• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 5 / LOKA–MARRASKUU 2020 RUOTSIN SAMHALL SUOMEN MALLIKSI? S. 6 ASUMISEN ESTEETTÖMYYS oli yksi Asuntomessujen teemoista s. 12 TYÖMINISTERIN AVAUKSET Tuula Haataisen lääkkeet osatyökykyisten työllistymiseen. s. 18 TURVATAIDOT HALTUUN VPK:n Special Rescue hoitaa homman s. 8
• UNELMAT TODEKSI s. 8 VPK opettaa turvataitoja Tukilinja tuki Special Rescuen käynnistämisessä. s. 21 Pihla viihtyy pelikentällä Koskisen perhe sai kaksi Startti-stipendiä. s. 16 Soittaja jakaa sisintään Tukilinja auttoi laatujousen hankinnassa. s. 24 Tukitori Työllistä vammaisia tekijöitä. Tarjolla koruja ja lounasta. s. 24 Tukipointti Korona hankaloitti tukityötä. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja kesä–heinäkuussa 2020. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 5/2020 58 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 18 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Ornamo-palkinto ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Suomen Samhall Suomeen puuhataan Ruotsin mallin mukaista välittäjä-työnantajaa osatyökykyisille työnhakijoille. s. 7 7 kysymystä koronasta Vastaajana Amu Urhonen Kansainvälisestä Punaisesta Rististä. s. 12 Kohti esteetöntä asumista Asuntomessuilla nähtiin esteettömyysunelmia. s. 18 Välityömarkkinat kuntoon? Työministeri Tuula Haatainen uskoo Ruotsin malliin ja yhteistyöhön. IHMISET s. 14 Pyörällä vuorta ylös Triathlonisti Robson Lindbergin ennuste ei ollut hyvä. s. 22 Unelmana viihdetähteys Eero Herranen nähdään uutuuselokuvassa Peruna. s. 11 Tulilinjalla Pinja Eskola pohtii valittamisen tärkeyttä. s. 30 Blogilinjalla Tukilinjan freetoimittaja Heini Saraste. Työministerillä on sanottavaa. Nyt lähtee karanteenipaineet! 2 Tukilinja 5/2020 Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola, Sari Heino-Holopainen, Sanni Purhonen, Heini Saraste, Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 42 e 6 kk 52 e 1 v 93 e Kesto 93 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. ISSN 1458-6304 24. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. Paino: Arkmedia Oy. Kansikuva: Eveliina Vuorinen
• Asia, jota on toivottu viimeiset 25 vuotta, on se että työministeriö ja sosiaalija terveysministeriö alkaisivat tehdä osatyökykyisten asiassa yhteistyötä. Uusia tuulia – ja myrskyvaroitus NYKYHETKI TARJOAA toimittajalle nyt myrskyisiä yhteiskunnallisia aiheita niin ropisemalla, että on aika laittaa syydvesti päähän. Jos valitsisi toimintarajoitteisten kansalaisten kannalta lupaavimman aiheen, se voisi olla uusi työllistämismalli, joka pohjaa Ruotsin Samhall-toimijaan. Vuosia valmisteltu välityömarkkinahanke näyttää vakuuttaneen työministerinkin ja saaneen tuulta purjeisiinsa. Tutustukaa! Toinen asia, jota on toivottu viimeiset 25 vuotta, on se että työministeriö ja sosiaalija terveysministeriö alkaisivat tehdä osatyökykyisten asiassa yhteistyötä. Ja kas: sekin on agendalla! NYT EI tarvita kuin optimismia ja hihojen käärimistä. Ministeri tuntuu tarmokkaalta, joten ehkä optimismiin on aihettakin. Todellinen ponsi taitaa kuitenkin tulla taloustilanteesta, jota korjaamaan tarvitaan viimein jokainen työhaluinen käsipari. Myrskyvaroitus on selkeä. Tässä lehdessä käsittelemme uudet työllistämishankkeet ja kuulemme, mitä työministeri Tuula Haataisella on niistä sanottavaa. TOINEN KIINNOSTAVA, mutta synkempi tapahtumakulku on Veikkauksen eettisen perustan julkinen mureneminen ja hankala kilpailutilanne kansainvälisten nettipelifirmojan kanssa. Yhdessä ne ovat johtamassa sen tuotoilla rahoitetun 3. sektorin järjestötoiminnan kriisiin: järjestöjen avustustuloja uhattiin alkusyksystä leikata kolmanneksella. Tätä kirjoitettaessa oltiin vasta budjettiriihessä, joten ei ole tietoa, ajetaanko järjestöjen vertaistukityö tylysti alas. Toivottavasti ei, sillä sen arvo on koronan kourissa koeteltu ja hyväksi havaittu. Tilanne on sama kuin omaishoidossakin: onko meillä varaa vaihtoehtoon? SYKSYN LEHDET piristävät värikkyydellään. Me seuraamme esimerkkiä ja tarjoamme värikkäät henkilöhaastattelut kivenkovasta triathlonisti Robson Lindbergistä ja hulvattomasta komedianäyttelijä Eero Herrasesta. Tukikohteista tutustumme Illin kylän VPK:n Special Rescue -tiimiin, viulisti Knuut Nissiseen ja koripalloiluun tykästyneeseen Pihlaan. Perehdymme myös Asuntomessujen esteettömyysratkaisuihin ja kuulemme, miten korona vaikutti Tukilinjan tukityöhön. Kunnon lukupaketti toivottavasti ilahduttaa sateen ropistessa katolle! Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 27.11.2020 Tukilinja 5/2020 3
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Mat Fraser konnaksi Hiljaiseen todistajaan Britannian pitkäikäisin rikossarja, rikospatologian maailmaan sijoittuva BBC:n Hiljainen todistaja, on jo pitkään voinut kehua moninaisuuden kunnioittamisellaan – onhan yksi sen keskeisistä henkilöhahmoista, tutkija Clarissa Mullery, pyörätuolin käyttäjä. Hahmoa esittää sarjassa vammaisaktivisti ja näyttelijä Liz Carr. Uusimmalla 23. tuotantokaudella, joka nähtäneen Suomessa tänä talvikautena, sarjaan ilmestyy toinenkin vammainen näyttelijä, Mat Fraser, joka esittää rikollista. Fraserin voi nähdä myös BBC:n ja HBO:n yhteistuotanto-fantasiasarjassa His Dark Materials (2019), jossa hän esittää Raymond van Gerittiä. Sarja perustuu suosittuun nuortenkirjasarjaan Universumien tomu. Mat Fraserilla on talidomidin aiheuttama käsivamma. 4 Tukilinja 5/2020 ELLIE GUCCIN MALLIKSI Muotimerkki Gucci löysi kesällä uuden mainoskasvon, 18-vuotiaan Ellie Goldsteinin. Instagram-kampanjassa etsittiin malleja, jotka kuuluvat muodin alalla aliedustettuihin ryhmiin. Elliellä on Downin oireyhtymä. Vammaisen valokuvaajan David PD Hyden Elliestä ottamasta kuvasta tuli nopeasti Guccin tähän asti tykätyin somepostaus. Ellie Goldsteinia edustaa mallitoimisto Zebedee Management, joka työskentelee ulkonäöltään erilaisten mallien kanssa. Guccin kampanjassa Ellie edustaa uutta ripsiväriä L’Obscur. Hänet on nähty myös Niken, Superdrugin ja Vodafonen mainoksissa. Helpommin teatteriin Tampereen Teatteri käyttää korona-ajan kehittämisrahoitusta projektiin, jossa luodaan uusia toimintamalleja yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja uusien yleisöryhmien palvelemiseksi. ”Moni on pysyvästi erityistilanteessa eikä pysty osallistumaan teatterin nykyisiin palveluihin esimerkiksi toimintakyvyn alentumisen tai liikkumisen haasteiden vuoksi. Pitkän tähtäimen tavoitteenani on kehittää koko teatterin toiminta täysin saavutettavaksi”, selvittää teatterin uusi johtaja Mikko Kanninen. Projektissa kehitetään mm. virtuaaliteknologiaa hyödyntäviä teatterielämyksiä sekä digitaalisia asiakaspaikkoja esityksiin. Yleisötyöhön luodaan räätälöityjä, luokse vietäviä teatterielämyksiä. LUVASSA HULVATON PIKKUJOULU-PODCAST! Esteettömyysasiantuntija Anni Kyröläinen ja matkabloggari Sanna Kalmari pitivät viime kesänä Soundcloudissa Invaterassi-podcastia. Molemmat käyttävät pyörätuolia. ”Päätimme tehdä vammaisten naisten elämästä kepeästi kertovan kesäsarjan ja katsoa, kiinnostaako se ihmisiä ja innostummeko itse”, kertoo Sanna Kalmari. ”Idea podcastista oli muhinut molempien mielissä pitkään, sillä tämän tyyppistä ei mielestämme ole Suomessa ennen tehty. Tämä eka kausi on kahdeksan jakson mittainen, mutta saamamme palautteen perusteella toivetta jatkolle on paljon. Nyt mielessä on ajatus kakkoskaudesta loppuvuodesta – vähän niin kuin sellainen pikkujoulukausi :)” OPASKOIRA LASTEN UUTISISSA Helsingin Sanomat on lanseerannut uuden palvelun Lasten uutiset. Syyskuun alussa sen nettisivuilta löytyi 10-minuuttinen uutisvideo, jossa kerrottiin muun muassa opaskoira Vikistä. 13-vuotias Martti esitteli, miten se auttaa hänen äitiään kulkemaan ja toimimaan itsenäisesti. Labradorinnoutaja Viki on Martin luottoystävä, jonka kanssa voi ulkoilla ja leikkiä. Äidin oppaana se paljastuu kuitenkin energiseksi ja taitavaksi kaveriksi, joka muistaa reitit ja opastaa turvallisesti myös uusissa ympäristöissä – joskus tosin myös ohikulkijoiden ystävällisellä avulla.
• PALKINNOT PYÖRÄTUOLILAUKKU Suomen merkittävimmän muotoilupalkinnon, Ornamo-palkinnon, pokkasi syyskuussa teollinen muotoilija Joonas Kyöstilä, joka suunnittelee FFora-brändille pyörätuolinkäyttäjille suunnattuja lisävarusteita. Niihin kuuluu kuvan tyylikäs laukku, joka kulkee helposti mukana. 5000 euron palkinnon saajan valitsi ehdokkaista kirjailija Rosa Liksom. PALKINTOSADE Duv Teaternin viimetalvinen musiikkiteatteriesitys I det stora landskap jatkaa palkintojen kahmimista. Kehitysvammaisten yhdenvertaisuutta edistävä, Ruotsalaisessa teatterissa nähty satunäytelmä on huomioitu Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinnolla. Aikaisemmin esitys on saanut jo Thalia-palkinnon ja ruotsinkielisen teatterin Boismanja Antonia-palkinnot. Ensimmäiseksi esityksen ehti sentään palkita Kynnys ry Kunnia-Vimma-palkinnolla 2019. Vammaisaktivisti Voguessa Kansainvälisen muotilehti Voguen syyskuun numero on aina tapaus, ”muotiraamattu”. Viime syksynä siinä esiteltyihin vaikuttajiin kuului myös vammaisia naisia, ja yhteiskunnallisen moninaisuuden teemat saivat muutenkin näkyvyyttä. Trendi vahvistui tuoreessa syyskuun 2020 Voguessa, joka esitteli 20 naispuolista, yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan tähtäävää vaikuttajaa. Nettilehdessä kukin heistä sai oman kantensa. Näihin vaikuttajiin kuului myös yksi näkyvimmistä amerikkalaisista vammaisaktivisteista, mediatuottaja Alice Wong, 46, joka sairastaa lihasrappeumatautia. Hän on perustanut vammaisilta ihmisiltä suullista perimätietoa keräävän hankkeen Disability Visibility Project, ja on mukana myös vammaisten kirjailijoiden näkyvyyttä edistävässä projektissa DisabledWriters.com. Tukilinja 5/2020 5 Muotiguru Japanista The Fashion Ball -muotisivusto nosti keväällä (13.4.2020) esiin neljä kuuminta katumuotivaikuttajaa, joista yksi on vammaisaktivisti Keita Tokunaga. CP-vammainen, 32-vuotias Tokunaga kirjoittaa freelance-toimittajana muodista ja toimii myös DJ:nä ja stylistinä. Hän pyrkii tuomaan vammaisille enemmän näkyvyyttä muodin kentällä ja mahdollisuuksia myös suunnittelijoina. Tokunagan Instagram-tilin katumuotikuvat löytyvät osoitteella @wheelchair_fashion . Brittiläisen Able Zine -lehden (@ablezine) tuoreessa numerossa Tokunaga kertoo, että tyyli on hänelle tapa tuoda itsensä esiin, olla vapaasti se, kuka haluaa olla. ”Rakastan muotia. En ehkä voi käyttää ihan kaikkia vaatteita, koska olen pyörätuolissa, mutta en tee niin väkisin. Koska pyörätuoli on osa minua, uskon että minun on paras löytää tai luoda itse identiteettiini sopivimmat tyylit.” VIITTOMAVIDEOLLA TAIDEMUSEOON Porin taidemuseon alkusyksyn näyttelyihin voi nyt tutustua viittomakielisen ja tekstitetyn esittelyvideon avulla, joka löytyy museon YouTube-sivulta. Siinä tutkaillaan Adrian Melisin, Ola Vasiljevan ja Jenni Yppärilän näyttelyjen teoksia. Tutkimuksellisessa näyttelyssä tutustutaan puolestaan Maire Gullichseniin ja Galerie Artekiin sekä Alvar Aallon abstrakteihin teoksiin suhteessa hänen arkkitehtuuriinsa. Näyttelyn oppaana viittoo Zagryda Sandholm, joka edustaa viittomakielisen esittävän taiteen osuuskuntaa Ursa Minoria. TAIDETTA SYKSYYN Iloa ja väriä syksyyn on luvassa Kettuki ry:n näyttelyissä Viivakoodit ja Silmukoita, jotka ovat auki Sääksmäellä Voipaalan taidekeskuksessa 15.11. saakka. Viivakoodit esittelee himmelimäisiä lankateoksia tekevän tanskalaisen Michael Rasmussenin, joka valittiin Kettukin Vuoden taiteilijaksi. Silmukoita tarjoaa katsauksen pohjoismaiseen outsider-käsityötaiteeseen. Helsingissä Art Kaarisillan galleriassa nähdään puolestaan 1.11. asti Autismisäätiön ryhmänäyttely Täällä voin olla mä.
• 6 Tukilinja 5/2020 Suomen Samhall valmisteluun Samhall • Ruotsin valtion omistama osakeyhtiö perustettiin vuonna 1980 yhdistämällä 375 kunnallista ja alueellista työkeskusta. • Samhallin tehtävä on luoda merkityksellisiä työpaikkoja vammaisille henkilöille, joilla on alentunut työkyky. Työntekijät välittää Ruotsin työvoimaviranomainen. Nykyään työ on suurelta osin palvelutuotantoa, jossa työntekijät työskentelevät asiakasyrityksen tiloissa. • Samhall työllistää noin 26 000 henkilöä. Sen liikevaihdosta 59 prosenttia koostuu valtion tuesta. Hallitus esitteli tukikeinonsa osatyökykyisten saamiseksi työmarkkinoille. Tärkeimmiksi nousivat tehostettu palkkatuki ja Ruotsin mallin mukainen julkinen välimarkkinatyönantaja. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Vesa Linna OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTÄMISTOIMET saatiin sovittua syksyn budjettiriihessä. Niistä tärkeimpiin kuului osatyökykyisten palkkatuen tehostaminen. Tuen taso nostetaan 70 prosenttiin, ja siihen liittyy jatkossa parempaa työhön ohjausta ja palveluja, kuten uraohjausta. Kolmannen sektorin palkkatuen ehdot säilyvät. Erityisesti vaikeimmin työllistyville tällaisella palkkatuella voi olla ratkaiseva merkitys. Eniten huomiota kiinnittää kuitenkin toinen uudistushanke, jossa Suomeen aiotaan luoda liiketoimintaperustainen, julkinen välityömarkkinatoimija. Sen tarkoitus olisi tarjota palkkatyötä henkilöille, joilla ei ole valmiuksia siirtyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on paitsi välittää työntekijöitä asiakasyrityksiin, myös tarjota pitkäkestoinen työpaikka niille, joille työskentely avoimilla työmarkkinoilta ei toteudu. MALLEINA ON tarkoitus käyttää sekä Ruotsin valtion Samhall-yhtiötä että työpankkikokeiluja. Yhden suuren, valtiollisen työllistäjäyrityksen perustaminen voi osoittautua Suomessa vaikeaksi, joten uudesta toimijasta käydään nyt selvittelyja lausuntokierros, jossa vammaisjärjestöt ovat mukana. Työministeri Tuula Haataisen mukaan Samhall-mallista on jo tehty TEM:ssä selvitys, mutta edessä on lisää selvittämistä siinä, millainen malli Suomeen sopisi. Perusidea on kuitenkin sama kuin Ruotsissakin: ”Tämä toimija hoitelee kaikki asiat yrityksen puolesta. Yrityksiin tarjotaan työntekijöitä, joiden toimija katsoo niihin sopivan ja näin työllistyvän. Toimija siis auttaa saattamaan yhteen ihmiset ja yritykset ja mahdollistaa työllistymisen. Tämän kautta pitäisi pystyä entistä paremmin tarjoamaan tuettua työpaikkaa avoimille työmarkkinoille sekä järjestämään tarvittavaa koulutusta ja muuta tukea, että osatyökykyisen työllistyminen todella toimii.” HAATAINEN EI usko, että osakeyhtiömalli olisi Suomessa välttämättä toimivin muoto tällaiselle välittävälle työllistäjälle. ”Meidän pitää katsoa, onko toimivampi tapa kenties verkostomainen. Olennaista on, miten siihen saadaan yritykset mukaan, kuten myös alueet ja kunnat. Täytyy luoda malli, joka toimii. Mikä tämä eksaktisti on, tulee kirkastumaan selvitystyön pohjalta.” Etsinnässä on nyt henkilö, joka alkaisi vetää Suomen mallia. Toimeen ollaan työministeri Tuula Haataisen mukaan tarttumassa tavoitteellisesti: ”Katsotaan, että tämä on asia, jossa on iso potentiaali työllisyysasteen nostoon.” Eduskunta käsittelee budjettiriihen tuloksia lokakuussa. Syksy toi taas töitä Omenasiepparitmehuyrityksen toimintarajoitteisille työntekijöille. Välimarkkinoiden työnantajat ovat kuitenkin harvassa. YHTEISKUNTA
• 7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen Punainen Risti ja korona Amu Urhonen aloitti heinäkuun alussa työn Kansainvälisen Punaisen Ristin koronavastaavana vammaisten ihmisten osalta. Tukilinja 5/2020 7 1. Miten kuvailisit tehtävääsi Kansainvälisessä Punaisessa Ristissä? ”Edistää vammaisten osallisuutta ja vammaisnäkökulman huomioimista kaikissa 186 kansallisessa Punaisessa Ristissä sekä liittotasolla. Tehtäväni on periaatteessa keskittynyt koronatoimiin, mutta tällä hetkellähän kaikki liittyy koronaan, joten käytännössä edistän vammaisinkluusiota kaikilla Punaisen Ristin toimialoilla.” 2. Minkä koet työssäsi suurimmaksi haasteeksi? ”Puoli vuotta on lyhyt aika näin laajalle toimeksiannolle. Organisaatio on suuri ja aika hierarkkinen eikä yksi ihminen voi millään puolessa vuodessa muuttaa sitä läpikotaisin. Joidenkin kansallisten organisaatioiden osalta ongelmana on, että vammaisten asema ei kiinnosta heitä lainkaan. Ajan rajallisuuden vuoksi olen päättänyt keskittyä niihin, joita se kiinnostaa.” ”Välillä kielitaito on noussut haasteeksi, mutta niistä tilanteista on selvitty – ja on ollut kiinnostavaa oppia tämän alan sanastoa esimerkiksi ranskaksi, jota en ole kovin hyvin ennestään hallinnut.” 3. Miten olet perehtynyt uuteen työkenttään näissä eristysoloissa? ”Monet Punaisen Ristin työntekijät, pomoni mukaan lukien, ovat pahoitelleet, että joudun ottamaan tehtävän vastaan ilman kunnollista perehdytystä. Se on tuntunut hassulta, koska työhistoriani on ollut täynnä pestejä, jotka tupsahtavat eteeni ilman yhtään mitään perehdytystä, esimerkkinä sairastuneen tai kuolleen työntekijän tehtäviin hyppääminen lennosta. Nyt sain käyttää pari viikkoa ihan kokonaan perehtymiseen ja keskusteluihin työkavereideni kanssa. Toki kaikki tapahtui verkossa, mutta se tuntui aivan luontevalta, onhan tämä globaali organisaatio.” ”Koko ajan saan myös kysyä asioita pomoltani.” 4. Mitä uusia ongelmia epidemia toi vammaisille? ”Vammaisten asema kriiseissä on tähänkin mennessä ollut erittäin heikko, koska suunnitelmat ja toimenpiteet tehdään yleensä enemmistön ehdoilla. Vammaisvihamieliset asenteet ovat paikoin nostaneet päätään: vammaisia on jätetty koronatoimien ulkopuolelle ja vammaisilta on priorisoinnin nimissä evätty sairaanhoitoa.” ”Olen huolissani erityisesti siitä, että muutamissa maissa koronaa on käytetty tekosyynä kansalaisyhteiskunnan tilan kaventamiseen. Se on suora tie sorron ja syrjinnän lisääntymiseen.” 5. Mitä Punainen Risti voi tehdä tilanteen helpottamiseksi? ”Punainen Risti nauttii kaikkialla laajaa luottamusta. Se voi jakaa tietoa eri muodoissa ja toimia esimerkkinä. Osallistamalla se voi hyötyä vammaisten ihmisten osaamisesta ja toisaalta se voimauttaa vammaisia ihmisiä esimerkiksi tarjoamalla heille koulutusta.” ”Erityisen hyviä kokemuksia on saatu siitä, että Punainen Risti toimii yhdessä vammaisten ihmisten omien järjestöjen kanssa. Niillä on valmiit verkostot ja paras tieto vammaisten ihmisten tarpeista ja tilanteesta.” 6. Mitä Punainen Risti on tähän mennessä tehnyt? ”Keskeinen toimenpide oli tämän tehtävän perustaminen. Se osoittaa, että Punainen Risti haluaa panostaa asiaan.” ”Vammaisten osallisuudesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä kerätään Punaisen Ristin sisällä koko ajan tietoa. Olemme pitäneet myös avoimen Red Talk -nimisen verkkokeskustelun vammaisten osallisuudesta koronatoimissa. Siinä oli minun lisäkseni mukana kolme muuta vammaista naista kahdesta eri organisaatiosta. Ilmeisesti aika moni on katsonut sen, koska kiinnostus aihetta kohtaan on lisääntynyt.” 7. Millaisia haasteita olet itse liikuntarajoitteesi vuoksi kohdannut korona-aikana? ”En oikein osaa vastata tähän. Koko poikkeustila on ollut niin monella tavalla haastavaa ja vaativaa aikaa, etten ole kamalasti miettinyt, miten joku haaste liittyy siihen, että käytän pyörätuolia (mikä ei edes mielestäni ole rajoite vaan minun tapani liikkua!).” ”Kesä oli henkilökohtaisessa elämässäni poikkeuksellisen raskas ihan koronasta tai vammaisuudestani riippumatta. Olen vain yrittänyt selvitä kaikesta ehtimättä tehdä sen kummempia analyyseja.” Kuka? Amu Urhonen, 39, Tampere Tausta Poliitikko, vammaisaktivisti. Toiminut mm. Kynnys ry:ssä. Työpaikka Disability Inclusion Officer, 6 kk määräaikainen toimi.
• VAPAAPALOKUNTA, VPK = Suomen yli 700 paikalliseen sopimuspalokuntaan kuuluu noin 15 000 koulutettua vapaapalokuntalaista. He suorittavat paloja pelastustoimen tehtäviä vapaaehtoisesti ja osa sivutoimenaan. UNELMAT TODEKSI Kuka? Illon VPK, Sastamala. Special Rescue Erityistä tukea tarvitseville perustettu vapaapalokuntaryhmä. Apuraha Tukilinja myönsi Ilon VPK:lle 1 728 euron apurahan Special Rescue -ryhmän käynnistämiseen. VPK:ssa opitaan arjen turvataitoja Vapaapalokunnan toiminta avattiin Illossa erityistä tukea tarvitseville osallistujille. Tukilinja antoi apurahan Special Rescue -ryhmän käynnistämiseen. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Eveliina Vuorinen 8 Tukilinja 5/2020
• ”Odotan jo tositoimia.” Tukilinja 5/2020 9 S aan kyydin melkein jokaisen pienen pojan ja miksei tytönkin unelmalla: pienellä punaisella paloautolla, jolla sammutusmies Katariina Ristimäki vie minut Illon kylään, vapaapalokunnan tutustumistapahtumaan. Tunnelma virittyy heti oikeaan suuntaan, sillä matkalla Sastamalan keskustassa näemme savuavan tulipalon. Pelastuslaitos tulee onneksi tiellä vastaan ja Katariina huokaisee helpotuksesta: “Meitä vapaapalokuntalaisia ei nyt tarvita.” Mutta tarvittu kyllä on suuremmissa paloissa, jotka saattavat monesti uhata myös Lounais-Pirkanmaan metsiä. Innostusta Illossa Metsäisiä kyläteitä pitkin saavumme Illon VPK:n tukikohtaan, missä paloautot jo kesäillassa pihalla odottavat. Paikalla on yli kymmenen vapaapalokuntatoiminnasta innostunutta, jotka haluavat tutustua yhdistyksen toimintaan ja erityisesti sen Special Rescue -ryhmään, jonka on tarkoitus käynnistyä tänä syksynä. Pian koko poppoolle tarjotaan sisätiloissa kahvia ja pullaa ennen kuin aletaan tutkia palokuntavarusteita. Ilmassa on iloa ja jännitystä. “On mukavaa päästä asuntolasta ulos ja tekemään jotain hyödyllistä”, kuuluu osallistujien joukosta. “Kiva olla porukan kanssa”, kommentoi toinen. “Pääseekö sitten oikeisiin pelastushommiin?”, utelee kolmas. Special Rescuen innovaattori Markku Salminen vastaa innostuneelle joukolle, että kurssilla harjoitellaan kyllä aivan oikeita pelastustehtäviä oikeilla välineillä, vaikka oikeisiin VPK:n hälytystehtäviin ei osallistutakaan. Toiminnassa opitaan ensiaputoimia ja turvallisuustaitoja, jotka ovat tärkeitä jokaiselle eri tilanteissa, ja itse vapaapalokuntatoiminnassa voi sitten olla mukana omien taitojensa mukaan. Toki nämä taidot ryhmään osallistuessa karttuvat. Harjoittelu tekee mestarin Seuraavaksi otetaan tuntumaa toimintaan ja varusteisiin. Osa on käynytkin jo kaksipäiväisen Special Rescue -pilottikurssin keväällä, joten tilanne on heille tutumpi. Sisällä puetaan varusteita päälle, ihmetellään saappaiden raskautta, palopukujen väljyyttä ja pisteenä i:n päälle kypärien mahtavuutta. “Miten ihmeessä näihin ehtii pukeutua sekunneissa?”, Sanni Nisu ihmettelee. “Siihen on omat keinonsa ja harjoittelu tekee mestarin. Lisäksi puvut laitetaan pukeutumisvalmiuteen niin, että saappaisiin voi melkein hypätä”, Markku Salminen kertoo. Aloittelijat saavat apua ja pukeutumisohjeita vanhoilta vapaapalokuntalaisilta, joita on myös useita paikalla. Katariina ohjeistaa, että saappaita ei todellakaan ole tarkoitettu juoksemiseen, niiden yli pitää voida ajaa kuorma-autollakin. Isojen käsineiden tulee olla suojaavia ja vankkoja. Toimittajakin saa kypärän ja voi nauraa näkyä muiden kanssa. Miten se tässä kesäisellä pihalla tuntuukin hassulta, mutta toista on varmaan sitten tositoimissa. Palomiespuvun päälle puetaan vielä muita varusteita, kuten savusukellusvarusteet ja paineilmalaitteet. Joni Wallin sovittelee paineilmavarusteita ylleen Salmisen avustuksella. Varusteisiin on totuttautumista, mutta kukaan tutustujista ei arkaile. Pukeutuminen luo oikeanlaista, rohkeaa tunnelmaa. “Pääseekö paloauton kyytiin jo?” kuuluu joukosta. Special Rescue -ryhmän perustaminen onnistui hyvällä paikallisella yhteistyöllä. Osastoon on tulossa paljon innokkaita osallistujia.
• 10 Tukilinja 5/2020 Ruiskua kokeillaan Kun kaikilla on varusteet yllään, lähdetään tutustumaan paloautoihin. Jotkut jäävät vielä ihmettelemään touhua kauempaa, sillä uuttahan tämä on arjen tavalliseen touhuun verrattuna. Joni ei ihmettele. Hän on käynyt keväällä pilottikurssin ja on varmasti mukana syksyn ryhmässä. “Keväällä oli mukava oppia uutta ja homma tuntuu hyvältä. Odotan jo tositoimia”, Joni sanoo hymyillen. Paloautoihin tutustuminen niin sisältä kuin ulkoa vie aikaa, sillä harvoinpa niihin pääsee näin läheltä tutustumaan. Markku Salminen joukkoineen kertoo autojen toiminnasta ja tekniikasta. Marko Hakala on ensimmäisenä kiipeämässä kiehtovaan paloautoon ja muut seuraavat vierestä. Paloruisku kiinnostaa: Miten se toimii ja mistä se vesi tulee? Paloautossa on säiliö ja ohjaajien avustuksella Joni antaa näytöksen ruiskun käytöstä. Vesisyöksy kiitää pihalla, mutta onneksi kukaan ei kastu toisaalta, väliäkö sillä palomiehen puvussa. Hurjaa kyytiä paloautossa Sitten päästään ryhmittäin ajelulle. Yhden ryhmän mukana myös minä ja Sanni-kokelas kiipeämme paloautoon. Kyyti on kovaa metsätiellä, mutta autoa ajava Teijo ei hiljennä, täytyyhän paloautojen päästä oikeassa tilanteessa nopeasti paikan päälle. “On tämä jännää, mutta kyllä rohkenen kurssille lähteä”, Sanni toteaa pomppivalla hiekkatiellä. Ajamme takaisin VPK:n asemalle palotorvet soiden. Hiii! Asemalla oleva joukko nauraa. Sitten on heidän vuoronsa lähteä paloauton kanssa seikkailulle. On hyvä, että VPK:n kesäillassa on innostusta ja naurua, sillä yksi Special Rescue -kurssin tarkoituksista on luoda yhteishenkeä ja valmiuksia arjen yllättävienkin tilanteiden hallintaan. Tositilanteiden harjoittelua Lopussa Markku kokoaa vielä joukon kurssille haluavia yhteen ja kertoo tulevan kurssin sisällöstä. Tarkoituksena on esimerkiksi suorittaa alkusammutuskortti, jollainen myös asuntolan asukkailla on hyvä olla. “Pidämme myös liikenneonnettomuusharjoituksen, opettelemme antamaan hätäensiavun esimerkiksi elottomalle potilaalle tai vammapotilaalle, käyttämään leikkureita irrottamistarkoituksessa ja tietenkin laskeutumaan kalliolta tai katolta”, Markku selvittää kurssin sisältöä. Syksyn kurssi odottaa uusia VPK-kokelaita. Minä kiipeän pieneen punaiseen paloautoon paluumatkaa varten. Huomaamme Katariinan kanssa perille päästyämme, että Sastamalan keskustassa savunnut palokin on saatu sammutettua. Päivän aikana taisi toimittajassakin herätä pieni vapaapalokuntalainen. SPECIAL RESCUE -kurssi on Sastamalan opistossa keväällä 2020 alkanut harrastusryhmä yli 15-vuotiaille kehitysvammaisille ja neurologian kirjon omaaville. Kurssi tarjoaa palokuntatoiminnan, arjen turvallisuuden ja ensiavun toiminnallista harjoittelua Illon VPK:n varusteilla ja välineillä. Tukilinja antoi apurahan ryhmän käynnistämiskuluihin ja Pirkanmaan aluepelastuslaitos tukee toimintaa esimerkiksi tarjoamalla varusteita. Vaikka opetus on sovellettua, osallistujilta vaaditaan vähintään kohtalaista toimintakykyä. Toiminnan käynnistivät Sastamalan Meijän Tila -nimisen työja päivätoimintayksikön yrittäjä ja vastaava ohjaaja Markku Salminen yhdessä toisen vapaapalokuntalaisen kanssa. ”Teijo Ketonen, joka myös on tuore sotealan yrittäjä, kävi työpaikallani tutustumassa. Mietimme, mitä yhteistä voisimme tehdä paikallisina yrittäjinä ja palokuntalaisina. Lyhyen mietinnän jälkeen oli itsestään selvää, että järjestämme työja päivätoimijoillemme turvallisuuskurssin”, Salminen kertoo. Kurssin ensimmäisenä päivänä opeteltiin arjen turvallisuutta, avun hälyttämistä ja alkusammutusta. Toisena päivänä harjoiteltiin apua tarvitsevan kohtaamista ja ensiaputaitoja sekä kerrattiin opittua. Pilottikurssi sai erittäin myönteistä palautetta ja kursseja toivottiin lisää. “Erään osallistujan omainen tiedusteli, emmekö voisi aloittaa erityistä tukea tarvitseville aivan omaa palokuntatoimintaa, koska eihän sellaista missään ole. Asiaa mietiskeltiin ja siitä keskusteltiin. Lopulta Teijon kanssa päätettiin käynnistää valmistelut.” Markku ja Teijo esittelivät ideaa VPK:ssa, Pirkanmaan pelastuslaitokselle, Sastamalan opistolle ja muille mahdollisille yhteistyötahoille. Markku Salminen auttaa varusteita Joni Wallinin ylle. Uraauurtava Special Rescue
• TULILINJALLA / KOLUMNI Pinja Eskola Kolumnisti Pinja Eskola, 24, Tampere Toimintarajoite CP-vamma, käyttää sähköpyörätuolia. Ammatti Freelancetoimittaja, bloggari (kynaniekansalaisetmietteet.com) Käsikirjoittamisen opiskelija TAMKissa. ELÄMÄ ON JOSKUS takamuksesta, mitäs sitä tosiasioita kiertelemään tai kaunistelemaan. Ihmisyyteen valitettavasti kuuluu se, että toisinaan elämä tuntuu potkivan kierrepotkulla päähän. Allekirjoittanut jos kuka on joutunut sen viime aikoina kokemaan. Elämän kolhiessa ihmiset valittavat epäonnestaan, parhaimmillaan yhdessä. Se on puhdistavaa ja vertaistuesta saa voimaa. ”En olekaan yksin tämän asian kanssa!” on kaikessa yksinkertaisuudessaan helpottavaa tajuta. Vammaisella tämä oikeus valittamiseen tuntuu kuitenkin olevan jollain tavoin supistettu. JOS AVAAN SUUNI ja kerron esimerkiksi, että töissä tai opiskeluissa on hankalaa jonkin uuden asian, ryhmäläisten tai henkilöstöpulan vuoksi tai että ihmissuhteissa on nyt kuoppaista, vastaus on helposti sama: ”Voi voi, kun sulla on hankalaa, kun on toi vamma!” Anteeksi, mutta mitenkä meni? Kertoisitteko minulle, kuinka ystäväni tai kumppanini kommunikaatiovaikeudet, riidat tai se, jos työja opiskelukaverit ovat nihkeitä tai joudun koko ajan töissä repeämään seitsemään paikkaan, koska tekijöitä on liian vähän, korreloi vammani kanssa? Saati se, että koulussa on kaikki sekaisin kun, pitäisi ryhmäytyä uusien opiskelijoiden kesken ja korona sekoittaa kaiken? Hyväksyn toteamuksen, mikäli sen sanoja osaa näyttää minulle ”normaalin” elämän ongelmien yhteyden vammaan. Jos väsymykseni tai haasteeni eivät liity suoraan vammaan – esimerkkinä vaikeus löytää avustajaa – toteamus on kuitenkin vain todiste a) ajattelemattomuudesta b) tietämättömyydestä c) siitä, ettei ole kuunnellut keskustelukumppaniaan. KYLLÄ, RAJOITTEET tuovat mukanaan haasteita. Byrokratian kanssa joutuu taistelemaan huomattavasti enemmän kuin vammaton verrokki. Vamman kanssa elävä joutuu myös toistuvasti kohtaamaan ympäristöstään kantautuvia negatiivisia asenteita ja mielipiteitä. Usein joutuu yhäkin huomaamaan, ettei yhteiskuntaamme ole rakennettu esteettömäksi. Ei ole kerta eikä kaksi, kun olen lähtenyt ystävieni kanssa ulos ja paikan päälle päästyäni huomannut, että sisälle pääsemisen esteenä ovat useammat portaat. Jopa paikkaan, jota on mainostettu Samanlainen oikeus elämän nihkeydestä avautumiseen on tasa-arvoa parhaimmillaan! Valittaminen yhdistää esteettömäksi, saattaa olla sellainen kynnys, että sähköpyörätuolilla sinne suunnistamisesta voi vain uneksia. Jos kyseessä on ollut vaikkapa opiskelijariento, ei paikan esteettömyyttä tupata etukäteen ajattelemaan, jos on ainoana vammaisena vammattomien joukossa. LUKUISISTA TÄLLAISISTA ”lisämausteista” huolimatta, joita vamma tuo mukanaan, vamma ei ole ihmisen ainoa piirre. Se on yksi ominaisuus. Se ei määritä, keitä olemme eikä sitä, mitä elämällämme teemme, kunhan vain ympäristö toimii. Meillä vammaisillakin on tavallisia ongelmia. Meillä on riitoja ihmissuhteissa, eroja, rahahuolia, työuupumusta tai vaikkapa remontista johtuvia paineita. Vaikka minulla on vamma, voivat nuo elämän yleisongelmat tuntua suurilta kuin mikä. Oikeastaan ne voivat tuntua jopa suuremmilta kuin omat rajoitteet. Syy tähän on yksinkertainen: Vammaan on pahimmassa (tai parhaimmassa) tapauksessa saanut totutella koko elämänsä. Siihen niin sanotusti turtuu eikä asiaa välttämättä ajattele ennen kuin jokin muuttuu. Seuraavalla kerralla siis, kun haluat voivotella toisen henkilön toimintarajoitetta tilanteessa, jossa hänellä näyttää menevän tavallista heikommin – pysähdy ja odota hetki. Anna hänelle niin sanotusti mahdollisuus valita vuodatuksensa aihe. Älä sanele sitä hänen puolestaan, edes mielessäsi. Samanlainen oikeus elämän nihkeydestä avautumiseen on tasa-arvoa parhaimmillaan! Ps. Työja opiskeluporukkani ei ole oikeasti nihkeää.
• Olen löytänyt talon, joka sopisi meille täydellisesti! 12 Tukilinja 5/2020 YHTEISKUNTA Esteettömyys – asumisen uusi unelma Syksyn Asuntomessuilla kiinnostivat eniten kestävä, ympäristöystävällinen rakentaminen ja esteettömyys. Wau-efektitkin liittyivät niihin. TEKSTI JA KUVAT Iris Tenhunen Villa Mikael Täysin esteetön omakotitalo Tuusulan asuntomessualueella. Tekijät Suunnittelu Arkkitehdit Mustonen Oy. Talotehdas: Honkarakenne. Tiedot Pilaripalkkitekniikalla rakennettu puutalo, energialuku 73. 4 huonetta sekä atrium-sisäpiha, jossa kesäkeittiö ja oleskelutiloja.
• Tukilinja 5/2020 13 TUUSULAN ASUNTOMESSUILLE ei enää menty sisustustrendien perässä. Asuminen on murroksessa ja kestävä, energiatehokas, hiilivapaa ja eri elämänvaiheisiin soveltuva rakentaminen kiinnostaa nyt enemmän. Wau-efektitkin liittyivät usein siihen, esimerkkinä Villa Mikael. Esteettömyys on ainakin näiden asuntomessujen perusteella nousemassa marginaalista valtavirtaan: 40 yleisökohteesta peräti 26 oli jossain määrin esteettömiä eli rakennuksen pohjakerrokseen oli liikuntarajoitteisilla tulijoilla pääsy vähintään avustajan tuella. Oikeasti esteettömiä kohteita, joihin on mahdollista kulkea avustajattakin, oli neljä. Tämä on tavalliseen pientaloalueeseen verrattuna erinomainen tulos. Asuntomessut on kuitenkin poikkeuksellinen alue, koska sinne odotetaan yleisöä. Tavallisella pientaloalueella oven edessä ovat lähes aina rappuset. Ovet ovat kapeita, lisää kynnyksiä ja tasoeroja löytyy usein jo alakerroksesta eikä vessaan ole pyörätuolilla asiaa. Monikaan ei ajattele, että toimintarajoite voi osua omaan elämänpiiriin, mutta tosiasiassa näin usein käy – viimeistään vanhetessa. Rakenna esteetöntä Messukohteista vain yksi – Villa Mikael – oli täysin esteetön, eräänlainen liikuntavammaisen asukkaan paratiisi. Täysi esteettömyys tarkoittaa sitä, että taloon johtavalla kulkureitillä ei ole yli 2 sentin tasoeroja ja luiskistakin pääsee rennosti käsin kelaamalla (kaltevuus enintään 8 prosenttia). Oviaukot ovat leveitä, kynnyksiä ei ole ja pesutiloihin mahtuu, saunaa myöten. Villa Mikael on tietysti yksikerroksinen. Oheiset kuvat kertovat, että tässä talossa asukas voi unohtaa toimintarajoitteensa: Vessan pytyssä on suihkuja kuivatusautomatiikkaa ja suihkuunkin mahtuu vaikka kaksi pyörätuolia rinnakkain. Kesäisin sisäpihalla voi pitää esteettömät grillijuhlat ja musiikkia syntyy dj-pöydän ääressä. Avaran vaatehuoneen vetolaatikot ovat matalalla, kengät seinätelineessä. Keittiössä pyörätuoli mahtuu tasojen alle. Kaikesta huokuu mahdollisuus laadukkaaseen arkeen. Vakituiselle avustajallekin löytyy oma pientalo Villa Mikaelin vierestä. Kun uudistalo tehdään jo suunnitteluvaiheeessa esteettömäksi, tulos voi tuntua luksukselta, mutta kustannuksia esteettömyyden osuus ei merkittävästi nosta. Kyse on enemmän näkökulmasta ja arvoista. Korjausrakentamisessa esteettömyyden kustannukset ovatkin sitten toista luokkaa. Mieti etukäteen Paras kokonaiskuva nykyisen asuntokannan esteellisyydestä löytyy ympäristöministeriön Asuinrakennuste ja pihojen esteettömyyden tila -raportista vuodelta 2012, joka on tehty yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Kynnys ry:n kanssa. Raportissa käydään läpi myös asuintilakohtaiset esteettömyysmääräykset, joihin on tosin tullut joitakin lievennyksiä vuoden 2018 asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä. Asiantuntevasta kokonaiskuvasta eri-ikäisten ja kokoisten talojen tyyppiongelmineen on kuitenkin edelleen apua, jos edessä on esteettömyysremontti: “Pientalojen yleisimpiä muutostyökohteita esteettömyyden parantamiseksi ovat sisäänkäyntien parantaminen, wcja pesutilojen korjaaminen ja kynnysten poistaminen. Pientaloihin asennetaan jonkin verran myös tasonostimia ja porrashissejä.” Ajankohtaista lisätietoa esteettömyydestä löytyy kootusti esimerkiksi Invalidiliiton nettisivuilta. Villa Mikaelissa asuu hip hop -tanssissa MM-hopeaa voittanut tanssija ja muusikko Mikael Turtiainen, joka vammautui vuonna 2008 raitiovaunuonnettomuudessa.
• 14 Tukilinja 5/2020 UNELMAT TODEKSI Pyörällä vuorta ylös Triathlonisti Robson Lindbergin tavoitteena on kuntoutua takaisin kilpaurheilun ja työnteon pariin. Molemmissa haasteissa auttaa Tukilinjan apurahalla hankittu kamera. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jussi Helttunen ROBSON LINDBERG, 34, ottaa minut vastaan avarassa, valoisassa kodissaan Helsingin Kampissa, hymy huulillaan. Vaaleasta järjestyksestä poikkeaa vain pieni huone, jonka tavarat kertovat hänen omasta maailmastaan ja tekemisistään. Järjestyksessä toki ovat nämäkin pyöräilykamppeet, urheilukengät ja trikoot. Nurkassa seisoo iso golfbägi. Aivovamma voi olla arjessa näkymätön, vaikka unentarve on välillä kova, päivät jatkuvaa kivun sietämistä ja päänsäryt vaivaavat. Yliherkkyys valolle vaatii aurinkolasien käyttöä, äänet väsyttävät. Kysyn, rasittaako keskustelumme häntä nyt. ”Ei, yhden ihmisen kanssa on helppo keskustella. Taidan kuitenkin Stinan tultua mennä lepäämään vastamelukuulokkeet päällä, rentoutumaan.” Paluu Ironman-kisaan Tallinnassa järjestettiin syyskuun alussa vuoden ensimmäinen täyden matkan Ironman-kilpailu. Lindberg oli mukana kuuluttajana, mutta ensi vuonna hän aikoo tehdä comebackin ja osallistua itse kisoihin. Nyt hän kerää kuntoa pyöräillen: kesällä tuli Helsinki-Tampere-Turku–reitillä tulokseksi 630 kilometriä 23 tunnissa. ”Sitä mittaa itseään tiukoissa paikoissa, kun on tavoite, mitä kohti mennään ja mitä varten treenataan.” “Avovaimoni Stina yrittää pitää lenkkarini olohuoneen puolelta pois, mutta kyllä ne sinnekin joskus kulkeutuvat”, Lindberg nauraa. Istumme ruokapöydän ääreen ja nappia painamalla hän taikoo minulle herkullisen kahvin. “On hyvä istua välillä rauhassa. Takana ovat kahden päivän simulaatiotreenit pyörällä. Kumpanakin päivänä tuli poljettua 12 tuntia.” Taklauksesta vamma Lindberg sai aivovamman, kun hänet taklattiin jääkiekon viitosdivarin pelissä vuonna 2016. Nyt, kahvipöydässä neljä vuotta myöhemmin, ei uskoisi silloisia ennusteita. ”Kukaan lääkäri ei minuun uskonut. Sairauseläke oli kuulemma ainoa lopputulos, urheilut oli urheiltu”, kuvailee Lindberg. ”En kuitenkaan luovuttanut vaan päätin, että pyrin vielä takaisin triathlonin pariin ja että minusta tulee maailman paras aivovammapotilas”, hän hymyilee. Robson Lindberg uskookin, että kaikki on helpompaa, kun hymyilee. Kuka? Robson Lindberg, 34, Helsinki Toimintarajoite Aivovamma. Apuraha Tukilinja myönsi Lindbergille toukokuussa 2020 apurahan järjestelmäkameraan. Olipas jyrkkä mäki! Fyysinen rasitus nollaa pään. Se on terapiaa.
• Tukilinja 5/2020 15 TRIATHLON = Uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistelmälaji, jossa suoritusten pituus vaihtelee. Robson Lindberg sai aivovamman neljä vuotta sitten. Toivoa kuntoutumisesta ei annettu. Fyysiset suoritukset eivät väsytä häntä tällä hetkellä. ”Päinvastoin saan niistä enemmän voimaa, kunhan vaan rutiinit pysyy. Toki ultrasuoritukset ovat eri asia. Sähköposteja taas jaksan kirjoittaa tunnin, sitten olen ihan loppu.” Tukilinjalta kamera Robson Lindberg sai toukokuussa Tukilinjalta apurahan järjestelmäkameraan tilanteessa, jossa pandemia oli vienyt häneltä lähes kaikki puhujaja juontokeikat. Tällä hetkellä hän joutuukin elämään pääasiassa kuntoutusrahalla, mutta hän toivoo kuvaamisesta uutta suuntaa myös yritystoiminnalleen. ”Kamera ja pandemian tuoma aika antavat nyt vapauden alkaa tuottaa sisältöä ja kuvia esimerkiksi sponsoreille. Voin luoda uusia juttuja yhteistyökumppaneideni kanssa.” Lindberg kertoo opiskelleensa kuvaamista mentoreiden opastuksella ja netin valokuvauskursseilla. ”Kuvaaminen on siistiä. Joka kerta, kun otan kuvan, yritän oppia valaistuksesta ja kuvakulmista.” laittaa kännykän lataukseen ja palaa pöydän ääreen. Aurinkolasien peittämä katse näyttää kohdistuvan pihalla seisoviin puihin. ”Mikä on se tosimoottori, joka panee sinut käymään?” kysyn. ”Itsekäs uteliaisuus! Se on varmaan hieman kovasti sanottu, mutta tosi on, että muut ihmiset jäävät tässä vähemmälle. Toki Stina tietää, että aina palaan. Aikaa vievää tämä kaikki on ja kärsivällisyyttä vaaditaan. Aina sitä ei kyllä ole.” Realistinen tilannekuva Realismi, selvät suunnitelmat ja aikataulutus auttavat eteenpäin. Vaikka Lindberg on kauppatieteiden kandidaatti ja viittä vaille maisteri Hankenilta, hän tietää, että pää ei nyt kestä toimistotyötä. Tunnin intensiivisen työn jälkeen päänsäryt voivat olla hirvittäviä ja olo ihan sekaisin. “Silloin en pysty keskittymään enkä ylläpitämään keskustelua ollenkaan.” Urheileminen sen sijaan toimii, kunhan ponnistelun tauottaa oikein. ”Kova fyysinen rasitus antaa voimaa ja nollaa pään. Se on terapiaa.” Syyskuussa Lindbergin on tarkoitus yrittää maailmanennätystä erikoisessa lajissa, everestingissä. Siinä suoritetaan Mount Everestin korkeuden mittainen nousu-urakka päivittäin 7 päivän ajan, 7 maassa. Se tehdään nousten pyörällä mäkeä ylös ja alas joka päivä 8848 nousumetriä (Mount Everest -vuoren virallinen korkeus). Suoritus on tehtävä 12–16 tunnissa, joten noin 8 tuntia jää toiseen maahan siirtymiseen, nukkumiseen ja palautumiseen. Eivätkä tulevaisuuden suunnitelmat tähän jää: tarkoitus on valloittaa pyörällä myös Etelänapa. Sienestys valloitti ”En ajattele, että mikään olisi mahdotonta. Kuitenkin katson tärkeimmäksi elämässä sen, mitä oppii matkan aikana”, Robson Lindberg tuumii. Tänä syksynä hän on oppinut sienestämään. ”Et kirjoita, kaverit saavat tietää… No, kirjoita vain! Avovaimo Stina vei sienimetsään ja voi olla, että siitä tulee toinen harrastukseni golfin lisäksi.” Triathlonia hän ei taida harrastukseksi laskea. Lindbergille oli yllätys, että sienestys vaatii sopivasti koordinaatiota ja tarkkuutta, kuten taakse jäänyt harrastus, purjehduskin. Myös golf rauhoittaa häntä, koska se vaatii keskittymistä. Nämä harrastukset tukevat nyt Lindbergin aivojen hyvinvointia tällä elämän matkalla. ”Kiintoisaa on, että elämäni tuntuu nyt saaneen enemmän tarkoitusta kuin ennen loukkaantumista”, Lindberg sanoo ja väläyttää vielä valoisan hymynsä. Hän näyttää ottamiaan kuvia suomalaisesta merestä, joka on hänestä ainutlaatuinen. ”Haluan näyttää maailmalle, miten hienoa luonto täällä Suomessa on.” Lindberg asettaa itselleen koko ajan tavoitteita ja määrittelee niille aikataulun. Nyt hän laskee, että kolmen vuoden päästä hän voisi jo laskuttaa kuvaamisesta. Läheisten tuki auttoi Lindberg kertoo selvinneensä vammautumisesta vertaistuen, perheen ja ystävien merkityksellisellä tuella. Lisäksi hän puhuu oikeasta asenteesta ja itseensä uskomisesta: ”Ensimmäinen päätökseni oli, että jonain päivänä minusta tulee maailman paras aivovammapotilas. Tällä hetkellä päätös tuntuu merkityksellisemmältä kuin ennen. Haluan näyttää omalla esimerkilläni, mitä aivovamma on ja miten kuntoutua.” Helppoa se ei ole. ”Apua tarvitaan niin ammattilaisilta kuin läheisiltäkin. Ja itse on tehtävä helvetisti duunia”, Lindberg painottaa. Juon kahviani. Lindberg vie kameransa pois,
• 16 Tukilinja 5/2020 UNELMAT TODEKSI Kuka? Knuut Nissinen, 26, Helsinki. Apuraha Saanut 2020 Tukilinjalta apurahan jousen hankkimiseen. Ammatti Valmistunut Tampereen konservatoriosta muusikoksi. Opiskelee TAMK:ssa esittävää säveltaidetta. Konserttitaltiointeja: facebook.com/hankosoi ja instagram @hankosoi. SOITTAJA JAKAA SISIMPÄNSÄ
• Tukilinja 5/2020 17 Viulisti Knuut Nissiselle soittaminen on syvällistä vuorovaikutusta yleisön kanssa. Hyvä jousi mahdollistaa nyt keskittymisen musiikin tulkintaan. Musiikilla ei ole muuta todellista arvoa kuin lohdutus ja virkistys. etenkin Tukilinjalta ja Pirkanmaan kulttuurirahastolta saadut apurahat, joiden avulla hän on voinut ostaa itselleen kunnollisen jousen. Huonosta välineestä johtuvat virheet ja sivuäänet syövät itseluottamusta, kun ei saa kosketusta siihen, miltä helpompi soittaminen tuntuisi. Uuden jousen myötä hän kokee tarvitsevansa paljon vähemmän fyysistä kamppailua soittamisen eteen ja voi näin ollen keskittyä luomistyöhön, musiikin tulkintaan. Kun voi keskittyä olennaiseen, on helpompi välittää tunteita – ja myös luottaa itseensä ja osaamiseensa. Suoritus vai tunne? Knuut Nissisen mukaan klassisen musiikin maailmassa ollaan ”hirvittävän suorituskeskeisiä”, puhutaan esimerkiksi siitä, kuka on hyvä soittaja. Kysymykset, kuten ”mitä tuntemuksia musisointi herättää soittajassa, miksi se on itselle tärkeää?” tai ”miten soittaminen olisi fyysisesti nautinnollisempaa?” jäävät hänen mukaansa näissä piireissä usein kysymättä. Nissinen sai tukea toisenlaisen ajattelun polulle pari vuotta sitten Norjassa erään kansainvälisesti toimivan viulusolistin todetessa: ”On parempi, että sinusta tuntuu hyvältä ja soitat huonosti, kuin päinvastoin.” Tämän tajuaminen on auttanut Nissistä kehittymään, löytämään vahvuuksiaan ja myös oppimaan uutta huomattavasti aiempaa helpommin. Irti seremonioista Klassisen musiikin kulttuuri on Knuut Nissisen mukaan usein kaavamaista. Se, että yleisö ja soittajat on jo lähtökohtaisesti eroteltu toisistaan sijoittelultaan ja sosiaalisesti, syö vuorovaikutusta. ”Myös pitkät, ylistävät taputukset vievät usein pois sitä tunnetta, että tilaisuudessa jaettiin jotain henkilökohtaista. Se saa tilanteen tuntumaan suoritukselta”, muusikko summaa. Nissisestä on parempi esiintyä vaihtelevissa sijainneissa esimerkiksi yleisön keskellä. Hän haluaa leikitellä musiikilla, kokeilla uutta ja saada konserttitilanteen yhtä luonnollisen tuntuiseksi kuin minkä tahansa sosiaalisen tilanteen. Valmistuttuaan hän aikoo lähteä tekemään maisteriopintojaan Norjaan. Siellä toimii tämä häntä innostanut opettaja, jolla hän on siitä pitäen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti tunneilla – myös etänä. Entäpä musiikilliset projektit? Knuut Nissinen on ollut mukana järjestämässä Hangossa kesäkonserttien sarjaa, jonka on tarkoitus tulevina kesinä jatkua ja mahdollisesti laajentuakin. Muista projekteistaan hän on vielä salaperäisen vaitonainen. Viulisti Knuut Nissinen on toipumassa traumaattisista tapahtumista ja suuntaa ammattimuusikoksi. Tukilinja antoi hänelle apurahan laadukkaan jousen hankintaan. TEKSTI Pinja Eskola KUVA Jani Rajaniemi 26-VUOTIAAN KNUUT NISSISEN puheesta kuulee, että musiikki on lähellä hänen sydäntään. Vanhempiensa kertoman mukaan hän oli jo pikkulapsena kiinnostunut musisoinnista ja rivien välistä ymmärtää senkin, ettei hän ole sukunsa ainoa. Vuosien varrelle on mahtunut niin klassista laulua kuin pianonsoittoakin, mutta viime vuosina viulu on vienyt hänen sydämensä. Viulun soittamisen Nissinen aloitti kuusivuotiaana, mutta kertoo tehneensä sen silloin vielä enemmän vanhempiensa tahdosta kuin omastaan. Vasta muutaman vuoden tauon jälkeen sisäinen palo kasvoi ulkoista motivointia suuremmaksi. Traumaattisten tapahtumien aiheuttamat oireet, kuten ajoittainen turvattomuuden tunne, haittaavat vielä joskus arkea, mutta eivät estä esiintyvän muusikon työtä. Musisoinnissa on Nissisen mielestä parasta se, että soittaessa pääsee jakamaan itsestään yleisölle jotain hyvin henkilökohtaista ja oleellista. Viulussa häntä kiehtoo se, kuinka paljon soittimella pystyy kertomaan muun muassa sen loputtomien äänenvärien ja -sävyjen kautta. ”Musiikilla ei ole muuta todellista arvoa kuin lohdutus ja virkistys. Kaikkea musiikillista toimintaa kuuluu peilata sitä vasten.” Jousi nopeutti kehitystä Knuut Nissinen on jo useamman vuoden ajan esiintynyt konserteissa niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin muusikoiden kanssa. Kontaktit ovat syntyneet esimerkiksi kansainvälisten musiikkikurssien, projektien ja yhteisten tuttujen kautta. Vaikka Nissinen on toiminut musiikin parissa pienestä pitäen, kertoo hän vasta parin viimeisen vuoden aikana ottaneensa todellisia askeleita kypsäksi säveltaiteilijaksi. Tähän ovat hänen mukaansa vaikuttaneet
• YHTEISKUNTA Välityömarkkinat vihdoin kuntoon? Työministeri Tuula Haatainen ajaa muutosta Suomen osatyökykyisten muihin Pohjoismaihin verrattuna heikkoon työllisyystilanteeseen. Suunnitteilla on Ruotsin Samhallmallin mukainen julkinen työnantaja, joka välittäisi osatyökykyisiä työntekijöitä avoimille työmarkkinoille. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jussi Helttunen T yöministeri Tuula Haatainen saapuu tarmokkain askelin Työja elinkeinoministeriön kabinettiin. Syksy on toden teolla alkanut ja sen myötä työministerin kiireet. Haatainen johtaa TEM:ssä Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmää, joka valmistelee ministeriön ehdotukset myös niistä toimenpiteistä, joilla osatyökykyisten työllisyyttä edistetään. Haataisen mukaan tavoitteena on yhdistää niiden toteuttamisessa erityisesti TEM:n ja STM:n voimat. Hallitusohjelmassa on varattu molempien ministeriöiden yhdessä toteuttamalle työkykyohjelmalle 36 miljoonaa euroa vuosille 2020–22. Korona hidasti Työkyvyn edistämisen ja osatyökykyisten työllistämisen ongelmana on Haataisen mukaan se, että sinänsä hyviä yksittäisiä palveluja ei ole kyetty räätälöimään oikea-aikaisiksi kokonaisuuksiksi yksilön tarpeiden mukaan. “Tavoitteena on, että sekä työllistämistoimet että sosiaalija terveydenhuollon palvelut kootaan yhteen ja integroidaan esimerkiksi työkokeiluun ja työvoimakoulutukseen.” Kyselen, onko syksyllä jo luvassa tämän suuntaisia toimenpiteitä. “Koronakriisi on keväällä lykännyt näitä hankkeita. Tahtotila on kuitenkin suuri ja koska tilanne on helpottunut, valmistelu on nyt mennyt eteenpäin”, ministeri Haatainen muotoilee. Samhallista mallia Luvassa olevista toimenpiteistä työministeri haluaa nostaa esiin erityisesti yhden, hänelle tärkeän asian: “Haluan viedä nyt eteenpäin asiaa, joka on näissä valmisteluissa noussut pinnalle. Kysymys on välityömarkkinoiden kehittämisestä, josta sovittiin jo hallitusohjelmassa. Vein TEM:n työryhmään esityksen siitä, että Suomessa lähdettäisiin valmistelemaan Ruotsin Samhall-mallin mukaista valtakunnallista toimijaa, joka edesauttaisi osatyökykyisiä ja kehitysvammaisia työllistymään yrityksiin vapaille työmarkkinoille.” Haataisen mukaan malliin on suhtauduttu työryhmässä myönteisesti ja sitä lähdetään valmistelemaan. Ja tässä kohden tulee vammaisjärjestöille mieluinen kannanotto: ”Ehdoton lähtökohtani on, että tätä valmistelua pitää tehdä yhdessä kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Virkavalta on sitten se, joka vie sitä eteenpäin.” Ei temppuja vaan työsuhteita Tarkoitus on jatkossa välttää näennäistä työllistymistä määräaikaisiin tukitoimiin. “Ongelmahan on ollut, ettei osatyökykyisille ja kehitysvammaisille ole ollut riittävästi mahdollisuuksia tehdä työsuhteessa töitä. Heitä on eri tavoin tukityöllistetty, mutta minusta on korkea aika nyt luoda heille normaaleja työsuhteita.” Haatainen ei lupaa pikaisia tuloksia selvityksestä, sillä malli on Suomessa täysin uusi. Tavoitteena on kuitenkin viedä Suomea kohti pohjoismaista työllisyyspolitiikkaa: 18 Tukilinja 5/2020 ”Sen olennainen osa ovat vahvat palvelut, jossa ihmistä kohdellaan yksilönä hänen tarpeistaan lähtien. Tämä palvelee myös osatyökykyisiä ihmisiä ja vammaisia ihmisiä, kun heidät nähdään yksilöinä ja heille räätälöidään palveluja.” Yhdessä tämä yksilöllisempi palvelupolku ja ”Suomen Samhall” voisivat Haataisen mukaan vihdoin ratkaista osatyökykyisten heikon työllistymisen ongelman. Yksi työllistämistä tukevista yksilöllisistä palveluista on esimerkiksi työolosuhteiden mukauttaminen. Toinen tärkeä tukimuoto on palkkatuki, jota on tarkoitus uudistaa vähemmän byrokraattiseksi ja myös lisätä sen käyttöä merkittävästi. Haatainen tähdentää, että Ruotsissa nimenomaan Samhall-mallin kautta on palkkatuen piiriin tullut paljon uusia työntekijöitä. Ministeri painottaa, että osatyökykyisten osalta tärkeitä palveluja ovat myös koulutukseen ja kuntoutumiseen liittyvät palvelut ja työote. Sujuvan työllistymispolun kehittämisessä tarvitaankin nyt entistä tiiviimpää yhteistyötä kolmen eri ministeriön – TEM, STM ja OKM – välillä. Hankintoihin työllistämisehto Kolmas keskeinen osatyökykyisten työllisyyden edistämisen keino on ministeri Haataisen mukaan entistä tehokkaampi julkisten hankintojen käyttö. Asia on hänen mukaansa edennyt. “Julkisiin hankintoihin ollaan nyt sisällyttämässä työllistämisehto, jonka kautta voimme lisätä merkittävästi osatyökykyisten työllistämistä. Tässä on todellakin mahdollisuus osatyökykyisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen, sillä julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain 35 miljardia euroa.”
• Työministeri Tuula Haatainen on ottanut kopin parikymmentä vuotta valmistelluista rakenneuudistuksista. Otteet ovat määrätietoiset. SAMHALL = Ruotsin valtion omistama osakeyhtiö toimii noin 26 000 osatyökykyisen työntekijän työnantajana ja välittää heidän työpanostaan avoimille työmarkkinoille. VÄLITYÖMARKKINAT = Matalan kynnyksen työmahdollisuudet, joilla tuetaan siirtymistä työttömyydestä kohti avoimia työmarkkinoita. Välityömarkkinat koostuvat julkisen sektorin, 3. sektorin ja yritysten toimijoista. Niihin lasketaan esimerkiksi työpajat, sosiaaliset yritykset sekä julkisen palvelujärjestelmän tarjoama työvalmennus, palkkatuki, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja ammatillinen kuntoutus. Tukilinja 5/2020 19
• 20 Tukilinja 5/2020 Työministeri on kerännyt talveen voimaa Ruokolahdella ja Etelä-Suomen luontopoluilla. ”Olemme mieheni kanssa ulkoilmaihmisiä.” Hankinnoilla ei tarkoiteta pelkästään palveluja vaan myös tavaroita: ”Kunta voi hankintaehtoihinsa sisällyttää, että niiden, jotka näitä palveluja tai tavaroita tuottavat, on työllistettävä tietty osuus osatyökykyisiä tai heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Ja tämä on osoitettava, jos halutaan kilpailutus voittaa.” Uutta toimintamallia aletaan nyt soveltaa yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. ”Koordinaattori koordinoi valtakunnallisesti kuntien ja kuntayhtymien kanssa ja resurssit tulevat TEM:stä”, ministeri Haatainen selvittää. ”Tulemme työvoimapoliittisilla avustuksilla tukemaan projektin viemistä alueille ja kuntiin.” Rekrytointiasenteet tulppana Marginalisoidut väestöryhmät, kuten vammaiset, kokevat paljon piilosyrjintää rekrytoinnissa. Se pysäyttää nyt monen nuoren ammattilaisen tien työelämään. Mitä asialle voi tehdä? “Siellä on asenneilmapiiriä taustalla, osin myös tietämättömyyttä siitä, mitä mahdollisuuksia on olemassa. Meillähän on jo lainsäädäntö siitä, että rekrytoinnissa ei saa syrjiä ketään ihmistä. Lainsäädäntö velvoittaa myös siihen, että edistetään yhdenvertaisuutta.” Haataisen reseptinä on parantaa tietoisuutta keinoista, joilla työn vaatimukset ja työntekijän työskentelyedellytykset saadaan kohtaamaan: ”Palvelut pitäisi kohdentaa sekä työnantajille että työnhakijoille niin, että työnantajan rekrytointikynnys vammaisen ihmisen kohdalla alentuisi. Tähän tarvittaisiin sellainen justeeraus eli taho, joka katsoo, että esteet poistuvat ja tehdään esteetön ympäristö tälle ihmiselle.” “Myös työnantajat tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta, jota pitäisi suunnata HR-puolelle, henkilöstöjohtamiseen.” Tätä työtä tekee nyt TE-toimistoissa ympäri Suomea 40 työkykykoordinaattoria. Heidän tehtävänsä on ohjata työnhakijoita löytämään itselleen räätälöity oikea polku. Määrä ei ole suuren suuri, kun työttömiä osatyökykyisiä työnhakijoita on jatkuvasti yli 30 000 (toukokuussa 2020 heitä oli 35 800) – ja piilotyöttömyyden arvioidaan olevan vielä suurempaa. ”Ehdoton lähtökohtani on, että tätä valmistelua pitää tehdä yhdessä kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa.” Vammaiset työtovereina TEM:ssä on Tuula Haataisen mukaan nyt hyvä ilmapiiri, mutta kaikki toivovat, että koronan toista aaltoa ei tulisi, sillä tulossa on kiireinen syksy. Budjettiriihi oli tätä haastattelua tehdessä vielä edessä, mutta sen tuloksista ministerin esittämien työllistämistoimien osalta löytyy tietoa tämän lehden sivulta 6. Kysyn vielä, onko Tuula Haataisella itsellään kokemusta vammaisista ihmisistä työkavereina. ”Yksi asiantuntija työskenteli täällä, ja siinäpä vasta todella pätevä ihminen!” hän painottaa. ”Urani alkuaikoina, kun olin sairaanhoitajana – ennen kuin opiskelin valtiotieteiden maisteriksi – työskentelin Invalidisäätiön sairaalassa, missä näin asioita toiseltakin puolelta. Eduskunnassa tein myös aikoinaan paljon yhteistyötä edesmenneen vammaisaktivisti Kalle Könkkölän kanssa.”
• Tukilinja 5/2020 21 UNELMAT TODEKSI Pihla harrastaa Unified-koripalloa, jossa kehitysvammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat pelaavat samoissa joukkueissa. Parasta on korin heittäminen. Koskisen perheelle myönnettiin keväällä kaksi Startti-stipendiä. Pihla sai varusteet Unifiedkoripalloon, pikkuveli Paavo näkövammaisten jääkiekkoon. TEKSTI JA KUVAT Lauri Jaakkola KLAUKKALALAISEN PIHLA Koskisen kotikadun päässä on koripallokori, jonka Koskiset taannoin hankkivat yhdessä naapureidensa kanssa. Siellä kadun päässä Pihla tykkää heitellä koreja. 14-vuotias Pihla on pelannut jo useamman vuoden jalkapalloa Nurmijärven Jalkapalloseuettä joukkuelajien harrastaminen on tehnyt Pihlalle paljon hyvää. ”Pihla ei paljon puhu, mutta joukkueessa ollessa tulee paljon sosiaalisia kontakteja, mikä on hänelle hyväksi. Jalkapallossa ympyrät ovat jo vuosien mittaan tulleet aika tutuiksi, joten tämä koripallo on tuonut sopivasti uutta”, Mikko Koskinen pohtii. Pihla käy Kivenpuiston koulua, joka on erityistä tukea tarvitseville oppilaille suunnattu yhtenäiskoulu. Kaksi Pihlan koulukaveria pelaa myös PuHussa, ja vanhemmat ovat kehitelleet harjoituskuljetuksiin vuorot. Näin ajomatkat Klaukkalasta Vantaalle ja takaisin eivät rasita yhtä perhettä liikaa. Startti veljellekin Harrastuskustannuksia helpottamaan Koskisen perhe haki ja sai Tukilinja-säätiöltä Startti-stipendin Pihlan koripalloharrastuksen varustehankintoihin. Eikä siinä vielä kaikki: myös Pihlan nuorempi veli Paavo sai kevään haussa Startti-stipendin. Näkövammaisten jääkiekko käynnistyi keväällä Suomessa, ja 12-vuotias Paavo aloittelee harrastusta vantaalaisen Aisti Sportin riveissä. Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä vammaisliikuntajärjestö VAU ry:n kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille. Vuosittain stipendejä jaetaan noin 30 000 eurolla. ran erityisryhmässä. Yksi jalkapallojoukkueen pelaajista harrasti myös koripalloa vantaalaisessa PuHu Junioreissa. Kerran tämä oli tullut harjoituksissa puheeksi, ja kotikadullaan koripalloon tykästynyt Pihla halusi lähteä myös kokeilemaan. Seuraan jonotetaan PuHu Juniorit on Suomen johtava Unified-koripalloseura. Unified-koripallossa kehitysvammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat pelaajat pelaavat samoissa joukkueissa Lajin suosio on suuri eikä PuHun joukkueessa ollut tilaa Pihlalle vielä syksyllä 2019. Vuodenvaihteessa paikka kuitenkin avautui ja Pihla pääsi mukaan. Pian tulikin jo korona, minkä vuoksi pelit ovat jääneet Pihlalta vielä kokematta, ja harjoituksetkin olivat pitkään tauolla. Hän on kuitenkin päässyt hyvin sisään ryhmään ja lähtee mielellään kahdesti viikossa Klaukkalasta Länsi-Vantaalle harjoituksiin. ”Koripallossa parasta on korin heittäminen, syöttelyharjoitukset ja kaverit”, Pihla sanoo. Joukkuelajit kehittävät Pihlalla on kehitysvamma ja puheentuoton osittainen häiriö. Isä Mikko Koskinen näkeekin, Pihla viihtyy pelikentällä Nyt osui kohdalleen!
• 22 Tukilinja 5/2020 IHMISET UNELMANA VIIHDETÄHTEYS TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Algimantas Babravicius / Yellow Film & TV EERO HERRANEN on näyttelijä, puhuja ja yrittäjä, monelle somestakin tuttu. Hän kuvailee itseään monitoimiduunariksi ja kaikkien alojen sähläriksi. Luonnehdinta on helppo allekirjoittaa, kun kuuntelee, miten iloisen innostuneesti hän Zoom-haastattelussa kertoo elokuvaprojekteistaan ja muista suunnitelmistaan. Projekteista huolimatta korona pakotti kiireisen miehen pysähtymään. Se ei ollut hänestä pelkästään huono juttu. ”Koronakeväänä autoin teini-ikäistä veljentytärtäni päivittäin etäkoulussa sekä heti perään läksyissä. Minulla oli myös aikaa panostaa tosissani somevaikuttamiseen ja esimerkiksi TikTokiin markkinointikanavana. On silti kiva, että arki on vähän normalisoitunut eikä tarvitse möllöttää niin paljon kotona.” Kesälomaa Herranen ei ehtinytkään viettää mökkeilen kuin kolme päivää. Somessa voi vaikuttaa Videopalvelu TikTokista Herranen kertoo innostuneensa samaisen veljentyttären sekä parin ystävän houkuttelemana. Ensiksi teinien suosima alusta tuntui pinnalliselta, ja Herranen jättäytyi sieltä lyhyen kokeilun jälkeen pois. Korona-arjen alkaessa hän meni kuitenkin TikTokiin uudelleen – tällä kertaa jäädäkseen. ”Tajusin, että voin tehdä tämänkin jutun omalla tavallani. En tee TikTokissa tanssivideoita vaan vastaan nuorten kysymyksiin ja kerron avoimesti arjestani. Ajatuksena on, että ehkä nuoret osaavat sitten paremmin suhtautua erilaisuuteen. Siellä on kova kirjo ihmisiä, se on hieno kanava vaikuttaa. Ja totta kai haluan tuoda ihmisille myös iloa!” Luokkakokous-elokuvarooli Tätä haastattelua tehtäessä Herrasella on jälleen suunnitteilla monenlaista, esimerkiksi puhujakeikkaa seminaareissa ja useampi elokuva. Vielä ei juuri mistään voi kuulemma paljastaa yksityiskohtia. Herrasen Instagram-tiliä selatessa paljastuu kuitenkin nopeasti, että hän on mukana ainakin uudessa Luokkakokous 3 -elokuvassa. Kuvista löytyy iloinen poseeraus elokuvan ohjaajan Renny Harlinin kanssa. Vastaavalla ei joka näyttelijä Suomessa voi kehuskella. Herranen kertoo vaatimattomasti lähteneensä tähän – kuten moniin muihinkin projekteihin – mukaan kavereiden pyynnöstä. Hänen roolinsa Luokkakokous-elokuvassa on pieni, mutta hän kehuu Harlinia ja tuotantoa todella mukavaksi ja maanläheiseksi. Peruna-elokuvassa mukana Sitä ennen Eero Herrasen voi nähdä tänä syksynä ensi-iltansa saavassa, Joona Tenan ohjaamassa kotimaisessa komediaelokuvassa Peruna. Se kertoo startup-yrittäjä Untamosta ( Joonas Nordman), joka koettaa lanseerata perunaa Suomeen 1600-luvulla, aikana jolloin kansa söi naurista. Filmi kuvattiin Liettuassa ja tuotantotiimikin oli kansainvälinen. Lopputuloksesta voi odottaa kiintoisaa yhdistelmää hauskuutusta ja historiaa. Haastattelun aikana Peruna oli vielä jälkiäänitysvaiheessa eikä Herranen ollut itsekään nähnyt siitä kuin osia. Niinpä hän pitää suun supussa yksityiskohdista, vaikka on selvästi innoissaan kokonaisuudesta. ”Tämä on tähän asti isoin roolini ja hahmoni on elokuvassa avainasemassa”, hän paljastaa. Kuvauksissa oli Herrasen mukaan hauska ja riehakas meno. ”Ohjaajana Joona on hieno ja persoonallinen tyyppi. Oli upeaa tehdä duunia yhdessä. Näyttelijäntyö ei kuitenkaan ole minulle rutiinia, ja Joona huomioi tämän tosi hienosti.” Hän uskookin, että projektin henki tulee näkymään valkokankaalla. Tuotantoporukka kävi esimerkiksi päivittäin yhdessä syömässä paikallisessa ravintolassa. ”Ei kuitenkaan perunaruokia!”, nauraa Herranen, joka kertoo kuitenkin jo äidin opettaneen hänelle hyvän muusin salat. Kansainvälisiin haasteisiin Tällaisia kokemuksia ja haasteita Eero Herranen toivoo jatkossakin uralleen. ”Haluan, että roolini ovat mielekkäitä. Jouluaiheisissa produktioissa voin toki olla tonttu, sillä silloin hyödynnän lyhyyttäni ja se on perusteltua. Olen kuitenkin ihminen enkä mikään sirkuspelle! Haluan näyttelijänä haastetta, en sahata omaa oksaani. Yksi unelmani on päästä kansainvälisille markkinoille”, hän kertoo. Edellytykset kansainvälisiin elokuviin Herrasella onkin olemassa. Ennen nykyistä Tampereelle kotiutumistaan hän asui pitkään ulkomailla, kävi kouluja esimerkiksi Saksassa ja työskenteli puoli vuotta Espanjassa. Kielistä saksa ja englanti sujuvat tämän pohjalta hyvin. Ranskaa hänen pitäisi omasta mielestään opetella paremmin, vaikka sieltäkin on tullut someseuraajia erityisesti stand-up koomikko–ystävän Wesley Weigelin kautta. ”Tie ulkomaille on jo auki, vaikka projektit ovat nyt siirtyneet”, Herranen toteaa salaperäisesti. ”Ennen käsittelin papereita ja rahaa. Nyt olen tekemisissä ihmisten kanssa”, sanoo alan vaihtoonsa tyytyväinen Eero Herranen. Hänet nähdään kotimaisessa uutuuselokuvassa Peruna. Hollywood täältä tullaan!
• Näin pukeuduttiin Suomessa 1600-luvulla, josta Peruna -elokuva kertoo. Eero Herrasella on elokuvassa sivurooli. Harrastuksena sosiaalisuus Eero Herrasen harrastuksista on ammuntaa jo ehditty näkemään Madventures Suomi -ohjelman henkilökuvassa. Tällä hetkellä hän kertoo mieliharrastuksekseen ihan vaan sosiaalisen elämän – oleilun ystävien ja perheen kanssa. Seurustelukumppania ei tällä hetkellä ole, vaikka ”tyttöystäviä” onkin lukuisia. ”Minä vaan olen useammin samalla aaltopituudella naisten kanssa”, Herranen selittää. ”Tapaan ihmisiä mielelläni kasvokkain ja lähden vaikka kahville, mutta ei niiden tarvitse olla treffit.” Kaikkiaan Herranen vaikuttaa tällä hetkellä tyytyväiseltä elämäänsä ja uraansa. Aiempi myyntija markkinointityö on jäänyt taakse viihdemaailman ja esiintymisten myötä. Puhujakeikatkin ovat tervetulleita. ”Ennen käsittelin papereita ja rahaa. Nyt olen tekemisissä ihmisten kanssa, mistä todella nautin.” Aurinkoa ja varjoa Eero Herranen on tähän mennessä yrittänyt nähdä elämässään lähinnä positiiviset puolet ja esitellyt niitä julkisuudessa ja somessa. Viime aikoina hän on kuitenkin puhunut julkisesti myös menetyksistä ja tragedioista, kuten veljensä itsemurhasta. Suunnanmuutos on tietoinen. ”Elämästäni voi pinnalta luulla, että se on pelkkää aurinkoa ja iloa. Siksi halusin kertoa myös tabuaiheista. Pieni osa elämässäni on vieläkin bailaamista ja huvijahdeilla ajelua, mutta sekin on nykyään erilaista kuin ennen. Olen aikuistunut eikä minulla ei ole tarvetta kompensoida arkeani tai lyhytkasvuisuuttani jatkuvalla glamourilla.” Peruna Historiallinen komediaelokuva perunan tulosta Suomeen. Tekijät Ohjaus Joona Tena, käsikirjoitus Pekko Pesonen, päärooleissa mm. Joonas Nordman, Mikko Penttilä ja Alex Anton. Ensi-ilta 14.10.2020 (voi siirtyä pandemiarajoitteista johtuen). ”Tämä on tähän asti isoin roolini!” Tukilinja 5/2020 23
• Tukipointti Teksti: Sanna Nupponen yhteisoapurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) KORUPAJA MARIAN SYDÄN Liikuntarajoitteinen korutaiteilija tekee myyntiin koruja, rukousja avainnauhoja, klipsikiinnikkeitä neuleisiin ym. Myös asiakkaiden korujen korjauksia sekä tilaustöitä. Facebook: Korupaja Marian sydän, Instagram: mariansydan Marian.sydan@gmail.com, p. 045 209 3361. Tuotteiden postitus asiakkaille ilmainen. LOUNASTA MANSERISSA Tervetuloa viihtymään lounasravintolaan ja -kahvilaan Tampereelle! Ammattiopisto Luovin ravintola Manseri toimii erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille oppimisympäristönä ja opetusravintolana sekä tilausravintolana. Luovilla on ulkopuolisille asiakkaille avoimia lounasravintoloita myös Oulussa, Liperissä ja Muhoksella (ks. www.luovi.fi/opiskelijalle/ruokalistat). Ravintola Mansneri, Yliopistonkatu 56, 33100 Tampere p. 040 319 3100 Tukilinjalta voi hakea tukea etäneuvonnan välineiden hankintaan. KEVÄÄN POIKKEUSOLOT näkyivät Tukilinjan tukitoiminnassa monelle tavalla, joista varsinkin yksi yllätti meidät tukitoiminnan työntekijät: apurahahakemusten määrän laski. Tilanne oli uusi, sillä tähän asti hakemuksia on tullut joka vuosi entistä enemmän. Tämä antoi meille tarvittavaa aikaa keskittyä etätyön menetelmien kehittämiseen. Positiivinen puoli hakemusten määrän pienenemisessä oli sekin, että olemme voineet käsitellä saapuneet hakemukset aiempaa nopeammin. Tuen tarve ei ole kuitenkaan minnekään kadonnut, joten on mahdollista, että tilanteen ja palvelujen normalisoituessa edessämme on hakemustulva. MEISSÄ ON herännyt myös huoli niiden henkilöiden tilanteesta, joilta hakemus on nyt jäänyt tekemättä. Yksinäisyys ja osattomuus ovat voineet lisääntyä harrastusten ja kuntoutuskäyntien puutteessa. Uutena piirteenä hakemuksissa on se, että Tukilinjalta haetaan nyt entistä useammin sellaisia apuvälineitä ja palveluita, kuten pyörätuoleja ja tulkkausta, jotka kuuluvat lakisääteisten tahojen kustannettaviksi. Onko ohjauksesta nyt tingitty vai onko totta se, mitä saa median kautta usein kuulla: että lakisääteisten palveluiden ja apuvälineiden saatavuus on Suomessa heikentynyt? Olemme uudessa tilanteessa ymmärtäneet senkin, miten suuressa roolissa opetus-, sosiaalija terveysalan ammattilaiset ovat olleet apurahaa tarvitsevien henkilöiden hakuprosessin alkuun panemisessa ja hoitamisessa. Vaikuttaisi vahvasti siltä, että suuri osa hakijoistamme on ohjautunut hakemaan apurahaa nimenomaan jonkun ammattilaisen toimesta. Korona-ajan etätapaamisissa on ilmeisesti keskitytty vain pakollisiin palveluihin, ja ohjaaminen apurahojen hakemiseen niiden täydentämiseksi on jäänyt vähemmälle. OHJAUKSEN PUUTE on näkynyt myös liitteiden puutteena: Moni hakemus saapuu nyt ilman käsittelyssä tarvittavia lääkärinlausuntoa tai asiantuntijan suositusta. Usein hakija kertoo syyksi sen, ettei ole saanut vastaanottoaikaa. Joko kaikkia palveluita ei edelleenkään ole etänä tarjolla tai sitten hakijalta puuttuvat etätapaamiseen tarvittavat laitteet ja yhteydet. Haluamme kuitenkin poikkeusoloissakin tavoittaa ihmiset, jotka tukeamme tarvitsevat. Saavutettavan neuvonnan ja ohjauksen puute näyttää olevan tässä ongelmana, joten vetoammekin nyt kolmannen sektorin toimijoihin yhteistyön rakentamiseksi: Tukilinjalta voivat myös pienet järjestöt ja yhdistykset hakea tukea esimerkiksi etäneuvonnan palveluissa tarvittavien välineiden hankintaan. TÄLLÄ HETKELLÄ kannetaan monella taholla huolta siitä, miten kolmannen sektorin järjestöjen rahoitus ylipäänsä jatkossa turvataan, kun rahapelituottojen pohjalle rakentunut tukirahoitus on vastatuulessa. Kriisin aikana suomalaisten tarve käyttää myös kolmannen sektorin monipuolisia toimintoja ja palveluita on vain kasvanut. Koetamme osaltamme auttaa pieniä järjestöjä niiden tärkeässä vertaistukityössä. Sanna Nupponen Tukilinjan tukitoiminnan koordinaattori 24 Tukilinja 5/2020 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Ohjauksen puute näkyy
• Tukilinja 5/2020 25 KIRJAVINKKI Uutuusromaaneissa vammaiset naiset kohtaavat kovia haasteita. HIRVIÖN HUONEET TÄPÄRÄ SELVIÄMINEN KUVIEN TAKANA MATKALLA KUOLEMAAN TUKIPYLVÄÄT KOVILLA Toimituksen valinta JARI JÄRVELÄ: KLIK Romaani. Tammi 2020. 335 s. Tavatessaan Henri Cartier-Bressonin (1908–2004) suomalainen, lyhytkasvuinen Iris on 20-vuotias. Heitä yhdistää rakkaus valokuvaukseen. Perheelleen Iris ei kelpaa, vaan hänet on toimitettu jo 11-vuotiaana keuhkoparantolaan sairaiden joukkoon. Matkatessaan maailmalla Iris kuitenkin kuvaa monia vuosisadan merkittävimmistä tapahtumista ja henkilöistä, kirjaimellisesti täysin omasta näkökulmastaan. Kuvattujen ikonisten henkilöiden skaala ulottuu Picassosta prinsessa Dianaan. Ehkä Cartier-Bresson, Robert Capa (1913–1954) ja muut Iriksen seuraan lyöttäytyvät taiteilijat ovat jopa varastaneet hänen näkökulmansa? Jari Järvelän romaanin ajatusleikki äänen antamisesta historian vaiennetuille taiteilijoille on kiehtova. Ovathan jotkut kuuluisien miesten nimiin pannut teokset toisinaan myös tosielämässä osoittautuneet jonkun aivan muun tekemiksi. Silti lukiessa nousee väistämättä mieleen kysymys, joutuisiko Iriksen kaltainen rohkeaksi ja sanavalmiiksi kuvattu nainen lopulta vain tyytymään osaansa. Sanni Purhonen B.A. PARIS: SULJETTUJEN OVIEN TAKANA Jännitysromaani. Suom. Marja Luoma. Gummerus 2020. 272 s. Vastanaineiden Jack ja Grace Angelin liitto vaikuttaa täydelliseltä. Jack on järisyttävän komea, pahoinpideltyjä naisia työkseen puolustava lakimies. Herttainen Grace puolestaan on jäänyt hoitamaan unelmakotia onnellisena vaimona. Gracen rakas pikkusisko Millie, jolla on Downin oireyhtymä, on myös pian muuttamassa sisäoppilaitoksesta pariskunnan luokse. Kaikki vain ei tietenkään ole niin hienoa kuin pinnalta näyttää. Juonta paljastamatta voi sanoa, että B. A. Parisin psykologinen trilleri ottaa pian isompia kierroksia kuin mikään vuoristorata tai saippuaooppera. Sen roisto on niin käsittämättömän kamala, ettei karmivinkaan kohtalo ole hänelle liikaa. Välillä homma juonenkäänteineen menee jo naurettavaksi. Samalla menestysteos on kiistatta tehokas ja nopealukuinen. Loppuratkaisun haluaa tietää. Millie ei myöskään onneksi ole mikään avuton herranterttu, vaan teoksen neuvokkain ja sympaattisin tyyppi. Sanni Purhonen IIKKA HACKMAN: TÄHÄN AIKAAN HUOMENNA Romaani. WSOY 2020. 384 s. Iikka Hackmanin esikoisromaanissa 67-vuotias Arvo saa tietää sairastavansa parantumatonta lihasrappeumatautia. Hän päättää hakeutua Sveitsissä, Zürichissä toimivaan Gratia Deis -säätiöön, joka avustaa vaikeasti sairaita ihmisiä eutanasiassa. Mukaan viimeiselle matkalle lähtee myös Arvon tytär Sanna. Samalla kirjassa muistellaan toista matkaa 46 vuotta aiemmin, kun Arvo oli vielä nuorukainen ja Euroopassa kuohui. Vaikka Hackmanin teoksen aihe – eutanasia – on vaikea, kirjassa keskitytään viisaasti kuvaamaan päähenkilön elämää ja niitä salaisuuksia, joita hän on kantanut mukanaan. Myös Sannalla on murheensa, joita hän ei ole isälleen paljastanut. Kirja soljuu eteenpäin mukavasti, kun salaisuuksia vähä vähältä avataan. Teos ei ota eettisiin kysymyksiin voimakasta kantaa suuntaan tai toiseen, vaan sen kaikki henkilöt ovat erehtyväisiä. Kokonaisuuden keskiössä ovat lopulta isän ja tyttären suhde sekä hyvin tavoitettu interrail-tunnelma. Sanni Purhonen TIITU TAKALO: MEMENTO MORI Sarjakuvaromaani. WSOY 2020. 228 s. Palkittu sarjakuvantekijä on koonnut omakohtaisen selviämistarinansa aivoverenvuodosta hienoksi sarjakuvaromaaniksi. Viihtyisä arki katkeaa hätään ja tuskaan. Edessä on ambulanssimatka, avuttomuutta, vaihtuvia hoitotilanteita, hämmentäviä oireita ja pitkä toipumisaika, jossa voimat hitaasti palautuvat. Erityisen kauniisti ja vivahteikkaasti Takalo piirtää ja kertoo siitä, mitä ajatuksia ja tunteita kokemukset herättävät. Koskettava, eteenpäin katsova kirja. Iris Tenhunen ULLA ANTTILA: ERITYISLAPSEN VANHEMPANA Voimavaroja hyvään elämään. Tietokirja. Kirjapaja 2020. 160 s. Erityislapsen vanhempi, terapeutti, entinen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori on juuri oikea henkilö tekemään oppaan erityislapsen vanhemmuudesta. Ulla Anttilan sanoma on selkeä: lapset selviävät, jos vanhemmat selviävät. Teos antaa ratkaisukeskeisen terapian ja vankan kokemuksen pohjalta eväitä haasteellisten tilanteiden rakentavaan kohtaamiseen ja omien voimavarojen ylläpitoon. Teos toimii kaivattuna käsikirjana niin vanhemmille kuin ammattilaisillekin. Iris Tenhunen
• Komedioita tapakulttuurin murroksesta. Kotimaisten elokuvien vahva syksy 26 Tukilinja 5/2020 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT SYKSYN JÄLKEEN SAAPUU KEVÄT 28.8. Jo teattereissa on Annika Grofin uutuus, jossa sotien jälkeiseen uudelleenasuttamisen aikaan parikymppinen Anni ( Asta Sveholm) himoitsee naimisissa olevaa miestä, sodassa vammautunutta Taunoa ( Turkka Mastomäki). Kysymyksessä on ensimmäinen kokoillan elokuva, jossa puhutaan livvinkarjalaa. NIMBY 9.10. Nimby (lyhenne termistä Not In My Backyard) on Teemu Nikin pikimusta komedia suvaitsevana itseään pitävien ihmisten suvaitsemattomuudesta. Kaupunkilaistunut Mervi ( Susanna Pukkila) vie ensimmäisen kerran tyttöystävänsä Katan ( Almila Bagriacik) maaseudulle vanhempiensa luo. UNDINE – AALLOTAR 9.10. Christian Petzoldin nykysatu tarttuu vedenhengetär Undinen myyttiin. Undinen roolissa nähtävä Paula Beer palkittiin Berliinin elokuvajuhlilla parhaana naisnäyttelijänä. Häneen rakastuvan Christophin roolin näyttelee Franz Rogowski. PERUNA 14.10. Peruna on Joona Tenan komedia startup-yrittäjästä, joka yrittää lanseerata perunaa Suomeen 1600-luvulla, kun kansa rakastaa naurista. Näyttelijäkaartissa on mukana myös Eero Herranen. SAINT MAUD 20.11. Rose Glassin kiitetyssä esikoisohjauksessa Nuori Maud ( Morfydd Clark) on sairaanhoitaja, joka haluaa pelastaa kuolevan potilaansa ( Jennifer Ehle) sielun hinnalla millä hyvänsä. KUKAAN EI TIEDÄ ETTÄ OLEN TÄÄLLÄ Gaspar Antillon ohjaamassa elokuvassa entinen lapsitähti ( Jorge Garcia) elää kokemustensa traumatisoimana erakkona Chilessä, kunnes erityinen nainen astuu hänen elämäänsä. Netflix. RISING PHOENIX Rising Phoenix on suuren budjetin dokumentti paraurheilusta ja sen historiasta. Elokuvassa haastatellaan lukuisia nimekkäitä urheilijoita ja prinssi Harrya, jolle paraurheilu on sydämen asia. Elokuvan ovat ohjanneet Ian Bonhôte ja Peter Ettedgui. Netflix. I’M THINKING OF ENDING THINGS Nainen ( Jessie Buckley) lähtee epäilyksistään huolimatta uuden poikaystävänsä ( Jesse Plemons) vanhempien syrjäiselle maatilalle. Charlie Kaufmanin kirjoittama ja ohjaama ihmismielen kuvaus perustuu Iain Reidin romaaniin. Netflix. HOPE FROZEN Ohjaaja Pailin Wedelin dokumentissa 2-vuotias Einz kuolee syöpään. Perhe päätyy jäädyttämään tytön kryo-teknologialla. Tarkoituksena on, että jonain päivänä Einz voitaisiin ”herättää henkiin”. Netflix. SELF/LESS 4.10. Tarsem Singhin jännityselokuvassa (Selfless USA, 2015) kuoleva kiinteistöpohatta ( Ben Kingsley) maksaa sievoisen summan siirtääkseen mielensä terveeseen, laboratoriossa valmistettuun kehoon ( Ryan Reynolds). Hero. THE BIG SICK 20.11. Kumail Nanjiani ja Emily V. Gordon tapasivat ensiksi mainitun stand up -keikalla. Jonkin ajan kuluttua Gordon joutui yllättäen sairaalaan ja hänet vaivutettiin koomaan. Tositarina on pohjana pariskunnan yhteisessä, Oscar-ehdokkuuden saaneessa komediakäsikirjoituksessa. Elokuvan (USA, 2017) päärooleja näyttelevät Nanjiani ja Zoe Kazan. Ohjauksesta vastaa Michael Showalter. Teema Fem. Livesäestetyn mykkäelokuvan festivaali Loud Silents Festival valloittaa Kino Reginan Helsingin keskustakirjasto Oodissa 9.–11.10. FESTIVAALIT Toimituksen Valinta
• Välinevinkki Apuväline: Säilyketölkin avaaja. Edustaja: Useita, valmistaja Priot.fi. Hinta: Alle 10 euroa. TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 5/2020 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen TAAVIN MATKASSA TV2 JA AREENA, 19.9. Taavi Piipponen on 11-vuotias, liikuntarajoitteinen, erityiskoulua käyvä poika Tampereelta. Nuoresta iästään huolimatta hän haaveilee poliitikon ammatista, koska siinä pääsee päättämään yhteisistä asioista. Sarjassa valloittava Taavi tapaa eri alojen asiantuntijoita ja pohtii heidän kanssaan ajankohtaisia asioita ilmastonmuutoksesta kiusaamiseen ja tulevaisuuden Suomeen. Taavin keskusteluja kommentoivat koululaiset Helsingistä ja Tampereelta. RAKKAUTTA AUTISMIN KIRJOLLA NETFLIX Autistisille nuorille aikuisille treffien arvaamaton todellisuus on tavallistakin hankalampi kohdata. 5-osaisessa australialaisessa deittiohjelmassa Rakkautta autismin kirjolla (Love on the Spectrum, 2019) neuvoja rohkeille sinkkukokelaille antavat niin omaiset kuin asiantuntijatkin. Sarjaa on kiitelty lämminhenkiseksi, ja ihmissuhteiden etenemistä seurataan siinä tavallisia deittiohjelmia rauhallisemmin. PERJANTAIDOKKARI TV1 JA AREENA, 9.10. JA 16.10. Uusissa Perjantaidokkareissa perehdytään vammaisten suomalaisten kokemuksiin. Ensin nähtävässä Hyvästi näkö ja kuulo tutustutaan Usherin oireyhtymää sairastavaaan Taru Eskeliseen, joka on menettämässä näköään ja kuuloaan. Hänen tukenaan on Pertti, jolla on Aspergerin oireyhtymä. He suhtautuvat tyynesti tuleviin haasteisiin. 16.10. nähtävässä Perjantaidokkarissa Tarvitsemme apua seksissä aiheena on avustettu seksi. Liikuntavammaisen pariskunnan Raila ja Miika Riikosen seksielämän mahdollistaa henkilökohtainen avustaja Jannina Tallberg. POIKA, JOKA KATOSI MUSIIKKIIN TV1, 23.10 Autismikirjoon kuuluvasta Joe-pojasta ja hänen perheestään kertovan, BBC:n tuottaman brittisarjan (The A Word, 2016-20) pitkään odotetuissa 3. kauden jaksoissa Joen elämä muuttuu: hänen vanhempansa eroavat, sisar Rebecca alkaa odottaa lasta ja Maurice-isä ( Christopher Eccleston) yrittää ratkoa kaikki perheensä ongelmat kerralla. ÄÄNET SISÄLLÄNI TV, 4.11. Prisma-dokumentti Äänet sisälläni (Schizophrenia:The Voices in my Head, Irlanti 2017) kertoo vakavasta psykiatrisesta sairaudesta, jonka oireisiin kuuluvat harha-ajatukset ja -äänet. Aiemmin siihen sairastuneet suljettiin laitoksiin, mutta nykypäivän hoitomenetelmillä skitsofrenian kanssa on mahdollista tulla toimeen kotioloissa. Nuoret skitsofreenikot kertovat, miten ovat onnistuneet saamaan otteen sairaudestaan. Säilyketölkin avaaja HANDY-NIMISELLÄ säilykepurkin avaajalla tavallinen, kannen vetorenkaalla varustettu säilyketölkki avautuu helposti ja ilman voimaa. Avaaja on kotimaista tuotantoa ja hyvin yksinkertainen käyttää. Myös muita vastaavia tuotteita on markkinoilla. Handy-avaajan kahva on kuitenkion riittävän iso ja siitä saa hyvän otteen. AVAAJA HELPOTTAA nimenomaan renkaan nostossa purkin kannesta. Usein sormella ei nimittäin saa otetta vetorenkaasta ennen kuin se on nostettu irti kannesta esimerkiksi veitsellä. AVAAJA TOIMII niin, että ensin työnnetään avaajan kärki renkaan alle, minkä jälkeen avaajaa painetaan alaspäin. Näin vetorengas nousee ylös ja purkki aukeaa yhdellä kädenliikkeellä, kun avaajaa painetaan pohjaan asti. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Toimituksen valinta
• LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 5/2020 Christian Jansson kommentoi oheisessa Facebook-viestissään artikkelia, joka julkaistiin Tukilinjassa 3/2020. Siinä kerrottiin hänen yritystoiminnastaan, jota Tukilinja oli tukenut apurahalla. Palvelusuunnitelma heti tekoon Työskenneltyäni toistakymmentä vuotta kuntoutusalan työtehtävissä on toistuvasti eteeni tuotu kuntoutuja-asiakkaita, joiden oikea-aikainen palvelukokonaisuuden muotoilu olisi säästänyt yhteiskunnan varoja ja auttanut asiakasta kuntoutumaan nopeammin ja tehokkaammin. Vammautumisen jälkeen asiakas on kuitenkin turhan usein joutunut itse perehtymään eri tukien ja korvausten palveluviidakkoon. Kuntoutuja-asiakkaan asiaa saattavat hoitaa lääkärin lisäksi eri vakuutusyhtiöt, Kela, kunnan sosiaalitoimi, apuvälinekeskus, kuntoutuksien palveluntuottajat sekä mahdollinen erikoissairaanhoidon kuntoutussuunnittelija. Lakisääteisen kunnan vammaispalvelun palvelusuunnitelman avulla voisi kerätä tästä elämän rakentamisesta jo heti vammautumisen jälkeen palvelusuunnitelmapaketin, joka tukisi paitsi kuntoutujan etua, myös tukiverkostoa ja työhön palaamista. Näihin tarttuminen jo alkuvaiheessa olisi auttanut kuntoutujaa keskittymään vain elämänsä rakentamiseen ja kuntoutumiseen. Valitettavan usein vammautuneet kuitenkin kertovat, että ovat joutuneet vaatimaan ja selvittämään kaiken itse, ja lopulta eläköityneet nuorena kotiin istumaan vailla kenenkään tukea. Omakohtaisen kokemusteni perusteella katson, että esimerkiksi organisaatioiden yhteistyötä voitaisiin kehittää ratkaisukeskeisemmäksi. Asiakkaan pitäisi saada keskittyä tärkeimpään, eli itsensä hoitamiseen ja kuntoutumiseen. Pauliina Fontell Pauliina on sosiaalialan ammattilainen, jonka erityisosaamista on hevosavusteinen toiminta. Ajanmukainen tietokone auttaa näkövammaista toimimaan arjessa. Yhteydet palasivat Minulla oli aikaisemmin käytössä pöytätietokone, jolla oli ikää jo noin 15 vuotta. Kone toimi huonosti ja siihen ei enää saanut mitään päivityksiä. Viime vuoden keväällä menetin näköni ja jouduin eläkkeelle. Rahat ovat olleet tiukassa ja uuden koneen hankintaan ei ollut varaa. Vanhassa koneessa ei paljon ollut helppokäyttöisyysohjelmia, joten koneella olo oli vaikeaa. Tyttäreni maksoi kaikki laskuni ja hoiti asiani. Nyt kun sain uuden koneen, on koneella olo paljon helpompaa ja mm. hyvän suurennuslasitoiminnon avulla näenkin jotain. Raha-asioitanikin olen pystynyt seurailemaan jo itsenäisemmin. Päiviini olen saanut paljon sisältöä, kun Facebook toimii nyt kunnolla uudessa koneessa. Yhteydenpito ystäviin on ollut jälleen mahdollista tietokoneen välityksellä. Paljon kiitoksia koneesta! Kiittäen, Markku Tiina ja Veikko lähdössä ratsastustunnille. Ratsastuselämyksiä Kiitoksia Tukilinja, että mahdollistitte tämän minulle rakkaan harrastuksen onnistumisen. Kuvassa minä Tiina ja Turkan Ratsurinteen yksi tuntihevosista Veikko. Olemme menossa juuri maastoon tuntia pitämään muiden ryhmäläisten kanssa. Ihanaa se on, kun siihen rytmiin on päässyt mukaan, ja jopa jää mieleen, mitä on oppinut. Tiina
• BLOGIPOIMURI ”Mä olin vähän aikaa varma, ettei elämällä oo mulle enää mitään uutta tarjottavaa. Että tulevaisuus olisi kodittomuutta ja rahattomuutta ja pelkkää mustaa epätoivoa. Mä oon onnekas, että oon vielä tässä. Että Santtu patisti mut sillon hoitoon ja piti huolta. Kaikilla ei oo Santtua.” Blogilinjalla Jenni, 13.9.2020 (www.tukilinja.fi) MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 5/2020 29 KYSYMYS Ahtaalla käytävällä vastaasi tulee maskiton henkilö, joka ei huomaa väistää. Mitä sanot tai teet? NÄIN VASTATTIIN: 1. Pyydän: ”Hei, pääsisinkö ohi?” 80 % 2. Käännyn ja poistun vihaisena. 13 % 3. Huomautan: ”Maskeja myydään kassan luona.” 5 % 4. Huudan: ”Voitko vähän väistää!” 1 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli elokuussa 209. Kolumnisti Arto Bäckströmin kolumni Tukilinja-lehdessä 3/2020 sai Instagramissa kehuja! Dallaan kundini kanssa helteisellä hiekkatiellä kohti Arabianrantaa. Naukkaamme huikat vodaa. Paskaposkihanhien tortut täplittävät tietä ja nurtsia. Ruoho maistuu, pesintä onnistuu, kun saa elää rauhassa. Astumme sorarantsulle. Suulis helottaa kesäkuisesti. Väistelemme skeidapalleroita. Joku uittaa piskiään. Blosaa vienosti Kuliksesta päin. Tuuli roudaa metskin kohoa. Abbora tarraa, vetää veden alle. Vapaus voittaa. Ohi lipuu punainen kanootti. Lossaa ukkolastinsa maihin. Poistuu fillarin hinaamana. Kroppa huutaa huurteista. Duunaan uuden masin koukkuun. Sinkoan pyytimen pyytämään. Maistelee, kaataa kohon kyljelleen. Kelaan rantsuun lihavan lahnan. Arska tsittaa stebarilla. Kuuntelee Rautavaaran Tapsaa. Ontuva Eriksson taivaanportilla Pietarin kohtaa. Varis kohoaa siivilleen, nokkaisee skönestä sinne stikkaamani pasurin. Lokit ja tiirat kirkuvat Sodat, murhat, koronakuolemat ja ylimieliset presidentit liukenevat pois mielestäni kuin hekuma happosateessa. Luontoa linssin läpi. Moi Tukilinja, olen hyvin mielissään siitä tukirahasta. Sain juuri sellaisen järjestelmäkameran, jota olin haaveillut. Pasi Muikku TAKAISIN IHMISTEN PARIIN Sain apurahalla hankittua tietokoneen, jota en oman heikon rahatilanteeni takia olisi mitenkään saanut. Vanha koneeni oli tullut tiensä päähän ja samaan aikaan puhelinkin. Tietokone oli toiminut myös televisiona ja radiona. Korona-aika oli juuri alkamassa ja tunsin olevani täysin eristyksissä. Laskujen maksaminen yms. oli hetken aikaa mahdotonta. Kiitos Tukilinjan stipendin olen taas kykenevä sähköpostia ja nettiyhteyttä vaativien asioiden hoitamiseen ja tunnen palanneeni takaisin ihmisten pariin! Outi Metskaamassa Oheisella runollaan Matti Laitinen palauttaa mieleen kesäiset kävelyretket ja toivottaa muille lukijoille hyvää syksyä! Matti Laitinen
• BLOGILINJALLA / Heini Saraste Kirjanteko polttelee… 30 Tukilinja 5/2020 Tukilinjaan olen tehnyt monenlaisia juttuja ja on ollut tosi kiva kirjoittaa ihmisistä, joilla on elämänkokemusta ja tietoa siitä, miten elämä kurittaa ja miten siitä voi selvitä. Kuka? Heini Saraste, Helsinki. Freetoimittaja, tietokirjailija. Erityistä Kalle Könkkölän Dooris-koiran nykyinen emäntä. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla loka– marraskuussa. (www.tukilinja.fi). KUN ELÄMÄNKULKUAAN katsoo taaksepäin, huomaa selkeästi syyja seuraussuhteita sekä jonkinlaisen punaisen langan. Minut ovat liittäneet vammaisliikkeeseen ja vammaisiin ihmisiin hmm – kehtaako sen, näinä aikoina, edes sanoa ääneen… niin, se on totta: miehet. Eli minua kymmenen vuotta vanhempi taiteilijaveljeni Markku, joka sairasti skitsofreniaa koko aikuisikänsä. Markku sairastui tähän vakavaan sairauteen, kun olin kahdeksanvuotias, ja olin mukana perheemme kamppailussa sairauden syövereissä ihan lapsesta saakka: salailussa, epätoivoisissa yrityksissä auttaa itse ja hoitojärjestelmän kertakaikkisessa avuttomuudessa. Markku oli käsittämättömän herkkä ja haavoittuva. Hän näki ja kuuli harhoja, ja hän piti minua kaikkein rakkaimpana. Häntä halusi suojella ja häntä katsoessa oli usein sydän murtua. Toinen mies oli työkumppanini Kalle Könkkölä, vaikeavammainen vammaisaktivisti ja Abilis-säätiön perustaja. Hänen kanssaan teimme yhteistyötä miltei päivittäin 27 vuoden ajan – julkaisuja, matkoja, ideointeja, kirjojakin, muun muassa Kallen elämäkerran. Ja sitten kolmas mieheni Hannu, joka puolestaan toi selkoaatteen Suomeen 1980-luvulla. Häneltä sain tukea ja varmuutta aina, kun olo oli hatara, ja myös toimittajan neuvoja. OLEN KIRJOITTANUT vammaisuuteen liittyviä tarinoita, oppaita, historiikkeja ja reportaaseja. Kirjojakin on tullut ulos – niitä taitaa olla 14, joissa kaikissa on jollakin tavalla yhtenä juonteena vammaisuus. Kerron nyt yhden kirjan polun: se on mielikirjani Reilusti skitso, joka ilmestyi 2011, samana vuonna kuin veljeni Markku kuoli. Sen historia on pitkä, niin kuin kirjan usein: Kirjahan ilmoittaa itsestään ihmiselle ensin välilauseissa, sitten vaatimuksena ja lopulta pakkomielteenä. Tutustuin kirjan päähenkilöön Kalevi Rinteeseen 1980-luvulla, kun naistenlehti, jossa olin töissä, etsi haastateltavaa, joka kertoisi avoimesti omalla nimellään skitsofreniasta. Yhdessä Helmin toiminnanjohtaja Sirkku Kivistön kanssa löydettiin Kalevi. On huomattavaa, että siihen aikaan ei kukaan puhunut omasta psyykkisestä sairaudestaan omalla nimellään. Löytyi siis Kalevi, ystävystyimme, jatkoimme ystävyyttä, kirjoitin ensimmäisen luonnosmaisen artikkelin hänestä joskus 1990-luvulla ja sitten tuli kustantajan toiveesta tilaisuus kirjoittaa tämä kirja. Seurasi satoja tunteja keskusteluja, kun kävimme lävitse Kalevin henkilökohtaista helvettiä ja siitä selviämistä. MITEN KALEVI jaksoi ja miten jaksoin minä? Muistan, että monta kertaa lähestyessäni kahvilaa, jossa haastattelut usein tapahtuivat, olin vähällä oksentaa. Silti palo saada tästä vaikeasta aiheesta aikaan runollinen kirja toimi johtotähtenä. Hienoa oli, että Kalevi antoi minulle taiteilijan vapauden eikä puuttunut tekstin rakenteeseen. Kalevin kanssa koimme myös hauskat sadonkorjuun ajat: Pääsimme tv-ohjelma Inhimilliseen tekijään ja olimme haastateltavina kirjamessuilla ja mielenterveysmessulla. Kalle Könkkölä taisi muuten siellä haastatella. Nautimme minijulkisuudesta ja tunsimme tehneemme hyvää työtä. Olimme elossa! Ehkäpä kirjan kirjoittamisen suurin houkutin onkin halu olla elossa, halu mennä heikoille jäille ja todeta että jää kantaa. Halu ottaa riskejä ja selvitä niistä. Sillä kirjan kirjoittaminen on totisesti yksinäistä puuhaa. Se ei ole, niin kuin julkkiskirjailijoita seuraamalla voisi kuvitella, istuskelua kehuttavana tv-studiossa. Ja kirjan kirjoittamisessa voi myös epäonnistua. Voi olla, että ei saa kustannussopimusta lainkaan, että kirjaa ei mitenkään noteerata, sitä ikään kuin ei edes ole olemassa – tai voi olla, että omat kyvyt eivät vain riitä pitämään korttitaloa pystyssä. Silti jokin siinä kutsuu ja viittilöi kuin ilmestys… TUKILINJAAN OLEN tehnyt monenlaisia juttuja ja on ollut tosi kivaa kirjoittaa ihmisistä, joilla on elämänkokemusta ja tietoa siitä, miten elämä kurittaa ja miten siitä voi selvitä. Sillä joka solullani tunnen olevani myös toimittaja, jonka täytyy saada tavata eläviä ihmisiä. Silti suunnitelmissani on vielä kirjoittaa romaani. Siitä en kerro sen enempää, sillä toisin kuin tietokirjan, romaanin ympärille liittyy aina maaginen hiljaisuus. Se on sitä kirjaa suojeleva henki, niin luulen. Blogissani tulen käsittelemään sitä, mitä nyt korona-syksynä kohtaan elämässäni, miten Markun tai Kallen henki tursuilee liitoksistaan edelleen tai miten ulkopuolisuuden kokemus valtaa mielen. Siitä, millä itse kukin tilkitsemme aukkoa, joka välillä suurempana, välillä pienempänä ammottaa sisällämme…
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA kesäkuussa ja heinäkuussa 2020 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2019 apurahoja ja apuvälineitä noin 715 000 euron arvosta eli noin 59 600 euroa/kk. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Tukilinja 5/2020 31 joka asuu kaukana palveluista. Polkupyörä mahdollistaa hänelle itsenäisen liikkumisen. HÄKKILÄ T., SASTAMALA Kannettava tietokone ja monitoimilaite yritystoiminnan tueksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. SEPPÄNEN P., KAJAANI Kannettava tietokone asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. H. T., TURKU Osa-apuraha sähköpyörän hankintaan 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. PENTTILÄ H., VAASA DJ-ohjain kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. K. A., NAANTALI Kannettava tietokone graafisen työskentelyn välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän työskentelee pienimuotoisesti koulutustaan vastaavalla graafisen suunnittelun alalla. K. A., NIVALA Apuraha sähköpyörään kuntoutujalle, jolla on haasteita liikuntakyvyssä. Pyörä mahdollistaa kulkemisen osa-aikaiseen työhön ja auttaa myös liikuntakyvyn ylläpitämisessä. HAKKARI J., KANGASALA Osa-apuraha sähköisen kolmipyörän hankintaan henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. Kunnan vammaispalvelu osallistuu hankintaan. L. J., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. FILPPA E., RYTINKI Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Sähköavusteinen polkupyörä mahdollistaa liikunnan harrastamisen mäkisessä maastossa syrjäseudulla. PURANEN J., VANTAA Ompelukone kuntoutujalle, joka on valimistumassa käsityöalan ammattiin. Oma ompelukone mahdollistaa opintojen loppuun saattamisen ja tukee työllistymistä. T. O., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. P. M., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone, monitoimilaite ja piirtopöytä yhteydenpidon ja asioinnin sekä piirustusharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. KESÄKUU 2020 S.J., ESPOO Apuraha jalkapalloharrastuksen kuluihin 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä haasteita. S. E., HELSINKI Tablettitietokone opiskelun välineeksi näkövammaiselle henkilölle, joka opiskelee ammattikoulussa. Kela tai kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. P. J., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone 22-vuotiaalle ammattikorkeakouluopiskelijalle, jolla on kuulovamma. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun ohella myös ammattimaisen musiikkiharrastuksensa välineeksi. H. A., VAASA Osa-apuraha opintomaksuihin kuntoutujalle. A. O., TAMPERE Osa-apuraha tandempolkupyörän hankintaan opiskelijalle, joka liikkuu pyörätuolilla. Pyörä mahdollistaa perheen yhteisen ulkoliikunnan. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. SUHONEN V., JYVÄSKYLÄ Apuraha tietokoneen hankintaan kuntoutujalle graafista työskentelyä ja musiikin tekemistä varten. KEYRILÄINEN A., LAPPEENRANTA Kannettava tietokone kuvankäsittelyä ja videoeditointia varten kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan kuvataiteilija. L. T., HELSINKI Kannettava tietokone itsenäisen asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. A. E., MIKKELI Tietokone kuntoutujalle, jolle musiikin tekeminen on tärkeä harrastus. L. M., VANTAA Kannettava tietokone ja monitoimilaite asioinnin ja käsityöharrastuksen tueksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. N. A., PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin tueksi. VÄÄTÄINEN E., YLISTARO Tietokone opiskelun apuvälineeksi ja vapaa-ajan käyttöön 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on lukemisen ja tarkkaavuuden haasteita. P. T., TURKU Vastamelukuulokkeet keskittymisen avuksi 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita . Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. NYMAN R., VARKAUS Tietokone 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita, harrastustoiminnan ja opiskelupaikkojen kartoittamisen välineeksi. H. O., KUOPIO Kannettava tietokone ja piirtopöytä 17-vuotiaalle opiskelijalle opintojen ja harrastamisen tueksi. SORONEN V., KONTIO Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimiskyvyn rajoitteita ja
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT 32 Tukilinja 5/2020 NIKULA L., OULU Kannettava tietokone asioinnin ja työnhaun välineeksi henkilölle, joka käyttää liikkumisen apuvälineenä sähköpyörätuolia. R. A., HELSINKI Kannettava tietokone yliopisto-opiskelun välineeksi 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. RAUTARINTA T., NAARAJÄRVI Polkupyörä kuntoutujalle työkykyä ylläpitävän harrastamisen välineeksi. L. D., KUOPIO Polkupyörä 7-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. MÄKELÄ M., SALO Kannettava tietokone henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta potilasyhdistyksissä tehtävän vapaaehtoistyön välineeksi. HOKKANEN R., TAMPERE Osa-apuraha kannettavan tietokoneen hankintaan kuntoutujalle, joka on aloittamassa ammattiopinnot. Hän on saanut hankintaan tukea muualtakin. F. S., LAHTI Musiikin tekemisessä tarvittavat välineet kuntoutujalle, joka haluaa kehittyä lauluntekijänä. HOIKKA T., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi henkilölle, jolla on lukemisen ja kirjottamisen haasteita. N. A., HELSINKI Tietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on suuntaamassa musiikkialan opintoihin. K. J., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka on valmistumassa ammattiin ja hakeutumassa sen jälkeen ammattikorkeakouluopintojen pariin. VAINIKKA J., TAMPERE Kannettava tietokone ja järjestelmäkamera kuntoutujalle, jolle valokuvaaminen on toimintakykyä edistävä harrastus. A.P., NAANTALI Kannettava tietokone, erillinen hiiri ja monitoimilaite sekä apuraha kuntosalimaksuun kuntoutujalle, joka käyttää pyörätuolia liikkumisen apuvälineenä. R. S., ALAVUS Tabletti kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineeksi. MARTINMÄKI L., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. Hän on aloittamassa peruskoulun jälkeisen valmentavan koulutuksen. V. N., HELSINKI Osa-apuraha auton hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on perustamassa pienyritystä. G. J., PÄLKÄNE Kannettava tietokone opiskelun ja valokuvausharrastuksen välineeksi yliopisto-opiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. P. S., JOENSUU Apuraha ratsastustunteihin 20-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Tämä apuraha on myönnetty yhteistyössä Markku Saastamoisen kanssa, joka on ohjannut merkkipäivämuistamisensa Tukilinja-säätiölle. 6 10 4 6 10 7 18 12 6 1 1 1 2 3 4 4 5 6 2 13 15 18 15 11 16 13 14 8 13 5 6 18 13 16 1 4 17 13 6 15 6 9 9 4 18 20 19 2 13 10 18 13 17 1 2 6 18 6 10 2 13 11 15 9 4 8 6 18 4 18 6 9 15 9 S A T L U S A O P A A T S A J A V A A R L A J A S U T L U S U O Y P S T Ö I U U S I A S S O U M Y L T A T O J A Ä V P H T A I A Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 5 /2 2 Lähetä iso ristikko tai sen ratkaisulause marraskuun loppuun mennessä Tukilinjaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 30 euroa. Ristikko postitetaan osoitteella: Tukilinja-lehti/ Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Sähköpostitse ratkaisulause lähetetään osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aiheeksi ”Ristikko” ja kerro siinä myös nimesi, osoitteesi ja pankkitilisi. Kommentit ristikosta ja pikkupähkinöistä ovat tervetulleita! Ristikon 5/2020 ratkaisu julkaistaan lehdessä 6/2020. Pikkupähkinöiden ratkaisut löytyvät seuraavalta aukeamalta. Ristikon 4/2020 palkkion sai Ove Löfgren, Vantaa. Kiitokset runsaasta osanotosta! R IS T IK O N 4 /2 20 R A TK A IS U A:LLAKIN HOIDETTAVIA RAKENNUS J.H. PAASIKIVI ENNEN EUROA NUOTTIA LYÖTÄVIEN ALLE RENTOUTUA SELVÄ! HOTELLISSA! TAVALLA ERÄILLÄ LEIREILLÄ RETKI OHJAAVIA KAAPIMIA DESINFIOINTIIN ELÄIN MUUTTUU KASVIKSI PALATESSAAN! KONTEIN TAVARAT SUOMIKIN LYÖNTIIN LAPIN NEITO LAKEINEN MAA . . . . NNISTA? KIRJOISTAKIN TYKISTÖSSÄ ESPANJASTA TORJUU TUOT ARAN TYTÖIKSI JA POJAKSI! 3. VOI AJAA IHMEEN PAIKKA PÄISSÄ JOHTI JUGOSLAVIAA KIOSKIKIIHKO! LAATIKKO TUI PERÄSSÄ SYÖTÄVÄ IHOLLE UUN MUOTOINEN POIMITTAVIA KOHOKKIKASVI KUULUU VESSASTA? -LAATIKKO PENNUILLA SYLVIEN JÄLKEEN EHTOOLLA SYÖTY PÄÄKAUPUNKI TUTKII AIHEET RIMPI Auts! OHJANNUT KAZAN MIES MYÖS O PERÄSSÄ TÄMÄN KOHTEENA IKÄVÄ OLLA 10 -18 NAISIA MYÖS MI EDESSÄ COLLEGESTA KUULU MIESTEN JALKOIHIN TASAVERTAISUUTTA AJAVA SAMA JOS H=J NAURATTI SUOMALAISIA RÄMEMAJAVA YMPÄRISTÖÄÄN YLEMPÄNÄ Olin mukana yleislakossa vuonna -56. Minä autan. RANNASSA JOSKUS NOLOJA SAIRAALOISSA SUSIKOIRAN NIMISIÄ AVUSTUS o sole mio.. VESAMATTI MERKITYKSET E H I P H O P G E N E H Y R I A L Ä H E S T Y Y P A T O S O S A M A U T A I T A N U T K U T U L I T I O L A S V O T K A A H A A L O L A A A V A R A S A T A M A K O S K A A N O M A T M A N A S I L E Ä Y T E L E M A R K H I K I N Ä P P Y U I A L M U I L K O R O Y T A L L A T O I T T A A M Ö R Ö T I I T A T S A R A T A R I M L I R O T S H E L L Ä T A K A A J A A U E S T I L T U K I R A H A K U L K U V Ä Y L Ä K A T A L I N T U L O S K Y L Ä O L I J A E L I S I K U I N E N S A T A N E N T I E T O T Y N I Tukilinja 5/2020 33 ”Sopivan vaativa ristikko, josta oppi uuden sanankin.” Heini Saloinen, Forssa ”Ristikko oli ihan kivan haastava. Muutenkin lehden artikkelit oli valaisevia. Jatkakaa vain hyvää työtä.” Henrik Askola, Espoo ”Sopivasti aivonystyröilleni toimintaa.” Maiju, Joutseno ”Olipas vaativa! Kiitos tekijöille!!” Markku Rinne, Vaasa
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 34 Tukilinja 5/2020 L. N., TURKU Retkeilyvarusteet 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee niitä ammattiopinnoissaan. P. T., OULU Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi henkilölle, joka käyttää liikkumisen apuvälineenä pyörätuolia. R. A., ROVANIEMI Polkupyörä kuntoutujalle työkykyä edistävän liikuntaharrastuksen ja asiointimatkojen välineeksi. HEINÄKUU 2020 ERONEN J., ENO Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi 16-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa. LINDROTH S., ALA-SÄRKILAHTI Osa-apuraha auton hankintaan henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hänellä on pop up -pohjalta toimiva kärrykahvila, jonka kuljettamiseen autoa tarvitaan. N. S., OLHAVA Apuraha järjestelmäkameraan 16-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on kielellisiä haasteita. Valokuvaus on hänelle mieluisa harrastus. KAITALA P., TURKU Kannettava tietokone asioiden hoitoon sekä osa-apuraha polkupyörän hankintaan 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. LANKINEN S., KUOPIO Osa-apuraha sähköpyörän hankintaan henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. ASPEGREN M, LOPPI Kannettava tietokone kuntoutujalle sairauden etähoidon palvelujen välineeksi. T. K., SALO Polkupyörä asioinnin ja liikkumisen apuvälineeksi kuntoutujalle, jolla on rajoitteita liikuntakyvyssä. LAINE V., ESPOO Kitaravahvistin kuntoutujalle, jolle musiikki on pitkäaikainen harrastus. S. M., RANUA Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastamisen ja yhteydenpidon välineeksi. ERONEN T., JOENSUU Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin välineeksi. R. S., NURMES Tabletti asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineeksi henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. SAVILUOTO N., TAMPERE Kannettava tietokone ja apuraha kuntosalimaksuihin kuntoutujalle. Hän tarvitsee tietokonetta vapaaehtoistyön ja asioinnin välineeksi. E. A., HELSINKI Osa-apuraha tavarapyörän hankintaan 6-vuotiaalle lapselle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän ei itse pyöräile, mutta tavarapyörä mahdollistaa perheen yhteisen kulkemisen vapaa-ajalla ja asioidessa. S. T., KEMI Kannettava tietokone ja monitoimilaite opiskelun ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. S. P., TAMPERE Tablettitietokone kotitehtävien tekemisen ja polkupyörä liikuntaharrastuksen välineeksi 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen vaikeuksia. HÄRKÄNEN T., PALOKKA Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. M. P., SAVONLINNA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. TILLI T., TAMPERE Osa-apuraha joogaohjaajakoulutukseen kuntoutujalle, jonka tavoitteena on osa-aikainen työskentely. AARNIO A., TURKU Apuraha lenkkeilyvaatteisiin 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla liikunta on tärkeää kuntouttavaa toimintaa. YLIPÄÄ S., LUOPIOINEN Järjestelmäkamera henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hänen tavoitteenaan on ammatillinen kouluttautuminen pitkään harrastamalleen valokuvausalalle. L. J., HELSINKI Apuraha tulostimen leasingmaksuihin pienyrittäjälle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. A. T., VAASA Basso 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka soittaa bändissä. Musiikkiharrastus edistää hänen opiskelukykyään. LEINONEN V., VAAJAKOSKI Tablettitietokone kommunikaation tueksi 5-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen rajoitteita. T. T., TURKU Vastamelukuulokkeet yliopisto-opiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Kuulokkeet tukevat hänen opiskelunsa edistymistä. HAKALA M., HELSINKI Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa yliopisto-opinnot. N. S., KUOPIO Kannettava tietokone henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. R. V., JYVÄSKYLÄ Basso ja vahvistin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolle musiikki on toimintakykyä edistävä harrastus. A. T., PORI Kannettava tietokone henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Tietokone mahdollistaa hänelle itsenäisen asioinnin. P. A., YLIVIESKA Apuraha kuntoutujalle polkupyörän hankintaan sekä toimintakykyä edistävän liikuntaharrastuksen maksuihin. M. T., HAAPAJÄRVI Kannettava tietokone asioinnin ja työnhaun välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. M. J., JYVÄSKYLÄ Älypuhelin valokuvausharrastuksen välineeksi 22-vuotiaalle kuntoutujalle. Harrastus kannustaa häntä liikkumaan kodin ulkopuolella luonnossa. HAAKI K., JYVÄSKYLÄ Järjestelmäkamera kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. Kesä–heinäkuussa myönnettiin yhteensä 96 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 68 315 euroa. Loput kesä–heinäkuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta www.tukilinja.fi Tukilinja 5/2020 35 rajoitteita. Hän on vastikään valmistunut kuvallisen alan ammattiin ja oma kamera edistää työllistymistä. N. K., PIRKKALA Polkupyörä 16-vuotiaalle lukiolaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän harrastaa pyöräilyä ja kulkee yli 20 kilometrin mittaisen koulumatkansa pyörällä. J. V., HELSINKI Apuraha musiikkisämplerin hankintaan kuntoutujalle, jolle musiikin tekeminen on kuntoutumista tukeva harrastus. C. N., HELSINKI Kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammatillista tutkintoa. K. I., KUOPIO Kannettava tietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa korkeakouluopinnot. N. S., SASTAMALA Tablettitietokone ja suojakuori kommunikaation tueksi 4-vuotiaalle lapselle, jolla on kielellisiä haasteita. H. A., KERIMÄKI Sähkökitara 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. Musiikki on hänelle toimintakykyä edistävä harrastus. C. M., TURKU Tablettitietokone henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia freelance-työssään ja asioinnin välineenä. A. N., TAMPERE Osa-apuraha tietokoneeseen opiskelun välineeksi ammattiopiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän on saanut tietokonehankintaan myös muuta rahoitusta. K. S., JUANKOSKI Kannettava tietokone asioinnin välineeksi kuntoutujalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. I SO I S Ä T D I U U U L K OO V I L A E T E M J A G R A V I T A J UO P A I E I NN OT HY L A S T A P U L I T I S L AM R E NO I TO T I NE N SA TL U S A O P A A T S A J A V A A R L A J A S U T L U S UO Y P S T Ö I U U S I A S S O UM Y L T A T O J A Ä V P H T A I A R E MM V I P A A S A T I T T A E L U K L A R I Ä K E R MU MA Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32)
• << AKL Posti Oy << Siksi apurahat myönnetään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun kohteeseen. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kuukausittain kymmeniä. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia ja osa niistä jaetaan yhteistyössä muiden vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuonna 2019 tukea myönnettiin noin 715 000 euroa eli noin 59 600 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Apurahoilla edistetään koulunkäyntiä, harrastuksiin osallistumista, opintoja ja työllistymistä. Tukilinjan apurahoja voi hakea ympäri vuoden ja ne ovat pääsääntöisesti tarveharkintaisia. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea henkilöt, joille jokin vamma, fyysinen/psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea pitkäaikaisesti haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja muiden yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Huolehdimme siitä, että tukemme vastaa tarkoitustaan ja menee perille. NÄIN HAET TUKEA: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse. APURAHAT apurahat@tukilinja.fi P. 09 415 515 08 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ it-tukiluuri@tukilinja.fi p. 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT YHTEISTYÖAPURAHAT JAOSSA Hae Tukilinjan yhteistyöapurahoja ja ehdota saajia! VUODEN TOIMIJA -APURAHA Tukilinja jakaa vuosittain useita Vuoden Toimija -apurahoja uraauurtavaa työtä tekeville vammaisalan yhteisöille, joilta puuttuu resursseja. Apurahan suuruus riippuu toiminnasta. Ehdota saajia 30.11. mennessä Tukilinjan Facebook-sivujen kautta tai sähköpostitse (yhteisoapurahat@ tukilinja.fi). Arvomme ehdottajien kesken pieniä palkintoja. VIMMA-KULTTUURIPALKINTO Tukilinja myöntää vuosittain 5 000 euron työskentelyapurahan Kynnys ry:n jakaman vammaiskulttuuripalkinto Vimman saajalle. Vimmalla palkitaan laadukasta taidetta tai kulttuuritoimintaa, jossa toimintarajoitteisuuden vaikutuksia tuodaan yleiseen tietoisuuteen. Ehdota palkinnon saajaa Tukilinjalle (yhteisoapurahat@tukilinja.fi) tai Kynnys ry:lle 31.10. mennessä. STARTTI-URHEILUSTIPENDI Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Startti-urheilustipendejä matalan kynnyksen vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä harrastajat että pienet yhdistykset tai seurat, joilta puuttuu resursseja harrastustoimintaan. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Syksyn 2019 apurahoja voi hakea 31.10. asti. VAMMAISTUTKIMUSAPURAHA Tukilinja myöntää vuosittain apurahoja tasa-arvoa edistävään vammaistutkimukseen yhteistyössä Suomen Vammaistutkimuksen Seuran kanssa. Hakuaika on 1.–31.10. Hakemukset lähetetään liitteineen sähköpostitse sekä Vammaistutkimuksen Seuralle että Tukilinjalle. LISÄTIETOA: www.tukilinja.fi/ apurahat/hakuohjeet.