumalta numero 12 komeilee myös Siljan omassa Ilveksen pelipaidassa. Kirjoittaja on Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkö. Startti-stipendi Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Starttiapurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Koko perheen harrastus 15-VUOTIAS SILJA SALLINEN on fanittanut jääkiekkoa lapsesta asti. Suvusta on löytynyt lajin osalta läheisiä esikuvia: oma eno on sekä pelannut että valmentanut jääkiekkoa ja serkku pelannut pari kautta Ruotsissakin. Vaikka laji on kiinnostanut perheessä pitkään, itse Silja ei ollut jäällä viihtynyt ennen kuin kotiseudulle Tampereelle perustettiin keväällä 2023 Ilveksen Special Hockey -joukkue. ”Tampereen Kehitysvammaisten Tuessa kerrottiin uudesta mahdollisuudesta, ja muistan, kuinka istuimme kirjastossa miettimässä, pitäisikö kokeilla. Päätimme lähteä testaamaan, ja sen myötä Silja sitten opetteli ensi kertaa luistelemaan hokkareilla”, kertoo äiti Iiris Sallinen harrastuksen alusta. Nyt joukkueella on tullut jo vuosi täyteen toimintaa. Harjoituksia on kerran viikossa, ja myös turnausmatkoille on päästy: viime keväänä Poriin, loppuvuodesta Raumalle ja toukokuussa Ouluun kauden lopputurnaukseen. Niin treenit kuin pelireissutkin ovat innostaneet nuorta kiekkoilijaa. ”Kivaa on ollut. Olen puolustanut ja tehnyt treeneissä jo maalejakin. Parasta on, kun tekee itse maalin”, Silja kertoo. Suomessa viime vuosina kasvussa ollut Special Hockey ei Iiris Sallisen mukaan ole Siljalle tai perheelle kilpaurheilua, vaan enemmän yhdessä tekemistä ilon kautta. Kehittyminen kuitenkin näkyy jo Ilveksen pelaajissa, ja pieni kilpailuviettikin vaikuttaa matkan varrella heränneen. ”Ensimmäisessä turnauksessa hävisimme kaikille joukkueille, mutta nytkin voitettiin Kiekko-Espoo viimeksi 10–7. Lähdettiin voittamaan, ja kolme peliä voitettiin. TPS:lle lopulta 2–0 hävittiin, kun alkoi luistin painaa pitkän päivän päätteeksi. Kymmenestä varttia vaille viiteen jaksoivat pelaajat 45 minuutin eriä työstää, siitä saa kyllä hattua nostaa”, Iiris Sallinen sanoo. Kaikilla roolinsa joukkueen parissa Pelireissuilla pitkiä päiviä painavat myös muut kuin Silja, sillä Special Hockeysta on vuoden varrella muotoutunut Sallisille uusi koko perheen harrastus. ”Meillä on pelaajien Tukilinja 4/2024 23
HYVÄN MIELEN RESEPTI Japanilainen makumatka Kun pujahtaa japanilaisten oviverhojen välistä Jessica Rasilan, 26, kotiin Helsingin Laajasalossa, tupsahtaa suoraan manga-sarjakuvaan. Kaikki on – kawaii – eli söpöä, kuten Japanissa sanotaan. Keittiössä on pinkki kahvinkeitin ja leivänpaahdin. Sängynpeitteessä on isosilmäisiä manga-hahmoja ja sohvatyynyinä on pastellinvärisiä pehmomaskotteja. Hyllyillä on lisää suloisuutta, aitoja japanilaisia anime-nukkeja. Rasila on vieraillut Japanissa peräti 15 kertaa, koska hänen perheensä on työskennellyt siellä. Rasila on opiskellut tarjoilijaksi Espoon Omniassa, jossa on mahdollista saada mukautettua opetusta. Valmistumisensa jälkeen hän on tehnyt keikkatöitä Pertin Valinnan työllistämisohjelman kautta esimerkiksi Outsider Art Festivalilla ja Kyrö Distillery Companylla. ”Minulle sopii parhaiten keikkaluonteinen työ, koska rasitun helposti”, Rasila sanoo. Rasila valmistaa meille japanilaista yakisobaa, eli paistettuja nuudeleita. Hän käyttää aitoa japanilaista yakisoba-kastiketta ja esikeitettyjä nuudeleita, mutta hän kertoo, että niitä löytää Suomessakin etnisistä ruokakaupoista. Tavallisia pikanuudeleita voi myös paistaa ja jos ei löydä valmista yakisoba-kastiketta, sen voi valmistaa itse oheisen reseptin mukaan. Nuudeleiden joukkoon Rasila paistaa kanaa, mutta yakisoba maistuu myös vegeversiona. Hän lisää mukaan pussillisen valmiiksi leikattua salaattisekoitusta, jossa on valkoja punakaalia sekä porkkanaa ja jääsalaattia. “Yakisobaan voi lisästä mitä vain vihanneksia, mutta kaalit ja porkkana ovat alkuperäisiä. Japanissa syön aina tätä”, Rasila kertoo. TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt Yakisoba eli paistetut nuudelit AINEKSET: Noin 100–200 g esikeitettyjä yakisobanuudeleita (pikanuudelitkin käyvät) 250 g maustamattomia kanasuikaleita Ruokaöljyä paistamiseen 160 g / 1 pss valmista kaalisalaattisekoitusta, jossa on valkoja punakaalia, porkkanaa ja jääsalaattia Reilu loraus yakisobakastiketta oman maun mukaan Jos et löydä valmista yakisobakastiketta, voit tehdä sen itse sekoittamalla yhteen: 2 rkl soijaa 2 rkl osterikastiketta 1 rkl ketsuppia 1 rkl worcesterkastiketta Pieni loraus ruokaöljyä 1 tl raastettua inkivääriä 1 tl sokeria NÄIN VALMISTAT: 1. Jos teet itse yakisobakastikkeen, tee se ensin valmiiksi ja laita sivuun odottamaan. 2. Ota kanat jääkaapista huoneenlämpöön puoleksi tunniksi. 3. Valuta kanasuikalepaketista neste pois. 4. Paista kanasuikaleet öljyssä kypsäksi. Laita suikaleet sivuun. 5. Jos sinulla ei ole esikeitettyjä nuudeleita, keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan, mutta lyhennä keittoaikaa 1 minuutti. 6. Kaada nuudelit siivilään ja huuhtele kevyesti kylmällä vedellä. 7. Kuumenna paistinpannulla öljyä. Lisää nuudelit ja paista niitä hetki. 8. Lisää kanat ja kaali& salaattisekoitus pannulle. Kaada yakisobakastike joukkoon ja sekoittele, kunnes kaalit ovat pehmenneet. Tarkista maku ja kypsyys. Rasila tekee mielellään yakisobaa, eli paistettuja nuudeleita. Ateria valmistuu nopeasti ja on aina yhtä hyvää. 24 Tukilinja 4/2024
Tukilinja 4/2024 25 KIRJAVINKKI / TEKSTI Sanni Purhonen VEITSEN TERÄLLÄ SAAREN VANGIT OHUEN KUOREN ALLA MITÄ SEINÄT KÄTKEVÄT? Toimit uksen valinta Tommi Kinnunen tarttuu Kaarna-romaanissaan Suomen historian kipukohtiin ja sukupolvesta toiseen periytyviin traumoihin. TOMMI KINNUNEN: KAARNA Romaani. WSOY 2024. 205 s. Laina on jo lähes kuolinvuoteellaan sairaalassa, kun hänen kolme aikuista lastaan saapuvat selvittelemään niin hautajaisjärjestelyjä kuin mennyttä. Setvittävää riittää, sillä muistot äidistä ja hänen aggressiivisuudestaan eivät ole jokaisella pelkästään hyviä. Joku kolmikosta pohtii, olisiko Laina saanut nykyaikana jonkin diagnoosin. Martti on jäänyt kotikylälle velvollisuuksia ja vanhenevaa äitiä hoitamaan, kun taas kaksosilla Eevalla ja Marjalla on omat elämänsä mahdollisimman kaukana menneistä. Ehkä jotain ikävistä muistoista ja Lainan oudosta käytöksestä kuitenkin selittää Partisaanien hyökkäys kesällä 1944. Myös naiset kokivat sodassa kauheuksia, joista ei kerrota sankaritarinoita. Tommi Kinnunen tarttuu uusimmassa romaanissaan jälleen kerran Suomen historian kipukohtiin ja sukupolvesta toiseen periytyviin traumoihin. Hän kirjoittaa lohduttomista ihmiskohtaloista lämpimästi ja hienovireisesti. SALMAN RUSHDIE: VEITSI Tietokirja. Suom. Maria Lyytinen. WSOY 2024. 266 s. Salman Rushdie on elänyt pitkään väkivallan uhan alla sen jälkeen, kun Iranin hengellinen johtaja julisti hänelle fatwan vuonna 1998. Hän todella joutui murhayrityksen kohteeksi ja puukotetuksi vuonna 2022 esiintyessään tilaisuudessa New Yorkissa. Vammat olivat hengenvaarallisia ja niistä toipuminen kesti kauan. Kirjailijan toinen silmä sokeutui pysyvästi ja myös käden kuntoutus on ollut hidasta. Kaikkein vaikeinta oli kuitenkin lopulta henkinen toipuminen, niin Rushdielle kuin tämän vaimolle Rachelille ja muille läheisille. Teoksessa kuvataan varsin yksityiskohtaisesti niin hyökkäyksen järkyttäviä tapahtumia kuin kuntoutuksen fyysistä puolta. Kirjan erityisen vaikuttavissa fiktiivisissä jaksoissa Rushdie käy myös kuvitteellista keskustelua kimppuunsa hyökänneen miehen kanssa. Kokonaisuus on taidokas ja voimakas osoitus siitä, että sanan, mielikuvituksen ja rakkauden voima voittavat lopulta väkivallan. ELINA ANNOLA: LUOPUNEET Romaani. Teos 2024. 360 s. Anniinan pieni uusperhe – Sisu-koira, puoliso Leevi ja tämän pieni tytär Milja – muuttaa uuteen kauniiseen kotiin Helsingissä. Onni tuntuu olevan hyppysissä ja yhteinen lapsikin haaveissa. Sitten Anniina alkaa oirehtia. Eipä aikaakaan kun unelma-asunnon pinnan alta paljastuu hometta. Teoksen toisessa aikatasossa tavataan Vieno ja hänen tyttärensä Liisa sekä aviomies Kalle, jota sota on vammauttanut fyysisesti ja varsinkin henkisesti. Nämä tarinat ja kohtalot rinnastuvat paitsi saman asunnon kautta myös Anniinan ja Liisan kohdatessa. Elina Annolan teos käsittelee luopumista monella tasolla, oli kysymys sitten perheen perustamisesta, menneen unohtamisesta tai kodin vaihtamisesta. Rintamalla kovia kokenut Kalle jää kokonaisuudessa hahmona ehkä hiukan etäiseksi, sillä näkökulma on vahvasti hänen perheensä naisten. Anniinan kohtaamat sairauden oireet ja muut elämän mullistavat käännekohdat taas tuodaan onnistuneesti lähelle lukijaa. SARAH PEARSE: RETRIITTI Romaani. Suom. Jenni Viljanen. Otava 2024. 429 s. Etsivä Elin Warner on taitava työssään, vaikkei hän oikein ole toipunut menneisyyden traumasta. Hänet lähetetään tutkimaan outoa onnettomuutta, joka ei ehkä olekaan onnettomuus. Miljöönä tapahtumille toimii Englannin rannikolla sijaitseva saari, jonne on vasta avattu lomakeskus. Paikalla on kuitenkin karmiva menneisyys. Sinne on historian saatossa eristetty sairaita. Tuoreemmin, 1990-luvulla, saarella vierailleita nuoria vaani sarjamurhaaja. Nyt sinne saapuu jo valmiiksi riitaisa seurue, jonka jäsenistä yksi toisensa jälkeen tapetaan. Sarah Pearsen dekkarissa tehokkainta on villin ympäristön tunnelmallinen kuvaus ja toimiva suljetun paikan mysteeri. Myös etsivä Elin Warner on sympaattinen päähenkilö. Muita henkilöhahmoja riittää, eikä heihin oikein ehdi kiintyä ennen kuin ruumiita alkaa jo tulla tiuhaan tahtiin. Kokonaisuus uhkaa välillä kyllästyttää, mutta toiminee silti hyvänä mökkiviihteenä saaristossa.
Elo-syyskuussa hemmotellaan festariyleisöä Crip Ciné valloittaa valkokankaat 26 Tukilinja 4/2024 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT ROSALIE 2.8. Ranskalainen kylä 1870-luvulla. Järjestetty avioliitto oli ajan tapa. Nadia Tereszkiewicz näyttelee elokuvan nimiosassa hirviönä pidettyä parrakasta naista, joka ei suostu mukautumaan kauneuskäsityksiin. Stephanie di Giuston ohjaus perustuu historialliseen tositarinaan. KIVUN JA ILON TYÖ 23.8. Synnytyskokemuksella on suuri merkitys ihmiselle. Synnyttämisessä voi löytää oman voimansa – tai kadottaa sen. Karoliina Gröndahlin dokumentissa kaksi synnytyksen ammattilaista, kätilö Kirsi ja synnyttäjien tukihenkilönä toimiva doula Anna-Riitta työskentelevät paremman synnytyskokemuksen ja synnyttäjien itsemääräämisoikeuden puolesta. BEETLEJUICE BEETLEJUICE 6.9. Ohjaaja Tim Burtonin odotetussa jatko-osassa Beetlejuice (Michael Keaton) on palannut! Kolme sukupolvea Deetzejä palaa kotiin Winter Riveriin. Beetlejuice kummittelee yhä Lydialle (Winona Ryder), jonka kapinallinen teinitytär Astrid (Jenna Ortega) löytää ullakolta salaperäisen pienoismallin. SPEAK NO EVIL 13.9. Amerikkalaisperhe ystävystyy lomamatkallaan brittiperheen kanssa, joka kutsuu heidät vierailulle kotiinsa. Uuden tuttavaperheen poika on mykkä. Unelmaloma muuttuu pian hirvittäväksi painajaiseksi. James Watkinsin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva perustuu vuoden 2022 tanskalaiseen kauhusensaatioon. KILPIKONNAN KUORELLA Hannah Marksin teinielokuva kertoo 16-vuotiaasta Aza Holmesista (Isabela Merced), jolla on ahdistuneisuushäiriö ja pakko-oireita. Sympaattinen kertomus perustuu John Greenin romaaniin. MAX. MIES VAILLA MENNEISYYTTÄ Yle juhlii Aki Kaurismäkeä esittämällä kesän ja alkusyksyn aikana kaikki hänen pitkät elokuvansa. Mies menettää muistinsa ja saa avun konttikylän asukkailta, joilla ei ole rahaa mutta sitäkin enemmän sydäntä. Tarinan (Suomi 2002) pääparina hurmaavat Markku Peltola ja Kati Outinen. YLE Areena. THE IMAGINARY The Imaginary kertoo Rudger-nimisestä pojasta, jota kukaan ei voi nähdä. Hän on osa rakkauden menettäneen Amandan mielikuvitusta. Anime-elokuvan ohjaajana toimii Yoshiyuki Momose. Netflix. ELEFANTTIMIES 24.8. David Lynchin mestariteoksessa kirurgi yrittää auttaa harvinaista tautia sairastavaa ja piirteidensä vuoksi sirkusfriikkinä esiintyvää John Merrickiä (John Hurt) viktoriaanisessa Lontoossa. (The Elephant Man, Britannia 1980) Teema Fem sekä YLE Areena. Espoo Ciné järjestetään 23.8.– 1.9. Vammaisuuteen elokuvassa keskittyvä Crip Ciné -kokonaisuus toteutetaan jälleen, tänä vuonna uuden ohjausryhmän voimin. Mukana ohjausryhmässä vaikuttavat myös Sanni Purhonen ja Pinja Eskola, joiden festaritärpit löydät tästä lehdestä. Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali puolestaan hurmaa Helsingissä 19.–29. syyskuuta. NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT TV-ELOKUVAT Toimi tukse n valint a Toimitu ksen valinta
Välinevinkki Apuväline: Tabletinirrottaja Edustaja: www.smartasaker.fi TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 4/2024 27 RUUDUSSA / TEKSTI Pinja Eskola ECHO DISNEY+ Kuuro supersankari Echo sai oman sarjansa. Vammaisuuden representaatiot eivät kuitenkaan rajoitu siihen: Pääosaesittäjän Alaqua Coxin jalkaproteesi on näkyvästi esillä taistelukohtauksissa ja katsoja pääsee myös nauttimaan Deardevilin eli monien fanien suosikki rampasankarin edesottamuksista. Jos kaipaat vaihtelua arkisiin supersankarikuvauksiin, on tämä sarja sinua varten. ABBOTT ELEMENTARY DISNEY+ Kolmannen kauden alkuvuodesta saanut Abbott Elementary -sitcom omaa monimuotoisen näyttelijäkaartin. Kaikkien sarjassa nähtävien vammaisten näyttelijöiden vammat eivät edes nouse esille. He ovat hahmoja muiden joukossa, mikä on virkistävää vaihtelua kurjuuteen kietoutuville tarinoille. Sarjassa nähdään vammaisuuteen liittyviä juonikuvioita, joista yhtenä esimerkkinä kolmannella kaudella nähtävä byrokratiasota, jonka päämääränä on turvata kuurolle oppilaalle riittävät tukitoimet. Jos olet joskus kaivanut kurkistusikkunaa vammaisen kohtaamiin arjen haasteisiin, on Abbott Elementary oiva vaihtoehto. TRACKER DISNEY+ Jeffery Deaverin kirjaan perustuvassa toimintasarjassa survivalisti Colter Shaw jäljittää ihmisiä apunaan Eric Graisen esittämä pyörätuolia käyttävä, terävä ja sanavalmis tekniikkanero. FOOL ME ONCE NETFLIX Nuoren lesken elämästä tulee hetkessä kiinnostava, kun hän näkee miehensä pian tämän kuoleman jälkeen. Kutkuttava trilleri pitää katsojan kiinni penkissään saaden tämän miettimään, valehdellaanko päähenkilölle vai näkeekö tämä harhoja. Sarjassa kuvataan vammaisia monin tavoin: pyörätuolinkäyttäjä, lyhytkasvuinen ja downin syndrooman kanssa elävä. Sarja näyttää osuvasti, ettei inkluusio vaadi vammaan keskittymistä. BODIES NETFLIX Sarjakuvaan perustuva katsojan keskittymiskykyä koetteleva scifinja dekkarien genrejä yhdistelevässä minisarjassa selvitetään uhria myöten identtisiä murhia neljällä vuosikymmenellä menneisyydestä aina lähitulevaisuuteen. Yksi sarjan päähenkilöistä, jota näyttelee vammainen näyttelijä Shira Haas, käyttää kävelläkseen futuristista apuvälinettä. Hahmon veli puolestaan liikkuu pyörätuolilla. Sarjassa käsitellään koskettavasti sitä, miten toimintakyky ei välttämättä kerro, onko sinut vammansa kanssa vai ei. HALLONBACKEN – OSASTO 23 YLE AREENA Tuberkuloosiin sairastunut nuori tyttö Stina ratkoo Hallonbackenin parantolan salaisuutta 1920-luvulle sijoittuvassa suomalaisessa lasten fantasiasarjassa. Toimi tukse n valint a MONET LÄÄKKEET on nykyään pakattu yksittäin niin sanottuihin läpipainopakkauksiin, eikä niiden irrottaminen aina ole kovin helppoa sormivoimin. Jos pillerit ovat irrallaan lääkepurkissa tätä ongelmaa ei ole, mutta läpipainopakkauksen folioissa olevat lääkkeet ovat joskus todella hankalia irrottaa. Tämän ongelman poistaa tabletinirrottaja. TABLETINIRROTTAJA ON kahvalla varustettu laite, jonka avulla pillerin saa helposti irti foliosta. Kahvaa painettaessa pihtimäinen kärki painaa pillerin irti läpipainopakkauksesta ja pudottaa sen suoraan esimerkiksi lääkeannostelijaan. Suurimman mahdollisen pillerin koko on 1,5 senttiä. TABLETINIRROTTAJAN KÄYTTÖ on helppoa. Foliossa oleva pilleri sijoitetaan pihtimäisten leukojen väliin ja painetaan kahvasta. Näin pilleri irtoaa foliosta ja putoaa haluttuun paikkaan. Tabletinirrottajan avulla saa helposti ja nopeasti täytettyä esimerkiksi koko viikon annostelijan. Pillerin irrottaminen ei vaadi merkittävää lihasvoimaa. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi Tällä laitteella pillerit saa helposti irti läpipainopakkauksesta. Tabletit helpommin irti foliosta
APURAHAFOORUMI / OSOITE: toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 4/2024 MUSIIKISTA HYVÄÄ OLOA Hain apurahaa sähköpianon hankkimiseen. Olin apurahan hakuhetkellä masennuksen vuoksi sairaslomalla. Olin kirjoitellut tekstejä ja aloin tehdä sävellyksiä niihin. Olen soittanut pianoa koko ikäni ja koska olen muuttanut usein, sähköpiano oli senkin vuoksi minulle parempi ratkaisu. Musiikin harrastaminen ja sen tekeminen on ollut minulle aina tärkeää ja erityisen hyvää terapiaa. Tukilinjan apurahan ansiosta olen pystynyt viemään harrastustani eteenpäin ja olen säveltänyt useita kappaleita ja julkaissut niistä muutaman. Nykyisin soitan myös bändissä. Tämä kaikki on auttanut minua todella paljon pitämään mielialan tasoa parempana, ja en olen voinut paljon paremmin. Eveliina APUA OPINTOIHIN Sain toivomani summan apurahaa, vaikka olin ensin skeptinen, että mitä jos summa on liian Kisamenestystä maailmalta Harrastan pyörätuolicurlingia ja sain apurahaa kepin ostoon ja hallimaksuihin. Aloitin jo ennen koronavuosia, mutta sitten siihen tuli katkos. Pelaan maajoukkueessa ja paricurlingia ystäväni kanssa. Viime vuonna voitimme Suomen mestaruuden 4-henkisen joukkomme kanssa. Ja b-kisoihin saimme joukkoomme vielä varapelaajan. Mutta jatkopaikkaa emme saaneet mestaruuskisoihin. Paricurlingin puolelta on kaksi pronssimitalia ja viime tammikuulta kultamitali, joka sitten avasi tiemme MM-kisoihin Etelä Koreaan. Olen juuri palannut sieltä. Ensimmäinen vuosi MM-kisoissa, joten saavutuksemme oli huikea (11/21 joukkueesta). Ja olimme Pohjoismaiden parhaimpia sekä saimme kaksi pistettä paralympialaisiin, jotka pidetään vuonna 2026. Curling on muuttanut todella paljon elämääni. Ennen en harrastanut mitään, mutta nyt hoidan kuntoani säännöllisesti. Kesällä kelailen 10–15 kilometrin matkoja kaksi kertaa viikossa. Ja harjoittelen omassa pienimuotoisessa kuntosalissani kaksi kertaa viikossa. Kuntoiluuni kuuluu myös venyttelyt ja crosstrainerilla juoksu. Ritva Uudet pelivarusteet Jesse sai apurahan jääkiekkovarusteisiin. Jääkiekon pelaaminen on Jesselle mieluista ja auttaa keskivartalon hallintaan ja tasapainoon. Hän käykin KooKoon Jääkarhuissa kerran viikossa harjoittelemassa pelaamista ja luistelua. Apurahalla olemmekin ostaneet uuden kypärän, mailan sekä pelaamisessa tarvittavia suojia. Jessen toiveiden mukaisesti ostimme myös KooKoon pelipaidan missä komeilee Jessen nimi ja numero 15 syntymävuoden mukaan. Luistimet vielä hankimme, mutta syksymmällä kun uusi kausi alkaa. Susanna UNELMA TOTEUTUI Sain apurahan Stereo Love (2019) omakustannekirjan editoimiseen. Tässä molemmat kirjani. Teidän avullanne minusta tuli kirjailija. Kiitos siitä! Ja kirjoittamiseni jatkuu yhä :) Eveliina suuri. Apurahalla sain hankittua hyvän tietokoneen ja samalla tietokoneelle oman suojakotelon. Tietokoneen ansiosta olen pystynyt hoitamaan opiskeluni koulutehtävistä alkaen ja myös hakemaan työpaikkoja, luoda markkinointiviestintään liittyviä postauksia Canvaa apuna käyttäen jne. Aino MAHDOLLISUUS OPINTOIHIN JA AMMATTIIN Suuret kiitokset erittäin anteliaasta apurahasta, jonka sain opintojani varten. Pääsin opiskelemaan tietotekniikkaa, ja jo pääsykokeessa siskoni vanha, hieman rikkinäinen läppäri aiheutti ongelmia. Minulla ei ole taloudellisia turvaverkkoja, ja tietotekniikan opinnoissa koneelle oli kalliita vaatimuksia. Onnekseni pari kuukautta opiskeltuani siskoni vanhalla läppärillä sain Tukilinjalta apurahan. Kun avasin konetta paketista, olo oli lämmin ja liikuttunut. Mietin, kuinka monen ihmisen hyvää tarkoittavat ajatukset olivatkaan lahjoituksen takana. Voisin konkreettisesti parantaa elämääni. Uusi koneeni muistuttaa minua joka päivä ihmisten hyvyydestä ja siitä, että olen saanut valtavasti apua sairastumiseni jälkeen, josta Tukilinjan apuraha on yksi esimerkki. Pelkästään tietokoneen avaaminen motivoi
ASHpro Oy DigiPoint DIgistailaus Oy Endoctor Oy Jukarainen Oy Insinööritoimisto Kajo Tuotanto Oy LANKAPAJA OY Luna Lashes Uudet Yritysystävät Medidia Oy Nuorten Pienryhmäkoti Aurinkoinen OY ERGOLIFT AB PolyQuality Oy Päiväkoti Huvikumpu RM Rakennustyö Oy Tunne Askeleet Turvanvuoksi Oy Vetovoimaksi Oy 4U Koulutuspalvelutuotteet Maliset Oy Kiitos elämää muuttavasta avusta! Sain apurahaa taidevälineisiin ja kannettavaan tietokoneeseen. Sain hankittua kaipaamani kannettavan koneen, jota käytän taidetöitteni ja valokuvieni jakamiseen netissä sekä yleensä maalausteni ja piirrosteni arkistointiin, vaikka ne ovatkin fyysisiä paperitöitä. On kiva saada pitää muistona nekin työt, jotka teen muille. Kannettava kone on ihan eritoten kuitenkin kirjoitustyötäni varten. Minulla on hyvin monia ja monenlaisia tarinoita, joista nyt ensisijaisesti työstän kokemusasiantuntijan näkökulmasta elämäkerrallista kirjaa pitkäjänteisestä traumaterapiatyöskentelystä, jota viimeiset yli kymmenen vuotta elämästäni olen käynyt läpi kehittääkseni toimintakykyäni elämässä ja parantaakseni yleisvointiani arjessa. Kannettava kone on tuonut minulle kovasti kaipaamani työvälineen, joka ei sido minua yhteen paikkaan kuten pöytäkone, mutta on käsille kevyempi työväline kuin ainainen kynällä kirjoittaminen. Mielialalleni on suuri hyöty vapaudesta pitää kirjoituspäiviä vaikkapa jossain kahvilassa kaupungilla. Olen siis saanut suurta apua ja iloa kannettavasta koneesta, jonka sain apurahan ansiosta. Taidevälineet, joita sain, ovat myös olleet valtavan suuri ilo minulle. Olen jatkanut tilaustöiden tekemistä lähipiirilleni ja rohjennut hieman enemmän tuomaan töitäni julki ajatellen tilauksia voivan joskus tulla muualtakin. Tunnen syttyneeni elämään saatuani sekä kannettavan koneen että taidevälineitä, joilla toteuttaa itseäni monilla eri tavoilla. Minulla on tasaisen jatkuvasti inspiraatioita jopa keskitalvella, jonka ennen ”horrostin” saamatta aikaiseksi oikein mitään. Mikä hienointa nämä välineet ovat auttaneet minua nostamaan itsetuntoani. Nykyään esittäydyn uusille ihmisille monitaiteilijana, enkä enää työkyvyttömänä masentuneena henkilönä, joka ei tunne kuuluvansa maailmaan. Se on jännä, miten suuren muutoksen ihmisen elämään voi tehdä antamalla hänelle oikeat välineet olla aito itsensä. Olen hyvin kiitollinen tästä elämää muuttavasta avusta! Mirja työskentelemään ahkerammin päämäärieni eteen ja pitämään mielessä sen, että haluan auttaa ihmisiä, jotka ovat samassa jamassa kuin minä olin. Toiveeni on palata työelämään kouluttautumalla viimein ammattiin. Lääkäri on sanonut, että tämä on mahdollista, joskin olen opiskellut muita hitaammassa tahdissa, oman vointini rajoissa. Kiitos kaikille lahjoittajille, että mahdollistitte opintoni! P.V. JAKSAMISTA ARKEEN Minulla on selkäranka rappeutuma, välilevynpullistus ja muutenkin sökö selkä, lisäksi sairastan skitsofreniaa. Ratsastus on minulle henkireikä niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Tukilinja mahdollisti tämän mahtavan kokemuksen. Sain apurahan monen kuukauden ratsastukseen, josta olen mahdottoman onnellinen. Tämän avulla minulla on mahdollisuus jaksamiseen arjessa. Kiitos paljon tälle mahtavalle järjestölle! Riitta UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Sain apurahan järjestelmäkameraan ja objektiiviin. Se on auttanut minua siten, että olen nykyisin paikallisessa kameraseurassa ja myös sen hallituksen jäsen. Olen myös osallistunut eri kilpailuihin myös kansainvälisesti. Tämä muutti elämääni suuresti ja siitä iso kiitos Tukilinjalle! Olen saanut kokea uusia mahdollisuuksia, mitä en olisi tätä ennen uskonut kokevani. Olen myös oppinut paljon uutta valokuvaukseen liittyvää ja vielä on uuttakin opittavaa. Mika APUNA OPISKELUSSA Olen koneteekkari Aalto-yliopistolta. Sain muutama vuosi sitten apurahan tietokonetabletin ostoon. Se on ollut suureksi avuksi opiskelussa. Sen avulla saamani arvosanat ovat auttaneet minua saavuttamaan haluamani tavoitteita ja näin ollen mahdollistanut monia asioita. Juha Alla olevat toimijat ovat lähteneet uusina yritysystävinä mukaan tukemaan Tukilinjan toimintaa. Kaikki yritysystävämme löydät osoitteesta tukilinja.fi.
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA HUHTI-TOUKOKUU 2024 A.S., LAPPEENRANTA Apuraha markkinointiin kuntoutujalle, jolla on vaatetusalan pienyritys. H.A., KEMIÖ Apuraha viulutunteihin kuntoutujalle. J.T., NIVALA Videokuvauslaitteisto kuntoutujalle, joka toimii kuvaajana harrasteteatterissa. JOUDEH H., ESPOO Tabletti 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisen kehityksen haasteita. Hän tarvitsee tablettia kotona tapahtuvaan harjoitteluun. VESAJOKI A., JYVÄSKYLÄ Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. J.J-M., PORI Osa-apuraha autoon kuntoutujalle työmatkoihin. M.J., OULU Kannettava tietokone sähköja automaatioalan ammattiopintoihin kuntoutujalle. KEMPPAINEN M., KAJAANI Osa-apuraha omakustanteisiin opintoihin kuntoutujalle. K.S., TAMPERE Apuraha ratsastustunteihin 12-vuotiaalle lapselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. AALTONEN S., TURKU Tablettitietokone kuntoutuksellisiin harrastuksiin 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. R.S., LOHJA Tietokone roolipeliharrastukseen ja asiointiin 29-vuotiaalle kuntoutujalle. M.A., JOENSUU Apuraha kuntosalijäsenyyteen kuntoutujalle. N.O., LOHJA Apuraha soittotunteihin ja rumpujen kuluviin osiin 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa rumpujen soittamista. MARIN S., IISALMI Apuraha ratsastustunteihin 29-vuotiaalle kuntoutujalle. S.A., RAUMA Kuvataidetarvikkeita taideharrastukseen kuntoutujalle, jolle taide on tärkeä itseilmaisun muoto. R.N., KUOPIO Apuraha ratsastusharrastukseen 18-vuotiaalle kuntoutujalle. PURANEN N., ESPOO Apuraha Special Olympics kisamatkan kuluihin henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. HIISSA S., VANTAA Apuraha voimistelun Special Olympics Sports Festival -kilpailuihin 19-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. D.H., TAMPERE Osa-apuraha omakustanteisiin opintoihin sokealle henkilölle. U.E., VANTAA Apuraha jalkapalloharrastuksen kausimaksuihin ja varusteisiin 11-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen rajoitteita. HÄNNINEN S., ESPOO Apuraha ratsastuksen Special Olympics -kisoihin 23-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. L.N., HELSINKI Tietokonepelivälineitä peliharrastukseen 28-vuotiaalle kuntoutujalle. V.L., LEMPÄÄLÄ Kuntosalijäsenyys 29-vuotiaalle kuntoutujalle. KOPONEN J., TAMPERE Osa-apuraha tietokoneen komponentteihin digitaaliseen piirtämiseen kuntoutujalle, jonka tavoitteena on tilaustaiteen tekeminen ja taiteen tuotteistaminen yrittäjänä. K.V., HELSINKI Pöytätietokone peliharrastukseen ja media-alan ammattiopintoihin 24-vuotiaalle kuntoutujalle. P.P., HELSINKI Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle. H.F., TAMMISAARI Apuraha opinnoissa tarvittaviin kuvausvälineisiin kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. S.H., JOENSUU Kannettava tietokone aikuislukio-opintoihin 30-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan kasvatustieteitä. LÖNNROTH P., PORVOO Kotikuntoilulaite kuntoiluun ja toimintakyvyn ylläpitämiseen henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. M.R., TURKU Kannettava tietokone restonomiopintoihin kuntoutujalle, jolla on käsien käytön rajoitteita. MAJANMAA S., ESPOO Apuraha konferenssimaksuihin seksuaaliterapeutiksi opiskelevalle henkilölle, jolla on näköja liikuntavamman aiheuttamia toimintarajoituksia. HÄRKÖNEN K., MIKKELI Tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle korkeakouluopintoihin sekä vertaisohjaajana toimiseen. M.A., KUOPIO Apuraha ratsastusleiriin 18-vuotiaalle kuntoutujalle. OIKARINEN A., TAMPERE Kannettava tietokone rakennusmestariopintoihin 21-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. M.A., IISALMI Tietokone kasvatusja ohjausalan ammattiopintoihin henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. 30 Tukilinja 4/2024
HUTTUNEN S., HOLLOLA Apuraha lauluntunteihin sekä musiikkivälineiden hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. KOSKINEN A., PIRKANMAA Apuraha omakustannekirjan julkaisuun henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoituksia. M.M., VANTAA Apuraha ratsastusharrastuksen kuluihin 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. L.S., KYMENLAAKSO Apuraha sähköavusteiseen kolmipyörään henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. Vammaispalvelut ei osallistu hankintaan. A.V., TAMPERE Osa-apuraha kotikuntoiluvälineen hankintaan 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Sosiaalitoimi osallistuu hankintaan. HEINSOLA O., JYVÄSKYLÄ Järjestelmäkamera 30-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hänellä on tavoitteena työllistyä valokuvausyrittäjäksi. PORIN KLUBITALO SARASTUS / TUKIRANKA RY Apuraha mielenterveysyhdistyksen jäsenten omavastuuosuuksien pienentämiseen vertaistukimatkan kustannuksiin. LINDBERG H., POHJOISPOHJANMAA Ompelukone käsityöharrastukseen 28-vuotiaalle kuntoutujalle. keuksia. Vammaispalvelut ei tue hankintaa. H.E., LOIMAA Apuraha taidetarvikkeisiin ja kehystämiskustannuksiin kuntoutujalle, joka on pitänyt useita taidenäyttelyitä. L.T., HELSINKI Apuraha kiipeilyharrastuksen kuluihin 27-vuotiaalle kuntoutujalle. RAITA J., KUOPIO Kitara kuntoutujalle harrastamisen välineeksi. V.U., ORIVESI Apuraha ratsastustunteihin 13-vuotiaalle lapselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. RYTKÖNEN N., TAMPERE Askartelutarvikkeita sekä älypuhelin asioimiseen ja valokuvausharrastukseen kuntoutujalle. H.A., HELSINKI Tietokone harrastusja työkäyttöön 29-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on kiinnostunut pelisuunnittelusta ja 3D-mallinnuksesta. B.M., JÄRVENPÄÄ Tabletti digitaaliseen piirtämiseen 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan taidealaa. HANHIKARI N., HELSINKI Kannettava tietokone ohjelmoinnin ja 3D-mallinnuksen itseopiskeluun sekä IT-alan työtoimintaan kuntoutujalle. NÄKKÄLÄJÄRVI K., LAPPI Ompelukone kuntoutujalle ammattimaiseen harrastamiseen ja pienimuotoiseen työskentelyyn. AHOKAS T., JOENSUU Tabletti ja piirtokynä digitaalisen piirtämisen harrastamiseen kuntoutujalle. T.H., OULU Vaellusrinkka retkeilyä harrastavalle 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. M.M., JÄRVENPÄÄ Tablettitietokone piirtämisharrastukseen 11-vuotiaalle lapselle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. J.M., OULU Kannettava tietokone valokuvien editoimiseen kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä valokuvaajana. A.M., ESPOO Osa-apuraha pelisähköpyörätuoliin itsenäistä toimintaa ja salibandyharrastusta varten 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikkumisen rajoitteita. K.P., HELSINKI Valokuvaustarvikkeita ja vastamelukuulokkeet henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. KÄHKÖNEN T., TURKU Apuraha vaihto-oppilasvuoden kustannuksiin yliopisto-opiskelijalle. K.R., MIKKELI Apuraha äänentoistolaitteistoon kuntoutujalle, joka tekee musiikkia ja esiintyy tapahtumissa. PEKKOLA K., HYVINKÄÄ Uimahallikortti ja uima-asu 24-vuotiaalle kuntoutujalle. H.S., IISALMI Apuraha liikuntaharrastukseen 25-vuotiaalle kuntoutujalle. LIEVONEN R., JOENSUU Tabletti digitaaliseen piirtämiseen 21-vuotiaalle kuntoutujalle. LAHTINEN M., TAMPERE Apuraha golfkisojen matkakuluihin ja osallistumismaksuihin henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. V.K., TAMPERE Apuraha sukututkimuskursseihin kuntoutujalle. TERAPIA ARTIS RY, TAMPERE Apuraha mielenterveyskuntoutujien taidetta esittelevän verkkoalustan kehittämisja markkinointikustannuksiin. N.T., RAUMA Polkujuoksukengät liikuntaharrastukseen kuntoutujalle. MÄKELÄ M., PORI Videokamera ja tietokone musiikkivideo ja -elokuvaprojekteihin kuntoutujalle, joka harrastaa musiikkia ja työskentelee freelancer-näyttelijänä. A.J., OULU Kannettava tietokone valokuvausharraskuseen kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä valokuvausyrittäjänä. KOSKELAINEN M., KOUVOLA Apuraha tietokoneen komponentteihin henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Hän harrastaa tietotekniikkaa. ORMAK O., ULVILA Älypuhelin työllistymisen avuksi 26-vuotiaalle henkilölle, jolle tiedonsaanti ja kommunikointi tuottavat kuulovamman vuoksi vaiTukilinja 4/2024 31
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT KETTU S., KUOPIO Tietokone korkeakouluopintoihin 20-vuotiaalle nuorelle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. SAVOLAINEN V., OULU Tietokone piirtämisja kuvanmuokkausharrastukseen 11-vuotiaalle lapselle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. T.A., VAASA Maalaustarvikkeita taideharrastukseen kuntoutujalle. V.H., JYVÄSKYLÄ Tietokone asiointiin kuntoutujalle. V.M., JOENSUU Tietokone 28-vuotiaalle kuntoutujalle korkeakouluopintoihin. HYVÄRINEN T., VANTAA Apuraha sähköpyörään kuntoutujalle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. VIITASAARI J., VAASA Tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. VÄÄNÄNEN K., ETELÄ-KARJALA Tietokone korkeakoulussa opiskelevalle kuntoutujalle. TALLGREN K., HELSINKI Apuraha järjestelmäkameraan kuntoutujalle. SAARINEN R., HELSINKI Tietokone korkeakouluopintoihin 24-vuotiaalle henkilölle, jolla on toimintakyvyn haasteita. K.J., SOTKAMO Tietokone kuntoutujalle ammatillisten opintojen suorittamiseen. R.I., KAINUU Kannettava tietokone hevosavusteista toimintaa opiskelevalle kuntoutujalle. H.T., LOHJA Älypuhelin asioinnin välineeksi kuntoutujalle. MERILÄINEN M., HELSINKI Tietokone asioimiseen ja työnhakuun henkilölle, jolla on rajoitteita liikuntakyvyssä. RIPATTI M., HELSINKI Älypuhelin kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. RISSANEN M., VANTAA Kannettava tietokone työkokeiluun, kouluttautumiseen ja asioimiseen henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. SARJA A., JYVÄSKYLÄ Maastopyörä asiointija työmatkoihin kuntoutujalle. MULARI M., VARSINAIS-SUOMI Tablettitietokone asioimiseen henkilölle, jolla on käsien käytön rajoitteita. L.L., HYVINKÄÄ Tietokone kuntoutujalle asiointiin ja opiskeluun. M.M., PORI Tietokone asiointiin ja yhteydenpitoon henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. 32 Tukilinja 4/2024 5 7 11 12 7 16 7 11 11 8 12 18 7 1 10 7 7 1 7 3 7 1 11 11 10 2 1 1 7 1 6 9 17 7 6 12 9 10 7 7 3 11 5 7 7 4 1 11 13 6 16 7 16 4 7 14 7 1 8 7 4 17 16 15 7 4 6 10 1 11 12 12 7 7 1 2 P J P S E Ä U A K K P G U U O R U L O K S U T I S Y E E A S T T M K P U U A I S T U E A U S T S J U A S M U T A M A A T O C A T Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 4 /2 2 4 R IS T IK O N 3/ 20 24 R A TK A IS U TUKILINJA 3 2024 F Ä R S A A R E T A K A R U U S K I A A L T O A K I R A T I T A L I A L A I S P U O L I S O M A K I K I K O S K I I S U T A N O P P I T A O S T U A U T S I A L O V A K O A L A R I K K I R O T T A V A T U L L E V I E K M A A N K A N E R A U H A N P U O L E S T A T A S E N N E O N L K A U K A A K A P I A N T I L A S L A M H O U R U T I A S O N A J U E S I K A L A O S I F A N V A I S U I I O S A T O R K I N N A R P S L U I K U R I J Ä M Ä N O I T U A M O S E S K U K K A L E I S P E L T I T C I T Y S A N N A H T A A N A Tukilinja 4/2024 33 TELAMONILLA JUURI REPEN SUKU!? X -VIRUS VAHVA VUOHIJOKI KUORIA VOI JOSKUS P . . . . KIN OLLA? RAHAPELI IHAN PÄÄTÖN MUSTEKALA! ALPONA! (USEIN KUIVATTU) JUURI A EDESSÄ! KARJULLA MAATA VASTEN! VALKOISTA LAKKIA TAVOITTELEVAT Syön tosi nopeasti! MUUTTAA AIKA USEIN POJAN MIEHEKSI MATKA KORJATTAVIA TUTUILLE HUIKATTAVIA PÄÄKAUPUNKI NÄKYVIIN HYLÄTTY RAKENNUS? TIPPOINAKIN LAUSUTTAVA NORJAA TUTKIMUSLAITOS TUNNETUT TAMPERETTA TÄTI S U A T H O K E R E R R A C KUIVA AUKEAVA NARNIAN LEIJONA MESOPOTAMIALAINEN ÄITIJUMALA Ei ujostuta. VASARASAHAKUULUVAT TUOHON KOSTEAKIN KUPILLINEN KUUMAA GALLAGHER UUSI HAUT! HUOVATA SADIN MAALANNUT HENRI -JÄÄ 11 22 33 44 55 PILLEIN ROOPE ANKANKIN KALTAISIA YLIMIELINEN MAKEA HERKKU SENSORI En käytä päihteitä. KUNNOSTAA RÄMEMAJAVAT PUUMAA SÄKIT MIEHIKSI! RYÖKÄLE RAUHATTOMISSA ! PATJAN PÄÄLLE KÄSIHÄNELLE LAKITUPA TUTTU -TIEDOTE KIMMOKE V EDESSÄ BETONOINTEJA MUNIVILLE OUTINEN Laatija: Jari Haapa-aho HEILLÄ EI HYMYN HÄIVÄÄ MIETE VAURIOITUNUT SUKUA AAAAAAAAAA ”Iloinen yllätys, ristikossa oli hyviä juttuja!” Juha, Juva ”Kylläpä teetti töitä, mutta ratkesi lopulta!” Anne, Helsinki ”Olipa kiva, vaikka vähän vaikeakin osin.” Eija, Turku ”Mukavaa iltapuhdetta ja pähkäilyä.” Veli-Pekka, Espoo Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkopähkinää näin: ”Nyt taas koetellaan ratkojan taitoja, oivalluskykyä ja tietoja. Tarvitaan ehkä googleakin.” Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit ovat myös tervetulleita. Edellisen ristikon palkinnon sai Ari Niskanen Lahdesta. Kiitokset kaikille, jotka saivat tehtävän ratkaistua!
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA SAVOLAINEN J., IISALMI Polkupyörä kuntoutujalle liikunnan harrastamiseen ja asiointiin. H.J., VANTAA Kannettava tietokone asioimiseen ja aktiiviseen elämään henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. B.A., ESPOO Älypuhelin asioimiseen henkilölle, jolla on näkövamman aiheuttamia toimintarajoitteita. Vammaispalvelut ei tue hankintaa. S.T., ESPOO Tietokone kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. ARVANITIS Z., PÄIJÄT-HÄME Kannettava tietokone asioimiseen henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintakyvyn rajoituksia. KORPINEN V., TURKU Kannettava tietokone aktiiviseen elämään 28-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan tradenomiksi. A.N., OULU Polkupyörä asiointiin 19-vuotiaalle kuntoutujalle. V.J., JYVÄSKYLÄ Tietokone musiikkiharrastamisen tueksi henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. M.H., HELSINKI Tietokone asioinnin ja harrastamisen välineeksi henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. A.L., KAJAANI Pöytätietokone ammattikorkeakouluopintoihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle. L.P., HELSINKI Kannettava tietokone asioimiseen ja työllistymisen tueksi henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. KOKKONEN E., KUOPIO Apuraha kannettavaan tietokoneeseen ja ratsastustunteihin aktiivisen elämän tueksi henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. M.J., KOKEMÄKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite asioimiseen kuntoutujalle. P.H., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone asioimiseen 29-vuotiaalle kuntoutujalle. R.O., KAINUU Tietokone aktiiviseen elämään näkövammaiselle henkilölle. KETTUNEN H., KUOPIO Tietokone asioimiseen ja kirjoittamisharrastukseen kuntoutujalle. M.P., NOKIA Polkupyörä kuntoutujalle liikkumisen välineeksi. K.M., KAJAANI Tietokone asiointiin ja aktiiviseen vapaa-aikaan henkilölle, jolla on näkövamman aiheuttamia toimintarajoitteita. Vammaispalvelut ei tue hankintaa. TYNYS J., KOUVOLA Tietokone asioimiseen ja kirjoittamisharrastukseen henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. VALTANEN J., TURKU Kannettava tietokone asioimiseen henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. N.A., KAINUU Tietokone ja monitoimilaite asioimiseen henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoituksia. A.S., HELSINKI Tatuointitarvikkeet kuntoutujalle. JOKINEN I., HÄMEENLINNA Tietokone harrastuskäyttöön 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. M.A., TAMPERE Tablettitietokone ja piirustuskynä taideharrastuksen välineeksi 21-vuotiaalle kuntoutujalle. HAGERT S., IMATRA Tietokone peliharrastukseen 12-vuotiaalle lapselle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. E.T., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle musiikkiharrastukseen. ISOMÄKI R., TAMPERE Tietokone harrastamisen, opiskelun ja asioinnin välineeksi henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. LAUREN E., YLIVIESKA Kuntosalijäsenyys henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. K.S., OULU Järjestelmäkamera kuntoutujalle harrastamisen välineeksi. V.R., VANTAA Kannettava tietokone asioimiseen kuntoutujalle. 34 Tukilinja 4/2024 Helmi-huhtikuussa myönnettiin 197 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 153 190 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput huhti-toukokuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2023 apurahoja ja apuvälineitä 659 700 euron arvosta eli noin 55 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) HA I K AR A I I V K P A T S A A T A L A T I I S Ä T T A T E NO A E K N S A A L I HA AM T I B ER AR MA D A T V AM OR J AM E S T I K K A A T Ä P JP S EÄ UA K K P G U U O R U L O K S U T I SY EE A ST T MK PU UA I S TU EA US TS JU AS MU TA MA AT OC AT R NU T UN TE S I T I OT ES UR I K RS KA AT I L TA V I TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka on tehokas tapa säästää paitsi luontoa myös toimintakulujamme. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan!
<< AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi. Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinjan apurahojen hakijamäärä on viime vuosina ollut vahvassa kasvussa. Yhä useampi jääkin nyt ilman tarvitsemaansa tukea, sillä 60 prosenttia hakijoista saa vain osan hakemastaan apurahasta. LAHJOITA TULEVAISUUS! Myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle, mutta vähävaraisessa perheessä kausimaksu tai varustehankinta voivat estää harrastuksen. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita paitsi läksyjen tekoon myös sosiaaliseen elämään. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki avaa polun työelämään. Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoita tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä numeroon: 16588. Tekstiviesti: 20 TUKILINJA Lahjoita MobilePaylla: Numeroon: 74944 Viestiksi: Lahjoitus