• Kahviloita kaamokseen ?7 Kahviloita kaamokseen ?7 | | Vastalääkettä terveyshuuhaalle ?10 Vastalääkettä terveyshuuhaalle ?10 Pidennettyjen aukioloaikojen opiskelutilat – hitti vai huti? ?16 Pidennettyjen aukioloaikojen opiskelutilat – hitti vai huti? ?16 | | Kesätöiden metsästyskausi ?32 Kesätöiden metsästyskausi ?32 1/2023 1/2023
• koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-04.30 PPEE 33..22.. N NEEG GA ATTIIIIVVIISSEETT N NU UO OR REETT & & FFA ATT R RA AB BB BIITTSS LLA A 44..22.. A ASSA A ((A AK KU USSTTIIN NEEN N TTR RIIO O)) PPEE 1100..22.. SSA AM MM MA ALL & & G GR RA AN ND DEE M MA AH HO OG GA AN NYY PPEE 1177..22.. SSC CA AN ND DIIN NA AVVIIA AN N M MU USSIIC C G GR RO OU UPP ((TTR RIIO O)) PPEE 2244..22.. A AIIVVO OVVU UO OTTO O LLA A 2255..22.. K KN NIIPPII LLA A 44..33.. K KA AU UR RIIIIN NM MEETTSSÄ ÄSSTTÄ ÄJJÄ ÄTT LLA A 1111..33.. A AA AVVIIK KK KO O TTO O 1166..33.. LLXXA AN ND DR RA A PPEE 1177..33.. TTEEIIN NII--PPÄ ÄÄ Ä & & R RA AD DIIO O SSU UPPEER RN NO OVVA A LLA A 1188..33.. LLYYÖ ÖM MÄ ÄTTTTÖ ÖM MÄ ÄTT PPEE 2244..33.. FFIIG GA AR RO O & & YYR RJJÄ ÄN NÄ Ä PPEE 3311..33.. LLYYYYTTII PPEE 77..44.. B BU USSIIN NEESSSS C CIITTYY VIIKONLOPPUISIN DJ’T KLO 04.30 ASTI TORSTAISIN YOUTUBEJUKEBOKSI YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA Avoinna: to-la 21-05 ennakkoliput: Dynamo app, ticted & 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta KE 8.2. KUKAN LEVYRAATI (19.00) TI 14.2. BÄNGERBINGO YSTÄVÄNPÄIVÄ EDITION (19.00) PE 17.2. LIVE: ITE EEROLA (20.00) PE 24.2. LIVE: KAASUA A. HALONEN (21.00) AVOLAVA OPEN MIC SUNDAY WITH WALTTERI PAHLAMA JOKA SUNNUNTAI! DJ’t VIIKONLOPPUISIN RUNSAS OLUTJA PELIVALIKOIMA! Opiskelijan Föli-kortti vain 38 €/kk föli.f /opiskelijat Matkalla sivistykseen. Kauppatieteiden maisteriksi PORISSA! utu.fi/haeporiin > HAE 15.-30.3.2023 Seuraa Turun ylioppilaslehteä Instagramissa @TYLKKARI
• 18. turunkesayliopisto.fi KIELIKURSSEJA • Korean alkeita & K-POP • Kreikan alkeet • Japania nuorille • Latinan alkeet ja antiikin kulttuuria 5 op • Virkamiesruotsi 5 op Turun kesäyliopisto kevät -23 lähiopetus • etäopetus • verkko-opinnot LYHYTKURSSEJA • Opiskelijahintaiset Excelja Word-tehokurssit • HTMLja CSS-koodaus • 3D-grafiikkaa Blenderillä • Adobe After Effects • Videokuvaus & editointi AVOIN YLIOPISTO-OPETUS tutustu yliopisto-opintoihin! • Markkinointi: Brändijohtaminen 6 op verkko-opinnot 20.3. alkaen • Kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op etänä 9.5. alkaen • myös johtamisen, palvelumuotoilun ja ravitsemustieteen opintojaksoja ABIKURSSIT! + LUKION JA PERUSKOULUN KERTAUS • helmikuussa abeille: pitkä matematiikka, ruotsi, psykologia • kesä-elokuu: englanti, ruotsi, matem., fysiikka, kemia, biologia, äidinkieli tutustu ja ilmoittaudu netissä • lisätiedot myös p. 02 232 3302 katso koko kurssivalikoima netistä! Kansanopistolinjat 2023–24: monimediatoimittajakoulutus, elokuvaja tv-ala, kasvatustiede, kestävä yhteiskunta, näyttelijäntyö, psykologia ja valokuvaus. Meillä voit suorittaa myös media-alan ammatti– tutkinnon (av-ala ja valokuvaus). voitsi.fi Haku Voitsille alkaa maaliskuussa! Tervetuloa opiskelemaan Tampereelle Voionmaan koulutuskeskus sijaitsee Tampereen yliopiston Keskustakampuksella. Järjestämme avointa yliopisto-opetusta. Kysy lisää: info@kio.fi www.muurlanopisto.? valokuva | animaatio taide | sarjakuva & kuvittaminen HAKU KANSANOPISTOKOULUTUKSIIN KÄYNNISSÄ! Verkkosivut palanneet osoitteeseen www.tylkkari.fi!
• TYLKKÄRI – Turun ylioppilaslehti 27.1.2023 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 93. vuosikerta, perustettu 1930, ensimmäinen numero julkaistu 1931, tylkkäri.fi TOIMITUS Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari Instagram: @tylkkari Facebook: Tylkkari PÄÄTOIMITTAJA Hermanni Sankelo, tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT Kira Kokko ULKOASU Toimitus KANSIKUVA Toimitus ILMOITUSMYYNTI Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAINO Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209 (printti), ISSN 1458-0217 (verkko) PAINOS 8000 kpl SEURAAVA NUMERO ilmestyy 17. maaliskuuta 2023. Aivojen aallonharjalla Ympäri vuorok auden Terveyshuuh aata v astaan Kampuksella sijaitsee pidennettyjen aukioloaikojen opiskelutiloja. Henell lähti selvittämään niiden käyttöastetta. Manninen suuntasi neurologian tutkimuksen pariin. Turkulaisten opiskelijoiden ylläpitämä verkkosivusto korjailee virheellisiä terveysväittämiä. 16 16 10 10 24 24 Pääkirjoitus Valot pimeydessä ? 5 Uutiset Uusia henkilövalintoja Kahvilat testissä Opiskelijaravintolan uudistus hämmentää ? 6, 7 Tutkija Miten päädyit väitöskirjatutkijaksi, Suvi Vepsä? ? 8 Lukijoilta Elämme kovia aikoja ? 9 Essee Uudistunut opiskelijavalinta tuskien tulikasteessa ? 30 Kolumni Ei Myllymäki unohtua saa ? 31 Essee Kesätöiden metsästyskausi alkanut ? 32 Luottoresepti Tomaattikeittoa purevaan pakkaseen ? 34 Näkökulma Söpöt eläinkuvat vieraannuttavat luonnosta ? 35 sisältö 1/2023 P aikka P aikka mieliPidekirjoituksille ! mieliPidekirjoituksille ! ??
• Pääkirjoitus he rmanni sanke lo Päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi U utisoinnin parissa työskennellessä huomaa negatiivisten asioiden valtaavan päivittäin merkittävän määrän palstatilaa. Tiiliseiniä ja kriisejä tuntuu tulevan vastaan joka suunnassa. Siihen voi helposti sokaistua, jos ei ole varuillaan. T avaT T i e d oT Ta a ja puhua maailman kriiseistä ovat herättäneet Suomessa keskustelua. Nuoren silmin nämä tuntuvat rakentuvan valitettavan monesti mustavalkoisuuden ja yhden totuuden ympärille. On olemassa sankareita ja syntipukkeja. Syyllinen täytyy aina saada jostain. Muulla ei sitten väliä olekaan. Kaksinaismoralismi antaa teemoihin oman mausteensa. Esimerkiksi ilmasto on muutoksessa. Siitä kertovat lisääntyneet ääri-ilmiöt ja napajäätikön sulaminen. Samaan aikaan kuitenkin kiivaasti asian tiimoilta kasvisruokavaliosta muille julkisesti saarnaavalla voi olla kotonaan lemmikki, jonka lihan kulutus vastaa päästömäärältään maastoautoa. Ympäristöministerit lentelevät maita ja mantereita ristiin rastiin kertoakseen, kuinka kansalaisten tulisi tehdä ilmastotekoja. Kerrassaan hämmentävää. T o i n e n To i s T u va piirre tuntuu olevan maaninen uhkakuvien levittäminen. Viime vuosien tapahtumasarjojen lopputulemien perusteella niitä maalailemalla ja moraalilla hurskastelemalla ei ole pitkälle pötkitty. Mitä paniikinlietsonta on saanut aikaan? Koronan kohdalla muodostui pelkotiloja. Ympäristöasioiden parissa on alkanut ilmetä ilmastoahdistusta erityisesti nuorten keskuudessa. Lopputulokset hysteerisyyden ilmapiiristä eivät suoranaisesti imartele. Johtopäätöksenä voi vetää, että jos asioiden annostelu unohdetaan täysin ja tavaraa pusketaan määrä, missä ihmisillä käsityskyky ei pysy enää mukana, saadaan aikaan vain masennusta ja apatiaa. Se ei ole kenenkään etu. T u p u T Ta m a l l a ja syyllistämällä varsinkin nuoria asioilla, joihin heillä ei tällä hetkellä ole valitettavasti aitoja vaikutusmahdollisuuksia ei muodostu ratkaisuhakuisuutta. Ei taida olla kaukaa haettua erilaisten vastareaktioiden juontavan juurensa samaan alkupisteeseen. Median ja viestinnän on tärkeä tuoda esille yhteiskunnallisia epäkohtia. Ihmisten motivoiminen muutokseen vaatii kuitenkin kannustavampaa suhtautumista. s a m a a n a i k a a n , kun valtakunnassa pääasiallinen vellominen on keskittynyt kauhuskenaarioihin, monta positiivista asiaa on saattanut jäädä oivaltamatta. Aurinkopaneelien ja tuulivoiman tehokkuus kasvaa päivä päivältä. Sijoittajat ovat entistä enemmän kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta. Koronaan on kehitetty rokote, joka tulee aina vain useampien saavutettavaksi. Terveysturvallisuus kehittyi Suomessa valtavan harppauksen muutaman vuoden sisällä. Näitä luetellessa mieleen muistuu, että maailman kriiseihin itse asiassa haetaan tälläkin hetkellä jatkuvasti ratkaisuja. Toivo herää. Pimeydessä parasta on valo. k r i i s e jä ko s k e va viestintä Suomessa kaipaa jonkinlaisen laajemman julkisen jälkipyykin osakseen viime ajoilta. Kuka sen voisi ottaa asiakseen, onkin sitten huomattavasti monimutkaisempi kysymys. Taitaa 0lla lopulta niin, että ennemmin kovasta kallionsyrjästä lähtee kiven muru kuin osa kansasta pohjoisen taivaan alla myöntää tehneensä asiat väärin. Valot pimeydessä
• uutiset T urkulainen Akseli Tiitta on valittu edustajiston kokouksessa TYYn hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2023. Edustajisto päätti asiasta yksimielisesti marraskuussa. T i i T Ta k e r To o päättäneensä itse hakeutua puheenjohtajan tehtävään. Ensimmäisen kerran asia nousi hänen ajatuksiinsa keväällä. –Kesän lähentyessä rupesin tunnustelemaan tilannetta. On ollut kannustavaa ja tsemppaavaa, kun ihmisten kanssa asiasta puhuessa he ovat sanoneet näkevänsä minut sopivana tehtävään, Tiitta kiittelee. Tiitan johdolla vuoteen Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi hallitukselleen uuden puheenjohtajan ensi vuodelle. p u h e e n j o h Ta ja n i m e ä ä kaksi asiaa, joihin TYYn hallitus tulee hänen johdollaan keskittymään. –Toimintasuunnitelmassa on paljon kaikkea. Päällimmäisenä mielessä ovat kuitenkin isot teemat, kuten eduskuntavaalit ja strategiaprojekti, Tiitta linjaa. Vuoden aikana Tiitan tavoitteena on saada aikaan ylioppilaskunnasta entistä vaikuttavampi kokonaisuus. Ensimmäisenä teesinä on luoda TYYstä näkyvämpi. Tässä eduskuntavaalit kulkevat hänen mukaansa käsi kädessä. T i i T Ta a rv i o i Turun yliopiston ylioppilaskunnan olevan jo tälläkin hetkellä näkyvä, mutta asioita voi tehdä vieläkin paremmin. –Ihmisille pitää saada enemmän tietoon tätä meidän toimintaamme. Suurin osa Turun yliopiston opiskelijoista ei välttämättä tiedä ollenkaan mitä me teemme, Tiitta sanoo. –Meidän velvollisuutemme on tehdä kaikkemme sen eteen, että opiskelijat pääsevät paremmin perille siitä työstä, jota toteutamme, Tiitta jatkaa. j o h Ta ja n a T i i T Ta arvioi olevansa parhaimmillaan yhteishengen nostattajana. –Hallitus tekee paljon asioita yhdessä. Pyrin parhaani mukaan mahdollistamaan innostavan ympäristön, jotta kaikki kykenevät loistamaan omilla vahvuuksillaan, Tiitta painottaa. Littoisista kotoisin oleva Tiitta opiskelee kauppatieteitä Turun yliopistossa. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Arvi Tolvanen. TOIMITUS Nämä kahvilat auttavat kestämään kaamoksen k au P u n g i n k i r ja s toa va s ta Pä ätä sijaitseva Unican Kulma on monelle opiskelijalle tuttu ydinkeskustan ainoana opiskelijaravintolana. Lounaan lisäksi Kulmasta saa myös aamupalaa, kuumia juomia ja alkoholijuomia opiskelijahintaan. Kulma on auki arkisin iltayhdeksään ja lounasta saa nykyään seitsemään asti illalla. Tunnelmaa luovat kellertävä valaistus ja suuret rottinkituolit, joihin voi käpertyä katselemaan pimenevää iltaa. Lounasaikaan Kulmaa voisi kuvailla kaoottiseksi. Paikalla on varsinkin rapeiden kalapalojen päivinä paljon nälkäisiä opiskelijoita ja istumapaikkaa voi olla hankalaakin löytää. Iltaisin ravintola on kuitenkin aivan erilainen rennossa ilmapiirissään. Paikalla ei ole usein muutamaa pöytäseuruetta enempää. Silloin Kulma sopii hyvin opiskeluun tai muutaman kaverin kanssa hengailuun. Kulmasta saa myös hyvää kaakaota, joka koristellaan kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla. 6 Tiitta toimi edellisen vuoden TYYn hallituksen varapuheenjohtajana. t i i r i k k a l a s i ja i t s e e tois puol jokkee lähellä tuomiokirkkosiltaa sympaattisessa vanhassa puutalossa. Anniskelukahvilassa on kaksi kerrosta ja varsinkin yläkerrassa on hyvin tilaa suuremmallekin kaveriporukalle. Tiirikkala on auki viikon jokaisena päivänä, pilkku tulee arkisin vasta kymmeneltä illalla. Paikasta saa erilaisia leivonnaisia, kuumia juomia ja drinkkejä. Kahvilatarjonnan lisäksi Tiirikkala tarjoaa myös ruokaa, jota tilatakseen opiskelijan pitää ehkä avata kukkaronnyörejä tavallista enemmän. Ainakin savulohikeitto (13,90€) on kuitenkin kokeilemisen arvoinen. Tiirikkala on rento illanviettopaikka silloin, jos haluat viettää kavereiden kanssa iltaa menemättä baariin. Paikassa on erityisen kätevää, että halukkaat voivat tilata itselleen myös alkoholillisia juomia. Tiirikkalassa soi taustamusiikkina niin sanottua geneeristä poppia, mutta viikonloppuisin on välillä tarjolla myös livemusiikkiakin. C a f é s i r i u s sijaitsee Turun kaupunginkirjastossa. Sisäänkäynti kahvilaan on alakerran lukusalin tai kirjaston sisäpihan kautta. Sirius on auki arkisin iltakahdeksaan ja viikonloppuisin viiteen. Torstai-iltapäivänä tunnelma on rauhallinen. Paikalla on tusinan verran opiskelijoita ja eläkeläisiä. Tila on muun kirjaston tavoin hiljainen, mutta taustalla soi verkkainen poppi. Siriuksessa on laaja valikoima perinteisiä kahvilatuotteita täytetyistä sämpylöistä paikan päällä paistettuihin munkkeihin. Juomalistalla on erikoiskahvien lisäksi haudutettua teetä, virvoitusjuomia ja jopa vodka russian. Kahvilan tuotteista saa opiskelijakorttia näyttämällä viidentoista prosentin alennuksen. Café Sirius on täydellinen paikka opiskelulle, jos kaipaa rauhallista tilaa mutta ei muun kirjaston tarjoamaa ajoittain painostavaa hiljaisuutta. Paikka sopii myös kaverin kanssa kahvitteluun, mutta ei ilmapiirinsä vuoksi isommille porukoille. Turussa on monia paikkoja, joissa voi viettää aikaa iltaisin myös ilman alkoholia. Esittelyssä niistä kolme. IIRIS JOUHILAMPI Café Siriuksessa cappuccinon hinnaksi opiskelijakortilla tulee alle kolme euroa.
• Tyyn uusi johTo Tulevalle vuodelle Tylkkärin uusi johTokunTa verkkosivuT vanhaan osoiTTeeseen A ssarin ullakolle on avattu anniskelubaari Bar Brygge. Assarin ullakon ravintolapäällikön Julien Boulangerin mukaan uudistuksessa on kyse viimeisten vuosien muutoksiin vastaamisesta. Korona muutti asiakaskuntaa ja opiskelijoiden rutiineja lounaalla käymisen suhteen. Lisäksi Assarilla oli huomattu hämmennystä kasvislinjasto Bryggen ja Assarin sekaruokalinjaston suhteen. B ryg g e Pä ät e t t i i n siirtää kokonaan eri paikkaan, ja samalla ilmoille nousi idea baarin avaamisesta. Assarin paikalla on kymmeniä vuosia aiemmin ollut baari ja disko, joten sama konsepti haluttiin tuoda takaisin. Uudistusideat yhdistettiin. Syntyi ravintola ja baari Brygge. Uudistuksessa haasteeksi nousi, että vanhaan ja suojeltuun rakennukseen ei ollut mahdollista tehdä suuria muutoksia tai remontteja. Seiniin ei voinut tehdä reikiä eikä vanhalle puolelle ollut mahdollista saada vettä tai viemäriä. Uusi ilme on luotu seinäprinteillä. Boulanger kertoo, että kaikki Bryggelle tulleet huonekalut ovat kierrätettyjä. Suurin osa niistä on työntekijöiden vanhoja. Ensi vuonna Assarille on kuitenkin tulossa remontti, jolla paikkaa ollaan uudistamassa entisestään. o P i s k e l i jat ovat suhtautuneet uudistukseen myönteisesti, vaikka uusi ilme on aiheuttanut ihmetystä. Boulanger ker7 too, että opiskelijoita pyrittiin ottamaan mukaan uudistukseen workshopin avulla, mutta osallistujia ei ollut. Hän kuitenkin painottaa opiskelijoiden ideoiden olevan edelleen arvostettuja uudistuksiin liittyen. Jos jokin ei tunnu toimivalta, opiskelijoilta toivotaan palautetta. Boulanger jatkaa, että Bryggessä on haluttu huomioida opiskelijat, ja esimerkiksi juomien hinnat on pyritty pitämään alhaisina. – Musiikki on meille tärkeää, ja haluamme tuoda sitä vielä enemmän mukaan, Boulanger kuvaa tulevaisuudensuunnitelmia. B ryg g e e n h a lu ta a n jatkossa jollain tavoin tuoda enemmän vanhan diskon tunnelmaa. Boulanger toteaa odottaneensa baarille suurempaa suosiota, mutta toivoo opiskelijoiden havaitsevan paikan suuremman markkinoinnin myötä. Brygge vaikuttaa toistaiseksi hiljaiselta. Proffan kellarin läheinen sijainti aiheuttanee uusien asiakkaiden kanssa haasteita eikä uudella baarilla ole mahdollisesti niin paljoa tarjottavaa, että asiakkaat vaihtaisivat kantapaikkojaan ja kiipeäisivät portaat ylös Assarille. Paikka on auki iltaisin vain kuudesta kymmeneen eli illanistuminen Bryggessä jäisi melko lyhyeksi. Proffan kellari luo selkeästi kilpailua ja nähtäväksi jää, löytääkö Brygge samalla tavoin asiakkaansa kuin esimerkiksi Unican Kulma. Turun ylioppilaslehden johtokunnassa puheenjohtajan nuijaa tulevan vuoden käyttää Laura Kallio. Muut johtokunnan jäsenet ovat Linda-Liisa Kelokari, Linnea Frisk, Antti Hakamaa, Annsofi Salo, Juho Pitkäranta ja Jukka Väisänen. Johtokunta vastaa muun muassa Tylkkärin journalistisen tuotannon tukitoimien toteuttamisesta, kuten henkilövalinnoista ja lehden jakelun järjestämisestä. Tylkkärin verkkosivut siirtyvät beta-alustana toimineelta tylkkari.tecci.fi sivustolta alkuperäiseen osoitteeseensa tylkkari.fi. Palvelut pysyvät ennallaan. Toimitus pahoittelee muutoksesta mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa. Lisätietoja asiasta saa olemalla yhteydessä Turun ylioppilaslehden toimitukseen. SAGA MAJANLAHTI T ammikuun 24. päivä järjestettiin Turun kauppakorkeakoulun tiloissa jo perinteeksi muodostuneet ContactExpo -rekrytointimessut. 33. kertaa järjestettävät messut ovat Varsinais-Suomen suurin poikkitieteellinen rekrytointimessutapahtuma. Messut keräävät vuosittain noin 3000 kävijää Turun kauppakorkeakoulusta ja muista yliopiston tiedekunnista aina Turun ammattikorkeakouluun ja Åbo Akademiin asti. Messujen järjestäjinä toimivat KKOY, KY-Kasino sekä ELSA yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun sekä Turun KY:n kanssa. C o n TaCT e x p o j e n m e s s u pä ä l l i k kö Santeri Kauppinen kertoo yli puoli vuotta kestäneen messuprojektin sujuneen hyvin. –Olemme onnistuneet erityisesti myyntityössä saaden messuilla monipuolisen yrityskattauksen. Hienoa on ollut nähdä tiimiläisten tekevän lähes saumatonta yhteistyötä ja osoittavan venymiskykyä sitä vaativissa tilanteissa, Kauppinen sanoo. Tapahtuman voidaan olettaa tulevaisuudessa Kauppisen mukaan jatkavan muovautumistaan yhä poikkitieteellisemmäksi tapahtumaksi. –Erityisesti oikeustieteellisen ja teknillisen alan messukävijöiden sekä työllistäjien tavoittamisen eteen on tehty paljon töitä. Itse näen tämän luonnollisena kehityssuuntana myös tulevaisuutta ajatellen., Kauppinen toteaa. k au P u n g i n k i r ja s toa va s ta Pä ätä sijaitseva Unican Kulma on monelle opiskelijalle tuttu ydinkeskustan ainoana opiskelijaravintolana. Lounaan lisäksi Kulmasta saa myös aamupalaa, kuumia juomia ja alkoholijuomia opiskelijahintaan. Kulma on auki arkisin iltayhdeksään ja lounasta saa nykyään seitsemään asti illalla. Tunnelmaa luovat kellertävä valaistus ja suuret rottinkituolit, joihin voi käpertyä katselemaan pimenevää iltaa. Lounasaikaan Kulmaa voisi kuvailla kaoottiseksi. Paikalla on varsinkin rapeiden kalapalojen päivinä paljon nälkäisiä opiskelijoita ja istumapaikkaa voi olla hankalaakin löytää. Iltaisin ravintola on kuitenkin aivan erilainen rennossa ilmapiirissään. Paikalla ei ole usein muutamaa pöytäseuruetta enempää. Silloin Kulma sopii hyvin opiskeluun tai muutaman kaverin kanssa hengailuun. Kulmasta saa myös hyvää kaakaota, joka koristellaan kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla. Turun yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt valita marraskuun kokouksessa edustajiston puheenjohtajaksi Siiri Turusen. Turunen toimi kuluneen vuoden ajan Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin Aino Marjamaa. Ylioppilaskunnan hallituksen muodostavat vuonna 2023 Akseli Tiitta. Katie Astin, Kerttu Hurvi, Anton Kultanen, Aino Rönkä, Jimi Salonen, Julia Simento ja Arvi Tolvanen. Uusi ilme on herättänyt hämmennystä opiskelijoiden keskuudessa. IIRIS JOUHILAMPI TOIMITUS uutiset Opiskelijaravintola uudistunut TOIMITUS Syksyllä Assarin ullakolle lounaalle mennessä ei ole voinut olla huomaamatta seinien suuria printtitekstejä. Poikkitieteellisille messuille mukavasti osanottoa. KIRA KOKKO Rekrymessut kauppakorkeakoululla TOIMITUS
• V äitöskirjatutkija Suvi Vepsä tekee tutkimusta taidehistorian oppiaineessa. Vepsä paneutuu tutkimuksessaan siihen, millaisia uusia toiminnan ja ajattelun tapoja monilajisessa taiteessa tällä hetkellä kehitetään vastauksena nykyajan ekologisiin ja poliittisiin haasteisiin, kuten ilmastokriisiin. Monilajinen taide Vepsää alkoi kiinnostaa jo gradua tehdessä. Termillä viitataan taiteeseen, jossa erilaiset ei-inhimilliset toimijuudet osallistuvat teoksen tuottamiseen sen sijaan, että ne olisivat vain teoksen aihe tai materiaali. Vepsä lähestyy aihettaan hoivan, yhteistyön ja yhteisöllisyyden käsitteiden kautta. Ne myös ohjaavat Vepsän tapaa tehdä tutkimusta. –Teen tutkimuksessani yhteistyötä taiteilijoiden kanssa, sillä olen kiinnostunut itse teosprosessista, Vepsä kertoo. k i i n n o s T u s y h T e i s T yö h ö n ja sen nostamiseen tutkimuksen ytimeen sai alkunsa kesällä 2021 Mäntän kuvataideviikoilla, joilla Vepsä oli harjoittelussa. Harjoittelun aikana hän avusti taiteilija Egle Oddon Performative Habitats -nimisen puutarhateoksen valmistelussa. –Olin mukana tekemässä töitä kädet mullassa ja kiinnostuin, mitä tällaisesta yhteistyöstä voi syntyä. Tutkijan ura ei kuitenkaan ole ollut Vepsälle itsestäänselvyys. Vepsä on valmistunut ylioppilaaksi Tampereen kuvataidelukiosta. Vaikka hän alun perin hakeutui kuvataidelukioon taiteen tekemisen vuoksi, lukion aikana kiinnostus muutti muotoaan. –Kuvataidediplomia tehdessä huomasin, ettei taiteen tekeminen ollutkaan mun juttu, kirjoittaminen kiinnosti enemmän. Diplomiteos oli todella yksinkertainen, mutta kirjallisesta osuudesta tuli kattava ja pitkä. l u k i o d i p lo m i a T e h d e s sä ä n Vepsä tutustui taidehistoriaan. Hän etsi teoksia hakusanoilla ”taide” ja ”feminismi” ja löysi Katve-Kaisa Kontturin Feminismien ristiaallokossa -teoksen. Samalla selvisi, että Kontturi oli toiminut taidehistorian opettajana Turun yliopistossa. –Ei se ollut ratkaiseva tekijä, mutta loi kuvaa siitä, minkälaista tutkimusta taidehistoriassa tehdään. Yliopisto oli Vepsälle kuitenkin vieras maailma. Kukaan hänen lähisuvustaan ei ollut opiskellut yliopistossa. Vanhempiensa tukemana Vepsä päätti kuitenkin hakea. –Kun ei ole kotoa saanut sellaista kulttuurillista tai tiedollista pääomaa kuin moni muu, tuntui aluksi siltä, etten aloita muiden kanssa samalta viivalta, Vepsä sanoo. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi. –Yliopistossa huomasin, että kyllä täällä on ihan kaikenlaisia ihmisiä – perhetausta ei tee kenestäkään parempaa tai fiksumpaa. o p i n To j e n a lu s sa Vepsä ei vielä haaveillut väitöskirjan tekemisestä, mutta syventävien opintojen aikana tutkijan ura alkoi kiinnostaa. Hän kertoo saaneensa opetushenkilökunnalta tukea ja kannustusta jatko-opintosuunnitelmiinsa. Syksyllä Vepsälle myönnettiin Koneen säätiön nelivuotinen apuraha väitöskirjan tekemistä varten. Vepsän mukaan yliopistosta saa eniten irti, kun keskittyy siihen mikä kiinnostaa eikä vain opettele saamaan hyviä arvosanoja. Mutta mistä sitten tietää, mikä kiinnostaa? Yliopistojen opintotarjonta voi tuntua hengästyttävältä. Opiskelupaikkaa valitessa on myös hyvä ottaa huomioon, että samaa oppiainetta saatetaan opettaa eri painotuksin eri oppilaitoksissa. Selvennystä opintotarjontaan saa kuitenkin yliopistojen nettisivuilta. Niiden kautta löytyvillä oppiaineiden omilla alasivuilla esitellään oppiaineessa tehtävää tutkimusta. Netissä avoimesti saatavilla olevat opinto-oppaat kurssikuvauksineen piirtävät niin ikään konkreettista kuvaa opintojen sisällöstä. –Lisäksi henkilökunnan jäseniä googlaamalla voi saada ideaa kyseisessä yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta sekä tarjottavan opetuksen painotuksista, Vepsä lisää. Miten päädyit väitöskirjatutkijaksi, Suvi Vepsä? Vepsän mukaan tutkijaksi ei kannata ryhtyä ainakaan sellaiselle alalle, joka ei kiinnosta itseä tippaakaan. Aivan aluksi tutkijaksi aikovan kannattaa hakeutua yliopistoon hakemaan itselle mieluista ainetta. tutkija 8 LAURA MILLASNOORE 22.1. 1992/2 LUKUKAUSIMAKSUT, ITKUA JA HAMMASTENKIRISTELYÄ E d U S K U N TA H Y vÄ K SY I v U o d E N -93 b U d J E T T I I N 60.608.00 M A R K K A A T U LoA K E R ÄT TÄvÄ K S I LU K U K AU S I M A K S U I N A Ko R K E A Ko U LU J E N o p I S K E L I J o I LTA J A R U o K A I LU M A K S U I N A N o R M A A L I Ko U LU J E N LU K I o L A I S I LTA . o I K E U S K A N S L E R I N S E Lv I T Y K S E N p E R U S T E E L L A o N LU K U K AU S I M A K S U J E N K E R Ä Ä M I N E N TÄ L L Ä K E vÄT LU K U K AU d E L L A K U I T E N K I N M A H d oTo N TA J A E N S I SY YS LU K U K AU d E L L A K I N J U R I d I S E S T I o N g E L M A L L I S TA . M I T E N LU K U K AU S I M A K S U J E N p E R I N TÄ K ÄY TÄ N N ö S S Ä J Ä R J E S T E T TÄ I S I I N ? E L I M I T E N K E R ÄTÄ Ä N R A H A A I H M I S I LTÄ , J o I L L A E I o L E R A H A A ? o p I N ToT U E N vA R A S S A E L ÄvÄ L L E o p I S K E L I J A L L E o N T U H A N N E N M A R K A N L I S Ä L A S K U LU K U K AU T TA Ko H T I M E L Ko I N E N R A S I T E . MITÄ TAPAHTUI 30 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa
• 22.1. 1992/2 LUKUKAUSIMAKSUT, ITKUA JA HAMMASTENKIRISTELYÄ E d U S K U N TA H Y vÄ K SY I v U o d E N -93 b U d J E T T I I N 60.608.00 M A R K K A A T U LoA K E R ÄT TÄvÄ K S I LU K U K AU S I M A K S U I N A Ko R K E A Ko U LU J E N o p I S K E L I J o I LTA J A R U o K A I LU M A K S U I N A N o R M A A L I Ko U LU J E N LU K I o L A I S I LTA . o I K E U S K A N S L E R I N S E Lv I T Y K S E N p E R U S T E E L L A o N LU K U K AU S I M A K S U J E N K E R Ä Ä M I N E N TÄ L L Ä K E vÄT LU K U K AU d E L L A K U I T E N K I N M A H d oTo N TA J A E N S I SY YS LU K U K AU d E L L A K I N J U R I d I S E S T I o N g E L M A L L I S TA . M I T E N LU K U K AU S I M A K S U J E N p E R I N TÄ K ÄY TÄ N N ö S S Ä J Ä R J E S T E T TÄ I S I I N ? E L I M I T E N K E R ÄTÄ Ä N R A H A A I H M I S I LTÄ , J o I L L A E I o L E R A H A A ? o p I N ToT U E N vA R A S S A E L ÄvÄ L L E o p I S K E L I J A L L E o N T U H A N N E N M A R K A N L I S Ä L A S K U LU K U K AU T TA Ko H T I M E L Ko I N E N R A S I T E . MITÄ TAPAHTUI 30 VUOTTA SITTEN TYLKKÄRISSÄ? historian havinaa historian havinaa Elämme kovia aikoja Elämme kovia aikoja Muutokset Euroopan turvallisuusympäristössä muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeä rooli kansallisella maanpuolustuksella on. P residentti Risto Ryti kirjoitti syksyllä 1946 kärsiessään tuomiota, jonka Suomen pelastamisesta seuranneet toimet hänelle aiheuttivat. ”Isänmaan palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa kuin presidentinlinnassa!” Heille, joilta Suomen historia on päässyt unohtumaan kerrottakoon mistä Ryti Neuvostoliiton painostuksessa tuomittiin. Ryti varmisti Saksan ruoka -ja aseavun jatkumisen henkilökohtaisella sopimuksella siitä, että Suomi ei irtaudu sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Tämä apu oli Suomen sodankäyntikyvyn kannalta kriittistä. Sopimus tehtiin Rytin nimissä, jotta Suomi valtiona voisi irtaantua sopimuksesta ja sodasta tarpeen tullen. Vuonna 1944 tällainen tilanne tuli vastaan. Ryti erosi ja presidentiksi noussut Mannerheim sai solmittua aselevon. Sopimus, joka piti Suomen pinnalla vei sen tehneen presidentin kiven sisään, kun hänet tuomittiin Neuvostoliiton painostuksesta kuritushuoneeseen. u k r a i n a n s o da n myötä presidentin viesti tahdosta on noussut jälleen ajankohtaiseksi. Onneksi Suomessa tätä tahtoa on. Suomalaisten maanpuolustustahto on historiallisen korkea ja kansa on osoittanut myös vahvan tukensa Natolle. Kuitenkin myös vastakkaisia mielipiteitä nousee entistä äänekkäämmin esiin. Esimerkkinä tästä voi mainita siviilipalveluksen poisrajaavana totaalikieltäytymisenä. Presidentti Ryti palveli siis isänmaata sellissään. Valitettavasti palvelemisen lisäksi isänmaata voi myös pettää vankilassa, mikäli kieltäytyy suorittamasta perustuslaissa määriteltyä jokaista kansalaista koskevaa velvoitetta osallistua isänmaan puolustukseen. Suljetun kivitalon sijaan rangaistus tosin suoritetaan usein panta nilkassa valvontarangaistuksena. Puolustustahto on silti jo menetetty. Ajatus aseettomasta maailmasta on kaunis. Kuitenkin jälleen kerran tapahtumat maailmalla, tällä kertaa koti-Euroopassamme ovat osoittaneet ajatuksen olevan irrallaan todellisuudesta. Ehkä maailma ei ole valmis tälle ajatukselle. Toistaiseksi jokaisessa maassa on armeija, joko oma tai vieras. VALTTERI VUORI KAUPPATIETEEN OPISKELIJA TURKU 9 lukijoilta o sa l l i s T u k e s k u s T e lu u n ! To i m i T u s p i däT Tä ä i T s e l l ä ä n o i k e u d e n va l i Ta j u l k a i s TavaT k i r j o i T u ks e T . T u r u n y l i o p i s To n o p i s k e l i j a ! m i k ä m äT Tä ä o p i s k e l i j a m a a i l m a s s a Ta i m u u T e n va a n ? k i r j o i Ta m i e l i p i T e e s i j a l ä h e Tä s e oT s i k o l l a " m i e l i p i d e " s ä h k ö p o s T i i n . T y l pa aTo i m i T Ta ja @ u T u . f i Aina mielessä.
• Vastalääkettä misinformaatiolle M edialukutaito on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan, koska väärältä informaatiolta on miltein mahdotonta välttyä nykymediassa. Niin sosiaalinen kuin perinteinenkin media on täynnä kokemusasiantuntijoita sekä klikkiotsikoita, joiden virtaan on helppo hukkua. Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat kyllästyivät väärän terveystiedon leviämiseen ja perustivat professori Juhani Knuutin johdolla Vastalääke ry:n vuonna 2018, jonka tarkoituksena on toimia sloganin mukaisesti “tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan”. Yhdistyksen jäsenet kirjoittavat yleistajuisia juttuja ja vastaavat kysymyksiin kuten: “onko kahvinjuonnista hyötyä terveydelle?” tai “alentaako fluorihammastahna älykkyyttä?”. n e l j äT Tä v u oT Ta Turun yliopistossa lääketiedettä opiskeleva Sara Ingalsuo on toiminut Vastalääke ry:n puheenjohtajana nyt kuluvana vuonna 2022. Hän liittyi yhdistyksen jäseneksi jo heti aloittaessaan opinnot vuonna 2019. Ingalsuo pitää Vastalääke ry:n toimintaa merkityksellisenä ja tärkeänä. Hän kertoo Vastalääkkeen päätarkoitukseksi toimia luotettavana alustana tutkitulle terveystiedolle. “Olisi joku luotettava paikka, josta käydä lukemassa semmosta tieteellistä tietoa joka olisi niin helpossa muodossa, että sitä kaikki pystyisi ymmärtämään”. Pääsääntöisesti opiskelijat kirjoittavat jutut, mutta Vastalääke.fi sivustolle kirjoitettujen artikkeleiden paikkansapitävyys on tarkistettu lääketieteen asiantuntijoiden toimesta ja kielellinen asu puolestaan journalismin ammattilaisilla. Näin taataan laadukas ja helppolukuinen sisältö, jonka sisältämät faktat perustuvat tutkittuun tietoon. Terveysalan tieteellinen kirjallisuus voi olla välillä haastavaa luettavaa monimutkaisten käsitteiden ja latinankielisen termistön takia. Vastalääke pitääkin ensisijaisen tärkeänä sitä, että jutut ovat yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä. “Tarkoituksemme on edistää julkista keskustelua tieteistä ja parantaa ihmisten medialukutaitoa. Tämän lisäksi haluamme lisätä keskustelua asiantuntijoiden ja kaikkien muiden ihmisten välillä,” Ingalsuo kertoo. Niille jotka eivät työskentele lääketieteen parissa voi olla hankalaa ymmärtää alan vaikeatajuista terminologiaa. Niin kutsuttu terveyshuuhaa on usein kirjoitettu yksinkertaistetusti ja sitä on korostettu ihmisten omilla kokemuksilla. Tällainen informaatio on helppo sisäistää, vaikka alaan liittyvä terminologia olisi tuntematon. Tieteellisten artikkeleiden lukeminen vaatii usein harjoittelua ja perehtyneisyyttä käsiteltävään aiheeseen. Onkin monesti helpompaa uskoa väitteitä, jotka on esitetty yksinkertaistetusti ja jotka sisältävät tunteisiin vetoavaa retoriikkaa, kuin käyttää aikaa tieteellisten artikkeleiden läpikäymiseen ja niiden paikkansapitävyyden tarkistamiseen. v a s Ta l ä ä k e r y : n toiminta pyörii pitkälti avustusrahojen varassa. Tieteen tiedotuksen vuonna 2020 saatu apuraha on auttanut paljon toiminnan kehittämisessä. Tämän lisäksi yhdistykselle tulee varallisuutta jäsenmaksuista sekä esimerkiksi haalarimerkkien myynnistä. ”Muita pienempiä tulovirtoja on esimerkiksi kymmenen euron jäsenmaksu, kun liittyy jäseneksi,” Ingalsuo selventää. Rahoituksen saaminen ei aina ole yksinkertaista, koska yhdistys haluaa pysyä poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomana. Vastalääke ei tee yhteistyötä myöskään lääketeollisuuden kanssa, sillä yhdistykselle on tärkeää säilyttää sen asema riippumattomana sekä taata mahdollisimman luotettava sisältö. v a s Ta l ä ä k e r y pyrkii edistämään ihmisten medialukutaitoa sekä herättämään keskustelua yleisesti tieteestä, tutkimuksesta ja erilaisista terveysväitteistä. Yhdistys haluaa toimia vastapainona nopeasti leviävään väärään informaatioon. Vastalääke ottaa kantaa terveysasioihin myös sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Instagramissa, jossa se julkaisee lyhyempiä “mikä homma” postauksia. Näiden avulla yhdistys pyrkii toimimaan lähempänä lukijoita sekä vastaamaan yksinkertaisesti ja nopeasti ajankohtaisiin asioihin. Muun muassa vappuna Vastalääkkeen Instagram tilille oltiin postattu infoa lääkkeiden sekä alkoholin yhteisvaikutuksista. ”Olisi joku luotettava paikka, josta käydä lukemassa semmosta tieteellistä tietoa joka olisi niin helpossa muodossa, että sitä kaikki pystyisi ymmärtämään" KIRA KOKKO KUVAT SARA INGALSUO, VASTALÄÄKE RY Ei tutkittuun tietoon perustuvan informaation nopea leviäminen niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa huolestuttaa laajalti. Lääketieteen opiskelijat vastasivat tähän huoleen perustamalla Vastalääke ry:n vuonna 2018. 11
• m e d i a lu k u Ta i d o n o p e T T e l e m i n e n on ajankohtaista aivan jokaiselle. Se on yhä tärkeämpi yleissivistyksellinen taito, minkä takia olisi tärkeää opettaa lapsia ja nuoria mediakriittisyyteen. On tärkeää osata suhtautua vastaan tulevaan informaatioon kriittisesti, koska mediatulva on valtava. “Mä ite koen että tällä hetkellä on tosi paljon pinnalla medialukutaito, lähdekriittisyys ihan niinku senki takia että on ensin ollu tää koronapandemia missä pyöri kaikennäköstä juttua netissä ja heti sen jälkeen tuli tää Ukrainan sota, mikä myöskin on aiheuttanut sen että ollut kaikenlaista tietoa liikkeellä,” Ingalsuo toteaa. s u o m a l a i s i a p i d e Tä ä n usein lähdekriittisinä ja kouluissa opetetaan medialukutaitoa jo ala-asteella. Kuitenkin harjaantuneellekin silmälle joidenkin väittämien paikkansapitävyyden tutkiminen voi olla vaikeaa. Sosiaalisen median algoritmien myötä ihmiset näkevät omia ajatusmalleja tukevia väitteitä yhä enemmän, mikä vahvistaa heikkojenkin lähteiden luotettavuutta lukijan silmissä. Virheelliset terveysväittämät naamioidaan uskottaviksi, ja kun niitä tulee uutisvirrassa jatkuvasti eteen, alkavat ne tuntua todellisilta. Tieteellisiä artikkeleita on julkaistu lukuisia ja mielipiteille on helppo löytää tukea. Saman tiedon löytyminen useasta lähteestä ei kuitenkaan välttämättä ole osoitus tiedon luotettavuudesta. Nykymedian aikana kuka vaan pystyy tuottamaan useaan eri kanavaan sisältöä. Onkin tärkeää opetella tunnistamaan oikea tutkimustieto sekä suhtautua myös tieteellisiin artikkeleihin kriittisesti. Ihmisluonnolle on tyypillistä etsiä vahvistusta omille mielipiteelleen. Nykymedia mahdollistaa kaikenlaisen tiedon leviämisen ja sosiaalisen median algoritmit vahvistavat kuplautumista entisestään. Kriittisen ajattelun sekä medialukutaidon puute voivat myös vauhdittaa väärän tiedon leviämistä. Onkin siis ensisijaisen tärkeää, että medialukutaitoa opetetaan laajalti. “Yks juttu mistä itse erityisesti tykkään on noi kouluvierailut. Koska jotenkin tuntuu, että itsekin olisi lukioikäisenä kaivannut sitä että olisi herätelty ajattelemaan medialukutaito asioita vielä enemmän,” Ingalsuo kertoo. Voi olla vaikeaa tunnistaa, mitkä tiedot ovat totta ja ”On tärkeää osata suhtautua vastaan tulevaan informaatioon kriittisesti, koska mediatulva on valtava" 12
• “Yks juttu mistä itse erityisesti tykkään on noi kouluvierailut. Koska jotenkin tuntuu, että itsekin olisi lukioikäisenä kaivannut sitä että olisi herätelty ajattelemaan medialukutaito asioita vielä enemmän” mitkä eivät. Monesti jutut on naamioitu näyttämään luotettavilta, mikä vaikeuttaa lähteen luotettavuuden selvittämistä entisestään. Vastalääke tekee vierailuja kouluihin sekä tilauksesta erilaisia puhuja keikkoja. Näiden tarkoituksena on erityisesti kehittää ihmisten medialukutaitoa ja herättää kiinnostusta kriittiseen ajatteluun. “Tehdään vierailuja lukioihin, jossa järjestetään interaktiivinen oppitunti. Ne oppitunnit keskittyy lähinnä medialukutaitoon ja just siihen että miten erilaisia väittämiä voi arvioida ja miten kannattaa selvittää lähteitä” k o r o n a pa n d e m i a o n hyvä esimerkki siitä, että myös perinteisen ja yleisesti luotettavan median uutisointia pitää katsoa kriittisesti. Korona oli niin uusi ja tuntematon, että siitä tuli jatkuvasti uutta tutkittua tietoa ja vanhoja ajatuksia kumottiin ja uutisointi oli runsasta kaikin tavoin. Klikkiotsikoilla pyritään saamaan lukijoita ja näyttökertoja uutisille. Koronapandemian aikaan tilanteen kyseenalaistavia jopa raflaafia otsikoita löytyi monen tutun median otsikoista. Itse sisältö ei ollut pandemian olemassaoloa kritisoivaa, mutta otsikko oli. Tällainen uutisointi on harhaanjohtavaa ja vahvistaa väärän tiedon leviämistä. v a s Ta l ä ä k e r y : n toiminta on säilynyt opiskelijalähtöisenä ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. Innokkaita kirjoittajia löytyy jäsenistöstä useampia. Kirjoittaakseen Vastalääkkeelle kirjoittajan täytyy olla yhdistyksen jäsen. Kuitenkaan jäsenyys ei velvoita minkäänlaiseen sisällöntuotantoon: “Kaikki jäsenet saa kirjoittaa, jos haluaa, mutta se ei ole mikään edellytys,” Ingalsuo toteaa. 13
• T u l e va i s u u d e n v i s i o Vastalääke ry:llä on sujuvoittaa toimintaa. Lähes heti perustamisen jälkeen maailmantilanne muuttui pandemian myötä, mikä laittoi jarrut myös Vastalääkkeen toiminnalle. Nyt on taas aloitettu koulutusten sekä kirjoitusiltojen pitäminen livenä. Tarkoitus olisi tehdä toiminnasta tulevaisuudessa entistä mielenkiintoisempaa jäsenistölle. Vastalääke käsittelee jutuissaan laajalti eri aiheita. Ideoita artikkeleihin tulee muun muassa lukijoilta. Kirjoittaminen saattaa välillä olla pitkäkin prosessi, koska kirjoittajat toimivat vapaaehtoisesti ja luovat juttuja muun muassa opiskeluiden ja muiden asioiden ohella. Ajankohtaisempia aiheita, kuten koronan aikana puhuttanutta käsienpesua tai vappu specialia käsitellään sosiaalisen median kanavissa lyhyemmin. Nettisivuille julkaistavan pidemmän artikkelin kirjoitusprosessi on paljon pidempi kuin sosiaalisen median postauksen luomiseen käytettävä aika, minkä takia ajankohtaiset aiheet on helpompi käsitellä nopealla aikataululla sosiaalisen median kanavissa. i n g a l s u o k e r To o , että merkityksellisyys sekä toiminnan hauskuus ovat Vastalääkkeen suurin anti. Hän toteaakin, että: “tää homma tuntuu kivalta ja merkitykselliseltä”. Uudet jäsenet ovat myös erittäin tervetulleita mukaan Vastalääkkeen toimintaan. Laadukkaan ja tutkittuun tietoon perustuvien terveysaiheisten juttujen takaamiseksi yhdistys on rajannut jäseneksi liittyviä opiskelualojen perusteella. Jäseneksi pääsee tällä hetkellä lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotieteiden, farmasian sekä biolääketieteen opiskelijat. “Jos jotain lääkisläistä kiinnostaa meidän toiminta niin ehdottomasti saa liittyä meidän jäseneksi” Ingalsuo muistuttaa. 14 Hämeenkatu 12, p. 050-470 9330, aukiolot ma-to 9-17, pe 9-16 Meiltä myös geelikynnet Roosa SUOJELE ELÄMÄÄ. ÄÄNESTÄ. Heidi Aaltonen Rene Ahonen Oona Foster Janna-Riia Koivu Essi Lindberg Riina Lumme Selinä Nera Mirva Salonen Aliisa Wahlsten Sofia Virta osastonhoitaja, aluevaltuutettu opiskelija, kunnanvaltuutettu poliittinen avustaja, Vihreiden naisten vpj työttömyysturva-asiantuntija, sairaanhoitaja viestintäpäällikkö, FM kaupunginvaltuutettu, pääsihteeri Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden pj, hallintotieteiden yo suomen kielen opettaja, hankekoordinaattori aluevaltuutettu, opiskelija kansanedustaja, KM Maksaja Varsinais-Suomen vihreät ry ”Tää homma tuntuu kivalta ja merkitykselliseltä."
• Hämeenkatu 12, p. 050-470 9330, aukiolot ma-to 9-17, pe 9-16 Meiltä myös geelikynnet Roosa SUOJELE ELÄMÄÄ. ÄÄNESTÄ. Heidi Aaltonen Rene Ahonen Oona Foster Janna-Riia Koivu Essi Lindberg Riina Lumme Selinä Nera Mirva Salonen Aliisa Wahlsten Sofia Virta osastonhoitaja, aluevaltuutettu opiskelija, kunnanvaltuutettu poliittinen avustaja, Vihreiden naisten vpj työttömyysturva-asiantuntija, sairaanhoitaja viestintäpäällikkö, FM kaupunginvaltuutettu, pääsihteeri Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden pj, hallintotieteiden yo suomen kielen opettaja, hankekoordinaattori aluevaltuutettu, opiskelija kansanedustaja, KM Maksaja Varsinais-Suomen vihreät ry Eduskuntavaaliehdokas! Vuoden toinen Turun ylioppilaslehti ilmestyy 17. maaliskuuta. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa kotimaassa 22. maaliskuuta.
• Pidennettyjen Pidennettyjen aukioloaikojen aukioloaikojen opiskelutilat – opiskelutilat – hitti vai huti? hitti vai huti? Myöhäisillan kierroksella Turun yliopiston Myöhäisillan kierroksella Turun yliopiston opiskelutiloissa vastaan tuli yllättävän opiskelutiloissa vastaan tuli yllättävän monta opiskelijaa. He toivoisivat voivansa monta opiskelijaa. He toivoisivat voivansa lukea läpi yön kirjaston tiloissa. lukea läpi yön kirjaston tiloissa.
• Kuvat & tekstit: Helmi Henell Kuvat & tekstit: Helmi Henell Grafiikat: Kira Kokko Grafiikat: Kira Kokko
• 18 O n marraskuun viimeinen viikonloppu, perjantain ja lauantain välinen yö, ja poljen ohi Teutorin opiskelutilan, jossa olen silloin tällöin nähnyt ihmisiä nenä kiinni tenttikirjoissa yötä myöten. Hiljennän vauhtia ja vilkaisen, olisiko sisällä ketään myöhäisyön kyöpeliä. Kello on muutaman minuutin yli kahdentoista. Tyhjältä näyttää. Olen liikkeellä myös seuraavana yönä samoihin aikoihin ja uteliaisuuttani koukkaan taas Teutorin ohi. Ei missään vieläkään ketään. Tuumaan, että ilmeisesti viikonloppujen yöt eivät ole kiihkeintä tenttikirjojen kahlausaikaa. Herään pohtimaan, kuinkakohan aktiivisessa käytössä nämä yöllisenkin opiskelun mahdollistavat tilat ovat. Marraskuun viimeisenä maanantaina, tenttikauden kolkutellessa uhkaavasti ovelle, lähden myöhäisillan kierrokselle katsomaan, kuinka ahkerassa käytössä opiskelutilat ovat kirjaston muiden palveluiden sulkeuduttua. Turun yliopiston kirjasto tarjoaa viisi niin sanottua pidennetyn aukiolon tilaa. Nämä ovat Calonian, Educariumin, Kauppakorkeakoulun ja Quantumin kirjastoissa. Lisäksi Teutorin uudelta puolelta löytyy opiskelutiloja, jotka ovat auki pidempään kuin kirjaston tilat. Pidennetyn aukiolon opiskelutilat ovat kirjaston aukioloaikojen puitteissa auki kaikille asiakkaille, mutta kirjastojen sulkeuduttua niihin pääsevät vain yliopiston opiskelijat ja henkilökunta. Sisään pääsemiseksi tarvitaan yliopiston kulkulupalätkä tai sirullinen opiskelijakortti. Toistaiseksi tilat ovat käytettävissä yhteen saakka yöllä. Aloitan kierrokseni Educariumilta hieman ennen iltayhdeksää. Kirjasto on pimeänä, mutta sen kyljessä olevassa lukuhuoneessa palavat valot. Opiskelutilassa näkyy olevan kourallinen keskittyneen näköisiä ihmisiä. Vedän syrjään yleistä kirjallisuustiedettä opiskelevan Jenni Väyrysen, joka kertoo olevansa pidennetyn aukiolon tilojen aktiivikäyttäjä ja lähtevänsä tiloihin pari kolme kertaa viikossa. Hän kuvailee omaa opiskelurytmiään ja -tyyliään sellaiseksi, että siihen sopii illemmalla ja irrallisessa ympäristössä opiskeleminen. Väyrynen harmittelee sitä, että koronan jälkimainingeissa tilat eivät enää ole ympäri vuorokauden auki, vaan menevät kiinni yhdeltä. ”Olen minä ollut täällä joskus ennen koronaa aamuneljäänkin”, Väyrynen nauraa. Väyrysen havaintojen mukaan tiloja käytetään hyvin vaihtelevasti, mutta useimmiten ihmisiä kuitenkin on ainakin iltakymmeneen saakka. Deadlinejen lähestyessä tilat kuitenkin kuulemma täyttyvät ahkerammin S euraava kohteeni on Calonian kirjaston opiskelutila, joka näyttää ensisilmäyksellä hyvin autiolta ja hiljaiselta. Tilan perällä on kuitenkin toisen vuoden oikeustieteen opiskelija Frans Vihmakoski. Hän kertoo opiskelevansa useimmiten juuri Calonialla, koska sietä löytyvät myös hänen opiskelutoverinsa. Vihmakosken mukaan iltaisin tiloissa saa kuitenkin olla usein yksin. Jonkin vaikean tentin lähestyessä tilassa saattaa olla iltaisin enemmänkin väkeä, mutta esimerkiksi tänään tila on käytännössä tyhjä Vihmakoskea lukuun ottamatta. Vihmakoski on huomannut, että uudet fuksit ovat löytäneet tiensä opiskelutiloihin paremmin kuin esimerkiksi hänen oma vuosikurssinsa, joka aloitti keskellä koronaa. ”Siinä mielessä täällä on ollut ehkä keskimäärin enemmän ihmisiä, mutta ei porukka mitään all-nightereita täällä vedä”, Vihmakoski pohtii. Hän itse aloittaa opiskelut yleensä aamusta, mutta viihtyy opiskeluiden äärellä kuitenkin iltaan saakka. Kauppakorkeakoulun opiskelutilassa on tänä iltana useampi pöytäryhmällinen opiskelijoita työn touhussa. Yksi heitä on Pegah Kazemian, joka opiskelee Global Innovation Management -maisteriohjelmassa ensimmäistä vuottaan. Hän kertoo hyödyntävänsä Kauppakorkeakoulun tiloissa olevia pidennetyn aukioloajan opiskelutiloja kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Kazemia opiskelee myöhäisimmillään kahteentoista saakka yöllä. Myöhään illalla hän on usein ollut ainoa tai yksi ainoista opiskelutilan käyttäjistä. Kazemian sanoo, että kokee olevansa keskittyneimmillään ilta-aikaan, ja suosii siksi iltoja opiskeluissaan. Kun saavun Quantumin kirjastolle, näyttää se varsin rauhalliselta. Ikkunan äärellä istuu vain yksi opiskelija, joka näyttää kuitenkin eväiden perusteella siltä, että hän on valmistautunut viettämään opiskelujen parissa vielä tovin. Massimo Morello suorittaa toista maisterivuottaan Turun yliopistossa kyberturvallisuuden opintojen parissa. Hän tunnustautuu hyvin ahkeraksi opiskelutilojen käyttäjäksi. ”Tulen tänne yleensä lounasaikaan, ja olen yhteen saakka yöllä, kunnes minut käsketään täältä pois”, Morello kertoo nauraen. "Opiskelisin täällä varmaan läpi yön, jos se vain olisi mahdollista”, hän jatkaa.
• 21 U sea opiskelija nosti esille kaipaavansa mahdollisuutta opiskella tarvittaessa mihin aikaan vuorokaudesta vain. Korona-aika vaikuttaa kuitenkin muuttaneen pidennetyn aukioloajan tilojen käyttömahdollisuuksia. Liisa Tiittanen, johtava tietoasiantuntija Turun yliopiston kirjastopalveluista vahvistaa tämän. Ennen koronaa edellä mainitut tilat todella olivat auki ympäri vuorokauden, mutta korona-aika toi aukioloihin muutoksia. Tällöin tiloihin pääsi aina yliopiston määrittämän koronavalomallin tason mukaisesti. ”Korona-ajan rajoitukset koskivat kaikkia yliopiston rakennuksia ja silloin myös nämä tilat olivat pääosin auki vain silloin, kun kirjastot olivat auki”, Tiittanen kuvaa. Tiloja avattiin uudelleen elokuussa 2021, ja silloin myös pidennetyn aukiolon tilat tulivat jälleen käyttöön kirjastojen aukioloaikojen ulkopuolelle. Kun koronarajoitukset päättyivät, yliopisto kuitenkin linjasi, että opiskelijoilla on pääsy yliopiston tiloihin 07-01 välisenä aikana, ja tämä koskee myös aiemmin ympäri vuorokauden auki olleita opiskelutiloja. Tämän vuoksi pidennettyjen aukioloaikojen tilat eivät palanneet ympärivuorokautiseen aukioloon. Tiittasen mukaan kirjastolle on jo tullut toiveita liittyen 24/7-tilojen palauttamiseen. Hänellä onkin opiskelijoille hyviä uutisia: ”Haluamme kuunnella kirjaston käyttäjiä ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan muokkaamaan kaikkien kirjastotilojen käyttötapoja sen mukaan, millaisia tarpeita ja toiveita tulee esille” Kirjasto suunnitteleekin yliopiston toimitilapalvelujen kanssa Educariumin kirjaston pidennetyn aukiolon opiskelutilan laajentamista 24/7-käyttöön alkuvuoden 2023 aikana. Tiittanen kannustaa opiskelijoita antamaan palautetta niin tiloista kuin muistakin kirjaston palveluista, sillä palautteella on kehittämistyössä iso merkitys. Kirjastolla on ollut 24/7-opiskelutiloja tarjolla vuodesta 2015 alkaen, kun yliopiston kirjastoja yhdistettiin ja uusittiin. Tällöinkään asia ei kuitenkaan ollut aivan uusi, sillä Educariumin kirjaston pidennetyn aukiolon tila on ollut auki jo vuodesta 2001 alkaen. Liisa Tiittanen kertoo, että vasta remontoituun Arcanumin rakennukseen on aukeamassa historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen kirjasto. Suunnitelmissa on, että sielläkin osa tiloista olisi käytettävissä myös kirjaston asiakaspalvelun ollessa suljettuna. Poljen jälleen kerran myöhään illalla Teutorin rakennuksen ohi, joka on kierrokseni viimeinen kohde. Tällä kertaa rakennuksessa näyttää olevan useampi läsnäolija. Valtio-opin opiskelija Venla Reunanen istuu ikkunan ääressä vielä tenttikirjan parissa. ”Minulla vaihtelee kausittain se, kuinka paljon käytän näitä tiloja, mutta kyllä täällä jonkin verran tulee oltua”, Reunanen pohtii. Mahdollisuus käyttää tiloja omien aikataulujen mukaan saa Reunaselta kiitosta. Tänä iltana Teutorilla on jonkin verran väkeä, mutta Reunasen havainnon mukaan ihmisten määrä vaihtelee paljon. Välillä hän kertoo saavansa opiskella aivan yksinkin. Turun yliopiston kirjaston kirjastoamanuenssi Jari Herrasen mukaan kirjastolla ei ole tällä hetkellä käytössä kävijätilastoja laajennetun aukiolon tilojen käytöstä. Tulevaisuudessa dataa aletaan kuitenkin saada ainakin Educariumin ja Arcanumin tiloista. Yleisesti Herranen osaa sanoa, että käyttömäärät ovat korkeimmillaan tenttiaikoina. Näin monet haastateltavat opiskelijatkin kertovat havainneensa. Lisäksi Herranen mainitsee, että keväisin opiskelutilat ovat ahkerassa käytössä pääsykokeisiin lukijoilla. Hänen mukaansa mikään viidestä pidennetyn aukiolon opiskelutilasta ei ole keskimäärin toista suositumpi, mutta isojen tenttien aikaan jokin yksittäinen tila saattaa nousta hyvinkin suosituksi lukupaikaksi. En itse ole todellakaan iltasaati yöopiskelija, mutta ilmeisen moni tilojen käyttäjistä on. Useampi haastateltu opiskelija mainitsee tilojen eduiksi sen, että niissä saa olla rauhassa ja työn saa erotettua kotona vietetystä ajasta. ”Pelko motivoi minua. Pelkään, että en pääse läpi jostakin kurssista.” Massimo Morello vitsailee. Monen henkilökohtainen rytmi on myös sellainen, että myöhäiseen aikaan tapahtuva opiskeleminen istuu siihen. Venla Reunanen mainitsee järjestötoiminnan vievän usein niin paljon aikaa, että ilta on käytännössä ainoa aika, jolloin ehtii istua opiskeluiden äärelle kunnolla. Istun Teutorin aulassa ja avaan läppärini. Viereisessä pöydässä naureskelee ystäväporukka, joka näyttää pistäneen pillit pussiin päivän koulutöiden osalta ja keskittyy höpöttämään keskenään. Nämä tilat on värikoodattu vihreiksi, joten keskustelu on sallittua. En siis pane taustahälyä pahakseni. Lopetan yleensä itse työskentelyn viimeistään kahdeksalta, ja ylipäätään ajoitan oman opiskeluni aamuihin ja päiviin. Istuessani nyt jo hiljentyneessä opiskelutilassa (ystäväporukka poistui paikalta) kellon lähestyessä yhtätoista totean, että tässäkin on puolensa. Marraskuinen pimeys kietoo ympärilleen, ja näppäimistön naputus on ainoa kuulemani ääni. Jos olisin vielä varautunut vesipulloa järeämmillä eväillä, voisin hyvin kuvitella viipyväni täällä useammankin tunnin. Pistän kuulokkeet korville ja aloitan esseen työstämisen.
• Teutori Turun kauppakorkeakoulu Educarium Calonia Quantum Pidennetyn aukiolon tilat Turun yliopistolla
• KUVAT& TEKSTI IDA-MARIA MANNINEN Turun alueella toimii laaja poikkitieteellinen aivotutkimuksen keskus.
• AIVOTUTKIMUKSEN AALLONHARJALLA
• 26 T urku Brain and Mind Centerin johtaja Juho Joutsa toteaa uskovansa vahvasti siihen, että monet uudet läpimurrot sijaitsevat perinteisten alojen välimaastossa aivotutkimuksesta. Eri tutkimusalat tulevat hänen mukaansa yhä lähemmäs toisiaan, minkä ansiosta syntyy poikkitieteellistä ajattelua ja yhteistyötä. Sen avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja aivotutkimuksen pitkäaikaisiin ongelmiin ja uusiin haasteisiin. Hän nostaa esimerkkitapaukseksi psykiatrian ja neurologian. Niissä toimii tietty jaottelu, kumpaan kategoriaan tietty aivosairaus kuuluu. Aivosairauksien oireet voivat kuitenkin mennä myös ristiin, sillä esimerkiksi Parkinsonin ja Alzheimerin sairauksiin voi liittyä myös psykiatrisia oireita vain neurologisten oireiden sijaan. Kyseisten tautien tutkimiseen liittyvät kaikki osa-alueet: tekninen laitteisto, perinteiset neurologiset oireet ja psykiatriset oireet. Joutsan mukaan ongelmia ratkoessa täytyy hyödyntää useamman alan asiantuntemusta. Aivotutkimuksen kenttä on laaja, ja jokaisella alueella on myös omat ajankohtaiset teemansa tutkimuksessa. T u r k u B r a i n and Mind Centerin missiona on kasvava poikkitieteellisyys. Se on tutkimuskeskus, joka kattaa kaiken neurotutkimuksen Turun alueella. Joutsan mukaan kyse on sateenvarjo-organisaatiosta, jossa tutkijat tuodaan yhteen ja tuetaan eri alojen välistä yhteistyötä. Tarkoituksena on myös tarjota työkaluja ja tiedotusta tutkimukseen liittyen. Joutsa luettelee, että toimintaan kuuluu lääketieteen puolelta muun muassa neurokirurgian, psykiatrian ja kliinisen neurofysiologian tutkimusta. Tutkimuskenttä ylettyy myös laajemmalle alueelle lääketieteen ulkopuolelle, sillä tutkimuskeskuksessa tehdään myös psykologian, logopedian ja jopa solutason tutkimusta. Kasvavat tekniset mahdollisuudet ovat luoneet tarpeen myös insinöörija matemaatikkotaustan osaamiselle. Turku Brain and Mind Centeriin kuuluu myös alueellinen osa Neurocenter Finlandia eli Kansallista neurokeskusta. Se on valtakunnallinen neurotieteen yhteistyöverkosto, joka koostuu kuudesta tutkimuskeskuksesta ympäri Suomea. Joutsan mukaan tutkimusta tehdään valtakunnallisen tason lisäksi kansainvälisesti. Hän nostaa esimerkkinä omasta työstään yhteistyön tutkijoiden kanssa niin Helsingistä kuin Saksasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Kansainvälisyyttä Turkuun tuo myös vuonna 2018 perustettu Turun yliopiston kansainvälinen neurotieteen maisteriohjelma, jossa suurin osa opiskelijoista on muualta kuin Suomesta. Tavoitteena on, että Turussa on uusia ammattilaisia ympäri maailmaa, joilla on erilaisia taustoja ja poikkitieteellistä näkemystä. Kansainvälistä osaamista on tuotu Turkuun myös muilla tavoin. Joutsa on itse ollut tekemässä post doc -tutkimusjaksoa Harvardissa ja tuonut oppimiaan menetelmiään mukanaan Turkuun. Hänen mukaansa vastaavia esimerkkejä osaamisen tuomisesta ulkomailta on monia. T u r u n v e Tovo i m a i s u u T Ta aivotutkijoille selittää Joutsan mukaan monet tekijät. Yksi merkittävistä tekijöistä on vahva PET-keskus. Siinä, missä aivojen tietokoneja magneettikuva kuvaavat aivojen rakennetta, PET kuvaa aivojen toimintaa molekyylitasolla. Sen avulla voidaan mitata aivoissa tapahtuvia muutoksia esimerkiksi tarkastelemalla eri hermojen välittäjäaineita tai sitä, miten verenkierto muuttuu aivoissa tehtävien tai hoitojen yhteydessä.
• 27 ? J outsa korostaa, että vaikka PET-kuvantaminen on yleistynyt, sitä ei ole muualla Suomessa samassa laajuudessa. Hän nostaa esille Turussa toimivan radiokemian puolen, jota tarvitaan aivokuvantamisessa käytettävien merkkiaineiden tuottamiseen. Merkkiaineet määrittelevät, mitä aivoista voidaan nähdä. ”Siihen on Turussa hyvin pitkät perinteet ja se on ainutlaatuisen laajaa”, Joutsa lisää. Hänen mukaansa se johtaa siihen, että mahdollisuudet tutkimuksessa ovat suurempia. Tällä hetkellä vahva tutkimuksen ala vetää myös lisää uusia nuoria tutkijoita kentälle. Joutsa kuvailee, että sitä kautta se ruokkii itse itseään. j o u T sa To i m i i itse aivokuvantamisen apulaisprofessorina Turun yliopistossa ja neurologian erikoislääkärinä TYKSissä. Hän nostaa esille laajojen aivokuvantamismahdollisuuksien lisäksi Turussa käytössä olevat aivostimulaatiomenetelmät. Hän käyttää molempia tutkimuksessaan. Se, että Turussa on niin laajasti molempia, luo hänen mukaansa ainutlaatuisen asetelman tutkimukselle. Merkittävää on esimerkiksi TYKSin hankkima korkeaenerginen ultraäänilaitteisto (HIFU). Joutsan mukaan ultraäänen avulla poltetaan pieni reikä tiettyyn kohtaan aivoissa. Kyseessä on uusi hoitomenetelmä, jota käytetään muun muassa vaikean vapinan hoidossa, johon ei ole saatu riittävää apua muilla hoitokeinoilla. Laitteisto on Pohjoismaiden ensimmäinen, vaikka vastaava on myös jo Tanskassa. j o u T sa m a i n i T s e e hoitomuodoista myös syväaivostimulaation, jossa laitetaan elektrodeja aivoihin, ja transkraniaalisen aivostimulaation (TMS), jossa aivokuorta aktivoidaan magneettipulsseilla. Laitteistoon kuuluu stimulaattori, kela, neuronavigaatio sekä elektromyografialaitteisto. TMS-stimulaatio hyväksyttiin käyttöön Yhdysvalloissa 2000-luvulla ja otettiin Turussa kliiniseen käyttöön, eli potilaiden hoitoon ensimmäisenä Suomessa. Sitä voidaan käyttää muun muassa kivun ja masennuksen hoitoon, jossa sen on todettu olevan tehokas. Joutsan mukaan psykiatristen tautien tutkiminen on kuitenkin neurologisia haastavampaa, sillä niiden kohdalla ei olla vielä yhtä pitkällä neurobiologian ymmärryksessä. Se asettaa rajoituksia, koska esimerkiksi ei ole tarkkaa tietoa siitä, mihin kohtaan aivoissa hoito tulisi kohdistaa. Joutsa kertoo, kuinka olemassa olevia hoitomenetelmiä kehitetään eteenpäin, ja niistä on eri versioita. Esimerkiksi Turussa käytössä oleva korkeaenerginen ultraäänilaitteisto toimii niin, että poltettu reikä on pysyvästi aivoissa. Laitteistosta on olemassa myös matalaenerginen versio, jota on tutkimuskäytössä muualla maailmalla. Sen avulla syviin aivorakenteisiin pystytään vaikuttamaan tilapäisesti. Joutsan mukaan se tarjoaisi sitä kautta mahdollisuuden kokeilla, onko kyseessä sopiva hoitokohde ilman, että vaikutus olisi pysyvä. Joutsa aloitti lääketieteen opintonsa vuonna 2003 ja on nähnyt valtavan mullistuksen alan hoidoissa. Kaikki kyseiset aivojen hoitomuodot ovat tulleet laajalti kliiniseen käyttöön sen jälkeen. Siinä missä aiemmin ei ollut paljon muuta kuin lääkehoito, on kokonainen kenttä kirurgiaa ja aivostimulaatiota sen rinnalla. Joutsa ennustaa, että kehityskulku tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Samalla eri tautien kohdalla tapahtuu aktiivista lääkekehitystä. ”Kehitys tapahtuu monella rintamalla ja useissa eri taudeissa, joissain nopeammin, joissain hitaammin.” Kuvassa Leena Lauos ja TMS-laitteisto.
• E simerkkinä alalla tapahtuneista muutoksista hän käyttää myös aivoinfarktien hoitoa, jossa oli ennen hyvin vähän tehtävissä. Nykyään veritulppa voidaan liuottaa pois tai poistaa mekaanisesti suonensisäisesti, jos toimitaan vain tarpeeksi nopeasti. "Tämä voi hyvin dramaattisesti muuttaa potilaiden tulevaisuutta.” Aivovauriota ei synny, jos tulppa saadaan aikaisessa vaiheessa pois. Jos se ehtii kuitenkin olla liian pitkään, aivoihin jää pysyvä vaurio. Joutsa korostaa, että jokainen minuutti maksaa hermosoluja. Sen vuoksi on myös kampanjoitu sen puolesta, että ihmiset tunnistaisivat aivoinfarktin oireet, jolloin he pääsisivät nopeammin hoitoon. Silloin saadaan parempia hoitotuloksia, sillä syntyvää vauriota päästään ehkäisemään. Tiedon jakaminen on lääkäreiden, hoitaja-ammattilaisten ja potilaiden välinen yhteinen missio. Toinen vastaava tapaus on myös pitkäaikaiset sairaudet, joissa osa oireista on voinut kestää jo kauan, ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet. On tärkeää tiedottaa siitä, millaista hoitoa on tarjolla, että ihmiset osaavat hakeutua sen pariin. n e u r o lo g i a n g r a a l i n maljana Joutsa näkee sen, jos löydettäisiin jokin taudin kulun pysäyttävä hoitomuoto eteneviin aivojen rappeumasairauksiin, joihin sitä ei vielä ole, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin. Sen löytämiseen on laitettu paljon resursseja, sillä se voisi mullistaa koko sairauskirjon hoidon. Jo olemassa olevat hoidot kuitenkin parantavat potilaiden elämänlaatua, vaikka tauti etenee. Mahdollisena kehityskohteena Joutsa näkee myös sen, että opittaisiin paremmin ymmärtämään mistä psykiatriset taudit ja oireet kumpuavat. Silloin hoidon voisi kohdentaa sinne. Myös psykiatrisiin sairauksiin on olemassa tehokkaita hoitoja, mutta Joutsan mukaan niitä rajoittaa vielä se, että ei täysin ymmärretä, mistä niissä on kyse neurobiologisesti. Tutkimuksen aukkokohtia on joka puolella. ”Lääketieteen ja neurotieteen kenttä on niin laaja, ja meillä on niin paljon erilaisia sairauksia, että työ ei lopu koskaan.” j o u T sa n m u k a a n kehityksen mahdollistaa vain jatkuva ja laaja tutkimustyö. Etukäteen ei voida arvioida, mistä seuraava läpimurto tulee, joten tarvitaan tieteellistä vapautta ja mahdollisuudet tieteen tekemiselle. Sitten voidaan katsoa, mikä linja lähtee vetämään. ”Kaikki hoitomenetelmät, jotka ovat käytössämme, ovat tutkimustyön tulosta”, Joutsa painottaa. Sen vuoksi on tärkeää, että on tahoja, jotka ymmärtävät tutkimuksen suuren tarpeen ja lähtevät rahoittamaan sitä. Rahoituksen puute on yksi isoimmista pullonkauloista. Yliopiston, sairaalan ja sairaanhoitopiirin tarjoamalla tutkimuksen pohjarahoituksella on Joutsan mukaan hyvin vähän tehtävissä. Tutkimus nojaa suurelta osin Suomen Akatemiaan, säätiöihin ja ulkoisiin rahoittajiin. Rahoituksen hankkiminen on myös iso osa kaikkien tutkijoiden työtä. Joutsan mukaan ongelmana on, että alan tutkimus on kallista. Se vaatii paljon esimerkiksi resursseja, työvoimaa, laitteistoa ja lääkitystä. "Paljon jää pöytälaatikkoon sen takia, että ei ole rahoittajatahoa.” Joutsa tuo esille yhteistyön tärkeyden tutkimustyössä. Sitä tarvitaan alan ammattilaisten välillä, mutta myös tutkijoiden ja tutkimukseen osallistuvien potilaiden välillä. Tutkimusta ei olisi ilman heitä. Se vaatii myös, että organisaatiot, yliopisto, sairaala ja sairaanhoitopiiri tukevat sitä. ”Tämä on hyvin monista tekijöistä riippuvainen ja jokaista osapuolta tarvitaan. Jos yksikin puuttuu, niin asiat eivät toteudu.” Neurologian Graalin maljana Joutsa näkee sen, jos löydettäisiin jokin taudin kulun pysäyttävä hoitomuoto eteneviin aivojen rappeumasairauksiin, joihin sitä ei vielä ole, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin. Sen löytämiseen on laitettu paljon resursseja, sillä se voisi mullistaa koko sairauskirjon hoidon. 28
• Essee: Uudistunut opiskelijavalinta ? 30 ? 30 Kolumni: Ei Myllymäki unohtua saa ? 31 ? 31 Essee: Kesätöiden metsästyskausi ? 32 ? 32 Luottoresepti: Tomaattikeittoa pakkaseen ? 34 ? 34 Turun yliopiston säästötoimenpidelista toi mukanaan synkkiä pilviä satakuntalaiselle taivaalle. Saneerausohjelmassa esitetään vaihtoehtona opettajankoulutuksen tutkinto-ohjelmien siirtoa Raumalta Turkuun ja käsityöopettajankoulutuksen lakkauttamista. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan luokanopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien yli sata vuotta Raumalla jatkuneen koulutuksen päättymistä.
• N ykyisen kaltaisen opiskelijavalintajärjestelmän perään kuulutettiin vuosia. Haluttiin, että lukiossa tehdyllä työllä olisi isompi merkitys. Sellainen järjestelmä saatiin kaksi vuotta sitten. Yli puolet korkeakouluopiskelijoista saa nyt opiskelupaikan pelkän yo-todistuksen perusteella. Vaikka jokaisella uudistuksella kestää aikansa asettua uomiinsa, tähän uudistukseen voidaan olla pääosin tyytyväisiä. Eikö niin? No ei nyt ihan niin. Seuraukset ovat antaneet enemmän synkistelyn kuin myhäilyn aihetta. Yhdet ovat parjanneet sitä, kuinka kohtuuton pitkän matematiikan arvosanan painoarvo muihin aineisiin suhteutettuna on. Toiset ovat pöyristyneet tuoreista lukiolaisten kuulumisista. Ne kieltämättä maalaavat näköpiirin tummin merkein. Lukio-opiskelijoiden kokema mielenterveys murtuu murtumistaan. Toki uudistus on lykkinyt muutaman vehreänkin vesan. u u d i s T u s Ta e n n e n monelle opiskelijalle tuli toisen asteen koulutuksen jälkeen harmillisia välivuosia. Siinä mielessä harmillisia, että nuo opiskelijat olivat havitelleet useana vuonna opiskelupaikkoja, joihin he olivat päässeet joko useamman yrityksen jälkeen tai ei ollenkaan. Tällaisen kierteen yleinen löysentäminen olikin yksi todistusvalinnan tavoitteista. Siinä näytetään onnistuneen. Tämän onnen suurin siivittäjä on se, että todistusvalinta on tehnyt hakemisesta mutkattomampaa ja monipuolisempaa. Ei tuota suurta vaivaa samassa haussa rastittaa vaihtoehtoja sekä yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta, kun ei tarvitse valmistautua alakohtaisiin pääsykokeisiin. Ensikertalaisten lisäksi hakemisen helppous näyttää koskevan myös jo kertaalleen paikan vastaanottaneita. Tämä aiheuttikin huolta ennen uudistusta. Entä jos ei haluta ottaa tarjottua opiskelupaikkaa vastaan ensikertalaisuuden menettämisen pelon tähden? Huoli ei näytä isossa mittakaavassa materialisoituneen. Näin VATT:n tutkimustulokset ainakin kertovat. Yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta on otollista, että nuoret pääsevät opiskeluihin kiinni entistä aiemmin. Se saattaa pidentää tulevaisuuden työuria ja lieventää syrjäytymisen yleistymisen kaivamia sudenkuoppia. m i lTä m u i lTa kanteilta voidaan eritellä nykyjärjestelmästä kehuttavaa? Ainakin se on jokseenkin hyvä asia, että yhden vuosittain järjestettävän pääsykokeen sijaan yo-kokeita voidaan pitää eräänlaisena monitahokkaana pääsykokeena. Sen muodoin vaikkapa englannin kokeen taikka äidinkielen tekstitaidon kokeen voi uusia jo keväällä, jos suoritus alitti syksyllä odotukset. Nopeasti uudesti yrittämään pääseminen antaa lohtua pettymykseen. Nykyjärjestelmään tähdätyistä kritiikin kärjistä uppoavin lienee se, että pitkän maUudistunut opiskelijavalinta tuskien tulikasteessa essee TEKSTI OLAVI PARTANEN KUVAT TOIMITUS tematiikan arvosanan tärkeys on liiallinen. Historian koulutusohjelmaan hakiessa matematiikan arvosanalla olisi tähdellisempi merkitys kuin historian arvosanalla. Silti sille voidaan laatia vankat perusteet, että matematiikan opiskelulle on luotu lukiossa kannustimia. Valtakunnallisten testitulosten mukaan yhdeksäsluokkalaisten matemaattinen osaaminen on sekä heikentynyt roimasti että eriytynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Sen lisäksi asianlaita on tutkitusti niin, että äidinkielen ja matematiikan arvosanoilla on suurta väliä myöhempää opintomenestystä mitatessa. Ei olekaan sattumaa, että molempien painoarvo on suuri yhdysvaltalaisten huippuyliopistojen SAT-testeissä. Matemaattisesta osaamisesta ei ole milloinkaan syytä olla akuuttia pulaa. Hyvä, että asian eteen tehdään jotain konkreettista. j o k u va r m as T i varmasti pähkäilee, että eihän kukaan varmaan siihen mitään vastaan sano, etteikö matemaattista osaamista kannattaisi pitää arvossaan, Siltikin nykypainotukset ovat kohtuuttomat. Tässä argumentissa on paljon pontta. Ongelmallisen siitä tekee etenkin se, että siinä on ehkä pohjimmiltaan kyse kannustinten olemuksesta, joka ei ole yksinkertaisesti kiteytettävissä. Niiden hyödyt ja haitat ovat lisäksi usein mitattavissa vain seurannaisvaikutuksina, joten tarkasteluun kuluu oma aikansa. Vaikka aikaa siis tarvitaan, niin toisaalta kiirekin on. Matemaattisen osaamisen voimakas eriytyminen on näet erityisen huolestuttava jyrkkä eriarvoistumiskehitykseltään. Opiskelijat lohkoutuvat testeissä taitureihin, keskivertoihin ja surkimuksiin. Aiempi tilanne muistutti Gaussin käyrää. Toisin sanoen ylivoimaisesti suurin osa kuului harmaaseen, ”ihan jees” -massaan. Sen muodoin oli verrattain mutkatonta valaa kansakunta vankkaan muottiin. Samanlainen yhteneväisyys uhkaa kuihtua lohkareiksi. n y k y T i l a n n e k i e l i i siis musertavasta kehityksestä yhdenvertaisuuden kannalta. Se on arvo, joka tulisi jollakin tavalla huomioida jokaisessa koulutusta koskevassa päätöksessä. Tähän kytkeytyy myös toinen koulutuskeskustelun muotisana, nimittäin itseohjautuvuus. Kaikille pitäisi antaa mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet rakentaa oma toisen asteen koulutuksensa mieleisekseen. Voidaan sanoa, että nykyjärjestelmä lepää noiden arvojen nojassa, sen yhteisvaikutuksen hedelmistä olisi nyt tarkoitus nauttia. Mutta yhdenvertaisuus taipuu merkitykseltään moneksi. Äskettäin sitä käytettiin lyömäaseena yo-kokeiden puolesta keskustelussa, jossa jälleen nousi esiin ehdotus niistä tyystin luopumisesta. Lukiolaisten liiton kannanoton mukaan yo-kokeet ovat yhdenvertainen ja reilu tapa mitata lukion oppimäärän osaamista. Sen ytimessä on totuutta, mutta eikös toisaalta ihan samaa argumenttia voida käyttää korkeakoulujen pääsykokeesta? Mitä tällä haluan sanoa? Otan siihen vauhtia toisesta raflaavammasta kysymyksestä. k u i n k a pa l j o n lukion oppimäärällä loppujen lopuksi tekee vaikkapa yliopisto-opinnoissa? Oletettavasti kaikki ovat samaa mieltä siitä, että lukio on nimellisesti yleissivistävänä oppilaitoksena vain ponnahduslauta jatko-opiskelupaikkoihin. Todellisuudessa lukiossa opituilla tiedoilla ei ole nimeään suurempaa sijaa yliopistossa. Esimerkiksi lukion englannin kielen opetus ei liity mitenkään siihen englantiin, mitä yliopistossa pääaineena opiskellaan. Jos englantia pääsee opiskelemaan todistusvalinnan kautta, moni perusasia jää oppimatta. Tämä ei välttämättä iske yhtä näkyvästi silmille kuin koulutusohjelmissa, joiden perusopinnot pohjaavat vahvasti pääsykoekirjojen asioihin. Esimerkkinä kauppatieteet, jonka opinahjoissa nähtiinkin reputusaaltoja todistusvalinnan käyttöönottamisen jälkeen. Iso kysymys kuuluukin: eikö itse asiassa kaikille yhteinen pääsykoe ole lopulta se reiluin ja yhdenvertaisin tapa mitata osaamista korkeakouluopintoja varten? Joo joo, mutta sittenhän vain se stressi keskittyy siihen pääsykokeeseen. Niinhän siinä käykin, mutta tuohon ajatukseen on syytä vastata lukiobarometrin tuoreella tuloksella. Sen mukaan lukio-opiskelijoista 62 prosenttia kokee opiskelunsa henkisesti raskaaksi. Tilanne on kärjistynyt vuoden 2019 lukeman Suomalainen pääsykoejärjestelmä kerää risuja ja ruusuja. 30 30
• olleen 40 prosenttia. Maalaisjärjellä ajateltuna muutos todistusvalintapainotteisempaan järjestelmään näyttää siis vain kuormittaneen opiskelijoiden taakkaa, kun tiedossa on tulevien yo-kisojen merkitys. Koetilanne on joka tapauksessa ylivertaisen yhdenvertainen tapa mitata osaamista, mutta se aiheuttaa joka tapauksessa myös joskus lähes sietämättömänkin painetilan. Paha dilemma, joskin sellainen, jota ei voida purkaa. Tässä yhteydessä yhdenvertainen mitattavuus ja henkinen kuormitus ovat kaksi muuttujaa, joiden välille on turhaa odottaa täyttä tasapainotilaa. j oT k u T a i n a haikailevat menneitä aikoja. Jos on heitä uskominen, lukio-opiskeluja pitäisi muovata takaisin yleissivistäväksi oppilaitokseksi eikä kolmen vuoden valmennuskurssiksi ylioppilaskokeita varten. Nuoren tulisi muutenkin ottaa kaikki ilo irti nuoruudestaan. Häntä ei pidä nähdä vain tulevaisuuden työntekijänä, joka on saatava mahdollisimman äkkiä työelämän ratakiskoille. Tällainen pohdinta on pääosin ansiokasta. Nykyjärjestelmä todellakin kannustaa nuorta sysäämään liiaksikin energiaansa koulunkäyntiin Kukapa nyt vastustaa ajatusta, että nuoruus tulisi ottaa ainutkertaisena kokemuksensa, irtiottona aikuisuuden vaateista. Tähän ajatukseen sisältyy tietty kosolti nostalgiaa. Luullakseni jokainen haluaa ainakin iän karttuessa palata takaisin nuoruuteen – ihanaan ajanjaksoon, jota ei oikeasti ollut. Iso osa meistä vain angstasi eikä ottanut juuri mistään iloa irti. Yleissivistävyys on kunnioitusta herättävä tavoite. Siinä varmasti monen mieli avartuisi, jos kaikkien mahdollisten pitkän matematiikan ja fysiikan kurssien sijaan opiskelija valitsisi monipuolisemman kurssivalion. Yhdenvertaisuus on kuitenkin tavallaan ristiriidassa itseohjautuvuuden kanssa. Itseohjautuvaa opiskelijaa ei voida vaatia liiaksi muovata opiskelujaan yleissivistävään suuntaan, jos häntä kiinnostaa lukea vain tiettyjä aineita. Jotta yleissivistävyys palautuisi arvokeskiöön, pitäisi lukio-opetuksen rakentua yhdenmukaistetumman kurssitarjonnan varaan. T asa pa i n oT i l a a e i taaskaan ole, vaan toista pitää painottaa toisen merkityksen kustannuksella. Pitäisikö siis valinnan lukittua itseohjautuvuuteen? Sen muuntamiseksi käytäntöön on kaadettu monta kuppia palaverikahvia ja tulostettu monta liuskaa konseptipaperia. Ansaitsisiko se kunnon mahdollisuuden? Tulisiko itseohjautuvuus viedä niinkin pitkälle, että esimerkiksi matematiikan opiskelusta vietäisiin valtaosa nykykannustimista? Ajatuksiin sisältyy omat riskinsä. Pienin ei ole yleishyvän loogisen ajattelun puutostila, mutta ainakin se palvelisi itseohjautuvuuden ja tietyssä mielessä yhdenvertaisuuden eetosta. Ensi keväänä todistusvalinta kokee todennäköisesti jälleen muutoksia. Pelko itää rinnassa ajatuksesta, että mitä kritiikin silmässä sitten on? Taasko ovat väärät painotukset väärissä oppiaineissa ja taas kahden vuoden päästä tehdään isoja muutoksia pienten opiskelijoiden kustannuksella. kolumni perttu vuorio & ida sofia väkiparta T urun yliopisto on aloittamassa talouden tasapainotusohjelman, joka koskee kaikkia yliopiston tiedekuntia. Aihe on herättänyt jonkin verran valtakunnallista keskustelua, johon muun muassa Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja teollisuuden työntekijöiden ammattiliitto Teollisuusliitto ovat ottaneet kantaa. Tässä tasapainotusohjelmassa väläytellään mahdollisuutta luokanopettajan tutkinto-ohjelman ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelman siirtämisestä Raumalta Turkuun ja käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelman lakkauttamisesta. Rauman kampuksen opiskelijajärjestöjen yhteinen tavoite on kaikkien tutkinto-ohjelmien säilyttäminen Raumalla, jonka takia raumalaiset opiskelijat ovat perustaneet Myllymäen Henki -nimeä kantavan työryhmän. m a h d o l l i n e n s i i r to tai lakkauttaminen aiheuttaisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä yksilötason haasteita monille opiskelijoille. Elämän ja asumisen siirtäminen uudelle paikkakunnalle ei ole yksinkertaista varsinkaan opiskelijalle. On muistettava, että opiskelijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet kattaa elämänsä kustannuksia. Lisäksi herää huoli siitä, onko Turun yliopistolla valmiuksia sijoittaa satoja opettajaopiskelijoita tiedekunnan käytössä oleviin tiloihin ja miten voidaan estää yliopiston palveluiden ruuhkautuminen, kuten opintoneuvonta ja terveyspalvelut? l u o k a n o P e t ta j i e n ja käsityön aineenopettajien tutkinto-ohjelmien mahdollisesta lakkauttamisesta koituisi negatiivisia vaikutuksia Rauman kaupungin vetovoimaisuuteen opiskelijakaupunkina. Lisäksi tämä vaikuttaisi varmasti Rauman kulttuurielämään ja aiheuttaisi myös työvoimasaatavuuden ongelmia. Valtakunnallinen uutisointi on osoittanut, että opettajia kaivataan. Raumalta valmistuu varhaiskasvatuksenopettajien, luokanopettajien ja käsityön aineenopettajien lisäksi monipuolisesti aineenopettajia, kansainvälisten tutkinto-ohjelmien luokanja varhaiskasvatuksenopettajia sekä erityisopettajia. Meidän tulee nähdä opettajankoulutus ja sen riittävä tukeminen sijoituksena tulevaisuuteen. r au m a n k a m P u ks e l l a on tarjottu opettajankoulutusta jo yli 126 vuoden ajan. Se on ainoa jäljellä oleva filiaali, joka tarjoaa opettajankoulutusta. Väitämme, että raumalaisilla opettajaopiskelijoilla on omanlaisensa identiteetti. Tätä identiteettiä leimaa vahva, yli vuosikurssitja tutkinto-ohjelmarajat ylittävä yhteisöllisyyden kokemus. Yksi yhteisöä vahvistaja tekijä on kampuksemme aktiivinen ja näkyvä järjestötoiminta, mikä mahdollistaa opiskelijoiden tehokkaan edunvalvonnan. Rauman kampus on myös yksi harvoista kampuksista, jossa voi opiskella käsityön aineenopettajaksi. Tähän Raumalla on vuosikymmeniä pitkä perinne. Kampuksen ytimessä ovat monimateriaalisen käsityökasvatuksen mahdollistavat tilakokonaisuudet, joita käyttävät kaikkien tutkinto-ohjelmien opiskelijat. Samalta kampusalueelta löytyvät yliopistotilat, kuten uusitut opetusja ryhmätyötilat, opetuspuutarha, harjoittelukoulu ja Suomen ensimmäinen harjoittelupäiväkoti Rauman pikkunorssi. t u r u n y l i o P i s to n strategian 2030 johdannossa mainitaan, että yliopiston rooli tiedon ja osaamisen tuottajana sekä luovan ja kriittisen ajattelun ja sivistyksen ylläpitäjänä korostuu muutosten keskellä. Uskomme, että Rauman yksikön toiminnan säilyttäminen tukisi myös Turun yliopiston strategian 2030 tavoitteiden täyttymistä sekä tärkeimpänä kaikkien opiskelijoiden etua. Kirjoittajat ovat Opekas Ry:n entinen puheenjohtaja ja Lokilta ry:n varapuheenjohtaja Ei Myllymäki unohtua saa
• T ammikuu meinaa usealle opiskelijalle kesätyöhaun vilkkainta aikaa. Ympärillä käy kiivas keskustelu siitä, mihin kukakin aikoo hakea, ja mitkä työpaikat taas tänään aloittivat rekrytoinnit. Joillekin kesätöiden haku voi olla innostavaa unelmien tavoittelua, joka ei tuota liikaa stressiä. Suurimmalle osalle se on kuitenkin synkkä ja tuskallinen ajanjakso. Useiden opiskelijoiden on pakko hakea kesäksi töitä, koska kesän toimeentulo on siitä kiinni. Hakemuksia on siis lähetettävä, vaikka kuinka tuntuisi, ettei niiden tekemiselle ole aikaa tai jaksamista. Päivät menevät luennoilla käymiseen ja opiskeluun, kun taas illat täyttyvät työilmoitusten selaamisesta, ansioluettelon viilaamisesta ja kymmenien hakemusten lähettämisestä. Aikaa levolle ja omalle vapaa-ajalle jää entistä vähemmän. Ei ole ihmekään, että kesätöiden haku voi tuntua herkästi raskaalta. h a k u p r o s e s s i e i ole useinkaan mikään yksinkertainen ja vaivaton homma. Täytyy kirjoittaa hakemus, osallistua haastatteluun ja joissain tilanteissa jopa tehdä ennakkotehtäviä. Välillä hakuprosessissa saatetaan myös vaatia videohaastattelu jo ensimmäisessä vaiheessa. Kun hakuprosesseja on käynnissä lukuisia samanaikaisesti, saa sitä helposti vietettyä tunteja viikossa työnhakuun. Usean käynnissä olevan hakuprosessin loppuun vieminen voi nopeasti käydä uuvuttavaksi ja mennä jo melkein päivätyöstä. Kun ravaa useissa haastatteluissa ympäriinsä, lähettää ennakkotehtäviä sekä uusia hakemuksia, on kalenteri pian ääriään myöten täynnä. Päivän tehtävälistat täyttyvät koulutehtävien lisäksi työhakemusten rustaamisesta ja haastatteluihin valmistautumisesta. Kaiken muun normaalin arjen päälle hakuprosessi kuormittaa entistä enemmän. Koulutehtävät, takarajat tai tentit eivät odota, vaikka kesätyönhaku käy vilkkaimmillaan. h a k u p r o s e s s i e n o l l e s sa välillä pitkiä kuin nälkävuosi, on yleensä haettava useaa työpaikkaa samaan aikaan, jotta mahdollisuudet työllistymiseen ovat edes jollain tasolla realistiset. Se, kuinka monta eri työpaikkaa hakee, riippuu täysin ihmisestä. Osa nappaa työpaikan yhdellä hakemuksella, toiselle ei riitä edes parikymmentä. Ei siis auta kuin hakea niin moneen paikkaan, kuin omat rahkeet riittävät. Välillä työpaikka pitäisi myös ottaa vasKesätyön metsästyskausi alkanut essee TEKSTI KIRA KOKKO KUVAT TOIMITUS taan, ennen kuin lopuista työpaikoista on kuulunut mitään. Sitä ei haluaisi olla epäluotettava ja lupautua suullisesti työhön vain hylätäkseen sen, koska muualta tuli parempi tarjous. Ja mitä jos sitten ei saakaan muita töitä? Riski työpaikan hylkäämisessä voi olla liian suuri, jos muut työpaikat vitkuttelevat hakuprosessissaan. l i sä ä a h d i s T u s Ta kesätyönhakuun tuo työnantajien toiminta. On tehty tutkimuksia, että jopa 40% kesätyönantajista jättää kertomatta hakuprosessin etenemisestä. Useat työnantajat kertovat etenemisestä myös aivan liian myöhään. Sähköpostiin saattaa kilahtaa hylkäyskirje kesällä tai jopa syksyllä. Kyllähän hakija jo silloin tiesi, ettei kesätyöntekijän paikkaa irronnut. Syksyllä tullut hylkäysviesti tuntuu enemmän jopa kettuilulta, kuin vastaamatta jättäminen. Kiitos vaan, että ilmoititte hakuprosessin päättymisestä näin puolen vuoden jälkeen! Epätietoisuus lisää ahdistusta, koska ei voi missään vaiheessa olla varma, onko työpaikka tulossa. Haastattelukutsu saattaa tulla kuukaudenkin jälkeen itse hakemuksen lähettämisestä. Vaikka “valitettavasti valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun” viestit ovat ikäviä, on vielä pahempaa kun minkäänlaista tietoa ei kilahda sähköpostiin. Tällöin elättelee vielä valheellisia toiveita työpaikasta. Pahimmillaan epätietoisuus voi johtaa siihen, että hakija hylkää jonkun toisen paikan, koska jää odottaa vastausta vielä siitä unelmiensa työpaikasta. Rehti ja ajankohtainen viestiminen hakijoille on erinomainen tapa kehittää yrityksen omaa työnantajakuvaa paremmaksi. Onkin ihmeellistä, kuinka harva yritys panostaa kesätyöhakuihinsa kunnolla. Ikävä kokemus kesätyönhaussa voi myöhemmin johtaa siihen, ettei hakija halua enää uudestaan hakea kyseiseen paikkaan töihin. Syksyllä tullut “kiitos mielenkiinnosta kesätyöpaikkaamme kohtaan…” viestin jälkeen harvemmin tekee mieli hakea uudestaan kyseisen yrityksen tehtäviin. k e säT yö h a k u vo i pahimmillaan antaa hakijoille epärealistisen kuvan työnhausta. Monelle nuorelle kesätöihin hakeminen on ensimmäinen kosketus työnhakuun. Epäselkeä ja puutteellinen viestintä yritysten tahoilta ei anna kovinkaan hyvää kuvaa työnhausta. Tämän lisäksi opiskelijoille voi tulla väärä kuva siitä, kuinka paljon oman alan työpaikkoja on tarjolla ylipäätään. Kesätyöpaikat ovat usein paljon rajatummat ja niitä on vähemmän, minkä takia voi syntyä kuva, ettei oman alan työpaikkoja ole. Uskomus siitä, ettei oman alan työpaikkoja ole tarjolla kuin minimaalinen määrä lisää monen opiskelijan ahdistusta ympäri vuoden. Työllistyykö sitä edes valmistumisen jälkeen? Tuntuuko valmistuttuakin siltä, kuin olisi työmarkkinoilla yksi pelaaja Nälkäpelissä? u s e a l l e o p i s k e l i ja l l e kesätyönhaku tuottaa päänvaivaa myös sen takia, että tiedot omasta osaamisesta ovat vielä hatarat. Kesäksi olisi pakko saada töitä, joten hakeakko niitä oman alan töitä vai jotain muita töitä? Mitä jos hakee pelkästään oman alan töitä ja sitten ei ole kesäksi mitään töitä? On helpompaa hakea useaan samankaltaiseen tehtävään, kuin hakea laajalti eri aloille. Usein oman alan työhakemus ei ole helAhdistaako kesätyönhaku? Niin meitä kaikkia.
• posti muokattavissa toisen alan hakemuksen tarpeisiin, koska hakukriteerit ja eduksi katsottavat taidot eroavat. Hakeminen monen eri alan työpaikkoihin kuluttaa siis entisestään. Hakukuulutuksissa vaaditaan välillä kuuta taivaalta. Pitäisi osata etukäteen koodata, puhua viittä kieltä sujuvasti, olla sosiaalisen median ammattilainen sekä olla käytettävissä jo huhtikuusta syyskuuhun. Opintojen ohella täytyy tehdä töitä, vapaaehtoishommia sekä harrastaa niin liikuntaa kuin taidettakin. Ainiin, tottakai myös opintomenestyksen on oltava ensiluokkaista. Välillä tuntuu kuin mikään määrä töitä ei riittäisi. Kokemusta tulisi olla jo monelta vuodelta, vaikka juuri on aloittanut opinnot. Kun kesätyöhön tai harjoitteluun vaaditaan jo runsaasti työkokemusta, on syystäkin opiskelijat hämmentyneitä. Mistä sitä relevanttia työkokemusta saa, jos jokaisen hylkäysviestin peruste on “arvostimme hakijoiden aikaisempaa kokemusta”? o n m yö s totta, että työpaikkoja jaetaan suhteiden kautta. Välillä voi olla turhauttavaa edes hakea, kun tuntuu, että kaikki työpaikat menevät vain toimitusjohtajan lapselle. Kun omat vanhemmat eivät ole suuryritysten omistajia, jää sitä miettimään, että mistä niitä kuuluisia suhteita voisi oikein saada? Yksi viime aikojen tunnussana työnhaussa on ollut piilotyöpaikat. Piilotyöpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, johon ei ole ehditty avata avointa hakua. Näiden saamisessa verkostot ovat avainasemassa. Kuka kertoo piilotyöpaikoista ja miten niihin edes voi hakea? Joillekin onni on suosinut lukuisia työnhakua helpottavia suhteita. Valtaosa joutuu kuitenkin luomaan suhteet ja verkostonsa itse. Verkostoitumisessa tietenkin helpottaa, että on työnhakijoiden suosima sosiaalinen ja innokas kaveri. On kuitenkin monia sellaisia suhteita, joita ei ehkä heti osaa hyödyntää. Kun avaa suunsa ja kertoo, että etsii töitä, voi olla, että joku ohikulkeva työnantaja kuulee pyyntösi ja unelmiesi työ tuodaan eteesi hopealautasella. o l i s i Tä r k e ä ä lisätä vielä entisestään keskustelua kesätyöhaun ympärillä. Erityisesti olisi tärkeää puhua siitä, että hylkäysvies33 33 Miljoonia kappaleita maailmanlaajuisestu myynyt Dan Brownin vuonna 2000 julkaisema romaani Enkelit ja demonit vie lukijansa matkalle keskelle ikuista kaupunkia. Kirjassa Professori Langdon lähtee Vatikaaniin katolisen kirkon salaliittojen pariin ratkaisemaan paavinvalinnan ympärille rakentunutta uhkatilannetta. Aikaa on rajallinen määrä ajastetun räjähteen uhmatessa koko alueen olemassaoloa. Teos on tavanomaista Brownia historian, symboliikan ja taiteen kietoutuessa toisiinsa. Kirjan aihe on arka. Se rakentuu tieteen ja uskonnon välienselvittelyn pohjalle. Eniten jännitettä tarinaan luo katolisen kirkon auktoriteetin kyseenalaistaminen. Juonen ohessa kirja tutustuttaa katolisen kirkon menneisyyteen sisältäen toki paljon kertomuksen kulkua palvelevia historiallisia epätarkkuuksia. Tarinaan uppoutuminen on alussa vaikeaa, mutta vauhdikkaat tapahtumat saavat lukijan hiljalleen mukaansa. Kirjan hienous on hyödyntää oikeita paikkoja ja taideteoksia. TOIMITUS Sarjakuvataiteilija Georges Remin alias Hergén luomat Tintti-sarjakuvakirjat (1929-1986) kietoutuvat yhden maailman tunnetuimman tutkivan journalistin ympärille. Maailmaa matkaava Tintti selvittää seikkailuissaan arvoituksia runsaalla tilannehuumorilla sävytettynä. Sarjan ensimmäiset osat ovat melko naiiveja. Kertomukset kehittyvät kuitenkin hiljalleen monipuolisempaan suuntaan. Juonet mutkistuvat ja ympäristöt muodostuvat enemmän Hergén perusteellisiin tutkimuksiin pohjautuviksi. Alussa esimerkiksi suhtautuminen vieraisiin kulttuureihin on yksinkertaistavaa, mutta Hergén nähdessä enemmän maailmaa ja tutustuessa erilaisiin ihmisiin, tarinatkin kokevat muutoksen. Tintti seikkailee muun muassa Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa, Pohjois-Afrikassa ja Tiibetissä. Kirjojen suosion salaisuus piilee hyvin tarkkaan pohjustetuissa tarinoissa ja yksityiskohtaisessa maailmaa tarkasti kuvailevassa piirrostyylissä. Tarinoissa käsitellään paljon aikakaudelleen tyypillisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä. TOIMITUS tutustu näihin Maailmankuvat vastakkain Tintin seikkailut tit ovat monelle tuttu näky. Kun kuulee, miten opiskelutoveritkin saavat hylkäysviestejä, ei tunne oloaan ihan niin yksinäiseksi ja epäonnistuneeksi. Jokaisella, joka on hakenut useampaan kesätyöhön on aivan varmasti useita hylkäyskirjeitä taskussaan. Hylkäyskirje ei ole merkki epäonnistumisesta, eikä niistä saisi lannistua. Toinen toisensa perään tuleva “hyvä hakija valitettavasti…” alkuinen viesti ei tunnu kenenkään mielestä kivalta, mutta pakko sitä on yrittää, jotta joskus pääsisi itsekin niihin unelmatöihin. j aT k u va e päo n n i s T u m i s e n tunne lannistaa kenet tahansa. Jos työpaikkaa ei kaikesta hakemisesta huolimatta onnistu nappaamaan, voi tunne olla lohduton. Sitä on vaikeaa olla vertaamatta itseään muihin vuosikurssilaisiin. Onko heillä enemmän kokemusta? Ovatko he reippaampia ja energisempiä? Millä ajalla he ehtivät opintojen lisäksi vielä käymään töissä? Pitää kuitenkin muistaa, että työnhaku on myös itsessään jo taito. Sitä voi ja kannattaa harjoitella, erityisesti jos opiskelee sellaista alaa, jossa kilpailu työllistymisen suhteen on kovaa. Ansioluettelon ja työhakemuksen laatimiseen löytyy apua jo ihan yliopiston puolelta, esimerkiksi Turun yliopiston työelämäpalvelut Rekrystä. Näitä apuja kannattaa hyödyntää, jos tuntuu, että hakemisesta ei meinaa tulla yhtään mitään. Kesätyönhaku lannistaa herkästi, mutta epäonnistumisia ei saa vatvoa liian pitkään. Vielä joku päivä tulee se onnistuminen, kun oma haaveiden työpaikka nappaakin. Pitää vain uskaltaa hakea ja muistaa, että hylkäysviesti ei ole epäonnistuminen vaan kliseisesti sanottuna oppimiskokemus. e T s i i s ole yksin kesätyöstressisi kanssa. Suurin osa kanssaopiskelijoistasi on aivan samassa veneessä. Työpaikasta iloitsevankin tuttavan sähköpostissa on kaikella todennäköisyydellä useampi hylkäysviesti. Eli kyllä se omakin työpaikan saaminen tulee vielä kohdalle. Ja vaikka jonain vuonna sitä työpaikkaa ei saisi heti helmikuussa, on työpaikkoja mahdollista saada myös lähempänä kesää. Myös opiskelu kesällä on usealle vaihtoehto, joka kannattaa tarpeen vaatiessa hyödyntää. Silloin saa ainakin kesän tuet, jotta pärjää kesän yli ilman, että tarvitsee Aurajoen rannasta lähteä etsimään siltaa, jonka alle nukahtaa.
• O ikeustieteen opiskelijan ja Turun ylioppilaslehden johtokunnan viimeisen kahden vuoden puheenjohtajan Elisa Hyvärisen keittokirjan sivuilta paljastuu ohjeet tomaattikeiton valmistukseen. Reseptin juju on sriracha-marinadi ja sen lämpöinen koostumus. Hyvärisen mukaan ruuan annostelussa on tärkeää huomioida, että paistetut voileivät saattavat viedä kielen mennessään. – Etenkin juuston ystävän kannattaa siis varata leipää ja juustoa reilusti, Hyvärinen sanoo. h y vä r i n e n o n aktiivinen TikTokkajaa. Hän päätyi alustan käyttöön sen helppokäyttöisyyden kautta. Aluksi Hyvärinen julkaisi videoita täysin omaksi ilokseen. Viime kesänä vieraillessaan Tukholmassa hän osti Studio Ghibli -elokuvista tehdyn keittokirjan. Sen resepteistä TikTokkiin jäljitellyt annokset saivat julkaisijansa yllätykseksi todella suurta suosiota. – Seuraajia minulla on tällä hetkellä noin 5000. Olen huomannut, että palvelussa suosiota keräävät hyvin yksinkertaisetkin arkiruoat, Hyvärinen toteaa. – Olen itsekin saanut hyvin paljon ideoita ja inspiraatiota muiden käyttäjien videoista, Hyvärinen kommentoi. k oT i m a i s e n r u ua n hinta puhuttaa paljon tällä hetkellä. Kilo ananasta maksaa euron, mutta yksittäiselle kurkulle hintaa kertyy mahdollisesti jopa kaksi ja puoli euroa. Hyvärinen kertoo pyrkivänsä valitsemaan kaupassa asioidessaan kotimaisen vaihtoehdon. Kaikki tässä reseptissä käytetyt raaka-aineet ovat mausteita ja juustoraastetta lukuunottamatta kotimaisia. – Pyrin aina katsomaan tuotetiedot tarkkaan. Esimerkiksi reseptissäni käyttämä Arlan cheddar-mozzarella -raaste kuulostaa kotimaiselta, mutta tosiasiassa siinä käytetty maito tuleekin Tanskasta, Hyvärinen valottaa. – Hyvää Suomesta-merkki ja Sirkkalehtimerkki ovat kaupassa asioidessani brändejä tärkeimpiä luottomerkkejä, Hyvärinen ilmoittaa. Tomaattikeittoa pureviin pakkasiin Tänä talvena pakkaset ovat tuntuneet erityisen kireiltä ja lunta on tullut Turussakin paljon. Hyvärinen valmistaa lempeän tulisen lohturuoan kaamoksen keskelle: mausteisen tomaattikeiton, joka tarjoillaan paistetun juustoleivän kera. luottoresePti toimitus Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | ma–pe 8–18 | la 10–15 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Myymälöissämme opiskelijakortilla – 20 % vähintään 5 euron kertaostoksesta Raaka-aineet (2 annosta): 4 kpl kypsiä tomaatteja 8 valkosipulinkynttä 1 sipuli 1 paprika 1/2 pussia Santa Marian Srira cha-marinadia 2rkl oliiviöljyä 1tl suolaa 2 tl kuivattua basiliikaa 1/2tl mustapippuria 2dl vettä 2 dl kermaa ripaus sokeria 4 kpl leipäsiivuja 75g cheddar-mozzarella -raastetta Voita paistamiseen Tomaattikeiton valmistus: 1. Huuhtele ja halkaise tomaatit, paprika ja sipuli. Kuori kokonaiset valkosipulinkynnet. 2. Laita kasvikset kulhoon ja mausta suolalla, pippurilla ja Sriracha -marinadilla. Marinoi kasviksia huoneenlämmössä noin 30 minuuttia. 3. Kaada seos leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, ja lisää joukkoon oliiviöljyä, suolaa, kuivattua basilikaa ja pippuria. 4. Paahda tomaatteja 180-asteisen uunin keskitasolla noin tunti. Tomaattien kuuluu paahtua hieman tummemmiksi, mutta ei palaa. Jos tomaatit alkavat tummua liikaa, laske lämpötilaa tai siirrä pelti alemmaksi. 5. Kaada tomaatit tehosekoittimeen tai suoraan kattilaan. Lisää tuore basilika. Soseuta keitto sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää vesi ja kerma ja kuumenna keitto kiehuvaksi. Mausta ripauksella sokeria ja tarkista maku. 6. Jaa keitto lautasille ja revi pinnalle reilusti tuoretta basilikaa. Rouhi pintaan halutessasi hieman pippuria. Paistettujen voileipien valmistus: 1. Leikkaa pari viipaletta pehmeää leipää. 2. Painele leivän sisäosa matalaksi lusikalla. Lisää syvennykseen mozzarella-cheddar -juustoraastetta. 3. Paista leivät voissa pannulla.
• Yliopiston jäsen! Haluatko jakaa oman luottoreseptisi? Laita viestiä: tyl-paatoimittaja@utu.fi n äkökulma Y len Kulttuuricocktailissa hiljattain vierailleen luontokuvaaja Ossi "Soosseli" Saarisen viesti on puhutteleva: luonnosta pitäisi ottaa todenmukaisempia kuvia, mistä kävisi ilmi, miten huonossa tilassa luonto todellisuudessa on. Tällä hetkellä eniten tykkäyksiä Instagramissa saavat kuitenkin kuvat söpöistä eläimistä, mistä Saarinenkin on tunnettuja. Kun Saariselta kysyttiin, miksei hän tee niin kuin opettaa, hän paljasti houkuttelevansa yleisön sommiteltujen kuvien avulla kanavalleen ja ottavansa ilmastonmuutokseen kantaa kuvateksteissään. Kuvatekstien toimintaan kehottava mantra jää kuitenkin sliipattujen luontokuvien varjoon, jotka eivät motivoi seuraajia nousemaan barrikadeille. Päinvastoin. Kyseinen kuvasto luo kangastuksen kaupunkilaisten käsitykselle luonnosta ja siitä, mitä sen eteen tulisi tehdä. m i k ä s o m m i T e l lu i s sa luontokuvissa on sitten pielessä? Luontokuvaaja Antti Haatajan mukaan suurin osa luontokuvista on otettu kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla. Lisäksi susia ja karhuja on houkuteltu kuvia varten syöteillä niille epätyypillisiin elinympäristöihin. Tätä kautta luonnosta muodostuu vääristynyt kuva, jota luonnosta lähdetään etsimään valmiiksi tallotuilta luontopoluilta. Luonto mielletään elämyspuistoksi, jonka äärelle pysähdytään napsimaan parhaat päältä, niin kuvien kuin luonnon antimien muodossa. Vääristynyt luontosuhde kärjistyy kaupungissa, jossa luonto halutaan pitää tiukasSöpöt luontokuvat etäännyttävät kaupunkilaiset luonnosta EERO LASSILA VAPAA TOIMITTAJA 2016-2019 MEDIATUTKIMUKSEN OPISKELIJA TURUN YLIOPISTO Urbaani luontosuhde näyttäytyy valikoivuutena ja kontrollintarpeena. Kapeakatseisuus johtaa ymmärtämättömyyteen siitä, mitä luonnonsuojelun eteen tulisi tehdä. ti kurissa. Kasvit ovat monelle sydämenasia, kunhan ne eivät rönsyile tai kerää ötököitä. Banaanikärpäsille ollaan heti virittämässä myrkkyansoja, vaikka ne ensin houkutellaan banaanien avulla keittiöön. Lisäksi lemmikkejä kohtaan asetetaan valtavasti odotuksia. Olen monesti todistanut koiranomistajien tuskailua niiden jäätyä nuuhkimaan tien vartta pidemmäksi aikaa. j o s k u va eläinten käyttäytymisestä on näin hämärtynyt, olisiko aika alkaa vaatia jonkinlaista koirakoulutusta myös niiden omistajille? Luontoa on vaikea ymmärtää kaupunkiympäristössä, jossa kaikki on optimoitua. Siksi todellisen luontokuvaston jakaminen olisikin tärkeää. WWF toimii tässä hyvänä esimerkkinä uhanalaisten järvitaimenten elämää seuraavalla luonto-livellä. Lähetys on käsikirjoittamaton realitysarja taimenten elämästä, jota katsoo tavallisena arki-iltana vaivaiset 17 ihmistä. Suosion vähyys johtunee siitä, että taimenet eivät ole söpöjä ja viihdyttäviä, kuten esimerkiksi saimaannorpat tai koiranpennut. Odotukset myös villieläimiä kohtaan ovat eläinvideoidenmyötä kasvaneet, mikä näkyy eläintarhassa ihmisten turhautuessa. Kun simpanssit eivät tee häkeissään mitään hauskaa. Tilanteessa puuttuu ymmärrys siitä, että luonto ei ole ihmistä varten. o m a lu o n To s u h T e e n i on muuttunut täysin muuttaessani Etelä-Pohjanmaan maaseudulta Helsinkiin. Lapsena vietin paljon aikaa luonnossa lintuja bongaillen. Tutuksi tulivat kuovin ujellus ja palokärjen nakutus. Tänä keväänä juoksin kauhuissani karkuun, kun kyyhkynen räpisteli keittiössä asuessani Istanbulissa. Lopulta iranilainen kämppikseni ohjasi linnun rauhallisesti ulos — sama tyyppi, jolle olin edellisenä iltana kertonut tottuneeni elämään luonnon keskellä. Vaatimukseni luontoa kohtaan ovat täysin epätodelliset. Olin kaverini kanssa hiljattain mökkeilemässä Pyhäniemessä, joka muistutti hiljaista ja hyytävää Twin Peaksia. Muutuin nopeasti levottomaksi ja kaipasin heti jotain virikkeitä, edes karaokea. Kalassa kaverini halusi nopeasti vaihtaa paikkaa tai lähteä sisälle, kun kalaa ei tullut ensimmäisillä heitoilla ja alkoi paleltaa. Takkatulen loimussa tunsin silti olevani suuri seikkailija. l u o n n o s Ta e Tä ä n T y m i n e n on osaltaan hämärtänyt käsitystä siitä, mitä luonnonsuojelun eteen tulisi tehdä. Romantisoidut luontokuvat vievät katseen pois eroosiosta ja metsäpaloista, jolloin ilmastovaikuttaminen jää helposti kumiseviksi korulauseiksi. Siksi olisikin hyvä poiketa katsomaan raiskioita ja karrelle palanutta metsää. Todellinen näkymä luonnosta antaa motivaatiota myös sen suojeluun. Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | ma–pe 8–18 | la 10–15 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Myymälöissämme opiskelijakortilla – 20 % vähintään 5 euron kertaostoksesta 35
• Kevään yhteishaku 15.–30.3.2023 Tutustu laajaan koulutustarjontaamme > utu.fi/hae Tee elämäsi paras päätös, hae meille opiskelijaksi ja tule mukaan aktiiviseen yliopistoyhteisöömme! Get inspired by team power.