Turun ylioppilaslehti 01/2017

1/2017 s. 10 LANGUAGE BARRIER Obstacle for employment? HUIPPUVUORET Avaruustiedettä Arktiksella s. 16 PIKKULASKIAINEN Pulkkamäki kasvoi spektaakkeliksi s. 22 eng
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 Pääkirjoitus Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi ävi juuri niin kuin odotettiin. Hakijamäärät kansainvälisiin maisteriopintoihin romahtivat, kun yliopistot ryhtyivät nyhtämään lukukausimaksuja EUja ETAmaiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Joidenkin linjojen suosio rysähti jopa puoleen. Ei hätää, rauhoittelee Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö: ”Pudotus ei ollut niin jyrkkä, kuin pelkäsimme.” Sopii kysyä: Kenen näkökulmasta? Kuinka varakkaan ja minkä maalaisen mielestä? Kommentti paljastaa sinivalkoisen näköharhan. Meidän ei tarvitse murehtia, vaikka maksut karkottavat nuoren nigerialaisen. Meidän ei tarvitse surra vähävaraisen ulkomaalaisen ainutlaatuista, mutta menetettyä opiskelupaikkaa. Meillä on mahdollisuuksia! Voimme tuijottaa omaa napaamme. Nauttia kehittyvien maiden halpatyövoimasta, joka hikoilee meille zarat, huaweit ja ananakset. Testaa markkinoille pyristelevät lääkkeet ja laittomat sisäelimet. maapallon mittapuulla korkeakoulutus on etuoikeus. Suomalaisen opiskelijan arkea kurjistetaan, mutta meillä on yhä mahdollisuus lähes maksuttomaan, laadukkaaseen korkeakoulutukseen. Ainakin toistaiseksi. Valtaosalla maailman väestöstä näin ei ole. Ruskeat ja mustat, köyhät ja työväenluokkaiset, väärällä passilla ja epäilyttävällä nimellä varustetut nuoret jäävät nuolemaan näppejään Tiedon portaille. etelä-afriKKa on globaalin korkeakoulupolitiikan miniatyyrinäyttämö. Siellä valkoinen vähemmistö kahmii valtaosan opiskelupaikoista samalla, kun rodullistettu väestö kasvattaa valkoisten penskat ja pesee heidän pyykkinsä. Uusi sukupolvi ei muista apartheidin aikaa, mutta törmää jatkuvasti sen kaikuihin. Ja he ovat saaneet niistä tarpeekseen. Reilun vuoden ajan opiskelijat ovat osoittaneet mieltään maksuttoman ja Afrikka-keskeisen korkeakoulutuksen puolesta (sivu 12). Taustalla kumisee kysymys koko maan tulevaisuudesta: miten epätasa-arvo kurotaan umpeen? Kysymystä on syytä miettiä myös 100-vuotiaassa Suomessa. K Kuka saa opiskella vauraassa Suomessa? Väärällä passilla ja epäilyttävällä nimellä varustetut nuoret jäävät nuolemaan näppejään Tiedon portaille.”
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 SISäLLyS 1/2017 #FeesMustFall. EteläAfrikassa pelätään, että vain rikkaat voivat opiskella. Nimeään suurempi Pikkulaskiainen. Miten pulkkamäestä tehtiin hitti? Brändää osaamisesi. Tunnettuus on tie piilotyöpaikkoihin. Desire to succeed. Eager to work, but how to get over the language barrier? Kampus 2029. Alue kaipaa kauppoja, puistoja ja yhteisiä tiloja innovoida. Tarinoiden maailma. Kertomuksissa on viehätystä ja poliittista voimaa. Sähköä ilmassa. Gradu ja bändi etenevät hyvässä rytmissä. “Finnish students are happier in school.” Korean school are very competitive. NUMERO 1/2017 27.1.2017, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Miikka Rusi & Atte Uusinoka KAnsiKuvA Reuters/Mike Hutchings/Lehtikuva ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 8 500 kpl. 11 20 16 12 22 KANSI ”Elämme ‘apartheidin jälkeisen’ apartheidin Etelä-Afrikassa.” Clint Le Bruyns Sivu 12 28 Hallitus 2017. Tämä seitsikko luotsaa TYYtä vuoden ajan. Katse kohti kuntavaaleja. Opiskelijat julkaisivat yhteiset vaalitavoitteet. Jääkarhuja ja avaruusfysiikkaa. Tutkimusta pohjoisen pikkukaupungissa. What is love? Baby... Mitä rakkaus merkitsee eri tieteenaloille. 31 18 6 8 10 24 ”Luotan ajautumisteoriaan: jos teen valintoja, jotka tuntuvat hyvältä, päädyn sinne, mihin kuulun.” Susanna Kuosmanen Sivu 18
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 N EL LA KE SK I-O JA spot english content! in this issue: ”Desire to succeed” (20), ”students protesting for free and decolonized education (15), and ”finnish students are happier in school” (31). Hyvällä tarinalla myydään kirjoja ja politiikkaa. Sen tietävät sisarukset kirjailija Leena Parkkinen (vas) ja tutkija Laura Parkkinen (sivu 24). www.TyLKKARI.fI Opiskelijoita huijattu tekaistuilla Tinder-profiileilla (21.12.) Tekijät ovat Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita, jotka ovat etsineet uhreikseen tuntemiaan henkilöitä. Uhreilta on huijattu arkaluontoista materiaalia. Huijausprofiileja on lehden tietojen mukaan ollut kaksi kappaletta, ja niiden kirjautumistunnukset ovat olleet usean henkilön hallussa. TYY puolittaa tukensa Turun ylioppilasteatterille (9.12.) Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) edustajisto päätti leikata Turun ylioppilasteatterille (TYT) myöntämästään 9 000 euron vuosittaisesta tuesta noin puolet pois. TY:n opiskelijat voittivat Turkulab Challenge -kilpailun (2.12.) Miikka Korventaustan, Pyry Kantasen ja Tero Kempin kämppisten etsintää helpottava sovellus, Happy Squares, toi triolle ideointikilpailun pääpalkinnon. Nämä jutut vain netissä: eng
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 TeksTi Atte UUsinokA kuva nellA keski-ojA HA LL IT US 20 17 BO AR D 20 17 MATIAS VIRTA, jäRjESTöVASTAAVA Vastuualueet: Järjestöt, tuutorointi ja yritysyhteistyö Pääaine: Tietotekniikka Ikä: 27 1. Olen 7. vuoden opiskelija, jonka tärkein harrastus on viime vuosina ollut järjestötoiminta. Vuosien varrella olen ehtinyt toimimaan oman kiltani Digitin puheenjohtajana sekä aktiivina muissa järjestöissä ja ammattiliitoissakin. Vapaaajalla pelaan yleensä tietokoneella. 2. Pysyn rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa. Luon rauhallisuuden tunteen myös kanssani työskenteleviin. 3. Suurin tavoitteeni on kehittää puheenjohtajaneuvoston ja avustustoimikunnan toimintaa. 4. Laiskiainen. Vapaapäivinä pystyn samaistumaan kyseiseen eläimeen erittäin hyvin. 5. Journey – Don’t Stop Believing. LAURA-MARIA POIKELA, SOSIAALIPOLIITTINEN VASTAAVA Vastuualueet: Terveydenhuolto, hyvinvointi, asuminen, liikunta ja työelämä Pääaine: Oikeustiede Ikä: 28 1. Viimeiset viisi vuotta ovat menneet tiiviisti ensihoitajan työssä ambulanssissa. Viime vuonna aloitin maastopyöräilyn ja entisenä ballerinana olen siitä hyvin innoissani. 2. Parasta minussa on positiivisuuteni ja vekkulilta kuulostava nauruni. 3. Haluan hallitusvuoteni aikana keksiä, kehittää, luoda ja onnistua. 4. Aasi, koska näin vuosia sitten unen, jossa aasi kertoi olevansa sellainen minulle. 5. Pharrell Williams – Happy. INARI HARjUNIEMI, VARAPUHEENjOHTAjA Vastuualue: Koulutuspolitiikka Pääaine: Psykologia Ikä: 22 1. Olen toiminut psykologianopiskelijoiden ainejärjestössä Fobiassa ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kattojärjestössä Indexissä sekä edustajistoryhmä Soihdunkantajien ryhmäpuheenjohtajana. Harrastuksena pelaan tietokonepelejä. 2. Huumorintaju. Kun selaan vanhoja päiväkirjojani, hihittelen ääneen. 3. Haluan luoda jäsenistölle nykyistä paremman kuvan siitä, minkälaista opintoihin liittyvää edunvalvontaa TYY tekee. 4. Aksolotli. Kolme sellaista möllöttelee akvaariossani. Valtaosa aksolotleista säilyy ’ikuisina lapsina’. Samanlainen sisäinen lapsi asuu minussa, vaikka muuten leikin jo aikuista. 5. Olavi Uusivirta – Oodi ilolle. Kolmesta syystä: siitä tulee mieleen vappu, motivaationi työhön sanoissa ”onneni on olla pieni osa kokonaisuutta” ja reilaussuunnitelmat kohdassa ”onko vielä pitkä matka Moskovaan”. The new executive board of the Student Union TYY is starting the new term full of passion and determination. 1. Kuka olet? 2. Parasta minussa on? 3. Tavoitteesi vuodelle 2017? 4. Mikä on voimaeläimesi ja miksi? 5. Mikä biisi kuvaa vuotta 2017?
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 ALI BENKHEROUf, INTERNATIONAL AffAIRS Areas of responsibility: Communication, international affairs, work and employment affairs Majoring in: Drug Discovery and Development Age: 26 1. Who are you? My name is Ali and I’m from Algeria. I was born in UK and lived in several other countries like Saudi Arabia, Oman, Kuwait and now in Finland since autumn 2015. One of the most important moments was my first Vappu in may 2016. The atmosphere and the students’ unity was very inspiring and like nothing I have ever seen before. My hobby is rapping. 2. Your best quality? I can be a scientist in the lab, a team leader in the office and an artist on stage within 24 hours. eng 3. Goal for 2017? Inspire international students to support and engage in the student community and take the communication with the international students to the next level. 4. Spirit animal? The Fennec. It can survive tough condition in the deserts. At the same time, it is social with an easy going light-hearted nature. 5. Theme song for 2017? Robin – Boom Kah. MIIKA TIAINEN, HALLITUKSEN PUHEENjOHTAjA Pääaine: Tietojärjestelmätiede Ikä: 22 1. Olen alun perin Helsingistä lähtöisin, mutta sitten Turkuun enemmän kuin mainiosti kotiutunut neljännen vuoden opiskelija. Viime vuonna TYYn hallituksen varapuheenjohtajana into työskennellä opiskelijoiden paremman tulevaisuuden puolesta on vain vahvistunut. Harrastan satunnaisesti urheilua ja olen hyvä välttelemään tiskaamista. 2. Lempeys. 3. Huolehtia hallituksen toimintakyvystä ja hyvinvoinnista kaikissa tilanteissa. 4. Kirahvi. Pitkäkaulaisena otuksena se näkee kauas ja tarvittaessa se kykenee hyvinkin nopeisiin liikkeisiin. 5. Etta James – Something’s Got A Hold On Me. Biisistä saa erityisen ajankohtaisen, jos korvaa sanan ‘love’ sanalla ‘sote’. jANNE SALAKKA, KAUPUNKIVAIKUTTAMISEN KOORDINOINTI Vastuualueet: Yhdenvertaisuus, toimeentulo, kehitysyhteistyö ja viestintä Pääaine: Valtio-oppi Ikä: 25 1. Olen yhdistysaktiivi, poliittinen eläin ja kulttuuri-ihminen. Olen toiminut ainejärjestötoiminnassa ja Kinokoplan puheenjohtajana sekä perustanut TYYn harrastejärjestön Korkkivika ry:n. Lisäksi olen vaikuttanut TYYn edustajistossa. Vapaa-ajalla maistelen viinejä ja katselen elokuvia. 2. Puoliskoni mukaan olen ’sosiaalisesti kompetentti’. Itse sanoisin, että iso hymy ja lämmin asenne! 3. Saada TYYn tuore yhdenvertaisuusohjelma kaikkien järjestöjen käyttöön, ja että sen periaatteet osaksi järjestöjen arkea. 4. Saukko. Saukot ovat parhaita. 5. Stevie Nicks – I Can’t Wait. SAANA KALLIO, KULTTUURIVASTAAVA Vastuualueet: Kulttuuri, viestintä ja ympäristö Pääaine: Suomen kieli Ikä: 30 1. Olen toiminut pitkään ainejärjestö Kannassa ja tiedekuntajärjestö Humanitasissa. Lisäksi olen vaikuttanut osakunnilla ja Humanistispeksin hallituksessa. Lomien aikana palaan ’vanhojen’ harrastuksieni kuten lukemisen sekä ulkoilun (ja Pokemon Go:n) pariin. 2. Tarmokkuuteni ja motivaationi tehdä asioita, joista pidän. 3. Saada juhlavuosi näkymään ja kuulumaan niin, että se muistetaan seuraavaan juhlavuoteen saakka. Aion myös hankkia verhot TYYn toimistolle, koska ’verhovastaavuus’ siirtyi vuodenvaihteessa minulle. 4. Ilves. Se edustaa voimaeläimenä itsetutkiskelua ja sisäisen rauhan löytämistä, mikä olisi vallan tervetullutta. 5. Robin – Yö kuuluu meille.
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 KATSE KOHTI KUNTAVAALEjA TeksTi Atte UUsinokA jA MiikkA RUsi Lisää töitä, uusia pyöräväyliä ja riittävät mielenterveyspalvelut. Opiskelijoiden vaalitavoitteilla Turusta tulisi entistä parempi korkeakoulukaupunki. Opiskelijat kaipaavat kampusalueelle lisää asuntoja, kauppoja ja ravintoloita. Vaalitavoitteena ovat bussikortiksi sopiva opiskelijakortti sekä aikaisempaa isommat alennukset joukkoliikenteeseen. Turun kaupungilta korkeakoulujen opiskelijoille palkallisia harjoitteluja työjaksoja, kyllä kiitos! Ryhmä 40 000 haluaa riittävät mielenterveyspalvelut opiskelijoille. N EL LA KE SK I-O JA urun kaikkia korkeakouluopiskelijoita edustava Ryhmä 40 000 (R40K) on julkaissut tavoitteensa kevään kuntavaaleihin. Ohjelma perustuu ryhmän tekemälle kunnallispoliittiselle kyselylle, johon vastasi melkein 3 000 korkeakouluopiskelijaa. Åbo Akademis Studentkårin (ÅAS) hallituksen puheenjohtaja Pontus Lindroosin mukaan vaaliohjelmassa kunnioitetaan opiskelijoiden ajatuksia ja visioita. Kolme pääaihetta ovat ’opiskelijoiden osallisuus ja kiinnittyminen Turkuun’, ’kampusalue osana kaupunkia’ ja ’opiskelijoiden hyvinvoinnista pohja menestykselle’. Opiskelijat toivovat esimerkiksi nykyistä kattavampia kevyen liikenteen väyliä ja työmahdollisuuksia sekä YTHS:n turvaamista. ”Opiskelijat ovat sanoneet, että he eivät löydä kesäksi tai valmistumisen jälkeen töitä Turusta. Turkuun olisi tärkeä saada enemmän työpaikkoja ja kaupungin tulisi näyttää tässä asiassa esimerkkiä”, pohtii kuntavaalikoordinaattori Anna Nyberg ÅAS:sta. Kuntavaalien aiKana opiskelijoiden R40K tuo näkemyksiään ja opiskelijaehdokkaita esille sosiaalisessa mediassa. Ryhmä muun muassa kokoaa listan kaikista ehdokkaina olevista opiskelijoista. Sen toivotaan lisäävän opiskelijoiden äänestysinnokkuutta. ”On tärkeää saada enemmän nuoria äänestämään, jotta kunnanvaltuustossa opiskelijoiden mielipiteitä saadaan paremmin kuuluviin”, Nyberg kertoo. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallituksen kaupunkivaikuttamisen koordinaattorin Janne Salakan T 2. 3. 4. 1. 1. 2. 3. 4.
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 Gallup ”Minua kiinnostaisi lähteä johonkin ranskankieliseen maahan, koska olen opiskellut kieltä.” mihin olet ajatellut lähteä vaihtoon ja miksi? ”Minua voisi kiinnostaa erityisesti jokin Aasian maa, mutta kielimuuri saattaisi tuottaa hankaluuksia.” ”Haluan lähteä vaihtoon Ruotsiin, koska haluaisin työskennellä kaksikielisesti.” TeksTi ja kuvaT Atte UUsinokA TYYn hallitukselta Lotta Neva kansainvälinen liiketoiminta Wäinö Vaitomaa taloustiede Helka Oksanen kotimainen kirjallisuus Ysiviis, mitä siis? mukaan TYY:lle tärkeimpiä tavoitteita ovat opiskelijoiden työmahdollisuuksien parantaminen, kampusalueen ja pyöräväylien kehittäminen sekä riittävät opiskelijoiden mielenterveyspalvelut. ”Meidän täytyy tavata oikeita tahoja, antaa parhaita argumentteja opiskelijoiden puolesta ja tehdä kannanottoja. Tätä työtä tehdään yksin, mutta myös Ryhmä 40 000 kanssa. Tulemme järjestämään tempauksia, paneeleita ja lupaamme pitää yllä yleistä hypeä.” ÅAS:n Pontus Lindroos arvelee lobbaamisen kasvattavan päättäjien mielenkiintoa opiskelijoiden asioita kohtaan. ”Koemme, että meitä pitää kuunnella. Opiskelijoita on täällä 40 000. Se on noin 20 prosenttia kaupungin väestöstä, joten olemme merkittävä osa Turkua”, Lindroos pohtii. Kunnallispoliittinen kysely toteutettiin viime keväänä, ja sen teki Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunta (TUO). Liki 60 kysymystä sisältänyt kysely käsitteli esimerkiksi toimeentuloa, kunnallispolitiikkaa, liikkumista ja terveydenhuoltoa. Kyselyn mukaan peräti 87 prosenttia opiskelijoista kokee voivansa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon huonosti. • Turkuun olisi tärkeää saada lisää työpaikkoja ja kaupungin tulisi näyttää esimerkkiä.” Anna Nyberg, Ryhmä 40 000:n vaalikoordinaattori ”SATA SUOMALAISTA menestystarinaa astiankuivauskaapista AIV-rehuun”, kirkuvat aikakauslehtien juhlanumerot. Kun Suomi juhlii sataa itsenäistä vuottaan, on ymmärrettävää, että otsikot ruokkivat sinivalkoista sensaationälkää tai että Kansalaistorille raahataan Darude veivaamaan iänikuista Sandstormiaan. AIVAN YHTÄ pompöösiin mittaluokkaan ei päästä Turun yliopiston ylioppilaskunnan juhlistaessa 95-vuotista taivaltaan, vaikka ysiviidestä (nevö forget) voisi rillata loputtomasti ylämummoista huumoria. Mutta ei hätää, juhlavuonna riittää tapahtumia! Vuosi polkaistaan käyntiin helmikuussa järjestettävillä avajaisbileillä, joita tähdittää Vilma Alina. Ylioppilaan laulukirjasta julkaistaan upouusi päivitetty vedos, jonka parissa pääset laulaa lurittelemaan maaliskuun julkkarisitseillä. Marraskuussa vuosijuhlat houkuttelevat iltapukuihin tavallista runsaslukuisemman joukon ylioppilaskunnan ystäviä. JOS JA KUN juhlavuosi jättää jotain konkreettista käteen, toivon sen tarjoavan ratkaisun opiskelijajärjestöjen krooniseen tilanpuutteeseen. Siinä missä Suomi saa 100-vuotislahjaksi Oodi-kirjaston, metsästää edustajistomme parhaillaan sopivaa tilaa TYYn jäsenistölle vuokrattavaksi. Ilman sopuhintaista kattoa opiskelijakulttuurin on hankala hengittää – tai kilistellä aamukolmeen. Läpi ylioppilaskunnan historian sen roolista ja merkityksestä on käyty kriittistä keskustelua. Erinomainen mahdollisuus kastaa lusikka soppaan ovat syksyn edustajistovaalit. Lähde rohkeasti ehdolle! Vaalikampanjan voit aloittaa tanssimalla Vilma Alinan tahtiin. MIIKA TIAINEN, TYYn hallituksen puheenjohtaja OPISKELIjOIDEN TURKU Turun kaupungin on toimittava esimerkkinä muille alueen työnantajille. Kaupungin tulee tarjota ja markkinoida palkallisia harjoitteluja muita työjaksoja korkeakouluopiskelijoille. Kaupungin on kehitettävä digitaalisia palveluita esimerkiksi päätöksentekoon osallistumiseen ja joukkoliikenteeseen, ja pilotoitava niitä opiskelijoilla. KAMPUSALUEEN KEHITTäMINEN Kampusalue tulee rakentaa sellaiseksi, että korkeakoulujen lisäksi alueelta löytyy asuntoja, kauppoja, ravintoloita, liikuntapalveluita ja muita opiskelijoiden päivittäin käyttämiä toimintoja. Kaupungin on panostettava kevyen liikenteen väyliin: Pyörätiet tulee rakentaa Itäiselle Pitkäkadulle, Aninkaistenkadulle, Eerikinkadulle ja Humalistonkadulle. Kampusalueen kevyttä liikennettä sujuvoitetaan. OPISKELIjOIDEN HyVINVOINTI Opiskelijoille on taattava riittävän nopea pääsy mielenterveysja sosiaalipalveluihin myös sote-uudistuksen suunnittelun ja toteuttamisen aikana. Sosiaalinen luototus tulee ottaa käyttöön opiskelijoiden toimeentuloa vahvistamaan. Lähde: Ryhmä 40 000:n kunnallispoliittinen ohjelma 2017–2019. OPISKELIjOIDEN TAVOITTEET KUNTAVAALEIHIN
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 jääKARHUjA jA AVARUUSfySIIKKAA EM M A BL AN D TeksTi MiikkA RUsi uunnilleen Norjan mannerviivan ja pohjoisnavan puolivälissä sijaitsee Willem Barentsin vuonna 1596 löytämä arktinen saaristo. Kyseessä on Huippuvuoret – paikka, jossa on enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä ja enemmän moottorikelkkoja kuin autoja. Siellä, tarkemmin sanottuna 2 144 asukkaan Longyearbyenissä, toimii korkeatasoinen arktisen alueen tutkimukseen erikoistunut Huippuvuorten yliopistokeskus (UNIS). Hieman määritelmästä riippuen kyseessä on maailman pohjoisin kaupunki. Turkulainen Erkka Heino on ollut UNISissa syksystä alkaen tohtorikoulutettavana. Hän oli yliopistokeskuksessa vaihtoopiskelijana jo vuoden 2016 keväällä ja piti tutkimuslaitosta laadukkaana. ”Tutkijan näkökulmasta Huippuvuoret tarjoaa mahtavan mahdollisuuden tutkia arktista aluetta. Tämä on hieno paikka myös ainutlaatuisen luonnon takia, ja onhan 78. leveyspiirillä asuminen aika erikoista.” Tällä hetkellä Huippuvuorilla on käynnissä lokakuun lopussa alkanut kaamos. Talven pitkällä pimeydellä on kääntöpuolensa: huhtikuun loppupuolella aurinko alkaa paistaa läpi yön. ”Yöttömän yön aikaan paksut verhot tai foliolla päällystetyt ikkunat ovat korvaamattomia hyvien unien saamiseksi. Jatkuvan pimeyden tai valon aikaan huomaa, että kehon käsitys kellonajasta tulee valoisuuden sijaan esimerkiksi työajasta tai auringon sijainnista.” yLLäTTäVä KULTTUURITARjONTA Yliopistokeskuksessa Heinon työ on osa Birkelandin avaruustutkimuskeskuksen koordinoimaa laajaa tutkimusprojektia. Hänen työryhmänsä keskittyy napa-alueen keskija yläilmakehän ilmiöiden tutkimukseen. ”Itse tutkin auringon korkeaenergisten hiukkasten vaikutusta keski-ilmakehään.” Orientaatiojakso Huippuvuorilla on hieman tavallisesta poikkeava. Kaikki UNISin kurssit sisältävät kenttätöitä, joten uudet opiskelijat saavat turvallisuuskoulutuksen. ”Se sisältää vuodenajasta riippuen tietoa ja käytännön harjoittelua esimerkiksi jäätiköllä tai veneellä liikkumisesta, lumivyöryistä, jääkarhuilta puolustautumisesta ja ensiavusta.” Jääkarhuilta puolustautuminen keskittyy vaaratilanteiden välttämiseen, mutta sisältää myös koulutuksen kiväärin käyttöön ja ampumatestin. Periaate on kuitenkin, että ihminen väistää jääkarhua. ”Jos kohtaa jääkarhun, tilanteesta pyritään poistumaan tai säikäyttämään eläin karkuun esimerkiksi pitämällä ääntä tai käyttämällä valopistoolia.” Heino on mieltynyt Longyearbyeniin, jota hän kuvailee ”ehkä maailman parhaiten varustelluksi parin tuhannen ihmisen kaupungiksi”. Harrastusmahdollisuuksia on useita ja Huippuvuoret osaa toisinaan yllättää myös kulttuuritarjonnallaan. Viime keväänä saaristossa vieraili suosittu brittiläinen stand up -koomikko Bill Bailey ja vuosittain järjestetään kaksi musiikkifestivaalia: Polar Jazz ja Polar Blues. ”Välillä tulee ikävä vaihtelevampaa ravintolaja kulttuuritarjontaa, maisemaa, Turkua ja suomalaisia ystäviä, mutta olen viihtynyt täällä erittäin hyvin”, Heino kehuu. • Erkka Heino kehuu pikkukaupungin hyvää yhteishenkeä. Maailman pohjoisimmassa kaupungissa on piskuinen yliopistokeskus, jossa tutkitaan Arktista aluetta ja avaruutta. Tiede S Kuka? Erkka Heino, tohtorikoulutettava Huippuvuorten yliopistokeskuksessa. Mitä tutkii? Auringon korkeaenergisten hiukkasten vaikutusta keski-ilmakehään.
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 wHAT IS LOVE? BABy… Miten rakkaus näyttäytyy tieteessä ja eri tutkimusaloilla? Kysyimme rakkauden merkityksestä asiantuntijoilta. MIKSI VALKOSIPULIA syöneen hengitys haisee, vaikka pesisi hampaat kuinka huolellisesti tapahtuneen jälkeen? Tähän kysymykseen saatiin Michiganin yliopistossa vastaus yksikertaisen kokeen avulla. Tutkimusryhmä havaitsi, että pahanhajuinen hengitys ei vaivannut läheskään yhtä pitkään sellaisia koehenkilöitä, jotka vain pureksivat, mutta eivät nielleet valkosipulia. Syy paljastui kemiallis-digestiviseksi: kun elimistö pilkkoo valkosipulin allisiinia muiksi yhdisteiksi, syntyy allyylimetyylisulfidia. Kyseessä on ikävän hajuinen väritön neste, joka ei hajoa ruoansulatuksessa, vaan poistuu kehosta lähinnä hengityksen ja hikoilun kautta. Siihen ei hammashygienia auta. Ei ole kuitenkaan syytä hätäillä. Ohion yliopistossa on havaittu useita tapoja lieventää valkosipulin tuoksuhaittoja. Toimivia keinoja ovat ainakin omenan tai mintunlehtien syöminen ja maidon tai muun rasvaisen juoman nauttiminen kynsilaukan ohella. MiikkA RUsi ARjEN TIEDE: KyNSILAUKAN IKäVäT TUOKSUHAITAT ”HARRASTATKO fITNESSTä? SAATAT OLLA NARKKARI” Anni Gullichsen (mediatutkimus): Endorfiinikänniä etsimässä – temaattinen analyysi fitnesstrendin motiiveista blogosfäärissä ”jääTäVä TUTKIMUS: NäIN Käy, KUN VALITAT VEROPETOKSESTA HOVIOIKEUTEEN” Kaisa Oksanen (oikeussosiologia ja kriminologia): Turun hovioikeuden vuosina 2008–2011 ratkaisemat veropetokset ”ONKO SINUNKIN PUHELIMESSASI TäMä KIELTä TERRORISOIVA APPLIKAATIO?” Eetu Lehtinen (suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus): Kirjoitetun kielen lyhentyminen WhatsApp-viesteissä ”REUMAVAU! KATSO MITEN NIVELREUMA VAIKUTTAISI SINUN ARKEESI” Sini Tuominen (sisätautioppi ja kansanterveystiede): Nivelreumasta aiheutuva haitta potilaan kokemana TeksTi Atte UUsinokA TUNTEET ovat historian käyttövoima. Omistavan rakkauden, ystävän rakkauden ja vastikkeettoman rakkauden historiaa voidaan jäljittää tuhansien vuosien taakse. Se on tunne, joka on liittänyt yhteen ihmisiä, pareja ja perheitä, sukuja ja kansakuntia. Kulttuurihistorioitsija on kiinnostunut myös niistä lukemattomista luovuuden muodoista, joita rakkaus on kirvoittanut, maalauksista musiikkiin, trubaduurirunoudesta rocklyriikkaan. Italialainen filosofi ja sosiologi Francesco Alberoni on tulkinnut rakkauden kahden ihmisen joukkoliikkeeksi, jonka tehtävä on muuttaa maailmaa. Rakkaudessa on muutoksen siemen.” RAKASTUNUT ihminen ei tunne nälkää eikä kipua samalla tavalla kuin ei-rakastunut. Hän ajattelee rakastettuaan lähes pakonomaisesti, mikä hankaloittaa keskittymistä muihin asioihin. Rakastunut kiinnittää huomionsa rakastetun myönteisiin ominaisuuksiin eikä havaitse kielteisiä. Biologisesti nämä reaktiot liittyvät esimerkiksi dopamiiniin (mielihyvä, mielihalu, palkitsevuus) ja kortisoliin (valppaus). Elimistö tuottaa rakastuneella myös morfiinin kaltaisia aineita (hyvän olo, onnen tunne). Samalla mantelitumakkeen toiminta hiipuu, mikä vähentää pelon, surun ja vihan tunnetta. Onko rakkaus sitten sairaus? Ei tod! Tosin hylätyksi tuleminen voi johtaa masennukseen, joka altistaa myös ruumiillisille sairauksille.” DIGITAALISESSA kulttuurissa digitaalisuus määrittelee niitä välineitä ja merkityksenantojärjestelmiä, joilla ilmaistaan ja välitetään kulttuuria, eli elämäntapaa ja tunteita kuten rakkautta. Se laajentaa tapoja kommunikoida ja ymmärtää rakkautta. Käytännössä: Voi rakastua pelihahmoonsa, rakkaussuhdetta voi etsiä deittisovelluksista tai löytää ihan vahingossa netin keskustelupalstalta. Digitaalinen kulttuuri edistää usein vuorovaikutusta, joka mahdollistaa kohtaamisen ja tunteiden syntymisen. Yksinkertaisesti: <3 ” HANNU SALMI professori, kulttuurihistoria HASSE KARLSSON professori, psykiatria ANNE HOLAPPA tutkija, digitaalinen kulttuuri EXTRA TyL EXTRA Lisää klikkauksia! Otsikoimme uudet tutkimukset. TeksTi MiikkA RUsi
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 # telä-Afrikan korkeakoulujärjestelmä on vakavassa kriisissä. Maan rodullistettu väestö kärsii taloudellisesta ahdingosta samalla, kun valkoinen vähemmistö kahmii valtaosan opiskelupaikoista. ”Haluamme, että yliopistoihin otetaan lisää mustia opiskelijoita ja että heillä on [aikaisempaa] paremmat mahdollisuudet työllistyä”, kertoo opiskelija Busisiwe Seabe CNN-uutissivustolle. Seabe on yksi johtohahmoista #FeesMustFall-opiskelijaliikkeessä, joka vaatii yliopistojen lukukausimaksujen poistamista ja koulutuksen dekolonisaatiota. Liikkeen mielenosoitukset ovat ravistelleet maata jo reilun vuoden ajan. Tyytymättömyys ryöpsähti valloilleen lokakuussa 2015, kun Etelä-Afrikan hallitus päätti korottaa yliopistojen lukukausimaksuja. Pääkaupungissa Johannesburgissa maineikkaan Witwatersrandin yliopiston opiskelijat suuntasivat kaduille, ja protesti levisi nopeasti koko maahan. ”Kamppailu vapaan, dekolonisoidun koulutuksen puolesta – – on taistelua valtiota vastaan. Valtio kieltää meiltä maksuttoman koulutuksen, ei yliopisto”, Seabe julistaa uutissivusto The Daily Voxille. yLIOPISTOT RAHOITUSKRIISISSä Hallituksen päätös nostaa lukukausimaksuja liittyy yliopistojen rahoitusongelmiin. Monet yliopistot valittavat, etteivät valtion tuet riitä kattamaan jatkuvasti kasvavia kuluja. Osa yliopistoista kannattaakin lukukausimaksujen nostamista. Mielenosoittajien mukaan se on väärä fEES MUST fALL Etelä-Afrikassa köyhät mustat opiskelijat ovat nousseet barrikadeille. He vaativat maksutonta korkeakoulutusta ja opetuksen radikaalia uudistamista kymmeniä yliopistoja kattavissa mielenosoituksissa. TeksTi eRikA-evely ”ee” eisen kuvaT Mike HUtcHings & sipHiwe sibeko/ ReUteRs/leHtikUvA E
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 ratkaisu. Monen opiskelijan mielestä koulutusta pitää tukea lukukausimaksujen sijaan kiristämällä rikkaiden verotusta sekä rahoilla, jotka nyt hupenevat korruptioon. Kahden kautensa aikana nykyinen pääministeri Jacob Zuma on kerta toisensa jälkeen ryvettynyt korruptioskandaaleissa. Julkisen talouden lisäksi huono johtaminen ja korruptio rokottavat randin kurssia ja investointeja. Opiskelija-aktivistien mielestä hallituksen uusliberalistinen talouspolitiikka ei tarjoa ratkaisua perimmäiseen ongelmaan: maassa vallitsevaan köyhyyteen ja epätasa-arvoon. APARTHEID KURjISTAA yHä Etelä-Afrikan apartheid-politiikka päättyi virallisesti vuonna 1991. Vaikka rotuerotteKun mielenosoitukset olivat kiihkeimmillään, yliopistot peruivat osan opetuksesta tai sulkivat ajoittain ovensa kokonaan. ETELÄ-AFRIKASSA akateemista koulutusta leimaa edelleen valkoisuus, mieheys ja eurosentrisyys. Esimerkiksi opetussuunnitelmat perustuvat suurimmilta osiin valkoiseen länsimaiseen historiakäsitykseen ja opetusmenetelmiin. Opetuksessa siis sivuutetaan järjestelmällisesti paikallinen historia ja kulttuuri tai sitä opetetaan länsimaisen tieteen näkökulmasta. Toinen #FeesMustFall-liikkeen päämäärä onkin opetuksen dekolonisaatio ja uusi Afrikka-keskeinen opetussuunnitelma. Mielenosoittajien mukaan kolonialistit eivät voi dekolonisoida. Jotta dekolonisoitu koulutus toteutuu, on nykyisen järjestelmä kaaduttava ja dekolonisaation edettävä rodullistettujen ehdoilla. YLIOPISTOT suhtautuvat mielenosoituksiin ristiriitaisesti. Osa tukee rauhallista ja väkivallatonta protestia, osa on puolestaan väliaikaisesti erottanut protesteihin osallistuneita opiskelijoita. Lehden tietojen mukaan #FeesMustFallprotesteista on ilmestynyt jo kolme kirjaa. Kaikki ovat valkoisten tutkijoiden tekemiä. VALKOISET HALLITSEVAT AKATEMIAA g
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 lusta luovuttiin lain tasolla, valtaosalle sorretuista ei maksettu korvauksia ja valkoinen väestö säilytti varallisuutensa. Apartheid-ajan alistaminen ja orjuuden historia kurjistavat yhä rodullistettujen mahdollisuuksia opintoihin ja työhön. Monelle mustalle köyhälle nuorelle yliopistokoulutuksen saaminen on mahdotonta, sillä vuosittaiset maksut voivat nousta 4 600 euroon. Laajasti nähtynä #FeesMustFall-liike kyseenalaistaa maan koko nykyisen sosiopoliittisen rakenteen, jossa valtaa pitävät suuryritykset, poliittinen eliitti ja vanha vapautusliike. Witwaterstrandin professorin Susan Booysenin mukaan protestit linkittyvätkin apartheidin vastaiseen Musta tietoisuus -liikkeeseen sekä kansainväliseen vasemmistolaisuuteen. TUKITUT TIET, SAARRETUT KAMPUKSET Mielenosoitukset laantuivat jo hetkeksi, kun presidentti Zuma jäädytti lukukausimaksut vuodelle 2016. Syksyllä korkeakoulutuksesta vastaava ministeri Blade Nzimande kuitenkin ilmoitti, että vuonna 2017 maksut nousevat koulukohtaisesti enimmillään 8 prosenttia. Vuorokaudessa mielenosoituksia järjestettiin noin kolmessakymmenessä korkeakoulussa. Opiskelijat saartoivat kampuksien sisäänkäyntejä, tukkivat valtateitä ja vaativat «mustien vapaata dekolonisoitua koulutusta». Syyskuun 2016 loppuun mennessä mielenosoittajien arvioitiin aiheuttaneen aineellista vahinkoa 600 miljoonaan randin eli noin 40,7 miljoonan euron edestä. Summa kasvaa, sillä juuri lokakuussa monet rauhalliset mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi. Protestoijat heittelivät kiviä, sytyttivät yliopistorakennuksissa pieniä tulipaloja, rakensivat tiesulkuja ja estivät hetkittäin opetuksen kampuksilla. POLIISI AMPUI KUMILUODEILLA Maan hallitus vastasi protesteihin lähettämällä kampuksille mellakkapoliiseja. Poliisi ampui sekä rauhallisia että provosoituneita mielenosoittajia kumiluodeilla, kyynelkaasulla, tainnutusja savukranaateilla. Esimerkiksi Witwatersrandin yliopistossa poliisi ampui opiskelija-aktivisti Shaeera Kallaa kumiluodeilla selkään lukuisia kertoja. Pappi Graeme Puginia poliisi puolestaan ampui kasvoihin tämän tarjotessa väkivaltaa pakeneville opiskelijoille suojaa kirkostaan. Syys–lokakuun aikana pidätettiin yli 500 opiskelijaa. Yksi heistä, aktivisti Bonginkosi Khanyile Durbanin teknillisestä yliopistosta, on ollut pidätettynä ilman oikeudenkäyntiä yli neljä kuukautta, ja hänen takuuvetoomuksensa on hylätty kolmesti. ”APARTHEIDIN jäLKEINEN APARTHEID” Mielenosoittajien mukaan poliisi ja vartijat tukahduttavat keskustelun voimakeinoilla: estämällä mielenosoittajien pääsyn rakennuksiin ja kylvämällä pelkoa ammutuksi tai pidätetyksi tulemisesta. Arvostelusta huolimatta poliisi kiistää käyttäneensä liiallista voimaa ja väittää suojelleensa vain itseään ja aseettomia järjestyksenvalvojia opiskelijoiden ”häiritsevältä yliopiston sääntöjä rikkovalta käytökseltä”. KwaZulu-Natalin yliopiston rehtorin Clint Le Bruynsin mukaan valtamediaa ja julkista keskustelua hallitsee ”opiskelijaväkivallan” tuomitseminen. Samalla opiskelijoita nöyryyttävien järjestelmien varsinaista A student is seen during clashes with police at Johannesburg’s University of the Witwatersrand, October 2016.
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 väkivaltaa silotellaan ja puolustetaan kritiikittömästi. ”Elämme ’apartheidin jälkeisen’ apartheidin Etelä-Afrikassa”, rehtori arvosteli Facebook-sivullaan joulukuussa. KöyHILLE MAKSUTONTA KOULUTUSTA? Korkeakouluministeri Blade Nzimanden pää ei ole kääntynyt yli vuoden kestäneistä mielenosoituksista huolimatta. ”On mahdollista tarjota köyhille maksutonta kolmannen asteen koulutusta – – mutta ei kaikille”, ministeri kommentoi lokakuussa. Toistaiseksi ministerin lausunto on katteeton. Hallitus on kuitenkin päättänyt kasvattaa vähävaraisten opiskelijoiden tukiohjelmaa 9 miljardilla randilla eli noin 580 miljoonalla eurolla. Summa ei riitä protestoijille, jotka vaativat lukukausimaksuista luopumista ja perustavanlaatuisia muutoksia opetukseen. Myöskään Etelä-Afrikan opiskelijaliitto ei pitänyt apukeinoa riittävinä ja kutsui opiskelijat jatkamaan taisteluaan. KORRUPTOITUNEET TUKIjAT Tänä vuonna yliopistot päättävät itsenäisesti, nostavatko ne lukukausimaksuja. Witwatersrandin ja Rhodesin yliopistot ilmoittivat heti korottavansa maksuja täydet 8 prosenttia. Walter Sisulun yliopisto ilmoitti puolestaan poistavansa lukukausimaksut kaikilta maisterija tohtoriopiskelijoilta. Aiemmin saman ovat tehneet Fort Haren ja KwaZuluNatalin yliopistot. Korkeakoulujen taloutta voitaisiin tukea myös yksityisen rahoituksen turvin. Koulutuksen suurimmat yritystukijat ovat kuitenkin kaivosyhtiöitä, jotka ovat tiiviisti kytköksissä hallituksen korruptioskandaaleihinkin. Henkistä tukea #FeesMustFall-liike on saanut Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta, jossa tuhannet ihmiset ovat kerääntyneet osoittamaan mieltään Etelä-Afrikan opiskelijaliikkeen puolesta sekä vaatimaan pidätettyjen ja tuomittujen opiskelijoiden vapauttamista. Julkisuuden henkilöistä esimerkiksi akateemikko ja aktivisti Angela Davis tukee liikettä. #FeesMustFall ei ole ilmoittanut vetäytyvänsä. • Lähteinä on käytetty uutissivustoja kuten International Business Times, Mail & Guardian, SABC South African Broadcasting Corporation ja News24.com sekä tutkimusinstituuttia Socio-Economic Rights Institute of South Africa. THE UNIVERSITY system in South Africa is facing a ongoing crisis. The racialized population of the country is battling with economic plight while the white minority gets majority of university intake. The inequality was expected to rise when the government of South Africa decided to raise tuition fees in October 2015. The decision led to student protests. The #FeesMustFall demonstrations began in the prestigious University of the Witwatersrand in Johannesburg and quickly spread to other universities throughout the country. The government responded by sending riot police to the campuses. There have been mixed reactions to the demonstrations from the universities. Some support the peaceful, nonviolent protests, and others have temporarily suspended the students who participated in them. The decision to raise tuition fees was halted in 2016. This year the universities can independently decide, whether to raise the fees by maximum 8 percent. THE APARTHEID regime officially ended in 1991 but the effects of the racial segregation are still visible in South African society. On a societal level the #FeesMustFall is questioning whether the sociopolitical structure of the post-apartheid state is free from unfair racial bias. STUDENTS PROTESTING fOR fREE AND DECOLONIZED EDUCATION eng Source: Gauteng City-Region Observatory, South Africa (2015). *Monthly income in South African rands (R). *
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 NIMEääN SUUREMPI PIKKULASKIAINEN Kauppatieteen ylioppilas sen osaa: oman porukan pulkkamäestä kasvoi talven suurin opiskelijatapahtuma. TeksTi RosA ApHAlo kuvaT sAMUli sAlo ika pyyhkiä pölyt liukureista ja kaivaa pulkat varastosta”, Pikkulaskiaisen Facebook-sivulla julistetaan. Päätuottajat Salla Maijala ja Ann-Sofie Leimu ovat täpinöissään. Vuoden 2017 Pikkulaskiainen on myyty ennätysajassa loppuun ja jatkobileisiin saatu buukattua Robin, Evelina ja Lihamyrskyn posse seuranaan Karri Koira. Mäenlaskun ja approosuuden jälkeen aamuun asti tanssitaan peräti neljässä jatkobaarissa. Silti tekee tiukkaa. Tuottajien mukaan Pikkulaskiaisesta on tullut Suomen kolmanneksi suurin opiskelijatapahtuma, ja se kerää vuosittain yli viisituhatta osallistujaa. Edelle venyttävät vain Hämeenkadun ja Kauppakadun Approt. ”Pikkulaskiaisen ensimmäinen tapahtumakerta on vähän hämärän peitossa”, kertoo vuonna 2013 tapahtuman tuottajana toiminut Eemil Yli-Pietilä. Arkistoista selviää kuitenkin, että tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1991, kun kauppakorkean opiskelijat lähtivät laskiaisena pulkkamäkeen. Alun perin hupailu keskittyikin lumipuuhiin. Vasta 2000-luvulla mukaan lisättiin AfterSki-appro ja viralliset jatkot, joilla on vuosien varrella viihdyttänyt niin Antti Tuisku kuin Basshunter. Toden teolla tapahtumaa ryhdyttiin kasvattamaan vajaa kymmenen vuotta sitten. Markkinointia suunnattiin muillekin kuin kauppatieteilijöille ja jatkopaikkoja lisättiin. OSALLISTUjIA TALLINNASTA ASTI Poikkitieteellisyys tuotti tulosta. Pikkulaskiainen kasvoi tasaista vauhtia, ja vuonna 2010 tapahtumalle valittiin ensimmäistä kertaa oma päätuottaja. ”Nykyään osallistujissa on paljon esimerkiksi teekkareita, oikislaisia ja AMK-opiskelijoita”, Ann-Sofie Leimu kertoo. Tänäkin vuonna Pikkulaskiaiseen odotetaan bussilasteittain väkeä ympäri Suomen – ja jopa Tallinnasta asti. Tapahtumasta onkin tullut tärkeä tekijä kauppatieteilijöiden imagolle. Turun KY:n puheenjohtajan Kristian Raition mukaan monissa kaupungeissa myönteinen mielikuva yhdistyksestä on syntynyt juuri Pikkulaskiaisen ansiosta. PUOLALANMäKI jää PIENEKSI Tänä vuonna tuottajat haluavat panostaa laatuun määrän sijaan. Se on ymmärrettävä ratkaisu: Puolalanmäen pulkkapuistoon ei mahdu loputtomasti ihmisiä. ”Alkaa seinät tulla vastaan”, Salla Maijala naurahtaa. Nyt tavoitteena on lisätä Pikkulaskiaisen viihtyisyyttä. Esimerkiksi jonossa kärvistely pakkasella vähenee, kun jatkopaikan narikkamaksu on lisätty suoraan lipun hintaan. Elämyksellisyyttä tapahtumaan tuo The GOOM 5. ja 6.2.2017 Baltic Princess, lähtö Turusta, N.C.D. CRUISE Winterfest 7.2.2017 Savilahti, ISYY Pikkulaskiainen 9.2.2017 Turku, KY Akateemisen Kyykän MM-kilpailut 11.2.2017 Tampere, TEA-club SOOLin Talvipäivät 17.–19.2.2017 Savonlinna, SaTa ry Poronkusema 24.–26.2.2017 Rovaniemi, Artikla ry Fastlaskiainen 28.2.2017 Turku, TYY, ÅAS, TUO ja Novium Laskiaisrieha 28.2.2017 Helsinki, Vapaateekkarit ”A TALVEN OPISKELIjATAPAHTUMIA
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 ”Pikkulaskiaisen henki elää yhä, vaikka tapahtuma on kasvanut”, Turun KY:n puheenjohtaja Kristian Raitio sanoo. Kuvat vuosilta 2014 ja 2015. Great Escape -selviytymisteema ja ennakkolippujen metsästys vihjeiden avulla keskustan kapakoista. Valitettavasti myös trokarit ovat vainunneet Pikkulaskiaisen vetovoiman. He kärkkyvät lippuja itselleen ja myyvät ne eteenpäin suolaiseen hintaan. Järjestäjät huomauttavat trokaamisen olevan nykyään ongelma lähes kaikissa loppuunmyydyissä tapahtumissa. ”Tänä vuonna vähensimme myytävien lippujen määrää kymmenestä neljään per ostaja, mikä on vähentänyt trokareiden mahdollisuutta ostaa isoja lippumääriä jälleenmyytäviksi”, Leimu kertoo. Jälleenmyynnissä järjestäjät kehottavat varovaisuuteen. Lipun QR-koodi nimittäin kelpaa tapahtumapäivänä vain kerran. ”ALKUPERäINEN LäMPö SäILyNyT” Pikkulaskiaisen päätuottajat uskovat, että tapahtumasta tekee ainutlaatuisen mäenlaskuosuus, joka on haluttu pitää kaikille avoimena ja maksuttomana. Toki Pikkulaskiaisessa liikkuu myös rahaa. Pelkästään tapahtuman lipputuloista kertyy 90 000 euroa. Toisaalta menotkin ovat suuret. Esimerkiksi artistien esiintymispalkkiot sekä tapahtuman infrastruktuuri vessoineen, jätehuoltoineen ja telttoineen haukkaavat suuren osan budjetista. Kristian Raitio painottaa, ettei tapahtuman tarkoituksena ole takoa rahaa KY:lle. Mikäli Pikkulaskiainen tuottaa ylimääräistä, rahoilla kehitetään seuraavan vuoden tapahtumaan jotakin uutta. ”On hyvä, että tapahtuma on alkanut pienenä ja lähtenyt vasta sitten kasvamaan. Alkuperäinen lämpö on säilynyt hyvin”, Raitio sanoo. HäDäSSä LUOTETAAN LUMITyKKIIN Järjestäjien mukaan Pikkulaskiaista on yleensä seurannut ihmeellinen taika. Esimerkiksi vuonna 2014 oli aivan lumetonta, kunnes Pikkulaskiaista edeltävänä päivänä maa tuli valkoiseksi kuin tilauksesta. Tapahtuman jälkeen lumi suli heti. ”Jos lunta ei ole, hankitaan jäähalleista sellainen määrä, joka riittää mäenrinteen lumettamiseen tai lähdetään vaikka toiselle puolelle Suomea etsimään lumitykkiä”, Salla Maijala naurahtaa. Hätätilanteen varalta budjettiin on jemmattu euroja lumen hankkimiseen. Vuosien kokemus on opettanut varautumaan kaikkeen. fUKSIT VAPAAEHTOISINA Päätuottajien Salla Maijalan ja Ann-Sofie Leimun pesti alkoi jo viime vuoden huhtikuussa, kun Turun KY:n hallitus valitsi heidät tapahtuman päätuottajiksi. Järjesteltävää on riittänyt joka kuukaudelle kesästä asti. Pikkulaskiaisen jälkeen työ jatkuu raha-asioiden hoitamisessa. Maijalan ja Leimun lisäksi Pikkulaskiaista järjestää viisi tiimiä sekä tapahtumapäivänä iso joukko vapaaehtoisia. Mukana on aina paljon ensimmäisen vuoden opiskelijoita, ja Pikkulaskiainen on monen fuksin ensikosketus järjestötoimintaan. Pian lähes vuoden urakka on paketissa. Sitä ennen kaksikko seuraa korvat höröllä säätiedotuksia. • ”Jos lunta ei ole, sitä hankitaan jäähalleista.” Salla Maijala, päätuottaja ”Aamuun tanssitaan peräti neljässä jatkobaarissa.”
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 BRäNDää OSAAMISESI TeksTi nellA keski-ojA Valtaosa työpaikoista täytetään ilman avointa hakua. Opiskelijankin kannattaa kehittää brändiään, jotta oma asiantuntijuus tulee huomatuksi. rvioiden mukaan noin 80 prosenttia työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Ne täytetään ilman avointa hakua suositusten ja verkostojen kautta. Miten piilottelevan paikan voi sitten napata? Ainakin pitämällä huolta siitä, että oma asiantuntijuus näkyy ja kuuluu. Työn voi aloittaa jo opiskeluaikana. ”Some antaa mielettömät mahdollisuudet alkaa brändätä itseään. Ensimmäinen askel on tärkein: päättää, mistä asiasta alkaa puhua ihmisille”, Suomen Ekonomit -järjestön uravalmentaja Arja Parpala kertoo. Parpala viittaa oman intohimon eli asiantuntijuuden siemenen löytämiseen. Jotta se itää ja kasvaa, on asiantuntijuutta ryhdyttävä rakentamaan. Tämä tapahtuu keräämällä tietoa ja jakamalla sitä verkostoille, vaikkapa Facebookin tuttavapiirille. Linkkien jakaminen luo kuvaa asioista, joista on kiinnostunut, joita ymmärtää ja joita pitää tärkeinä. ”Oman intohimon löytäminen ei ole yksinkertainen asia. Sitä on hyvä ruveta miettimään heti opiskelujen alusta.” onneKsi matka intohimon äärelle on jo itsessään brändin rakentamista, siemenen kylvämistä. Alussa kynnys kannattaa pitää matalalla. Sosiaalisessa mediassa jaetun ajatuksen ei tarvitse olla oma, eikä linkkejä tarvitse aluksi edes kommentoida. Riittää, että keskittyy kiinnostavaan aihepiiriin, jotta oma ajattelu alkaa muotoutua ja kommentoiminen helpottua. Samalla oma verkosto saa lisää tietoa aiheesta – ja omien opintojen suunta selkeytyy. Tiedon karttuessa intohimonsa kohteesta pystyy kirjoittamaan itse. ”Kun aloittaa ajoissa pienestä, on valmistuessaan jo jonkin asian asiantuntija.” sosiaalisen meDian kanavista edes yksi kannattaa ottaa kunnolla haltuun. Kaksi tai kolme kanavaa on Arja Parpalan mukaan jo ”tosi hyvin”. Esimerkiksi asiantuntijabrändin luomisesta uravalmentaja nostaa Mari Koistisen. Kymmenen vuotta sitten tämä ryhtyi kirjoittamaan blogia kuluttajakansalaisuudesta, koska oli aiheesta kiinnostunut. Yhtäkkiä Koistiselle alkoi sadella haastattelupyyntöjä, kun eri mediat kaipasivat näkökulmaa kuluttajuuteen ihmiseltä, joka ei ole tutkija. ”Meillä on hirveän korkea kynnys ajatella olevamme asiantuntijoita”, uravalmentaja Arja Parpala sanoo. A KO N ST A H OR M IA
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 ”Koistinen rakensi asiantuntijuuttaan pitkään pelkän blogin avulla. Hän sanoo, ettei vieläkään koe olevansa huippuasiantuntija, mutta puhuu hirveän mielellään kuluttajakansalaisuudesta.” uravalmentajan mukaan asiantuntijuutensa brändäyksessä on vaikea epäonnistua. Ainoa virhe on sortua itseriittoisuuteen eli kuvitella olevansa aihepiirinsä ainoa osaaja. ”Ihmiset ovat päinvastoin aivan liian vaatimattomia ja arkoja omassa osaamisessaan. Sinun ei tarvitse olla tämän yliopiston tai Suomen tai maailman paras asiantuntija, jotta voit olla asiantuntija.” Tyypilliseksi esimerkiksi Parpala nostaa kielitaidon. Työnhakija voi osata sujuvasti kolmea kieltä, mutta kirjoittaa omaavansa tyydyttävän kielitaidon. ”Naiset alentavat itseään enemmän kuin miehet.” entä, jos brändäys ahdistaa? Siinä tapauksessa Arja Parpala neuvoo unohtamaan koko sanan. Tärkeintä on miettiä, miten itselle merkityksellisiä asioita voi edistää viestimällä ja nostamalla niitä näkyville. ”Brändi on sitä, millaisena ihmisenä sinut tunnetaan. Se on asiantuntijuuden ja brändin rakentamista – puhuu siitä brändinä tai ei.” Urakan voi aloittaa pienellä askeleella: perustamalla vihdoinkin sen LinkedInprofiilin ja pitämällä sivun ajan tasalla. • ENSIMMÄISEN vuoden opiskelijat Susanna Kuosmanen ja Valtteri Miettinen korostavat, kuinka tärkeänä kauppakorkeakoulussa pidetään erikoistumista ja verkostoitumista. ”Kaikki katoaa bittiavaruuteen. Jollain tavalla pitää löytää itsestään se, mitä haluaa tuoda esille”, Miettinen pohtii. Monen on vaikea sanoa ”olen hyvä tässä”. LinkedInin kaltaiset verkostoitumissivustot kuitenkin pakottavat oman osaamisen nostamiseen. ”Oma keinoni ovat face-to-face-kohtaamiset. Koitan tehdä hyvän vaikutuksen”, Miettinen kertoo. Orastavien kontaktien lisäksi molemmille ovat tärkeitä uudet kaverit, joilta saa neuvoa ja tukea. Heidän kauttaan myös verkostot syntyvät kuin itsestään. ”Jokainen kohtaaminen on periaatteessa verkoston luomista. Se kuulostaa brutaalilta, mutta sitä se on”, Kuosmanen kommentoi. MOLEMMAT fuksit ovat napanneet kesätyön kävelemällä suoraan yritykseen ja kysymällä töitä. Kuosmanen kuvaakin kaksikkoa ”epäsuomalaisen röyhkeiksi” ekstroverteiksi. ”Jos olet introvertti puurtaja, sulle voi toimia siisti CV ja sähköpostien lähettäminen. Me mennään ja tehdään”, Kuosmanen avaa ja jatkaa: ”Ei jokainen ihminen yrityksessä kuitenkaan tämmöinen voi olla.” EROTU BITTIAVARUUDESSA Kolumni LISää HyVä VELI -VERKOSTOjA verKostoituminen kuulostaa laskelmoinnilta ja pyrkyreiltä. Mielikuva suhteiden käyttämisestä saattaa olla se, että pitää tuntea ”oikeat ihmiset” ja tuoda itseään väkisin esille. Vastareaktiona tulee halu pärjätä kokonaan omillaan ja ahertaa yksin sisupäissään. Se on sääli, koska epäviralliset sidokset auttavat meitä kaikkia kehittymään. Monet maailman parhaat yliopistot markkinoivat häpeämättä, että niiden suojissa opiskelijat tutustuvat alan parhaisiin osaajiin. Huippuasiantuntijat kertovat mielellään, keiltä ovat saaneet apua uransa eri vaiheissa. Menestystarinoissa on loisteensa, mutta onnistujien taustalla on kokonainen ihmisten rihmasto. Siellä ovat persons in shadow, oppimisen ja kehittymisen kannalta tärkeät henkilöt. Opiskeluaika on monelle ajanjakso, jolloin koko uran läpi kantavan verkoston ydin muodostuu. Opiskelijat voivat kirittää toisiaan toimivassa ryhmässä tai innostava professori auttaa löytämään oman erikoisalan ja sen tärkeimmät osaajat. Löytyy omilta tuntuvia ihmisiä, joilta voi myöhemmin pyytää neuvoja. Muodollisissa mentoriohjelmissa yritetään löytää opiskelijalle uran alkuun hyödyllinen suhde, mutta ohjelmat eivät aina toimi odotetusti. Toimivan yhteyden syntymistä on vaikea ennakoida tai selittää. Yhteiset kiinnostuksen kohteet merkitsevät, toisaalta vaikuttaa henkilökemia. Kipinää voi kuitenkin avittaa. Yliopistossa pitää puhua enemmän sekä virallisen että epävirallisen opettamisen ja ohjaamisen kautta saatavasta hyödystä. Apua kannattaa kysyä muiltakin kuin viralliselta graduohjaajalta. moni haluaisi räjäyttää hyvä veli -verkostot. Oikeastaan niitä tarvitaan valtavasti lisää ja ne pitää saada toimimaan paremmin – avoimemmin nyt ainakin ensi alkuun! Silloin varjoissa kävisi oikea kuhina ja tieto välittyisi. Kyse ei ole siitä, että tuttunsa kuuluu suhmuroida hyviin töihin. Eikä siitä, että pitää tuntea mahdollisimman monta ihmistä. Oleellista on, että ihmiset jotka voivat auttaa toisiaan, löytävät toisensa. Kun opinnot loppuvat, ihmisen tiedot eivät enää automaattisesti päivity tai lisäänny. Tulee tarve tietovarannoille, siis ihmisille varjoissa. Toisin sanoen, kokonaan yksin toimiminen on tehotonta. Silti ihmisiä ei voi etsiä pelkästään omaa hyötyään ajatellen. Niin kuin tuttu alumni neuvoi: ”Ole mukava, älä verkostoidu väkisin.” wilHelMiinA pAlonen Kirjoittaja on toimittaja, joka välttelee verkostoitumistapahtumia, mutta rakastaa hyvässä tiimissä toimimista. ”Ihmisiä ei voi etsiä pelkästään omaa hyötyä ajatellen.” Susanna Kuosmanen antaa intohimon tulla luokseen: ”Luotan ajautumisteoriaan: jos teen valintoja, jotka tuntuvat hyvältä, päädyn sinne, mihin kuulun.” Valtteri Miettisen mukaan brändäyksessä saattaa aluksi arastaa perisuomalainen jurous.
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 Minor issues stand in the way of great potential. Fresh out of school, finding work here may be a tough path for international students. DESIRE TO SUCCEED arTicle Aksel HeRMAnson PhoTograPh nellA keski-ojA eng F RAw SKILL AND ABILITy Some professions are by definition challenging for international students. Turun ylioppilaslehti contacted three major law firms, Hannes Snellman, Eversheds and Castrén & Snellman. Each of them employed very little, if any, international attorneys. To practise law, one should have quite a thorough knowledge in country specific law and language. Fortunately for international students, most career paths don’t require such commitment. Johanna Rönkkö, the Head of Talent Acquisition in Nordea Finland, states that the most important factors she looks for in candidates are raw skill and ability. Excluding customer service, Finnish language is not always required in the financial industry. Rönkkö points out that some of their departments, especially in the IT-field, are run in English. Nordea primarily hires international students from the fields of law, business and tech, although Rönkkö emphasizes the importance of all academic backgrounds. She shares the same opinion as the students in that international students are valued due to their diversity. “The financial industry requires multifaceted talent”. When seeking employment, Rönkkö advises international students to recognize their core competence: their expertise as well as their unique background. She urges students to pick up the phone and convince employers that this is exactly what they need. • However, this is a double-edged sword. As it is difficult to lay off workers, companies are very cautious and conservative with their employment decisions. It is tough to break into the industry. “We don’t really get to prove ourselves”, Damalie says. Employers might not see past initial inconveniences such as the language barrier. This is unfortunate, as beyond lies a crowd filled with grit and hustle. “International students’ willingness to leave home, get past a rigorous selection process and work in lackluster jobs shows their character, their desire to succeed” Stevens-Yager argues. “International students are hungry”, Damalie punctuates. The students also emphasize international students as being cosmopolitans. They bring new perspectives into stagnant workplaces. They act as bridges for companies looking to expand abroad or strengthen their foreign relations. There is some disagreement between the students on how tough international students really have it. Fovet ended up in UTU after a yearlong work stint in Helsinki. Stevens-Yager landed a job in Unicef after four months of studying here. Both of them praise the LiS-program for arranging internships, albeit usually abroad. For Damalie, finding employment here has been a struggle. An inch away from graduating, the wellconnected research assistant has had to constantly outperform his counterparts just to get to interviews. innish universities are constantly trying to draw international talent. The University of Turku (UTU) currently holds some 1 600 international students from over 100 countries. Whether Finland’s sluggish economy provides these professionals proper jobs is questionable. I met with Law and Information Society (LiS) students Vera Fovet and Jacob Stevens-Yager as well as business student Elorm Damalie to discuss, what the future holds for international students. After finishing their studies, both Fovet and Stevens-Yager would like to work in data protection. Damalie wishes to find a job in his field, information systems. Upon graduation, international students have to decide between finding work in Finland or setting sail abroad. Sometimes there is no choice but to choose the latter. “I’d love to stay in Finland”, says Stevens-Yager, a native of Australia, “but the issue with language is a problem.” The three agree on the matter. In a competitive job market, international students’ shortcomings in Finnish stick out like a sore thumb. “I was bluntly told that, if I don’t know Finnish, I am screwed”, Fovet recalls. The prospect of working in Finland appeals to the students. Hailing from France and Ghana, countries with high levels of company hierarchy, Fovet and Damalie are pleased with strong trade unions and lateral company structures in Finland.
21 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 “Companies are starting to broaden their horizon.” Despite struggles, Elorm Damalie (left), Jacob StevensYager and Vera Fovet are seeing a positive trend in international employment in Finland. MAJORITY of international students who receive their education in Finland do not find employment here. A study conducted in 2011 found that only 45 percent of international students were employed in Finland within one year of graduation. Another study from 2016 found that of those employed, roughly two thirds reported their work corresponding with their level of education. GRADUATES from universities of applied sciences (UAS) fared better against graduates from universities in terms of employment. One study suggests that the longer programs and more practical approach of UAS as well as the mandatory internships integrate students to Finnish working life. Masters programs on the other hand tend to steer students towards academia and international careers. Those who graduated from the fields of nursing, social work, and health care had by far the best employment rate (68 %) Those with doctoral degrees had the lowest employment rate (37 %). Sources: Centre for International Mobility (CIMO), and Research Foundation for Studies and Education Otus. BLEAK jOB MARKET fOR INTERNATIONAL STUDENTS
22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 liopistolta Itäharjulle ulottuvan kampusja tiedepuiston kehittäminen kuuluu Turun kaupungin kärkihankkeisiin. Konkreettista pitäisi olla valmiina vuonna 2029, kun Turku täyttää 800 vuotta. ”Toivottavasti alueelle olisi rakennettu uutta yritystoimintaa, jokin uusi pääkonttori ja korkeitakin rakennuksia. Pääkaupunkiseudulle kulkisi tunnin juna”, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen visioi. Hintsasen mukaan yliopiston kampus näyttää tänä päivänä fyysisesti samalta kuin 13 vuotta sitten. Alueen toiminta on kuitenkin muuttunut aikaisempaa avoimemmaksi, aktiivisemmaksi ja eläväisemmäksi. Kaupunkisuunnittelujohtaja uskoo saman kehityksen jatkuvan seuraavan 13 vuoden aikana. ”Haluaisin edistää yliopiston näkyvyyttä kaupunkikuvassa. Turun yliopiston pääkampus on mäellä muun kaupunkirakenteen takana, joten se ei ole kovin näkyvä. Lisäksi alue ei ole ympärivuorokautisesti niin elävä, kuin kampus parhaimmillaan voisi olla.” Kaupungin keskustassa sijaitseva korkeakoulujen yhteinen kampusalue ja Kupittaan yrityspuisto ovat Hintsasen mielestä poikkeuksellinen kokonaisuus. ”Alueen verkostoitumisen edistäminen on erittäin tärkeää. Kohtaamisten helpottaminen esimerkiksi yhteisillä tiloilla mahdollistaisi uuden liiketoiminnan sekä osaamisen ja tutkimustulosten syntymisen.” yHTEISTILOjA jA KEVyTTä LIIKENNETTä Johtajana Suomen yliopistokiinteistö Oy:ssä (SYK) toimivan Juha Uotilan mukaan kampuksen elävöittäminen onnistuu tuomalla alueelle liike-elämää, palveluita ja asuntoja sekä kehittämällä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Uotila kertoo, että Turun yliopisto ja Åbo Akademi suunnittelevat alueelle rakennusta, johon haetaan mukaan palveluita ja liikeelämää. Esimerkkinä toimii monen tahon yhteiseen käyttöön tuleva Medisiina D -rakennus, jota rakennetaan parhaillaan. Opiskelijajärjestöt toivovat, että erityisesti kevyen liikenteen reittejä parannetaan, sillä suurin osa opiskelijoista käyttää niitä päivittäin. Lähitulevaisuudessa TYYn hallituksen Korkeakoulujen yhteisen kampusalueen kehittäminen kuuluu Turun kärkihankkeisiin. Miltä alue näyttää vuonna 2029? Y Voisiko Yliopistonmäki 2.0 näyttää tältä? Havainnekuva: Suomen yliopistokiinteistöt Oy/ Aihio Arkkitehdit. KAMPUS 2029 TeksTi Atte UUsinokA
23 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 entinen kunnallispoliittinen vastaava Katariina Kulha toivoo näkevänsä kampuksella kaupunkipyöriä, yhteiskäyttöautoja ja robottibusseja. ”Ja ehkä vihdoin se raitiotiekin, jota olemme jo tovin vartoneet.” SäPINää ILTOIHIN Turun yliopiston Brahea-keskuksen Johanna Aaltonen ja Tiina Anttila Live Baltic Campus -projektista lisäävät, että nykyiselle kampukselle kaivataan myös opiskelijoille tarkoitettuja monikäyttötiloja, iltaan asti auki olevia kahvilaja ravintolapalveluita sekä parannuksia parkkipaikkatilanteelle. ”Tällä hetkellä alue on eloisa arkipäivinä, mutta iltaisin ja viikonloppuisin se on hiljainen.” Aaltosen ja Anttilan mukaan tulevalle kampuksen ja tiedepuiston alueelle tuleekin rohkeasti rakentaa omaa roolia ja vetovoimaista imagoa. Siinä auttaisivat palveluiden lisäksi julkiset tilat eli puistot, virkistymisalueet ja tilat erilaisille tapahtumille. Myös kampuksen käyttäjät toivovat, että alueen potentiaali hyödynnetään. ”Haluamme alueesta yhä viihtyisämmän ja toimivamman”, sanoo TYYn Katariina Kulha. Korkeakoulujen opiskelijat ovat visioineet kampuksen tulevaisuutta ideakilpailussa. Turku Kampus Upgrade -kilpailun projektityöntekijän Johanna Reunasen mukaan kilpailu keräsi reilut 60 ideaa. ”Kilpailun taso oli korkea ja ideat olivat konkreettisia. Kampusalueella tullaan mahdollisesti näkemään finaaliin yltäneitä ideoita, kuten teknologialla varustettuja opasteita, kampusaluetta yhdistäviä mobiilisovelluksia ja kampuspolkupyöriä.” Turku Kampus Upgrade -ideakilpailun tuomariston puheenjohtaja Timo Hintsanen antaa ylioppilaskunnille tunnustusta aktiivisuudesta: ”Ylioppilaskunnista tulleisiin aloitteisiin suhtaudutaan vakavasti ja kuuliaisella korvalla.” • Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönä oli miettiä, miltä Kupittaan uusi kampusalue voisi tulevaisuudessa näyttää. Yllä Janne Hovin ja alla Aki Hirvikankaan visio. Kaikki jutussa käytetyt kuvat ovat havainnekuvia, eivät virallisia rakennussuunnitelmia. Kupittaan kampus halutaan yhdistää Itäharjuun. Havainnekuva: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy. ”Kampus voisi parhaimmillaan olla ympärivuorokautisesti elävä.” Timo Hintsanen, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja ”Alueelle tulee rakentaa vetovoimaista imagoa.”
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 TARINOIDEN MAAILMA Kirjailija Leena Parkkinen ja tutkija Laura Parkkinen ovat siskoja ja tavallaan myös kollegoita. Heidän töitään yhdistää yksi keskeinen tekijä: tarinat. TeksTi MiikkA RUsi kuvaT nellA keski-ojA eena Parkkinen kuvailee kirjailijan roolia hassuksi. Kirjailijuus vetää puoleensa introverttejä, mutta vastakohtana ammattiin kuuluu yhtä keskeisesti myös julkisuus ja esillä olo. ”Kirjailijoiksi valikoituu ihmisiä, jotka ovat mielellään kotonaan tapaamatta ketään, koska kirjailijan pitää hallita isoja kokonaisuuksia ja kestää yksinäisyyttä. Toisaalta yhtäkkiä pitäisi osata olla esiintyjän roolissa”, Parkkinen muotoilee. Valtaosa kirjoittajan työstä on epäsosiaalista. Arkitodellisuutta eletään pyjamanhousuissa kotiin linnoittautuneena. Toinen todellisuus saattaa viedä Parkkisen Meksikoon uima-allasjuhliin tai esiintymään paikalliseen aamutelevisioon. Hänen kirjojaan on käännetty lähes kymmenelle kielelle. ”Tuollaisissa tilaisuuksissa tuntee koko ajan esittävänsä jotain. Esimerkiksi Meksikon kiertueella paikalliset pitivät minua suurena pohjoismaalaisena kirjailijajulkkiksena. Heille kaikki eurooppalainen kirjallisuus on samaa.” Guadalajaran messut ovat maailman toiseksi suurin kirjatapahtuma. Siellä puitteet olivat hieman kotimaisia kirjallisuustapahtumia ylellisemmät. ”Edellisenä vuonna messuilla oli ollut Jo Nesbø, ja sain ihan samanlaisen kohtelun kuin hän. Minuakin siis kuljetettiin limusiinissa”, Parkkinen naurahtaa. UPOTTAVAT KLASSIKOT Leena Parkkinen on Teoksen kustantama kirjailija, jolta on ilmestynyt kolme pitkää romaania ja yksi lastenkirja. Keväällä ilmestyy toinen. Hänen isosiskonsa Laura Parkkinen on puolestaan tutkinut populismin retoriikkaa Turun ja Jyväskylän yliopistoissa sekä opettaa Bourgognen yliopistossa Dijonissa. Toinen siis rakentaa fiktiota ja toinen käsittelee faktoja, mutta molempia yhdistää tarinallisten rakenteiden hahmottaminen ja tarinoiden kanssa työskentely. Selitys niiden pariin hakeutumiselle saattaa löytyä suvusta. ”Meillä on pohjoissavolainen suku, jossa juttujen kertomista on aina arvostettu erittäin paljon. Itse vain satun olemaan parempi kirjoittamaan kuin kertomaan”, Leena toteaa. Lauran ja Leenan isä Jukka Parkkinen on kirjailija. Sillä on ollut siskoksiin vaikutus jo varhain – lapsuuden lomakohteista lähtien. Vanhoissa valokuva-albumeissa he poseeraavat Lönnrotin synnyinkodissa ennen kuin osaavat kävellä. ”Perheemme kävi kesälomilla kuolleiden kirjailijoiden kesämökeillä”, Laura kuvailee. Kodin keskeisin huonekalu oli mittava kirjahylly. Välillä Laura joutui patistamaan kouluun pikkusiskoaan, joka unohtui kotiin lukemaan klassikoita. Leena uppoutui usein vanhempien kirjakokoelmaan, johon hänen mukaansa kuuluu ”jumalaton määrä kirjoja”. Koululaisen vilpitön aikomus oli lukea ne kaikki. Aakkosjärjestyksessä. ”Pääsin tosin vain noin puoliväliin.” Tuolloin hänelle tärkeitä kirjoittajia olivat erityisesti historiallisten romaanien suurnimi Sir Walter Scott ja Alexandre Dumas. Suosikkeihin lukeutui myös hieman yllättävämpiä kirjailijoita. ”Dostojevski. Se on erittäin hämmentävää, koska enhän minä ole tajunnut siitä todennäköisesti yhtään mitään”, Leena toteaa. Myös Lauraa kannustettiin lukemaan paksuja romaaneja. ”Kysyin aina isältä, voisitko kuulustella ruotsin sanoja, kuten kavereideni vanhemmat tekivät. Hän vastasi, ettei ruotsin numerolla ole mitään tekemistä loppuelämäni kanssa, että lue mieluummin joku venäläinen klassikko”, Laura muistelee. HAKEMISTA jA HARHAILUA Lapsuuden lukuinnosta huolimatta Leena Parkkisen päätyminen kirjoittajaksi ei ollut missään vaiheessa itsestäänselvyys. Hänen mukaansa kirjailijan ura ei oikein voikaan olla sitä. ”Kirjailijuus on hyvin harvoin sellainen tavoite, joka päätetään nuorena ja sitten työskennellään vimmatusti sitä kohti. Se on jollain tavalla aina harhailua, mietiskelyä, pohdiskelua. Voi olla, että myös tutkijuus on samanlaista.” Kirjailijana olo on hänen mukaansa jopa narsistinen asema. Kirjoittajana omistautuu vuosikausiksi tarinalle, jonka pitäisi lopulta kiinnostaa kaikkia muita ihmisiä. ”Sen takia ihminen, joka sanoo 6-vuotiaana, että minusta tulee kirjailija, ja pysyy päätöksessään koko ikänsä, ei varmaan edes ole kovin miellyttävä”, Parkkinen epäilee. Niinpä reitti kirjailijaksi on usein mutkitteleva. Vasta jälkikäteen voi arvella, mitkä valinnat johtivat lopputulokseen. Leena Parkkisen kohdalla tie kirjoittajaksi kävi kuvataiteiden ja elokuvakäsikirjoittamisen opintoL
25 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 g Leena Parkkinen ei usko, että kirjailijan ammattitaito tulee ilman kovaa työtä: ”Taiteilijat eivät koskaan tule pystymetsästä”.
26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 jen sekä mainostoimistotyön kautta. Esikoisromaani ilmestyi vasta kolmekymppisenä. ”Oman tyylin löytäminen oli minulle hirveän vaikeaa. Kirjoitin pitkään pastissinomaisia juttuja ja ajattelin, että kirjallisuus on jotain suurta ja vakavaa. Että kirjallisuuden täytyisi käsitellä alkoholismia lähiöissä ja sellaista”, hän kertaa. Jossain vaiheessa kirjoittaminen lopulta vapautui. Se johti esikoiskirjaan Sinun jälkeesi, Max , joka palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla vuoden 2009 parhaana suomenkielisenä esikoisteoksena. ”Minusta alkoi tuntua, että saan kirjoittaa sillä tavalla, kuin olen kirjoittanut”, Parkkinen sanoo. Alkuperäinen suunnitelma oli pitää kirjan kirjoittamisen ajan lyhyt tauko mainostoimistotyöstä. Se kuitenkin venyi: Parkkinen on ollut vuodesta 2009 tähän päivään saakka vapaana kirjailijana. ”Enää en varmaan sopeutuisi yhteiskuntaan”, hän vitsailee nyt. TIEDON INfLAATIO Laura Parkkinen puolestaan aloitti opintonsa Turun yliopistossa kotimaisella kirjallisuudella. Pian hänestä alkoi kuitenkin tuntua, että sivuaineet vetivät puoleensa pääainetta enemmän. ”Pidän asioiden yhdistelemisestä. Poliittista historiaa ja valtio-oppia oli kivaa lukea sivuaineena ja tein sinne hirveän määrän esseitä. Lopulta minua kannustettiin vaihtamaan pääainetta heille.” Populismi, nykyinen tutkimusaihe, löytyi Parkkisen graduvaiheessa. ”Graduni käsitteli [SMP:n perustaja] Veikko Vennamon poliittista retoriikkaa. Meillä on voimakkaan keskustapuoluelainen suku äidin puolelta. Kun olimme pienenä kesät maalla, siellä puhuttiin Kekkosesta sekä vihattiin Vennamoa ja Neuvostoliittoa.” Toinen merkittävä käännekohta opiskelu-uralla tapahtui, kun Parkkinen lähti opiskelemaan Ranskaan. Silloinen poliittisen historian professori kannusti lähtöä vaihto-opiskelijaksi ”avartumaan” ja hakemaan ”esseisiin uutta syvyyttä”. Parkkinen tarttui ohjeeseen, eikä ole joutunut katumaan päätöstään. Nykyisin hän on profiloitunut tutkijana erityisesti ranskalaiseen politiikkaan ja populismiin. ”Turun yliopistossa on erilainen, kannustavampi ilmapiiri kuin muualla. Ihmiset ottavat kantaa rohkeasti”, hän kiittelee. Tällä hetkellä tutkijana Laura Parkkista työllistävät laajat ja kuumat aiheet: Euroopan kasvava oikeistopopulismi ja keväällä käytävät Ranskan presidentinvaalit. Hän puhuu tiedon inflaatiosta ja tunteiden korostuneesta merkityksestä politiikassa. Faktoihin pohjautumaton keskustelukulttuuri mahdollistaa monenlaisia lieveilmiöitä, jopa propagandaa. ”Venäjän palkkaaman nettitrollauksen yleistyminen on nyt Ranskassa todella huolestuttavaa. Netissä on ihan oma todellisuutensa”, Parkkinen huokaa. Tällaisessa tilanteessa pärjäävät erinomaisesti myös populistit, jotka ovat usein tarinallistamisen ja mielikuvapolitiikan mestareita. Tästä hyvä esimerkki on Ranskan presidenttiehdokkas Marine Le Pen, jonka imago on Parkkisen mukaan erittäin huolellisesti rakennettu kokonaisuus. ”Le Pen on luonut kuvilla todellisuuden, jossa hän syöttää pieniä vasikoita ja hoivaa kissoja. Hän ja esimerkiksi Timo Soini ovat hyödyntäneet henkilökohtaisia blogeja, jossa he luovat omaa retoriikkaa ja oma todellisuutta”, Parkkinen kertoo. Kun politiikassa ratkaisee tilastojen sijaan yhä useammin tunne, päätöksenteko uhkaa sumentua. Totta tai ei, näin se koetaan . Sitä on tarinapolitiikan aika. • Laura ja Leena Parkkinen kehuvat Turkua opiskelijakaupunkina. ”Le Pen on luonut todellisuuden, jossa syöttää vasikoita ja hoivaa kissoja.” Laura Parkkinen, tutkija
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017
28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 TeksTi AnitA HARtikAinen kuva nellA keski-ojA SäHKöä ILMASSA Gradun ja levyn työstäminen vaatii aikamoista tasapainoilua. Onneksi musiikki pitää pään kasassa. Kulttuuri V inyylin julkaisemiseen tarvitaan pitkää pinnaa. Antti Kokkomäki & Tammikuun lapset -yhtyeen toisen levyn äänitykset alkavat olla loppusuoralla, mutta LP-levyjen renessanssi hidastaa sen julkaisua. ”Tällä hetkellä painotalossa kestää puoli vuotta”, huokaa yhtyettä luotsaava Antti Kokkomäki. Uuden levyn folkahtava poprock -tunnelmointi ei välttämättä kesäkuukausille sopisikaan. Ensimmäisen levyn äänimaailma on vaihtunut akustisesta sähköiseksi. Levyä viimeistellessä Kokkomäen soittimessa ovat pyörineet esimerkiksi Jukka Nousiainen, Father John Misty ja Manic Street Preachers. ”Teimme soittolistan, johon kaikki saivat laittaa sellaisia biisejä, joilta haluaisivat levyn kuulostavan.” Pearl Jamin suurimmaksi vaikuttajakseen nimeävä muusikko kuvailee tulevaa levyä americana-hipsterinörttipop-radiosuomi-hybridiksi. VIULISTI ESPANjAN TUNNILTA Bändin perustaminen on tyypillistä opiskelun oheistoimintaa. Soittokavereita löytyy luennoilta, seminaareista, ruokaloista, bileistä ja kampuksen ravintoloista. Esimerkiksi yhtyeen viulisti Tupuna Manner löytyi espanjan tunnilta. ”Nyt olisi basistin pesti on vapaana.” Levyn ohella Kokkomäki työstää gradua mediatutkimukseen. ”Tutkin Edward D. Saidin orientalismi-teoriaan pohjaten, miten arabikeväästä uutisoitiin länsimaissa.” Kahden ison projektin yhdistämi”Jo 1960–80-luvulla miehet esiintyivät hyvin feminiinisesti. Miksei naisilla olisi vapautta tehdä, miten haluavat”, Malestainissa rumpuja soittava Paula Mäkinen toteaa. Antti Kokkomäen yhtyeessa olisi basistin paikka vapaana. Parisuhde-indie-suomirockiksi itseään kuvaileva Painikerho soittaa EP-julkaisukeikan 10.2. Gongissa.
29 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 Kolumni PIDETääN HOMMA AITONA nelosen uutuussarjassa ”Haapasalo ja kaverit” suomalaiset julkkikset esittelevät Ville Haapasalolle mieluisimpia matkakohteitaan. Sarjan ensimmäinen jakso kuvattiin Venetsiassa, jonne maamme kenties ristiriitaisin unelmavävy Mikael Gabriel vei Haapasalon keskustelemaan muun muassa räppibiiffeistä ja hiphopin machokulttuurista. ”Helvetin rankkaa”, Mikael Gabriel totesi räppäreiden dissausbiisien sisällöistä ja siemaisi valkoviiniä kuvauksellisen illallisravintolan terassilla. Tästä huolimatta haluan kuitenkin väittää, että Suomen historian ”rankinta biiffiä” ei ole käyty räpin, vaan hieman yllättäen kirjallisuuden myyttisellä taisteluareenalla. 1930-luvulla kotimaisella kirjallisuuskentällä oli käynnissä kiihkeä ja totinen valtataistelu. Ensimmäiset laukaukset ampui Lauri Viljanen, joka kirjoitti Tulenkantajat -lehdessä: ”suomalaisen kirjallisuuden miltei täydellinen dekadenssi on tällä hetkellä ilmeinen tosiasia.” Kyseessä oli vain hieman kaunokirjallisempi versio Mikael Gabrielin taannoisesta räppiskeneä kuohuttaneesta Facebook-päivityksestä: ”Nosta sun tasoja, vaiha sun flowta. Tää menee jokaiselle suomiräppärille paitsi jvg, cheek ja tippa t”. Peli oli avattu, eikä kulunut kauaa, kun tippui todellinen pommi: Olavi Paavolaisen kohuteos Suursiivous eli kirjallisessa lastenkammarissa julkaistiin vuonna 1932. Se on brutaali teksti, jossa Paavolainen kuvailee nuorten aikalaiskirjailijoiden teoksia mitä mielikuvituksellisimmilla termeillä, kuten ”älyllinen itsemurha”, ”kirjallinen kouristus” ja ”pintapuolisuuden orgiat”. Erityinen sivallus koski kirjallisuusryhmittymä Tulenkantajia, jonka keulakuviin Paavolainen oli itsekin kuulunut. Heistä Paavolainen käytti pilkkanimeä ”Ylenantajat”. pian erimielisyyKsiin ajautunut ryhmä erkaantuikin lopullisesti. Suursiivouksessa Paavolainen syytti kollegoitaan ennen kaikkea liiasta kaupallisuudesta ja kirjailijoiden tekemästä oman itsensä kaupallisesta brändäyksestä. Nuori kirjoittajapolvi oli hänen mukaansa pettänyt heihin kohdistuneet odotukset. Saman voi sanoa tiivistetymminkin: ”pidetään homma aitona”. MiikkA RUsi Kirjoittaja on toimittaja, joka on toiminut Turun akateemisen gangsta rap -seuran puheenjohtajana. ”Nuori kirjoittajapolvi oli pettänyt odotukset.” nen vaatii järjestelmällisyyttä: niin gradun kuin levyn täytyy valmistua jämptisti, ”just eikä melkein”. Samanaikaisuus toki hidastaa valmistumista, mutta tasapaino tekemisten välillä vie molempia eteenpäin. ”Musiikkiharrastus ja urheilu pitävät pään kasassa.” Vaikka yhtye henkilöityy vahvasti Kokkomäkeen, on levynteko kaikkien jäsenten yhteinen projekti. Hyvä ryhmähenki ajaa itsekkäiden tavoitteiden edelle. ”Bändissä pitää kaikilla olla kivaa.” OPINTOVAPAA ANTOI VOIMAA Vaikka musiikki on henkireikä, websuunnittelijana työskentelevää Antti Kokkomäkeä kiinnostavat viestintäalan työt. Opintojen alussa hän ahkeroi kursseja tavoitteiden mukaisesti, mutta neljännen vuoden jälkeen iski väsymys. Puuttuvat suoritukset ovat valmistuneet vähitellen kahden opintovapaan aikana. ”Viime kesänä päätin, että kirjoitan neljästi viikossa vähintään puoli sivua gradua.” Kahdessa kuukaudessa sivumäärä oli kasvanut parillakymmenellä. ”Tavoitteena on saada maisterinpaperit ensi kesänä.” Musiikkikaupunkina Turku muodostaa lokeroita: samanhenkiset viihtyvät omissa porukoissaan, mutta kynnys kurkkia genrerajojen yli on matala. ”Turkuun kotiutuu hyvin käymällä eri tyylisillä keikoilla.” Kaupungin treenikämppä-tilanne on Kokkomäen mukaan melko hyvä. Bändit jakavat soittotiloja esimerkiksi teollisuusalueilla, ja vapautuvista paikoista kuulee kavereilta sekä puskaradiosta. Antti Kokkomäki & Tammikuun lapset -yhtyeeltä uupuu tällä hetkellä treenipaikka. Kokkomäki uskoo kodittomuuden olevan väliaikaista. Vanha kämppä oli roudaamiseen epäkäytännöllinen, sillä vahvistimia piti kuljettaa pitkät matkat porteista ja portaista. ”Haaveissa on sellainen, johon saa auton lähelle ovea.” Kokkomäki aikoo pitää kiinni löytämästään ilmaisukanavasta ja uskoo, että soitto jatkuu vielä kymmenen vuoden kuluttua. ”Tavoitteena on, että bändi menee eteenpäin ja kasvaa.” • OPISKELIjOIDEN SOITTAMAA Akuuttisäätö, Antti Kokkomäki & Tammikuun lapset, Awake Again, Bluesmies, Büfo, Crown Shy, Damnesty, Dandy Gravy’n’Funks, Dead Flowers, Diskurssi, Electric Love Machine, Ferry is Closed, Harmi, Hell Cat, Hopo X Jukanpoika, Huolet ja murheet, Hylje & the Divers, Hyvä Pojat!, Immergo, Itä-Hollola Installaatio, Jaakko Aukusti, Juha Väisänen, Kaiho, Kanelimaki 5, Kiveskives, Kjoski, Linda Luna & Ajatusvirta, Leevi Launis, Loft Apartment, Machinae, Malestain, Mieskvartetti Kosteat kosijat, Mimica, Milja Inkeri, New Fashioned, Nightmare Enemy, Nox Obscura, Ohikulkijat, Painikerho, Patsaat, Pienet koirat, Pohjavire, Prinssi Rohkea ja Erämaan rotat, Prinssit, Pöllöt, Raivoraittius, Red Crickets, Retro Station, Sans Parade, Sexcel, Sisare, Sisyfoksen kivi, Shitboot, Stone Moon Jungle, Sätilä, The New Tigers, Toffeetyylit, Tyynyt, Wombatmen, 5th of April, 8½. HE OPISKELIVAT TääLLä MyöS Anna Puu, Boomhauer, E-Musikgruppe Lux Ohr, Decoryah, Disgrace, Hisko Detria, Jantso Jokelin (Ataturk), Kauko Röyhkä ja 500 kg lihaa, Olli Kauniskangas (Liikkuvat lapset), Lord Vicar, Mira Luoti (PMMP), Petteri Halonen (Eläkeläiset), Reverend Bizarre, Sammal, Sweatmaster, Teemu Brunila (Crash), Thomas Lilley (Daisy, Tero-Petri, Liljankukka), Samuli Putro (Zen Café). Ohikulkijat-yhtyeeltä ilmestyy keväällä pitkäsoitto. JO ON AS SA LO
30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017
31 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2017 “Finnish students are happier in school” Title: ”A Comparative Study on the Homeroom Teachers’ Perceptions of the School Guidance in Korea and Finland” Mood: Motiovational Song: Pharrell Williams – Happy TeKsTi elinA keskitAlo KuvA nellA keski-ojA Master’s thesis finlanD’s eDucational system with its excellent Programme for International Student Assessment (PISA) rankings has sparked interest across the world. The success of a relatively small country provides interest for research, even from other well-performing countries such as Korea. ”We have a very good international reputation, but Finnish students are happier in school. Korean schools are very competitive,” says Yoojin Kim, whose Master’s thesis compared the role of homeroom teachers in study guidance in Korea and Finland. Kim finished her Master’s degree in May. What drew her to Finland was the desire to research the realities of two high-performing educational systems on a practical level. the most obvious difference between Finland and Korea was the focus of the homeroom teachers. In Korea, the teachers felt their duty was to parent the children, whereas Finnish teachers focus almost solely on teaching their subject. Although Finnish parents are becoming more demanding about their children’s education, the teachers in Finland feel that they are respected and valued by society. On the other hand, Korean teachers felt that the most rewarding aspect of their work was relationships with the children, instead of societal approval. Overall, there were no stark differences between practical schoolwork, although Kim did notice with amusement that Finnish kids are made to go outside during every break. To Kim, Finland has been a very enjoyable place for studying. Cold, dark days were perfect for writing, and eating citrus fruits provided positive energy. She has nothing but praise for her thesis supervisor and the faculty, which she found very well-organised. Her only regret so far has been difficulties in learning Finnish. ”There’s not many chances to speak Finnish, everyone is quite fluent in English!” Kim has published an article in Korea based on her Master’s thesis, and is currently working on her doctoral thesis. In the future, she wishes to work on influencing educational policy in Korea. • THESIS eng