• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 1 s. ? helmikuu – maaliskuu 2012 15 WHO tutki maailman vammaistilanteen s. 18 Sairaalaklovnit tuovat lapsille hymyn Ville perusti nettiin kohtauspaikan s. 28
• tukilinja Nro 1/ helmikuu – maaliskuu 2012 JULKAISIJA Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry, vktt@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki.) APURAHAT Ohjeet tuen hakuun: www.tukilinja.fi. Tukikoordinaattori p. 09-4155 1508 apurahat@tukilinja.fi. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TILAAJAPALVELU P. 09-4155 1500 ma–pe klo 8.30–15.00, tilaajapalvelu@tukilinja.fi. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki. Sisällys 7 kysymystä 4 Pyysimme Kalle Könkkölää kertomaan 7 toivettaan vuodelle 2012. YK:n vammaissopimus TILAUKSET 4 Tilaa esite tuoreesta YK-sopimuksesta, joka vaikuttaa jo Suomessakin. TUKILINJA.FI Verkkosivut tarjoavat Tukitorin, vierasblogin, artikkeleita ja menovinkkejä ympäri Suomen. TOIMITUS Päätoimittaja: Iris Tenhunen, p. 09-4155 1504, toimitus@tukilinja.fi. AD Timo Saarinen/www.pelagus.fi ISSN 1458-6304 Paino Kirjapaino Jaarli Oy Ilmestyy: 6 kertaa vuodessa, joista 2 kaksoisnumeroa. Seuraava lehti ilmestyy huhtikuun 1. viikolla. Terapia-aaseja Romaniaan; Saksalainen sirkusvierailu; La Strada oli kulttuuriteko; Kuninkaan puhe Helsingin kaupunginteatteriin; Paralympiamitalisti parani; Vuoden vammaisurheilija. Tukikohteita Luovissa nuoret itsenäistyvät 6 10 Algeriasta kotoisin oleva espoolainen keksijä Mohamed Mokhtari rakastaa saunomista. Kun hän joutui pyörätuoliin, hän huomasi etteivät invasaunat tarjoa aitoa löylyelämystä. Oli siis keksittävä invalaude, joka toimii. Tukilinja tukee Handi-lauteen markkinointia. Blogi, Tukitori Kansi Kuva: Petteri Löppönen Ville Jaaranto perusti Meetingplacen – sivuston, joka tarjoaa vammaisille ihmisille sosiaa­lisen kohtauspaikan ja mahdollisuuden hakea deittiseuraa. Oululainen suunnittelija pyrkii työllistämään itsensä nettisivujen teolla ja kuvankäsittelyllä. ja edellinen lehti netissä Nettisivuillamme voit seurata uutta bloggariamme, konkurssin tehnyttä yrittäjää Ma­ rianne Virtasta, jolta meni omaisuuden lisäksi terveys. Ei kuitenkaan huumorintaju! Tukitorilta löydät vammaisten ihmisten valmistamia tuotteita ja Menovinkeistä tekemistä vapaa-aikaan. Toiseksi tuoreinta Tukilinjaa voi nyt lukea nettisivuiltamme myös älykännykällä tai tabletilla, jonka käyttöjärjestelmänä on iOS tai Android. Mobiiliversio aukeaa myös Apple Safari ja Google Chrome -nettiselaimilla. tu kilinja 1 • 20 12 9 Tukitori 23 Tukilinjan nettisivuilla avautunut Tukitori antaa ilmaista mainostilaa vammaisia ihmisiä työllistäville yrityksille ja yhteisöille. Tukitori ottaa jatkuvasti vastaan uusia ilmoittajia. Tukipäätöksiä 32 Tukilinjafoorumin myöntämiä apurahoja marras- ja joulukuulta 2011. Artikkelit Johanna muutti kotoa omaan asuntoon osana valmentavia opintojaan. Tukilinja on siivittänyt monen Ammattiopisto Luovin opiskelijan itsenäistymistä lahjoittamalla heille tietokoneen. Mohamed Mokhtari keksi Handi-lauteen Tukipointti Sara Niemi kertoo tukitoiminnan vuodesta 2011. Lyhyesti 5 4 kk 34 e 6 kk 44 e 1 v 77 e Kestotilaus 77 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille markkinointi- tai muihin tarkoituksiin. 2 TUKITOIMINNAN TUKILUURI Tukikoordinaattori neuvoo tuen hakuun ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä. P. 09-4155 1508 tiistaisin klo 10–12.00 sekä apurahat@tukilinja.fi. Vaalitäkki esitteli ehdokkaat 8 Turkulaisten kuvataiteen harrastajaryhmien yhteisprojektissa luotiin muotokuvia presidenttiehdokkaista. Ne koottiin vaalitäkiksi. Mukana olivat myös kehitysvammaiset harrastajat. Luurista kuultua?! 13 Jo kolmatta kertaa järjestettävän tarinakilpailun aiheena ovat Tukilinjan puhelinmyynnissä sattuneet ikimuistoiset tilanteet. Tällä kerralla myös lukijat voivat osallistua! WHO:n vammaisraportti 15 Ensimmäinen raportti maailman vammaisista paljasti, että vammaisia on meistä
• Pääkirjoitus IT-TUKILUURI Tukilinjafoorumin IT-koordinaattori neuvoo tuen hakijoita tietotekniikan hankintaan ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä P. 09-4155 1506 torstaisin klo 12.–14.00 sekä it-tukiluuri@tukilinja.fi Riitta Skytt Missä mennään vammaisten työllisyydessä? V Tohtori Tomera esittelee kollegojaan, kuten kutitustieteen tohtoreita ja höpsismin asiantuntijoita (s. 18). Vakiot 15 %, ei 10 %, kuten aiemmin luultiin. Vaikeavammainen Jari Rummukainen kävi kuuntelemassa raporttia esitelleen seminaarin. Shakespeare tutkii vammaisia Nettivinkki 9 16 Brittiläinen tutkija, baronetti ja stand up -koomikko Tom Shakespeare kävi Suomessa esittelemässä WHO:n vammaisraporttia, jonka tuottamisessa oli itsekin mukana. Klovni piristää lasta 18 Sairaalaklovnit ovat hassutelleen Suomessakin jo 10 vuotta. Seurasimme höpsismin asiantuntijoita työssään. Lukija lähikuvassa 25 Raija Löfgren on Jiri-pojan mummi. Kumman taiteen talo Tulilinjalla 14 Pasi Päivinen pohtii vammaistutkimusta. Kirjavinkki 21 Blogilinjalla Videovinkki 22 Ruudun takaa 24 27 Lukijafoorumi 30 Ristikko 33 26 Helsingin Suvilahteen perustetaan taidetalo, jossa voivat harrastaa niin vammaiset kuin vammattomatkin. Meetingplace 28 Välinevinkki 34 Clas von Bellin apuvälinepalsta alkaa. Jaloittelua 35 Kaisa Lekan sarjakuva. Ville Jaaranto perusti nettisivuston vammaisille. tu kilinja 1 • 20 12 uosi 2011 oli paitsi vapaaehtoistoiminnan vuosi, myös EU:n kriisivuosi. Epäkohtien ohella kannattaa nyt palauttaa mieleen myös EU-jäsenyyden hyödyt. Yksi niistä on se, että olemme voineet päivittää tietomme ja taitomme Euroopan-laajuisissa hankkeissa, joista moni on liittynyt vammaisiin ihmisiin. Ilman niitä olisimme eläneet varmasti enemmän umpiossa. Viime vuonna päättyneen, ESR:n rahoittaman Askel-projektin teemana esimerkiksi oli: ”Jokaisella työikäisellä on oikeus osallistua kykyjensä mukaan työelämään.” Juuri tätä Tukilinja-lehtikin on jo 15 vuotta koet­ tanut edistää. Lehteä perustettaessa integraation tuulet olivat alkaneet puhaltaa, ja lehti ryhtyi niitä tukemaan. Tukea on jaettu tähän mennessä jo yli 6 miljoonaa euroa. Edessä on nyt isojakin haasteita: kulut ovat lisääntymään päin ja median murros koskee kaikkia lehtiä. Koetamme kuitenkin pysyä mukana menossa, sillä meitä tarvitaan. Toimintamme kannalta keskeisessä asiassa, vammaisten ihmisten työllistymisessä, ei nimittäin ole suurta muutosta tapahtunut. Työllistymispalveluja tutkineen Askel-projektin mukaan kynnys työelämään on vammaisille ihmisille yhä kohtuuttoman korkea. Tarvittavat palvelut ovat hajallaan ja niiden uudelleen organisointi vaatisi rahaa. Suurin este tehokkaille työllistämistoimille on Askeleen mukaan ollut kuntien rahan puute. Valtiota odotellaan hätiin, mutta odotuksesta voi tulla pitkä. Olisiko sillä välin apua voimien yhdistämisestä? Yhteistyö työhallinnon ja sosiaalitoimen välillä ontuu niin kunnissa kuin ministeriötasollakin, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että TE-keskukset eivät vieläkään palvele eläkkeensaajia. Yhden luukun periaate estäisi vastuun pallottelun. Se on todettu kunnissa, joissa toimii kuntouttava, moniammatillinen työvoiman palvelukeskus. Vapaaehtoistöissä ihmiset muuten tutkitusti oppivat vuorovaikutus- ja organisointitaitoja jopa paremmin kuin opinnoissa tai työelämässä. Työtä hakevan kannattaa siis pyytää työtodistus myös vapaaehtoistöistään. Jos sellaisia ei ole, ja haluaa joutessaan kantaa kortensa kekoon, tekemistä löytää helposti netistä osoitteesta Tuntitili.fi. Iris Tenhunen 3
• T O I V Sitaatti E T T A ”Sikiöaikainen altistuminen äidin tupakoinnille tai päihteiden käytölle lisää adhd:n riskiä ainakin niillä lapsilla, jotka ovat siihen geneettisesti alttiita. Adhd:n esiintyvyys on viisi prosenttia kouluikäisillä lapsilla.” Adhd:n Käypä hoito ?suositus 9.1.2012 Pyysimme Kynnyksen toiminnanjohtajaa ja kansainvälistä vammais? vaikuttajaa Kalle Könk? kölää kertomaan seit? semän tärkeintä toivet? taan vuodelle 2012. Kalle Könkkölä vierailulla Etiopiassa, jossa Abilis-säätiö tekee kehitysyhteistyötä. Kalle Könkkölän 7 toivetta 1. Virkamiehistä kunnianhimoisempia. ”YK:n hyväksyi vammaisten ihmisoikeuksia koskevan sopimuksen vuonna 2007, mutta Suomi ei ole vieläkään ratifioinut eli saattanut sitä voimaan. Olen mukana työryhmässä, joka valmistelee tätä ratifiointia. Toivoisin, että ratifiointityö etenisi nopeasti ja sallisi vammaisten olla – sopimuksen hengen mukaisesti – mukana kaikilla päätöksentekotasoilla.” ”Pieni lisätoive: Että kaikki mukana olevat virkamiehet keskittyisivät tekemään hyvää lakiesitystä eivätkä miettisi, miten päästä ylitse sieltä, mistä aita on matalin.” 2. Vammaistutkimuksen professorista yhteistyökykyinen. ”Helsingin yliopisto on luvannut perustaa vammaisjärjestöjen rahoituksen turvin vammaistutkimuksen professuurin. Toivon, että virka pannaan pian hakuun ja professori astuu virkaansa 2.1.2013.” ”Pieni lisätoive: Toivon, että saamme professorin, joka haluaa tehdä yhteistyötä vammaisten kanssa.” 3. Tavalliset ystävälliset ihmiset pitäisivät lisää ääntä. ”Vammaisvihamieliset äänenpai- 4 not ovat lisääntyneet viime aikoina. Vai ovatko? Uskalletaanko nyt vain sanoa ääneen sellaista, mistä ennen oltiin hiljaa? Toisaalta ainakin itse olen kohdannut esimerkiksi kadulla paljon myönteistä suhtautumista. Ihmiset ovat auttavaisia, esimerkiksi viime talvena lumen keskellä löytyi aina joku auttavainen aatu tai eeva, joka riensi avustajan avuksi vetämään tai työntämään.” ”Eniten vammaisvihamielisyyttä löytyy netistä. Siellä mellastavat ihmiset, jotka ovat hukanneet nimensä ja käyttävät siksi nimimerkkiä.” ”Pieni lisätoive: että tavalliset ihmiset aukaisisivat suunsa ja vastustaisivat heti, kun kohtaavat rasismia tai vammaisvihamielisyyttä.” 4. Ei yhtään esteellistä rakennusta lisää. ”Toivoisin että ra­ken­nus­lain­sää­ dän­nös­sä viimein tajuttaisiin, ettei rakennettaisi enää yhtään uutta esteellistä rakennusta Suomeen. Hesassa Stadionin tornia ei tehty esteettömäksi, siitä pahoitin mieleni. Ihminen saadaan kuuhun, mutta vammaista ei Stadionin torniin.” ”Pieni lisätoive: Arkkitehdit tulisivat viimeinkin vammaisten puolelle.” 5. Eläkkeetkin kasvaisivat! ”Toivoisin, että syntymästä saakka vammaisille tai suoraan koulun penkiltä eläkkeelle jääneille kehitettäisiin eläkkeisiin ikälisäjärjestelmä, niin että elintaso heilläkin nousisi kuten muilla kansalaisilla. Esimerkiksi kymmenen prosenttia kymmenen vuoden välein.” ”Pieni lisätoive: Eläkettä saavat voisivat ansaita nykyistä enemmän menettämättä eläkettään.” 6. Vammaisasiat eturiviin ulkopolitiikassa. ”Toivon, että Suomen koko ulkopolitiikkaan otettaisiin 5 vuoden ajaksi vammaisasiat huomion kohteeksi. Tämä koskisi niin kahdenvälisiä suhteita kuin monikansallisia yhteisöjäkin, kuten erityisjärjestöjä ja Afrikan kehityspankkia.” ”Pieni lisätoive: Abilis-säätiön, Kynnyksen ja vammaiskumppanuusohjelman määrärahat kasvaisivat seuraavan kolmen vuoden aikana.” 7. Terveyden säilyminen. ”Henkilökohtainen toive: että terveys säilyisi.” ”Pieni lisätoive: ei ainakaan keuhkokuumetta.” Heini Saraste tu kilinja 1 • 20 12 Tutustu YK:n vammaissopimukseen Suomi on – ehkä jo kuluvan vuoden aikana – ratifioimassa YK:n vammaisia koskevan ihmisoikeussopimuksen, joka vaikuttaa lainsäädäntöömme ja vammaisten asemaan Suomessa. Sitä kannattaa siis lukea ja esitellä niin kouluissa, julkisissa palveluissa kuin järjestöissäkin. Nyt voit tilata Kynnys ry:ltä sopimusta koskevan esitteen. Nelisivuinen esite on tiivis tietopaketti siitä, mitä sopimus sisältää ja missä vaiheessa sen ratifiontiprosessi Suomessa tällä hetkellä on. Lisäksi esitteessä kerrotaan yleishyödyllistä tietoa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista ja Suomen vammaispoliittisesta ohjelmasta eli Vamposta. Esite on tuotettu osana sisäasianministeriön Yhdenvertaisuus etusijalle -hanketta. Esitteitä voi tilata postituskulujen hinnalla puhelinnumerosta 09 6850 110 tai sähköpostitse osoitteesta: kynnys@kynnys.fi
• Kuninkaan puhe näytelmänä Vuoden 2011 vammaisurheilijaksi valittiin ratakelaaja Leo-Pekka Tähti (kuvassa), jonka Suomen urheiluliitto valitsi jo Vuoden yleisurheilijaksi. Hän tähtää ensimmäisen MM-kultansa jälkeen kolmanteen paralympiavoittoon 100 metrillä Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä nähdään 15.3. kantaesityksenä näytelmä Kuninkaan puhe. Neljällä Oscarilla palkittu elokuva kertoo tositarinan kuningas Yrjö VI:n taistelusta puhevammansa kuntouttamiseksi originellin puheterapeutin johdolla. Näytelmän ensi-ilta on lähes samaan aikaan Lontoossa ja Helsingissä. 2. maailmansodan al­ kaes­sa maailmanlaajuiseen, suoraan radiopuheeseen valmistautuvan kuninkaan roolissa nähdään Carl-Kristian Rundman, puheterapeutti Lionel Loguena Pert- Kuva: Suomen Paralympiakomitea/Maiju Torvinen Lontoon paralympialaisissa. Vuoden vammaisurheiluteko-palkinnon saivat näkövammainen keilaaja Tuija Näsilä, elinsiirtopotilaiden kisoissa menestynyt yleisurheilija Tuija Helander ja kehitysvammainen uimari Tytti Lehtola. Kuva: Charlotte Estman-Wennström Tähti pysyy tähtenä ti Sveholm ja kuningatar Elisabethina Vuokko Hovatta. Tarinassa on keskeistä sulkeutuneen päähenki- Oppiapuvälinekeskus aukesi Saksalainen sirkusvierailu se eli Vaihtoehtoisesti (Suvilahti, Kaasutehtaankatu 1/4). Vierailu liittyy Tarinoita kansalaisuudesta ?seminaariin. 20 euron hintaisia lippuja saa 29.2.2012 asti osoitteesta: asa.ohrman@ fduv.fi tai p. 09 4342 3625 (klo 9–13). Sirkuksen esityksiin voi tutustua etukäteen Youtubessa. Paralympiamitalisti parantui Pekingin 2008 paralympialaisissa kaksi hopeamitalia pyörätuolikelauksessa ottanut 27-vuotias hollantilaisurheilija Monique van der Vorst tähtää edelleen olympiakisoihin, mutta nyt eivammaisten sarjassa. Van der Vorst halvaantui 13-vuotiaana onnettomuudessa lonkasta alaspäin. Hän panosti pyörätuolikelaukseen ja valittiin Hollannin vammaisurheilijaksi vuonna 2009. Kesällä 2010 hän kolaroi harjoituslenkillä pyöräilijän kanssa – sillä tuloksella, että toivuttuaan tällistä hän huomasi osaavansa taas kävellä. Lääkärit eivät ole keksineet ihmeparantumiselle selkeää selitystä. Takaisin huippu-urheilun pariin kaipaava Van der Vorst on nyt allekirjoittanut ammattilaissopimuksen kilpapyöräilijänä ja tähtää 2016 Rio de Janeiron olympiakisoihin. taille lukijoille ja kirjoittajille, kirjoitusvirheisiin, matematiikkaan, pitkiin numerosarjoihin, vieraisiin kieliin sekä erilaisiin motoriikan ja keskittymisen pulmiin. Varaa aika Oppiapuvälinekeskukseen joko itselle tai ryhmällesi numerosta 045246 1916, ja saat neuvoja ja ohjausta oikean oppimisen apuvälineen löytämiseen. Kuva: Alessio Mesiano / Save the Dogs Berliiniläisen Circus Sonnenstich (Sirkus Auringonpistos) useilla nuorilla esiintyjillä on kehitysvamma. He ovat harjoitelleet muun muassa akrobatiaa, diabolon ja suurten pallojen käyttöä sekä trapetsilla liikkumista. Helsingissä 21.3.2012 klo 18.30 nähdään heidän esityksensä Beziehungswei- Erilaisen oppimisen keskukseen Helsingin Vilhonkadulle on avattu Oppiapuvälinekeskus. Siellä voi käydä tutustumassa monenlaisiin apuvälineisiin, jotka on tarkoitettu lukivaikeuksisille avuksi opintoihin, työelämään ja arkeen. Saman katon alle on pyritty kokoamaan mahdollisimman monenlaisia apuvälineitä: hi- Terapia-aaseja Romaniaan 90-luvulla maailmaa hätkähdyttivät kuvat Romanian lastenkodeista. Avustusjärjestöt riensivät hätiin, ja tilanne on ilmeisesti parantunut jonkin verran. Vammaisten lasten kuntouttaminen on maassa kuitenkin edelleen vaatimatonta. Suomen Kodittomien koirien ystävät ry on mukana projektissa, jossa vammaisten lasten hoivakotiin Bukarestissa koulutetaan neljä te- tu kilinja 1 • 20 12 rapia-aasia. Romaniassa aasi on lähes arvoton eläin, vaikka se on köyhille tärkeä työjuhta. Aasit opetetaan olemaan lasten kanssa ohjatusti. Aaseilla saa ratsastaa, ja lapset pääsevät ajeluille kiesityyppisellä perävaunulla, jonne pyörätuolit sijoitetaan. Projektia voi tukea ryhtymällä aasille kummiksi (lue lisää: www.koirienystavat.com). Riitta Skytt lön avautuminen tunnustamaan ensimmäistä kertaa pelkonsa ja rajoitteensa, jotta pystyisi voittamaan ne. La Strada on kulttuuriteko! Tampereen vuoden kulttuuriteko 2011 -palkinnon sai yksityisin voimin perustettu kehitysvammaisteatteri La Strada, jonka musikaali Laulu tulipunaisesta kukasta nähtiin Tampereen Teatterikesän OFF-ohjelmistossa. Palkinnon perusteluissa kiiteltiin 10 kehitysvammaisen harrastajanäyttelijän ja heidän ohjaajansa, näyttelijä Anu Panulan, rohkeutta tarttua klassikkoteokseen. Teatterin nähtin myös ehkäisevän syrjäytymistä ja lisäävän kulttuurin avoimuutta. Tukilinja tuki La Stradan toiminnan aloittamista apurahalla. Teatterin ilmoitus löytyy Tukitorilta. ! Tiesitkö? Yli puolet kouluikäisistä lapsista kärsii tutkimusten mukaan selvästi D-vitamiinin puutteesta lukuvuoden aikana. Uusia pohjoismaisia saantisuosituksia odotetaan tänä vuonna. 5
• 6 tu kilinja 1 • 20 12
• Teksti: Minna Korva-Perämäki Kuvat: M. K.-P. ja Ilkka Perttunen Johanna muutti omaan asuntoon Tukilinja lahjoitti Johannalle tietokoneen ja symbolikirjoitusohjelman. Itsenäisty? minen ja kotoa muutto vaatii paljon muutakin tukea. Sitä tarjoaa moniamma? tillinen tiimi, jossa ammattiopiston valmentavalla linjalla on keskeinen rooli. N uorten ystävät ry:n uudessa ryhmäkodissa Muhoksella on vastassamme lämmin, joulua odottava tunnelma. Ovelle tulee hymyillen vastaan ryhmäkodin tuorein asukas, 19-vuotias Johanna henkilökohtaisen opintojen ohjaajansa Ilkka Perttusen kanssa. Mukanani vierailulla on myös Johannan opettaja, Ammattiopisto Luovin erityisopettaja Leena Keskipalosaari. Johanna on muuttanut kotoa tänne vasta reilu kuukausi sitten. Vaikka olen hänelle täysin tuntematon ihminen, hän ottaa minut iloisesti vastaan ja ohjaa istumaan penkille pitäen samalla kädestäni kevyesti kiinni. Johanna on vaikeasti kehitysvammainen, joten hän on tarvinnut paljon ohjausta siirtyäkseen kotioloista itsenäisempään asumismuotoon. Sitä hän on saanut Ammattiopisto Luovista, jossa hän opiskelee jo kolmatta vuotta työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa. Valmentavia opintoja on tarjolla monissa ammattiopistoissa. Niiden tavoittee- na on antaa nuorille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja muutenkin oman elämän hallintaan. Tuen tarve voi johtua vammaisuudesta, sairaudesta, kehitysviiveestä, tunne-elämän häiriöstä tai jostain muusta syystä, joka vaikeuttaa itsenäistä selviämistä uudessa kehitysvaiheessa. Kaikille oppilaille tehdään tässä opetusmuodossa henkilökohtainen opintosuunnitelma HOJKS. Tukilinja on myöntänyt tukea monelle Ammattiopisto Luovin valmentavan linjan opiskelijalle, ja olen tullut tutustumaan lähemmin yhteen heistä, Johannaan. Sopeutuminen itsenäiseen elämään Leena Keskipalosaari kertoo että Johannan opiskelu on tänä vuonna painottunut asumisen valmennukseen. ”Johanna on sopeutunut uuteen kotiinsa yllättävän hyvin.” Johanna aloitti opinnot työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa kaksi ja puoli vuotta sitten, jolloin tilanne oli vielä täysin toinen. Nyt nuori nainen mennä porskuttaa päivä päivältä yhä rohkeammin kohti tulevaisuutta. Yhteistyö kotiväen sekä muun Johannan ympärillä olevan verkoston kanssa on Palosaaren mukaan sujunut mutkattomasti. ”Se on todella tärkeä osa Johannan itsenäistymistä”. Tällä hetkellä Johannan opiskeluviikko rakentuu kahdesta päivästä koulussa ja kolmesta päivästä ryhmäkodissa. Ryhmäkodissa Johanna harjoittelee esimerkiksi oman huoneen siistimistä, vaatehuoltoa, ruuan valmistamista ja viestintää. Tietokoneen avulla toiveet julki Johannan jouluinen leivontaresepti on varustettu kuvasymbolein. t u kilin ja 1 • 20 12 Johanna tarttuu käteeni uudelleen ja vie minut nyt huoneeseensa. Siellä hän istuutuu 7
• uuden, Tukilinjan lahjoittaman tietokoneensa ääreen ja tulostaa minulle Ilkka-ohjaajan neuvojen mukaan oman kuvansa. Digikameran liittäminen tietokoneeseen sekä netin ja symbolikirjoitusohjelman käyttö käyvät nekin ohjaajan tuella näppärästi. Tietokone on Johannalle todella tarpeen etenkin sosiaalisten taitojen ylläpitäjänä, sillä Johanna käyttää viestinnässään pääasiassa symboleja. Symbolikirjoitusohjelmalla hän voi itsenäisesti ilmaista tunteitaan, toiveitaan ja suunnitelmiaan. Muina keinoina ovat ilmeet, eleet ja jotkin sanat. ”Eilen Johanna kertoi symbolikirjoituksen avulla ryhmäkodin henkilökunnalle, että tänään hänellä on tärkeä päivä. Johanna halusi pukea ylleen kauniit vaatteet, koska häntä oli tulossa haastattelemaan ja kuvaamaan toimittaja Tukilinja-lehteen”, Ilkka-ohjaaja kertoo. Johanna hymyilee vierellä. He keskustelevat menneen viikon tapahtumista siten, että Ilkka kysyy Johannalta mielipiteitä, joihin nuori nainen vastaa läpsäyttämällä Ilkan jompaakumpaa kättä vaihtoehtojen mukaan. Ohjaaja pian tarpeeton Johannan kanssa tiiviisti työskennellyt Ilkka Perttunen kertoo itsenäistymisen prosessin jatkuvan keväällä siten, että Johanna alkaa elää itsenäistä elämää muiden ryhmäkodin asukkaiden rinnalla, menee töihin ja luo tuetusti uusia ihmissuhteita kodin muihin asukkaisiin. Itsenäisen elämän taitoja, kuten kaupassa käyntiä ja ruoan laittoa harjoitellaan vielä yhdessä. Pikkuhiljaa opinnot ja henkilökohtainen ohjaaja jäävät taka-alalle. Tietokoneen avulla Johanna viestii kuvasymboleilla, jotka ohjelma kääntää sanoiksi. Sama toimii toisinkin päin. Ohjaaja Ilkka Perttunen opastaa tietokoneen hallinnassa. ”Vuodenvaihteen jälkeen kuvioon tulevat työhön valmentautumisen jaksot pienryhmäkuntoutus Sokurissa ja Villa-Vakassa. Kesää kohti mennessä Johannalla on jo ympärillään uusi, mutta tuttu ja luotettava ympäristö. Koulun väkeä ei kohta enää tarvita”, Leena Keskipalosaari arvioi tyytyväisenä. Vaalitäkki esitteli presidenttiehdokkaat Teksti: Mirja Lahnaviiki Kuva: Mari Männistö Turun suomenkielisen työväenopiston kuvataideryhmät piirsivät ja maalasivat syksyn aikana presidenttiehdokkaiden muotokuvia, jotka joulukuussa koottiin yhteisötaideteokseksi nimeltä Vaalitäkki. Hanke oli erityistä tukea tarvitsevien nuorten taidetyöpajan, kehitysvammaisten taidepiirien sekä akvarellimaalauksen jatkoryhmien yhteinen. Projektin tavoite oli luoda yhteyksiä ja visuaalista vuorovaikutusta opiston erityis- ja muiden ryhmien kesken. Vaalitäkin kerrottiin päätyvän johonkin turkulaiseen kauppakeskukseen ihmisten nähtäväksi. Siellä se herättää varmasti yhtä vilkasta keskustelua kuin opiston käytävilläkin. Vaalitäkkiprojektin vetäjän, kuvataiteilija AMK Eija Ruohon mielestä presidenttien muotokuvat sopivat ajankohtaisuudessaan mainiosti yhteisötaideteoksen aiheeksi. Kun projektiin panoksensa antaneet oppilaat näkevät työnsä muiden joukossa, tuo se heille hyvän mielen ja kannustaa oppimaan lisää. ”Tämä on ihana projekti, joka sopii mainiosti työväenopistolle. Kyllä taiteilijana riehun tässä täysillä”, Eija Ruoho iloitsi. Eija Ruoho jakoi ehdokkaista oppilaille ku- 8 Vaalitäkki sijoitetaan nähtäville johonkin turkulaiseen kauppakeskukseen. via malleiksi. He saivat myös poimia ideoita televisiosta ja lehdistä. Tuloksena oli joukko erilaisia muotokuvatulkintoja, joista kaikista ei mallia välttämättä tunnista. tu kilinja 1 • 20 12 Tarkkasilmäinen huomaa vaalitäkissä myös mustavalkoisia kuvia. Ne ovat peräisin erityistä tukea tarvitsevien ryhmistä. ”Värit sotkivat ideaa, siksi päädyimme käyttämään tussia. Näin ilmauksesta tuli nasevampaa.” Vaalitäkin idea lähti tasaveroisuudesta, sekä tekijöiden että mallien: ”Tarkoitus ei ole suosia ketään taiteellisten kykyjen mukaan. Ja vaikka alkuperäiset muotokuvat saattoivat olla eri kokoisia, vaalitäkissä kaikki saavat täsmälleen samansuuruisen tilan ihan niinkuin tilkkutäkissäkin”, kertoi Eija Ruoho. Syksyn aikana taideryhmät kohtasivat ainoastaan töidensä kautta. Tapahtuman huipentuessa tiedotustilaisuuteen 13. joulukuuta kaikki tekijät olivat kuitenkin kuin yhtä suurta taideteosta, vaalitäkkiä. Projektin osallistujat häärivät yhdessä määrätietoisesti, ja tilaisuudessa riitti vilskettä ja iloisia kohtaamisia. Osa liimasi ehdokkaiden kuvia täkkiin, osa piirsi vielä keskittyneesti uusia kuvia. Taiteen tekemisesssäkin tulee nälkä, joten pitsatilaus tehtiin yhdessä. ”Voisimme lahjoittaa tulevalle presidentille vaalitäkistä tehdyn lakanan. Hän voi sitten maata kilpailijoidensa alla tai päällä. Ja jos pääsen linnan juhliin ensi vuonna, niin puen täkistä tehdyn puvun ylleni”, lupasi kuvataiteilija Eija Ruoho pilke silmäkulmassaan.
• Vertaistukea perheille netistä Tilapäiset-orkesterille saatiin soittimet Tukilinjalta. Savitaipaleen Nuorison tuki ry sai kimmokkeen bändin perustamiseen Lyhty ry:n kulttuuritoiminnasta. Kuva: I.T. Tukitoiminnan vuoteen mahtui paljon Vuosi 2012 on jo käynnissä, mutta ajattelin silti luoda silmäyksen menneeseen vuoteen. Tukea jaettiin 2011 lähes yhtä paljon kuin edellisenäkin vuonna ja kutakuinkin samoille kohderyhmille. Suurin osa tuesta menee yhä yksityishenkilöille, ja apurahat jakautuvat melko tasaisesti koko Suomeen. Tietokoneet ovat edelleen se Tukilinjan yleisin tuki. Neljännes tuesta menee kehitysvammaisille hakijoille ja toinen neljännes mielenterveyskuntoutujille. Loppu jakautuu tasaisemmin eri vammaryhmien kesken. Tarkempaa tietoa tukisummista löydät lehden takakannesta. Minä aloitin työn tukitoiminnan koordinaattorina huhtikuussa Sanna Nupposen jäädessä äitiyslomalle. Kevään aikana Sanna ehti jalkautua erilaisiin tapahtumiin ja tutustua Tukilinjan henkilöstön kanssa joihinkin suurempiin tukikohteisiimme. Vuoden 2011 aikana lähes kaikki Tukilinjan myyjät ovat päässeet tutustumaan johonkin tukikohteeseen ihan livenä. He ovat olleet käynneistä innostuneita, ja toivottavasti tämä on tuonut heille myös lisää eväitä, kun he ovat soitelleet teille lukijoille ja myyneet lehteä. Syksyllä vierailimme heidän kanssaan Savitaipaleen nuorison tuki ry:ssä, jonka kehitysvammaisten musiikkitoiminnalle myönnettiin keväällä soittimet. Saimme vierailullamme tutustua koko ison toimintakeskuksen tarjontaan. Vuoden aikana Tukilinja oli näkyvillä myös Terve SOS- ja Apuvälinemessuilla, jossa tapasimme niin mahdollisia hakijoita, asiantuntijoi- ta kuin lehden tilaajiakin. Oli mukava kuulla ihan kasvotusten kokemuksia Tukilinjan toiminnasta ja vammaispalvelujen toimivuudesta. Olen ollut myös eri tilaisuuksissa kuulemassa, miten lainsäädäntö maassamme kehittyy. Pian selviää, miten uusi terveydenhuoltolaki käytännössä vaikuttaa palveluiden saatavuuteen. Odotamme myös, miten nyt valmisteilla oleva sosiaalihuoltolaki tulee vaikuttamaan vammaisten ja osatyökykyisten oikeuksiin. Toivotaan, että muutokset edistävät tasa-arvoa hyvällä tavalla. Kuulemani seminaarit ainakin luovat uskoa siihen suuntaan. Muita mieleen jääneitä tapahtumia ovat olleet esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liiton ja Hero ry:n järjestämät uuden apuvälinekeskuksen avajaiset. (Apuvälinekeskuksesta löytyy pieni juttu tämän lehden sivulta 5.) Syksyllä olin myös Mielenterveysmessuilla kuulemassa tuoretta tietoa skitsofrenian uudesta hoitosuosituksesta. Tiesittekö, että siinä kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota työllistymiseen ja koko perheen tarvitsemaan tukeen? Tätä kaikkea ja paljon muuta mahtui tukitoiminnan vuoteen 2011. Alkaneen vuoden aikana tulen taas vierailemaan eri tapahtumissa ja tukikohteissamme. Tätä kautta saamaani tietoa tarvitaan tukitoiminnassa niin hakemusten käsittelyssä kuin Tukiluuriin vastatessakin. Kuulemisiin ja mukavaa kevään jatkoa! Sara Niemi, tukitoiminnan koordinaattori Kehitysvammaisten Tukiliitto panostaa vammaisten lasten perheiden vertaistukiverkoston rakentamiseen ja perheiden yhteydenpidon helpottamiseen. Vuosi sitten alkanut Vaikuttava vertaistuki -projekti pyrkii perustamaan uusia vertaistukiryhmiä eri paikkakunnille ja innostamaan lapsiperheitä mukaan tukiliiton paikallistoimintaan. Joulun alla avattiin verkossa vertaistuelle oma sivustonsa osoitteessa http://vaikuttavavertaistoiminta.fi. Vielä testausvaiheessa olevan sosiaalisen median sivuston kautta perheet voivat keskustella, saada tietoa paikallisista perheryhmistä ja -kursseista, katsoa toistensa valokuvia ja nähdä keväällä sivuille lisättäviä videoita erilaisista keinoista selvitä perhe-elämän karikoista. Sivuilta löytyy myös vinkkejä perheen mukavaan vapaaaikaan, kun yksi lapsista on kehitysvammainen. Siellä voi lukea perheiden blogeja ja löytää vaikkapa vapaaehtoistyön kohteita. Tällaista terästystä arkeen löytyi tuoreesta blogista: ”Kaikissa pienten lasten perheissä on haasteensa pitää elämä rullaavana. Vanhemmilta tarvitaan isoja karhun lihaksia, tiikerin nopeutta ja lähestulkoon laiskiaisen hermoja. Se on paljon se! Mietinkin usein, että on monia vanhempia, jotka heti lakittaisin Elämän suuren korkeakoulun ylimmällä diplomihatulla. Ei se tarkoita, että olisimme täydellisiä vanhempia, vaan selviytyjiä. Sellaisia, jotka kohtaavat eteen tulevat haasteet, tarkastelevat niitä silmästä silmään. Sitten ottavat käteensä virkkuukoukun ja oli vyyhti minkälainen tahansa, tekevät siitä lankakerän, monimutkaisen kuvioneuleen tai vaikka lämpimän hatun.” Testaa lukituen tarve LukiMat-verkkopalvelussa (www.lukimat.fi) on avattu uusi tu kilinja 1 • 20 12 v v nettivinkki sivusto Oppimisen arviointi. Se on tarkoitettu esikoululaisten ja alkuopetusikäisten lasten opettajille, mutta mikäänhän ei estä ilmaissivuston käyttöä myös kotona. Verkossa on tarjolla Niilo Mäki instituutissa kehitettyjä uusia, tutkimustiedon ja käytännön kokeilun pohjalta laadittuja testausvälineitä lukemisen, kirjoittamisen sekä matematiikan taitojen arviointiin. Välineet auttavat opettajaa tunnistamaan tuen tarvetta ja seuraamaan taitojen kehittymistä. Tuen tarpeen tunnistamisen välineillä opettaja pystyy arvioimaan ryhmäänsä kuuluvien lasten perustaitojen hallintaa kolmena eri ajankohtana ja vertaamaan sitä ikäryhmän osaamistasoon. Sivustolla on lisäksi syventävää tietoa matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen Suomessa käytettävistä arviointimenetelmistä. Aivoperäiset näkövammat Osoitteessa www.naakkonaa. info on tarjolla tietoa lasten ja nuorten aivotoimintojen vaurioista johtuvista näkövammoista. Niissä aivot eivät pysty ymmärtämään ja tulkitsemaan verkkokalvolla näkyvää kuvaa, vaikka silmä on rakenteeltaan usein normaali tai lähes normaali. Aivoperäisen näkövamman ominaispiirteinä voi esiintyä näönvaraisen uteliaisuuden puutetta ja tarkkaamattomuutta. Sivusto on tarkoitettu näkövammaisten lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille yhteiseksi tiedonvälitysfoorumiksi. Tarkoituksena on koota sinne koko ajan uutta, ammattilaisten tuottamaa materiaalia. Ajankohtaista-sivulta löytyy tietoa tapahtumista ja koulutuksista. Uuden sivuston tekijät toivovat ammattilaisten tuovan lisää aineistoa sivuille ja verkostoituvan mukaan sähköpostilistalle. Iris Tenhunen 9
• Teksti: Iris Tenhunen Kuvat: I.T. ja Keksintöjen viikko Invalauteen keksijä Mohamed Mokhtari rakastaa saunomista Algeriasta kotoisin olevalle keksijälle suomalainen sauna oli elämys, josta tuli intohimo. Oma vammautuminen sai hänet kehittämään helppokäyttöisen Handi-lauteen, joka takaa pyörätuolin käyttäjälle aidon saunaelämyksen. 10 57 -vuotias Mohamed Mokhtari on lapsesta asti keksinyt asioita. 10-vuotiaana hän näperteli kokoon paremman suojuksen keittiön kaasupulloon. Hänen vanhempansa antoivatkin hänelle aina lahjaksi teknisiä vempaimia. ”Minä aina purin ne samantien osiin ja kokosin uudelleen. Aina jäi osia yli, mutta silti ne toimivat!”, hän selittää. ”Uudet ideat syntyvät aina seikkailunhalusta tai väittelystä: osaanko tehdä jotain vai en?” Tällä tavoin syntyivät myös uudenlainen tulitikkulaatikko ja käsien­ lämmityslaatikko. Mohamedille on aina tuotu kaikki rikkoutuneet kojeet ja laitteet, ja hän tekee parhaansa niiden korjaamiseksi. Kotona hän askartelee milloin mitäkin pienoismalleista savukeautomaattiin. Algeriassa kasvaneen nuorukaisen elämä sujui aluksi sekatöissä: siivoojana, kokkina, leipurina tai lehdenjakajana. Sitten hän tajusi tarvitsevansa koulutusta. Hänestä tuli ekonomi, joka erikoistui matkailutalouteen. ”En halunnut opiskella teknisiä aloja, koska koin ne liian suorakulmaisiksi, jähmeiksi ja kuiviksi.” Väittely toi Suomeen Suomeen tämä monitoimimies päätyi sattumalta. Hän tapasi vuonna 1982 Libyan öljykentillä suomalaisen miehen, joka kertoi, että lämpötila saattoi Suomessa laskea 40 pakkasasteeseen. ”Et pystyisi elämään siellä!”, mies väitti. Tietysti asia piti testata. Kun Mohamed seuraavalla lomallaan lähti kiertämään Eurooppaa, päämääränä oli Suomi. ”Halusin tulla tänne kesällä, että voisin valmistautua kylmään psykologisesti.” Seuraavana talvena Tampereella asuessa lämpömittari laski alle 30 asteeseen, ja Mohamed osoitti olleensa oikeassa: hän selvisi! Saunasta löytyi lämpö Kun hän meni naimisiin ja ilmastoon oli totuttava tosissaan, hän päätti tutustua myös suomalaisten parhaaseen keinoon lämmitellä: saunaan. Hän muistaa yhä ensimmäisen saunomiskokemuksensa suomalaisessa mökkisaunassa, lammen rannalla. Miten oli mahdollista, että ihmiset saattoivat olla keskenään alasti ja rentoutua? ”Kaikki mitä olin siihen asti ajatellut saunasta, olikin väärää. Ei siinä ollutkaan kyse alastomuudesta.” tu kilinja 1 • 20 12 Kokemus oli rentouttavuudessaan uskomaton. ”Tässä on jotain!”, hän ajatteli. Hänestä tuli kova saunoja, jonka piti päästä löylyihin mieluiten joka päivä. Elämys alkoi selkiytyä: alastomuus, kuumuus, ihmisten läheisyys, hämäryys, rauha ja koko kokemuksen yksinkertaisuus ja koristelemattomuus tuottivat syvärentouttavan olon, samanlaisen jonka täytyi vallita äidin kohdussa. Tämä oli jotain todella uutta ja ihanaa! Pyörätuolissa saunaan? Elämä Suomessa sai kuitenkin haastavia käänteitä. Tuli avioero, ja aivohalvaus vei Mohamed Mokhtarin muutamaksi vuodeksi pyörätuoliin. ”Kaikki luksus poistui elämästä. En voinut edes saunoa. Ja jos pyörätuolilla pääsi saunaan, niin lattiatasolle. Mohamed Mokhtaria viehättää saunassa sen luonnollisuus: ihminen lepää alasti turvallisessa lämmössä ja hämärässä, sovussa koko maailman kanssa. Kokemus on hänelle syvästi eheyttävä ja terapeuttinen.
• tu kilinja 1 • 20 12 11
• Handilaude on kapea lauderakenne, joka vedetään ulos saunan ovesta. Lauteen käsittely ei vaadi paljon käsivoimia. Pyörätuolista siirrytään apuistuimelle, joka nousee narusta vetämällä kevyesti lauteen tasalle. Vankalta istuimelta toiselle siirtyminen on helppoa, ja laude siirretään takaisin saunan sisään. Ei se ollut sama asia.” Keksijän mieli löysi ongelman, joka piti ratkaista. Miten liikuntavammainen pääsisi saunaan ilman sähkötoimisia, kalliita ja hankalia apuvälineitä? Saunassa oli kyse luonnollisuudesta, johdot ja masiinat eivät sinne kuuluneet. Kuntoutuminen eteni ja Mohamed pääsi taas kävelemään, mutta idea invalauteista jäi silti elämään. Mohamed toimi useissa potilasjärjestöissä ja näki, miten tarpeellinen sauna jo terapiana vammaisille ihmisille olisi. ”Se antaa myös emotionaalista turvallisuutta. Itse en osaisi edes elää ilman saunaa”. sa ei skinheadejä enää tullut vastaan. Vuodesta 2007 Mohamed on ollut sairaseläkkeellä. Nyt hän saattoi keskittyä tosissaan keksijän uraansa, jonka tuloksena on viime vuoden Keksintöjen viikollakin esitelty Handi-laude -ratkaisu: täysin mekaaninen, ilman moottoria toimiva ja sekä vanhoihin että uusiin saunoihin asennettavissa oleva invalaude. Se vedetään kevyesti saunan ovesta ulos, vaihdetaan istumapaikka pyörätuolista lauteelle ja vedetään laude käsin takaisin saunaan. Puinen laudeistuin on normaalilla laudekorkeudella, ja saunomiselämys on täydellinen. Skinheadit pelottivat muuttamaan Handi-laude menossa tuotantoon Vuonna 1989 Mohamed Mokhtar päätti muuttaa Tampereelta, jossa alkoi tuntua liian vaaralliselta asua. Suomi, joka tähän asti oli tuntunut maailman turvallisimmalta paikalta asua, näytti toisen puolensa. Espoos- Mohamed neuvottelee parhaillaan suomalaisen valmistajan kanssa lauteen sarjavalmistuksesta. Markkinoinnissa ja prototyypin valmistamisessa auttaa Tukilinjan apuraha. Kiinnostuneille hän vinkkaa, et- Ilahduta eettisellä lahjalla www.tukilinja.fi/tukitori 12 tu kilinja 1 • 20 12 tä häneltä voi jo tilata käsityönä tehtävän Handi-lauteen. ”Hinta on korkeintaan puolet kilpailevien tuotteiden hinnasta.” Uusi elämä keksijänä tuntuu sopivan Mohamed Mokhtarille. Isäkin on tutustunut hänen keksintöönsä ja on viimein maailmalle eksyneestä keksijäpojastaan ylpeä, samoin omat, aikuistuneet lapset. Mohamed näyttää pinkkaa suosituksia ja Handi-lauteesta tehtyjä lehtiartikkeleita, ja vinkkaa katsomaan laudetta YouTubesta, jossa Keksintöjen viikolla kuvattuja videoita on nähtävillä. Tulossa uusi Handi-kaappi Mohamed Mokhtari kehittelee jo seuraavaa vammaisten ihmisten elämää helpottavaa ratkaisua: Handikaappia. ”Invasaunaa kehitellessä sain paljon uusia ystäviä vammaisista ihmisistä. He auttavat minua kehittelemään näitä uusia ideoita.”
• D-vitamiini ja oikeat kengät ehkäisevät murtumia Kun talvi vihdoin alkoi, tulivat liukkaat kelit monelle yllätyksenä. Kun tähän yhdistää monta suomalaista talvisin vaivaavan D-vitamiinin puutoksen, ei ole ihme, että murtumat varsinkin nuoressa ikäpolvessa ovat lisääntyneet. Tutkimusten mukaan vain harvan työikäisen suomalaisen naisen D-vitamiinipitoisuus on riittävällä tasolla pitämään luuston vahvana. Lasten ja nuorten lisääntyneet murtumatkin selittyvät myös pääasiassa puutteellisella D-vitamiinin saannilla. D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä ja estää osteoporoosia. Tuoreiden tutkimustietojen mukaan sen vaikutukset ovat kuitenkin vielä laajemmat: Veren korkea D-vitamiinipitoisuus alle 20-vuotiaana vähentää ms-taudin riskiä jopa 70 prosentilla. D-vitamiinin korkean tason on huomattu liittyvän myös 40 % pienempään riskiin sairastua 2-tyypin diabetekseen. Astman oireidenkin on havaittu D-vitamiinilisällä vähenevän, koska se vaimentaa tulehdusreaktiota keuhkoissa. Vanhuksilla D-vitamiinin puutteen on havaittu liittyvän kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Siispä D-vitamiinilisä on talvisin aina paikallaan, mikäli ravintoon ei kuulu runsasti rasvaista kalaa. Vähimmäissuositus on aikuisilla 7,5 mikrogrammaa ja suurin hyväksyttävä määrä 50 mikrogrammaa. Toinen murtumien ehkäisykeino on liikkua vain valaistuilla teillä ja varmistaa, että kenkien pohjat on valmistettu pakkasessakin pehmeänä pysyvästä TR-kumista. Pohjaurien pitää myös olla syvät niin kengissä kuin talvirenkaissakin. Jos ei luota tasapainoonsa, ei haittaa ollenkaan teettää kenkiin kiinteät liukuesteet. Irrotettaviakin löytyy erimallisia suutarinliikkeistä. Konkreettista apua asumisen laatuongelmiin Viime vuonna alkanut 4-vuotinen hanke Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa on RAY:n tukema projekti, jota hallinnoi Kynnys ry. Sen tarkoituksena on luoda vertaistarkastusjärjestelmä asumisen laadun määrittelyyn ja kehittää ihmisoikeuksiin perustuvat kriteerit hyvälle asumisellea. Tavoitteena on myös konkreettisesti parantaa vammaisten ihmisten oloja asumisyksiköissä. Projektin ensimmäinen tulos on loppuvuodesta 2011 valmistunut tutkimus Kortit pöytään, joka sisältää asumispalveluiden kartoituksen ihmisoikeusnäkökulmasta sekä vertaistarkastustoiminnan juridisen analyysin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös perusteita, joilla usein oikeutetaan vakavatkin ihmisoikeusloukkaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi vetoaminen resurssien vähäisyyteen tai siihen, että henkilökunta tietää paremmin, miten vammaista henkilöä tulisi auttaa. Projektin lähtökohtana on YK:n vammaissopimuksen mukaisen ihmisoikeusperustaisen ajattelumallin edistäminen Suomessa. Luurist a kuultua !? Tukilinja-lehti järjestää tarinakilpailun, jossa kerätään hykerryttäviä kokemuksia Tukilinjan markkinoinnin parissa — luurin molemmilta puolilta. Osallistu ja voita kännykkä! Kilpailuaika: 1.2.–31.5.2012 Osallistujat: Tukilinjan lukijat ja puhelinmarkkinoijat. Säännöt: Kilpailuun voi osallistua yhdellä tai useammalla tositarinalla, jotka liittyvät Tukilinjalehden puhelinmyyntitilanteisiin. Osallistua voi myös nimimerkillä. Tarinoiden pituus on vapaavalintainen, mutta Tukilinja-lehti voi editoida ja lyhentää julkaistavia tarinoita. Varmistamme senkin, ettei ketään voi tarinoista tunnistaa. Kilpailun parhaat julkaistaan Tukilinjalehdessä 5 /2012, ja voittaneen tarinan kirjoittajaa haastatellaan lehteen. Millaisella tarinalla voi osallistua? Tukilinjan tarinakilpailuissa vuosina 2004 ja 2009 keräsimme puhelinmyyjiltämme tarinoita heidän työstään. Lehdessä kilpailun sadosta tehdyt jutut olivat hyvin suosittuja. Lukijoiden toivomuksesta käynnistämmekin nyt kilpailun kolmatta kertaa, ja tällä kerralla siihen voitte osallistua myös te, Tukilinjan lukijat! Tuleeko mieleesi kulmakarvoja nostattanut tai muuten vain hykerryttänyt tositilanne siitä, kun sinulle soitti Tukilinjan myyjä? Kirjoita se muistiin ja osallistu kilpailuun. Mitä luurissa sitten voi sattua? Esimerkiksi tällaista: Asiakas: ”Tuu keittämään mulle kahvit.” Myyjä: ”Taitaa olla vähän pitkä matka kahvinkeittoon.” Asiakas: ”Ei oo. Kahvipannu on ihan tossa hellalla.” Tai tällaista: Asiakas: ”Voi, kun säikähdin että lehtimyyjä soittaa.?Mutta tottahan minä sinulta otan sen!” Lisää edellisen kilpailun parhaita paloja löytyy netistä (www.tukilinja.fi / artikkelit / tukiyhdistys / ”Tarinoita puhelinmyynnistä 2009”) Näin osallistut Kirjoita tarinasi mieluiten sähköiseen muotoon ja tallenna se tekstitiedostona. Kirjoita viestin aihekenttään ”Luurista kuultua”, mainitse viestissäsi oma nimesi, osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi. Voit ilmoittaa myös nimimerkin julkaisua varten. Liitä tarinasti liitteenä viestiin ja lähetä se osoitteella: Sähköposti: toimitus@tukilinja.fi Postiosoite: Tukilinja-lehti/ Luurista kuultua. Pasilanraitio 5 00240 Helsinki. Lisätietoa: päätoimittaja Iris Tenhunen, p. 09 4155 1504. Palkinnot: Sija: Palkinto: 1. älypuhelin 2. matkapuhelin 3. matkapuhelin Kaikille osallistujille on luvassa myös pieni yllätyspalkinto! Lisätietoa: www.vike.fi/via tu kilinja 1 • 20 12 13
• kolumni Kenestä vammaistutkimuksen professori? 22. kesäkuuta 2011 varmistui Helsingin yliopistoon perustettava vammaistutkimuksen viisivuotinen lahjoitusprofessuuri, kun rehtori Thomas Wilhelmsson vastaanotti 23 vammaisjärjestön ja -säätiön keräämän 170 000 euron peruspääoman. Helsingin yliopisto sijoittaa professuuriin 60 000 euroa, ja loput kustannuksista katetaan valtion kassasta. Hakuaika ei tätä kirjoitettaessa ollut vielä tiedossa, mutta se ajoittuu keväälle 2012. Aikaisin mahdollinen työn aloitusaika on siis syyskuun 2012 alussa. Lopultakin Suomeen saadaan edes määräaikainen vammaistutkimuksen professuuri, jonka soisi jatkuvan myös vuoden 2017 jälkeen. Maailmalla vammaistutkimuksen professuureja on ainakin Australiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Euroopasta vammaistutkimuksen professoreja löytyy esimerkiksi Britanniasta, Espanjasta, Italiasta, Saksasta sekä pohjoismaista. Professuurin vuotuinen kustannus on noin 100 000 euroa, joten jatko edellyttää yliopiston ulkopuolelta tulevaa rahoitusta jatkossakin. Tietojeni mukaan Helsingin yliopisto ei nimittäin tule omalla rahoituksellaan jatkamaan professuuria. Perinteisesti vammattomat ovat tutkineet vammaisia, ja tutkimuksella on ollut vahva medikalisaation leima. Nykyisin vammaistutkimus on poikkitieteellistä, ja otteessa korostuvat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat. Yhteiskuntapoliittinen vammaistutkimus on merkittävää tutkimusta, koska sen myötä opitaan ymmärtämään vammaisten elämään keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ja yhteiskunnallisia rakenteita, joita kehittämällä vammaisten elinoloja ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia voidaan parantaa. Professorin tehtävään nimitettävä tulee olemaan vammaistutkimuksen airut, ja hän ehtii viiden vuoden aikana luomaan vahvan kansallisen vammaistutkimuksen pohjan. Professorin tuottaman ja ohjaaman tutkimuksen ja opetuksen kautta lisätään tietoa vammaisuudesta, nostetaan julkiseen keskusteluun epäkohtia ja edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Jotta yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri, tuleva professori tarvitsisi myös apuvoimia. Olisi myös tärkeää, että häPasi Päivinen on helsinnellä on kyky hankkia ulkopuolista lisärahoitusta tutkimusprojekteihin. kiläinen, näkövammaiKorkeatasoisen tutkimuksen ja laaduknen kansainvälisen pokaan opetuksen lisäksi maamme ensimlitiikan tutkija, joka on mäisellä vammaistutkimuksen professotyöskennellyt eri ministeriöissä ja hankkeissa. 14 rilla on tilaisuus ja velvollisuuskin olla yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. Tieteellisten ansioiden ohella arviointiryhmän tulisi siksi mielestäni kiinnittää huomiota myös hakijoiden käytännön vammaistyön tuntemukseen. Vaikka professuuriin peruspääoman lahjoittaneet järjestöt ja säätiöt eivät ole halunneet erityistä painotusta tulevalle tutkimukselle, professuuri on jokatapauksessa valtiotieteellisessä tiedekunnassa yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa. Virkaan valittavalta edellytetään normaalia professorin opetus- ja tutkimuspanosta oppiaineen ja tiedekunnan hyväksi. Näin ollen saattaa olla vaikeaa esittää tehtävään muuta kuin yhteiskuntatieteilijää. Tuleva professori saattaa hyvinkin edustaa sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan alaa. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi sosiologian dosentti Antti Teittinen, sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari ja erityispedagogiikan professori Simo Vehmas. Itse pidän vahvimpana ja sopivimpana hakijana Antti Teittistä, jonka erikoisalana on vammaistutkimus. Professorin tehtävään vaadittavat kelpoisuusehdot on määritelty Helsingin yliopiston johtosäännössä suhteellisen väljästi. Yliopistolaissa mainittujen ensisijaisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi valintaan varmasti vaikuttaa aktiivisuus tiedeyhteisössä, kansainvälisyys, menestyminen rahoituksen hankinnassa sekä luottamustehtävät. Vammaisuus ei sinänsä ole edellytys vammaisuuteen liittyvissä tehtävissä työskentelemiseksi. Kokemusasiantuntijuus tuo kuitenkin kiistatta lisäarvoa ammatillisen pätevyyden rinnalla nimenomaan opetus- ja tutkimustyössä. Vammaiset ovat vähemmistö vammaistutkimuksen tekijöiden joukossa, joten jos professuuriin vaadittavat kelpoisuusehdot täyttävä vammainen henkilö on hakijoiden joukossa, hänen kokemusasiantuntijuutensa tulisi mielestäni katsoa ansioksi, ja arviointiryhmän tulisi uskaltaa esittää vammaista hakijaa tehtävään. Pasi Päivinen tu kilinja 1 • 20 12
• E nsimmäinen koskaan tehty maailmanlaajuinen raportti maailman vammaisten tilanteesta ja toimivista keinoista sen parantamiseksi valmistui toukokuussa 2011. Se vahvisti vammaisliikkeen olleen oikeassa esittäessään, että vammaisten kohdalla tasa-arvoisen elämän edellytykset eivät maailmassa toteudu. Yksi raportin merkittävimmistä uusista tiedoista oli myös se, että maailman ihmisistä peräti 15 prosenttia on jollain tavoin vammaisia, ei 10 prosenttia, kuten aiemmin arvioitiin. Vammaisuus on keskimäärin yleisintä matalan tulotason maissa, ja maailman köyhimmistä ihmisistä noin 20 % on vammaisia. Vammaisuus on keskivertoa yleisempää myös naisten ja vanhusten keskuudessa. Esteellisen ympäristön ja arvojen vuoksi vammaiset ovat kautta maailman muuta väestöä köyhempiä, heidän terveydentila on heikompi ja koulutustasonsa alhaisempi. Heikoimmassa asemassa ovat mielenterveydeltään vammautuneet ja kehitysvammaiset. Kuva: Iris Tenhunen Raportti maailman vammaisista vahvistaa vammaisliikkeen väitteet Vammaisliikkeen ”Ei mitään meistä ilman meitä” -motto henkilöityi seminaarissa, jossa vammaisraportin teemoja esitteli kaksi asiantuntijaa – Kalle Könkkölä ja Tom Shakespeare. Maailman noin miljardista vammaisesta 800 miljoonaa asuu kehitysmaissa, joten yksi raportin toivotuista vaikutuksista Suomessa on kehitysyhteistyön uudelleenarviointi vammaisuuden näkökulmasta. Usean vuoden ajan ja 380 henkilön voimin valmistellun raportin tuottivat maailman ter- veysjärjestö WHO ja Maailmanpankki. Sen lopusta löytyy liuta suosituksia toimenpiteistä vammaisten elämän parantamiseksi. Yksi keskeisistä suosituksista on se, että vammaisten olisi mielekästä ja taloudellisesti tuottavaa osallistua yhteiskunnan toimintaan ja työelämään, edes osa-aikaisesti. Raporttia pidetään mer- kittävänä lisäyksenä YK-sopimukseen vammaisten oikeuksista. Siitä on olemassa englanninkielinen selkokielinen versio, ja viittomakielinen on tekeillä. Raportti löytyy netistä osoitteesta: www.who.int/ disabilities/world_report Iris Tenhunen Ajatuksia vammaisraportista Pääsin 13.12.2011 pidettyyn seminaariin WHO:n vammaisraportista mukaan siinä vaiheessa, kun Kalle Könkkölä puhui vammaisista ja köyhyydestä. Kehitysmaissa köyhyys on ihan arkipäivää, ja jäin miettimään, miten köyhyys pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa eroaa siitä. Meillä on sosiaa­ liturva, joka kattaa peruselämisen. Kehitysmaissa puuttuu tietämystä vammaispolitiikan hoitamisesta, ja tilannetta haittaa vielä se, että vammaiset ovat yhteiskunnassa eriarvoisessa asemassa muuhun väestöön nähden. Suomessakin ihminen voi olla taloudellisesti köyhä ja elää ns. kädestä suuhun, mutta arki voi silti sujua suhteellisen normaalisti. Suomessa on hyvin hoidettu lasten terveydenhuolto ja kaikki ne tukitoimet, joita lasten kehitys vaatii. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa ikävä kyllä eriarvoisuus korostuu. Rakensin siitä ajatuksissani sillan esteettö- mään maailmaan. Se olisi unelmamaailma, missä ihmiset hyväksyttäisiin sellaisina kuin he ovat. Kaikilla olisi oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa, käydä töissä ja vaihtaa ajatuksia muiden ihmisten kanssa. Myös koulutusta tulisi jokaisen saada omalla äidinkielellään. Opiskeluaikoinani käytiin jo kovasti keskustelua siitä, että pitääkö erityisluokat säilyttää. Silloin minulla heräsi ajatus, että voisi olla sellainen luokka, jossa olisi kaikenlaisia oppilaita, mutta oppilas voisi käydä tarvittaessa ottamassa tukiopetusta. Erityisluokka ja erityisoppilaat nimikkeenä ovat leimaavia, joten niistä nimikkeistä olisi pikkuhiljaa hyvä päästä pois. Oppilaat, jotka tarvitsevat henkilökohtaista apua oman oppimisensa tukemisessa, hyötyisivät enemmän siitä, että voisivat olla ns. normaaliopetuksessa mukana. Meidän tulisi päästä vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin kaikissa maailman kolkissa, ei- tu kilinja 1 • 20 12 kä mielestäni se askel olisi kovin iso. Esimerkkinä vaikkapa se, että hankittaisiin kehitysmaiden kouluihin pistekirjoituskirjoja ja kirjoituksen opettajia. Meidän yhteiskuntammekin on muuttunut jotenkin kovemmaksi. Suomessa on jo mahdollisuus rakentaa esteettömiä asuinympäristöjä, mutta silti täällä ei välttämättä hyväksytä vammaista naapuriksi. Vammaisuus on todella laaja käsite, mutta vammaisuuteen liittyy lähes aina jotain rajoitteita, jotka vaikuttavat vammaisten mahdollisuuksiin. Työsarkaa tällä alueella tulee olemaan, joten minulle seminaarin anniksi jäi se, että vammaistyö ei tule tekemällä loppumaan, missään päin maailmaa. Jari Rummukainen Jari Rummukainen on kasvatustieteiden maisteri Joensuusta. Hän liikkuu sähköpyörätuolilla. 15
• Tom Shakespeare on vammaisuuden asiantuntija Teksti: Sanni Purhonen T om Shakespeare on yli 20 vuotta vammaisuutta tutkinut brittiläinen sosiologi, tohtori ja kansalais­ aktivisti. Hän on julkaissut useita kiitettyjä artikkeleja ja teoksia esimerkiksi vammaisten seksuaalioikeuksista sekä bioetiikasta. Tätä nykyä hän työskentelee asiantuntijatehtävissä Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa. Hän oli yksi WHO:n ja Maailmanpankin tuottaman, vammaisuutta maailmassa käsittelevän raportin tekijöistä. Shakespeare vieraili Suomessa joulukuun puolivälissä Turun työväenmuseo Werstaan seminaarissa, jossa käytiin läpi siellä esillä olevan vammaishistoriallisen Ihan epänormaalia -näyttelyn satoa. Hänen alustuksensa käsitteli historian kuuluisia vammaisia henkilöitä. ”Historian kuuluisat vammaiset eivät ole minulle tutkimustyötä vaan harrastus. Nykyään WHO:ssa en oikein ehdi tehdä omaa tutkimusta”, hän avasi esitelmänsä. Itse lyhytkasvuinen Shakespeare on selvästi kokenut puhuja, joka osasi ottaa yleisönsä. Hän hauskuutti seminaariväkeä tarinoillaan vammaisuuden historiasta, ja mu­seon käytävillä hänen tiedettiin melko varmasti olevan sen kuuluisimman Shakespearen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Vammaisten asema vaihtelee Vuonna 2007 Tom Shakespeare osallistui suomalaiseen vammaistutkimusseminaariin vielä kävellen. Halvaantuminen teki hänestä pyörätuolin käyttäjän vuotta myöhemmin. 16 Maailman terveysjärjestössä työskentelevä Tom Shakespeare majailee tätä nykyä Genevessä Sveitsissä, mutta myös Ranska ja Englanti ovat hänelle asuinpaikkoina tuttuja. Samoin hänen tutkimiensa vammaisten ihmisten tarinat ulottuvat eri puolille maailmaa ja historian aikakausia. Esitelmässäkin hänen esimerkkinsä liikkuvat mielenterveysongelmaisesta kirjailija Virginia Woolfista cp-vammaiseen Rooman keisari Claudiukseen ja yhteen arabimaailman kuuluisimmista runoilijoista eli al-Ma’arriin, joka oli sokea. Esimerkit vahvistivat esityksen viestiä siitä, ettei vammaisuudella ole vain yhtä, vakiintunutta historiaa. Tom Shakespeare muistuttaa, että todellisuudessa vammaisuus koskettaa suurta osaa väestöstä, ja varovaisten arvioiden mukaan jopa 15 prosentilla maailman ihmisistä on jon- tu kilinja 1 • 20 12 kinlainen vamma. Niinpä vammaisuuden historia kätkee sisäänsä monenlaisia kohtaloita, niin tavallista elämää kuin saavutuksiakin. Vammaisten historia ei hänen mukaansa ole myöskään kulkenut yksisuuntaisesti kurjuudesta menestykseen. Esimerkiksi nykyyhteiskunnassa tapahtuvan yhteisöllisyyden hajoamisen ja maailmanlaajuisen talouskriisin seuraukset saattavat Shakespearen arvelun mukaan kohdistua erityisen kovasti vammaisiin ihmisiin. ”Mutta ovathan vammaisten asiat menneet eteenpäin aikanamme, varsinkin Euroopassa.” Vain sankarit pääsevät historiaan Shakespearen esittelemät vammaisten kohtalot edustavat kaikki eriasteisia sankaritarinoita. Hän toteaakin, että historia kertoo yleensä henkilöistä, jotka ovat menestyneet elämässään ja alallaan. ”Tietenkään suuri yleisö ei välttämättä ajattele vammaisista näin, vaan vammaisuuden historia nähdään negatiivisena tai vammaiset ovat yksinkertaisesti historiassa näkymättömiä.” ”Historian ymmärtämisestä on kuitenkin aina hyötyä. Kun muutokset huomaa, tajuaa sen, miten asioita voidaan muuttaa paremmiksi.” Tarkempaan vammaisten kuuluisuuksien listaan voi tutustua ja ehdottaa siihen täydennyksiä Shakespearen blogissa. Mutta kuka näistä lukuisista vaihtoehdoista voisi olla historian kiinnostavin vammainen henkilö? ”Oma suosikkini ja sankarini on italialainen kirjoittaja ja filosofi Antonio Gramsci, joka kuoli vankilassa. Fasistihallinto totesi, että ’hänen aivojansa on estettävä toimimasta’. On todella täytynyt saada jotain aikaan, jos fasistitkin pelkäävät!” Humoristi ja Suomen ystävä Shakespearen mukaan vammaisliikkeen kaksi tärkeintä ideaa ovat ”Ei mitään meistä ilman meitä” eli osallisuus, sekä ihanne vammaisten itsenäisestä elämästä. Kansainvälisessä vertailussa Ranska ei saa Kuva: Iris Tenhunen Tutkija Tom Shakespeare on vammaishistoriaa harrastava Suomen ystävä, joka leipätyökseen tutkii vammaisten ihmisten oloja maail? massa. Ne ovat hänen mukaansa vaihdelleet eikä yhtenäistä kehitys? kulkua voi erottaa. Vain peruslainalai? suus pätee: vammaisena eläminen on yleensä vaikeampaa ja köyhempää.
• Kuka on Tom Shakespeare? ??Sir Thomas William Shakespeare, baronetti. s. 11.5.1966. ??Ei käytä aatelisarvoaan, ja tunnetaankin paremmin nimellä Tom Shakespeare. ??Omaa synnynnäisen oi- reyhtymän akondropla­ sian, joka aiheuttaa lyhytkasvuisuutta. ??Genetiikan ja sosiologian tutkija, erikoistunut vammaisuuteen. ??Opiskeluaikanaan Cam- bridgessä tutustui radikaaleihin ajatuksiin ja kannatti mm. feminismiä, antirasismia ja seksuaalisesti poikkeavien ihmisten oikeuksia. Merkittävä vammaisliikkeen teoreetikko, mutta myös yhtenäisen vammaisliikkeen kyseenalaistaja ja tabujen kaataja. ??Keskeinen teos Disabi- lity Rights and wrongs, 2006. Toimittanut teoksen Arguing about disability, 2009. ??Työskentelee Maailman terveysjärjestö WHO:ssa vammaisuuden tutkijana. I.T. Kaksi vammaista tutkijaa, Tom Shakespeare ja kasvatustieteiden tohtori Matti Laitinen, kohtasivat WHO-raportin seminaarissa Helsingissä. häneltä hyvää arvosanaa esteettömyydestä, Britanniassa tilanne on hänen mukaansa parempi. Suomen vammaiskenttä taas vaikuttaa hänen silmissään hyvin järjestäytyneeltä. Shakespeare selvästi innostuu puhuessaan Suomesta. Keskustelussa tulee esiin monia yhteyksiä maahamme. Hänellä on suomalaisia ystäviä, ja toinen hänen kahdesta aikuisesta lapsestaan on ollut täällä vaihto-oppilaana. ”Pidän suomalaisten erikoisesta luontees- ta ja kuivasta huumorintajusta. Ja pidän kovasti Tove Janssonin kirjoista, erityisesti hänen aikuisille suunnatuista tarinoistaan”, itsekin novelleja kirjallisuuslehdessä julkaissut Shakespeare kertoo. Seuraavan kirjansa Tom Shakespeare kertoo käsittelevän henkilökohtaista apua. Hän suunnittelee haastattelevansa siihen vammaisia eri puolelta maailmaa, esimerkiksi Kalle Könkkölää. tu kilinja 1 • 20 12 Entä mitä muuta kuin vammaisuuden historiaa ja kirjoittamista Tom Shakespeare itse ehtii harrastaa? ”No, kirjoittajana haluaisin edelleen kehittyä. Pidän myös leipomisesta ja tanssimisesta. Ja olen esittänyt stand-up komiikkaa, lähinnä vammaiselle yleisölle. Huumori on historiassakin vaikeina aikoina ollut toimiva selviytymiskeino.” 17
• Klovni auttaa lasta toipumaan Sairaalaklovnin hassuttelu virkistää, palauttaa toimintakykyä ja vie huomion pois ankeasta tilanteesta. Nauraminen myös parantaa. Teksti: Riitta Skytt Kuvat: Riitta Skytt ja The Dream Doctors Project, Israel ”M ulla oli iso unelma, että kymmenen vuoden kuluttua tätä toimintaa on Suomen jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa. Vuoden 2012 alusta sitä on, jeee!” hehkuttaa Sairaala­ klovnit ry:n taiteellinen johtaja, teatteritaiteen maisteri Lilli Sukula-Lindblom. Sairaalaklovnit ry juhli marraskuussa 10-vuotista taivaltaan pitämällä Lastenlinnassa klovnitoiminnan avoimien ovien päivän. Juhlavuoden myötä toiminta laajenee Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa 11 innokasta ja hyvin koulutettua punanenää aloitti yleisen hölmöilyn ja temppuilun vuodenvaihteessa. Lilli Sukula-Lindblom tutustui sairaalaklovneriaan opiskellessaan Yhdysvalloissa kymmenen vuotta sitten. Hän toi idean Suomeen, ja nyt jo lähes 300 000 lasta, isää ja äitiä on saanut nauttia klovnien hassuttelusta. Nauru virkistää ja hoitaa Vuonna 2010 Haitin maanjäristyksen jälkeen israelilainen The Dream Doctors Project työskenteli avustusjärjestön kenttäsairaalassa ja orpokodissa. Näyttelijä Hamutal Ende on kouluttautunut yliopistossa klovniterapeutiksi. 18 Sairaalassa oleminen ei ole yleensäkään mukavaa, mutta erityisen ikävää se on lapselle. Sairaalan arki on tylsää. Aika käy pitkäksi, ja usein lapselle joudutaan tekemään kurjia toimenpiteitä ja hoitoja, joita hän saattaa pelätä. Sairaalaklovnit saavat lapsen unohtamaan hetkeksi sairautensa. Klovnit tuovat mukanaan hyvää mieltä, vapauttavaa naurua ja hulluttelua. Lapsi saattaa syyllistää itsensä sairautensa takia, siksi hänelle on tärkeää nähdä vanhempiensa nauravan iloisena – joku äiti on kuulemma nauranut niin, että tipahti tuolilta! Pitkäaikaispotilas osaa jo odottaa uutta tapaamista klovniystävien kanssa. Tieto siitä, että he tulevat tervehtimään, tukee lapsen jaksamista. Iloinen muisto sairaalaklov­nien Nazanih ja Shabinam saivat klovnipostia. tu kilinja 1 • 20 12
• tu kilinja 1 • 20 12 19
• Tohtori Tomera ja Peppi keskustelevat syvällisesti krokotiileista ja klovneriasta. Tomera kertoo Pepille kollegoistaan, kutitustieteen tohtoreista ja muista höpsismin asiantuntijoista. Heitä jaksaa hämmästyttää, miten lapset aina osoittautuvat heitä viisaammiksi. käynnistä auttaa lasta sairaalakokemuksen käsittelyssä myös jälkikäteen. Klovnitoiminta tukee ja helpottaa myös henkilökunnan työtä. ”Meitä pyydetään rohkeasti toimenpiteisiin mukaan”, kertoo Lilli. Klovnitohtorit rauhoittavat lasta toimenpiteen aikana tai muuten vain rentouttavat tilannetta. ”Myös henkilökunta nauttii, kun lapset ja perheet nauravat”, sanoo Lastenklinikan osastonhoitaja Annika von Schantz. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan nauru on todellakin lääkettä, joka auttaa kipuun. Tutkijat arvelevat, että nauraminen vapauttaa kehoon endorfiiniä, joka lievittää kipua ja stressiä. 15 minuuttia kunnon naurua nostaa tutkitusti kipukynnystä. Clownference kokosi maailman klovnit Lilli Sukula-Lindblom toi mielenkiintoisia terveisiä Israelista sairaalaklovnien kansainvälisestä konferenssista Clownferenssistä, jonka oli järjestänyt The Dream Doctors Project. Osallistujia oli 18 eri maasta. Sairaalaklovneriaa voi Israelissa opiskella Haifan yliopistossa. Ammattiartistit valmistuvat akateemisessa ohjelmassa sairaalaklovneiksi, joiden työtä tutkitaan ja tuloksia mitataan säännöllisesti. Koulutuksessa painotetaan toiminnan lääketieteellistä ja terapeuttista puolta. Vaikka ”klovniterapeutit” koulutetaan Israelissa, he toimivat sairaaloissa tasapuolisesti arabien ja israelilaisten keskuudessa keskellä Lähi-idän kriisiä. Suomessa klovnien yliopistokoulutusta ei vielä ole. Ilo on iso asia Lilli Sukula-Lindblom kertoi, että israelilainen The Dream Doctors Project on toiminut maailman kriisialueilla muun muassa Gazan 20 tu kilinja 1 • 20 12 sodan, Thaimaan tsunamin ja Haitin maanjäristyksen yhteydessä. Kriisialueilla klovnit työskentelevät aina kiinteänä osana lääkintähenkilöstöä. On tärkeää, että kriisin aiheuttama trauma hoidetaan ja työstetään tuoreeltaan. Vakavassa traumassa ihminen saattaa etääntyä todellisuudesta ja hänen toimintakykynsä lamaantuu. Nauraminen ja yhdessä leikkiminen tuovat hänet takaisin todellisuuteen. Samalla ne lisäävät luovuutta ja ryhmähenkeä. Tätä kautta ihmisen kyky parantua voimistuu, ahdistus lievenee ja toimintakyky alkaa palautua. ”Klovniterapeutit” tukevat monin tavoin ihmisten omaa paranemisprosessia.
• Kuva: Madelaine Jones Siiri Enorannan romaani kuvaa terveytensä menettänyttä nuorta. Kohtalokas tanssi Siiri Enoranta: Gisellen kuolema. Romaani. Kustan? nusliike Robustos 2011, 152 s./23 e. Lahjakkaasta Linneasta on tulossa ballerina, kunnes hänen polvensa hajoaa. Ruotsissa vuosia asunut ja harjoitellut nuori tyttö palaa etääntyneen perheensä luo Suomeen identiteetti ja ruumis riekaleina. Äiti on ongelmainen ja isä masentunut. Vain pääkertojana toimiva isoveli Joel yrittää ymmärtää sisartaan, mutta pian heidänkin suhteensa kasvaa kieroon. Siiri Enorannan kolmas romaani Gisellen kuolema saa lukijan yhtä aikaa vaivaantuneeksi ja vaikuttuneeksi. Kaikki huipentuu peruuttamattomaan käänteeseen, jonka suora paljastaminen haittaisi lukemista. Sitä ennen tiivistä teosta ei malta laskea käsistään. Kirjan kuvaileva ja kaunis kieli lipsuu toisinaan hieman ylidramaattiseksi, mutta sekin sopii teini-ikäisten hahmojen suuhun. En kuitenkaan luonnehtisi teos- ta nuortenkirjaksi, vaikka siinä käydään läpi kasvukivut ja biletykset. Pikemminkin kysymyksessä on kuvaus unelmien särkymisestä. Kokonaisuus on Runebergpalkintoehdokkuutensa ansainnut. Sanni Purhonen Kadonneita sieluja Iida Rauma: Katoamisten kirja. Romaani. Gummerus 2011, 377 s./30 e. Iida Rauman esikoisromaanin maailma on synkkä. Tarinan nimeämätön minäkertoja on menettänyt monta tärkeää ihmistä, kuten parhaan ystävän ja isän. Parisuhde takkuaa ja seksistäkin saa vain hetkellistä turvaa. Menneisyydestä on vaikea päästää irti. Päähenkilö yrittää hukuttaa ahdistusta pillereihin ja alkoholiin. Töissä vanhainkodissa käytävät ovat täynnä toisella tavalla itsensä hukanneita ihmisiä, lääkittyjä ja sairaita vanhuksia. Kenelläkään ei ole aikaa välittää aidosti toisistaan. Ainoastaan uusi kosovolainen työkaveri ja maalaaminen tuovat naisen elämään hieman mielen- kiintoa. Välillä palataan lapsuusmuistoihin, joiden koulu ei väkivaltaisuudessaan ollut muita laitoksia parempi paikka. Teoksen sivuilla esitetty suomalainen yhteiskunta ei ole ruusuinen, mutta tuntuu aidolta. Ankeuden vastapainona ilmava kieli tekee kirjasta helppolukuisen. Kirjailijan ote on sen verran varma, että jatkoa jää jo kiinnostuneena odottamaan. Sanni Purhonen Yksinäisyyden torjuminen Heiskanen – Saaristo (toim.): Kaiken keskellä yksin. Yksi? näisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot. PS-kustannus 2011. 180 s. / 35 e. Suomen Mielenterveysseuran viestintä- ja kehitysjohtajien kokoama artikkeliteos pyrkii pureutumaan yksinäisyyden juuriin, mutta hajoaa hieman eri kirjoittajien erillisiin lähtökohtiin. Kirjoituksissa haarukoidaan yksinäisyyttä eri ihmisryhmien ja näkökohtien kannalta. Vanhusten, mielenterveysongelmaisten, vammaisten, maahanmuuttajien ja vankien yhdistävänä teki- tu kilinja 1 • 20 12 jänä on erilaisuus keskivertonormista. Toisaalta luovuus on mahdollista vain jos irtaudutaan keskiverrosta, uskalletaan olla yksin oikeassa. Kirjan artikkeleissa pohditaan myös monen nykyilmiön, kuten nettimaailman yhteyttä yksinäisyyteen. Yksinäisyys on muuten yleisin syy soittaa Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen. Ehkä paras tapa parantaa maailmaa olisikin ottaa erilaiset ihmiset paremmin yhteisöihin mukaan? 10 keinoa torjua yksinäisyyttä on tekijöiden tapa koota ajatuksia yhteen. Keinoihin kuuluu itseilmaisu ja aktiivinen toisten seuraan hakeutuminen. Iris Tenhunen Turvallinen koulu Tarmo Kyllönen – Arto Rickman: Henkilöturvallisuus koulussa. Vaarallisen käy? töksen ennakointi ja hallinta. PS-kustannus, Opetus 2000. 180 s. / 45 e. Moniko rehtori tulee ajatelleeksi, missä poistumistie sijaitsee, kun miettii neuvotteluhuoneen sisustamista? Kuinka monella opettajalla on hälytyspainike ja tieto siitä, miten irrottautua uhkaavista tilanteista? Henkilöturvallisuus koulussa ohjaa laatimaan kouluun turvaohjeistuksen ja antaa perusohjeet väkivaltatilanteiden hallintaan. Siinä painotetaan kuitenkin, että turvallisuutta edistetään parhaiten ennalta, koulun ilmapiiriä kehittämällä. Olennaista on suhtautua kiusaamiseen vakavasti. Oppaassa kehotetaan varsinkin erityistä tukea tarvitsevien parissa toimivia päivittämään vuorovaiku- tustaitojaan. Oikea toiminta lähtee siitä, että ymmärtää toisen henkilön tilanteen ja edellytykset oikein. Tässä tarvitaan hyvää koulutusta – laadukas ja turvallinen koulu ei synny epäpätevin voimin. Tämä opas kuuluu joka koulun käsikirjastoon. Iris Tenhunen Tunteet jarruina Kimmo Takanen: Tunne lukkosi. WSOY 2011. 240 s. / 34 e. Skeematerapia on lyhytterapia­ suuntaus, jossa pyritään aukomaan lukkiutuneita tunteita. Terapeutti Kimmo Takasen kirja toimii sekä oma-apukirjana että oppaana menetelmään. Oikein selkeänä sellaisena toimiikin. Ensin selitetään tunnelukko, kuvaillaan tyypilliset 18 lukkoa, ja sitten kerrotaan, miten ne avataan vahvistamalla sisäistä aikuista. Lukkoja ovat vaikkapa kyvyttömyys tunneilmaisuun ja usko epäonnistumiseen, hylkäämiseen, haavoittumiseen, kelvottomuuteen ja ulkopuolisuuteen. Mutta miten ”kietoutuneisuus” ja ”riippuvuus” eroa­vat? Entä ”hyväksynnän haku” ja ”alistuminen”. Moni uutuusteoria tuntuu vain uudelta käärepaperilta tutuille lainalaisuuksille. Jotka tietysti pätevät yhä. Lopussa kehotetaan lukijaa näkemään hankalat aikuiset lapsina, jolloin heitä ymmärtää heti paremmin. Totta! Ja menemään skeematerapiaan, ellei kirja tunnu auttavan... Iris Tenhunen 21
• BLOGI linjalla Umpikujien labyrintissä Hei kaikille! Nimeni on Marianne Virtanen ja toimin ennen sairastumistani yli 20 vuotta yrittäjänä. Pakersin motivoituneiden ja osaavien työntekijöitteni kanssa, ja puhalsimme samaan nuotioon. Se oli rakentavaa ja innostavaa aikaa, ja siitä jäivät jäljelle toimivat ja rehelliset ihmissuhteet jopa yritykseni konkurssin jälkeen. Pienyrityksen toimitusjohtajana olin kokenut vuosikymmenien ajan, että selviämme aina rimaa hipoen seuraavaan vuoteen. Minulla ei ollut varaa käydä aurinkolomilla tai hiihtämässä pohjoisessa. Asuin vuokralla pienessä kaksiossa enkä pystynyt maksamaan itselleni edes ruokakaupan myyjän tasolla olevaa eläkettä. Konkurssista on jo vuosia. Voisi kuvitella, että kaikki on jo takanapäin, mutta mitä vielä. Konkurssin selvitys teetti runsaasti töitä, ja vuosien takaisten yksityiskohtien vatvominen rasitti muistiani ja terveyttäni. Olen elänyt ”Tuntuu hienolta us- nyt vuoden työkyvyttömänä. Elän tilanteessa, jossa tomumajani ja sieluni kaltaa avautua mieovat täysremontissa. Tomumajan fasadi on peitetlen peruskorjaukseen. ty ohuella suojapeitteellä, mutta alla olevat rakenTavallaan olen vielä nustelineet kuvastavat remontin laajuutta. Käynkerran yrittäjä. Tällä nissä on täydellinen saneeraus. Kivijalka on entinen, kaikki muu on uudistettava ja vahvistettava. kerralla työn sisälKonkurssin aiheuttamasta vaikeuksien vyyhtönä on oman itsen distä selviäminen vie vuosia. Kun luottotiedot meeheyttäminen ja ter- nevät, muuttuu ihmisen status täydellisesti. Pääkaupunkiseudun hintataso asettaa myös tiukat ravehdyttäminen.” jat käytössäni olevalle noin 400 eurolle kuukaudessa. Mielikuvitusta kysytään jo arjesta selviämiseen. Esimerkiksi lehtien tilaaminen loppuu. Yhtey­ denpito sukulaisin ja ystäviin kaventuu, koska ajattelee ensimmäiseksi puhelinlaskun hintaa. Rajaan myös ystävien tapaamista, koska on päiviä, jolloin ei ole varaa ostaa matkalippua. En polta enkä käytä alkoholiin tai kahvikupposeen kuin muutaman lantin kuussa. Minulla ei ole varaa hankkia laajakaistaa eikä tv-lupaa. Edes joulukortteja ja postimerkkejä en voi ostaa. Käytännössä tämä tarkoittaa elämän rajautumista lähikaduille. Miten sitten voi ylipäätään selvitä taloudellisesti ja mielenterveyden tasolla? Minua suojelevat aidot ja vilpittömät sukulaiset ja ystävät sekä entiset työtoverit, jotka ovat kaikki työllistyneet ja elävät onneksi tasapainoista arkea. Hyvät haltijani tukevat tarvittaessa pikku vipeillä. He pyytävät kävelyretkille ja tapaamisiin, ja soittelevat säännöllisin väliajoin. Elleivät he kuule minusta, he ottavat yhteyttä. Kun energiatasoni on Marianne Virtanen on matalalla, he innostavat minua kohoamaan. Kun työelämän hierarkia poistuu, ei tarvitse ostaa pääkaupunkiseudulla merkkivaatteita ja kilpailla statuksesta. Vaatteita voi osasuva entinen yrittäjä, taa käytettyinä. Pyydän myös ystäviä näyttämään poisjoka konkurssin jälkeen tovaatteensa, ja ne jatkavat elinaikaansa ylläni. Ostan kokoilee elämänsä palaruokaa päivittäin, ettei tarvitse heittää yhtään leivänsia käymällä tera­piassa. palaa pois. Hän kirjoittaa TukilinSosiaalinen mielenlaatuni on pysynyt entiselläjan Blogilinjalla helmi– än. Arvostan kadun kulkijoita, ja yhteys toisiin autmaalis­kuussa 2012. 22 taa pahan paikan yli. Eräänä päivänä sattui, että kun olin maksamassa raitiovaunun kuljettajalle kertalippua vitosen setelillä, tuuli lennätti vitosen etuovesta ajokaistalle. Autot suhahtelivat ohitse ja kuljettaja katsoi minuun neuvottomana. Hän oli selvästi tosi pahoillaan. Minä häntä lohduttamaan, että ”älä välitä, sen Marianne Virtanen löytää nyt joku, joka tarvitsee sen.” Sitten maksoin viimeisillä kolikoillani matkan mennäkseni hoitamaan Kelan valitusasiaa. Tomumajaani tukevat ympärilleni pystytetyt vahvat rakennustelineet. Ne luovat turvallisen perusolon, ja uskallan viimeinkin sairastella ja potea vaivalloista oloani. Sairastelen, jotta paranisin, ja koetan välttää agressiivisia ja itsetuhoisia tuntemuksia. Tukenani on psykiatri, jolta saan työkalut mielen kuntoutukseen. Viisailla ja vankkaan työkokemukseen perustuvilla sanavalinnoillaan hän ”koutsaa” minua kuin urheilijaa. Tuntuu hienolta uskaltaa avautua ja antautua mielen peruskorjaukseen, työhön jota ei kukaan voi tehdä puolestani. Tavallaan olen vielä kerran yrittäjä. Nyt työni sisältönä on oman itsen eheyttäminen ja tervehdyttäminen. Liiketoiminnassa varmistin päivittäin aamun ensitunnit itselleni. Se oli tärkeää mietiskelyn ja motivoinnin aikaa. Nykytilanteessa en ilman valmentajaa selviäisi sille elämäntasolle, jota tavoittelen. Päämääräni on harjoitella sisäisen hyvinvoinnin vakauttamista. On myös opeteltava antamaan byrokratialle takaisin tilanteessa, jolloin minimipäivärahani 440 euroa kuussa katkaistiin kahdeksaksi kuukaudeksi. Siitä alkoi käsittämätön inttämisten ja valitusten kierre eri instanssien välillä ja välissä. Minulla oli vahva tunne siitä, että olen kuin taisteluareena. Minulla on vahva tunne myös siitä, että moni kanssaihminen on joutunut kokemaan saman tilanteen, jossa oikeusturva kumotaan valitusprosessin pitkällä kestolla. Demokratiamme ei turvaa lupaamansa perusturvaa. Minua ei kuitenkaan ole kokonaan nujerrettu. Kun katson kaduilla näkyviä ihmiskohtaloita tiedän, että moni muukin heistä on turvaverkon läpi pudonnut. En ole yksin. Kerron lisää blogissa, jota pidän maaliskuun loppuun asti Tukilinjan netissä. Olkaa hyvällä mielellä ja muistakaa ystäviänne. Marianne Virtanen tu kilinja 1 • 20 12
• Kehitysvammaisteatteri La Strada Tukitori aukesi! Tukilinja antaa ilmaista ilmoitus? tilaa yrityksille ja yhteisöille, joiden toimintaideaan kuuluu työllistää vammaisia ja osatyö? kykyisiä ihmisiä. Ilmoitukset julkaistaan netissä ja ainakin kerran Tukilinja-lehdessä. M oni työpajamaisesti toimiva pikkuyritys tai työtoimintakeskus voisi työllistää paljon tehokkaamminkin, jos niiden tuotteilla olisi enemmän kysyntää. Ilmoittaminen kuitenkin maksaa ja jos tuloja ei ole paljon, voi olla vaikea irrottaa sekä rohkeutta että varoja laajamittaiseen mainostamiseen. Nyt tähän löytyy apu, mikäli toiminnalla työllistetään vammaisia: Tukilinja avasi joulun alla 2011 sekä nettisivuillaan (www.tukilinja.fi) että Tukilinja-lehden sivuilla ilmoitusosaston nimeltä Tukitori. Kutsuimme sinne aluksi joukon yhteisöjä ja yrityksiä. Jatkossa ilmoituksen voi Tukitorille kuitenkin jättää jokainen yritys tai yhteisö, jonka toimintaideaan vammaisten ihmisten työllistäminen kuuluu. Ilmoittaminen Tukitorilla on tällaisille ilmoittajille ilmaista. Suoraa tukitoimintaa Haluamme Tukilinjassa olla mukana ylittämässä kynnyksiä ja tukemassa vammaisten ihmisten työllisyyttä. Siksi avasimme lehden palstat ja nettisivumme tuki-ilmoituksille. Ilmoittajille tarjoamme paitsi ilmaista mainostilaa, myös yleisön , jolla valmiiksi myönteinen asenne vammaisten ihmisten työn tukemiseen: lukijamme! Lukijoillemme haluamme puolestaan tarjota palvelun, josta he voivat löytää tarvitsemiaan tuotteita, ja samalla tukea niitä valmistavia vammaisia yrittäjiä menestymään ja vammaisia työntekijöitä saamaan työtä. Tukitorilta tällaiset tuotteet ja palvelut löytyvät helposti ja yhdestä paikasta. Haluamiaan tuotteita voi etsiä joko paikkakunnan tai tuotelajin/palvelun pohjalta. Vinkkaa Tukitorista Jos lähiympäristössäsi toimii vammaisia tai osatyökykyisiä ihmisiä työllistävä pienyrittäjä, isompikin yritys tai työpaja, muista antaa niille vinkki Tukitorista! Ilmoituksen voi jättää yksinkertaisesti antamalla tarvittavat tiedot ja lähettämällä mahdollisesti myös kuvan, esimerkiksi tuotteista. Ilmoitus laaditaan annettujen tietojen pohjalta Tukilinjassa. Ohjeet ilmoituksen lähettämiseen löytyvät Tukitorilta. Alkuun pääsee myös ottamalla yhteyden tukitoiminnan koordinaattori Sara Niemeen (p. 09 4155 1508 tai apurahat@tukilinja.fi). Ilmoituksia päivitetään Lupaamme jokaiselle ilmoitukselle tarpeen mukaan jatkuvan julkaisun netin Tukitorilla, sekä ainakin yhden julkaisun lehdessä. Ilmoitusta voi päivittää tarvittaessa, ja pidämme sen nettisivuillamme ainakin vuoden ajan siitä, kun sitä on viimeksi päivitetty. Kun tuotteet uusiutuvat, voimme julkaista ilmoituksen uudelleen lehdessäkin. Tarkoituksena on kehittää Tukitoria palvelemaan juohevasti sekä ilmoittajia että tukituotteita etsiviä lukijoita, joten palaute on meille tervetullutta. Sitä voi lähettää osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. Iris Tenhunen tu kilinja 1 • 20 12 La Strada sai Tampereen Vuoden kulttuuriteko -palkinnon 2011. Itsenäisesti toimivaan teatteriryhmään kuuluu 10 kehitysvammaista näyttelijää. Taiteellisena johtajana toimii näyttelijä Anu Panula. Teatterissamme on 10 kehitysvammaista näyttelijää, jotka vapaa-aikanaan käyvät harjoituksissa 1–2 kertaa viikossa. Kukaan teatterissamme ei saa palkkaa, kun rahaa ei ole. Ohjelmistossa ja tilattavissa esitykset: — Elämän jano, runo-musiikkiesitys. — Helena Haaviston runoja, sävellykset Jorma ja Sami Panula. — Laulu Tulipunaisesta kukasta, Johannes Linnankosken - Jorma Panulan musiikkinäytelmä. — Käytöskukka, musiikki-iloittelu, sanoitukset Pekka Salo ja Anu Panula, sävellykset Sami Panula. Osoite: Hämeenpuisto 43– 45 A 31 33200 Tampere Nettisivut: www.lastrada.fi Näin tilaat: Liput ja esitykset voi varata Anu Panultalta, puh: 045-3102931, anu@ panula.net aCat&liCat Kissamaisia tuotteita, leluja ja koriste-esineitä kissoille ja kissaihmisille. Me ideoimme ja kehittelemme tuotteemme itse, joten saat varmasti persoonallisia ja uniikkeja leluja ja muita tuotteita! — Käsintehtyjä kissanleluja. Useimmissa lelussa sisällä käsittelemätöntä lampaan villaa jolla on moniin kissoihin samantapainen vaikutus kuin kissanmintulla! — Käsintehtyjä käyttöja koriste-esineitä. Hyviä lahjaideoita kissoja rakastaville! Nettisivut: www.facebook.com/aCatliCat Näin tilaat: Tutustu tuotteisiimme Facebookissa ja tee tilaus: acatlicat@gmail.com Toimitus: posti, matkahuolto, nouto tai muuten sovittavissa. Asiakas maksaa postikulut, jotka ilmoitamme painon mukaan saatuamme tilauksen. Käymme myös tapahtumissa, kissanäyttelyissä ja myyjäisissä, joista ilmoitamme Facebook-sivullamme. 23
• Tara on hajalla Taran monta elämää. 1. kausi. Dvd. K-18. Tv- draamakomediasarja. Useita ohjaajia. Käsikirjoitus: Diablo Cody. Pääosissa: Toni Collette, John Corbett, Rosmarie Dewitt, Brie Larson. Lisämateriaali: Kommenttiraitoja, Diablo Codyn haastattelu, henkilödokumentteja, kuvagalleria. Pituus: 5 t 21 min. Kansasilainen perheenäiti Tara on onnellisesti naimisissa ja työskentelee kuvittajana. Dissosiatiivi­nen eli sivupersoonia tuottava häiriö mutkistaa kuitenkin arkea, silllä Tara ei syö lääkkeitään ja joku neljästä sivupersoonasta ottaa usein ohjat. Tilanteita seurataan komedian hengessä mutta vakavalla pohjavireellä. Aviomies Max yrittää selvittää, mitä Taralle on tapahtunut, Taran bilettävä sisar Charmaine epäilee Taran oireita. Perheen nuoret Kate ja Max yrittävät elää normaalisti, mutta elämää mutkistavat vielä Maxin homoseksuaalisuus ja Katen häiriintynyt ihailija. Lopulta Tara lähtee sairaalaan selvittämään menneitä. Melkoinen soppa erilai- suutta on siis padassa, ja sitä selvitellään jo kolmatta tuotantokautta. Sarja kuuluu jenkkisarjojen uuteen, tabuja rikkovaan tyylilajiin ja varsinkin Taraa esittävä Toni Collette napsii siitä palkintoja vuosittain. Linna siirtyy nykyaikaan Downton Abbey, 1. kausi. Dvd. K-11. Historiallinen tv-draama. Useita ohjaajia, Iso-Britannia 2010. Käsikirjoitus: Julian Fellowes. Pääosissa: Hugh Bonneville, Laura Carmichael, Jim Carter, Michelle Dockery. Lisämateriaali: Kommenttiraitoja, Making of, poistettuja kohtauksia, Highclaren linnan esittely. Pituus: 6 t. Minisarjojen Golden Globe -palkinnon voittanut Downton Abbey on kaikkea muuta kuin mini: kolmatta kautta odotellaan, ja Ylekin muutti vuodenvaihteen ohjelmistoaan saadakseen toisen kauden mahtumaan. Maailman kolmen kriitikoiden tv-sarjasuosikin joukkoon (Moderni perhe, Mad men) saman tien kivunnut sarja toi pukudraaman 1900-luvulle. Aristokraattisen, pääosin sympaattisen Crawleyn perheen linnassa pide- tään kulissit yllä vaikka ruumiita kannettaisiin käytävillä. Myös palvelijat ovat keskeisessä osassa, ja he saavat edustaa myös luokkayhteiskunnan vammaiskohtaloita. Keittäjätär on sokeutumassa ja kamaripalvelija kärsii jalkavammasta. Miten käy työsuhteiden? Upeat näyttelijät, lavastus ja ohjaus palkitsevat katsojan. Jos sarjan alku jäi katsomatta, dvd auttaa kirimään kiinni. Menestynyt haamu Phantom of the Opera at the Royal Albert Hall. Dvd. K-3. Musikaali. Ohjaus: Nick Morris, Laurence Connor, Iso-Britannia, 2011. Käsikirjoitus ja sävellys: Gaston Lerouxin romaanin pohjalta Andrew Lloyd Webber. Pääosissa: Ramin Karimloo, Sierra Boggess. Englanninkielinen tekstitys kuulorajoitteisille. Lisämateriaali: Backstage-dokumenti. Pituus: 2 t 57 min. Maailman menestyneimmäksi viihdetapahtumaksi nimetty Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitus on Lontoon musikaalitarjonnan kestohelmi. Vuon- Taran monta elämää -sarjan toinen kausi päättyy Sub-tv:llä 11.2.. Loppujaksoissa Gregsonien perhe joutuu lastensuojelutoimien kohteeksi. 24 tu kilinja 1 • 20 12 na 2004 tästä romanttisesta kauhutarinasta tehtiin elokuvaversio, jonka lisämateriaalit tarjovat hyvän johdannon ilmiön taustoihin. Nyt tarjolla oleva 25-vuotisjuhlaesitys on näyttämötaltiointi, joka on musiikin ja teatterin juhlaa muutenkin kuin nimeltään. Tarinassa kummitus on väärinkohdeltu musiikkinero, joka piilottelee maailmaa kasvojen epämuotoisuuden vuoksi. Laulamisen helpottamiseksi vain puolet kasvoista on tarinassa vammautunut. Teema on tuttu: miten vammaisuus vaikuttaa ihmissuhteisiin ja varsinkin romantiikkaan. Taltiointiin kannattaa tutustua varsinkin, jos aikoo Lontooseen katsomaan jatko-osaa Love never dies. Kukkakepistä sankariksi Captain America. The First Avenger. Dvd. K-11. Toimintaseikkailu. Ohjaus: Joe Johnston, USA 2011. Käsikirjoitus pohjautuu samannimiseen sarjakuvaan. Pääosissa: Chris Evans, Hayley Atwell, Sebastian Stan, Tommy Lee Jones. Englanninkielinen tekstitys kuulorajoitteisille. Lisämateriaali: Kommenttiraita. Pituus: 1 t 51 min. 2. maailmansodan propagandasarjakuva sai 60-luvulla uuden tulemisen, kun tähtilippupukuinen soturi liitettiin Marvel-yhtiön supersankareihin. Elokuvassa nähdään tarinan alkuvaiheet. Steve Rogers on ly­ hyem­pi ikäisiään ja kärsii mm. astmasta, sydänoireista ja reumasta. Sukurasitteiksi ilmoitetaan myös diabetes ja tuberkuloosi. Hän ei kuitenkaan alistu pahnan pohjimmaiseksi vaan pitää puolensa öykkäreitä vastaan. Ovet armeijaan aukeavat, kun hänet valitaan tutkimusprojektin koekaniiniksi. Saksan ja Yhdysvaltain propellipäiden luomat supersankarit saavat ratkoa sodan tuloksen, ja elokuvan erikoistehosteosasto sen, miten laiheliini muutetaan lihaskimpuksi. Vammaiskanttiakin löytyy: Steve valitaan, koska hänellä on kovien kokemustensa oppina paitsi sisua, myös sydäntä. Tärkein puoli supersankarista on valmiina, vain lihakset puuttuvat. Toimiva, nostalginen viihde-elokuva ei hehkuta jenkkiglooriaa liikaa. Se tuo mieleen Indiana Jones ja James Bond -elokuvat, muttei säväytä niiden lailla. Koulupinnarin ensirakkaus Selviytymisen taide. Dvd. K-11. Dvd. K-12. Nuortenelokuva. Ohjaus ja käsikirjoitus: Gavin Wiesen, Iso-Britannia, 2011. Pääosissa: Freddie Highmore, Emma Roberts. Lisämateriaali: The making of, haastatteluja. Pituus: 1 t 20 min. Lapsitähti Freddie Highmore (mm. Jali ja suklaatehdas) on nyt teini. Hän esittää elämäntuskan rampauttamaa Georgea, newyorkilaista lukiolaista, jolta on koulu menossa penkin alle. Suhde äitiin ja isäpuoleen on etäinen, ja motivaatio-ongelmia tuovat myös identiteetin haku ja ujous. Lahjoja ja sanavalmiutta tältä venkoilijalta ei puutu, vain rohkeutta ja suunta. Ystäväksi löytyy toinen nokkelikko Sally, jonka tausta on myös rikkinäinen. Nuoret tukevat toisiaan, ja George uskaltaa edetä taiteilijan tiellä. Kun perhekulissi romahtaa, on aika päättää mitä elämältä haluaa ja kenen kanssa. Elokuvassa käsitellään aikuisten ja nuorten elämänhallintavaikeuksia realistisesti. Se on kohdeyleisölleen varmaankin herättävää ja viihdyttävää katsottavaa, vaikka tämän hetken ongelmanuoret tuskin kuuntelevat Leonard Cohenia. Iris Tenhunen
• Lukija lähikuvassa Teksti: Päivi Ala-Nikula Kuvat: Raija Löfgrenin kotialbumi Raija-mummille jokainen lapsenlapsi on yhtä tärkeä K un Raija Löfgren on lukenut Tukilinjan, hän laittaa hyvän kiertämään. Tarkan lukemisen jälkeen lehti löytää tiensä hänen lapsensa perheeseen, jossa yhdellä lapsenlapsella, 16-vuotiaalla Jirillä, on Oslerin oireyhtymä. Ulvilassa asuvalla Raija Löfgrenillä on kolme lasta sekä neljä lapsenlasta, ja viides on tulossa. Hän kertoo olevansa aktiivisesti yhteydessä jälkikasvuunsa. Suhde lapsenlapseen ei hänen mielestään riipu siitä, onko lapsella vamma vai ei. ”Se oikeastaan unohtuu kokonaan. Jokainen on yksilö, ja jokaisen kanssa tehdään eri asioita ja eri tahtiin.” Kun hän vielä asui lähes Jirin naapurissa Porissa, yhteydenpito oli päivittäistä. ”Kun Jiri oli pieni, olin vähän liiankin hätäinen auttamaan, jos joku asia ei tahtonut onnistua. Jiri halusi kuitenkin tehdä vaikeatkin asiat itse, ja sehän on ollut paras tie oppimiseen.” Perhe on aina tukenut Jirin oma-aloitteisuutta, ja nykyään hän tekee samoja asioita kuin muutkin ikäisensä. ”Enkä ole huomannut, että Jiriä olisi muuallakaan syrjitty. Jirin veli harrastaa jääkiekkoa, ja siinäkin kaveripiirissä Jiri on otettu hyvin mukaan. Ehkä se johtuu siitä, että hän on luonteeltaan iloinen, toiset huomioonottava ja ystävällinen.” Oslerin oireyhtymä on verisuonisairaus Jirin sairastama Oslerin oireyhtymä on verisuonten rakennepoikkeamia aiheuttava perinnöllinen sairaus, jota moni kantaa tietämättään. Suurimmalla osalla esiintyy oireista vain nenäverenvuotoa. Jiri kuuluu kuitenkin niihin harvinaisiin tapauksiin, joilla on suuria verisuonipoikkeamia. Niiden vuoksi toinen puoli isoaivoista on tuhoutunut, 7 kuukauden ikäisenä häneltä jouduttiin poistamaan toinen keuhko ja oikea käsi on vajaatoiminen. Tukilinja lahjoitti tietokoneen Mummi on iloinen siitä, että Jiri on saanut Tukilinjasta tietokoneen. ”Koneen käyttö on varmasti hyödyksi aivojen aktivoinnissa ja auttaa kehittämään käden näppäryyttä.” Jirillä on toisen käden vajaatoiminnan takia ihan oma tyylinsä käsitellä tietokonetta. ”Yllättävän hyvin elimistö korjaa puutteet toisenlaisilla taidoilla”. Vaikka tietokone on Jirille tärkeä, kaikki aika ei toki kulu sen äärellä. Mummin kanssa yhteisiin touhuihin kuuluu esimerkiksi koirien ulkoilutus. Villakoirat Kasper ja Kami kaipaavat sekä hellyyttä että lenkkiseuraa. ”Lenkeillä mennään Jirin tahtiin. Hän ei jaksa hirmu pitkiä lenkkejä tehdä, mutta koirien kanssa tulee ulkoiltua.” Raija Löfgren menetti puolisonsa alle vuosi sitten, ja koirat ovat olleet hänelle tärkeitä lohduttajia. Ne tuovat riemukkaita ilonpilkahduksia arkeen. ”Koira on kyllä ihmeellinen olento, se vaistoaa hyvin herkästi ihmisen mielentilat.” Pappi kutsui rippikouluun Kesällä vietetään aikaa mökillä. Siellä Jirin hommia ovat risujen kerääminen ja saunan lämmitys. Isoisän kanssa hän harrasti myös tu kilinja 1 • 20 12 veneilyä. ”Minä en veneile, ja sehän on tietysti Jirin mielestä tylsää”, Raija-mummi sanoo. Viime kesänä Jirille löytyi onneksi uutta puuhaa. ”Jiri ei ollut ajatellut käyvänsä rippikoulua, mutta isoisän siunaustilaisuudessa oli ihana pappi. Hän ehdotti, että Jiri tulisi hänen rippikouluunsa. Kun muut tekivät kokeen kirjallisesti, Jirillä oli suullinen kuulustelu.” Jiri suorittaa tällä hetkellä peruskoulun ysiluokkaa. Jatko-opiskelupaikkaa mietitään vielä. Perheessä on ollut puhetta valmentavasta koulutuksesta tai mahdollisesti kokkilinjasta, jos Jiri pystyy selviytymään siellä vajaatoimisen kätensä kanssa. Erilaiset frendit lempisarjana Raija-mummi on muutenkin hyvin kärryillä siitä, mikä Jiriä kiinnostaa. Hän kertoo, että Jiri seuraa tiiviistiTukilinjassakin vinkattua Erilaiset frendit -sarjaa. ”Jiri tietää kyllä, että hänellä itselläänkin on vamma, ja osaa hahmottaa, että on erilaisia vammaryhmiä. Jiri sanoi minulle, että ’en mää ol ihan tommonen’.” Raija Löfgrenille on nyt itselleenkin tullut eteen sopeutumisen paikka: häneltä katkesi verisuoni päästä, ja se on muuttanut elämisen tahtia. ”Lukeminen on nyt kyllä työlästä, mutta kyllä minä Tukilinjan luen, koska siinä on niin hyviä kertomuksia”, hän kehuu. Olisiko samaa sitkeyttä ja sinnikkyyttä sekä Raija-mummissa että Jiri-pojassa? 25
• H elsingin Suvilahdessa, entisellä voimala-alueella ja nykyisessä kulttuuritoimijoiden keskittymässä, on varattu keskeiseltä paikalta tilat uudenlaiselle kulttuurikeskukselle, Kumman Taiteen Talolle. Tavoitteena on kehittää raja-aitoja rikkova vapaan toiminnan talo, jossa vammaiset ihmiset voivat toimia yhdessä toisten taiteenharrastajien ja ammattitaiteilijoiden kanssa. Suunniteltu kulttuurikeskus antaisi mahdollisuudet kuvataiteen, teatterin, tanssin, musiikin ja muiden taiteiden harrastamiseen sekä opiskeluun. Kumman Taiteen Talossa järjestettäisiin myös taidetapahtumia sekä kahvila- ja galleriatoimintaa. Kummaa taidetta tarvitaan Idea sai lähtölaukauksensa pari vuotta sitten. Pienellä porukalla mietittiin, kuinka tärkeää olisi saada keskeiselle paikalle kau- Reportteri Hanna Karpalo haastatteli Pertti Kurikkaa, joka kertoi lähtevänsä Linnan juhliin. Paremmin tämä posetiivari tunnetaan punkrockbändi Pertti Kurikan nimipäivät laulusolistina. Kumman Taiteen Talo perusteilla Suvilahteen punkia kaikille avoin “kummajaisten kulttuurikeskus”. Hankkeen nimeksi tulikin Kumman taiteen Talo. Työryhmä kääri hihat ja alkoi kerätä muita asiasta kiinnostuneita mukaan. Kuten kulttuurihankkeissa usein tapahtuu, innostuneita löytyi, mutta rahoitusta haetaan edelleen sinnikkäästi kaikilta mahdollisilta tahoilta. Mukana ovat muun muassa Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry, Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari ja Erikulke ry. Kumman Taiteen Talo ei kuitenkaan ole tarkoitettu vain kehitysvammaisten kulttuurille. Kaikki eri tavoin vammaiset ja vammattomat ihmiset ympäri Suomea ovat yhtä tervetulleita taloon. Osaksi kulttuuriyhteisöä Suvilahdessa, Kallion kultturellin kaupunginosan kupeessa, toimii jo nyt sirkuskeskus, studioita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja yrityksiä. 26 Siellä järjestetään vuosittain monia suuria ja pieniä tapahtumia. Talo toisi suuren yleisön nähtäväksi erilaisten ihmisten luomaa taidetta, joka harvoin pääsee esille kaikille suunnatuissa kulttuuritapahtumissa. Luonteva yhteistyö syntyisi tällaisessa luovassa ympäristössä kuin itsestään. Jo nyt on osoitettu kiinnostusta yhteistyöhön Kumman Taiteen Talon kanssa. Talossa on tarkoitus toimia luovasti taidealojen rajat ylittävissä sekaryhmissä, joissa tekeminen on se oleellisin asia. Myös vammaisten osallistujien tulee suhtautua toisiinsa avoimesti eikä kategorisoida toisiaan liikuntavammaisiin, kehitysvammaisiin, aistivammaisiin tai vammattomiin. Tekemällä yhdessä ja tulemalla näkyväksi voidaan parhaiten vaikuttaa virallisen taidemaailman rajoihin ja instituutioihin. Onhan hyvä taide aina rikkonut kategorioita ja perinteitä. Teksti ja kuvat: Riitta Skytt tu kilinja 1 • 20 12 Huikea huipputalentti vauhdissa. Pikku Tero alias Tero Lipponen on breakdance-virtuoosi, joka osaa myös beatboxia ja kiinalaista robottia.
• ruudun takaa Lyhytkasvuinen Peter Dinklage sai Emmyn roolistaan Game of Thrones -sarjassa. Tv-palsta: Iris Tenhunen Vammaisia fantasiasarjassa Game of Thrones / Amerikkalainen draamasarja/ TV2 / 12.1.2012 alkaen HBOn uusin laatusarja Game of Thrones perustuu G.R.R Martinin fantasiakirjasarjaan, jossa kerrotaan Westerosin valtakunnasta. Keskiaikaista Eurooppaa muistuttavassa valtakunnassa soditaan vallasta. Lyhytkasvuinen näyttelijä Peter Dinklage esittää yhden valtasuvun jäsentä Tyrion Lannisteria, joka tietää olevansa elossa vain ylhäisen sukuperänsä vuoksi. Tässä yhteiskunnassa vammaiset lapset vietiin metsään kuolemaan. Terävällä älyllään ja sanavalmiudellaan hän on kuitenkin ottanut paikkansa ja oppinut pitämään puolensa. Illuusioton Tyrion kuuluu sarjan pahissukuun, mutta rellestämisestä huolimatta hän on rehti mies ja sarjan keskeisiä hahmoja. Dinklage sai roolistaan viime vuoden sivuosa-Emmyn. Sarjan toinen vammainen henkilöhahmo on 10-vuotias poika. Utelias Bran todistaa aviorikoksen ja hänet yritetään tappaa, mutta hän jää henkiin vammautuneena. Erinomainen näytteleminen ja kuvaus luovat sarjan karusta maailmasta suorastaan lumoavan, rosoisen tarkan kuvan. Sen ihmiset näytetään niin brutaaleina ja uljaina kuin he varmaankin noissa oloissa olisivat. Myös naisten kapeaa roolikuvaa käsitellään, eli he eivät ole pelkkiä koristeita. Varoituksen sana kuiten- kin: Tämä ei ole sarja, jota lapset voi päästää katsomaan, sillä väkivaltaa ja eroottista toimintaa kuvataan siinä suorasukaisesti. Tarinan keskiössä on aidosti toisistaan välittävä perhe, jonka pat­ riarkka on valtakunnan kakkosmies Ned Stark. Häntä esittävä Sean Bean muistetaan samankaltaisesta Boromirin roolista elokuvassa Taru sormusten herra. Erityisluokkaan vai ei? Aamu-tv / päivittäinen ajankohtais? ohjelma / TV1 / 25.11.2011 Joulun alla ykkösen Aamu-tv:ssä keskusteltiin vammaisalan kesto-ongelmasta: tulisiko erityisopetus kouluissa järjestää erillisissä ryhmissä vai sulattaa osaksi tavallista opetusta ja opetusryhmiä. Keskustelijoina olivat erityispedagogiikan professori Timo Saloviita ja helsinkiläinen erityisluokanopettaja Hanna Tolonen. Saloviita on integroidun opetuksen puolestapuhuja, joka pitää erityisluokkia ihmisoikeusloukkauksena. Siinähän asetetaan yksi kansanryhmä muita huonompaan asemaan eristämällä heidät. Tavallisessa kouluelämässä ja perinteisiä opetusmenetelmiä käytettäessä erottaminen on kuitenkin helpoin tapa selvitä erityisopetuksen vaatimuksista. Ohjelmassa ei tyydytä vain kiistelemään, vaan esitellään Eläintarhan koulussa käytetty integraatiomenetelmä. Siinä aikuiset vetävät opetusta yhdessä ja muita häiritsevä oppilas voidaan siirtää toiseen tilaan opiskelemaan, ei vain seisoskelemaan käytävässä yksin. Hanna Tolonen kertoo pystyvänsä tällaisilla menetelmillä antamaan koko luokalle laadukkaampaa opetusta kuin ennen. Oppilaille tai vanhemmille ei kerrota kenenkään diagnooseja vaan lapset ovat tasaveroisessa asemassa. Jokainen saa apua tarvitessaan, ja opettajat osaavat vaihtaa ryhmää ja luokkaakin tarvittaessa. Tavalliset oppilaat hyötyvät erityisopetuksen havainnollisista menetelmistä eikä opettaminen ole enää niin yksinäistä puuhaa kuin ennen. Ohjelmassa uskallettiin käsitellä myös opettajien muutosvastarintaa ja sitä, ettei integrointi ole säästötoimi. Tähtäimessä ovat sen sijaan tasa-arvo ja parempi opetuksen laatu. Asumisen laatuongelmia 45 minuuttia / ajankohtaisohjelma? sarja/ MTV3 / 30.11. ja 21.12.2011 Ajankohtaisohjelmassa 45 minuuttia käsiteltiin kahdesti vammaisten ihmisten asumisen laatuongelmia. Marraskuussa esiteltiin alan suurimman toimijan, Invalidiliiton pääosin omistaman Asumispalvelut Oy:n toimintaa. Kun palvelut yhtiöitettiin ja muutettiin tulostavoitteisiksi, seurasi asukkaiden mukaan palvelujen heikkeneminen, sillä palveluvaltaisen alan ainoa säästökohde olivat henkilöstökulut. Asukkaiden palveluista sopiminen tapahtuu kunnan ja palveluntarjoajan välillä, eikä sopimusta edes näytetä asukkaalle. Palveluista ei myöskään raportoida asiakkaille. Silti laadunvalvonta on täysin asukkaiden oman aktiivisuuden ja rek- lamoinnin varassa. Asumispalvelut Oy:n edustajat myöntävät, että muitakin palautejärjestelmiä tulisi vaikeavammaisille asukkaille kehittää. Tällainen järjestelmä on vertaisarviointi, jota ohjelmassa ei esitelty. Toisessa ohjelmassa käsiteltiin yksityisen ryhmäkoti Ruusuhaan palveluista leimahtanutta kiistaa Vantaalla. Osa kehitysvammaisten asukkaiden omaisista pitää henkilökunnan toimia yksityisyyttä ja tasaarvoa loukkaavina. Toisen osapuolen kantaa ei voitu kuulla yksityisyyden suojan vuoksi. Asia jäi raastuvan ja aluehallintaviraston tutkittavaksi. Toivottavasti ohjelma palaa asiaan. Vaikka keskustelu on joskus tulehtunutta, on mielestäni hyvä, että vammaispalveluja puidaan. Ei riitä että palveluja on, niiden on myös vastattava tarkoitustaan. Ohjelman mukaan alan toimijat lobbaavat lakiuudistusta, jolla vammaispalvelut ohjattaisiin suurille toimijoille kaikille avoimen kilpailutuksen sijaan. Jos näin käy, on entistä tärkeämpää, että asumisen laatua voidaan objektiivisesti seurata. KATSO HELMI–MAALISKUUSSA Ihmissuhteet kuntoon Suhdekorjaamo / Asiaohjelma/ TV2 / keskiviikkoisin Tänä keväänä Suhdekorjaamo neuvoo ihmisiä, joiden ihmissuhdeongelmat juontuvat psyykkisistä ongelmista, kuten itsetuhoisuudesta, riippuvuuksista ja mielenterveyden häiriöistä. Mielekästä työtä vapaaehtoista ja työllistettyä jakamaan ruoka-apua. Entinen yrittäjä kokee tekevänsä mielekkäämpää työtä kuin ennen. Parantaako geenitutkimus? Prisma Geenikartta pelastajana / Dokumentti / TV1 / 13.2. Uusinta tutkimustietoa siitä, miten geenitutkimus voi auttaa vammauttavien tautien parantamisessa. Tosi tarina: Hyvän jakaja / Doku? mentti / TV1 / 12.2. Myllypuron leipäjonoa organisoiva Sinikka Backman ohjaa 40 tu kilinja 1 • 20 12 Suhdekorjaamossa peliriippuvuudesta toipuva Arto Airikka haluaa lähentyä isäänsä. 27
• Tervetuloa Meetin Ville Jaaranto on määrätietoinen nuori yrittäjä, joka tekee työkseen nettisivuja ja kuvankäsittelyä. Uusin hanke on oma verkostoitumis- ja deittisivusto vammaisille. Teksti: Marko Jääskeläinen Kuvat: Petteri Löppönen H aukiputaalta kotoisin oleva 31-vuotias Ville Jaaranto asuu ja työskentelee nykyään Oulussa. Työpaikkana on oma yritys. Villelle itsenäisyys on tärkeä arvo elämässä, ja se näkyy kaikessa tekemisessä: vaikka hänellä on apunaan henkilökohtainen avustaja 14 tuntia vuorokaudessa, hän pyrkii tekemään itse niin paljon kuin mahdollista. Tästä syystä sekään, että hänet vammansa – synnynnäisen nivelten jäykistymätaudin AMC:n – vuoksi siirrettiin työkyvyttömyyseläkkeelle jo 16-vuotiaana, ei saanut häntä jäämään laakereilleen lepäämään. Päinvastoin. Hän koki jo tuolloin vahvasti, että haluaa ansaita oman toimeentulonsa itse eikä elää vain yhteiskunnan tuen varassa. Niinpä hän lähti ensin opiskelemaan suunnitteluassistentiksi Haukiputaan ammattiopistoon, ja suoritti sen jälkeen vielä Limingan taidekoulun animaatiolinjan. Opin- noissaan hän sai tukea Tukilinjalta tietokoneen ja myöhemmin digikameran muodossa. Itsellinen työ kiinnostaa Mies vaikuttaa varsin suorapuheiselta. Kysyessäni häneltä hänen kokemuksiaan työelämästä, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: hän sanoo, ettei lähde toisten juoksutettavaksi, ja on ylipäätään sitä mieltä, ettei vammaisia työntekijöitä Suomessa arvosteta. Ei siis ihme, että Ville ryhtyi yrittäjäksi vuonna 2006. Sen jälkeen hän opiskeli jälleen vähän lisää eli yrittäjätutkinnon vuonna 2008. Jaarannon yritys Webmanageri tarjoaa nyt muun muassa www-sivujen suunnittelua ja toteutusta, digitaalista kuvankäsittelyä sekä vanhojen valokuvien restaurointi- ja arkistointipalvelua. Seura kelpaa kaikille Mutta kukapa sitä nyt pelkkää työntekoa jaksaa – täytyyhän elämässä olla muutakin, kuten esimerkiksi seuraa vastakkaisesta suku- puolesta. Ravintolasta Villeä ei kuitenkaan huvittanut ystävää lähteä hakemaan eikä harrastustenkaan parista tahtonut sopivaa löytyä. Ville huomasi, että ulkomailla on pilvin pimein sellaisia nettisivustoja ja palveluita, joiden kautta vammaiset nuoret voivat hakea seuraa toisistaan ja tavata. Suomesta tällainen palvelu kuitenkin puuttui. ”Eipä puutu kauan”, ajatteli toiminnan mies Ville Jaaranto ja rakensi sellaisen. Näin syntyi sivusto www.meetingplace.fi . Se on täysin ilmainen, kaikenikäisille vammaisille ihmisille suunnattu palvelukokonaisuus, jonka ominaisuuksia ovat muun muassa deittiprofiilit, chat-mahdollisuus, keskusteluryhmät eri aiheista ja käyttäjien mahdollisuus pitää omaa blogia. Sivuilta löytyy myös ilmoitusosasto, jossa voi vaikkapa ostaa tai myydä tavaraa tai etsiä henkilökohtaista avustajaa itselleen. Sana kiertämään Ville kertoo saaneensa palvelua rakentaessaan kannustusta toisilta vammaisilta, tarve sille on siis ilmeinen. Nyt mies on uusien haasteiden edessä: Koska hän haluaa pitää palvelun jatkossakin käyttäjilleen ilmaisena, jostakin lähteestä pitäisi rahaa saada. Toistaiseksi yritykset ovat kuitenkin olleet melko nihkeitä lähtemään palvelun sponsoreiksi. Toinen haaste piilee siinä, miten saada palveluun mahdollisimman paljon käyttäjiä. Ville uskoo kuitenkin, että molempiin haasteisiin löytyy ajan kanssa ratkaisu, kunhan sana kiertää. ”Koskaan ei saa luovuttaa”, hän tokaisee pontevasti. Ville Jaaranto haluaa tuoda vammaiset ihmiset yhteen sosiaalisen median keinoin. Deittaaminenkin sivujen kautta onnistuu. 28 tu kilinja 1 • 20 12
• ngplaceen! tu kilinja 1 • 20 12 29
• Lukija foorumi Kirjeet ja kuvat voi lähettää osoitteeseen: Tukilinja/Lukijafoorumi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Tietokone­laitteisto kirjoitustyöhön Kiitän ilahduttavasta päätöksestänne ja tietokoneesta ! Tämä tuntuu hyvältä ennenkaikkea jo päätöksenä. Jotain hyvää ja kannustavaa tapahtuu elämässäni kaiken ahdingon keskellä. Tuntuu kuin saisi lisää voimaa ja jaksamista. Lämpimästi kiittäen ja tervehtien, Pamela M. Tietokone auttoi opintoihin Taimi-Tellervon kesään kuului iloisia perhetapaamisia. No moikka kaikille! Lämpimät, sydämelliset kiitokseni saamastani apuvälineestä, joka on tuottanut minulle suuren suurta iloa! Pyydän anteeksi, että olen myöhässä kiitoksestani – saanko? On ollut koko ajan viime kesästä asti niin kiireitä: elän vauvasta vaariin kanssakäymisissä erilaisten ihmisten kanssa (viite: YouTube!) Lähetän muutaman iloisen kuvan kesätapahtumista. Rakkaudella, Taimi-Tellervo Arola, Karvia KORJAUKSIA Lehdessä 7–8/2011 oli sivulla 27 virhe. Jutussa mainitaan, että Kylmäluoman perheen kaikilla kolmella lapsella olisi fragile-x-syndrooman aiheuttama kehitysvamma. Yhdellä heistä, Riina Kylmäluomalla, ei kehitysvammaa kuitenkaan oireyhtymän oireena ole. Pahoittelemme virhettä. Sivulla 5 jutussa ”Suupoppia auttaa puhumaan” oli myös virhe. Tekstin mukaan Suupoppia-paketin hinta olisi 30 euroa. Kirja ja cd maksavat yhdessä 30 euroa, mutta kuvien kanssa hinnaksi tulee 180 euroa. Pahoittelemme virheitä. Tukilinjan toimitus 30 Hei! Kiitän oman lapseni puolesta saamastamme tuesta. Nykyinen metropolilainen sai vuosituhannen vaihteen tienoilla ensimmäisen kannettavansa sitä kautta, kävi peruskoulun, lukion ja jo ala-asteelta lähtien suuntautui kuvataiteen ja median alalle. Jospa hän joskus valmistuttuaan 3d-mallintajan/animoijan linjalta medianomiksi tekisi käytännönläheisiä ja arkielämää kannattelevia opetusohjelmia tai suunnittelisi laitteita, jotka helpottavat vammaisten ja vanhusten elämää. Terveisin, Marja-Leena Automyyjä luovuttaa uuden auton ylpeälle omistajalle. Osa-apuraha auton hankintaan Hei! Tomin käytössä ollut yli 10 vuotta vanha auto alkoi olla jo aikansa elänyt, joten oli aika hankkia uusi. Tomi vanhempineen laittoi asian vireille vuoden 2010 puolella. Japanin maanjäristystilanteen vuoksi tilaus kesti pitkään. Tullin päätöstä piti jatkaa kaksikin kertaa. Lopulta auto saatiin Suomeen, ja Tomi pääsi uuden auton ylpeäksi omistajaksi. Auton hankkimisessa kaikki rahallinen tuki on ollut tarpeen, ja Tukilinjalta saatu apuraha onkin ollut ainoa tuki, joka rahoitukseen on ulkopuolelta saatu. Suuri kiitos siitä Tukilinjalle. Oulun kaupungin vammaispalvelusta ei ole saa- tu euroakaan tukea. Ei edes auton kalliisiin muutostöihin. Itse olemme maksaneet kaiken. Auto on todella tarpeellinen Tomille. Hän asuu Oulussa ja lapsuudenkoti on Kuusamossa. Tomi vierailee usein Kuusamossa, ja siihen oma auto on välttämätön. Lisäksi Tomi hoitaa kauppa-asiat ja muut kodin ulkopuoliset asiat itse. Siihen oma auto on myöskin välttämätön. Ensimmäinen reissu uudella autolla olikin Oulun Seudun CP-yhdistyksen viikonlopun mittainen syysleiri Syötteellä. Seuraava pitkä reissu on Rokualle marraskuun alussa. Kiitolliset Tomi ja vanhemmat Tietokone toimintavälineeksi Tietokonepaketti vammaisjärjestöaktiiville Hei olen Susanne Riikonen ja vammauduin kolarissa 2001 tammikuussa. Tietokoneeni hajosi vuosi sitten, ja koko elämänhallinta meni hetkeksi ihan sekaisin. Teen tietokoneella kaikki paperiasiat ja hoidan kaikki pankki- ym. tärkeät asiat. Muistutukset ja päivän hallintaan liittyvät asiat toimitan myös koneen avulla. Teen myös musiikkivideoita, musiikkia ja sanoituksia tietokoneella, joten ilman sitä minulla ei ole toimintaa. Yritän myös kuntouttaa aivovammaani opiskelemalla, ja siihen tarvitsen myös tietokonetta. Kiitos Tukilinjalle tietokonelahjoituksesta ja mahdollisuudesta olla aktiivinen arjessa. Olen siitä hyvin kiitollinen. Susanne Riikonen Olen saanut Teiltä tietokonepaketin lahjoituksena. Olen lahjoituksesta tavattoman kiitollinen, ja haluan esittää kiitokseni koko Tukilinjafoorumin henkilöstölle. Olen saanut jotain sellaista, jota ei voi millään sanoilla riittävästi kiitollisuudella kuvata. Tulen toimimaan saamani avustuksen suhteen juuri lahjakirjassa esitetyllä tavalla. Nyt pystyn näistä haasteista selviytymään paremmin. Voin myös samalla laajentaa omaa tukitoimintaani. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että etäopiskeluni on nyt huomattavan paljon helpompaa. En ole saanut yhteiskunnalta juuri minkäänlaista tukea huolimatta vaikeasta elämäntilantees- tu kilinja 1 • 20 12 tani. Siinäkin mielessä saamani lahjoitus tuntuu tavattoman suurelta. Harkitsen vahvasti Tukilinjalehden tilaamista. Voin ainakin kirjoittaa siihen nyt helpommin. Mitä olen netissä selannut lehteä sekä saamaani näytelehteä, on tällainen mahdollisuus todella olemassa. Tällä hetkellä taloudellinen tilanteeni estää lehden vuosikerran tilaamisen, ellei sitä voisi maksaa erissä. Olen halukas avustamaan toimintaanne kaikilla niillä resursseilla, mitä minulla tällä hetkellä on käytössäni. Kirjoittaminen on ainakin yksi muoto siihen. Kiitollisuudella Hyvää Joulua ja Onnea uudelle vuodelle. Kuopiossa 18.12.2011 Esko Mahlberg
• Kuva: Hannu Ahonen Kirje valokuvaus­ kisan voittajalta Tervehdys ja suurkiitokset kilpailusta. Kamera ja objektiivi tulivat perille. Ei muuta kuin akku lataukseen ja lumisateen sekaan. Kiitokset vielä kerran! Korppitekstin kanssa kävi silleen, että kerroin tarinan ystävälleni Sinikka Tyynelälle, joka sitten kirjoitti sen. Siitä tuli hiukan mystinen – hengellinen – mutta sellainen se korppi oli. Terveisin, Hannu ja taivaalla lentävä korppi Näkö­ vammaisen apuna Mitä teet, kun näet näkövammaisen keppeineen lähes? tymässä vaarallista paikkaa? (Hannu Ahosesta ja korpista voi lukea lisää edellisestä lehdestä 7–8 2011, joka löytyy näköislehtenä Tukilinjan nettisivuilta. Hannu Ahosella on itsellään kielen käyttöä haittaava rajoite.) 1. Kosketan häntä olkapäähän, tervehdin ja kerron asiani. Vain haavoittunut korppi? Henkeä ei voi nähdä tai tuntea. Hengestä ei voi puhua. Hengen voi vain kokea. Henki muistuttaa monella tapaa villieläintä: Ensin se pysyttelee etäällä, kunnes jonain päivänä jokin houkuttelee sen astumaan lähemmäksi. Silloin se ilmestyy kuin ”kolme koputusta”, ja hämmästelijän on aika herätä maailmankaikkeuden yllättäviin ihmeisiin. Kun valokuvaaja Hannu Ahonen kohtasi viime syksynä työmatkallaan keskellä tietä hyppelehtivän ja kuolemaisillaan olevan, nääntyneen korpin, hän ei epäröinyt hetkeäkään vaan otti korpin saman tien kotiinsa hoitoon. Korppia oli ammuttu. Haavoittunut korppi sai Hannun tuvasta oman nurkkauksen ja oman tuolin, jossa se istua kökötti päivällä ja nukkui yönsä. Korpin toinen siipi repsotti ja jalkakin oli haavoittunut. Lintu oli myös rengastettu pakkoavioliittoon ihmisen kanssa Kangasalassa 2010. Korppi yritti nokkia rengastaan tuloksetta, ja niinpä Hannu napsaisi renkaan poikki. Linnun ja Hannun ystävyys alkoi ja syveni. Ehkä he sen kautta Nettikysely 56.8% 2. Korppi ystävystyi sitä suojeleviin ihmisiin. Hannu Ahoselle kohtaaminen korpin kanssa oli henkinen kokemus. saisivat kumpikin vapautensa takaisin? Korppi on monella tavalla mystinen ja viisas lintu. Kalevalassa sitä kutsuttiin kaarneeksi. Intiaanien mytologiassa tämä musta lintu toimii usein tärkeänä henkioppaana. Korpin avulla on helppo löytää syvempi yhteys luontoon ja oman mielen alkulähteille. Voiko haavoittunut korppi peilata myös ihmismielen omaa haavoittuvuutta tai vaikkapa näyttää tien takaisin ykseyteen, mielen alkuvoimiin? Voisiko siipirikko lintu toimia parantajana ihmiselle? Kun Hannun ja korpin neljä viikkoa kestänyt yhteiselämä alkoi, korppi oli aluksi arka. Se oppi kuitenkin nopeasti luottamaan auttajaansa. Aamuisin sen herkkua oli kanamuna, jota se odotti nokka naksuen ja kieltä lipoen. Vähitellen lintu alkoi toipua ja liikkua yhä enemmän ja lopulta lennellä. Kerran, kun Hannu oli poissa, lintu oli löytänyt Hannun enke- likortit ja nostanut yhden kortin keskelle isännän sänkyä. Hannu oli hämmästynyt kääntäessään kortin. Arkkienkeli. Oliko se enkelin viesti? Noihin aikoihin alkoivat myös yölliset koputukset Hannun talon ulkoseinään. Hannu oli ihmeissään samoin kuin korppikin. Se havahtui kuuntelemaan koputuksia pää kallellaan. Hannun tuvassa korppi kohtasi toisen todellisuuden: hyvän ihmisen maailman ja oman suojelusenkelinsä. Kiitokseksi isännälleen se irrotti itse siipensä suojasta sulan ja ryhtyi Hannun henkiseksi ”voimaeläimeksi”. Kun ihminen rakastaa lähimmäistään, mitä tai ketä tahansa lintuveljeäänkin täydestä sydämestään ilman pelkoa ja erillisyyttä, hän on saavuttanut ykseyden, vapautensa, ja löytänyt ainutkertaisen ihmisyytensä. Elämässä ei ole tyhjyyttä. Kaikki on ääriään myöten täynnä. Elämä on tässä ja nyt, samanarvoista. Hannullakin on nyt sulka! tu kilinja 1 • 20 12 Jään katsomaan, tarvitseeko hän apua. 32.4% 3. Huudan hänelle ”Hei, siellä kepin kanssa, varo monttua!” 8.1% 4. Tartun häntä käsivarresta ja kerron vieväni hänet tiessä olevan montun ohi. 2.7% Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla joulu–tammikuussa. 31
• tukipäätöksiä Marraskuu 2011 ?? Majaniemi Jesse, Vantaa Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. Erityisluokanopettaja suosittelee tietokoneen hankkimista kirjoittamisen apuvälineeksi. ?? Kiiskinen Mikko, Mikkeli Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Officeohjelma 29-vuotiaalle henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja asiointiin sekä kirjoittamisen apuvälineeksi, sillä kynällä kirjoittaminen on hänelle vaikeaa. Tarvittavat apuvälineet tuen saaja saa apuvälineyksiköstä, ja avustaja voi auttaa tietokoneen käytössä. ?? Hannula Mika, Hamina Kannettava tietokone, värilasertulostin, kaiuttimet ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka harrastaa musiikin kuuntelua. Hän tarvitsee tietokonetta paitsi yhteydenpitoon ja asiointiin myös musiikkialan seuraamiseen ja omien jatkokoulutusmahdollisuuk­sien kartoittamiseen. ?? Klemetti Merja, Rovaniemi Kannettava tietokone, monitoimilaite, kuulokkeet sekä Zoom text magnifier/reader-, Lukeva kynä-, Kirjoita ja kuuntele, Paper port sekä Office-ohjelmat 22-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle. Tuen saajalla on liikkumisen ja oppimisen haasteita. Lapin sairaanhoitopiiri ei myönnä ruudunlukuja muita näkemisen apuohjelmia apuvälineenä henkilöille, joilla on oppimisvaikeus. ?? M.A., Helsinki Opinnoissa tarvittava järjestelmäkamera audiovisuaalisen viestinnän opiskelijalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. ?? Lipponen Paula, Helsinki Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Officeohjelma henkilölle, jolla on useita sairauksia ja joka osallistuu aktiivisesti Suomen Kipu ry:n vertaistoimintaan. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja asiointiin. ?? Laine Jouni, Jyväskylä Osa-apuraha tietokoneen ja rakennuspiirustusohjelman hankintaan kuulo- ja näkövammaiselle henkilölle, joka on innostunut puutöiden suunnittelusta. Hän käyttää tietokonetta myös yhteydenpitoon ja asiointiin. ?? Alajeesiö Taina, Klaukkala Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa. Hakija tarvitsee tietokonetta myös valmentavan vuoden jälkeen alkavassa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. ?? E.V., Nakkila Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma 25-vuotiaalle graafisen erityisopetuksen linjan opiskelijalle, jolla on oppimisen haasteita. Hän käyttää tietokonetta kotitehtävien tekoon, yhteydenpitoon ja asiointiin. ?? Viitama Tiina, Kaaro Tietokoneen käyttöä helpottavat ZoomText- ja Mikropuhe-ohjelmat sekä Näkövammaisten keskusliiton kautta järjestetty käyttökoulutus henkilölle, joka on vakavan sairauden vuoksi yliherkkä valolle. Ruudulla olevan tekstin voi ohjelmien avulla muokata luettavammaksi tai kuulla se ääneen luettuna. ?? Y.H., Helsinki Kannettava tietokone, värilasertulostin, erillinen hiiri, varrellinen lisänäyttö katseluetäisyyden lyhentämiseksi sekä Office-ohjelma 18-vuotiaalle näkövammaiselle valmentavan koulutuksen opiskelijalle. Tarvitsemansa ZoomText -suurennusohjelman sekä MikroPuhe -puhesyntetisaattorin hän saa apuvälineyksiköstä. ?? Peltomäki Elina, Pori Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma 27-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on hakeutunut Klubitalon työtoiminnan kautta työkokeiluun. Tällä hetkellä hän opiskelee apteekissa oppisopimuksella lääketyöntekijäksi. Tietokonetta hän tarvitsee opiskelutehtävien tekemiseen. ?? Ylitalo Hanna, Sirkka Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Officeohjelma 16-vuotiaalle kuulovammaiselle hiusalan opiskelijalle. Hän tarvitsee tietokonetta opiskeluun ja yhteydenpitoon. ?? Harjunpää Samuli, Köyliö Kannettava tietokone, värilasertulostin, Office-ohjelma sekä digikamera 7-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisen kehityksen haasteita. Kuvat ovat tärkeä osa hänen kommunikaatiotaan, niiden avulla voidaan luoda esimerkiksi sosiaalisia tarinoita arjen hahmottamiseen ja suunnitteluun. Hakija saa kuvaohjelman Tikoteekista. 32 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2011 apurahoja ja apuvälineitä noin 447 500 euron arvosta eli noin 37 300 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Tukilinja-apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat hankkeet. Tuki on tarveharkintaista. tu kilinja 1 • 20 12 ?? S.N., Helsinki Kannettava tietokone sekä musiikin äänittämisessä tarvittava kosketinsoitin kuntoutujalle, joka toimii aktiivisesti Niemikotisäätiön Kulttuuripaja Elviksen atk- ja äänitysstudioryhmissä. Musiikkiterapeutti suosittelee tarvikkeiden myöntämistä aktiivisen musiikkiharrastuksen ja taitojen ylläpitämiseksi. ?? Kjellberg Jan-Peter, Turku Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän toimii aktiivisesti vammaisyhdistyksissä, kuten Kynnys ry:ssä, CP-yhdistyksessä, Me Itse ry:ssä ja kehitysvammaisten tukiyhdistyksessä. Tuen saaja osallistuu myös SPR:n toimintaan, ja toimii yhdistysten puhujapankissa. Hän tarvitsee tietokonetta työnhakuun ja asiointiin. ?? Kinnunen Aapo, Pihtipudas Kannettava tietokone, monitoimilaite ja Office-ohjelma lukio-opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta etäopiskeluun ja asiointiin. Tavoitteena on opiskelu Ammattiopisto Luovin valmentavassa koulutuksessa. ?? Savin Evgeny, Poitsila Tablettitietokone kommunikoinnin harjoitteluun nuorelle, jolla on puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeuksia. Puheterapeutti suosittelee juuri tämän laitteen hankintaa, koska se innostaa tuen saajaa harjoitteluun, johon hän ei ole aiemmin motivoitunut. Sairaanhoitopiiri hankkii tietokoneessa tarvittavat kommunikaatio-ohjelmat. ?? Kynnys ry/Vimma palkinto Apuraha Kynnys ry:n jakamaan vuosittaiseen Vimma-taidepalkintoon, jonka palkintosumman Tukilinja lahjoittaa. Vimma-palkinto myönnetään vuosittain henkilölle, joka on toiminnallaan edistänyt vammaispoliittisen taiteen näkyvyyttä Suomessa. ?? Järvinen Irja, Paimio Värilasermonitoimilaite henkilölle, jolla on liikkumisen ja hahmottamisen rajoitteita. Värilliset kuvat ovat hänelle neurologin mukaan tärkeä hahmottamisen apuväline. Monitoimilaitteella voi myös ko­ pioi­da asiakirjoja ja tulostaa valokuvia. Tuen saaja harrastaa luontovalokuvausta. ?? M.K., Lautiosaari Kannettava tietokone, erillinen hiiri ja näppäimistö, värilasertulostin sekä Office-ohjelma 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kommunikaation haasteita. Hän pelaa tietokoneella Ekapeliä ja Papunetin pelejä. Tietokone toimii kuvallisen kommunikaation tukena. Pallohiiri saadaan apuvälineyksiköstä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. … jatkuu sivulla 34.
• Ristikko 1/2012 POIKKE- HALLITSIVAT EEEE AVA SKOTLANTIA E ILMIÖ PIKAKIVÄÄRIKIN TULEE TV:STÄ SARJANA VIRTAA ROTALLE? V SARA SIEPPI Mallasvettä (2.=P) A I L L A TÄLLÄ VOI KESKUSTELLA KAKSIMASTOINEN RAAM. MIES Ristikon laati: Jari Haapa-aho Valokuva: Iris Tenhunen SaudiArabiaa -JÄÄ OLIVAT RINTAMALLA SISUSTUSOHJELMA AJOI RALLIA PYLVÄSHALLI VAOT LUOTAVA! PELICANSIN PEKKA (1.=J) AIKAVIN MADON- JOSKUS NAN OSA PALAT PEvaihtoehtoisesti ranka ylös! TÖRMÄ AASI RÄSSÄ! RIS100 RIS100 RIS100 Rautio Koch - EINESNIMI -SUOLA KEKSITTÄVIÄ! METALLISÄNKYLÄJÄ “ RAIDISSAKIN NÄYTELLYT JUHA PYRKII ÄRRÄLLÄ LINRUKSI! NAAN! “ SOULARTISTI Douglas KORTEIN PUHTAASSA NÄITÄ 24 KIRI LOPUSSA EI HYVÄ! Oli ennen Alaveteliä MUUAN SILJANKIN PERÄSSÄ EI RIKKI heittäneen Tainan suku -KALA POUKAMA EI RATKO TÄTÄ! TIUKKUUS LAYLAN TAKANA KORTTISAKISSA! O´Neal OUTI OHJELMISTOT P U H T I A OKSETTAA 1W -----S ALUNPERIN M/S FENNIA SOIVIAKIN PILKATA joskus vammasta Howard Tämä kermahan tulee valuen ulos ehytä tetrasta! OLI ANKKURINA KAUAN ÄIDITÖN UNETTOMUUTEEN (4.=M) Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse voi ratkaistun lauseen lähettää osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aihekenttään sana ”Ristikko”. Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkkiona 30 euroa verottomana, joten laita mu- kaan nimi, osoite ja pankkitilisi IBAN- ja BIC-numerot. Ristikon 1/2012 ratkaisu löytyy seuraavasta lehdestä, ja sen ilmestymisajan Tukilinjan nettisivujen Ilmoitustaululta. Lehden 7–8/2011 ristikkoon tuli runsaasti vastauksia, joista onnetar valitsi palkkion saajaksi Raili Leinon Taipalsaarelta. Kiitos kaikille osallistumisesta! tu kilinja 1 • 20 12 1C Ristikon 7–8/2011 ratkaisu Lähetä ratkaisemasi ristikko postitse maaliskuun loppuun mennessä osoitteella: VIRTAA J.H. K M I A M I A L I I R O B I N K L A A N E O E N S I S S T A R T S O U T U O R L O V A P A U U L A S K I L V A R A P A T U T Ä T I M U T E M M A T K O T I K A E T R U O S E F E T MA I T A L I A T A L E I J A O M A R K S K E E T S A A S T A T L A A R O R A T A H U D S O T T E N A T I I V I A V A L K A A T I T A R I M V A T MMA A L I I P A R N A I I V E T S E N T T I R N Ä H E N K I O K A A D T T A I A E N T P A U L M E S S U E S I T T E L I J Ä A A T U S A T A A D A T A T Ö N I Ä 33
• tukipäätöksiä ?? Hentonen Aki, Kemi Osa-apuraha kuntouttavan toiminnan kustannuksiin nuorelle aikuiselle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee harjaannusta arkisissa elämäntaidoissa sekä yhteiskunnallisissa tiedoissa ja taidoissa. ?? Leiman Frank, Vantaa Järjestelmäkamerapaketti 26-vuotiaalle audiovisuaalisen alan opiskelijalle, joka opiskelee erityisammattikoulussa. Tuen saaja on suorittanut ansiokkaasti työharjoittelunsa sanomalehdessä ja ollut sen jälkeen kesätöissä lehtivalokuvaajana. Hän tarvitsee työvälineekseen laadukkaan kameralaitteiston. ?? Laaksonen Rebekka, Tampere Apuraha graafisessa suunnittelussa tarvittavaan tietokone- ja ohjelmistopakettiin graafikoksi valmistuneelle henkilölle, jolla on useita toimintarajoitteita. Hän on mukana Oma polku ry:n työtoiminnassa ja on osallistunut esimerkiksi toimintakeskuksen Omavoima-projektiin. ?? Laukkanen Riikka, Poitsila Kannettava tietokone, värilasertulostin, kaiuttimet ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka osallistuu aktiivisesti Klubitalon toimintaan. Tietokonetta hän tarvitsee yhteydenpitoon ja asiointiin sekä hänelle tärkeään harrastukseen, musiikin kuunteluun. ?? I.H., Reijola Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma nuorelle aikuiselle, jolla on oppimisen haasteita ja väsymysoireita. Hän on muuttanut itsenäisesti asumaan ja tarvitsee tietokonetta yhteyden- pitoon ja asiointiin. Tuen saaja asuu kaukana palveluista eivätkä kulkuyhteydet julkisilla liikennevälineillä ole hyvät. Apuväline: Postikassi. Valmistaja: Miterak Oy Hinta: 25,90 e ?? H.S., Kiiminki Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma sekä apuraha kirjalliseen työhön kuntoutujalle, joka on toiminut freetoimittajana ja kirjoittanut useita runokokoelmia. Joulukuu 2011 ?? Mahlberg Esko, Kuopio Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta toiminnassaan järjestöaktiivina. Hän harrastaa myös nettikirjoittelua ja auttaa toisia tekstien puhtaaksikirjoittamisessa. Tuen saaja on aktiivisesti mukana muun muassa Kuopion mielenterveyden tuki ry:n, Kuopion selkäyhdistyksen, Suomen kipu ry:n ja Kuuloliiton toiminnassa. ?? Isometsä Irma, Tornio Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän opiskelee sosionomiksi ammattikorkeakoulussa ja tarvitsee tietokonetta opinnoissaan. ?? L.R., Kempele Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma henkilölle, joka työskentelee toimintakeskuksessa päivittäin. Hän pelaa tietokoneella Papunetin pelejä, ja pitää sillä myös yhteyttä läheisiinsä. Suurin osa Tukilinjan myöntämistä apuvälineistä tilataan Tukilinjasta ja postitetaan saajille postin kotiintuonti-palvelun kautta. IT-koordinaattori Timo Kähkösen työnä on välineiden hankinta ja tuen hakijoiden puhelinneuvonta. 34 VÄLI N EVINKKI tu kilinja 1 • 20 12 Postikassi kerää postit Miksei tällaista kassia ole jokaisessa ovessa? Onpa näppärä ja yksinkertainen apuväline! Miksei sitä ole keksitty aikaisemmin, ja miksi tämä ei ole jokaisen postiluukullisen oven vakiovaruste? Postikassi on oiva apuvälinen vammaisille, vanhuksille ja muille liikuntarajoitteisille, mutta myös aivan tavalliselle kansalle. Se sopii hyvin myös talouksiin, joissa on lemmikkejä. Kassin avulla ei tarvitse kerätä posteja pitkin lattiaa, vaan ne saa kassissa helposti mukaansa vaikka keit­tiön pöydälle, josta ne sitten voi lajitella tarpeen mukaan. Postikassi ripustetaan oven sisäpuolelle koukkuihin, jotka kiinnitetään postiluukun alapuolelle pakkauksessa mukana tulevilla pidikkeillä ja liimatarroilla, tai sitten varmuuden vuoksi ruuvaamalla. Kassia voidaan käyttää kaikkien vaakaan asennettujen postiluukkujen kanssa. Se on valmistettu läpinäkyvästä materiaalista, näin näkee heti, onko postia tullut. Kassi voidaan tyhjentää joko avaamalla kassi, ottamalla postit kassin sivusta tai irrottamalla koko kassi mukaan. Postikassin on kehittänyt kotimainen valmistaja Miterak Oy, ja saatavana on sekä sininen että punainen malli. Myyntipisteet selviävät osoitteesta www.postikassi. fi, ja kassin voi ostaa myös samassa osoitteessa olevasta verkkokaupasta. Clas von Bell Lähetä vinkkejä muista näppäristä ja toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi.
• ?? Lamberg Sami, Järvenpää Järjestelmäkamera ja objektiivi 28-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa valokuvausta ja tähtää valokuvaajan opintoihin. Hän on saanut valokuvaustyötarjouksen, jonka vastaanottamiseen hän tarvitsee kunnollista järjestelmäkameraa. ?? T.J., Ylivieska Kannettava tietokone, värilasertulostin, erillinen näppäimistö ja hiiri sekä Office-ohjelma 6-vuo­tiaalle esikoululaiselle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän käyttää tietokoneella pelattavia Papunetin pelejä ja Ekapeliä silmä-käsiyhteistyön sekä hahmottamisen harjaannuttamiseen. ?? Leppälä Mikko, Haapajärvi Kannettava tietokone, värilasertulostin, erillinen hiiri ja Office-ohjelma henkilölle, joka käy päivittäin työtoiminnassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista tapahtumista ja tarvitsee tietokonetta uutisten seuraamiseen. ?? Puittinen Elina, Lieksa Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma 24-vuotiaalle kuntoutujalle. Hän tarvitsee tietokonetta paitsi yhteydenpitoon ja asiointiin ,myös mahdollisissa tulevissa opinnoissaan. ?? Kynnys ry/Utopia-klubi Apuraha nuorille suunnattuun esteettömään klubitoimintaan, joka on alkanut verkostotoimintana vuonna 2010. Idea Utopiaan saatiin Göteborgissa toimivasta projektista, joka on vakiinnuttanut uudenlaista nuorisotoimintaa kaupunkiin. Mukana verkostossa on myös Kynnys ry:n nuorisotoiminta. Tavoitteena on tarjota kaikille avointa, mielekästä vapaa-ajan toimintaa, kuten klubi-iltoja sekä break­ Jaloittelua dance- ja dj-kursseja. Klubit järjestetään Helsingin nuorisoasiainkeskuksen toimintakeskus Hapen tiloissa, jotka tehdään tapahtumien ajaksi esteettömiksi. Tarjolla on esimerkiksi puhe- ja viittomakielen tulkkeja sekä avustajia. ?? Ignatius Sara, Lieksa Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka asuu tuetusti. Tietokonetta hän tarvitsee yhteydenpitoon, asiointiin ja mielekkään vapaa-ajan mahdollistamiseen. Tuen saaja on suuntautumassa takaisin opintoihin, ja hän tarvitsee tietokonetta tulevaisuudessa myös opinnoissaan. Kaisa Leka on sarjakuvapiirtäjä, jolle on tehty molempien jalkojen amputaatioleikkaus. ?? Myllylä Mari, Haapajärvi Kannettava tietokone, erillinen hiiri, värilasertulostin ja Office-ohjelma 30-vuotiaalle henkilölle, joka tarvitsee tietokonetta kansanopiston itsenäisen elämän erityislinjalla opittujen tietokoneenkäyttötaitojen ylläpitämiseen. Hän pelaa tietokoneella muun muassa Papunetin pelejä. ?? Leinonen Mirva, Rovaniemi Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma henkilölle, joka liikkuu rollaattorilla ja pyörätuolilla. Tuen saajalla on henkilökohtainen avustaja. Tällä hetkellä kuntoutumisen tavoitteena on tietokoneen käyttötaitojen opettelu. ?? S.R., Kuopio Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta esimerkiksi vertaistuen etsimiseen verkosta. Kuntoutusneuvoja suosittelee tietokoneen hankkimista. ?? J.E., Rauma Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka käyttää rollaattoria liikkumisen apuvälineenä. Tietokonetta hän tarvitsee yhteydenpitoon ja asiointiin. ?? Järvinen Satu, Vantaa Kannettava tietokone, erillinen näppäimistö ja hiiri, värilasertulostin sekä Office-ohjelma henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja asiointiin. Tietokoneen avulla hän voi säästää voimavarojaan, koska ei tarvitse poistua kotoa hoitamaan asioita. Tuen saaja on suorittanut tietokonekurssin. ?? Muurimäki Annika, Tampere Osa-apuraha kilpajousen hankintaan Pajulahden liikuntaopistossa opiskelevalle nuorelle, joka harrastaa jousiammuntaa kilpatasolla. Tuen saaja suuntaa liikunnanohjaajan koulutuslinjalle, jossa on kiintiö vammaisille opiskelijoille. tu kilinja 1 • 20 12 35
• Tukilinja-lehti tukiasialla jo vuodesta 1996 T ukilinja-lehden julkaiseminen alkoi vuonna 1996 silloisen laman loppuvaiheissa, jolloin valtiovalta toivoi kansalaisjärjestöjen ottavan entistä enemmän vastuuta syrjäytymisalttiiden kansalaisryhmien oloista. Lehteä julkaisemaan ja tukea jakamaan perustettiin tukiyhdistys, ja Tukilinjan sisällöllä ja tuotolla alettiin edistää vammaisten ja osatyökykyisten suomalaisten kouluttautumista ja pääsyä työelämään. Tukilinja jakaa tukea joustavasti ja yksilöllisesti. Tuen hakijat ovat usein yhteiskunnan tukien kannalta väliinputoajia, ja monen tilanne on vaikea. Vaikka yhteiskunnan muutos on ollut hidasta, tällä tukitoiminnalla on saatu aikaan monia yksilöllisiä menestystarinoita. Tukilinja-lehti on lunastanut paikkansa myös erityisaikakauslehtenä. Se levittää sekä laajalle yleisölle että alan ammattilaisille tietoa vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin liittyvistä yhteiskunnallisista muutoksista ja hyvistä toimintamalleista. Tutkimusten mukaan joka kolmannen vammaisen ihmisen työkyky on erinomainen tai hyvä, ja yli puolella se on vähintään kohtalainen. Silti vain vain 17 % työikäisistä vammaisista suomalaisista on palkkatyössä. Kynnys on korkea, kun esimerkiksi Tanskassa osatyökykyisistä 58 % on töissä. Osasyynä pidetään työmarkkinoiden torjuvaa asennetta osatyökykyisiin. Jos sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamista koskevat lait ja työelämän asenteet sen sallisivat, noin 30 000 työkyvyttömyyseläkeläistä siirtyisi Suomessakin mielellään työelämään, useimmat osa-aikatyöhön. Työelämään pääsyä odottelee esimerkiksi noin tuhat korkeakoulutettua vammaista henkilöä. Vuosina 1996–2011 on Tukilinjan apurahoina jaettu yli 6 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 tukena myönnettiin noin 447 500 euroa, eli noin 37 300 euroa kuukaudessa. Tukilinjan tilaus on luotettava, yksilöllinen ja vaivaton tapa vaikuttaa tasa-arvon lisääntymiseen Suomessa. Tervetuloa joukkoomme – ja lämmin kiitos lehtitilauksestanne! Apurahoja yksityishenkilöille ja tasaveroiseen osallistumiseen T ukilinjafoorumi myöntää kuukausittain apurahoja ja apuvälineitä. Hakemuksesta myönnettävä tuki on tarveharkintaista. Apurahoilla pyritään tukemaan vam­man tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteisten henkilöiden yksilöllistä työllistymistä joko palkkatyöhön, itselliseen työhön, kuntouttavaan työtoimintaan tai palkattomaan toimintaan. Tukea voivat hakea myös samoja päämääriä edistävät yhteisöt ja järjestöt Tukea voidaan myöntä myös integraatiota eli tasaveroista osallistumista tukeville hankkeille. Integraatioapurahan hakijan ei tarvitse itse olla vammainen ihminen, mutta tuen kohteena olevan toiminnan tulee joko tukea tai edustaa tasaveroista osallistumista. Integraatioapurahoilla voidaan tukea koulutusta ja työllistymistä, mutta myös taiteen, kulttuurin, tutkimuksen ja vapaa-ajan hankkeita. Esimerkiksi tutkimusapurahan hakuperusteena voi olla tutkijan vammaisuus, tutkimusaihe tai toteutustapa. Tukilinja ottaa jatkuvasti vastaan apuraha­hake­muksia. Ennen tuen hakemista kannattaa tutustua hakuohjeisiin internetsivuilla www.­tukilinja.fi. Lisätietoa saa puhelimitse ja sähköpostitse (tukikoordinaattorin yhteystiedot löytyvät lehdestä sivulta 2). Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset liitteineen lähetetään alla olevaan osoitteeseen. TILAA TUKILINJA-LEHTI! P. (09) 4155 1500 tai www.tukilinja.fi Tukilinja-lehti?/?Tukilinjafoorumi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki