• TUKILINJA JAKOI LÄHES 600 000 EUROA VUONNA 2015. TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA KAISA LEKA: Harrastukset tuovat ilon elämään s. 18 JÄNNITYSTÄ PIMEÄSSÄ: dekkarikirjailija Jonna Mononen s. 22 1 / HELMI–MAALISKUU 2016 Vuoden Toimija: Salon Vaijerit löysi kehitysvammaisille tekemistä s. 6
• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2016 Julkaisija / Kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki Apurahat: ks. takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Pasi Päivinen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Paino Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki Paperi Silk 90 g/m2 ISSN 1458-6304 20. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/v. Seuraava nro 6.4.2016 Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1500 ma-pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Jukka Kolari Ajassa s. 4 Valokeilassa Kardashian pyörätuolissa ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 9 Osku loppusuoralla Vammaisten työllistämispalvelut nettiin. s. 11 7 kysymystä vammaisten syrjinnästä Vastaajana yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. s. 13 Könkkölälle elämäntyöpalkinto Suomalainen vammaisvaikuttaja Kalle Könkkölä sai kansainvälisen palkinnon USA:ssa. Artikkelit s. 14 Minna ampuu tarkasti Kun Minna Leinonen kokeili lukiolaisena ammuntaa, se oli menoa. Tähtäimessä ovat nyt paralympialaiset. s. 18 ja 35 Kaisa Leka ja elämän seikkailu Sarjakuvapiirtäjämme saa iloa harrastushurahtelusta. Se on myös vienyt hänet maailman ääriin. s. 22 Sokea dekkaristi Jonna Mononen Kauhukertomus tippukiviluolasta julkistettiin pimeässä ravintolassa. s. 26 Minimerenneito Jane Hash Amerikkalainen vammaisvaikuttaja nauttii merenneitona esiintymisestä. Tukitoiminta s. 6 Ihme ja kumma! Saloon syntyi vapaaehtoisvoimin toimintakeidas vammaisille nuorille. Salon Vaijerit ry sai Tukilinjalta Vuoden Toimija -apurahan. s. 9 Tukilinjan tukivuosi 2015 Takana on ennätysvuosi niin tuen kuin hakemustenkin määrässä. Uutuutena olivat liikunta-apurahat VAU ry:n kanssa. s. 16 Tukilinjan 20-vuotiskilpailu Mitä Tukilinjasta tulee sinulle mieleen? Yllätä meidät ja voita lahjakortti Tukitorille! Osallistujien kesken arvotaan myös lippuja Salamarockiin. s. 17 Tukipointti Timo kertoo menneestä tukivuodesta it-apuvälineiden saralla. s. 17 Tukitori Tarjolla lakiapua ja työvaatteita s. 31 Tukipäätöksiä Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2015. Vakiot 5 Ruudussa 12 Tulilinjalla 21 Kirjavinkki 24 Välinevinkki 25 Leffafriikki 28 Lukijafoorumi 30 Blogilinjalla 33 Ristikko 35 Jaloittelua 54 %:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 18 s. Kaisa Lekan ilot löytyvät harrastuksista. 2 Tukilinja 1/2016
• 18 Tukilinja aikuisen ikään TÄMÄN VUODEN joulukuussa Tukilinja-lehti täyttää 20 vuotta, joten syksyllä on juhlan aika. Ennen sitä koetamme tehdä yhteenvetoa toimintamme tuloksista. ENSIMMÄINEN TUKILINJA ilmestyi joulukuussa 1996, ja ensimmäiset apurahatkin myönnettiin ennen vuoden vaihdetta. Edellisestä lamasta oltiin häthätää selviämässä ja presidentti oli vedonnut uuden vuoden puheessaan kansalaisjärjestöjä tuomaan kortensa kekoon hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Kuulostaako tutulta? TÄLLÄ HETKELLÄ ollaan jälleen – ehkä – matkalla ulos lamasta. Asiakasmaksuja kohotetaan, etuuksia vähennetään, työllistyminen takkuaa mutta toimintarajoitteisten työllistymiseen kiinnitetään uudenlaista huomiota hallitusohjelmassa asti. Apurahahakemusten määrä kertoo kuitenkin karua kieltä, se on viimeisen parin vuoden aikana kasvanut lähes kolmanneksella. Vietämme siis juhlavuotta töiden merkeissä. OLEMME VIIME VUOSINA ajanmukaistaneet toimintamme rakenteita ja työvälineitä, menneet someen, tehneet lehdelle ja nettisivuillemme ulkoasu-uudistuksen ja kehittäneet tukitoimintaamme yhteistyöllä muiden vammaisalan järjestöjen kanssa. Olemme valmiita tulevaisuuteen, mutta haluamme katsoa myös taaksepäin: ottaa selvää, miten jakamamme apurahat ovat ihmisten elämänkulkuun vaikuttaneet. KEVÄÄLLÄ jokaiselle Tukilinja apurahan saaneelle henkilölle, jonka sähköpostiosoite on meillä tiedossa, lähtee kyselytutkimuslomake. Jos olet saanut meiltä apurahan, mutta meiliosoitteesi on muuttunut, voit osallistua päivittämällä sähköpostiosoitteesi tukitoimintaamme. KERÄÄMME MYÖS tarinoita ja kokemuksia Tukilinjasta leikkimielisellä kilpailulla Minun Tukilinjani (ks. s. 16). Siihen voit osallistua kertomalla meille, mitä sana ”Tukilinja” tuo juuri sinulle mieleen. MAAILMALLAKIN TAPAHTUU: Vammaisten päivänä 3.12.2015 annettiin pitkään valmisteltu EU-direktiiviehdotus keskeisten tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä. Jos se toteutuu, helpottuu vammaisten elämä, viestintä ja asiointi merkittävästi koko Euroopassa. Iris Tenhunen, päätoimittaja ”Haluamme katsoa myös taaksepäin: ottaa selvää, miten jakamamme apurahat ovat ihmisten elämänkulkuun vaikuttaneet.” SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 6.4.2016 www.tukilinja.fi/toimituselamaa toimitus@tukilinja.fi Tukilinja 1/2016 3
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja ROCKIA LUPA ROKATA Kehitysvammaiset bilettävät 9.2. Helsingissä Tavastia-klubilla Musiikkiyhdistys Salon Vaijerit ry:n (ks. s. 6) järjestämässä rock-tapahtumassa Lupa Rokata. Lavalla nähdään mm. Sakari Lehto & Harasoo, Vaavi ja Karviset, Toisenlaiset frendit, Museorekisteri ja Salon Vaijereiden bändi KPE. Tapahtuma on osa kansainvälistä Stay Up Late -tapahtumien sarjaa. SALAMAROCK Helsingissä Tavastia-klubin lavalla nähdään 6.4. nimekkäitä artisteja keräämässä rahaa Tansanian vammaisten hyväksi tehtävään kehitysyhteistyöhön, jossa kehitysvammaiset ovat mukana toimijoina. Konsertin tuotolla tuetaan liikuntaa, sananvapautta paikallisradiossa sekä vammaiskulttuuria. Lavalle nousevat mm. PKN, Juustopäät ja Kari Peitsamo. Liput Tiketistä. Osallistumalla Tukilinjan 20-vuotiskilpailuun (s. 16) voit voittaa 2 hengen lippupaketin Salamarockiin. ”Arvatenkin nyt on coolia olla pyörätuolissa #Ableism.”, kommentoi Nicole Lemelle (oik.). Kardashian-kohu pyörätuolista Avalla pyörivän tosi-tv -sarjan Kardashianit perheen nuorin lapsi, 18-vuotias Kylie Jenner, poseerasi joulukuussa Interview-lehden kuvassa pyörätuolissa – puettuna mustaan lateksiin. Ei-vammainen Kylie on valittu maailman 25 vaikutusvaltaisimman teinin joukkoon, ja poseeraus nostatti somekohun. Muutamassa päivässä Youtubeen ilmestyi yli 2500 kommenttivideota, ja lukuisat vammaiset naiset ottivat itsestään samantapaisia kuvia nettiin näyttääkseen, minkälaista on aito vammaisuus. Oheisessa yksi postauksista. Suomessakin sarja tavoittaa noin 30 000 katsojaa, mutta vammaiset naiset ovat suhtautuneet kuvaan huomattavasti rennommin. ”Minusta on ok, mitä enemmän tällaisia kuvia on, olkoon vammainen tai feikki, sitä parempi”, kommentoi Mella Villberg. Reetta Lähteenmäki kirjoittaa puolestaan: ”En tiedä mikä oli Jennerin alkuperäinen tarkoitus, mutta hyvin yhteen kuvaan kiteytyvät kaikki ne kliseet, joiden muuttamiseksi vammaisjärjestöt tekevät työtä. Vammainen = avuton objekti vailla omaa tahtoa. Apuväline = vankila”. Riitta Skytt Asperger-maalivahti Jääkiekon Nuorten MM-kisat Helsingissä jäivät historiaan muunkin kuin Suomen voiton vuoksi. Ruotsin nuorten maajoukkueen maalivahti Linus Söderström , 19, sai paljon kiitosta taitavasta työstään, jonka ansiosta esimerkiksi USA kukistui 1–0. Hänen ansioitaan ei himmennä se tosiasia, että hänellä on autismin kirjoon kuuluva Aspergerin oireyhtymä. Linus rohkaisee Aftonbladetin jutussa muitakin as-nuoria näkemään tilanteensa positiiviset puolet. Hän uskoo oireyhtymän olevan yksi syy urheilumenestykseensä, kuuluuhan siihen poikkeuksellinen kyky keskittyä kiinnostuksen kohteisiin. Teatteria vammaisuudesta Helsingin Kaupunginteatterissa nähdään 27.1. alkaen Kari Hotakaisen romaaniin Luonnon laki pohjaava tragikoominen näytelmä, jossa vammautunutta Tapani Rautalaa esittää Pertti Sveholm. Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä jatkaa Nadja Sumasen palkitusta nuortenromaanista Rambo dramatisoitu näytelmäsovitus. Kansallisteatterissa nähdään 3.3. alkaen myös monologinäytelmä Toinen minussa, joka kertoo kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavasta Annista ( Emmi Pesonen). Kansallisoopperassa esitetään 22.1. alkaen Apocalyptica-yhtyeen Perttu Kivilaakson ja Eicca Toppisen säveltämä, metallimusiikista vaikutteita ottanut uutuusooppera Indigo, jonka tarinassa tuhannet ihmiset menettävät mielenterveytensä lääkekokeilun seurauksena. Moni hyvin arkinen tuote on alun perin tarkoitettu vammaisille henkilöille. Hyviä esimerkkejä ovat kaukosäädin ja äänikirja. www.sport.fi Vammaisten päivänä 3.12.2015. HERRANEN UMK-KÄRJESSÄ Irlannin Euroviisusivustolla (eurovisionireland.net) suunnistetaan viisuihin leveällä rintamalla, ja sieltä löytyy esimerkiksi nettiäänestyksiä eri maiden karsintakappaleista. Kansainvälinen viisuyleisö on tarttunut tilaisuuteen ja äänestänyt omat Suomen UMK-suosikkinsa. Tammikuun lopulla kärjessä olivat Gusani Brothers (32 %), Rafaela Truda (12 %), Mikko Herranen (11 %) ja Mikael Saari (11 %). Muut esiintyjät jäivät kärjestä kauas, joten Mikko Herrasella näyttäisi olevan asiaa UMK-finaaliin 27.2. 4 Tukilinja 1/2016
• RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Toimituksen valinta KATSO YOUTUBESSA Kysy vammaiselta. Invalidiliiton tuottamalla videolla 23-vuotias Katerina antaa vastauksia henkilökohtaisiin kysymyksiin, joita vammaisille usein esitetään. Esim: Nukutko sängyssä? Osaatko puhua? Harmittaako että olet tuollainen? Näin niitä ei enää tarvitse esittää kaupungilla kohtaamilleen vammaisille ihmisille. Väritä omat verhosi! Kalle Saloselta uutuuslevy Kehitysvammainen jazz-urkuri, armoitettu jammaaja Kalle Salonen on julkaissut toisen levynsä nimeltä Barracuda Man. Albumi sisältää Texicalli Recordsin mukaan ”rujoa urkuvetroista soujazzia”. Levyllä vierailevat myös laulajat Marjo Leinonen ja Johanna Försti. Levyä saa esim. Levykauppa Äx:n sivuilta, joka hoitaa myös PKN:n fanituotteiden ja musiikin myynnin. Bandemoonium PKN:n jäljillä Vuosi sitten muusikko-toimittaja Kaidor Kahar päätti Viron tarvitsevan oman PKN-yhtyeensä, ja pyysi tueksi folk-metallibändi Metsatöllin. Haettiin avustuksia ja kehitysvammaisia esiintyjiä, ja kuvattiin bändin alkutaipaleesta tv-sarja Punk teraapia – suomalaisen Kovasikajuttu-elokuvan tyyliin. Tuloksena on punkbändi Bandemoonium, jolla oli joulun alla iso konsertti Tallinnassa. Tukea hankkeelle löytyi sosiaaliministeriöstä. Onhan Virossa tekeillä työlainsäädännön uudistus, jonka yhtenä osana on avata työmarkkinat vammaisille. Noora Västisen kaksi pientä piipertäjää, Roisku ja Loisku, ilmestyivät seikkailemaan Vallila Interiorin kangasmallistoon nimellä Talkoissa. Lapset voivat värittää itse verhojen kertoman tarinan, jossa Roisku ja Loisku rakentavat taloa. ”Kommelluksia sattuu aika ajoin, ja varsinkin Roiskulle ja Loiskulle. Tärkeintä on kuitenkin aina ystävyys, yhdessä tekeminen ja eteenpäin meneminen,” kertoo Noora Västinen ideastaan. Hahmot saivat alkunsa, kun Nooran kummityttö syntyi. Muutaman vuoden touhuttuaan Roisku ja Loisku vetäytyivät metsän siimekseen viettämään hiljaiseloa. Nooran inspiraatio herätteli heidät kuitenkin uudelleen työhön ja toimeen, Talkoisiin. Pyörätuolia käyttävä monitoiminainen Noora Västinen on lyhytkasvuinen ja hänellä on luustonhauraus-oireyhtymä. Hänestä voi lukea lisää Tukilinjan arkistolehdestä 3–4/2013. UMK 2016 TV2, 6.2. + AREENA UMK eli Uuden musiikin kilpailu etsii juontajiensa Krista Siegfridsin ja Roope Salmisen johdolla taas Suomen Euroviisuedustajaa vuodelle 2016. Kisan kiinnostavimpia artisteja on sokea säveltäjä, laulaja ja tuottaja Mikko Herranen, jonka muusikonura alkoi Rust-bändissä ja sooloura Voice of Finland 2012 -kilpailusta. Sen jälkeen tuli soololevy Kylmä maailma. Herrasta työllistää tällä hetkellä UMK:n ohella uuden levyn loppurutistus, rockmusiikin tuottaminen sekä 3-vuotias poika. Hän esittää säveltämänsä ja sovittamansa kappaleen Evil Tone ensimmäisessä karsintaohjelmassa. ROSEANNE JA MONSTERIMUTSIT FRII, 22.1. Amerikkalainen komedienne Roseanne Barr luotsaa uudessa sarjassaan tosielämän tarinoita äideistä, jotka syyllistyvät jälkikasvunsa hyväksi laittomiin toimiin kavalluksesta lapsen valmentajan vainoamiseen. Nämä naiset eivät kaihda keinoja varmistaakseen jälkikasvunsa hyvinvoinnin. Roseanne Barr kertoi viime vuonna olevansa heikkonäköinen ja sokeutuvansa glaukooman vuoksi. PRISMA MATKAPUHELIMISTA TV1, 3.2. + AREENA 30 PV Prisma-dokumentissa Matkapuhelimien salatut vaarat kerrotaan kiistanalaisesta aiheesta. Miljardit matkapuhelimet lähettävät jatkuvaa säteilyä. Onko se vaarallisempaa kuin puhelinvalmistajat uskottelevat? Mitä säteily tekee ihmiselle? Tiedemaailman mielipide on jakautunut. THEROUX JA TRANSLAPSET TV2, 3.2.+ AREENA 14 PV USA:ssa pyritään tunnistamaan translapset eli sukupuoli-identiteetiltään vakiintumattomat lapset jo varhain. Sen jälkeen perheellä on vaikea valinta. Korjausleikkaus on helpoin toteuttaa ennen murrosikää, mutta identiteetti muotoutuu lopullisesti vasta myöhemmin. BBC. INHIMILLINEN TEKIJÄ TV1, 6.2. + AREENA 365 PV Down-lasten äidit kertovat arjestaan. Sari Valton vieraina Leena Oksanen, Outi Mäntykangas sekä Ulla-Riitta Lattula. HD OMIN SILMIN MAAILMASTA TV2, 15.2. + AREENA 30 PV 5.1. alkaneen 6-osaisen islantilaisen makasiiniohjelman pikauusinnassa nuoret kehitysvammaiset kertovat elämästään ja kuvaavat heille tärkeitä ajankohtaisia asioita. 1/6. HD Tukilinja 1/2016 5
• IHME JA KUMMA – nuorten keidas Mikä Kahvila Ihme ja kumma, VaijeriRadio (101,7 MHz). Missä Annankatu 10, Salo. Auki arkisin klo 10–16, paitsi ti 10–15. (www.vaijerit.com + Facebook) Tavoite Mielekästä toimintaa, joka tähtää opintoihin ja työllistymiseen. Ihme ja kumma on olohuone kaupungin keskellä. Viihtyisyyden takaa iloinen ja palvelualtis henkilökunta. TUKIKOHDE 6 Tukilinja 1/2016
• ”Työt jatkuvat, jes!” Kehitysvammaisten nuorten hoitama kahvila, paikallisradio ja monitoimikeskus sai Tukilinjalta Vuoden toimija 2015 -apurahana 20 000 euroa. Niillä toiminta jatkuu, kunnes vakituinen rahoitus saadaan järjestettyä. TEKSTI Kaisa Rautio KUVAT Jukka Kolari Salolaiset Mira ja Janne Aaltonen kävivät kahvilla ja lahjoittivat samalla kahvilaan lisää tuoleja. Ilmeet olivat iloiset, kun kahvilan väki kuuli, että Tukilinja oli valinnut Salon Vaijerit ry:n Vuoden toimijaksi. P annukahveja saa nykyään harvassa paikassa, mutta Ihme ja kumma -kahvilassa pääsee nauttimaan tästäkin erikoisuudesta. Kahvin kanssa voi nauttia vaikka vohveleita, muuta makeaa tai pientä suolaista purtavaa. Tarjottavat ovat herkullisia ja tarjoilu on ystävällistä. Ulkona paukkuu -26 asteen pakkanen, mutta Ihme ja kumma -kahvilan kotoisa keidas Salon keskustassa pitää asiakkaat lämpiminä. Kahvilan toiminnan käynnistivät 1.10.2015 Salon Vaijerit ry:n Jorma Nurminen ja Armi Julkunen Salon työja toimintakeskuksen tukemana. Heidän kanssaan kahvilaa hoitavat Anais, Joni ja Juha, jotka löydettiin töihin toimintakeskuksesta. Kenelläkään ei ollut aikaisempaa kokemusta kahvilatai ravintolatoiminnasta, mutta nuorista on muodostunut hyvin yhteen toimiva tiimi. Toimintaa pyöritetään lahjoitusvarojen, -tavaroiden ja vapaaehtoistyön avulla. Tammikuussa Tukilinja valitsi Salon Vaijerit ry:n Vuoden toimijaksi ja he saivat tuntuvan 20 000 euron apurahan. ”Yleensä avustukset ovat olleet muutaman sadan euron luokkaa, ja nyt tuli tällainen tunnustus ja näin iso summa. Sanattomaksi vetää”, Jorma Nurminen iloitsee. ”Olemme jo jonkin aikaa miettineet, miten töiden jatkuminen saataisiin varmistettua. Sehän on se tärkein asia, että nuorilla on mielekästä työtä.”. ”Työt jatkuvat, jes!”, huudahtaa kahvilassa työskentelevä Juha heti uutiset kuultuaan. Apuraha on tarkoitettu toiminnan kuluihin siihen asti, kunnes avustushakemukset RAY:lle ja Salon kaupungille ratkeavat. Kulttuuria ja työharjoittelua Salon kaupunki on kokenut vahvasti Suomen lamat. Synkistä ajoista huolimatta Jorma ja Armi ovat positiivisia ja innostuneita. Arkivapaita he ovat ehtineet pitää kahvilan avaamisen jälkeen vain yhden päivän verran, vaikka kumpikaan ei ole tällä hetkellä palkkatöissä. Salon Vaijerit on kulttuuriyhdistys, joka järjestää esimerkiksi konsertteja, tanssitapahtumia, diskoja ja teatteriesityksiä. Jorma ja Armi ovat mukana bänditoiminnassa ja heillä on yhtye KPE eli Komisario Palmun erehdys. Syksyllä 2015 Vaijerit tuotti Helsingin Stadionilla Tavikset Stadikalla -konsertin ja 9.2. on vuorossa konsertti Tavastia-klubilla Helsingissä. Kesälle on suunnitteilla videon teko Saimaalle suuntautuvasta musiikkiristeilystä. Kahvila tarjoaa avotyöpaikan eli palkattoman työharjoittelupaikan siellä työskenteleville kehitysvammaisille nuorille. Tavoitteena on, että nuoret voisivat tämän kautta löytää itselleen joskus palkkatöitä, joko tässä kahvilassa tai muualla. Tukilinja 1/2016 7
• Nuoret oppivat vastuuseen Jokaiselle on muodostunut kahvilassa oma roolinsa. Jorma on ideanikkari, radioääni ja musiikkimies. Armi on järjen ääni, joka hoitaa kahvilaa ja paperiasioita. Hän on taitava käsistään ja laulaa bändissä. Toiminnassa on mukana moni muukin vapaaehtoinen ja tukija. Yksi heistä on kahvilassa usein vieraileva Vaijereiden jäsen Kirsi Mäkipuro. Hän on ystävystynyt nuorten kanssa ja nähnyt, miten huimasta ideasta on tullut totta: ”Anais on sanonut hyvin, että Jorma on vähän niin kuin Aku Ankka, nuoret ovat Tupu, Hupu ja Lupu, ja Armi on Mummo Ankka, joka pitää langat käsissä.” Tärkeintä hänestä on kuitenkin se, että nuoret ovat täällä ollessaan päässeet kokeilemaan uusia asioita, rohkaistuneet paljon ja oppineet uusia taitoja. ”Ensi alkuun meidän piti tietysti Armin kanssa näyttää, miten asioita tehdään, mutta nyt asiat hoituvat pääosin nuorten kesken. Jos joku unohtaa jotain niin toinen jeesaa. Heillä on kaikilla todella hyvä asenne töihin”, toteaa Jorma. Vohvelinpaistoa ja radiotyötä ”Täällä saa toteuttaa itseään ihan huolella”, kertoo parikymppinen Anais. Aktiivinen ja verbaalisesti lahjakas nuori nainen hoitaa tarjoilua ja siivousta, ja tekee myös ohjelmia Salon Vaijereiden omaan paikallisradioon. Vapaaehtoisvoimin pyöritettävä VaijeriRadio toimii samoissa tiloissa kahvilan kanssa. Kirjoittamisesta kiinnostunut Anais haaveilee media-alan töistä ja on menossa tutustumaan paikallislehtien toimintaan ja toimittajan työhön. Kolmikymppiset Juha ja Joni ovat vähän hiljaisempia, mutta rohkeus on lisääntynyt nopeasti kahvilatyössä. Juha tarjoilee kohteliaasti ja tyylikkäästi, ja on keittiön puolella erikoistunut vohveleiden tekemiseen. Hän on kiinnostunut ravintola-alasta ja pääsee alkuvuodesta tutustumaan alan työhön lisää Salon ravintoloissa. Rumpujen soittoa harrastava Joni on monessa mukana oleva iloinen ihminen. Hän hoitaa tarjoilemisen lisäksi keittiötä, ja etenkin korvapuustit syntyvät hyvin. ”Hauskinta taitaa olla se, että pääsee tekemään töitä yhdessä muiden kanssa ja että täällä saa aina hyvän aamiaisen”, Jorma naurahtaa. Ravintolapäivänä tarjolla keittoa ”Siivoaminen on ehkä se vaikein asia meille kaikille,” Jorma arvelee, mutta nuoret vastustavat tätä näkemystä pontevasti yhteen ääneen. He tekivät itse heti alussa siivousvuorolistan, joka toimii. Kahvilassa on siistiä, joten jos tuo asia toimii huonoiten, on toiminta on varsin hyvällä tolalla. Kahvilan nimi syntyi, kun tekijät ihmettelivät, että ”mitä ihmettä me olemme oikein tekemässä”. Anais olisi halunnut nimeen mukaan katastrofin, mutta onneksi katastrofeilta on vältytty. Kahvila toimii kahdessa kerroksessa, ja parhaimmillaan siellä on ollut yhtä aikaa 75 asiakasta. ”Paikalla oli samaan aikaan kaksi isoa ryhmää, ja silloin piti vähän kiirettä!”, Jorma naurahtaa. Tarjottavat tulevat pääosin lähileipomosta, mutta vohvelit ja korvapuustit tehdään paikan päällä. Kahvipannu on aina kuumana ja santsikupin saa samaan hintaan. Kansainvälisenä ravintolapäivänä 21.2. on luvassa isompi koitos, jolloin tarjolla on keittoa ja muita herkkuja. Kahvilan yhteydessä toimii VaijeriRadio, jonka ohjelmia voi kuunnella parinkymmenen kilometrin säteellä Salon ympäristössä taajuudella 101,7 MHz. Jarmo ja Anais toimivat radiossa juontajina. Juha on erikoistunut vohvelien paistamiseen. Tavoitteena on ravintola-ala. 8 Tukilinja 1/2016
• TUEN MÄÄRÄ KASVOI 2015 Viime vuonna Tukilinja jakoi ennätysmäärän apurahoja, lähes 600 000 euroa. Tänä vuonna Tukilinja täyttää 20 vuotta, minkä kunniaksi selvitämme kyselytutkimuksella työmme tuloksia vuosien varrelta. TEKSTI Kirsi Tuovinen TUKILINJAN APURAHOJA myönnettiin viime vuonna 598 959 euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Edellisenä vuonna tukisumma oli 526 000 euroa joten kasvua on yli 70 000 euroa. Te Tukilinjan tilaajat olette tehneet tämän mahdolliseksi aikana, jolloin tukihakemusten määrä on merkittävästi kasvanut Suomen talouden tilan näkyessä myös vammaisten ihmisten arjessa. Lämpimät kiitokset teille! Tuki jakaantui tasaisesti eri puolille Suomea ja suurin osa siitä kohdistui vähävaraisille yksityishenkilöille. Noin kaksi kolmasosaa tuesta myönnettiin edelleen tietotekniikan hankkimiseen opiskelua ja erilaista verkkokäyttöä varten. Tämä tuntuu olevan pysyvä tukikanava, jonka kautta vammaiset ja toimintarajoitteiset ihmiset pääsevät entistä paremmin mukaan yhteiskunnan toimintoihin. Siitä, miten it-välineisiin kohdistuva tuki on jakautunut, kertoo tarkemmin it-koordinaattori Timo Kähkönen (s. 17). Vammaryhmistä tuimme mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia suhteessa enemmän kuin muita vammaryhmiä. Syynä on se, että nämä ryhmät ovat toimintarajoitteisista henkilöistä taloudellisesti heikoimmassa asemassa. UUDEKSI TUKIMUODOKSI kehitimme vammaisliikunnan Startti-stipendit, joita aloimme jakaa kahdesti vuodessa yhteistyökumppanimme Suomen Vammaisurheiluja liikunta VAU ry:n kanssa. Niillä helpotamme toisaalta liikuntaharrastukseen ryhtymistä, toisaalta aktiivisten nuorten urheilijoiden alkutaivalta. Startti-stipendejä myönnetään sekä yksittäisille harrastajille että heidän seuroilleen ja yhdistyksilleen. Viime vuonna niitä jaettiin yhteensä 30 000 euroa. Hakemukset ottaa vastaa ja käsittelee VAU ry, mutta stipendipäätökset teemme yhdessä. HELMIKUUSSA AVAUTUIVAT Tukilinjan uudet nettisivut, joissa helppokäyttöisyys ja uudet viestinnän keinot on nostettu etusijalle. Tuenhakijoita helpottamaan sivuilla otettiin käyttöön sähköinen hakulomake, joka mahdollistaa hakemuksen ja sen liitteiden lähettämisen suoraan nettisivuilta käsin. Perinteisesti postitettuja hakemuksia otamme myös edelleen vastaan, mutta suurin osa hakemuksista saapuu nykyisin sähköisessä muodossa. Vuoden aikana hakijoiden määrä on kasvanut, mutta olemme onneksi kyenneet tähän kasvavaan tukitarpeeseen vastamaan. Kuluneen vuoden aikana on tukitoiminnassa ollut henkilövaihdoksia. Yksityishenkilöiden apurahahakemuksia on tammikuusta alkaen hoitanut Kirsi Tuovinen. Yhteistyöapurahoja hoitava Sara Liukkonen jäi kesällä äitiyslomalle ja hänen tehtäviään hoitaa nyt vanhempainvapaaltaan palannut Sanna Nupponen. MEIHIN TYÖNTEKIJÖIHIN saa nyt yhteyden myös blogiemme kautta. Tukipointti-blogissa kerromme kaikille kiinnostuneille tukitoiminnan ajankohtaisista asioista. IT-koordinaattori Timo Kähkönen perusti myös syksyllä oman Digimaailmassa-bloginsa, jossa hän kertoo, mitä digija ”Vuosi 2016 on Tukilinjalle juhlavuosi.” it-maailmassa tapahtuu. Käykäähän katsomassa, mitä työhömme kuuluu! Otamme mielellämme vastaan myös kysymyksiä ja kommentteja. Tukitoiminnan työntekijät osallistuivat vuoden aikana tapahtumiin, joissa oli mukana sekä asiantuntijoita että tuen hakijoita ja saajia. Kerroimme ammattilaisille toiminnastamme ja kuulimme monia iloisia tarinoita tukea saaneilta. Tällaisia tapahtumia olivat Autismin talvipäivät Lahdessa, Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsingissä, Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen -messut Lohjalla, Erilaisen oppimisen hullut päivät Helsingissä ja Apuvälinemessut Tampereella. JUHLIMAANKIN EHDITTIIN. Kesäkuussa Tukilinja kutsui yhteistyökumppaninsa ja henkilöstönsä jazz-muusikko Kalle Salosen musiikkiesitykseen, joka järjestettiin osana esteetöntä vammaiskulttuurifestivaalia Cross Overia. Saloselle myönnettiin vuonna 2014 Tukilinjan ja Kynnys ry:n yhdessä myöntämä Vimma-vammaiskulttuuripalkinto. Samassa tilaisuudessa jaettiin myös lämpimäiskappaleita ulkoasultaan kokonaan uudistuneesta Tukilinja-lehdestä. Vuosi 2016 on Tukilinjalle juhlavuosi, sillä lehti ja tukitoiminta täyttävät joulukuun alussa 20 vuotta. Tämän kunniaksi aiomme nyt selvittää työmme tuloksia ottamalla kyselytutkimuksen muodossa yhteyttä Tukilinjan tukea saaneisiin henkilöihin. Kerromme tuloksista Tukilinja-lehdessä tulevana syksynä. Sini pääsi treenileirille Startti-stipendillä. PKN sai Vimma-palkinnon (ks s 4).. Apuvälin emessui lla jaettiin tietoa apuraho ista. Tukilinja 1/2016 9
• TUKIKOHDE Lieksassa voi nyt harrastaa Vuonna 2016 suunnitelmissa on jatkaa musiikkiviikonloppuja ja pyytää niihin mukaan myös vierailevia muusikoita. Lapsille kontaktileiri ”Kesäkuussa pidetään viikon pituinen bändileiri nuorille ja aikuisille, heinäkuussa on viikonloppuleiri lapsille. Nuorten ja aikuisten leirille tarjotaan paikkoja myös uusille osallistujille. Lasten leiri toteutetaan kontaktileirinä, jossa vammaiset ja ei-vammaiset lapset toimivat yhdessä.” Virpi Turunen kertoo, että bändisoittoa pidempään opiskelleet talon asukkaat toimivat lasten leireillä mukana tuutoreina eli henkilökohtaisina ohjaajina. Toiminta on tarkoitus siirtää lähemmäs alueen nuoria, joten syyskuussa bändisoittimet siirretään Kirsikodista Lieksan keskustaan, missä ne ovat mahdollisimman monen harrastajan käytettävissä. ”Kevään ja kesän aikana etsitään paikkakunnalta musiikista kiinnostuneita ohjaajia, jotka voisivat sitoutua säännölliseen bändikerhon vetämiseen.” Suunnitteilla kirja ja elokuva Projektia on tarkoitus jatkaa luomalla uusia harrastusmahdollisuuksia. Keväällä haastatellaan eri-ikäisiä kehitysvammaisia ja heidän perheitään. Tarkoituksena on kartoittaa millaista tukea ja millaisia palveluita perheet ovat Lieksassa saaneet eri aikoina, ja millaisia toiveita heillä on vapaa-ajalleen. Aineistosta kootaan 20 perhettä –kirja, joka julkaistaan vuoden 2016 lopulla. ”Pitkän tähtäimen tavoitteena on tehdä projektin kulusta dokumenttielokuva osittain osallistujien itsensä käsikirjoittamana ja kuvaamana”, kertoo Virpi Turunen. Jos rahoitusta saadaan, perustetaan toinenkin harrastuskerho, jonka aihepiiri valitaan osallistujien toiveiden pohjalta. Tukilinjan tuella alkuun pannun projektin jatkorahoitusta on haettu sekä Suomen kulttuurirahastolta että kahdelta säätiöltä. L ieksassa toimiva Kirsikoti on tarjonnut kehitysvammaisille kuvataiteen harrastajille sekä kodin että harrastusja työyhteisön jo 23 vuoden ajan. Tavoitteena ei ole pelkkä mukava ajanviete, vaan mahdollisuus tehdä taidetta ammattimaisella otteella. Kirsikoti on yksi kehitysvammaisten taiteen uranuurtajia Suomessa. Vuonna 2014 Kirsikodissa haluttiin laajentaa toimintaa talon seinien ulkopuolelle ja aloittaa alueen kehitysvammaisille nuorille suunnattu harrastustoiminta. Sellaista ei Lieksassa ole tähän mennessä ollut tarjolla. Kaikki kehitysvammaiset eivät harrasta kuvataidetta, siksi laajennettiin aihepiiri bändimusiikkiin ja kokkaukseen. Syntyi projekti 20 perhettä, jolle Tukilinja myönsi toiminnan alkuun panemisessa tarpeellisen apurahan. Soittimet mahdollistivat projektin Projektissa työskentelrvä Virpi Turunen Kirsikodista kertoo, että apurahalla saatiin hankittua kerhossa tarvittavat soittimet. Toiminta käynnistettiin, ja vuoden 2015 aikana bänditoimintaan ovat osallistuneet kaikki Kirsikodin asukkaat sekä vaihtelevasti neljä osallistujaa talon ulkopuolelta. ”Musiikkiviikonloppuja on pidetty kerran kuukaudessa, ja kesällä viikon pituinen bändileiri.” Musiikin opettajana ryhmässä on toiminut Leena Toivanen (KM, FM), ja hänen työparinaan Virpi Turunen (KM). ”Lasten leiri toteutetaan kontaktileirinä, jossa vammaiset ja ei-vammaiset lapset toimivat yhdessä.” Mikä? 20 perhettä, harrastusprojekti Lieksassa. Toimintarajoite Kehitysvamma Harrastuspiiri Bändikerho ja musiikkikesäleirit Bändisoitto on helppo aloittaa rytmisoittimilla. Kehitysvammaisten asuinja työyhteisö Kirsikoti sai yhden Vuoden toimija -apurahoista vuonna 2014. Tukilinjan 5000 euron tunnustusapurahalla hankittiin bändisoittimet tukemaan harrastusryhmän perustamista alueen kehitysvammaisille. TEKSTI Iris Tenhunen KUVA Kirsikoti 10 Tukilinja 1/2016
• 7 kysymystä TEKSTI: Sanni Purhonen 1. Mitä asioita töihinne kuuluu ja milloin teihin kannattaa olla yhteydessä? ”Tiivistetysti sanoen yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin kuuluu puuttua syrjintään, ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta. Roolinamme on toimia myös erityisasiantuntijana.” ”Yhteyttä meihin kannattaa ottaa, kun on havainnut syrjintää tai katsoo tulleensa syrjityksi henkilöönsä liittyvän ominaisuuden vuoksi – eli on asetettu huonompaan asemaan kuin muut. Se on eri asia kuin huono kohtelu, josta meille myös monesti kerrotaan. Syrjinnässä pitää olla verrokkiryhmä. Kannustamme silti yhteydenottoon, vaikkei syrjinnästä olisi varma.” ”Vammaisilla henkilöillä erityinen asia ovat vielä kohtuulliset mukautukset työpaikalla. Vaikka tätä ei välttämättä tiedetä kovin hyvin. On syrjintää, jos näitä vammaisuuden vaatimia mukautuksia ei tehdä.” 2. Montako vammaisten tekemää valitusta on tullut ja mitkä ovat yleisimmät aiheet? ”Yhteyttä on otettu hyvin. Varsinkin niin sanotut suuret vammaisryhmät ovat olleet yhteydessä. Enemmän olemme huolissamme ryhmistä, joilla ei ole etujärjestöjä. Viime vuoden elokuun loppuun mennessä meille tulleista 303 kantelusta 42 oli tehty vammaisuuden perusteella.” ”Asiat, joista ollaan yhteydessä liittyvät ihan arkeen, kuten koulutuksessa tapahtuvaan tulkkaukseen tai siihen, että invapaikat on vaikka yllättäen poistettu kerrostalon pihalta. Ne voivat liittyä myös esimerkiksi julkisten tilojen esteettömyyteen tai avustajista maksettaviin ylimääräisiin taksoihin.” 3. Miten olette perehtynyt vammaisten ongelmiin? ”Yhteistyö järjestöjen kanssa on ollut hyvin tärkeää. Myös aiempi pitkäaikainen työni esimerkiksi oikeusministeriössä ja eduskunnassa on auttanut yhteistyötä.” 4. Onko työssä esiin nousseita vammaisten ongelmia otettu huomioon uuden vammaislainsäädännön valmistelussa? Minkä lainkohdan muuttaisitte itse ensimmäiseksi? ”Uusi yhdenvertaisuuslaki on ollut niin vähän aikaa voimassa, että tätä on vaikea kommentoida. Esimerkiksi nykyisen vammaispalvelulain ja uuden yhdenvertaisuuslain erilaiset rajaukset vaikeavammaisuudesta herättävät toki kysymyksiä.” ”Toivon, että YK-sopimus vammaisten oikeuksista ratifioitaisiin nopeasti. Hallituksen leikkauspolitiikka huolettaa. Sopimuksen tehokas täytäntöönpano voi leikkausten myötä olla hankalaa.” 5. Euroopan pakolaiskriisi näkyy varmaan työssänne – onko vammaisten turvapaikanhakijoiden tilanne noussut esiin? ”Suoraan tästä ei ole ollut yhteydenottoja. Vaikkapa Ruotsissa on ollut selkeämpää vastakkainasettelua. On mahdollista, että meilläkin herää vielä kysymyksiä esimerkiksi siitä, mihin kuntaan vammaisia turvapaikanhakijoita sijoitetaan.” 6. Mikä on ollut parasta ja mikä haastavinta työssänne? ”Parasta on, että kaikki päivät ovat erilaisia. Voidaan tehdä hyvää ja muuttaa Suomea yhdenvertaisemmaksi. Olen optimisti ja uskon, että yhteiskunta kehittyy.” ”Haastavinta on se, että meihin ottavat yhteyttä ihmiset, jotka ovat todella heikoilla. Yhteiskunta ei kohtele kaikkia yhdenvertaisesti ja moni jää yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle.” 7. Mitä muuta arkeenne mahtuu töiden lisäksi, ja mitä terveisiä lähettäisitte Tukilinjan lukijoille? ”Yritän pitää huolta kunnostani kuntosalilla ja mielestäni taiteen parissa ja ystäviä tapaamalla. Viime aikoina arkeen on lisäksi mahtunut putkiremontti.” ”Terveisinä haluan edelleen kannustaa teitä olemaan yhteydessä! Aina kannattaa selvittää, mitä yhdenvertaisuuden toteutumiseksi voi eri tilanteissa tehdä.” Kun yhdenvertaisuus ei toteudu Kysyimme, miten vammaisasiat ovat löytäneet tiensä mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun töihin. Uutta Yhdenvertaisuusvaltuutettu hoitaa myös vammaisten syrjintävalitukset. Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki nosti vuonna 2015 aktiiviseen seurantaan muunkin kuin etnisen ja sukupuolisyrjinnän. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Tukilinja 1/2016 11
• TULILINJALLA / KOLUMNI Tuula Henttu ”Huomasin yllättäen joutuneeni heti avustajan työni alettua hyvin ajankohtaisen tilanteen ytimeen: Kyse oli jokamiehen ja naisen oikeudesta kulkea vapaasti, pelotta.” Miten häiriköt torjutaan? SEISOTTIIN OSMAN kanssa toimintakeskuksen viereisellä bussipysäkillä menossa pikkuostoksille kauppakeskukseen. Muiden kaamoskulkijoitten tapaan huokailtiin jo iltapäivällä laskeutuvaa pimeyttä. Tien rengasurien väliin oli kertynyt sohjoa, jota ohi ajavat autot räiskyttelivät kintuille. Osma osoitti yläviistoon tien toisella puolella kiemurtelevaa valaistua polkua. “Luuletko, että nuo seuraa tota? Onkohan niillä pahat mielessä?” Huomasin tummia hahmoja, joista ensimmäinen näytti kiirehtivän askeleitaan, ja pikku porukan joka säntäili takana lähietäisyydellä. “Toi on varmaan semmonen, jota noi toiset ajaa takaa. Tosta mekin tullaan oikopolkua harkoista koulun salilta päivällä. Voiskohan se huitasta tolla mailalla, jos noi muut rupeis siihen kiinni?” Kun tilanne siirtyi lähemmäs valopylvästä, huomasin edellä kulkevan kädessä sählymailan ja toden totta, tilanne näytti minustakin jotenkin uhkaavalta. Kuinka ihmeessä tämä lähes koko elämänsä asuntoloissa ja vammaisten ryhmäkodeissa suojatusti asunut, lievästi kehitysvammaiseksi diagnosoitu nainen osasi vaistota ja kysellä tällä tavalla? EDESSÄ KULKEVA osoittautui nuoreksi tytöksi. Hän liukasteli tien yli ja seisahtui taaksemme. Kyykistyi ja hengitti kiivaasti. Loppusakki jäi tien toiselle puolelle ja häipyi paikalta nauraa räksättäen. Aioin kysäistä tytöltä tilanteesta, mutta hänestä ei näkynyt enää kuin poistuva hahmo ja repun hihnoissa heiluvat heijastimet. Osma sanoi ymmärtävänsä aika hyvin tilanteita, samoin lööppejä ja telkun uutisia. Bussissa hän kyseli lisää uhkailusta, suoraan silmiin katsomisesta, netin kaverisivuilla seurustelusta, humalaisista ja vierasmaalaisista. Ja miksi näissä tilanteissa vain sellaista, joka tirvaisee pahasti jotain tyyppiä, rangaistaan. Huomasin yllättäen joutuneeni heti avustajan työni alettua hyvin ajankohtaisen tilanteen ytimeen: Kyse oli jokamiehen ja naisen oikeudesta kulkea vapaasti, pelotta. Suojata omaa ruumista ja mieltä pahalta. Huoli turvallisuudesta on sama, olipa kyseessä vammainen tai tavalliseksi luokiteltu lapsi, aikuinen tai iäkäs, nainen tai mies, suomalainen tai muun maan asukas. Osma kertoi halunneensa puhua raiskauksista ja raakuuksista jo aiemmin, mutta kukaan muu ei ollut halunnut puhua. Kysyin, oliko hän tirvaissut koskaan ketään. Hän vastasi melko lakonisella äänellä: “Joo, suoraan naamaan sillon, kun Atte tarttui minua tissistä. Se vaan oli ihan tyhmää, kun kaikki syytti mua vaaralliseksi. Se oli kyllä vale. Eikä kukaan sättiny sitä toista, ku ne ei nähny tilannetta. Eikä mua uskottu.” OSTOSREISSUN JÄLKEEN jäin miettimään, kuinka ihmiset ottavat huomioon meidän vammaiset kulkijat, heidän liikkumisen rajoituksensa tai ymmärryksensä tason? Mietitäänpä kehitysvammaisia Kuka? Tuula Henttu, 64 v. Jyväskylä. Toimintarajoite Pitkäaikaissairaus. Vaikea vammaisen aikuisen pojan äiti Työ Erityisliikunnan ohjaaja, eläkkeellä. Työskentelee vapaana luennoitsijana ja kirjoittajana. nuoria, niitä joiden kykyihin ei ennen uskottu ja jotka pärjäävät tänä päivänä ihan itse tai kevyellä opastuksella oikeassa työpaikassa, esittävässä taiteessa, liikennevälineissä, kauppareissuilla, vapaa-ajalla ja kännykköjensä kanssa. Kuinka heidän turvallisuutensa taataan? Monikaan heistä ei osaa varautua äkkinäiseen pahaan tai uhkiin, jotka yhteiskunnassamme tällä hetkellä puhuttavat. Mielestäni on uskallettava puhua ajoissa ja juuri niistä asioista, joista perinteisesti vaietaan. Kuinka pakolaiskeskuksissa kerrotaan suoraan silmiin katsovien, napapaitoja käyttävien naispuolisten lisäksi vammaisista henkilöistä tai vanhuksista, joilla kaikilla on maassamme yhtäläiset oikeudet liikkua? Kuinka huolehditaan, etteivät suomalaiset muuntohuumeita tai tavallista viinaa mättävät Urpot ja Ääliöt pääse käsiksi puolustuskyvyttömiin? Vai tilaako tulevaisuudessa jokainen itse netistä nyrkkiraudat lenkkilapasten alle, tuotekehitelläänkö valkoiseen keppiin pistin ja pyörätuoleihin lamautinvalmius? Mitä saan lain mukaan tehdä, mitä uskallan, osaan, voin ja ehdin tehdä varjellakseni itseäni tai toista uhkatilanteessa? Omaan kuoreen tai kotiin sulkeutuminen ei saa olla ainoa vaihtoehto. On oltava päivitettäviä, turvallisen kanssakäymisen mahdollistavia tapoja elää ja toimia yhdessä. 12 Tukilinja 1/2016
• ”Vammaisten työllistymisaste on USA:ssa noin kolminkertainen Suomeen verrattuna.” Suurlähettiläs Kirsti Kauppi luovutti palkinnon Vammaisten päivän aattona. ”Suomi ei ole – vaikka usein niin luulemme – mikään vammaisten kultamaa”, Könkkölä pohtii palkinnon luovuttamisen jälkeen. Moni asia Amerikassa on hänen mielestään vammaisten kannalta paremmin kuin Suomessa. Hän kertoo, että Yhdysvalloissa jokaisella pormestarilla, ministerillä ja kuvernöörillä on vammainen erityisneuvonantaja. Lisäksi kaikissa liitovaltion virastoissa on vammainen virkamies neuvomassa vammaisasioissa. Entä Suomessa? ”Ei juuri missään”, Könkkölä naurahtaa kolkosti. Könkkölä ihailee myös Yhdysvaltojen itsenäisten elämänkeskusten verkostoa. Noin 300 itsenäisen elämän keskusta toimii ympäri maata, ja niitä vetävät vammaiset ihmiset. Suomessa keskuksia ei ole kuin yksi: Kynnys ry. Könkkölän työ jatkuu Yhdysvaltojen ja Suomen välinen yhteistyö vammaisasioissa liittyy usein kehitysmaihin, ja se on kantanut hedelmää. Etiopiasssa yhteistyötä on tehty Afrikan Unionin kanssa ja Balkanilla on pyritty luomaan vammaisten välistä yhteistyötä yli rajojen. Könkkölä haluaa nyt vaikuttaa siihen, että suuret auttavat järjestöt, kuten Kansainvälinen Punainen Risti sekä YK:n pakolaisjärjestö, kääntäisivät katseensa vammaisiin avuntarvitsijoihin. Katastrofien sattuessa vammaiset jäävät edelleen monesti jalkoihin. Könkkölän perustaman Abilis-säätiö jakaa vuosittain vammaisten vetämille kehityshankkeille jo liki 2 miljoonaa euroa 40 eri maassa. Säätiö on toimintavoiltaan ainutlaatuinen, sillä mikään muu kehitysyhteistyöjärjestö ei vaadi vammaisten itsensä ehdotonta osallistumista hankkeen toimeenpanoon. Palkintomatkallaan Könkkölä kävi kertomassa Abilis-säätiön toimintatavoista Maailmanpankin virkamiehille. Kalle Könkkölän päämääränä on rekrytoida vammaisia asiantuntijoita mukaan kehitysyhteistyöhön. Suomessa toiminta onkin noussut hennosti siivilleen, kun Kirkon ulkomaanapu on ottanut koulutettavakseen joukon vammaisia aktivisteja. S uomalainen vammaisaktivisti Kalle Könkkölä sai arvovaltaisen tunnustuksen työstään, kun USA:n kansainvälistä työtä tekevät suuret vammaisjärjestöt palkitsivat hänet pitkästä vaikuttamistyöstään. International Advocate Award -palkinto ojennettiin vammaisten päivän aattona 2. joulukuuta Washingtonissa Suomen suurlähetystössä. Palkinnon myönsi Yhdysvaltojen kansainvälinen vammaisneuvosto USICD, ja sen luovutti Suomen suurlähettiläs Kirsti Kauppi. Suomen suurlähetystö isännöi tilaisuutta, ja paikalle oli kutsuttu 200 poliittista vaikuttajaa ympäri maata. Noin kolmasosa juhlijoista oli itse vammaisaktivisteja. Samassa tilaisuudessa palkittiin myös kongressiedustaja Sara Aycot. Hän oli yksi niistä viidestä republikaanista, jotka äänestivät YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin puolesta. Aycotille palkinnon luovuttivat vanhat senaattorit Bob Dole ja Tom Harkin. Molemmat olivat avainhenkilöitä, kun Yhdysvaltain erittäin radikaali ja vammaismyönteinen Ada-laki saatiin aikaan 25 vuotta sitten. Pitkä yhteistyö taustalla Kalle Könkkölän yhteistyö Yhdysvaltojen vammaisliikkeen kanssa alkoi jo 1973, kun nuori Kalle SPR:n tutustui leirillä Norjassa amerikkalaiseen, tulisieluiseen Judith Heumanniin. Heumann toimii tällä hetkellä ulkoministeri John Kerryn vammaisasioiden erityisasiantuntijana. Vammaisten päivänä joulukuussa vammaispolitiikan uranuurtaja Kalle Könkkölä vastaanotti Washingtonissa merkittävän palkinnon kansainvälisestä työstään. TEKSTI Heini Saraste KUVAT Kristina Joi USA kärjessä esteettömyydessä Esteettömyys onkin Yhdysvalloissa paljon pitemmällä kuin Suomessa. Lakisääteisesti kaikkiin julkisiin rakennuksiin ja kaikkiin liikennevälineisiin on päästävä pyörätuolilla. Lisäksi vammaisten työllistymisaste on noin kolminkertainen Suomeen verrattuna. Vammaiset todella opiskelevat ja menevät töihin Yhdysvalloissa. ”No, osittain, koska tukitoimet puuttuvat”, Könkkölä tarkentaa. ”Myöskään vammaisjärjestöt eivät Suomessa ole juuri kunnostautuneet vammaisten ihmisten palkkaamisessa. Enää ei voi vedota koulutustasoon, sillä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneita vammaisia löytyy kyllä.” Kalle Könkkölä palkittiin elämänurastaan Kuka? Kalle Könkkölä, 66 v. Helsinki Toimintarajoite Käyttää sähköpyörätuolia ja hengityskonetta. Toimenkuva Vammaispolitiikan uranuurtaja Suomessa. Kaupunginvaltuutettu 1985–2004. Vihreiden kansanedustaja 1983–1987. Kynnys ry:n toiminnanjohtaja. Abilis-säätiön pj. Tukilinja 1/2016 13
• RISTIJÄRVELTÄ RIOON Ampumaurheilija Minna Leinonen on yksi Rion mitalitoivojamme. Hän on nousukunnossa ja tähtää korkealle – tai oikeammin napakymppiin. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVA Maiju Torvinen 14 Tukilinja 1/2016
• K uten moni muukin suomalainen huippu-urheilija, myös ampuja Minna Leinonen on kotoisin pienestä maalaiskylästä, kaukaa suurkaupunkien houkutuksista. Tiedättehän kaavan: Jos paikkakunnalla ei ole muuta tekemistä kuin hiihtää, sieltä tulee keskimääräistä enemmän hyviä hiihtäjiä. Maakuntien Suomi tuottaa ison osan suomalaisista arvokilpailumitalisteista. Kainuun Ristijärveltä lähtöisin olevan Leinosen kohdalla kaava ei tosin ihan päde, sillä hän on vaikeavammainen henkilö, joka ei ihan tuosta vain lähde kotiovelta hiihtämään tai kipaise ampumaradalle. Ammunta vei mennessään ”Lukioikäisenä aloin kaivata elämääni jotain urheilullista – jotain muutakin kuin kuntoutusta”, Leinonen aloittaa. Abivuonna hänen luokallaan oli liikunnan rentoutumiskurssi, jossa tutustuttiin eri lajeihin. Eräänä marraskuisena iltapäivänä kokeiluvuorossa oli tutustuminen ilma-aserataan Kajaanissa. ”Muistelen lämmöllä liikunnanopettajaani, joka varmisti, että minäkin pääsen radalle pyörätuoleineni”, Leinonen kiittelee. Ampumisen ohjaajana tunnilla oli Osmo Leivo, joka huomasi Leinosen lahjat lajiin. Kun nuoren ristijärveläisnaisen kipinä lajia kohtaan syttyi, ryhtyi Leivo hänen ensimmäiseksi valmentajakseen. ”Kävin viikoittain harjoituksissa, ja saatuani ylioppilaskirjoitukset pois alta aloin panostaa lajiin tosissani”, toteaa Leinonen. Hän arvelee, että jollei ampumaurheilu olisi vienyt mennessään, hän olisi varmaan lähtenyt opiskelemaan psykologiaa. Paralympiakulta toi rahoituksen Leinonen nousi suuren yleisön tietoisuuteen voitettuaan ilmakiväärin makuuammunnan paralympiakultaa Ateenassa vuonna 2004. Leinosen luokassa ei tosin varsinaisesti ammuta makuulta vaan istualtaan kyynärpäiden varasta, asetta kannattelevan jousituen päältä. Ateenan paralympialaiset oli hyvä sauma nousta valokeilaan. Olympialaiset olivat juuri menneet suomalaisurheilijoilta keskinkertaisesti, ja neljän paralympiakultamitalin saalis nosti vammaisurheilun asemaa Suomessa. Paralympiakulta helpotti suuresti myös Leinosen omaa urheilu-uraa muutaman uuden sponsorin ja etenkin opetusja kulttuuriministeriön urheilija-apurahojen muodossa. ”Urheilija-apuraha on käytännössä mahdollistanut ja mahdollistaa huipulla urheilemisen”, nykyään Jyväskylässä asuva Leinonen sanoo. Rion toiveet korkealla Uran alkuvaiheissa varainkeruu vaati kuitenkin mielikuvitusta. ”Ideoidessamme keinoja rahoittaa ensimmäistä SM-kisamatkaani järjestimme muun muassa haastekilpailun, jossa minua vastaan sai tulla ampumaan tuelta”, kertoo Leinonen. Hän käytti myös ylioppilaslahjarahansa osallistuakseen ensimmäiseen kansainväliseen kilpailuunsa. Vuoden 2016 Rio de Janeiron paralympialaisiin Leinonen lähtee hallitsevana maailmanmestarina vuoden 2014 kisoista. Marginaalit paralympiakullan ja vaikkapa kymmenennen sijan välillä voivat olla millimetriluokkaa, mutta Leinonen on yhtä kaikki yksi Suomen suurimmista mitalitoivoista Riossa. Minna Leinonen kävi lukion liikuntatunnilla kokeilemassa ammuntaa. Se oli menoa, ja huippu-urheilusta tuli hänen ammattinsa. ”Lukioikäisenä aloin kaivata elämääni jotain muutakin kuin kuntoutusta.” Kuka? Minna Leinonen, 34 v. Urheiluampuja. Toimintarajoite Käyttää pyörätuolia. Tuloksia Paralympiakulta 2004. MM-kulta 2014. Vuoden ampumaurheilija 2014. Tukilinja 1/2016 15
• Tukipointti Teksti: Timo Kähkönen it-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) ”Tukilinja alkaa kevään mittaan myöntämään uudet tietokoneet suoraan Windows 10 -järjestelmällä.” ”Älä vaihda koneen käyttöjärjestelmää, jos haluat välttyä ongelmilta”, neuvoo Timo. TUKITORI Lakipalvelua vammaisasioissa Vammaisten tasa-arvojärjestö Kynnys ry tarjoaa vammaisasioihin liittyen sekä maksutonta juridista neuvontaa että maksullista Kynnet-lakipalvelua. Puhelimitse ja sähköpostitse kuka tahansa voi kysyä neuvoa vammaispalveluihin liittyvistä lakiasioista. Maksullisena palveluna lakimiehemme voi tehdä puolestasi ja kanssasi vammaispalveluihin liittyvät hakemukset ja valitukset. Kynnys ry:ssä työskentelevät lakimiehet ovat itsekin vammaisia. NEUVONTA: Maanantaisin ja torstaisin klo 9-12 ja klo 13-16. Mika Välimaa p. (09) 6850 1129, mika.valimaa@kynnys.fi Yodit Melaku p. (09) 6850 1114, yodit.melaku@kynnys.fi KYNNET LAKIPALVELU: Terhi Toikkanen, p. 09-68501150 ja Mika Välimaa, p. 09-68501129. kynnet@kynnys.fi. Osoite: Kynnet-lakipalvelu, Siltasaarenkatu 4, 5krs, 00530 Helsinki. Tablettien suosio kasvaa TUKILINJAN MYÖNTÄMIEN kannettavien tietokoneiden määrä pysyi pysyi vuonna 2015 samalla tasolla kuin ennenkin. Tablettien ja näkövammaisille suunnatun tietokonepakettien määrässä tapahtui kuitenkin iso muutos: kumpienkin myönnöt melkein tuplaantuivat. Näkövammaisten kohdalla tämä johtui NKL:n vuokraustoiminnan lakkaamisesta. Tablettien määrän lisääntyminen oli merkki siitä, että kuntoutusja koulukäytössä tablettien hyöty on huomattu. Tabletit olivat kuntoutuskäytössä aiemmin lähinnä kommunikoinnin apuvälineitä. Nyt niitä käytetään myös opetusympäristöissä sekä asioinnin apuvälineinä. Monilla koululaisilla tabletti tai älypuhelin tuntuukin löytyvän koululaukusta jo omasta takaa. Useat koulutkin ovat hankkineet sellaisen oppilailleen koulukäyttöön. Korvaako tabletti sitten jatkossa koulukirjan? Tuskinpa. Itse näen sen enemmänkin uutena ja kätevänä laitteena, jonka käyttö jo sinänsä kiinnostaa nykypäivän nuoria. Muistan omasta nuoruudestani, miten jännittävää oli, kun pääsin ensimmäistä kertaa luokan eteen pitämään esitelmää tietokoneen ja videotykin avulla. Aihe ei niinkään kiinnostanut vaan se, että pystyin näyttämään tuotostani kätevästi suurelle joukolle. Se innosti aivan eri tavalla kuin jos olisin lukenut esitelmäni paperilta. Nykypäivänä koululaiset voivat ladata toistensa esitelmät suoraan netistä omille tableteilleen. Monien mielestä tabletit ovat silti pelkkiä leluja. Sitä samaa sanottiin, kun tietokoneita alkoi ilmestyä työpaikoille, ja ihmiset tuntuivat aina vain pelaavan niillä pasianssia. Asiointikäytössä tabletista on kuitenkin alkanut tulla jo halvimpien kannettavien veroinen. Alhaiset hinnat ja pieni koko houkuttavat, samoin mahdollisuus liittää tablettiin erillinen näppäimistö, joka mahdollistaa myös miellyttävän kirjoittamisen. Kannettava tietokone pitää kuitenkin yhä pintansa silloin, kun pitää tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Windows-käyttöjärjestelmän muutos ongelmineen on myös viime vuoden ilmiöitä. Ongelmia ilmenee usein päivittämisen jälkeenkin, kun kuukausittain tulevat Windows Update-päivitykset jumittavat koneen. Siksi neuvonkin vielä pysymään vanhassa käyttöjärjestelmässä niin kauan, kunnes päivität koko koneen – eli hankit uuden. Se valitettavasti tarkoittaa, että joudut joka kerta koneen käynnistäessäsi sulkemaan päivitystä ehdottavan ruudun. Itse vältin tämän palaamalla takaisin Windows 7 -käyttöjärjestelmään. Windows 10 ei vain yksinkertaisesti toiminut vakaasti pöytäkoneessani. Tuijotin sinistä ruutua pari iltaa, kunnes kaivoin järjestelmän palautuslevyt kaapista. Tukilinja alkaa kevään mittaan myöntämään uudet tietokoneet suoraan Windows 10 -järjestelmällä. Näin päivitysongelmista päästään. Työvaatteita, pakkausta ja varaosia Tampereen keskustassa toimiva TITRY ry on liiketoimintaa harjoittava sosiaalinen yritys. Se tarjoaa monipuolisia ja asiakkaan toiveiden mukaan valmistettuja työvaatteita mm. hoitoja keittiötyöhön, siivoukseen ja teollisuustyöhön. Pakkaaminen alihankintana onnistuu varastokirjanpitoineen ja lähetyksineen. Toimitusvarma konepaja valmistaa varaosat, ja hoitaa kokoonpanon ja kuljetukset. TITRY ry tarjoaa työpaikan noin 50 henkilölle, joista suuri osa on osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia ja muita vaikeasti työllistyviä. TUOTANTOLINJAT: • Työvaateompelimo • Konepaja • Palvelupakkaamo Osoite: Taninkatu 8, 33400 Tampere Nettisivut: www.titry.com (tuoteluettelo) Näin tilaat: P. 045 268 8201. 16 Tukilinja 1/2016
• 5 / LOKA– MARRA SKUU 2015 TUKEN A ELÄMÄ N HAAST EISSA Olli Salpako ski kiipesi Araratill e s. 18 Joensu ulainen Able Art Group kiertää festivaa leja s. 26 Pyörätu olitemp puilija ALEKSI KIRJON EN tähtää paralym pialaisiin s. 6 YK-VAM MAISSOPIM US MAHDO LLISTE TAAN PIKAPY KÄLILL Ä S. 10 Minun Tukilinjani TUKILINJAN 20-VUOTISKILPAILUSSA ETSITÄÄN MUISTOJA Arvomme osallistujien kesken lippuja 6.4. Helsingissä Tavastialla pidettävään Salamarock -konserttiin! Miten tuki muutti sinun tai läheisesi elämää? MITÄ SANASTA ”TUKILINJA” tulee sinulle mieleen? Tänä vuonna Tukilinja-lehti täyttää 20 vuotta, minkä kunniaksi käynnistämme syyskuun loppuun jatkuvan kilpailun Minun Tukilinjani. YLLÄTÄ MEIDÄT ja lähetä mieleenpainuvimmat muistosi Tukilinja-lehdestä tai sen tukitoiminnasta joko tarinan, runon, piirroksen, valokuvan tai videon muodossa. KOLME MIELEENPAINUVINTA MUISTOA palkitaan lahjakorteilla Tukitorin ilmoittajien palveluihin (www.tukilinja.fi / Tukitori). Niillä voi maksaa mitä tahansa tuotteita, joista Tukitorilla ilmoitetaan. Osallistujien kesken arvotaan myös 10 kpl 2 hengen lippupakettia Salamarock-konserttiin 6.4. Tavastia-klubilla Helsingissä. Kesällä arvonnat jatkuvat uusin tuottein. Seuraa Tukilinjan Facebookia! OSALLISTU: Lähetä muistosi osoitteella toimitus@tukilinja.fi tai postitse (Tukilinja, Pasilanraitio 5, 00240 Hki). Kuvista tarvitaan sähköinen alkuperäistiedosto. Merkitse aiheeksi ”Minun Tukilinjani”. Muista kertoa myös nimesi ja mahdollinen nimimerkki sekä osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. OSALLISTUMISAIKA: 30.9.2016 mennessä. Julkistamme tulokset Tukilinjan juhlanumerossa 6 2016 (ilmestyy 1.12.). PALKINNOT: 1. PALKINTO 300 euron lahjakortti Tukitorin palveluihin 2. PALKINTO 200 euron lahjakortti Tukitorin palveluihin 3. PALKINTO 100 euron lahjakortti Tukitorin palveluihin Jäikö kohtaaminen Tukilinjan työntekijöiden kanssa mieleesi? Vaikuttiko Tukilinja-lehti elämääsi? Tukilinja 1/2016 17
• TEKSTI Kaisa Leka PIIRROS Kaisa Leka KUVAT Christoffer Leka 18 Tukilinja 1/2016 Pelasta itsesi tylsyydeltä harrastuksilla! Kuka Kaisa Leka, 37 v., Porvoo Työ Sarjakuvapiirtäjä, graafikko (ks. Jaloittelua-sarjakuva sivulla 35!) Toimintarajoite Proteesi molemmissa jaloissa.
• ”Maantien reunaa rullatessa pään sisäiset solmut aukeavat ja hyvä olo ylettyy lihaksista aivoihin asti.” Tukilinja 1/2016 19 Harrastushurahtelija Kaisa Leka innostuu joka syksy uudesta lajista. Hän esittelee alla 10 rakasta harrastustaan, jotka tuovat elämään iloa, hikeä ja haasteita! Myös villa-allergikoille ja vegaaneille on tarjolla lankoja, ja liukkaiden metallipuikkojen tilalle voi hankkia miellyttävät bambupuikot. Selkeitä suomenkielisiä neuleohjeita on netissä runsaasti ja niitä kannattaakin aluksi seurata lankavalintoja myöten. Näin lopputuloksesta on iloa myös pehmeän paketin saajalle. Kun neulomisinto iskee, tylsät bussi-, lentoja junamatkat muuttuvat tilaisuuksiksi vihdoinkin keskittyä neulomiseen. Neulojan ei myöskään tarvitse tuntea huonoa omatuntoa huonojen TV-sarjojen katsomisesta! 4. Kuntosalitreeni En oikeastaan tee kuntosalitreeniä, koska kävelen painojen ohi rivakasti spinning-salissa odottavien pyörien luo. Pidän myös ryhmäliikunnasta, erityisesti nopeatempoisista lihaskuntoja kamppailutunneista. Moderneilla isoilla saleilla on nykyään tekemistä laidasta laitaan. Perinteisten punttien lisäksi on tarjolla tunteja lämpövenyttelystä tanssiin ja kahvakuulasta nyrkkeilyyn. Oman treenin voi suunnitella päivän ja olotilan mukaan, ja kokeneet ohjaajat ovat innokkaita muokkaamaan harjoituksia asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Jos kukkaro ei kestä kalliita jäsenmaksuja tai pitkä sitoutuminen huolettaa, edullisemmilla saleilla pääsee treenaamaan itsekseen tai virtuaaliohjaajan kirittämänä muutamalla kympillä kuussa. MALIKE = Palvelu, josta voi vuokrata vaikeavammaisen käyttöön sopivia ulkoiluvälineitä (www.malike.fi). Se tarjoaa myös perehdytystä niiden käyttöön. COUCHSURFING = Sohvasurffaus on kansainvälinen nettiyhteisö, jonka jäsenet voivat majoittua edullisesti toistensa luona. Kaisa Leka on sarjakuvapiirtäjä, jolla on monia rakkaita harrastuksia: jooga, politiikka, intialainen filosofia, kirjallisuus, matkapyöräily… 1. Pyöräily Olen pyöräillyt koko ikäni parikymppisenä pitämääni muutaman vuoden taukoa lukuun ottamatta, ja olen vakuuttunut siitä, että pyöräily sopii kaikille. Sopivilla apuvälineillä ja oikeassa seurassa pyörän päälle pääsee oikeastaan kuka vaan, ja reitit voi valita vapaasti oman kunnianhimon tai mukavuudenhalun mukaan. Budjetin sallimissa rajoissa voi ostaa käytetyn pyörän, superkalliin kilpapyörän tai vuokrata omiin rajoitteisiin sopivan pyörän Malikelta. Kokeile aina pyörää ennen ostamista – asvalttiteillä on turha kiusata itseään painavalla ja leveärenkaisella maastopyörällä. Yksi käy lenkillä kerran kesässä, toinen luopuu asunnostaan ja lähtee kiertämään maailmaa omaisuus peräkärryssä. Kaikkia pyöräilymuotoja yhdistää kuitenkin tasainen liike, joka vahvistaa lihaksia, hellii niveliä ja rauhoittaa mielen. Maantien reunaa rullatessa pään sisäiset solmut aukeavat ja hyvä olo ylettyy lihaksista aivoihin asti. 2. Kielten opiskelu Harmittelin 20 vuotta, etten koulussa opiskellut venäjää. Vuosi sitten keksin harmittelun sijasta ilmoittautua kansalaisopiston peruskurssille, jossa käydään läpi kovavartaloisten substantiivien monikon päätteitä sopivan rauhallisessa tahdissa. Palaan aina kotiin rättiväsyneenä, mutta luotan siihen, että aivojen haastaminen uusilla asioilla pitää ne virkeinä ja suojelee muistisairauksilta. Kansalaisopiston hinta on edullinen ja samalla oppikirjalla pärjää useamman vuoden. Netissä on myös monenmoisia kielikursseja, joista osa ilmaisia. Älypuhelimeen voi ladata esimerkiksi Duolingo-ohjelman, jonka pelirakenne koukuttaa oppimaan. Se myös muistuttaa laiskaa opiskelijaa (minua) päivittäin siitä, että espanjan tehtävät ovat vielä tekemättä. Elämä muuttuu hauskemmaksi, kun lakkaa murehtimasta menetettyjä mahdollisuuksia ja toteuttaa haaveensa. Opiskelussa ei ole ikärajoja! 3. Neulominen Vaikka ala-asteen käsityötunnilla neulottuja möykkyisiä lapasia ei tee mieli muistella, neulomisen oppii helposti uudelleen ja pian puikkojen liike muodostuu rauhoittavaksi rutiiniksi. Erityisesti tietokoneen ääressä kuluneen työpäivän jälkeen saan suurta tyydytystä sukanvarren kasvaessa hitaasti mutta varmasti pituutta.
• 20 Tukilinja 1/2016 5. Leipominen Minua pidetään taitavana leipojana, ja kuppikakkujani on ihasteltu niin kotibileissä kuin myyjäisissäkin, mutta oikeasti kuka tahansa lukutaitoinen pystyy samaan. Netti on pullollaan helppoja ja herkullisia ohjeita, joilla saa loihdittua näyttäviä jälkiruokia, kunhan viitsii mitata ainesosat huolellisesti. Omiin suosikkiblogeihiini kuuluvat kamomillankonditoria.com ja chocochili.net (jossa on myös suolaisia reseptejä). Keittiön hyllyssäni on myös rivi keittokirjoja, joista rakkain on Raisa Kettusen Puputyttö ja vohvelisankari. Hyvän keittokirjan tunnistaa siitä, että sivut ovat kauttaaltaan suklaaja rasvatahrojen peitossa ja kirja aukeaa itsestään leipurin suosikkireseptin kohdalta. Leivontaharrastuksen aloittamiseen tarvitaan muffinssipelti ja paperivuokia, pari kulhoa ja mittakuppia, sähkövatkain ja pursotinpussi. Ensimmäiset teokset eivät välttämättä ole yhtä kauniita kuin blogien valokuvat, mutta kunhan muistat laittaa puhelimen piippaamaan paistoaikaa ja tarkistat kypsyyden cocktail-tikulla, tekeleesi maistuvat taatusti hyvältä! 6. Matkailu Matkat voivat olla pitkiä tai lyhyitä ja suuntautua lähelle tai kauas, mutta irrottautuminen kodin turvallisista ympyröistä virkistää ja tuo uusia näkökulmia. Toteuta unelmasi vierailusta miljoonakaupungissa tai mene vihdoinkin käymään naapurikaupungin taidemuseossa – kunhan menet jonnekin. Matkan ei tarvitse maksaa mahdottoman paljon, etenkin jos asut esteettömän halpabussin pysäkin lähellä. Heilahtamalla laivalla Tallinnaan pääset upeiden bussija junareittien äärelle, etelänaapurista voit huristella edullisesti vaikka Berliiniin tai Amsterdamiin. Jos et itse halua tai pysty matkustamaan, rekisteröidy couchsurfing.com -sivustolle ja ala majoittaa matkailijoita kotonasi! Kansainväliset vieraat tuovat luoksesi palasen muita maita ja kulttuureja – ja samalla saat tilaisuuden harjoitella vieraita kieliä käytännössä. 7. Vapaaehtoistyö Jokaisen ihmisen pitää saada tuntea itsensä tarpeelliseksi. Toisia auttaessaan voi tuntea omien huolien kutistuvan ja iloita toisten ilosta. Voit tehdä vapaaehtoistyötä vaikka kysymällä ympärilläsi olevilta ihmisiltä, tarvitsevatko he apua, tai osana suurempaa organisaatiota. Voit lahjoittaa rahaa tai aikaa sen mukaan, kumpaa sinulla on enemmän. Suomi on pullollaan myös pikkuisia yhdistyksiä, jotka kaipaavat kipeästi aktiivisia hallituksen jäseniä, nettisivujen tekijöitä ja pullanpaistajia. Olen itse entisenä kunnallispoliitikkona istunut vuosien mittaan lukemattomissa kokouksissa ja tullut siihen tulokseen, että tee se itse -meininki sopii minulle paremmin. Juuri nyt olen mukana järjestämässä ilmaista ja kaikille avointa kulttuuritapahtumaa, Porvoon sarjakuvafestivaali Å-festiä. Tunnen sitä kautta ilahduttavani ihmisiä ja edistäväni taiteilijoiden työskentelyä – samoja asioita, joita halusin ajaa politiikassakin. 8. Lukeminen Lue paperikirjoja tai digikirjoja, dekkareita tai Finlandia-voittajia, sarjakuvia tai runoja, kunhan luet! Anna rasittuneiden aivojen keskittyä kerrankin vain yhteen pitkään tarinaan kerrallaan ja anna kirjan viedä sinut toiseen maailmaan. Pääset toiselle puolelle maapalloa, avaruuteen tai fantasiamaailmaan, ja samalla voit katsoa hetken maailmaa toisen ihmisen silmien läpi. Kirja opettaa näkemään tuntemattoman ystävänä, ei vihollisena. Parhaillaan luen suosikkikirjailijani Margaret Atwoodin novellikokoelmaa Stone Mattress. Sängyn vieressä on myös filosofi Hannah Arendtin sarjakuvaelämäkerta, ja keittiön pöydällä ystävältä saatu scifiä ja historiallista fantasiaa sekoittava romaani Bats of the Republic. 9. Jooga Luin jostakin, että kaikki jotka hengittävät, voivat joogata. Siihen voisi vielä lisätä, että kaikkien myös kannattaisi joogata. Joogakirjallisuudessa on hämmästyttävän tarkkanäköisiä oivalluksia ihmiselämän luonteesta ja räpiköinnistämme mielen ja aistien hirmuvallassa. Tuntuu uskomattomalta, että ikivanhat kirjoitukset pystyvät niin onnistuneesti kuvailemaan modernia ihmistä ja yhteiskuntaa. Oman joogaopettajasi voit löytää Intiasta tai kotikylästäsi. Yksi tahtoo hikoilla joogatessaan, toinen keskittyä meditaatioon, kolmas saa apua kipeään selkäänsä. Jooga tuo jokaisen elämään tasapainoa, niin psyykkistä kuin fyysistäkin. Siihen voi uppoutua kokonaan tai pitää sen kevyenä harrastuksena. Minulle jooga merkitsee elämäntapaa, henkistä harjoitusta, jonka ympärille kaikki muu kietoutuu. On vaikea löytää sanoja kuvailemaan niitä elämyksiä, joita olen joogan ja erityisesti laulumeditaation kautta saanut. Mutta älkää uskoko minua, kokeilkaa itse! 10. Piirtäminen ja kirjoittaminen Välillä saan piirtämisestä rahaa ja välillä teen sitä huvikseni. Kun harrastuksesta tulee työ, siitä voi kadota ilo, ja silloin iloa on lähdettävä metsästämään ottamalla askeleen takaisin harrastuksen suuntaan. Viime aikoina olen opetustyön ohella piirtänyt paljon ilmaiseksi. Olen nauttinut siitä ja saanut keskittyä minulle rakkaisiin aiheisiin. Piirtämisen ilo on samalla tihkunut myös kuviin, joista minulle on maksettu. Yhteiskuntamme heikentää koko ajan taiteilijoiden toimeentuloa, mutta piirtämisen iloa ei voi kukaan minulta viedä pois. Piirtäminen on minulle tapa ilmaista itseään, järjestellä ajatuksia, käsitellä tunteita ja mankeloida traumat pois mieltä painamasta. Saman voi tietysti toteuttaa myös kirjoittamalla. Teokset voi laittaa seinälle roikkumaan, julkaista netissä tai painattaa kirjaksi, niin kuin itse teen. Siihen ei tarvitse kysyä lupaa keneltäkään! 11. Kyläily Kavereita voi hyvin kutsua kylään, aina ei tarvitse tavata kodin ulkopuolella. Kaikkien kotona on suunnilleen yhtä sotkuista, joten siivouksesta on turha ottaa paineita, ja vieraat ilahtuvat yksinkertaisestakin tarjoilusta. Kyläily on hieno perinne, jota ei kannata unohtaa arjen pyörityksessä! Rakkaan ystävän tapaaminen virkistää pitkän työpäivän jälkeenkin. ”Elämä muuttuu hauskemmaksi, kun lakkaa murehtimasta menetettyjä mahdollisuuksia ja sen sijaan toteuttaa haaveensa, vaikka vuosikymmeniä myöhemmin.” Matkailu piristää, varsinkin kun jakaa kokemukset toisen kanssa. Kuvassa Kaisa ja Christoffer Leka.
• KIRJAVINKKI Toimituksen valinta IIDA RAUMA: SEKSISTÄ JA MATEMATIIKASTA. Romaani. Gummerus 2015, 474 s. Iida Rauman esikoisromaania on kehuttu, eikä syyttä: Seksistä ja matematiikasta on painava niin kooltaan kuin sisällöltäänkin. Romaani kertoo matemaattisesti nerokkaasta, mutta henkilönä epävarmasta ja kehostaan vieraantuneesta Erikasta, jonka huolella rakennettu menestyslinnake maailman tiedekeskuksissa sekä mielen tasapaino romahtavat mieskollegan alkaessa vainota häntä väkivaltaisilla lähentymisilläään. Erika palaa juurilleen, joko kuolemaan tai selviämään. Vahvassa tarinassa on mukana mystiikkaa ja rujojen ihmisten lämpöä sekä ruumiillisuuden suoraa kohtaamista. Persoonallisen tatsin tuo runsaana vyöryvä kerronta, yhden henkilön intersukupuolisuus sekä autististisia piirteitä omaavan matematiikkaneron naispuolisuus. Iris Tenhunen JONNA MONONEN: HILJAA PIMEÄSSÄ. Jännitysromaani. Nordbooks, 2015. 336 s. Jonna Monosen esikoisromaanissa Hiljaa pimeässä ajaudutaan heti alussa mielenkiintoiseen suljetun tilan arvoitukseen. Nähtävyytenä esitellyn tippukiviluolan suuaukko sortuu ja joukko saksalaisia turisteja jää loukkoon. Mukana porukassa on myös sokean opaskoira. Muonavarat ja vesi ovat vähissä, osa eloonjääneistä on loukkaantuneita. Pian pimeydestä alkaa paljastua kammottavia yllätyksiä. Syntymästään sokea kirjailija osaa ottaa paljon irti kuvaamastaan pimeästä tilasta, ja satunnainen ihmisjoukko mahdollistaa kirjavan henkilögallerian. Kokonaisuus olisi ehkä hyötynyt tiivistämisestä ja vähempiin hahmoihin keskittymisestä. Teoksen dekkarijuoni ei kuitenkaan ole ennalta arvattava, ja yllätyksiä riittää loppuun asti. Äärirajoille ajettuina ihmiset ajautuvat kauhistuttaviin tekoihin. Mikään viihteellinen mysteeri ei siis ole kysymyksessä. Romaania ei voikaan täysin vilpittömästi suositella ahtaan paikan kammoisille, saati heikkohermoisille. Sanni Purhonen LAURA LINDSTEDT: ONEIRON. Romaani. Teos 2015. 440 s. Laura Lindstedtin palkitun romaanin alaotsikko on Fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista. Valkoiseen tyhjiöön on joutunut seitsemän erilaista naista eri kulttuureista. Välitila kertoo, että jokaisen kohtalossa on jotain epätavallista. Tapahtumat paljastetaan vähä vähältä, niin lukijoille kuin henkilöillekin. Teos ottaa toistuvasti kantaa naisen asemaan ja ruumiiseen väkivallan kohteena, oli uhka sitten ulkopuolinen tai itse aiheutettu. Suurimman tilan saa newyorkilainen performanssitaiteilija Shlomith, joka on näännyttänyt itseään hengiltä tutkiessaan juutalaisuuden ja anoreksian suhdetta. Lisäksi tavataan brasilialainen sydänsiirtopotilas Rosa Imaculada ja hollantilainen kurkkusyöpää sairastava, mykkä Wlbgis. Lindstet rakentaa jokaisen naisen tarinan yksityiskohtaisen uskottavasti ja tyylilajeja vaihdellen. Osa kirjasta on esimerkiksi Shlomithin anoreksiaa käsittelevä luento todellisine alaviitteineen, eikä se suinkaan ole kuiva vaan mielenkiintoinen. Tekijän osaaminen on kiitoksensa ansainnut. Sanni Purhonen NIC PIZZOLATTO: GALVESTON. Suom. Juha Ahokas. Romaani. Like 2015. 260 s. Palkkamurhaaja Roy Cady sairastaa parantumatonta syöpää ja ajautuu välienselvittelyyn. Rikospaikalta mukaan tarttuu teiniprostituoitu Rocky, ja joukkoon liittyy tämän kolmivuotias sisko. Erikoinen trio päätyy pikkukaupunki Galvestoniin, mutta turvassa he eivät ole. Nic Pizzolatto on True Detective -sarjan luoja ja Galveston hänen esikoisromaaninsa. Roy on dekkarin päähenkilönä perinteinen, mutta uskottava. Juonta keskeisempää on kuitenkin tunnelma. Meri-ilman miltei haistaa, ja viski polttelee kurkkua. Sanni Purhonen NADJA SUMANEN: RAMBO. Nuortenromaani. Otava 2015. 238 s. Nuortenromaanikilpailun voittanut esikoisromaani tuo mieleen Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseen, mutta tämän virkun kasvukertomuksen kertojana on se poikkeava nuori: ADHD-diagnoosin ja masentuneen, itsetuhoisen äidin omaava nälkiintynyt pojanruipelo Rambo. Hänestä kuoriutuu kesän värikkäinä mökkiviikkoina viisas, omaa elämäänsä rakentava nuori mies. Erinomainen lahjavinkki erityisnuorelle. Iris Tenhunen Vahvojen naiskirjailijoiden uutuuksissa päähenkilöt taistelevat kehonsa rajoja vastaan. KAUHUA LUOLASSA SAIRAS TAPPAJA TÖRMÄYS ELÄMÄÄN ELÄMÄ TAKAVIISTOON MÖKKIRAMBO Iida Rauma Tukilinja 1/2016 21
• Jonna Mononen VIRITTÄÄ PELKOA PIMEÄÄN Jonna Monosen esikoisjännäri Hiljaa pimeässä kertoo ryhmästä matkailijoita, jotka jäävät Saksassa loukkuun tippukiviluolastoon. Yhdelle heistä pimeässä liikkuminen on tuttua – kuten kirjailijallekin. TEKSTI Pasi Päivinen KUVA Katja Juurikko / Kouvolan Sanomat Jonna Mononen tuli Suomeen opaskoiransa Iken kanssa markkinoimaan esikoisromaaniaan. Kirja-arvio löytyy tämän lehden sivulta 21. 22 Tukilinja 1/2016
• ”Haluan kirjoillani nostaa kaikkien näkövammaisten näkyvyyttä ja osoittaa, että meistä on muuhunkin kuin yhteiskunnan eläteiksi.” M arraskuussa pidettiin Kouvolassa erikoiset esikoiskirjan julkistamisjuhlat. Toimintakeskus Veturi muuttui pimeäksi ravintolaksi siten, että valot sammutettiin ja ikkunat tilkittiin kankailla. Kirjailija Jonna Mononen tarjoili ammattilaisen varmoin ottein pilkkopimeässä 40 vieraalle ensin suolaiset naposteltavat. Murkinoidessamme kuulimme kirjailijan itsensä lukevan äänitehosteilla elävöitettyjä katkelmia esikoisdekkaristaan. Mutkainen tie kirjailijaksi Syntymäsokea Jonna Mononen on kotoisin Imatralta ja asuu nykyisin Saksassa avomiehensä Christianin sekä opaskoira Iken ja Toivo-kissan kanssa. Kirjailijan työstä hän on haaveillut lapsesta saakka. Tie haaveen toteutumiseen kulki kuitenkin monen mutkan kautta. Otetaan esimerkiksi tuoreen jännärin tapahtumapaikka Saksa: Jonna ei opiskellut koulussa saksaa lainkaan, vaan opetteli sen itsenäisesti, koska halusi vaihto-oppilaaksi Saksaan. ”En oikein itsekään tiedä, mistä kiinnostukseni saksan kieleen ja kulttuuriin kumpusi. Saksalainen elämänmeno kuitenkin tarttui vaihto-oppilasvuotena ja jätti pysyvän jäljen sieluuni. Nykyisin tunnen olevani jo enemmän saksalainen kuin suomalainen.” Jonna valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2008 pääaineenaan saksan kielen kääntäminen ja tulkkaus. Valmistumisen jälkeen tie vei toimittajaharjoittelijaksi varkautelaiseen paikallislehteen. ”Sain kirjoittaa monipuolisia juttuja asia-artikkeleista jatkojännäriin ja kolumneihin. Sitä kesti kuitenkin vain puoli vuotta, kunnes jouduin leikkaukseen ja työt keskeytyivät”, Jonna kertoo. Elämänkumppani löytyi Saksasta Leikkauksesta toivuttuaan Jonna käynnisti aktiivisen kirjeenvaihdon netistä löytämiensä kirjeystävien kanssa. Sitä seurasi matkustaminen ympäri Saksaa kirjekaverilta toiselle. Eräs meilikavereista oli Christian. ”Muutaman kuukauden kaveruuden jälkeen alkoi seurustelu ja toukokuussa 2011 muutin hänen luokseen Berliiniin.” Jonna sai töitä suositusta berliiniläisestä pimeästä ravintolasta Nocti Vaguksesta, mutta työsuhde jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Ravintolan henkilökunta koostuu näkövammaisista, ja Jonna sai omien sanojensa mukaan kokea kirjaimellisesti, millaista sokea saksalainen kateus on pahimmillaan. ”Kymmenen vuotta keskenään työskennelleet ihmiset eivät hyväksyneet minua joukkoonsa, koska tyytyväiset asiakkaat antoivat minulle tippiä enemmän kuin pitkään työskennelleet kollegoilleni”, arvelee Jonna. ”Minulle annettiin jatkuvasti tahallaan vääriä ruoka-annoksia ja kiusattiin myös verbaalisesti niin, että lopulta en jaksanut enää ja lopetin työt.” Seuraavana seikkailuna oli vapaaehtoistyö. Jonna ja Christian vuokrasivat asuntonsa ja lähtivät töihin maatiloille Etelä-Saksaan ja Italiaan. ”Opin lypsämään lehmiä ja hoitamaan eläimiä.” Seuraava kirja sijoittuu Suomeen Vapaaehtoistyön lomassa Jonna alkoi kirjoittaa ensimmäistä versiota kirjastaan, joka kertoo kymmenestä saksalaisturistista ja opaskoirasta, jotka jäävät maansortuman taakse vangeiksi tippukiviluolaan. He joutuvat selviytymään ravinnotta, juomanaan maanalaisen järven vesi. Vähitellen pimeys ottaa vallan myös heidän sieluissaan. Valmista tekstiä syntyy Jonnan sormenpäistä nopeasti, sillä esikoiskirjan ensimmäinen versio valmistui neljässä kuukaudessa. Parhaillaan hän viimeistelee jo toista jännitysromaaniaan, joka sijoittuu Imatralle. Kolmannesta on tarkoitus tulla vammaispoliittinen manifesti: ”Se kertoo, miten kuuluisasta neurokirurgista tulee sokeuduttuaan yhteiskunnan hyljeksimä vammainen Emma.” ”Haluan teksteilläni antaa lukijoille elämyksiä, mutta samalla parantaa vammaisten asemaa. Haluan osoittaa, että meistä on muuhunkin kuin yhteiskunnan eläteiksi.” Suunnitteilla dekkaristin parfyymi Tammikuussa 2014 Jonna ja Christian muuttivat Bad Säckingeniin Sveitsin rajalle. Christian on päivätyössä, Jonna kokoaikainen kirjailija. Päivät täyttyvät kirjoittamisesta, lukemisesta, lenkkeilystä Iken kanssa ja intohimoisesta harrastuksesta, parfyymien tutkimisesta. Yksi Jonnan kirjojen erityispiirre onkin tuoksujen autenttinen kuvailu. Jonna on parfyymien asiantuntija, ja hänellä on jo yli 900 parfyymin kokoelma. Suunnitteilla on myös oman parfyymin luominen. ”Haluan sen tuoksuvan pelottavalta, ja suuntaankin sen trillereiden ystäville!” PIMEÄ RAVINTOLA = Kansainvälinen ravintolailmiö, jossa ruoka tarjoillaan pimeässä tilassa. Suomessa jo useat ravintolat tarjoavat pimeitä ravintolailtoja, joihin kuuluu usein myös ruokien tunnistamista. Kuka? Kirjailija Jonna Mononen, 38 v., Saksa Toimintarajoite Näkövamma. Teos Hiljaa pimeässä, 2015. Jännitysromaani. K u va : N o rd b o o ks Tukilinja 1/2016 23
• Välinevinkki Apuväline: Riipputuoli Edustaja: Tmi Mikko Laitamo (hamacamundo.fi) Hinta: 90 euroa TEKSTI: Iris Tenhunen Välityömarkkinat ahtaalla – palkkatuki väheni Työnantaja voi saada palkkatukea, jos se palkkaa työttömän työnhakijan, jolla on vaikeuksia työllistyä. Välityömarkkinoilla toimivien yhdistysten ja työpajojen toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin merkittävästi heikentyneet, kun palkkatukea on vähennetty, ehtoja kiristetty ja se on suunnattu ensisijaisesti yrityksille, selviää SOSTE ry:n ja Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän syksyllä tehdystä selvityksestä. Vuonna 2015 tukea saivat enää pitkään työttömänä olleet, työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Nuoret ja pitkäaikaissairaat jäivät jonon hännille, ja usein TE-toimistojen palkkatukirahat oli käytetty jo vuoden puolivälissä. Jopa neljännes palkkatukityöpaikoista on jäänyt täyttämättä ja vain viidenneksellä kyselyyn vastanneista yhteisöistä tilanne ei ole vaikuttanut toimintaan. Riipputuoli rentouttaa LATINALAISESSA Amerikassa, jossa lämpöä piisaa, on jokamiehen ja naisen lepopaikkana suosiossa riippumatto, hamaca. Sen kätevä muunnos on riipputuoli. Niitä valmistetaan puuvillanarusta viitelöimällä eli pujotellaan narut niitä solmimatta. Kudos on sekä joustava että pehmeä. Se jakaa painon tehokkaasti, joten kun tuolissa etsii sopivan asennon, on tunne tavalliseen istumiseen verrattuna painoton. Siksi riipputuolissa on helppo keskittyä esimerkiksi rentouttavaan keinutteluun, lukemiseen, musiikkiin tai mietiskelyyn. TOIMINTATERAPEUTIT käyttävät riipputuoleja ja -mattoja rentoutusja hieronta-alustoina. Ne ovat autistisen tai levottoman asiakkaan turvallinen, rauhoittavasti keinuva pesä, vaikeasti liikuntavammainen asiakas pääsee niissä liikkeeseen kivuttomasti. Jos tuoliin/ mattoon siirtyminen on hankalaa, siihen voi laittaa jäykän tyynyn, esimerkiksi pyörätuolin istumatyynyn, jolla verkkokudosta levitetään. Sama idea toimii lukuhetken mukavuuslisänä. Hyvä vinkki on myös klipsilamppu kiinnitettynä tuolin yläosaan. TUOLIN MUKANA tulee vankka kattokoukku ja köysi. Tarjolla on myös ripustustelineitä avariin tiloihin. Toimintaterapiassa käytetään usein riippumattoa, joka ripustetaan yhteen kattokoukkuun. Sen hinta on 75 euroa. Kotona riipputuoli on hauska lisävirike lapselle ja oman lepohetken paikka aikuiselle. Mukavinta on työntää tuoli keinumaan ja ojentaa jalat tuolin sisälle. Keinuliike jatkuu pitkään ja rentouttaa. Meillä tuoli matkustaa kesäksi mökin terassille… Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@ tekstiviestit.fi. JOKA KUNTAAN VAMMAISNEUVOSTO! Kesäkuun 2016 alusta lähtien uusi kuntalaki tekee vammaisneuvostoista pakollisia. Nyt neuvostoja on vain puolella Suomen kunnista. VERKKOPALVELU OSATYÖKYKYISILLE: Kuntoutussäätiö perustaa loppuvuonna 2016 valmistuvan verkkopalvelun, johon kootaan osatyökykyisten työllistymiseen tarjolla olevat palvelut ja tuet. Sivusto palvelee sekä työnhakijoita, yrityksiä että viranomaisia. Hanke on osa hallitusohjelman mukaista Osakykyiset työssä (Osku) -toimintamallia. Työllistämistä edistetään myös lisäämällä työllistettävien ohjausta. Jokaiselle osatyökykyiselle nimetään tueksi oma työkykykoordinaattori. Avustajan tuella itsenäinen elämä sujuu. KHO: Apua kehitysvammaisillekin Henkilökohtainen apu on tarkoitettu vaikeavammaisen henkilön omien valintojen ja itsenäiseen elämän tukemiseen. KHO muutti tammikuussa hallinto-oikeuden ja sosiaalija terveyslautakunnan kielteiset päätökset kehitysvammaisen sosiaalitoimen asiakkaan hakemasta avusta. Keskivaikeasti tai vaikeasti kehitysvammainen nainen oli hakenut henkilökohtaista apua 24 tuntia vuorokaudessa, koska hänen tarkoituksenaan oli muuttaa omaan asuntoon. Ymmärryskykynsä rajoissa hän kykeni muodostamaan mielipiteensä ja ilmaisemaan kantansa harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyvissä toiminnoissa, joten KHO edellyttää hänen saavan niihin apua. Sen sijaan itsenäisessä asumisessa tarvittavan avun oli arvioinut toinen hänen puolestaan. Tältä osin aiemmat kielteiset päätökset pysyivät voimassa. KUNTOUTUS TUKEMAAN TYÖNTEKOA Vuoden 2016 alusta vaikeavammaisten oikeus Kelan kuntoutukseen ei enää riipu siitä, saako kuntoutuja korotettua vammaistukea tai korotettua eläkettä. Perusteeksi riittää se, että sairauteen tai vammaan liittyvät rajoitteet aiheuttavat henkilölle huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Tavoitteena on, että myös työelämässä olevilla vaikeavammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen. Lakimuutos parantaa etenkin 16 vuotta täyttävien kuntoutujien tilannetta. EU-VAMMAISKORTTI SUOMEEN Elokuussa 2017 tulee Suomessakin käyttöön EU-vammaiskortti, joka oikeuttaa moniin palveluihin ja etuuksiin esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa ja kulttuuritapahtumissa. Tähän asti toimintarajoite on jouduttu todistamaan vaihtelevin keinoin eivätkä kriteerit ole olleet yhtenäisiä. Hanketta koordinoi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja korttia voi aikanaan hakea Kelasta. 24 Tukilinja 1/2016
• LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT DVD-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT Toimituksen Valinta TANSKALAINEN TYTTÖ 5.2. Stephen Hawkingin roolista viime vuonna Oscarin voittanut Eddie Redmayne on jälleen ennakkokaavailuissa vahvoilla palkinnoille elokuvasta Tanskalainen tyttö (The Danish Girl, 2015). Redmayne näyttelee Lili Elbeä, transsukupuolista taiteilijaa ja yhtä maailman ensimmäisistä sukupuolensa korjanneista henkilöistä. Häntä kiinnostavamman suorituksen tekee kuitenkin Alicia Vikander Elben ymmärtäväisenä, mutta lujille joutuvana vaimona Gerda Wegenerinä. Ohjauksesta vastaa niin ikään Oscar-voittaja Tom Hooper. DEADPOOL 12.2. Tuoreeltaan Suomeenkin ehtii Marvel Comicsin tarinoihin perustuva X-men -elokuva, Tom Millerin ohjaus Deadpool (2016). Syöpään sairastunut entinen erikoisjoukkojen jäsen ja nykyinen palkkasotilas Wade Wilson ( Ryan Reynolds) saa luvattoman kokeen jälkeen kiihtyneet parantumisvoimat. Uudet kyvyt apunaan supersankari etsii käsiinsä miehen, joka melkein tuhosi hänen elämänsä. Elokuvavuoden alussa valkokankaille marssivat Oscar-palkintoehdokkaat ja syöpäsairas supersankari. Areena tarjoaa vammaiselokuvaklassikon. Oscareita odotellessa YOUTH 8.1. JA 23.2. Uuden italialaisen elokuvan kärkiohjaajan Paolo Sorrentinon elokuvien sarjaa esitetään elokuva-arkistossa Orionissa 3.2–23.2.samalla, kun ohjaajan uusin Youth on nähtävillä valkokankailla. Sorrentinon töistä varsinkin kaksi viimeisintä, Orionissa 17. ja 20.2. esitettävä Suuri kauneus (La grande bellezza, 2013) sekä 23.2. esitettävä Youth (2015), käsittelevät monin tavoin ruumiillisuutta, vammaisuutta ja vanhenemista. SON OF SAUL 4.3. Maaliskuussa ensi-iltansa saa Son of Saul (Saul fia, 2015). Tarina kertoo Unkarin juutalaisesta sotavangista, Saul Ausländeristä ( Géza Röhrig), joka pakotetaan auttamaan natseja juutalaisten joukkotuhossa. Unkarilaisen László Nemesin esikoisohjaus voitti toukokuussa Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon ja on ennakkosuosikki parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-kilvassa. TINY FURNITURE 19.2. Huippusuositun Girls-sarjan luojana tunnetuksi nousseen THE DARK HORSE Ohjaaja James Napier Robertsonin tositapahtumiin perustuva The Dark Horse (2014) on tarina uusiseelantilaisesta shakkimestarista Genesis Potinista ( Cliff Curtis). Huolimatta vaikeasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä hän löysi tarkoituksen jakamalla shakin saloja yhteisönsä lapsille ja nuorille. Lena Dunhamin läpimurto-ohjaus ja käsikirjoitus vuodelta 2010 nähdään Avalla. Aura ( Dunham) on valmistunut yliopistosta ja palaa New Yorkiin äitinsä ja siskonsa luokse. Itsenäistyminen ei onnistu, ja masentunut Aura ajelehtii tilanteesta toiseen muun muassa huumeaddiktiosta toipuvan ystävänsä ( Jemima Kirke) avustuksella. Elokuvan käsikirjoitus palkittiin Independent Spirit Awardilla. OSCAR-GAALA 28.–29.2. Helmikuun lopussa Oscar-veikkauksensa voi sitten tarkistaa vaikka suorana lähetyksenä Yle Teemalta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. ELÄMÄLTÄ KAIKEN SAIN Mika Kaurismäen viime vuonna suosituksi nousseessa ohjauksessa huonokuntoinen ja pyörätuolia käyttävä Urho ( Vesa-Matti Loiri) viettää vanhuudenpäiviä ränsistyneessä talossaan. Rauha rikkoutuu, kun Urhon tytär Tiina ( Armi Toivanen) ilmestyy vierailulle poikaystävänsä ja tämän teinityttären kanssa. Tiina järkyttyy isänsä elintavoista ja päättää muuttaa uusioperheineen hänen luokseen. PERHONEN LASIKUVUSSA 19.3. 19.3. alkaen (+30 vrk) voi Ylen Areenaleffana netissä nähdä elokuvan Perhonen lasikuvussa (Le scaphandre et le papillon, 2007.) Julian Schnabelin visuaalisesti vaikuttava tositarina kertoo Elle-lehden päätoimittajasta Jean-Dominique Baubysta ( Mathieu Amalric), joka halvaantui niin, että pystyi liikuttamaan vain toista silmäluomeaan. Tukilinja 1/2016 25
• MINIMERENNEITO MUOKKAA SADUT UUSIKSI Jane esiintyy vuosittain New Yorkissa Merenneitojen paraatissa. Amerikkalainen Minimerenneito Jane ei suostu alistumaan vain saadakseen toimivat jalat, rakkautta ja sielun, kuten sadun pieni merenneito. Hän on päättänyt uudistaa käsityksemme vammaisista ja merenneidoista!! TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Tom Trainer / Alternative Noise Productions 26 Tukilinja 1/2016 Kuka? / Mikä? Jane Hash, 41 v. USA Toimintarajoite Synnynnäinen luustohauraus Toimenkuva Bloggari, podcast-toimittaja, esiintyjä, vammaisaktivisti Harrastukset Luontaislääketieteen opiskelu, elektronisen thereminin soitto.
• “Minäpä sanon sinulle kolme hyvää syytä olla merenneito: pääsen helposti eteenpäin tungoksessa, saan kaikki ihmiset hymyilemään, ja merenneitona saan olla just niin hassu kuin ikinä haluan!” Muotia ja sirkusta Aktivismin ja Minimerenneitona esiintymisen lisäksi Jane on perustanut oman järjestön, Classy Little Fashion Foundationin. Se pyrkii edistämään aikuisille vammaisille ihmisille suunnattujen tyylikkäiden ja uskottavien vaatteiden saatavuutta. “On tärkeää, että fyysisesti erilaisten, koulutettujen aikuisten ammattilaisten ei tarvitse tuntea itseään homssuisiksi tai näyttää siltä vain siksi, etteivät he löydä istuvia ja asiallisia vaatteita”, Jane sanoo. Jane on esiintynyt Minimerenneitona myös sirkusryhmien kanssa. Hän on niin innostunut roolistaan, että vetäisee pyrstön päälleen usein arkisinkin. “Suurimpia huvejani on olla ihmisten tuijoteltavana ja merenneitous on lisännyt sitä räjähdysmäisesti”, sanoo Jane. “Kun olin merenneitona rautakaupassa, myyjät kyselivät koko ajan missä piilokamera on. Hassuinta oli, kun istuin pyrstöineni sushi-baarin ulkopuolella. Huusin hätääntyneenä: Kaikki ystäväni! Ystäväni! He ovat kaikki kuolleet! Asiakkaat taisivat olla kauhuissaan”, Jane hihittelee. Merenneitoko avuton? Mielikuvalla merenneidosta viitataan Yhdysvalloissa usein epäsuorasti liikuntakyvyttömyyteen. Merenneito näkyy esimerkiksi erään invataksiyhtiön tunnuksessa. Netissä törmää myös käsitteeseen “The Mermaid problem” (merenneito-ongelma), jolla viitataan siihen, että fyysisesti vammaiset naiset eivät pystyisi harrastamaan seksiä. Jane huiskauttaa pyrstöää moiselle mitätöinnille: Jane opiskelee luontaista ravitsemusta. Hänestä on tärkeää, että vammaiset ihmiset syövät mahdollisimman ravinteikasta ja puhdasta ruokaa. “Merenneidot ovat kauniita maagisia olentoja, jotka voivat näyttää avuttomilta, mutta me olemme merten naispuolisia demoneja”, sanoo Minimerenneito-nimellä esiintyvä Jane Hash. Hän on yksi tuhansista vuosittaiseen New Yorkin Merenneitojen paraatiin osallistuvista, toinen toistaan villimmän näköisistä hahmoista. Paraati on Yhdysvaltojen suurin popkulttuurin festivaaliparaati. Se on vuodesta 1983 alkaen järjestetty joka kesäkuussa New Yorkin suositulla ulkoiluja huvittelualueella Coney Islandilla. Paraatin aikana rantatiet kuhisevat yleisöä ja esiintyjiä, joita on joskus vaikea erottaa toisistaan. “Ystäväni Mat Fraser yllytti minua osallistumaan. Päätin ottaa homman tosissani, koska esiintyisin moisten julkkisten seurassa”, Jane kertoo. Mat Fraser on lyhytkätisenä syntynyt brittiläinen näyttelijä, joka valittiin vuonna 2015 paraatin kuninkaaksi, Neptunukseksi. Mat ja hänen vaimonsa ovat kansainvälisesti tunnettuja vammaisten tasa-arvon puolestapuhujia. Monipuolinen vaikuttaja Ohion osavaltiossa asuva Jane esiintyy siis työkseen merenneitona, jota satusetäkin pelkäisi. Yhdysvaltalainen vammaisaktivisti on myös bloggari, podcast-toimittaja, puhuja ja esiintyjä. Hän puolustaa erityisesti sitä, että vammaisten ihmisten on voitava asua omissa kodeissaan toimivan kotihoidon avulla. Yhdysvalloissa fyysisesti vaikeavammaisten työkyvyttömyysavustuksissa on paljon rajoituksia, jotka saattavat pudottaa vammaiset ihmiset köyhyysrajan alapuolelle. Vammaisvaikuttajien työ on kuitenkin tuottanut tulosta: tänä vuonna Ohiossa astuu voimaan Able-laki, joka parantaa fyysisesti vaikeavammaisten ihmisten taloudellista tilannetta. Jane julkaisee netissä podcast-haastatteluja, kirjoittaa blogeja vammaisuudesta ja luontaisesta ravitsemuksesta, pitää nettikauppaa ja kiertää seminaareissa ja kokouksissa puhumassa. Vuosi sitten hän julkaisi hyvin avoimen, elämänkerrallisen dokumenttielokuvan Plain Jane Shockumentary, jonka voi ladata pientä maksua vastaan Vimeo-palvelusta. “Minäpä sanon sinulle kolme hyvää syytä olla merenneito: pääsen helposti eteenpäin tungoksessa, koska kaikki antavat tietä merenneidolle, saan kaikki ihmiset hymyilemään, ja merenneitona saan olla just niin hassu kuin ikinä haluan!” Janen pää on täynnä suunnitelmia: “Tulevaisuudessa aion vakiinnuttaa asemani sirkusesiintyjänä, kirjoittaa omaelämänkerran, jatkaa luonnollisen terveyden ja hyvinvoinnin opintojani ja kasvattaa Classy Little Fashion Foundation niin suureksi, että voimme palvella aikuisia vammaisia ihmisiä ympäri maailmaa.” Tukilinja 1/2016 27 PODCAST = Tilattava, verkossa julkaistava äänitiedosto, nettiradiojulkaisu. ELEKTRONINEN THEREMINI = Soitin, jota soitetaan liikuttelemalla käsiä sen antennien lähellä.
• BLOGIPOIMURI ”Aina sitä on jotenkin varautunut baareihin mennessä, että niitä ’Vau, hyvä että säkin oot täällä’ -kohtaamisia vain tulee.” ELISA POUTANEN, BLOGILINJALLA 13.12.2015 LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi LÄPPÄRILLÄ ONNISTUU KAIKKI Iso kiitos uudesta tietokoneesta, hiirestä ja oppaasta. Nyt pääsen nettiin eikä laskujen maksun takia tarvitse käyttää vähiä taksimatkoja maksuautomaatilla käymiseen. Elämänlaatu parani huomattavasti. Minulla ei ollut aiemmin tv:tä, tietokonetta eikä tablettia. Nyt pystyy katsomaan Areenasta Uutiset ja Urheiluruudut… Vielä kerran kiitos, tästä joulusta tuli paljon parempi. Tommi Piironen STUDIOTA RAKENTAMAAN ISO KIITOS Tukilinjalle ammattitaitoni ylläpidon sekä ammatillisen kehittymiseni tukemisesta! Nyt, kun valokuvausvälineistö on kunnossa, niin enää täytyy ”rakentaa” studio työtilaan ja saada harjoitusmalleja (ihmisiä, eläimiä, lapsia, aikuisia, isoja, pieniä, vaaleita, tummia) niin, että saa jokaisesta mallista ainakin kolme onnistunutta kuvaa käsittelyä varten. Jonka jälkeen uskallan sitten ilmoitella itsestäni ns. julkisesti valokuvausrintamalla. Ja ehkä saisin innostuksenkin takaisin niin, että lähtisin käsittelemään vanhojakin kuvia ja ottaisin paaaaaaaaaljon uusia, ja saisin vihdoin järjestettyä valokuvanäyttelyn (jota alunperin mietin kouluaikoinani opinnäytetyökseni, mutta johon ei riittänyt aika eivätkä rahkeet sillä hetkellä). Jonna Partanen Dance Ability -menetelmällä vammainenkin voi tanssia. Esteetön tanssikurssi Dance Ability Finland ry esittää lämpimät kiitoksensa saamastaan arvostuksesta, jonka ansiosta tanssin ja oman luovuuden ilmaisemisen ilo on yhä useamman ulottuvilla. Gunilla Sjövall, pj Sally Davison, tait. johtaja Emma Susi, tuottaja Hei Tukilinja! Tahdomme lämpimästi kiittää Teitä, kun saimme kauttanne nyt 5-vuotiaalle erityislapsellemme Kyöstille iPadin kuntoutusvälineeksi. Tästä on aikaa jo parisen vuotta (pahoittelen, että kiitoksen antinen kesti näin kauan!), mutta iPad pelittää yhä ja on hyvin tärkeä ja olennainen osa Kyöstin arkea. Kyöstillä on todettu monimuotoiset kehityshäiriöt, keskittyen varsinkin puheentuottamisen ja ymmärtämisen alueelle. IPad toimii Kyöstillä mukana arjessa päiväkodin reissuvihkona, puheterapian Kuvassa istun mitalit kaulassa suosikkiponini Paulin selässä. Läppäri näkövammaiselle bloggarille Hei, suuri kiitos tietokoneja tulostinpaketista. Pääsen jälleen kirjoittamaan ratsastusja kisablogiani, sen nimi on En unelmoi elämäni, vaan elän unelmaani. Kirjoitan sinne ratsastuksestani, kisoistani ja kaikesta ratsastukseen ja hevosiin liittyvästä. Nyt voin myös pitää blogini lukijoihin yhteyttä ja osallistua netissä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kiitos vielä kerran, tunnen itseni taas kokonaiseksi. Olen hyvin ilonien lahjasta. Ystävällisin terveisin Jenny Kärkkäinen. Kyöstin ja Unton elämä muuttui iPadin myötä. ”IPadin kautta Kyöstille on avautunut uusi maailman, missä hän voi toimia itsenäisesti ja tasavertaisesti ja myös sitä kautta saada vahvistusta yhteyden luomiseen myös meihin. Aivan ihana apuväline!” kuntoutusvälineenä ja varsinkin kuvien käytössä. Esimerkiksi kuvitetun päiväjärjestyksen tuottoon se on oivallinen. IPad seuraa mukana, minne ikinä keksimme mennäkin, arkena ja lomalla! IPadin kautta Kyöstille on avautunut uusi maailman, missä hän voi toimia itsenäisesti ja tasavertaisesti ja myös sitä kautta saada vahvistusta yhteyden luomiseen myös meihin. Aivan ihana apuväline! Ohessa kuva Kyöstistä iPadinsa kanssa. Myös pikkuveli Unto, 3 v., sai lainata iPadia mummolan kampaamossa ;) Siitä toinen kuva. Lämpimät kiitokset Teille vielä kerran! Teette todella arvokasta työtä! Hyvää syksyn jatkoa ja voimia hienoon työhönne! Ystävällisin terveisin Anja Juntunen & Mikko Huovinen + pojat 28 Tukilinja 1/2016
• MIELIPIDEKYSELY Henri (oik.) osallistuu golf-valmennusleireille. Peli sujuu Tässä olisi liitteenä kuvia viime kesältä Henrille niin kovin mieluisasta golf-harrastuksesta. Kuvat ovat sponsoroimiltanne Kisakeskuksen/Ruukki Golfin leiriltä, sekä Vihti Golfin ja Nurmijärvi Golfin pelipäiviltä. Nämä tulevat aika myöhään, mutta olen monasti yrittänyt niitä saada sähköpostiin ja nyt olin päättänyt, että on saatava, kun vuosikin on jo vaihtunut. Meni siinä eilinen ilta ja tämä aamupäivä, kun aina oli vääriä kuvia tai ei tulleet ollenkaan. No, toivottavasti ne näkyvät myös teillä. Henri on oikein onnellinen teiltä saamastaan apurahasta, josta jäi peliaikaa vielä tällekin vuodelle. Hän odottaa jo kovasti kevättä ja golfia, kun päivätkin alkoivat pidentyä. Ja toki sponsorointinne auttoi suuresti minuakin, kun Henrin peleihin olikin jo rahat. Kiitos suurenmoisesta tuestanne ja toiminnastanne! Lämpimin terveisin Henri ja Kati Marttinen Knossoksen palatsissa meitä opasti paikallinen opas. Jännittävä Kreetan-matka Marjatta-koulun 8.-9. -luokka teki päätösmatkan Kreetalle toukokuussa. Matka meni hienosti ja meillä oli paljon tekemistä. Kävimme bussiretkellä tutustumassa Knossoksen palatsiin. Tällä retkellä saimme kokea, millaista on ajaa kiemurtelevilla vuoriteillä. Kävimme myös Hanian kaupungissa, kauppahallista löytyi mukavia tuliaisia, pitihän myös shoppailla. Välimeren risteilyllä samassa laivassa oli merirosvoja, se kun oli merirosvoristeily. Monesta mukavinta oli kuitenkin istua pikkujunassa ja huristella pienten kylien lävitse. Niin ja tietysti myös uimme ja söimme hyvin! Jäätelöannoksia muistellaan vieläkin… Matka oli meidän luokan suuri haave, kiitos Tukilinjalle matka-avustuksesta! Marjatta-koulun 8-9-luokka Artikkeli palestiinalaisesta vammaisesta Tässä uusimmassa (Tukilinja-lehdessä 6 2015) on asenteellinen artikkeli ”israelilaisen salamurhaajan” uhrina vammautuneesta alueen arabimiehestä. Osoittaa todella huonoa ”pelisilmää”, lehden toimitukselta, esittää vain toisen osapuolen aiheuttama kärsimys. Kuinka monta salamurhaajaa, salakäytävien rakentajia koulujen ja päiväkotien lähelle ja alle, kidnappaajaa, puukottajaa, ohjustenampujaa, koulubussien räjäyttäjää jne. löytyy kyseisen alueen arabeista? MONTAKO vammautunutta ja mielenterveytensä menettänyttä heidän jäljiltään löytynee? Sitä ei Tukilinjan toimitus liene edes ajatellut selvittää. Israelin sairaaloissa hoidetaan, usein maksutta, köyhien ”palestiinalaisten” lapsia, tehdään jopa sydänleikkauksia pienille vauvoille ilmaiseksi. Anja Saarinen (kirjettä on lyhennetty) Hyvä Anja Saarinen. Olemme pahoillamme, että artikkeli palestiinalaisesta vammaisesta miehestä on pahoittanut mielenne. Tukilinja-lehdessä politiikka on esillä vain vammaispolitiikkana, muuhun kansainväliseen ja kotimaiseen poliittiseen toimintaan emme ota kantaa. Emme edes juttuaiheiden valinnan kautta. Julkaisemme säännöllisesti vammaisten ihmisten tilannetta eri maissa kuvaavia artikkeleita, jotka syntyvät pääasiallisesti vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyön ja siihen liittyvien matkojen yhteydessä. Kehitysyhteistyö suuntautuu maihin, joiden vammaiset ovat huonoimmassa asemassa. Artikkeleiden painopiste on sosiaalisessa selviämisessä ja tukijärjestelmissä, sekä tietenkin ihmisten omissa kokemuksissa ja ajatuksissa omasta elämästään ja vammaisuudestaan. Koetetaan yhdessä löytää ihmisiä yhdistäviä asioita yli rajojen! Iris Tenhunen, päätoimittaja KYSYMYS Perhetapahtumassa tutustut vanhempiin, joiden lapsella näyttää olevan vamma tai sairaus. Miten suhtaudut? VASTAUKSET 1. Pahoittelen vanhempien tilannetta ja rohkaisen etsimään parannuskeinoja. 2 % 2. Olen harmissani, kun lapsen poikkeavuus häiritsee tilaisuutta.. 4 % 3. Olen kuin en huomaisi mitään ja kierrän asian. 18 % 4. Keskustelen ystävällisesti ja kyselen vanhemmilta lisää. 76 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan sivuilla joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016. Vastaajia oli 50. LÄPPÄRI KUULOVAMMAISELLE OPISKELIJALLE Hei kaikki Tukilinjaa lukevat! Olen kuulovammainen kauppatiet.yo Tampereelta. Kuulovammastani huolimatta sävellän musiikkia, ja se on primäärinen ammattini. Kauppatieteily saa tuoda elannon lyhyemmällä aikavälillä. Sain Tukilinjalta tuntuvan avustuksen uuteen läppäriin ja sävellysohjelmistoon. Olen nyt ottanut koneen käyttöön, ja voin vain hämmästellä sen nopeutta ja tehoa. Vanha koneeni oli jo puoliksi rikki, ja nyt sain mahdollisuuden uuteen ja tarpeeksi tehokkaaseen tietokoneeseen, josta on minulle iloa vuosiksi tästä eteenpäin. Nyt kun Tukilinja tuli tähän hankintaan mukaan, se mahdollistui. Ilman Tukilinjaa en tiedä, miten olisin näin hyvät laitteet hankittua. Kiitokset teille – ja kaikille vajaakuntoisille tsemppiä ja rohkeutta ja uskallusta kokeilla unelmianne ja tavoitteitanne! M.L. Tukilinja 1/2016 29
• “Toiset ovat muuttolintutyyppiä ja etsivät omaa pesäkoloaan kauemmin.” BLOGILINJALLA / Pasi Päivinen Kotiunelmia ja lapiohommia OMA KOTI on jokaiselle erityinen paikka. Toiset löytävät paikkansa nopeammin, toiset ovat muuttolintutyyppiä ja etsivät omaa pesäkoloaan kauemmin. Kuulun jälkimmäiseen ryhmään, ja pysyvämmän pesäkolon löytäminen on kestänyt. Olen muuttanut lukemattomia kertoja niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja kokemus omasta kodista on toisinaan ollut häilyvä. Muuttaminen on ollut välillä jo elämäntapa, ja tuntui pitkään siltä, että en tarvitse pysyvämpää paikkaa vaan tilapäinen tukikohta riittää kulloisenkin tarpeen mukaan. Ostin vuonna 2010 omakotitalon kaupungista ja yritin asettua aloilleni, mutta en kotiutunut kaupungin nukkumalähiöön ja myin talon. Olen luontoihminen ja pidän maalaismaisemasta. Etsin parin vuoden ajan kesätukikohtaa, mutta mieleistä ei löytynyt valmiina. Sopiva tontti kuitenkin löytyi suuren puhtaan järven rannalta, joka sattui olemaan asemakaava-alueella. Se tarkoittaa, että en voi rakentaa vähäisemmillä mukavuuksilla varustettua torppaa, vaan joudun rakentamaan kaikki nykyajan vaatimukset täyttävän talon. Mökki olisi toki riittänyt, mutta kun nyt rakennan omakotitalon vaatimukset täyttävää rakennusta, se mahdollistaa vaikka ympärivuotisen asumisen. TOIMISTOTÖITÄ TEHDESSÄNI taustamusiikkina soi toisinaan Leevi and the Leavings -yhtyeen levy Musiikkiluokka ja kappaleen Unelmia ja toimistohommia alkaessa höristän aina korviani kuunnellakseni tekstin. Se muistuttaa minua virastoajoista, joista olen saanut toistaiseksi tarpeekseni. Kaikenlaiset EU-projektit, turhanaikaiset paperinpyöritykset ja virkamiesten jonninjoutavat löpinät eivät kiinnosta, vaan Junnu Vainiota mukaillen: ”Viranomaiset saa mua turhaan etsiä, vielä riittää sentään jonkin verran metsiä, missä käki kehtaa vielä kukkua ja siellä piilopirtissä on hyvä nukkua. Käyn järven rantaan minä ilman kauluspaitaa, ei estä kukaan kun taloa teen!” HANKIN TONTIN viime kesänä, raivautin motolla sankan metsän, ja kuivan, lämpimän lokakuun aikana valmistuivat talon perustukset ikivanhalle kalevalaiselle peruskalliolle lähelle Täyssinän rauhan rajalinjaa. Nykyvaatimusten mukaisen omakotitalon rakentaminen on yllättävän suuri ja monivaiheinen hanke, joten vahvasta projektihallinnon kokemuksestani EU:ssa ja valtion virastoissa on kiistämättä ollut suunnittelun ja päätöksenteon osalta hyötyä. Koen silti ensimmäistä kertaa tekeväni jotain konkreettista oikeissa töissä – lapiohommissa! Toki teen itse rakennuksella vain niitä töitä, joita osaan. Suurin osa hommistani on rakennuksen ulkopuolella tapahtuvaa työtä, kuten tarjouspyyntöjen laatimista, urakoiden kilpailuttamista, tarvikehankintoja, kirjanpitoa ja ennen kaikkea hyvin valmisteltuja oikeita päätöksiä. Järkevintä on tehdä itse ne työt, jotka osaa ja pystyy tekemään, kun taas ammattitaitoa vaativiin töihin kannattaa etsiä osaavat tekijät. EI PIDÄ KUVITELLA tietävänsä kaikkea eikä lähteä myöskään arvailemaan. Tärkeintä on kyetä löytämään ajantasaista tietoa eli osata kysyä oikeilta ihmisiltä, selvittää ja tarkistaa tietoja useammista lähteistä, laatia realistisia ja käytännönläheisiä suunnitelmia ja niille varasuunnitelmia, jos jotain ennakoimatonta tapahtuu, sekä hallinnoida rakennushanketta niin, että kaikki tapahtuu oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Tavoitteeni on rakentaa ekologinen, esteetön, terveellinen ja turvallinen elämänmittainen koti jykevästä suomalaisesta männystä. Unelmakotini tuoksuu puhtaalta pohjoisen puulta, sen suurista ikkunoista avautuu avara järvimaisema ja pitkinä talvi-iltoina sen sydämessä loimuaa elävä tuli luoden lämpöä pirttiin. Jotta tästä illuusiosta voisi tulla totta, on lähdettävä nyt lapiohommiin! Voitte seurata rakennusprojektini vaiheita hirsikehikon nousemisesta sisustustöihin ja valaistussuunnitteluun netissä sijaitsevalla Blogilinjalla helmi-maaliskuun ajan. 30 Tukilinja 1/2016 Kuka? Pasi Päivinen, 45 v. Joensuu Toimintarajoite Heikkonäköinen Ammatti Tutkija, kansainvälinen politiikka Harrastukset Matkailu, vaellus, golf, veneily
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT lokakuu–marraskuu 2015 LOKAKUU 2015 J. VAVULI, HÄMEENKOSKI Apuraha yrityksen markkinointikuluihin, kassakoneeseen ja kukka-aitauksen elementteihin kuntoutujalle, joka on perustanut kukkakaupan. T. NIEMELÄ, UUSIKARTANO Ammattitutkintostipendi lähihoitajaksi valmistuneelle henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. Häneltä puuttuu riittävän pitkä työura ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan stipendi on yhtä suuri kuin Koulutusrahaston stipendi. ADHD VOIMAVARAKSI -VERTAISTAPAHTUMA Apuraha ADHD-aikuisten vertaistukitapahtumaan, jossa jaetaan ajankohtaista tietoa lääkityksestä, neuropsykiatrisesta ja neuropsykologisesta kuntoutuksesta, psykososiaalisesta tuesta sekä arjen kaaoksen hallinnasta. H. ILLUKKA, HELSINKI Apuraha järjestelmäkameran hankkimiseen 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee media-assistentiksi. Omalla kameralla hän voi harrastaa kuvausta myös vapaa-ajalla ja koota portfoliota. VUODEN TOIMIJAT 2015: SALON VAIJERIT RY, SALO, 20 000 EUROA Musiikkiyhdistys Salon Vaijerit tarjoaa kehitysvammaisille työharjoittelumahdollisuuksia kahvilassa ja omassa paikallisradiossaan Vaijeriradiossa. Syksyllä 2015 yhdistys perusti Ihme ja Kumma -kahvilan, jossa kehitysvammaiset nuoret työskentelevät avotyössä. Heitä tuetaan myös löytämään työharjoitteluja työpaikkoja. Apurahalla turvataan vammaistoiminnan vakiinnuttaminen osana yhdistyksen toimintaa. MALIKE, 13 000 EUROA Ulkoilun apuvälineitä vuokraava Malike-keskus palvelee vaikeavammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat osallistumiseen ja liikkumiseen toisen ihmisen tukea ja sovelletun toimintavälineen. Apurahalla voidaan uusia käytössä kuluneita, uusintatarpeessa olevia välineitä. Malike-keskukset palvelevat eri puolilla Suomea ja toiminnasta vastaa Kehitysvammaisten tukiliitto. JÄNNÄRIJOUTSENET, 11 000 EUROA Jännärijoutsenet on näkövammaisten kuunnelmaryhmä, joka on perustettu vuonna 2005. Harrastajanäyttelijöiden voimin mutta ammattimaisin tavoittein tehdyt kuunnelmat julkaistaan netissä ja lahjoitetaan myös Celia-kirjaston kokoelmiin. Apurahalla on tarkoitus kattaa seuraavan jännityskuunnelmasarjan toteutus. SALAMAROCK, 10 000 EUROA Kolmen kehitysyhteistyötä tekevän kansalaisjärjestön järjestämällä Salamarock-konsertilla kerätään toista kertaa rahaa uudentyyppiseen kehitysyhteistyöhön, jossa kehitysvammaiset ovat itse mukana aktiivisina toimijoina varojenkerääjinä ja kehittämässä vammaistyötä Tansaniassa. Apuraha on tarkoitus käyttää kehitysyhteistyöhön, jonka julkinen tuki on vähentynyt. VEKKARI, 10 000 EUROA Vekkari-toiminta tukee kehitysvammaisia ihmisiä ryhtymään itse vapaaehtoistyöntekijöiksi esimerkiksi konsertteihin ja urheilutapahtumiin. Tukihenkilöä tarvitaan osallistumisen käytännön toteuttamisessa, kuten liikkumisessa ja aikataulujen hahmottamisessa. Toimintaa on pilotoitu ja se on muuttumassa vakinaiseksi. Apuraha mahdollistaa toiminnan laajentamisen koko pääkaupunkiseudulle. TAMPEREEN VIHURI, 10 000 EUROA Tampereen Vihuri on melontaseura, joka on alkanut tarjota soveltavaa melontaa yhteistyössä Pirkanmaan neuroyhdistyksen kanssa. Apuraha on tarkoitettu toimintarajoitteisille harrastajille soveltuvan melontakaluston hankintaan toiminnan vakinaistamiseksi. APUVÄLINEKESKUS, HELSINKI, 10 000 EUROA Erilaisten oppijoiden liiton Apuvälinekeskus tarjoaa asiakasohjausta oppimisen apuvälineistä, joista merkittävä osa on tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia. Se järjestää koulutusta, tiedottaa apuvälineistä sekä tuottaa aiheeseen liittyviä julkaisuja. Apuraha on tarkoitettu matalan kynnyksen asiakasohjauksen työpisteeseen kokeilukäytössä tarvittavien tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien hankintaan. IPI KULMAKUPPILAN KEHITYSVAMMAISET TYÖNTEKIJÄT, 3000 EUROA Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry järjestää Helsingin keskustassa sijaitsevassa kahvilassa IPI Kulmakuppilassa työtoimintaa Lyhdyn toiminnassa mukana oleville kehitysvammaisille. Kahvilan toiminta aloitettiin vuonna 2015. Tunnustusapuraha on tarkoitettu tukemaan kahvilassa työskentelevien kehitysvammaisten työhyvinvointia heidän itse päättämällään tavalla. C. LAPPALAINEN, KUOPIO Apuraha autokouluun 21-vuotiaalle nuorelle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän opiskelee kokiksi ja on aiemmalta koulutukseltaan laitoshuoltaja. Mahdollisuus oman auton käyttöön lisää työllistymismahdollisuuksia. V.-M. MÄKELÄ, KOTKA Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin, piirtopöytä ja apuraha graafisten ohjelmien lisenssimaksuun 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittanut graafisen alan ammattiopinnot. J.-M. KOISTINEN, KUOPIO Apuraha airsoft-harrastuksen välineisiin kuntoutujalle, jota ulkoiluharrastus kannustaa liikkumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. M.K., SALO Apuraha opiskelumatkoihin kuntoutujalle, jolla on käsien toiminnan rajoitteita. Hän opiskelee yliopistossa uutta alaa. S.-M. ANTTILA, KLAUKKALA Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin ja apuraha soittimiin 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opis keTukilinja 1/2016 31
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT lee taideja tiedepainotteisessa lukiossa. S. LAITILA, HÄMEENLINNA Apuraha omakustanteisiin taideopintoihin 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen ja toiminnan ohjauksen rajoitteita. Hän suuntautuu taidealan opintoihin. H. LAINE, LAHTI Apuraha kannettavan tietokoneen hankintakuluihin 21-vuotiaalle nuorelle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita ja jolle kynällä kirjoittaminen on vaikeaa. Hän tarvitsee tietokonetta lähihoitajakoulutusta varten. J. KÄRKKÄINEN, ESPOO Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja tulostin 25-vuotiaalle näkövammaiselle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta blogin kirjoittamista, yhteydenpitoa ja ajankohtaisten asioiden seuraamista varten. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. A.T., HELSINKI Ammattitutkintostipendi kuntoutujalle, joka on suorittanut kotityöpalvelujen ammattitutkinnon. Häneltä puuttuu riittävän pitkä työura ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan stipendi on yhtä suuri kuin Koulutusrahaston stipendi. E.K., KAJAANI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 6-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Hän tarvitsee tablettia kielellisten taitojen harjoitteluun ja yhteydenpitoon. J. LINDGREN, LAHTI Ammattitutkintostipendi merkonomiksi valmistuneelle henkilölle, jolla on kuulovamma. Häneltä puuttuu riittävän pitkä työura ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan stipendi on yhtä suuri kuin Koulutusrahaston stipendi. P. PUOMINEN, RANUA Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen, tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta läksyjen tekemiseen, yhteydenpitoon ja virikkeelliseen vapaa-aikaan. T. TYNKKYNEN, JOENSUU Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 19-vuotiaalle kuntoutujalle opiskelua, verkkoasiointia ja yhteydenpitoa varten. J. KOIVISTO, TAMPERE Sähkösäädettävä työtaso tietokoneen käytön helpottamiseksi henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Tuen saaja ei saa apuvälinettä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon tai vammaispalveluiden kautta. S. LEPPÄNEN, MICKELSPILTOM Kannettava tietokone 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka suorittaa kesken jääneitä perusopintoja ja harrastaa valoja videokuvausta. Hän on suuntautumassa alan koulutukseen ja käyttää tietokonetta kuvankäsittelyyn. J. JÄRVINEN, HUMPPILA Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 6-vuotiaalle esikoululaiselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Hän tarvitsee tablettia apuvälineeksi lukemisen ja kirjoittamisen opettelussa. S. AUTIO, HELSINKI Tablettitietokone, suojakuori ja iPad apuvälineenä -opas opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia tietotekniikkataitojen opetteluun ja ajankohtaisten asioiden seuraamiseen. Itsenäiseen elämään valmentavalla opintolinjalla opetellaan käyttämään iPad-sovelluksia arjen ja liikkumisen apuvälineenä. N. OLLIKAINEN, JOENSUU Pöytätietokone ja tulostin 23-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen vaikeuksia ja sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasiointia, tiedonhakua ja virikkeellistä vapaa-ajan varten. P.I., TURKU Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin kuntoutujalle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa ja suunnittelee alan vaihtoa. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelutehtävien tekemiseen. A. JUNTTILA, HELSINKI Tietokoneen keskusyksikkö kuntoutujalle, jolla on tietotekniikka-alan pienyritys. Perehtymällä Applen käyttöjärjestelmään hän voi laajentaa tietokoneen huoltopalveluiden tarjontaansa. J. SUUNTALA, HELSINKI Tablettitietokone, suojakuori ja iPad apuvälineenä -opas henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka osallistuu itsenäiseen elämään valmentavalle opintolinjalle. Siellä opetellaan tablettisovellusten käyttöä niin, että iPad toimii jatkossa arjen ja liikkumisen apuvälineenä. T. FALENIUS, KAUNIAINEN Digikamera kuntoutujalle, jolle valokuvaus on kuntouttava harrastus. Hän osallistuu vertaisryhmätoimintaan ja kuvaa yhteisiä tapahtumia. A.K., LAHTI Apuraha kannettavaan tietokoneeseen ja kuvankäsittelyohjelmistoon 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on näkemisen, oppimisen ja liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta kuva-artesaanin opintoja varten. Hänen töitään on ollut esillä kolmessa taidenäyttelyssä. T. VIITA-AHO, MÄNTTÄ Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin ja polkupyörä 14-vuotiaalle koululaiselle. Hän tarvitsee tietokonetta läksyjen tekemistä varten. Polkupyörä on hänelle liikkumisen ja harrastamisen väline. M. LIUSKI, VANTAA Apuraha taideterapian omakustanteisiin opintoihin henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. Opinnot edistävät hänen työllistymistään. K. GYLPHE, HELSINKI Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasermonitoimilaite kuntoutujalle, joka opiskelee kansanopiston kuvataidelinjalla. T.M., VAASA Apuraha gemmologin työja tutkimusvälineisiin kuntoutujalle, joka suorittaa jalokivialan opintoja. Opiskelu on hänelle kuntouttava harrastus H.M., HELSINKI Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin sekä apuraha taidetarvikkeisiin ja soittimeen kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta lukio-opintoihin. Musiikki ja kuvataide ovat hänelle kuntouttavia harrastuksia. 32 Tukilinja 1/2016
• R IS T IK K O 1/ 2 16 / R IS T IK O N LA AT I Ja ri H aa p aah o VA LO K U VA Iri s Te nh un en Lähetä ratkaisemasi ristikko maaliskuun loppuun mennessä postitse osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse ratkaisulauseet lähetetään osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aihekenttään sana ”Ristikko”. Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkkiona 30 euroa verottomana, joten laitathan mukaan nimesi, osoitteesi ja pankkitilisi IBAN-numeron. Otamme mielellämme vastaan myös kommenttejasi ristikosta! Ristikon 1/2016 ratkaisu löytyy seuraavasta lehdestä 2/2016. Palkkio osui tällä kerralla Eine Thesslerille Iisalmelta. Hänestä ristikko oli kiva, vain ”ahoraani”-kasvi tuotti ongelmia. Kaija Darth Tampereelta kiitteli ristikkoa sopivan vaikeaksi. Kiitos taas kaikille osallistumisesta! R IS T IK O N 6 /2 15 R A TK A IS U Tukilinja 1/2016 33
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2015 apurahoja ja apuvälineitä 599 000 euron arvosta eli lähes 50 000 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista. MARRASKUU 2015 P. REINIKARI, TUUSULA Laadukas järjestelmäkamera 20-vuotiaalle media-assistenttiopiskelijalle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. P. MOILANEN, OULU Apuraha autokouluun henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Oman auton käyttäminen edistää työllistymismahdollisuuksia ja helpottaa muutakin itsenäistä liikkumista. KOULUIKÄISTEN KUULOVAMMAISTEN VERTAISTUKIRYHMÄT Apuraha Pohjois-Suomessa aloitettuun kouluikäisten kuulovammaisten vertaisryhmätoimintaan. Oulussa ja Rovaniemellä kokoontuvissa ilmaisissa ryhmissä käy 7–13 nuorta ja kokoontumisia on yhteensä 7, joista yksi tehdään yöretkenä leirikeskukseen. L. LAHTINEN, ÄÄNEKOSKI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia kielellisten taitojen opetteluun ja sanavaraston laajentamiseen. A. HEIKKILÄ, VARKAUS Ammattitutkintostipendi merkonomiksi valmistuneelle henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. Häneltä puuttuu riittävän pitkä työura ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan stipendi on yhtä suuri kuin Koulutusrahaston stipendi. N.V., NURMIJÄRVI Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 17-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa. Opintojen lisäksi hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja itsenäiseen asioiden hoitamiseen. E. NURKKANEN, JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja monitoimilaite 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun apuvälineeksi ammatillisiin opintoihin. J. PARTANEN, SUOMUSSALMI KK Järjestelmäkamera, ulkoinen salama, 2 studiovalaisinta ja kuvankäsittelyohjelma kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan media-assistentti. Omilla kuvausvälineillä voi tehdä työkeikkoja ja kehittyä ammatillisesti, esimerkiksi järjestää oman näyttelyn. I. TIMGREN, HELSINKI Osa-apuraha tehokkaaseen kannettavaan tietokoneeseen henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta radio-ohjelmien tekemiseen, mediataitojen opetteluun ja virikkeelliseen vapaa-aikaan. Hän on aktiivisesti mukana mediapajan toiminnassa Lyhty ry:ssä. V. PURSIAINEN, SONKAJÄRVI Tablettitietokone, näppäimistöllinen suojakuori ja monitoimilaite 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja kommunikoinnin rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia kommunikoinnin välineeksi ja kuntouttavien ohjelmien käyttämiseen. Hän ei voi saada laitetta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, koska ei pysty kommunikoimaan itsenäisesti. L.V., KEURUU Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin sekä apuraha autokouluun 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee lähihoitajaksi. Tietokone edistää opintojen loppuun suorittamista. Mahdollisuus auton käyttämiseen edistää hänen työllistymismahdollisuuksiaan. T. SARAJÄRVI, JÄRVENPÄÄ Piirtopöytä kuntoutujalle, joka on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi. Hän tähtää sarjakuvapiirtäjäksi tai kuvittajaksi, ja piirtopöytä on tarpeen ammattimaisessa kuvittamistyössä. M. KALLIO, TEUVA Kannettava tietokone, Office-ohjelma, erilllinen hiiri ja erillinen suuri näyttö, kuulokkeet, skanneri ja suurennosohjelma 17-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on näkövamma ja oppimisen rajoitteita. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. Hän ei voi saada laitteita ja ohjelmia Kelan tai sairaanhoitopiirin kautta. L. KVIST, JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin, kuulokkeet ja apuraha voimisteluharrastukseen 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kuulovamman ja sairauden aiheuttamia toimintarajoitteita. Tietokoneen ja kuulokkeiden avulla hän voi opiskella kieliä helpommin. Liikuntaharrastus tukee hänen toimintakykyään. Hän ei voi saada laitteita Kelan, vammaispalveluiden tai sairaanhoitopiirin kautta. S. JUSSILA, HÄMEENLINNA Ammattitutkintostipendi kuntoutujalle, joka on valmistunut lähihoitajaksi ja jolta puuttuu riittävän pitkä työura ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan stipendi on yhtä suuri kuin Koulutusrahaston stipendi. P. YLHÄINEN, OUTOKUMPU Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän opettelee tabletin avulla hienomotorisia taitoja, hahmottamista ja tietokoneen käyttämistä. J. SOTKASIIRA, ROVANIEMI Kannettava tietokone 23-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita ja vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja virikkeelliseen vapaa-aikaan. J.M. Apuraha taidetarvikkeisiin ja sähkökitaran efektipedaaleihin kuva-artesaanille, jolla on vuo34 Tukilinja 1/2016
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Kuka? Kaisa Leka Mitä? Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja niitä peittelemättä. rovaikutuksen haasteita. Hän on aloittamassa taiteellisen työskentelyn, jossa yhdistää maalauksiinsa äänimaailman. M. KAWTHAR, HELSINKI Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja erillinen näppäimistö näkövammaiselle henkilölle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoa ja ajankohtaisten asioiden seuraamista varten. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. S.T. RASHID, ESPOO Osa-apuraha kannettavaan tietokoneeseen näkövammaiselle henkilölle, joka tarvitsee sitä verkkoasiointiin, yhteydenpitoon ja lehtien lukemiseen. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet tietokoneen hankintahinnasta. M. HUSSEIN, ESPOO Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka käyttää pyörätuolia. Tablettisovellusten avulla hän voi harjoitella hienomotorisia taitoja ja hahmottamista. Laitteen avulla myös läksyjen tekeminen sujuu helpommin. J. SALO, KUOPIO Kirjoita ja kuuntele -ohjelma sekä lukeva kynä kuntoutujalle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineitä itsenäiseen asioiden hoitamiseen. M. VALLENIUS, TURKU Tablettitietokone ja suojakuori pikkulapselle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia näönkäytön ja hienomotoristen taitojen harjoitteluun. Tabletin saa riittävän lähelle silmiä, ja sen värit ja äänet motivoivat aktiiviseen näön käyttöön. K.M., VARKAUS Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta valmentavaa koulutusta ja yhteydenpitoa varten. L. URPILAINEN, ESPOO Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita ja jolle kynällä kirjoittaminen on vaikeaa. Hän tarvitsee tablettia läksyjen tekemiseen. Tabletin sovellusten avulla hän voi myös harjoitella hienomotorisia ja tunneviestinnän taitoja sekä kuunnella äänikirjoja. E.L., TAMPERE Ammattitutkintostipendi kuntoutujalle, joka on valmistunut lähihoitajaksi. Häneltä puuttuu riittävän pitkä työura ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan stipendi on yhtä suuri kuin Koulutusrahaston stipendi. E.H., JOENSUU Digitaalinen piano, pianopenkki ja kuulokkeet 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. Pianon soittaminen on hänelle kuntouttava harrastus. AMMATTIOPISTO LUOVIN OPISKELIJATOIMIKUNTA, TAMPERE Apuraha opiskelijatoimikunnan järjestämään Heureka -retken matkakustannuksiin. Retkelle lähtee koko Tampereen yksikkö eli 50 opiskelijaa. Loput loka-marraskuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta WWW.TUKILINJA.FI Tukilinja 1/2016 35
• Ohjeet tuen hakuun: www.tukilinja.fi / apurahat Henkilökohtaiset apurahat: p. 09-415 515 08, apurahat@tukilinja.fi Hankeja ryhmäapurahat: p. 09-415 515 10, yhteisoapurahat@tukilinja.fi Tietotekniset apuvälineet: p. 09 415 515 06 it-tukiluuri@tukilinja.fi TUKILINJA TUKEE LIIKUNTAA Startti-stipendeillä. Vuonna 2015 Tukilinja ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry käynnistivät Startti-stipendijärjestelmän, jolla on tarkoitus madaltaa kynnystä vammaisurheilun ja -liikunnan harrastamiseen. Stipendejä jaetaan noin 80 vuosittain ja niitä voivat hakea sekä yksilöt että yhteisöt – iästä ja kunnosta riippumatta. ETUSIJALLA STIPENDIN SAAJINA ovat toimintarajoitteiset innokkaat liikunnan harrastajat, urheilu-uralle tähtäävät sekä seurat, joilta puuttuvat riittävät resurssit harrastuskuluihin. Stipendejä ei ole tarkoitettu kansainvälisen tason huippuurheilun kuluihin eikä seuratoiminnan peruskuluihin. STARTTI-STIPENDIEN SUURUUS on enintään 500 euroa/ yksilöhakija ja 1000 euroa/yhteisöhakija. Stipendit rahoittaa Tukilinja-lehti. Hakemukset tehdään VAU:n nettisivuilta löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Hakuajat ovat helmikuun loppuun ja lokakuun loppuun mennessä. LISÄTIETOA: www.tukilinja.fi – Apurahat – Hakuohjeet. Tukilinjan apurahat Tukilinja on jo vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan toimintarajoitteisten ihmisten aktiivista elämää ja tasa-arvoa. Apurahoja jaetaan sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja se myönnetään pääsääntöisesti joko välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Seuraamme aina, että tuki menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintarajoitteiset henkilöt. Liikuntatai aistivamman lisäksi rajoitteen voi aiheuttaa pitkäaikaissairaus, mielenterveysongelma tai neurologinen poikkeavuus. Olennaista ei ole diagnoosi vaan se, miten se rajoittaa toimintakykyä. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Yksityishenkilöiden apurahojen suuruutta rajoittaa lahjaverotus, joten ne ovat arvoltaan alle 4000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempiakin, ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2015 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin apurahoja 7,89 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2015 tukea myönnettiin noin 50 000 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Mikäli sen jälkeen jää kysyttävää, ota yhteys tukityöntekijöihimme. Startti-stipendit haussa