1/2018 s. 6 Vankileiristä kampukseksi sisällissodan kaiut sirkkalassa student Village lores shh! don’t talk to the graveyard girl s. 8 kuka tienaa parHaiten? Vertailu paljastaa opintojen erot s. 16 eng Ulkomaan opinnoista voi selvitä euroa venyttämällä HalValla VaiHtoon? s. 12
TO 1.2. klo 20: TARINAKLUBI TO 8.2. klo 14: PIKKULASKIAINEN klo 21: KUKAN LEVYRAATI TI 13.2. klo 19: TS KIRJAklubi, teema "Seksuaalisuus" PE 16.2. Live: JANSOLO (21.00), ANTTI ALANKO (22.00) TO 22.2. klo 20: KUKA NAURAA! Stand upklubi TO 1.3. klo 21: KUKAN LEVYRAATI Laaja valikoima ulkomaisia oluita ja siidereitä, DJ keskiviikosta lauantaihin, kaupungin paras lehtivalikoima KUKAN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN AINA VAPAA PÄÄSY AVOLAVA joka sunnuntai klo 21 koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-04 DJ'T KESKIVIIKOSTAISTA LAUANTAIHIN TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOX YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA auki ke-la 21-04 * ennakot: ticted & 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta PE 26.1. Live: LAKE JONS (22.00) Liput ovelta 10€ / ennakkoon 8€** PE 2.2. Live: RÄTTÖ & LEHTISALO (22.00) 14€/ 12€** LA 3.2. The Slippery River pARTy by Åburlesque (21.00), Ovet klo 20.00, liput ennakkoon 11€, ennakot myy Holvi.com TO 8.2. klo 14-21: PIKKULASKIAINEN klo 22.30: Anglica Presents: BRITPOP! PE 9.2. Live: TÖÖLÖN KETTERÄ (22.30) Liput 14e/ 12e** LA 10.2. UP: SECRET COMEDY CLUB presents AL Pitcher Sweden Syndrome, Ennakot myy Tiketti, Ovet klo 20 PE 23.2. Live: VERSACE HENRIK, NCO & MUSTA HANHI Liput 11e/ 9e** PE 2.3. Live: THE HOLY (22.00) Liput 12€/ 10€** PE 9.3. Live: HAVE YOU EVER SEEN THE JANE FONDA AEROBIC VHS? Liput 8€/ 6€** LA 10.3. Live: IISA, Liput 15€/13€** PE 16.3. Live: RUUDOLF, Liput 15€/13€ PE 23.3. Live: STEPA, Liput 12€/10€** PE 30.3. Live: KAURIINMETSÄSTÄJÄT, Liput 12€/10€** PE 27.4. Live: LITKU KLEMETTI, Liput 14€/12€** JAUME SERRA -SKUMPPAPULLO 12€ / 2,50€ lasi kaikkina aukiolopäivinä klo 23-24 HANAOLUT JA -SIIDERI VAIN 3,50€! pe & la klo 23-24 sekä arkisin koko illan!
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 ” Turussa on yhä aineita, joissa opiskelija tarpoo gradutaipaleensa ilman kompassia. Pääkirjoitus ”H Tulos ja ulos: kutistuuko gradu? Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi 26 Lääkis kamera kädessä. ”Kuvaaminen on vastapainoa opiskelulle. Olen vähän levoton sielu, kaipaan ulkoilmaa ja vapautta”, lääkäriksi opiskeleva Leo Brinkmann kertoo. le o br in km an n elsingin yliopisto laskee valmistumisen rimaa – ’Gradukammosta’ halutaan eroon ja opiskelijat nopeammin ulos”, uutisoi Helsingin Sanomat tammikuussa. Kyse on Helsingin yliopiston gradurempasta: lopputyöltä vaaditaan nyt neljännes vähemmän opintopisteitä kuin aikaisemmin, siis 30 noppaa 40:n sijaan. Lehti listaa ”höllennykselle” monta syytä, joista yksi on raha. Kun opiskelija saadaan aikaisempaa tehokkaammin ulos, kilahtaa yliopiston kirstuun valtion euroja. Ja tästä, valmistuvista opiskelijoista saatavasta, rahasta yliopistot ovat riippuvaisia. Myös seuraava syy kietoutuu kahisevaan. Helsingin yliopisto muovaa lopputyöt vastaamaan laajuudeltaan kansainvälistä tasoa, jolla 30 opintopisteen tutkielma on yleinen. Kun yliopistot ovat alkaneet tarjota EUja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville maksullisia tutkintoja, on asiakkaan myös pystyttävä valmistumaan kahdessa vuodessa. Tulevaisuudessa pisteiden viilaus voi tulla ajankohtaiseksi myös Turun yliopistossa. Täällä markkinoinnin graduun riittää 30 opintopisteen puserrus, kun taas poliittisen historian tutkielmaa huhkitaan 40 nopan verran. Kansainvälisiä maisteriohjelmia kuvaa samanlainen kirjo. Viimeinen syy graduremppaan onkin tutkintovaatimusten yhtenäistäminen. Pisteiden karsiminen ei itsessään ole hyvä tai huono asia, sillä gradu on vain yksi – joskin iso – osa opintoja. Kaikki riippuu sitä, miten kokonaisuus rakennetaan. Parhaimmillaan aikaisempaa kevyempi gradu voi antaa paljon: Lopputyön saa näppärästi kokoon yhdessä lukukaudessa, maisteriopinnot monipuolistuvat ja laadukas ohjaus varmistaa, että suppea gradu ei tarkoita sisällöltään köyhää. Riskejä ei sovi unohtaa: Heikkeneekö gradujen laatu? Osaako ohjaaja neuvoa opiskelijaa, jotta työmäärä vastaa opintopisteitä? Millaisia kursseja laajan gradun tilalle tulee? Graduohjaus on syytä nostaa uudistuksen keskiöön. Mikään ei karkota gradukammoa yhtä tehokk a a s t i kuin pätevät ja riittävät neuvot. Valitettavasti Turussa on yhä oppiaineita, joissa opiskelija tarpoo gradutaipaleensa ilman kompassia, kunnon ohjausta. Tähän on tultava muutos. Kun iso G vihdoin osuu omalle kohdalle, pidä mielessä tämä: Hyvä gradu on valmis gradu.
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 sisällys 1/2018 Väheneekö palloilu, poistuuko uinti? Hyvästit Ruiskadun CampusSportille. Kuoleman leiristä kampukseksi. Sirkkalan tarinarikas historia. Miljoona euroa Monttuun? Opiskelijat ja alumnit keräävät pesämunaa. Kielikuplat rikki. Geologian opiskelijat ovat tiivis porukka. “Kaikki tuntui leviävän käsiin.” Mindfulnessia stressin hillintään. Lääkis kamera kädessä. Rakkaus kuvaamiseen lähti kurssivideosta. “Poliisi varustautuu vastarintaan.” Taiteilija kuvasi mellakkapoliisia. ”Se oli pakko puskea valmiiksi”. Gradu velkaantumisesta. NUMERO 1/2018 26.1.2018 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJA Nelli Lapintie KAnsiKuvA Nella Keski-Oja TAiTTo Iidaliisa Pardalin ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 8 500 kpl. 22 11 26 KANSI ”Rahaa kului todennäköisesti vähemmän kuin mitä sitä olisi Suomessa kulunut syksyn aikana.” Aino Viitamäki Sivu 13 Village lore. The student village is a home for urban legends. Lääkärit työllistyvät parhaiten. Vaikeinta on humanistisilla aloilla. Oma koti. Jannika Haaviston kodissa parhaat muistot liittyvät ystäviin. Vaihtoon halvalla? Tylkkäri selvitti, mihin lähteä vaihtoon, kun raha huolettaa. 6 8 ”One apartment is the source of loud, hysterical screaming, and lights flash.” Village lore, Page 6 28 31 20 12 16 14 24 22 Folkloristics student Emma Röntynen
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 spot english content! in this issue: “village lore“ (p. 6). Folkloristics student collected urban legends from the Turku student village. Kiinnostaako vaihto-opiskelu, mutta raha huolettaa? Lääketieteen opiskelija Aino Viitamäki vietti syyslukukauden vaihdossa Perussa, jonka hintataso on paljon Suomea edullisempi (s. 12). www.tylkkari.fi Q-talosta syksyn aikana useita valituksia – ”ratkaisu tulee tavalla tai toisella” Q-talon äänet ovat häirinneet asukkaita naapurirakennuksissa itäisessä Ylioppilaskylässä. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) lupaa ratkaista ongelman: ”Se on tottakai alueen asukkaille inhottavaa, eikä se ole meidänkään etumme”, Q-talon vastaava Juha Laurila sanoo. Student overalls: 10 essential rules Overalls are an essential part of the Finnish student culture, but how to wear them? Here’s the etiquette, compiled in one handy list! Rule #9: If you need to wash your overalls, you must be wearing them for the wash. Taking a dip in Aurajoki used to be the standard washing method, but nowadays a normal shower will do. Nämä jutut vain verkossa: n el li la pin tie n el la ke sk i-o ja ein o h er h i ”We’ll never give these up!” – Black cape is the history student’s overall Those who study history prefer to dress up in capes rather than overalls. Freshers first don theirs on the Night of the Black Capes: ”The atmosphere is ceremonial when new students take the cape oath in lantern light,” Anniina Yli-Kahila says. n el la ke sk i-o ja eng eng eng
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 The Student Village is a home for urban legends. article NELLI LAPINTIE Photo Esko kEskI-ojA translation rEE AuTErE Village lore A girl who they say died in the Village wanders around in the graveyard. She asks for directions to somewhere. Avoid any contact with her, or she’ll follow you home. What happens after, no one can tell… rban legends of the girl in the graveyard and UFO hub “Area 56” have for a long time been a part of the day-to-day of the Student Village. Emma Röntynen, first year folkloristics student at the University of Turku, collected stories from the Student Village for a practice thesis. She ended up with a good 45 tales. Röntynen points to the unique nature of the area as a reason for urban lore. “The Student Village was built to be a community, with shared kitchens and communal spaces. Though people see each other less now than in the ’70s, it’s still a tightly-knit community.” ouT oF all the stories collected, the most popular ones have to do with the supernatural. A well-known one is of the Crying room . There was a family living in the village whose parents were researching evil at the university. One day, a child left alone got their hands on their research material. With fatal results. When the parents returned, they found their child in the kitchen so brutally maimed the child could not have done it themself. After the apartment was cleaned out it was never rented out again. Years later you can still hear, through the walls, the sounds of a crying child. In addition to straightforward horror stories there are some tales that are accepted as true. For instance, they say a student committed suicide in one of the 18 square metre apartments nicknamed ”suicide studios”. social media has given new life especially to tales of UFOs. Rumour has it the Student Village has its very own Roswell : Area 56, named after the American Area 51. House number 56 has long been embroiled in strange happenings. One apartment is the source of loud, hysterical screaming, and lights flash. Unmarked vans circle the area. Still, people wrote more about the mundane. “There were comments about bedbugs and pheasants found in the Village”, Röntynen laughs. • Descriptions of urban legends are from Emma Röntynen’s practice thesis. U eng
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Years later you can still hear, through the walls, the sounds of a crying child. article NELLI LAPINTIE Photo Esko kEskI-ojA translation rEE AuTErE Folkloristics student Emma Röntynen collected urban legends from the Turku Student Village.
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 *Mediaanikuukausipalkka bruttona Työssä vai työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen? Kuukausipalkka viisi vuotta valmistumisen jälkeen * teksti NELLI LAPINTIE grafiikka NELLI LAPINTIE & NELLA kEskI-ojA Työmarkkinoilla pitää osata kertoa omasta osaamisestaan. auppatieteilijä menee töihin pankkiin, humanisti kortistoa kuormittamaan. Tiedekuntiin liittyviä ennakkoluuloja on paljon, mutta miten hyvin ne pitävät kutinsa työmarkkinoilla? Turun yliopiston työelämäpalvelujen tutkija Juha Sainio huomauttaa heti alkuun, että eri tiedekunnista valmistuvien työuria vertaillessa pitää ottaa huomioon tutkintojen erilainen luonne. ”Hammaslääketieteellisestä mennään hammaslääkäriksi, mutta esimerkiksi yhteiskuntatieteellisestä valmistuvien työllistymispolut ovat paljon monihaaraisempia. Vaatii paljon enemmän yksilöltä, kun mahdollisuuksien kirjo on niin valtava.” Se näkyy myös tilastoissa. Vuosi valmistumisen jälkeen humanisteista 13 prosenttia on työttöminä, kun taas kasvatustieteiden, lääketieteellisen ja oikeustieteellisen kasvateilla luku on alle 5 prosenttia. Sainio on seurannut valmistuneiden työllistymistä jo 17 vuotta. Hän muistuttaa, että tilastoihin vaikuttaa etenkin se, mille sektorille työllistytään. Työttömyyden nousut ja laskut liikkuvat julkisella ja yksityisellä puolella eri tahtiin. ”Finanssikriisin alkuvaiheessa Suomessa oli hetken lukumäärällisesti enemmän työttömiä diplomi-insinöörejä kuin humanisteja. Nyt, kun tulee noususuhdanne, työttömyyden lasku näkyy taas ensimmäisenä juuri tekniikan ja kauppatieteen aloilla. Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen ala tulevat perässä.” Akateemisen koulutuksen merkitys on Sainion mukaan vain nostanut merkitystään. Kokonaiskuva Turun yliopistosta valmistuvien työllistymisestä näyttää myönteiseltä. Tutkija toivoisikin vähemmän pirujen maalaamista seinille, kun akateemisesta työttömyydestä keskustellaan. ”Opiskelijoilta tulee välillä hyvinkin synkkiä arvioita työllistymisestä. Kyllä valtaosa löytää paikkansa työelämässä – jotkut joutuvat vain näkemään sen eteen vaivaa enemmän ja jotkut vähemmän.” mikä omaan työllistymiseen vaikuttaa tutkinnon lisäksi? Kun asiaa kysyttiin Turun yliopistosta valmistuneilta, omasta osaamisestaan kertominen nousi merkittäväksi vastaukseksi. Tutkija Sainion mukaan ryhmä, jolla oli muita pidempiä työttömyysjaksoja, korosti tärkeimpänä työllistymistekijänä työkokemusta. Sen sijaan ryhmä, jolla oli ollut uran alussa paljon määräaikaisia sopimuksia, mutta ei juurikaan työttömyyttä, nosti tärkeimmäksi tekijäksi omasta osaamisesta kertomisen. ”Aiheesta olisi mielenkiintoista tehdä jatkotutkimusta: näyttäytyykö tilanne työttömäksi jääneelle vain niin, että kokemuksessa on puutetta vai pystyykö hän oikeasti kertomaan omasta osaamisestaan ja kehittymään työnhaussa?” • Lähde: Artikkelin tiedot perustuvat Turun yliopiston Rekryn sijoittumisseurantakyselyyn, johon on vastannut vuosina 2012–2014 valmistuneita maistereita, lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja lastentarhaopettajia. K turun yliopistosta työllistyVät parHaiten lääkärit Generalisteiksi eli asiantuntijoiksi koulutettavien palkkoja ei voi suoraan verrata selvään ammattiin opiskelleiden tutkintoihin. Eri aloille ja tehtäviin työllistyminen on suurta esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä ja humanistisessa tiedekunnassa.
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Gallup ”Ei mitään hajua. Kun ei opiskele tiettyyn ammattiin, ongelmana on, ettei tiedä, mitä taitoja tarvitsee, kun valmistuu.” mikä on unelmatyösi? ”Analyytikko, tarkemmin vakuutusmatemaatikko. Olen opiskellut jo kaikki tarvittavat kurssit ja yritän löytää työn harjoittelun kautta. ” ”Suomen kielen opettaja ruotsinkielisessä koulussa. Toivon saavani sijaisuuksia ja sitä kautta työpaikan.” teksti & kUVat NELLI LAPINTIE TYYn hallitukselta Katri Palonen pohjoismaiset kielet Julia Korkiamäki matematiikka Oskar Björn aineenopettaja ”MitäS tYYLLe KuuLuu?” on yleisin kysymys, johon ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana törmään. Ymmärrän kysymyksen, vaikka utelu kuulostaa hieman hassulta. Se on kuin kysyjä katsoisi peiliin ja kysyisi kuvajaiseltaan: ”Mitä sinulle kuuluu?” Sillä jäsen: sinä olet TYY. KAiKiLLe ASiA ei kuitenkaan ole näin selvä. Valtaosa opiskelijoista samaistuu ennemmin omaan ainejärjestöönsä kuin ylioppilaskuntaan. Tämä on luonnollista – onhan ainejärjestö lähempänä arkea. YLiOPPiLASKuntA on kuitenkin mahdollistaa monen järjestön toiminnan. Se avustaa niitä rahallisesti ja tiedollisesti sekä tarjoaa tukea niin yksittäisille opiskelijoille kuin järjestöjen hallituksille. Luomalla puitteet yhteisöllisyyden kehittymiselle TYY pyrkii esimerkiksi ehkäisemään yksinäisyyttä, sillä jäsenten hyvinvoinnin edistäminen kuuluu ylioppilaskunnan keskeisimpiin tehtäviin. YLiOPPiLASKunnALLA On paikkansa myös opiskelijoiden etujen ajamisessa. Esimerkiksi joustavuutta TYY on lisännyt lobbaamalla avoimen yliopiston maksuttomaksi tutkinto-opiskelijoille. Se on vaikuttamisvoitto, johon yksittäinen ainejärjestö tuskin olisi pystynyt, mutta joka oli mahdollista saavuttaa, kun uudistusta ajoi kaikkia Turun yliopiston 15 000:a opiskelijaa edustava taho. inARi HARJunieMi, TYYn hallituksen puheenjohtaja Sinäkin olet TYY Ollut koulutusta vastaamattomassa työssä* *Valmistumista seuranneena vuonna Ollut työttömänä valmistumista seuranneena vuonna Päätyönantaja vuosi valmistumisen jälkeen
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi W W W . M U U R L A N O P I S T O . F I HAE VALOKUVAUS • SARJAKUVATAIDE • ANIMAATIO • VIDEOTUOTANTO Haemme siViilipalVelusHenkilöä Turun ylioppilaslehti hakee siviilipalvelushenkilöä heinä–elokuun vaihteessa alkavaan palvelussuhteeseen. Siviilipalvelushenkilön päätehtäviin kuuluvat Tylkkäriin kirjoittaminen ja valokuvaaminen, verkkolehden ja somekanavien päivittäminen sekä lehtien jako. Lisäksi siviilipalvelushenkilö hoitaa erilaisia tehtäviä ylioppilaskunnassa, esimerkiksi toimistotyötä. Haku on jatkuva. Paikka täytetään heti sopivan henkilön löytyessä. Lähetä hakemus, ansioluettelo ja mahdolliset työnäytteet sähköpostilla osoitteeseen tyl-paatoimittaja@utu.fi. Kirjoita sähköpostin otsikoksi “Siviilipalvelus”.
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 teksti PIHLA HÄNNINEN kUVa juHA LAurILA Oma koti “Parhaat muistot liittyvät juhliin ystävien kanssa” Asuu Sirkkalassa poikaystävänsä kanssa. Opiskelee sosiologiaa. jannika HaaVisto, 24 Olen asunut nykyisessä kodissani noin puolitoista vuotta. Jaan kotini poikaystäväni Roopen kanssa. Muutin tähän, koska halusin tilavamman asunnon. Pidän vanhoista taloista ja tästä tuli heti hyvä fiilis. Asunto sopii hyvin nykyiseen elämäntilanteeseeni ja kävelen tästä yliopistolle vartissa. Tärkeintä kodissani on iso keittiö, jossa on tiskikone ja tarpeeksi kaappija laskutilaa. Keittiö on hyvin varusteltu ja laitan mielelläni ruokaa kotona. Kodissani on tilaa järjestää juhlia ja parhaat kotiini liittyvät muistot liittyvät juhliin ystävien kanssa. Vaihdan sisustusta fiiliksen mukaan ja hankin mielelläni kalusteita eri paikoista. Lempihuonekaluni on Hayn valkoinen Hee-tuoli, jonka päällä on talvisin lampaantalja. Haaveilin tuolista monta vuotta ja sain sen lopulta Roopelta lahjaksi. Pidän kodistani ja viihdyn hyvin kotona, koska olen sisustanut sen mieleisekseni. Siisteys ja minimalistinen tyyli tekevät kodistani viihtyisän. Pidän myös neilikoista ja on kiva nähdä niitä heti aamulla herätessä. Ikkunasta sisäpihalle avautuu kaunis maisema etenkin, kun puiden päällä on lunta. Erikoisinta kodissani on se, ettei täällä ole alun perin ollut ollenkaan suihkua! Vessa on tosi pieni ja suihku on asennettu jälkikäteen vaatehuoneeseen.
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 VaiHtoon VäHällä Kiinnostaako vaihto-opiskelu, mutta raha huolettaa? Esittelemme viisi kohdetta, joissa pärjää opiskelijabudjetilla. teksti wILHELmIINA PALoNEN kUVat NELLA kEskI-ojA & EINo HErHI Lentoja lukuun ottamatta Latinalaisen Amerikan maista esimerkiksi Perussa vaihto sujuu erittäin edullisesti. 1) Vuokra (kuukaudessa): n. 330 € 2) Ruoka (päivässä): 3–4 € 3) Joukkoliikenne: 0,5–0,75 €/yksi lippu 4) Kännykkäliittymä (kk): 10 € 5) Olut baarissa: 1 € 6) Matkat Suomesta kohteeseen ja takaisin: 900–1200 € 7) Turun yliopiston vaihtopaikat kohteessa: Universidad de Lima (4 paikkaa/lukukausi ) Venäjälle löytyy kohteita alasta riippumatta, eikä vaihtopaikkaan matkustaminen maksa paljoakaan. 1) Vuokra (kk): 50 € asuntolassa, 200–250 € vuokra-asunnossa 2) Ruoka (pv): 3–4 € 3) Joukkoliikenne: n. 15 €/kk 4) Kännykkäliittymä (kk): alle 10 € 5) Olut baarissa: 0,9–1,20 € 6) Matkat kohteeseen ja takaisin: alle 40 € 7) Vaihtopaikat: Petrozavodsk State University (1–2 paikkaa) LIMA , PERU PETRO SKOI, VENÄJÄ
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Suuressa osassa Kiinaa opiskelija voi asua, syödä, ajaa taksilla ja asua hostelleissa erittäin edullisesti. 1) Vuokra (kk): 190–250 € 2) Ruoka (pv): 2–4 € 3) Joukkoliikenne: 0,15–0,30 €/lippu 4) Kännykkäliittymä (kk): 5–6 € 5) Olut baarissa: 1 € 6) Matkat kohteeseen ja takaisin: 650–850 € 7) Vaihtopaikat: Nankai University (2–4 paikkaa), Tianjin University (2–4 paikkaa) Unkari tarjoaa hyviä yliopistoja ja halpaa ruokaa, minkä lisäksi Balkanille retkeily on vaihdossa edullista. 1) Vuokra (kk): 110 € asuntolassa 2) Ruoka (pv): n. 4 € 3) Joukkoliikenne: 1 €/lippu 4) Kännykkäliittymä (kk): 7–9 € 5) Olut baarissa: 1–1,5 € 6) Matkat kohteeseen ja takaisin: 80–120 € 7) Vaihtopaikat: Pecsi Tudomanyegyetem (1 biolääketieteen ja 1 Medical Bioimaging -ohjelman paikka) Jos välttelee Münchenin kaltaisia kalliita kaupunkeja, maassa elää hyvien opiskelijaetujen ansiosta halvalla. 1) Vuokra (kk): 250–390 € kimppakämpässä 2) Ruoka (päivässä): n. 5–6 € 3) Joukkoliikenne: Yliopiston omalla maksulla (n. 250 €/ vuosi) saa käyttää koko osavaltion julkista liikennettä ilman lisämaksuja 4) Kännykkäliittymä (kk): 25 € 5) Olut baarissa: 2,5–3 € 6) Matkat kohteeseen ja takaisin: 180–200 € 7) Vaihtopaikat: Westfälische-Wilhelm s-Universität Münster (2 englannin, saksan, biologian, valtio-opin ja kauppakorkeakoulun paikkaa) joka neljäs lähtee vaihtoon ”vaihToa varTen ei välttämättä tarvitse omia säästöjä”, Turun yliopiston kansainvälisten asioiden suunnittelija Annukka Väre kertoo. Vaihtopaikan saadessaan opiskelija saa samalla apurahan, jonka suuruus riippuu vaihto-ohjelmasta ja kohdemaasta. Sen lisäksi stipendejä voi hakea esimerkiksi yksityisiltä säätiöiltä tai järjestöiltä. Monessa maassa jo apuraha ja opintotuki kattavat välttämättömät kulut. Lähtijöitä lukukauden kestäviin vaihtoihin on vuodessa noin 550 ja lyhyempiin 100. Arviolta noin joka neljäs opiskelija lähtee vaihtoon. Paikkoja riittäisi useammallekin. ”Suosittu vaihtopaikka ja vaihtokokemuksen onnistuminen eivät mene yksi yhteen”, Väre muistuttaa. Myös pienet yliopistot voivat tarjota yksilöllisiä palveluita ja aktiivisen opiskelijaelämän. Suosituimpia – ja kalleimpia – kohteita ovat englanninkieliset maat ja Euroopan suurimmat kaupungit. Vaihtopaikkoja löytyykin eniten Euroopasta. Afrikassa Turun yliopistolla ei ole parhaillaan yhtään kohdetta. Opiskelijavaihtoon voi hakea 7. helmikuuta asti. Perussa kalliita ovat eurooppalaiset tuotteet aino viiTamäki on palannut tammikuun alussa Latinalaisesta Amerikasta. Viidennen vuoden lääketieteen opiskelija vietti syyslukukauden vaihdossa Universidad Nacional Agraria La Molinassa Perussa sekä matkusteli vielä joululomalla Panamassa ja Ecuadorissa. Vaihtokohteen valinnassa etusijalla olivat espanjan kieli ja Latinalaisen Amerikan kulttuuri. Vaihdon hinnasta ei tullut ongelmaa: ”Sain yliopistolta hyvän apurahan”, Viitamäki sanoo. Lisäksi hän käytti vaihdossa elämiseen kesätyötulojaan. Arkipäivät kuluivat yliopistolla, eikä liikkuminen tai ruokailu maksanut paljoa. ”Rahaa kului todennäköisesti vähemmän kuin mitä sitä olisi Suomessa kulunut syksyn aikana.” YleisesTi Perun hintataso on paljon Suomea halvempi. Ruokakaupassa Euroopasta tuodut ruoat saattavat olla kalliimpia kuin Suomessa, samoin esimerkiksi suklaa tai kahvi. Viitamäki asui vaihto-opiskelijoille suunnatussa seitsemän hengen solussa, jossa kaikilla oli omat kylpyhuoneet mutta yhteinen keittiö. Hinta, 400 dollaria, oli suhteellisen kallis paikalliseen hintatasoon nähden, mutta asuinalue oli hyvä. ”Mitenköhän sen kaiken tiivistäisi”, Viitamäki miettii vaihdon tärkeintä antia. Vaihtoaika opetti paljon kulttuurista ja kielestä, avarsi ja näytti, millaista on elää, kun ympärillä on köyhyyttä. ”Sitä ei osannut ennen vaihtoa kuvitella, miten erilaista kaikki on.”• Aino Viitamäki Limassa. Miljoonakaupungissa pystyy matkustamaan edullisesti yksityisillä bussiyhtiöillä. MÜN STER , SAK SA PÉCS , UNK ARI TIANJIN , KIINA
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 VäHeneekö palloilu, poistuuko uinti? Ruiskadulta väistyvä CampusSport etsii korvaavia tiloja: ”Jos ei löydy uusia, niin ei tietenkään voida tuottaa samaa määrää tunteja.” teksti NELLI LAPINTIE kUVat juHA LAurILA ”Uintimahdollisuus olisi todella hyvä olla valikoimassa, mutta jos tiloja ei ole, niitä ei ole.” Joonas niemi iikuntapalveluita opiskelijoille tarjoavan CampusSportin Ruiskadun pisteen toiminta päättyy ensi kevään aikana. Syynä on tilojen poistuminen Turun ammattikorkeakoulun omistuksesta. Tilamuutokset saattavat vähentää tuntitarjontaa tulevaisuudessa. Vuoden loppuun liikuntakoordinaattorina työskennelleen Joonas Niemen mukaan korvaavien tilojen löytäminen on vaikeaa etenkin palloiluja uintivuoroille. Vaarana on uintivuorojen loppuminen kokonaan. ”Korvaavaa uintimahdollisuutta ei vielä ole, mutta pyrimme neuvottelemaan esimerkiksi Caribian kanssa vesiliikuntatunneista. Uintimahdollisuus olisi todella hyvä olla valikoimassa, mutta jos tiloja ei ole, niitä ei ole.” Myös palloiluvuorot saattavat vähentyä, jos tilapuutosta ei saada ratkaistua. CampusSport on käynyt kuukausittain vuokrattavien liikuntasalien käytöstä neuvotteluja esimerkiksi Turun normaalikoulun kanssa. Osa tunneista saattaa siirtyä myös Kupittaan vastavalmistuneeseen palloiluhalliin. ”Ensisijaisesti pyrimme kuitenkin löytämään kiinteitä vakiovuoroja sekä yhtenäistä tilaa, emmekä siirtämään yksittäisiä tunteja sinne tänne.” Vuoteen 2020 mennessä CampusSport tulee muuttamaan liikuntapalveluitaan muun muassa Juslenia-rakennuksen tilalle tulevaan uudisrakennukseen kampukselle. CampusSport neuvottelee myös Kupittaan kampuksen tuntumassa olevasta paikasta, jonka yksityiskohdat eivät ole vielä julkista tietoa. Pitkän tähtäimen tilasuunnitelmien on tarkoitus olla valmiina helmikuun loppuun mennessä. Joonas Niemi myöntää, että ennen kuin uusia paikkoja saadaan käyttöön, tilojen riittävyyden kanssa on Ruiskadulta poistumisen jälkeen haasteita. ”Jos ei löydy uusia tiloja, niin ei tietenkään voida tuottaa samaa määrää tunteja. Ryhmäliikunnan osalta ei ole niin radikaali tilanne, mutta palloiluvuorot ovat haaste. Niitä täytyy myös olla, koska ne tavoittavat eri käyttäjiä kuin ryhmäliikuntatunnit.” • L
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 CampusSportin Ruiskadun pisteen toiminta loppuu kevään aikana. kynttiläuintia ja kamppailua keskiajan tunnelmissa camPussPorTin viime vuoden liikuntatarjonnasta on voinut bongata muutakin kuin iänikuista zumbaa. Syksyn aikana on päässyt kokeilemaan esimerkiksi boffausta eli pehmustetuilla, keskiaikaisilla aseilla miekkailemista, ja poundia eli rumpukapuloilla ilmaa takomista treenimielessä. Perusjumppia erikoisempaa lajitarjontaa on suunnitelmissa pitää jatkossakin. ”Tarjontaa on niin paljon, että ihan kaikille erikoistunneille ei riitä kävijöitä. Erikoisemmilla pelivuoroilla, kuten lacrossessa ja ultimatessa on ollut vähemmän osallistujia”, vuoden loppuun liikuntakoordinaattorina työskennellyt Joonas Niemi sanoo. Vuoden kokonaiskävijämäärä on ollut Niemen mukaan kuitenkin riittävä. ”Olemme kehittäneet varausjärjestelmäämme niin, että kaikkia paikkoja ei voi varata etukäteen. Tunneille on mahtunut hyvin mukaan – on tärkeää, että ne eivät ole ihan täyteen ammuttuja.” Monet tunnit ja erikoistapahtumat, kuten kynttiläuinti, on toteutettu asiakkaiden, liikuntatuutoreiden ja liikunnanohjaajien ehdotuksesta. CAMPuSSPORtin tiistai-iltaisella lentopallovuorolla on iloinen tunnelma ja tekemisen meininki. Ensimmäistä kertaa paikalle saapuva voisi erehtyä tulleensa oikean joukkueen treeneihin. Täällä kaikki tuntuvat tietävän toisensa. Edistyneempien palloiluvuoroilla ei ole ohjaajaa, joten treenit järjestetään itse. Oikeustieteen opiskelija Andrii Konopko ja sairaanhoitajaopiskelija Rosa Skog syöttelevät palloa jo vauhdikkaasti. ”Opiskelen pitkiä päiviä, joten tämä on hyvää vaihtelua. Ilmapiiri on todella ystävällinen”, Konopko kertoo. Hän ja Skog käyvät pelaamassa lentopalloa Ruiskadulla säännöllisesti, usein kaksikin kertaa viikossa. Ukrainasta kotoisin oleva Konopko pitää vuorojen kansainvälisyydestä. ”Tänne tulee suomalaisten lisäksi pelaajia Kiinasta, Venäjältä, Ruotsista, Alankomaista – on todella hienoa, että kaikki nämä ihmiset tulevat täällä yhteen.” Molempien mielestä palloiluvuoroilla on rennompaa ja sosiaalisempaa kuin muualla liikkuessa. Vuoroilla säännöllisesti käyvät ovat vähintään Facebook-kavereita keskenään, ja osa tapaa vapaa-ajallakin muutenkin. ”Täällä kaikki puhuvat kaikkien kanssa. Ei kuntosalilla voi mennä puhumaan tuntemattomille, Skog nauraa. Andrii Konopko ja Rosa Skog pelaavat säännöllisesti lentopalloa Ruiskadulla. läppä lentää palloilutunneilla
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 kuoleman leiristä kampukseksi teksti NELLI LAPINTIE kUVat TuruN musEokEskus tu ru n m us eo ke sk us / jo h an rik h ar d el lil ä
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 g kuoleman leiristä kampukseksi teksti NELLI LAPINTIE kUVat TuruN musEokEskus Sirkkalan vankileiriajalta ei ole juurikaan valokuvia. Tässä kasarmialueen poikki kulkee korkea piikkilanka-aita: ”Ajatella, täällä oli yli 3 000 vankia. Jos nyt laitettaisiin sama määrä ihmisiä tänne, niin kyllähän se tuntuisi valtavalta määrältä”, Sirkkalan historiaa tutkiva Anne Heimo pohtii. Sirkkalan alue on luovinut tiensä köyhyyden, sodan ja kuoleman keskeltä tutkimuksen täyteiseksi kulttuuriperintökohteeksi. irkkalan kampuksen historia on Turun yliopiston paikoista kenties tarinarikkain, mutta huonosti tunnettu. Sirkkalan kertomus alkaa vuodesta 1834, kun Turun kaupungin rajojen ulkopuolella, keskellä joutomaata, seisoo yksinäinen keltainen rakennus. Se on kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylichin suunnittelema köyhäintalo, joka tunnetaan nykyään Turun yliopiston Historicum-rakennuksena. Talossa elivät vähävaraiset miehet, naiset ja lapset – kaukana kaupungin varakkaan väestön silmistä. Vaikka sijainti oli syrjäinen, paikkaa vastustettiin ankarasti. Poikkeuksellisen suuri ja komea kivitalo ei turkulaisten mielestä kuulunut köyhien käyttöön. Lopulta vähävaraiset kaupunkilaiset asuttivat taloa vain reilun vuosikymmenen. Vuodesta 1846 alkoi nimittäin Sirkkalan pitkä sotilaallinen ajanjakso. Suomen autonomian aikainen krenatööritarkk’ampujanpataljoona otti alueen haltuunsa ja rakennutti nykyisen Sirkkalankadun varrelle valkoiseksi maalatun sotilassairaalan, joka toimii nyt yliopiston Artium-rakennuksena. 1860-luvulla alueen asukkaat vaihtuivat taas: Sirkkalasta tuli venäläinen kasarmi. 1870-luvulla Kaivokadun varrelle kohosi kolmikerroksinen majoitusrakennus, joka tänä päivänä tunnetaan Minerva-rakennuksena. Alueen venäläinen vaihe jatkui aina Suomen itsenäistymiseen saakka. Nykyisen kulttuuriperintökohteen kohtalokkain aika oli kuitenkin vasta edessä. S g
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Aivan Historicum-rakennuksen takana nousevat vanhat kiviportaat, jotka eivät näytä johtavan mihinkään. Toisin oli sata vuotta sitten sisällissodan aikaan. Silloin portaiden päästä alkoi reitti, jota vartija seurasi kiertäessään Turun sotavankileirin ympäri. Tälle, Suomen kahdeksanneksi suurimmalle vankileirille, ryhdyttiin viemään kaupungissa ja lähiseudulla piilotelleita punaisia keväällä vuonna 1918. Sisällissodan päätyttyä valkoiset vangitsivat leirille myös rintamalla tappion kokeneita ja pakomatkallaan Lahteen asti päässeitä punakaartilaisia. Lopulta tarkasti vartioidulla ja piikkilanka-aidoin rajatulla leirillä eli vankeudessa jopa 3 300 ihmistä. Vangittuna oli enimmäkseen miehiä, mutta myös naisia ja jopa lapsia. Joukossa oli sekä vieraspaikkakuntalaisia että paikallisia. Kivirakennusten sisällä oli ahdasta, kylmää ja likaista. Vangit eivät juuri päässeet peseytymään, ja ruoka oli harvoin kunnollista. Kesällä osa vangituista laitettiin töihin. Esimerkiksi Kupittaanpuistossa he kuokkivat lintulammikon ympärillä kasvavaa nurmikkoa perunamaaksi. sadan Vuoden Hiljaisuus Vaikka vankileirin olosuhteet olivat kurjat, olivat ne Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät. Nälkä oli pienempää kuin esimerkiksi Lahden Hennalassa tai luurankotehtaaksi kutsutulla Tammisaaren vankileirillä, jossa punavangeista kuoli lähes kolmannes. Taudit ja nälkä tappoivat Turun leirillä silti noin 175 ihmistä. Teloitettujen määrä jäi puolestaan pieneksi. Seinää vasten joutui vain yksi pakomatkaa yrittänyt vanki, 18-vuotias Hjalrmar Frantsila. Kuolemanrangaistuksella Frantsilasta haluttiin tehdä varoittava esimerkki muille vangeille. Kuten muuallakin Suomessa, myös Turussa punaisia kuoli silti enemmän vankileirillä kuin itse sodassa. Rintamalla Turun punakaartista kaatui 72 henkilöä, minkä lisäksi 42 ammuttiin tai teloitettiin. ”Turun vankileiri ei ollut pahamaineinen. Se on varmasti yksi syy, miksi siitä ei ole tehty niin paljon tutkimusta tai muistelmia. Täältä on voinut saada jopa lomaa päästäkseen naimisiin. Välillä on jaettu myös perheiden lähettämiä ruokapaketteja”, filosofian tohtori Anne Heimo kertoo. Heimo vetää parhaillaan Sirkkala 1918–2018: Vankileiristä muistinpaikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi -hanketta. Hän ja tutkimusavustaja Maria Patjas ovat koonneet yhteen kokemuksia vankileiristä haastattelemalla vankien sukulaisia ja keräämällä vankien ja heidän läheisten tarinoita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Patjas tekee myös väitöskirjaa Sirkkalasta. Monissa perheissä vankileiriin liittyvistä muistoista on vaiettu kokonaan. Hiljaisuutta loi etenkin sisälHistorioitsija Rauno Lahtinen kirjoittaa teoksessa Punainen Turku 1917–1918: ”Museon arkistotietojen mukaan kuva esittää vankeja Sirkkalan kasarmilla vuonna 1918. Mielikuvamme nälänhädästä kärsivän vankileirin oloista ovat varmasti hyvin erilaiset. Osa vangista kävi töissä leirin ulkopuolella, joten he eivät pukeutuneet rääsyihin.” tu ru n m us eo ke sk us
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 lissodan jälkeinen ilmapiiri, jossa punaiset eivät saaneet kokemuksilleen näkyvyyttä julkisuudessa. Jopa hautamuistomerkkien pystytystä vastustettiin. ”Vaikka vankileirin perustamisesta on jo sata vuotta, perheiden on edelleen vaikea kertoa kokemuksista. Asia on niin kipeä, että usein haastatteluissamme ei esimerkiksi haluta sanoa sukulaisten nimiä”, Patjas sanoo. Turun vankileirin vaikutukset ylsivät myös piikkilanka-aitojen ulkopuolelle, sillä osalla vangeista jäi toiselle puolelle lapsia selviytymään omillaan. Kerjäävä pikkulapsi ei ollut vuoden 1918 Turussa poikkeuksellinen näky. Sirkkalassa nähty nälkä vaikutti vankien terveyteen myös vapautumisen jälkeen. Ulkomaailmassa moni söi itsensä sairaaksi tai jopa hengiltä, kun elimistö ei pystynyt enää vastaanottamaan tavallista ruokaa. kansalaisluottamuksen menettäjät Päivittäin Turussa ehdittiin käsitellä noin 10–15 punakaartilaisen tapaukset. Usein rikokseksi kirjattiin avunanto valtiopetokseen, josta tuomioksi nuijittiin vankeutta ja kansalaisluottamuksen menettäminen määräajaksi. Lokakuussa 1918 alle neljän vuoden vankeuteen tuomitut punavangit armahdettiin koko maassa ja he pääsivät ehdonalaiseen. Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentin Rauno Lahtisen mukaan joukkoarmahdukseen päädyttiin, koska ”kapinan kukistaminen oli toisinaan aiheuttanut myös ylilyöntejä” (Punainen Turku 1917– 1918 ). Samalla valkoisten tekemät hirmuteot painettiin villaisella. Lahtisen mukaan Turun vankileirin olot helpottuivat syksyllä 1918, kun Suomen vankileirien kurjuudet saivat kansainvälistä huomiota. Syksystä lähtien vangit saivat esimerkiksi ottaa ruokapaketteja vastaan, ja muistitietojen mukaan leirillä ei sen jälkeen nähty enää nälkää. Turun vankileiri oli lopulta toiminnassa vain vuoden, kunnes vuonna 1919 se alkoi toimia pakkotyölaitoksena. Kädenjäljen näkee yhä: esimerkiksi Kurjenkaivon kenttä on valmistunut vankityövoimalla. esikunnasta yliopistoksi Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Sotilasvala, 1918 Vankileirin äänet vaihtuivat hiljalleen sotilasvaloiksi, kun vuonna 1920 Sirkkala otettiin puolustusvoimien käyttöön. Pakkotyölaitosta pyöritettiin silti vuoteen 1923 asti. Vankileirin väistyessä rakennuksia otettiin uuteen käyttöön. Nykyään ainejärjestöjen käytössä oleva keltainen Mimesis-talo muutettiin esimerkiksi varastosta aliupseerikerhoksi ja lopulta asunnoiksi. Sirkkala kuului Turun ja Porin sotilasläänin esikunnalle aina 1990-luvun lopulle asti. Vuosikymmenten aikana moni nuorukainen suoritti esikunnassa asevelvollisuutensa. Nostalgiaa hakeviin varusmiehiin saattaa törmättä yliopistolla tänäkin päivänä. Kerran eräs entinen alokas kurkisti myös Anne Heimon työhuoneeseen. ”Kuulemma portaatkin tuntuivat ihan samalta kuin 50-luvulla”, Heimo kertaa kohtaamista. Turun yliopiston aikaa on Sirkkalan tarinasta vasta pieni palanen. Kasarmialue siirtyi yliopiston käyttöön vuonna 2004, kun paikalle muutti historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Vuonna 2008–2010 alueella suoritettiin peruskorjaus, jonka yhteydessä rakennettiin laajennukseksi Artiumin ja Minervan yhdistävä Janus-nivelosa. Vuoteen 2013 alueella toimi myös legendaarinen opiskelijatalo Sotku, joka oli kasarmialueen vanha sotilaskoti. Talossa järjestettiin lukemattomia bileitä ja sen purku herätti opiskelijoiden keskuudessa närää. Nykyään tilalla on parkkipaikkoja. Sirkkalan ympäristö on tutkimukselle otollinen. Historiaa olisi todennäköisesti pöyhitty nykyistäkin vähemmän, jos yliopiston kampus ei olisi siirretty sinne. Lisää selvitettävää löytyy yhä. Parhaillaan tutkitaan, mihin sisällissodan vankileirillä kuolleet on haudattu. Todennäköisesti ruumiit ovat Turun hautausmaalla joukkohaudassa, mutta asiasta ei ole varmuutta. Anne Heimo ja Maria Patjas toivovat Sirkkalalle lisää näkyvyyttä historiallisena kohteena, esimerkiksi turistikierroksilla. Askel oikeaan suuntaan on laitoksen opiskelijoiden järjestämät historialliset opaskierrokset, joita on luvassa jälleen tänä keväänä. ”Tuntuu, että Sirkkala on koko historiansa ajan ollut vähän syrjässä. Se on ollut tavallaan syrjässä myös ihmisten mielissä”, Patjas tuumaa. • Lähteet: Rauno Lahtinen: Punainen Turku 1917–1918, Tuulikki Pekkalainen: Lapset sodassa 1918, Sirkkala 1918– 2018: Vankileiristä muistinpaikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi -hanke, Museovirasto, Turun Sanomat ja Turun ylioppilaslehti, Paula Pakkanen: Turun sotavankileiri arkiston kertomana, folkloristiikan pro gradu –tutkielma 2017. Sirkkala on toiminut merkittävän osan historiastaan kasarmina. Vuonna 1926 sotilaat viettivät aikaa kasarmin luokkahuoneessa lukemalla lehtiä ja kirjoja. tu ru n m us eo ke sk us / tu ru n sa n om at ”’Vaikka vankileirin perustamisesta on jo sata vuotta, perheiden on edelleen vaikea kertoa kokemuksista.” Maria Patjas
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Miljoona euroa Monttuun? teksti NELLI LAPINTIE kUVa juHA LAurILA iime vuosina Turun on vallannut startup-huuma. Sen siivelle on hypännyt myös useita paikallisia yrityskiihdyttämöitä, kuten Turku Science Park, SparkUp, Klopal Startup Studio ja Boost Turku. Kesällä Kakolassa järjestettävä bisnesfestivaali Shift haastaa helsinkiläisen Slushin. Uusi tulokas kentällä on Turun kauppakorkeakoulun alumnien perustama Monttu Ventures -kehitysja sijoitusyhtiö. Turun kauppatieteiden ylioppilaiden (TuKY) omistaman yhtiön tavoite on kerätä miljoonan euron pääoma, jolla rahoitetaan startup-yrityksiä. ”Me olemme helposti lähestyttävä taho, joka toimii startupin ensimmäisenä riskisijoittajana. Näin startupin vauhti ei hyydy, kun pääomaa ei täydy lähteä hakemaan pelkästään ’friends, family and fools’ -porukasta”, Monttu Venturesin toimitusjohtaja ja TuKY-alumni Mikko Pohjola sanoo. Pohjola, kuten muutkin toimintaa pyörittävät henkilöt, tekee sijoitusyhtiölle töitä vapaaehtoisvoimin. Tavoitteenaan on kehittää Turun korkeakouluista ponnistavaa yrittäjyyttä. ”Startup-yrittämisessä ei tarvita vain rahaa, vaan myös tietämystä. Turun seudulla tämä on ensimmäinen kaltaisensa yritys”, kertoo taloustieteen opiskelija Ilkka Laustola, joka kuuluu yhtiötä kehittävään opiskelijaporukkaan. Turun kauppakorkean opiskelijat ja alumnit keräävät mahdottomalta kuulostavaa pesämunaa, jotta kaupungin poikkitieteelliset startupit saavat enkelisijoittajan. V Uusi riskisijoituksia tekevä yhtiö yhdistää kauppakorkean alumneja ja opiskelijoita. Kuvassa Mikko Sjöblom (vas.), Meeri Hannula, Kristian Raitio ja Mikko Pohjola.
21 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Tausta paikallisessa korkeakoulussa on yksi vähimmäisvaatimuksista, jotka Monttu Ventures on asettanut rahoitusta hakeville startupeille. Toinen on hyvä liikeidea, jonka parissa yrittäjät tekevät töitä mielellään jo päätoimisesti. Mistä hyvän startupin tunnistaa? ”Startupeja tarkasteltaessa yhtiön kehittymistä ei voi katsoa tilinpäätöstiedoista. Olennaista on, että tiimi pystyy osoittamaan saavansa aikaiseksi asioita: liiketoiminnan kehittäminen etenee ja tiimi pystyy oppimaan tekemisestään”, Mikko Pohjola avaa. Parhaillaan Monttu Ventures seuloo esiin ensimmäisiä kiinnostavia startupeja, joihin yhtiö aikoo sijoittaa. Vuosittain tavoitteena on löytää 5–10 kappaletta Turun korkeakouluista ponnistavia ja poikkitieteellisiä kokoonpanoja. Rahoituksen lisäksi Monttu Ventures antaa värväämilleen yrittäjille kauppakorkean alumnien tarjoamaa mentorointia. feilaa tai menesty Monttu Ventures tavoittelee voittoa ja toimii holding-mallilla. Se tarkoittaa, että yhtiö omistaa startupeista pienen osuuden, kunnes joku ostaa sen tai poikkeustapauksessa yritys listautuu itsenäisesti pörssiin. Yhtiö kerää parhaillaan rahaa osakeannilla. Ulkopuoliset voivat siis sijoittaa yhtiöön ja kasvattaa näin sen pääomaa. Vaikka tällä hetkellä Monttu Ventures on täysin TuKY:n omistama, osakeannin jälkeen sille jää yhtiöstä 5–10 prosenttia. Vähimmäistavoite, 400 000 euroa, on jo ylitetty, mutta katse on sitä suuremmassa summassa: yhtiö toivoo keräävänsä peräti miljoonan euron pesämunan. Se, noruuko sijoittajille osinkoja, riippuu siitä, miten Monttu Venturesin tukemat startupit alkavat menestyä – tai nuupahtaa. ”Näissä on aina se riski, että yhtiö voi feilata. Ne joko feilaavat tai menestyvät”, toimitusjohtaja Pohjola toteaa. Hän ei takaa sijoittajille osinkoja, mutta uskoo Monttu Venturesin vuosituoton liikkuvan kymmenen prosentin paikkeilla. Osa mahdollisista voitoista palautuu yhtiölle uudelleen sijoitettavaksi ja osa jaetaan osakkaille. Pohjola toivookin sijoittamista harkitsevien suuntaavansa katseen tulevaisuuteen. ”Lyhyellä tähtäimellä ei ole realistista ajatella, että tämän liiketoiminnan kautta voisi odottaa osinkoja, mutta ne ovat tulevaisuudessa. Vie pääsääntöisesti 5–10 vuotta, että startupista pääsee irtautumaan, joko myymällä yritys eteenpäin tai kohdeyrityksen listautuessa pörssiin. Epäonnistumiset tapahtuvat yleensä ennen kolmea vuotta.” Turkulaisista korkeakoulutaustaisista startup-nousijoista Pohjola nostaa esille esimerkiksi hyönteisyritys Entiksen, joka valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi korkeakouluopiskelijoiden startupiksi, sekä kauppakorkealähtöisen Feedbacklyn, joka on erikoistunut asiakaskokemuksen mittaamiseen. yrittäjyys urapolkuna Pohjola uskoo, että Turun startup-markkinat ovat hypestä huolimatta jo vakiintuneet. Hän toivoo, että entistä useampi opiskelija harkitsee yrittäjyyttä mahdollisena urapolkuna. ”Startup-skene on teknologiaja insinööripainotteista. Esimerkiksi kauppiksessa helposti ajatellaan, että mennään pankkiin tai muualle töihin, kun valmistutaan. Me haluamme kannustaa siihen, että myös startupit ovat vaihtoehto.” Idea Monttu Venturesiin tuli Aalto yliopistosta, jossa toimii opiskelijoiden ja alumnien kehitystyhtiö Prodeko Ventures. Turkulaisen yhtiön nimi tulee kymmenille kauppissukupolville tutusta Monttu-ruokalasta ja -juhlatilasta. • SuOMeSSA SYntYY vuosittain 4000– 5000 startupia. Niistä 6–7 prosenttia yltää kolmessa vuodessa kunnon kasvuun – siis noin 300 yritystä. Kaikista syntyvistä startupeista vain runsas prosentti kiinnostaa pääomasijoittajia. Vaikka kasvuhakuinen yrittäjyys ja siihen liittyvä ilmapiiri näyttävät vahvistuneen Suomessa viime vuosina, ei startup-yritysten perustamisessa ole näkynyt merkittävää piikkiä, vaan se on ollut vakaata vuodesta 2005 lähtien. Lähde: Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat (Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoimikunta, 2016). Vain seitsemän prosenttia startupeista yltää kunnon kasVuun
22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 kielikuplat rikki Kahden yliopiston kaupungissa voisi kuvitella, että ruotsinja suomenkielisillä opiskelijoilla olisi runsaasti yhteistä hyrinää. Mutta ei, rinnakkaiseloa vietetään lähinnä omissa kielikuplissa. Poikkeuksiakin löytyy. urkulaiset geologian opiskelijat ovat tiivis ja pieni porukka. Viime vuonna Turun yliopistoon (TY) ja Åbo Akademiin (ÅA) otettiin sisään yhteensä 30 alan opiskelijaa. Ei siis ihme, että opiskelijoilla on ollut yhteinen, kielirajat ylittävät Pulterit-järjestö jo vuodesta 1960. Molempien yliopistojen geologian oppiaineet majailevat Geotalossa, vanhan Akatemiatalon naapurissa, jossa Pultereilla on talossa kokoustila. Pultereiden puheenjohtajan Teppo Lindbergin (TY) ja rahastonhoitajan Fanny Makkosen (ÅA) mukaan paikka tuntuu kodilta. ”Geologit viihtyvät verkkareissa”, Makkonen kertoo. Lindberg nyökyttelee. Kotoisuutta luo tuttuus: pienessä oppiaineessa kaikki tuntevat toisensa. ”Geologit ovat vähän ryönäisiä. Kukaan ei tuomitse, millainen olet.” miTen PulTeriT on saanut yliopistojen rajat ylittävän järjestön pyörimään jo vuosikymmenten ajan? Pitkät yhteiset perinteet ja oppiaineiden sijainti aivan toistensa naapurissa auttavat. Kolmas syy on tietoinen valinta nähdä vaivaa kaksikielisyyden eteen. Pultereilla on sekä suomenettä ruotsinkieliset tiedotusja tapahtumavastaavat. Vaikka kaksi-kielisyys vie aikaa, siihen halutaan panostaa: viestintä madaltaa kummaltakin puolelta kynnystä tulla mukaan. ”Vieraan kielen puhumista karsastetaan, mutta ihmiset lämpenevät, kun olemme täällä jatkuvasti saman katon alla samojen ihmisten kanssa tekemisissä”, Lindberg toteaa. Makkosen mukaan kaksikielisillä opiskelijoilla on sillanrakentajan rooli, kun uusia ihmisiä houkutellaan tapahtumiin. ”Vain ruotsinkieltä puhuvat eivät lähde helposti mukaan yliopistot yhdistävään toimintaan. Meillä Åbo Akademissa vuosikurssit sekoittuvat kuitenkin tosi hyvin – puhutaan geologiperheestä. Ummikot vedetään mukaan.” YhTeisen järjesTön ei ole kuitenkaan tarkoitus olla kielikerho. Molempien aktiivien mielestä Pultereissa parasta ovat uudet kontaktit, läsnäolo ja yhdessä tekeminen. ”Yhteistyö on mahdollisuus. Tutustumme maan toista pääkieltä puhuviin oman alan opiskelijoihin. Sitä kautta voi saada lisää virtaa, osaamista ja tietämystä,” Lindberg listaa. Makkoselle tärkeitä ovat olleet myös Pultereiden alumnipäivät: ”Työelämässä mukana olevat geologit sYksYllä 2016 taidehistorian ainejärjestöt Kuvatus (TY) ja Eikon (ÅA) järjestivät möten Arkenissa. Tapaamisessa sovimme, että jatkossa Kuvatuksen juhlat ovat avoimia Eikonin väelle ja toisinpäin. Idea ei oikein ottanut tulta alleen. Suomenja ruotsinkielisten taidehistorian opiskelijoiden on vaikea tuntea itsensä tervetulleeksi vieraiden iltamissa, mutta uusia yhteisiä rientojakaan ei suunniteltu. Mikä neuvoksi? GeoloGien ja teekkareiden kokemusten mukaan kieliloikka onnistuu, kun kielestä ei tehdä suurta numeroa. Pääasia on, että molemmilla puolilla on aitoa halua tutustua naapuriyliopiston tyyppeihin ja että tarjolla on mukavaa tekemistä. Jos toiveissa on yhteisiä tapahtumia ja perinteitä, niitä kannataa suunnitella yhdessä. Englantia voi ja saa käyttää apuna. Kommentti kIrsI uusITALo Kieliloikka vaatii tekoja teksti kIrsI uusITALo kUVa juHA LAurILA T ”Meillä Åbo Akademissa vuosikurssit sekoittuvat tosi hyvin – puhutaan geologiperheestä.” Fanny Makkonen
23 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Teppo Lindberg ja Fanny Makkonen ovat Turun yliopiston ja Åbo Akademin geologian opiskelijoiden yhteisjärjestön aktiiveja. sanovat, että he eivät ole tehneet mitään työtä, jossa ruotsin kieli ei olisi tullut vastaan.” lindberG ja Makkonen vinkkaavat, että Åbo Akademin opiskelijajärjestöihin voi tutustua vaikkapa urheilun avulla. Pelatessa kun ei tarvitse puhua niin paljon. Pultereiden omiin perinteisiin kuuluu TY:n ja ÅA:n geologian opiskelijoiden keväinen jalkapallo-ottelu. ”Jos meillä on pesistai futismatsi, yleensä me pistetään ÅA ja TY vastakkain. Se on helppo kahtiajako”, Lindberg selittää. ”Mutta suomenja ruotsinkielisten välillä ei ole mitään kilpailua. Kyllä me myös sekoitetaan joukkueita,” Makkonen tähdentää. asser junnila on konkari kielimuureja murentavassa Teekkarikomissiossa, jonka tehtävä on vaalia teekkariperinteitä sekä yhdistää teekkarikiltoja TY:ssa ja ÅA:ssa. ”Jos yhteisiä perinteitä ei ole, vaaditaan aluksi vahvaa visiota siitä, mitä yhdessä voisi saada aikaan”, arvioi Junnila, joka toimi aikaisemmin TY:n tietotekniikan opiskelijoiden ainejärjestön Digitin puheenjohtajana. Komissioon kuuluu neljä kiltaa: ÅA:n puolelta DaTe ja Kemistklubben, TY:sta Digit ja Nucleus. Yhteistyötä avittaa se, että DaTen ja Digitin tilat sijaitsevat lähekkäin Agorassa. ”Kun kiltahuoneet ovat saman käytävän varrella, tulee väkisinkin hengattua yhdessä”, Junnila sanoo. Hengailun lisäksi järjestöt juhlivat yhdessä esimerkiksi Pikkuwappua, jona teekkarilakki lasketaan talvilevolle. Yhdessä tekeminen tuo uusia suhteita ja hälventää ennakkoluuloja. Tarvittaessa opiskelijat puhuvat keskenään englantia. ”Teekkarikomissiossa on visioitu illanviettoa, jossa vitsipohjalta pukeuduttaisiin kliseiksi. Ylipistolaiset suomenruotsalaisiksi ja akademilaiset suomalaisiksi.”•
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 ammikuussa paluu opintojen pariin tarkoittaa monelle täyttä kalenteria, mutta tyhjää kukkaroa. Valoisaa aikaa on vähän ja kirjapino kasvaa. Paineet ovat kovat, ja se näkyy myös opiskelijoiden voinnissa. Vuonna 2016 toteutetun terveystutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee runsaasti stressiä. Luku on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan. Lisääntyneen oireilun vuoksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on käynnistänyt uudenlaisia stressinhallintaryhmiä Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa. Tarkoituksena on tarjota opiskelijoille työkaluja arjessa pärjäämiseen. Mallia on kokeiltu Tampereella kahtena vuotena hyvin tuloksin. ”Aiemmin olin jatkuvasti ahdistunut. Kaikki tuntui leviävän käsiin. En voinut pitää edes lepopäivää potematta siitä huonoa omatuntoa. Ryhmässä opin erilaisia rauhoittumistekniikoita ja mindfulnesstaitoja. Niistä on ollut paljon apua arjessa”, yksi ryhmään osallistuneista opiskelijoista kertoo ja jatkaa: ”Samalla huomasin, että muillakin on ongelmia stressin kanssa. Siitä sai vertaistukea.” YThs:n TerveYdenhoiTaja Anna Malmberg-Virta on ollut ryhmätoiminnassa mukana alusta asti. Myös hän korostaa vertaistuen merkitystä. Vastaanotollaan Malmberg-Virta on nähnyt, miten monet opiskelijat tuntevat olevansa yksin ongelmiensa kanssa. Siksi olisi erityisen tärkeää, että stressistä ja jaksamisesta voitaisiin puhua avoimesti. ”Moni kantaa mukanaan sellaista käsitystä, että on ainoa joka ei selviä. Ajatellaan, että kaikki muut pärjäävät paitsi minä. Siksi olisi hyvä, että kampuksille kehittyisi avoin puhumisen kulttuuri”, Malmberg-Virta kertoo. Kaikesta päätellen vertaistuelle ja elämänhallintataidoille on tilausta. Turussa kaikki syksyn neljä ryhmää täyttyivät, eikä helmikuussakaan alkavalle hyvinvointikurssille ole enää paikkoja. Tulevaisuudessa YTHS:n on tarkoitus jatkaa ja laajentaa toimintaa. ”Keväällä koulutetaan lisää ohjaajia. Syksyllä stressinhallintaryhmä löytyy kaikilta paikkakunnilta, missä YTHS toimii”, Malmberg-Virta kertoo. Kiinnostuneet voivat tiedustella tulevista ryhmistä ja peruutuspaikoista YTHS:n Turun toimipisteeltä. • Kovasta stressistä on tullut opiskelijan ammattitauti. Sitä hillitään nyt vertaistuella ja mindfulnessilla. teksti ArTTu ALA-jokImÄkI kUVa sAANA sÄILyNojA T ”Kaikki tuntui leviävän käsiin” 1. Juttele kaverille. Joskus voi tuntua siltä, että olet ainoa joka kamppailee stressin kanssa. Näin ei ole. Kerro voinnistasi kaverille tai läheiselle. 2. Salli oma reagointisi. On tärkeää huomata, jos oma jaksaminen käy vähiin. Se on viesti siitä, että elämässä tarvitaan muutoksia. 3. Pidä huolta arjesta. Nuku kunnolla ja syö säännöllisesti. Stressin hallitseminen on entistä vaikeampaa, jos olet jo valmiiksi väsynyt. 3 askelta stressin selättämiseen Lähde: Anna Malmberg-Virta, YTHS
25 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 ”Loin itselleni suoriutumispaineita. Jokaisesta kurssista olisi pitänyt saada vitonen”, kertoo stressinhallintaryhmästä apua saanut opiskelija, joka haluaa esiintyä jutussa nimettömänä. Laskiaistiistai Lähestyy: OLkaa vaLppaina mäessä! talven kohokohta Fastlaskiainen järjestetään 13.2. kello 14 alkaen vartiovuorella. ylioppilasja opiskelijakuntien edustajat mittaavat taitojaan köydenvetokilpailussa ennen odotettua mäenlaskua. kuka voittaa? kenellä on hienoin laskuväline? kuka on nopein? tule paikalle pitämään hauskaa ja kannustamaan suosikkisi voittoon tai ilmoita järjestösi mukaan laskemaan 9.2. mennessä! ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa www.tyy.fi tilaisuus on avoin kaikille turkulaisille. mukana mäessä: tyy, Åas, tUO ja novium
26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 urun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on tapana, että uudet opiskelijat kuvaavat esittäytymisvideon, joka näytetään syksyn bileissä vanhemmille opiskelijoille. Toisen vuosikurssin opiskelijat tekevät puolestaan uusille tulokkaille lahjavideon, joka esitellään samoissa juhlissa. Yleensä videot ovat lääkärin ammattiin liittyviä sketsejä tai humoristisia musiikkivideoita. Perinteen ansiosta kaverukset Aksel Vuornos, 22, ja Leo Brinkmann, 20, löysivät videokuvaamisen – ja toisensa. ”Me tehtiin samoihin bileisiin videot. Leo teki esittelyvideon ja minä lahjavideon. Tykkäsin Leon videosta ja menin juttelemaan. Sen jälkeen on tehty myös projekteja yhdessä”, Vuornos muistelee. Vuornokselle lahjavideon parissa työskentely tarjosi ensikosketuksen videokuvaamiseen. Vaikka videon tekemisestä on kulunut vasta reilu vuosi, Vuornoksella on jo oma toiminimi, jonka alla hän tuottaa mainosvideoita yrityksille. Lääkäriopinnot kiinnostavat yhä, mutta hänen haaveensa on elokuvaohjaajana työskentely. ”Nyt, kun kuvaamisesta on saanut palkkaa, se alkaa tuntua ihan todelliselta vaihtoehdolta”, Vuornos pohtii ja jatkaa: ”Lääkikseen hakiessa ajattelin haluavani vakaan ammatin, jossa on hyvät työllisyysnäkymät. En tiedä, onko se ajatus tullut perheeltä vai mistä. Maailmankuvani on kai hieman laajentunut, sillä ajattelen nyt myös muita vaihtoehtoja.” mYös leo brinkmann innostui videokuvaamisesta lääkiksen kurssivideoiden kautta. Kuvan parissa työskentelystä hänellä on jo kokemusta, sillä hän tekee sivutoimisesti muun muassa parija häävalokuvausta. Kuvaajan uran varrelta löytyy myös Vuoden luontokuva -palkinto nuorten sarjassa. Luonnossa liikkuminen ja valokuvaus ovatkin Brinkmannin lempipuuhaa. ”Kuvaaminen on vastapainoa opiskelulle. En pystyisi lukemaan jatkuvasti. Olen vähän levoton sielu, kaipaan ulkoilmaa ja vapautta”, Brinkmann avaa. Tammikuun alussa Brinkmann palasi juuri viimeisimmältä kuvausmatkaltaan Borneosta. Sitä ennen hän on muun muassa liftannut kameravarusteet rinkassa Norjaan. Kuvausmatkat eivät ole pelkkää hupia, sillä luonnossa liikkuminen painavan kaluston kanssa käy täydestä työstä. Usein kuvauspaikalle pitää päästä jo auringonnousun aikaan, jotta saa kuviin saa parhaan mahdollisen valon. Brinkmannia vaivannäkö ei haittaa. ”Ne hetket, joina olen ollut eniten onnellinen, ovat yleensä olleet kamera kädessä auringonnousun aikaan.” ei siis ole ihme, että Brinkmann on Vuornoksen tavoin pohtinut, voisiko kuvaamisesta tehdä leipätyön. Opinnot vievät kuitenkin paljon aikaa, eikä kameran takana ehdi aina olemaan niin paljon kuin haluaisi. Siksi kaverusten suunnitelmiin kuuluu myös välivuoden pitäminen. ”Vuoden aikana voisi kokeilla, miltä tuntuisi keskittyä kuvaamiseen täysillä”, Aksel Vuornos toteaa. Leo Brinkmann nyökkää: ”Toivon kyllä myös, että lääketieteen saralta löytyy sellainen ala, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Aika näyttää. Koko ala on itselle toistaiseksi vielä melko tuntematon.” ”Ehkä kuvaamisen ja lääkärintyön voisi yhdistää jollain röntgen-hommilla”, Brinkmann naurahtaa. • Lääkäriksi opiskeleva Leo Brinkmann tekee kuvausmatkoja luonnon äärelle aina, kun opinnoiltaan ehtii. Aksel Vuornoksessa lääkis herätti haaveen elokuvaohjaajan urasta. teksti ArTTu ALA-jokImÄkI kUVat jErE GröNbErG, LEo brINkmANN & AksEL VuorNos lääkis kamera kädessä Leo Brinkmann (vas.) ja Aksel Vuornos tapasivat toisensa lääkiksen kurssivideoiden parissa. T
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 ”Ne hetket, joina olen ollut eniten onnellinen, ovat yleensä olleet kamera kädessä auringonnousun aikaan.” Leo Brinkmann aksel Vuornos aksel Vuornos leo brinkmann leo brinkmann leo brinkmann leo brinkmann
28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 teksti HETA-mArIA PyHÄjÄrVI kUVat ANNIkA rAuHALA Taiteilija Annika Rauhala videokuvasi mellakkapoliisia kolmen vuoden ajan. Hän pohtii, militarisoituuko poliisi, koska se pelkää poliittisen vastarinnan kasvavan Suomessa. Kulttuuri ämä on tietyllä tavalla roolileikkiä ja valtapeliä, jossa roolit keikautuvat ylös-alaisin”, kuvataiteilija Annika Rauhala sanoo. Rauhala viittaa uusimpaan teokseensa Jouha -videoinstallaatioon. Sen nimi on lyhenne joukkojenhallintapoliisista, joka tunnetaan kansankielellä mellakkapoliisina. Taiteilija-kuvajournalistin tavoitteena oli tehdä näkyväksi poliisin toimintaa osana yhteiskunnan väkivaltakoneistoa. Teostaan varten hän taltioi vuosina 2014–2017 materiaalia noin 40 tilanteessa, joissa mellakkapoliisi oli paikalla. Teoksen keskiössä onkin poliisi, ei itse tapahtuma. “Kun Espanjassa kaavailtiin vuonna 2012 lakia, jonka perusteella poliisin kuvaaminen olisi laitonta, olin varma, että kielto leviää koko Eurooppaan”, Rauhala kertoo. “Se oli syy, minkä takia aloitin alun“poliisi Varustautuu Vastarintaan” ”T
29 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 Kolumni siTouTumisTa lYkkääväT milleniaalit täyttävät vuokra-asuntonsa kasveilla ja hoivaavat niitä. Osa hifistelee ja kasvattaa kasvinsa siemenistä tai pistokkaista. Moni ostaa kumipuunsa, huonekuusensa ja orkideansa kuitenkin valmiiksi näyttävinä, kun marketit tilaavat isoja ja halpoja kasvieriä. Erityisen suosittu on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva jättipeikonlehti, jonka lovinen lehti näkyy sisustuslehtien lisäksi julisteissa, kännyköiden kuorissa ja kuoseina tekstiileissä. kuvassa kukaan ei hymyile. Se on tasan sadan vuoden takaa, Muroleen koululta ja siinä poseeraa venäläinen upseeri sairaanhoitajien kanssa. Toisessa, samoilta viikoilta säilyneessä kuvassa näkyy lisää punaisten sairaanhoitajia, paikkakunta tosin on eri ja osa naisista vähän hymyilee. Kummankin kuvan taustaksi on valittu suunnattomat jättipeikonlehdet. Kasvien lehdet ovat isoja ja liuskoittuneita, komeita. Näkee, että niitä on kasvatettu pitkään. Huonekasvit ovat olleet elintason merkki: ikkunattomissa savupirteissä ei helposti versoa. Viime vuosisadan alussa kasveja saatettiin kantaa naapurista lainaan valokuvia tai juhlia varten. Kaupunkien porvaristo, maaseudun köyhät ja työläiset suosivat kaikki omia kasvejaan. Yläluokka hylkäsi yleisiksi levinneet kasvit ja hankki itselleen uutuuksia ulkomailta. Rahvas ei alkuun innostunut viherkasveista, vaan suosi kukkivia kasveja. Fiikus meni muodista pois, kun siitä oli tullut räikeästi poroporvarillisuuden symboli. Muutokset asumisoloissa ovat heijastuneet kasvitrendeihin: puulla lämmitetyissä taloissa oli talvisin viileää, mikä sai oleanterin kukkimaan kauniisti. Kun keskuslämmitys yleistyi, oleanterit hävisivät. Isoihin saleihin sopi muodikkaita taatelipalmuja ja kentiapalmuja, työläiskortteleiden huoneisiin oli valittava pienemmät kasvit. vuonna 1929 järjestetystä Turun 700-vuotisnäyttelystä tuli maan uudelle arkkitehtipolvelle – Alvar ja Aino Aallolle sekä Erik Bryggmanille – tilaisuus manifestoida modernismista. Funktionalismi karsasti koristeita ja ihaili puhdasta, toimivaa muotoa. Viidakot siivottiin sisustuksesta pois, ja jäljelle olohuoneisiin jäi muutama elekieleltään niukempi kaktus ja anopinkieli. Rehevät kasvikokoelmat vaativat multien vaihtamista ja pölyjen pyyhkimistä. Voi olla, että paljaat pinnat alkavat taas pian houkuttaa. wILHELmIINA PALoNEN Kolumnisti on vapaa kirjoittaja, jonka asunnon 26 neliöstä yhden vie peikonlehti. ”Huonekasvit ovat olleet elintason merkki. ” ”Poliisilla ei ole vapaata tahtoa tai toimintamahdollisuutta, mutta minulla on. Tein teosta juuri niin kuin itse halusin.” Annika Rauhala sisällissodan peikonleHdet perin Jouhan kuvaamisen – tehdäkseni teoksen pois alta.” suomessa Poliisin kuvaaminen on toistaiseksi sallittua. Rauhalan mukaan mellakkapoliisin varustautuminen on kuitenkin kasvanut valtavasti. “Poliisien määrä kentällä on noussut. Välineistö on parantunut ja yhtenäistynyt.” Poliisin militarisoituminen näkyy muuallakin Euroopassa. Esimerkiksi viime vuonna Espanjan poliisi käytti väkivaltaa taltuttaakseen Katalonian itsenäisyysäänestyksen mellakoita. 330 ihmisen raportoitiin loukkaantuneen poliisin käsissä. Suomessa poliisin kasvavasta varustelutasosta on käyty keskustelua vuodesta 2015. Silloin poliisi ampui ensimmäisen kerran väkijoukkoon muovisia projektiileja laukovalla FN 303 -paineilma-aseella itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa. Ammuksen osia osui mielenosoittajan silmään. Muita poliisin niin kutsuttuja voimankäyttövälineitä ovat paprikasumute ja etälamautin, joiden käytöstä poliisia on myös kritisoitu. rauhalan mukaan mellakkapoliisin varusteet, erityisesti aseet, tuovat valtaa. Toistaiseksi poliisin uhkaavuus perustuu enimmäkseen psykologiseen pelotteluun: ei tarvitse tulla pamputetuksi tunteakseen turvattomuutta. Taiteilija uskoo, että Suomessa joukkojenhallinnan militarisoituminen on yksi oire eriarvoistavan politiikan eteenpäin ajamisesta. “Ikäänkuin valmistauduttaisiin poliittisesti voimakkaampaan vastarintaan: poliisi varustautuu mellakkaa varten, kun hyvinvointivaltion edut on ajettu alas.” valTa-aseTelman tiedostaminen ja sen tarkastelu oli Rauhalalle olennainen osa Jouhan kuvausprosessia. Taltioidessaan mellakkapoliisin toimintaa Rauhala oli se, joka dominoi tilannetta. “Minulla ei ollut muita rajoituksia kuin olla häiritsemättä poliisien työtä. Kun he tietävät asemani taiteilijana tai journalistina, he eivät voi tulla huutamaan perkelettä, vaikka tekisi mieli.” Vaikka mellakkavarusteinen poliisi näyttää uhkaavalta, tämä joutuu pysymään aloillaan ja odottamaan käskyjä. “Poliisilla ei ole vapaata tahtoa tai toimintamahdollisuutta, mutta minulla on. Tein teosta juuri niin kuin itse halusin.” Taiteilijalle oli tietoinen poliittinen valinta kuvata mellakkavarusteisia poliiseja alaviistosta, kontillaan. Asetelma, jossa feminiininen henkilö on polvillaan militantin maskuliinisuuden edessä, kytkeytyy osaltaan sadomasokistiseen kuvastoon. Rauhalalle valta ja seksuaalisuus kietoutuvatkin yhteen. “Kun puhutaan aseista ja vallasta, on kyse myös alistamisesta ja alistumisesta.” Vaikka Jouha-videoinstallaatio tekee yhteiskunnan väkivaltakoneistoa näkyväksi, on siitä samalla luettavissa monitulkintaisempi sukupuolija seksuaalipoliittinen ulottuvuus. rauhalan Taide kuvaa aikaansa. Edellinen teos, Divide et impera (2014), käsitteli ekstremismiä ja jihadismia. Teoreettista filosofiaa ja sukupuolentutkimustakin opiskelleen taiteilijan nykyisiin mielenkiinnon kohteisiin kuuluvat geopolitiikka ja sodat. “Olen 25 vuotta tehnyt taidetta. En muista, että olisi koskaan ollut teosta, joka ei jollain tavalla käsittelisi väkivaltaa, seksuaalisuutta, valtaa tai politiikkaa. Mulle kaikki on poliittista.” • Kuvakaappaukset ovat Annika Rauhalan videoinstallaatiosta Jouha (2017). Taiteilija on tutkinut vallan ja seksuaalisuuden teemoja läpi uransa.
30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 T A M P E R E E N Y T I M E S S Ä JOURNALISMI | ELOKUVAJA TV DOKUMENTTI | NÄYTTELEMINEN VALOKUVAUS | KASVATUSTIEDE VALTIO-OPPI | PSYKOLOGIA K Ä Y K A T S O M A S S A L I S Ä T I E T O J A w w w . v o i o . f i HAE VAIKKA HETI Finnish Red Cross Blood Service OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Maksuton luovuttajainfo 0800 5801 • Veren tarve tänään: veripalvelu.fi • Testaa ennen luovutusta: sovinkoluovuttajaksi.fi Uusia hengenpelastajia tarvitaan Turun veripalvelutoimisto Yliopistonkatu 16 C ma, ti, to 11–18 ke, pe 10 –16
31 TURUN YLIOPPILASLEHTI 1/2018 “Se oli pakko puskea valmiiksi” teksti ATTE uusINokA kUVa juHA LAurILA Gradu Nimi: Tuhansien murheellisten lainojen maa : nuorten velkaantumisen laajuus, siihen johtaneet syyt ja vanhempien taloudellisen avun laajuus Tunnelma: Voimabiisi: Toto – Africa gradu nuoren velkaanTumiseen vaikuttavat vanhempien koulutustaustoja enemmän nuoren oma taloudellinen tilanne. Näin toteaa sosiologian opiskelija Laura Sistonen gradussaan, jossa hän tutki 20–29-vuotiaiden velkaantumisen yleisyyttä ja vanhemmilta saatujen taloudellisten avustuksien laajuutta. ”Isoin osa velkaantuneista oli työssäkäyviä tai opiskelijoita. Erityisesti ammattikouluopiskelijat velkaantuivat selkeämmin kuin muut. Tämä johtuu ajatuksesta, että pian valmistumisen jälkeen päästään leipään kiinni. Samaa voi sanoa työssäkäyvistä, jotka uskovat oman takaisinmaksukyvyn olevan hieman parempi kuin työttömillä.” Vaikka selkeää malliesimerkkiä velkaantuneesta ei ole, yksi tekijä erottui. Sistosen mukaan lähes 60 prosenttia velkaantuneista oli miehiä. ”Kaikessa käyttämässäni lähdekirjallisuudessa oli sama juttu. En halua uskoa, että miehet olisivat jostain syystä holtittomampia rahankäyttäjiä kuin naiset. Tästä saisi täysin oman tutkimuksensa.” Sistosta on aina kiinnostanut nuorten velkaantuminen, erityisesti eriarvoisuus eli se, miten lainanottajan perhetaustat vaikuttavat lainasta selviytymiseen. Perheiden sisällä olevat arvot ja asenteet vaikuttivat vanhempien koulutustaustaa enemmän nuoren velkaantumiseen. ”Nuoret, jotka eivät saaneet taloudellista apua vanhemmiltaan, olivat velkaantuneempia kuin tukea saavat.” sisTonen TYöskenTeli gradua tehdessään tutkimusavustajana Turun yliopiston Tackling Inequalities in Time of Austerity -hankkeessa. Työskentelyn ja gradun teon yhdistäminen sujui pääosin mukavasti, vaikka viimeisen kuukauden aikana tutkimusta tuli tehtyä usein yömyöhään asti. ”Gradun tekeminen oli lopussa todella rankkaa. Pyörittelisin sitä vieläkin, ellen olisi pakolla puskenut sitä valmiiksi. Jossain vaiheessa annoin sen vain mennä, sillä gradua voisi jäädä hiomaan ikuisesti. ” Sistosen tutkimusaineisto perustui Taloustutkimuksen vuoden 2015 nuorisobarometriin. •