• LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA 1/2020 MUUSIKKO IISA PAJULA ”Omat rajat löytyivät vasta kriisin jälkeen Kokeile uudenlaista unikoulua & opettele palautumaan rasituksesta UPEASTI UUDISTUNUT LEHTI! DIAGNOOSI NELIKYMPPISENÄ ”Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei ole häpeä” MIELI & TIETO Miksi näemme unia – ja mitä ne meille viestivät? MIESKAVERUKSET KERTOVAT Syvä ystävyys on harvinainen lahja ”
• H uolesi voi olla pieni tai suuri. Miten rahat riittävät ja mistä saisi taloudellista tukea? Miten selvitä lomakkeiden täyttämisestä? Mistä voisin saada apua ja hoitoa? Miksi kukaan ei ehdi kuunnella eikä ymmärrä tilannettani? Miten jaksan eteenpäin? Mistä saisin lisää voimia arkeeni? Sinun ei tarvitse tarkkaan tietää, mitä kysyä tai sanoa. Jutellaan yhdessä ja mietitään asiaasi. Ratkotaan arjen pulmia ja murheita, juuri sinun lähtökohdistasi. Etsitään tilanteeseesi käytännön ratkaisuja. Olipa tilanteesi mikä tahansa, et ole siinä yksin. Jos soitat meille, soitat aina oikeaan paikkaan! Tai jos chatti on sinulle luontevampi kanava, juttelemme kanssasi sielläkin. Neuvomme myös läheisiä ja ammattilaisia Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta Neuvontapuhelin Arkisin klo 10–15 Langan päässä: Ammattilainen, joka tuntee arjen kiemurat haastavissakin tilanteissa Puhelun hinta 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/minuutti. 0203 91920 Vertaistukipuhelin Neuvontachat Arkisin klo 10–15 Langan päässä: Mielenterveysongelmia itse kokenut ihminen, joka tietää, mistä puhut. Ti–to klo 12–15 0800 177599 Ilmainen Ilmainen www.mtkl.fi Tarvitsetko tietoa tai kaipaatko kuuntelijaa? Jos sinulla on huoli omasta tai läheisesi mielenterveydestä, omat keinot ovat hukassa, koet olevasi yksin huolesi kanssa tai mietit, mistä saisit apua, soita tai chattaa meille. www.mtkl.fi | Mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten järjestö
• O len mennyt illalla ajoissa nukkumaan puhtaisiin lakanoihin ja herännyt virkeänä omia aikojani. Aamuisin olen lukenut kirjaa, päivällä käynyt ulkoilemassa. Näin olisin voinut kirjoittaa postikorttiin viikon mökkilomaltani, jonka sain viettää keskellä pimeää talvea. Ei kuulosta kovinkaan villiltä, mutta uskokaa tai älkää, olen trendin huipulla. Maailmalla myydään nyt unilomia, sillä uni ja lepo kiinnostavat ihmisiä. Aiemmin edelläkävijät lähtivät aktiivilomalle sukeltamaan, nyt he lähtevät lepolomalle nukkumaan. Suurkaupungeissa on tarjolla unilääkäreiden suunnittelemia hotelliöitä, joita siivittävät unta houkuttelevat ateriat, tyynyvalikoimat ja käytössä olevan unitiimin asiantuntemus. Toivoa sopii, että höyhensaaret kutsuvat näillä keinoilla – unilomat kun eivät ole mitään ilmaista huvia. Unesta ja levosta puhutaan paljon, ja syystä. Unettomuus on todellinen ongelma myös meillä: tuoreen Finterveys-tutkimuksen mukaan joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen ei nuku mielestään tarpeeksi. Mutta löytyykö apu täydelliseksi viilatusta uniohjelmasta? Unettomuuden määritteleminen on vaikeaa, sillä jokaisella on joskus vaikeuksia nukkua ja toisaalta unen tarve on yksilöllistä. Sen sijaan, että yritämme löytää täydellisiä iltarutiineja ja kellontarkkaa unirytmiä, meidän kannattaisi suhtautua nukkumiseen joustavasti, sanoo lehden unijutussa (s. 16) haastateltu Arto Pietikäinen. Mitä enemmän unta yrittää saada, sitä kauemmas se saattaa karata. Itse mietin, millaisia omaan elämään sopivia tapoja voisin siirtää lepolomaltani arkeen. Kenties ainakin sen, että illan voi lopettaa ja aamun aloittaa jollain muulla kuin kännykän tuijottelulla. Sen sijaan mielen voi rentouttaa lukemalla tai kuuntelemalla kirjaa – ja jos sattuu toisinaan heräämään keskellä yötä, ehkä silloinkin voi sängyssä pyörimisen sijaan vetää luurit korville ja keskittyä muuhun kuin unen metsästämiseen. Levollisia öitä ja virkeitä kevättalven päiviä! ? ”Etukäteen vähän jännitti: Miten saisin kirjoitettua jutun kahden miehen välisestä ystävyydestä. Toisen heistä tapaisin kasvotusten, mutta toista haastattelisin pitkän välimatkan vuoksi puhelimitse. Tulisiko jutusta etäinen tai epätasapainoinen? Turhaan huolehdin. Jarno Warsa-Ritaranta ja puhelimen päässä ollut Jani Hartonen osoittautuivat avoimiksi ja keskenään samanhenkisiksi tyypeiksi. Heidän tarinansa muistutti siitä, että kun luottamus on tarpeeksi vahva, se kestää – niin aikaa kuin välimatkaakin.” HELINÄ KUJALA Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka Forssa Print Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN Terveisiä unilomalta! Nukkumiseen kannattaa suhtautua joustavasti. MERI NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA Toimittajalta Pääkirjoitus Tunne & Mieli on uudistunut alkaneen vuosikymmenen kunniaksi. Anna meille palautetta osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi! TUNNE & MIELI 1/2020 3
• ALUKSI 3 Pääkirjoitus 6 Mitä uutta? Luontokalenteri huoltaa mieltä. 9 Lukemista Sukella unien maailmaan. KANSSAKULKIJAT 10 ”Rajat löytyivät kriisin jälkeen” Elämänkriisi pakotti Iisa Pajulan tutustumaan itseensä kokonaan uudelleen. 22 Reissukaverit ja sielunveljet Jarno Warsa-Ritaranta ja Jani Hartonen puhuvat miesten välisestä ystävyydestä. 33 Mitä olen oppinut elämästä? Elina Hirvosen kolumni. 34 ”Oma mieli kannattaa ottaa todesta” Hyvinvointia ei voi suorittaa, kirjailija Pauliina Vanhatalo sanoo. 44 ”Diagnoosi toi pysyvyyttä elämään” Irmeli Rantanen kertoo, miltä tuntuu sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Tässä numerossa 01 | 2020 Terapiaopintojen avulla olen saanut työkaluja tunteiden jäsentämiseen ja kohtaamiseen. Olen esimerkiksi oppinut aiempaa selkeämmin näkemään elämässäni toistuvia kaavoja ja saanut keinoja tunnistaa kohtia, joissa olen ajautunut yksinäisyyteen. IISA PAJULA MUUSIKKO 10 IIsa Pajula kertoo, kuinka viisi vuotta sitten alkanut elämänkriisi pakotti hänet tutustumaan itseensä kokonaan uudelleen. 28 4 TUNNE & MIELI 1/2020
• KANNEN KUVA PAULA VIRTA 44 40 22 10 16 ILMIÖ & TIETO 16 Yritä vähemmän, nuku paremmin Kokeile uudenlaista unikoulua. 28 Iltavuorossa Kolmivuorotyötä vanhusten kanssa jaksaa, kun ympärillä on hyvä tiimi. 40 Unien avulla harjoitellaan selviytymistä Miksi näemme unia, ja mitä ne kertovat meille? 46 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 54 Paahdatko vai palaudutko? Palautuminen on kokonaisvaltainen taito, jonka opettelu alkaa omien tarpeiden tunnistamisesta. 58 Pakkaspäivän puuro Ruokamuistossa haikaillaan lapsuuden vispipuuron perään. 65 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 66 Voimaa arkeen Leeni Peltosen hyvinvoinnin kivijalka on perhe. PUUHAA AIVOILLE 52 Värityskuva 60 Krypto 61 Sanatehtävä 61 Sudokut 62 Ristikko 22 34 16 Uudenlainen unikoulu opettaa joustavaa nukkumista ja kannustaa irti liiasta unen kontrolloimisesta. TUNNE & MIELI 1/2020 5
• Mitä uutta? KOONNUT MERI NYKÄNEN Luonnossa liikkuminen vaikuttaa suotuisasti hyvinvointiimme, mutta aina liikkeelle lähtemiseen ei tahdo löytyä puhtia. Mielenterveyden keskusliiton laatima Askeleita luontoon -kalenteri auttaa löytämään luontoelämyksiä läheltä. TEKSTI HELINÄ KUJALA V erkossa vapaasti ladattavissa olevan kalenterin tavoitteena on tutustuttaa ihmisiä luontoon ja näin auttaa heitä pitämään huolta mielen hyvinvoinnista. Kalenterissa on joka kuukaudelle neljä yksinkertaista tehtävää. Esimerkiksi helmikuussa tehdään havaintoja talvisessa luonnossa ja ulkoillaan valoisaan aikaan. Maaliskuussa ihmetellään kevään ensimmäisiä merkkejä ja kasvoja lämmittävää aurinkoa. Tehtävät eivät ole sidoksissa toisiinsa, vaan ideana on, että kalenterin voi ottaa käyttöön missä vaiheessa vuotta vain. – Tehtävissä on paljon aisteihin perustuvaa havainnointia. Lisäksi ne on laadittu niin, että ihmiset löytäisivät luonnon läheltä, vaikkapa lähimetsästä tai kaupungin viheralueelta. Luontokokemus ei tarkoita sitä, että pitäisi lähteä Lappiin vaeltamaan, sanoo liikunta-asiantuntija Kati Rantonen Mielenterveyden keskusliitosta. Luonto lisää myönteisyyttä Idea kalenterin tekemiseen syntyi liiton aiemmin toteuttamasta Askeleita arkeen -hankkeesta ja siitä saadusta palautteesta. Mielenterveyskuntoutujille suunnatussa hankkeessa laadittiin 12 viikon kävelyohjelma, joka kannusti lisäämään liikkumista ja myös herätteli ajattelemaan omia liikkumistottumuksia. – Tämän jälkeen saimme osallistujilta toiveita ohjelmasta, joka veisi luontoliikunnan pariin, Rantonen kertoo. Luonnossa oleskelu antaa hyvää vastapainoa työn kuormituksille, koska se rauhoittaa, elvyttää ja palauttaa rasituksista. Rantonen muistuttaa, että tutkimustiedon mukaan jo 15 minuutin luonnossa oleskelu laskee verenpainetta ja saa sykkeen alenemaan. – Mieliala kohenee, murheet unohtuvat ja mieli rauhoittuu. Luonnon avulla myös suhde itseen ja muihin koetaan aiempaa myönteisemmäksi. Kävellessä askeleita kertyy kuin huomaamatta, koska luonnossa liikkuminen koetaan tavallista helpommaksi ja kevyemmäksi, Rantonen summaa tutkimustuloksia. KU VA : SH U TT ER ST O C K Luonnosta voimaa kaikkina vuodenaikoina ASKELEITA LUONTOON Kalenteri on pdfmuotoinen ja tulostettavissa maksutta liiton verkkosivuilta: www.mtkl.fi/toimintamme/ lisaa-liikuntaa-arkeen/ askeleita-luontoon Askeleita luontoon 1 2 3 4 Kuukauden paras luontokokemus Tammikuu Havainnoi kävellessä, miltä kehossa tuntuu. Kasvoissa, sormissa, varpaissa? Näetkö taivaalla tähtiä? Tunnistatko tähtikuvioita? Ulkoile päivällä. Mihin aikaan alkaa hämärtää? Mene veden äärelle. Onko jäätä vai avovettä? Helmikuu Tee havaintoja talvisesta luonnosta. Voit myös ottaa kuvan. Miten voit iloita lumesta? Tee jotain mieluisaa, vaikka lumiukko. Tai hiihdä, luistele, mene pulkkamäkeen. Ulkoile valoisan aikaan. Mihin aikaan alkaa hämärtää? Onko metsässä lunta maassa? Löydätkö eläinten jälkiä? Maaliskuu Pysähdy luontoon ja tunne: lämmittääkö aurinko jo kasvojasi? Löydätkö jääpuikkoja vai tippuuko vesi kalliolta? Millaisia kevään merkkejä huomaat? Löydätkö pajunkissoja? Huhtikuu Käy katsomassa auringonnousua tai -laskua. Näetkö tai kuuletko jo muuttolintuja? Tunnistatko lajeja? Millaisia keltaisen eri sävyjä löydät luonnosta? Löydätkö jo muurahaisia? Edes yhden? Toukokuu Tee havaintoja keväisestä luonnosta. Voit myös ottaa kuvan. Etsi iso kivi tai kallio. Venyttele jalkoja ja kylkiä sen luona omalla tyylilläsi. Löydätkö puista hiirenkorvia? Tai jo lehtiä? Lähde ulos aamuiseen luontoon. Tee havaintoja ja mieleisesi aamuvenyttely. Kesä kuu Löydätkö perhosen? Tunnistatko lajin? Ota eväät ja lähde retkelle. Nauti luonnosta ja eväistä! Miltä koivun lehti tuoksuu? Miltä se maistuu? Poimi kaunis kivi ja tunnustele sitä kädessäsi. Voit ottaa kiven mukaasi muistoksi. Jokaiselle kuukaudelle on neljä vuodenaikaan liittyvää tehtävää. Aloita silloin kun haluat! Voit tehdä tehtäviä päivittäin tai viikoittain. Pääasia, että teet ne kaikki ulkona! Ulkoile niin pitkään kuin haluat. Suositamme, että aloitat 20 minuutista. Liiku luonnossa yksin, ystävän kanssa tai ryhmässä. Luontoa löytyy myös kaupungin puistoja viheralueilta! Kirjaa kalenterin oikeaan laitaan kuukauden paras luontokokemus. Voit kirjata myös luonto havaintoja tai omia tuntojasi. Näin käytät kalenteria Askeleita arkeen -hanketta on avustanut Opetusja kulttuuriministeriö. www.mtkl.fi 6 TUNNE & MIELI 1/2020
• tunne & mieli Uudet jutut pitävät aivot vireessä Tuntuuko, että aivosi ovat jumissa ja mieli sumuinen? On turha luulo, että aivoja pitäisi jotenkin säästellä iän myötä. Päinvastoin: aivoja kannattaa alkaa huoltaa viimeistään keski-iässä. Yksi keino siihen on uusien asioiden kokeileminen – se tekee hyvää sekä keholle että aivoille ja mielelle. Yllättävän reitin valinta. Mitäs jos jäisi eri pysäkillä pois kuin yleensä? Tai kävelisi jotain aivan toista reittiä töihin ja kauppaan. Keho ja aivot liikkeelle. Töihin ja kauppaan voi kävellä myös sitä vähän pidempää uutta reittiä. Entä miten olisi harrastus, jossa täytyy käyttää sekä päätä että kroppaa: tanssi, tennis tai suunnistus? Musiikkia mielelle. Kaipaatko nuoruuden soittoharrastusta? Tai ehkä läheltäsi löytyy kuoro, johon otetaan mukaan myös aloittelijoita. Tekemistä käsille. Olisiko vihdoin aika päästä irti neulomiskammosta? Jos se ei ole oma juttusi, niin testaa rakentamista, uusia ruokareseptejä tai vaikka maalaamista. BAROMETRI Vaikka mielenterveydestä puhutaan enemmän kuin aiemmin, joka toinen (51 %) työssäkäyvä todennäköisesti jättäisi kertomatta mielenterveyden ongelmistaan kollegoilleen. Tämä selviää vuoden 2019 Mielenterveysbarometrista. Melko moni (37 %) työelämässä mukana oleva ei mainitsisi asiasta myöskään esimiehelleen. Toisaalta 48 prosenttia voisi tehdä niin. Alan ammattilaiset toimisivat aivan vastaavasti, mikäli mielenterveyden ongelmat kohtaisivat heitä itseään. Noin puolet joukosta ei kertoisi asiasta työkavereilleen, ja 29 prosenttia jättäisi esimiehenkin vaille tietoa asiasta. 62 % AIVOTUTKIJA MONA MOISALA AIVOJEN ELVYTYSILTA, TIEDEKULMA KU VA : SH U TT ER ST O C K UUTISKIRJE Tilaa uutiskirje Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Kun tilaat kirjeen 9. huhtikuuta mennessä, osallistut Ruissalon kylpylälahjakortin arvontaan. Lahjakortti oikeuttaa yhden vuorokauden hemmotteluun kahdelle hengelle. ? ? tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje unettomuusoireesta kärsivistä aikuisista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Yleisimmät syyt unettomuuden taustalla ovat masennus ja päihteiden käyttö. LÄHDE: THL Meidän olisi hyvä oppia käyttämään älylaitteitamme viisaammin. Tulevaisuuden supertaito voisi olla vaikkapa se, että työsähköpostit tarkistaa vain kahdesti päivän aikana, tai se, että kännykän laittaa kello 21:n jälkeen lentokonetilaan. Yksinkertaisia asioita, jotka vaativat yllättävän paljon itsehillintää! Työkaverille ei kerrota kaikkea Sitten pitää vain keksiä, mikä se uusi juttu voisi tänä vuonna olla. Ehkäpä jokin näistä: KU VA : SH UT TE R ST O C K TUNNE & MIELI 1/2020 7
• O letko ihminen, joka näkee paljon unia, vai heräätkö aamuisin muistamatta yöllisiä seikkailujasi? Luultavasti tämä kertoo enemmän siitä, oletko kiinnostunut unista, kuin siitä, kuinka paljon näet niitä. Näemme nimittäin kaikki unia. Jos et ole aiemmin kiinnittänyt huomiota unimaailmaasi, Anna Tommolan Yöllinen elämämme herättelee takuuvarmasti kiinnostuksesi. Kirja kertoo kiinnostavalla tavalla siitä, mitä unista ja niiden näkemisestä on eri aikoina ajateltu, mitä uusin unitutkimus sanoo aiheesta ja mitä aivoissa oikein tapahtuu unen aikana. Unia on yritetty tulkita jo muinaisista ajoista lähtien. Unia on mystifioitu ja pidetty jopa jumalallisina viesteinä. Eikä unista tietenkään voi puhua mainitsematta Freudia, joka piti unia tukahdutettujen tunteiden, toiveiden ja halujen heijastumina. Kirjan mukaan unista ei kuitenkaan kannata etsiä yleispätevää symboliikkaa. Moni on varmasti kuullut tulkintoja esimerkiksi sille, mitä kaikkea hampaiden tippuminen suusta tarkoittaa. Tämä yleinen uni saattaa kuitenkin johtua siitä yksinkertaisesta syystä, että narskuttelemme hampaitamme yhteen unen aikana ja tämä kehollinen kokemus siirtyy uneemme. Unista voi silti kiinnostua, vaikkei niitä tulkitsisikaan kirjaimellisesti symbolikirja kädessä. Unet voivat olla viihdettä tai niitä voi pysähtyä pohtimaan tarkemmin, jolloin ne saattavat lisätä itseymmärrystä: mitä unessa oikein tapahtui, ja kertooko se jotain elämäntilanteestani? Mistä nämä kaikki tyypit oikein tulivat uniini, ja millainen tunnelma unessa oikein oli? Kiinnostavaa on myös se, mikä on uusimman unitutkimuksen näkemys siitä, miksi näemme unia. Yksi teoria on, että uni on aivojen meille turvallisessa tilanteessa kehittämää treeniä, jonka tehtävänä on suojella meitä vaaroilta. Unennäkö olisi siis eräänlaista toistoon perustuvaa mielikuvaharjoittelua. Tätä näkemystä kutsutaan nimellä uhkasimulaatioteoria: pään sisäinen simulaattori poimii valve-elämästä käsiteltäväksi kaikkea, mihin liittyy vahva tunnelataus. Eläväisesti kirjoitetusta kirjasta löytyy myös paljon erilaisten ihmisten unitarinoita, jotka keventävät kokonaisuutta – ja viihdyttävät. Ne myös inspiroivat kirjaamaan ylös omia parhaita uniaan, sillä muut kuin toistuvat unet katoavat pian mielestä. Ei siis muuta kuin pää tyynyyn ja kohti uusia seikkailuja! ? Anna Tommola: Yöllinen elämämme. Miksi näemme unia? (Atena 2020) Miksi näemme unia? ILO IRTI UNISTA 1 Mitä enemmän kiinnostut unistasi, sitä enemmän luultavasti myös muistat niitä aamulla. Kokeile, mitä tapahtuu, kun alat kiinnittää enemmän huomiota unimaailmaasi. 2 Jos haluat kirjata uniasi ylös, se kannattaa tehdä heti herättyä ja rehellisesti yksityiskohdat mukaan lukien. Jos odotat liian kauan, päivätajunta ehtii väliin ja tekee unista loogisempia kuin ne olivatkaan. 3 Unista voi saada iloa lohtua ja valaistusta oman mielen toimintaan, vaikkei niitä käsittelisikään säännöllisesti ja johdonmukaisesti. Aloita uteliaasta yöllisen elämäsi tutkailusta! Luettavaa KOONNUT MERI NYKÄNEN KU VA : SH U TT ER ST O C K 8 TUNNE & MIELI 1/2020
• Fiksusti rutiineista. Miten tehdä hyvistä tavoista osa elämää? Kirja antaa välineitä ja tekniikoita tapojen muuttamiseen – pysyvästi. James Clear: Pura rutiinit atomeiksi (Tuuma 2020) Osuvaa ja hauskaa. Rutiineista voi tulla liiankin tärkeitä, kuten käy Sirkalle tässä riemukkaassa romaanissa. Toimii hienosti myös äänikirjana. Anni Saastamoinen: Sirkka (Kosmos 2019) Parempaa unta. Kirjassa keskitytään unettomuuden hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Sopii sekä unettomuudesta kärsiville että heitä hoitaville ammattilaisille. Soili Kajaste ja Juha Markkula: Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin (Kirjapaja 2020) ? Lisää järkeä töihin Avoimesti ystäville Järki töihin – Parempien työtapojen kehittämisopas herättää pohtimaan tapoja tehdä työtä. Totutut työtavat voivat luoda tarpeetonta kiirettä ja vähentää näin omaa ja koko työyhteisön hyvinvointia ja jaksamista. Kirja tarjoaa työkaluja, joilla ottaa haltuun pirstaleinen työkenttä. Tekijät Sami Paju ja Tapani Riekki tähdentävät, että ajattelua vaativassa työssä on laadun kannalta oleellista pystyä hajauttamaan tärkeitä tehtäviä pitkälle ajanjaksolle, ennen kuin ne muuttuvat kiireellisiksi. Silloin Lue myös! Onneksi Märta Tikkanen on kopioinut ja säästänyt ystävilleen lähettämänsä kirjeet. Näistä kirjeistä on koottu tuhti kirja, joka toimii kuin muistelmateoksena – vieläpä harvinaisen avoimena ja rehellisenä sellaisena. Kirjasta löytyy Tikkasen kahdelle ystävälleen, Birgitta Stenbergille ja Åsa Mobergille, kirjoittamia kirjeitä neljältä vuosikymmeneltä. Vanhin teksti on vuodelta 1975 ja tuorein vuodelta 2007. Kirjeet ystäville ovat kuin Tikkasen päiväkirjasta, eli hän kirjoittaa siitä, mikä mieltä milloinkin vaivaa. Varoitus: kirja ei ole mitään kevyttä luettavaa, sillä kirjeissä on elettyä elämää eikä asioita ole kaunisteltu. Kirjeissä voi sanoa asioita, joista voisi olla vaikea puhua kasvotusten jopa läheisille ystäville. ? Märta Tikkanen: Pakko yrittää kir-. Elämä kirjeissä (S&S 2020) tehtävät saavat hautua alitajunnassa eikä päätöksiä tarvitse tehdä kiireessä. Kirja muistuttaa työmuistimme rajallisuudesta ja stressiherkkyydestä. Älykkäät työtavat vapauttavat tilaa ajattelulle, kun muistettavat asiat saadaan niiden avulla pois mielestä. Kun muisti ei tunnu silti riittävän, on järjestettävä aikaa palautumiselle. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN ? Sami Paju ja Tapani Riekki: Järki töihin – Parempien työtapojen kehittämisopas (Tuuma 2019) Osallistu lukuhaasteeseen: www.helmet.fi Jos kaipaat lukemiseesi uutta virettä, kannattaa osallistua Helmetlukuhaasteeseen, joka järjestetään jo kuudetta kertaa. Koko vuoden kestävän lukuprojektin aikana saat 50 erilaista tapaa valita uutta luettavaa, esimerkiksi ”lue kirja, jossa pelastetaan ihminen”. Ihanteellista olisi päästä sellaiseen tekemisen tilaan, jossa työt ikään kuin soljuvat itsestään väkisin rutistamisen sijasta. TUNNE & MIELI 1/2020 9
• ”Omat rajat löytyivät kriisin jälkeen” Muusikko Iisa Pajulan viisi vuotta sitten alkanut elämänkriisi pakotti hänet tutustumaan itseensä kokonaan uudelleen. Kun tukahdutetut tunteet ja suuri suru puristivat, oli löydettävä keinoja niiden käsittelyyn. Siitä sai alkunsa myös uusi ura terapeuttina. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT PAULA VIRTA Kanssakulkija Iisa Pajula 10 TUNNE & MIELI 1/2020
• Kanssakulkija Iisa Pajula TUNNE & MIELI 1/2020 11
• hmisen mieli on kuin käyttöliittymä, joka vaatii jatkuvia päivityksiä. Siksi sen opettelu on elämänmittainen prosessi. Näin ajattelee muusikko Iisa Pajula, joka joutui itsekin viisi vuotta sitten toteamaan, ettei vanha käyttöliittymä enää toimi. Alkoi vuosikausien päivitystyö, joka jatkuu edelleen. Siihen asti hän oli pitänyt itsestään selvänä, millainen hän on ja miten hänen mielensä toimii. Koko siihenastinen aikuisuus oli ollut elämän rakentamista: Pajula oli mennyt naimisiin, saanut kaksi lasta ja luonut uraa sekä vakihommissa organisaatioviestinnässä että muusikkona. Kun perusinfra oli rakennettu ja lapset aloittivat viisi vuotta sitten päiväkodin, elämän perustukset alkoivat yhtäkkiä muuttua. Pajula oli 35-vuotias, ja hänellä oli omaa aikaa enemmän kuin vuosiin. Mieleen alkoi puskea ajatuksia ja tunteita, joille ei ollut aiemmin löytynyt tilaa. Aiemmin avoimeksi itsensä tuntenut Pajula alkoi sulkeutua eikä osannut pyytää apua ulkopuolelta. – Turvalliselta tuntui vain oma sisäinen tilani, jonne poteroidun yhä enemmän. Ajauduin umpikujaan ja todella yksinäiseen kohtaan elämässäni. Nielaistut tunteet puskivat sisään Kun Iisa Pajula oli esiteini-ikäinen, hänen vanhempansa erosivat. Elämänmuutos osui herkkään vaiheeseen, eikä Pajula tiennyt, kuinka sitä käsitellä. 1990-luvun pikkukaupungissa ei ollut mahdollisuutta päästä käsittelemään vanhempien eroa ammattilaisen kanssa. Niinpä hän otti selviytymisstrategiakseen nielaista kaikki omat tunteet ja tarpeet. – Olen herkkä lukemaan ihmisten sisäiset fiilikset ja tunteet, ja tuo ominaisuus alkoi varhaismurrosiän kynnyksellä tulla pintaan. Murrosiän alkaessa lakkasin olemasta lapsi ja samaan aikaan menetin turvaverkkoni vanhempien eron myötä. Vaikka tunsin molemmista asioista turvattomuutta, luin muista ihmisistä heidän tuskaansa ja myötäilin sitä. Pajula kanavoi oman tuskansa raisun murrosiän pyörteissä muualle, etenkin musiikkiin. Hän sanoo pienestä pitäen osanneensa olla yksin ja viihtyneensä itsensä kanssa. Mutta kun siihen samalla yhdistyi voimakas velvollisuudentunto vaalia muiden ihmisten hyvinvointia, tuloksena oli sisäinen ristiriita. – Tämä strategiani on ajanut minut käyttäytymään ihmissuhteissa myöhemmin samalla tavalla. Hävitin jo silloin omat rajani, ja aloin kantaa ihan liikaa vastuuta muiden ihmisten mielipiteistä ja fiiliksistä. Ja itse kuvittelin, että selviän taakasta meditoimalla tai lenkkeilemällä sen pois. Pajula on aina ollut kiinnostunut siitä, miksi mieli toimii niin kuin se toimii. Tuolloin viisi vuotta sitten hän kuitenkin tajusi, ettei selviä enää yksin ja omilla työkaluillaan. Ensin hän alkoi hakea apua meditoinnista ja mindfulnessista, sitten ratkaisukeskeisestä terapiasta. Mutta käsittelemättömien tunteiden ja ajatusten vyöry vain kiihtyi. – Olin pitkään luullut, että olen sinut itseni kanssa, mutta minulla olikin ihan hirveästi sokeita pisteitä, joista en ollut aiemmin tietoinen. Kun avasin oven yhdelle, niitä alkoi tulla sieltä loputtomasti. Omat tarpeet olivat pysyneet piilossa Yksi sokea piste oli se, että Pajula oli aina ajatellut olevansa vahva eikä ollut suostunut myöntämään itselleen, että on samalla myös heikko – ja että niin saa ollakin. Vaikka hän oli ollut useita kertoja äärirajoilla jaksamisensa kanssa, hän oli selittänyt itselleen ja muille, että hän nyt vain on kovin stressialtis, ja yrittänyt opetella hallitsemaan tilannetta. – Stressaantuneena ongelmanratkaisukykyni heikkenee ja takerrun epäolennaisiin asioihin. Olen herkkäuninen, ja kun väsyn, niin kaikesta tulee hankalampaa ja reagoin herkemmin ympäristööni. Sitten perään poden huonoa omatuntoa siitä, että olen ollut rasittava, mistä tulee oma kierteensä. Alkava kriisi pakotti Pajulan miettimään aiempaa syvemmin, mitä hän vaatii itseltään, ja kyseenalaistamaan valintojaan. Hän huomasi, että on ollut ihmissuhteissaan venyvämpi ja sopeutuvampi kuin olisi jaksanut tai halunnut. Sosiaalisen paineen aiheuttama kuorma olisi edellyttänyt palautumista ja yksinoloa, mutta Pajula oli kokenut siitäkin lähinnä syyllisyyttä ja piilottanut omat tarpeensa. Olin pitkään luullut, että olen sinut itseni kanssa, mutta minulla olikin ihan hirveästi sokeita pisteitä, joista en ollut aiemmin tietoinen. 12 TUNNE & MIELI 1/2020
• nauravainen. Ne ovat vastavoimat ja minulle edellytyksiä myös luovaan työhön. Surunsa keskellä Pajula alkoi tehdä uutta levyä, johon hän kanavoi eron aikaansaamia tunteita ja ajatuksia. Vaikka luovaan työhön keskittyminen auttoi jaksamaan eteenpäin ja tunteiden käsittely musiikin kautta helpotti oloa, levynteosta tuli lopulta haastava ja pitkä projekti. Kun Pajula alkoi itse päästä henkisesti eteenpäin ja irti erostaan, levynteko junnasi vielä edellisessä vaiheessa. Irti erosta ja levynteosta Kun levy Päivii öitä viimein valmistui, sitä seurasi uusi haastava vaihe: irti päästäminen. Se on Pajulalle aina ollut brutaali ja raskas vaihe luovan työprosessin jälkeen, mutta nyt kuoppa oli poikkeuksellisen syvä. – En edelleenkään tajua, miksi itseni irti repiminen on minulle niin totaalista ja raskasta aina, kun levy on ruun, jota hän ei koskaan ennen ollut kokenut. Pahinta suruaikaa kesti vuoden. Pajula oli niin pohjalukemissa, että sekä läheiset että hän itse huolestuivat. Hän sanoo olleensa aina ihminen, joka itkee paljon ja helposti, mutta nyt itku oli erilaista ja loputonta. Hän alkoi saada myös paniikkikohtauksia. – Sukellus suruun vaati muurin totaalista räjähtämistä. Olin hätätilassa itseni kanssa, mutta samalla tiesin, että sureminen on välttämätöntä. Pajula googlasi tietoa masennuksesta ja teki testejä, joiden mukaan hän oli masentunut. Hän kuitenkin uskoi, että kyseessä on akuuttiin elämäntilanteeseen liittyvä alavire ja suru, jotka on käytävä läpi. Että vaikka hänellä on melankoliaan kallistuva mieli, ei hän ole ihmisenä kovinkaan altis masennukselle. – Melankolia on se, mitä tarvitsen, samalla kun olen myös iloinen ja – Olen pyrkinyt palaamaan sellaisiin vanhanaikaisiin ystävyyssuhteisiin, jotka perustuvat kahdenvälisyyteen ja oikeisiin kohtaamisiin eivätkä esimerkiksi suuren porukan ryhmäpaineeseen. Ystävyyssuhteissani on tärkeää, että kelpaan juuri sellaisena kuin olen. Ne suhteet, joissa en ole kokenut tulevani hyväksytyksi, ovat jääneet itsestään. Se on eheyttänyt minua paljon. Totaalinen sukellus suruun Kolme vuotta sitten kriisi konkretisoitui totaalisesti. Pajula tajusi, ettei voi jatkaa enää avioliitossaan. Hän oli uuvuksissa pikkulapsiarjen ja uran yhdistämisestä sekä syvästä yksinäisyyden kuopasta, johon oli pudonnut. Hän huomasi ajautuneensa niin kauaksi itsestään, ettei nähnyt myöskään parisuhteellaan tulevaisuutta. Kymmenen vuoden avioliitto päättyi. Sitä seurasi sukellus sellaiseen suIisa Pajula y Syntynyt 1979 Tampereella. y Työskentelee muusikkona, säveltäjänä ja sanoittajana, pitää ratkaisukeskeisen terapeutin vastaanottoa ja ohjaa TRE-harjoituksia. y Asuu Itä-Helsingissä kahden kouluikäisen poikansa kanssa. y Perusti 2004 Regina-yhtyeen yhdessä silloisen puolisonsa Mikko Pykärin kanssa. Yhtye lopetti 2017, kun pariskunta erosi. y Julkaissut kolme soololevyä: Iisa (2014), Kukaan ei oo kenenkään (2015) ja Päivii öitä (2018). KUKA? ? Terapeuttina Iisa Pajula toivoo voivansa auttaa myös musiikkialalla työskenteleviä. – Tunnen läpikotaisin ne kuviot, myös sen, kuinka epäeettisiä tilanteita siellä joutuu kohtaamaan. TUNNE & MIELI 1/2020 13
• – Lakkasin nielaisemasta kaikkea, ja siksi törmäsin siihen suureen suruvalliin. Lakkasin ajattelemasta, että minun kuuluu vastaanottaa ja täyttää toisten toiveet ja odotukset. Jouduin siksi irrottamaan itseni turvaverkostani, joka oli rakentunut osittain huteralle pohjalle. Kun vanha verkko hajoaa käsiin, voi uudelleenrakennus vähitellen alkaa, mutta se vie aikaa. Pajulalle turvattomuuden kokemus oli suurimmillaan juuri silloin, kun verkko oli hajonnut. Siksi suru pääsi tulemaan niin pohjia myöten. ? Kun annoin kaiken vaan tulla, sitä kuonaa alkoi tulla lisää ja lisää, ja sukelsin oman mieleni kellarikerroksiin. Ajattelin, että käytetään tähän haarukoimiseen nyt niin kauan kuin tähän menee. Tai ei se mitään haarukoimista ollut, vaan jokin kauhakuormaaja sitä lappasi eteeni. Intuitio johdatti terapiaopintoihin Paitsi muusikko, Iisa Pajula on nykyään myös ratkaisukeskeinen terapeutti ja TRE-ohjaaja. Terapeutiksi hän alkoi opiskella juuri silloin, kun omakin Iisa Pajula on aina tehnyt tinkimättömästi juuri sellaista musiikkia kuin itse haluaa. Hän on onnellinen, että on elättänyt sillä itsensä viimeksi kuluneen vuosikymmenen. tehty. Joka kerta ajattelen, että no niin, tämä oli tässä, nyt lopetan kokonaan nämä hommat. Ajan itseni aina äärimmilleen ja olen kamalan kova ja vaativa itseäni kohtaan. Eron ja levynteon jälkiaallossa hän vihdoin tunsi alkavansa päästä ulos poterostaan. Hän on pohtinut paljon sitä, miksi eroprosessi oli hänelle niin totaalinen, kun ulkoapäin katsottuna moni muu näyttää vastaavassa tilanteessa vain porhaltavan eteenpäin. Pajula arvelee kuitenkin, että hänelle kyse oli paljon suuremmasta elämänkriisistä, jossa avioero oli vain yksi tekijä. 14 TUNNE & MIELI 1/2020
• Kaikki vellovat tunteet ovat eri asia kuin se, mitä olemme ihmisinä. elämä oli suuressa myllerryksessä ja keskellä avioeroa. Ajatus terapiaopinnoista kyti Pajulalla kauan intuitiivisesti takaraivossa. Pitkään hän jarrutteli ja mietti, miten ihmeessä hän voisi ryhtyä terapeutiksi ilman sosiaalija terveysalan kokemusta, pelkällä viestinnän ja musiikkialan taustalla. Mutta kun päätös lopulta syntyi, opinnot alkoivat nopeasti. – Kun aloitin terapiaopinnot, kaikki mitä olin tehnyt, yhdistyi. Ja punainen lanka niissä on herkkyys. Opintojen avulla olen saanut struktuuria ja työkaluja elämän ja tunteiden jäsentämiseen ja kohtaamiseen. Olen esimerkiksi oppinut aiempaa selkeämmin näkemään elämässäni toistuvia kaavoja ja saanut keinoja tunnistaa kohtia, joissa olen ajautunut yksinäisyyteen. Pajula sanoo, että nykyään hän osaa asettaa omia rajojaan aiempaa selkeämmin ja olla empaattinen myös itselleen, ei vain muille. Sekin on ollut oivallus, että kaikki vellovat tunteet ovat eri asia kuin se, mitä olemme ihmisinä. Myös TRE-menetelmään tutustuminen ja ohjaajaksi valmentautuminen on ollut käänteentekevä asia Pajulan elämässä. TRE (Tension, Stress & Trauma Release Exercise) on stressinpurkumenetelmä, joka helpottaa kehon ja mielen syviä jännitysja traumatiloja. Menetelmän avulla hän pystyy itsekin vapauttamaan tukahdutettuja tunteitaan turvallisesti. Ja niitä tukahdutettuja asioita on hänen mukaansa vielä tosi paljon. Aivan hiljattain hän on oivaltanut, että kokemukset yksinäisyydestä ja vastuusta makaavat yhä hänen työpöydällään. – Tunnistan ne ominaisuudet, jotka ajoivat minut umpikujaan, ja tajuan samalla, että niin voisi käydä uudelleen. Mutta en millään haluaisi enää mennä siihen. En halua enää olla niin yksin. Kukaan ei ole koskaan valmis Joskus Iisa Pajula on miettinyt, olisiko ollut helpompaa, jos hän ei olisi avannut sitä ovea, josta kaikki nielaistut tunteet ja tarpeet pääsivät ulos. Olisiko elämä yksinkertaisempaa, jos vain porskuttelisi menemään sen enempää ajattelematta? Joskus nimittäin ajatus siitä, ettei oman mielen ja sen käyttöliittymän opettelussa tule koskaan valmiiksi, voi lannistaa. – Mutta eihän kukaan oikeasti niin ajattele, että olipa tyhmää avata se tunnelipas, vaikka se onkin rankkaa. Kriisin ja surun keskelläkin elämän perusasiat ovat onneksi lasten ansiosta pysyneet kohdillaan. Pajula sanoo, että vaikka elämä on jatkuvaa uuden opettelua ja oman mielen päivittämistä, elämänilo on taas vahvasti läsnä ja arki tuntuu hyvältä ja onnelliselta. Hän kokee onnellisuutta myös siitä kaikesta, mitä on läpikäynyt. Viime syksynä Pajula täytti 40 vuotta. Omien sanojensa mukaan hän aloitti elämänsä toivottavasti toiset 40 vuotta nyt uudenlaiselta alustalta. Vaikka elämänkriisin aiheuttama muutos vaatii yhä työtä, oman mielen kanssa työskentely on hänestä kuitenkin motivoivaa ja antoisaa. Pajula on huomannut, että hänen oma resilienssinsä – kyky kohdata vastoinkäymisiä – on kasvanut. Nykyään hän jo luottaa siihen, että selviää vaikeistakin asioista aiempaa paremmin, ja osaa arvostaa sitä. Ja mikä parasta, synkkien vuosien jälkeen hän on löytänyt itsestään takaisin jotain, mitä hän oli nuorena parikymppisenä. – Minusta on taas tullut se dorka, iloinen ja hölmöjä juttuja kertova Iisa, joka oli pitkään täysin kateissa. Se tuntuu ihanalta. ? Meri ”Meri on minulle todella tärkeä. Asun Itä-Helsingissä, sillä siellä luonto ja meri ovat koko ajan lähellä. Jaksaisin kävellä merenlahden ympäri aina uudelleen ja uudelleen. Sille reitille on jäänyt paljon tuskaa harteiltani.” Taide ”Vaikka kuinka ahdistaa, taiteen pariin raahautuminen vaikka väkisin kannattaa aina. Kun katson satoja vuosia sitten luotua maalausta tai teosta, jollaista en ole ennen nähnyt, elämän perspektiivi vaihtuu ja olo kevenee.” Leipominen ”Pienestä pitäen olen rakastanut leipomista ja aikuisena olen monesti haaveillut oman kahvilan perustamisesta. Konkreettinen käsillä tekeminen on parasta terapiaa, ja itse tehdyt korvapuustit tai bravuurini sitruunamarenkipiiras ovat rakkaudenosoitus läheisilleni.” Näin huollan mieltäni TUNNE & MIELI 1/2020 15
• Mitä enemmän komennamme nukkumattia luoksemme, sitä kauemmas hän karkaa. Miten nukkuisimme, jos luopuisimme hyvän unen metsästämisestä? TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN KUVITUS MARIA VILJA I hanaa, vihdoin rasittavan päivän päätteeksi sänkyyn! Nyt väsyttää oikeasti, koska takana on pari pitkää työpäivää ja vähän huonommin nukuttua yötä. Uskot, että tänään uni varmasti tulee. Olethan aloittanut jo hyvissä ajoin rentoutumisen: olet pannut puhelimen ja tabletin kiinni, syönyt hiilihydraattipitoisen iltapalan, kuunnellut rentoutusäänitteen, tuulettanut huoneen, ottanut melatoniinitabletin, juonut vielä kupin kamomillateetä ja laittanut villasukat jalkaan. YRITÄ VÄHEMMÄN, NUKU PAREMMIN 16 TUNNE & MIELI 1/2020
• TUNNE & MIELI 1/2020 17
• Mutta kun menet sänkyyn, tuijotat tuttuun tapaan vuoroin kattoa ja herätyskellon tiuhaan eteneviä viisareita. Keho alkaa jännittyä. Toistat tutun rentoutusharjoituksen. Mieli laukkaa siitä huolimatta seuraavan päivän huolissa, ja ennen kaikkea siinä, miten tänäkään yönä uni ei sitten tullut. Mikään ei auta. Sydän lyö entistä kiivaammin. Käyt yö toisensa jälkeen toivotonta taistelua unettomuuttasi vastaan. – Useat unen pulmista kärsivät aikuiset päätyvät loppumattomaan köydenvetoon unettomuutta vastaan. On paljon hyviä suosituksia, ohjeita ja neuvoja, joita unettomuudesta kärsivät yrittävät kovasti noudattaa, mutta voikin käydä niin, että uni vain karkaa kauemmaksi, kuvailee psykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen. Uni ei taivu kontrolliin Kaikkensa yrittäneelle unettomalle Pietikäisellä on tarjolla toisenlainen unikoulu. Hän esittelee hyväksymisja omistautumisterapeuttisen (HOT) unettomuuden hoitomuodon, joka täydentää perinteistä ja suositusten mukaista hoitoa. Tämä unettomuuden hoito sopii erityisesti niille, jotka eivät ole saaneet apua paljon käytetyistä ja tieteellisesti tehokkaiksi todetuista kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmistä. Joustavan nukkumisen periaatteista hyötyy myös kuka tahansa herkkäunisuudestaan huolta kantava aikuinen. Menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu, ja sitä on käytetty menestyksekkäästi esimerkiksi Englannissa. – Liiallinen kontrolli on usein osa ongelmaa niillä elämänalueilla, joita emme pohjimmiltaan voi kontrolloida. Uni on tyypillisesti asia, jota emme voi suorittaa tahtomme ja suunnitelmamme mukaan, vaikka kuinka haluaisimme, Pietikäinen sanoo. Uneen verrattavia pohjimmiltaan hallitsemattomia asioita ovat esimerkiksi ajatukset, tunteet, tuntemukset ja muistot. Mitä enemmän yritämme torjua ja hallita epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia, sitä enemmän ne voimistuvat. Mieli on taipuvainen askartelemaan kiihkeästi juuri niiden asioiden parissa, jotka yritämme tukahduttaa. – Jos menemme sänkyyn ajatellen, että juuri nyt minun täytyy rentoutua enkä missään nimessä saa ajatella työhuolia, ne varmasti alkavat hetken kuluttua pyöriä mielessämme. Nukkuminen vaihtelee luonnostaan Mitä vähemmän yritämme kontrolloida nukkumista ja nukkumattomuutta, sitä paremmin nukumme. On asiaankuuluvaa ja normaalia, että aika-ajoin nukumme epäsäännöllisesti, liian vähän tai katkonaisesti. Unettomuuskierre alkaa usein jonkin hankalan ja kuormittavan tapahtuman yhteydessä. Sellainen voi olla vaikkapa työpaikan yt-neuvottelut tai aviokriisi. Yhtä hyvin uusi myönteinen elämäntilanne, kuten työpaikan vaihto tai uusi parisuhde, voi hetkellisesti heikentää yöunia. – Niille, jotka osaavat suhtautua unen luonnolliseen vaihteluun sopivan huolettomasti, ei 18 TUNNE & MIELI 1/2020
• annetaan tulla ja mennä, eikä niihin pyritä vaikuttamaan mitenkään. Ajatuksilla on erittäin suuri vaikutusvalta siihen, miten nukumme. Ajatus ”en varmasti jaksa tehdä töitä seuraavana päivänä, kun en nyt nuku” kasvattaa omasta jaksamisesta koettua pelkoa ja hätää. Hätäännys voimistaa taistele tai pakene -reaktiota elimistössä. Keho jännittyy, uni karkaa. Omien ajatusten huomaamista ja tarkastelua voi auttaa niiden asettelu muotoon: ”Huomaan, että minulla on nyt sellainen ajatus, että en jaksa tehdä töitä seuraavana päivänä.” Jo tämä voi antaa etäisyyttä huoliajatuksen katastrofaaliseen ehdottomuuteen. – Ajatukset unettomuuden huonoista seurauksista ovat ajatuksia. Tosiasiassa kukaan ei voi tietää, oletko huomenna pirteä, kuolemanväsynyt vai jotain siltä väliltä. Yleensä ihminen kuitenkin pystyy toimimaan päiväsaikaan heikosta unesta huolimatta, Pietikäinen toteaa. Omien ajatusten tunnistamisessa ja etäännyttämisessä voi auttaa myös ajatusten nimeäminen. Valvottavalle ajatukselle voi antaa vaikkapa nimen Huoli-ajatus tai Valvottaja-ajatus. Unettomuuden kanssa kamppaileva käy usein myös kovaa taistelua kehonsa rentouttamiseksi. Jännittynyt keho vaikeuttaa unensaantia, ja kehon rentouttaminen olisikin unettomalle tuiki tarpeellista. – On aivan totta, että kehon täytyy rentoutua, jotta voimme nukkua. Jos kuitenkin teemme rentoutusharjoituksia hallitaksemme unta, käy usein muodostu yleensä tarvetta aloittaa köydenvetoa unettomuutta vastaan. Kuormittavan jakson jälkeen he palaavat normaaliin nukkumiseen, Pietikäinen kuvailee. Tavallisesti ihmiset selviävät tilapäisistä heikon unen jaksoista. Osalla kuitenkin unettomuuteen liittyvät tuntemukset lisäävät huolestumista ja murehtimista. Vähitellen epämiellyttäviä unen puutteen aiheuttamia fyysisiä tuntemuksia ja ahdistavia ajatuksia yritetään välttää monenlaisin hallintakeinoin. – Unettomuuden kierrettä pitää usein yllä se, että alamme rakentaa erilaisia nukkumiseen ja uneen liittyviä sääntöjä. Menemme sänkyyn tiettyyn aikaan unta odottamaan, vaalimme tiettyjä iltarutiineja nukahtaaksemme ja huolestumme, jos emme voi niitä toteuttaa. Luomme tiukkoja sääntöjä, joita uskomme unen noudattavan. Ajatusten voi antaa mennä ”Voitko luopua niistä keinoista kontrolloida unta, jotka eivät ole toimineet?” on ensimmäinen pohdittava asia unettomalle. Kontrollikeinojen sijaan huolestunut sängyssä pyörijä voi harjoitella rauhallista ja hyväksyvää oman kehon ja mielen reaktioiden tunnistamista ja havainnointia esimerkiksi tietoisuustaitoharjoituksin. – Tietoisuustaitoharjoitukset auttavat huomaamaan omia ajatuksia unettomuudesta sellaisina, kuin ne ovat. Esimerkiksi lehdet virrassa -mielikuvaharjoituksessa ajatukset tulevat ja menevät kuin puista virtaan putoilevat lehdet. Niiden Ensimmäinen pohdittava asia unettomalle on: Voitko luopua niistä keinoista kontrolloida unta, jotka eivät ole toimineet? TUNNE & MIELI 1/2020 19
• niin, että rentouttavaksi tarkoitettu harjoite saakin meidät pettymään ja ahdistumaan, kun sekään ei auta. ”Älä ryhdy suorittamaan nukkumista” on jälleen kerran Pietikäisen neuvo rentoutumisensa kanssa kamppailevalle. Havaintoja omasta kehosta ja hengityksestä voi harjoitella tekemään pitkin päivän pyrkimättä pakolla rentoutuneeseen tilaan. Myös unettomina öinä voi havaita hyväksyvästi oman kehonsa reaktioita yrittämättä muuttaa niitä. Uni peilaa elämäntilannetta Nykyään puhutaan entistä enemmän unen välttämättömyydestä aivojen ja koko elimistön terveydelle. Ei ole viikkoa, etteivätkö valtakunnalliset mediat kirjoittaisi aiheesta. Pietikäisen mielestä unen ja levon merkityksen tiedostaminen on tervetullutta ja tärkeää, mutta terveyttä ylläpitävää unirytmiä tavoitellessa kannattaa ensin pysähtyä tarkastelemaan omaa asennetta. – Suosituksia lukiessa on hyvä ymmärtää, että unessa, kuten muissakin ihmisen toiminnoissa, ilmenee luontaista vaihtelua elämäntilanteen mukaan. Ihmisen keho ja mieli toimivat parhaiten silloin, kun meissä on joustavuutta: kykyä ajatuksissamme ja teoissamme opetella hyväksyntää erilaisiin tilanteisiin ja unen muutoksiin, joihin ei voi suoraan vaikuttaa. Tietoisuustaitoharjoituksia unen kanssa kamppailevalle Lehdet virrassa Sulje silmäsi. Kuvittele mielessäsi hitaasti liikkuva virta. Vesi virtaa kivien yli, mutkittelee puiden välissä, laskee alas laaksoon. Silloin tällöin iso lehti leijailee virtaan, joka vie sen mennessään. Kuvittele, että istut virran äärellä lämpimänä, aurinkoisena päivänä katsellen, kuinka veteen leijailleet lehdet lipuvat ohi. Pane nyt merkille omat ajatuksesi. Joka kerta huomatessasi ajatuksen kuvittele, että se on kirjoitettuna yhteen ohi lipuvista lehdistä. Jos mieleesi tulee sanoja, asettele nämä sanat lehdille. Jos mieleesi tulee mielikuvia tai kuvia, aseta ne lehdille sellaisinaan. Tavoitteena on pysytellä virran äärellä ja antaa lehtien lipua ohi. Anna veden virrata siten, kuin se virtaa, ja lehdillä näkyä se, mitä niissä näkyy. Jos lehdet katoavat tai mielessäsi siirryt jonnekin muualle, pane ainoastaan merkille, että näin tapahtuu. Jos huomaat olevasi itse virrassa tai lehdellä, pane sekin vain merkille. Palaa uudelleen virran äärelle, huomioi mieleesi tuleva ajatus, kirjoita se lehdelle ja anna virran viedä lehti mukanaan. Jatka tätä harjoitusta muutaman minuutin ajan. Kun ihminen alkaa luopua itselleen tärkeistä teoista päiväsaikaan, unettomuuden kierre yleensä syvenee. 20 TUNNE & MIELI 1/2020
• Uni ja sen tarve muuttuvat luonnostaan monien tekijöiden, esimerkiksi ikääntymisen, myötä. Keskiikäinen ei nuku samalla tavoin kuin parikymppinen eikä kahdeksankymppinen kuten viisikymppinen. Uni on elämäntilanteemme peili, ja niin saakin olla. Ihmisen ei siis tarvitse nukkua ja palautua kellontarkasti ja luoda hyvän unen rutiineista itselleen stressiä. Tärkeää on synnyttää omaan elämään sopivat, riittävän joustavat nukkumistyylit. Arki ja arvot kannattelevat Unettoman kannattaa Pietikäisen mukaan suunnata huomiotaan tuskaisista öistä päiväajan aktiivisuuteen. Usein unettomuuden kanssa köyttä vetävä alkaa maksaa unesta hintaa vähentämällä päivän tärkeitä ja mielekkäitä tekemisiä. Yksi jättää ystäviä tapaamatta tai hylkää harrastuksensa. Toinen ei jaksa olla lastensa tai puolisonsa kanssa, vaan ärisee ilta-aikaan kiukkuisena sohvalla. Unettoman köydenveto Kehoskannaus Tämä harjoitus havainnollistaa sinulle tilannetta, jossa pyrkimys hallita unta on kääntynyt sinua vastaan. Unettomuutesi on ikään kuin vetäisit köyttä hirviön kanssa. Hirviö on iso, ruma ja hyvin vahva. Sinun ja hirviön välissä on pohjaton kuilu. Jos häviät köydenvedon, putoat kuiluun Sulje silmäsi ja huomaa tuntemukset kehossasi. Mitä tunnet kasvoissasi ja päässäsi? Mitä tunnet niskassasi ja olkapäissäsi? Huomaa, miltä hengitys tuntuu: ilma kulkee alas kurkkusi takaosaa, kylkiluusi ja rintakehäsi laajentuvat ja joustavat. Huomaa kaikki tuntemukset rinnassasi, vatsassasi ja selässäsi. Huomaa, miltä jaloissasi tuntuu. Havainnoi nyt ääniä ympärilläsi: kuuletko kellon tikitystä, liikenteen melua, muita kaukaisia ääniä? Keskity vain havaitsemaan. Huomaa vuode vartaloasi vasten, ja havainnoi, miltä se tuntuu päätä, niskaa, selkää ja jalkojasi vasten. Vuode ottaa sinut vastaan ja antaa sinun levätä. Jatka tätä harjoitusta muutaman minuutin ajan. ja sinun käy huonosti. Siksi vedät ja vedät, mutta mitä kovemmin niin teet, sitä kovemmin myös hirviö vetää ja kuilun reuna näyttää olevan yhä lähempänä. Vaikein asia on ymmärtää, että sinun tehtäväsi ei ole jatkaa tehotonta kamppailua ja voittaa köydenvetoa. Sinun tehtäväsi on pudottaa köysi. – Kun ihminen alkaa luopua itselleen tärkeistä teoista päiväsaikaan, unettomuuden kierre yleensä syvenee. Päiväaktiivisuus parantaa unta, eikä päivällä lepäily ja tärkeiden tekemisten karsiminen yleensä auta paremman unen saavuttamisessa, Pietikäinen sanoo. Unettoman on hyvä muistaa, että hän on paljon muutakin kuin ihminen, joka ei saa nukuttua. Väsyneenäkin voi useimmiten tehdä normaaleja arjen asioita. Unettomuuden vaikeita seurauksia voi pahentaa, jos ryhtyy elämään vain unen ja väsymyksen ehdoilla. Elämä voi kaventua merkittävästi. – Itseltään voi vaikkapa kysäistä, millainen isä tai äiti haluaisin olla riippumatta siitä, olenko valvonut yöllä vai nukkunut riittävästi. Voi pohtia, elänkö unettomuudesta huolimatta arvojeni näköistä elämää ja päämäärieni mukaan vai annanko unen määrätä, mikä elämässäni on tärkeää. Omaan väsymykseen voi harjoitella suhtautumaan myötätuntoisesti. Välillä voi levätä, jos siltä tuntuu, ja toisinaan valita aktiivisen tekemisen, vaikka väsyttää. ? TUNNE & MIELI 1/2020 21
• Reissukaverit ja sielunveljet Kanssakulkijat Jarno Warsa-Ritaranta ja Jani Hartonen 22 TUNNE & MIELI 1/2020
• Hyvä ystävyys on harvinainen lahja, josta kannattaa pitää kiinni. Jarno Warsa-Ritaranta ja Jani Hartonen tietävät tämän: he ovat olleet parhaita kavereita jo kolmekymmentä vuotta. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Jani Hartonen (vas.) ja Jarno Warsa-Ritaranta tapasivat viimeksi Jyväskylässä, jossa he osallistuivat Keski-Suomen talvijuoksusarjan kymmenen kilometrin juoksuun. Kisan jälkeen he menivät vielä teatteriin. Kanssakulkijat Jarno Warsa-Ritaranta ja Jani Hartonen TUNNE & MIELI 1/2020 23
• Jarno Warsa-Ritaranta y 44-vuotias, asuu Helsingissä. y Työskentelee psykoterapeuttina Psykoterapiakeskus Vastaamossa. Myös teologin ja lähihoitajan koulutus. y Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 4ja 8-vuotiaat tyttäret. y Harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja pitää intohimoisesti Bruce Springsteenin musiikista. KUKA? 24 TUNNE & MIELI 1/2020
• O len tuntenut Janin 13-vuotiaasta asti. Olemme molemmat kotoisin Mäntyharjusta ja tutustuimme yläasteella. Jani oli iloinen ja positiivinen kaveri – ja lämminsydäminen ihminen jo silloin. Aloimme vähitellen viettää aikaa yhdessä, vaikka kotimme olivatkin noin viidentoista kilometrin päässä toisistaan. Lukioaikoina ystävyytemme syveni. Pyöräilin toisinaan Janin kotikylään, jossa pelasimme esimerkiksi tennistä tai pöytätennistä. Kesäisin teimme pyöräja melontaretkiä, ja edelleen harrastamme yhteisiä pyöräreissuja. Liikkuminen on aina ollut tärkeää molemmille. Lukion jälkeen lähdimme kumpikin opiskelemaan yliopistoon: Jani Jyväskylään ja minä Helsinkiin. Jani asuu edelleen Keski-Suomessa ja minä Helsingissä, mutta tapaamme yhä vähintään neljä kertaa vuodessa. On aina huippuhetki tavata Jani. Hänen seurassaan tulee hyvä ja energinen olo. Suunnittelemme tapaamisiin yleensä aina jotain ohjelmaa, urheilun lisäksi voimme esimerkiksi käydä teatterissa. Välillämme on myös vahva näkymätön side, sielullinen yhteys. Saatamme kirjoittaa toisillemme täsmälleen samasta asiasta viestin yhtä aikaa. Minulla on muitakin kavereita, mutta yhteys Janin kanssa on ainutlaatuinen. Olen ammatiltani psykoterapeutti. Jani on opiskellut historiaa, ja hän on töissä yliopiston kirjaamossa. Työasioista emme pahemmin keskenämme juttele, vaan esimerkiksi urheilusta. Olemme varmaan ikuisia lapsia, koska juttumme eivät ole vuosien varrella juuri muuttuneet. Olemme myös auttaneet toisiamme henkisen puolen asioissa. Janin tuki oli minulle tärkeää, kun pikkuveljeni kuoli seitsemänvuotiaana jouluna 1999. Itse olin silloin jo 24-vuotias. Lähimmät kuukaudet ja vuodet ovat muistoissani osin sumuisia. Vaikka emme Janin kanssa silloin nähneet sen useammin kuin aiemminkaan, tärkeintä oli tietää, että elämässä on jotain hyvää ja pysyvää. Kun seuraavana syksynä teimme Vaasasta laivaretken Ruotsiin, tunsin pitkästä aikaa kunnolla iloa. Muistan myös keskustelumme, jossa jaoimme uskoa siihen, että uudesta vuosituhannesta tulee parempi. Keskustelussa oli sellaista henkeä, että veljeyttä on yhä jäljellä ja elämä jatkuu. Jani haluaa aina toisen parasta ja pitää sen, minkä lupaa. Hän asettaa ihmiset etusijalle ennen rahaa. Tavarat, kodit ja rahat on aina tarpeen mukaan jaettu, ja kaikki on ennen pitkää maksettu takaisin. Yhteinen ominaisuuteemme lienee luottamus siihen, että asiat aina lopulta järjestyvät. Harrastan muun muassa rugbya, mutta kymmenkunta vuotta sitten Jani sai minut innostumaan yleisurheilusta. Nykyisin kuulumme yleisurheiluseuraan ja juoksemme yhdessä kestävyysmatkoja. Olemme osallistuneet juoksutapahtumiin muun muassa Ruotsissa, Puolassa, Unkarissa ja Virossa sekä myös kotimaassa. On aina hieno fiilis päästä yhdessä reissuun. Vaikka kumpikin juoksee itsekseen, olennaista on maalin pääseminen ja rentoutuminen sen jälkeen. Veteraaniurheilussa voi kilpailla vaikka satavuotiaaksi asti, jos vain pysyy hyvässä kunnossa. Edessä voi siis olla vielä monta kisamatkaa. Välillämme ei mielestäni ole kilpailua. Olemme eri profiilin urheilijoita, sillä Jani on ollut vahva yksilölajeissa ja minä pallopeleissä. Kerran nuorena, kun Jani vihdoin voitti minut tenniksessä, hän riemastui siitä niin, että hyppäsi vaatteet päällä järveen. Meillä kummallakin on perhe, mutta se ei ole oikeastaan vaikuttanut ystävyyteemme – ainoastaan aikataulut vaativat aiempaa enemmän suunnittelua. Meillä on Janin kanssa tapana juhlia jokaista vuodenaikaa ja myös tarjota toisillemme syntymäpäiväateria hyvässä ravintolassa. Usein nämä tapaamiset sijoittuvat Helsinkiin tai Jyväskylään, mutta toisinaan ne yhdistyvät yhteisiin reissuihin. Emme juurikaan tapaa perheittäin. Vaimoni arvostaa ystävyyttämme, eikä reissujen järjestäminen ole aiheuttanut kotona ristiriitoja. Itsekin ajattelen, että näin pitkä ja merkityksellinen ystävyyssuhde on harvinainen lahja.” Meillä kummallakin on perhe, mutta se ei ole vaikuttanut ystävyyteemme – ainoastaan aikataulut vaativat aiempaa enemmän suunnittelua. JARNO WARSA-RITARANTA: TUNNE & MIELI 1/2020 25
• K un ikää tulee lisää, hyvää ystävyyttä arvostaa entistä enemmän. Oikeastaan olen vasta nyt pysähtynyt pohtimaan, kuinka pitkä ja merkityksellinen suhteemme Jarnon kanssa on. Missään vaiheessa ei ole tuntunut siltä, että ystävyytemme olisi katkeamassa tai hiipumassa, vaikka kummallakin on perheet ja välimatka on pitkä. Meitä yhdistävät samanhenkisyys ja yhteiset lähtökohdat. Se, että olemme kotoisin samalta paikkakunnalta, on kiinni pitävä voima, samoin yhteiset kiinnostuksen kohteet. Kun molemmat innostuimme veteraaniurheilusta ja aloimme kiertää Suomen Aikuisurheiluliiton kilpailuissa, siitä tuli yksi uusi yhdistävä tekijä. Arvostan Jarnossa aitoutta ja luonnollisuutta. Hän ei koskaan esitä mitään vaan on oma itsensä. Jarno on myös luotettavuuden perikuva. Hänen kanssaan tulee sellainen fiilis, että olemme samalla puolella. Arvostan myös sitä, että hän näkee paljon vaivaa ystävyytemme eteen ja järjestää aktiivisesti yhteistä ohjelmaa. Hankalissa elämänvaiheissa ystävän tuki on tarpeen. Itselleni sellainen oli seurustelusuhteen päättyminen kymmenisen vuotta sitten. Jarno valoi uskoa siihen, että asiat kyllä järjestyvät, mikä antoi voimaa mennä pahimman ylitse. Tuntui hyvältä tietää, että on olemassa tukipilari, paras ystävä, jonka kanssa asiasta voi keskustella. Jarnossa on hienoa myös se, että hän on omissa kriiseissään osannut tukeutua apuuni ja uskaltanut päästää lähelle. Itselleni se ei ole yhtä helppoa. Kun ystävä on päästänyt surussaan lähelle, oma läsnäolo on tuntunut tärkeältä ja merkitykselliseltä. Vuosien myötä olen oppinut ymmärtämään, että mahdollisuus olla toisen tukena on suuri luottamuksen osoitus. Minulla ei ole Jarnon lisäksi kovin montaa hyvää ystävää. Kun pääsin opiskelemaan Jyväskylään, moni silloisista kavereista lähti toiseen suuntaan. Opiskelukavereista taas useat ovat valmistumisen jälkeen muuttaneet tältä seudulta pois. Näin aikuisiällä uusien ystävien löytäminen tuntuu vaikealta. En viihdy isoissa porukoissa enkä osaa helposti tehdä itseäni tutuksi, ja sekin on varmasti määritellyt ystäväpiirini laajuutta. Meillä on Jarnon kanssa melko saman ikäiset lapset, joten ymmärrämme toisiamme hyvin siinäkin suhteessa. Jarno on myös kuusivuotiaan tyttäreni kummi. On kuitenkin hankalaa järjestää tapaamisia perheiden kesken, kun lapset ovat pieniä ja välimatka on pitkä. Kun tapaan Jarnon, se on aina hauska hetki. Kovin syvällisiä keskusteluja emme yleensä käy, vaan puheenaiheemme ovat päivittäisiä perusasioita. Juttua riittää, mutta voimme olla toistemme seurassa hiljaakin, ilman että se olisi vaivaannuttavaa. En muista, että välillämme olisi koskaan ollut konflikteja. Ensimmäiset muistikuvani Jarnosta on, että painimme välitunnilla koulun pihalla. Tappelusta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan veljellisestä leikistä. Kumpikaan ei ole sen sorttinen, että haastaisi riitaa. Vaikka olemme samanhenkisiä, luonteissamme on myös eroja. Jarno on minua välittömämpi ja ennakkoluulottomampi. Hän uskaltaa heittäytyä tilanteisiin ja luottaa siihen, että asiat sujuvat. Itse taas pyrin varmistelemaan asioita etukäteen ja miettimään seuraavaa askelta. Jarno on hauskaa matkaseuraa. Joka reissulla meillä on lähes poikkeuksetta pieniä kommelluksia ja naurua riittää. Viime syksynä osallistuimme juoksutapahtumaan Turun lähellä Kaarinassa, ja majoituimme Jarnon tädin ja tämän miehen luokse. Kun pääsin perille, huomasin jättäneeni kaikki juoksuvarusteeni bussiin. Pääsin kuitenkin juoksemaan lainavarusteilla. Perillä kuljimme tädin ja hänen miehensä kyydissä. Koska mukana olivat myös Jarnon lapset ja autossa oli täyttä, matkustimme Jarnon kanssa vuorotellen takakontissa. Onneksi auto oli farmarimallia. Urheilutapahtumia ja yhteisiä reissuja riittää myös tulevaisuudessa, joten ystävyytemme kehittyy varmasti suotuisaan suuntaan. Olemmekin vitsailleet, että sitten satavuotiaina korjaamme kisoista kaikki pystit.” ? Vuosien myötä olen oppinut ymmärtämään, että mahdollisuus olla toisen tukena on suuri luottamuksen osoitus. JANI HARTONEN: 26 TUNNE & MIELI 1/2020
• Jani Hartonen y 44-vuotias, asuu Muuramessa. y Työskentelee asianhallintavastaavana ja tiiminvetäjänä Jyväskylän yliopiston kirjaamossa. Koulutukseltaan filosofian maisteri. y Perheeseen kuuluvat puoliso, 4-vuotias poika ja 6-vuotias tytär. y Harrastaa yleisurheilun lisäksi suunnistusta ja toisinaan myös geo kätköilyä. Kiinnostunut historian penkomisesta, muun muassa sukututkimuksesta. KUKA? TUNNE & MIELI 1/2020 27
• Heli Kauppila tekee kolmivuorotyötä psykogeriatrisessa ryhmäkodissa. Työssä jaksamisessa auttaa itseohjautuva tiimi, joka tuo työhön sopivasti vapautta ja vastuuta. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVAT SUSANNA KEKKONEN tuottamassa Roihuvuoren seniorikeskuksessa. Ronjassa on yhteensä 23 asukasta, ja lisäksi se tarjoaa yhden kriisipaikan väliaikaiseen asumiseen. Asukkailla on muun muassa skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, masennusta, ahdistusta ja syömishäiriöitä. Sairauksia, joiden kanssa he eivät pärjää kotonaan ja jotka vaativat työntekijöiltäkin erityisosaamista. Monella on laitostausta, osa tulee suoraan kotoa. Ronja on paikka, jossa asukkaat saavat olla loppuun asti. Mutta Ronjassa eletään täyttä elämää! Sen todistavat käytävän seinälle kiinnitetyt kuvat paikoista, joissa lkona on on jo pilkkopimeää, vaikka lähihoitaja Heli Kauppilan työvuoro on vasta puolivälissä. Kello on kuusi sunnuntai-iltana, kun hän kiertää koputtelemassa asukkaiden ovia ja käy kutsumassa heitä hetken kuluttua alkavalle iltapalalle. Jotkut syövät omassa huoneessaan, mutta useimmat tulevat yhteiseen tilaan, jos suinkin kykenevät liikkumaan ja ovat sillä mielellä, että haluavat istua muiden seurassa. Pikkuhiljaa ovet avautuvat ja asukkaat tulevat syömään omin jaloin, rollaattorin avustuksella tai pyörätuolilla rullaten. Jokainen omalla tyylillään ja oman aikataulunsa mukaan. – Täällä toimitaan mahdollisimman paljon asukkaiden rytmin mukaan, sillä tämä on heidän kotinsa. Asukkaiden ehdoilla Asukkaiden koti on psykogeriatrinen ryhmäkoti Ronja. Täällä asuu vanhuksia, joilla on todettu jokin psyykkinen häiriö. Ryhmäkoti sijaitsee itäisessä Helsingissä ja toimii kaupungin ILTAVUOROSSA porukka on käynyt yhdessä: hymyileviä kasvoja rantakahvilassa, pitsalla, leffateatterissa ja Linnanmäen Sea Lifessa. – Kaikki retket tehdään asukkaiden ideoiden pohjalta. He saavat keksiä sopivia kohteita, ja me toteutamme ne, jos vain mahdollista. On hienoa huomata, kuinka esimerkiksi ahdistunut asukas rauhoittuu päästessään itselleen mieluisaan paikkaan, Kauppila sanoo. Ryhmäkoti on osa isompaa seniorikeskusrakennusta, ja ovet ovat täällä auki. Asukkaat voivat siis kulkea vapaasti, mitä moni ulkopuolinen ihmettelee. ?? MUISTOJA RETKILTÄ. Kuvat seinällä muistuttavat siitä, mitä kaikkea hauskaa on tehty yhdessä: käyty leffassa, kahvilla, pitsalla ja Linnanmäen Sea Lifessa ihastelemassa mereneläviä. Ronjassa pidetään kerran kuussa yhteisökokous, jossa asukkaat saavat suunnitella, mitä tulevaisuudessa tehdään. Työvuorot suunnitellaan niin, että asukkaat pääsevät toivomilleen retkille. ? TIIMI. Iltavuorolaiset Outi Hartonen, Sirkku Hannila, Heli Kauppila ja Somjit Nakjaroen tekevät ja tarjoilevat asukkaille iltapalaa, siivoavat pöydät ja täyttävät astianpesukoneen yhdessä. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että vuorotyön rytmiin ei välttämättä totu koskaan täysin. Hyvää työtä 28 TUNNE & MIELI 1/2020
• KOLMIVUOROTYÖ. Heli Kauppila on työskennellyt ryhmäkoti Ronjassa jo 11 vuotta. Hän on tyytyväinen työhönsä, vaikka kolmivuorotyö tuo omat haasteensa. – Omana aikanani täältä ei ole lähtenyt yksikään vakituinen työntekijä, paitsi eläkkeelle. Hyvää työtä TUNNE & MIELI 1/2020 29
• – Tämä on heidän kotinsa ja jos he haluavat lähteä käymään tupakalla tai kaupassa, niin he saavat lähteä. Kaikilla on myös oma rytminsä. Mikään pakko ei ole mennä tiettyyn aikaan nukkumaan, vaikka toki kannustamme säännölliseen rytmiin. Itseohjautuvuus tuo motivaatiota Keskellä ryhmäkotia sijaitsevassa keittiössä käy kuhina. Toiset syövät iltapalaa, yksi asukkaista täyttää jo astianpesukonetta, ja joku on jäänyt pöydän ääreen istuskelemaan. Heli Kauppilan kanssa iltavuorossa ovat tänään Outi Hartonen, Sirkku Hannila ja Somjit Nakjaroen. Kaikki ovat olleet täällä töissä pitkään, Kauppilakin jo 11 vuotta. Tärkein syy pysyvyyteen ja työssä jaksamiseen on ainutlaatuinen itseohjautuva tiimi. – Ei täältä kukaan lähde paitsi eläkkeelle, Kauppila sanoo ja muut ovat samoilla linjoilla. Ronjan tiimi aloitti vuonna 2012 yhteisöllisen työvuorosuunnittelun ja osallistui neljä vuotta sitten kokeiluun, jossa testattiin itseohjautuvuutta. Se jäi pysyväksi toimintatavaksi. Itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että tiimi päättää itse asioistaan: suunnittelee työvuorolistat, rekrytoi omat työntekijänsä, vastaa ryhmäkodin ohjelmasta ja hoitaa kaikki asiat, kuten parhaaksi näkee. – Ryhmäkodissa kukaan ei ole kenenkään pomo. Hierarkioita ei ole päivittäisessä työssä, ja lähihoitajat sekä sairaanhoitajat ovat samanarvoisia, Kauppila sanoo. Pelisäännöt on rakennettu yhdessä, ja eri alueille on omat vastuutiimit, joten kukin voi suuntautua omiin mielenkiinnon kohteisiinsa. Myös kouluttautumiseen kannustaminen tuo lisää motivaatiota työhön. Ronjan työntekijöillä on vapaus itse päättää monista asioista, tai ainakin kokeilla, toimisiko jokin asia paremmin toisin. Jokin aika sitten he päättivät laajentaa ruokailutilaa niin, että kaikki asukkaat mahtuvat sinne. Se oli oikea ratkaisu ja lisäsi yhteisöllisyyttä entisestään. Joustoa työaikoihin – Otatko tämän punaisen kynän? Eikös se ole lempivärisi? Heli Kauppila ojentaa punaisen puukynän Veikolle. Hän on entinen arkkitehti, ja Kauppila täyttää hänen kanssaan värityskirjaa ruokailutilassa iltapalan jälkeen. Tällaisia pieniä mukavia hetkiä yritetään luoda aina, kun siihen on aikaa. Yhtenä päivänä asukas toivoi saunaseuraa, joten Kauppila meni hänen kanssaan vaatteet päällä saunan lauteille. Ronjassa jokainen tekee työtään vähän omalla tavallaan. Kauppila on 38-vuotias ja tekee tällä hetkellä 80-prosenttista työviikkoa, sillä kotona on kolme lasta. Työ on kolmivuorotyötä, mutta Kauppila on pyrkinyt vähentämään yövuoroja oman perussairautensa takia. Niitäkin on, jotka tekevät mielellään yötöitä. Tiimissä on yhteensä 14 työntekijää. Työvuorot jaetaan niin, että aamuja iltavuoroissa on neljä työntekijää ja yövuorossa yksi. Yöllä apua saa tarvittaessa viereisestä ryhmäkodista. 30 TUNNE & MIELI 1/2020
• Vaikkei Kauppila tee paljon yötöitä, vuorotyö vaikuttaa vapaa-aikaan: harrastaminen ja ihmisten tapaaminen on vaikeampaa, kun on epäsäännölliset työajat. – Vuorotyö kuitenkin kuuluu tähän työnkuvaan. Sillä on myös vaikutusta palkkaan, sillä lähihoitajan peruspalkka jää pelkissä päivätöissä pieneksi. Nyt Kauppilan täytyy lähteä auttamaan Veikkoa iltatoimissa. Sänkyyn siirtämisessä tarvitaan kahta hoitajaa. Samalla Kauppila huomaa, että Veikon jalan haavat ovat vuotaneet läpi siteistä. Siteiden vaihtaminen ei kuuluisi tälle päivälle, mutta ne on silti vaihdettava. Tehtävä vie tovin ja tuo pientä kiirettä loppuiltaan. ??? TYÖHYVINVOINTI. Sirkku Hannila ja Outi Hartonen ovat sitä mieltä, että työssä jaksamisen ydin on hyvä tiimi ja se, että työvuorolistat tehdään yhdessä. Silloin voidaan huomioida, millaisia vuoroja kukin mieluiten tekee. Jos joku huomaa, että työkaveri on erityisen väsynyt, siihen puututaan. ?? YHTEISTÄ AIKAA. Veikko on työskennellyt arkkitehtina ja tykkää värittämisestä. Kauppila värittää hänen kanssaan iltapalan jälkeen. Arjesta yritetään tehdä asukkaiden näköistä. ? AVOIMUUS. Onnistunut tiimityöskentely vaatii Heli Kauppilan mielestä avoimuutta, luottamusta ja yhteisiin pelisääntöihin sitoutumista. Jokainen saa myös tehdä työnsä omalla tavallaan. – Meillä on hyvä yhteishenki. Puhumme suoraan ja uskallamme olla asioista myös eri mieltä. Huumorimme on välillä aika mustaa. ? KOSKETUS. Kirsti kulkee käytävällä rollaattorinsa kanssa. Hoitajilla on omat vastuuasukkaansa, mutta he tietävät kaikkien asukkaiden tärkeimmät kuulumiset. Aiemmin ryhmäkoti oli jaettu kolmeen pienkotiin, mutta työntekijät halusivat yhdistää ne yhdeksi isoksi ryhmäkodiksi. – Nyt tiedämme paremmin, mitä kenellekin kuuluu ja pystymme kertomaan omaisille myös muiden kuin omien asukkaidemme kuulumiset, Kauppila sanoo. TUNNE & MIELI 1/2020 31
• Työt eivät kulje kotiin Kello lähenee yhdeksää, ja Heli Kauppilan työpäivä on päättymässä. Vielä täytyy naputtaa koneelle iltavuoron tärkeimmät tapahtumat ja kertoa yövuoroon tulleelle hoitajalle, missä mennään ja mitä kenellekin asukkaalle kuuluu. Osa on mennyt jo nukkumaan, osa jatkaa iltajumppaa tai television katselua. Yksi asukkaista tulee kyselemään yöhoitajalta unilääkkeen perään. Hän saa hetken odottaa, kun työntekijät antavat iltaraportin yöhoitajalle ja vaihtavat kuulumisiaan. Taukotilassa käy ensimmäistä kertaa illan aikana kuhina, kun kaikki työntekijät ovat samaan aikaan lähdössä tai tulossa. Kahvinkeitin porisee yövuorolaista varten. Kauppila käy vielä vaihtamassa vaatteet ja vetää toppatakin päälleen. Sitten hän sukeltaa seniorikeskuksen pimeälle pihalle ja lähtee kotiin päin metsän poikki. Kotimatka on vain parisataa metriä – mutta ei kotoa sentään näe työpaikalle. – Työasiat jäävät yleensä työpaikalle, en kanna niitä kotiin. On mukava tulla töihin, mutta on myös kiva lähteä kotiin. ? ? RAPORTOINTI. Vielä on naputettava päivän tapahtumat koneelle ja kerrottava illan kuulumiset myös kasvotusten yövuoroon tulevalle hoitajalle. ? KOTIIN. Sunnuntain iltavuoro päättyy kello 21:15, ja hoitaja lähtee kotiin perheensä luokse. Suomessa noin 25 prosenttia työllisistä tekee vuorotyötä tai noudattaa epäsäännöllisiä työaikoja. Heli Kauppila on yksi heistä. 32 TUNNE & MIELI 1/2020
• Elina Hirvonen on kirjailija ja dokumenttielokuvaohjaaja, jota kiinnostaa loputtomasti ihmisen mielen ja maailman ristiriitaisuus. H elsingin Sanomien toimittaja Lauri Malkavaara kirjoitti vuonna 2018 amerikkalaisen Esquire-lehden What I´ve Learned -palstan inspiroimana kolumnin, jossa kertoi, mitä on elämästä oppinut. Innostuin tekemään oman listani, jota päivitän tarpeen mukaan. Viime aikoina olen miettinyt listaani paljon. Nyt haluan jakaa sen ja innostaa muita miettimään omaansa. Mitä olen oppinut? Jos ei ole perijätär, on säästettävä rahaa. Opin tämän mummiltani, joka syntyi torppaan, jäi nuorena sotaleskeksi ja elätti itsensä ja äitini tekemällä seitsenpäiväisiä työviikkoja kartanon taloudenhoitajana. Mitä vähemmän rahaa on tai mitä vähemmän se kiinnostaa, sitä enemmän taloutta kannattaa opetella, sitä sitkeämmin säästää. Luontoon kannattaa mennä, aina. Jos parisuhteessa on lapsia, johtopäätöksiä suhteen tilasta ei kannata tehdä ennen kuin nuorin lapsista on täyttänyt kaksi vuotta. Ihmissuhteissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa ei pääse mihinkään spekuloimalla, mitä muut ajattelevat. Kysymällä voi päästä pitkälle. Hyvän kirjan seurassa ei ole koskaan yksin. Huonot saa jättää kesken. Ikääntyminen ei ahdista, kun aikaa viettää monta vuotta vanhempien, viisaiden ja säkenöivien ystävien kanssa. Suruille on tehtävä tilaa – ja muita asioita, joita olen elämästä oppinut ELINA HIRVONEN Ihmiset tekevät käsittämättömän paljon hyvää käsittämättömän vaikeissa oloissa. Aina kun uutinen herättää ahdistuksen, että tällekään asialle ei kukaan tee mitään, kannattaa ottaa selvää. Todennäköisesti joku, tai jotkut, ovat jo tekemässä jotain. Parhaassa tapauksessa heitä voi auttaa. Jos lähettää yöllä juhlista ylipirteän viestin ihmiselle, jonka tuntee ainoastaan töiden kautta, tilannetta ei paranna, jos aamulla soittaa selittääkseen asian seikkaperäisesti. Rakkaimmat, myös itsensä, kannattaa viedä säännöllisesti treffeille. Raha-asioista sopimiseen on valmistauduttava, jos tekee keikkatyötä. Näkyvyyden voi hyväksyä palkkioksi sitten, kun sillä voi maksaa ruuan, asumisen ja lasten harrastukset. Paras kuorintavoide syntyy, kun sekoittaa hyppyselliseen ruokasoodaa pisaran vettä. Jos on tärkeää sanottavaa, se kannattaa sanoa aina. Elämä on liian lyhyt sanomattomien asioiden vatvomiseen. Samaan ihmiseen voi rakastua yhä uudestaan. Kaikkea ei voi korjata. Elämässä on kipuja ja suruja, jotka eivät katoa surutyöllä tai ajatusten muuttamisella ja joista ei tarvitse päästä yli. Elämä voi olla hyvää, vaikka siinä olisi tilaa korjaamattomille suruille. Pohjoissaamen kielessä on 180 lumeen ja jäähän viittaavaa sanaa. Yhtä monta sanaa tarvittaisiin rakkaudelle. Pimeimpinä päivinä kannattaa lähteä kävelylle ja katsella tähtiä tai veteen heijastuvia valoja. Ne ovat kauniita aina. ? Jos on tärkeää sanottavaa, se kannattaa sanoa aina. Elämä on liian lyhyt sanomattomien asioiden vatvomiseen. Kolumni TUNNE & MIELI 1/2020 33
• Kanssakulkija Pauliina Vanhatalo 34 TUNNE & MIELI 1/2020
• ”Oma mieli kannattaa ottaa todesta” Masennus opetti kirjailija Pauliina Vanhatalolle, että jokaisella on oma mieli, joka tarvitsee omanlaisiaan tasapainottavia asioita. Mutta mielen hyvinvointia ei voi suorittaa, hän sanoo. TEKSTI KAISA PASTILA KUVAT PAULA VIRTA Kanssakulkija Pauliina Vanhatalo TUNNE & MIELI 1/2020 35
• K un kirjailija Pauliina Vanhatalon, 40, kotona leijailee vastaleivotun sämpylän tuoksu, asiat ovat hyvin. Vanhatalo kutsuu tätä sämpylämittariksi. – Silloin kun jaksan tarttua tällaiseen ylimääräiseen tekemiseen, voin hyvin. Käsien upottaminen taikinaan on Vanhatalolle ennen kaikkea rakkaudenteko. 10ja 13-vuotiaat lapset ilahtuvat, jos heitä odottavat koulun jälkeen lämpimäiset. Puoliso taas rakastaa tuoretta pullaa. Leipomisen Vanhatalo aloittaa useimmiten spontaanisti. Raahelaiskodin keittiönkaapista löytyy aina jauhoja ja kuivahiivaa. – Minusta saa nyt kyllä liian pullantuoksuisen kuvan. Oikeasti koen olevani kauhean epäkäytännöllinen ihminen. Kujeileva hymy syttyy Vanhatalon kasvoille. Krooninen puute tilasta ja rauhasta Auto jonka konepellin alta kuuluu epämääräistä kolinaa ja jonka vauhti ei kiihdy liittymästä moottoritielle. Masentuneilla aivoilla työskentely on erilaista kuin tavallisilla. Ennen kaikkea ne ovat hitaammat. Koskaan aiemmin en ole edennyt niin kituliaasti kuin nyt. En pysty urakoimaan, en kirimään aikataulua kiinni. Pauliina Vanhatalo: Keskivaikea vuosi (2016) Viisi vuotta sitten Vanhatalo ei leiponut, vaikka olisi halunnut. Hänellä ei ollut siihen voimia. Kirjailija oli sairastunut masennukseen. Vanhatalo vietti suurimman osan päivästään makuuhuoneessa. Aamuisin puoliso huolehti yksin lapset päiväkotiin ja kouluun, jotta äiti sai nukkua myöhään hiljaisessa talossa. – Kun katson ajanjaksoa näin jälkikäteen, ymmärrän hyvin, että väsyin. Kyse ei ollut vain sairastumisvuodesta, vaan kaikista edeltäneistä vuosista, joina olin venynyt. Kriisi liittyi paitsi ammatillisiin haaveisiin ja pettymyksiin myös äidiksi tuloon. Lasten syntymästä lähtien Vanhatalo oli kokenut, että hänellä oli krooninen puute tilasta, hiljaisuudesta ja rauhasta. Ennen lapsia Vanhatalon päivärytmissä oli ollut luontaisia suvantovaiheita, mutta pikkulapsiarjesta puuttuivat hiljaiset, ei-sosiaaliset hetket, joita introvertti äiti tarvitsi palautuakseen. Vanhatalo oli ollut jo pitkään huolissaan voinnistaan. Hän oli pannut merkille, että asiat, jotka aikaisemmin olivat antaneet hänelle iloa, eivät tuntuneet enää miltään. Arjen askareet tuntuivat niin uuvuttavilta, että niihin tuskin jaksoi tarttua. Jo pelkkä iltaruoan tarjoilu lapsille vei kaikki paukut. Vanhataloa oli myös jo pitkään painanut se, ettei hän jaksanut leikkiä ja puuhata lasten kanssa niin paljon kuin he olisivat ehkä kaivanneet. Merkinnät itsestä antoivat toivoa Maaliskuussa 2014 Vanhatalo meni psykiatrin vastaanotolle. Hän sai masennuslääkityksen ja avasi tietokoneelleen tiedoston, johon hän kirjasi tuntemuksiaan ja ajatuksiaan. – Tiedoston täyttäminen oli selviytymiskeinoni. En pystynyt tekemään perustöitäni – en jaksanut samastua romaanihenkilöihini – mutta tällaista kirjoittamista, jossa tein vain merkintöjä itsestäni, pystyin tekemään. Talvikuukausina Vanhatalo kokosi myös jonkin aikaa taulukkoa, johon hän merkitsi jokaisen päivän kohdalle kouluarvosanan mielialalleen. Kun päivät kirjasi, Vanhatalon oli helpompi huomata vaihtelu omassa mielialassaan: vaikka jonain päivänä tuntui kauhealta, taulukko paljasti, että vain muutamaa päivää aikaisemmin oli ollut ihan hyvä päivä. Se antoi toivoa. Tunteet tuntuivat masentuneena pysyviltä, mutta se ei ollut totta. Vuonna 2016 ilmestyi teos Keskivaikea vuosi, joka pohjautuu Vanhatalon masennusmuistiinpanoihin. Sen lopussa kirjailija kirjaa vuoden aikana syntyneitä oivalluksiaan: Opin, että minulla on rajat, opin, että olen kuka olen, opin, että masennustaipumus on pysyvä mutta sen kanssa voi tulla toimeen. – Masennus opetti, että oma mielensä kannattaa ottaa todesta. Meillä jokaisella on yksilöllinen mieli, joka reagoi vähän eri tavoin. Vaikkei pystyisi perustelemaan itselleen, miksei jokin asia tunnu hyvältä tai miksi tarvitsee jotain, kannattaa antaa itselleen se, mitä tarvitsee. Omaa mieltään on lupa kuunnella. Musiikki tasapainottaa mieltä Jos kävelee päiväsaikaan Vanhassa Raahessa, saattaa eräästä hirsitalosta kuulla pianonsoittoa. Joku tapailee siellä helppoa klassista kappaletta. Se on kirjailija itse. Vanhatalo aloitti puoli vuotta sitten soitonopiskelun 15 vuoden tauon jälkeen. – Tämä kertoo impulsiivisesta luonteestani. Kun kuopukseni piano-opettaja ehdotti, että si36 TUNNE & MIELI 1/2020
• – Musiikki purkaa tunteiden ylijäämää. Valitsen kappaleen tunnetilan mukaan, ja se tasapainottaa mieltäni. Kirjailijalla on lisäksi kaksi muuta työtä tasapainottavaa harrastusta: Fyysisesti rankka ja ajattelutyötä vaativa aikido pakottaa kirjailijan luopumaan työajatuksista. Kuoro taas on sosiaalinen harrastus. Terapialle tuli oikea hetki Vanhatalon toinen autofiktiivinen teos Toinen elämä ilmestyi vuonna 2018. Se kertoo naisesta, joka hämmentyy keski-iän kynnyksellä. Hän käy läpi tekemiään isoja ratkaisuja ja pohtii niiden lopullisuutta. – Minulle teos on nuoruudesta luopumisen kirja. Oli vapauttavaa katsoa suoraan silmiin omia odotuksiaan elämälle. nunkin pitäisi tulla tunneille, vastasin heti, että miksei. Nuorempana soitin kannelta. Uuden harrastuksen aloittamiseen on myös järkiperusteet: vaikka Vanhatalolle ei ole tullut uusia masennuskausia, sairastuminen osoitti, että omasta hyvinvoinnistaan ja elämänsä tasapainosta kannattaa pitää huolta. – Kun on ahdistukseen taipuvainen mieli, sille on ihan hyvä antaa tietoisesti välillä jotain muuta tekemistä kuin ajattelun. Pianon ääressä aivoilla riittää askarreltavaa. Soittaja joutuu miettimään käden asentoa, hartioiden rentoutta, millä painolla sormet painavat koskettimia… Kaiken lisäksi Vanhatalo kokee, että musiikki hoitaa myös tunteita. Kun valitsee intuitiivisesti lauluja soitettavaksi, puolen tunnin jälkeen olo on kirkkaampi. Kannattaa antaa itselleen se, mitä tarvitsee. Omaa mieltään on lupa kuunnella. ? Se, että mielialani vaihtelevat, ei ole niin kauhean vakavaa, kunhan vaihtelut pysyvät tietyissä raameissa. Mielen tasapainottaminen ei voi olla kokopäivätyö, Pauliina Vanhatalo sanoo. TUNNE & MIELI 1/2020 37
• Saatuaan kirjan valmiiksi Vanhatalo koki, että hänessä vapautui suuri määrä energiaa. Edelleen sama energia kantaa. Tilaa on ollut paitsi työnteolle myös terapian aloittamiselle. – Jo masennuksen aikaan tajusin, että hyötyisin terapiasta, mutta pitkitin aloittamista. Tiedostin, että terapiassa käyminen vaatii voimavaroja. Nyt kun kodin neljä vuotta jatkunut remontti on valmis ja lapset ovat kasvaneet isommiksi ja omatoimisiksi, on oikea aika. Terapia-aamuina Vanhatalo huomaa olevansa erilainen. Silloin hänen mielensä virittäytyy tulevaan työskentelyyn ja hän pysähtyy tarkkailemaan eri tavalla tuntemuksiaan kuin muina aamuina. – Olen huomannut, että viikoittainen oman elämän tsekkaaminen auttaa minua elämäni ohjaamisessa. Se on tehnyt arjestani tasapainoisempaa. Kirjailija sanoo olevansa edelleen innostunut oman mielensä oppimisesta. Hänelle terapiassa käynti on elämän uudelleentulkintaa. Uusin löytö on ollut se, miten paljon Vanhatalon varhaislapsuus on vaikuttanut hänen mieleensä. – Sairastuin vakavasti kahdeksan kuukauden iässä, ja 3,5 vuoden ikään asti vietin paljon aikaa sairaalassa. Ahdistumistaipumukseni palautuu luultavasti paljon näihin varhaislapsuuden kokemuksiin. Koska varhaisiin muistoihin on vaikea päästä käsiksi, terapiassa käytetään apuna kehollisia harjoituksia. Vaikka mieli ei muista, keho voi kertoa asioita. Sopivasti innostavia juttuja Kun kirjailija käy Helsingissä, reissupäivät ovat usein täyteen ladattuja ja täynnä ihania juttuja. Tällä kertaa Vanhatalo on haastattelun antamisen lisäksi saanut hypisteltäväkseen painosta saapuneen kirjansa, keskustellut kustannustoimittajansa kanssa uudesta käsikirjoituksestaan sekä tavannut pääkaupungissa asuvia sukulaisiaan. – Kunpa elämä säännöstelisi itseään. Toivoisin, että saisin rutiininomaisesti kerran kuussa yhden innostavan kokemuksen, mutta eihän se niin mene. Kun tapahtuu paljon kerralla, Vanhataloa alkaa hengästyttää. Vaikka asiat ovat ihania, niitä ei ehdi ajatella ja sisäistää. Sen sijaan, että niistä koituisi pelkkää iloa, kokemukset muuttuvatkin kuluttaviksi. – Parhaimmillaan elämässä on mielenkiintoisia asioita ja niiden tasapainoksi rauhallista olemista. Jos näin ei tapahdu, joudun ylivirittyneeseen tilaan. Kun kirjailija huomaa olevansa ylikierroksilla, hän pyrkii rauhoittamaan itsensä. Meressä uiminen auttaa, samoin luonnossa oleskelu tai hiljaisuudesta nauttiminen hämärässä huoneessa. Tärkeää on myös tehdä tilaa kalenteriin ja sanoa ei. Vanhatalo on opetellut sitä, miten muille ihmisille sanoitetaan, mitkä omat rajat ovat. – Aikaisemmin minulla piti olla hurjan perusteltuja syitä sille, että kieltäydyn esimerkiksi haastattelusta. Nykyään olen oppinut, että se, miten jaksan ja mitä minulle kuuluu, on ihan perusteltu syy sanoa ei. Mieliala saa vaihdella Meren horisontti on vähän erilainen joka päivä. Vanhatalo kävelee usein rantaan koiransa kanssa ja jää seisomaan tietylle kalliolle. – Olen kehittänyt oman merimeditaationi. Katson vain ulapalle ja annan itseni tehdä havaintoja. Luonnonäänet ja horisontti rauhoittavat niin, että siinä on helppo vain olla. Aina löytyy jotain kiinnostavaa: vedenraja on siirtynyt, tuulee eri tavalla, välillä on lintuja, välillä ei. Vanhatalo on huomannut, että meditoiminen on hänelle helpompaa luonnon keskellä kuin kotona. Siellä työja perheajatukset ovat liian lähellä. Toinen tärkeä palautumispaikka on lähimetsä, joka päästää ajatukset vapaiksi. – Kun kävelen metsässä, parhaimmillaan huomaan olevani metsässä enkä juurikaan oman pään sisällä. Vaikka kirjailija tietää, että metsä tekee hänelle hyvää, hän pitää huolen siitä, ettei sinne meneminen muutu suoritukseksi. Vanhatalo sanoo, ettei hän koskaan lähtisi kävelylle sillä ajatuksella, että hoidanpa nyt terveyttäni. Hän menee metsään Olen oppinut, että se, miten jaksan ja mitä minulle kuuluu, on ihan perusteltu syy sanoa ei. 38 TUNNE & MIELI 1/2020
• ? Pauliina Vanhatalon syksyllä ilmestynyt lastenkirja NipistäjäKerttu kertoo tytöstä, joka elää niin hajamielisessä perheessä, että joutuu nipistelemään vanhempiaan saadakseen heidän huomionsa. – Haluan auttaa vanhempia siinä, miten lapselle voi sanoittaa sisäisiä maailmoja, joihin aikuiset saattavat upota. Kirjassa myös Kerttu tutustuu omaan mielensisäiseen maailmaansa. puhtaasti vain siksi, koska se tuottaa hänelle mielihyvää. Vanhatalo on huomannut, että ilmassa on uusi trendi: itsensäkehittämissuorittaminen. Monelle henkisen tasapainon ylläpidosta, kuten meditaatioharjoituksista tai rentoutumisesta, on tullut yksi suoritettava asia lisää päivän tehtävälistalla. Silloin niistä on vaarana kadota pohja eli se, että harjoituksia tehdään, koska ne tuntuvat merkityksellisiltä. – Elämään kuuluvat erilaiset päivät. Se, että hyvinvointini on erilaista eri päivinä tai että mielialani vaihtelevat, ei ole niin kauhean vakavaa, kunhan vaihtelut pysyvät tietyissä raameissa. Mielen tasapainottaminen ei voi olla kokopäivätyö. Siksi Vanhatalo ei ota paineita, vaikkei hän meditoisikaan vuoden jokaisena päivänä. Välillä on hyvä keskittyä vain työntekoon, mennä kuoroharjoituksiin tai leipoa. ? TUNNE & MIELI 1/2020 39
• Mieli & tieto 40 TUNNE & MIELI 1/2020
• Unien avulla Nykytiedon mukaan unia ei ole tarkoitettu muistettavaksi, vaan ihminen näkee unia harjoittaakseen aivojaan. Psykologian dosentti Katja Vallia kiinnostavat unien lisäksi nukkumisen aikaiset ”pimeät hetket”, joiden avulla tutkitaan ihmisen tietoisuutta. TEKSTI MARJAANA TUNTURI KUVAT SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ nostus omia unia kohtaan voi parantaa niiden muistamista. Tutkijanuransa unennäön ja tajunnantutkimuksen parissa viettäneen Katja Vallin näkemyksen mukaan unien muistaminen liittyy unikokemuksen voimakkuuteen. Voimakkaiksi koetut asiat jäävät parhaiten mieleen myös nukkuessa. Tämän vuoksi ihmiset, jotka valveilla ollessaankin kokevat asioita voimakkaasti, muistavat uniaan usein eniten. Valli kutsuu näitä ihmisiä herkiksi ja avoimiksi persoonallisuuksiksi. – Vastaavasti ihminen, joka ei reagoi emotionaalisesti esimerkiksi rajuihin elokuviin, ei todennäköisesti reagoi unessakaan herkästi eikä siis muista uniaan yhtä hyvin kuin herkempi ihminen, Valli kertoo. Unien harjoitusluonnetta painottavien teorioiden pohja on juuri tässä: unia ei ole tarkoitettukaan muistettaviksi. U nennäön tarkoituksesta on monia teorioita. Yhden teorian mukaan unilla ei ole sen kummempaa merkitystä. Aivot vain jatkavat samaa työtään kuin päivällä eli pyrkivät luomaan kokemusta ympäröivästä maailmasta. Koska aistit eivät ole käytössä, aivot käyttävät materiaalina ihmisen jo kokemia asioita. Tutkimusten perusteella arvioidaan, että ihminen näkee unia yli puolet nukkumisajastaan. Unien näkemistä ei kuitenkaan voida osoittaa millään objektiivisella mittarilla, esimerkiksi aivokuvantamisella. Voidaankin puhua vain siitä, kuinka paljon ihminen muistaa unia. Unen aikana muistamiseen tarvittavien aivojen etuotsalohkojen toiminta hidastuu erityisen paljon. Siksi unet eivät aina painu mieleen, mutta kiinHARJOITELLAAN SELVIYTYMISTÄ Suurin osa unista heijastelee tavallisia valvemaailman tapahtumia. – Painajaisia muistetaan arjessa eniten, koska niihin herätään helposti, Katja Valli sanoo. Mieli & tieto TUNNE & MIELI 1/2020 41
• Unet simuloivat todellisuutta Katja Valli kiinnostui unista opintojensa graduvaiheessa. Silloin kehitteillä ollut uhkasimulaatioteoria oli luonteva tutkimuskohde evoluuti opsykologiasta kiinnostuneelle opiskelijalle. Valli jatkoi tämän evoluutioteorioihin pohjaavan teorian tutkimista väitöskirjassaan. Uhkasimulaatioteorian mukaan ihminen näkee unia harjoittaakseen aivojaan. Unenaikainen tajunnantila on siis ihmisen valveaikaisen elämän simulaatio. Aivojen tiedetään muokkautuvan kaikessa käytössä, ja riittävä toisto saa ihmisen oppimaan, tapahtuipa oppiminen sitten konkreettisesti tai mielikuvissa. On siis loogista ajatella, että myös unet muokkaavat hermoverkkojen toimintaa. – Pianoa voi oppia soittamaan kuvittelemalla sormien liikkuvan koskettimilla. Se on tietenkin hankalampaa ja hitaampaa kuin sormilla soittamalla opetteleminen. Unissa tapahtuva mahdollisten uhkatilanteiden harjoittelu on uhkasimulaatioteorian mukaan edistänyt yksilön eloonjäämistä evoluutioympäristössä. Vaikka ihmisen kohtaamat uhat ovat muuttuneet suuressa osassa maailmaa fyysisistä psyykkisiksi ja sosiaalisiksi, unissa on edelleen paljon fyysisiä uhkatilanteita, kuten takaa-ajoja tai putoamisia. Uhkasimulaation on havaittu käynnistyvän erityisesti ihmisillä, joilla on esimerkiksi sotaan liittyviä traumaattisia kokemuksia. Vaihtoehtoinen versio painajaiselle Unitutkimusten perusteella voidaan myös sanoa, että mukavia unia nähdään vähemmän kuin pahoja. – Kivojen unien näkeminen ei ehkä ole aivojen harjoittamisen kannalta yhtä tarpeellista kuin ikävien unien näkeminen. Painajaisia muistetaan arjessa tietysti eniten siitä syystä, että niihin herätään helposti, Valli sanoo. Harjoitusluonteesta huolimatta unet eivät ole psykoterapiaa. Traumaan liittyvää tunnekokemusta voidaan lievittää käymällä tapahtumaa psykoterapiassa läpi uudelleen, mutta unessa tunne ei lievene vaan säilyy yleensä yhtä voimakkaana. Valli kertoo, että kun Auschwitzista selvinneiltä kerättiin 1970-luvulla unipäiväkirjoja, niissä toistuivat posttraumaattiset unet. – Trauman aiheuttamissa toistuvissa painajaisissa ei ole mitään parantavaa, hän toteaa. Nukkuminen puhdistaa aivoja fysiologisesti, mutta unilla ei ole vastaavaa psyykkistä puhdistavaa tehtävää. Sen sijaan piinaavien painajaisten hoidoksi on kehitetty mielikuvaharjoitteluterapia. Siinä unelle keksitään vaihtoehtoinen versio. Kun Katja Valli y Psykologian tohtori, joka toimii tutkijana psykologian laitoksella Turun yliopistossa. Lisäksi apulaisprofessorina kognitiivisen neurotieteen ja filosofian laitoksella Skövden yliopistossa. y Tutkimuskohteita tajunnantutkimus, muuttuneet tajunnantilat ja niiden hermostolliset vastineet, nukkuminen ja unennäkö sekä anestesia. y Vapaalla puuhailee koiran kanssa, harrastaa tekniikkasukellusta ja moottoripyöräilee. ? Katja Valli sanoo, että hänen oma unielämänsä on vilkasta ja välillä hämmentävääkin. Koska unia pitää tapahtumahetkellä totena, ne voittavat hänen mielestään mennen tullen 3D-elokuvat. 42 TUNNE & MIELI 1/2020
• uutta versiota harjoitellaan toistuvasti mielikuvissa, tämä kilpaileva muistijälki aktivoituu painajaisen alkaessa ja uni muuttaa muotoaan. Enneunet kuin lottovoitto Katja Valli osoittaa työhuoneensa kirjahyllyn yläriviä. Siellä seisoo kymmenkunta erilaista kirjaa unien tulkinnasta. – On ymmärrettävää, että uniin on liitetty paljon mystiikkaa. Ovathan ne outo juttu. Unissa on myös paljon universaaleja teemoja, mikä innostaa tekemään tulkintoja. Unien tulkitseminen liittyy myös ihmisen tarpeeseen löytää asioista syy– seuraussuhteita. Enneunet ovat esimerkki tällaisesta tulkintojen tekemisestä. Valli vertaakin enneunia lottovoittoon: ihmiset näkevät unia maailmassa tapahtuvissa asioista, ja joskus kohdalle osuu lottovoitto, eli ihminen näkee unta asiasta, joka näyttää toteutuvan. Valli muistaa tutkijanuraltaan yhden hetken, jolloin lottovoitto tuntui osuneen koehenkilön kohdalle. Kun Valli kävi vuonna 2000 kerättyä unipäiväkirja-aineistoa läpi vuosia myöhemmin, hän löysi unen, jossa kerrottiin pilvenpiirtäjää päin tahallaan lentäneestä kaapatusta koneesta. Kymmenen kuukautta tämän unen näkemisen jälkeen New Yorkissa tapahtui syyskuun 2001 terrori-isku. – Se oli hämmentävä hetki. Aivot simuloivat kuitenkin tulevia asioita kaiken aikaa. Maailmassa tapahtuu niin paljon, ettei ole ollenkaan ihme nähdä unta tornitaloa kohti lentävästä koneesta. Unien pohdiskelu voi hyödyttää Vallin mukaan unta voi yrittää tulkita, mutta niin voi tehdä vain unennäkijä itse. – Jos näkee paljon ahdistavia unia, voi miettiä, mikä omassa arjessa saattaisi synnyttää tällaisia unia. Omat odotuksemme vaikuttavat siihen, mitä ja miten simuloimme. Unien pohdiskelu voi olla hyvinvoinnin kannalta hyödyllistä. Unen logiikka ei kuitenkaan toimi kuten valveilla ollessa. Se sotkee asioita huoletta. Monet unet sotivat unennäkijän moraalikäsityksiä vastaan hyvinkin voimakkaasti, mikä voi aiheuttaa hämmennystä. – Unessaan murhaava ei suinkaan pohjimmiltaan halua murhata toisia, vaan unennäkijällä voi olla esimerkiksi paljon stressiä. Jotkut ihmiset näkevät pahoja unia myös ilman selkeää laukaisevaa tekijää. Lisäksi on olemassa joitakin harMyytit & faktat MYYTTI Unia nähdään vain REM-unen eli vilkeunen aikana. MYYTTI Pitkätkin unet kestävät vain muutaman sekunnin, mutta unessa tuntuu tapahtuvan paljon. MYYTTI Ihmisen sielu poistuu ruumiista unennäön aikana. Jos ihmisen herättää kesken nukkumisen, sielu voi jäädä unien maailmaan. FAKTA Ihminen näkee unia kaikissa univaiheissa läpi yön. Jo 1960-luvun tutkimuksissa havaittiin, että ihminen muistaa unia myös syvän unen ajalta. FAKTA Selkounien avulla on voitu tutkia unitapahtumien kestoa. Asioiden tekemiseen kuluu unissa yhtä paljon aikaa kuin valveillakin. FAKTA Tajunnantutkijan näkökulmasta ihmisen tietoisuus asuu aivoissa, eikä se poistu sieltä mihinkään unennäön aikana. voja ihmisiä, jotka eivät muista unia ollenkaan. Pimeät hetket kiinnostuksen kohteena Unien lisäksi Vallia kiinnostavat unenaikaiset kokemuksettomat eli pimeät hetket, joita on univaiheesta riippuen todennäköisesti 20–50 prosenttia nukkumisajasta. Unitutkimusta hyödynnetään nykyään ihmisen tajunnankokemusten hermostollisen perustan tutkimisessa. Tietoisuuden hermostollista perustaa ei voida tutkia valveilla, koska ihminen on silloin aina tietoinen. Parhaimmat meditoijatkin ovat aina tietoisia tilastaan, vaikka saavuttaisivatkin ikään kuin sisällöttömän olemisen tason. Sen osoittaminen, mitkä aivojen osat rakentavat ihmisen tietoisuuden, olisi suuri tieteellinen läpimurto. – Nykyään unennäköä voi tutkia uskottavasti. Tutkijanurani alussa unien tutkimiseen suhtauduttiin vielä hiukan naureskellen. Ei ihme, sillä uniin liittyvän vanhanaikaisen symboliikan ja tulkinnan painolasti on iso, Valli sanoo. Hänestä olisi hienoa, jos kirjakaupoissa olisi symboliikkakirjojen rinnalla myynnissä edes yksi tutkimukseen perustuva kirja unien näkemisestä. Unet kun ovat kiehtova ilmiö ilman symboliikkaakin. ? TUNNE & MIELI 1/2020 43
• ”DIAGNOOSI TOI PYSYVYYTTÄ ELÄMÄÄN” Minun mieleni 44 TUNNE & MIELI 1/2020
• Irmeli Rantanen, 56, sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Diagnoosin saaminen oli samaan aikaan sekä helpotus että järkytys. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVAT PAULA VIRTA Vuonna 2007 olin jälleen eronnut ja elelin kaksin lapseni kanssa. Mietin, mihin suuntaan lähtisin ja miksi elämäni on yhtä sählinkiä. Ajattelin, että minulla on varmaan ADHD. Hakeuduin työterveyslääkärille, joka kirjoitti lähetteen psykiatrille. Hänen mielestään olin aivan selvä tapaus, ja sain diagnoosin. Vaikka diagnoosi oli helpotus, se oli silti myös järkytys. Ymmärsin, etten tule koskaan paranemaan ja syön lääkkeitä loppuelämäni. Elämäni kuitenkin muuttui diagnoosin myötä paremmaksi. Muutin Oulusta Helsinkiin, sillä halusin ympäristöön, missä on enemmän vapautta olla oma itsensä. Se oli oikea ratkaisu, sillä tunnen löytäneeni oman paikkani. Olen ollut saman puolison kanssa jo kymmenen vuotta. Kun mieliala pysyy lääkkeiden avulla tasaisena, ei tule samanlaisia äkkinäisiä ideoita mieleen kuin aiemmin. Olen kertonut sairaudestani avoimesti kaikille, myös työpaikalla. En halua häpeää ja salailua elämääni. Muilta ihmisiltä toivon rohkeutta kohdata toinen sellaisena kuin hän on – siitä voi itsekin saada jotain, esimerkiksi lisää ymmärrystä elämää ja erilaisia ihS ain diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, kun olin 43-vuotias eli 13 vuotta sitten. Sitä ennen elämäni oli hyvin masennuspainotteista. Toisaalta olen aina ollut eloisa tyyppi ja innostunut nopeasti asioista. Se on puoli, jonka ulkopuoliset helposti näkevät. Sairastan kakkostyypin kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jossa ei ole varsinaisia maniajaksoja vaan lievempiä hypomaanisia kausia ja näitä masennuskausia. Itselläni sairaus on näkynyt myös niin, etten ole pystynyt keskittymään ja sitoutumaan asioihin. Keskittyminen oli vaikeaa jo kouluaikoina, mutta ei siihen silloin kukaan kiinnittänyt huomiota. Olen aloittanut monia opintoja, ja äly olisi riittänyt vaikka mihin, mutta keskittymiskyky ei riittänyt. Myös monet parisuhteeni ovat loppuneet hetken mielijohteesta. Aiemmin saatoin yhtäkkiä saada päähäni, ettei tämä olekaan juttuni. Tein äkkinäisiä ja harkitsemattomia päätöksiä tunteen pohjalta: lähdin helposti suhteesta tai työpaikasta. Nuorempana käytin myös paljon alkoholia. Se helpotti oloa hetkeksi, mutta aiheutti jälkikäteen syyllisyyttä. Holtittoman käytöksen jälkeen häpesin sitä, mitä olin taas saanut aikaiseksi. Eniten harmittaa, että sotkin monia ihmissuhteitani ja loukkasin muita. Näitä sotkuja on ollut vaikea antaa itselleen anteeksi. misiä kohtaan. Sairaus tuo omat haasteensa, joten kaipaan enemmän myötätuntoa kuin torjuntaa. Viimeksi masennus iski juuri, kun olin päässyt lomalle. Työskentelen varhaiskasvatuksen opettajana päiväkodissa, ja ennen lomaa askartelimme runsain mitoin. Olin taas niin innoissani kaikesta enkä tajunnut, että käyn ylikierroksilla. Onneksi puolisoni huomasi asian ja sanoi, että nyt on vähän liikaa vauhtia. Silloin tarvitsen pari päivää niin sanottua vähävirikkeistä hoitoa, jolloin en tee mitään ja kieltäydyn kaikista menoista. Terapeuttini on opettanut kädestä pitäen, miten kalenteria saa tyhjennettyä. Lääkkeiden lisäksi itsehoito on todella tärkeää. Joudun päivittäin tarkkailemaan mielialaani ja jaksamistani. Pieniä notkahduksia jaksamiseen tulee viikoittain, jolloin saatan olla itkuinen ja alakuloinen. Rauhoitun tekemällä asioita, joista pidän ja joihin pystyn vihdoin keskittymään: soitan kitaraa, laulan tai ompelen. Toivon, että saan elää tulevaisuudessa mahdollisimman tasaista, sujuvaa ja helppoa arkea.” ? Terapeuttini on opettanut kädestä pitäen, miten kalenteria saa tyhjennettyä. ? Irmeli Rantanen kertoi omasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään julkisesti Facebookissa Jare Tiihosen eli artisti Cheekin innoittamana. – Luin haastattelun, jossa hän kertoi omasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. Päätin tehdä cheekit. TUNNE & MIELI 1/2020 45
• suojaa sydänoireilta Optimistinen elämänasenne Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM Onko lasisi puoliksi tyhjä vai täynnä? O ptimistisesti elämään suhtautuvat voivat säästyä monilta sydänja verisuonitautien oireilta muita todennäköisemmin. Tieto perustuu tutkimukseen, jossa yhdistettiin kaikkiaan viidentoista aikaisemman tutkimuksen ja 230 000 potilaan tiedot. Tuloksista ilmeni, että optimistit sairastuivat sydänoireisiin noin kolmanneksen harvemmin kuin osallistujat, joiden elämänasenne oli vähemmän myönteinen. Pessimistinen elämänasenne puolestaan suurensi sairastumisriskejä. Aiemmissa tutkimuksissa optimistien on havaittu myös säästyvän syövältä ja masennukselta muita todennäköisemmin. Lisäksi he usein elävät pidempään kuin pessimistit. Tarkkaa mekanismia ilmiölle ei vielä tiedetä, mutta todennäköisesti vähempi stressi ja terveelliset elämäntavat selittävät ainakin osan yhteydestä. ? Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. KU VA : SH U TT ER ST O C K 46 TUNNE & MIELI 1/2020
• L iikuntaa harrastavien tiedetään sairastuvan muita harvemmin masennukseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä pitää paikkansa myös niillä, jotka ovat geeniensä takia alttiita masentumaan. Tutkimus perustuu 8 000 yhdys valtalaisen terveysrekisterija geenitietoihin. Kahden vuoden seurannan aikana masennukselle geneettisesti alttiit saivat masennusLiikunta saattaa hillitä geneettistä masennusriskiä Vähäinenkin juoksuharrastus pidentää elinikää? Juoksuharrastus saattaa pidentää elinikää riippumatta siitä, miten kovaa, usein tai pitkään ihminen juoksee, kertoo hiljattain julkaistu tutkimus. Siinä yhdistettiin 14 aikaisemman tutkimuksen ja 230 000 osallistujan tiedot. Juoksemista harrastavat menehtyivät tutkimusten 5–35vuotisten seurantojen aikana noin kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät harrastaneet juoksua. Seurantojen aikana menehtyi yhteensä 26 000 osallistujaa. Juokseminen liittyi alhaisempaan kuolleisuuteen jopa osallistujilla, jotka hölkkäsivät kerran viikossa tai harvemmin ja silloinkin alle tunnin mittaisia lenkkejä. Samansuuntaisia havaintoja on tehty viime aikoina muissakin tutkimuksissa. Ne viittaavat siihen, että liikunnan hyötyjä voi saada, vaikka ei kykenisi liikkumaan liikuntasuositusten vaatimia määriä. ? Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. diagnoosin todennäköisemmin kuin muut osallistujat. Riski oli kuitenkin selvästi pienempi osallistujilla, jotka harrastivat säännöllisesti liikuntaa, riippumatta heidän geneettisestä masennusriskistään. Tässä tutkimuksessa riittävä liikuntamäärä oli noin 35 minuuttia päivässä. Hyödyt sai esimerkiksi juoksemisesta, tanssista tai muista kohtuullisen raskaista liikuntamuodoista, mutta myös kevyemmistä harrasteista, kuten joogasta ja venyttelystä. Noin joka seitsemäs suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Usein masennus alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen. ? Tutkimus julkaistiin Depression and Anxiety -lehdessä. Lenkkeilyä voi harrastaa myös harvakseltaan. KU VA : S H U T TE R STOC K TUNNE & MIELI 1/2020 47
• Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM U nettomuudelle perimänsä takia alttiit sairastuvat muita todennäköisemmin sydänja verisuonitauteihin. Unettomuus ja unihäiriöt on yhdistetty suurentuneeseen sydänja verisuonitautien vaaraan aiemminkin, ja tuore tutkimus vahvistaa näyttöä. Tutkimuksessa hyödynnettiin 1,3 miljoonan henkilön terveysja geenitietoja, jotka oli kerätty neljässä aikaisemmassa tutkimuksessa. Tietojen avulla tunnistettiin osallistujat, jotka kantoivat unettomuudelle altistavia geenimuotoja. Kun tutkijat yhdistivät geenitiedot tietoihin sydänja verisuonitaudeista, he havaitsivat unettomuudelle perimänsä takia alttiiden Unettomuudella on yhteys sydänsairauksiin sairastuneen muita todennäköisemmin. Yhteys koski sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja aivo infarkteja. Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa tulokset viittaavat vahvasti siihen, että unettomuus ja unihäiriöt voivat suurentaa riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin. Kroonista unettomuutta potee noin kymmenen prosenttia suomalaisista, mutta tilapäistä unettomuutta on noin joka kolmannella aikuisella. Unettomuus on yleisempää naisilla kuin miehillä ja lisääntyy iän myötä. ? Tutkimus julkaistiin Circulationlehdessä. KU VA : S HUT T ERS T O C K Unettomuus lisääntyy iän myötä ja on yleisempää naisilla kuin miehillä. 48 TUNNE & MIELI 1/2020
• Tyypin 2 diabeteksen riskiä voi pienentää laihduttamalla, lisäämällä liikuntaa sekä syömällä terveellistä ja runsaskuituista ruokaa. I tsensä yksinäiseksi kokevat sydänpotilaat näyttäisivät olevan muita suuremmassa vaarassa menehtyä vuoden sisällä sairastumisesta. Yksinäiset saattavat myös sairastua sydänja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin. Tuoreen tutkimuksen tulokset perustuvat 13 000:n sydänoireiden takia sairaalahoitoon joutuneen 60-vuotiaan miehen ja naisen seurantaan. Yksinäiseksi itsensä kokevat miehet menehtyivät kolme kertaa ja naiset kaksi kertaa todennäköiYksinäisyys heikentää sydänpotilaan ennustetta semmin kuin potilaat, jotka eivät olleet yksinäisiä. Tämä havaittiin vuoden sisällä sairaalahoidoista. Yksinäisyyden lisäksi yksin asuminen liittyi suurentuneisiin riskeihin, mutta vain miehillä. Itsensä yksinäiseksi kokevien on aiemmissa tutkimuksissa havaittu sairastuvan muun muassa sydäninfarkteihin ja aivoverenkiertohäiriöihin tavallista todennäköisemmin. Psyykkisten selitysmallien lisäksi vaikutukset voivat liittyä haitallisiin elämäntapoihin. ? Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Vuorotyötä tekevillä naisilla on enemmän diabetesta Vuorotyötä tekevät naiset sairastuvat tyypin 2 diabetekseen todennäköisemmin kuin pelkkää päivätyötä tekevät. Uusi tutkimus vahvistaa jo aiemmin havaittua yhteyttä. Tulokset perustuvat 12 tutkimuksen ja 244 000 osallistujan tietoihin. Niiden perusteella vuorotyötä tekevät naiset sairastuvat tyypin 2 diabetekseen 14 prosenttia todennäköisemmin kuin muut. Riski oli sitä suurempi, mitä pidempään osallistuja oli tehnyt vuorotyötä. Aiemmissa tutkimuksissa vuoroja yötyön diabetesvaikutuksia on selitetty muun muassa elintavoilla ja univajeella. Tyypin 2 diabeteksen riskiä voi pienentää laihduttamalla, lisäämällä liikuntaa sekä syömällä terveellistä ja runsaskuituista ruokaa. Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 16 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista. Sen tärkein riskitekijä on ylipaino. ? Tutkimus on julkaistu European Journal of Epidemiology -lehdessä. KU VA : SH UT TE RS TO CK TUNNE & MIELI 1/2020 49
• P äivittäin vihreää teetä nauttivat japanilaiset näyttäisivät elävän muita pitempään, tuore tutkimus osoittaa. Vihreän teen hyötyjä on selitetty muun muassa sen sisältämillä polyfenoleilla, joiden ajatellaan olevan hyväksi terveydelle. Tutkimus perustuu 313 000 japanilaisen 17-vuotiseen seurantaan. Seurannan aikana 53 000 osallistujaa menehtyi. Vähintään viisi kupillista vihreää teetä päivittäin nauttivat miehet menehtyivät seurannan Vihreää teetä juova japanilainen elää pidempään aikana 10 prosenttia ja naiset 18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka joivat alle kupillisen päivässä. Vihreään teehen on yhdistetty terveyshyötyjä aiemminkin, mutta tarkka syy-yhteys on jäänyt epäselväksi. Nyt havaitut yhteydet voivat selittyä muilla, tutkimuksessa huomiotta jääneillä seikoilla, joten tuloksia kannattaa tulkita varovasti. ? Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM Vihreän teen hyötyjä on selitetty muun muassa sen sisältämillä polyfe noleilla. KU VA : SH U T T ER ST O C K 50 TUNNE & MIELI 1/2020
• TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVILLE, LÄHEISILLE JA AMMATTILAISILLE Ota yhteyttä Etelän-SYLI ry:hyn, jos: olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä. haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta. haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta. Etelän-SYLI ry Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi K otonaan asuvat dementiapotilaat tarvitsevat useammin sairaalakäyntejä, jos heidän omaishoitajansa sairastuu masennukseen. Tuore tutkimustulos muistuttaa, miten tärkeää on huolehtia myös omaishoitajien terveydestä. Yhdysvalloissa tehty tutkimus kohdistui 663 dementiapotilaseen ja heidän omaishoitajiinsa. Omaishoitajat olivat pääosin naisia, joko potilaan puolisoita tai lapsia. Potilaat kävivät vuoden aikana sairaalan päivystyksessä noin kaksi kertaa useammin, jos heidän omaishoitajansa poti masennusta. Sen lisäksi, että masennus lisäsi potilaan sairaalakäyntejä, myös omaishoitajien masennukset lisääntyivät sairaalakäyntien myötä. Yhteyden taustalla on todennäköisesti hoitovastuun aiheuttama uupumus. Tähän viittaa myös se, että masennus ei lisännyt sairaalahoitoja perheissä, jotka olivat hankkineet myös ulkopuolista hoitoapua. Aiemmissa tutkimuksissa omaishoitajien tukeminen on lykännyt dementiapotilaiden joutumista hoitokotiin. Konkreettisen avun ja taloudellisen tuen lisäksi myös erilaiset tukiryhmät, kuntoutus ja tuetut lomat auttavat. ? ? Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä. Myös omaishoitajan terveydestä pitää huolehtia Omaishoitajan masennus ei lisännyt dementiapotilaan sairaalahoitoja perheissä, jotka olivat hankkineet myös ulkopuolista hoitoapua. TUNNE & MIELI 1/2020 51
• Värityskuva 52 TUNNE & MIELI 1/2020
• HYVÄN MIELEN TEKOJA Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva, resepti). Pysähdy harjoittelemaan palautumista (Paahdatko vai palaudutko?) ja inspiroidu muiden esimerkistä harrastamaan vaikka konserteissa käymistä (Voimaa arkeen). Värityskuva TUNNE & MIELI 1/2020 53
• PAAHDATKO vai palaudutko? 54 TUNNE & MIELI 1/2020
• Painatko kaasua, vaikka keho viestii, että nyt olisi jarruttamisen aika? Palautuminen on kokonaisvaltainen taito, jonka opettelu alkaa omien tarpeiden tunnistamisesta ja arjen valintojen pohtimisesta. TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK P alautuminen oli ennen ammattiurheilijoiden ja tosimielellä liikkuvien harrastajien hommaa. Viime vuosina se on alkanut kiinnostaa meitä kaikkia, mikä kertoo myös elämäntyylimme muutoksista. Vielä muutama vuosikymmen sitten työt jäivät tehtaan tai konttorin seinien sisään, kaupat menivät kiinni kello kuusi ja harrastuspaikat sulkivat ovensa hyvissä ajoin illalla. Televisioja radiokanavat hiljenivät yöksi. Nykyisin työasioita hoidetaan vapaa-ajalla, mutta myös harrastukset ja perhe-elämä ovat täynnä tavoitteita ja myöhään venyviä aikatauluja. Viihdettä on tarjolla 24 tuntia vuorokaudessa eri kanavista. Kun yhteiskunta pyörii tauotta, vastuu palautumisesta on siirtynyt entistä enemmän ihmisille itselleen. Palautuminen lähtee liikkeelle mielestä Palautumisen onnistumiseen vaikuttaa monien ihmiselämän osa-alueiden – kehon, mielen ja ihmissuhteiden – tasapaino. Fyysisesti mitattava elpyminen tapahtuu kehossa, mutta lähtee liikkeelle mielestä. Yhä useampi seuraa palautumistaan esimerkiksi älyrannekkeella. Sykevälimittaukset ja muut mittauskeinot auttavat alkuun seurannassa, mutta parhaimmillaankin niiden tieto on suuntaa antavaa. Palautumisen hermostollista perustaa auttaa ymmärtämään ajatus autoilijasta, joka käyttelee kaasua ja jarrua. Ihmisen vireytymisestä ja palautumisesta vastaa autonominen hermosto, joka ei ole tahtomme alainen. Siinä on kaksi haaraa: kaasu eli sympaattinen ja jarru eli parasympaattinen osa. Parasympaattista jarrua tarvitaan kehon elpymiseen. Kaasu taas saa meidät vireiksi ja valppaiksi. Se sysää liikkeelle myös taistele-pakeneeli stressireaktion elimistössämme. Kun sopeudumme arjen haasteisiin, nämä molemmat hermoston haarat toimivat tarpeen mukaan ja tasapainossa pitkin vuorokautta. Jokainen tietää, mitä tapahtuu, jos autolla ajaa pitkään kovilla kierroksilla: kone alkaa yskiä. Yleensä ihminen voi ajaa kaasu pohjassa työpäivän aikana useampaankin kertaan, eikä se tuota erityisiä ongelmia. Keho ja mieli alkavat rentoutua illalla, kun on mahdollisuus siirtyä läheisten ihmisten, kodin puuhien, liikunnan ja muiden harrastusten pariin. Yleensä viimeistään yöuni sinetöi palautumisemme, ja olemme seuraavana päivänä kohtuullisen virkeitä. Joskus kuitenkin meillä kaikilla kaasu jää päälle, lepo ja uni häiriintyvät, eikä hermoston palauttava osa pääse tekemään työtään. Mitä silloin voi tehdä? Jokainen tietää, mitä tapahtuu, jos autolla ajaa pitkään kovilla kierroksilla: kone alkaa yskiä. TUNNE & MIELI 1/2020 55
• Tee valintoja, huomioi itsesi Palautumispulmaisen arjessa on yleensä jotain liikaa ja jotain liian vähän. Palautuminen on valintojen tekemisen harjoittelua ja tekojen asettamista tärkeysjärjestykseen. Usein se merkitsee luopumista asioista, jotka eivät ole itselle tässä elämäntilanteessa hyväksi tai mahdollisia. HARJOITTELE ARVOANALYYSI ? Kokoa itsellesi tärkeitä elämänarvoja ja pohdi, mihin järjestykseen itselle merkitykselliset asiat asettuvat. Useimmille esimerkiksi terveys, perhe ja ystävät menevät työn ja rahan edelle. Pohdi, mitkä teot vievät sinua kohti tärkeitä asioita, mitkä taas työntävät poispäin. Mitä asioita arkipäivääsi tulisi saada lisää ja mitä vähentää? Miten se näkyisi teoissasi tässä kuussa, tällä viikolla ja tänä päivänä? Tunnista ja huomaa tarpeesi 1 Kuten liikenteessä, myös palautumisessa ennakointi ratkaisee. Täysillä paahtava kuski alkaa yleensä jo melko pian saada merkkejä taloudellisemman ajotavan tarpeesta. Kone pykii monta kertaa ennen kuin se pysähtyy. Jokainen voi harjoitella huomaamaan pieniä, juuri itselle tyypillisiä hälytysmerkkejä. Tämä taito alkaa kehon ja mielen reaktioiden tunnistamisesta, jossa apuna voi joskus toimia myös älylaite. Palautumisvajeen merkit ovat kaikilla ihmisillä samankaltaisia, mutta niiden ilmenemisessä on yksilöllistä vaihtelua, kuten myös kyvyssä sietää kuormittavia tilanteita. Kun palautuminen ei ole riittävää, uni varoittaa usein ensimmäisenä. Keho on taitava kertomaan hidastamisen tarpeesta lihasjännityksen, tykyttelyn, vatsavaivojen ja erilaisten kiputilojen keinoin. Myös mieliala on hyvä mittari. Palautuneena jaksamme kohdata arjen hankaluuksia, mutta väsähtäneenä näemme uhkia, turhaudumme ja ärhentelemme. Muisti, toiminnanohjaus ja keskittyminen takkuavat, ja ennen yksinkertaisten asioiden suorittaminen vie aikaa ja ajatus katkeilee. Tämän seurauksena kriittiset ajatukset omasta itsestä valtaavat mielen. HARJOITTELE PALAUTUMISPÄIVYRI ? Pidä parin viikon ajan pientä päiväkirjaa, johon merkitset lyhyesti päivän tekemiset muutamin lausein. Kirjaa myös pari havaintoa kehosi reaktioista, tunteista ja ajatuksista. Lopuksi voit merkitä esimerkiksi plusja miinusmerkein kuvauksen siitä, miten palauduit. Päiväkirja auttaa huomaamaan, miten reagoit kuormitukseen kehollasi ja mielelläsi. Samalla se auttaa ymmärtämään, mikä on itselle sopiva määrä arjen suorituksia tällä hetkellä. Moni palautumispäivyriä pitänyt hätkähtää: näinkö paljon vaadin itseltäni yhden päivän aikana! 2 56 TUNNE & MIELI 1/2020
• Etsi nautinnollista tekemistä Olisi helppoa, jos palautumisen voisi hoitaa kuin nappia painamalla, yksinkertaisesti nukkumalla ja lepäilemällä lisää. Palautumiseen tarvitaan kuitenkin myös mielen lepoa, joka on jokaiselle yksilöllinen kokemus. Sitä tarjoavat iloa ja nautintoa tuottavat asiat: ystävien ja läheisten tapaaminen, kiireetön luonnossa oleminen, taiteen ja kulttuurin harrastaminen, omalle keholle sopiva liike. Monet hyötyvät myös tietoisesta läsnäolosta ja rentoutusharjoittelusta. HARJOITTELE HYVÄN MIELEN TREFFIT ? Varaa kalenteriin joka viikolle vähintään yhdet tai mielellään useammat treffit itsesi ja sinulle tärkeän tekemisen kanssa. Vie itsesi luontoon, harrastamaan mieluista liikuntatai kulttuuriharrastusta, lue, katsele mielileffojasi, laita hyvää ruokaa, lähde pitkälle lenkille lemmikin kanssa, nautiskele elämästä ystäviesi ja perheesi kanssa. Opettele myötätuntoa itseäsi kohtaan Ihminen ei palaudu mitaten, käskien ja pakottaen eikä itseään vääristä valinnoista soimaten. Ankarat ja itseä kritisoivat ajatukset haittaavat palautumista ja nostavat kehon stressitasoa. Palautumiseen paras lääke on myötätunto ja ymmärrys itseä kohtaan. Itsemyötätunto auttaa nostamaan jalan kaasupolkimelta ja siirtymään kohti rauhallista jarrutusta. HARJOITTELE MYÖTÄTUNTOHETKI ? Tee tämä harjoitus, kun huomaat olevasi stressaantunut, sinulla on vaikea hetki tai et pysty suomaan itsellesi tarvitsemaasi lepoa ja palautumista. Huomaa olotilasi, myös epämukava tunne. Kokeile, voitko löytää tuntemuksia kehossasi: missä kohtaa ne tuntuvat, ja miten ne muuttuvat. Sano itsellesi: Tämä on vaikea hetki, tämä on hankalaa, tämä on raskasta… mitä vain, mikä kuvaa vaikeaa tilannetta. Muistuta itseäsi, että vaikea kokemus on osa elämää ja että olet inhimillinen ihminen, et erilainen kuin muut. Laita käsi tai kädet sydämellesi, aisti lämpö ja kosketus rinnallasi, tai valitse muu lämmin kosketus tai lämpöä osoittava ele. Kysy itseltäsi, miten voisit osoittaa ystävällisyyttä itsellesi tässä tilanteessa. Voit myös kuvitella, mitä sanoisit juuri nyt toiselle ihmiselle, hyvälle ystävälle, joka kamppailee saman vaikeuden kanssa. ? Palautuneena jaksamme kohdata arjen hankaluuksia, mutta väsähtäneenä näemme uhkia, turhaudumme ja ärhentelemme. 3 4 Lähteet Ronnie Grandell: Itsemyötätunto, Tammi 2015. Liisa Uusitalo-Arola: Uuvuksissa. Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin. Tuuma-kustannus 2019. Mikael Saarinen: Energiaa! Harjoituksia ja vinkkejä väsyneelle keholle ja mielelle, Kirjapaja 2019. Neff, K.D. & Germer, C.: Self-Compassion and Psychological Wellbeing. Teoksessa Oxford Handbook of Compassion Science. Oxford University Press 2017. TUNNE & MIELI 1/2020 57
• ”Kolmen kilometrin koulumatka Lapin pakkasessa oli ala-asteikäisenä kuin ikuinen vaellus Mordorin maan läpi. Toppahousujen lahkeet laahasivat lumista maisemaa, reppu hinkkautui olkapäihin. Jos kotioven avatessa vastaan tulvahti lappapuuron tuoksu, oli hyvä mieli kuitenkin taattu. Äidin puolukkavispipuuro oli aina kuohkeaa ja lusikassa jämäkästi pysyvää – kirpeää, mutta sokerin kanssa täydellistä. 1980-luvun keittiömme nurkassa jökötti massiivinen kylmäkaappi, joka oli jopa kaksimetristä isäänikin pidempi. Sieltä saimme siskon kanssa vielä seuraavanakin päivänä lapioida lautaselle lappapuuroa välipalaksi, kun äiti oli hoitolasten kanssa pihalla.” KATTA RUOKAMO, JYVÄSKYLÄ Pitkä matka koulusta kotiin unohtui, kun ovella vastaan tulvi äidin tekemän puolukkavispipuuron ihana tuoksu. Tähän klassikkoherkkuun voi kokeilla puolukoiden sijaan myös muita marjoja. RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO PAKKASPÄIVÄN PUURO Ruokamuisto 58 TUNNE & MIELI 1/2020
• K uohkea vispipuuro tehdään useimmiten puolukoista, mutta tähän lapsuudesta tuttuun herkkuun käy mikä tahansa marja. Vadelmista syntyy makea versio, punaherukat taas tekevät puurosta ihanan kirpeän. Mustaherukat antavat puurolle upean violetinpunaisen värin. Lisää jäiset marjat kylmään veteen ja kuumenna sitten kiehuvaksi. Tuoreet marjat voit lisätä kiehuvaan veteen. Vatkaa puuro jäähtyneenä, niin saat kaikista kuohkeimman lopputuloksen. Tarjoile kirpakka mustaherukkapuuro elegantin rosmariinivaniljamaidon kera. ? Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua? ? Mittaa jäiset herukat, sokeri, suola sekä kylmä vesi kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua 5 minuuttia, kunnes marjat menevät rikki. Siivilöi marjojen kuoret pois, painele kuoria siivilässä lusikalla niin, että saat kaikki mehut puristettua. ? Laita mehu takaisin kattilaan, lisää vettä niin, että nestettä on yhteensä litra. Kuumenna kiehuvaksi ja vispaa mannasuurimot sekaan. Anna kypsyä miedolla lämmöllä välillä sekoitellen 10 minuuttia. Anna jäähtyä. ? Valmista sillä välin rosmariini-maito. Mittaa kattilaan maito, rosmariini, puolikas vaniljatanko ja sokeri. Kiehauta samalla sekoitellen ja anna sitten jäähtyä. Poista rosmariini sekä vaniljatanko. ? Vatkaa jäähtynyt puuro kuohkeaksi. Tarjoile vispipuuro rosmariinimaidon kanssa. Mustaherukkavispipuuro PUURO ? 5 dl mustaherukoita ? 1 l vettä ? 1 dl sokeria ? ½ tl suolaa ? 1 ½ dl mannasuurimoita ROSMARIINIMAITO ? 5 dl maitoa ? 1 rosmariinioksa ? ½ vaniljatanko ? 1 rkl sokeria AINESOSAT NELJÄLLE Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi TUNNE & MIELI 1/2020 59
• Lähetä ratkaisusi 16.3. mennessä osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Krypto, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Ratkaisseiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippu. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 11 7 2 10 5 4 5 15 17 23 7 17 15 12 11 9 11 5 22 5 5 7 5 9 15 3 8 15 15 11 7 15 17 18 5 15 15 5 22 2 22 10 3 15 5 5 17 7 9 22 10 10 2 10 5 3 2 15 2 18 1 22 7 22 7 7 7 22 9 23 3 15 7 5 1 16 15 23 15 15 9 17 22 16 5 5 8 7 15 21 15 11 15 14 11 7 23 5 13 3 12 7 10 3 15 18 18 15 15 7 15 22 11 14 15 3 1 21 11 9 22 3 5 17 6 13 5 15 3 10 17 7 10 20 5 15 11 3 3 5 3 17 7 5 3 5 5 5 11 15 5 7 6 12 15 2 7 15 18 7 15 5 6 7 9 4 15 2 22 19 15 18 3 7 5 17 6 5 9 5 7 10 15 17 7 7 2 8 7 22 22 16 14 7 7 15 10 11 11 15 18 15 2 9 15 5 3 9 3 11 1 11 2 5 19 14 15 15 22 19 11 14 3 11 3 10 3 17 22 15 22 21 3 7 7 22 9 22 15 17 22 15 7 15 5 18 15 12 2 17 15 6 10 15 15 5 22 3 15 11 1 17 5 7 17 1 7 ww w. ris tik ko tu uli .fi www.ristikkotuuli.fi NIMI OSOITE Puuhaa aivoille Krypto 60 TUNNE & MIELI 1/2020
• 1-2 Kahvin kera 1-4 Kuoriin 3-2 Siellä louhitaan 3-4 Saman nimiset 5-4 Railakkaat 5-7 Laivoilla 6-7 Peittoja 6-9 Hetkellinen 8-7 Sähköisiäkin 8-9 Äänekäs 10-9 Kameralla 10-12 Kuvalaatta 11-12 Yllä 11-14 Metsä 13-12 Tuoksuva heinäkasvi 13-14 Seija 15-14 Afrikassa 15-17 Vanha Ford 16-17 Eu-maa 16-19 Kitsaat 18-17 Hoitaa 18-19 Uhkia 20-19 Jään hakkaamiseen 20-22 Piikikäs 21-22 Aino 21-24 Juotavia 23-22 Raimo 23-24 Tyttöjä 25-24 Mustikat 25-27 Wallström 26-27 Eläimiä 26-29 Kahvin kera 28-27 Aseita 28-29 Alkuaine 1 3 5 6 8 10 11 13 15 16 20 18 21 23 2 4 7 9 12 14 17 19 22 24 25 26 28 29 27 Sijoita alla annetuista vihjeistä tulevat 6-kirjaimiset sanat ruudukkoon pystyriveille numeroiden suuntaisesti. ww w. ris tik ko tu ul i.f i Easy Sudoku Puzzles 17 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 7 Sudoku Puzzle 8 5 6 2 1 6 2 3 7 8 2 6 7 1 9 8 1 8 3 2 5 5 2 1 3 4 5 6 9 5 1 6 3 2 7 6 7 2 5 1 4 1 2 7 4 3 7 9 8 6 2 5 3 8 1 4 5 9 6 5 4 2 7 4 8 7 6 5 3 2 9 7 8 5 4 1 8 6 6 5 9 Medium Sudoku Puzzles 13 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 7 Sudoku Puzzle 8 6 8 5 4 3 6 9 1 2 4 8 6 9 7 8 3 6 1 4 8 9 1 3 8 2 7 5 1 3 4 6 5 8 2 3 9 6 5 3 5 4 3 9 1 8 2 8 4 2 1 7 9 8 3 5 1 6 8 5 1 3 6 9 8 2 2 Hard Sudoku Puzzles 19 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 7 Sudoku Puzzle 8 9 6 7 2 1 5 6 2 9 5 7 3 8 5 1 6 3 4 7 6 9 2 2 1 5 8 7 4 6 8 9 7 4 8 6 3 9 3 6 9 4 3 7 5 1 9 7 4 5 2 4 1 VAIKEUSASTE: ? VAIKEUSASTE: ?? VAIKEUSASTE: ??? Ratkaisut seuraavalla aukeamalla. Sanatehtävä Sudoku TUNNE & MIELI 1/2020 61
• ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + ? SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 16.3. mennessä osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Ratkaisseiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippu. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. NIMI OSOITE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 3 5 2 4 6 8 7 9 10 www.ristikkotuuli.fi AAKE LINDFORS SALO SAASTUNUT “2.” SUKUA KIITTI KANALASTA ASK LUIHU PALOT SARMASTO VETÄÄ PERÄSSÄ + LUIHU KORJATTAVA PALVOTTU DORKIN KOVA ALUSTA PATRICIA VIRKISTÄÄ LULLA 1/50 LYSTIKÄS ISÄT MAHTAILLA VOI KONEELLA TOISINAAN HYVÄT NAAPURI TUNTURI SYÖTÄV I Ä? HALUTA ÄÄNNELLÄ SUHONEN ARTISTI KUOREN ALLA IIVARI ANDERSON NYTKIN KISSOILTA TUURI ODOTTAA PELATA SYLVIN SUKUA PÖNTÖISSÄ HARUS IHOILLA HELPPO UI TULIVUORI TYÖT KUKISSA PARAISILLA HEVOSISTA PAINI TARZANIN LEIJONA NEUVONANTAJA JONOJA HILJAINEN s s SUOMESSA TEROITUKSIIN ( ( KAMUN KAIMAT HOUKUTTAVAT LUETTUJA SUOJIKSI AMMUS ` ` KIDUTTAJA KIVEÄ PAINAA KAIKKI MULLE L K R V P K O S A I V T K S M M S E A E I O U T I N T A U A A A U I I I I L S V S M G A A U L I R N N V M T A A O L R L J G K O A I U K L I A A A O K S T T S E A A T S T T I Ristikko 62 TUNNE & MIELI 1/2020
• Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Finnkinon elokuvaliput. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 17 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 8 1 4 2 9 3 7 6 1 8 5 7 6 4 3 9 2 7 2 9 3 6 8 4 1 5 2 7 6 3 1 9 5 8 4 6 4 3 7 1 5 8 2 9 9 4 3 8 5 2 6 1 7 4 9 6 1 3 7 5 8 2 4 9 1 5 7 6 8 2 3 8 3 7 9 5 2 6 4 1 8 5 7 4 2 3 9 6 1 2 1 5 6 8 4 7 9 3 6 3 2 9 8 1 7 4 5 3 7 4 2 9 6 1 5 8 3 2 8 1 9 5 4 7 6 9 6 8 5 4 1 2 3 7 5 6 9 2 4 7 1 3 8 1 5 2 8 7 3 9 6 4 7 1 4 6 3 8 2 5 9 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 8 1 3 5 2 6 9 4 7 5 1 9 2 7 6 3 4 8 9 6 2 1 7 4 5 3 8 6 3 7 5 8 4 1 2 9 4 7 5 8 9 3 1 2 6 8 2 4 3 1 9 5 6 7 7 5 8 4 6 1 3 9 2 9 5 6 4 2 1 8 7 3 1 3 4 9 8 2 6 7 5 1 8 3 6 5 7 4 9 2 6 2 9 7 3 5 8 1 4 7 4 2 9 3 8 6 5 1 3 4 6 2 5 9 7 8 1 3 7 5 8 6 2 9 1 4 5 8 1 3 4 7 2 6 9 2 9 8 1 4 5 7 3 6 2 9 7 6 1 8 4 5 3 4 6 1 7 9 3 2 8 5 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 1 8 3 2 7 9 5 4 6 9 2 8 1 6 4 7 5 3 6 5 2 4 3 8 7 9 1 5 1 4 9 7 3 6 8 2 9 7 4 5 1 6 2 8 3 7 6 3 8 2 5 1 9 4 4 9 1 6 8 7 3 2 5 6 5 2 4 9 1 8 3 7 3 2 7 9 5 4 1 6 8 4 3 9 2 8 7 5 1 6 8 6 5 3 2 1 4 7 9 8 7 1 5 3 6 2 4 9 2 3 6 7 9 5 8 1 4 3 9 5 6 1 2 4 7 8 5 1 9 8 4 2 6 3 7 2 4 7 3 5 8 9 6 1 7 4 8 1 6 3 9 5 2 1 8 6 7 4 9 3 2 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 8 5 6 2 4 9 3 1 6 1 2 9 5 4 8 3 7 6 4 2 1 3 9 7 8 5 8 5 4 2 3 7 9 1 6 1 9 3 7 8 5 6 4 2 3 7 9 1 8 6 2 5 4 3 6 7 2 5 1 4 9 8 2 3 7 8 9 1 4 6 5 4 1 8 3 9 7 2 5 6 9 6 5 3 4 2 1 7 8 5 2 9 8 4 6 1 7 3 1 4 8 7 6 5 3 2 9 2 7 4 5 1 8 3 6 9 7 9 3 6 2 8 5 4 1 9 5 1 4 6 3 8 2 7 5 8 1 4 7 3 6 9 2 8 3 6 9 7 2 5 1 4 4 2 6 5 1 9 7 8 3 Medium Sudoku Puzzles 13 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 2 7 9 8 3 6 1 4 7 9 5 4 3 6 1 8 2 6 8 9 4 1 5 7 2 3 8 3 1 7 2 9 5 6 4 3 4 1 2 6 7 8 5 9 6 2 4 8 5 1 7 9 3 2 7 4 8 5 9 1 3 6 1 5 3 9 6 2 4 7 8 8 5 3 1 7 6 9 4 2 4 7 6 5 1 8 3 2 9 1 9 6 3 4 2 5 7 8 2 8 9 3 7 4 6 5 1 4 1 5 6 3 8 2 9 7 3 6 2 1 9 7 8 4 5 7 6 2 5 9 4 3 8 1 9 1 8 6 4 5 2 3 7 9 3 8 7 2 1 4 6 5 5 4 7 2 8 3 9 1 6 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 3 4 8 9 5 1 2 7 7 8 1 5 9 2 6 3 4 1 5 8 7 2 3 9 6 4 5 2 9 6 4 3 1 8 7 9 7 2 1 4 6 5 8 3 3 4 6 1 8 7 9 5 2 2 8 9 4 1 7 6 3 5 2 6 4 9 3 1 8 7 5 3 1 5 2 6 9 4 7 8 9 5 7 2 6 8 3 4 1 7 4 6 3 5 8 2 9 1 1 3 8 4 7 5 2 6 9 4 9 3 5 8 2 7 1 6 6 1 3 7 5 9 4 2 8 5 6 7 9 3 1 8 4 2 8 9 5 3 2 4 7 1 6 8 2 1 6 7 4 3 5 9 4 7 2 8 1 6 5 9 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 6 4 2 9 5 8 7 1 3 2 4 7 5 3 6 8 9 1 5 1 7 3 4 2 6 9 8 5 6 3 9 1 8 2 4 7 9 8 3 7 1 6 4 2 5 9 1 8 4 2 7 5 6 3 8 9 5 2 6 1 3 4 7 1 9 5 7 4 3 6 8 2 4 2 6 5 7 3 1 8 9 3 8 2 6 9 1 7 5 4 3 7 1 8 9 4 5 6 2 4 7 6 8 5 2 1 3 9 7 6 9 1 8 5 2 3 4 6 2 9 3 7 5 4 1 8 1 3 8 4 2 7 9 5 6 7 5 4 1 8 9 3 2 6 2 5 4 6 3 9 8 7 1 8 3 1 2 6 4 9 7 5 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 6 8 2 7 5 9 4 3 2 8 6 7 3 5 9 1 4 7 3 5 6 4 9 8 1 2 1 9 7 2 6 4 5 3 8 2 9 4 8 1 3 5 7 6 5 4 3 9 1 8 2 6 7 4 2 9 7 8 1 3 6 5 6 3 8 4 2 9 1 7 5 5 1 3 4 9 6 7 2 8 7 2 9 1 5 6 8 4 3 8 7 6 3 5 2 4 9 1 4 5 1 8 7 3 6 2 9 3 8 1 9 6 4 2 5 7 8 7 2 5 4 1 3 9 6 9 5 2 1 3 7 6 8 4 3 1 5 6 9 7 4 8 2 6 4 7 5 2 8 1 3 9 9 6 4 3 8 2 7 5 1 Hard Sudoku Puzzles 19 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 1 5 6 7 2 3 4 7 1 4 3 2 5 6 9 8 7 2 4 9 3 1 5 8 6 2 9 8 4 1 6 3 7 5 5 6 3 2 8 4 1 7 9 6 3 5 8 7 9 4 2 1 2 1 8 3 5 6 4 9 7 3 2 7 5 4 1 8 6 9 3 9 7 1 4 2 6 5 8 8 4 6 2 9 3 1 5 7 4 5 6 7 9 8 3 2 1 9 5 1 6 8 7 2 4 3 1 4 5 8 2 9 7 6 3 4 6 9 1 5 8 7 3 2 8 7 2 6 1 3 9 4 5 5 8 2 7 3 4 9 1 6 6 3 9 4 7 5 8 1 2 1 7 3 9 6 2 5 8 4 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 5 2 1 8 3 4 9 6 7 2 3 8 7 1 6 4 5 9 9 6 8 7 1 5 2 4 3 7 5 9 4 8 2 3 1 6 3 7 4 6 9 2 8 5 1 1 4 6 3 9 5 8 7 2 2 5 3 9 7 8 6 1 4 6 8 1 9 4 3 5 2 7 8 9 7 1 4 6 3 2 5 3 9 2 5 7 1 6 4 8 4 1 6 2 5 3 7 9 8 5 7 4 2 6 8 9 3 1 1 8 2 4 6 7 5 3 9 8 6 5 1 2 4 7 9 3 6 3 9 5 8 1 4 7 2 4 2 7 6 3 9 1 8 5 7 4 5 3 2 9 1 8 6 9 1 3 8 5 7 2 6 4 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 7 2 9 5 1 6 4 8 3 4 2 3 6 1 7 8 9 5 6 1 4 7 8 3 9 5 2 8 1 6 3 5 9 2 4 7 3 5 8 4 2 9 6 1 7 7 5 9 4 2 8 1 3 6 4 6 5 8 3 1 7 2 9 2 6 7 9 8 1 4 5 3 1 9 3 2 7 5 8 4 6 9 8 4 2 3 5 6 7 1 8 7 2 6 9 4 5 3 1 1 3 5 7 6 4 9 2 8 2 8 6 1 4 7 3 9 5 6 7 8 5 9 2 3 1 4 5 3 1 9 6 8 2 7 4 5 9 1 8 4 3 7 6 2 9 4 7 3 5 2 1 6 8 3 4 2 1 7 6 5 8 9 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 1 5 9 6 3 8 7 2 4 7 3 4 5 2 1 9 6 8 2 6 3 7 4 9 5 8 1 2 8 6 9 3 7 4 5 1 8 7 4 1 2 5 3 6 9 9 5 1 8 4 6 7 3 2 3 8 2 9 5 1 4 7 6 6 9 3 1 8 4 5 2 7 4 1 6 3 8 7 2 9 5 1 7 5 2 6 9 8 4 3 5 9 7 4 6 2 8 1 3 8 4 2 3 7 5 1 9 6 6 3 8 2 9 4 1 5 7 3 1 9 6 5 8 2 7 4 7 4 5 8 1 6 9 3 2 4 6 8 7 9 2 3 1 5 9 2 1 5 7 3 6 4 8 5 2 7 4 1 3 6 8 9 L K R V P K O S A I V T K S M M S E A E I O U T I N T A U A A A U I I I I L S V S M G A A U L I R N N V M T A A O L R L J G K O A I U K L I A A A O K S T T S E A A T S T T I VAIKEUSASTE: ? VAIKEUSASTE: ?? VAIKEUSASTE: ??? N O U G A T S E L I R Ä L R J A F O N P A L L O T P Ä U K T I A M G Ö M Y W T A T T I S H D V Z B K Ö R T T I N O T U S R S Y E I K E N E T M A L A W I Ö R I S T Ä E U R U T L W M V O V I L A S I S O F I A Y L I N Ä K I N S E I S S U O T T E S U U T I N T O I D O L I A S U T A U N I O T D E L O R S U R U N O S V U K K A M A R A A M P U J A T O I K K A T O T I A U T O T J U I V A K H E T I U H U H U I L T A M A T S Ö K Ö R M O T T I A N S A T K B I Z E T T I L I I L O T O N R O A M A R N I N O Ä I I M M Y T R A K E N I E T O S Z B U K I T E V Ä T T Ä A L I A S T A F T T E R I Ö T A V A T S T A N S I R U A U L I P E T O L I A S I S O T A N S U T T I I A I R A M K A A S O L E V A J Ä Ä A I K A L O P P U N U T U M S O S E E T P O O E T Ä I S E T N I T I S T Y S O V Ä K I T A A J A L A P U A U T R A K A A V I N R O S T O V A V I O R U N O M K V A T S A K A S O L A N O J A U U T E T O T T O S U T A T U T E L O T R T N L U I S T E L I J A T S I T O M O E S N A P A A O A S K A R E E T K L A L I A S A S A S A J E L U R I K K A H I F I K O L I T T I K K I L A I N A P U R I O V A A T I O T E S T O T O N R N M Y P O N F I R 6/2019 6/2019 Ristikko Sanatehtävä Ristikko Sudoku Krypto Tehtävien ratkaisut TUNNE & MIELI 1/2020 63
• Tunne & Mieli on luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. Joka numerossa on selviytymistarinoita, tietojuttuja, hyvän mielen vinkkejä ja jumppaa mielelle. • Kuusi numeroa vuodessa. • Kestotilaus 59 euroa + tilaaja-lahjaksi Flow Cosmeticsin ihana kotimainen kasvoseerumi! tilaukset@tunnejamieli.fi p. 03 4246 5323 www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti TTT-lehti on työhyvinvoinnin erikoislehti, josta löydät luotettavaa tietoa ja vinkkejä turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen työpaikallasi. • Kuusi numeroa vuodessa. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 75 euroa. Hinta sisältää tunnukset digiarkistoon, josta löytyvät kaikki TTT-lehdet vuodesta 2015. tilaukset@tttlehti.fi p. 03 4246 5370 www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Uusiouutiset kertoo yhteiskunnan muutoksesta kohti kiertotaloutta. Lehti on resurssiviisauden, uusiokäytön, kestävän tuotannon ja vastuullisen kuluttamisen tärkein tietolähde. • Seitsemän numeroa vuodessa. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 69 euroa. Hinta sisältää tunnukset digiarkistoon, josta löytyvät kaikki Uusiouutiset vuodesta 2017. tilaukset@uusiouutiset.fi p. 03 4246 5370 www.uusiouutiset.fi > Tilaa lehti Kemia on lehti kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Lue, miten kemia mahdollistaa puhtaamman ympäristön ja ratkoo isoja ongelmia! • Seitsemän numeroa vuodessa. • ETU2020-tunnuksella kestotilaus 69 euroa. Hinta sisältää tunnukset näköislehtiarkistoon, josta löytyvät kaikki Kemia-lehdet vuodesta 2002. tilaukset@kemia-lehti.fi p. 03 4246 5370 www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Tilaa loistavaa luettavaa etuhintaan Tilaa nyt Tunne & Mieli, Uusiouutiset, Työ Terveys Turvallisuus tai Kemia: • Saat lehden kampanjahintaan, ks. alla lehtikohtaiset tiedot. • Saat kaupan päälle toisen lehtemme digilehtenä vuosikerran ajaksi. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja päättyy vuoden kuluttua. • Mainitse lisätiedoissa tunnus ETU2020 ja kerro, minkä lehdistämme haluat kaupan päälle digilehtenä. • Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa 14. huhtikuuta asti. Tilauksesi alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen kestotilauksena, kunnes lopetat tilauksen. KEMIA Kemi Saat kaupan päälle toisen lehden digilehtenä! tjm120_yhteismainos.indd 1 tjm120_yhteismainos.indd 1 23.1.2020 10.59 23.1.2020 10.59
• Kanssakulkija J U S S I N I K K I L Ä ”Olen opetellut sietämään elämän hetkellisyyttä” Kun synkät ajatukset valtaavat Jussi Nikkilän mielen, hän irrottautuu niistä uppoutumalla tarinoihin tai ottamalla vartin aikalisän. Nuoruuden tarve ”olla jotain” on muuttunut tavoitteeksi hyväksyä oma itsensä. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT PAULA VIRTA T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 11 10 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 9 Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Liisa Uusitalo-Arolan kirjan Uuvuksissa (Tuuma-kustannus, www.tuumakustannus.fi). Palkinnon arvo on 37 euroa. Anna palautetta ja osallistu Paras juttu -kilpailuun! Lehden 6/19 Paras juttu -äänestyksessä Keskittymiskyvyn elvytysoppaan voitti Heli Lehtonen Laitilasta. Onnea voittajalle! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Jussi Nikkilän haastattelu ”Olen opetellut sietämään elämän hetkellisyyttä”. Jutun kirjoitti toimittaja Mirja Aarnio. VASTAA 16.3. MENNESSÄ Sähköpostitse: toimitus@tunnejamieli.fi Netissä: www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82 C, 00550 Helsinki. Ristikkoja kryptovastauksen sekä Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Lukijoilta Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Toivon ja kiitollisuuden teemat kiinnostavat aina. Olen hiljattain lähihoitajia opettaessani puhunut paljon niiden tärkeydestä. Toivoa ja kiitollisuutta on vaalittava, jotta ne voivat tulla arjessa todeksi. Oli avartavaa lukea Jussi Nikkilän kokemuksesta siitä, etteivät masennus ja ilo sulje toisiaan pois. Kun itselläni on masennusta, niin ilon kokeminen on välillä todella vaikeaa. Eniten kiinnosti juttu itsetunnosta. Harva meistä muistaa kehua itseään, saati oivaltaa, miten positiivinen vaikutus elämään on sillä, että osaa kannustaa itseään. Omia saavutuksiaan on hyvä juhlistaa, sillä siinä oppii oivaltamaan myös kuinka paljon vaikkapa yhden päivän aikana saakaan aikaan. Ja se jos mikä rakentaa tervettä itsetuntoa. Jussi Nikkilän kertomus masennuksesta oli kiinnostavaa luettavaa. Masennus kuvataan liian usein tilana, jolloin ei pääse ylös sängystä. Tämä saattaa estää jopa avun hakemisen, kun ei itsekään ymmärrä huonoa oloaan. Vain pari lasia viiniä eli työssäkäyvän alkoholismi oli parasta luettavaa. Alkoholismi on yleinen sairaus, josta täytyy puhua avoimesti. TUNNE & MIELI 1/2020 65
• Tietokirjailija ja viestintäyrittäjä Leeni Peltosen, 58, hyvinvoinnin kivijalka on perhe. Hän on pohtinut mielen hyvinvointia myös työnsä kautta: Peltonen on kirjoittanut paljon unettomuudesta, unen merkityksestä ja aivojen hyvinvoinnista. Hänen uusin teoksensa on Minna Huotilaisen kanssa kirjoitettu Uuden ajan muistikirja (Otava). TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA Perhe Hyvinvointini kivijalka. Nuorin lapseni asuu kotona, ja olen tiiviisti yhteydessä myös kahden jo omillaan asuvan lapseni kanssa. Asumme kaikki pää kaupunkiseudulla, ja tapaamme toisiamme usein. Uusin roolini on olla suloisen pienen pojan isoäiti. Isoäitinä olo tuntuu upealta, ja saan päivittäin kuvia pikkuisesta. ? Työn rytmi Yrittäjyyden luksuspuoli on, että voin vaikuttaa kalenterini sisältöön ja aikatauluihini. On ihanaa, kun ei joka päivä tarvitse lähteä minnekään vaan voi tehdä töitä kotoa tai maalta käsin. Pyrin rauhoittamaan illat työnteolta, ja suljen koneen viimeistään kahta tuntia ennen nukkumaan menoa. Metsä ja liikunta Kun olen kaupungissa, kaipaan metsään ja luontoon. Onneksi Suomessa luonto on suhteellisen lähellä kaupungissakin. Maalla ulkoilutan ja hoidan itseäni metsässä pitkillä kävely lenkeillä. Maanantai-illat olen pyhittänyt kunto salille ja yin-joogalle. Se on täydellinen nollaava yhdistelmä voimaharjoittelua ja rentoutumista. Musiikki Käyn säännöllisesti konserteissa, ja nautin musiikin pauloihin laskeutumisesta. Aloitin kolme vuotta sitten kuorolaulun, ja se tuo elämään iloa, oppimis kokemuksia ja sosiaalisuutta. Uuden oppiminen on jännittävää. Ruoka Minulle sopiva ateriarytmi on syödä kolmen tunnin välein – muuten jaksamiseni romahtaa. Saan hyvää oloa itse tehdystä leivästä: hemmottelen sillä itseäni ja läheisiäni. Juuresta leipominen on rentouttavaa ja muistuttaa, että hitaasti hyvä tulee. Uni Unettomuus ja nukkumisongelmat ovat vaivanneet minua vuosia, ja olen kirjoittanut näistä kokemuksista käsin Valvomo-kirjan ja kehittänyt Unitaito-sovelluksen. Olen edelleen herkkäuninen: kaikki, mitä teen päivällä, vaikuttaa nukahtamiseen, unen laatuun ja määrään. Ruuhkaja stressi piikin sattuessa uni häiriintyy ja huomaan, miten ärtyisä ja ankara olen itseäni kohtaan. Silloin pyrin nukkumaan noin kymmenen minuutin torkut ja ottamaan rennommin. Harjoittelen lempeyttä itseäni kohtaan päivittäin. Voimaa arkeen KU VA T: SH U TT E R S TO C K 66 TUNNE & MIELI 1/2020
• tunne & mieli tunne & mieli ENSI NUMEROSSA Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 9.4. Ihmissuhteet Sisarukset kertovat, millaiseen työnjakoon he ovat päätyneet äitinsä omaishoidossa. Mieli & Tieto Miten omaa kehoaan voi oppia rakastamaan sellaisena kuin se on? Vanhemmuus Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää lasten ja nuorten ääntä kuuluvilla. Mitä hän haluaa sanoa kaikille vanhemmille? Hyvän mielen tekoja Kokeile meditatiivista valokuvausta – näin pääset alkuun! Voimaa arkeen Elokuvaohjaaja Klaus Härö löytää kauneutta yllättävistä paikoista. Tilaa uutiskirje! Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Kun tilaat kirjeen 9. huhtikuuta mennessä, osallistut Ruissalon kylpylälahjakortin arvontaan. Lahjakortti oikeuttaa yhden vuorokauden hemmotteluun kahdelle hengelle. ? tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Facebook ? www.facebook.com/tunnejamieli Instagram ? @tunnejamieli Twitter ? @tunnemieli KU VA : SH U TT ER ST O C K TUNNE & MIELI 1/2020 67
• Lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. 59 € / VUOSI Tilaa nyt TILAA LEHTI KOTIIN KANNETTUNA www.tunnejamieli.fi tilaukset@tunnejamieli.fi 03 4246 5323 Facebook ? www.facebook.com/tunnejamieli Instagram ? @tunnejamieli Twitter ? @tunnemieli » Oma hetki arjen keskellä » Vertaistukea ja hyvän mielen tekoja » Tutkittua tietoa terveydestä » Mielenrauhaa ja virkistystä aivoille