• TURUN TIENOO Tarvasjoella valitettiin Liedon kunnan suunnitelmista s. 8 Ruskolla on lyhyt jono lääkärin vastaanotolle s. 11 65. VUOSIKERTA Nro 69 TORSTAI 21.11.2019 LIETO MAARIA PAATTINEN RUSKO VAHTO TARVASJOKI BO LKV TURKU OY | LÄNTINEN RANTAKATU 53, TURKU | TURKU@BO.FI VÄLITTÄMISTÄ REHELLISIN ARVOIN PIIA JÄRVINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KIAT, PARTNER 045 631 6861 piia.jarvinen@bo.fi IG: @piia.jarvinen MENOSSA MUKANA OLVI JA RUDY BELIS, PIANO HAPPY HOUR MENU & OLVIN JUOMAT AAMIAINEN 07–11 (ma–pe) facebook.com/Better https:/wedoitbetter.eu A-oikeudet Kirkkotie 6, 21420 Lieto p. 040 500 5560, 79eerola@gmail.com TO JA PE klo 16–18 HAPPY HOUR OSTA 1 SAAT 2 TAI VIIMEINEN ASIAKAS, MUINA AIKOINA SOPIMUKSEN MUKAAN AAMIAINEN 08–11 MA–PE LOUNAS 11–15 MA–PE 11–20 TO–PE–LA 11–16 SU PIKKUJOULUT, YRITYSTAPAHTUMAT JA PERHEJUHLAT TAI MUISTOTILAISUUDET, VOIT VARATA VAIKKA KOKO RAVINTOLAN TARVASJOEN VPK klo 10–14 Pajukuja 2, Tarvasjoki hernekeittoa pienellä rahalla ja toimintanäytös klo 11 Karjatie 3, Lieto (Entinen Siwa) P. 0400 806 681 TO-SU 2124.11. VAATTEET! POP UP Avoinna to-pe 11-18, la-su 11-14 LIETO NAISTEN J O U L U K A M P A N J A Kaikista 14.11.-24.12.2019 välisenä aikana tehdyistä kauppaan johtaneista toimeksiannoista annamme 100 euron lahjakortin Stockmannille. KUTSU MEIDÄT KYLÄÄN. ARVIOKÄYNTI ON MAKSUTON! Tarjous koskee Aninkainen Lieto ja Aninkainen Uusikaupunki -toimistojen kanssa tehtyjä toimeksiantosopimuksia. Alan ystävällisin kiinteistönvälittäjä Aninkainen Lieto | Hyvättyläntie 2, 21420 Lieto Aninkainen Uusikaupunki | Sundholmantie 94, 23500 Uusikaupunki Toimisto 02 469 5700 | Päivystys 010 666 6688 TIISTAINA 26.11. TOIMITUKSEMME ON SULJETTU KOKO HENKILÖKUNTA KOULUTUKSESSA Tiistaina lähetettyihin sähköposteihin vastaamme keskiviikkona klo 8 alkaen. TURUN TIENOO www.turuntienoo.fi Maalaisleipomon Herkkupirtti Maalaisleipomon Herkkupirtti Arja Naumanen p. 0500 856 544 www.maalaisleipomo.fi Mittumaarintie 73, Ylimaariassa, K-marketin kupeessa. Runsas Joulupöytä Herkkupirtissä pe 13.12. katettuna klo 10.30-16.00 Joulupöydän laatikkotilaukset viim. 18.12. Arjan löydät Ruskon Joulumyyjäisistä la 30.11. p. 0500 856 544 BO LKV TURKU OY | LÄNTINEN RANTAKATU 53, 20100 TURKU | TURKU@BO.FI ANNA MEIDÄN MYYDÄ KOTISI, SAAT KUUDEN RUOKALAJIN ILLALLISLAHJAKORTIN KAHDELLE RAVINTOLA KASKIKSEEN. Tarjous koskee kaikkia 21.11-31.12.2019 välillä tehtyjä toimeksiantoja, lahjakortti luovutetaan kaupanteossa. Lietolaiset välittäjäsiskokset palveluksessasi, soita vaikka heti! Katriina Ranta KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV, KIAT, PARTNER 040 572 1286 katriina@bo.fi Karoliina Vehviläinen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV, KIAT, KK, PARTNER 045 121 0230 karoliina.vehvilainen@bo.fi OPTIKKO • SILMÄLÄÄKÄRI • FOTOPALVELUT 6 KK KULUTONTA JA KOROTONTA MAKSUAIKAA OPTIKON NÄÖNTARKASTUS KAUPAN PÄÄLLE Sis. 10 kpl joulukortteja Varaathan ajan. 2=1
• TURUN TIENOO 2 21.11.2019 Asianajajia Asianajaja on oikeustieteellisen loppututkinnon ja erillisen asianajajatutkinnon suorittanut lakimies, jonka Suomen Asianajajaliitto on hyväksynyt jäsenekseen. Asianajajan ammattinimikettä saavat käyttää ainoastaan viralliseen asianajajaluetteloon merkityt asianajajat. Asianajaja on kokenut ja sidonnaisuuksista vapaa oikeudellinen asiantuntija, joka noudattaa toiminnassa hyvää asianajotapaa. Asianajotoimisto Kailiala & Palo Oy Tuureporinkatu 6, 20100 TURKU Puh. (02) 284 3400 www.kplaw.fi Asianajaja, varatuomari Jari Kailiala Asianajaja, varatuomari Antti Palo Varatuomari Eva-Niina Jänne • Uusien hammasproteesien valmistus • Hammasproteesien pohjaus ja korjaus • Hoitotuotteita ja jatkohoitoon ohjaus • Hammasproteesien ja suun limakalvojen tarkastukset Hyvättyläntie 10 LIETO ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Marko Rosendahl AJANVARAUKSET P. (02) 470 2234 palvelua 25 vuoden kokemuksella Pääkonttori, Kauppapiha P. 010 4309 771 Notariaattimme hoitaa lakija sijoitusasiasi Lakimiehemme neuvoo ja auttaa omaisuutesi hoidossa ja asiakirjojen laatimisessa. Sijoitusneuvojamme kanssa voit keskustella kaikista sijoittamiseen liittyvistä asioista. Tule kysymään lisää! www.liedonapteekki.fi Puh. (02) 489 5900 Fax 489 5911 Hanhenkaari 3, LIETO Avoinna ma–pe 8.30–19.30 la 9.00–15.00 TERVEYSPISTE: ajanvaraus ja tiedustelut p. (02) 489 5900 silmälääkärille ja optikolle puh. 020 332 877 LIETO, Hyvättyläntie 2 Ajanvaraus silmälääkärille ja optikolle puh. 020 332 877 LIETO, Hyvättyläntie 2 Varaa aikasi helposti internetissä instrumentarium.fi Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh.+ 6,9 snt/min. tai matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 16,9 snt/min. Kievarintie 3, 21420 Lieto www.liedonlakipalvelu.fi Noora Heino varatuomari Olemme erikoistuneet perheja perintöoikeuteen sekä yksityishenkilön veroasioihin. noora.heino@liedonlakipalvelu.f www.liedonlakipalvelu.f Noora Heino varatuomari 041 448 9588 Kievarintie 3 21420 Lieto i i noora.heino@liedonlakipalvelu.f www.liedonlakipalvelu.f Noora Heino varatuomari 041 448 9588 Kievarintie 3 21420 Lieto i i Tervetuloa paikalliseen ja palvelevaan lakiasiaintoimistoon. Olemme avoinna sopimuksen mukaan. 041 448 9588 Ranka-, nivelja lihasvaivojen hoitoa ja fysioterapiaa myös ilman lääkärin lähetettä Krouvilaituri 3, Lieto Puh. (02) 4877 928 tai nettiajanvaraus liedonfysioterapia.fi TVC 20 vuotta! Team Velo Cycling perustettiin 1999 ja nyt on tullut aika juhlistaa 20 vuotista uraamme pyöräilyn parissa. Olemme kasvaneet pienestä 2–3 ajajan erikoisseurasta, kookkaaksi ja menestyksekkääksi pyöräilyn monialaseuraksi. Vastaanotto on 30.11.2019 Ilmaristen Matkailutilalla klo 13–15 Seuramme edustajisto on tuolloin paikalla ja voitte poiketa rupattelemassa kanssamme kahvin ja kakun kera! PERINTEISET TORTINMÄEN JAHDIN JOULUMYYJÄISET su 24.11. klo 13 alkaen Tortinmäen lavalla Myynnissä: peuranlihaa, hirvenlihaa ym. Käteismaksu. TERVETULOA! BINGO TARVASHOVISSA TÄNÄÄN 21.11. klo 18.30 JAHTI 1700 5-bingojahti 250,KIRJAN HINTA 7/6/3/3 UUTTA! nyt pelataan myös TARUKENOA !!! JOULUMYYJÄISET La 23.11. klo 11–14 Pahkamäen koulun liikuntahallissa (Vanha Tampereentie 1605, Lieto as.) Mukana tonttuilemassa monia erilaisia esittelijöitä TERVETULOA VIIHTYMÄÄN KANSSAMME! T: Liedon asemaseudun kyläyhdistys JOULUPUKKI paikalla klo 11-14 Seuraa tapahtumaa FB-sivuilla: Liedon asemanseudun kyläyhdistys ry TAPAHTUMAPALSTA Kerran kuussa ilmestyvään tapahtumapalstaan voivat laittaa kaikki yhdistykset, järjestöt ym. ilmaisia tapahtumia Liedossa, Tarvasjoella, Paattisilla, Ruskolla, Vahdolla ja Maariassa oleviin tilaisuuksiin. JOULUKUUN TAPAHTUMAPALSTA ILMESTYY TO 28.11. Toimita julkisista kaikille avoimista maksuttomista tapahtumista syyskuun tapahtumapalstalle viimeistään MAANANTAINA 25.11. klo 15 mennessä osoitteeseen eija.lepisto@turuntienoo.fi tai postita Turun Tienoo, Elotie 26, 21360 Lieto as. POIKKEA PULLAKAHVILLE Ruskon kunnantalolle su 24.11.2019 klo 18.00 Tule antamaan palautetta ajankohtaisista asioista ja kysymään mieltä askarruttavista asioista. Kuulemaan terveisiä eduskunnasta, paikalla jututettavana kansanedustaja Aki Linden ja Ruskon demareita. Jari Rastaasta Puolan pääkonsuli LIETO Priima-Yhtiöiden perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, lietolainen Jari Rastas on nimitetty Puolan kunniapääkonsuliksi. Puolan ainoa pääkonsulaatti Suomessa sijaitsee nyt Turussa. Rastas on toiminut Puolan kunniakonsulina Varsinais-Suomessa vuodesta 1999, joten nyt on myös Puolan Turun konsulaatin 20. juhlavuosi. Rastaalla on vankka kokemus kansainvälisten tehtävien parissa. Hän on aloittanut toiminnan Puolassa vuonna 1990. Aluksi Rastas toimi Suomen Ulkomaankauppaliiton (nykyinen Finpro) yhteisvientihankkeen johtajana Puolassa ja Saksassa. Työn merkittävimpinä tuloksina syntyivät Viking-asuinalueet Varsovaan Paavo Nurmen katuineen, sekä lukuisia päiväkotija muita kohteita Saksaan. Rastas on ollut työstämässä myös useiden yritysten etabloitumista Puolaan mukaan lukien Lohja Rudus. Hän on osakkaana suomalaisessa lämpötekniikkayhtiö Gebwellissä, jolla on Puolassa merkittävä markkinaosuus sekä lämmönsiirrintehdas Gdyniassa. Kiitospuheessaan Turun WTC:llä pidetyssä tilaisuudessa Puolan Suurlähettiläs Piotr Rychlik totesi Rastaan työskennelleen pitkään Suomen ja Puolan ja erityisesti Pomeranian ja Varsinais-Suomen maakuntien yhteistyön hyväksi. Hän on ollut luomassa Wizzairin Gdansk—Turku -lentoyhteyttä sekä rakentanut viranomaistahojen ja yrityselämän kontakteja maitten välillä. Uusimpia aikaansaannoksia on Gdynian ja Turun satamien äskettäin solmittu yhteistyösopimus. Samassa tilaisuudessa Rastaalle luovutettiin Puolan presidentin Andrzej Dudan myöntämä Puolan valtion Upseeriristi. Kaupunginjohtaja Minna Arve kiitti Puolan ulkoministeriötä siitä, että kunniapääkonsulaatti tuli Turkuun. n Puolan kunniapääkonsuli Jari Rastas toimii Suomen konsulikunnan hallituksen jäsenenä. Lieto hyväksyy Fölin hintakorotukset LIETO Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on arvioinut, että kausikorttihintoja korotetaan vuoden 2020 alustaja aikuisten kertalippuhintoja kesällä 2020. Lasten kertalippujen hintoihin ei olla esitetty korotuksia. Hinnankorotukset toisivat Fölille arviolta 500.000 euron lisälipputulot ensi vuonna. Liedon kunnanhallituksen lausunnon mukaan Lieto hyväksyy sekä kausikorttien että aikuisten kertalippujen hinnankorotukset. Kirkkotiellä kaukolämpöön LIETO Kirkkotie 6 -kiinteistö on liittymässä kaukolämpöön ja luopuu öljylämmityksestä. Samalla lämmityskustannukset putoavat arviolta 4.500 euroa vuodessa. Vanha öljykattila ja lämmitysjärjestelmä olisi joka tapauksessa pitänyt uusia. Sen hinnaksi arvioitiin noin 14.000 euroa. Tekninen lautakunta hyväksyi Kirkkotie 6:n liittämisen Liedon Lämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon. Muutosten kustannusarvio on noin 42.000 euroa, joka maksetaan lvi-hankkeiden investointirahasta.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 3 3 99 Hyvättyläntie 2, 21420 LIETO, puh. 02 4893 400, kimmo.lahtinen@k-supermarket.fi Palvelemme arkisin 7–21, la 8–21, su 10–21 L I E T O R I Hin nat voi ma ssa TOSU 21. –24 .11 . elle i toi sin ma ini ta. KPL Pelican Rouge KAHVIT (6,67/kg) Yksittäin 4,59/kpl 10 00 4 99 Tuore kokonainen KIRJOLOHI Suomi/Ruotsi rajoitus 2 kalaa/talous KG Grandiosa PAN PIZZA cheese 560 g (7,13/kg) -38% PLUSSA-KORTILLA Ilman korttia 1,45 pkt Leroy SUSHILAJITELMA 10 palaa 275-290 g (36,33-34,45/kg) 17 99 KG 9 95 PARHAALTA KALATISKILTÄ PARHAALTA KALATISKILTÄ RS Tuore norjalainen MERILOHIFILEE & MEDALJONGIT ERÄ! Tuore KIRJOLOHEN MÄTI (39,90/kg) 100 G Savustettu norjalainen MERILOHIFILEE ruodoton KG Daim KERMAJÄÄTELÖ TUUTIT 99 g (16,84/kg) Yksittäin 2,35/tuutti 5 00 TUUTTIA 3 3 99 Voimassa to-la ERÄ! 22 90 Rönkä PORON PAISTIKÄRISTYS 750 g pakaste (30,53/kg) KPL Takuumurea NAUDAN PAAHTOPAISTI Suomi kokonaisena 9 99 KG 19 99 HELMITOMAATTIPIKARIT Suomi 200 g (14,95/kg) 2 99 RS Salosen leipäkassi ja kuuma palvipäivä perjantaina! – UNIKKOSÄMPYLÄ 5/250 g – RUIS100 4 kpl/240 g – JUSSIN MONIVILJALEIPÄ 500 g – MUNKKILA MUNKIT 4 kpl/65 g (4,33/kg) VAIN VAIN PERJANTAINA PERJANTAINA KLO 9 ALKAEN KLO 9 ALKAEN ERÄ! PKT 3 Konsulentti puodissa PE 1 89 100 G Ylikypsää kuumaa KASSLERIA & Kuumaa kypsää JOULUKINKKUA luuton (18,90/kg) KUUMA PALVIPÄIVÄ PE KLO 10 ALKAEN SAKU MYYMÄ SSÄ! ISO ERÄ! Takuumureat NAUDAN ULKOFILEEPIHVIT marmorifileestä 22 99 KG Savustettu LOHIPALA omasta uunista 9 99 KG ERÄ!
• TURUN TIENOO TURUN TIENOO 4 n PÄÄKIRJOITUS n SIVUHUOMAUTUS Paikalliset huutokaupat Vahdon seminaarin aiheena VAHTO Vahtolaisuutta-seminaarisarja torstaina 28. marraskuuta Vahdon seurakuntatalossa aiheena on Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta, eli huutokaupat. Huutokauppoja on Vahdolla ollut varsin monenlaisia: vapaaehtoisia, pakkohuutokauppoja, irtaimistoja kiinteistöhuutokauppoja. Yleisöä toivotetaan muistelemaan kokemuksia huutokaupoista Vahdolla. Aiheesta alustaa Turkka Myllykylä, iltaan kuuluu lisäksi Pekka Rantasen haitarimusiikkia ja kahvitarjoilu. Tilaisuudessa esitellään myös Vahdon kirkon ja hautausmaan historia -kirjaa. Jokin roti pitää olla Suomen miesten jalkapallojoukkueen pääsyä 24 parhaan Euroopan maan joukkoon on juhittu ikään kuin lajin ensimmäisenä arvokisapaikkana. Suihkulähteisiin hyppääjät ovat unohtaneet, että Suomi on pelannut jalkapalloa neljissä olympialaisissa — viimeksi vuonna 1980. Naisten maajoukkue oli EM-kisoissa vuonna 2005 välierissä eli neljän joukossa ja vuonna 2009 puolivälierissä. Siis kun juhlitaan Suomen ensimmäistä arvokisapaikkaa, valehdellaan raskaasti. Uutiset siitä, miten koko Eurooppa haltioitui Suomen menestyksestä, eivät saaneet Kreikassa katetta, sillä harvassa olivat katsojat Kreikka—Suomi -mittelössä. Rauli Ala-Karvia Jäkärlään kaavaillaan kylätalotoimintaa JÄKÄRLÄ MARIA SUOMI Jäkärlässä puitiin tiistai-iltana nuorisotalon tulevaisuutta. Keskustelemassa oli paikallisia yhdistysaktiiveja, pitkän linjan maarialaisia ja kaupungin virkamiehiä. 1800-luvun puolella rakennetussa talossa on aikoinaan toiminut muun muassa Maarian kunnantalo. Vielä hiljattain siinä järjestettiin koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa. Nykyisin rakennus on käytössä puoliteholla. Maarian kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Nurmio ideoi, että tyhjää tilaa voisivat hyödyntää paikalliset yhdistykset ja vaikka työnväenopisto. Uutta kokoontumispaikkaa etsii esimerkiksi Maarian Reipas. Urheiluseuran nykyiset tilat ovat huonossa kunnossa ja vuokrakin puheenjohtaja Aija Tuomiston mukaan kohonnut kohtuuttomaksi. —Olisimme erittäin kiinnostuneita yhteiskäytössä olevasta tilasta. Yksi vaihtoehto olisi perustaa yksi yhteinen yhdistys, jonka kautta pystyttäisiin hakemaan hankerahoitusta. Vastaavaa kokeillaan parhaillaan Runosmäessä. Turun kaupungin aluetyöntekijä Katri Arnivaara ehdotti, että jäkärläläiset perustaisivat rakennuksesta yhteisen kylätalon. —Olisi tietyt seurat, jotka sitoutuisivat kylätalon toimintaan. Näin saataisiin ehkä toiminta-avustusta tälle alueelle. Nuokkari toimii ainakin toistaiseksi Tällä hetkellä kaupungin nuorisotoimi vastaa koko talosta. Se maksaa tiloista vuokraa 70.000 euroa vuodessa, eli lähes 6.000 euroa kuussa. Summa kuulosti yhdistysväen korviin liian kalliilta — siltikin, vaikka sen jakaisi useamman toimijan kesken. —Meillä ei ole tarkoitus tehdä toiminnallamme voittoa, muistutti nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio. —Jos vain päästään yhteisymmärrykseen, hinnastopolitiikka on sovittavissa. Epävarmuutta tilanteeseen tuo se, ettei Jäkärlän nuorisotalon jatkumiselle ole takeita loputtomasti. Mietinnässä on ollut siirto Ypsiloniin. —Trendinä on ollut, että nuorisotilat siirretään uusiin monitoimitiloihin. Irralliset nuorisotilat ovat käytössä niin kauan, kun paikat antavat myöden. —Lautakunta seuraa puolen vuoden välein nuorisotilojen käyttöastetta, Lehtiö-Vainio lisää. Timo Nurmio ehdotti, että kirjasto palautettaisiin takaisin Jäkärlään, mutta nyt nuorisotalon tiloihin. Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula torppasi kuitenkin ajatuksen mahdottomana. Kaikilla — niin kaupungilla, kyläläisillä ja yhdistyksillä — näyttää kuitenkin olevan sama intressi: pitää Jäkärlä elävänä. n Turun kaupungin aluetyöntekijä Katri Arnivaara vinkkasi kylätalon perustamista. Ehdotus sai kannatusta. Keskuskoulun rakentaminen menee jatkovalmisteluun LIETO Kunnanhallitus hyväksyi varhaiskasvatusja koulutuslautakunnan tekemän kouluverkkoselvityksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Selvityksen tärkeimmän yksittäisen asian, uuden keskuskoulun rakentamisen, kunnanhallitus sen sijaan määräsi jatkovalmisteltavaksi. Jatkovalmistelussa tuodaan esiin uuden Keskuskouluhankkeen eri toteutusvaihtoehdot toiminnallisine sisältöineen ja kustannusvaikutuksineen. Eri vaihtoehdot tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn viimeistän helmikuussa 2020. Vastuuvalmistelijoiksi nimettiin toimialajohtaja Laila Mäkelä, talousjohtaja Silja Ruusu ja toimitilapäällikkö Marko Tähtinen. Uuden keskuskoulun rakentamisen on arvioitu maksavan jopa 20 miljoonaa euroa. Saman verran maksaisi vanhan koulukeskuksen remontti. n Keskuskoulun korjaaminen maksaisi saman verran kuin uuden rakentaminen. Maakunnan miehiä etsitään vauvatalkoisiin Tyksin naistenklinikalla aloitetaan ensi vuoden alusta lahjasiittiöhoidot. Toiminta tarkoitta sitä, että itselliset naiset ja naisparit voivat tulla raskaaksi julkisen terveydenhuollon kautta. Naistenklinikan lapsettomuushoitoyksikön osastonylilääkäri Antti Perheentupa kuuluttakin nyt spermanluovuttajia Varsinais-Suomesta. Ihan kuka tahansa ei tule kysymykseen kuten normaalitapauksissa, vaan luovuttajan tulee olla terve ja tupakoimaton 18—45-vuotias mies. Siemennesteen laadun tulee täyttää vaaditut kriteerit siittiömäärän ja liikkuvuuden osalta. Luovuttajan kromosomisto ja veriryhmä testataan. Kromosomiston tulee olla normaali. Spermapankkien ympärillä on vuosikymmenet käyty keskusteluja siitä, pysyykö isä nimettömänä, vai tuleeko esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä esiin yllätyslapsia, joista sukusolujaan luovuttaneella miehellä ei ole ollut aavistustakaan. Nyt voimassa olevan hedelmöityshoitolain mukaisesti kaikki sukusolujen luovuttajat on rekisteröitävä. Tällöin hoidon seurauksena syntyneellä lapsella on 18 vuotta täytettyään mahdollisuus halutessaan saada selville biologisen isänsä henkilöllisyys. Sukusolujen luovuttajista pidetään rekisteriä. Siinä otetaan myös huomioon siemennesteen käyttötarkoitus. Jos luovuttaja antaa suostumuksensa, on siemennestettä mahdollista käyttää paitsi lapsettomien pariskuntien hoitoon, myös itsellisten naisten ja naisparien hoitoon. Maakunnan miehiä etsitäänkin nyt luovuttamaan elämän alkuja. Rauli Ala-Karvia
• TURUN TIENOO TORSTAI 21.11.2019 5 Halistenkosken kalatie suunnitteluun TURKU Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turku solmivat Savojärven säännöstelypadon luonnonmukaistamista, Halistenkosken kalatien kunnostamista ja Maarian altaan säännöstelypadon muutosta koskevan yhteistyösopimuksen toukokuussa. Sopimuksen mukaan kumpikin maksaa puolet kustannuksista. Halistenkosken säännöstelypadon yhteyteen rakennettiin kalatie vuonna 1995. Suunnittelun tavoitteena on, että kalat pystyvät itse nousemaan kalatietä pitkin ylävirtaan ohi padon. Nyt kalat pitää nostaa haavilla. Savojärveen on 1950-luvulla rakennettu säännöstelypato. Se kävi tarpeettomaksi, kun Turun seudulla alettiin käyttää tekopohjavettä. Pato muutetaan pohjapadoksi. Turku hankkii Halistenkosken kalatien jatkon ja Savojärven padon suunnittelun edullisimman tarjouksen tehneeltä Ecoriver Oy:ltä. Liedon kunta vaihtoi maata Avantissa LIETO Kunnan ja yksityisten maanomistajien välillä on tehty kaksi erillistä maanvaihtoa. Molemmat vaihtokaupat sijoittuvat Avantin teollisuusalueelle. Riipin puutarhan kanssa kunta vaihtoi maata Avantintien molemmin puolin. Maanomistaja luovutti Avantintien pohjoispuolelta isomman kokonaisuuden ja tien eteläpuolelta pienempiä alueita. Vaihdossa maanomistaja sai pienempiä täydennysalueita sekä 60.000 euron välirahan. Kunnan luovuttama 3.465 neliömetrin maa-ala on asemakaavassa KTYja M-aluetta. Maanomistajan luovuttama määräala on 21.092 neliömetriä, josta vajaat 5.000 neliötä on kaava-aluetta ja 16.245 neliötä raakamaata. Ahto Pöykön kanssa kunta vaihtoi pienemmän määrän maata. Kunta luovutti 448 neliömetrin määräalan Ahtonkaaren kiinteistöstä. Vaihdossa kunta sai useamman määräalan Avantin alueelta, yhteensä vajaat 5.500 neliömetriä. Vaihdon yhteydessä ei käytetä välirahaa. Aloitteet eteenpäin RUSKO Kunnanhallitus totesi edellisessä valtuustossa jätetyt aloitteet ja lähetti ne eteenpäin lautakunnille. Ruskon vihreiden valtuustoryhmän aloitteen kotihoidontuella Ruskolla hoidettavien lasten ja heidän huoltajiensa oikeudesta ruokailuun Maunun koulussa kunnanhallitus päättää lähettää teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Ruskon kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen koskien opetusja kulttuuriministeriön erityisavustuksen hakemista lukutaidon vahvistamiseksi kunnanhallitus päättää lähettää opetusja varhaiskasvatuslautakunnan valmisteltavaksi. n Nuorisotalo eli Jäkärlän sydän halutaan säilyttää sykkivänä. Talon tulevaisuutta olivat pohtimassa muun muassa Pertti Jokinen (vas.), Leila Aittamäki, Merja Jalonen, Aija Tuomisto ja Rebekka Pilppula. Hulkkosesta hyvinvointijohtaja RUSKO RAULI ALA-KARVIA Kunnanhallitus valitsi hyvinvointijohtajan virkaan psykologian maisterin Mikko Hulkkosen, 45, Turusta. n Mikko Hulkkonen pitää Ruskon virkaa kiinnostavana ja kuntaa hyvinvointipalvelujen kehittämisessä edelläkävijänä. Varalle valittiin turkulainen kasvatustieteen ja valtiotieteiden maisteri Kati Rekola. Mikko Hulkkonen toimii Raision kaupungin palveluksessa mutta sosiaalija terveysministeriön palkkalistoilla muutosagenttina. Hän on perhepalvelujen johtaja, psykologi, työnohjaaja ja psykoterapeutti. —Ruskon virka kiinnosti, koska kunta on edelläkävijä kehittämässä sitä hyvinvointia, johon panostetaan ennen sote-palveluita, Hulkkonen sanoi. Virka aukeaa tammikuun alusta, mutta Hulkkonen ei eilen vielä varmuudella sanonut, milloin ottaa viran vastaan. —Täytyy ensin keskustella aikatauluista nykyisen työnantajan kanssa. Hulkkonen asuu omakotitalossa Turussa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. —Harrastukset ovat niitä tavallisia, eli vanhassa omakotitalossa riittää aina puuhaa, Mikko Hulkkonen sanoi.
• TURUN TIENOO 6 21.11.2019 Kirjasto tukee jo eri tavoin Liedon nuorten lukutaitoa n Projektityöntekijä Toni Puurtinen sanoo kirjastossa hieman yllätytyn valtuustoaloitteesta, koska Liedossa jo on aloitteessa esitettyä toimintaa. LIETO RAULI ALA-KARVIA Liedon kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmä toivoo viime viikolla julkaisemassaan kokoomuspuolueen organisoimassa valtakunnallisessa valtuustoaloitteessa kunnan puuttumista lasten ja nuorten lukutaidon rapistumiseen. —Toive on erinomaisen hyvä ja kannatettava. Väärinkäsitysten välttämiseksi silti totean, että Liedon kirjastossa tehdään jo nykyään runsaasti työtä lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseksi, sanoo kirjastossa projektitytöntekijänä Lukeva Lieto -hanketta vetävä Toni Puurtinen. Esimerkiksi valtuustoryhmien ehdottama kirjavinkkaus-malli on ollut Liedossa käytössä ensimmäistä kertaa jo 2000-luvun taitteessa, ja nykyään se kuuluu niin pääkirjaston kuin koulukirjastojenkin vakio-ohjelmaan. Kirjastosta löytyy myös koulutettu sanataideohjaaja. Puurtinen kertoo, että Liedon kirjasto tarjoaa kirjavinkkauksia lapsille ja nuorille erityisesti neuvolan, päiväkotien ja koulujen kautta. —Loukinaisten koululla 11.—15. marraskuuta järjestetyn lukuviikon aikana teimme kirjavinkkauksia lähes kaikille luokille. Niiden lisäksi ohjelmassa oli tiedonhakua sekä tarina-, videoja sanataidepajoja. Ensi keväänä lukuviikkoa vietetään Littoisten koululla, Toni Puurtinen kertoo. Kirjasto kehittää lasten ja nuorten lukutaitoa myös erilaisten hankkeiden avulla. Aluehallintoviraston rahoittamassa Lukeva Lieto -hankkeessa luodaan uusia menetelmiä, joiden avulla ihmisiä houkutellaan kirjojen ja kirjastojen pariin. —Henkilökohtaisten kirjavinkkausten lisäksi jaamme ensi vuonna kirjavinkkausesitteitä, joissa esitellään kauden kovimmat kirjat ja sarjakuvat. Yhteistyökumppaniemme kanssa järjestettävien, teema-aiheisten tapahtumien avulla houkuttelemme kirjastoon muun muassa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Kirjasto hakee jatkossakin lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen hankerahoitusta. Myös valtuustoaloitteessa mainitulta opetusja kulttuuriministeriöltä. —Lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä on tärkeää kehittää koko ajan eteenpäin. Sitä vastaan sotii kuitenkin ajatus kirjastoauton lakkauttamisesta, mikä saattaisi pudottaa useita lietolaisia päiväkoteja kokonaan kirjastopalvelujen ulkopuolelle, projektityöntekijä harmittelee. Hän muistuttaa, että monista päiväkodeista on liian pitkä matka käydä päivän aikana lähimmässä kirjastossa. Metsämäessä toimiva Mepratuote palkittiin Turun vuoden yrityksenä Tunnustus pitkän linjan yrittäjälle Turun vuoden yrityksenä palkittiin Metsämäessä Kaviokujalla toimiva Mepratuote Oy. Mepratuote on vuonna 1971 perustettu veneiden voimansiirtoon ja koneistukseen erikoistunut jo kolmannessa polvessa toimiva perheyritysyritys. Nykyisin 24 henkeä työllistävän yrityksen toiminta jakautuu venetarvikkeiden maahantuontiin, myyntiin sekä valmistukseen ja teollisuuden koneistuksiin. Erikoisala on veneiden voimansiirron komponenttien valmistus ja maahantuonti. Yhtiön toimitusjohtaja on Kristian Rantala ja hallituksen puheenjohtaja Kari Rantala. Viime tilikauden liikevaihto oli 4,3 miljoonaa euroa ja tulos 354.0000 euroa. n Antti Pousar. TARVASJOKI Antti Pousar palkittiin viime lauantaina Varsinais-Suomen yrittäjägaalassa 50-vuotisesta yrittäjätaipaleestaan. Tarvasjokelaiselle taksiautoilijalle myönnettiin Suomen Yrittäjien timanttiristi. Saukonojan koulukauppa varmistui LIETO Saukonojan entisen koulun kauppa sai sinetin, kun viime maanantaina kaavoituksen ja teknisten palvelujen toimialajohtaja Ari Blomroos teki asiasta viranhaltijapäätöksen. Saukonojan koulu rakennuksineen sekä määräalat kiinteistöistä Saukonojan koulu ja Koulun pelto myytiin Timo ja Johanna Virjoselle perustettavan yhtiön lukuun. Kauppahinta rakennuksista ja 5.610 neliön määräaloista on 80.500 euroa, johon lisätään kaupanvahvistajanmaksu 120 euroa. Lohkomisesta vastaa ostaja. Virtanen valittiin Kaarinaan LIETO Liedon Keskuskoulun rehtori Emmi Virtanen on valittu Kaarinan johtavan rehtorin virkaan. Valinnan teki tiistaina Kaarinan sivistyslautakunta. Virkaan oli 18 hakijaa. Kaarinan nykyinen johtava rehtori Mika Rantanen jää eläkkeelle maaliskuun lopussa. Emmi Virtanen on ollut Keskuskoulun rehtorina keväästä 2018 alkaen. n Emmi Virtanen. Lieto päättää kaivuumaksuista LIETO Lain mukaan kunnalla on oikeus periä maksu kustannuksista, jotka aiheutuvat kadulla ja yleisellä alueella tehtävien töiden ilmoitusten tarkastamisesta ja töiden valvonnasta. Liedossa kaivumaksuja kertyy noin 16.000 euroa vuodessa. Liedon taksat ovat yhdenmukaisia naapurikuntien kanssa. Tekninen lautakunta hyväksyy taksat ja toimittaa ne kunnanhallituksen käsittelyyn.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 7 Timpro tekee mitä vain mistä vain Liedon vuoden yritys seisoo useammalla tukijalalla LIETO MATTI LEHTONEN —Me teemme juuri sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat, tiivistää Timpro Oy:n toimitusjohtaja Hemmo Järvinen yrityksen palaverihuoneessa Tuulissuon teollisuusalueen takamailla. Vuonna 1987 perustettu Timpro kertoo kotisivuillaan olevansa teollisuuden alihankkija. Osaamista on metallista, puusta, lasikuidusta, nestekaasusta, pneumatiikasta, elektroniikasta, suunnittelusta ja kunnossapidosta. Vain ydinvoima puuttuu? —No sitä ei vielä olla tarvittu. Toiminta on laajentunut pikkuhiljaa asiakkaiden tarpeiden ja yritysostojen myötä, alkuun kaikki lähti metallihommista. Tällä hetkellä tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat linja-autoteollisuus, raideliikenne ja meriteollisuus, ja metallityöt ovat edelleen Timpron tärkein tuotannon ala, Järvinen kuvailee. Yrityksellä on useampi toimitila Tuulissuon alueelta, ja työntekijöitä tällä hetkellä noin 35. Hyvästä tekijästä pidetään kiinni Timpron perusti siis vuonna 1987 Timo Kulmala, joka omistaa Timpron edelleen. Hemmo Järvinen tuli firmaan töihin vuonna 1999, samoihin aikoihin kun Timpron ensimmäinen laserleikkauskone hankittiin. —Timo osti aikanaan hyvän koneen, ja se on edelleen päivittäisessä käytössä. Konekanta on tällä hetkellä muutenkin ajan tasalla. Viimeisimmästä laajennuksesta alkaa olla viisi vuotta aikaa, mutta valmius toiminnan kasvattamiseen on olemassa. Tällä hetkellä tarvetta ei kuitenkaan ole, Järvinen tiivistää. Kun kyseessä on monialayritys, joka menestyy nimenomaan yksittäisten kappaleiden tai pienten sarjojen ansiosta, tarvitaan osaavaa henkilökuntaa. Miten Timpro löytää uusia, osaavia työntekijöitä? —Haasteita on aina, mutta joukosta löytyy silloin tällöin helmiä. Pyrimme aina vakinaistamaan henkilökuntaa ja käytämme vuokratyötä vain välin Timpro Oy:n kehitysja laatupäällikkö Janne Kulmala (vas.) ja toimitusjohtaja Hemmo Järvinen olivat mielissään valinnasta vuoden lietolaiseksi yritykseksi. Lasikuituosaamista Timpro käyttää muun muassa linja-autojen takaseinien valmistuksessa. aikaisesti. Tälläkin hetkellä on pari hakua päällä, toinen särmäykseen ja toinen varastoon, kehitysja laatupäällikkö Janne Kulmala toteaa. Kulmala on Timpron omistajan poika, ja ensikosketukset firmaan otettiin jo rattaissa. —Armeijan jälkeen sitten vakavammin, ensin tuotantopuolella ja nykyään toimistossa. Tukijalkoina joukkoliikenne Tavallinen kuluttaja törmää Timpron valmistamiin asioihin yleensä kulkiessaan joukkoliikennevälineillä, bussilla, junalla tai laivalla. —Linja-auton vessa on hyvä esimerkki osaamisestamme. Siinä yhdistyvät metallityöt, lasikuitu, vesi, sähkö ja pintaverhoilut. Me teemme vessat moduulimuotoon ja Carrus Delta Oy asentaa ne paikoilleen Nuolemolla. Linja-autoteollisuudessa olemme olleet mukana oikeastaan yrityksen alusta asti, ja edelleen Volvon linja-autoihin myydään parhaimmillaan parilla miljoonalla vuodessa, Hemmo Järvinen kertoo. Timpron työnjälkeen voi törmätä myös VR:n ravintolavaunuissa ja vessoissa tai Viking Gracella rappusia kulkiessaan. —Gracen jälkeen olemme oikeastaan tehneet porraselementtejä jokaiseen Turun telakan laivaan. Viime viikonlopun yrittäjägaalassa Timpro Oy valittiin vuoden lietolaiseksi yritykseksi. Takana on yli 30 vuotta onnistunutta yrittämistä, mutta miltä näyttää tulevaisuus? —Etenkin telakkapuoli näyttää vetävän hyvin, ja tilauksiakin riittää. Meillä on useampi tukijalka, mutta taloustilanteiden vaihtelu vaikuttaa, kun pääosa tuotannostamme tehdään kotimaahan ja nimenomaan uusiin kohteisiin, Järvinen päättää. n Hitsaaja Luki Nguyen mittaili linja-auton runkorakennetta,joka viedään Carrus Deltan linja-autotehtaalle Nuolemolle. n Timpro Oy:n osaamislista on pitkä. Yksittäisiä tuotteita voidaan valmistaa vaikka TIG-hitsaamalla.
• TURUN TIENOO 8 21.11.2019 TARVASJOKI MATTI LEHTONEN Ainakaan epäselväksi ei tarvasjokelaisten viesti jäänyt: kunnan palvelut on pitäjässä turvattava. Ensi vuoden talousarviossa Tarvasjoen kunnanosa mainitaan useampaan kertaan, eikä paikallisten mielestä positiivisessa mielessä. Viime keskiviikkona tarvasjokelaiset purkivat murheitaan yhdessä. —Tarvasjoki on kohta viisi vuotta ollut osa Lietoa, ja pääosin kaikki on mennyt hyvin. Aivan viime aikoina olemme kuitenkin kuulleet huolestuttavia uutisia paikallisten palveluiden karsimisesta. Palveluiden mureneminen on surullista, Tarvasjoen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Aino Nurmi pohjusti. Lista tarkasteltavista kohteista on kieltämättä pitkä: Tarvashovi, uimahalli, hyvinvointikeskus, yhtenäiskoulu, hammashoito. Myös kirjastoauton toiminnan mahdollinen lakkautus puraisee Liedon itäisintä nurkkaa. Mistään yksiselitteisistä lakkautuksista ei ole kyse. Paikalla Tarvasjoen koululla ollut kunnanjohtaja Esko Poikelakin painotti, että tässä vaiheessa vasta selvitetään. —Virkamiehet valmistelevat, poliitikot päättävät. Nyt on oikea hetki järjestää tällainen kuntalaistilaisuus ja vaikuttaa päättäjiin. Päätöksiä tehdään alkuvuonna 2020, Poikela toppuutteli. Hyvät palvelut tuovat asukkaita Tarvashovi uimahalleineen, jäähalli, hyvinvointikeskus ja yhtenäiskoulu ovat tarvasjokelaisten mielestä kaikki osoituksia paikallisten päättäväisyydestä. Nyt Tarvashovin kiinteistö on ison remontin tarpeessa, hyvinvointikeskuksesta osa pois käytöstä sisäilmaselvitysten vuoksi ja uimahallin käyttökustannukset varsin korkeat. Lisäksi kouluverkkoselvityksessä kaavaillaan Tarvasjoen koulun muuttamista alakouluksi ja yläluokkalaisten siirtoa Liedon uuteen, vielä teoreettiseen, Keskuskouluun. Myös kunnan hamLeikkauslistaa käytiin läpi Tarvasjoella Paikalliset huolissaan ensi vuoden taloustoimien vaikutuksista n Marika Kaukinen liikuttui puhuessaan Tarvasjoen yhtenäiskoulun säilyttämisen puolesta. Koulun ruokasali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun paikalliset keskustelivat pitäjänsä tulevaisuudesta. Säkkikeräyksen tulos 673.000 kiloa muovia n Matias Nuotio järjesteli säkkejä kesäkuussa Vahdolla Matti Aaltosen pellonkulmassa. Säkkejä kerättiin myös Liedossa kahdessa paikassa. Tämän vuoden talteen kerätty lannoiteja siemensäkkimäärä on noin 70 prosenttia kaikesta kierrossa olevasta materiaalista. Määrä on yli 60.000 kiloa viime vuotta suurempi. Keräyksen koordinoivat 4H-järjestöt ja Yara Suomi. Keräyksessä työllistyy vuosittain iso määrä nuoria. Keräysmuovista valmistetaan esimerkiksi vannenauhaa sahaja rakennusteollisuuteen. —Keräysmäärissä on vuosittaista vaihtelua, mutta tämä on kärkikastissa. Tänä vuonna keräyspottia on kasvattanut se, että mukana on lannoiteja siemensäkkien lisäksi entistä enemmän rehusäkkejä. Yleinen keskustelu muovista ja pakkausmateriaalien kierrätyksestä on varmasti myös kannustanut viljelijöitä osallistumaan keräykseen, Yara Suomen kaupallinen johtaja Timo Räsänen sanoo. Keräyksen tuotto, lähes 138.000 euroa, käytetään keräykseen osallistuneiden nuorten palkkoihin ja nuorisotyön tukemiseen. —Haluamme mahdollistaa nuorille tekemisen paikkoja, joissa he voivat kantaa vastuuta ympäristöstä konkreettisella tavalla ja samalla työllistyä sekä ansaita omaa rahaa. Keräys on erinomainen tapa lisätä nuorten ymmärrystä kiertotaloudesta, sanoo Suomen 4H:n toimitusjohtaja Tomi Alakoski. Lahja lapselle -keräys jakaa taas joulun iloa PAATTINEN/MAARIA Turun ja Kaarinan seurakuntien diakoniatyön Lahja lapselle -keräys järjestetään tänä vuonna yhdettätoista kertaa. Keräyksen avulla toteutetaan diakonia-asiakasperheiden lasten joululahjatoiveita. Tänäkin vuonna noin tuhannen lapsen lahjatoiveet odottavat toteuttajiaan. Diakoniatyöntekijät keräsivät syksyn aikana lasten 20—50 euron hintaisia toiveita, joita vapaaehtoiset välittävät lahjoittajille arkisin 21.—–26.11. kello 11— 16 välisenä aikana numerossa 040 341 7660. Lisäksi lahjoittajaksi voi ilmoittautua vaikka vuorokauden ympäri osoitteessa lahjalapselle.fi. Lahjoittajille kerrotaan lapsen ikä ja lahjatoive, sen sijaan lapsen henkilöllisyys säilyy vain diakoniatyöntekijöiden tiedossa. Alle kymmenvuotiaiden toiveet ovat konkreettisia lahjoja, esimerkiksi leluja, kirjoja ja pelejä. Yli kymmenvuotiaat voivat halutessaan toivoa 40 euron hintaista lahjakorttia, minkä hinta voidaan puolittaa kahden lahjoittajan kesken. Lahjat toimitetaan paketoimattomina joko Diakoniakeskukseen (Puutarhakatu 22) 25.11.—3.12. kello 10—18 (ei viikonloppuna) tai Kaarinan kirkolle (Voudinkatu 2) 25. —29.11. kello 11—18. Vapaaehtoiset käärivät lahjat joulupaketteihin ja kuljettavat ne seurakuntiin. Yli kymmenen prosenttia suomalaisista lapsista elää pienituloisessa perheessä. Diakonia-asiakasperheiden lasten elämässä on monenlaisia taloudellisten ongelmien aiheuttamia murheita, joista suurimmat eivät varmasti liity siihen, että joulupukki unohtaa heidät. Lapsilla tulisi kuitenkin olla oikeus unelmoida myös vaikeissa elämäntilanteissa. Oikeus uskoa siihen, että heidänkin haaveillaan on merkitystä ja elämässä on toivoa paremmasta. Toteutuneet toiveet tuovat iloa ja kasvattavat tulevaisuudenuskoa.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 9 Leikkauslistaa käytiin läpi Tarvasjoella Paikalliset huolissaan ensi vuoden taloustoimien vaikutuksista mashoidon keskittämistä Härkätielle pohditaan. —Kun muutama vuosi sitten mietimme perheeni kanssa sopivaa asuinpaikkakuntaa, Tarvasjoki voitti nimenomaan hyvien julkisten palveluidensa vuoksi. Palvelut ovat vetovoimatekijä, ja toivon niiden säilyttämistä, Tapio Penttilä muistutti. Mannerheimin lastensuojeluliiton Tarvasjoen paikallisyhdistys oli kerännyt jäseniltään listaa Tarvasjoen hyvistä puolista. —Maaseudun rauha, hyväkuntoinen ja toimiva koulu, edulliset asunnot, hyvät peruspalvelut ja erinomainen sijainti, listasi MLL:n puheenjohtaja Petra Jorasmaa, hänkin vasta muutaman vuoden Tarvasjoella asuneita. Paikallisen jääkiekkoseuran TarU Hockeyn toiminnanjohtaja Lauri Isotalo kannusti kuntaa käyttämään paikallista jäähallia. —Aiempina vuosina kunta on varannut hallin kuntalaisille vain kerran vuodessa. Ensi vuodeksi on sentään sovittu kahdeksasta kerrasta, mutta esimerkiksi koulut ja päiväkodit voisivat hyödyntää yksityisellä rahalla pyöritettävää hallia paljon nykyistä enemmän. Viimeinen sammuttaa valot Omat puheenvuoronsa käyttivät myös Tarvasjoen kappeliseurakunta, Suurilan kyläyhdistys ja useampi paikallinen asukas. Yhteistä kaikille viesteille oli tunne siitä, että omaa kotipaikkakuntaa rusikoitaisiin epäoikeudenmukaisesti. Ehkä merkittävimmäksi yksittäiseksi palveluksi tarvasjokelaiset nostivat yläkoulun, vaikka paikalliset kävivätkin aikanaan vuosikymmeniä Liedon keskustassa yläkoulussa. —Jos kerran priorisoida täytyy, niin säästäkää edes yläkoulu! Se on meille kaikille niin tärkeä, vetosi liikuttunut Marika Kaukinen. Väliin saikin käsityksen, että Tarvasjoen koko koulua oltaisiin sulkemassa. Tarvasjoen pitkäaikainen kunnanjohtaja Stig Nyberg puhui pitkään, niin kuin tapanaan on. —Tämä Tarvasjoen palveluiden lakkautus on ollut trendinä jo vuosia. Hyvinvointikeskuksen alasajo on outoa, kyseessä on kuitenkin hyväkuntoinen rakennus, eikä Liedolla ole toiminnoille korvaavia tiloja. Uimahallin jos suljette, niin saatte meidät kimppuumme, Nyberg uhkasi. Tilaisuuden viimeiseen puheenvuoroon kiteytyivät hyvin paikallisten tunnelmat. —Toivottavasti se viimeinen tarvasjokelainen muistaa sammuttaa valot, niin ei tule Liedolle turhaan laskua! n Tarvasjoen pitkäaikainen kunnanjohtaja Stig Nyberg vastaanotti mikrofonin Tarvasjoen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Aino Nurmelta. Nyberg vetosi vahvasti Tarvasjoen palveluiden säilyttämisen puolesta. n Marika Kaukinen liikuttui puhuessaan Tarvasjoen yhtenäiskoulun säilyttämisen puolesta. Koulun ruokasali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun paikalliset keskustelivat pitäjänsä tulevaisuudesta. ”Toivottavasti se viimeinen tarvasjokelainen muistaa sammuttaa valot, niin ei tule Liedolle turhaan laskua.” n —Kunnalliset palvelut ovat myös vetovoimatekijä, muistutti Tapio Penttilä omassa puheenvuorossaan. n Jasu Meri totesi, että palveluiden keskittäminen säästää lyhyellä tähtäimellä euroja, mutta heikentää palveluiden laatua.
• TURUN TIENOO 10 21.11.2019 Pahkamäessa ei suostuttu lopettamaan kuntoilua Liikuntaryhmän uudistamiselle oli useampia syitä LIETO MARIA SUOMI —Missään nimessä ei ollut tarkoitus lopettaa senioriliikuntaryhmän toimintaa Asemalla, painottaa Lieto-opiston rehtori Risto Suominen. —Ryhmää päätettiin vain muuttaa. Siihen, miksi muutoksiin päädyttiin, on useampia syitä. Ensinnäkin Aseman-ryhmän ikärakenne on aika korkea. —Täytyy miettiä uusia kuvioita, jotta saadaan ryhmään uutta porukkaa. Varttuneempi väki on ollut Suomiseen yhteydessä ja toivonut liikuntaryhmää, joka toimisi aamulla tai aamupäivällä. Moni seniori kokee, että kello 16 kokoontuneen Aseman-ryhmän ajankohta oli liian myöhäinen. —Ja jos liikuntaryhmä halutaan aamulle, ei koulujen liikuntasali ole silloin käytettävissä. —Siksi ehdotettiin siirtoa Pahkamäestä Lujalaan. Näin ryhmä olisi säilynyt Asemalla, Suominen jatkaa. Lieto-opisto on järjestänyt kaksi samankaltaista sivukylien senioriliikuntaryhmää, toisen Asemalla ja toisen Ilmarisissa. Myös Ilmarisissa senioriryhmän paikkaa ja ajankohtaa on hieman muutettu. —Ilmaristen ja Aseman liikuntaryhmät olisi järjestetty niin, että sama ohjaaja olisi ensin ohjannut toisen ryhmän ja sitten jatkanut toiseen. Saman ohjaajan käyttö olisi ollut taloudellinen ratkaisu. —Meillä on kovat taloudelliset paineet. Ohjaajien matkakustannukset ovat merkittävä menoerä, Suominen perustelee. Uudistettu Aseman senioriliikuntaryhmä ei lopulta toteutunut tänä syksynä, koska osanottajia ei ollut tarpeeksi. —Mikäli kiinnostuneita on nyt tarpeeksi, opisto on valmis tarjoamaan tiistaiaamupäivän liikuntaryhmää tammikuusta alkaen uudelleen, rehtori Risto Suominen lisää. LIEDON ASEMA MARIA SUOMI Se oli järkytys. Lieto-opisto kertoi keväällä lopettavansa Pahkamäen koululla toimivan liikuntaryhmän. —Ryhmä olisi siirretty eri paikkaan, toiseen ajankohtaan ja eri ohjaajalle, harmittelee Martti Hörkkö. Mutta siihen Asemalla ei suostuttu. Alkujaan veteraani-ikäisten naisten ja miesten liikuntaryhmänä tunnettu porukka on vuosien verralla hitsautunut tiiviisti yhteen. —Olen ollut tässä porukassa mukana varmaan alusta asti. Toistakymmentä vuotta siis, Liisa Lahtinen laskee. Opiston päätös tuntui käsittämättömältä myös siksi, että ryhmä on ollut aktiivinen vuodesta toiseen. Parhaimmillaan Pahkamäen liikuntasalissa jumppaa parikymmentäkin henkeä. Antti Vuorinen kertoo olleensa yhteydessä kunnassa useampaan tahoon. Hän on vedonnut eläkeläisistä koostuvan ryhmän säilyttämisen puolesta. —Mutta ei ole johtoa kiinnostanut meidän murheet. Niinpä pääasiassa asemalaisista koostuva porukka otti ohjat omiin käsiinsä. He perustivat Pahkamäen ikiliikkujat -yhdistyksen, jonka kautta toiminta jatkuu nyt samanlaisena kuin ennenkin: sama ohjaaja, sama tiistain ajankohta ja sama kokoontumispaikka. Maksukin säilyi ennallaan. —Liikuntatoimi oli meille myötämielinen ja antoi koululta kohtuuhintaisen salivuoron. Eli vain kansalaisopisto jäi välistä pois, Hörkkö kertoo. Reijo Heikkilä on vetänyt Pahkamäen liikuntaryhmää alusta asti. Pidetty ohjaaja oli yksi painavimmista syistä, miksi opiston päätökseen ei suostuttu. Uudessa ryhmässä Heikkilä ei olisi jatkanut enää ohjaajana. —Tämä on paras kiitos, jonka vetäjä voi saada. Aivan ainutlaatuinen tilanne. Toivon, että olen tämän kaiken luottamuksen arvoinen, Heikkilä sanoo. Viime sunnuntaina Pahkamäen koulun pihalla oli iloista väkeä, vaikka sää oli harmaa ja sateinen. Ikiliikkujat suuntasivat Heikkilän johdolla Korsutuvalle. Tiedossa oli ensin reippailua pururadalla ja sen jälkeen makkaranpaistoa. Kaikki on taas hyvin. —Meillä menee hyvin. Emme ole katkeria, Martti Hörkkö kiteyttää. n Asemalaiset eivät suostuneet opiston päätökseen muuttaa senioriliikuntaryhmän paikkaa, ajankohtaa ja ohjaajaa. He perustivat oman yhdistyksen, Pahkamäen ikiliikkujat, jonka kautta reippailua jatketaan. n Reijo Heikkilä (oik.) vetää liikuntaryhmää. Simo Hietakangas (vas.), Mauri Ahtinen ja Martti Hörkkö käyvät mielellään kuntoilemassa tutun porukan kanssa. Ruskon rekkaparkki uuteen valmisteluun RUSKO Sosialidemokraattien tekemä valtuustoaloite rekkaparkista lähtee uuteen valmisteluun. Kunnanhallitus palautti asian tekniselle lautakunnalle. Lautakunta katsoi aiemmassa käsittelyssä, ettei kunnalla ole nykytilanteessa sopivaa maata esittää rekkaparkille. Musiikkiluokille paikka koulunmäeltä LIETO Keskuskoulun ja Liedon lukion musiikinopetusta annetaan tällä hetkellä tilapäistiloissa. Aikanaan musiikinopetuksen käyttöön tehdyt tilat Manttaalilla aiheuttavat sisäilmaoireita, eikä niitä voida opetukseen käyttää. Musiikinopetus aiotaan keskittää uusiin tiloihin Liedon lukion ja Keskuskentän välimaastoon. Rakentamisen mahdollistava asemakaavamuutos on valmis. Musiikkiluokille on osoitettu 600 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Rakennus tehtäisiin nykyisen metsäisen alueen koilliskulmaan, Opintien ja Urheilutien eteläpuolelle. Ramboll tekee Pomponrahkan tarkkailusuunnitelman MAARIA Turku on tehnyt Pomponrahkan Natura-alueella luonnonhoitotöitä omistamallaan alueella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt töihin poikkeuksia rauhoitusmääräyksistä. Samaan aikaan Turun kehätietä on parannettu, käännetty kuivatusta ja rakennettu tiivisteseinä Pomponrahkan kohdalla. Lisäksi Finavia on tehnyt Pomponrahkalla luonnonhoitotöitä omistamallaan alueella. Ramboll on laatinut tilaja toimenpideselvityksen mukaisen tarkkailusuunnitelman Finavialle. Turun ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kesken on sovittu, että Turku laatii vastaavan tarkkailusuunnitelman kaupungin omistamalle osalle Pomponrahkaa. Turku tilaa suunnitelman Ramboll Oy:tä aikapalkkiotyönä. Turulla ja Rambollilla on tuntiveloitushinnoista asiantuntijapalveluiden puitesopimus.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 11 Neptune Seatech osti tontin Liedosta LIETO Kunta on myynyt turkulaiselle Neptune Seatech Oy:lle tontin Asemanseudulta Tiemestarintieltä. Tontin koko on 3.266 neliötä ja kauppahinta 19.596 euroa. Neptune Seatech Oy on perustettu vuonna 1979. Yhtiön toimialaan kuuluu merija merenpohjatyöt sekä laivanrakennus-, rakennusja sisustustyöt suunnittelusta valmistukseen ja asennukseen. Hallanheimo keskustapiirin hallitukseen Keskustan Varsinais-Suomen piiri kokousti Pöytyällä ja valitsi piirihallituksen. Yksi valituista on Minna Hallanheimo Liedosta. Hänen varajäsenensä on Maria Nurminen Liedosta. Paimiolaisen Tuomas Hyssälän varajäseneksi valittiin Juha Marjomaa Liedosta ja nousiaislaisen Antti Airikin varajäseneksi Antti Mattila Ruskolta. Piirin puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Satu Simelius Sauvosta ja varapuheenjohtajiksi Kalle Suomela Turusta sekä Lauri Ojala Pöytyältä. Rand puoluevaltuustoon Ruskolainen Jorma Rand valittiin Vasemmistoliiton puoluevaltuustoon Kuopion puoluekokouksessa. Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti turkulainen Li Andersson. Puoluevaltustoon valittiin Varsinais-Suomesta Randin lisäksi Jaakko Lindfors, Turku, Katri Kapanen, Kaarina, Emma Lindqvist, Raisio, Tomi Nieminen, Paimio, Lotta Laaksonen, Parainen sekä varaedustajiksi Elina Sandelin, Turku, Pekka Rantala, Turku, Taimi Räsänen, Turku, Sasu Haapanen, Turku, Riikka Oksanen, Turku sekä Matti Rajala, Pöytyä. n Jorma Rand. Ruskolle käy sote-suunnitelman päivitys RUSKO Kunnanhallitus hyväksyi Varsinais-Suomen sosiaalija terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen vuosille 2019—2020. Koska sekä soteja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatio että järjestämissuunnitelman laadintaa varten luotu rakenne on purettu, maakunnassa on tarpeen päättää, millaisessa rakenteessa ja yhteistyöverkostossa järjestämissuunnitelman toimeenpanoa ja siihen liittyviä jatkokehittämistarpeita valmistellaan. Järjestämissuunnitelman laadinnassa on lähtökohtana käytetty viittä periaatelinjausta: • asiakas ennen organisaatiota, • varmistetaan oikea-aikainen palveluihin pääsy, • vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja peruspalveluja, jotka ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita, • uudistetaan palvelut digitaalisuus huomioiden, • rahojen pitää riittää. Päämääränä on, että asukkaille varmistetaan laadukkaat ja yhdenvertaisesti toimivat, todelliseen palvelutarpeeseen perustuvat, asiakasja kustannusvaikuttavasti toimivat palvelut ja huomioidaan asukkaiden kielelliset oikeudet. Tähän päämäärään pyritään tiivistämällä entisestään perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Ruskolla lyhyt jono terveyskeskukseen RUSKO Ruskon terveysasemalla lääkäripalveluihin pääsee nopeasti. Lääkärien jonotilanne on hallinnassa. Päivystykseen ajan saa pääsääntöisesti aina samana päivänä. Kiireettömän lääkärin vastaanottoajan jonoaika esimerkiksi syyskuussa oli 11 päivää. Ruskon terveysaseman vastaanottopalveluita käyttää noin 60 prosenttia ruskolaisista vuosittain. Lisäksi on runsaasti ulkokuntalaisia eli niin sanottuja terveyskeskusvaihtajia eri kunnista käyttämässä Ruskon terveysaseman ei-kiireellisiä palveluita. Lisäksi on satunnaisia ulkokuntalaisten päivystystarpeita. Neljä lääkäriä hoitaa Ruskon vastaanoton lisäksi muun muassa Vahdon vastaanoton, neuvolan, kouluterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja tehostetun palveluasumisen lääkärin tehtävät. Hallinnollisia tehtäviä, kuten esimerkiksi lausuntojen tekeminen eri viranomaisille ja kuntoutusten hankintapäätökset, on lisäksi merkittävästi. n Raision sosiaalija terveyspalvelujen lautakunnan mukaan Ruskolla pääsee nopeasti lääkäriin. Laakso ja Mattila Turun Perussuomalaisten hallitukseen n Turun Perussuomalaisten vuoden 2020 hallitus. Vasemmalta Joni-Juhani Laakso, Pirjo Lampi, Jouko Laakso, Sanna Paasikivi, Anne Valtonen, Hannele AlHamzawi, Jyrki Åland, Rami Mattila ja Kai Sorto. Kuvasta puuttuvat Kasper Holtari ja Tarja Nenn. MAARIA Maarialaiset Joni-Juhani Laakso ja Rami Mattila on valittu Turun Perussuomalaisten hallitukseen vuodelle 2020. Valinnat tehtiin syyskokouksessa 17. marraskuuta. Turun Perussuomalaisten puheenjohtajana jatkaa Jyrki Åland. Muut hallituksen jäsenet ovat Kai Sorto, Kasper Holtari, Pirjo Lampi, Hannele Al-Hamzawi, Jouko Laakso, Sanna Paasikivi, Anne Valtonen ja Tarja Nenn. Puheenjohtaja Åland piti linjapuheen. Hän muistutti kokousväelle, että perussuomalaiset on kaikissa kannatusmittauksissa Suomen suurin puolue. Vuosi 2020 on valmistautumista kuntavaaleihin. —Tulevana vuonna keskitytään jäsenja ehdokashankintaan, ja Turun Perussuomalaiset tulee täydellä listalla kuntavaaleihin 2021, sanoi Åland. —Perussuomalaiset tulee pyyhkimään Turun yli, koska ihmiset haluavat muutosta. Tuleva pormestariohjelmamme tulee olemaan kansallismielinen, oikeudenmukainen ja aito vaihtoehto kaikille turkulaisille. Turku haluaa mukaan työllisyyskokeiluun Turku hakee mukaan työllisyyden kuntakokeiluun. Kokeilussa kuntien rooleja vahvistetaan työllisyyspalvelujen järjestäjänä. Siinä jatketaan ja laajennetaan vuoden 2018 lopussa päättyneiden alueellisten työllisyyskokeilujen toimintamallia. Uuden kokeilun tavoitteena on sekä työnhakijoille tarjottavien työllistymistä tukevien palvelujen kehittäminen yksilöllisempiin palveluihin että palveluohjauksen ja palveluihin pääsyn tehostaminen. Turku on onnistunut vähentämään työmarkkinatuen kuntaosuutta. Tänä vuonna se on jäämässä ensimmäistä kertaa alle 20 miljoonan euron. Vuonna 2016 kuntaosuus oli 24,7 miljoonaa euroa. Turun tavoitteena on saada osuus jäämään alle 18 miljoonan euroa vuodessa.
• TURUN TIENOO 12 21.11.2019 LIETO MARIA SUOMI Pinkkiä tai keltaista pukua ei tule. Ei tylliä, paljetteja eikä ylenpalttisesti strasseja. Mutta hieman kuitenkin, “sillee sopivasti”, bling-blingiä. —Mustaa silkkiä on tulossa ja ehkä jotain muutakin, mutta jätetään se vielä paljastamatta, jatkaa Outi Kvarnberg. Liedon Asemalla valmistaudutaan jo itsenäisyyspäivään — ja Linnan juhliin. Kvarnberg sai kunnian valmistaa Maija S. Peltolalle puvun ja laukun itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle. Peltola oli Helsinki-Vantaan lentokentällä, palannut juuri Namibiasta, kun puhelimeen tuli viesti: hänen nimellään oli saapunut kutsu tasavallan presidentin kansliasta. Muutama ärräpää pääsi. Niin iso yllätys kutsu oli. Peltola työskentelee fonetiikan apulaisprofessorina. Syy Linnan juhlien kutsuun lienee kuitenkin hänen puheenjohtajuutensa Tieteentekijöiden liitossa. Tänä vuonna Linnan juhlien teemana on tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. Molemmat näistä kuuluvat juuri Tieteentekijöiden liiton intresseihin. —Käyn jatkuvasti tapaamassa poliitikkoja ja muistutan heitä tieteen ja yliopistokoulutuksen tärkeydestä. Totta kai kutsu ilahdutti, ensinnäkin liiton ja tieteen näkökulmasta. Toisaalta: Peltolalla oli aikoinaan tapana katsoa Linnan juhlat naapurin mamman kanssa. Yhdessä he pohtivat, että “ei noihin Asemalla valmistaudutaan Linnan juhliin n Jännittävää! Outi Kvarnberg (vas.) valmistaa Maija S. Peltolalle puvun itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle. —Hyvä tästä tulee, naiset toteavat hioessaan pukuluonnoksen yksityiskohtia. Rentoutus tehosi hyvin JÄKÄRLÄ MARIA SUOMI —Minä nukahdin! hihkaisee kakkosluokkalainen Verna Lakula. Jäkärlän koulussa sai tiistaina olla paikoillaan tekemättä mitään, kun vahtolainen joogaopettaja Laura Yli-Arvela veti koulun väelle äänimaljarentoutuksen. Pimeään liikuntasaliin oli aseteltu tunnelmavaloja, lattialle levitetty patjoja. Yli-Arvela soitti upeasti heliseviä tiibetiläisiä äänimaljoja. Puolen tunnin rentoutuksen aikana etsittiin levollista asentoa, käytiin läpi kehoa ja hengitystä. Verna Lakula ei ollut läheskään ainoa, joka pääsi seesteiseen tilaan — moni muukin nukahti rentoutuksen aikana. —Kuten aikuisetkin, lapset tarvitsevat hidastusta ja pysähdystä kiireisen arjen keskelle, Yli-Arvela muistuttaa. Äänimaljarentoutus oli osa Jäkärlän koulussa meneillään olevaa hyvinvoinnin teemaviikkoa. —Aiheena on ollut pääasiassa mielen hyvinvointi, kuvailee teemaviikkoa organisoinut luokanopettaja Päivi Männistö. Jäkärlässä on ollut teeFölin kaksikerrosbussi sai hyvän arvosanan LIETO/TURKU Föli kokeili kaksikerrosbussia linjalla 6/7 syys—lokakuussa. Asiakkaille ja kuljettajille tehtiin kysely, jossa tiedusteltiin muun muassa käyttäjäkokemuksia. Kyselyn mukaan kaksikerrosbussista pääasiassa pidettiin, mutta kokeilussa käytetty bussimalli ei sellaisenaan sovi kaupunkiliikenteeseen. Asiakaskyselyssä yleisarvosana Fölille oli 4, kun asteikko oli välillä 1—5. Kaksikerrosbussi sai arvosanan 3,8. Vastaajista 56 prosenttia oli matkustanut Fölin kaksikerrosbussilla. 16 prosenttia oli matkustanut kaksikerrosbussilla muualla. Kun kysyttiin, millä bussilla matkustetaan mieluiten, 39 prosenttia valitsi kaksikerrosbussin. Asialla ei ollut merkitystä 32 prosentille vastaajista. Kaksikerrosbussissa oli helppo liikkua 65 prosentin mielestä. Se koettiin myös tilavaksi. Toisaalta osa vastaajista piti bussia ahtaana ja huonosti liikuntarajoitteisille sopivana. Ovet avautuivat hitaasti. Lastenvaunuille oli liian vähän tilaa. Hyvinä asioina pidettiin tilaa, bussista avautuvia näköaloja, elämyksellisyyttä ja pehmeää kulkua. Yläkerrassa oli rauhallista ja osa teki siellä tietokoneella töitä. Kyselyyn vastasi 1.208 henkilöä. Vastaajista Liedosta oli 13 prosenttia eli 156 henkeä. Kyselyyn vastasi myös neljä ruskolaista, eli 0,3 prosenttia vastaajista. Noin 17 prosenttia vastaajista oli iältään 15—19-vuotiaita. Muut ikäluokat olivat tasaisesti edustettuina. Eläkeläisiä oli noin 18 prosenttia vastaajista. Uudenkaupungin jäsenyys pienentää muiden osuutta RUSKO Uudenkaupungin kaupunki harkitsee liittymistä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy osakkaaksi ja jätehuoltotehtävien siirtämistä yhtiölle. Samalla kaupunki liittyisi Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jäseniksi. Ruskon kunta puoltaa Uudenkaupungin mukaan ottamista. Järjestely edellyttää, että nykyiset omistajakunnat hyväksyvät uuden osakkaan liittymisen yhtiöön, osakeannin keskeiset ehdot sekä uuden osakassopimuksen. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on 17 kunnan omistama jätehuolto-yhtiö, joka huolehtii omistajakuntiensa puolesta kuntien asukkaiden jätehuollon järjestämisestä ja jäteneuvonnasta toimialueellaan. Yhtiö lähetti viime vuoden lopulla kahdeksalle kunnalle kirjeen, jolla tiedusteltiin halukkuutta selvittää mahdollisuutta liittyä yhtiön osakkaaksi. Selvitykseen lähtivät mukaan Eurajoki, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa. Laitila, Pyhäranta, Kustavi ja Taivassalo jättäytyivät selvityksen ulkopuolelle. Uudenkaupungin osuus yhtiön osakekannasta tulee olemaan 2,35 prosenttia. Muutos alentaa suhteellisesti vanhojen omistajakuntien omistusosuuksia. Liedon omistusosuus putoaa 3,23 prosentista 3,15 prosenttiin, Ruskon 0,87 prosentista 0,85 prosenttiin ja Turun 23 prosentista 22,46 prosenttiin. Ruskon kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy uuden osakkaan liittymisen periaatteet ja suunnatun maksullisen osakeannin pääasialliset ehdot. Valtuustolta pyydetään kunnanhallitukselle lupaa tehdä sopimuksiin vähäisiä muutoksia, mukaan lukien mahdolliset muutokset sen johdosta, että jokin sitoutuneista kunnista jättäytyy järjestelyn ulkopuolelle. n Kaksikerrosbussia kokeiltiin syksyllä muun muassa Liedon linjalla.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 13 Asemalla valmistaudutaan Linnan juhliin n Sen verran puvusta suostutaan paljastamaan, että ainakin mustaa silkkiä ja pientä bling-blingiä on luvassa. juhliin voi päästä millään”. —Itsenäisyyspäivä on yksi vuoden kohokohdista, silloin jotenkin hiljenee. Isovanhempani olivat sodassa. Mukavaa iltaa ja hyvää mieltä Maija S. Peltola alkoi heti pohtia, mistä saisi Linnan juhliin puvun. Oman kylän tuttu käsityötaituri tuli nopeasti mieleen. —Valitsin Outin, koska hän on paras. Enkä tunne muita, jotka osaisivat tehdä pukua, Peltola naurahtaa. Outi Kvarnberg on tehnyt paljon vaatteita, muun muassa vanhojentanssipukuja, puvustusta teatteriin, häämekkoja. Ikinä ennen hän ei ole kuitenkaan valmistanut alusta loppuun pukua Linnan juhliin. —Joskus olen tehnyt Linnan juhlia varten muutostöitä jo olemassa oleviin pukuihin. Mutta niistäkin alkaa olla aikaa 15 vuotta, Kvarnberg laskee. —Oli huippusiistiä, kun Maija soitti ja kysyi, tekisinkö hänelle puvun. Linnan juhlat itsessään eivät kuulemma jännitä. Peltola on työssään tottunut esiintymään ja puhumaan arvovaltaisten ihmisten kanssa. Ennen kaikkia hän toivoo itsenäisyyspäivän vastaanotolta mukavaa iltaa ja hyvää mieltä. Peltolan ja hänen Kimmonsa kättelyvuoro on heti alkuvaiheessa, kello 19.10 aikoihin. —Ehdottomasti haluan sitten päästä myös Linnan jatkoille! Maija S. Peltola julistaa. n Jännittävää! Outi Kvarnberg (vas.) valmistaa Maija S. Peltolalle puvun itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle. —Hyvä tästä tulee, naiset toteavat hioessaan pukuluonnoksen yksityiskohtia. ”Valitsin Outin, koska hän on paras. Enkä tunne muita, jotka osaisivat tehdä pukua.” Rentoutus tehosi hyvin maviikon puitteissa villasukkavenyttelyä, pidetty unipäiväkirjaa, mietitty hyviä tapoja ja luokkahengen nostattamista. On harjoiteltu myös itsekehumista, eli omien vahvuuksien löytämistä. Tänään torstaina koululla on vanhemmille avoimet ovet. Normaaleja oppitunteja ei ole, vaan yhdessä pelataan lautapelejä, rakennetaan palapelejä, tehdään kuvataidetta ja kirjoitetaan tarinoita. Perjantaina pienten puolella vierailee lukukoira Aune. Koska tällöin vietetään myös valtakunnallista Lapsi mukaan töihin -päivää, Männistö tuo koululle oman 5-vuotiaan tyttärensä. —Viikon päätteeksi oppilaat saavat kirjeen, jonka joku luokkakavereista on kirjoittanut. Tehtävänä on ollut kehua kirjeen saajaa ja kertoa tästä positiivisia asioita, Männistö kertoo. n Joogaopettaja Laura Yli-Arvela vieraili Jäkärlän koululla. Etualalla oikealla rentoutuksesta nauttivat kakkosluokkalaiset Verna Lakula ja Roosa Simola.
• TURUN TIENOO 14 21.11.2019 Luolakalliontien ensivaihe nähtäville LIETO Tekninen lautakunta on hyväksynyt Luolakalliontien ensimmäisen vaiheen kunnallistekniset suunnitelmat ja asettaa ne julkisesti nähtäville. Alueelle ei ole pääsyä, joten puuttuvan osuuden kunta tekee kiireellisesti niin sanotusti omana työnä. Tekninen lautakunta on hyväksynyt julkisesti kilpailutetut koneja kuljetushinnat puitesopimukseen, jonka perusteella työt tilataan. Luolakalliontie tehdään vaiheittain ja kilpailutetaan. Liedon kesäteatteri muuttaa Loukinaisiin LIETO Liedon teatteriyhdistyksen monta vuotta jatkunut pysyvän kesäteatteripaikan etsintä näyttää päättyneen. Tulevana kesänä Liedon kesäteatteria esitetään Loukinaisissa, vanhan koulun viereisellä kentällä. Osassa vanhaa koulua toimii nykyään Kukonharjan päiväkoti. Teatteriyhdistyksellä on varasto vanhan Loukinaisten koulun tiloissa. Katsojia ajatellen myös parkkipaikkoja on riittävästi, ja viereen pääsee bussilla sekä Liedosta että Turusta. Teatteriyhdistys on myös liittynyt Lippu.fi-järjestelmään ja lippujen ryhmämyynti aloitetaan sitä kautta. Maskun rakennusjärjestys kelpaa Ruskolle RUSKO Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Maskun kunnan uuden rakennusjärjestysluonnoksen ja osalistumisja arviointisuunnitelman suhteen. Maskun kunta on valmistellut uutta rakennusjärjestystä ja pyytänyt valmistuneesta luonnoksesta sekä siihen liittyvästä osallistumisja arviointisuunnitelmasta naapurikuntien lausuntoa. Rakennustarkastaja on paneutunut Maskun rakennusjärjestysluonnokseen. Kunnanhallitus merkitsi rakennustarkastajan huomiot tietoonsa saatetuiksi. Matintalon asemakaava valmis Loukinaisiin syntyy uusi asuinalue LIETO MATTI LEHTONEN Loukinaisiin hartaasti piirretty Matintalon asemakaava on valmis ja etenee kunnanhallituksen käsittelyyn. Kaava-alue sijoittuu Vankiontien, Vanhan Loukinaistentien, Vähävankiontien, Vastamäentien, Hakametsäntien ja Ratuntien maisemiin. Nykyisellään alueella on vanhoja tilakeskuksia, metsää ja hevosurheilukeskus. Kaavaehdotuksessa Matintalon alueelle osoitetaan 38 omakotitonttia, kolme asuinpientalon tonttia ja kuusi rivitalotonttia. Mikäli kaava suunnitelmien mukaan toteutuu, tulee Loukinaisiin 150—200 uutta asuntoa. Loukinaistentien varteen on kaavassa osoitettu paikka lähipalveluille, esimerkiksi päiväkodille. Vankiontie poikki alkupäästään Kaavasta tuli suunnitteluvaiheessa runsaasti huomautuksia. Kaavoittaja onkin osoittanut yksityisten maille omakotitontteja sekä erilaisia viheralueita. Vankiontien autoliikenne tullaan katkaisemaan nykyisen Vaihemäentien kohdalta, jolloin Vankiontien alkupään liikenne vähenee huomattavasti. Uusi tieyhteys tehdään Loukinaistentieltä Ratuntien ja Vähävankiontien kautta. Ratun kiinteistön osalta tehdään maanomistajan kanssa maankäyttösopimus, sillä hevosurheilukeskuksen alueelle osoitetaan tärkeä yhdystie. Uutta Ratuntietä on tulevaisuudessa mahdollisuus jatkaa Savijoen yli Vierun suuntaan. Alueella tehtiin myös arkeologinen inventointi, jossa ei löydetty uusia muinaismuistoja tai muuten suojeltavia kohteita. Kaavassa vanhat tilakeskukset on merkitty suojelumerkinnöillä, ja Loukinaisten vanha kylämiljöö rajattu uudisrakentamisen ulkopuolelle. Rusko hioo edelleen ensi vuoden budjettia RUSKO Kunnanhallitus ei vielä maanantaina saanut valmiiksi valtuustolle esitettävää budjettiehdotustaan. Eräät sisäiset erät ovat vielä laskennassa. Talousarvioesitys perustuu tällä hetkellä kunnanhallituksen antamaan menoraamiin, jossa toimintakulujen loppusumma on 34.072.601 euroa. Tuloja on lisätty vesilaitoksen kohdalle 50.000 euroa. Menojen leikkaus on kohdistettu sosiaalija terveydenhuollon menoihin, joskin määrärahavaraus on silti kolmisen prosenttia korkeampi kuin tämän vuoden ennustettu toteutuma. Budjettiesityksen ylijäämä poistojen jälkeen on n Matintalo 2 -asemakaava koskee isoa osaa Loukinaistentien itäpuolisesta alueesta. Kaavassa on alueelle merkitty 150—200 asuntoa. Tienoon alueelta ehdokkaita kirkolliskokoukseen TIENOO Kirkolliskokousja hiippakuntavaltuustovaalien ehdokasasettelu päättyi viime perjantaina. Vaalit toimitetaan 11. helmikuuta ensi vuonna. Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa 1.5.2020. Turun arkkihiippakunnassa kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon on molempiin kolme pappien listaa ja kuusi maallikkolistaa. Vaaleissa on ehdokkaita myös Tienoon alueelta. Kirkolliskokouksen pappisehdokkaita ovat muun muassa Maarian seurakunnan seurakuntapastori Saara Palmunen (Yhdessä-ehdokaslista), lietolainen korkeakoulupappi Mia Pusa (Yhdessä-ehdokaslista) ja Liedon seurakunnan kappalainen, Henrikinseurakunnan vt. kirkkoherra Pauliina Uhinki-Suominen (Sillanrakentajat-ehdokaslista). Kirkolliskokouksen maallikkoehdokkaita ovat maarialainen Merja Nurmio (Sosialidemokraattinen ehdokaslista), tarvasjokelainen Martti Heikkilä (Sillanrakentajat-ehdokaslista) ja ruskolainen Johanna Suokivi (Sillanrakentajat-ehdokaslista). Hiippakuntavaltuuston pappisehdokkaita ovat Yhdessä-ehdokaslistalla seurakuntapastori Saara Palmunen, korkeakoulupappi Mia Pusa ja Liedon seurakunnan seurakuntapastori Daniel Räsänen. Hiippakuntavaltuuston maallikkoehdokkaita ovat Merja Nurmio (Sosialidemokraattinen ehdokaslista), Martti Heikkilä (Sillanrakentajat-ehdokaslista) ja Johanna Suokivi (Sillanrakentajat-ehdokaslista). Ehdokaslistat tarkistetaan vaalilautakunnan kokouksessa 26. marraskuuta. Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Siihen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuuston jäseninä on 14 maallikkoa ja 7 pappia.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 15 Tarvasjoen uimahallin tulevaisuudesta kolme vaihtoehtoa TARVASJOKI Kunnan ainoan uimahallin tulevaisuus on epävarma. Kulttuurija vapaa-aikalautakunta toteaa kantanaan, että paras ratkaisu uimahallin tulevaisuuden kannalta olisi sen myynti ulkopuoliselle taholle. Toinen vaihtoehto on hallin sulkeminen ensi kesänä. Tarvasjoen uimahallissa käy vuosittain reilut 10.000 asiakasta. Vuosittainen kulu kunnalle on 130.000— 140.000 euroa. Mikäli kunnanvaltuusto niin päättää, voidaan toimintaa toki jatkaa myös entiseen malliin. Tarvashovi Oy:n hallitus on päättänyt aloittaa Liedon kunnan kanssa neuvottelut koko kiinteistön lunastamisesta takaisin yhtiölle. Mikäli tämä toteutuisi, uimahallin lippuhinnat todennäköisesti nousisivat. Ruskon pyörätiesuunnitelmat kunnanhallituksen mietittäviksi RUSKO Tekninen lautakunta hyväksyi osaltaan suunnitelmat ja kustannusarvion Hujalantien ja Kaharintien varren kevyen liikenteen väylästä. Taustatyötä pyysi kunnanhallitus, joka asiaa seuraavaksi käsittelee. Suunnitelmissa kustannusarvioksi saatiin 1,5 miljoonaa euroa. Kustannuksia nostaa Ruskonjoen yli tehtävä kevyen liikenteen silta. Kyseinen tieosuus on valtion eli Varsinais-Suomen Ely-keskuksen hallinnoima, eikä Ruskon kunta siis voi yksin töihin ryhtyä. Mahdollisessa toteutuksessakin Ely-keskus vastaisi rakentamisesta ja maa-alojen lunastuksista. Liikenneturvallisuusaloitteet menevät Elykeskukselle RUSKO Tekninen lautakunta päätti lähettää demareiden ja keskustan valtuustoryhmien tekemät liikenneturvallisuusaloitteet Ely-keskukselle. Erilliset valtuustoaloitteet koskevat molemmat liikenneturvallisuutta valtion teillä, jolloin Ruskon kunta ei voi hankkeita itse toteuttaa. Demarit ovat huolissaan Lähteenmäen asuinalueen ja Merttelän koulun ympäristön liikenneturvallisuudesta. Keskustalaisia puolestaan huolettaa Valpperintien ja Untontien suojatien turvallisuus. Tarvasjoen keskustakaava ei muuta mitään TARVASJOKI Liedon kunta käytti edelliskesänä etuosto-oikeuttaan Tarvasjoen keskusta-alueella tehtyyn maakauppaan. Ostettu alue sijaitsee Hämeen Härkätien ja Tarvasjoen välissä. Alueen asemakaavamuutoksella muutetaan Tarvasjoen kunnantalon ja lääkäritalon käyttötarkoituksia, ja mahdollistetaan niiden asumiskäyttö. Samalla helpotetaan Liedon Vesi Oy:n pumppaamon huoltoa ja saneerausta. Paikallisesti tärkeinä asioina uusi asemakaava turvaa nykyisen luontopolun säilymisen sekä Kertun tuvan tulevaisuuden. Kiinteistötyönohjaaja kartoittaa koulujen ja päiväkotien pihat RUSKO Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen päiväkotien ja koulujen piha-alueiden ja pihalaitteiden turvallisuuden parantamisesta toteuttaa kiinteistötyönohjaaja. Teknisissä palveluissa on meneillään organisaatiomuutos. Muutoksessa työpäällikön ja kiinteistönhoitajien väliin perustetaan kiinteistötyönohjaajan tehtävä, ja hänen vastuualueenaan tulee olemaan eri yksiköiden ja teknisten palveluiden välinen yhteistyö. Kiinteistötyönohjaajan ensimmäisiin tehtäviin tulee kuulumaan myös kokoomuksen aloitteen mukainen selvitys. Blomroosin virka täytetään vakinaisesti LIETO Pitkään Liedon kunnan kaavoituksen ja teknisten palveluiden vt. toiminnanjohtajana toimineen Ari Blomroosin virka täytetään vakituisesti. Virkavapaalla johtavan rakennustarkastajan virasta tehtävää hoitaneen Blomroosin työsopimus on päättymässä vuoden lopussa, ja hän jatkaa kunnan palveluksessa muissa tehtävissä. Toimialajohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto sekä riittävä työkokemus alalta. Kunnanhallitus valitsi haastatteluryhmään kunnanjohtajan ja henkilöstöpäällikön lisäksi Mari Mikkolan (kok.), Matti Metsistön (sd.) ja Tomi Pohjankukan (kesk.). n Ari Blomroos. n Tarvashovi Oy:n hallitus on päättänyt aloittaa kunnan kanssa neuvottelut Tarvashovin koko kiinteistön uimahalleineen lunastamisesta takaisin yhtiölle. Lautakunta suosisi koulukirjastoja ennen kirjastoautoa LIETO Säästöt kirjastotoiminnassa tulisi kulttuurija vapaa-aikalautakunnan mielestä kohdistaa mieluummin kirjastoautoon kuin koulukirjastoihin. Lautakunta käsitteli asiaa kahden vaihtoehdon välillä. Vastakkain olivat koulukirjastot ja kirjastoauto. Kirjastoauton lakkauttamisella saadaan säästöjä noin 60.000 euroa vuodessa. Koulukirjastojen sulkemisella taas voitaisiin vähentää yksi vakanssi kokonaan, mikä säästäisi henkilöstökuluja.
• TURUN TIENOO 16 21.11.2019 LIETO RAULI ALA-KARVIA Liedon seurakunnan talous on tällä hetkellä vakaalla pohjalla. Näin avasi talouspäällikkö Markku Ilonen ajankohtaiskatsauksensa kirkkoneuvostolle. Seurakunnan toimintakulut olivat tammi—elokuussa noin viisi prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Tilinpäätöksessä Ilonen uskoo toimintakulujen edelleen jäävät korkeintaan viime vuoden tasolle. Tilikauden tuloksen odotetaan olevan noin nollatasolla. Talouspäällikkö kuitenkin tähdensi, että tulevina vuosina on noudatettava hyvin tiukkaa kulukuria. —Jos verotulot eivät kasva tai kasvavat vain hiukan, eivät kulutkaan voi kasvaa, Ilonen totesi. Sijoitukset onnistuneet Rahaa seurakunnalla on. Rahoitusomaisuusarvopapereiden ja talletusten määrä oli elokuun lopussa noin 6,4 miljoonaa euroa. Seurakunta onkin käyttänyt leiviskänsä onnistuneesti. Sijoitukset ovat tuottaneet niin, että moni sijoituskohde on tuottanut alkuvuonna noin 10 prosentin vuosituottoa. Talletusten ja sijoitusten ansiosta seurakunnan maksuvalmius on erinomainen. Kiinteistönhoitoon lisävoimaa Juuri valmistuneen Mestarintuvan jälkeen suurin yksittäinen investointi on Pyhän Pietarin kirkon peruskorjaus. Mutta investointitarpeita on muuallakin. Myös kunnossa olevista kiinteistöistä pyritään huolehtimaan. Kiinteistönhoitoon on palkattu kaksi kokopäivästä henkilöä, joista toinen toimii suoraan talouspäällikön alaisuudessa ja apuna määräaikaisena kiinteistömestarina ja toinen henkilö kiinteistönhoitajana. Kiinteistönhoidon työpanosta kohdennetaan entistä selkeämmin myös Tarvasjoelle ja Littoisiin. Seurakuntatalon alueesta niin vesi-, viemäri-, hulevesi-, salaojakuin muistakin järjestelmistä tehtiin talouspäällikön tilaamana laaja kartoitus, jotta päästiin selville järjestelmän tilasta. Puutteiden ja vauSeurakunnalla on rahaa, mutta myös investointipaineita rioiden korjaamisesta tehtiin suunnitelma, ja koko alueen tilanne korjattiin samalla kun maanrakennustöitä kesällä tehtiin uudishankkeisiin liittyen. Nyt seurakuntatalon alueen pitäisi pysyä kuivana ja vesien ohjautuvat suunnitellusti sinne, minne pitääkin. Seurakuntatalossa korjattavaa Kesällä seurakuntatalossa myrkytettiin seinien punajäkäläkasvusto ja seinät myös pestiin. Seurakuntatalon kermikatot ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän aiheuttaen todennäköisesti vesivuotoja rakennukseen. Vaurioiden laajuus ilmenee vasta isojen rakenneavausten jälkeen. Kermikatteet tulee purkaa alusrakenteineen ja lämmöneristeet uusittava. Seurakuntatalon konesaumatut peltikatot ovat pääosin kunnossa, mutta ne on pestävä, mahdollisesti paikattava ja Koulu ja Kotikulmilla virittelevät yhteistyötä n Paattisten koulun oppilaat pääsevät Kotikulmilla-osuuskunnan lahjoituksen myötä askartelemaan heijastimia. Lahjoittamassa olivat Salla Kause (vas.), Tanja Kuoppala ja Jenna Ekman, käsityötarpeet vastaanottivat opettajat Sinikka Suominen (oik.) ja Kirsi Shah. PAATTINEN MARIA SUOMI —Tämän jälkeen Paattistentiellä ei pitäisi näkyä yhtään lasta ilman heijastinta, naurahtaa Jenna Ekman. Ekman, Tanja Kuoppala ja Salla Kause kävivät torstaina lahjoittamassa Kotikulmilla-osuuskunnan puolesta Paattisten koululle ison kasan heijastintarpeita: lankoja, kangasta, nauhoja, heijastinhelmiäkin. Lahjoitukset on ostettu Paattisilla elokuussa järjestetyn kesätorin sekä Paattisten päivän kahvion tuotoilla. Lahjoitus oli sen verran mittava, että kaikki koulun oppilaat pääsevät käsityötunneilla valmistamaan itselleen heijastimen — ehkä useammankin. —Aloimme miettiä, miten voisimme jakaa ihanaa käsityön iloa ja käsillä tekemisen riemua. Lahjoituskohteeksi valikoitui koulu, eli lapset ja nuoret, kertaa Kuoppala. Myös lahjoitusta syvällisempää yhteistyötä on viritteillä. Näillä näkymin Paattisten koulun pikkuyrittäjät-valinnaiskurssin oppilaat nähdään toukokuussa osuuskunnan kesätorilla. —Oppilaat perustavat kurssilla pieniä yrityksiä, joiden tuotteita ja palveluita he pääsevät torilla myymään, täsmentää opettaja Kirsi Shah. Shah paljastaa, että oppilaat myyvät ainakin leivonnaisia, käsitöitä, arpoja sekä palveluista hierontaa, nurmikonleikkuuta ja letitystä. Pikkuyrittäjät on valtakunnallinen kurssi, jota on järjestetty tänä lukuvuotena ensimmäistä kertaa Paattisten viidesja kuudesluokkalaisille. Kurssin myötä koululla on vieraillut yrittäjiä, ja tarkoitus on lähteä oppilaiden kanssa tutustumiskäynneille työpaikkoihin. —Harjoittelemme esimerkiksi logon tekoa, brändäystä, myyntipuheenpitämistä ja hinnoittelua, Shah kertoo. Kaapo Kakolle tunnustuspalkinto diabeetikoilta Suomen Diabetesliitto jakaa Vuoden diabetesteko -palkinnon vuosittain Maailman diabetespäivänä 14. marraskuuta. Tänä vuonna tunnustuksen saaja on lietolainen NHLjääkiekkoilija Kaapo Kakko. Ykköstyypin diabetesta sairastava Kakko on yksi Suomen tämän hetken tunnetuimmista urheilijoista. Hän oli ratkaisevassa roolissa, kun Suomi voitti tänä vuonna maailmanmestaruuden sekä aikuisten, että alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Kakko on uransa aikana puhunut avoimesti sairastamastaan tyypin 1 diabeteksesta ja sen hoidosta. —Turun yliopistollisessa sairaalassa minulle kerrottiin, ettei diabetes ole kamala sairaus, jos vain hoidan sitä kunnolla. Ja kun hoidan, saan myös pelata lätkää normaalisti. Jääkiekko on ollut suurin kannustimeni diabeteksen hoidossa, Kakko sanoo. —En ole koskaan ollut kiinnostunut siitä, mitä muut ajattelevat sairauksistani. Jos ne jotakin haittaavat, siitä kannattaa vain olla välittämättä. Olen iloinen, että kerroin diabeteksestani julkisesti. Haluan olla esimerkki muille diabeetikkonuorille, jotka haaveilevat huippu-urheilijan urasta. Olen omilla taidoillani näyttänyt, ettei diabetes ole hidaste, kun vain hoitaa sitä huolellisesti, Kakko kertoo. Vuoden diabetesteko -palkinnon myöntää Diabetesliiton hallitus. Se on myönnetty aikaisemmin muun muassa merkittäville diabeteksen hoidon kehittäjille.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 17 Seurakunnalla on rahaa, mutta myös investointipaineita maalattava kokonaisuudessaan. Myös katon tuuletusta on lisättävä. Katon korjaus maksanee neljännesmiljoonan. Parin kuukauden remontti voitaisiin tehdä ensi vuoden maalis—toukokuussa. Nuortentalon alakerta on kärsinyt kosteudesta. Remontissa on ainakin poistettava edellisessä remontissa asennettu muovimatto ja kuivatettava lattiaa muutama kuukausi, minkä jälkeen asennetaan lattialämmitys ja muovia hengittävämpi pintamateriaali. Littoisissa pesu riittää Littoisten seurakuntakodin seinät ja katto vaativat pesun. Myös kirkon katto pestään samalla Seurakuntakodin seinät vaativat osin uusimista ja maalausta, ja puita rakennuksen läheltä on välittömästi karsittava. Maalaus tehdään ensi keväänä. Huonoa valaistusta on korjattu jo nyt syksyllä ja otettu alue aktiivisen kiinteistönhoidon piiriin. Liedon Aseman kerhotilat eivät vaadi merkittäviä panostuksia lähiaikoina. Serakunassa mietitään mahdollisuutta luopua tilojen omistuksesta. Loukinaisten vuokratiloista luovuttiin jo syyskuussa. Poukaman vuokrasopimus on voimassa syyskuuhun 2022 saakka. Seurakunta pyrkii luopumaan ainakin osasta tiloja mahdollisimman nopeasti, koska Mestarintuvassa on vastaavat tilat. Tarvasjoen pappila myynnissä Tarvasjoen pappilasta on tehty kuntoarviotoimeksianto ja myyntitoimeksianto. Pappilan tilanne on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2019 aikana. Tarvasjoen seurakuntatalon ulkoikkunoiden korjaus on tilattu ja käynnissä. Hautausmaan huoltorakennuksen wc-tilojen kaakelointi tehdään vielä vuonna 2019. Muilta osin ei Tarvasjoella ole merkittäviä investointihankkeita. Kirkon ulkomaalausta ei esitetä toteutettavaksi ainakaan vielä 2020. n Tarvasjoen seurakuntatalon ulkoikkunoita on korjattu. n Liedon seurakuntatalon teräsrunkoinen, puupalkistolla varustettu sisääntulokatos on käyttöikänsä päässä. Katolle lammikoituu vettä rakenteen romahtamisen ja puutteellisen vedenohjauksen johdosta ja puupalkisto katoksen sisällä on todennäköisesti lahonnut. ”Jos verotulot eivät kasva tai kasvavat vain hiukan, eivät kulutkaan voi kasvaa.”
• TURUN TIENOO 18 21.11.2019 Nuorisovaltuuston ääni saisi kuulua nykyistä enemmän n Liedossa aloittaa tammikuussa uusi nuorisovaltuusto. Sen jäseniä ovat ainakin Oliver Pekola, Venla Heinonen, Olivia Kvarnberg ja Jenna Huhtaniemi. LIETO MARIA SUOMI Lempparissa oli lauantaina meneillään nuorisovaltuuston (nuva) vaalit. Äänestämään ei kuitenkaan tarvinnut ruveta, sillä ehdokkaiksi ilmoittautuneita oli tällä erää vain viisi. —Paikkoja on maksimissaan 10. Jos sitä enemmän tulee ilmoittautumisia, sitten äänestetään, täsmentää erityisnuorisotyöntekijä, Liedon nuvan ohjaaja Riikka Helenius. Ehdokaslistaan olivat kirjoittaneet nimensä Jenna Huhtaniemi, Olivia Kvarnberg, Oona Laiho ja Venla Heinonen — konkareita kaikki. Nuoret naiset ovat olleet nuvassa mukana jo useamman kauden. Uutena nimenä listassa oli Oliver Pekola. Hyvä niin, sillä Liedon nuvassa ei ole ollut lainkaan poikia viimeiseen kahteen kauteen. —Pojat tuovat asioihin kuitenkin vähän erilaista näkökulmaa. Siksi on kiva, jos saadaan poikia mukaan, perustelee Kvarnberg. Liedossa nuorisovaltuusto on toiminut 10 vuotta. Se järjestää tapahtumia, viimeisimpänä Jokilaakson koulun lanit. Myös Mikkelinmarkkinoilla nuvalaiset olivat näyttävästi mukana. Tärkeintä on kuitenkin päätöksenteko. Kerran kuukaudessa kokoustava porukka toimii nuorten äänitorvena kunnan päätäntäelinten suuntaan. Lain mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kokevatko nuvalaiset, että he ovat päässeet vaikuttamaan? —No, enemmän ja vähemmän, Heinonen kiteyttää. —On ollut asioita, joista sitten ylemmällä tasolla ei ole oltu samaa mieltä, Kvarnberg jatkaa. Tällä kaudella valtuusto on antanut lausunnot esimerkiksi roskiksista, ehkäisystä, kouluruuasta. Kulttuurija vapa-aikalautakunta myönsi nuorisovaltuustolle 1.000 euroa, jonka nuvalaiset pääsivät jakamaan lahjoituksena. Summa myönnettiin puoliksi Aseman ja Loukinaisten nuorisotoiminnalle. —Sekä Aseman että Loukinaisten nuokkarit toimivat vapaaehtoisvoimin, ei kunnan toimintana. Avustus on tarkoitus käyttää Loukinaisissa ruokaan ja peleihin, Asemalla peleihin, Helenius kertoo. Ei kovin tuttu päättäjillekään Nuorisovaltuustolle on varattu yksi paikka Liedon kulttuurija vapaa-aikalautakuntaan. Yksi nuvalainen pääsee siis osallistudet 2020—2021. Valtuusto koostuu 13—20-vuotiaista lietolaisista. Jenna Huhtaniemen, 17, ja Olivia Kvarnbergin, 16, ajoi nuvaan halu tutustua, miten kuntapolitiikka toimii sekä halu vaikuttaa. —Jos joskus isompana päätyy poliittiselle uralle, tästä saa siihen hyvän pohjan, Kvarnberg kokee. maan sen kokouksiin. —Tavoite tietysti olisi, että paikkoja olisi mahdollisimman monissa lautakunnissa. Näin nuorten kuuleminen olisi helpompaa, Riikka Helenius lisää. Paikallispoliitikoilla tosin on mahdollisuus seurata nuorisovaltuuston toimintaa läheltäkin. Jokaisesta kunnanvaltuuston ryhmästä on nimetty kummipoliitikko, jolla on valtuudet tulla seuraamaan kokouksia. Ovatko poliitikot käyneet aktiivisesti nuorten kokouksissa? —Eivät. Suora vastaus suoraan kysymykseen, Helenius toteaa. —Viime kokouksessa oli paikalla yksi kummipoliitikko. Nuorisovaltuusto on suhteellisen uusi elin kunnanhallinnossa. Nuoret harmittelevat, ettei heidän valtuustoaan ja sen lausuntoja oteta aina välttämättä tosissaan. Jotkut kuntapäättäjät eivät edes tiedä, miten ja miksi nuva toimii. —Ajatellaan, että olemme joku kerho. Tämä on kuitenkin lakisääteistä toimintaa, Oona Laiho muistuttaa. Uusi nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa tammikuussa ja vaikuttaa vuoSota-ajan puhdetöitä museolla LIETO Nautelankosken museossa on ensi keskiviikkona iltakuudelta kaikille avoin luento Sota-ajan puhdetöistä. Luennolla konfliktiarkeologi, FM Riku Kauhanen kertoo sanoin ja kuvin puhdetöiden tekemisestä sota-aikana, puhdetöiden tekijöistä ja käytetyistä materiaaleista sekä puhdetöinä valmistetuista esineistä. Puhdetyöt ovat historiallisesti vanha ja kansainvälinen ilmiö. Tietoja sotilaiden ja sotavankien eri konfliktien aikana valmistamista muistoesineistä ja pelivälineistä sekä armeijan tarvekaluista löytyy eri puolilta maailmaa. Puhdetöistä tuli suuren mittakaavan harrastus ensimmäisen maailmansodan aikana. Puhdetöitä tehtiin toisen maailmansodan aikana pääasiassa muistoksi, taidonnäytteeksi, lahjaksi ja kunnianosoitukseksi. Joillekin ne olivat myös keino ansaita. Suomen ankaran talvisodan aikana puhdetöiden teko jäi olemattomiin. Jatkosodassa, asemasotavaiheen aikana ilmiö sai valtavat mittasuhteet. Sodanjohto pyrki niin kannustamaan, ohjaamaan kuin rajoittamaankin puhdetöiden valmistamista. Eri puolilla sotaa käyvää Suomea valmistettiin poikkeuksellisissa olosuhteissa suuri määrä esineitä erilaisin menetelmin ja materiaalein. Näitä puhdetöitä on yhä monissa suomalaiskodeissa muistona sodasta. Riku Kauhasen ja VTT Olli Kleemolan vuonna 2019 julkaistu teos Käsin ja sydämin — Sota-ajan puhdetyöt käsittelee laajasti luennon aihetta. Teosta on myytävänä museon puodissa. Luentoa ennen ja sen jälkeen on mahdollisuus tutustua Lauri Nautelan museossa rakenteilla olevaan puhdetöitä esittelevään näyttelyyn. Näyttely valmistuu kesäksi 2020. n Koristeja muistoesineet olivat yleisiä puhdetöitä. Pahkasta valmistetun käsipeilin varteen on kaiverrettu ”Sirkka” n Erilaiset rasiat olivat suosittuja puhdetöitä. n Jatkosodan aikainen puhdetyö, alumiinista ja nahasta tehty puukontuppi ja sen sisällä alumiinikahvainen puukko.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 19 n LUKIJOILTA Valtio ja kunnat työnantajina Viime viikkoina on saanut lukea ja katsoa mediassa, miten kunnalliset ja valtiolliset työnantajat ovat ryhdistäytyneet. Tuntuukin oudolta, koska näitä työnantajia on aina pidetty arvossa ja lainkuuliaisina. Nyt näyttää siltä, että nämä työnantajat ovat siirtyneet niin sanotulle harmaalle alueelle. Jos katsotaan ensin Postin toimintaa. Ensin Postin johtoa palkittiin hyvästä vuoden 2018 tuloksesta reilulla bonuksella palkan päälle. Tämä herätti aivan oikein hämmennystä ja katkeruutta niiden henkilöiden taholta, jotka Postin hyvän tuloksen olivat käytännössä tehneet. Tältäkin katkeruudelta olisi vältytty, jos Posti olisi jakanut bonuksen koko henkilöstölle asemansa mukaan. Pienikin bonus kannustaa henkilöstöä eteenpäin. Toinen kohta, josta nyt kiistellään, on Postin aikomus siirtää henkilökunta matalamman palkkatason työehtosopimuksen piiriin. Ei se niin mene, että ilmoitetaan yksipuolisesti henkilöstön siirtyvän heikomman palkkatason työehtosopimuksen piiriin ensi viikon alusta. Vaikka tämä olisikin ”laillista”, niin oikeudenmukainen menettelytapa on, että ensin irtisanotaan vanha työehtosopimus ja irtisanomisajan jälkeen siirrytään yhdessä sovittuun sopimukseen YT-neuvottelujen päätyttyä. Tämän johdosta tässä kohtaa pitää Suomen hallituksen astua esiin ja jakaa nykyinen Posti kahteen osaan, arvopostin jakoyksikköön ja pakettipostiin. Postinjakelijat jatkavat valtion työntekijöinä. Suomen on vain hyväksyttävä, että postinjakajat on rinnastettava poliisiin ja palokuntiin, joiden kustannukset on sisäistettävä valtion vuosibudjettiin. Näin on meneteltävä, jotta Suomen hallituksen toive toteutuu viiden arkipäivän postin jakelusta. Pakettipostin osalta perustetaan oma yhtiö, jonka henkilöstön edut säilyvät kolme vuotta, aivan kuten suurten monikansallisten yhtiöiden välisissä kaupoissa. Tämän jälkeen Pakettipostilaitos on valmis kilpailemaan muiden pakettijakelijoiden kanssa suurentuvista markkinoista. Tämä sama kaava pätee myös näihin kuntien yhtiöittämiin toimintoihin. Eli ensin ovat YT-neuvottelut toimialan muutoksista, minkä jälkeen tehdään tarvittavat toimenpiteet sopimusten irtisanomisajan jälkeen. Pertti Leppänen Lieto Kotitalousvähennys on säilytettävä Vuosittain yli 400.000 suomalaista hyödyntää kotitalousvähennystä omassa arjessaan. Kotitalousvähennys on palvellut hyvin tavoitteitaan — asuntojen kunnon ylläpito, harmaan talouden estäminen ja työllisyyden parantaminen — ja sen avulla on onnistuttu löytämään erityisesti lapsiperheiden sekä vanhusten arkea helpottavia ratkaisuja. Hyödyntämällä kotitalousvähennystä lastenhoitoon, kodinhoitoon ja asunnon ylläpitoon voidaan turvata lapsiperheiden selviytymistä kiireisessä arjessa ja tukea vanhempien jaksamista. Väestön ikääntyessä monen ikäihmisen edellytetään pärjäävän omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja tässä kotitalousvähennyksen hyödyntäminen tuo mahdollisuuksia siivousja kotitaloustöiden teettämiseen palveluntarjoajalla. Monella työssäkäyvällä kansalaisella ei ole aikaa tai osaamista tehdä tarvittavia remontteja omassa kodissaan ja silloin kotitalousvähennyksen hyödyntäminen on paikallaan. Samalla kotitalousvähennys on omalta osaltaan tukenut työllisyyden kasvua. Nykyinen hallitus on päättänyt, että vuonna 2020 kotitalousvähennys pienenee. Tähän saakka kotitalousvähennys on kannustanut kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat aiemmin tehneet itse. Vähennys on kehittänyt Suomeen palvelukulttuuria, edistänyt asuntojen omatoimista kunnossapitoa ja torjunut harmaata taloutta. Veronmaksajain keskusliitto on laskenut, että jos henkilö käyttää vähennykseen oikeuttavaa palvelua tuhannen euron edestä, tästä saatava verovähennys on ensi vuonna 100 euroa pienempi kuin aiemmin. Suuremmissa remonteissa vähennys pienenee jo useilla sadoilla euroilla. Varsinais-Suomen kokoomusnaiset vaativat hallitusta säilyttämään kotitalousvähennyksen vuoden 2019 tasolla ja huomioimaan verovähennyksen merkittävät yhteiskunnalliset hyödyt kasvavassa ikääntyvien palveluissa ja pienentyvässä lapsiperheiden määrässä. Malla Rannikko-Laine puheenjohtaja Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset Pieni, viihtyisä ja kuritettava Tarvasjoki n FACESTA Kysyimme Facebookissa lukijoilta, millaisia ajatuksia ja tuntemuksia tulee mieleen nimestä Tarvasjoki? Pekka Aho: —Pikkuinen pitäjä Liedon kupeessa. On ainakin uimahalli. Helena Ojala: —On lähellä Turkua. Taina Tani Virtanen: — Ensimmäinen Tarvasjoen vahvin nainen. Jani Suvanto: —Syrjäinen ja hiljainen kylä landella. Teija Hossi: —Tarvashovi. On siellä piilotettu pullo poikineen metsään, ja tuli joskus oltua järkkärinäkin. Mirva Kinnala: —Bingo. Juha Marjomaa: —Kotikunta ensimmäiset 25 vuotta. Pienessä kunnassa oli mahtava yhteen hiileen puhaltamisen meininki. Harvasta samankokoisesta kunnasta löytyi monitoimihalli, uimahalli, jäähalli, yhtenäiskoulu ja hyvinvointikeskus. Tarvasjoella olisi ollut parempi tulevaisuus omana kuntana ilman valtion pakkoliitosta. Jenni Mielonen: —Syntymäkunta. Marika Kangassalo: — Hyvä paikka lapsiperheen asua ja olla. Huolissani tosin seuraan Liedon tekemiä päätöksiä, saavatko hölmöilyllään vietyä monet palveluistamme pois. Varsinkin, kun päätökset perustuvat hyvin monissa kohdin vääristettyihin asioihin. Kaija Airaksinen: —Nuoruuden ajan tanssipaikka ainakin, nykyisin jääkiekko ja luistelu sekä uimahalli! Petra Maria Loikas: — Tarvajärvi Niilo. Henrietta Heininen: — Lapsuus ja nuoruus. Tarja Kuivaniemi: — Hyvä paikka asua, mutta valitettavasti Liedon kunnan päättäjät aikovat tavalla tai toisella autioittaa ja lopettaa vähäisetkin palvelut. Pekka Toivonen: —Liedon pieni naapurikunta, joka ottaa nyt ikävä kyllä pahasti takkiin New Public Management -johtamistavan sokaisemien lietolaisten päättäjien toimesta. Toivottavasti Tarvasjoki ei ole tulevaisuudessa niin kuin Tortinmäki Paattisilla. Pertti Lehtonen: —Maalariystäväni, kollega Taisto, joka asuu siellä. Hän on syntynyt samana päivänä, kun talvisota alkoi. Hänelle aina vitsailtiin, että minkä messiaan ne luuli tänne syntyneen, kun sitten hyökkäsivät maahamme. Janne Julin: —Velkaa, ja paljon. Koululaiset yöpyivät kirkossa n Ilona Laaksosen (vas.) ja Frida Paukkerin oli hankala nukahtaa kirkossa. Valot ja äänet valvottivat. n Kamat kasassa ja ulkovaatteet päällä. Valtteri Lamppula odotti, että joko sitä pian pääsisi seurakuntatalolle aamupalalle. LIETO MARIA SUOMI Olihan se aika jännittävää, nimittäin nukkua yö kirkossa. —Mutta oli hauskaa ja kivaa myös, kiteytti 8-vuotias Frida Paukkeri. Tarvasjoen ja Liedon kirkot osallistuivat viikonloppuna valtakunnalliseen 7—14-vuotiaille tarkoitettuun Yö kirkossa -tempaukseen. Helsinkiläiset Kallion ja Paavalin seurakunnat haastoivat muita seurakuntia viettämään valvomisen sunnuntain yön kirkossa. Aamulla kello 8 ympäri Liedon kirkkoa oli makuupusseja, tyynyjä, reppuja ja pehmoleluja. Yö oli takana, ja lapset alkoivat vähitellen pakkailla tavaroitaan kasaan. No, tuliko uni hyvin kirkossa? —Ei! En nukkunut yhtään koko yönä! naurahti Ilona Laaksonen, 8. Valtteri Lamppulallakin oli hankaluuksia saada unesta kiinni. —Vähän jännitti nukkua kirkossa, mutta voisin tulla tänne yöksi uudestaankin, 7-vuotias totesi. Nukkumista häiritsivät valot ja äänet. Varsinkin kaappikellon tikitys kaikui hiljaisessa kirkkosalissa. Mutta yllättävän lämmin paikka alttari oli pötkötellä, kertovat Laaksonen ja Paukkeri. —Lattialämmitys lämmitti mukavasti. Yökyläily loi mielenkiintoisen näkökulman tutustua kirkkoon. Illalla leikittiin esimerkiksi taskulamppupiilosta. —Oli jännittävää huomata, miten vaikeaa kirkossa on leikkiä, koska täällä kaikuu niin paljon. En ole sitä ennen tullut ajatelleeksi, lisäsi Liedon seurakunnan nuorisotyönohjaaja Suvi Pulkkinen. Liedon kirkossa yöpyi viime viikonloppuna 20 koululaista ja neljä aikuista.
• TURUN TIENOO 20 21.11.2019 n OMASTA PÄÄSTÄ matti.lehtonen@turuntienoo.fi n HALOITA puh. 489 2012 MEIDÄN TIENOO Toivottavaa on , että kaikki esiintyvät omalla nimellään. Myös nimimerkin henkilötietojen tulee olla toimituksen tiedossa. Omat uutiset -tekstin tulee olla napakka. Kirjoitukset osoitteella toimitus@turuntienoo.fi tai postitse Toimitus/Turun Tienoo, Elotie 26, 21360 Lieto as. Lukijan kuvien tulee olla digitaalisia ja RGB-värillisessä jpeg-muodossa. Toimituksella on oikeus tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. Lähetettyjä julkaisemattomiakaan kirjoituksia ei palauteta. Kirjoita, ota kantaa. Kerro, mitä tienoolla tapahtuu. ? MÄKELÄ ? EKOVINKKI Pari sanaa kuntoliikunnasta Jos käy päivätöissä, kasvattaa lapsia, juttelee vaimolle ja tottelee omakotitalon vuodenkiertokalenteria, ei jaksa tai ehdi harrastaa hikiliikuntaa. Paitsi koripalloa! 1990-luvun alkuvuosina Kirkonkulman ala-asteella pyöri Liedon lukion senioripalloilijoiden eli Lieto-Koriksen koriskerho. Koulun jälkeen haettiin Pullapirtistä piispoja ja odoteltiin kerhon alkua, välitunnit pelattiin vuoden ympäri koulun pihalla. Talvella asfaltti piti hakata petkeleellä paljaaksi. Katsottiin paljon NBA Actionia, sillä kaverilla jonka kotona näkyivät kaapelikanavat. Ei ollut Youtubea. Aina pelattiin, kesät talvet. Teini-iässä sitten mopot, riiaus, kalja ja bändi. Koripallo jäi, joukkue hajosi. Armeijassa edustin Tykistöprikaatia katukoristurnauksessa, kolmekymppisenä kävin muutaman kerran kaupungin ulkokentillä heittelemässä. Kunnes tuli syksy 2019 ja Lieto-Koriksen Äijähöntsä. 90-lukulaisesta nimestään huolimatta kaikki pelaajat ovat syntyneet ennen 1990-lukua. Hain Intersportista tämän vuosituhannen ensimmäiset koripallokengät. Juoksusta pysähtyminen ja kääntyminen ovat vanhoille ihmisille vaikeita toimia. Niveliin sattuu, nivunen venähtää, yliliikkuvat olkapäät meinaavat mennä sijoiltaan heti, kun yrittää ottaa levypalloa. Puolestatoista tunnista palautuu juuri ja juuri viikossa, eli treenikertojen välillä. Heittokäsi on vahvempi kuin 14-vuotiaana, mutta syvyysnäkö ei riitä korille asti. Viikonloppu alkaa oikeastaan jo torstaina eli treenipäivänä. Loppuviikon tuntee elävänsä, ja kuolevaisuutensakin sitten joskus, vähän myöhemmin. Puolueeton testi päästövähennykseen Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta millä toimilla todella on merkitystä? Onko sähköauto ekoteko ja millainen on tavallisen autoilijan hiilijalanjälki? Liikkumisen päästöjä voi vähentää varmimmin jättämällä auton kotiin, mutta usein se ei ole vaihtoehto. Valot päälle! on vuonna 2016 julkaistu puolueeton kirja päästöjen vähentämisestä sekä energian kytkeytymisestä tavallisen ihmisen elämään. Kirjan pohjalta on julkaistu laskuri, jolla kuka vain voi arvioida auton valinnan vaikutuksia omiin päästöihinsä. Lataa kirja ilmaiseksi osoitteesta valotpaalle.fi, josta myös laskuri löytyy. Autoilusta aiheutuu keskimääräisellä bensa-autoilijalla kaksi tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Kaikki kulutuksen päästöt ovat 10 tonnia vuodessa suomalaista kohden, josta liikkuminen lohkaisee leijonanosan. Vaihtoehtoina fossiilisille polttoaineille laskuri arvioi kaasun, korkeaseosetanolin, uusiutuvan dieselin, sähköauton sekä ladattavan hybridin päästöjä. Vinkin laati DI Tuomas Vanhanen Etäluettavista mittareista ei asiakkaalle ole hyötyä Mikä kustannusvaikutus on Liedon Veden etäluettavien vesimittarien vaihtotyöstä asiakkaille? Mitä maksaa 6.000 mittarin vaihtotyö ja etävalvonta vuodessa? Mitään hyötyähän niiden vaihtamisesta ei ole asiakkaalle. Nytkin asiakas voisi aivan hyvin ilmoittaa vesimittarilukeman kuukaudessa. Jos kaikki hanat ja laitteet ovat kiinni ja mittari pyörii, tietää että jossain on kodissa vuoto. Liedon Veden toimesta ei mittaria ole luettu enää vuosikymmeniin, eli asiakas sen kerran vuodessa on ilmoittanut ja laskutus tapahtunut arviona ja tasauslaskulla kerran vuodessa todellisena kulutuksena. Ainoa hyöty on siis Liedon Veden omistajille, jos runkoverkko vuoto pystyttäisiin paikantamaan paremmin tällaisella järjestelmällä, mutta siihen ei etämittareilla ole mitään vaikutusta. Nyt pitääkin kysyä, paljonko veden hinta nousee asiakkaalle vuodessa näiden toimenpiteiden vuoksi, koska mitään hyötyä siitä ei jollekin eläkeläiselle ole omassa kodissaan. Nuolemon ok-asukas Lieto Lakkoilulle on painavat syynsä Olemme viime päivinä saaneet lukea useista eri aloja uhkaavista lakoista. Posti sitä, valtio tätä, Arkea sitä, Turku tätä. Ihmisiä kuunnellessani huomaan, miten vähän ymmärretään sitä, mistä näissä erilaisissa työtaistelutoimissa on kyse. Työnantajat, varsinkin isot työnantajat, ovat alkaneet järjestelmällisesti ”hyökätä” aikojen saatossa työntekijöille neuvotteluissa saavutettujen etujen kimppuun. On lähtenyt erikoinen ilmiö liikkeelle: työehtosopimusshoppailu. Siinä työnantaja vaihtaa työntekijöille kuuluvat edut itselleen edullisimmiksi. Tämäkö lisää kannattavuutta ja työhyvinvointia? Useiden teollisuuden alojen neuvottelut ovat tänä syksynä edenneet jähmeästi. Ehkä suurimpana syynä tähän on KIKY (kilpailukykysopimus) — tai pikemminkin siitä luopuminen. Työntekijöiden mielestä viimeisen kolmen vuoden aikana on ilmaisia työtunteja tehty riittävästi. Työnantajien mielestä taas ei, tai ainakin sille ilmaiselle työlle on määriteltävä hinta, jos siitä luovutaan. Lisäksi työnantajien tavoitteina on muun muassa vähentää arkipyhävapaita, puolittaa lomarahat sekä leikata sairausajan palkkaa, vuorotyölisiä ja ylityökorvauksia. Tämän päivän työntekijöiden kohtelua kuvaa myös hyvin jatkuvasti lisääntyvän vuokratyövoiman käyttö. Vuokratyöläisten joukko on juuri sellaista työvoimaa, jota työnantajat haluavat. He eivät valita työajoista. He eivät huutele maksamattomien palkkojen tai lomarahojen perään, eivätkä he myöskään sairasta. He eivät tee lapsia ja he ovat aina käytettävissä, kun tilaajayritys haluaa. Tälläkin hetkellä postilaiset lakkoilevat myös niiden vuokratyöntekijöiden puolesta, jotka kulkevat ”salaa” töihin aitaan tehdyn aukon kautta. Susanna Kiukainen (sd) Turun Teollisuustyöntekijät ry. 001 VT Puheenjohtaja Realiteetit hukassa Päätoimittaja Rauli AlaKarvia paheksuu Sivuhuomautuksessaan (TT 14.11.) Ruskon vihreiden tekemää valtuustoaloitetta, jossa ehdotetaan, että kotona kotihoidon tuella elävät lapset ja vanhempi saisivat halutessaan käydä arkena Maunun koululla syömässä lounaan. Ala-Karvia ei taida ymmärtää, mitä kotihoidon tuella eläminen voi tarkoittaa. Kotihoidon tuki on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 338,34e/kk ja mahdollinen pienituloisen perheen lisä on 181,07e/ kk. Nämä ovat verotettavia tuloja. Lisäksi käytettävissä on toki lapsilisä, ensimmäisestä lapsesta vajaa 100e/kk. On tilanteita, joissa nämä ovat perheen ainoat tulot. Tällaisillako tuloilla Ala-Karvia kuvittelee ”pullantuoksuisten isien ja äitien” tarjoavan lapsilleen ”laadukasta lähiruokaa” seitsemänä päivänä viikossa useaan kertaan päivässä? Katri Peltola Lieto Taksitolpalla ilkivaltaa Liedon taksitolppa K-supermarket Lietorin parkkipaikalla on viime aikoina joutunut useampaan otteeseen ilkivallan kohteeksi. —Viime viikolla revittiin taksitolppaa merkitsevät tarrat, maanantain ja tiistain välisenä yönä kaadettiin betoniporsaat. Onkohan jollain jotain lietolaisia taksikuskeja vastaan, yksi tolppaa käyttävistä kysyy. Taksitolppa on kunnan autoilijoille osoittama. Silloin tällöin paikalta löytyy kuitenkin ihan muita kuin taksiautoja. —Tänäänkin aamulla siihen oli joku parkkeerannut siviiliautonsa. Millään ei nykyään ole enää mitään väliä. Asiakkaat ovat löytäneet tolpan ihan mukavasti, esimerkiksi kauppareissua varten ei tarvitse autoa erikseen tilata, lietolaisautoilija kiittelee.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 21 SEURAKUNNAT ? KOULURUOKA ? MUISTATKO, ETTÄ... • Liedon koulujen ruokalista 25.—29. marraskuuta. Maanantai: broileri-juustokastike, moniviljariisi, ananas-jäävuorisalaatti, mustaherukkahillo, Mifua Välimeren tomaattikastikkeessa. Tiistai: quorn-currykiusaus, rapea vihersalaatti, leipä. Keskiviikko: kalapuikot, kermaviilikastike, perunasose, maissi-vihersalaatti, täytetyt paprikat. Torstai: lihakeitto, punainen paprika, linssi-kasvissosekeitto. Perjantai: riisipuuro, kaneli-sokeri, glögi, joulutorttu. • Ruskon koulujen ruokalista 25.—29. marraskuuta. Maanantai: kinkkukiusaus, salaattibuffa. Tiistai: pinaattikeitto, kananmuna, hedelmä. Keskiviikko: kebakot, juustokastike, perunat, salaattibuffa. Torstai: lasagnette, salaattibuffa. Perjantai: lihakeitto, Isopehtoori-leipä, hedelmä. Puntarikatu 1, 20780 Kaarina Puh. 02 2432 779 www.kaarinanseudunht.fi Avoinna arkisin 9.00–16.30. Myös sopimuksen mukaan Täyden palvelun toimisto • Liedon Maatalousnaiset os. 1 kokoontuvat Palvelukeskus Ruskan kuntosalilla tiistaisin klo 18–19. • Liedon Sotaveteraanit ry ja Sotainvalidit ry kahvija tarinatuokio ti 26.11. klo 15–17 Palvelukeskus Ruskassa. • Liedon VPK:n syyskokous tänään torstaina 21.11. klo 19 paloasemalla. Hallitus kokoontuu klo 17. (Ilm. 31.10.). • Liedon Parma ry:n syyskokous ke 27.11. klo 19 Parmaharjun kahviossa. (ilm. 7.11.). • LTU:n vuosikokous ti 26.11. klo18 Littoisten Työväen kahviossa. (Ilm. 7.11.). • Liedon Maamiesseuran pikkujoulu la 30.11. Naantalin kylpylässä. Ilm. ja tied. Timo p. 0400 484 120 tai Hannu p. 050 547 3000. (Ilm. 7.11.). • Liedon sotaveteraanien, sotainvalidien, puolisoiden ja leskien sekä perinneja tukijaoston yhteinen joulujuhla pe 29.11. klo 17 seurakuntatalolla. Ilm. ja tied. 25.11. menn. Paula p. 040 567 8477, Tauno p. 0400 802 413 tai Jarmo p. 0500 876 350. (Ilm. 14.11.). • MTK-Vahdon, MTKRuskon sekä Ruskon Maamiesseuran syyskokokoukset tänään torstaina 21.11. klo 18 Atula Huoltopalvelun tiloissa, Vähäkorventie 13, 21250 Masku. (Ilm. 14.11.). • MTK-Vahdon sadonkiitosjuhla su 24.11. alkaen jumalanpalveluksella klo 12 Vahdon kirkossa. (Ilm. 14.11.). • Liedon Eläkkeensaajat ry sääntömääräinen syyskokous ti 26.11. klo 15 Jokilaakson koululla, Karjatie 9. (Ilm. 14.11.). • Maataloustuottajain Paattisten yhdistyksen syyskokous tänään torstaina 21.11. klo 18 Naapurin Maalaiskana Oy:n tiloissa os. Tiemestarintie 6, 21360 Lieto as. (Ilm. 14.11.). • Liedon neurologiset vertaiset kokoontuu ma 25.11. klo 16 Palvelukeskus Ruskassa. n LIETO Lieto To 21.11. Isä meidän -aamurukoushetki Littoisten kirkossa klo 7.30. – Perhekerho klo 9.30–11.30 Mestarintuvalla. – Toimintatorstai srk-talolla, klo 10 Avustustyö Etiopiassa, klo 11.30 lounas (3€), klo 12 Vapaaehtoiset ohjelmat ry: Mamma rööri ja pulu rööri. – Olkkari Nuortentalolla klo 14—20. – Nuorten Olkkarin iltahartaus klo 19 Mestarintuvassa. – Hiljaisuuden jooga Tammikallion srk-kodissa klo 19, tied. emmi.saariaho@helsinki.fi Pe 22.11. Avoin etätyötila Tammikallion srk-kodissa klo 9–16. La 23.11. Galleria Kyläkirkko avoinna Littoisten kirkossa klo 16—18. Su 24.11. Perhemessu klo 10, Liedon srk-talolla Räsänen, Tukia-Takala, Jääskeläinen. Mukana lastenohjaajat ja päiväkerhoryhmät. – Kirkkolounas klo 11 srk-talolla. Vapaaehtoinen lounasmaksu diakoniatyölle. – Iltakirkko klo 17 Littoisten kirkossa, Tukia-Takala ja Stellare-lauluryhmä. Iltakahvit. – Galleria Kyläkirkko avoinna Littoisten kirkossa klo 18— 19. Ma 25.11. Perhekerho Aseman srk-kodissa klo 9.30—11.30. – Ystävänkahvila klo 12–13.30, Timon tuolijumppa. – Israelilainen tanssi klo 18–20 Mestarintuvassa. – Pappilan runoryhmä klo 18. Ti 26.11. Kirkkovartti Littoisten kirkossa klo 9.30 – Perhekerho Tammikallion srk-kodissa Kirkkovartin jälkeen, klo 11:30:een. – Perhekerho Ilmaristen Ketunkololla klo 9.30— 11.30. – Ulkoiluja juttukaverit Ikipihlajan hoivakodissa klo 14. Ke 27.11. – Mielenterveyskuntoutujien Porinaryhmä klo 12 Mestarintuvassa. – Liikuntarajoitteisille sovellettu curlingja vertaishetki Poukamassa klo 14. – Ulkoiluja juttukaverit Valmakodin ja Valmankartanon asukkaiden kanssa klo 14.– Miesten raamattupiiri klo 17 pappilassa, mukana Risto Leppänen. – Lapsikuoro Laululintusten harjoitukset klo 17.30— 18.10 Mestarintuvassa. – Alakoululaisten kokkikerho klo 18–19.30 Nuortentalolla. – Fundeerausilta Littoisten kirkossa klo 18: Rauhan teon kaventuva tila konfliktien maailmassa, FT, professori Marko Lehti. Myös musiikkia ja kahvitarjoilu. To 28.11. Isä meidän -aamurukoushetki Littoisten kirkossa klo 7.30. – Kirkkovartti Liedon kirkossa klo 9.30. – Perhekerho Mestarintuvassa Kirkkovartin jälkeen klo 11.30:een. – Toimintatorstai: Samassa veneessä -teemapäivä klo 10—13 srk-talolla. Asiaa itsensä toteuttamisesta ja yhdenvertaisuudesta. Puheenvuoroja, toiminta-tuokioita, tietoa Ruskan ja geriatrisen arviointiyksikön palveluista, kädentöitä toimintakeskuksen pöydästä. Mukana kehitysvammatyön pappi Pertti Arola ja monia toimijoita. Hartaus klo 11.15, lounas (3€) klo 11.30. – Olkkari Nuortentalolla klo 14—20. – Iltakirkko Liedon kirkossa klo 18, Ahola ja Nuorten Messubändi. – Hiljaisuuden jooga Tammikallion srk-kodissa klo 19, ilmoittautuneille. Lahja lapselle -keräys hakee lahjoittajia! Ilmoittaudu: lahjalapselle.lieto@ evl.fi tai p. 050 3548 203. Vivamon Jouluvaellus -matka la 15.12. lähtö Liedosta klo 9, paluu n. klo 17. Hinta 40 €/20€, sis. ”Ihmeellinen ilo”-esityksen ja lounaan ja kahvit. Ilm. 7.12. mennessä ja tied. Pirkko Leiniö, p. 050 5123 250. Tarvasjoki To 21.11. Perhekerho srk-talolla klo 9.30. Su 24.11. Messu kirkossa klo 10, Leeste, Kraft. –Yleisöluistelua Tarvasjoen jäähallissa klo 14.30—15.30. Ti 26.11. Siskonpäivän seurat klo 14 Siionin Kanteleen laulujen merkeissä Sisko Lehtosen luona, Äijälänkuja 4. Ke 27.11. Laulavat eläkeläiset HVK:ssa klo 13.30. To 28.11. Kirkkovartti klo 10, jonka jälkeen perhekerho srk-talolla, jouluruokailu. – Ehtoollishartaus klo 14 HVK:ssa. Kastetut: Adele Alisia Raatikainen. Kuolleet: Oiva Hugo Antero Salmenoja 95 v.; Aune Marjatta Siljamäki 92 v.; Marja Kyllikki Mäkinen 80 v.; Jari Erik Lindroos 59 v. n MAARIA Maarian kirkko: su 24.11. klo 10 Messu, Laaksonen, Palmunen, Rainio – klo 17 Johannesmessu, Auvinen, Laurén. Kärsämäen kappeli: su 24.11. klo 11 Messu, Sirén, Haikka. Maarian pappilan talli: ma 25.11. klo 9 Perhekahvila. Hepokullan srk-talo: su 24.11. klo 13 Messu, Sirén, Vuola – ti 26.11. klo 9 Vauvaperhekahvila – klo 12.30 Tuolijumppa – ke 27.11. klo 18 Japanin lähetyspiiri – to 28.11. klo 13 Lähetyspiiri, adventin odotuksessa. Kotimäen srk-talo: pe 22.11. klo 9 Jäkärlän perhekerho – ma 25.11. klo 13 Naistenpiiri – ke 27.11. klo 13 Muistijumppa. Raunistulan srk-talo: ma 25.11. klo 13 Pienpiiri – ti 26.11. klo 13 Seniorikerho – ke 27.11. klo 13 Avoimet ovet ja kahvila, pappi paikalla klo 13-15 – to 28.11. klo 14.30 Uusi kokkikerho 1-6 luokkalaisille, ilm. teemu.luoma-aho@evl.fi. Runosmäen srk-talo: ma 25.11. klo 13 Ystäväntupa, kahvimaksu 2€ – ke 27.11. klo 9 Perhekerho – klo 12 Lähetyspiiri, vieraana pastori Niina Kilpeläinen – klo 17 Erämaapyhäkoulu – to 28.11. klo 11 Ystäväntupa, kahvimaksu 2€. Yli-Maarian srk-talo: ma 25.11. klo 18 Käsityöilta – ti 26.11. klo 9 Vauvaperhekahvila – ke 27.11. klo 12.30 Perhekerho – to 28.11. klo 9 Perhekerho. Jäkärlän ostoskeskus, Turun Nuorten apu ry:n nuorisokahvila: pe klo 13 Jesari-ruuanjako. Kardinaalinkatu 3 A: ti ja to klo 13 Haliskahvila-ruuanjako. Runosmäen nuorisotalo: to klo 10 Vellikello-ruuanjako. n PAATTINEN Paattisten kirkko Su 24.11. klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Hannele Tenhu. Seurakuntatalo Ma 25.11. klo 9—13 perheiden olohuone, klo 13— 15 vauvamuskari, klo 18 kirkkokuoro. Ke 27.11. klo 10 seniorijumppa: kristillistä hiljaisuuden joogaa, klo 16 ja 17 perhemuskarit. Pappila Ke 27.11. klo 12—13 diakonian päivystys . n RUSKO Rusko Pe 22.11. Perhekerho klo 9.30, kerhotiloissa. La 23.11. Pyhäkoulu klo 10, kerhotiloissa. ROUTE 67 klo 15, Pilttipubissa. Su 24.11. Sanajumalanpalvelus klo 10, Veikko Sailola ja Hanna Likitalo-Goesch. Kirkkokahvit. Ma 25.11. Perhemuskari klo 10, kerhotiloissa. Yhteisvastaanotto sosiaalitoimen kanssa klo 12, diakoniatoimistossa. Ajanvar. Anne Jaatinen 044 7203 706. Päiväkerho klo 13, kerhotiloissa. Ti 26.11. Puistotoiminta klo 9—11, Päällistönmäen puisto, vaatii ennakkoilmoittautumisen! Ilmoittautuminen www. ruskonseurakunta.fi Hengellinen runopiiri klo 14, Lähimmäisen kammarissa. Ke 27.11. Hopeakuoron harjoitukset klo 11.30, srk-talolla. Ulkoilunystävät klo 12.30, tuovat palvelutalojen asukkaita Hopeakerhoon tai ulkoilemaan. Päiväkerho klo 13, päiväkerhon tiloissa. Hopeakerho klo 13, srk-talolla. To 28.11. Hyvän mielen ryhmä klo 10, kokoustilassa. Puistotoiminta klo 9—11, Kunnantalon puisto, vaatii ennakkoilmoittautumisen! Ilmoittautuminen www.ruskonseurakunta.fi Omaishoitajien ja -hoidettavien adventtijuhla klo 11, yhdessä raisiolaisten kanssa. Peittopiiri klo 13, kokoustilassa. Lapsikuoro Rusahdus 6—8-vuotiaille tytöille ja pojille klo 15.30, Hiidenvainion koulun musiikkiluokassa. Monte Rusko kuoroharjoitukset klo 18.30, srk-talolla. Lions Club Rusko ry:n perinteinen Kirkkokonsetti Joulun Rauhaa klo 19, Ruskon kirkossa. Ohjelmamaksu 20 €. Vahto Pe 22.11. Perhekerho klo 9.30, kerhotiloissa. Su 24.11. Sadonkorjuun kiitosjuhla klo 12, Veikko Sailola ja Hanna Likitalo-Goesch. ahdon Maaja kotitalousnaiset tarjoavat uutispuuron ja kahvit. Ti 26.11. Syksyn viimeinen Lähetys-bingo klo 12, srk-talolla. Päiväkerho klo 13, päiväkerhon tiloissa. Ke 27.11. Puistotoiminta klo 9—11, Paulan puisto, vaatii ennakkoilmoittautumisen! Ilmoittautuminen www.ruskonseurakunta.fi To 28.11. Päiväkerho klo 13, päiväkerhon tiloissa. Vahtolaisuutta seminaarisarja klo 18.30, srk-talolla. Aiheena: ”Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta” -huutokaupassa Vahdolla. Alustajana Turkka Myllykylä Mukana myös Pekka Rantanen ja haitari. Tilaisuudessa esitellään myös Vahdon kirkon ja hautausmaan historia -kirjaa (oiva hankinta vaikka joululahjaksi!). Kastettu: Iina Emilia Ahvenainen Liedossa kerätään lahjoja lapsille Lahja lapselle -joululahjakeräys on käynnistynyt Liedossa. Kampanjalla haetaan vapaaehtoisia joululahjojen lahjoittajia ja autetaan vähävaraisia lietolaisia lapsiperheitä. Tähän hyvää joulumieltä taatusti tuottavaan vapaaehtoistehtävään voi ilmoittautua sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteystiedot ja tarkemmat ohjeet ovat katsottavissa Lahja lapselle -sivulla. Lahjoittajaksi voi yksityishenkilöiden lisäksi lähteä myös yritys, yhdistys tai erilaiset muuten kootut ryhmät — kuten työtai harrastusporukat — kuka tahansa, jolla on mahdollisuus ja tahto auttaa. Lahja lapselle -keräys toteutetaan Liedossa jo yhdeksättä kertaa. Vapaaehtoisten lahjoittajien avulla ovat vuosien aikana sadat lapset saaneet joululahjan. Viime vuonna kampanjan kautta vastattiin 93 lahjatoiveeseen. Pääosin lahjoja saavat lapsiperheet ovat seurakunnan diakoniatyön asiakasperheitä. Itsenäisyyspäivänä palkitaan kuntalaisia LIETO Aiempina vuosina näihin aikoihin järjestetty Liedon kunnan palkitsemistilaisuus yhdistetään tänä vuonna itsenäisyyspäivän juhlaan. Päätöksen teki kulttuurija vapaa-aikalautakunta. Lautakunta palkitsee menestyneitä urheilijoita ja valmentajia, nuorisotyöntekijöitä ja kulttuuritekoja. Itsenäisyyspäivän ja palkitsemistilaisuuden yhdistämisellä tavoitellaan eri ikäryhmien kohtaamista ja tilaisuuksien arvonnousua. Itsenäisyyspäivän juhlan juontaa Henna Takatalo (kesk.), ja palkitsemisissa hänen apunaan on Auli Loponen (kd.). Serveripalveluista uusi sopimus LIETO Kunnan konesalipalvelut on tuottanut viime vuosina Kuntien Tiera Oy, jonka konesali sijaitsee Turussa. Nykyinen sopimus on päättynyt ja jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Liedon käytössä oleva palvelinalusta on kuitenkin vanhentunut, eikä sitä enää ylläpidetä. Uudessa sopimuksessa kuukausikustannus on 4.040 euroa. Nyt kunta on maksanut 4.110 euroa.
• TURUN TIENOO 22 21.11.2019 Järvijoen pienviljelijäyhdistys ry:n SYYSKOKOUS pe 29.11.2019 klo 18.30 Tuula ja Kauno Heinosen luona. Tervetuloa! KOKOUKSIA MAHLION YKSITYISTIEN Sääntömääräinen KOKOUS Varheenmaalla (Puolukkarinne 23) Ma 9.12. klo 18 Maksuunpanoluettelo nähtävänä kokouspaikalla Toimitsijamies RUSKON TYÖNVÄENYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Ruskon Demareiden SYYSKOKOUS pidetään kunnantalolla, valtuustosalissa 24. marraskuuta 2019 kello 19.00. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! https://www.facebook.com/ruskon.demarit/ RUSKON KESKUSTAN KUNNALLISJÄRJESTÖN SYYSKOKOUS Ti 3.12.2019 klo 18.00 Ruskon kunnantalon valtuustosalissa Käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Ruskon ja Vahdon Keskustan paikallisyhdistysten syyskokoukset 3.12.2019 klo 17.30. Tervetuloa mukaan TURUN TIENOO Eija (02) 489 2016 eija.lepisto@turuntienoo.fi Päivi (02) 489 2011 paivi.teerimaki@turuntienoo.fi www.turuntienoo.fi MAINOSTAJA Ota yhteyttä viimeistään Ti 26.11. klo 14 mennessä! Joulunavaus LAAJAJAKELU to 28.11. Black friday + + ILMOITUSASIAKAS! HYÖDYNNÄ NYT LEHDEN KATTAVA LEVIKKI JOULUNAJAN MARKKINOINTIIN. Laajajakelussa n. 30 000 lukijaa! Rusko kärkikahinoissa Ruskon Pallo -67:n naisten lentopallojoukkue jatkaa lohkonsa kärkipaikoilla. Rusko otti kotivoiton Turun Urheiluliitosta erin 3— 2 (25—23, 20—25, 19—25, 26—24, 15—6). —Menimme samalla totutulla kaavalla, huonolla pelillä voitto, arvioi Ruskon valmentaja Matti Ellmén. —Meillä oli lähes koko ottelun ajan vastaanoton ja puolustuspelin kanssa vaikeuksia. Neljännessä erässä Aino Meronen tuli passarin paikalta yleispelaajaksi ja laittoi kenttäpelin toimimaan. Loppu olikin vahvaa pelaamista. Team-17 nappasi voiton Salibandyn miesten 5. divisioonassa lohkossa 14 vahtolainen Team-17 voitti Kalannin Pallo -65:n maalein 9—5. FBC Turun nelosjoukkuetta vastaan tuli tasapeli maalein 4—4. Team-17 on lohkon viidentenä. Naisten 4. divisioonassa lohkossa 5 SBS Lieto hävisi niukasti TPS:n kakkosjoukkueelle maalein 4— 3. Turkulainen TVA voitti Liedon maalein 6—2. Viikottain urheilun asialla TURUN TIENOO Tanssiurheilijoita saapui Oulustakin LIETO MARIA SUOMI Tanssiurheiluseura Lá Team järjesti sunnuntaina seurakisat Keskuskoululla. Tanssijoita saapui Lietoon ympäri Suomen, jopa Oulusta. —Kisat menivät loistavasti. Saatiin taas positiivista palautetta järjestelyistä, kertoo Lá Teamin puheenjohtaja Teija Saastamoinen. Toimivat puitteet näkyvät eittämättä osallistujamäärässä. Liedossa kilpaili pareja komea määrä — lähes 80. Kotikisat sujuivat lietolaisseuran tanssijoilta mukavasti. —Joissain luokissa, joissa kisasimme, oli vähemmän osallistujia. Mutta kaikki parimme pääsivät mitalisijoille, Saastamoinen kiteyttää. Lá Teamin porukasta Juniori 1D:ssä kisaavat Anni Tättälänen ja Samuli Arvo tulivat toisiksi, samoin Juniori 2D:n Tatu Mäkeläinen ja Taika Marjamaa. Juniori 2E:ssä Juuso Leppämäki ja Martta Erkkilä voittivat kultaa, Mathilda Heinonen ja Aake Veijalainen pronssia. Yleinen E:ssä koko estradin pääsivät ottamaan haltuun Ville-Jussi Lepola ja Roosa Sairanen. Maaseutuseurasta maailmalle Seurakisoissaan Lá Team myös palkitsi menestyneitä urheilijoitaan. 400 euron stipendillä muistettiin Juniori 2 -ikäsarjassa kisaavaa paattislaista Elias Saastamoista ja lietolaista Emmiina Alimattilaa. Pari voitti lokakuussa 10-tanssista Suomen mestaruuden. —Perjantaina Emmiina ja Elias lähtevät Turkin Istanbuliin. Siellä kisataan lauantaina latinalaistanssin junioreiden maailmanmestaruudesta. —On hienoa, miten pienestä maaseutuseurasta ponnistetaan maailmalle, Teija Saastamoinen toteaa. Lá Teamin seuraavat kotikisat ovat tiedossa ensi vuonna, maaliskuun lopussa. Vielä ei ole täyttä varmuutta siitä, missä kisat pidetään. —Keskuskoulu on ollut meidän kotikoulu, siellä pidämme mielellämme kison Liedon Keskuskoulussa järjestettyyn tanssikilpailuun osallistui lähes 80 paria. ja. Mutta täytyy katsoa hieman hinnoittelun mukaan, missä kisat seuraavaksi järjestetään. n Lá Teamia edustavat Samuli Arvo ja Anni Tättäläinen odottivat omaa vuoroaan.
• TURUN TIENOO 21.11.2019 23 TURUN TIENOO Elotie 26, 21360 Lieto as Puh. 02 489 200 Ilmestyy torstaisin Sanomalehtien Liiton jäsen SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@ turuntienoo.fi KONTTORI AVOINNA ma–to klo 9.00–16.30 pe 9.00–14.00 TOIMITUS toimitus@turuntienoo.fi Päätoimittaja Rauli Ala-Karvia 02 489 2012 0500 326 440 Toimittajat Matti Lehtonen 02 489 2013 Pekka Remes 02 489 2014 Maria Suomi 02 489 2015 la–su toimittaja 050 3722 641 ILMOITUKSET JA TILAUKSET Toimitusjohtaja Timo Kuukasjärvi 02 489 2010 0500 224 060 Ilmoitusmyynti ja valmistus Eija Lepistö 02 489 2016 Päivi Teerimäki 02 489 2011 TILAUSHINNAT PAPERILEHTI Kestotilaus 89 € 12 kk 96 € 6 kk 52 € 3 kk 30 € DIGILEHTI Kestotilaus 59 € 12 kk 70 € 6 kk 40 € 3 kk 25 € Hinnat sisältävät alv. 10 % ILMOITUSHINNAT Etusivu 1,63 €/pmm Tekstin edellä ja tekstissä 1,30 €/pmm Tekstin jälkeen 1,24/pmm Takasivu 1,40 €/pmm Kuolinilmoitukset 1,00 €/pmm Hintoihin lisätään alv. 24 % ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT keskiviikkoon klo 11 mennessä KUSTANTAJA Turun Seutu Oy PAINOPAIKKA Alma-Manu Oy Tampereen painotalo JAKELU Lounais-Suomen Tietojakelu 02 269 3434 SEURAA MEITÄ www.turuntienoo.fi JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA? Jakelupäivystys: 02 269 3434 ma–pe klo 06.00–16.30 la–su 06.00–12.00 Luotettavaa viemärihuoltopalvelua jo vuodesta 1969 Puh. (02) 487 7222 www.tankkihuolto.fi PALVELUT: Viemärin avaus, Likakaivon tyhjennys, Viemärikuvaus, Pumppaamohuolto TILAA JOULUKALKKUNASI AJOISSA! Kalkkunat pikkujouluihin, jouluksi, uudeksi vuodeksi sekä vuoden muihin juhliin SAVUSTETTUA KALKKUNAA SAKSAN TILA , Piikkiö Puh (02) 479 8914, 050 567 2787 www.saksantila.fi TILAA JOULUKALKKUNASI AJOISSA! Kalkkunat pikkujouluihin, jouluksi, uudeksi vuodeksi sekä vuoden muihin juhliin SAVUSTETTUA KALKKUNAA SAKSAN TILA , Piikkiö LÄHIRUOKAA Puh (02) 479 8914, 050 567 2787 www.saksantila. TILAA JOULUKALKKUNASI AJOISSA! Kalkkunat pikkujouluihin, jouluksi, uudeksi vuodeksi sekä vuoden muihin juhliin SAVUSTETTUA KALKKUNAA SAKSAN TILA , Piikkiö LÄHIRUOKAA Puh (02) 479 8914, 050 567 2787 www.saksantila. Lähiruokaa! Kunnantalon asemakaavan muutosluonnos sekä osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävänä virka-aikana 20.11. – 19.12.2019 Liedon kunnantalolla, Kirkkotie 13, kaavoitus ja tekniset palvelut sekä kunnan Internet sivuilla www.lieto.fi. Mahdolliset huomautukset kaavaluonnoksesta pyydetään toimittamaan kirjallisina ennen nähtävillä oloajan päättymistä viimeistään 19.12.2019 klo 15.00 mennessä osoitteella: kaavoitus@lieto.fi tai Liedon kunta, kaavoitustoimi, PL 24, 21421 Lieto. Tarkempia tietoja kaavatyöstä saatte kunnan kaavoitustoimesta: kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 050 315 0395 tai kaavoitus@lieto.fi. Liedossa 20. päivänä marraskuuta 2019 LIEDON KAAVOITUSJA RAKENNUSLAUTAKUNTA Tarvasjoki KUNNANTALON ASEMAKAAVAN MUUTOS luonnos JULKISESTI NÄHTÄVÄNÄ www.lieto.fi Kaavatyön tavoitteita on entisen kunnantalon ja lääkäritalon käyttötarkoituksen muutos, Liedon Veden pumppaamon saneeraamisen ja huoltoyhteyden toteuttaminen sekä kunnantalon viereisen tontin uudelleenjärjestely siten, että mahdollistetaan alueen asukkaan toivoma tontinlaajennus. Lisäksi tutkitaan ns. Kertun tuvan sekä Härkätien puhelimen keskusrakennuksen maankäyttö sekä jokirannan virkistyskäyttö. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen, joten lopullisen hyväksynnän tekee kaavoitusja rakennuslautakunta. Kaava-alueen rajaus selviää alla olevasta karttaotteesta Kirkonseutu MUSAMAJAN ASEMAKAAVAMUUTOS vireilletulo ja kaavaehdotus Maankäyttöja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti pidetään Musamajan asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävänä virka-aikana 20.11. 3.12.2019 Liedon kunnantalolla, osoitteessa Kirkkotie 13, kaavoitus ja tekniset palvelut kaavoitustoimi sekä kunnan Internet sivuilla www.lieto.fi. Liedon lukion ja keskuskoulun musiikin opetus toimii tällä hetkellä väliaikaisissa tiloissa. Kunnanvaltuusto on päättänyt 11.11.19 taloussuunnitelmassa investoinnin musiikin opetustiloihin vuodelle 2021. Kaavoituksessa ja teknisissä palveluissa on tehty yhteistyössä sivistyspalvelujen kanssa luonnossuunnitelmia ja talon paikaksi esitetään lukion ja urheilukentän välissä olevaa aluetta kalliorinteen vierellä. Nykykaavassa alue on osittain virkistysaluetta sekä katuja pysäköintialuetta. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen, joten lopullisen hyväksynnän tekee kaavoitusja rakennuslautakunta. Asemakaavan muutos koskee katu-, liikenneja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 14029 ja liikenneja virkistysaluetta. Mahdolliset muistutukset asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään toimittamaan kirjallisina ennen nähtävillä oloajan päättymistä viimeistään 3.12.2019 klo 15.00 mennessä osoitteella; kaavoitus@lieto.fi tai Liedon kunta, Kaavoitusja rakennuslautakunta, PL 24, 21421 Lieto. Tarkempia tietoja kaavatyöstä saatte kunnan kaavoitustoimesta: kaavoitusarkkitehti Pekka Sillanpää p. 050 511 6902 tai kaavoitus@lieto.fi. Liedossa 20. päivänä marraskuuta 2019 LIEDON KAAVOITUSJA RAKENNUSLAUTAKUNTA LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄ Haemme Varsinais-Suomeen KOSKELLE TL JA LIETOON Katso täydellinen työpaikkailmoitus www.koski.fi Koskella Tl 14.11.2019, Kosken Tl sosiaalilautakunta MYYTÄVÄNÄ TYÖPAIKKOJA AVOINNA KUULUTUKSIA Tiedotus YVA-ohjelmasta Väylävirasto on toimittanut Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma) Helsinki-Turku nopean junayhteyden hankkeesta. YVA-ohjelma ja sitä koskeva kuulutus ovat nähtävillä hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kunnissa sekä Uudenmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysYVA 25.11.2019 20.1.2020. YVA-ohjelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 20.1.2020 osoitteeseen kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi tai Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, 00521 Helsinki [viitaten diaarinumeroon UUDELY/13887/2018]. YVA-ohjelmaa koskevat yleisötilaisuudet pidetään seuraavissa paikoissa: 3.12.2019 klo 18.00 20.00 Kotimäen koulun juhlasalissa, Littoistentie 525, 20660 Littoinen, Kaarina 4.12.2019 klo 18.00 20.00 Salon kaupungintalon valtuustonsali, Tehdaskatu 2, 24100 Salo 10.12.2019 klo 18.00 20.00 Puu-Anttila, Suurlohjankatu 2, 08100 Lohja 11.12.2019 klo 18.00 20.00 Omnian auditorio, Lehtimäentie 1 C, 02770 Espoo Lisätietoja hankkeesta antaa projektipäällikkö Heidi Mäenpää Väylävirastosta, puh. 029 534 3819 ja YVAmenettelystä ylitarkastaja Liisa Nyrölä Uudenmaan ELYkeskuksesta, puh. +358 295 021 064 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus DEEREN VARAOSAT JA HUOLTO • Castrol öljyedustus • Korjaamopalvelut LIETO-Yliskulma P. (02) 487 5965 0500 226 028 www.konehuoltolaukkanen.fi KONEHUOLTO T. Laukkanen Oy Marko Helyselle SM-hopeaa n Marko Helynen. LIETO Lietolainen, Piikkiön Kehitystä edustava Marko Helynen saavutti SM-hopeaa klassisen voimanoston masters-kilpailuissa, jotka järjestettiin 15.—17. marraskuussa Ylitorniolla. Kilpailut järjesti Suomen Voimanostoliitto. Helynen kilpailee ikäluokassa M40—50 sarjassa alle 83 kiloa. Helysen jalkakyykyn tulos oli 227,5 kiloa, penkkipunnerruksen 140 kiloa ja maastavedon 250 kiloa yhteistuloksen ollessa 617,5 kiloa. Omat ennätykset tulivat jalkakyykyssä ja maastavedossa. Voittajan, Pasi Sipilän tulos oli 670 kiloa. —Huoltajanani toimii Mika Runsala. Hän kannusti minua yrittämään omaa ennätystä maastavedossa, koska hopeamitali oli jo varma, eikä ollut mitään hävittävää, Helynen kertoo. Helysellä oli jo tuloksena 235 kiloa. Siihen laitettiin 15 kiloa lisää. Myös 250 kiloa nousi hyvin. Helysen edustama Piikkiön Kehitys on perinteinen voimanostoseura jo 1970-luvulta alkaen. Voimanostojaosto tarjoaa opastusta lajin pariin. SM-kisoissa juontaja kiinnitti huomiota siihen, ettei Helynen käytä suorituksissaan vyötä eikä rannetukia. Nuorena nostajana hän käytti vyötä ja tukia, mutta sitten harrastukseen tuli usean vuoden tauko. Kun Helynen palasi salille, jäi vyö laatikon pohjalle ja on siellä pysynyt. Vyöttä nostaminen vaatii keskivartalon hallintaa ja voimaa sekä oikean nostotekniikan osaamista. • Turun puulaakiurheilun ammuntoja. Ilmapistooli; A-sarja: 1. Jan-Ole Sidbäck TurRes 91+93= 184 Turku, 2. Kalevi Toivonen TurRes 91+90= 181 Kaarina, 3. Janna Järvinen TurRes 89+86= 175 Turku. B-sarja: 1. Martti Grönholm TuV 82+81= 163 Turku, 2. Sebastian Kvist TurRes 71+83= 154 Turku, 3. Matti Yli-Paunu Orion 74+77=151 Turku, 4. Olavi Holla If 54+74= 128 Rusko. Ilmakivääri; A-sarja: 1. Nylund Jan Chementors 91+87=178 Raisio. B-sarja: 1. Esko Pentikäinen Raision kaupunki 77+57= 134 Raisio 2. Sebastian Kvist TurRes 55+60= 115 Turku, 3. Olavi Holla If 62+53= 115 Rusko, 4. Matti Yli-Paunu Orion 45+68= 113 Turku, 5. Eero Peippo Pukkila 29+49= 78 Lieto. Turku myi omakotitontteja vuokraajille MAARIA/PAATTINEN Turku on myynyt omakotitontteja tonttien nykyisille vuokraajille. Tontteja myytiin Paattisilta ja Jäkärlästä. Tonttien vuokrasopimukset oli tehty 1980-luvulla, joten vuokrakautta oli jäljellä 10—16 vuotta.
• TURUN TIENOO 24 21.11.2019 Kestona: 1 erässä 89 € 2 erässä 48 €/erä Maksu 1 erässä 2 erässä Tutustumistarjouksena 4 kk 30 € (uusille tilauksille) TURUN TIENOO TURUN TIENOO Tuo oheinen kuponki konttoriin tai MYYJÄISIIN. SOITA (02) 489 200 Tilaukset myös netin kautta www.turuntienoo.fi lehden Nimi Osoite Puh. LAHJATILAUKSEN MAKSAJA: Nimi Osoite Puh. Tilaan DIGILEHTI tilaus: www.turuntienoo.fi OLEMME MUKANA Liedon asemanseudun kyläyhdistyksen JOULUMYYJÄISISSÄ la 23.11. 11-14 Pahkamäen koulun liikuntasalissa. Saat meiltä tilauksen yhteydessä yllätyslahjan! Tapaamme myyjäisissä! JOULULAHJAKSI Voita ilmainen kattorem ppa! Soita 02 3619 7961 Arvonnan säännöt: vesivek.fi • Rakennamme uuden katon säältä suojaan päivässä. • 100% kotimainen toimitus, asennus paikallisella murteella . • Pyytämällä tarjouksen osallistut arvontaan. Tähän kisaan ei tarvi treenii, pumppii, hiittii, jumppii. Pyydä vain tarjous! Isotalon tallista tamma Kasvattajakruunun finaaliin n Joni-Petteri Irri lämmitti lietolaisen Pertti Isotalon valmentamaa Mananaata ennen Kasvattajakruunun välierää, josta tamma jatkaa reilun viikon päästä juostavaan loppukilpailuun. MAARIA RAULI ALA-KARVIA Maanantaina Metsämäessä ravatuista kolmevuotiaiden Kasvattajakruunun välieristä pääsi tammojen loppukilpailuun lietolaisen Pertti Isotalon valmentama Manana. Joni-Petteri Irrin ajama tamma oli eränsä neljäs ajalla 15,4a. Suopohjassa valmennettavan hevosen omistaa helsinkiläinen Talli Macapelli, jonka taustalla vaikuttaa entinen Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo. Paikallisista voimista tammojen finaaliin pääsi myös Moonlight Velvet (15,8a), jota ajoi Metsämäessä isänsä tallilla työskentelevä Olli Koivunen. Finaalit ajetaan Metsämäessä ensi viikon lauantaina. Sekä tammojen että yhdistetyssä oriiden ja ruunien loppukilpailussa ykköspalkinto on 30.000 euroa. Metsämäen maanantai tarjosi yhden paikallisen juhlahetken, kun lietolaisen Harri Koivusen treenaama ja Olli Koivusen ajama Callela Einstein otti vuoden 13:nnen voittonsa ja siirtyi kauden voitokkaimmaksi ravuriksi. Illan avauslähdössä lietolainen Toivo Niemi ajoi kolmosrahat Muiston Prinssillä (29,6a). Koelähdössä oli kolmen vuoden takainen sensaatiomenestyjä Ratu Royale, joka omistajansa Vesa Santasen ajamana teki hyväksytyn suorituksen ajalla 18,0. Tamma on astutettu kesällä Father Patricilla. Kavioliigan ensimmäinen Grand Prix oli jaettu lauantaina Vermon ja Seinäjoen kesken. Lämminveristen Grand Prix’ssä Koivusen tallin Sobel Conway otti neljän tonnin nelostilan ajalla 15,1a. Paremmin meni I Divisioonan karsinnassa, jonka Harri Koivusen treenaama ja Seppo Markkulan ajama Ricocone (15,0a) voitti, samoin saman valmentajan ja Olli Koivusen ajama Selene Lune (15,1a) II Divisioonan karsinnassa. Seinäjoella Koivusen talliin kakkosrahat toi Jarmo Saarelan ohjastama Questionmark Me (15,1a). Voiton Saarela ajoi lakeuden radalla Harri Koivusen virittämällä Bismarck Comerylla (16,0a). Vermon Fin-Tack Cupin finaalista kolmannen sijan ravasi Pertti Isotalon treenaama Patman rattaillaan Joni-Petteri Irri. Viisivuotiaan ruunan omistaa lietolainen Stall Kotham. Teivossa tiistaina voiton ravasi Koivusille Le Mirage (18,3). Kakkossijan otti Inaccesible (17,3) ja kolmosen Shadow Of Brisbane (16,6). Vahtolaisen Bella Varjosen Varjomanni (28,2) oli oman lähtönsä kolmas Mika Forssin ajamana. TarU Hockeylle maalin tappio TarU Hockeyn edustusjoukkue totesi Salon Kiekkohait paremmaksi maalein 4—3 (2—1, 2—1, 0—1) 3. divisioonassa. TarU on lohkon seitsemäntenä. Joukkue pelaa seuraavaksi kotiottelun Kankaanpään Jääkarhuja vastaan ensi lauantaina. TUTO:lle Oulusta tuomisina yksi piste TUTO Lentiksen naisten 1-sarjan ja Liedon Parman A-tyttöjen yhteisjoukkue jatkoi 1-sarjan pelejään kahdella vierasottelulla. Lauantaina Pihtiputaan Lukio/Ploki voitti TUTO:n erin 3—0 (27—25, 25—11, 25—23). Sunnuntaina Oulun Kisko oli parempi erin 3— 2 (24—26, 24—26, 25—13, 25—14, 15—6). TUTO on sarjassa seitsemäntenä. Sarja on tasainen, sillä joukkueet viidennestä kymmenenteen mahtuvat kolmen pisteen sisään. TUTO:n seuraavakin ottelu on vieraskentällä, mutta tällä kertaa ei tarvitse matkustaa Raisiota kauemmaksi. Liedon lukiosta on syksyn kirjoituksissa ylioppilastutkinnon suorittanut Valtteri Laaksonen. Lukiosta uusi ylioppilas