• Veroprosentit nousussa sekä Liedossa että Ruskolla s. 4 ja s. 7 Liedon kaukolämpöverkkoa aiotaan laajentaa s. 6 TURUN TIENOO 58. VUOSIKERTA Nro 86 TORSTAI 14.11.2013 LIETO MAARIA PAATTINEN RUSKO VAHTO Vilkkimäki Astu tarinaan. Purecaps KVINOA D-vitamiinitippa Nyt 500g:n pussin 1 tippa 25 mcg, lisäksi myös 1kg pussi!! riittoisuus 820tippaa. Loppuvuoden aukioloajat MA-TO 10-18 PE 10-17 LA 10-14 Su 15.12 & 22.12 klo 10-15 Makujen aitta MEIJERIN JOULU Meiltä yksilölliset ja hyödylliset tarvikkeet myös pukin konttiin! su 17.11. klo 12-16 ? Jouluista tunnelmaa ja ostoksia xz ? Kakku ja kahvi avaa ovensa! Luvassa avajaistarjoilua ? Hevosajelua 2,50?/hlö (säävaraus) Hyvättyläntie 4 21420 LIETO puh 040 661 6615 www.tiinaojala.fi makujenaitta@gmail.com TERVETULOA ! Vilkkimäentie 5, Lieto. Vanhan Tampereentien varrella KRANSSIAITTA Floristi KRANSSIAITTA Mari Heininen Floristi Mari Heininen KRANSSIAITTA kranssiaitta.fi Floristi kranssiaitta.fi KRANSSIAITTA Mari Heininen Floristi Mari Heininen kranssiaitta.fi Ruskan kuntoutuskodin painopiste päivätoimintaan kranssiaitta.fi Käsityönä Käsityönä valmistettuja Käsityönä valmistettuja kransseja. Käsityönä valmistettuja kransseja. valmistettuja kransseja. Kranssiaitta kransseja. Kranssiaitta Isomoisiontie 186, Lieto Isomoisiontie Lieto p. Kranssiaitta 040 566186, 6115 p. Kranssiaitta 040 566186, 6115Lieto Isomoisiontie Isomoisiontie Lieto Avoinna p. 040 566186, 6115 Avoinna p.joulun 040 566 6115 aikaan joulun aikaan 16.11.?15.12.2013 Avoinna 16.11.?15.12.2013 Avoinna la?su klo 11?16 joulun aikaan la?su klo 11?16 joulun aikaan 16.11.?15.12.2013 16.11.?15.12.2013 la?su klo 11?16 la?su klo 11?16 Tervetuloa! Tervetuloa! Tervetuloa! TURUN TIENOO Tervetuloa! Tänäänkin Suomen kärkeä. Lieto Ensi maaliskuun alussa palvelukeskus Ruskan kuntoutuskodin toiminnan painospiste siirtyy päivätoimintaan. Lyhytaikaisjaksot lyhenevät viikon mittaisista jaksoista (maanantaista maanantaihin) työviikon mittaisiksi (maanantaista perjantaihin). Tuolloin Ruskan kuntoutuskoti on viikonloppuisin muussa käytössä. Kuntoutuskodissa käy vanhuspalveluiden asiakkaita kuntouttavassa lyhytaikaishoidossa. Asiakkaina on myös omaishoidettavia. Näin omaishoitajille järjestetään lyhytaikaishoidon avulla vapaata. ?Tavoitteenamme on monipuolistaa palvelukeskuksen palvelutarjontaa päivä- ja ryhmätoiminnan osalta se- kä toimintakykyä ylläpitävään toimintaan, kertoo vanhuspalvelujohtaja Ulrika Lundberg Liedon kunnasta. ?Palvelut tarjotaan jatkossa enemmän yksilöllisen kuntoutus- ja palvelusuunnitelman mukaan, ja pyrimme eroon ratkaisuista, jotka tarjoavat samanlaisia palveluita koko asiakasryhmälle. Jos asiakkaan tarve lyhytaikaishoidosta on yli viisi päivää, lyhytaikaiskuntoutusta tarjotaan Amandakodissa tai geriatrisessa kuntoutusyksikössä, joka toimii osana terveyskeskuksen osasto 2:n toimintaa tai ostopalveluna. ?Kartoitamme parasta aikaa asiakkaat, jotka tarvitsevat lyhytaikaishoitoa lyhyemmän tai pidemmän jakson kuin nykyinen seitsemän päivää. ?Tämä sopii palvelukeskuksen toimintaan paremmin. Kuntoutuskodin yhteydessä toimiva päiväkeskus on suljettu viikonloppuisin, joten viikonloppuisin toiminta on ollut erilaista kuin arkisin tähänkin mennessä. ?Toivomme, että tällä tavalla pystymme monipuolisemmin palvelemaan suurempia asiakasmääriä tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös yksilöllistää palveluja asiakkaillemme lisäämällä ryhmiä ja palvelumuotoja, Lundberg sanoo. Palvelukeskus Ruskassa oli viime viikolla omaisten ilta, johon oli kutsuttu kuntoutuskodin omaisia ja asiakkaita. Tilaisuudessa kerrottiin tulevasta muutoksesta. TERVETULOA KALEVALA KORUN ESITTELYYN MYYMÄLÄSSÄMME TORSTAINA 21.11. klo 14?18 Kauppiaskatu 11, TURKU ? Puh. (02) 486 0963 ? 040 526 7068 ? 040 754 8690 Palvelemme ark. klo 10.00?18.00 la klo 10.00?16.00 www.kultaviljaset.? Turun pohjoisosissa siistitään puistoja ja tienvarsia Maaria Turun kaupunki siistii omistuksessaan olevia puistometsiä ja tienvarsimetsiköitä. Kiinteistöliikelaitoksen puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoitotoimia tänä ja ensi vuonna koskevassa ohjelmassa on yhteensä 22 enimmäkseen asukasaloitteisiin perustuvaa puistometsiin kohdistuvaa metsänhoidollista toimenpidettä. Lisäksi on kahdeksan erilaista tienvarsimetsikköihin suunniteltua toimenpidettä. Yli-Maarian Kanervamäessä siistitään Isovuorta ja Esterinpuistoa. Kohde on pääasiassa kuusivaltaista sekametsää, josta asiakaspalautteessa on toivottu vanhojen kuusten poistoa. Isovuoressa harvennus keskittyy Saarankujan kiinteistöjen välittömään läheisyyteen. Alikasvustoa harvennetaan ja kuolleita puita poistetaan. Alueen suuret haavat ovat liito-oravien pesäpuita, joihin ei kosketa. Esterinpuistossa siistitään pohjakerros ja kaadetaan noin 15 kuusta. Menninkäisenkujan päässä olevien kiinteistöjen takaa harvennetaan kuusia. Haapoja ja isompaa koivua ja haapaa ei kaadeta. Yli-Maarian Pääsiäispuistossa Lepissuontien ja Paattistentien kulmauksessa olevaa taimikkoa harvennetaan. Tarkoituksena on vähentää koivun määrää ja poistaa huonokuntoisia mäntyjä. Paattistentien reunassa kasvava vesakko poistetaan. Tienvarsimetsiköitä hoidetaan muun muassa Metsämäessä Silakadun ja Pollentien risteyksessä sekä osittain Jäkärlän Talolankadulla. Hoidon tavoitteena on tienvarsimetsien vapaatilan eli korkeuden ja leveyden tarkastaminen. Harvennukset tehdään niin, että metsiköt toimivat edelleen elinvoimaisina ja monipuolisina suojaviheralueina. n Valmistunut huoneistotyyppi 3h+k+s 4h+k+s 5h+k+s (I-taso päätyas.) pinta-ala 78,5 m2 90,5 m2 102 m2 asomaksu alk. 31 013 ? 34 664 ? 38 672 ? käyttövastike alk. 891,57 ?/kk 996,66 ?/kk 1 111,92 ?/kk Metso N lantie Airikin portt i Airikinportti 4, 21410 VANHALINNA NYT ON AIKA TILATA KATTOREMONTTI Asennus - takuulla! Asennus - Takuulla! Ko remokno tti 50 e/kk alk. Vastike sisältää 10 M laajakaistayhteyden ja vesiennakon. Ennen muuttoa maksetaan 2 kk:n käyttövastikkeen suuruinen vakuus. Metsola/ LIETO EE tie Uudet muuttovalmiit asumisoikeuskodit M HÄ Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistui viime viikolla ammatilliseksi erityisopettajaksi Paula Pennanen Vahdolta. E TI Airikin Haaveiletko laadukkaasta kodista loistavalla sijainnilla sekä sijoituksesta, josta saat aina rahasi takaisin? Asumisoikeusasunnoissamme se on mahdollista! KYMPPI-KATTO Tarkemmat hakuohjeet saat toimistostamme tai netistä: Rauhankatu 4, Turku ? puh. 274 7000 ? www.vaso.fi Kattavaa palvelua Edustajasi: Markku Koistinen, Jari Tuomainen p.0400 240 845 puh. 0400 670 397 Markku Koistinen p.0400 670 397 markku.koistinen@kymppi-katto.fi www.kymppi-katto.fi
• 2 silmälääkärille ja optikolle puh. 020 170 5230 Asianajajia LIETO, Hyvättyläntie 2 Liedon Sotaveteraanien ja Sotainvalidien, Perinne- ja tukijaoston sekä leskien LIEDON ASEMAN LABORATORION NÄYTTEENOTTOPISTE LOPETTAA TOIMINTANSA 18.11.2013 YHTEINEN JOULUJUHLA pe 29.11. klo 17.00 Kahvila-Ravintola Liedon Härkätiellä Musiikkipitoista ohjelmaa, arpajaiset ja joulupöytä. Hinta: veteraanit, invalidit ja lesket sekä puolisot 10 ? ja muut 25 ?. Ilm. 27.11. mennessä Paula p. 040 567 8477, Tauno p. 0400 802 413 tai Jarmo p. 0500 876 350. Juhlassa jaetaan myös joululehti, mikäli et pääse mukaan, niin lehteä voi tiedustella Unto Junnilalta p. 487 9326. Lähin laboratorion näytteenottopiste sijaitsee Asianajaja on oikeustieteellisen loppututkinnon ja erillisen asianajajatutkinnon suorittanut lakimies, jonka Suomen Asianajajaliitto on hyväksynyt jäsenekseen. Asianajajan ammattinimikettä saavat käyttää ainoastaan viralliseen asianajajaluetteloon merkityt asianajajat. Asianajaja on kokenut ja sidonnaisuuksista vapaa oikeudellinen asiantuntija, joka noudattaa toiminnassaan hyvää asianajotapaa. Asianajotoimisto HÖLTTÄ & Co Oy Tuureporinkatu 6, 20100 TURKU Puh. (02) 284 3400 www.holtta.fi Asianajaja, varatuomari Jari Kailiala Asianajaja, varatuomari Antti Palo Varatuomari Eva-Niina Jänne Neuvotteleva lakimies, varatuomari Olavi Hölttä Asianajotoimisto Laurikainen & Haavisto Oy Yliopistonkatu 29 C b 26, 20100 TURKU Puh. (02) 279 1311 Fax. (02) 237 1973 www.aalhy.com Rattijuoppo kieltäytyi puhaltamasta Lieto Keski-ikäinen ulkomaalaistaustainen mies ajoi henkilöautoa vahvasti päihtyneenä Hämeentiellä 9.11. klo 22.20 aikaan. Mies ei suostunut puhaltamaan alkometriin. Hän oli kuitenkin silmin nähden erittäin vahvasti päihtynyt ja hänet vietiin verikokeeseen veren alkoholipitoisuuden selvittämiseksi. Liedon kansalliset seniorit ry TEATTERI-ILTA ke 4.12. klo 19.00 Näytteenottoon voi tulla ajanvarauksella tai vuoronumerolla. Ajanvaraus TYKSLABin keskitetystä ajanvaraus-numerosta, puh. (02) 3136321 Tervetuloa katsomaan Kaarina-Teatteriin (os. Viipurintie 118, Kaarina) näytelmää ?Lenin jäillä ?. ma ? pe klo 7.00 ? 15.00 Liput jäseniltä 15 ?, ei jäsenet 18,50 ? sis. väliaikakahvin + pullan. Ilm. viim. 20.11. mennessä Jarmolle p. 0500 876 350. ??Matka tehdään omilla autoilla??. Ps. Pidä kiirettä lippuja on enää vähän jäljellä. tai ajanvaraus internetistä osoitteesta: www.tykslab.fi > Ajanvaraus. Tapahtuu Liedossa joulukuussa ilmestyy TORSTAINA 28.11., jota varten tiedot on toimitettava julkisista kaikille avoimista ikään katsomatta, maksuttomista tilaisuuksista kirjallisina VIIMEISTÄÄN tiistaina 26.11. klo 11 mennessä Turun Tienoo -lehteen, os. Elotie 26, 21360 Lieto as. fax 489 2099 tai jarmo.helttula@turuntienoo.fi Tiedusteluihin vastaa Jarmo Helttula p. 489 2010. HUOM! Lehti voi lyhentää tekstejä vastaamaan tapahtumakalenterin luonnetta. n Siina Hirvonen esiintyy Taikaradionsa kanssa Liedossa. Grönlundille seuraajia Puh. 040 7425 061 Liedon Lääkärikeskus Teilitupa Oy Teilipolku 2, 21420 LIETO ? yleislääket. erik.lääk. Veli-Pekka Prinssi ? naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Katja Kero ? kirurgian ja urologian erik.lääk. Juha Aalto Ajanvaraus puh. 488 6028 Avoinna ma?pe 8.30?19.00 la 9.00-15.00 www.liedonapteekki.fi Puh. 489 5900 Fax 489 5911 Hanhenkaari 3, LIETO HÄRKÄTIEN HAUTAUSPALVELU LIETO, KARJATIE 5 puh. (02) 488 6529 tai 0440 260 471 (24h) Kaikki alan palvelut ? yli 30 v. palveluksessanne Hautaustoimisto Pekka Vaari Kuntoilijanlenkki 2, LIETO Lähellä Härkätien terveyskeskusta Myös kiviedustus Liedon Sotaveteraanit, Sotainvalidit ja jaosto TÄHÄN PALSTALLE EI KUULU YHDISTYSTEN JA SEUROJEN OMIEN KERHOJEN KOKOONTUMISISTA ILMOITTELU. Lakipalvelu Leinonen Aina voi soittaa TERVETULOA! Härkätien terveyskeskuksessa, Hyvättyläntie 7. Laboratorion näytteenotto on avoinna arkipäivisin klo 7.30 ? 11.00. p. 488 6661, 0400 584 282 Täyden palvelun hautaustoimisto RIITTA VEHANEN OY Oma kukkasidonta ja perunkirjoituspalvelu Eerikinkatu 25 Kiinamyllynkatu 5 Puh. 278 0760 (24 h) Puh. 278 0777 www.pietet.fi Eerikinkadun liike avoinna myös la 10?13 Lieto Paikkakunnalta pois muuttaneen ja siten vaalikelpoisuutensa menettäneen Kim Grönlundin (kok.) tilalle kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäseneksi nimetään Esa Tervo, mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Näkövammaisena täysillä töissä Sokeain viikkoa vietetään 10.?17.11. Näkövammaisia ihmisiä työskentelee kaikilla aloilla lähes 200 eri ammatissa. Esimerkiksi Näkövammaisten Keskusliiton henkilökunnasta noin joka viides on näkövammainen. Heitä työskentelee muun muassa johtotehtävissä, asiantuntijoina sekä ohjaajina. Sokeain viikolla avataan Näkövammaisten Keskusliiton verkkosivuilla ammattitietopankki, johon kerätään tietoa näkövammaisille soveltuvista työtehtävistä. Tiedot perustuvat eri ammateissa työskentelevien näkövammaisten haastatteluihin. Ammattitietopankki auttaa nuoria ja työiässä näkönsä menettäneitä löytämään uusia mahdollisuuksia. Työnantajat löytävät sieltä ratkaisuja työolosuhteiden mukauttamiseen. Lisäksi tietopankki soveltuu työkaluksi opinto-ohjaajille, työterveyshuollolle, työsuojeluväelle sekä TE-toimistojen henkilökunnalle. Sokeain viikkoa on vietetty ensimmäisen kerran vuonna 1921. Näkövammaisten Keskusliitto täytti tänä vuonna 85 vuotta. Kim Grönlundin tilalle varaedustajaksi Turun kauppakamarin vuosikokouksiin kunnanhallitus nimesi Timo Laaksosen. Kunnanvaltuustoon nousee kokoomuksen ensimmäinen varavaltuutettu Maria Eronen. Siina ja Taikaradio keikkailee Liedossa Lieto Pikku Kakkosen ansiosta lasten suosikiksi noussut Siina ja Taikaradio tulee Lietoon keikalle 17. marraskuuta eli ensi sunnuntaina. Lastenkonsertin järjestää Vierunpuiston Asukasyhdistys. Yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Mäkinen sanoi yhdistyksen viettävän 30-vuotisjuhlavuottaan. ?Halusimme juhlan kunniaksi tarjota alueemme lapsillekin jotain, Mäkinen kertoi. t e ILMOITAT s i o l I t e s i t u EDULLISESTI U TURUN TIENOOSSA Hinnat koskevat näitä vakiokokoja: lev. 44 mm, kork. 25 mm .........10 ? lev. 44 mm, kork. 50 mm .........20 ? lev. 92 mm, kork. 25 mm .........20 ? lev. 92 mm, kork. 35 mm .........28 ? lev. 92 mm, kork. 50 mm .........40 ? kaikki kihlaus-, vihki-, syntymä-, kaste-, tervehdys- ja kiitosilmoitukset Ilmoitukset kuvalla tai ilman. Aineiston voit lähettää sähköpostilla eija.lepisto@turuntienoo.fi. Voit myös tuoda kuvan meille tai lähettää kirjeessä os. Turun Tienoo, Elotie 26, 21360 Lieto as. Palautamme kuvat. Hinnat koskevat vain yksityishenkilöitä, ei yhdistyksiä ym. (edulliset hinnat vain Turun Tienoon tilaajille) Tämän kokoinen Matti Meikäläisen kiitosilmoitus maksaa sinulle vain 10 ? TURUN TIENOO Tilaaja, ota yhteyttä Jarmo Helttula p. 489 2010 Eija Lepistö p. 489 2016
• 3 Valion juustokonsulentti paikalla torstaina klo 10?17 Tarjoukset voimassa to?la 14.?16.11. ellei toisin mainita Putsattu trimmattu POSSUN SISÄFILEE HK:n takuulla mureat naudan ULKOFILEEPIHVIT myös pippuripihvit maustamaton eu 300 kg erä 699 1499 palana 12,99/kg KG KG 999 499 1299 HK:n takuumureat pihvihärän ENTRECOTEPIHVIT KG Tuore suomalainen KIRJOLOHI Kariniemen ohuen ohuet FILEEPIHVIT maustamaton (12,48/kg) Marli Protect MEHUT 1 l RAS. Savustettu norjalainen MERILOHIFILEE Pajuniemen makkarakioskista TO?PE ? mustikkainen ? appelsiini Magnum JÄÄTELÖT KG 80-90 g (13,89-15,63/kg) Yksittäin 1,85/kpl Boy KARTANON SILLI KAKS IY HINN HDEN ALLA 229 220 g (5,20/kg) KORPPUKINKKU 2090 KG LIETO 2 prk Tavallista parempi Ruokakauppa Palvelemme Ark. 7.00?21.00 La 7.00?18.00, su 12.00?18.00 595 099 250 KG kokonaisena OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA! TLK 2 kpl Kauppias suosittelee Lihojen kaveriksi Campo Viejo Crianza 2009 13,50 % Espanjalainen punaviini VIVAHTEIKAS & KEHITTYNYT Täyteläinen, keskitanniininen, kypsän karpaloinen, vadelmainen, tamminen, kevyen vaniljainen (14,12/l) 1069 0,75 l Nautitaan vastuullisesti
• 4 TURUN TIENOO Ratsutorpasta tehtiin neljä tarjousta Lieto Kunta on myymässä Littoistenjärven rannalla sijaitsevaa Ratsutorppaa 160.600 euron hintaan yksityishenkilölle. Ratsutorppa on kuulunut Vanhalinnan kartanolle. Tila on noin 6.000 neliömetrin suuruinen, ja sen rakennukset ovat maakuntamuseon in- ventoinnin mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Ne on määrätty yleiskaavassa säilytettäviksi. Ratsutorpan myymisestä päättää lopullisesti kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus on ottanut myymiseen myönteisen kannan. n Ratsutor- pasta tehtiin määräajassa neljä tarjousta. Tiukka mutta vakaa budjetti n pääkir joitus Lieto ja Rusko kiristämässä veroruuvia Vuosikaudet Tienoon kunnissa on totuttu siihen, että kunnallisveroprosentit ovat maan keskiarvoa rutkasti perässä. Tällä hetkellä Ruskon veroprosentti 18,25 on koko valtakunnan pienimpien joukossa. Liedon 18,5 on sekin "parhaassa" neljänneksessä. Nämä ajat ovat nyt ainakin osittain muuttumassa. Ruskon kunnanvaltuusto päätti maanantaina nostaa veroprosenttiaan peräti 0,75 prosentilla. Liedon valtuusto pähkii puolen prosentin nostoa tulevana maanantaina. Rahabisnekset eivät suju niin kuin kunnissa toivotaan, ja veroprosentti noussee vuodenvaihteessa joka kolmannessa Suomen kunnassa. Sikäli näillä main voidaan edelleen olla tyytyväisiä, että sijoitukset vähiten verottavien kuntien kastissa todennäköisesti jatkossakin säilyvät. Hyvin menee vain Kauniaisissa. Kuntien verorahat kertyvät pääosin työssäkäyvien tienaamista euroista. Prosentin nosto auttaa kuntataloutta vain sen verran, kuin sillä on työssäkäyviä asukkaita. Toistaiseksi vielä kohtuullisesti. Rahat käytetään peruspalveluihin ja investointeihin, Liedon tapauksessa myös homekoulujen hätäkorjauksiin. Perinteinen elvytykseen uskovien talousviisaiden neuvo on ollut, että hyvinä aikoina pitää verottaa enemmän ja huonoina vähemmän. Tämä periaate on unohtunut Suomessa aikaa sitten. Huonoina aikoina rahaa kerätään sieltä mistä suinkin voidaan. Kuntien tulevaisuus on hämärän peitossa, mutta verokarhu ei ole talviunille lähdössä. Jos ? ja toivottavasti kun ? ajat joskus tulevaisuudessa paranevat, ei sovi unohtaa kunnallisveroprosentin laskua takaisin kohtuullisemmalle tasolle. Kultapossukerho-Norjassa vasta valitun hallituksen ensimmäinen homma oli nimenomaan verotuksen keventäminen. Matti Lehtonen n sivuhuomautus Monenmoisia näkymiä Kunnanvaltuustot ovat tänä syksynä tehneet päätöksiä apein mielin, kun kuntatalouden suunta on täysin hakusessa. Samaan aikaan toisaalla Startup-yritysten Slush-konferenssissa nuoret yrittäjät ovat täynnä toivoa ja tulevaisuuden uskoa. Helsingissä maailman suurimmat pääomasijoittajat etsivät seuraavaa pelialan menestystarinaa. Paikalla on myös runsaasti terveysteknologian yrityksiä. Konferenssin tavoitteena on tuhansia sijoittajatapaamisia. Kaksi vuosikymmentä sitten Suomea koetteli ankara lama, jota valtuustoissakin on muisteltu. 1990-luvun alussa harvan mieleen tuli, että Suomi olisi pian johtava kännykkämaa, joka rakentaa maailman suurimpia loistoristeilijöitä. Loistava tulevaisuus voi nytkin olla aivan nurkan takana. Slush! Pekka Remes Lieto Elina Lavonen Liedon kunnanvaltuusto käsittelee ensi maanantaina talousarvioesitystä, johon sisältyy kunnallisveron korotus puolella prosenttiyksiköllä. Suunnitellut yli viiden miljoonan euron arvoiset investoinnit pystytään rahoittamaan vuosikatteella. ?Täytyy syvään huokaista ja olla tyytyväinen, että talousarvioesitys pitää yllä taloudelle asetettuja tavoitteita: lisää velkaa ei oteta ja budjetti on puristettu ylijäämäiseksi. Tämä tarkoittaa kovaa kulukuria, summaa kunnanjohtaja Terhi Isotalo. Niin hankintoja, sijaisuuksia kuin henkilöstön palkkauksiakin on harkittava tarkkaan työyksiköittäin, sillä talousarvion ylityksiin ei ole varaa. Sikäli ensi vuosi tulee olemaan haasteellinen työnjohdonkin näkökulmasta. ?Missä tiukkuus sitten näkyy kuntalaisille? Miten se vaikuttaa toimintaan tai hen- kilöstöön? Se selviää vasta käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Toimintaa pitää tehostaa koko ajan. Nyt vaaditaan raikkaita esityksiä ja uskallusta muuttaa luutuneita käytäntöjä. Liedon väkiluvun kasvu on hidastunut. Kun kolmena edellisenä vuonna lietolaisten määrä kasvoi yhteensä yli tuhannella, tänä vuonna väkiluku lisääntyy noin sadalla hengellä. Seesteisempi kasvuvaihe antaa toisaalta mahdollisuuden niin talouden kuin palveluidenkin tasapainottamiseen. Edellisten vuosien kovan väestönkasvun perusteella Lieto saa ensi vuonna noin 800.000 euroa valtionosuuden lisäystä, mikä helpottaa kunnan taloutta tässä kohtaa. Keskitytään olennaiseen Vuoden 2014 merkittävimpiä investointeja kunnassa ovat Jokilaakson vuorohoitopäiväkodin valmistuminen sekä uuden, toimintaa tehostavan yhteiskeittiön rakentamisen saattaminen alulle. Myös sisäilmaongelmien korjaamiseen ja tilojen saneeraamiseen kuluu rahaa. Yksi merkittävä talousarvion puitteissa toteutettava investointi on Oripää-AuraPöytyä-Lieto-siirtoviemärin rakentaminen. Myös energiatehokuuteen satsataan. Kunnassa tavoitellaan lähes 10 prosentin energiansäästöä muutamassa vuodessa, mikä näkyy myöhemmin myös taloudellisina säästöinä. Sekä kunnan luottamushenkilöitä että henkilökuntaa työllistävät ensi vuonna muun muassa kuntastrategian päivitys, yleiskaavan tarkistaminen ja kuntarakenneuudistukseen liittyvät asiat. ?Sitä, että kuntarakenneselvitys johtaisi kuntarakenteen muutokseen, ei ole Liedossa hyväksytty. Etsimme erilaisia yhteistyömalleja naa- pureiden kanssa, toteaa alkuvuodesta eläkkeelle väistyvä kunnanjohtaja Terhi Isotalo. ?Kunnassa voimat täytyy keskittää tähän päivään ja palveluiden järjestämiseen ? myös tulevaisuudessa, kun nyt näyttää, ettei kuntarajoihin voi vaikuttaa. Mennään sitten selvitysten mukaan. Talousarvio 2014 Kunnallisveroprosentti: 19 Velka: 43 miljoonaa euroa (2.454 euroa per asukas) Investoinnit: 5,4 miljoonaa euroa (266 euroa per asukas) Toimintakulujen kasvu: 2,9 % Vuosikate: 4,8 miljoonaa euroa Ylijäämä: 267.000 euroa Väkiluvun arvioitu kasvu: 1,9 % Sorateiden kunnostus ei tuota toivottua tulosta sateisilla keleillä Varsinais-Suomen ELY-keskus on saanut paljon palautetta viime viikkoina huonokuntoisista sorateistä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Runsaat sateet ovat pehmittäneet soratiet ja tienkäyttäjille se tuntuu pinnan epätasaisuutena ja liejuuntumisena. Tienkäyttäjät toivovat useimmiten tiekarhua parantamaan tien kuntoa. Märkää soratietä ei kuitenkaan kannata höylätä, sillä raskas höyläyskalusto vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Höylätessään tiekarhu vain irrottaa kiinteän soran tienpinnasta, jolloin hieno kiviaines irtoaa karheammasta. Tällöin hieno kiviaines sitoo itseensä liikaa vettä aiheuttaen tien pinnan liejuuntumista. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne pahenee entisestään. Ainoa keino parantaa märän soratien n Pahkalaukkaantie on yksi Tienoon alueen huonokuntoisista sorateistä. Sateiden jatkuessa tien kunnostukseen ei kuitenkaan ELY-keskuksen mukaan kannata ryhtyä. kuntoa on levittää uutta mursketta pahimpiin paikkoihin. Tällä keinolla saadaan kuitenkin tilannetta parannettua vain muutaman päivän ajaksi. Urakoitsijat ovat käyneet levittämässä ensiapuna mursketta huonokuntoisimmille tieosuuksille. Tiet kannattaa höylätä vasta, kun on luvattu noin viikon mittaista kuivaa jaksoa. Ennen höyläystä pi- tää olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitää ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aluevastaavat ja teiden hoitourakoitsijat ovat tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Hoitotoimiin ryhdytään heti, kun säät sallivat. Kaikki soratiet pyritään hoitamaan ennen pakkasia. Tielläliikkujien on syytä noudattaa varovaisuutta sorateillä liikkuessaan. Teiden kunnosta ja liikenteen ongelmista voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle, puh. 0200 2100 (24 h/vrk).
• 5 Kunta ja lietolaiset yhdistykset kehittävät yhteistyötään Lieto Osallisuus, vaikutusmahdollisuudet, tiedottaminen ja uusien asukkaiden juurruttaminen Lietoon ovat vastavalmistuneen Liedon yhdistysohjelman ydintä. Kunta teki yhdessä Liedos- sa toimivien yhdistysten kanssa yhdistysohjelman, joka auttaa arvioimaan järjestöjen ja yhdistysten merkitystä ja roolia kunnassa sekä kehittämään kunnan ja yhdistysten yhteistyötä pitkällä tähtäimellä. Yhdistysohjelma linjaa muiden muassa, että kaikkien toimialojen yhdistysten avustuksille määritellään selkeät kriteerit ja kunnan tilojen käytöstä laaditaan selkeät ohjeet. Kunta ja yhdistykset järjestä- vät yhdessä järjestömessut ja nopeasti pystyyn laitettavien pop up -tapahtumien järjestämistä helpotetaan. Maankäytön suunnittelussa asukkaat otetaan aidosti mukaan ja yhdistyksistä kootaan liikenne- turvallisuustyöryhmiin laaja edustus. Yhdistysohjelma esitellään kunnanvaltuustolle joulukuun toisena maanantaina ja yleisölle torstaina 12. joulukuuta. Torstai 14.11.2013 Päällistönmäen tontteja voi myös vuokrata Rusko Kunnanvaltuusto päätti, että Päällistömäen kolmosvaiheen myymättä olevat tontit voidaan myös vuokrata. Myymättä on vielä seitsemän tonttia. Tonttien vuokra-aika on 50 vuotta. Vuosivuokra on viiden ensimmäisen vuoden aikana 5,3 prosenttia tontin myyntihinnasta. Sen jälkeen peritään vuotuisena vuokrana 8,3 prosenttia myyntihinnasta. Vuokralaisella on mahdollisuus 15 vuoden kuluessa lunastaa tontti itselleen. Rusko mukaan Varsin Hyvään n Ensi vuoden merkittävimpiä investointeja Liedossa on entisen Tapulikujan koulun saneeraus ja laajennus Jokilaakson vuorohoitopäiväkodiksi. Vuorohoidon siirtyessä uuteen yksikköön loppuvuodesta 2014, vapautuu keskustassa tiloja peruspäivähoidon käyttöön. Talousarviota esittelivät eilen medialle kunnan johtavat viranhaltijat Markku Niemi, Johanna Mäkinen, Terhi Isotalo ja Sanna Hirvola. Liedossa lipas- ja kolehtikeräys Filippiinien luonnonkatastrofin uhreille Lieto Liedossa vastataan Kirkon Ulkomaanavun vetoomukseen Filippiineillä riehuneen hirmumyrkyn uhrien auttamiseksi muun muassa lipaskeräyksen ja kolehtilahjoituksen välityksellä. Liedon seurakunta on toimittanut Liedon keskustan alueen yrityksiin keräyslippaita, joihin kertyneet lahjoitukset tilitetään Kirkon Ul- komaanavun avustustyöhön. Keräyslippaat löytyvät seuraavista lietolaisista yrityksistä: Apteekki, Aschan, ASPA, Lääkärikeskus Mehiläinen, Osuuspankki, Palvelukeskus Ruska, POP Pankki, Q-kirjakauppa, Subway, Säästöpankki ja Tuikukka. Lipaslahjoituksen voi käydä tekemässä myös useissa seurakunnan toimitiloissa: kirk- koherranvirastossa, taloustoimistossa, diakoniatoimistoissa sekä pappien ja kanttorien työtiloissa vanhan torin laidalla, osoitteessa Kirkkotie 3. Filippiinien luonnonkatastrofin uhrien auttamiseksi tehdään lisäksi kolehtilahjoitus: Tätä varten pyhän 17.11. kolehti kerätään Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin suosituksen mukaisesti Liedossakin Kirkon Ulkomaanavulle. Kaikkien aikojen suurin hirmumyrsky on aiheuttanut Filippiineillä katastrofin, joka koskettaa ainakin 13 miljoonaa ihmistä. Kirkon Ulkomaanavun lahjoitukset käytetään ruoka-apuun, suojaan ja puhtaaseen veteen. Paattisten väriä antologiassa Turku Varissuon Antologiaryhmä on julkaissut uuden teoksen Elämän taivas ja maa, jossa on varsin vahvoja sävyjä myös Paattisten suunnasta. Yksi ryhmän kantavia voimia on Paattisilla ja Varissuolla vuoroin asuva Veikko Koskinen, jonka tekstissään peilaa suhdettaan Dostojevskiin. Paattislaiselta Kai Kaiturilta on teoksessa pitkä runoelma Maarian vuoksi Neitsyt Maria. Paattislaiselta Aino Laineelta on useita runoja sa- moissa kansissa, ja omat tekstinsä on lukijoiden iloksi kirjaan saattanut myös tortinmäkeläinen Erkki Lähde. Satasivuiselle opukselle on Veikko Koskisen mukaan jo suunniteltu jatkoa. Antologian kannessa on Veikko Koskisen suunnittelema metallinen varis. n Ruskolle varhaiskasvatusjohtaja Rusko Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivähoidon johtajan virkanimikkeen muutoksen varhaiskasvatusjohtajan nimikkeeksi. Uusi nimike kuvaa paremmin toimialan sisältöä. Se on myös yhdenmukainen toiminnasta vastaavan lautakunnan nimen kanssa. Muutoksella ei ole vaikutusta palkkaan. Ylijäämäruoan käyttöä selvitetään Lieto Ylijäämäruoan myymistä edullisesti lietolaisille selvitetään. Kunnanhallitus valtuutti ruoka- ja puhtauspalvelupäällikön selvittämään, millä tavalla Liedon kunnan toimipisteissä tehdyn ruoan ruokahävikkiä voitaisiin vähentää. Liedon omavalvontamääräysten mukaan aterioiden kuumia osia ja salaattia ei voi jäähdyttää, myydä ja tarjoilla uudelleen esimerkiksi seuraavana päivänä vaan ne päätyvät biojätteeksi. Elintarvikevirasto Evira antoi vastikään uudet ohjeet, jotka painottavat ruoan vastaanottajan vastuuta. Uusien ohjeiden mukaan ylijäämäruokaa voidaan esimerkiksi lahjoittaa henkilökunnalle tai ruoka-avuksi. Valtuustoaloitteen asiasta teki Liedon seudun Vihreät. Rusko Kunnanvaltuusto päätti, että Rusko on mukana Varsin Hyvä ry:n Leader-toiminta-alueessa ohjelmakaudella 2014?2020. Kuntien osuus Varsin Hyvän rahoituksesta on kaksi euroa asukkaalta vuodessa. Toiminta-alueeseen ovat Ruskon lisäksi tulossa Lieto, Turusta Maarian, Paattisten ja Kakskerran alueet, Raisiota Haunisten ja Hahdenniemen alueet, Kaarinasta Piikkiön alue ja Kuusiston saari, Masku, Nousiainen, Paimio, Sauvo, Naantalin saaristoalueita ja vanha kaupunki sekä Taivassalo. Valtuustokeskustelussa Lars Karlsson kysyi, kuka Varsin Hyvän kulut maksaa, jos pitkän ohjelmakauden aikana käy niin, että Ruskon kuntaa ei enää ole. Kunnanjohtaja Arto Oikarinen selvitti, että EU:ssa ohjelmakauden pituus on seitsemän vuotta. n tarkennus Moni mukana Lieto-ryijyä kutomassa Tienoo kertoi tiistaina (12.11.) Lieto-lapasten pohjana olevan Lieto-ryijyn. Nautelankosken museon amanuenssi Terhi Ykspetäjä-Remes haluaa tarkentaa, että hän ei ole kutonut koko ryijyä vaan hänen ja museon muiden työntekijöiden lisäksi ryijyntekoon osallistui moni muukin, kuten kaikkien Liedon alakoulujen kaikkien luokkien oppilaat. ?Ensimmäisen nukan ryijyyn solmi maaherra Rauno Saari ja viimeiset nukat solmivat Liedon Sotaveteraanit ja Sotainvalidit. Kaikkiaan ryijyn solmimiseen osallistui lähes 3.000 henkilöä, Ykspetäjä-Remes huomauttaa.
• 6 Taatilaan tarvitaan toinen hakelaitos Lieto Elina Lavonen Kaukolämmön varassa olevaan Liedon keskustaan on rakennettu paljon uutta viime vuosina, ja samaan aikaan öljyn hinta on noussut tuntuvasti suhteessa hakkeen hintaan. Tässä kaksi syytä, miksi Liedon Lämpö Oy varautuu rakentamaan Taatilaan toisen hakelaitoksen. ?Nykyisen laitoksen kapasiteetti on sillä tavalla tapissa, että huippukulutusaikoina lämpöä joudutaan tuottamaan öljyllä, mikä on huippukallista. Lieto kasvaa, ja lämmöntarve lisääntyy. Pitää ennakoida myös tulevaisuutta, toteaa Liedon Lämmön käyttöpäällikkö Tapani Neva. Yhtiön toimintasuunnitelmaan on kirjattu, että Taatilan toisen hakelaitoksen rakentaminen käynnistyy ensi vuoden aikana ja se otetaan käyttöön vuonna 2015. Investoinnin kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus rahoittaa kunnan takaamalla lainalla. ?Kahden miljoonan euron liikevaihdolla se on iso investointi. Liedon Lämmön tarkoitushan ei ole tuottaa voittoa kuin kohtuullinen summa. Tänä vuonna voittoa pyritään saamaan noin 10.000 euroa, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Rauno Virta. Suurien liikevoittojen sijaan kunnan tytäryhtiön tavoitteena on toimittaa asiakkailleen kohtuuhintaista kaukolämpöä häiriöttömästi. Lämmön hinta pyritään pitämään hieman alueen keskihinnan alapuolella. Ensi vuoden tariffi on noin 7 senttiä/ kilowattitunti. n Liedon Lämmön toimitusjohtaja Rauno Virta kurkistaa hakekattilan palopesään, jossa palaa lähestulkoon ikuinen tuli. Se sammutetaan vain kerran vuodessa huoltokatkoksen ajaksi. ?Jos verrataan eri lämmitysmuotoja, niin kokonaishinta veroineen omakotitalolle on sähköllä noin 15 senttiä, kevyellä polttoöljyllä noin 11 senttiä ja raskaalla polttoöljyllä noin 8,5 senttiä/kilowattitunti. Kaukolämmön verollinen kokonaishinta on siinä 7 sentin kieppeillä per kilowattitunti.? Kaukolämpö on edullisempaa Liedossa kaukolämmöstä noin 90 prosenttia tuotetaan tällä hetkellä hakkeella ja loput polttoöljyllä, johon joudutaan turvautumaan lähinnä kovilla pakkasilla. ?Jos verrataan eri lämmitysmuotoja, niin kokonaishinta veroineen omakotitalolle on sähköllä noin 15 senttiä, kevyellä polttoöljyllä noin 11 senttiä ja raskaalla polttoöljyllä noin 8,5 senttiä/kilowattitunti. Kaukolämmön verollinen kokonaishinta on siinä 7 sentin kieppeillä per kilowattitunti, esitelmöi Tapani Neva. ?Tässä vertailussa näkee kaukolämmön todellisen hinnan. Monta kertaa ihmiset vaan heittävät, että kallista on. Liedon ydinkeskustan kattavaan kaukolämpöverkostoon ovat liittyneet lähes kaikki vaikutusalueen rivitalot ja sitä suuremmat kiinteistöt. Linja yltää Taatilasta vanhainkodille. ?Meidän myynti perustuu täysin kaavoitukseen. Keskusta-alueelle tulevat rakennukset n ?Kaukolämmöstä noin 90 prosenttia tuotetaan tällä hetkellä hakkeella, kertoo Liedon Lämmön käyttöpäällikkö Tapani Neva. liitetään tänä päivänä sataprosenttisesti kaukolämpöön. Vuodesta 2002 käytössä olleen Taatilan hakelaitoksen tehot on nostettu maksimitasolle. Laitoksesta otetaan tällä hetkellä irti kaikki mikä lähtee, jolloin se on myös aikamoisella rasituksella. Kolmisen vuotta sitten laitos varustettiin savukaasupesurilla, joka puhdistaa savukaasut ja ottaa niistä lämmöt talteen. Laite on jo maksanut itsensä takaisin, ja naapuritkin kiittävät, kun ympäristön hanget ovat talvella valkoiset. n Taatilan kaukolämpölaitos käy talven pakkaspäivinä täydel- lä teholla. Liedon Lämpö Oy on aikeissa rakentaa alueelle toisen hakevoimalan vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
• 7 Ruskolaisten tuloveroprosentiksi tasan 19 Rusko Pekka Remes Kunnan ensi vuoden tuloveroprosentti on tasan 19,00. Tuloveroprosentti nousee nykyisestä 18,25 prosentista 0,75 prosenttiyksikköä. Koska kunnallisveroon kohdistuu erilaisia vähennyksiä, on Ruskon kunnan efektiivinen veroaste eli todellisuudessa maksettavan veron suhde ansiotuloihin 14,19 prosenttia. Kuntalaisten todellinen verorasitus kasvaa 0,56 prosenttiyksikköä. ?Olemme erikoisessa tilanteessa, kun tilikauden tulos on alijääminen, vaikka veroprosentti nousee, kunnanjohtaja Arto Oikarinen mittaili ensi vuotta kunnanvaltuuston kokouksessa. Oikarinen kertoi, ettei hän ollut aikaisemmin kokenut vastaavaa tilannetta, jossa koko kuntataloudella menee huonosti. Kuntien keskimääräinen tuloveroaste on kohta yli 20 prosenttia. ?Onneksi Ruskon taseessa on ylijäämää aikaisemmilta vuosilta. Ylijäämä ei tosin ole kassassa, vaan se on koulujen ja päiväkotien seinissä, Oikarinen kertoi. Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan Ruskon taseessa on ylijäämää 11,2 miljoonaa euroa. Oikarinen näki mahdottomana yhtälönä ylläpitää kun- tien velvoitteita huonossa taloustilanteessa. Pitkin syksyä on puhuttu kuntien tehtävien vähenemisestä, mutta tapahtuuko todella niin, on toinen asia. Käykö kunta yt-neuvotteluja? Valtuustokeskustelussa Outi Rannikko (sd.) toi esille Demokraatti-lehdessä (11.11.) olleen tiedon, jonka mukaan Ruskon kunta käy henkilöstönsä kanssa yt-neuvotteluja. Kunnanjohtaja Oikarinen oikaisi tiedon ja kertoi, että neuvotteluja ei olla käyty. Kunta on suositellut vapaaehtoisia säästötoimia. Samaa kertoi Sisko Hellgren (kok.). Mauri Laine (kesk.) täsmensi, että tavallisesti yt-neuvottelut yhdistetään henkilökunnan vähentämiseen, mutta henkilökunnan kanssa pitää neuvotella myös muissakin tilanteissa, esimerkiksi, jos neuvotellaan lomarahoista. Ari Rusi (kok.) kertoi sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnassa kuulleensa arvion, että Ruskolla asiat ovat paremmin kuin Raisiossa. Ismo Söderling (sd.) halusi suhteuttaa asioita ja vertasi nykytilannetta 1990-luvun alun lamaan. Silloin kunta ja henkilöstö päättivät, että lamasta selvitään. Nykytilanne on aivan toinen verrattuna kahden vuosikymmenen takaiseen "savottaan". Lars Karlsson (vas.) lisäsi, että 90-luvun laman aikaan korot olivat yli 20 prosenttia, nyt ne ovat noin yhden prosentin tietämissä. Lassi Laine (kesk.) vertasi kuntataloutta yksityiseen talouteen. Jos ei ole varaa, niin silloin ei investoida. Rusko tekisi ensi vuoden investointinsa lainavaroin. Laine ehdotti, että ensin pitäisi katsoa, mihin suuntaan talous on menossa eikä lainarahoin investoitaisi. Valtuuston puheenjohtaja Sauli Lähteenmäki (kesk.) totesi, että koko kansa on elä- nyt yli varojensa eikä ole selvää suuntaa, miten asian korjaisi. Valtuusto päätti tuloveroprosentiksi 19,00 yksimielisesti. Kiinteistöverot ennallaan Valtuusto säilytti kiinteistöveroprosentit nykyisellään. Yleinen kiinteistövero on 0,70, vakituisten asuinrakennusten 0,42, muiden asuinrakennusten 1,02 ja yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero on 0,00 prosenttia. Ruskon valtuusto haluaa paneutua U-sairaalan ongelmiin Rusko Pekka Remes Kunnanvaltuuston kokouksessa valtuutettu Hanna Suovanen (sd.) toi esille Tyksin U-sairaalan sisäilmaongelmat, niiden kalliit korjauskustannukset sekä sisäilman aiheuttamat vaarat henkilökunnan terveydelle. ?Tiedetäänkö, paljonko Ruskon rahaa on mennyt U-sairaalan turhiin remontteihin. Siellä on tehty useita remontteja, mutta henkilökunta oireilee edelleen, Suovanen kertoi. Kosteusvaurioita on löydetty muun muassa kantavasta seinästä, jota ei voi purkaa. Suovasen mukaan miljoonia euroja hukkuu U-sairaalan korjauksiin. Sairaanhoitopiiri on päättänyt, että U-sairaalan toimintoja korvaava sairaalarakennus on valmis vuonna 2018. Suovanen ei usko, että uusi sairaala olisi silloin valmis. Kukaan ei tunnu ottavan asiakseen kiirehtiä uudisrakentamisen aloittamista. Sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen Matti Aaltonen (kesk.) kertoi, että osa Suovasen kertomista ongelmista on uutta tietoa, joka on tullut edellisen kokouksen jälkeen. Sairaanhoitopiirin valtuuston varajäsen Lassi Laine (kesk.) totesi, että sairaanhoitopiirin tilanne ei ole parantunut vuosiin. Jotain kertoo sekin, että sairaanhoitopiiri antoi Paimion ja Raision sairaaloille vuoden lisäaikaa, vaikka niiden toiminta piti siirtää Tyksin Turussa sijaitseviin sairaaloihin ensi vuoden aikana. Laine yhtyi Suovasen käsitykseen siitä, että U-sairaala on vielä käytössä vuonna 2018 ja että rakennuksessa on pahoja sisäilmaongelmia. Laine halusi tarkempaa selvitystä siitä, mihin sairaanhoitopiirin rahat kuluvat. Esimerkiksi hallintomenojen osuus on kasvanut 38 prosenttia. Laineen näkemyksen mukaan kulujen kasvu johtuu tietotekniikan ja it-yhtiöiden hinnoista, jotka maksatetaan henkilökunnan talkoovapailla ja pakkolomilla. Laine patisteli Ruskon kuntaa rohkeasti ottamaan selvää, minne rahat menevät. ?Vakava kysymys. Asiaan paneudutaan, totesi valtuuston puheenjohtaja Sauli Lähteenmäki (kesk.) tilanteesta. U-sairaalan monet ongelmat Vuonna 1968 käyttöön otetussa Tyksin U-sairaalassa toimii muun muassa naistenklinikan ja lastenklinikan yksiköitä ja niitä palveleva leikkaustoiminta sekä kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Vuonna 2002 U-sairaalasta tehdyn taloteknisen selvityksen mukaan rakennuksen tilojen peruskorjaaminen nykyaikaiseen sairaalakäyttöön maksaa enemmän kuin uudisrakentaminen. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti vuonna 2010, että U-sairaalalle tehdään välttämättömät rakenteelliset korjaukset, jotta siellä voidaan hoitaa potilaita vuoteen 2018 saakka, jolloin rakennuksen sairaalakäytöstä pitäisi luopua. U-sairaalassa on tehnyt mittavia kunnostustöitä muun muassa tänä vuonna aluehallintoviraston määräyksesta. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti U-sairaalaan toiminnan korvaavista tiloista viime kesäkuussa. Osa toiminnoista sijoitettaisiin kunnostettuun A-sairaalaan. Lisäksi rakennettaisiin yksi uudisrakennus sekä T-sairaalaa laajennettaisiin. (Lähde: Sairaanhoitopiirin tiedotteet.) n Ruskon kunnanvaltuusto keskusteli Tyksin U-sairaalan sisäilmaongelmista maanantaisessa kokouksessaan. Myös sairaanhoitopiirin kustannukset herättivät kysymyksiä, joihin Rusko perää vastauksia. Ministeri Krista Kiuru Ruskolle demareiden piirikokoukseen Rusko Varsinais-Suomen demareiden syyspiirikokous järjestetään tulevana lauantaina Ruskolla. Tilaisuuteen odotetaan noin 150 kokousedustajaa. Piirin kannalta tärkeitä keskusteluja ja päätöksiä on odotettavissa, sen verran haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa tällä hetkellä elämme. Kuntakysymykset nousevat ainakin Ruskon demareiden puolelta esille, sillä he ovat yhdessä rintamassa olleet vaatimassa pienten kuntien pa- rempaa huomioimista kuntauudistuskeskustelussa. Piirikokouksessa pidetään poliittinen tilannekatsaus, johon kutsutaan esittäjäksi yleensä valtakunnantason poliitikko. Tällä kertaa tilannekatsauksen esittää opetusministeri Krista Kiuru. Ministeri Kiuru on kaikkien kuntalaisten tavattavissa paikallisen K-marketin pihalla kello 9.10?9.40. Siellä hänelle voi esittää kysymyksiä ja toivomuksia mieltä askarruttavista asioista. n Opetusministeri Krista Kiuru vierailee lauantaina Ruskolla.
• 8 keskiTIENOO Kysyimme Ruskolla: Luetko runoja? Hilkka Rivasto Henry Virtanen ?Ei juuri tule luettua. Nuorempana kyllä luin, vaikkakin vähän. Kotona on kyllä kaikenlaisia kirjoja, joita joskus olen saanut lahjaksi. Mutta tahtoo käydä niin, että kun lukee, niin pian menevät jo silmät kiinni. ?En! Eivät minua kiinnosta runot. Ne ovat sellaisia tehtyjä ja suunniteltuja. Tarinat kiinnostavat enemmän. Luen sotakirjoja, ja Päätalot on luettu kahteen kertaan. Laila Hietamiehestäkin tykkään. Päällistömäen kunnallistekniikkaan rahaa Rusko Päällistönmäen kunnallistekniikan rakentamisessa on ylitetty alkuperäinen 450.000 euron arvio 30.000 eurolla. Kustannuksia ovat kasvattaneet muun muassa Päällistönmäentien bussipysäkkien rakentamiset. Samoin Ruskon keskustan kehittämiseen osoitetut varat ovat ylittyneet. Kunnanvaltuusto on päättänyt muuttaa kuluvan vuoden talousarviota niin, että investointimenojen kohdasta "Vahdon päiväkotiratkaisu sekä Vahdon kiinteistöjen tehostaminen" siirretään 30.000 euroa Päällistönmäen kunnal- listekniikan rakentamiseen ja 20.000 euroa keskustan kehittämiseen. Kunnanvaltuusto muutti kuluvan vuoden talousarviota myös siten, että kaavoitusja maankäyttö -tehtäväalueelle lisättiin toimintamenoihin 20.000 euroa. Syyskuun lopun tilanteen mukaan yleiskaavoitus oli ylittynyt 3.000 eurolla ja asemakaavoitus 13.000 eurolla. Vahdon yleiskaavaluonnos on valmisteilla ja sen kustannukset ovat olleet ajateltua suuremmat. Asemakaavoituksen ylitys johtuu valmistella olevien kaavojen määrästä. Turku yhteistyöhön kauppakamarin kanssa Turun kaupunki ja Turun kauppakamari lähtevät yhdessä arvioimaan ja kehittämään Turun yrityspalveluja. Tavoitteena on järjestää palvelut mahdollisimman kustan- nustehokkaiksi, vaikuttaviksi ja helposti saataviksi. Nyt alkava työ käynnistetään välittömästi ja arvioinnin tulokset ja ehdotukset saadaan kevään 2014 kuluessa. BDO Audiator tarkastaa Moision ky:n talouden Rusko Kunnanvaltuusto on omalta osaltaan hyväksynyt BDO Audiator Oy:n tarjouksen Moision palvelukeskuskiinteistön kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuspalveluista vuosille 2013? 2016. Kunnanvaltuusto on hyväk- synyt kuntayhtymän vuoden 2012 tilinpäätöksen. Valtuusto myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden viime tilikaudelta. PALTA patistaa julkista sektoria yhteistyöhön palvelutuotannossa ?Selvitäkseen kestävyysvajeesta kuntien on keskityttävä ydintoimintoihinsa. Julkinen organisaatio ei saa tuhlata resurssejaan ja riskeerata veronmaksajien rahoja harjoittamalla liiketoimintaa, jonka paras osaaja se ei ole, sanoo Palvelualojen työnantajat PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe. Julkisten palvelujen ulkoistaminen lisää suomalaisten hyvinvointia parantamalla palvelujen tuottavuutta ja laatua. Ulkoistamalla julkisia palveluita niitä voidaan tuottaa aiempaa tehokkaammin, laadukkaammin ja asiakkaiden tarpeita huomioiden. Erikoistunut palvelutuottaja kehittää prosesseja, soveltaa tietotekniikkaa ja pysyy mukana alansa kehityksessä. Se myös panostaa johtamiseen ja työntekijöiden osaamiseen. Työntekijöille tämä merkitsee kiinnostavia työtehtäviä ja mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen. Tämän kaiken seurauksena avautuu tilaa palveluinnovaatioille. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä mahdollistetaan uusi liiketoiminta ja uudet työpaikat. ?Näissä tilanteissa syntyvät myös ne vientituotteeksi kelpaavat palvelukonseptit ja toimintatavat, Varpe jatkaa. Palvelukysyntä kasvaa erityisesti kehittyvillä markkinoilla, joilla suomalaiset voivat pärjätä tietyin edellytyksin: kotimaassa toteutettujen ja testattujen referenssien turvin. PALTAn mukaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Toistaiseksi huonosti tunnettuja, mutta kaikille osapuolille lupaavia mahdollisuuksia tarjoavia alueita ovat hallinto, tietotekniikka, infra, huolto ja kunnossapito. n Kristiina Wallin ja Jonimatti Joutsijärvi kirjoittavat runonsa eri lähtökohdista. Wallinin kirjoittamisen pakon sanelee tarpeeksi reunalla eletty Runoviikko jalkautti runoilijat "Runo on oikukas eläi Lieto Mari Kokkonen ?Runo on oikukas eläin. Ei sen synnystä koskaan tiedä. Joskus se syntyy yhdeltä istumalta, joskus siihen voi mennä vuosia, sanoo runoilija, sanataideopettaja ja kirjansitoja Kristiina Wallin. Wallin luki runojaan tiistaiiltana Liedon kunnantalolla järjestetyssä Runoillassa. Sen järjestivät Liedon kunnankir- jasto ja kulttuuritoimi osana tällä viikolla vietettävän Varsinais-Suomen runoviikon ohjelmaa. Neljä runoteosta julkaisseelle Wallinille hidas elämä on yhden naisen kapinaa hektistä maailmaa ja suorittamista vastaan. ?Runon kirjoittaminen on maailmassa olemista, kuin hengittämistä ja kävelemistä. Siihen liittyy paljon tiedosta- matonta, mutta ei mitään mystistä. Koen, että jokin minussa kirjoittaa, ja usein omia tekstejä jälkeenpäin lukiessa tuleekin sellainen olo, että mistä tämä teksti tuli, Wallin avaa kirjoittamisen prosessia. Samassa tilaisuudessa runojaan esitti myös kaarinalainen Jonimatti Joutsijärvi. Jos Wallinin runous lähtee riittävästi reunalla eletystä lapsuudesta, Joutsijärven lähtökohta on kehollisuus. Joutsijärvi yhdistää tekstiin syvältä kehon resonoinnista muodostuvaa ääntä ja laulua. Myös runoissa itsessään on viittauksia kehollisuuteen. ?Asvaltti. Betoni. Öljysora. Bitumi. Joutsijärvi lausuu, laulaa ja rytmittää.
• 9 Esa Liukkonen Emmi Suovanen Ella Rantapere ?En lue. En oikein tiedä, mistä niitä saisin eikä kiinnostakaan. Luen Aku Ankkoja ja joskus koulussa on pakko lukea kirjoja. Viimeksi olen lukenut koulussa Häräntappoaseen. ?En lue. Enimmäkseen lainaan kirjastosta sisustuskirjoja. Lapset joskus lainaavat myös lorukirjoja, ja heille luen niitä kyllä. Aikuisten runoja ei tule luettua. ?En kovin paljoa. Kirjoitin ystäväni kanssa juuri itse runon, joka lähetettiin johonkin kansalliseen kilpailuun. Hyvässä runossa on kiinnostava aihe ja syvällinen ajatus. Tykkään myös riimeistä. n Jäkärlän koulun kuudesluokkalaiset kävivät muistikerholaisten vieraina. Ennen muistijumppaa kokeiltiin keppijumppaa. Jumppaa muistilihasta Maaria Mari Kokkonen Mainitse kolme lintua, jotka käskevät! Entä mitkä ovat sokeritytöt? Näitä ja monia muita kysymyksiä tentataan Kotimäen seurakuntatalolla keskiviikkoisin, kun muistijumppalaiset kokoontuvat yhteen. Anja ja Veikko Skärströmin keskiviikot ovat täyttyneet muistijumppien vetämisestä sekä Maariassa että Turun keskustassa jo muutaman vuoden ajan. ?Me teemme tätä ihan vapaaehtoistyönä ja ilman palkkaa, Anja Skärström kertoo. Muistijumpassa rasitetaan aivoja, se on koko homman ydin. Aivot toimivat kuin aivot: käyttäminen vahvistaa niitä. ?Vanhemmiten muisti vain alkaa mennä. Kopassa on on kuitenkin paljon käyttämätöntä ainesta. Aivan tarkoituksella en anna vastausvaihtoehtoja vaan kysymyksiin on etsittävä vastauksia itse. Niinpä kysymykset voivat olla mitä vain: historiaa, yleistietoa, oivalluksia. Skärström voi kaiveluttaa muistin sopukasta vaikkapa tietoa Suomen ensimmäisistä rullaportaista tai Turun palosta. ?Eikä tarvitse pelätä, jos ei osaakaan. Koossa on nyt toisilleen tuttu porukka, joka ei jännitä enää. Kaikki uskaltavat puhua. Tänään muistikerholaiset ovat saaneet vieraita. Viereisestä Jäkärlän koulusta on saapunut kuudesluokkalaisia piristämään päivää. Oppilaat ovat valmistaneet muistijumppalaisille keppijumpan tuokion alkuun. Sitten vasta muistellaan koulunkäyntiä ennenvanhaan ja kysellään, millaista koulunkäynti mahtaa olla nykyisin. Kahvit ja pullat muistijumppalaisille tarjoaa Maarian seurakunnan Pohjois-Maarian alueneuvosto. Niin, ne käskevät linnut. Ne ovat kuovi, leivo ja kurki. Ne tytöt taas ovat Pulmu ja Sirkku. Lietolainen kvinoa nostamassa SunSpelttiä y lapsuus, Joutsijärven runous kumpuaa kehollisuudesta. in" Lähde syvällä Molemmat runoilijat ovat mukana Ota runoilija! -hankkeessa, joka välittää ammattirunoilijoita esiintyjiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke tarjoaa runoilijoille esiintymismahdollisuuksia ja yleisölle uusia elämyksiä. Yleisöä kiinnostaa, eikö yksityiseksi koetun runon avaaminen ?Mitä suojattomammin yksityisyyteensä menee, sitä paremmin tavoittaa oleellisia asioita. Jos rakentaa panssareita, niihin ei ylety.? muille ujostuta. ?Mutta en minä koe kirjoittavani paljastuksia itsestäni. Tietysti oma kokemus on taustalla, mutta eivät runoni sillä tavalla ole intiimejä, Wallin vastaa. Uskontotieteilijä Joutsijärvi epäilee koko yksityisyyden ajatusta. ?Ehkä yksityisyys on vain harha. Ehkä olennaiset asiat eivät koskaan ole yksityi- siä, sillä kaikki tärkeä tapahtuu enemmänkin muita kohdattaessa. Wallin korostaa luomisprosessissa myös riittävän syvää, riittävän suojatonta yksityisyyttä. ?Mitä suojattomammin yksityisyyteensä menee, sitä paremmin tavoittaa oleellisia asioita. Jos rakentaa panssareita, niihin ei ylety. ?Itsekään, lisää Joutsijärvi. Luomuliitto palkitsi SunSpelt Oy:n Vuoden Luomuyrityksenä. SunSpelt aloitti vuonna 2000 speltti- eli alkuvehnätuotteiden markkinoinnin ja on viime vuosien aikana tehnyt näyttävän brändiuudistuksen sekä laajentanut tuotevalikoimaa speltistä pastoihin, lakuun ja kvinoaan. Kvinoa viljellään Liedossa Rainingon luomutilalla. ?Suomen markkinat ovat tietysti pienet erikoistuotteille. Vienti ulkomaille kasvaa koko ajan. Puhdas ja aito suomalainen tuote puhuttelee, kertoo toimitusjohtaja Kari Kaipainen. Kvinoaa käytetään lisukkeena vaikkapa riisin tilalla. Tuote on gluteeniton. Speltti on tavallista vehnää kuitupitoisempi ja siten terveellisempi. Tuotteista ovat kiinnostuneet myös ravitsemus- ja matkailuyritykset. ?On upeaa, että Suomeen n Vuoden luomuyritys SunSpelt Oy myy lietolaista kvinoaa. saadaan viljelyyn täysin uusia viljelykasveja, kuten kvinoa. Kun tuote voi korvata ulkomaisen vaihtoehdon ja on luomua, ovat sosiaaliset ja ympäristöhyödyt merkittävät. Haluamme kiittää edelläkävijän työstä, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila. Voittajan valitsi Luomuliiton hallitus. ?Tärkeää on ollut löytää samanhenkisiä ihmisiä ja kannustusta. Nyt on hyviä tiimejä kasassa, kiittelee Tampereelta käsin toimiva Kaipainen. Yrityksen kotipaikka on Rääkkylä.
• 10 Autonlämmittimen käynnistys käy nykyään kännykällä. Jouni Hakamäki Varsinais-Suomen Autosähköstä kertoo, että jo kolme neljästä asiakkaasta ottaa lämmittimensä puhelinohjauksella. n Auton esilämmitys säästää moottoria ja ympäristöä Lieto Elina Lavonen Puhelin soi ja ovi käy tiuhaan tällä hetkellä Varsinais-Suomen Autosähkössä Tuulissuolla, kun autoilijat varautuvat talven tuloon. Ensimmäiset kunnon pakkaset lisäävät kiirettä entisestään. Kuka sitä nyt lämmityslaitteita miettisi kesähelteillä? Autotehtaat kuitenkin suosittelevat moottorin esilämmi- tystä tavalla tai toimoottoria yhtä ?Lämmitettynä auto lähtee hyvin käyntiin, taa sella jo silloin, kun paljon kuin 70 kipolttoainetta säästyy ja mikä tärkeintä: lometrin ajomatka lämpötila laskee alle viiden plusasmoottoritiellä. Kun auton kokonaispäästöt pienenevät.? teen. moottori käynnis?Lämmitettytetään lämpimänä auto lähtee hyvin käyntiin, aukkoa. Mukavuus on myös nä, pienenevät pakokaasujen polttoainetta säästyy ja mikä yksi tärkeä tekijä, kertoo yrit- päästöarvot noin 60 prosenttärkeintä: auton kokonaispääs- täjä Jouni Hakamäki perustei- tia suhteessa kylmäkäynnistöt pienenevät. Turvallisuus on ta lämmittimen käytölle. tykseen. ihan toista luokkaa silloin, kun Autonlämmittimien valLohkolämmittimiä laiteauton etulasi on sula, eikä sii- mistajan katalogin mukaan taan jonkin verran, mutta päähen skrapata sitä 10 x 10 sentin yksi kylmäkäynnistys rasit- asiassa autoihin asennettavat koulukiusaamistilannetta. Katja Gustafsson (kok.) kertoi, että on olemassa valmis toimintamalli, jonka mukaan koulukiusaamistapauksissa pitää toimia. Päävastuu on kuitenkin koululaisten vanhemmilla. Lars Karlsson (vas.) toi esille, että ohjeita ei noudateta ja jos opettajat eivät uskalla puuttua kiusaamistapauksiin, on menty hakoteille. Monika Antikainen (vihr.) kertoi ruotsalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan aikuiset ottavat huomioon, kun pienet lapset kertovat kiusaamisesta. Mitä isompi lapsi on, sitä huonommin aikuiset kuuntelevat lapsia. Valtuuston puheenjohtaja Sauli Lähteenmäki (kesk.) totesi, että kiusaamista on aina ollut, mutta nyt se on raadollisempaa. Matti Aaltonen (kesk.) kysyi Vahdon vanha lastentalon käytöstä. Kunnanjohtaja Arto Oikarinen kertoi, että vanha lastentalo on nuortentalona, jossa on valvonta. Etsivä nuorisotyö Turulta Kunnanjohtaja Arto Oikarinen selvitti valtuustolle lasten- on kesälämpötila, sanoo Hakamäki. Hän muistuttaa, että autolla pitää ajaa yhtä kauan kuin sitä on lämmitetty, jotta akku ehtii latautua. Jos lämmitetään vartti, pitää ajaa se vartti. ?Polttoainekäyttöiset lämmittimet eivät juurikaan vie sähköä akusta, mutta kun laite kytkee sisäpuhaltimen päälle, se onkin sitten suuri sähkönsyömäri. Ruskon vesimaksuun korotus Valtuusto keskusteli koulukiusaamisesta Rusko Koulukiusaaminen nousi puheenaiheeksi, kun kunnanvaltuusto hyväksyi ruskolaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä sitä koskevan toimenpideosion. Anneli Kiiski (sd.) toi esille sen, miten yleistä koulukiusaaminen on. Hän muistutti, että kunnan tehtävänä on taata kaikille oikeus koulunkäyntiin. Jorma Rand (vas.) kertoi, että Vasemmistoliiton paikallisyhdistys on evästänyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa olevaa jäsentään asiasta. Lautakuntaa pyydetään selvittämään Ruskon lämmittimet ovat Hakamäen mukaan polttoainekäyttöisiä. Laite lämmittää moottorin jäähdytysnestekierron ja kytkee automaattisesti sisätilan puhaltimen päälle, jolloin kuski saa istua lämpimään autoon. ?Auto lämpeää äkkiä näillä polttoainekäyttöisillä laitteilla. Jo vartin lämmitys tekee sen, että auto lähtee käymään kuin palmun alta. Moottorissa Rusko Kunnanvaltuusto on päättänyt korottaa vesi- ja jätevesimaksun perusmaksua yhden euron kuukaudessa ensi vuoden alusta lukien. Perusmaksun korotus tuo kunnalle 51.000 euroa lisää vuodessa. ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ennen valtuuston keskustelua. Suunnitelmassa luetellaan kunnassa olevat lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut, nuorisopalvelut ja palvelujärjestelmät sekä konkreettiset toimenpiteet. Tätä nykyä Ruskon niin kutsuttu etsivä nuorisotyö on järjestetty ostopalveluna Turun nuorisotoimelta. Palvelu on selvästi edellisempaa kuin aikaisemmin Raision seudun koulutuskuntayhtymältä ostettu palvelu. Loukinaisten tontille hinta Lieto Loukinaisten Johanneksentieltä myytävän asuinpientalojen ja lähipalvelurakennusten korttelialueen toisen tontin neliöhinnaksi tulee 35 euroa, mikäli kunnanhallituksen esitys menee läpi valtuustossa. Hintaa 4.579 neliömetrin tontille tulee tällä matematiikalla melko tarkalleen 160.000 euroa. Litsan tontteja tarkistettiin Lieto Littoisten pientaloalueella on tehty useita kaavamuutoksia, joissa asuintontteihin on osoitettu pieniä lisäalueita. Näitä tonttien omistajat voivat halutessaan ostaa kunnalta. Kunnanhallitus vahvisti näiden lisäalueiden myyntihinnaksi 30 euroa neliöltä.
• 11 LUKEMINEN YHDISTÄÄ Lukemista arvostava ympäristö on tärkeä. Lukemalla itse annetaan lapsille hyvä esimerkki ja lapset tottuvat jo pienenä lukemiseen osana arkea. TURUN TIENOO
• 12 TURUN TIENOO MEIDÄN TIENOO n haloita puh. 489 2012 Kiitokset autoilijalle Kiitos sinulle joka aina päästät meidän ekaluokkalaisen suojatien yli Kärpijoentien aamuruuhkassa. Ajat maasturia jonka numerot ovat 29. Ekaluokkalaisemme kertoo että olet ainoa joka antaa tietä. Lämpimät terveiset ja sydämelliset kiitokset sinulle. n lukijoilta Hakulantien kunto Puhelinsoiton jälkeen kävin ajamassa Hakulantien läpi. Tie on noin 2,6 km pitkä valtion tie, numero 12273. Tielle on jokin aika sitten koko pituudeltaan laskettu uutta ainesta, joskin se on ilmeisesti pääosin luokkaa 0? 16 millimetriä. Siinä ei nähdäkseni ole juuri lainkaan hienoa ainesta eli kivituhkaa taikka vastaavaa sideaineena. Tielle on taas jo syntynyt paikoitellen ?pyykkilautaa? eli kansanomaisesti sanottuna ?nimismiehenkiharaa?. Tielle on myös muodostunut kolme ajouraa, joista keskimmäistä käyttää molemminsuuntainen liikenne ? tosin ei kohdattaessa! Näissä ajourissa liikenne on poistanut liki kokonaan levitetyn aineksen pois, jolloin vanhat kuopat ovat paljastuneet. Ulkokaarteissa on paksulti isoa kiviainesta (16 mm). On outoa, että tämän parempaa työsuoritusta ei ole saatu aikaan, vaikka on kyllä saatavissa hyvää tietoa sorateiden kunnossapidosta! Netistä löytyy ilmaiseksi muun muassa teos Sorateiden hoito ja kunnostus, Tielaitos, Helsinki 1995, 44 sivua. Siinä on ammattimiehet asialla! Maallikkokin saa kirjasta helposti selville, että ennen aineksen lisäystä kuoppia ei ole käsitelty kirjan mukaisella tavalla eli höylätty niin syvältä, että kuoppia ei enää ole. Vajaahöyläyksen jäljiltä kuoppa syntyy herkästi uudelleen samaan kohtaan! Höyläys kuluttaa suuresti höylänterää, joten on säästetty! Toinen ilmeinen synti on ollut levittää vain ainesta 0?16 mm eikä siihen ole sekoitettu sideainetta, esimerkiksi kivituhkaa! Voi voi sentään! Lisäksi peruskunnostus olisi tullut tehdä kesällä eikä märkänä syksynä! Voidaan ennakoida, ettei tielle tehdä nyt yhtään mitään. Tulee talvi jopa lähipäivinä ja luntakin. Koska tie ei ole tasainen, lumiaura heittää ajourien väliset ainekset ojaan, jopa pellolle saakka. Hannes Heikkilä, dipl.ins. Perussuomalainen, Lieto Elotie 26, 21360 Lieto as Puh. 02 489 200 Fax. 489 2099 Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin (heinäkuussa vain torstaisin) etunimi.sukunimi@turuntienoo.fi Kustantaja: Turun Seutu Oy Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Jakelupäivystys Posti 0200 72822 Toimitus ja konttori avoinna ma?pe klo 9.00?16.30 TOIMITUS toimitus@turuntienoo.fi Päätoimittaja Rauli Ala-Karvia 02 489 2012 0500 326 440 Toimittajat Mari Kokkonen 02 489 2013 Pekka Remes 02 489 2014 Elina Lavonen 02 489 2015 la-su toimittaja 050 3722 641 Kerro, mitä tienoolla tapahtuu! Ilmoitukset ja tilaukset Markkinointipäällikkö Jarmo Helttula 02 489 2010 0500 876 350 Ilmoituskonsultti Eija Lepistö 02 489 2016 eija.lepisto@turuntienoo.fi Kuntasektori on määräaikaisten työsopimusten massakäyttäjä Työsopimuslain 1 luvun 3 §:ssä Työsopimuksen muoto ja kesto todetaan seuraavaa: "Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana." Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Työsopimus voi olla voimassa joko toistaiseksi tai tietyn määräajan. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus (ns. vakituinen työsopimus) voidaan päättää joko irtisanomalla tai purkamalla. Irtisanomista seuraa irtisanomisaika, jonka jälkeen työsuhde päättyy. Määräaikainen työsopimus on voimassa sovitun määräajan tai sovitun työn kestoajan. Sovittu määräaika sitoo sekä työnantajaa että työntekijää. Mikäli määräaikaisen työsopimuksen laillisuudesta syntyy epäselvyyttä, on työnantajan tehtävänä näyttää perusteen olemassaolo. Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen tarkoituksena ei saa olla työntekijän irtisanomissuojan kiertäminen. Sijaisuus on hyväksyttävä peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle, kun henkilö palkataan toisen, työstä väliaikaisesti poissaolevan työntekijän tilalle. Poissaole- n esko van työntekijän työsuhde jatkuu sijaisuuden ajan ja hän palaa poissaolon (loma, sairaus, perhevapaa, opintovapaa) jälkeen takaisin töihin. Toinen yleinen ja hyväksyttävä määräaikaisten työsopimusten alue on koululaisten ja opiskelijoitten kesätyöt. Oma alueensa ovat määrärahaan ja erilaisiin projekteihin perustuvat määräaikaiset työsopimukset. Korkein oikeus on tehnyt asiasta päätöksen vuonna 2011, missä todetaan, että pitkäkestoinen tutkimustyö ei projektiluonteisuudestaan ja ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvästä riskistä huolimatta ole peruste työsuhteen määräaikaisuudelle. Siitä huolimatta vaikka korkein oikeus on tehnyt asiasta päätöksen, tehdään kuntasektorillakin edelleen määräaikaisia työsopimuksia mitkä perustuvat määrärahoihin ja erilaisiin projekteihin vuodesta toiseen ja samoille henkilöille. Tiedän kunnan VarsinaisSuomessa, missä kodinhoitajalle tehtiin neljän vuoden aikana 36 kuukauden mittaista ja kaksi kuuden kuukauden mittaista työsopimusta. Tämä lienee alallaan Suomen ennätys, ja taatusti olivat lain vastaisia sopimuksia. Tuskin kyseinen kodinhoitaja oli pitkäntähtäimen asuntosäästäjä, koska tulevaisuutta pystyi suunnittelemaan vain kuukaudeksi eteenpäin. Tunnetusti kunnat ovat työnantajia jotka käyttävät runsaasti määräaikaista työvoimaa. Kunnilla on usein perustellut syyt toimia työvoiman suhteen näin; kuten sijaisuudet opetuksessa, lasten hoidossa ja sosiaalipuolella. Mutta paljon on myös työtehtäviä missä ei tarvitsisi käyttää määräaikaista työvoimaa, vai onko kunnilla jäänyt niin sanotusti kaasu hirteen? Käytetäänkö siksi kun se on muotiilmiö ja muutkin tekevät niin? Onko kunnalla työtään tekevä pätkätyöläinen motivoitunut työhönsä, antaako ja tekeekö hän kaikkensa työyhteisön ja kunnan parhaaksi? Tuleeko pätkätyöläisen mieleen koskaan vaihtaa työpaikkaa, sellaiseen missä olisi vakituinen työsuhde? Miten lyhyitä työsuhteita tekevä pätkätyöläinen suunnittelee omaa elämäänsä, kuten asumistaan, perhettä tai lomanviettoa? Taitaa olla kaukaisia haaveita. Kuntapäättäjien tulee ottaa huomioon myös työsuhteissa inhimilliset tekijät ja muistaa se, että usein vakituinen työsopimus on määräaikaista halvempi ratkaisu työnantajalle. Toivottavasti lietolaiset päättäjät ja johtajat eivät tunne pistoa sydämessään, että Liedossa ketjutettaisiin määräaikaisia työsopimuksia tai niitä tehtäisiin työsopimuslain vastaisesti. Lopuksi vielä yksi oikeuden päätös määräaikaisesta työsopimuksesta: Taitoluistelijavalmentaja oli vuosia määräaikaisessa työsuhteessa siten, että työsopimus tehtiin aina 1.9.?30.5. Oikeus totesi työsopimuksen olevan toistaiseksi voimassa oleva, koska työnantajalla oli tarjota työtä yhdeksäksi kuukaudeksi joka vuosi. Reijo Korhonen työehtosihteeri lietolainen vassari Turun Tienoo julkaisee tällä sivulla lukijoiden kirjoituksia ja puhelimitse annettuja lyhyitä kannanottoja. Toivottavaa on, että kaikki esiintyvät omalla nimellään. Myös nimimerkin henkilötietojen tulee olla toimituksen tiedossa. Naapureiden keskinäisiä riita-asioita emme julkaise, emmekä tällä sivulla myöskään ilmoitusmateriaalia. Omat uutiset -palstan tekstin tulee olla napakka. Kuvien on oltava digitaalisia ja värillisessä jpeg-muodossa. Toimituksella on oikeus tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. Lähetettyjä julkaisemattomiakaan kirjoituksia ei palauteta. n sattuman saappaissa pekka.remes@turuntienoo.fi Talkoissa talkoilla Onko itsestäänselvyyksiä olemassa? Alkuviikolla oli uutinen, jonka mukaan Helsinkiin rakennettavan uuden lastensairaalan keräystilille olisi kertynyt jo 8,5 miljoonaa euroa. Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistyksen aloittaman varainhankinnan tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa euroa lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä. Uusi sairaala korvaisi Helsingin Lastenklinikan vanhat ja huonokuntoiset 1940-luvulta peräisin olevat tilat. 30 miljoonalla ei vielä saa uutta sairaalaa, joka maksaa kaikkiaan noin 160 miljoonaa euroa. Valtiolta olisi tulossa 40 miljoonaa euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin on määrä rahoittaa hanketta 40 miljoonalla eurolla. Loppurahoitus tulisi pankeilta, eläkevakuutusyhtiöiltä ja säätiöiltä. Jos ovat Lastenklinikan tilat rapistuneet, eivät olot ole Tyksin U-sairaalassa paljoakaan paremmat. Henkilökunta oirehtii sisäilmaongelmien takia. Potilaille elinkaarensa päässä oleva rakennus näyttäytyy vaikkapa viemäriongelmina sekä talvella kylminä ja vetoisina huoneina. Sinänsä voi kyllä ihmetellä, että millä ihmeen varoilla 1960-luvun teollistuvassa Suomessa rakennettiin 13-kerroksinen, 42.200 neliömetrin suuruinen sairaalakolossi Turkuun. Pitkään itsestäänselvyytenä oli se, että julkiset rakennukset rakennetaan julkisin varoin. Nyt rahoitusmallit ovat muuttuneet. Helsingin uuden lastensairaalan omistaisi säätiö, joka vuokraisi tilat käyttäjille. Pitäisikö nyt pohtia, että tarvitaanko Turkuunkin Usairaalan korvaavan sairaalan rakentamista tukeva yhdistys, joka alkaisi kerätä lahjoitusvaroja. Ei kai. Vaiko sittenkin. Mikä onkaan tärkeintä, prosessi vai lopputulos. Terveiset osastolle UC10. n lukijoilta Syrjityt Kerron suuresta murheestamme, joka koskee monia lietolaisia perheitä. Jeesuksen sanat Antakaa kaikkien lasten tulla tyköni" eivät toteudu Liedon seurakunnan puolesta. Tällä viikolla vedettiin matto pois perhepäivähoitajien ja heidän hoitolastensa alta. Heille ilmoitettiin, etteivät he saa osallistua mihinkään seurakunnan järjestämään perhekerhoon, jossa ovat käyneet iät ja ajat. Joku niin sanottu uskovainen on suuressa viisaudessaan näin päättänyt. Turussa on sentään tämä asia paremmin. Siellä saavat kaikki käydä perhekerhoissa, jopa perhepäivähoitajat. Ketään ei syrjitä. Turussa perhepäivähoidon aluejohtaja kehottaa hoitajia käymään siellä. Hoitajan kanssa lapset pääsivät leikkimään muidenkin lasten kanssa sekä saamaan hengellisen kosketuksen. Tuolit eivät milloinkaan loppuneet kesken ja muutenkin oli hyvä ilmapiiri aina. Omien vanhempien ja sisarustensa kanssa lapset saisivat käydä kerhossa. Viiden ihmisen sijaan voisi kerhoon mennä yli kaksitoista ihmistä. Tilanpuutteeseen on turha vedota, sillä esimerkiksi Loukinaisten alue kasvaa koko ajan ja perheitä muuttaa jatkuvasti lisää. Kun kerhossa alkaa seuraavan kerran käydä liian paljon ihmisiä, keitä sitten käännytetään pois ovelta? Hiustenvärin vaiko pituuden mukaan? Siinä pohdittavaa jo näin etukäteen. Moni vanhemmista on kuullut perhekerhosta juuri perhepäivähoitajilta ulkoillessaan puistoissa. Olen todella loukkaantunut. Ellen olisi jo kauan sitten eronnut kirkosta, niin viimeistään nyt. Miksi maksaa kirkollisveroa, jos ei saa edes vastinetta sille? Näin Lieto kohtelee tulevia rippikoululaisiaan. Toivottavasti Liedon seurakuntalaisilla on nyt kaikilla oikein hyvä joulumieli, minulla ei ole. Sitäpaitsi jokainen hoitolapsi sekä hoitaja kuuluvat kukin perheeseen. Rasismiako?
• 13 n lukijoilta Voi mitä teki Liedon kokoomus! Kylläpä tuli kylmää kyytiä kaikille kokoomusta äänestäneille Annina Ruotun tapauksen myötä. Kävi selväksi, miten demokratia ja mielipiteenvapaus toimii kokoomuksen valtuustoryhmässä. Kokoomus pelaa Liedossa kovaa peliä ja pienen piirin kuvioita ei parane sotkea. Eriäviä mielipiteitä saa olla, mutta niistä ei todellakaan kerrota kuntalaisille. Samalla tuli selväksi, miten äänestäjää arvostetaan kokoomuksessa. Kyllähän kokoomus kovasti kuuntelee, mutta vain ennen vaaleja. Vaalien jälkeen mennään juuri niin kuin johtoryhmä haluaa. Mikäli joku aikoo kokoomusta jatkossa vielä äänestää, on aivan selvää, että vaalikoneesta on turha etsiä sopivaa ehdokasta. Ei-toivottu aines tullaan tästä lähtien karsimaan etukäteen yhteisessä tilaisuudessa, jossa vastataan yhteistuumin vaalikoneen kysymyksiin. Kokoomuksen äänestäjä voi jatkossa valita ehdokkaansa esimerkiksi ammatin, auton tai harrastusten perusteella. Mitään mielipide-eroja heidän välillään ei varmasti enää tule olemaan ja kaikilla on taatusti samanlaiset ajatukset ja päämäärät Liedon kehittämisessä. Kokoomuksella tuskin on nimittäin enää varaa tällaiseen sirkukseen. Jos joku innostuksissaan päättää lähteä kokoomuksen ehdokkaaksi, saa äänestäjät vakuutettua mielipiteillään ja lupauksillaan, pääsee jopa valtuutetuksi, voi vaalien jälkeen kaiken luvatun unohtaa. Jos nimittäin tekee sen virheen, että esittää ja ajaa omia lupaamiaan asioita, jotka ovat erisuuntaisia kuin johtoklaanin, ja vielä uskaltaa niitä esittää julkisesti lehdessä tai netissä, on yllättävän nopeasti entinen kokoomuslainen. Eipä siis ihme, että moni uusi, innokas valtuutettu on tainnut muuttua pelkäksi juoksupojaksi ja johdon peesaajaksi ja unohtanut ylevät vaalilupauksensa ja mielipiteensä. Voimia teille muutamalle, jotka uskallatte tehdä omia, harkittuja päätöksiä ja ajaa itsellenne tärkeitä asioita, vaikka ne eivät aina miellytäkään johtoa. Jatkakaa samalla linjalla, sillä vain niin voi muutosta tapahtua kokoomuksessakin. Vaaleja odotellessa. Sivusta seurannut Kiitokset kiittäjällekin Viitaten tiistain yleisönosaston Välillä on annettava kiitostakin -kirjoitukseen (TT 12.11.). Kiitän arvoisaa naishenkilöä, joka Turun Tienoon välityksellä lähetti kiitoksensa lehdenjakajien arvokkaasta työstä! Haukkuja on kyllä aina tullut, ja on jopa yllättävää, että joku haluaa välillä kiittääkin. Vuosi sitten eräästä keskustan kerrostalosta annettiin kielteistä palautetta ryppyisestä Turun Tienoo -lehdestä. Oli valituksessa jotain positiivistakin, kun ruikuttaja totesi lehdenjakajan olleen vikkeläjalkainen. Vaikken ollut siihen tapaukseen syyllinen, koska en jaa siihen taloon, otti itseäni nup- seur akunnat n Lieto To 14.11. Keskustan perhekerho Vanhalla seurakuntatalolla klo 9.30.? Toimintatorstai seurakuntatalolla: klo 10 toimintaryhmät, klo 11.15 hartaus Elina Ahola, klo 11.30 lounas, klo 12.15 Ikäpartion korsuorkesteri hurjastelee iloksemme. ? Päiväkuoro vierailee Teijuntuvalla klo 13.50 ja Valmakodissa klo 14.50. ? Sikilän seurakuntapiiri Liisa ja Pekka Vähätalon luona (os. Ylimarttilantie 20, Lieto as) klo 19, mukana Harri Ruskeepää. Pe 15.11. Perhekerhot Loukinaisten kerhotilassa ja Aseman seurakuntakodissa klo 9.30?11. ? Kuntoutujien Porinaryhmä Poukamassa klo 11.30. ? Kehitysvammaisten ryhmä Poukamassa klo 14. La 16.11. Pyhis Kisakallion koululla klo 14?15. Tied. Terhi Miikki p. 045 1200190. Su 17.11. Messu Liedon kirkossa klo 10, Harri Ruskeepää, Pauliina Uhinki-Suominen, Svetlana Jääskeläinen ja Yliskulman koulun oppilaat Lassi Almgrenin johdolla. ? Sudenpentujen lupauksenantokirkko Liedon kirkossa klo 13, Elina Ahola, Svetlana Jääskeläinen. ? Perhemessu Liedon kirkossa klo 17, Elina Ahola, Minna Mäntyranta. Ma 18.11. Ystävän kahvila Poukamassa avoinna klo 11? 13, Outi Haijanen vieraana klo 12. ? Israelilaisten tanssien kurssi Vanhalla seurakuntatalolla klo 18 alkeet, klo 19 jatko. Tied. Leena Laihia p. 040 7651636. ? Naisten rukouspiiri Poukamassa klo 18.30. Ke 20.11. Perhekerhot Ilmaristen Ketunkolossa ja Tammikallion seurakuntakodissa 9.30?11. ? Aseman muskari Aseman seurakuntakodissa klo 10.?10.45.? Liikunta- ja näkörajoitteisten ryhmä Poukamassa klo 14. ? Miesten raamattupiiri Poukamassa klo 16. ? Pappilan naistenpiiri klo 18?19.30. ? Työikäisten miesten raamattupiiri Vanhan seurakuntatalon yläkerrassa klo 19. To 21.11. Keskustan perhekerho Vanhalla seurakuntatalolla klo 9.30.? Toimintatorstai seurakuntatalolla: klo 10 toimintaryhmät, klo 11.15 hartaus Outi Tukia-Takala, klo 11.30 lounas, klo 12.15 turkulainen pro-runoryhmä esiintyy teemalla: Hyvyyden Voima. To 28.11. Samassa Veneessä ? vammaistyön tapahtumapäivä, teemana näkövammaisuus. Uudella seurakuntatalolla. Puhujavieraina Noora Kohomäki, Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry, ja Antti Järvensivu, Näkövammaisten keskusliitto. Päivän ohjelma: klo 10 tervetulotoivotus, Sirkku Ruuskanen; klo 10.20 alk. näyttelypöydät ja toimintatuokiot; klo 11.15 hartaus, Pauliina Uhinki-Suominen; klo 11.30 keittolounas; klo 12.30 Noora Kohomäki ja Antti Järvensivu: Kohtaamiset arkipäivässä; klo 13.30 adventtikahvit. Myyntipöydissä muun muassa näkövammaisten käsitöitä, Aviris-näönapuvälineitä, kehitysvammaisten toimintakeskuksen tuotteita sekä Liedon kirjaston näkö- piin niin paljon, että vastasin valittajalle ja toin julki paljon sellaisia asioita, joita eivät ymmärrä ne henkilöt, jotka unenpöpperöissään lähtevät juoksemaan lehdenjakajien perään. Ei tässä muuta kuin hyvää syksyn jatkoa ja joulun odotusta kaikille Tienoon tilaajille. Hanhenkaaren lehdenjakaja vammaispalvelut. Pe 29.? la 30.11. Alakouluikäisten adventtileiri Halssissa. Lähtö pe 29.11. klo 18.00 srk-talon pysäköintialueelta ja paluu la 30.11. klo 17. Leiriä vietetään yhdessä puuhaten, iloiten ja hiljentyen. Hinta 15 e (sisaralennus 50 %, perheen kolmannesta lapsesta alkaen ei leirimaksua). Tied. Rita Smolander p. 050 5980 746 / rita. smolander@evl.fi Kastetut: Ellen Alina Amelie Anttio, Emil Jimi Aaron Anttio, Emma Sofia Inkinen, Olivia Adessa Jääskeläinen, Ada Helmi Olivia Tuominen. Kuollut: Tarmo Johannes Heikkilä 72v. n Maaria Maarian kirkko: to 14.11. klo 18 Virsiseurat ? su 17.11. klo 10 Messu, Laaksonen, Rainio ? ke 20.11. klo 18 Seurakuntakoulu, luentosarja uskontunnustuksesta. Pallivahan kirkko: to klo 9.30 Perhekerho, klo 13 Kanttorin laulajaiset, klo 17 Legopyhäkoulu ? su 17.11. klo 11 Messu, lähetyspyhä, Sirén, Aleksei Uimonen, Vuola, av. Pertti Pussinen. Maarian pappila: ma klo 9 Perhekerho ? ti klo 10 Juttutupa. Halisten srk-koti: pe klo 9.30 Perhekerho ? ke 20.11. klo 18 Kaikille avoin raamattu- ja rukousryhmä, Laurén. Tutkimme Markuksen evankeliumia. Hepokullan srk-talo: to 14.11. klo 13 Lähetyspiiri ? su 17.11. klo 13 Viikkomessu, Laaksonen, Vuola ? ma 18.11. klo 13 Muisteluryhmä ? ma klo 18 Raamattupiiri ? ti 19.11. klo 9.30 Perhekerho, klo 12.30 Tuolijumppa ? ke 20.11. klo 18 Tuija Haapasalo in memoriam Turun Tienoon ilmoituskonsultti Tuija Haapasalo, 58, menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Vahdon Lavamäen Alitalossa 29. syyskuuta. Haapasalo aloitti Turun Tienoon palveluksessa syyskuussa vuonna 1989, aluksi osa-aikaisena toimistotyöntekijänä. Myöhemmin hänestä tuli kokopäiväinen ilmoituskonsultti, jonka työtehtäviin kuuluivat ilmoitusten myynti ja valmistus. Hän oli aikaisemmin työskennellyt Turun kaupunginkansliassa. Tienoossa Tuija muistetaan yhtiön pitkäaikaisena ahkerana ja tarkkana työntekijänä, jonka hersyvä nauru täytti kah- Japanin-lähetyspiiri. Kotimäen srk-talo: pe klo 9.30 Perhekerho ? ma klo 14 Naistenpiiri ? ti 19.11. klo 13 Kädentaidot, klo 14 Tasapainoilua ? ke 20.11. klo 13 Päiväpiiri. Raunistulan srk-talo: ti 19.11. klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri ? ke klo 13 Pappi paikalla. Runosmäen srk-koti: to klo 10 (hartaus klo 11.30), ma klo 13 Ystäväntupa ? ma 18.11. klo 18 Pyhäkoulu. Taskulan srk-koti: ti klo 14 Vauvakerho. Yli-Maarian srk-talo: to klo 9.30 Perhekerho ? ke klo 17.30 Iltaperhekerho. Lähetysseminaari Henrikinkirkossa la 16.11. klo 10? 14. Mukana pastori Aleksei Uimonen Pietarista, aiheena kristillinen kilvoitus, keittolounas. n Paattinen Paattisten kirkko Su 17.11. klo 10 messu, kirkkokahvit ja lauluhetki, Järvensivu. Saarna Heikki Lehtonen. Seurakuntatalo Ma 18.11.. klo 9 avoin kerho, klo 19 kirkkokuoro Ti 19.11. klo 18 naistenilta. Teemana jalat. Ke 20.11. klo 16 ja 17 perhemuskarit Pappila Ma 18.11. klo 16.30, bändikerho Ti 19.11. klo 18 miestenilta. Mukana Arto Kaarma ja aiheena 1.käsky. Ke 20.11. klo 10-12 diakonin päivystys klo 12 lähetyspiiri Kuollut: Selma Annikki Hemanus 83 v. vihuoneen, kun työkiireiltä aikaa jäi. Turun Tienoon monet ilmoitusasiakkaat oppivat tuntemaan hänen iloisen puhelinäänensä ja nopean länsisuomalaisen puherytminsä. Tuija harrasti monipuolisesti liikuntaa, kuntosalia, vesijumppaa ja kävelyä. Kesäiset työmatkapolkupyöräilyt kävivät hyötyliikunnasta. Tuija asui suurimman osan elämäänsä Paattisilla, jossa hän perusti perheen ja sai kaksi lasta. Tuija siunattiin haudanlepoon Paattisten kirkossa 9. marraskuuta. Kaipaamaan jäivät äiti, veli, avopuoliso, lapset, lapsenlapsi, läheiset sekä työtoverit. Turun Tienoon henkilökunta n Rusko Rusko Pe 15.11. Perhekerho klo 9.30 Kirkkotuvalla. - Sadonkiitosjuhla klo 18 Mattilan navetassa, Pasi Salminen ja Sauli Hannuksela. Su 17.11. Messu klo 10 kirkossa, liturgina Pasi Salminen saarnaa Mauri Tuominen ja kanttorina Sauli Hannuksela. Ti 19.11. Miesten keskustelupiiri klo 14 Lähimmäisen kammarissa. Ke 20.11. Shakkikerho klo 12 Pilttipubissa. - Ystäväpalveluryhmä ulkoiluttaa palvelutalojen asukkaita klo 14.30-15.30. Kokoontuminen Maununtuvalla To 21.11. Hyvän mielen ryhmä klo 10 Lähimmäisen kammarissa. Vahto Su 17.11. Laula kanssamme klo 12 kirkossa, Hengellisten laulujen toivelaulutilaisuus, Pasi Salminen ja Sauli Hannuksela puhe Mauri Tuominen. Ma 18.11. Kirjapiiri klo 13 viraston kokoustila. - Perhekerho klo 14 srk-talolla. Ti 19.11. Äiti Teresa -peittopiiri klo 13 srk-talolla. Ke 20.11. Kohtaamispaikka klo 13 srk-talolla. Aihe: Työ tekijäänsä kiittää. Ota mukaasi työelämääsi liittyvä tavara/kuva. - Vahdon papin kaffepaussi klo 15 virastossa. - Vahtolaisuutta seminaari klo 18.30 srk-talolla. Karjalaisten tie Vahdolle, Turkka Myllykylä. To 21.11. Perhekerho klo 9.30 srk-talolla. Kastetut: Elena Katariina Ruohonen, Pauli Oskari Tikkanen, Pyry Lucas Rönty. n kouluruok a ? Liedon koulujen ruokalista 18.?22. marraskuuta. Maanantai: chili con carne, riisi-moniviljaseos, vihannesvati. Tiistai: rapea seitipala tai täytetyt paprikat, vihannesvati, perunasose. Keskiviikko: kanapastavuoka, kasvispastavuoka, tomaatti-sipulisalaatti. Torstai: nakkikeitto, soijanakkikeitto, vihannesvati. Perjantai: jauheliha-perunasoselaatikko, soijaperunasoselaatikko, vihannesvati, kevyt coleslawsalaatti. ? Ruskon koulujen ruokalista 18.?22. marraskuuta. Maanantai: kalakiusaus, päivän salaatti Tiistai: puuro, kuningatarkeitto. Keskiviikko: broiler-pesto-pekonipasta, päivän salaatti. Torstai: juurestarhan possupata, perunat, päivän salaatti. Perjantai: jauhelihakeitto, jäätelö. n muistatko, että... ? Liedon AA-ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 19 Liedon kunnantalolla kokousali 2. Tervetuloa. ? MLL:n Liedon yhdistyksen Vauvakahvila keskiviikkoisin klo 13.30?15.30 Perhepesässä, Kirkkotie 9. Toiminta järjestetään yhteistyössä Liedon kunnan avoimen päiväkodin kanssa. Tervetuloa. ? MLL:n Liedon yhdistyksen Perhekahvila perjantaisin klo 9?12 Perhepesässä, Kirkkotie 9. Tervetuloa. ? Liedon Sotaveteraanit ry ja Sotainvalidit ry sauna- ja tarinailta Liedon Säästöpankissa ma 18.11. klo 17.30?20. Paikalla piirin sosiaalineuvoja Arja Lassila. Tervetuloa. ? Välimetsän yksityistien vuosikokous Anneli Nurmen luona tänään torstaina 14.11. klo 18. Tervetuloa, (ilm. 31.10.). ? Liedon Vasemmistoliiton syyskokous su 17.11. klo 17 kunnantalolla. Tervetuloa, (ilm. 5.11.). ? Liedon Karjalaseura ry syyskokous ke 20.11. klo 18 Kirkonkulman koululla. Tervetuloa, (ilm. 5.11.). ? Liedon Karjalaseura ry:n joulujuhla su 24.11. klo 13 Liedon Säästöpankin pääkonttorin 3:ssa krs:ssa. Ilm. ja tied. 19.11. menn. Arja p. 040 577 6236 tai Marjatta 050 536 7377. Tervetuloa, (ilm. 5.11.). ? Liedon Reserviupseerit ja Liedon Reserviläiset ry:n syyskokoukset ke 20.11. klo 18 Palvelutalo Ruskassa. Tervetuloa, (ilm. 5.11.). ? Siina Hirvonen ja Taikaradio esiintyy Liedon Kirkonkulman koululla su 17.11. klo 15. Liput 5 ? Q-kirjakauppa tai ovelta klo 14 alk. Järj. Vierunpuiston asukasyhdistys. Tervetuloa, (ilm. 7.11.). ? Maarian Mahti ry:n sääntömääräinen syysvuosikokous Urheilutalolla ma 18.11. klo 18.30. Tervetuloa, (ilm. 7.11.). ? Kotiseutuyhdistys LietoSeuran syyskokous su 17.11. klo 15 Shell Lieto M. Roine Oy:n kokoustiloissa. Tervetuloa, (ilm. 7.11.). ? Yliskulman kyläyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 20.11. klo 18 LSK-Machinen tiloissa, 2. krs. (Pyhällöntie 6, Yliskulma). Tervetuloa, (ilm. 7.11.). ? Liedon keskiryhmien ryhmäkokous tänään torstaina 14.11. klo 18.30 Liedon kunnantalolla. Tervetuloa, (ilm. 7.11.). ? Liedon vpk veteraanit: Lauantaisauna Palokalliolla la 16.11. klo 14. Tervetuloa, (ilm. 7.11.). ? EL Liedon yhdistyksen maanantaikerho kokoontuu Kirkonkulman koululla 18.11. klo 15. Tervetuloa. ? Liedon Sosialidemokraatit ry:n johtokunnan kokous su 17.11. klo 16.30 kunnantalolla. Tervetuloa, (ilm. 12.11.). ? Liedon sos.dem. kunnallisjärjestön kokous su 17.11. klo 17 kunnantalolla. Tervetuloa, (ilm. 12.11.).
• 14 n Turun Tienoon vuonna 1954 ilmestynyt näytenumero oli yksisivuinen. Ensimmäinen varsinainen numero ilmestyi nelisivuisena vuoden 1955 alussa. Tienoo valmistautuu juhlavuoteen Lehden Facebook-sivulla (www.facebook.com/TurunTienoo) pidettiin eilen pieni tietokilpailu, jossa kysyttiin, minä vuonna Turun Tienoon ensimmäinen numero on ilmestynyt. Lunttaaminen eli googlettaminen oli kielletty kilpailusäännöissä. Vastaukseksi saatiin kaikkea vuosien 1954 ja 1982 väliltä. Kysymykseen on oikeastaan kaksi oikeaa vastausta, sillä lehden näytenumero ilmestyi vuonna 1954. Heti alkuvuodesta 1955 Turun Tienoo alkoi ilmestyä säännöllisesti. Lehteä kustantava osakeyhtiö Turun Seutu Oy rekisteröitiin 17. joulukuuta vuonna 1954. Kaupparekisteriin kirjattiin tuolloin: ?Yhtiön tarkoituksena on helpottaa Turun ympäristökuntain sisäistä tiedotustoimintaa julkaisemalla lehteä, joka sisältää ilmoituksia, uutisia ym. kirjoituksia.? Rusko mukaan kuntajakoselvitykseen Rusko Kunta lähtee mukaan erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseen Turun kaupunkiseudulla. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaan tulee riittävässä laajuudessa selvittää muitakin kuntien välisiä yhteistyömalleja, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvityksen tulee sisältää taloudelliset-, sosiaaliset- ja ympäristövaikutukset asukkaille ja yrityksille. Rusko ei hyväksy kuntaliitospakkoa eikä alueellisia kansanäänestyksiä. Kunta edellyttää, ettei mikään selvitysosapuoli edistä niitä koske- n Rusko (kartalla sininen numero 9) on yksi Turun seudun suureen kuntajakoselvitykseen lähtevistä kunnista. vaa lainsäädäntöä. Valtuustokeskustelussa Ismo Söderling (sd.) piti epäloogisena, että Ruskon lausunnossa ei mainittu nimeltä kaupunkiseudun kuntia. Kunnanjohtaja Arto Oikarinen kertoi, että kun kunnanhallitus käsitteli asiaa, ei ollut tiedossa, mitä aluetta selvitys koskee eikä ministeriön lausuntopyyntö ollut vielä tullut. Ministeriö on sittemmin maininnut 19 kuntaa. Sisko Hellgren (kok.) kertoi, että kunnat on mainittu toisaalla esityslistan liitteissä, joihin päätösesityksessä viitataan. Valtuuston puheenjohtaja Sauli Lähteenmäki (kesk.) totesi, että on informatiivisempaa, että päätökseen kirjataan kuntaluettelo. Näin tapahtuikin. Lausunto valtionvarainministeriölle Valtuusto käsitteli myös valtionvarainministeriön pyytä- mää lausuntoa. Kunnanvaltuuston ilmoituksen mukaan Ruskolla ei ole huomautettavaa selvitysalueen osalta kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisessa. Veikko Vahtera (kok.) esitti ilmoitukseen myös lisäystä. Huomautetavaa ei ole, mikäli kuntajakoselvityksessä otetaan huomioon Ruskon asettamat ehdot yhteistyömalleista ja alueellisista kansanäänestyksistä. Rusko ei myöskään hyväksy kuntaliitospakkoa. Mauri Laine (kesk.) ja Ari Rusi (kok.) kannattivat lisäystä, jonka valtuusto hyväksyi. Rusko hyväksyy selvittäjäksi Oiva Myllyntauksen. Lisäksi tulisi nimetä toinen, kuntien yhteisesti nimeämä selvittäjä. Ismo Söderling (sd.) toi esille Rauno Saaren nimen. Saari on toiminut Tampereen seudulla selvittäjänä. Kunnanjohtaja Oikarinen kertoi, että kunnat vielä keskustelevat nimestä. Sisko Hellgren (kok.) kertoi, että Myllyntaus on erikoistunut talousasioihin. Kuntarakenneasia liittyy kes- tävyysvajeeseen, mikä pitää sisällään talouteen liittyviä asioita. Mahdollisten selvittäjien nimiä tulee vielä esille. Lars Karlsson (vas.) heitti ilmoille ajatuksen, että Rusko voisi esittää selvittäjäksi kunnanjohtaja Oikarista, jolloin kunta säästäisi kunnanjohtajan palkan. Niinpä tässä valmistaudutaan pikkuhiljaa juhlavuoteen. Tienoota on luettu täällä main pian 60 vuotta. Facebook-visassa ensimmäiset oikeat vastaukset antaneille Teija Koskiselle ja Usva Kivikolle lähtee palkinnoksi Tienoon sateenvarjo. Onnea voittajille! Teemana Hyvä elämä Valtakunnallista Mielenterveysviikkoa vietetään ensi viikolla. Viikon tarkoituksena on nostaa esille mielenterveysalan ajankohtaisia kysymyksiä. Sen aikana järjestetään lukuisia tapahtumia eri puolilla maata. Ihmiset ovat kautta vuosisatojen pohtineet, mitä on hyvä elämä. Aika paljon on kyse siitä, että tuntee voivansa hyvin omassa elämässään läheistensä ympäröimänä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos elämän perusedellytykset puuttuvat. Mielenterveysongelmista toipuvakin voi viet- tää täysipainoista elämää, jos perusasioiden ohella saa hyvää hoitoa ja kuntoutusta silloin, kun niiden aika on. Itsemurhan uhrien muistopäivänä sunnuntaina 17.11. järjestetään kynttilätapahtumia eri puolilla Suomea. Tapahtumalla kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa ja yritetään tuoda lohtua läheisensä menettäneille. Samalla liitto haluaa nostaa esille itsemurhien ehkäisyn tärkeyden. Kynttilätapahtumia itsemurhan uhrien muistoksi on järjestetty vuodesta 1992. Turku selvittää raitiotielinjoja www.facebook.com/ turuntienoo Turku Turku laatii yhdessä Tampereen kanssa markkinavuoropuhelun, joka tehdään haastatteluin. Haastatteluihin kutsutaan koti- ja ulkomaisia rakennusliikkeitä sekä pääomasijoittajia. Markkinavuoropuhelun toteuttaa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Työn kustannukset Turun osalta ovat 8.610 euroa ilman arvonlisäveroa. Turku selvittää myös raitio- TURUN TIENOO TURUN TIENOO tien linjausvaihtoehtoja laatimalla suunnitelmia ja selvityksiä. Työt tilataan Ramboll Finland Oy ja WSP Finland Oy -yritysryhmältä. Tutkittavana ovat muun muassa Itäharjun ja Aurajoen uudet sillat, mikäli nämä linjaukset valitaan syksyn päätöksenteossa jatkosuunnitteluun.
• 15 TAKSI 1- 8 henk. Teppo Mäki 0400 226 015 Erja Mäki 0400 527 198 Christmas Jazz: Mariah Hortans & M Sandberg Duo Liedon kirkossa ma 18.11.2013 klo 18.00 Koe upea Christmas Jazz -konsertti Liedon kirkossa. Christmas Jazzkonsertti luo rentouttavan ja jazzahtavan joulun tunnelman. Englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi esitettävä musiikki muodostuu Sibeliuksen, Händelin ja Schubertin klassisista joulusävellyksistä sekä perinteisistä pohjoismaisista joululauluista että englannin-kielisistä christmas carolseista. Musiikki on saanut uuden sovituksen, jossa on käytetty duon tunnukseksi muodostuneita harmonioita ja melodisia improvisaatioita sekä svengaavia rytmejä. Lipun hinta 5 euroa, myynti ainoastaan ovelta käteisellä klo 17.15 alkaen. Konsertin järjestää Liedon kulttuuritoimi Sekakuoro Liedon Laulun 35-vuotisjuhlakonsertti LIEDON KUNTA KOKOUSKUTSU Kunnanvaltuusto Kokousaika: 18.11.2013 17.30 Kokouspaikka: Kunnanvaltuuston istuntosali Käsiteltävät asiat §-numero Asia 135 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 136 § PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 137 § TYÖJÄRJESTYS 138 § TULOVEROPROSENTTI VUONNA 2014 139 § KIINTEISTÖVEROPROSENTIT VUONNA 2014 140 § TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 -2016 141 § KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA 142 § Liedon kunnantalon aulassa la 16.11. klo 16.00. Liedon Laulua johtaa Päivi Sjöberg. Konsertissa esiintyvät myös kansalaisopiston harmonikkaryhmä ja torvisoittokunta, seniorikuoro Tulatei ja Liedon Mieskuoro. Ohjelma 10? sisältäen väliaikatarjoilun. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAIN 4 LUVUN MUKAISEN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN ASETTAMISESTA 143 § LIEDON KUNNAN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTOIMINTA 144 § LITTOISTEN LISÄALUEIDEN HINNOITTELU Madrid 145 § Vanha pe 15.11. klo 18.00-19.30 Begona del Barrio vie meidät kuvin ja suomalaisin sanoin tähän monipuoliseen kaupunkiin. Vapaa pääsy KOY LIEDON LIIKEKESKUKSEN LISÄALUEEN HINNOITTELU 146 § TUULISSUON TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN HINNOITTELU Tervetuloa 147 § LOUKINAISTEN KORTTELISSA 45043 SIJAITSEVAN ASUINPIENTALOJEN- JA LÄHIPALVELURAKENNUSTEN TONTIN HINNOITTELU http://kansalaisopisto.lieto.fi KAIKKI MUKAAN PYÖRÄHTELEMÄÄN ELÄVÄN MUSIIKIIN TAHDISSA! TANSSIT LIETOHALLILLA perjantaina 15.11. klo 18.30?21.30. Tahdit takaa Timo Rautala ja Juhani Virta Vapaa pääsy Liedon kunnan liikuntatoimi Koko perheen PEUHUSUNNUNTAI 148 § ETELÄ-TUULISSUO 2 / ALISIPPAANTIEN RISTEYSSILTA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 149 § MÄÄRÄALAN MYYNTI LITTOISISTA RATSUTORPPA ?NIMISESTÄ TILASTA 423-455-1-36 150 § KIM GRÖNLUNDIN EROAMINEN LIEDON KUNNAN LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ 151 § TIEDOKSIANTOASIAT Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä MLL:n Liedon yhdistys, Liedon Luja, Liedon Parma ja Liedon kunnan liikuntatoimi ja nuorisotoimi. TAKSIPALVELUA Liedon alueella Turun Taksipiste Oy p. 0600-306030 1? + pvm www.liedontaksi.fi ? MY YTÄVÄNÄ ASUNTOAUTO vm. 2013 ja PAKETTIAUTO Osmo Airaksinen Oy www.vuokrataan.fi p. 050 555 5371 ? halutaan Vuokr ata LIEDON TORILLA HUOMENNA PE VIIMEINEN KERTA ENNEN JOULUA * Pehmeitä 100 % merinovillaisia (konepestäviä) lasten haalareita, damaskeja sekä naisten ja miesten villahousuja, myssyjä * Syys- ja talvihousuja fleece ja vuorellinen, toppahousuja ym. (myös pienille ja pyöreille) SIRPAN KOTIKUTOMO, Orimattila Kyheröisen Kanala ? T YÖPAIKKOJA AVOINNA työntekijän sijaisuus, kts. mol.fi Liedossa 18.11.2013 Anna-Liisa Koivisto Kunnanvaltuuston puheenjohtaja KYHERÖISEN KANALA ? kokouksia Täällä on työpaikka. Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut hakee LÄHIHOITAJAA terveyskeskukseen, osasto 2 Tarkemmat tiedot ja hakulomake osoitteessa www.lieto.fi Liedon Perussuomalaiset ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään 20.11.2013 klo 17 Kahvitarjoilu. Liedon kunnantalolla, kokoushuone 3. Järvijoen pienviljelijäyhdistys ry:n SYYSKOKOUS Tomorrowland ravasi Käpylä Grand Prix'n kolmanneksi Myös hevosmiesten tietotoimisto. PELTOA p: 0440-120098 KANALA/ KANANMUNAPAKKAAMO to 21.11. klo 18.30 Mäkilässä. Tervetuloa Johtokunta TURUN TIENOO VIPINVATAKSI 040 676 3359 ? VUOKR ATTAVANA Pöytäkirja tarkastetaan ja allekirjoitetaan 22.11.2013 klo 9.00 ja on yleisesti nähtävänä 22.11.2013 klo 10.00 - 14.00 kunnantalon yhteispalvelupisteessä. järjestetään Lietohallissa sunnuntaina 17.11.2013 klo 14.30?17.00 Sisäänpääsymaksu 1 ?/lapsi. Tapahtumassa mm. temppurata, kiipeilyä, pomppupaikka, palloilua jne. Alle 4-vuotiaille oma peuhunurkka. TERVETULLEITA PEUHAAMAAN OVAT kaikki alle 12-vuotiaat lapset vanhempien seurassa. Inva-, paari-, ryhmäkuljetukset ja sopimusajot jo vuodesta 1937 Lietolaisen Dimitri Schwartzin omistama vauhtikestävä ravuri Tomorrowland oli kovassa seurassa Vermossa lauantaina perinteisen Käpylä Grand Prix'n finaalissa. Matka oli 2.600, joka sopii Kati Lindsbergin valmentamalle oriille hyvin. Voittoa ei tällä kertaa kuitenkaan tullut, sillä Markku Niemisen valmentama vanha sotaratsu Day Cruise pesi koko porukan ja Hannu Torvinen puristi kärryillään kymppitonnin ykköspallinnolle ajalla 15,6. Tomorrowlandin kolmen tonnin arvoinen kolmossija tuli ajalla 16,0. Väliin kiilasi Antti Teivainen Liquorice Pipella. Vermon kylmäveristen Kyvyt esiin -divisioonassa uransa parhaan tilin teki lietolaisten Meeri ja Seppo Vainion sekä tortinmäkeläisen Mikko Rivinojan ruuna Vina. Rivinoja ajoi hevosen kakkoseksi ennätysajalla 28,4a, mikä tiesi omistajille 2.500 euron palkintoa. Vinan isä on moninkertainen ravikuningas Viesker ja emä vieteriläinen Anatar. Ruuna on kilpaillut 57 kisaa, ja ansiot ylittivät nyt kymppitonnin. Lietolainen Harri Koivunen ajoi Vermossa enintään 6.500 euroa tiennaneiden lämpöisten tasoitusajossa toiseksi valmentamallaan Fine By Mellä. Kolmevuotias tamma teki ennätyksensä 18,2. Tiistaina Teivossa Koivunen ajoi voittoon oman tallin Rekord Dei Rexin (17,1a) ja kakkoseksi lainakuskina maililla Max Moonlightin (15,4a). Vahtolaisen Bella Varjosen valmentana Benito Kievitshof (17,5a) ravasi omassa lähdössään pitkään keulilla Ari Kelan ajamana, mutta lopussa ruuna joutui taipumaan kahdella kymmenyksellä Bluehill's Thunderille ja She's So Lovelylle. Vartinmäen yksityistien VUOSIKOKOUS pidetään to 28.11. klo 18.30 rivitaloasunto 4 (Heikkilä). Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa Hoitokunta Koripalloa Lieto-Koriksen B-poikien joukkue hävisi Rauma Basketille koriluvuin 54?42 1-divisioonan läntisen alueen ottelussa. VIPTILATAKSI 040 676 3359 TURUN TIENOO Jaana Pilpolan King Reinhold on kärsinyt huonoista lähtöpaikoista, mutta perjantaina ruuna pääsee hyvistä asemista matkaan Metsämäen 7. lähdössä, eikä voittokaan ole mahdottomuus. Edellisen voiton syyskuussa ruunalla ajanut Olli Koivunen istuu tällä kertaa rattailla. Ravit Metsämäessä huomenna kello 18. TILAUSHINNAT 1.1.2013 Kestotilaus 78 ? 12 kk 87 ? 6 kk 48 ? 3 kk 36 ? Hinnat sisältävät alv. 10 % ILMOITUSHINNAT 1.1.2013 Etusivu 1,55 ?/pmm Tekstin ed. ja ts. 1,23 ?/pmm Tekstin jälk. 1,18 ?/pmm Takasivu 1,40 ?/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Markkinointipäällikkö Jarmo Helttula p. 489 2010 jarmo.helttula@turuntienoo.fi Ilmoituskonsultti Eija Lepistö p. 489 2016 eija.lepisto@turuntienoo.fi
• TURUN TIENOO 14.11.2013 16 Mahdollisuuksien markkinatilanne Liedon Säästöpankki laskee liikkeeseen vuoden 2013 II debentuurilainan, jonka nimelliskorko on 12 kk euribor + 0,50 %, kuitenkin yhteensä vähintään 2,00 % ?? ?Emissiokurssi?vaihtuva,?tuotto?määräytyy?emissiokurssin?mukaan. ?? Laina-aika?5?vuotta,?tasalyhenteinen ?? Merkintäaika?19.11.2013?-?21.2.2014?kaikissa?konttoreissamme NYT AJANKOHTAISTA: Liedon Säästöpankin vuoden 2013 II debentuurilaina ?? Lainalle?ei?ole?asetettu?vakuutta ?? ?Lainalla?on?huonompi?etuoikeus?kuin?liikkeeseenlaskijan? muilla?veloilla. ?? ?Tarjousesite?saatavana?konttoreistamme?ja?nähtävänä? internetissä?www.saastopankki.fi/liedonsp Nimelliskorko 12 kk euribor + 0,50 %, kuitenkin yhteensä vähintään 2,00 % Astu?lähimpään?Liedon?Säästöpankin?konttoriin?tai? soita?ja?varaa?aika?numerosta?010?430?900. www.facebook.com/liedonsp Liedossa: Hyvättyläntie 4, p. 010 4309 700 Ilmarisissa: Pahkalaukkaantie 1, p. 010 4309 790 Littoisissa: Valkintie 1, p. 010 4309 270 Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku www.säästöpankki.fi/liedonsp *) Puhelu kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. + 6 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Rusko palkitsi EMja MM-mitalistejaan Rusko Pekka Remes Kunnanvaltuuston kokouksen aluksi Milja Rahkilalle ja Eila Varjolle luovutettiin 250 euron urheilustipendit vuoden 2012 saavutuksista. Rahkila voitti cheerleadingin EM-kultaa junioriryhmässä. Hänen seuransa TCS SMASH ja joukkueensa on Extreme Tigers. Nyttemmin Rahkila on siirtynyt aktiivisesta kilpailijasta valmentajaksi. Eija Varjo voitti keihäänheiton MM-pronssia sarjassa M40. Lisäksi Varjo voitti useita SM-mitaleja eri heittolajeissa sekä vauhdittomassa korkeushypyssä. Varjon syksyä ovat haitan- neet urheilijoiden ?ammattitaudit? eli mykoplasma ja astma. Rahtilan ja Varjon palkitseminen osui loppuvuoden valtuustoon, koska Ruskon urheilustipendisäännön mukaan Olympia-, MM- ja EM-tason mitalistien palkitsemisesta päättää kunnanhallitus harkintansa mukaan. Kunnanhallitus päätti stipendeistä viime kesäkuun kokouksessaan. Saman säännön mukaisesti esimerkiksi SM-tason kultamitalista myönnetään 200 euron, hopeamitalista 170 euron ja pronssimitalista 150 euron stipendi. TOYOTA COROLLA 1,4 D-4D Mercedez-Benz C 250 CDI -10 Linea Sol 4 ov. autom. -08 BE T Avantgarde A 33.900 ? 114 000 km 12.900 ? 97 500 km Puutarhatie 6, 21420 Tuulissuo Lieto Kimmo Reimari p. 0440 128 000 TURUN TIENOO www.turuntienoo.fi Hyödynnä loppuvuoden tarjous: n Ruskon kunnanvaltuuston kokouksen aluksi palkittiin kan- sainvälisellä tasolla menestyneitä urheilijoita. Milja Rahkila saavutti cheerleadingin EM-kultaa juniorien pienryhmässä. Eila Varjon paras saavutus oli keihäänheiton MM-pronssia sarjassa N-40. Uutena kestotilaajana Ä V HY S U saat loppuvuoden O J R TA lle lehdet kaupan päälle! e d uu Tilaajana saat lukea o t kes jalle! yhtä Suomen parhaimmista lehdistä. tilaa Soita: 02 489 200