2/2021 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Herätä LUOVUUS TAITEILIJA JA ENTINEN HUIPPU-URHEILIJA ”Heittäytyminen ja innostuminen ovat osa identiteettiäni” MANUELA BOSCO IRTI ALKOHOLISTA ”Isä on nyt oikeasti läsnä, kun juominen ei väijy taustalla” PSYKOTERAPIA Milloin hakeutua hoitoon, ja mitä siellä tapahtuu? MINUN MIELENI ”Sairastuin syömis häiriöön vasta aikuisena” Anna hyvää mieltä itsellesi tai lahjaksi! Avaa mielesi kirjoittamalla, vahvista intuitiotasi & löydä iloa elämään!
Mainitse tunnus ”TARJOUS2021” ja kerro, valitsetko kaupan päälle Tunne & Mieli -lehden, Uusiouutiset vai Kemia-lehden digilehtenä. Tee tilauksesi 30.5.2021 mennessä. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta kestotilaustarjouksena ja jatkuu, kunnes lopetat tilauksen. Kuusi runsasta numeroa vuodessa. Lisäksi digilehden arkisto on käytössä kaikille tilaajille. Lisäetuna saat toisen lehtemme digilehtenä vuosikerran ajaksi! Tunne & Mieli -lehden lukijoille TTT-LEHTI NYT TARJOUSHINTAAN 69 € (norm. 88 €) Voit tehdä tilauksen tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi p. 03 4246 5370 Tilaa Tilaa työhyvinvoinnin työhyvinvoinnin erikoislehti erikoislehti itsellesi tai itsellesi tai työpaikallesi! työpaikallesi! ! ttt2021_tarjous.indd 1 ttt2021_tarjous.indd 1 23.3.2021 14.05 23.3.2021 14.05
Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Maria Niinivuori p. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U V A : SU SA N N A K EK KO N EN Pyrin kuvaamaan jokaista ihmistä samalta tasolta. Tunne & Mieli -lehden kuvattavilla on yleensä kertynyt oivalluksia matkalaukkuun, ja usein tunnen sielunsisaruutta heidän kanssaan ja voisin jäädä jutustelemaan pidemmäksikin aikaa. Usein jäänkin. Näistä kohtaamisista saan rakennuspalikoita omalle polulleni. Minäkään en ole ”vain” valokuvaaja, kuten kuvattavakaan ei ole ”vain” esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja. Vaikka olen töissä, olen paikalla siksi, että haluan kohdata, jakaa ja nähdä. Eeva Anundi Valokuvaajalta Kerro meille, mikä tuo voimaa sinulle: toimitus@tunnejamieli.fi. Julkaisemme lisää ilahduttavia asioita seuraavassa lehdessä. V ielä pitäisi vähän aikaa jaksaa. Kesällä kaikki helpottuu. Onneksi rokotukset etenevät. Tällaisia lauseita toistetaan nyt viesteissä ja puheluissa, kun rajoitukset ja maskit ovat edelleen osa arkea. Onneksi ihminen on luova ja kestävä ja keksii kyllä keinonsa. Kyselykierros tuttavapiirissä kertoo, että koronan kulisseissa moni asia tuo myös iloa. NEULOMINEN. ”Tyynnyttävää ja meditatiivista, käsin tekeminen ja uuden luominen tuntuvat hyvältä. Usein ihan odotan, että pääsen sohvalle käsityön pariin.” ÄÄNIKIRJAT. ”Kun kävelystä on tullut jokapäiväinen liikuntamuoto, äänikirjat tuovat lenkkeihin sisältöä. Ne jopa houkuttelevat liikkeelle.” LUKEMINEN. ”Luen juuri innoissani Helena Steenin esikoisteosta karjalaisneidosta 1930-luvun Englannissa. Maalaisrakkautta ja kunnon eskapismia.” ETÄTREFFIT. ”Olemme kehittäneet ystävien kanssa etälautapelisessiot ja pelaamme noin joka toinen viikko. Siitä on tullut mukava pieni rutiini.” PEURAT. ”Katselen omalle pihalle tulevia peuroja ikkunan takaa – yhtenä päivänä niitä oli kuusi samaan aikaan!” KOTONA OLEMINEN. ”Kotona ei ikinä aiemmin historiassa ole ollut näin mukavaa ja viihtyisää. Halutessaan saa koko maailman sohvalleen yhdellä napin painalluksella, vaikka lempilaulajansa pitämään oman konsertin juuri minulle.” KEVÄT. ”Jokavuotinen hämmästyksen aihe, että sieltä se taas puskee lumen ja jään läpi huolimatta siitä, mitä maailmassa on meneillään tai millainen talvi on ollut.” PERHEPETI. ”17-vuotias kömpii illalla kolostaan ja kaipaa vanhempiensa ja siskonsa seuraa. Saan pitää perheen nuorisoa entistä tiiviimmin lähellä ennen kuin he lähtevät omilleen.” Kyllä näiden voimin jaksaa vielä hetken. Iloa kevääseen! ? Meri Nykänen PÄ ÄTOIMI T TAJA Hyvän mielen hetkiä PÄÄKIRJOITUS ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Kevät puskee lumen ja jään läpi huolimatta siitä, mitä maailmassa on meneillään.” TUNNE & MIELI 2/2021 3
”Mieleni hyvinvoinnille on tärkeää, että pääsen toteuttamaan luovuuttani. Maalatessa haluan olla yksin, tarvitsen oman tilan ja ajan. Maalaisin joka päivä, vaikka se ei olisi työtäni.” MANUELA BOSCO ALUKSI 03 Pääkirjoitus Luovuutta arkeen. 06 Mitä uutta? Töitä omassa rytmissä. 09 Lukemista Osaatko kuunnella muita? KANSSAKULKIJAT 10 ”Olen oppinut luottamaan elämään” Manuela Bosco on kulkenut pitkän tien huippuurheilijasta kuvataiteilijaksi ja seitsenhenkisen uusperheen äidiksi. 22 ”Välillämme ei ole enää sumentavaa kemikaalia” Kun Jouni Patokallio lopetti juomisen, lapset ja lastenlapset saivat hänet takaisin elämäänsä. 29 Rohkea uskaltaa sanoa ei Aurora Airaskorven kolumni. 30 ”Taide auttaa katsomaan toisin” Taiteilija Meiju Niskala haluaa maailmaan lisää radikaalia empatiaa ja kärsivän ihmisen sietämistä. 40 ”Sisäinen lapseni kaipasi hoivaa” Mervi Suhonen sairastui syömishäiriöön vasta aikuisena. TÄSSÄ NUMEROSSA 02 2021 10 4 TUNNE & MIELI 2/2021
ILMIÖ & TIETO 16 Mitä psykoterapiassa tapahtuu? Psykoterapiasta on hyötyä, kun sen aloittaa oikeaan aikaan ja voimat riittävät oman mielen kanssa työskentelyyn. 36 Intuitio tuo arkeen supervoimaa Kun yhteys omaan intuitioon toimii, mieleen tulee tilaa joustavuudelle ja luovuudelle. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Avaa mielesi kirjoittamalla Kirjallisuusterapiassa käsitellään oman mielen sopukoita joko itse kirjoittaen tai toisten tekstejä lukien. 52 Kalastajan kuhaleipä Pannulla paistetun kuhan kaveriksi marinoidaan punasipulia ja surautetaan kotitekoinen majoneesi. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 58 Voimaa arkeen Saamelainen muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman asuu luonnon keskellä Nuorgamissa. 22 Marko Patokallion (vas.) ja Jouni Patokallion suhteeseen on raittiuden myötä tullut uudenlaista rehellisyyttä. 22 2/2021 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Herätä LUOVUUS TAITEILIJA JA ENTINEN HUIPPU-URHEILIJA ”Heittäytyminen ja innostuminen ovat osa identiteettiäni” MANUELA BOSCO IRTI ALKOHOLISTA ”Isä on nyt oikeasti läsnä, kun juominen ei väijy taustalla” PSYKOTERAPIA Milloin hakeutua hoitoon, ja mitä siellä tapahtuu? MINUN MIELENI ”Sairastuin syömis häiriöön vasta aikuisena” Anna hyvää mieltä itsellesi tai lahjaksi! Avaa mielesi kirjoittamalla, vahvista intuitiotasi & löydä iloa elämään! 16 40 22 48 10 KANNEN KUVA: SUSANNA KEKKONEN PUUHAA AIVOILLE 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko 16 Psykoterapiassa vuorovaikutuksen laadulla on iso merkitys. On tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. 58 Käsillä tekeminen tuo vastapainoa muusikko Anna NäkkäläjärviLänsmanin arkeen. 10 TUNNE & MIELI 2/2021 5
MITÄ UUTTA? KOONNU T Meri Nykänen I hmiset voidaan jakaa sisäisen vuorokausirytminsä perusteella aamu-, päiväja iltatyyppeihin. Tutkimuksen mukaan aamuihmiset jaksavat parhaiten töissä. Kronotyyppi eli ihmisen sisäisen kellon asetus on pitkälti geneettinen ominaisuus, mutta myös ympäristötekijät, kuten päivänvalolle altistuminen, työaikataulut ja perheelämä, voivat vaikuttaa siihen, onko ihminen iltavai aamutyyppi. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna. Iltavirkut eivät yleensä nukahda tarpeeksi aikaisin, jotta saisivat riittävästi unta työviikon aikana. Siitä seuraa univelkaa, jota nukutaan vapaapäivinä kiinni. Univaje on jo aiemmissa tutkimuksissa liitetty huonompaan kokonaisterveyteen ja alhaisempaan kognitiiviseen suorituskykyyn, mitkä taas heikentävät työssä jaksamista. Henkilökohtaisen kronotyypin tunnistaminen ja huomioiminen työelämässä voisivat edistää työhyvinvointia. – Ehdotamme, että kronotyyppi otetaan huomioon työkyvyn tukemisessa, terveyden edistämisessä ja mahdollisuuksien mukaan työaikataulujen suunnittelussa, professori Leena AlaMursula sanoo. Tutkijoiden mukaan olisi hyvä, että iltavirkut ihmiset eläisivät terveellisesti, saisivat tarpeeksi unta ja pystyisivät tekemään sellaista työaikaa, joka sopii heidän vuorokausirytmiinsä. Töitä oman rytmin mukaan? 6 TUNNE & MIELI 2/2021
Anna tilaa luovuudelle L uovat ratkaisut eivät synny puristamalla ja kiireessä. Alitajunta pääsee hommiin vasta, kun sille antaa tilaa. 78% suomalaisista uskoo koronan lisäävän mielenterveysongelmia tulevaisuudessa. Lähde: Mielenterveysbarometri Mielikuvitus on ihmisen havaintojen pohjalta järjestetyn tiedon uudelleen muokkaamista, joka johtuu aivoalueiden eri osissa sijaitsevien aistitoimintojen vuorovaikutuksesta. Mielikuvitus auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja elämän eri osa-alueita. SANASELITYS UUTISKIRJE LUKU MIELIKUVITUS TILAA UUTISKIRJE! Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa ilmainen uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Uutiskirjeestä löydät mielen rauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. ? tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Lähde: Juha T. Hakala: Luova laiskuus ETSI SUVANTOKOHTIA. Luovuus herää, kun on aikaa. Opettele siis vaalimaan hetkiä, jolloin ei tapahdu mitään. Onko viikonloppuisin ja lomilla pakko täyttää kalenteri aamusta iltaan? Voit inspiroitua siitä, että suurimmat keksinnöt ja hienoimmat taideteokset ovat syntyneet joutilaisuuden tilassa – mikä ei suinkaan tarkoita, että niiden tekijät olisivat olleet laiskoja. TUIJOTA TAKKATULTA. Luovuustutkijat uskovat, että oikein rentoutuneessa fiiliksessä looginen päättely ja kontrolli siirtyvät syrjään. Silloin alitajunnan ideat ja jopa mielen valmiit ratkaisut saattavat päästä tietoisuuteen. Tässäpä hyvä syy tuijottaa takkatulta tai merimaisemaa niin kauan kuin huvittaa. HAUDUTTELE RAUHASSA. Mikäli pyrkii liian nopeasti ja tiukasti ratkaisuun, näköala saattaa kaventua. Silloin jää huomaamatta, mitä kaikkea kiinnostavaa asiaan liittyy, ja jotain hedelmällistä voi jäädä kokonaan näkemättä. Anna siis ajatusten virrata vapaasti, hauduttele ideoita ja odottele, mitä alitajuntasi tarjoaa. ”Luovuuden ydin on halu tehdä eri tavalla, paremmin.” Saku Tuominen kirjassaan Luova järkevyys
O letko joskus ärsyyntynyt, kun sinua ei ole mielestäsi kuunneltu? Ja käsi sydämelle: osaatko itse kuunnella muita? Palkitussa kirjassaan Et taida kuunnella yhdysvaltalainen journalisti Kate Murphy pohtii, miksi olemme menettämässä arvokkaan kuuntelemisen taidon ja millaisia seurauksia sillä voi olla. Meitä kannustetaan korottamaan ääntämme ja kertomaan rohkeasti oma mielipiteemme. Puheliaisuus ja keskustelun johtaminen ovat arvostetumpia kuin asioiden harkitseminen ja toisen kuunteleminen. Oman mielipiteen esiin tuominen on helppoa myös somessa: siellä kuka tahansa pääsee ääneen, ja samalla voi tehokkaasti suodattaa pois näkemykset, jotka ovat erilaisia kuin itsellä. Näin luomme oman turvallisen kuplamme, jossa voi klikata muut pois ja keskittyä vain omaan asiaan. Mitä sitten? Eikö ole vain hyvä, ettei tarvitse kuunnella ”vääriä” mielipiteitä vaan saa pitää omansa? Ei, sanoo Kate Murphy. Kuunteleminen on puhumista tärkeämpää, sillä vain kuuntelemalla pystymme osallistumaan, ymmärtämään, myötäelämään ja kasvamaan ihmisinä. Onnistuneet suhteet niin yksityiselämässä kuin töissäkin perustuvat kuuntelemiseen. Entä miten tulla paremmaksi kuuntelijaksi? Murphyn mielestä ei riitä, että olemme vain hiljaa ja kuuntelemme, kun toinen kertoo asiansa – ja odotamme, milloin on oma vuoro avata suunsa. Oleellista on kuulla myös toisen ajatukset puheen takana ja yrittää ymmärtää, mitä hän haluaa sanoa. Oikeanlaisella kuuntelulla voi viisastua ja rakentaa tärkeitä ihmissuhteita. Tarkkaavainen kuuntelu myös nostaa keskustelun tasoa, sillä silloin puhujakin alkaa kiinnittää sanoihinsa enemmän huomiota. Näin keskustelusta tulee kaikin puolin parempaa. Murphy on tehnyt kirjaansa valtavan taustatyön ja haastatellut eri alojen asiantuntijoita. Silti kirjassa on kevyt ja viihdyttävä ote: paljon konkreettisia esimerkkejä ja kiinnostavia sitaatteja. Kirja toimii hyvin myös äänikirjana, jonka lukee mainio Pirjo Heikkilä. Miksi kuunteleminen on tärkeää? KIRJAT KOONNU T Meri Nykänen Kate Murphy: Et taida kuunnella. Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä. (WSOY 2020) 02 01 03 Jos todella haluat kuunnella, sulje muut häiriötekijät: kännykkä, televisio, tietokone. Samalla viestität toiselle, että haluat oikeasti kuunnella, mitä hänellä on sanottavanaan. Kaikki hiljaiset ihmiset eivät ole automaattisesti hyviä kuuntelijoita, sillä he saattavat ajatella omiaan samalla, kun toinen puhuu. Kuunteleminen vaatii tietoista keskittymistä ja läsnäoloa. Kuuntelu edellyttää, että annat toisen sanoa sanottavansa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinun pitäisi pysyä vain hiljaa. Vastauksesi kertoo, millainen kuuntelija ja ihminen olet. Kolme ajatusta kuuntelemisesta 8 TUNNE & MIELI 2/2021
TAKIN TARINA. Mitä kaikkea pukeutuminen meistä kertookaan? Kirjoittaja tutkii oman isoäitinsä vaatekaappia ja alkaa sitä kautta avata sukupolvien välistä suhdetta. Laura Pörsti: Viimeinen vuosi (Gummerus 2021) KOKEMUKSEN KAUTTA. Voiko ADHD olla myös vahvuus? Kirjoittaja kertoo oman kokemuksensa ja kannustaa muitakin löytämään erityispiirteistään hyviä puolia. Sari-Maria Durchman: Supervoimani ADHD (Into 2021) JÄNNITYSTÄ ELÄMÄÄN. Psykologisen trillerin päähahmona on suosittu psykoterapeutti Clarissa, jonka vastaanotolle tulee nuori sarjamurhaaja. Martta Kaukonen: Terapiassa (WSOY 2021) Vinkkejä hyvään työelämään Ihon alle menevät tunteet Turhan moni painii jaksamisongelmien kanssa, tekee työtä, josta ei nauti, ja on työpaikassa, jossa on enemmän kielteisiä kuin myönteisiä asioita, kirjoittaa työpsykologi Marjo Pennonen. Pennosen kirja jäsentää ansiokkaasti työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Työelämää aloittava löytää ehkä sanoja ajatuksilleen. Jaksamisensa kanssa kamppaileva taas voi pohtia kirjan tehtävien avulla uutta suuntaa uralleen tai työmotivaation löytymistä. Kirja listaa tutut työhyvinvointia tukevat tekijät – elämäntavat, levon ja rauhoittumisen – mutta menee sitten syvemmälle oman itsen ja työn piirteiden tarkastelussa. Yksilölliset voimavarat vaikuttavat voimakkaasti siihen, millaisiksi työ ja työolot koetaan. Vaikkei työpaikka voi taata työhyvinvointia, organisaation tuella ja työn piirteillä on kuitenkin ratkaiseva merkitys työhyvinvoinnille. / Kirsi Väisänen Tuntemani maailma päättää kirjailija Pauliina Vanhatalon omakohtaisen trilogian. Keskivaikea vuosi kertoi masennusdiagnoosin jälkeisestä vuodesta ja Toinen elämä keski-iän tuomista ajatuksista sekä tulevaisuuden pohdinnoista. Kaikissa kolmessa kirjassaan Vanhatalo avaa omia henkilökohtaisia tunteitaan, valintojaan ja niihin liittyviä pohdintojaan. Lukija pystyy samaistumaan hänen kokemuksiinsa – vaikka kirjailija onkin itse ihmetellyt haastatteluissa, miten se on mahdollista. Hän kun tuntee itsensä usein ulkopuoliseksi ja erilaiseksi. Sarjan viimeisessä osassa Vanhatalo pohtii, miten pärjätä ihon alle tulevien tunteiden kanssa. Hän kertoo olevansa ihminen, joka tuntee usein uupuvansa uutisvirran ja huolien alle. Koronavuoden jälkeen sekin on monelle samaistuttava kokemus. Lue myös! Pauliina Vanhatalo: Tuntemani maailma (S&S) Marjo Pennonen: Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin (Duodecim 2021) ”Näyttää siltä, että minun on korkea aika oppia erottamaan toisten tunteet omistani.” TUNNE & MIELI 2/2021 9
Manuela Bosco on kulkenut pitkän tien huippu-urheilijasta kuvataiteilijaksi ja seitsenhenkisen uusperheen äidiksi. Tehokkuus ja kurinalaisuus veivät uupumukseen asti, mutta kokemukset ovat auttaneet luottamaan elämään. / TEKSTI Mirja Aarnio KU VAT Susanna Kekkonen ”Olen oppinut luottamaan elämään” KANSSAKULKIJA Manuela Bosco 10 TUNNE & MIELI 2/2021
TUNNE & MIELI 2/2021 11
R entoudu. Päästä irti. Kaikki, mitä ikinä tarvitset, tulee luoksesi, luota siihen. Näin 38-vuotias Manuela Bosco haluaisi nyt sanoa 20 vuotta nuoremmalle itselleen. Kun Bosco oli 18-vuotias, hän oli huippu-urheilija, 60 ja 100 metrin aitajuoksija. Hän oli saavuttanut useita Suomen ennätyksiä ja edustanut Suomea Sydneyn olympialaisissa ja muissa yleisurheilun arvokilpailuissa ympäri maailmaa. Urheilijaksi Bosco päätyi alun perin kodin myötävaikutuksesta: italialainen isä oli urheilun parissa arvostettu neurofysiologi ja suomalainen äiti liikunnanopettaja. Mediapyöritys olympialaisten ympärillä oli ollut raskasta, ja Boscon itseluottamus oli koetuksella. Hänen valmentajansa oli vaihtunut ja kunnon kehitys pysähtynyt. Vanhemmat olivat hiljattain eronneet, ja hänen isänsä oli perustanut uuden perheen pian eron jälkeen. Kun Bosco oli parikymppinen, hänen isänsä sairastui vakavasti. Boscolla oli aina ollut läheiset välit isäänsä, ja kun tämä lopulta puolentoista vuoden sairastamisen jälkeen kuoli aivosyöpään vain 60-vuotiaana, Boscon elämä romahti. – Kun isä kuoli, elämässäni sortui kaikki. Käperryin sisäänpäin, fokus elämässäni kääntyi täysin ulkoa sisälle. Ajattelin, että jos tässä elämässä on jokin suurempi totuus, niin haluan tietää sen. Kaipasin kipeästi iloa, spontaaniutta, tunnetta elämästä. Kuka oikein olen? Parikymmentä vuotta myöhemmin keväisenä arkipäivänä Manuela Bosco istuu kahvilassa Helsingin keskustassa ja etsii katsellaan kaksivuotiasta tytärtään, joka juoksentelee pöytien seassa kuin kotonaan. Kahvilan viereisessä tilassa on Boscon ja hänen puolisonsa, muusikko Tuure Kilpeläisen, yhteinen pop up -myyntinäyttelytila, jossa Bosco on viime kuukausina viettänyt paljon aikaa tyttärensä kanssa. Tila hehkuu värejä, taidetta, joogamattoja, tekstiilejä, musiikkia ja tuoksuja. Kaikkea sitä, mikä taitelijapariskunnalle on tärkeää. Bosco on ollut päätoiminen kuvataiteilija kahdeksan viime vuotta. Kaikenlainen luova tekeminen on ollut hänelle tärkeää jo lapsesta lähtien, jolloin hän harrasti maalaamista ja teatteria. Taide jäi kuitenkin urheilun takia taka-alalle odottamaan myöhempiä aikoja. Isän kuoleman jälkeen Bosco vetäytyi omiin oloihinsa miettimään, mitä hän oikeastaan elämässä halusi tehdä ja kuka hän oli. Hän meditoi ja luki valtavat määrät pyhiä kirjoituksia ja kirjoja henkisyydestä, psykologiasta, filosofiasta, mielen ja kehon yhteydestä sekä luovuudesta. Henkinen herääminen Vuosituhannen alussa henkisyyden ja tietoisuuden, itsensä etsimiseen ja korkeampiin voimiin liittyvä kulttuuri oli Suomessa vasta nupuillaan, eikä niihin liittyvää tietoa ja materiaalia ollut lainkaan niin paljon saatavilla kuin nykyään. Bosco sanoo olleensa toisinaan suorastaan maanisessa tilassa ja miettineensä, onko tulossa hulluksi. – Henkisyys tuli valtavalla voimalla elämääni. Välillä pelkäsin, mitä mielelleni on tapahtumassa. Tunsin sisälläni, että jokin huusi päästämään irti kaikesta aiemmasta. Bosco sanoo, että on aloittelijalle tyypillistä kokea alussa voimakas yhteyden vaihe. Hänellä se kesti pisimmillään puolitoista kuukautta putkeen. Vaihe oli Boscolle niin merkittävä kokemus, että se jätti hänelle luottamuksen siihen, että hän on oikealla tiellä. Se auttoi myös pääsemään monien muutokseen liittyvien kipukohtien yli. – Kun elämässä kokee jotain niin voimakasta ja tuntee löytäneensä syvemmän yhteyden elämään, kaikki tuntuu jonkin aikaa todella hyvältä. Mutta samalla kokemus siitä, kun aiemmin omaksutut asiat – rakenteet, uskomukset, asenteet, maailmankatsomus – toinen toisensa jälkeen murtuvat, tekee myös todella kipeää. Vähitellen sisäisestä muutoksesta seurasi Boscon elämässä myös ulkoisia muutoksia. Muutaman vuoden voimakkaan prosessin aikana hän ymmärsi, ettei voi jatkaa enää urheilu-uraansa. Se ei enää tuntunut hänen elämältään. Kutsumus taiteen pariin heräsi uudelleen. Bosco haki ja pääsi opiskelemaan näyttelijäksi teatterikouluun Roomassa. – Kun lopetin urheilun ja muutin Italiaan, tunsin, että aloin saada kehoni takaisin ja tuntea pitkästä aikaa taas lempeyttä itseäni kohtaan. Heittäytyjä ja innostuja Vaikka päätös tuntui hyvältä, se pelotti. Ei ollut kivutonta siirtyä huippuurheilusta näyttelijän opintoihin ja muuttaa kaupunkiin, josta ei tuntenut ketään. Bosco altisti itsensä joka päivä uusille tilanteille: laulutunneille, Heittäytyminen ja innostuminen ovat osa Boscon identiteettiä ja temperamenttia – samat ominaisuudet olivat hänen vahvuuksiaan myös urheilijana. 12 TUNNE & MIELI 2/2021
improvisaatiolle, vieraiden ihmisten kanssa asumiselle ja elämiselle maassa, jonka kieltä hän ei osannut täydellisesti. – Urheilumaailma oli niin iso kupla, että muutos ja Italiaan yksin lähteminen oli kuin munasta kuoriutuminen. Joka päivä pelotti, ja samaan aikaan se oli parasta, mitä tiesin. Kun Bosco seitsemän vuotta myöhemmin päätti ryhtyä päätoimiseksi kuvataitelijaksi, ei hyppääminen uuteen tuntunut samalla tavalla dramaattiselta eikä pelottavalta. Se tuntui luonnolliselta, joltain sellaiselta, minkä pitikin tapahtua. – Minulla ei ollut näyttelijänä tarpeeksi töitä, ja koin, etten pysty riittävän laajasti ja monipuolisesti kanavoimaan luovuuttani. Kaipasin sitä, että luova tekeminen olisi läsnä jokapäiväisessä elämässäni ja että pystyisin elättämään sillä itseni ja perheeni. Kun Bosco alkoi maalata työkseen, hän antautui siihen täydellä voimalla. Heittäytyminen ja innostuminen ovat osa Boscon identiteettiä ja temperamenttia – samat ominaisuudet olivat hänen vahvuuksiaan myös urheilijana. Tehokkuus vei uupumiseen Viime vuoden syksyllä, kun koronavuosi 2020 läheni loppuaan, Manuela Bosco huomasi itkevänsä päivittäin. Kaikki arkinen toiminta tuntui raskaalta, ja olo oli jo pitkään ollut voimaton ja väsynyt. Mieli oli liian täynnä kaikkea. Bosco oivalsi, ettei ollut ottanut itselleen aikaa kunnolla vuosikausiin. Kolme pientä lasta, uusperheen pyörittäminen ja intohimoinen työnteko olivat vieneet kaiken ajan ja energian. – Olen seitsemän vuoden aikana synnyttänyt kolme lasta ja imettänyt putkeen koko sen ajan. ? Manuela Bosco on ollut kahdeksan vuotta päätoiminen kuvataiteilija, ja hänellä on ateljee Helsingin Katajanokalla. Maalatessaan Bosco tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa. TUNNE & MIELI 2/2021 13
olevat kauniit pienet ja isot asiat, luonto, keskustelut, kulttuuri, musiikki. Vaikeiden kausien yli Boscoa auttavat yhteys itseen ja usko korkeampaan voimaan, jonka hän aikoinaan parikymppisenä löysi. – Vaikka en ole siihen aina kosketuksissa, tiedän, että minussa ja meissä kaikissa on jokin suurempi voima ja rakkaus, johon kaikki oleminen pohjaa. Bosco sanoo oppineensa, että elämän voi käyttää pelkäämällä – tai sitten elämään voi luottaa. Se, millä tavalla kasvuun ja kipuun suhtautuu, miten niiden antaa mennä lävitse ja kuinka rohkeasti uskaltaa mennä niitä kohti, on valinta. Se liittyy luottamukseen elämää kohtaan eikä ole aina miellyttävää tai helppoa. Ei, vaikka kuinka olisi lukenut ja ajatellut. – On ihan bullshittiä kuvitella, että mitä henkisempi olet, sitä vähemmän elämän kipukohdat tuntuisivat. Kasvu ja siihen kuuluva kipu on väistämätöntä. Mutta voin itse valita, pelkäänkö ja käperrynkö vai annanko kaiken tulla ja menenkö elämää kohti, pelosta huolimatta. Kyse on juuri siitä samasta luottamuksesta, jonka Bosco olisi halunnut valaa 18-vuotiaaseen hädissään olevaan Manuelaan parikymmentä vuotta sitten: Rentoudu, hiljenny ja kuuntele itseäsi rehellisesti. Kaikki vastaukset löytyvät kyllä. ? Samalla olen tehnyt valtavasti töitä, sillä minulla ei ole ollut mitään back up -suunnitelmaa taloudellisesti. Vuosien aikana minulle oli kerääntynyt vahva maskuliininen tempo, sellainen, jossa tehdään paljon töitä tehokkaasti ja kurinalaisesti. Samaa tehokasta kurinalaisuutta ja ankaruutta hänessä oli jo urheiluaikoina. Taustalla on jyskyttänyt ajatus, että aina pitää olla askeleen edellä ja juosta aikaa vastaan, välillä kirjaimellisestikin. Uupuminen sai Boscon tajuamaan, ettei hän voi jatkaa samalla tehokkuuden rytmillä enää kauan. Hän alkoi järjestellä asioitaan niin, että pystyisi välillä hellittämään ja vain olemaan. Lapsiperheessä oman ajan järjestäminen on haastavaa, joten Bosco vähensi työntekoa saadakseen kalenteriin tilaa. Sitä ei ollut helppo hyväksyä. – Olin pitkään ajatellut, että minun pitää olla jokainen ylimääräinen hetki maalaamassa. Aloin muuttaa elämääni kohti feminiinisempää, luonnollisempaa rytmiä. Elämään voi luottaa Uupumisen jälkeen Bosco on vähentänyt työaikaansa ateljeessa ja myymälässä. Sen sijaan hän on lukenut, käynyt kahviloissa ja hieronnoissa ja vain ollut ja ajatellut – enemmän kuin moneen vuoteen. Hän on saanut jälleen iloa asioista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Niitä ovat kaikki ympärillä ”Kun koronavuosi 2020 läheni loppuaan, Manuela Bosco huomasi itkevänsä päivittäin. Kaikki arkinen toiminta tuntui raskaalta, ja olo oli jo pitkään ollut voimaton ja väsynyt. Mieli oli liian täynnä kaikkea.” Päivittäinen perheateria ”Pidän tiukasti kiinni siitä, että meillä on perheen kesken vähintään yksi yhteinen ruokailu päivässä. Joskus se on aamupala, useimmiten illallinen. Se on eheyttävä tapa, jonka olen tuonut lapsuudenperheestäni, ja tarvitsen päivittäin hetken, jolloin olemme kaikki koolla.” Maalaaminen ”Mieleni hyvinvoinnille on tärkeää, että pääsen toteuttamaan luovuuttani. Maalatessa haluan olla yksin, tarvitsen oman tilan ja ajan. On voimaannuttavaa saada avata kanava luovuudelle, silloin koen olevani yhteydessä johonkin suurempaan. Maalaisin joka päivä, vaikka se ei olisi työtäni.” Seremoniat ”Minulla on kodeissani sekä työhuoneella eri teemoille pyhitettyjä alttareita. Maalla minulla on oma alttaripuu. Niiden äärellä toteutan säännöllisesti pieniä seremonioita. Seremoniassa tuon alttarille intention eli asian, joka tarvitsee huomiota, ja annan sille uhrilahjan, rukoilen ja meditoin.” N äi n hu ollan miel tä ni 14 TUNNE & MIELI 2/2021
Manuela Bosco y Syntynyt 1982 Mikkelissä. y Kuvataiteilija, näyttelijä, kirjailija ja entinen yleisurheilija päämatkanaan sadan metrin aitajuoksu. y Toiminut päätoimisena kuvataiteilijana vuodesta 2013 lähtien ja kirjoittanut kolme kirjaa. Näytellyt useissa elokuvissa ja tvsarjoissa. y Asuu Helsingissä ja Inkeroisissa aviopuolisonsa, muusikko Tuure Kilpeläisen kanssa. Parilla on yhteinen kaksivuotias tytär. Lisäksi perheeseen kuuluvat Boscon 6ja 4-vuotiaat lapset sekä Kilpeläisen 16ja 13-vuotiaat lapset edellisistä liitoista. KUKA? – Tiedän, että minussa ja meissä kaikissa on jokin suurempi voima ja rakkaus, johon kaikki oleminen pohjaa, Manuela Bosco sanoo. TUNNE & MIELI 2/2021 15
– JA MITÄ SIELLÄ TAPAHTUU? Milloin on oikea aika aloittaa psykoterapia 16 TUNNE & MIELI 2/2021
Psykoterapiassa tärkeintä on tunne kuulluksi tulemisesta ja toimivan vuorovaikutuksen syntymisestä, sanoo emeritusprofessori Mikael Leiman. Hoidosta hyötyy, kun sen aloittaa oikeaan aikaan ja voimat riittävät oman mielen kanssa työskentelyyn. / TEKSTI Anna-Kaisa Pitkänen KU VI TUS Maria Vilja K ognitiivista, integratiivista, perheterapiaa vai sittenkin analyyttista tai psykodynaamista suuntausta? Montako käyntiä on tarpeeksi, ja riittävätkö rahat? Mistä löydän itselleni sopivat terapeutin? Psykoterapiaan hakeutumista pohtivan mielessä risteilevät monet kysymykset – eikä vastausten saaminen ole välttämättä helppoa. Jokainen toivoisi silti mahdollisimman tehokasta ja toimivaa hoitoa ongelmiinsa. – Psykoterapian tehon ja vaikuttavuuden ennustaminen ei valitettavasti aina ole kovin yksiselitteistä, sanoo psykologian emeritusprofessori Mikael Leiman. Leimanilla on takanaan mittava, 1970-luvulla alkanut ura mielenterveyspalveluiden ja psykoterapian kehittämistyössä. Hän on tutkinut muun muassa psykoterapian asiakaskokemuksen parantamiseen liittyviä teemoja. – JA MITÄ SIELLÄ TAPAHTUU? Milloin on oikea aika aloittaa psykoterapia TUNNE & MIELI 2/2021 17
Tärkeintä on vuorovaikutus Terapiaa pohtiva törmää nopeasti terveydenhuollon Käypä hoito -suosituksiin. Niissä listataan erilaisia terapiasuuntauksia ja hoitomalleja, joita suositellaan tiettyihin ongelmiin. Vaikkapa masennuksen hoidossa tieteellisesti vaikuttaviksi on todettu kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykodynaaminen terapia, interpersoonallinen ja ratkaisukeskeinen terapia. – Tässä ajattelussa on vinouma, jossa psykoterapiaa arvioidaan lääkehoidon kaltaisena hoitona. Terapianimikkeet eivät hoida ihmisiä, eikä psykoterapia ole lääkehoitoa, jonka vaikuttavuutta voisi arvioida lääkehoidon kaltaisilla kriteereillä, Leiman toteaa. Psykoterapia on ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa hoitoa. Siksi vuorovaikutussuhteen laatu on Leimanin mukaan tärkein tuloksellisen terapian kriteeri. On tärkeää, että terapiassa pystytään muodostamaan yhteisiä tavoitteita ja löytämään keinoja niiden saavuttamiseen. Ne eivät synny ilman toimivaa vuorovaikutusta. – Psykoterapeuttien välillä on terapiasuuntauksesta riippumatta suuria eroja siinä, millaisia tuloksia he saavat aikaan. Tiedetään, että esimerkiksi kognitiivisessa terapiassa joustavasti toimivat terapeutit saavat parempia tuloksia kuin menetelmäuskollisimmat. Menetelmälleen liian uskollinen terapeutti saattaa asettaa esimerkiksi tietyn hoitomanuaalin ensisijaiseksi, jolloin asiakas ei välttämättä tunne tulevansa kuulluksi. Menetelmille on Leimanin mukaan hoidossa myös hetkensä: niitä voi olla hyvä käyttää ja soveltaa siinä vaiheessa hoitoa, kun asiakas on siihen valmis. – Menetelmät eivät kuitenkaan koskaan saisi mennä vuorovaikutussuhteen edelle. Sen oikean löytäminen Terapeuttia hakiessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millainen vuorovaikutus alussa syntyy. Yksinkertainen kysymys ”tulenko kuulluksi ja ymmärretyksi” voi auttaa tässä eteenpäin. – Hyvän terapeutin voi tunnistaa asiakaslähtöisestä asenteesta. Hän asettuu kuuntelemaan asiakkaansa ongelmia ja auttaa havainnoimaan niitä. Koska psykoterapia rakentuu vuorovaikutukselle, psykoterapeutit tarjoavat tavallisesti mahdollisuuden tutustumiskäynteihin, joita voi olla yksi tai useampia. Usein niiden aikana selviää, haluaako jatkossakin puhua asioistaan juuri tälle ihmiselle. Myös terapeutin on tärkeä arvioida, voiko hän olla avuksi juuri tälle asiakkaalle. Ensimmäisiä tutustumiskäyntejä varten voi miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Milloin ongelmat ovat alkaneet, ja mikä on niiden tilanne tällä hetkellä? Millaisia vaikeita tilanteita olen kohdannut, ja miten olen selvinnyt ongelman kanssa tähän asti? Voi myös hahmotella mielessään, millaista apua haluaisi saada ja mitä terapeutilta toivoo. Aiemmat kokemukset hoidosta on hyvä käydä läpi: onko jotain, mistä olen kokenut hyötyneeni, tai jotain, mitä haluaisin tehtävän toisin? Ensimmäistä kertaa terapiassa Usein hyvinkin valmistautunut asiakas saattaa kokea ensikäynnit hämmentäviksi, ja toisella taas juttu alkaa välittömästi luistaa. Terapiassa ei onneksi ole oikeaa ja väärää. Oma kokemus on aina merkittävä ja tärkeä. – Yksilöiden välillä on suurta vaihtelua siinä, miten nopeasti terapiassa saa tunteen siitä, että on puhunut tärkeistä asioista. Joillekin on yllättävän helppoa lähteä keskusteluun, toisilla se kestää pidempään, Leiman sanoo. Ensimmäiset terapiakäynnit ovat usein myös jännittäviä. Oma huomio voi mennä aivan muihin asioihin kuin terapeutin olemukseen, kysymyksiin ja reaktioihin. Jos kokemus tuntuu hankalalta, sitä ei kannata Leimanin mukaan heti kavahtaa. – On ymmärrettävää, että omista vaikeista asioista puhuminen voi tuntua epämukavalta, eikä hankala tunne aluksi johdu välttämättä terapeutista. Siksi kannattaa antaa itselleen aikaa ja 18 TUNNE & MIELI 2/2021
– Tehokas psykoterapia voi ulottua ajallisesti viidestä kerrasta satoihin kertoihin. Alussa on äärettömän vaikea sanoa, kauanko yksilöllinen prosessi vie. Yksi nyrkkisääntö on kuitenkin hyvä muistaa: Mitä vaikeammat oireet, sitä pidempään hoito kestää. Mutta tästäkin säännöstä on poikkeuksia. Esimerkiksi vaikeana psykiatrisena diagnoosina pidettyyn epävakaaseen persoonallisuushäiriöön on myös lyhyitä ja tehokkaita hoitomalleja. Leiman ei halua liputtaa yksinomaan lyhyiden hoitojen puolesta. Hän on huolestunut siitä, että esimerkiksi psykiatrinen erikoissairaanhoito tarjoaa useilla paikkakunnilla vaikeasti oireileville potilaille mekaanisesti 20 kerran hoitomalleja. – Ei ole näyttöä, että 20 kertaa olisi jonkinlainen tehokkaan ja tuloksellisen hoidon raja. Aallot tulevat ja menevät Hyvä, laadukas ja asiakasta palveleva psykoterapia syntyy Mikael Leimanin mielestä usein terapiasuuntauksille yhteisistä asioista. Tärkeää on erilaisten mielensisältöjen tarkastelu turvallisessa vuorovaikutussuhteessa, arvottamatta ja neutraalisti. – Freud puhui vapaasta assosiaatiosta, jossa asiakas tuottaa terapeutille vapaasti erilaiset mielensisältönsä terapiaistunnossa. Nykyajan kolmannen aallon kognitiiviset käyttäytymisterapiat puhuvat mindfulnessista, tietoisesta läsnäolosta ja omien mielensisältöjen hyväksyvästä havainnoinnista. kuulostella muutamia kertoja, miltä psykoterapiassa käyminen tuntuu. Voi olla hyvä käydä tunnustelemassa vuorovaikutusta usean terapeutin luona, mutta liian vaikeaa hakuprosessista ei kannata tehdä. Kauanko hoito kestää? Entä miten pitkään ja tiiviiseen hoitoon olisi mielekästä satsata? Riittäisikö muutaman kerran lyhytterapia, vai pitääkö varautua monta kertaa viikossa tapahtuviin käynteihin usean vuoden ajan? Usein terveydenhuoltojärjestelmä asettaa psykoterapian kestolle rajansa. Harvalla on mahdollista kustantaa omasta pussistaan pitkiä psykoterapioita, koska psykoterapeuttien kertataksat liikkuvat 70–110 euron tuntumassa. Psykoterapioita toteutetaan eri pituisina julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa, ja entistä useammin myös työterveyshuolto tarjoaa mahdollisuutta lyhyisiin psykoterapioihin. Pääosa psykoterapioista tapahtuu kuitenkin Kelan osittain kustantamana yksilön työtai opiskelukykyä kuntouttavana hoitona. Terapiaa haetaan Kelan kautta vuodeksi kerrallaan, ja se voi tavallisesti kestää enintään kolme vuotta. Terapian kesto ei Leimanin mukaan suoraan ennusta sen vaikuttavuutta. Osa terapiaan hakeutujista hyötyy nopeasti käynneistään, osa tarvitsee pitkiä prosesseja. ”Hyvän terapeutin voi tunnistaa asiakaslähtöisestä asenteesta. Hän asettuu kuuntelemaan asiakkaansa ongelmia ja auttaa havainnoimaan niitä.” TUNNE & MIELI 2/2021 19
Leiman on viidessä vuosikymmenessä nähnyt monta psykoterapeuttista ”pelastuksen aaltoa”, jotka ovat tulleet ja menneet. – Luulen, että se kertoo ihmisen taipumuksesta hakea yhtä yksinkertaista vastausta monimutkaisiin mielen ongelmiin. Kun nuoriso voi huonosti, pelastusta odotetaan nyt perustasolle vietävistä, nopeasti koulutettavista lyhytterapiamenetelmistä. Hyviä kokemuksia on saatukin esimerkiksi interpersoonallisesta psykoterapiasta IPT:sta nuorten masennuksen hoidossa. – Tämäkään menetelmä ei yksin hoida ketään, vaan hoitoa toteuttavat aina ihmiset ja ammattilaiset, jotka ovat koulutuksen saaneet. Liian kapea ja menetelmäkeskeinen koulutus tuottaa helposti kapeita ja menetelmäkeskeisiä terapeutteja, joiden työ tiedetään vähemmän tulokselliseksi. Ole valmis jumppaamaan Millaisin tavoittein asiakkaan kannattaa sitten psykoterapiaprosessiin lähteä? Mitä itselle ja ongelmille tapahtuu psykoterapiassa? Terapiaprosessi on aina yksilöllinen ja omannäköinen, vaikka sen tavoitteena on psyykkisen toimintakyvyn paraneminen. Oma asenne, tavoitteet, motivaatio ja halukkuus työskennellä ratkaisevat sen, mitä terapiassa lopulta tapahtuu. – Psykoterapiaa voi hyvin verrata fysioterapiaan. Jotta se toimii, potilaan on oltava valmis myös itse jumppaamaan oman sisäisen maailmansa parissa, Leiman sanoo. Taitavinkaan psykoterapeutti ei ole niin kyvykäs, että voisi toteuttaa terapian potilaan puolesta. Kyseessä ei ole lääke, jonka voisi käydä ottamassa kerran viikossa ja elellä sen jälkeen tyytyväisenä seuraavaan kertaan. Psykoterapiassa pitää olla valmis tarkastelemaan uudelleen omaa arkeaan ja toimintaja ajattelutapojaan sekä harjoittelemaan niiden muuttamista. Tämä paitsi tuo myös vie voimavaroja ainakin hetkellisesti. – Ennen psykoterapiaan sitoutumista kannattaa myös miettiä, onko siihen valmis ja halukas. Salliiko oma elämäntilanne terapiatyöskentelyn? Psykoterapian kävijän elämän ei tarvitse olla loistavassa järjestyksessä eikä toimintakyvyn huippuluokkaa. Mutta jos voimavaroja ja toimintakykyä on liian vähän, terapiasta voi tulla kuormittavaa eikä tavoitteellista muutostyötä ehkä kykene tekemään. Tärkeää on erilaisten mielensisältöjen tarkastelu turvallisessa vuorovaikutussuhteessa, arvottamatta ja neutraalisti. 20 TUNNE & MIELI 2/2021
”Psykoterapiaa voi hyvin verrata fysioterapiaan. Jotta se toimii, potilaan on oltava valmis myös itse jumppaamaan oman sisäisen maailmansa parissa.” Mitä on psykoterapia? PSYKOTERAPIA ON TAVOITTEEL LISTA , psyykkistä toimintakykyä kuntouttavaa hoitoa, jota voi antaa vain psykoterapiakoulutuksen käynyt terveydenhuollon ammattilainen. Mieli tarvitsee kuntouttajia Terapiaan hakeutuja törmää useimmiten siihen, että terapeutteja on vähemmän kuin terapian tarvitsijoita. Useimmat psykoterapeutit saavat enemmän kyselyjä hoitoon halukkailta asiakkailta kuin pystyvät heitä vastaanottamaan. Valinnanvapautta terapeutin tai suuntauksien välillä ei tosiasiassa ole, jos lähimmälle terapeutin tutustumiskäynnille on vuoden jono. Leimanin mielestä on surullista, että olemme tässä tilanteessa samaan aikaan, kun mielenterveyden ongelmat ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja yhteiskunnassamme. – Toivon, että tähän löydetään lähivuosina ratkaisuja. Esimerkiksi eduskunnan käsiteltäväksi tuleva lakialoite psykoterapiakoulutuksen kustannusten siirtämisestä yksilöiltä yhteiskunnalle voisi tuoda lisää terapeutteja kentälle. ? ? Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi. VASTAANOTOLLE VOI MENNÄ itsemaksavana asiakkaana. Useimmat terapiaasiakkaat käyvät kuitenkin Kelan osittain kustantamassa, 16–65-vuotiaille suunnatussa kuntoutuspsykoterapiassa, joka pyrkii työja opiskelukyvyn tukemiseen. TAVALLISIMMAT SYYT psykoterapiaan hakeutumiselle ovat erilaiset ahdistuneisuusja masennushäiriöt. Psykoterapiaa varten terapiaasiakas tarvitsee psykiatrian erikoislääkärin kirjoittaman lausunnon. KUNTOUTUS PSYKOTERAPIAAN hakeutujalla täytyy olla todettu mielenterveyden häiriö, ja kuntouttavaa psykoterapiaa edeltää kolmen kuukauden arviointijakso. Jos oireilu on vaikeaa, potilasta hoidetaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja psykoterapiavalmiutta arvioidaan hoidon kuluessa. OPISKELIJA TERVEYDEN HUOLTO ja joillakin työ paikoilla työterveyshuolto tarjoavat mahdollisuutta erilaisiin lyhytpsykoterapioihin, jotka voivat olla kestoltaan esimerkiksi 5–20 kertaa. PSYKOTERAPIA TOTEUTUU useimmiten 45 minuutin mittaisina keskustelukäynteinä, mutta siihen voidaan yhdistää myös esimerkiksi taideterapeuttisia menetelmiä. TUNNE & MIELI 2/2021 21
”Välillämme ei ole enää samentavaa kemikaalia” KANSSAKULKIJAT Jouni ja Marko Patokallio Marko Patokallio on katsonut läheltä isänsä Jouni Patokallion alkoholiongelmaa. Raitistumisen myötä isän ja pojan välit ovat muuttuneet tasavertaisiksi ja lähentyneet entisestään. / TEKSTI Marjo Hentunen KU VAT Marjaana Malkamäki 22 TUNNE & MIELI 2/2021
TUNNE & MIELI 2/2021 23
J oin ensimmäisen kerran alkoholia jo seitsemänvuotiaana, ja varsinaisen viikonloppujuomisen aloitin kymmenvuotiaana. Juominen kolahti heti ja oli kertalaakista humalahakuista. Humalassa oloni oli ylivoimainen, energia ja vireystila tuplaantuivat. Alkoholi oli läsnä myös lapsuudenperheessäni: isä oli tuurijuoppo, ja äitikin joi välillä. Olin parikymppinen, kun tiedostin olevani alkoholisti. Join lähinnä viikonloppuisin, mutta joskus töihin mennessä piti ottaa korjaussarja. 1990-luvun laman aikoihin jäin yksinhuoltajaksi. Silloin mukaan tulivat pilvi, rauhoittavat lääkkeet ja pontikankeitto. Meno oli niin holtitonta, että syyllistyin törkeään pahoinpitelyyn ja sain linnatuomion. Vankilassa sain kuitenkin pillerikierteen poikki. Pahoinpitelystä muistan vain välähdyksiä. Vieläkin tunnen syyllisyyttä siitä, mutta minä sen tein, ei siitä ketään muuta voi syyttää. Alkoholi oli yleislääke kaikkiin vaivoihin. Niin isoa murhetta ei ollut, etteikö sitä olisi juomalla saanut hetkeksi hukutettua. Lopulta juomiseni lipesi täysin käsistä. Viimeisen ryyppyputken aikana join 48 tölkkiä olutta päivässä. Sitä kesti puolisen vuotta. Sitten tuli pohjakosketus. Suutuin 13-vuotiaalle tyttärelleni ihan mitättömästä asiasta, sain valtavan raivonpuuskan ja huusin pää punaisena. Jotenkin pystyin tarkkailemaan itseäni ulkopuolelta ja totesin, että näin ei voi jatkua, tuhoan muuten myös läheisteni elämän. Oli vuosi 2019, kun päätin hakea apua. Sain lähetteen Lapualle Minnesota-hoitoon. Aluksi olin siellä kuin orpo piru vieraassa helvetissä. Tuli halu juoda, ja kolmen päivän kuluttua olin jo valmis pakkaamaan kimpsuni. Ajattelin, että nyt olen raitis ja tiedän kaiken sairaudesta nimeltä alkoholismi. Sitten mieleeni pälkähtivät päihdetyöntekijän sanat: lupaatko sitoutua hoitoon? En voinut pettää häntä, ja totesin, etten tiedä vielä mitään tästä hommasta. Minnesota-hoito oli totuusterapiaa. Sisintä revittiin auki ja kasailtiin takaisin kohdalleen. Opin miettimään myös sitä, paraneeko oloni, jos vedän vitutukseen viinaa. Fyysinen olo alkoi kohentua jo viikon jälkeen, henkinen puoli paljon hitaammin. Kun kohtasin läheisviikonlopussa poikani, tyttäreni ja ex-vaimoni, silmäni aukesivat. He latasivat eteeni kaiken sen, mitä olin heille aiheuttanut. Poikani Marko, joka on pitänyt minua aina jalustalla, pudotti minut sieltä ryminällä alas. Tyttäreni, jota jumaloin, sanoi, että isä, en ole nähnyt sinua ikinä selvin päin. Kaikkiaan hoito kesti vuoden. Marko pisti korkin kiinni samaan aikaan, kun minä raitistuin. Meillä on ollut aina läheiset välit, mutta nyt ne ovat entistä läheisemmät. Puhumme paljon, mikä on hieno homma. Nyt ei tarvitse enää kikkailla, elämä on aiempaa helpompaa. Ymmärrän, etten voi hetkessä saada takaisin sitä, minkä olen juomalla pilannut. Luottamuksen saavuttaminen vie aikaa. Olen aina ollut tulisieluinen, mutta koska välissämme ei ole enää samentavaa kemikaalia, pystyn ajattelemaan ennen kuin avaan suuni. Olen kiitollinen, että saan olla mukana Markon pienten lasten elämässä. Kun vielä join, lasta ei annettu syliini, koska kuntoani ei voinut tietää. Maaliskuun lopussa 2021 tuli täyteen kaksi vuotta raittiutta. Viinapiru istuu olkapäälläni aina, mutta pitää turpansa kiinni kiitettävän usein. Jos vaikea hetki tulee, pysähdyn ja soitan jollekin ystävälle. Yhdessä nujerramme sen peikon. Murheita on nykyäänkin, mutta nyt en lähde niitä pakoon, vaan kohtaan ne.” ”Olen kiitollinen, että saan olla mukana Markon pienten lasten elämässä. Kun vielä join, lasta ei annettu syliini, koska kuntoani ei voinut tietää.” JOUNI PATOKALLIO: ? – Kadun sitä, etten ole pystynyt olemaan läsnä Markon lapsuudessa. Mutta mennyttä en voi muuttaa. Voin katsoa vain tulevaisuuteen, Jouni Patokallio sanoo. 24 TUNNE & MIELI 2/2021
Jouni Patokallio y 56-vuotias timpuri ja puuseppä, työt keikkaluotoisia. y Asuu Tampereella senioriasunnossa. Kaksi lasta. y Saa arkeensa voimaa kullankaivuusta ja -huuhdonnasta, kalastuksesta, läheisistä ihmisistä sekä Netflixin katsomisesta. KUKA? TUNNE & MIELI 2/2021 25
K un isä kaksi vuotta sitten harkitsi hoitoon lähtöä ja veti kymmeniä tölkkejä kaljaa päivässä, ajattelin, että se ottaa nyt hetken vähän rankemmin. Peittelin isän juomista ja olin normalisoinut sen. Siinä, missä muut katsoivat isän menoa tyyliin jumalauta, mikä alkoholisti, minä pidin laput silmillä. Se oli tuttua ja turvallista. Minnesota-hoidon olennainen osa on läheisviikonloppu. Ideana on, että läheiset kuulevat hoitajilta, mistä taudissa on kyse ja antavat osansa hoidolle kertomalla potilaalle, mitä hän on juomisellaan heille aiheuttanut. Menin läheisviikonloppuun varautunein fiiliksin, mutta se osui ja upposi. Riepottelin itseni auki ja purin sen kieltämisen vyyhdin, jonka olin ympärilleni vetänyt. Hetki oli latautunut, kun nousin ringistä ja kävelin tuolille. Mietin, pystynkö sanomaan mitään, mutta kun katsoin isää ja minulle annettiin lupa puhua, jotain välähti, ryöpsähti kiukkuna. Arvioni mukaan puhuin kymmenisen minuuttia, mutta sivusta seuranneelta kuulin, että se oli ollut puoli tuntia suoraa huutoa. Kyynel lähti vierimään isän silmäkulmasta, mutta en tuntenut sääliä. Läväytin kaiken vasten kasvoja vanhemmalle, jota olin aina pitänyt jalustalla. Alkoholi on ollut isälle rohkaisija, hän on juonut niin kauan kuin muistan. Kun olin lapsi ja nuori, isä petti monet lupaukset. Jos piti mennä vaikka elokuviin, isä ei jaksanutkaan. Hän lupasi minulle pyörän, jota en ole vieläkään saanut. Muutin isänäidille ensimmäisellä luokalla, koska en voinut enää asua kotona vanhempien juomisen takia. Muistan yhdenkin viikonlopun, kun isän piti tulla poikkeamaan mummilla. Odotin, ilta venyi, ja nukkumaanmenoaikakin meni. Lopulta mummo sai houkuteltua isän lähikuppilasta. Hän oli sekaisin kuin seinäkello, mutta itkin onnesta nähdessäni hänet. Olen joutunut opettelemaan tunteiden käsittelyä, koska itsekin tukeuduin siihen, että kun ketuttaa, otan olutta. Kun ajoin läheisviikonlopun jälkeen kotiin, tajusin, etten halua missään nimessä, että pienet lapseni joutuvat kokemaan saman. Pistin itsekin korkin kiinni kokonaan. Aluksi tuntui oudolta viettää iltaa ilman olutta tai viiniä, mutta alkusokin jälkeen se on ollut yllättävän helppoa. Läheisviikonlopun jälkeen kävin puoli vuotta jatkoryhmissä purkamassa ajatuksia ja saamassa uusia näkökulmia. Tunteeni ovat häilyneet suunnasta toiseen. Välillä on oltu napit vastakkain, tai minä olen ärähtänyt ihan aiheesta. Isä on ymmärtänyt sen. En katso enää lapsen asemasta, vaan olen vertainen. Isä-poikasuhteemme on nyt rehellisellä pohjalla: lupaukset pitävät, enkä peittele hänen tekemisiään. Hienoimpana koen sen, kuinka rehelliseksi tunnen tilanteen. Isä on oikeasti läsnä, alkoholi ei enää väijy taustalla. Kun isä tulee kylään, hän ei jyrsi kynsiään juomishimossaan. Soittelemme lähes päivittäin. Olen saanut hänestä sen tukipilarin, jota mummo on edustanut minulle aiemmin. Kun isä muutti viime vuoden lopussa Lapista Tampereelle, on ollut entistä helpompi tavatakin. Minulla on eroprosessi meneillään, mutta olemme hyvissä väleissä ex-puolisoni kanssa. Osaltaan ero on kummunnut siitä, että olen alkanut käsitellä elämääni ja itseäni uudella tavalla enkä ole enää sama henkilö kuin naimisiin mennessämme. Läheisviikonlopussa repäistään arvet auki, ja myöhemmissä tapaamisissa ne käydään läpi yksi kerrallaan. Aiemmin olen yrittänyt jollain rievulla tai rätillä parsia haavoja, nyt ne tulivat oikeasti hoidettua. Olen oppinut avautumaan hyvinkin aroista asioista.” ? ”Hienoimpana koen sen, kuinka rehelliseksi tunnen tilanteen. Isä on oikeasti läsnä, alkoholi ei enää väijy taustalla.” MARKO PATOKALLIO: ? – Tunsin jälkikäteen helpotusta, että uskalsin nostaa kissan pöydälle ja sanoa isälle suoraan, mitä ajattelen. Tuli varmuus, että kyllä tämä tästä vielä hyväksi muuttuu, Marko Patokallio sanoo. 26 TUNNE & MIELI 2/2021
Marko Patokallio y 35-vuotias teknisen tuen asiakaspalvelija. y Asuu rivitalossa Lempäälässä. y Kaksi lasta (1,5 ja 5 vuotta). y Saa arkeensa voimaa lapsista, kullanhuuhdonnasta, television katselusta, pelaamisesta ja elektroniikan kanssa näpertelystä. Tunne siitä, että ihan hyvin tässä menee, on kantava voima. KUKA? TUNNE & MIELI 2/2021 27
tunne & mieli Facebook ? www.facebook.com/tunnejamieli Instagram ? @tunnejamieli Uusien uutiskirjetilaajien kesken arvotaan Tunne & Mieli -lehden vuosikerta, jonka voi antaa myös lahjaksi. Olet mukana arvonnassa, kun tilaat uutiskirjeen 31.5.2021 mennessä. Tilaa uutiskirje osoitteessa tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Haluatko lukea lisää mielen hyvinvoinnista? Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirje – voit voittaa lehden vuosikerran!
H alu sanoa kyllä uudelle nostaa päätään keväällä. Kun valo ottaa voiton pimeydestä, mieli hakee kanavia, jonne varavirtaa voisi syöttää. Tehdyt lupaukset uusista harrastuksista, vastuista ja sitoumuksista paljastavat todellisen luonteensa yleensä viiveellä. Monta hyväntahtoista kyllää muuttuu muutaman kuunkierron aikana täydeksi kalenteriksi ja perässä vedettäväksi reeksi. Sitä voi kutsua myös kylläkrapulaksi. KIRJAILIJA SHERI RILEY ON SANONUT , että ihmisen on hyvä oppia tunnistamaan, milloin loistavalta vaikuttava mahdollisuus on oikeastaan pelkkä häiriö. Hänen mukaansa sanomme helposti kyllä asioille, jotka syystä tai toisesta kuulostavat hyviltä mutta vievät meitä poispäin siitä, mitä aidosti tahdomme tai mihin meidän olisi hyvä keskittyä. Rileyn kuvaamia häiriöitä voivat olla esimerkiksi hienoilta kuulostavat tittelit tai uudenlaiset vastuut nykyisessä työtehtävässä. On vaikeaa sanoa ei päällikön pestille, kun tarjottimella on kenties aiempaa korkeampi palkka tai laajemmat vaikutusmahdollisuudet. Jos nautimme työstämme sellaisena kuin se on ja vähempi vastuu mahdollistaa juuri niitä asioita, joista pidämme työssämme eniten, ylennyksen lunastaminen on nimenomaan häiriö eikä mahdollisuus. Rohkea uskaltaa sanoa ei KOLUMNI AURORA AIRASKOPRI MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMISEEN löytää usein rohkaisua, kieltäytymiseen harvemmin. Ystävät valavat uskoa omiin kykyihin, ja sosiaalisen median mietelauseet muistuttavat, että elät vain kerran. Ein sanominen on pelottavaa, koska takaraivossa kummittelee kysymys: Entä jos jään paitsi jostakin? Kyllän sanominen perustuukin usein pelkoon tai miellyttämisen haluun eikä todelliseen omaan tahtoon. Kyllä – varmuuden vuoksi. Kyllä – jottemme tuota toiselle pettymystä. Kun päätös syntyy pelosta käsin, näennäinen eteenpäin meneminen muuttuukin sitoumukseksi, joka täyttää aikamme ja estää meitä liikkumasta sopivampaan suuntaan. KIRJAILIJA ALBERT ESPINOSA ON KIRJOITTANUT , kuinka tärkein ei on se, jonka sanomme itsellemme. Vasta kun ei on sanottu riittävän jämäkästi oman pään sisällä, päätös pitää pintansa myös muiden edessä. Oikeassa kohdassa sanottu ei jättää tilaa tuleville kyllille. Siksi kieltäytymisen taito tulisi nostaa yhtä korkeaan asemaan kuin carpe diem eli tartu hetkeen ja muut jokaisen asian perässä juoksemiseen rohkaisevat aforismit. Jos suomen kaksikirjaiminen äänne näyttää liian kovalta seinälle ripustettavaksi, kokeile jotain näistä: ?a?ole, nihil, tidak, la’. Eksoottisemminkin saa asiansa perille. Ja koska kertaus on kaikkien oppien äiti, otetaan se vielä kerran yhteen ääneen: E–I. ”Sanomme helposti kyllä asioille, jotka syystä tai toisesta kuulostavat hyviltä mutta vievät meitä poispäin siitä, mitä aidosti tahdomme tai mihin meidän olisi hyvä keskittyä.” Aurora Airaskorpi on luovan viestinnän ammattilainen, tietokirjailija ja joogaopettaja. TUNNE & MIELI 2/2021 29
”Taide auttaa katsomaan toisin” Taiteilija Meiju Niskala uskoo, että ihmiset katoavat sairaiden ympäriltä, koska tuntevat avuttomuutta. Taiteellaan hän haluaa lisätä radikaalia empatiaa ja kärsivän ihmisen sietämistä. / TEKSTI Laura Pörsti KU VAT Eeva Anundi M eiju Niskala on tehnyt itselleen valtavan tyynyn, jonka sisälle voi kömpiä. Se koskettaa jokaista raajaa. – Se on yksi keinoni vakauttaa itseäni, Niskala, 42, sanoo. Ehkä olet kuullut hänen kirjastaan Sata kirjet tä kuolleelle äidille, joka oli Runeberg-palkintoehdokas, tai osallistunut johonkin hänen taideteoksistaan. Ehkä osuit vuonna 2011 johonkin niistä yöjunista, joissa lauluryhmä tuuditti matkalaisia uneen (Tuutulaulukuorot yöjunissa) tai löysit itsesi keskustelulle alttiilta kävelyreitiltä Oulun keskustasta elokuussa 2014 (Olennaistamo). – Työni on radikaalia empatian praktiikkaa. Suostun todistamaan sinua, millaisessa asennossa ikinä oletkin, Niskala määrittelee. Viimeisimpänä hän on julkaissut aforistisia lauseita sisältävän teoksen Kun syvään hengittäminen ei riitä niille ihmisille, joita pikkunätit hyvinvointiohjeet eivät auta. Niskala laati muistuksen ”Kellun tämän yli” ja muut lauseet alkujaan itseään varten. – Viime vuonna tein joulukalenterin, jossa toteutin kirjan ohjeita Instagram-videoissa. Se oli tapani päästä yli joulusta, joka on minulle vaikeaa aikaa, Niskala kertoo. Jouluaaton videota varten hän teki itselleen manikyyrin, jonka tuloksena sormista kasvaa joulukynttilät. – Minun henkeni on leikkivä henki. Kun leikin, hoidan mieltäni ja sieluani. Väkivallan uhka jätti jäljen Lapsuutensa Meiju Niskala eli Keski-Suomessa ja Taivalkoskella. Vanhemmat olivat erityisopettajia, ja lomilla perhe siirtyi pohjoiseen äidin lapsuudenmaisemiin. – Siellä oli vaari, joka oli vaikeasti halvaantuneen afaatikkomummoni omaishoitaja mutta myös KANSSAKULKIJA Meiju Niskala 30 TUNNE & MIELI 2/2021
TUNNE & MIELI 2/2021 31
suuri humoristi. Leikki on periytynyt häneltä, Niskala sanoo. Äiti opetti psykiatrisen sairaalan koulussa ja isä kuulovammaisten koulussa. Niskalalle niiden oppilaat merkitsivät normaalia. Kotona oli aina joulupöydässä ihmisiä, joilla ei ollut muuta paikkaa. – Vanhempieni periaate oli, että aina on autettava niitä, joilla menee huonommin. Jälkeenpäin ajatellen se oli heille myös hyvin kuormittavaa. Monella lähipiirissä nimittäin meni huonosti. Oli hoitamattomia mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä sekä henkistä ja fyysistä väkivaltaa. – Totuin monissa tilanteissa väkivallan mahdollisuuteen. Lisäksi yhdessä vaiheessa lapsuuttani perhepiiristäni kuoli ihminen toisensa jälkeen. Se horjutti perusturvallisuuttani. Taiteilijuus löytyi Bostonista Kun Niskala oli teini, vanhemmat erosivat. Tytär halusi pois kodin ilmapiiristä ja lähtikin opiskelemaan saksofoninsoittoa Bostoniin. Sieltä löytyi taiteilijuus. Saksofoninsoittoon intohimo ei riittänyt, mutta Niskala löysi kotoisen tunnun 1950–1970-lukujen taideliikkeistä, jotka pohjaavat leikkiin ja vapaaseen assosiaatioon mutta myös yhteiskunnan ja merkityksellisen elämän tarkasteluun. – Se, etten ymmärrä jotain, ei tarkoita, ettei sitä ole olemassa. Taiteen keinoin voi tuoda esille sitä, mikä muutoin olisi vierasta ja siksi pelottavaa, hän sanoo. Amerikasta palattuaan Niskala aloitti opinnot Turun Taideakatemiassa, mutta lapsuuden traumat alkoivat purkautua. Mistään ei tahtonut tulla mitään. Itketti ja ahdisti. Jostain löytyi voimaa, jolla hän sai etsiydyttyä psykiatrisen sairaanhoitajan pakeille. Tämä huomasi pian, että psykiatrinen osastohoito on nyt tarpeen. – Vastustin sitä niin, että en edes tarkasti muista, kuinka kauan siellä olin. Miten kohtaamme sairautta? Aavikko, jonka keskelle on haljennut railo. Meiju Niskala pitää kiinni railon ylittävistä langoista ja yrittää olla putoamatta. Siltä hänestä tuntui vuosikausia. Niskala oli psykiatrisen osastojaksonsa jälkeen käynyt viisivuotisen psykodynaamisen terapian ja voinut sen jälkeen jo ”hetkittäin hyvin”. Sitten hänen äitinsä sairastui. Oireiden alkaessa äiti oli noin 55-vuotias, vaikka oikea diagnoosi tuli vasta myöhemmin: Lewyn kappale -tauti eli rappeuttava aivosairaus, joka heikentää älyllistä toimintakykyä, tarkkaavuutta ja muistia. Niskala oli vajaa kolmekymppinen ja tilanteessa yksin, hädissään ja ahdistunut, mutta Kela-tuettua terapiaa hän ei enää saanut. – Yritin hoitaa itseäni maksamalla yksityisen terapian. Tein valtavasti töitä sen takia. Samaan aikaan Niskala oli äitinsä osa-aikainen omaishoitaja. Monet ystävät ja kumppani olivat kaikonneet äidin ympäriltä, sillä tauti vei muistin ja vaikeutti puhumista. – Heillä ei ollut tilaa äidilleni sellaisena, jollainen hän nyt oli, Niskala sanoo. Tästä hän ei syytä ketään, vaan nostaa kysymyksen: onko meillä yhteiskuntana tarpeeksi välineitä kohdata sairautta? – Jo alakoulussa opetetaan tekohengitystä, mutta mitä jos opetettaisiinkin taitoja kohdata mielen sairauksia? Valtaosa ihmisistä katoaa sairaiden ympäriltä siksi, että he kokevat avuttomuutta. Tukipilareita ja iilimatoja Katosi mennyt ja katosi tuleva. Meiju Niskala oli 37-vuotias, kun äiti sitten kuoli, mutta se ei ollut ainoa kriisi: samaan aikaan lähti mies. Niskala sairastui. Ensin pettivät keuhkot, ja tavallinen astma muuttui vaikeahoitoiseksi autoimmuunisairaudeksi, joka vei hänet viikkokausiksi keuhkopoliklinikalle. Sitten romahti mieli, vaikka Niskala ei ole varma, voiko somaattista ja psyykkistä sairautta tässä mitenkään erottaa toisistaan. Niskalalla diagnosoitiin post-traumaattinen stressioireyhtymä ja dissosiaatiohäiriö. Sängyssä maatessaan hän ei välttämättä tiennyt, makasiko siinä hän itse vai hänen äitinsä. Hän oli kadottanut rajansa. ”Se, etten ymmärrä jotain, ei tarkoita, ettei sitä ole olemassa. Taiteen keinoin voi tuoda esille sitä, mikä muutoin olisi vierasta ja siksi pelottavaa.” 32 TUNNE & MIELI 2/2021
peliä. Yksi toi vauvansa kylvetettäväkseni. Hän ymmärsi, että hoitamalla vauvaa hoidan itseäni. Niskala kutsui uusia tukipilareitaan iilimadoiksi. Kerran hän pahoitteli yhdelle heistä avutonta tilaansa. Tämä vastasi, että anteeksipyytely on turhaa. – Hän sanoi, ettei ole koskaan oppinut ihmisyydestä yhtä paljon kuin minun kanssani. Sillä tavalla hän tuli sanoneeksi, että minä en ole passiivinen uhri. Hän antoi minulle merkityksen. – Se on jatkuvaa paniikissa olemista. Aivojen aisti-informaatio menee niin sekavaksi, että silloin en voi leikkiä enkä tehdä kokeita itseni kanssa – ytimeni katoaa. Apuun tuli odottamaton joukko: naapureita, naapurien tuttuja. Ihmisiä, jotka näkivät laihtuneen Niskalan köpöttävän Kela-taksista kotiin. He pitivät huolta, että hän pääsi psykiatriseen osastohoitoon, ja muutakin: – Yksi teki joka viikko ruoat minulle pakkaseen. Toinen soitti ja luki Paddingtonia. Kolmas tuli tekemään pala? Meiju Niskalan viimeisin julkaistu kirja on aforistisia lauseita sisältävä Kun syvään hengittäminen ei riitä. Niskala kirjoitti sen heille, joita pikkunätit hyvinvointiohjeet eivät auta. TUNNE & MIELI 2/2021 33
34 TUNNE & MIELI 2/2021
? – Jos ympäristö on valmis joustamaan heikoimman mukaan, voidaan kohdata yhteisillä ehdoilla, Meiju Niskala sanoo. ”Ihminen haluaa elää merkityksellistä elämää ja olla toimija. Etenkin sairastuttuamme tarvitsemme muiden ihmisten katsetta sanomaan, että myös sinun tapasi olla maailmassa on sallittu.” Tavallaan hän sanoi: saat olla sairas. Se oli sellaista radikaalia empatiaa, jota Niskala taiteessaankin tutkii. – Ihminen haluaa elää merkityksellistä elämää ja olla toimija. Etenkin sairastuttuamme tarvitsemme muiden ihmisten katsetta sanomaan, että myös sinun tapasi olla maailmassa on sallittu. Skaalataan heikoimman mukaan Meiju Niskala ei ole vuoteen ollut sairaalassa osastohoidossa, kiitos koronapandemian. Tavallisena aikana hän olisi lähtenyt osaksi vuotta työskentelemään Yhdysvaltain itärannikolle, mutta nyt hän vietti poikkeusajan ensimmäiset kuukaudet äidiltä perimässään Taivalkoskentalossa, käytännössä eristyksissä. Loppuajan hän on ollut Helsingin-kodissaan, joka tosin on sisustettu manhattanilaiseksi taidegalleriaksi. – Yleensä hengitystieinfektio on vienyt minut sairaalaan monta kertaa vuodessa, Niskala kertoo. Kun hän viimeksi pyysi naapuriaan olemaan valmiudessa avaamaan ambulanssikuskeille oven, jos lähtö tulisi keskellä yötä, naapuri lupasi auttaa mutta kehotti myös pukeutumaan pitsialusvaatteisiin ja etsimään Tinderistä sairaala-alueella vapaana olevia lääkäreitä. – Hän hyväksyi sen, että tällaista minun elämäni on. Se oli kärsivän sietämistä. Niskala on itse joutunut opettelemaan skaalaamista. Monet asiat, jotka ennen olivat hänelle arkea, eivät keuhkoja traumasairaalta onnistukaan. – Pohdin, mikä on pienin mahdollinen asia, joka riittää. Pari vuotta sitten kauheassa infektiokierteessä ollessani ostin kirpputorilta Minna Parikan glitterkengät ja päätin nukkua ne jalassa siltä varalta, että saan lentokiellon enkä ikinä pääse niissä kävelemään New Yorkiin. Niskala soisi, että kaikki olisivat valmiita hiukan skaalaamaan. Jos ystäväporukka on lähdössä metsäretkelle ja mukaan on tulossa keuhkosairas, ei käveltäisikään ensin viittä kilometriä määränpäähän. – Jos ympäristö on valmis joustamaan heikoimman mukaan, voidaan kohdata yhteisillä ehdoilla. Lyhyen tähtäimen suunnitelmia Ensi kesäksi Helsinki Biennaaliin on tulossa Meiju Niskalan teos Tulin kyllä ajatelleeksi, mutta hieman liian myöhään. Se on auditiivinen essee, jossa osallistujat vaeltavat maisemassa kuulokkeista tulevia ohjeita seuraten. – Siinä ihminen kohtaa itsensä, toiset lajit ja ympäristön. Uskon, että toivoa on: ihminen kyllä voi oppia katsomaan asioita toisten näkökulmasta. Kesä on jo ovella, mutta kovin paljon pidemmälle Niskala ei elämäänsä suunnittele. Keholla on oma aikataulunsa, ja äidin sairaus voi periytyä. Niskala toivoo, että elämää on jäljellä viisikymppiseksi. Se, niin hän sanoo, olisi ”tosi makeeta”. – Sitä ennen toivon, että voin pitää kotonani salonkikeskusteluja kiinnostavien ihmisten kanssa, kehittää praktiikkaani Yhdysvaltain itärannikolla ja pitää aikuisten kesäleiriä talossani pohjoisessa. ? TUNNE & MIELI 2/2021 35
MIELI & TIETO TUO ARKEEN SUPERVOIMAA Intuitio Kun yhteys omaan intuitioon toimii, mieleen avautuu tilaa joustavuudelle ja luovuudelle. Parhaimmillaan se auttaa meitä tekemään päätöksiä, joista ei jää jossiteltavaa. / TEKSTI Helinä Kujala KU VA Shutterstock 36 TUNNE & MIELI 2/2021
A rkipuheessa intuitio mielletään usein vahvaksi sisäiseksi tunteeksi tai vaistoksi. Joku saattaa muodostaa nanosekunnissa käsityksen ensi kertaa kohtaamastaan ihmisestä ja selittää sen olevan intuitiivista. Tai asunnon ostaja voi perustella valintaansa järkisyiden lisäksi sillä, että syvällä sisimmässään tiesi juuri tuon kohteen oikeaksi. Todellisuudessa intuitio on tutkija, kouluttaja Asta Raamin mukaan paljon moniulotteisempi asia. Hän on tutkinut intuition käyttöä ja kehittämistä Aalto-yliopistossa tekemässään väitöskirjassaan ja kirjoittanut aiheesta kaksi tietokirjaa. – Intuitio on sanana aika huono, koska se on epämääräinen ja ihmiset mieltävät sen eri tavoin. Joku saattaa esimerkiksi sanoa, ettei ole intuitiivinen ihminen, koska hän haluaa nojata ajattelussaan päättelyyn. Mutta todellisuudessa kukaan ei pystyisi elämään arkeaan ilman intuitiota. Ihmisaivot ovat synnynnäisesti intuitiiviset, Raami sanoo. Intuitio kulkee pikakaistaa Tieteellisen näkemyksen mukaan ajattelu jakautuu kahteen järjestelmään, joista intuitio on ensisijainen. Intuitio ei ole yksittäinen toiminto, vaan käsittää kokoelman tiedostamattomia ja esitietoisia ajattelun muotoja, kuten hahmon tunnistamisen ja yhteensovittamisen prosesseja. Meille vieraassa ihmisessä voi esimerkiksi olla piirteitä, jotka synnyttävät tuntemuksen siitä, että henkilö on tietynlainen tai meille ennestään tuttu. Tunnistamisen ja yhteensovittamisen prosessi voi saada alkunsa vaikkapa äänenpainosta, kulmankarvan muodosta tai tuoksun häivähdyksestä, joka herättää muiston toisesta ihmisestä mutta jota emme tietoisesti rekisteröi. Toinen ajattelun järjestelmä on looginen päättely. Jos intuitio on kuin ajattelun pikatie, päättely on ennemminkin ryömintäkaista. – Arjessamme tarvitsemme ajattelun ja toiminnan pikakaistoja, koska olisi liian hidasta päätellä kaikki asiat analysoiden. Juuri niissä tilanteissa, joissa päättely on huonoimmillaan, intuitio on parhaimmillaan, Raami toteaa. ”Ratkaisuja ei kannata aina etsiä ulkopuolelta. Sen sijaan voi avata oven kohti sisintään. ” Looginen ajattelu toimii hyvin, kun faktoja on sopiva määrä ja on aikaa analysoida. Intuition vahvuus taas liittyy uusiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin. Se palvelee silloin, kun tietoa on joko liian vähän tai liian paljon tai päätöksiä on tehtävä nopeasti. Voinko luottaa henkilöön, jonka olen juuri tavannut? Jätänkö jo tarjouksen asunnosta, vai otanko aikalisän? Raami huomauttaa, että intuition kautta saatu tieto ei ole itsestään selvästi oikeaa tai väärää, kuten ei päättelynkään tuoma tieto. Mutta yhdessä niiden toiminta tekee ihmisajattelusta nerokasta. Superintuitio ylittää rajat Intuitiossa on Asta Raamin mukaan kolme ulottuvuutta. Vaistopohjainen intuitio on kuin evolutiivinen järki, joka auttaa meitä selviytymään hengissä sekä toimimaan muiden ihmisten kanssa ja suhteessa ympäristöön. Se saa meidät toimimaan osana laumaa, tavoittelemaan muiden hyväksyntää ja herkistymään huomaamaan vaarat. Toinen ulottuvuus on asiantuntijan intuitio. Se pohjautuu kaikkeen opittuun ja koettuun samanlailla kuin leipuri tuntee käsissään, milloin taikina on valmis, vaikka ei asiaa tietoisesti ajattelisikaan. – Asiantuntijuuden rajat tulevat kuitenkin vastaan, koska ei-tietoiseen mieleen kertynyt tieto on tullut menneistä kokemuksista. Tulevaisuus taas on osin ennakoimaton. Kolmannen intuition ulottuvuuden Raami on nimennyt superintuitioksi. Se on pelissä silloin, kun visioidaan ja keksitään täysin uutta ja ylitetään menneeseen nojaava asiantuntemus. Superintuitioon liittyy kyky etsiä havaintoja, jotka eivät sovi vanhoihin käsityksiin, ja hyödyntää radikaalin luovaa mieltä. Raami kertoo tuoreimmassa kirjassaan muun muassa Leonardo da Vincistä, joka eli 1400-luvulla. Hän ei ollut ”kirjaviisas” mutta keksi innovatiivisia koneita ja laitteita ja teki mestarillisia taideteoksia. Hänen tiedetään havainnoineen erittäin tarkasti ympäristöään ja kyseenalaistaneen TUNNE & MIELI 2/2021 37
MYYTTI Intuitio on henkilökohtainen tunne, joka kertoo, onko jokin asia meille hyväksi vai pahaksi. FAKTA Intuitio ei ole tunne, vaan sisäinen tieto ja ajattelun muoto. Se ei ole koko totuus, vaan voi myös viedä harhaan. Jotta intuition kaikki ulottuvuudet saa käyttöön, tarvitsemme kykyä olla yhteydessä itseemme, puuttuvaan tietoon tai näkökulmaan sekä muihin ihmisiin. MYYTTI FAKTA Intuitio on tärkeä vain herkille ihmisille, kuten taiteilijoille ja muille luovan työn tekijöille. Intuitio on välttämätön kaikille ihmisille, koska siihen ajattelumme pohjautuu. Tutkimusten mukaan intuitio ja empatia korreloivat, eli intuitiiviset ihmiset ovat empaattisia – ja päinvastoin. Intuition ja empatian kautta voimme sekä saada että hakea tietoa itsemme ulkopuolelta. MYYTTI FAKTA Rutiinit eivät ole hyväksi, jos haluamme vahvistaa intuitiota ja edistää luovuuttamme. Rutiininomainen toiminta, vaikka pihan lakaisu, voi tuoda mieleen huokoisuutta. Mielen hiljentämiseen kannattaa käyttää niitä keinoja, jotka itsellä toimivat. Yhdelle se voi olla luonnossa liikkuminen, toiselle avantouinti, kolmannelle käsityöt. Myös unen ja valveen rajatilat ovat intuitiolle otollisia hetkiä. rohkeasti vanhoja uskomuksia, mutta jääneen vaille aikalaistensa tunnustusta. Keksijänero kykeni mitä ilmeisemmin hyödyntämään superintuitiotaan ja olemaan edellä aikaansa. Ja onhan omakin aikamme kännyköineen ja etäpalavereineen täynnä keksintöjä, joita ei vielä muutama vuosikymmen sitten olisi osannut kuvitella mahdollisiksi. Oman elämänsä da Vinci Tutkimuksiaan varten Asta Raami on haastatellut lukuisia suomalaisia ja ulkomaalaisia keksijöitä ja oman alansa huippuasiantuntijoita. Hän havaitsi, että heille tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa periksiantamattomuus ja mielen joustavuus. – Keksijät puhuvat mielen toimistosta ja yläkerran toimistosta, jossa mikään ei ole mahdotonta, vaan jossa voidaan tarkastella yhtä asiaa eri näkökulmista samanaikaisesti. Ne ovat usein jo lapsuudessa kehittyneitä tapoja jäsentää mielen sisäistä materiaalia ja hyödyntää moniulotteista ajattelua. MYYTIT JA FAKTAT Harva ihminen yltää elämässään mullistaviin keksintöihin tai taiteellisiin mestariteoksiin. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuus saada käyttöönsä luovuuden supervoima – olla ainakin oman elämänsä da Vinci. – Superintuitio ei ole keksijöiden ja visionäärien yksinoikeus. Mutta jos vertaamme itseämme muihin ja ajattelemme, että meidän pitäisi olla samanlaisia kuin he, se harvoin onnistuu. Sen sijaan kehottaisin ihmisiä avaamaan oven kohti sisintään eikä etsimään ratkaisuja ulkopuolelta. Hyvän idean tuntee kehossa Miten sitten avata ovia kohti omaa sisäistä tietoa? Mikä auttaa virittämään intuition ulottuvuudet ja saamaan käyttöön kaiken luovuuden ja potentiaalin? – Huomioimalla intuition ja kuuntelemalla sitä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että päätöksiä pitäisi tehdä vain intuition perusteella, Raami vastaa. Hän kertoo, että tutkimusten mukaan ihmiset ovat tyytyväisempiä päätöksiinsä, jos he ovat sen tehdessään kuunnelleet myös intuitiotaan. Se vähentää jossittelua päätöksen jälkeen. Intuitiota ei 38 TUNNE & MIELI 2/2021
kuitenkaan ole aina helppo kuunnella, sillä se saattaa jäädä piiloon esimerkiksi voimakkaiden tunteiden taakse. Joskus myös loputon analysointi saattaa lukita ajattelun niin, että mieli jää jumiin eri vaihtoehtojen väliin. – Hyvä arjen menetelmä on alkaa kuunnella kehoa, koska sitä on vaikea manipuloida. Monet haastattelemani keksijät ovat sanoneet, että hyvä idea saa takaraivon kihelmöimään. Joku voi myös kuvailla, että oikean ratkaisun tuntee sisuskaluissaan tai selkäytimessään. Tietoisuustaitojen ja mielen hiljentämisen harjoitukset ovat Raamin mukaan hyvä tapa vahvistaa intuition ääntä. Ne lujittavat kehon ja mielen yhteyttä sekä tuovat ajatteluun väljyyttä. Myös tunteitaan kannattaa opetella tunnistamaan ja erittelemään, jotta esimerkiksi pelko tai ihastuksen huuma ei sumenna ajattelua isojen ratkaisujen edessä. Joskus jo yön yli nukkuminen tai kävelylenkki saa ajatukset kirkastumaan. – Älä tee tärkeitä päätöksiä voimakkaan tunnetilan vallassa, vaan pysähdy. Se on hyvä neuvo esimerkiksi asunnon ostajalle. ? DUODECIM SOMESSA Luotettavaa tietoa ja tukea arkeen Viisas mieli – opas tunnesäätelyvaikeuksista kärsiville Minna Sadeniemi, Miikka Häkkinen, Maaria Koivisto, Teemu Ryhänen, Anna-Liisa Tsokkinen Tunnehaavoittuvuus on kuin palovamma: ikävät kokemukset satuttavat, särkevät kuin haavat ja kestävät pitkään. Viisas mieli opastaa, miten selvitä vaikeiden tunteiden ja tilanteiden kanssa taitavasti dialektisen käyttäytymisterapian avulla. Työkirja pakkooireiden hoitoon Riitta Suvanto-Witikka Uutuuskirja käsittelee pakko-oireita ilmiönä, hoitomenetelmää ja tarjoaa harjoitteluvinkkejä ja tapausesimerkkejä. Kirjaa voi käyttää oman toipumisprosessin ohjaajana ja sen avulla on mahdollista oppia murtamaan oireiden kielteinen kehä. Kirja on tarkoitettu pakko-oireista kärsiville, heidän läheisilleen ja hoitoalan ammattilaisille. Tunne-ja-mieli-lehti_ilmoitus_puolisivu__v1.3.indd 1 Tunne-ja-mieli-lehti_ilmoitus_puolisivu__v1.3.indd 1 18/03/2021 11.25 18/03/2021 11.25 Asta Raami y Taiteen tohtori, tutkija ja kouluttaja. Työskennellyt aiemmin Aalto-yliopistossa, jossa yksi päätehtävä oli auttaa designopiskelijoita kehittämään sisäisiä luovia prosessejaan. y Väitöskirja vuodelta 2015 käsitteli intuition käyttöä ja kehittämistä luovissa prosesseissa. y Kirjoittanut kirjat Älykäs intuitio (2017) ja Intuitio³ (2020). y Ruokkii omaa intuitiotaan hidastamalla tahtia kiireen keskellä ja kuuntelemalla eri tavoin herkkien ihmisten tarinoita intuition kokemuksista – sekä juomalla toisinaan kahvia iltaisin, jotta voi herätä yöllä vastaanottamaan ideoita. K U VA : K IR SI T U U R A
Mervi Suhonen, 53, sairastui syömishäiriöön aikuisena. Hän sanoo, että syömisen lopettaminen ja kehon kiduttaminen ovat avunhuuto. / TEKSTI Meri Nykänen KU VA Susanna Kekkonen että jättämään yliopiston. Olin ollut lupaava tutkija, mutta väitöskirjan sijaan keskityin painonpudotukseen. Pahimmassa anoreksiavaiheessa en jaksanut nostaa edes peittoa pussilakanaan. Se oli elintoiminnoilla leikkimistä. Kaikki mitä tein, sattui, jopa istuminen. Olin hoidosta kieltäytyjä, eikä kukaan mahtanut sille mitään. Salaa unelmoin avusta: siitä, että mieheni olisi syöttänyt minua pienellä lusikalla, kuin vauvaa. Niin lujasti kaipasin, että joku olisi hoivannut sisäistä lastani. KÄÄNNE SYNTYI LOPULTA omassa mielessäni. Ahmimiskohtaukset olivat jo julmia, ja sain myös sydänoireita. Aavistin, että tätä peliä pelatessa voi kuolla. Toipuminen alkoi pikkuhiljaa ja salaa kaikilta. Minä söin ruokaa. Olin 40-vuotias, kun aloin huomata uudessa keväässä ja elämässä jälleen muutakin mielenkiintoista kuin ruoan. Kehoni alkoi vapautua nälkiintymisestä. Syömisongelmat olivat kuitenkin olleet vain kehollinen variantti jostain muusta. Sisälläni on edelleen tunne-epätasapainoa ja hätää. Kiitän lähipiiriäni, että jaksan käydä psykoterapiassa. Tärkeitä elämänvaiheita meni sairauden aiheuttamassa sumussa, kuten esimerkiksi muutto miehen kanssa yhteiseen kotiin. Pitkälti jopa menetin ne ikävuodet, jolloin uraa ja sosiaalista piiriä rakennetaan. Mielenterveydestä ei puhuttu kovin avoimesti silloin, kun syömisoireilin. Siksi läheisenikään eivät yksinkertaisesti osanneet auttaa. Kaiken seurauksena olen pitkäaikaistyötön ja toivon, että pääsisin työkyvyttömyyseläkkeelle. Olen jo taistellut tarpeeksi.” ? K un muutin parikymppisenä pois lapsuudenkodistani, syömiseen alkoi liittyä kummallisia ajatuksia: enhän minä ansaitse ruokaa, en ole niin tärkeä. Toisaalta harmittelin, että onpa epäreilua jäädä vaille hyvää ruokaa – toisin sanoen hoivaa. Välillä hankalat ajatukset pysyivät poissa. Opiskelin arkeologiaa, sain oman alani töitä. Mutta silloinkin, kun syömisen kanssa ei ollut ongelmia, tein muita ylilyöntejä. Otin liikaa velvollisuuksia ja valvoin yöt. Mieli erehtyi yhä uudelleen painamaan kaasua, vaikka olisi pitänyt soittaa sumutorvea. PÄÄLLE KOLMIKYMPPISENÄ alkoi hämäävä siirtymäkausi eli ortoreksiavaihe. Noin vuoden verran tunsin jaksavani uskomattoman paljon. Olin tavannut nykyisen elämänkumppanini ja toivoin olevani seksuaalisesti miellyttävä. Urheilin, kävimme vaellusreiteillä. Elin mielestäni huipputerveellisesti. Laihtumisen seurauksena energiani loppui. Olin töissä arkeologisilla kaivauksilla ja työpäivien päätteeksi pakottauduin vielä lenkille! Eräänä syysiltana kaaduin asfalttiin. Sairauteni oli alkanut myös näkyä päällepäin. Minun ja ympäristöni välille kasvoi outo vyöhyke. Sisäpuolella kuvittelin olevani poikkeusyksilö. Ajattelin, että onpas hienoa, kun pystyn elämään ja syömään tarkasti kellon mukaan. Muut kuvittelin heikoiksi, kun he eivät pystyneet vastustamaan pähkinäkulhoa pöydällä eivätkä kulkeneet 7. kerrokseen portaita vaan hissillä. Sairaus lienee ollut todellinen syy, miksi jouduin 37-vuotiaana sekä irtisanotuksi työpaikastani ? – Hyvinä päivinä olen nykyään rauhallinen. Itseen tutustuminen on paras tapa torjua epätoivoa. Sillä tiellä terapiasta on apua, Mervi Suhonen sanoo. TUNNE & MIELI 2/2021 41
I hmiset menevät nukkumaan myöhemmin ja nukkuvat vähemmän täysikuuta edeltävinä öinä, tuore tutkimus vihjaa. Osallistujien unta ja nukkumaanmenoaikoja mitattiin aktiivisuusrannekkeilla 1–2 kuun kierron ajan. Tutkimus perustuu 98:n Argentiinan alkuperäiskansoihin kuuluvan sekä 460 yhdysvaltalaisopiskelijan unimittauksiin. Tulosten perusteella koehenkilöt valvoivat pitempään ja nukkuivat lyhyempiä yöunia täysikuuta edeltävien 3–5 vuorokauden aikana. Tämä havaittiin kaupunkiympäristössä sekä yhteisöissä, joissa oli hyvin vähän tai Uni kateissa ennen täysikuuta TUTKITTUA TIETOA U U TISPALVELU DUODECIM Täysikuun aikana Kuun koko valoisa puoli näkyy Maahan. KU VA : SH U TT ER ST O C K ei lainkaan sähkövaloja, mutta yhteys oli voimakkaampi sähköttömissä kylissä. Unien pituudet vaihtelivat 46–58 minuuttia ja nukkumaanmenoajat 30 minuuttia. Havaintoihin on syytä suhtautua varauksella, sillä monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa niihin. Tulosten uskottavuutta lisää kuitenkin se, että unta mitattiin aktiivisuusmittareilla ja erilaisissa elinympäristöissä. Tutkijoiden selitys ilmiölle on valon lisääntyminen ennen täysikuuta. ? Tutkimus on julkaistu Science Advances -lehdessä. 42 TUNNE & MIELI 2/2021
Borrelioosi ei lisää mielenterveysongelmia BORRELIOOSIN on epäilty johtavan mielenterveysongelmiin osalla potilaista, mutta tanskalaistutkimus näyttäisi kumoavan epäilyt. Osaa potilaista kyllä hoidetaan mielenterveysongelmiin käytettävillä lääkkeillä, mutta ne liittyvät todennäköisesti kipuihin ja uniongelmiin. Tulosten perusteella neuroborrelioosiin sairastuneilla ei diagnosoitu mielenterveysongelmia eivätkä he tarvinneet niihin sairaalahoitoa sen todennäköisemmin kuin verrokit. Borrelioosidiagnoosia seuraavan vuoden aikana potilaille tosin määrättiin tavanomaista enemmän ahdistus-, unija rauhoittavia lääkkeitä. Tutkijat arvelevat, että niitä käytettiin todennäköisesti lyhytaikaisten oireiden ja niiden aiheuttamien univaikeuksien hoitoon. Borrelioosi on infektiotauti, jota levittävät puutiaiset eli punkit. Infektio hoituu lähes aina antibiooteilla, mutta hoitamattomana se voi aiheuttaa muun muassa iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihastai silmäoireita. ? Tutkimus on julkaistu JAMA Psychiatry -lehdessä. Vuosittain ainakin 6 000 suomalaista saa borrelioositartunnan, ja heistä 50–80 % oireilee. Geenitiedoista apua masennusriskin arviointiin M asennukselle altistavia geenimuotoja tunnetaan lukuisia, mutta yksistään niiden perusteella ei saa kovin hyvää käsitystä ihmisen sairastumisriskistä. Yhdistettyinä muihin riskitekijöihin geenitiedoista on kuitenkin apua, tuore tutkimus osoittaa. Masennukselle altistavat geenimuodot, vanhempien mielenterveysongelmat sekä vanhempien alhainen taloudellinen ja sosiaalinen asema liittyivät kaikki suurentuneeseen riskiin sairastua masennukseen alle 30-vuotiaana. Tulokset viittaavat geenitietojen auttavan masennusriskin arvioimisessa yhdistettyinä muihin riskitekijöihin. Tutkimukseen osallistuneet olivat nuoria, joten havaintoja ei voi välttämättä yleistää iäkkäämpiin potilaisiin. On myös epäselvää, miten hyvin riskitekijöiden vaikutukset voi erottaa toisistaan. ? Tutkimus on julkaistu JAMA Psychiatry -lehdessä. Valtimoiden kalkkeutumisella yhteys työmuistiin Masennus alkaa usein jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen. SEPELVALTIMOIDEN kalkkeutuminen saattaa jo keski-iässä liittyä työmuistin heikkenemiseen, tuore tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella varsinkin 45–54-vuotiaiden työmuisti oli sitä heikompi, mitä enemmän heidän sepelvaltimonsa olivat kalkkeutuneet. Sepelvaltimoiden kalkkeutuminen heijastelee koko elämän aikaista altistumista riskitekijöille, jotka lisäävät sydänja verisuonitautien sekä muistisairauksien riskiä. Lisäksi sepelvaltimoiden kalkkeutuminen voi kuvastaa laajempaa ateroskleroosia ja aivojen verisuonten kalkkeutumista. Aineistosta ei voi päätellä, paranisiko potilaiden työmuisti, jos sepelvaltimoiden kalkkeutumista saataisiin vähennettyä. Sydänja verisuonitauteja ehkäisevien elämäntapojen, kuten liikunnan, savuttomuuden ja terveellisen ruokavalion, on kuitenkin aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu pienentävän muistisairauksienkin riskiä. ? Tutkimus on julkaistu Journal of the American Heart Association -lehdessä KUVA : SHU TTE RST OC K TUNNE & MIELI 2/2021 43
Verenpaine vaikuttaa muistiin K ohonnut verenpaine on muistisairauksien riskitekijä. Ei siis ole kovinkaan yllättävää, että verenpaineen hoitaminen voi myös hidastaa muistin heikkenemistä. Tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella vaikutus saattaa kuitenkin olla pienehkö. Analyysin perusteella kohonneen verenpaineen hoitaminen lääkkeillä hidasti yli 60-vuotiaiden muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymistä, mutta ero verrokkeihin ei ollut kovin suuri. Yhteys oli kuitenkin voimakkaampi silloin, kun verenpainetta hoidettiin voimakkaasti. Verenpaineen alentamisen on pelätty myös heikentävän iäkkäiden potilaiden muistia, mutta tämän analyysin perusteella pelko on perusteeton. Tulokset viittaavat iäkkäiden verenpainelääkitysten olevan turvallisia ja mahdollisesti jopa hyödyksi potilaiden muistille ja muille kognitiivisille mielentoiminnoille. Kohonnut verenpaine etenkin keski-iässä on tunnettu muistisairauksien riskitekijä, ja yhteys on havaittu lukuisissa tutkimuksissa. ? Tutkimus on julkaistu BMJ-lehdessä. Muistisairaat herkkiä koronavirukselle DEMENTIAA potevat sairastuvat koronavirustartuntaan noin kaksi kertaa muita todennäköisemmin. Tuoreen tutkimuksen mukaan dementiapotilaiden riski saada koronatartunta oli kaksi kertaa suurempi kuin samanikäisten, joilla ei ollut dementiaa. Tutkijat eivät pysty sanomaan, mistä riski tarkalleen johtuu, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Dementiaa sairastavan aivojen veri-aivoeste on heikentynyt, minkä vuoksi virukset saattavat päästä aivoihin tavallista helpommin ja aiheuttaa pahemman taudin. Muistisairaat potevat usein myös muita koronatartunnan riskitekijöiksi tiedettyjä sairauksia eivätkä välttämättä kykene suojautumaan tartunnoilta yhtä hyvin kuin muut. ? Tutkimus on julkaistu Alzheimer’s & Dementia: The Journal of the Alzheimer’s Association -lehdessä. KU VA : SH U TT ER ST O C K Kohonnutta verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista. 44 TUNNE & MIELI 2/2021
TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVILLE, LÄHEISILLE JA AMMATTILAISILLE Ota yhteyttä Etelän-SYLIIN, jos: olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä. haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta. haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta. Etelän-SYLI ry Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi Pinaatti tekee hyvää päälle M uun muassa pinaatissa ja lehtikaalissa olevia karotenoideja runsaasti nauttivat saattavat sairastua Alzheimerin tautiin muita epätodennäköisemmin. Karotenoidien terveellisyys on tiedetty pitkään – ne voivat pienentää monien sairauksien vaaraa. Karotenoidit ovat vihannesten, hedelmien ja marjojen väriaineita ja antioksidantteja, joita on keltaisissa, vihreissä, punaisissa ja oransseissa kasveissa. Kasviksista vauhtia askeliin KASVIKSISTA JA HEDELMISTÄ saatavat karotenoidit saattavat auttaa kuusikymppisiä lihaskunnon ja liikuntakyvyn ylläpidossa, tuore tutkimus osoittaa. Karotenoidipitoiset kasvikset ovat väriltään keltaisia, vihreitä, punaisia tai oransseja. Tutkimus perustuu 2 500 kuusikymppisen 12-vuotiseen seurantaan. Osallistujien ruokavalioista kysyttiin useita kertoja seurannan aikana. Myös käden puristusvoimaa ja kävelynopeutta testattiin. Seurannan aikana puristusvoima suureni enemmän osallistujilla, joiden ruokavaliossa oli paljon karotenoideja, varsinkin lykopeenia, luteiinia tai tseaksantaania. Karotenoidit liittyivät myös nopeampaan kävelyvauhtiin. Lykopeenia on muun muassa tomaatissa, luteiinia ja tseaksantaania vihreissä vihanneksissa kuten pinaatissa ja lehtikaalissa. ? Tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutritionissa. Tulosten perusteella eniten karotenoideja nauttivat sairastuivat lähes puolet epätodennäköisemmin kuin potilaat, joiden ruokavaliossa oli ollut vähänlaisesti karotenoideja. Yksittäisistä karotenoideista varsinkin luteiini ja tseaksantaani liittyivät pienempään sairastumisriskiin. Luteiinia on vihreissä vihanneksissa, kuten pinaatissa ja lehtikaalissa. Lehtikaalissa on myös tseaksantaania. ? Tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Kasvisten ja hedelmien lisääminen ruokavalioon saattaa auttaa iäkkäitä ihmisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä. KU VA : SH U TT ER ST O C K TUNNE & MIELI 2/2021 45
VÄRITYSKUVA 46 TUNNE & MIELI 2/2021
Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva, resepti). Kokeile kirjallisuusterapiaa (Avaa mielesi kirjoittamalla), nauti ruokamuistosta (Kalastajan kuhaleipä) ja tutustu saamelaismuusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin elämään Nuorgamissa (Voimaa arkeen). HYVÄN MIELEN TEKOJA TUNNE & MIELI 2/2021 47
I hminen on aina kertonut tarinoita. Siksi tarinankerronta on meille luontainen keino jäsentää elämäämme, uskoo psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti ja kirjallisuusterapiakouluttaja Silja Mäki. Hän hyödyntää kirjallisuusterapiaa säännöllisesti osana psykoterapiaa sekä ohjaa kirjallisuusterapiaryhmiä. Kirjallisuusterapia kuuluu luovien terapiamuotojen joukkoon, kuten kuvataideja musiikkiterapia. Vain taivas on rajana, mitä kirjoittamalla voi ilmaista ja miten omia kokemuksiaan voi pukea sanoiksi. Avuksi tarvitaan vain kynä ja paperia. – Kirjoittaminen on henkilökohtainen itseilmaisun muoto. Niinpä kaikki, mitä ihminen tuottaa, on oikein. Kirjallisuusterapiassa ei käytetä punakynää eikä arvostella lopputulosta, Mäki painottaa. Kaikki lähtee liikkeelle joko valmiista kirjallisesta aineistosta tai itse tuotetusta tekstistä. Virikkeenä toimivat usein runot, novellit, romaanit, sadut, asiatekstit tai vaikkapa laulujen lyriikat. Teksti voidaan lukea ääneen ja sen jälkeen reflektoida sitä joko suullisesti tai kirjoittaen. Toinen vaihtoehto on aloittaa kirjallisuusterapeuttisilla harjoituksilla tai vapaasti kirjoittaen. Kirjoittaminen on itseilmaisua, joka herättää eloon tunteita ja muistoja. Kirjallisuusterapiassa kuka tahansa voi käsitellä oman mielensä sopukoita joko itse kirjoittaen tai toisten tekstejä lukien. / TEKSTI Nelli Leppänen KU VAT Shutterstock AVAA MIELESI KIRJOITTAMALLA 48 TUNNE & MIELI 2/2021
KIITOLLISUUS PÄIVÄKIRJA Pohdi iltaisin kolmesta viiteen asiaa, joista olet kiitollinen. Kirjoita ne kiitollisuuspäiväkirjaasi ennen nukkumaanmenoa. Asiat voivat liittyä kuluneeseen päivään tai olla yleisempiä. Voit kiittää pienistäkin asioista, kuten hetkestä ystävän kanssa tai kauniista auringonlaskusta. Kiitollisuuden aiheita on antoisaa pohtia yksin, mutta voit keskustella niistä halutessasi myös jonkun läheisen kanssa. AAMUSIVUT Kirjoita aamuisin ennen muita toimia noin kolme sivua tajunnanvirtaa. Kirjoita kaikki mahdollinen, myös vähäpätöisiltä tuntuvat asiat ja ajatukset. Kirjoittaminen luo mieleesi tyhjää tilaa ja poistaa luovuuden esteitä. Kun jatkat tapaa, tekstiin alkaa ilmestyä tärkeitä asioita. Jos aamu ei ole sinulle otollinen aika kirjoittamiselle, kirjoita johonkin muuhun aikaan vuorokaudesta. Harjoituksen on kehittänyt kirjailija Julia Cameron. TUNNESANAT JA TAJUNNANVIRTA Valitse aihe, tilanne tai huoli, josta haluat kirjoittaa. Kirjoita kolme tunnesanaa, jotka tulevat ensimmäisenä aiheesta mieleesi. Istu hetki silmät kiinni ja kuulostele ajatuksiasi. Kirjoita kahdesta viiteen minuuttia tajunnanvirtaa eli kaikkea, mitä mieleesi nousee. Kuulostele taas hetki, mitkä kolme tunnesanaa nyt nousevat mieleesi. Kirjoita ne paperille. Lopuksi tarkastele, muuttuivatko tunnesanasi, ja jos muuttuivat, niin miten. Kolme helppoa kirjoitusharjoitusta – näin pääset alkuun 01 02 03 Mäen mukaan asiakkaan tarpeet sanelevat, mikä on milloinkin sopiva lähestymistapa. Terapeutti auttaa mielen tutkailussa Kirjallisuusterapia jaetaan kolmeen ryhmään. Kliinistä kirjallisuusterapiaa käytetään esimerkiksi mielenterveystyössä ja kuntoutuksessa. Psykoedukatiivista kirjallisuusterapiaa käytetään äidinkielen tunneilla, erityisopetuksessa ja ammatillisessa opetuksessa ja kehityksellistä kirjallisuusterapiaa kaikille avoimissa kirjallisuusterapeuttisissa kasvuryhmissä. Kasvuryhmiin voi osallistua kuka vain, joka on kiinnostunut tutkailemaan omaa elämäänsä. Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen varapuheenjohtajana Mäki suosittelee kurkistamaan esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilta (www. kirjallisuusterapia.net) löytyvää tarjontaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että vakavien mielenterveyden ongelmien kanssa painiville tajunnanvirran kirjoittaminen yksin ei ole välttämättä suotavaa. – Tärkeää on, että koulutettu terapeutti tutkailee mielen sisältöjä yhdessä terapiaan osallistujan TUNNE & MIELI 2/2021 49
kanssa. Myös jos itsekseen kirjoittaessa pintaan nousee liian vaikeita asioita, kannattaa hakeutua ennemmin ammattiauttajan luokse kuin jäädä haasteidensa kanssa yksin. Löydä oma tapasi kirjoittaa Perinteisesti kirjallisuusterapiaa harjoitetaan ryhmissä, ja edustettuina ovat eri ikäja kohderyhmät. Mäen mielestä ryhmä on aina enemmän kuin osiensa summa, sillä vuorovaikutus tarjoaa hedelmällisen maaperän tutkailla paitsi omia myös toisten kokemuksia. – Sovelluksia on laidasta laitaan aina pienten lasten kanssa loruttelusta ikäihmisten saattohoitoon. Voidaanpa kirjallisuusterapiaan yhdistää myös vaikka tanssia, jolloin sanoista syntyy liikettä tai toisinpäin, Mäki kertoo. Toisaalta kirjoittamista voidaan hyödyntää myös yksilötapaamisissa, jolloin on mahdollista edetä jokaisen omien tarpeiden mukaan rauhassa tutkien. Kirjallisuusterapiaryhmiä järjestetään etenkin nyt korona-aikana myös videoyhteyden välityksellä, mikä toimii Mäen mukaan hyvin. Mutta silloin kun ryhmä kokoontuu samassa tilassa, osallistujat pääsevät kokemaan fyysisen läsnäolon, nonverbaalisen viestinnän ja yhdessä kirjoittamisen voiman. – Sanat ovat täynnä mahdollisuuksia, ja siksi jokaisen täytyy löytää oma tapansa toteuttaa itseään kirjoittamalla – yksin, ryhmässä, etänä tai livenä. Lempeä ja tehokas menetelmä Kirjallisuusterapian tavoitteet vaihtelevat yksilöittäin. Kirjoittamalla voidaan muun muassa kehittää itsetuntemusta ja lisätä hyvinvointia, ilmaista ja tunnistaa tunteita, käsitellä vaikeita kokemuksia ja päästää niistä irti. Yksi tavoite voi myös olla valkoisen paperin kammon voittaminen. Mäen mielestä kirjoittaminen on lempeä ja salliva mutta myös varsin tehokas menetelmä. Se saa ihmismielen avautumaan. – Tekstin suojassa voi puhua tavallista helpommin vaikkapa omista kipukohdista. Ihminen on saattanut pantata koko ikänsä jotain traumaattista asiaa, kunnes koko tarina purkautuu tekstinä, hän kuvailee. Kirjoittaminen voi siis olla matkakumppani rankoissakin elämänvaiheissa. Mäki kertoo esimerkin vakavaan syöpään sairastuneesta naisesta, jonka jalkaterä jouduttiin amputoimaan. – Runot kulkivat ihmisen mukana tunteiden tulkkina ja välineinä kohdata raastavia hetkiä. Hän kirjoitti runoja tiiviisti ennen ja jälkeen leikkauksen ja reflektoi niissä omia kokemuksiaan. Myös koronatilanne on innoittanut ihmisiä tarttumaan kynään. Tauti on otettu haltuun etäännyttämällä sen kauhut ja pienentämällä maailmanlaajuiseksi paisunut kurimus inhimillisiin mittoihin. – Kirjoittaminen on tuonut monelle lohtua ja toivoa, että kyllä tästäkin selvitään, Mäki iloitsee. ? 50 TUNNE & MIELI 2/2021
Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken psykologi Satu Pihlajan uutuuskirjan Valinnan paikka – Näin teet parempia päätöksiä (Atena). Palkinnon arvo on 33 euroa. Mikä juttu sytytti? LUKIJOILTA VASTAA 20.5. MENNESSÄ Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Ristikkovastaukset ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Syvässä päässä, jossa Marja Matikainen kertoi erityisherkästä mielestään. Lehden 1/20 arvonnassa Valinnan paikka -kirjan voitti Marja-Riitta Koskinen Pieksämäeltä. Onnea voittajalle! Todellista rohkeutta Parasta luettavaa oli juttu rohkeudesta. Yhteiskunta vaatii meiltä rohkeutta määrittelemättä, mitä se tarkoittaa. Todellinen rohkeus saattaakin olla jotain muuta kuin mitä sanalla tavallisesti tarkoitetaan. Terapeutti tykkää Psykoterapeutin mieltä lämmittää, että Jukka Hilden on oppinut sanomaan ei. Herkkyys kosketti Oli kiinnostavaa lukea, miten haastateltava oli löytänyt oman tapansa elää herkkyytensä kanssa. Hyvä Jukka! Parasta lehdessä oli ehdottomasti Jukka Hildén. Hienoa, että Jukka on antanut tällaiselle lehdelle haastiksen, wau. Hän näyttää niin avoimesti tunteensa, mikä on mahtavaa ja esimerkillistä. TUNNE & MIELI 2/2021 51
KUHALEIPÄ Kalastajan RUOKAMUISTO Onni on kokkaava kalamies, joka loihtii saaliista maailman parhaan smörrebrödin. Pannulla paistetun kuhan kaveriksi marinoidaan punasipulia ja surautetaan kotitekoinen majoneesi. / RESEP TI, TEKSTI JA KU VA ELINA YLITERVO 52 TUNNE & MIELI 2/2021
T anskalainen smörrebröd on tunnettu runsaista täytteistään. Tässä versiossa leivän päälle kasataan hienostunutta kuhaa, pikapikkelöityä punasipulia ja reilusti majoneesia. Leivän laatuun kannattaa satsata. Valitse hapanjuureen leivottu vuokaleipä tai maukas saaristolaisleipä. Smörrebrödin vegeversio syntyy avokadosiivuista ja keitetystä kylmästä perunasta. Päällystä leipä ohuilla perunasiivuilla, lusikoi päälle vegaanista majoneesia, marinoituja punasipuleita ja avokadoviipaleita. ”Poikaystäväni harrastaa kalastusta aika paneutuneesti, kesäisin oikeastaan kellon ympäri. Hän oli saanut saaliiksi kuhaa ja päätti valmistaa meille siitä päivällisen. Ateria sävellettiin siitä, mitä kaapista löytyi. Vaalean leivän päällä oli majoneesia, sitruuna viipaleita, paistettua kuhaa, katkarapuja ja tilliä. Se olikin sitten todella hyvä leipä. Minulla on jonkin verran ruokarajoituksia: on sellaisia ruokia, joita en voi syödä, ja sitten sellaisia, joista en kauheasti tykkää. Majoneesista en aiemmin välittänyt, mutta saattaa olla, että tämän leivän myötä kelkka kääntyi.” Saaru Muranen, Helsinki Valmista marinoidut punasipulit hyvissä ajoin, jotta ne ehtivät saada makua. Leikkaa punasipuli ohuiksi viipaleiksi. Mittaa pieneen kattilaan valkoviinietikka, vesi, sokeri ja suola. Kiehauta ja nosta pois liedeltä. Laita sipulirenkaat kattilaan ja anna jäähtyä. Anna sipuleiden marinoitua muutama tunti ennen tarjoilua. * * * * * Tee majoneesi. Riko huoneenlämpöinen kananmuna korkeaan ja kapeaan kulhoon. Lisää dijon, huoneenlämpöinen rypsiöljy, suola ja valkoviinietikka. Paina sauvasekoitin kulhon pohjalle niin, että keltuainen jää terän alle. Käynnistä sauvasekoitin ja pidä terää paikoillaan, kunnes majoneesi on paksua. Nosta terä hitaasti ylös. Laita majoneesi jääkaappiin odottamaan. * * * * * Leikkaa kuha paloiksi. Kuumenna voinokare pannulla ja paista kuhapaloja molemmilta puolilta pari minuuttia, kunnes ne ovat saaneet väriä pintaan. Kuhaa ei kannata paistaa liikaa. Mausta suolalla ja anna jäähtyä. * * * * * Levitä majoneesia leipäsiivuille. Laita päälle pari kuhapalaa sekä marinoitua punasipulia. Rouhaise vähän mustapippuria päälle ja koristele tillisilpulla. Marinoitu punasipuli: ? 1 punasipuli ? 1 dl valkoviinietikkaa ? ½ dl vettä ? 3 rkl sokeria ? 1 tl suolaa Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi Majoneesi: ? 1 luomukananmuna ? 1 tl dijon-sinappia ? 2 dl rypsiöljyä ? ½ tl suolaa ? 1 tl valkoviinietikkaa AINESOSAT KUHAVOILEIVÄT NELJÄLLE Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua? ? n. 300 g kuhafile ? voita paistamiseen ? 4 kpl grahampaahtoleipää ? mustapippuria ? tilliä TUNNE & MIELI 2/2021 53
S P T S T L T R M L K H R M A K K I E Y Ä Ö E U O E A A U E A H A O N N R R R T R S T I R L G R K M L G N M K K S K P I I E M E I Ä E I O U I N O R I R T T Ä S T T O A T A O ww w.ri stik kotu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + ? SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 20.5. mennessä osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Ratkaisseiden kesken arvotaan kotimainen Nolla-käsidesivaahto. Yhteystietoja käytetään vain arvonta palkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. ris tik ko tuu li.f i 1 2 3 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 HUNNI HYVÄT TAI PAHAT JOKI OPPI SÄVEL ARI SIEVÄT HOITAA KIPUJA MASIN KAVERI SARVETON IKEEN ALLA JUMALATAR OSAAVIN RUOTSIA AHNE VILKAS LIATA SARJISKOIRA PALLOILI POISSAOLO PALVOTTU AHDISTAA KURIA JORMA IDOLILLA ELJE -KUKKARO KALOJA NAINEN TASOITETTAVAT LENA VALTIO POLVAN TYTTÖ ELI VANHAKSI AINE 4 KARAS USKOTTAVIA U ANSALLA UOMA SUOSITTU F1KISASSA LOPUTON MAAVÄRI TÄDIT VANHA MITTA POHATTA ( ( ( ( EX PIISPA ARVOSOITIN KASVI ANNOKSEEN SUKSEEN VAOINKIN MAAT SUKUA KAIROJA V [ : : + PILKATUT HYYP I Ä +T NIMI OSOITE RISTIKKO 56 TUNNE & MIELI 2/2021
Easy Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 3 9 2 5 8 1 7 4 6 1 9 8 7 4 2 5 3 6 6 4 5 9 3 7 2 1 8 7 3 5 6 9 8 1 4 2 1 7 8 2 6 4 3 9 5 2 6 4 1 3 5 8 7 9 4 1 3 7 2 5 8 6 9 8 4 1 5 2 7 6 9 3 2 8 6 4 9 3 1 5 7 9 2 3 4 6 1 7 5 8 7 5 9 6 1 8 4 3 2 5 7 6 3 8 9 2 1 4 8 6 7 3 4 9 5 2 1 4 8 7 2 1 3 9 6 5 9 3 1 8 5 2 6 7 4 3 1 2 9 5 6 4 8 7 5 2 4 1 7 6 9 8 3 6 5 9 8 7 4 3 2 1 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 3 1 7 2 4 5 9 8 7 5 8 9 2 1 6 4 3 7 8 9 5 6 1 4 2 3 4 2 1 7 3 6 9 5 8 2 4 5 8 3 9 6 7 1 3 6 9 4 5 8 7 1 2 5 2 8 4 9 3 7 1 6 2 8 7 5 6 4 3 9 1 9 6 4 1 7 2 3 8 5 6 4 5 3 1 9 2 8 7 1 7 3 6 8 5 2 4 9 9 1 3 8 7 2 4 6 5 3 5 7 2 1 8 9 6 4 5 9 2 6 8 3 1 7 4 4 1 2 9 5 6 8 3 7 1 7 4 2 9 5 8 3 6 8 9 6 3 4 7 1 5 2 8 3 6 1 4 7 5 2 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 4 2 3 5 7 8 1 6 9 7 8 4 2 1 9 6 3 5 8 9 7 2 1 6 4 5 3 2 9 3 6 7 5 8 1 4 5 6 1 9 3 4 8 7 2 6 1 5 3 8 4 9 7 2 6 3 8 7 4 5 9 2 1 8 2 1 7 5 6 3 4 9 7 4 5 1 2 9 3 8 6 9 3 6 1 4 2 5 8 7 2 1 9 6 8 3 5 4 7 5 4 7 8 9 3 2 6 1 1 8 4 3 6 7 2 9 5 4 6 8 9 2 7 1 5 3 9 7 2 8 5 1 6 3 4 3 7 2 5 6 1 4 9 8 3 5 6 4 9 2 7 1 8 1 5 9 4 3 8 7 2 6 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 9 2 8 3 5 7 1 6 4 7 8 9 4 6 1 3 5 2 6 7 1 9 4 8 2 3 5 1 6 4 5 2 3 9 8 7 3 4 5 6 1 2 7 9 8 2 5 3 9 7 8 6 1 4 2 8 3 7 6 4 5 1 9 4 1 6 3 5 7 8 2 9 4 6 7 5 9 1 8 2 3 9 7 8 2 1 6 5 4 3 1 5 9 8 2 3 4 7 6 3 2 5 8 9 4 1 7 6 7 9 2 4 8 6 3 5 1 6 9 7 1 8 2 4 3 5 8 1 6 2 3 5 9 4 7 8 3 2 6 4 5 7 9 1 5 3 4 1 7 9 6 8 2 5 4 1 7 3 9 2 6 8 Medium Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 3 2 5 9 4 8 6 7 1 6 3 9 1 2 8 7 4 5 7 6 1 5 2 3 4 8 9 5 2 4 9 6 7 1 8 3 8 4 9 1 7 6 2 3 5 7 8 1 4 3 5 6 2 9 4 7 3 6 8 5 1 9 2 8 7 3 2 9 1 5 6 4 1 5 6 2 3 9 7 4 8 4 9 2 8 5 6 3 7 1 2 9 8 4 1 7 5 6 3 1 6 5 7 4 3 8 9 2 9 1 7 3 6 2 8 5 4 3 4 6 5 7 2 9 1 8 6 3 2 8 5 4 9 1 7 2 1 7 3 8 9 4 5 6 5 8 4 7 9 1 3 2 6 9 5 8 6 1 4 2 3 7 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 9 2 6 4 8 1 5 3 7 1 8 2 4 9 6 5 7 3 1 4 5 7 3 6 8 9 2 9 5 4 7 3 2 1 6 8 8 7 3 2 5 9 6 4 1 6 3 7 8 1 5 9 4 2 5 9 7 6 4 8 1 2 3 8 2 1 9 6 3 4 5 7 6 8 4 1 2 3 7 5 9 7 4 9 5 2 8 6 3 1 2 3 1 9 7 5 4 6 8 5 6 3 1 7 4 8 2 9 3 1 9 5 6 7 2 8 4 2 9 6 3 4 1 7 8 5 7 5 2 8 9 4 3 1 6 3 1 5 6 8 7 2 9 4 4 6 8 3 1 2 9 7 5 4 7 8 2 5 9 3 1 6 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 5 9 8 1 4 6 3 2 7 9 6 3 2 5 4 7 8 1 6 2 3 8 5 7 9 4 1 2 7 4 8 3 1 6 5 9 4 7 1 2 9 3 8 6 5 1 5 8 6 9 7 2 3 4 1 5 6 4 2 8 7 9 3 3 9 7 5 1 2 8 4 6 8 4 2 3 7 9 1 5 6 4 2 5 9 6 8 3 1 7 7 3 9 6 1 5 4 8 2 8 1 6 7 4 3 5 9 2 9 1 4 5 3 2 6 7 8 5 3 1 4 2 6 9 7 8 2 6 7 9 8 1 5 3 4 7 4 2 3 8 9 1 6 5 3 8 5 7 6 4 2 1 9 6 8 9 1 7 5 4 2 3 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 7 9 8 6 4 2 5 1 1 4 8 5 2 7 6 3 9 4 6 1 5 2 7 9 3 8 3 6 7 9 8 4 1 5 2 5 2 8 1 9 3 4 6 7 2 9 5 1 6 3 7 8 4 7 9 3 4 5 1 6 8 2 8 3 9 7 1 6 2 4 5 6 8 4 7 3 2 5 1 9 5 7 4 3 9 2 8 1 6 2 1 5 6 8 9 3 7 4 6 1 2 4 5 8 3 9 7 8 4 6 9 7 5 1 2 3 9 2 6 8 3 5 4 7 1 9 3 7 2 1 6 8 4 5 7 8 1 2 4 9 5 6 3 1 5 2 3 4 8 7 9 6 4 5 3 6 7 1 9 2 8 Hard Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 8 1 2 9 3 4 6 7 5 3 2 4 5 9 7 6 8 1 4 3 7 5 8 6 2 9 1 6 1 8 2 3 4 9 5 7 9 6 5 1 2 7 4 3 8 5 7 9 6 1 8 2 4 3 1 7 9 4 5 3 8 2 6 4 3 6 7 8 2 5 1 9 3 2 4 8 6 1 9 5 7 1 9 5 4 6 3 8 7 2 6 5 8 7 9 2 3 1 4 7 8 2 9 5 1 3 6 4 7 8 6 3 1 9 5 4 2 9 5 3 1 7 6 4 2 8 5 4 3 2 7 8 1 6 9 2 6 1 8 4 9 7 3 5 2 9 1 6 4 5 7 8 3 8 4 7 3 2 5 1 9 6 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 1 7 6 5 4 9 3 8 2 9 4 7 8 2 1 5 3 6 4 2 3 1 6 8 5 9 7 5 3 6 9 4 7 1 8 2 8 9 5 2 7 3 1 6 4 2 1 8 5 6 3 4 7 9 5 1 7 8 9 4 6 2 3 4 6 3 2 7 9 8 1 5 2 4 8 6 3 5 9 7 1 1 7 2 6 8 5 3 9 4 3 6 9 7 2 1 4 5 8 8 5 9 3 1 4 2 6 7 7 3 4 9 5 2 8 1 6 6 8 4 7 3 2 9 5 1 6 5 1 4 8 7 2 3 9 7 9 1 4 5 8 6 2 3 9 8 2 3 1 6 7 4 5 3 2 5 1 9 6 7 4 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 9 1 5 2 6 4 7 8 5 9 7 3 1 6 2 8 4 2 6 8 4 3 7 1 9 5 3 1 8 7 2 4 6 9 5 5 4 7 9 8 1 2 3 6 6 4 2 8 5 9 3 1 7 9 2 6 3 1 8 5 4 7 8 2 9 1 6 7 5 4 3 7 8 3 2 4 5 9 6 1 4 5 3 2 9 8 7 6 1 4 1 5 6 7 9 3 8 2 1 7 6 5 4 3 8 2 9 6 3 4 7 5 2 8 1 9 7 3 1 9 8 2 4 5 6 1 5 9 8 6 3 7 2 4 2 6 5 4 3 1 9 7 8 8 7 2 1 9 4 6 5 3 9 8 4 6 7 5 1 3 2 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 2 6 4 3 1 9 7 8 5 3 4 1 9 6 7 5 2 8 9 7 5 4 6 8 1 2 3 9 6 8 2 3 5 4 1 7 1 3 8 2 5 7 4 9 6 2 5 7 4 1 8 9 6 3 6 9 3 8 7 1 2 5 4 1 7 9 5 2 3 8 4 6 5 4 1 6 3 2 8 7 9 5 8 2 6 7 4 1 3 9 7 8 2 5 9 4 6 3 1 6 3 4 1 8 9 7 5 2 4 5 7 1 8 3 9 6 2 7 9 5 3 4 6 2 8 1 8 1 6 9 2 5 3 4 7 4 2 3 8 9 1 6 7 5 3 2 9 7 4 6 5 1 8 8 1 6 7 5 2 3 9 4 S P T S T L T R M L K H R M A K K I E Y Ä Ö E U O E A A U E A H A O N N R R R T R S T I R L G R K M L G N M K K S K P I I E M E I Ä E I O U I N O R I R T T Ä S T T O A T A O F V S O R J E T A L F E Y A Y L L Ä T Y S E U G U J I P O L K I E R T U E S Ä O K Ö U R O K S E T R B V N H B D S A M E A T Ä Y S I N R T M V A A L A I E T A N A E A K R O B A A T T I M D E N G J E T H U L E N I B E R I A O N G E T A A T R O T Ä I E R Ä S K K Ä V Y T D U K I N A L U L I S T A T U P E U S Ä I P A A S I K H U S K Y N E P U U P Ä L V E T A Y K S I N L E U T Ö Y R Ä S A N O E T L O I V A K R I U S K A L I S N Y S Ä T U O R R E T S I T K O I Y H T Y E I E A E L O K K I A T U F F I L E L L I Ö S U T T U F N I U T Ö T S Ä A S E I P I S K A T A L B U M I T U J A U S O P U S O H O I A G N E T A P I S T I N G A R I L A L A V A U K A S V O T T I U T U S E A T T A H N A K U T A R E R P V E R R O K I T L O S A T A A L A O S A U J O H K O O K I A S M A E T U S U O R A A A M I A I S E T P E L U U T I E H I K I S I N D L N D J A M E N A E P O R A A A S A U T T I K A T O S N U T A H A S K E L T L A V A S T E E T A S A R I T U A O H U S A K A I S O I T A N T O A S E S A L I A L L E N E S S U L E V I N K A L A S T O T V A L E A S U A V A T A T E L A Ä S S Ä T B A R K E D L H A Ä 1/2021 1/2021 VAIKEUASTE ? VAIKEUASTE ?? VAIKEUASTE ??? TEHTÄVIEN RATKAISUT Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Nolla-käsidesivaahto. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! RISTIKKO KRYPTO SANATEHTÄVÄ SUDOKU TUNNE & MIELI 2/2021 57
Saamelainen muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman, 41, asuu perheensä kanssa luonnon keskellä Nuorgamissa. Hän esiintyy taiteilijanimellä Ánnámáret ja julkaisi hiljattain joikulevyn Nieguid duovdagat. / TEKSTI Meri Nykänen KU VA Karoliina Juhola Sauna Saunominen on arjen luksusta ja perheemme yhteinen juttu. Saunomme vähintään joka toinen päivä. Olen aina ollut saunaihminen, jo lapsuudenkodissamme oli tapana käydä pyhässä lauantaisaunassa. Saman perinteen olen siirtänyt omille lapsilleni. Oma perhe Perhe ja lapset ovat elämäni ykkösasia ja valtava voimavara. Olenkin miettinyt, mitä ihmettä tein ennen lapsia – he tuovat niin paljon sisältöä elämään. Lasten ilo ja halaukset ovat ihan parasta. Työpäivän jälkeen tulee itsekin lähdettyä ulos, kun viisija seitsemänvuotiaat lapsemme tykkäävät leikkiä ja touhuta luonnossa. Asumme tunturin kupeessa keskellä luontoa, seitsemän kilometriä Nuorgamin kylältä. Luonto Saan asua puhtaan luonnon keskellä hienoissa maisemissa. Jos on ollut rankka päivä, menen ulos ja vain hengitän raikasta ilmaa. Luontoon ei tarvitse erikseen mennä, sillä olen koko ajan sen keskellä. Käyn kävelyillä tien varressa ja kevättalvella myös hiihtämässä. Puolison työ on tunturissa, sillä hän on poromies, ja muukin perhe käy siellä retkillä hänen mukanaan. Olen kotoisin Inarista, mutta asuin vuosia Tampereella ja Helsingissä ennen kuin koti-ikävä tuli liian kovaksi ja muutin takaisin pohjoiseen. KU V IT U SK U V A T: SH U TT ER ST O C K Musiikki Työni on yhdistelmä musiikin tekemistä, opettamista ja tutkimusta. Saan voimaa siitä, että voin tehdä omaa juttuani unelmieni alalla, jolle olen myös kouluttautunut. Nyt kun levy on ilmestynyt, jatkan taas tutkimustyötäni joikujen parissa. Olen löytänyt arkistoista sukuni vanhoja joikuja, jotka eivät ole siirtyneet omassa lapsuudenperheessäni eteenpäin. Olen tehnyt omille lapsilleni joiut – ehkäpä joikuperinne on heille osa arkea ja identiteettiä pienestä pitäen. VOIMAA ARKEEN Käsityöt Nyt kun lapset eivät ole enää ihan pieniä, on taas aikaa käsityöprojekteille. Olen menneen talven aikana tehnyt muun muassa lapasia, ja olen lähtenyt mukaan islantineulebuumiin. Työ musiikin parissa on abstraktia, joten konkreettinen tekeminen on hyvää vastapainoa sille. Katson samalla telkkaria tai jos olen yksin, niin saatan kuunnella vaikka podcastia. 58 TUNNE & MIELI 2/2021
tunne & mieli Facebook ? www.facebook.com/tunnejamieli Instagram ? @tunnejamieli Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 3.6. ENSI NUMEROSSA Kesä tuo keveyttä elämään pitkän vuoden jälkeen. Seuraavassa lehdessä päästetään irti liiallisesta märehtimisestä ja pohditaan, millaiset ihmissuhteet tuovat hyvinvointia – eivätkä vie sitä. HYVÄN MIELEN TEKOJA Asioiden jatkuva vatvominen vie voimia. Mielen jumittamiseen löytyy helpottavia keinoja, joista yksi on tietoinen vaihtoehtoisten ajattelutapojen harjoitteleminen. MIELI & TIETO Monelle suomalaiselle suhde luontoon on elpymistä syvempi, sanoo ekopsykologi Kirsi Salonen. Luonto voi olla merkittävä osa omaa terveyttä. IHMISSUHTEET Milloin ystävyys tai parisuhde on niin vahingoittava, ettei sitä kannata jatkaa? Miksi irtipäästäminen on niin vaikeaa? KESÄÄ! Kohti
LUOVUUS Anna hyvää mieltä itsellesi tai lahjaksi! Tunne & Mieli -lehdestä löydät mielenrauhaa, uusia oivalluksia ja tutkittua tietoa terveydestä. tunne & mieli TEE TILAUS www.tunnejamieli.fi tilaukset@tunnejamieli.fi 03 4246 5323