• t u n n e & m i e l i t u n n e j a m i e l i t u n n e j a m i e l i . f i M I E L E N T E R V E Y S H Y V I N V O I N T I T U N T E E T – O N N E L L I S U U S H Y V Ä M I E L I Onko sinullakin touhuaddiktio? Tehosta työtäsi hidastamalla! LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA RISTIKKO KRYPTO SANATEHTÄVÄ SUDOKU KIIRA KORPI Ahdistus vei ilon luistelusta ja elämästä ILMAJOOGAN TERVEYSVAIKUTUSTA 7 HYVÄÄ Mitä hyötyä DIGIPELEISTÄ on mielenterveydelle? Raakakakku on terveellinen jälkiruoka 6 / 2 1 6 Laura, 29: Raittius toi elämään ilon ja vapauden Marko, 37: Moni asia sai selityksen bipolaarihäiriöstä Mika, 43: Pakko-oireet ja ajatukset hallitsivat mieltäni jo lapsena SELVIYTYMISTARINAA: MUKANA RESEPTI
• ELINA JÄRVI TOIMITTAJA, KIRJAILIJA Tunne & Mieli -lehti julkaisee ERROR – Mielen häiriöitä -kirjamme elämäntarinoita. Tässä lehdessä on mukana kirjoittamani teksti 37-vuotiaasta Markosta, joka kertoo kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikutuksista elämässään. Haluan teksteissäni antaa äänen ihmisten kokemuksille heidän kertomanaan lisätäkseni tietoutta siitä, mitä psyykkinen sairastuminen tarkoittaa yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Uskon joukon voimaan: aina kun yksi ihminen rohkaistuu puhumaan kokemuksistaan, saa se liikkeelle hyvän lumipalloefektin. Haluan työlläni välittää sanomaa siitä, että jokainen ihminen on täydellinen omana itsenään ja jokainen elämä on arvokas. Itselleni arjessa voimaa tuo tieto siitä, että vaikeiden päivien jälkeen aina koittaa lopulta myös ne paremmat päivät. Riität sellaisena kuin olet HELI HIRVELÄ VALOKUVAAJA Kuvasin tähän lehteen kansijutun Kiira Korvesta. Tapasimme Kiiran kanssa jo toistamiseen ja tunnelma kuvauksissa oli sen mukainen. Meitä nauratti se, että olimme sattumalta pukeutuneet ja laittautuneet nutturoitamme myöten tällä kertaa melkein identtisesti! Haastatteluihin usein liittyvä voimakas läsnäolo tekee lyhyistäkin kohtaamisista parhaimmillaan hyvien ystävysten kesken vietetyn juttuhetken kaltaisia tilanteita. Kuvauskeikalta muistoksi jää kauniiden kuvien lisäksi asioita ja oivalluksia, jotka kulkevat mukana läpi koko elämän. Tällä kertaa sain keskittymiseen liittyen hyvän vinkin (lue jutusta) jota aloin heti käyttämään. R eippaan tytön tarina on monelle tuntematon, koska reippaiden tiedetään pärjäävän hyvin itsekseen, psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoitti taannoin blogissaan. Hän muistutti, että nimenomaan pärjäävän ja vastuuta kantavan reippaan on tärkeää saada tulla kohdatuksi myös heikkona ja tarvitsevana. Ja ”joskus kaikkein reippainta on tunnistaa oma jaksamattomuutensa” . Kansikuvassamme esiintyvä Kiira Korpi kertoo sivulta 8 alkavassa haastattelussa, kuinka hän kilpaurheiluaikoinaan eli jatkuvan ahdistuksen vallassa. Omaa ja luistelijan identiteettiään oli vaikeaa erottaa toisistaan, ja hän opetteli elämään muiden ihmisten odotusten mukaan. Pahimmat vaatimukset tulivat kuitenkin hänen oman päänsä sisältä. Mielen hallinnalla on yhä suurempi rooli työelämässä, jossa luovimme aina vain kasvavien ulkoisten ja sisäisten paineiden keskellä. Mindfulnessia onkin alettu hyvällä menestyksellä hyödyntää myös yrityksissä. Haastattelin tähän lehteen kolmea henkilöä, jotka kertoivat tietoisuustaitojen harjoittelun vähentäneen stressiä ja parantaneen läsnäolokykyä niin työssä kuin vapaa-ajalla (sivut 28–31). Uskon, että elämän eri osa-alueiden suhteen kannattaa pyrkiä itselle parhaiten sopivaan tasapainoon. On myös hyvä aika ajoin päivittää itselleen, kuka minä oikeastaan olen ja mitkä asiat ja arvostukset ovat minulle tärkeitä. Kiiran elämään onnellisuus ei tullut suoritusten vaan hyväksyvän mielen kautta. Hän uskalsi elää hetkessä – jopa epäonnistumisen hetkellä. Hyväksyvää mieltä jouluun ja tulevaan vuoteen. SARI SAKALA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TEKIJÖILTÄ K uv a: A nt ti Vo ut ila in en Ps. Myös hyvinvointipyörä-kolumnin viimeisessä osassa sivulla 17 pohditaan sisäisiä arvoja. Aiemmissa osissa kolumnistimme Henna on tarkastellut tunteita, ajatuksia, fyysisistä hyvin vointia, tahdonvoimaa ja vuorovaikutusta. Voit palata vuoden aikana ilmestyneisiin kirjoituksiin nettiosoitteessa mtkl.fi/tunnejamieli/hyvinvointipyora.
• Kanssakulkijat SISÄLLYS 6/2016 8 Kiira Korpi Paineen alla Suorituspaineet ahdistivat Kiiraa vuosikausien ajan, eikä hän kyennyt nauttimaan luistelusta tai elämästä jään ulkopuolella. Nyt hän kertoo, miltä paineet tuntuivat ja kuinka hän oppi elämään niiden kanssa. 18 Laura Elk Nyt nautin elämästä Jo nuorena alkanut juominen sai Lauran käyttäytymään itsetuhoisesti ja sai aikaan paljon häpeää. ”Enkö minä tässäkään onnistunut”, hän ajatteli itsemurhayrityksen jälkeen. Irti pääseminen oli vaikeaa, mutta lopulta alkuun auttoivat talonmiehen sanat. 42 Marko Melavuori Diagnoosi auttoi ymmärtämään, miksi olen tietynlainen Moni asia Markon elämässä sai selityksen, kun hänellä todettiin tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö. Perhe ja ystävät hyväksyvät Markon sellaisena kuin hän on, mutta vieraat ihmiset katsovat välillä pitkään. 60 Mika Hamari Pakko-oireista vapaa Lapsena Mika salasi pakkooireensa, eikä kertonut niistä edes vanhemmilleen. Tänä päivänä hän haluaa levittää tietoa OCD:stä auttaakseen kohtalotovereitaan.
• KANNEN KUVA: HELI HIRVELÄ 8 3 Tekijöiltä 6 Mitä uutta 14 Mieli lentoon ilmajoogasssa Ilmajooga tarjoaa monia, yllättäviäkin terveysvaikutuksia. Jotkut käyvät tunnilla vain viimeisten minuuttien vuoksi. 28 Tehosta työtäsi hidastamalla Monet ovat löytäneet mindfulness-tekniikoista apua työelämän paineiden käsittelyyn ja keskittymiskyvyn parantamiseen. Vaikutukset heijastuvat myös vapaa-ajalle. 50 Tutkittua tietoa terveydestä 55 Kysy psykologilta: Miten käsittelen toisen loukkauksen? 66 Minun arkeni: Lealiisa Kivikari 67 Talven terveelliset herkut: Mustikka-appelsiini-raakajuustokakku 18 14 Teknologia terveydessä 24 Apu voi löytyä myös netistä tai kännykästä Digipelaaminenkin voi edistää hyvinvointia. Monet mobiilija nettisovellukset on suunniteltu mielenterveyden tueksi. 32 Peli nimeltä Tony Yläasteikäisen, koulusta ja kavereista eristäytyvän Tonyn elämä mullistui, kun kotiin ostettiin Commodore 64 -tietokone. Tänä päivänä hän uskoo, että pelien maailma pelasti hänen henkensä. 36 Robotiikka hoitotyössä – mitä me haluamme? Teknologia ulottuu hoitotyöhön monella tapaa. Robotiikasta keskusteltaessa on hyvä määritellä, mikä on robottien suhde meihin potilaisiin ja inhimilliseen hyvinvointiimme. Kolumnit 17 Henna Tarjanne-Lekola: Vuoro vaikutus on siltojen rakentamista 27 Jarmo Vuorinen: Ihmiskansan parviäly 41 Teemu Ollikainen: Tärkeintä on hyvä meininki Kerran ajoin nuorimman tyttäreni kanssa ostoskärryillä rallia kaupassa. Totta kai ihmiset tuijottivat. s. 42 24 Mielen treeniä 56 Krypto 57 Sanatehtävä 58 Ristikko 59 Sudoku
• Vuodenaikojen seuraaminen vahvistaa hyvinvointia O nko sinulla lempivuodenaika? Sellainen aika vuodesta, jolloin elämä tuntuu mutkattomalta ja kannattelevalta? Moni meistä kokee olevansa omassa elementissään ja voimissaan tiettyyn aikaan vuodesta. Vastakohtaisesti joku toinen vuodenkierron kohta voi olla pohjavireeltään haastava tai alavireinen. Eri vuodenaikoina kehomme tarvitsee erilaisia asioita vahvistuakseen; hyvää ravintoa, toiminnallisuutta, liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä, taukoja tai lepoa. Tämä on otettu huomioon myös Tunne & Mieli -seinäkalenterissa 2017. Joka kuukauden aukeama tarjoaa vuodenaikaan sopivan hyvinvointivinkin tai voimaannuttavan lauseen. MITÄ UUTTA KOONNUT SARI SAKALA Vuodenaikakalenteri voi parhaimmillaan antaa vinkkejä tai vahvistusta itsensä hoitamiseen ja kuulemiseen. – Itselleni vuodenaikojen herättämien tunteiden ja vaikutusten ymmärtäminen on kehittänyt itsetuntemusta ja auttanut elämän tasapainon löytämisessä, kertoo kalenterin suunnitellut Henna TarjanneLekola. Kalenteria voi lukea kirjasena ja pohtia kuvien ja lauseiden välittämiä viestejä. Jokaisen kuukauden kohdalla voi tunnustella, onko kuukauden välittämä viesti itselle merkityksellinen. Tarjanne-Lekola on ammatiltaan vuorovaikutuksen mahdollistaja ja helsinkiläisen Eheys-keskuksen vetäjä. Hän tekee monipuolista työtä kehomielen hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen kehittämisen parissa. Aikaisemmin hän on työskennellyt yhdistysja yritysviestinnän parissa ja ohjannut tanssillista liikuntaa. Tunne & Mieli -vuosikalenteri 2017 ilmestyy kestotilaajille tämän lehden mukana. Sen voi myös ostaa 25 euron hintaan nettiosoitteesta mtkl.fi/julkaisut/tunnejamieli-vuosikalenteri/ tai puh. (09) 8566 8349. Tunne & Mieli -kalenterin aiheet nousivat tekijänsä Henna Tarjanne-Lekolan kokemuksesta siitä, miten oma jaksaminen ja mielentila seuraa vuodenkiertoa. K uv a: E lla Le ko la Kalenteri 2017 L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A 6 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Täydempää ja maistuvampaa elämää HIDASTA ELÄMÄÄ -sivuston perustajan uutuuskirja sisältää arjen makuja ja oivalluksia Teoksen kirjoitukset ja reseptit auttavat suhtautumaan lempeästi itseen, muihin ja omaan elämään. Kirjan kantavana voimana ovat suuret värikuvat. Hyppää siis mukaan makustelemaan omaa elämää, sen karvaita kohtia ja makeimpia hetkiä. Samalla voit nautiskella kirjan mukana myytävää, virkistävää ja rentouttavaa Hetki itselle -luomuteetä, joka on valmistettu Hidasta elämää -tuoteperheen osaksi. Sanna Wikström: Hyvän elämän reseptejä. Readme 2016. Googlasin Eino (Leino)n ja kävi ilmi, että runoilija kärsi bipolaarisesta mielialahäiriöstä. Niin kuin minäkin. Rap-artisti Cheek HS-Kuukausiliitteessä 10/2016 T eknologia-alan kansainvälinen suurtapahtuma Slush kokoaa vuosittain Helsingin Messukeskukseen kasvuyrittäjiä ja sijoittajia. Tänä vuonna Slushin alatapahtumana 29. marraskuuta järjestettiin maailman ensimmäinen liikuntaan, terveyteen ja urheiluun keskittyvä startup-tapahtuma, Smash. Taustalla on valtava ja alati kasvava bisnes, mutta hyvinvoinnin liittäminen osaksi Slushia kertoo myös ihmisten lisääntyneestä mielenkiinnosta terveyttään kohtaan. Hyvinvointi houkuttaa start-upeja Huumeet melko harvinainen ongelma Suomessa Huumeiden käyttö on Suomessa väestötasolla melko harvinaista. Syksyllä 2014 toteutetussa väestökyselyssä joka viides suomalainen ilmoitti käyttäneensä elämänsä aikana jotain huumausainetta. Nuorista aikuisista 38,4 % ilmoitti joskus käyttäneensä kannabista. Nuoria ongelmakäyttäjiä on nyt vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Marraskuisilla Mielenterveysmessuilla luennoineen A-Klinikkasäätiön Antti Weckrothin mukaan huumeiden aiheuttamat haitat ovat edelleen vähäisiä verrattuna esimerkiksi alkoholin aiheuttamiin. Tämä saattaa jäädä niistä tehtävän uutisoinnin varjoon. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 7
• Paineen alla KANSSAKULKIJA Vuosikausia Kiira Korpi hymyili jäällä ja mainoskuvissa, mutta oikeasti häntä ahdisti, usein ja paljon. Nyt Korpi kertoo, miltä paineet tuntuivat – ja miten hän oppi sietämään niitä. TEKSTI RAISA MATTILA KUVAT HELI HIRVELÄ I stuin perheeni ja valmentajani kanssa ravintolassa. Vuosi oli 2012, ja olimme juhlimassa voittoani taitoluistelun GP-kisoissa Moskovassa. Minun paikkani oli pöydän päässä. Istuin tuolillani ja katselin läheisiäni. Vaikka ravintolassa oli hämärää, kaikkien silmät loistivat. Niin onnellisia he olivat. Minä en ollut onnellinen. Pystyin ajattelemaan vain yhtä ajatusta. Sitä, kuinka olin saattanut mennä kaatumaan jäällä. Soimasin itseäni ja kyselin pääni sisällä, miten ja miksi niin oli käynyt. Olin saanut kisoissa siihenastisen urani parhaat pisteet, mutta pistesaldoni oli parantunut vain kolmella pisteellä. Mielessäni takoi, että olihan sellainen pistemäärä aika huono suoritus, eikä minulla ole syytä juhlia sitä. * * * ALOIN LUISTELLA VIISIVUOTIAANA. Vuosikausiin en kokenut jäällä paineita. Halusin menestyä, mutta en ajatellut, että minusta pitäisi tulla taitoluistelun maailmanmestaria. En, ennen kuin pääsin toisiin aikuisten arvokisoihini. Ne olivat Torinon olympialaiset vuonna 2006, ja niiden jälkeen suhtautumiseni luisteluun alkoi pikkuhiljaa muuttua. Kuukausi Torinon kisojen jälkeen luistelin Calgaryn MM-kisoissa. Seuraavana vuonna voitin ensimmäisen EM-pronssimitalini. Yhtäkkiä olin 19-vuotias arvokisamitalisti. Sain hetkessä useita sponsoreita, ja ulkonäköäni hehkutettiin lehdissä. K I I R A K O P R I 8 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Paineen alla Ahdistuneina aikoinaan Kiira sain korvaamatonta tukea perheeltään, ystäviltään ja valmentajiltaan. Heidän viesteistään huolimatta Kiiran oli vaikea uskoa, kuinka arvokas hän on, meni jäällä miten tahansa. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 9
• Siitä tuli huono omatunto. Tiesin, että monet urheilijat joutuvat tekemään tosi paljon töitä ennen kuin saavat kasaan yhden sponsorieuron. Koska minulle suorastaan vyöryi huomiota, ajattelin, että vastineeksi minun pitäisi pystyä koko ajan parempiin ja parempiin suorituksiin. Luistelusta tuli nopeasti totista hommaa. * * * MENIN JOKA PÄIVÄ treeneihin vähintään kohtalaisen ahdistuneena siitä, millaiseen suoritukseen tällä kertaa venyisin. Usein olin jopa todella ahdistunut. En kyennyt vapautuneesti iloitsemaan jäällä liitelystä, enkä pystynyt nauttimaan ohjelmieni musiikeista, jos niiden tahtiin suorittamani vaikeat hypyt eivät onnistuneet täydellisesti – ja täydellisiä onnistumisia tapahtui aika harvoin. Siitä, oliko jäällä mennyt hyvin vai huonosti, päättelin myös sen, voisinko olla itseeni tyytyväinen jään ulkopuolella. Jos treenit menivät huonosti, minusta tuntui siltä, että ihan kaikki on pilalla. Se johtui siitä, että koko identiteettini oli kiinni luistelussa. Tavallaan se on ymmärrettävää, sillä en elänyt tavallista elämää edes ammattiurani alkuaikoina, parikymppisenä. Treenasin jäällä kaksi kertaa päivässä myös ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä keväänä ja kesänä, kun luin kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin. Elin minuuttiaikataulun mukaan, eikä siihen aikatauluun kuulunut sekuntiakaan vapaa-aikaa. Silloin asuin vielä kotona, mutta en juuri osallistunut kotitöihin, koska luistelu meni kaiken edelle. Vähitellen asetelmasta tuli normaalitilanne kotonamme. Siivouspäivänä vanhempani saattoivat sanoa, että ’Kiiran ei tarvitse osallistua, koska ennen treenejä on tärkeää levätä’. Hiljaa mielessäni kaipasin tavallista elämää. Leffailtoja ilman huolta siitä, mihin aikaan joudun heräämään treeneihin seuraavana aamuna. * * * KOVASTA TREENAAMISESTA HUOLIMATTA minulla ei ollut ikinä täysin luottavainen olo kisoihin lähtiessäni. Olin negatiivisen mieleni vanki. Ajattelin usein, että suoritukseni jäällä on täysin hiuskarvan varassa. Tiesin, K A N S S A K U L K I J A K I I R A K O R P I Kiira viettää nykyään aikaisempaa rennompaa elämää New Yorkissa ja työskentelee kiertävien luistelunäytösten tähtenä. Stressi hallitsee hänen mieltään ”ehkä noin 10-prosenttisesti”, jos aikaisemmin lukema oli 90. 10 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 10 Tu n n e & m i e l i 6 / 2 1 6
• että sijoitukseni tippuu heti, jos keskittymiseni jäällä herpaantuu ja edes horjahdan. Asetelma oli vaikea, koska kansainvälinen vaatimustaso oli oikeasti kova. Suoritukset, joihin olin venynyt treeneissä, eivät useinkaan riittäneet kisajäällä. Kisoissa minun piti lähes aina koettaa ylittää itseni ja suoriutua paremmin kuin harjoituksissa. Joskus kolmois-kolmois-hypyt ja muut vaativat liikkeet onnistuivat, mutta aika usein ne myös epäonnistuivat. Ihailin salaa urheilijoita, jotka näyttivät ulospäin siltä, että pystyivät tekemään treenien ulkopuolella huolettomasti muita, tavallisia asioita. Minä en pystynyt. Koko ajan mietin seuraavia treenejä ja sitä, miten ne menevät. Varsinkin ahdistuneimpina aikoinani mietin ihan kaiken luistelun kautta. Jos menin juhliin, ajattelin, että en voi laittaa kahviin sokeria tai santsata kakkua, jotta painoni ei nouse. Pohdin, moneltako pitäisi lähteä kotiin, jotta seuraavan päivän treenit eivät vaarannu väsymyksen takia. En pystynyt rentoutumaan oikeastaan koskaan, mutta esitin normaalia. Tavallaan asenne kuuluu taitoluisteluun. Stereotyyppisesti ajateltuna se on perfektionistityttöjen laji, joka perustuu vahvasti esteettisyydelle, kauniille liikkeille ja puvuille. Muistan, kun tein ensimmäisissä olympialaisissani jäällä pettymystä kuvaavan ilmeen ja eleen osittain epäonnistuneen suoritukseni päätteeksi. Myöhemmin sain kurinpalautuksen siitä, että taitoluistelija ei koskaan näytä pettymystään jäällä. Epäonnistuneenkin suorituksen jälkeen pitää hymyillen kiittää yleisöä ja tuomareita. Haluni miellyttää oli voimakas. Opettelin siis käyttäytymään niin kuin kuvittelin, että muut haluavat minun käyttäytyvän. * * * AHDISTUNEINA AIKOINANI sain korvaamatonta tukea perheeltäni, ystäviltäni ja valmentajiltani. He yrittivät viestiä minulle monin eri tavoin, kuinka arvokas ja rakas olen, meni jäällä miten tahansa. Minä vain en kyennyt uskomaan sitä. Normaalisti ihminen ehkä tajuaisi, että jos olo huononee mistä tahansa syystä, kannattaa ottaa hetki rauhallisemmin. Minä toimin toisin. Jos huomasin, että treeneissä meni huonosti ja paineet alkoivat kasautua, ajattelin, että minun pitää yksinkertaisesti yrittää kovemmin. Nykyään uskonkin, että monet loukkaantumiseni olivat luonnon keino pysäyttää minut. Treenitauoilla oli kivaa pystyä näkemään enemmän kavereita ja käymään vaikka ulkona. Kuvittelin, että haluaisin elää tavallista nuoren naisen rentoa elämää. Kokeilinkin tavallista elämää yhden syksyn ajan. Pääsin kauppakorkeakouluun ja aloitin opinnot. Melko pian huomasin, että tentit ja kokeet eivät kiinnostaneet minua. Yliopistolla mietin vain, mistä nämä ihmiset saavat kiksejä elämäänsä, kun kaikki on samaa tasapaksua puurtamista päivästä toiseen. Kaipasin huippuurheilun tarjoamia voimakkaita kokemuksia, sekä ahdistusta että ajoittaista onnistumisen huumaa. Sellaisia fiiliksiä tavallinen arki ei pystynyt minulle tarjoamaan. Niihin aikoihin tajusin ensimmäisen kerran sen, että omassa suhteessani urheiluun on jotakin outoa. Että ei se ihan tervettä pelkästään ole. ? Tajusin, että suhteessani urheiluun on jotakin outoa. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 11
• Suorituspaineet ahdistivat Kiiraa vuosikausien ajan, eikä hän kyennyt nauttimaan luistelusta tai elämästä jään ulkopuolella. Hän osasi arvostaa itseään ainoastaan urheilusuoritusten kautta. Nykyään hän osaa taas nauttia jään pinnalla liukumisen tunteesta. K A N S S A K U L K I J A K I I R A K O R P I Kiira Korpi y Tampereella vuonna 1988 syntynyt taitoluistelija. y Voittanut kilpaurallaan viisi suomenmestaruutta ja kolme EM-mitalia. y Ilmoitti elokuussa 2015 lopettavansa kilpauransa. y Teki kesällä 2016 teatteridebyyttinsä Uudessa Iloisessa Teatterissa y Asuu nykyään poikaystävänsä kanssa New Yorkissa ja toimii luisteluammattilaisena eli kiertää esiintymässä taitoluistelunäytöksissä ympäri maailmaa. Esiintynyt syksyn aikana Italiassa, Brasiliassa ja eri puolilla Yhdysvaltoja. 12 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Huippu-urheilussa kunnianhimoisesta asenteesta on tietysti hyötyä. Mutta liiallisia paineitani olisi varmasti helpottanut se, jos olisin pystynyt vakuuttamaan itseni siitä, että riitän omana itsenänikin. Ettei koko ihmisarvoni riipu siitä, miten jäällä menee. Opinnot jäivät, kun treenasin pian entiseen malliin. * * * YHDEKSÄN VUOTTA JAKSOIN, välillä paremmin ja välillä huonommin. Lopulta tuli iso romahdus. Shanghain MM-kisat keväällä 2015 jäivät viimeisiksi kisoikseni. Olin ollut vuosia poissa MM-jäiltä loukkaantumisteni takia. Shanghain kisoja varten olin muuttanut yksin Saksan Oberstdorfiin treenaamaan. Kuukausiin en kerta kaikkiaan tehnyt mitään muuta kuin luistelin tai ajattelin luistelua. Voin henkisesti todella huonosti. Silti ajattelin, etten voi antaa itselleni anteeksi, jos jätän MM-kisat väliin. Kisoihin oli siis pakko mennä. Jäällä kaaduin jo ensimmäisen hyppyni. Tein ohjelman loppuun, vaikka epäonnistuneita kohtia tuli lisää ja lisää. Vuosien aikana olin rakentanut luistelusta oman identiteettini. Kuoren itseni päälle. Nyt epäonnistuin jäällä niin pahasti, että kuori tavallaan särkyi. Tiesin jo jäällä suoritukseni olevan niin heikko, että pystyin tavallaan irtautumaan itsestäni ja täydellisyyttä tavoitelleesta mielestäni luistellessani ohjelmaani läpi. Se oli jopa hengellinen kokemus. Kun ohjelma oli ohi, ohi oli myös tavoite, jonka eteen olin tehnyt koko urani ajan töitä. Sain niin huonot pisteet, että karsiuduin jatkosta saman tien. Mutta vaikka olin epäonnistunut jäällä, olin kävellyt omin jaloin jäältä pisteaitioon. Siitä tajusin, että olen yhä olemassa, myös totaalisen epäonnistumiseni jälkeen. En voi olla yhtä kuin suoritukseni, vaikka niin olin koko urani ajan ajatellut. Myöhemmin tajusin myös sen, että en voisi jatkaa kisaamista, tai tulisin hulluksi. Vaikka voittaisin sata miljoonaa olympiakultaa, tyydytys olisi hetkellistä, ja sen jälkeen tulisi uusi ahdistus. Pidin monen kuukauden tauon treenaamisesta. Oivalsin, että haluan olla tyytyväinen tässä hetkessä, en joskus tulevaisuudessa. Ilmoitin lopettavani kisaamisen. * * * NYKYÄÄN TUNTUU SILTÄ, että minulla on ollut kaksi elämää. On kisaurani aikainen entinen elämä, jonka melkein vieläkin pystyn tuntemaan kehossani ahdistuksena. Ja sitten on nykyinen elämäni. Muutin elokuussa New Yorkiin poikaystäväni työn takia. Päätyöni ovat nyt luistelunäytökset, joissa kierrän esiintymässä. Jos stressi hallitsi mieltäni ennen 90-prosenttisesti, nykyinen lukema voisi olla kymmenen. Minua jo vähän naurattaakin se, kuinka aikaisemmin koin asiassa kuin asiassa suurta riittämättömyyden tunnetta. Aivan kuin mieleni olisi ollut kone, joka oli ohjelmoitu toimimaan automaattisesti negatiivisella tavalla. Jos vaikka tilasin kahvilassa kahvin, ääni sisälläni kyseenalaisti päätöksen heti. Mieleni kysyi, olisiko sittenkin kannattanut ottaa teetä. Lopettamispäätökseni aikoihin tajusin alkaa tarkkailla sisäistä ääntäni. Mitä enemmän tarkkailin ääntä, sitä paremmin pystyin jättämään sen sanomiset omaan arvoonsa. Oloni parani myös sillä, että lakkasin vastustelemasta pahaa oloani. Lopettamispäätökseni aikoihin itkin tosi paljon, usein ilman varsinaista syytä. Vuosien aikana kehooni varastoinutta huonoa energiaa piti päästää ulos. Ennen ajattelin jäällä kaatuessani automaattisesti, että huonosti meni. Nyt, kun en enää arvostele itseäni niin paljon, voin miettiä sitä, miltä tuntuu liukua jään pinnalla – tai miltä kaatuminen tuntuu fyysisesti kehon eri osissa. Tyytyväisyys ei tule sitten kun -asenteella. Kaikki, mitä tarvitset, sinulla on jo. Tällä tavalla olen alkanut ajatella.” 1 Liiku luonnossa ”Katso puuta. Ei sillä ole ongelmia. Voisinko minäkin joskus vain olla?” KIIRA KORVEN VINKIT PAINEIDEN SIETOON: 3 Pysähdy ”Yhdestä kirjasta luin vinkin, että kiireen keskellä mielensä voi tyhjentää tarkkailemalla esimerkiksi omaa hengitystään.” 2 Hanki perspektiiviä ”Urani aikana luin paljon urheilijoiden elämäkertoja ja hengelliseen kasvuun liittyviä kirjoja. Auttaa, kun saa tietää, että ihmismielen ongelmat ja mekanismit ovat universaaleja ilmiöitä.” 4 Ammattiapu ”Lopettamispäätökseni aikoihin löysin itselleni hyvän psyykkisen valmentajan, jonka kanssa puhuin läheisteni lisäksi. Minulle tuli keskusteluista kirkkaampi ja selkeämpi olo.” T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 13
• 14 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Ilmajooga luo mahdollisuuden tutustua todelliseen minään. Onnistuminen haastavissa liikkeissä antaa voimaa ja lisää itsevarmuutta kohdata tulevia kokemuksia ennakkoluulottomammin. TEKSTI KATJA NYGÅRD KUVAT SAARA AUTERE ILMAJOOGAN 7 HYVÄÄ TEKEVÄÄ VAIKUTUSTA: 1 Aktivoi verenkiertoa koko kehossa, erityisesti lantionpohjassa. 2 Kiihdyttää nestekiertoa. 3 Vaikuttaa mahalaukun nesteiden toiminnallisuuteen. 4 Lisää selkärangan liikkuvuutta. 5 Tasaa verenpainetta pitkällä tähtäimellä. 6 Lisää itsetuntemusta. 7 Rentouttaa. H elsingin keskustan iltapäiväruuhka on vasta heräilemässä, mutta astuessani joogastudio Yoga Nordiciin kiire ja stressi alkavat irrottaa otteestaan. Olen tullut kokeilemaan ilmajoogaa, eli airjoogaa, kuten lajia täällä kutsutaan. Ilmajooga syntyi 2000-luvun alkupuolella, kun sirkustaiteeseen ja ilma-akrobatiaan perehtyneet yhdysvaltalaiset joogit Michelle Dortignac ja Christopher Harrison keksivät tahoillaan ja toisistaan tietämättä ottaa käyttöönsä liinan avulla tehtävät joogaharjoitukset. Vaikka toisin voisi kuvitella, narut ja roikkumiset eivät joogassa ole mitään uusinta uutta. Kautta aikojen joogit ovat käyttäneet apunaan erilaisia välineitä, ja jo Hippokrates’n aikaan selkävaivaisia hoidettiin roikottamalla heitä pää alaspäin. Joogaseinä, eli joogawall, on sekin monille joogasta kiinnostuneille tuttu. PERHONEN KOTELOSSAAN Harjoitussalin katosta roikkuu parikymmentä kiiltäväkankaista liinaa, joista jokainen riittää kannattelemaan monta sataa kiloa painoa. Tunnin opettaja, Petri Linnankivi, kehottaa valitsemaan liinan, joka käsillä venyttäessä ylettyy lantion kohdalle. Ensimmäiseksi siirrytään auki levitetyn liinan sisälle alkurentoutukseen. Aluksi liinaan pääseminen, ja ennen kaikkea siellä pysyminen, epäilyttää. Vaikka pudotus olisi tuskin puoltakaan metriä, ajatus mätkähtämisestä lattialle ei varsinaisesti houkuttele. Liinasta putoaminen on Linnankiven mukaan käytännössä mahdotonta, jos vain luottaa ohjaajan antamiin ohjeisiin – ja ennen kaikkea itseensä. Liinan sisällä maatessa olo on levollinen. Harvoin aikuisiällä pääsee kokemaan, miltä tuntuu roikkua ilmassa ja tuntea samalla olonsa turvalliseksi. Mieli lentoon ilmajoogassa Kaikilla ei ole anatomisia edellytyksiä mennä päällätai käsilläseisontaan ilman apuvälineitä. Liinan avulla se onnistuu keneltä tahansa. ? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 15
• Kuten missä tahansa joogalajissa, tässäkin hengittäminen on tärkeässä roolissa. – Joogassa hengitys on sielun peili, Linnankiven rauhallinen ääni kertoo samalla, kun yritän ohjeiden mukaisesti saada hengittämällä kylkikaareni avautumaan äärimmilleen. Alkurentoutuksen jälkeen totuus lajista alkaa paljastua. Se ei totisesti ole pelkkää rentouttavaa pussissa köllöttelyä, vaan töihin joutuu koko kroppa. Erityisesti keskivartalon voimaa (tai voimattomuutta) koetellaan. Liina auttaa saavuttamaan hyvin haastavatkin liikkeet, joita ilman liinaa normi-ihminen tuskin pystyisi edes tekemään. Jäykkää ja kankeaa lohduttaa myös se, että liinan varassa venytykset eivät tunnu tai ainakaan näytä aivan yhtä epätoivoisilta kuin paljaalla lattialla tehtävät liikkeet. OMA HETKI Ilmajoogan vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat kiistattomat. Monille hektisessä elämänrytmissä elävälle joogaharjoittelu on tärkeä henkireikä. Se tarjoaa hetken, jolloin saa olla hiljaa itsekseen ja voi löytää itsestään jopa uusia puolia. – Harjoitus antaa mahdollisuuden tutustua todelliseen minään ja päästää irti tarpeestamme seurata toistemme heikkouksia tai sättiä itseämme omistamme, Linnankivi sanoo. Hänen mukaansa meissä jokaisessa on olemassa lapsellinen riemu, jonka yleensä onnistumme aikuisina vahvasti tukahduttamaan. – Tällaiset harjoitukset, jotka eivät ole niin jyrkkiä ja vakavamielisiä, antavat mahdollisuuden löytää omaa eloisaa itseään uudelleen. HELPOTUSTA JUMEIHIN Fyysisesti lajista hyötyvät ehkä kaikkein eniten selkävaivoista kärsivät. Ilmajoogassa sidekudosverkostolle annetaan sekä painetta että venytystä. Sitä kautta nestevirtaus kiihtyy, jolloin moni kiputila ja jännite purkautuvat. Roikkuminen ja selkärangan venyminen antavat helpotuksen tunteen välittömästi. Linnankivi kertoo joidenkin, etenkin miesasiakkaiden, käyvän tunneilla vain niiden muutaman viimeisen minuutin vuoksi, jolloin roikutaan pää alaspäin. Huomaan, että kehossani on alkanut harjoituksen aikana tapahtua. Tuntuu siltä, kuin jotain olisi lähtenyt liikkeelle, koska oloni on alkanut keventyä. – Riittävästä nesteytyksestä on hyvä huolehtia ennen harjoitusta. Isojen lihaskalvojen venytykset pumppaavat kehon nesteitä liikkeelle, liuottavat pois kuonaa ja tuovat korvaavaa nestettä tilalle, Linnankivi selventää. Tunti huipentuu siihen odotettuun liikkeeseen, joka tehdään pää alaspäin roikkuen. Alussa tunnen, kuinka veri kohisee päähäni ja pelkään saavani päänsäryn. Linnankiven mukaan toleranssi pää alaspäin olemiseen kasvaa kokemuksen myötä. Kun tunnin päätteeksi laskeudutaan alas liinoilta, olo on kummalla tavalla voimaantunut. Kehossa kaikki virtaa vapaammin. Olo on samaan aikaan sekä rentoutunut että virkeä. Tätä on pakko saada lisää. Ilmajooga sopii kenelle tahansa, ikään katsomatta. Poikkeuksena ovat silmänpainetautia sairastavat. Lajia ei suositella uutena harrastuksena raskauden aikana. Myös kuukautisten aikana ylösalaisin tehtäviä liikkeitä kannattaa välttää. Roikkumalla vetreämmäksi ”Tältäkö mahtaa tuntua perhosentoukasta, joka odottaa kotelossa kuoriutumistaan?” 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• KOLUMNI H E N N A T A R J A N N E L E K O L A Kirjoittaja on vuorovaikutuksen mahdollistaja, eheyttävän liikkeen ohjaaja ja kolmen lapsen äiti. Kirjoituksissaan hän pohtii oman keskeneräisyyden pohjalta itsetuntemusta, kehomielen yhteyksiä ja hyvinvointipyörän eri alueita. Hyvinvointipyörän eri osat tukevat toisiaan. Tämänkertainen kolumni käsittelee arvoja ja henkisyyttä. Lue sarjan kaikki kuusi osaa netistä: mtkl.fi/tunnejamieli/ hyvinvointipyora. Arv ot ja hen kis yys Tah don voi ma Ke ho Ajatukset Vuorovaikutus Tun tee t Tun tee t O lo on tyhjä ja kurja. Missä on ilo ja täyttymyksen tunne? Olin juuri saanut päätökseen monta kuukautta kestäneen työurakan. Ehkä tyytyväisyyden tunne löytyy muutaman hyvin nukutun yön jälkeen? Ei – ontto ja puhki kulunut tunnetila pitää pintansa. Ulkoisesti työurakka meni nappiin. Sisäinen olo kuiskii päinvastaista. Mistä johtuu epäsuhta ulkoisen todellisuuden ja sisäisen kokemuksen välillä? – Elämän tyydytys riippuu siitä, kuinka hyvin saavutukset vastaavat sisäisiin todellisiin arvoihin ja merkityksiin, kirjoittaa Camilla Tuominen tunteiden ymmärtämistä käsittelevässä Tunnekuvakirjassa. Täyttymyksen tunne jää kokematta, jos ulkoisesti hienot saavutukset eivät saa meitä tyydytetyksi. Silloin, kun saavutukset eivät vastaa todellisia henkisiä arvojamme, jäämme yksin tyhjän tunteen päällä. Elämä tuo mukanaan yllätyksiä ja kriisejä, joiden myötä sisäinen paha olo, levottomuus ja uupumus valtaavat mielen. Kriisin aikana tai jälkeen pohdimme syviä kysymyksiä kuten, mihin suuntaan haluan kehittyä ihmisenä tai mikä on elämän merkitys? Ihminen etsii luontaisesti vastauksia kysymyksiin ja tietä ulos epävarmuuden tunteesta. Kaikkeen ei löydy järjellistä selitystä. Moni saa turvaa hengellisyydestä ja uskonnosta. Ihminen voi olla vahvasti henkinen, ilman uskonnollista sitoumusta. Henkisyys on kykyä herkistyä elämälle ja ymmärrystä siitä, että olemme osa suurempaa kokonaisuutta. Henkisyys voi rakentua monin eri tavoin, kuten luonnon tai taiteen äärellä saatuihin ylevöitymisen kokemuksiin. Voimme päästä kosketuksiin itsemme kanssa musiikin, kirjallisuuden, kirjoittamisen, luovan tekemisen tai liikkumisen avulla. Henkinen hyvinvointi kumpuaa itsensä toteuttamisen kokemuksesta ja kyvystä elää omien arvojensa näköistä elämää. Inhimilliset arvot ovat sisällämme vaikuttavia aineettomia ankkureita. Arvojen pohjalta tehty päätös tuntuu oikealta, niin kehossa, pään sisällä kuin tunnetasollakin. Elämä tuntuu sopusointuiselta, kun arjen toiminta ankkuroituu arvoihimme. Arvoja kartoittamalla voimme tuntea elämän enemmän valittuna. Siinä missä keho tarvitsee terveellistä ravintoa, niin terveellistä tarvitsee sielukin. Olennaisia kysymyksiä ovat: mitä henkistä ravintoa annan sisäisyydelleni? Mistä saan – mitä ja miten tekemällä – itselleni täyttymyksen tunteen? Henna Tarjanne-Lekola Arvot ankkureina T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 17
• ”Nyt nautin elämästä” L A U R A E L K I KANSSAKULKIJA Helsinkiläinen Laura Elki, 29, koukuttui alkoholiin jo nuorena. Raittius on tuonut elämään ilon ja vapauden. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT EEVA ANUNDI 18 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• ? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 19
• L aura oli 10-vuotias, kun hän kiinnostui kotonaan olevista viinipulloista. Viinin maistamisesta tuli heti hauska, jännittävä, lämmin ja hihisyttävä olo. Kuudennen luokan kotibileissä Laura joi Ofelia -viiniä, ja jäi siitä siskolleen kiinni. Sisko piti tiukan puhuttelun Lauran kaverille. – Tiesin, että tein väärin, mutta pakenin päihteisiin epävarmuutta ja pelkoja, halusin olla cool ja rohkea, hyväksytty. Humalassa voimaannuin ja tunsin, että pystyn mihin vain. Lopulta oksentelin ja itkin puistoissa. Yläasteella juomisesta tuli hyvin suunnitelmallista. Elämä pyöri juomisen ympärillä, elimme vain viikonlopuille ja varastimme alkoholia kotoa ja kaupasta. Koulua käytiin, mutta kehnolla menestyksellä, Laura muistelee. Laura kokeili myös hasista, koska oli kuullut, että se olisi alkoholia ”terveellisempi” vaihtoehto. Hasiksen polttamisesta tuli kuitenkin pelkoja paniikkitiloja. Yläasteen Laura läpäisi nipin napin, mutta päättäjäispäivänä hän makasi kotonaan krapulassa ja liikuntakyvyttömänä. K A N S S A K U L K I J A L A U R A E L K I Pelkotilat syvenivät. Laurasta tuntui, ettei hän saa happea ja oli välillä kotinsa vanki. Laura kävi jonkin aikaa terapiassa ja sai mielialalääkityksen, mutta juomishimoa ne eivät vieneet. – Olimme kerran kaverini kanssa terveydenhoitajan luona ja kaverini totesi, että Laura on huonoa ryyppyseuraa, kun siltä menee aina muisti. Terveydenhoitaja katsoi minua paheksuvasti. Kymppiluokalla Laura haaveili vaatetusalasta ja muotisuunnittelijan urasta. Viikolla hän oli välillä juomatta. Syksystä jouluun menikin hyvin, mutta sitten Laura ajatteli rentoutua, ehtisi sitä opiskella myöhemminkin. – Joululoma venähti, en enää palannut kouluun. Välillä tein siivouskeikkoja. HÄPEÄÄ JA ITSETUHOA Laura juhli täysi-ikäiseksi tuloaan niin pitkään, että lopulta hänen äitinsä totesi, että ihan hienoa saavuttaa tuollainen ikä, mutta milloin ajattelit tehdä jotain muuta kuin juhlia. Yläasteella Laura sai humalasta voimaantumisen tunteen. Jokaisella illalla oli kuitenkin surkea loppu. 20 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• – Ihmettelin, että mitä hän puhuu, kerranhan tässä nuoria ollaan. Juominen muuttui yhä itsetuhoisemmaksi eikä Laura muistanut reissuistaan myöhemmin mitään. Paha olo ja häpeä täyttivät mielen. Joskus nuori nainen ajatteli lopettaa päivänsä hyppämällä seuraavan vastaantulevan auton eteen. – Joskus viiltelin ranteita, mutta ensihoitajat vain totesivat huvittuneina, että näinkö ajattelit tehdä itsemurhan. Halusin kuolla, mutta en uskaltanut tehdä mitään. Tunsin syyllisyyttä tehdyistä ja tekemättömistä asioita, ja joskus toivoin illalla, etten aamulla heräisi. Toivoin, että joku saisi tietää, miten paha olo minulla oli, mutta samalla pelkäsin tunteideni paljastumista silmittömästi. Laurasta tuntui, ettei elämä ole hänen käsissään. Itsetuhoiset ajatukset pyörivät mielessä entistä useammin eikä mistään löytynyt iloa. Laura lähetteli itsetuhoisia viestejä myös läheisilleen. Lopulta sisko sanoi Lauralle, että tee se, hän ei enää jaksa. Seuraavaksi Laura havahtui siihen, että hänen mekkoaan nostettiin ja sydänsähkökäyrän mittaamiseksi iholle kiinnitettiin elektrodeja sisältäviä muoviläpysköjä. – Lempihuivini roikkui puussa ja kaulaan sattui. Ajattelin, etten tässäkään onnistunut. Minut vietiin Auroran sairaalan psykiatriseen päivytykseen. Säikähdin, enhän minä ollut ”hullu”. Lääkäri oli pleksin takana ja yhtäkkiä minulla kilahti. Hypin pleksiä vasten ja huusin, etten ole hullu. Lääkäri puhallutti minut ja kehotti nukkumaan pään selväksi. Seuraavana päivänä Lauralta kysyttiin, aikooko hän vielä juoda tai yrittää itsemurhaa. Laura vastasi, ettei aio. Hänet päästettiin sairaalasta pois. ”MUUTUIN TOISEKSI IHMISEKSI” Sairaalasta päästyään Laura oli jonkin aikaa hissukseen. Hän kävi juttelemassa psykiatrisella sairaanhoitajalla, jossa hän sai täytettäväksi alkoholiriippuvuutta kartoittavan kaavakkeen. –En pystynyt edes katsomaan kysymyksiä kunnolla, sillä olisin voinut vastata kaikkiin myöntävästi. Kun hoitajakin vielä totesi, että ethän sinä voi olla alkoholisti, kun olet niin nuori ja kauniskin, sain ikään kuin luvan jatkaa juomista, Laura toteaa. Laura ajatteli ensin juoda vain vähän ikään kuin kokeilumielessä, sillä hän oli saanut uuden työpaikankin. Pikkuhiljaa määrät lipesivät käsistä ja Laurasta tuli toinen ihminen; riidanhaluinen, ilkeä ja aggressiivinen. – Saatoin käydä ystävien päälle, soitin suutani tuntemattomillekin. Jos joku huomautti käyttäytymisestäni, ajattelin, että hän on vain ahdasmielinen. En kestänyt sitä, jos jollain oli parempi olo kuin minulla. Joskus Laura menetti tajuntansa tai silmäkulma aukesi. Ambulanssit eivät useinkaan lähteneet kuljettamaan Lauraa, sillä tämä pisti kaikilla voimillaan hanttiin. – Kerran poliisit kysyivät ystävältäni, että mitä tämä nainen vetää, ei muutamasta tuopista mene tuohon kuntoon. Kun rintalastani oli kipeä seuraavana päivänä, tiesin, että olin ollut taas poliisien ja ensihoitohenkilökunnan kanssa tekemisissä. Lempihuivini roikkui puussa ja kaulaan sattui. ? Kun hoitaja totesi, ettei noin nuori ja kaunis voi olla alkoholisti, Laura sai ikään kuin luvan jatkaa juomista. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 21
• K A N S S A K U L K I J A L A U R A E L K I 22 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• HUOJENTUNUT OLO Kerran Laura tapasi kotinsa pihassa talonmiehen, jolle hän avautui alkoholiongelmastaan ja väsymisestään siihen. Talonmies kertoi, että hänellä itsellään meni yli kaksikymmentä vuotta, ennen kuin hän ymmärsi lopettaa juomiseen. – Mies sanoi, että soita minulle ennen ensimmäistä huikkaa. Silloin ajattelin, että en voi elää ilman alkoholia, mutta ajatus jäi kytemään mieleni sopukoihin. Laura koki pohjansa viisi vuotta sitten omassa kodissaan. Herättyään hän ajatteli juoda olutta, mutta jääkaapista löytyikin vain yksi siideri. Sitten hän muisti, että allaskaapissa on viinapullo ja lorautti sitä siiderin joukkoon. Hetken ajan oli helpompi hengittää. – Kädessäni oli partaterä, rinnan päällä tiiliskivi. Olin tullut pisteeseen, jossa en voinut elää ilman alkoholia enkä sen kanssa, Laura pohtii. Kesällä 2011 Lauran läheinen hakeutui Minnesota -hoitoon ja pian Laura sai kutsun sinne itsekin. Kutsuun oli kirjoitettu käsin Lauran nimi. Totuus iski kasvoille ja Laura päätti, että pakeneminen loppuu nyt. – Kun äitini soitti ja kysyi, lähdetkö, vastasin epäilemättä myöntävästi. Kun astuin perille päästyä autosta ulos, hyvänlon tunne valtasi minut ja hengittäminen oli helpompaa kuin aikoihin. Hoidon aikana oivalsin, etten ole tyhmä, hullu tai selkärangaton, vaan minulla on sairaus, jonka nimi on alkoholismi. SAIRAUS NIMELTÄ ALKOHOLISMI Laura oppi ymmärtämään, että yksin ei voi eikä tarvitse selviytyä. Hän oli ensimmäistä kertaa paikassa, jonne hän tunsi kuuluvansa. Laura oppi näkemään myös läheisensä uudessa valossa. – Kun joku läheinen sanoi minulle aiemmin, että onko sinun pakko juoda, koin sen lähinnä kettuiluna ja arvosteluna. Ensimmäistä kertaa oivalsin, että juomiseni ei ole vain oma asiani. Perushoito kesti neljä kuukautta, mutta hoitokontakti jatkui kokonaisuudessaan vuoden verran. Lauran äiti maksoi hoidon isältään saamalla perinnöllä. Kun Laura harmitteli äidilleen, että sinunhan piti tehdä niillä rahoilla remontti, äiti totesi, että tämä on nyt tärkeämpi remontti. – Ryhmässä sain sanoa, että hei, olen Laura ja olen alkoholisti. Välillä meinasin silti pakata laukkuni, sillä jouduin ensimmäistä kertaa elämässäni kohtaamaan totuuden, aiemmin olin tottunut valehtelemaan sujuvasti ja muuntelemaan totuutta. Olin todella kyllästynyt näyttelemiseen, yhtäkkiä olikin vapauttavaa puhua totta. Alkoholismissa on kysymys myös perimästä. Lauran perheessä on alkoholismia, ja vaari raitistui, kun Laura syntyi. Laura käy yhä vertaistukiryhmissä. Masennuksen hoitoon hänellä on myös mielialalääkitys, josta on ollut apua. Laura on oppinut myös sen, että ei ole huonoa raittiutta, jos alkoholi käy joskus mielessä. Tärkeintä on se, mitä silloin tekee. – Alkoholia ei pääse karkuun. Pähkinäallerginen ei voi syödä pähkinöitä, minä olen allerginen alkoholille. Se pitää vain hyväksyä. Yhdellä huikalla uppoaisin takaisin siihen suohon, sitä en halua. KISSAT JA KYNTTILÄT Kuvauspaikaksi Laura valitsi Roihuvuoren vesitornin, sillä se liittyy kiinteästi hänen elämänhistoriaansa. Vesitornin ympäriltä avautuvat hienot näkymät kaupunkiin. – Silloin, kun join ja olin itsetuhoinen, tulin usein tänne yksin ja suunnittelin, että hyppään kallioilta alas ja sitten kaikki surevat minua. Nyt tästä on tullut kaunis paikka, jossa ihailen maisemia ja kuvaan graffiteja. Tuntuu, että täällä olen suojassa. Mittasuhteetkin asettuvat toisin. Vesitorni on noin iso ja minä olen näin pieni. Laura asuu kissojensa Januksen ja Tiikerin kanssa Helsingin Herttoniemessä. Myös oma koti, jossa olisi pieni puutarha, on haaveissa. – Kissat ovat ihania persoonia, Tiikeri on oman tiensä kulkija, Janski enemmän huolehtija. Nautin siitä, että saan olla heidän kanssaan kynttilänvalossa viltin alla ja syödä jäätelöä. Ajatukset nollautuvat myös ulkona syödessä. Laura työskenteli kesällä puutarhassa Kumpulassa, nyt hän hakee myyjän töitä. Tulevaisuuden työ voisi liittyä myös jollain tavalla alkoholistien auttamiseen. – Alkoholin jättäminen on tuonut elämääni ihan uudenlaista vapautta. Nyt voin olla rehellinen sekä itselleni että muille, Laura iloitsee. Roihuvuoren vesitorni on ollut Lauralle paikka, johon tulla hyvinä ja huonoina hetkinä. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 23
• Mielen hyvinvointiin liittyvien pelija muiden teknologiasovelluksien määrä on räjähtänyt viime vuosina. Useimmat sovelluksista ovat englanninkielisiä, mutta myös suomenkielisten sovellusten määrä kasvaa koko ajan. TEKSTI TARU BERNDTSON Apu voi löytyä myös netistä tai kännykästä T ietokoneella ja kännykällä pelaamista on totuttu ylen katsomaan. Varsinkin jos ongelmana on yksinäisyys ja eristyneisyys, niin vallitsevan opin mukaan ihmisen pitäisi päästä irti koneelta ja lähteä ulos ihmisten ilmoille. Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa Pelaten osalliseks -hankkeessa asia nähdään eri tavalla. Projektipäällikkö Katja Raitio kertoo, että on olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että masennuksen hoitoon suunnatun pelin pelaaminen voi edesauttaa toipumista siinä missä perinteinen hoitokin. – On hyvä huomioida, että monet niin kutsutut hupipelitkin vahvistavat kognitiivisia eli tiedollisia kykyjä ja muistia sekä kehittävät strategista ajattelua, Raitio lisää. Pelaamisen kautta muodostuu usein sosiaalisia suhteita ja jos ei muuta, niin pelaaminen voi ainakin hetkeksi viedä ajatukset muualle ahdistavasta arjesta. www.superbetter.com E n g l a n n i n k i e l i n e n. I p h o n e, A n d r o i d j a P C . Pelissä voi valita asian, missä haluaa kehittyä. Tähtäimessä voi olla vaikkapa parantaa omaa kykyään kestää vastoinkäymisiä. Sovellus antaa pelaajalle aina uusia tehtäviä, kun edellisistä on selvitty. Selainversio on monipuolisempi kuin mobiiliversio. www.depressionquest.com Peli antaa omaiselle mahdollisuuden eläytyä masentuneen ihmisen mielenmaisemaan. Pelaaja joutuu samanlaisten valintojen eteen kuin mitä masennuksesta kärsivä joutuu tekemään päivittäin. www.elamanipeli.com Su o m e n j a e n g l a n n i n k i e l i n e n Erityisesti 16–19 -vuotiaille nuorille suunnattu, Kajaanin ammattikorkeakoulussa kehitetty ongelmanratkaisupeli. Peli on toteutettu visuaalisena novellina, jossa keskeisessä roolissa on tarina ja pelaajan valitsemalleen avatar -hahmolle tekemät valinnat kodin, koulun ja vapaa-ajan piireissä. Lehtori Teija Ravelin Kajaanin ammattikorkeakoulusta kertoo, että nuorten keskuudessa suosituksi on osoittautunut ”kauhu” -vaihtoehto: pelin turvallisessa maailmassa voi kokeilla, mihin erilaiset hullut valinnat voivat pahimmillaan johtaa. Peliä kehitetään koko ajan nuorten palautteen pohjalta. Entä jos pelaaminen auttaa? 24 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Apu voi löytyä myös netistä tai kännykästä Suomalaisia palveluja Oiva, Selma, Toivo ja Tukinet Suomen Mielenterveysseura tarjoaa netissä kolme erilaista oma-apuohjelmaa sekä verkkokriisikeskus Tukinetin. Oivamieli.fi on sovellus stressinja yleisemminkin elämänhallinnan tueksi, joka sisältää mindfulness-tyyppisiä harjoituksia. Selma on tarkoitettu äkillisen kriisin kuten avioeron tai läheisen kuoleman kohdanneille. Toivo on suunnattu erityisesti nuorille kriisistä selviytymisen tueksi ja siinä on paljon samoja sisältöjä kuin Selmassa. Verkkokriisikeskus Tukinetistä löytyy chatti, jossa vastaavat koulutetut tukihenkilöt ja kriisityöntekijät; nettituki pidempiaikaiseen apuun sekä erilaisia keskusteluryhmiä. www.mielenterveysseura.fi ? Tukea ja apua ? Verkossa Heimo on vertaisten yhteisö – Heimo on sosiaalinen media mielen haasteisiin. Ideana on tarjota alusta hengenheimolaisille. Jokainen saa tulla Heimoon kertomaan tarinansa esimerkiksi yksinäisyydestä, masennuksesta, sydänsuruista tai kiusaamisesta, kertoo Jarno Alastalo, yksi Heimon perustajista. Heimoon voi kuka tahansa perustaa yhteisön, jota hän myös itse moderoi. Alastalon mukaan Heimon erottaa muista someja internetkanavista se, että se ei ole minkään asiantuntijatahon tai organisaation luoma vaan lähtee nimenomaan käyttäjistä. heimo.co mielenterveystalo.fi Esimerkiksi erilaisia testejä sekä omahoito-ohjelmia. Lohtu-sovellus A p p l e, A n d r o i d j a W i n d ow s ä l y p u h e l i n /t a b l e t t i. Surunauhan sovelluksessa voi keskustella nimimerkillä muiden läheisensä itsemurhalle menettäneiden kanssa sekä saada tietoa muista vertaistukimuodoista. www.minduu.fi Kohdasta ’Löydä apua’ voi etsiä psykoterapeutteja esimerkiksi sijainnin tai kohderyhmän perusteella. Hakutoiminnolla löytää myös sellaiset terapeutit, joilla on juuri nyt vapaita aikoja tarjolla. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 25
• www.moodgym.org Mood Gym on Australiassa kehitetty sovellus, jonka avulla voi opiskella taitoja oman mielenterveyden vahvistamiseksi ja masennuksen ehkäisemiseksi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä. Sovellus on käännetty suomeksi (valitse avaussivun valikosta kieleksi suomi). www.headsted.fi/ ohjelmat/ Suomessa kehitettyjä sovelluksia jännityksen, alakuloisuuden, unettomuuden ja stressin hallitsemiseksi. Mindshift i Ph o n e j a A n d r o i d Erityisesti nuorille suunnattu sovellus masennuksen ja ahdistuksen hallintaan, joka käyttää myös kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Englanninkielinen. www.sleepio.com M yö s i Ph o n e l l e Kuuden viikon ohjelma unen laadun parantamiseen. Englanninkielinen. headspace.com Yksi monista mindfulness -sovelluksista. Alkuun sovellusta voi käyttää ilmaiseksi, mutta ajan mittaan se muuttuu maksulliseksi. Englanninkielinen. www.moodpanda.com myö s i Ph o n e l l e Sovellukseen voi tallentaa oman tunnetilansa vaikka päivittäin yhdellä näpäytyksellä. Tieto välittyy myös muille käyttäjille, joilta saa palautetta, rohkaisua ja lohdutusta. Halutessaan voi kirjoittaa perustelut. Sovellus piirtää mielialan kehittymisestä käyrää. Englanninkielinen. Muita sovelluksia: 26 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Rakastaako robotti? J A R M O V U O R I N E N On aikuisella miehelläkin tunteet. Ne vain ovat paksun kuoren alla ja tulevat esiin tavalla, jota nuorempi mies tai minkä tahansa ikäinen nainen eivät ymmärrä. Äijässä asuva herkkä pikkupoika kömpii muiden näkyville vasta keski-iässä. KOLUMNI KU VA : PE RT TU SA RA LA M PI A utoni konehuoneessa on pistoke, johon korjaamo kytkee lukulaitteen. Silloin sähköaivo kertoo korjaushenkilölle, että sytytys temppuilee ja kuskinkin sopisi mennä parturiin. Väitän, että kohta meidän jokaisen korvalehden takana on samanlainen pistoke. Se kertoo lääkärille, että nyt tällä tyypillä ressi riipii rajusti tai että sen polvi on kipeä. Mutta sinne voidaan myös syöttää komentoja. ”Sinulla on hyvä olla, älä rutise turhia, rakasta ruokinta-automaatin vihannesmössöä, katsele videolta sukulaisten kuvia, jos mukamas ikävöit”. Myönnän olevani epäluuloinen hoivatekniikkaa kohtaan. Kirurgin leikkausrobotti tai ikäihmisen ranteessa oleva turvapainike ovat hyviä asioita, mutta koneelta ei voi saada turvaa, sen kanssa ei voi muistella menneitä tai haukkua hallitusta. Jos hoitorobotti kysyy minulta tulevaisuudessa miten voin, aion haistatella vastaukseksi. Lehdistölle esiteltiin jo karvaista hylkeen näköistä laitetta, joka kiemurteli ja kehräsi, kun vanhukset silittivät sitä. Oksettavaa! Sain myös kutsun jumpparobotin esittelyyn, mutta en mene. Kun hyvinvointi lisääntyy, kasvaa läheisyyden puute. Kaikki ongelmat pyritään ratkaisemaan lääkkeillä tai laitteilla. Eivät mielenterveys ja teknologia keskenään vihollisia ole, mutta ihminen tarvitsee ihmistä. Kotona asuminen viimeiseen asti on vain pihin päättäjän mielipide. Moni ikäihminen ja sairas tahtoisi huoneen hoivatalosta turvallisuuden takia. Useimmilla on perusteluna muiden tapaaminen ja keskustelu. Yli 30 vuotta hoivakodeissa työskennellyt perushoitaja sanoi: Kyllä me pestään ja ruokitaan. Mutta tärkeintä olisi kiireetön juttelu ja olkapään silittely. Valitettavasti inhimillisyys ei sisälly ”johdon sisäistämään ratkaisukeskeiseen toimintamalliin” – mitä tuo typerä tiedotteesta lainattu lause sitten ikinä tarkoittaakaan. Itse tahtoisin vanhuuspäiviksi löytöeläinten turvakotiin. Siellä tykätään aidosti ja rapsutetaan leuan alta. Ihmislaitoksessa tällainen lisätoiminto ei sisälly palvelumitoitukseen. Jarmo Vuorinen Sain kutsun jumpparobotin esittelyyn, mutta en mene. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 27
• Mindfulness eli tietoinen läsnäolo: huomion keskittämistä, avointa tietoisuutta 28 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Tehosta työtäsi hidastamalla Koetko olevasi työssäsi jatkuvan paineen alla, aina saatavilla, jatkuvassa informaatiotulvassa ja jatkuvien häiriötekijöiden kohteena? Herpaantuuko keskittymisesi kaiken aikaa? Pysähdy hetkeksi lukemaan tämä juttu. TEKSTI SARI SAKALA T apamme tehdä työtä on muuttunut perustavanlaatuisesti. Olemme jatkuvan informaatiotulvan ympäröimiä, eikä työllä tunnu olevan rajoja. Paineen ja jatkuvien häiriöiden alaisina keskittymiskyky herpaantuu. Jos emme voi keskittyä siihen, mitä teemme, emme voi olla työssämme tehokkaita, tuottavia tai tyytyväisiä. Tuoreessa Tilaa ajatella -kirjassa esitellään tietoisen läsnäolon mindfulness-tekniikoita ja sovelletaan niitä työelämään. Tieto perustuu kirjan tekijöiden aikaisempiin projekteihin ympäri maailmaa. Tekniikoita ovat ottaneet käyttöön esimerkiksi Nokia, Microsoft, Nike, Google ja Ikea. HYPPELY SYÖ TEHOKKUUTTA Monelle on tuttua ajautua hoitamaan samanaikaisesti useaa työtehtävää. Multitasking, eli monen asian suorittaminen yhtä aikaa, koetaan usein tehokkuudeksi, vaikka asia on täysin päinvastoin. Multitasking on tutkimusten mukaan tehottomampaa kuin yhteen tehtävään keskittyminen kerrallaan. Syy, miksi kuitenkin näin teemme, löytyy aivoista. Siihen jää koukkuun. Nopea tehtävien vaihtelu tuntuu jännittävältä ja antaa aivoihin dopamiiniruiskeen, joka aiheuttaa välittömän tyydytyksen tunteen. Todellisuudessa tämä hyppely totuttaa aivomme kaipaamaan häiriötekijöitä. Se syö keskittymistämme, rajoittaa luovuuttamme ja lisää virheiden määrää. Toinen merkittävä este mielen tehokkuudelle on myös hyvin koukuttava. TOUHUADDIKTIO Paineen alaisina haluamme tuntea itsemme tärkeiksi ja saada jotakin aikaiseksi, joten touhuamme tehtävien parissa riippumatta siitä, tukeeko niiden suorittaminen tärkeimpiä päämääriämme. Vilinä pään sisällä alkaa usein jo aamulla herätessämme, jolloin ennen työn aloittamista meillä on jo pää täynnä ajatuksia. Onneksi mieltä on mahdollista harjoittaa keskittyneemmäksi ja joustavammaksi. Aivojen neuroplastisuuden ansiosta niillä on kyky muokkaantua läpi elinikämme. Tavoitteena on saavuttaa mielentila, joka on samanaikaisesti rentoutunut mutta kirkas. Kun kohtaamme päivän aikana lukuisia häiriötekijöitä ja keskeytyksiä, tällä tietoisuuden tasolla on mahdollista kiilata oma reaktiomme niihin ja jatkaa tekemämme työn parissa ahkerointia. Hidastamalla hetkeksi voimme lopulta nopeuttaa työtehoamme. ? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 29
• KAKSI SÄÄNTÖÄ Aina ei ole mahdollista blokata pois häiriötä. Esimerkiksi esimiehen kehotusta tulla juttusille voi olla mahdotonta ohittaa. Mielen tehokkuuteen onkin kaksi sääntöä: 1. valitse itse, mihin keskityt ja 2. valitse keskeytykset tietoisesti. Kun kohtaat keskittymistä häiritseviä ärsykkeitä, ota hetken hengähdystauko, jonka aikana voit palauttaa mieleesi tärkeimmät tavoitteesi. Jos huomaat, että uusi tehtävä on tärkeysjärjestyksessä etusijalla, noudata sääntöä numero kaksi, eli valitse keskeytys tietoisesti. Paras tie tietoiseen mieleen on päivittäisen harjoittelun avulla. Nopeita ratkaisuja ei ole, kirjoittajat muistuttavat. Se valinta kuitenkin kannattaa. Onhan kyky hallita omaa mieltä äärettömän tärkeä ominaisuus niin työssä kuin kaikessa elämässä. Mindfulness auttoi keskittymään töissä ja lisäsi tasapainoa elämässä If Vahinkovakuutusyhtiön Turun toimipisteen työntekijöille tarjottiin tänä vuonna mahdollisuus osallistua kurssille, jolla opeteltiin keskittymisen ja läsnäolon taitoja. Competence Developer Mari Vienanlinna If Akatemiasta kertoo, että kurssi täyttyi nopeasti. Valmentaja Teetta Kalajo piti henkilökunnalle ensin avoimen infotilaisuuden, jossa kerrottiin kurssin sisällöstä. Focus Training -nimellä kulkeneella kurssilla oli kymmenen kahden tunnin valmennuskertaa. Lisäksi osallistujat tekivät kymmenen minuutin aamuharjoituksen yhdessä aina, kun se sopi heille itselleen. – Aika on sellainen, että työntekijöiden pitää saada paljon aikaiseksi ja tahti on kova. Ajallinen panostus ei mielestäni ole paljon, kun vertaa sitä tehottomaan työskentelyyn kuluvaan hukka-aikaan, Vienanlinna sanoo. If Vahinkovakuutusyhtiön HR:n edustaja Mari Vienanlinna osallistui itsekin Focus Training -kurssille. – Havahduin luoneeni tiettyjä polkuja, joiden mukaan asioiden pitäisi mennä. Kokeile itse! PIENI KESKITTYMISHARJOITUS: y Aseta kello soimaan 45 sekunnin päästä. y Keskity yhteen ajatukseen – sähköpostiin, tapaamiseen tai johonkin muuhun. y Keskity täysin tähän yhteen asiaan. y Älä kiinnitä huomiota mihinkään muuhun ajatukseen, kunnes aika on kulunut. Onnistuitko? Tutkijoiden mukaan mielemme harhailee keskimäärin melkein puolet valveillaoloajastamme. Lähde: Tilaa ajatella – Tehosta työtäsi mindfulnessin avulla, Rasmus Hougaard & Teetta Kalajo, PS-Kustannus 2016 30 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Maija Huhtala, Product Developer Olen tyynempi liikenteessä ääressä ja palavereissa. Olen oppinut keskittymään käsillä olevaan tehtävään. Toisena on tullut rauhallisuus; ettei nosta omia kierroksia, vaikka kuinka kummalliselta tuntuva asia tulisi vastaan. Otan asiat sellaisena kuin ne ovat enkä spekuloi turhaan. Olen huomannut kaksi konkreettista tilannetta, joissa osaan olla rennompi: liikenneruuhkat ja kaupan kassajonot. Ennen sitä hermoili ja stressasin loppupäivän ohjelmaa etukäteen. Alkuun harjoittelu tuntui hieman vaikealta, mutta aloin pian oppia, ettei siinä tarvitse suorittaa. Riittää, että olet vain hetken sinä.” Maija Huhtala ei anna ulkopuolelta tulevien ärsykkeiden keskeyttää työntekoaan. – Olen oppinut käymään läpi kokonaisuuden kerrallaan ja rytmittämään työtäni, hän kertoo. Jussi Satopää, Head of Network and Capacity Services Valitsen omat keskeytykseni ”Vedän pohjoismaista seitsemän hengen IT-yksikköä, eli toimintakenttäni on laaja ja on oltava monessa mukana. Infotilaisuudessa tehtiin muutaman minuutin harjoitus, jossa huomasi, miten huonosti ajatukset pysyvät kasassa. Olen vähän murehtimiseen taipuvainen ja ajattelin, että mindfulness voisi olla minun juttuni. Olen huomannut selvän eron siinä, että nykyään fokus pysyy paremmin siinä asiassa, jota tekee. Jos tulee häiriö, pystyn siirtymään toiseen asiaan omana valintana, enkä lähde poukkoilemaan. Opitut taidot liittyvät elämään laajemmin: jos huomaa olevansa vihainen, huonolla tuulella tai surullinen, on tietoinen siitä, mutta siihen ei tarvitse välttämättä reagoida. Osaan myös olla paremmin läsnä leikeissä 4-vuotiaan poikani kanssa. Tein harjoituksia päivittäin myös kotona vaimoni kanssa. Vähään aikaan en ole harjoitellut yhtä intensiivisesti. Tapa olisi saatava kiinni arkirutiiniin. Kurssi on muuttanut suhtautumistani työhön, joka on varmaan nykyään tuloksellisempaa. Osaan olla itselleni armollisempi, ymmärrän että kaikkeen ei tarvitse pystyä.” Jussi Satopään arki on usein hektistä. Mindfulness-taidot auttavat palauttamaan mielen tähän hetkeen. ”Siihen aikaan, kun Focus Training -kurssi esiteltiin meille, minulla oli tavallista kiireisempää niin kotona kuin töissä ja tuntui, että aivot käyvät ylikierroksilla. Ajattelin, että kurssista voisi olla minulle hyötyä. Kurssilla keskustellut asiat tuntuivat järkeviltä ja pian huomasin, että tämähän toimii! Kurssi tuli minulle hyvään saumaan. Toiset harjoittelivat myös kotona, mutta minulle se ei ollut mahdollista. Päivittäisestä harjoittelusta työpaikalla tuli rutiini, jonka avulla pystyin rauhoittamaan mieleni heti aamusta. Nykypäivän työelämässä on koko ajan kiirettä. Istun paljon koneen T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 31
• Peli K U VA : SH U T TE R ST O C K K alajoen hiekkasärkät kutsuivat nauttimaan merestä ja uimisesta jo 70-luvun lopulla. Urheilu oli muutenkin suosittua Tonyn kaveripiirissä: ystävät pärjäsivät yleisurheilussa ja hiihtokisoissa. Alakouluikäinen Tony löysi itsensä usein kirjastosta. – Jos selkein sidosryhmä on kirjat, voi jo puhua syrjäytymisalttiudesta. En ollut varsinaisesti hyvä missään. Vähän liian kömpelö urheiluun, vähän liian kärsimätön oppiakseni soittamaan mitään instrumenttia. Koulujärjestelmän mielekkyyttä taas en koskaan ymmärtänyt. Isä osti kotiin ensimmäisen tietokoneen, Commodore 64:n, Tonyn ollessa yläasteella. Nuori poika alkoi viihtyä heti pelien parissa. Oli huikea tunne, kun televisiosta näkyvää ohjelmaa pystyi itse ohjaamaan, se oli kuin taikuutta. – Yhtäkkiä minulla olikin väline, jota en passiivisesti katsonut tai lukenut. Olin aktiivisesti vuorovaikutuksessa, olin osa peliä. Kun ohjasin kapteenina tähtilaivaa, kuuluin tähtilaivastoon. Yksinäisyyden tunne sai rinnalleen yhteyden tunteen. Onnistumisen kokemukset peleissä kohottivat Tonyn itsetuntoa. Pieni Tony Mannisen koulutaival ei ollut unelmien täyttymys. Hän muistaa ajatelleensa ensimmäisen kerran jo 8-vuotiaana, ettei kuulu tähän maailmaan. Edelleenkin hän on samaa mieltä. Ilman tietokonetta ja ensimmäistä onnistumisen kokemusta Tony väittää, että olisi tänä päivänä joko mielisairaalassa, haudassa tai vankilassa. TEKSTI LAURA SILTALA KUVAT KALLE HAUTAMÄKI nimeltä Tony 32 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 33 poika sai kokemuksen siitä, että jos hän ei ollutkaan fysiologisesti yhtä hyvä kuin kaverinsa, se ei automaattisesti tarkoittanut sitä, etteikö hän olisi hyvä missään. – Pelit veivät minut heti mukanaan, sillä niiden kautta sain elämääni merkitystä. Väitän, että pelit pelastivat henkeni. LEIKKIVÄ IHMINEN Kun Tony teki tietojenkäsittelytieteen väitöskirjaa 20 vuotta myöhemmin, hän luki Johan Huizingan kirjan Homo Ludens, Leikkivä ihminen. Kirja avasi hänen silmänsä näkemään pelit suorana johdannaisena leikistä, jopa yhtenä leikin muotona. – Tajusin, että olen pelannut koko ajan peliä nimeltä Tony, ison osan elämästäni tosin tiedostamatta sitä. Jos ymmärrän tämän pelin säännöt, pystyn tekemään pelistä enemmän oman näköiseni. Tony innostui ajatuksesta niin paljon, että hänessä heräsi halu alkaa kehittää paitsi pelimaailmaa, myös puhua ääneen oivalluksestaan. Kymmenen vuotta sitten syntyi firma nimeltä LudoCraft, jonka toimitusjohtaja Tony Manninen edelleenkin on. Firman tehtävänä on pelastaa maailma pelien avulla. – Pelit pelastivat minun elämäni. Minun tehtäväni on tarjota muille samaa pelastusrengasta. Firmassa ideoidaan ja toteutetaan erilaisia pelejä. Tony kiertää myös puhumassa aiheesta. Joka kerta hän kokee olevansa enemmän saajan asemassa ja toivoo herättävänsä aiheesta keskustelua ja prosesseja kuulijoissa. – Väitteeni on, että suurin osa meistä ihmisistä on menettänyt kosketuksensa siihen primitiiviseen osaan ihmiskuntaa, mistä hyvin pitkälti kaikki on rakennettu. Leikkiin ja peleihin. Siksi pelikonsoli-, tietokoneja mobiilipelit koukuttavat niin lapsia kuin aikuisiakin. JOKAINEN PÄIVÄ ON HAASTE Tonylle jokainen aamu on edelleen haaste. Pelimäisen ajattelun avulla hän on kuitenkin oppinut kääntämään aamuvihansa kysymyksesi: Jos peleissäni hahmoni pelastavat prinsessoja ja kokonaisia maailmoja, niin miksen minäkin voisi tehdä niin? Selvisin eilisestä päivästä, miksen selviäisi tästäkin? – Jokainen päivä on uusi haaste, täynnä uusia mahdollisuuksia ja mahdollisesti onnistumisen kokemuksia. Sitä ei voi tietää, ellei uskalla yrittää. Tony Manninen jatkoi seuraavia lauseita: Tykkään… …käydä syvällisiä keskusteluja kivojen ihmisten kanssa. Ärsyynnyn… …ahdasmielisyydestä ja vanhoihin kaavoihin kangistumisesta. Ihailen… …ihmisiä, jotka osaavat ilmaista itseään ja tunteitaan taiteen keinoin. Odotan… …että innostun ja hullaannun. Unelmoin… …siitä, että elämäni on merkityksellistä. Tony Manniselle nykyinen työyhteisö on kuin perhe, ja työpaikka tuntuu toiselta kodilta, itse rakennetulta maailmalta. Oululaisen pelifirma LudoCraftin perustaja ja toimitusjohtaja Tony Manninen muistuttaa, että leikkiminen on ihmisen tärkein taito. Hän on hankkinut työpaikalleen legoja, joita rakennellessa voi vaikka suunnitella uusia innovaatioita T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 33
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kirkasvalohoito on yksi tehokkaimmista keinoista lieventää kaamosmasennuksen oireita. Kolmekymmentä prosenttia aikuisväestöstä oireilee kaamoksen vuoksi. Kirkasvalolamppu auttaa kaamosväsymykseen ja sarastusvalo tekee heräämisestä lempeämpää. (Lähteet: Ylen nettisivu sekä HS Talous 1.11.16) Kirjallisuuden sekatyönainen Niina Hakalahti on ahkera keittiö psykologi, joka rakastaa ympäristön tarkkailua sekä leipomista. K U VA : TI IN A M A K K O N EN KEITTIÖPSYKOLOGI Minigallup Tampereella: – Käytän puhelimessa Lifesumsovellusta, jolla seuraan kulutusta ja kaloreita. Poika, 17 vuotta, aktiivinen saliharrastaja – Askelmittari on kätevä. Päivittäin pyrin saamaan 10 000 askelta täyteen. Nainen, 84 vuotta, innokas ulkoilija – Kosteusmittari on käytössä usein. Lämmitän puilla, ja haluan olla varma, että polttopuut ovat kuivia. Näin palamistulos on puhdas. Mies, 54 vuotta, nikkaroiva omakotitaloasuja – Käytän säädettävää työpöytää, jossa on moottori. Välillä istun ja välillä seison, kun teen töitä tietokoneen äärellä. Nainen, 48 vuotta, monialayrittäjä Mitä tekniikkaa käytät terveytesi hyväksi? ”Teknologian ja ihmisen antaman avun asettaminen vastakkain on kuitenkin osittain turhaa. Harvoin teknologia on ”stand alone” -ratkaisu vaan yleensä aina siihen liittyy jonkinlaista muilta ihmisiltä saatavaa tukea.” VTT, dosentti Päivi Topo/Suuntaaja 1/12 34 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Vastikään avautunut Huhumylly-sivusto taistelee pahantahtoisuutta vastaan. Sivulla kumotaan pakolaisista tai turvapaikanhakijoista levitettyjä rasistisia huhuja, jotka on esitetty uutisina. Kuka tahansa voi lähettää sivulle huhun kumoavan tarinan, kunhan se on peräisin luotettavasta lähteestä. www.huhumylly.info Pokémon GO sai Suomen Ladun myöntämän Suomen Liikuttaja-palkinnon tänä syksynä. Perusteissa todettiin, että liikunta ja pelimaailma yhdistyvät siinä uudella tavalla. Usein nämä kaksi asiaa koetaan toisilleen vastakkaisina – nyt asia on nähty toisin. Muistatko vielä Anne Sällylän jumppatuokion telkkarissa kahdeksankymmentäluvulla? 2010-luvulla Yogaia tarjoaa vuorovaikutteisia joogatunteja netin välityksellä. Olohuone muuttuu joogasaliksi milloin tahansa. https://fi.yogaia.com/ Kamera tai kännykkäkamera auttavat muistiinpanojen tekemisessä OCR-toiminto muuttaa kuvan tekstin puheeksi Oikolukuohjelma auttaa havaitsemaan kirjoitusvirheet Lisätietoa: www.lukihäiriö.fi. Pikalukitesti : www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Hyvän mielen lahjavinkki: museokortti! Museoiden yhteislippu, joka on ensimmäisestä käyttökerrasta lähtien voimassa vuoden ajan. Kiinnostaako Turun apteekkimuseo, Rovaniemen Arktikum-tiedekeskus vai Forssan Luonnonhistoriallinen museo? Näiden lisäksi museokortilla pääsee vielä 227 muuhun kohteeseen. Kortin hinta on 59 euroa. ö ri häi ki lu Arviolta 6–10 prosentilla väestöstä on Jos suuntavaisto on huono, voi olla vaikea lähteä uusille lenkkipoluille. Kävelynavigaattorin saa joko puhelimeen tai sen voi hankkia erillisenä laitteena. Suuntavaistotonkin voi valloittaa uusia polkuja turvallisesti! Musiikki tunnetusti motivoi liikkujaa, mutta kuntosalilla tai uimahallissa on toisten musiikkivalintojen armoilla. Kuulokkeet pelastavat tilanteen. Ei muuta kuin oma lempimusiikki soimaan ja menoksi. Myös uimareille on olemassa veteen sopiva MP3-soitin ja kuulokkeet. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 35
• K uv a: O lli -P ek ka La tv al a Suomessa on kokeilumielessä testattu ranskalaisia Naorobotteja tuottamassa jumppaa ja muuta pientä viihdettä palvelutalojen vanhuksille. Tässä robottijumppaa kokeilee robotiikan asiantuntija Kimmo Vänni. 36 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• ? Robotiikka tulee hoitotyöhön – Mitä me haluamme? Teknologia on yhä näkyvämmin läsnä arjessamme. Yleinen teknologisaatio on yksi tämän hetken vahvimpia muutostrendejä myös hoitotyössä, ja esimerkiksi robotteja on jo kokeiltu hoitolaitoksissa. Tulevaisuuden visioita tarkastellessa meidän on hyvä myös pohtia, kuinka pitkälle haluamme teknologian elämässämme ulottuvan. TEKSTI JARI PELTORANTA KUVAT KIMMO VÄNNI P itkään on jo ennustettu, että robotit tulevat muutaman vuoden sisällä hoitotyöhön. Vielä Suomessa ei ole nähty tätä muutosta tapahtuvan. Tosin meilläkin on esimerkiksi kierrätetty kokeilumielessä hoitolaitoksissa ranskalaisia Nao-robotteja tuottamassa jumppaa ja muuta pientä viihdettä. Todellisessa robotit selviävät korkeintaan joistakin yksinkertaisista aputehtävistä, mutta eivät vielä vuorovaikutteisesta hoitotilanteesta. Vuorovaikutteinen ja joustava reagointi on robotille vielä liian suuri haaste – toistaiseksi. MIHIN TYÖHÖN ROBOTTI SOPISI? Kehittämispäällikkö Kimmo Vänni Tampereen ammattikorkeakoulusta ennustaa, että robotit tulevat ensin osaksi rutiinityötä, jossa ei ole potilaskontaktia. – Esimerkiksi lääkelajittelu olisi tällainen työ. Toiseksi avustava robotti voisi auttaa potilaan ja sairaanhoitajan kohtaamista. Robotti voi avustaa hoitajaa jossakin rutiinityössä, jolloin hoitajalle jää enemmän aikaa vuorovaikutukseen potilaan kanssa. Kolmas käyttökelpoinen kohde robotille voisi Vännin mukaan olla lisäturvan tuominen hoitolaitoksen potilaille yöaikaan, kun hoitolaitoksella on minimimiehitys päällä. Kun potilas kutsuu hoitajaa yöllä, tämä voi olla varattuna toisen potilaan luona. Tällöin robotti voisi tulla hälyttäneen potilaan luokse kysymään, mikä tällä on hätänä ja avata potilaalle yhteyden hoitajaan tai muuhun sopivaan tahoon. – Periaatteessa turvaranneke tai tabletti voisi hoitaa saman asian, mutta tutkimuksissa on todettu, että fyysinen robotti koetaan turvallisuutta tuottavampana kuin esimerkiksi turvaranneke tai tablettilaite. Näin potilas rauhoittuisi paremmin hoitajan saapumista odotellessaan, Vänni sanoo. Tämä kaikki on vielä toistaiseksi tulevaisuuden visiointia. Robotiikan käyttö tulee luultavasti lähtemään siitä, että robotti tuottaa hoidettaville tai hoitotilanteeseen jotakin lisäarvoa; hauskuutta, iloa, turvallisuutta, autonomisuutta tai muuta vastaavaa. K uv a: O lli -P ek ka La tv al a K I M M O V Ä N N I DI, LitM, eMBA ja väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa (health sciences). Kehittämispäällikkö Tampereen Ammattikorkeakoulussa. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 37
• PUETTAVA ROBOTIIKKA AVUSTAA LIHASTYÖTÄ Japanissa on testattu ensimmäisiä itsenäisiä vuorovaikutukseen kykenevään robotteja laboratorioissa. Erilaisiin robotteihin tutustunut Vänni veikkaa, ettei niistä nähdä kaupallisia versioita vielä seuraavaan viiteen vuoteen. – Olen jutellut keskustelevan Pepperrobotin kanssa ja täytyy sanoa, että ei sen kanssa ihan luontevasti pystynyt keskustelemaan. Robotille piti puhua äärimmäisen yksinkertaisesti ja selkeästi. Luonnollisen puheen ymmärtäminen on vielä aika vaikeata robotiikassa, Kimmo Vänni kertoo. Uutena alan kehityssuuntana on niin sanottu ulkoisen tukirangan robotiikka, joka voisi auttaa hoidettavaa tai työntekijää voimia vaativissa töissä tai liikkeissä. -Tässä puhutaan puettavasta robottipuvusta, joka avustaisi esimerkiksi potilaan nostamisessa tai tavaroiden kantamisessa. Myös esimerkiksi aivoinfarktin saanut henkilö voisi hyödyntää robottipukua, kun käsistä on lähtenyt voima. Myös kävelyä avustavia robotteja kehitetään paremmiksi, Vänni selventää. Puettava robotti jaksaa myös avustaa loputtomasti tilanteissa, joissa potilas tarvitsee jotakin toistettavaa liikerataharjoitusta vaikkapa kätensä kuntouttamiseen ja hermoratojen luomiseen. Kehityksen alla on myös intentiotietoinen robotti, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kameratekniikkaa hyödyntävä robotti ymmärtää katseen suunnasta ja käden liikuttamisyrityksestä, että potilas haluaa vaikkapa ottaa kahvipannun. Robotti voi kysyä käyttäjältä, haluaako tämä ottaa kahvipannun. Hyväksynnän saatuaan apurobotti ottaa pannun ja kaataa kahvia kuppiin. TEKNOLOGIA VAI IHMINEN EDELLÄ? Robotiikka ja robotit tulevat jatkuvasti etevämmiksi, jolloin on tärkeää miettiä ennalta, mikä on teknologian kehityksen suhde inhimilliseen hyvinvointiin. On kysyttävä, mitä roboteilta halutaan hoitotyössä ja halutaanko itsenäisesti toimivia robotteja ylipäätään hoitotyöhön. – Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, mutta sitä varten meidän on ennakolta pohdittava, minkälaista teknologiaa haluamme. Muuten emme voi kehittää toivomaamme teknologiaa, totesi tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen viime vuonna järjestetyssä SOSTEtalk-tapahtumassa. Robotiikan asiantuntijan mielestä robotiikan kehittämistyössä on unohtunut yksi tärkeä osanen – asiakas. – Robotiikan kehittäminen on tapahtunut teknologialähtöisesti tutkimuslaitoksissa. Asiakas ja käyttäjälähtöisyys on tässä unohtunut. On vain mietitty, että pystymme tekemään tiettyjä asioita osaavan robotin. Vähemmän on pohdittu, miten tai miksi robotti tuodaan aitoon käyttäjäympäristöön, osaksi hoitoympäristöä ja hoitajien työtä, Kimmo Vänni toteaa. Hänen mukaansa roboteille ei juuri ole tarjolla sellaisia ohjelmistoalustoja, jotka olisivat muokattavissa hoitotyön avustamiseen. Suurin osa ohjelmistoalustoista on teollisuuslähtöisiä. – Robotiikka voi oikeasti auttaa hoitotyötä, mutta silloin ohjelmistokehityksen lähtökohdaksi pitäisi ottaa Pepper-robotti keskustelemassa Kimmo Vännin kanssa. On naiivi ajatus pelkästään korvata hoitaja robotilla. 38 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• PROFESSORI SHUZHI SAM GE on kehittänyt teorian siitä, miten robotti pitäisi tuoda työyhteisöön tai muuhun yhteisöön. Jotta robotti voidaan hyväksyä sosiaaliseen ympäristöön, tulee edetä vaihe vaiheelta. – Ensimmäinen vaihe olisi, että robotti toimii esimerkiksi hoitolaitoksen käytävillä. Kun robotti on hyväksytty tässä ympäristössä, voidaan tutkia, miten se voitaisiin siirtää yksityiseen ympäristöön, esimerkiksi hoitopisteen ympäristöön tekemään jotakin. Kolmas vaihe on robotin tuominen ihmisen lähietäisyydelle, intiimille vyöhykkeelle, kun kaksi aiempaa vyöhykettä on hyväksytty. Robottia ei voi tuoda suoraan intiimivyöhykkeelle. Se todennäköisesti epäonnistuu, Kimmo Vänni kertoo. – Itse laajentaisin tätä teoriaa vielä ymmärrysvyöhykkeellä, eli ihmiset pitäisi ensin perehdyttää ajatustasolla siihen, mitä robotiikan tuominen hoitotehtäviin merkitsee. Tarvitaan jonkinlainen ajatuksellinen esiymmärrys siitä, miten robotit muuttavat hoitajan työnkuvaa ja potilaan saamaa hoitoa; sitä, ovatko potilaat valmiita robottien tuloon ja mitä lisäarvoa robotti tuottaa, Vänni jatkaa. Robotin tuominen hoitoympäristöön hoidettavan tarpeet sekä hoitajien työtehtävien luonne. Inhimillinen vuorovaikutus hoitajan ja hoidettavan välillä tulisi säilyttää. Asiakaslähtöisesti ohjatussa organisaatiossa voisi robotin hankintaperuste pitäisi olla se, että robotin täytyy lisätä asiakastyytyväisyyttä ja parantaa palveluita. – Tällä strategialla hoivapalveluorganisaatio voisi pitkällä tähtäyksellä kilpailla asiakkaistakin hyvällä palvelullaan. On naiivi ajatus pelkästään korvata hoitaja robotilla. Asiakkaat siirtyvät silloin muualle, kun heillä pian on valinnan mahdollisuus. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 39
• Kylpylähotelli Kunnonpaikka | Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela kuntoutus@kunnonpaikka.com | p. 017 476 531 | www.kunnonpaikka.com TERVETULOA KUNTOUTUKSEEN Kunnonpaikka järjestää SILMUkuntoutuskursseja mielenterveyden häiriöitä sairastaville henkilöille vuoden 2017 aikana. Kuntoutuskurssit on suunnattu lievää ja keskivaikeaa masennusta, ahdistuneisuushäiriötä sekä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville. Kurssi toteutetaan osittain perhekurssina. Kuntoutus tukee sairaudesta toipumista, turvaa ja parantaa työja toimintakykyä sekä kannustaa elämäntapamuutoksiin. Kuntoutuskurssi kestää noin vuoden ja koostuu kolmesta viiden päivän mittaisesta kuntoutusjaksosta. Kuntoutusmuoto mahdollistaa työssäkäynnin ja kuntoutuksen yhdistämisen. Lisätietoja kursseista: www.kunnonpaikka.com ja kela.fi Ota yhteyttä: Jani Heikkurinen p. 044 788 9493, jani.heikkurinen@kunnonpaikka.com HAE NYT! L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Tunne & Mieli -lehden toimitus toivottaa kaikille lukijoilleen Rauhallista Joulua onnellista JA UUTTA VUOTTA @JaniMantyaho532 partyprintfi SinunLogo #Tapahtumasihashtag Houkuttaa vieraita tapahtumapaikallesi Välitön some-näkyvyys! Luonnollinen tapa markkinoida Tapahtuma-analyysi saatavissa Vieraat vievät brändisi kotiin Täysin räätälöitävissä Hyvän mielen hupia kaikille Jättää muiston vieraalle Nostattaa yhteishenkeä Täysin räätälöitävissä Tulossa sovellus, joka mahdollistaa kuvien tulostuksen ilman julkista jakoa TÄGÄÄ SE INSTAGRAMIIN OTA KUVA VASTAANOTA AITO VALOKUVA UUDENLAINEN TAPA TUODA ILOA TYÖYHTEISÖÖN PartyPrint on uudenlainen helppokäyttöinen kuvapalvelu yritysten, järjestöjen ja yksityisten tilaisuuksiin. Party Print valmistaa automaattisesti aidot ja personoidut valokuvat Instagramiin tägätystä kuvasta. Palvelu sopii loistavasti kaikenlaisiin tapahtumiin. Valitse tapahtumallesi oma hashtag ja kerro siitä vieraille. Kun vieraat lataavat valitsemallasi hashtagilla kuvan Instagramiin, he saavat reaaliajassa muistoksi aidon retrokuvan! SISÄISIIN TAPAHTUMIIN: JULKISIIN TAPAHTUMIIN: Ota yhteyttä: info@partyprint.fi Party Print Suomi @partyprintfi www.partyprint.fi Kuvaa, #hashtagaa, printtaa 40 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• T E E M U O L L I K A I N E N Teemu Ollikainen on erikoispsykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee Psykologiliiton vastaavana psykologina K yllä täällä tulevaisuudessa eläminen on jännittävää. Lähes kaikilla on taskussaan laite, jolla pääsee käsiksi kaikkeen tietoon, ja puolet tieteiskirjailija Isaac Asimovin ideoimista tulevaisuuden keksinnöistä on jo toteutettu. Uusi teknologia on tulossa vauhdilla myös psykoterapiaan ja muuhun kohtaamiseen perustuvaan auttamiseen. Yllättävän vähän on hämmästelty sitä, miten tällä yhdellä psykologian ja lääketieteen alueella sata vuotta vanhat toimintatavat ovat edelleen aktiivikäytössä. Jos vaikka leikkaava ortopedi käyttäisi sata vuotta vanhoja menetelmiä, hän saisi syytteen potilasturvallisuuden vaarantamisesta. Epäilyksiäkin herää nettija videovälitteisen terapian edetessä palveluntarjontaan. Onko kohtaaminen aitoa – vai jotenkin muovista? Voiko emootioista saada luotettavaa tietoa sovelluksen välityksellä? Voiko videovälitteinen terapia olla läheskään yhtä tehokasta kuin kasvokkain tapahtuva? Eikö asiakas tunne oloaan petetyksi? Kysymykset ovat ymmärrettäviä, mutta myös kovin tuttuja. Samat kysymykset nousevat esille aina, kun uutta kommunikaatioteknologiaa esitellään. Aivan varmasti näitä on kyselty silloinkin, kun puhelin alkoi yleistyä. On hyvä muistaa, että myös puhuminen itsessään oli aikoinaan uutta teknologiaa – sitä ennen vain öristiin ja lyötiin. Ei ole varmasti ollut helppoa ensimmäisillä puhujilla. Istun työryhmässä, joka laatii suositusta psykologien tekemälle etätyölle. Oikeastaan työryhmässä istuminen on väärä ilmaus, koska aiheeseen sopivasti emme istu samassa huoneessa, vaan osallistujat ovat omilla päätteillään eri puolella maata. Kokouksessamme eräs osallistuja esitti profetian, jonka mukaan teknologia-sanan käyttö tulee ajan mittaan hiipumaan. Nyt raja livetapaamisten ja etäteknologiatapaamisten välillä on korostuneen suuri, mutta tulevaisuudessa emme enää tee eroa sen välillä, onko asiakas kosketusetäisyydellä vai ruudulla. Toinen kollega esitti käänteisen tulevaisuuden asetelman: että silloin kysytään, voiko livetapaamisiin perustuva hoito olla yhtä tehokasta kuin etäja nettiterapiaan perustuva. Kun hoitosuhde ei ole rajattu tiettyyn aikaan kerran viikossa, asiakas voi olla koko ajan terapiassa sovelluksen kysellessä häneltä kuulumisia ja pyytäessä täyttämään esimerkiksi mielialapäiväkirjaa. Pentagonin tulevaisuuskatsauksen mukaan vuonna 2045 pystymme ohjailemaan laitteita ajatusten voimalla. Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että jos minulla on ranteessani laite, joka on yhteydessä ajatuksiini, ja asiakkaallani samaten – ja laitteet ovat yhteydessä toisiinsa – voin kommunikoida hänen kanssaan avaamatta suutani. Eli se, mikä on tähän asti ollut mahdollista vain pitkässä avioliitossa, on kohta jokaisen työntekijän ulottuvilla. Tämän luulisi kiinnostavan intohimoisimpiakin teknologiaepäilijöitä. Tulevaisuudessa mielet todella keskustelevat keskenään. Teemu Ollikainen Kohtaamisen teknologiaa Myös puhuminen oli aikoinaan uutta teknologiaa. KOLUMNI T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 41
• ”Diagnoosi auttoi ymmärtämään, miksi olen tietynlainen” ? KANSSAKULKIJA Spontaaneja ostoksia 700 eurolla, viikkokausia parin tunnin unilla ja vastapallona vaikeat masennusjaksot. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on saanut aikaan tuhoa, mutta lopulta oireiden hyväksyminen lyhensi maniaja masennusjaksojen pituutta, sanoo 37-vuotias Marko. TEKSTI ELINA JÄRVI KUVAT OLGA POPPIUS M arkolla vierähtää manian aikana nettikaupoissa helposti koko yö. Kun laittaa tuotteita ostoskoriin, syntyy jännitys ja vaarantunne: menisiköhän kortti sittenkin läpi. Erään kahdeksan viikon manian jälkeen posti toi kotiin paketin ruskeita piilolinssejä. Sittemmin niitä on tullut säännöllisesti joka kuukausi. – Näössäni ei ole vikaa. En käytä piilolinssejä, enkä todellakaan tarvinnut niitä. Tilasin ne vain siksi, että en pystynyt tilaamaan muuta ilman luottotietoja. Kun mania on päällä, sä vain haluat kaikkea. Jos olisi rahaa, ostaisi koko maailman, Marko kuvailee. Hän tiedostaa, että toiminta on järjetöntä, mutta ei voi itselleen mitään. Jotain järkevääkin on tullut ostettua kotiin ja lapsille, mutta enemmän on näitä muunlaisia kokemuksia. Usein masennuksen on laukaissut se, ettei hän jatkuvien ylilyöntien vuoksi pysty hoitamaan rahaasioitaan. – Selvisin rahasotkuista Takuusäätiön myöntämällä lainalla ja maksoin velkoja pois yli seitsemän vuotta. Luottotiedot palautuivat pariksi kuukaudeksi, kunnes ne taas menivät. PÄÄTYMINEN JÄRVEN RANNALLE Markon ensimmäinen totaalinen romahdus tuli 24-vuotiaana hänen muutettuaan erilleen avovaimostaan. Kun hän oli käymässä tämän ja heidän vanhimman lapsensa luona, sisältä kumpusi järkyttävä ikävä ja paha olo. – Kun olin lähtenyt heidän luotaan, seuraava muistikuvani on, että istun autossa järven rannalla ja itken. Minulla ei ole mitään hajua, miten olin päässyt sinne tai sieltä kotiin. Seuraavana päivänä hän varasi ajan lääkärille. Käynnistä seurasi diagnoosi F32.2: vaikea-asteinen masennustila ilman psykoottisia oireita. Marko palasi yhteen poikansa äidin kanssa, he menivät naimisiin vuonna 2006 ja erosivat kaksi vuotta myöhemmin. Kuusi vuotta kestäneen suhteen aikana syntyi kolme lasta. – Avioero hajotti pään totaalisesti. Soitin työnantajalle, etten ole nukkunut viikkoon ja olen niin huonossa kunnossa, että lääkäri määräsi viikon sairauslomaa. Työnantaja vastasi, että sinä valehtelet, et ole oikeasti sairas. Sitten hän yritti painostaa minut irtisanomaan itseni. Lähdin, kun sain uuden työpaikan. Entinen pomo jätti maksamatta viimeisen kuukauden palkan sekä kesälomaja sairauspäivärahat. M A R K O M E L A V U O R I 42 Tu n n e & m i e l i 6 / 2 1 6 42 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• – Kun kuulin diagnoosin, ymmärsin paremmin, miksi olen tietynlainen, Marko kertoo. Meni kuitenkin pari vuotta, ennen kuin hän hyväksyi sairautensa. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 43
• K A N S S A K U L K I J A M A R K O M E L A V U O R I KAKKOSTYYPISTÄ YKKÖSEKSI Tammikuussa 2011 oli ”elämänväsymysolo”. Marko sai BDI-kyselystä 43 pistettä, joka viittaa vaikeaan masennukseen. Parvekkeella tupakoidessaan hän tunsi halua hypätä alas. Mielessä kävi myös, ettei haittaisi, jos auto ajaisi kylkeen. Itsemurhaa Marko ei silti ole pitänyt vaihtoehtona, koska tietää, miten hirveältä se muista tuntuisi. Itsetuhoisista pakkoajatuksista ei silti pääse eroon. – Ne aiheuttavat paniikkia ja syyllisyyden tunnetta. Sitä miettii, mikä minussa on vialla. Saman vuoden keväänä terveyskeskuslääkäri kirjoitti Markolle masennuksen ja itsetuhoisuuden vuoksi lähetteen psykiatrian avopoliklinikalle. Tuolloin hänen elämäänsä alettiin tarkastella ensimmäistä kertaa syvällisemmin. Kaikkien menneisyyden tapahtumien summana hänellä todettiin tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö. – Kun kuulin diagnoosin, tajusin monia asioita. Ymmärsin paremmin, miksi olen tietynlainen. Seuraavana vuonna diagnoosi muutettiin tyypin I kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, jossa henkilöllä esiintyy yleensä manian aikana merkittäviä haasteita työssä, rahankäytössä ja sosiaalisissa suhteissa. Kakkostyypissä on maniavaiheiden sijaan tasaisempia hypomaanisia kausia, ja henkilö hakeutuu useimmiten hoitoon masennusjakson aikana. Kun bipolaarisuuden diagnosoimisesta oli kulunut kaksi vuotta, Marko alkoi vähitellen hyväksyä sairautensa. Ystäväpiirissä kuitenkin kävi taikatempunomainen – Kun mania on päällä, sä vain haluat kaikkea. Jos olisi rahaa, ostaisi koko maailman, Marko kuvailee kaksisuuntaista mielialahäiriötään. 44 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Jos maniajakso on erityisen rankka ja kestää pitkään, sitä seuraava masennusjakso kestää pahimmillaan vielä puolet pidempään. Ilman päivittäisiä lääkkeitä Marko on silti pisimillään ollut kaksi vuotta. Rauhoittavia ja nukahtamislääkkeitä hän käytti satunnaisesti tuolloinkin. – Kun sairaus diagnosoitiin, minulle kokeiltiin monenlaisia lääkkeitä ”ruuttalla suusta alas” -tyyppisesti. Söin pitkään päivittäin viittä eri lääkettä, joista kahta piti ottaa aamuin illoin eri vahvuuksilla. Olen vuosien mittaan huomannut, että minulla tulee joka tapauksessa olemaan oireita, syön lääkkeitä tai en. Koen, että ilman lääkkeitä on jopa helpompi sisäistää oireet ja se, milloin tietty vaihe selkeästi loppuu. En silti yleisesti ottaen dissaa lääkkeitä. Jos minulle ei olisi löytynyt useamman eri lääkkeen yhdistelmää ajoissa, en ehkä olisi tässä. KÄRRYRALLIA MARKETISSA Kun Marko pääsi sinuiksi bipolaarisuuden kanssa, hänen elämänkatsomuksensa alkoi muuttua. – Olen tajunnut, että on turhaa valittaa suureen ääneen pienistä asioista. Itse en sitä juuri enää tee. Asioilla on tapana hoitua, kunhan vain avaa suunsa, mikäli tarvitsee apua. Vaikka oma pää onkin usein ylivoimainen rasite, ”normaalin elämän” käsite tuntuu Markosta vieraalta. Samalla hän ymmärtää, että bipolaarisuus on käsitteenä monelle ihmiselle pelottava. – Yhteiskunnan luoma asenne on, että varokaa hulluja, niiltä saa turpaan, jos niillä napsahtaa. Usein tunnutaan ajattelevan, etteivät ne, joilla on mielen häiriöitä, ole samanarvoisia ihmisiä kuin toiset. Itse koen olevani tavallinen ihminen, mutta mulla on tällainen ominaisuus. Perhe ja ystävät hyväksyvät Markon sellaisena kuin hän on, mutta julkisilla paikoilla ihmiset katsovat välillä pitkään. – Kerran, kun minulla oli mania päällä, vetelin nuorimman tyttäreni kanssa ostoskärryillä rallia kaupassa. Totta kai ihmiset tuijottivat, mutta ei se haitannut. Minulla ja tyttärelläni oli hauskaa, me nauroimme ääneen. Lue koko kertomus kirjasta. Lähteet: Järvi, Hotti & Poppius (2016). ERROR – Mielen häiriöitä. Helsinki: Like Kustannus, 105–117. kato, kun hän kertoi sairaudestaan. Sittemmin muutamat ystävät ovat palanneet ja olleet kiinnostuneita sairaudesta ja siitä, miten se vaikuttaa elämään. Marko nautti hyvinä kausinaan työstään baarimikkona eikä halunnut kertoa mielenterveysongelmistaan työpaikalla. Syksyllä 2010 työpäivät kuitenkin olivat viimeinen niitti. Selkä alkoi hajota, neljäs lapsi oli tuloillaan ja kaikki asiat tuntuivat kaatuvan päälle. Marko jäi määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ennen neljännen lapsen syntymää. Hän olisi pystynytkin ottamaan työtä vastaan hyvin rajallisesti, sillä psyykkisten ongelmien lisäksi fyysiset oireet – selkäkivut ja hermovaurio – rajasivat pois monia mahdollisuuksia. Työkyvyttömyyden toteaminen oli kova paikka. – Muserruin pitkäksi aikaa, koska en voinut tehdä enää baaritöitä. Toisaalta työn tekeminen oli voinnin puolesta tuntunut jo pitkään vaikealta, ja siinä mielessä kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke tuntui myös helpottavalta. – Aloin vähitellen ajatella, että minulla jää nyt lapsilleni enemmän aikaa. Se auttoi asian hyväksymisessä. PÄIVÄN SISÄLTÖ UNOHTUU On maanantai. Marko herää kello 3.30 ja tajuaa heti, että tänään tulee lähtemään. Lujaa. Hän nukahtaa vielä hetkeksi, kunnes nuorin tytär herättää hänet. Keväinen sää saa tuntemaan, että on virtaa täynnä. Tänään alkaisi suursiivous heti, kun hän on vienyt tyttären päiväkotiin. Sitten tulee puhelinsoitto, että täytyy lähteä auttamaan kaveria. Sen jälkeen tulee liuta muita asioita, jotka pitää hoitaa ennen kuin hakee lapsen tarhasta. Iltakymmeneltä Marko huomaa, että kaikki omat asiat ovat hoitamatta. Hän alkaa tehdä niitä. Yöllä hän kuuntelee musiikkia, räplää telkkaria tai kännykkää ja käy tupakalla. Paikallaan ei voi olla. – Kun mania on päällä, teen yhtä asiaa ja aloitan samaan aikaan toista. Pää käy niin kierroksilla, etten pysty jäsentämään yhtäkään järkevää ajatusta. Pian on kymmenen hommaa kesken. Joskus on vaikeaa muistaa, mitä päivien aikana on ylipäätään tehnyt. On vain hösännyt ympäriinsä, Marko kuvailee ja jatkaa: – Mutta jos manian aikana pystyy sisäistämään, mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä, tehokkuus on paljon suurempaa kuin normitilassa. Masennus puolestaan vie pahimmillaan voimat niin totaalisesti, että vessassa käyminenkin tuntuu haastavalta. Minulle kokeiltiin monenlaisia lääkkeitä ruuttalla suusta alas -tyyppisesti. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 45
• F09 F00 F01 F28 F72 F73 F26 F71 F13 F19 F23 F34 F31 F93 F45 F22 F80 F33 F70 F63 F64 F65 F66 F99 F94 F95 F51 F52 F53 Rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytön aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät Muut aivovaurion, aivojen toimintahäriön ja ruumillisen sairauden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö F54 Muualla luokitettuun häiriöön tai sairauteen liittyvä psyykkinen tekijä tai käytöstekijä Määrittämätön mielenterveyden häiriö Esiintyy Indusoitunuttta harhaluuloisuutta Potilaalla havaittu Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät määrittämättömät käytösoireyhtymät Potilaalla havaittu muiden piristeiden käytön aiheuttamia elimellisiä aivo-oireyhtymiä ja käyttäytymisen häiriöitä Muut tavallisesti lapsuudessa tai nuoruusiässä alkavat toimintoja tunnehäiriöt 46 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Ihminen on pyrkinyt määrittelemään kohtaamiaan asioita historian alusta saakka. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT SARI SAKALA ? S airausluokitukset ovat eläneet ihmisten mukana ja päivittyneet aina ajan hengen, arvojen ja tutkimuksen mukaisesti. Yleinen kriteeristö oireluetteloineen on ollut aina aikansa kuva. Hulluus tai mielenvikaisuus on aina ollut ympäristön määrittelemää. Pitkään hulluus oli kuitenkin vain yleismääritelmä poikkeuksellisesti käyttäytyvästä ihmisestä, eikä sairautta oireilun taustalla tunnistettu. NOITUUDELLA SELITETTIIN MIELEN HÄIRIÖITÄ Neljäsataa vuotta ennen ajanlaskun alkua elänyttä Hippokratesta aiemmin sairauksien uskottiin olevan jumalien lähettämiä vitsauksia. Hippokratesen ansiosta siirryttiin tieteelliseen lääketieteeseen, jossa sairauksilla ajateltiin olevan luonnollinen syy, joka on hoidettavissa lääkeainein, ruokavalion tai levon avulla. Antiikin ajalla lääketieteessä tunnettiin jo nykyisinkin käytössä olevia termejä, kuten melankolia eli masennus, hysteria eli heikkohermoisuus ja mania eli kiihkomielisyys. Keskiajalla mielen sairauksia selitettiin uskonnon, noituuden ja astrologian näkökulmasta. Hulluuden katsottiin johtuvan kirouksesta, demoneista, synneistä tai vanhempien tekemistä vääryyksistä. Paha sai siis palkkansa. Synti tai paholaisen valtaan joutuminen olivat lääkäreidenkin mukaan hulluuden alkuna. Puhuttiin riivatuista tai houruisista, jotka haluttiin siivota pois muiden ihmisten näkyviltä. Oma lukunsa olivat ”kylähullut”, joita pidettiin harmittomina toisten ihmisten keskuudessa. 1500-luvulla elänyttä hollantilaista Johann Weyeriä pidetään psykiatrisen tutkimuksen uranuurtajana. Weyer kritisoi noitavainoja, ja hänen sanotaan olleen ensimmäinen, joka puhui mieleltään sairastuneista noitien sijaan. Lisääntyvä ymmärrys siitä, että mielen häiriöiden taustalla on sairauksia, mahdollisti pikkuhiljaa hoidon aloittamisen. Edistys on kuitenkin ollut hidasta, ja vanhat käsitykset ja pelot elävät tiukassa. VALISTUKSEN AIKA TOI LUOKITTELUN Jotkin mielen sairaudet esiintyvät vain tietyssä ajassa ja tietyissä kulttuureissa. Esimerkiksi 1800-luvulla naisten sairautena pidetyn hysterian luultiin alun perin johtuvan kohdun liikkumisesta, ja yleisenä hoitomuotona oli kohdun poisto. Filosofi Sanna Tirkkonen on työssään kiinnostunut erityisesti etiikasta, hyvinvoinnista ja mielenterveyttä käsittelevistä kysymyksistä. – Rakenteelliset asiat vaikuttavat yksilön ja yhteisöjen hyvinvointiin. Myös ajassa esiintyvät sairaudet kertovat siitä, millaisessa ympäristössä elämme. Se, minkä näemme tänään sairautena, on voinut olla tai on vielä jossain toisessa yhteiskunnassa tai ajassa ihan muuta. On tärkeää, että kysymme ääneen, mistä puhumme, kun puhumme oireista ja diagnooseista, Tirkkonen sanoo. Nykyään mielen sairauksien ja häiriöiden diagnoosit perustuvat siihen, mitä ihmiset sanovat omista sisäisistä Diagnoosit ovat aikansa kuva F13 Muut aivovaurion, aivojen toimintahäriön ja ruumillisen sairauden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö Määrittämätön mielenterveyden häiriö Esiintyy Indusoitunuttta harhaluuloisuutta Potilaalla havaittu Muut tavallisesti lapsuudessa tai nuoruusiässä alkavat toimintoja tunnehäiriöt T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 47
• tiloistaan ja tunteistaan. Tämä on merkittävä ero esimerkiksi antiikin ja keskiajan sairausluokitteluihin, jotka perustuivat ulkoisin merkkeihin potilaassa. Ruotsalainen Carl von Linné (1707–1776) oli lääkäri ja professori, joka pyrki tekemään tunnetuiksi ja nimeämään kaikki sairaudet. – Oman aikansa tieteen ihanteista kertoo esimerkiksi se, että valistuksen aikaan 1700-luvulla Linné pyrki luokittelemaan mielisairauksia saman botaanisen mallin mukaisesti kuin kasvija eläinkunnan lajeja, Tirkkonen kertoo. Carl von Linnélle kyky tunnistaa ja nimetä luonnonilmiöitä oli kaiken luonnontieteen perusta. Yksinkertaisten kriteerien avulla ilmiöt jaettiin ryhmiin, jotka jaettiin jälleen pienempiin ryhmiin, kunnes tultiin yksittäiseen sairauteen, jolle annettiin yleisesti hyväksyttävä nimi. Kasvit ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia kuin ihmiset, ja niiden luokittelu on huomattavasti objektiivisempaa kuin ihmisten kantamien mielten sairauksien, jotka voivat olla alttiimpia havaitsijan omille tulkinnoille. DIAGNOSOINTI ALOITETAAN SUOMESSA Suomessa eräs merkittävä mielisairaanhoidon kehittäjä oli Carl Daniel von Haartman (1792–1877). Hänen ansiostaan vuonna 1835 perustettiin senaatin toimikunta kaavailemaan mielisairaanhoidolle suuntaviivoja eurooppalaisen mallin mukaisesti. Haartmanin aloitteesta syntynyt asetus astui voimaan vuonna 1840. Siinä määrättiin muun muassa, että mielisairaalat irrotettiin köyhäinhoidosta ja liitettiin sairaanhoidon hallintaan. Diagnosointi määrättiin tapahtuvaksi lääninsairaaloissa ja lääketieteellinen hoito voitiin käynnistää. IHMISKÄSITYS HAASTETAAN Sanna Tirkkosen etiikan alaan liittyvä väitöstutkimus käsittelee kokemuksen käsitettä ranskalaisfilosofi Michel Foucault’n (1926–1984) ajattelussa, jossa hulluuden historialla ja mielenterveyskysymyksillä on olennainen rooli. Michel Foucault´n ajattelu nousi ranskalaisen tieteenhistorian ja filosofian perinteestä ja kiinnostuksesta tiettyjä perinteisiä filosofian vieroksumia ilmiöitä, kuten hulluutta, sairautta, laittomuutta ja seksuaalisuutta kohtaan. Hänen poikkitieteellinen näköalansa filosofiaan on inspiroinut monia tutkijoita maailmassa. – Ihmisyyden kysymystä lähestytään monilta erilaisilta kanteilta. Filosofin omakin elämä oli vaiheikas, ja hän pystyi samastumaan sekä potilaan, psykologin että tieteenfilosofin asemaan, Tirkkonen kertoo. LUOKITTELU TIETEELLISTYY Koska mielen sairauksia ei voida todentaa verikokein tai kuvantamisen avulla, on psykiatria erityisen riippuvainen toimivasta luokittelujärjestelmästä. Niitä onkin luotu satoja erilaisia, mutta vasta 1900-luvun lopulla luokittelussa alettiin päästä tieteellisen tarkkuuden vaativaan tasoon. Amerikan psykiatrinen yhdistys (American Psychiatric Association, APA) loi 1960-luvun alussa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnosointiin DSM-järjestelmän (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) kartoittaakseen, keitä laitoksissa hoidettiin. Tavoitteena oli myös luoda teoriakehyksiin ja koulukuntiin sitoutumaton työväline, joka tekisi psykiatriasta vähemmän mielivaltaista ja vähemmän riippuvaista psykologian tai psykiatrian koulukunnista tai paikallisista käsityksistä ja kulttuurista. Mukana luokittelujärjestelmien luomisessa oli vasta perustettu Maailman terveysjärjestö WHO. Suomessa S A N N A T I R K K O N E N VTM, tohtorikoulutettava, käytännöllisen filosofian oppiaine, Helsingin yliopisto. F23 Potilaan diagnoosi Mielten sairauksien luokittelu on alttiimpi havaitsijan omille tulkinnoille. 48 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• F20–F29 Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt F20 Skitsofrenia F21 Skitsotyyppinen häiriö (psykoosipiirteinen persoonallisuus) F22 Pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt F23 Akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt F24 Indusoitunut harhaluuloisuus (jaettu harhaluuloisuus) F25 Skitsoaffektiiviset häiriöt F28 Muu ei-elimellinen psykoottinen häiriö F29 Määrittämätön ei-elimellinen psykoottinen häiriö F30–F39 Mielialahäiriöt [affektiiviset häiriöt] F30 Mania F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö F32 Masennustila F33 Toistuva masennus F34 Pitkäaikaiset mielialahäiriöt F38 Muut mielialahäiriöt F39 Määrittämätön mielialahäiriö F40–F48 Neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt F40 Pelko-oireiset (foobiset) ahdistuneisuushäiriöt F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt F42 Pakko-oireinen häiriö on käytössä WHO:n kehittämä, kansainvälinen tautiluokitusjärjestelmä ICD (International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems). Luokittelusta on menossa kymmenes versio, jota kutsutaan lyhenteellä ICD-10. Suuri mullistus tapahtui 1980-luvun alussa, kun DSM-luokitus laadittiin kolmannen kerran uusiksi. Siinä haastettiin pitkään vallalla ollut psykoanalyyttinen ihmiskäsitys. – Psykiatriassa alkoi uusi aika, johon toki vaikutti myös nopeasti kehittyvä lääketiede. Esimerkiksi ratkaisukeskeinen psykoterapia alkoi saada sijaa, Tirkkonen kertoo. Nykyään käytössä on jo DSM:n viides versio. Se sisältää yli kolmesataa erilaista diagnoosia. MÄÄRITTELYN MONET VAIKUTUKSET Erilaisiin sairausluokitteluihin voi suhtautua monin eri tavoin. On ihmisiä, joille diagnoosi pitkän epävarmuuden kauden jälkeen suuri helpotus: sairaus saa kasvot ja auttaa ymmärtämään omaa oireilua ja reagointia. Diagnosointi antaa myös mahdollisuuden päästä hoitoprosesseihin sekä oikeuden Kela-korvauksiin ja muihin mahdollisiin tukiin. On myös heitä, jotka kokevat leimautuvansa määrittelyn kautta. Pahimmillaan luokittelu voi saada heidät tuntemaan huonommuutta ja jopa estää kuntoutumista. Silloin puhutaan, että ihminen jää sairautensa vangiksi tai omaksuu siitä identiteetin, eikä olekaan halukas enää paranemaan. – Luokitukset ovat toki tarpeellisia, ja oireperusteita tarvitaan sairauksien diagnostiikassa, jotta potilaat saisivat hyvää hoitoa. On tärkeää kuitenkin muistaa, että luokitusjärjestelmä perustuu todettuihin oireisiin, ja siksi kaipaamme myös muita keinoja, jotta voisimme auttaa apua tarvitsevia. Näen näistä tärkeimpinä potilaan kohtaamisen ja keskustelun, Tirkkonen sanoo. Nykyään kokemusasiantuntijoita palkataan muun muassa järjestöihin ja terveydenhuoltoon edustamaan potilasnäkökulmaa. Kokemusasiantuntijuuden arvostaminen on yksi merkki siitä, kuinka avoimuus auttaa ihmisiä vahvistumaan. Erilaisissa matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa on mahdollisuus vertaistuelliseen jakamiseen ja voimaantumiseen. – Ihminen on aina oman elämänsä paras tuntija, ja tulisikin välttää tekemästä diagnoosin perusteella oletuksia kenestäkään yksilöstä, Tirkkonen muistuttaa. HÄPEÄ HAALENEE Ajassamme on sallitumpaa puhua mielenterveysongelmista avoimesti kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Eri sairauksiin suhtaudutaan kuitenkin yhä eri tavoin. Paljon palstatilaa ovat saaneet erilaiset uupumista käsittelevät tarinat. Ei ole häpeällistä kertoa, että voimat loppuivat työssä tai työttömyys vetää apaattiseksi. Myös moni julkisuuden henkilö on kertonut mielenterveysongelmistaan, kuten masennuksesta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Kuitenkin osa sairauksista koetaan häpeällisimpinä. Esimerkiksi skitsofrenia tai persoonallisuushäiriöt ovat monelle yhä tabu. Diagnoosivapaa hoito, vertaistukiryhmät, netissä toimivat tukiryhmät, ja erilaiset järjestöjen tarjoamat ryhmät ja kurssit mahdollistavat sen, että apua uskalletaan hakea ajoissa. Lähteet: Sanna Tirkkosen luento ”Hulluuden historiasta mielenterveyteen” 22.3.2016. Wikipedia. Hulluuden historia, Petteri Pietikäinen, Gaudeamus 2013. Käsikädessä-lehden 5/2014 ja 6/2014 artikkelit Psykiatrisen hoidon historiaa 1 ja 2, Jarmo Vuorinen. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 49
• P itkittyneistä alaselkäkivuista kärsivien kannattaisi kokeilla mindfulness-meditaatiota tai kognitiivista terapiaa. Ne kummatkin lievittävät kipuja ja parantavat toimintakykyä enemmän kuin tavanomaiset hoidot, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tulosten perusteella meditaation tai kognitiivisen terapian avulla 59 prosenttia potilaista koki toimintakykynsä parantuneen merkittävästi, mikä oli selvästi enemmän kuin verrokkiryhmässä, jossa 44 prosenttia koki niin. Kivut lievittyivät huomattavasti noin 45 prosentilla meditaatioja terapiaryhmissä, mutta vain 27 prosentilla verrokeista. Vaikutukset havaittiin vielä puolen vuoden kuluttua ja meditaation osalta vielä vuodenkin kuluttua. Tutkijat pitävät meditaation ja terapian vaikutuksia merkittävinä etenkin, kun vain noin puolet potilaista osallistui kaikkiin harjoituskertoihin. Tutkimuksessa 340 alaselkäkipuja potevaa satunnaistettiin joko kahdeksaan viikoittaiseen mindfulness-meditaatioharjoitukseen, kipujen hallintaan tähtäävään kognitiiviseen terapiaan tai verrokkiryhmään, jota hoidettiin tavanomaisin keinoin. Potilaiden selkäkivut olivat jatkuneet keskimäärin seitsemän vuotta. Suomalaisista noin 35–40 prosenttia kärsii selkäkivuista. Yleisiä selkäkipujen aiheuttajia ovat raskas työ ja mahdollisesti muun muassa lihavuus ja istumatyö. Alle kuusi viikkoa kestäviä alaselkäkipuja hoidetaan pääasiassa tulehduskipulääkkeillä. Potilaita kannustetaan pysymään liikkeellä, välttämään vuodelepoa ja jatkamaan normaalia elämää kipujen sallimissa rajoissa. Yleensä lyhyt sairausloma riittää. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. K U VA : SH U T TE R ST O C K Meditaatio auttaa alaselkäkivuista kärsiviä TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ Uutispalvelu Duodecim 50 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• ? Avioero saattaa altistaa aivoverenvuodoille Stressinhallinta tukisi sydän potilaan kuntoutusta AVIOEROJEN TIEDETÄÄN suurentavan monien sydänoireiden vaaraa, mutta tuoreen japanilaistutkimuksen perusteella sama koskee myös aivoverenvuotoja ja muita aivoverenkierron häiriöitä. Japanilaisten tulosten perusteella miesten ja naisten riski sairastua aivoverenkiertohäiriöön suurenee noin 30 prosenttia avioeron jälkeen. Sairastumisriskiin vaikutti jonkin verran myös mahdollinen työttömyys ja asumisjärjestelyt. Sairastumisriski oli suurentunut lastensa kanssa asuvilla miehillä ja naisilla, mutta miehillä riskiä ei havaittu, jos he asuivat vanhempiensa kanssa. Naisilla avioeroon liittyvä sairastumisriski oli huomattavan suuri, jos he olivat lisäksi työttömiä, tulokset osoittavat. Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä, ja siihen osallistui 24 000 miestä ja 26 000 naista. Osallistujat olivat olleet naimisissa viisi vuotta ennen tutkimusajankohtaa. Aiemmissa tutkimuksissa avioeron on havaittu liittyvän myös lyhempään elinikään etenkin miehillä. Ilmiötä on selitetty mm. akuutilla kovalla stressillä ja muutoksilla elämäntavoissa. S ydänpotilaiden oireet vähentyisivät ja hyvinvointi lisääntyisi, jos heidän kuntoutuksessaan olisi mukana myös stressinhallintaa. Stressi on tunnettu sydänoireiden riskitekijä, mutta stressinhallintaa ei välttämättä huomioida kuntoutusohjelmissa. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 150 sepelvaltimotautia sairastavan 36–84-vuotiaan viisivuotiseen seurantaan. Seurannan alussa potilaat satunnaistettiin kolmen kuukauden mittaiseen tavalliseen sydänkuntoutukseen tai kuntoutukseen, jossa opetettiin lisäksi stressinhallintaa. Kuntoutuksen ansiosta kummankin ryhmän potilaiden kolesterolitasot paranivat, tulehdusmerkkiaineet vähentyivät ja potilaiden fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset yleistyivät. Stressinhallintaryhmäläiset kokivat lisäksi ahdistuneisuuden, stressin ja psyykkisen kuormituksen vähentyneen enemmän kuin tavalliseen kuntoutukseen satunnaistetut. Heillä oli myös selvästi vähemmän sydänoireita. Stressinhallintaryhmäläisistä 19 prosenttia sai jonkin sydänoireen seurannan aikana, kun tavalliseen kuntoutukseen osallistuneista oireili 33 prosenttia. Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena stressinhallinnan merkityksestä sydänpotilaiden kuntoutuksessa, mutta tutkimuksen pienen koon vuoksi tulokset olisi hyvä varmistaa uusissa tutkimuksissa. Tutkimus julkaistiin Circulationlehdessä. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 51
• Unettomuutta pitäisi hoitaa aina ensin terapialla U U T I S P A LV E L U D U O D E C I M TUTKITTUA TIETOA TERVEYDESTÄ Väsymysoireyhtymään liittyy itsemurhavaara K roonista väsymysoireyhtymää potevat päätyvät itsemurhaan selvästi muuta väestöä todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Brittitutkimuksen tulokset perustuvat 2 150 väsymysoireyhtymää potevan potilaan seitsenvuotiseen seurantaan. Potilaita verrattiin iän ja sukupuolen perusteella vakioituun yleisväestöön. Tulosten perusteella väsymysoireyhtymää sairastavat kuolivat itsemurhaan lähes seitsemän kertaa todennäköisemmin kuin terveet verrokit. Käytännössä tapauksia oli kuitenkin suhteellisen vähän, mutta silti enemmän kuin olisi voinut odottaa. Vaikka tutkimuksen aineisto oli pienehkö, on tämä silti suurin tästä aiheesta tehty selvitys. Lääkäreiden olisi hyvä ottaa itsemurhavaara huomioon väsymysoireyhtymäpotilaita hoitaessaan. Väsymysoireyhtymälle on ominaista kuukausia tai vuosia kestävä voimakas väsymys ja väsymysalttius ja monimuotoiset muut oireet, kuten muistin heikkeneminen. Vaikka väsymysoireyhtymä ei ole psyykkinen sairaus, osalla oireet parantuvat kognitiivis-behavioraalisen terapian ja porrastetun fyysisen harjoittelun avulla. Suomessa potilaita on arviolta 10 000–40 000. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä. KOGNITIIVISEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIAN pitäisi olla ensimmäinen hoitovaihtoehto unettomuuden hoidossa, yhdysvaltalaisasiantuntijat suosittavat. Jos terapia ei toimi, on syytä kokeilla lääkkeitä. American College of Physiciansin asiantuntijoiden näkemys perustuu olemassa olevaan tutkimusnäyttöön erilaisten käyttäytymisterapiamuotojen tehosta. Yleensä terapialla pyritään muuttamaan nukahtamista ja nukkumista haittaavia tapoja ja käytäntöjä. Potilaita esimerkiksi opastetaan rentoutumaan sekä hallitsemaan nukkumisympäristöä ja uniärsykkeitä. Unilääkkeet ja nukahtamislääkkeet tulevat kyseeseen tapauksissa, joissa käyttäytymisterapia ei toimi. Tällöinkin lääkitykset olisi pidettävä mahdollisimman lyhyinä haittavaikutusten välttämiseksi. Lisäksi lääkärin pitäisi aina selvittää onko unettomuuden takana muita ongelmia kuten masennus, päihdeongelmia tai kipuja. Suositukset ovat linjassa suomalaisten hoitokäytäntöjen kanssa. Arviolta kolmannes suomalaisista kärsii ajoittaisesta unettomuudesta ja joka kymmenes pitkäaikaisesta. Tulokset julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä. K U VA : SH U T TE R ST O C K 52 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Yksinäisyys voi altistaa sydänoireille ja aivoverenkierron häiriöille YKSINÄISYYS JA SOSIAALISTEN suhteiden vähyys voivat tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa monien sydänoireiden vaaraa. Myös aivoinfarktit ja aivoverenvuodot ovat yksinäisillä tavallista yleisempiä, Heart-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa. Tutkimuksessa analysoitiin uudelleen 23 aikaisemman tutkimuksen aineistot. Tulosten perusteella yksinäiset ja itsensä sosiaalisesti eristyneiksi kokevat saavat kolmanneksen todennäköisemmin sydänoireita kuten M asennusta potevat sairastuvat tavallista herkemmin sydänsairauksiin, mutta masennuslääkkeiden rooli sairastumisissa on jäänyt epäselväksi. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan suurin osa masennuslääkkeistä on kuitenkin tässä suhteessa turvallisia. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää eroavatko eri masennuslääketyypit mahdollisilta sydänvaikutuksiltaan. Analyysi perustui 240 000 masennusdiagnoosin vuosina 2000–2011 saaneen 20–64-vuotiaan viisivuotiseen seurantaan. Tutkijat eivät löytäneet viitteitä siitä, että serotoniinin takaisinoton estäjiä käyttävät sairastuisivat muita todennäköisemmin rytmihäiriöihin, sydäninfarkteihin tai aivoverenkiertohäiriöihin. Analyysi viittasi jopa siihen, että serotoniinin takaisinoton estäjien ja varsinkin fluoksetiinin käyttö voisi pienentää sairastumisriskejä. sydänkohtauksen, rasitusrintakipuja tai jonkin aivoverenkiertohäiriön. Tämä havaittiin verrattuna sosiaalisesti paremmassa tilanteessa oleviin 3–21 vuoden seurantojen aikana. Yksinäisyyteen liittyvät sairastumisriskit ovat merkittäviä, sillä tutkijoiden mukaan ne ovat samaa tasoa kuin esimerkiksi ahdistukseen ja kovaan stressiin liittyvät riskit. Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Psyykkisten selitysmallien lisäksi Sitalopraami, joka on joissain tutkimuksissa yhdistetty rytmihäiriöihin, ei tämän analyysin perusteella lisännyt rytmihäiriöitä edes suurina annoksina. Trisykliset masennuslääkkeet näyttäisivät olevan hieman ongelmallisempia, sillä niiden käytön alkuvaiheeseen saattaa tulosten perusteella liittyä suurentunut rytmihäiriöriski. Tämä havaittiin erityisesti lofepramiinia käyttävillä. Tutkijat pitävät tuloksiaan tervetulleina, sillä ne lievittävät pelkoa varsinkin serotoniinin takaisinoton estäjien sydänhaitoista. Kyseisiä lääkkeitä syö noin puolet masennuslääkkeitä käyttävistä, joten niihin liittyvät haittavaikutukset koskettavat monia. Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. Masennuslääkkeet pääosin turvallisia sydämelle vaikutukset voivat liittyä haitallisiin elämäntapoihin. Tutkijat huomauttavat, että nyt julkaistuista tuloksista ei voi päätellä, johtuvatko havaitut riskit vain ja ainoastaan yksinäisyydestä ja sosiaalisten suhteiden vähyydestä. Yksinäisyyden vähentäminen voisi kuitenkin parantaa lukuisten ihmisten terveyttä joka tapauksessa. Analysoituihin tutkimuksiin oli osallistunut yli 180 000 aikuista, jotka sairastivat seurantojen aikana yhteensä 4 600 sydänoiretta ja 3 000 aivoverenkiertohäiriötä. K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 53
• JA TEKEMÄÄN SIITÄ ITSELLESI VOIMAVARA. O p i t u n n i s t a m a a n h e r k k y y t e s i Kirja ilmestyy 8.12.2016 ja on tilattavissa verkkokaupasta www.heliheiskanen.fi/kauppa/kirjat Alekoodilla tunnemieli saat sen ilman postimaksua kotiisi. Koodi on voimassa 31.12.2016 asti. Psykologi Heli Heiskasen odotettu uutuuskirja Herkkyyden voima – opas omannäköiseen elämään auttaa elämään tasapainoista elämää erityisherkkyyden kanssa. ITSELL E TAI JOULU LAHJA KSI HELI HEISKANEN vo im a voima Herkkyyden Opas omannäköiseen elämään K uv a: Sa b ri na B q ai n PAIKKA: Hotelli Scandic Plaza, Yliopistonkatu 9 AIKA: 13.–15.2.2017 klo 9–16.00 päivittäin KUSTANNUKSET Kurssi on osallistujille maksuton. Tarjoamme molempina päivinä lounaan ja iltapäiväkahvit. Matka­ kuluja ei korvata. HAKUAIKA PÄÄTTYY 18.1.2017 Kurssille haetaan ensi­ sijaisesti sähköisesti https://kurssi kalenteri.mtkl.fi/ kyseisen kurssin kohdalla olevan ilmoittautumislinkin kautta. LISÄTIETOJA JA HAKU ­ LOMAKKEEN TILAUKSET: Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta 0203 91920 tai tietopalvelu@mtkl.fi Outi Ståhlberg Kuntoutussuunnittelija Perhe­ ja paripysko­ terapeutti (Valvira) puh. 050 375 9199 tai outi.stahlberg@mtkl.fi Tälle kurssille et tarvitse suositusta tai lääkärin­ lausuntoa. KURSSIN TEEMOINA OVAT: • psyykkinen sairaus ja arjessa jaksaminen • ristiriidat ja ongelmat sekä riitelemisen taito • rakentavat ongelman­ ratkaisukeinot • seksuaalisuus pari suhteessa Ryhmä sopii pareille, joilla ei ole akuut tia kriisiä pari­ suhteessaan, mutta jotka kaipaavat parisuhteensa päivittämistä sekä lisää taitoja kohdata ja käsitellä arkielämän asioita. Tahdolla ja taidolla – uutta potkua parisuhteeseen Mielenterveyden keskusliitto järjestää avomuotoisen Tahdolla ja taidolla ­parikurssin Turussa. Kurssi on tarkoitettu työelämän ulkopuolella oleville, pari­ suhteessa oleville henkilöille, joista ainakin toisella on jokin psyykkinen sairaus. ILMOITUS ILMOITUS
• Joissain tilanteissa ylpeyteni saa minut sanomaan kärkevästi toiselle ihmiselle, jos olen loukkaantunut hänen sanomisistaan. Nuorempana ajattelin, etten anna kenenkään hyppiä nenille. Nyttemmin olen yrittänyt olla sopuisampi ja jättää toisten loukkaavat kommentit omaan arvoonsa. Kun vaikenen, tuntuu kuitenkin, että en arvosta itseäni. – Kipinä Miten käsittelen toisen loukkauksen? KYSY PSYKOLOGILTA H E L I H E I S K A N E N Psykologi ja kouluttaja, joka on erikoistunut erityisherkkyyteen, stressinsäätelyyn, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja henkiseen kasvuun. Lisätietoa Helistä: www.heliheiskanen.fi. Voit lähettää kysymyksesi psykologille osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Kysymys julkaistaan nimimerkillä. K uvaat hyvin ihmisen egon, persoonan pintatason toimintaa. Ego tahtoo olla aina oikeassa ja loukkaantuu helposti. Loukkaantumisherkkyyden taustalla on usein itsearvostuksen puutetta. Jos ihminen ei arvosta itseään, hän pelkää, etteivät muutkaan arvosta häntä. Sen vuoksi hän saattaa kokea toisten sanomiset ja tekemiset helposti haavoittavina tai loukkaavina. Hän saattaa myös ajautua herkästi puolustuskannalle, jolloin tulee sanottua turhankin kärkevästi, niin kuin kysymyksessäsi kuvaat. Äkkipikainen puolustusreaktio kumpuaa yleensä syvältä sisimmästä ja se saattaa liittyä häpeän tunteeseen. Silloin jokin tilanne herättää sisällä uinuvan kelpaamattomuuden ja arvottomuuden tunteen, joka joskus johtaa hyökkäämällä puolustautumiseen. Toisinaan häpeän tunne ilmenee taas itsensä moittimisena tai haluna piiloutua muiden katseilta. Oli syy mikä tahansa, olet hyvillä jäljillä, kun olet alkanut opetella sopuisampaa suhtautumista. Sen seuraukset kanssakäymiselle muiden kanssa ovat varmasti paremmat kuin hyökkäävyyden. Voit harjoitella esimerkiksi tietoista läsnäoloa, jonka avulla oppii havainnoimaan tilanteita ja omia tunteita. Harjoittelun myötä ei enää provosoidu niin voimakkaasti eri tilanteissa, vaan oppii suhtautumaan neutraalimmin. Myös siitä voi olla apua, kun muistaa, että muiden tekemiset ja sanomiset kertovat yleensä enemmän heistä kuin sinusta. Jokainen on puolestaan vastuussa omista teoistaan ja tunteistaan, ja vain itseensä voi vaikuttaa. Loukkaantumisen hetkissä esille nouseva tunne, ettet arvosta itseäsi, on tärkeä kohdata. Voit tuulettaa ja purkaa tunteitasi esimerkiksi liikunnan avulla lenkkipolulla, kirjoittamalla, puhumalla jonkun kanssa tai vaikkapa huutamalla itseksesi. Mitä paremmin uskallat kohdata omat tunteesi ja opit arvostamaan itse itseäsi, sitä vähemmän muiden sanat ja tekemiset enää loukkaavat sinua. Samalla tulee yhä helpommaksi erottaa ne tilanteet, joissa on syytä pitää puolensa ja sanoa vastaan niistä, joissa on viisainta antaa asioiden mennä vain ohitse. Tärkeintä on siis kohdistaa huomio omiin tunteisiin ja tekoihin sekä pyrkiä kehittymään oman itsensä kanssa. Heli Heiskanen T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 55 Mitä paremmin opit arvostamaan itseäsi, sitä vähemmän muiden sanat loukkaavat sinua. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 55
• KRYPTO 6/2016 Lähetä ratkaisusi 19.1.2017 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Krypto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Krypton oikein täyttäneiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen uudet Inspiraatiokortit. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. NIMI OSOITE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 12 8 15 5 22 22 11 6 22 8 16 4 6 7 1 6 5 23 6 17 3 6 17 3 7 2 22 6 2 22 3 5 22 18 12 11 7 3 3 22 23 6 3 3 2 6 11 8 6 8 12 6 1 7 5 10 6 19 5 5 5 10 2 6 13 8 5 5 3 3 1 6 6 10 18 5 19 6 3 16 3 2 3 5 5 14 6 10 18 17 8 8 5 5 6 8 1 15 2 3 6 18 8 22 5 6 15 6 8 8 22 6 6 2 7 23 5 7 17 6 17 21 8 10 22 6 7 6 6 1 2 10 14 2 11 20 18 6 13 7 15 8 21 8 5 1 11 1 6 5 3 8 2 16 6 8 6 17 6 3 8 3 6 3 3 22 6 8 5 21 6 5 10 17 6 15 8 6 1 6 7 8 6 5 17 1 10 5 3 10 5 8 7 6 23 23 10 16 10 16 8 15 12 7 1 15 5 8 6 6 6 5 3 17 4 8 22 10 4 6 6 8 6 10 9 11 11 13 8 20 9 3 8 17 6 4 6 8 16 18 6 6 5 10 3 2 11 5 22 23 5 8 6 6 6 8 1 5 3 5 8 8 6 8 2 5 2 11 22 10 23 22 6 2 22 2 3 13 22 ww w. ris tik ko tuu li.f i ww w.ris tikk otu uli.f i 56 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Anna tänä vuonna joululahjaksi hyvää mieltä, lahjoita mielenterveystyön hyväksi. Esimerkiksi 10 euron lahjoituksella tuet vertaistukityötä mielenterveyden kuntoutujien hyväksi. Soita numeroon: 0600 14455 Puhelun hinta 10.26 €/puh+pvm/mpm, josta lahjoituksen kohteelle jää 9.34 € Tai maksa tilille: FI30 1555 3000 1105 78 BIC NDEAFIHH Lahjoittajalle lähetämme säh­ köisen joulukortin, jonka voi lähettää lahjan saajalle. Keräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro Rahankeräyslupa POL­2015­16043. Keräysaika: 20.4.2016 – 19.4.2018 koko maassa lukuunottamatta Ahvenanmaata. Ratkaisu sivulla 65 SANATEHTÄVÄ K A R I JU N TU N EN SANANAUHASSA vihjeiden mukaiset sanat sijoitetaan ketjuksi, jota voidaan lukea alusta loppuun ja lopusta alkuun. Sananauha Alku ? ? Loppu ALUSTA LOPPUUN: Perittävä (8) ”Haluan lisää ja lisää (6) Armeijan menneillä (10) Hehtaarissa (5) Voi mäkihyppääjä (7) Periä maksu (8) Drei (5) Tilavia (6) Ampumahiihtäjä Heikin sukua (6) Pellosta (4) Kylmänkiven heittäjiä (6) LOPUSTA ALKUUN: ”Voittajan vieressä” (4) Häätämisiä (4) Lyömäase (6) Soitin (6) Astia (5) Kovia iskulyöntejä (5) Hampain (4) Ahertaa kovasti (7) Asetehdas (4) Sekundaakin (5) Suurenmoinen (7) Jälleen (4)
• RISTIKKO 6/2016 Ratkaisu: NIMI OSOITE Lähetä ratkaisusi 19.1.2017 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen uudet Inspiraatiokortit. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 9 5 4 3 7 2 10 8 1 6 $ KYKY LAUPEUKSIA AATOS “MUSTAPÄÄ” PILLILLÄ YRJÖ ÖLJYVALTIO -PUU LIITTOJA KARI RIKOLLISTA HÄMEKSEN KAIMAT PARAISILLA VALTIO INGRIDIN ROOLI Sn DI DI WILSKMAN ALUS PUUSTA VIEREEN FRANKIE NAINEN PAUL ISMAIL RIENAAVAT “TYYLI” KÄRY FERGUSON RUNOTAR ÄÄNTELY RAVIPELI ww w. ris tik ko tu uli .fi HELLAAKOSKI KLUBILAINEN PUUAURAT NAPPA HISSIALALLA SÄILÖNTÄÄN RUOTSAL. HAKU HIIHTÄÄ LÄH. LONTOOTA TULIA IHAILIJALTA? LINNULTA LESKEN KAUP. TAITAA TAIKA MUSIIKKIA WIRTANEN SYLVIN SUKUA OSAVALTIO KAIVAA RASVA KEHDOT KALATUOTE ELUKALLE OTTELU RIKOS VERIFIOINTI ISMO ALUKSIA METELÖIDÄ ARTISTI LASKOT IDÄN KANSA CASTRO TALVIVAARA TAUNO JUMALA AVULIAAT @ * KELLARISSA s JAPANILAISIA KOSTEA 58 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• SUDOKU ÄÄNESTÄ PARAS JUTTU! Vastanneiden kesken arvotaan Nokian Jalkineiden Hai-saappaat VA IK EU SA ST E: ? VA IK EU SA ST E: ? ? VA IK EU SA ST E: ? ? ? PALAUTUS 19.1.2017 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. Ristikkovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. PARAS JUTTU -ARVONNASSA NOKIAN HAI-SAAPPAAT VOITTI: Tarja Juurinen, Helsinki. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille vastanneille! Erica Etholén menetti elämästään viisi vuotta väärälle mielenterveys diagnoosille ja siitä aiheutuneelle lääkeriippuvuudelle. TEKSTI KATJA NYGÅRD KUVAT SAARA AUTERE ? Viisi vuotta elämästäni y Nimi: Erica Etholén y Perhe: Mies ja koira y Ikä: 38 y Asuu: Helsingissä y Ammatti: Kasvatustieteiden kandidaatti y Haaveilee: Esikoulu­ opettajan työstä E R I C A E T H O L É N KANSSAKULKIJA T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 37 36 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 6 LEHDEN 5/2016 PARAS JUTTU Paras juttu: Viisi vuotta elämästäni, s. 36–41. Erican väärästä mielenterveysdiagnoosista kertovaa juttua pidettiin koskettavana, samaistuttavana ja todentuntuisena. Tarinan ohella juttu sisälsi tietoa aiheesta. ARVONTA Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT NIMI OSOITE Kengänkoko: Palautetta tai juttutoiveita: ??? ?? ? 9 8 4 7 1 8 7 4 3 6 6 3 2 4 9 9 3 2 8 7 4 3 6 1 2 Grid n°99014 hard We have all the free sudokus you need! 400 new sudokus every week. Make your own free printable sudoku at www.PrintMySudoku.com 53 91 27 46 8 46 85 39 21 7 21 76 48 93 5 87 24 1 53 96 69 38 72 54 1 1 54 96 37 82 74 1 29 68 53 92 53 81 67 4 38 67 54 1 29 Grid n°9 901 4 har d 400 new sud oku s and sol utio ns eve ry wee k. Mak e you r ow n fre e prin tab le sud oku at ww w.P rin tM ySu dok u.c om 1 7 5 3 6 5 1 9 8 1 5 6 8 1 2 7 3 1 7 2 6 9 6 2 3 Grid n°1315435929 medium We have all the free sudokus you need! 400 new sudokus every week. Make your own free printable sudoku at www.PrintMySudoku.com 86 1 29 74 35 73 98 45 1 62 45 23 61 79 8 38 47 1 92 56 29 75 36 84 1 61 54 28 97 3 1 76 98 35 24 52 31 74 68 9 94 86 52 31 7 Grid n°1 315 435 929 med ium 400 new sud oku s and sol utio ns eve ry wee k. Mak e you r ow n fre e prin tab le sud oku at ww w.P rin tM ySu dok u.c om 4 2 8 3 6 2 5 5 8 7 7 6 7 3 5 7 5 4 3 6 2 6 9 9 5 8 Grid n°23492 easy We have all the free sudokus you need! 400 new sudokus every week. Make your own free printable sudoku at www.PrintMySudoku.com 49 28 75 31 6 36 74 21 95 8 1 58 63 94 72 63 1 58 27 94 24 91 67 83 5 87 59 43 62 1 58 37 1 42 69 92 63 58 1 47 71 42 96 58 3 Grid n°2 349 2 eas y 400 new sud oku s and sol utio ns eve ry wee k. Mak e you r ow n fre e prin tab le sud oku at ww w.P rin tM ySu dok u.c om T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 59
• KANSSAKULKIJA M I K A H A M A R I 60 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• Pakko-oireista vapaa Mika Hamarille vaarin kuolema oli suuri suru. Siitä alkoivat oudot oireet ja pitkä tie selviytymiseen. OCD:lle tyypillistä on pakkoajatusten ja niistä aiheutuvien pakkotoimintojen yhdistelmä. TEKSTI AULIKKI ALAKANGAS KUVAT MARKKU RUOTTINEN O ululainen Mika Hamari avaa oven mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikkaan Hyvän mielen taloon ja kutsuu käymään sisään. Kädenpuristus on lämmin ja katse suoraan silmiin. Vastaanotto viestii toisen huomioimisesta ja myönteisestä läsnäolosta. Elämä on näyttänyt 43-vuotiaalle filosofian maisterille karummankin puolensa. Lapsena alkoivat oireet ja paha olo, joille ei ollut nimeä. Tieto siitä, että jotain oli vialla, tuntui kipeältä. – En ymmärtänyt, miksi minun piti kosketella esineitä, napsutella valokatkaisijaa ja tarkistella asioita. Mieleen tuli myös vastenmielisiä, taikauskoisen pahoja ajatuksia onnettomuuksista ja sairauksista, vaikka en niitä kenellekään toivonut. Se aiheutti pelkoa, häpeää ja syyllisyyttä, ja häiritsi pahasti elämää. Aikuisiässä tuntemuksille löytyi nimi: OCD. Diagnoosia ei ole tehty, mutta Mikalla on elämänmittainen kokemus siitä, millaista pakko-oireisen ahdistuneisuushäiriön kanssa on elää. PAHAT AJATUKSET VALTAAVAT MIELEN Monesti pakko-oireinen häiriö OCD puhkeaa jonkin voimakkaan elämänkokemuksen yhteydessä. Näin kävi Mikallekin. Hänen ollessaan kymmenvuotias rakas vaari kuoli. Lapsena Mika luuli, ettei kellään toisella ole samanlaisia oireita kuin hänellä. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 61
• K A N S S A K U L K I J A M I K A H A M A R I Vaari oli ollut hyvä kaveri ja tärkeä ihminen. – Surin vaarin menettämistä, ja samalla tunsin, että jotain minussa oli mennyt rikki. Lisäksi minua kiusattiin ala-asteella ylipainon takia. En kertonut ongelmistani kenellekään. Vanhempiani halusin suojella pelkäämistäni asioista. Pakko-oireisessa häiriössä esimerkiksi käsien peseminen, asioiden jatkuva tarkistaminen, kontrolloiminen ja toimintojen toistaminen alkavat hallita elämää. Mieleen tunkevien pahojen ajatusten kanssa eläminen on vaikeaa, koska usko ajatusten mahtiin tuntuu ylivoimaiselta ja pelottavalta. Mika ei ole toivonut kenellekään pahaa, sairastumista vakavaan sairauteen ja vammaan tai kuolemaan johtavaa onnettomuutta. Taikauskonomaisesti hän kuitenkin pelkäsi mieleen tulevien pahojen ajatusten toteutuvan ja seurausten olevan hänen aiheuttamiaan. – En pystynyt sivuuttamaan pahoja ajatuksia. Pakkooireiden kanssa painiskellessa meni paljon aikaa ja energiaa. Sydämestäni toivon, ettei kenenkään lapsen tarvitsisi kokea näitä helvetillisiä tuskia. OCD:hen sairastunut lapsi tarvitse erittäin paljon rakkautta ja tukea. Vaikeuksista huolimatta Mika halusi opiskella. Yläaste meni suhteellisen mukavasti, mutta lukion ensimmäisellä luokalla oireet pahenivat niin, että ne häiritsivät keskittymistä. Sitkeytensä ansiosta Mika sai valkolakin ja opiskeli yliopistossa filosofian maisteriksi pääaineena suomen kieli. DOKUMENTTI VAPAUTTI SYYLLISYYDESTÄ Monen muun vaikeuksista vaienneen tavoin Mika luuli lapsena, että kellään muulla ei ole tällaista. Aikuisenakin oireisiin liittyi paljon mystiikkaa. – 2010-luvun alkupuolella näin OCD:tä käsittelevän dokumenttisarjan, ja se avasi silmäni. Ymmärsin paremmin vertaisten kertomana, mistä oli kysymys. Vapauduin raskaasta syyllisyydentunnosta, ja se oli kuin taivaan lahja. Mika halusi ottaa asioista selvää. Vastauksia löytyi kirjoista, itsehoito-oppaista, vertaistuesta ja omien pohdiskelujen kautta. liikunnasta ja meditoinnista on ollut myös apua. Lääkehoitoa tai terapiaa hän ei ole saanut. – En ole voinut valita oireitani. Monet henkilöt, joilla on mielenterveysongelmia, salailevat ja peittelevät niitä suojautuakseen ennakkoluuloilta. On niin väärin, että saa kaksinkertaisen kärsimyksen, sairauden ja pelon häpeäleimasta, Mika pohtii. Mikä OCD? y OCD (obsessive-compulsive disorder, pakko-oireinen häiriö) luokitellaan ahdistuneisuushäiriöksi. y Ominaista ahdistusta herättävät pakkoajatukset sekä pakkotoiminnot, joilla sairastunut pyrkii hillitsemään tai neutralisoimaan pakkoajatusten mukanaan tuomaa ahdistusta. y Oleellista on, että pakkotoiminto on liioiteltu suhteessa pakkoajatukseen. y OCD:stä kärsii arviolta noin 1-2 prosenttia väestöstä. y Hoidon perusta on psykoterapia ja lääkehoito. Jos oireet ovat vaikeita, voidaan harkita aivojen neurostimulaatiohoitoja. OCD ELI pakko-oireinen häiriö on monelle tuntematon ja uusi asia. Varsinkin, jos oudot oireet tulevat omalle kohdalle yllättäen vaikeassa elämäntilanteessa. Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Sami Leppämäki on tehnyt aiheesta tutkimustyötä ja työssään perehtynyt OCD:en. – OCD:n oireita ovat obsessiot eli pakkoajatukset ja pakkotoiminnot eli kompulsiot. Obsessiot ovat mieleen työntyviä, epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia ja kompulsiot tapoja tai toimintoja, joita henkilö kokee tarpeelliseksi tehdä, usein tietyn kaavan mukaisesti. Kompulsioiden tehtävä on useimmiten vähentää obsessioista johtuvaa ahdistusta. Tyypillisiä obsessio-kompulsiopareja ovat esimerkiksi ajatus ”jos jätän oven auki, murtovaras pääsee sisään asuntoon” ja vastaava toiminto voisi olla oven lukituksen tarkistaminen seitsemän kertaa Tai ajatus, että käsissä on bakteereja, ja henkilö levittää jotain tautia toisiin. Toimintona tällöin on käsien peseminen monta kertaa päivässä. – Oleellista on, että pakkotoiminto on liioiteltu suhteessa pakkoajatukseen. Esimerkiksi jos henkilö pesee käsiään niin usein, että käsien iho alkaa kärsiä. OCD-oireita on kuvattu satojen vuosien ajan, ja aiemmin pakkoajatukset liittyivät tyypillisesti eniten uskontoon. Pakkoajatukset ja -toiminnot heijastelevat yhteiskunnan arvoja. Bakteeripelko ja puhdistautumispakkotoiminnot ovat leimallisia 1900-luvun ilmiöitä. Pakkoajatukset ja -toiminnot heijastavat aikaansa S A M I L E P P Ä M Ä K I Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti, Diacor K uv a: Ja nn e M ik ki lä 62 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• – Omien kokemusteni perusteella tuli halu auttaa muita kohtalotovereita – ettei kenenkään tarvitsisi jäädä pakko-oireidensa kanssa yksin. Vertaisohjaajana haluan kulkea lasten, yksinäisten ja kärsivien rinnalla. Suomen Touretteja OCD-yhdistyksen vertaisryhmä kokoontuu Oulun Hyvän mielen talossa kahdesti kuukaudessa. – Ryhmän toimintaperiaatteita ovat tasa-arvo, avoimuus, keskinäinen luottamus, oikeus tulla kuulluksi sekä keskinäinen kunnioitus ja koskemattomuus. Kokemusten jakaminen samankaltaisia asioita kokeneiden kanssa antaa voimaa ja auttaa jaksamaan. Vertaistuki auttaa näkemään, ettei kamppaile yksin, eikä vaikeuksien tarvitse hallita. Voi elää sellaista elämää, johon sisältyy merkityksellisiä asioita ja johon kuuluu rakkautta. Vertaisohjaaja puhuu vahvoin, tunteikkain sanoin, joiden viesti on rakkaus ja välittäminen. Kohtalotovereille Mika haluaa jakaa toivoa mahdollisuudesta, että elämästä voi nauttia pakon ja pelon kahlitsematta. KOKEMUKSET PIIRTYIVÄT KIRJAKSI Muutamia vuosia sitten Mika aloitti kirjoitusprojektin, jonka tuloksena syntyi kirja Utuisten unten urheilija. Kirja kertoo päähenkilönsä Jari Kortteen kautta elämästä OCD:n eli pakko-oireisen häiriön kanssa. – Kirja suorastaan huusi tulla kirjoitetuksi. Minulla oli vahva sisäinen tarve ja motivaatio. Taustalla usein geneettinen alttius OCD:N YLEISYYS on noin 1-2 prosenttia väestöstä. Keskimääräinen alkamisikä on kaksihuippuinen. Se saattaa alkaa joko lapsuudessa, keskimäärin 11 vuoden iässä, usein jopa vuosia aikaisemmin. OCD voi puhjeta myös aikuisena, keskimäärin 23-vuotiaana. Nuorena sairaus puhkeaa useammin pojilla, myöhään sairastuneista enemmistö on naisia. – OCD:n taustalla ovat hyvin usein geneettiset tekijät eli perinnöllinen alttius. Siihen vaikuttavat ilmeisesti monet geenit, joista useat liittyvät aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan. Elämäntapahtumista riskiä lisäävät esimerkiksi lapsuuden traumakokemukset, toteaa psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Sami Leppämäki. Hoidon perusta ovat psykoterapia ja lääkehoito. Terapiamuodoista eniten tutkimusnäyttöä on niin sanotusta alistusterapiasta, jossa siedätetään mieltä kestämään pakkoajatuksia. – Lääkehoidon puolella vahvin tutkimusnäyttö on serotoniiniin vaikuttavista lääkkeistä, joita käytetään myös masennuksen hoidossa. Osa ihmisistä ei hyödy edes lääkehoidon ja terapian yhdistelmästä. Jos oireet ovat hyvin vaikeita, voidaan harkita esimerkiksi aivojen neurostimulaatiohoitoja, esimerkiksi aivojen syvien alueiden stimulaatio, Deep Brain Stimulation, DBS. ? Ihminen tarvitsee toista tuekseen. Mika rohkaisee jokaista hakemaan vertaistukea. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 63
• K A N S S A K U L K I J A N O N A M A A R I A Kirja on fiktiivinen kasvuromaani, joka perustuu Mikan omiin kokemuksiin. – Uskon, että kirjallisuudella voidaan vaikuttaa asenteisiin. Fiktion avulla asia saa ihmisen kasvot. Kun lukija eläytyy tunnetasolla henkilön kamppailuun, hän voi omiin kokemuksiinsa peilaamalla saada vertaistukea ja tietoa kokemusperäisessä muodossa. Kirjan päähenkilölle urheilulla on tärkeä rooli elämässä samoin kuin kirjoittajallakin. Urheilusta puhuessaan Mika innostuu runolliseksi. – Voisin puhua 100 metrin juoksun ylistyslaulusta. Siinä ihmisen kauneus, lajin suloisuus on kuin jotain pyhää. Jos ei ole aiemmin johonkin pystynyt, joskus voi pystyä. Elämän tarkoitus on onnellisuus. On mahdollista voida hyvin elämään kuuluvasta epävarmuudesta huolimatta. Kirjoittamista Mika rakastaa. Urheilu ja musiikki ovat Mikalle hyvän mielen tuojia, kirjoittamista hän rakastaa. Levylautasella soi silloin vaikkapa yksi Mikan lempikappaleista Laulu Dnjeprille Tapio Rautavaaran esittämänä. – Olen tässä, puhun sisälläni olevalle lapselle: kaikki on hyvin, olen onnellinen. Sydämessäni ollut toivo on puhjennut kukkaan, Mika pohtii. Hän tervehtii talolla kohtaamiaan tuttuja ja saa hymyn heidän kasvoilleen. Kun ulko-ovi sulkeutuu, minullakin on hyvä olla. Kirja omista kokemuksista suorastaan huusi tulla kirjoitetuksi. K A N S S A K U L K I J A M I K A H A M A R I 64 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• LEHTI ILMESTYY 6 kertaa vuodessa. Toimitus ei vastaa lehteen tilaamatta toimitettujen aineistojen julkaisemisesta tai palauttamisesta. VUODEN 2017 TEEMAT JA ILMESTYMINEN NUMERO TEEMA ILMESTYY 1/2017 Opi onnelliseksi 2.2. – Mielen taitoja voi opetella 2/2017 Työ ja/tai hyvinvointi? 6.4. – Työhyvinvointi ja työllistyminen 3/2017 Kehollisuus ja itsetuntemus 1.6. – Kehon & mielen hyvinvointia miesnäkökulmasta 4/2017 Perhearjessa jaksaminen 3.8. – Vanhemmuus, isovanhemmuus, yksinhuoltajuus, uusperheellisyys 5/2017 Kehotietoisuus ja mielen hyvinvointi 4.10. – Messunumero 6/2017 Mistä apua yksinäisyyteen? 7.12. – Yksinäisyys ja yhteisöllisyys SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. 57) T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . F I RISTIKON 5/2016 RATKAISU KRYPTON 5/2016 RATKAISU TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sari Sakala tunnejamieli@mtkl.fi TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT Aulikki Alakangas, Eeva Anundi, Saara Autere, Taru Berndtson, Niina Hakalahti, Kalle Hautamäki, Heli Heiskanen, Marjo Hentunen, Heli Hirvelä, Elina Järvi, Raisa Mattila, Katja Nygård, Teemu Ollikainen, Jari Peltoranta, Olga Poppius, Tuuli Rauvola, Marika Rosenborg, Laura Siltala, Henna Tarjanne-Lekola, Kristiina Töyry. Jarmo Vuorinen ILMOITUSAINEISTOT aineisto@vitale.fi ULKOASU JA TAITTO Vitale Ay PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Painosmäärä 11 000 Teen osoitteenmuutoksen Tilaan -lehden itselleni lahjaksi Kotitaloushintaan jatkuva säästötilaus 57 € vuoden määräaikaistilaus 75 € Tarjoushintaan 19,90 € / 3 numeroa. Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena (28,50 € / 6 kk). Yrityshintaan jatkuva yritystilaus 72 € vuoden määräaikaistilaus 82 € Muutan määräaikaistilauksen edulliseksi kestotilaukseksi ja saan tilaajalahjana kalenterin vuodelle 2017. Tilauksen maksaja / Vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tilauksen saaja / Uusi osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tietoja voidaan käyttää Tunne & Mieli -lehden suoramarkkinointiin. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAA TUNNE & MIELI VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS PALVELUKORTTI KUSTANTAJA Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) TILAAJAPALVELU Puh. 09 8566 8349 tilaajapalvelu@mtkl.fi www.tunnejamieli.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirkku Immonen JULKAISIJA Mielen terveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. (09) 565 7730 www.mtkl.fi Ristikkoarvonnassa unisukat voitti Alli Hassel, Salo. Kryptoarvonnassa joulukortit voitti Aila Törmä, Ruovesi. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! I V A R K U L O K A A P P I V E S A L A O K R A T A U S A S T I J A O S T O R I N O L I E T S O T A B U I N A T A I O L A I H A U S K O T I O L O K I T S E L U S U L O T A A L I S A J T M U U T M U U A N P O S I O E U M A A O N N P P J I V E T E L I S A L A K A N A K A S I S I R O A T E T O K I U L U T O L K I T A A S I T U O S A T I I N U L T E N S I O T R A S T A S E O T A U A V U L I A S T E N U M O N O I T A R A T O S T O A J A T A R S O S E O T O T K A T O E D I T S E L A T E L U O S I N N E A T A H A R A T A S K A S S S A T J O T A S T T A A A A I T A A L R A A K O A V L O T K A A I I T T S A A V A R A T A H J A M U T A A L O K A S A S E T V I Ä E H T A P A K O E T O A S A H A H E I L A T K A U N I S K U U N S I L T A A N O A Ä L Ä T E S T E E T V A T T U E T A H E R O T A T Y T Ä R A K A A V I L I E S S U L E V Y V A A S I I S O T A I K B A L L T A A R I T U I R A A N S A S R A S T E I K O T N I M A N N I I R O E R O N T O E L O K U I N E N A I T I O T N K M A A N N I M I A U O S I T E R E A L S I S U S A U U N I T E I N R H A L S S I O J A T N I K I A R A I K A R A S U O M U S M A I N O S P O R I T U R O E T N A I H O T N A A T I T V U A K H Y P E O N TUNNE & MIELI on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielen terveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmis suhteiden koukeroista ja henkisestä kasvusta. Lehden perussisältöä ovat myös selviytymis tarinat ja hyvän mielen vinkit. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 65
• L E A L I I S A K I V I K A R I TEKSTI RAISA MATTILA KUVAT LASSE KANTOLA MINKÄLAINEN ON SINULLE TYYPILLINEN ARKIPÄIVÄ? Runokirjan viimeistelyyn keväiset aamuyöt ovat parasta aikaa. Muuten olen enemmän iltakuin aamuihminen. Herään kahdeksan ja kymmenen välillä, ja käyn kahden mäyräkoiramme kanssa metsässä ennen kuin ryhdyn päivän töihin. Olen työskennellyt kaksikymmentä vuotta vapaana kirjoittajana. Minulla on kotonamme työhuone, jossa korjaan päivästä riippuen oppilaideni tekstejä tai kirjoitan itse. Kirjoitan runoja ja kolumneja, ja tällä hetkellä minulla on lisäksi kesken tilausnäytelmä. Syysja kevätkausina opetan sanataidetta kolmena iltana viikossa. Jos olen ollut pitkin päivää palavereissa ja opettamassa, otan päivittäin tarvitsemani oman hetkeni illalla, kun perheeni on mennyt nukkumaan. Joskus luen, joskus katselen takkatulta tai televisiota. Oleellista on omassa seurassani viivähtäminen. MITEN IRROTTAUDUT KOTONA TEHDYSTÄ TYÖPÄIVÄSTÄ? Minulle on tärkeää olla läheisilleni ajatuksella läsnä. Silloin, kun lapset olivat pieniä, halusin olla kotona paikalla juttelemassa päivän kuulumisista, kun he tulivat koulusta. Samalla tavalla haluan keskustella mieheni kanssa. TULETKO TOIMEEN RUTIINIEN KANSSA? Kyllä, sillä en kaipaa elämääni minkäänlaista ekstriimiä. Työni saattavat olla epäsäännöllisiä, mutta elämäni tuntuu silti samalta päivästä toiseen. En tee suurta eroa arjen ja juhlan välille. Haluan, että välillä on tylsääkin. Luova työ tarvitsee huomattavan paljon pelkkää olemista, taustatietojen etsimistä, ideointia, suunnittelua. MIHIN KULUTAT ENITEN AIKAASI? Ainakin tarvitsen unta vähintään kahdeksan tuntia joka yö. Sitä, käytänkö enemmän aikaa työhön vai perheen kanssa olemiseen, en ole mitannut. Taiteellisessa työssä ajallinen sykli on vaihteleva. En osaa määritellä sitä viikkotunteina. Seuraavaa runoteostani olen tehnyt jo kaksi vuotta, ja taitaa mennä vielä kaksi vuotta lisää. Se on hidasta työtä, varsinkin silloin, jos ei ole apurahaa ja joutuu tekemään keikkoja ja opetusta samaan aikaan. MISTÄ RUTIINISTA ET LUOPUISI? Pidän puhelintani usein pois päältä silloin, kun minulla on kirjoitusprosessi käynnissä. Pidän myös Facebookja uutispaastoja, koska olen niin herkkä, ja nykyään maailmassa voidaan niin huonosti. Paastojen avulla yritän keskittää ajatukseni siihen, mitä voin itse tehdä tässä hetkessä. MISSÄ KOTITYÖSSÄ OLET HYVÄ? Perheen kohtaamisessa – ja ruuanlaitossa. Yritän laittaa yhden lämpimän ruuan päivässä. MIHIN JOUDUT PAKOTTAMAAN ITSESI? Vaikka laitan ruokaa joka päivä, on jaksoja, jolloin ruuan keksiminen on vaikeaa ja kaupassa käyminen vastenmielistä, sillä en hirveästi tykkää perinteisistä kotitöistä. Mieheni on draamapedagogi, ja kun hänellä on ensi-iltaviikko, minä teen vähemmän töitä ja hoidan arjen. Kun minulla on tulossa näyttely tai suurempi kirjoitusprosessi valmistumassa, hän vuorostaan hoitaa enemmän perheen yhteisiä juttuja. ANNA OMA HYVÄN ARJEN VINKKISI TUNNE & MIELI -LEHDEN LUKIJOILLE. Tuntuu, että tämä aika on kauhean kaoottista ja kaikilla pitäisi olla koko ajan hirveästi mielipiteitä. Omassa rauhassaan voi kuitenkin kuulla itsensä paremmin kuin jatkuvassa hälyssä. Ota siis itsellesi rohkeasti omaa aikaa. Jo tunti päivässä voi riittää. Välillä on hyvä olla tylsää MINUN ARKENI Olen 52-vuotias vapaa kirjoittaja ja sanataideohjaaja. Asun mieheni ja nuoremman tyttäreni kanssa Lahdessa. Vanhempi tyttäreni on hiljattain muuttanut pois kotoa. En ole koskaan tehnyt töitä kahdesta neljään enkä edes yhdeksästä viiteen, sillä ensimmäinen ammattini oli nuorisotyöntekijä, ja tein töitä iltaisin ja öisin. Nykyään kirjoitan päivisin ja iltaisin opetan sanataidetta kansalaisopistossa. Lealiisa käy aamuisin perheen mäyräkoirien kanssa metsälenkillä, ennen kuin ryhtyy päivän töihin. 66 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6
• HYVÄN MIELEN VINKKI Mikä tekee herkusta herkun? Tuoreet, luonnostaan makeat, mehukkaat, pehmeät, täyteläiset raaka-aineet: marjat, hedelmät, erilaiset kasvismaidot ja -kermat kuten manteli-, kauratai kookosmaito, raakakaakao, aito vanilja, kaneli, kurkuma, minttu, kookos, pähkinät, siemenet ja terveelliset öljyt. Näillä kaikilla on ihanan maun lisäksi terveyttä edistäviä vaikutuksia. Esimerkiksi mustikka, tuo kotimainen ilmainen superfood antioksidantteineen, on eduksi verenpaineelle ja auttaa vähentämään tulehduksia. Pirteän raidallinen Mustikkaappelsiiniraaka”juustokakku” AINESOSAT: Kakkupohja: 2 pientä porkkanaa ihan pieneksi raastettuna 3 dl pekaanipähkinöitä 1 dl rusinoita Ripaus Himalajan suolaa Täyte 1. 6 dl liotettuja cashewpähkinöitä 2 dl appelsiinin puristettua mehua 2 rkl appelsiinin raastettua kuorta 1 rkl agavesiirappia 2 rkl kookosöljyä 2 sitruunan mehu 2 rkl sitruunan raastettua kuorta Täyte 2. 3 dl mustikoita (pakaste tai tuore) 2 dl edellistä täytettä 1. y Kakkupohja sekoitetaan tehosekoittimella ja levitetään sopivan suorareunaisen vuoan pohjalle tasaisesti. y Pohja laitetaan jähmettymään jääkaappiin pariksi tunniksi, samaan aikaan voi liottaa cashewpähkinöitä. Pähkinöiden liotusvesi kaadetaan pois. y Täyte 1 kaikki ainekset, paitsi hedelmien kuoriraaste, sekoitetaan tehosekoittimessa. Kuoriraaste lisätään vasta lopuksi. y Täytettä 1 säästetään 2 dl täytettä 2 varten. y Loput täytteestä 1 laitetaan pohjan päälle ja vuoka nyt pakastimeen pariksi tunniksi. y Mustikkatäyte 2 sekoitetaan tehosekoittimessa, niin että ihan pieniä mustikanpaloja näkyy seoksessa. y Täyte 2 asetetaan täytteen 1 päälle ja laitetaan muutamaksi tunniksi tai yön yli pakastimeen. y Ota kakku pakastimesta ainakin tunti ennen tarjoilua ja koristele mustikoilla ja appelsiinilla. TEKSTI, KUVA JA RESEPTI KRISTIINA TÖYRY Talven terveelliset herkut H erkuttelusta ei tarvitse luopua siirryttäessä terveellisempään ruokavalioon, päinvastoin, siinä herkutkin voivat olla huipputerveellisiä. Kun vehnäjauhoja ja sokeria ei käytetä, on mahdollisuus tutustua aivan uuteen makumaailmaan. Terveellisissä herkuissa makeuttajana voi olla hedelmien, kasvisten ja marjojen oma sokeri, hunaja, stevia, agavetai yacon-siirappi. Stevia on jopa 300 kertaa makeampaa kuin sokeri ja sopii hyvin laihduttajalle, koska siinä ei ole kaloreita lainkaan. Agave-nektari tai -siirappi valmistetaan agave-kaktuksesta, yacon-siirappi on yaconkasvin juuresta valmistettu. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 6 67
• L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A TILAA LAHJOJEN ARVO 35 € Kikka Nyrenin talviaiheiset postikortit (5 kpl pakkaus) ja Tunne & Mieli -vuosikalenterin 2017 t u n n e & m i e l i t u n n e j a m i e l i t u n n e j a m i e l i . f i M I E L E N T E R V E Y S H Y V I N V O I N T I T U N T E E T – O N N E L L I S U U S H Y V Ä M I E L I Kalenteri 2017 L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A / kolme numeroa (norm. 28,50 €). 19 , 90 € NYT TARJOUSHINTAAN! PUOLEN VUODEN LEHDET Tarjousjakson jälkeen tilaus jatkuu edullisena kestotilauksena (28,50 € / 6 kk). Tarjous voimassa 18.1.2017 asti. Tilaukset: tilaajapalvelu@mtkl.fi, p. 09 8566 8349 tai sivun 65 lomakkeella. SAAT TILAAJALAHJANA Teetkö töitä touhuaddiktion vallassa? Mindfulness auttaa parantamaan keskittymiskykyä