Tukilinja 05/2021 - Lehtiluukku.fi

TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 5 / LOKA–MARRASKUU 2021 KEHITYSVAMMAISET PALASIVAT PARALYMPIALAISIIN S. 22 ARKI MUUTTUU TRILLERIKSI Kotimaisen elokuvan pääosassa sokea näyttelijä s. 8 TYÖTÄ LÖYTYY KAIKILLE Helsingissä panostetaan työnohjaukseen s. 18 PT-CURLING ei katso ikää eikä toimintakykyä s. 12
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 42 e 6 kk 52 e 1 v 93 e Kesto 93 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 25. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 Paino: Reusner AS Kansikuva: Laura Vesa. s. 22 Historian havinaa Tokiossa Uimari Nader Khalili on saanut Tukilinjalta kaksi apurahaa. s. 24 Tukipointti Uutiskirje ja tietoa apurahojen käsittelystä. s. 24 Tukitori Tarjolla seksuaalineuvontaa ja puutarhanhoitoa. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja kesä–heinäkuussa 2021. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 5/2021 8 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Greta Thunberg Voguessa ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Korkeakoulutus saavutettavammaksi Uusi saavutettavuussuunnitelma edellyttää korkeakouluilta toimenpiteitä. s. 7 7 kysymystä Sisu-järjestelmästä Vastaajana Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta. s. 14 Ohjaimena vartalo Kotimainen pelituoli-innovaatio käynnisti uuden peliyhteisön. s. 18 Helsinki panostaa työnohjaukseen Hyviä tuloksia vammaisten työllistämisessä. IHMISET s. 8 Sokea mies elokuvatähtenä Elokuvasta Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia tuli menestys. s. 11 Tulilinjalla Heidi Finnilä pohtii toisten kannattelun tärkeyttä. s. 30 Blogilinjalla Bloggarina somevaikuttaja Katariina Räikkönen. TUKIKOHTEET s. 12 Curling sopii kaikille Tukilinja auttoi Juha Rajalaa urheiluharrastuksen matkakuluissa. s. 16 Äänisuunnittelu ammattina Jorma Kaulaselle Tukilinjan kustantama mikrofoni tuli oikeaan aikaan. En muistanutkaan, että koulussa on näin kivaa! Petri Poikolaisen unelmarooli. 62 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 2 Tukilinja 5/2021
Totuus on kuitenkin se, että työllistämme edelleen passiivisesti. Tukilinja 5/2021 3 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.12. Yhdessä homma hoituu SUOMESSA PANOSTETAAN ensimmäistä kertaa sotien jälkeen vammaisten ja osatyökykyisten työllistymiseen. Silloin haluttiin saada sotainvalidit töihin, nyt kipuillaan vinoutuneen huoltosuhteen seurauksista. Kaikki kelpaavat pian työmarkkinoille. Työllistämiskeinoissa se tarkoittaa pohjoismaiselle linjalle siirtymistä. Ruotsista otettiin Samhall-malli, jossa vaikeimmin työllistettäville räätälöidään työpaikat henkilökohtaisella ohjauksella ja hyödyntämällä etenkin julkisia työpaikkoja. Se tarkoittaa toivottavasti myös Tanskasta tuttua aktiivista tapaamisotetta kaikkiin työnhakijoihin. Työttömyys on ihmiselle kriisi, ja sen keskellä oleva saa ystävällisestä ohjauksesta ja neuvonnasta tukea myös tunnetasolla selviämiseen. Tuki lujittaa uskoa ja yhdessä tuumaillen polku töihin löytyy varmemmin. Tästä kertoo artikkelimme Helsingin tuetusta työllistämisestä (s. 18). TOTUUS ON kuitenkin se, että työllistämme edelleen passiivisesti. Tanskassa tuettua työllistämistä ja kuntoutusta tarjotaan 3,2 prosentille työvoimasta, Ruotsissa yli 1,1 prosentille, Norjassa 0,5 prosentille ja Suomessa 0,4 prosentille. Olemme hännänhuippuja, ja siksi kulutamme kaksi kolmasosaa työllistämispanostuksestamme passiiviturvan maksamiseen. Hyvä, että suuntaa ollaan muuttamassa ja nähdään henkilökohtaisen ohjauksen suuri merkitys. Vain pääkaupunkiseudulla tuettua työllistämistä tarjotaan tällä hetkellä runsaasti, mutta täälläkin tarve ylittää tarjonnan. Olisiko nyt aika koko Suomessa panostaa työvalmentajiin määrällisesti merkittävällä tavalla? Säästöä syntyisi työttömyyskorvausten puolelta. TÄSSÄ LEHDESSÄ kerrotaan lisäksi korkeakoulujen saavutettavuuden työläästä kehittymisestä (s. 6-7), haastatellaan elokuvan Mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia tekijöitä ja kerrotaan kahdesta kilpaurheilijasta, jotka ovat saaneet Tukilinjalta tukea harrastukseensa. Yrittäjiä edustaa äänisuunnittelija Jorma Kaulanen, jolle mikrofoni tuli juuri oikeaan aikaan. Jatketaan toistemme tsemppaamista, kuten kolumnistimme Heidi Finnilä suosittelee. Hyvää syksyä! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja 1,2 miljardia ihmistä esiin Helsingin rautatieasema ja Pasilan linkkotorni hehkuivat 19. elokuuta violetteina osallistuen kansainvälisen paralympiakomitean koordinoiman We the 15 -kampanjan maailmanlaajuiseen aloitukseen. 10 vuotta kestävällä kampanjalla (#WeThe15) halutaan tuoda esiin se, että 15 prosenttia maailman ihmisistä kärsii jostakin näkyvästä tai näkymättömästä vammasta ja että heidän yhdenvertaisuuteensa tulisi panostaa nykyistä enemmän. Kampanjaan osallistuu yhteisöjä, yrityksiä ja vaikuttajia suurista someyhtiöistä David Beckhamiin, Oprah Winfreyhin ja prinssi Harryyn. KT Tunstallilla kuulo-ongelmia Puolet kehittyneiden maiden nuorista on jatkuvasti alttiina vahingolliselle melulle musiikkia kuunnellessaan ja kuulon heikentyminen uhkaa myös Kuusikoita. Yksi heistä on BBC:n uutisen (28.7.) mukaan skotlantilainen laulaja KT Tunstall, jonka ongelmat alkoivat vasemman korvan tinnituksesta ja kuulonalenemasta. Korva kuuroutui kokonaan kiertueella vuonna 2018, ja nyt tinnitus alkoi oikeassakin korvassa. ”Jos voisin palata ajassa taaksepäin, kävisin varmasti säännöllisissä kuulotarkastuksissa nuorena”, laulaja harmittelee. Jatkossa hän aikoo esiintyä vain harvakseltaan ollakseen rasittamatta kuuloaan. Down-teräsmies Chris Nikic Ensimmäinen Teräsmies-kisan läpivienyt downin syndrooman omaava triathlon-urheilija, yhdysvaltalainen Chris Nikic, 22, sai heinäkuussa Jimmy V -urheilupalkinnon. Se myönnetään urheilijalle, joka on sinnikkyydellään ja päättäväisyydellään ylittänyt suuria esteitä. Viime syksynä Nikic suoritti Ironman Florida -kisan uinti-, pyöräilyja juoksuosuudet ajassa 16 tuntia, 46 minuttia ja 9 sekuntia – vain 14 minuuttia alle maksimiajan. Nikicin motto on onnistua joka päivä ”1 prosenttia paremmin”. Näyttelijä sairastui MS-tautiin Yhdysvaltalainen näyttelijä Christina Applegate julkisti elokuussa sairastuneensa MS-tautiin. Hän on aikaisemmin läpikäynyt rintasyövän. ”Tämä on ollut rankaa aikaa, mutta kuten tiedämme, elämä jatkuu”, hän kommentoi. Applegate tunnetaan Suomessa ehkä parhaiten tv-sarjan Pulmuset (Married... With Children, 1987–97) railakkaan tyttären roolista sekä tv-sarjasta Frendit, jossa hän esitti keskeisen roolihahmon Rachelin Amy-sisarta. Applegate sai suorituksestaan Emmy-palkinnon. CP-VAMMAINEN KOOMIKKO USA:N TALENTISSA TV-kisan America’s Got Talent voittajasuosikki oli syyskuussa cp-vammainen, hulvaton standup-koomikko Josh Blue, 42, joka veistelee vitsejä vammastaan. Blue on myös entinen paralympiaurheilija, joka osallistui 2004 kisoihin jalkapalloilijana. Sekin päätyi vitsiksi, sillä hänen joukkueensa ei tehnyt kisoissa yhtään maalia. Koomikkokollega, kisan tuomariston jäsen Howie Mandel, on puolestaan avautunut psyykkisestä sairaudestaan. Hän on kertonut potemastaan ahdistuksesta ja pakko-oireisesta häiriöstä aiemminkin, mutta People-lehden haastattelussa (9.6.2021) selviää, ettei hän ole kehdannut paljastaa oireiden vakavuutta, joita pandemia-aika vielä pahensi ”Selviytymiskeinoni on löytää asioissa hauskuus”, hän sanoo. ”Komedia tavallaan pelasti minut”. KAVERISOVELLUS ETSII YSTÄVÄN Suomalaisen startup-yrityksen aikuisille suunnatun Kaverisovelluksen kautta voi löytää omaan elämäntilanteeseensa sopivia ystäviä yhteiseen tekemiseen sekä oheissisältöä yksinäisyyden hälventämiseen. Kavereita voi hakea esimerkiksi kävelylle, rokkikeikalle tai leikkiseuraksi lapsille. Syksyllä maksutonta, koko Suomessa toimivaa sovellusta vasta pilotoidaan, mutta käyttäjiä on jo yli tuhat. Kaverisovellusta ovat ystävyyslähettiläinä edistämässä mm. somevaikuttaja Jenni Rotonen, näyttelijä Anna-Maija Tuokko sekä artisti Eroma. 4 Tukilinja 5/2021
MUSIKAALIT POIKA SALAPOLIISINA Brittiläisen Mark Haddonin nuortenromaaniin Yöllisen koiran merkillinen tapaus perustuva samanniminen menestysmusikaali kertoo 15-vuotiaasta, autismin kirjoon kuuluvasta Christopherista ( Alexander Wendelin), joka alkaa salapoliisina tutkia naapurin kuolleen koiran tapausta. Samalla selviää salaisuuksia omasta perhepiiristä. Musikaali on voittanut palkintoja Broadwaylla ja West Endissä, ja sen on nähnyt jo yli 5 miljoonaa ihmistä. Suomen ensi-ilta on 2.10. Lilla Teaternissa. Esitystä voi seurata suomeksi tekstitettynä mobiilisovelluksen kautta. AITO ROOLISUORITUS Resonaari-musiikkitoiminnassa työskentelevä Jaakko Lahtinen esittää kehitysvammaisen Toren roolin Helsingin kaupunginteatterin uutuusmusikaalissa Niin kuin taivaassa. Ruotsalaisen menestysmusikaalin aiemmissa versioissa Torea on aina esittänyt ei-kehitysvammainen näyttelijä. Mainion ja mukaansatempaavan esityksen ohjannut Jakob Höglund kiittelee Lahtista laulajana ja esiintyjänä: ”Näen hänen edessään loistavan tulevaisuuden näyttelijänä.” Kysymykseen, miksi rooliin etsittiin kehitysvammainen näyttelijä, hän vastaa, että koska musikaalissakin kehitysvammainen Tore lopulta hyväksytään paikkakunnan kirkkokuoroon, on tärkeää, että myös Suomen suurin teatteri toimii esikuvana siitä, miten vammaisuutta esitetään. Toren roolissa vuorottelevat Lahtinen ja ei-vammainen Paavo Kääriäinen, jotka ohjaajan mukaan ovat rakentaneet roolin yhteistyössä. Greta Thunberg Voguessa Ympäristöaktivisti Greta Thunberg, 18, valittiin elokuussa Vogue-lehden uuden pohjoismaisen painoksen, Vogue Scandinavian, ensimmäisen numeron kanteen. Ratsastusta harrastava Thunberg silittää kuvassa hevosta muodikkaassa, ylisuuressa trenssitakissa. Haastattelussa Thunberg – joka kuuluu autismin kirjoon – ei kuitenkaan anna tuumaakaan periksi asiakysymyksissä. Hän kritisoi tekstiiliteollisuuden yrityksiä siitä, että ne mainostavat toimivansa kestävästi ja ympäristöneutraalisti. Vaatteiden kulutus ei kuitenkaan voi olla kestävää niin kauan, kun tekstiiliteollisuuden hiilipäästöt ylittävät lentoja laivaliikenteen yhteenlasketut päästöt. Thunberg itse kertoo jutussa ostaneensa vaatteen viimeksi 3 vuotta sitten – käytettynä. Instagram-sivullaan hän kutsuu vaateteollisuuden toimintaa viherpesuksi. Cp-vammainen nuori tv-sarjaan Nordic noir -tyyliseen tv-sarjaan Korvessa kulkevi (englanniksi Evilside) etsittiin kesällä näyttelijäksi nuorta miestä, jolla on cp-vamma. Hän esittää 6-osaisessa sarjassa 15-vuotiasta, cp-vammaista Tuomasta. Käsikirjoittaja Aleksi Purasen mukaan rooliin etsittiin ”nuorta sälliä, joka haluaa kasvaa näyttelijäksi”. Rooli ei sinänsä liity vammaisuuteen, mutta koska vammaisia ihmisiä on ympärillämme, heidän tulee Purasen mielestä näkyä myös elokuvissa ja televisiossa. Puranen on käsikirjoittanut myös vammaisaiheisen dokumentin Wheels of Freedom. Oululaisen Whatevergroupin tuottama sarja kuvataan talvella 2021–22 Oulun seudulla. Hugo hurmaa Love Islandissa Brittien Love Island -kisoihin osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa vammainen henkilö. Hän on lievästä cp-vammasta kärsivä liikunnanopettaja Hugo Hammond, 24, kertoi BBC:n Ouch-podcast elokuussa. Raamikas Hammond pelaa krikettiä fyysisesti vammaisten edustusjoukkueessa ja osallistui tv-kisaan voidakseen pandemia-ajan jälkeen vihdoinkin deittailla. ”Etsin jotakuta, jonka kanssa voin olla oma itseni”, hän tiivistää. Cp-vamma ilmenee Hammondilla lähinnä siten, että hän kävelee hieman varpaisillaan. BAGGELLE SEESAM-PALKINTO Kirjailija Tapani Bagge on saanut selkokirjallisuuden edistämisestä myönnettävän 1000 euron suuruisen Seesam-palkinnon. Baggen selkokirjoja ovat Alligaattori, Polttava rakkaus, Marskin keppi, Jäätävää kyytiä ja Tuhon torni (Avain 2021). ”Baggen vauhdikkaat tarinat tempaavat mukaansa monenlaisia lukijoita”, Selkokeskuksen työryhmä perustelee. Niitä leimaavat jännittävät käänteet, huumori, inhimillinen salaviisaus ja lämpö. VUODEN TAITEILIJA Erityistaidetta edistävän Kettukin Vuoden taiteilijan 2021 taidetta nähtiin Hyvinkäällä elokuussa. Autismin kirjoon kuuluva kreikkalaissuomalainen Joannis Clementides työskentelee Vallilan Taidestudiossa. ”Taide antaa elämälle tarkoituksen”, hän kertoo. ”Ajattelen, että taiteen kautta voimme oppia jotain uutta itsestämme ja toisistamme.” Vuoden taiteilija -palkintoon kuuluu 1000 euron stipendi. Tukilinja 5/2021 5
YHTEISKUNTA Saavutettavuusfoorumin rooli voisi olla merkittävä aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden, tilanteen parantamisessa. Korkeakoulutus kaikkien ulottuville senttia. Myös työllistyminen on osoittautunut vaikeaksi. Opintonsa päättäneistä vammaisista ja toimintarajoitteisista työnhakijoista työllistyy vain noin 20 prosenttia. Korkeakoulutuksen saavutettavuuden parantaminen liittyy koko koulutusprosessiin: opiskelemaan hakeutumiseen ja pääsyyn, opintoja uraohjaukseen, opinnoissa edistymiseen sekä työelämään siirtymiseen ja työllistymiseen. Yhdenvertaisuuden esteet voivat olla saavuttamattomia rakenteita ja toimintaympäristöjä tai ilmetä kielteisenä asenneilmapiirinä. Aluksi aliedustettujen ryhmien tarpeet tulisi tunnistaa ja tunnustaa, että tilannetta voitaisiin parantaa. Harjoittelupaikka kaikille Yksi keskeinen pullonkaula opinnoissa on harjoittelupaikan saaminen. ”Harjoittelupaikka on olennainen jokaiselle opiskelijalle, ja monen vammaisen nuoren on vaikea saada harjoittelupaikkaa. Korkeakoulujen tulisikin aktiivisesti tiivistää yhteistyötä työnantajien kanssa”, Kosunen sanoo. ”Tiedämme, että vammaiset opiskelijat ovat hyvinkin sitoutuneita opiskeluun ja työhön, kun he työpaikan saavat. Opintoja uraohjaajien panos ja heiltä saatava tuki ja kannustus harjoittelupaikan saamiseksi ovat tosi tärkeitä.” Mitä olisi tehtävä? Selvityksessä esitetään 38 tavoitetta, joilla saavutettavuus paranisi aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osalta. Niihin kuuluvat myös toimintarajoitteiset ja vammaiset henkilöt. Selvityksessä suositellaankin erityisesti neljää keskeistä toimenpidettä: 1. Saavutettavuuden edistäminen tulisi kirjata yliopistoja ammattikorkeakoululakeihin. 2. Korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmien toteutumista tulisi seurata osana ministeriön ja korkeakoulujen välistä tulosohjausta. 3. Tietojärjestelmiä ja aliedustuksen tiedollista seurantaa tulisi parantaa. 4. Tulisi perustaa laajapohjainen saavutettavuusfoorumi, jonka tehtävänä on laatia konkreettinen toimenpideohjelma. Selvityshenkilö Tapio Kosusen mukaan tällaisen saavutettavuusfoorumin rooli voisi olla merkittävä aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden, tilanteen parantamisessa. Hallitus päättää toimenpiteistä tämän syksyn aikana. Korkeakoulujen saavutettavuudessa eri väestöryhmille, kuten vammaisille, on paljon parannettavaa, sanoo selvityshenkilö Tapio Kosunen. Selvitys ehdottaa siihen myös keinot. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Adobe Stock KORKEAKOULUILLA ON velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta, mutta tasa-arvovaltuutettu on todennut, että työ näyttää useimmiten ponnettomalta. Erityisasiantuntija, selvityshenkilönä toiminut Tapio Kosunen sai kesällä valmiiksi korkeakoulujen saavutettavuussselvityksen, joka tuo esiin samansuuntaisia tuloksia. ”Korkeakoulutukseen hakeutuminen ja korkeakoulutus eivät monesta syystä näyttäydy kaikille samanlaisena vaihtoehtona” , Tapio Kosunen sanoo. ”Kaikilla on kuitenkin oikeus oppia ja oikeus osata.” Aliedustus kiistatonta Esimerkki aliedustetusta ryhmästä ovat toimintarajoitteiset henkilöt. Heistä vain 23 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun koko väestön vastaava osuus on yli 40 pro6 Tukilinja 5/2021 Korkeakoulutuksen kynnyksenä vammaisille ovat edelleen fyysinen ja tietojärjestelmien saavutettavuus, opintoneuvonnan vähäisyys sekä vaikeus saada työharjoittelupaikkoja.
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Linda Tammisto Kun Sisu ei riitä Helsingin Yliopiston opiskelijakäyttöön tarkoitettu uusi Sisu-opintotietojärjestelmä on osoittautunut esteelliseksi näkövammaisille. Unohdettiinko vammaiset suunnitteluvaiheessa? Tukilinja 5/2021 7 Susanna Niinistö-Sivuranta Kehitysjohtaja Helsingin yliopisto 1. Miksi viime syksynä käyttöön otettu Sisu-opintojärjestelmä epäonnistui lainsäädännön noudattamisessa? EU:n saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan viime vuonna ja koskee nimenomaan oppilaitoksien verkkopalveluja. Sen siirtymäaika oli pitkä ja asian olisi pitänyt olla tiedossa. ”Sisu-projekti aloitettiin vuonna 2012, jolloin saavutettavuusvaatimukset eivät olleet nykyisenkaltaiset.” ”Saavutettavuus on Sisun kaltaisessa järjestelmässä laaja asia. Visuaalisella käyttöliittymällä on pyritty laajan ja hyvin kompleksisen tietokokonaisuuden luomiseen. Valitettavasti visuaaliset näkymät ovat erityisen haastavia ruudunlukuohjelmien näkökulmasta eli nykytilanne ei palvele näkövammaisia opiskelijoita.” ”On pyritty löytämään kokonaisratkaisu, jossa yhdistyvät sekä visuaalisen käyttöliittymän merkittävät hyödyt että järjestelmäpalvelu mahdollisimman kattavasti myös niille, jotka eivät voi hyödyntää visuaalisia elementtejä. 2. Ongelma selvisi vuosi sitten. Milloin sitä alettiin korjata ja milloin Sisu alkaa toimia näkövammaisille opiskelijoille? ”Vuonna 2017 ruudunlukuohjelmin vaatimukset otettiin tarkemmin mukaan suunnitteluun ja samalla tarkistettiin Sisun kehityksen suuntaa saavutettavuuden osalta. Haasteen aiheutti se, että merkittävä osa Sisusta oli jo koodattu.” ”Parannuksia saadaan askel kerrallaan. On liian aikaista sanoa, milloin kokonaisuus on valmis. Panostamme yhdessä toimittaja Funidatan ja muiden Sisu-yliopistojen kanssa kehitystyöhön, jotta tukea tarvitseville opiskelijoille rakennettu väliaikaisjärjestely jäisi niin lyhyeksi kuin mahdollista.” 3. Valmista luvataan vasta 2023. Miksi Sisun korjaaminen kestää näin kauan? ”Sisun visuaalisuuden vuoksi lisätyö on laajempi kuin on osattu arvioida. Parannusten työstö on käynnistetty välittömästi ja niitä on tehty muun muassa liittyen kontrasteihin, ruudunlukijoille tarvittaviin nimilappuihin ja saavutettaviin tyyleihin.” 4. Yliopisto tarjoaa näkövammaisille opiskelijoille nyt erityistä tukea tietojensa kirjaamiseen ja selvittämiseen. Missä käytännön toiminnoissa he joutuvat pyytämään opintoneuvojan apua? ”Sisun keskeisiä toimintoja ovat opintosuunnitelman laatiminen ja kursseille ilmoittautuminen.” 5. Jos jokaisessa tällaisessa tilanteessa joutuu turvautumaan opintoneuvojaan, eikö tämä tuo kohtuutonta vaivaa opiskelijalle? ”Tapaaminen esteettömyysyhdyshenkilön tai koulutussuunnittelijan kanssa voidaan järjestää etätai lähitapaamisena.” ”Pyrkimyksemme on, että opiskelija ei koe tukea kohtuuttomana vaivana, vaan löydämme yhdessä hänelle sopivan kätevän tavan opiskella ja hoitaa opintoasioitaan sisältäen Sisuunkin liittyvät toiminnot.” 6. Riittääkö opintoneuvojien työaika näkövammaisten opiskelijoiden hyvään palveluun, niin etteivät heidän opintonsa viivästy? ”Kyllä riittää.” 7. Mitä neuvoja antaisitte nyt Helsingin yliopiston näkövammaiselle opiskelijalle? Mitä voitte luvata hänelle? ”Ole empimättä yhteydessä! Opinnot saadaan varmasti sujumaan. Tervetuloa aloittamaan uusi lukuvuosi!”
8 Tukilinja 5/2021 KULTTUURI TRILLERI NÄKÖVAMMAISEN SILMIN Nuoruudenystävät, näyttelijä Petri Poikolainen ja ohjaaja Teemu Nikki, loivat elokuvan, jonka kuvaus ja sisältö tukevat toisiaan. Petri Poikolainen Näyttelijä, 46 v. Elämäntilanne Valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000, MS-diagnoosi 2009, sairauseläkkeelle Helsingin kaupunginteatterista 2013. Perheeseen kuuluu aikuinen poika, äiti ja veli perheineen. Harrastukset Äänikirjojen kuuntelu, suosikkina Stephen King. Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuva kertoo kaikille tutusta halusta elää itsenäisesti – ja mihin se voi johtaa. Elokuvan kuvaus mukailee sen päähenkilön näkökykyä. TEKSTI Sanni Purhonen O hjaaja-käsikirjoittaja Teemu Nikki ja näyttelijä Petri Poikolainen kävivät nuorina yhtä aikaa Reserviupseerikoulun ja päätyivät kumpikin näyttämölle. Kun Poikolainen pitkän tauon jälkeen otti vuonna 2019 Nikkiin yhteyttä, juttu kääntyi pian mahdolliseen yhteistyöhön ja elokuvan tekemiseen. Suunnitelmien rivakkaan etenemiseen vaikutti Poikolaisen aggressiivinen MS-tauti, jonka vuoksi hän on sokeutunut ja käyttää pyörätuolia. Päätähden jaksamisen varmistamiseksi käsikirjoitus valmistui ja kuvaukset aloitettiin nopeasti. Aluksi suunnitelmissa ollut lyhytelokuva vaihtui kuitenkin kokopitkäksi tarinaksi. Unelmien täyttymys “Tajusin pian, että tässä meillä on pitkän leffan arvoinen idea. Mukana ei ole juuri muita näyttelijöitä kuin Petri, ja hän kantaa kokonaisuutta upeasti”, Nikki kertoo. Myös Poikolainen on selkeästi innoissaan ensimmäisestä elokuvaroolistaan. “Kun Teemu ehdotti, että kiinnostaisiko taas näytellä, olin että totta hitossa! Halusin aina elokuvaan, mutta se ei aiemmin onnistunut, vaikka teatteritöitä riitti. Nyt sitten viimein pääsin tekemään leffaa – ja vielä päärooliin!” Elokuva Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia, 2021. Ohjaus ja käsikirjoitus: Teemu Nikki. Pääosassa Petri Poikolainen. Aihe Pyörätuolia käyttävä, sokea mies matkustaa yksin tapaamaan rakastettuaan. Palkinnot Eurimages Lab Project Award, 2020. Venetsian elokuvajuhlien yleisöpalkinto, 2021. Jatkuu seuraavalla aukeamalla
”Tajusin pian, että meillä on pitkän leffan arvoinen idea.” K U V A : TO M I PA L S A Teemu Nikki Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja perheenisä, 46 v. Työn alla Seuraava elokuva Räkä ja Roiskis pohjautuu Juice Leskisen lastenkirjoihin. Tukilinja 5/2021 9
“Kun Teemu ehdotti, että kiinnostaisiko taas näytellä, olin että totta hitossa!” 10 Tukilinja 5/2021 Elmukelmua linssiin Tapahtumien keskiössä on Poikolaisen esittämä Jaakko, joka hänkin on tietysti sokea ja käyttää pyörätuolia. Elokuva on myös teknisesti kuvattu Jaakon näkökulmaa mukaillen niin, että ainoastaan hänet nähdään tarkasti ja kirkkaasti. Taustanäkymät ja muut henkilöhahmot ovat epätarkkoja. Katsoja asetetaan siis päähenkilön nahkoihin. Haluttu vaikutus on saatu aikaan lähikuvilla ja kiertämällä kameran linssin ympärille elmukelmua, jonka keskellä on reikä. Rämäpään reissu Elokuvan juoni on yksinkertaisuudessaan se, että sokea ja halvaantunut Jaakko päättää lähteä kiireellä ja ilman apua junalla tyttöystävänsä Sirpan luo, joka on sairastunut ja masentunut. Matkalla riittää draamaa, sillä Jaakko ei vammauduttuaan ole kertaakaan poistunut kotoaan yksin. Enempiä paljastamatta hän joutuukin matkan aikana pulaan. Ainakin tämän vammaisen katsojan näkökulmasta vaikutti välillä siltä, että elokuvan draama olisi ratkennut nopeasti, jos Jaakko olisi käyttänyt henkilökohtaista avustajaa tai vain älynnyt pyytää apua luotettavilta henkilöiltä. Miksei avustajaa? Sekä ohjaaja että näyttelijä hieman kummeksuvat kommenttiani. Molemmat painottavat ystävällisesti, ettei kysymyksessä ole dokumentti eikä Petri tietenkään toimisi, niin kuin Jaakko toimii, vaikka Petrikin on matkustanut junassa yksin. Se, ettei Jaakko halua apua, on dramaturginen ratkaisu. “Halusimme tehdä trillerin yllättävine käänteineen, ja tarina muotoutui siitä. Elokuva kertoo rohkeudesta ja tahdosta mennä rakkaansa luo. Hetkeäkään en ajatellut, että viesti olisi, ettei kotoa kannata lähteä”, Nikki sanoo. “Jaakko on paljon minua rämäpäisempi ja vähän outo. Se johtaa siihen, ettei hän kauheasti ajattele, vaan haluaa olla ritari ja menee vain”, Poikolainen puolestaan toteaa. Realistista fiktiota Vaikka elokuvan päähenkilö ja päänäyttelijä eivät tietenkään ole yksi yhteen, Poikolainen kertoo toimineensa teknisenä neuvonantajana monissa vammaisuutta koskevissa asioissa. Nikki oli muun muassa kysynyt Poikolaiselta, näkeekö tämä unia. Tällä tavoin juoksu-unet päätyivät tärkeään osaan elokuvassa. Vammaisen kannalta tunnistettavasti esitetään myös sääli, jota vammaiset henkilöt usein saavat osakseen tuiki tuntemattomilta. “Kaikkein kauheinta on, kun joutuu lohduttamaan muita ihmisiä oman vammansa takia”, Poikolainen puuskahtaa. Päähenkilö, elokuvia rakastava Jaakko, muistuttaa kuitenkin mieltymyksiltään enemmän Nikkiä kuin Poikolaista, jonka mielestä Titanic itse asiassa on yksi maailman parhaista elokuvista. Matkalla Venetsiaan Nikin ja Poikolaisen elokuva on jo tekovaiheessaan saanut hyvän vastaanoton, muun muassa leikkausvaiheessa oleville elokuville myönnettävän Eurimages-palkinnon. Tätä juttua kirjoitettaessa tekijätiimi oli lähdössä Venetsian elokuvajuhlille, jossa teos sai ensi-iltansa ja oli ehdolla yleisöpalkinnon saajaksi. Ja palkintohan sieltä tulikin! Molemmat vaikuttavat menestykseen tietenkin tyytyväisiltä. “Olen tästä elokuvasta ihan hirveän ylpeä. Tekeminen on aina hyppy tuntemattomaan, mutta nyt tuntuu hienolta”, Nikki kuvailee tunnelmia ensi-illan alla. “En ole aiemmin käynyt isoilla elokuvajuhlilla, mutta yhtään ei jännitä, kun ihan vahingossa tehtiin näin hyvä elokuva. Varsinkin sen äänimaailma on huikea ja kuvailutulkkaus tulee tietysti myös saataville”, Poikolainen säestää. Kumpikin mies toteaa haluavansa ehdottomasti tehdä yhteistyötä jatkossakin. He kehuvat toistensa ammattitaitoa ja huumorintajua. Kuvauksissa Poikolainen saattaa tulevaisuudessa tarvita aiempaa enemmän apua, mutta tällä hetkellä hänellä on onneksi hyvä avustaja. “Ei sitä koskaan tiedä, mitä vielä keksitään”, Poikolainen päättää. Sokea Petri Poikolainen esittää matkalle lähtevää miestä, joka näkee vain lähietäisyydelle. Katsoja näkee elokuvan tapahtumat näkövammaisen tavoin osittain sumeina.
TULILINJALLA / KOLUMNI Heidi Finnilä Kolumnisti Heidi Finnilä, 53, Helsinki Toimintarajoite Masennus, työuupumus ja kaikenlainen yliherkkyys Ammatti Toimittaja (Yle Kunskap). Teen myös podcastia Min galna mamma yhdessä tyttäreni Vivin kanssa. On helpompi olla armollinen muille, kun on itse noussut mudasta ja saanut osakseen armoa. Kannattaa kannatella KUUNTELIN ITKEVÄÄ Marco Bjurströmiä Ylen Kutsuvieras-ohjelmassa ja liikutuin itsekin niin, että itkeskelin sitä kuunnellessa. Hän kertoi kuinka tärkeää elämässä on muiden kannatteleminen ja se, että muut kannattelevat. Bjurström kaipasi myös uutta nimitystä sanalle ”sivuosanäyttelijä”, josta englanniksi käytetään termiä ”supporting actor”. Sivuosanäyttelijä on jotenkin nolo termi. Sana viestii, että kyseessä ei ole tärkeä henkilö vaan vähemmän tärkeä sivuhenkilö. Se on sääli, koska sivuosanäyttelijä on usein yhtä tärkeässä, jopa tärkeämmässä roolissa kuin pääosan näyttelijä. Pääroolia näyttelevä loistaa usein juuri sivuhenkilön ansiosta. Muiden kannatteleminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä niin lavalla kuin elämässä. Ei meistä kukaan pärjää täällä yksin. PARASTA OLISI, jos osat voisivat vaihtua niin, että jokainen vuorollaan olisi sivuroolissa eli kannattelijan paikalla. Jokainen voisi vuorollaan auttaa ja olla avun saaja. Olen etuoikeutetussa asemassa, koska olen kasvanut perheessä, jossa pidetään yhtä ja jossa me kaikki kannattelemme toisiamme. Kohta 80 vuotias äitini haluaa edelleen kannatella yli viisikymppisiä lapsiaan, vaikka tarvitsee välillä itse enemmän kannattelua kuin me aikuiset lapset. Äitini on hyväkuntoinen ja elämästä nauttiva ikäihminen, mutta hänen polvensa ovat heikossa kunnossa, ne eivät enää kannattele liukkailta kallioilta veteen ja takaisin. Tämän takia me tyttäret kannattelemme häntä veteen ja takaisin. Äiti ei anna periksi – uimaan on päästävä, vaikka projekti olisi vaativa. Olemmekin löytäneet mökkimme läheisyydestä ihanan järven, jonka yleiseltä uimarannalta on helpompi päästä järveen kuin oman mökkimme liukkailta kallioilta. Äidin uittaminen järvessä on koko päivän projekti. Jälkkäriksi saa jätskiä ja kaikilla on hyvä mieli. KOSKA ITSE tulen perheestä, joka tukee, kannustaa ja kannattelee, olen välillä joutunut pettymään, kun sama asia ei aina päde muualla. Elämä opettaa ja turpiin on tullut niin koulussa kuin työpaikallakin, kun olen huomannut, että on ihmisiä, joiden intressinä ei aina olekaan kaikkien hyvä, vaan pelkästään oma hyvä – joka loppupeleissä on kaikkien paha. Itse olen aina pitänyt puoliani ja antanut samalla mitalla takaisin, antanut välillä myös pahan kiertää. Olen kiivastunut, haukkunut, puhunut pahaa selän takana, juoruillut ja vedellyt pultteja milloin mistäkin. En ole aina ollut kovin helppo ihminen. Olen uupunut, masentunut ja eronnut. VAIKEINA AIKOINA perhe ja ystävät ovat kannatelleet minua. Olen saanut tukea ja apua eikä minua koskaan ole jätetty yksin, vaikka aviomies jättikin ja löysi itselleen paremman vaimon. Voi olla, että minusta vaikeuksien kautta tuli mukavampi ihminen, tai ainakin siedettävämpi. On nimittäin helpompi olla armollinen muille, kun on itse noussut mudasta ja saanut osakseen armoa. Olen myös huomannut, kuinka hienoa on olla supporting actor ja tukea läheisiä. Välillä tuen ihan ventovieraitakin, jotka kaipaavat hetken tukea, energiaa ja inspiraatiota. Usein se ei vaadi muuta kuin läsnäoloa, kuuntelemista ja toisen vahvistamista. Jokaisen ihmisen kun on hyvä tulla huomatuksi, kuulluksi ja tosissaan otetuksi. Tukilinja 5/2021 11
12 Tukilinja 5/2021 Pienten asioiden tärkeyden tajuaa, kun on maannut sängyssä viikkoja jokin ruumiinosa kipsissä. UNELMAT TODEKSI CURLING – jokamiehen peli Juha Rajalalle Tukilinjan apuraha harjoittelukuluihin mahdollisti pyörätuolicurlingin pelaamisen maajoukkueessa. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Laura Vesa JUHA RAJALA hymyilee videoyhteyden päästä pienelle alkusäädölleni Tampereen kodistaan. Miehestä välittyy oitis lempeys, mutta toisaalta myös tarmokkuus, jollaista tavoitteellinen paraurheilu vaatii. Rajala on mukana pyörätuolicurlingin maajoukkueessa ja kun pääsemme puhumaan lajista, syttyy silmiin palo. Helposti voisi luulla pyörätuolicurlingin olevan Rajalalle pitkäaikainen harrastus. Näin ei kuitenkaan ole, sillä hän löysi lajin vasta kolmisen vuotta sitten. Ennen sitä Rajala viihtyi 13 vuoden ajan bocciaa pelaten. ”Se on edelleen mukavaa, ja tulen käymään varmasti jatkossa bocciakilpailuissa, mutta aktiivisesti en aio enää lajia harrastaa”, hän sanoo nyt. Uutuus motivoi Rajala selittää lajin vaihtoaan sillä, että halusi yksinkertaisesti kokeilla jotain uutta. Kun kaveri suositteli pyörätuolicurlingia, kiinnostui Rajala kuultuaan, että kyseessä oli paralympialaji. Hän tykästyi lajiin heti. ”Curling on siitä helppo laji, että sitä voi harrastaa kuka vain. Ainoat pelivälineet ovat pyörätuolisi, lämmin urheiluasu ja niin sanottu työntökeppi, jolla curlingkiveä työnnetään”, hän selittää. Säännöt ovat samanlaiset kuin lajin tavallisessakin versiossa. Jään harjaamista ei kuitenkaan tehdä ja kiven heittäminen tapahtuu paikaltaan. Rajalan motivaattorina lajin pariin oli se, että pyörätuolicurling ei vaadi kovin suurta fyysistä toimintakykyä. Siihen ei myöskään ole ikärajaa, ja jokaisella on peliosaamisen kertyessä mahdollisuus nousta maajoukkuerinkiin. Rajala pääsi sinne jo puoli vuotta aloittamisen jälkeen. Vapaus harrastaa Juha Rajala kertoo olevansa työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta auttelevansa toisinaan veljeään perheyrityksessä esimerkiksi laskutuksen kanssa. Curlingin ohella hänen urheiluharrastuksiinsa kuuluvat vesijuoksu, pyöräily ja boccia. Muina harrastuksina ovat matkailu ja CURLING = Jäällä kiviä heittämällä pelattava joukkuepeli, jonka pistelasku muistuttaa petankkia. Juha Rajala Pyörätuolicurlingin maajoukkuepelaaja, 50 v., Tampere. Toimintarajoite Osteogenesis imperfecta, käyttää pyörätuolia, Tukilinja-apuraha Kilpaurheiluapuraha vuonna 2019 pyörätuolicurlingin välineisiin ja edustusjoukkueeseen osallistumisen kuluihin. vanhat esineet, joten hänet voi bongata myös kirpputoreilta tai huutokaupoista. Rajala kertoo olevansa lisäksi aktiivinen penkkiurheilija. Erityisesti jääkiekko on lähellä sydäntä ja ”Tappara nääs”. Hän kertoo seurustelevansa, mutta kuvioissa ei ole lapsia. ”Minulla on lajin kannalta hyvä elämäntilanne – treenien suhteen päivällä ei ole väliä.” Apuraha treenikuluihin Tukilinjan apuraha on mahdollistanut Juha Rajalalle maajoukkuerinkiin osallistumisen. Tampereella ei ole sopivia, esteettömiä olosuhteita lajin harrastamiseen. Matkakuluja syntyy, kun joukkue käy pelikauden aikana 1–2 kertaa viikossa harjoittelemassa Harjavallassa tai Lohjalla Kisakalliossa. ”Sen lisäksi pitää käydä treenaamassa myös omaehtoisesti, yksin tai joukkuetoverin kanssa”, Rajala selittää. ”Pienemmässä porukassa toistojen määrä on suurempi, mutta joukkuetreenit
Juha Rajalalle tavoitteellinen urheileminen on elämäntapa. Rauhallisena lajina curling sopii luustoltaan hauraalle treenaajalle. Tukilinja 5/2021 13 ovat edullisempia, koska matkakulut ja jäämaksu jaetaan useamman pelaajan kesken.” Apuraha on matkakulujen ja jäävuokran ohella kulunut esimerkiksi uuden työntökepin hankintaan, kisojen osallistumismaksuihin ja yöpymiskuluihin. Kustannuksien lisäksi lajin huonona puolena on Rajalan mukaan kylmyys: ”Kun viettää hallilla useamman tunnin putkeen, joista vain osa on aktiivista tekemistä, pitää osata pukeutua.” Pelaajat tervetulleita Kulunut treenikausi on ollut kuluttava. ”Raskainta oli epätietoisuus siitä, milloin b-karsinnat voidaan järjestää. Aina joutui uudestaan valmistautumaan ’seuraavaan kisaan’. Aiheutti myös ylimääräisiä kuluja, kun kilpailukausi venyi ja oli koko ajan pidettävä itsensä huippukunnossa.” Vasta huhtikuussa 2021 saatiin MM-kisakarsinnat pidettyä, mutta maapaikkaa ei tullut. Seuraava tähtäin on Milanon paralympialaisissa 2026. Syksyllä aletaan rakentamaan uutta maajoukkuetta, johon ovat Rajalan mukaan tervetulleita yrittämään kaikki uudet ja vanhat kasvot. Treeni tiukentuu Lajina pyörätuolicurling ei ole yhtä raamitettu ja tiukkatahtinen harrastus kuin vaikkapa pyörätuolikelaus. Harjoittelupäiväkirja on kuitenkin tulossa pakolliseksi, minkä Juha Rajala näkee hyvänä asiana: ”Seuranta motivoi.” Kun häneltä kysyy, mitä laji on opettanut, on vastaus valmiina: ”Sosiaalisia taitoja, tiivistä tiimihenkeä, taktillista osaamista ja kärsivällisyyttä. On opittava toimimaan ryhmässä, odottamaan vuoroaan, huomioimaan myös joukkuekaverit sekä luottamaan heihin.”
14 Tukilinja 5/2021 Pelituoli avaa e-urheilun Idea kehon liikettä hyödyntävästä peliohjaimesta lähti liikkeelle, kun Janne Lähdekorpi istui kipeän selkänsä vuoksi jumppapallolla ja pelasi. Hänen kehittämällään pelituolilla pelaaminen onnistuu nyt ilman näppäriä sormiakin. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT eXerium URHEILU 2000-luvun alussa Janne Lähdekorpi istui huonon selkänsä vuoksi jumppapallolla istumassa ja pelasi lentokonesimulaattorilla. Yhtäkkiä hän oivalsi koko kehonsa liikkuvan pelin tahdissa, vaikkei se pelaamista hyödyttänytkään. Hän alkoi pohtia, voisiko tätä kehon automaattista liikettä hyödyntää peleissä tarkoituksellisesti. PELAAMINEN ON hauskaa ja se lisää motorisia taitoja ja kykyä ajatella loogisesti. Se on sosiaalista ja voi parhaimmillaan kuntouttaa. Pelaaminen kuuluukin kaikille. Valtavirtapelit vaativat kuitenkin erityisesti sormien hienomotoriikkaa ja sulkevat näin monet toimintakyvyn haasteita omaavat ulkopuolelle. Special e-Sportin ensimmäisten SM-kisojen finaaliottelu nähtiin Tampereen Apuvälinemessuilla 2019. Kohteen nimi GameXR-pelituoli, valmistaja eXerium, hinta noin 2500 e. Mihin käyttöön? Kuntoutus-, viihdeja urheiluväline. Kenelle? Henkilöt, joilla on vaikeutta käsien hienomotoriikassa.
Tukilinja 5/2021 15 EXERIUM = Suomalainen startup-yritys, jonka tuotteisiin kuuluu vartaloa ohjaimena käyttävä GameXR-pelituoli. E-URHEILU = Elektronista urheilua, jossa pelataan tietoteknisillä laitteilla. Tomi Mäkipää kokeili GameXR-pelituolia testikisoissa Taidetehdas Wärjäämössä. Kun Nintendo Wii julkaistiin, ymmärsi Lähdekorpi ideassaan olevan itua. Hän otti lopputilin ja päätti keskittyä pelituolin suunnitteluun. ”Olimme messuilla esittelemässä tuotettamme, kun paikalle tuli kehitysvammainen äiti poikansa kanssa. Poika pelasi lasketteluradan monta kertaa läpi ja äidille tuli tippa linssiin. Hän kertoi tämän olevan ensimmäinen kerta, kun poika kykeni pelaamaan”, Janne Lähdekorpi kertoo. Tuona hetkenä hän ymmärsi pelaamisen mahdin ja suunta kohti esteetöntä e-urheilua löytyi. Laitoksiin ja työpaikoille Exeriumin GameXR-pelituoli mahdollistaa pelaamisen vartalon liikkeillä, jolloin hienomotoriikkaa ei tarvita. Tuoli maksaa noin 2500 euroa, mikä voi tuntua äkkiseltään suurelta. Apuvälineeksi se ei kuitenkaan ole kallis ja sitä on myyty paitsi päivätoimintakeskuksiin, vanhainkoteihin ja fysioterapialaitoksiin, myös tavallisiin kouluihin ja työpaikkojen kahvihuoneisiin. ”Emme halunneet laittaa suurta hintaa tuotteelle vain siksi, että se on apuväline”, toteaa Lähdekorpi. ”Alkuperäinen tarkoitukseni ei ollut kuntouttaa vaan mahdollistaa pelaamisen hauskuus kaikille.” Kuntoutusta pelaamalla Muutaman minuutin taukojumppa pelituolilla pelaten aktivoi erityisesti keskivartalon syviä lihaksia ja pitää ryhdin kunnossa. Varsinaisessa kuntoutuksessa pelillisyys toimii, koska pelaaja haluaa hyviä tuloksia eikä keskity esimerkiksi kipuun. GameXR-pelituolia on käytetty neurologisten potilaiden kuntoutuksessa jo vuodesta 2013, ja sitä on testattu myös seniorien aktivoinnissa. Vain mikäli kehossa on paljon jäykkyyttä tai liikeradat ovat kovin rajoittuneet, eivät tuolin herkkyyssäädöt välttämättä riitä. Omat pelisovellukset Pelituoliin on kehitetty omat, siihen sopivat pelit, joita voi ladata eXeriumin sivuilta. Pelejä on kehitetty sekä eXeriumin pelikoodarien että peliyritysten ja Tamkin opiskelijoiden toimesta. Tarjolla on tällä hetkellä 11 peliä sekä kuntoutusettä viihdekäyttöön. Pelaajille on vuonna 2019 perustettu Special eSports -verkosto ja omat SM-kisat. Niissä kilpaillaan esimerkiksi moottoripyörällä ajossa, tarkkuuslennossa ja esineiden väistelyssä. Tämän vuoden SM-kisat järjestettiin elokuussa osana vammaiskulttuurijärjestö ACCACin etäfestivaalia. Etäyhteyksien vuoksi kisattiin vain lentosimulaattoripelissä. Osaksi e-peliyhteisöä Special eSports on lajina saanut nopeasti yhteistyökumppaneita. Se on voinut järjestää karsintakilpailuja veloituksetta erityisammattiopistojen Luovin ja Spesian tiloissa. Järjestöistä ACCAC ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ovat avanneet kisoille viestintäkanaviaan ja yhteistyössä on mukana myös Suomen Paralympiakomitea. Toiminnan tueksi perustettu yhdistys Special eSports – Esteettömän eUrheilun Tuki SES ry kuuluu Suomen elektronisen urheilun kattojärjestön kautta kansainväliseen peliyhteisöön. Tavallisesta e-urheilusta voittaja palkitaan rahapalkinnoilla, ja tähän pyrkii jatkossa myös Special eSport. Nyt etsitäänkin toiminnalle lisää sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. Inklusiivisuus kasvaa Kiinnostus inklusiiviseen pelaamiseen on maailmalla kasvussa. Lähdekorven mukaan Nepalista on tulossa lokakuussa kolme henkilöä saamaan tuolin käyttökoulutuksen ja ohjausta kisojen järjestämiseen. Näytetuoleja on lähetetty myös esimerkiksi Ranskaan ja Itävaltaan. Janne Lähdekorpi kertoo olevansa mukana kansainvälisessä Games For Health -järjestössä. Siihen kuuluvat yritykset tuovat terveydenhuoltoon pelillisyyttä ja tahtovat luoda vammaisille pelaajille väyliä ottaa osaa myös valtavirran videopeleihin kehittämällä esteettömiä peliohjaimia, kuten otsahiiriä. Exeriumillakin on jo uusi pelilaite testausvaiheessa. Se kiinnitetään pöytään ja sitä ohjataan pelkillä ylävartalon liikkeillä, jolloin pyörätuolia käyttävät henkilöt voivat myös pelata ja osallistua kilpailuihin.
16 Tukilinja 5/2021 UNELMAT TODEKSI Äänten taikaa Jorma Kaulanen on suunnitellut jo monen elokuvan, kuunnelman ja tv-sarjan äänimaailman. Tärkeänä työvälineenä on Tukilinjalta saatu mikrofoni.
Tukilinja 5/2021 17 Äänisuunnittelija Jorma Kaulasella on tekeillä sekä kansainvälisiä tuotantoja että vammaisia työllistävä kuunnelmahanke. Uran siivitti alkuun Tukilinjan apuraha. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jussi Helttunen JORMA KAULANEN, 39, ei olisi 20 vuotta sitten Kolarista Helsinkiin tullessaan uskonut, mihin matka lopulta veisi. Hänen ansioluettelonsa on täyttynyt monipuolisista opinnoista ja äänisuunnittelutehtävistä. Nyt hän valmistuu taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitokselta. Pari vuotta sitten Kaulanen perusti oman yrityksen nimeltä Spell Factory Productions Oy ja sai Tukilinjalta apurahan laadukkaaseen studiomikrofoniin. Se osui hänen mukaansa juuri oikeaan kohtaan. ”Tukilinjan apuraha oli saakelin tärkeä”, Kaulanen painottaa. Sen avulla hän pääsi aloittamaan työt ja nyt tällä taikatehtaalla on palkkalistallaan jo yksi osa-aikainen työntekijä. ”Mylly pyörii aika kivasti, vaikka vielä ollaan tosi alussa”, Kaulanen myhäilee. Näkövamma esteenä Jorma Kaulasella todettiin 10-vuotiaana näkövamma, joka vaikuttaa edelleen esimerkiksi siten, että hänen on haastavaa toimia hämärässä. ”Lukiossa pärjäsin hyvin, kunnes kiinnostus kouluun lopahti. Tunsin olevani hieman kadoksissa oleva, pöhelö ja luova nuori, joka haki ilmaisutapaansa.” “Se on yksi ylpeydenaiheeni eikä pelkästään siksi, että tein sen yhteistyössä silloin 8-kuukautisen poikani Eivar Kaulasen ja puolisoni Susanna Alanteen kanssa”, Jorma Kaulanen kertoo äänessään hymyä. Hän on ollut tekemässä esimerkiksi syyskuussa Ylen Areenassa julkaistavaa 10-osaista kuunnelmaa Hirviön unet, joka perustuu H.P. Lovecraftin tuotantoon. Takana on jo myös kansainvälisiä menestyksiä, kuten lyhytelokuva Tiikeri, joka valittiin vuonna 2018 Cannesin elokuvajuhlien La Semaine De La Critique -kilpailusarjaan. Jorma Kaulasen ura on selvästi lähtenyt lentoon. Jalat ovat kuitenkin edelleen maassa. Työtilaisuuksia vammaisille Sen osoittaa Kaulasen tekeillä oleva oma kuunnelmatuotanto työnimeltään Eeppinen kuunnelma. Se syntyy yhteistyössä erityistä tukea tarjoavan Ammattiopisto Liven musiikkiteknologian opiskelijoiden ja helsinkiläisten vammaistyön asiakkaiden kanssa, joista yhden hän kertoo juuri tavanneensa: “Kehittelimme tarinan käsikirjoitusta. Se oli kyllä fantastista! En malta odottaa, että pääsen esittelemään materiaalia eteenpäin. Tarinoiden sisällöt ovat mehukkaita ja loppukäänteet todella yllättäviä. Osa niidyä perustuu mielikuvitukseen, mutta joissakin on totuuspohjaa, esimerkiksi mielisairaalakokemuksia. Uskon vahvasti, että tästä tulee jonkinlainen hitti”, Kaulanen innostuu. ”Olen saanut lahjan, kun olen päässyt opiskelemaan ja saan tehdä innostavia töitä taiteen alalla. Haluan jakaa tätä hyvyyttä. Tavoitteeni on aktivoida ja työllistää muun muassa kehitysvammaisia ihmisiä ja muita, joilla on elämässään haasteita juurikin työllistymisen kanssa.” Olen saanut lahjan, kun olen päässyt opiskelemaan ja saan tehdä innostavia töitä taiteen alalla. Haluan jakaa tätä hyvyyttä. Hän sävelsi yöt ja nukkui päivät. 17-vuotiaana hän lopetti lukion ja muutti pääkaupunkiseudulle teinirakkauden perään, joka pian sammui. Muutto avasi kuitenkin uusia näkymiä. ”Tunsin, että oli hyvä päästä Kolarista isommille vesille, ja tämä kala oppi uimaan niissä nopeasti.” Aluksi Kaulanen valmistui merkonomiksi, viihtyi aikansa varastotöissä ja kirjoitteli runoja. Jotain kuitenkin puuttui. “Tuntui kuin olisin jäänyt asemalle, kun tarkoitus oli hypätä jo lähteneeseen junaan.” Jumista eteenpäin Lopulta hän haki opiskelemaan tietotekniikkaa ammattikorkeakouluun ja oli yllätyksekseen neljänneksi paras. Opiskelemaan pääsy tuntui lahjalta. ”Tein kotitehtävät heti kotiin päästyäni ja nautin opiskelusta. Nautin jopa aamuherätyksistä ja siitä, että sain mahdollisuuden mennä arvostettuun kouluun kehittämään itseäni ja tapaamaan kurssitovereita.” Viimeisenä opintovuonna Kaulanen rohkaistui ottamaan yhteyttä Metropolian Elokuvaja televisiolinjan silloiseen opettajaan Patrick Boullengeriin ja kysyi, voisiko osallistua heidän ääniopintoihinsa. Patrick järjesti haastattelutilaisuuden, johon Kaulanen lähetti sävellyksiä ja äänitöitä. Räätälöity opiskelumahdollisuus järjestyi. ‘Tervetuloa joukkoomme’, kirjoitti Boullenger. “Kirjoitin tuolloin Boullengerille viestin, jossa kerroin, miten paljon tuo kokemus heidän koulussaan ja hänen sanansa vaikuttivat minuun”, Jorma Kaulanen kertoo. Mentori tukena Kaulanen ehti olla insinöörinä töissä vuoden, kun käsikirjoittaja Pekko Pesonen ja ohjaaja Dome Karukoski vihjasivat Kaulaselle Taideteollisen korkeakoulun äänilinjasta. Pääsykokeissa tutut silmät katsoivat raadin joukosta. “Siellä istui Taideteollisen korkeakoulun tuore lehtori Patrick Boullenger hymyillen.” Kaulanen oli toinen sisälle päässeistä. Äänisuunnittelun lisäksi hän alkoi opiskella tuottamista, ohjausta ja käsikirjoittamista. ”Lempikurssini oli nimeltään Tarina. Se avasi silmäni sille, mitä mahdollisuuksia mielikuvitukseni voi tarjota minulle.” “Se oli käsittämätöntä ja uskomatonta ja ihmeellistä. Ja parhaillaan tämän haastattelun hetkellä Patrick Boullenger tarkistaa ja arvioi minun maisterityötäni!” Teoksia Areenassa Tähänastisen uran huippukohtiin kuuluu Yle Areenassa nähtävillä oleva lyhytelokuva Jail Lullaby, jonka Kaulanen on tuottanut, ohjannut, käsikirjoittanut, säveltänyt ja äänisuunnitellut. Onpa jänn ät sound it!
YHTEISKUNTA OMANNÄKÖINEN TYÖPOLKU Työvalmentaja Tara Vallenius (oikealla) käy säännöllisesti Wilma Tornin työpaikalla Sanervakodissa. Jos työnteossa tai jaksamisessa tulee ongelmia, ne selvitetään. 18 Tukilinja 5/2021
Tukilinja 5/2021 19 OMANNÄKÖINEN TYÖPOLKU Helsingissä tuettua työllistämistä on työvalmentajien voimin tehty jo 25 vuotta. Kävimme katsomassa, mitä alan suurimmalle toimijalle kuuluu. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jussi Helttunen H elsingin tuetun työllistymisen palvelussa tunnelma on toiveikas. Koronan aiheuttamaa palvelutarpeen ruuhkautumista puretaan ja uusia asiakkaita on kesän ja alkusyksyn aikana aloittanut useita. Työllistymispolkuja syntyy nyt nopealla tahdilla yhteensä 14 työvalmentajan tuella ja ruuhkaa puretaan myös ostopalveluilla. “Meillä on paljon tekemistä, sillä palvelulle on iso tarve ja tilaus”, kertoo Tuetun työllistämisen palvelun johtava työvalmentaja Sami Niemi-Ruuth. Osana kaupungin vammaistyötä toimiva Helsingin tuetun työllistämisen palvelu tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin muiden sote-palveluiden, työllisyyspalvelujen ja Kelan kanssa. Se osallistuu myös Työkykyisempi Stadihankkeeseen, jonka kaksi työvalmentajaa työskentelevät osana yksikön tiimiä. Tavoitteena on löytää palkkatyötä ihmisille, jotka tarvitsevat sen etsimiseen ja työsuhteen aloittamiseen apua. Työllistymisen valmennusta Työnhaku alkaa asiakkaan ja oman työvalmentajan tutustumisella, jossa samalla selvitetään asiakkaan tuen tarpeita, selittää Niemi-Ruuth. Usein tarvitaan vielä työkokeilu. Sitten alkaa aktiivinen työpaikan etsintä. “Yhdessä lähetetään työhakemuksia ja käydään työhaastatteluissa.” Palvelulle on iso tarve ja tilaus.
20 Tukilinja 5/2021 Työvalmentajien toimenkuva on laaja. Keskeistä on tunnistaa asiakkaan kanssa, millainen työ voisi sopia hänen osaamiseensa. On tärkeää vahvistaa uskoa omiin kykyihin ja voimavaroihin samalla, kun huomioidaan vamman vaikutus työn tekemisen edellytyksiin. Työvalmentaja auttaa myös työnantajia esimerkiksi työnkuvan muokkaamisessa ja palkkatuen hakemisessa. Työnantajille on tärkeää myös se, että tuki ei lopu työsuhteen alkamiseen, vaan työvalmentaja käy jatkossakin seuraamassa tilannetta. Käyntien ja tuen vähentämiseen pyritään, mutta asteittain ja yksilöllisesti. Palkittua osaamista Helsingin tuetun työllistämisen palvelu on suurin vammaisille henkilöille työhönvalmennusta tuottava yksikkö Suomessa. Palvelussa on tällä hetkellä hieman alle 300 asiakasta, joille pyritään löytämään joko osa-aikainen tai täyspäiväinen työsuhde. Ideana on, että työvalmentaja ottaa ikäänkuin pitkäaikaisen kopin asiakkaastaan ja toimii tarvittaessa myös ohi yksikkörajojen. ”Asiakkuus voi kestää niin pitkään kuin sille on tarvetta. Palvelu on maksuton”, Niemi-Ruuth painottaa. Yksikkö sai yli 25-vuotisesta työstään tänä vuonna kansainvälisen Zero-projektin Innovative Policypalkinnon. Zero-projekti kokoaa ja esittelee toimintamalleja, joilla parannetaan vammaisten ihmisten elämää ja oikeuksia. Töitä laidasta laitaan Asiakas työllistyy palvelun kautta yleensä ainakin aluksi määräaikaisesti. Tähän vaikuttaa se, että palkkatuki myönnetään määräaikaisena. Vuosittain noin 20 prosenttia jatkaa työpaikallaan vakituisena työntekijänä. Tuetun työllistymisen palvelulla onkin paljon esimerkkejä onnistuneista työllistymispoluista. Palvelun kautta työllistyttiin Helsingissä vuonna 2020 monille aloille, suurimpina siivousja puhtaanapito, logistiikka, catering, hoiva-ala, kiinteistöhuolto, puutarha, kauppa ja toimisto. Yksittäisiä työnimikkeitä ovat esimerkiksi eläintenhoitaja, aulaisäntä, saunanlämmittäjä, vartija, laitetyöntekijä ja jäteauton kuljettaja. ”Meidän yksikkömme pienestä asiakasmäärästä ei voi tehdä yleistystä siitä, mihin osatyökykyiset yleisesti työllistyvät. Se kertoo vain, minkä tyyppisiin tehtäviin meidän asiakkaamme 2020 tekivät työsopimuksia”, Niemi-Ruuth huomauttaa. Työnantajia kuuluu verkostoon satoja, Helsingin kaupungin lisäksi esimerkiksi Napakka, Vantti, Alko, Kehitysvammatuki 57 ry, Väylä ry, Newsec, Zodiak ja K-Supermarket Kaisaniemi. ”Etsimme sopivia työpaikkoja myös niin sanotuista piilotyöpaikoista, jotka eivät ole julkisessa haussa. Näitä tunnistetaan yhteistyössä työnantajien kanssa.” Miten palveluun pääsee? Tuetun työllistämisen asiakkaaksi voi hakea vähintään 18 vuotias helsinkiläinen, jolla on haasteita toimintakyvyssä. “Hänellä voi olla esimerkiksi kehitysvamma, autismikirjoon kuuluva oireyhtymä, adhd/add, puheen ja kielen kehityshäiriö, laaja-alainen kehityshäiriö, monimuotoinen kehityshäiriö tai muu kehityshäiriö tai vamma, Niemi-Ruuth luettelee. Tosin palvelua voi saada nykyään myös ilman vammaa Työkykyisempi Stadi -hankkeen kautta. Valm entaj ani soitti, sain työpa ikan! ”Meidät löytää nettisivujemme kautta sekä sosiaalityön ja vammaistyön neuvonnan kautta. Saamme yhteydenottoja oppilaitoksilta ja työllisyyspalveluista, ja järjestöt ovat olleet aktiivisia”, Niemi-Ruuth kertoo. “Asiakas voi myös itse soittaa palvelunumeroomme.” Palvelun aloittamisesta sovitaan palvelutarpeen arviossa yhdessä asiakkaan, sosiaalityön ja tuetun työllistymisen palvelun kanssa. Päätöksessä painottuu asiakkaan oma asenne ja motivaatio työhön. Työkykyisempi Stadi Palettia monipuolistaa Helsingin kaupungin Työkykyisempi Stadi -hanke. Sen kahden työvalmentajan palveluja saa myös ilman vammaa tai häiriötä, kertoo projektikoordinaattori Saara Teinilä. Mukana on Helsingin Soten, työllisyyspalvelujen ja Kelan ohella myös järjestöjä. Hankkeessa pilotoidaan uusia toimintamalleja vammaisillekin, kuten jobcentereitä nyt palkattomassa työtoiminnassa oleville. Työkeikat pyritään tekemään ryhminä, mikä vähentää poissolojen tuottamaa häiriötä työnteolle. “Keikkojen ja työnhakijoiden yhtenä linkkinä toimii sovellus, jossa kokeillaan myös erilaisia palkanmaksun malleja”, Teinilä selvittää. Uutena hankkeena pyritään myös selkeyttämään tuetun työllistämisen palvelujen sirpaleisuutta. Asenteet avartuneet Oli kysymys perinteisestä työvalmennuksesta tai Työkykyisempi Stadi hankkeesta, on tärkeää tiedostaa, että työntekijät ovat moninainen joukko. Tämä vaatii työnantajilta aiempaa avarampaa asennetta. Nykyään monimuotoiset työyhteisöt nähdään kuitenkin työnantajapuolella vahvuutena ja myös vastuullisuus on tullut mukaan tärkeänä arvona. ”Työ itsessään on kuntouttavaa ja sillä on yhteisöllinen vaikutus. Moni työ jää nykyään tekemättä, kun tämä iso joukko ei pääse näyttämään osaamistaan”, Saara Teinilä muistuttaa. ”Positiivista on, että Helsingin alueella on tapahtunut valtavaa muutosta asenneilmapiirissä. Uusia työnantajia etsitään jatkuvasti ja meihin voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä”, Sami Niemi-Ruuth summaa. Työvalmentaja kuuntelee herkällä korvalla, miten työpaikalla sujuu.
YHTEISTYÖAPURAHAT JAOSSA Hae Tukilinjan yhteistyöapurahoja ja ehdota saajia! VUODEN TOIMIJA -APURAHA Tukilinja jakaa vuosittain useita Vuoden Toimija -apurahoja uraauurtavaa työtä tekeville vammaisalan yhteisöille, joilta puuttuu resursseja. Apurahan suuruus riippuu toiminnasta. Ehdota saajia 30.10. mennessä Tukilinjan Facebook-sivujen kautta tai sähköpostitse (yhteisoapurahat@tukilinja.fi). Arvomme ehdottajien kesken pieniä palkintoja. VIMMA-KULTTUURIPALKINTO Tukilinja myöntää vuosittain 5 000 euron työskentelyapurahan Kynnys ry:n jakaman vammaiskulttuuripalkinto Vimman saajalle. Vimmalla palkitaan laadukasta taidetta tai kulttuuritoimintaa, jossa toimintarajoitteisuuden vaikutuksia tuodaan yleiseen tietoisuuteen. Ehdota palkinnon saajaa Tukilinjalle (yhteisoapurahat@tukilinja.fi) tai Kynnys ry:lle 31.10. mennessä. STARTTI-URHEILUSTIPENDI Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Startti-urheilustipendejä matalan kynnyksen vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä harrastajat että pienet yhdistykset tai seurat, joilta puuttuu resursseja harrastustoimintaan. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Syksyn 2019 apurahoja voi hakea 31.10. asti. VAMMAISTUTKIMUSAPURAHA Tukilinja myöntää vuosittain apurahoja tasa-arvoa edistävään vammaistutkimukseen yhteistyössä Suomen Vammaistutkimuksen Seuran kanssa. Hakuaika on 1.–31.10. Hakemukset lähetetään liitteineen sähköpostitse sekä Vammaistutkimuksen Seuralle että Tukilinjalle. Lisätietoa: www.tukilinja.fi/apurahat/hakuohjeet. Vuonna 2020 pararatsastaja Laura Kangasniemi oli yksi Startti-stipendin saajista. Tukilinja 5/2021 21 Wilma sai töitä TEKSTI Sari Heino-Holopainen WILMA TORNI, 26, työskentelee osa-aikaisena laitoshoitajana Diakonissalaitoksen muistisairaiden Sanervakodissa ja on siellä ensimmäinen toimintarajoitteinen työntekijä. Wilmalla on lievä kehitysvamma ja takanaan kotityöja puhdistuspalvelujen perustutkinto. Työssä käymisessä häntä tukee Helsingin kaupungin työvalmentaja Tara Vallenius. Kun Wilman määräaikaisuus edellisessä työpaikassa päättyi, Tara ja Wilma alkoivat etsiä uutta työpaikkaa. Wilma pitää vanhusten parissa työskentelystä ja käveli usein kotinsa lähellä Myllypurossa sijaitsevan Sanervakodin ohi. ”Mietin, että tuo hoivakoti vaikuttaa hyvältä ja pihalla istuskelee mukavan oloisia ihmisiä. Ja se on vain viiden minuutin päässä omasta kodistani – ei menisi enää aikaa työmatkoihin”, Wilma kertoo. Wilman aloitteesta Tara otti yhteyttä Sanervakodin yksikönjohtajaan Anne Heikkalaan, joka kiinnostui oma-aloitteisesta työnhakijasta. Wilmalle räätälöitiin määräaikainen, palkallinen hoitoapulaisen työpaikka. Wilma tekee töitä neljänä päivänä viikossa klo 10–14.00. Maanantaisin hän käy Vallilan työtoiminnassa. Tara tapaa Wilman Sanervakodissa kerran kuussa tai tarpeen mukaan. Tapaamisissa käydään läpi työtehtävissä onnistumista, vointia ja palautumista. Myös työnantajan kanssa käydään läpi töitä ja toiveita. Kun juttelemme pihan taukopaikassa, moni ohikulkeva asiakas ja työntekijä tervehtii Wilmaa iloisesti. Millainen on työpäiväsi, Wilma? ”Kun aamulla tulen, sanon kaikille hyvää huomenta. Työhöni kuuluu muun muassa siistiminen, roskien vieminen, ruokakärryn nouto, tiskissä oleminen, pyykinpesuja ja välillä asukkaiden syöttämistä. Luen myös asiakkaille ja juttelen heidän kanssaan. Välillä istun pitämään pelkästään seuraa.” Sitä Wilma haluaisi tehdä enemmänkin, mutta tunnollisen työntekijän aika ei aina riitä. Wilman työsuhde jatkuu, sillä hänet on tarkoitus vakinaistaa määräaikaisuuden loppuessa. Wilmalle räätälöitiin Sanervakotiin laitoshoitajan työpaikka.
UNELMAT TODEKSI 19-vuotias Nader Khalili ui huhtikuussa 100 metrin selkäuinnissa kehitysvammaisten S14-luokan Suomen ennätyksen 1.04,15. Sillä irtosi villi kortti paralympialaisiin. Nader Khalili teki historiaa 22 Tukilinja 5/2021
19-vuotias Nader Khalili oli ensimmäinen kehitysvammainen urheilija Suomen paralympiajoukkueessa yli 20 vuoteen. Stipendit ovat auttaneet häntä uintiharrastuksen kustannuksissa. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Suomen paralympiakomitea NUORI VAASALAISUIMARI Nader Khalili teki kesällä historiaa tultuaan ensimmäisenä kehitysvammaisena suomalaisurheilijana valituksi paralympiajoukkueeseen sitten vuoden 1998 Naganon talvikisojen. Jo viime vuonna hänestä tuli ensimmäinen kehitysvammainen suomalaisurheilija, joka sai opetusja kulttuuriministeriön myöntämän urheilija-apurahan. 19-vuotias Nader osoitti uimarin piirteitä pienestä pitäen. Vanhemmat saivat olla tarkkana Vaasan kaduilla kulkiessaan, koska Nader saattoi suihkulähteen tai rannan nähdessään riisua vaatteensa ja pulahtaa veteen. Uimataitoa tai vaarantajua ei tuossa vaiheessa vielä ollut. Isä opetti uimaan Naderin iranilainen isä Feridon Khalili oli isossa roolissa siinä, että Nader oppi uimataidon jo lapsena. Hän uskalsi viedä poikaa altaan syvään päähän samalla tietysti vierellä huolta pitäen. Kun Naderin isoveli Ali aloitti uintiharrastuksen Vaasan Uimaseurassa, Nader halusi seurata perässä. Hän aloitti harrastuksen Uimaseurassa 9-vuotiaana vuonna 2011. Kymmenen vuotta myöhemmin hän ui jo 100 metriä selkäuintia Tokion paralympialaisissa. Sitä edelsi vuosien mittainen prosessi, joka sisälsi lääkärin lausuntoja, paperisotaa ja ennen kaikkea kärsimätöntä odottelua, sillä vuosituhannen vaihteessa kehitysvammaisten urheilijoiden osallistuminen kansainvälisiin vammaisurheilukilpailuihin oli ongelmallista. Vamma määriteltävä Vammaisurheilussa urheilijan täytyy saada vammaluokitus voidakseen kilpailla. Paralympialaisiin ovat tähän asti osallistuneet pääasiassa liikuntaja näkövammaiset urheilijat, mutta 1990-luvulla myös kehitysvammaisia urheilijoita haluttiin ottaa mukaan. Ongelmana oli se, että heidän luokittelunsa ei vielä tuolloin ollut riittävän tarkkaa. Seulan läpi pääsi myös urheilijoita, joilla oli vain hyvin lievä vamma tai pahimmillaan ei vammaa ollenkaan. Esimerkiksi vuoden 1998 talviparalympialaisissa Naganossa oli mukana kehitysvammaisia suomalaishiihtäjiä, jotka eivät menestyneet. Mitalisijat menivät urheilijoille, joiden kehitysvammaisuudesta ainakin suomalaisvalmentajilla oli vahvoja epäilyksiä. Kriteerit uusiksi Vuoden 2000 kesäparalympialaisissa Sydneyssä korttitalo sitten romaht: Espanjan koripallojoukkue jäi kiinni siitä, että pääosalla joukkueen pelaajista ei ollut kehitysvammaa. Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC päätti sulkea kaikki kehitysvammaiset urheilijat paralympialaisista siihen saakka, kunnes luokittelu kehittyisi vedenpitäväksi. Se kesti 12 vuotta. Lontoon kesäparalympialaisissa 2012 kehitysvammaisia urheilijoita otettiin taas mukaan rajatulla lajivalikoimalla yleisurheilussa, uinnissa ja pöytätenniksessä. Samat lajit kuuluivat kehitysvammaisten paralympiaohjelmaan myös Tokiossa.. Luokittelu hidasta Nader Khalili osallistui ensimmäisiin vammaisurheilukisoihinsa 2013. Kansallisen luokittelun, joka oikeutti kilpailemisen SM-kisoissa, hän sai seuraavana vuonna. Kansainvälinen luokittelu valmistui vasta vuonna 2018, jolloin hän osallistui EM-kilpailuihin. Luokitteluprosessi nopeutuu ajan myötä, mutta aikansa se edelleen ottaa, sillä IPC ei halua kokea vuoden 2000 imagokatastrofia uudestaan. Nader Khalililla perheineen on kuitenkin ollut kärsivällisyyttä ja uskoa, joiden ansiosta Nader teki suomalaista paralympiahistoriaa astuessaan Tokion koneeseen. Sitäkin hän sai jännittää pitkään, sillä Suomella oli kolme Tokion karsintarajan alittanutta uimaria, mutta vain kaksi paikkaa kisoihin. Onneksi Naderille myönnettiin nuorena lupauksena ns. villi kortti, jonka ansiosta kaikki kolme uimaria saatiin mukaan kisoihin. ”Olin tosi iloinen kisapaikasta”, Nader toteaa. Lähtölaukaus uralle Nader Khalili sijoittui Tokiossa kehitysvammaisten S14-luokan 100 metrin selkäuinnissa 17:nneksi. Nuori vaasalaisuimari jäi kolme sekuntia ennätyksestään ja olisi valmentaja Kalle Lydmanin mukaan kaivannut ainakin yhden totuttelukisan Tokion altaassa ennen päämatkalle lähtemistä. Tämä oli kuitenkin nuorelle urheilijalle vasta lähtölaukaus toivottavasti hienolle paralympiauralle. ”No joo, ehkä se meni hyvin. Uinti tuntui hyvältä. Ehkä aika olisi voinut vähän parempi”, Khalili totesi tuoreeltaan. Nader on ahkera harjoittelija, joka ei koskaan lähde harjoituksiin yrmeällä mielellä. Hän tietää myös, miten palkita itseään tarpeen tullen. ”Jäätelöllä tai suklaalla”, linjaa nuori vaasalainen. Tukilinja on tukenut harjoittelua Startti-stipendillä vuonna 2015 ja apurahalla kansainväliseen kisamatkaan vuonna 2019. Kisapaikka tulossa ! Tukilinja 5/2021 23
Tukipointti Teksti: Saija Huurinainen apurahat@tukilinja.fi Tukitoiminnan blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) Hakemusten käsittelystä OSA LUKIJOISTA ON ehkä jo huomannutkin Tukilinjan nettisivuilla julkaistavat uutiskirjeet. Niissä kerrotaan tukitoiminnan kuulumisia ja avataan viimeisimpiä lukuja, kuten saapuneiden hakemusten ja tehtyjen apurahapäätösten määriä. Uutiskirjeessä 5/2021 esimerkiksi kerrotaan, että tämän vuoden maalis–huhtikuussa Tukilinjaan saapui 369 hakemusta ja myönteisiä päätöksiä tehtiin 263 eli noin sata vähemmän. Miksi näin on? YLEISIN SYY on hakemuksen käsittelyn viivästyminen liitteiden puuttuessa. Ilman avun tarpeen todentavia liitteitä hakemusta ei nimittäin oteta käsittelyyn, vaan se jää odottamaan liitteiden saapumista. Tämä kerrotaan sekä nettisivujemme hakuohjeissa että siinä automaattisesti toimitettavassa viestissä, jonka sähköistä hakemuslomaketta käyttävä hakija tai hänen asianhoitajansa saa, kun hakemus on saapunut sähköiseen järjestelmäämme. Mikäli vain osa liitteistä puuttuu, hakemuksen käsittelijä lähettää hakijalle ja mahdolliselle asianhoitajalle vielä muistutuksen puuttuvista asiakirjoista. Jos avun tarve on kiireellinen, kannattaa huomioida, että ne hakemukset, joissa on mukana ohjeissa edellytetyt liitteet, pääsevät Tukilinjafoorumin päätöskäsittelyyn 3 kuukauden sisällä siitä, kun hakemus on meille saapunut!. TUKILINJAFOORUMI SAATTAA liitteiden saavuttuakin joutua tekemään kielteisen päätöksen, mikä voi ymmärrettävästi aiheuttaa harmitusta. Syynä on silloin yleensä se, ettei hakija jostain seuraavista syistä kuulu kohderyhmäämme: Hänellä ei ole toimintakykyä merkittävästi rajoittavaa sairautta tai vammaa. Häntä ei voida katsoa vähävaraiseksi. Haettu kohde ei ole sellainen, jota Tukilinja apurahoillaan tukee. Asiantuntija ei ole lausunnossaan puoltanut hakemusta. Joskus hakija ei myöskään toimita pyydettyjä liitteitä vaan toivoo hakemuksen käsittelyä hakemuksessa antamillaan tiedoilla. SUOSITTELEMMEKIN ENNEN hakemuksen tekemistä tutustumaan huolellisesti hakuohjeisiin. Asiantuntijan tai suosittelijan ei esimerkiksi ole aina mahdollista arvioida, kuuluuko hakija tulotasoltaan kohderyhmäämme vai ei. Nettisivuiltamme löytyvästä Usein kysytyt kysymykset -osiosta löytyy linkki Tilastokeskuksen pienituloisuuden rajoihin, joita mekin noudatamme. Toivommekin, että asiantuntijat kertoisivat asiakkailleen tästä tarkistusmahdollisuudesta. Saija Tukitoiminnan koordinaattori Ps. Jäikö jokin asia vielä mietityttämään tai onko jotain muuta, mistä haluaisit tukitoiminnan työntekijöiden kertovan lisää tällä palstalla? Ole meihin yhteydessä osoitteessa: apurahat@tukilinja.fi 24 Tukilinja 5/2021 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Uutiskirjeet tukitoiminnasta löydät nettisivuiltamme! Seksuaalineuvoja-opiskelija Pinja Eskola Mietityttääkö sinua jokin seksiin, seksuaalisuuteen, ihmissuhteisiin tai kehonkuvaasi liittyen? Tulevaisuuden rautainen ammattilainen tarjoaa seksuaalineuvontaa yksin tai kumppani(e)n kanssa alennetuin opiskelijahinnoin ja loppuvuoden ajan etäyhteydellä. Erikoistun opinnoissani vammaisuuteen ja kinkyjuttuihin, mutta otan mielelläni vastaan kaikentyyppisiä asiakkaita. Ota yhteys: https://kynaniekansalaisetmietteet.com Puutarha kuntoon! Tilaa sydämellinen ja ammattitaitoinen puutarhuri laittamaan pensasaidat ja istutukset kuntoon. Palvelu on saatavilla Uudenmaan alueella. Live Flow on osa Invalidisäätiötä – tilaamalla meiltä tuet yhdenvertaista työelämää! Osuuskunta Live Flow lifeflow.fi
Tukilinja 5/2021 25 KIRJAVINKKI Palkittujen tekijöiden Ishiguron ja Hurmeen uudet kirjat lähestyvät vammaisuutta lapsen silmin. ERIKOINEN SIJAINEN MIKÄ IHMEEN LAPSI? AURINGONPALVOJAT OHJELMOITU ONNI Toimitu ksen valinta KAZUO ISHIGURO: KLARA JA AURINKO Romaani. Suom. Helene Bützow. Tammi 2021. 371 s. Klara on keinoystävä eli älykäs robotti jossain tulevaisuuden Yhdysvalloissa. Hän saa energiansa auringosta, jota hän palvoo jumalankaltaisena olentona. Odottaessaan tulevaa omistajaansa kaupan näyteikkunassa Klara saa paistatella päivää ja oppii uutta ihmisten käytöksestä tarkkaillessaan heitä. Sitten Klara lopulta pääsee uuteen kotiin, Josien ystäväksi. Kuten suurta osaa tarinan ihmislapsista, Josietakin on tässä julman kilpailun tulevaisuudessa geenimuunneltu älykkyyden ja menestyksen mahdollisuuksien varmistamiseksi. Muuntelun seurauksena Josie on kuitenkin vammautunut ja sairastelee. Josien parasta ystävää Rickiä ei ole muunneltu. Poika saattaa siitä huolimatta edetä lahjakkaille lapsille suunnattuun kouluun. Nobelisti Kazuo Ishiguron romaani kysyy vaikeita kysymyksiä siitä, mitä on olla ihminen. Kuten tosielämässä, myös tässä tarinassa vammaisuuden määritelmiä on monta. Helppoja vastauksia ei tarjoilla, mutta taidokas kirja jää mieleen pitkäksi aikaa. Sanni Purhonen VUOKKO HURME JA GIANNETTA PORTA: MINISIJAINEN Vuokko Hurme ja Giannetta Porta: Minisijainen. Lastenkirja. WSOY 2021. 39 s. Eräänä aamuna, kun vaari vie Heikun ja Maxin päiväkotiin, eteisessä on vastassa hyvin pieni sijainen – siis todellakin lilliputti, Kukka Pikkarainen. Aluksi sijainen hiukan hämmästyttää niin lapsia kuin työtovereitaan. Työssään hän on kuitenkin selkeästi aivan verrattoman hyvä ja ateriakuluissakin säästetään, kun lounaaksi riittää kymmenen riisinjyvää. Koostaan hän toteaa yksinkertaisesti: ”Niin, meitä on moneksi.” Juuri vuoden lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllöllä palkitun Vuokko Hurmeen teksti tutustuttaa lapsia erilaisuuteen saarnaamatta ja hauskasti. Veikkaan, että aikuisetkin lukijat viihtyvät tämän mukavasti anarkistisen tarinan parissa. Giannetta Portan sympaattiset ja yksityiskohtaiset kuvat kertovat taustalla omaa tarinaansa ja viimeistelevät kokonaisuuden. Sanni Purhonen MARC-UWE KLING: QUALITYLAND Romaani. Suom. Sanna van Leeuwen. Like 2021. 349 s. Marc-Uwe Klingin nokkelassa scifi-romaanissa eletään tulevaisuuden QualityLandissa, jossa elämä on täysin ohjelmoitu ihmisten puolesta. Laadun ja kenties myös luokkayhteiskunnan varmistavat esimerkiksi yksilöille jaettavat pisteet ja heidän nimeämisensä vanhempien ammatin mukaan. Niinpä tarinan päähenkilö, koneenromuttaja Peter Työtön ei ole kovin etuoikeutetussa asemassa. Pisteet ratkaisevat esimerkiksi sopivan laatuisen kumppanin määrittelyssä. Onpa joukossa sitäkin väkeä, joka on määritelty hyödyttömäksi. Kun kaikki on valittu valmiiksi, ei turhaa ajattelua juurikaan tarvita. Presidenttiehdokaskin on robotti. Apunaan joukko ei-niin-romutettuja koneita Peter uskaltaa kuitenkin asettaa kyseenalaiseksi maailmansa johtavan ajatuksen siitä, etteivät onnen algoritmit milloinkaan erehtyisi. Kertomuksen hauskuus perustuu siihen, että monet sen kuvaamista keksinnöistä tuntuvat jo lähes tosilta. Kirjasta on tekeillä myös HBO-sarja. Sanni Purhonen LEAH MERCER: SINÄ OLET ARVOITUS Romaani. Suom. Timo Korppi. Bazar 2021. 367 s. Auto-onnettomuudessa päänsä loukannut Charlotte McKay on menettänyt osan muistiaan. Hän ei muista myöskään olevansa kolmivuotiaan Anabellen äiti. Itsensä uraorientoituneeksi mieltävä Charlotte järkyttyy siitä, että on jäänyt kotiin lapsen kanssa ja ehkä siitäkin, että on ylipäänsä hankkinut lapsen. Sitten käy ilmi, että Anabelle on heti syntymänsä jälkeen sairastellut, mikä mullisti täysin hänen vanhempiensa arjen tärkeysjärjestyksen. Leah Mercerin romaani kysyy, onko paras ja onnellisin vanhempi sellainen, joka aina uhraa kaikkensa lasten eteen. Romaanissa pohdinta liittyy lisäksi siihen, miten lapsen sairastamisen aiheuttamasta pelosta selviää elämässä ja parisuhteessa eteenpäin. Kirjan kerronta etenee vuoroin nykyhetkessä, kun Charlotte yrittää muistaa viimeisten vuosien aikana tapahtunutta, vuoroin ajassa ennen lapsen syntymää aina onnettomuuteen asti. Rakenne on kiinnostava, vaikka toisinaan tarina tuntuu hieman tarpeettomasti venytetyltä. Sanni Purhonen
Syksyn leffoissa vammaisia koettelemuksissa ja dokumentti Schumacherista. Elokuvauutuudet vihdoin teattereissa! 26 Tukilinja 5/2021 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT SOKEA MIES, JOKA EI HALUNNUT NÄHDÄ TITANICIA 13.9. Teemu Nikin palkitussa elokuvassa sokea ja halvaantunut Jaakko ( Petri Poikolainen) päättää lähteä rakkaansa luo. Teknisesti näkövammaisen henkilön näkökulmasta kuvattu filmi on mielenkiintoinen. Vammaiselle katsojalle herää kuitenkin paljon kysymyksiä siitä, miksei Jaakko osaa tai halua pyytää apua. Kokonaisuus nojaa turhan paljon stereotypiaan vammaisen tavallisesta elämästä ihmetekona. YÖ ARMAHTAA 10.10. Baarimikko Heikki ( Pertti Sveholm) tarjoaa keskusteluapua ystävälleen, korona-aikana terveydenhoidon ensilinjassa työskentelevälle Ristolle ( Kari Heiskanen). Sitten baariin pelmahtaa kännykkälaturia kaipaava muukalainen ( Timo Torikka). Ohjaaja Mika Kaurismäki on käsikirjoittanut elokuvan yhdessä Sami Keski-Vähälän kanssa. CODA – KAHDEN MAAILMAN VÄLISSÄ 22.10. Kuurojen vanhempien kuulevana lapsena Ruby ( Emilia Jones) on perheensä ainoa kuuleva jäsen eli Coda-lapsi. Koulunkäynnin ohella hän uurastaa perheensä kalastusyrityksessä. Ruby rakastaa myös laulamista. Siân Hederin elokuva pohjautuu ranskalaiseen menestyselokuvaan Bélierin perhe. Amerikkalaisess elokuvassa Rubyn perheenä nähdään kuurot, viittomakieliset näyttelijät Marlee Matlin, Troy Kotsur sekä Daniel Durant. RONI ON RIKKI 22.10. Jean-Philippe Vinen, Sarah Smithin ja Octavio Rodriguezin animaatio kertoo Barneysta, sosiaalisesti kömpelöstä koululaisesta ja Ronista, hänen kävelevästä, puhuvasta robotistaan, jonka pitäisi olla ”Paras ystävä suoraan laatikosta”. DEAR EVAN HANSEN 5.11. Broadway-ilmiö saapuu valkokankaille. Pääroolistaan musikaalissa palkittu Ben Platt nähdään myös Stephen Chboskyn elokuvaversiossa Evan Hansenina, syrjäänvetäytyvänä lukiolaispoikana, joka etsii paikkaansa sosiaalisen median aikakauden kaaoksen keskellä. TOKASIKAJUTTU 13.10. Euroviisupyöritystä, menestyspaineita, naurua ja kyyneleitä historiallisen Pertti Kurikan Nimipäivät -bändin kolmen viimeisen vuoden ajalta. Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin elokuva (2016) päättää bändin tarinan ja on itsenäinen jatko-osa kulttimaineeseen nousseelle Kovasikajutulle (2011), joka esitetään 6.10. YLE TV1. BABADOOK 29.10. Australialaisen Jennifer Kentin psykologinen trilleri (2014) miehensä kuoleman piinaamasta yksinhuoltajaäidistä, ( Essie Davis), jonka poika väittää, että heidän kodissaan piileksii pelottava hirviö. Teema Fem. SCHUMACHER Dokumentti formulatähti Michael Schumacherista. Hanns-Bruno Kammertönsin, Vanessa Nöckerin ja Michael Wechin elokuva on ensimmäinen, jota onnettomuudessa vammautuneen ajajan perhe tukee. Tarkoitus on avata Schumacherin elämää radalla ja sen ulkopuolella. Netflix. MOTHER Nainen löytyy murhattuna maaseudulta. Nuori kehitysvammainen mies ( Won Bin) tuomitaan murhasta heikoin todistein. Miehen vahvatahtoinen äiti ( Kim Hye-ja) alkaa jahdata todellista murhaajaa. Trillerin (Madeo, Korea 2009) lisäksi palvelussa on nähtävissä muitakin menestysohjaaja Bong Joon-honin elokuvia. C More Suomi. TEEMAN ELOKUVAFESTIVAALI Suomen vanhin virtuaalifestivaali juhlii 10-vuotistaivaltaan yhdistelmällä vanhaa ja uutta. Ohjelmistossa kauhua ja kauneutta, tanssia ja kulkukoiria sekä parhaita uusia elokuvia Meksikosta Georgiaan ja Etelä-Koreaan. Yle Teema ja Yle Areena marraskuussa. FESTIVAALIT Toimituksen Valinta
Välinevinkki Apuväline: Vetoketjun vedin Edustaja: www.apuvalinekauppa.fi Hinta: 2,50 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Vetoketjun vedin VETOKETJUN VEDIN on ehkä pienin ja edullisin tällä palstalla julkaistu apuväline. Se on kuitenkin hyötynäkökulmasta katsoen kokoaan suurempi. Vetimestä on apua erityisesti henkilöille, joiden sormien motoriikka ei toimi kunnolla tai joiden sormivoimat ovat heikot. IDEANA ON helpottaa vetoketjun käyttämistä, etenkin jos alkuperäinen vedin on hyvin pieni. Lisävedin kiinnitetään alkuperäiseen vetimeen, jolloin tarttumapinnan koko kasvaa. Näin siitä saa paremman otteen ja vetoketjun saa helpommin kiinni ja auki. Apuväline myös maastoutuu hyvin, sillä siitä on tarjolla useita värejä. Lisävedin voidaan asentaa kuitenkin vain sellaiseen vetimeen, jossa on reikä. ASENNUKSEN VOI tehdä kahdella tavalla. Jos alkuperäisen vetimen reikä on tarpeeksi iso, värikäs lenkki pujotetaan reikään ja musta muovipää viedään lenkin läpi. Jos lenkki ei sellaisenaan mahdu reiästä läpi, voi vetimen muovisen pään avata ja pujottaa reikään vain lenkin toisen nauhan. Pujottaminen ja muovisen pään avaaminen ja sulkeminen vaativat tarkkaa näköä ja hieman sorminäppäryyttä, joten siinä saattaa tarvita toisen henkilön apua. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukilinja 5/2021 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen PRISMA: ELÄMÄÄ PYÖRÄTUOLISSA TV1, 5.10. Vuonna 2004 al-Qaidaan kuuluvat miehet ampuivat Saudi-Arabiassa BBC:n turvallisuusasioihin erikoistunutta toimittajaa Frank Gardneria, joka halvaantui. BBC:n dokumentissa (Being Frank: The Frank Gardner Story, 2020) hän kertoo avoimesti, millaista on elää pyörätuolissa ja miten vamma vaikutti ihmissuhteisiin, työhön ja arkeen. Hän tapaa myös muita vammautuneita ja pohtii, miten elää merkityksellistä elämää vammasta huolimatta. KOVASIKAJUTTU TV1, 6.10. Nyt on mahdollisuus katsoa jo klassikoiksi muodostuneet kotimaiset vammaiselokuvat Kovasikajuttu ja sen itsenäinen jatko Tokasikajuttu (13.10.), jotka kertovat Euroviisu-pyöritykseenkin päässeestä kehitysvammaisten punkbändistä Pertti Kurikan Nimipäivät. Luvassa on totista soittoa, rentoa meininkiä sekä vastamäkeä ja tiukkoja tilanteita – joista kuitenkin aina selvitään. Elokuvat näkyvät Areenassa 6.9. alkaen. INTRODUCING SELMA BLAIR DISCOVERY+, 21.10. Näyttelijä Selma Blair, 49, sairastui MS-tautiin ja sai diagnoosin vuonna 2018. Aluksi hänellä oli puhevaikeuksia eikä hän voinut kunnolla tukea vasempaan jalkaansa. Tällä hetkellä oireet ovat helpottuneet kantasoluhoitojen ansiosta. Tuoreessa dokumentissa (2015) Blair kertoo sopeutumisestaan elämään sairauden kanssa. Blair tunnetaan parhaiten elokuvista Julmia aikeita (1999) ja Blondin kosto (2001) ATYPICAL NETFLIX 8-osainen draamasarja seuraa lukiota käyvää, autismin kirjoon kuuluvaa Samia ( Keir Gilchrist), joka koettaa luovia perhe-elämän, deittailun ja koulunkäynnin sokkeloisten vaatimusten keskellä. Hänen vanhempansa puolestaan joutuvat päättämään, miten tukea aikuistuvaa nuorta miestä oikealla tavalla. KAMIKAZE HBO, MARRASKUU Tanskalainen uutussarja kertoo lento-onnettomuudessa perheensä menettäneestä 18-vuotiaasta hurjapäästä Juliesta ( Marie Reuther), joka yksin jäätyään etsii elämälleen tarkoitusta. Varakas mutta yksin jäänyt Julie päätyy lähtemään hurjalle matkalle toiselle puolelle maailmaa. Marie Reuther sai roolistaan parhaan naisnäyttelijän palkinnon Series Mania -festivaaleilla. 8-osainen sarja perustuu Erlend Loen romaaniin. Toimi tuksen valin ta
LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN:: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi TIETOKONETTA ODOTELLESSA Kirjoitan vielä, miten onnellinen olen myönteisestä päätöksestä tietokoneen hankintaan. En malta millään odottaa hoitajan ja minun Järvenpäähän menoa konekaupoille. Vaikuttaa heti myönteisesti asia. Olen kuin uusi mies, iloinen olen. On kone minulle henkireikä siviilielämään. Kavereiden kanssa pääsen yhteyteen. Ja minulle tärkeää blogini kirjoittelua. On minulla blogissani yli 70 tuhatta käyntiä. Ympäri maailman menee blogini. Kiittäen, Kai Olavi Hyvönen, Kellokoski ASIANTUNTIJAN VIESTI Kiitos teille hyvästä toiminnasta. Olen suositellut ja tehnyt puoltavia lausuntoja useille asiakkaille. Kaikille on tullut myönteinen päätös ja iloa elämään vaikeissa elämäntilanteissa. Terveisin Psykoterapeutti 28 Tukilinja 5/2021 BLOGIPOIMURI ”Yläkoulussa esikoiseni paras ystävä sanoo, ettei apuvälineitä tarvita, koska hän on olemassa.” Blogilinjalla Jenniina Heikkilä, 12.8. (www.tukilinja.fi) Kamera mediaopintoihin Kiitos tuhannesti kamerasta, jonka te mahdollistitte minulle! Mukavaa kesää! (Ps. Kuva on juurikin otettu kyseisellä kameralla). Ystävällisin terveisin, Iida Puhakka Pyöräily kuntouttaa Pyöräilystä on ollut hyötyä minulle keuhkonahtaumataudin hoidossa. Olen alkanut liikkumaan. Kahdessa kuukaudessa ajelin reilun 300 km. Sähköpyörä on kyllä hyvä. T.P., Kuopio TWITTER INSTAGRAM
MIELIPIDEKYSELY Ilmaisuvälineenä piirtonäyttö Olen sinnitellyt mielenterveysongelmien kanssa jo monta vuotta ja koska en kykene käymään töissä edellisistä syistä, niin rahaakaan ei ole kuin juuri ja juuri elämiseen. Harrastuksiin ei minulla ole ollut pitkään aikaan varaa, mutta Tukilinjan ansiosta olen saanut hankittua itselleni piirtonäytön, joka tukee piirtämisharrastustani. Piirtäminen on auttanut minua aina tunteiden ilmaisussa ja helpottanut oloani vaikeinakin hetkinä, vaikka kallista se on ollut. Mutta nyt, kiitos Tukilinjan apurahoituksen, pääsen piirtämään digitaalisesti, mikä on halvempaa ja helpompaa. Olen harrastanut piirtämistä lapsesta asti ja vihdoin taas päässyt kunnolla takaisin ilmaisemaan itseäni, kiitos Tukilinjan. Ystävällisin terveisin, J.H., Turku Harrastuksiin ei minulla ole ollut pitkään aikaan varaa. Tervehdys! Sain teiltä apurahan, josta edelleen kiitän. Tämä runo on toisesta kirjastani. Valoisaa kesää! Anita Kuusela, Kuopio Hiljainen soittaja Olen hiljaisten koskettimien soittaja, sanoja naputtava yksinäinen. Toivoisin saavani paperini leiskumaan, sykkimään kuin elävän olennon. Paperi karkaa ja tajuntani lipuu pitkin kaukaisuuden pintaa kirjainten kadotessa kauaksi pois. Kun olet vuosia kadoksissa, läsnäoloasi jo kaivataan. Aiheutat vuorenkorkuisia pettymyksiä, voit jäädä yksin. Mutta pettymysten vuori on murenevaa laatua ja ilon pulppuavat putoukset voimakkaampia, kun antaa niiden tulla eikä käytä raivaustraktoriaan tyhjentämään ilovuorta. TUKI OLI TARPEEN Hyvää syksyä Teille kaikille! Kiitän saamastani tuesta itselleni ja vaimolleni, kun saimme kannettavan tietokoneen. Voimme maksaa laskuja ym. Tuki oli tarpeen. Kiittäen, Pekka Orivedeltä HARRASTUKSEEN TUKEA Hei, kiitos todella paljon avustuksesta sellon ostoon. Toivon soittoharrastuksen tuovan sisältöä elämääni. Kiitos teille! Terveisin Hanna Helenius LIIKUNTAAN TUKEA OPISKELIJALLE Hei! Kiitos paljon merkittävästä tuesta harrastukseni maksuihin! Hyvää syksyä, HR Tukilinja 5/2021 29 KYSYMYS: Koulun vanhempainillassa kuulet, että luokalle on tulossa liikuntavammainen oppilas, ja kaikki tunnit pyritään pitämään esteettömissä tiloissa. Mitä sanot ensimmäiseksi? NÄIN VASTATTIIN: 1. Hieno juttu, lapset oppivat ottamaan toisia huomioon. 90% 2. Ei kai se rajoita valinnaisia aineita? 5% 3. Kai lapset silti pääsevät musiikkiluokkaan? 5% 4. Miksi juuri meidän luokalle? 0% Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla elokuussa. FACEBOOK
BLOGILINJALLA / Katariina Räikkönen Moni saattaa esiintyä julkisuudessa itsevarmempana kuin oikeasti on, joten en ehkä ole yksin epävarmuuteni kanssa. 30 Tukilinja 5/2021 Moikka! Kuka? Katariina Räikkönen, 20, Turun seutu. Toimintarajoite Touretten syndrooma Toimenkuva Lukiolainen, somevaikuttaja. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla loka– marraskuussa. (www.tukilinja.fi). OLEN KATARIINA RÄIKKÖNEN , 20-vuotias ylioppilaskirjoitusten viimeiseen osaan valmistautuva lukiolainen Turun seudulta. Teen sisältöä Instagramiin ja videoita TikTokkiin sekä YouTubeen. Harrastan kansantanssia ja minulla on Touretten syndrooma. Minua on kutsuttu muun muassa some-vaikuttajaksi, tubettajaksi ja kansalaisaktivistiksi. Nämä sanat tuntuvat kovin suurilta, koska some-vaikuttajat, tubettajat ja kansalaisaktivistit näyttävät tietävän, mitä tekevät ja vaikuttavat hyvin itsevarmoilta. En ole varma itsestäni ja mielipiteistäni, olen vielä keskeneräinen, ja sen sijaan, että olisin täynnä varmoja mielipiteitä, tiedostan yhä paremmin tietäväni varsin vähän. Toisaalta, valmiutta kyseenalaistaa omaa tietämystään voi pitää signaalina avoimuudesta. Moni saattaa esiintyä julkisuudessa itsevarmempana kuin oikeasti on, joten en ehkä ole yksin epävarmuuteni kanssa. HALUAN OMASSA VAIKUTTAMISESSANI jatkuvasti kehittää itseäni ja oppia uutta. Keskityin nuorempana vaikuttamiseen järjestöissä ja ryhmissä. Touretten puhjetessa, ollessani 16-vuotias, konkreettinen vaikuttaminen jäi hetkeksi tauolle, mutta halu vaikuttaa ei hävinnyt. Aikaisempien vaikuttamisen kohteiden rinnalle tuli luonnollisesti uusia, omaan elämään liittyviä kohteita. Tourette aiheuttaa pakkoliikkeiden ja tahattomien ääntelyiden takia ihmetystä ja näen silmissäni eron ihmisten reaktioiden välillä; ovat ne, jotka tietävät, ja ne, jotka eivät tiedä. Haluaisin lisätä tietoisuutta Tourettesta ja antaa myös muille somessa alustan lisätä tietoisuutta omista erilaisuuksistaan ja saada äänensä kuuluviin. YouTubessa haastattelenkin videoillani ihmisiä, joilla on erilaisia vammoja, diagnooseja tai sairauksia. Minun arkeeni kuuluu ylioppilaskirjoituksiin lukemista, ticcailua, läksyjä, sosiaalista mediaa ja ajan viettämistä läheisten kanssa. Mainitsin ticcailun eli tic-oireiden ulos tulemisen erikseen yhdeksi arkeni osaksi, koska sitä se todella on. Välillä ilta menee kokonaan ticcailessa enkä saa mitään muuta tehtyä. Tavarat lentävät, juoksen edestakaisin ja suustani kuuluu huutoja, jotka ovat mitä vain viattoman “sipuli on pahaa” ja rivon kiroamisen välillä. HUUMORI KUITENKIN AUTTAA usein minua selviytymään touretten kanssa. Saatan sanoa tic-oireiden takia vahingossa jotain, joka sopii juuri tilanteeseen, ja saa niin minut kuin muutkin nauramaan. Vaikka on tietysti tilanteita, joissa mikään ei naurata, olen huomannut, kuinka tärkeää on osata ottaa tarvittaessa vaikeatkin tilanteet huumorin kautta. Huumorin lisäksi myös asioiden pohtiminen on tärkeää. Tulenkin omalla blogivuorollani pohtimaan asioita oman, välillä aika hullunkurisen ja hektisen arkeni ja elämäni kautta. Pohdin myös isoja, minulle tärkeitä asioita ja otan niihin kantaa. Kerron blogivuorollani myös arjestani Touretten syndrooman kanssa. Mainitsin aikaisemmin, että haluan oppia lisää ja kehittyä vaikuttajana. Haluan myös oppia ja kehittyä ihmisenä. Niissä on pieni ero. Pitää kehittyä ihmisenä, jotta voi kehittyä vaikuttajana. Välillä maailman meno tuntuu masentavalta. Ilmaston muuttuessa ja pandemian levitessä maapallo tuntuu valtavalta ja epävakaalta paikalta. Olen joskus ajatellut, että minun täytyy suhtautua kaikkeen positiivisesti, etten vain olisi muille taakaksi. Tämä typerä ajatus yrittää välillä vieläkin tunkea päähäni. Elämään kuitenkin kuuluvat kaikki tunteet ja hyvät sekä huonot hetket. Ihmisenä kehittymistä on myös se, että opettelen käymään läpi vaikeatkin tunteet, ja sitten suuntaan katseen eteenpäin. Tässä vain pieni avaus minusta ja elämästäni. Toivotankin teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi kurkistamaan arkeeni ja mieleeni Blogilinjalla. Tapaamisiin!
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA kesäkuussa ja heinäkuussa 2021 Tukilinja 5/2021 31 Kunnan vammaispalvelu ei tue tietokonehankintaa. HARTIKAINEN K., SIILINJÄRVI Apuraha kuvataidekoulutuksen kurssimaksuun henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. AUTIO M., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone opiskelun välineeksi lähihoitajaopiskelijalle, jolla on kielellinen oppimisvaikeus. R.P., LOHJA Tablettitietokone, suojakuori, kuulokkeet ja monitoimilaite oppimisen ja harrastustoiminnan apuvälineeksi 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. N.N., PIRKKALA Tablettitietietokone ja osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintoja. M.A., HELSINKI Kannettava tietokone kirjoittamisen ja opetustoiminnan mahdollistamiseksi henkilölle, jolla on näkemisen rajoitteita. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. T.H., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle työnhaun ja yhteydenpidon välineeksi. LITJO M., TURKU Kannettava tietokone 19-vuotiaalle Telma-opintojen opiskelijalle, jolla on oppimisen haasteita. M.J., SEINÄJOKI Tietokone harrastustoiminnan ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. S.M., KAARINA Kannettava tietokone asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on useita haasteita toimintakyvyssä. V.R., KONTIOLAHTI Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastamisen ja yhteydenpidon välineeksi. PAASONEN H., HEINOLA Apuraha esikoisnäyttelyn järjestämiseen kuntoutujalle, joka on valmistumassa kuvataiteilijaksi. TAITEEN SULATTAMO RY Apuraha mielenterveyskuntoutujien taidetoimintaa tarjoavalle yhdistykselle esteettömän, riittävän suuren, esitysja harjoitustoimintaan soveltuvan tilan vuokraan loka–marraskuussa 2021. Yhdistys toteuttaa tilassa työpajoja, joissa työstetään ja esitetään kolme teosta. Ne kertovat korona-ajasta ja sen aiheuttamasta yhteiskunnallisesta pahasta olosta. Teoksista kaksi on ääniteoksia ja yksi museoteattteriteos. H.I., VARSINAIS-SUOMI Osa-apuraha keramiikkauunin hankintaan kuntoutujalle, joka on perustanut käsityöalan pienyrityksen. KOSKINEN S., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle pienimuotoisen liiketoiminnan ja opiskelun välineeksi. R.V., KUOPIO Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 13-vuotiaalle koululaiVAIKUTTAMISAPURAHA DIDA 2021 / KYNNYS RY Apuraha 6. kertaa järjestettävän Kansainvälisen vammaisten päivän Dida-verkostofestivaalin kuluihin. Festivaali on levinnyt jo ympäri Suomea, ja mukana on mm. museoita eri puolilta maata. Päätapahtuma järjestetään tänä vuonna kokonaan etätapahtumana edellisen vuoden positiviivisten kokemuksien vuoksi. Etätapahtuma tavoitti enemmän osallistujia kuin aiemmat, paikan päällä toteutuneet tapahtumat. Lisäksi se mahdollistaa osallistumisen sekä taiteilijoille että katsojille ympäri Suomea. neeksi 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. L.R., HYVINKÄÄ Apuraha tabletin hankintaan henkilölle, jolla on näkövamma. Kunnan vammaispalvelut eivät myönnä tukea. T.M., KOUVOLA Tietokone 25-vuotiaalle kuntoutujalle harrastustoiminnan ja yhteydenpidon välineeksi. E.R-L., SATAKUNTA Kolmipyöräinen polkupyörä ja tietokone ammattiopiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Pyörä mahdollistaa itsenäisen liikkumisen, tietokone on opiskelun ja asioinnin väline. A.Y., TAMPERE Tablettitietokone ja suojakuori opiskelun ja kuntouttavan harjoittelun välineeksi 16-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle. H.K., OULU Tietokone kuntoutujalle mediatöiden ja musiikin tekemisen välineeksi. MATELA R., OULU Kannettava tietokone kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. K.I., KAJAANI Apuraha sellon hankintaan ja musiikkiopiston opintomaksuun 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. SARAPUU S., LAHTI Tietokone näkövammaiselle henkilölle, joka työskentelee kuvailutulkkauskonsulttina. KESÄ–HEINÄKUU 2021 V.V., OULU Tietokone korkeakouluopiskelun ja sivutoimisen työn teon välineeksi kuntoutujalle, jolla on media-alan koulutus. H.H., PORVOO Apuraha sellon hankintaan ja soittotunteihin kuntoutujalle, jolle musiikki on pitkäaikainen harrastus. VESANDER J., UUSIKAUPUNKI Osa-apuraha sähköavusteisen kolmipyörän hankintaan henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Kunnan vammaispalvelu osallistuu pyörän hankintaan. N.S., MÄNTSÄLÄ Osa-apuraha auton hankintaan kuntoutujalle, joka on valmistumassa ammattiin. Oma auto mahdollistaa työja opiskelumatkat. B.J., TAMPERE Kannettava tietokone opiskelun ja harrastustoiminnan väli
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT 32 Tukilinja 5/2021 selle, jolla on vuorovaikutuksen ja tarkkaavuuden rajoitteita. S.S., HELSINKI Apuraha omakustannekirjan julkaisuun kuntoutujalle, joka harrastaa runoutta. NORDFORS H-M., VIHTI Kannettava tietokone asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. S.R., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle musiikkiharrastuksen välineeksi. T.S-M., PORI Tietokone 19-vuotiaalle kuntoutujalle harrastustoiminnan ja tulevan opiskelun välineeksi. Z.S., UUSIMAA Kannettava tietokone viittomakieliselle henkilölle, joka tarvitsee sitä etäkokouksiin osallistumiseen. J.N., PORI Kannettava tietokone valokuvausharrastukseen sekä etäyhteyksin toteutettavaan sairauden hoitoon kuntoutujalle, joka on aloittamassa ammattiopinnot. L.L., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja valokuvausharrastuksen välineeksi. KUUSJÄRVI A-R., JYVÄSKYLÄ Apuraha kuntosalimaksuihin kuntoutujalle, joka on aloittamassa liikuntaharrastuksen. P.T., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja apuraha omakustannekirjan painokuluihin henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Kirjoittaminen on hänelle pitkäaikainen harrastus. O.K., ESPOO Älypuhelin ohjaustyön välineeksi henkilölle, joka on siirtymässä työharjoittelun kautta itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. K.J., TURKU Kannettava tietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa ammattiopinnot. S.R.,TURKU Kannettava tietokone ja webkamera kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta viittomakieliseen viestintään ja asiointiin. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa eikä konetta saada myöskään etätulkkauksen välineenä. PIIRAINEN K., KAJAANI Kannettava tietokone asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on liikkumisen haastetta. K.H., TAMPERE Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin välineeksi. K.J., JOENSUU Opiskelussa tarvittavat työvälineet 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa kampaajaopinnot. BERG J., ESPOO Apuraha näytöllisen piirtopöydän hankintaan kuntoutujalle, joka on ammatiltaan graafinen suunnittelija ja hakeutumassa jatko-opintoihin. S.A., JOENSUU Apuraha tietokoneen hankintaan 21-vuotiaalle kuntoutujalle ammattiopinnoissa käytettäväksi. 1 2 3 3 2 4 5 12 6 10 4 14 13 4 5 11 1 15 5 10 12 3 5 3 5 11 7 1 13 1 5 3 15 5 5 9 11 13 10 11 6 1 10 6 10 6 1 6 5 3 5 15 9 15 8 13 13 11 6 1 6 4 7 15 10 5 1 15 6 1 13 1 15 11 12 7 P A S U R U P E T U J U L U A L E T T E I N J A H V E I T T U I V A I T V I K O K Y S A M A I L L Ä E T A T E T T I R I T U V A Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 5 /2 2 1 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin: ”Ristikko ei ole kovin vaikea. Se kysynee ratkojalta tällä kerralla aika paljon tietoa, mutta sitähän Tukilinjan lukijoilta tuntuu löytyvän!” Lähetä ratkaisusi marraskuun loppuun mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@ tukilinja.fi tai postitse Tukilinja-lehti / Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Vastaukseksi riittävät ratkaisulauseet. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat myös tervetulleita! Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion sai Kaija Darth Tampereelta. Kiitokset taitaville ratkojille! R IS T IK O N 4 /2 21 R A TK A IS U ”Muutama kinkkinen kohta oli, mutta täyttyihän se.” Marja Kopakkala, Vantaa ”Tosiaan ei liian helppo eikä liian vaikea, kuten tekijä kertoo, mielenkiintoinen & mukava täytettävä.” Mirja Stenroos, Turku ”Kiitos taas!” Irma Puisto, Helsinki ”Samnilaiset = oskit, tämä oli ihan uutta.” Arja Gusev J.H. 1/7 LAKKAUTETTIIN 31.12.2009 NUORI ELÄIN POISTOAUKKO! KAATOSATEESSA! OLI LENTOYHTIÖ + -MARJA HIHNA KOIRAROTU HARRIS MAKSAJALLE NÄYTT. HARVEY LAMAANNUS KARHUKIN TAATUT PUSSIELÄIN RUUSUILLA OMANSA! 1/3 -SAUMA MANATA OLI URHEILUN KESKUSJÄRJESTÖ VOI RAHALLISESTIKIN ANGELIKA PIANISTI RANTALA VAINAJILLEKIN 44. SEKOITA LAARIA! RIKOKSENKUIVUI -VIRUS RAJAJOKI NUOTTIA ALFRED En kerro. 27. (3.=F) PYLVÄSHALLI MUSIKAALI F1-JEAN POSTITETTAVA 10 12 VAELTAVA? OIKEASTI SAIJA TYRMÄÄJÄLLÄ ISO? NAINEN J:LLÄKIN HOKSAAVILLA 2022 LAADUKAS KÄÄRINLIINASTA MIELEEN? -HÄRKÄ BUNUEL MONOSEN NIMISIÄ Z MESIKÄMMENET PETOLLINEN SINTTI PUROSET 5. EKSTRAKTI KOHOAA NIITYSTÄ ARKIN PÄÄTEPAIKKA (2.=Ä) LOPUKSI YHDYSSANA LEHDESSÄ VALMENTAJA WESTERLUND PROFEETTA HERJAAJA -MUOTO TUNTUMA :LLA KONTTORIELÄIN! VIIPALE KIRJAILIJA BARAKA INTIAANEJA KIINNITTÄÄ PIENILLÄ TERÄVILLÄ OSOITIN SOTILAS(MIIRAN MUUNNOS) Tukilinja 5/2021 33 A L O K A S A V U T U R O S A L Ä P I O V E L A U U T I N E N B I T U M I L A R I T O S K I T T A K I A R A I V O T O P A A S I T E O S T O S A I P A I K A T T U R A S V A T S U R M A I I R O V A S U H E L E I N I R I I H E T N R A T A S T Ä Y S I A L A T A L O A H E P O K A T T I P A R I S A T U A L E P A R O T A I H O K A S I L T A I S I N S A T T U M A E K U R S K A L O M A A V A O K K U L T I S M I P I K E S O I L A L I A S U S A I N O L K I K O L M E T A U O L L A L I V O R N O L A N K O K U T U T T I I A A M A T I T E I L A T A
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 34 Tukilinja 5/2021 L.K., MIKKELI Kannettava tietokone yhteydenpidon ja virikkeellisen vapaa-ajan välineeksi. S.T., JOENSUU Apuraha ratsastustunteihin 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. Hän opiskelee ammattiopistossa. AALTO J., TAMPERE Apuraha taidenäyttelyn järjestämiseen henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. V.K., JOENSUU Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka on aloittamassa korkeakouluopinnot. K.M., LAHTI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka liikkuu sähkömopolla. Hän tarvitsee tietokonetta vertaisohjauksen välineeksi. MATTILA O., SALO Apuraha ajokortin hankintaan henkilölle, joka kouluttautuu uudelle alalle. Ajokortti edistää työllistymistä ja mahdollistaa matkat oppilaitokseen. K.S., TURKU Kannettava tietokone opiskelun sekä polkupyörä liikunnan ja asioinnin välineeksi 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa yliopisto-opinnot. T.P., KERAVA Apuraha opiskelussa tarvittavaan älypuhelimeen ja ratsastustunteihin 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on oppimisen haasteita. Hän on aloittamassa ammattiopinnot. P.P., OULU Apuraha järjestelmäkameraan 22 vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. KANANEN E., POHJOIS-POHJANMAA Kannettava tietokone kuntouttavan pelaamisen ja lukutaidon harjoittelun välineeksi 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja tarkkaavuuden rajoitteita. A.N., KONTIOLAHTI Vastamelukuulokkeet 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. Kuulokkeet mahdollistavat ryhmätilassa työskentelyn. O.S., TAMPERE Kannettava tietokone opiskelun ja mediapajalla opittujen taitojen ylläpitämisen välineeksi 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. S.M., VAASA Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpitoon sekä mielekkään vapaa-ajan toiminnan välineeksi. V.A., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle opiskelun ja taiteen tekemisen välineeksi. L-B.C., TAMPERE Kannettava tietokone asioinnin välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. J.A., PORI Tietokone ja monitoimilaite ammattitaidon ylläpitämisen ja opiskelun välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. S.J., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, jotta hän voisi osallistua etäyhteyksin toteutettavaan vertaistoimintaan. NIINIVIITA T., PORI Apuraha autokoulun maksuihin henkilölle, joka on työharjoittelun kautta siirtymässä työelämään. Oman auton käyttö mahdollistaa työllistymisen. H.P., LOHJA Apuraha kuntoutujalle kieliopintoihin. L.S., LOVIISA Kameratarvikkeita kuntoutujalle, joka työskentelee pienimuotoisesti valokuvausalalla. P.E., JYVÄSKYLÄ Polkupyörä liikunnan harrastamisen välineeksi 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. T.J., KUOPIO Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. JÄRVINEN T., HELSINKI Kannettava tietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. T.C., LAHTI Kannettava tietokone oppimispelien pelaamisen ja kirjoittamisen välineeksi 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. HUKKA M., JOENSUU Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. P.T., KUOPIO Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. JOUTSEN H., SASTAMALA Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. SAARINEN S., ETELÄ-KARJALA Apuraha keilailuharrastukseen 18-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. S.F., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone ja polkupyörä 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa ammattiopinnot. Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2020 apurahoja ja apuvälineitä yli 637 000 euron arvosta eli noin 53 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Kesä–heinäkuussa myönnettiin 91 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 68 918 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput kesä–heinäkuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. T YN NY R O E K R MU R I S T A I K ON I N I S Ä T U T I NA I I L S UK S E T K E K E T E I N I A L A VU US E T ER Ä AK I T A E T U T A SO Ä I P A S U R U P E TU JU LU AL ET TE I N JA HV E I TT U I V A I T V I K O KY SA MA I L LÄ ET AT ET T I R I T U V A L O P U O K A S K S A T S U V A L V A T Ä I N A I T O T L I S E Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) NÄIN HAET TUKEA: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse. APURAHAT apurahat@tukilinja.fi P. 09 415 515 08 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ it-tukiluuri@tukilinja.fi p. 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Apurahoilla edistetään koulunkäyntiä, harrastuksiin osallistumista, opintoja ja työllistymistä. Tukilinjan apurahoja voi hakea ympäri vuoden ja ne ovat pääsääntöisesti tarveharkintaisia. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea henkilöt, joille jokin vamma, fyysinen/psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea pitkäaikaisesti haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja muiden yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Huolehdimme siitä, että tukemme vastaa tarkoitustaan ja menee perille. Siksi apurahat myönnetään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun kohteeseen. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kuukausittain kymmeniä. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia ja osa niistä jaetaan yhteistyössä muiden vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi.
<< AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita LAHJOITA TULEVAISUUS Monessa perheessä jo viidenkympin kausimaksu tai varustehankinta voi estää toimintarajoitteisen lapsen harrastuksen aloittamisen. Koululainen tarvitsee laitteet läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. Nuoren haaveet saattavat oikealla hetkellä annetulla tuella muuttua poluksi työelämään. OLE MUKANA MUUTOKSESSA Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään edelleen täyttämään, mutta entistä useampi jää nyt ilman apurahaa, jonka tarvitsee. Näin lahjoitat Saaja: Tukilinja-säätiö sr Tilinumero: FI70 5092 0920 3787 65 Viitenumero: 5555 (Muistathan käyttää viitenumeroa!)