• SELVIYTYMISTARINAA: Esa Ikävalko Luoti vei perheen elämän raiteiltaan Jenni Rotonen Paha olo piili pitkään pinnan alla Atte Korhola Erokriisi loi uuden yhteyden itseen ja muihin Yksinäisyys on osa RAAKEL LIGNELL minua LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Yrittäjän työhyvinvointi koostuu useista paloista – kiinnitä huomio 11 seikkaan RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHT ÄVÄ VÄRITYSKU VA TUNNETKO OLEVASI YKSIN? Yksinäisyyttä voi torjua pienillä asioilla Trauma voi johtaa persoonallisuuden jakautumiseen 6 / 2 1 7
• Kelankaari 4 | puh. 02 57 333 | kuntke.fi Kuntoutusta myös mielen hyvinvointiin! Toteutamme Kelan maksamia kuntoutuskursseja nuorille ja aikuisille, joilla on masennustai ahdistuneisuusoireita. Saat tietoa, tukea ja ohjausta ammattilaisilta sekä vertaistukea muilta kurssilaisilta. Nuorille Itu-kuntoutuskurssit ja Nuppu-avokuntoutuskurssit 16–28-vuotiaille Aikuisille Oras-avokuntoutuskurssit Hakuohjeet ja lisätietoja saat kuntoutussihteeri Tarja Lammilta: p. 050 394 7524 tarja.lammi@kuntke.fi Kysy lisää! Masennuksen kanssa ei tarvitse jäädä yksin! MITEN VOIT TÄNÄÄN? KURSSITARJONTA VUONNA 2018 Kunnonpaikka tuottaa kuntoutuspalveluita mielenterveyden häiriöitä sairastaville henkilöille. Kuntoutuksen kesto on yhteensä 15 vrk. Toteutamme kursseja lieväätai keskivaikeaa masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä sairastaville sekä työuupumuksesta kärsiville. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville tuotamme omia kursseja. Tervetuloa! OTA YHTEYTTÄ: Jani Heikkurinen p. 044 788 9493 jani.heikkurinen@kunnonpaikka.com www.kunnonpaikka.com Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela KÄRSITKÖ MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖSTÄ? – HAE KUNTOUTUKSEEN KUNNONPAIKKAAN! Kunnonpaikka on valtakunnan suurin ja monipuolisin kuntoutuspalveluiden tuottaja. Kuntoutuskurssit ovat kuntoutujille täysin maksuttomia
• Haastattelin Raakel Lignelliä, joka puhui paljon pärjäämisestä: siitä miten on vain mennyt eteenpäin, hoitanut asioita ja vältellyt ahdistuksen kohtaamista. Kuulosti tutulta tarinalta. Freelancerina ajattelen, että töitä tehdään, kun niitä on, ja ongelmat ratkaistaan toiminnalla. Samaa periaatetta olen noudattanut kotioloissa. Se ei ole aina johtanut parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Ratkaisukeskeisyys on hyvästä, mutta elämä ei saa olla pelkkää kriisinhallintaa. Harjoittelen nyt uudenlaista aikatauluttamista: varaan kalenterista tilaa miettimiselle. Ehkä on hyvä suunnitella enemmän ja tehdä vähän vähemmän. NOORA VAARALA VAPAA TOIMITTAJA Tekijöiltä Pimeys saa vastaansa valoa V uosi sitten joulukuisena sunnuntaiaamuna lähetin perheemme Whatsapp-keskusteluun viestin: ”Eihän kukaan ollu yöelämässä Imatralla?? Ei voi ymmärtää.” Olin helpottunut, kun seudulla asuvat perheenjäseneni viestittivät, että kaikki on kunnossa. Myöhemmin päivällä luin kuitenkin verkkouutisista, että Imatralla tapahtuneessa ammuskelussa oli menehtynyt kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa. Ymmärsin nopeasti, että toimittajat olivat entisiä työkavereitani, sillä olin työskennellyt Imatran paikallisessa Uutisvuoksi-lehdessä joitakin vuosia aiemmin. Silloin itkin. Asiantuntijatietoon perustuvassa Trauma ja journalismi -oppaassa sanotaan, että journalismin ensimmäisessä näytöksessä kerrotaan juuri sattuneesta onnettomuudesta ja siitä, mitä ihmisille tapahtui. Toinen näytös, tarina siitä, mitä tapahtui myöhemmin, jää usein kertomatta. Siinä kuvataan haavojen umpeutumista, ihmisten toipumista ja käydään läpi mennyttä. Se voi auttaa yhteisöä, perheitä ja yksilöitä jättämään koetun taakse ja löytämään uusia merkityksiä elämäänsä. Siksi kirjoitin. Haastattelin Esa Ikävalkoa, jonka perheen elämän luoti lävisti. Kohtasin surua, huolta tulevasta, katkeruuttakin – menetyksen keskellä tunnekirjo on laaja. Löysin myös toivoa. Se versoo näkyvimmin Valon Vuoksi -yhdistyksessä, jonka uhrien omaiset perustivat pian tapahtumien jälkeen. Vuodessa he ovat lahjoittaneet rahaa esimerkiksi lapsille ja nuorille ja esittäneet apurahaa psykiatriseen tutkimukseen. Imatralla näyttää juuri nyt siltä, että pimeys on saanut vastaansa kirkkaan valonsäteen, mikä on koskettava osoitus ihmisen kyvystä selviytyä. Tästä näytöksestä meidän journalistien on muistettava kertoa. AINO HEIKKONEN TOIMITUSSIHTEERI
• 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO Kanssakulkijat 10 Raakel Lignell Kunnes on pakko hidastaa Muusikko-juontaja Raakel Lignellillä on ollut tapana pysähtyä vain pakon edessä. Nyt viisikymppisenä hän totuttelee hiljaiseen maalaiselämään ja myönteiseen yksinäisyyteen. 22 Esa Ikävalko Kun aika karkasi raiteiltaan Imatralainen Esa Ikävalko eli tavallista arkea vaimon ja kolmen lapsen kanssa, kunnes joulukuussa 2016 luoti lävisti perheen elämän. 34 Jenni Rotonen Yksinäisten ääni Paha olo voi piillä kiiltävänkin pinnan alla. Jenni Rotonen sairastui masennukseen ja kärsi yksinäisyydestä, vaikka ulkoisesti asiat näyttivät olevan hyvin. Nyt hän kertoo siitä blogissaan. 50 Atte Korhola ”Syvin olemuksemme on rakkautta” Avioero nuoruuden kumppanista laukaisi Atte Korholan elämässä kriisin, joka vei syvälle, mutta auttoi myös löytämään uuden yhteyden itseen ja muihin ihmisiin. K A N N E N K U V A : S A A R A A U T E R E Mielen harjoitusta 50 34 62 TYÖHYVINVOINTI 33 Yrittäjän työhyvinvointi koostuu useista paloista – kiinnitä huomiosi 11 seikkaan 40 Trauma voi johtaa persoonallisuuden jakautumiseen Traumaattisista kokemuksista johtuvat dissosiaatiohäiriöt aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä. Dissosiaatiohäiriötä ei välttämättä aina tunnisteta. 46 Tutkittua tietoa terveydestä 6 Mitä uutta? 8 Somessa puhuttaa 9 Kuinka ehkäistä yksinäisyyttä? 16 Toipumisen tiellä edetään askel kerrallaan Avun hakeminen mielen ongelmiin ei aina ole helppoa. Pyrimme selvittämään, kuinka avun hakemisen polku kulkee yleisimmissä mielenterveyden häiriöissä. 20 Mielenrauhan reitit, päätösosa Valintani on siinä, miten ota tapahtuneen vastaan Tommy Hellsten sallii itsensä oppia siitä, mitä elämä tuo eteen. Hänen pohdintansa mielenrauhasta päättää juttusarjan. 28 Psykologi vastaa: Mikä avuksi tunteiden vuoristorataan? 29 Kolumni: Rosa Meriläinen Väärin hoidettu HYVÄN MIELEN VINKKI 62 Syvärentoutusta keholle ja mielelle Restoratiivisessa joogassa pyritään palautumiseen sekä stressaavien ajatusten karkottamiseen. Asennot tehdään hitaassa rytmissä. 66 Minun arkeni: Anna-Riikka Carlson Arjesta voi haltioitua
• Koen olevani kauhean onnekas, kun puoliso on myös paras kaverini. Raakel Lignell, s. 14 SISÄLLYS 6/2017
• Suoraa puhetta masennuksesta Anni Saastamoinen pelkäsi ensin kertoa sairastumisestaan, mutta teki siitä lopulta kirjan. Hänen on yhä vaikea käsittää, että hän on tehnyt jotain hienoa. TEKSTI JA KUVA AINO HEIKKONEN O n sääli, ihmeellistä ja typerää, että siitä ei puhuta enempää. Näin sanoo Anni Saastamoinen masennuksesta. Juuri vaikeneminen sai Saastamoisen kertomaan omasta masennuksestaan muille. Sairastumista on raskasta kantaa yksin, joten mielenterveyden ongelmista pitäisi voida puhua ilman, että sitä pidetään erityisen rohkeana. Itsestään selvää puhuminen ei Saastamoisellekaan ollut. Syksyllä julkaistussa Depressiopäiväkirjat-nimisessä kirjassaan hän kuvailee, kuinka hän aluksi pimitti sairastumisensa. Hän ajatteli tuottavansa läheisilleen häpeää. Saastamoinen pohtii, että usein masennuksesta kerrotaan vasta silloin, kun sairaus on jo selätetty. Hän itse kirjoittaa, kuinka tekee mieli heittää maailma ikkunasta ja viskoontua jollekin kaltevalle pinnalle hakkaamaan itseään tai sitä kaltevaa pintaa nyrkeillä. Hän kertoo tuttavista, jotka vähättelevät sairastumista – ”Sullahan on työ ja mies ja kaikkea!” – ja Kelan papereista, joita hän jälleen loppuvuonna tulee täyttämään hakeakseen kolmannen vuoden psykoterapiaa. Depressiopäiväkirjojen tapahtumat sijoittuvat vuosiin 2014 ja 2015. Tekstiä hän alkoi luoda 2016. Saastamoinen kertoo, ettei hän pahimmassa vaiheessa olisi pystynyt kirjoittamaan. Tuona aikana hän piirsi muistikirjaansa vain yhden synkän kuvan. – Tekstin tyylilajissa olen koittanut etäännyttää itseni aiheesta komiikan keinoin. Silti kirjoittaminen oli hankalaa, koska se on ajalta, jolloin oli ihan hirveää. Saastamoinen kertoo kirjoittajana leikitelleensä ajatuksella kirjasta jo pitkään, mutta ei olisi uskonut, että se toteutuu oikeasti. Nyt, kun kirja on julkaistu, se on hänestä käsittämätöntä. – Osa sairautta on, että en pidä itseäni minään tai käsitä, että olen tehnyt jotain hienoa. En pysty käsittelemään tällaisia asioita vieläkään. Depressiopäiväkirjat (Kosmos 2017) julkaistiin syyskuun lopussa. Yle Areenassa on kuunneltavissa myös samanniminen podcast-ohjelma, joka on Saastamoisen käsikirjoittama. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta? Anni Saastamoinen on ammatiltaan toimittaja. Jatkossa hän toivoo säilyttävänsä saavuttamansa tasapainon, toipuvansa edelleen ja saavansa itsestään enemmän irti – ja kirjoittavansa lisää. 6 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Tietoinen läsnäolo, se on hyvin vanha viisaus elämänhallintaan. Keskitytään enemmän siihen mikä on tässä ja nyt, eikä murehdita menneitä tai tulevia. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja Yle Uutisten jutussa 22.10.2017 Kosmetiikkaketju lähti nuorten asialle KICKS-kosmetiikkaketju tahtoo edistää mielenterveyteen liittyvän tiedon leviämistä etenkin nuorille naisille. S.H.A.R.E-nimisessä hankkeessa kosmetiikkaketju lupaa taloudellista tukea Suomen Mielenterveysseuralle. Lisäksi ketju aikoo tarjota mentoroituja harjoittelupaikkoja nuorille, nostaa esiin myönteisiä esikuvia, kasvattaa tietoisuutta mielenterveysongelmista ja voimauttaa nuoria naisia. Tavoitteena on, että yhä useammat haluaisivat puhua mielenterveyden ongelmista ja pyytää niihin apua. S.H.A.R.E alkoi Ruotsissa jo keväällä 2016. Suomessa se käynnistettiin lokakuussa. TUUNAA TYÖSI, JAKSAT PAREMMIN Työn muokkaaminen omia tarpeita, vahvuuksia ja arvoja vastaavaksi saa työn tuntumaan mielekkäältä ja suojelee työuupumukselta, tiedottaa Työterveyslaitos. Työn tuunaamisen avain on aloitteellisuus: työntekijä voi pyrkiä lisäämään työnsä mielekkyyttä esimerkiksi kehittymismahdollisuuksien, palautteen, työtovereiden tuen ja uusien projektien avulla. Työn tuunaaminen lisää työn mielekkyyttä ja imua sekä kannustaa hyvään suoritukseen. Ilmiö selviää Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston tutkimuksista. Nauretaanko enemmän? Kaikilla on olemassa kyky nauraa ja naurattaa. Tästä toteamuksesta lähtee liikkeelle kirja Uskalla nauraa – ajatuk­ sia arjen huumoriin. Siinä Heidi Holmavuo pohtii, olisiko huumorin keinoin mahdollista nähdä itsensä, vastoinkäymisensä ja arjen asiat valoisammin. Kirjassa on monta mielenkiintoista huomiota, kuten huumorin kokeminen stressin lievittäjänä. Tunnettujen koomikoiden haastatteluilla rytmitetty kirja tuo esiin myös sen, miten välttää vitsailun pahimmat sudenkuopat. Janne Kataja määrittelee sarkasmin ja ilkeilyn eron näin: sarkasmin voi sanoa kohteelleen katsomalla häntä silmiin, ilkeyttä ei. Heidi Holmavuo: Uskalla nauraa – ajatuksia arjen huumoriin (Fitra 2017) Ihmiset uskovat mielen parantumiseen I so osa suomalaisista pitää täysin mahdollisena tai jokseenkin mahdollisena, että psyykkisestä sairaudesta voi parantua kokonaan. Tämä selviää Mielenterveyden keskusliiton teettämästä Mielenterveysbarometrista, jossa 61 prosenttia vastaajista uskoo paranemiseen. Vielä useampi vastaajista on sitä mieltä, että mielenterveyden järkkymisestä ei tulisi syyttää itseään. Omaisista lähes 100 prosenttia tahtoo välttää mielenterveysongelmien kanssa painiskelevien syyllistämistä. Hieman pienempi osuus (82 prosenttia) mielenterveyskuntoutujista ajattelee samoin. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet ovat vakuuttuneita siitä, että hyvillä lääkkeillä, psykoterapialla tai muulla tuella mielenterveysongelman kanssa voi elää tavallista elämää. Mielenterveyden keskusliitto on Tunne & Mieli -lehden julkaisija. PSYYKKISESTÄ SAIRAUDESTA VOI PARANTUA TÄYSIN 18 % täysin samaa mieltä 43 % jokseenkin samaa mieltä 22 % jokseenkin eri mieltä 2 % täysin eri mieltä 15 % ei osaa sanoa T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 7
• Amnesty International Suomen osasto 16. lokakuuta Me too. Naiset ympäri maailmaa tekevät naisiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa näkyväksi postaamalla sosiaalisen median kanaviin ”me too”, minä myös. Minä myös olen kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on ihmisoikeus. Se ei hupene humalaan, ei huiviin, eikä kaula-aukon syvyyteen. Se tarkoittaa sitä, että me päätämme itse kumppaneittemme lukumäärän, sen milloin hymyilemme – kenelle ja miksi – ja kuka meidän kehoamme saa koskettaa tai kommentoida. Loppu naisiin ja tyttöihin kohdistuvalle seksuaaliselle häirinnälle ja väkivallalle. 3,6 t. Yhdessä häirintää vastaan Aihetunniste #MeToo (”Minä myös”) tuo esiin seksuaalisen häirinnän yleisyyden. Yhdysvaltalaisnäyttelijä Alyssa Milanon tekemä Twitter-päivitys sai aikaan pitkäkestoisen ja kansainvälisen sosiaalisen median ilmiön, jossa ihmiset kertoivat omista häirinnän kokemuksistaan. Suomessa ihmiset kertoivat lääppimisestä, ahdistavaksi koetuista sutkautuksista ja sopimattomista kommenteista – baareissa, kulkuvälineissä, kadulla, työpaikoilla. Myös uutismediat tarttuivat aiheeseen, ja muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liite ja Yle tekivät kattavat artikkelit siitä, mitä seksuaalinen häirintä on. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty muistutti siitä, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus ei hupene humalaan, huiviin tai kaula-aukon syvyyteen. Lokakuussa Alyssa Milano summasi, että yksi tviitti kokosi yhteen 1,7 miljoonaa ääntä 85 eri maasta. ”Kun seisomme rinta rinnan, yhdessä, liikkeemme kasvaa yhä.” K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Somessa puhuttaa Elina Nikulainen @ElinaNikulainen 16.10.2017 Kaikille niille, joista ei tunnu hyvältä sanoa julkisesti #MeToo Olette yhtä arvokkaita, kokemuksenne on tosi, se ei ollut teidän vikanne 148 32 Yhteiskunta-ala @Yhteiskuntaala 30.10.2017 Nollatoleranssi häirinnälle! Haastamme @AkavaRy’n, @ STTKMikonkatu’n ja @duunarit’n liitot mukaan. 25 4 Alyssa Milano @Alyssa_Milano 24.10.2017 One tweet has brought together 1.7 million voices from 85 countries. Standing side by side, together, our movement will only grow. #MeToo 25 4 Rain Kooli @rainkooli 16.10.2017 Ei sen puoleen, että se olisi hallitsevaa tai tarvitsisi erityishuomiota, mutta ehkä hyvä muistaa että miehetkin kokevat #ahdistelu:a #metoo 3 Facebook.com/tunnejamieli Instagram.com/tunnejamieli Twitter.com/tunnemieli Tunne & Mieli Löydä Helsingin Sanomat @helsinginsanomat helsinginsanomat Häirinnästä ei pidä vaieta! #MeToo-kampanja puhuttaa ympäri maailmaa, ja HS on mukana murtamassa tabuja. Lue kaikki juttumme aiheesta: HS.fi/metoo – linkki myös biossa! 269 8 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• 1 2 3 4 5 Harrasta. Harrastusten kautta elämään voi löytää ihmisiä, joilla on samoja mielenkiinnon kohteita. Myös vapaaehtoisesta ystävätoiminnasta voi saada ystäviä yli ikäja kulttuurirajojen ja voi vastavuoroisesti auttaa toisia. Ystävätoimintaa järjestää esimerkiksi Punainen Risti. Mene ihmisten joukkoon. Yksinäisyydestä kärsivä alkaa helposti koteloitua kotiinsa, jolloin kynnys ihmisten lähestymiseen kasvaa entisestään. Vaikka pelottaisi, kannattaa mennä rohkeasti tilanteisiin, joissa on ihmisiä. Naapurin kanssa voi vaihtaa muutaman sanan hississä tai pitää vaikkapa ostoskasseja kantavalle ovea auki. Ihmisiä voi seurailla esimerkiksi kahvilassa tai puistonpenkillä, jolloin joku voi helposti tulla juttelemaan. Ei ole huono vaihtoehto mennä yksin elokuviin tai kirjan tai lehden kanssa kahvilaan. Hae apua. Joskus yksinäisyys voi liittyä masennuksen, ahdistukseen tai huonoon itsetuntoon. Jos olo tuntuu pahalta ja toivottomalta ja yksinäisyys murentaa elämänlaatua, kannattaa hakea ammattiapua, sillä yksinäisyydessä ei ole mitään hävettävää. Kun yksinäisyydestä puhuu ääneen, se lakkaa olemasta häpeällinen asia ja sille on helpompi tehdä jotain. Myös itsemurhien määrä väheni 1990-luvulla, kun niistä alettiin puhua. Terapia vahvistaa minäkuvaa ja opettaa tunnistamaan ajatusvääristymiä, joita yksinäisyyden taustalla saattaa olla. Katso silmiin, hymyile, ole läsnä. Tulkitsemme sosiaalisia tilanteita pitkälti sanattomien viestien, kuten katseen ja hymyn avulla. Tutkimusten mukaan hymyilevä ja silmiin katsova ihminen on helpommin lähestyttävä kuin ihminen, joka näyttää vihaiselta tai myrtyneeltä tai siltä, ettei halua olla muiden ihmisten kanssa. Hymyily vähentää stressiä ja ahdistusta, tuo läsnäolon tunnetta ja aktivoi aivoissa monia vuoro vaikutuksesta vastaavia alueita. Hymy tarttuu ja saa kehon erittämään hyvän olon hormoneja, endorfiineja. TU NN E & MIE L I Hyvän mielen vinkki Yksin oleminen voi olla parhaimmillaan voimauttava kokemus, kun taas pitkittyessään yksinäisyys imee voimavaroja ja laskee mielialaa. Yksinäisyyttä voi torjua pienillä asioilla. Pettymyksistäkään ei kannata lannistua. TEKSTI MARJO HENTUNEN Kuinka ehkäistä yksinäisyyttä? Asiantuntija: Kasvatus­ psykologian apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta. K uv a: Sh ut te rs to ck Ole itsellesi armollinen. Olemme usein hyvin myötätuntoisia toisia kohtaan, mutta turhan armottomia ja tuomitsevia itsellemme. Saatamme vaatia itseltämme liikaa tai soimata itseämme pienistäkin asioista: ”Miten minä nyt taas näin mokasin?” Samalla tavalla emme puhuisi esimerkiksi ystävillemme. Tärkeää on hyväksyä oma keskeneräisyytensä ja se, että ihmis suhteiden kehittyminen vie aikaa. Yksinäisyys ei poistu sormia napsauttamalla. Käytännössä ei ole mahdollista, että olet tänään todella yksinäinen ja huomenna huippusuosittu. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 9
• Kanssakulkija R A A K E L L I G N E L L Kunnes on pakko hidastaa Raakel Lignellillä on ollut tapana pysähtyä vain pakon edessä. Täysillä elänyt muusikko-juontaja totuttelee nyt hiljaiseen maalaiselämään ja myönteiseen yksinäisyyteen. TEKSTI NOORA VAARALA KUVAT SAARA AUTERE 10 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• ? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 11
• K un Raakel Lignell oli kolme, hänestä tuli pärjääjä. Seitsemänvuotias isosisko kuoli leukemiaan. Kotiin jäi suru, joka väritti Lignellin koko lapsuutta. – Ensimmäisiä muistikuviani on, että lohdutan äitiä. Koska kaikki olivat surullisia, Raakelin piti olla reipas. Hän halusi olla avuksi, ei aiheuttaa vaivaa. Kouluun meno ei helpottanut tilannetta yhtään. Helluntailaisperheen viulunsoittajatytärtä tuupittiin välitunneilla. Raakelille oli selvää, ettei hän kuulunut joukkoon. Ensimmäisen luokan jälkeen Raakel sisuuntui ja rupesi antamaan kiusaajille samalla mitalla takaisin. Se hiljensi huutelijat, mutta kavereita oli vähänlaisesti. Seurakunnastakaan ei tahtonut löytyä läheisiä ystäviä. Oli kaksi tyttöä, joiden kanssa Raakel vietti mielellään aikaa – kunnes he muuttivat toiselle paikkakunnalle. Vanhemmat ja isovanhemmat pitivät Raakelin mieluiten kotona, turvassa. – Minulle on jäänyt käsitys, että minua haluttiin vähän suojella. Ei päästetty helposti leikkimään naapuritaloihin. Toisaalta soittoharrastus täytti kalenterin niin, ettei kyläreissuille olisi jäänytkään aikaa. Viulun kanssa Raakel pärjäsi, suorastaan loisti. Soittamisesta tuli koko ajan tärkeämpää. – Soittamalla sain ulos tunteita, joita en osannut nimetä. Harjoitellessa ahdistus hälveni. Sekään ei varsinaisesti haitannut, että harrastus antoi luvan olla poissa koulusta: yksitoistavuotiaana Raakel ryhtyi kulkemaan kerran viikossa soittotunneilla Helsingissä. Mikkelistä oli sinne matkaa, mutta pääkaupungista tuli nopeasti tuttu paikka. Helsingissä asui myös Raakelin vanhin sisko. Uskonnollisissa piireissä soittoharrastusta ymmärrettiin siihen saakka, kun Raakel pääsi esiintymään Mikkelin kaupunginteatteriin ja -orkesteriin. Siitä kehkeytyi hämmentävä tilanne. Helluntailaistuttavat tuomitsivat sen, minkä Raakel koki haaveensa toteutumiseksi. – Olin teatterista aivan lumoutunut. Se oli minulle taivas. Raakel oli jo aiemmin etääntynyt seurakunnasta, ja nyt pesäero kasvoi entisestään. Vanhemmat kuitenkin pysyivät tyttärensä puolella. He kävivät katsomassa esitykset, kehuivat ja kannustivat. Onnistumisista huolimatta Raakel ei tuntenut kuuluvansa mihinkään. Vaikka Mikkelin lukiosta löytyi ensimmäinen hyvä ystävä, mitään omaa porukkaa ei ollut. Ulkopuolisuuden tunteen kesti, kun ajatteli: jääkää te juntit tänne, minä lähden isoon maailmaan. K A N S S A K U L K I J A R A A K E L L I G N E L L 12 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• SÄÄNNÖT AHDISTAVAT Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Raakel muutti Helsinkiin, yksiöön. Outolintuus jatkui Sibelius-Akatemiassa. Raakel tykkäsi muodista ja meikeistä, eteni urallaan nopeasti, sanoi mielipiteensä ääneen. Sellainen ei käynyt klassisen musiikin opiskelijapiireissä laatuun. – Minun piti todistella, että olen hyvä viulisti, vaikka olen kiinnostunut ulkonäöstä. Olisi pitänyt keskittyä pelkästään soittamiseen ja varoa näkymästä yhtään. Raakel lakkasi yrittämästä. Hän oli saanut tarpeekseen muottiin ahtautumisesta. – Mutta jokin hiertymä siinä jatkuvasti tuntui. Piti tsempata, että jaksoi olla reipas. Soittamiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat nopeammin kuin Raakel olisi uskaltanut toivoa. Hän teki unelmatöitä ja siirtyi opiskelemaan myös jazz-puolelle, kevyen musiikin osastolle. Siellä vastassa olivat ”uudet puritaanisuussäännöt”. Klassisen musiikin opiskelijat kyräilivät jazz-opiskelijoita ja toisinpäin. Olisi pitänyt valita puolensa. – Olen aivan varma, ettei se ole enää sellaista, yhtä tiukkaa. Raakel keikkaili ja tutustui ihmisiin. Hiljalleen oma kaveripiiri alkoi muodostua. Löytyi poikaystävä: kiltti mutta sellainen, jota vanhemmat eivät hyväksyneet. Raakel piti hänestä sisulla kiinni, vaikka tiesi suhteen toivottomaksi. – Se oli ensimmäinen vakava suhde ja kotileikki. Se varmaankin täytti jotakin turvattomuuden aukkoa minussa. VIULU EI SOI OIKEIN 1980-luvun lopulla viulu alkoi tuntua tahmealta. Se oli kummallista – Raakel oli aina pärjännyt melko vähäisellä harjoittelulla ja nauttinut soittamisesta. Nyt hän kaipasi muutosta ja erilaista treeniä, uutta tekniikkaa. Berliinissä asui opiskelukaverin suosittelema, arvostettu opettaja. Raakel meni koesoittoon. – Maikka sanoi, että jos olet valmis tekemään paljon töitä, saat tulla. Se tarkoitti kotileikin päättymistä poikaystävän kanssa. Suhde kuihtui välimatkaan. Berliinissä arki oli uudella tavalla itsenäistä. Naapureista löytyi tuttavia ja kavereita, mutta pohjimmiltaan Raakel tunsi olevansa yksin. Hän juhli ja soitti, teki asioita, jotka murrosiässä olivat jääneet tekemättä. Berliinin muuri tuli alas, eivätkä yökerhot sulkeneet oviaan liian aikaisin. Kaiken uuden ja jännittävän mukana tuli koti-ikävä. Se kasvatti puhelinlaskuja. – Tosi monta kertaa soitin kotiin ja kavereille suru puserossa. Raakelin vanhemmat kävivät kylässä Berliinissä. Vaikka poikaystävästä oli oltu eri mieltä, välit pysyivät lämpiminä. Pilkkuhiljaa kaukana kotoa olemiseen tottui. Raakel ajatteli jatkavansa ulkosuomalaisena, kiertävänsä maailmaa viulun kanssa. LAPSI ILMOITTAA SAAPUMISESTA Suunnitelmat muutti yllätysraskaus. Raakel oli seurustellut lapsen isän kanssa vasta vähän aikaa. – En todellakaan ollut ajatellut, että hankkisin perhettä, mutta päätin pitää lapsen. Suhde loppui, kun lapsi oli kolmen kuukauden ikäinen. Raakel palasi Berliinistä Helsinkiin ja aloitti yksinhuoltajan elämän. Ei ehtinyt murehtia, kun piti huolehtia lapsesta. – Lapsi oli ihana ja toi paljon iloa, mutta olin äitinä vähän puusta pudonnut. Ei minulla ollut mitään kokemusta vauvanhoidosta. Vanhemmista ja siskosta oli onneksi tukea, ja tietysti luonto opetti. Esikoinen oli vielä vauva, kun kahvilassa vastaan tuli Nicke. Pari rakastui, Raakel tuli jälleen raskaaksi. Ja kohta uudelleen. Neljä lasta syntyi tiiviiseen tahtiin. Sitten mentiin myös naimisiin. Yhtäkkiä Raakelilla oli suurperhe. – Se oli superonnellista ja kreisiä. Monesti sanotaan, että arki pienten lasten menee jotenkin sumussa, mutta minusta ei tuntunut siltä. Ne olivat ihania vuosia. Raakel ja Nicke muuttivat maalle, Sipooseen. Muuttoon saakka vanhemmuus oli jaettu tasan. Nicke oli pitänyt kaikki vanhempainvapaat, jotka isän oli mahdollista saada. Nyt Raakel halusi jäädä kokonaan kotiin. Freelance-muusikon projektityöt vaihtuivat täyspäiväiseen äitiyteen. – En ihan tajunnut, miten iso muutos se olisi. Uudessa talossa mietin monta kertaa, että mihin perseenreikään oikein olen muuttanut. Tuttavapiiriä ei ollut, vaan kaikki piti aloittaa nollasta. Kuopuksella oli korvatulehduskierre, unet jäivät väliin, Nicke teki pitkiä työpäiviä. Raakel pärjäsi mutta koko olonsa jälleen kerran yksinäiseksi. – Joskus laskin minuutteja siihen, että Nicke tulee kotiin. Kaipasin toisen aikuisen seuraa niin paljon. TYÖ VÄSYTTÄÄ TEKIJÄNSÄ Kotiäitikauden jälkeen Raakel palasi musiikin pariin. Uuden musiikin orkesterin tuottajan ja toiminnanjohtajan päivät venyivät pahimmillaan 20-tuntisiksi, mutta Raakel halusi todistaa, että suurperheen äiti voi tehdä vaativaa työtä. – Vastaukseni oli, että kysyisittekö mieheltä, pystyykö hän hoitamaan työnsä pienistä lapsista huolimatta. Raakel pystyi, ei halunnut uskoa uupuneensa. Lopulta oli pakko jäädä sairauslomalle. Ensin kahdeksi viikoksi, sitten pitemmäksi jaksoksi. Pelotti. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 13
• K A N S S A K U L K I J A R A A K E L L I G N E L L – Ikinä ennen en ollut ajatellut, etten pärjäisi tai löytäisi ratkaisua. Pelkkä tietokoneen näkeminen sai Raakelin itkemään. Työ oli liian raskasta, loputon suo, ja ainoa tapa päästä kuiville oli irtisanoutua. Vasta siitä käynnistyi hidas toipuminen. Raakel kuvailee harmaata imua, joka vääristi mittasuhteet ja sai kyseenalaistamaan oman ihmisarvon. – Olin rakentanut itsentuntoni pärjäämisen varaan. Kun sitä ei ollut, ei ollutkaan yhtäkkiä mitään. Hän meni terapiaan ja yritti ymmärtää itseään. Kaikki ympärillä oli periaatteessa hyvin, mutta silti tuntui pahalta. – Vaikka läheiset tukivat, itse piti kömpiä eteenpäin. Onneksi minulla on puoliso, joka on osannut puhua tunteista ja on opettanut minutkin tekemään niin. Kun uupumus alkoi väistyä, Raakelin kalenteri täyttyi taas. Hän juonsi Levyraatia ja tuotti musikaaleja Svenska Teaternissa. Lapsia kuskattiin harrastuksiin. Monta vuotta elettiin hyvää, aktiivista elämää. Lauantai-iltapäivänä joulukuussa 2006 Nicke ja hänen äitinsä olivat palaamassa kotiin hyvästelemästä Nicken äkillisesti kuollutta isää, kun rattijuoppo törmäsi heihin. Kuolema oli millimetrien päässä. – Se pysäytti kaiken. Tajusin, miten älyttömän riippuvainen olin Nickestä. Jonkun piti huolehtia viidestä koululaisesta ja hoitaa arkirutiinit, joten Raakel toimi. Hiljalleen Nicke toipui, mutta menettämisen pelko ei kadonnut. Entisestään se paheni, kun Raakelin oma isä sai toisen infarktinsa, ohitusleikattiin ja oli komplikaatioiden vuoksi viikkoja koomassa. Samaan aikaan lapset kasvoivat aikuiseksi, eikä se käynyt kaikilla ihan helposti. Teini-ikäisen kanssa käytiin läpi koko tunteiden skaala. Raakel huolehti, pelkäsi, yritti täyttää lasten tarpeita. Väsymys syveni. Lakipiste tuli vuonna 2010. Silloin Raakel teki elämäntaparemontin ja ryhtyi harrastamaan liikuntaa. Huolet purkautuivat kuntosalilla, vähän samaan tapaan kuin soittaessa. Kun isä kuoli, Raakel selvitti päätään hakkaamalla nyrkkeilysäkkiä. Liikuntakavereista kasvoi tiivis yhteisö, ”oma jumppaperhe”. Se oli Raakelista ihmeellistä. – Oli hirveän vahva kokemus, kun ensimmäistä kertaa tunsin kuuluvani johonkin. Turvapesäke hajosi, kun Raakelin terveys petti. Pitkään vaivannut nivelrikko paheni niin, että Raakelille oli asennettava tekonivel. Kivut veivät voimia. Myös vaihdevuodet sekoittivat oloa. LAPSET LENTÄVÄT PESÄSTÄ Yksi kerrallaan lapset alkoivat pakata tavaroitaan omilleen muuttoa varten. Kun Lignellien kaksoset lähtivät, Raakel ja Nicke harkitsivat paluuta Helsinkiin. Sipoon hiljaisuus voitti. – Pihaan on aina niin mukava ajaa. Kotona on enää kuopus, joka aloittaa armeijan tammikuussa. Raakelia ei ahdista jäädä isoon taloon kahdestaan puolison kanssa. Hän on alkanut nauttia rauhasta vastapainona sosiaaliselle ja julkiselle työlle. – Minulla on aina ollut sellaisia yksinäisen suden kausia, ja minun pitää varoa, etten erakoidu. Erakoitumista estää freelancerin ammatti. Apulehden blogiaan Raakel voi kirjoittaa kotona, mutta juontoja luentokeikat vievät hänet jatkuvasti uusiin paikkoihin, tapaamaan uusia ihmisiä. Samaa sosiaalista hälinää tuovat lapset ja lapsenlapsi – ”kirsikka kakun päällä!” – tullessaan kyläilemään Sipooseen. Kun he lähtevät, omissa oloissa oleminen tuntuu mukavalta. Tasapainoa luo myös turvallinen ystäväpiiri. Tärkeitä ihmisiä on kertynyt sieltä täältä, vielä viime vuosinakin. Raakelilla on kaksi sellaista ystävää, joiden kanssa voi jakaa kaiken, ja muutama melkein yhtä läheinen. Ja tietysti Nicke. Hän ei ole Raakelille vain aviomies ja lasten isä. – Koen olevani kauhean onnekas, kun puoliso on myös paras kaverini. Raakel täytti vuosi sitten viisikymmentä. Puolimatkan krouvi, hän sanoo. Siihen oli hyvä pysähtyä miettimään, mitä on jäänyt taakse ja mitä on vielä edessä. Nyt Raakelista tuntuu, että tasapaino pärjäämisen, toisista huolehtimisen ja itsensä hyväksymisen välillä on löytymässä. – On olemassa myös hyvää uhrautumista. Sellaista, että ajattelee, mikä toiselle on hyväksi. Se kuuluu elämään. Samoin yksinäisyys. Oikeastaan siitä on tullut Raakelille rakas luonteenpiirre, suorastaan voimavara. – Yksinäisyys on osa minua. Ikinä ennen en ollut ajatellut, etten pärjäisi. 14 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Raakel Lignell • Syntynyt 13. joulukuuta 1966 Mikkelissä • Asuu Sipoossa puolisonsa, näyttelijä Nicke Lignellin ja nuorimman lapsensa sekä kahden koiran kanssa • Työskennellyt viulistina, juontajana, tuottajana ja tvtoimittajana • Kirjoittanut kolme tietokirjaa liikunnasta ja hyvinvoinnista • Pitää blogia Apulehden verkkosivuilla T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 15
• Avun hakeminen mielenterveyden ongelmiin ei aina ole helppoa. Pyrimme kuvitteellisen esimerkkitapauksen avulla selvittämään, kuinka avun saamisen polku voisi edetä yleisimmissä mielenterveyden ongelmissa. TEKSTI SARI SAKALA KUVITUS SHUTTERSTOCK, ATTE KALKE Toipumisen tiellä edetään askel kerrallaan Jopa kolmannes suomalaisista on kohdannut elämänsä aikana mielenterveyden ongelmia. Apua haetaan useammin liian myöhään kuin liian aikaisin, asiantuntijat uskovat. ? Ei tarvitse miettiä, onko asia kovin vakava. Se selviää, kun lähtee selvittämään avun tarvetta yhdessä, sanoo erikoispsykologi, psykoterapeutti Helena Service. 1 Tunnista avun tarve Voit miettiä esimerkiksi: y Onko jotain, mitä haluaisit muuttaa itsessäsi tai elämässäsi? y Oletko jatkuvasti tyytymätön elämääsi? y Koetko selittämätöntä alakuloa, joka ei mene ohi? y Koetko joskus tilanteeseen nähden kohtuutonta ahdistusta tai pelkoa? y Kärsitkö unettomuudesta, joka ei ole ohimenevää? y Kärsitkö selittämättömistä fyysisistä oireista, kuten särystä tai pahoinvoinnista? Avun hakeminen alkaa siitä, että puhuu jonkun kanssa. ? Omilta verkostoilta saatava apu on tärkeää ja voi joskus riittää ongelman ratkaisemiseen. Seuraava askel on omahoito. Nykyään on olemassa hyviä oppaita esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen, pakko-oireisiin ja itsensä vahvistamiseen, sanoo tutkimusprofessori, psykiatrian dosentti Kristian Wahlbeck. Avun tarpeen tunnistaminen. Olet kokenut jo jonkin aikaa, että jokin ei ole kunnossa. Sinua mietityttää, onko ongelmasi vakavasti otettava vai menisikö se ohi vain lepäämällä. 2 Päätät etsiä apua olosi helpottamiseen, mutta sinua epäilyttää, kenen puoleen kääntyä. 16 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Toipumisen tiellä edetään askel kerrallaan E n si m m ä in en p o lk u to ip u m is ee n Takaisin kohtaan kaksi Mielenterveyshäiriöiden hoidossa aikuisilla (yli 23-vuotiaat) on samat hoitoon pääsyn aikarajat kuin muussakin sairaanhoidossa. Hoitotakuun mukaan hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Kiireellistä hoitoa varten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on päivystysvastaanotot. Apua voi hakea samasta paikasta kuin flunssaan tai muihin terveysongelmiin – joillekin se on oma terveysasema, joillekin yksityinen lääkäriasema, työterveystai opiskelijaterveydenhuolto. Terapeuttinen keskustelu hoitajan tai muun hoitohenkilökunnan edustajan kanssa voi olla tehokasta. Riittävän aikaisin annettu lyhytpsykoterapia, jota esimerkiksi työterveyshuollossa tarjotaan, voi myös olla tehokasta. Perusterveydenhuolto voi ohjata potilaan nettiterapiaan, jonka on todettu olevan tehokasta lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveysongelmiin. Ammattilaisia mielenterveyden hoidossa y Lähihoitaja y Sairaanhoitaja y Depressiohoitaja y Psykiatrinen sairaanhoitaja y Psykologi y Yleislääkäri y Työterveyslääkäri y Psykiatrian erikoislääkäri (psykiatri) y Psykoterapeutti y Toimintaterapeutti 3 Avun hakeminen. Toteat, että ammattiapu voisi olla tarpeen. Otat yhteyttä terveydenhuoltoon. 4 Käynti terveyskeskuksessa. Pääset puhumaan asiastasi terveyskeskuksen psykiatrisen hoitajan kanssa. Jos koet, että saat epä kunnioittavaa kohtelua eikä asiaasi oteta vakavasti, jatkuu tiesi kohtaan 5. Jos saat hyvän vastaanoton ja keskustelusta on apua, tulet uudestaan ja voit toipua jo muutaman kerran jälkeen. 5 Saat lääkärin ajan , joka on kahden viikon päästä. Yleislääkäri kirjoittaa sinulle mielialalääke reseptin ja sairauslomaa. Psykoterapian mahdollisuus mainitaan. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 17
• Asiakas usein etsii itse itselleen psykoterapeutin. Oikean psykoterapeutin löytäminen on tärkeää hoidon onnistumiselle. Ensin kannattaa tehdä tutustumiskäynti 1–3 terapeutille. ? Kyseessä on kahdenvälinen vuorovaikutus, joten potilaan oma valinta on tärkeää. Jos ei alussa synkkaa, psykoterapeuttia kannattaa vaihtaa, Kristian Wahlbeck sanoo. Ensimmäinen polku toipumiseen T o in en p o lk u to ip u m is ee n Y ks ity inen te rv ey den huo lto 6 Palaat terveyskeskukseen , koska sairausloma päättyi mutta työssäkäynti ei vielä onnistu. Jo arjen hallinta tuntuu haastavalta. Lääkäri on eri kuin viimeksi. Kysyt mahdollisuutta psykoterapiaan, ja saat lähetteen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, eli psykiatrille, kahden kuukauden päästä. 8 Kelan psykoterapian hakeminen. Sinulla on aika psykiatrisen poliklinikan erikoislääkärille. Hän toteaa, että työkykysi on uhattuna ja että psykoterapiasta olisi sinulle hyötyä. Saat lähetteen kuntouttavaan psykoterapiaan (B-lausunto). Koska olet jo odottanut puolet ajasta, pääset aloittamaan 1,5 kuukauden kuluttua tai silloin, kun valitsemallasi psykoterapeutilla on vapaita aikoja. Sairauslomaasi jatketaan parilla viikolla. 7 Odotus. Alat olla turhautunut siihen, että useista kontakteista huolimatta tilanteesi ei ole parantunut. Lääkkeiden vaikutus ei vielä tunnu. Mietit yksityiselle lääkärille menoa, mutta maksut ovat suurempia kuin julkisessa terveydenhuollossa. Kela kustantaa kuntouttavaa psykoterapiaa, jonka edellytys on, että taustalla on muu hoitojakso. Käytännössä tämä tarkoittaa usein, että psykoterapiaa joutuu odottamaan vähintään kolme kuukautta. Masennuksessa ja ahdistuksessa tehokkain hoitomuoto on usein psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä. ? Liian usein psykoterapiaa ei tuoda vaihtoehtona esille. Se pitäisi päästä aloittamaan parin viikon kuluessa, Helena Service sanoo. Ta k a is in k o h ta a n k a k si SINUN VUORO SI 18 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Kelan kuntoutuksena kustantamassa psykoterapiassa Kela maksaa osan psykoterapeutin palkkiosta. Omavastuuosuudeksi jää yleisimmin 8–40 euroa käyntikerralta. Kustannuksien kattamiseen voi tarvittaessa hakea Kelan vammaistukea. 12 13 9 Käynti terveys keskuksessa. Palaat terveyskeskukseen, mutta hoitava henkilö on jälleen vaihtunut. Ahdistut, koska elämäsi kipukohtien läpikäyminen on raskasta. 10 Romahdus. Palaat töihin, missä työsi ovat kasautuneet ja saat uudelleen pahoja oireita. Sinut viedään kiireellisesti päivystykseen ja sieltä sairaalaan. 12 Pääset sairaalasta kotiin kahden viikon jälkeen. Arki tuntuu jo paremmalta. Aloitat kuntouttavan psykoterapian uudelleen. 13 Toipuminen. Olet löytänyt omat voimavarasi uudelleen, ja valmistelet paluuta työhön. Tunnet itsesi ehkä paremmin kuin koskaan ennen. 11 Psykiatrisella osastolla. Sairaalassa sinusta tuntuu, että saat viimein levätä. Diagnoosisi ja lääkityksesi tarkistetaan. Saat säännöllistä keskusteluapua. Tutustut vertaisiin ja menet mukaan yhdistystoimintaan, josta saat voimavaroja. Alkuun tuntemasi häpeä omasta sairas tumisesta lievenee. Mielenterveysviidakossapeli pohjautuu nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien arkeen. Järjestäjät voi tilata omaan yhteisöön vetämään peliä. Lisätietoa: www.facebook.com/ koalaryhma. MILTÄ SE TUNTUU? Lähteet Lähteinä on käytetty seuraavien asiantuntijan haastatteluita ja alla olevia sivustoja: Helena Service, erikoispsykologi, psykoterapeutti, Minduu Kristian Wahlbeck, psykiatri, kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura ja tutkimusprofessori, THL Milla Ristolainen, sosionomi YAMK, kuntoutusneuvoja, Mielenterveyden keskusliitto Lisätietoa aiheesta: Mielenterveystalo.fi Mtkl.fi – Tietoa mielenterveydesta ? Mistä apua Mielenterveysseura.fi – Tukea ja apua Mielenterveysseura.fi/oiva Stm.fi/mielenterveyspalvelut Terveyskirjasto.fi – Mielenterveyden häiriöt, Matti O. Huttunen Minduu.fi T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 19
• T U N NE & MIE LI Mielenrauhan reitit -J U T T U S A R J A PÄ Ä T T Y Y Mielenrauha on kokemuksellinen, elävä asia. En tiedä, pitäisikö sitä lainkaan määritellä. Keskeistä on se, miten suhtaudumme elämässä eteen tuleviin tilanteisiin. Jos sidon mielenrauhan olosuhteisiin, silloin vastustan elämää ja en ole yhteistyössä sen kanssa, mitä elämässä tapahtuu. Miksi vaimoni kuoli parhaassa iässä, kun meillä oli kaikki hyvin? Puolisoni kuolema tuli puskien takaa. Ensin tulivat järkytys ja shokki. Tunteet muodostuivat väyläksi käsitellä tapahtunutta. Surussa kävin kaikki raastavat tunteet läpi. Menin syvälle sisälle tunteisiin, ja silloin elämänhallinnan tunne katosi hetkellisesti. Koin vahvasti, että väylä ei ollut tunteiden ohi, vaan niiden läpi. Ammattini ei vapauta minua raastavuuksista, joita ihmisen elämään kuuluu. Se ei anna sivustakatsojan asemaa. Pikemminkin toisinpäin. Se ehkä säilyttää muutaman aivosolun, jotka Hiljattain puolisonsa menettäneen kirjailija Tommy Hellstenin surutyön aikana kysymys ”miksi minulle tapahtui näin” on saanut muodon ”miksei minullekin voi tapahtua näin”. Hän sallii itsensä oppia siitä, mitä elämä tuo eteen. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA ikään kuin tarkkailevat tilannetta etäämmältä. Mutta nuo aivosolut myös puskevat uskallukseen sukeltaa syvälle tunteiden sisälle. Mitä enemmän elän rakkaudellisessa ymmärryksessä, sitä helpommaksi hyväksyminen tulee. Ihmisten ja läheisten hyväntahtoisuudesta on löytynyt turvaa. En enää vastusta tapahtunutta, vaan kuuntelen ja olen yhteistyössä väistämättömän kanssa. Kärsimys jollain tapaa pehmenee. Miksi-kysymys menettää vähitellen merkityksensä, ja uusi polku avautuu. ROHKEUS, RAKKAUS JA INTUITIO Ajatellaan, että rohkeus on sitä, ettei pelkää. Se on päinvastoin: tarvitsemme rohkeutta, koska pelkäämme. Ihmisiltä puuttuu usein rohkeus nähdä totuus ja kokea asiat aitoina. Pelko voi estää antautumista vaikeille tunteille ja silloin ihminen jää helposti yksin umpikujaan. Joskus syvällä oleva pelko ikään kuin vapauttaa meidät vastuusta. Rakkautta ei voi vastaanottaa ennen kuin olemme kohdanneet heikkoutemme. Kun esteet poistuvat, syntyy aito yhteys ihmisten välille. Olet läsnä ja totta muille ihmisille ja rakkaudelle on tilaa. Syntyy kannettavana olemisen kokemus ja intuitio tulee esille. Intuitio on sen tietämistä, mitä ei voi tietää. Joskus se on sen tietämistä, mitä ei vielä uskalla tietää. Intuitioon kuuluu kuunteleminen, hiljaisuus ja läsnäolo. Intuitiivisella väylällä ego, eli ”pinnallinen minä” kokee tappion, ja ihmisen sielu kokee suurimman voittonsa. On oma valintani, miten otan tapahtuneen vastaan Mielenrauhan voi saavuttaa monin eri tavoin. Juttusarjassa on käsitelty aiheesta useita kirjoja kirjoittaneen Paul Wilsonin neljää reittiä mielenrauhaan: älyllinen, fyysinen, henkinen ja tunteellinen, joiden pohjalta eri asiantuntijat ovat pohtineet kokemuksiaan mielenrauhasta. Tommy Hellstenin pohdinta mielenrauhasta päättää juttusarjan. 20 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• JÄNNITYS, KUUNTELU JA LÄSNÄOLO Syksyn luentoni otsikkona oli ”Onko kaikki hyvin, vaikka elämässä on kärsimystä?” Alku oli täynnä vaikeuksia äänentoiston ja kuuluvuuden kanssa, ja huomasin meneväni tukkoon sählingin ja jännityksen myötä. En voinut muuta kuin laittaa paperit pois. En tiennyt, mitä sanon. Kuuntelin, mitä minussa tapahtuu. Puhe alkoi tulla siitä hetkestä käsin. Kun päästin irti suunnitellusta ja olin täydessä läsnäolon tilassa 800 hengen keskellä, löysin oikeat sanat ja olemisen tason. Siinä inhimillisyys oli totta. Läsnäolon tilaan meneminen on uskallusta menettää kontrolli. Miten uskallat vain olla? Minulle läsnäolon tila avautuu ylöspäin. Kaikki tapahtuu luonteenomaisella tavalla. Silloin tunnen olevani erikoisella tavalla yhteydessä maailmankaikkeuden korkeimpaan älyyn. Lauseet tulevat kuin itsestään. Jos emme ole läsnä, lähdemme ajamaan takaa sitä, mitä luulemme meiltä puuttuvan. Emme kuitenkaan ymmärrä, että sitä, mitä emme aidosti tarvitse, emme myöskään voi saada tarpeeksi. Todellisia tarpeitamme ovat usein toisten ihmisten kohtaaminen, hyväksyntä ja rakkaus. KÄRSIMYS HELLITTÄÄ HYVÄKSYMÄLLÄ Kärsimys on rakkaudellinen aie herättää ihminen unesta. Kun lakkaat vastustamasta, mitä tapahtuu, niin kärsimys hellittää. Et enää luo kärsimystä vastustamisella. Hyväksymällä kärsimyksen opit olemaan kärsimättä. Vastoinkäymiset ovat luoneet tilaa kiitollisuudelle. Elämä on opettanut nöyryyttä. Tässä hetkessä kaikki on hyvin. Heti, kun astut ulos tästä hetkestä, niin mikään ei ole hyvin.” On oma valintani, miten otan tapahtuneen vastaan Tommy Hellsten • terapeutti, teologi, luennoitsija • kirjoittanut 27 kirjaa • Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja • ”Ammattina ihmettelijä” Tommy Hellsten pohtii, että tilanteet ja tunteet pitää ensin kokea ennen kuin niistä voi kirjoittaa tai puhua. K U VA : M A R K U S H EL LS TE N T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 21
• Esa Ikävalko seilasi nuoruutensa merillä, palasi kotikonnuilleen ja perusti perheen. Merenkulkija eli seesteistä arkea puolison ja kolmen lapsen kanssa, kunnes joulukuisena yönä luoti lävisti imatralaisen perheen elämän. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT JANI KAUTTO E S A I K Ä V A L K O Kanssakulkija Kun aika karkasi raiteiltaan 22 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• ? Kun aika karkasi raiteiltaan T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 23
• Pakkasyönä aika karkasi raiteiltaan. Se vilahti ulos ikkunasta, hyppäsi ilmaan ja katosi keskelle tähtiä. H ääkuvassa valkoiseen pukeutunut morsian katsoo tyynesti kohti kameraa, kädessään vaaleanpunasävyinen pyöreä kukkakimppu. Tummapukuinen sulhanen myhäilee vasemmalla puolella. Pariskunnan sylissä on parikuinen vauva pitkässä kastemekossaan. 13 vuotta myöhemmin kuvan sulhanen istuu ruokapöydän äärellä ja muistelee kosintaa. Hinaajia Porvoossa Nesteen jalostamolla työkseen kuljettava Esa Ikävalko oli töissä. – Oli sellainen tosi komea aamuyö ja aamu. Lähdin hakemaan laivaa mereltä ja mietin, että eiköhän sitä pitäisi naimisiin mennä. Kun virka-aika alkoi, soitin kirkkoherranvirastoon ja varasin ajan, milloin meidät vihitään. Vasta sitten Esa soitti morsiamelleen Katrille, joka lupasi laittaa päivän kalenteriin. Oli vuosi 2004. Katri ja Esa olivat tunteneet toisensa pitkään, sillä Katri oli Esan ystävän pikkusisko. – Kun aika oli kypsä, se loksahti kohdalleen. Yritin kyllä Katrille sanoa, että mieti nyt kaksi kertaa tai vähän useamminkin. Olen sentään sinua melkein 20 vuotta vanhempi. Sinulla on pitkä ura edessä, kun miehestä aika jättää. Nyt ei valitettavasti käynyt niin, Esa sanoo. Mitä ajattelin sinä yönä, itkinkö jo? En ole varma. Yön lisäksi sitä seuraavat päivät, ehkä viikotkin kuluivat sumussa, josta on jäänyt mieleen vain hajanaisia hetkiä. Esa Ikävalkon talo on Imatralla samalla paikalla, johon hänen vanhempansa asettuivat vuosikymmeniä sitten. Niskalammen alue tunnetaan 1920–1940-luvuilla rakennetuista puutaloista, jotka tehtiin metsäyhtiö EnsoGutzeitin työntekijöille. Esa kertoo, että hänen vanhempiensa tontti on ainoita, jotka eivät kuuluneet alun perinkään yhtiölle. Vanhemmat ostivat paikan Vuoksenmaa-nimiseltä kaupalta. Esa muistelee lapsuuttaan touhukkaaksi: lapset juoksivat porukalla metsässä, pelasivat pesäpalloa ja olivat hippaa. Pimeällä leikittiin piilosta taskulamppujen kanssa. 16-vuotiaana Esa lähti ammattikouluun merenkulkualalle ja sieltä töihin. Aluksi hän seilasi vuoden verran Maarianhamina–Tukholma-väliä. Sitten hän lähti rahtivarustamo Henry Nielsenin matkaan. Pisimmillään laivat kuljettivat puoli vuotta kerrallaan ja kaukaisimmillaan Argentiinaan ja Guamin saarelle Tyynellämerellä. Esa naurahtaa kysymykselle maailman näkemisen halusta. – Merellä ei paljon muuta näe kuin merta. Satamat ovat likipitäen samanlaisia. Hän kertoo, kuinka pitkillä matkoilla tehtiin kunnossapitotöitä sekä pidettiin vahtia. Satamissa lastaukset ja purkamiset olivat nopeita toimenpiteitä ja maihin pääseminen harvinaista herkkua. Pitkät laivareissut vaativat sopeutuvaa luonnetta. Esa oli merillä 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkupuolelle, jolloin hän lähti opiskelemaan lisää niin sanotulle kippariluokalle. Sinne pääsyvaatimuksena ovat perustutkinto ja riittävä merikokemus. Kippariluokan jälkeen hän oli vielä hetken aikaa kansainvälisillä vesillä, mutta palasi sitten kotikonnuille Saimaan kanavalle luotsiksi. Noin kuusi vuotta kului, ja tämän jälkeen hän hakeutui nykyiseen työhönsä Sköldvikin satamaan. – Sanotaan, että se on tuntien odotusta ja sekuntien kauhua, Esa kuvailee työtään. Hän viittaa siihen, että hinaajien kuljettajat joutuvat odottamaan välillä pitkiäkin aikoja. Hinaajat ovat työaluksia, jotka auttavat muita aluksia satamiin tultaessa ja niistä lähdettäessä. Kuinka kummalliselta tuntui olla siskon kanssa ostamassa tyynyjä, vaikka juuri oli tapahtunut jotakin niin mullistavaa ja lopullista. Kuinka turhalta tuntui listata jääkaapin puutteita kauppalapulle. Kuinka ympäröivä maailma tuntui menevän menojaan, kaahaavan eteenpäin ylinopeudella. Työ vie Esa Ikävalkon komennukselle aina kahdeksi tai kolmeksi viikoksi kerrallaan ja tuo vastavuoroisesti pitkille vapaille kotiin. Pitkät työkomennukset eivät haitanneet hänen ja Katrin suhdetta. Katrillakin oli omat juttunsa. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon suoritettuaan hän lähti Turkuun K A N S S A K U L K I J A E S A I K Ä V A L K O Aloin ihmetellä, kun Katria ei kuulunut yhteen mennessä. 24 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• ? opiskelemaan kieliä yliopistolle. Yhden kesän kielitaitoinen nainen vietti Ranskassa. Yhteinen sävel säilyi, vaikka välissä oli runsaasti kilometrejä. – Katri oli sellainen ihminen, jonka kanssa ei saanut riitaa aikaiseksi. Joskus oli joku pieni mökötys, mutta se hävisi hyvin äkkiä. Jos toisesta alkoi tuntua pahalta, nostettiin kädet ylös ja halattiin, Esa sanoo. Vuonna 2002 hän oli alkanut purkaa pois vanhaa kauppaa kotitontiltaan ja rakentaa uutta taloa samalle paikalle. – Oli syksy 2003. Naulailin lautoja kiinni, kun Katri tuli katsomaan, mitä touhuan täällä. Hän sanoi tuossa parvekkeella, että lapsi on tulossa. Ultraäänikuvassa vauva oli näyttänyt Katrin mielestä pörriäiseltä. Raskausaikana he kutsuivatkin esikoistaan Pörriksi. Hän syntyi äitienpäivänä 2004, ja Esa muistaa erityisen hyvin, kuinka sairaalan käytävillä lauloi juhlapäivän kunniaksi mieskuoro. Esan varaamana hääpäivänä heinäkuussa juhlittiin häitä, ja elokuussa perhe muutti uuteen kotiin Niskalammelle. Äitiysloman jälkeen Katri aloitti työt toimittajana. Esa ja Katri saivat toisen ja kolmannen lapsen. Perheen yhteinen vapaa-aika täyttyi esimerkiksi veneilystä ja kävelylenkeistä. Välillä he matkustivat ulkomaille. Periaatteessa arki jatkui, mutta käytännössä ei kuitenkaan. Ajatukset ja keskustelut kiertyivät kerta toisensa jälkeen samaan kysymykseen: Miten ihminen voi yhtenä päivänä hiihtää kahdeksantoista kilometriä, ja seuraavana päivänä häntä ei enää ole? Joulukuussa 2016 Katri oli paikallisen toimittajayhdistyksen teatteriretkellä. Lapset olivat nukkumassa, ja Esa selaili nettiä. Hän luki Imatran keskustassa tapahtuneesta ammuskelusta. – Aloin ihmetellä, kun Katria ei kuulunut yhteen mennessä. Silloin hän viimeistään yleensä tulee noilta retkiltä. Huonosti nukutun yön jälkeen Esa oli keittämässä aamukahvia. Hän katseli ulos ikkunasta ja toivoi, että sieltä tulisi taksi. Sitä ei kuitenkaan tullut, vaan sen sijaan ohi ajoi poliisiauto, joka kääntyi läheisessä risteyksessä ympäri. Aloin ihmetellä, kun Katria ei kuulunut yhteen mennessä. Esa Ikävalko kertoo, ettei ole puolisonsa Katrin kuoleman jälkeen saanut nukuttua kunnolla. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 25
• K A N S S A K U L K I J A E S A I K Ä V A L K O Lapset olivat hereillä, ja Esa pyysi heitä tulemaan luokseen. – Sanoin, että äiti on ammuttu. Katri oli ollut työkaverinsa Annen ja Annen serkun Tiinan kanssa ravintola Vuoksenvahdissa teatteriretken jälkeen. Puolen yön aikaan kolmikko poistui ravintolasta. Juuri samalla hetkellä 23-vuotias imatralaismies alkoi ampua. Kolmikko joutui uhreiksi sattumalta. Katri kuoli ampujan ensimmäiseen luotiin. Ennen hautajaisia esikoiseni kysyi, voisinko olla itkemättä tilaisuudessa. Pelkkä kysymys onnistui nostamaan kyyneleet silmiini. Poliisit jäivät punaiseen omakotitaloon, kunnes paikalle saapui kriisiapua. Esasta tuntui, että hän olisi halunnut olla ihan yksin. – Siinä ne keskustelivat. Kai se oli ihan hyvä juttu. Oli sunnuntaiaamupäivä. Ulkona oli pakkasta, ja maassa oli ohut kerros lunta. Esa haali kaikki mahdolliset maljakot ja vesikannut, sillä perheelle vyöryi kukkalähetyksiä. Surunvalittelijoita riitti, ja suunnilleen jokainen muistutti Esaa siitä, että hänen täytyy muistaa syödä. – Mutta kun menit haukkaamaan voileipää, niin ovikello soi taas ja seuraava tuli sanomaan, että muista syödä. Moni tarjosi lastenhoitoapua. – He eivät tulleet ajatelleeksi sitä, että ihminen on laumaeläin. Kun perhe on kasassa ja siitä hajoaa jokin osa, niin ei muita halua lähettää maailmalle saman tien. Esalle Katrin kuolema tiesi pitkää sairauslomaa. Hän on kärsinyt traumaperäisestä stressihäiriöstä sekä ahdistusja masennustilasta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi aloitti selvityksen hänen työkyvystään. Katri haudattiin uudenvuodenaattona. Kun Esa on kertomassa, että hautajaisten jälkeen he juhlivat uutta vuotta samalla tavalla kuin muulloinkin, hän nousee äkkiä pöydästä ja poistuu toiseen huoneeseen. Hiljaisuuden rikkoo vain seinäkellon tikitys. Hautajaisten jälkeenkin talvi tuntui kestävän ikuisuuden, mutta jossakin vaiheessa kevät hiipi talven tilalle. Arki palasi pikkuhiljaa uomiinsa, vaikka suru saattoi yhä iskeä lupaa kysymättä ja yllättäen. Reilua kuukautta kolmoissurman jälkeen Imatralla perustettiin uusi yhdistys: Valon Vuoksi – Annen, Katrin ja Tiinan muisto ry. Sen takana ovat ammuskelussa menehtyneiden omaiset. Esa Ikävalko on yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hänelle oli itsestään selvää lähteä mukaan yhdistykseen, jonka tarkoituksena on uhrien muiston vaalimisen lisäksi edistää mielenterveysongelmien havaitsemista, ennaltaehkäisyä ja hoitoa. KUVAT: ESA IKÄVALKON KOTIALBUMI. 26 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Veneily on Ikävalkon perheelle tärkeää. He kävivät veneilemässä Saimaalla myös viime kesänä. Kolmen imatralaisnaisen ampunut mies oli syyntakeeton, ja elokuussa hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon Vanhan Vaasan sairaalaan. Suomen Mielenterveysseuran mukaan noin joka kymmenes henkirikoksen tekijöistä on todettu joko alentuneesti syyntakeisiksi tai syyntakeettomiksi. Se tarkoittaa, että rikokseen syyllistynyt ei ole teon hetkellä kyennyt ymmärtämään tekonsa luonnetta tai oikeudenvastaisuutta. Esa peräänkuuluttaa ajoissa asioihin puuttumista sekä kunnon hoitoa sairaaloissa: huonokuntoisia ihmisiä ei pitäisi jättää kotiin. – Kun ei anneta hoitoa ajoissa yhdelle ihmiselle, niin sitten onkin hoidettavia paljon. Esa kertoo, että paras apu, jota hän itse on saanut Katrin kuoleman jälkeen, on kodinhoitaja, joka on käynyt perheen luona säännöllisesti. Hoitaja leikkii lasten kanssa ja auttaa esimerkiksi siivoamisessa. – Kun on toinen siinä mukana, niin paljon herkemmin alkaa itsekin tekemään ja unohtaa hetkeksi ikävämmät asiat. Vertaistukea Esa on saanut muiden uhrien omaisilta. Myös parin hyvän kaverin kanssa keskustelu on auttanut. Syksy toi arkeen toivotun muutoksen. Esa on saanut luvan palata töihin sekä järjestettyä lasten hoidon Katrin äidin ja siskon sekä palkatun lastenhoitajan voimin silloin, kun hän itse on työkomennuksilla. Esa pitää työstään. – Jospa se palauttaisi arkea vanhoille uomilleen. Katri puuttuu perheestä, mutta työnteko voi auttaa minua. Jutun kirjoittaja on työskennellyt Uutisvuoksi-lehden toimituksessa kesinä 2009 ja 2010 sekä talvella 2012. Katri Ikävalko oli silloin hänen kollegansa. Kursiivilla olevat katkelmat ovat lainauksia Katrin kolumnista, jonka hän kirjoitti lehteen isänsä kuoleman jälkeen vuonna 2013. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 27
• Psykologi vastaa VASTAUS: ANTTI KAUPPI Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Tällä palstalla vastataan lukijoiden kysymyksiin elämänhallinnasta ja työhyvin voinnista. Vastaajana on Terveystalon Eteläja KaakkoisSuomen alueen johtava työterveys psykologi Antti Kauppi. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. Kysymykset julkaistaan nimettömänä. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Mikä avuksi tunteiden vuoristorataan? Olen ollut vuosikymmeniä naimisissa saman miehen kanssa ja periaatteessa avioliittomme on toimiva ja arki sujuu. Olen 58-vuotias ja oletan, että vaihdevuoteni ovat, ainakin kiihkeimmät, jo ohitse. Siitä huolimatta koen, että kärsin saman tyylisistä oireista kuin PMS: mielialani vaihtelevat todella paljon ja nopeasti, erityisesti puolisoani kohtaan. Voi olla, että aamupäivällä tunnen rakastavani häntä niin, että sattuu. Iltapäivällä muistan jonkun ikävän konfliktin parisuhteessamme ja saatan saada joko raivokohtauksen tai ryhtyä miettimään kaikkia huonoja puolia miehestäni ja suhteestamme. Saatan jopa suunnitella eroa. Kauheimpia ovat ajatukset, kun suunnittelen, mitä teen, kun mieheni on kuollut. Toisaalta taas olen usein itku kurkussa, kun ajattelen usein negatiivisesti hyvästä ja rakastavasta miehestäni. Ailahtelu ja ristiriitaisuus ovat alkaneet syödä henkistä kanttiani, ja ihmettelen, mistä tämä johtuu. Tätä on jatkunut useita vuosia. Onko minulla joitain patoutumia, traumoja, mielenterveyshäiriöitä? Olen vakituisessa työssä, samoin mieheni. Lapsemme ovat aikuisia ja ovat asuneet muualla jo tovin aikaa eli asumme mieheni kanssa kahdestaan. Minulla on ystäviä ja talous on kunnossa. KYSYMYS: K uv al äh d e: Te rv ey st al o L ähtisin selvittämään asiaa ensiksi lääkärin vastaanotolta. On tärkeää tarkastaa perusterveys ja poissulkea lääketieteellisiä syitä. Psykologiselta kannalta kuulostaa siltä, että mielialanvaihtelut olisi hyvä ottaa esille miehesi kanssa. Vaikka niiden syytä et vielä tiedäkään, voi luottamuksellinen keskustelu auttaa teitä molempia ymmärtämän, että myös itse kärsit niistä. Usein parisuhteessa syntyy väärinkäsityksiä ja loukkaantumista, kun toinen ei ymmärrä mistä käyttäytyminen johtuu. Näen, että on myös hyvä asia, että itse huomaat mielialanvaihtelut ja haluat selvittää mistä ne ovat peräisin. Lääketieteellisen selvityksen jälkeen voit hakeutua myös psykologin tai psykoterapeutin vastaanotolle. Näillä tiedoilla en osaa ottaa kantaa ongelmiesi syihin, mutta uskon että luottamuksellisessa suhteessa ammattilaisen kanssa niitä voi löytyä. Tunteita on usein vaikea muuttaa pelkästään tahdonvoimalla, mutta kun niitä oppii tutkimaan ja ymmärtämään, voivat ne tuntua vähemmän vierailta ja pelottavilta. Myös elettyä elämää ja nykyistä elämäntilannetta on hyvä rauhallisesti tarkastella ja jäsentää, koska tunneelämällämme on aina myös historia elämänkokemuksissamme ja muistoissamme, oli tunteiden syy mikä hyvänsä. Monet psykologit ja psykoterapeutit hallitsevat myös menetelmiä, joiden avulla voit saada uusia itsesi rauhoittamisen keinoja. Antti Kauppi 28 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• S uomessa syödään paljon masennuslääkkeitä. Minäkin olen niitä syönyt, kahteen masennukseen. Ensimmäisellä kerralla hoito katkesi raskauteen. Toisella kerralla sain käydä depressiohoitajalla niin kauan kuin katsoin sen tarpeelliseksi ja saatoin luopua lääkeavusta hallitusti. Olen puolustanut monissa paikoissa masennuksen lääkkeellistä hoitoa. Ensinnäkin koen, että lääkkeet tekivät minulle mahdolliseksi ottaa avun vastaan. Lisäksi lääkehoitoon liittyy mielestäni paljon väärinymmärryksiä ja pelkoja. Tunnen ihmisiä, jotka ovat syöneet hyvin pitkiä aikoja mielialalääkkeitä käymättä missään terapiassa. Tunnen ihmisiä, joille on määrätty lääkettä, joka ei ole heille sopinut. Nämä esimerkit eivät todista lääkehoitoa vastaan. Ylipäänsä työterveyshuollon ulkopuolella olevat ihmiset eivät tässä maassa välttämättä saa tarvitsemaansa hoitoa. Depressiopäiväkirjat julkaissut Anni Saastamoinen on todennut, että joskus lääkkeet reipastavat ihmistä juuri sen verran, että hän luulee, ettei enää tarvitse ammattiapua. On kuitenkin huomattava, että jossain on onnistuttu: en ole ainoa tässä maassa masennuksesta parantunut ihminen, joka on saanut hoidon terveyskeskuksesta. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa vähentynyt viidessätoista vuodessa 40 prosenttia, mikä on niin upea saavutus, että sitä pitäisi juhlia torilla. Apuahan on saatavilla monenlaista, eikä kaikki sovi kaikille. Vertaistukiryhmään meneminen ei tunnu kaikille matalan kynnyksen palvelulta. Joku luottaa vain psykiatriin. Olisi ihanteellista, jos kaikille löytyisi juuri oikeanaikainen apu sellaiselta ammattiauttajalta, jonka kanssa synkkaa. Minusta hyvä saavutus on sekin, että jokaiselle löytyisi joku apu. Oli se sitten edes lääkkeet. Minunkin lääkehoidolleni löytyi paheksujia. Yksi ystävä sanoi, että pitäisi lääkkeiden syömisen sijaan selvittää mistä masennus johtuu. Masennusteni syytä en tiedä vieläkään, mutta silloin kun olin masentunut, listani olisi ollut tällainen: koska olen a) itsekeskeinen b) paska c) heikko. Väärin hoidettu K uv a: H ei ni Le hv äs la ih o Kolumni Lääkehoitoon liittyy paljon väärinymmärryksiä ja pelkoja. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 29
• Yrittäjä löysi ilon pienistä asioista Pari vuotta sitten Johanna Hytönen alkoi pitää onnellisuuspäiväkirjaa Instagramissa. Ilon etsiminen on yksi asia, joka auttaa pienen yrityksen toimitusjohtajaa pitämään huolta itsestään. Yrittäjän työhyvinvointi voi vaikuttaa jopa yrityksen taloudelliseen menestykseen. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT JOHANNA HYTÖSEN INSTAGRAM-TILI JA SHUTTERSTOCK Työhyvinvointi 30 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Yrittäjä löysi ilon ? R uisleivän paistoa, pystykorvainen koira, sadonkorjuupuuhia. Johanna Hytösen valokuvavirta Instagram-palvelussa on jo pari vuotta täyttynyt erilaisista arjen otoksista. Hytönen kutsuu Instagram-tiliään onnellisuuspäiväkirjaksi. – Aloin pohtia, mikä tuo iloa elämääni. Ne olivat tosi pieniä asioita. Kyse oli muustakin kuin vain kuvapäivityksistä sosiaalisessa mediassa. Hytönen alkoi tietoisesti tehdä asioita, jotka tuottavat hänelle iloa. – Iloinen, hyvä mieli edesauttaa työn tekemistä. Kun huomaan, että sellaista ei ole, pohdin, mitä pitäisi tehdä. Hytönen on Siliä-nimisen viestintätoimiston osakas ja toimitusjohtaja. Onnellisuusprojekti on hänelle yksi tapa pitää huolta työhyvinvoinnistaan. Myös Työterveyslaitoksen Yrittäjän työkyky -opas lähtee liikkeelle itselle tärkeiden asioiden hahmottamisesta. – Monestihan sanotaan, että ilman muuta terveys on tärkeää ja työkyky on tärkeää. Mutta oppaassa lähdetään herättelemään siihen, miten oma ajankäyttö vastaa siihen, mikä on tärkeää, työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta toteaa. VARASUUNNITELMA PUUTTUI Jos en olisi päässyt opiskelemaan, varasuunnitelmaa ei olisi ollut. Näin Johanna Hytönen kertoo toisesta opiskelupaikastaan. Aiemmin hän oli päätynyt kaupan alalle merkonomikoulutukseen, valmistunut ja työskennellyt kuusi vuotta isossa sisustustavaratalossa. Työskentely ketjussa alkoi kuitenkin riittää. Hierarkkisessa työpaikassa omaan työhön sai vaikuttaa vain vähän. Hytönen halusi ottaa ohjat omiin käsiinsä ja hakeutui Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiaan, jossa opiskellaan valmennuksen, projektien ja opiskelijoiden omien osuuskuntien avulla. Tekemällä oppiminen tuntui omalta. Tradenomiksi valmistumisen jälkeen hän on ollut koko ajan yrittäjä: ennen Siliää Hytönen työskenteli osuuskuntamuotoisessa Monkey business -valmennusyrityksessä. Samaan aikaan hän jatkoi opiskelua muun muassa tuotekehityksen ja vuorovaikutukseen keskittyvän yhteisömanageroinnin parissa. Siliä perustettiin loppuvuonna 2013. Yritys oli kolmen ystävän opiskeluaikainen ajatus. Suunnitelma kypsyi, kun kolmikolla alkoi olla valmiita asiakkaita, mutta ei sopivaa paikkaa pyydettyjen töiden tekemiseen. Aluksi Siliä tarjosi yrityksille assistenttipalveluja. Heiltä kuitenkin pyydettiin yhä enemmän viestinnän töitä, joten noin vuoden jälkeen muista tehtävistä luovuttiin. Toimitusjohtaja Hytösestä tuli tämän vuoden alussa. YKSIN METSÄÄN Ajankäyttö voi olla yrittäjän akilleen kantapää. Työterveyslaitoksen Heli Hannonen kertoo, että toiset yrittäjät uppoutuvat työhön niin, että he ovat vaikkapa asiakkaiden tavoitettavissa jatkuvasti. Työhön on intoa ja tekemisen palo, mutta tämä saattaa houkutella tekemään työtä oman hyvinvoinnin kustannuksella. Johanna Hytönen kertoo kirjoittaneensa eräänä perjantai-iltana tarjousta asiakkaalleen posket punaisina. – Naureskelin, että onpas hoopoa tehdä tätä perjantai-iltana, mutta olin niin innostunut, että se oikeastaan vain antoi energiaa. Joskus päivät venyvät, mutta vastapainoksi Hytönen voi kesken päivän käydä ulkoilemassa ja tekemässä ruokaa. Päivät hän aloittaa lenkillä koiran kanssa. Hän kertoo tärkeäksi rentoutumispaikakseen metsän, jossa hän kävelee omia polkujaan – kävelytiet muine ihmisineen ja haukkuvine koirineen tuntuvat stressaavilta. Psykologi Heli Hannonen nostaa juuri palautumisen tärkeimmäksi asiaksi yrittäjän työhyvinvoinnissa: tauot, riittävän ruokailun, työn ulkopuolisen elämän, liikunnan ja nukkumisen. Tutkimustiedon valossa stressin kokeminen on yrittäjillä yleisempää kuin palkansaajilla. Yrittäjänaisilla stressin kokemus on voimakkaampi kuin miehillä.Ylikuormittuminen ei ole yritykselle hyvästä: Hannonen kertoo, että alustavien tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että heikoksi koettu työkyky on yhteydessä yrityksen heikkoon taloudelliseen menestykseen. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 31
• INNOSTUS SYNTYY IHMISTEN VÄLILLÄ Johanna Hytönen sanoo ymmärtäneensä sen, että jos oma pää ei ole kunnossa, niin työ ei luista eikä yritystoimintakaan suju. Siksi hän on pitänyt esimerkiksi kesälomia. Arjessa hän sanoo käyvänsä itsensä kanssa keskusteluja siitä, mikä riittää. Toisinaan on vain todettava, että huomenna on uusi päivä. Hän kertoo myös hoksanneensa, että ei lähde mukaan muiden ihmisten höyryämiseen, vaan selvittää asioita rauhallisesti. Hytönen pyrkii sulkemaan ylimääräiset viestintäkanavat ja keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Puhelimitse hän on silti tavoitettavissa. Hyvä tavoitettavuus on tärkeää, sillä hän työskentelee Jyväskylästä käsin, kun yrityksen toimisto on Helsingissä. Heli Hannonen sanoo, että sosiaalinen tuki on oleellista yrittäjyyden kannalta, saipa sitä sitten työkavereilta, perheeltä tai yrittäjäkollegoilta. Pääasia on, että on joku, jonka kanssa jakaa murheet ja ilon hetket. Johanna Hytöselle tärkein tuki on Crazy Town -niminen toimistoyhteisö Jyväskylässä. Siellä käy töissä eri alojen yrittäjiä ja työntekijöitä. Hytönen suosittelee yhteistoimistoa erityisesti yksinyrittäjille, joita Suomen yrittäjistä on valtaosa. Hänellä on kokemusta nykyistä yksinäisemmästäkin työskentelytavasta, sillä hän asui pari vuotta Pyhäjärvellä, joka on pieni kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla. – Ajattelin, että pärjään, mutta ei. Opin paljon itsestäni: en voi tehdä töitä sillä tavalla. Mitään tukiverkkoa ei ollut. Vaikka Jyväskylästä käsin yhtiökumppanit ovat yhä kaukana, toimistoyhteisö on läsnä arjessa. Hytönen pitää arvokkaana myös yrittäjäyhdistyksen vireää toimintaa. Kohtaamiset ovat tärkeitä, sillä hän kokee innostuksen ja oppimisen syntyvän ihmisten välillä. Hytösen Instagram-kuvissa ihmiset esiintyvät usein porukassa. Lyhyessä videossa joukko naisia tekee hassuja tanssiliikkeitä. Hytönen kertoo, että varsinkin pari vuotta sitten hän selasi ottamiaan kuvia paljon. –Katsoin sieltä, että ”ai, tuo oli ihana hetki” ja ”kyllä, olipa kaunis juttu”. Käytän sitä edelleen siihen tarkoitukseen. Johanna Hytönen y 36-vuotias yrittäjä Jyväskylästä. y Siliä Oy:n toimitusjohtaja, Monkey business -tavaramerkillä toimivan osuuskunnan jäsen. y On opiskellut muun muassa talouskoulussa, Jyväskylän kauppaoppilaitoksessa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiassa ja Otavan opistossa. y Pitää Metsälehdelle blogia uuden metsänomistajan näkökulmasta. Hän osti isänsä metsän muutama vuosi sitten. y Harrastaa rock’n’swing-tanssia ja lenkkejä koiran kanssa metsässä. KUVA: AINO HEIKKONEN 32 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• TU NN E & MIE L I Hyvän mielen vinkki – kiinnitä huomio ainakin näihin Yrittäjän työhyvinvointi koostuu useista paloista 1. Tärkeät asiat Itselle tärkeiden asioiden pohtiminen voi herättää huomaamaan ristiriidan omassa toiminnassa ja siinä, kuinka haluaisi toimia. 2. Työkyky Työkyky tarkoittaa yrittäjän voimavaroja suhteessa työn vaatimuksiin. Niitä ovat esimerkiksi hyvä terveys, osaaminen ja ammattitaito. Työkykyyn vaikuttavat johtaminen, asenteet ja motivaatio. Myös ympäristöllä, kuten perheellä, on vaikutus työkykyyn. 3. Taidot Huolehdi ammattitaidostasi ja yrittäjyystaidoistasi! Yrittäjyystaitoja ovat esimerkiksi riittävästä vakuutustasosta huolehtiminen sekä ajantasaisen budjetin laatiminen yritykselle. Suunnitelmallisuus vähentää stressiä. 4. Muutos Osa tavoistamme ja tottumuksistamme eivät edistä työkykyä. Tunnista ja muuta haitallisia tapoja, mutta ole kärsivällinen: muutoksen tekeminen vie aikaa. 5. Ajankäyttö Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Kun aivot vuorottelevat tehtävien välillä, asiasta toiseen vaihtaminen vie aikaa. Ajankäytössä kannattaa ottaa huomioon myös vapaa-aika: yritystoiminnalle on haitaksi, jos elämä supistuu vain työn ympärille. 6. Stressi Sopiva henkinen kuormitus on hyväksi, mutta pitkittynyt stressi vie voimat. Pohdi työn kuormittavuutta, lisää myönteistä ajattelua ja pidä huolta itsestäsi! 7. Uni Riittävä uni tukee työkykyä, ja univaje taas heikentää toimintakykyä. Nukutko 7–9 tuntia yössä? 8. Kunto Sekä fyysisesti raskaassa työssä että toimistotyössä hyvä kunto edistää työkykyä. Muista kiinnittää huomiota myös työasentoihin! 9. Ravinto Ruokailu työaikana antaa virtaa. Päivässä olisi hyvä syödä 3–5 kertaa, ja perinteinen lautasmalli auttaa kokoamaan monipuolisen aterian. 10. Tuki Yrittämisen ilon ja surun hetkien jakaminen auttaa jaksamaan. Verkostoja voi löytää vaikka yrittäjäyhdistyksistä. Tukea tarjoaa myös perheenjäsen tai ystävä. 11. Terveys Työterveyshuolto ei ole yrittäjälle pakollista, mutta sen järjestämisestä voi olla hyötyä. Jos työ terveyshuolto on hankittu kunnan terveyskeskuksesta, yrittäjä saa siitä suoraan Kela-korvauksen. Vuoden 2018 alusta suorakorvaus laajenee yksityiseen työterveyshuoltoon. Lähteet: Yrittäjän työkyky – menestyvän yrityksen kivijalka (Työterveyslaitos 2017), työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta ja Kela. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 33
• Yksinäisten ääni Masennukseen sairastunut Jenni Rotonen puhuu yksinäisten puolesta osoittaakseen, että paha olo voi piillä kiiltävänkin pinnan alla. Hän on huomannut, että edes parisuhde ei aina pelasta ulkopuolisuuden tunteelta. TEKSTI ANNE SALOMÄKI KUVAT EEVA ANUNDI J E N N I R O T O N E N Kanssakulkija J enni Rotonen tapaa uusia ihmisiä jatkuvasti: junassa, balettitunneilla ja kuntosalin vastaanotossa. Kun uskaltaa avata suunsa ja jutella tuntemattomille, voi puolivahingossa löytää parhaan kaverin. Monet toki katoavat lyhyen juttuhetken jälkeen, mutta eivät kaikki. – Joka vuosi elämääni tulee ainakin yksi uusi läheinen ystävä, hyvänä vuonna montakin, ja yleensä ihan sattumalta, Rotonen kertoo. Vaikka Rotonen tuntee paljon ihmisiä, vielä useampi ihminen tuntee hänet. Pupulandia-blogia yli kymmenen vuotta kirjoittaneen ja nykyään bloggaamisella itsensä elättävän yrittäjän Instagram-tilillä on yli 26 000 seuraajaa. Tuntematon vastaantulija saattaa siis tietää, mikä Marimekon uuden malliston mekoista on Rotosen suosikki tai missä maassa hän on viimeksi matkaillut. 34 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• ? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 35
• Joskus oli kuitenkin aika, jolloin ketään ei tuntunut kiinnostavan. Parikymppisenä opiskelijana Jyväskylässä Rotonen yritti välillä vimmaisesti löytää itselleen seuraa lauantai-illaksi. Kukaan tuttava ei innostunut, päässyt, ehtinyt tai jaksanut. Töissä tuntui usein siltä, että päivän päätteeksi muiden puhelimet olivat pullollaan viestejä viikonloppusuunnitelmista ja muista menoista. Rotosen puhelimen näyttö pysyi pimeänä. – En keksinyt mitään selitystä sille, miksei seura kiinnostanut. Osaan keskustella ja olen kiinnostunut ihmisten asioista, eikä minussa pitäisi olla mitään luotaantyöntävää. Olen ihan varteenotettava kaveri! Erityisen pahalta se tuntui siksi, että silloisella poikaystävällä riitti rientoja kaveriporukan kesken. Rotonen korostaa, että kumppanilla saa ja pitää olla elämää suhteen ulkopuolella, mutta kun toinen jäi tahtomattaan yksin, tilanne kaihersi myös parisuhdetta. – Ei seurustelu suojaa yksinäisyydeltä. Toki se on parempi kuin olla kokonaan ilman ketään, mutta se on hirveä taakka toiselle, jos joutuu yksin olemaan kumppanin koko tukiverkosto ja itse tuntee itsensä riippakiveksi. AINA ULKOPUOLINEN Opiskeluaikoina Rotosella todettiin myös masennus. Vaikka romahdus tuli yhtäkkiä ja yllättäen, jälkikäteen ajateltuna hän arvelee olleensa masentunut jo lukiossa. Pitkittyneen alakulon syy vain oli vaikea tunnistaa. Vaikka kaikki oli päällisin puolin ihan hienosti, Rotonen ei saanut itsestään irti juuri mitään. Seuran puute suretti, mutta energiaa ihmisten tapaamiseen ei oikein riittänyt. Kun juhlaillat kaupungilla opiskeluporukoissa eivät saaneet liikkeelle, mukaan pyydettiin yhä harvemmin. Vasta lääkärin lempeä lausunto havahdutti. – Sanoin ensin lääkärille, että en minä mitenkään voi olla masentunut. Hän vastasi, että olet oppikirjaesimerkki masentuneesta ihmisestä. Ulkopuolisuuden tunne oli seurannut Rotosta pienestä asti. Kun perhe oli muuttanut paikkakunnalta toiselle eikä yhteydenpito ollut vielä yhtä vaivatonta kuin nykypäivänä, ystävyyssuhteet jäivät muuttojen myötä. – Kun muutin, kavereiden elämä jatkui sellaisena kuin se oli ollut – miinus minä. Monilla on lapsuuden ja nuoruuden kaveriporukka, mutta minulla ei. Masennuksen myötä ja siitä toipuessaan Rotonen alkoi ymmärtää, kuinka pinnallisia monet kaveruussuhteet olivat olleet. Jos hän valitteli väsymystä, muut vain vakuuttelivat, että bailaamalla mieli paranee. Harva huolestui tai tarjosi apua. – Ehkä kyse oli siitäkin, että ihmiset olettivat jonkun huolehtivan. Että joku muu tukee tai auttaa, jos minulla ei ole kaikki hyvin. Rotonen huomauttaa, että on usein mahdotonta sanoa, onko yksinäisyys seurausta masennuksesta vai toisin päin. Masentunut suree ystävien puutetta, mutta voimavarat eivät riitä aina edes sängystä nousemiseen. Terapiajakso nosti Rotosen taas jaloilleen. Lisäksi hänellä oli elämässään yksi ihminen, joka oli toipumassa masennuksesta. Kaveri osasi ehdottaa juuri sopivan energiatason asioita, kuten kävelyllä käymistä ja teekupposta isossa porukassa juhlimisen sijaan. – Hän tajusi, mihin minun vähäiset voimavarani riittivät. K A N S S A K U L K I J A J E N N I R O T O N E N 36 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• TYLY PALAUTE SAI KERTOMAAN Enää Rotonen ei kärsi yksinäisyydestä. Muutettuaan Jyväskylästä Helsinkiin hän alkoi tutustua ihmisiin omalla tavallaan: sattumalta, siellä täällä mitä kummallisimmissa paikoissa ja yleensä siksi, että uskalsi avata suunsa myös vieraiden seurassa. Vaikka masennus ei ole enää palannut yhtä intensiivisesti kuin parikymppisenä, pari vuotta sitten Rotonen oli uuvuksissa. Blogin tuoma julkisuus näytti työn huonot puolet, kun kommenteissa ja netin keskustelupalstoilla ruodittiin ilkeään sävyyn hänen tekemisiään. Tekstejä ymmärrettiin tahallaan väärin ja kaikesta löytyi huomauteltavaa. Taustalla oli mullistusten vuosi, ja valmiiksi väsyneeseen kielteinen palaute osui erityisen syvälle. Lukijat alkoivat valittaa, ettei Rotosesta saa blogissa enää mitään irti. – Minusta kun tuntui, etten saa edes itse itsestäni irti juuri mitään, joten oli aika vaikea antaa siitä muillekaan. Kyse oli myös suojausmekanismista. Huutelijoille ei ollut tarttumapintaa, kun ei jakanut blogissa liian henkilökohtaisia asioita. Sitten Rotoselle heräsi halu kertoa, mistä on kyse. Vaikka hän oli aiemmin viitannut syksyn alakuloisuuteen ja apaattisuuteen, vuoden vaihduttua iski tarve selittää asiaa lisää. ? Minusta tuntui, etten saa edes itse itsestäni irti juuri mitään. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 37
• K A N S S A K U L K I J A J E N N I R O T O N E N – Aloitinkin postauksen silloin toteamalla, etten oikein tiedä, mitä aion tässä sanoa. Pelotti painaa julkaise-nappia. Pelko oli turhaa. Osa niistäkin lukijoista, joita etäisyys oli ärsyttänyt, antoi hellin sanoin anteeksi. Pian Rotosta alettiin pyydellä mukaan erilaisiin mielenterveyskampanjoihin. Hän on muun muassa kertonut masennustarinansa Sekasin-kampanjassa, puhunut yksinäisyyden kokemuksistaan Ylen A2:n Yksinäisyys-illassa ja kirjoittanut aiheesta useaan otteeseen blogissaan. – Halusin näyttää ihmisille, että kuka tahansa voi kärsiä yksinäisyydestä ja masennuksesta. Myös ne, joiden ei ikinä uskoisi, Rotonen toteaa. Esimerkiksi muotibloggaajan elämä saattaa sosiaalisessa mediassa vaikuttaa pelkiltä upeilta ulkomaanmatkoilta, ilmaisilta merkkilaukuilta ja filtteröidyiltä brunssihetkiltä. Rotonen huomauttaa, että vaikka blogeissa esitellään aitoa elämää, Pupulandia on pelkkä pintaraapaisu todellisuudesta. KUIN KAAPPI ROMAHTAISI Rotoselle terapia on yksi parhaista asioista, jonka hän on itselleen sallinut. Nyt hän ymmärtää mielenterveyden tärkeyden ja sen, ettei omia ongelmia kannata verrata muihin. – Aloittaessani terapian ajattelin, että enhän minä ole katolta hyppäämässä ja että terapeutin Jenni Rotosen vinkit ystäviä etsiville • Älä ole liian tuomitseva tai valikoiva. Yllättävienkin ihmisten kanssa voi löytyä jotakin yhteistä. pitäisi käyttää aikansa sellaisiin, jotka tarvitsevat häntä enemmän kuin minä. Siksi Rotoselle on tärkeää muistuttaa kaikkia siitä, että apua saa ja pitää hakea. Asioiden käsittelemisessä ei tarvitse jäädä yksin. – Minusta tuntui siltä, että tungin kaappiin lisää ja lisää tavaraa, kunnes mitään ei enää mahtunut ja kaikki kaatuikin päälleni. Jo ennen masennusta Rotonen osasi nauttia yksinolosta. Nyt, kun ympärillä on aktiivinen ystäväpiiri, oma seura tuntuu välillä erityisen hyvältä. Esimerkiksi viimeksi erottuaan Rotonen vietti puolentoista kuukauden ajan joka ikisen lauantaiillan yksin kotona. – Oli ihanaa olla kotona ja itseriittoinen! Joku muu olisi voinut ahdistua, mutta silloin en mitään muuta halunnutkaan. Rotosen saamassa palautteessa usein todetaan, että juuri hänen kaltaisiaan tarvitaan muistuttamaan siitä, että kuka tahansa voi kohdata vastaavaa – ja että selviäminen on mahdollista. Rotonen haluaa tehdä käytännön tekoja arjessaan. Hän ei esimerkiksi ole mustasukkainen omista kavereistaan vaan mieluusti tutustuttaa heitä toisiinsa. Lisäksi hänellä on Punaisen Ristin kautta löytynyt mummokaveri, jonka kanssa keksitään tekemistä joka viikko. Kaksikko käy esimerkiksi käy kävelyillä ja kaupungilla sekä ihan vain rupattelee yhdessä. – Kaikki voimme katsoa ympärillemme ja yrittää piristää jonkun päivää. • Harrastusten ja myös netin kautta voi kohdata samassa tilanteessa olevia. • Älä lannistu, jos heti ei onnistu – mutta älä myöskään jää roikkumaan, jos joku toistuvasti kieltäytyy ehdotuksistasi. • Pyydä ihmisiä mukaan johonkin tekemiseen, kuten elokuviin. Silloin sovittu tapaaminen ei jää vain puheen tasolle. • Juttele vieraillekin rohkeasti. • Mieti omaa käytöstäsi: töksäytteletkö, oletko kärkäs? Se voi saada muut välttelemään seuraasi. • Opettele myös nauttimaan yksinolosta ja asioiden tekemisestä yksin. 38 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 39
• K U N M I E L E N T E R V E Y S H O R J U U : Dissosiaatiohäiriö 40 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• ? Trauma voi johtaa persoonallisuuden jakautumiseen Traumaattisista kokemuksista johtuvat dissosiaatiohäiriöt aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä. Traumojen merkitystä mielenterveyden häiriöiden taustalla on alettu hiljalleen ymmärtää, mutta dissosiaatiohäiriötä ei silti välttämättä tunnisteta. Oikea hoito on psykoterapia. TEKSTI MARJAANA ROPONEN KUVITUS MARIA VILJA T öissä olin reipas, älykäs ja iloinen. Tein töitä, menestyin ja voitin kaikki palkinnot. Iltaisin kotona olin itkuinen lapsi. Parveke oli täynnä roskapusseja ja tiskit homehtuivat altaaseen. Ihmisen psyyke suojautuu automaattisesti dissosiaation keinoin onnettomuustilanteessa: toimintakyky säilyy, mutta tunteet menevät pois päältä. Jälkeenpäin ihmisellä ei ole yhteyttä tilanteeseen liittyviin tunteisiin ja hän saattaa puhua järkyttävästä tapahtumasta kuin arkipäivän asiasta. Tunnekokemus on yhteydessä myös muistiin, minkä vuoksi muistikuvat onnettomuudesta voivat olla hatarat. – Dissosiaatiossa osa persoonallisuudesta pyrkii jatkamaan elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut ja väheksymään traumaa, toinen osa persoonallisuudesta jää jumiin näihin kokemuksiin, kertoo psykiatri, terapeutti ja kirjailija Anssi Leikola. Kun lapsi joutuu toistuvasti työntämään tunteensa syrjään, käyttämään dissosiaatiota, persoonallisuus alkaa jakautua. Tällainen persoonallisuuden jakautunut rakenne aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. – Ennen dissosiaatiohäiriön kehittyminen liitettiin seksuaalisiin hyväksikäyttöihin ja fyysiseen väkivaltaan. Nykyisin tiedetään, että häiriö voi kehittyä myös ilman fyysistä kaltoin kohtelua häiriintyneen varhaisen kiintymyssuhteen vaikutuksesta, psykiatri, psykoterapeutti Päivi Maaranen kertoo. Vanhemman arvaamaton ja uhkaava käytös on lapselle vahingollista, koska lapsi on riippuvainen vanhemmistaan. Lapsi ei voi valita, miten tulee kohdelluksi, vaan hänen on selviydyttävä pahojen asioiden keskellä. Jos lapsella ei ole ketään turvaa T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 41
• tuovaa aikuista, psyyke alkaa suojautua dissosiaation avulla. Toistuvan kaltoin kohtelun seurauksena lapsi alkaa kokea olevansa huono ja ansaitsevansa pahaa. Hän uskoo olevansa syyllinen häneen kohdistuvaan pahuuteen ja yrittää miellyttämällä ja kiltisti olemalla saada pahan loppumaan. Kun ruokkiva käsi lyö, lapsi uskoo ansaitsevansa pahaa. Epänormaalissa kasvuympäristössä kasvanut ei aikuisenakaan tiedä, mitä hänelle saa tehdä ja mitä ei. Pahaa ei opi tunnistamaan pahaksi ja hyvä saattaa tuntua pelottavalta. OIREIDEN KIRJO ON LAAJA Dissosiatiivinen oireilu näkyy ihmisen persoonan äkillisenä muutoksena esimerkiksi läheisen kanssa riidellessä. – Ihmisen olemus puhetyyliä myöten saattaa äkillisesti muuttua. Samalla voivat vaihtua minäkuva, kyvyt ja tavoitteet, Leikola kertoo. Riitatilanne ja hylätyksi tulemisen pelko herättävät lapsuuden tunnekokemukset ja kehon tutut puolustusreaktiot, jolloin ihminen käyttäytyy traumakokemuksistaan käsin kuin toinen ihminen. Vakavin dissosiaatiohäiriön muoto on dissosiatiivinen identiteettihäiriö, jossa ihmisen persoonan osat ovat niin voimakkaasti eriytyneet, että syntyy muistiaukkoja. Enää taitoni eivät huku. Ennen saatoin yhtenä päivänä osata koodata, toisena en. Muisti katkeili, kokonaisia päiviä oli hukassa. Traumatisoitunut ihminen välttelee tunteita, joiden kokeminen voi johdattaa traumamuistoihin. Kun tunteisiin ei ole yhteyttä, syntyy depersonalisaatiokokemuksia, joissa maailma ja oma itse voivat tuntua epätodellisilta. Ihminen voi kokea elävänsä kuplan sisällä erillään muista tai katsella omaa itseään ulkopuolelta. Olo oli epätodellinen kuin unessa, vaikka tiesin olevani hereillä. Välillä tunsin liikaa, värit olivat liian kirkkaita, äänet liian voimakkaita. En tuntenut ruumistani omakseni. Koska traumatisoitunut ihminen on tottunut olemaan jatkuvassa valmiustilassa, fyysiset oireet ja autonomisen hermoston vireysongelmat ovat iso osa oirekuvaa. Ihmisellä voi olla kiputiloja, vatsaoireita, tunnottomuutta tai halvausoireita. Vireystila voi vaihdella voimakkaasti päiväaikaisen aikuisen minän touhukkaasta ylivireydestä alivireyteen, joka ilmenee lamaantumisena, väsymyksenä ja masennuksena. Eri persoonanosieni välillä on nyt yhteistyötä. Minulla ei ole enää muistiaukkoja, enkä saa paniikkikohtauksia tai hallitsemattomia raivokohtauksia. Vaikeiden tunteiden esille noustessa en vajoa masennukseen. En ole toivonut kuolemaa muutamaan vuoteen. HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN ON TÄRKEÄÄ Persoonallisuuden rakenteellisen jakautumisen avulla ihminen voi pystyä pitämään traumakokemuksia poissa arkisesta tietoisuudestaan ja pärjätä elämässään pitkälle aikuisuuteen. Jokin perusturvaa järkyttävä tilanne, kuten avioero, työttömyys tai onnettomuus, voi tuoda lapsuuden traumaattiset kokemukset tietoisuuteen ja kehon muistettavaksi. – Näen usein vastaanotollani, että ihminen on elänyt vaikeista traumoista huolimatta pitkälle aikuisuuteen jopa ajattelematta lapsuuttaan. Niin sanottu aikuinen persoonan osa on kyennyt huolehtimaan töistä 42 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• – Kun ihmisen elämäntapana on ollut kaikkinainen trauma-asioiden välttely, ja persoonallisuuden jakautuminen on mahdollistanut selviytymisen, äkillinen traumojen auki repiminen on vahingollista. Valitettavasti tällaista tapahtuu joskus tilanteissa, joissa jostain syystä diagnoosin asettaminen nostetaan hoidollisten tavoitteiden edelle, psykiatri Anssi Leikola sanoo. Erityisesti hoidon alussa vakauttaminen on tärkeää. Tampereen yliopistollisen sairaalan vakauttamisryhmää vetävän psykiatri, psykoterapeutti Päivi Merimaan mukaan yksilöpsykoterapian ja vakauttamisryhmän yhdistelmä jouduttaa toipumista. – Vakauttamisryhmässä ei puhuta omista traumakokemuksista. Opettelemme tunnistamaan traumaperäisiä oireita sekä traumalaukaisijoita, harjoittelemme vireystilan säätelyä sekä tunteiden kanssa selviämistä ja käymme läpi arkirytmin ja unen merkitystä, Merimaa kertoo. Terapian alku oli hyvin sumuista. Dissosioin minkä kerkesin. Vakauttamiseni kesti vuosia. Vakauttamisen pyrkimyksenä on lisätä arjen toimintakykyä, säädellä vireystilaa sekä lisätä turvallisuuden tunnetta ja resursseja kohdata vaikeimpia kokemuksia ja tunteisiin liittyviä pelkoja. ja lapsista, mutta sen persoonan toimintakyky on ollut kapeaa. Kosketus omiin tunteisiin on puuttunut, Päivi Maaranen kertoo. Elin vain niin. Elämäni oli sellaista, koin itse olleeni aina jotenkin vääränlainen. – Ihminen voi hakeutua hoitoon ahdistus-, masennustai paniikkioireiden takia tai somaattisen oireilun, kuten vatsakipujen ja päänsäryn takia. Olo voi olla epätodellinen, eikä kokemuksista usein uskalleta puhua, koska pelätään, että pidetään hulluna, Maaranen jatkaa. Kun minulta kysyttiin terapiani alussa lapsuudestani, oli vastaukseni aina sama: Varhaislapsuuteni oli ruusuilla tanssimista ja minun ongelmani johtuivat minusta, olin niin kauhean vaikea teini. Sekä dissosiaatiohäiriön tunnistamisen että oikean hoidon saamisen ongelmat johtuvat osittain siitä, ettei traumakokemusten vaikutusta ja dissosiaatio-oireilua vielä ymmärretä laajasti psykiatrian alueella. – Tämän häiriön oireet eivät ole meillä vielä rutinoituneessa käytössä kysymyspatteristossa. Iso riski on, että oireilu sekoitetaan psykoosiin, ja väärästä diagnoosista seuraa vääränlainen hoito. Jos ihmisellä täyttyy kriteerit moneen eri diagnoosiin, esimerkiksi epävakaaseen persoonallisuushäiriöön, syömishäiriöön ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, hälytyskellojen pitäisi soida, Maaranen kertoo. Isoveljeni joutui jo nuorena laitoshoitoon. Hänen traumaperäistä oireiluaan ei osattu tunnistaa ja hän jäi väärän diagnoosin vangiksi. Kylkiäisenä tuli vahva ja alati vaihtuva lääkitys. Valitettavasti hänen tarinansa ei ole kovin harvinainen. EHEYTYMINEN VAATII LUOTTAMUSTA Tunnen olevani lottovoittaja. Olen saanut alusta asti hyvää hoitoa. 12 vuotta kestäneessä terapiassani olen ollut ihmisenä keskiössä, en yhtä kuin diagnoosini. Dissosiaatiohäiriötä hoidetaan psykoterapialla. Jos masennus on syvää tai jos traumat tulevat liian voimakkaina läpi ihmisen tietoisuuteen, voidaan hoidon tukena käyttää lääkkeitä. – Mikään lääke ei kuitenkaan paranna dissosiaatiohäiriötä, vaan toipuminen tapahtuu psykoterapiassa, Maaranen kertoo. Psykoterapiatyöskentelyssä tärkeintä on luottamuksen rakentaminen. Turvattomassa hoitosuhteessa traumat aktivoituvat ja ihminen suojautuu niin voimakkaasti, ettei terapiatyöskentely etene tai työskentely voi päättyä kokonaan. ? T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 43
• ”Caritan piti mennä toiselle hoitajalle, mutta kun tämä oli poissa, hänet ohjattiin minulle. Carita oli aika harmistunut siitä, että vastassa oli uusi hoitaja. Hän oli topakan ja vaativan oloinen, niin kuin nykyään on oltava, ja kertoi heti häiriöstään ja että tarvitsee vakaan hoitosuhteen. Carita kertoi avoimesti psykoterapiastaan, joten ajattelin, että en mene sille alueelle vaan hoidan tämän raskausja äitiysneuvolapuolen. En tiennyt dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä paljon, joten otin asiasta selvää. Kysyin myös neuvolan psykiatriselta sairaanhoitajalta, tarvitseeko minun tehdä jotakin erityistä. Hän vastasi, ettei. Tein paljon töitä luottamuksen rakentamiseksi. Ymmärsin, että se oli tässä tilanteessa todella tärkeää. Caritalla oli traumatisoivat kokemukset esikoisensa synnytyksestä ja jälkitarkastuksesta, mutta sain hänet uskomaan, että uusi synnytys olisi erilainen. Minun on sanottava paniikissa olevalle äidille, että tämä raskaus menee hyvin, vaikka en tietenkään voi etukäteen sitä tietää. Tällainen turvaistaminen on hirveän tärkeää. Taustansa takia Carita kävi synnytyspelkopoliklinikalla ja tutustuimme yhdessä synnytyssairaalaan. Pyrimme huomioimaan kaikki mahdolliset asiat, että Carita kokisi olevansa TOIPUMINEN ON MAHDOLLISTA Toipuminen vakavasta dissosiaatiohäiriöstä on pitkä prosessi, mutta se on mahdollista. – Se, että ihminen uskoo syvällä sisimmässään olevansa kokonaan kelvoton, paha ja mitätön, on niin perustava asia, että eheytyminen vie yleensä vuosia ja vaatii paljon korjaavia kokemuksia. Koko elämä ja minäkuva on arvioitava uudelleen, Leikola kertoo. Koen suurta myötätuntoa ja kiitollisuutta dissosiaatiotani kohtaan. Se on pitänyt minut hengissä ja toimintakykyisenä sietämättömissä olosuhteissa. Se on pitänyt minua kädestä, kun kukaan muu ei ole lohduttanut. Nyt sen tehtävä on täytetty. Enää en elä jatkuvassa vaarassa ja pelossa ja on minun vuoroni antaa omille lapsilleni turvaa, jota minulla ei ollut. Kaikkein tuhoavimpaan käyttäytymiseen voidaan saada toimivalla psykoterapialla nopeastikin muutosta. Tutkimustietoa kuntoutumisesta ei ole, mutta Maarasen kokemuksen mukaan moni kuntoutuu, jos tavoite on toimintakyvyn palautuminen. Äitiysneuvolan työntekijä tarjosi Caritalle korjaavan kokemuksen – Jos julkisella sektorilla tunnistettaisiin tehokkaasti traumaperäinen oireilu ja aloitettaisiin vakautustyö varhaisessa vaiheessa, Kelan kuntoutuspsykoterapia voisi keskittyä traumatyöskentelyyn ja persoonan integrointiin. Silloin kolmessa vuodessa voisi saada paljon aikaan, Päivi Maaranen toteaa. Traumojen merkityksen ymmärtäminen mielenterveyden häiriöiden taustalla on psykiatriassa mullistava ajattelutapa. Riski ylisukupolvisten traumojen siirtymiseen vanhempi-lapsisuhteissa vähentyy synnytyksessä turvassa ja että hänen tahtoaan kunnioitetaan. Olen valtavan iloinen, että pystyin auttamaan Caritaa ja että saimme yhdessä rakennettua hänelle hyvän raskausja synnytyskokemuksen. Tämä kokemus vahvisti ajatustani siitä, että neuvola voi olla paikka, jossa saa tukea ja turvaa, kun äitiyteen liittyy vaikeita kokemuksia. Raskauden aika kuljettaa naista omien lapsuuden hoivakokemusten äärelle, eikä se ole aina helppoa. Äitiyteen liittyvästä epävarmuudesta ja vaikeista tunteista puhuminen vaatii luottamuksellisen suhteen, joka kasvaa rehellisyydestä, kuuntelusta ja 44 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Lieväasteinen ja ohimenevä dissosiaatio on yleinen psyyken suojakeino rasitusja uupumustiloissa sekä onnettomuustilanteissa. Mielenterveyden häiriöksi dissosiaatio luokitellaan, kun oireisto on hallitsevaa ja haittaa arjen toimintakykyä. Dissosiaatiohäiriössä persoonallisuus on jakautunut niin, että traumamuisto jää muusta persoonallisuudesta erilleen, jolloin ihminen pystyy muun persoonallisuutensa avulla huolehtimaan arjen sujumisesta. Dissosiaatiohäiriön taustalla on häiriintynyt varhainen kiintymyssuhde tai vakavaa ja pitkäkestoista fyysistä tai psyykkistä kaltoin kohtelua, jollaista voi olla myös koulukiusaaminen. Psyykkisten oireiden, kuten paniikkikohtausten, ahdistuksen, uupumuksen, muistin menetyksen, äänten kuulemisen ja depersonalisaation lisäksi tyypillisiä ovat vaihtelevat somaattiset oireet, vatsaoireet, kiputilat, halvaukset, joille ei löydy lääketieteellistä selitystä. Hoitokeinona on kolmevaiheinen traumapsykoterapia, joka aloitetaan vakauttamisella, sen jälkeen aloitetaan traumatyöskentely ja lopulta saatetaan persoonan jakautuneet osat yhteen. Häiriön kehollisen luonteen vuoksi sensomotorinen psykoterapia ja silmänliiketerapia EMDR ovat hyviä hoitomuotoja suunnitellusti käytettynä psykoterapiatyöskentelyssä. Lääkkeitä käytetään tarvittaessa hoidon tukena, mutta lääkkeet eivät paranna häiriötä. Jutun lähteet: Anssi Leikolan, Päivi Maarasen sekä Päivi Merimaan haastattelut Verkkosivut ja -artikkelit: Dissosiaatiohäiriö – varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus. Anne Suokas-Cunliffe ja Onno Van Der Hart (http://www.duodecimlehti.fi/ lehti/2006/16/duo95941) Dissosiaatiohäiriö (ajatusten, tunteiden, tekojen ym. erillisyys). Matti Huttunen. Terveyskirjasto. (http://www.terveyskirjasto.fi/ terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00360) Dissociation.fi Kirja: Viisi naista, sata elämää. Tarinoita dissosiaatiohäiriöstä. VOB Kustannus, 2016. DISSOSIAATIOHÄIRIÖ FAKTAA Äitiysneuvolan työntekijä tarjosi Caritalle korjaavan kokemuksen kohtaamisesta. En säikähtänyt Caritan diagnoosia, sillä tiedän, että ihminen ei ole yhtä kuin diagnoosi. Pyrin olemaan vapaa määrittelyistä ja kohtaamaan ihmisen. Tällainen ajattelutapa oli Caritalle uutta. Ihmisten kohtaamiseen pitäisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota kaikkien terveydenhuollon alan ammattilaisten koulutuksessa. Parhaimmillaan pitkäkestoinen ja luottamuksellinen suhde äitiysja lastenneuvolan työntekijään voi vähentää äidin synnytyksen jälkeisiä psyykkisiä ongelmia ja siten ennaltaehkäistä äidin ja lapsen kiintymyssuhteen vaurioitumista. Olen onnellinen, että olen saanut kulkea Caritan rinnalla ja nähdä hänen kasvunsa äitiyteen. Yhteistyömme on ollut Caritalle merkittävä korjaava kokemus ja kaikesta kokemastaan huolimatta hän pystyy nyt hoivaamaan lapsiaan lämpimästi. On ollut levollista huomata, että Carita on löytänyt itsestään äitiyden vaatimat voimavarat ja päässyt tasapainoon itsensä kanssa. Se antautuminen, syvä kokeminen, jolla Carita kohtaa lapsensa ja antaa näiden tulla lähelleen, on ihanaa katsottavaa.” Sinikka Saarinen, äitiysja lastenneuvolan terveydenhoitaja huomattavasti, jos ihminen saa oikeanlaista apua ja tulee tietoiseksi oman lapsuutensa traumoista. Oman pahuuteni kohtaaminen on ollut vaikeinta. Jokainen meistä syntyy tänne viattomana, mutta kaltoin kohtelu saa pitämään epänormaalia normaalina. Minulla oli riski siirtää tämä eteenpäin, mutta onneksi olen saanut mahdollisuuden eheytyä ja katkaista ketjun omalta osaltani. Sitaatit: Carita Kilpinen, 35, kahden lapsen äiti, yrittäjä, taiteilija, traumaselviytyjä. Lue Caritan kohdanneen terveydenhoitajan kokemuksista alla olevasta kainalojutusta. Dissosiaatiohäiriö sai syksyllä 2017 oman yhdistyksensä Disso ry:n. www.disso.fi T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 45
• U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä E läkkeelle pääsevien stressitasot yleensä laskevat. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä saattaa koskea kuitenkin pääasiassa vain hyväpalkkaisia ja arvostettuja töitä tehneitä. Havainto voi osaltaan selittää, miksi sosioekonomiset terveyserot suurentuvat eläkeiässä. Tutkimuksessa seurattiin yli tuhatta keskimäärin 60-vuotiasta julkisen sektorin työntekijää, joiden kortisoli-stressihormonitasoja mitattiin useita kertoja vuosina 2002–2009. Stressitasoja arvioitiin mittaamalla kortisolin vuorokausivaihtelua, joka on hyvin herkkä stressille. Tulokset osoittivat työntekijöiden kortisolivaihtelun kehittyvän suotuisaan suuntaan Eläköityminen vähentää monen stressiä K uv a: Sh ut te rs to ck eläköitymisen myötä. Tarkemmassa tarkastelussa tämä havaittiin vain henkilöillä, jotka olivat olleet arvostetuissa ja hyväpalkkaisissa töissä. Pienipalkkaisissa tehtävissä työskennelleiden kortisolitasoissa ei näkynyt samanlaista hyödyllistä muutosta, ja erot hyväpalkkaisiin suurenivat eläköitymisen myötä. Aineistosta ei voinut päätellä, mistä erot stressitasoissa johtuvat, mutta yksi selitys on pienipalkkaisten taloudellisen tilanteen heikkeneminen pienten eläkkeiden takia. Suurituloisille eläköityminen on todennäköisesti huolettomampaa. Tulokset julkaistiin Journal of Gerontology -lehdessä. 46 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• K uv a: Sh ut te rs to ck Huoli raskauden aikana käytetyn masennuslääkityksen yhteydestä autismiin hälvenee Raskaudenaikaisten masennuslääkitysten on joidenkin tutkimusten perusteella pelätty lisäävän lasten autismisriskiä sekä muun muassa tarkkaavaisuus häiriöitä. Tuoreen ruotsalais tutkimuksen valossa näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan. Yli 1,5 miljoonan lapsen terveystietoihin perustuvat tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Runsaan 22 000 lapsen äidit olivat käyttäneet masennuslääkkeitä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Suurin osa lääkityistä sai serotoniinin takaisinoton estäjiä. Masennuslääkitykset näyttivät aluksi liittyvän autismin, tarkkaavaisuushäiriöiden sekä keskosuuden ja vauvan pienikokoisuuden riskiin, mutta tarkemmassa analyysissa yhteydet selittyivät pitkälti muilla seikoilla. Kun altistuneita lapsia verrattiin heidän sisaruksiinsa, jotka eivät olleet altistuneet masennuslääkkeille sikiöaikana, yhteydet pitkälti katosivat. Analyysissa huomioitiin myös raskauteen sekä vanhempiin liittyviä muuttujia, ja vain keskosuus oli hieman yleisempää masennuslääkkeille altistuneilla. JAMA-lehden samassa numerossa julkaistiin myös toinen aihetta koskeva tutkimus, jossa päädyttiin samansuuntaisiin tuloksiin. Myös siinä masennuslääkkeisiin liitetyt riskit selittyivät muilla seikoilla. Yhdessä tulokset viittaavat siihen, ettei alkuraskauden masennuslääkitys lisää lasten autismia eikä ADHD-tarkkaavaisuushäiriöitä. Lääkitysten sijaan yhteydet selittyvät muilla perheeseen ja elinympäristöön liittyvillä seikoilla. Tarkkaavaisuushäiriöisten liikenneonnettomuudet voivat vähentyä lääkkeillä A DHD-tarkkaavaisuushäiriöiset joutuvat liikenneonnettomuuksiin tavallista todennäköisemmin. Tuo riski kuitenkin pienenee selvästi, jos henkilö saa ADHD:n hoidossa käytettäviä psykostimulanttilääkkeitä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa psykostimulanttilääkitysten ja liikenneonnettomuuksien yhteyttä selvitettiin yli 2,3 miljoonan yhdysvaltalaispotilaan rekisteritietojen avulla. Potilaat olivat keskimäärin 32-vuotiaita, ja heistä 84 prosenttia sai ainakin yhden lääkereseptin kymmenvuotisen seurannan aikana. Tulosten perusteella potilaat joutuivat auto-onnettomuuksiin todennäköisemmin kuin samanikäiset vertailuhenkilöt. Autoonnettomuusriski oli kuitenkin noin 40 prosenttia pienempi lääkityksen aikana kuin lääkkeettöminä jaksoina. Tämä havaittiin sekä miehillä että naisilla iästä riippumatta. Tutkijat arvioivat, että psykostimulanttilääkitykset voisivat estää noin viidenneksen ADHD-potilaiden liikenneonnettomuuksista. Suomessa ADHD, eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, on noin 2–3 aikuisella sadasta. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 47
• U U T I S P A L V E L U D U O D E C I M Tutkittua tietoa terveydestä M asennukseen tai muihin mielenterveyden häiriöihin sairastuneet ovat lääkityksen vuoksi tavallista alttiimpia luunmurtumille. JAMA Psychiatry -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 69 000 keskimäärin 64-vuotiaan 7-vuotiseen seurantaan. Tulosten perusteella riski saada luunmurtuma tai lonkkamurtuma seurannan aikana oli noin 50 prosenttia suurempi potilailla, joita lääkittiin masennuksen hoidossa käytettävillä serotoniinin takaisinoton estäjillä. Myös psykoosilääkkeitä tai rauhoittavia bentsodiatsepiineja käyttävät olivat alttiimpia luunmurtumille ja Mielen lääkkeet altistavat murtumille lonkkamurtumille kuin potilaat, joilla ei ollut mielenterveysongelmia eikä lääkityksiä. Tutkijat halusivat myös selvittää, miten mielenterveysongelmat ja niiden lääkkeet vaikuttivat Maailman terveysjärjestön kehittämän murtumavaaraa arvioivan laskurin toimivuuteen. Tulosten perusteella tässä potilasryhmässä laskuri aliarvioi potilaan luunmurtumariskin pahasti. Tulosten perusteella lääkäreiden tulisikin huomioida mahdolliset mielenterveysongelmat ja lääkitykset, kun he arvioivat potilaidensa riskiä murtumiin. Masennus ei riski muistisairauteen Masennus ei tuoreen tutkimuksen mukaan ole dementian riskitekijä, vaikka monet muistisairaat potevat myös masennusta. Havainnot perustuvat yli kymmenentuhannen 35–55vuotiaan 28-vuotiseen seurantaan. Seurannan aikana masennusoireita kartoitettiin yhdeksään otteeseen, ja yhteensä 322 potilaista sai masennusdiagnoosin. Tulosten perusteella seurannan alkupuolella todettu masennus ei suurentanut riskiä sairastua dementiaan edes silloin, kun sairaus oli pitkäaikainen ja oireet uusiutuivat. Tilanne oli kuitenkin eri potilailla, jotka olivat masentuneet noin kymmenen vuotta ennen dementiadiagnoosia. Tuolloin krooniset ja uusiutuvat masennusoireet liittyivät noin 70 prosenttia suurempaan dementiariskiin. Kun tutkijat tarkastelivat erityisesti dementiaan sairastuneiden masennusoireita, he havaitsivat masennuksen yleistyneen hurjasti varsinkin dementiadiagnoosia edeltävänä vuotena. Tulostensa perusteella tutkijat eivät usko masennuksen olevan dementian riskitekijä, mutta masennus saattaa olla osa dementian kehittymisvaihetta tai niillä voi olla yhteisiä riskitekijöitä. Tämän selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. K uv a: Sh ut te rs to ck 48 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Mielenterveyskuntoutujan sydän sairastuu useammin Vakavasti masentuneet sekä skitsofreniasta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät henkilöt sairastuvat tavallista todennäköisemmin moniin sydänja verisuonitauteihin. Tämä käy ilmi poikkeuksellisen laajasta metaanalyysitutkimuksesta. Sen aineisto koostuu yhteensä yli 3,2 miljoonan potilaan ja 113 miljoonan vertailuhenkilön terveystiedoista. Tulosten mukaan mielenterveyspotilaat sairastuivat sydänja verisuonitauteihin noin puolitoista kertaa todennäköisemmin kuin vertailuryhmän henkilöt. Vakavaan masennukseen sairastuneet olivat suurentuneessa sepelvaltimotaudin ja skitsofreniaa sairastavat lisäksi aivoverenkiertohäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan vaarassa. Potilaat myös menehtyivät sydänja verisuonitauteihin lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin verrokit. Sydänja verisuonitaudit olivat yleisiä varsinkin potilailla, jotka käyttivät psykoosilääkkeitä tai olivat ylipainoisia. Sairastumiset olivat myös yleisempiä viimeaikaisissa tutkimuksissa. Suomessa mielenterveyspotilaat kuolevat 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, etteivät mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevat pääse tai hakeudu hoitoon yhtä hyvin kuin muut. Usein heidän fyysiset vaivansa jäävät hoitohenkilökunnalta huomaamatta. Lisäksi osan ilmiöstä selittävät haitalliset ja epäterveelliset elämäntavat sekä psyykenlääkkeiden haitat. T yöttömäksi joutuneet ovat suurentuneessa vaarassa sairastua aivoverenvuotoihin ja aivoinfarkteihin ja menehtyä niihin. Tuoreen japanilaistutkimuksen mukaan riski havaitaan myös miehillä, jotka työllistyvät uudelleen. Havainnot perustuvat 22 000 japanilaismiehen ja 20 000 naisen seurantaan, joka alkoi vuosina 1990–1993 ja päättyi 2009–2014. Tänä aikana aivoverenvuotoon tai aivoinfarktiin sairastui 973 miestä ja 460 naista. Miehistä 275 ja naisista 131 menehtyi. Työttömänä olleiden riski sairastua oli noin puolitoistakertainen ja riski menehtyä yli kaksinkertainen verrattuna koko tarkastelujakson töissä olleisiin henkilöihin. Yhteydet voivat selittyä muun muassa haitallisilla elämäntavoilla, kuten tupakoinnilla ja alkoholinkäytöllä, jotka voivat lisääntyä työttömänä ollessa. Yllättäen yhteydet olivat vielä voimakkaampia miehillä, jotka olivat työllistyneet uudelleen seurannan aikana. Tämä voi selittyä sillä, että Japanissa työttömyyden jälkeen on tavallista työllistyä aiempaa alemmalle tasolle. Se heikentää taloudellista ja sosiaalista asemaa. On myös mahdollista, että osa miehistä on menettänyt edellisen työnsä sairastumisen vuoksi, jolloin terveysongelmat jatkuvat. Aiemmissa tutkimuksissa samankaltaisia tuloksia on saatu myös länsimaissa. Työttömyys on lisännyt myös masentuneisuuden, sydänkohtausten ja itsemurhien vaaraa. Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä. Työttömyys lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä K uv a: Sh ut te rs to ck T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 49
• A T T E K O R H O L A Kanssakulkija ? ”Syvin olemuksemme on rakkautta” Professori Atte Korhola ystävystyi avioeronsa jälkeen yksinäisyyden kanssa ja löysi sitä kautta uudenlaisen yhteyden myös itseensä ja muihin ihmisiin. TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT HELI HIRVELÄ Kanssakulkija E dessäni istuu onnellinen mies: Helsingin yliopiston professori, isä, isoisä ja rakastunut Atte Korhola. Kahdeksan vuotta sitten mielen värit olivat tummemmat. Avioero laukaisi kriisin ja masennuksen. Mieleen nousi monia muistoja menneisyydestä. – Olin alkuun peloissani, mutta ymmärsin pian hakea apua kipuuni. Haavasta pääsi valo sisään. Samalla, kun kävin läpi tuskaani, aloin ymmärtää, että syvin olemuksemme on rakkautta. Atte Korhola kasvoi Lahdessa nelilapsisen perheen nuorimpana poikana. Isä työskenteli rautateillä, äiti kotiäitinä. Perhe osallistui seurakuntaelämään ahkerasti. Rippikouluvuosi oli tärkeä: Raamatun teemat tulivat lähelle, ja Atte rupesi toimimaan aktiivisesti Joutjärven seurakuntanuorissa. Siellä syntyi kutsumus myös muuhun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. – Hengellisyys on ollut minulle keskeisin asia läpi elämäni. Minun on vaikea puhua muusta puhumatta samalla siitä. Laaja-alaisesti yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut nuori mies haaveili lukion jälkeen maailmalle lähtemisestä. Vuonna 1978 tie veikin Keski-Euroopan sydämeen Wienin yliopistoon, jossa ympäristötieteiden opiskelun parissa kului kolme vuotta. Vapaaillat kuluivat usein Wienin oopperan piippuhyllyllä. 50 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• ”Syvin olemuksemme on rakkautta” T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 51
• – Perheessämme ei ollut akateemista perinnettä. Kaikki oli uutta ja innostavaa. Suomessa opinnot jatkuivat 1980-luvun alussa Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella. Korhola väitteli vuonna 1992. Vuosina 2002–2007 Korhola hoiti arktisen globaalimuutoksen määräaikaisen professorin virkaa, minkä jälkeen hänet nimitettiin ympäristömuutoksen professoriksi. Hän on osallistunut aktiivisesti julkiseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Wienin-vuosien jälkeen Atte avioitui nuoruudenystävänsä kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta. Vuodet kuluivat: hyviä ja haastavampia vuosia. Rippikoulusta alkanut seurustelu kantoi hopeahääpäivän yli. PUDOTUS TURVATTOMUUTEEN Tammikuussa 2011 Atte Korhola muutti pois yhteisestä kodista. Avioerohakemuksen pari jätti yhdessä K A N S S A K U L K I J A A T T E K O R H O L A kesäkuussa. Päätös oli pitkän ja kipeän tapahtumakulun tulos. – Tunsin putoavani huoneeseen, jossa ei ollut lainkaan lattiaa. Turvattomuuden tunne, sisäinen onttous ja tyhjyys valtasivat mieleni, mutta samalla ne herättivät tarpeen rakkauteen. Tuo tunne syntyi syvältä itsestäni. Tämän oivaltamisessa minulle oli erityisen tärkeää vanhempieni tuki ja rakkaus. Tähän havahtuminen oli minulle merkityksellinen kokemus. Suhde vanhempiin oli ollut aiemminkin hyvä, mutta hieman muodollinen ja etäinen. Atella ei ollut ollut tapana avautua heille henkilökohtaisista asioistaan. – Se suunnaton syli, jonka he tarjosivat minulle avioeroni keskellä, oli hyvin hoitava. Omat aiemmat käsitykseni vanhemmistani romuttuivat täysin. He eräällä tavoin riisuivat minut lempeästi aseista ja tarjosivat tilalle rauhaa. ? • Hiljaisuus • Tuomasmessut • Luonnossa kävely • Elokuvat • Tärkeä lainaus: ”Ei ole tarpeen ajatella paljon, vaan rakastaa paljon.” -Avilan Teresa Atte Korholan arjen voimavarat 52 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Ennen sairastumista työ oli iso osa Reijon elämää ja hän teki töitä vielä 8 vuotta sairastumisen jälkeenkin. Lopulta eläkkeelle jääminen oli kuitenkin helpotus. Viisaus, läsnäolo ja kiireetön kuuntelu olivat lähentymisessä avainasemassa. Suhde Aten ja hänen vanhempiensa välillä muuttui täysin. – Se, että pystyin avaamaan vanhemmille kipuni, vaikeat ajatukseni ja heikkouteni, avasi minulle uuden näköalan myös muihin ihmissuhteisiin. Olen kiitollinen, että lähennyin heidän kanssaan. Korhola kuvailee parisuhteen päättymisen aiheuttanutta tyhjyyden kokemusta vavisuttavaksi. Se pysäytti. – Koin vahvasti, ettei minulla ollut muuta mahdollisuutta, kuin kulkea kohti kipua kaikilla aisteilla. Valitsin tietoisesti yksinäisyyden. Atte huomasi pian saavansa hoitavaa voimaa hiljaisuudesta. Hän päätti tietoisesti olla tapaamatta naisia. Ravintolaelämä tuntui kaukaiselta. Hän ei kaivannut juhlimista tai paikkoja, joissa kohdata ihmisiä. Sosiaaliset tilanteet ahdistivat. Töistä Atte jäi pois kahdeksaksi kuukaudeksi. Masentuneen miehen mieltä hoitivat rutiinit. Näitä olivat päivittäiset lenkit ja ruoanlaitto, jotka auttoivat häntä pysymään kiinni arjen rytmissä. Samalla ystävyyssuhteet muuttuivat: toiset päättyivät ja toiset muuttuivat läheisimmiksi. Pinnalliset kohtaamiset eivät enää kiinnostaneet. Samalla, kun kiinnostus ulkoisiin raameihin hälveni, katkesi myös yhteys ihmisiin, joiden kanssa Atella ei ollut jaettavaa. TERAPIA TARJOSI ANALYYTTISIÄ VÄLINEITÄ Monien tutkimusten mukaan elämänkriiseillä ja masennuksella on selvä yhteys: elämäntilanteen muutokset, menetys tai suru voi laukaista masennuksen. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo, myötätunto itseä kohtaan ja tunteiden avoin kohtaaminen ovat masentuneen hoidossa avainasemassa. Selviytymisja sopeutumiskyky on merkittävässä roolissa toipumisen kannalta. Kaikki nämä olivat läsnä myös Atte Korholan toipumisessa. Hän kokeili psykoanalyysia, mutta valitsi lopulta ratkaisukeskeisen psykoterapian. Terapia nosti esiin varhaisia muistoja lapsuudesta, joita Atte ei ollut pystynyt purkamaan aiemmin ja jotka olivat aktivoituneet kriisin keskellä. Kun reilun vuoden kestänyt kognitiivinen terapiajakso päättyi, hän kävi vielä puolen vuoden ajan traumaterapiassa. Terapian rinnalla hän kävi ystävänsä suosituksesta keskusteluja sielunhoitajan kanssa. Sielunhoito on kirkon tarjoamaa ihmisen kohtaamista eri elämänvaiheissa. Lähtökohta on uskonnollinen. Toisin kuin terapiassa, Atte koki sielunhoitajan olevan läsnä henkilön kärsimyksessä, rukouksissa ja kivuissa. Terapiassa taas käytiin läpi erilaisia analyyttisiä välineitä, joilla kohdata ahdistusta ja tuskaa. Kaiken tämän lomassa Atte hoiti itseään lukemalla henkistä kirjallisuutta ja hakeutumalla paikkoihin, joissa koki saavansa vahvistusta. – Luin Raamatun psalmeja ja katolisten munkkien tekstejä. Erityisen tärkeiksi minulle tulivat Henri Nouwenin ja Wilfrid Stinissenin tekstit. Kävelin luonnossa ja osallistuin Tuomas-messuihin ja retriitteihin. Kaikki tuo on yhä pysynyt osana elämääni. RAKKAUTTA ON KAIKKIALLA Hiljalleen valoa alkoi olla yhä enemmän elämässä. Löydettyään vanhempiinsa uuden yhteyden Atte tiedosti rakkauden läsnäolon kaikkialla: kaupan kassan kasvoilla, vastaantulijoiden ilmeissä, kirjoissa ja musiikissa. Yksinäisyys ei ollut enää vihollinen vaan ystävä. Hän koki tulleensa läheisemmäksi itsensä kanssa ja huomasi viihtyvänsä ensimmäistä kertaa elämässään omassa seurassaan. Puuhastelu tai muiden ihmisten seuraan hakeutuminen pakoon itseä ei tuntunut enää hyvältä ratkaisulta, kuten aiemmassa elämässä. Tästä seurasi kuitenkin myös se, että muiden seura alkoi tuntua jälleen Atesta turvalliselta. Joustava mieli tukena elämänkriiseissä -kirjassa työterveyspsykologi Arto Pietikäinen kertoo, että erityisesti vaikeiden tunteiden hyväksyvä kohtaaminen ja myötätuntoinen suhtautumistapa ovat ratkaisevan tärkeitä ja tukevat toipumisennustetta kriiseissä. Samalla ne myös ehkäisevät masennusta ja sen uusiutumista. Atte Korholakin tiivistää selviytymisensä masennuksesta rohkeuteen kohdata tunteitaan. Hän ajattelee, että Olen kiitollinen, että lähennyin vanhempieni kanssa. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 53
• K A N S S A K U L K I J A A T T E K O R H O L A tunnetta ei pidä ajatella, vaan tunne pitää kokea. Aiemmin hän lähestyi kipujaan pään kautta, mutta kriisin avulla hän ymmärsi, että ajattelun lisäksi tarvitaan kokemuksellisuutta ja antautumista. Vaikeitakaan tunteita ei pidä lievittää, vaan ne täytyy elää läpi. Nyt Atte on toista kertaa naimisissa. Hän hymyilee ja kertoo rakastavansa Marjukkaa: ”ihanaa vuorikauristaan” niin paljon, kuin se vain on mahdollista. Uusi suhde antaa turvaa. Pari pyrkii ilahduttamaan toisiaan arjen pienten tekojen kautta, esimerkiksi nauttimalla yhteisen aamiaishetken parvekkeella aina, kun se on mahdollista. Myös ääneen lukeminen tuottaa onnea. Tällä hetkellä menossa on Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus. – Otan kaiken vastaan lahjana, en oikeutena. Tämä luo vapautta suhteeseen. Tunnen vahvaa turvaa ja kiitollisuutta. Olen läsnä elämässäni. Kuinka teet erosta kasvukokemuksen? 1 OTA TUNTEET VASTAAN Selviytymisesi kannalta on tärkeää, että annat kaikille tunteillesi tilaa. Et ole vastuussa niistä, ainoastaan siitä, mitä teet niiden kanssa. Uskalla kohdata vaikeatkin tunteet. Ilmaise niitä myös toiminnan kautta. Voit itkeä, huutaa, liikkua, kirjoittaa, piirtää, käyttää musiikkia ja puhua. Muista suojella mahdollisten lastenne suhdetta toiseen vanhempaan. Et voi puhua pahaa entisestä puolisostasi lastenne läsnä ollessa loukkaamatta samalla heitä. 2 LUO SUHDE ITSEESI Keskity elämäsi tärkeimpään ihmissuhteeseen, itseesi. Tutustu tarpeisiisi. Kaipaako jokin sinussa vahvistusta? Kysy itseltäsi mitä kuuluu, mitä tänään tehtäisiin? Mistä voit antaa itsellesi hyvää palautetta? Kun saat itsestäsi parhaan ystäväsi, et ole enää yksin. Opit näin myös tunnistamaan rajasi ja kokemaan rakkautta vahvemmin, olitpa yksin tai parisuhteessa. Sanotaan, että voidakseen olla läheinen toiselle, pitää ensin olla läheinen itselleen. 5 ERO ON MYÖS MAHDOLLISUUS Vaikka tänään sinusta voikin tuntua siltä, että loppuelämä olisi peruutettu, on kaikki vielä mahdollista. Sinulla on käytössäsi arvokasta elämänkokemusta, joka auttaa sinua luomaan paremman tulevaisuuden. Kun käyt läpi päättyneen parisuhteesi vaiheet perusteellisesti, on mahdollista jatkaa vahvempana eteenpäin. Tunnet itsesi paremmin ja näet tarkemmin, mitä toivot tulevaisuudelta. Luota itseesi, niin elämä kyllä kantaa. 3 LUMOUDU OMASTA ELÄMÄSTÄSI Älä jää menneeseen kiinni. Tavoitteiden asettaminen edistää selviytymistä. Unohda myös entisen puolison elämän seuraaminen. Se ei välttämättä ole helppoa, tarvitset siinä itsesi johtamisen taitoa. Jos tarpeellista, piilota myös häntä koskevat sosiaalisen median uutiset, äläkä kysele yhteisiltä ystäviltä, mitä hänelle kuuluu. Irrottautumisen merkki on, kun oma uusi elämäsi alkaa kiinnostaa enemmän, kuin entinen kumppanisi. 4 HAE VERTAISTUKEA Moni huomaa erokriisin keskellä, etteivät läheiset jaksa tukea niin vahvasti kuin eronnut toivoisi. Kommentit voivat olla kömpelöitä ja ymmärtämättömiä. Hyvä keskustelukaveri onkin toinen eronnut henkilö. Vertaistuessa on voimaa. Hakeudu eroseminaariin tai hae juttuseuraa verkon keskustelupalstoilta. Saman kokenut henkilö jaksaa jutella kanssasi ja ymmärtää, että erosta selviytyminen ottaa aikansa. Samalla saat peilin tunteillesi ja pääset kuulemaan muiden kokemuksia. Atte Korhola • Syntynyt 19.8.1957 • Ympäristömuutoksen professori ja varadekaani Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella • Perhe: vaimo Marjukka Korhola, kolme aikuista lasta, kaksi lapsenlasta ja puolison neljä lasta, joista yksi asuu yhä kotona • Asuu Helsingissä 54 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• T U N NE & MIE L I VÄ R I T Y S K U V A Mielen harjoitusta T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 55
• Lähetä ratkaisusi 15.1.2018 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Krypto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Krypton ratkaisseiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. NIMI OSOITE Krypto 7 13 1 19 13 25 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 12 1 8 4 4 12 25 25 17 6 25 16 6 5 25 3 25 4 10 7 2 23 7 19 7 15 6 25 6 25 25 4 7 25 25 6 6 25 13 4 2 16 7 4 7 4 6 4 25 2 7 6 17 25 1 6 3 1 20 6 25 12 2 13 7 7 1 19 4 19 25 11 1 25 16 2 2 6 23 7 16 4 11 9 11 7 3 16 2 16 15 25 4 6 6 2 21 25 7 19 3 6 2 4 16 13 25 25 7 25 7 25 5 9 3 1 19 3 22 13 6 4 3 13 6 18 14 4 2 4 4 4 25 21 25 17 5 6 24 4 13 23 22 2 4 16 4 19 16 7 20 7 4 2 2 4 3 8 7 19 22 19 2 3 18 7 1 8 1 13 2 9 15 7 16 6 18 7 3 4 19 3 7 4 2 22 6 25 4 1 15 19 4 7 15 18 25 13 25 25 16 2 11 13 15 13 1 13 25 4 16 1 13 15 6 1 19 7 25 1 24 19 25 2 7 25 2 17 4 25 7 19 25 25 7 25 7 2 25 6 17 3 9 25 11 4 13 25 7 6 4 25 19 7 25 8 8 7 16 25 7 ww w. ris tik ko tu ul i.f i ww w. ris tik ko tu ul i.f i 56 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Mielen harjoitusta Ratkaisu seuraavalla aukeamalla. Sanahaarakka Sudoku K A R I JU N TU N EN A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 A-1 ANOA A-2 PESTÄVÄ B-1 LINNUN VERBI B-2 KUNTOILIJOILTA B-3 -KALLE TAIPALE + T C-2 LASTEN TÖITÄ C-3 REUMASAIRAUKSIA C-4 LYÖTÄVIÄ D-3 ABELIN VELJEN KAIMAT D-4 ERKIT ERKEILLE D-5 EINON SUKUA E-4 ”KAVEREITA” E-5 VALUVIA E-6 MONTTU F-5 PULLOISSA F-6 SOLMITAAN F-7 SALAVIHOJAG-6 TEROITUKSEEN G-7 PÖYDILLE G-8 SOLMITAAN H-7 TUNTURI+T H-8 VAINAJALLE H-9 ASTI I-8 LEHDELLE I-9 TAHI I-10 SINISALO J-9 TARKAN VAATTEESSA J-10 KYPSENNYSTÄ VAIKEUSASTE: ? VAIKEUSASTE: ?? VAIKEUSASTE: ??? ??? ?? ? Puzzle 1 (Easy, difficulty rating 0.39) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Mon Nov 13 07:53:52 2017 GMT. Enjoy! Puzzle 1 (Medium, difficulty rating 0.56) Generated by http://www.opensky.ca/sudoku on Mon Nov 13 07:54:45 2017 GMT. Enjoy! Puz zle 1 (Ea sy, diff icu lty rat ing 0.3 9) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. ca/ sud oku on Mon Nov 13 07: 53: 52 201 7 GM T. Enj oy! Puz zle 1 (M edi um , diff icu lty rat ing 0.5 6) Gen era ted by http ://w ww .op ens ky. ca/ sud oku on Mon Nov 13 07: 54: 45 201 7 GM T. Enj oy! T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 57
• Lähetä ratkaisusi 15.1.2018 mennessä osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. Voit myös osallistua sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen tunnejamieli@mtkl.fi. NIMI OSOITE Ristikko ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + ? SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA www.ristikkotuuli.fi 5 10 4 6 3 8 7 2 1 9 1 2 3 5 4 6 7 8 9 10 HYPPYPAIKKA ILMAN APUA PEKAN SUKUA NEIDOT ONPA UPEA SUORITUKSIA HIILIVETY LUOTTAMUKSET TAMPERETTA HAITTOJA KERTOVAT TULEVASTA NIEMI+ KAIMA RASIN VISKATA LUIHU VIERAS KIRJAIN TÄMÄ JA SE JUOMA PELASTUI LIITTOJA HANKINTOJA SUKUA F.E.S. + ROTHOVIUS HAUSKANPITOA NAISIA SUOJA ATTASEA ITÄINEN LUOKKA ELSE JAPANILAISIA KURKUSTA PILLIMEHU VESILINTU EN E N Ä Ä KOSKAAN VIULISTILLA PILKKOJA BIAUDET POLTTILA VEDELLÄ SOPIMUS JOSKUS 60 HETI ÖLJYVALTIO ELLEN KOLI MYRDAL VÄRJÄYSMENETELMÄ KOKEMATON MAKSU EERON SUKUA KUN ON NUO PIDETÄÄN TÄMÄ TOTTUMUKSET TYÖSTETTY LÄHETIT HALLITTAVA SÄÄOLOT JERMULASSA NASUT ULKONA KOIRALLA VANHA OMAISUUS & ” ” f f @ ` KEITTIÖSSÄ ELIKKO ( ; Y Y 58 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• SANATEHTÄVÄN RATKAISU (s. 57) T U N N E & M I E L I | T U N N E J A M I E L I . F I RISTIKON 5/2017 RATKAISU KRYPTON 5/2017 RATKAISU Teen osoitteenmuutoksen Tilaan -lehden itselleni lahjaksi Kotitaloushintaan kestotilaus 57 € vuoden määräaikaistilaus 75 € ? Sisältää 6 numeroa + yhden lisänumeron ja Tunne & Mieli -kalenterin Yrityshintaan jatkuva yritystilaus 72 € vuoden määräaikaistilaus 82 € Muutan määräaikaistilauksen edulliseksi kestotilaukseksi ja saan tilaajalahjana kalenterin. Tilauksen maksaja / Vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Tilauksen saaja / Uusi osoite SUKUNIMI ETUNIMI KATUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Voit myös tehdä tilauksen osoitteessa holvi.com/shop/tunnejamieli Tietoja voidaan käyttää Tunne & Mieli -lehden suoramarkkinointiin. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Tunne & Mieli -lehti Tunnus 5000901 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa Tunne & Mieli Tehtävien ratkaisut ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + ? SUOJAAVAT : ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Palvelukortti Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Maaretta Tukiaisen ja Krista Keltasen Inspiraatiokortit. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! P Y S S Y P L E G I A Ä U K L A S U S B O J T U L I S I J A T Ä V Y K E K I N U A P N D H R V Ä I T Ö S R Ö E M Z W Ä J A T S I T F U U O T V A T I L A K O I D A U R A L I T U T K A L U H K O H T I O A A K I T A K O T I M A A M U T K A D L Ö U E A K A T U L V O J A N U R I N A J O R A O T L V T H A S A N T I H O R I N A Y L I O T E N U O L U U I S O T A M A A S T O S I G N E B H A A T K K I T S A A T L O J U A R A A K I L E Z S O U R O O S O O N K A L O G U A N O T K E H O T L U O N N I S O I R O T S A A D A A Z O O M M S I W A W B R O Z N A P E R O A V O I N I A G I T I T I N A G S O U L S Y K E T U L I P A H N Ä K Y E S S I A S A S A M E N L I S T A T K A L I K I L T T I T O R A I R J A K E M I T U O T A N T O O I H A N T I N A U E T S T S I N K A N E A P A L E T A N N O T T I U T T O O S A V I V O S A A L I A T S A L E A A S K E L A K O D A A L I K U O S I K O L A I T T E N A U L I S A U U T T E R A P A S S A T M U U R A H A I S T E N O U A L T I S L A U R I A N K A K N I O A A P I S E L O I K A T D E P P U S K O I I R O V Ä E T A R M I O T A L T O N A S O L U U I N O T U I N T E I N S A S S A T Ä T K H U L Y O P I A B C D E F G H I J 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 P Y Y L E N K A U L E I L I I K A I S A A K U O T A I P A I T Ä Ä K I T P P A N I T N A T M A T T T O L A T K K A S T O T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 59
• T U N NE & MIE L I Hyvän mielen vinkki voi torjua väsymystä RESEPTI, TEKSTIT JA KUVA: KRISTIINA TÖYRY P erinteinen ja kaunis punajuuri sopii hyvin talviseen aikaan. Sitä voi kokeilla väsymyksen karkottamiseen sekä keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden lisäämiseen. Punajuuri voi lisäksi parantaa sekä henkistä että fyysistä suorituskykyä ja kestävyyttä, ja se on mitä mainioin kehon virkistäjä. Punajuuren virkistävät ominaisuudet perustuvat sen sisältämien ainesosien keuhkojen kapasiteettia lisäävään ja verenkiertoa tehostavaan vaikutukseen. Aivojen suorituskykyyn punajuurella ajatellaan olevan suotuisia vaikutuksia verenkiertoa parantavien ominaisuuksien vuoksi, ja lisäksi punajuuren sisältämän nitraatin on katsottu vaikuttavan myös kognitiivisiin kykyihin. Punajuuressa on betaiinia, joka on antioksidantti. Betaiini auttaa soluja sopeutumaan monenlaisiin haastaviin tilanteisiin, se suojaa soluja stressiltä, kuten kuivumiselta ja lämpötilanvaihteluilta. Lisäksi se auttaa maksaa poistamaan elimistöstä haitallisia ja myrkyllisiä aineita. Folaattia on punajuuressa runsaasti. Folaatti on tärkeä muodostettaessa punasoluja, jotka kuljettavat elimistössä happea. Folaatin puutos aiheuttaa uneliaisuutta, väsymystä ja ärtyisyyttä ja lopulta mahdollisesti myös anemian. Punajuuri sisältää toki paljon myös muuta hyvää keholle. Siinä on BAja Cvitamiinia, aminohappoja, kuituja, mineraaleja, kuten kalsiumia, magnesiumia ja rautaa. 4 punajuurta 2 pientä sipulia 3 valkosipulin kynttä siivuina 3 rkl oliiviöljyä paistamiseen 150 g parmesanjuustoa raastettuna tai homejuustoa kuten Gorgonzolaa 2 dl riisiä 7 dl kasvislientä 2 tl kuivattua timjamia 2 tl kuivattua oreganoa Ripaus mustapippuria x Kuori punajuuret ja sipulit. x Raasta punajuurista kaksi karkeaksi raasteeksi ja leikkaa kaksi pieniksi kuutioiksi. x Pilko sipulit pieneksi. x Paista punajuuriraaste ja -kuutiot, sipuli ja mausteet pannulla hetken, kunnes sipuli on kuullottunut ja punajuurikuutiot hieman pehmenneet. x Kiehuta kasvislientä kokoon riisin kanssa noin 15 minuuttia. x Lisää suurin osa juustosta paistettujen ainesten joukkoon ja anna sulaa. Säästä juustoa koristeluun. x Kaada paistetut ainekset risoton joukkoon. x Anna risoton hautua noin 5–10 minuuttia. x Annostele risotto tarjoiluastioihin ja koristele juustomuruilla tai -lastuilla. x Tarjoile risotto tuoreen leivän kera. Talvinen punajuuririsotto AINEKSET 60 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• VUOSI MIELEN MIELEN O O 2018 Kirjoita nimesi tähän ja aloita oma Hyvän mielen vuotesi VUOSI MIELEN MIELEN O O 2018 Kirjoita nimesi tähän ja aloita oma Hyvän mielen vuotesi Maaretta Tukiaisen seinäkalenteri Tuotto käytetään mielenterveystyön hyväksi. ensi vuodelle! Hyvän mielen vuosi -kalenteri on uuden ajan seinäkalenteri, jonka avulla voit luoda alkavasta vuodesta juuri sellaisen kuin itse haluat. Samalla voit harjoitella taitoja, joiden avulla elämänlaatu paranee. Kullakin kuukausiaukeamalla on aktivoiva tehtävä, jonka avulla harjoitellaan yhtä hyvän mielen taitoa. Sisältää myös inspiroivia värityskuvia. Kalenteri perustuu Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen taidot -kirjoihin. Jos haluat ilahduttaa läheistä, ystävää tai itseäsi, anna lahjaksi Hyvän mielen vuosi. Tämän kalenterin avulla sinua odottaa elämäsi paras vuosi! Hinta 25 euroa. Voit myös myydä kalentereita ja kerätä varoja omiin tarkoituksiin ja samalla tukea mielenterveystyötä. Tilaa täältä: https://holvi.com/shop/tunnejamieli/ Jos haluat kalentereita itsellesi myyntiin, kysy lisää: myynti@mtkl.fi Toivon vaaliminen Myötätunto Ihmissuhteiden vaaliminen Vahvuuksien tunnistaminen Seikkaileminen Syventyminen Uteliaisuus teemoja mm. Osta itsellesi tai lahjaksi uudenlainen L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Uutta Kiipulan kuntoutuksessa • Ammatillisen kuntoutuksen Taito -kurssit alkavat ensi vuonna myös Turussa, Oulussa ja Seinäjoella • Kiipula ja Avire Oy ovat yhdistäneet voimansa: palvelemme entistä monipuolisemmin kuntoutujia ja yritysasiakkaitamme! Tutustu kursseihimme: www.kiipula.fi/kuntoutus www.avire.fi www.ridis.fi Hoitokeskuksessamme tehtävä työ perustuu luottamukseen, arvostukseen, vastuullisuuteen ja inhimilliseen ammatillisuuteen. Tavoitteenamme on auttaa laadukkaan, kuntouttavan ja kohtuuhintaisen hoitotarjonnan avulla hoitoon tulevia asiakaita selviämään päihdeongelmastaan. Tutustu lisää kotisivuillamme: Nykyaikainen päihdehoitolaitos Käytä kymppi mielenterveystyöhön! Puhelun hinta 10,26€/puh (+ pvm/mpm), josta lahjoituksen kohteelle jää 9,34€/puh 0800 177 599 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 61
• T U N NE & MIE L I Hyvän mielen vinkki Syvärentoutusta keholle ja mielelle Restoratiivisen joogan tunneilla syke ei nouse vaan päinvastoin. Meditatiivisen hitailla asennoilla pyritään auttamaan kehon osia palautumaan jännityksistä ja kireyksistä sekä karkottamaan mielestä stressaavat ajatukset ja arkipäivän kiireet. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT EEVA ANUNDI 62 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• H ämärästi valaistun salin katossa riippuu solmittuja silkkiliinoja, ja yhdelle seinälle on kiinnitetty remmejä säännölliseen rivistöön. Silkkiköydet ovat ilmajoogaa varten ja seinäremmit seinäjoogan apuvälineitä, mutta tänään ei käytetä niitä. Olen tullut restoratiivisen joogan tunnille, ja meidän varusteemme löytyvät salin takaosasta: harmaita tyynyjä eli blokkeja, tiiliskiviltä ja kiviharkoilta näyttäviä palikoita, leveitä vöitä ja violetteja fleecepeittoja eli bolstereita. Moni osallistuja on jo kasannut valikoiman varusteita joogamattonsa vierelle, ja minä ensikertalaisena otan heistä mallia tietämättä yhtään, mitä niillä kaikilla tullaan tekemään. Ennen tunnin alkua juttelin pikaisesti ohjaaja Karoliina Kuosmasen kanssa ja kerroin hänelle, ettei restoratiivinen jooga ole minulle lainkaan tuttu joogalaji, vaan olen aiemmin harrastanut lähinnä astangajoogaa. – No tämä on sitten täysin päinvastaista! Rohkeasti mukaan vaan, kerron kaiken tarpeellisen myös uusille osallistujille, huikkaa Kuosmanen. Terapeuttiseksi joogaksikin kutsuttu restoratiivinen jooga on palauttavaa, rentouttavaa ja meditatiivista joogaa, jonka asennoissa ollaan pitkiä aikoja, parista minuutista jopa 20 minuuttiin. Asennot tehdään ilman lihasvoimaa, niin sanotusti kylmillä lihaksilla, ja tavoitteena on antaa kehon ja mielen palautua erilaisista jännitystiloista. – Missään muussa harjoituksessa asennot eivät kestä yhtä pitkään kuin restoratiivisessa joogassa. Sanotaan, että vasta tietyn ajan kuluessa aivot rentoutuvat, stressireaktiot kääntyvät off-tilaan ja keho, mieli ja hengitys rentoutuvat. Näin myös parasympaattinen hermosto pääsee lepäämään ja saavutetaan syvä rentoutumisen tunne, kertoo Kuosmanen. Olennaista on keskittyminen omaan kehoon ja mieleen: pysähdytään kuulostelemaan kehon tuntemuksia ja päästetään ajatukset irti ulkomaailmasta. APUVÄLINEET EDISTÄMÄSSÄ RENTOUTUMISTA Kun tunti alkaa, ohjaaja laittaa rauhallisen musiikin soimaan taustalle. Puolitoistatuntinen harjoitus aloitetaan alkurentoutuksella, jonka aikana Kuosmanen pehmeästi ja viipyilevästi puhumalla ohjaa keskittymään yksi kerrallaan pieniinkin kehonosiin, rentouttamaan jokaisen vuorollaan ja samalla hengityksen tahdissa pyyhkimään mielestä menneet ja tulevat tapahtumat. Ennen tuntia kävin hieman ylikierroksilla, ja mielen rauhoittaminen tuntuu aluksi vaikealta, mutta vähitellen tunnelma saa minutkin raukeammaksi. Alkurentoutuksen jälkeen alkavat toiminnalliset asennot, asanat, jotka tehdään apuvälineiden kanssa. Välineiden tarkoitus on tukea eri asennoissa selkää, niskaa, käsivarsia, jalkoja ja lantiota asettumaan niin, että keho voi keskittyä venyttämiseen ja rentoutumiseen ilman jännitystiloja. Vaikka Kuosmanen näyttää ja kertoo eri tapoja, kuinka välineitä voi kukin tarpeensa mukaan käyttää, joudun ensikertalaisena katselemaan vieruskavereita, jotta pääsen kärryille, miten bolstereita, blokkeja, harkkoja ja vyötä kannattaa kehon tueksi asetella. – Koska jokaisen keho on erilainen, ei ole yhtä oikeaa tapaa koota välineistä tukea. Kokeilemalla löytyy itselle sopiva määrä tukea, Kuosmanen ohjaa. Hän kiertää hämärässä salissa auttamassa, mikäli joku ei löydä oikeaa asentoa. Kehoni saa venyä ja rentoutua yhdessä asanassa monta minuuttia. Keskityn ajattelemaan venyvää kehonosaa ja hengittämään rauhallisesti. Kun välillä mieleen putkahtaa arkisia stressaavia ajatuksia, tietoisesti päätän olla ajattelematta niitä. IRTI SUORITTAMISESTA Kaikkiin asentoihin ei ole helppo päästä rennosti heti. Itselleni vaikeuksia tuottavat ne asennot, joissa venyvät jalkojen suuret lihakset. Harrastan juoksua aktiivisesti, mutta koska olen laiska venyttelemään, reisija pakaralihakseni ovat kireät. Huomaan kuitenkin, miten hyvältä venytykset tuntuvat, kun löydän oikeanlaisen asennon ja tuen. Ensimmäistä kertaa tunnilla on myös Merja Porna, joka on aiemmin harrastanut muita joogalajeja. Hänelle vaikein asento on se, jossa pää on tarkoitus kääntää vahvasti toiselle sivulle. Osastonhoitajana työskentelevän Pornan kiireiset päivät päätteen äärellä ovat jäykistäneet niskan niin, ettei pää tahdo kääntyä riittävästi. Muut asennot eivät tuota yhtä suuria vaikeuksia. Sanotaan, että vasta tietyn ajan kuluessa aivot rentoutuvat. T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 63
• – Mitä enemmän restoratiivista joogaa harjoittaa, sitä helpommaksi tietenkin tulee asennoissa pitkään oleminen. Säännöllisen harjoittelun myötä myös rentoutuminen helpottuu, Kuosmanen sanoo. Merja Porna kertoo alun perin odottaneensa tunnilta aavistuksen fyysisempää joogaa, mutta toteaa, että rauhallinen harjoitus oli täydellinen pitkän työpäivän päätteeksi. – Missään vaiheessa ei tuntunut siltä, että 90 minuutin tunti olisi liian pitkä. Mieli rauhoittui, vaikka välillä olikin vaikea pysäyttää päässä pyörivät ajatukset, hän kuvailee. Vaikka lähestulkoon kaikki joogamuodot ovat sekä fyysisiä että henkisiä harjoituksia, joiden avulla haetaan tasapainoa ja mielenrauhaa, itselleni joogaaminen on aina ollut melko suorituskeskeistä: joogaa usein, opi nopeasti, älä luovuta. Restoratiivisen joogan hitaat liikkeet, viipyilevä tahti ja se, ettei lihasvoimaa aktivoida, takaavat kuitenkin sen, että nyt en minäkään pysty suorittamaan. Onnistun harjoituksessa rauhoittamaan kierrokset, joissa mieleni ravasi ennen tuntia ja keskittymään yhteen liikkeeseen kerrallaan. Tunnin jälkeen oloni on tyyni, kevyt ja myönteinen. Huolet tuntuvat pienentyneen. Ymmärrän, miksi tätä kutsutaan myös terapeuttiseksi joogaksi. Restoratiivinen jooga sopii kaikille. Restoratiivinen jooga tavoittelee vaikutusta fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä tunne-elämään tasapainottavasti ja palauttavasti. Joogamuoto pohjaa intialaiseen perimään, ja sen on kehittänyt intialainen joogamestari B. K. S. Iyengar. Restoratiivisen joogan opettajien ja harjoittajien mukaan sillä on lukuisia positiivisia hyötyjä: x kehonosien liikkuvuus ja joustavuus paranevat syvävenytysten avulla x stressi voi lieventyä x vastustuskyky voi parantua x hermosto ja hormonitoiminta voivat tasapainottua x kyky kuunnella itseään paranee x sairauksista toipuminen voi nopeutua x tunne-elämä tasaantuu x meditaatiotaidot tulevat tutuiksi ja kehittyvät 64 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirja (arvo 29 euroa). PALAUTUS 15.1.2018 MENNESSÄ Osoitteella: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, tai netissä: www.tunnejamieli.fi – Äänestä paras juttu. Ristikkoja kryptovastauksen ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kirjeessä. Nainen oli kärsinyt pitkään selittämättömistä vatsakivuista. Uusimpia koetuloksia käytiin läpi lääkärin vastaanotolla, kun naiselle tuli paniikkikohtaus, joka johdatti viimein oikeille jäljille. Tästä alkoi Tanja Vilénin pitkä tie kohti kuntoutumista. TEKSTI SARI SAKALA KUVAT EEVA ANUNDI T A N J A V I L É N Kanssakulkija ? Tanja on tyytyväinen siihen, että hän saa joka päivä nousta sängystä terveenä. – Vaikka sairaus on ollut ikävä, en antaisi siitä päivääkään pois. Se on kasvattanut minua ihmisenä todella paljon. Siivet kantavat taas T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 23 22 T U N N E & M I E L I 5 / 2 1 7 Viime lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Tanja Vilénin Kanssakulkija-haastattelu. Hänen selviytymistään pidettiin uskomattomana ja ymmärtämystä asioista viisaana. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT Mirja Aarnio, Eeva Anundi, Saara Autere, Heli Hirvelä, Marjo Hentunen, Antti Kauppi, Jani Kautto, Rosa Meriläinen, Marjaana Roponen, Sari Sakala, Anne Salomäki, Marika Rosenborg, Henna Tarjanne-Lekola, Kristiina Töyry, Noora Vaarala, Maria Vilja ILMOITUSAINEISTOT aineisto@vitale.fi ULKOASU JA TAITTO Atte Kalke, Vitale Ay PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Painosmäärä 10 000 JULKAISIJA Mielen terveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. (09) 565 7730 www.mtkl.fi KUSTANTAJA Oy MTKL Vireä Mieli Ab (yhtiön omistaa julkaisija) TILAAJAPALVELU Puh. 09 8566 8349 tilaajapalvelu@mtkl.fi www.tunnejamieli.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirkku Immonen TOIMITUSSIHTEERI Aino Heikkonen aino.heikkonen@mtkl.fi TUNNE & MIELI on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi. Lehti kertoo monipuolisesti ja luotettavasti mielen terveydestä, kehon ja mielen hyvinvoinnin lisäämisestä, ihmis suhteiden koukeroista ja henkisestä kasvusta. Lehden perussisältöä ovat myös selviytymis tarinat ja hyvän mielen vinkit. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1972 vuoteen 2015 nimellä Käsikädessä. LEHTI ILMESTYY 6 kertaa vuodessa. Toimitus ei vastaa lehteen tilaamatta toimitettujen aineistojen julkaisemisesta tai palauttamisesta. TULEVIA TEEMOJA L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Anna palautetta lehdestä ja voita! Paras juttu 5/2017 50 EURON LAHJAKORTIN HYVINVOINNIN TAVARATALOON VOITTI NINNA MIKKONEN. Kiitos kaikille osallistuneille ja palautetta antaneille sekä onnea voittajalle! 1/2018 ilmestyy 1.2. Elinvoimaa rakkaudesta 2/2018 ilmestyy 5.4. Ravitsemus mielen hyvinvoinnin tukena 3/2018 ilmestyy 7.6. Oma keho voimanlähteenä 4/2018 ilmestyy 2.8. Miten saan elämäni virran soljumaan? 5/2018 ilmestyy 4.10. Digitalisaatio ja mielen ilmiöt 6/2018 ilmestyy 5.12. Erilaisia perheitä, monenlaisia elämiä T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 65
• Arjesta voi haltioitua TEKSTI MARIKA ROSENBORG KUVAT ALEKSI CARLSON Minkälainen on tavallinen arkipäiväsi? Työskentelen kustantajana, eli teen töitä kirjojen maailmassa ihmisten parissa. Työskentelen WSOY:n avokonttorissa Helsingin keskustassa. Toimiminen vilkkaassa ympäristössä sopii minulle. Pystyn keskittymään, vaikka ympärillä on ihmisiä. Aamulla heräämme poikani kanssa 7–8 aikaan ja lähdemme samaa matkaa. Illat yleensä venyvät, minulla on paljon erilaisia tilaisuuksia, joihin osallistuminen liittyy työhöni. Onneksi vanhempani asuvat samassa rapussa. He ovat korvaamaton apu arjessa. Nukkumaanmenoaikaan olen kuin innostunut lapsi ja en haluaisi jättää asioita kesken. On niin paljon kiinnostavaa, joka vetää puoleensa: kirjat, blogit, verkkokeskustelut, ajankohtaiset asiat. Koen, että nukkuminen on välttämätön paha, hukkaan heitettyä aikaa, jonka voisi käyttää niin monin tavoin paremmin. Kun nukun, nukun kuitenkin kuin tukki. Onko sinulla joitakin rutiineita? Juon monta kuppia teetä päivän aikana. Tee kuuluu kaikkiin mahdollisiin hetkiin, usein muutostilanteisiin: lähtöihin, saapumisiin, kokouksiin, tapaamisiin. Muita tärkeitä arkeeni kuuluvia asioita ovat puhelut toisella paikkakunnalla asuvan miesystäväni kanssa ja kuulumisten vaihto poikani, äitini ja isäni kanssa menneen päivän tapahtumista. Hurmaannun arjesta, se on parasta! En kaipaa jännitystä tai hulppeita juhlia elämääni. Minulle huippukokemus on se, kun saan kirjoittaa käsin kirjeen Eeva Kilvelle, ratkaista työkaverini ongelman tai tekstailla veljeni kanssa. Nautin vuorovaikutuksesta, joka syntyy hyvästä kohtaamisesta. Keskityn elämässäni muiden ilahduttamiseen. Olen oppinut sen vanhemmiltani ja saan siitä itselleni valtavan paljon iloa. Saan apua kodin askareisiin ja erityisesti kaupassa käyntiin paljon vanhemmiltani. Arvostan sitä kovasti. Mihin kulutat eniten aikaasi? 40 vuotta täytettyäni innostuin aivan uudella tavalla kotiin liittyvistä asioista. Kiinnostuin sisustuksesta ja remontoinnista. Ystäväni mies nikkaroi minulle suuren kirjahyllyn, ja keittiö sai uuden ilmeen. Ruoanlaittokin rupesi yllättäen kiehtomaan. Onneksi hurahdus tuli jäädäkseen. Meillä on ihana, viihtyisä koti, jossa on hyvä asua. Kahden hengen taloudessa ei mene turhan paljon aikaa siivoamiseen ja pyykinpesuun. Aikaa jää tärkeämmälle: keskusteluille ja lukemiselle. Mihin joudut pakottamaan itsesi? Kuntoilu ei innosta minua, vaikka koko lapsuusperheeni on kova liikkumaan. Käveleminen ja jooga ovat minun lajejani. Luonnossa liikkumisen aikana voin vaihtaa samalla myös ajatuksia ystävieni kanssa. Mikä on tällä hetkellä ajankohtainen, arkinen ongelmasi? Aika ei riitä kaikkeen, mikä vetää puoleensa. En ole kuitenkaan luovuttanut, vaan pohdin, kuinka voisin saada lisää tunteja tärkeille asioille elämässäni. Kun huomaan elämässäni jotain, jonka pitäisi muuttua, pyrin vaikuttamaan siihen. Teen listoja ja asetan päämääriä. Pidän siitä, että tulokset tulevat näkyviksi. ANNA-RIIKKA CARLSON Minun arkeni Anna-Riikka Carlson kehottaa ihmisiä keskittymään olennaisiin, itseä kiinnostaviin asioihin. Kotityöt voi tehdä rennosti, eikä täydellisyyttä tarvitse tavoitella. Olen Anna-Riikka Carlson, 43-vuotias filosofian maisteri. Asun 13-vuotiaan poikani kanssa Helsingissä. Olen kiinnostunut vuorovaikutuksesta, viestinnästä, kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta. Ihmiset innostavat minua ja pyrin ymmärtämään heitä koko ajan paremmin. Olen iloinen siitä, että saan toimia esimiehenä: hyvien työolosuhteiden luominen on minulle tärkeää. 66 T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7
• www.tervassalo.fi PÄIHDEJA MONI DIAGNOOSIPALVELUT Laadukasta laitosja avohoitoa päihdeja mielenterveysasiakkaille sekä heidän läheisilleen Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen avoin ja tasavertainen yhteisö, jossa tuetaan omannäköiseen hyvään elämään. 35 vuotta vertaisvoimaa www.mielenterveyshelmi.fi www.facebook.com/helmiry BRAIN GYM -KURSSILLE PARILLA LIIKKEELLÄ PAREMPI OLO! 1. osa 13.–14.01.2018 Helsinki Aivojumpan peruskurssi 1. OSA 13.–14.1.2018 Helsinki Aivojumpan peruskurssi 2. OSA 17.–18.2.2018 Helsinki TERVETULOA MUKAAN VIRKISTÄVÄLLE Kinesiologiayhdistys ry www.kinesiologia.fi TU TUS TU LISÄ Ä N ET TISIV U I L L AM M E Tunne & Mieli tarjoaa asiatietoa ja uusia näkökulmia mielen hyvinvoinnista sekä koskettavia selviytymistarinoita. Tilaukset: www.tunnejamieli.fi, tilaajapalvelu@mtkl.fi, puh. 09 8566 8349. Vuoden 2018 teemat Elinvoimaa rakkaudesta 1/2018 (ilmestyy 1.2.) Miten saan elämäni virran soljumaan? 4/2018 (ilmestyy 2.8.) Ravitsemus mielen hyvin­ voinnin tukena 2/2018 (ilmestyy 5.4.) Digitalisaatio ja mielen ilmiöt 5/2018 (ilmestyy 4.10.) Oma keho voimanlähteenä 3/2018 (ilmestyy 7.6.) Erilaisia perheitä, monenlaisia elämiä 6/2018 (ilmestyy 5.12. ) L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A Toimintaa tukee Veikkaus. Ikääntynyt, koetko turvattomuutta, pelkäätkö? Joudutko antamaan rahaa vastoin tahtoasi? vastaa TI ja TO klo 12–16. 0800-06776 Maksuton SUVANTO-LINJA Soita, älä jää yksin kaltoin kohtelun, väkivallan tai taloudellisen hyväksikäytön kanssa. www.suvantory.fi T U N N E & M I E L I 6 / 2 1 7 67
• PEURUNKA.FI/KUNTOUTUS PEURUNGANTIE 85, LAUKAA PAREMPI MIELI KUNTOUTUKSESTA! Peurungassa järjestetään mielenterveyttä tukevia kursseja: • SILMUja VERSO-kurssit aikuisille • ITUja NUPPU-kurssit nuorille Kursseja järjestetään useita ja kuntoutus on osallistujalle ilmainen. Keskustele lääkärisi kanssa, mikä olisi juuri sinulle sopivin vaihtoehto. Tarvitset hakuun lääkärin lähetteen, kurssille haetaan Kelan kautta. Kurssiajankohdat: kela.fi/kuntoutuskurssihaku (hae: Peurunka) Tiedustelut Peurungasta: psykologi Eeva-Liisa Saari, puh. 020 751 6406 Lisätietoja: peurunka.fi/kuntoutus. KEINOJA MIELEN HYVINVOINTIIN VERTAISTUKEA RYHMÄSTÄ ÄLÄ JÄÄ YKSIN LÄHELLÄ vain 25 min. Jyväskylästä! ILOA LIIKUNNASTA ja luonnosta KYLPYLÄ sekä kuntosalit Puh.hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. Tietoa, tukea ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville, läheisille ja ammattilaisille Ota yhteyttä Etelän-SYLI ry:een, jos olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta Etelan-SYLI ry Tallberginkatu 1 c 115, 00180 Helsinki puh 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi www.etelansyli.fi