• Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min) attendo.fi Attendo tarjoaa ympärivuorokautista ja yhteisöllistä palveluasumista, tuettua asumista sekä kotikäyntejä mielenterveysja päihde asiakkail le. Toimintamme keskittyy asiakkaan voima varojen, arjen taitojen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen. Lähestymme työtämme toipumisorientaation kautta, jossa asiakas voi elää täyttä omannäköistä ja mielekästä elämää. Meille on tärkeää asiakkaidemme osallisuus, sekä toivon ja positiivisen mielenterveyden edistäminen. Asiakkaan omat kokemukset, tarpeet, ja unelmat ovat keskiössä. Otamme asiakkaamme mukaan toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi kokemusasiantuntijana toimiminen lisää yhteisöllisyyttä ja auttaa vahvistamaan asiakkaan omaa toimijuutta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja elämänhallintaa. Me autamme eteenpäin. Kuntouttavaa asumispalvelua ja ammattitaitoista tukea Askelia oikeaan suuntaan
• MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi Meri Pääkirjoitus O lin pitkästä aikaa juhlissa, joissa oli paljon tuttuja vuo­ sien takaa. Puheensorina oli iloista, juomia kilisteltiin, syksyinen aurinko lämmitti vielä. Ihmiset tulivat ja menivät, keskustelut pysyivät yleisellä tasolla. Kevyttä ja ihanaa, sellaista sen täytyy isoissa juhlissa ollakin. Aloin kuitenkin miettiä, miten kiinnostavaa olisi tietää, mitä oikeasti kuuluu niille paikalla oleville ihmisille, joiden kanssa olen joskus jakanut elämää enemmänkin. Kuin yhteisestä sopimukses­ ta maltoimme mielemme ja pitäydyimme tasolla, jolla ei tapahtu­ nut suuria henkilökohtaisia avautumisia. Se olisi sulkenut muut juhlijat ulkopuolelle – eikä ole kohteliasta lähteä nurkan taakse kaksin tilittämään. Seuraavana päivänä sain vanhalta kaveriltani viestin. Hän sa­ noi olleensa viime aikoina masentunut ja oli siksi hiljainen ja läh­ ti ajoissa kotiin. Hän oli kuitenkin rohkaistunut lähtemään juh­ liin ja myös nauttinut niistä sen ajan kuin jaksoi. Keveydelle oli ol­ lut tilausta, eikä hän halunnut jutella juhlissa sen syvällisempiä. Kun aurinko laski ja ulos jäi tiivistynyt porukka vielä istumaan, hiljaisuudesta alkoi nousta aitoja kuulumisia. Pienen pöydän ääressä oli helppoa kaivautua syvemmälle, ja keveyden jälkeen oli tarvetta puhua mieltä vaivaavista ajatuksista, joille ei ollut mah­ dollisuutta isommassa seurueessa. “Mitä sulle oikeasti kuuluu?” on melkein aina hyvä kysymys. Mutta on myös tilanteita, joissa kysyminen saattaa olla toiselle vai­ vaannuttavaa. Kysymyksen voi esittää sitten, kun kuulumisia on mahdollista aidosti kertoa ja myös kuunnella. ? Kevyttä ja painavaa Kun aurinko laski ja ulos jäi tiivistynyt porukka istumaan, hiljaisuudesta alkoi nousta aitoja kuulumisia. attendo.fi Attendo tarjoaa ympärivuorokautista ja yhteisöllistä palveluasumista, tuettua asumista sekä kotikäyntejä mielenterveysja päihde asiakkail le. Toimintamme keskittyy asiakkaan voima varojen, arjen taitojen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen. Lähestymme työtämme toipumisorientaation kautta, jossa asiakas voi elää täyttä omannäköistä ja mielekästä elämää. Meille on tärkeää asiakkaidemme osallisuus, sekä toivon ja positiivisen mielenterveyden edistäminen. Asiakkaan omat kokemukset, tarpeet, ja unelmat ovat keskiössä. Otamme asiakkaamme mukaan toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi kokemusasiantuntijana toimiminen lisää yhteisöllisyyttä ja auttaa vahvistamaan asiakkaan omaa toimijuutta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja elämänhallintaa. Me autamme eteenpäin. Kuntouttavaa asumispalvelua ja ammattitaitoista tukea Askelia oikeaan suuntaan Pimeä aika on täällä, joten ylimääräiselle valolle on taas tarvetta. Toiset kaivavat esiin kirkasvalolampun, ja hyvä niin, sillä se todistetusti taltuttaa väsymystä ja virkistää. Itse ripustin jo syyskuun puolella tunnelmalliset kausivalot ikkunaan piristämään mieltä. Kyse on siis teoriassa eri asiasta kuin jouluvalot, vaikka käytännössä valot ovat samat. Jouluvaloiksi niitä kutsutaan kuitenkin vasta joulukuussa, muutenhan niistä olisi vaikea nauttia silloin, kun puissa on vielä lehdet. Jopa vihertävät sellaiset. Siitä viis, kausivalot napsahtavat päälle heti, kun vähänkin hämärtää! Kausivalot PARASTA JUURI NYT 3 TUNNE & MIELI 5/2024
• Tässä numerossa Diagnoosin saaminen tuntui samalta kuin koko elämän kestäneelle vatsakivulle olisi viimein löytynyt selitys. Oli vapauttavaa tajuta, etten olekaan viallinen, vääränlainen tai paha ihminen, vaan aivoni ovat aina toimineet hieman normaalista poikkeavalla tavalla. PIRJO LONKA 12 24 36 Vihdoin oma itsensä. Pirjo Lonka sanoo, että adhddiagnoosi antaa hänelle luvan olla sellainen kuin on: äänekäs, nauravainen, kaikenlaista hääräävä. Yhdessä päivä kerrallaan. Aulis Räsänen sairastaa muistisairautta, joka on edennyt melko hitaasti. Yhteiset hetket Liisa-puolison kanssa mökillä ovat tärkeitä. Iloa kauneudesta. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Anna Pölkki saa lohtua ja tasapainoa kauniista asioista sekä luonnossa liikkumisesta. 20 24 /0 5 4 TUNNE & MIELI 5/2024
• ALUKSI 3 Pääkirjoitus Kevyttä ja painavaa. 6 Mitä uutta? Mistä työuupumus johtuu? 8 Kirjat Irti liiasta miellyttämisestä. KANSSAKULKIJAT 12 Työuupumus pysäytti suorittamisen kierteen Kun Pirjo Lonka sai viisikymppisenä adhddiagnoosin, hän antoi itselleen viimein luvan olla juuri sellainen kuin on ja lopettaa anteeksipyytelyn. 24 ”Murehtiminen ei auta muistisairauteen” Aulis Räsänen oli vasta kuusikymppinen, kun ensimmäiset muistisairauden oireet ilmaantuivat. Liisa-puolison kanssa mennään päivä kerrallaan. 31 Jokainen matka on opintomatka Soili Pohjalaisen kolumni. 36 Kauneus tuo voimaa Anna Pölkki sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Luonto, kauneus ja kirjat tuovat lohtua masennukseen ja tyynnyttävät kiihtynyttä mieltä. ILMIÖ & TIETO 18 Vapaaksi roolien kahleista Jos oma rooli parisuhteessa tai työelämässä ahdistaa, kannattaa pohtia, miten se sopii yhteen itselle tärkeiden arvojen kanssa. 32 Miksi nuori vahingoittaa itseään? Nuoren viiltelyn tai muun oireilun takana on pyrkimys saada helpotusta ahdistaviin tunteisiin, joiden jäljille on tärkeä päästä. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 41 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 50 Kysy asiantuntijalta Miksi itsestä huolehtiminen unohtuu niin helposti kiireen ja muiden huolten keskellä? 57 Voimaa arkeen Laulaja ja lauluntekijä Rebekka Holi nauttii kauniista yksityiskohdista ja saa lohtua huumorista. Va l v o v o j a Va lvo ja Taidemuseossa avataan veistosnäyttely, jonka jokainen teos kuvaa ihmistä. Samaan aikaan museovalvoja istuu penkillään ja tarkkailee kävijöitä. Näyttely on esillä kahdeksan kuukauden ajan. Samanpituinen on ihmissuhde, jota museovalvoja käy nyt mielessään läpi. Toisen ihmisen läheisyys voi olla erinomainen lääke unettomuuteen, mutta voiko ihmissuhteen muovailla itselleen mieluisaksi samalla tavalla kuin veistoksen? Voiko ihmistä – itseä ja toista – valvoa samalla tavalla kuin taideteosta? Maisku Myllymäki (s. 1982, Alavus) on Helsingissä asuva kirjailija ja filosofian maisteri. Hänen esikoisromaaninsa Holly (2021) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Intensiivinen yhdenpäivänromaani eräästä taidemuseosta – ja valvomisesta "Koska olin hyväksynyt Peterin kaveripyynnön, näin yhtäkkiä kaikki hänen kuvansa ja päivityksensä. Niiden seuraaminen vei paljon aikaani. Olin ottanut tavakseni käydä säännöllisesti katsomassa hänen kaverilistaansa, ja huomasin heti, kun sinne oli tullut joku uusi ihminen. Uusia ihmisiä tuntui tulevan jatkuvasti. Ihmettelin, missä Peter oikein tutustui heihin, sillä hänhän vietti valtaosan ajastaan joko töissä tai minun kanssani. Olin varma, että minä olin ainoa, kenelle hän oli koskaan lähettänyt kaveripyynnön tuntematta ihmistä entuudestaan. Peter on järkevä ihminen, eivätkä järkevät ihmiset tee sellaista." Kansi Anna Makkonen Kuva Tomi Reunanen ISBN 978-951-0-50141-2 84.2 www.wsoy.fi 9 789510 501412 www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.12. 48 Värityskuva 52 Krypto 53 Sanatehtävä 53 Sudokut 54 Ristikko PU UH AA AI VOIL L E AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 5/2024
• Miksi uuvumme töissä? Mitä uutta? KOONNU T MERI NYKÄNEN T yöuupumus johtuu ensisijaisesti työhön liittyvistä kuormitustekijöistä ja voima­ varatekijöiden puutteesta, ei henkilön per­ soonasta tai yksityiselämään liittyvistä ongel­ mista. Tuore tutkimustulos on peräisin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen hank­ keesta Työuupumuksen alkulähteillä. Hankkeessa on selvitetty työuupumuksen syitä haastattelemal­ la vakavia itsearvioituja työuupumusoireita koke­ via sekä toteuttamalla kyselytutkimus, johon on vastannut 13 000 työntekijää. – Yhteiskunnassa on jo useita vuosia keskus­ teltu siitä, kietoutuuko esimerkiksi somen käyttö tai suorituskeskeinen vapaa­aika työuupumuk­ seen. Tämän tutkimushankkeen tulosten valossa kyse on hyvinkin työperäisestä ilmiöstä, sanoo professori ja Työelämän tutkimuskeskuksen joh­ taja Anne Mäkikangas. Työuupumusta aiheuttavat etenkin työn si­ sältöön liittyvät asiat, kuten kiire ja aikapaineet työssä. Moni myös kertoi, että työhön kuuluu ”tur­ hakkeita” eli tehtäviä, joiden ei pitäisi kuulua omaan työnkuvaan. Toiseksi tärkeäksi syyksi nousivat johtamiseen liittyvät puutteet. Jatkuvat muutokset kuormitta­ vat ja aiheuttavat epätietoisuutta oman organisaa­ tion suunnasta. Se voi rapauttaa luottamusta ylim­ pään johtoon. – Lähijohtamisen osalta esiin nousivat tuen puute ja mikromanageeraus. Esihenkilöllä ei ole aikaa johtaa, keskustella eikä sparrata, mutta toi­ saalta saatetaan puuttua hyvinkin pieniin asioi­ hin, Mäkikangas kuvailee. Esihenkilöt painivat usein itsekin työkiireen kanssa ja kokevat työuupumuksen oireita. Niitä ovat väsymys, henkinen etääntyminen työstä sekä kognitiivinen oireilu, kuten muistin ja keskitty­ Keskeneräiset Työuupumusta aiheuttavat etenkin työn sisältöön liittyvät asiat, kuten kiire ja aikapaineet. 6 TUNNE & MIELI 5/2024
• peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ei ole koskaan käyttänyt alkoholia. Lähde: THL Masennustila, joka ilmenee toistuvasti syksyisin ja talvisin. Lievempi tila on kaamosrasitus, johon kuuluu esimerkiksi väsymysoireita muttei diagnosoitavaa masennusta. Psykologi Nina Lyytinen haastattelee asiantuntijoita eri aiheista Psykopodiaapodcastissaan. Jaksoja on jo yli 150, joten joukosta voi valita itselleen kiinnostavan ja ajankohtaisen jakson. Haluatko tietoa ja näkökulmia häpeän kokemiseen, tunnesyömiseen, itsemyötätuntoon tai työuupumukseen? Kuunneltavissa eri palveluissa. Kaamosmasennus Fiksuja keskusteluja 35 % Luku Sanaselitys Luureissa KU VA : SH U TT ER ST O C K Kolme ajatusta työpaikalle 1 Työuupumuksen ehkäisy kuuluu jokaiselle työpaikalla – myös uupumusoireita kokevalle. Jos työ vie liikaa voimia, esihenkilön on tärkeä saada tietää asiasta mahdollisimman varhain. Varhaisiin merkkeihin tulee myös puuttua. miskyvyn ongelmat. Tyypillisiä oireita ovat myös tunteiden säätelyn häiriöt, jotka voivat näkyä vaik­ ka yllättävinä itkuun purskahtamisina tai suutah­ duksina. – Voi olla masentuneisuutta, surullisuutta ja itkuisuutta ja toisessa ääripäässä taas vaikka ärty­ neisyyden ja vihan tunteita. Tutkimukseen osallistuneista moni oli sairas­ tanut jo yhden tai usean työuupumuksen aiem­ min urallaan. Työuupumuksella on siis taipumus uusiutua, mitä Mäkikangas pitää hälyttävänä tu­ loksena. Hänestä se kertoo siitä, etteivät ennalta­ ehkäisy ja hoito toimi kuten pitäisi. – Työuupumusta ei ratkaista yksin työterveys­ huollossa eikä sillä, että ihmistä kehotetaan jump­ paamaan ja palautumaan nykyistä paremmin. Sii­ hen tulisi ennen kaikkea puuttua työpaikoilla, ja tässä asiassa on vielä paljon kehitettävää. HELINÄ KUJALA Tutkimushanketta on rahoittanut AMI-säätiö. Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2025. 2 Työuupumuksen oireet saavat helposti näkemään oman työn kielteisessä valossa. Työpaikalla on hyvä kiinnittää huomiota myös voimavaratekijöihin ja vahvistaa niitä. Mikä tuottaa iloa omassa työssä? Mitä vahvuuksia meillä on? 3 Vakavan työuupumuksen hoito vaatii usein paitsi lepoa myös työn tai työolojen muokkausta. Jos työ on uuvuttanut kerran, se todennäköisesti uuvuttaa uudelleen, jos olosuhteet säilyvät ennallaan. 7 TUNNE & MIELI 5/2024
• M iellyttäminen ei ole mikään supervoima – vaan jopa tuhoisa käyttäytymismalli. Näin sanoo Johanna Pohjola, joka kuvailee itseään toipuvaksi miellyttä­ jäksi. Inspiraatio kirjan kirjoittami­ seen lähti omasta oivalluksesta ja toi­ pumismatkasta. Mikä miellyttämisessä sitten on niin haitallista? Eikö se tee sekä ihmi­ sen omasta että ympärillä olevien elä­ mästä mukavaa ja vaivatonta ? Miellyt­ täjän ei ehkä ole helppoa kuulla Poh­ jolan suoria sanoja: liika miellyttäminen on itsekästä, epäaitoa ja haitallista ihmissuhteille sekä hyvinvoinnille. On kuitenkin inhimillistä, että miellyttämisestä tulee ihmiselle luon­ teva selviytymismalli. Pohjola käy esi­ merkkien kautta läpi, millaisten syi­ den takia miellyttäjäksi kasvetaan ja millaisin eri tavoin miellyttäminen voi tulla näkyviin. Miellyttäminen on usein ihmisen tiedostamaton suoja­ keino. Mikäli elämästään haluaa aitoa ja rehellistä, omaa miellyttämistään kan­ nattaa pysähtyä pohtimaan. Vaikka miellyttäjä uskoo olevansa erityisen ystävällinen ja huomaavainen, liialli­ sessa miellyttämisessä on kyse epä­ rehellisestä manipuloinnista. Sillä yri­ tetään vaikuttaa muiden tunteisiin ja saada hyväksyntää. Miellyttämisestä ja hyväksynnän hakemisesta voi lopul­ ta tulla riippuvaiseksi. Miellyttäjä ei siis ole toiselle ystä­ vällinen siksi, että haluaa auttaa, vaan koska haluaa itselleen turvaa ja hyvää mieltä. Hän haluaa saada kaikki ihmi­ set pitämään itsestään ja kuvittelee ole­ vansa taitava ihmissuhteissaan, ken­ ties vähän parempi kuin muut. Miksi liiallinen miellyttäminen sit­ ten uhkaa hyvinvointia? Ainakin sik­ si, että sen keinoin ihminen sivuuttaa itsensä ja omat tarpeensa. Miellyttä­ minen voi alkaa ohjata kaikkea ajatte­ lua, tunne­elämää ja käyttäytymistä. Ulkopuolisesta hyväksynnästä tulee tärkein asia elämässä. Miellyttäjä ei tule nähdyksi aitona omana itsenään, hän ei ole totta. Kiinnostavaa luettavaa on myös se, millä tavalla miellyttäminen ja her­ mosto ovat yhteydessä toisiinsa. Miel­ lyttäminen voi näkyä keskusteluissa Oletko sinäkin miellyttäjä? KU VA : M A R KO H Ä M Ä LÄ IN EN vaikkapa pakonomaisena ja yliaktii­ visena nyökkäilynä, hymyilynä ja eleh­ timisenä. Kasvot voivat tapaamisten jälkeen tuntua jopa kipeiltä. Pohjola haastattelee kirjassaan sekä asiantuntijoita että miellyttämi­ sestä ja läheisriippuvuudesta toipu­ via ihmisiä. Kirjan sävy on lempeä ja viisas, se ei syyllistä miellyttäjiä vaan kehottaa tutkailemaan asiaa – ihan ihmisen oman hyvinvoinnin takia. Kirjailijan omakohtaiset ja rehelliset esimerkit tuovat uskottavuutta sekä vertaistukea. Kirjat KOONNU T MERI NYKÄNEN Johanna Pohjola Johanna Pohjola: Vapaaksi miellyttämisestä (Gummerus 2024) 8 TUNNE & MIELI 5/2024
• Va l v o v o j a Va lvo ja Taidemuseossa avataan veistosnäyttely, jonka jokainen teos kuvaa ihmistä. Samaan aikaan museovalvoja istuu penkillään ja tarkkailee kävijöitä. Näyttely on esillä kahdeksan kuukauden ajan. Samanpituinen on ihmissuhde, jota museovalvoja käy nyt mielessään läpi. Toisen ihmisen läheisyys voi olla erinomainen lääke unettomuuteen, mutta voiko ihmissuhteen muovailla itselleen mieluisaksi samalla tavalla kuin veistoksen? Voiko ihmistä – itseä ja toista – valvoa samalla tavalla kuin taideteosta? Maisku Myllymäki (s. 1982, Alavus) on Helsingissä asuva kirjailija ja filosofian maisteri. Hänen esikoisromaaninsa Holly (2021) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Intensiivinen yhdenpäivänromaani eräästä taidemuseosta – ja valvomisesta "Koska olin hyväksynyt Peterin kaveripyynnön, näin yhtäkkiä kaikki hänen kuvansa ja päivityksensä. Niiden seuraaminen vei paljon aikaani. Olin ottanut tavakseni käydä säännöllisesti katsomassa hänen kaverilistaansa, ja huomasin heti, kun sinne oli tullut joku uusi ihminen. Uusia ihmisiä tuntui tulevan jatkuvasti. Ihmettelin, missä Peter oikein tutustui heihin, sillä hänhän vietti valtaosan ajastaan joko töissä tai minun kanssani. Olin varma, että minä olin ainoa, kenelle hän oli koskaan lähettänyt kaveripyynnön tuntematta ihmistä entuudestaan. Peter on järkevä ihminen, eivätkä järkevät ihmiset tee sellaista." Kansi Anna Makkonen Kuva Tomi Reunanen ISBN 978-951-0-50141-2 84.2 www.wsoy.fi 9 789510 501412 UNET KERTOVAT. Unet voivat rikastuttaa elämää ja lisätä luovuutta. Kirja herättelee löytämään unista elämään sisältöä ja uutta suuntaa. Kimmo Svinhufvud: Unien salat (Otava 2024) PERFEKTIONISTEILLE. Täydellisyyden tavoittelu aiheuttaa stressiä sekä ahdistusta. Miten perfektionismista voi vapautua? Thomas Curra: Täydellisyyden ansa (Atena 2024) HAUSKUUTTA SYKSYYN. Mitä tapahtuu, kun hiljaisuutta arvostava ihminen astuu yleiseen saunaan ja kohtaa kaikenlaisia juttelijoita? Heikki Aittokoski: Kunnon kansalainen (Gummerus 2024) Lue myös! Takaisin tähän hetkeen Taidemuseossa tarkkaillaan YRITÄT KESKITTYÄ LUKEMAAN pidempää tekstiä, ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi kännykkä kädessä, somessa ärsyyntyneenä. Ahdistus alkaa vallata leppoisaa lukuhetkeäsi. Kuulostaako tutulta? Kenelläpä meistä ei olisi vaikeuksia keskittyä tai pysyä rauhallisena kaiken ärsyketulvan keskellä. Hetkellisistä ryhtiliikkeistä huolimatta jatkuvat ärsykkeet ja päässä sinkoilevat ahdistavat ajatukset vievät helposti mennessään. Toivoa kuitenkin on, kun opettelemme suuntaamaan huomiomme tietoisesti siihen, mitä itsessämme ja ympärillämme tapahtuu juuri nyt. Kaikkiin ärsykkeisiin ja OLETKO KOSKAAN kiinnittänyt huomiota taidenäyttelyn nurkassa istuvaan valvojaan? Maisku Myllymäen romaanissa pääsemme yhden valvojan matkaan, kun hän tarkkailee osuvasti veistosnäyttelyn kävijöitä. Romaani sijoittuu yhdellä tasolla näyttelyn viimeiseen päivään ja toisella valvoja-Maian rakkaussuhteeseen Peterin kanssa. Molemmilla tasoilla pohditaan, millä tavalla ihminen muovautuu ja voiko toisia muokata omia tarpeitaan varten. Tarkan valvojan syyniin joutuvat sekä ihmiset että sosiaalinen media – eivätkä uhkaaviin ajatuksiin ei tarvitse lähteä mukaan, sanoo Salla-Maarit Volanen kirjassaan. Hän on filosofian tohtori ja ensimmäisiä läsnäolon tutkijoita Suomessa. Kirjailijan viesti on, että elämästä voi tulla kevyempää ja onnellisempaa, kun opimme erottamaan itsemme ajatuksistamme. Emme ole sama asia kuin jatkuvasti vaihtuvat vaikeat ajatuksemme ja tunteemme. Kirjasta löytyy ajatuksia, kokemuksia ja harjoituksia syvemmän läsnäolon löytämiseen ja stressittömämpään elämään. Salla-Maarit Volanen: Huomio hetkeen (Kirjapaja 2024) aina niin kauniissa valossa. Onko koko veistosnäyttelyä edes olemassa, jos se ei näy mahdollisimman monen somessa kiinnostavina kuvina? Ja mikä meidät saa tavoittelemaan koko ajan ja hermostuneesti jotain uutta? Maisku Myllymäki: Valvoja (WSOY 2024) Emme ole sama asia kuin jatkuvasti vaihtuvat vaikeat ajatuksemme ja tunteemme. Tarkan valvojan syyniin joutuvat sekä ihmiset että sosiaalinen media. 9 TUNNE & MIELI 5/2024
• Pirjo Lonka pääsi adhdtutkimuksiin sinnikkään yrittämisen jälkeen. – Diagnoosin saaminen tuntui kuin koko elämän kestäneelle vatsakivulle olisi viimein löytynyt selitys. Kanssakulkija PIRJO LONKA 12 TUNNE & MIELI 5/2024
• ”Ymmärsin vihdoin, etten ole viallinen” Jo lapsena Pirjo Lonka tunsi itsensä vääränlaiseksi ja erilaiseksi kuin muut. Viisikymppisenä hän päätti selvittää, miksi. Kun syyksi vahvistui adhd, Lonka antoi itselleen viimein luvan olla juuri sellainen kuin on ja lopettaa anteeksipyytelyn. TEKSTI MIRJA AARNIO KU VAT SUSANNA KEKKONEN 13 TUNNE & MIELI 5/2024
• M iksi en ole poika? Olisi niin paljon helpompaa. Ajatus pulpahti alakouluikäisen Pirjo Longan mieleen erityisesti nii­ nä hetkinä, kun hän kökötti jälki­ istunnossa tai oli suorittamassa jotain muuta saamaansa rangaistusta – mitä tapahtui usein. – Olin levoton, impulsiivinen ja uh­ makas lapsi. En pysynyt paikoillani koulussa enkä kotona, olin koko ajan äänessä ja häiriköin levottomuudella­ ni muita. Pojille sellainen oli paljon sallitumpaa, mutta koska olin tyttö, käytöstäni pidettiin ongelmana. Lonka asui 1980­luvulla Kouvolas­ sa ja Valkealassa vanhempiensa ja kak­ si vuotta nuoremman pikkusiskonsa kanssa. Kouluissa ja monissa kodeis­ sakaan ei tuohon aikaan tarjottu on­ gelmien selvittämiseksi kovinkaan pal­ jon muita vaihtoehtoja kuin erilaiset rangaistukset ja jäähyt, eikä ongelmis­ ta juuri puhuttu ääneen. Rangaistukset ruokkivat Longan uhmakkuutta ja saivat hänet häiriköi­ mään entistä enemmän. – Mutta eihän lapsi ymmärrä tuol­ laista syy­seuraus­mekanismia omas­ sa käytöksessään vaan alkaa ajatella olevansa vääränlainen. Niin minäkin ajattelin: olin erilainen kuin muut ty­ töt, mutta en kuulunut poikienkaan joukkoon. Lonka sai selityksen levottomuu­ delleen vasta noin kaksi vuotta sitten. Silloin hän sai kuulla, että hänellä on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö adhd. Diagnoosin saaminen oli hänelle suuri helpotus. Heittäytymiskyky on rikkaus Kun seitsemäsluokkalainen Pirjo Lonka meni ensimmäisen kerran teatteri­ harjoituksiin, hän tunsi vihdoin ole­ vansa oikeassa paikassa. – Teatterissa ja näytellessä jokainen päivä on erilainen ja ihmiset ovat sa­ manhenkisiä ja yhtä kummallisia kuin itsekin olen. Näyttelijän työssä pitää olla koko ajan läsnä ja voi antaa im­ pulssien viedä. Tuntuu edelleen niin hienolta saada tehdä tätä työtä, jossa voin olla oma itseni. Marraskuussa 53 vuotta täyttävä Lonka on tehnyt jo kolmenkymmenen vuoden uran lukuisissa teattereissa, tv­sarjoissa ja elokuvissa. Hän on myös viisilapsisen uus­ perheen äiti. Tosin nykyään kotona asuu enää Longan ja hänen puolison­ sa Jani Volasen yhteinen 10­vuotias tytär. Longan kaksi vanhempaa tytär­ tä ja poika sekä Volasen poika ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan. Äitiys on tuntunut Longasta aina luontevalta, ja raskauksien aikana hän tunsi olonsa rauhallisemmaksi ja vä­ hemmän impulsiiviseksi kuin tavalli­ sesti. Perheenäidin roolin ja näytteli­ jän työn yhdistäminen on usein aika­ taulujen palapeliä, mutta Lonka sanoo olleensa jopa innostunut haastavista aikatauluista. – Ehkä kaikki se hektisyys ja aktii­ visuus on sopinut luonteelleni ja adhd­piirteilleni. Mitä monimutkai­ sempi aikataulu, sitä enemmän olen ollut fiiliksissä, että tämähän laitetaan onnistumaan! Toisaalta monesti Longan kalente­ rissa on ollut merkintöjä, joista hä­ nellä ei ole ollut mitään käsitystä. Ja toisinaan puhelimen soidessa iskee hetkellinen paniikki, että missäköhän häntä nyt odotetaan. Kun lapset olivat pienempiä, Lonka koki, että hänen on haastavaa olla lap­ sille auktoriteetti ja ylläpitää sääntöjä. Sen sijaan hän innostui itsekin lasten päähänpistoista ja ideoista ja juoksi leik­ kipuistoissa heidän kanssaan keinu­ maan ja pomppimaan trampalla mui­ den äitien istuessa penkeillä. – Pidän heittäytymiskykyäni rik­ kautena äitiydessäni. Mutta vaikkapa koulun vanhempainilloissa tunsin it­ seni usein oudoksi – ajattelin, että mi­ ten nuo muut ovat tuollaisia hillityn näköisiä aikuisia ja itse säntään pai­ kalle kuin pikkupoika t­paidassa ja rik­ kinäisissä farkuissa. ”Mihin tarvitset diagnoosia?” Mahdollisen adhd­diagnoosin selvit­ täminen alkoi kiinnostaa Pirjo Lonkaa, kun hänen viisikymmenvuotispäi­ vänsä alkoi lähestyä. Yksi syy oli se, että hän huomasi uupuvansa aiem­ paa helpommin. Jatkuva impulsiivisuuden aiheut­ tama aktiivisuus alkoi käydä kuormit­ tavaksi. Yhtenä päivänä energiaa oli vaikka muille jakaa ja Lonka käynnis­ ti monta uutta projektia ja askaretta. Seuraavana päivänä hän makasi sän­ gyssä eikä jaksanut liikahtaakaan. – Muistan päivän, jolloin olin saa­ nut päähäni, että kodin tapetit pitää vaihtaa. Illalla löysin itseni alas revit­ tyjen tapettien keskeltä ja mietin, että en kyllä jaksaisi jatkaa tätä hommaa. Silloin tuli mieleen, että ehkä omaa käytöstä voisi tutkia vähän lisää. Diagnoosin selvittämiseen kannus­ ti myös Longan perhe sekä se, että ”Näyttelijän työssä pitää olla koko ajan läsnä ja voi antaa impulssien viedä. Tuntuu edelleen niin hienolta saada tehdä tätä työtä, jossa voin olla oma itseni.” 14 TUNNE & MIELI 5/2024
• Parikymppisenä Pirjo Lonka työskenteli laitosavustajana Lapinlahden sairaalassa. Hänet kuvattiin entisen sairaalan maisemissa. – Käyn täällä edelleen aina, kun mahdollista. Paikka rauhoittaa ja tekee hyvää mielelleni. hänen aikuisella tyttärellään todettiin adhd, joka on voimakkaasti periytyvä. Ensimmäinen yhteydenotto tervey­ denhuoltoon ei mennyt hyvin. Lonka soitti julkisen terveydenhuollon ajan­ varaukseen ja sanoi, että haluaisi al­ kaa selvittää, voisiko hänellä olla adhd. Puhelimen toisessa päässä tivattiin, mihin Lonka kuvittelee tarvitsevansa sellaista diagnoosia. Lonka suuttui ja sanoi, että tästä hän ei keskustele ajanvarauspuheli­ messa vaan lääkärin vastaanotolla. Hänestä on vaikea ymmärtää, miksi terveyshuoliinsa apua hakeva ihminen käännytetään pois. – Ihminen ei mene hakemaan diag­ noosia vaan etsimään syytä huonolle ololleen. Jokaisen, joka kokee tarvitse­ vansa apua ja tutkimuksia, pitäisi nii­ tä saada ilman kyseenalaistamista. Pelkkä soittaminen on iso kynnys, ja moni jättää avun hakemisen kesken, kun se on tehty niin vaikeaksi. Paniikkikohtaus pysäytti Sinnikkään yrittämisen jälkeen pääsy tutkimuksiin aukesi. Samalla aukesi myös portti lapsuudenmuistoihin ja moniin ikäviin kokemuksiin, jotka Lonka oli jo kuvitellut jättäneensä menneisyyteen. Yhtäkkiä hänen piti kaivella esiin lapsuuden aikaisia todis­ tuksia ja muita koulupapereita sekä lukuisia terveydenhoidon lausuntoja, joista kaikkia ei kovin helposti edes löytynyt. Kun Lonka luki näitä merkintöjä, hän ahdistui. – Oli raskasta palata aikoihin, jol­ loin minua rangaistiin kaikesta. Ei ole helppoa lukea raportteja omista toilai­ luista, rötöksistä ja yrityksistä vahin­ goittaa itseään, vaikka ne kaikki muis­ tinkin. Eräänä yönä tutkimusprosessin ol­ lessa käynnissä Lonka heräsi ja huo­ masi, ettei pysty liikkumaan sängys­ tään. Hän pelkäsi saaneensa sairaus­ kohtauksen ja halvaantuneensa. Hän sai soitettua työhuoneessa olevalle puo­ lisolleen, vaikka pystyi hädin tuskin puhumaan. Ambulanssi haki Longan sairaalaan. – Silloin ajattelin, että tähänkö minä nyt kuolen. Päivystyksessä tehtiin kaikki tar­ vittavat tutkimukset, mutta oireille ei löytynyt mitään fyysistä syytä. Lopul­ ta lääkäri sanoi, että todennäköisesti kyseessä oli voimakas paniikki­ kohtaus. 15 TUNNE & MIELI 5/2024
• Lonka arvelee, että lapsuuden aikaisten asioi­ den kaivelu oli saanut hänen traumansa aktivoi­ tumaan. Pelottavan kokemuksen hyvä puoli oli, että sen vuoksi hän pääsi nopeasti terapiaan. Terapia toimi Longan tukena adhd­tutkimusten aikana, jotka kestivät lopulta lähes vuoden. – Diagnoosin saaminen tuntui ehkä samalta kuin koko elämän kestäneelle vatsakivulle olisi viimein löytynyt selitys. Oli vapauttavaa tajuta, etten olekaan viallinen, vääränlainen tai paha ih­ minen, vaan aivoni ovat aina toimineet hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Adhd ilon lähteenä Diagnoosi antoi Pirjo Longalle vihdoin luvan olla oma itsensä niin, ettei sitä tarvitse koko ajan pyy­ dellä anteeksi. Mutta kun on koko elämänsä teh­ nyt niin, se ei katoa hetkessä. Uusia ajattelutapo­ ja on pitänyt tietoisesti opetella. – Enää en loukkaannu, kun minulle huomau­ tetaan muiden päälle puhumisesta, liian kovaa nauramisesta tai kotona lieden jäämisestä päälle. Läheisteni on entistä helpompaa ymmärtää, että perun usein tapaamisia, kun en jaksakaan lähteä jonnekin, mihin olen impulsiivisuudessani lupau­ tunut. Lääkitykseen ja sen hyötyihin Lonka suhtau­ tui aluksi epäröiden. Lopulta hän kokeili adhd­lää­ kettä pienellä annostuksella, ja nykyään hän käyt­ tää sitä tarvittaessa. – Oli ihmeellistä huomata, että lääkkeen avulla pystyn yhtäkkiä keskittymään yhteen asiaan ilman, että koko ympäröivän maailman äänet jys­ kyttävät päässäni. Ikävuosien kertymisen Lonka kokee pelkäs­ tään positiivisena asiana. Tai no, yksi asia har­ mittaa. – En enää voi saada lisää lapsia! Lonka huu­ dahtaa nauraen. Iän kertymisen hän huomasi konkreettisesti myös silloin, kun vaihdevuosioireet alkoivat rei­ lu vuosi sitten. Lonka alkoi heräillä keskellä yötä eikä nukahtanut enää uudelleen. Ihmiselle, joka on aina nukkunut hyvin, yhtäkkinen unettomuus oli vaikea pala. Sittemmin tilanne on korjaantu­ nut estrogeenihoidon ansiosta. Pirjo Lonka sanoo adhd:n olevan hänelle ny­ kyään ilon lähde. Ei niin, että se olisi mikään su­ pervoima – sitä ilmaisua Lonka inhoaa – vaan enem­ mänkin se on hänelle lupa olla sellainen kuin on. – Ei minkään diagnoosin taakse tai piikkiin voi tietenkään laittaa mitään huonoa käytöstä, mut­ ta on upeaa ymmärtää itseään ja käytöstään. Saan olla äänekäs, nauraa kovaa ja häärätä kaikenlais­ ta ilman, että ajattelen koko ajan olevani jotenkin huono. Elämä on ihanaa juuri nyt, juuri tällaise­ na kuin olen. ? LUKEMINEN ”Luen joka päivä pitkiä aikoja, usein kylvyssä. Lukeminen rauhoittaa hermostoani, ja kirjallisuus on minulle taidemuodoista rakkain. Jos voisin, en tekisi muuta kuin lukisin kirjoja.” VASTAMELUKUULOKKEET ”Terapeuttini vinkkasi, että vastamelukuulokkeet voisivat rauhoittaa tilanteissa, joissa kaipaan hiljaisuutta – eli usein. On ihanaa tietää, että niiden avulla pääsen hiljaiseen tilaan missä vain.” SUOLAKELLUNTA ”Kun kellun kapselissa kehonlämpöisessä suolavedessä hiljaisuudessa ja painottomuudessa, tunnen rauhaa. Tunnin kellunta ilman velvoitteita ja ulkoisia ärsykkeitä on tärkeä rutiinini.” Näin huollan mieltäni ”Muistan päivän, jolloin olin saanut päähäni, että kodin tapetit pitää vaihtaa. Illalla löysin itseni alas revittyjen tapettien keskeltä ja mietin, että en kyllä jaksaisi jatkaa tätä hommaa. Silloin tuli mieleen, että ehkä omaa käytöstä voisi tutkia vähän lisää.” 16 TUNNE & MIELI 5/2024
• PIRJO LONKA Syntynyt 1971 Imatralla, asuu Helsingissä. Näyttelijä ja käsikirjoittaja. Näytellyt useissa eri teattereissa, tv-tuotannoissa ja elokuvissa, muun muassa Mieheni vaimo, Eroja ja sovintoja, Nyrkki, Karkurit ja Ylikävely. Perheeseen kuuluvat puoliso, käsikirjoittaja Jani Volanen, ja parin 10-vuotias tytär. Longan kolme aikuista lasta ja Volasen aikuinen poika asuvat jo omillaan. Ruuhkavuodet haastavine aikatauluineen saivat Pirjo Longan jopa innostumaan. – Mitä monimutkaisempi aikataulu, sitä enemmän olin fiiliksissä, että tämähän laitetaan onnistumaan! 17 TUNNE & MIELI 5/2024
• Vapaaksi roolien kahleista Jos oma rooli parisuhteessa tai työelämässä ahdistaa, kannattaa pohtia, miten se sopii yhteen itselle tärkeiden arvojen kanssa. Estääkö rooli elämästä mielekästä elämää, vai tukeeko se sitä? TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VI TUS MARIA VILJA 18 TUNNE & MIELI 5/2024
• 19 TUNNE & MIELI 5/2024
• Lapsuudessa annettu rooli voi jäädä elämään MILLAINEN SAIT KUULLA OLEVASI lapsena ja nuo­ rena? Sanottiinko sinua runotytöksi, koomikoksi tai tiedemiehen aluksi? Miten tämänkaltaiset luonnehdinnat ovat vaikuttaneet elämääsi, vai ovatko ollenkaan? Useimmilla ne vaikuttavat jollain tavoin, Maarit Lassander arvioi. – Joskus läheisen tai kaverin kommentti on saattanut jäädä koko elämän ajaksi soimaan kor­ vissa, vaikka se olisi ollut vain pieni huomio jos­ tain ominaisuudesta tai vahvuudesta. Ihminen on alkanut kirjoittaa tarinaansa ja rakentaa elämään­ sä sen mukaan, vaikka monia muitakin mahdol­ lisuuksia olisi ehkä ollut. On tärkeää huomioida lapsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, mutta myös antaa hänen rauhassa sovitella itselleen erilaisia viittoja. Lap­ si voi olla taitelijasielu, humoristi ja matikkatai­ turi samassa paketissa. Tai joissain tilanteissa ujo ja arka, toisissa rohkea ja aloitteellinen. Usein lasta kehutaan hyvistä ominaisuuksista ja onnistumisista, mutta Lassander painottaisi etenkin sitä, miten lapsi on osannut toimia eri ti­ lanteissa. – Hän on ehkä jatkanut sitkeästi yrittämistä vaikkei olisikaan heti onnistunut, sietänyt epäon­ nistumisia tai jaksanut olla ystävällinen väsymyk­ sestään huolimatta. Enemmän kuin sitä, että lapsi on tietynlainen tai hyvä jossain, vahvistaisin tämän­ kaltaisia hyviä toimintamalleja. OIVALLUS 1 O letko hyvä kuuntelija silloinkin, kun ys­ tävän jutut alkavat jo puuduttaa? Kump­ pani, joka hoitaa aina yhteiset laskut? Usein ylitöihin jäävä työmyyrä? Roolit ovat osa ihmiselämää: ne vaikuttavat identiteettimme kehittymiseen ja siihen, miten it­ seämme ilmaisemme. Roolit rakentuvat sekä omis­ ta että ympäristön odotuksista – ja joskus myös siitä, mitä oletamme muiden meiltä odottavan. Tämä voi näkyä esimerkiksi korostuneena velvol­ lisuudentuntona. Omien roolien pohdintaan tulee usein tarve elämän muutoskohdissa, sanoo psykologian toh­ tori, psykoterapeutti Maarit Lassander. Hän kä­ sittelee teemaa kirjassaan Roolivapaus – miten haastaa itsensä ja muiden odotukset (Atena 2024). – Kriiseissä ja käännekohdissa moni alkaa miet­ tiä, millaisiin rooleihin hän on vaikkapa perhees­ sään ja työelämässään asettunut ja millaisia koke­ muksia ne itselle tuottavat. Olenko tehnyt asioita, joista olen unelmoinut? Olenko tyytyväinen sii­ hen, missä olen tässä hetkessä? Jos mieltä kaihertaa muutoksen tarve, voi olla aihetta tutkia, millaisiksi omat roolit ovat muo­ dostuneet ja miten ne vaikuttavat omaan hyvin­ vointiin. Parhaimmillaan itsestään löytää uusia puolia, mikä avartaa suhtautumista myös muihin ihmisiin. 20 TUNNE & MIELI 5/2024
• SUKUPUOLIROOLIT OHJAAVAT EDELLEEN lasten ja nuorten kasvua, vaikka edellisiin sukupolviin verrattuna liikkumatila onkin väljentynyt. Ajatukset siitä, millaisia tytöt ja pojat ovat, mitä heiltä voi odottaa ja mikä heille on sallittua, juon­ tavat syvälle kulttuurisiin rakenteisiin. Näitä ra­ kenteita helposti vahvistamme kiinnittämättä asiaan sen enempää huomiota. Saatamme puhua jo pikkuvauvoillekin eri tavoin sen mukaan, mitä sukupuolta he ovat – suloisia prinsessoja tai reip­ paita miehenalkuja. – Edelleen odotetaan, että tytöt ovat kilttejä, sopeutuvaisia ja myötätuntoisia. Pojissa taas ar­ vostetaan urheilullisuutta, reippautta ja rohkeut­ ta. Ja vieläkin sanotaan, että pojat ovat poikia, vaik­ ka siitä on jo kauan yritetty päästä irti, Lassander huomauttaa. Sukupuoleen liittyvät odotukset ovat hänen mukaansa yksi niistä tekijöistä, jotka altistavat nuoria ahdistukselle ja masennukselle. Lassander on huolissaan etenkin tyttöjen hyvinvoinnista, joka tutkimusten mukaan on heikentynyt viime vuosina. Suunnan kääntämiseksi pitäisi hänen mielestään tehdä paljon nykyistä enemmän. – Tiukassa olevat asenteet ja odotukset kään­ tyvät myös poikia vastaan. Ei ole mitenkään help­ poa olla erilainen poika ja elää erilaista elämää kuin muut samanikäiset. Heillä on isoja paineita siitä, ettei saisi näyttää heikkoutta tai pyytää apua. Tytöt ovat muutakin kuin kilttejä ja sopeutuvaisia OIVALLUS 2 JOSKUS ROOLI ON SELVIYTYMISKEINO. On vain ve­ dettävä tiettyä roolia, koska ainakin sillä hetkellä se tuntuu helpottavan elämää. Esimerkiksi nuori saattaa ottaa lähipiirissään hauskan tyypin roolin, koska huomaa sen peittä­ vän epävarmuutta ja tuovan hyväksyntää. Sama rooli saattaa kuin itsestään napsahtaa päälle vie­ lä aikuisenakin vanhoja kavereita tai perheenjä­ seniä tavatessa. – Rooli suojan ja rohkeuden antajana on ihan ok. Haitalliseksi se muodostuu, jos suojakuori käy liian tiukaksi eikä nuori anna itselleen mahdolli­ suuksia sovitella toisenlaisia rooleja, Maarit Las­ sander sanoo. Hän toivoo, että nuoret saisivat kasvurauhaa vahvistaa omaa identiteettiään, joka on rooleja py­ syvämpi ja syvemmällä tasolla oleva käsitys itses­ tä. Myös yhteiskunnan tulisi tukea tätä kasvua niin, ettei se pakota ihmisiä liian aikaisin esi­ merkiksi uravalintoihin. Lassander kertoo tavanneensa kaksikymppi­ siä, joiden mielestä heidän elämänsä on ohi, kos­ ka he eivät ole ehtineet tehdä kaikkea sitä, mitä heidän ystävänsä ovat tehneet. – Nuoret saattavat ottaa paljon paineita siitä, että he osaisivat tehdä oikeita ratkaisuja mahdol­ lisimman varhain, suoriutua ja menestyä. Eihän monikaan heistä tiedä, mitä haluaa tehdä isona, eikä tarvitsekaan tietää. Identiteetin kehittyminen vaatii kasvurauhaa OIVALLUS 3 Tiukassa olevat asenteet kääntyvät myös poikia vastaan. Ei ole mitenkään helppoa olla erilainen poika ja elää erilaista elämää kuin muut samanikäiset. 21 TUNNE & MIELI 5/2024
• Työminä ja kotiminä ovat joskus kaukana toisistaan KUVITTELE JUHLAT, johon kutsut ihmisiä eri elämänalueiltasi: perheenjäsenet ja sukulaiset, ystävät, mahdolliset työkaverit, ehkä vielä naa­ puritkin. Illasta tulisi kiinnostava tutkimusretki siihen, millaisia rooleja toteutat eri ihmisten kanssa ja millaista ristivetoa niiden välillä mahdollisesti on. Useimmilla jo ”työminä” ja ”kotiminä” eroavat toisistaan. Ihminen saattaa ottaa työssään ulospäinsuun­ tautuneen roolin, vaikka sisimmässään hän on enemmän introvertti kuin ekstrovertti. Voi myös olla, että työtehtävät edellyttävät sosiaalisuutta tai sitä ainakin arvostetaan työpaikalla. – Jos työrooli ei vastaa omaa käsitystä itsestä, se voi käydä kuormittavaksi, mutta ei välttämät­ tä. Riippuu siitä, miten asian osaa ottaa, Maarit Lassander sanoo. Palvelualalla työskentelevä voi ajatella, että asiakkaille juttelu kuuluu työhön ja tekee siitä su­ juvaa. Hän tietää, että sen vastapainoksi hänen on saatava olla rauhassa itsekseen. Kotijoukoille se voi näyttäytyä lyhyinä vastauksina ja omiin oloi­ hin uppoutumisena työpäivän jälkeen, kunnes vuorovaikutukseen riittää taas energiaa. – Jos taas kokee tietyn roolin täyttämisen jat­ kuvaksi ponnisteluksi eikä pysty rentoutumaan, pitkällä aikavälillä se varmasti kuormittaa. OIVALLUS 4 Rajoja venyttämällä löytää itsestä uusia puolia ERÄS TYÖPAIKKA KIINNOSTAA, mutta tehtävässä vaaditaan esiintymistaitoa. Ei se olisi meikäläi­ sen hommaa, vai olisiko sittenkin? Joskus on vaikea tietää, milloin kannattaa ve­ nyttää rajojaan ja hakeutua uusiin haasteisiin, vaik­ ka se vähän hirvittäisikin. Parhaimmillaan työelä­ mä tarjoaa hyviä tilaisuuksia testata, mihin omat ominaisuudet taipuvat ja mihin suuntaan niitä voi kehittää. Saatat huomata, että arasta esiintyjästä kouliintuukin sujuvasanainen kouluttaja. Tai rivi­ työntekijästä pätevä tiiminvetäjä. Jos oma työ kyllästyttää tai ei tunnu omalta ju­ tulta, Lassander kannustaa rohkeasti kokeilemaan toisenlaista tehtävää mahdollisuuden tullen. Uudenlainen rooli voi aluksi tuntua epämukaval­ ta, mutta vähitellen varmuus lisääntyy. Jos taas nykyinen työ tuntuu riittävän mie­ lekkäältä, mukavuusalueella voi aivan hyvin pysytellä. Pääasia on, ettei jättäydy sille vain siksi, että oma käsitys itsestä on turhan rajoit­ tunut. – Olennainen kysymys on, miksi haluaa teh­ dä muutoksen. Onko se itselle tärkeää? Jos se ei ole, sen voi myös jättää tekemättä. Silloinhan voi seikkailla ja hakea virkistävää muutosta vaikka joltain muulta elämänalueelta. OIVALLUS 5 22 TUNNE & MIELI 5/2024
• MIKSI AINA MINÄ? Moni parisuhdekriisi saa al­ kunsa siitä, että toinen osapuolista kyllästyy omaan rooliinsa suhteessa. Hänenkö pitäisi aina olla se, joka hoitaa laskut maksuun, tekee ruo­ kaostokset ja vastaa koulun Wilma­viesteihin. Nyt jotain muutosta tähän työnjakoon! Parisuhteessa rooleista tulee helposti pysyviä, mikä heijastuu suhteen dynamiikkaan. Tehtävät ja vastuut ovat jakautuneet ehkä sen mukaan, mikä kummaltakin sujuu parhaiten tai helpoiten. Rii­ telykin saattaa toistaa tuttua kuviota: toinen luu­ kuttaa pahan olonsa ilmoille, toinen nielee kiuk­ kunsa ja pyrkii sovintoon. – Jos oman roolinsa kokee epäreiluksi tai epä­ tyydyttäväksi, kriisi alkaa jossain vaiheessa pul­ pahdella pintaan. Joskus purkautuu vuosikymmen­ ten vyyhti, kun katkeruutta on ehtinyt kertyä mut­ ta asiaan ei ole osattu tarttua, Lassander toteaa. Eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan avointa kes­ kustelua siitä, millaiseksi oman asemansa suh­ teessa kokee. Kumppani ei ehkä ole edes tiennyt, että toisesta jokin roolikuvio tuntuu ahdistavalta. On myös hyvä miettiä, mitä keskinäisen dynamii­ kan taustalla on. Kulkeeko mukana esimerkiksi sellaisia lapsuudenperheestä omaksuttuja toiminta­ malleja, joista olisi hyvä päästä eroon? Jumittunut roolikuvio voi johtaa parisuhdekriisiin OIVALLUS 6 MIETI, MITKÄ OVAT sinulle tärkeitä arvoja. Se on Maarit Lassanderin neuvo niille, jotka haluavat astua ulos roolistaan tai ainakin hieman ravistel­ la sitä. Toinen neuvo on, että muutosta voi toteut­ taa askel kerrallaan. – Mieti, mitä pidät tärkeänä elämässä ja mitkä olisivat pieniä, sitoutuneita tekoja siihen suun­ taan. Muutoksen ei tarvitse tarkoittaa työpaikan vaihtoa tai koko elämän uusiksi laittamista. Jos ongelmana on vaikkapa liiallinen uhrautu­ minen työlle ja oma terveys on itselle tärkeä arvo, voit opetella itsemyötätuntoa. Se auttaa tunnista­ maan omia tarpeita, minkä jälkeen niitä on vai­ keampi sivuuttaa. Harva pystyy tekemään arjestaan juuri sellais­ ta kuin haluaisi. Tällainen haavekuva saattaa syn­ tyä, kun puhutaan omannäköisestä elämästä ja in­ tohimoja kohti menemisestä. – Se, että joku pystyy toteuttamaan itseään esi­ merkiksi vähentämällä työntekoa tai jäämällä var­ hain eläkkeelle, on tietysti ihanaa. Mutta pitää muistaa, että ihminen, jolle se on mahdollista, on hyvin onnekkaassa asemassa. Kolmas askel muutoksen tiellä voisikin Lassan­ derin mukaan olla hyväksyminen: Tällaisia asioi­ ta elämässäni on tapahtunut, ja näitä valintoja olen tehnyt, ja niihin on ollut syynsä. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä toisenlaisia valintoja – niis­ tä lähtökohdista käsin, jotka minulla nyt on. ? Pienikin muutos voi ravistella roolin rajoja OIVALLUS 7 23 TUNNE & MIELI 5/2024
• Kanssakulkijat AULIS JA LIISA RÄSÄNEN 24 TUNNE & MIELI 5/2024
• Mökki lähellä kotia on sekä Aulikselle että Liisalle tärkeä yhteinen paikka, jonne voi lähteä myös päiväretkelle. ”Murehtiminen ei auta muistisairauteen” Aulis Räsänen oli vasta kuusikymppinen, kun ensimmäiset muistisairauden oireet ilmaantuivat. Hyvät ja huonot päivät vaihtelevat, mutta Liisa-puolison kanssa mennään päivä kerrallaan. Voimavaroja tuovat lapset, lastenlapset ja koira Hepuli. TEKSTI MARJO HENTUNEN KU VAT EEVA ANUNDI 25 TUNNE & MIELI 5/2024
• H apuilin jo viimeisinä vuosina työelämässä ollessani: työkalut olivat vieressä, mutta en löytä­ nyt niitä. Lähdin eläkeputkeen 58­vuo­ tiaana vuonna 2005, koska vähän kyllästyin itseeni ja päätin kokeilla, miltä tuntuu olla vapaa. Jatkoin kiinteistöremonttien tekemistä tyttärille. Huomasin, että tekemiseen tuli niin sa­ nottuja luppahetkiä, jolloin ajatukseni katkesi. Sanoin Liisalle, ettei kaikki ole nyt kunnossa, täytyy varmaan mennä muistitesteihin. Oma­ lääkäri terveyskeskuksessa kysyi minulta, että osaanko mennä kotiin. Kun vastasin kyllä, hän sa­ noi, ettei sitten ole mitään hätää. Asia jäi kuitenkin kytemään mieleeni, ja kävin muistitesteissä vuosittain. Tuolloin vaskulaarista kognitiivista heikentymää eli verenkiertoperäistä muistisairautta ei tunnistettu. Ajateltiin vain, että pieni unohtelu kuuluu ikääntymiseen. Diagnoo­ si varmistui toissa kesänä aivojen magneettikuva­ uksesta, jossa näkyi valkean aineen rappeumaa ja jälkiä vanhoista aivoinfarkteista. Olen ollut hyvin aktiivinen ja toiminut muun muassa isojen lämpöyhtiöiden ja taloyhtiöiden hallituksissa. En alkuun hyväksynyt sitä, että mi­ nulla olisi muistisairaus, vaikka tiedostin, ettei muistini toimi kunnolla. Tietokone meni usein jumiin, ja sähköpostien katsominen unohtui. Tuli tyhmä olo ja tunne, että mitä tämä on. Kiinnostus asioiden seuraamiseen laimeni, ja aloitekyky heikkeni. Yhdessä vaihees­ sa käsialani muuttui sotkuiseksi. Aloin kirjoittaa yläviistoon, ja käsialani pieneni kohti paperin reu­ naa. Kädentaidot alkoivat muutenkin heikentyä. TAPASIMME LIISAN KANSSA ensimmäisen kerran vuonna 1969 Puijon kisoissa kirpeänä pakkaspäi­ vänä. Olimme kasvotutut, mutta emme olleet ju­ telleet aiemmin. Ehdotin nuorille naisille, kävisi­ kö autokyyti, ja siitä se lähti. Liisassa on parasta joustavuus. Välillä hän saat­ taa hetken mököttää, mutta se ei kestä pitkään. Minä saatan enemmän sulkeutua ja lähteä koiram­ me Hepulin kanssa ulos. Liisaa ovat kuormittaneet minun muistisairaute­ ni lisäksi hänen äitinsä muistisairaus ja tyttäremme sairastelu. Liisa on itsekin sairastellut. Ensin hän sai palleahalvauksen ja puoli vuotta sitten sydän­ infarktin. Nyt hän elää tahdistin rinnassaan. Meillä on yhteisiä muistoja matkoilta ja lava­ tansseista. Syksyllä tehty reissu Turkkiin saattaa jäädä meidän viimeiseksi. En suunnittele enää Karibian­ tai Alaskan­matkaa, mutta mökille läh­ den mielelläni. Kalastaminen kesäiltoina on minul­ le omaa aikaa. Samalla katselen tyyntä järvenselkää. KÄYN KERRAN VIIKOSSA ikäihmisten vesijumpas­ sa. Siellä on vauhtia niin paljon, ettei juuri ehdi jäädä nenää kaivelemaan. Paikallisen muisti­ yhdistyksen vertaisryhmistä olen saanut paljon ystäviä. Muistikerhossa keskustelemme ja jopa väittelemme uutisista, mikä on antoisaa. Ymmär­ rämme, jos jollain alkaa hidastua – jokainen tie­ tää, että se on kaikilla edessä. Olen kertonut ihmisille avoimesti muistisai­ raudestani, mitä on joskus ihmetelty. Kaverit sa­ novat, etteivät he huomaa muistini heikentymis­ tä. Sanon, että minä olen kyllä huomannut. Ajokortin olen saanut toistaiseksi pitää. Ajelen tuttuja reittejä, en tarkoituksella riskeeraa mitään. Kerran olin viemässä lapsenlasta kouluun, kun hän huikkasi eräässä risteyksessä, että pappa, pää­ see sinne toistakin kautta. Minulla on verenkiertoa parantava lääkitys. Sillä yritetään pitää huolta, ettei veri olisi liian sa­ keaa ja ettei aivoverisuonitukoksia tulisi. Vähän kuin bingossa olisi: osuu tai ei. Lisäksi minulla on käytössä muistilääke galan­ tamiini. Välillä on huonompia aikoja ja sitten taas sel­ laisia, että pystyn käyttäytymään lähes ihmisiksi. Olen iloinen, ettei muistin lasku ole ollut kovin jyrkkä. Sitä, mitä tulee, on turha kuvitella. Murehti­ minen ei auta, vaikka mietteliäitä hetkiäkin on. Tiedän ihmisiä, jotka tämä sairaus on vienyt äkil­ lisesti. Se pistää hiljaiseksi. Tiedostan, että olen jatkoajalla, eikä sairauden eteneminen enää pe­ lota. Minulla ei ole kipuja, ja järki vielä jotenkuten toimii. Loppuvaiheessa tämä sairaus voi olla kivu­ lias, mutta en anna ajatusta sille, koska se päivä ei ole vielä.” Aulis Räsänen 26 TUNNE & MIELI 5/2024
• Aulis Räsänen ei suunnittele enää kaukomatkoja, mutta mökille hän lähtee mielellään. Monien vuosien jälkeen hän on löytänyt taas kalastamisen. AULIS (KALE) RÄSÄNEN 76-vuotias eläkeläinen. Työskenteli mekaanisen kunnossapidon ammattilaisena panimoteollisuudessa. Asuu Lahdessa. Perheeseen kuuluvat vaimo Liisa, kolme aikuista tytärtä, seitsemän lastenlasta ja kaksi bonuslastenlasta sekä koira Hemi, jota kutsutaan Hepuliksi. Saa voimavaroja kalastuksesta, mökkeilystä, perheestä ja muistiryhmistä. 27 TUNNE & MIELI 5/2024
• Liisa Räsänen nauttii mökillä erityisesti yhteisistä hetkistä, kun koko perhe on koolla. LIISA RÄSÄNEN 72-vuotias eläkeläinen, työskennellyt siivousalan johtotehtävissä. Asuu Lahdessa. Perheeseen kuuluvat mies Aulis (Kale), koira, kolme aikuista tytärtä, seitsemän lastenlasta ja kaksi bonuslastenlasta. Saa hyvää oloa perheestä, koirasta ja mökkeilystä. 28 TUNNE & MIELI 5/2024
• V aikka Kalella on ollut oireita vuo­ sia, diagnoosi muistisairaudesta tuli vasta toissa kesänä. Kun se varmistui, Kale oli vähän hädis­ sään. Hän pohti valtavasti, pudo­ taanko tässä äkkiä kuoppaan. Välillä ollaan korkealla, sitten taas aika alhaalla. Muistitesteissä käyminen oli raskasta aikaa. Kale on saanut kolme aivoinfarktia, ja jokainen niistä on jättänyt jälkensä muistiin. Aivoveri­ suonitukosten lisäksi muistisairauden kehittymi­ seen ovat varmasti vaikuttaneet tapaturmat ja pää­ hän tulleet iskut, joita hän on saanut talojamme rakentaessaan. Mieheni unohtelee paljon asioita. Monta ker­ taa hän itsekin hämmentyy ja turhautuu, äkästyy. Lääkitys on onneksi selvästi piristänyt häntä, tyt­ täretkin ovat huomanneet sen. Ennen lääkityksen aloittamista hän oli masentunut ja aloitekyvytön. Kale on saanut lääkityksestä huolimatta het­ kellisiä aivoverenkiertohäiriötä, TIA­kohtauksia. Ne ovat pelottavia, eivätkä ne tee hyvää aivoille. Tuntuu kuin Kale menisi pois pelistä, ja posket al­ kavat yhtäkkiä punoittaa. Hän itse kuvaa niitä him­ meiksi hetkiksi. MUISTISAIRAUS ON niin paljon muutakin kuin muistiongelmat. Aikaisemmin matkustelimme paljon, niin Aasiassa kuin Karibiallakin, mutta nyt Kalen palo siihen on hiipunut. Hän sanoo usein, että kyllähän meidän matkamme on tehty. Kai­ paan yhteisiä reissujamme. Vaikka välillä on vähän eripuraa, avioliittom­ me on kuitenkin sopuisa. Yhdessä on menty jo 56 vuotta. Aikoinaan viehätyin Kalen rauhallisuu­ desta ja siitä, ettei hän käyttänyt päihteitä. Me mo­ lemmat myös tykkäsimme lavatansseista. Käymme usein mökillä, vaikka aina emme ole siellä yötä. Minulle siellä tärkeitä ovat kukat. Saan niistä voimaa, ja Kalekin on käynyt kukkapenkkiä riipimässä ja kasvattanut tomaatteja. Moniin vuo­ siin Kale ei ole kalastanut, mutta nyt hän on teh­ nyt sitäkin. Ne ovat hyviä hetkiä, kun olemme kaikki yhdessä lasten kanssa mökillä. Laitamme ruokaa, grillaamme, ja vävy paistaa muurinpohja­ lettuja. Menneenä kesänä kävimme kesäteatterissa ja kahvilla vanhassa kyläkaupassa. Käymme joka viikko jossain yhdessä syömässä. Se on yhteinen rentoutumishetkemme. Kale sanookin silloin, että nyt ei pidetä mitään kiirettä. KÄYN JOKA TOINEN PÄIVÄ katsomassa 94­vuotias­ ta äitiäni dementiayksikössä. Vaikka äidillä onkin siellä hyvä hoito, toivon, että Kalen sairaus pysyi­ si vakaana ja hän saisi olla mahdollisimman pit­ kään kotona. Vaikeina hetkinä minun pitää saada hiljentyä yksin. Usein sanon, että laita telkkari pois päältä. Sitten menen makuuhuoneeseen itkemään. Olen saanut paljon keskustelutukea paikalli­ sesta muistiyhdistyksestä. Sairauden kanssa on oppinut luovimaan ja mukautumaan. Jos toisella on ärhentelypäivä, en ryhdy väittelemään. Kun Kale etsii jotain, saatan kysyä, mitä sinä etsit. Jos­ kus hän saattaa sanoa, että olen laittanut esimer­ kiksi vaatteet väärään paikkaan. Naapurissa asuu ystävä, jonka kanssa käymme koiralenkeillä. Hänelle voin onneksi avautua kaikesta. Hän aina huomaakin, jos minulla on huolia. Koiramme Hepuli on tehnyt hyvää meille mo­ lemmille. Se on ollut pelastuksemme, vaikka Kale ensin vähän koiran tuloa empikin. Nyt hän ei lähde minnekään ilman koiraa. Hepuli tulee aamul­ la sänkyyn, emmekä lähde aamukahvin keittoon ennen koiran perusteellista paijaamista. Kyllä minä pidän Kalesta huolen, ja olen ajatel­ lut myös omaishoitajaksi ryhtymistä. Taaperram­ me yhdessä niin pitkään kuin pystymme.” ? Liisa Räsänen ”Olen saanut paljon keskustelutukea paikallisesta muistiyhdistyksestä. Sairauden kanssa on oppinut luovimaan ja mukautumaan. Jos toisella on ärhentelypäivä, en ryhdy väittelemään.” 29 TUNNE & MIELI 5/2024
• UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA TILAA KIRJE SIVUILLAMME! tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje
• Soili Pohjalainen on kirjailija, joka ei ole ikävöinyt matkalla kotoista, mikrossa tekaistua aamupuuroa. Enkä nyt ala inttää, että meidän suomalaistenkin pitäisi joukolla heittäytyä iloisiksi ja puheliaiksi sosiaalisiksi perhosiksi. Suomalainen tapa pitää tuntemattomiin ihmisiin kohteliasta ja hiljaista etäisyyttä sopii sekin ihan hyvin minulle. Kolumni K irjoitan tätä kolumnia residenssissä ulko­ mailla. Hellelukemat ovat jo helpottaneet, mutta reissun mittaan olen kestänyt kele­ jä, joita suomalaisen iltapäivälehdistön lööpeissä kutsuttaisiin luultavasti kaikkien aikojen tappajahelteiksi. Täältä käsin katseltuna tapani viilentää koti­ Suomen kämppää ilmalämpöpumpulla tuntuu lä­ hinnä naurettavalta. Täkäläisessä majapaikassa­ ni sellaista ylellistä mahdollisuutta ei ole ollut, mutta hengissä ollaan. Sillä, missä lämpimässä Euroopan maassa nyt olen, ei oikeastaan ole väliä. Tarkoitukseni ei ole verrata maita eikä asettaa asioita paremmuus­ järjestykseen. Ennemminkin yritän huomata, että asianhaarat vallitsevat yhtäällä yhdellä tavalla ja toisaalla toisella ja molemmissa maissa on puo­ lensa. Tämä maa, jossa nyt lähes kuukauden ajan saan elää ja kirjoittaa, on jo aiemmin vienyt sydämeni. Maan ruokakulttuuri on sekä simppeliä että tai­ vaallista. Tällä reissulla olen saanut viettää aikaa­ ni kylässä, jossa ihmisten ystävällisyys on totises­ ti lyönyt ällikällä. Tuntemattomiakin vastaantuli­ joita tervehditään kohteliaasti kadulla, ravintolan terassilla ja kahvilassa. Jokainen matka on opintomatka Se jaksaa hämmästyttää ja ilahduttaa kaltais­ tani, joka on kotimaassa tottunut siihen, että bussipysäkillä tervehtivä tai juttusille ryhtyvä tun­ tematon on aina erityinen tapaus. Enkä nyt ala inttää, että meidän suomalaisten­ kin pitäisi joukolla heittäytyä iloisiksi ja puheliaiksi sosiaalisiksi perhosiksi. Suomalainen tapa pitää tuntemattomiin ihmisiin kohteliasta ja hiljaista, mieluiten vähintään viiden metrin etäisyyttä sopii sekin ihan hyvin minulle. Suomessa muistan toivottavasti tämän reissun jälkeen nauttia toisenlaisista, kotimaisista asiois­ ta, kuten vaikkapa siitä, että juomavettä ei tarvitse kantaa kaupasta vaan sitä saa kiskoa kitusiinsa huoletta suoraan hanasta. Olenko osannut ennen tätä reissua arvostaa suomalaista hellettä, joka ei itse asiassa ole todel­ lista paahdetta nähnytkään? Entäs meikäläiset jalkakäytävät? Kotiin palattuani lupaan muistaa ainakin viikon ajan tuntea syvää kiitollisuutta joka askeleella kävellessäni pitkin leveää ja turvallista kevyen liikenteen väylää. Matkat ovat aina myös opintomatkoja. Tämä reissu on muistuttanut minua hyvän huomaami­ sen tärkeydestä, enkä nyt puhu mistään pakkopo­ sitiivisuudesta, jossa yritetään hampaat irvessä näh­ dä hopeareunuksia elämän eteen puhaltamissa syn­ kän mustissa pilvissä. Tarkoitan iloitsemista siitä hyvästä, mitä kulloinkin on tarjolla ja saatavilla. Suomessa on tulevina kuukausina tyrkyllä kyl­ mää ja pimeää. Se on, kuulkaa, ihan mukavaa ja suorastaan odotettua vaihtelua sen jälkeen, kun lämpömittarin lukema on pyörinyt neljässäkym­ menessä. ? Soili 31 TUNNE & MIELI 5/2024
• Miksi nuori vahingoittaa itseään? Mieli & tieto 32 TUNNE & MIELI 5/2024
• Nuori vahingoittaa itseään tarkoituksella – mistä se kertoo ja mikä siihen auttaa? Oireilun takana on pyrkimys saada helpotusta ahdistaviin tunteisiin, joiden jäljille on tärkeä päästä. TEKSTI HELINÄ KUJALA KU VA SHUTTERSTOCK K un vanhempi huomaa nuoren viillelleen ihoaan tai vahingoittaneen kehoaan jol­ lain muulla tavoin, huolen lisäksi myös hämmennys voi olla suurta. Miksi nuori satuttaa itseään tarkoituksella? – Itsensä vahingoittaminen on usein keino kä­ sitellä sietämättömiksi koettuja tunteita, tuskallisia muistoja tai ylivoimaisia kokemuksia. Nuori ko­ kee, että kun henkisen kivun muuttaa fyysiseksi, se jollain tavoin lievittyy tai muuttuu siedettäväm­ mäksi, sanoo nuorisopsykiatrian professori, osas­ tonylilääkäri Anu Raevuori HUSista. Viiltely lienee yleisin itsensä vahingoittamisen tapa, mutta ei suinkaan ainoa. Keinoja Raevuori ei avaa julkisesti sen tarkemmin, koska ilmiöön liittyy jäljittelyä ja trendejä. Itsensä vahingoitta­ misella tarkoitetaan kuitenkin tekoa tai toimea, josta seuraa tarkoituksellista vahinkoa keholle. Se on yhdenlaista itsetuhoisuutta. – Itsetuhoista käyttäytymistä voi olla myös se, että ihminen hakeutuu vaaratilanteisiin eikä vä­ litä itsestään. Ja onhan itsetuhoisuuden element­ ti mukana myös päihde­ ja syömishäiriössä. Niitä ei kuitenkaan tarkoiteta, kun puhutaan itsensä va­ hingoittamisesta. ”Olen huono ja vääränlainen” Itsensä vahingoittamisen taustalla voi olla monen­ laista psyykkistä kipua ja mielenterveyden häi­ riöitä, kuten ahdistuneisuutta ja masennusta. Vaikeat ajatukset ja tunteet saattavat liittyä trau­ maattisiin muistoihin, joita halutaan paeta siirtä­ mällä huomio fyysiseen kipuun. Monesti kyse on myös itsensä rankaisemises­ ta, Raevuori sanoo. Nuori kokee olevansa jotenkin vääränlainen tai huono, hän kokee voimakasta hä­ peää, ja mieltä painaa toivottomuuden tunne. Ongelmien juuret juontavat Raevuoren havain­ tojen mukaan usein nuoren lähisuhteisiin perhees­ sään. Nuori voi esimerkiksi kokea, ettei hän ole tullut kasvattajiensa silmissä nähdyksi ja hyväk­ sytyksi omana itsenään. – Erityisesti syömishäiriöissä näkee paljon sitä, että nuori kokee arvostuksen tulevan suorittamal­ la. Hän on arvokas vain, jos hän saa hyviä arvosa­ noja, suoriutuu urheilussa, näyttää hyvältä. Sillä, mitä hän kokee sisäisesti, ei ole merkitystä. Toisinaan paha olo kumpuaa kiusatuksi jou­ tumisen kokemuksista, jotka voivat vaihdella porukasta ulossulkemisesta aina fyysiseen väki­ valtaan asti. – Kiusatuksi joutumisen kokemukset liittyvät tosi moniin lasten ja nuorten psyykkisiin oireilui­ hin. Ja myös monien aikuisten potilaiden histo­ riaan, ikävä kyllä. Tytöt korostuvat tilastoissa Itsensä vahingoittamisesta johtuvien sairaalajak­ sojen määrä on kasvanut 2010­luvun puolivälistä lähtien, ja tyttöjen ja nuorten naisten osalta kasvu on ollut huomattavan suurta. Tämä ilmeni Helsingin yliopiston tutkimuksessa, joka koski ajanjaksoa 2006–2019. Muistakin tutkimuksista tiedetään, että tytöt ja nuoret naiset turvautuvat itsensä vahingoitta­ miseen yleisemmin kuin pojat ja miehet. Mikä se­ littää sitä? – Arvelen sen liittyvän siihen, miten psyykki­ nen pahoinvointi keskimäärin ilmenee. Pojat ja miehet raportoivat tutkimuksissa vähemmän 33 TUNNE & MIELI 5/2024
• sisäänpäin kääntyvää oireilua, kuten masennus­ ta ja ahdistusta, Raevuori sanoo. Kyse ei ole välttämättä siitä, että esimerkiksi teinipojat voisivat paremmin kuin samanikäiset tytöt. Poikien on ehkä vaikeampi tiedostaa ja sa­ noittaa pahaa oloaan sekä hyväksyä oma haavoit­ tuvuutensa. Vaikka nykyisin moni nuori mies pu­ huu aiempaa avoimemmin tunteistaan, poikien ja miesten masennus ja ahdistus jäävät Raevuoren mukaan yhä liian usein tunnistamatta. – Pojilla ja miehillä on ehkä korkeampi kynnys itsensä vahingoittamiseen, mutta he tekevät enem­ män itsemurhia kuin tytöt ja naiset. Joidenkin tut­ kimusten mukaan heidän itsemurhariskinsä on jopa kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin tytöillä ja naisilla. Avunhuudosta helpotukseen Miksi hän hakee tuolla tavoin itselleen huo­ miota? Tähän kysymykseen Anu Raevuori törmää tois­ tuvasti, kun vanhempi yrittää ymmärtää itseään satuttavaa nuorta. Huomion hakemisesta ei kui­ tenkaan ole kyse, vaan ennemminkin avunhuu­ dosta. – On latistavaa ja mitätöivää sanoa ihmiselle, että hän hakisi itseään vahingoittamalla huomiota. Sen sijaan voi sanoa, että haluaisin ymmärtää, mikä on se kipu tai tunne, joka saa sinut tekemään noin. Joskus oireilu tulee vanhemmille yllätyksenä. Nuori on voinut vahingoittaa kehoaan paikoista, jotka pysyvät piilossa. Hän on ehkä toisaalta toi­ vonut tekojen paljastumista, toisaalta pelännyt sitä. Tällaiset ristiriitaiset ajatukset ja toiveet ovat Raevuoren mukaan muutenkin yleisiä sellaisessa psyykkisessä oireilussa, jossa tytöillä ja naisilla on yliedustus. – Usein näkee, että nuoret ovat kuitenkin hel­ pottuneita, kun läheiset saavat tietää asiasta. Raevuori kehottaa huoltajia olemaan saatavilla nuorelle ja kuuntelemaan häntä. Säännölliset rutii­ nit ovat tärkeitä, mitä tulee esimerkiksi syömiseen, liikkumiseen sekä liiallisen ja haitallisen digiajan ra­ jaamiseen. Häntä huolettaa, miten etenkin sosiaali­ nen media vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. – Nuoren identiteetti on vielä muuttuvainen ja epävakaa. Jos itseään esittelee somessa tietynlaisena, oma ydinminä jää vähemmälle huomiolle, mikä vaikeuttaa identiteetin vakautumista. Jos itsestä luo­ tu kuva somessa on kovin kaunisteltu, se ei tee hy­ vää ihmiselle itselleen eikä myös hänen yleisölleen. FAKTA Tämä on väärä käsitys, johon toisinaan törmää. Itsensä vahingoittaminen on päinvastoin keskeinen riskitekijä itsemurhan tekemiselle. On kuitenkin totta, että kaikilla niillä, jotka vahingoittavat itseään, ei ole kuolemantoivetta tai itsemurha-ajatuksia. MYYTTI Jos ihminen vahingoittaa itseään ahdistusta helpottaakseen, hän ei ole sitä tyyppiä, joka päätyisi itsemurhaan. FAKTA Itsensä vahingoittamiseen voi liittyä toisilleen vastakkaisia toiveita ja haluja. Nuori saattaa välillä vältellä asian ilmi tulemista, toisinaan taas toivoa sitä. Olisi vähättelevää pitää itsensä vahingoittamista tarkoituksellisena huomion hakemisena. MYYTTI Vahingoittamalla kehoaan nuori haluaa huomiota itselleen ja pahalle ololleen. FAKTA Itsensä vahingoittaminen voi olla lievää, vakavaa tai jotain siltä väliltä. Taustalla saattaa olla vakava, erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Joskus taas tilanne helpottuu jo läheisten tai vaikka kouluterveydenhoitajan kanssa keskustelemalla. MYYTTI Itsensä vahingoittaminen on erittäin vakava oire, jonka taustalla olevat syyt vaativat aina pitkäaikaista hoitoa. 34 TUNNE & MIELI 5/2024
• Turvasuunnitelma takataskuun Itseään vahingoittavan nuoren hoito vaihtelee sen mukaan, millaisia mielenterveyden häiriöitä sii­ hen liittyy ja kuinka vakava­asteisia ne ovat. En­ simmäiseksi on tärkeä tietää, onko nuorella itse­ murha­ajatuksia ja miten voimakkaita ne ovat. Aina tällaisia ajatuksia ei ole. Tutkimusten mu­ kaan kuitenkin niillä, jotka vahingoittavat itseään, on tavallista suurempi riski tehdä itsemurha. – Jos nuorella on vaikka syvä depressio, silloin tarvitaan tehokasta masennuksen hoitoa. Jos hänellä on syömishäiriö, hoidetaan sitä. Jos on molemmat, tarvitaan hoitoa kumpaankin, Anu Raevuori sanoo. Nuorille ja aikuisille, joilla on itsetuhoisuutta, laaditaan hoidossa turvasuunnitelma. Se on muisti­ lista siitä, mitä tehdä, kun tulee halu tai tarve vahin­ goittaa itseään. – Itsensä vahingoittaminen on usein keino käsitellä sietämättömiksi koettuja tunteita, tuskallisia muistoja tai ylivoimaisia kokemuksia, Anu Raevuori sanoo. Suunnitelma kulkee mukana puhelimessa tai paperisena. Siihen kirjataan nimet ja puhelin­ numerot, joihin voi sovitusti olla yhteydessä avun saamiseksi. Luottohenkilöitä voivat olla esi merkiksi oma vanhempi, terapeutti tai vaikka seurustelu­ kumppani. Listasta löytyvät myös muut tahot, joi­ hin olla yhteydessä, esimerkiksi kouluterveyden­ hoitaja tai ­psykologi sekä päivystyspalvelut. Turvasuunnitelmaan kirjataan lisäksi varo­ merkit, jotka auttavat ennakoimaan ongelmia, sekä keinoja oman olon rauhoittamiseen. Jotta ongelmiin päästäisiin mahdollisimman varhain kiinni, Raevuori kannustaa hakemaan omalle nuorelle apua, jos herää huoli tämän mielenterveydestä. – Se on yhtä tärkeää kuin avun hakeminen korva­ kipuun, jalkavaivaan tai mihin tahansa muuhun­ kin ongelmaan, hän muistuttaa. ? ANU RAEVUORI Nuorisopsykiatrian professori ja osastonylilääkäri, työskentelee Helsingin yliopistossa ja HUSin nuorisopsykiatrian yksikössä. Tekee tutkimusta sekä kouluttaa erikoistuvia lääkäreitä ja vastaa lääketieteen opiskelijoiden koulutuksesta. Tekee näiden ohessa myös potilastyötä nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä. Saa vastapainoa työlleen lenkkeilystä, joogasta, dokumenttien ja elokuvien katselusta, laiskottelusta sekä yhteisestä ajasta perheen kanssa. K U VA : J U SS I R IE K K I TUNNE & MIELI 5/2024 35
• käri ikinä palannut asiaan, vaikka jäl­ kikäteen ajatellen minut olisi pitänyt lähettää psykiatrille. Manian laukaisi stressi, jota kertyi työn lisäksi muualtakin. Olin juuri mennyt kihloihin ja järjestelin häitäm­ me. Se oli toki positiivinen asia mutta vei samalla henkistä kapasiteettia. Uu­ pumuksen fyysiset oireet olivat rajut – esimerkiksi yhdeltä hääpuvun sovit­ telumatkalta päädyin päivystykseen, kun jalat lähtivät alta. Sain monta sairauslomaa peräk­ käin, enkä kyennyt enää palaamaan töihin. Työsuhde sijaisena päättyi, ja minulle koitti iso elämänmuutos. Muu­ tin kotiseuduiltani mieheni luokse Ete­ lä­Savoon Kangasniemelle, pieneen punaiseen taloon metsän keskelle. ELÄMÄ UUDESSA ympäristössä vaati to­ tuttelua. Tuoretta avioliittoa ja uuteen tutustumista varjosti se, että olin huo­ nossa kunnossa paitsi psyykkisesti myös fyysisesti. Olen aina rakastanut pitkiä, yksi­ näisiä kävelylenkkejä, mutta vieraas­ sa ympäristössä minusta tuli arka. Tun­ tui turvattomalta lähteä kävelylle: entä M inulla diagnosoitiin kaksi­ suuntainen mielialahäiriö tammikuussa 2021. Vaikka tiesin odottaa diagnoosia, se oli iso shokki. Oli järkyttävää kuulla sairas­ tavansa parantumatonta psykiatrista sairautta. Ensimmäisen maniani tai oikeas­ taan sekamuotoisen jakson koin seit­ semän vuotta sitten, mutta silloin en vielä ymmärtänyt, mistä oli kysymys. Työskentelin äidinkielen ja kirjalli­ suuden opettajana lukiossa, ja uuden lukuvuoden alussa iski paha uupu­ mus. Tuntui, kuin olisin katsellut luokkahuonetta harmaan kalvon lä­ vitse. Pahinta oli, etten pystynyt kes­ kittymään työhön. Esseet odottivat korjaamista ja paperipinot kasvoi­ vat, ja samalla kasvoi stressi. Lopul­ ta lakkasin nukkumasta kokonaan ja itkin yöt. Työterveyslääkärin vastaanotolla puhuin vuolaasti ja kiihkeästi ja lääkä­ ri sanoi, että kuulostin maaniselta. Hän kysyi moneen kertaan, onko minulla diagnosoitu kaksisuuntaista mieliala­ häiriötä. Vastasin kieltävästi, eikä lää­ Kauneus tuo voimaa Minun mieleni Kirjailija Anna Pölkki, 35, sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta osaa onneksi kuunnella taitavasti mielensä liikkeitä. Luonto, kauneus ja kirjat tuovat lohtua masennukseen ja tyynnyttävät kiihtynyttä mieltä. TEKSTI MARJO JÄÄSKÄ KU VAT ANNA PÖLKKI jos en jaksaisikaan kävellä takaisin ja jäisin keskelle korpea? Uusi miljöö kuitenkin myös innos­ ti minua, ja pikkuhiljaa olen ystävys­ tynyt metsien kanssa. Tuntuu ihmeel­ liseltä etuoikeudelta asua paikassa, jos­ sa villivadelmat ja kantarellit odotta­ vat vain muutaman askeleen päässä kotiovelta. Olin poissa palkkatyöstä lähes kak­ si lukuvuotta, kunnes kuntouttavan työkokeilun jälkeen aloitin kevyem­ män työelämän kansalaisopiston tun­ tiopettajana, vapaana toimittajana ja vähitellen myös kirjailijana. Työ, jossa saan itse suunnitella kurssit ja jota voi tehdä osa­aikaisesti, sopi minulle hy­ vin, mutta silti syksy 2020 alkoi väsy­ neissä tunnelmissa. Pelkäsin, etten jaksa, vaikka töitä oli vähän. Uuvutti ja itketti. Sitten erääseen esiintymistilantee­ seen liittyvä jännitys ja muu stressi pa­ kottivat piristymään ja ajoivat ylivirey­ teen. Samaan aikaan traumaattiset asiat nousivat pintaan. Mieli olisi tar­ vinnut rauhaa ja lepoa, mutta vellovat traumat nostattivat kierroksia, ja ma­ nia sai vauhtia. 36 TUNNE & MIELI 5/2024
• 37 TUNNE & MIELI 5/2024
• Lopulta mania kiihtyi psykoottisek­ si ja astuin todellisuuden rajan yli. Olen hengellinen ihminen ja uskonut aina Jumalaan. Psykoosissa uskoni muuttui liialliseksi ja vääristyi. Sisälläni kamp­ pailivat sekä Jumala että paholainen. PSYKOOTTINEN MANIA oli jo itsessään hirveä kokemus, mutta järkyttävää ja traumaattista oli myös se, miten hoi­ tohenkilöstö minua kohteli. Terveysaseman päivystyksessä mi­ nuun, neulakammoiseen, iskettiin lää­ kettä suoraan suoneen, kun en uskal­ tanut niellä pilleriä. Kuolemanväsy­ neenä minun piti vastailla lukuisiin kysymyksiin. Olin täysin vieraiden ih­ misten armoilla, eikä kukaan ymmär­ tänyt tai rauhoitellut minua. Matkalla psykiatriseen sairaalaan olin hätääntynyt. Olen ihminen, jota kos­ ketus, ystävällinen katse ja lempeät sa­ nat tyynnyttävät, mutta minusta huo­ lehtinut ensihoitaja veti suun tiukaksi viivaksi ja varoi katsomasta kohti. Kun yritin tavoitella hänen kättään turvaa hakien, hän riuhtaisi itsensä kauemmas. Sama ohittaminen toistui sairaa­ lassa psykiatrin luona. Lääkäri tuijot­ ti tietokoneen ruutua eikä suostunut nostamaan minuun katsettaan, vaik­ ka pyysin sitä. Minua ei kohdeltu ih­ misenä, vaan toiseutettiin hulluksi, jota ei tarvinnut edes katsoa silmiin. Psykoottinen mania talttui lopulta nopeasti, ja harhat hävisivät. Jo neljän yön tarkkailun jälkeen pääsin kotiin. Hankaluudet silti jatkuivat, sillä pak­ kohoidossa määrätty lääke ei sopinut minulle. Parin kuukauden kuluessa aloin saada outoja oireita. Ilmeet ja tunteet katosivat, en kokenut itseäni enää ihmiseksi. Myös liikkuminen muuttui. Olin aina aiemmin kävellyt reippaasti, pit­ kin askelin, mutta nyt etenin varovas­ ti töpöttäen, kädet koukkuun jähmet­ tyneinä. Nielemisvaikeuksien vuoksi en voinut syödä kiinteää ruokaa ja laih­ duin. Naksuttelin huomaamatta kie­ lelläni, ja öisin vaeltelin pitkin taloa, sillä jalat pakottivat liikkumaan, vaik­ ka olisin halunnut nukkua. Kun näin pitkästä aikaa siskoni, hän järkyttyi tilastani, teki havaintoja, goo­ glasi ja sai selville, että oireet johtuvat lääkkeestä. Minulla oli niin sanottuja ekstrapyramidaalioireita. Lääke oli vai­ kuttanut vaarallisesti keskushermos­ tooni. Yleislääkäri, jolta ensin hain apua, ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta vaan sanoi, että psykoosi on tosi vaka­ va juttu ja että lääkettä pitää syödä. Myöhemmin pääsin psykiatrille, joka diagnosoi kaksisuuntaisen ja vaihtoi lääkkeen. Siitä alkoi hidas toipuminen pohjattomasta pimeydestä. SAIRAUTENI ON ERILAINEN kuin useim­ milla, sillä minulla ei ole välttämättä pitkiä ja selkeästi erillisiä masennus­, mania­ tai hypomaniakausia. En ole liioin erityisen toimelias maanisena tai hypomaanisena, vaan aktiivisuute­ ni ilmenee ajatusten tasolla. Muutun puheliaammaksi, ja päässäni vilistää tavallista enemmän ajatuksia. Minulla diagnosoitiin autismikir­ jon häiriö joulukuussa 2023, ja nyt ym­ märrän, että neuroepätyypillisyys vai­ kuttaa tapaani sairastaa kaksisuuntais­ ta. Liiallinen kuormitus voi pudottaa minut joko maniaan tai masennukseen, enkä aina voi olla varma, kummalle puo­ lelle päädyn. Eniten pelkään maniaa – ehkä siksi, etten ole koskaan kokenut syvintä mahdollista masennusta. Autismiini liittyvä äärimmäinen analyyttisyys ja herkkyys tekevät mi­ nut taitavaksi huomaamaan pienim­ mätkin oireeni. Jos alan vähänkin kei­ kahtaa kohti maanisuutta, säikähdän ja yritän ottaa rauhallisemmin. Ryntäsin esimerkiksi tekemään esi­ koiskirjaani Kakkuja salaisesta puutarhasta suurella tunteen palolla. Tajusin kuitenkin, että nyt on otettava etäisyyt­ tä. En voi näin nopeasti rynnätä päin suurinta unelmaani. On surullista, että myös positiivisia tunteita pitää annostella varoen. Kun sain kustannuspäätöksen esikoiskirjastani, jouduin aika paljon keskittymään siihen, miten rauhoitan kehoa, aivoja ja mieltä. OSIN SAIRAUTENI VUOKSI minusta tuli kirjailija. Se on ainut hyvä asia, mitä siitä on seurannut. Olen kuntoutustu­ ella eli määräaikaisella sairauseläk­ keellä, ja olen alkanut kirjoittaa työky­ vyttömyyden tuomassa tyhjässä tilas­ sa. Kokoaikatyössä minulla ei olisi ti­ laa luovuudelle. Rakkaus kauneuteen näkyy kaikkialla elämässäni. Keräilen ihania astioita, ja kesken teehetken saatan pysähtyä ihailemaan kukkakuvioista kuppiani. 38 TUNNE & MIELI 5/2024
• Anna Pölkki julkaisi vastikään omaelämäkerrallisen päiväkirjateoksen Metsien kaukainen sini. – Kirjoittaminen ja kirjailijaunelmat ovat suurin valo, jonka avulla taistelen synkkyyttä vastaan. Kirjallisuus on muutenkin tärkeä asia arjessani, se on autistinen erityis­ mielenkiinnonkohteeni. Lukeminen ja kirjoittaminen auttavat myös sairau­ den kanssa tasapainottelussa. Lukeminen on minulle tärkein kei­ no rentoutua, kirjoittaminen taas voi virkistää. Jos olen masentunut tai ala­ vireinen, saatan tietoisesti aktivoida aivojani kirjoittamalla. Inspiraatio nos­ taa minut väsymyksen yläpuolelle. Täs­ sä on oltava toki tarkkana: uupunee­ na kirjoittamiseen liittyvä kognitiivi­ nen ponnistelu uuvuttaa entisestään. Päivittäistä iloa saan myös kauneu­ desta. Niin kauan kuin on kauneutta, jaksan elää, kirjoitan tuoreessa kirjassa­ ni. Rakkaus kauneuteen näkyy kaik­ kialla elämässäni. Keräilen ihania as­ tioita, ja kesken teehetken saatan pysähtyä ihailemaan kukkakuvioista kuppiani. Luonnossa kauneus vaikuttaa voi­ makkaimmin. Kauneuden tuntee koko kehossa, sillä se tulee useiden aistien kautta. Silittelen ruusun terälehtiä ja tunnelmoin kauniita ääniä, kuten tuu­ len suhinaa ja puron solinaa. Olen sopeutunut ja hyväksynyt sai­ rauden osaksi itseäni. Haaveilen siitä, että tulevaisuudessa saisin kirjoittaa lisää kirjoja ja elää aivan tavallista elä­ mää. Sellaista, jossa on aikaa nauttia kaikesta ihanasta ja rauhallisesta: hy­ vistä lukuhetkistä ja maailman kau­ neudesta.” ? 39 TUNNE & MIELI 5/2024
• Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Mikä juttu sytytti? LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin elämänmuutokseen pienin askelin kannustava Mistä tukea muutokseen? Lehden 4/24 arvonnassa Tunnista manipulointi -kirjan voitti Sanna Salmi. Onnea voittajalle! Lukijoilta Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Mikä lehden juttu ilahdutti erityisesti? Entä mitä jäit kaipaamaan? Tai onko sinulla mielessäsi juttuidea ja kiinnostava haastateltava? Kerro meille mielipiteesi ja ideasi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi tai lähettämällä alla oleva lomake postitse. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Maarit Lassanderin uutuuskirjan Roolivapaus (Atena). 41 TUNNE & MIELI 5/2024
• Tutkittua tietoa Käsityöharrastus näyttää lisäävän onnellisuutta UUTISPALVELU DUODECIM TAITEITA JA KÄSITÖITÄ harrastavat ovat muita todennäköisemmin onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, brittitutkimus osoittaa. Ero ei ole suuri mutta silti huomionarvoinen. Tiedot perustuvat vuosittain tehtävään kyselytutkimukseen, johon vastasi 7 200 ihmistä. Vastaajista 37 prosenttia kertoi harrastavansa esimerkiksi taidekäsitöitä, kutomista, puutöitä tai keramiikkaa. Vastausten perusteella käsitöitä harrastavat olivat onnellisempia ja elämäänsä tyytyväisempiä sekä kokivat elämänsä mielekkääksi muita vastaajia todennäköisemmin. Harrastukset eivät vaikuttaneet kuitenkaan siihen, miten todennäköisesti vastaaja koki itsensä yksinäiseksi. Harrastuksiin liitetyt vaikutukset näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, sukupuoli, ikä, terveydentila ja työtilanne. Tutkimuksesta ei voi päätellä, olivatko käsitöitä harrastavat jo valmiiksi onnellisempia kuin muut vai lisäsikö harrastaminen tyytyväisyyttä. Tämän selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia. Tulokset julkaistiin Frontiers in Public Health -lehdessä. KU VA : U N SP LA SH 42 TUNNE & MIELI 5/2024
• Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA HALUATKO MAINOKSESI TUNNE & MIELI-LEHTEEN TAI SÄHKÖISIIN KANAVIIMME? K UV A : S H U TTER STO CK Tulehdusta hillitsevä ruokavalio ehkäisee dementiaa MONIPUOLINEN JA TULEHDUSTA hillitsevä ruokavalio voi brittitutkimuksen mukaan pienentää dementiariskiä niillä, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta tai sydänja verisuonitauteja. Tutkimukseen osallistui 84 000 keskimäärin 64-vuotiasta, joiden ruokavaliosta kerättiin tietoja noin 12-vuotisen seurannan aikana. Osallistujista 17 prosentilla oli todettu tyypin 2 diabetes, sydänja verisuonitauti tai aivoverenkiertohäiriö. Tulehdusta vähentävä ruokavalio sisältää esimerkiksi runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, kalaa ja palkokasveja. Paljon punaista lihaa, rasvaisia maitotuotteita, kananmunaa ja pitkälle jalostettuja teollisia elintarvikkeita sisältävä ruoka voi puolestaan edistää tulehdusta. Seurannan aikana kaikkiaan 1 600 osallistujaa sairastui dementiaan, mutta sairastumiset olivat kolmanneksen harvinaisempia potilailla, joiden ruokavalio hillitsi tulehdusta. He myös sairastuivat keskimäärin kaksi vuotta myöhemmin, jos sairastuivat. Tämä havaittiin verrattuna tyypin 2 diabetesta tai sydänja verisuonitauteja sairastaviin potilaisiin, joiden ruokavalio oli tulehdusta edistävä. Magneettikuvauksessa tulehdusta hillitsevää ruokavaliota noudattavien aivoissa nähtiin vähemmän verisuonivaurioita ja hermokudoksen rappeumaan liittyviä muutoksia, mikä sekin viittaa pienempään dementiariskiin. Tulokset viittaavat ruokavalion vaikuttavan siihen, miten todennäköisesti tyypin 2 diabetesta tai sydänja verisuonitauteja potevat sairastuvat dementiaan. Ruokavalion lisäksi lukuisat muutkin seikat vaikuttavat dementiariskiin, joten tutkimustuloksia kannattaa tulkita varoen. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Ota yhteyttä: Markku Karjalainen 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot Tukea ja tietoa gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa eläville 43 TUNNE & MIELI 5/2024
• K UV A: SH U T TE RS TO C K Vaikeahoitoinen masennus kulkee usein suvussa VAIKEAHOITOINEN ELI HOITORESISTENTTI masennus on tuoreen tutkimuksen mukaan suurelta osin perinnöllinen sairaus. Taiwanilaisia rekisteriaineistoja hyödyntävässä tutkimuksessa suurta joukkoa vaikeahoitoista masennusta sairastavia ja heidän lähisukulaisiaan verrattiin terveisiin. Seuranta-aika oli 23 vuotta. Tulokset osoittivat, että vaikeahoitoista masennusta sairastavan lähisukulaiset sairastuivat hoitoresistenttiin masennukseen yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin verrokit. He sairastuivat myös muun muassa skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja ahdistuneisuushäiriöön verrokkeja todennäköisemmin. Hoitoresistenttiin masennukseen liittyy merkittävä itsemurhavaara, ja tämä todettiin potilaiden lähisukulaisillakin. Tulokset ovat uskottava osoitus vaikeahoitoisen masennuksen periytyvyydestä ja siihen liittyvistä muiden mielenterveysongelmien ja itsemurhan vaarasta. Tutkimus auttaa tunnistamaan potilaita, joiden masennus todennäköisesti osoittautuu vaikeahoitoiseksi. Tällöin intensiiviset lääkeja muut hoidot voidaan aloittaa jo sairauden alkuvaiheissa. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. Työhyvinvointikortti 14.11.2024?–?15.11.2024, ETÄKOULUTUS Psykologinen palautuminen työhyvinvoinnin tukena TILAUSKOULUTUS, KYSY LISÄÄ: WWW.TTL.FI/KOULUTUS/ TILAUSKOULUTUKSET Työhyvinvoinnin johtaminen -verkkovalmennus JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN: WWW.TTL.FI/OPIVERKOSSA Aika ja fokus -verkkovalmennus JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN: WWW.TTL.FI/OPIVERKOSSA Esihenkilö muutoskyvykkyyden mahdollistajana 19.11.2024?–?17.01.2025, MONIMUOTOKOULUTUS Esihenkilö mielenterveyden tukena 10.?–?24.10.2024, VERKKOTOTEUTUS Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry auttaa raskausajan masennusta, ahdistusta tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja vauva-ajan psykoosin kokeneita äitejä antamalla vertaistukea. Äimä jakaa myös tietoa ja materiaaleja sosiaalija terveysalan ammattilaisille sekä perheille. www.aima.fi Yksin ei tarvitse jäädä. Jopa 20% synnyttäneistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. 44 TUNNE & MIELI 5/2024
• Mieliateljee RATKAISUKESKEISTÄ LYHYTTERAPIAA ESPOOSSA JA ETÄNÄ Ota yhteyttä: irina@mieliateljee.fi | www.mieliateljee.fi Tule yksin tai kumppanin kanssa! Narsismin uhrien tuki ry Vertaistukea narsismia kohdanneille Puhelin: 040 520 5085 Neuvonta: 044 717 9002 (tiistaisin klo 10–14) yhdistys@narsisminuhrientuki.fi www.narsisminuhrientuki.fi Alzheimerin tauti on yleisin aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus. Noin 15–20 prosenttia yli 85-vuotiaista sairastaa sitä. Alzheimerin tautia voidaan jonkin verran hidastaa lääkkeillä, mutta siihen ei ole parantavaa hoitoa. EPÄSÄÄNNÖLLINEN JA SIRPALEINEN vuoro kausirytmi saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan altistaa Alzheimerin taudille. Vuorokausirytmin korjaaminen voisi pienentää monen sairastumisriskiä. Sirpaleisessa vuorokausirytmissä aktiivisuusja lepovaiheet ovat pätkittäin siellä täällä ja yöunet keskeytyvät toistuvasti. Tutkimukseen osallistui 320 keskimäärin 69-vuotiasta hollantilaista. He eivät sairastaneet muistisairautta kahdeksanvuotisen seurannan alkaessa. Osallistujien vuorokausirytmiä ja sen vaihteluja selvitettiin aktiivisuusrannekkeilla, joita käytettiin seitsemän vuorokautta. Lisäksi osallistujat pitivät unipäiväkirjaa ja heidän aivonsa tutkittiin positroniemissiotomografialla. Alzheimerin taudin kehittymiseen liittyvät aivojen amyloidikertymät olivat selvästi runsaampia osallistujilla, joiden vuorokausirytmi oli hajanainen. Tämä koski etenkin potilaita, joilla oli jo perimänsä takia suurentunut riski sairastua Alzheimerin tautiin. Yöunien pituus tai laatu eivät vaikuttaneet tuloksiin. Myöskään osallistujien elintavat tai mahdolliset sairaudet eivät selittäneet havaintoja. Tulokset ovat uskottavia, mutta ne pitää varmistaa vielä suuremmissa lisätutkimuksissa. Amyloidikertymiä syntyy aivoihin aktiivisuuden aikana, ja niitä poistuu varsinkin pitkien yö unien aikana. Vuorokausirytmin hajanaisuus voikin kerryttää amyloideja sekä haitata niiden poistumista. Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä. Hajanainen vuorokausirytmi voi heikentää muistia KU VA : SH U TT ER ST O C K 45 TUNNE & MIELI 5/2024
• Täysjyväviljatuotteiden käyttö on aiemmin yhdistetty muun muassa pienempään sydänja verisuonisairauksien, paksuja peräsuolisyövän, tyypin 2 diabeteksen sekä ennenaikaisen kuoleman riskiin. TÄYSJYVÄVILJAA SUOSIVAT elävät muita pitempään, ja heillä on myös enemmän terveitä elinvuosia. Tanskalaistutkimuksen mukaan vaikutus ei ole kovin suuri, mutta väestötasolla pienetkin erot ovat merkittäviä. Tutkimus perustuu 23 000 miehen ja 25 000 naisen seurantatietoihin 14–18 vuoden ajalta. Kun eniten täysjyväviljaa käyttäviä verrattiin sitä vähiten käyttäviin, täysjyvää suosivat elivät keskimäärin vuoden pitempään ilman merkittäviä sairauksia, kuten syöpää, sydänsairauksia, aivoverenkiertohäiriötä, tyypin 2 diabetesta, astmaa, keuhkoahtaumatautia tai dementiaa. Jos täysjyväviljaa suosiva sairastui johonkin edellä mainittuun sairauteen, hän sairasti sitä lyhyemmän aikaa kuin muut, vaikka hänen eliniänodotteensa oli pitempi. Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä. Täysjyvävilja tuo lisää terveitä elinvuosia KU VA : U N SP LA SH 46 TUNNE & MIELI 5/2024
• K U VA : SH U TT E RS T O CK MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN KUVATAIDETTA TUTUSTU OSOITTEESSA: Yhteistyössä: MUKANA MAAILMAN MUUTOKSESSA 14.—15.5.2025 Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaalija terveysalan ammattilaisille Osta lippusi 9.12. alkaen! Rahankeräyslupa RA/2020/1390 Puolet maailman aikuisista pelaa uhkapelejä ARVIOLTA PUOLET AIKUISISTA pelaa rahaja uhkapelejä ainakin silloin tällöin, tuore tutkimus osoittaa. Ongelma pelaaminen tapahtuu entistä useammin verkossa. Tutkijat hyödynsivät aikaisempien tutkimusten aineistoja, jotka koostuivat lähes 3,5 miljoonan ihmisen kysely vastauksista. Niiden perusteella 46 prosenttia aikuisista ja 18 prosenttia nuorisosta oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana. Ongelmapelaajia oli aikuisista 1,4 prosenttia. Lisäksi noin 9 prosenttia kertoi rahapelaamisen aiheuttaneen jo ongelmia, vaikka heillä eivät täyttäneet varsinaisen peliriippuvuuden kriteerit. Ongelmapelaajat ja peliriippuvaiset suosivat etenkin digipelaamista nettikasinoissa, vedonlyöntiä ja perinteisiä rahapelikoneita. Tutkimus julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä. Suomalaisista liki 80 % on pelannut jotain rahapeliä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Rahapeliongema on riippuvuutta lievempi häiriö, jonka esiintyvyys väestötasolla on noin 3 %. Vakavampaa rahapeliriippuvuutta kokee noin 1,4 % suomalaisista, ja noin 11 % pelaa riskitasolla. 47 TUNNE & MIELI 5/2024
• Värityskuva 48 TUNNE & MIELI 5/2024
• Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva). Lue, miten saat pidettyä kiireenkin keskellä huolta omasta hyvinvoinnistasi (Kysy asiantuntijalta), sekä inspiroidu laulaja-lauluntekijä Rebekka Holin arkeen iloa tuovista asioista (Voimaa arkeen). HYVÄN MIELEN TEKOJA KU VA : U N SP LA SH 49 TUNNE & MIELI 5/2024
• Kysyjä huomaa unohtavansa fyysisen hyvinvoinnin, kun elämässä on kiirettä tai alakuloa. Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijat Merja Matilainen ja Terhi Kimmelma-Paajanen kannustavat ottamaan omaa aikaa myös kiireen keskellä. Kun elämässä on kiirettä, huolta tai huonoa mieltä, karsin ensimmäisenä pois omat venyttelyt ja lenkit. Hyvin alkaneet harrastukset jäävät. Myös omat vaivat, joiden takia olisi hyvä käydä lääkärissä, jäävät helposti sivuun. Miksi itsestä huolehtiminen unohtuu niin helposti haasteiden keskellä? Miten oppisin pitämään pitkäjänteisesti huolta fyysisestä kunnostani? Miksi kroppa unohtuu? TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA SHUTTERSTOCK keskittymiskyky paranee, stressin tun­ ne kevenee, ja unesta tulee entistä laa­ dukkaampaa. Säännöllinen liikunta lisää lihas­ ten suorituskykyä ja vaikuttaa myön­ teisesti muun muassa hermostoon ja tasapainon ylläpitämiseen. Tuki­ ja lii­ kuntaelimistön kuntoa hoitamalla voi ehkäistä ja vähentää kipuja. Kun jaksaa jatkaa liikuntaa puoli vuotta, sokeriaineenvaihdunta ja vas­ tustuskyky paranevat. Säännöllisesti liikkuvien on todettu kokevan vähem­ män masennus­ ja ahdistusoireita kuin vähän liikkuvien. Kysy asiantuntijalta O n inhimillistä, että kiireen ja huolten keskellä voimat voi­ vat olla vähissä. Silloin huo­ mio kiinnittyy pakollisiin asioihin ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää helposti vähemmälle. Ajoittain se on ok – hyvät rutiinit palautuvat taas, kun kiire tai hankala jakso loppuu. Jos hankalat elämäntilanteet jatku­ vat viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, juuri silloin olisi tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Liikunnalla on tutkitusti lukuisia hyviä vaikutuksia: mieliala ja vireysti­ la kohenevat, ajatukset selkenevät, 50 TUNNE & MIELI 5/2024
• tekemään jotain, josta hän nauttii ja saa hyvää oloa. ON HIENOA KUULLA, että olet aloitta­ nut harrastuksia – silloin olet jo onnis­ tunut ylittämään aloittamisen kynnyk­ sen. Se on usein vaikeinta. Harrastuksen jatkamiseen tarvi­ taan päättäväisyyttä ja itsensä kannus­ tamista. Mikä sinulle on tärkeää? Jos se on oma hyvinvointi, pidä mielessä­ si, että liikkumalla edistät itsellesi tär­ keitä ja merkityksellisiä asioita. Aja­ tus voi auttaa jatkamaan. Välillä voi tulla päiviä, jolloin et vain jaksa tai ehdi harrastuksen pa­ riin tai lupaudut vahingossa teke­ mään muuta. Joskus voi myös tehdä vähän lyhyemmän lenkin, jos voimat ovat vähissä. Siitä ei kannata moittia itseään tai lannistua. Voit jatkaa USEIN SAATAMME AJATELLA, että mui­ den tarpeet ovat tärkeämpiä kuin omam­ me. Mutta jos sivuutamme pitkään omia tarpeitamme, emme voi hyvin emmekä jaksa auttaa toisiakaan. Ajan ottaminen itselle ja omiin har­ rastuksiin on sallittua kaikille. Sinul­ la on lupa jättää tekemättä jotain, mitä et vain ehdi tai pysty, vaikka kieltäyty­ minen ei olisikaan itselle luontaista. On parempi sanoa ei kuin uuvuttaa it­ sensä. Jos myötätuntoinen ja armollinen suhtautuminen itseen on vaikeaa, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa unohtua. Kannattaa siis miettiä, mitä sanoi­ sit ystävällesi, jos hän olisi samanlai­ sessa kiireisessä tai hankalassa elä­ mäntilanteessa eikä huolehtisi hyvin­ voinnistaan. Ehkä kehottaisit häntä hyviä rutiineja taas seuraavalla ker­ ralla! KUN VALITSET SELLAISIA LAJEJA , jotka ovat itselle mieluisia ja tuovat iloa, har­ rastuksesta jaksaa pitää kiinni parem­ min. Tällaisen tärkeän harrastuksen voi merkata valmiiksi kalenteriin, jot­ ta muut asiat eivät mene edelle. On hyvä huomioida, että liikkuu itselleen sopivalla tasolla ja että harrastukseen on helppo kulkea. Monia motivoi se, että harrastuk­ sen parissa voi tavata ystäviä ja tuttu­ ja tai tutustua samanhenkisiin ihmi­ siin. Kaverin kanssa sovittu yhteislenk­ ki auttaa lähtemään liikkeelle. Kun alat huomata liikunnan hyvät vaikutukset mielialaan ja jaksamiseen, liikkeelle lähtemisestä tulee kerta ker­ ralta helpompaa. ? On hyvä huomioida, että liikkuu itselleen sopivalla tasolla ja että harrastukseen on helppo kulkea. L u e l i s ä ä v e r k o s s a ! Miksi liikkuminen jää ja mikä motivoi taas liikkeelle -video: mtkl.fi/toimintamme/lisaa-liikuntaa-arkeen/virkeyttavakeen Liikunta ja masennusja ahdistusoireet: ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-sairaudet/ liikunta-ja-masennus-ja-ahdistusoireet Liikunta ja mielen hyvinvointi: ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-mielen-hyvinvointi 51 TUNNE & MIELI 5/2024
• KRYPTO Puuhaa aivoille 52 TUNNE & MIELI 5/2024
• PIILOLAUSE SUDOKU Ratkaisut seuraavalla aukeamalla Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdestä tai useammasta tehtävän kuvasta. HELPPO ??? VAIKEA ??? KESKITASO ??? 1 Medium Sudoku-pelivihko #1 Tulosta ja pelaa lisää sudokuja osoitteessa www.livesudoku.com Sudoku Medium #666986 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #778117 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #986606 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #756818 Pelaa tätä sudokua netissä 1 Vaikea Sudoku-pelivihko #1 Tulosta ja pelaa lisää sudokuja osoitteessa www.livesudoku.com Sudoku Vaikea #1357915 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1482735 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1005883 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1178604 Pelaa tätä sudokua netissä 1 Helppo Sudoku-pelivihko #1 Tulosta ja pelaa lisää sudokuja osoitteessa www.livesudoku.com Sudoku Helppo #324790 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #84226 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #235020 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #457824 Pelaa tätä sudokua netissä 53 TUNNE & MIELI 5/2024
• RISTIKKO 54 TUNNE & MIELI 5/2024
• HELPPO ??? VAIKEA ??? KESKITASO ??? Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! SUDOKU KYRYPTO (4/2024) RISTIKKO (4/2024) Alan Smitheen elokuvat kehnoja SANATEHTÄVÄN RATKAISU 16 Medium Sudoku-pelivihko #1 Ratkaisut Sudoku Medium #666986 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #778117 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #986606 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #756818 Pelaa tätä sudokua netissä 16 Vaikea Sudoku-pelivihko #1 Ratkaisut Sudoku Vaikea #1357915 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1482735 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1005883 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1178604 Pelaa tätä sudokua netissä 16 Helppo Sudoku-pelivihko #1 Ratkaisut Sudoku Helppo #324790 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #84226 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #235020 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #457824 Pelaa tätä sudokua netissä 55 TUNNE & MIELI 5/2024
• Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu matalan kynnyksen toimintayhteisö. Vertaisuus ja yhteisöllisyys ovat kantava voimamme. Tarjoamme syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata vertaisia turvallisessa ympäristössä. Meillä voi olla tai osallistua kukin omien voimavarojensa mukaan, kaikki ovat tervetulleita. Tuemme mielenterveystoipujia omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin päihteetön kohtaamispaikka Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Lounaskahvila Mielenterveysyhdistys HELMI ry Palveluohjausta Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Helmi-talo, Vallila Auki arkisin klo 9-16.30 Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Hki p. 040 161 6604 Mielenterveysyhdistys Helmi www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys_helmi
• Voimaa arkeen TEKSTI MERI NYKÄNEN KU VA ALEKSI JAAKOLA Laulaja ja lauluntekijä Rebekka Holi julkaisi tänä vuonna Kukkaanalbuminsa ja keikkailee syksyn aikana ympäri maata. Hän nauttii kauniista yksityiskohdista ja saa lohtua huumorista. Läheiset ja ystävät Muut ihmiset tuovat elämääni tolkkua, perspektiiviä ja turvaa. Minulla on vilkas mielikuvitus ja taipumusta ahdistua. Päätösten tekeminen on minulle välillä hyvin vaikeaa. Ystävien kanssa jutellessa useat monimutkaisilta tuntuneet asiat ovat selkiytyneet. Keikkareissut ja bändiharjoitukset ovat nautittavia ja rentoja ihanan bändini ansiosta. Huumori Minulle huumori on lohdun ja ilon tuoja, lääke ahdistukseen, häpeään, itsetunnon kolhuihin ja melkein kaikkeen. Minusta on ihanaa höpsötellä ihmisten kanssa. Bändiläisten kesken meillä on omat höpöjuttumme ja koulu kavereiden kanssa omamme. Naureskelen myös itsekseni ajatuksilleni ja erilaisille tilanteille. Luova työ Rakastan luovaa työtäni. Sitä on vaikea rajata kellonaikojen sisään, mutta aikataulut ja aikaansaamisen kokemukset helpottavat oloani. Koulussa noudatan luku järjestystä, ja muina päivinä teen listoja asioista, joita haluan saada tehtyä. Monet vapaaajan asioiksi mielletyt jutut hyödyttävät työtäni muusikkona, sillä kaikesta voi inspiroitua. Uskon, että esimerkiksi elokuvien katselu tai kirjojen lukeminen avartavat ajattelua. Arkinen aistien helliminen Kauneus ja asioiden ihastelu ovat minulle yksi avain onneen ja iloon. Tykkään aamuja iltapesuista, jolloin voin puhdistautua ja sivellä iholleni hyväntuntuista kosmetiikkaa. Opiskelen musiikin tekemistä ja tuottamista ammattikorkeakoulussa, ja minulla on värikkäät koulutarvikkeet. Kauneudesta nauttiminen ulottuu kaikkeen arjessani: ruokaan, maisemiin ja erilaisten tilanteiden ihasteluun. Liikunta Olen lapsesta asti ollut kova liikkumaan ja saanut siitä mielihyvää. Säiden salliessa kävelen tai ajan pyörällä paikasta toiseen. Olen myös alkanut käydä kuntosalilla pari kertaa viikossa. Se on meditatiivista ja tyydyttävää selkeydessään ja raskaudessaan. KU V IT U SK U VA T: SH UT TE RS TO CK 57 TUNNE & MIELI 5/2024
• Tule mukaan tekemään lehteä! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun? Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi Seuraa meitä somessa! tunnejamieli.fi @tunnejamieli KU VA : U N SP LA SH KOHTI OMAA HILJAISUUTTA Hiljaisuuden retriittejä pitkään vetänyt Mari Vainio kertoo, miksi itsensä kuunteleminen ja hiljaisuuteen asettuminen tekevät ihmiselle hyvää. RAVINNON JA MIELEN YHTEYS Millä tavalla ravitsemus vaikuttaa mieleen – tai toisinpäin? Asiantuntija kertoo, millaisia yhteyksiä syömisellä ja mielen hyvinvoinnilla on. PAREMMAN ARJEN VALINTOJA Kun kirpeät syyspäivät ovat ohi ja päivät lyhyitä, mielikin saattaa olla matalalla. Kerromme, millaisilla omilla valinnoilla mieleen voi vaikuttaa. K o l m e s y y t ä l u k e a l e h t i Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.12. Joulukuun lehdessä rauhoitetaan tahtia syksyn jälkeen ja pohditaan, millaiset omat teot tuovat jaksamista sekä iloa talven keskelle. VALOA PIMEÄN KESKELLE Ensi numerossa 58 TUNNE & MIELI 5/2024
• HALUATKO LUKEA LISÄÄ? Tilaa itsellesi tai lahjaksi vuoden lehdet kotiin kannettuna. Katso syksyn kampanjahinnat verkkosivuiltamme ja tee hyvän mielen tilaus: OSOITTEESSA tunnejamieli.fi » tilaa lehti FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ASIAKASPALVELUMME KAUTTA tilaukset@tunnejamieli.fi 050 549 6751 UUTTA! Tilaajana pääset lukemaan myös sähköisen näköislehden ja koko arkiston vuodesta 2016 alkaen.
• Mielenterveysja päihdekuntoutujien asumispalvelut Tarjoamme tukea tarvitseville kodin, jossa autetaan kuntoutumaan ja saamaan ote itsenäisestä elämästä. Kotejamme löytyy kattavasti ympäri Suomen. Tutustu koteihimme sekä toimintaamme: ykköskodit.fi Ykköskodit ykkoskodit Helsinki ja Vantaa Antti Uitto p. 044 513 1194 Etelä-Suomi Esa Auvinen p. 040 682 2649 Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta Laura Eskelinen p. 040 455 9650 Kaakkois-Suomi Kirsi Roininen p. 040 831 3417 Itä-Suomi Johanna Ojala p. 0400 413 642 Länsija Pohjois-Suomi Terhi Nikkanen p. 040 124 6155 Ota yhteyttä ja kysy lisää! Provesta Virpi Kokko p. 050 592 2594 Provesta Uusimaa Anni Niiranen p. 040 689 5921 Koti, joka tekee huomisesta paremman.