• FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA JO 50 VUOTTA! SANO SE SUORAAN! Hyvää riitelyä voi opetella VAIKEA MASENNUS YLLÄTTI Uusi arki rakentuu pala palalta” KATI ”Liikkeessä pysyminen hoitaa myös mieltä” OUTINEN Ikä tuo rentoutta ja sallivuutta Vapaudu vanhoista taakoista Ihminen on muutakin kuin sairautensa MENNEISYYS VOIMAVARAKSI 5/2022 TAKAISIN ELÄMÄÄN ”Oli tärkeää, että itsetuhoisia puheitani kuunneltiin ” ”
• Hyvää oloa ja inspiraatiota Aina ei tarvitse jaksaa Kirja väsyneelle ANNI TURPEINEN Lempeä kirja suorittajille, jotka eivät osaa jarruttaa. Teos auttaa tunnistamaan uupumisen syitä ja löytämään tapoja hidastaa. OTAVA 21 95 Masennus ja tunnelukot MIIA MOISIO Kannustavassa kirjassa kerrotaan ensimmäistä kertaa 18 tunnetusta tunnelukosta masennuksen näkökulmasta. OTAVA 27 95 21 95 Helpotusta erityisherkän elämään SUVI BOWELLAN Rohkaisevan kirjan avulla tunnistat herkkyytesi erityispiirteet ja löydät harjoitukset ja reitit sujuvaan arkeen. OTAVA 27 95 Luopumisen kauneus Kirja hellittämisestä ja hyväksymisestä MARIKA ROSENBORG Myötätuntoinen kirja tarjoaa lohtua, vahvistusta ja itsetuntemuksen työkaluja elämän muutoksiin. OTAVA Tarot aloittelijalle Opi luottamaan intuitioosi SUKI FERGUSON, ANA NOVAES Helppo johdatus tarotkorttien maailmaan. Tarotpakkaa voi käyttää itsetutkiskeluun ja oman elämänpolun pohtimiseen. NEMO 19 95 Lumoava tyttö MERI MORT Sielukas tehtäväkirja kaikille tytöiksi itsensä kokeville. Kirja kannustaa nuoria kulkemaan kohti omanlaista, rohkeaa elämää. OTAVA 19 95 Irti överiempatiasta MARIKA VEPSÄLÄINEN Aistitko herkästi toisten tunteita ja eläydytkö niihin voimakkaasti? Asiantunteva opas auttaa keventämään tunteiden taakkaa. OTAVA 21 95 Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi ttä in . Ka ts o m yy m äl äk oh ta in en sa at av uu s Su om al ai ne n. co m is ta .
• Sankaritarinoiden sijaan tarvitsemme tavallisia ja arkisia tarinoita siitä, miten mielenterveyden ongelmien kanssa voi elää ihan hyvää arkea. Välil­ lä menee paremmin, sitten voi taas tulla takapakkia. Mielen kanssa työskentely ja toi­ puminen kestävät usein vuosia, jopa loppuelämän. Siksi mielenterveyden ongelmista kertovat tarinat, joissa pa­ rannutaan nopeasti, oivalletaan suu­ ria asioita ja kiivetään vuorelle, eivät kerro tarpeeksi tai tuo tarvittavaa vertaistukea kovin monelle. Tarvitsemme siis edelleen viisas­ ta puhetta ja erilaisia tarinoita mielen­ terveydestä. Otamme haasteen vastaan ja lupaam­ me pohtia entistäkin tarkemmin sitä, millaisia ta­ rinoita lehdessä ja sen kanavissa jaetaan. Tänä vuonna viisikymppisiään viettävä Tunne & Mieli jatkaa fiksua puhetta mielenterveydestä. ? M ielenterveydestä puhutaan ja kirjoite­ taan enemmän kuin koskaan, mikä on hieno juttu. Aihe kun koskettaa meitä kaikkia jollain tavalla – jos ei omakohtaisesti, niin ehkä perheenjäsenen, sukulaisen tai työkaverin kautta. Vaikka asenteet muuttuvat koko ajan parempaan suuntaan, mielen­ terveyden ongelmat koetaan yhä lei­ maaviksi. Ahdistuksen tunteesta ei ole yhtä helppoa kertoa kahvipöydässä kuin kipeästä polvesta. Siksi yleistä puhetta mielenterve­ ydestä ei voi olla liikaa. Jokainen ko­ kee mielenterveyden myös omalla tavallaan, joten erilaiset tarinat ja kokemukset tuovat vertaistu­ kea ja lisäävät ymmärrystä. On kuitenkin väliä, millaisia kokemuksia ja kertomuksia saamme lukea, kuunnella ja katsoa. P Ä Ä K I R J O I T U S Viisikymppistä tarvitaan yhä Fiksua puhetta jo 50 vuotta! Tunne & Mieli -lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1972. Silloin lehti tunnettiin nimellä Käsi kädessä, ja se oli Mielenterveyden keskusliiton jäsenlehti. Sittemmin lehdestä on tullut kotiin tilattava ja irtonumeromyynnistä löytyvä suuren yleisön lehti, ja sitä kustantaa Suomen ammattimedia Suoma. M E R I NYK Ä N E N Meri Kirjoittaja on Tunne & Mieli -lehden päätoimittaja Ahdistuksen tunteesta ei ole yhtä helppoa kertoa kahvipöydässä kuin kipeästä polvesta. TU NN E & MIE LI vuotta 50 3 TUNNE & MIELI 5/2022
• T Ä S S Ä N U M E R O S S A 5 / 2 2 Kanssakulkijat 03 Pääkirjoitus Viisikymppistä tarvitaan yhä. 06 Mitä uutta? Mistä peliraivo syntyy? 08 Kirjat Pääroolissa mielenterveys. 10 ”Luotan siihen, että kaikki järjestyy” Kati Outinen on iän myötä oppinut rajaamaan töitään, mutta sisäistä ääntään hän on osannut kuunnella aina. 29 Voiko onni löytyä kirjasta? Pauliina Vanhatalon kolumni. 32 Hoitajasta tulikin hoidettava Kun Anni Aaltonen sairastui Aluksi psykoottiseen masennukseen, hänestä tuli hoitajan sijaan hoidettava. 44 Toivo palasi elämään Pitkät masennuskaudet ajoivat Pinja Berkanin yrittämään itsemurhaa parikymppisenä. 10 ”Jos mielessä on lukkoja, se heijastuu heti roolityön laatuun. Siksi näyttelijän pitää osata selvittää, mistä jumi milloinkin johtuu.” Näyttelijä Kati Outinen TU NN E & MIE LI vuotta 50 4 TUNNE & MIELI 5/2022
• Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3475 54 Hyvin riidelty! Rakentavan riidan kautta voi oppia jotain uutta itsestä tai toisesta. 65 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 66 Voimaa arkeen Kirjailija Laura Honkasalo kertoo, mistä hän saa iloa arkeensa. 16 Vapaaksi menneisyyden taakoista Voiko traumaattisista kokemuksista toipua niin, että työkyky palaa ja elämä tuntuu mielekkäältä? 23 Fiksua puhetta mielenterveydestä Millaista puhetta tarvitaan lisää, ja millainen puhe loukkaa? 40 Vihdoinkin rento ikä! Ihminen ei välttämättä viisastu vanhetessaan, mutta rennompi hänestä luultavasti tulee. 46 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. Ilmiö & tieto Hyvän mielen tekoja Kannen kuva: Susanna Kekkonen 44 Valo on palannut Pinja Berkanin elämään pitkien masennuskausien jälkeen. 16 Mistä löytyy avain menneisyyden taakoista vapautumiseen? 52 Värityskuva 59 Krypto 61 Sanatehtävä 61 Sudokut 62 Ristikko Puuhaa aivoille 5 TUNNE & MIELI 5/2022
• KU VA T: SH U TT ER ST O C K M I T Ä U U T T A ? KOONNUT Meri Nykänen M iksi lapsi saattaa huutaa, kiroilla ja paiskoa tavaroita digipelejä pelatessaan? Monestakin syystä, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Siinä selvitettiin, miten 11–16-vuotiaat itse kokevat tunteiden kuumenemisen digipelaamisen yhteydessä. Peliraivoon johtavat esimerkiksi keskeytykset – nettiyhteys pätkii tai vanhempi muistuttaa läksyistä tai kotitöistä juuri, kun on voittamassa. Myös toistuva epäonnistuminen turhauttaa, samoin aloittelijoille häviäminen. Jotkin pelit herättävät ärtymystä herkemmin kuin toiset. – Sellaisia ovat etenkin nopeatempoiset, kilpailulliset pelit, joissa pelataan ihmisvastustajaa vastaan, kertoo projektitutkija Juho Kahila. Kahila yllättyi, miten hyvin lapset ja nuoret osasivat sanallistaa kokemuksiaan ja tarkastella niitä myös itsekriittisesti. Moni oli tunnistanut esimerkiksi pelaavansa normaalia huonommin vihamielisessä tilassa – pelitermein tiltissä. Tai havainnut, että huonona päivänä pinna kiristyy tavallista herkemmin. – Myös se tunnistettiin, ettei ole kovin kivaa muille eikä itsellekään, jos alkaa liikaa rageemaan , kuten he itse sanoivat. Moni ottaa silloin etäisyyttä peliin joko lopettamalla sen tai vaihtamalla rauhallisempaan peliin. Kasvattaja voi auttaa lasta tai nuorta keskustelemalla kiukuttavista tilanteista ja miettimällä yhdessä, miten selvitä niistä ilman turhia ylilyöntejä. Keskustelut kannattaa käydä rauhallisessa mielentilassa. Peliympäristön ilmapiirikin vaikuttaa alttiuteen raivostua. Joissain peleissä voi törmätä myrkyllisiin kommentteihin tai tulla kiusatuksi tai huijatuksi. Pelikulttuuriin liittyvä toksisuus onkin Kahilan mukaan yleisesti tunnistettu ongelma. Myös aikuiset pelaavat samoja digipelejä kuin lapset ja nuoret ja saattavat menettää malttinsa pelin tiimellyksessä. Niin käy välillä urheiluareenoillakin, esimerkiksi jääkiekkopeleissä. – Peliraivon syyt ovat varmaan ihan samoja lapsilla ja aikuisilla. Mutta mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän hänellä on ollut aikaa kehittää itsehillinnän taitojaan, tutkija arvioi. Helinä Kujala Mistä peliraivo syntyy? 6 TUNNE & MIELI 5/2022
• KU VA T: SH U TT ER ST O C K Hyvien keskustelujen työpaikka O nko sinun hankala tuoda esiin omia näkemyksiäsi työyhteisössä? Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan keskustelutaito paranee, kun muistaa viisi tärkeää asiaa. suomalaisista kokee, että yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista tulisi puhua yhteiskunnassa nykyistä enemmän. Lähde: Helsinki Missio Terapiatakuun tavoitteena on taata nopea pääsy hoitoon mielenterveyden ongelmissa. Sen tarkoittamaa hoidollista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa ovat esimerkiksi yksilöllinen lyhytpsykoterapia, ryhmäpsykoterapia tai perhe terapia. Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi. R tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Terapiatakuu Tilaa uudistunut hyvän mielen kirje! Luku Sanaselitys Uutiskirje 80 % Pysy konkretiassa On tärkeä muistaa pysytellä käytännön tasolla: Mistä eripura tarkalleen ottaen syntyi? Tämä tarkoittaa muun muassa syyttelyn, liian analysoinnin ja tulkintojen välttämistä. Olennaista on päästä kiinni siihen, mitä toinen oikeasti sanoi tai teki tai mistä osapuolet ovat eri mieltä. Keskity kuunteluun Kun luopuu turhista tulkinnoista ja oletuksista, myös kuuntelu sujuu paremmin. Dunderfelt kannustaa kokeilemaan ”30 sekunnin sääntöä”, jonka aikana annetaan tilaa toiselle ja läsnäolon hetkelle ilman arvottamista. Yleensä ajattelemme, että kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, mutta käytännössä tämä usein unohtuu. Harjoittele jämäkkyyttä Kuten kaikkia mielen hyvinvoinnin taitoja, myös jämäkkyyttä voi opetella. Oikeanlainen jämäkkyys ei ole hyökkäävää eikä tuputtavaa, vaan ystävällistä päättäväisyyttä ja oman tilan ottamista. Kun toinen on puhunut, on hyvä oppia sanomaan mielipiteensä selkeästi tai tekemään tarkentavia kysymyksiä. Määritä yhteiset tavoitteet Keskustelun päätteeksi on tärkeä vetää yhteen, mihin on tultu ja mitkä yhteiset tavoitteet siitä eteenpäin ovat. Jos kyse on konfliktin ratkaisusta työyhteisössä, sovitaan tarvittaessa seuraava kokous tai tapaaminen. Pyri positiivisuuteen Jokaisessa tilanteessa on rakentavia tekijöitä, olivat asiat miten solmussa tahansa. Positiivisuus ei ole vaikeiden asioiden lakaisemista maton alle eikä pelkkää huulenheittoa. Se ei tarkoita myöskään pilvilinnamaista toiveikkuutta, että asiat olisivat hyvin, vaan sitä, että nähdään jo olemassa olevat hyvät asiat. 7 TUNNE & MIELI 5/2022
• Minna Maijala: Pirkko Lahti. Kuuntelija (Otava 2022) Pirkko Lahti ja Minna Maijala K I R J A T Tärkeintä on kohtaaminen N aisten elämäkertoihin erikois­ tunut tietokirjailija Minna Maijala on kirjoittanut kir­ jat muun muassa Minna Canthista ja Katri Valasta. Uusimman teoksen päähenkilönä on psykologi Pirkko Lahti. Lahti on yhteiskunnallinen vaikut­ taja, luennoitsija ja Suomen Mielen­ terveysseuran pitkäaikainen toiminnan­ johtaja. Hän on tehnyt myös terapia­ ja kriisityötä sekä ollut mukana Euroo­ pan kidutuksenvastaisessa toimi ­ kunnassa. Siis varsinainen Rouva Mielenterveys, kuten häntä on joskus kutsuttu. Kirjasta käy selväksi, että Lahti on aina ihmisen, inhimillisyyden ja aidon kohtaamisen puolella. Hän puhuu mie­ lellään mielenterveydestä osana hy­ vinvointia, joka koskee meitä kaikkia. Kiinnostavaa on myös se, miten Lahti kommentoi ajattelua, jossa ei ole ollenkaan harmaan sävyjä. Hän ker­ too ymmärtävänsä ensisijaisesti ihmis­ tä ja erilaisia tapoja katsoa maailmaa: olisi tylsää, jos kaikki olisivat saman­ laisia ja ajattelisivat samalla tavalla. Lahti kokee, että jyrkästi ja musta­ valkoisesti ajattelevien ihmisten kans­ sa toimiminen on hänelle henkilö­ kohtaisesti vaikeaa. On ihailtavaa, miten ahkerasti ja auktoriteetteja kunnioittamatta Lahti on vienyt tärkeäksi kokemiaan asioita eteenpäin. Hänestä piirtyy kuva nai­ sesta, joka on tarttunut puhelimeen ja alkanut hoitaa hommaa, kun on jos­ sain havainnut epäkohdan. Usein hän on ollut tiimeineen myös edellä aikaansa: huomannut ruohon­ juuritasolla ensimmäisiä signaaleja asioista, jotka ovat myöhemmin kas­ vaneet isoiksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. Vaikka mielenterveyden hyväksi tehty työ on tuottanut tulosta vuosi­ kymmenten aikana, Lahden mukaan mielenterveyden ongelmiin liittyvä lei­ maaminen ei ole kadonnut mihinkään. Hän toivoo, että ihminen nähtäi­ siin terveydenhuollossa kokonaisena eikä häntä jätettäisi yksin hakemaan apua eri paikoista. Matalan kynnyksen apua ja kuuntelemista pitäisi olla tar­ jolla kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Ensimmäinen askel on selvittää, onko kyseessä kriisi vai vakava sairaus ja millaista tukea tai hoitoa ihminen tarvitsee. Kriisiä ei tarvitse aina diag­ nosoida, jos se ei ole muuttunut vaka­ vaksi sairaudeksi. Pirkko Lahden mu­ kaan tärkeintä on kohdata ihminen ja mitoittaa tuki oikein. K o l m e s i t a a t t i a k i r j a s t a ”Ihmiset käyvät elämässään läpi erilaisia kriisejä. Harvoin ne muodostuvat vaikeiksi psykiatrisiksi ongelmiksi. Sen sijaan ne kyllä aina kuluttavat ihmistä ja saattavat ajoittain olla senkin asteisia, että edellyttävät ammatillista apua.” ”Tällä hetkellä yhteiskunnassa korostetaan suorituksia ja saavutuksia, mikä luo valtavia paineita. Nukkumaan mennessä ihmisen pitäisi miettiä, mitä hyvää tänään tapahtui.” ”Eri mielenterveysdiagnooseilla on erilainen leima. Toiset ovat melkein hyväksyttäviä, kuten masennus ja ahdistus, mutta esimerkiksi skitsofreniaan ja syömishäiriöön suhtaudutaan täysin toisella tavalla.” KOONNUT Meri Nykänen 8 TUNNE & MIELI 5/2022
• Väsyneelle lukijalle. Kirjassa pohditaan, mikä vie ihmisen uupumuksen partaalle ja miksi vauhtia on niin vaikea hidastaa. Mukana myös omakohtaisia tarinoita. Anni Turpeinen: Aina ei tarvitse jaksaa (Otava 2022) Yöllisiin hetkiin. Teoksessa tehdään tutkimusmatka unettomuuden maailmaan sekä henkilökohtaisena kokemuksena että kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä. Päivi Rantala: Valvojat (Avain) Raha ja valta. Tietokirja tuo apua ja vertaistukea kaikille, jotka kokevat taloudellista väkivaltaa suhteessaan. Tiina Pollari: Raha ja rakkaus – Taloudellinen väkivalta parisuhteessa (Minerva 2022) L u e m y ö s Sukupolvensa edustaja Kun Asta Leppä tajusi kuuluvansa sukupolveen X eli 1961–1980 syntyneisiin, hän alkoi tarkkailla maailmaa uusin silmin. Millainen oma lapsuus ja nuoruus oli verrattuna tähän päivään? Miten entisen kapinallisen pitäisi oikein suhtautua koko ajan muuttuvaan maailmaan? Tarkkailusta ja pohdinnoista syntyi kirja Aivan äksänä – Kun huomasin kuuluvani sukupolveen. Tämän X-sukupolven sanotaan olevan viimeinen, joka ehti nähdä niin sanotun yhtenäiskulttuurin ajan. Kaikki elivät suunnilleen samaa elämää, katsoivat samoja tvkanavia ja matkustivat samoihin paikkoihin lomailemaan. Oli myös asioita, jotka olivat kirjoittajan lapsuudessa paljon villimpiä. Lapset saivat juosta päivät pitkät minne vain, eikä kukaan kysellyt, saati soitellut, perään. Villistä lapsesta ja nuoresta on tullut keski-ikäinen, jonka nuoruuden radikaaleista vaatteista ja ajatuksista onkin tullut ihan tavanomaisia. Maiharikengissä kävelevät nykyään kaikki! Mitä siitäkin pitäisi oikein ajatella? Kiireestä verkkaisuuteen J os kaipaat ajatuksia herät­ tävää lukuromaania syksyn iltoihin, niin Anna-Maria Eilittän Tämäkin hämärä katoaa on sellainen. Romaanissa verkkaista elämän­ rytmiä vaalivat isovanhemmat Vuokko ja Eino tulevat hoitamaan tyttärensä Lotan lapsia. Vanhemmat sanovat lähtevänsä parisuhdelomalle – mut­ ta reissaavatkin eri kohteisiin. He ovat työkiireestä ja arjen uurastuk­ sesta väsyneitä ja toisistaan etäänty­ neitä. Isovanhemmat ihmettelevät kau­ punkilaisperheen vauhtia ja viimei­ sen päälle viritettyä elämää. Miksi ydinperheen elämässä on niin vähän liikkumatilaa? Miten niin monen elä­ mästä on tullut sellaista suorittamis­ ta, ettei pysähtymiselle ja kohtaami­ selle jää aikaa? Mikä yhteiskunnas­ samme ajaa tähän? Leppoisan rytmin ja oravanpyörän törmäämisestä saadaan romaanissa irti muutakin kuin mustavalkoisia aja­ tuksia. Ääneen pääsevät vuorotellen Vuokko, Eino ja Lotta. Anna-Maria Eilittä: Tämäkin hämärä katoaa (Atena 2022) Miten niin monen elämästä on tullut sellaista suorittamista, ettei pysähtymiselle ja kohtaamiselle jää aikaa? Asta Leppä: Aivan äksänä – Kun huomasin kuuluvani sukupolveen (Kirjapaja) 9 TUNNE & MIELI 5/2022
• ”Luotan siihen, että kaikki järjestyy” Näyttelijä Kati Outinen on iän myötä oppinut rajaamaan töitään, mutta sisäistä ääntään hän on osannut kuunnella aina. Roolityö kärsii heti, jos mieltä vaivaa ratkaisematon elämäntilanne. TEKSTI Laura Pörsti KUVAT Susanna Kekkonen K A N S S A K U L K I J A K ATI O U TI N E N Kati Outinen on huomannut huolten helpottavan, kun ne saa asetettua oikeaan mittakaavaan. Siinä häntä auttavat esimerkiksi ystävät ja runous. 10 TUNNE & MIELI 5/2022
• 11 TUNNE & MIELI 5/2022
• H erttoniemi, metro­ asema, syksyinen aamupäivä. Sovit­ tuun tapaamisai­ kaan on kymmenen minuuttia, ja ison risteyksen toisella puolella huitoo jo kättään näyttelijä­ohjaaja­käsikirjoit­ taja Kati Outinen, 61. Hän on pieni, jäntevä ja kantaa pai­ navan näköistä kassia. Myöhemmin käy ilmi, että siellä on iso kasa kirjoja kirjastoon palautettavaksi. – Näyttelijänä olen tottunut siihen, että jos jokin alkaa kello 10, silloin on oltava valmiina, lämpimänä ja verrytel­ leenä, hän selittää aikataulukäsitystään. Oli tarkoitus mennä kävelylle hä­ nen rakastamilleen Herttoniemen ran­ noille tai istua ehkä ulkona, mutta Outinen on jättänyt hanskat kotiin ja sään kirpeys on yllättänyt. Hän ehdot­ taa kahvilaa, koska ei halua vilustua. Näyttelijä ei voi menettää ääntään eikä oikeastaan olla kipeäkään. – Tämä keho on mun työpaikka, Outinen kiteyttää, nauraa, taputtelee itseään. Koko aikuisikänsä hän on pyrkinyt pitämään työpaikkansa hyvässä kun­ nossa. Se on tarkoittanut huolehtimis­ ta myös mielestä. Aikaa latautumiseen Kati Outisen julkinen ura on kestänyt yli neljä vuosikymmentä, ja lukuisista roolitöistään hänet on moneen kertaan palkittukin. Nykyään Outinen on free­ lancenäyttelijä, joka haastatteluhetkel­ lä tietää työnsä puolitoista kuukautta eteenpäin. Loppuvuosi näyttää tyhjäl­ tä, mutta se ei häntä huolestuta. – Olen oppinut, että työssäni on ol­ tava myös keräämiskausia. En voi antaa, jos en säännöllisesti itse saa, hän sanoo. Keräämiskausina hän tekee pitkiä kä­ velyjä, sienestää ja marjastaa, tapaa ystä­ viään ja viettää aikaa lastenlasten kans­ sa. Nauttii elämästä ilman aikatauluja. Kun Outiselle tarjottiin reilu vuosi sitten unelmaproduktiota suomalai­ sesta teatterista, hän kieltäytyi, koska harjoitukset olisivat alkaneet kaksi viikkoa hänen muistelmateoksensa painoon menon jälkeen. – Latautumisaikaa ison kirjoitusu­ rakan jälkeen ei olisi jäänyt. Tiesin, että tarvitsen silloin ainakin kolmen kuu­ kauden tauon. Iän myötä Outinen on oppinut ra­ jaamaan, ja freelancerius on mahdol­ listanut sen. Toisaalta töitä tarjotaan kuusikymppiselle entistä vähemmän. Niinpä Outinen tekee nykyään paljon omia teoksia, sellaisia joissa hän itse on paitsi näyttelijän myös ohjaajan, kä­ sikirjoittajan ja joskus puvustajan ja la­ vastajankin roolissa. ”Liike on lääke” Kati Outinen on kiertänyt suomalaisia hoivakoteja muistisairaudesta kerto­ van monologiesityksensä Niin kauas kuin omat siivet kantaa kanssa vuodes­ ta 2014. – Niissä käydessäni olen tajunnut, miltä ikääntyminen tuntuu kehossa: avuttomuudelta. Hoivakodeista ei tah­ do löytyä käsinojattomia tuoleja, kos­ ka oletus on, että kaikki tarvitsevat apua ylös nousemisessa. Fyysisen rappeutumisen vääjäämät­ tömyys on tuntunut kehollaan työtä te­ kevästä ihmisestä hurjalta. Outinen on tajunnut, että pitääkseen mielensä kun­ nossa – välttääkseen itsemääräämisoi­ keuden katoamisesta seuraavaa nöy­ ryytystä – hänen on huolehdittava fyy­ sisestä kunnostaan entistä säntillisem­ min. Liike on lääke, hän sanoo. – Tämän ikäinen keho ei enää pa­ laudu, jos pidän lyhyenkin tauon tree­ naamisesta. Niinpä jos keskellä päivää kurkistaa Outisen kodin ikkunasta sisään, saattaa nähdä hänen tanssivan tai tekevän aika­ kauslehdestä löytämäänsä core­treeniä. Tukiverkosto kannatteli Kun kehon muutokset murrosiässä pohdituttivat Kati Outista ja hänen ys­ täviään helsinkiläisessä Oulunkylän yhteiskoulussa, he marssivat koulun kellariin. Siellä otti vastaan terveyden­ hoitaja joka päivä monta tuntia. – Terveydenhoitajan kanssa käytiin läpi kuukautiset, PMS­oireet ja kiusaa­ mistapaukset. Hänellä oli aina aikaa, Outinen muistaa. Hän on huolissaan siitä, että lapsil­ le ei enää ole vastaavaa helppoa apua tarjolla. Hän uskoo, että hän olisi itse tämän ajan nuorena aivan hukassa. – Ennen sellainen oli itsestäänsel­ vyys, mikä nykyään on ylellisyys. Ter­ veydenhoitajat, mahdollisuus saada heti apua ja myös yhteys oman asui­ nympäristön ihmisiin. En olisi pärjän­ nyt ilman sitä tukiverkostoa. Outinen sai lapsena harrastaa pal­ jon, kaikkea näytelmäkerhosta musiik­ kiin ja tanssiin. Kotona siihen kannus­ tettiin. Karjalasta evakkoon lähteneet isä ja mummo opettivat, että tavaran si­ jaan kannattaa hankkia henkistä pää­ omaa. – He eivät koskaan surkutelleet sitä, mikä jäi taakse. Isä oli aina onnellinen, että oli päässyt Helsinkiin kaiken kult­ tuurin keskelle. Outisellekin taiteesta tuli jo lapsena tärkeää. Hän kirjoitti lempirunojaan vihkoihin, nautti museoiden avaruu­ desta, vaikuttui lukemistaan romaa­ neista ja näytteli ja tanssi kaiken jäljelle ”Ennen sellainen oli itsestäänselvyys, mikä nykyään on ylellisyys. Terveydenhoitajat, mahdollisuus saada heti apua ja myös yhteys oman asuinympäristön ihmisiin. En olisi pärjännyt ilman sitä tukiverkostoa.” 12 TUNNE & MIELI 5/2022
• Lapsena Kati Outinen haaveili näyttelemisen lisäksi ammattitanssijan urasta. Hän liikkuu mielellään, mutta näytöspäivinä ei voi tehdä rankkaa treeniä. – Olen niin fyysinen näyttelijä, että kaikki paukut on ladattava näytökseen. 13 TUNNE & MIELI 5/2022
• jääneen ajan. Hänen viime vuonna il­ mestyneistä muistelmistaan Niin lähelle kuin muistan avautuu suorastaan hengästyttävä määrä touhua, tekemis­ tä, liikettä ja iloa siitä kaikesta. – Mun on vaikea olla paikallani, Outinen kuittaa. Välitila on pahin Tiukkojakin paikkoja on ollut. Tämä käy ilmi Kati Outisen muistelmia lukiessa. Teos, kuten myös sen kahvilan pöy­ dän ääressä istuva kirjoittaja, on kui­ tenkin jotenkin perusvaloisa. Outinen vaikuttaa ihmiseltä, joka ei jää tuleen makaamaan. – Mulla on vahva luottamus siihen, että kaikki järjestyy, hän myöntää. Ehkä hänellä on paljon sitä, mitä kutsutaan positiiviseksi mielenterve­ ydeksi: psyykkisiä voimavaroja, koke­ mus kyvystä vaikuttaa omaan elämään, myönteinen käsitys omasta itsestä. Hä­ nen ulkonäköään on eri roolitöiden kohdalla arvosteltu, mutta kysyttäes­ sä hän sanoo siitäkin vain, ettei ole jak­ sanut keskittyä kritiikkiin. Hän on to­ sin pysytellyt poissa somesta juuri täl­ laisista syistä. – Ratkaisuni on hengata läheisteni kanssa, ja niiden mielestä ulkonäköni on just jees. Eniten Outinen kärsii, kun jokin iso asia elämässä tuntuu olevan välitilassa, ratkaisua vaille. Silloin katoaa uni. Ny­ kyään hän juo valvoessaan kamomilla­ teetä ja lueskelee, on oppinut hyväksy­ mään asian, mutta niin ei ole ollut aina. – Valvoessani olen joskus pelännyt mielenterveyteni puolesta. Mutta ti­ lanne on aina helpottunut, kun ratkai­ su on tehty. En ole koskaan uupunut kunnolla. Mielen jumit pitää selvittää Nuorena Kati Outinen erosi lapsensa alkoholisoituneesta isästä ja jäi pienen tyttären yksinhuoltajaksi. Joitain vuo­ sia myöhemmin hän jätti vakituisen työpaikkansa Kom­teatterissa. Jokin tuntui olevan pielessä, joten ratkaisu oli tehtävä, vaikka ilmapiiri oli laman­ jälkeinen ja freelancetyöt epävarmoja. Outinen on asettunut omalle puo­ lelleen elämässään hyvin tietoisesti. – Jos mielessä on lukkoja, se heijas­ tuu heti roolityön laatuun. Siksi näyt­ telijän pitää osata selvittää, mistä jumi milloinkin johtuu. Olenko tehnyt lii­ kaa töitä, vietänkö liian vähän aikaa lapsen kanssa, vai onko ystävien kans­ sa sukset ristissä? Tila selvitystyölle on yleensä raivattava töistä. Kom­teatterista irtautumisen ai­ kaan hänestä tuntui, että hän näkee lastaan liian vähän. Illat oli varattu näy­ töksille, ja niiden aikana Iida oli papan hoivissa. – Halusin käydä lapseni kanssa ui­ mahallissa ja ehtiä kuuntelemaan hä­ nen todelliset kuulumisensa. Se tun­ tui tärkeämmältä kuin raha tilillä. Outista motivoi myös takaraivossa jatkuvasti sykkinyt ajatus, että yksin­ huoltajana hänen on pakko pysyä hen­ gissä vähintään siihen asti, että tytär pärjää omillaan. Siksi oma työpaikka, se kehosta ja mielestä koostuva koko­ naisuus, oli pantava etusijalle. – Tein lähtöratkaisun pitkän vatvo­ misen jälkeen nähtyäni unen omista hautajaisistani. Se varmisti intuitioni oikeaksi. Freelanceuran aluksi työt olivat kiven alla, mutta tärkeintä oli, että uni tuli ta­ kaisin. Ja että hän ehti sinne uimahalliin. Murheet mittakaavaan Dinot, peikot ja pokemonit, haltiat ja metsänhenget – Kati Outinen ihailee lasten luontaista mittakaavaa, jossa sa­ tuolennot asettuvat tasaveroisina tosi­ elämän rinnalle. Hän on tietoisesti ha­ lunnut palauttaa yhtä valtavan pers­ pektiivin elämäänsä aikuisiälläkin. Apu löytyi muutama vuosi sitten runoista. Outinen lukee niitä päivit­ täin vartista puoleen tuntiin, ääneen, muistuttaakseen itseään ihmisen pie­ nuudesta. – Monessa runossa mittakaava on universumin kokoinen ja yltää läpi N ä i n h u o l l a n m i e l t ä n i Liike ”Jos työ tai mieli jumii, kävelen korttelin ympäri tai lähden pitkälle metsäkierrokselle.” Musiikki ”Se on pikalääke, jolla voi nopeasti päästä pois jostain tunnetilasta tai vahvistaa sitä. Usein myös tanssin.” Runot ”Runot asettavat omat asiat sopivan laajaan mittakaavaan.” ”Minusta meidän pitäisi kääntää katse kohti toisia. Emme opi paljonkaan itsestämme vain suhteessa itseemme.” 14 TUNNE & MIELI 5/2022
• Jos kaikki kulkevat naama ruudus­ sa ja ajatukset omissa asioissa koko elämän läpi, vierellä kulkevien hätä jää huomaamatta. Outisen mielestä se on huolestuttavaa. – Tutkimuksetkin osoittavat, että eniten ihmisten onnellisuutta li­ sää toisten auttaminen, hän muis­ tuttaa. Sanoista tekoihin: Näyttelijän loppuvuoden suunnitelmissa on hoi­ taa 3­ ja 7­vuotiaita lapsenlapsia. Tukiverkosto kantaa. ? avaruuden ja merien. Esimerkiksi ilmastonmuutoskysymyksessä mua lohduttaa valtavasti ajatus siitä, että lopulta hajaannumme molekyyleik­ si ja hiiliyhdisteiksi. Perspektiiviä Outinen saa myös ys­ täviltään, joiden kanssa hän sanoo vatvoneensa kaikki asiat koko aikuis­ ikänsä. – Maratonpuhelut ystävien kanssa auttavat siinä, että mielessäni kärpä­ sestä härkäseksi muuttuneet asiat pa­ laavat taas oikean kokoisiksi. Katse kohti toisia ihmisiä Kun kahvilan ikkunan ulkopuolella ajelee lattianpesijä, Outinen huomaa sen heti ja kommentoi (”Tohonko se nyt jäi!”). Jos bussipysäkillä seisoo toi­ nen ihminen, hän ryhtyy juttusille vaik­ ka sitten säästä. Pelkkä ”oman navan kaivelu” kylläs­ tyttää Outista. Hänelle muut ihmiset ovat suurimpia inspiraation lähteitä. – Minusta meidän pitäisi kääntää kat­ se kohti toisia. Emme opi paljonkaan it­ sestämme vain suhteessa itseemme. K A T I O U T I N E N Freelancenäyttelijä, jolla on takana pitkä ura teatterien lavoilla ja yli 50 elokuvassa. Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori vuosina 2003–2013 ja Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja vuodesta 2018. Palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2002 parhaasta naispääosasta elokuvassa Mies vailla menneisyyttä. Taideja mielenterveysjärjestö Taiteen Sulattamon hallituksen jäsen. Muistelmateos Niin lähelle kuin muistan (Karisto) ilmestyi viime vuonna. Kati Outinen sanoo olevansa taitava haaveilija. Päänsisäisten maailmojensa ansiosta hänellä ei ole koskaan tylsää. 15 TUNNE & MIELI 5/2022
• 16 TUNNE & MIELI 5/2022
• Voiko traumaattisista kokemuksista toipua niin, että työkyky palaa ja elämä tuntuu mielekkäältä? Ja mitä toipumisella edes tarkoitetaan? Toipumiseen ja menneisyydestä vapautumiseen saa erilaisia näkökulmia, kun kysymyksiin vastaavat psykologi, psykoanalyytikko, kirjailija ja kehollisuuteen perehtynyt traumapsykoterapeutti. TEKSTI Timo Teräsahjo ja Manu Vesterinen KUVITUS Maria Vilja Vapaaksi menneisyyden taakoista 17 TUNNE & MIELI 5/2022
• A rto Pietikäinen edustaa kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja on perehtynyt etenkin hyväksymis­ ja omistautumis­ terapiaan. Hän on kirjoittanut aiheesta muun muassa kirjat Joustava mieli ja Kohti arvoistasi. Pietikäinen sanoo olevansa oppimisoptimisti. Hän uskoo ihmisen kykyyn oppia selviämään vai­ keuksista. Sana toipuminen saa hänet leikittele­ mään ajatuksella, mistä meidän oikein pitäisi toi­ pua – elämästäkö. Ja milloin me siitä toivumme, haudassako? Elämä tuottaa jatkuvasti erilaisia vaikeuksia, joista selviäminen ei lakkaa koskaan, Pietikäinen muistuttaa. Siksi niiden yhteydessä on ongelmal­ lista puhua toipumisesta. – Jos kyse on nilkkamurtumasta, tiedämme täs­ mällisesti, mistä on kyse ja milloin nilkka on toi­ punut. Sen sijaan mielen ilmiöiden suhteen meil­ lä ei ole yhtä tarkkoja rajoja. Masennustakin on niin montaa eri lajia. Pietikäisen mielestä identiteetin ja minäkuvan samastumisella tiettyyn diagnoosiin tai oirekimp­ puun voi olla käyttäytymistä ja elämää kaventava vaikutus. Ihminen olisi kohdattava mieluummin kokonaisena kuin diagnooseista ja muista nimi­ lapuista koostuvana ongelmavyyhtinä. Pietikäinen pitää tärkeänä psykologisen vapau­ den kasvattamista ihmisen elämässä. Vapaus ei kuitenkaan ole sama asia kuin vapautuminen han­ kalista tunteista. Kukapa haluaisi elää elämää, jossa ei ole tunteita? Sen sijaan vapauteen liittyy psykologista jous­ tavuutta sekä omien arvojen tiedostamista ja nii­ den mukaista toimimista. – Psykologinen joustavuus on kykyä kohdata vaikeat ajatukset, tunteet, muistot ja kehon tun­ temukset uudella tavalla niin, ettei niistä muodos­ tuisi psykologista estettä ja elämän pääsisältöä. Esimerkiksi lapsuuden traumaattinen kokemus voi aktivoitua joissain tilanteissa vaikkapa pari­ suhteessa. Silloin elimistö siirtyy taistele tai pakene ­tilaan, vaikka tapahtumasta olisi kulunut vuosi­ kymmeniä. Tällöin on oleellista opetella uusia ta­ poja kohdata omaa sisäistä kokemusmaailmaansa. – Kun historiaa ei voi muuttaa, voi muuttaa suhdettaan siihen. Se, miten reagoi historiaan nyt, vaikuttaa elämänlaatuun todella paljon. Vapautta elää arvojensa mukaan Hyväksymis­ ja omistautumisterapiassa opetel­ laan uudenlaista suhdetta sisäiseen maailmaan erilaisin keinoin. Voidaan esimerkiksi opetella yh­ dessä terapeutin kanssa lähestymään muistoja ta­ valla, jolla niiden vaikutusvalta pienenee. Muistot eivät muutu miksikään, mutta reaktiot niihin muut­ tuvat. – Onko se sitten traumasta toipumista? Aina­ kin silloin saa uudenlaisen suhteen omaan histo­ riaan, jolloin menneisyyden merkitys muuttuu. Kyky kohdata tunteita kehittyy sallivaksi ja hyväk­ syväksi pakenemisen ja välttelyn sijaan. On myös oltava halukas tuntemaan eri tilanteissa heräävät tunteensa – se mahdollistaa psykologisen vapau­ den, Pietikäinen sanoo. Hänelle vapaus tarkoittaa myös sitä, että on va­ paus valita omien arvojen mukainen elämä. Se ei ole aina helppoa ja yksinkertaista, sillä ihminen ei välttämättä tunnista arvojaan tai ne voivat olla hautautuneet omien pelkojen, pettymysten ja vält­ telyn alle. Arvojen löytämiseen on satoja erilaisia teitä. Siihen voivat auttaa esimerkiksi taide ja musiik­ ki. Elokuvien hahmot, jotka tekevät vaikutuksen, voivat antaa vihjeitä omista arvoista. Voi myös miettiä, mistä toivoo muiden ihmisten muistavan itsensä. Arto Pietikäinen itse toivoo, että omat lapset muistaisivat hänet muusta kuin esimerkiksi työs­ tä ja kirjoitetuista kirjoista. – Voin vaikuttaa omalla käytökselläni siihen, minkä jäljen haluan jättää itselleni tärkeisiin ih­ misiin. Nämä ihmissuhteisiin liittyvät arvot ovat mielestäni kaikista eniten ytimessä. NÄKÖKULMA 1 ”Omaan historiaansa voi opetella suhtautumaan uudella tavalla” Psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen: 18 TUNNE & MIELI 5/2022
• P sykoanalyytikko Milla Tammisen mu­ kaan toipuminen ja vapauden kasvu ta­ pahtuvat psykoanalyysissa pienin askelin. Hoito voi kestää useita vuosia ja on tiheydeltään intensiivistä, sillä tapaamiskertoja on kolmesta viiteen kertaa viikossa. Toipuminen alkaa näkyä terapiavastaanotolla niin, että vuorovaikutus muuttuu aiempaa eloi­ sammaksi. Arjessa se voi näkyä niin, että ihmisel­ lä on enemmän voimavaroja tehdä tärkeinä pitä­ miään asioita. – Ihminen oppii ja kasvaa parhaiten silloin, kun lähellä on toinen, jota voi käyttää apuna. Hyvä yhteistyösuhde on tärkeä. Psykoanalyytikkoa voi verrata kanssakulkijaan ja itsereflektion apulai­ seen. Analyytikko tulee asiakkaan mukaan ja näyt­ tää taskulampulla valoa sinne, missä näyttää pimeältä. Yhteistyössä voi kokea erityislaatuisia hetkiä, joista Tamminen ottaa esimerkiksi niin sanotut nyt-hetket. Ne vastaavat tilanteita, joissa vanhem­ pi ja lapsi ovat vuorovaikutuksessaan virittyneet samalle taajuudelle. Tällaiset erityislaatuiset ym­ märretyksi ja kohdatuksi tulemisen hetket voivat viedä toipumista voimakkaasti eteenpäin. Miksi mieli on täynnä esteitä? – Psykoanalyysissa tutkitaan niin sanottua vasta­ rintaa: Mikä meissä estää toipumista, eli mikä tu­ lee esteeksi, kun jokin asia tulee mieleen? Miksi emme halua sanoa mieleen tulevaa asiaa ääneen, vaikka psykoanalyysin ohjeena on juuri sanoa, mitä tulee mieleen? Miksi ihmisen mieli on täyn­ nä esteitä? Muutos vaatii aikaa usein juuri muutoksen vas­ tarinnan käsittelyn takia. Pitkän analyysiproses­ sin aikana asiakas tulee yhä tietoisemmaksi omis­ ta tavoistaan suojautua, ja suojien tunnistaminen lisää Tammisen mukaan vapautta valita. – Ilman tätä tunnistamista jää ymmärtämättä, miksi toimii tietyllä tavalla. Tähän tarvitaan aikaa ja tunnetta ajattomuudesta, mikä on mahdollista pitkän hoitosuhteen aikana. Mihin psykoanalyysilla sitten lopulta pyritään? Tammisen mukaan kyse on siitä, että ihminen olisi vapaammin yhteydessä sekä sisäiseen että ul­ koiseen todellisuuteen. – Psykoanalyysissa ei lähdetä poistamaan oireita, vaan päämääränä on poistaa esteitä ja va­ pauttaa ihminen ajattelemaan ja tuntemaan. Milla Tammisen mielestä yhtenä toipumisen edellytyksenä on se, että hyväksyy elämänsä ja sen tuomat vaikeudet. – Muussa tapauksessa on vaarana jäädä jumiin elämäntapahtumiin, joita ei voi hyväksyä. Kun ihminen alkaa toipua, hän väistämättä myös muuttuu. NÄKÖKULMA 2 ”Kun ihminen alkaa toipua, hän väistämättä myös muuttuu” Psykoanalyytikko Milla Tamminen: Psykoanalyysissa ei lähdetä poistamaan oireita, vaan päämääränä on poistaa esteitä ja vapauttaa ihminen ajattelemaan ja tuntemaan. 19 TUNNE & MIELI 5/2022
• Toipuminen on tarkoittanut myös mahdottomaksi koetun menneisyyden siteiden katkomista. Samalla suhde menneeseen muuttunut. – En voi vieläkään ymmärtää, että sellaista on voinut olla. Se on sellainen näytelmä, josta on päässyt hyppäämään pois. ”Omasta elämästä kirjoittaminen auttoi käsittelemään vaikeita asioita” Kirjailija Taija Tuominen: K irjailija Taija Tuomisen esikoisromaani Tiikerihai on osittain fiktiivinen tarina. Toinen romaani Kuningaskobra on autofik­ tiivinen, eli se perustuu omiin kokemuksiin. Molemmat romaanit käsittelevät karua lap­ suutta ja vanhempien hirmuvaltaa, mutta myös tuosta hirmuvallasta vapautumista ja vapauteen kasvamista. Elämä lapsuudenkodissa oli kaikin puolin kaoot­ tista. Siihen kuului sekä emotionaalista että fyy­ sistä väkivaltaa, usein silkkaa laiminlyöntiä. Ku­ kaan kotona ei kannustanut kirjojen maailmaan, mutta pieni Taija löysi luonnosta, eläimistä ja kirjoista itselleen turvapaikan. Hän ahmi kaiken luettavissa olevan, niin lääkärikirjat kuin koulun kirjaston kirjatkin, jotka oli säännöstelty lapsille erikoisesti hylly kerrallaan. Hän myös kirjoitti. livesaatio.fi Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. Tutustu lisää tarjontaamme. Täältä töihin NÄKÖKULMA 3 20 TUNNE & MIELI 5/2022
• Yksi muisto kertoo paljon. Tuomisen kirja hyllystä löytyy paperinpalanen, johon hän on kirjoittanut runon kahdeksanvuotiaana vanhempiensa riidan jälkeen. Runo päättyy sanoihin ”kai luulivat elon olevan pumpulia, ei ei, se on murheiden maa”. Tuominen löysi kirjallisuusterapian kuin itsek­ seen. Hän kertoo myös Hiljasta, äidinkielen opet­ tajastaan, joka pyysi lukiolaisen tekstejä luettavak­ si. Opettaja luki pelästymättä Tuomisen omaelä­ mäkerrallista tekstiä, ja sitten siitä keskusteltiin. – Olen monesti sanonut, että Hilja ja taide pe­ lastivat elämäni. Jokainen tarvitsee jonkun, joka uskoo ja kuuntelee. Myös itse kirjoittaminen tarjosi keinon irrot­ tautua menneisyydestä. – Tiikerihaita kirjoittaessa olin tosi onneton ja vihainen, mutta kun olin tehnyt sen, en tuntenut enää vihaa. Kirjan ilmestyessä Tuominen sanoi tapahtu­ mien olevan fiktiota, mikä oli äidin yhä eläessä ainoa mahdollinen tapa toimia. Kuningaskobrassa Taija otti uudella tavalla haltuun lapsuuttaan ja myöhempääkin elämäänsä. Hän tarkasteli kirjas­ sa tapahtumia aikuisen identiteetistä käsin. Vapaus kulkea ja ajatella omin päin Toipuminen on tarkoittanut Tuomiselle vapautta kahdella tavalla: vapautta kulkea minne haluaa ja ajatella kuten haluaa. Häntä puhuttelee voimak­ kaasti Mikko Rimmisen runokokoelman säe ”onnellisia ovat ne joiden ei tarvitse selittää kul­ kemisiaan”. Toipuminen on tarkoittanut myös mahdotto­ maksi koetun menneisyyden siteiden katkomis­ ta. Samalla suhde menneeseen on muuttunut. – En voi vieläkään ymmärtää, että sellaista on voinut olla. Se on sellainen näytelmä, josta on pääs­ syt hyppäämään pois. Taija Tuominen kannustaa nyt itse luovan kir­ joittamisen opettajana ihmisiä kirjoittamaan omas­ ta elämästään. Aivan kuin Hilja aikoinaan häntä. 21 TUNNE & MIELI 5/2022
• ”Traumaattinen kokemus saattaa jäädä elämään kehoon” Traumapsykoterapeutti Marko Punkanen: M arko Punkanen on musiikkiterapeutti, tanssi­liiketerapeutti ja traumapsykote­ rapeutti. Työssään hän tapaa asiakkaita, jotka ovat kohdanneet elämässään erityisen trau­ matisoivia elämäntapahtumia, kuten väkivaltaa tai pitkäkestoisiakin lapsuusiän traumoja. – Traumaattiset tapahtumat voivat tuntua ih­ misestä vierailta. Aivan kuin ne eivät olisi tapahtu­ neet itselle. Ne on suljettu osittain pois tietoisesta mielestä. Toisaalta traumaattiset tunnemuistot voi­ vat hallitsemattomasti tulvia mieleen, aivan kuin aikaa ei olisi kulunut ollenkaan, Punkanen sanoo. Hänen mukaansa vakavasti traumatisoitunut ihminen yrittää usein vain jatkaa elämäänsä. Päi­ vät voivat esimerkiksi täyttyä työstä, jotta muistot pysyvät poissa mielestä. – Niin kauan kuin tapahtumat on suljettu pois mielestä, ihmisen elämä voi kuihtua. Todentumi­ nen voi puolestaan alkaa avata ihmisen elämää. Jos mielensä sisällä taistelee vastaan sellaista asiaa, joka on kuitenkin tapahtunut, kuluttaa energiaa. Punkanen on valinnut työssään kehollisen lähestymistavan. Hän sanoo taustalla olevan omat kokemukset nuoruudesta, jolloin hän huomasi kamppailulajien ja tanssin vaikuttavan positiivi­ sesti omaan oloon. Hän alkoi kiinnostua keholli­ sesta näkökulmasta ihmisenä olemiseen. Asiakastyössä Punkanen ohjaa kehon tunte­ musten huomioimiseen ja myös keholla vaikutta­ miseen. Kehosta käsin voidaan vaikuttaa tunne­ kokemukseen sekä ravistella jähmettyneitä ajat­ telumalleja. Traumakokemus voi kaapata kehon Punkasen mukaan tietyissä traumareaktioissa, ku­ ten jähmettymisessä ja lamaantumisessa, kehol­ linen aktiivisuus katoaa ja ihmisestä tulee passii­ vinen kohde jollekin, jota tapahtuu. Ihminen on voinut olla esimerkiksi avuttomassa asemassa yli­ voimaiseen väkivallantekijään nähden. Mitä enemmän yhteys omaan kehoon katoaa, sitä suurempia psyykkisiä vaikeuksia siitä seuraa. Traumaattisissa tiloissa traumakokemukset voi­ vat joskus suorastaan kaapata kehon. – Eläin osaa purkaa henkeä uhkaavan tilanteen tärinällä ja vapinalla, mutta ihmisille se ei aina ta­ pahdu näin luontevasti. Monesti jäädään jumiin. Syynä voi joskus olla se, ettei vaara olekaan ohi, vaan sen lähde saattaa esimerkiksi olla omassa perheessä. Tällaisen tilanteen seurauksena traumaattinen kokemus saattaa jäädä elämään kehoon tilanne­ sidonnaisina kehon reaktioina. Traumaattinen ko­ kemus ei ole kokonaan läsnä, mutta jos jokin muis­ tuttaa asiasta, ihminen saattaa jähmettyä. Keho­orientoituneessa traumaterapiassa pyri­ tään viemään loppuun se impulssi, joka on ollut olemassa mutta jäänyt kesken. Traumaattisen ta­ pahtuman todentumisen ohella tämä loppuun­ saattaminen on tärkeä osa trauman hoitoa. Oman kehollisuuden takaisin saaminen on Marko Punkasen mielestä tärkeää. Toipumista luonnehtii jokin elävöityminen, joka näkyy myös kehossa. Ihminen on vapaa olemaan sitä, mitä on. ? Jutun kirjoittajat ovat psykologeja. ”Eläin osaa purkaa henkeä uhkaavan tilanteen tärinällä ja vapinalla, mutta ihmisille se ei aina tapahdu näin luontevasti. Monesti jäädään jumiin. Syynä voi joskus olla se, ettei vaara olekaan ohi, vaan sen lähde saattaa esimerkiksi olla omassa perheessä.” NÄKÖKULMA 4 22 TUNNE & MIELI 5/2022
• TU NN E & MIE LI vuotta 50 23 TUNNE & MIELI 5/2022 Miten puhua mielenterveydestä fiksusti? Millaiset ilmaisut leimaavat? Entä millaisia tarinoita mediassa saisi näkyä entistä enemmän? Kysymyksiin vastaa Mielenterveyden keskusliiton digipalveluiden asiantuntija Paula Paloheimo. TEKSTI Meri Nykänen Fiksua puhetta mielenterveydestä
• 84 % Mielenterveyskuntoutuja 87 % Psyykkisesti sairastunut 88 % Mielenterveyden ongelmia itse kokenut ihminen 93 % Masennukseen (tai muu täsmällinen sairaus tai diagnoosi) sairastunut ihminen 93 % Kokemusasiantuntija P a r h a a t k ä s i t t e e t Lähd e: Miel ente rvey den kesk usliit on kyse ly 2021 ”Tarvitsemme erilaisia tarinoita ja kokemusten kuvauksia, koska mielenterveyden ongelmien kokeminen ja niistä toipuminen ovat yksilöllisiä asioita.” TU NN E & MIE LI vuotta 50 24 TUNNE & MIELI 5/2022 On tärkeää pitää kiinni muustakin identitee­ tistä: siitä, että on äiti, veli, koiranomistaja, käsi­ työihminen tai vaikka konsultti. Millaiset sanat tai ilmaisut ovat leimaavia? Kaikenlaiset kategorisoivat ilmaisut ovat lähtö­ kohtaisesti loukkaavia. Toki myös tietyt sanat louk­ kaavat, kuten hullu, skitso tai mielisairas. On hyvä muistaa, että ihminen itse saa kuvailla itseään esi­ merkiksi hulluksi, mutta me muut emme voi sitä tehdä. Millaista puhetta pitäisi välttää? Toisinaan olen törmännyt kategorisoivaan ja yksilöä syyllistävään puheeseen eri yhteyksissä. Kyse on kui­ tenkin pohjimmiltaan ymmärtämättömyydestä ja sii­ tä, ettei ehkä itse ole elämässä kohdannut kolhuja. Voi olla, että mielenterveyden ongelmat tun­ tuvat kaukaisilta ja etäisiltä, jos niiden kanssa ei ole ollut tekemisissä. Asiaan voi liittyä myös pel­ koja tai ennakko­oletuksia. Kukaan meistä ei kuitenkaan purjehdi elämän läpi tuntematta ahdistusta, masennusta, surua tai kiukkua. Jos itselleen ei anna lupaa tuntea koko tunteiden kirjoa, mielenterveyden ongelmat voi­ vat tuntua vierailta ja pelottavilta. Millaista on hyvä puhe mielenterveydestä? Fiksu puhe on kunnioittavaa, arvostavaa, ei­luo­ kittelevaa, rehellistä ja tarkkaa puhetta. Se kun­ nioittaa jokaisen kokemusta eikä arvostele tai yleistä. Ihminen on aina paljon enemmän kuin sairastuminen tai toipuminen. Asiallista puhetta mielenterveydestä on tosi paljon, ja on ihanaa, että mielenterveydestä puhu­ taan. Meillä kaikilla on vastuu puhua aiheesta fik­ susti ja avoimesti, sitä ei voi sysätä kenelläkään muulle. Hyvä tapa puhua mielenterveydestä on puhua meistä, ei koskaan teistä. Ei ole heitä, jotka kokevat mielenterveyden ongelmia, vaan on meitä, sinua, minua, naapurin Liisaa, joilla on toisinaan vaikeaa, ahdistaa ja masentaa. Mutta ne ajat menevät ohi, toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin. Millaisia sanoja mielenterveysongelmia itse kokeneet toivovat käytettävän? Tuskinpa kukaan meistä haluaa olla ”kuntoutuja Pekka” tai ”masentunut Paula”. Ihmiset haluavat olla ihan vain omia itsejään. Mielenterveyden järkkyminen on iso kriisi, josta toipuminen voi viedä kauan, vuosiakin. Voi myös olla, että sairastuminen vie elämästä niin paljon tilaa, että muusta elämästä on vaikea pi­ tää kiinni. Ihmiset kuvaavat usein sitä, kuinka esimerkiksi hoitotahoilla tulee kohdatuksi vain sairautensa kautta, vielä silloinkin, kun vointi on jo parempi.
• 86 % Mielisairas 92 % Hullu 96 % Kaistapää 97 % Mielenvikainen 97 % Skitso/psyko L o u k k a a v i m m a t k ä s i t t e e t Lähde: Mielent erveyd en keskuslii ton kysely 2021 ”Voisimme puhua enemmänkin siitä, että joskus mielenterveyden ongelmat kulkevat elämässä mukana vuosia – välillä on parempia kausia ja välillä huonoja.” 25 TUNNE & MIELI 5/2022 Puhutaanko mielenterveysongelmista tarpeeksi, vai voisiko puhua enemmänkin? Voisimme puhua enemmän siitä, että joskus mielenterveyden ongelmat kulkevat elämässä mu­ kana vuosia – välillä on parempia kausia ja välillä huonoja. Ja se on ihan ok. Toipuminen ei useimmiten ole mikään suora rata, jonka selvittämällä lopputuloksena on ikui­ sesti ”terve” ihminen. Mielenterveyden ongelmat voivat olla tosi vakavia, uhata henkeä ja vaatia pit­ kää hoitoa. Silti niistä voi toipua tai ainakin elä­ mä asettuu uudelle uralle. Toipuminen ei yleensä ole mikään sankaritarina, jossa riittää terapia ja jooga – näin karrikoiden sanottuna. Mediassa puhutaan nykyisin paljon ainakin masennuksesta ja uupumuksesta. Jääkö tämän puheen varjoon jotain? Ehkä mediatila liittyy siihen, että ahdistus, ma­ sennus ja uupumus ovat niin kovin yleisiä. Aika moni meistä tuntee jonkun, joka on kokenut näi­ tä. Tuttuuden takia aiheista on helpompi puhua ja tarinoita löytyy kerrottavaksi. Esimerkiksi psykoosisairauksista tai kaksisuun­ taisesta mielialahäiriöstä kuulee puhuttavan har­ vemmin ehkä siksi, että niitä sairastaa hurjan pal­ jon pienempi määrä ihmisiä. Tuntuu myös siltä, että viime vuosina on tul­ lut hyväksyttäväksi puhua masennuksesta tai uupu­ muksesta. Mutta onko samalla tavoin hyväksyttä­ vää kertoa sairastavansa skitsofreniaa? Millaista puhetta haluaisit nähdä somessa? Sellaista, jossa elämä ja arki jatkuvat mielenterve­ ysongelmista huolimatta. Arki ei aina ole juhlaa tai sankaritekoja, vaan esimerkiksi pieniä hetkiä lasten kanssa iltapalaa syödessä. On aina parempi, että asioista puhutaan kuin että niistä ei puhuttaisi. Somemaailmassa on hyvä pitää mielessä, että algoritmit suosivat kärkästä ja ristiriitaista keskustelua, ja siksi näemme eniten juuri sitä sisältöä. Ihanteellisinta olisi, että mielenterveyteen liit­ tyvissä somekeskusteluissa olisi aina mukana myös ammattilaisia. Miksi on tärkeää, että mielenterveysongelmia itse kokeneet pääsevät ääneen? Tarvitsemme erilaisia tarinoita ja kokemusten ku­ vauksia, koska mielenterveyden ongelmien koke­ minen ja niistä toipuminen ovat yksilöllisiä asioi­ ta. Kahden ihmisen kokemus masennuksesta on aivan erilainen, samoin kokemus siitä, mitkä asiat auttavat toipumiseen. Kun erilaisia kokemuksia jaetaan, mahdollisimman moni löytää itselle reso­ noivia asioita ja saa apua. Millaisia tarinoita kaipaat? Sellaisia tavallisen elämän kuvauksia, joissa men­ nään eteenpäin, notkahdetaan taaksepäin, itke­ tään ja yritetään uudelleen. Tarinoita, joissa elämä mielenterveyden ongelmista huolimatta jatkaa koko ajan kulkuaan. On lapsia, töitä, iso­ vanhempia ja harrastuksia. Kaikkea sitä tavallista sen sijaan, että kerrotaan vain henkisen kasvun tarinoita, joissa mielenterveyden ongelmien ko­ keminen muuttuu mahtavaksi mahdollisuudeksi syventyä itseen ja kasvaa ihmisenä.
• T unne & Mieli on ilmestynyt jo kokonaiset viisikymmentä vuotta, sillä ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1972. Silloin se tunnettiin nimellä Käsi kädessä, ja lehti kertoi Mielen terveyden keskusliiton toiminnasta. Kan­ nessa näkyi paljon poliitikkoja ja artisteja, jotka puhuivat omista mielen haasteistaan. Vuonna 2015 nimeksi muutettiin Tunne & Mieli, ja lehti laajeni jäsenlehdestä suuren yleisön leh­ deksi. Tällä tiellä olemme yhä. Lukijoilleen tärkeä lehti jatkaa fiksua puhetta mielen hyvinvoinnista. Vaikka mielenterveydes­ tä keskustellaan entistä enemmän ja avoimem­ min, ymmärrystä erilaisia kokemuksia kohtaan tarvitaan yhä. Lehden tarina jatkuu. Kiitos kaikille lukijoil­ lemme ja seuraajillemme! Viisikymppisen matka jatkuu ”Saan lehdestä voimaa ja hyviä vinkkejä” Lukijamme kertovat, miksi avoimelle ja inhimilliselle puheelle mielenterveydestä on tilausta. ”Artikkelit ovat asiallisia ja informatiivisia, mutta samalla helppolukuisia. Teksti ei ole liian tiivistä tai teoreettista. Ulkoasu on kaunis, piristävä!” ”Olen kiinnostunut lehdestä niin yksityishenkilönä kuin ammattilaisena. Tykkään monipuolisesta sisällöstä, inhimillisestä otteesta sekä faktatiedoista.” ”Ajankohtaisia artikkeleita mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista ilman niin sanottua huuhaasisältöä.” ”Ihanaa lukea ihmisten rehellisiä tarinoita. Kenelläkään ei mene aina hyvin, mutta se ei vähennä elämän eikä ihmisen arvoa. Toivo herää lehteä lukiessa.” TU NN E & MIE LI vuotta 50 ”Jutut antavat ajateltavaa omaan elämään ja sen parantamiseen. Ulkomaailma ja työelämä on kovaa ja raskasta nykyään. Oma terveyteni ja hyvinvointini on tärkeää minulle.” "Tunne & Mieli on täynnä tärkeää asiaa. Saan lehdestä voimaa ja hyviä vinkkejä omaa työtäni varten. Artikkelit ovat ihmisläheisiä ja koskettavia." 26 TUNNE & MIELI 5/2022
• ”Koko lehden konsepti on kiinnostava. Artikkelien sisällöt antavat uutta tietoa tai vievät jonkun henkilön elämäntarinan maailmaan.” ”Lehti on helposti lähestyttävä ja helppo lukea. Käsiteltävät aiheet on avattu kansantajuisesti.” ”Olen tilannut tämän lehden meidän työpaikallemme molempiin toimipisteisiin. Se on tykätty lehti. Varsinkin korona-aika kulutti voimavaroja, ja lehdessä on paljon mielenkiintoisia vinkkejä palautumiseen ja mielen hyvinvointiin liittyen.” ”Ostin tämän ensimmäisen lehteni hetken mielijohteesta kansikuvan ja siihen liittyvän kiinnostavan jutun perusteella. Yllätyin iloisesti lehden sisällöstä, kiinnostavaa luettavaa kannesta kanteen. Sopivasti yhdisteltynä tutkittua tietoa ja elämänkokemuksia.” ”Mieleen liittyvät asiat kiinnostavat, koska olen mielenterveyden ongelmia kokevan omainen. Oma jaksaminen työssä ja muussakin arjessa on tärkeää, ja lehdestä saa vinkkejä jaksamiseen.” ”Minusta on todella hyvä, että näistä asioista puhutaan avoimesti ja siten, että ketään ei leimata pöpiksi, vaikka masennusta poteekin. Elämässä tulee monenlaisia vaikeita asioita vastaan, jotka olisi hyvä saada jotenkin käsiteltyä.” Lähde: Lukijatutkimus 2021 / JHelske Research UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Tilaa nyt tunnejamieli.fi › tilaa uutiskirje 27 TUNNE & MIELI 5/2022
• Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi
• Hän hyväksyy pettymykset, heikkouden, sai­ rauden ja kuoleman osaksi olemassaolon koke­ musta. On inhimillistä tarttua siihen, mikä tuottaa iloa, ja torjua asioita ja ajatuksia, jotka synnyttä­ vät mielipahaa. Pyrkimys oman kokemusmaail­ man optimoimiseen voi silti tuottaa onnen sijaan ahdistusta. Sen sijaan voi koettaa antautua epä­ täydelliselle elämälle. Minua kirja puhutteli eniten muistuttaes­ saan, että elämä on alati muuttu­ vaa. Teema kosketti varmaan sik­ si, että vuosien suvantovaiheen jälkeen näen edessäni häämöttä­ vän koskipaikan. Jos vanhemmuus on lasten kasvuvuosina pysyvyy­ den, turvan, rutiinien ja kotipe­ sän rakentamista, heidän itsenäis­ tyessään tuo pyrkimys näyttäytyy osin turhana. Ehkä tarvitsen sen sijaan nyt avointa mieltä ja uskal­ lusta päästää irti? ”Kaikkein arvokkain taito on joskus se, ettei etsi ratkaisua”, Burkeman kirjoittaa. ”Että havait­ see janoavansa täydellisyyttä, varmuutta ja turvaa, eikä välttämättä silti anna tuon janon määrätä suuntaa.” Tällaiset sanat kannattelevat. Hyvissä elämän­ taito­oppaissa on myös se kiitollinen puoli, että vaikkapa kirjastolainoina ne ovat edullista ja saa­ vutettavaa tukea. Kaikilla ei ole varaa tai mah­ dollisuutta hankkiutua terapiaan – eikä jokaiseen ongelmaan terapiaa tarvitakaan. Toisinaan riittää, että saa pohtia kirjan rinnalla omaa elämäänsä ja kuulla lau­ suttavan jotakin, minkä ehkä jo si­ simmässään tietää. ? E lämäntaito­oppailla on kirjallisuuspiireis­ sä kehno maine, ja siihen on syynsä. Monet menestystä, onnea, mielenrauhaa ja terveyttä kaupittelevat teokset sortuvat yksin­ kertaistamiseen. Pahimmillaan ne usuttavat ih­ misiä tavoittelemaan mahdottomia ja saavat hei­ dät sitten syyllistymään väistämättömästä epä­ onnistumisesta. Vakaviin psyykkisiin haasteisiin, köyhyyteen ja epätasa­arvoon ei luonnollisesti pure se, että ihminen suggeroi itsensä näkemään peilissä menestyjän. Tartun silti aika ajoin lajityypin teoksiin. En etsi niistä valmiita vas­ tauksia tai elämisen malleja vaan uusia näkökulmia ja inhimillistä viisautta. Viimeksi niitä tarjosi Oliver Burkemanin teos The Antidote, Happiness for People Who Can’t Stand Positive Thinking. Ensi alkuun Burkeman analysoi kirjassaan, miksei positiivisen ajat­ telun metodi tuo ihmiselle onnea. Optimistisen asenteen ylläpitäminen syö energiaa, johtaa oman mielen liialliseen tarkkailemiseen ja syventää epäonnistumisen tunteita, koska vastoin­ käymisistä nousevat ymmärrettävät ajatukset tuo­ mitaan vääriksi. Oman mielensisällön kontrolloi­ minen on ylipäätään yhtä tuhoon tuomittu yritys kuin koettaa olla ajattelematta valkoista jääkarhua. Mistä onnea voisi sitten löytää? Burkemanin mukaan sitä voi syntyä sivutuotteena, jos nämä asiat toteutuvat: Ihminen tarkastelee kriittisesti omia uskomuk­ siaan siitä, millainen maailman kuuluisi olla. Hän juurtuu nykyhetken todellisuu­ teen eikä fantasioihin tai pelkoihin tulevaisuudesta. K O L U M N I Voiko onni löytyä kirjasta? PAU LI I N A VA N H ATA LO Pauliina ”Pyrkimys oman kokemusmaailman optimoimiseen voi tuottaa onnen sijaan ahdistusta. Sen sijaan voi koettaa antautua epätäydelliselle elämälle.” Pauliina Vanhatalo on raahelainen kirjailija, joka nauttii meressä uimisesta, kuorolaulusta ja hyvistä kirjoista. 29 TUNNE & MIELI 5/2022
• MIELENTERVEYSMESSUT 2022 Mielen hyvinvointia kokemuksella 22.–27.11.2022 VERKOSSA www.mielenterveysmessut.fi Katso hinnat ja varaa paikkasi! Ammattiseminaarit 22.–23.11. tarjoaa tietoa ja tukea arjen työhön! Miten dissosiaatiohäiriöitä ja traumoja hoidetaan? Mikä masennushoidon onnistumisessa on tärkeää? Mitä kiusaamisväkivalta on ja miten sen vaikutukset tunnistetaan? Miten ikääntyneen mielen hyvinvoinnista voi pitää huolta? Millaisia vaikutuksia tulevilla lakimuutoksilla on käytännön mielenterveystyöhön sekä potilaan oikeuksiin? Puhumassa mm. psykiatrian professori Erkki Isometsä, lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pertti Rintahaka ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Yasmina Silén. Tervetuloa!
• www.mielenterveysmessut.fi Työhyvinvoinnista puhumassa Pekka Sauri Seuraa ohjelmaa verkossa! VARAA OMA MESSUPISTE: riitta.sauren@globex.fi Mielen hyvinvointia ja mielenkiintoisia puheenvuoroja Messujen monipuolinen näyttely, suositut kokemustarinat ja muu yleisöohjelma avoinna maksutta koko viikon 22.–27.11. Haluatko näkyä messuilla? Tervetuloa!
• K A N S S A K U L K I J A A N N I A A LTO N E N 32 TUNNE & MIELI 5/2022
• Hoitajasta tulikin hoidettava Anni Aaltonen nauttii siitä, että hänen elämässään on säännöllisyyttä ja paljon mieluisaa tekemistä. Hän tuntee olevansa taas osa yhteiskuntaa sen sijaan, että seuraisi sitä sivusta. 3375 Kun Anni Aaltonen sairastui psykoottiseen masennukseen, hänestä tuli hoitajan sijasta hoidettava. Kokemus opetti huomaamaan, miten tärkeää on pitää sairastuneen puolia. TEKSTI Helinä Kujala KUVAT Eeva Anundi 33 TUNNE & MIELI 5/2022
• K auniita unia, sanoi anestesiahoitaja ja silitti hellästi potilaan poskea. Potilas oli Anni Aaltonen, joka oli tullut saamaan sähköhoitoa vai­ keaan masennukseen – saman sai­ raalan psykiatriarakennukseen, jossa hän oli itsekin muutama vuosi sitten työs­ kennellyt sairaanhoitajana. Aaltonen oli saanut diagnoosin 28­vuotiaana, syksyllä 2016. Se oli täydellinen yllätys sekä hänel­ le että hänen lähipiirilleen. – Sairastuin kesälomani jälkeen. Olin ollut työs­ sä käyvä, pärjäävä perheenäiti, ja yhtäkkiä menin­ kin täysin vahdittavaan kuntoon, hän kertoo. Tuona kesänä Aaltonen oli tehnyt kaveriporu­ kalla Ranskan­matkan, joka huipentui surffailuun Biskajanlahdella Biarrizissa. Hän loukkasi kylken­ sä surffilautaan, ja vamman hoitamista oli jatket­ tava paluun jälkeen Suomessa. Munuaisissa ha­ vaittiin verenvuotoa, joka vaati sairaalahoitoa. Sairaalassa ollessaan Aaltosen ajatus­ ja kokemus­ maailma alkoi muuttua. Hänestä tuli epäluuloinen ja äksyilevä. Oli oltava varuillaan ja tarkkailtava ympäristöä: Ovatko hoitajat ja lääkärit todellisia ihmisiä vai illuusiota? Onko huoneeseen piilotet­ tu mikrofoneja? Ja ovatko tämän huoneen seinät­ kään oikeasti seiniä? – Kesti hetken, ennen kuin tajuttiin, että mi­ nulla on psykoottinen masennus. Psykoottisessa masennuksessa ihmisellä on paitsi vakavia masennusoireita myös harhaluuloja ja aistiharhoja. Sairaus on masennuksen vaikein muoto. Pakkohoitoon sairaalaan Kun kylkivamma oli saatu hoidettua, Aaltonen siirrettiin tahdosta riippumattomaan hoitoon sai­ raanhoitopiirin psykiatriakeskukseen. Siellä hän oli kolme kuukautta, kunnes hänet sijoitettiin pit­ käaikaishoitoon psykiatriseen sairaalaan. Sekin oli tahdosta riippumatonta hoitoa eli niin sanot­ tua pakkohoitoa. – Pakkohoito tarkoittaa sitä, että osaston ovet on lukittu ja potilaita, esimerkiksi heidän lääk­ keenottoaan, vahditaan tavallista tarkemmin. Jos on itselleen tai muille vaaraksi, pakkotilaa voidaan rajata vielä tiiviimmin vaikka eristyshuoneen tai lepositeiden avulla. Aaltonen ei muista tuosta ajasta paljoakaan. Hän pääsi kaksi kertaa viikossa ulkoilemaan aida­ tulle pihalle, jossa hän kiersi pientä lumeen tal­ laantunutta rinkiä. – Järjestys oli helpompi pitää, kun kaikki ete­ ni sovitusti. Säännöt olivat tärkeitä, sillä osastol­ la tyyppipotilas oli 25–35­vuotias mies, jolla oli vakavia mielenterveysongelmia ja väkivaltainen tausta. Konfliktit olivat arkea. Aaltonen tuli välillä toimeen muiden kanssa mutta aiheutti paljon vaaratilanteitakin. Hän oli myös itsetuhoinen. – Koska olin niin epäluuloinen, eristyshuone oli aika rauhoittava tila. Huoneessa ei ole mitään ylimääräistä, joten siellä ei ollut myöskään paljon putkia, ikkunoita ja seiniä tarkistettavana. Eikä muita ihmisiä, joiden tarkoitusperiä olisi pitänyt miettiä. Uusi alku, uusi työ Tänä syksynä sairastumisesta on tullut kuluneek­ si kuusi vuotta. Anni Aaltonen on keittänyt kahvit valoisassa kerrostalokodissaan. Hän on vienyt aamulla poi­ kansa päiväkotiin, ja tytär on lähtenyt kouluun. Pöydällä on läppäri, jota Aaltonen käyttää työs­ sään. Hän työskentelee ohjelmoijana terveystek­ nologian yrityksessä, tekee pääosin etätöitä koto­ na ja näyttää voivan silmin nähden hyvin. – Elämä on säännöllisen ihanaa. On paljon te­ kemistä, kun on täysipäiväinen työ ja kaksi lasta. Mutta kaikella mitä teen, on tarkoitus ja syy. Olen osa yhteiskuntaa enkä seuraa sitä sivusta, kuten sairaana ollessa, hän sanoo. Aaltonen kotiutui sairaalasta kesällä 2017, kym­ menen kuukautta sairastumisensa jälkeen. Hän Sähköhoito on osoittautunut lääkehoidon ohella hyväksi hoitokeinoksi psykoottisen masennuksen hoidossa, ja myös Aaltonen koki se ratkaisevan tehokkaaksi. 34 TUNNE & MIELI 5/2022
• 1 2 3 4 5 1. Anni Aaltonen kertoo nauttivansa arjestaan, jossa on taas rutiineja ja rytmiä. – Olen kyllä väsynyt, mutta väsymys on tavallista. Sellaista, että hymyilyttää mennä illalla nukkumaan. 2. Vaatteiden ompelu sairaalan keskosvauvoille on tärkeä harrastus ja vapaaehtoistyötä. 3. Käsitöissä voi käyttää luovuutta ja kokeilla aina uusia juttuja. – Viime aikoina olen opetellut pitsin virkkaamista, koska eikös sitä jokaisen kunnon emännän pidä osata. 4 Kahden lapsen ja yhden aikuisen kodissa riittää järjesteltävää. Anni Aaltosen avioliitto päättyi eroon hänen sairastuttuaan, mutta välit ex-puolisoon ovat säilyneet hyvinä. 5. – Äitini sanoo, että koti on onnellinen, kun jokaisella on keskimäärin hyvä olla, ja siihen pyrin. Kaikilla pitää olla mukava tulla omaan kotiin. 35 TUNNE & MIELI 5/2022
• ei ollut vielä terve ja joutuikin palaa­ maan aika ajoin sairaalahoitoon. Hoito­ jaksot kuitenkin lyhenivät, ja vähitel­ len vointi koheni. Vuodesta 2019 läh­ tien hän ei ole tarvinnut enää edes lää­ kitystä. – Vuonna 2020 tunsin olevani oma itseni. Samana syksynä myös lääkärit totesivat masennuksen olevan remis­ siossa. Remissio tarkoittaa tilaa, jossa sai­ rauden oireet ovat hävinneet tai aina­ kin lieventyneet. Aaltosen elämässä se on tarkoittanut myös työkyvyn palau­ tumista. Jo ennen sairastumistaan hän oli alkanut työnsä ohessa opiskella tie­ tojenkäsittelytiedettä yliopistossa. Ny­ kyiseen työpaikkaansa hän pääsi aluk­ si kolmen kuukauden työkokeiluun tekemään osittaista työaikaa Kevan tu­ ella. Nyt hän on täysipäiväinen työn­ tekijä, ja koeaikakin on jo päättynyt. Sähköhoito selkeytti päätä Mitä entiset työkaverit ajattelevat, kun tulen hoitoon? Kun Aaltosen depressiota hoidet­ tiin toipilasaikana sähköhoidolla, hän­ tä jännitti, millaisen vastaanoton hän saa vanhassa työpaikassaan. Oli huo­ jentavaa huomata, että heille hän oli sama tuttu ihminen kuin ennenkin. Ja miten paljon merkitsivätkään lämpi­ mät sanat ja kosketus! – He olivat uskomattoman kilttejä ja ymmärtäväisiä. Ja koska tiesin, kuin­ ka tarkkoja he ovat työssään, pystyin luottamaan siihen, että minusta pide­ tään hyvää huolta. Sähköhoito on osoittautunut lääke­ hoidon ohella hyväksi hoitokeinoksi psykoottisen masennuksen hoidossa, ja myös Aaltonen koki se ratkaisevan tehokkaaksi. Se selkeytti päätä ja pa­ ransi unta. – Se on kuin ensiapu, jonka vaiku­ tus kuitenkin hälvenee pian hoito­ sarjojen jälkeen. Lopulta sitä kokeil­ tiin minulle myös pitkäaikaisena yllä­ pitohoitona, ja sen positiivinen vaiku­ tus jäi päälle. Sähköhoidossa potilas ensin nuku­ tetaan kevyesti. Sitten aivoihin johde­ taan sähkövirtaa, joka aiheuttaa niis­ sä epileptisen kohtauksen kaltaisen tilan. Varsinainen sähköshokkien an­ taminen kestää vain muutaman mi­ nuutin. Nukutuksineen ja heräilyi­ neen yksi käynti kesti enintään kaksi tuntia. Kuin tilttiin mennyt tietokone käynnistettäisiin uudelleen – siltä hoi­ to Aaltosesta aina tuntui. Se ei pelot­ tanut häntä, olihan se tuttua jo työn­ kin kautta. – Muistan, kuinka hoitoon saattoi tulla ihan jumissa oleva, kivikasvoinen potilas. Kun hoitosarja eteni, hänes­ tä tuli paljon ilmeikkäämpi. Näki, mi­ ten jähmeys suli ja esiin tuli se oikea ihminen. Milloin on tarpeeksi terve? Niin, sinulla on ollut tämä psykootti­ nen masennus… Anni Aaltosta harmittaa, että van­ ha diagnoosi kaivetaan yhä esiin lää­ kärikäynneillä, jotka eivät mitenkään liity hänen psyykkiseen vointiinsa. Niin on käynyt muun muassa ham­ maslääkärissä ja silloin, kun hän rajus­ sa vatsataudissa ollessaan pyörtyi ja löi päänsä. Tai kun hän pyysi terveyden­ huollosta apua painonpudotukseen. Hän haluaisi saada takaisin entisen sporttisen olemuksensa, sillä sairaa­ lassa ollessaan hänen painonsa tup­ laantui. Sairaushistorian vuoksi somaatti­ sia terveysongelmia ei ole aina otettu vakavasti eikä hänen mukaansa myös­ kään heti hoidettu kunnolla. – Aina kun saa osakseen sopima­ tonta kohtelua, pitäisi antaa palautet­ ta ja selvittää asia potilasasiamiehen kanssa. Se on uuvuttavaa ja jää hel­ posti tekemättä. Myös työrintamalla on tullut pet­ tymyksiä. Pakkohoidossa ollessaan Aaltonen irtisanottiin silloisesta työs­ tään yksityisellä lääkäriasemalla ja hä­ nen ammatinharjoittamisen oikeuten­ sa poistettiin väliaikaisesti. Toivuttuaan hän vaati päästä työ kyvyn arviointiin, anoi ja sai lopulta takaisin ammatin­ harjoittamisen oikeutensa Valviralta. Hän suunnitteli palaavansa hoitoalal­ le keikkatyöntekijänä. Vastaanotto oli penseää. Esi merkiksi eräässä paikassa hänelle tarjottiin aloittelijan palkkaa huolimatta siitä, että hänellä on sairaanhoitaja­ ensi­ hoitajan koulutus ja vuosien työ­ kokemus. Olikin myönteinen yllätys, ettei ny­ kyinen työnantaja vieroksunut alan­ vaihtajaa. – Kerroin työhaastattelussa suo­ raan, miksi CV:ssäni on niin pitkä tau­ ko ja miksi aloittaisin osa­aikaisena. Musta huumori auttoi. Sanoin jakava­ ni tehtäviä tarpeen mukaan sivuper­ soonilleni, jotta kukaan ei kuormitu liikaa. ”On ihmisiä, joille en ollut enää olemassa, kun sairastuin. En kanna siitä kaunaa, koska en tiedä, olisinko itsekään samassa tilanteessa osannut olla ymmärtäväinen.” 36 TUNNE & MIELI 5/2022
• Anni Aaltosella on kokemusasiantuntijan puheenvuoro Mielenterveysmessuilla marraskuussa. Hän kertoo siitä, millaista oli sote-alan ammattilaisena sairastua mielenterveyden häiriöön. Osattomuus voi musertaa Huumorin palaaminen elämään on ol­ lut Anni Aaltoselle yksi tervehtymisen merkki, sillä sairastaessa kyky pelleil­ lä ja vitsailla katosi. Tuskallisinta oli kuitenkin totaalinen ulkopuolisuuden tunne. Hän tunsi jumittavansa paikoil­ laan, kun maailma ja muut ihmiset jat­ koivat menoaan. – Jos ei ole työelämässä eikä täysi­ päiväinen vanhempi, on vain katsotta­ va sivusta, kun muut pukevat ylleen ja lähtevät töihin ja kouluun. Koska oma elämä tuntui Aaltoses­ ta vieraalta ja paluu entiseen ”normaa­ liin” elämään valtavalta urakalta, hä­ nen oli hankalimpina hetkinä vaikea löytää syytä elää. Vähitellen hän hy­ väksyi sen, ettei mennyttä voi palauttaa väkisin ja että uuden elämän voi antaa rakentua pala palalta. Aaltonen on kiitollinen läheisil­ leen, jotka jaksoivat auttaa ja pysyä hä­ nen rinnallaan. Niihin kuuluvat van­ hemmat, sisko ja veli, muutamat ystä­ vät, ex­puoliso ja tämän vanhemmat. – On myös ihmisiä, joille en ollut enää olemassa, kun sairastuin. En kan­ na siitä kaunaa, koska en tiedä, olisin­ ko itsekään samassa tilanteessa osan­ nut olla ymmärtäväinen. Kuluneen vuoden aikana Anni Aal­ tonen on kouluttautunut kokemus­ asiantuntijaksi. Hän haluaa esimerkil­ lään antaa toivoa samanlaisten asioi­ den äärellä oleville, niin sairastuneil­ le ja läheisille kuin heidän kanssaan työskentelevillekin. On myös tärkeää tuoda esiin hoitoprosessin heikkoja kohtia ja muistuttaa siitä, että kaiken­ laisiin sairauksiin on suhtauduttava asiallisesti. – Kuka tahansa voi sairastua psyyk­ kisesti, ja siitä voi toipua ihan hyvin. Ja vaikka osa jää toipilaaksi, ihmisarvoaan ei kenenkään tarvitse menettää. ? 37 TUNNE & MIELI 5/2022
• FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TIETOA TARINOITA TUNNETTA tunnejamieli.fi › tilaa lehti Anna itsellesi tai lahjaksi kevyempää mieltä! Tilaa vuoden lehdet syksyn kampanjahintaan:
• Luetaan yhdessä -verkosto tarjoaa vapaaehtoistyönä lukutaidon ja suomen kielen opetusta eri puolilla Suomea ja verkossa. Haluatko sinä olla mukana tukemassa maahan muuttaneiden kotoutumista Suomeen? Lue lisää verkkosivuiltamme www.luetaanyhdessa.fi tai ota rohkeasti yhteyttä salla.tieva@luetaanyhdessa.fi. Etsitään tositarkoituksella: vapaaehtoisia ohjaajia matalan kynnyksen suomen kielen ryhmiimme ympäri Suomen. RAHAP€LAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta PELIHAITAT • TUKIAINEISTO Rahapelaaminen puheeksi Lisää tukiaineistoja rahapelaamisesta pelaajille, läheisille, ammattilaisille: thl.fi/tukiaineistot Tukiaineisto tarjoaa sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille toimintamallin rahapelaamisen puheeksi ottamiseen, ongelman tunnistamiseen ja lyhytneuvontaan. Miten ottaa rahapelaaminen puheeksi asiakkaan kanssa? 1 RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta PELIHAITAT – TUKIAINEISTO RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineisto tarjoaa sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille toimintamallin rahapelaamisen puheeksi ottamiseen, ongelman tunnistamiseen ja lyhytneuvontaan. thl.fi/tukiaineistot ? Lisää tukiaineistoja rahapelaamisesta pelaajille, läheisille, ammattilaisille: Miten ottaa rahapelaaminen puheeksi asiakkaan kanssa? Luonto, vuodenkierto ja paikan henki hyvinvointia tuottamassa Toipumisprosessit luontovoimaisissa menetelmissä. www.mielenvireys.fi 39 TUNNE & MIELI 5/2022
• M I E L I & T I E T O VIHDOINKIN RENTO IKÄ! 40 TUNNE & MIELI 5/2022
• Ihminen ei automaattisesti viisastu vanhetessaan, mutta vanheneminen voi tuoda mukanaan rentoutta, sallivuutta ja suhteellisuudentajua. TEKSTI Miina Leppänen KUVA Shutterstock S ä olit ennen normaalimpi.” Teini­ikäisen toteamus pienen arkisen hullutteluhetken jälkeen kertoo jotakin olen­ naista keski­iästä. Kun tietää, mitä tahtoo, huumori pääsee kuk­ kimaan ja arkeen voi ilmestyä leikillisyyttä sinne, missä sitä ei aikaisemmin välttämättä ollut. ? Keski­iässä ihmiset tuntevat itsensä aiempaa paremmin ja ovat keskimäärin sinut itsensä ja oman tekemisensä kanssa, sanoo tutkimusjohta­ ja Katja Kokko. Hän on tutkinut ihmisen psyko­ logista kehitystä elämänkaarinäkökulmasta. Vaativuus vähenee Nuorena aikuisena ihmisellä on monenlaisia vai­ heita, jotka liittyvät oman roolin etsimiseen eri elämänalueilla. Sopiva koulutus, parisuhde, työ ja sosiaalinen elämä ovat hakusessa. Uusien roolien etsiminen voi tuoda nuoren elä­ mään vaativuutta ja pingottamista ? ainakin kes­ kimäärin enemmän kuin myöhemmissä elämän­ vaiheissa. Myös persoonallisuuksissa on eroja: jot­ kut ovat päämääräsuuntautuneempia, kunnian­ himoisempia tai suorituskeskeisempiä kuin toiset. Entä löystyykö pipo sitten automaattisesti van­ hemmiten? Tuleeko ihmisestä rennompi keski­iässä? ? Ikinä mikään ei tapahdu aina. Keski­iässä on usein löydetty omat roolit eri elämänalueella ver­ rattuna nuoreen aikuisuuteen, joten elämässä voi olla enemmän roolien ylläpitämistä kuin niiden tavoittelua, Katja Kokko sanoo. Toisaalta on mahdollisuus myös uusiin alkui­ hin. Voi vaihtaa työpaikkaa tai opiskella uuden ammatin, ja myös parisuhteessa voi tapahtua muutoksia. Vaikka ”omat juttunsa” olisi jo löytä­ nyt, niihin saattaa haluta muutosta. Iän myötä tunne­elämän tasapainoisuus kes­ kimäärin kasvaa. Tunnollisuus ja ystävällisyys tai sovinnollisuus lisääntyvät. Sallivuus myös itseä kohtaa paranee. Kun teini häpeää vanhempansa puheliaisuut­ ta ja kyseenalaistaa asian, vanhemman vastaus saattaa kuulua: ”Koska mä voin.” Vanhetessa viisastuu? Ihmisestä voi tulla aiempaa tasapainoisempi, mut­ ta hän ei Katja Kokon mukaan automaattisesti vii­ sastu vanhetessaan. ? Ikävä tuottaa pettymys, mutta tutkimus ei tue havaintoa, että ikä toisi automaattisesti vii­ sautta. Viisaus on kuitenkin siitä hankala käsite, että sitä on vaikea mitata. Kokko puhuukin kyvystä suh­ teellisuuteen sekä kyvystä sietää epävarmuutta. Elämänkokemuksen karttuessa vastaan tulee myös pettymyksiä, joita iän myötä osaa käsitellä aiempaa joustavammin. Tämä edistää viisauden kehittymistä. ? Viisaus sisältää universaalin ulottuvuuden, että pystyy katsomaan asioita itsensä ulkopuolelta. Se ei tule automaattisesti, mutta kokemukset edes­ auttavat näkemään laajemmin. Iän myötä ihmisten persoonallisuuden piirteis­ sä tapahtuu keskimäärin muutoksia. Kun tun­ ne­elämän tasapaino, tunnollisuus ja ystävällisyys lisääntyvät, se tulkitaan helposti henkiseksi kas­ vuksi tai viisastumiseksi. Kyse on kuitenkin enem­ män sosiaalisiin rooleihin sopeutumisesta. 41 TUNNE & MIELI 5/2022
• Sekä sopeutuminen että henkinen kasvu ovat eri tavoin myönteisen kehityksen merkkejä. ? Henkisen kasvun liitän viisauteen eli avoi­ muuden, älyllisyyden ja uteliaisuuden lisääntymi­ seen, Kokko sanoo. Myytti keski-iän kriisistä Entä sitten keski­iän kriisi vanhenemisen pelkoi­ neen? Tuleeko se kuin juna asemalle, ennemmin tai myöhemmin? Keski­iän kriisi on Katja Kokon mukaan myyt­ ti, eikä se varsinaisesti liity tiettyyn ikään vaan elä­ mäntapahtumiin tai ­tapoihin. Se ei siis ole mikään automaatio. Ihmisen mielen hyvinvointi muuttuu ajan oloon, ja siihen vaikuttaa moni tekijä. Vuosien karttuessa elämästä tulee monesti helpompaa. ? Mielen hyvinvointi kasvaa iän myötä. Onnel­ lisuus, tyytyväisyys ja omaksi itseksi tuleminen eivät ainakaan vähene keski­iässä eivätkä myö­ hemminkään elämässä, Kokko toteaa. Kyse on elämän tarkoituksellisuuden koke­ muksesta ja oman näköisestä elämästä. Muutok­ sen suunta ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono. ? Mielen hyvinvoinnin kehitys on suhteellisen tasaista, kun vuosia tulee. Onnellisuus näyttää iän myötä kasvavan. Suuntaa yleensä kääntyy vasta elämän viimei­ sinä vuosina, jolloin sairaudet tai toimintakyvyn aleneminen monesti heikentävät mielen hyvin­ vointia. Lapsesta aikuiseksi ­pitkittäistutkimuksen mu­ kaan neli­ ja viisikymppisenä ihmiset kokivat elä­ mänsä olevan onnellisempaa kuin aikaisemmin. M y y t i t j a f a k t a t MYYTTI Kaikille tulee keski-iän kriisi. MYYTTI Mielen pahoinvointi kasvaa iän myötä. MYYTTI Yli 60-vuotiailla alkaa menetysten jakso. FAKTA Toisille tulee kriisi, mutta ikä ei selitä sitä. Kriisi liittyy elämäntapahtumiin, esimerkiksi jos on epäterveelliset elämäntavat, seuraukset voivat alkaa näkyä. Ihmisillä on erilaisia taipumuksia kokea tai raportoida kriisiä. Moni keski-iän kriisiä kokeva tunnistaa samaa myös aiemmista ikävaiheista. ”Kriisi” on negatiivisesti sävyttynyt, toisin kuin vaikka ”elämän uudelleen arviointi”. FAKTA Jos ihmisiltä kysytään tutkimuksissa myönteisiä asioita, niitä myös löytyy. Iän myötä ihmiset oppivat käyttämään keinoja, joilla he ylläpitävät hyvinvointiaan. Iäkkäämmät esimerkiksi keskittyvät vähemmän vuorovaikutuksen negatiivisiin piirteisiin tai suosivat ennemmin syvällisiä ihmissuhteita kuin sitä, että ihmissuhteita on määrällisesti paljon. FAKTA Aikaisemmin näin oli, mutta nykyään ihmiset elävät keskimäärin pidempään, joten 60-vuotiaana ei vielä välttämättä joudu luopumaan läheisistään tai terveydestään. Vanhentunut mielikuva vaikuttaa siihen, miten ikääntyneisiin työntekijöihin suhtaudutaan tai kuinka houkuttelevalta ikääntyminen näyttää. ”Iän myötä ihmiset oppivat käyttämään keinoja, joilla he ylläpitävät hyvinvointiaan.” 42 TUNNE & MIELI 5/2022
• He myös ennustivat, että seuraavien vuosien aika­ na se on vielä parempaa. Suunnan nähtiin siis ole­ van myönteinen. Kuusikymppiset tutkittavat arvioivat keskimää­ rin olevansa varsin onnellisia tai tyytyväisiä. Sil­ miinpistävää on, että he arvioivat olleensa hiukan vähemmän onnellisia edellisen kymmenen vuoden aikana. Se, mistä tämä johtuu, ei ole vielä selvillä. Persoonallisuus kulkee mukana Psyykkinen hyvinvointi riippuu elämän eri alu­ eista: työstä, parisuhteesta, vapaa­ajasta, ystävyys­ suhteista ja taloudellisesta tilanteesta. Hyvinvointi rakentuu siis olosuhteissa, mutta siihen vaikuttaa myös ihmisen persoonallisuus. Katja Kokon mukaan yli puolet psyykkisestä hyvinvoinnista selittyy persoonallisuudella. Esi­ merkiksi ulospäinsuuntautuneisuus liittyy mie­ len hyvinvointiin myönteisesti, tunne­elämän epä­ tasapainoisuus taas negatiivisesti. Toisaalta osa selittyy olosuhteiden ja elämän­ tilanteen ja ­tapahtumien avulla. Yksilöiden välisiä eroja on myös siinä, mikä painoarvo kul­ lakin elämäntapahtumalla on eri ihmisille. Per­ soonallisuus kytkeytyy siihen, miten eri tavoin ihmiset kohtaavat vastoinkäymisiä. ? Osa ihmistä on hyvin herkkiä reagoimaan tapahtumiin. Sama asia voi aiheuttaa yhdel­ le kriisin, toista se ei paljon heilauta. Kumpi­ kaan reagointitapa ei ole hyvä tai huono vaan erilainen. Jokainen voi silti vaikuttaa omaan tyytyväisyy­ tensä tai onnellisuuteensa. Ne ovat kaikille eri asioita: yhdellä ne ehkä liittyvät työhön, toisella perheeseen, kolmannella harrastukseen. Siinä määrin kuin mahdollista, arkeaan ja elä­ määnsä voi muuttaa oman näköiseksi ? sellaisek­ si, että se vastaa omia arvoja ja itselle tärkeitä asioi­ ta, Kokko sanoo. Merkityksellisyyttä tuo jo se, että ylipäänsä elä­ määnsä voi vaikuttaa. ? Kaikkeenhan ei tietenkään voi vaikuttaa. Mut­ ta jos se on mahdollista, omaan elämään olisi tär­ keää yrittää löytää tarkoituksellisuuden kokemuk­ sia ja myönteisiä tunteita tuovia asioita. ? K A TJ A K O K K O Työskentelee tutkimusjohtajana Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Psykologian tohtori. Tutkinut ihmisen psykologista kehitystä elämänkaarinäkökulmasta. Johtaa Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta, joka on aloitettu jo vuonna 1968. Kokee omassa elämässään tärkeiksi asioiksi perheen, mielekkään työn ja liikunnan. – Mielen hyvinvointi kasvaa iän myötä. Onnellisuus, tyytyväisyys ja omaksi itseksi tuleminen eivät ainakaan vähene keski-iässä, Katja Kokko sanoo. KU VA : PE T TE R I K IV IM A A 43 TUNNE & MIELI 5/2022
• M I N U N M I E L E N I TOIVO PALASI ELÄMÄÄN 44 TUNNE & MIELI 5/2022
• Pitkät masennuskaudet ja toivottomuus ajoivat Pinja Berkanin, 34, yrittämään itsemurhaa parikymppisenä. Nyt hän on tyytyväinen, ettei onnistunut teossaan. TEKSTI Pinja Berkan KUVA Marjaana Malkamäki itsekkäämpiä. Hehän vaativat minua pysymään hengissä, vaikka eivät itse joutuneet elämään sai­ rauden määrittämää arkea. VUONNA 2015 tutustuin siskoni kehotuksesta hy­ väksyvää tietoista läsnäoloa käsittelevään kirjaan. Aluksi meditaatioharjoitusten tekeminen oli pe­ lottavaa, koska ikävät tunteet hyökyivät päälle. Pikkuhiljaa pystyin kuitenkin harjoitusten avulla käsittelemään traumoja, koska tunneryöppy ei enää suistanut minua raiteiltaan. Kun uskalsin olla läsnä itselleni ja tunteille, toipumiseni alkoi. Sain apua myös kohtaamisista, joissa sain pu­ hua pahasta olosta ja itsetuhoi­ sista ajatuksista ilman, että mi­ nut hätisteltiin ajattelemaan va­ loisampia asioita. Toipuakseni minun täytyi ensin saada olla sai­ ras ja tuoda se esiin ilman vähät­ telyä. Prosessi oli pitkä ja kivulias, mutta elämäni alkoi muuttua. Olin ihmeissäni, kun toivoa alkoi­ kin löytyä ja masennus kaudet jäivät taakse. Valmistuin liiketalouden tradenomik­ si ja kuntouduin työkykyiseksi, mitä en olisi aikai­ semmin uskonut. Olen kirjoittaja, muusikko ja koulutettu koke­ musasiantuntija. En ota toimintakykyä itsestään­ selvyytenä, vaan osaan arvostaa sitä. Välillä suren sairaudelle menetettyjä kaoottisia vuosia, mutta kokemusasiantuntijan töitä tehdessä koen, että kokemukseni ovat arvokasta asiantuntijuutta. Voin tuoda toivoa sairastuneille ja heidän läheisilleen. Olen elävä esimerkki siitä, että useita vuosia sairastanutkin voi toipua. Elämäni ei ole tarina heikkoudesta ja epäonnistumisista vaan selviyty­ misestä.” ? K un kerron ihmisille, että olen yrittänyt it­ semurhaa, he järkyttyvät. Kaltaisestani iloisesta ja toimeliaasta naisesta ei kuu­ lemma ikinä uskoisi, että olen ollut niin huonos­ sa kunnossa. Teon aikaan olin 20­vuotias musiikinopiskelija ammattikorkeakoulussa. Opiskelin unelma­alaani, mutta vuosia kestänyt sairastaminen oli vienyt us­ koni tulevaan. Minulla oli pitkiä masennuskausia ja sairauslomia, joiden takia opintoni takkuilivat. Kausien välissä ylisuoritin opintoja ja uuvuin. En jaksanut tavata ihmisiä, vaan vetäydyin omiin oloi­ hini ja itkin kotona. En uskonut elämän muuttuvan paremmaksi, joten päätin tappaa itseni. En kuitenkaan uskalta­ nut viedä tekoa loppuun asti. Silloin syytin itseä­ ni pelkuriksi, mutta nykyään olen onnellinen, että selvisin. MASENNUIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA jo 13­vuotiaana. Olin herkkä, ujo ja epävarma nuori, jota kiusattiin. Sukulaiseni kuoli yllättäen, eikä asiaa käsitelty perheessämme. Jäin tunteiden kanssa yksin. Tun­ sin oloni arvottomaksi ja aloin käyttäytyä itse­ tuhoisesti. Seuraavana vuonna aloitin hoidot psykiatrisel­ la poliklinikalla. Keskusteluavusta ja lääkkeistä huolimatta vakava masennus kuitenkin uusi ker­ ta toisensa jälkeen. Lisäksi minulla oli syömishäi­ riöoireita sekä voimakasta ahdistusta ja stressiä, jotka aiheuttivat myös fyysisiä oireita, kuten hui­ mausta ja rytmihäiriöitä. Häpesin sairauttani ja sitä, etten kyennyt niin sanottuun normaaliin elämään. Tunsin syyllisyyt­ tä, että aiheutin läheisilleni huolta. Ajattelin, että kaikkien elämä olisi helpompaa, jos minua ei oli­ si. Itsemurhaa saatetaan pitää itsekkäänä tekona, mutta ajattelin muiden ihmisten olevan vielä ? Pinja Berkan sanoo elävänsä mielekästä elämää. – Elän ihanassa parisuhteessa ja pystyn tekemään asioita, joita rakastan. Arki ei aina ole helppoa, mutta oireeni ovat huomattavasti lievempiä entiseen verrattuna. ”Toipuakseni minun täytyi ensin saada olla sairas ja tuoda se esiin ilman vähättelyä.” 45 TUNNE & MIELI 5/2022
• T U T K I T T U A T I E T O A U U TI S PA LVE LU D U O D EC I M A ktiivinen elämäntapa auttaa välttymään muistisairauksilta, tutkimuksista tiedetään. Tuoreen meta-analyysin perusteella tähän kelpaa melkeinpä mikä tahansa vapaa-ajan harrastus. Tutkijat analysoivat 38 aikaisemman tutkimuksen ja yhteensä yli kahden miljoonan osallistujan tietoja. Niiden perusteella esimerkiksi lukeminen, kirjoittaminen, käsityöt, radion kuuntelu, television katselu, pelien pelaaminen ja musiikkiharrastukset voivat pienentää riskiä sairastua dementiaan 23 prosenttia. Fyysiset harrastukset, kuten kävely, pyöräily, jooga, tanssiminen ja kuntosalilla käyminen, pienentävät sairastumisriskiä 17 prosenttia. Lukeminen ja tanssiminen hoivaavat muistia Erilaiset sosiaaliset vapaa-ajan harrastukset liittyivät seitsemän prosenttia pienempään dementiariskiin, kun vertailukohtana olivat samanikäiset, joilla niitä ei ollut. Tällaisia olivat esimerkiksi järjestötoiminta, vapaaehtoistyöt, kyläily ystävien tai sukulaisten luona tai uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen. Yhteydet havaittiin riippumatta osallistujan iästä, sukupuolesta ja koulutustasosta. Tutkimuksissa osallistujia seurattiin vähintään kolme vuotta, ja seurantojen aikana yhteensä 75 000 osallistujaa sai dementiadiagnoosin. R Tutkimus on julkaistu Neurologylehdessä. KU VA : SH U TT ER ST O C K KATSO AVOIMET TYÖPAIKKAMME: ura.attendo.fi Keskitymme Attendolla hyviin kohtaamisiin ihmisten kesken. Haluamme kohdata asiak­ kaamme, asiakkaidemme läheiset sekä työ­ kaverimme aina ystävällisesti ja huomioon­ ottavasti. Jokainen työntekijämme on tärkeä ja arvostettu osa tiimiä. Uudet työntekijämme saavat katta­ van perehdytyksen, tuemme urakehitystä sekä edistämme henkilöstömme jatkuvaa oppimista. Tervetuloa meille! ATTENDOLAISEKSI MEIDÄN JOUKKOON? 46 TUNNE & MIELI 5/2022
• Sähköisellä stimulaatiolla apua ahmintahäiriöön A hmintahäiriötä pystytään mah­ dollisesti hillitsemään aivoi­ hin asennettavalla sähkö­ stimulaattorilla, tuore tutkimus osoit­ taa. Hoito on vielä varhaisessa vai­ heessa, mutta ensimmäiset ihmisillä tehdyt kokeilut ovat lupaavia. Tutkimuksessa kahden vapaa­ ehtoisen aivoihin asennettiin vaikean epilepsian hoidossa käytettävä sähkö­ stimulaattori, minkä jälkeen potilaita seurattiin kuuden kuukauden ajan. Aiemmissa tutkimuksissa ahminta­ häiriötä sairastavien tiettyjen tumakkeiden on havaittu aktivoituvan hieman ennen ahmintaa. Stimulaattorin avulla tutki­ jat pystyivät tunnistamaan aktivaatiot ja häiritsemään niitä sähkövirralla. Tämän ansiosta potilaiden ahminta­ jaksot vähenivät ja he myös laihtuivat jonkin verran. Toisella koehenkilöllä muutos oli niin suuri, ettei hän enää täyttänyt ahmintahäiriön diagnostisia kriteerejä tutkimuksen päättyessä. Jos havainnot varmistuvat suu­ remmissa lisätutkimuksissa, aivojen sähköstimulaatio voisi auttaa erityi­ sesti vaikeaa ahmintahäiriötä sairas­ tavia. Noin viidenneksellä vaikean liha­ vuuden takia hoitoon hakeutuvalla on ahmintahäiriö. Nykykäsityksen mu­ kaan syömishäiriöt johtuvat monesta eri syystä. Hermostollisten ja biologis­ ten tekijöiden lisäksi monet yksilön­ kehitykseen ja perheeseen liittyvät sekä sosiokulttuuriset seikat altista­ vat syömishäiriöille. R Tutkimus on julkaistu Nature Medicine -lehdessä. Ahmintahäiriötä sairastava syö hallitsemattomasti suuria määriä nopeasti ilman nälkää. Potilas syö usein yksin, koska häpeää käytöstään. KU VA : SH U TT ER ST O C K T U T K I T T U A T I E T O A KATSO AVOIMET TYÖPAIKKAMME: ura.attendo.fi Keskitymme Attendolla hyviin kohtaamisiin ihmisten kesken. Haluamme kohdata asiak­ kaamme, asiakkaidemme läheiset sekä työ­ kaverimme aina ystävällisesti ja huomioon­ ottavasti. Jokainen työntekijämme on tärkeä ja arvostettu osa tiimiä. Uudet työntekijämme saavat katta­ van perehdytyksen, tuemme urakehitystä sekä edistämme henkilöstömme jatkuvaa oppimista. Tervetuloa meille! ATTENDOLAISEKSI MEIDÄN JOUKKOON?
• T U T K I T T U A T I E T O A Metsä ja viheralueet voivat vähentää stressiä ja laskea sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös muita vähemmän sydänja verisuonitauteja. KU VA : SH U TT ER ST O C K Puistot tekevät hyvää kaupunkilaislapsen keuhkoille K aupunkilaislasten keuhkot ovat sitä paremmassa kunnossa, mitä lähempänä puistoa tai muuta viheraluetta he asuvat. Uusien tutkimustulosten perusteella vaikutus on pieni, vain muutaman prosentin luokkaa, mutta väestötasolla se voi näkyä monien terveydessä. Tutkimukseen värvättiin 3 300 portugalilaislasta Porton kaupungista. Lapsia ja heidän asuinympäristöjään tarkasteltiin syntymästä kymmenvuotiaaksi. Tulosten perusteella viheralueiden läheisyyteen muuttaminen tai asuinympäristön vihertyminen liittyivät parempiin tuloksiin keuhkojen toimintaa mittaavissa testeissä. Yhteys oli sitä voimakkaampi, mitä vehreämpi asuinalue oli. Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun lasten fyysinen aktiivisuus ja asuinalueen ilmansaastetasot huomioitiin analyysissa. R Tutkimus on julkaistu European Respiratory Journal -lehdessä. 48 TUNNE & MIELI 5/2022
• JOKAISELLA ON OIKEUS LOMAAN! Järjestämme tuettuja lomia lapsiperheille, vertaisryhmille, työikäisille ja ikääntyneille TUETTU LOMA? EDULLINEN TÄYSIHOITO VIISI YÖTÄ OMATOIMIKULJETUS YMPÄRI SUOMEA IHAN JOKAISELLE! WWW.MTLH.FI JOKAISELLA ON OIKEUS LOMAAN! Järjestämme tuettuja lomia lapsiperheille, vertaisryhmille, työikäisille ja ikääntyneille TUETTU LOMA? EDULLINEN TÄYSIHOITO VIISI YÖTÄ OMATOIMIKULJETUS YMPÄRI SUOMEA IHAN JOKAISELLE! WWW.MTLH.FI T U T K I T T U A T I E T O A KU VA : SH U TT ER ST O C K Sosiaalinen eristyneisyys näkyy aivoissa S osiaalinen eristyneisyys ja vä­ häiset ihmiskontaktit voivat brittiläisen tutkimuksen mu­ kaan suurentaa riskiä sairastua de­ mentiaan. Tulokset viittaavat myös siihen, että yhteys liittyy muutok­ siin muistin ja oppimisen kannalta tärkeissä aivoalueissa. Analyysissa huomioitiin lukuisia dementian riskiin vaikuttavia tausta­ muuttujia, mutta senkin jälkeen sosi­ aalisesti eristyneet sairastuivat demen­ tiaan noin neljänneksen muita toden­ näköisemmin. Osallistujille tehtiin aivojen mag­ neettikuvaus seurannan alussa, ja so­ siaalisesti eristyneiden aivoissa havait­ tiin muutoksia, jotka saattoivat selit­ tää dementiariskiä. Magneettikuvissa aivojen harmaan aineen tilavuus oli pienempi alueilla, jotka liittyvät muis­ titoimintoihin ja oppimiseen. Nämä muutokset myös näyttivät liittyvän muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen seurannan aikana. R Tutkimus on julkaistu Neurologylehdessä. Yksinäisyys ja eristyneisyys on yhdistetty aiemmin myös esimerkiksi sydänja verisuonitauteihin.
• T oimistotyötä tekevät istuvat suuren osan päivästä, mikä voi suurentaa monien sairauksien riskiä. Tuoreen tutkimuksen perusteella istumista voidaan kuitenkin vähentää etenkin, jos työntekijöille tarjotaan seisomapöytiä. Tulokset perustuvat 760:n toimistotyötä tekevän seurantaan. Vuoden kestäneen seurannan alussa osa työntekijöistä satunnaistettiin istumisen vähentämiseen tähtäävään hankkeeseen. Hankkeessa työpaikoilta valittiin vastuuhenkilöitä, jotka kannustivat ja auttoivat muutoksissa. Toisessa ryhmässä työntekijät saivat lisäksi seisomapöydät, ja kolmas toimi verrokkeina. Työpaikoilla tehtiin myös seisomista ja jaloittelua edistäviä rakenteellisia muutoksia. Seurannan päättyessä kumpaankin koeryhmään satunnaistetut olivat Seisomapöytä vaikuttaa vireyteen vähentäneet istumista enemmän kuin verrokit. Muutos oli kuitenkin suurempi työntekijöillä, jotka olivat mukana hankkeessa ja saivat lisäksi seisomapöydät. He vähensivät päivittäistä istumista keskimäärin 64 minuuttia, kun tavallisten pöytien ääressä työskentelevillä se väheni keskimäärin 22 minuuttia. Lisäksi stressi lieveni ja hyvinvointi sekä vireys paranivat, mutta vaikutus oli suhteellisen vähäinen. Seisomapöydän saaneet kertoivat myös alaselkävaivojen vähentyneen. Tutkimukseen osallistuneet olivat suhteellisen terveitä ja keskimäärin 45-vuotiaita, joten vaikutukset voivat olla suurempia iäkkäämmillä ja vähemmän terveillä. R Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Istumisen terveyshaitat näkyvät myös ihmisillä, jotka harrastavat liikuntaa. T U T K I T T U A T I E T O A KU VA : SH U TT ER ST O C K 50 TUNNE & MIELI 5/2022
• ASUMISPALVELUJA JA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAA TOIMINTAA MIELENTERVEYSTOIPUJILLE Jokaisella on oikeus hyvään ja merkitykselliseen elämään Tunne & Mieli -lehdessä tavoitat mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneen kohderyhmän. Löydät lehden ja sähköisten kanavien mediakortit 2023 osoitteesta tunnejamieli.fi/mediatiedot Ota yhteyttä mainosmyyntiimme: Markku Karjalainen markku.karjalainen@tunnejamieli.fi 045 173 5102 HALUATKO MAINOKSESI LEHDEN SIVUILLE? tunne & mieli Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi Työstressi haitallisempaa miehille S tressaavat työolot ja työstressi altistavat monille sairauksille, mutta vaikutukset näyttäisivät olevan miehillä suurempia kuin naisilla. Miehillä työstressiin liittyy usein haitallisia elämäntapoja, jotka selittävät suurempia riskejä. Tiedot käyvät ilmi tanskalaistutkimuksesta, jossa seurattiin yli puoltatoista miljoonaa 30–59-vuotiasta työntekijää 18 vuoden ajan. Stressaavana työnä pidettiin työtä, jossa on epäsuhta vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välillä sekä vähäiseksi koettu palkitsevuus suhteessa ponnisteluihin. Stressaavaa työtä tekevät miehet sairastuivat tai menehtyivät noin 14 prosenttia todennäköisemmin ja naiset 4 prosenttia todennäköisemmin kuin vähemmän stressaavaa työtä tekevät. Analyysin perusteella miesten työstressiin liitetyistä terveyshaitoista osa johtui epäterveellisistä elämäntavoista, kuten tupakoinnista, alkoholinkäytöstä, ylipainosta ja vähäisestä liikunnasta. Onkin mahdollista, että miehet pyrkivät lievittämään stressiään keinoilla, jotka altistavat pitkäaikaissairauksille. R Tutkimus on julkaistu European Journal of Epidemiology -lehdessä. T U T K I T T U A T I E T O A KUVA: SHUTTE RSTOCK 51 TUNNE & MIELI 5/2022
• V Ä R I T Y S K U V A 52 TUNNE & MIELI 5/2022
• Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). Opettele riitelemään rakentavasti (Hyvin riidelty!) ja lue, millaisista asioista kirjailija Laura Honkasalo saa iloa arkeensa (Voimaa arkeen). HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : SH U TT ER ST O C K 52 Värityskuva 59 Krypto 61 Sanatehtävä 61 Sudokut 62 Ristikko
• I loitseminen, rakastaminen ja yhdessä nauttiminen sujuvat ihmissuhteessa yleensä luonnostaan. Vaikeista asioista puhuminen ja riiteleminen taas ovat taitoja, jotka pitää opetella, sanoo ratkaisukeskeinen yksilö­ ja pariterapeutti, sovittelija Mippi Vuorikoski. Kun kyseessä on ihmissuhde, parempaan riitelyyn pääseminen vaatii mo­ lempien osapuolten sitoutumista. Ensimmäinen askel kohti rakentavan rii­ telyn treenaamista on, että tiedostaa näiden taitojen merkityksen. Sanotko suuttuessasi, mitä sylki suuhun tuo, vai vältteletkö riitaa viimeiseen asti? Riiteleminen on tärkeä ihmissuhdetaito, jota kannattaa kehittää. Rakentavan riidan kautta voi myös oppia jotain uutta itsestä tai toisesta. TEKSTI Marja-Terttu Korppila KUVAT Shutterstock HYVIN RIIDELTY! 54 TUNNE & MIELI 5/2022
• Tuliko sanaharkkaa puolison kanssa, löitkö luurin korvaan äidille, pimah­ ditko teinille? Riiteleminen ei tee ihmissuhtees­ ta huonoa. Vuorikoskesta asia on jopa päinvastoin: riiteleminen kertoo luot­ tamuksesta. ? Suuttuminen ja viha nähdään liian usein negatiivisina asioina, vaikka niis­ sä on kyse jonkin itselle tärkeän rajan puolustamisesta. Jos ei uskalla tai osaa riidellä ja päästää tunteitaan ilmoille, monia tärkeitä asioita voi jäädä käsit­ telemättä. Konflikti toisi ne näkyville. Siinä, että suutut hetkellisesti omal­ le läheisellesi, ei ole mitään väärää tai pahaa. Eikä siinä, jos riitelette samasta asiasta monta kertaa. Vuorikoskesta toistuva riita on vain merkki siitä, että asiaa ei ole vielä saatu ratkaistua eikä riita ole valmis. Mitä riidat kertovat suhteesta? Joku riitelee tämän tästä, toinen ei juuri koskaan. Se, miten suhtaudut riitoihin, on yhdistelmä tem­ peramenttiasi, lapsuutesi malleja ja muita koke­ muksiasi riitatilanteista. Ehkä samaistut vanhempaasi, joka vetäytyi tai alistui ? tai häneen, joka riiteli räiskyvämmin. Temperamentti vaikuttaa myös rytmiin konflik­ titilanteessa, Mippi Vuorikoski huomauttaa. Jos suu­ tut nopeasti, ehkä myös lepyt nopeasti. Toisella taas on pidempi sytytyslanka ja myös asioiden proses­ sointi riitatilanteessa voi kestää kauemmin. Mistä oma riitelytyyli syntyy? Nimittelyä, alistamista, nöyryyttämistä. Oma elämänhistoria opettaa meille, onko riiteleminen turvallista vai ei. ? On ymmärrettävää vältellä kon­ flikteja, jos on muodostunut koke­ mus, ettei omien rajojen puolusta­ minen ole ok tai jos siitä on seurannut esimerkiksi hylätyksi tuleminen, Vuorikoski sanoo. Turvaton olo voi laukaista myös traumareaktion. Silloin lievissäkin rii­ tatilanteissa strategiana voi olla tilan­ teesta pakeneminen tai jäätyminen. Myös sanallinen hyökkäys saattaa ker­ toa turvattomuudesta. ? Jos on joutunut jossain ihmis­ suhteessa puolustamaan itseään voi­ makkaasti, se voi jäädä päälle. Myötäileminen ja sovitteleminen voi­ vat olla keinoja saada tilanne jälleen tur­ valliseksi ja palauttaa yhteys – omien ra­ jojen puolustamisen kustannuksella. Vuorikoski kehottaa pohtimaan, mitä konfliktit ovat omassa elämässä Mitä jos pelkää riidellä? Kun toisen rajat, arvot, tarpeet ja periaatteet tarkentuvat riidan ansiosta, niitä voi kunnioittaa ja huomioida aiempaa paremmin. tarkoittaneet. Miten esimerkiksi vanhempien riidat vaikuttivat perheharmoniaan? Miltä se itsestä tuntui? Millaisia riitelystrategioita on tarttunut mukaan muista ihmis­ suhteista? ? Itseään kannattaa lähestyä myö­ tätuntoisesti. Ymmärtää, että omien reaktioiden takana on merkityksel­ linen tarina eikä ole ihme, että kon­ fliktitilanteet tuntuvat itsestä pelot­ tavilta. 55 TUNNE & MIELI 5/2022
• Riita leivänmurusista pöydällä ei liit­ tynytkään mitenkään muruihin, vaan syvempään kuulluksi ja kunnioitetuk­ si tulemisen tarpeeseen. Rakentavasta riidasta tullaan vii­ saampina pois, Vuorikoski sanoo. Hä­ nestä hyvä riita opettaa jotain tärkeää itsestä tai toisesta ihmisestä. Kun toi­ sen rajat, arvot, tarpeet ja periaatteet tarkentuvat riidan ansiosta, niitä voi kunnioittaa ja huomioida aiempaa pa­ remmin. Jos taas tarpeet jäävät näkymättömiin, siitä voi seurata turhautumista. Pahim­ millaan turhautumistaakka kärjistyy odottamattomaan välien katkaisuun. Rakentava riita myös yhdistää ja vahvistaa: selvisimme tästä yhdessä! Mitä hyvää riidasta voi seurata? Miten riidellä rakentavasti? Parisuhteessa ei kannata riidan tuoksinnassa heilutella erokorttia, koska se tuo pelkoa suhteeseen. ? Vaikka yhteys hetkellisesti kat­ keaa, sen voi palauttaa. Tämä voi olla äärimmäisen korjaava kokemus ih­ miselle, joka on kokenut turvatto­ muutta riitatilanteissa. Onnistunut riita auttaa myös rii­ telemään seuraavan riidan ainakin yhtä hyvin tai vielä paremmin. teisiin. Fyysiseen väkivaltaan Vuorikoski suhtau­ tuu nollatoleranssilla. Hän kehottaa keskustelemaan myös siitä, mis­ tä merkeistä tunnistaa aikalisän tarpeen. Kun sietokyky ylittyy riidan aikana, vartin tauko voi pelastaa tilanteen. Se saattaa auttaa myös, kun rii­ dassa toistetaan samaa kehää eikä tilanne mene eteenpäin. Pariskunnille Vuorikoski antaa vielä yhden neuvon: erokorttia ei kannata riidan tuoksinnas­ sa heilutella, koska se tuo pelkoa suhteeseen. ? Jos puhutaan erosta, se tehdään asiallisesti ja rauhallisesti eikä riitatilanteessa toisen tai ti­ lanteen hallinnan välineenä. Riitelysäännöistä sopiminen voi Mippi Vuorikos­ ken mukaan olla käänteentekevää ihmissuhteelle. On hyvä keskustella sovun aikana, rauhallises­ sa tilanteessa siitä, mistä periaatteista kumpikin haluaa pitää kiinni riidan hetkellä. Mikä tapa tai sana triggeröi itseä niin, ettei halua sitä käytettä­ vän? Missä menee äänen korottamisen raja? ? Väsyneenä, nälkäisenä tai tunteenpalossa mokatilanteet ovat inhimillisiä. Silti siellä on punaisena lankana se, miten haluamme jatkos­ sa riidellä ja miten riitatilanteet ovat turvallisia ja rakentavia. Nimittely, tahallisesti sanoilla satuttaminen ja uhkaileminen eivät kuulu rakentaviin riitatilan­ 56 TUNNE & MIELI 5/2022
• Siitäkin on tärkeä keskustella, miten riidat sovitaan, jotta ne eivät jää roikkumaan ilmaan. Silti anteek­ sipyyntöä ei aina tarvita, Vuorikoski huomauttaa. Niiltä, jotka ovat sovittelevia ja miellyttämisen­ haluisia, se saattaa lipsahtaa liiankin helposti. ? Oma pohjatarve saa ja pitääkin pysyä, eikä omien rajojen puolustamista tarvitse pyytää anteeksi. Sitä taas voi pyytää anteeksi, jos kuppi menee nurin tai jos rikkoo mahdollisesti yhdessä sovittuja sääntöjä. Automaattisen anteeksi pyytämisen sijaan Vuorikoski suosittelee toteamaan yhdessä, että olipa kurja tilanne ja ensi kerralla paremmin. Se saattaa monesti riittää. Jos anteeksi pyytäminen tuntuu itsestä vaikeal­ ta, sekin on hyvä tiedostaa. Anteeksi pyytäminen ei ole alistumista, vaan se voi olla myös äärimmäi­ sen korjaava ja rakkaudellinen ihmissuhdeteko. ? Onko aina pyydettävä anteeksi? Niiltä, jotka ovat sovittelevia ja miellyttämisenhaluisia, anteeksipyyntö saattaa lipsahtaa liiankin helposti. Parisuhdekurssit livenä ja verkossa auttavat parisuhteen kriiseissä ja arjessa. Sinulle ja teille, jotka kaipaatte toimivaa yhteyttä välillenne. KALAJOEN PARISUHDEKURSSI 4.–6.11.2022, KALAJOKI TUNNEKESKEINEN PARISUHDEKURSSI 19.–20.11.2022, JÄRVENPÄÄ LÄHEMMÄS PUOLISON MIELTÄ JA IHOA -PARISUHDEKURSSI 26.–27.11.2022 VERKOSSA Olette lämpimästi tervetulleita! Apua ja läheisyyttä parisuhteeseen parempiavioliitto.fi/tapahtumat 57 TUNNE & MIELI 5/2022
• Mielen ry tarjoaa asumispalveluja, sosiaalista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa ja työllistymispalveluita sekä kaikille avointa mielekästä tekemistä, koulutusta ja ryhmätoimintaa mielen hyvinvointiin. Tuotamme tukiasumisen palveluja mielenterveyskuntoutujille Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Tampereella Iideshovin toimintakeskuksen yhteyteen valmistuu marraskuussa uusi, upea, 34-asuntoinen kerrostalo. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat: toivo, osallisuus, uudistuminen ja ilo. Tutustu toimintaamme: mielen.fi Mielen ry tarjoaa asumispalveluja, sosiaalista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa ja työllistymispalveluita sekä kaikille avointa mielekästä tekemistä, koulutusta ja ryhmätoimintaa mielen hyvinvointiin. Tuotamme tukiasumisen palveluja mielenterveyskuntoutujille Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Tampereella Iideshovin toimintakeskuksen yhteyteen valmistuu marraskuussa uusi, upea, 34-asuntoinen kerrostalo. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat: toivo, osallisuus, uudistuminen ja ilo. Tutustu toimintaamme: mielen.fi
• 11 8 11 6 22 3 8 9 8 12 11 11 13 11 1 2 7 3 4 2 1 7 16 2 1 1 11 7 8 14 13 11 3 17 13 8 11 7 14 21 4 17 8 16 8 3 4 14 10 9 7 3 4 2 11 5 2 8 17 6 11 21 4 17 8 11 17 17 11 16 12 17 22 18 11 14 8 8 13 18 23 11 10 15 7 9 14 19 17 5 10 15 20 16 20 20 2 14 5 8 23 18 9 2 3 7 21 10 17 3 3 4 2 11 8 9 3 7 9 10 17 4 8 11 7 4 17 4 3 17 2 14 4 13 11 14 11 7 4 17 11 13 9 9 8 8 16 16 3 11 17 11 16 11 11 13 11 3 17 11 17 8 19 22 17 11 23 11 17 9 9 13 3 11 11 17 8 13 17 8 13 2 6 11 11 9 11 17 11 17 23 18 10 22 17 4 11 17 6 14 8 17 17 3 3 7 7 14 8 9 17 7 13 8 8 14 2 9 7 2 9 9 11 5 7 13 19 13 7 2 9 8 13 8 14 4 2 2 22 7 12 11 17 3 17 11 11 8 11 9 3 4 23 8 2 21 17 14 7 18 17 9 14 7 17 7 11 8 11 4 1 2 18 18 17 21 18 13 20 8 14 17 ris tik ko tu ul i.? P U U H A A A I V O I L L E KRYPTO Mielen ry tarjoaa asumispalveluja, sosiaalista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa ja työllistymispalveluita sekä kaikille avointa mielekästä tekemistä, koulutusta ja ryhmätoimintaa mielen hyvinvointiin. Tuotamme tukiasumisen palveluja mielenterveyskuntoutujille Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Tampereella Iideshovin toimintakeskuksen yhteyteen valmistuu marraskuussa uusi, upea, 34-asuntoinen kerrostalo. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat: toivo, osallisuus, uudistuminen ja ilo. Tutustu toimintaamme: mielen.fi 59 TUNNE & MIELI 5/2022
• Tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje, niin olet perillä ajankohtaisista työelämään ja työhyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä! TTT-lehden TTT-lehden uutiskirje uutiskirje keventää keventää kuormaasi! kuormaasi! TTTLEHTI.FI/TILAA-UUTISKIRJE ttt_922.indd 1 ttt_922.indd 1 20.9.2022 13.03 20.9.2022 13.03
• w w w. ris tik ko tu ul i.? 1 2 3 4 5 7 6 8 9 10 11 12 13 15 16 18 14 17 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Sijoita alla annetuista vihjeistä tulevat 6-kirjaimiset sanat ruudukkoon pystyriveille numeroiden suuntaisesti. 1-2 Lautapelit 1-4 Kylmät 3-2 Ongelmia 3-4 Nisut 5-4 Talvion nimisiä 5-7 Humala 6-7 Naku 6-9 1/50 8-7 Korva8-9 Äkillinen 10-9 Rivakka 10-12 Korallimuodostuma 11-12 Iso (pelottava) koira 11-14 Tenhot 13-12 Vie yli 13-14 Katraat 15-14 Isoäidit 15-17 Myrkyllisiä 16-17 Soitettavia 16-19 Tötteröt 18-17 ”Kilpailut” 18-19 Korttipelejä 20-19 Yliset 20-22 Nostolaite 21-22 Nautittava 21-24 Riesa 23-22 Twist 23-24 Iso säiliö 25-24 Pöntössä 25-27 Katollinen 26-27 Suojeltava 26-29 Taiteilijalta 28-27 Keiju 28-29 Hahmo Ratkaisut seuraavalla aukeamalla. SANATEHTÄVÄ P U U H A A A I V O I L L E SUDOKU VAIKEUSASTE ??? VAIKEUSASTE ??? VAIKEUSASTE ??? Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 2 5 3 4 9 8 5 1 6 7 2 1 8 4 6 1 7 9 4 5 1 8 4 6 3 9 3 8 6 4 2 4 5 7 3 9 1 2 9 6 7 4 2 3 9 5 7 6 2 4 8 2 1 9 5 6 2 3 5 1 4 6 8 9 1 5 1 7 3 5 8 9 6 3 2 4 5 8 1 9 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 6 5 4 7 8 4 3 3 5 1 5 9 8 7 5 3 2 4 7 5 8 1 2 9 6 3 9 5 1 4 2 4 6 3 8 5 1 8 7 9 2 4 9 6 4 7 8 2 7 6 5 9 3 1 8 3 6 9 3 5 8 4 2 9 8 7 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 3 Sudoku Puzzle 4 9 4 3 8 1 3 1 7 8 3 2 6 7 7 1 4 9 2 9 2 8 3 2 1 4 7 5 7 1 4 3 2 8 6 1 2 2 7 1 8 6 5 9 4 5 4 5 7 3 2 1 8 61 TUNNE & MIELI 5/2022
• P U U H A A A I V O I L L E ww w.r istik ko tuu li.fi 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + ? SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 17.11. mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi tai postikortilla osoitteeseen Tunne & Mieli, Ristikko, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 20 euron rahapalkinto. Muista kertoa nimesi, osoitteesi ja tilinumerosi (IBAN). Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. rist ikk otu uli.? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 5 4 6 7 8 9 10 MINISTERI JOHTAJA TOISTUVASTI TUKIA LÄPIKUULTAVA KILPAILU MONEN MAAN TYTTÖJÄ UI ”MAKSAA” LAPSELLISIA -KATTILA ”88" ITALIAA PÄIVÄLEVOT LEPPÄKOSKI PÄÄKAUP. SÄÄ MERKKEJÄ OIKEUKSIA RAVIPELI KÄTKETTY? NÄISTÄ TÄNNE LANGOIKSI KARTOIN SAARTO HOITAVA 10x10 KOMEA LIEHITTELY UKRAINAA SIALLE KUOREN ALLA HUUDAHDUS RIKI JÄLLEEN TAITAA KAIROIN PUROSTA HELLIN ---MOI TÄRPPI KULLAN KALLIS LÖRPÖTYKSIÄ JOENSUU PIKI I S Ä KOTIT Y Ö KUKIN PUUSTIIN PERUSTA IHASTUS PIHEJÄ KAUNIS VESI”ETSIVÄ” VOI NESTE ULAPAT PIDETTÄVÄ KALA ANTAA LUPAUS T Y ÖTAISTELUT MENNEITÄ ”99" A B C KOSTEITA SÄRKY ”VALVOA” ETUTAI TAKA( 3 VOI KOKOON NOPEAAKIN SOITIN HOUT WILMA MENI 485 ”KIITTI” ASENTO RISTIKKO Palkintoristikko! Voita 20 € 62 TUNNE & MIELI 5/2022
• T E H T Ä V I E N R A T K A I S U T A P I L A T K I R K S P E S N A R U I D U T A S T E L U T I I K K I V A H A A R V O A K T I M A A R K A R H I T V O I T A S U A K I R O T A A I S A T I S T U I N S N L I R A K U O M E N A P L A R I K O O T A A T O T A A S A T A H M I N T A U L A S I T S T I N A L A T I U N E T A R E V E T I H O T U R O S E A N I A N Ä T O I V O S E T N I M E T Ä L I S O T K A A R A A N E L I T E D E S I N H A T A V A R A L E S E S A A T I P A M I R I S Ä T T U O T E S T A T I S T I E H O S T U S M U K A V A T E K O A S Ö O Ä U U L N J M K A U N I I T I Ö T V Ä K R S K H R F B Y I H A S T U A P D G C F I R M A U M Ö T T I Ö P A U V A R J O R B A R B I N A U H A M K L A P I I D I H R I E S K A A S E N T O T A I V A S A I D O T N Ä Y T F E T T A N A S E M O V E R O T U K I S T A U T R I O M O L O K I T T A S A N O I Ä M A N I T A E A S C O T T A I G A O R A T S U K T P O S I T T A A Y S I Y S I B I L L G U T R A T I I L D I N G O N K U L U M A S A F A R I L E I P Ä I C Y A I S M I T E R O T T A A L I R O T A S U P I T A U K M I V A L O U S U J U T I L I A S T T E T R A U O H P M A P R H L M T S V P T A L O A U A L U I U A A U K I U A S U L L L I A U U R U M U A N N N U O E M L S S T M B T S K N M A A T K T A A I S K T U T T I A A T T T I I O S VAIKEUSASTE ??? VAIKEUSASTE ??? VAIKEUSASTE ??? Ristikkoarvonnan voittajalle on lähetetty 20 euron rahapalkinto. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! SANATEHTÄVÄ RISTIKKO (4/2022) SUDOKU KRYPTO (4/2022) A P I L A T K I R K S P E S N A R U I D U T A S T E L U T I I K K I V A H A A R V O A K T I M A A R K A R H I T V O I T A S U A K I R O T A A I S A T I S T U I N S N L I R A K U O M E N A P L A R I K O O T A A T O T A A S A T A H M I N T A U L A S I T S T I N A L A T I U N E T A R E V E T I H O T U R O S E A N I A N Ä T O I V O S E T N I M E T Ä L I S O T K A A R A A N E L I T E D E S I N H A T A V A R A L E S E S A A T I P A M I R I S Ä T T U O T E S T A T I S T I E H O S T U S Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 1 3 7 2 4 8 6 9 2 5 3 7 6 8 9 1 4 4 7 8 1 6 9 2 5 3 7 1 4 3 5 9 6 2 8 2 6 9 3 8 5 7 1 4 8 6 9 2 1 4 3 7 5 3 4 6 8 1 2 9 7 5 5 7 2 8 9 3 4 6 1 1 8 2 5 9 7 4 3 6 9 4 1 5 2 6 8 3 7 9 5 7 6 4 3 1 2 8 3 8 6 4 7 1 5 9 2 6 9 4 2 3 1 5 8 7 6 2 8 1 3 5 7 4 9 7 3 1 9 5 8 6 4 2 1 3 5 9 4 7 2 8 6 8 2 5 4 7 6 3 9 1 4 9 7 6 8 2 1 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 2 8 1 4 9 5 7 6 3 7 5 6 4 8 2 9 3 1 4 9 7 3 6 8 5 2 1 9 1 3 5 7 6 4 2 8 5 3 6 7 2 1 8 9 4 4 8 2 1 3 9 6 5 7 3 6 2 1 5 7 9 4 8 1 4 7 8 6 5 2 9 3 7 5 9 2 8 4 1 3 6 2 3 5 9 1 4 8 7 6 8 1 4 6 3 9 2 7 5 8 6 9 3 2 7 1 4 5 9 7 3 8 1 6 4 5 2 6 9 1 7 4 3 5 8 2 6 4 8 5 7 2 3 1 9 5 7 8 2 9 1 3 6 4 1 2 5 9 4 3 6 8 7 3 2 4 6 5 8 7 1 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 4 1 5 9 8 7 2 6 3 2 4 9 5 8 7 6 1 2 9 5 3 6 7 1 4 8 9 1 8 7 6 3 4 2 5 6 7 8 4 1 2 3 9 5 7 6 5 1 2 4 9 8 3 1 5 7 2 8 4 9 6 3 6 5 7 3 8 9 2 1 4 8 6 2 9 3 5 4 1 7 2 4 3 5 1 6 8 7 9 9 3 4 6 7 1 5 8 2 1 8 9 2 4 7 3 5 6 7 1 9 8 5 6 2 3 4 4 7 6 8 9 5 1 3 2 5 2 6 1 4 3 8 7 9 5 3 2 4 7 1 6 9 8 4 8 3 7 2 9 6 5 1 8 9 1 6 3 2 5 4 7 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 6 4 2 5 1 8 9 7 8 4 2 1 6 7 3 5 9 1 7 5 9 4 8 2 6 3 5 1 6 9 3 4 2 7 8 9 8 2 6 7 3 4 5 1 3 9 7 5 8 2 1 4 6 6 5 1 8 3 4 9 7 2 7 3 9 4 2 6 5 8 1 7 4 3 1 9 2 6 8 5 6 8 1 7 5 3 4 9 2 8 2 9 7 6 5 1 3 4 4 2 5 8 1 9 7 6 3 5 1 8 3 2 9 7 4 6 2 5 3 6 4 8 9 1 7 4 9 7 5 1 6 3 2 8 1 7 8 3 9 5 6 2 4 2 3 6 4 8 7 5 1 9 9 6 4 2 7 1 8 3 5 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 4 6 5 3 1 2 7 1 2 6 7 3 4 8 5 9 3 7 2 9 1 4 5 6 8 3 9 5 6 2 8 7 4 1 6 5 1 2 8 7 3 4 9 4 7 8 9 5 1 2 6 3 7 3 9 4 2 1 8 5 6 9 4 7 1 8 6 5 3 2 2 4 5 7 6 8 9 1 3 8 6 3 2 4 5 9 1 7 1 6 8 3 9 5 4 7 2 2 5 1 3 7 9 6 8 4 8 2 3 5 4 6 7 9 1 5 8 9 4 1 7 3 2 6 5 9 7 1 3 2 6 8 4 7 3 4 5 6 2 1 9 8 4 1 6 8 7 9 2 3 5 6 1 2 8 9 3 4 7 5 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 9 1 8 2 7 3 5 4 9 7 2 3 6 8 5 1 4 7 8 5 1 4 3 2 9 6 8 3 6 5 4 1 7 9 2 2 3 4 6 9 5 8 1 7 1 4 5 9 2 7 3 8 6 5 2 9 4 8 6 7 3 1 3 9 1 6 5 4 2 7 8 1 7 8 5 3 2 6 4 9 2 8 7 1 3 9 6 4 5 4 6 3 9 7 1 5 2 8 5 6 4 7 8 2 9 3 1 8 1 2 7 5 4 9 6 3 7 5 8 2 1 3 4 6 9 9 5 6 3 1 8 4 7 2 6 1 3 4 9 5 8 2 7 3 4 7 2 6 9 1 8 5 4 2 9 8 7 6 1 5 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 8 5 3 9 6 4 2 1 7 6 2 9 7 4 8 1 3 5 9 6 2 3 1 7 8 5 4 8 4 5 1 3 2 7 9 6 4 7 1 8 5 2 6 3 9 7 1 3 5 6 9 8 4 2 1 2 4 5 7 8 9 6 3 9 8 6 4 2 7 3 5 1 6 8 9 4 2 3 5 7 1 4 7 1 6 5 3 2 8 9 7 3 5 1 9 6 4 8 2 5 3 2 9 8 1 4 6 7 5 1 6 7 4 9 3 2 8 2 5 4 8 7 6 9 1 3 3 9 7 2 8 5 1 4 6 3 9 8 2 1 5 6 7 4 2 4 8 6 3 1 7 9 5 1 6 7 3 9 4 5 2 8 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 8 6 1 3 5 4 9 7 2 4 5 6 1 9 2 7 8 3 2 9 3 7 1 6 5 8 4 3 7 9 5 8 4 6 2 1 5 4 7 8 9 2 3 1 6 1 2 8 7 3 6 5 9 4 3 8 9 5 4 7 2 6 1 9 4 5 2 6 1 8 3 7 1 5 4 6 2 3 7 9 8 2 6 3 8 4 7 9 1 5 6 7 2 9 8 1 4 5 3 8 1 7 3 5 9 2 4 6 7 2 8 4 6 9 1 3 5 5 3 4 9 7 8 1 6 2 9 1 5 2 3 8 6 4 7 6 8 1 4 2 5 3 7 9 4 3 6 1 7 5 8 2 9 7 9 2 6 1 3 4 5 8 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 4 8 6 5 2 3 1 9 7 6 1 5 7 9 4 3 8 2 3 1 7 9 4 6 2 5 8 8 3 2 1 5 6 7 9 4 9 2 5 1 8 7 3 6 4 7 4 9 8 3 2 1 6 5 5 6 3 4 1 2 8 7 9 1 8 6 5 4 3 2 7 9 1 9 4 6 7 8 5 2 3 5 2 7 9 1 8 4 3 6 8 7 2 3 5 9 6 4 1 3 9 4 6 2 7 5 1 8 7 3 8 2 6 4 9 1 5 4 5 8 3 6 1 9 2 7 2 4 1 8 9 5 7 3 6 9 7 3 2 8 5 6 4 1 6 5 9 7 3 1 4 8 2 2 6 1 4 7 9 8 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 7 2 8 5 1 9 3 6 4 9 2 8 5 6 4 7 3 1 5 9 4 6 3 8 7 2 1 7 1 4 3 2 9 8 6 5 3 1 6 7 4 2 9 5 8 3 6 5 7 8 1 2 4 9 4 8 3 2 5 1 6 9 7 2 7 9 1 4 5 3 8 6 2 7 9 8 6 3 4 1 5 8 3 1 6 7 2 5 9 4 1 6 5 4 9 7 8 3 2 4 5 6 9 3 8 1 2 7 9 4 7 3 2 5 1 8 6 6 4 3 8 5 7 9 1 2 8 5 1 9 7 6 2 4 3 1 8 7 2 9 6 4 5 3 6 3 2 1 8 4 5 7 9 5 9 2 4 1 3 6 7 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 9 7 5 8 6 4 2 1 3 6 9 7 8 3 2 4 1 5 3 2 6 5 1 7 9 8 4 8 1 3 4 6 5 9 2 7 1 8 4 2 9 3 7 6 5 5 4 2 7 1 9 8 6 3 2 3 8 6 7 9 5 4 1 9 6 5 2 8 1 7 3 4 5 4 9 1 8 2 3 7 6 4 2 1 5 7 3 6 9 8 6 1 7 4 3 5 8 2 9 7 3 8 9 4 6 1 5 2 7 6 3 9 4 8 1 5 2 1 5 4 6 2 8 3 7 9 8 5 1 3 2 6 4 9 7 3 8 9 1 5 7 2 4 6 4 9 2 7 5 1 6 3 8 2 7 6 3 9 4 5 8 1 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 5 3 9 2 6 4 1 8 1 3 9 2 7 5 6 8 4 9 1 2 8 7 4 6 3 5 2 7 6 8 4 9 3 1 5 4 6 8 1 3 5 9 2 7 5 8 4 1 6 3 9 7 2 6 8 5 3 4 2 1 7 9 6 1 8 5 3 7 4 2 9 3 7 4 6 9 1 5 8 2 9 2 3 4 1 6 7 5 8 1 2 9 7 5 8 3 6 4 7 4 5 9 2 8 1 6 3 5 4 7 2 6 3 8 9 1 8 9 7 6 5 4 2 3 1 8 9 6 5 1 7 2 4 3 3 5 2 7 9 1 8 4 6 2 3 1 4 8 9 7 5 6 4 6 1 3 8 2 5 9 7 63 TUNNE & MIELI 5/2022
• Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun? Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi E N S I N U M E R O S S A HYVÄ OMA KEHO! Talven numerossa liikutellaan ja kuunnellaan omaa kehoa – ja muistetaan jakaa hyvää oloa myös muille ihmisille. K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 2.12. Keho ja traumat Traumojen hoitamisesta kehollisin keinoin puhutaan nyt paljon. Onko kaikkia kehollisia menetelmiä turvallista käyttää? Syömishäiriö aikuisena Johannan terveellisestä ruokavaliosta alkanut syömisen tarkkailu vei vakavaan syömishäiriöön. Pysähdyksen jälkeen alkoi paraneminen. Ruokarauhaa, kiitos! Toisen syömisen kommentointi ei ole koskaan fiksua. Millaisin keinoin omaa ruokasuhdettaan voi pohtia ja välittää hyvää oloa myös ympärilleen? Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : SH U TT ER ST O C K 64 TUNNE & MIELI 5/2022
• Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Outi Pikkuoksan kirjan Mielijoogaa – Irti huolista, alakulosta ja kielteisistä ajatuksista (Atena 2022). Palkinnon arvo on 30 euroa. M I K Ä J U T T U S Y T Y T T I ? VASTAA 17.11.2022 MENNESSÄ Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Ristikkovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Lehden 4/22 arvonnassa Mielijoogaa-kirjan voitti Eva Roos. Onnea voittajalle! L U K I J O I LT A Eroon häpeästä Maria Guzeninan haastattelu oli hieno. Mieleen jäi "valoon, valoon, happea, happea", joka oli Marian pään sisäinen komento keskellä häpeän kouraa. Häpeä on voimakas tunne. Se voi myös ajaa elämässä eteenpäin, kun haluaa siitä eroon – kuten Maria. Uusi näkökulma yksinäisyyteen Yksinäisyydestä kertova artikkeli käsitteli tärkeää aihetta uudesta näkökulmasta. Juttu liikutti ja sai ajattelemaan omaa yksinäisyyttä. Ystävyys on tärkeää Ystävyydestä kertova juttu sai minut pohtimaan omaa ystävyyssuhdettani, joka rikkoutui epäluottamuksen takia. Ystävyys on tärkeää. Surin ystävyytemme särkymistä melko pitkään enkä pystynyt enää luottamaan, mutta olen mielessäni kyennyt antamaan anteeksi. Juttutoive parisuhteesta Toivon lehteen juttua eläkeläisten parisuhteesta. Miten selviytyä siinä tilanteessa, jos puoliso sairastuu henkisesti? Miten terveempi puoliso jaksaa arjessa hänen kanssaan? Mistä he yhdessä saavat apua? Paljon kiitoksia hyvästä lehdestä! Lisää älyvapaata aikaa Luin uutiskirjeestä hyvän jutun siitä, jos itse tai läheinen käyttää liikaa kännykkää. Itselläni on arjessa tapana jäädä nypläämään puhelinta joskus pitkäksikin aikaa. Sain jutusta hyviä vinkkejä, miten älyvapaata aikaa voisi lisätä. Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Yksinäisyys ei ole oma vika. Jutun kirjoitti Kaisa Pastila. 65 TUNNE & MIELI 5/2022
• Kirjailija Laura Honkasalo saa iloa yllättävien juttujen kokeilemisesta. Häneltä ilmestyi tänä syksynä kirja Keski-ikäinen elämäni, jossa ihmetellään aidosti uuden elämänvaiheen eri puolia, ihania ja ei niin ihania. TEKSTI Meri Nykänen KUVA Uzi Varon Uusien asioiden kokeilu Tykkään kokeilla kaikenlaista suppailusta betoniaskarteluun. Betoniaskarteluni epäonnistuivat surkeasti, mutta uusien juttujen kokeileminen piristää aina. Pitkäaikainen haaveeni on päästä kokeilemaan resiinaa. Pöljät jutut Rakastan pöhköä huumoria. Välillä puran stressiä katsomalla netistä Muppet Shown "ruotsalaisen kokin" kokki ohjelmaa. Myös vanhat Väiski Vemmelsääri -piirretyt naurattavat ja lisäävät hyvää oloa! Opiskelu Käyn lyhytkursseilla ja haaveilen palaavani yliopistoon. Haluaisin oppia lisää sukututkimuksesta ja digikuvaamisesta. Myös uskontotiede ja teologia kiinnostavat. Some Seuraan Instagramissa inspiroivia tyyppejä, luiden keräilijöitä, taidetilejä ja esimerkiksi tiliä, jolla esitellään Siperian hyönteisiä. Pidän ystäviin yhteyttä Facebookin kautta ja lapsiini Whatsappin kautta. V O I M A A A R K E E N KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K Vaatteet Seuraan muotia ja ompelen itselleni vaatteita. On ihanaa, kun on paljon kivoja vaatteita, joista voi valita. Käytän paljon aikaa vaatteista sekä kankaista haaveiluun, muodin historian opiskeluun ja vaatteiden tekoon. Innostun kaikesta, mikä liittyy tekstiileihin. 66 TUNNE & MIELI 5/2022
• KOULUTUKSET JA DIALOGIT Järjestämme tunneja vuorovaikutustaitojen räätälöityjä koulutuksia opettajille, opetustoimen johdolle ja rehtoreille. Järjestämme dialogeja ajankohtaisista kasvatukseen ja kasvuun liittyvistä teemoista. Koulutuksista sanottua: KEHITTÄMISKESKUS OPINKIRJO TUKESI VUOROVAIKUTUKSEN HAASTEISSA Kehittämiskeskus Opinkirjo tarjoaa laajan kirjon vuorovaikutuksen tapaa ja laatua kehittäviä aineistoja ja koulutuksia lasten ja nuorten kanssa toimiville aikuisille, myös huoltajille. ? tukea opettajalle huoltajien kohtaamiseen ? HETKI-työkalu yläkouluille oppilaiden hyvinvointia tukevan etäkeskustelun käymiseen ? KASKU-kasvatuskumppanuusmalli yläkoulun aineenopettajan ja nuorisotyöntekijän työparitoimintaan, erityisesti ryhmän toimintaan ? Polkuja ympäristöempatiaan. Opas monitaiteiseen toimintaan. KYSY LISÄÄ – OSALLISTU – TILAA! opinkirjo@opinkirjo.fi www.opinkirjo.fi LATAA TAI TILAA MAKSUTTOMAT AINEISTOT https://bit.ly/Opinkirjo_ vuorovaikutusmateriaalit ”Silmia? avaava koulutus matka itseeni.” ” Paras koulutus, jossa olen koko reilut 20-vuotisen urani aikana ka?ynyt. ” MAINOS
• Voit tutustua ja olla yhteydessä meihin nettisivuillamme. Autamme sinua myös sähköpostitse, kun kerrot toiveesi osoitteeseen info@esperi.fi. Ole yhteydessä, niin etsitään sinulle paras ratkaisu! Tarjoamme mielenterveysja päihdekuntoutujille kodin, jossa saa ammattitaitoista ohjausta ja vertaistukea turvallisessa ympäristössä. Luomme joustavan ja tavoitteellisen kuntoutumisen polun – on tarve sitten ympärivuorokautiselle tuelle tai itsenäisen asumisen valmennukselle. Hyvä mieli on meille pääasia esperi.fi | esperipaihdekuntoutus.fi Esperi_TunnejaMieli_7.10._210x255.indd 1 Esperi_TunnejaMieli_7.10._210x255.indd 1 15.9.2022 12:55:13 15.9.2022 12:55:13